edunvalvonnan etujoukko

BC

MY

XZ

BC

MY

XZ

B C M Y X Z

B C M Y X Z

Edunvalvonnan etujoukko - 3

EDUNVALVONNAN ETUJOUKKO

SAK:n järjestötutkimus 2000

Jyrki Helin

Luottamusmiesraportti

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:043

4 - Edunvalvonnan etujoukko

SISÄLLYS

Tiivistelmä ............................................................................................................................... 6

1 Johdanto ............................................................................................................................. 9Katsaus aineistoon ........................................................................................................................ 9Luottamusmiehet järjestötutkimuksissa ................................................................................ 11

2 Tällainen on SAK:lainen luottamusmies ..................................................................... 13Järjestäytyminen kasvussa - luottamusmiesjärjestelmä heikentynyt ........................... 14Luottamusmiehen kokovartalokuvaa .................................................................................... 18Luottamusmiesprofiileja ........................................................................................................... 25

3 Luottamusmies ja työnantaja ........................................................................................ 31

4 Luottamusmiesnäkemys ammattiyhdistysliikkeestä ................................................. 38

5 Luottamusmies ja liitto .................................................................................................. 47

6 Luottamusmies ja työ ..................................................................................................... 56

7 Luottamusmiehen toiminta ............................................................................................ 62Ammattiosasto luottamusmiehen tukena ............................................................................. 69Luottamusmiestoiminnan arkipäivää .................................................................................... 74Luottamusmies ja paikallinen sopiminen.............................................................................. 81Kokemuksia muista henkilöstöryhmistä ............................................................................... 86

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:044


8 Henkilökohtaista .............................................................................................................. 88Tulevaisuuden usko, vapaa-aika ja perhe ............................................................................ 88Luottamusmieheksi valikoituminen ....................................................................................... 89

9 Hyvät kehittämisnäkymät ............................................................................................. 96Monenlaisia työnantajia ........................................................................................................... 96Kiireisintä kattavuuden parantaminen ................................................................................. 98Sopimukset todeksi vaikeilla työpaikoilla ........................................................................... 99Yhä parempiin käytäntöihin kehittyneillä työpaikoilla ................................................. 100Liittojen ja SAK:n panosta vahvistetaan ............................................................................ 102Normien kehittämistä .............................................................................................................. 102Tulevaisuus omissa käsissämme ........................................................................................... 104

10Lähteet ............................................................................................................................ 105Kyselytutkimusaineistot ......................................................................................................... 105Haastattelut ................................................................................................................................ 105Kirjallisuus ................................................................................................................................. 105

Liite 1: Taulukoita ............................................................................................................. 107

Liite 2: Kyselytutkimuslomake ........................................................................................ 115

Liite 3: Haastattelujen runko ........................................................................................... 127

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:045


TIIVISTELMÄ

kuuluvansa työväenluokkaan; selvästi useam-pi kuin jäsenistöstä keskimäärin.

Työnantajilla on Suomessa työntekijöidenkohtelussa monentasoisia käytäntöjä. Parhaatsuomalaiset työyhteisöt yltävät maailman hui-pulle kaikilla mittareilla mitattuna, mutta huo-noimmissa, kehittymättömissä työyhteisöissä eitoteudu edes työehtosopimusten (TES) ja laki-en määräämä vähimmäistaso. Näin eri työpai-koissa on luottamusmiehillä erilaiset tehtävät.Kehittymättömillä työpaikoilla joudutaan kes-kittymään yksittäisten työntekijöiden ongelma-tilanteiden hoitoon ja TES-valvontaan, kun taaskehittyvillä työpaikoilla luottamusmiehet pa-neutuvat ensisijaisesti töiden ja toimintojenkehittämiseen työpaikalla.

Luottamusmiesten mielestä johto suhtautuuentistä huonommin työntekijöiden kehitysmah-dollisuuksiin työyhteisöissään, henkilöstön ar-vostukseen sekä keskinäiseen luottamukseentyöpaikalla. Parhaat suhteet työpaikoilla onvälittömään työnjohtoon, ja ylipäätänsä suhteetovat parhaat julkisella alalla. Neuvottelutoimin-ta on puolestaan aktiivisinta yksityisillä aloil-la. Hieman yli puolella työpaikoista on henki-löstöedustusta hallintoelimissä, ja näin tärkeinsaavutettu hyöty on parantunut tiedonkulku jahenkilöstön kuuleminen.

Ammattiyhdistysliikkeen luottamustehtävis-sä olevat ovat vahvasti ammattiyhdistysmyön-teisiä ja sekä ay-liikkeen toimintaan että tavoit-teisiin sitoutuneita henkilöitä. Heidän suhdet-taan ay-liikkeeseen ei kuvaa välineellisyys —henkilökohtaisen edun hakeminen — vaan ak-tiivinen vaikuttaminen ja osallistuminen. Luot-tamusmiehistä kahdella kolmasosalla jäsenyy-den syy on palkansaajien etujen puolustaminen,ja sen jälkeen tärkein syy on halu osallistuatyöolojen kehittämiseen. Kolmanneksi tärkeim-

SAK:n jäsenistöstä erilaisissa ammat-tiyhdistysliikkeen luottamustehtävissäon kahdeksan prosenttia eli noin 90000 henkeä. Heistä luottamusmiesteh-tävissä on runsas 30 000, työsuojelu-tehtävissä noin 30 000 ja loput vara-luottamusmiehinä tai ammattiosasto-jen, paikallisjärjestöjen tai yhteistoi-mintaelinten erilaisissa tehtävissä.Luottamusmiesten määrä ja osuus jä-senistöstä on pysytellyt suunnilleensamalla tasolla parikymmentä vuotta.

Luottamusmiesjärjestelmän katta-vuus on sen sijaan heikentynyt, koskatyöpaikat ovat pienentyneet eikä pie-nille työpaikoille läheskään aina saa-da luottamusmiestä. Järjestäytyminenammattiliittoon on luottamusmiestenkokemuksen mukaan useammalla työ-paikalla kasvussa kuin vähenemässä;kolmella neljäsosalla työpaikoista jär-jestäytyminen on pysynyt ennallaan.

Luottamustehtäviä ammattiyhdis-tysliikkeessä hoitaa useammin mieskuin nainen, vaikka jäsenkunnassamäärät ovat lähes tasan. Luottamus-tehtäviä hoitavien keski-ikä on 45vuotta; pari vuotta enemmän kuin jä-senistön keskimäärin. Luottamusmies-ten ammatillinen ja ammattiyhdistys-tietämyksen taso on kasvanut enem-män kuin muun jäsenistön. Samoinluottamushenkilöstön atk:n käyttö onyleistynyt nopeammin kuin jäsenistönkeskimäärin, ja luottamusmiestenenemmistölle atk-laitteet ovat arki-päivää. Luottamusmiesten luokka-samaistuminen on selkeää, sillä kolmeneljästä luottamusmiehestä katsoo

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:046


pänä on halu tukea ay-liikkeen tavoitteita yh-teiskunnassa. Ay-liikkeen tehtävistä tärkein ontyöttömyysturvan puolustaminen. Luottamus-miehet pitävät ammattiosastoja tärkeinä, eivät-kä he halua vähätellä niiden asemaa myöskäänpäivittäisessä edunvalvonnassa. Luottamusmie-het tukevat kollektiivista sopimusjärjestelmääindividualismin sijasta, ja liitolta odotetaankinnimenomaan sopimusturvaa. Luottamusmiestenmielestä palkan ja työajan perusteet tulee hoi-taa kattavilla valtakunnallisilla sopimuksilla.Niiden päälle tulevia parannuksia voidaankehitellä paikallisesti.

Luottamusmiesten näkemys omasta liitostaanja sen onnistumisesta työmarkkinapoliittistentehtävien hoitamisessa on positiivinen — posi-tiivisempi kuin jäsenistön näkemys keskimää-rin. Luottamusmiesten mielestä liitto on onnis-tunut huonoiten toiminnassaan osa- ja määrä-aikaistamista vastaan sekä työllisyyden turvaa-misessa. Liiton puoleen on kääntynyt ongelma-tilanteissa luottamusmiesten enemmistö, jalähes 90 prosenttia heistä on tyytyväisiä saa-maansa asiantuntijapalveluun.

Liiton jäsenpalvelujen kehittämisessä tärkeim-piä ovat työttömyyskassapalvelut ja heti niidenjälkeen liiton neuvonta- ja asiantuntijapalvelutsekä ay-koulutus. Niinpä liittojen tarjonta vas-taa varsin hyvin luottamusmiesten odotuksia.Sen sijaan jäsenistön odotukset eivät täysin täy-ty, koska jäsenet odottavat myös mahdollisuuk-sia ammatilliseen jatko- ja täydennyskoulutuk-seen. Näissä liitto ja SAK voivat toimia aloitteel-lisina etuja painostusjärjestöinä.

Lähes puolella työpaikoista on tehty luotta-musmiehen toiminnan laajuuteen vaikuttaviamuutoksia, ja kolme neljäsosaa näistä työ-paikoista on supistanut luottamusmiehensä toi-mintakenttää. Luottamusmiehet ovat kiinnostu-neita työpaikkansa asioista ja kehittyvillä työ-paikoilla luottamusmiehen keskeinen tehtäväonkin työpaikan toimintojen kehittämiseenosallistuminen.

Sen sijaan tavallisen työntekijän kiinnostus

työpaikkansa asioihin on vähentynytviiden vuoden takaiseen aikaan verrat-tuna.

Työntekijät odottavat työltään py-syvyyttä. Toiseksi tärkein asia on palk-ka. Työn mielenkiintoisuuden merkityson takavuosikymmenistä heikentynyt.

Luottamusmiehet voivat vaikuttaatyötään koskeviin asioihin rivijäseniäenemmän. Henkilökohtaiseen työhönvaikuttavissa asioissa erot ovat pieniä,mutta erot ovat selvästi laajempia luot-tamusmiehen toimintakenttää sivuavis-sa asioissa, kuten työmenetelmiin tailaitehankintoihin liittyvissä asioissa.

Luottamusmiehiä työllistää enitenyksittäisen työntekijän ongelmatilan-teiden selvittäminen. Seuraavaksi eni-ten heitä työllistää töiden ja toiminto-jen kehittäminen työpaikalla. Töidensujuvuutta, uusia koneita ja laitteita javastaavia asioita koskeviin neuvotte-luihin osallistuukin neljännes luotta-musmiehistä kuukausittain, yleisim-min teollisuudessa.

Liitto on tärkein taho, josta yli 80prosenttia luottamusmiehistä odottaasaavansa tukea edunvalvonnan ongel-matilanteissa. Lähes 40 prosentillaluottamusmiehistä on työpaikallatukenaan ammattiosasto, työhuone-kunta tai työpaikan edunvalvontaryh-mä. Kahdella kolmesta luottamusmie-hestä on ammattiosaston järjestämääluottamusmiesten yhteistoimintaa.

Luottamusmiehet ovat rivijäseniäuseammin sitä mieltä, että työpaikantyöntekijät muodostavat luottamus-miehiä tukevan yhtenäisen joukon ai-nakin joissakin tapauksissa. Luotta-musmiehet katsovat yleensä selviävän-sä varsin hyvin luottamusmiestoimeneri osa-alueiden neuvottelutilanteista.

Paikallinen sopiminen on lisäänty-

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:047


nyt koko 1990-luvun ensi sijassa työn-antajan aloitteellisuuden ansiosta,mutta vuosikymmenen lopulla myöstyöntekijöiden aloitteellisuus on li-sääntynyt. Sen sijaan tiedonsaantityönantajalta paikallisen sopimisenasioissa on taantunut. Vain noin 40prosenttia luottamusmiehistä tunteeolevansa tasaveroinen neuvottelutilan-teissa työnantajan kanssa. Työpaikanmuista henkilöstöryhmistä STTK:laisetovat läheisempiä kuin akavalaiset.

Luottamusmiesasemaan katsomattaSAK:laisia palkkatyöntekijöitä yhdis-tävät samanlaiset asiat elämässä, tär-keimpinä kotielämä ja harrastukset,mutta 2000-luvulle tultaessa enää vä-hemmän työ. Nykyisistä luottamus-miehistä hieman yli puolet jatkaa teh-tävässään varmasti ja tehtävänsä onpäättänyt jättää kuusi prosenttia; loputvielä miettivät suhtautumistaan.

Parasta luottamusmiestehtävässä ontyötovereiden tuki ja tunnustus ja senjälkeen se, että saa asioita eteenpäin.Kolmanneksi paras asia on liiton tuki.Myös sitä arvostetaan, että luottamus-miestehtävä on näköalapaikka työelä-mään ja yhteiskuntaan. Raskaintaluottamusmiestehtävässä on toisaaltatyönantajan kielteinen suhtautuminenja toisaalta työtovereiden ajoittainenvälinpitämättömyys edunvalvonta-asioissa.

Luottamusmiehet kokevat asemansatyömarkkinoilla turvatummaksi kuinjäsenet keskimäärin.

Luottamusmiesjärjestelmän voimis-tamiseksi tarvitaan eri tilanteisiin eri-laisia täsmätoimia. Pienten työpaikko-jen luottamusmiesjärjestelmän laajen-taminen vaatii ammattiosastojen jaliittojen tuntuvaa organisointitukea,työntekijöiden rohkaisua ja myös

työnantajien vakuuttamista selkeiden neuvotte-lusuhteiden eduista. Jos luottamusmiestä ei saa-da valittua, tulisi edes liiton tiedotus saada le-viämään pienimmillekin järjestäytymisalan työ-paikoille. Kun luottamusmies on saatu valituk-si, ei häntä saa unohtaa vaan häntä on rohkais-tava tehtävässään ja avattava hänelle uusiakiinnostavia mahdollisuuksia. Perehdyttäminenolennaisimpaan luottamusmiehen tehtävissävoidaan tehdä myös helpoin ja viihdyttävinmuodoin. Työehtosopimukset tulee tehdä niinselkeiksi, että uusikin luottamusmies saa niistäkertalukemisella selvää.

Kehittymättömillä työpaikoilla, joissa laeil-la ja sopimuksilla sovittujen vähimmäisehtojentoteutuminen ei ole itsestäänselvyys, tarvitaankoko ay-organisaation tukea käytäntöjen pa-rantamiseksi. Erityisesti tällaisilla työpaikoillatyöehtosopimuksen selkokielisyys ja ymmärret-tävyys sekä yhä paraneva normitaso ovat arvos-saan. Näillä työpaikoilla liitoilta odotetaanhyvin perinteistä edunvalvontaa.

Kehittyneillä työpaikoilla tarvitaan yhteisöl-lisiä, tasa-arvoisia kehittämistoimia sekä ajantasalla olevaa tietoa ja keskustelumahdollisuuk-sia työelämän muutossuunnista kehittyneissämaissa. Näillä työpaikoilla tarvitaan myös luot-tamusmiesten keskinäistä yhteistoimintaa japitkälle eriytynyttä ay-koulutusta tuotanto- jajakokysymyksistä sekä nykyistä vahvempaaneuvotteluasemaa ennen muuta työn ulkoista-mis- ja verkostoitumisasioissa. Yritysten kan-sainvälistyminen merkitsee henkilöstön konser-niyhteistyön ulottamista usein maailman-laajuiseksi.

Kaikilla työpaikoilla tarvitaan nykyistä laa-jempia oikeuksia työntekijöille ja isännänvallanrajoittamista. Esimerkiksi kehittyneet työnjoh-tokäytännöt tarkoittavat sitä, että työnantajakäytännössä luopuu työn johto- ja valvontaoi-keudestaan. Perinteinen direktio-oikeus edustaamenneen aikakauden ajattelua, ja sen uudista-mistarve on ilmeinen.

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:048


1 JOHDANTO

tiosastossa, paikallisjärjestössä, yhteis-toimintaelimissä ja vastaavissa 498henkeä. Varsinaisen luottamusmies-joukon pienuus ei tee mahdolliseksikovin pitkälle meneviä jakoja, jottaedustavuus säilyy. Vastaajajoukon pie-nuuden vuoksi on myös käytetty pal-jon jakoa perinteisiin sektoreihin: jul-kinen ala, yksityiset palvelut ja teolli-suus.2 Kyselyyn vastasi julkisen alanjäsenistöstä ja luottamusmiehistä sa-man verran eli 23 prosenttia. Sen si-jaan yksityisten palvelualojen jäsenis-töstä vastasi 31 prosenttia, mutta luot-tamusmiesvastaajien osuus oli vain 21prosenttia. Teollisuudessa puolestaanjäsenvastaajien suhteellinen osuus oli46 prosenttia mutta luottamusmiesten56, siis kymmenen prosenttiyksikköäsuurempi. Tämä johtuu teollisuudenkattavammasta luottamusmiesjärjes-telmästä. Tässä tutkimuksessa juuri tuoseikka painottaa luottamusmiesvasta-uksia teollisuudelle tyypilliseen suun-taan silloin, kun luottamusmiehetesiintyvät yhtenä joukkona ja heitäverrataan esimerkiksi jäseniin. Ala-,sukupuoli- ja ikämuuttujien lisäksimuodostettiin työpaikan sisäisiä suh-teita kuvaava muuttuja, jossa työpai-kat jaettiin kolmeen joukkoon:

- ”kehittyviin”, joissa työpaikan joh-to arvostaa työntekijöitä paljon taimelko paljon

Tämä ammattiyhdistysliikkeen luottamushenki-löstöön paneutuva raportti on SAK:n järjestötut-kimus 2000:n osaraportti. Aikaisemmin on il-mestynyt samaan aineistoon perustuva ErkkiLaukkasen kirjoittama Muutoksen tekijät-perusraportti ja Marja Erkkilän Erilaisuusarjessa —raportti SAK:laisista naisista ja mie-histä. Kyselytutkimusaineiston pohjalta on myöskirjoitettu SAK:n eri jäsenliitoissa liittokohtaisiaraportteja, ja tätä kirjoitettaessa kehitteillä onraportti nuorisosta. Jyrki Helin on aiemmin, elo-kuussa 2000, selvitellyt ammattiyhdistysliikkeenrakenteita samaan kokonaisuuteen liittyvälläraportilla Sukupolvet vaihtuvat — SAK:laisenammattiyhdistysliikkeen jäsen- ja järjestöraken-teen muutoksia 1980-luvun alusta vuoteen 2010.

Katsaus aineistoonKyselytutkimusaineiston keräsi SAK:n toimek-siannosta Tilastokeskus tammi—maaliskuussavuonna 2000. Kyselyn otos oli 16 255 SAK:nliittojen jäsenrekistereistä satunnaisesti poimit-tua vastaajaa. Vastauksia saatiin 9 948, jotenvastausprosentti oli 61, mitä voidaan pitäähyvänä postikyselyn vastausasteena. Aineistoedustaa hyvin SAK:laisen ammattiyhdistys-liikkeen jäsenrakennetta sukupuolen ja alanmukaan, mutta iän mukaan ovat alle 35-vuotiaat aliedustettuna ja yli 45-vuotiaat yli-edustettuna.1

Tämän raportin kannalta keskeisessä varsi-naisessa pää- tai muussa luottamusmiesasemas-sa oli vastaajista 2,8 prosenttia, 291 henkeä,työsuojeluvaltuutettuna ja -asiamiehenä 276henkeä ja muissa luottamustehtävissä ammat-

1 Ks. tarkemmin Laukkanen Erkki: Muutoksen tekijät, SAK:n järjestötutkimus 2000 perusraportti,

Jyväskylä 2001 s.14-17 ja 84

2 Sektorijaon muodostamisessa ks. Laukkanen 2001 s.15 ja 85

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:049


– toista ääripäätä kuvaavaan ”kehit-tymättömiin”, joissa arvostusta eiollut lainkaan

– näiden ”väliryhmään”, jossa arvos-tusta oli jonkin verran.

Näin meneteltiin, jotta saataisiin esilleluottamusmiesten erilaisesta toimin-taympäristöstä nousevat erilaisettehtävät.3

Postikyselyn lisäksi on tämän tut-kimuksen aineistona muuta tutkimus-ta (ks. lähteet) sekä kahdentoista pie-nen työpaikan luottamusmiehen jayhden ilman luottamusmiestä toimi-van työpaikan henkilöstön edustajanhaastattelut. Ne tehtiin joulukuussavuonna 2000 puhelimitse. Haastatte-luilla haluttiin erityisesti selvittää alle20 hengen työpaikkojen luottamus-miesten asemaa, toimintaa ja odotuk-sia tarkemmin kuin mihin postikyselyantaa mahdollisuuksia. Syynä tähänpienten työpaikkojen erityiskohteluunon se, että työpaikkojen koot pienene-vät jatkuvasti, pienten työpaikkojenmäärä kasvaa ja luottamusmiesverkkoharvenee, koska pienille työpaikoille eiuseimmiten ole valittu luottamusmies-tä. Haastateltavat poimittiin luotta-musmiestutkimukseen mukaan ilmoit-tautuneiden liittojen jäsenrekisteristä

ja poiminnassa painotettiin sukupuolen mukais-ta ja alueellista edustavuutta sekä kullekin lii-tolle tyypillistä sopimusalaa. Viisi haastatelluis-ta oli samoilta työpaikoilta, joissa oli vuonna1997 tehty yksityiskohtainen luottamusmies- jatyönantajahaastattelu osana paikallisen sopi-misen tutkimusprojektia.4 Nyt haastateltujenluottamusmiesten iän keskiarvo oli 41 vuotta —nuorimman ikä oli 30 ja vanhimman 52 vuot-ta. Haastatelluista naisia oli viisi ja miehiä kah-deksan, yksityisiltä palvelualoilta oli yksi, jul-kiselta alalta kolme ja teollisuudesta kahdeksanhaastateltua. Haastattelut ovat litteroitunaSAK:n työympäristöosastolla.

* * *Paikallista sopimista ja luottamusmiehen ase-man muutoksia on vuosituhannen vaihteessatutkittu monipuolisesti Työsuojelurahaston tu-ella ja työmarkkinajärjestöjen aloitteesta. Turunyliopistossa tehdyssä tutkimuksessa on HeikkiUhmavaara paneutunut luottamusmiehen ase-man muutoksiin organisaatiokulttuurin näkö-kulmasta5, Jyväskylän yliopistossa on Kaj Ilmo-sen johdolla paneuduttu monipuolisesti työpai-kan osapuolten välisen luottamuksen merkityk-seen6 ja Sakari Timonen on paneutunut muu-taman työpaikan tiimiytyneisiin käytäntöihin7.Samalla aihealueella on liikkunut myös vuon-na 1998 julkaistu SAK:n paikallisen sopimisenprojektin raportti laajalla aineistoillaan.8

3 Muuttujan muodostamisesta ks tarkemmin jakso “Luottamusmiesprofiileja” s. 25

4 Tuloksista ks. Helin, Jyrki: Isäntävaltaa ja vuoropuhelua. Paikallinen sopiminen Suomen työpaikoilla.

Jyväskylä 1998.

5 Uhmavaara, Heikki - Kairinen, Martti - Niemelä, Jukka: Paikallinen sopiminen työelämässä. Hyötyyn ja

luottamukseen perustuvaa muutosten hallintaa. Turku 2000, erit. sivut 104 - 114

6 Ilmonen, Kaj - Jokivuori, Pertti - Kevätsalo, Kimmo - Juuti, Pauli: Luottamus ja paikallinen sopiminen,

Jyväskylä 2000

7 Timonen, Sakari: Paikallisen sopimisen käänne. Helsinki 2000

8 Helin, Jyrki: Isäntävaltaa ja vuoropuhelua. Paikallinen sopiminen Suomen työpaikoilla. Jyväskylä 1998.

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0410


Luottamusmiehet SAK:njärjestötutkimuksissaSAK:n kyselytutkimuksina toteutettujen järjes-tötutkimusten mukaan luottamusmiestehtäviävuonna 1984 oli 5 prosentilla jäsenistä ja vuon-na 1990 noin 4 prosentilla. Luvut ovat suurem-pia kuin vastaavilla tutkimuksilla vuoden 1995jälkeen saadut. Onko luottamusmiesten määräromahtanut? Ei ole, vaan todennäköisimminluottamusmiesten absoluuttinen määrä (kaikki”luottamusmieslajit” yhteenlaskettuna) ja suh-teellinen osuus jäsenistöstä on koko 1990-luvunpysynyt suunnilleen ennallaan. Osaselitys eritutkimuksissa esiintyville erisuuruisille luvuil-le on tutkimusten muuttunut luottamusmiesteh-tävää koskeva kysymys (alla kuvattuna). Vuo-sina 1984 ja 1990 kysyttiin huomattavan eritel-lysti luottamustehtäviä, esimerkiksi työpaikka-organisaatiossa. Tämä on tehnyt helpoksi tun-nistaa oma tehtävä esim. työhuonekunnassa, janäin vastaajien määrä ja suhteellinen osuus onkasvanut. Näiden vuosien kysymyssarjoissa eimyöskään ollut omaa vaihtoehtoa varaluotta-musmiehille tai työsuojelun varavaltuutetuille.He ovatkin oletettavasti vastanneet luottamus-mies- tai työsuojeluhenkilöstökohtaan, ja myössiksi vastausten suhteellinen prosenttiosuus onkasvanut. Niinpä vuosien 1984 ja 1990 luotta-musmiestehtävien prosenttiosuudet ovat keske-nään vertailukelpoisia — lievää laskua, yksiprosentti — mutta ne eivät ole vertailukelpoisiavuosien 1995 (3,1 prosenttia, pyöristettynä 3) ja2000 (2,9 prosenttia, pyöristettynä 3) lukujenkanssa, jotka puolestaan ovat vertailukelpoisiakeskenään.

Luottamustehtävät, prosenttia1984 1990

Luottamusmies 5 4Työsuojeluvaltuutettutai -asiamies 5 5

Luottamustehtävien määrää (”nyt” ja”aikaisemmin”) kysyttiin vuosina 1984ja 1990 seitsenkohtaisella luettelolla9:- työhuonekunta tai vastaava

työpaikkajärjestö- luottamusmies tai

pääluottamusmies- työsuojeluvaltuutettu tai

työsuojeluasiamies- ammattiosasto- yhteistoiminta-, yritysdemokratia-

tai virastodemokratiaelin- ammatillinen paikallisjärjestö,

piirijärjestö tai aluejärjestö- liiton tai SAK:n hallintoelin.

Vuonna 1995 lista oli kolmekohtainen:- luottamusmies tai

pääluottamusmies (varsinainen)- työsuojeluvaltuutettu tai

asiamies (varsinainen)- muu luottamustehtävä (esim. vara-

luottamusmies, tehtävä yhteistoi-mintaelimessä, ammattiosastossa,paikallisjärjestössä, hallintoneuvos-tossa jne.).

9 Kehälinna Heikki, Melin Harri: Tarpeista toimintaan, SAK: järjestötutkimusprojekti, Helsinki 1985 s. 24 ja liite 1;

Helin Jyrki, Erkkilä Marja, Mustalammi Elina: 90-luvun palkkatyöläinen, SAK:n järjestötutkimus 1990 - toinen

osaraportti, Jyväskylä 1991 s. 43-45 ja liitteenä oleva kysymyslomake

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0411


Vuonna 2000 listalla oli neljä kohtaa:- pääluottamusmies (varsinainen)- muu luottamusmies kuin pää-

luottamusmies (varsinainen)- työsuojeluvaltuutettu tai -asiamies

(varsinainen)- muu luottamustehtävä (esim. vara-

luottamusmies, tehtävä yhteistoi-mintaelimessä, ammattiosastossa,paikallisjärjestössä, hallintoneuvos-tossa jne.).

Kun vuoden 2000 aineistossa yhdiste-tään kaksi ensimmäistä luokkaa, saa-daan vertailukelpoinen asetelma vuo-den 1995 tutkimuksen kanssa.

Nämä kyselytutkimuksella saadutluvut eivät aina ole samanlaisia kuinliittojen jäsen- ja luottamushenkilöre-kisteristä saatavat luvut. Luonnollisiaselityksiä erilaisille luvuille ovat kyse-lytutkimusasetelman muutoksen lisäk-

si työpaikkojen pilkkomisen myötä supistunutosastoluottamusmiesten määrä ja työpaikka-koon pienenemisen myötä vähentynyt luotta-musmiesten määrä, kun kaikkein pienimmilletyöpaikoille tunnetusti on vaikea saada luotta-musmiehiä. Ilmeistä on myös se, että liittojenluottamusmiesrekisterit eivät kaikkina mennei-nä vuosikymmeninä ole olleet ajan tasalla.10

Tässä tutkimuksessa luottamusmiehillä tar-koitetaan pääluottamusmiehiä ja muita luotta-musmiehiä yhteenlaskettuna. Luottamushenki-löillä puolestaan tarkoitetaan kaikkia ay-luot-tamustehtävissä olevia, siis pääluottamusmie-hiä, muita luottamusmiehiä, työsuojeluvaltuu-tettuja ja -asiamiehiä sekä muita luottamusteh-täviä hoitavia henkilöitä (varaluottamusmiehetjne.). Muilla luottamushenkilöillä (kuin luotta-musmiehillä) tarkoitetaan työsuojeluvaltuutet-tuja ja -asiamiehiä sekä muita luottamustehtä-viä ammattiosastossa, paikallisjärjestössä taiyhteistoimintaelimissä hoitavia.

10 Helin Jyrki, Erkkilä Marja, Mustalammi Elina: 90-luvun palkkatyöläinen. Tutkimus SAK:n liittojen jäsenten

yhteiskunnallisista kannanotoista ja suhteesta ammattiyhdistystoimintaa. SAK:n järjestötutkimus 1990 - toinen

osaraportti. Jyväskylä 1991 s. 45; Laukkanen Erkki: Muutoksen tekijät: SAK:n järjestötutkimus 2000. Perusra-

portti. Jyväskylä 2001 s. 31; Helin, Jyrki: Sukupolvet vaihtuvat. SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen jäsen- ja

järjestörakenteen muutoksia 1980-luvun alusta vuoteen 2010. SAK:n järjestötutkimus 2000, I osaraportti,

elokuu 2000 s. 5, 24 ja 54 - viimeksimainittua tutkimusta tehtäessä kävi ilmi, että rekistereihin harvoin

kirjautuvat muut kuin yleissopimuksen edellyttämät luottamusmiehet, eivätkä heidänkään osalta tiedot ole aina

ajan tasalla, kun vaihtuvuus on tuntuvaa.

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0512


2 TÄLLAINEN ON SAK:LAINEN LUOTTAMUSMIES

mukaan ammattiliittoon järjestäyty-minen on työpaikoilla kasvussa: enitenjulkisella alalla ja sitten tulevat teol-lisuuden ja yksityisten palvelujen työ-paikat.

SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeenerilaisissa luottamustehtävissä on par-haillaan noin 8 prosenttia jäsenistös-tä, ja tuo luku absoluuttisena lukunatarkoittaa noin 90 000:tä henkilöä.11

Yhteensä erilaisia luottamustehtäviäon runsaat 114 000, joten tehtävissä onjonkin verran päällekkäisyyttä. Pää-luottamusmiehiä on noin 13 000, mui-ta luottamusmiehiä noin 18 000 ja työ-suojeluvaltuutettuja ja -asiamiehiänoin 30 000. Muita luottamustehtäviähoitavia, kuten varaluottamusmiehet,ammattiosaston tai ammatillisen pai-kallisjärjestön hallinnossa, yhteistoi-mintaelimessä, hallintoneuvostossajne. toimivat jäsenet, on noin 54 000.Aikaisemmin luottamustehtävissä onollut noin 180 000 henkeä (17 % jäse-nistöstä), joten yhteensä kokemustaluottamustehtävistä on noin 270 000jäsenellä eli 26 prosentilla jäsenistös-tä. Aikaisemmin luku on ollut suurem-pi, mutta viimeisen viiden vuoden ai-kana luottamustehtävissä olleiden taiparhaillaan olevien osuus on supistu-nut 28 prosentista 26 prosenttiin.Tämä kuvaa ammattiosastojen yhdis-tämisten myötä niiden koon kasvua jatoimikuntapaikkojen vähentymistä,

Luottamusmiesten määrä ja osuus jäsenistöstäovat pysytelleet suunnilleen samalla tasollaparikymmentä vuotta. Luottamusmiesjärjestel-män kattavuus on sen sijaan heikentynyt, kos-ka työpaikkojen määrä on kasvanut ja työpai-kat ovat pienentyneet, jolloin pienille työpai-koille ei läheskään aina saada luottamusmies-tä. Luottamustehtäviä ammattiyhdistysliikkees-sä hoitaa useammin mies kuin nainen, vaikkajäsenkunnassa määrät ovat lähes tasan. Kaik-kien luottamustehtäviä hoitavien keski-ikä on45 vuotta eli pari vuotta enemmän kuin jäse-nistön keskimäärin, mutta varsinaisten luotta-musmiesten keski-ikä on sama kuin jäsenistön.

Luottamusmiesten ammatillinen ja ammat-tiyhdistystietämyksen taso on kasvanut enem-män kuin muulla jäsenistöllä. Myös luottamus-henkilöstön atk:n käyttö on yleistynyt nopeam-min kuin jäsenistön keskimäärin, ja luottamus-miesten enemmistölle atk-laitteet ovat arkipäi-vää. Varsinkin luottamusmiesten luokkasamais-tuminen on selkeää: kolme neljästä luottamus-miehestä katsoo kuuluvansa työväenluokkaan,siis selvästi useampi kuin jäsenistössä keski-määrin.

Luottamusmiehistä osa toimii kehittyvillätyöpaikoilla, joissa johto arvostaa työntekijöi-tä, osa taas kehittymättömillä työpaikoilla, jois-sa tätä arvostusta ei ole, ja osa näiden väliinjäävässä laajassa ryhmässä. Tämä työpaikkaja-ko vaikuttaa luottamusmiesten tehtäviin: ke-hittymättömän työpaikan luottamusmiehelläkeskeiseksi nousee yksittäisen työntekijänongelmatilanteiden hoitaminen ja kehittyvällätyöpaikalla puolestaan töiden ja toimintojenkehittäminen. Luottamusmiesten kokemusten

11 Laukkanen 2001 s. 31

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0513


luottamusmiesverkon harventumistasekä osin myös luottamustehtävissäolevien muuta jäsenkuntaa perinteises-ti korkeampaa ikää ja nopeampaa pois-tumaa työmarkkinoilta.

Järjestäytymistä voidaan vertailla myös ke-hittyvillä ja kehittymättömillä työpaikoilla (luo-kittelusta ks. jakso luottamusmiesprofiilejas.25). Viereisen sivun alemman kuvion prosent-tijakaumassa on poistettu en osaa sanoa -vas-taukset. Järjestäytyminen on pysynyt ennal-laan, n. 80 prosentissa kaikentyyppisistä työpai-koista, mutta kehittyvillä ja väliryhmän työpai-koilla järjestäytyminen on kasvanut kymmenenprosenttiyksikköä enemmän kuin laskenut; ke-hittymättömillä työpaikoilla on kasvua ja las-kua yhtä paljon.

Luottamusmiesverkosto on harventunut pie-nillä työpaikoilla. Vuonna 1995 oli kaikistaluottamusmiehistä alle 30 hengen työpaikoilla50 prosenttia ja vuonna 2000 enää 41 prosent-tia — ja tästä vähentymisestä puolet keskittyypienimmille, alle viiden hengen työpaikoille.12

Järjestäytyminen kasvussa -luottamusmiesjärjestelmäheikentynytAmmattiliittoon järjestäytyminen ontyöpaikoilla kasvussa luottamusmies-ten arvion mukaan. Selvintä kasvu onjulkisella alalla. Toiseksi eniten järjes-täytyminen on kasvussa yksityisilläpalvelualoilla, mutta toisaalta sielläjärjestäytyminen myös vähenee eniten,joten niiden erotus on kaikista aloistapienin. Teollisuudessa järjestäytymi-nen on pysynyt eniten ennallaan, jakasvuluvut ylittävät selvästi laskulu-vut. Luottamusmiesten kokemuksenmukaan ammattiyhdistysliike työpai-koilla on menossa eteenpäin, ei taan-tumassa.

Luottamustehtäviä vastaushetkellä (%)

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0514


Järjestäytyminen työpaikalla (%)

Järjestäytyminen työpaikalla (%)

12 Näiden kaikkein pienimpien työpaikkojen luottamusmiesten määrä on vain runsaat neljä prosenttia luottamus-

miehistä, lukumääränä 16, joten aineiston luotettavuus on alarajoilla. Siksi tässä tutkimuksessa yleensä

käytetään suurempaa työpaikkakokoerittelyä, vaikka mikrotyöpaikkojen tilanteet ovatkin sinänsä kiinnostavia.

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0515


Samaan aikaan on alle 30 hengen työ-paikoilla työskentelevien määrä kasva-nut 46:sta 49:ään prosenttiin jäsenis-tä. Muiden luottamustehtävien osuuson lisääntynyt alle 30 hengen työpai-koilla samassa suhteessa muun jäsenis-tön kanssa. Eniten alle 30 hengen työ-paikkoja vuonna 2000 on palvelualoil-la (61%) ja julkisella alalla (59%), vä-hiten teollisuudessa (37%).13 Kaikkeinpienimmillä, alle 10 hengen työpai-koilla työskentelee kaikista jäsenistä26 prosenttia, ja vuodesta 1990 kasvuaon neljä prosenttiyksikköä. Luottamus-miehistä tämänkokoisilla työpaikoillatyöskentelee 12 prosenttia. Vähitenkattava luottamusmiesverkko on alle10 työntekijän työpaikoilla. Myös

kaikkein suurimmissa, yli 500 hengen yrityksis-sä luottamusmiesten suhteellinen osuus on pie-nempi kuin kaikkien työntekijöiden, mutta tä-hän on luonnollisena selityksenä se, että netuotantoyksiköt ovat suuria, joissa on luotta-musmies. Syynä luottamusmiesverkoston katta-vuuden huonontumiseen on työpaikkakoon pie-nentyminen ja pienten työpaikkojen lisääntymi-nen. Suurempia työyhteisöjä on pilkottu, töitäon usein ulkoistettu pienemmille yrityksille japienet työpaikat ovat syntyneet yleensä pienissäyrityksissä. Perinteisesti pienillä työpaikoillaluottamusmiesjärjestelmä on ollut kattavuudel-taan huonoin. Tämä kehitys näyttää vauhdittu-van, ja ongelma kasvaa kaikilla toimialoillamutta kasautuu palvelualoille. Katso myösliitetaulukko 1.

Luottamustehtävien jakautuminentyöpaikkakoon mukaan vuosina 1995 ja 2000 (%)


003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0516


Onko työpaikalla luottamusmies tai vastaava? (%)

Minkä kokoisilla työpaikoilla töissä (%)

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0517


LuottamusmiehenkokovartalokuvaaLuottamusmiestehtävissä on useamminmies kuin nainen. Pääluottamusmies-tehtävissä ja muissa luottamustehtävis-sä (ammattiosastojen toimikunnat ym.)naisten osuus oli korkeimmillaan; noinkolmasosa luottamusmiehistä on naisia.

Pää- ja muista luottamusmiestehtä-vistä yhteensä on naisten osuus vä-hentynyt vuodesta 1995 vuoteen 2000neljällä prosenttiyksiköllä, muttamuissa luottamustehtävissä heidänosuutensa on kasvanut lievästi. Sa-maan aikaan naisten osuus jäsenistös-tä on lievästi noussut. Niinpä luotta-musmieskunta ei edusta jäsenistöä su-kupuolijaon pohjalta. Koko ammatti-yhdistysliikkeen toiminta-ajan näky-

nyt perinne, jossa naiset valitsevat edustajik-seen miehiä, ei ole katkennut myöskään 2000-luvulle tultaessa.

Naisten suhteellinen osuus luottamusmies-tehtävissä olevista on kasvanut teollisuudessamutta vähentynyt palvelualoilla ja julkisellaalalla. Kaikki naisten luottamustehtävät teolli-suudessa ja palveluissa ovat lisääntyneet 90-luvun lopulla mutta vähentyneet julkisella alal-la — jossa tosin enemmistö sekä luottamusmie-histä että muissa luottamustehtävissä olevistaon edelleen naisia.14

Luottamustehtävissä olevien keski-ikä vuon-na 2000 on 45 vuotta — kaksi vuotta enemmänkuin jäsenistön keski-ikä.15 Luottamusmiestenkeski-ikä on sama kuin jäsenistön, mutta muitaluottamustehtäviä hoitavien keski-ikä onselvästi korkeampi kuin jäsenistön. Katso kuviosivulla 20 ja liitetaulukko 2.

14 Erkkilä, Marja: Erilaisuus arjessa. Raportti SAK:laisista naisista ja miehistä. SAK:n järjestötutkimus 2000.

Jyväskylä 2001 s. 61


Naisten osuus ay-liikkeen luottamustehtävissä olevista (%)

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0518


Luottamustehtävien jakautuminensukupuolen mukaan vuosina 1995 ja 2000 (%)

Naisten osuus ay-liikkeen luottamustehtävissä olevista aloittain (%)

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0519


Luottamustehtävien jakautuminen iän mukaanvuosina 1995 ja 2000 (%)

Luottamustehtävissä olevat ikäryhmittäin ja aloittain vuonna 2000 (%)

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0520


Luottamustehtäviä on vuonna 2000 enem-män teollisuudessa kuin vuonna 1995, ja vas-taava luottamustehtävien väheneminen näkyyensi sijassa yksityisillä palvelualoilla. Katsomyös liitetaulukko 3.

Luottamusmiehet ovat ammatillisesti hiemanparemmin koulutettuja kuin jäsenistö keskimää-rin kuten sivun 22 kuvio osoittaa. Luottamus-miehistä ammattikoulutusta vailla olevia on vä-hemmän, ja toisaalta heillä on ammatillinen pe-rustutkinto useammin kuin jäsenillä yleensä.Erot eivät kuitenkaan ole tuntuvia, joten luot-tamusmiesten voidaan katsoa edustavan varsinhyvin heidät valinnutta jäsenistöä, myös omanammattitaitotaustansa suhteen. SAK:laisten am-matillinen koulutus on vuonna 2000 yhä edel-leen parantunut, joskin vielä runsas viidennes

on yhä vailla ammattikoulutusta.Suurten ikäluokkien poistuminen työ-markkinoilta pääasiassa vuoteen 2010mennessä parantaa edelleen suhteellis-ta koulutustasoa, kun nuoret tulevattöihin ammatillisen koulutuksen kaut-ta.

Ammattiyhdistysliikkeen järjestä-mään opistomuotoiseen ay-koulutuk-seen osallistuneiden määrä oli hiemankasvanut 1990-luvun loppuvuosina.16

Sivun 24 kuvion mukaan luottamus-miehistä ilman opistokoulutusta vuon-na 1995 oli 38 prosenttia ja vuonna2000 neljä prosenttiyksikköä vähem-män; naiset hieman useammin kuinmiehet. Luottamusmiesten koulutusta-

Luottamustehtävien jakautuminen aloittain vuosina 1995 ja 2000 (%)

16 Sukupolvet vaihtuvat -raportissa (Helin 2000) on tarkastelujaksona 1980-luvun alku ja loppupäässä vuosi 1998,

jona aikana luottamusmiesten koulutusviikkojen määrät ovat laskeneet. Numeroerot selittyvät tilastopohjan

erona, luottamusmiesten toimikausien pidentymisenä, vaihtuvuuden vähentymisenä ja suhteellisen aktiivisesta

koulutukseenosallistumisesta parin tätä kyselyä edeltäneen vuoden aikana.

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0521


so on parantunut vuoden 1990tilanteesta, jolloin yli puolet oli vaillaopistokoulutusta.17 Paras koulutusti-lanne on julkisella alalla, jossa opisto-koulutuksen ulkopuolella on vain 25prosenttia luottamusmiehistä; teolli-suudessa puolestaan ilman opistokou-lutusta on 37 prosenttia ja yksityisilläpalvelualoilla 45 prosenttia. Koulutus-tarve on ilmeisin palvelualoilla. Mui-den luottamushenkilöiden osallistumi-nen opistokoulutukseen vuonna 2000on vähentynyt vuodesta 1995 neljänprosenttiyksikön verran. Alakohtainenjärjestys on sama: paras tilanne on jul-kisella alalla, jossa 35 prosenttia on il-man koulutusta. Sen sijaan palvelu-aloilla ja teollisuudessa koulutusta

vailla on peräti 55 prosenttia. Luottamusmiehetovat osallistuneet opistomuotoiseen koulutuk-seen viimeksi kuluneiden kahden vuoden aika-na yhä enemmän. Luottamustehtäviä vailla ole-vista henkilöistä ammattiyhdistysliikkeen opis-toissa järjestön koulutukseen osallistumattomiaoli 91 prosenttia sekä vuonna 1995 että vuon-na 2000.

Osallistuminen ay-liikkeen muuhun kuinopistomuotoiseen koulutukseen on perusjäse-nistön keskuudessa ennallaan. 12 prosenttia onosallistunut edes joskus ja 88 prosenttia ei oleosallistunut koulutukseen lainkaan. Luottamus-miestehtävissä olevien osallistuminen on paran-tunut, sillä kaksi kolmasosaa on osallistunutedes joskus ay-liikkeen muuhun kuin opisto-koulutukseen. Tämä kasvu näkyi nimenomaantuoreimmassa, kahden viime vuoden aikana

17 Vainio, Pentti: Jäsenten koulutus, SAK 1991, s. 13-14. Vainion selvityksessä todettiin, että luottamusmiesten

koulutus lisääntyy prosenttiyksikön vuodessa, kuten kymmenvuotiskautena näyttää myös tapahtuneen.

SAK:laisten ammatillinen koulutus (%)

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0522


saadussa koulutuksessa: vuonna 2000 peräti 17prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 1995.Alakohtaisesti paras tilanne on julkisella alalla jahuonoin yksityisillä palvelualoilla. Muiden luotta-mustehtäviä hoitavien osallistuminen koulutuk-seen on pysynyt ennallaan: noin puolet heistä onosallistunut koulutukseen. Suunnilleen samaa ta-soa se oli myös vuonna 1990.18 Eniten koulutustaovat saaneet yli 100 hengen työpaikkojen luotta-musmiehet ja vähiten puolestaan niiden työpaik-kojen luottamusmiehet, joiden työntekijämäärä on10-100.19 Merkittäviä sukupuolten välisiä eroja eikoulutukseen osallistumisessa ole; joissakin kou-lutustyypeissä on aavistuksen verran enemmänmiehiä ja joissakin naisia. Katso liitetaulukko 4.

Kehittyvien työpaikkojen ja kehittymättömi-en työpaikkojen luottamusmiesten välillä ei ol-lut eroa siinä, miten he osallistuvat ammattiyh-distysliikkeen järjestämään koulutukseen. Mo-lempien työpaikkojen luottamusmiehet ovatkuitenkin aktiivisempia kuin niiden väliin jää-vän keskikastin luottamusmiehet (ks. liitetau-lukko 5). Ay-koulutus myös kasaantuu, sillä sa-mat luottamusmiehet osallistuvat pääsääntöi-sesti sekä opisto- että muuhun koulutukseen;niillä on siis selvä korrelaatio. Vahvaa korrelaa-tiota oli myös koulutukseen osallistumisella jasillä, että luottamusmies ottaa aktiivisesti yh-teyttä liittoonsa edunvalvonta-asioissa ja ontyytyväinen liitosta saamaansa tukeen. Koulu-tus aivan ilmeisesti rohkaisee ja opastaa am-mattiyhdistysliikkeen koko organisaation hyö-dyntämiseen ja jakaa paitsi tietoa, myös käyt-tökelpoista toimintamallia.

Vuoden 2000 kyselyn mukaan luottamusmie-histä käyttää atk-tekniikkaan perustuvia laittei-

ta työssään suurempi osa kuin jäsenis-töstä keskimäärin. Vuoteen 1995 ver-rattuna kasvu on ollut selvempää luot-tamusmiehillä kuin muulla jäsenistöl-lä. Kun vuonna 2000 jäsenistöllä atk-laitteiden käyttö on lisääntynyt 5 pro-senttiyksikköä 38 prosentista 43 pro-senttiin, on vastaavasti luottamusmie-hillä kasvu yli 16 prosenttiyksikköä 53prosenttiin. Tämä kuvastanee luotta-mushenkilöstön parempaa ammatillis-ta asemaa ja koulutusta ja ehkä myösosin työpaikkojen avoimempaa tiedon-kulkua, koska luottamusmiehet ovatyhä useammin yrityksen tietoverkossa.Mitä kehittyneempi on työyhteisö, sitälaajemmat tiedonsaantivaltuudet luot-tamusmiehelläkin on.20

Luottamusmiehet samaistuvat työ-väenluokkaan. Kysymys johonkinluokkaan ensisijaisesti kuulumisestaesitettiin vuosina 1984, 1990 ja 2000.Vuonna 1984 kaikista jäsenistä työvä-enluokkaan katsoi kuuluvansa 69 pro-senttia, vuonna 1990 60 prosenttia javuonna 2000 61 prosenttia; työväen-luokkaan samaistuvien määrä on siispysynyt ennallaan 1990-luvulla; kat-so kuvio sivulla 26. Keskiluokkaan sa-maistuvien osuus on kasvanut 1980-luvulta vuoteen 2000. Yläluokkaan eikatsonut kuuluvansa kukaan. Ei mi-hinkään luokkaan kuuluvien osuus onpysynyt suunnilleen ennallaan, samoinkuin ei osaa sanoa -vaihtoehdon valin-neiden. Luottamusmiehistä puolestaan

18 Vainio 1991 s. 15-16. Koulutusmuodoista opintokerhot ovat pudonneet murto-osaan siitä tasosta, mikä vallitsi

1980-luvun lopulla ja koulutus 1990-uvun lopun painottuu yksittäisiin koulutustilaisuuksiin ja lyhytkursseihin.

19 Alle 10 hengen työpaikan vastaajien lukumäärä on tällä kohden niin pieni ja edustavuus huono, joten prosentti-

luku on harhaanjohtavan korkea.

20 Tämä ilmiö nousi esiin sekä tämän tutkimusaineiston että SAK:n paikallisen sopimisen projektin tutkimusaineis-

ton yhteydessä 1997 - 1998

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0523


Osallistuminen ay-liikkeen koulutukseen vuosina 1995 ja 2000 (%)

kolme neljästä katsoi vuonna 2000kuuluvansa työväenluokkaan, siis sel-västi useampi kuin jäsenistöstä keski-määrin. Muihin luokkiin heistä sama-istui harvempi kuin jäsenistöstä. Mui-den luottamushenkilöiden linja oli sa-mansuuntainen mutta ei kuitenkaanyhtä selvä. Kysymyksen vastaukset

kuvastavat sitä, miten luottamusmiehet näkevätyhteiskunnan perimmäisen luonteen, yhteiskun-taluokat ja oman suhteensa niihin. Ero tavallisiinjäseniin on selkeä, eikä sitä selitä erilainen luok-ka-asema, kuten edellä olevat koulutus- ja muutasemaan liittyvät seikat osoittavat. Selittävä te-kijä sen sijaan on erilaiset tietoisuustekijät, tapatarkastella yhteiskuntaa ja sen ilmiöitä.

Kyllä aiemmin osallistunut

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0524


Kehittymättömän työpaikan (ks. seuraavajakso luottamusmiesprofiilit) luottamusmiessamaistaa itsensä työväenluokkaan useamminkuin luottamusmiehet keskimäärin. Kehittyväntyöpaikan luottamusmies katsoo kuuluvansakeskiarvoa useammin keskiluokkaan, mutta niintekee myös kehittymättömän työpaikan luotta-musmies — ei tosin yhtä selvästi. Kehittymät-tömän työpaikan luottamusmies tietää paik-kansa, sillä ei mihinkään luokkaan katsoi kuu-luvansa vain harva. Yläluokkaan ei katsonutkuuluvansa kukaan missään ryhmässä.

LuottamusmiesprofiilejaSuomen työpaikoilla kohdellaan työntekijöitämonentasoisten käytäntöjen mukaan. Parhaatyltävät kaikilla mittareilla mitattuna kehittynei-den maiden huipulle, mutta huonoimmissa ei-vät toteudu työehtosopimusten ja lakien mini-mitkään. Erilaisissa työpaikoissa on luottamus-miehellä erilaiset toimintaedellytykset ja erilai-set tehtävät. Erilaisista tehtävistä saattaa seu-

rata erilainen tapa suhtautua ammat-tiyhdistysliikkeeseen, työhön, työtove-reihin ja luottamusmiestehtävään.Niinpä seuraavassa selvitetään tutki-musaineiston valossa työantajakäytän-nön vaikutusta luottamusmiestoimin-taan. Käytännössä se toteutetaan niin,että kysymykseen ”työpaikkasi johtoarvostaa työntekijöitä ja osoittaa hen-kilökohtaista huomiota” vastanneistamuodostetaan kolme ryhmää seuraa-vasti:- yhdistetään vastaukset paljon ja

melko paljon, ja tästä saadaan hy-väksi koetun, kehittyvän työpaikanmuuttuja (33 prosenttia)

- ei lainkaan -vastaukset muodosta-vat kehittymättömän työpaikanmuuttujan (16 prosenttia)

- jonkin verran -vastaukset muodos-tavat väliryhmän (51 prosenttia).En osaa sanoa -vastanneet on

Käyttää työssään atk-tekniikkaan perustuvia laitteita (%)

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0525


Luokkasamaistuminen (%)

Luottamusmies katsoo kuuluvansa (%)

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0526


poistettu aineistosta.21 Kehittyvän työpaikanmuuttujassa luokkien yhdistäminen on tehtysiksi, että paljon-vastauksia oli vain 6 prosent-tia, joten tilastollisen edustavuuden takaami-seksi se piti yhdistää melko paljon -vastauksiin,joita oli 27 prosenttia vastaajista. Näin ryhmääntuli kolmasosa kaikista vastaajista.22

Kehittyvien työpaikkojen luottamusmiehistänaisia on 34 prosenttia ja kehittymättömien työ-paikkojen luottamusmiehistä 33 prosenttia. Molem-missa on siis naisluottamusmiehiä hieman enem-män kuin heidän prosenttiosuutensa, 31 prosent-

tia, kaikista luottamusmiehistä. Miesluot-tamusmiesten kokemus painottui väliryh-mään, jossa naisia on siis keskiarvo-osuuttaan vähemmän.

Luottamusmiesten erityyppisistätyöpaikoista kehittyviä työpaikkoja onalakohtaisesti lievästi eniten julkisellasektorilla, kehittymättömiä selvästi eni-ten yksityisillä palvelualoilla javäliryhmään kuuluvia työpaikkoja eni-ten teollisuudessa. Yhteensä -sarake ku-vaa alojen suhteellisia keskinäisiä

21 Aineiston tämän osan käsittelyssä yksityisen palvelusektorin osuus vastaajien osuus on viisi prosenttiyksikköä

korkeampi kuin aineistossa keskimäärin (28%/23%) ja vastaavasti julkinen ala viisi prosenttiyksikköä pienempi

(17%/22%), teollisuus on ennallaan 55%. Naisluottamusmiehiä on kaksi prosenttiyksikköä enemmän tämän

osan aineistossa kuin luottamusmieskunnassa keskimäärin (31%/29%). Erot johtuvat mm. en osaa sanoa -

vastausten poistamisesta. Tulosten ja johtopäätösten kannalta asialla ei ole suurta merkitystä. Ongelma jatkossa

on se, että vastaajajoukko voi lukumäärältään jäädä pieneksi ja tulosten tilastollinen luotettavuus kärsii. Tämän

uhan tullessa lähelle tekstissä varoitetaan liian pitkälle menevistä tulkinnoista.

22 SAK:n paikallisen sopimisen projektin tulos oli, että moderneja työpaikkoja johtamiskäytännöiltään ja henkilös-

tönsä huomioonottamisessa oli ”väljähköin” kriteerein vajaa kolmasosa - siis suunnilleen sama osuus kuin

tämän tutkimuksen muuttujassa. Selvästi ongelmallisia ja vanhakantaisia oli sen tutkimuksen mukaan noin

neljäsosa, tässä tutkimuksessa puolestaan joukko on pienempi, 16 prosenttia. Tämä ei johdu tilanteen parantu-

misesta, vaan erilaisista määrittelyistä. Ks. Helin 1998 s. 160-161

Sukupuoli ja työpaikkatyyppi (%)

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0527


osuuksia. Näin kehittymättömillä työpai-koilla on selvä kymmenen prosenttiyk-sikön ero teollisuuden luottamusmiestenja yli kymmenen prosentin ero palvelu-alojen luottamusmiesten osuuteen ver-rattuna.

Pienet, alle 10 hengen työpaikat,koetaan useimmin kehittyviksi työpai-koiksi mutta toisaalta myös useimminkehittymättömiksi, sillä molempientyöpaikkatyyppien keskiarvoluvut ylit-tyvät selvästi.23 Kehittyvinä työpaik-

koina pidetään suurimpia, yli 200 ja yli 500työntekijän työpaikkoja ja samoin 10–30 hen-gen työpaikkoja. Väliryhmän työpaikoiksi koe-taan puolestaan sellaiset työpaikat, joiden työn-tekijämäärät ovat 30:n ja 200:n välillä. Parhaatja huonoimmat työpaikkaesimerkit löytyvät siiskaikkein pienimmiltä ja kaikkein suurimmiltatyöpaikoilta; polarisaatio on selvä. Pienten työ-paikkojen luottamusmiesten kokemus onvarmasti aito ja oikea. Pienillä työpaikoillaluottamusmiesjärjestelmän kattavuus on huo-noin. Onko siis niin, että pääsääntöisesti vain

23 Kuten lukija N-sarakkeesta huomaa, luvut alle 10 hengen, 100-199 hengen ja yli 500 hengen työpaikoilla

erityisesti sarakkeessa “huonot” painuvat niin pieniksi, että tilastollinen edustavuus vaarantuu. Suunta

johtopäätökselle on kuitenkin selvä.

Työpaikkatyypit aloittain (%)

Työpaikkatyypit koon mukaan (%)alle 10 10-29 30-99 100-199 200-499 yli 500 yht.

Kehittyvä 47 35 19 33 39 39 33

Väli 31 47 66 57 41 42 51

Kehittymätön 22 18 15 10 20 19 16

Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100

N 32 83 67 30 44 26 282

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0528


kehittyville pienille työpaikoille valitaan luot-tamusmies, jolloin keskeinen syy luottamus-miesjärjestelmän aukkoihin on työnantajankielteinen asenne työntekijöiden passiivisuudenlisäksi?

Miten sitten kehittyvien työpaikkojen ja ke-hittymättömien työpaikkojen luottamusmieheteroavat toisistaan?

Erot ovat selviä seuraavissa asioissa:- Työtehtävät. Työtehtäviensä puolesta työn-

tekijänä itseään pitää useammin kehittyväntyöpaikan luottamusmies kuin kehittymättö-män, ja vastaavasti toimihenkilöksi itsensäkatsoo useimmin kehittymättömän työpaikanluottamusmies. Johtavassa asemassa onuseimmiten kehittyneen työpaikan luotta-musmies (ks. s. 57).

- Luokkasamaistuminen. Kolme neljästä luot-tamusmiehestä katsoo kuuluvansa työväen-luokkaan. Kehittymättömän työpaikan luot-tamusmies samaistaa itsensä työväenluok-kaan keskiarvoa useammin. Kehittyvän työ-paikan luottamusmies katsoo taas kuuluvan-sa keskiarvoa useammin keskiluokkaan,mutta niin tekee myös kehittymättömän työ-paikan luottamusmies — ei tosin yhtä selväs-ti. Kehittymättömän työpaikan luottamus-mies tietää paikkansa, sillä ei mihinkäänluokkaan katsoo kuuluvansa vain harva.Yläluokkaan ei samaistu kukaan missäänryhmässä ( ks. s. 26).

- Suhde työnantajaan. Työpaikan neuvottelu-suhteissa kehittyvien työpaikkojen luotta-musmiehillä on kaikilla tasoilla selvästi pa-remmat neuvottelusuhteet työnantajan edus-tajiin kuin kehittymättömien työpaikkojen.Asia johtuu luonnollisesti samasta työnanta-jan asenteesta, jolla työpaikat jaotellaan

kehittyviin ja kehittymättömiin:arvostetaanko ja kuullaanko työn-tekijöitä ja heidän edustajiaan (ks.s. 35).

- Näkemys ammattiyhdistysliikkeestäja ammattiyhdistysjäsenyyden tär-kein syy. Jäsenyyden syytä peruste-levat kehittymättömän ja kehittyväntyöpaikan luottamusmiehet hiemaneri tavoin. Molemmilla nousee kes-keisimmäksi palkansaajien etujenpuolustaminen — mutta kehittyväntyöpaikan väellä korostetummin.Seuraavaksi tärkein syy kehittyväntyöpaikan luottamusmiehillä on ke-hittää työpaikan työoloja, mutta ke-hittymättömän työpaikan luotta-musmiehillä se on ansiosidonnainentyöttömyysturva.24 Välineellisestä,omaa etua etsivästä suhtautumises-ta kehittymättömän työpaikan luot-tamusmiehiä ei kuitenkaan voisyyttää, sillä seuraavaksi tärkeinsyy heidän mielestään on tukea am-mattiyhdistysliikkeen tavoitteitakoko yhteiskunnassa (ks. s. 41).

- Suhde omaan liittoon ja liiton neu-voihin turvautuminen työpaikallaesiin nousseissa edunvalvonta-asi-oissa. Kehittymättömien työpaikko-jen luottamusmiehet ovat neuvojenhakemisessa hieman aktiivisempia,mutta puolestaan kehittyvien työ-paikkojen luottamusmiehet ovattyytyväisempiä liiton apuun. Ehkä-pä kehittymättömien työpaikkojentilanteet ovat olleet vaikeampia jaesimerkiksi tulkintaongelmat moni-mutkaisempia. Ensisijainen avun-

24 Pienimmissä kuvion luvuissa vastaajien lukumäärä on pieni; suunta on kuitenkin selvä

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0529


pyynnön kohde on kaikilla työpai-koilla liitto, mutta kehittymättömil-lä työpaikoilla vielä keskimääräistäenemmän (ks. s. 53).

- Kokemus ammattiyhdistysliikkeestä.Kehittyvien työpaikkojen luotta-musmiesten kokemukset ovatmyönteisempiä (paljon yli keskiar-von) ja kehittymättömien työpaik-kojen luottamusmiesten taas vä-hemmän myönteisiä (selvästi allekeskiarvon) (ks. s. 51).

- Työpaikan ay-järjestäytymisensuunta. Ennallaan ay-järjestäytymi-nen on kaikilla työpaikoilla noin80-prosenttisesti. Kehittyvillä ja vä-liryhmän työpaikoilla järjestäytymi-nen on kasvussa 10 prosenttiyksik-köä laskua enemmän, mutta kehit-tymättömillä työpaikoilla puoles-taan kasvu ja lasku ovat tasoissa(ks. s. 15).

- Suhde työhön. Omaan työhön voikehittymättömällä työpaikalla vai-kuttaa selvästi vähemmän kuin ke-hittyvällä työpaikalla. Näiden väli-siä eroja voi pitää jopa dramaattisensuurina. Kehittyvillä työpaikoillavaikutusmahdollisuuksia on omaantyöhönsä paljon tai melko paljon 85prosentilla luottamusmiehistä — jakehittymättömillä työpaikoilla vain23 prosentilla (ks. s. 58).

- Luottamusmiehen toiminta ja asiat,jotka työllistävät luottamusmiestäeniten. Kehittymättömällä työpaikal-la eniten luottamusmiehiä työllistä-

vä asia on hoitaa yksittäisen työntekijän on-gelmatilanteet, samoin väliryhmän työpaikal-la. Kehittyneellä työpaikalla puolestaan luot-tamusmiehen aikaa vaatii eniten töiden ja toi-mintojen kehittäminen työpaikalla (ks. s. 63).

- Luottamusmiehen tukena ovat työntekijätyhtenäisesti paremmin kehittyvällä työpai-kalla kuin kehittymättömällä; ero on ylikymmenen prosenttiyksikköä (ks. s. 77).

- Luottamusmiestehtävä saattaa tuntua ajoit-tain raskaalta. Rasittavimmaksi yksittäisek-si asiaksi kehittymättömän työpaikan luotta-musmiehet nostavat työnantajan kielteisensuhtautumisen ja kehittyvän työpaikan luot-tamusmiehet työtovereiden välinpitämättö-myyden edunvalvonta-asioissa.

Eroja ei sen sijaan ole mm. seuraavissa asioissa:- Luottamusmiestehtävä tarjoama paras puoli

nähtiin kaikentyyppisissä työpaikoissa sa-malla tavalla: työtovereiden tunnustus jatuki. Tämä asia erottui selvästi joka ryhmällä.

- Ammattiyhdistysliikkeen järjestämään kou-lutukseen sekä opistoissa että muissa puit-teissa ovat kehittymättömien työpaikkojenluottamusmiehet osallistuneet vain hiemanuseammin kuin kehittyneiden työpaikkojenluottamusmiehet; molempien aktiivisuusylittää kuitenkin väliryhmän.

- Organisaatiomuutokset työpaikalla — toimin-nan laajentamiset ja supistamiset — ovatsamantyyppisiä ja suunnilleen samansuurui-sia kaikilla työpaikoilla: runsaalla puolellamuutoksia ei ole, noin kolmasosalla on toi-mintaa supistavia muutoksia ja runsaallakymmenellä prosentilla toimintaa laajentaviamuutoksia.

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0530


3 LUOTTAMUSMIES JA TYÖNANTAJA

palvelualoilla ja vähiten julkisella alal-la, erityisesti kunnissa; teollisuus onnäiden välimaastossa. Neuvottelutoi-minta on puolestaan aktiivisinta yksi-tyisillä aloilla. Hieman yli puolella työ-paikoista on henkilöstöedustusta hal-lintoelimissä. Siinä saavutettuja hyö-tyjä ovat parantunut tiedonkulku jahenkilöstön kuuleminen.

Työantajilla on työntekijöiden kohtelussamonentasoisia käytäntöjä. Luottamusmiehetkokevat, että 90-luvun lopulla on johdon suh-tautuminen työpaikan työntekijöiden kehitys-mahdollisuuksiin, henkilöstön arvostukseen,luottamukseen ja koulutukseen huonontunut.Parhaat suhteet työpaikalla ovat välittömääntyönjohtoon, ja ylipäätänsä ne ovat parhaat jul-kisella alalla. Eniten ongelmia luottamus-miehillä suhteessa työnantajaan on yksityisillä

Työpaikan johdon asenteet (%)1995 2000

Kaikki Kaikki Pää/muu Muutluottamus- luottamus-

mies henkilötArvostaa työntekijöitäpaljon tai melko paljon 37 34 33 30jonkin verran 42 45 49 52ei lainkaan 17 17 16 16ei osaa sanoa 4 4 2 2Luottaa alaisiinsapaljon tai melko paljon 64 61 61 60jonkin verran 26 28 32 30ei lainkaan 4 5 6 5ei osaa sanoa 6 6 1 5Huolehtii kehitysmahdollisuuksistapaljon tai melko paljon 23 23 23 21jonkin verran 44 41 45 46ei lainkaan 23 24 27 26ei osaa sanoa 10 12 5 7Arvostaa koul. ja henk. suunnitteluapaljon tai melko paljon 35 32 33 31jonkin verran 35 37 44 41ei lainkaan 17 17 19 19ei osaa sanoa 13 14 4 9Arvostaa työpaikan viihtyvyyttäpaljon tai melko paljon 33 33 31 28jonkin verran 39 39 45 46ei lainkaan 19 18 19 21ei osaa sanoa 9 10 5 5Asettaa tehokkuuden kaiken edellepaljon tai melko paljon 62 60 65 66

jonkin verran 22 25 27 23ei lainkaan 5 5 6 5ei osaa sanoa 11 10 2 6

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0531


Työpaikan johdon asenteita työnteki-jöitä kohtaan leimaa lievä mutta ha-vaittava negatiivinen painotus verrat-tuna vuoteen 1995 työntekijän näkö-kulmasta arvioituna. Tämä näkyy vas-tauksissa siihen, kuinka paljon johtoarvostaa työntekijöitä, luottaa alaisiin-sa, arvostaa koulutus- ja henkilöstö-suunnittelua ja huolehtii kehitysmah-dollisuuksista. Suunnilleen ennallaanon työpaikan viihtyvyyden arvostami-nen ja tehokkuusvaatimukset; positii-visen painotuksen kasvua ei ole mil-lään osa-alueella. Luottamusmiestennäkemykset vuonna 2000 ovat yleisestiottaen hieman enemmän negatiivisvä-ritteiset — ja erityisen vahvasti siinä,että luottamusmiesten ja yleensäkinhenkilöstön edustajien mielestä työn-antaja asettaa tehokkuuden kaikenmuun edelle useammin kuin tavallisettyöntekijät. Näin yrityksen ja työpai-kan johto näyttäytyy koko henkilöstöl-le varsin samantapaisesti, eikä kehi-

tyksen suunta ole kovin positiivinen 90-luvunlopulla. Työelämän laatua huonontavat myösjohdon huonontuneet asenteet.

Lähimmän esimiestason yläpuolella olevaantyöpaikan johtoon suhtautuminen on pysynytsamankaltaisena vuosina 1995 ja 2000. Sen si-jaan eroa on luottamustehtäviä vailla olevien jaluottamustehtävissä olevien suhtautumisessa:yhteiset tavoitteet johdolla ja työntekijöillä onluottamustehtäviä vailla olevista 27 prosentinmielestä, luottamusmiehistä 21 prosentin jamuista luottamushenkilöistä 26 prosentin mie-lestä. Osittain yhteiset tavoitteet ovat puoles-taan korkeimmillaan luottamusmiehistä 71 pro-sentin ja matalimmillaan vailla luottamusteh-täviä olevista 56 prosentin mielestä. Luottamus-miehistä 8 prosenttia ja luottamustehtäviä vaillaolevista 17 prosenttia on sitä mieltä, että ei olelainkaan yhteisiä tavoitteita. Luottamusmiehetjoutuvat tehtävissään tekemisiin välittömän esi-mieskunnan yläpuolella olevan työpaikan joh-don kanssa enemmän kuin rivijäsenet. Niinpäedunvalvonnan vastakkainasettelutilanteet saa-vat aikaan sen, että kaikissa asioissa ei ole

Suhde työpaikan johtoon (%)(ei lähin esimies)

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0532


yhteisiä tavoitteita; ratkaisujen etsintä ja siinäsyntyvät kompromissit takaavat puolestaan sen,että osittain yhteisiä tavoitteita hiotaan. Tämäselittää myös sen, että luottamusmiehet keski-määrin harvimmin valitsevat vaihtoehdon ”eiole lainkaan yhteisiä tavoitteita”. Kuitenkin tä-män vaihtoehdon kehittymättömien työpaikko-jen luottamusmiehet valitsevat 35-prosenttises-ti, kun vastaava luku kehittyvillä työpaikoillaon yksi. Koko kysymykseen kehittyvien työ-paikkojen luottamusmiehillä on luonnollisestiaivan eri näkökulma kuin kehittymättömien:kehittyvillä työpaikoilla yhteisiä tavoitteita on44 prosentin mielestä, kun sitä vastoin kehitty-mättömillä prosenttiluku on kaksi. Työpaikko-jen todellisuudet ovat siis kaukana toisistaan.

Neuvottelusuhteet eritasoisiin työnantajienedustajiin työpaikalla kulkevat samansuuntai-sesti eri aloilla.

Ylimpään johtoon parhaat neuvottelusuhteeton kunta-alalla, ja toinen ääripää on teollisuus.Keskijohtoon erittäin hyvät neuvottelusuhteetjakautuvat niin, että parhaat suhteet on jälleenjulkisella sektorilla ja huonoimmat teollisuudes-sa. Viimeiseen erittäin huonojen neuvottelusuh-teiden sarakkeeseen tuli vastauksia vain teolli-suudesta ja yksityisiltä palvelualoilta.

Parhaat suhteet luottamusmiehillä ovat lä-himpiin esimiehiin, työnjohtoportaaseen. Kai-killa aloilla ne ovat keskimäärin paremmallatolalla kuin suhteet keskijohtoon tai ylimpään

johtoon. Saman havainnon on painok-kaasti tehnyt myös Jyväskylän yliopis-tossa paikalliseen sopimiseen ja työ-paikan luottamussuhteiden verkostoonpaneutunut tutkijaryhmä, jonka mu-kaan juuri näiden johtoportaiden ase-ma on keskeinen.25 Positiivisia vasta-uksia suhteesta työnjohtoon erikokoi-silla työpaikoilla saatiin seuraavasti:matalin luku 100–200 hengen työpai-koilla, 74 prosenttia, ja korkein luku30–100 hengen työpaikoilla, 84 pro-senttia. Muunkokoiset työpaikat aset-tuivat tähän väliin.

Suhteet ylimpään johtoon korreloi-vat vahvasti siihen, millaiset ovat suh-teet keskijohtoon ja työnjohtoon. Sa-moin tällä on vahva korrelaatio siihen,arvostaako työnantaja paljon työnte-kijöitä ja osoittaako se heille henkilö-kohtaista huomiota. Vahva korrelaatioon myös hyvillä neuvottelusuhteillaylimpään ja keskijohtoon (mutta eityönjohtoon) ja siihen, että luottamus-mies on käyttänyt liiton palveluja jaon niihin hyvin tyytyväinen. Samatluottamusmiehet ovat siis tyytyväisiäneuvottelusuhteisiinsa ylemmäntasoi-siin työnantajan edustajiin ja vuodenaikana liitolta saamiinsa menettelyta-paohjeisiin.

Suhtautuminen työpaikan johtoon (%)Työpaikkatyyppi Yhteiset Osittain Ei yhteisiä Yhteensä

tavoitteet yhteiset tavoitteita

tavoitteet

Kehittyvä 44 55 1 100

Väli 12 83 5 100

Kehittymätön 2 63 35 100

Yhteensä 21 70 9 100

25 Ilmonen ym. 2000 s. 106-111

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0533


Kehittyvien työpaikkojen luotta-musmiehillä on kaikilla tasoilla selväs-ti paremmat neuvottelusuhteet työnan-tajan edustajiin kuin kehittymättömi-en työpaikkojen. Tämä johtuu luonnol-lisesti samasta työnantajan asenteesta,jolla työpaikat jaotellaan kehittyviin jakehittymättömiin: arvostetaanko jakuullaanko työntekijöitä ja heidänedustajiaan.

Yhteydenpito työnantajan edusta-jiin ja luottamusmiehen neuvottelutoi-minta on selvästi aktiivisinta yksi-tyisillä aloilla. Neuvotteluyhteyksiätyönantajan edustajien kanssa jok-seenkin päivittäin on 14 prosentillaluottamusmiehistä, selvästi useamminyksityisillä palvelualoilla ja teollisuu-dessa, harvimmin julkisella sektorilla.Neuvotteluyhteyksien pito työnanta-jaan muutaman kerran viikossa on ak-tiivisinta taas teollisuudessa. Harvim-

min neuvotteluyhteyksiä, vain muutaman ker-ran vuodessa tai vielä harvemmin, pitävät jul-kisen alan luottamusmiehet. Kaikilla aloillaneuvottelutiheys on suoraan yhteydessä yritys-ja työpaikkakokoon siten, että mitä suurempityöpaikka, sitä aktiivisempaa on luottamus-miesten neuvottelutoiminta.

Henkilöstöedustus johtoryhmässä, hallituk-sessa tai vastaavassa on 51 prosentilla työpai-koista. Julkisella sektorilla henkilöstöedustusjohtoelimissä on 57 prosentilla, teollisuudessa56 prosentilla ja yksityisillä palvelualoilla 34prosentilla.

Henkilöstön edustajan osallistuminen hallin-toedustukseen on ensi sijassa parantanut tie-donkulkua. Keskimäärin 44 prosentissa työpaik-koja tiedonkulku on parantunut, 51 prosentis-sa se on pysynyt ennallaan ja 5 prosentissahuonontunut. Eniten tiedonkulku on parantu-nut julkisella alalla ja vähiten yksityisissä pal-veluissa. Henkilöstön edustajien näkemystenesilletulo asioista päätettäessä on parantunut 40

Neuvottelusuhteet työnantajan edustajiin työpaikalla (aloittain, %)Teollisuus Yks.palvelut Julkiset Kaikki yht.

Ylin johtoerittäin hyvät 14 23 28 19

melko hyvät 56 41 51 52

vaikea sanoa 17 18 10 16

melko huonot 6 12 11 8

erittäin huonot 7 6 0 5

Keskijohtoerittäin hyvät 16 20 22 18





Työnjohtoerittäin hyvät 37 32 40 36





003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0534


Neuvottelusuhteet työpaikalla (%)

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0535


Neuvotteluyhteys työnantajan edustajaan (%)

Henkilöstön edustus työpaikalla johto-ryhmässä,hallituksessa tai vastaavassa (%)

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0536


prosentissa, pysynyt ennallaan 55 jahuonontunut 5 prosentissa. Parhaitenhenkilöstön näkemykset tulevat esillejulkisella alalla ja heikoimmin teolli-suudessa ja yksityisillä palvelualoilla.Henkilöstön edustajien neuvotteluase-ma on parantunut 24 prosentissa, py-synyt ennallaan 69 ja huonontunut 7prosentissa. Paras myönteinen arvio onjulkisella alalla ja huonoin yksityisil-lä palvelualoilla. Työpaikan tai yrityk-sen johdon ja henkilöstön väliset suh-teet ovat pääasiassa pysyneet ennal-laan. Henkilöstön keskinäinen yhteis-työ on parantunut 29 prosentilla työ-paikoista, pysynyt ennallaan 67 jahuonontunut 4 prosentilla työpaikois-ta, parasta kehitys on julkisella alalla.

Jos

henk

ilöst

ö on

edu

stet

tuna

, onk

o se

muu

ttan

ut a

sioi

den

tila

a? (

%)

Par

antu

nut

Enn

alla

anH

uono

ntun

ut

Teol

li-Y

ks.

Julk

iset

Yht

.Te

olli-

Yks

.Ju

lkis

etY

ht.

Teol

li-Y

ks.

Julk

iset

Yht

.

suus

palv

elut

suus

palv

elut

suus

palv

elut

Tie

donk

ulku

hen

kilö

stöl

le

yrit

ykse

n as

iois

ta4

22

95

94

45

26

43

85

16

73

5

Hen

kilö

stön

näk

ökoh

tien

esill

etul

o as

iois

ta p

ääte

ttäe

ssä

30

29

73

40

65

68

22

55

53

55

Hen

kilö

stön

neu

vott

elua

sem

a2

01

84

12

57

47

55

46

96

75

6

Yri

tysj

ohdo

n ja

hen

kilö

stön

väl

iset

suh

teet

29

14

28

26

68

72

69

69

31

43

5

Hen

kilö

stön

kes

kinä

inen

yht

eist

yö2

72

63

32

97

16

36

46

82

11

33

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0537


4 LUOTTAMUSMIESNÄKEMYSAMMATTIYHDISTYSLIIKKEESTÄ

Luottamusmiehistä 66 prosentin mielestä hei-dän ammattiyhdistysjäsenyyttään kuvasi hyvinpalkansaajien etujen puolustaminen, ja suunnil-leen yhtä suurella osuudella perusteeksi luotta-mustehtäviä hoitamattomien keskuudessa nouseetyöttömyysturva. Toiseksi tärkein peruste luotta-musmiehillä on halu osallistua työolojen kehittä-miseen - tämä peruste onkin kasvanut tuntuvastiviiden vuoden takaisesta ajasta. Luottamustehtä-viä hoitamattomien mielestä tämä peruste on vas-ta viidenneksi tärkein eli kolmanneksi viimeinensyy jäsenyydelle. Kolmanneksi tärkein perustejoka toisen luottamusmiehen mielestä on halu tu-kea ammattiyhdistysliikkeen tavoitteita yhteis-kunnassa. Tämän jälkeen luottamusmiehet perus-televat jäsenyyttä sillä, että useat työtoveritkinkuuluvat liittoon, ja vasta tämän jälkeen viiden-nellä sijalla on ansiosidonnainen työttömyystur-va. Luottamusmiesten syissä ammattiliittoon kuu-lumiseen painottuvat entistä enemmän työpaikankehittämiseen liittyvät asiat aikaisempaan verrat-tuna. Tämä seikka korostuukin erityisesti, kun ky-selylomakkeen sarakkeet kuvaa hyvin ja kuvaamelko hyvin yhdistetään. Silloin luottamusmies-ten kaksi tärkeintä perustetta nousevat yhdessä yli90 prosentin.

Luottamushenkilöt ja varsinkin luottamus-miesasemassa olevat ovat rivijäseneen verrat-tuna toiminta- ja muutossuuntautuneempia: hehaluavat puolustaa palkansaajien etuja, osallis-tua työpaikan kehittämiseen ja tukea ay-liik-keen yhteiskunnallisia tavoitteita. Luottamus-miehet ovat selvästi ay-toimintaan sitoutuneinjoukko, ja heidän suhdettaan liikkeeseen ei ku-vaa välineellisyys vaan aktiivinen vaikuttami-nen ja osallistuminen. Luottamusmiehet ovat-kin omaksuneet työpaikalla vaikuttamisen, ns.tuotantokysymyksiin puuttumisen, keskeiseksiliittoon kuulumisen perusteeksi.

Ammattiyhdistysliikkeen luottamus-tehtävissä olevat ovat vahvasti am-mattiyhdistysmyönteisiä ja sekä ay-liikkeen toimintaan että tavoitteisiinsitoutuneita. Heidän suhdettaan ay-liikkeeseen ei kuvaa välineellisyys,henkilökohtaisen edun hakeminen,vaan aktiivinen vaikuttaminen ja osal-listuminen. Jäsenyyden tärkein syykahdella kolmasosalla luottamusmie-histä on palkansaajien etujen puolus-taminen, toisena on halu osallistuatyöolojen kehittämiseen ja kolmante-na halu tukea ay-liikkeen tavoitteitayhteiskunnassa. Ay-liikkeen yksittäi-sistä tehtävistä tärkein on puolustaatyöttömyysturvaa. Luottamusmiehetnäkevät ammattiosastot tärkeiksi, ei-vätkä he halua vähätellä niiden ase-maa myöskään päivittäisessä edunval-vonnassa. Luottamusmiehet tukevatkollektiivista sopimusjärjestelmää, jaliitolta he odottavat sopimusturvaa.Palkan ja työajan perusteet tulee hoi-taa kattavilla valtakunnallisilla sopi-muksilla, ja niiden päälle voidaan pai-kallisesti kehitellä parannuksia.

Luottamusmiesten tie ammattiyhdis-tysliikkeen jäseneksi ensimmäisen ker-ran on varsin samanlainen kuin mui-denkin jäsenten. Hieman alle 40 pro-senttia on tehnyt valinnan oma-aloit-teisesti, luottamusmies on esittänyt jä-senyyttä useammin luottamushenkilö-asemassa nyt oleville kuin jäsenistöl-le yleensä ja työtoverin kehotuksestajäsenyys on otettu kaikissa ryhmissäsuunnilleen yhtä usein.

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0538


Miten tuli liittyneeksi ammattiliittoon ensimmäisen kerran? (%)

Syitä ammattiliittoon kuulumiselle vuosina 1995 ja 2000 (kuvaa hSyitä ammattiliittoon kuulumiselle vuosina 1995 ja 2000 (kuvaa hSyitä ammattiliittoon kuulumiselle vuosina 1995 ja 2000 (kuvaa hSyitä ammattiliittoon kuulumiselle vuosina 1995 ja 2000 (kuvaa hSyitä ammattiliittoon kuulumiselle vuosina 1995 ja 2000 (kuvaa hyvin,yvin,yvin,yvin,yvin, %) %) %) %) %)1995 2000

Pää-/muu Muut Ei Pää-/muu Muut Ei

luottamus- luottamus- luottamus- luottamus- luottamus- luottamus-

mies henkilöt tehtäviä mies henkilöt tehtäviä

Palkansaajien etujen

puolustaminen 66 61 47 66 61 46

Ansiosidonnainen

työttömyysturva 49 54 68 45 61 67

Antaa turvallisuutta

elämään 35 24 37 36 40 38

Haluaa tukea ay-liikkeen

tavoitteita yht.kunnassa 56 41 28 50 39 22

Useat työtoveritkin

kuuluvat liittoon 51 49 47 48 44 42

Käytännössä on pakko

olla jäsen tullakseen

hyväksytyksi 6 12 18 8 10 12

Haluaa osallistua työ-

olojen kehittämiseen 52 47 28 60 46 23

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0539


Kun sivun 39 alemman taulukonvaihtoehdoista vastaajia pyydettiinmäärittämään se, mikä kaikkein par-haiten kuvaa jäsenyyttä, säilyy luotta-musmiesten profiili edelleen toisenlai-sena kuin jäsenistön keskimäärin. Pal-kansaajien etujen ajaminen nouseeluottamusmiehillä ensisijaiseksi yli 60prosentilla, kun taas jäsenillä yleensätämä vaihtoehto on toisena alle 40prosentin osuudella. Rivijäsenten yk-köseksi nostama ansiosidonnainentyöttömyysturva on luottamusmiehil-lä vasta viidentenä alle 50 prosentinosuudella.26 Luottamusmiehet korosta-vat ammattiyhdistysliikkeen toimin-nallisia tehtäviä, joilla ylläpidetään jahankitaan palkansaajien oikeuksia, jajäsenistö sen sijaan yleensä korostaaenemmän turvaverkkoa.

Ay-jäsenyyden tärkeintä syytä perustelevatkehittymättömän ja kehittyvän työpaikan luot-tamusmiehet hieman eri tavoin. Molemmillanousee keskeisimmäksi palkansaajien etujenpuolustaminen, tosin kehittyvän työpaikan vä-ellä korostetummin. Seuraavaksi tärkein syy ke-hittyvän työpaikan luottamusmiehillä on työ-paikan työolojen kehittäminen, mutta kehitty-mättömillä työpaikoilla ansiosidonnainen työt-tömyysturva.27 Välineellisestä, omaa etua etsi-västä suhtautumisesta kehittymättömän työpai-kan luottamusmiestä ei kuitenkaan voi syyttää,sillä seuraavaksi tärkein syy on ammattiyhdis-tysliikkeen tavoitteiden tukeminen koko yhteis-kunnassa. Tämä syy perusteena kehittymättö-män työpaikan luottamusmiehet ylittivät sel-västi keskiarvon, mutta kehittyvän työpaikanalittivat. Voidaan siis sanoa kehittymättömäntyöpaikan työntekijöiden tarvitsevan ammatti-yhdistysliikettä enemmän kuin kehittyvällä

Jäsenyyden perusteet vuosina 1995 ja 2000 (%)1995 2000

Kuuluu ammattiliittoon, koska… Kaikki Kaikki Pää/muu Muut

luottamus- luottamus-

mies henkilöt

Järjestäytymällä voidaan tehokkaasti

puolustaa ja ajaa palkansaajien etuja 41 38 61 49

Haluan varmistaa ansiosidonnaisen

työttömyysturvan itselleni 39 40 10 25

Kuuluminen liittoon antaa

turvallisuutta elämään 11 13 6 10

Haluan omalta osaltani olla tukemassa

ay-liikkeen tavoitteita yhteiskunnassa 4 3 9 8

Useat työtoverinikin kuuluvat liittoon 0 1 0 0

Käytännössä on pakko olla ammattiliiton

jäsen tullakseen hyväksytyksi 2 1 0 1

Haluan osallistua työpaikkani

työolojen kehittämiseen 3 4 14 7

100 100 100 100

26 Koko jäsenistön kannan muutosta koskien ks. myös Laukkanen 2001 s. 29

27 Pienimmissä kuvion luvuissa vastaajien lukumäärä on pieni; suunta on kuitenkin selvä

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0540


työpaikalla. Vaikka erot eivät ole suuria, jonkin-asteista polarisaatiokehitystä on. Voidaan esi-merkiksi kysyä, onko kehittyvillä työpaikoillalaajempaa pohjaa sellaiselle ajattelulle, ettäkiinnittyminen omaan työpaikkaan etuineen onkeskeisempää kuin työntekijöiden yhteisen edunajaminen? Ja ehkä kehittyvillä työpaikoilla ha-lutaankin laajaa autonomiaa ja väljyyttä sopi-muksiin — ns. perälaudat toki muistaen — jaliitolta odotetaan enemmän koulutus- ja kon-sultointipalveluja? Molempiin tarpeisiin liitto-jen tulee reagoida — ja muistaa, että väliryh-mäkin on laaja.

SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen tärkeim-miksi työmarkkina- ja yhteiskuntapoliittisiksitehtäviksi luottamusmiehet näkevät järjestyk-sessä seuraavat: puolustaa työttömyysturvaa,puolustaa eläke-etuja ja sosiaaliturvaa, taistel-la työttömyyttä vastaan ja pitää verotus koh-tuullisella tasolla. Lähes samanlainen järjestyson jäsenillä yleensä: heilläkin ensimmäisenä on

työttömyysturvan puolustaminen, toi-seksi nousee taistelu työttömyyttä vas-taan, kolmanneksi eläke-etujen ja so-siaaliturvan puolustaminen ja neljän-neksi verotuksen pitäminen kohtuulli-sella tasolla. Suhteellisen selvästi ha-vaittavia eroja vuonna 2000 rivijäsen-ten ja luottamusmiesten välillä näkyysuuntautumisessa osa- ja määräaikais-tamista vastaan; luottamusmiehet nos-tavat tämän asian rivijäsenistöä tär-keämmäksi. Silti yhteinen marssijärjes-tys luottamushenkilöstöllä ja muullajäsenistöllä on ilmeinen.

Kun verrattaan kaikkia jäseniävuonna 1995 kaikkiin jäseniin vuon-na 2000, ovat ensimmäiset asiat samo-ja, mutta heti niiden jälkeen tulee haluhuolehtia verotuksen pitämisestä koh-tuullisena ja vasta tämän jälkeen eläke-etujen ja sosiaaliturvan puolustaminen.

Syyt kuulua liittoon (%)

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0541


Verotuksen lieveneminen 1990-luvunlopulla lienee vaikuttanut tähän järjes-tykseen. Vuonna 1995 painotettiin hie-man enemmän lapsiperheiden toi-meentuloa ja vuonna 2000 osa- jamääräaikaistamista vastaan taistele-mista — pätkätöiden yleistyminen jasen myötä oma elämäntilanne ja ase-ma heijastunee tässä. Erikseen haasta-teltu pienen julkisen alan työpaikanluottamusmies, 33-vuotias mies Poh-janmaalta, totesi oma-aloitteisesti etu-

sijajärjestyksekseen: ”Tuloerot pitää saada ka-vennettua, tai ne eivät saa ainakaan kasvaa.Lapsiperheet ja työttömät pitäisi erityisestimuistaa. Tuntuu, että niiltä viedään eniten.” Japienen teollisuuden alan yrityksen 30-vuotias,myös perheenisä ja luottamusmies totesi seu-raavasti: ”Työehtosopimuksen minimituntipalk-koja pitää nostaa. Jos se 40 markan korville jää,niin se ei ole häävi. Kotiäitejä ei myöskään pal-jon arvosteta rahallisesti.”

Taulukkoon on raportoitu vain kohdan erit-täin tärkeä vastaukset. Muut vaihtoehdot: melko

SAK:laisen ay-liikkeen tärkeimmät tehtävät (erittäin tärkeä -vastanneet%)1995 2000

Kaikki Kaikki Pää/muu Muut


mies henkilöt

Taistella työttömyyttä vastaan 78 74 73 76

Puolustaa työttömyys turvaa 78 76 81 81

Varmistaa mahdollisimman

korkea palkka jäsenille 30 32 28 30

Tasoittaa suuri- ja pienituloisten

palkkaeroja 56 55 58 58

Tasoittaa naisten ja miesten

välisiä palkkaeroja 54 57 56 61

Lyhentää työaikaa 13 16 19 16

Parantaa työympäristöä,

työoloja ja työsuojelua 37 42 47 46

Kehittää työn sisältöä

mielenkiintoisemmaksi 25 27 27 26

Taistella osa- ja

määräaikaistamista vastaan 47 53 66 59

Parantaa koulutus-, jatko- ja

uudelleenkoulutusmahdollisuuksia 31 35 34 39

Lisätä osall.mahd. oman

työn kehittämisessä 27 27 30 32

Puolustaa eläke-etuja ja sosiaaliturvaa 71 71 75 76

Puolustaa lapsiperheiden

toimeentuloa ja palveluita 62 57 54 62

Huolehtia siitä, että verotus pysyy

kohtuullisella tasolla 74 70 69 74

Puolustaa kunnan ja valtion palveluita 35 35 39 41

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0542


tärkeä, ei kovin tärkeä, ei lainkaan tärkeä ja enosaa sanoa on jätetty pois. Tarkemmin katso lii-tetaulukko 6.

Ammattiyhdistystoimintaan osallistumisentärkeimmäksi syyksi luottamusmiehet katsovathalun vaikuttaa etuihin. Tavallisella jäsenellätämä syy on vasta kolmannella sijalla. Toisellasijalla luottamusmiehillä on vaihtoehto ”saa tie-toa oikeuksista”; tämä on jäsenistön kokonai-suuden keskuudessa ensimmäisellä sijalla. Kol-mannella sijalla luottamusmiehillä on ”yhteis-toiminnalla saa tuloksia”. Kaiken kaikkiaanluottamusmiehet ovat siis enemmän toiminta-suuntautuneita kuin jäsenet keskimäärin — siisvaikutusmahdollisuuksia haluavat ja vastuutakantamaan pystyvät valikoituvat luottamusteh-täviin. Toisaalta luottamustehtävän antamamahdollisuus seurata ay-liikkeen ja työnanta-jan toimintaa vaikuttaa myös näkökulmaan:kun on muita enemmän vaikutusmahdollisuuk-sia, niitä myös käytetään ja se vaikuttaa siihen,mitä pitää keskeisimpänä ay-osallistumisensyynä. Tämä näkyy sekä varsinaisten luotta-musmiesten että muihin luottamustehtäviin va-littujen keskuudessa.

Ammattiyhdistystoimintaa rajoittavat tekijätovat vertailuvuodesta 1984 muuttuneet. Kunvuonna 1984 esteenä oli kaikkien jäsenten keskuu-dessa liika puoluepoliittisuus, on se nyt vasta vii-dennellä sijalla. Vuonna 2000 sekä rivijäsenillä että

luottamushenkilöillä ensimmäisellä sijal-la on tarkemmin määrittelemättömät”muut syyt”. Seuraavalla sijalla kaikillavuoden 2000 kyselyn mukaan on ”työ-aikojen asettamat esteet”. Perinteisen päi-vätyön osuus onkin vähentynyt, jotentyöaikamuutoksilla on vaikutusta ihmis-ten arkielämään, myös ammattiyhdistys-toimintaan. Kolmannella sijalla kaikillajäsenillä on vaihtoehto ”työn jälkeen eijaksa”; tämä on selvästi kasvanut viidenvuoden takaisesta ajasta. Työn lisäänty-nyt kiire ja kasvaneet tehokkuusvaa-ti-mukset näkyvät tässä vastauksessa konk-reettisesti — työpäivän jälkeen riittää yhävähemmän kapasiteettia muuhun elämi-seen. Kaiken kaikkiaan näissä kyselyis-sä luottamusmiesten ja tavallisten jäsen-ten profiili ei juurikaan eroa toisistaan.

Ammattiosastoja tarvitaan, eivätkäluottamusmiehet kyseenalaista ammat-tiyhdistysliikkeen perustason organi-sointimallia. Ammattiosastojen teh-täviä koskeviin väittämiin luotta-musmiehillä on vuonna 2000 selvätlinjaukset, kuten oli myös vuonna1995. Ammattiosaston tärkeimmäksitehtäväksi etujen valvonnan ohellaluottamusmiehet näkevät jäsenten yh-teenkuuluvuutta lisäävän toiminnan

Ay-toimintaan osallistumisen tärkein syy (%)1984 1995 2000

Kaikki Kaikki Kaikki Pää/muu Muut


mies henkilöt

Työtovereiden kehoitus 10 4 3 5 4

Tutustuu uusiin ihmisiin 2 3 3 0 2

Saa tietoa oikeuksista 27 47 48 25 31

Halu vaikuttaa etuihin 25 18 18 47 31

Yhteistoiminnalla tuloksia 28 22 22 15 22

Osa yht.kunnall. vaikuttamista 5 3 3 8 7

Muu syy 5 3 3 0 3

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0543


Ammattiyhdistystoimintaa rajoittavat esteet (%)1984 2000



mies henkilöt

Muut perheestä osallistuvat 3 2 2 0

Pitkät matkat 14 11 10 13

Ei kiinnosta 8 6 0 3

Liian puoluepoliittista 16 10 13 10

Perhesyyt 6 4 9 5

Ei voi vaikuttaa 9 6 5 3

Työn jälkeen ei jaksa 11 15 8 11

Työajat estävät 12 17 21 23

Muut syyt 13 22 23 26

Ei osaa sanoa 8 7 9 6

Ammattiosaston tehtävät vuosina 1995 ja 2000(täysin ja jokseenkin samaa mieltä, %)

1995 2000

Pää-/muu Muut Ei Pää-/muu Muut Ei

luottamus- luottamus- luottamus- luottamus- luottamus- luottamus-

mies henkilöt tehtäviä mies henkilöt tehtäviä

Riittää, että työpaikalla on lm. ja

työsuojeluvaltuutettu, ammatti-

osastoa ei välttämättä tarvita 13 16 23 14 15 23

Kokoukset ovat jäsenille tärkeä

keskustelufoorumi, jossa he

evästävät luottamushenkilöitä 86 83 74 81 81 70

Keskeinen tehtävä etujen valvomisen

ohella on jäsenten yhteenkuuluvuutta

lisävän toiminnan järjestäminen 90 86 77 86 86 74

Ao:lla ei ole suurtakaan merkitystä

työpaikkojen asioiden hoidossa, koska

asiat hoidetaan pääasiassa

työpaikoilla 29 23 27 28 26 31

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0544


järjestämisen. Lähes yhtä tärkeäksi todetaankokoukset jäsenten keskustelufoorumeina, jois-sa he evästävät luottamushenkilöitä. Sen sijaanammattiosaston roolia vähätteleviin väittämiinluottamusmiehet eivät yhdy. Sama järjestys am-mattiosaston roolia koskevissa asioissa on myösmuiden luottamushenkilöiden ja rivijäsentenvaltaenemmistön mielestä. Kuitenkin on syytäpaneutua perustason toimivuuden kehittämi-seen, kun yli neljäsosa kaikissa ryhmissä kat-soo, että asioiden hoidossa työpaikalla ei am-mattiosastolla ole juurikaan merkitystä.

Henkilökohtaisesti sopimisen merkitys, sopi-musindividualismi, ei ole juurikaan kasvattanutsuosiotaan SAK:laisessa liikkeessä. Luottamus-miehet ovat selvästi kollektiivisesti suuntautu-neita silloin, kun on kysymys siitä, millä tasollaeri kysymyksiä tulisi käsitellä. Sekä vuonna1995 että vuonna 2000 on jäsenten keskuudessanähtävissä luottamusmiehiä hieman enemmänindividualistista suuntautumista, katso taulukkosivulla 46. Kun verrataan vuosia 1995 ja 2000,luottamusmiehet näkevät liittotason entistä tär-keämmäksi sopijapuoleksi niissä palkan alen-nuksissa, jotka eivät alenna työehtosopimuksenturvaamaa vähimmäispalkkaa, työaikoihin liit-tyvissä heikennyksissä sekä niihin liittyvissäparannuksissa. Sen sijaan kysymyksissä palkan-korotuksista, lomarahojen heikennyksistä ja yli-työkorvauksista on liiton asema sopijana aikai-semmasta hieman vähentynyt työpaikka- jahenkilökohtaisen sopimisen suuntaan. Kuiten-kin vain työaikoihin liittyvät parannukset ovat

asia, jossa paikallinen sopiminen -henkilökohtainen tai työpaikkasopimi-nen - on luottamusmiesten kannaltakeskeisempää kuin liittojen sopiminen.Rivijäsenille kehityksen suunta onsama, mutta prosentit ovat vähemmänliittotason kollektiivista sopimista pai-nottavia. Luottamusmiesten kohdallaerot asioissa, joista voisi sopia henki-lökohtaisesti, eivät ole kovinkaan suu-ria vuosien 1995 ja 2000 välillä, ehkäylityökorvauksia lukuun ottamatta.Tässä asiassa 12 prosenttia luottamus-miehistä on sitä mieltä, että asiastavoisi sopia itse. Muista luottamushen-kilöistä 18 prosenttia oli samaa miel-tä ja jäsenistä yleensä 19 prosenttia.Kaikki ryhmät näkevät kuitenkin liitontärkeimmäksi sopijaksi myös ylityöasi-oissa. Kuvastaako tämä haluttomuut-ta neuvotella ja sopia työpaikalla,luottamusmiehen vastuun välttämistä?Tuskinpa. Todennäköisemmin luotta-musmiehillä on menneiltä vuosilta ko-kemusperäistä näkemystä siitä, ettäasiat tulee hoitaa tasoilla, joissa onriittävän vahva neuvottelu- ja sopi-misvoima. Liitolta ja SAK:lta odote-taankin sopimusturvaa. Palkan ja työ-ajan perusteet hoidetaan kattavilla javaltakunnallisilla sopimuksilla, ja nii-den päälle tulevia parannuksia voi-daan paikallisesti kehitellä.

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0545


Millä tasolla asioista tulisi sopia? (%)Kaikki Pää/muu Muut Ei

luottamus- luottamus- luottamus-

mies henkilöt tehtäviä

1995 2000 1995 2000 1995 2000 1995 2000

PalkankorotuksestaVoisin sopia itse 16 21 9 11 13 15 17 21

Työpaikkatasolla lm/muu 30 27 27 26 29 28 30 27

Liittotasolla 50 47 64 61 57 55 49 47

En osaa sanoa 4 5 0 2 1 1 4 5

Palkanalennuksesta, joka ei alitates:n vähimmäispalkkaaVoisin sopia itse 9 7 6 3 8 5 9 7


Liittotasolla 46 51 51 58 50 62 46 50

En osaa sanoa 16 16 6 11 10 9 16 17

Lomarahojen heikennyksistäVoisin sopia itse 4 5 1 2 3 3 5 5


Liittotasolla 67 64 79 74 73 77 66 64

En osaa sanoa 9 12 3 8 6 5 9 12

YlityökorvauksistaVoisin sopia itse 15 18 5 12 12 18 15 19


Liittotasolla 40 39 52 51 46 48 40 38

En osaa sanoa 5 5 1 2 1 1 5 5

Työaikoihin liitt. parannuksistaVoisin sopia itse 16 17 12 14 15 13 16 18


Liittotasolla 29 31 26 29 28 35 29 30

En osaa sanoa 4 5 1 2 1 1 4 5

Työaikoihin liitt. heikennyksistäVoisin sopia itse 7 10 5 4 5 6 8 10


Liittotasolla 52 50 58 67 60 63 51 49

En osaa sanoa 9 10 3 8 7 5 9 10

28 Määrän kasvusta ks. Laukkanen 2001 s. 56 - 58

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0546


5 LUOTTAMUSMIES JA LIITTO

myös palkkaehtojen parantaminen onneljäntenä, mutta ei luottamusmiestenmainitsemaa työpaikkatason neuvottelu-ja toimintaoikeuksien parantamista. Vii-dennellä sijalla molemmilla on työllisyy-den turvaaminen. Kun verrataan kaikki-en jäsenten tärkeysjärjestystä vuoteen1995, ensimmäisellä tilalla kumpanakinvuonna on liittojen onnistuminen työt-tömyyskassapalveluista huolehtimisessa.Toisella sijalla vuonna 1995 oli työaikaanliittyvät tavoitteet ja kolmantena työ-suojelun parantaminen; nämä ovat siisvaihtaneet paikkaa vuonna 2000. Neljän-nellä sijalla vuosina 1995 ja 2000 onpalkkaehtojen parantaminen, mutta vii-dennen sijan vuonna 1995 saavutti työ-paikkatason neuvottelu- ja toimintaoike-uksien parantaminen. Työllisyyden tur-vaaminen oli vuonna 1995 viimeisellä si-jalla, siinä siis liitot eivät olleet onnistu-neet. Sekä vuonna 1995 että vuonna 2000liiton katsotaan onnistuneen huonostitaistelussa osa- ja määräaikaistamista vas-taan; huonosti-vastauksia on siis enem-män kuin hyvin-vastauksia. Huonosti ononnistunut myös työllisyyden turvaami-nen. Tosin myönteisten vastausten mää-rä on vuoden 2000 kyselyssä jossain mää-rin lisääntynyt. Jäsenistö siis odottaa toi-mia työllisyyden parantamiseksi. Erityisenpaljon korjaamisen varaa nähdään epä-tyypillisissä työsuhteissa, sillä ne ovatkin1990-luvun lopulla yleistyneetSAK:laisen väen keskuudessa28 ja nä-kyvät kielteisine oheisvaikutuksineenlukuisten työpaikkojen arjessa.

Erilaisten jäsenpalvelujen kehittämi-sessä oli rivijäsenillä sekä vuonna 1995

Luottamusmiesten näkemys omasta liitostaan jasen onnistumisesta työmarkkinapoliittistentehtävien hoitamisessa on positiivinen - posi-tiivisempi kuin jäsenistön keskimäärin. Epäon-nistuttu on luottamusmiesten mielestä selvim-min toiminnassa osa- ja määräaikaistamistavastaan sekä työllisyyden turvaamisessa. Liitonpuoleen on kääntynyt ongelmatilanteissaanluottamusmiesten enemmistö, ja lähes 90 pro-senttia heistä on tyytyväinen saamaansa asian-tuntijapalveluun. Liiton jäsenpalvelujen kehit-tämisessä työttömyyskassapalvelujen jälkeentulee liiton neuvonta ja asiantuntijapalvelut jasen jälkeen ay-koulutus. Niinpä liittojen tarjon-ta vastaa varsin hyvin luottamusmiesten odo-tuksia — mutta huonommin jäsenistön, sillä jä-senet odottavat myös mahdollisuuksia amma-tilliseen jatko- ja täydennyskoulutukseen, joissaliitto ja SAK voivat toimia sekä aloitteenteki-jöinä että etuja painostusjärjestöinä.

Liiton onnistumista eri työmarkkinapoliittistentehtävien hoitamisessa pyydettiin arvioimaan sekävuonna 1995 että vuonna 2000. Oma liitto sailuottamusmiehiltä useammin kiittäviä arvioitakuin rivijäseniltä ja hieman parempia kuin muis-sa luottamustehtävissä olevilta. Seuraavan sivuntaulukossa on yhdistetty vaihtoehdot ”erittäin hy-vin” ja ”melko hyvin” ja toisaalta ”melko huonosti”ja ”erittäin huonosti”. Sekä luottamusmiehet ettämuut jäsenet arvioivat liiton onnistuneen hyvinsuunnilleen samoissa asioissa. Ensimmäiseksi nou-see sekä luottamusmiesten että rivijäsenten mie-lestä työttömyyskassapalveluista huolehtiminen.Toisena on työsuojelun parantaminen ja kolman-tena työaikaan liittyvät tavoitteet. Neljäntenä onluottamusmiehillä kaksi asiaa: palkkaehtojen pa-rantaminen ja työpaikkatason neuvottelu- ja toi-mintaoikeuksien parantaminen. Jäsenillä yleensä

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0547


Miten hyvin liitto on onnistunut seuraavien työmarkkinapoliittistentehtävien hoidossa? (%)

1995 2000



mies henkilöt

Palkkaehtojen parantaminenhyvin 49 49 57 51

huonosti 44 39 42 46

eos 7 11 1 3

Työaikaan liittyvät tavoitteethyvin 68 59 71 71


eos 10 15 2 5

Työttömyyskassapalv. huolehtiminenhyvin 72 66 79 74

huonosti 10 11 8 8

eos 18 23 13 18

Työllisyyden turvaaminenhyvin 31 38 52 46


eos 17 23 12 16

Taistelu osa- ja määräaikaist. vastaanhyvin 35 31 42 41


eos 26 29 11 17

Työsuojelun parantaminenhyvin 66 62 76 74


eos 17 21 6 10

Työntekijän osallistumismahd.lisääminen oman työn kehittämisessähyvin 37 36 45 42


eos 28 30 11 20

Työpaikkatason neuvottelu- jatoimintaoikeuksien parantaminenhyvin 41 36 57 51


eos 30 34 10 19

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0548


että vuonna 2000 tärkeimmällä sijalla työttö-myyskassapalvelut. Vuonna 2000 toiseksi nou-see vakuutusturva ja kolmanneksi liiton asian-tuntijapalvelut ja neljänneksi liiton lehti. Vuonna1995 toiseksi tuli liiton neuvonta- ja asiantun-tijapalvelut, kolmanneksi liiton lehti ja neljän-neksi ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus.Luottamusmiesten keskuudessa tärkeimmäksinousevat vuonna 2000 työttömyyskassapalvelut,toiseksi liiton neuvonta- ja asiantuntijapalvelut,kolmanneksi ammattiyhdistyskoulutus, neljän-neksi liiton aluetoimistopalvelut ja viidenneksiliiton lehti. Sekä jäsenistö että luottamusmiehetnäkevät työttömyyskassan ykkösasiaksi; sen kes-keinen asema ay-liikkeen antamana turvana tun-nustetaan. Sen jälkeen tulee eroja: jäsenistö nos-taa esille henkilökohtaisia, yksilöön kohdistuviaetuja, ja luottamusmiehet puolestaan kollektiivi-sia, ay-liikkeen toiminnan tuloksellisuutta vah-vistavia asioita. Orientaatio on erilainen, ja näi-den kahden ryhmän välissä on muiden luotta-mushenkilöiden tapa tarkastella jäsenpalvelujenkehittämistä. Katso myös liitetaulukko 7.

Kun tärkein piti nimetä, jäsenpalveluista ri-

vijäsenet pitävät olennaisimpana työt-tömyyskassapalveluja, seuraavanaammatillista jatko- ja täydennyskoulu-tusta, kolmantena yleissivistävää kou-lutusta ja neljäntenä liiton neuvonta-ja asiantuntijapalveluja. Luottamus-miehillä ensimmäisenä on ammattiyh-distyskoulutus, toisena työttömyyskas-sapalvelut yhtä tärkeänä liiton neu-vonta- ja asiantuntijapalvelun kanssaja näiden jälkeen neljäntenä yleissivis-tävä koulutus. Edelleen näiden ryhmi-en ”väliin” jäävät muut luottamushen-kilöt, sillä heidän mielestään kolmekärjessä ovat työttömyyskassapalvelut,ay-koulutus ja ammatillinen jatko- jatäydennyskoulutus. Näin kaiken kaik-kiaan työttömyyskassa-, koulutus- jaliiton neuvontapalveluiden kehittämi-nen nähdään ensisijaisen tärkeinä.Ammattiyhdistysliikkeen tämänhetki-nen palvelutarjonta vastaa hyvin luot-tamusmiesten tarpeita, mutta koulu-tuksen kohdalla heikommin laajan jä-

Miten tärkeänä jäsenet pitävät erilaisten jäsenpalvelujen kehittämistä?(erittäin tärkeä -vastanneet %)

1995 2000



mies henkilöt

Ammattiyhdistyskoulutus 12 10 37 24

Yleissivistävä koulutus 15 17 19 19

Ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus 28 25 25 27

Oikeusaputoiminta 21 23 30 26

Työttömyyskassapalvelut 48 49 51 50

Liiton aluetoimistopalvelut 20 20 35 25

Liiton neuvonta- ja asiantuntijapalvelut 31 32 42 42

Lomatoiminta 12 14 15 16

Vakuutusturva 27 33 31 36

Liiton lehti 28 27 32 34

Erilaiset jäsenistölle suunnatut tapahtumat 10 13 22 19

Erilaiset ostoedut 15 18 13 16

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0549


senkunnan odotuksia. Työssä olevienaikuisten omaehtoiselle koulutukselleon tarvetta, ja se voisi olla ay-liikkeenyhteiskuntavaikuttamisessa tärkeälläsijalla.

Vastaukset jäsenten kokemuksistaammattiyhdistysliikkeestä on yhdistet-ty seuraavasti: lähinnä myönteiset jamelko myönteiset yhdeksi kohdaksi, eimyönteisiä eikä kielteisiä kokemuksiayhdeksi kohdaksi ”siltä väliltä” ja mel-ko kielteiset ja lähinnä kielteiset yh-deksi kohdaksi. Näin tarkastellen kaik-ki jäsenet vuonna 1995 ja vuonna2000 kokevat ammattiyhdistysliikkeensuunnilleen samalla tavalla: runsas 70prosenttia myönteisesti, noin neljännessiltä väliltä ja kielteisesti noin 3 pro-senttia. Luottamusmiesten kokemuksetovat tätäkin myönteisempiä, sillä luot-tamusmiesasemassa olevista lähes 90prosenttia kokee ay-liikkeen myöntei-sesti, siltä väliltä 8 prosenttia ja kiel-teisiä oli 3 prosenttia. Muiden luotta-mushenkilöiden kokemukset ovat lähes

yhtä myönteisiä. Näin ammattiyhdistysliikkees-tä näyttää olevan varsin muuttumaton ja myön-teinen kuva jäsenistön piirissä; kuitenkin niin,että organisaation sisällä olevat luottamushen-kilöt näkevät asemastaan ja kokemuksistaan kä-sin liikkeen myönteisemmässä valossa kuin jä-senet. Kehittyvillä työpaikoilla lähinnä myön-teiset -vastaukset ovat huomattavasti yli keski-arvon ja kehittymättömien työpaikkojen luot-tamusmiesten selvästi sen alle. Erikseen haas-tateltu pienen, keskisessä Suomessa olevan teol-lisuustyöpaikan pääluottamusnainen välittiviestinään liitolleen ja SAK:lle: ”Varmaan niil-lä ihan hyviä projekteja on ollut, ja ihan hyviätyöehtosopimuksia yrittävät tehdä. Kouluarvo-sana: hyvä.” Pohjoiskarjalalaisella teollisuus-työpaikan luottamusmiehellä oli myös epäilys-tä: ”Kyllä suunta on ihan oikea. Se on vaan, et-tei tulevaisuudessa vieraantuisi jäsenistään. Eisemmoisesta merkkejä vielä ole, mutta sellainenpelko on olemassa.”

Luottamusmiehillä on entistä parempivalmius ja aktiivisuus käyttää hyväkseen liit-tonsa asiantuntijaorganisaatiota, ja tämä osaay-toimintaa on kehittynyt hyvin. Omalta am-

Jäsenpalvelujen kehittäminen (tärkein -vastanneet %)2000

Kaikki Pää/muu Muut


mies henkilöt

Ammattiyhdistyskoulutus 7 28 15

Yleissivistävä koulutus 10 11 9

Ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus 14 8 13

Oikeusaputoiminta 5 4 5

Työttömyyskassapalvelut 35 16 27

Liiton aluetoimistopalvelut 2 4 5

Liiton neuvonta- ja asiantuntijapalvelut 9 16 12

Lomatoiminta 2 1 2

Vakuutusturva 7 2 5

Liiton lehti 4 6 4

Erilaiset jäsenistölle suunnatut tapahtumat 2 3 1

Erilaiset ostoedut 3 1 2

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0550


mattiliitoltaan on kysynyt menettelytapa- taitulkintaohjeita vuoden aikana yli 60 prosenttialuottamusmiehistä. Yhteydenpito liittoon onkasvanut selvästi, lähes 20 prosenttiyksiköllä,vuoteen 1997 verrattuna, jolloin asiaa kysyttiinpaikallisen sopimisen projektissa ay-opistoissaopiskelevilta luottamusmiehiltä — siis hiemanerilaiselta joukolta.29 Eniten vuonna 2000 yh-teyttä liittoon on otettu yksityisiltä palvelualoil-ta (71%) ja vähiten teollisuudesta (56%). Näidenväliin jää julkinen sektori, jonka luottamusmie-

histä 65 prosenttia on ollut yhteydes-sä liittoonsa.

Työpaikan koon mukaan tarkasteltu-na yhteydenottaminen liittoon on julki-sella sektorilla yleisintä sekä alle 10 hen-gen ja 100-200 hengen työpaikoilla. Jul-kisen sektorin työpaikoista vähiten otta-vat yhteyttä yli 500 hengen työpaikat,joista joka kolmas on ollut yhteydessäliittoonsa. Yksityisistä palvelualoista liit-toon ollaan yhteydessä eniten 30-100

Jäsenten kokemukset ay-liikkeestä (%)

Kokemukset ay-liikkeestä (%)Työpaikkatyyppi Kehittyvä Väli Kehittymätön Yhteensä

Lähinnä myönteisiä 68 51 44 56

Melko myönteisiä 24 38 36 32

Ei myönt/ei kielteisiä 5 11 10 9

Melko kielteisiä 2 6 2

Lähinnä kielteisiä 1 4 1

100 100 100 100

29 Helin: Isäntävaltaa ja vuoropuhelua s. 17-18 ja 41

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0551


hengen työpaikoista ja vähiten pienim-mistä työpaikoista. Teollisuudessa aktii-vimpia ovat 10-30 hengen työpaikat javähiten aktiivisia yli 500 hengen työpai-kat. Suurten työpaikkojen vähäiset yh-teydenotot selittyvät kaikilla aloilla työ-paikkojen luottamusmiesorganisaatiolla,jossa pääluottamusmies hoitaa yhteyksiäulospäin ja muut luottamusmiehet hoita-vat yhteytensä hänen kauttaan.

Kehittymättömien työpaikkojenluottamusmiehet ovat yhteydenotossaliittoon hieman muita aktiivisempia.Liiton apuun ovat tyytyväisimpiäkehittyvien työpaikkojen luottamus-miehet. Ehkäpä kehittymättömien työ-paikkojen tilanteet ovat olleet vai-keampia ja esimerkiksi tulkintaongel-mat monimutkaisempia. Ensisijainen

avunpyynnön kohde on kaikilla työpaikoillaliitto, mutta kehittymättömillä työpaikoilla vieläkeskimääräistä enemmän.

Kaikilla aloilla yli puolet luottamusmiehistä(52%) on yhteydessä liittoonsa vain muutamankerran vuodessa. Seuraavaksi yleisintä on yh-teydenpito muutaman kerran kuukaudessa(20%) ja seuraavaksi yleisintä on yhteydenpitonoin kerran kuukaudessa (15%). Jokseenkinpäivittäistä yhteydenpitoa liittoon harjoittaavain noin prosentti luottamusmiehistä. Alojenvälillä ei ole kovin suuria eroja.

Kaikkein harvimmin yhteyttä liittoon pidetäänpieniltä työpaikoilta, sillä niistä 18 prosentista ol-laan vain jonkin kerran vuodessa yhteydessä liit-toon. Tämä suuntaus on sama kaikilla toimialoil-la. Toisaalta tässä samassa, kaikkein pienimpientyöpaikkojen ryhmässä ovat myös ne työpaikat,jotka pitävät kaikkein useimmin liittoon yhteyttä

Menettelytapa- tai tulkintaohjeiden kysyminenliitosta vuoden aikana (%)

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0552


Kysynyt ohjeita liitosta vuoden aikana (%)

Liiton apu tyydyttänyt (%)

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0553


(18%). Tässä tutkimuksessa ei ole erik-seen kysytty, missä luottamusmiehentehtäväkenttään kuuluvissa asioissa yh-teyttä otetaan.

Luottamusmiehistä lähes 90 pro-senttia oli sitä mieltä, että liitot ovatpalvelleet erittäin hyvin tai melko hy-vin edunvalvonta-asioissa. Tässä onkasvua 8 prosenttiyksikköä vuoteen1997 verrattuna.30 Liitoilta saatuunapuun ovat luottamusmiehet siis yhätyytyväisempiä. Erittäin hyvin liitto onpalvellut 28:aa prosenttia, melko hyvin60:tä prosenttia, melko huonosti 10:täprosenttia ja erittäin huonosti 2:ta pro-senttia luottamusmiehistä. Alakohtai-sesti tarkastellen tyytyväisimpiä ollaanjulkisella sektorilla, sillä siellä selväs-

ti yli 90 prosentilla on myönteisiä kokemuksia.Seuraavaksi tyytyväisempiä ollaan teollisuudes-sa ja kolmanneksi yksityisillä palvelualoilla,jossa noin 15 prosentilla luottamusmiehistä onkielteisiä kokemuksia liiton antamasta palvelus-ta. Kielteiset kokemukset työpaikan koon mu-kaisesti teollisuudessa keskittyvät yli 500 hen-kilön työpaikoille ja 100-200 henkilön työpai-koille, sillä kummassakin runsas 20 prosenttialuottamusmiehistä kokee saaneensa epätyydyt-tävää apua liitosta. Yksityisillä palvelualoillapuolestaan kielteisiä kokemuksia on eniten 30-100 hengen työpaikoilla ja alle 10 hengen työ-paikoilla; erittäin huonoa palvelua koki saa-neensa 12-15 prosenttia luottamusmiehistä.Julkisilla aloilla puolestaan huonoa palveluakokevat saaneensa 30-100 hengen työpaikkojenluottamusmiehet, (runsas 20%), ja 10-30 hen-

Kuinka usein on kysynyt menettelytapaatai tulkintaohjeita liitosta vuoden aikana (%)

30 Helin: Isäntävaltaa ja vuoropuhelua s. 42-43

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0554


gen työpaikkojen luottamusmiehet, (n. 17%).Kaikilla aloilla kaikkein pienimmillä, alle 5 hen-gen työpaikoilla on puolestaan selvästi myön-teisimmät kokemukset liiton antamasta avusta,sillä yhdessäkään tapauksessa näistä ei tullutkielteistä palautetta. Eli kuten haastateltu pie-nen teollisuustyöpaikan eteläsuomalainen pää-

Onko liitolta saatu apu tyydyttänyt (%)

luottamusnainen totesi: ”Mitä minäolen tarvinnut liiton tukea, niin olensaanut avun sieltä. Siellä on aina ol-lut joku paikalla, joka on osannut neu-voa. Sieltä on otettu sitten yhteyttä taifaksattu, jos eivät ole heti osanneetneuvoa.”

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0555


6 LUOTTAMUSMIES JA TYÖ

työntekijöitä, ja vain noin 5 prosenttia katsooitsensä toimihenkilöksi. Selvästi vahvin työn-tekijäidentiteetti on teollisuudessa: miehetpitävät itseään useammin työntekijänä kuinnaiset ja alle 25-vuotiaat useammin kuin sitävanhemmat.31 Eri tilastoluokituksissa toimihen-kilöstatus annetaan huomattavalle joukolleSAK:n jäseniä. Esimerkiksi Tilastokeskuksentyöolotutkimuksessa vuodelta 1997 toimihenki-löiksi katsottiin enemmistö palvelujen ja julki-sen sektorin naisjäsenistä, yhteensä koko SAK:njäsenistöstä 31 prosenttia.32 Ihmisten näkemysomasta asemastaan ja työnsä luonteesta on sel-västi toisenlainen kuin tilastoluokitukset. Ase-ma suorittavaa työtä tekevänä, ilman alaisia taiasemaa työnantajan edustajana, riippuvaisenapalkkatyöstä ja myönteisesti kollektiiviseenedunvalvontaan suhtautuvana, on osa SAK:nperusjoukon identiteettiä.

Kehittyvän työpaikan luottamusmies pitääitseään työntekijänä useammin kuin kehitty-mättömän, ja vastaavasti toimihenkilöksi itsen-sä katsoo useimmin kehittymättömän työpaikanluottamusmies. Asia on yhteydessä palveluidensuureen osuuteen kehittymättömissä työpai-koissa, joissa myös toimihenkilötyöt ovat ylei-sempiä kuin SAK:n väellä yleensä. Johtavassaasemassa luottamusmies on useimmiten kehit-tyneellä työpaikalla.

Turvallisuus on tärkeätä. Vuosina 1984, 1995ja 2000 tärkein tavoite työssä on ollut työpaikanpysyvyys, mutta vuonna 1990 se hyvin selvällämarginaalilla oli hyvä palkka. 1990-luvun puo-livälissä ja vuonna 2000 hyvä palkka on kyllätoisena tavoitteena, mutta hyvin selvästi ensim-

Lähes puolella työpaikoista työnanta-ja on tehnyt luottamusmiehen toimin-nan laajuuteen vaikuttavia muutoksia,ja kolme neljäsosaa niistä on supista-nut luottamusmiehen toimintakenttää.Luottamusmiehet ovat kiinnostuneitatyöpaikkansa asioista — lähes 80 pro-senttia ilmoittaa olevansa niistä kiin-nostunut. Kehittyvillä työpaikoillaluottamusmiehen keskeinen tehtäväonkin työpaikan toimintojen kehittä-miseen osallistuminen. Tavallisen työn-tekijän kiinnostus osallistumiseen sensijaan on vähentynyt viiden vuoden ai-kana. Turvallisuus on tärkeätä, sillätyön pysyvyys on vahvin odotus, ja vas-ta sen jälkeen tulee palkka. Työn mie-lenkiintoisuuden merkitys on takavuo-sikymmeniin verrattuna heikentynyt.Luottamusmiehet voivat vaikuttaa työ-tään koskeviin asioihin rivijäseniäenemmän. Henkilökohtaisen työn erotovat pieniä mutta selvästi laajempialuottamusmiehen toimintakenttää si-vuavissa asioissa, kuten työmenetel-miin tai laitehankintoihin liittyvissäasioissa.

SAK:n liittojen jäsenet pitävät itseääntyöntekijöinä, eivätkä luottamusmieheteroa muusta jäsenistöstä tässä asiassa.Aika ei ole tuonut muutoksia, vaan ra-kenne on pysynyt suunnilleen samana1980-luvun puolivälistä lähtien. Run-sas 90 prosenttia katsoo olevansa


32 Tilastokeskus, Työolotutkimus 1997, ajo SAK:n palkansaajista 1.7.1999, SAK:n työympäristöosasto.

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0556


mäisenä tavoitteena on työpaikan pysyvyys.Näin jäsenistön valtaosan orientaatio on selvästimuuttunut. Työn mielenkiintoisuus on lievässälaskussa, samoin muut syyt, kun tarkastelujak-sona on koko 1990-luku. Vuonna 2000 kaikki-en jäsenten ja toisaalta myös luottamusmiestentärkein tavoite on hyvin samankaltainen: työpai-kan pysyvyys. Lamavuosien kokemukset ovatpainuneet syvälle, eivätkä työpaikkojen koven-tunut työpaine ja 1990-luvun lopulla koettu työ-elämän laadun huonontuminen ole omiaanvähentämään turvallisuuden tarvetta.

Jäsenistön keskiarvoon verrattuna luotta-

musmiehet katsovat, että heillä on pa-remmat mahdollisuudet vaikuttaaomaa työtään koskeviin päätöksiin.Kun vuonna 2000 pää- ja muista luot-tamusmiehistä 63 prosenttia katsoovoivansa vaikuttaa omaa työtään kos-keviin järjestelyihin erittäin paljon taimelko paljon, vastaavasti koko jäsenis-töstä samaa mieltä on 49 prosenttia jamuista luottamushenkilöistä 57 pro-senttia. Vuoteen 1995 verrattuna vai-kutusmahdollisuudet omaan työhöneivät jäsenistön kokonaisuudessa ole

työtehtävien kannalta on (%)1984 1990 2000

Kaikki Kaikki Kaikki Pää/muu Muut


mies henkilöt

Työntekijä 93 91 92 91 90

Toimihenkilö 4 5 5 5 7

Johtavassa asemassa oleva 1 2 2 3 2

Ei osaa sanoa 2 2 1 1 1

Työtehtävien kannalta on (%)Työpaikkatyyppi Työntekijä Toimihenkilö Johtavassa

asemassa

Kehittyvä 89 5 5

Väli 92 6 1

Kehittymätön 88 10 2

Yhteensä 91 7 2

Tärkein tavoite työssä (%)1984 1990 1995 2000

Kaikki Kaikki Kaikki Kaikki Pää/muu Muut


mies henkilöt

Hyvä palkka 35 45 23 24 25 23

Työpaikan pysyvyys 47 28 53 53 54 56

Työn mielenkiintoisuus 10 14 13 12 9 11

Muu 8 13 11 11 12 10

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0557


parantuneet vaan hyvin lievästi heiken-tyneet. Pidemmällä aikavälillä työnteki-jän mahdollisuudet vaikuttaa omaan työ-hönsä kasvoivat vuodesta 1984 vuoteen1995, mutta 1990-luvun lopulla mahdol-lisuudet ovat taantuneet aikaisempaanverrattuna. Sama työolosuhteiden para-nemisen pysähtyminen ja kääntyminenlievään laskuun 1990-luvun lopulla onnähtävissä muissakin tutkimuksissa.33

1990-luvun lopulla koettu voimakkaantaloudellisen kasvun ajanjakso, jollointuottavuus kasvoi työssä olevien työpa-noksen kasvattamisen myötä ja työttö-myys pysyi edelleen suurena, ei ole mer-kinnyt tasaisesti jakautunutta työhyvin-voinnin lisääntymistä.

Luottamusmies voi kehittymättö-mällä työpaikalla vaikuttaa selvästi

vähemmän omaan työhönsä kuin kehittyvällätyöpaikalla. Eroja voi pitää jopa dramaattisensuurina. Kehittyvällä työpaikalla vaikutusmah-dollisuuksia on luottamusmiehistä omaan työ-hönsä paljon tai melko paljon 85 prosentilla,kun kehittymättömällä työpaikalla vain 23 pro-sentilla.

Luottamusmiehet voivat mielestään kautta lin-jan vaikuttaa omaa työtään koskeviin asioihin(ks. taulukko sivulla 60). Konkreettista henkilö-kohtaista työtä koskevien vaikutusmahdollisuuk-sien erot suhteessa muihin työntekijöihin ovatpienet. Erot työntekijäkuntaan yleensä kasvavatvarsin tuntuviksi luottamusmiehen toimintakent-tää sivuavissa asioissa, kuten laitehankinnoissa,investointipäätöksissä, työpisteen suunnittelussa,työmenetelmissä tai tuotteen ja palvelun suunnit-telussa. Luottamusmiesten henkilökohtaiset kehit-tämismahdollisuudet ovat myös paremmat kuin

Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön (%)1984 1990 1995 2000

Kaikki Kaikki Kaikki Kaikki Pää/muu Muut


mies henkilöt

erittäin paljon 8 13 12 12 16 13

melko paljon 30 35 40 37 47 44

melko vähän 50 44 42 43 33 38

ei lainkaan 11 8 6 8 4 5

Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön (%)Työpaikkatyyppi Kehittyvä Väli Kehittymätön Yhteensä

Erittäin paljon 29 10 6 16

Melko paljon 56 52 17 47

Melko vähän 13 37 62 33

Ei lainkaan 2 1 15 4

100 100 100 100

33 Esim. Lehto, Anna-Maija - Sutela, Hanna: Tasa-arvo työoloissa, Helsinki 1999 s. 28, 30, 34-35, 41-42; Lehto,

Anna-Maija - Sutela Hanna: Tehokas, tehokkaampi, uupunut, Vantaa 1999 s. 25, 32-42, 46-47; myös vakavat

tapaturmat ovat lisääntyneet 90-luvun loppuvuosina.

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0558


34 Samantyyppinen suunta näkyy Työministeriön työolobarometrissa töiden jakamista, työtahtia ja laitehankintoja

koskien, mutta ei koulutuksessa, joka oli parantunut, ks. Ylöstalo, Pekka: Työolobarometri. Lokakuu 1999,

Helsinki 2000 s.

työntekijöillä keskimäärin. Vuosina 1995 ja 2000kaikkien työntekijöiden työhön liittyvät vaikutus-mahdollisuudet eivät millään osa-alueella oleparantuneet vaan enemmän tai vähemmänhuonontuneet.34 Tänä ajanjaksona ammatti-yhdistysliike on kuitenkin korostanut työhön vai-kuttamista oman toimintansa osa-alueena. Työn-antajan tarpeista lähteneet tuotannon tehostamis-pyrkimykset ovat olleet niin vahvat, että työnte-kijöiden huomioonottaminen on jäänyt vähem-mälle. Asiaan saattaa vaikuttaa myös lama-ajal-ta periytyvä työttömyyden pelko, joka ohjaatyöntekijöitä alistuvampaan käytökseen kuin ai-kaisempina vuosikymmeninä.

Parhaiten sekä työntekijät että luottamusmie-het voivat edelleen vaikuttaa työmenetelmiin.Työnantajalla näyttää olevan intressissään hyö-dyntää työntekijöiden asiantuntemusta itse työpro-sessin kehittämisessä. Toiseksi parhaiten työnteki-jät voivat vaikuttaa työn tekemisen järjestykseenja kolmantena työtahtiin. Vähäisintä vaikutusmah-dollisuudet ovat investointipäätöksiin. Työnanta-jan kiinnostus hyödyntää työntekijöiden ammat-titaitoa antaa työntekijöille mahdollisuuksia ollaaloitteellisia esim. koulutusta ja ns. tuotantokysy-myksiä koskevissa asioissa.

Tavallisen työntekijän kiinnostus oman työ-

paikkansa asioihin on vuodesta 1995vuoteen 2000 tultaessa vähentynyt. Erit-täin kiinnostuneita ja melko kiinnostunei-ta oli vuonna 1995 yhteensä 61 prosent-tia ja vuonna 2000 enää 55 prosenttia.Syitä kiinnostuksen vähenemiseen voivatolla lisääntynyt kiire, työnantajan koven-tuneet asenteet ja tulosodotukset sekätyöolojen myönteisen kehityssuunnanpysähtyminen — siis kaiken kaikkiaankehitysoptimismin vähentyminen. Kes-keinen syy on varmasti myös epätyypil-listen työsuhteiden yleistyminen, jollointyöpaikkaan ei kiinnitytä. On ehkä myösniin, että luottamus asioiden hoitumiseenluottamusmiehen kautta on vakiintunutajatustottumukseksi, jolloin henkilökoh-tainen panos on pienempi.

Vuonna 2000 luottamusmiehet kui-tenkin poikkeavat jäsenistöstä tässäkysymyksessä aivan olennaisesti.Lähes 80 prosenttia luottamusmie-his-tä ja runsas 70 prosenttia muitaluottamustehtäviä hoitavista on kiin-nostunut työpaikkansa asioista. Luot-tamustehtävä luonnollisesti ohjaakiinnostumaan niistä asioista ja olo-

Miten kiinnostunut on työpaikan asioista? (%)1995 2000

Kaikki Kaikki Pää/muu Muut Ei



Erittäin kiinnostunut 25 20 49 31 18

Melko kiinnostunut 36 35 30 41 35

Jonkin verran kiinnostunut 32 35 18 22 36

Ei lainkaan kiinnostunut 3 5 2 3 6

Ei osaa sanoa 4 5 1 3 5

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0559


Miten paljon voi vaikuttaa seuraaviin asioihin työssä? (%)1995 2000

Kaikki Kaikki Pää/muu Muutluottamus- luottamus-

mies henkilötSiihen, millaista työtä tekeepaljon tai melko paljon 25 18 20 20jonkin verran 40 44 49 44ei lainkaan 33 36 30 35ei osaa sanoa 2 2 1 1Siihen, missä järjestyksessä tekeepaljon tai melko paljon 60 55 58 60jonkin verran 29 33 32 33ei lainkaan 10 11 9 7ei osaa sanoa 1 1 1 0Työtahtiinpaljon tai melko paljon 57 50 54 53jonkin verran 30 36 34 37ei lainkaan 12 13 11 9ei osaa sanoa 1 1 1 1Työmenetelmiinpaljon tai melko paljon 65 62 70 66jonkin verran 27 31 26 26ei lainkaan 7 6 3 7ei osaa sanoa 1 1 1 1Työn jakamiseenpaljon tai melko paljon 26 23 27 22jonkin verran 37 42 44 48ei lainkaan 33 31 26 29ei osaa sanoa 4 4 3 1Laitehankintoihinpaljon tai melko paljon 14 13 18 16jonkin verran 36 37 51 48ei lainkaan 46 46 30 34ei osaa sanoa 4 4 1 2Muihin investointipäätöksiinpaljon tai melko paljon 5 4 9 4jonkin verran 15 15 30 22ei lainkaan 73 75 59 69ei osaa sanoa 7 6 2 5Työpisteen suunnitteluunpaljon tai melko paljon 29 26 37 32jonkin verran 41 42 42 47ei lainkaan 26 28 19 18ei osaa sanoa 4 4 2 3Tuotteen tai palvelun suunnitteluunpaljon tai melko paljon 20 17 20 21jonkin verran 35 35 43 39ei lainkaan 38 42 34 36ei osaa sanoa 7 6 3 4Siihen, miten voi kehittää itseään työssäpaljon tai melko paljon . 21 30 26jonkin verran . 42 48 45ei lainkaan . 28 18 25ei osaa sanoa . 9 4 4

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0560


suhteista, joita tehtävässä pitää ja voi kehittää.Tietenkin on myös niin, että nimenomaan näis-tä kysymyksistä kiinnostuneet ihmiset valikoi-tuvat luottamustehtäviin.

Työorganisaatioissa on meneillään muutok-sia. Luottamusmiesten työpaikan toimintaa su-pistavia muutoksia on tehty kaikkiaan 31 pro-sentilla ja toimintaa laajentavia organisaatio-muutoksia 13 prosentilla työpaikoista. Muutok-sia ei ole tehty lainkaan 56 prosentilla työpai-koista. Eniten muutoksia ovat kokeneet yksi-tyisten palvelualojen luottamusmiehet, sekä toi-mintaa supistavassa että toimintaa laajentavas-sa mielessä.

Muutoksia on vähiten pienillä, alle 10 hen-gen työpaikoilla, joista 71 prosentilla ei kolmenvuoden aikana ole ollut muutoksia. Tämä onluonnollista, koska näin pienet yritykset ovatuseimmiten paikallisia ja niissä kasvu ja orga-nisaationmuutostarve eivät muutaman vuoden

Onko työpaikalla tehty viimeisen kolmen vuoden aikanaorganisaatiomuutoksia, jotka ovat vaikuttaneet toiminta-alueeseesiluottamusmiehenä ja edustamiesi työntekijöiden määrään? (%)

tarkastelujaksolla nousekaan ajankoh-taisiksi. Eniten muutoksia luottamus-miesten toiminta-alueessa on kaikkeinsuurimmilla, eli yli 500 hengen työpai-koilla, joissa muutoksia ei ole ollut 29prosentilla. Suurilla työpaikoilla toi-mintaa supistavia muutoksia on 50prosentilla ja toimintaa laajentaviamuutoksia 21 prosentilla. Sama suun-taus, toimintaa supistavia muutoksiayli kaksi kertaa enemmän kuin sitälaajentavia, näkyy kaikilla aloilla jakaikenkokoisilla työpaikoilla. Verkot-tuminen, alihankinnan kasvu ja töidenulkoistaminen ovat olleet merkittäväosa luottamusmiehistön arkipäivää.Nämä muutokset ovat olleet myös kes-keinen syy luottamusmiesverkon kat-tavuuden huonontumiseen.

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0561


7 LUOTTAMUSMIEHEN TOIMINTA

antajalta paikallisen sopimisen asiois-sa on taannuttu. Tasaveroiseksi neuvottelutilanteissa työnantajan kanssa kokee itsen-sä noin 40 prosenttia luottamusmiehistä.Muista työpaikan henkilöstöryhmistä STTK:laiset ovat läheisempiä kuin akavalaiset.

Luottamusmiehiä työllistää eniten yksittäisentyöntekijän ongelmatilanteiden selvittäminen,kuten henkilökohtaisen työsopimuksen tulkinta- jamuutosasiat. Seuraavaksi eniten työllistää töidenja toimintojen kehittäminen, mikä kuvastaa ns.tuotantokysymyksiin liittyvän edunvalvonnan tär-keyttä työpaikoilla. Näiden jälkeen työllistävätpalkka- ja työehtoneuvottelut työpaikalla, ja lis-tan viimeisenä tulee perehtyminen lakeihin ja so-pimuksiin. Alakohtaiset erot ovat kuitenkin selvät.Julkisella alalla ja yksityisillä palvelualoilla koros-tuu selvästi yksittäisen työntekijän asioiden hoi-taminen. Tämä työllistää eniten joka toista luot-tamusmiestä. Teollisuudessa ykköstyöllistäjäksinousee töiden ja toimintojen kehittäminen työpai-kalla; se on tärkeintä kolmasosan mielestä. Toiseksitärkeimpänä teollisuudessa on työpaikkakohtaisetpalkkaneuvottelut ja vasta kolmantena yksittäisentyöntekijän asioiden hoitaminen.

Palkka- ja työehtoneuvottelut työllistävät teol-lisuudessa enemmän kuin muilla aloilla, mutta yk-sittäisen huipun muodostavat julkisen sektorin yli500 hengen työpaikat: siellä nuo neuvottelut ovatkahden kolmasosan mielestä työllistävimpiä. Töi-den kehittäminen työllistää muita aloja enemmänalle 10 hengen teollisilla työpakoilla; niissä 55 pro-sentilla ja palvelualoilla samankokoisilla työpai-koilla taas 44 prosentilla. Yksittäisen työntekijänongelmien selvittäminen on tavallisinta julkisenalan 10–30 hengen työpaikoilla. Lakeihin ja so-pimuksiin perehtyminen työllistää muita alojaenemmän yksityisten palvelualojen 30–100 hen-

Luottamusmiehiä yleensä työllistääeniten yksittäisen työntekijän ongel-matilanteiden selvittäminen ja seu-raavaksi eniten töiden ja toimintojenkehittäminen työpaikalla. Ongelmati-lanteiden selvittäminen kuvastaaluottamusmiehen perinnäistä tehtä-vää ja on yleisintä ongelmallisilla työ-paikoilla. Sen sijaan töiden ja toimin-tojen kehittäminen on yleisintä ke-hittyvillä työpaikoilla. Töiden suju-vuutta, uusia koneita ja laitteita javastaavia asioita koskeviin neuvotte-luihin osallistuukin luottamusmiehis-tä neljännes kuukausittain, yleisim-min teollisuudessa. Tärkein taho, jos-ta yli 80 prosenttia luottamusmiehis-tä odottaa saavansa tukea edunval-vonnan ongelmatilanteissa, on liitto.Lähes 40 prosentilla luottamusmie-histä on tukenaan ammattiosasto,työhuonekunta tai työpaikan edun-valvontaryhmä. Luottamusmiestenyhteistoimintaa ammattiosaston jär-jestämänä on kahdella kolmesta luot-tamusmiehestä. Luottamusmiehetkatsovat rivijäseniä useammin, ettätyöpaikan työntekijät muodostavatluottamusmiehiä tukevan yhtenäisenjoukon ainakin joissakin tapauksissa.Luottamusmiehet katsovat yleensäselviävänsä varsin hyvin luottamus-miestoimen eri osa-alueiden neuvot-telutilanteista. Paikallinen sopiminenon lisääntynyt koko 1990-luvun ensisijassa työnantajan aloitteellisuudenansiosta, mutta vuosikymmenen lopul-la myös työntekijöiden aloitteellisuuson lisääntynyt. Tiedonsaannissa työn-

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0562


Mikä tehtäväalue on työllistänyt enitenluottamusmiestoimessaviimeisen vuoden aikana (%)?

Mikä työllistänyt eniten luottamusmiestoimessaviimeisen vuoden aikana (%)?

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0563


gen työpaikoilla; niissä 20 prosenttialuottamusmiehistä katsoo sen olevantyöllistävintä. Erikseen haastateltujenpienten työpaikkojen luottamusmiestenkeskuudessa kaikilla aloilla selvästi eni-ten työllistävät yksittäisen työntekijänasioiden hoitaminen ja TES-valvonta javain yksittäisissä tapauksissa työpaikankehittämiseen osallistuminen.

Kehittymättömällä työpaikalla enitentyöllistävä asia on yksittäisen työnteki-jän ongelmatilanteiden hoitaminen, sa-moin väliryhmän työpaikalla. Kehitty-neellä työpaikalla puolestaan luotta-musmiehen aikaa vaatii eniten töiden jatoimintojen kehittäminen työpaikalla.

Luottamusmiehen pääasiallisimmaksitehtäväkentäksi palkka- ja työehtoasi-oissa enemmistö näkee sopimusten val-vontatehtävän, mutta hieman myöspalkkoihin ja työehtoihin kohdistuvantyöpaikkakohtaisen vaikuttamisen. Kai-kista luottamusmiehistä tätä mieltä on59 prosenttia. Luottamusmiehen tehtä-vänä on pelkkä liittotasolla tehdyn työ-ehtosopimuksen noudattamisen valvon-ta 20 prosentin mielestä, ja valvontateh-tävän ohella myös melko voimakas jaitsenäinen vaikuttaminen palkka- jatyöehtoasioissa myös joukkotoiminnanavulla on luottamusmiehen tehtävä 21prosentin mielestä. Vastauksissa näky-vät selvästi eri alojen toimintakulttuu-rit ja paikallisen ammattiyhdistysorga-nisaation läsnäolo tai puuttuminen. Yk-sityisillä palvelualoilla 37 prosenttialuottamusmiehistä näkee pelkän työeh-tosopimuksen valvontatehtävän luotta-musmiehen pääasiallisimmaksi tehtävä-kentäksi, ja heillä voimakas ja itsenäi-nen työpaikkakohtainen palkka-asioihinvaikuttaminen on tärkeää 20 prosentinmielestä. Julkisella sektorilla 24 pro-senttia luottamusmiehistä valitsee pel-

kän työehtovalvonnan ja 14 prosenttia aktiivisenja voimakkaan vaikuttamisen työpaikalla palkka-asioihin. Teollisuudessa sen sijaan 13 prosenttiavalitsee pelkän työehtosopimuksen valvontateh-tävän ja 25 prosenttia itsenäisen toiminnan työ-paikalla palkkojen nostamiseksi. Pienillä työpai-koilla palvelusektorin ja julkisen alan luottamus-miehet painottavat selvästi teollisuuden luotta-musmiehiä enemmän luottamusmiehen tehtäväätyöehtojen toteutumisen valvojana. Yksityistenpalvelualojen 200–500 hengen työpaikoilla ollaanvahvimmin sitä mieltä, että luottamusmiehen en-sisijainen tehtävä on järjestää työpaikkakohtais-ta joukkotoimintaa palkkojen nostamiseksi. Yhtätavallinen tämä mielipide on teollisuuden yli 500hengen työpaikkojen luottamusmiesten keskuu-dessa; niissä paikallinen edunvalvontakyky onvoimakkaimmillaan.

Töiden sujuvuuteen, töiden järjestelyyn, työ-aikaan ja uusiin koneisiin ja laitteisiin liittyvätmuutokset ovat työpaikoilla yleisiä. Näihin neu-votteluihin osallistuu luottamusmiehistä 10 pro-senttia viikoittain, 16 prosenttia kuukausittain, 37prosenttia joitakin kertoja vuodessa ja 37 prosent-tia vielä harvemmin. Kaikkein harvimmin osal-listuu lähes puolet julkisen ja yksityisten palve-lualojen luottamusmiehistä mutta teollisuudenluottamusmiehistä vain 30 prosenttia. Niinpänäitä asioita koskevat neuvottelut ovatkin teol-lisuudessa selvästi yleisempiä kuin julkisilla pal-velualoilla ja yksityisillä palvelualoilla. Työpai-kan koon mukaan neuvottelut ovat yleisiä yli 500hengen yksityisten palvelujen työpaikoilla, 200–500 hengen työpaikoilla teollisuudessa ja palve-luissa sekä 100–200 hengen työpaikoilla teolli-suudessa. Palveluiden suurta astetta tosin nostaatapausten vähäisyys.

Työjärjestelyiden muutoksista luottamusmie-het ovat olleet usein yhteydessä liittoonsa 14prosentissa tapauksista, harvoin 50 prosentissaja ei koskaan 36 prosentissa. Tässä ei juurikaannäy alakohtaisia eroja. Työpaikkojen koon mu-kaan suhteellisen usein liittoon ovat olleet yh-teydessä julkisten alojen ja yksityisten palvelu-

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0564


Luottamusmiehen pääasiallisin tehtäväkenttä palkka jatyöehtoasioissa nykyisin (%)

Kuinka usein on töiden sujuvuuteen, töiden järjestelyyn, työaikaan jauusiin laitteisiin liittyvistä muutoksista johtuvia neuvotteluita? (%)

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0565


alojen 200–500 hengen työpaikanluottamusmiehet. Mielenkiintoinen il-miö on se, että kaikkein suurimmattyöpaikat, siis yli 500 hengen, ovat yh-teydessä liittoon sekä julkisilla että yk-sityisillä aloilla hyvin usein, kun taasteollisuudessa vastaavankokoisistatyöpaikoista otetaan yhteyttä useinvain 4 prosentin verran ja ei koskaan57 prosentin. Selitys lienee se, että yh-teydenpidon hoitaa työnjaon mukai-sesti tarvittaessa pääluottamusmiessuuren osastoluottamusmiesporukansijasta. Tämä suurten työpaikkojen ”eikoskaan” -luku on suurin kaikista.Haastatelluista pienten työpaikkojenluottamusmiehistä kaikki teollisuudenja palvelujen luottamusmiehet ovat ol-

leet yhteydessä liittoonsa, yleensä muutamankerran vuodessa. Julkisella alalla, kunta-alalla,yhteydenpito on päätoimiseen pääluottamus-mieheen, joka tarvittaessa ottaa liittoon yhteyt-tä — siis samalla tavoin kuin teollisuuden suu-rilla työpaikoilla. Valtion alalla ollaan useim-miten yhteydessä suoraan liittoon.

Tärkeimmäksi tahoksi, josta luottamusmiehetodottavat saavansa tukea edunvalvonnan on-gelmatilanteissa, osoittautuu liitto. Luottamus-miehistä 92 prosentin mielestä tuki on ongel-matilanteissa tärkeä, eikä tilanteessa ole muu-tosta vuoteen 1997 verrattuna.35 Toiseksi tärkeintuki vuonna 2000 ovat työtoverit: 63 prosenttialuottamusmiehistä katsoo työtovereiden tuen ole-van tärkeä ja 32 prosenttia vähemmän tärkeä. Kol-manneksi tärkein 47 prosentin mielestä vuonna2000 on ammattiosasto ja sen toimikunnan jä-

Onko ollut töiden sujuvuuteen, töiden järjestelyyn, työaikaan ja uusiinlaitteisiin liittyvissä asioissa yhteydessä liittoon? (%)

35 Helin: Isäntävaltaa ka vuoropuhelua s. 46

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0566


senet. Toisaalta 42 prosenttia arvioi am-mattiosaston tuen vähemmän tärkeäksija 11 prosenttia ei osannut määrittääkantaansa lainkaan. Saman työnantaja-yhteisön muut SAK:laiset luottamusmie-het ovat tärkeä tuki 40 prosentin mieles-tä, ja puolestaan 51 prosenttia ei pidä sitäkovin tärkeänä. Muiden henkilöstöryh-mien luottamusmiehiä pitää tärkeänä 24prosenttia ja vähemmän tärkeänä 60 pro-senttia. Järjestyksessä ei ole muutostavuoteen 1997 verrattuna.

Liitto katsotaan tärkeimmäksi luotta-musmiehen tukijaksi kaikilla toimialoil-la. Korostetuinta tämä on julkisella sek-torilla. Kaikilla sektoreilla toiseksi tärkeinsuunta on työtoverit, mutta erityisesti sekorostuu yksityisten palvelualojen luot-tamusmiehillä. Julkisen sektorin erikoi-suus on se, että kolmantena 56 prosen-tin osuudella on saman työnantajayhtei-sön muut SAK:laiset luottamusmiehet.Tämä osoittaa erityisesti kuntasektorinvahvaa luottamusmiesjärjestelmää sekämyös sitä tosiasiaa, että alalla on kaikil-la yhteinen työ- tai virkaehtosopimus,jota kaikki tulkitsevat. Myös muiden pal-kansaajakeskusjärjestöjen luottamus-miesten merkitys kunta-alalla on suu-rempaa kuin muualla, osin samasta syys-tä. Teollisuudessa ja yksityisissä palve-luissa puolestaan ammattiosaston tuki onmerkittävämpää kuin julkisella sektoril-la.

Työpaikan koon mukaan liittoa en-sisijaisimpana avun antajana pitävät200–500 ihmisen työpaikat. Työ-tovereiden ensisijaisuutta korostetaanpuolestaan eniten yli 500 henkilöntyöpaikkojen luottamusmiesten kes-kuudessa 75 prosentin osuudella.

Kahta olennaisinta avunantajaa ni-mettäessä luottamusmiehet valitsevatkaikilla aloilla ehdottomasti tärkeim-

Mis

tä l

uott

amus

mie

s od

otta

a sa

avan

sa a

pua

edun

valv

onna

n on

gelm

atila

ntei

ssa?

Tär

keä,

%V

ähem

män

tär

keä,

%E

i osa

a sa

noa,

%

Teol

li-Y

ks.

Julk

iset

Yht

.Te

olli-

Yks

.Ju

lkis

etY

ht.

Teol

li-Y

ks.

Julk

iset

Yht

.

suus

palv

elut

suus

palv

elut

suus

palv

elut

Lii

tto

tai

sen

alue

toim

isto

93

89

95

92

57

56

24

02

Sam

an t

yöna

ntaj

ayht

eisö

n m

uut

SA

K:l

aise

t lu

otta

mus

mie

het

34

38

56

40

58

43

39

51

81

95

9

Mui

den

henk

ilöst

öryh

mie

n

luot

tam

ushe

nkilö

t1

92

63

42

46

75

44

76

01

42

01

91

6

Ao:

n to

imik

unna

n, a

laos

as-t

on, t

yöhu

one-

kunn

an, e

dunv

alvo

ntar

yhm

än t

ms.

jäs

en4

94

84

14

74

33

14

64

28

21

13

11

Työt

over

it6

27

05

96

33

32

23

63

25

85

5

Muu

49

45

37

40

39

38

59

51

57

57

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0567


mäksi liiton, yli 80 prosentin osuudel-la. Muut vaihtoehdot saavat vain 0–8prosentin kannatuksen.

Toiseksi tärkeimmän nimeäminenhajoaa niin, että yli 20 prosenttiinpääsevät saman työnantajayhteisönmuut SAK:laiset luottamusmiehet jatyötoverit. Kolmantena tulevat ammat-tiosaston toimikunnan jäsenet. Ala-

kohtaista tämä vaihtelee selvästi niin, että jul-kisen sektorin luottamusmiehet korostavat sa-man työnantajayhteisön muiden SAK:laistenluottamusmiesten tärkeyttä, yksityisten palve-lualojen luottamusmiehet työtovereiden olen-naisuutta ja teollisuuden luottamusmiehet am-mattiosaston toimikunnan jäsenten keskeistäasemaa. Syynä ovat erilaiset järjestö- ja sopi-musrakenteet.

Tärkein paikka mistä odottaa saavansaapua edunvalvonnan ongelmatilanteissa (%)

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0568


Ammattiosasto luottamusmiehentukenaLuottamusmiehistä 38 prosentilla on tukenaantyöpaikalla toimiva ammattiosasto, työhuone-kunta, työpaikkajärjestö tai edunvalvontaryhmäkuten seuraavan aukeaman kuvio osoittaa. Ylei-sintä tämä on teollisuudessa (43%), julkisella sek-torilla (40%) ja harvinaisinta yksityisillä palve-lualoilla (24%). Muodollisesti olemassa oleva vas-taava organisaatio, mutta joka ei toimi tai toimiihuonosti, on 19 prosentilla luottamusmiehistä.Yleisintä tämä on teollisuudessa (22%) ja harvi-naisinta julkisissa palveluissa (11%). Minkäänlais-ta työpaikkakohtaista organisaatiota ei ole kaik-

kiaan 43 prosentilla luottamusmiehistä,tavallisinta tämä on yksityisillä palve-lualoilla (57%), sekä julkisilla aloilla(49%) ja teollisuudessa (35%).

Luottamusmiehistä 42 prosentillaammattiosasto on järjestänyt säännölli-siä luottamusmieskokouksia. Luotta-musmieskokouksia yleisempiä ovat luot-tamusmiesten ja toimikunnan yhteispa-laverit, ja niitä on kahdella kolmestaluottamusmiehestä — jälleen eniten jul-kisella alalla. Teema- tai tilanne-kohtaisia kokouksia edunvalvonta-asioista järjestää ammattiosastoista

Toiseksi tärkein paikka mistä odottaa saavansa apuaedunvalvonnan ongelmatilanteissa (%)

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0569


luottamusmiehille keskimäärin 60 pro-senttia. Yleisintä tämä on julkisellasektorilla, jossa prosentti on lähes 70,kun yksityiset palvelualat ja teollisuusjää hieman alle 60 prosentin. Julkisensektorin, erityisesti kunta-alan paikal-linen organisaatio onkin toimialojenkeskinäisessä vertailussa toimintaky-kyisin, vahvin ja läsnä joka kunnassa.Teollisuuden alalla vaihtelu on suurin-ta: eniten kokouksia on suurten tuo-tantolaitosten työpaikkakohtaisillaammattiosastoilla ja vähiten suureltamaantieteelliseltä alueelta jäsenensäkokoavilla alueellisilla osastoilla.36

Haastateltujen pienten työpaikkojenluottamusmiehistä vähän yli puolellaon kiinteä ja hyödylliseksi koettu yh-teys ammattiosastoonsa, esim. toimi-

kunnan jäsenyys, mutta toisella puolella ei oleedes omakohtaista kokouksessakäyntiaktiivi-suutta. Koko joukosta vain yhdellä on ammat-tiosastossaan hyvin organisoitu luottamus-miesten yhteistyö, ja tästä on luottamusmie-helle paljon apua. Vähäiseen aktiivisuuteensuurin syy on pitkät välimatkat.

Ammattiosasto on antanut neuvonta- ja tul-kinta-apua laki- ja sopimusasioissa 74 prosen-tille luottamusmiehistä kuten sivun 72 kuvioosoittaa. Jälleen eniten apua ovat saaneet jul-kisen alan luottamusmiehet, 83 prosenttia.Yksityisillä palvelualoilla apua on saanut 73prosenttia ja teollisuudessa 70.

Toimitiloja luottamusmiehille on järjestänyt34 prosenttia ammattiosastoista. Yleisintä tämäon yksityisillä palvelualoilla ja harvinaisin-ta teollisuudessa. Luottamusmiessopimuksenmukaan työnantajalla on velvollisuus toimiti-

Onko työpaikalla työpaikkakohtainen ammattiosasto, työhuonekunta,työpaikkajärjestö, edunvalvontaryhmä tai vastaava? (%)

36 Ks. Helin: Sukupolvet vaihtuvat, SAK 2000, s. 19-24

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0570


lan osoittamiseen, mutta tämän lisäksi useatammattiosastot antavat siis tiloja käyttöönluottamusmiesten yhteydenpito- ja edunvalvon-tatehtävän hoitamiseksi.

Toimintavälineitä, kuten atk- ja internetyh-teyksiä ja vastaavia on ammattiosastoista luot-tamusmiesten käyttöön järjestänyt 29 prosent-tia. Eniten välineitä on julkisen palvelualanluottamusmiehillä (38%) ja vähiten (25%), yk-sityisten palvelualojen luottamusmiehillä. Onmyös niin, että työnantajan tulee sopimusperus-teisesti osoittaa luottamusmiehen käyttöön nor-maalit toimistovälineet, jollaisiksi atk-laitteet,internet ja sähköposti ovat jo muodostuneet.

Muita tukitoimia, tarkemmin eritte-lemättä, luottamusmiehille on järjestä-nyt 27 prosenttia ammattiosastoista,yleisimmin yksityisillä palvelualoilla,(30%).

Työpaikan tai työnantajayhteisöneri toimipisteiden luottamusmiehistä33 prosenttia pitää keskenään yhteyt-tä säännönmukaisesti. Yleisintä tämäon julkisella alalla ja harvinaisintayksityisillä palvelualoilla. Satunnaistayhteistyötä tekee 36 prosenttia, jajälleen yleisimmin julkisilla palvelu-aloilla ja vähiten teollisuudessa. Koko-

Ammattiosaston luottamusmiesten välinenyhteistyö on organisoitu (%)

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0571


naan tämä yhteistyö puuttuu 19 pro-sentilla: tavallisimmin yksityisillä pal-velualoilla ja harvinaisimmin teolli-suudessa. 12 prosentilla luottamusmie-histä ei ole samassa työnantajayhtei-sössä muita luottamusmiehiä. Haasta-telluista pienistä työpaikoista kunta-alalla on työpaikan luottamusmiehentaustalla (päätoiminen) pääluottamus-mies, joka koetaan aivan olennaiseksiyhteydenpitotahoksi.

Kehittyvillä työpaikoilla luottamus-miesten keskinäinen yhteydenpito on

tiiviimpää kuin kehittymättömillä tai väliryh-män työpaikoilla. Niillä on myös useimmitenmuita luottamusmiehiä saman työantajayhtei-sön palveluksessa; niinpä kehittyvän työpaikantunnusmerkistöön voi lisätä työnantajayhteisönluottamusmiesten horisontaalisen yhteydenpi-don ja muita ryhmiä harvinaisemman ainokai-suuden. Ehkäpä tulosten saamiseksi pitää olla”kriittinen massa”, luottamusmiesporukan vä-himmäiskoko tai yhteistoimintataso ja yhtey-denpito, jotta kehittyvälle työpaikalle muodos-tuisi edellytykset myös työntekijäpuolella.

Ammattiosaston tuki luottamusmiestehtävässä (%)

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0572


Työnantajayhteisön eri toimipisteiden luottamusmiestenkeskinäinen yhteydenpito (%)

Työnantajayhteisön eri toimipisteiden luottamusmiesten yhteistyö (%)

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0573


LuottamusmiestoiminnanarkipäivääLuottamusmiehen tärkein toiminta-alue on työ- ja palkkaehtojen kehittä-minen luottamusmiehen ja työpaikantyöntekijöiden yhteistyönä kuitenkinsiten, että luottamusmiehen rooli onerityisen keskeinen. 50 prosenttia luot-tamusmiehistä katsoo, että työ- japalkkaehtojen kehittymiseen vaikutta-vat pääasiassa luottamusmiehet muttaosin myös työntekijät suoraan. Luotta-musmies vaikuttaa eniten 10 prosentinmielestä. Luottamusmiehistä 22 pro-sentin mukaan vaikuttavat yhtä paljonsekä luottamusmiehet että työntekijät.15 prosenttia taas on sitä mieltä, ettäpääasiassa työntekijöiden suorat yh-teydet mutta hieman myös luottamus-

miehet vaikuttavat työ- ja palkkaehtojen kehit-tämiseen työpaikalla. Työntekijöiden suorat yh-teydet työnantajaan eivät luottamusmiestenmukaa ohjaa palkka- ja työehtokehitystä kuinäärimmäisen harvoin. Selviä alakohtaisia erojaei ole; ehkä yksityisten palvelualojen luotta-musmiehet muita enemmän painottavat työn-tekijöiden suorien yhteyksien merkitystä. Tätäkuvaa vahvistaa myös pienten työpaikkojenkolmentoista haastatellun luottamusmiehen ko-kemus: vain kahden työpaikalla palkoista neu-vottelevat työntekijät suoraan yksilöinä.

Luottamusmiesten kokemusten mukaan työnte-kijöistä 25 prosenttia tekee aktiivisesti luottamus-miehille epäkohtien korjaamiseksi sellaisia aloit-teita, jotka edelleen välitetään työnantajalle. Ei ko-vinkaan aktiivisesti aloitteita tekee 67 prosenttiaja ei lainkaan vain 8 prosenttia. Aktiivisimmintyöntekijät nostavat epäkohtia esille teollisuudes-

Kumpi vaikuttaa enemmän työntekijöidenpalkka- ja työoloihin, luottamusmiesten toiminta vaityöntekijöiden suorat yhteydet työnantajan edustajiin? (%)

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0574


sa, 28 prosenttia työntekijöistä. Satunnaisemmintyöntekijät tekevät aloitteita 70 prosentissa julki-sen sektorin, 68 prosentissa teollisuuden ja 61 pro-sentissa yksityisen palvelun työpaikoilla. Aloitteitaei tee lainkaan 15 prosenttia työntekijöistä yksi-tyisillä palvelualoilla, ja vähiten ei lainkaan aloit-teita tekeviä on teollisuudessa, vain 4 prosenttia.Selittävinä tekijöinä palveluissa lienevät epätyy-pillisten työsuhteiden yleisyys sekä työpaikkojenpienuus ja hajanaisuus. Pienten työpaikkojen luot-tamusmiesten haastatteluissa kuudella kolmesta-toista aloitteita ei nouse lainkaan, kahdella keskus-telu on aktiivista ja viidellä satunnaista. Siellä,missä aktiivisuus on satunnaista, toimii luottamus-mies usein keskustelun käynnistäjänä ja eräänlai-sena provokaattorina, jolloin myös työntekijöistälähtevää aloitteellisuutta syntyy.

Työnantajan kanssa käydyissä neuvotteluissaesille nousevia asioita vie luottamusmiehistä 59

prosenttia aina työntekijöiden yhtei-seen pohdintaan. Yleisintä tämä onteollisuudessa (68%) ja harvinaisintayksityisillä palvelualoilla (47%). Sa-tunnaisesti asioita viedään yhteisestipohdittaviksi kaikkiaan 37 prosentillatyöpaikoista; useimmiten julkisellasektorilla ja yksityisillä palvelualoilla(44%), ja vähiten teollisuudessa (31%).Asioita ei viedä lainkaan yhteiseenpohdintaan 4 prosentilla työpaikoista.Yleisintä tämä toimintatyyli on yksi-tyisillä palvelualoilla (9%), sitten jul-kisissa palveluissa (6%), ja teollisuu-dessa (1%). Yksityisillä palvelualoillayhteydenpitoa vaikeuttavat pienet työ-paikat, osa-aikatyö ja sen myötä yhtei-sen kokoontumisen vaikeus sekä alal-la yleinen työsuhteiden määräaikai-

Tekevätkö työntekijät luottamusmiehelle sellaisia aloitteita epäkohtienkorjaamiseksi, jotka johtavat esityksiin työnantajalle? (%)

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0575


suus ja siitä johtuva satunnainen kiin-nostus työnantajayhteisön asioihin.Määräaikaisuus on yleistä myös julki-sissa palveluissa. Näiden olosuhdeteki-jöiden lisäksi tässä asiassa näkyvätammattiyhdistystoiminnan perinne-erot: teollisuuden vahvoilla ja useinsuurilla työpaikoilla arvostetaan edel-leen kollektiivisia toimintatapoja pal-jon.

Luottamusmiehen ja tavallisen rivi-jäsenen näkemys eroaa selvästi siinä,missä määrin liiton jäsenet muodosta-vat työpaikalla yhtenäisen, luottamus-miehiä tukevan joukon. Kun 84 pro-senttia luottamusmiehistä vuonna2000 katsoo, että työntekijät ovat ai-nakin joissain tilanteissa yhtenäisestiluottamusmiehen takana, rivijäsenistä49 prosenttia on samaa mieltä. Tosinhuomattava joukko — kolmasosa — ei

osannut sanoa mielipidettään. Kun verrataanvuosien 1995 ja 2000 kehitystä, on luottamus-miesten näkemys suunnilleen ennallaan työn-tekijöiden toimintavalmiudesta. Sen sijaan ri-vijäsenten keskuudessa kantansa muodostamat-tomien määrä on kasvanut neljäsosasta yli kol-masosaan, ja näin alle puolet on sitä mieltä, ettätyöntekijät ovat luottamusmiesten takana aina-kin joissain asioissa. Vuonna 1995 yli 60 pro-senttia katsoi työntekijöiden muodostavan yh-tenäisen joukon. Ilmeisesti työpaikoilla on ol-lut vähemmän yhtenäisyyttä testaavaa liikeh-dintää ja keskustelua 1990-luvun lopulla kuinaikaisemmin. Luottamusmiehet luottavat kui-tenkin heidät valinneeseen jäsenistöön niin, ettätoimintavalmiutta löytyy, kun asia jonka puo-lesta ollaan liikkeellä, on tärkeä ja jäseniä yh-distävä.

Luottamusmiehen tukena ovat työntekijätyhtenäisesti paremmin kehittyvällä työpaikallakuin kehittymättömällä; ero on yli kymmenen

Vievätkö luottamusmiehet neuvotteluissa esille nousevia asioitatyöntekijöiden yhteiseen pohdintaan? (%)

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0576


prosenttiyksikköä. Turvallisuus ja asialliseksikoettu työyhteisö myös lisäävät työntekijöidenkeskinäistä yhteenkuuluvuutta ja valmiutta yh-teiseen toimintaan. Kuvan 76 yhteenvedossa ”enosaa sanoa” -vastaukset on poistettu.

Luottamusmiehet arvioivat myös osaamisen-sa tasoa ja riittävyyttä paitsi tänä päivänä myöstulevaisuudessa. Työehtosopimusasioissa 7 pro-senttia luottamusmiehistä katsoo sen täysin riit-täväksi, 54 prosenttia melko riittäväksi, 23 pro-sentin mielestä on vaikea arvioida osaamistaan,13 prosenttia arvioi sen melko riittämättömäk-

si ja 3 prosenttia täysin riittämättö-mäksi. Dramaattisia eroja eri alojenvälillä ei ole, mutta ehkä hieman muitavaatimattomampia arvioita itsestäänantoivat julkisen sektorin luottamus-miehet.

Talous- ja tuottavuusasioissa tietonsaarvioi täysin riittäviksi 3 prosenttia, mel-ko riittäviksi 26 prosenttia. 31 prosentinmielestä tiedon tasoa on vaikea arvioi-da, melko riittämättömiksi tietonsa ar-vioi 33 ja täysin riittämättömiksi 7

Missä määrin liiton jäsenet muodostavat työpaikalla yhtenäisen joukon,joka on valmis tukemaan luottamusmiehiä (%)?

Työntekijät yhtenäisesti luottamusmiehen tukena (%)Työpaikkatyyppi Aina Joissakin Eivät ole

tilanteissa

Kehittyvä 41 52 7 100

Väli 21 63 16 100

Kehittymätön 26 54 20 100

Yhteensä 29 58 13 100

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0577


prosenttia. Myös tässä vaatimattomim-mat arviot itsestään antavat julkisensektorin luottamusmiehet. Eniten vai-keaa tietojen arvioiminen on teollisuu-den luottamusmiehillä.

Töiden organisointiasioissa 8 pro-senttia katsoo osaamisensa riittäväntäysin, melko riittäväksi sen arvioi 49prosenttia, vaikea sanoa -vastauksiaon 28 prosenttia, melko riittämättö-mäksi osaamisensa arvioi 13 prosent-tia ja täysin riittämättömäksi 2 pro-senttia. Kovin dramaattisia alakohtai-sia eroja tässäkään ei ole. Vain julki-sen sektorin luottamusmiehet arvioivatvalmiuksiaan muita varovaisemmin.

Ay-liikkeen tavoitteissa osaamisen-sa arvioi täysin riittäväksi 10 prosent-tia, melko riittäväksi joka toinen. Vai-kea sanoa -vaihtoehdon valitsi 28 pro-senttia, melko riittämättömäksi 10 pro-senttia ja täysin riittämättömäksi osaa-

misensa arvioi prosentti vastaajista. Tässäkäänasiassa ei ole kovin merkittäviä alakohtaisiaeroja.

Ihmissuhdeasioissa osaamisensa arvioi täy-sin riittäväksi 12 prosenttia, melko riittäväksi65 prosenttia, 17 prosentin mielestä on vaikeaarvioida, melko riittämättömäksi osaamisensaarvioi 3 ja täysin riittämättömäksi 2 prosenttia.Kahden ensimmäisen myönteisen sarakkeenmyönteisten vastausten mukaan ei merkittäviäalakohtaisia eroja juuri löydy.

Automaattisessa tietojen käsittelyssä 8 pro-senttia arvioi taitonsa täysin riittäviksi, 27 pro-senttia melko riittäviksi, 15 prosenttia ei osan-nut sanoa, 31 prosenttia melko riittämättömik-si ja 19 täysin riittämättömiksi. Myöskään täs-sä taidossa ei eri alojen luottamusmiesten kes-ken ole kovin suuria eroja.

Katso myös liitetaulukko 8.Luottamusmiesten valmiuksia selviteltiin

pyytämällä heitä muistelemaan omaa toimin-taansa viimeisimmässä neuvottelutilanteessa,

Osaamisen tason riittävyys ja selviytyminenluottamusmiestehtävässä tulevaisuudessa (%)

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0578


katso taulukko sivulla 80. Niissä lakien ja so-pimusten tuntemuksensa arvioi riittäväksi 4prosenttia, melko riittäväksi 47 prosenttia, val-miuksiaan ei osannut arvioida 26 prosenttia,melko riittämättömiksi ne arvioi 21 prosenttiaja täysin riittämättömiksi 2 prosenttia. Tilanneon hieman parempi vuonna 2000 kuin se olivuonna 1997.37 Parhaaksi valmiutensa tälläalueella arvioivat vuonna 2000 yksityisten pal-velualojen luottamusmiehet ja julkisen sektorinluottamusmiehet puolestaan vaatimattomim-miksi. Näiden kahden alan välillä erot ovat var-sin selvät.

Tosiasiatietonsa neuvottelujen kohteena olleistaasioista katsoo täysin riittäviksi 10 prosenttia,melko riittäviksi 61, arvioita ei osannut sanoa 19prosenttia, melko riittämättömiksi 8 prosenttia jatäysin riittämättömiksi 2 prosenttia. Vuoteen 1997verrattuna ”vaikea sanoa” -vaihtoehdon valitsemi-nen on kasvanut, mutta perussuuntaus on pysy-nyt ennallaan.38 Eri alojen välillä ei ole kovin sel-keitä eroja. Hieman muita useammin valitsevatvaikea sanoa -vaihtoehdon julkisen alan luotta-musmiehet.

Työtovereiden tuki riittää hyvin 20 prosen-tilla, melko hyvin 46 prosentilla, vaikea sanoa-vaihtoehdon valitsi 21, melko huonosti 9 pro-sentilla ja erittäin huonosti 4 prosentilla. Vuo-teen 1997 verrattuna ”vaikea sanoa” -vaihtoeh-don on valinnut yhä useampi, ja selvästi har-vempi on valinnut huonosti- ja melko huonos-ti -vaihtoehdot.39 Tilanne on siis parantunutvuoteen 2000 tullessa. Kovin selviä eroja alo-jen välillä ei ole, lukuun ottamatta julkisen sek-torin luottamusmiesten selvästi muita suurem-paa vaikeutta arvioida tuen riittävyyttä. He va-litsivat myös vaihtoehdon hyvin harvemmin

kuin yksityisillä palvelualoilla tai teol-lisuudessa.

Yhteydenpidon työtovereihin, joitaneuvoteltu asia koski, katsoo toteutu-neen hyvin 30 prosenttia, melko hyvinjoka toinen (55%), 12 prosentin onvaikea arvioida, melko huonosti senkatsoo toteutuneen 2 prosenttia ja erit-täin huonosti prosentti vastaajista.Verrattuna vuoteen 1997 ”vaikea sa-noa” -vaihtoehdon on jälleen valinnutyhä useampi, ja selvimmin on vähen-tynyt huonosti hoidettu yhteydenpi-to.40 Julkisen sektorin luottamusmies-ten mielestä yhteydenpito hoituuhyvin muita harvemmin, ja vastaavastiheidän on vaikeampi arvioida yhtey-denpidon riittävyyttä kuin muiden.Muita merkittäviä alakohtaisia eroja eiole.

Neuvotteluosaamisensa ja käytök-sensä neuvotteluissa katsoo onnistu-neen hyvin 11 prosenttia luottamus-miehistä, melko hyvin 43, vaikea sa-noa -mielipiteen valitsi 39, melko huo-nosti 6 prosenttia ja erittäin huonostiprosentti vastaajista. Vuoteen 1997verrattuna kaksi kertaa useammanmielestä on vaikea arvioida osaamis-taan, mutta myönteisten ja kielteistenarvioiden keskinäinen suhde on säily-nyt suunnilleen ennallaan.41

Pienten työpaikkojen kolmestatois-ta haastatellusta luottamismiehestäkahdeksan on sitä mieltä, että nykyi-sellään he ovat selvittäneet hyvin esillenousseet neuvottelutilanteet ja näin on


38 Helin: Isäntävaltaa ja vuoropuhelua s. 37




003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0579


myös jatkossa. Kolme katsoo tarvitse-vansa sekä asiatietopohjan vahvista-mista että neuvottelutaidollista osaa-mista, ja kaksi asettuu välimaastoon,eli kuten toinen heistä, teollisuuden

Toiminta viimeisimmissä neuvottelutilanteissa, riittivätkö… (%)Teollisuus Yks.palvelut Julkiset Kaikki yht.

Lakien ja sopimusten tuntemushyvin 4 5 4 4

melko hyvin 49 58 31 47


melko huonosti 20 15 29 21

erittäin huonosti 0 4 7 2

Tiedot neuvoteltavasta asiastahyvin 11 15 4 10





Tuki työtovereiltahyvin 20 28 13 20





Yhteydenpito työtovereihinhyvin 32 34 19 30





Neuvottelukyvythyvin 14 8 9 11





luottamusmies totesi: ”Pienissä asioissa valmi-udet ovat hyvät ja riittävät; isoissa asioissa ti-lanteen kiristyessä oma väki pitäisi saada py-symään yhtenäisenä.”

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0580


Luottamusmies ja paikallinensopiminenPaikallinen sopiminen on laajentunut koko1990-luvun. Ensi sijassa työnantaja on sopimi-sessa aloitteellinen, mutta myös työntekijäpuo-len aloitteellisuus on lisääntynyt.

Luottamusmiehiä pyydettiin muistelemaan,onko työpaikalla esiintynyt paikalliselle sopimisel-le tyypillisiä asioita ja kenen aloitteesta ne ovatnousseet esiin. Taulukko tuloksista on sivulla 82.Paikalliseen sopimiseen sovellettiin laajaa käsitet-tä42, jossa tarkastelun kohteena on kaikki olennai-nen työpaikalla tapahtuva henkilökohtainen jakollektiivinen sopiminen. Ensimmäinen arvioinninkohde oli työntekijän henkilökohtaisen työsopi-muksen sisällön muuttaminen, kuten työtehtävi-en sisältö. Niitä ei ole 38 prosentin työpaikoilla —verrattuna kolme vuotta aikaisempaan tilanteeseentämä sopiminen on lisääntynyt kymmenellä pro-senttiyksiköllä.43 Niillä työpaikoilla, joilla muutok-sia on tehty, 16 prosentissa niitä on noussut esiintyöntekijöiden aloitteesta ja 46 prosentissa työn-antajan aloitteesta. Kolme vuotta aikaisempaan ti-lanteeseen verrattuna sekä työnantajien että työn-tekijöiden aloitteellisuus on kasvanut viisi prosent-tiyksikköä. Eniten työsopimusmuutoksia on teol-lisuudessa, sillä siellä myös neuvotellaan muutok-sista eniten työnantajan aloitteesta (51% vuonna2000). Eniten työntekijöiden aloitteesta neuvotel-laan yksityisillä palvelualoilla (21% työpaikoista).

Yhteistoimintalain tai -sopimusten mukaistapaikallista sopimista ei ole 57 prosentissa työpai-koista. Tämä sopiminen on lisääntynyt, sillä kol-me vuotta aikaisemmin paikallistasopimista ei ol-lut 81 prosentilla.44 Niillä 43 prosentilla työpai-koista, joilla sopimista on harrastettu, sopiminen

on tapahtunut 18 prosentissa työntekijöi-den aloitteesta ja 25 prosentissa työnan-tajan aloitteesta. Henkilöstön aloitteelli-suus onkin lisääntynyt enemmän kuintyönantajan kolmessa vuodessa. Mielen-kiintoinen piirre on se, että julkisella alal-la on sovittu paikallisesti työntekijöidenaloitteesta enemmän kuin työnantajanaloitteesta sekä vuonna 1997 että vuon-na 2000.

Työehtosopimuksen mahdollistamanaon paikallisesti sovittu keskimäärin 47prosentilla työpaikoista ja 53 prosentillataas ei; sopiminen on lisääntynyt vuo-desta 1997 kahdeksan prosenttiyksik-köä.45 Vähiten paikallisesti sovitaan yk-sityisillä palvelualoilla (34%) ja enitenteollisuudessa (53%). Myös tällä sopimi-sen alueella julkisella sektorilla henkilös-tö on ollut hienokseltaan työnantajaa ak-tiivisempi, toisin kuin vuonna 1997.

Työpaikka- tai yrityskohtaisia työ-ehtosopimuksia on alle neljänneksellätyöpaikoista (24%), suunnilleen samanverran kuin vuonna 1997.46 Eniten täl-laisia sopimuksia on teollisuudessa(27%) ja näistä 15 prosentilla sopimuk-set ovat syntyneet työnantajan aloit-teesta ja 12 prosentilla henkilöstönaloitteesta. Toiseksi yleisimpiä ne ovatjulkisella sektorilla, jossa 11 prosent-tia sopimuksista on syntynyt sekätyönantajien ja saman verran työn-tekijöiden aloitteesta — molemmat ovatkaksinkertaistaneet aloitteellisuutensakolmessa vuodessa. Yksityisillä palve-

42 Helin: Isäntävaltaa ja vuoropuhelua s. 9-11; Kairinen ym: Paikallinen sopiminen s. 19-23

43 Sama kysymys esitettiin v. 1997 alussa paikallisen sopimisen tutkimusptojektissa, ks. Helin: Isäntävaltaa ja

vuoropuhelua s.24




003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0581


lualoilla sopimuksia on yhteensä 18prosentilla, ja tästä 10 prosenttia onsyntynyt työnantajan aloitteesta.Työntekijäpuolen aloitteellisuus onkaksinkertaistunut aikaisempaan ver-rattuna.

Työpaikkakohtaisia palkkasopimuk-sia on lähes puolella (49%) työpaikois-ta, kun niitä vuonna 1997 oli kolmas-osalla.47 Selvästi yleisimpiä ne ovatteollisuudessa (60%) ja harvinaisimpiane ovat yksityisillä palvelualoilla(30%). Enemmistö teollisuuden sopi-muksista (32%) on syntynyt työnteki-jöiden aloitteesta. Julkisella alalla 21prosenttia on syntynyt työnantajanaloitteesta ja yhtä usein henkilöstönaloitteesta, joten ne ovat tasapainossa.Yksityisillä palvelualoilla henkilöstöon ollut aloitteellinen 17 prosentissa jatyönantaja 13 prosentissa sopimustensyntymisistä. Kaiken kaikkiaan hen-kilöstö on ollut aloitteellinen palkka-ehtojen kehittämisessä verrattuna mui-hin paikallisen sopimisen aihealueenasioihin.

Muita, aihealueiltaan tarkemminmäärittelemättömiä sopimuksia on 42prosentilla työpaikoista. Niiden määräon lisääntynyt yli kymmenen prosent-tiyksikköä vuoteen 1997 verrattuna.48

Eniten niitä on julkisella alalla ja vä-hiten yksityisillä palvelualoilla. Julki-sella alalla myös henkilöstö on ollutaktiivinen näiden sopimusten aikaan-saamisessa.

Onk

o ty

öpai

kalla

esi

inty

nyt

ao. a

sioi

ta j

a ke

nen

aloi

ttee

sta

niit

ä on

nou

ssut

esi

in?

(%)

Ei

ole

ollu

tK

yllä

, työ

ntek

ijöi

den

aloi

teK

yllä

, työ

nant

ajan

alo

ite

Teol

li-Y

ks.

Julk

iset

Yht

.Te

olli-

Yks

.Ju

lkis

etY

ht.

Teol

li-Y

ks.

Julk

iset

Yht

.

suus

palv

elut

suus

palv

elut

suus

palv

elut

Työs

opim

uste

n si

säll

ön m

uutt

amis

ta3

54

14

33

81

42

11

61

65

13

84

14

6

Yt-

lain

muk

aist

a so

pim

ista

57

63

52

57

16

13

27

18

27

24

21

25

Tes:

n m

ahdo

llist

amaa

pai

kalli

sta

sopi

mis

ta4

76

65

55

31

61

12

31

73

72

32

23

0

Työp

aikk

akoh

tais

ia t

yöeh

toso

pim

uksi

a7

38

27

87

61

28

11

11

15

10

11

13

Työp

aikk

akoh

tais

ia p

alkk

asop

imuk

sia

40

69

58

51

32

18

21

26

28

13

21

23

Mui

ta s

opim

uksi

a5

66

65

55

82

01

52

42

02

41

92

12

2



003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0582


Pienten työpaikkojen haastateltujen luotta-musmiesten joukossa 40 prosentilla on työ-aikoja koskeva sopimus ja tästä joukosta kah-della lisäksi ns. pekkaspäiviä koskeva tarkempisopimus.

Paikallisen sopimisen ja neuvottelemisenehtona oleva tiedonsaanti työnantajalta ei olemallikelpoista, sillä 2000-luvulle tultaessa tie-donsaanti on taantunut.

Käymissään työsopimusten muuttamista kos-kevissa neuvotteluissa täysin riittäväksi katsoosaamansa tiedot 11 prosenttia luottamusmiehis-tä, melko riittäväksi 33, tietojaan ei osaa arvi-oida 19, melko riittämättömiksi ne arvioi 29 jatäysin riittämättömiksi 18 prosenttia luottamus-miehistä; katso taulukko sivulla 84. Tiedon-saanti on selvästi huonontunut kolmen vuodentakaiseen aikaan verrattuna.49 Ehkä parhaitenasiat näyttävät olevan vuonna 2000 julkisellasektorilla, mutta yksityisten palvelualojen jateollisuuden välillä ei näytä olevan suuria ero-ja. Teollisuudessa kielteiset ja myönteiset koke-mukset menevät suurin piirtein tasan ja tieto-jaan ei osaa arvioida noin 20 prosenttia luot-tamusmiehistä.

Yhteistoimintalain tai -sopimuksen mukai-sessa sopimisessa tiedonsaanti työnantajalta onollut täysin riittävää luottamusmiehistä 11 pro-sentin mielestä, melko riittävää 30 prosentin,tiedonsaantiaan ei osaa arvioida 25 prosenttia,melko riittämätöntä 21 prosentin ja täysin riit-tämätöntä 13 prosentin mielestä. Tilanne on sa-mantapainen kuin vuonna 1997.50 Huonoimmatkokemukset vuonna 2000 ovat yksityisten pal-velujen luottamusmiehillä, mutta muuten alateivät selkeästi poikkea toisistaan.

Työehtosopimuksen mahdollistamassa pai-kallisessa sopimisessa työnantajalta saatu tie-to on täysin riittävää 9 prosentilla luottamus-miehistä, melko riittävää 35 prosentilla, sitä ei

osaa arvioida 18 prosenttia, melko riit-tämätöntä 23 prosentilla ja täysin riit-tämätöntä 15 prosentilla. Tilanne ei olejuurikaan muuttunut vuodesta 1997.Selvästi parhaiten tieto on riittänytvuonna 2000 julkisella sektorilla jaselvästi huonoimmin yksityisillä pal-velualoilla, jossa joka toisen luotta-musmiehen mielestä tiedottaminen onniukkaa tai sitä ei ole ollut lainkaan.

Työpaikka- ja yrityskohtaisista työ-ehtosopimuksista neuvoteltaessa työn-antajan tiedottaminen on myös olluthuonoa. 7 prosenttia luottamusmiehis-tä on sitä mieltä, että tiedottaminen onriittävää, 22 prosentin mielestä melkoriittävää, 24 prosenttia ei osaa arvioi-da sitä, 16 prosentin mielestä tiedotta-minen on niukkaa ja 31 prosenttia taaskatsoo, ettei sitä ole lainkaan. Työnan-tajan tiedottaminen on huonontunutvuoteen 1997 verrattuna. Vuonna2000 kaikilla aloilla kielteiset koke-mukset ovat selvästi vahvempia kuinmyönteiset.

Työpaikkakohtaisista palkkasopi-muksista neuvoteltaessa työnantajantiedottaminen on ollut riittävää 8 pro-sentin mielestä, melko riittävää 28,vaikea sanoa 20, niukkaa 20 prosentinmielestä ja 24 prosenttia katsoo, etteisitä ole ollut lainkaan. Myös tässä asi-assa työantajan tiedottaminen on huo-nontunut kolmen vuoden takaiseenverrattuna. Painopiste vuonna 2000 onedelleen selvästi kielteisissä kokemuk-sissa, ja kaikkein kielteisimmät koke-mukset ovat yksityisten palveluidenluottamusmiehillä. Kaikilla aloillasuuntaus on kuitenkin sama.



003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0583


Muista sopimuksista, joihin osapuolet ovatsitoutuneet, on myös tiedotettu huonosti. Riittä-vää tiedonsaanti on 11 prosentin mielestä, mel-ko riittävää 29, vaikea sanoa 24, melko riittämä-töntä 15 prosentin mielestä ja tiedonsaanti puut-tui täysin 21 prosentin mielestä. Jälleen kieltei-set kokemukset ovat vahvoja, ja tilanne vuoteen1997 verrattuna on tuntuvasti huonontunut. Täl-lä kertaa kielteisimmät kokemukset ovat julkisel-la alalla ja yksityisillä palvelualoilla.

Tasapuolisuus paikallisissa neuvotteluissa ontoteutunut vaihtelevasti, joillakin asia-alueillaon taannuttu ja joillakin tasaveroisuus on kas-vanut.

Työehtosopimusten sisältöä koskevissa neu-votteluissa täysin tasavertaiseksi on luottamus-miehistä itsensä kokenut 7 prosenttia, melko ta-savertaiseksi 36 prosenttia, asiaa on vaikea ar-vioida 22 prosentin mielestä, eriarvoiseksi 27prosenttia ja alistetuksi saneluun kokee itsen-sä 8 prosenttia luottamusmiehistä. Tilanne onvarsin samanlainen kuin kolme vuotta aikai-semmin.51 Merkittäviä alakohtaisia eroja ei oleehkä lukuun ottamatta yksityisten palvelualo-jen luottamusmiesten, peräti 17 prosentin, ko-kemusta siitä, että he tuntevat itsensä alistetuik-si saneluun.

Yhteistoimintalakia ja -sopimusta koskevis-sa paikallisissa neuvotteluissa tasaveroisuuttakokee täysin 7 prosenttia, melko paljon 27 pro-senttia, sitä on vaikea arvioida 20 prosentinmielestä, eriarvoisessa asemassa tuntee olevan-sa 20 prosenttia ja alistettuna saneluun 7 pro-senttia. Selvästi paras tilanne näyttää olevanjulkisella alalla ja selvästi huonoin tilanne yk-sityisillä palvelualoilla.

Työehtosopimuksen mahdollistamissa paikal-lisen sopimisen tilanteissa täysin tasaveroisek-si kokee itsensä 8 prosenttia, melko tasavertai-seksi 34 prosenttia, vaikeaksi arvioimisen kokee

Jos

neuv

otte

luja

on

ollu

t, on

ko a

siaa

kos

keva

tie

dons

aant

i työ

nant

ajal

ta o

llut

riit

tävä

ä en

nen

neuv

otte

luja

? (%

)T

äysi

n ri

ittä

väM

elko

rii

ttäv

äV

aike

a sa

noa

Niu

kkaa

Ei

lain

kaan

Teol

l.Y

ks.

Julk

.Y

ht.T

eoll

.Y

ks.

Julk

.Y

ht.T

eoll

.Y

ks.

Julk

.Y

ht.T

eoll

.Y

ks.

Julk

.Y

ht.T

eoll

.Y

ks.

Julk

.Y

ht.

palv

.pa

lv.

palv

.pa

lv.

palv

.

Työs

opim

uste

n si

säll

ön m

uutt

amis

ta8

17

12

11

33

25

42

33

20

19

17

19

30

28

29

29

91

10

8

Yt-

lain

muk

aist

a so

pim

ista

11

10

11

11

28

24

40

30

29

26

15

25

21

18

23

21

11

22

11

13

Tes:

n m

ahdo

llist

amaa

pai

kalli

sta

sopi

mis

ta8

61

59

39

14

47

35

17

30

61

82

32

62

12

31

32

41

11

5

Työp

aikk

akoh

tais

ia t

yöeh

toso

pim

uksi

a6

79

72

21

13

52

22

92

86

24

14

15

22

16

29

39

28

31

Työp

aikk

akoh

tais

ia p

alkk

asop

imuk

sia

78

88

33

11

32

28

17

26

26

20

21

19

15

20

22

36

19

24

Mui

ta s

opim

uksi

a9

15

15

11

32

14

33

29

26

29

11

24

13

21

15

15

20

21

26

21

51 Helin: Isäntävaltaa ja vuoropuhelua s. 31; ks myös

Uhmavaara ym. 2000 s. 40

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0584


33, eriarvoiseksi itsensä kokee 17 ja alistetuksisaneluun 8 prosenttia. Verrattuna vuoteen 1997on eriarvoisuus lisääntynyt — mutta vain lie-västi.52 Selvästi huonoin tilanne on yksityisil-lä palvelualoilla, jossa kielteisellä ja myöntei-sellä kannalla on neljännes ja puolet heistä eiosaa sanoa kantaansa. Myönteisin tilanne onjulkisella alalla.

Työpaikka- ja yrityskohtaisia työehtosopi-muksia koskevissa neuvotteluissa 6 prosenttiakokee itsensä täysin tasavertaiseksi, 23 prosent-tia melko tasavertaiseksi, 48 prosenttia ei osaasanoa, 17 prosenttia kokee olevansa eriarvoisiaja 6 prosenttia kokee olevansa alistettuna sane-luun. Myönteisimmät arviot ovat julkisella sek-torilla ja kielteisimmät yksityisillä palvelualoillaja teollisuudessa.

Työpaikkakohtaisista palkkasopimuksistaneuvoteltaessa 7 prosenttia tuntee itsensä tasa-

veroiseksi, 28 melko tasaveroiseksi, 33prosenttia ei osaa sanoa, eriarvoiseksiitsensä kokee 23 prosenttia ja aliste-tuksi saneluun 9 prosenttia. Kokonai-suutena kielteisin tilanne on yksityisil-lä palvelualoilla, jossa 20 prosenttiakokee olevansa tasaveroisessa asemas-sa, 30 prosenttia ei tasaveroisessa ja 50prosenttia ei osannut määrittää kan-taansa. Paras tilanne on julkisella sek-torilla, sillä myös teollisuudessa tasa-veroisuuden kokeminen on kielteispai-notteista.

Muussa paikallisessa sopimisessatäysin tasaveroiseksi itsensä kokee 8prosenttia, melko tasaveroiseksi 29,kantaansa ei osaa määrittää 40 pro-senttia, eriarvoiseksi itsensä kokee 16prosenttia ja alistetuksi saneluun

52 Helin: Isäntävaltaa ja vuoropuhelua s.33-34

Työntekijäosapuolen asema paikallisissa neuvotteluissa(täysin tai melko tasavertainen, %)

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0585


7 prosenttia. Tässä luokassa kaikillaaloilla positiiviset kokemukset ovatnegatiivisia yleisempiä ja selvimminjälleen julkisella alalla.

Haastateltujen pienten työpaikkojenluottamusmiesten joukossa tasaveroi-seksi asemansa neuvottelutilanteissakatsoo seitsemän luottamusmiestä jakuusi ei pidä asemaansa tasaveroisena.Alakohtaisia eroja ei ole. Pienten työ-paikkojen luottamusmiesten asema eitässä suhteessa ole ainakaan keskiar-voja parempi. Niinpä pohjoissuomalai-nen julkisen alan luottamusnainen to-teaakin työehtosopimuspoliittisenalinjanvetonaan: ”Niitä palloja heitel-lään työpaikoille...voihan työpaikoillatietysti keskustella ja soveltaa, muttaei liian suuria palloja, varsinkin kunrahasta on kysymys.” Ja länsisuoma-laisen teollisuustyöpaikan pitkäaikai-nen miespuolinen luottamusmies sa-masta asiasta: ”...ettei olisi paikallistasopimista mahdottoman paljon, että netulisivat sieltä (TES:sta) ne asiat.Isommissa työpaikoissa saattaa ollatoisinkin päin, mutta tämänkokoisissaja isäntävaltaisissa paikoissa tuntuusiltä, että liitto tukee parhaiten luot-tamusmiehiä, kun on selvät sopimuk-set ja tulkinnat on selvät.”

Kokemuksia muistahenkilöstöryhmistäNiillä työpaikoilla, joilla on muitakinhenkilöstöryhmiä kuin SAK:laisia, yh-teistoimintaa ei ole lainkaan STTK:laisten kanssa 21 prosentilla työpai-koista. Yleisintä yhteistyön puuttumi-nen on yksityisillä palvelualoilla (33%)

ja harvinaisinta julkisella alalla (16%). Niistätyöpaikoista, joissa yhteistoimintaa onSTTK:laisten kanssa, arvioi sen hyväksi keski-määrin 9 prosenttia. Teollisuudessa yhteistoi-mista arvioidaan useimmin hyväksi (10%) jaharvimmin yksityisillä palvelualoilla (2%). Asi-alliseksi yhteistyön arvioi keskiarvona 49 pro-senttia: useimmiten julkisella alalla (53%) ja vä-hiten yksityisillä palvelualoilla (43%). Melkohuonoksi yhteistoiminnan arvioi keskimäärin18 prosenttia; useimmiten teollisuudessa (19%)ja vähiten yksityisillä palvelualoilla (15%). Vie-lä huonommaksi eli eriseuraiseksi ja kyräileväk-si yhteistoiminnan kokee keskimäärin 3 pro-senttia; useimmiten yksityisillä palvelualoilla(7%) ja vähiten teollisuudessa (2%). Kaikenkaikkiaan niillä työpaikoilla, joissa yhteistoi-mintaa on, kokemukset ovat pääsääntöisestimyönteisiä. Tilanteessa ei ole juurikaan muu-tosta vuoteen 1997 verrattuna.53

Akavalaisten kanssa yhteistoiminta on har-vinaisempaa kuin STTK:laisten kanssa. Niillätyöpaikoilla, joilla on useampia henkilöstöryh-miä, 34 prosentilla ei ole yhteistyötä akavalais-ten kanssa. Useimmiten yhteistyö puuttuu teol-lisuudessa (41%) ja harvimmin julkisella alalla(22%). Työpaikoilla, joilla yhteistoimintaa on,yhteistyösuhteet katsoo erittäin hyviksi keski-määrin 6 prosenttia luottamusmiehistä. Useim-min yhteistyö on erittäin hyvää julkisella alal-la (14%) ja vähiten teollisuudessa (2%). Asial-lisiksi yhteydet arvioi 33 prosenttia kaikista:julkisen alan työpaikoista 43 prosenttia ja teol-lisuuden työpaikoista 28 prosenttia. Melko huo-noiksi yhteistyösuhteet arvioi 21 prosenttia:vähiten julkisella alalla ja eniten teollisuudes-sa, 23 prosenttia työpaikoista. Vielä huonom-maksi eli eriseuraiseksi ja kyräileväksi katsoo ti-lanteen luottamusmiehistä keskimäärin 6 pro-senttia. Tilanne oli lähes sama vuonna 1997.54



003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0586


Suhteet akavalaisiin näyttävät selvästi ongel-mallisemmilta kuin suhteet STTK:laisiin.

Suhteet samalla työpaikalla työskenteleviinmuihin SAK:n liittojen jäseniin ja heidän luotta-musmiehiinsä ovat paremmat kuin toimihenkilöi-den suuntaan. 18 prosentilla näitä yhteyksiä eiole lainkaan: useimmiten julkisilla aloilla (12%)ja vähiten teollisuudessa (21%). Avointa ja luot-tamuksellista yhteistyötä on 26 prosentissa työ-paikoista: vähiten yksityisillä palvelualoilla (16%)ja eniten teollisuudessa (29%). Asialliseksi yhteis-

työsuhteet arvioi keskimäärin 45 pro-senttia luottamusmiehistä: harvimminteollisuudessa (40%) ja useimmiten jul-kisella alalla (58%). Huonoiksi yhteis-työsuhteet arvioi keskimäärin 8 prosent-tia: vähiten teollisuudessa (6%) jauseimmiten yksityisillä palvelualoilla(20%). Eriseuraiseksi ja kyräileväksiSAK:laisten keskinäisen yhteistyön ar-vioi luottamusmiehistä 3 prosenttia.

Yhteistyö muiden henkilöstöryhmien kanssa työpaikalla (%)

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0587


8 HENKILÖKOHTAISTA

Luottamusmiehet kokevat asemansatyömarkkinoilla turvatummaksi kuinjäsenet keskimäärin. Samanlaiset asiatelämässä yleensä yhdistävät luottamus-miesasemaan katsomatta SAK:laisia palkkatyöntekijöitä, tärkeimpinäkotielämä ja harrastukset, mutta 2000-luvulle tultaessa enää vähemmän työ.Nykyisistä luottamusmiehistä hieman ylipuolet haluaa varmasti jatkaa tehtäväs-sään, tehtävänsä on päättänyt jättääkuusi prosenttia ja loput miettivät vie-lä suhtautumistaan. Raskainta luotta-musmiestehtävässä on toisaalta työnan-tajan kielteinen suhtautuminen ja toi-saalta työtovereiden ajoittainen välin-pitämättömyys edunvalvonta-asioissa.Parasta luottamusmiestehtävässä ontyötovereiden tuki ja tunnustus, toiseksise, että saa asioita eteenpäin, ja kol-manneksi liiton tuki. Myös sitä arvoste-taan, että luottamusmiestehtävä on nä-köalapaikka työelämään ja yhteiskun-taan.

Tulevaisuuden usko, vapaa-aika ja perheTulevaisuuden usko SAK:n jäsenistönkeskuudessa on vuonna 2000 hieman pa-rempi kuin laman jälkimainingeissavuonna 1995. Jäsenistä harvempi onhuolissaan tulevaisuudestaan tai pelkääjäävänsä työttömäksi. Viidennes heistäpelkää, ettei ole tarpeeksi kyvykäs, japäinvastaista mieltä on 55 prosenttia.Toisaalta ennallaan on huoli terveydenkestävyydestä, samoin yhtä moni kuinvuonna 1995 voisi ajatella toista koulu-tusta ja yhtä harva katsoisi voivansa lo-

pettaa työn teon. Halukkuus ajatella omaa yritys-tä vaihtoehtona on vähentynyt vuodesta 1995vuoteen 2000 tultaessa.

Luottamusmiehet katsovat asemansa työ-markkinoilla turvatummaksi kuin muut työnte-kijät. Lähes 60 prosenttia ei ole huolissaan tu-levaisuudestaan. Selvästi harvempi luottamus-mies kuin rivijäsen pelkää, että jää työttömäk-si tai ettei ole tarpeeksi kyvykäs. Terveyteen taikoulutukseen liittyvissä kysymyksissä luotta-musmiehet ovat suunnilleen samoilla linjoillajäsenistön enemmistön kanssa. Oman yrityksenperustamisesta ei olla kiinnostuneita. Sen sijaantyönteon lopettamista pitää mahdollisena hie-man useampi luottamusmies kuin rivijäsen. Li-säkoulutusta tuntevat tarvitsevansa jo nyt pa-remmin koulutetut luottamusmiehet enemmänkuin jäsenet yleensä.

Luottamusmiesten työsuhdeturva sekä keski-arvoa parempi ammatillinen koulutus ja useam-manlaisten valmiuksien hankinta lienee keskei-sin tekijä sille, että luottamusmiehet kokevatasemansa koko työntekijäkuntaan verrattunaturvatummaksi.

Eri asiat ovat ihmisille tärkeitä. Koko jäsenis-tön piirissä työ on menettänyt hieman merki-tystään vuodesta 1995 vuoteen 2000 tultaessa,erityisesti elämässä erittäin tärkeänä asiana,kuten taulukko sivulla 90 osoittaa. Sen sijaanmuut vaihtoehdot ovat suhteellisen vakaita,kuten vapaa-aika kodin ulkopuolella. Tärkeim-miksi nousivat sekä vuonna 1995 että vuonna2000 kotielämä ja jokin harrastus vapaa-aika-na. Luottamusmiesten vastaukset noudattelevatjäsenistön perusjoukonkin näkemyksiä työntärkeydestä. Sen sijaan vapaa-aika kodin ulko-puolella on luottamusmiehille hieman vähem-män tärkeätä kuin jäsenille keskimäärin. Sa-moin luottamusmiehet painottavat kotielämää

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0588


hieman harvemmin erittäin tärkeäksi kuin jäsenet.Luottamusmiehillä korostuu erittäin tärkeänä jo-kin harrastus vapaa-aikana; 71 prosenttia luotta-musmiehistä pitää sitä erittäin tärkeänä ja jäsenis-töstä 62 prosenttia. Luottamusmiehet ovat keski-määräistä aktiivisempia myös vapaa-ajanvietto-harrastuksissaan. Sama aktiivisuus, joka näkyytyöpaikan asioissa, jatkuu siis vapaa-aikana.

Sekä luottamusmiehille että muille jäsenilletärkeätä elämässä ovat jokin harrastus vapaa-aikana ja kotielämä. Kolmantena tulee työ janeljäntenä vapaa-aika yleensä kodin ulkopuo-

lella. Tämä järjestys on säilynyt sama-na vuodesta 1995 vuoteen 2000.

LuottamusmieheksivalikoituminenNykyisten luottamusmiesten ehdolleasettamisessa ovat työtoverit olleetkeskeisessä asemassa kaikilla aloilla.Keskimäärin 64 prosentissa asettami-sista työtoverit ovat aloitteentekijöinä;useimmiten teollisuudessa (72%). Seu-raavaksi yleisimmin aloitteentekijänä

Millaisia ajatuksia työssäkäyvillä SAK:laisilla on omastatulevaisuudesta työmarkkinoilla? (%)

1995 2000



mies henkilöt

Pelkään jääväni työttömäksisamaa mieltä 27 20 13 18


eri mieltä 39 49 61 50

Pelkään, etten ole tarpeeksi kyvykässamaa mieltä 20 20 14 21



En ole huolissani tulevaisuudestanisamaa mieltä 42 48 59 53



Pelkään terveyteni heikkenemistäsamaa mieltä 30 31 31 34



Voisin ajatella toista koulutustasamaa mieltä 38 39 39 43



Koen tarvitsevani lisäkoulutustasamaa mieltä . 35 44 45

vaikea sanoa . 22 18 20

eri mieltä . 43 38 35

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0589


on kaikilla aloilla edellinen luottamus-mies ja kolmantena yksityisillä aloillapääluottamusmies ja julkisella alallaammattiosasto.

Nykyisistä luottamusmiehistä haluaatehtävässään jatkaa 51 prosenttia, luo-pumista harkitsee 43 prosenttia ja var-muudella luottamustehtävän jättää 6prosenttia nykyisistä luottamusmiehis-tä. Kovin dramaattisia alakohtaisiaeroja ei ole.

Kaikkein rasittavimmaksi luotta-musmiehet kokevat työnantajan kiel-

teisen suhtautumisen (24%). Lähes yhtä moni(23%) on sitä mieltä, että rasittavinta on työn-tekijöiden välinpitämättömyys. Seuraavaksi ra-sittavinta on 13 prosentilla työntekijöiden yli-mitoitetut odotukset ja raskas tehtävä yhä kii-reisemmäksi käyvän työn ohella. Yksinäisyysvaikeissa tilanteissa on 11 prosentin mielestä ra-sittavinta, vapaa-ajan käyttö ay-tehtäviin 9prosentin mielestä ja seuraaviksi epämääräinentoimenkuva, heikentynyt ansiotaso ja liitonodotukset. Alakohtaisia eroja on niin, että sekäyksityisillä palvelualoilla että teollisuudessa mer-kittävin huono puoli on työnantajan kielteinen

Miten tärkeitä seuraavat asiat ovat elämässä? (%)1995 2000

Kaikki Kaikki Pää/muu Muut Ei



Jokin harrastus vapaa-aikanaErittäin tärkeä 63 62 71 65 62

Melko tärkeä 31 32 25 31 32

Ei kovin tärkeä 5 4 3 3 4

Ei lainkaan tärkeä 1 1 0 0 1

En osaa sanoa 0 1 1 1 1

Vapaa-aika kodin ulkopuolellaErittäin tärkeä 28 26 22 26 26





KotielämäErittäin tärkeä 72 71 64 71 71





TyöErittäin tärkeä 54 48 48 46 48





003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0590


Miten tuli valituksi luottamusmieheksi/asettui ehdolle luottamusmiesvaaliin? (%)

Halukkuus jatkaa luottamusmiestehtävässä (%)

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0591


suhtautuminen ja lähes saman arvoi-sena työntekijöiden välinpitämättö-myys edunvalvonnassa. Julkisella alal-la puolestaan merkittävin haitta onraskas tehtävä yhä kiireisemmäksikäyvän oman työn ohella ja tämän jäl-keen toisena työntekijöiden ylimitoite-tut odotukset (liitetaulukossa 9 on tar-kemmat luvut). Haastateltu eteläsuo-malaisen pienen teollisuustyöpaikanpääluottamusnainen toi oma-aloittei-sesti yhden puolen esiin: ”Luottamus-miespalkkio on semmoinen kysymys,että kun luottamusmiehenä toimiminenon kuitenkin aika kurja kolo toimia,niin kyllä korvaus saisi olla parempi.”Ja nuori julkisen alan luottamusmiesPohjanmaalta totesi: ”Työntekijät onvälinpitämättömiä niin kauan kuinkaikki menee hyvin. Työntekijät luot-tavat, että kyllä luottamusmies hoitaaasiat. Kaikissa hommissa työpaineetvain lisääntyvät ja aikaa jää vähem-män, myös luottamusmiehellä.”

Henkilökohtaiset tuntemukset jää-

vät myös vahvasti mieliin, kuten keski-ikäinenpienteollisuuden pääluottamusmies Pohjan-maalta haastattelussa totesi: ”Edellisessä työ-paikassa 14-15 vuotta sitten satuin pääsemäänniskan päälle neuvotteluasetelmassa, niin työn-antaja vetikin henkilökohtaiset asiat siihen, niinsilloin loukkaannuin oikein helvetisti. Kun eipärjännyt enää asioilla, niin piti lähteä asioi-den vierestä sitten hoitamaan. Mutta ei ole mui-ta kolauksia ollut.” Pääkaupunkiseudulta ole-va teollisuuden monien työpaikkojen pitkäai-kainen, keski-ikäinen luottamusmies muisteliseuraavaa: ”80-luvulla oli semmoinen tapaus,että porukalla päätettiin lähteä hakemaan pal-kankorotusta ja sitten minä menin neuvottele-maan ja se ei mennyt läpi. Kun menin takaisinporukan eteen, niin ne rupesivat perääntymään.Porukan katoaminen selän takaa on ehkä sem-moinen pahin takaisku. Se porukan tuki on ainatärkeää.” Työnantajan nihkeä suhtautuminentyötekijöiden keskinäiseen solidaarisuudenosoi-tukseen oli nuorehkon teollisuuden luottamus-naisen pettymys: ”Tämän vuoden (vuosi 2000)keväällä ihmisiä lomautettiin yrityksen taloudel-lisen tilanteen takia. Yritin saada lomautuksiin

Luottamusmiestehtävän huonoista puolista rasittavin (%)

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0592


tasaista jakoa, että kaikki olisivat olleet viikonkuukaudessa lomautettuna. Lomautukset jaettiinkuitenkin niin, että osa oli kokonaan lomautet-tuna ja osa kokonaan töissä. Mm. minä ja työ-suojeluvaltuutettu oltaisiin oltu valmiita lähte-mään pakkolomalle samalla lailla kuin muut-kin.”

Luottamusmiehiltä kysyttiin myös, mikä onollut parasta luottamusmiehenä toimimisessa.Vastaukset (taulukko sivulla 95) osoittavat luot-tamusmiesten olevan tavoitetietoisia, kiinteäs-sä yhteydessä työtovereihinsa ja liittoonsa, hyö-dyntävän asemansa antamia kehittämisnäkymiäja arvostavan tehtävän antamaa näköalapaik-kaa työelämään ja yhteiskuntaan.

Tärkeintä luottamusmiehille on se, että saaasioita eteenpäin. Tämä on erittäin tärkeää 42prosentille, melko tärkeää 45:lle, melko merki-tyksetöntä 2:lle ja erittäin merkityksetöntä pro-sentille luottamusmiehistä. 10 prosenttia ei osaamäärittää kantaansa. Tässä asiassa ei ole mer-kittäviä alakohtaisia eroja. Luottamusmieskuntaon siis selvästi tehtäväänsä sitoutunutta tulos-hakuista joukkoa.

Toiseksi tärkeimmäksi nousee työtovereidentunnustus ja tuki. Sen kokee erittäin merkityk-selliseksi 41 prosenttia, melko merkitykselliseksi44, melko merkityksettömäksi 5 ja erittäin mer-kityksettömäksi 11 prosenttia. 9 prosenttia eiosaa määrittää kantaansa. Eniten työtovereidentukea arvostavat teollisuuden luottamusmiehet.Luottamusmiehet ovat sananmukaisesti luotta-musmiehiä, jotka arkipäivän toiminnassa uudis-tavat valtakirjansa edustaa työntekijöitä.

Liiton tuen näkee erittäin tärkeäksi valtaosaluottamusmiehistä. 47 prosenttia kaikista on sitämieltä, että se on erittäin tärkeää, 35 prosenttia pi-tää sitä melko tärkeänä, 7 prosentin mielestä se onmerkityksetöntä ja 2 prosentin mielestä täysinmerkityksetöntä. 10 prosenttia ei osaa sanoa kan-taansa. Tämä asia on tärkeämpi yksityisten palve-lualojen ja teollisuuden luottamusmiehille kuinjulkisen sektorin luottamusmiehille. Ammattiyh-distysliike muodostaa luottamusmiesten kokemuk-

sen mukaan kokonaisuuden, jossa liittoon työpaikkojen tukena.

Myös luottamusmiestehtävän tarjoa-maa mahdollisuutta kehittyä luottamus-miehet arvostavat suuresti; lähes 80 pro-senttia pitää sitä erittäin tärkeänä taimelko tärkeänä. Luottamusmiestoimentarjoamaa näköalapaikkaa työelämään jayhteiskuntaan pitää erittäin tärkeänä 34prosenttia, melko tärkeänä 41 prosenttia,melko merkityksettömänä 8 ja erittäinmerkityksettömänä 2 prosenttia luotta-musmiehistä. 15 prosenttia ei osaa mää-ritellä kantaansa. Tätä luottamusmiehe-nä olemisen puolta arvostavat erityises-ti julkisen sektorin luottamusmiehet.Luottamusmieskunta on näidenkin vas-tausten valossa aktiivisesti aikaansa seu-raavaa joukkoa, ja se haluaa myös itsekehittyä ja vaikuttaa työpaikalla ja yh-teiskunnassa.

Yrityksen muiden luottamusmiestentuen näkee erittäin tärkeäksi 27 pro-senttia, melko tärkeäksi 43, melko mer-kityksettömäksi 6 ja erittäin merkityk-settömäksi 3 prosenttia luottamusmie-histä. 21 prosenttia ei osaa sanoa kan-taansa. Tässä asiassa ei ole merkittäviäalakohtaisia eroja.

Irtisanomissuojaa pitää erittäin tär-keänä keskimäärin 26 prosenttia, mel-ko tärkeänä 37, merkityksettömänä 23ja erittäin merkityksettömänä 3 pro-senttia luottamusmiehistä. 11 prosent-tia ei osaa määritellä kantaansa asiaan.Vähiten tällä asialla on merkitystä yk-sityisten palvelualojen luottamusmies-ten keskuudessa.

Luottamusmiesten palkkauksen to-teaa erittäin tärkeäksi 9 prosenttia,melko tärkeäksi 25 prosenttia, melkomerkityksettömäksi 28 ja erittäin mer-kityksettömäksi 11 prosenttia luotta-musmiehistä. 27 prosenttia ei osaa

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0593


määritellä kantaansa. Tämä asia näyt-tää olevan tärkeämpi yksityisillä aloil-la kuin julkisilla aloilla.

Työnantajan kannustus, sikäli kuinsitä on, on erittäin merkityksellistä 10prosentille luottamusmiehistä, melkomerkityksellistä 27, melko merkitykse-töntä 16 ja erittäin merkityksetöntä 14prosentille luottamusmiehistä. 33 pro-senttia ei osaa sanoa asian tärkeyttä.Tässäkään kysymyksessä ei ole kovinsuuria alakohtaisia eroja, ellei otetahuomioon sitä, että kantaansa määrit-telemättömiä on kokonaisuutena kol-mannes kaikista vastaajista ja teolli-suuden piirissä peräti 36 prosenttialuottamusmiehistä. Nähtävästi tämäasia ei ole luottamusmiestoiminnassaerityisen tärkeä. Alakohtaiset tiedotovat liitetaulukossa 10.

Haastatelluilla pienillä työpaikoillaluottamusmiehet ovat selvillä työsuh-deturvastaan ja pitävät asian olemas-saoloa hyvänä ja toimintaedellytyksi-ään vahvistavana, vaikkei siihen ole-kaan tarvinnut koskaan suoranaisestivedota edes neuvottelutilanteiden ki-ristyessä.

Pienen liikennealan työpaikan 35-vuotias luottamusmies totesi saavutus-puolella: ”Palkkoja on saatu vähän nou-semaan. Loma- ja pekkasasioita on saa-tu eteenpäin. Olen saanut kavereita myös

liittymään liittoon.” Ja vuotta nuorempi, vastava-littu julkisen alan luottamusnainen pääkaupunki-seudulta sanoi: ”...mutta tuntipalkkiosta(kirj.huom: budjetin alituksen myötä jaettava ”te-hokkuuslisä”) avasin sanaisen arkkuni — en tiedäoliko sillä mitään vaikutusta — mutta tapahtui kui-tenkin, että myös nämä kausityöntekijät saavatmyös tuntipalkkion, jos ovat jakohetkellä työsuh-teessa ja vakituiset tietysti saavat, jos ovat olleettarpeeksi kauan töissä.” Sama tunnelma on län-sisuomalaisella teollisuuden kokeneella luottamus-miehellä: ”Parhaita saavutuksia ovat varmasti juu-ri rahalliset asiat, että on saatu kavereille niillekuuluvaa palkkaa ulosmitattua työnantajalta. Näi-tähän on ollut monta, että on pystynyt järjestä-mään työntekijälle, kyllä se tyydyttää.”

Luottamusmiestehtävän hyvistä puolistakaikkien luottamusmiesten mielestä nousee tär-keimmäksi työtovereiden tuki ja tunnustus; sitäpitää keskeisenä 39 prosenttia luottamusmiehis-tä. Seuraavaksi tärkeintä (17%) on se, että saaasioita eteenpäin ja kolmanneksi (12%) liitontuki. Seuraavaksi tulevat (10%) irtisanomissuojaja näköalapaikka työelämään ja yhteiskuntaan(11%). Tämän jälkeen tulevat yrityksen muidenluottamusmiesten tuki, mahdollisuus kehittyä jasaada kontakteja sekä palkkaus ja viimeisenätyönantajan kannustus. Työtovereiden tunnus-tus ja tuki on tärkein tehtävän parhaista puo-lista kaikilla aloilla. Myös toiseksi tärkeimpä-nä pidetty ”saa asioita eteenpäin” on kaikillasama.

Katso myös liitetaulukko 11.

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0594


Parasta luottamusmiehenä olemisessa on… (%)

Luottamusmiehenä olemisen parhaista puolista tärkein (%)

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0595


9 HYVÄT KEHITTÄMISNÄKYMÄT

25-30 pientä työpaikkaa, ja pääluottamushenki-löitä ei ole valittu kuin yhdelle työpaikalle, elivain minun työpaikalle on valittu. Että asian kun-toonsaattamisessa on kovasti hommaa.”Pienen teollisuustyöpaikan luottamusmies Poh-janmaalta.

Monenlaisia työnantajiaTyöntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa työ-paikallaan vaihtelevat suuresti. 1990-luvun lop-pupuolella oli SAK:n paikallisen sopimisen tut-kimusraportin mukaan moderneiksi katsottaviatyöpaikkoja, jotka olivat henkilöstönsä kohte-lussa ns. ”hyvällä kehällä”, tiukkojen kriteeri-en mukaan noin kuudesosa ja väljempien kri-teerien mukaan vajaa kolmasosa. Tämä tutki-mus on oman aineistonsa pohjalta käyttänytvastaavaa kolmasosan määritelmää, koska tiu-kempi määritelmä olisi rajannut joukon liianpieneksi. Selvästi vanhakantaisia työpaikkoja,

”Kiireisintä olisi pienten työpaikkojenluottamusmiesaseman vahvistaminen,että niille luodaan oikeutus, että saavatvalita luottamusmiehen.55 Sen pitäisitulla esille liiton neuvotteluratkaisuissa,työehtosopimusneuvotteluissa. Se eivahvistu pelkillä puheilla, vaan kyllä setäytyy kirjata työehtosopimuksiin ja saa-da myös työnantajapuoli ymmärtämään,että se ei ole pelkästään yhtä puolta tu-keva ja vaativa henkilö, vaan se antaamyös työnantajalle mahdollisuuden toi-mia. Siinä saisi työnantaja samallamahdollisuuden hankkia tietoa ja mo-lemmin puolin vaihtaa tietoa. Pitäisinsitä siis hyvin tärkeänä. Pitäisi saadakaikille työpaikoille luottamusmiehet,sillä koen täällä omalla alueella, että seon hyvin suuri ongelma. Meillä on omanosaston alueella sanotaanko semmoinen

55 Jo nyt on laki- ja sopimuspohjainen oikeus valita luottamusmies kaikenkokoisille työpaikoille, mutta käytännös-

sä työnantajan kielteinen asenne ja työntekijöiden eräänlainen arkuus estää valintaa, kuten tämäkin luottamus-

mies toteaa - kirj.huom.

56 Ks. tämän tutkimuksen luvun 2 luottamusmiesprofiileja koskeva jakso, jossa kuvataan työpaikkatyyppi -

muuttujan rakentaminen. Ks. myös Helin, isäntävaltaa ja vuoropuhelua s. 160 - 162. Kriteerit paikallisen

sopimisen projektissa olivat: (1) Linjaorganisaatio ja käskytysjärjestelmä, millainen on johtamisorganisaatio ja

sen ulkoiset merkit, mm. viestinnän sävy. (2) Työehtosopimusten soveltamisongelmien luonne, kamppaillaanko

minimien toteutumisesta ja ovatko tulkintakysymykset jatkuvasti esillä. (3) Henkilöstön kuuleminen ja

huomioonottaminen, onko osallistumisjärjestelmä kunnossa, onko yhteistoiminnalla sisältöä, ovatko puhevälit

hyvät. (4) Aktiivisuus työn uusien organisaatiomuotojen kehittämisessä, onko yrityksessä henkilöstön kanssa

aidossa yhteistyössä kehitetty organisaatiota vai onko se “ylhäältä tuotu”, voidaanko keskinäistä kanssakäymistä

kuvata termillä “demokraattinen dialogi”. Juha Anttila ja Pekka Ylöstalo käsittelevät oman aineistonsa pohjalta

samaa teemaa, ja käyttävät hyvällä kehällä olevista työpaikoista ilmaisua “proaktiivinen” ja huonolla kehällä

olevasta “traditionaalinen”. Ks. Anttila-Ylöstalo: Proaktiiviset ja traditionaaliset työpaikat henkilöstön näkökul-

masta, teoksessa Lehto-Järnefelt (toim.): Jaksaen ja joustaen. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Tilastokeskus,

tutkimuksia 230, Helsinki 2000.

57 Ks. tarkemmin Ilmonen,Jokivuori, Kevätsalo, Juuti: Luottamus ja paikallinen sopiminen, Jyväskylä 2000, s. 124-

131; Ilmonen, Jokivuori, Liikenen, Kevätsalo, Juuti: Luottamuksesta kiinni. Ammattiyhdistysorganisaatio ja

työorganisaation suorituskyky. Jyväskylä 1998 , s. 50-52 ja 176-178

58 Ks luku 6 sekä Ilmonen ym. 2000 s. 106 - 111

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0596


joissa piti kamppailla jopa työehtosopimuksentakaamien vähimmäisoikeuksien toteutumises-ta, oli paikallisen sopimisen tutkimusaineistossanoin neljäsosa, tässä järjestötutkimuksessa noinseitsemäsosa erilaisen aineiston ja sen mahdol-lisuuksien vuoksi. Loput sijoittuvat ääripäidenvälimaastoon eri kohdille.56

Työn organisointi ja osapuolten keskinäinenluottamus – joissa molemmissa keskeisessä roo-lissa on työnantajan direktio-oikeuteen perus-tuva vahva asema – vaihtelevat suuresti Suo-men työpaikoilla.57 Tämän tutkimuksen mukaantyöolosuhteet ja työnantajan suhtautuminentyöntekijäkuntaan ei ole parantunut 90-luvunloppuvuosina, pikemminkin lievästi huonontu-nut.58 Suurin linjoin tyypitellen ongelmallisiatyöpaikkoja ovat usein palvelualojen pienettyöpaikat, vähiten ongelmallisia julkisen alantyöyhteisöt, ja teollisuus on näiden välissä. To-sin hyvän työpaikan tunnusmerkistön parhaatesimerkit löytyvät yksityisen alan pieniltä työ-paikoilta, ja monilla julkisen alan työpaikallavoidaan huonosti. Sillä, millaista työnantaja-strategiaa työpaikalla noudatetaan, on suoravaikutus luottamusmiehen toimintamahdolli-suuksiin ja toimintastrategiaan.

Luottamusmiestoiminta ei siis voi olla kaik-kialla samanlaista. Alakohtaisia eroja on tun-tuvasti, kuten tämän tutkimuksen luottamus-miehen työkenttää koskevat jaksot osoittavat.Sukupuoli ja ikä vaikuttavat, ja eri luottamus-miessukupolvilla on erilainen suhtautumistapa

asioihin. Luottamusmiesten toiminta jasen edellytykset vaihtelevat työpaikankoon mukaan - työpaikkojen pienen-tyessä luottamusmiesorganisaatioheikkenee ja pienimmistä se puuttuupääsääntöisesti kokonaan. Näin voi-daan puhua kahdenlaisesta luottamus-miestodellisuudesta. Toinen on perin-teisen vahvan järjestäytymisen, toimi-van ammattiyhdistysorganisaation jasuurten työpaikkojen käytäntö, ja toi-nen on pienten työpaikkojen traditio,jossa järjestäytymisaste sinänsä onsuhteellisen hyvä mutta luottamusmie-het ja heihin perustuva edunvalvontauseammin puuttuu kuin toimii. Kunkehitetään luottamusmiesten toiminta-mahdollisuuksia ja luottamusmiesor-ganisaatiota, tulee kumpaakin todelli-suutta varten kehitellä omia toimiaan.Keskeiseksi tässä tutkimuksessa onedelleen osoittautunut työnantajansuhtautuminen työntekijöihinsä: ke-hittyvillä työpaikoilla on erilainen ti-lanne kuin kehittymättömillä, ja väli-ryhmäkin on suuri. Usein positiivinenkehitys vahvistaa itseään – samoinsaattaa tehdä negatiivinenkin kehä.Myönteistä kehitystä tulee ay-liikkeentoimin edistää ja kielteistä muuttaa pa-remmaksi. Tilannetta voisi kuvaillanäin:

Ay-liikkeen tehtävä: Työpaikan tilanne: Ay-liikkeen tehtävä:

- aktiivista ja aloitteellista iso - työpaikka- ja lm-org.paikallista sopimista työpaikka kunnossapitolähes kaikista asioista - normien valvonta

hyvä huonokehä kehä

- paikallista pieni - luottamusmiehensopimista, lm ja yksilökoht työpaikka valinnan varmistaminen

- ay-yhteyksien ylläpito - miniminormienammattiosastoon ja liittoon toteutumisen

varmistaminen

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0597


Kiireisintä kattavuudenparantaminenKaikkein kiireellisin tehtävä on luotta-musmiehen saaminen niille työpaikoille,josta luottamusmies puuttuu. Liittojentulisikin kartoittaa järjestäytymiskent-tänsä tilanne työpaikka työpaikalta am-mattiosastoverkoston kautta ja antaaosastojen käyttöön riittävät liiton talou-delliset ja työvoimaresurssit. Olisiko am-mattiosaston puheenjohtaja luontevapaikallinen organisaattori, jos hän saisituekseen liiton resursseja ja ehkä myöstyöaikaa tai korvausta myös omaltatyönantajaltaan? Vai tulisiko vakiinnut-taa alueellinen luottamusmies — jos hänei ole liiton aluetoimitsija tai muista toi-mitsijatyöstään tilapäisesti jalkautettu —joka voisi olla ammattiosaston valtuut-tama organisaattori ja työpaikkojenluottamusmiesten ja yhdyshenkilöidentukihenkilö, joka tuntee olosuhteet ja onhelposti tavoitettavissa? Ammatillinenpaikallisjärjestö on luonteva paikka erialojen alueellisten luottamusmiesten tu-kemiseen ja kokemuksen vaihtoon, jotenmyös horisontaalinen organisaatiotasoon jo olemassa.

Luottamusmiestä vailla olevat työpaikaton löydettävissä yhdistämällä liiton jä-sen- ja luottamusmiesrekistereitä sekätyöpaikkarekisteritiedostoja, elleivät neole muutoin tiedossa. Jos näillä työpai-koilla ei ole luottamusmiestoiminnanperinteitä, jos ne ovat pieniä ja ehkäuusia ja järjestäytyminen on keskimää-räistä heikompaa, tarvitaan usein liitontai ammattiosaston aloitetta toiminnankäynnistämiseen.

Luottamusmiestä vailla olevan työ-paikan työntekijöitä tulee kannustaavastuunottoon. Jotta tämä tapahtuisiluontevasti, tulee liittojen luottamus-

miesohjeisto käydä läpi ja tehdä ne niin keveik-si, ettei tehtävän vastaanottamisen kynnys tuleliian korkeaksi. Luottamusmiehen toimenkuvatulisi pelkistää selkeäksi ja houkuttelevaksi: nä-köalapaikka, kehittymismahdollisuuksia ja hyviäihmiskontakteja. Nämä asiathan ovat tämän tut-kimuksen mukaan luottamusmiehenä olemisenparhaita puolia. Liiton lehti ja muu tiedotus onhyvä ja potentiaalisen aktiivijoukon piirissä hy-vin seurattu väline positiivista luottamusmiesnä-kemystä lanseerattaessa.

Jos luottamusmiestä ei kaikesta huolimattatyöpaikalle löydy, voisi seuraavana tavoitteenaolla yhdyshenkilön saaminen. Yhdyshenkilö ot-taa vastaan liiton postia ja välittää sitä työpai-kalle, ja hänellä on ajan tasalla olevat yhteys-tiedot liittoon ja ammattiosastoon.

Työnantaja- ja yrittäjäkenttää tulee infor-moida ja valistaa luottamusmiesjärjestelmänhyödyistä sekä kollektiivisen neuvottelun javalvotun normitason olemassaolon eduista.Työpaikan, johon luottamusmies tulee ensi ker-taa, työnantajalle voitaisiin antaa tietopaketti jaohjeistaa ammattiosastoaktiiveja empaattiseenlähestymiseen. Tästä mahdollisesti seuraavatyönantajien kielteisyyden väheneminen luot-tamusmiesjärjestelmää kohtaan luo edelleenedellytyksiä luottamusmies- ja yhdyshenkilö-verkoston laajentamiselle.

Vastavalitun luottamusmiehen informointi jamukaanveto ay-toiminnan ”sisäpiiriin”, mm.viihtyisässä ympäristössä pidettävien luotta-musmiespalavereiden, liiton luottamusmiestie-dottamisen, koulutusmahdollisuuksien tarjoa-misen ja luontevien ja helppojen yhteydenpito-tapojen avulla edistää sitoutumista. Epävar-muutta tuntevalla luottamusmiehellä tulisi ollalähellä luotettavaa tukea ja kaikin keinoin tu-lisi välttää sellaista tilannetta, että luottamus-mies tuntisi ay-organisaation kohdelleen hän-tä kaltoin.59 Kun luottamusmiehistä yli 40 pro-senttia harkitsee tehtävän jättämistä, tuleeaktiivisesti liiton ja ammattiosaston tuella huo-lehtia siitä, että seuraaja löytyy. Liittojen tulisi-

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0598


kin kannustaa erilaisten uusien toimintamuoto-jen kehittämiseen.60

”Netti on hyvä systeemi. Siellä saisi olla kylläpikkusen enemmän tietoa kuin mitä tuossa onkatsellut: jos sieltä löytyisi esim. ennakkotapa-uksia ja tällaisia.”Itäsuomalainen pienen teollisuustyöpaikanluottamusmies

Uudet luottamusmiehet ovat usein nuoria, jaheille tietotekniikan käyttö on jokapäiväistä.Niinpä se muodostaa yhden luonnollisen yhtey-denpitotavan ja tiedonjakamiskanavan. Tarjol-la olevan palvelun pitää olla selkeää ja korkea-tasoista, ja se edellyttää toimiakseen nykyistäsuurempaa panostusta liitoilta ja SAK:lta.

Sopimukset todeksi vaikeillatyöpaikoillaVaikeat, kehittymättömät työpaikat, joissa työ-ehtojen sopimuksilla taattu minimitasokaan eiole aina todellisuutta, löytyvät useimmiten pie-niä yksityisten palvelualojen ja teollisuudenyrityksistä. Edellä olevan lisäksi siellä tarvitaanainakin seuraavia toimia:

– Työehtotuntemusta — sekä lakien että varsin-kin oman TES:n — parannetaan sekä luotta-musmiesten että rivijäsenten keskuudessa. So-pimus- ja työttömyysturva on ammattiyhdis-

tysliikkeen konkreettisinta antia. Jat-kossa sopimusalapohjaisen järjestäy-tymisen ylläpito on SAK:laiselle am-mattiyhdistysliikkeelle olennaisentärkeää. Selvä palaute haastatelluil-ta luottamusmiehiltä on se, että so-pimukset ovat nykyisellään vaikea-selkoisia, sillä ne eivät avaudu kerta-lukemisella. Sopimuksia voisi siisjoko selkokielistää tai tehdä niistä ly-hyitä ja käyttökelpoisia oppaita, jot-ta niiden merkitys tajuttaisiin ja jot-ta valvonta arkipäiväistyisi.

– Liiton neuvontapalveluun tulee saa-da nopeasti yhteys silloin, kun työ-paikalla syntyy näkemyseroja nor-mien tulkinnoista. Neuvojen tuleeolla nopeita ja oikeita. Tällä vahvis-tetaan työntekijäpuolen edustajienasemaa työpaikalla ja käytännössäosoitetaan ay-liikkeen resurssienolevan juuri sen työpaikan työnte-kijöiden tukena.

– Aikaisempi kokemus ja haastateltu-jen pienten työpaikkojen luottamus-miesten viesti kertoo, että pieneltätyöpaikalta on vaikea irrottautua kou-lutukseen. Niinpä perehdyttämistätehtäviin voisi toteuttaa lyhyissä jak-

59 Tässä tutkimuksessa on yhdeltä teollisuuden yrityksen pieneltä työpaikalta henkilöstön edustajana entinen

luottamusmies. Luottamusmiestehtävä jäi, kun erään työehto-ongelman yhteydessä luottamusmies koki

saaneensa vääriä sopimuksen tulkintaohjeita ja menettelytapaneuvoja liitosta. Muitakaan ei tehtävään enää

löytynyt tältä hyvin järjestäytyneeltä pieneltä työpaikalta, jossa myös entinen luottamusmies piti jäsenyyttä

arvossa ja liittoa tärkeänä. Tähän tutkimukseen haastateltujen kolmentoista työpaikan joukossa oli toinenkin,

jossa ei ollut luottamusmiestä paikallisen sopimisen tutkimusprojektin aikana vuonna 1997, mutta nyt

joulukuussa 2000 oli. Päin vastaisia esimerkkejä ei ollut. Haastateltujen kolmentoista luottamusmiehen joukossa

oli myös yksi, joka ei halunnut enää jatkaa lm-tehtävässä, syynä asioiden nihkeä eteneminen työnantajan

kanssa ja oman porukan tuen puute. Seuraaja oli tässä tapauksessa kuitenkin löytynyt.

60 Aktiivisuuteen kannustamisessa voisi olla ennakkoluuloton. SAK:n työelämän kehittämisvaliokunnassa nousi

esiin ideoita, joista joitakin on jo koeteltukin, esimerkiksi luottamusmiehen tehtävien ja oman TES:n läpikäynti

hiihtokekskuksessa, ruska- tai veneretkellä voisi helpottaa tuoreen luottamus- tai yhdyshenkilön ensimmäisen

askeleen ottamista ay-aktiiviksi. Tässä voisi ay-organisaatio olla sopivan avokätinen.

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:0599


soissa kotipaikkakunnan lähelläniin, että työstä irrottautuminen il-man työtovereiden taakan kohtuu-tonta lisääntymistä on mahdollis-ta. Myös asiaan liittyvät työajankorvausasiat tulisi ratkaista niin,että luottamusmiehen ei tarvitsetehdä yhteisiä toimia omalla kus-tannuksellaan. Samalla syntyy kä-sitys kuulumisesta vahvaan ja toi-mintakykyiseen organisaatioon.Koulutuksessa olleille tulee luodatoimiva tukiverkosto ammattiosas-toon, alueorganisaatioon tai liitonkeskustoimistoon, jos alueorgani-saatiota ei ole. Tukiverkon on olta-va aina ongelmia kohdattaessa pie-nen työpaikan luottamusmiehentavoitettavissa hänen käsillä olevil-la välineillään, kuten puhelimella,sähköpostilla jne. Sisällöllisesti pe-rehdyttämisen tulisi olla lähelläkäytännöllisiä tilanteita, auttaatyöehtosopimuksen tulkinnassa jaluottamusmiehen aseman selvittä-misessä. Motivaatio pysyy korkea-na, kun saa vastauksia käytännönongelmiinsa.

– Perinteinen malli on ammattiosas-ton piirissä olevien luottamusmies-ten ja työsuojeluhenkilöstön ko-koontuminen pohtimaan yhteisiäasioita. Siellä missä edellytyksiäon, tulisi rohkaista tällaiseen toi-mintaa.

Yhä parempiin käytäntöihinkehittyneillä työpaikoillaKeskisuurten ja suurten työpaikkojenjärjestäytyminen muodostaa ammat-tiyhdistysliikkeen toiminnan ja neu-votteluvoiman keskeisimmän tekijän.Sen vahvana säilyttäminen ja toimin-

takyvyn jatkuva parantaminen on SAK:laisenliikkeen kannalta aivan olennaista.

Jo nyt hyviä käytäntöjä kehitelleitä työpaikkojalöytyy kaikilta tuotannonaloilta ja kaikenkokoi-sista työpaikoista. Paikallinen sopiminen on jonyt laajaa tässä työpaikka- ja yrityskentässä.Työntekijöillä on tarvetta saada edelleen laajen-nettua autonomiaansa. Aloite paikallisessa so-pimisessa, jolla tähdätään työn ja työpaikan ke-hittämiseen, tulisikin olla nykyistä laajemmintyöntekijöillä. Näin esimerkiksi tiimiyttäminenvoisi saada vähemmän ongelmia sisällään pitä-vän muodon. Myös palkka-asioissa, erityisestitulospalkkauksessa, on jo ollut laajaa aktiivi-suutta, ja tähän työpaikkojen ay-organisaatio-ta tulisi jatkossakin kannustaa. Työntekijäpuo-len entistä aktiivisempi aloitteen haltuunottovoisi olla suomalaisen työelämän kehittyneim-män lohkon seuraava suuri avaus. Tämä panoson myös työnantajan kannalta hyödyllinen, sil-lä luottamusmiehistön kautta myös muidenkiinnostus työpaikan asioihin ja kehittämiseenvoisi kasvaa.

Suuriin työpaikkoihin työn ulkoistaminen jaalihankinta iskevät vahvasti. Lähes puolella onollut luottamusmiestoimintaan vaikuttavia orga-nisaationmuutoksia, ja niissä lähes kolmella nel-jästä tapauksista on toimintaa supistettu. Niin-pä tulisikin miettiä nykyistä parempia toimin-tastrategioita sellaista tilannetta varten, jossayritys pilkotaan pienempiin osiin. Lähtökohtanaon se, että luottamusmiehen ja ammattiyhdistys-organisaation toimintamahdollisuudet säilyvätmyös uudessa tilanteessa ja että työnantajapuoliei pilkkomisella saa itselleen uusia vahvuuksiatyöpaikan edunvalvonta-asetelmassa.

Liittojen tulisi myös edelleen kehittää am-mattiosastojen ja luottamusmiesten keskinäis-tä kokemusten vaihtoa sekä lehdissä ja sähköi-sen tiedonvälityksen menetelmien avulla ettäluonnollisesti yhteisissä tapaamisissa.

Horisontaalista yhteydenpitoa saman työn-antajayhteisön muihin toimipaikkoihin ja luot-

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:05100


tamusmiehiin, sekä SAK:laisiin että muiden kes-kusjärjestöjen luottamusmiehiin, tulee edistää jakehittää. Useimmassa tapauksessa tälle on jotyönantajan puolesta luotu edellytyksiä yhtei-sinä tietoverkkojärjestelminä.

Konsernitoiminta kotimaassa ja maailmanlaa-juisesti on jo käynnistynyt joissakin yrityksissä.61

Sen henkilöstöedustajat ovat kehittyneiden työ-paikkojen valveutuneimpia ja koulutetuimpia ak-tiiveja. Liittojen tulee luoda yhteistyölle puitteitaja antaa tarvittavaa tukea, joita henkilöstöedusta-jilla on kyky yksilöidä. Monikansallisissa yrityk-sissä ongelmana on vieraiden työ- ja neuvottelu-käytäntöjen tuominen yritysten sisälle. Jopa isoissayrityksissä on jouduttu kertaamaan suomalaisensopimis- ja neuvottelukäytäntöä ohjaavaa normis-toa, joten edes TES-valvontaa ei voida pitää itses-tään annettuna. Näiden työpaikkojen luottamus-miehet tarvitsevat liitoiltaan ja keskusjärjestöiltäänjuristipalveluita ja työelämän tutkijapalveluita.

Suurten työpaikkojen luottamusmiehet jou-tuvat usein mukaan työpaikan erilaisiin kehit-tämistoimiin sekä yleissopimuksen yhteistoi-mintavelvoitteiden pohjalta että niitä laajem-minkin silloin, kun työnantaja haluaa jo kehit-telyvaiheessa työntekijöiden asiantuntemuksenkäyttöönsä. Niinpä näiden aihealueiden koulu-tusta tulisi saada sekä työnantajan että myösammattiyhdistysliikkeen järjestämänä. Olennai-sia aiheita ovat silloin yritystalous, oman tuo-tannonalan tulevaisuus ja kehitysnäkymät sekäteknologia ja käytännöllisemmin erilaistenmuutostilanteiden hallinta.

Luottamusmiehillä on korkea toiminnanetiikka, tarve saada työntekijöiden kannaltatärkeitä asioita eteenpäin. Heidän motivaatio-taan pitävät yllä onnistumisen kokemukset. Ha-lukkuus jatkaa luottamusmiestehtävässä on

usein yhteydessä koettuun menestyk-seen. Niinpä onnistumisen kokemuksetay-liikkeen yhdessä ajamissa asioissa,esimerkiksi työehtosopimuspolitiikas-sa, ovat tärkeitä, koska luottamusmie-het ovat liikkeen sitoutuneinta jouk-koa. Samoin on luonnollisesti tärkeä-tä henkilökohtainen onnistuminentyöpaikan edunvalvonnassa. Näissämolemmissa tulisi luottamusmiehensaada tukea myös työpaikan ulkopuo-liselta ay-organisaatiolta.

Koko luottamushenkilöstö tarvitseemyös oman vireytensä ylläpitämistä. Si-sällölliseltä kannalta tämä voisi olla työ-elämän ilmiöitä koskevan kirjallisuudenja lehtikeskustelun välittämistä luotta-mustehtävissä oleville. Henkisen ja fyy-sisen jaksamisen ylläpitämiseksi liitotvoisivat organisoida tapaamisten yhtey-dessä erilaista työ- ja toimintakykyä(TYKY) ylläpitävää toimintaa. Luotta-mushenkilöstön TYKY-toimet ovatkintätä kirjoitettaessa käynnistyneet joissa-kin SAK:n liitoissa. Niistä saadut koke-mukset tulisikin saattaa laajaan tietoi-suuteen ja tehdä TYKY-toimista osa ay-liikkeen toimintaa.

Ammattiyhdistysliikkeen palkatuttyöntekijät eivät välttämättä ole ainakovin hyvin selvillä työpaikkojenkehittämistoiminnan ja paikallisensopimisen tilanteesta. Niinpä tarvittai-siinkin yhteydenpitoa, tiedonvälitystäja jopa toimitsijoiden koulutusta sellai-sista tilanteista, joihin luottamusmiehettyöpaikoillaan joutuvat. Merkittävä osatästä koulutuksesta voisi olla yhteistä

61 Paikallisen sopimisen projektin tutkimusaineistossa keskisuurista ja suurista teollisuuden työpaikoista kansain-

välistyneitä oli yli 60 prosenttia. Vaikka konsernien kansainvälinen ulottuvuus ei ollutkaan tämän järjestötutki-

muksen erityisessä tarkastelussa, on perusteita olettaa monikansallisen aspektin vaikuttavan vahvasti teollisuu-

den keskisuurilla ja suurilla työpaikoilla ja jonkin verran yksityisillä palvelualoilla. Ks. Helin 1998 s. 96-97, 114-

116, 119-125, 132-136 ja yhteenveto s.158-159

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:05101


toimitsijoille ja luottamusmiehille. Toi-sin sanoen toimitsijakoulutuksen rajo-ja avattaisiin luottamusmiesten suun-taan ja käytännöllistettäisiin sitä niin,että luottamusmiesten kokemien tilan-teiden ja käytännön esimerkkien va-lossa tarkasteltaisiin työelämän muu-toksia, niihin reagoimista ja rakennet-taisiin tältä pohjalta ammattiyhdistys-strategiaa.

Liittojen ja SAK:n panostavahvistetaan perustasontueksiLuottamusmiesten tukena tulee olla kokoay-liikkeen voimavarat. Tässä tarkoituk-sessa tulee SAK:n ja liittojen toimistojenasiantuntemusta luottamusmiesten toi-mintaolosuhteista, työpaikkojen tilan-teesta ja paikallisesta sopimisesta pitääajan tasalla. Odotus korostui vahvanapienten työpaikkojen luottamusmiehiähaastateltaessa. Tämä on sekä tiedonvä-lityksen, sisäisen keskustelun että tutki-mustoiminnan asia. Asian tulisi olla esil-lä sekä käynnistyvässä toimitsijoiden pe-ruskoulutuksessa että laajan täydennys-koulutuksen keskeisin teema.

Ammattiosasto on luottamusmies-ten mielestä tärkeä keskustelufoorumija keskeinen yhteenkuuluvuutta lisää-vä organisaatio, jota luottamusmiestentyöpaikalla tapahtuva edunvalvonta eikorvaa. Kun tämä asenne on vahva jaselkeä, tulee se jatkokehittelyssä ottaahuomioon: nykyistä edunvalvontara-kennetta kannattaa kehittää, ei rikkoa.Ammattiosastolla on sääntöjen mu-kaan keskeinen rooli edunvalvonnas-sa — luottamusmiehethän edustavattyöpaikalla ammattiosastoa. Käytän-nössä ammattiosastojen työpaikkayh-teys on saattanut heiketä, joten niidentarkoituksenmukaiseen toiminta-

alueeseen ja toimintakykyyn on syytä paneutua.Liitoissa tulisikin miettiä, vahvistetaanko am-mattiosastojen puheenjohtajan asemaa ja toi-mintamahdollisuuksia alueellisena koordinaat-torina vai panostetaanko esim. ammattiosastonohjauksessa oleviin alueellisiin luottamusmie-hiin. Myös ammatillinen paikallisjärjestö voisiolla mukana luottamusmiesten kokemusten-vaihdossa, luottamusmiesverkoston laajentami-sessa ja tuen antamisessa työpaikalle.

Nykyisin lähes 90 prosenttia luottamusmie-histä on sellaisessa työnantajayhteisössä, jossaon muitakin luottamushenkilöitä. Tämän yh-teistoiminnan edistäminen on toiminnan tulok-sellisuuden kannalta tärkeää, joten liittojen tu-lisi luoda yhteistoimintaan edellytyksiä ja roh-kaista yhteydenpitoon. Parasta luottamusmies-kunnan yhteistyö on julkisella alalla, sillä sielläay-organisaatio on myös vahvin.

Normien kehittämistä”SAK:lle on odotuksia myös luottamusmieskou-lutuksen suhteen. Keskusjärjestötasolla asemaapitäisi vahvistaa, koska liitot tai yksittäinen liit-to ei pysty paljon luottamusmiehen asemaa pa-rantamaan. Ehkä se pitäisi saada lakiin. Esim.sähköalalla, kun meidän kenttä on niin hajanai-nen, olemme paljon puhuneet ns. alueluotta-musmiehestä. Ammattiosastolla ei ole mitäänasiaa yksittäiseen työpaikkaan, eikä toisen työ-paikan luottamusmiehellä ole mitään asiaapuuttua toisen työpaikan asioihin. Työnantaja-han on täysin tyrmännyt tämän alueluottamus-miesasian. Tämmöiset asiat pitäisi olla keskus-järjestötasolla, mutta ne on varmaan pitkänprosessin takana, ennen kuin näitä saadaaneteenpäin. Ja parasta olisi tietysti, jos siihensaisi STTK:n ja Akavan mukaan. Silloin se tar-koittaisi sitä, että saataisiin eduskunnan kaut-ta lakeihin joko tupojen yhteydessä olisi ehkäjonkinlaiset mahdollisuudet ja onhan niitä saa-tukin. Ja nythän on tämä uusi laki yleissitovuu-desta. Sehän tuli Ihalaisen puolelta selväksi,että tupoon ei lähdetä, ennen kuin sitovuus ja

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:05102


muut saadaan siihen kuntoon, niin tämäkin lakisaatiin kuntoon tavallaan tupon kautta.”Eteläsuomalaisen pienen teollisuuden työpaikanluottamusmies joulukuussa v. 2000

Tämä tutkimus nosti esiin muutamia asioita,joissa luottamusmiesten asemaa turvaavaa nor-mistoa tulisi kehittää. Tässä niistä muutamaolennainen:

– Työsopimuslaissa on määritelty työntekijöilleoikeus valita luottamusvaltuutettu villilletyöpaikalle, jossa työsopimuslain mukaan einoudateta työehtosopimusta.62 Näin periaat-teessa myös niillä palkansaajilla, joilla ei oletyöehtosopimusta, on mahdollisuus valita it-selleen edustaja. Ammattiyhdistysliikkeenluoma järjestelmä on saanut eduskunnansäätämän lain tavallaan laajentamaan kol-lektiivista työehtojen kehittämisen instituu-tiota. Koska ongelmallisin alue sekä luotta-musvaltuutetulle että luottamusmiestoimin-nalle on järjestäytymätön yrittäjäkenttä, tu-lisikin pohtia luottamusmiesjärjestelmän jasen minimiehtojen lakisääteistämistä, jolloinvalinta — joka edelleen olisi työntekijöidenoman aloitteisuuden varassa — kohtaisi ehkävähemmän työnantajavastustusta kuin ny-kyinen sopimuksenvarainen.

– Tiimiyttäessään työorganisaatioita työnanta-ja on käytännössä luopunut direktio-oikeu-tensa, isännänvaltansa yhdestä osasta, työnjohto- ja valvontaoikeudesta ja siirtänyt sitä

työntekijöille itselleen. Aika onkypsä nostaa keskusteluun uuden-laiset tavat organisoida työtä, jol-loin hierarkiat myös laki- ja sopi-musnormien tasolla puretaan. Työn-antajan käskyvallasta on käytän-nössä siirrytty yhteispäätöksiin ke-hittyneimmissä työyhteisöissä.63

Niinpä seuraava kehittämiskohdevoisi olla työnjohto-oikeuden uu-delleenmuotoilu vastaamaan jo ta-pahtunutta kehitystä.

– Edelleen tulisi miettiä, tulisiko työ-ehtosopimuksiin ottaa mukaanmääräys, jonka mukaan työehtoso-pimuksen pohjalta tapahtuva pai-kallinen sopiminen sallitaan vainniillä työpaikoilla, joilla on luotta-musmies - ja näin luottamusmiehenasemaa sopijana kollektiivin puoles-ta vahvistetaan. Perusteena on se,että paikallista sopimista voivat me-nestyksellisesti harjoittaa vain jär-jestäytyneet osapuolet, mikä työn-tekijäpuolella tarkoittaa työehtoso-pimukseen perustuvaa luottamus-miesjärjestelmää.

”Pienissä yrityksissä yksi suuri ongelmaon se, että niin kuin joka paikassa suu-ret ajaa pienten yli. Työehtosopimukset-kin tehdään suuria taloja varten; pienissätaloissa on eri ongelmat.”

62 Työsopimuslakikomitean mietintö , komiteamietintö 2000:1, s. 139-140 ja 13.luku 3§ s. 167

63 Ks. Helin 1998 s. 169, Ilmonen ym. 2000 s. 120 ja124. Ilmonen ym toteavat: “Tulokset ilmentävät niin

paikallisjohdossa kuin paikallisten ay-aktiivien ja rivipalkansaajien keskuudessa olevaa laajaa mielipidettä, jonka

mukaan useita tällä hetkellä työnantajan direktio-oikeuden piirissä olevia asioita olisi parasta käsitellä

paikallisen sopimisen ja yhteispäätösten puitteissa.” Ruotsalaisessa työelämäkeskustelussa on takavuosina

viljelty käsitettä “demokraattinen dialogi” kuvaamaan kehittyneen yrityksen toimintatapaa ja ilmapiiriä

suhteessa henkilöstöönsä. Vuoropuhelu ei voi olla demokraattista, jos osapuolet eivät ole tasaveroisia myös

lainsäädännöllisesti.

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:05103


Pienen länsisuomalaisen teollisuudentyöpaikan henkilöstön edustaja, eiluottamusmies

Työehtosopimuksia tehtäessä tulisiammattiliitoissa miettiä, miten ne ovatsovellettavissa pienille työpaikoille jajoutuvatko luottamusmiehet kohtuut-tomien soveltamisongelmien eteen.Esimerkiksi suoraan paikallisesti sovit-tavissa asioissa pienten työpaikkojenluottamusmiehet kaikilla aloilla tunte-vat asemansa useimmiten heikoksi jaristiriitaiseksi, kuten tämän tutkimuk-sen luottamusmieshaastattelut osoitta-vat. Niinpä jo valmisteluvaiheessa tu-lisi ottaa huomioon ne pienten työ-paikkojen olosuhteet ja tilanteet, jois-sa luottamusmiehet joutuvat sopimuk-sia soveltamaan.

Myös keskusjärjestöjen solmimanyleissopimuksen yhteistoimintaa ja luot-tamusmiesasioita koskevien kohtien ke-hittäminen pienten työpaikkojen tarpei-siin — joissa ylempää tulevaa sopimus-suojaa erityisesti tarvitaan — on edelleentarpeen tulevilla sopimuskierroksilla. Esi-merkiksi yhteistoimintamenettelyn laa-jentaminen alle 30 hengen työpaikoilleolisi odotettu avaus. Kokoontumisoikeuk-sien laajentaminen työpaikalla edistäisiepäilemättä työntekijöiden keskinäistäyhteistoimintaa, ja yhteydenpitoa helpot-taisi työnantajan kaikkien viestivälinei-den saaminen myös luottamusmiestehtä-vän hoitoon.

Tulevaisuus omissa käsissämmeLuottamusmiesten mukaan jäsenet muodostavatedelleen työpaikalla yhtenäisen joukon, joka onvalmis tukemaan luottamusmiehiä, eikä tässäole tapahtunut heikkenemistä 1990-luvun lo-pulla. Myös järjestäytyminen on vakaata, ja tä-mänhetkinen suunta on positiivisväritteinen.Paikallinen ja valtakunnallinen organisaatio onsuurin piirtein kunnossa. Luottamusmiehet saa-vat edunvalvontaongelmissa tukea liitolta,muilta luottamusmiehiltä ja ammattiosastoltasekä työtovereiltaan — joskin toiminnan tehos-tamistarvetta on.

Kaikki välineet kehittyvään edunvalvontaanon olemassa, mutta uudistumista, jaksamista jatekemisen henkeä tarvitaan. Näin asian kiteyt-ti länsisuomalainen teollisuuden keski-ikäinenluottamusmies:

”Ammattiyhdistystoiminta pitäisi saada py-symään julkisuudessa ja ihmisten mielissä. Nytjo on nähtävissä, että osallistuminen on vähen-tynyt ja että ne on ne samat tyypit, jotka osal-listuu. Jos joku keksisi hyviä toimintatapoja,joilla nuoriakin saataisiin mukaan ja tiedosta-maan, etteivät nämä sopimukset ja lait välttä-mättä ole semmoisia, ettei niitä saada poiskin,jos niitä ei kukaan valvo työntekijäpuolelta.Pitäisi muistaa, että vaikka ne on saavutettujaetuja, niin ei se näin ole ikuisesti, jos ei toimi-ta. Se on paha, jos ei olla omista työehdoistaja palkoista niin paljon kiinnostuneita, ajatel-laan vaan, että pystyn oman asiani itse aja-maan. Kyllä kait pystyykin hyvänä aikana, mut-ta kun huonompi aikaa tulee, niin sitten ei.Niitä pidetään liian itsestään selvinä.”

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:05104


10 LÄHTEET

Erkkilä, Marja: Erilaisuus arjessa. Ra-portti SAK:laisista naisista ja mie-histä. SAK:n järjestötutkimus 2000.Jyväskylä 2001.

Erkkilä, Marja: Tietoa, toimintaa, tur-vallisuutta. SAK:n liittojen jäsentut-kimus 1995. Jyväskylä 1996.

Helin, Jyrki: Sukupolvet vaihtuvat.SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeenjäsen- ja järjestörakenteen muutok-sia 1980-luvun alusta vuoteen 2010.SAK:n järjestötutkimus 2000. I osa-raportti, elokuu 2000.

Helin, Jyrki: Isäntävaltaa ja vuoropu-helua. Paikallinen sopiminen Suo-men työpaikoilla. Projektin loppu-raportti. Jyväskylä 1998.

Helin, Jyrki - Erkkilä, Marja: 90-luvunpalkkatyöläinen. Tutkimus SAK:nliittojen jäsenistön rakenteesta, suh-teesta työhön ja työaikaan. SAK:njärjestötutkimus 1990 - ensimmäi-nen osaraportti. Jyväskylä 1990.

Helin, Jyrki - Erkkilä, Marja - Musta-lammi, Elina: 90-luvun palkkatyö-läinen. Tutkimus SAK:n liittojen jä-senten yhteiskunnallisista kannan-otoista ja suhteesta ammattiyhdis-tystoimintaan. SAK:n järjestötutki-mus 1990 - toinen osaraportti. Jy-väskylä 1991.

KyselytutkimusaineistotSAK:n järjestötutkimuksen kyselytutkimusai-

neisto vuosilta 1995 ja 2000. Aineistot onkoonnut Tilastokeskus SAK:n toimeksiannos-ta. Aineistot ovat SAK:n toimistossa. Vuoden2000 lomake liitteenä 2.

Tilastokeskus. Työolotutkimus 1997, ajo SAK:npalkansaajista 1.7.1999, SAK:n työympäris-töosasto.

Paikallisen sopimisen projektin yhteydessä tal-vella 1996-1997 SAK:laisen ay-liikkeen opis-toissa tehty kysely luottamushenkilöstönasemasta paikallisessa sopimisessa. Aineistoon SAK:ssa. Tuloksia raportoitu SAK tutki-mustietoa 4/97 Helin, Jyrki: Paikallinen so-piminen luottamusmiesten silmin sekä Helin,Jyrki: Isäntävaltaa ja vuoropuhelua. Paikal-linen sopiminen Suomen työpaikoilla, Jyväs-kylä 1998.

HaastattelutKolmentoista pieneltä työpaikalta olevan luot-

tamusmiehen tai henkilöstön edustajan pu-helinhaastattelut, tehty joulukuussa vuonna2000. Lomakkeet ja vastaukset ovat litteroi-tuna SAK:n työympäristöosastolla. Haastat-telulomake liitteenä 3.

KirjallisuusAnttila, Juha - Ylöstalo, Pekka: Proaktiiviset ja

traditionaaliset työpaikat henkilöstön näkökul-masta. Artikkeli kirjassa Lehto, Anna-Maija -Järnefelt Noora (toim.): Jaksaen ja joustaen.Artikkeleita työolotutkimuksesta. Tilastokeskus,tutkimuksia 230. Helsinki 2000.

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:05105


Ilmonen, Kaj - Jokivuori, Pertti - Kevät-salo, Kimmo - Juuti, Pauli: Luottamusja paikallinen sopiminen. Jyväskylä2000.

Ilmonen, Kaj - Jokivuori, Pertti - Liikanen,Hanna - Kevätsalo, Kimmo - Juuti,Pauli: Luottamuksesta kiinni. Ammat-tiyhdistysliike ja työorganisaation suo-rituskyky. Jyväskylä 1998.

Kairinen, Martti – Hietala, Harri – Ny-berg, Juha – Ojanen, Petteri: Paikalli-nen sopiminen. Porvoo 1996.

Kehälinna, Heikki - Melin, Harri: Ehey-tyksestä uusiin haasteisiin. Näkökul-mia SAK:n kasvuun ja muutokseen1970-luvulla. SAK:n järjestötutkimus-projekti. Helsinki1985.

Kehälinna, Heikki - Melin, Harri: Ra-portti ammattiyhdistysaktiivisuu-desta. SAK:n järjestötutkimuspro-jekti. Helsinki 1987.

Kehälinna, Heikki - Melin, Harri: Tarpeis-ta toimintaan. Jäsenten suhde ja kä-sitykset SAK:laisesta ammattiyhdis-tysliikkeestä. SAK:n järjestötutkimus-projekti. Helsinki 1985.

Kehälinna, Heikki - Melin, Harri: Työtätyölle. Tutkimus SAK:n jäsenistön so-siaalisesta koostumuksesta ja suhtees-ta työhön. SAK:n järjestötutkimuspro-jekti. Helsinki 1985.

Kevätsalo, Kimmo: Jäykät joustot jatuhlatut resurssit. Tampere 1999.

Laukkanen, Erkki: Muutoksen tekijät.SAK:n järjestötutkimus 2000. Perus-raportti. Jyväskylä 2001.

Lehto, Anna-Maija - Sutela, Hanna: Tasa-arvotyöoloissa. Helsinki 1999.

Lehto, Anna-Maija - Sutela, Hanna: Tehokas,tehokkaampi, uupunut. Vantaa 1999.

PT - SAK yleissopimus (LTK - SAK yleissopimusvuodelta 1990, moniste, SAK).

Rusanen, Jorma: Luottamusmiehen oikeudet javelvollisuudet. Paikallinen sopiminen. Jyväs-kylä 1994.

Suikkanen, Asko - Linnakangas, Ritva: Uusityömarkkinajärjestys? Sitran (internetsivul-la) tutkimuksia nro 182.

Timonen, Sakari: Paikallisen sopimisen käänne.Helsinki 2000.

TT:n ja SAK:n yleiset sopimukset (moniste, uu-distettu viimeksi 1997, SAK).

Työsopimuslakikomitean mietintö. Työministe-riö. Komiteamietintö 2000:1. Edita 2000.

Työvoima 2017. Loppuraportti. Työpoliittinentutkimus 200. Työministeriö. Helsinki 1999.

Uhmavaara, Heikki - Kairinen, Martti - Nieme-lä Jukka: Paikallinen sopiminen työelämäs-sä. Hyötyyn ja luottamukseen perustuvaamuutoksen hallintaa. Turku 2000.

Vainio, Pentti: Jäsenten koulutus. SelvitysSAK:laisten järjestöjen sisäisestä koulutustoi-minnasta. (Moniste) SAK 1991.

Ylöstalo, Pekka: Työolobarometri, lokakuu1999. Työpoliittinen tutkimus 217. Työminis-teriö. Helsinki 2000.

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:05106

Edunvalvonnan etujoukko - 107Edunvalvonnan etujoukko - 107

LT 1: Luottamusmiehen tai vastaavan olemassaolo liiton ja työpaikan koon mukaanvuonna 2000 (%)LIITTO Alle 30 h 30-200 h Yli 200 h KAIKKI

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto 38 89 91 60

Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto 37 69 83 44

Kemianliitto 44 89 94 81

Kiinteistötyöntekijäin Liitto 23 49 60 36

Kunta-alan ammattiliitto 61 77 85 68

Liikealan ammattiliitto 31 72 76 45

Metallityöväen Liitto 45 91 90 78

Paperiliitto 61 92 95 91

Postiliitto 75 89 97 83

Puu- ja erityisalojen liitto 39 92 92 67

Rakennusliitto 34 72 73 42

Rautatieläisten Liitto 89 96 94 93

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto 38 89 94 76

Sähköalojen ammattiliitto 64 88 87 78

Teknisten ja Erikoisammattien Liitto 35 73 74 52

Tekstiili- ja vaatetustyöväen liitto 34 82 97 61

Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto 61 80 73 70

Viestintäalan ammattiliitto 47 86 93 75

KAIKKI YHTEENSÄ 46 83 90 66

LT 2: Luottamushenkilöstö iän mukaan vuonna 2000 (%)15 – 24 v 25 – 34 v 35 – 44 v 45 – 54 v 55 – 60 v Yhteensä

Pääluottamusmiehet 0 18 25 41 16 100

Muut vars.

luottamusmiehet 1 7 37 42 13 100

Työsuojelu-

valtuutetut ja asiam. 1 16 28 41 14 100

Muut luottamusteht.

hoitajat 1 13 27 45 14 100

LIITE 1. TAULUKOITA

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:05107

108 - Edunvalvonnan etujoukko108 - Edunvalvonnan etujoukko

LT 3: Luottamushenkilöstö työpaikkakoon mukaan vuonna 2000 (%)1–9 h.| 10-29 h.| 30-99 h.|100-199 h.|200-499 h.| Yli 500 h.| Yhteensä

Pääluottamusmiehet 11 41 22 10 11 5 100

Muut varsinaiset

luottamusmiehet 15 20 24 12 17 12 100

Työsuojeluvalt. ja- asiam. 12 40 20 8 9 11 100

Muita luottamusteht.

omaavat 17 22 23 12 15 11 100

LT 4: Osallistunut Ay-liikkeen muualla järjestettyyn koulutukseensukupuolen mukaan (%)

naiset miehet

Pää/muu luottamusmies Osallistunut 2 vuoden aikana 38 35

Osallistunut aikaisemmin 24 30

Ei koskaan osallistunut 38 35

Muu luottamushenkilö Osallistunut 2 vuoden aikana 30 22



Osallistunut Ay-liikkeen opistoissa järjestettyyn koulutukseensukupuolen mukaan (%)

naiset miehet

Pää/muu luottamusmies Osallistunut 2 vuoden aikana 30 30



Muu luottamushenkilö Osallistunut 2 vuoden aikana 21 19



003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:05108


LT 5: Osallistunut opistokoulutukseen työpaikkatyypin mukaan (%)kahden vuoden aikana aikaisemmin yhteensä

Kehittyvä 66 34 100

Väli 61 39 100


Yhteensä 64 36 100

Osallistunut muuhun Ay-koulutukseenkahden vuoden aikana aikaisemmin yhteensä

Kehittyvä 71 29 100

Väli 71 29 100


Yhteensä 72 28 100

LT 7: Miten tärkeänä jäsenet pitävät erilaisten jäsenpalvelujen kehittämistä?(erittäin tärkeä -vastanneet %)

1995 2000



mies henkilöt

Ammattiyhdistyskoulutus 12 10 37 24

Yleissivistävä koulutus 15 17 19 19

Ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus 28 25 25 27

Oikeusaputoiminta 21 23 30 26

Työttömyyskassapalvelut 48 49 51 50

Liiton aluetoimistopalvelut 20 20 35 25

Liiton neuvonta- ja asiantuntijapalvelut 31 32 42 42

Lomatoiminta 12 14 15 16

Vakuutusturva 27 33 31 36

Liiton lehti 28 27 32 34

Erilaiset jäsenistölle suunnatut tapahtumat 10 13 22 19

Erilaiset ostoedut 15 18 13 16

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:05109


LT 6

: SA

K:l

aise

n ay

-liik

keen

tär

keim

mät

teh

tävä

t (%

)E

ritt

äin

tärk

eäM

elko

tär

keä

Ei

kovi

n tä

rkeä

Ei

lain

kaan

tär

keä

En

osaa

san

oa

Tais

tella

työ

ttöm

yytt

ä va

staa

n7

47

37

62

22

32

22

32

00

02

10

Puo

lust

aa t

yött

ömyy

stur

vaa

76

81

81

21

18

18

11

10

00

20

0

Var

mis

taa

mah

dolli

sim

man

kor

kea

palk

ka j

äsen

ille

32

28

30

46

50

54

16

21

14

20

14

11

Taso

itta

a su

uri-

ja

pien

itul

oist

en p

alkk

aero

ja5

55

85

83

53

73

76

44

10

03

11

Taso

itta

a na

iste

n ja

mie

sten

väl

isiä

pal

kkae

roja

57

56

61

32

36

34

77

41

00

31

1

Lyh

entä

ä ty

öaik

aa1

61

91

63

33

54

23

83

83

57

45

64

2

Par

anta

a ty

öym

päri

stöä

, työ

oloj

a ja

työ

suoj

elua

42

47

46

47

46

49

76

51

00

31

0

Keh

ittä

ä ty

ön s

isäl

töä

mie

lenk

iinto

isem

mak

si2

72

72

64

54

54

91

92

32

03

32

62

3

Tais

tella

osa

- ja

mää

räai

kais

tam

ista

vas

taan

53

66

59

32

27

31

84

71

02

63

1

Par

anta

a ko

ulut

us-,

jatk

o- j

a uu

dell

eenk

oul.

mah

d.3

53

43

94

85

34

91

11

19

10

15

22

Lis

ätä

osal

l.m

ahd.

om

an t

yön

kehi

ttäm

ises

sä2

73

03

24

95

15

01

61

71

52

01

62

2

Puo

lust

aa e

läke

-etu

ja j

a so

siaa

litur

vaa

71

75

76

24

24

21

31

30

01

20

0

Puo

lust

aa l

apsi

perh

eide

n to

imee

ntul

oa j

a pa

lvel

uita

57

54

62

32

37

30

76

51

22

41

1

Huo

leht

ia s

iitä

, ett

ä ve

rotu

s py

syy

koht

uulli

sell

a ta

soll

a70

69

74

23

24

22

45

21

12

21

0

Puo

lust

aa k

unna

n ja

val

tion

pal

velu

ita

35

39

41

39

37

38

15

19

15

41

27

44Muut luottamushenkilöt

Pää/muu luottamusmies

Kaikki

Muut luottamushenkilöt


Kaikki



Kaikki



Kaikki



Kaikki

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:05110


LT 8: Osaamisen tason riittävyys ja selviytyminen luottamusmiestehtävässätulevaisuudessa (%)

Teollisuus Yks.palvelut Julkiset Kaikki yht.

Tes-asioissatäysin riittävä 8 9 3 7

melko riittävä 56 49 53 54


melko riittämätön 9 17 21 13

täysin riittämätön 3 3 2 3

Talous- ja tuottavuusasioissatäysin riittävä 3 5 0 2





Työn organisointiasioissatäysin riittävä 8 15 3 9





Ay-liikkeen tavoitteissatäysin riittävä 11 14 3 10





Ihmissuhdeasioissatäysin riittävä 13 19 5 13





Atk:ssatäysin riittävä 8 9 10 8





003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:05111


LT 9: Luottamusmiestehtävän huonot puolet ja rasittavuus (%)Teollisuus Yks.palvelut Julkiset Kaikki yht.

Työnantajan kielteinen suhtautuminenei ole esiintynyt 23 36 43 30

olen kokenut rasittavaksi 40 40 34 39

en ole kokenut rasittavaksi 34 22 20 28

ei osaa sanoa 3 2 3 3

Työntekijöiden välinpitämättömyysei ole esiintynyt 19 26 10 18




Työntekijöiden ylimitoitetut odotuksetei ole esiintynyt 17 31 10 19




Epämääräinen toimenkuvaei ole esiintynyt 28 47 24 31




Yksinäisyys vaikeissa tilanteissaei ole esiintynyt 22 23 19 22




Raskas tehtävä oman työn ohellaei ole esiintynyt 16 28 10 17




Liiton odotuksetei ole esiintynyt 28 43 33 33




Heikentynyt ansiotasoei ole esiintynyt 47 55 43 48




Vapaa-ajan käyttö ay-tehtäviinei ole esiintynyt 18 26 14 19




003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:05112


LT 10: Parasta luottamusmiehenä olemisessa on… (%)Teollisuus Yks.palvelut Julkiset Kaikki yht.

Irtisanomissuojakoen erittäin tärkeäksi 28 25 21 25koen melko tärkeäksi 39 32 36 37en osaa sanoa 20 34 19 23koen melko merkityksettömäksi 4 4 3 4koen erittäin merkityksettömäksi 9 5 21 11Palkkauskoen erittäin tärkeäksi 8 11 9 9koen melko tärkeäksi 26 27 20 25en osaa sanoa 27 29 29 28koen melko merkityksettömäksi 9 11 17 11koen erittäin merkityksettömäksi 30 22 25 27Työtovereiden tunnustus ja tukikoen erittäin tärkeäksi 44 42 32 41koen melko tärkeäksi 44 40 48 44en osaa sanoa 4 2 10 5koen melko merkityksettömäksi 0 5 2 1koen erittäin merkityksettömäksi 8 11 8 9Yrityksen muiden luottamusmiesten tukikoen erittäin tärkeäksi 24 38 25 27koen melko tärkeäksi 43 35 49 43en osaa sanoa 5 4 9 6koen melko merkityksettömäksi 3 6 3 3koen erittäin merkityksettömäksi 25 17 14 21Saa asioita eteenpäinkoen erittäin tärkeäksi 45 44 34 42koen melko tärkeäksi 43 37 55 45en osaa sanoa 3 2 2 2koen melko merkityksettömäksi 1 2 0 1koen erittäin merkityksettömäksi 8 15 9 10Työnantajan kannustuskoen erittäin tärkeäksi 11 7 12 10koen melko tärkeäksi 24 33 27 26en osaa sanoa 18 11 15 16koen melko merkityksettömäksi 12 22 14 15koen erittäin merkityksettömäksi 35 27 32 33Liiton tukikoen erittäin tärkeäksi 44 61 41 47koen melko tärkeäksi 35 21 46 34en osaa sanoa 8 4 8 7koen melko merkityksettömäksi 1 4 0 2koen erittäin merkityksettömäksi 12 10 5 10Mahdollisuus kehittyä ja saada kontaktejakoen erittäin tärkeäksi 35 44 18 33koen melko tärkeäksi 45 39 49 45en osaa sanoa 5 5 13 7koen melko merkityksettömäksi 0 2 0 0koen erittäin merkityksettömäksi 15 10 20 15Näköalapaikka työelämään ja yhteiskuntaankoen erittäin tärkeäksi 32 37 37 34koen melko tärkeäksi 40 40 48 41en osaa sanoa 9 9 3 8koen melko merkityksettömäksi 2 3 0 2koen erittäin merkityksettömäksi 17 11 12 15

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:05113


LT 11: Luottamusmiehenä olemisen parhaista puolista tärkein (%)Teollisuus Yks.palvelut Julkiset Kaikki yht.

Irtisanomissuoja 12 9 9 10

Palkkaus 2 2 0 2

Työtovereiden tunnustus ja tuki 43 38 33 39

Yrityksen muiden luottamusmiesten tuki 3 4 3 3

Saa asioita eteenpäin 17 16 16 17

Työnantajan kannustus 0 4 3 2

Liiton tuki 10 13 16 12

Mahdollisuus kehittyä ja saada kontakteja 3 5 4 4

Näköalapaikka työelämään ja yhteiskuntaan 10 9 16 11

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:05114


LIITE 2. KYSELYTUTKIMUSLOMAKEKOKONAISUUDESSAAN

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:05115


003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:05116


003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:05117


003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:05118


003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:05119


003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:05120


003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:05121


003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:06122


003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:06123


003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:06124


003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:06125


003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:06126


LIITE 3. HAASTATTELUJEN RUNKO

Kuinka usein olet yleensä neuvotteluyhtey-dessä työnantajasi edustajan tai edustajienkanssa?- jokseenkin päivittäin- pari – kolme kertaa viikossa- muutaman kerran kuukaudessa- noin kerran kuukaudessa- muutaman kerran vuodessa- korkeintaan kerran – pari vuodessa- en ole neuvotteluyhteydessä kuin ehkä poik-

keuksellisesti

Mikä on työnantajasi vallitseva suhtautumis-tapa työehtosopimuksen soveltamiseen työ-paikallasi?

Miten työntekijäin neuvotteluasema suhteessatyönantajaan on ylipäänsä kehittynyt työpai-kallasi viime vuosien aikana?- työntekijäin neuvotteluasema on parantunut- en ole havainnut muutosta- neuvotteluasema on pikemminkin heiken-

tynyt

Hyvät ja huonot puolet

Alla on lista luottamustehtävän mahdollisistahuonoista puolista. Koetko jotain näistä rasit-tavaksi?- työnantajan kielteinen suhtautuminen- työntekijöiden välinpitämättömyys edunval-

vonnassa- työntekijöiden ylimitoitetut odotukset- epämääräinen toimenkuva- yksinäisyys vaikeissa tilanteissa

- raskas tehtävä yhä kiireisemmäksikäyvän oman työn ohella

- liiton odotukset- heikentynyt ansiotaso- vapaa-ajan käyttö ay-tehtäviin- jokin muu

Pahin takaiskuni/pettymykseni luot-tamusmiestehtävässä

Mikä on ollut parasta luottamusmie-henä olemisessa?

Esimerkiksi- irtisanomissuoja- palkkaus- työkavereiden tunnustus ja tuki- yrityksen muiden luottamismiesten

tuki- saa asioita eteenpäin- työnantajan kannustus- liiton tuki- mahdollisuus kehittyä ja saada kon-

takteja- näköalapaikka työelämään ja yh-

teiskuntaan- jokin muu

Paras saavutukseni luottamusmies-tehtävässä

Mitä liiton pitäisi tehdä luottamus-miehiä tukeakseen?

Odotuksiasi liitolle ja SAK:lle

003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:06127


003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:06128


003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:06129


003_130hax13384.p65 07.05.01, 9:06130

edunvalvonnan etujoukko

News & Politics