Eettistä elektroniikkaa?

Luonto-Liiton opas kulutuselektroniikan ihmisoikeus- ja ympäristökysymyksiin

2

Oppaan kirjoittaja: Reetta Kemppi

Julkaisijat: Luonto-Liitto ryAnnankatu 26 A, 5. krs00100 Helsinkipuh. 09-684 4420fax 09-684 44222info@luontoliitto.fiwww.luontoliitto.fi

ja FinnWatch/makeITfairwww.finnwatch.orgwww.makeitfair.fi

Tämä julkaisu on tuotettu Euroopan unionin tuella. Sen sisällöstävastaavat yksin Luonto-Liitto ja FinnWatch, eikä sen voida katsoaedustavan Euroopan unionin mielipiteitä.

Taitto ja kuvitus:Eero Astala

Painopaikka:Forssan Kirjapaino Oy, 2009

3

SisällysJohdanto 4Tarvetta vai turhuutta? 5Elektroniikan aineksia 6Metallin tutkimattomat tiet 8Kaivosten karut työolot 9Kaivostoiminta uhkaa ympäristöä 11Tehtaiden työmyyrät vailla oikeuksia 12Yritysten yhteiskuntavastuu –

hidas askel kohti parempaa 13Jaksatko kantaa ekologisen selkäreppusi? 14Valmistuksen ilmastovaikutus 16Kulutuselektroniikan myrkkycocktail 17Junallinen jätettä – mihin se katoaa? 18Ensin uudelleenkäyttö… 20…Ja lopuksi kierrätys 21Kodin sähkösyöpöt 22Verkon virtarohmut 23Näin säästät energiaa 24Käyttöikä lyhenee – kuormitus kasvaa 25Kohti pidempi-ikäisiä laitteita 26Ympäristö ykköseksi 28Reilua elektroniikkaa 29Kansalaisjärjestöjä ja kampanjoita 30Lähdeviitteet 31

Herään usein kännykän hä-

lytykseen. Koulumatkal-

la saatan kuunnella mp3-

soittimesta musiikkia.

Opinnoissa entistä suu-

rempi osa päivästäni kuluu tietokoneen

ääressä. Iltaisin chattailen netissä kave-

reideni kanssa, pelaan tietokonepelejä ja

katselen dvd-elokuvia. Tähän kaikkeen

tarvitsen monta elektroniikkalaitetta.

Kulutuselektroniikan kuten känny-

köiden ja tietokoneiden käyttö on kasva-

nut valtavasti viime vuosina. Laitteiden

elinkaari alkaa metallikaivoksista ja kul-

kee tehtaiden ja kauppojen kautta kotei-

himme. Tässä oppaassa kerrotaan, kuka

laitteet on tehnyt, millaisissa oloissa ja

mitä metalleja ne sisältävät.

Suomalaiset kuluttavat elektroniikkaa

enemmän kuin maapallon ihmiset keski-

määrin. Kulutuksen vaikutukset ulottuvat

maailman toiselle puolelle, sillä laitteet

valmistetaan ja tuotannon eri vaiheissa

syntyvät jätteet käsitellään usein kehitys-

maissa. Elektroniikan valmistukseen tar-

vitaan myös suuret määrät luonnonvaroja.

Siksi meidän on hyvä miettiä elektroniik-

kalaitteisiimme liittyvää kulutustamme.

Tässä oppaassa kerrotaan myös, kuin-

ka kulutuselektroniikkaan liittyviin ih-

misoikeus- ja ympäristökysymyksiin voi

vaikuttaa. Kuluttajalla on oikeus tehdä

ostovalintoja ja vaatia yrityksiltä entistä

vastuullisempaa toimintaa. Pienillä teoil-

la jokainen voi vaikuttaa siihen, millai-

sessa maailmassa elämme.

Johdanto

Maapallo ei kestä kulutus­tottumuksiamme. Jos jokai­nen maailmassa eläisi kuin suomalainen tarvitsisimme

neljä maapalloa.

4

5

Elämme joka päivä mainonnan ympäröimä-

nä niin kaupungilla kävellessämme, netis-

sä surffaillessamme kuin televisiota kat-

soessamme. Mainonnan tarkoituksena on

tuottaa kuluttajalle uusia tarpeita sekä luo-

da mielikuvia ja elämäntapaihanteita, jotka saisivat

kuluttamaan lisää.

Mainonnan avulla pyritään luomaan tuotteesta

vanhanaikainen, vaikka se ei vanha olisikaan. Myös

muodin ja elinympäristön vaatimukset asettavat pai-

neita uusien tuotteiden ostamiseen – jos omistat

upeita tavaroita kuten käheitä kännyköitä, sinusta pi-

detään.

Meidän ei tarvitse niellä pureksimatta kaikkea,

mitä suuryritykset mainonnan avulla meille tuput-

tavat. Onnellisuus, tyytyväisyys tai ystävyys ei löydy

kaupan hyllyltä, vaikka meille niin väitettäisiin.

Tarvetta vai turhuutta?

Mielikuvamaailman luominen maksaa maltaita Mediamainontaan käytettiin Suomessa vuonna 2008 yli 1,5 miljardia euroa1 eli kaksinkertai-nen määrä Suomen valtion kehi-tysyhteistyömäärärahoihin ver-rattuna.2 Entäpä jos yritykset ohjaisivat osan mainosrahois-taan niiden tuotteita valmistavil-le kehitysmaiden alipalkatuille työntekijöille?

Pohdittavaksi:Minkä elektroniikkalaitteen ostit viimeksi? Miksi? • Tarvitsetko uuden känny­kän, jos siinä on uusi peli, näyttö tai kameratoiminto? • Mitä tietokone sinul­le merkitsee? Ystäviä, viihdettä, työskentelyvälinettä? • Kuinka kauan käytät elektroniikkalaitteita päivässä? Voisitko vähentää aikaa? • Jos sulkisit tieto­koneesi tunniksi, mitä voisit tehdä sen aikaa? • Kysy mummoltasi, miten en­nen pärjättiin ilman kännyköitä ja tietokoneita. • Mieti, mitä mainostetaan mainoksessa, jonka näet seuraavan kerran. Mihin siinä koitetaan vedota? Onko tuote tarpeellinen? Entä pitkäikäinen?

Suurin osa kännyköistä, läppäreistä ja pe-

likonsoleista valmistetaan kehitysmais-

sa, joissa työvoima on halpaa. Kehitysmais-

ta saadaan myös suurin osa elektroniikassa

tarvittavista raaka-aineista.

Kännykät, läppärit, mp3-soittimet, webbikamerat

ja pelikonsolit tarvitsevat toimiakseen jopa kolmea-

kymmentä eri metallia.3 Koska kulutuselektroniikan

myynti kasvaa vauhdilla, myös entistä suurempi osa

maailman metalleista päätyy elektroniikkateollisuu-

den tarpeisiin.

Esimerkiksi:

Elektroniikan aineksia

•lähes puolet maailman tinasta kuluu piirilevyjen

juotteisiin

•neljännes koboltista käytetään kannettavien lait-

teiden kuten kännyköiden ja läppäreiden akkui-

hin4

6

Mistä kännykkä on tehty?

Muovi 45%

Lasi ja keramiikka 10%

Metalli-seokset 33%Kuparin, raudan ja alumiinin seoksia

Akun metallit ja mineraalit 9%Koboltti, litium, grafiitti

Arvometallit 0,11% Kulta, hopea, palladium, platina

Muuta 1,9%Tina 1%

Lähde: Nokia www.nokia.com

7

Esimerkkejä kulutuselektroniikassa käytetyistä metalleis-ta ja niiden käyttökohteista.

Alumiini [Al] elektroniikkalaitteiden pinnat ja johdotBeryllium [Be] liittimet ja piirilevytGallium [Ga] kännyköiden näppäimistön valaistus ja ka-meroiden salamavalotIndium [In] litteänäytöt ja virtapiiritKoboltti [Co] kännyköiden, läppäreiden ja digikameroi-den akutKulta [Au] liittimet ja piirilevyjen koskettimetKupari [Cu] liittimet, sirut ja tietokoneiden monitoritNikkeli [Ni] elektroniikkalaitteiden akut ja tietokoneiden kovalevytPalladium [Pd] keraamiset kondensaattorit, liittimetPlatina [Pt] läppäreiden ja televisioiden litteänäytöt, tie-tokoneiden kovalevytTantaali [Ta] kännyköiden, digikameroiden ja läppärei-den kondensaattoritTina [Sn] piirilevyjen juotteet

Tuttua kemiantunnilta?

8

Metallien reitit elektro-

niikkalaitteiden ainek-

siksi ovat monimut-

kaiset ja monille

tuntemattomat. Kai-

voksesta louhittu malmi jalostetaan en-

sin metalliksi. Rikastamot ja sulatta-

mot sijaitsevat kaivoksen yhteydessä

tai hyvinkin kaukana. Esimerkiksi Af-

rikan kaivosten raakamalmi jalostetaan

usein Euroopassa tai Aasiassa. Osan ja-

lostetusta metallista myyvät sellaisenaan

eteenpäin metallipörssit, kauppayhtiöt ja

agentit. Niiden asiakaskunnasta on kui-

tenkin erittäin vaikeaa saada tietoa.

Metallin tutkimattomat tiet

Osa metalleista kuljetetaan tuottajilta

suoraan materiaali- ja kemikaalivalmis-

tajille. Ne prosessoivat metalleista erilai-

sia jauheita, lankoja ja kemikaaleja, jot-

ka myydään elektroniikan rakennusosien

eli komponenttien valmistajille. Kom-

ponenttivalmistajat puolestaan myyvät

tuotteensa laitteita valmistaville yhtiöil-

le. Toisinaan tämäkin ketju voi olla vielä

monimutkaisempi. 5

kaivos

rikastamo,sulattamo

metallipörssit,kauppayhtiöt,

agentit

materiaali-ja kemikaali-valmistajat

komponenttienvalmistajat

laitteitamyyvätyhtiöt

Kaivosten karut työolotLapsia töissä Katangan kaivoksilla.

9

Monet kehitysmaat ovat

riippuvaisia kaivosteol-

lisuutensa tuotoista ja

monikansallisten yhti-

öiden investoinneista.

Raaka-aineita louhitaan usein hinnalla

millä hyvänsä.

Maailman koboltista yli puolet tulee

Sambian ja Kongon demokraattisen tasa-

vallan niin sanotulta kuparivyöhykkeel-

tä. Kobolttia louhivat näissä maissa niin

suuryhtiöt kuin pienkaivajat. Kaivosten

työolot ovat usein huonot. Köyhyys pa-

kottaa ihmiset työskentelemään vaaralli-

sissa oloissa. Työntekijät altistuvat muun

muassa silmiä ärsyttävälle ja keuhkoja

vahingoittavalle mineraalipölylle.

Kobolttia kaivetaan paljolti lapsityö-

voiman avulla. Kongon Katanga-maa-

kunnan kaivoksissa työskentelee arvi-

olta jopa 50 000 lasta, joista nuorimmat

ovat 7-vuotiaita. Myös työpäivät venyvät

pitkiksi. Esimerkiksi kongolaiset tinan-

kaivajat saattavat viettää parikin päivää

kaivostunneleissa näkemättä päivänva-

loa.

Työn vaaroista huolimatta suuri osa

kaivostyöntekijöistä, aikuisista tai lap-

palani m

ohan

10

Case KongoVaikka Kongon demokraatti-nen tasavalta on luonnonvaroil-taan yksi rikkaimmista mais-ta, lukeutuvat sen kansalaiset maailman köyhimpiin. YK:n ke-hitysohjelman UNDP:n inhimil-lisen kehityksen asteikolla maa sijoittui vuonna 2008 kolman-neksi alimmalle sijalle.7 Elektroniikkalaitteissa käy-tettävän tinan ja tantaalin lou-hinnasta saaduilla tuloilla on rahoitettu ja rahoitetaan edel-leen itäisen Kongon vuosia kes-tänyttä sisällissotaa. Sotilas- ja sissiryhmät valvovat kaivoksia ja kauppareittejä ja anastavat osan kaivannaisista aseosto-ja varten. Kongon konfliktissa ihmisiä on menehtynyt jo Suo-men väkiluvun verran.8

sista, ei pysty turvaamaan palkallaan

perheelleen toimeentuloa. Pienkaivajat

tienaavat usein vain muutaman euron

päivässä riippumatta siitä, mitä mine-

raalia he louhivat.

Kaivosteollisuuteen liittyy myös mui-

ta ongelmia. Etelä-Afrikassa moni on me-

nettänyt kotinsa ja peltonsa, kun suuryh-

tiöt ovat pakkosiirtäneet kokonaisia kyliä

platinakaivostensa tieltä. Pakkosiirretyt

joutuvat usein elämään ilman kunnollis-

ta korvausta, asumusta ja työtä.6

palani m

ohan

11

Elektroniikkalaitteissa käytet-

tyjen kullan ja kuparin lou-

himisessa syntyvästä jäteki-

vestä voi liueta ympäristöön

myrkyllisiä raskasmetalleja.

Ne kulkeutuvat veteen, kasveihin ja eläi-

miin ja voivat aiheuttaa ihmisille ihosai-

rauksia ja syöpää.

Myös osa kobolttiyhtiöistä päästää jä-

tevetensä suoraan jokiin haitaten maan-

viljelyä alueella.

Tinahiekan kaivuu merenpohjasta on

puolestaan tuhonnut joidenkin arvioiden

mukaan kolmasosan Indonesian tinasaar-

ten, Bankan ja Belitungin, koralleista.9

Kehitysmailla ei ole riittävää lainsää-

däntöä ja voimavaroja valvontaan haitto-

jen kontrolloimiseksi. Elektroniikkate-

ollisuuden tulisikin varmistaa, että sen

käyttämät raaka-aineet on valmistettu

kestävästi ihmistä ja luontoa kunnioit-

taen.

Avolouhokset jättävät pysyvän arvenSuuri osa kaivostoiminnasta tapahtuu avo-louhoksissa, koska niissä työskentely on yri-tyksille halvempaa kuin maanalaisissa tun-neleissa. Avolouhokset muokkaavat alueen ympäristöä peruuttamattomasti. Niiden ym-päristövaikutuksiin lukeutuvat metsäkadot, pohja- ja pintavesien saastuminen ja virtauk-sien muuttuminen.

reinh

ard jahn

päivi pöyhön

en

Kaivostoiminta uhkaa ympäristöä

12

Elektroniikka-alan suuryhtiöt

eivät useinkaan valmista itse

tuotteitaan, vaan ovat ulkois-

taneet tuotantonsa alihankki-

joille. Nämä hoitavat merkki-

yhtiöiden puolesta eri osien valmistuksen

sekä laitteiden kokoamisen. Elektroniik-

kateollisuuden alihankintaketjut ovat pit-

kiä, ja yhtä tuotetta voidaan valmistaa

kymmenissä eri tehtaissa pieni osa ker-

rallaan.

Elektroniikkatehtaat ovat siirtyneet

halvan työvoiman maihin, joissa työ- ja

ihmisoikeuksia rikotaan räikeästi. Esi-

merkiksi Kiinassa, Filippiineillä, Mek-

sikossa ja Thaimaassa elektroniikka-

työläiset tekevät 11–12-tuntisia päiviä

pahimmillaan ilman viikottaista vapaa-

päivää. Kuukausipalkat riittävät juuri ja

juuri elämiseen, jos kotina on kymmenen

hengen asuntolahuone ilman yksityi-

syyttä. Elektroniikkatehtaat eivät yleen-

sä maksa työntekijöilleen lainsäädännön

määrittämää minimipalkkaa enempää.10

Tehtaiden työmyyrät vailla oikeuksia

Kiinassa lainsäädännön asettamien

ylityörajojen rikkominen on enemmän

sääntö kuin poikkeus. Maassa tehdään

suomalaisiin verrattuna lähes kaksin-

kertainen määrä työtunteja, kun ylitöitä

paiskitaan usein 100–150 tuntia kuussa.

Silti palkkaa saatetaan maksaa vain hie-

man yli 100 euroa, hiljaisena kautena tä-

täkin vähemmän.11

Kovasta työtahdista huolimatta työn-

tekijöitä sakotetaan väsymyksestä ja

virheistä, eikä työturvallisuuskaan ole

parhaasta päästä. Pääosa kiinalaisista

elektroniikkatyöläisistä on nuoria naisia

ja maan sisäisiä siirtotyöläisiä – hiljaisia

työmyyriä.

Monissa maissa ei ole kehittynyt-

tä ammattiyhdistystoimintaa, joka puo-

lustaisi työntekijöiden oikeuksia, tai sel-

laista ei sallita. Esimerkiksi kiinalaisissa

tehtaissa vapaat ammattiyhdistykset on

kielletty.

Pohdittavaksi:Kysy kännykkäkauppiaaltasi puheli­mesi alkuperästä. Osaako myyjä ker­toa, missä kännykkäsi on tehty tai mistä sen osat tulevat?

sacom

13

Yritysten yhteiskuntavastuu – hidas askel kohti parempaa

Yritysten toimintaa säätelee pää-

asiassa kansallinen lainsää-

däntö. Lisäksi monilla suurilla

elektroniikkayhtiöillä on eetti-

set toimintaohjeet, joissa esi-

merkiksi kielletään lapsityövoiman käyt-

tö, määritellään ylityön tuntirajat ja

luvataan ammattiyhdistystoiminnan to-

teutuminen usein koko tuotantoketjussa.

Yritysten omien sanojen mukaan niiden

tuotteet ovatkin eettisiä.

Elektroniikkayhtiöt tietävät melko

hyvin, mitä niiden omissa tehtaissa ta-

pahtuu, mutta koko alihankintaketjun

syövereihin niiden valvonta ei ulotu. Jos

alihankkijoihin kiinnitetään huomiota,

se tapahtuu yleensä ketjun ensimmäises-

sä portaassa eli laitteiden kokoonpano-

tehtaissa. Yhtiöiden suorittamista tar-

kastuksista huolimatta ongelmat eivät

useinkaan korjaannu.

Elektroniikka-alan suuryhtiöillä on

valtaa ja mahdollisuuksia vaikuttaa nii-

den tuotteita valmistavien ihmisten oloi-

hin. Yritysten tulisi kantaa vastuunsa lu-

paustensa mukaisesti ja parantaa työ- ja

ympäristöoloja koko tuotantoketjussa.

Vasta viime aikoina on alettu puhua myös

laitteissa käytettävien metallien jäljittä-

misestä kaivostasolle asti. Aikaa ei kui-

tenkaan ole hukattavaksi.

Kuluttajana voit vaikuttaa suuryhti-

öihin, sillä ne ovat riippuvaisia tuottei-

densa menekistä. Sinulla on oikeus tie-

tää, missä ja millaisissa oloissa laitteesi

ja sen osat on valmistettu. Seuraavan ker-

ran elektroniikkaa ostaessasi voit pyytää

myyjää kertomaan merkkiyhtiölle, että

tahdot oikeudenmukaisesti tuotettua ta-

varaa.

Kannattaa myös pohtia, olemmeko

valmiita maksamaan laitteistamme hie-

man enemmän. Jos niiden hintoja ei pol-

jettaisi niin alas, saattaisivat kaivos- ja

tehdastyöläiset saada työstään kohtuulli-

sen korvauksen.

Lähetä nettikortti suuryritykselleElektroniikka-alan suuryhtiöt eivät ole jättimäisiä mörköjä, joihin ei voi vaikuttaa. Voit vaatia kännykkäteh-taiden työolojen parantamista esi-merkiksi lähettämällä elektronisen postikortin kännykkäsi valmistaneel-le matkapuhelinyhtiölle osoitteessa www.makeitfair.fi.

14

Ekologinen selkäreppuEkologinen selkäreppu kertoo kiloina sen materiaalimäärän, jonka tavaroiden ja palvelujen tuotanto, käyttö ja jätehuolto ovat kuluttaneet jossakin vaiheessa jos-sakin päin maailmaa. Reppu sisältää maata, ilmaa, vettä ja kasvi- ja eläinkunnan tuotteita. Mitä kevyempi reppu on, sitä vähemmän luonnonvaroja on tuhlaantu-nut.

naa 40 tonnia vuodessa, eli kahden ison

rekan verran.

Kodin elektroniikkalaitteiden selkä-

reppu painaa yhteensä 10 tonnia.12 Kän-

nykän reppu, noin 118 kiloa, onkin usein

painavampi kuin omistajansa.13 Elektro-

niikan ekologinen selkäreppu on raskas,

koska kaivannaisista syntyy tonnikau-

palla jätekiveä. Kulta painaa repun metal-

leista kaikista eniten. Kaivoksessa syn-

Luonnonvarojen käyttö kasvaa

jatkuvasti. Samalla kasvavat jä-

temäärät. Osa metalleista voi

loppua vielä omana elinaika-

namme, jos kulutus jatkuu ny-

kyisellä vauhdilla.

Luonnonvarojen kulutusta voi mitata

ekologisen selkärepun avulla. Keskiverto-

suomalaisen ekologinen selkäreppu pai-

Jaksatko kantaa ekologisen selkäreppusi?

15

Yhden tietokoneen valmistaminen kuluttaa sarvikuonon painon verran luonnonvaroja. Lähde: makeITfair.

litraa vettä kg fossiilisia polttoaineitakg kemikaaleja

tyy ainakin 100 kiloa jätettä, jotta yhden

kännykän piirilevyyn saadaan sen tarvit-

sema pienenpieni kultahippunen.14

Elektroniikan ekologista selkäreppua

voidaan osittain keventää kierrättämäl-

lä. Suomessa vuosittain myydyistä mat-

kapuhelimista voisi saada kierrättämällä

talteen noin 30 kiloa kultaa.15 Tämä mää-

rä riittäisi satoihin tuhansiin uusiin pii-

rilevyihin.16

Elektroniikka- ja sähkölaitteiden val-

mistus kuluttaa enemmän luonnonvaroja

kuin laitteiden käyttö. Siksi on usein pa-

rempi käyttää samaa laitetta pidempään

ja korjauttaa se, kuin vaihtaa vähemmän

energiaa kuluttavaan uudempaan mal-

liin.

1 500240+ 22

= 1,8 tonnia > sarvikuonon paino

(= määrä, jonka ihminen tarvitsee kuukaudessa Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan)

16

Valmistuksen ilmastovaikutus

Elektroniikan valmistuksessa,

muun muassa kaivostoimin-

nan ja kuljetusten yhteydessä,

syntyy myös kasvihuonekaa-

supäästöjä. Esimerkiksi yhden

tietokoneen valmistus kuluttaa energi-

aa 5 300 kilowattituntia eli saman verran

kuin sähkösaunan lämmittäminen kaksi

kertaa viikossa seitsemän vuoden ajan.17

Elektroniikkalaitteiden raaka-aineet

ja komponentit ovat usein kiertäneet pa-

rin maanosan verran maapalloa, ennen

kuin valmis tuote tulee Suomen kaup-

poihin. On myös mahdollista, että niistä

syntyvät jätteet kuljetetaan uudelleen toi-

selle puolelle maapalloa.

Myös kasvihuonekaasupäästöjä voi-

daan vähentää kierrättämällä. Esimerkik-

si platinaryhmän metallien talteenotto ja

kierrätys aiheuttaa yli 90 prosenttia vä-

hemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin

niiden kaivuu ja rikastus. Parasta ympä-

ristölle olisi tietenkin käyttää samaa lai-

tetta mahdollisimman pitkään.

17

Kulutuselektroniikka sisältää

monia myrkyllisiä aineita,

jotka voivat aiheuttaa vaka-

via terveyshaittoja niitä kä-

sitteleville työntekijöille ja

ympäristölle. Näiden aineiden käyttöä on

pyritty rajoittamaan sekä lainsäädännön

avulla että vapaaehtoisesti. Moni elekt-

roniikka-alan suuryhtiö onkin vähen-

tänyt myrkyllisten aineiden, kuten elo-

hopean ja lyijyn, käyttöä laitteissaan tai

lopettanut sen. Kaikkien vaarallisten ai-

Kulutuselektroniikan myrkkycocktail

neiden poistaminen ei ole kuitenkaan yk-

sinkertaista. Laitteissa käytetään yhä esi-

merkiksi myrkyllisiä palonestoaineita.

Suomessa elektroniikkajäte määritel-

lään ongelmajätteeksi. Se käsitellään län-

simaissa yleensä valvotuissa oloissa. Osa

elektroniikkajätteestä kuljetetaan kuiten-

kin määräysten vastaisesti kehitysmai-

hin, joissa jäte käsitellään usein ilman

suojaimia. Työtä tekevät myös lapset,

joille myrkyille altistuminen on erityisen

vaarallista.

18

Elektroniikkajäte on ongel-

majätettä, jonka käsittely on

maailmanlaajuinen ongelma.

Jos vuosittain tuotetut elektro-

niikkajätesäiliöt sullottaisiin

junaan, sen vaunut kiertäisivät maapal-

lon ympäri.18 Jätemäärä kasvaa kasvamis-

taan, kun uusia laitteita hankitaan kiih-

tyvällä vauhdilla: Kännyköitä myydään

tällä hetkellä yli miljardi vuodessa.19

Muutamassa vuodessa maailmassa arvi-

Junallinen jätettä – mihin se katoaa?

oidaan otettavan käyttöön satoja miljoo-

nia tietokoneita.20

Jopa tarkoin kontrolloidun Euroopan

unionin alueella kolme neljännestä säh-

kö- ja elektroniikkaromusta katoaa jäljit-

tämättömiin.21 Osa jätteestä päätyy EU-

säännösten vastaisesti kehitysmaihin

kuten Kiinaan ja Ghanaan, missä sitä pu-

retaan tai poltetaan usein koko perheen

voimin vaarallisissa oloissa. Purkajien li-

säksi jätekylien muutkin asukkaat altis-

KierrätysKierrätys tarkoittaa jätemate-riaalin käyttöä uuden tuotteen valmistuksessa. Kierrätykses-sä jäte muokataan, käsitellään tai prosessoidaan toiseen muo-toon. Tyypillisiä kierrätettäviä materiaaleja ovat rauta- ja te-räsromu, alumiinitölkit, lasipul-lot, paperi, pahvi, puu ja muovi. Esimerkiksi jotkut kännykän-kuoret valmistetaan nykyisin kierrätysmuovista. Kierrätys-kelpoisiksi katsotut tuotteet tunnistaa kierrätysmerkistä.

19

tuvat vaarallisille aineille. Esimerkiksi

johdoissa käytetyn PVC-muovin poltta-

minen vapauttaa ilmaan supermyrkkyjä,

dioksiineja.

Käytöstä poistuneita elektroniikka-

laitteita ei saa heittää tavallisten roski-

en sekaan. Kuluttajan vastuulle jää toi-

mittaa laite keräykseen, josta se ohjataan

jatkokäsittelyyn. Erilaiset keräyspisteet,

jäteasemat ja kierrätyskeskukset vastaan-

ottavat sähkö- ja elektroniikkaromua ve-

loituksetta.

Muutamilla laitevalmistajilla on käy-

tössään maksulliset käytettyjen laittei-

den noutopalvelut, joista löytyy tietoa

firmojen nettisivuilta. Lisäksi joissakin

kaupoissa samanmerkkisestä uudesta

laitteesta voi saada alennuksen, kun tuo

vanhan kierrätykseen. Kaupat vastaanot-

tavat usein myös vanhat paristot ja pien-

akut.

Missä on lähin keräyspisteesi?Lähin sähkö- ja elektroniikka-romun (SER)-keräyspiste löytyy kuntien jätelaitosten ja tuottaja-yhteisöjen yhteisestä, koko Suo-men kattavasta hakupalvelusta: www.kierratys.info. Käyttökelpoi-nen tavara kannattaa viedä lähim-pään kierrätyskeskukseen, jotta se saadaan uudelleenkäyttöön.

EU vaatii jätteen hyötykäyttöäNykyinen EU-lainsäädäntö velvoittaa maahantuojia ja val-mistajia hoitamaan sähkö- ja elektroniikkaromun kerä-yksen, uudelleenkäytön ja kierrätyksen. Suomessa elekt-roniikkalaitteiden valmistajat, maahantuojat ja omalla tuotemerkillä laitteita myyvät yhtiöt ovat hoitaneet vel-voitteensa liittymällä tuottajayhteisöön, joka kilpailuttaa keräys-, kierrätys- ja jätehuoltopalvelut sekä tekee niistä sopimukset kuntien ja alan yritysten kanssa. Lainsäädän-tö nostaa uudelleenkäytön ensisijaiseksi tavoitteeksi kier-rätyksen edelle.

20

Pohdittavaksi:Tiedätkö, missä on lähin kierrätyskeskuksesi? • Löytyykö kodistasi elektro­niikkalaitteita, jotka voisi viedä kierrätyskeskukseen? • Mieti, voisitko ostaa käytetyn laitteen, vaikkei uuden tuotteen hinta päätä huimaisikaan? • Tes­taa, löydätkö netistä käytettyjä elektroniikkalaitteita myyvän liikkeen tai si­vuston.

Kun kuluttaja on vienyt käy-

tetyn laitteensa keräykseen,

jätteenkäsittelijä päättää,

kunnostetaanko laite käy-

tettäväksi uudelleen vai pu-

retaanko se kierrätettäväksi. Uudelleen-

käyttöön voi soveltua koko laite tai sen

osat.

Lainsäädännön ensisijaisena tavoit-

teena on uudelleenkäyttö, vasta sitten

tulee kierrätys materiaalina. Suomes-

sa vain murto-osa käytöstä poistuneista

elektroniikkalaitteista päätyy uudelleen-

käytettäväksi. Moni käytettyjä laitteita

kunnostava ja myyvä taho ei saa käsiin-

sä käyttökelpoisia laitteita kaikilta tuot-

tajayhteisöiltä niin paljon kuin voisi hyö-

dyntää.

Käytettyjen laitteiden tarjontaa tulisi

parantaa, jotta kuluttaja voisi valita hel-

pommin, ostaako hän käytetyn vai uuden

Ensin uudelleenkäyttö…

laitteen. Myös tietoa käytettyjen laittei-

den myyjistä ja myymälöistä tulisi lisätä.

Parhaiten laite saadaan uudelleen-

käyttöön, kun se toimitetaan suoraan

käytettyjen laitteiden kunnostajalle tai

myyjälle kuten kierrätyskeskukselle heti

käytön lopettamisen jälkeen. Samalla pi-

tää tuoda myös siihen kuuluvat johdot ja

lisävarusteet. Sekä kuluttajan että keräys-

tä hoitavien yritysten tulee käsitellä lait-

teita varovasti.

Käytettyjä laitteita voi myös ostaa esi-

merkiksi kierrätysmyymälöistä tai -kes-

kuksista, jotka usein myös vastaanottavat

ja kunnostavat niitä. Myös internetissä

on verkkokauppoja ja keskustelufooru-

meita, joilla myydään käytettyjä laitteita.

Muutama myyjä käyttää ReUse IT -laatu-

merkintää takuuna asianmukaisesta tar-

kastuksesta ja korjauksesta.

21

Jos laite tai sen osat eivät so-

vellu uudelleenkäytettäviksi,

niistä otetaan talteen hyödyl-

liset materiaalit teollisuuden

raaka-aineiksi tai energian-

tuotantoon. Esimerkiksi tietokoneromun

alumiinista valmistetaan kännyköiden

häiriösuojauksia. Euroopan parhaat kier-

rätyslaitokset erottavat elektroniikkaro-

musta 17 eri metallia ja hyödyntävät jopa

95 prosenttia jätemateriaalista.22 Niissä

käsitellään myös osa Suomessa syntyväs-

tä jätteestä.

Esimerkiksi matkapuhelimen mate-

riaalista suurin osa voidaan ottaa talteen

ja käyttää uudelleen. Tällä hetkellä vain

…ja lopuksi kierrätys

pieni osa maailman kännyköistä päätyy

kierrätykseen. Kaikki kännykät kierrät-

tämällä kasvihuonepäästöt vähenisivät

yhtä paljon kuin poistamalla neljä mil-

joonaa autoa liikenteestä.23

Myös Suomessa suuri osa käytös-

tä poistuneista kännyköistä makaa pöy-

tälaatikoissa. Vain noin neljä prosenttia

kännykänomistajista kierrättää vanhat

puhelimensa. Jos kaikki Suomessa vuo-

sittain myydyt kaksi miljoonaa kännyk-

kää kierrätettäisiin käytön päätyttyä, saa-

taisiin talteen:

• 30 kiloa kultaa

• 600 kiloa hopeaa

• 20 tonnia kuparia

• runsaasti muovia 24

Kodin piilevät energiavarkaatTiesitkö, että•Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden val-miustiloihin uppoaa helposti tun-tuvia osuuksia kodin sähkönkulu-tuksesta, mikäli laitteiden virtaa ei kytketä katkaisimesta pois tai töpse-liä irroteta pistorasiasta.•Pöytätietokone ja pelikonsoli ovat suurimpia sähkönsyöjiä.

•Pistorasiaan unohdettu kännykän la-turi saattaa kuluttaa suurimman osan kännykän käyttöön menevästä ener-giasta.28

22

Kotona voivat olla päällä sa-

manaikaisesti kotiteatteri,

pelikonsoli ja tietokone. Pis-

torasioissa saatetaan lada-

ta myös läppärin ja känny-

kän akkuja. Kulutuselektroniikan osuus

kodin energiankulutuksesta onkin kas-

vanut viime vuosina laitteiden lisäänty-

misen myötä. Tietokoneet ja viihde-elekt-

roniikka saattavat syödä viidenneksen

kodin sähkönkäytöstä.25 Osuus vaihtelee

Kodin sähkösyöpöt

talotyypin, laitevarustuksen ja asukkai-

den määrän mukaan.

Esimerkiksi pelikonsolit ovat pahim-

millaan melkoisia sähkösyöppöjä. Pa-

rin tunnin peli päivässä voi viedä sähköä

yhtä paljon kuin jääkaappi keskimäärin.26

Myös konsolimallien energiankulutuk-

sessa on tuntuvia eroja. Yksi konsolimal-

li saattaa kuluttaa sähköä virransäästöti-

lassakin lähes kymmenkertaisesti toista

enemmän.27

Pidempi ikä tietokoneelleKäyttöjärjestelmän valinta vaikuttaa merkittävästi niin tietokoneen käyttöikään kuin energiankulutukseenkin. Osa uusista käyttöjärjestelmäversioista vaatii enemmän tehoa kuin pari vuotta vanha kone pystyy tarjoamaan, jolloin käyttäjän pitäisi ostaa uusi en-tistä tehokkaampi masiina aina muutaman vuoden välein. Toisaalta avoimen lähdekoo-din käyttöjärjestelmät kuten Linux mahdollistavat vanhojenkin koneiden toiminnan.

23

Tietokoneen käytön koko ener-

giankulutus ei näy omassa säh-

kölaskussasi. Ilmaisia hakuko-

nepalveluita nettiin tuottavat

yhtiöt omaavat valtavan pal-

velinkapasiteetin, joka kuluttaa hurjasti

energiaa. Hakukoneet helpottavat päivit-

täistä elämää, mutta esimerkiksi kahteen

Google-hakuun kuluu yhtä paljon energi-

aa kuin teeveden keittämiseen kattilas-

sa.29

Verkon virtarohmut

Virtuaalitodellisuus voi temmata tun-

tikausiksi muihin maailmoihin, mutta

joskus bittimaailma vie enemmän sähköä

kuin elämä todellisuudessa. On laskettu,

että Second Lifen Avatar-virtuaalihenki-

lö kuluttaa saman verran energiaa kuin

todellinen ihminen keskimäärin.30 Köy-

himmissä Afrikan maissa ihminen ku-

luttaa siis kymmeniä kertoja vähemmän

sähköä kuin yksi Avatar.31

24

Kulutuselektroniikkalaitteil-

le ei ole olemassa pakollis-

ta energiamerkintää toisin

kuin pesukoneille ja jääkaa-

peille. Kuluttajalla tulisi kui-

Näin säästät energiaa

Voit testata energian­kulutustasi erilaisissa verkkopalveluissa ja ­sivustoilla, esimer­

kiksi osoitteessa www.energianeuvoja.fi

tenkin olla mahdollisuus valita mahdolli-

simman energiatehokas ja kestävä laite.

Esimerkiksi ohjelmistopäivityksiä, jot-

ka pakottavat kuluttajan ostamaan uuden

laitteen, tulee voida vastustaa.

Pohdittavaksi:Kuinka kauan pidät tietokonetta päällä päivittäin? • Onko koneesi päällä vain silloin, kun käytät sitä? • Kuinka monta kertaa päiväs­sä käytät hakukonetta? • Voitko vähentää energiankulutustasi?

25

Voit säästää energiaa harkitsemalla tarkkaan, millaisen

laitteen ostat.

•Kysy myyjältä laitteen energiankulutuksesta ja virransäästö-

mahdollisuuksista.

•Kun pöytätietokoneesi on käynnistynyt viimeisen kerran,

vaihda se mieluummin läppäriin, joka kuluttaa moninkertai-

sesti vähemmän sähköä.

•Pöytäkoneissa vanhemmat keskusyksiköt vievät vähemmän

sähköä kuin uudet suurempia tehoja vaativat.

•Valitse myös mieluummin tuumakokoa pienempi ja tällöin

vähemmän energiaa kuluttava näyttö tai televisio.

Hillitse myös sähkönkulutusta laitteita käyttäessäsi.

•Tietokoneet ja muut laitteet kannattaa aina sammuttaa virta-

napista käytön jälkeen.

•Muista sammuttaa myös näyttö.

•Jos laite on päällä, kannattaa hyödyntää virransäästötiloja

kuten näytönsäästäjää.

•Muistathan, ettei kaikista laitteista saa virtaa pois virta-

napista. Tällöin kätevää on kytkeä laitteet jatkojohtoon, jos-

sa on virtakatkaisin. Näin saat sammutettua virran kaikista

laitteista yhtä nappia painamalla, eikä töpseleitä tarvitse kis-

koa seinistä.

26

Käyttöikä lyhenee – kuormitus kasvaa

Vaihdamme elektroniikkalait-

teemme uusiin entistä nope-

ammin, mikä lisää huomatta-

vasti ympäristökuormitusta.

Esimerkiksi länsimaissa tie-

tokoneen käyttöikä on pudonnut vuosi-

en 1997–2005 välillä kuudesta vuodesta

kahteen.32 Monen laitevalmistajan mu-

kaan tietokoneen pitäisi toimia kuiten-

kin noin seitsemän vuotta. Käyttöiän ly-

henemiseen on kaksi syytä: Joko tuotteet

hajoavat aikaisemmin tai markkinat hou-

kuttelevat kuluttajan vaihtamaan laitteen

uuteen.

Kuluttajat vaihtavat laitteen usein uu-

teen ennen sen takuuajan umpeutumista.

Esimerkiksi tavallisimpien läppäreiden

takuuaika on kolmisen vuotta ja känny-

köiden kaksi vuotta. Yli kolmasosa suo-

malaisista kännykän ostajista vaihtaakin

puhelimensa uuteen alle kahdessa vuo-

dessa.33

Jos laite hajoaa takuuajan jälkeen, ei

kuluttaja välttämättä ole vastuussa sen

korjauskustannuksista.

Suomessa ostajalla on oikeus odot-

taa laitteensa kestävän realistisen ajan.

Takuuajan päätyttyä voi siis vielä vedo-

ta kestoikään. Kuluttajansuojan mukaan

kalliimman laitteen voidaan myös olettaa

kestävän halvempia malleja pidempään.

Vastuullisen kuluttajan

kolme koota:

• Korjauta

Pohdittavaksi:Tiedätkö, miten pitkään kännykkäsi pitäisi kestää? • Kuinka usein hankit uuden kännykän tai tietokoneen? Miksi? • Tiedätkö, missä voit korjauttaa laitteesi?

27

• Kierrätä

• Käytä loppuun

Uuden laitteen ostaminen

koetaan usein vanhan kor-

jaamista edullisemmaksi ja

vaivattomammaksi vaihto-

ehdoksi. Tähän voivat vai-

kuttaa uusien laitteiden polkuhinnat

sekä tiedon ja varaosien saamisen vaike-

us. Yli kolme vuotta vanhaan kännykkään

ei löydy enää välttämättä sopivaa muis-

tikorttia.

Laitteiden ikää voi pidentää käyttä-

mällä niitä huolellisesti ja ohjeiden mu-

kaisesti. Jos laite hajoaa, korjauta se

mieluummin kuin osta uusi. Elektronii-

kan valmistajien kotisivuilta löytyy tie-

Kohti pidempi-ikäisiä laitteita

toa tuotteiden huoltopaikoista. Tunnista

myös oikeutesi kuluttajana. Jos laite ha-

joaa hyvin pian takuuajan jälkeen, laite-

valmistajan pitäisi periaatteessa vastata

korjauskustannuksista.

Mitä kauemmin laitevalmistajilta saa

varaosia ja laitemalleihin yhteensopivia

lisävarusteita, sitä kestävämpään kulu-

tuselektroniikkaan pääsemme. Esimer-

kiksi yhteensopivat laturit eri malleihin

ja merkkeihin on askel kohti parempaa.

Kuluttajana sinulla on oikeus vaatia laite-

valmistajaltasi kestäviä ratkaisuja.

28

Yritysten tulisi huolehtia sii-

tä, että tuotteiden valmistus

ja käyttö kuluttaa ympäristöä

mahdollisimman vähän. Kulut-

tajat voivat tukea kestäviä rat-

kaisuja omilla ostovalinnoillaan. Toiset

tuotteet ovat ympäristöystävällisempiä

kuin toiset. Tällaisia ovat esimerkiksi

läppärit tai kännykät, joiden valmista-

miseen on käytetty kierrätysmateriaaleja

sekä laitteet, jotka ovat energiatehokkai-

ta tai mahdollisimman myrkyttömiä. Osa

elektroniikkavalmistajista tutkii kierrä-

tysmateriaalien entistä suurempaa hyö-

dyntämistä laitteissaan.

Valitettavasti valmistajat eivät vie-

lä markkinoi ympäristöystävällisimpiä

tuotteitaan ensisijaisina vaihtoehtoina.

Kuluttajana sinulla on kuitenkin oikeus

vaatia myyjääsi selvittämään, mikä tar-

jolla olevista laitteista on kaikista ympä-

ristöystävällisin.

Ympäristö ykköseksi

Mikä on vihrein elektroniikkafirma?Greenpeace seuraa suurimpien kulutuselektroniikkayhtiöiden toimia ympäristön hyväksi. Se mittaa laitteissa käytettyjen vaarallisten aineiden vähentämistä, laitteiden energiankulu-tusta, kierrätystä ja kierrätysmuovin käyttöä sekä valmistuk-sen energiankulutusta. Esimerkiksi yhä useamman läppärin näyttö säästää energiaa eikä sisällä elohopeaa. Tutustu mitta-riin sivulla: www.greenpeace.org/electronics

29

Kaupassa myydään tänä päi-

vänä paljon elintarvikkeita,

jotka on tuotettu aiempaa

reilummilla ja oikeudenmu-

kaisemmilla pelisäännöillä.

Eikö sama oikeudenmukaisuus olisi mah-

dollista myös elektroniikan ja sen raaka-

aineiden valmistuksessa?

Kun kuluttajat ja kansalaisjärjestöt

vaativat, yritykset joutuvat kuuntelemaan

ja parantamaan käytöstään. Muutos on

hidas, mutta mahdollinen. Oikeudenmu-

kaisuuden puolesta ja ympäristön säästä-

miseksi sinäkin voit toimia monin eri ta-

voin! Pienistä puroista syntyy suuri virta.

Reilua elektroniikkaa

• Vaadi ympäristöystävällisempää elektroniikkaa osoitteessa

www.greenpeace.org/electronics tai reilumpaa elektroniikan tuotantoa

osoitteessa www.makeitfair.fi. Voit myös ottaa suoraan yhteyttä yrityksiin.

• Vähennä uuden ostamista käyttämällä vanhaa kännykkää tai mp3-soitinta

pidempään, hankkimalla käytetyn tietokoneen tai ostamalla yhteisen peli-

konsolin naapureiden kanssa.

• Kysy kaupoissa käytettyjä, ympäristöystävällisiä ja reiluja laitteita.

• Hanki tietoa ja kerro siitä kavereillesikin.

• Toimi kansalaisjärjestöjen kampanjoissa.

Vaihda pelejäUuden ostamiselle on vaihtoehtoja. Jos van-hat konsolipelit kyllästyttävät, mieti voisit-ko vaihdella pelejä kavereidesi kanssa. Näin vanhasta konsolista olisi iloa pidempään eikä uutta tarvitsisi ostaa viimeisimpien pe-lien takia.

Tuunaa kännykkäsiJos vanha kapula tuntuu tylsältä, mieti voisiko sen kuorta piristää vaikkapa tarroilla. Entä löy-tyisikö operaattorien nettikaupoista uusia ladat-tavia pelejä puhelimeen?

30

Luonto-Liitto: www.luontoliitto.fi

FinnWatch: www.finnwatch.org

Greenpeace: www.greenpeace.fi ja www.greenpeace.org

Reilun kaupan puolesta: www.repu.fi

Suomen luonnonsuojeluliitto: www.sll.fi

Reilua elektroniikkaa -kampanja: www.makeitfair.fi ja www.makeitfair.org

Aiheeseen liittyvä verkko-oppimateriaali yläkouluille ja lukioille:

www.makeitfair.org/webquest/su/

Kansalaisjärjestöjä ja kampanjoita

31

Lähdeviitteet:

1 Mediamainonnan kasvu hyytyi vuonna 2008, tiedote 28.1.2009, www.tns-gallup.fi

2 Ulkoasiainministeriö, www.formin.fi3 Gordon, Jeffery W.: Metallien maailma.

Malmista metalliksi ja käyttöön. International Council on Metals and Environment 2001

4 MakeITfair, www.makeitfair.org5 Pöyhönen, Päivi: Kulutuselektroniikan

huonosti tunnettu tuotantoketju. Teemajulkaisussa Rajala, Aino (toim.): Rikastettu vai köyhdytetty? Ympäristötarinoita etelän kaivoksista. Siemenpuu-säätiö, Helsinki 2007

6 MakeITfair, www.makeitfair.org7 YK:n kehitysohjelma UNDP,

www.hdr.undp.org/en/statistics8 MakeITfair, www.makeitfair.org9 www.antara.co.id/en/arc/2007/10 MakeITfair, www.makeitfair.org11 MakeITfair, www.makeitfair.org12 Lettenmeier, Michael ja Lähteenoja, Satu:

Kaivannaisten ekologinen selkäreppu on raskas. Teemajulkaisussa Rajala, Aino (toim.): Rikastettu vai köyhdytetty? Ympäristötarinoita etelän kaivoksista. Siemenpuu-säätiö, Helsinki 2007.

13 YTV, www.ytv.fi14 MakeITfair, www.makeitfair.org15 Vanhat kännykät kopsahtavat surutta

laatikkoon, Taloussanomat 7.6.2008, www.taloussanomat.fi

16 MakeITfair, www.makeitfair.org

17 MakeITfair, www.makeitfair.org18 Greenpeace, www.greenpeace.org: YK:n

mukaan sähkö- ja elektroniikkaromua syntyy maailmassa vuosittain 20–50 miljoonaa tonnia eli 5 prosenttia kaikesta kiinteästä yhdyskuntajätteestä.

19 Kännykkävuosi 2008, Tietoviikko 3.3.2009, www.tietoviikko.fi

20 Greenpeace, www.greenpeace.org21 MakeITfair, www.makeitfair.org22 Umicore,

www.electronicscrap.umicore.com/process23 Harva vanha matkapuhelin päätyy

kierrätykseen, Helsingin Sanomat 8.7.200824 Vanhat kännykät kopsahtavat surutta

laatikkoon, Taloussanomat 7.6.2008, www.taloussanomat.fi

25 Energiateollisuus ry, www.energia.fi.26 Energianeuvoja, www.energianeuvoja.fi27 Greenpeace, www.greenpeace.org28 Turha laturi pistokkeessa on

energiasyöppö, Taloussanomat 28.1.2008, www.taloussanomat.fi

29 Revealed: The environmental impact of Google searches. The Times, 11.1.2009, www.timesonline.co.uk

30 Avatars consume as much electricity as Brazilians, 5.12.2006, www.roughtype.com

31 Human Development Report 2007/2008, UNDP, New York 2007

32 Greenpeace, www.greenpeace.org33 Nokia Oyj, Recycling survey 2008

Osallistu toimintaan!

Luonto-Liitto

Annankatu 26 A, 5. krs

00100 Helsinki

puh. (09) 684 4420

fax (09) 6844 4222

toimisto@luontoliitto.fi

www.luontoliitto.fi

www.makeitfair.fi