Jyväskylän kaupunkiMarraskuu 2013

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040

EHDOTUSVAIHEEN PÄIVITYS

Mitoitusselvityksen tavoite ja lähtökohdat

• Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan yleiskaavan lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio. Yleiskaavoituksessa on tarkasteltava pitkällä aikavälillä sekä taajama- että maaseutualueiden väestömäärän kehityksen erilaisia vaihtoehtoja.

• Jyväskylän kaupungin yleiskaavan yhtenä tavoitteena on varmistaa, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata pitkällä aikajänteellä. Realistisella mitoituksella edistetään yhdyskuntarakenteen eheytymistä.

• Mitoitusselvityksessä tarkastellaan uusien asuntojen ja työpaikka-alueiden rakentamisen tarvetta vuoteen 2040 sekä arvioidaan Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa esitettävän kaavavarannon riittävyyttä.

• Syksyllä 2012 laaditussa selvityksessä on tarkasteltu mm. Jyväskylän väestömäärän kehitysarvioita, asuntotuotantotarvetta, nykyistä kaavavarantoa sekä Jyväskylän kaupungin yleiskaavan luonnosvaiheen kaavavarannon määrää.

Selvitys: http://www2.jkl.fi/kaavakartat/jkl_yleiskaava/yk_mitoitusselvitys.pdf

Tiivistelmä: http://www2.jkl.fi/kaavakartat/jkl_yleiskaava/yk_mitoitusselvitys_tiivistelma.pdf

• Tässä mitoitusselvityksen ehdotusvaiheen päivityksessä arvioidaan ehdotusvaiheen kaavavarannon määrän riittävyyttä ja sen muutosta luonnosvaiheeseen nähden.

• Tarkastelussa alueellisen jäsentelyn pohjana on käytetty yleiskaavan OLLI-, LALLI- ja MASSU-kehäjaottelua.

Jyväskylän väestökehitys ja väestöennuste

• Vuosina 1980-2012 Jyväskylän nykyisen alueen väestömäärä kasvoi yhteensä 36 516 asukkaalla. • Tilastokeskus ennakoi Jyväskylän väestömääräksi lähes 157 000 asukasta vuonna 2040, mikäli väestökehitys jatkuu nykyisen

kaltaisena → 23 500 asukasta lisää.• Työikäisten määrä kasvaa jonkin verran, mutta kasvu on hitaampaa aiempiin vuosikymmeniin nähden. Lasten määrä kasvaa

vuoteen 2030 saakka.• Eniten kasvua odotetaan yli 64-vuotiaiden määrässä. Asumisessa tämä tarkoittaa mm. ikääntyville sopivien asuinmuotojen

aiempaa suurempaa merkitystä.

1 980 1 985 1 990 1 995 2 000 2 005 2 010 2015 2020 2025 2030 2035 20400-14 -vuotiaat 20 504 20 241 20 819 21 006 20 726 20 816 21 341 22 493 23 728 24 083 24 099 23 871 23 78115-64 -vuotiaat 66 711 68 857 70 967 75 125 81 092 87 032 90 665 91 567 92 039 93 110 94 381 96 407 98 279yli 64-vuotiaat 9 751 10 895 12 135 13 526 14 701 16 357 18 810 23 339 26 887 29 939 32 561 33 885 34 515koko väestö 96 966 99 993 103 921 109 657 116 519 124 205 130 816 137 399 142 654 147 132 151 041 154 163 156 575

0

20 000

40 000

60 000

80 000

100 000

120 000

140 000

160 000

180 000

2012 2040

Koko väestö 133 482 156 575

0-14 -vuotiaat: 21 603 (16 %) 23 781 (15 %)

15-64-vuotiaat 91 376 (69 %) 98 279 (63 %)

Yli 64-vuotiaat 20 503 (15 %) 34 515 (22 %)

• Vuosina 1988-2012 asuntotuotanto on ollut keskimäärin 1 165 asuntoa / vuosi.• Vuosittainen asuntotuotanto vaihtelee huomattavasti mm. taloudellisista suhdanteista riippuen.

– Kerros- ja rivitaloasuntoja on valmistunut vuosittain 278 - 1 454 kpl, keskimäärin 933 asuntoa / vuosi– Omakotitaloasuntoja vuosittain 119 - 430 kpl, keskimäärin 252 asuntoa / vuosi→Menneen kehityksen perusteella ei voida tehdä päätelmiä yksittäisen vuoden asuntotuotannon ennakoimiseksi.

Omakotitaloasuntojen valmistumisen määrä vaihtelee kerros- ja rivitaloasumiseen nähden vähemmän.

1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012Kerrostalot 607 912 831 944 729 766 684 408 627 568 877 739 1035 713 856 1007 709 675 716 559 449 224 759 721 779Rivitalot 317 542 585 374 235 166 67 105 91 118 198 118 183 169 125 192 307 186 185 209 78 54 68 107 152Omakotitalot 300 338 430 322 274 216 191 119 142 172 204 215 211 204 200 221 282 337 330 348 295 246 220 269 219

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

1800

2000

Asuntotuotanto 1988-2012asuntoa

Keskiarvo = 1 165 asuntoa

1. Väestömäärän kasvu• Jyväskylän väestömäärä kasvaa vuoteen 2040 mennessä noin 157 000 asukkaaseen (Tilastokeskuksen

väestöennuste).

2. Väestörakenteen muutos• Asuntokuntien rakenne on muutoksessa: asuntokuntien koko pienenee, väestö vanhenee. Tämän ennakoidaan

nostavan erityisesti pienten asuntojen ja kerrostaloasuntojen kysyntää.• Asuntokuntien keskikoon ennakoidaan laskevan Jyväskylässä nykyisestä 1,99 asukkaasta 1,80 asukkaaseen

vuoteen 2040 mennessä. • Asumisväljyyden ennakoidaan kasvavan myös asumisväljyyden yleisen kasvutrendin johdosta.

3. Asuntojen poistuma• Poistumalla tarkoitetaan asuntojen purkamista, tuhoutumista, käyttötarkoituksen muuttumista sekä asuntojen

autioitumista ja ränsistymistä, jolloin asunto ei ole asumiskäytössä huonon kunnon, sijainnin tai varustepuutteiden vuoksi.

• VTT:n arvion mukaan koko maan asuntokannasta poistuu n. 0,2-0,4 % vuosittain. Yleiskaavan mitoitusselvityksessä vuotuisen poistuman arviona käytetään 0,25 % asuntokannasta vuosille 2013–2015 ja 0,3 % vuosille 2016–2040.

• Yleiskaavan aikajänteellä nykyisen asuntokannan perusparannustarve kasvaa, mikä voi vaikuttaa poistumaa lisäävästi.

• Asuntojen poistuma ei välttämättä kasvata asemakaavoitetun kokonaispinta-alan tarvetta, mikäli poistumaa korvaava uudistuotanto kohdistuu pääasiassa jo asemakaavoitetuille alueille.

4. Asuntovarauman kehitys• Ei-vakituisesti asuttujen asuntojen osuus koko asuntokannasta.• Mm. tilapäisesti asutut asunnot, kakkosasunnot, muuton tai myynnin vuoksi tyhjillään olevat. Lisäksi asunnot,

jotka ovat jäämässä kokonaan käyttämättä vakituiseen asumistarkoitukseen (käytännössä lähellä poistumaa).• Jyväskylässä asuntovarauman osuuden (8,5 %) odotetaan säilyvän ennallaan koko asuntokannasta.

LÄHTÖKOHDAT

Tulevan asuntotuotannon tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä

• Vuoteen 2040 mennessä tarve on n. 30 000 uudelle asunnolle. Tämä vastaa n. 3 000 000 k-m2.

• Vuotuinen asuntotuotantotarve on keskimäärin 1 000 asuntoa. Vuoteen 2020 saakka tarve on vielä yli 1 100 asuntoa / vuosi.

• Asuntotuotannon ja uuden asuinrakentamisen kerrosalan tarpeen arviointiin vaikuttavat useat epävarmuustekijät. Esim. väestömäärä voi kasvaa suuremmaksi tai asuntokuntien keskikoko voi laskea ennakoitua nopeammin, jolloin uusien asuntojen tarve kasvaa suuremmaksi. Näiden epävarmuustekijöiden kompensoimiseksi yleiskaavassa tulee osoittaa ylimääräisiä asuinrakentamisen aluevarauksia, jotka voidaan ottaa käyttöön, mikäli asuntotuotannon tarve kasvaa ennakoitua nopeammin.

Asuntotuotantoon vaikuttavien tekijöidenarvioitu osuus asuntotuotannosta

Asuntotuotantotarve vuoteen 2040

41%

6%24%

29%

Väestönkasvu

Asuntovarauman kasvu

Poistuma

Väestörakenteen muutos

Yleiskaavan luonnosvaiheen mitoitus

LUONNOSVAIHE: Asumisen kaavavaranto ilman yleiskaavaluonnoksen uusia asuinaluevarauksia 10/2012

Toteutuma-arvio n. 90 %→ 2 000 000 k-m2

→ rii ävyys noin 20 vuodeksi (vuotuinen toteutuma-arvio n. 100 000 k-m2)

• Ilman yleiskaavassa osoitettuja uusia asuinaluevarauksia, asuntotuotantomahdollisuuksia on jo lainvoimaisilla asemakaava-alueilla. Lisäksi vireillä ja suunnitteilla on useita asema- ja osayleiskaavoja.

• Tästä kaavavarannosta kaupungin omakotitontit riittävät 100 tontin vuosiluovutuksella lähes 30 vuodeksi. Tämä edellyttää kolmen suuren LALLI-kehän osayleiskaava-alueen: Kauramäki-Eteläportin, Raspio-Iloniemen ja Valkeamäen toteutumista lähes 80 %:sti. Ilman näiden alueiden avaamista kaupungin omakotitonttien riittävyys on noin 11 vuotta. Maankäytön toteuttamisohjelma KymppiR2012:ssa on linjattu, että Valkeamäen avaamista siirretään. Merkittävimmät kaupunkirakennetta laajentavat alueavaukset seuraavan kymmenen vuoden aikana ovat Kauramäki ja Iloniemi.

• Kaupungin tavoitteena oleva alueellisesti monipuolinen pientalotonttitarjonta edellyttää pitkällä tähtäimellä uusia asuinalueavauksia myös muualla kuin em. osayleiskaava-alueilla.

• Kerros- ja rivitalovarannosta huomattava määrä, 70 %, sijoittuu OLLI-kehälle, mikä tukee tavoitetta olemassa olevan kaupunkirakenteen tiivistämisestä. Kerros- ja rivitalovarannon riittävyys kokonaisuudessaan on lähes 20 vuotta, mikäli vuositoteutuma on 80 000 k-m2. Varanto on kuitenkin riittämätön yleiskaavan aikajänteellä etenkin ilman Kauramäki-Eteläportin ja Valkeamäen avaamista (noin 13 vuotta).

• Kaupungin on varauduttava myös kysynnässä tapahtuviin muutoksiin ja mahdollistettava riittävä joustavuus uusien asuinalueiden toteuttamisjärjestyksessä.

• Yleiskaavan keskeisenä tavoitteena on yhdyskuntarakenteen ohjaaminen. Kaavakartan pieni esitysmittakaava (luonnosvaihe 1:75 000) asettaa reunaehdot aluevarausten kuvaamiselle. Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa on osittain luovuttu perinteisestä, yksityiskohtaisiin aluevarauksiin perustuvasta maankäytön suunnittelutavasta. Tämän sijaan luonnosvaiheessa maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista ilmentää taajamarakenteen kolmiasteinen kehittämisen periaate (joukkoliikennetaajama, taajama ja reservitaajama). Kaupungin alue on jaettu 100 m x 100 m aluevarausruutuihin. Asumisen kaavavarantoa on tarkastelu seuraavien aluevarausruutujen osalta:

• Asumisen kaavavarantoa on tarkasteltu myös seuraavien aluevarausmääräysten osalta:

TAAJAMARAKENNETaajamaTiivistyvä, monitoiminnallinen taajamarakenteen alue. Aluevaraus sisältää asumisen lisäksi myös palveluja, työpaikkoja japieniä paikallisia viheralueita.

JoukkoliikennetaajamaTiivistyvä, joukkoliikenteeseen tukeutuva, toiminnoiltaan monipuolinen taajama-alue. Ko. alueita tulee kaavoittaa jokokerrostalomaisiksi tai hyvin tiiviiksi pientaloalueiksi. Alueelle tavoiteltu väestöntiheys on vähintään 35 asukasta / ha.

ReservitaajamaTaajamarakenteen laajenemisen pitkän tähtäimen reservialue. Alue ei ole yhdyskuntarakenteen taloudellisuuden jajoukkoliikenteen järjestämisen näkökulmasta ensisijainen taajamarakenteen laajenemissuunta.

Kivat naapurit -täydennysrakentamiskohteetYleiskaavan OLLI- ja LALLI-kehille, kaupungin maalle sijoittuvia täydennysrakentamisalueita, joilta on hyvätjoukkoliikenneyhteydet.

ErityiskysymysalueTulevaisuudessa tarkemmin selvitettävä täydennysrakentamisalue/virkistysalue/erityiskohde (Keljonlahti, Lehtinen-saari, Haapaniemi-Haapasaari-Väinölä ja Jyväsjärven pohjoisranta).

LUONNOSVAIHE: Yleiskaavaluonnoksen uudet asuinaluevaraukset

Asumisen kaavavaranto suunnitteluvaiheenmukaan 08/2012YLEISKAAVAN LUONNOSVAIHE

Suuntaa antava arvio

→ Laskennallinen tarve n. 3 milj. k-m2 asumisen uudesta rakennusoikeudesta ylittyy.+

Arvio yleiskaavan uudesta rakennusoikeudestailman reservitaajamia

n. 2 milj. k-m2

LUONNOSVAIHE: Yleiskaavaluonnoksen uudet asuinaluevaraukset(ilman lainvoimaista asema-/osayleiskaavavarantoa sekä vireillä/suunnitteilla olevia asema- ja osayleiskaavoja)

Lainvoimaisten sekä vireillä olevien asemakaavojen ja osayleiskaavojen varannon

toteuma-arvio n. 2 milj. k-m2

• Yleiskaavaluonnoksen uusien asuinaluevarausten sekä lainvoimaisten ja vireillä/suunnitteilla olevien asema- ja yleiskaavojen mitoitus kokonaisuudessaan (n. 4 milj. k-m2 ) ylittää laskennallisen tarpeen uudesta asumisen rakennusoikeudesta (n. 3 milj. k-m2).

• Yleiskaavan aikajänteellä ylimääräinen kapasiteetti on tarpeen monesta syystä:– Tarvitaan joustavuutta mm. rakentamistavan, alueellisesti monipuolisen tonttitarjonnan ja

kysynnän muutosten suhteen.– Lisäksi alueiden toteuttamismahdollisuuksiin vaikuttavat niiden kunnallistekniset kustannukset,

jotka tarkentuvat suunnittelun edetessä sekä vaikutukset palveluverkkoihin. – Myös maanomistusolosuhteet vaikuttavat. Jyväskylän kaupungin maapolitiikan periaatteiden

mukaan kaupungin maapolitiikka perustuu riittävään maanomistukseen. Maata hankitaan keskeisiltä kasvusuunnilta suunnitelmallisesti ja hyvissä ajoin ennen kaavoitusta.• Lainvoimaisten sekä vireillä/suunnitteilla olevien asemakaavojen ja osayleiskaavojen varannosta 77 % sijoittuu

kaupungin omistamalla maalle.• Yleiskaavassa esitetyistä uusista aluevarauksista perustaajaman osalta 23 %, joukkoliikennetaajamista 31 % ja

reservitaajamista 10 % sijoittuu kaupungin maalle.

• Ylimääräinen mitoitus asettaa myös haasteita yleiskaavan hallitulle ja taloudelliselle toteuttamiselle. → Yleiskaavaehdotuksen jatkokehi äminen:Yleiskaavassa kaupunkirakenteen laajenemisen periaatteena olevaa joukkoliikenne- ja pyöräilypohjaista asumista vahvistetaan. Alueet, joilla joukkoliikenne- ja pyöräilypohjaisen asumisen periaate ei jo tehtyjen selvitysten mukaan toteudu, esitetään toissijaisina asemakaava-alueen laajenemiskohteina (ehdotusvaiheen aluevaraus: selvittämisen arvoinen taajama).

LUONNOSVAIHE: Johtopäätökset yleiskaavaluonnoksen asuinaluevarausten riittävyydestä

• Yleiskaavan tavoitteena on turvata elinkeinoelämän toimintaedellytykset varaamalla työpaikkatoimintojen sijoittamiseen riittävästi tarkoituksenmukaisia alueita.

• Vuosina 2000–2011 teollisuustontteja luovutettiin Jyväskylässä yhteensä noin 90 ha eli noin 8 ha / vuosi. Kysyntä on ollut tarjontaa suurempi.

• Yleiskaavan aikajänteellä esimerkiksi 10–15 hehtaarin vuosiluovutuksella luovutettavaa teollisuustonttimaata tarvittaisiin noin 280–420 hehtaaria.

• Laskennallisesti yleiskaavan teollisuustyöpaikkavaraukset (390-465 ha) ylittävät tarpeen kun huomioidaan myös jo lainvoimaiset sekä vireillä ja suunnitteilla olevat asema- ja osayleiskaavat.

LUONNOSVAIHE: Työpaikka-alueiden mitoitus, teollisuus

LUONNOSVAIHE: Johtopäätökset työpaikka-aluevarausten riittävyydestä

• Vaikka työpaikka-alueita on yleiskaavaluonnoksessa yli laskennallisen tarpeen, käytännössä työpaikka-aluevarausten toteutumiseen vaikuttavat useat seikat.

• Teollisuustonttitarjonnassa on varauduttava mm. nykyistä suurempaan kysyntään ja mahdollistettava tarjonnan alueellinen monipuolisuus.

• Myös maanomistusolosuhteet vaikuttavat aluevarausten toteuttamismahdollisuuksiin. Monien uusien työpaikka-alueiden toteuttaminen edellyttää maanhankintaa.

• Työpaikka-alueiden tarkemmassa maankäytön suunnittelussa on huomioitava tuotannollisen toiminnan laatu, joka asettaa reunaehtoja eri toimintojen sijoittumiselle.– Esimerkiksi ympäristöhäiriötä aiheuttavat toiminnot– Pohjavesialueille sijoittuvat työpaikka-alueet→ Yleiskaavassa tärkeää mahdollistaa erilaisten tuotannollisten toimintojen sijoittuminen Jyväskylään.

• Lisäksi useiden yleiskaavaluonnoksessa esitettyjen uusien työpaikka-aluevarausten toteuttaminen on osittain riippuvainen mm. kehäväylähankkeiden, etenkin Koillisen ja Läntisen kehäväylän toteutumisesta.

• FCG: Jyväskylän kaupungin kaupallinen palveluverkkoselvitys (2010)http://www.keskisuomi.fi/filebank/11832-jyvaskyla_kaupselv_2010.pdf

• Jyväskylän väestön ostovoiman kasvun vaatima laskennallinen liiketilan lisätarve vuoteen 2030 mennessä on yhteensä noin 209 000 k-m2, josta– päivittäistavarakauppaan kohdistuu noin 32 000 k-m2

– tilaa vaativaan erikoiskauppaan noin 60 000 k-m2

– muuhun erikoiskauppaan 117 000 k-m2

• Mikäli ostovoiman siirtymän vaatima liiketilan tarve otetaan huomioon on liiketilan lisätarve suurempi.

• Uuden toimistotilan tarvetta on vaikea ennustaa tarkasti, koska siihen vaikuttavat useat eri tekijät. Catella Property on selvityksessään arvioinut Jyväskylän toimistotilan tarpeeksi n. 5 000-10 000 k-m2 uutta toimistotilaa vuosittain. Todellinen tarve voi olla ennakoidusta hyvinkin poikkeava riippuen mm. taloudellisista suhdanteista.

• Yleiskaavaluonnoksen esitysmittakaava ei mahdollista tarkkaa liike- ja toimistorakentamisen mitoitusta. Yleiskaavan tasolla näiden toimintaedellytysten varmistaminen tarkoittaa mm. kaupallisen palveluverkon periaatteiden ja vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittamiseen soveltuvien alueiden määrittelyä. Toimistotyyppisen työpaikkarakentamisen edellytysten huomiointi tarkoittaa mm. sen sijoittamisen mahdollistamista keskusten ja muun taajamarakenteen yhteyteen.– KAUPAN OHJAUS: Kaupan mahdollisia sijaintipaikkoja Jyväskylässä ovat strateginen keskusta-alue, alue- ja

lähikeskukset sekä erikseen tunnistetut muut, jo olemassa olevat kohdealueet. Tilaa vaativalle kaupalle on osoitettu uusia kehittymismahdollisuuksia ja aluevarauksia Seppälänkankaalle, Palokankeskus–Kirri ja Eteläportti–Muurame välille.

– YLEISKAAVAN RAAMILAUSE – KESKUSTAHAKUISET TYÖPAIKAT: Keskustahakuisille (toimisto-, palvelu- ja kaupunkikäsityöläistyyppisille) työpaikoille kehitetään sijoittumismahdollisuuksia täydennysrakentamisella mm. keskustaan, Tourulaan, Kankaan alueelle, Seppälään, Jyväsjärven ympäristöön sekä joukkoliikenneyhteyksien varsille alue- ja lähikeskuksiin.

LUONNOSVAIHE: Työpaikka-alueiden mitoitus, liike- ja toimistotila

Yleiskaavan ehdotusvaiheen mitoitus

EHDOTUSVAIHE: Asumisen kaavavaranto ilman yleiskaavaehdotuksen uusia asuinaluevarauksia 10/2013

Toteutuma-arvio n. 90 %→ 2 000 000 k-m2

→ rii ävyys noin 20 vuodeksi (vuotuinen toteutuma n. 100 000 k-m2)

• Lainvoimaisen ja vireillä/suunnitteilla olevien asema- ja osayleiskaavojen varannon kokonaismäärä ei ole juurikaan muuttunut luonnosvaiheen tilanteeseen nähden.

• Kaavavarannon riittävyydessä LALLI-kehän osayleiskaava-alueiden avaamisilla on edelleen suuri merkitys . Ilman näitä alueita etenkin kaupungin omakotitonttien varanto on riittämätön jo kymmenen vuoden aikajänteellä. Pitkällä tähtäimellä myös kerros- ja rivitalovarannon turvaaminen edellyttää uusia LALLI-kehänasuinalueavauksia.

• Yleiskaavaehdotuksessa kaupungin alue on kuvattu 250m x 250m maankäyttöruutuina. Kartan esitysmittakaava on 1:100 000 (keskusta ympäristöineen 1:50 000). Ehdotusvaiheessa asumisen aluevarauksia ja niiden kokonaismitoituksia on tarkennettu luonnosvaiheeseen nähden seuraavasti:

– Taajama- ja joukkoliikennetaajama –aluevaraukset on yhdistetty→ UUSI aluevaraus: kestävän liikkumisen taajama• Ensisijaisia asemakaavan laajentumiskohteita, joiden käyttöä tulee asemakaavoituksella tehostaa. Alueet ovat

asumisvaltaisia ja niillä toteutuu mahdollisuus liikennejärjestelmään, joka tukee henkilöauton käytön ohella muita liikkumismuotoja kuten joukkoliikennettä, pyöräilyä ja kävelyä.

– Reservialuevarauksen nimi on muutettu → UUSI aluevaraus: selvittämisen arvoinen taajama• Merkinnällä on osoitettu ne olemassa olevien asemakaava-alueiden läheiset alueet, jotka yleiskaavan yhteydessä

laadittujen selvitysten mukaan ovat asemakaavan toissijaisia laajennuskohteita.• Alueita, joilla joukkoliikenne- ja pyöräilypohjaisen asumisen periaate ei jo tehtyjen selvitysten mukaan toteudu. Tällaisia

ovat mm. osa Kanavuori-Kairahtan, Lintukankaan ja Rippalanmäen alueista.

– Erityiskysymysalueista Lehtisen saaren ja Pohjoisrannan asuinrakentamisesta luovutaan toistaiseksi. Sen sijaan Jyskänvuoren−Haapasaaren alueet on merkitty kaavaehdotukseen taajamarakenteena. Keljonlahtea kehitetään voimalan toiminnan huomioon ottavana työpaikkapainotteisena alueena.

– Kivat naapurit –täydennysrakentamiskohteista osa on poistettu täydentyneiden selvitysten, tarkentuneen suunnittelun ja saadun palautteen johdosta. Kokonaismitoitus on pienentynyt 277 000 k-m2:sta 144 000 k-m2:een.

– Kivat naapurit –kohteiden lisäksi yleiskaavakartassa n:o 6 on määritelty kestävään liikkumiseen tukeutuvan täydennysrakentamisen vyöhykkeitä. Merkinnöillä on kuvattu kaupunkirakenteen tiivistämiseen parhaiten soveltuvat vyöhykkeet.

EHDOTUSVAIHE: Yleiskaavaehdotuksen uudet asuinaluevaraukset

Suuntaa antava arvio

→ Yleiskaavaehdotuksen asumisen mitoitus on vähentynyt luonnosvaiheeseen nähden. Kestävän liikkumisen taajama-aluevarauksia on tarkennettu joukkoliikennekriteeriin nojautuen ja osa alueista on määritelty toissijaisiksi asemakaavoituskohteiksi (selvittämisen arvoinen taajama). Lisäksi Kivat Naapurit-kohteiden määrää on vähennetty.

Laskennallinen tarve n. 3 milj. k-m2 asumisen uudesta rakennusoikeudesta ylittyy näistä muutoksista huolimatta.

+ Arvio yleiskaavan uudesta rakennusoikeudesta

ilman selvittämisen arvoisia taajamian. 1,7 milj. k-m2

EHDOTUSVAIHE: Yleiskaavaehdotuksen uudet asuinaluevaraukset(ilman lainvoimaista asema-/osayleiskaavavarantoa sekä vireillä/suunnitteilla olevia asema- ja osayleiskaavoja)

Lainvoimaisten sekä vireillä olevien asemakaavojen ja osayleiskaavojen varannon

toteuma-arvio n. 2 milj. k-m2

EHDOTUSVAIHE: Johtopäätökset yleiskaavaehdotuksen asuinaluevarausten riittävyydestä

• Vaikka yleiskaavaehdotuksen mitoitus on pienentynyt luonnosvaiheeseen nähden, ovat aluevaraukset asuntotuotantotarpeen näkökulmasta riittävät.

• Lisäksi yleiskaavaehdotuksen määräykset mahdollistavat keskusten ja etenkin hyvien joukkoliikenneyhteyksien varsilla olevien alueiden täydennysrakentamisen. Tälle täydentämisrakentamispotentiaalille ei voida yleiskaavan esitysmittakaavan vuoksi esittää tarkkoja arvioita, mutta sen osuus voi olla kokonaisasuntotuotannossa merkittävä.

• Täydennysrakentamista suosimalla voidaan vaikuttaa merkittävästi uusien asuinalueiden avaamistarpeeseen LALLI-kehällä. Kerros- ja rivitalotuotannon osalta OLLI-kehän potentiaali on merkittävä. Pientalotonttitarjonnan turvaaminen edellyttää kuitenkin LALLI-kehänalueavauksia. Jotta alueet saadaan taloudellisesti kannattavan joukkoliikenteen piiriin, edellyttää niiden asemakaavoitus tiivistä rakennetta, jossa on myös kerros- ja rivitaloja.

Asumisen kaavavaranto suunnitteluvaiheenmukaan 10/2013YLEISKAAVAN EHDOTUSVAIHE

→ Yleiskaavaehdotuksessa työpaikka-alueiden mitoitus on pienentynyt luonnosvaiheeseen nähden.

• Yleiskaavan ehdotusvaiheessa työpaikka-aluevarauksia on tarkennettu luonnosvaiheeseen nähden seuraavasti:– Työpaikka-alueet on jaettu maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämisen

näkökulmasta ensisijaisiin ja toissijaisiin työpaikkarakentamisen laajenemissuuntiin: tilaa vaativien työpaikkojen alue ja tilaa vaativien työpaikkojen selvitysalue

EHDOTUSVAIHE: Yleiskaavaehdotuksen uudet työpaikka-aluevaraukset

EHDOTUSVAIHE: Johtopäätökset työpaikka-aluevarausten riittävyydestä

• Useiden yleiskaavaehdotuksessa esitettyjen uusien tilaa vaativien työpaikka-alueiden toteuttaminen on ainakin osittain riippuvainen mm. kehäväylähankkeiden etenemisestä ja 4-tien parantamisesta. Osa näistä alueista on merkitty yleiskaavaehdotuksessa maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämisen näkökulmasta toissijaisiksi työpaikkarakentamisen laajenemissuunniksi.

• Tilaa vaativien työpaikka-alueiden määrä on vähentynyt yleiskaavaluonnokseen nähden, mutta alueiden mitoitus ylittää laskennallisen tarpeen (noin 280-420 ha 10-15 ha vuosiluovutuksella arvioiden) kun huomioidaan myös jo lainvoimainen kaavavaranto sekä vireillä/suunnitteilla olevat asema- ja osayleiskaavat.

• Liike- ja toimistorakentamisen osalta yleiskaavaehdotuksessa ei ole mitoituksellisia muutoksia luonnosvaiheeseen nähden.

Yhdyskuntarakenteen kestävyys - KymppiR-ohjelma yleiskaavan toteuttamisen välineenä

KYMPPIR-OHJELMA

• Sisältää uusien asuinalueiden toteutusjärjestyksen ja vaiheistuksen seuraavalle kymmenelle vuodelle

• Tarkoituksena on mm. varmistaa:– Asuintonttien riittävyys ja alueellisesti

tasapainoinen tonttitarjonta.– Yhdyskuntarakentamisen eteneminen

toimintojen kannalta parhaalla ja kustannuksiltaan kohtuullisella tavalla ja että eri toimijoilla on edellytykset varautua tuleviin tarpeisiin.

• Ohjelma tarkistetaan vuosittain ja sen toteutumista seurataan tiiviisti. Sen tarkoitus on toimia välineenä muutostarpeiden havaitsemiseen, jotta niihin voidaan reagoida riittävän ajoissa.

• Yleiskaavan uudet asuinaluevaraukset sijaitsevat eri puolilla Jyväskylää, joten ne luovat edellytyksiä alueellisesti monipuoliselle tonttitarjonnalle myös jatkossa.

• Keskeinen kysymys yleiskaavan toteuttamisessa tulee olemaan eri puolilla LALLI-kehää sijaitsevien uusien asuinalueiden avaamisen ajoitus. Kaikki LALLI-kehänasuinaluevaraukset eivät todennäköisesti toteudu vuoteen 2040 mennessä.

YLEISKAAVA

• Yleiskaavassa määritellään kaupunkirakenteen laajenemisen pitkän tähtäimen suunnat ja asemakaavoitettavat kohteet.

• Yleiskaavassa ei oteta kantaa asuinalueiden toteuttamisjärjestykseen, välineenä tähän toimiiKymppiR-ohjelma.

• Luonnosvaiheeseen nähden uusien, ensisijaisten asemakaavan laajentumiskohteiden määrää on vähennetty jonkin verran vahvistamalla periaatetta joukkoliikenteeseen tukeutuvasta yhdyskuntarakenteesta. Alueet, joille kohdistuu asemakaavoituspaineita, mutta jotka eivät ole joukkoliikenteen näkökulmasta suotuisia kaupunkirakenteen laajenemisalueita jo yleiskaavan yhteydessä laadittujen selvitysten mukaan, on merkitty toissijaisiksi asemakaava-alueen laajennuskohteiksi. Tällä ratkaisulla luodaan suuntaviivoja yleiskaavan yhdyskuntarakenteellisesti ja taloudellisesti kestävälle toteuttamiselle.

• Väestömäärän alueelliseen jakautumiseen vaikuttaa oleellisesti uusien asuinalueiden tarkempi toteutusjärjestys, joka määritellään KymppiR-ohjelmassa.

• Eniten väestömäärän arvioidaan kasvavan OLLI-kehällä.– Oletuksena tarkastelussa Kivat Naapurit- ja muiden OLLI-kehän jo

vireillä/suunnitteilla olevien kaavoituskohteiden toteutuminen. Nykyiselle OLLI-kehälle sijoittuva väestömäärä voi olla jopa arviota suurempi yleiskaavamääräysten mahdollistaman täydennysrakentamisen hyödyntämisvolyymista riippuen.

– OLLI-kehän varantopotentiaalin hyödyntämistä puoltaa olemassa oleva infrastruktuuri ja palveluiden läheisyys. Väestön ikärakenteen muutoksen myötä kasvaa mm. tarve mahdollistaa uutta asumista olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen ja erityisesti keskustaan/aluekeskuksiin hyvien palvelujen äärelle.

• LALLI-kehän väestöllinen merkitys ja osuus koko väestöstä kasvaa eniten. Ensisijaisesti kasvu kohdistuu yleiskaavan mukaisiin kestävän liikkumisen taajamiin.

• MASSU-kehän väestömäärän arvioidaan pysyvän nykyisellä tasollaan. Maaseudun kasvupotentiaali kohdistuu kylähelmiin eli yleiskaavan kyläalueille ja kylänauhoihin. Suhteellinen osuus koko väestöstä säilyy ennallaan.

KEHÄ VÄESTÖ /OSUUSKOKO VÄESTÖSTÄ 2011

VÄESTÖ /OSUUSKOKO VÄESTÖSTÄ 2040

OLLI 118 500 / 91 % 136 500 / 87 %LALLI 3 400 / 3 % 11 500 / 7 %MASSU 8 500 / 6 % 9 000 / 6 %

Arvio yleiskaavan OLLI-, LALLI- ja MASSU-kehienväestömäärästä vuosina 2011 / 2040