ei ikeasta vaan netistä luento 181012 pori
DESCRIPTION
Kuinka lähteä tekemään tutkimusta: case NettideittailuTRANSCRIPT
Ei Ikeasta vaan netistä
Anne HolappaTurun yliopisto, Digi, jatko-opiskelija
18.10.2012
Ei Ikeasta vaan netistä
Netissä vai Ikeassa? Vai onko sillä edes mitään merkitystä? (KUVAT: PASI LIESIMAA JA ATTE KAJOVA)
Onko nettideiteissä jotain hävettävää?27.11.2006 11:26 ILTALEHTIPääministeri Matti Vanhanen kertoi julkisuudessa tavanneessa espoolaisen yksinhuoltajaäidin Susan Kurosen Ikeassa. Suhteen päätyttyä pettynyt Susan paljasti, että hän tapasi Matin netissä.Onko netissä alkaneessa seurustelussa jotain hävettävää? Olisko pääministerin pitänyt kertoa rehellisesti kertoessaan suhteen alkamistavasta? Mitä mieltä olet Matti Vanhasen sepittämästä Ikea-tarinasta?
Nettideittailun julkinen kuva
• Uutisointi painottuu negatiiviseen julkisuuteen: huijaukset, väkivallanteot, valheellinen identiteetti
• Jotkut deitti-ilmoitukset aloittavat suoraan puheensa kuin vastineena julkiselle kuvalle: ”En ole epätoivoinen mutta…”(Anne Holappa: Uhkea blondi huhuilee akateemista nallekarhuaan. Oikeaoppinen sukupuoli Internetin deitti-ilmoituksissa. Teoksessa: Digirakkaus. Toim. Ulla Paunonen ja Jaakko Suominen. Kulttuurintuotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja, Turku 2004)
• Nainen menetti 150 000 euroa nettirakkaalle, kavalsi kolmanneksen. ESS 2.10.2012
• Suomalaisen tytön nettirakas esitti lähes kymmentä eri hahmoa. IS 17.09.2010
• Mies puukotti hengiltä netti-ihastuksensa poikaystävän. Iltalehti 29.4.2009
• Nettihuijarit anastivat seurankipeiltä miehiltä yli 80 000 euroa. HS 14.11.2007
• Opettajan vanhasta kontakti-ilmoituksesta syntyi sotku koulussa. HS 4.5. 2007
Tänään…• Kuka, mitä ja miksi?• Tutkimuskysymykset• Tutkimuksen taustat: aikaisempi tutkimus• Teoreettiset ja metodologiset pohdinnat• Tutkimusaineiston esittely ja käsittely• Tieteenala ja etiikka• Tutkimuksen tämänhetkinen vaihe: kenttätyön
ja alustavia tuloksia
Kuka, mitä ja miksi?
Kuka ja mitä?
• FM Oulun yliopisto, kulttuuriantropologia• Sivutoiminen jatko-opiskelija 2011 Turun yliopisto,
digitaalinen kulttuuri• Suomalainen heteroseksuaalinen
parisuhdeskeema internetin deitti-ilmoituksissa Tavoite löytää internetin deitti-ilmoituksista yleisesti
ja yhteisesti jaettuja merkityksiä, kulttuurista tietoa, sille, millaisena koetaan, nähdään ja esitetään ihanteellinen kumppani ja heteroparisuhde
Kuka, mitä ja miksi?
• Suomalainen– maantieteellinen ja kielellinen rajaus
• Heteroseksuaalinen parisuhde– nainen etsii miestä tai mies etsii naista ”tositarkoituksella”
• Skeema• Kulttuurisen mallin (ilmiön jaetut merkitykset) teoria• Skeema: ilmiöön kuuluvat olennaiset teemat,
kategoriat tai diskurssit• Skriptit: toiminnallinen, tietyn järjestyksen mukaan
etenevä käsikirjoitus
• Internetin deitti-ilmoitukset– digitaalinen ympäristö– julkinen, avoin sivusto, ei vaadi kirjautumista– strukturoidun muodon lisäksi vapaa tekstikenttä
Kuka, mitä ja miksi?
Miksi?
• Medioitunut maailma: informaatioteknologian arjistuminen
• Ihmissuhteiden solmiminen, myös seurustelukumppanin etsiminen internetin kautta yhä tavallisempaa
• Aukko akateemisessa maailmassa: kulttuurinen malli + digitaalinen konteksti + suomalaisuus
Kuka, mitä ja miksi?
• Kun lapset leikkivät he kertovat tarinoita itsestään itselleen. Clifford Geertz (1973) – Entä kun aikuiset leikkivät – ja kertovat tarinoita; Mistä nämä tarinat
tulevat?
• The medium is the message (Marshall MacLuhan) Kontekstin merkitys ja genretietoisuus: viestintäväline määrittää myös
lähettäjääDeitti-ilmoitukseen kirjoitetut esittelytekstit, tarinat, eivät ainoastaan kerro kirjoittajasta, vaan ne muotoutuvat aina verrattuna siihen, mitä henkilö kuvittelee nimenomaan internetissä olevan deitti-ilmoitustekstin olevan. Siinä peilautuu samalla se, mitä henkilö olettaa parisuhteen olevan, ja mitä hän olettaa tavoiteltavan kumppanin olevan ja myös se, millaisilla ilmauksilla hän ilmentää itse olevansa tavoiteltava kumppani.
Kuka, mitä ja miksi?
• ”Voimme aloittaa puheemme ”Olemme kaikki samaa mieltä siitä...” tai aloittaa puheemme niin, että mainittu lause tuntuu siihen sisältyvän vaikka sitä ei ääneen lausuttaisikaan, niin kauan, kun emme ala analysoimaan lausetta tarkemmin. Näin, koska viittaamme aina kuvitteelliseen yhteisöön, yhteisön tunteeseen, johon kuuluu ajatus siitä, että olemme olennaisista asioista samaa mieltä.” ( Zygmunt Bauman 1997: Sosiologinen ajattelu. (Thinking Sociologically, 1990) Vastapaino, Tampere)
• Key words/avainsanatJokaisessa kulttuurissa on avainkonseptit, jotka ilmaistaan avainsanojen avulla.
Nämä avainsanat taas heijastavat kulttuurin ydinarvoja.
Anna Wierzbicka: Understanding cultures through their key words: English, Russian, Polish, German, and Japanese. Oxford University Press, Oxford – New York, 1997
Tutkimuskysymykset
Tutkimuskysymykset• Millasta jaettua ymmärrystä (kulttuurinen malli) suomalaisilla on koskien
nettideittailua, ihanteellista puolisoa ja parisuhdetta kohtaan? • Millaisia skeemoja – ilmiön olennaisia asioita - suomalaisista nettideitti-ilmoituksista
voi tunnistaa?• Millaisia skriptejä – kulttuurisia käsikirjoituksia – suomalaisista nettideitti-
ilmoituksista löytyy?
• Kuinka populaarikulttuuri on vaikuttanut sisältöön? • Kuinka näkyviä ovat intertekstuaaliset viittaukset? • Onko mahdollista havaita, mistä yhteyksistä sisällöt ovat siirtyneet?• Kuinka digitaaliseen muotoon siirtyminen on muuttanut henk.koht. Ilmoituksia? • Toimiiko kulttuurisen mallin teoria digitaalisessa ympäristössä?
• Mitä asioita tulee ottaa huomioon kun tutkimusongelma/tutkimuskysymykset ovat nämä?
Nettideittailu: Parisuhteet
netissä
Kieli
Sukupuolijärjestel
mä
Tietoyhteiskunta
Intertekstuaalisuus
Arjen medioitumi
nen
Aika ennen nettiä: lehtien henk.koht.
Antropologia
Heteronormatiivisuus
Populaarikulttuuri
Representaatiot
Kulttuurinen malli
Sisällönanalyysi
Digi
Suomalaisuus
Aikaisempi tutkimus
Aikaisempi tutkimus
• Kumppaninvalinnan tutkimushistoria
• Sukupuolen tutkimus• Suomalaisuus• Kielen/tekstin tutkimus• Henk.koht. ilmoitukset• Kulttuurisen mallin
tutkimushistoria
Aikaisempi tutkimus
Taustat• Ei olla tyhjiössä• Kumppaninvalinnan tutkimushistoria: varhaisimmat dokumentoidut
tutkimukset kumppanimieltymyksistä ovat 1940-luvulta, jolloin yliopisto-opiskelijoiden tuli pistää ominaisuuksia järjestykseen+ Luotettavuus + Henkinen tasapaino + Miellyttävyys + Keskinäinen rakkaus- Samanlainen poliittinen katsantokanta- Hyvä kokki/taloudenhoitaja (ei tärkeä naisille)- Varakkuus (ei tärkeä miehille)
(H.T Christensen 1947: Student views on mate selection. Marriage and Family Living, 9, 85-88)
Kritiikki: Vaikuttivatko annetut vaihtoehdot tulokseen?
Aikaisempi tutkimus
Kumppaninvalinnan tutkiminen• Evoluutioteoriaan kiinnittyneet
– hyvien geenien edelleen tuotanto merkittävin tekijä kumppanin valinnassa
David Buss:The evolution of desire: Strategies of Human Mating (1994)
Seksuaalisen leimaantumisen kaltainen mekanismi on tiedostamaton prosessi, jonka ohjaamana yksilö käyttää vanhempansa fyysisiä piirteitä mallina kumppanin etsinnässä
Marcinkowska & Rantala: Sexual Imprinting on Facial Traits of Opposite-Sex Parents in Humans. Evolutionary Psychology 2012. 10(3): 621-630
• Sosiaaliset teoriat– keskitytään
mekanismeihin jotka määrittyvät kulloisenkin ajankohdan sosiaalisista, kulttuurisista ja historiallisista oloista
– ihmiset kehittävät odotuksia omasta ja muiden käyttäytymisestä pohjautuen uskomuksiin sukupuolelle sopivasta käyttäytymisestä
Aikaisempi tutkimus
Sosiaaliset teoriat (Regan 2008)• Sosiaalisen vaihdon teoria: kumppaninetsintä voidaan nähdä
kaupantekotapahtumana, jossa ihmiset haluavat maksimoida voittonsa eli vaihtaa sen mitä itsellä on tarjota mahdollisimman hyvin niihin piirteisiin joita toivoo kumppanilta.
• Sosiaalisen roolin teoria: ihmiset kehittävät odotuksia omasta ja muiden käyttäytymisestä pohjautuen uskomuksiin sukupuolelle sopivasta käyttäytymisestä. Miehillä roolit ovat olleet historiallisesti ammattiin liittyviä ja taloudellisia (korkeapalkkainen työ, kunnianhimo, voimakkuus ) kun naisille roolit ovat olleet kotiin sidottuja( hoitovietti, emotionaalinen lämpö, ulkonäöstä huolehtiminen). Stereotyyppistä– Taina Kinnusen (kulttuuriantropologi) että Kirsti Lempiäisen
(sosiologi) mielestä rooliteoria on kuitenkin vanhanaikainen ja liian stabiili käsite sukupuolen tarkastelun ensisijaisena välineenä
Aikaisempi tutkimus
”Normirikkomukset”• Kaksi henkilökohtaista-ilmoitusta
– A) Nainen ilmoittaa olevansa huumeriippuvainen
– B) Nainen ilmoittaa olevansa ylipainoinen
– ylipainoiseksi itsensä maininnut sai vähemmän vastauksia kuin ilmoitus, jossa nainen tunnusti huumeriippuvuutensa
Sitton, S. & Blanchard, S. : Men´s preferences in romantic partners: obesity vs addiction. Psychological reports ,77(3 Pt 2),p.1185-1186, Dec 1995
• TV:n kumppaninetsintäohjelmissa treffipartneri valitaan usein fyysisten viehättävyystekijöiden perusteella, vaikka muu yhteensopivuus ei olisi ilmiselvää
Chapdelaine & Levesque & Cuadro: Playing the Dating Game: Do We Know Whom Others Would Like to Date? Basic and Applied Social Psychology, vol 2, no. 2, 1999, 139-147
Aikaisempi tutkimus
Etnisyys ja kumppaninvalinta6000 Yahoo-deittipalvelun heteroiden deittiprofiileja 2009:
valkoihoisilla ja miespuolisilla oli eniten tiettyjä toivomuksia ulkonäön suhteen
valkoihoiset miehet halusivat tapailla hoikkia ja treenattuja naisia kun afrikkalaisamerikkalaiset ja latinomiehet suosivat rehevämpiä naisia
Tutkijat selittävät tuloksiaan yhteiskuntanormiteorian mukaisesti : valkoihoiset miehet seuraavat tiiviimmin valtamediaa ja sen tarjoamia ihanteita kun mustat ja latinot hyväksyvät oman kulttuuritaustaansa vasten helpommin muunkinlaisia vartalotyyppejä
Glasser, C.L. & Robnett, B. & Feliciano, C. 2009: Internet Daters´ Body Type Preferences: Race – Ethnic and Gender Differences. Sex Roles, 61, 2009, 14-33
Aikaisempi tutkimus
Kumppaninvalinnan selityksiä (Regan 2008)• Evoluutiopohjainen selitys: mies valitsee kauniin (=terveen) naisen
jatkamaan sukua ja nainen ottaa statukseltaan sellaisen miehen joka pystyy tarjoamaan jälkeläisille hyvät puitteet menestyä
• Yhteiskuntanormiteoria: valitsemme sellaisen partnerin, joka täyttää parhaiten elämämme yhteiskunnan normit, kumppani on yhteiskunnallisesti ihanteellisin eli valitaan kaunein, nuorin tai statukseltaan korkein, koska niitä piirteitä arvostetaan elinyhteisössämme. Vartalotyyppi-ihanteet vaihtelevat kulttuurikohtaisesti
• Matching hypotesis : valitsemme seurustelupartnerin sen mukaan että tämä vastaa piirteiltään omiamme eli partnerin valinnassa fyysisesti viehättävä valitsee toisen fyysisesti viehättävän, taustoiltaan samanlaisen ja samoihin arvoihin uskovan
Aikaisempi tutkimus
Kumppaninvalinta: tutkimusmenetelmät• itsearviointi /pisteytys / ranking-malli: kumppanin
haluttuja piirteitä laitetaan järjestykseen– annetut vaihtoehdot aina rajaavat ja vinouttavat
tutkimustulosta
• sisällönanalyysi henkilökohtaista -ilmoituksista, jolloin on voitu listata/kategorisoida millaisia ominaisuuksia halutulla kumppanilla tulee olla tai ei tule olla (jatkuva sosiaalisten normien rikkominen, liiallinen alkoholinkäyttö, huijaaminen peleissä, juoruaminen, jatkuva myöhästely, valehtelu, seksuaalisilla kokemuksilla rehvastelu, huonotapaisuus)
Aikaisempi tutkimus
Kumppaninvalinta: tutkimusmenetelmät
Tulokset tutkimuksissa ovat olleet menetelmistä huolimatta samankaltaisia: haluttuja ominaisuuksia: – 1. Sosiaaliset piirteet (hyvä huumorintaju, persoonallisuus,
avoimuus, ystävällisyys, sosiaalisuus)– 2. Älyyn ja henkisiin toimintoihin liitettävät piirteet (älykkyys,
koulutus, kunnianhimo)– 3. Fyysiset tekijät (miellyttävä ulkonäkö, urheilullinen,
seksikäs, terve)– 4. Samanlaisuus (samanlaiset arvot ja asenteet, harrastukset
ja mielenkiinnon kohteet)– 5. Sosiaaliseen statukseen liittyvät piirteet (sosiaalinen status
ja omaisuus)
Tutkimuskysymykset
Heteronormatiivisuus• Feminiinisyys- ja
maskuliinisuusihanteet kulttuurisia sopimuksia (Olsson & Willman, toim. Sukupuolen kohtaaminen etnologiassa. Ethnos ry. Helsinki, 2007)
• Heteronormatiivisuus on institutiona-lisoitua heteroseksuaalisuutta, joka muodostaa oletusarvoisen, luonnollistetun ja ainoan hyväksytyn ja tavoiteltavan mallin (Rossi: Heteronormatiivisuus. Käsitteen elämää ja kummastelua. Kulttuurintutkimus 3:2006)
Tutkimuskysymykset
HeteronormatiivisuusHETEROSEKSUAALINEN MATRIISI JA DUALISMI
Heteroseksuaalinen matriisi:jokainen ihminen on heteroseksuaalinen, ellei toisin mainita -> vaikutus siihen, millainen on vallitseva tapa kuvata naiseutta ja mieheyttä kulttuurissa
Dualismi: ajatus naisen ja miehen perustavanlaatuisista eroista, jotka näkyvät myös heidän omaksumissaan ja noudattamissaan rooleissa. (Stereotyyppiset naisen ja miehen roolit)
Tutkimuskysymykset
Heteronormatiivisuus
SUKUPUOLISOPIMUS Sukupuolisopimus: selvästi ilmaistuja
tai piilevät säännöt, velvollisuudet ja oikeudet, jotka hallitsevat sukupuolten välistä suhdetta. Ne jäsentävät naisille ja miehille eri työt ja arvot, vastuualueet ja velvoitteet. Sukupuolisopimusta ylläpidetään: * kulttuurinen ylärakenne (yhteiskunnan normit ja arvot)* instituutiot (perheen hyvinvointi, koulutus- ja työllisyysjärjestelmät) * sosialisaatioprosessit (erityisesti perheen sisällä)
Milja Saari (Eurofem.org)
Tutkimuskysymykset
Heteronormatiivisuus
SUKUPUOLISTEREOTYPIAT• Stereotypiat : yleistyksiä, tarkoitus
helpottaa jatkuvan tietotulvan käsittelyä• Sukupuolistereotypiat: yksinkertaistuksia,
kaavamaisia odotuksia siitä, minkälaisia miehet 'yleensä' ja naiset 'yleensä' ovat ja miten tulee käyttäytyä täyttääkseen 'oikeanlaisen' naiseuden ja miehekkyyden kriteerit
• Korostaa naisten keskinäistä samankaltaisuutta, samoin kuin kaikkien miesten samanlaisuutta ja vähättelee yksilöiden välisiä eroja kummankin sukupuolen sisällä
• Sukupuolistereotypioiden konkreettisia ilmentymiä ovat sukupuoliroolit: esim. miesten ja naisten ammateista
Tutkimuskysymykset
Heteronormatiivisuus
HETERONORMIN TUOTTAMINEN • Sukupuolen tuottaminen jatkuvan tekemisen (performanssin) myötä (Butler, Judith 1990. Gender Trouble. Feminism and the Subversion of Identity. Routledge, New York)
• Miehet ja naiset täysin erillisiä, mutta toisiaan täydentäviä kategorioita, jotka käyttäytyvät sukupuoli- (ja seksuaali-) identiteettinsä mukaisesti toteuttaen normatiivista heteroseksuaalista käsikirjoitusta: nuoruuden jälkeen naiset ja miehet aikuistuvat, avioituvat, perustavat perheen ja elävät kunnollisina elämänsä loppuun
Teoreettiset ja metodologiset pohdinnat
Antropologinen tutkimusperinne• Kognitiivinen antropologia
• painottuu tietäminen ja ajattelu, inhimillinen tiedonkäsittely• kulttuuriset ehdot • miten ihminen prosessoi maailmaa koskevaa tietoa
• Tutkimuskohteena ovat ihmisten enkulturaatiossa (kulttuuriin kasvamisen prosessissa) opitut ajatukset ja käsitykset, ns. kulttuurinen tietous, jonka katsotaan ohjaavaan käyttäytymistä ja toimintaa
D'Andrade, R.: The Development of Cognitive Anthropology, 1995
• Tavoitteena on yleensä mennä pelkän kuvailun taakse ja selittää kuinka mallit muuttuvat ja säilyvät
H. R. Bernard, (Ed.) Handbook of Methods in Cultural Anthropology, 1998
Teoreettiset ja metodologiset pohdinnat
• Skeemateoria: Miesten ja naisten käyttäytymistä ohjaavat sosiaaliset ja kulttuuriset käsikirjoitukset eli skriptit, jotka ovat normatiivisia odotuksia, joita käytetään sosiaalisen käytöksen ohjaamisessa.
• Sosiaaliset oppimisprosessit: ihmisiä joko palkitaan tai rangaistaan romanttisen ja seksuaalisen käyttäytymisen seurauksena -> opitaan tietty tapa toimia
• Yksilöt oppivat olemassa olevat sosiokulttuuriset säännöt koskien seksiä, rakkautta ja kumppanin etsintää ja näitä ohjeita toistavat ja ylläpitävät mm. media, vanhemmat ja vertaisryhmät, koulusysteemi, uskonnolliset ja poliittiset ideologiat ja lainsäädäntö
• Regan, P. C. 2008: The Mating Game. A primer on love, Sex, and Marriage. 2nd ed. Los Angeles, London, New Delhi, Singapore: Sage
Teoreettiset ja metodologiset pohdinnat
Käsitteiden keskinäisistä suhteista
Kulttuuriseen malliin liittyvien käsitteiden keskinäiset suhteet eivät ole vakiintuneita. On mahdollista nähdä
kulttuurisen mallin ja skeeman käyttöä synonyymeinaskeeman ja skripitin käyttöä synonyymeina
-> Sen vuoksi olennaista määritellä omasta näkökulmastaan käsitteet niin kuin aikoo niitä käyttää!
Teoreettiset ja metodologiset pohdinnat
Cultural model
Schema 1 Schema 2 Schema 3
scripts
Theoretical background
Teoreettiset ja metodologiset pohdinnat
Kulttuurinen malli
• ilmiö koostuu jaetusta tietämyksestä, kollektiivisista ajatussisällöistä• usein tiedostamattomia• maailmaa koskevia, itsestään selvinä pidettyjä oletuksia; yhteisön
jäsenten laajasti jakamia (Cultural models in language and thought. Ed. by Dorothy Holland & Naomi Quinn. Cambridge : Cambridge U. P., 1987)
• motivoivia nimeäviä, kuvailevia ja maailmaa luokittelevia• keskeinen merkitys maailman ymmärtämisessä ja siinä
toimimisessa• VÄITE: Nettideittailu on ilmiönä sen verran vanha, että siihen
liittyy uniikkeja piirteitä sekä myös vanhaa kulttuurista parinmuodostamisen ydintä
Teoreettiset ja metodologiset pohdinnat
Skeema
• ”Skeema on käsitteellinen kompleksi, kokonaisrakenne, joka on hierarkkisesti järjestäytynyt” (Ruth Benedict: Patterns of culture. Boston : Houghton Mifflin, 1934)
• ilmiön olennaiset sisällöt, myös variaatiot• kulttuuriin vakiintuneisiin käyttäytymisnormien valintaan ovat
vaikuttaneet syvään juurtuneet yhteisölliset olettamukset siitä, mitkä asiat ja teot ovat hyviä ja tavoiteltavia, mitkä pahoja ja hylättäviä
• kaavamaisuus, stereotyyppisyys
• KYSYMYS: löydänkö stereotyyppisen nettideittailijan ja millainen hän on?
Teoreettiset ja metodologiset pohdinnat
Skriptit
• normatiivisia odotuksia, käyttäytymistä ohjaavat sosiaaliset ja kulttuuriset käsikirjoitukset
• Judith Butler (1990) : sukupuolisuutta ja sukupuolen mukaista käyttäytymistä rakennetaan lähinnä toiston ja imitoinnin keinoin
• kulttuurista tulkintamallia ylläpidetään toistolla, joka on laajimmin saatavilla populaarikulttuurin kautta: mainoksista, aikakauslehtiartikkeleista, elokuvista, kirjallisuudesta (medioitunut maailma)
• Oletus: samantyyppinen sukupuolisen ihanteen esittäminen toistuu nettideitti-ilmoituksissa
Teoreettiset ja metodologiset pohdinnat
consists of
Hypothesis
Cultural model of online dating couple preferences
Schema of beauty/health
Schema of (Christian)
values
Schema of ?
scripts
Aikaisempi tutkimus
Henk.koht. palstat/Suomi• Ideaalipartnerin (Tositarkoituksella) vuosilta 1950, 1970 ja 1990• Metodina adjektiivien tutkimus ja niiden kategorisointi:
– perushyveet (myönteiset ominaisuudet joissa moraalinen arvolataus kuten kunnollinen, siisti, rehellinen, luotettava)
– luonnetta ja ulkonäköä kuvaavat adjektiivit (kaksimerkityksiset: sekä ulkoinen ominaisuus että luonne kuten miellyttävä, viehättävä)
– ulkonäkö– varakkuus (voidaan ilmaista myös omistamisella, on auto ja kesämökki)– harrastukset, johon kuuluu myös muut toimintaa kuvaavat sanat,– koulutus ja muut viisautta ja älyä kuvaavat ilmaisut,– työ– ystävänetsintään liittyvät adjektiivit (vapaa, yksinäinen),– ikää määrittelevät sanat – kaikki muut (eniten 1990-luvulla, jolloin ilmoitukset ovat muuttuivat
monimuotoisemmiksi)
Aikaisempi tutkimus
• 1950 Sotaorpojen sijaan kumppaninhaku– Kunnollinen ja raitis! Reipas ja siisti! - Arvot huomattavan
yhtenäisiä
• 1970 Sukupuolimoraalin muuttuu:päiväkahvi-ilmoitukset!– Kun miehiä kuvataan perushyveillä, naisista lisäksi
ulkonäköä ja luonnetta kuvaavia adjektiiveja: miellyttävä, viehättävä.
– Omistamiseen ja varakkuuteen liittyvät sanat yleistyvät– Sivistys ja koulutus erityisesti miesten ominaisuus:
akateeminen sivistys– Uutena sanana ”fiksu”– Kulutusideologia alkoi näkyä: kulutus ja tavarakultti;
aktiivisuuden ja harrastusten mainitseminen lisääntynyt
Aikaisempi tutkimus
• 1990 Sukupuolierot vähentyneet : myös naiset koulutettuja, töissä, harrastavat– Varakkuuden korostaminen vähentynyt – rahan korostamien
brutaalia?– Aktiivisuutta kuvaavat adjektiivit nousseet tärkeimmiksi– Empaattinen, kiva ja hellä luotettavan, raittiin ja kunnollisen rinnalle– Ulkonäköä kuvailevat adjektiivit lisääntyneet ja nyt miehetkin
kuvailevat ulkonäköään: miehet toivovat naisilta useammin hyvää ulkonäköä kuin naiset miehiltä. Laihuutta arvostava yhteiskunta: solakka, hoikka, urheilullinen
– Tasokas –sana 1990-luvun ilmaisu (ulkonäköön vai myös käytökseen, varakkuuteenkin?)
Aikaisempi tutkimus
• Johtopäätös: ihannepartnerin ja oman itsen kuvaukset heijastavat suomalaisen yhteiskunnan laajempia sosiaalisia ja taloudellisia muutoksia. Parinvalintaa ja ihannekumppania kuvaavat arvot, normit ja ihanteet ovat sitä materiaalia joilla yhteiskunnan sukupuolijärjestelmää tuotetaan ja uusinnetaan.
Tarja Lotvonen "Etsin sinua!" Henkilökohtaista-ilmoitukset vuosina 1950, 1970, ja 1990. Teoksessa: Vitsistä videoon : uusia kirjoituksia nykyperinteestä / toimittaneet Eeva-Liisa Kinnunen ... [et al.]. Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1996
Aikaisempi tutkimus
American Marriage Marriage is a manufactured
product (jotain jolla on ominaisuuksia kuten vahvuus ja se vaatii työtä toimiakseen) tai jotkus avioliitot ”put together well” kun jotkut ”fall apart”” kuten koneet – autot, lelut, pesukoneet
hämmästys avioliiton purkautumisesta: he luulivat avioliiton olleen ”like the rock of Gibraltar” tai ”nailed in cement”; sanojat olettavat että kuulijat tietävät että sementti ja Gibraltarin kallio ovat asioita jotka ”kestävät ikuisesti”Naomi Quinn teoksessa Cultural models in language and thought. Ed. by Dorothy Holland & Naomi Quinn, 1987)
Aikaisempi tutkimus
American Marriage
• Sadat Quinnin metaforat hänen korpuksessaan menivät vain kahdeksaan suurempaan luokkaan:
• Lastingness• Sharedness• Compatibility• Mutual benefit• Difficulty• Effort• Success (or failure) • Risk of failure
Aikaisempi tutkimus
Suomalainen avioliitto
• Mari Hatakka: Nainen, mies, rakkaus, seksi. Heterosuhteen kulku, kulttuurinen malli ja sitä selittävät diskurssit kahden omaelämäkerta-aineiston valossa. Diss. Helsingin yliopisto 2011
Aikaisempi tutkimus
Suomalainen avioliitto
• Aineiston kirjoittajat jakavat heteroseksuaalisen parisuhteen kulttuurisen mallin iästä ja sukupuolesta riippumatta
• 5 diskurssia:– Romanttinen– Populaaritieteellinen– Kristillinen– Kansanperinteen– Yhteiskunnallinen
TAUKO
Eihän noin saa tehdä!
• Kulttuuriantropologinen tutkimus perustuu aina kenttätyöhön ja nimenomaan haastatteluihin!
• Kulttuurintutkimus on aineistolähtöistä, ei voi olla niin että ensin on teoria, sitten aineisto!
• Ei tämä ole digitaalisen kulttuurin tutkimusta, sinähän tutkit tekstejä!
• Tuollainen tutkimus on epäeettistä!• Miten kehtaat tuhlata yhteiskunnan varoja
tällaiseen!
Teoreettisia ja metodologisia pohdintoja
Peikko!
• Jos kulttuuri ymmärretään ensisijaisesti ”jaettuina merkityksinä”, se alkaa näyttää siltä (yhdenmukaiselta, kognitiiviselta) (Stuart Hall : Introduction. The work of representation. – Representation. Cultural representations and signifying practices. Stuart Hall, ed. Culture, media and identities. SAGE Publications, London, 1997)
• Ratkaisuja:– Case-rajoitus, aineistorajoitus– Pinta-tason painotus (sävyt, useammat merkitykset)– Tutkijan positiointi, perustelut
Teoreettisia ja metodologisia pohdintoja
Lähtökohdat: continuity AND change
• Heteroseksuaalinen parisuhde – YDIN ylläpitää vallitsevaa sukupuolijärjestelmää
• Hitaasti muuttuva, jähmeä
– PINTA on elävämpää, sen hetkiseen aikaan (mm. uuden teknologiaan, populaarikulttuuriin, trendeihin) liittyvää liikkuvampaa
– Kiinnostus sekä pysyvään että muuttuvaan ainekseen– Kokonaisuus on koko ajan neuvottelun alla
Teoreettisia ja metodologisia pohdintoja
Lähtökohdat• Aineistolähtöisyys vs. teorialähtöisyys?• ”Tutkijan on rakennettava aineistonsa analyysi
mahdollisimman vapaana erilaisista taustaoletuksista ettei teoreettinen viitekehys pääse rajaamaan aineistoa, tulkinnan etenemissuuntaa ja havainnoista tehtyjä päätelmiä.” (Esa Väliverronen: Mediatekstistä tulkintaan. Teoksessa: Media-analyysi. Tekstistä tulkintaan. Toim. Kantola & Moring & Väliverronen. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus, 1998)
• Puhdas aineistolähtöisyys on mahdottomuus koska aina on lähtökohtia.
• Teorioiden etu on se, että niiden avulla voi tulkita aineistoa osana laajempaa kokonaisuutta
Teoreettisia ja metodologisia pohdintoja
Kulttuurisen mallin sisäistäminen ja variointi
• Vaikka nettideittailuun liittyvä kulttuurinen malli on tuttu ja tunnettu (näin se menee, näin sen pitää mennä), ihmiset varioivat ja muokkaavat sitä – etenkin ns. pintatasolla-> erilaiset skeemat
Ihmiset sekä toimivat kulttuuristen ehtojen puitteissa, että samalla omassa uudistavat näitä ehtoja ja kulttuuria
(Anna-Leena Siikala: Tarina ja tulkinta : tutkimus kansankertojista, 1984)
Teoreettisia ja metodologisia pohdintoja
• Ei tutkita ilmoituksen kirjoittaneita ihmisiä, ilmoituksiin vastaavia ihmisiä, heidän elämäänsä, vaan heidän TULKINTOJAAN siitä kontekstista mitä liittyy:
• Nettideittailuun• Parisuhteeseen (joka löydetään nettideittailun kautta)• Kumppaniin (joka löydetään nettideittailun kautta)• Tapaan kertoa itsestään
Teoreettisia ja metodologisia pohdintoja
• Nettideitti-ilmoitus pyrkii tietoisesti ja tiedostamattakin aina VAIKUTTAMAAN
• ilmoituksen kirjoittaja puhuu kuvitellulle yleisölle, kulttuurisesti kaltaisilleen, jotka ymmärtävät hänen merkityksensä
• Mitkä ovat vaikuttamisen keinot?• Mikä koukku puree? Tai paremminkin: Minkä koukun
oletetaan purevan?• Epätodessakin ilmoituksessa otetaan esille ne asiat,
joiden oletetaan kuuluvan kontekstiin
Aikaisempi tutkimus
Tabut• Mistä ei puhuta? Mitä ei ole? ”Yksi selkeä tabuaihe on kirjoittavien kertojien psyykkinen
tasapaino. - - - On myös vastauksia, jotka saavat lukijan syystä tai toisesta kauhistumaan. Kerrotut asiat voivat liittyä väkivaltaan, sairauteen tai äärimmäiseen puutteeseen, mahdollisesti myös esimerkiksi lastensuojelukysymyksiin. - - - Osalla kirjoittajista on ollut mielenterveydellisiä ongelmia. Useimmat eivät kuitenkaan keskity näihin asioihin. Kertojien kuvaamat kokemukset vaikeuksista henkisen tasapainon säilyttämisessä ovat vahvistaneet käsitystäni siitä, että mielenterveysongelmat ovat todellinen kulttuurinen tabu. Sairaan ihmisen kohtaaminen ja sairaudesta puhuminen on useimmiten vaikea ja ehkä kiusalliseksi koettu asia.”
Mari Hatakka väitöskirjan aineistostaan 2011
Tutkimusaineisto
Aineistonkeruun kriteerit• Alueellinen kattavuus– Maantieteellinen jako 20 alueen mukaisesti, joka Deitti.net-
sivustolla jo valmiiksi – Alueellista kattavuutta, KOSKA lopullisena tavoitteena on kuvata
suomalainen tapa tehdä asioita• Heterot tositarkoituksella– Kohdistus ns. ”tositarkoituksella” -ryhmään ja sen sisällä
heteroilmoituksiin: ”nainen etsii miestä” tai ”mies etsii naista” –ilmoituksiin
– Tositarkoituksella-kohderyhmässä paneudutaan erityisesti pitkäaikaisen kumppaninvalinnan olennaisiin piirteisiin verrattuna esimerkiksi ”seikkailumielellä”-kohderyhmän ilmoituksiin. Pitkäaikaisuus on tavoiteltavampi kriteeri kun halutaan tutkia uskomuksia liittyen parisuhteeseen ja kumppaninvalintaan
Tutkimusaineisto
Aineistonkeruun kriteerit
• Kattavuus ilmoittajien iän mukaan: kymmenen vuoden ikähaarukat– Mahdollisuus valita alimmaksi ikärajaksi 18 v,
kymmenvuodet helpommin käsiteltäviä– Viimeinen ikäluokka on yli 61- vuotiaat, sillä yläikärajaa
on vaikea asettaa. Ilmoitusaktiivisuus yli 60-vuotiaiden keskuudessa ei välttämättä ole kovin suuri
– Tavoitteena saada ilmoituksia kaikista ikähaarukoista• Kielikriteeri– Vain suomenkieliset ilmoitukset, koska tutkijan äidinkieli
suomi: kulttuurinen ymmärrys
Tutkimusaineisto
Deitti.net aineistonkeruun kohteena• SUOMALAISUUS
– Deitti.net (http://www.city.fi/deitti/) on suomalainen deittipalvelu, jota ylläpitää City-lehti. Mainoslauseena on ”Suomen tunnetuin” -> hyvin tunnettu on suomalaisten keskuudessa. Suuri osa käyttäjistä on Suomessa asuvia suomalaisia
• VAPAA KÄYTTÖMAHDOLLISUUS PERUSTASOLLA– Omaa ilmoitusta ei tarvitse laatia päästäkseen lukemaan muiden ilmoituksia palvelun
perustasolla ilmaiseksi- Perustason lisäksi on olemassa Deluxe-palvelu (maksullisen vastauksen mahdollisuus, mahdollistaa mm. ilmoituksiin liitettyjen valokuvien näkemisen).
– Mitään tietoja ei kerätty kaikille avointen sivujen ulkopuolelta• VAPAA TEKSTIKENTTÄ
– Lomakemuodon lisäksi myös vapaa tekstikenttä• KÄYTETTÄVYYS
– Valmiit hakutoiminnot: maantieteellisen rajauksen, ikähaarukan, sekä ilmoitusten luonteen mukaiset rajaukset (vaihtoehtoina Tositarkoituksella, Seikkailu, Ystävää etsimässä, Matkaseuraa, Etsintäkuulutus ja Ei luokitusta)
Tieteenala ja etiikka
Tutkimusetiikka• Tutkijan velvollisuus tehdä itsensä näkyväksi: ihmisiä ei saa tutkia
salaa • Tutkimukseen osallistumisen tulee aina olla vapaaehtoista ja
perustua riittävään tietoon. Poikkeuksena julkisen tiedon tai arkistotiedon tutkiminen. (Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeet 2009)
• Perinteisen etiikkakäsityksen muuttajina uudet tutkimuskentät, kuten virtuaalimaailmat
• Raja yksityisen ja julkisuuden välillä on häilyvä liittyen erityisesti verkkomateriaaliin; julkisesti on saatavilla tietoja, joita voi katsoa yksityisiksi
• Tekstit vastaavat pitkälti sanomalehdissä julkaistuja kirjeenvaihtoilmoituksia, jotka ovat puhtaasti julkista tekstiä. Miksi siis digitaalinen muoto tekisi tästä materiaalista erilaista tutkimusetiikan kannalta?
Tieteenala ja etiikka
Tutkimusetiikka• Vaikka verkkosivulla olisi merkintä siitä, että kyse on tekijänoikeuslain
mukaisesti toisen omaisuudesta, sivuston voi käyttää tutkimustarkoituksiin, esimerkiksi analysointiin, jos se on julkinen eli avoimesti luettavissa. Sivua ei kuitenkaan saa kopioida uudelleen jaettavaksi. Aineiston lähde on kuitenkin mainittava.
• Yksityisyyden kunnioittaminen = tulee huolehtia siitä, ettei tutkittaville koidu haittaa. Voiko heille koitua haittaa tutkimuksestani ja millaista? Miten voisin sitä ehkäistä? -> kaikki identifioiva materiaali pyritään häivyttämään mahdollisimman tarkasti ennen minkäänasteista julkaisua
• Poikkeuksen tutkittavien informointivelvollisuuteen muodostavat valmiiksi julkiset aineistot, joita ei kerätä suoralla kontaktilla. Tällaisia ovat esimerkiksi mediajulkaisut(tv- ja radio-ohjelmat) sekä lehdissä julkaistut tekstit. Myös internetsivustot ja keskustelupalstat, joille ei tarvitse kirjoittautua sisään tunnuksilla, ovat avoimesti tutkittavissa ilman informointivelvoitetta tutkimuksesta. Näissä tapauksissa ns. harkinnanvarainen informointi
Tieteenala ja etiikka
Tutkimusetiikka• Tutkijan tulee eettisesti tehdä päätös omasta roolistaan• Ulkopuolisen tarkkailijan asema pitää perustella. Yleensä internet-
tutkimuksessa on ulkopuoliseen tarkkailuun käytetty seuraavanlaisia perusteluja: 1. Tutkijan läsnäolon ilmoittaminen voisi muuttaa ja kierouttaa tutkittavaa ilmaisua kun tutkittavat tulevat tietoiseksi tutkijasta ja sanomistensa julkisuudesta 2. Useat sivut ovat julkisia olemukseltaan ja voidaan väittää, että julkisesti esillä oleva tekstiaineisto on vapaasti käytettävissä 3. Sivuilla keskustelijoita on niin paljon, että on mahdotonta informoida kaikkia
Pirjo Rautiainen: Kenttätyöetiikan harmaat alueet. Kulttuurintutkimus 2011, 28:1Arja Kuula: Tutkimusetiikka. Aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys. 2011. 2. uud. p.Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeet 2009
Tutkimusaineisto
Aineiston säilytys• Tieteen tulee olla objektiivista, puolueetonta, autonomista, avointa,
julkista, kriittistä ja sen perusteella myös tutkimusaineistojen olla avoimia siinä määrin kuin se tutkimuseettisesti on mahdollista. Perusteluna tieteen sisäisen tiedon luotettavuus ja kehityksen varmistaminen
• Tutkimusaineistojen avoimuus ja sen kautta tapahtuva tulosten tarkistamismahdollisuus on olennainen osa tieteen käytäntöjä
• Sen sijaan tutkimusaineiston pysyvä säilytys on eri asia • Väite: tutkimusprosessin kuvaaminen tekee tieteestä läpinäkyvämpää
kuin tutkimusaineiston säilyttäminen, koska humanistisissa tieteissä ei ole muutenkaan samaa testattavuuden ja toiston vaadetta kuin luonnontieteissä
• Tulee kirjata kaikkia osapuolta hyväksyttävällä tavalla tutkimustulosten omistajuutta ja säilyttämistä koskevat kysymykset
Tutkimusaineisto
Aineiston säilytys• Mikään laki ei vaadi tutkimusaineiston säilyttämistä • Suomen akatemian hyvän tieteellisen käytännön ohjeissa (2008)
edellytetään vain, että aineistojen säilyttämistä koskevat kysymykset on määritelty ja kirjattu kaikkien osapuolten hyväksymällä tavalla
– Jos informanttien kanssa on tehty ”vain minä ja vain tähän tutkimukseen” -sopimus, aineisto täytyy tuhota tutkimuksen oikeellisuuden tarkistamisen jälkeen.
– Yksi vaihtoehto on anonymisoida aineisto täydellisesti ja arkistoida se niin.
– Jos rahoittaja vaatii tutkimusaineiston arkistoimista, arkistointisuunnitelma täytyy voida esittää
• Tutkimuseettiset normit eivät sido tutkijaa laillisesti, mutta ne velvoittavat ammatillisesti
Kenttätyö .
Voiko 10 ilmoitusta jokaisesta ikäluokasta per sukupuoli tällä maantieteellisellä rajauksella antaa luotettavia tuloksia? Ilmoituksia tämän kaavan mukaan tulisi 2000 kappaletta Mikäli luotettavuutta on syytä testata, sitä voi testata toisen aineistonkeruukierroksen tulosten pohjalta. Jos ne antavat samansuuntaisia tuloksia, luotettavuus on kunnossa.
Kenttätyö
Keruun aikana esiinnousseita seikkoja• Deitti.netissä ilmoitukset esitettiin ruudulla aikajärjestyksessä
niin, että uusin oli ensimmäisenä -> valitsin aina kymmenen ensimmäistä ilmoitusta, jotka tulivat annetuilla hakukriteereillä per tietty maantieteellinen ikäryhmä -> tarpeeksi satunnaisuutta otoksen suhteen ja lisää aineiston luotettavuutta
• Mikäli kymmentä ilmoitusta ei ryhmässä ollut, mukaan ne, jotka olivat olemassa -> tavoite 2000 ilmoituksesta ei toteutunut.
• Semistrukturoidut ilmoitukset (vapaa tekstikenttä ja pakolliset kaavakekysymykset). Kuvat eivät ole enää vapaasti näkyvissä: kuvan kohta sumennettu.
• Tilasto Excel-taulukkoon + havaintojen kirjaus
Kenttätyö
Keruun aikana esiinnousseita seikkoja
• Samalla henkilöllä voi olla useitakin profiileita ja ilmoituksia, mutta tutkija ei voi lähteä arvailemaan päällekkäisyyttä -> vaan jokainen ilmoitus käsitellään omanaan. Profiilien päällekkäisyys tuskin on niin suurta, että se aiheuttaa vääristymää tuloksissa. Ihan selvä tuplatietue huomioidaan niin että otetaan vain toinen mukaan.
• Selkeästi pilailumielessä tehdyt ilmoitukset jätetään huomiotta (mm. satavuotiaiden ilmoitukset)
• Maakunta valitaan ilmoitusta jättäessä: ei ole määritelty onko kyseessä maakunta jossa itse asuu vai se, josta hakee kumppania. Jos henkilö ei osaa sijoittaa itseään oikeaan maantieteelliseen alueeseen, tutkija ei ota siihen kantaa, vaan käsittelee ilmoitusta siinä ryhmässä kun se tulee esille. Tavoite on saavuttaa vain yleistä maantieteellistä kattavuutta, ei tiukkaa maantieteellistä analyysia
Kenttätyö
Metodit 1
• Karkea kategorisointi• Tilastot• Huomiot
Tilastot
Kenttätyö
Yleisiä huomioita• 5237 kokonaisosuma• Kokonaistuloksessa naisia 1849/ 35,3 % – miehiä 3388/ 64,7 %• 943 otos: maantieteellinen rajaus: kymmenen ensimmäistä• Naisia 382/ 40,5 % – Miehiä 561/ 59,5 %• Maantieteelliset huomiot: etelä/länsi vs. pohjoinen/itä• Ikäryhmähuomiot: kaikki, mutta enemmistö 20-30-vuotiaat• 1/943 ääniviesti• 26 % mukana kuva/kuvia• Linkit YouTubeen • Karttasovellus• Hymiöt (hymynaamat, ei monimutkaisia) • Digitaalisen teknologian suurkäyttöä ei ole – miksi ei?
Valinta -> perustelut
• Miksi noin tarkka maantieteellinen jako?• Kontekstina suomalaisuus, halutaan välttää
Helsinki-keskeisyys tai pääkaupunkiseutukeskeisyys
• Tarkka aineiston kuvaaminen antaa itselle varman olon siitä, että tuntee materiaalinsa, tietää minkä kanssa painii
• PERUSTELUJEN AUKIKIRJOITTAMINEN!
Metodit 2: Kulttuurinen skeema-analyysi• Skeema-analyysi pohjautuu sekä lingvistiseen että sosiologiseen
perinteeseen • Analyysissa huomio paralingvistisiin piirteisiin kuten metaforiin,
toistoon, vaihdoksiin yms. • Henkilö ymmärtää lauseen, vaikka suuri osa selittäviä tekijöitä puuttuu
siitä, mutta ne on helppo lisätä mielessään, koska tuntee tarinan idean mihin se pohjautuu
• Skeemat mahdollistavat kulttuurisesti pätevät ihmiset täyttämään tarinan puuttuvat aukot. Kertojalla ja kuulijalla on skemaattista tietoa siitä, mitä tavanomaisesti tietyissä kulttuurisissa yhteyksissä tapahtuu, mitä kyseisen kaltaiseen kertomukseen tai tilanteeseen kuuluu. Tällöin tarinan tai tekstin todellinen merkitys on riippuvainen lausumattomasta laajasta taustatiedosta.
(mm. Bartlett, F.C. 1932: Remembering: A study in experimental and social psychology; Schank, R.C. & Abelson, R.P. 1977: Scripts, Plans, Goals, and Understanding: an Enquiry into Human Knowledge Stuctures; Dándrade, RG 1995: The development of cognitive anthropology ; Holy, L. & Stuchlik, M. 1981: The structure of folk models)
Metodit 2: Kieli on kulttuurin avain• Lähiluku/tekstin sisällönanalyysi
• Metaforien, avainsanojen, tietyn nettideittailun kontekstiin liittyvän sanaston huomaaminen ja osoittaminen
• Ilmaisujen tai avainsanojen toisto; kategorioiden muodostaminen teemoittain
• Refleksiivinen lukutapa• Tutkijan refleksiivisyys, oma kulttuurinen tietämys, oma
kokemushistoria, intertekstuaalisten vihjeiden tunnistaminen• Reflektiivinen tutkija ei ota mitään itsestäänselvyytenä vaan suhtautuu
kriittisesti omiin sosiokulttuurisiin taustoihinsa ja teoreettisiin viitekehyksiin. Tutkimusprosessin analysointi ja sen näkyväksi tekeminen, että tekee tutkimusta tietystä tiedon näkökulmasta tietyn tulkinnan kautta ja tiettynä aikakautena, vahvistaa eettistä pohjaa. (Rautiainen 2011)
• Henkilökohtaisen kokemuksen hyödyntäminen hermeneuttisena työkaluna (mm. Apo & Nenola& Stark, eds. Gender and Folklore. Perspectives on Finnish and Karelian Culture, 1998)
Intertekstuaalisuus ja intermediaalisuus
• Intertekstuaalisuus (tekstienvälisyys) tarkoittaa tekstissä esiintyviä sekä implisiittisiä että eksplisiittisiä viitteitä muihin teksteihin (teksti laajana käsitteenä: myös ideologia tai paradigma). – tekstit tulkitaan aina suhteessa joihinkin niitä edeltäviin
teksteihin ja suhteessa lukijan omaamaan elämänkokemukseen ja –tilanteeseen
• Intermediaalisuus (medioidenvälisyys) määritellään intertekstuaalisuuden alalajiksi ja se korostaa medioiden välisen vuorovaikutteisuuden lisäksi myös niiden välillä vallitsevia sisällöllisiä ja rakenteellisia viittauksia.
Tutkijarefleksiivisyys• Koska kulttuurissamme on suurin osa jaettua, yhteistä, niin
saman kulttuurin jäsenet ymmärtävät toisiaan. Tämä pätee myös tutkijaan. Koska tutkija jakaa myös samat käsitykset maailman luonteesta, pystyy hän INTUITIIVISESTI ymmärtämään mitä tutkittava tarkoittaa. Intuitiivinen ymmärtäminen on kulttuurintutkimisessa varteenotettava metodi, joskin sillä voidaan mennä myös komeasti metsään. Tutkija on joka tapauksessa aina ensisijaisesti oman henkilökohtaisen maailmansa ymmärryksen varassa.(Juha Varto 1992: Laadullisen tutkimuksen metodologia. Helsinki : Kirjayhtymä; Holland & Quinn. Cambridge 1987)
• Tutkijan positio ja prosessien läpinäkyvyys• Tutkijan ulko-ja sisäpuolisuus : omaa kulttuuriaan tutkivan on
päästävä ulos sen sijaan että pyrkisi sisään (Ehn&Löfgren Kulturanalys : ett etnologiskt perspektiv. Lund : Liber, 1982)
Havainnot vapaatekstikentästä
• Mitä nuorempi mieshenkilö, sitä lyhyempi vapaatekstikentän käyttö on
• Vapaatekstikentät ovat täynnä hokemia ja sananparsia.• Mitä tarkoittaa hokemien ja fraasien suosio? Mikä on hokemien
merkitys nykyajan suomalaisessa kulttuurissa? • Sananlaskut ovat ikivanhoja ”maailmanselitysmalleja”:
– Aamun virkku, illan torkku, se tapa talon pitää– Ahneella on paskainen loppu
• Ovatko hokemat paikkaamassa sitä, ettei osaa tai halua muotoilla asiaa omasta näkökulmastaan? Millaista sanomaa hokemat kuljettavat?
• Hokemia, sananlaskuja ja fraaseja on helppo verrata esimerkiksi Naomi Quinnin tutkimustulokseen avioliitto on ” ikuinen kuin Gibraltar” tai ”kova kuin sementti” – jossa metaforat ilmensivät pysyvyyttä.
-> Nuorekas / ikäistään nuoremmaksi luultu-> Nuoruuden ihannointi – assosiaatio evolutionaariseen katsantokantaan
Nuoruuteen/nuorekkuuteen liitettyjä adjektiiveja tai lähisanoja
-> Yhdistävä tekijä: toiminnan motivoiminen viittaamalla aika-käsitteeseen-> Assosiaatio1 normisysteemiin: on jaettu kulttuurinen skripti aikuistumiselle: lapsuus – nuoruus – opiskelu&ammatti – naimisiinmeno – perheen perustaminen -> Assosiaatio2: ”The Right One” eli ”Se Oikea”, mutta onko olemassa myös käsite ”The Right Time”?
Millaisia asioita nostetaan kategorisesti esille online deitti-ilmoituksissa?
• PAIKAT– Otsikkokenttä– Vapaatekstikenttä– ”Elämänohje”
• TASOT– Intermediaalinen taso– Lokaalinen taso– Globaalinen taso
Intermediaaliset viittaukset (populaarikulttuuri)
Romanttisen rakkauden konsepti • Läntinen populaarikulttuuri
• The Soulmate / The Right One• mm. elokuvassa Humiseva harju Wuthering Heights (1939)
• Parinetsintäviihde• IEVA, Napakymppi ja teknologinen erehtymättömyys
• Suomalainen iskelmä/popmusiikki– ”Etsin kunnes löydän sun” (Markku Aro 1976)– “Missä muruseni on” (Jenni Vartiainen 2010)
• Televisio/mainokset (Suomi)– “Sinäkö se oot” (suklaamainos 1980-luvulla)
Lokaalinen (etninen) taso: suomalaisuus
”Kesämökki on paras tapa viettää loma” Luonnonläheisyys
“Luja tahto vie läpi harmaan kiven” ”Eteenpäin sanoi mummo lumessa” “Se mikä ei tapa, vahvistaa”
Sisukkuus, suomalainen perihyve Sisukkuus ei vain miehinen hyve : tasa-arvo, agraari- kulttuurissa naisen työ miehen rinnalla, ankara luonto
“Kaveria ei jätetä”
Lojaalisuus Suomalaisessa kontekstissa assosiaatio Talvisotaan, mutta myös armeija, ystävät
Globaali taso
USKO ELÄMÄÄN, KOHTALOON - JUMALAAN Positiivisuus– “Elämä kantaa” – “Kyllä se siitä”
KULTAINEN SÄÄNTÖ – USEISSA USKONNOISSAVastavuoroisuus– “Tee toisille kuten haluat että sinulle tehtäisiin”– “Hymyile niin maailma hymyilee sinulle takaisin”
Useamman kategorian fraasi• Carpe diem – Carpe diem quam minimum credula postero – "Seize the Day,
putting as little trust as possible in the future“ Horatio (23 eea)– Dead Poets Society (1989)– Vertaa: Kerranhan sitä vain eletään
LÄSNÄOLO TÄSSÄ HETKESSÄ
• “Elä ja anna elää” – Live and let live (George Carlin (1937-2008) stand-up -
koomikko)– Live and Let Die (James Bond –elokuva 1973) – AAA-motto
SUVAITSEVAISUUS
Useamman kategorian fraasi• “Hiljaa hyvä tulee” – Suomalainen sananlasku (Hiljaa hyvää tulee, ajatellen
aivan kaunis)– AAA-motto
Rauhallisuus, harkinta
(Anne Holappa: Emotions in digital context: Finnish way of saying Pick me; wecould make a good couple! Revista Teknokultura, Revista de Cultura Digital y
Movimientos Sociales (2012), Vol. 9 Núm. 1)
Alustavat tulokset
Ikä + ulkonäköRomanttinen rakkausLuonnonläheisyysSisukkuusLojaalisuusPositiivisuusVastavuoroisuusLäsnäolo hetkessäSuvaitsevaisuusRauhallisuus, harkinta
Ikä + ulkonäköRomanttinen rakkausLuonnonläheisyysSisukkuusLojaalisuusPositiivisuusVastavuoroisuusLäsnäolo hetkessäSuvaitsevaisuusRauhallisuus, harkinta
(Holappa 2012)
• haluttuja ominaisuuksia:
– Sosiaaliset piirteet (hyvä huumorintaju, persoonallisuus, avoimuus, ystävällisyys, sosiaalisuus)
– Älyyn ja henkisiin toimintoihin liitettävät piirteet (älykkyys, koulutus, kunnianhimo)
– Fyysiset tekijät (miellyttävä ulkonäkö, urheilullinen, seksikäs, terve)
– Samanlaisuus (samanlaiset arvot ja asenteet, harrastukset ja mielenkiinnon kohteet)
– Sosiaaliseen statukseen liittyvät piirteet (sosiaalinen status ja omaisuus)
(Regan: yleisesti kumppaninvalinnan tutkimus 2008)
Ikä + ulkonäköRomanttinen rakkausLuonnonläheisyysSisukkuusLojaalisuusPositiivisuusVastavuoroisuusLäsnäolo hetkessäSuvaitsevaisuusRauhallisuus, harkinta
(Holappa 2012)
– perushyveet (myönteiset ominaisuudet joissa moraalinen arvolataus kuten kunnollinen, siisti, rehellinen, luotettava)
– luonnetta ja ulkonäköä kuvaavat adjektiivit
– ulkonäkö– varakkuus– harrastukset – koulutus– työ– ystävänetsintään liittyvät
adjektiivit (vapaa jne)– ikää määrittelevät sanat – kaikki muut
(Lotvonen: HS henk koht 1996)
Ikä + ulkonäköRomanttinen rakkausLuonnonläheisyysSisukkuusLojaalisuusPositiivisuusVastavuoroisuusLäsnäolo hetkessäSuvaitsevaisuusRauhallisuus, harkinta
(Holappa 2012)
• Lastingness
• Sharedness
• Compatibility
• Mutual benefit
• Difficulty
• Effort
• Success (or failure)
• Risk of failure
(Quinn: American marriage 1997)
Ikä + ulkonäköRomanttinen rakkausLuonnonläheisyysSisukkuusLojaalisuusPositiivisuusVastavuoroisuusLäsnäolo hetkessäSuvaitsevaisuusRauhallisuus, harkinta
(Holappa 2012)
Romanttinen: elämää suurempi rakkaus, joka tekee elämästä elämisen arvoista. Romanttista diskurssia vahvistetaan erityisesti populaarikulttuurissaPopulaaritieteellinen: määrittelee parisuhteen sukupuolelle tyypillisen käyttäytymisen. Auktoriteettina on erehtymättömäksi ajateltu tiedeKristillinen: määrittelee naista ja miestä: kummankin tehtävä on toimia perheen hyväksi, aviorakkaus Kansanperinne: auktoriteettina on kokemus tai perinne isovanhempien, vanhempien tai ikätovereiden välittämänäYhteiskunnallinen: parisuhde yhteiskunnan peruspilari. Auktoriteettia edustavat lait ja säädökset
(Hatakka 2011: Suomalainen avioliitto 1990-l)
Mitäs seuraavaksi?• VERTAILU
– Uusi otos– Ei-digitaalinen aineisto?– Ei-heteroseksuaalinen aineisto?
saturaatiopisteen saavuttaminen - kunnes ei enää tule uutta tietoa
• Visuaalisen kulttuurin aspekti• Mitä merkityksiä kuvat antavat ja mikä on niiden suhde tekstin antamaan
merkitykseen?
• Virtuaalietnografian historia• Saanko virtuaalietnografian aikaisemman käytön myötä lisää luuta tai
lihaa tähän työhön? Vertailuaineistoa?
• Digitaalinen aspekti: digitaalisuuden lisäarvo• Mitä merkityksiä ainoastaan digitaaliseen ympäristöön liittyvä aineisto
(linkit, nymiöt, sovellukset yms.) lisäävät siihen, mitä teksti ja kuva ovat jo antaneet?