ekj 7/2004 eduskunnan tietojärjestelmäarkkitehtuurin nykytilan

EDUSKUNNANTIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURINNYKYTILAN KARTOITUS

LOPPURAPORTTI

EDUSKUNNAN KANSLIAN JULKAISU 7/2004

EDUSKUNNAN

TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURIN

NYKYTILAN KARTOITUS

Loppuraportti

Eduskunnan kanslian tietohallintotoimistoyhteistyössä TietoEnator Oyj:n Public & Healthcare –yksikön kanssa

EDUSKUNNAN KANSLIAN JULKAISU 7/2004

ISBN 951-53-2656-7 (nid.)ISBN 951-53-2657-5 (PDF)

ISSN 1239-1638

Eduskunnan tietojärjestelmäarkkitehtuurin nykytilan kartoitus

7 (50)

Lukijalle

Eduskunnan tietojärjestelmäarkkitehtuurin kuvaamisen tärkeyteen otettiinkantaa jo Eduskunnan tietohallinnon linjat 2002 - 2004 –raportissa: Siinätodettiin, että uudet kehityshankkeet tarvitsevat ensin pohjaksi määrittelytsallituista ratkaisuista. Ennen tietojärjestelmäarkkitehtuurin määrittelynkäynnistämistä on syytä olla selkeä kuva tietojärjestelmien nykytilanteesta.

Eduskunnan tietojärjestelmäarkkitehtuurin nykytilan kartoitusvaihe käyn-nistettiin yhteistyössä TietoEnatorin Public & Healthcare –yksikön kanssamaaliskuun alussa 2004. Kartoituksen valmistelutyötä ohjasi johtoryhmä,johon kuuluivat tietohallintopäällikkö Olli Mustajärvi, atk-päällikkö JuhaSuomalainen, TietoEnatorin projektipäällikkö Sari Helisniemi sekä edus-kunnan projektipäällikkö Sari Wilenius. Nykytilan kartoitukseen osallistuimyös kattava joukko sekä TietoEnatorin että eduskunnan tietohallinnonasiantuntijoita, joita ilman raportti ei olisi syntynyt. Nyt meillä on kädes-sämme loppuraportti, joka saatiin valmiiksi syyskuun lopussa 2004.

Raportista voimme lukea eduskunnan perustana olevan tietoliikenne- ja lä-hiverkko infrastruktuurin olevan hyvässä kunnossa ja toimivan tehokkaas-ti. Palvelimien toimintaan ja käytettävyyteen on jatkuvasti panostettu. Suu-rimmat kehittämistarpeet nousivat esille sovellusarkkitehtuurin ja tietokan-tojen osalta. Paineita näiden toiminnalle aiheuttavat langattoman käytön li-sääntyminen. Salijärjestelmän uusiminen on noussut jo aiemmin esille jasen määrittelytyö on lähtenyt vauhdilla liikkeelle syksyn 2004 aikana. Sali-järjestelmät on syytä mainita tässä yhteydessä, koska niillä tulee olemaanmerkittävä rooli myös tietojärjestelmäarkkitehtuurin määrittelyn yhteydes-sä.

Kartoitusvaiheen aikana koottiin yhteen myös tietojärjestelmiä koskevaadokumentaatiota, joka julkaistaan soveltuvin osin intranetissa. Tietojärjes-telmien kuvauksissa on keskitytty ensisijaisesti lainsäädännön ja lainsää-däntöä tukevien järjestelmien kuvaamiseen.


8 (50)

SISÄLLYSLUETTELO

TIIVISTELMÄ........................................................................................................................9

PROJEKTIN KUVAUS ...................................................................................................10Tausta ja lähtötilanne ......................................................................................................10Tavoitteet .......................................................................................................................11Projektin organisointi......................................................................................................12Projektin aikataulu ..........................................................................................................13

TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURIN VIITEKEHYSJA TERMINOLOGIA......................................................................................................14

Tietojärjestelmäarkkitehtuurin viitekehyksen pääkohdat .................................................14Tietojärjestelmäarkkitehtuurin liittyvän terminologian täsmentäminen...........................15

EDUSKUNNAN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURINNYKYTILAN KUVAUS ..................................................................................................18

Eduskunnan nykyiset tietojärjestelmät ............................................................................18Lainsäädännön järjestelmät .........................................................................................18Lainsäädäntöä tukevat järjestelmät..............................................................................21Hallinnon järjestelmät .................................................................................................23Yhteiset tukipalvelut ...................................................................................................25

Tietojärjestelmäarkkitehtuurin nykytilan kuvaustapa......................................................31Tietojärjestelmäarkkitehtuurin nykytilan kuvauksen sisältö ja laajuus ............................32

TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURIN KEHITTÄMISTARPEETJA TAVOITTEET ............................................................................................................34

Tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämistarpeita............................................................34Tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämistavoitteita .......................................................35

EDUSKUNNAN TIETOJÄRJESTELMIEN ELINKAARIEN ANALYSOINTI ..........39Lainsäädännön järjestelmät .............................................................................................39Lainsäädäntöä tukevat järjestelmät..................................................................................41Hallinnon järjestelmät.....................................................................................................43Yhteiset tukipalvelut .......................................................................................................46

JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET ........................................................................48

LIITTEET.........................................................................................................................50


9 (50)

TIIVISTELMÄ

Eduskunnan tietojärjestelmäarkkitehtuurin nykytilan kartoitusvaiheen lop-puraportin päätehtävänä on ollut muodostaa kuva eduskunnan tietojärjes-telmäarkkitehtuurin nykytilasta ja tietojärjestelmien elinkaarista sekä antaariittävät valmiudet arkkitehtuurin määrittelytyön käynnistämiselle. Muitatavoitteita on kuvattu tarkemmin itse raportissa.

Eduskunnan nykyisiä järjestelmiä on hahmotettu jaottelun avulla, joka pe-rustuu neljään eri ryhmään. Nämä tietojärjestelmäneliöt ovat lainsäädän-nön järjestelmät, lainsäädäntöä tukevat järjestelmät, hallinnon järjestelmätja yhteiset tukipalvelut. Nykytilan kartoituksen aikana ei ole laadittu uuttajärjestelmädokumentaatiota, vaan kuvauksia on tehty olemassa olevan do-kumentaation pohjalta. Lisäksi kuvausten laadinnan painopiste on ollutlainsäädännön ja lainsäädäntöä tukevien järjestelmien kuvaamisessa. Koo-tut dokumentaatiot ja järjestelmäkuvaukset palvelevat eduskunnan tietohal-linnon asiantuntijoiden perehtymis- ja tietotarpeita. Järjestelmäkuvaukseton tarkoitus julkaista soveltuvin osin myös intranetissa.

Raportin loppupuolella on kartoitettu kehittämistarpeita ja tavoitteita. Niitäon pyritty ryhmittelemään eri näkökulmista. Kehittämistarpeille ja tavoit-teille on arvioitu myös viitteellisiä priorisointiarvoja. Painoarvoista onvarmasti useampia näkemyksiä.

Tietojärjestelmien elinkaarien analysointi ei tässä raportissa perustu syste-maattiseen menetelmään, vaan arvioihin ja keskusteluihin. Elinkaarienanalysointia tulisi tehdä säännöllisesti järjestelmän ylläpitovaiheen aikana.Eduskunnan tietojärjestelmät ja sovellukset ovat osittain hyvin erilaisissaelinkaaren vaiheissa. Joidenkin järjestelmien osalta pitäisi harkita kehittä-mishankkeiden käynnistämistä jo 1 - 3 vuoden sisällä.

Eduskunnan tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämistä tulisi tarkastellalainsäädäntötyön ja hallinnon prosessien kehittämisen kautta. Tavoitteenaon luoda yhdenmukainen, tehokas ja pitkäikäinen järjestelmien ja tietovir-tojen kokonaisuus. Työryhmä on esittänyt muutamia jatkotoimenpide-ehdotuksia tämän tavoitteen saavuttamiseksi.


10 (50)

PROJEKTIN KUVAUS

Tausta ja lähtötilanne

Valtiovarainministeriö julkaisi kesällä 2001 työryhmänmuistion 27/2001,”Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia”. Siinä on kuvattu valtionhal-linnon yleisiä tietojärjestelmäarkkitehtuurin suosituksia.

Myös eduskunta on omassa tietohallinnon linjauksessaan, Eduskunnan tie-tohallinnon linjat 2002 – 2004, todennut mm. seuraavasti: "Eduskunta ontietotekniikan aikaisena soveltajana jo vaiheessa, jossa tietotekniikan käyt-tö on muuttunut kiinteäksi osaksi kaikkea toimintaa. Järjestelmiä käytetääntehokkaasti, ja ne ovat varsin luotettavia sekä täyttävät toiminnan perustar-peet.

Muutospaineita aiheuttaa eduskunnan sidosryhmissä tapahtuva kehitys.Odotusarvot sähköisen tiedonvälityksen laajuuden ja käytön helppoudensuhteen ovat kasvaneet. Toisaalta eduskunnan ja sidosryhmien välinen jär-jestelmien yhteentoimivuus on jopa heikentynyt, koska eduskunta ja sidos-ryhmät ovat siirtyneet käyttämään uusia työvälineitä.

Teknologiamarkkinoilla tapahtuva kehitys muodostaa pitkällä tähtäimelläriskin eduskunnan eräiden ydinjärjestelmien nykyiselle tekniselle perustal-le toimittajatuen mahdollisen heikkenemisen tai päättymisen kautta.

Eduskunnan tietoteknisen infrastruktuurin nykytila on hyvä. Perustana ole-vat tietoliikenne- ja lähiverkot ovat hyvässä kunnossa ja tehokkaita. Palve-limet ovat toimivia ja niiden käytettävyyteen panostetaan jatkuvasti mm.kahdentamalla.

Sovellusalustat ovat elinkaarensa loppupuolella. Erityisesti sovellusarkki-tehtuurit ja tietokannat eivät todennäköisesti pysty vastaamaan tulevaisuu-den tarpeisiin, kuten liikkuvan ja langattoman käytön lisääntymiseen ja sa-lijärjestelmien uusimiseen. Lähivuosina on tulossa suuria sovellusten muu-tostarpeita mm. Salijärjestelmien uusinta.

Eduskunta siirtyy uuteen sovellusarkkitehtuuriin ja sovellusalustaan vai-heittain seuraavan 5 - 8 vuoden aikana." Tämän projektin tavoitteena onkinollut eduskunnan tulevaisuuden tietojärjestelmäarkkitehtuurin määrittelynkäynnistäminen. Projektin lähtökohtina olivat:


11 (50)

o Valtion tietotekniikan rajapintasuositukseto Eduskunnan tietohallinnon linjat 2002 - 2004o Eduskunnan Active Directoryn käytöstä saadut kokemukseto Eduskunnan nykyiset lainsäädäntötyön ja hallinnon järjestelmäto Yhteistyöpalaverit Eduskunta TietoEnator 13.11.2003,

03.02.2004

Tavoitteet

Projektin päätavoitteena on ollut kartoittaa eduskunnan tietojärjestelmä-arkkitehtuurin nykytila. Projektin keskeisimmät tavoitteet on esitetty allaolevassa luettelossa.

o Arkkitehtuurin viitekehyksen ja terminologian täsmentämineno Suunnitella tietojärjestelmäarkkitehtuurin nykytilan kuvaus- ja

dokumentointitapa (liite 1)o Kartoittaa tietojärjestelmäarkkitehtuurin vaatimukset ja tavoit-

teeto Kuvata ydintoimintojen sovelluskartta, tietosisällöt ja liittymäto Kuvata järjestelmien toiminnallisuus, tietojoukot ja keskeiset

käyttötapaukseto Kuvata toiminnalliset ja tukiprosessit sekä niiden liittymät jär-

jestelmiino Kuvata ja dokumentoida tietojärjestelmäarkkitehtuurin nykytila

(Visio2002 –ohjelmistolla)o Kartoittaa nykytilan kehittämispaineet ja tavoitteeto Laatia sovellusten elinkaarianalyysio Laatia jatkotoimenpide-ehdotukset ja suunnitelma jatkovaiheita

varten

Lisäksi projektin tavoitteena on ollut, että projektissa tuotetut lopputulok-set palvelevat sekä tulevaisuuden tietojärjestelmäarkkitehtuurin määrittelyäettä helpottavat ja tukevat sovellushallinnan päivittäistyötä.


12 (50)

Projektin organisointi

Asiakkaan projektipäällikkönä toimi Sari Wilenius. Lisäksi projektiin osal-listuivat Outi Juntura ja Maj-Lis Ukkonen. Eduskunnan puolelta johto-ryhmätyöskentelyyn osallistuivat projektipäällikön lisäksi Olli Mustajärvi,Juha Suomalainen ja Kari T. Sipilä.

Projektia ohjasi johtoryhmä. Johtoryhmä toimi eduskunnan puolelta pro-jektin päättävänä elimenä, linjasi projektiryhmän työskentelyä sekä valvoiprojektin edistymistä.

Toimittajan työtä koordinoi Sari Helisniemi. Lisäksi projektiin osallistui-vat Timo Huisman, Heli Launonen, Jari Markkanen ja Seija Rouhinen.Toimittajan puolelta johtoryhmätyöskentelyyn osallistui Sari Helisniemi.

Kuvassa 1 on kuvattu projektiorganisaatio. Projektin työskentelytapoinaolivat haastattelut ja työpajat.

Kuva 1. Projektin organisointi.

Outi JunturaMaj-Lis UkkonenSari Wilenius

Johtoryhmä

Työpaja-työskentely• ideointi• tietämyksen jakaminen

EduskuntaOlli MustajärviJuha SuomalainenKari.T.SipiläSari Wilenius

TietoEnatorSari Helisniemi

Hallinnonjärjestelmät

Lainsäädäntöätukevat

järjestelmätäänestysjärjestelmäseurantajärjestelmäveps2000, vkfakta,

sgml, eirak2000,jne…

eoadiaari, hodiaari, heteka,sopimusrekisteri, jne…

Timo HuismanHeli LaunonenJari Markkanen


TE:n työtä ohjasiSari HelisniemiSeija Rouhinen

Lainsäädännönjärjestelmät

intranet-palvelut,mobiilipalvelut,

jne…


Yhteiset tukipalveluttietopalvelut,

työkaluohjelmatjne…



Johtoryhmä














jne…





Johtoryhmä














jne…






13 (50)

Projektin aikataulu

Projekti aloitettiin maaliskuussa 2004. Projekti päättyi syyskuussa 2004.Kuvassa 2 on kuvattu projektin eteneminen.

Kuva 2. Projektin aikataulu.

Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu

Johtoryhmä: Suuntaus, Ohjaus, Päätökset

2004

Projektiryhmä: Käytännön työn ohjaus ja läpivienti

Arkkitehtuurin viitekehysja terminologia

Nykytilan kuvaus

Lopputulokset,jatkotoimenpiteet

Kesäkuu Syksy

Tietojärjestelmäarkkitehtuurinvaatimukset ja tavoitteet

Ydintoimintojen sovelluskartta,tietosisällöt ja liittymät

Järjestelmien toiminnallisuus jakäyttötavat

Ydinprosessit ja niidenliittymät järjestelmiin

Järjestelmienelinkaarianalyysi

Määrittely-vaihe

Heinäkuu Elokuu

Nykytilan kuvauksenviimeistely

Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu

Johtoryhmä: Suuntaus, Ohjaus, Päätökset

2004

Projektiryhmä: Käytännön työn ohjaus ja läpivienti

Arkkitehtuurin viitekehysja terminologia

Nykytilan kuvaus

Lopputulokset,jatkotoimenpiteet

Kesäkuu Syksy

Tietojärjestelmäarkkitehtuurinvaatimukset ja tavoitteet

Ydintoimintojen sovelluskartta,tietosisällöt ja liittymät

Järjestelmien toiminnallisuus jakäyttötavat

Ydinprosessit ja niidenliittymät järjestelmiin

Järjestelmienelinkaarianalyysi

Määrittely-vaihe

Heinäkuu Elokuu

Nykytilan kuvauksenviimeistely


14 (50)

TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURIN VIITEKEHYSJA TERMINOLOGIA

Tietojärjestelmäarkkitehtuurin viitekehyksenpääkohdat

Tietojärjestelmäarkkitehtuurin viitekehyksellä tarkoitetaan menetelmää tainäkökulmaa, jota hyödynnetään tietojärjestelmäarkkitehtuurin määrittelys-sä. Viitekehyksessä kuvataan menetelmät, joilla arkkitehtuurikokonaisuu-det (tietojärjestelmäarkkitehtuuri, järjestelmäarkkitehtuuri, informaatioark-kitehtuuri ja teknologia-arkkitehtuuri) ja niiden suhteet toisiinsa kuvataan.Tässä tietojärjestelmäarkkitehtuurin nykytilan kartoitusvaiheessa on sovel-lettu seuraavan sivun kuvassa 3 esitettyä META Groupin yleistä mallia se-kä TietoEnatorin TEAM (TietoEnator Enterprise Architecture Model, lii-te 2) arkkitehtuurien suunnittelu- ja määrittelymallia.

Tietojärjestelmäarkkitehtuurin nykytilan kartoitusta voidaan pitää lähtö-laukauksena sekä eduskunnan tietohallinnon linjaukselle että tulevaisuudentietojärjestelmäarkkitehtuurin määrittelyllä. Nykytilan kartoituksen tavoit-teena on ollut luoda kokonaiskuva nykyisistä tietojärjestelmistä ja niidenelinkaarista. Lisäksi nykytilan kartoitusvaiheen aikana muodostettiin yh-teinen näkemys tulevaisuuden tietojärjestelmäarkkitehtuurille asetettavistatavoitteista. Tavoiteasetantaan on vaikuttanut ympäristössä tapahtuvatmuutokset ja kohdealueen erityispiirteet. Tietojärjestelmäarkkitehtuurinmäärittelyn tärkeyttä korostavat eduskunnassa syksyllä 2004 käynnistyvätsuuret ja kriittiset tietojärjestelmien uudistamishankkeet. Tavoitteena onkintulevaisuuden tietojärjestelmäarkkitehtuurin määrittelyllä varmistaa yh-denmukainen, tehokas ja pitkän järjestelmäelinkaaren mahdollistava järjes-telmäkehitys.


15 (50)

Kuva 3. Tietojärjestelmäarkkitehtuurin yleinen viitekehys.

Tietojärjestelmäarkkitehtuurin liittyvänterminologian täsmentäminen

Taulukossa 1 on määritelty tietojärjestelmäarkitehtuurin nykytilan kuvauk-sessa käytetty terminologia. Tässä yhteydessä on määritelty vain nykytilankartoituksen kannalta keskeiset termit. Taulukkoa täydennetään tietojärjes-telmäarkkitehtuurin määrittelyvaiheessa.

Termi/käsite Selite

Elinkaari Elinkaarella tarkoitetaan järjestelmänsuunniteltua käyttöikää. Elinkaari kat-taa määrittely, suunnittelu, toteutus- jaylläpito- sekä järjestelmän käytöstäluopumisen vaiheet. Järjestelmän elin-kaarta tulisi tarkastella säännöllisinväliajoin.

Toteutus-suunnitteluToteutus-

suunnittelu

Arkkitehtuurinmäärittely-

projekti

Liike-toiminnanvisiointi

Liiketoiminta-arkkitehtuurin

määrittely

Informaatio-arkkitehtuurin

määrittely

Järjestelmä-arkkitehtuurin

määrittely

Teknologia-arkkitehtuurin

määrittely

Ympäristön muutostekijät

Kehittämis-kohteidenanalysointi

Siirtymä-suunnittelu

Toteutus-suunnittelu

Nykytilan kuvaus

Yhteinen visio vaatimuksista

Käsitteet

Kohdealueen erityispiirteet

META Groupin mukaan

Toteutus-suunnitteluToteutus-

suunnittelu

Arkkitehtuurinmäärittely-

projekti

Liike-toiminnanvisiointi

Liiketoiminta-arkkitehtuurin

määrittely

Informaatio-arkitehtuurin

määrittely

Järjestelmä-arkkitehtuurin

määrittely

Teknologia-arkkitehtuurin

määrittely

Ympäristön muutostekijät

Kehittämis-kohteidenanalysointi

Siirtymä-suunnittelu

Toteutus-suunnittelu

Nykytilan kuvaus

Yhteinen visio vaatimuksista

Käsitteet

Kohdealueen erityispiirteet

META Groupin mukaan


16 (50)


Integraatio Integraatiolla tarkoitetaan tapaa, me-netelmiä ja apuvälineitä, joilla eri jär-jestelmät tai sovellukset integroidaan(liitetään) toisiinsa.

Järjestelmä Järjestelmä tai tietojärjestelmä nimi-tystä käytetään tässä dokumentissaohjelmistosta, joka toteuttaa liiketoi-mintalogiikkaa eli tietojärjestelmäko-konaisuuden ydintoimintoja. Tällaisiatoimintoja eduskunnassa ovat esim.valiokuntatyöskentelyyn ja täysistun-totyöskentelyyn liittyvät toiminnot.

Järjestelmäarkkitehtuuri Järjestelmäarkkitehtuurilla kuvataanjärjestelmäkokonaisuudet ja -palvelut,jotka toteuttavat organisaation toimin-tamalleja ja toiminnallisuutta, joitakäytetään organisaation ydintoiminto-jen tukemiseen.

Eduskunnan tapauksessa tällaisia jär-jestelmiä ovat esim. valiokuntatyös-kentelyä ja täysistuntotyöskentelyätukevat järjestelmät. Järjestelmäarkki-tehtuurissa kuvataan järjestelmiensuhdetta tietovarastoihin, järjestelmienkäyttöliittymiä sekä järjestelmien tu-kemiseen ja ylläpitoon liittyviä palve-luita.

Kuvaus järjestelmäarkkitehtuuristaesitetään loogisella tasolla, jollointeknisiä yksityiskohtia järjestelmistä,laitealustoista ja ympäristöistä ei kuva-ta.

Liittymä Liittymällä tarkoitetaan tässä doku-mentissa kahden järjestelmän (tai pal-velun) välistä suhdetta esim. silloinkuin toinen järjestelmä hyödyntää toi-sen järjestelmän tietoja tai tietoja päi-vitetään järjestelmästä toiseen


17 (50)


Osajärjestelmä Osajärjestelmäksi kutsutaan tässä do-kumentissa järjestelmää, joka kuuluutiettyyn järjestelmäkokonaisuuteen.Osajärjestelmä huolehtii itsenäisestirajatun toiminnallisuuden toteutukses-ta. Tällainen osajärjestelmä eduskun-nassa on esimerkiksi Heteka-järjestelmään kuuluva erillinen, itse-näinen, rajattua toiminnallisuutta to-teuttava hajautettu käyttöliittymä.

Rajapinta Rajapinta toteuttaa teknisesti kahdentai useamman järjestelmän välisenliittymän. Rajapinta voidaan yleensäteknisesti toteuttaa useilla eri tavoillaja tekniikoilla.

Sovellusarkkitehtuuri Sovellusarkkitehtuurilla tarkoitetaankuvausta, joka kuvaa sovelluksenkomponentit ja niiden väliset suhteetja rajapinnat matalalla abstraktiotasol-la. Se vastaa kysymykseen ’Kuinka’jokin on toteutettu.

Tietojärjestelmäarkkitehtuuri Tietojärjestelmäarkkitehtuurilla tarkoi-tetaan kuvausta, joka kuvaa organisaa-tion kaikki järjestelmät, eri järjestel-mien väliset suhteet ja liittymät sekätietovarastot. Tietojärjestelmäarkkiteh-tuuri on siis kokonaiskuvaus organi-saation toimintaa tukevista järjestel-mistä.

Taulukko 1. Tietojärjestelmäarkkitehtuurin nykytilan kartoituksen keskei-nen terminologia.


18 (50)

EDUSKUNNAN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURINNYKYTILAN KUVAUS

Eduskunnan nykyiset tietojärjestelmät

Tässä luvussa kuvataan eduskunnan nykyiset järjestelmät pääpiirteittäin.Tavoitteena ei ole ollut kuvata järjestelmiä yksityiskohtaisesti, vaan antaakuva nykytilanteesta tulevaisuuden tietojärjestelmäarkkitehtuurin määritte-lyn pohjaksi. Eduskunnan nykyiset järjestelmät on jaettu neljään eri ryh-mään: lainsäädännön järjestelmät, lainsäädäntöä tukevat järjestelmät, hal-linnon järjestelmät ja yhteiset tukipalvelut. Seuraavan sivun kuvassa 4 onesitetty eduskunnan järjestelmäportfolio.

Lainsäädännön järjestelmät

1. Salijärjestelmät

Salijärjestelmä jakaantuu äänestys-, seuranta-, äänitys- ja äänentoistojärjes-telmiin.

Äänestysjärjestelmä huolehtii täysistunnon nimenhuudoista ja tallentaatiedot istunnoissa läsnä- ja poissaolevista sekä jälki-ilmoittautuneista edus-tajista käytettäväksi mm. täysistunnon pöytäkirjan laadinnassa. Äänestys-järjestelmä hoitaa teknisesti istuntosalin koneelliset äänestykset, tallentaatiedot ja välittää äänestyksen tulostiedot istuntosalin seinille äänten ja-kauma- ja äänestystulostauluihin sekä eduskunnan Internet ja intranet-palveluihin äänestystietokantaan. Äänestyslaitteiston tehtävänä on: puhe-miehen korokkeen painiketietojen keruu (äänestyksen aloitus, äänestyksenlopetus, puhemiehen ilmoittautuminen jne.), läsnäolo- ja äänestyspainike-tietojen keruu sekä äänestyskäyttäytymisen osoittaminen valotauluilla. Jär-jestelmästä siirretään tietoja Vepsiin, VKFaktaan, Internet- ja intranet pal-veluihin.

Seurantajärjestelmän avulla hallitaan täysistunnon päiväjärjestystä, päi-väjärjestykseen kuuluvien asioiden ja niihin liittyvien asiakirjojen perustie-toja ja asiakohtiin liittyviä puheenvuoropyyntöjä sekä asiassa tehtyjä pää-töksiä. Seurantajärjestelmän avulla hoidetaan myös täysistuntoon liittyviätiedotteita ja ilmoituksia. Seurantajärjestelmä tuo edustajan istumapaikallesijoitettuun näyttöruutuun nähtäville: meneillään olevan täysistunnon päi-väjärjestys, eri asiakohtiin varatut puheenvuoropyynnöt, tiedot täysistun-non tekemistä päätöksistä ja tiedotteet puhemiesneuvoston tekemistä istun-toa koskevista päätöksistä (menettelytavat asioiden käsittelyssä yms.).


19 (50)


20 (50)

Äänitys- ja äänentoistojärjestelmän avulla huolehditaan istuntosalin ää-nentoistosta. Järjestelmän avulla tallennetaan istuntosalissa pidetyt puheen-vuorot sähköiseen muotoon pöytäkirjan laatimista varten. Järjestelmä huo-lehtii puheenvuorojen ja vastauspuheenvuorojen varaamisesta käsiteltävänäolevassa asiassa. Järjestelmä tuottaa äänisignaalin käytettäväksi mm. sisäi-sessä keskusradiossa ja ulkopuoliseen radio- ja televisiokäyttöön. Äänitys-järjestelmä on uusittu 2004.

2. Asiakirjahallinto

Asiakirjahallinto jakaantuu SGML-tekstiarkistoihin ja Ei-rakenteisiin teks-tiarkistoihin.SGML-tekstiarkistot sisältävät eduskunnan tuottamia ja FrameMaker+SGML-editorilla laadittuja lainsäädäntötyön asiakirjoja. Näitä ovat valio-kuntien mietinnöt, lausunnot ja pöytäkirjat, eduskunnan vastaukset, täysis-tunnon pöytäkirjat, puhemiesneuvoston ehdotukset ja kansanedustajien vi-reille panemat aloitteet ja kysymykset. Asiakirjat tallennetaan tekstiarkis-toihin Frame-laadintasovelluksia käyttäen sgml-, ascii- ja pdf - muodoissa.Tekstiarkistot ovat olleet käytössä vuosista 1998 - 2000 lähtien. HTML-sivujen muodostamisessa käytetään balise-ohjelmaa.

Ei-rakenteisiin tekstiarkistoihin (EIRAK2000-järjestelmä) on tallennettusidosorganisaatioiden tuottamia lainsäädäntötyön asiakirjoja (hallituksenesityksiä, valtioneuvoston selontekoja ja tiedonantoja, kertomuksia ja EU-asiakirjoja), hallinnon asiakirjoja (pöytäkirjoja, päätösluetteloita), edus-kunnan oikeusasiamiehen kanslian tuottamia asiakirjoja (ratkaisut, verk-koselosteet) ja tiedotteita. Käytetyt tallennusmuodot ovat WP/Word (ke-väästä 2003 lähtien), ascii, pdf (vuodesta 2001 osittain). Ylläpidossa käyte-tään EIRAK2000-järjestelmää, joka sisältää asiakirjatyyppikohtaisia omi-naisuuksia.

3. Lainsäädännön seuranta

Lainsäädännön seurantajärjestelmiin kuuluvat VEPS2000-järjestelmä jaVKFakta-järjestelmä.

Valtiopäiväasioiden seurantajärjestelmä (VEPS2000) on valtiopäivä-asioiden täysistuntokäsittelyä tukeva järjestelmä. Sen avulla ylläpidetääntietoja käsiteltävistä asioista, asioiden vaiheista ja asioihin liittyvistä asia-kirjoista. Järjestelmä sisältää asioiden ylläpitoliittymän, asiasanaston, tieto-ja kansanedustajista ja erilaisia järjestelmän toimintaa, tietojen siirtoa ja yl-läpitoa ohjaavia tietoja, massapäivitystoiminnot ja raporttien tulostuksen.


21 (50)

Järjestelmän ylläpitoa tuetaan käännöstiedoilla ja järjestelmien välisillä tie-tojen siirroilla. Tietoja Vepsiin siirretään salijärjestelmistä, VKFaktasta jarakenteisista asiakirjoista.

Tietokanta toimii myös valtiopäiväasioittain järjestettynä linkkitietokanta-na eduskunnan tekstiarkistojen asiakirjoihin, mm. eduskunnan pöytäkirjoi-hin, EU-asiakirjoihin, eduskunnan täysistunnon äänestyksiin ja Finlex sää-döskokoelmiin. Vepsin pohjalta tuotetaan automaattisesti eduskunnan In-ternet/intranet–palveluihin Asioiden käsittelyvaiheet-osio. Järjestelmä jasen pohjalta tuotettavat verkkopalvelut ovat suomen- ja ruotsinkieliset.Erillinen lausumarekisteri poistuu käytöstä kesällä 2004. Lausumien käsit-telyyn ja ylläpitoon liittyvä toiminnallisuus on liitetty osaksi Veps-järjestelmää.

Valiokunta-asioiden seurantajärjestelmä (VKFakta) on valtiopäiväasi-oiden valiokuntakäsittelyä tukeva järjestelmä. Sen avulla hallitaan tiedotvaliokunnissa käsiteltävistä asioista, asioiden vaiheista ja asioihin liittyvis-tä asiakirjoista. Järjestelmän avulla valmistellaan valiokuntien kokoukset jakirjataan kokouksissa tehdyt päätökset. Järjestelmä sisältää myös tiedot va-lio-kuntien jäsenistä ja valiokunnissa kuultavista asiantuntijoista. VKFak-tan tietoja käytetään hyväksi esityslistojen, pöytäkirjojen, mietintöjen jalausuntojen laatimisessa. VKFaktan pohjalta tuotetaan automaattisestieduskunnan Internet/intranet–palveluihin Asioiden valiokuntakäsittely-osio.

Lainsäädäntöä tukevat järjestelmät

1. Lainsäädännön seuranta

Budjettijärjestelmä (TMAE) on Valtioneuvoston budjettiohjelmastaeduskunnan tarpeisiin räätälöity ohjelma. Ohjelma on budjettimietintöjen(tavallinen + lisät) numerotaulun laskentaan ja budjettitietojen yhteenveto-osuuksien laskentaan tarkoitettu ohjelmisto.

2. Intranet palvelut

Eduskunnan intranet-palvelut (Fakta-järjestelmä) sisältää eduskunnanlainsäädännön, lainsäädäntöä tukevien järjestelmien ja muiden tietojärjes-telmien pohjalta tuotettua aineistoa. Verkon kautta käytettäviä palvelujatuottavat mm. Heteka, Veps, VKFakta, Salijärjestelmät, SGML-tekstiarkistot, Ei-rakenteiset tekstiarkistot, hallinnon tietokannat ja teks-tiarkistot. Määrällisesti edellämainittujen palvelujen osuus kaikista Faktan


22 (50)

palveluista on yli 95 %. Palveluja täydentää uutisruutu ja sekä staattiset si-vut, jotka ovat luonteeltaan hakemistosivuja, tiedotteita, oppaita ym.


Painotilausten hallintajärjestelmä (Tilta2) on tilaus-, laskutus- ja tilas-tointiohjelma, joka kattaa eduskunnassa syntyvät valtiopäiväasiakirjat jamuut eduskunnan julkaisut sekä asiakirjojen sitomisen. Järjestelmä sisältääasiakirjojen elinkaaren avauksesta tilastointiin. Tilta2 toimii alkuvaiheessaasiakirjan diaarina, jolloin siihen kirjataan sellaiset asiakirjatyypittäiset/-kohtaiset tuotantovaihetiedot, jotka edellyttävät seurantaa. Kun asiakirja onpainovalmis, tehdään järjestelmän kautta tilaus kirjapainoon. Järjestelmäsisältää asiakirjatyypeittäin eduskuntatöiden painatusmäärät. Kun tilaus ontehty, asiakirjat painettu kirjapainossa ja ne ovat saapuneet painettuinaeduskuntaan, järjestelmän kautta toimitetaan eduskuntaan myös laskut,joista tarkastusvaiheiden jälkeen tulostetaan viivakoodit sisältävä koonti-lasku ja toimitetaan ne eduskunnan tilitoimistoon maksettaviksi. Laskujentarkistusvaiheessa asiakirjalasku sivumäärätietoineen tallennetaan myösvuositilastoon, josta saadaan tiedot painatusmäärärahojen käytöstä ja pai-netuista sivumääristä asiakirjatyypeittäin. Tilta2:n kautta saadaan myösministeriöiden vastaukset kirjallisiin kysymyksiin konvertoituna Framellatehtyyn kysymysosaan liitettävään muotoon.

Julkaisujen hallintajärjestelmällä (JuHa) ylläpidetään tietoja eduskun-nan julkaisuista ja tiedotusmateriaalista. Lisäksi JuHa-järjestelmä mahdol-listaa julkaisujen selailun ja tilaamisen. Järjestelmä muodostuu web-pohjaisesta ylläpitokäyttöliittymästä ja web-pohjaisesta sisäisen asiakkaankäyttöliittymästä.

Kansanedustajien henkilötietojärjestelmän (Heteka) tuottamia julkaisu-ja ovat kansanedustajan kalenteri, toimielimen esite, kuvakalenteri ja ma-trikkeli.

4. Internet palvelut

Internet-palvelut ovat osa intranet-palveluja ja ne tuotetaan siirtämällä tie-toja Fakta-palvelimelta eduskunnan julkiselle palvelimelle. Kaikki lainsää-däntöön liittyvä aineisto erikoisvaliokuntien pöytäkirjoja lukuun ottamattaon käytössä myös Internetissä. Palvelujen rakenne, käyttöliittymät ja ha-kuominaisuudet ovat samat Internet ja intranet -käyttäjille. Faktan palve-luista julkiseen verkkoon ei siirretä eduskunnan sisäisessä käytössä olevaahallinnollista tietoa.


23 (50)

Uutisruutu on eduskuntatiedotuksen julkaisujärjestelmä, jonka avulla te-hokas ja monipuolinen ajankohtaisuutisonti on mahdollista. Uutisruudunuutisvirrasta on myös linkitys varsinaiseen lainsäädäntötyöhön ja -aineistoihin. Järjestelmä on rakennettu TeamWare Pl@za –verkkopalvelu-alustaa hyödyntäen.

5. Mobiilipalvelut (wap, tekstiviestit)

Mobiilipalveluina on toteutettu sähköposti- ja kalenteritoiminnot sekä tär-keimpiä valiokunta-ja täysistuntotyöskentelyyn liittyviä palveluja. Kes-kuskanslia tiedottaa tekstiviestein äkillisistä täysistuntoon liittyvistä asiois-ta, kuten äänestyksistä, ylimääräisistä istunnoista tai aikataulumuutoksista.

6. Sähköposti (ministeriöiden kesken)

Eduskunnan ja ministeriöiden kesken tapahtuva lainsäädäntötyöhön liitty-vä asiakirjaliikenne (lukuun ottamatta PTJ, Eutori) hoidetaan sähköpostinvälityksellä. Tällaisia asiakirjoja ovat esimerkiksi ministeriön valiokuntiinlähettämät kirjelmät.

Hallinnon järjestelmät


Hallinnon diaari (HODiaari) on eduskunnan hallinto-osaston sisäinen tie-tojärjestelmä asioiden diariointia ja tilastointia varten. Diaariin kirjataanperustiedot saapuvasta ja lähtevästä postista. Diaarin avulla saadaan tietoaasioista, asioiden vaiheista ja niihin liittyvistä toimenpiteistä.

Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian diaari (EOADiaari) on edus-kunnan oikeusasiamiehen kanslian sisäinen tietojärjestelmä kanslian asioi-den diariointia ja tilastointia varten. Diaariin kirjataan perustiedot saapu-vasta ja lähtevästä postista. Diaarin avulla saadaan tietoa asioista, asioidenvaiheista ja niihin liittyvistä toimenpiteistä.

Valtiontalouden tarkastusviraston diaari (VTVDiaari) on Valtiontalou-den tarkastusviraston sisäinen tietojärjestelmä kanslian asioiden diariointiaja tilastointia varten. Diaariin kirjataan perustiedot saapuvasta ja lähtevästäpostista. Diaarin avulla saadaan tietoa asioista, asioiden vaiheista ja niihinliittyvistä toimenpiteistä.


24 (50)

Kansainvälisen yksikön diaari (KVY-postikirja) palvelee kansainvälisenyksikön toimialaan kuuluvien kansainvälisten järjestöjen paperimuotoisenja sähköisen postin hallintaa. Postikirjaan kirjataan perustiedot saapuvastaja lähtevästä postista sekä niiden käsittelystä kansainvälisessä yksikössä.Postikirjan avulla saadaan tietoa asiakirjoista, vireillä olevien asioiden vai-heista ja toimenpiteistä.

Sopimusrekisteri on eduskunnan sisäinen tietojärjestelmä sopimustietojentallennusta ja ylläpitoa varten. Sopimusrekisterin avulla voidaan seurataeduskunnan eri sopimusten tilaa ja voimassaoloaikoja.

EIRAK2000-järjestelmän avulla TRIP-tekstiarkistoon tallennetaan hal-linnon asiakirjoista esimerkiksi hallintojohtajan päätökset (HJPL), kanslia-toimikunnan päätökset (KTKPL) ja pääsihteerin päätökset (PSPL). Pöytä-kirjat ovat haettavissa Fakta-selailuliittymän kautta.

2. Henkilöstö- ja taloushallinto

Kansanedustajien henkilötietokannan (Heteka) perusjärjestelmä sisältäätietokannan edustajien, toimielinten ja eduskuntaryhmien sekä muidenhenkilöiden tiedoille, näiden tietojen keskitetyn ylläpidon ja Fakta-käyttöliittymän sekä liittymät SGML-asiakirjatuotantoon, VKFakta-järjestelmään ja VEPSin hakemistokirjaan. Heteka-järjestelmän tuottamiajulkaisuja ovat kansan-edustajan kalenteri, toimielimen esite, kuvakalenterija matrikkeli. Hetekan hajautettu käyttöliittymä sisältää toimielinten jaeduskuntaryhmien esittelyn, kokous- ja yhteystietojen ylläpidot kielen-käännöksineen sekä jäsenten tehtävien ja virkamiesten/toimihenkilöidentietojen ylläpidon.Akunta, Hkunta, Kkunta ovat pieniä henkilötietokantoja (TRIP), joistasaadaan henkilökunnan tiedot verkkopalveluun. Akunta = kansanedustaji-en avustajat, Hkunta = eduskunnan henkilökunta, Kkunta = eduskunnankirjaston henkilökunta.

Fortime on Henkilöstöhallinnon - ja palkkahallinnon järjestelmä.

AdeEko+ on Kirjanpitojärjestelmä, joka sisältää osto ja myyntireskontranja omaisuuskirjanpidon sekä liittymät Koko-pankkiin ja palkanlaskentaan.

Soft Medic on työterveysaseman potilastietojen kirjaamis- ja tilastointijär-jestelmä.


25 (50)

3. Tietohallinto

Toimeksiantojen käsittelyjärjestelmä Efecte-Help on eduskunnan tieto-hallinnon helpdesk-toimintaa tukeva järjestelmä. Järjestelmä on pilottikäy-tössä syksyllä 2005. Uuden järjestelmän käyttöönotto toteutuu keväällä2005. Tarkempi aikataulu ei ole tässä vaiheessa tiedossa.

4. Kiinteistö- ja materiaalihallinto

Kiinteistö- ja materiaalihallinnon käytössä on CAD-suunnitteluohjelmanaVertex Systems Oy:n piirustusarkisto, Heka Engineering Oy:n putkipos-tijärjestelmä, Gravox Oy:n kaiverruskonelaitteisto ja Esmi Oy:n Estudiohenkilökorttilaitteisto.

Hälytys- ja turvajärjestelmät ovat Esmikko kulunvalvonta- ja työajan-seurantajärjestelmä, Esgraf integroitu rikosilmoitus-, tilanvalvonta- japaloilmoitusjärjestelmä sekä kameravalvontajärjestelmä. Järjestelmäton toimittanut ESMI Oy. ESMI Oy vastaa myös päivityksestä ja huollosta.Lisäksi käytössä on Kone Oy:n hissivalvontajärjestelmä sekä SatchwellOy:n LVIS-valvonta-järjestelmä.

Tilanvarausjärjestelmä on toteutettu Tiimi-kalenterin toiminnallisuudenpohjalta.

Yhteiset tukipalvelut

1. Eduskunnan kirjaston järjestelmät

Eki1 on tietokanta, joka sisältää kirjaston kokoelmiin sisältyvät atk:lle tal-lennetut kirjat. Tietokantaan sisältyy myös aineistoa, jota ei ole saatavillaEduskunnan kirjaston kokoelmista.

Eki2 on tietokanta, joka sisältää kirjaston kokoelmiin sisältyvät atk:lle tal-lennetut lehdet. Tietokantaan sisältyy myös aineistoa, jota ei ole saatavillaEduskunnan kirjaston kokoelmista.

Eki3 on tietokanta, joka sisältää kirjaston kokoelmiin sisältyvät atk:lle tal-lennetut artikkelit. Tietokantaan sisältyy myös aineistoa, jota ei ole saata-villa Eduskunnan kirjaston kokoelmista.


26 (50)

Into on tietokanta, joka sisältää kirjaston kokoelmiin sisältyvät atk:lle tal-lennetut kansainvälisten järjestöjen julkaisut. Tietokantaan sisältyy myösaineistoa, jota ei ole saatavilla Eduskunnan kirjaston kokoelmista.

Jussi (juridinen kirjallisuus) on tietokanta, joka sisältää suomalaisia oike-ustieteellisiä kirjallisuusviitteitä eli tiedot monografioista, kausijulkaisuistaja artikkeleista 1982 - 2001. Tietokannan pohjana on Bibliographia iuridicaFennican (Suomen lainopillinen kirjallisuus) atk:lle tallennettu aineistovuosilta 1982 - 1993. Tietokantaan sisältyy myös aineistoa, jota ei ole saa-tavilla Eduskunnan kirjaston kokoelmista.

ParLex on tietokanta, joka sisältää tiedot Pohjoismaisissa kirjastoissa ole-vista eri maiden valtiopäiväasiakirjoista sekä säädös- ja lakikokoelmista.

Osoitetietokanta (ekioslue) käsittää n. 3.200 osoitetietoa. Tietokannassaon sekä henkilöiden että yhteisöjen osoitteita, joille Eduskunnan kirjastolähettää /on lähettänyt postitse materiaalia (esim. kirjastojen välistä julkai-sujen vaihtoa, kutsuja kirjaston järjestämiin tilaisuuksiin, joulukortteja).Tietokantaa käytetään kirjaston osoitteiston hallintaan ja ylläpitoon sekäosoitetarrojen tulostamiseen.

Eduskunnan kirjasto asiasanasto EKS on TRIP-tietokanta, jolle on luotuwww-käyttöliittymä (TRIPHighway). EKS sisältää noin 4000 asiasanaaeduskuntatiedon, oikeudellisen tiedon ja yhteiskuntatiedon aloilta. Asia-sanasto on suomenkielinen ja tarkoitettu koti- ja ulkomaisen kirjallisuudensisällönkuvailuun ja tiedonhakuun asiasanojen avulla. Asiasanoilla on si-sällönkuvailtu kirjaston Selma-kokoelmatietokanta.

Voyager-kirjastojärjestelmän avulla tuotetaan Selma-kokoelmatietokan-taa. Voyager-kirjastojärjestelmä on yhteinen LINNEA2-konsortion kanssa,jota hallinnoi Helsingin yliopiston kirjasto/Kansalliskirjasto. Kirjastojär-jestelmä on client/server–pohjainen kokonaisuus, jonka palvelin, server-ohjelmisto ja tietokannat sijaitsevat konsortion yhteisillä ulkoisilla palve-limilla CSC:n tiloissa Espoon Otaniemessä.

2. Tietopalvelut

Tietopalvelun palveluja (ostetut palvelut, ilmaispalvelut) ovat Tilastokes-kus (Tilastokatsaus, AlueOnline, Altika, Kaupunki- ja seutuindikaattorit,Astika, Tilastollinen vuosikirja), Factiva (uutisprofiilit), Verkko-Taloussanomat, Kauppalehti Online, Alma Media (näköislehdet ja SuomenMedia-arkisto), Esmerk, STT, HS arkisto ja Aamun Hesari, EIU, WMRC,


27 (50)

Kielikello, ePortti, WSOY Web-Facta, Nationalencyklopedin, FonectaFinder.

Kirjaston kautta tarjottavat palvelut ovat Virallinen lehti, Edilex, Suomenlaki, EBSCO, LINNEA, PAIS, Worldwide Pol. Science Abstr., Klassikot,WSOY sanakirjat, Oxford English Dictionary, MOT sanakirjat, IPS, Glo-bal Books in Print, Kansallisbiografia, Int. Who's Who, EncyclopediaBritannica.

3. Toimistojärjestelmät

Eduskunnan toimistojärjestelmänä on MS-Office XP. MS-Office XPnkäyttöön siirryttiin vuonna 2003.

4. Etätyöpöytäjärjestelmä

Eduskunnan etäpöytäjärjestelmänä on Citrix. Citrixin avulla esimerkiksityökaluohjelmat on käytettävissä myös kotikoneilta. Tavoitteena on, ettäjatkossa lainsäädännön järjestelmistä myös FrameMaker -ohjelmisto onkäytettävissä Citrixin kautta.

5. Mobiilipalvelut (wap, InviaOne, Tiimi-kalenteri)

Mobiilipalveluina on toteutettu sähköposti- ja kalenteritoiminnot sekä tär-keimpiä valiokunta-ja täysistuntotyöskentelyyn liittyviä palveluja.

6. Työkaluohjelmat

Eduskunnan henkilökunnan (kansanedustajat, virkamiehet, avustajat) käy-tettävissä on esimerkiksi seuraavat työkaluohjelmat MS Offce XP, Team-Ware Office, Adobe Acrobat, F-Secure Anti-Virus, FrameMaker .

7. Viestintäjärjestelmät

Eduskunnan viestintäjärjestelmä on TeamWare Offce, joka sisältää sähkö-postin, kalenterin, henkilökohtaisen osoitekirjan, organisaatio-, Julha jaKolumbuksen hakemistopalvelun, agentin, tekstiviesti- sekä faxpalvelun.Puhelinjärjestelmänä on Siemens Hicom. Matkapuhelimissa käytetään Eli-san liittymiä ja palveluja.

Sivun 30 kuvassa 5 on esitetty yhteenveto eduskunnan tietojärjestelmistä janiihin liittyvät pääprosessit. Suurin osa järjestelmistä on toteutettu 2-


28 (50)

tasomallin mukaisesti (client-server). Osaan järjestelmistä on toteutettuerillinen www-käyttöliittymä (vrt. heteka). Pienempiä, ei-kriittisiä järjes-telmiä on toteutettu myös selainpohjaisesti (vrt . JuHa). Lisäksi osa palve-luista tarjotaan myös mobiilisti (sähköposti, kalenteri, täysistunnon- ja valiokuntatyöskentelyn tietoja).

Sivun 31 kuvassa 6 on esitetty eduskunnan nykyisten tietojärjestelmien vä-liset yhteydet.


29 (50)


30 (50)


31 (50)

Tietojärjestelmäarkkitehtuurin nykytilan kuvaustapa

Tietojärjestelmäarkkitehtuurin nykytila on kuvattu Visio2002-ohjelmistol-la. Kuvaukset on käännetty myös html-muotoon, koska ne on tarkoitus jul-kaista intranetissa. Arkkitehtuurikuvauksia laadittaessa on pyritty huomi-oimaan myös visuaalinen ilme, jotta aineistoa voidaan hyödyntää myös jär-jestelmien esittelyaineistona. Kuvauksissa on keskitytty ensisijassa lain-säädännön ja lainsäädäntöä tukevien järjestelmien kuvaamiseen. Nykytilankartoituksen aikana ei ole laadittu uutta järjestelmädokumentaatiota, vaankuvaukset on laadittu olemassa olevan dokumentaation pohjalta. Tarvitta-essa puuttuva dokumentaatio laaditaan erillisellä päätöksellä myöhemmin.Kuvassa 7 on kuvattu tietojärjestelmäarkkitehtuurin kuvauksen hierarkki-nen rakenne.

Kuva 7. Tietojärjestelmäarkkitehtuurin nykytilan kuvauksien hierarkia.

Toiminnallinen kuvaus

Tekninen kuvaus

Hallinnollinen kuvaus

Järjestelmän osien kuvauksia

Liittymien dokumentaatio

Liittymien kokonaiskuva

Järjestelmän sijoituskaavio

Järjestelmän liittymät

Käsitekaavio

Tietokannan kuvaus

Päätietojoukot

Perustoiminnot

Tietohallinnon ohjeita

Dokumentaatio

Järjestelmän sivu

Järjestelmät

Järjestelmäryhmät

Järjestelmän sivut


Pääsivu

Toiminnallinen kuvaus

Tekninen kuvaus

Hallinnollinen kuvaus

Järjestelmän osien kuvauksia

Liittymien dokumentaatio


Järjestelmän sijoituskaavio

Järjestelmän liittymät

Käsitekaavio

Tietokannan kuvaus

Päätietojoukot

Perustoiminnot

Tietohallinnon ohjeita

Dokumentaatio

Järjestelmän sivu

Järjestelmät

Järjestelmäryhmät

Järjestelmän sivut


Pääsivu


32 (50)

Tietojärjestelmäarkkitehtuurin nykytilankuvauksen sisältö ja laajuus

Taulukossa 2 on esitetty eduskunnan nykyiset tietojärjestelmät, niihin liit-tyvien kuvausten laajuus ja olemassaolo. Taulukon merkinnät ovat seuraa-vat: ”x” = dokumentaatio löytyy, 1 = palvelut luetteloitu, != dokumentaatiotulossa, o= tarpeeton(ostopalvelu, vanha, jne).

Eduskunnan tietojärjestelmäkuvausten sisältö ja laajuus

Sovelluksensivu

Perustoimin-

not

Tekninen kuvaus

Hallinnollinen

kuvaus

Liittym

ien ku-vaus

Sijoituskaavio

Päätietojoukot

Käsitekaavio

Tietokannan

kuvaus

Tietohallinnon

ohjeita

Dokum

entaa-tio


Seurantajärjestelmä x x x x x x x x x x xÄänestysjärjestelmä x x x x x x x x x xÄänitysjärjestelmä, Dalet x xVeps2000-järjestelmä x x x x x x x x x x xVKFakta x x x x x x x x x x xRakenteiset asiakirjat(SGML)

x x x x x x x x x x

Ei-rakenteiset asiakirjat (EI-RAK2000)

x x x x x x x x x x

Lainsäädäntöätukevat järjestelmät

Hetekajärjestelmä x x x x x x x x x xJuHa x x x x x x x x x x xFakta/julkinen www-palvelu x x x x x x x x x xJulkaisujärjestelmä TeamWarePl@za -verkkoalusta (Uutisruutu,Eoa ja SDP)

x x x x x

Budjettijärjestelmä (TMAE) x x xPainotilausten hallintajärjestelmä(TILTA2)

x x x x x

Hallinnon järjestelmätHO:n Diaari x x x x x x x x x xEOA:n diaari x x x x x x x x x xVTV:n diaari x x x x x x x x x xSopimusrekisteri x x x x x x x x x xKVY-postikirja x xAkunta (avustajat), Hkunta (henki-lökunta), Kkunta (kirjasto)

x x x

Fortime x x x x xAdeEko+ x x x x xSoft Medic (työterveys) x x x x xKiinteistö- ja materiaalihallinnon 1


33 (50)

Eduskunnan tietojärjestelmäkuvausten sisältö ja laajuus

Sovelluksensivu

Perustoimin-

not

Tekninen kuvaus

Hallinnollinen

kuvaus

Liittym

ien ku-vaus

Sijoituskaavio

Päätietojoukot

Käsitekaavio

Tietokannan

kuvaus

Tietohallinnon

ohjeita

Dokum

entaa-tio

järjestelmätTietohallinnon asiakastuen kirjaa-misjärjestelmä Efecte-Help

x x x x

Hälytys- ja turvajärjestelmät 1Yhteiset tukipalvelut

Teamware Office (Tiimi-posti/kalenteri, tilanvaraus-järjestelmä

x x x x x

TRIP-tietokannat (eki1, eki2, eki3,eks, Jussi ..)

x x !

Voyager-kirjastojärjestelmä x x !Tietopalvelut (osto- ja ilmaispalve-lut)

1

Toimistojärjestelmät (MS OfficeXP)

o

Etätyöpöytäjärjestelmä x x x x xMobiilipalvelut (wap, InviaOne,Tiimi-kalenteri)

x x x x x x

Viestintäjärjestelmät (Tiimipos-ti/kalenteri, puhelinjärjestelmät)

!

Taulukko2 . Tietojärjestelmäarkkitehtuurin nykytilan kuvausten sisältö ja laajuus.


34 (50)

TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURIN KEHITTÄMIS-TARPEET JATAVOITTEET

Tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämistarpeita

Taulukossa 3 on luettelo projektiryhmässä esille tulleita eduskunnan ny-kyisen tietojärjestelmäarkkitehtuuriin liittyviä kehittämistarpeita. Lisäksijokaista kehittämistarvetta on arvioitu asteikolla:

1= Pieni haitta2= Keskinkertainen haitta3= Suuri haitta

Eduskunnan tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämistarpeet

Kehittämistarve Prioriteetti SelitysJärjestelmien yhteinen käyttäjänhallinta- ja tun-nistus (hakemistopalvelut, SSO)

3 Järjestelmillä tulisi olla yhtenäinen käyttä-jän hallinta- ja tunnistus.

Järjestelmien tiedonsiirto ja integrointi 3 Järjestelmien väliset tiedonsiirrot ja integ-rointi tulisi toteuttaa integrointiohjelmistonavulla.

Käyttöjärjestelmäriippumattomat ratkaisut 1 Järjestelmät ja niihin liittyvät teknisetratkaisut tulisi toteuttaa käyttöjärjestelmä-riippumattomasti.

Toimittajariippumattomat ratkaisut 1 Järjestelmät eivät saa olla toimittajariippu-vaisia, vaan esim. ylläpito- ja tukipalveluton tarvittaessa oltava saatavissa useam-malta toimittajalta.

Standardoitu ja ohjeistettu järjestelmäkehitys 2 Järjestelmäkehityksen tulee noudattaasovittua ja ohjeistettua järjestelmäarkkiteh-tuuria.

Standardoitu palvelin- ja käyttöjärjestelmävali-koima

2 Järjestelmät rakennetaan rajatuille, stan-dardoiduille ja tietohallinnon linjauksenmukaisille laitealustoille.

Arkkitehtuurin tuettava monikanavaisuutta 2 Tietojärjestelmäarkkitehtuurin tulisi tukeamonikanavaisten palvelujen pitkäjänteistäkehittämistä.

Käytönaikaiset valvonta- ja hallintatarpeet huo-mioitava

2 Tietojärjestelmäarkkitehtuuri mahdollistaatehokkaiden valvonta- ja hallintapalvelu-jen rakentamisen.

Tavoitteena on monitasoarkkitehtuuri 2 Tietojärjestelmäarkkitehtuurin tulisi ollamonitasoarkkitehtuuri.

Standardoidut rajapinnat 2 Järjestelmäkehityksessä tulisi käyttääselkeitä ja standardoituja rajapintoja.

Valtavirran ja pitkän elinkaareen tuotteet 2 Ratkaisuissa käytetään valtavirran ja pit-kän elinkaaren tuotteita.

Tietoturva 2 Järjestelmien tietoturvataso on oltavakorkea ja niissä noudatetaan valtionhallin-non ja eduskunnan tietoturvasuosituksia.


35 (50)

Eduskunnan tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämistarpeet

Kehittämistarve Prioriteetti SelitysTietojärjestelmien vikasietoisuuden lisääminen,huoltotöiden ja clusterointitarpeiden huomioi-minen

2 Tietojärjestelmäarkkitehtuurin on tuettavavikasietoisten ja clusteroitujen ratkaisujenrakentamista.

Roolipalvelin ajatusmallin hyödyntäminen 2 Kullakin palvelimilla on oma selkeä rooli(esim. sovellus, tulostus, hakemisto, loki,jne.).

Taulukko 3. Tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämistarpeita.

Tietojärjestelmäarkkitehtuurinkehittämistavoitteita

Taulukossa 4 on luettelo projektiryhmässä esille tulleita eduskunnan tieto-järjestelmäarkkitehtuuriin kehittämiseen liittyviä tavoitteita. Lisäksi jokais-ta tavoitetta on arvioitu asteikolla:

1= Vähemmän tärkeä2= Tärkeä3= Erittäin tärkeä

Eduskunnan tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämistavoitteita

Tavoite Prioriteetti SelitysYleisiä tavoitteita

Valtionhallinnon tavoitteena on yhte-näistää valtionhallinnon tietojärjestel-mäarkkitehtuuria

2 Valtionhallinnolla on voimakas pyrkimys yhte-näistää ja keskittää IT-investointeja ja saavuttaasiten kustannussäästöjä.

Yhtenäinen ja hallittu eduskuntatasoi-nen tietojärjestelmäarkkitehtuuri

3 Yhteisellä ja yhtenäisellä eduskuntatasoisellatietojärjestelmäarkkitehtuurilla voidaan tehostaatoimintaa ja säästää kustannuksia.

Eduskunnan lainsäädäntöprosessien jatietojärjestelmien yhteentoimivuus

3 Tavoitteena on tehostaa toimintaa parantamallaprosessien ja järjestelmien yhteentoimivuuttasekä kehittämällä ns. poikkihallinnollisia proses-seja muiden lainsäädäntöprosessiin osallistuviensidosryhmien kanssa.

Pitkäjänteinen kehityssuunnitelma jakehityspolku

3 Kehityssuunnitelma ja kehityspolku tuottavatIT-investointeihin varmuutta ja turvallisuutta.

Toimittajariippumattomat standardit 2 Toimittajariippumattomien ratkaisujen käyttä-minen ei sido liikaa toimittajiin.


36 (50)


Tavoite Prioriteetti SelitysTietojärjestelmäarkkitehtuurin

teknisiä tavoitteitaSuorituskyky 2 Lainsäädäntöjärjestelmien vasteajat on oltava

nopeat. Suorituskyvyn on täytettävä myös tule-vaisuuden vaatimukset (teksti,ääni, kuva, video)

Tietoturva 3 Korkeatasoinen tietoturvallisuuden taso: jul-kishallinnon ja eduskunnan tietojärjestelmientietosuoja- ja turvallisuusvaatimukset. Vara-käyttö. Auditointi. Keskitetty käyttäjätunnistus.Järjestelmäkohtainen oikeuksien hallinta.

Kypsyys ja koeteltavuus 3 Käytettävien teknisten ratkaisujen ja kompo-nenttien on oltava elinkaareltaan ns. kypsässävaiheessa ja riittävän laajan käyttäjäkunnankäyttämiä.

Skaalautuvuus/Laajennattavuus 2 Käytettävien teknisten ratkaisujen ja kompo-nenttien on oltava helposti laajennettavissa uusiatarpeita ja mahdollisuuksia vastaaviksi.

Standardirajapinnat ja liittymät 3 Järjestelmien väliset tiedonsiirrot ja integrointitoteutetaan standardirajapintojen ja integroin-tiohjelmiston avulla. Löyhät liittymät.

Käytettävyys/helppokäyttöisyys 3 Eri käyttäjäryhmien tarpeiden huomiointi. Yh-denmukaiset ja tilanteeseen soveltuvat käyttöliit-tymät ja käyttöliittymästandardit. Monikielisyys.Tekstikoon valinta. Yksinkertaisuus vs. moni-puolinen toiminnallisuus.

Muunneltavuus 2 Järjestelmien kehittäminen jatkuvasti uusiatarpeita ja mahdollisuuksia vastaaviksi. Selkeätrajapinnat ja välineriippumattomuus. Kompo-nenttien vaihtaminen. Siirtyminen eri infrastruk-tuuriin. Kustannustehokkuus vs. muunnettavuus.

Laitealustariippumattomuus 2 Järjestelmät rakennetaan rajatuille, standar-doiduille ja tietohallinnon linjauksen mukaisillelaitealustoille. Ratkaisuissa pyritään laitealusta-riippumattomuuteen.

Uudelleenkäytettävyys 1 Sovellusten uudelleenkäyttö. Referenssiarkki-tehtuurin uudellenkäyttö. Yleiskäyttöiset kom-ponentit vs. räätälöitävä ratkaisu.

Yhteentoimivuus/Integrointitavat 3 Keskitetty integrointiratkaisu, liittymäratkaisu-jen yhtenäistäminen. Löyhät liittymät. Sähköisenasioinnin järjestelmät integroidaan perusjärjes-telmiin.

Testattavuus 1 Järjestelmien rakentamisen yhteydessä mietitäänmyös järjestelmien käyttöönoton ja tehtävienmuutosten jälkeinen testaustarve/kriittisyys.Teknisissä ratkaisuissa pyritään ”kapseloituihin”komponentteihin, jotka helpottavat testaamista.

Monimutkaisuus vs. yksinkertaisuus 2 Pyritään mahdollisimman selkeisiin ja yksinker-taisiin toiminnallisiin ja teknisiin ratkaisuihin.

Taloudellisia tavoitteitaMarkkina-asema (markkinaosuus, ikä) 2 Strategisesti tärkeät ratkaisut pohjautuvat vah-

van markkina-aseman tuotteisiin.


37 (50)


Tavoite Prioriteetti SelitysKehittämisaikaiset kustannukset 2 Tietojärjestelmäarkkitehtuuria ja valittuja ratkai-

suja tarkastellaan myös kehittämisaikaistenkustannusten näkökulmasta; pyritään kokonais-taloudellisiin ratkaisuihin.

Elinkaarikustannukset 2 Koko elinkaaren kustannustehokkuus. Alanvallitsevat standardit ja kilpailuttaminen. Tuote-ratkaisut vs. räätälöidyt ratkaisut. Kaupallinensovelluskehitys vs. itse tekeminen. Kustannuste-hokkuus vs. muut laatuvaatimukset.

Hallittu ja kustannustehokas siirtymä-vaihe

3 Uusi tietojärjestelmäarkkitehtuurin on mahdol-listettava hallittu, kustannustehokas ja vaiheit-tainen siirtymävaihe.

Ylläpidon tavoitteitaToimittajariippumattomuus 2 Toimittajariippumattomat ratkaisut mahdollista-

vat tarvittaessa ylläpitopalvelujen kilpailuttami-sen.

Toimittajan toimitusvarmuus 3 Toimittajan toimitusvarmuuden on oltava kor-kea.

Käytettävissä olevat tukipalvelut 3 Toimittajan on pystyttävä tarjoamaan tarvittaes-sa 24/7 tukipalvelut.

Standardoitu dokumentaatiotaso 2 Tietojärjestelmistä laaditaan ennalta sovitunmukainen ”standardoitu” dokumentaatio.

Kustannustehokkuus 2 Tietojärjestelmien ylläpidon on oltava kustan-nustehokasta.

Suunnitelmallinen ja hallittu jatkokehi-tys

2 Tietojärjestelmäarkkitehtuurin on mahdollistet-tava suunnitelmallinen ja hallittu jatkokehitys.

Käytönaikaisen valvonnan jahallinnan tavoitteita

Arkkitehtuuri mahdollistaa tehokkaatvalvonta- ja hallintaprosessit

3 Tietojärjestelmät toteutetaan siten, että niihin onmahdollistaa integroida valvonta- ja hallintaoh-jelmistot (standardoitu virheenkäsittely)

Valvonta ja hallinta on mahdollistajärjestelmä näkökulmasta

3 Tavoitteena on toteuttaa valvonta- ja hallintajär-jestelmä näkökulmasta, ts. hälytys saadaan kes-kitetysti riippumatta siitä missä häiriötilanne onsyntynyt.

Taulukko 4. Tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämistavoitteita.


38 (50)

Tietojärjestelmän nykytilan kartoituksen yhteydessä esille tulleiden kehit-tämistavoitteiden pohjalta on hahmoteltu alustavaa tietojärjestelmän tavoi-tearkkitehtuuria. Tavoitearkkitehtuuri perustuu monitaso- ja palvelupohjai-seen arkkitehtuuriin, jossa eri kerrokset on erotettu toisistaan selkeiksi jahallituiksi kokonaisuuksiksi. Tätä projektia mahdollisesti seuraavan tieto-järjestelmäarkkitehtuurin määrittelyprojektin tehtävänä on määritellä tavoi-tearkkitehtuuriin liittyvät kerrokset ja niihin sisältyvät osakokonaisuudetyksityiskohtaisesti. Kuvassa 8 on esitetty alustava tietojärjestelmän tavoi-tearkkitehtuuri.

Kuva 8. Alustava tietojärjestelmän tavoitearkkitehtuuri.

Liik

etoi

min

taTi

etov

aras

tot

Palvelut

Ulkoisettietopalvelut

Middleware, yhteensovitus, integrointi

Pääsynhallinta Metatiedot

Palvelut, sovellukset ja prosessit

Käyttöliittymät, profilointi, porttaalit

Monikanavatuki

Esi

tysk

erro

sS

ovitu

sker

ros

Järje

stel

mäl

iitty

mät

Liik

etoi

min

taTi

etov

aras

tot

Palvelut

Ulkoisettietopalvelut

Middleware, yhteensovitus, integrointi

Pääsynhallinta Metatiedot

Palvelut, sovellukset ja prosessit

Käyttöliittymät, profilointi, porttaalit

Monikanavatuki

Esi

tysk

erro

sS

ovitu

sker

ros

Järje

stel

mäl

iitty

mät


39 (50)

EDUSKUNNAN TIETOJÄRJESTELMIEN ELINKAA-RIEN ANALYSOINTI

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että järjestelmien ylläpito on erittäintärkeä osa järjestelmien koko elinkaarta. Joidenkin arvioiden mukaan jär-jestelmien ylläpito muodostaa 50 - 90 % koko järjestelmän elinkaaren ai-kaisista kustannuksista. Siitä syystä järjestelmille tulisi arvioida jo suunnit-teluvaiheessa järjestelmän tavoite-elinkaari.

Tavoite-elinkaaren pituuteen vaikuttaa järjestelmän luonne, esim. kriittisis-sä järjestelmissä tavoitellaan yleensä pitkiä ja vakaita elinkaaria, innovatii-visissa järjestelmissä ja ratkaisuissa voidaan sallia lyhyempikin elinkaari,joka mahdollistaa aina viimeisen teknologian hyödyntämisen. Järjestelmänelinkaaren analysointia tulisi tehdä säännöllisesti järjestelmän ylläpitovai-heessa.

Elinkaaren analysointia varten on kehitetty myös systemaattisia menetel-miä. Menetelmät mahdollistavat järjestelmien analysoinnin ennalta sovittu-jen kriteerien pohjalta. Kriteerit on painotettu eri painokertoimin, joidenpohjalta järjestelmän kokonaisarvo muodostuu.

Projektiryhmän mielestä tässä yhteydessä ei ollut tarpeelliseta käyttää sys-temaattista menetelmää järjestelmien elinkaarien arvioimiseksi, vaan jär-jestelmien elinkaaret on arvioitu taustatietojen ja keskustelujen pohjalta.

Lainsäädännön järjestelmät

Veps2000-järjestelmä uudistettiin ja laajennettiin vuosien 1999 - 2001 ai-kana. Lisäksi järjestelmään tehtiin vuonna 2003 käyttäjien toiveiden mu-kainen kehitys- ja muutosprojekti. Näköpiirissä ei ole suuria muutostarpei-ta perusjärjestelmään. Verkkopalvelujen uudistaminen ja salijärjestelmienuudistaminen voi aiheuttaa muutoksia järjestelmien välisiin liittymiin jatiedonsiirtoihin.

VKFakta-järjestelmä on otettu käyttöön vuonna 1998. Järjestelmää onkäyttöönoton jälkeen edelleen kehitetty käyttäjien toiveiden mukaisesti.Vuonna 2003 otettiin käyttöön VKFaktan verkkokäyttöliittymä, jonkaavulla voidaan seurata valiokuntien toimintaa Internet/intranet –palvelujenkautta. Näköpiirissä ei ole suuria muutostarpeita perusjärjestelmään. Verk-kopalvelujen uudistaminen ja salijärjestelmien uudistaminen voi aiheuttaamuutoksia järjestelmien välisiin liittymiin ja tiedonsiirtoihin.


40 (50)

Valtiopäiväasiakirjojen tuotanto- ja jakelujärjestelmä (SGML-asiakirjat) on otettu käyttöön vuosina 1998 - 2002. Tällä hetkellä läheskaikki valtiopäiväasiakirjat ovat rakenteisessa muodossa eikä näköpiirissäole uusien valtiopäiväasiakirjojen rakenteistamistarvetta. Nykyisessä rat-kaisussa teknisenä riskinä on Balise konversio-ohjelma. Balise on hyvinkeskeisessä roolissa SGML-asiakirjojen käsittelyssä ja tuotteelle ei oleenää saatavissa toimittajatukea. Lisäksi FrameMaker-ohjelmiston tavoite-elinkaaresta tulisi tehdä selkeä linjaus. Selvitystyö Balisen korvaajan, uu-den ratkaisumallin sekä mahdollisesti siirtyminen SGML-käytöstä XML:nkäyttöön tulisi käynnistää välittömästi. Verkkopalvelujen uudistaminen jasalijärjestelmien uudistaminen voi aiheuttaa muutoksia järjestelmien väli-siin liittymiin ja tiedonsiirtoihin.

Eduskunnan istuntosalin tietotekniset järjestelmät uudistettiin perusteelli-sesti 1992. Eduskunnan tietohallinnon linjauksen mukaan istuntosalijärjes-telmät uudistetaan ennen seuraavien valtiopäivien vaihtumista (2007). Jär-jestelmä alkaa olla elinkaarensa loppuvaiheessa. Syksyllä 2004 käynnistyySalijärjestelmien uudistamisen määrittelyprojekti.

Ei-rakenteiset tekstiarkistot (EIRAK2000-järjestelmä) on otettu käyttöönvuoden 2000 alussa. Järjestelmään ei ole tehty tämän jälkeen suuriamuutoksia. Järjestelmän tämän hetkinen tekninen ja toiminnallinenpalvelevuus tulisi analysoida tarkemmin.

EIRAK2000-järjestelmän kehityksessä on kaksi vaihtoehtoista etenemis-mallia. Järjestelmään tehdään kehitystyö, joka pidentää järjestelmän tek-nistä ja toiminnallista elinkaarta tai järjestelmän toiminnallisuus arvioidaanosana laajempaa asiakirjan hallinnan kehittämistä. Verkkopalvelujen uu-distaminen voi aiheuttaa muutoksia myös EIRAK2000-järjestelmän verk-kopalvelujen käyttöliittymään.

Seuraavan sivun kuvassa 9 on esitetty lainsäädäntötyön järjestelmien arvi-oitu elinkaari.


41 (50)

Kuva 9. Lainsäädäntötyön järjestelmien arvioitu elinkaari.

Lainsäädäntöä tukevat järjestelmät

TILTA2 — tilaus-, laskutus- ja tilastointiohjelma kattaa eduskunnassasyntyvät valtiopäiväasiakirjat ja muut eduskunnan julkaisut sekä asiakirjo-jen sitomisen. Järjestelmä sisältää asiakirjojen elinkaaren avauksesta tilas-tointiin. Järjestelmä on otettu käyttöön uusittuna 2003. Näköpiirissä ei olesuuria muutostarpeita perusjärjestelmään.

Uudistettu Heteka-järjestelmä on otettu käyttöön vuonna 2003. Heteka-järjestelmän tietoja hyödynnetään muissa lainsäädäntöjärjestelmissä. Nä-köpiirissä ei ole suuria muutostarpeita perusjärjestelmään. Hetekan tietosi-sältöä voisi laajentaa sisältämään myös pienet hallinnon sovellukset(Akunta, Hkunta, Kkunta). Verkkopalvelujen uudistaminen ja salijärjes-telmien uudistaminen voi aiheuttaa muutoksia järjestelmien välisiin liitty-miin, tiedon siirtoihin sekä verkkopalvelujen käyttöliittymään.

Uudistettu Julkaisujen hallintajärjestelmä (JuHa) on otettu käyttöönvuonna 2004. Näköpiirissä ei ole suuria muutostarpeita järjestelmään.

2004 < 1 vuotta 1- 3 vuotta 3- 4 vuotta > 4 vuotta

Salijärjestelmät

Rakenteiset asiakirjat (SGML)

EIRAK2000-järjestelmä

Valtiopäiväasioiden seurantajärjestelmä (VEPS2000)

Valiokunta-asioiden seurantajärjestelmä (VKFAKTA)

• vanhaa tekniikkaa =>• määrittely käynnistyy

syksyllä• tavoite aikataulu 2007

• tekninen riski =>• vaatisi teknisen

uudistuksen tai osanalaajempaaasiakirjanhallintoa

• Balise tekninen riski• => Suositus pilotoida

uusia ratkaisuja(xml, xslt, word2003)

• perusjärjestelmäänei suuria muutoksia



Salijärjestelmät

Rakenteiset asiakirjat (SGML)

EIRAK2000-järjestelmä

Valtiopäiväasioiden seurantajärjestelmä (VEPS2000)

Valiokunta-asioiden seurantajärjestelmä (VKFAKTA)

• vanhaa tekniikkaa =>• määrittely käynnistyy

syksyllä• tavoite aikataulu 2007

• tekninen riski =>• vaatisi teknisen

uudistuksen tai osanalaajempaaasiakirjanhallintoa

• Balise tekninen riski• => Suositus pilotoida

uusia ratkaisuja(xml, xslt, word2003)




42 (50)

Mobiilipalvelut on otettu käyttöön vuonna 2003 vaalikauden alusta. Mo-biilipalveluja voisi edelleen kehittää hyödyntämällä uuden tekniikan tuo-mat mahdollisuudet sekä huomioimalla käyttäjien uudet tarpeet.

Sähköpostia hyödynnetään esim. ministeriöiden välisessä viestinnässä.Sähköposti-ohjelmiston elinkaarta tultanee tarkastelemaan tietohallinnonlinjauksen yhteydessä.

Internet/intranet–palvelut on otettu käyttöön vuonna 1995. Edellisenkerran Internet/intranet–palvelujen palvelurakennetta ja ulkoasua uudistet-tiin vuonna 1999. Uutisruutupalvelu on uudistettu sekä ulkoalustaan ettätekniikaltaan keväällä 2003. Yleisen verkkopalvelujen kehityksen näkö-kulmasta nykyiset verkkopalvelut ovat elinkaarensa loppuvaiheessa. Ke-sällä 2004 käynnistynee Verkkopalvelujen (Internet/intranet) uudistamisenmäärittelyprojekti.

Budjetointijärjestelmä (TMAE) olevaa APL-laskentajärjestelmää kehite-tään edelleen. Näköpiirissä ei ole suuria muutostarpeita järjestelmään.Seuraavassa kuvassa 10 on esitetty lainsäädäntötyötä tukevien järjestelmi-en arvioitu elinkaari.

Kuva 10. Lainsäädäntöä tukevien järjestelmien arvioitu elinkaari.


Budjettijärjestelmä (TMAE)

Internet-palvelu

Intranet-palvelu

Kansanedustajien henkilötietokanta (HETEKA)

Painotilausten hallintajärjestelmä (Tilta2)

Julkaisujen hallintajärjestelmä (JuHa)

Sähköposti (ministeriöiden kesken)

Mobiilipalvelut (WAP, Tekstiviestit)

• Internet / Intranet-palveluiden määrittelykäynnistyy syksyllä

• Mobiilipalvelujenedelleen kehittäminen,uudet teknisetmahdollisuudet

• Sähköposti-tuotteenarviointi

• uusittu 2003, eiuusintatarvetta

• ei uusintatarvetta

• uusittu 2002-03, eiuusintatarvetta



Budjettijärjestelmä (TMAE)

Internet-palvelu

Intranet-palvelu

Kansanedustajien henkilötietokanta (HETEKA)

Painotilausten hallintajärjestelmä (Tilta2)

Julkaisujen hallintajärjestelmä (JuHa)

Sähköposti (ministeriöiden kesken)

Mobiilipalvelut (WAP, Tekstiviestit)

• Internet / Intranet-palveluiden määrittelykäynnistyy syksyllä

• Mobiilipalvelujenedelleen kehittäminen,uudet teknisetmahdollisuudet

• Sähköposti-tuotteenarviointi

• uusittu 2003, eiuusintatarvetta


• uusittu 2002-03, eiuusintatarvetta



43 (50)

Hallinnon järjestelmät

Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian diaari (EOADiaari) on uusittuvuonna 2000. EOADiaariin tehdään julkinen www-selailukäyttöliittymä(sisältää rajatun toiminnallisuuden), suunniteltu käyttöönotto on vuoden-vaihteessa 2004-2005. Näköpiirissä ei ole suuria muutostarpeita perusjär-jestelmään.

Hallinnon diaari (HODiaari) on uusittu vuonna 2001. Näköpiirissä ei olesuuria muutostarpeita perusjärjestelmään.

Valtiontalouden tarkastusviraston diaari (VTVDiaari) on uusittu vuon-na 2001. Näköpiirissä ei ole suuria muutostarpeita perusjärjestelmään.

Sopimusrekisteri on uusittu vuonna 2002. Näköpiirissä ei ole suuria muu-tostarpeita perusjärjestelmään.

Kansainvälisen yksikön postikirja (KVY-postikirja) on otettu käyttöönvuonna 2001. Näköpiirissä ei ole suuria muutostarpeita perusjärjestelmään.

Hallinnon ei-rakenteiset asiakirjat (KTK/HJPL/PSPL) on otettu käyt-töön 2000. Mahdollinen EIRAK2000-järjestelmän kehitys voi aiheuttaamuutoksia myös hallinnon ei-rakenteisiin asiakirjoihin. Lisäksi verkkopal-velujen kautta haettavissa olevien asiakirjojen ulkoasua voisi parantaa.

Hallinnon tarpeisiin on kehitetty useita erilaisia diaareja, jotka on uusittuviime vuosien aikana. Seuraavan hallinnon järjestelmien linjauksen yhtey-dessä on syytä miettiä ratkaisua, millä pienet erilliset diaarit voidaan yhdis-tää yhdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi.

Akunta, Hkunta, Kkunta ovat pieniä erillisiä TRIP-kantoja, joihin on tal-lennettu avustajien, henkilökunnan ja kirjaston henkilökunnan tiedot. Kan-tojen käytöstä voitaisiin luopua, mikäli niiden tietosisältö sisällytettäisiinHeteka-järjestelmään.

Fortime — henkilöstö- ja palkkajärjestelmä otettiin uusittuna käyttöönvuonna 2000. Näköpiirissä ei ole suuria muutostarpeita perusjärjestelmään.Järjestelmän käyttöä voidaan edelleen kehittää hyödyntämällä www-käyttöliittymän uudet ominaisuudet.


44 (50)

AdeEko+ -ohjelmisto on otettu käyttöön vuonna 1996. Ohjelmiston käyt-töä ja elinkaarta tulisi tarkastella seuraavan hallinnon järjestelmien linjauk-sen yhteydessä.

Soft Medic, työterveyshuollon järjestelmä. Järjestelmä on otettu käyttöönvuonna 2001. Näköpiirissä ei ole suuria muutostarpeita perusjärjestelmään.

Tietohallinnon asiakastuen kirjaamisjärjestelmä Efecte-Help on otettukäyttöön 2004. Näköpiirissä ei ole suuria muutostarpeita perusjärjestel-mään.

Tilanvarausjärjestelmä pohjautuu TeamWare Office-tuotteeseen. Järjes-telmän elinkaarta tulisi tarkastella sähköpostijärjestelmän elinkaaren arvi-oinnin yhteydessä.

Hälytys- ja turvajärjestelmien elinkaari tulisi arvioida tietoturvastrategi-an laadinnan yhteydessä.

Siemens Hicom puhelinjärjestelmä on otettu käyttöön vuonna 1990. Ny-kyisen vaihteen elinkaarta tulisi tarkastella kriittisesti.

Yhteenvetona voidaan todeta, ettei hallinnon järjestelmiin kohdistu välit-tömiä kehitystarpeita. Tässä yhteydessä olisi hyvä käynnistää hallinnonjärjestelmien yhtenäistämiseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen tähtäävähallinnon järjestelmien linjausprojekti.

Seuraavan sivun kuvassa 11 on esitetty hallinnon järjestelmien arvioituelinkaari.


45 (50)

Kuva 11. Hallinnon järjestelmien arvioitu elinkaari.

2004 1- 3 vuotta 3- 4 vuotta

Sopimusrekisteri

KV-Postikirja

HODiaari , EOADiaari , VTVDiaari

Fortime

Ei-rakenteiset asiakirjat (KTK/HJPL)

AdeEko++

Soft Medic

Hälytys - ja turvajärjestelmät

Tilanvarausjärjestelmä

Kiinteistö - ja materiaalihallinnon järjestelmät

Akunta , Hkunta , Kkunta

Asiakastuen kirjaamisjärjestelmä Efecte -Help


• siirrettävissä Heteka-järjestelmään

• ei välttämättömiäuusintatarpeita

• suositellaan hallinnonjärjestelmien linjauksenkäynnistämistä

Siemens Hicom • tarve edelleen kehittää

1-

Sopimusrekisteri

KV-Postikirja

HODiaari , EOADiaari , VTVDiaari

Fortime

Ei-rakenteiset asiakirjat (KTK/HJPL)

AdeEKo+

Soft Medic

Hälytys - ja turvajärjestelmät

Tilanvarausjärjestelmä

Kiinteistö - ja materiaalihallinnon järjestelmät

Akunta , Hkunta , Kkunta

Asiakastuen kirjaamisjärjestelmä Efecte -Help


• siirrettävissä Heteka-järjestelmään

• ei välttämättömiäuusintatarpeita

• suositellaan hallinnonjärjestelmien linjauksenkäynnistämistä

Siemens Hicom • tarve edelleen kehittää

<1 vuotta > 4 vuotta


46 (50)

Yhteiset tukipalvelut

Kirjaston TRIP-tietokannat (Eki1, Eki2, Eki3, Eks, Jussi..). Kirjastonpalveluja ollaan siirtämässä Unix-clusteriin. Kirjasto on luopumassa joi-denkin tietokantojen käytöstä. Käynnissä on erillinen selvitystyö, jonka ta-voitteena on selvittää Unix-clusteriin siirrettävät palvelut sekä ne palvelut,joista aiotaan luopua. Näköpiirissä ei ole muita muutostarpeita perusjärjes-telmään.

Voyager-kirjastojärjestelmä on otettu käyttöön 2001. Näköpiirissä ei olesuuria muutostarpeita perusjärjestelmään.

Toimistojärjestelmät (MS-Office XP) otettiin käyttöön 2003. Näköpiiris-sä ei ole suuria muutostarpeita järjestelmään.

Tietopalvelun linkkitietokanta otettiin käyttöön vuonna 2004. Järjestel-mään voidaan tehdä pientä kehitystyötä. Näköpiirissä ei ole suuria muutos-tarpeita järjestelmään.

Tietopalvelun palveluihin (ostetut palvelut, ilmaispalvelut) voidaan tehdäpientä kehitystyötä. Verkkopalvelujen uudistaminen voi aiheuttaa muutok-sia myös tietopalvelun palveluihin.

Etätyöpöytäjärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2003. Näköpiirissä eiole suuria muutostarpeita järjestelmään. Järjestelmän käyttöä voidaan tar-vittaessa laajentaa sisältämään myös lainsäädäntötyön järjestelmät.

Mobiilipalvelut on otettu käyttöön vuonna 2003 vaalikauden alusta. Edus-tajien puhelimet uusitaan keväällä 2005. Tavoitteena on kehittää uusia mo-biilipalveluita hyödyntämällä päätelaitteiden uusia tekniikoita. Kehitys-työssä huomioidaan myös käyttökustannukset.

Työkaluohjelmiin ei ole näköpiirissä suuria muutostarpeita.

Viestintäjärjestelmien (tiimi-posti/kalenteri, puhelinjärjestelmät) elinkaa-ri on syytä arvioida tarkemmin seuraavan tietohallinnon linjauksen yhtey-dessä.


47 (50)

Seuraavassa kuvassa 12 on esitetty yhteisten tukipalvelujen arvioitu elin-kaari.

Kuva 12. Yhteisten tukipalvelujen arvioitu elinkaari.

2004 <1 vuotta 1- 3 vuotta 3- 4 vuotta> 4 vuotta

Voyager-kirjastojärjestelmä

Kirjaston säilytettävät TRIP-kannat

Tietopalvelut (osto / ilmaispalvelut)

Työkaluohjelmat

Etätyöpöytäjärjestelmä

Toimistojärjestelmä (MS Office XP)

• erillinen selvityskäynnissä

Mobiilipalvelut

Kirjaston poistuvat TRIP-kannat (eki1, eki2,eki3…)



• edelleen kehitys, uudentekniikan tuomatmahdollisuudet

2004 - 3- 4 vuotta> 4 vuotta

Voyager-kirjastojärjestelmä

Kirjaston säilytettävät TRIP- kannat

Tietopalvelut (osto/ilmaispalvelut)

Työkaluohjelmat

Etätyöpöytäjärjestelmä

Toimistojärjestelmä (MS Office XP)


Mobiilipalvelut

Kirjaston poistuvat TRIP-kannat (eki1, eki2, eki3…)



• edelleen kehitys, uudentekniikan tuomatmahdollisuudet


48 (50)

JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET

Eduskunnan tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämisen tulisi liittyä sau-mattomasti eduskunnan lainsäädäntötyön ja hallinnon prosessien kehittä-miseen. Tämän päämäärän saavuttamiseksi projektiryhmä suosittelee tau-lukossa 5 esitettyjä jatkotoimenpiteitä. Esitetyt jatkotoimenpide-ehdotukseteivät välttämättä muodosta yhtä projektia, vaan kustakin jatkotoimenpide-ehdotuksesta voidaan muodostaa oma projekti. Esitettyjä jatkotoimenpide-ehdotuksia ei ole priorisoitu eikä niitä ole esitetty taulukossa tärkeysjärjes-tyksessä.

Jatkotoimenpide-ehdotus Huomioita

1. Eduskunnan tietohallinnon linjaus Eduskunnan tietohallinnon nykyinen linjauspäättyy vuoteen 2004. Päivitetyn tietohallin-non linjauksen suuntaviivat vaikuttavat myöstulevaisuuden tietojärjestelmänarkkitehtuu-riin.

2. Tietojärjestelmäarkkitehtuurin mää-rittely

• Tietoturvan periaatteet• Toiminnallinen arkkitehtuuri• Tietoarkkitehtuuri (informaa-

tioarkkitehtuuri)• Tietojärjestelmäarkkitehtuuri• Teknologia-arkkitehtuuri• Kehittämisohjelma

Tietojärjestelmäarkkitehtuurin nykytilankartoitusvaiheen jälkeen voidaan käynnistääeduskunnan tulevaisuuden tietojärjestelmä-arkkitehtuurin määrittelyprojekti. Mahdolli-sesti syksyllä tehtävän tietohallinnon linjaus–projektin tulokset on huomioitava määritte-lyprojektissa. Tietojärjestelmäarkkitehtuurinmäärittelyprojektin tulokset vaikuttavat myössalijärjestelmien uudistamiseen.

3. Hakemistopalvelujen määrittely• Hakemistopalvelujen sisällöl-

liset ja toiminnallisetvaatimukset

• Hakemisto- ja metateknolo-gian tuotteiden arviointieduskunnan tarpeiden pohjal-ta

• Eduskunnanhakemistopalvelujen käyttö,tietosisältö ja rakenne

• Hakemistopalvelujen roolieduskunnan arkkitehtuurissasekä lainsäädäntötyön ja hal-linnon sovelluksissa (esim.käyttöoikeudet, tunnistus,PKI)

• Eduskunnan hakemistopalve-lujen kehittämisohjelma

Hakemistopalvelut tarjoavat tukea mm. tieto-teknisten infrastruktuurin ja sovellusten käyt-täjätietojen hallintaan, sovellusten tarvitsemi-en tietojen ylläpitoon ja järjestelmähallintaan,kuten ohjelmistojakeluihin. Edellä mainittu-jen hakemistopalvelujen ”perinteisten” tehtä-vien lisäksi tavoitteena tulisi olla myös poh-tia laajemminkin hakemistopalvelujen rooliaeduskunnan arkkitehtuurissa sekä lainsäädän-tötyön ja hallinnon sovelluksissa.


49 (50)


4. Lainsäädännön tietojärjestelmienkehittäminen ja yhtenäistäminen

• Lainsäädännön tietojärjes-telmien toiminnallisuudenuudelleenarviointi, järjestel-mien roolien ja -rajojen arvi-ointi sekä mahdollisesti uu-delleen suunnittelu

Nykyiset valtiopäiväprosessit on kuvattu1997 - 2001. Kuvauksia on päivitetty ajan-tasaisiksi. Lainsäädäntöjärjestelmien roolia jasuhdetta toisiinsa voisi miettiä sekä tarpeenvaatiessa tehdä järjestelmärajoja selkeäm-miksi kokonaisuuksiksi (poistaa päällekkäi-syyksiä).

5. Hallinnon prosessien kuvaaminen jatietojärjestelmien kehittäminen jayhtenäistäminen

• Hallinnon prosessikuvaustenpäivittäminen ajantasaiseksi

• Hallinnon tietojärjestelmientoiminnallisuuden uudelleenarviointi, järjestelmien rooli-en ja järjestelmärajojen arvi-ointi ja mahdollisesti uudel-leen suunnittelu (pienten hal-linnollisten järjestelmien yh-distäminen)

Nykyiset hallinnon prosessit on kuvattu1990. Kuvaukset tulisi päivittää ajantasaisik-si. Tässä yhteydessä olisi myös mahdollistamiettiä eri hallinnon järjestelmien roolia jasuhdetta toisiinsa sekä tarpeen vaatiessayhdistää pieniä hallinnollisia järjestelmiä.Lisäksi tässä yhteydessä voisi selvittää valti-onhallinnon yleisiä hallinnon kehittämiseenliittyviä tavoitteita.

6. Eduskunnan järjestelmävastuuhenki-löiden koulutus

• Järjestelmien toiminnallisuusja käyttötavat

• Järjestelmien tekninen toi-minnallisuus (laitteet, proses-sit, jne.)

• Järjestelmien käytönaikaistenhäiriötilanteiden selvittämi-nen

Eduskunnan tietohallinnon/järjestelmävas-tuuhenkilöille järjestetään järjestelmäkohtai-set koulutukset, joiden tavoitteena on helpot-taa mahdollisten häiriö- ja virhetilanteidenselvittämistä sekä kommunikointia järjestel-mien käyttäjien kanssa.

7. Salijärjestelmien uudistaminen Määrittelyvaihe käynnistyy syksyllä 2004.8. Verkkopalvelujen määrittely Määrittelyvaihe käynnistyy kesällä 2004.9. SGML-tekstiarkistoratkaisujen pilo-

tointi• SGML => XML• Balisen korvaaja• Word2003-ominaisuudet• TRIPxml-laajennus

Kartoitetaan ja pilotoidaan teknisiä vaihtoeh-toja yhdellä asiakirjatyypillä (koko laadinta-,hallinta- ja jakeluprosessi)

10. Dokumentinhallinnan kehittäminen Tietohallinnon linjauksessa tulisi ottaa kantaamyös lainsäädännön ja hallinnon dokumentinhallinnan pitkäjänteiseen kehittämiseen.

11. Yhteinen sähköinen-/ projekti työti-la (sis. järjestelmädokumentaationhallinnan)

Selvitetään ja mahdollisesti pilotoidaan esim.tietohallinnon yhteistä sähköistä työtilaa(projektityötila, dokumentointi).

12. VAX/VMS palvelimen poistaminenkäytöstä

Tarkistetaan, että kaikki järjestelmät ja toi-minnot on siirretty muille palvelimille. Pois-tetaan palvelin käytöstä vuoden loppuunmennessä.

13. Kirjaston palvelimen palvelujensiirto unix-clusteriin

• Toteutusvaiheen aikataulu-tus ja toteutus

Keväällä 2004 tehdyn selvityksen mukaisentoteutusvaiheen suunnittelu, aikataulutus jatoteutus.


50 (50)


14. Sisäisen ja julkisen palvelimenftpmirror toiminnallisuuden muut-taminen

• Nykytilan kuvaus• Teknisten vaihtoehtojen

selvittämien• Uuden toimintatavan suun-

nittelu ja toteutus

Nykyisessä ftpmirrorin käyttöön pohjautu-vassa ratkaisussa on esiintynyt teknisiä on-gelmia.

15. Middleware/siirtopalvelimen käytönsuunnittelu

• Järjestelmien välisten siirto-jen keskittäminen yhdellepalvelimelle

Siirtopalvelimen käyttö selkeyttäisi järjes-telmien välisten siirtojen hallittavuutta(valvonta ja hallinta).

16. Passiiviaineiston arkistointi• Arkistoratkaisun suunnittelu• Arkistoratkaisun toteutus• Passiiviaineiston arkistointi

VAX/VMS-palvelimella on paljon vanhaapassiivikäytössä olevaa aineistoa. Ennen kuinpalvelimesta luovutaan tulisi päättää, mitenaineisto arkistoidaan.

Taulukko 5. Jatkotoimenpide-ehdotukset.

LIITTEET

Liite 1 Eduskunnan tietojärjestelmäarkkitehtuurindokumentoinnin rakenne

Liite 2 TEAM (TietoEnator Enterprise Architecture Model)

Liite 1S

ivut 1 (8)

Liite 1S

ivut 2 (8)

Liite 1S

ivut 3 (8)

Liite 1S

ivut 4 (8)

Seurannan tekninen kuvaus

Salijärjestelmien hallinnollinen kuvaus

Seurannan testiohje

Tietokannan kuvausOhjelmien kuvausPääkäyttäjän opasTeknikon pikaohjeTietoliikenneohjeVirheviestitSeurannan siirrotSalin siirtojen kuvauksetPäivittäjän ohje

Päätietojoukot

Käyttötapaukset

Kuvauksessa oleviapainikkeita napsauttamallapääsee siirtymäänjärjestelmään liittyvändokumentaation.

Liite 1S

ivut 5 (8)

Liite 1S

ivut 6 (8)

Liite 1S

ivut 7 (8)

Liite 1S

ivut 8 (8)

Liite 2

1

TietoEnator © 2003

TietoEnator Enterprise Architecture

TietoEnator © 2003

Tavalliset huolenaiheet ja haasteetorganisaation IT-ympäristössä

1. Kyvyttömyys laajentaa järjestelmiä uusien liiketoimintatarpeiden edessä2. Palvelujen heikko laatu

– Ongelmia suorituskyvyssä, skaalautuvuudessa, ylläpidettävyydessä,laajennettavuudessa ja tietoturvassa

3. Korkeat ylläpitokustannukset– Terminologian epäyhteneväisyys– Poikkeavat lähestymistavat ja teknologiat organisaation eri järjestelmissä– Monoliittiset ja dokumentoimattomat järjestelmäarkkitehtuurit– Teknologiastandardien väärä käyttö– Vähäinen uudelleenkäyttö järjestelmien välillä– Huono muuntautumiskyky liiketoimintatarpeiden muuttuessa

4. eGovernment vaatii muutoksia liiketoimintaprosesseihin

Liite 2

2

TietoEnator © 2003

Kuinka TEAM vastaa näihin haasteisiin?§Visio ja strategia antavat arkkitehtuurille pohjan tehostaa organisaationtoimintaa nyt ja tulevaisuudessa.§Yhtenäinen arkkitehtuuri mahdollistaa tietojärjestelmienelinkaarikustannusten optimoinnin tarkasteltaessa organisaatiotakokonaisuutena.§Informaatio-arkkitehtuuri mahdollistaa organisaation osien jajärjestelmien välisen tehokkaan tiedonvaihdon.§ Nyt ja tulevaisuudessa arkkitehtuurin hallinta mahdollistaa järjestelmienvälisen tehokkaan integroinnin organisaation sisällä ja sidosryhmienvälillä.

§TEAM on järjestelmällinen metodi EA:n rakentamiseksi

TietoEnator © 2003

Miksi jotkut järjestelmät onnistuvat?

§ EA- arkkitehtuuri tunnistetaan kriittiseksi elementiksi menestyksellisessäohjelmistokeskeisten järjestelmien kehityksessä ja sovittamisessaorganisaation toimintaan (IEEE AWG –99, IEEE’s Recommended Practice for ArchitecturalDescription)

§ Organisaation rakenteisiin “arkkitehtoidut” järjestelmät valmistuvat”nopeammin, paremmin ja halvemmalla” ja integroituvat kokonaisuuteenhelpommin.

Liite 2

3

TietoEnator © 2003

Miksi meillä pitäisi olla arkkitehtuuri?

§ Arkkitehtuurilla varmistamme, että:– käytetään hyviksi osoittautuneita toimintatapoja, jotka

mahdollistavat nopean, korkean jalostusasteenjärjestelmätuotannon liiketoiminnan tarpeisiin

– on tavat tehdä IT-investoinnit tehokkaammin verrattuna niihinkäytettyihin kustannuksiin

– on käytössä organisaatiotasoiset IT-standardit ja -prosessit– kehitetään eteenpäin riittämättömän tasoisia palveluja– on tapa vähentää ylläpitokustannuksia

TietoEnator © 2003

TEAMin arkkitehtuurikehysArkkitehtuurimääritelmät, -tasot ja -näkymät

Liite 2

4

TietoEnator © 2003

Analogiat

§ Yritystaso– yleiskaava

§ Prosessitaso– osayleiskaava

§ Järjestelmätaso– rakennussuunnitelma

TietoEnator © 2003

ArkkitehtuuritasotYritystaso / kaupunkisuunnitelma

• Liiketoiminnan päämäärät• Lait• Visio, päämäärä, strategia• Käytännöt & standardit• Avainprosessit

Prosessitaso / osayleiskaavaProsessitason ongelmaesimerkkejä:

• Laskutus: tukipalveluongelma-alue• J2EE, .NET jne.: teknologiaongelma-alue• X, Y, Z: asiakaskohtaiset ongelma-alueet

Järjestelmätaso / rakennussuunnitelma• Järjestelmäklusteri• Järjestelmäjako, järjestelmäkartta• Järjestelmäriippuvuudet

Liite 2

5

TietoEnator © 2003

Mitä on EA?

§ Organisaation toiminnan kohteet§ Prosessien tarvitsema ja tuottama

tieto§ Järjestelmät, jotka tukevat toimintaa§ Tarpeelliset teknologiat tukemaan

järjestelmiä§ Prosessit tukemaan teknologioita

liiketoiminnan muuttuessa

EA

Liiketoiminta-arkkitehtuuri

Informaatio-arkkitehtuuri

Teknologia-arkkitehtuuri

Järjestelmä-arkkitehtuuri

TietoEnator © 2003

ohjaa

Arkkitehtuurien riippuvuudet





määrää

on tukena

Oleelliset rakenteet visiosta,strategiasta ja toimintaprosesseista

Elinvoimaiset tiedon kohteetja hallinnointiresurssit

EA

Teknologiaratkaisut jajärjestelmäinfrastruktuuri

Järjestelmien kehys elinsykleineenja riippuvuuksineen

asettaa vaatimukset

Liite 2

6

TietoEnator © 2003

Yritystasonnäkymä

Arkkitehtuurien vaikutusalueet

Järjestelmännäkymä

Prosessi Anäkymä

Prosessi Bnäkymä

EA-tason asiatProsessitason asiat

Järjestelmätasonasiat

Lähde: Dana Bredemeyer

TietoEnator © 2003

TeknologioidenyhteensopivuusIntegraatio-teknologiatIntegraatio-infrastruktuuri

Looginenjärjestelmä-arkkitehtuuriLoogisetyhteydetjärjestelmienvälille

Tietokanta-rakenneYhteen-toimivuusTiedonsiirto

Toiminnalliset jaei-toiminnallisetjärjestelmä-vaatimukset

Järjestelmä-taso

Ratkaisut jainfrastruktuurikäytäntöjen jastandardienkäyttöön

Järjestelmä-kartta

TietovarastotTietovirrat

Valitutliiketoiminta-prosessitMääritellytliiketoiminta-vaatimukset

Prosessitaso

KäytännötStandardit

Järjestelmä-portfolio

Informaatio-tarpeet

StrategiaLaitPäämäärä/VisioLiiketoiminnantavoitteetAvainprosessit

Yritystaso

Teknologia-näkökulma

Järjestelmä-näkökulma(looginen)

Informaatio-näkökulma

Liiketoiminta-näkökulma

Teknologia-vaihtoehdotStandardi-kokoonpanot

Turvaviitemalli

Korkean tasonkohteetOhjaavatperiaatteet jastandardit

Turvallisuus-näkökulma

EAI-teknologiat

Prosessi-integraatio

Tieto- jatapahtuma-integraatio

Liiketoiminta-prosessienintegraatio

Integraatio-näkökulma

Osallisten erityisnäkökulmat

Perus- ja erityisnäkökulmat (TEAM)Perusnäkökulmat

NäkökulmaArkkitehtuuri-

taso

Liite 2

7

TietoEnator © 2003

Kysymyksiä arkkitehtuurien kehittämisestä

§ Minkä vuoksi arkkitehtuuria aletaan tehdä ja milloin arkkitehtuurisuunnitellaan?

§ Kuinka arkkitehtuuri luodaan?

TietoEnator © 2003

Strategiat & vaatimukset, liiketoiminnan haasteet,tekniikan ja tilanteen suomat mahdollisuudet





Minkä vuoksi arkkitehtuuria aletaan tehdäja milloin arkkitehtuuri suunnitellaan?

Liiketoiminta-analyysi

Vaatimukset

Liite 2

8

TietoEnator © 2003

Dokumentointi, evaluointi, ylläpito

Kohde-arkkitehtuurin

suunnitteluLiiketoiminnan

määrittely

Etenemis-suunnitelmanrakentaminen

Arkkitehtuurinkäyttöönotto

Strategiat & vaatimukset, liiketoiminnan haasteet,tekniikan ja tilanteen suomat mahdollisuudet





Kuinka EA suunnitellaan?

TietoEnator © 2003





ApplicationArchitectureApplicationArchitectureSovellus-

arkkitehtuuri

Miksi & Mitä?(ohjaustekijät,tarpeet,vaatimukset)

Miten?

Minkäavulla?

Arkkitehtuurin osatTEAM

TEO

Ohjelmisto-toteutussuunnitellunarkkitehtuurinkautta

Looginenarkkitehtuuri

Tekninenarkkitehtuuri

Liite 2

9

TietoEnator © 2003

Hyödyt EA:n suunnittelusta

§ Pitkän tähtäimen arkkitehtuurikehitys takaa järjestelmiennopeamman reagointikyvyn muutoksiin

§ Prosessien ja järjestelmien parempi yhteensopivuus§ Kattava liiketoimintahaasteisiin vastaava ymmärrys organisaation

informaatio- ja järjestelmärakenteista§ Arkkitehtuurijatkumo§ Pohja uudelleenkäytölle§ Järjestelmäkehityksen laatu paranee

TietoEnator © 2003

Missio/VisioStrategiaLainsäädäntöToiminnalliset tavoitteetYdinprosessit

Valitut kohdealueen prosessitKohdealueen toiminnan vaatimukset

Järjestelmien toiminnalliset jalaatuvaatimukset (tietoturva-,suorituskyky-, ym. vaatimukset)

Toiminnallinen arkkitehtuuri

EA

Toiminnallinenarkkitehtuuri




Liite 2

10

TietoEnator © 2003

Informaatiotarpeet

TietovarastotTietovirrat

TietorakenteetYhteiskäyttöisyysTiedon välitys

Informaatioarkkitehtuuri

EA





TietoEnator © 2003

JärjestelmäsalkkuJärjestelmäkartta

Looginen näkemys järjestelmientoiminnastaJärjestelmien väliset loogisetkytkökset

Järjestelmäarkkitehtuuri

EA





Liite 2

11

TietoEnator © 2003

SäännöstotStandardit

Ratkaisut ja infrastruktuurisäännöstoille ja standardeille

Teknologioiden yhteensopivuusIntegraatioteknologiatIntegraatioinfrastruktuuri


EA





ekj 7/2004 eduskunnan tietojärjestelmäarkkitehtuurin nykytilan

Documents