Eksegetiikan laitoksessa toteutettupilottihanke kirjoitusviestinnän jasisältöaineen opetuksen integroinnistaPILE­verkkoalustalla ja WebCT­ympäristössä

Teologinen tiedekuntaKielikeskus

Sara HännikäinenSanni Siitari7.9.2005

Sisällysluettelo

1 Pilottihankkeen kuvaus 11.1 Hankkeen lähtökohdat ja tavoitteet 11.2 Pilotin toteutus ja toimintatavat 3

2 Opiskelijoiden kokemukset ja näkemykset 72.1 Vastaajat 72.2 Kurssin ennakkotiedot ja –ohjeistus 72.3 Kurssin tavoitteet, sisällöt ja toimintatavat 9

2.3.1 Opiskelijoiden eksegeettisen analyysin laatimisesta oppimat asiat 92.3.2 Opiskelijoiden kirjoittamisesta ja hyvästä asiatyylistä oppimat asiat 92.3.3 Kurssilla ja opettajien toiminnassa oppimista edistäneet ja haitanneet tekijät 92.3.4 Pienryhmässä tapahtuneen analyysin käsittelytavan hyvät ja huonot puolet 102.3.5 Verkkotyökalun (PILE/WebCT) vahvuudet ja heikkoudet kirjoittamisenohjauksessa ja palautteenannossa 11

2.4 Opiskelijoiden palaute ohjaajien työskentelystä ja vertaispalautteesta 122.4.1 Ohjaajien pienryhmässä tai verkkoalustalla antaman ohjauksen japalautteen merkitys opiskelijoille 122.4.2 Ryhmän jäsenten pienryhmässä tai verkkoalustalla antama palaute 13

2.5 Opiskelijoiden aktiivisuus ja ajankäyttö kurssilla 142.6 Kehittämisideat 15

2.6.1 Missä opintojen vaiheessa ja/tai minkä opintojakson yhteydessäkirjoitusviestinnän ohjauksesta olisi opiskelijalle eniten hyötyä 152.6.2 Kurssia koskevat kehittämisideat 152.6.3 Vapaat kommentit 15

3 Ohjaajien kokemukset ja näkemykset 173.1 Ryhmien työskentely ja osallistumisaktiivisuus 173.2 Kurssin ennakkotiedot ja –ohjeistus 173.3 Kurssin sisällöt ja toimintatavat 18

3.3.1 Ryhmä­ ja parityöskentely 183.3.2 Sisältöaineen ohjaus 193.3.3 Integroitu kirjoitusviestinnän ohjaus 193.3.4 Verkkotyökalut (PILE/WebCT) integroidussa kirjoitusviestinnänohjauksessa 21

3.4 Opiskelijoiden saama palaute 213.5 Ohjaajien ajankäyttö 223.6 Kehittämisideat 23

3.6.1 Pienryhmätoiminnan monipuolisempi hyödyntäminen ja opiskelijoidenaktiivisuuden lisääminen 233.6.2 Lähdeviittaustekniikan opetteleminen ja loppupalautteen antaminen 233.6.3 Kirjoitusviestinnän integrointi sisältöaineen opetukseen 24

4 Hankkeen arviointia ja kehittämisehdotuksia 25

Liitteet 27

Liite 1 UTE 201 Eksegeettinen analyysi, toiminta ryhmässä 1 27Liite 2 UTE 201 Eksegeettisen analyysin ja analyysin opponentin ohjeet 33Liite 3 Kieli kuntoon! ­kirjoitusviestinnän ohjeet PILE­verkkoalustalla 40Liite 4 WebCT­kurssin ohjeet (vain ryhmän 1 toiminnasta eriytetyt osat) 45Liite 5 Palautekysely opiskelijoille 46

1

1 Pilottihankkeen kuvaus

1.1 Hankkeen lähtökohdat ja tavoitteet

Bolognan sopimuksen mukainen tutkinnonuudistusprosessi toteutettiinHelsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa laajamittaisesti kokotiedekunnan yhteistyönä. Sisältöjen ydinainesanalyysin myötäopintokokonaisuuksien ja ­jaksojen sisältöjä ja toteutustapojauudistettiin. Opintojen mitoituksessa huomioitiin opiskelijan tekemä työmahdollisimman monipuolisesti ja todenmukaisesti.

Uudistustyössä määriteltiin teologian kandidaatin­ ja maisterintutkintojentaidolliset tavoitteet Helsingin yliopiston opetuksen ja opintojenkehittämisohjelmassa 2004–2006 mainittujen laadukkaanmaisterintutkinnon osa­alueiden mukaisesti. Näihin taitoihin kuuluvatmyös teologille olennaiset puhe­ ja kirjoitusviestinnän taidot, jotka sekävanhassa että uudessa tutkinnossa sisältyvätyleisopintokokonaisuuteen. Koska viestintätaitojen oppiminen onkognitiivinen prosessi, joka vaatii useita harjoituskertoja vaihtelevissatilanteissa ja ympäristöissä, olennaista on suunnitella opintopolku siten,että taitoja harjoitellaan ja syvennetään eri opintovaiheissa ja että uusiaines rakentuu aiemmin opituille taidoille. Kirjoitusviestinnän taitojaopitaan parhaiten osana sellaisia sisältöaineen opintovaiheita ja­jaksoja, joissa työtapoina käytetään erityyppisiä kirjoitustehtäviä.

Pilottihankkeen käynnistys

Syyskuussa 2004 Kielikeskuksen Äidinkielihankkeen suunnittelija SaraHännikäinen neuvotteli teologisen tiedekunnan pedagogisen yksikön jaopintoasianpäällikön kanssa tiedekunnan äidinkielen opintojensuunnittelusta sekä Kielikeskuksen Äidinkielihankkeen kanssamahdollisesta yhteistyöstä. Hännikäinen toi esille mahdollisuudensuunnitella ja toteuttaa keväällä 2005 ja lukuvuonna 2005–2006 erilaisiasisältöaineisiin integroituja äidinkielen puhe­ ja kirjoitusviestinnänopetuksen kehittämishankkeita. Asia jätettiin hautumaan japedagogisessa yksikössä pohdittiin sitä, millaisiin teologisentiedekunnan tarpeisiin tällaisella kokeilulla voitaisiin vastata.

Lokakuun alussa teologisen tiedekunnan opetuksenkehittämishankkeiden suunnittelija Sanni Siitari neuvotteli Hännikäisenkanssa mahdollisesta yhteiseshankkeesta, jonka tavoitteena olisijohonkin sisältöaineen kurssiin integroitu kirjoitusviestinnän ohjaus.Hännikäinen ehdotti, että hankkeessa kokeiltaisiin kirjoittamisenohjauksen välineenä Tampereen yliopistossa kehitteillä olevaa PILE­verkkotyökalua1, jotta Äidinkielihanke saisi kokemusta sentoimivuudesta ja käyttömahdollisuuksista. Pedagoginen yksikkö ehdotti

1  PILE  (Platform  Independent  Language  Editor)  on  Tampereen  teknillisen  yliopiston  (TTY)kielikeskuksessa kehitetty WWW­pohjainen kirjoitustehtävien hallinta ja tarkastustyökalu, jota ontestattu  sekä  äidinkielen  että  englannin  akateemisen  kirjoittamisen  ohjauksessa.  Vuonna  2005PILEn kehittely jatkuu ja sitä pilotoidaan TTY:n ja Helsingin yliopiston kielikeskuksen lisäksi Oulunyliopistossa ja Teknillisessä korkeakoulussa. Ks. liite 3.

2

opetuskokeilua osaksi eksegetiikan laitoksen opetusta, koska senopetuksen kehittämishankkeet ovat painottuneet opiskelijan itsenäistäopiskelua tukevaan verkko­opetukseen. Kokeilua ehdotettiinintegroitavaksi aineopintoihin kuuluvaan UTE201­kurssiin(Varhaiskristillisen teologian muotoutuminen) ja osaksi kirjalliseneksegeettisen analyysin ohjausta 2. Koska UTE201­kurssille olipienryhmäopetuksen rinnalle suunniteltu myös yksi WebCT­verkkoryhmä, kokeilua päätettiin ehdottaa myös sen yhteyteen. Näinolisi mahdollista saada kokemusta kahden erilaisen verkkovälineenavulla tapahtuvasta kirjoitusviestinnän ohjauksesta.

Siitari lähestyi eksegetiikan laitoksen johtajaa Raija Sollamoa,opintojakson UTE201 vastuuopettajaa yliopistonlehtori Niko Huttustasekä WebCT­ryhmän opettajaa tutkija Outi Leppää, jotka kaikkisuhtautuvat pilottihanke­ehdotukseen myönteisesti. Lokakuun lopussajärjestettiin hankkeen suunnittelukokous, johon osallistuivatKielikeskuksesta suunnittelija ja kirjoitusviestinnän ohjaaja SaraHännikäinen sekä teologisesta tiedekunnasta yliopistonlehtori NikoHuttunen, tutkija Outi Leppä, verkkopedagoginen tukihenkilö Sami Yli­Karjanmaa ja opetuksen kehittämishankkeiden suunnittelija SanniSiitari. Kokouksessa hahmoteltiin hankkeen tavoitteet, toteutus jatoimintatavat sekä henkilökohtaiset tehtävät ja vastuualueet.

Tavoitteet ja kohderyhmä

Yhteisen keskustelun pohjalta päädyttiin siihen, että pilottihankkeentavoitteena on saada kokemuksia sisältöaineen opetuksen jakirjoitusviestinnän ohjauksen integrointimahdollisuuksista sekä selvittääverkkotyökalujen toimivuutta ja käyttömahdollisuuksia tällaisessaohjauksessa. Kokeilun pohjalta haluttiin jatkossa tehdä ehdotuksia siitä,miten teologisen tiedekunnan kirjoitusviestinnän opetus voitaisiinjärjestää ja miten sen mahdollinen integrointi sisältöaineen opetukseenolisi järkevintä toteuttaa. Kielikeskuksen tavoitteena oli saadakokemuksia erityisesti PILE­verkkoalustan käyttömahdollisuuksistaintegroidun kirjoitusviestinnän ohjauksessa sekä osallistua sisältöaineenopetukseen liittyvien kirjallisten ohjeiden ja kirjoitelmien arvioinninkehittämiseen.

Kevääksi 2005 tiedekunnassa oli suunniteltu seitsemän eksegeettisenanalyysin ryhmää, joista integroituun kirjoitusviestinnän ohjauskokeiluunpäätettiin ottaa kaksi: yksi pienryhmä ja WebCT­verkkoryhmä. Kahteenryhmään päädyttiin pääosin siksi, että Kielikeskuksen pilottiresurssit ja­tavoitteet sopivat parhaiten noin 20 opiskelijan ryhmille. Lisäksihankeajatus syntyi vasta syyslukukaudella, joten siitä ei ollut tietoa

2 Eksegeettinen analyysi on asiatyylinen teksti, jossa ei käytetä saarnatyyliä. Analysoitavana on5–7 raamatunjaetta, jotka käännetään ja selitetään historiallis­kriittisen raamatuntutkimuksenmetodein. Analyysi tehdään joko pareittain tai yksin: lopullinen analyysi voi olla yksilötyö, vaikkaensiversio olisikin tehty parityönä. Analyysi perustuu lähteisiin, joihin viitataan tekstin alaviitteissä.Selityksissä käytetään mm. kreikkaa, ja käännösten tulee olla sujuvaa suomea. Analyysiopponoidaan ja käsitellään pienryhmässä.  Opponentin tehtävänä on oivaltaa, "mitä voisi tehdävielä paremmin". Lopullinen analyysiteksti on laajuudeltaan noin 5–8 sivua. Arvosana määräytyylopullisesta versiosta.

3

opinto­oppaassa, vaan kirjoitusviestinnän vapaaehtoisestaohjausmahdollisuudesta kerrottiin kurssin verkkoilmoittautumisenyhteydessä. Kahden ryhmän kokemusten arveltiin kuitenkin riittävänpilottivaiheessa.

1.2 Pilotin toteutus ja toimintatavat

Vastuualueet  Pilottihankkeen osallistujat sopivat heti ensimmäisessäsuunnittelukokouksessa henkilökohtaisista vastuualueistaan. NikoHuttunen vastasi analyysikurssin alkuluennosta, kirjallisten analyysi­,opponointi­ ja kurssiohjeiden laatimisesta (liitteet 1–2) sekä pilottiinosallistuvan pienryhmän ohjaamisesta yhdessä Sara Hännikäisenkanssa. (Lisäksi Huttunen ohjasi myös toista pienryhmää, jossaintegroitua opetusta ei kokeiltu.) Outi Lepän vastuulla oli WebCT­ryhmän ohjaaminen yhdessä Hännikäisen kanssa. Sami Yli­Karjanmaatoimi hankkeessa tiedekunnan atk­ ja verkkotukena, jonka puoleen niinopiskelijat kuin opettajatkin saattoivat kääntyä tarvittaessa. Hännikäinenja Yli­Karjanmaa järjestivät myös viikoittaisen päivystysajan, jolloinopiskelijoilla oli mahdollisuus saada henkilökohtaista ohjausta PILE­ohjelman käytössä. Hännikäinen toimi hankkeessa sekä suunnittelijanettä kirjoitusviestinnän ohjaajan roolissa. Hän vastasi PILE­ohjelmanohjeistuksesta (liite 3), konsultoi opettajia kirjoitusviestinnän seikoissa jakommentoi sekä opettajien laatimat ohjeet että opiskelijoiden tuottamatanalyysitekstit kirjoitusviestinnän näkökulmasta. Sanni Siitarin vastuullaoli opiskelija­ ja opettajapalautteen kerääminen, kokonaisprosessinseuraaminen sekä hankkeen raportointi yhdessä Hännikäisen kanssa.

Aikataulu Kokonaisuudessaan pilottihanke kesti noin vuoden. Hanke suunniteltiinpääasiassa syys­marraskuussa 2004 yhteisissä kokouksissa jasähköpostiviesteinä. Marraskuun loppupuolella Helsingin yliopistonoppimiskeskus Aleksandriassa järjestettiin myös PILE­ohjelman esittely,johon Hännikäinen, Huttunen, Leppä ja Yli­Karjanmaa osallistuivat.Tammi­helmikuussa 2005 kurssin vastuuopettajat ja kirjoitusviestinnänohjaaja hioivat kirjallisia kurssi­ ja analyysiohjeita. Eksegeettisenanalyysin kurssi toteutettiin maalis­toukokuussa ja opiskelija­ jaopettajapalautteet kerättiin toukokuun aikana. Hankeraportti kirjoitettiinkesä­elokuussa 2005.

Opiskelija­arviointi

Pilottihankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena oli arviointikriteereistäsopiminen ja niiden opiskelijoille selvittäminen. Julkiset arviointikriteeritohjaavat opiskelijan oppimista ja kurssiin orientoitumista. Sekäeksegeettisen analyysin arviointikriteerit että yleiset hyvän asiatyylinkriteerit kirjattiin kurssin ohjeisiin. Alusta lähtien opiskelijoille tehtiinselväksi, että kurssista kerätään opiskelijapalautetta, mikä oli osaopintosuoritusta.

Kurssin aloitus  Kurssi alkoi 9.3.2005 opintojakson kaikille opiskelijoille yhteiselläkuuden tunnin alkulennolla, jossa selvitettiin analyysin ja senopponoinnin periaatteet sekä jaettiin pilottikurssia, analyysinkirjoittamista ja opponointia koskevat kirjalliset ohjeet. Alkuluennonpäätteeksi pilottipienryhmä kokoontui Hännikäisen ja Huttusen johdolla

4

ja ryhmälle kerrottiin tarkemmin pilottihankkeesta ja siihen liittyvästäkirjoitusviestinnän ohjauksesta. Samalla opiskelijat rekisteröitiin PILE­ohjelmaan ja tutustutettiin sen käyttöön. Alkuluennon jälkeen kaikkienopiskelijoiden työskentely tapahtui pienryhmissä, joihin opiskelijat olivatitse ilmoittautuneet.

PILE­ryhmä Niko Huttusen ohjaamaan pilottipienryhmään osallistui kahdeksanopiskelijaa, ja ryhmä kokoontui 14.3.–25.4.2005 periaatteessa kerranviikossa. Yhteensä ryhmällä oli kymmenen kaksituntista tapaamista.Jokaisella kerralla käsiteltiin yhden tai kahden opiskelijan taiopiskelijaparin työ, ja jokainen opiskelija tai opiskelijapari toimivuorollaan opponenttina. Kirjoitusviestinnän ohjaaja osallistui kahteentapaamiskertaan (4.4. ja 25.4.). Käyntien tavoitteena oli tukeaopiskelijoiden kirjoitusviestinnän seikkojen tarkastelumotivaatiota,muistuttaa PILE­alustalla annettavan palautteen periaatteista ja vastatahenkilökohtaisesti mahdollisiin kysymyksiin.

Huttusen pienryhmän kirjoitusviestinnän ohjaus tapahtui siis PILE­verkkoalustan välityksellä. Pilotin suunnittelun alkaessa PILE­ohjelmasta toivottiin olevan hyötyä myös analyysien sisällöntarkastelussa, mutta siinä vaiheessa ohjelma ei tunnistanut kreikankielen kirjaimia, joten suunnitelmasta oli luovuttava.

Työskentely PILE­verkkoalustalla tapahtuu seuraavasti:Kirjoitusviestinnän ohjaaja laatii kirjoitustehtävän toimeksiannon(esimerkiksi "Laadi ohjeiden mukainen eksegeettinen analyysi.") jamäärää sen viimeisen palautuspäivän PILE­alustalle. Toimeksiantonäkyy jokaisen opiskelijan omassa PILE­näkymässä niin kauan kuintehtävän voi palauttaa. Opiskelija(pari) laatii analyysitekstinsäesimerkiksi Word­tekstinkäsittelyohjelmalla ja kopioi sen WWW­pohjaiselle PILE­alustalle. Ohjelma kertoo ohjaajalle, että tehtävä onpalautettu.

Ohjaaja kommentoi haluamansa tekstinkohdat PILEssä siten, että hänmaalaa kyseisen kohdan ja liittää siihen ns. profiilistaan joko valmiiksilaatimansa kommentin (esimerkiksi "Viittausuhdeongelma. Mihin tämäsana viittaa? Ongelmana voi olla yksikön ja monikon käyttö, sijamuototai pronominin valinta. Tarkista, viittaako sana henkilöön, asiaan vaikoko lauseeseen. Ks. Kielenhuollon käsikirja s. 187–197.") tai laatiitilapäisen kommentin (esimerkiksi korjausehdotuksen).

Tarkastettu tehtävä näkyy opiskelijan näkymässä siten, että opiskelijanalkuperäinen teksti on vasemmalla ja ohjaajan kommentitydinsanalistana oikealla. Kun kommenttisanaa klikkaa, näkyvätkyseisen kommentin kohdat tekstissä tietyllä värillä ja tekstikentänalalaitaan aukeaa kommenttia täydentävä ohjaajan laatima vakiotekstitai tilapäiskommentti. Tarkoituksena on, että opiskelija avaa PILE­palautteen rinnalle oman tekstinsä tekstinkäsittelyohjelmassa jatarvittaessa muokkaa tekstiään.

PILEn perusideana on siis se, että eri kurssilaisten tekstejätarkastellaan samoin kriteerein. PILEn avulla voidaan helposti viestittää,millaisia ongelmia tekstissä on, mutta sen tarkoituksena ei ole korjataniitä kirjoittajan puolesta. Ohjelman avulla voidaan tietysti myös

5

viestittää, mikä tekstissä on hyvää tai oivallista. Haluttaessakommenteille voidaan antaa painoarvot yhdestä viiteen ja luokitella nepositiivisiksi, neutraaleiksi ja negatiivisiksi. Ohjelma myös tilastoiopiskelijoiden teksteistään saamat kommentit. Palautteen saatteeksiohjaaja voi antaa laajahkon sanallisen arvion.

PILEssä opettajan laatimat kommentit voi luovuttaa toisen opettajan taiopiskelijoiden käyttöön kaksoisarviointia tai vertaispalautetta varten.Lisäksi opiskelijoiden teksteistään saamat PILE­palautteet voidaantallentaa joko henkilökohtaiseen tai koko ryhmän näkymään. LisäksiPILEn tehtävienhallinta valvoo tehtävien palautusaikatauluja.

Tässä pilotissa PILEä käytettiin vain opettajan palautekeinona siten,että opiskelijat veivät analyysin molemmat versiot PILEen ja saivatniistä kummastakin palautetta. Kaikki PILE­palautteet olivat kaikkienryhmäläisten nähtävissä. Kirjoitusviestinnän ohjaus keskittyi hyvänasiatyylin seikkoihin (ks. liite 3) siten, että tekstin kohennusehdotuksetannettiin PILEn kommentteina ja tekstin vahvuudet kerrottiin PILEnsanallisessa loppuarvioinnissa.

WebCT­ryhmä  Outi Lepän ohjaamaan WebCT­verkkoryhmään osallistui kuusiopiskelijaa. Ryhmän työskentely aloitettiin kolmen tunnin tapaamisella,joka pidettiin 10.3.2005 teologisen tiedekunnan virtuaalipajassa.Tapaamisen tarkoituksena oli lähinnä varmistaa, että kurssilaisethallitsevat verkkotyökalun. Kirjoitusviestinnän ohjaajan oli myöstarkoitus osallistua tähän tapaamiseen, mutta hän oli sairastunut.(Tavoitteena olisi olut tukea opiskelijoiden kirjoitusviestinnän seikkojentarkastelumotivaatiota, muistuttaa verkkopalautteen periaatteista javastata henkilökohtaisesti mahdollisiin kysymyksiin.) Yksi ryhmänjäsenei ollut paikalla ensitapaamisessa.

Ryhmän työskentely tapahtui siis WebCT­verkkoympäristössä, jostalöytyivät myös kaikki työskentelyä, analyysin laatimista ja opponointiasekä kirjoitusviestintää koskevat ohjeet (liite 4 sekä kirjoitusviestinnänohjeistus liite 3). Verkkoryhmä työskenteli 10.3.–16.5.2005. Leppä jaHännikäinen olivat tavanneet ennen kurssin alkua ja muokanneetedellisen vuoden ohjeita. He olivat myös suunnitelleet esittelytehtävänkysymykset3, joilla haluttiin motivoida analyysintekoprosessia,verkkokeskustelua ja kirjoitusviestinnän seikkojen tarkastelua.Esittelytehtävä osoittautui varsin onnistuneeksi, sillä opettajat saivatolennaista tietoa opiskelijoiden kokemuksista, käsityksistä jataitotasoarvioista.

Ryhmän kirjoitusviestinnän ohjaus tapahtui siten, että kirjoitusviestinnänohjaaja kommentoi WebCT:hen Word­dokumentteina liitetyt analyysit

3 Esittelytehtävä:– Esittele itsesi ja kerro, jotain mitä sinulle on jäänyt mieleen eksegetiikan peruskurssista.Millaisia odotuksia sinulla on eksegeettisen analyysin tekemisestä.– Arvioi muutamalla lauseella itseäsi kirjoittajana. Mitkä ovat vahvuutesi, ja missä asioissakaipaat harjoitusta.– Kerro myös, milloin olet viimeksi saanut palautetta kirjoittamastasi tekstistä. Millainen tekstisioli? Kuka antoi palautetta? Millaista palautetta sait?

6

ohjelman kommenttilapuilla ja antoi teksteistä lisäksi sanallisenpalautekoosteen WebCT:n keskustelualustalla. Tarpeen mukaankirjoitusviestinnän ohjaaja osallistui myös muuhun verkkokeskusteluun.Periaatteessa siis sisältöaineen ja kirjoitusviestinnän ohjaus tapahtuisamalla tavalla ja samaan aikaan. Kirjoitusviestinnän palaute annettiinkuitenkin vasta kunkin keskusteluviikon loppupuolella, jotta varsinkinopponentti ja mahdollisimman monet opiskelijat tulisivat ensinkommentoineeksi vuorossa ollutta tekstiä.

Pilotin arviointi  Pilottihankeen arvioinnista ja raportoinnista vastasivat suunnittelijatSara Hännikäinen ja Sanni Siitari. Siitari laati opiskelijoille sähköisen e­palautelomakkeen (liite 5), jonka Hännikäinen lähetti sähköpostitselinkkinä kaikille kokeiluun osallistuneille opiskelijoille toukokuunpuolivälissä. Palautteen antaminen oli osa kurssisuoritusta, silläpilottihankkeen opiskelijapalautteen saaminen on pilotin arvioinnin jajatkokehittelyn kannalta olennaista. Niinpä palautteen tarpeellisuudestaoli tiedotettu kurssin alkaessa, keskivaiheilla ja sen päätteeksi.Opiskelijapalautteet on raportoitu luvussa 2. Opettajapalaute kerättiintoukokuun lopussa yhteisessä arviointikeskustelussa, joka myösäänitettiin. Arviointikeskustelussa keskusteltiin opettajien pilottihankettakoskevista kokemuksista ja näkemyksistä sekä tarkasteltiin yhdessäopiskelijoilta tullutta palautetta. Yhteenveto opettajien palautteesta onluvussa 3.

7

2 Opiskelijoiden kokemukset ja näkemykset

2.1 Vastaajat

Pilottihanke toteutettiin kahdessa ryhmässä. Toinen ryhmä työskentelikerran viikossa kokoontuvana pienryhmänä ja kirjoitusviestinnän ohjaustapahtui WWW­pohjaisella PILE­verkkoalustalla. Ryhmän ohjaajinatoimivat Niko Huttunen ja Sara Hännikäinen. Opiskelijoita olikahdeksan: neljä naista ja neljä miestä. Kaikki vastasivat palaute­kyselyyn, koska se oli edellytyksenä kurssimerkinnän saamiseksi.Vastaajat olivat  22–28­vuotiaita (keskiarvo 24,0 vuotta) pääasiassatoisen ja kolmannen vuoden opiskelijoita. (Mukana oli myös yksiensimmäisen vuoden opiskelija.)

Toisessa ryhmässä sekä eksegeettisen analyysin ettäkirjoitusviestinnän ohjaus toteutettiin WebCT­verkkoalustalla. Ryhmänohjaajana toimivat Outi Leppä ja Sara Hännikäinen. Ryhmässä oliseitsemän opiskelijaa: viisi naista ja kaksi miestä.  Heistä viisi (neljänaista ja yksi mies) vastasi palautekyselyyn. Nuorin vastaaja oli22­vuotias ja vanhin 47 (keskiarvo 34,2 vuotta). Vastaajista kolme olitoisen vuoden opiskelijoita, yksi oli kolmannen vuoden ja yksi neljännenvuoden opiskelija.

Kaikki kurssilaiset saivat sähköpostitse pyynnön vastata kurssia japilottihanketta koskevaan palautelomakkeeseen, joka sisälsi sekämonivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä. 13 opiskelijaa vastasikyselyyn; vain yksi jätti vastaamatta. Vastaajista yhdeksän ei ollut vielävalinnut pääainettaan; kahden opiskelijan pääaineena on kirkkohistoria,yhden käytännöllinen teologia ja yhden opiskelijan uskontotiede.

2.2 Kurssin ennakkotiedot ja ­ohjeistus

Suurin osa opiskelijoista oli käynyt johdantoluennolla (N=10), ja hekokivat sen pääosin selkeäksi.

8

Opiskelijoiden mielestä kurssista saatu alkuinformaatio vastasi kurssin sisältöä melkohyvin. Myös pienryhmän toimintaohjeet, jotka koskivat aikataulutusta, ohjeistusta jaopponointia, olivat suurimman osan (N= 10) mielestä selkeät tai melko selkeät. Samoinpääosin selkeäksi koettiin kirjalliset ohjeet analyysin laatimisesta sekä verkkotyökalujen(PILE/WebCT) käytöstä. Opiskelijat kokivat myös, että heidän käsityksensä omistakirjoitustaidoistaan ennen kurssia olivat todenmukaiset.

9

2.3 Kurssin tavoitteet, sisällöt ja toimintatavat

2.3.1 Opiskelijoiden eksegeettisen analyysin laatimisesta oppimat asiat

Opiskelijoita pyydettiin mainitsemaan 3–5 sellaista mielestään tärkeintä asiaa, jotka heolivat oppineet eksegeettisen analyysin laatimisesta tällä kurssilla. Monessavastauksessa nousi esille analyysin rakenne, tekstikritiikki, novumin apparaatinlukeminen ja tulkinta, kommentaarien tutkiminen ja arviointi, analyysin tekemisen työläysja antoisuus sekä asioiden yhdistely ja asioiden välisten suhteiden vertailu. Lisäksiyksittäin mainittiin aiheesta oppiminen, tiedon etsintä, tiivistetyn ja loogisenkokonaisuuden kirjoittamisen oppiminen, todellisen historian ja tulkintahistorian välisensuhteen ymmärtäminen sekä eri ihmisten erilaiset odotukset analyysin suhteen.

”Lukemaan apparaattia, arvioimaan kommentaareja, ja näiden yhdistelyä analyysissä.”

”Tekstikritiikin (luotettavat lähteet), sisällön analyysin objektiivisuuden tärkeyden,kokonaisrakenteen analyysistä, eli miten se tehdään. Analyysin tekeminen on työlästä.”

”Kaikki oli uutta, en tiennyt etukäteen analyysin kirjoittamisesta mitään. 1. Analyysin rakenteen. 2.Kommentaarien käytön. 3. Loogisen kokonaisuuden kirjoittamisen erilaisten materiaalienpohjalta.”

2.3.2 Opiskelijoiden kirjoittamisesta ja hyvästä asiatyylistä oppimat asiat

Kysyttäessä, mitä opiskelijat olivat oppineet tällä kurssilla kirjoittamisesta ja hyvästäasiatyylistä (3–5 itselle tärkeintä asiaa), monessa vastauksessa tuotiin esiin raskaidenlauserakenteiden ja ylimääräisten sanojen välttäminen, viittaussuhteiden merkitys,tekstin johdonmukaisuus sekä tiivis asiatyylinen kirjoittaminen. Lisäksi yksittäin mainittiinrakenteiden oppiminen, kirjoitussäännöt  ja välineiden saaminen, pitkien kappaleidenvälttäminen, kielenhuollon ja oikolukemisen merkityksen tiedostaminen, välimerkkienmerkitys, yhdysviivan käyttö sekä puhutun ja kirjoitetun tekstin ero. Kolme vastaajaa olisitä mieltä, etteivät he olleet oppineet paljoakaan tai mitään uutta.

”Johdonmukaisuutta, kiinnittää huomion liian raskassoutuisiin lauserakenteisiin, ylipäätäänajatella kielenhuoltoa ja oikolukea omaa tekstiä myös tyylin näkökulmasta.”

”Välimerkit ovat tärkeitä. Looginen ajattelu ei aina sinänsä tuota hyvää tekstiä, on työstettävätekstiä riittävästi. Erityisesti relatiivipronominien viittaussuhteet ovat tärkeitä ymmärrettävyydelle.”

”Että puhuttu ja kirjoitettu teksti on eri. Asiakirjoituksessa ei toistoja. Käytetään mieluumminlyhyitä ja selkeitä virkkeitä, kuin monimutkaisia sivulauseita.”

” 1. Asiatyylillä kirjoittamisen 2. Kirjoitussääntöjä muodollisesti oikeannäköiseen tekstiin3. Lauseiden muokkauksen selkeiksi ja johdonmukaisiksi.”

2.3.3 Kurssilla ja opettajien toiminnassa oppimista edistäneet ja haitanneet tekijät

Oppimista edistäneiksi tekijöiksi opiskelijat mainitsivat kannustavan ja ystävällisenopiskeluryhmän, toisten opiskelijoiden töiden tarkastelun ja niistä oppimisen,opponoinnin, opettajan rakentavan ja kannustavan lähestymistavan, opettajan ja muidenryhmäläisten kommentit ja ehdotukset, hyvän ja nopean palautteen, kurssin selkeän jaloogisen etenemisen sekä kieltä koskevan ohjauksen. Yksi WebCT­ryhmään osallistunutopiskelija koki oppimistaan edistäneeksi tekijäksi sen, ettei hänen tarvinnut käydä

10

ryhmätapaamisissa, vaan hän saattoi antaa analyysipalautteet parhaiten itselleensopivana ajankohtana. Yksi PILE­ryhmään osallistunut opiskelija mainitsi hyödylliseksiPILE:n teettämän ylimääräisen työn, vaikka se vaatikin lisäpanostusta.

Oppimista haittaaviksi tekijöiksi opiskelijat totesivat pääasiassa tiukan kevätlukukaudenaikataulunsa sekä siitä johtuvan työmäärän ja kiireen. Lisäksi muutamat valittelivat PILE­ohjelman kömpelyyttä, sen aiheuttamaa ylimääräistä työtä sekä kreikkalaisiin fontteihinliittyviä ohjelmien ongelmia. Yksittäin mainittiin luennolla liian pitkiksi venyneetkeskustelut sekä se, etteivät muutamat opiskelijat vastanneet kaikkiin analyyseihinajallaan.

”Eniten varmasti käytännön ongelmat kreikkalaisten fonttien kanssa. Osaisin kyllä käyttää niitä,mutta yliopiston koneilta ei tunnu löytyvän fontteja, ja minähän en niitä itse pysty asentelemaan.Suuria turhautumisia ja hukkaan heitettyä aikaa juuri näiden ongelmien takia.”

”Liian tiukka laatimani aikataulu (tenttejä ja töitä samanaikaisesti).”

Opettajien toiminnasta opiskelijat antoivat pelkästään positiivista palautetta. Oppimistaoli edistänyt opettajan tekemät huomiot, asiallinen ja hyvä palaute, sekä selkeät ohjeet jaaikataulutus. Yksittäisissä palautteissa kiiteltiin kielenkäyttöä koskevan palautteenantamista kommentoidussa Word­dokumentissa sekä opiskelijan yksilöllistähuomioimista molempien opettajien taholta. Hyväksi koettiin myös se, että opettajatkommentoivat huolellisesti myös opiskelijoiden antamaa palautetta.

”Opettajien ohjaus edisti oppimista, kun oli selkeät ohjeet mitä tehdä ja miten. Aikatauluista oliselkeät ohjeet ja niiden kanssa eläessä oli mahdollista saada työnsä ajoissa valmiiksi.”

”Opettajien toiminta oli kiitettävää. Erityismaininta molempien yksilökohtaisesta huomioimisesta.En ole saanut yhtä paneutuvaa palautetta mistään muulta kurssilta.”

”Kaikki ohjeet olivat todella tarpeen. Tuli niin paljon asioita, että en ehkä vieläkään osannutkaikkea hyödyntää. Mikään ei haitannut, päinvastoin.”

2.3.4 Pienryhmässä tapahtuneen analyysin käsittelytavan hyvät ja huonot puolet

Pienryhmätyöskentelyn hyvinä puolina opiskelijat pitivät ryhmän hyvää ilmapiiriä,monipuolista palautetta sekä muilta opiskelijoilta ja opettajalta saatua ja arvokkaaksikoettua kritiikkiä. Muiden opiskelijoiden töiden lukeminen ja niistä palautteen antaminenauttoi myös omaa oppimista ja oman analyysin tekemistä. Jossakin määrin opiskelijatolivat kokeneet ongelmalliseksi ryhmänjäsenten hiljaisuuden tai passiivisuuden töidenkäsittelyssä, sillä työtä olivat kommentoineet pääasiassa vain ohjaaja ja opponentti.Palautteessa toivottiinkin ryhmänjäsenten tasapuolisempaa osallistumista ja kaikkienaktivoimista töiden käsittelyyn. Pienryhmässä tapahtuneen analyysin käsittelyn huonoksipuoleksi mainittiin myös suurehko työmäärä. WebCT­ryhmän palautteissaongelmakohtina tuotiin esille verkossa annettavan palautteen ilmeettömyys, eri sanojenmerkitys eri ihmisille, kommentoinnin työläys sekä opiskelijoiden väsyminentyöskentelyyn ja siten myös opiskelijoiden epätasa­arvo vertaispalautteen saamisessa.

”Hyvät puolet: Useampi henkilö luki analyysin ja kritisoi sitä. Lisäksi muiden analyysejä lukiessaoppi itse lisää.”

”Hyvä puoli ovat opettajan kirjalliset kommentit, pienryhmän jäseniä tulisi aktivoidakeskustelemaan, muitakin kuin opponentteja Keskustelua olisi voinut olla enemmänkin,muidenkin kuin opponoijien osalta.”

11

”Isommassa ryhmässä palaute olisi voinut jäädä vähemmälle. Nyt palautetta sai melko hyvin.Loppua kohti silti porukka mielestäni väsähti tms, mutta minä sain sentään vielä muistaaksenikaikilta palautetta. En tiennyt aluksi, että saako respondentti vastata viesteihin vai ei, esimerkiksipuolustella valintojaan. Tästä olisi kai hyvä jatkossa kertoa ekalla tunnilla. Minusta ryhmän kokooli joka tavalla hyvä, mutta raskaaksi ja työlääksi koin kurssin. Kurssi vei myös yllättävän pitkänajan olla netissä monta viikkoa ja seurata toisten kommentteja ym.”

Opiskelijoiden arvioidessa omaa ja muiden ryhmänjäsenten sitoutumista työskentelyynja toimintaan ryhmässä osa vastaajista ilmoitti osallistumisen olevan riittävää jaasianmukaista, mutta myös toisenlaisia näkemyksiä ilmeni: itseltä ja toisilta toivottiinaktiivisempaa keskusteluihin osallistumista ja toisten töihin perehtymistä. Muutamassavastauksessa tuotiin esille se, että kurssin edetessä sitoutuminen väheni.

”Useimmat vastailivat ajallaan ja huolella.”

”Uskon että monet olivat kyllä lukeneet analyysit ennen tunteja, mutta eivät niin tarkkaan, ettäolisivat voineet antaa rakentavia kehittämisehdotuksia. Tunnustan että itsellenikin kävi välillänäin. Tosin silloin, kun itselläni olisi ollut ehdotuksia ja kysymyksiä, oli aikataulu niin tiukka, ettensaanut mahdollisuutta avata suutani. Mielestäni melkeinpä kaikki ryhmässämme (minä mukaanlukien) olisi voinut olla aktiivisempia.”

”Muut kuin opettaja ja opponoijat/respondentit harvoin avasivat suutaan. Keskustelua olisi voinutolla enemmän.”

”Hiljaista porukkaa ­ opponointiin ja omaan työhön jaksoi perehtyä asian vaatimalla hartaudella,muut tuli luettua kevyemmin.”

”Sitoutuminen oli aivan riittävää ­ Oman parin kanssa työskentely toimi ok, mutta näkemykset jakirjoitustapa poikkeisivat kuitenkin sen verran toisistaan, että kirjoitin raporttini lähes kokonaanitse.”

2.3.5 Verkkotyökalun (PILE/WebCT) vahvuudet ja heikkoudet kirjoittamisen ohjauksessa japalautteenannossa

PILE­ohjelma ja WebCT­verkkoalausta olivat työkaluina hyvin erilaisia, jotenkirjoittamisen ohjaaminen ja palautteenanto tapahtuivat eri tavoin. Työkalujen erilaisuusja niiden erilaiset käyttömahdollisuudet näkyivät myös palautteessa. Kaikki opiskelijatolivat kokeneet saavansa riittävästi ohjausta verkkotyökalun (PILE/WebCT) käytössä taiheidän mielestään työkalu oli riittävän helppo ja yksinkertainen, etteivät he kokeneettarvitsevansa sen käyttöön ohjausta. Yhden vastaajan mielestä kirjalliset ohjeet olivathyvät.

PILE­verkkotyökalu koettiin pääasiassa ulkoiselta rakenteeltaan huonosti suunnitelluksi,vaikeaselkoiseksi, hitaaksi ja visuaalisesti epäkiinnostavaksi mutta kuitenkinkehittämiskelpoiseksi. Opiskelijat kokivat jossakin määrin PILEn kautta saadunpalautteen liian kielioppi­ ja rakennekeskeiseksi ja he toivoivat rinnalle muutakinkirjoittamisen ohjausta. Joissakin vastauksissa tuotiin esille esimerkiksi teologistenmerkitysten ja kielioppisääntöjen ristiriidat. Palautteiden joukossa oli myös yksi erittäinpositiivinen kommentti: ”PILE oli helppo käyttää ja palaute siitä nopeasti ja helpostihahmotettavissa.”

”Kaikki normaalin suomen kielen kielioppisäännöt eivät päde teologisessa analyysitekstissä.Mutta verkkotyökaluna siis PILE on kehittämiskelpoinen. Se on hidas ja vaikeaselkoinen (liikaa

12

tavaraa sivullaan), mutta kehittelyllä siitä voi hyvinkin tulla oikein hyödyllinen. Ohjauksessa voisiolla enemmän ohjausta, eikä vain virheiden näyttämistä.”

”Pilessä on mielestäni jonkun verran parantamisen varaa. Se ei ole ulkonäöllisesti kovinkiinnostava, eikä kovin selkeäkäyttöinen.”

WebCT­verkkoalustalla toteutetun ohjauksen ja palautteen etuna nähtiin se, ettäpalautteen sai kirjallisessa muodossa ja siihen saattoi helposti palata useampaankertaan. Heikkoutena pidettiin välittömän vuorovaikutuksen ja palautteen puutetta sekäsitä, ettei tutustunut kunnolla muihin ryhmänjäseniin.

”Kirjallinen palaute mahdollisti paremman paneutumisen. Etätyömahdollisuus säästi aikaa jarahaa Helsingin matkoista (en asu pääkaupunkiseudulla). Heikkoutena oli, että ei tutustunutkunnolla toisiin ryhmäläisiin eikä saanut välitöntä palautetta.”

”Vahvuus on palautteiden kirjaantuminen. Jatko työstäminen on helpompaa kun palautteet eivätole vain muistin varassa. Heikkoutena on elävän vuorovaikutuksen puute. Ei voi tietää meneeköpalaute perille sellaisena kuin on tarkoitettu.”

”Vahvuudet: Ohjaus toimi verkossa hyvin, palautetta pystyi katsomaan uudestaan kun alkoiparannella tekstiä. Heikkoudet: Koska kurssi suoritettiin verkossa, kaikkien piti osallistuajokaiseen keskusteluun osoittaakseen lukeneensa analyysin. Joskus palautteen antaminen oliaika väkinäistä ja muita toistelevaa, kun itsellä ei ollut enää lisättävää.”

2.4 Opiskelijoiden palaute ohjaajien työskentelystä ja vertaispalautteesta

2.4.1 Ohjaajien pienryhmässä tai verkkoalustalla antaman ohjauksen ja palautteen merkitysopiskelijoille

Opiskelijat kommentoivat ryhmiensä ohjaajien ohjausta ja palautteenantoaohjaajakohtaisesti. Ohjaajilta saatu palaute koettiin pääosin asialliseksi, omaa oppimistaedistäväksi ja analyysiä edistäväksi. Kirjoitusviestinnän ohjaajan palautteesta osaopiskelijoista koki olleen paljonkin hyötyä, mutta osa opiskelijoista ei ollut saanut siitäriittävästi irti. Tällöin ohjauksen koettiin keskittyneen liikaa kielenhuollollisiin kysymyksiin.

Huttunen:

”Edistänyt kiinnittämään huomiota siihen mikä on tärkeää.”

“Auttanut eteenpäin kehittäen analyysiä.”

”Olen selkeästi saanut ohjeita siihen, että mitä voisin kirjoittaa lisää ja mihin aiheeseen liittyen.Olen saanut myös lisävinkkejä kirjallisuudesta. Hyvä juttu!”

”Osaa puuttua epäloogisuuteen ja täsmentää, mitä työssä edellytetään ja antaa hyviäparannusehdotuksia.”

”Ohjaajan antama sisällöllinen palaute oli asiallista ja tiedon etsimistä edistävää.”

”Palaute oli rakentavaa. Sen pohjalta oli hyvä lähteä parantamaan analyysiä.”

”Ohjaajan palaute, jonka sai kirjallisina merkintöinä analyysiin oli oiva tapa ymmärtää mihin pitikiinnittää huomiota, mihin perehtyä tarkemmin ja mitä karsia.”

13

”Huttusen tyyli on sopivan jämäkkä ja rento. Analyysin tekemiseen sain uusia virikkeitä, muttakreikan kielen taitoni ei oikein riittänyt kaikkien vihjeiden auki kirjoittamiseen lopulliseenraporttiin.”

Leppä:

”Palaute on ollut hyvää ja asiallista. Positiiviset kommentit toisille opiskelijoille antamastanipalautteesta ovat olleet rohkaisevia.”

”On auttanut. Oisi voinut olla vähän tarkemmin opettajan palautetta joidenkin opiskelijoidenkommenttien jälkeen, että olisi tullut selvyys, missä kohdin opettaja oli samaa mieltä ja missä ei.”

”Kaikkien palaute oli hyvää ja asiallista, opettajien ja oppilaiden. Tarvitsin sen kaiken. Mikään eiole haitannut.”

”Palaute on vain edistänyt oppimista ja analyysin tekemistä. Se helpotti huomaamaan omatheikot kohdat kirjoittamisessa.”

Hännikäinen:

”Oppi lähinnä kielenhuollollista, auttoi tarkistamaan analyysin rakennetta jäsennellymmäksi jaloogisemmaksi kokonaisuudeksi.”

”Pohdin teologisen kielen erityisyyden suhtautumista ns. tavalliseen kieleen.”

”Edistänyt on kirjoittamista, mutta en kyllä valitettavasti vieläkään tiedä, onko minulla jokin tiettykieliopillinen ongelma, johon olisi hyvä paneutua, vai onko yleisesti kirjoittamisessa parantamisenvaraa. Pitäisi siis päästä enemmän käyttämään kyseistä mahdollisuutta.”

”Palaute mitäänsanomatonta, olisin kaivannut asiaan perehtymättömältäkin kommenttia siitä,onko asiaa sopivasti ja esitysjärjestys luonteva.”

“Antanut kuvaa omasta kirjoitustaidostani.”

”Tämä palaute on ollut todella hyvää ja arvokasta. Tämänkaltaista palautetta on varmasti hyväantaa tulevaisuudessakin.”

”Tekstin yhteyteen annettu konkreettinen palaute hyvä. Hyvää oli myös muutosehdotuksetanalyysin kirjoittamisesta. Itse olen hyvin sokea virheilleni.”

”Oli rasittavaa, kun vielä kaiken muun lisäksi piti keskittyä kieliasuun. Toisaalta sehän on justideaali. Pitää vaan varata kieliasun tarkistamiseen ja siihen keskittymiseen seuraavan kerranenemmän aikaa eksegeettistä analyysia tehdessä.”

”Oikeat vastaukset helpottivat korjaamisessa. Toisaalta taas omaksi pohdittavaksi jätetyt asiatolivat hyviä. Mikään ei ole haitannut.”

”Palaute edisti oppimista, koska itselläni on välillä vaikeuksia kirjoittaa hyvää kieltä.”

2.4.2 Ryhmän jäsenten pienryhmässä tai verkkoalustalla antama palaute

Opiskelijoiden vastauksista ilmeni, että pilottiryhmissä vertaispalautetta oli annettu eritavoin. Pienryhmässä palautetta oli saatu melko niukasti, ja lähinnä vain opponentintodettiin kommentoineen käsiteltävää työtä. Vähäinenkin palaute koettiin kuitenkinhyödylliseksi. Sen sijaan WebCT­verkkoryhmässä jokaisen opiskelijan velvollisuutena olikommentoida kaikkia töitä, ja näin ollen vertaispalautetta tuli runsaasti. Saatu palaute

14

koettiin hyödyllisenä, uusia ajatuksia herättävänä, työtä kehittävinä ja asiallisena. Senlisäksi yksi opiskelija ilmaisi, että pääosin asiallisen palautteen joukossa oli ollut myösyksi ikävästi ilmaistu palautekommentti.

”No ei juurikaan edistänyt, mutta ei haitannutkaan, kun ei sitä palautetta oli juurikaan tullut.”

”Pienryhmän palautetta olisi ollut mukava kuulla enemmänkin, mutta saatu palaute oli asiallista.”

”Opponenteilta tuli viitteitä siihen mitä oli sanottu epäselvästi ja monitulkintaisesti sekäkysymyksiä, jotka viitoittivat jatkotyöhön kommentaarien parissa.”

”Palaute oli hyvää, kehittävää ja asiallista. En olisi saanut ilman sitä työtäni eteenpäin.”

”Lähes kaikki palaute on ollut asiallista ja oppimista edistävää. Yksi palaute oli hämmentäväpoikkeus. Se sisälsi asiallisen palautteen ohella ikävää totuuteen pohjautumatonta vihjailua jatarpeetonta kärjistystä. Mietin, pitäisikö minun jotenkin puolustautua, mutta katsoin parhaaksi ollahiljaa. Jätän kuitenkin tässä harkittavaksi, olisiko hyvä vastaisen varalle miettiä ja julkaista ohjeitatai suosituksia, miten asiattomuuksiin tulisi WebCT­ryhmissä vastata?”

2.5 Opiskelijoiden aktiivisuus ja ajankäyttö kurssilla

Opiskelijoista 12 oli osallistunut jokaiseen pienryhmätapaamiseen. Verkkotyökalunopiskeluun kaikki opiskelijat ilmoittivat käyttäneensä aikaa alle kaksi tuntia. Eroja ilmeniverkkoalustalla työskentelyyn käytetyssä ajassa, mikä selittyy osittain verkkotyökalujenerilaisella käyttötarkoituksella. Toinen selitys löytynee opiskelijoiden erilaisistatyöskentelytavoista ja opiskelumotivaatiosta.

PILE­ryhmässä opiskelleista puolet (N=4) ilmoitti käyttäneensä verkkoalustallatyöskentelyyn aikaa alle 2 tuntia ja puolet (N=4) oli käyttänyt aikaa 2–4 tuntia. WebCT­ryhmässä opiskelleiden ajankäyttö erosi toisistaan suurestikin: yksi opiskelija arvioikäyttäneensä aikaa verkkotyöskentelyyn alle 2 tuntia, yksi opiskelija 2–4 tuntia, yksiopiskelija 4–8 tuntia ja kaksi opiskelijaa yli 12 tuntia.

Opiskelijoiden välillä vallitsivarsin suuria eroja myös siinä,kuinka paljon he olivatkäyttäneet aikaa analyysinhyvän asiatyylin työstämiseen.

15

Kun opiskelijoilta kysyttiin, kuinka paljon he arvioivat käyttäneensä tunteja yhteensäeksegeettisen analyysin laatimiseen ja ryhmätapaamisiin, suurin osa arvioityömääräkseen noin 20–30 tuntia (N=8). Yksi opiskelija ilmoitti muista selkeästipoiketen kokonaistuntimääräksi 80 tuntia. Kaksi opiskelijaa ei osannut antaa tähänkohtaan mitään arvioita. Kysymykseen vastanneiden opiskelijoiden käyttämän ajankeskiarvo on 32,3 tuntia.

2.6 Kehittämisideat

2.6.1 Missä opintojen vaiheessa ja/tai minkä opintojakson yhteydessä kirjoitusviestinnänohjauksesta olisi opiskelijalle eniten hyötyä

Kirjoitusviestinnän ohjauksen tarvetta näyttää opiskelijoiden vastausten perusteellaolevan monissa eri vaiheissa ja säännöllisesti koko opintojen ajan. Selkeimmin esillenousi kuitenkin opintojen alkuvaihe, laajat kirjalliset työt (erityisesti kandidaatti­ jagradututkielmat) sekä kirkkohistorian esseet.

”Alussa ehdottomasti. Virheellinen tyyli olisi hyvä havaita mahdollisimman aikaisin.”

”Eksegeettinen analyysi ja jotkut kirkkohistorian esseeryhmät ovat hyviä paikkoja ohjaukselle;Kaikille hyvä olisi kandidaattitutkielmaa koskeva palaute. Palautetta olisi hyvä antaakahdessa eri vaiheessa, ei aivan opintojen alussa eikä loppuvaiheessa, jolloin hyöty voi jäädävähäisemmäksi.”

”Lähellä gradun tekoa, mutta siis aikaisemmin, että jää kehittymiseen varaa. Näin toisenvuoden keväällä tai kolmantena vuonna olisi hyvä, ja säännöllisesti. Sellaisen opintojaksonyhteydessä, missä kirjoitetaan paljon (siis jos jossain kirjoitetaan enemmän kuin yksi teksti).”

”Jonkin suurempien kirjoitustöiden – kuten gradun – yhteydessä.”

2.6.2 Kurssia koskevat kehittämisideat

Vajaa puolet opiskelijoista esitti jonkin ajatuksen kurssin kehittämiseksi. Kahdessakommentissa toivottiin PILE­ohjelman kehittämistä toimivammaksi, ja yksi opiskelijakommentoi kreikan kirjoittamismerkkien käyttöä WebCT:ssä ja Wordissä. Lisäksi yksivastaaja toivoi enemmän etukäteisinformaatiota kurssiin liittyvistä ylimääräisistävelvollisuuksista. Yksi opiskelija esitti myös idean siitä, että paneutuminen toistenopiskelijoiden töihin voisi olla tehokkaampaa, mikäli opiskelijat eivät antaisi palautettakaikille ryhmänjäsenille vaan vain muutamalle, esimerkiksi 2–3 opiskelijatoverille.

2.6.3 Vapaat kommentit

Palautelomakkeesta:

”Älkää pyytäkö palautetta kuin ihmisiltä, joilla on jotain sanottavaa.”

”Palautelomakkeita alkaa olla tiedekunnassa täytettävänä sellainen määrä, että alkaatympimään.”

”Kohtuus kaikessa, myös palautelomakkeissa...”

”Tämä palautelomake on aivan liian pitkä. Kysymykset ovat päällekkäisiä ja niitä on liikaa.Olisitte pitäytyneet uskontotieteenlaitoksen pilottihankeen kurssipalautelomakkeessa, jossaon erikseen merkattu pakolliset ja vapaaehtoiset kysymykset.”

Kurssista ja opettajista:

16

”Vaikka palaute tuntuisikin hieman negatiivispainotteiselta, olen silti oppinut paljon, ja viihtynytkurssilla.”

”Hyvä, mutta ehkä liian paljon vaadittiin kaikkea ajatellen koko ute201­kurssia. Jotain voisijättää pois. En ole ollut muulla näin työläällä kurssilla koko opiskeluni aikana ja olenopinnoissa sentään jo loppusuoralla. Analyysiä pidin myös vaativana, mutta opettavaisena jaehdottomasti hyvänä juttuna. Jotain muita sen sijaan voisi ute201­kurssissa karsia pois.”

”Kiitos ja hyvää kevättä! Kurssi avasi hyvän ikkunan tarkastella eksegetiikkaa javarhaiskristillistä maailmaa laajemminkin yksittäisen tapauksen kautta. Keskittymälläyksittäiseen perikooppiin avautui laajempia näkymiä myös laajempiin teemoihin. Analyysinlaatiminen on ehdottomasti välttämätön osa kurssikokonaisuutta.”

”Ihan positiivinen mieli jäi. Opettajan palaute oli yksityiskohtaisempaa kuin valtaosalla muistakursseista joita olen käynyt ja se oli hyvä.”

“Niko antoi hyviä parannusehdotuksia.”

”Suuret kiitokset molemmille opettajille ja oikein hyvää kesää!”

17

3 Ohjaajien kokemukset ja näkemykset

3.1 Ryhmien työskentely ja osallistumisaktiivisuus

Niko Huttusen ja Sara Hännikäisen ohjaamassa ryhmässä työskentely tapahtuipienryhmätapaamisissa ja PILE­verkkoalustalla. Pienryhmätapaamisissasisältökeskustelua ei syntynyt paljoakaan, eikä missään vaiheessa syntynyt erityistäinnostumista aiheesta. Opiskelijoiden laatimien analyysien ensimmäiset versiot olivateksegeettisen sisältönsä suhteen melko raakileita. Saatuaan palautetta opettajaltayksi opiskelija oli pystynyt parantamaan analyysiaan paljonkin, mutta muut lähinnäkohtalaisesti. Kirjoitusviestinnän näkökulmasta analyysit muuttuivat ensimmäisen jalopullisen version välillä melko vähän: monissa töissä kirjoitusviestinnän palautetta eijuurikaan hyödynnetty – tai osattu hyödyntää. Ryhmän opiskelijat tekivät sen, mikäoman työn kannalta oli välttämätöntä, mutta monikaan ei ollut kiinnostunut toistentöistä.

Outi Lepän ja Sara Hännikäisen ohjaamassa ryhmässä, jossa opiskelu tapahtuietäopiskeluna WebCT­verkkoalaustalla, opiskelijat osasivat hyödyntää myöskirjoitusviestinnän palautetta melko hyvin. Ohjaajien havaintojen mukaan melkeinjokaisen opiskelijan analyysiteksti muuttui prosessin edetessä huomattavastisisällöllisesti, kielellisesti ja muodollisesti. Sekä analyysin laadinnan ettäkirjoitusviestinnän kannalta kaikkien opiskelijoiden lähtökohdat olivatkin olleet hyvättai melko hyvät, mikä kävi ilmi jo ensimmäisistä analyysiversioista. Opiskelijat olivatmyös melko sitoutuneita ryhmään ja kommentoivat varsin hyvin toistensa töitätehden niistä kehittämis­ ja parannusehdotuksia. Alussa ryhmä toimi aktiivisesti,mutta innostus laski hieman ajan myötä. Osallistumisaktiivisuutta piti kuitenkin ylläWebCT­työskentelyn kommentointivaatimus: kaikkien oli kommentoitava jokaistatyötä. Vertaispalautteen määrässä ja laadussa oli kuitenkin suuria eroja.

3.2 Kurssin ennakkotiedot ja ­ohjeistus

Kurssi alkoi kaikille opiskelijoille yhteisellä kuuden tunnin alkuluennolla, jossa jaettiinkirjalliset ohjeet. WebCT­verkkoryhmän ohjeet olivat verkkoalustalla. Molemmatryhmät saivat kurssin sisältöä, arviointia, eksegeettisen analyysin laatimista,opponointia ja kirjoitusviestinnän ohjausta koskevat ohjeet (liitteet 1–4).  LisäksiPILE­pienryhmä sai kirjoitusviestinnän ohjaajan laatimat PILE­ohjelmaa ja senkäyttöä koskevat kirjalliset ohjeet (liitteessä 3).

Ohjaajien käsityksen mukaan opiskelijat ymmärsivät kurssia ja eksegeettistäanalyysia koskevat ohjeet ja ne myös auttoivat opiskelijoiden työskentelyä. MyösPILE­verkkoalustaa koskevat ohjeet olivat riittävän selkeät ja ymmärrettävät, koskatyövälineen käytössä ei ilmennyt erityisiä ongelmia eivätkä opiskelijat tarvinneet apuapäivystysaikoina.

Eniten opiskelijoilla oli ongelmia kirjallisuus­ ja lähdeviittausten merkitsemisessä,vaikka analyysiohjeessa oli viittausohjeita malliesimerkkeineen ja Huttunen olikäsitellyt niitä alkuluennollakin. Opettajien jatkuvasta ohjauksesta ja huomautuksistahuolimatta lähdeviitataukset saattoivat lopullisissa analyyseissakin olla puutteellisia,epäjohdonmukaisia tai virheellisiä. Ohjaajien palautekeskustelussa todettiin, ettäviittaustekniikoiden hallintaan vaikuttavat teologian tieteenalan monimuotoiset jasekavat viittauskäytänteet, jotka vaihtelevat oppiaineesta toiseen.  Ohjaajat pohtivat,pitäisikö eksegeettiseen analyysiin hyväksyä vain yksi kelvollinen viittaustapa, jotamyös harjoiteltaisiin analyysikurssilla. Näin edes yksi tapa opittaisiin kunnolla ja sitävoitaisiin pitää myös yhtenä analyysin arviointikriteerinä.

18

Huttusen ohjaamassa ryhmässä opponointi tapahtui suullisesti ja Lepän ohjaamassaWebCT­ryhmässä kirjallisesti. Kirjallisista opponointiteksteistä voitiin huomata, ettäainakin osa opiskelijoista oli hyödyntänyt kirjallisia opponointiohjeita. Nämäopponoinnit noudattivat pääosiltaan ohjeiden asiakohtia, vaikka ne eivät ehkä ainaedenneetkään ohjeiden mukaisessa järjestyksessä. Opponointia varten ei ollutsovittu yhteisiä arviointikriteereitä, joten opponointia ei arvioitu eikä se vaikuttanutkurssiarvosanaan. Kirjoitusviestinnän ohjaaja oli kuitenkin WebCT­alustalla saattanutantaa palautetta hyvin jäsennellystä opponoinnista.

3.3 Kurssin sisällöt ja toimintatavat

Sisältöaineen ohjaajat ovat kokeneet eksegeettisen analyysin tekemisenmielekkäänä ja konkreettisena työtapana, jossa opiskelija joutuu hakemaan itsemateriaalia, pohtimaan asioita, vertailemaan erilaisia näkökulmia ja työstämään niistäyhtenäisen kokonaisuuden.

Kurssiarvosana muodostui pääasiassa lopullisen analyysin arvosanasta. Kuitenkinjos analyysin ensimmäinen heikohko versio oli selvästi kehittynyt prosessin aikana jasiinä oli hyödynnetty palautetta, se saattoi kohottaa loppuarvosanaa.Kirjoitusviestintää ei erikseen arvioitu, mutta hyvän asiatyylin vaatimukset sisältyivätanalyysin arviointikriteereihin.

Eksegeettisen analyysin kursseilla ole ollut tapana arvioida ryhmäaktiivisuutta, eikäsitä tehty tälläkään kertaa. Ohjaajien palautekeskustelussa siitä kuitenkinkeskusteltiin ja todettiin, että ryhmäaktiivisuuden ja opponoinnin jonkinlaisellaarvioinnilla tai arvosanaa korottavalla vaikutuksella voitaisiin jatkossa kenties ohjataopiskelijoita sitoutumaan ryhmän työskentelyyn ja paneutumaan toistensa töihin.Ongelmalliseksi koettiin kuitenkin suullisen opponoinnin arviointi ja arviointikriteerit.

3.3.1 Ryhmä­ ja parityöskentely

Sisältöaineen ohjaajien mielestä pienryhmäopetuksen parityöskentely tuottaa lähinnäresurssihuojennuksen: opettajan työmäärä puolittuu, kun ensimmäisetanalyysiversiot kommentoidaan paritöinä. Myös useammalle henkilöllesamanaikaisesti pienryhmässä annettu palaute säästää opettajan aikaa sen sijaan,että opiskelija saisi analyysistaan henkilökohtaista palautetta kirjallisesti taivastaanotolla.

Tietysti parien välillä on toisinaan ongelmia (esimerkiksi toinen dominoi tai jättääosuutensa tekemättä), mutta ohjaajien mielestä se ei suuresti haittaa. Ketään eiparityöskentelyyn pakoteta, ja opiskelijat voivat ensimmäisen vaiheen jälkeen valita,jatkavatko työskentelyä yhdessä vai laativatko he lopullisen analyysin yksilötyönä.

Viestinnän taitojen näkökulmasta on perusteltua ohjata sekä analyysiprosessia ettätekstin tuottamista pari­ ja ryhmätyönä. Myös teologi tarvitsee ryhmässä ja tiimissätyöskentelemisen ja kirjoittamisen taitoja. Pareittain kirjoittamisen etuna on sekin,että yksittäinen kirjoittaja voidaan tarpeen mukaan etäännyttää tarkasteltavastatekstistä. Osa kirjoittajista haluaa nimenomaan tulla "korjatuiksi", mutta suurimmalleosalle on hedelmällisempää tarkastella tekstin vahvuuksia ja heikkouksia.

Ohjaajien palautekeskustelussa pohdittiin paljon opiskelijoidenpienryhmätyöskentelyyn sitoutumista tai sitoutumattomuutta: miten aktivoidaopiskelijoita perehtymään toistensa töihin, antamaan niistä rakentavaa palautetta jaosallistumaan yleiseen keskusteluun. Yhteisesti todettiin, että pienryhmätyöskentelyäei osata vielä hyödyntää ohjauksessa riittävästi. Jatkossa siihen olisikin syytäkiinnittää enemmän huomiota ja pohtia, miten esimerkiksi eriytettyjen tehtävien avulla

19

ryhmää ja opiskelijoiden vertaispalautetta voitaisiin paremmin hyödyntääoppimisessa.

3.3.2 Sisältöaineen ohjaus

Sisältöaineen ohjaajat kokivat onnistuneensa erityisesti ensimmäisen analyysiversionolennaisen palautteen antamisessa. Heidän mielestään tärkeää on keskittyäensisijaisesti perusasioihin ja niissä ilmenevien puutteiden korjaamiseen. Toisaaltaohjaajan on vaikea arvioida, kuinka hyvin opiskelija ymmärtää saamansa palautteen.Ainakin muutamista analyyseistä näkyi, että ohjaajalta saatu palaute oli ilmaistuyhtenä tekstin sisään istutettuna erillisenä virkkeenä eikä sitä ollut työstetty analyysinosaksi. Tällöin ohjaajaa jäi mietityttämään, oliko opiskelija ollenkaan vaivautunutpohtimaan saamaansa palautetta vai eikö tämä ehkä ollut ymmärtänyt sitä.

Ohjaajat pitivät eksegeettisen analyysin työtapaa ja prosessikirjoittamistamielekkäänä, sillä prosessin myötä ohjaaja voi seurata analyysin ja tekstinkehittymistä sekä palautteen vaikutusta. Opettajille on palkitsevaa myös se, ettäjotkut opiskelijat aidosti innostuvat ja kiinnostuvat eksegetiikasta. Se ilmeneeesimerkiksi siten, että opiskelijat tekevät eksegeettisen analyysin sekä Vanhasta ettäUudesta testamentista. Ohjaajat pitivät tärkeänä myös omaa esimerkkiään jainnostuneisuuttaan, jonka toivotaan välittyvän opiskelijoille.

Kirjoitusviestinnän ohjaaja toi esille WebCT­kurssin ohjaajien sisällöltään jamuodoltaan jäsennellyt viestit, joista ohjaajien kesken oli sovittukin etukäteen.Selvästi ne toimivat opiskelijoille mallina, jonka monet omaksuivat keskusteluviestejäkirjoittaessaan. Sen sijaan WebCT­viestien otsikointiin olisi jatkossa kiinnitettäväenemmän huomiota, jotta keskustelu jäsentyisi lukijaystävällisemmäksi. Yleensäopiskelijat lisäävät oman viestinsä vastaa­toiminnolla, jolloin alustalla näkyy useitasamalla varsin epäinformatiivisella otsikolla ("X:n työ") varustettuja viestejä. WebCT­ryhmää yritettiin kannustaa sisällön mukaiseen otsikointiin, mutta se ei tuottanuttulosta. Otsikointia ja koko verkkokeskustelua voitaneen kehittää tehtäväroolituksenja sen mukaisen otsikoinnin avulla. Lisäksi pohdittiin myös jonkinlaisenpalautelomakkeen kehittämistä, sillä WebCT:ssä ohjaajat joutuvat usein toistelemaansamoja kommentteja.

3.3.3 Integroitu kirjoitusviestinnän ohjaus

Sisältöaineen opettajat kokivat kirjoitusviestinnän integroituvan eksegeettisenanalyysin prosessiin hyvin. Eksegeettisen analyysin laadinta vaatii kirjoitusviestinnäntaitoja, koska hyvä analyysi on täsmällinen, jäsennelty ja johdonmukainenasiatyylinen teksti. Myös kirjoitusviestinnän ohjaajan mielestä kirjoitusviestinnänintegrointi analyysiprosessiin oli luontevaa mutta varsinkin WebCT­ryhmässätyölästä. Ohjaajahan kommentoi sekä ensimmäiset että lopulliset versiot, mikäkuitenkin on kirjoitusprosessin ohjaamisen edellytys. Palautteenantoa voisi kehittääesimerkiksi palautelomakkeen tai tekstipajan avulla.

Kaikki ohjaajat pitivät tärkeänä sitä, että sisältöaineen kurssiin integroidunkirjoitusviestinnän ohjauksen tarkoitus ja hyödyt perustellaan opiskelijoille hyvin jakirjoitusviestinnän työtavat ja ­määrä lasketaan mukaan kurssin kokonaistyömääräänja mitoitukseen. Opiskelijan on siis saatava myös kirjoitusviestinnän harjoittelustaopintopisteitä.

Pilotin PILE­pienryhmän opiskelijoista suurin osa koki kirjoitusviestinnän ohjauksenylimääräiseksi työksi, joskin muutamat ottivat senkin motivoituneesti vastaan.Ryhmän sisältöaineen ohjaajan mielestä PILE­verkkoalustalla tapahtunutkirjoitusviestinnän ohjaus jäi liian erilliseksi eksegeettisen analyysin tekemisestä. Osa

20

opiskelijoista oli korjannut tekstistään joko kielelliset tai sisällölliset asiat, mutta neolivat jääneet toisistaan irrallisiksi. Niinpä ohjaaja ei huomannut suurta eroakielenohjausta saaneen pilottiryhmän ja toisen tavallisen ryhmän tuottamienlopullisten analyysien välillä. Kielenohjauksen kannalta näytti siltä, että opiskelijateivät joko viitsineet tai osanneet hyödyntää kommentteina tai sanallisena arvionaannettua yksinkertaisintakaan palautetta. Lauserakenteita tai tyyliseikkoja koskevatpalautepohdinnat eivät lopullisissa analyyseissä muutamaa tekstiä lukuun ottamattanäkyneet.

WebCT­ryhmässä kirjoitusviestinnän ohjauksen vaikutus näkyi sisältöaineenohjaajan mielestä tekstien kehittymisenä ja aiempaa parempina lopullisina versioina.Integroitu kirjoitusviestinnän ohjaus kevensi myös sisältöaineen opettajan työmäärää,sillä hän sai keskittyä eksegeettiseen sisältöön ja luottaa kirjoitusviestinnän opettajanohjaukseen kieliasioissa. Kirjoitusviestinnän ohjauksen kannalta hedelmällisimmätverkkokeskustelut syntyivät opiskelijoiden nostamien kielellisten valintojen ympärillevarsinkin silloin, kun siihen osallistui sekä sisältöaineen opettaja ettäkirjoitusviestinnän ohjaaja. Suurin osa opiskelijoista osasi hyödyntää saamaansapalautetta ja kysyä tarvittaessa lisäneuvoja.

Ohjaajien mielestä opiskelijat tarvitsevat eniten apua ja ohjausta tekstin koheesionrakentamisessa ja asiatyylin hallinnassa: miten eri lähteistä kerätty tieto kirjoitetaantäsmälliseksi, johdonmukaiseksi ja oikeakieliseksi tekstiksi. Monien analyysienongelmana on eri lähteistä kasattu mosaiikkiteksti, jossa peräkkäisissä lauseissailmenee ristiriitaisia mutta polarisoimattomia seikkoja. Lisäksi tekstissä on useinkappalejako­, lauserakenne­ ja välimerkitysongelmia sekä muita kielenhuollonpuutteita.

Ohjaajat keskustelivat myös teologian tieteenalan ja uskonnollisen kielenkäytännöistä, jotka poikkeavat yleisestä asiatyylisestä kielenkäytöstä. Nykyiselläänopiskelijoita ei juuri ohjata eri tyylien ja kielimuotojen käytössä.

Ohjaajien mielestä opiskelijat tarvitsisivat kirjoitusviestinnän ohjausta opintojensakaikissa vaiheissa ja erilaisia kirjoitelmia laatiessaan. Tarve korostuu tietysti laajoissaopinnäytteissä, mutta kirjoittajan taitojen harjoitteleminen ja oppiminen edellyttääohjausta jo opintojen alusta alkaen. Kirjoitusviestinnän ohjausta ei siis voi jättäämyöhempien opiskeluvaiheiden laajojen kirjallisten töiden yhteyteen, sillä se olisiristiriitainen viesti siitä, että viestintätaitojen harjoitteleminen ei kuuluisi sisältöaineenasiantuntijaksi kehittymiseen.

Palautekeskustelussa päädyttiinkin siihen, että kirjoitusviestinnän opetus ja ohjausolisi hyvä aloittaa osana opintojen alkuvaiheen sisältöaineen opetusta.Ihannetapauksessa ohjaus jatkuisi läpi opintojen siten, että erilaisten opintovaiheidenkirjallisissa töissä (esimerkiksi filosofian ja etiikan kurssi, eksegeettinen analyysi taikirkkohistorian esseet) voitaisiin painottaa erilaisia kirjoitusviestinnän osa­alueita.Opetusta ei siis kannata järjestää erillisinä kirjoitusviestinnän kursseina, vaantarvitaan sisältöaineen ja kirjoitusviestinnän opettajien yhteistyönä toteuttamaaintegroitua opetusta.

21

3.3.4 Verkkotyökalut (PILE/WebCT) integroidussa kirjoitusviestinnän ohjauksessa

Verkkotyökalujen käytössä opiskelijoilla ei tuntunut olevan ongelmia. PILE­verkkotyökalun ohjeet olivat ilmeisesti tarpeeksi selkeät ja riittävät sekä ohjelmajokseenkin helppokäyttöinen, koska opiskelijat eivät kaivanneet tarjottua tukea.WebCT­työkalu oli lähes kaikille tuttu aiemmilta verkkokursseilta. Sen sijaanohjelmien pedagogiseen ja viestinnälliseen sisältöön voitaisiin jatkossa kiinnittääenemmän huomiota.

Kokeilu osoitti, ettei PILE­ohjelman käyttö tällä tavoin sisältöön integroidussakirjoitusviestinnän opetuksessa ole jatkossa tarkoituksenmukaista. Näin toteutettunapienryhmän eksegeettisen sisällön ohjaus ja PILE­alustalla tapahtunutkirjoitusviestinnän ohjaus jäivät toisistaan irrallisiksi. Suurin osa opiskelijoista eiosannut hyödyntää yksinomaan PILEssä saamaansa palautetta. Se on sääli, silläPILE säästäisi kirjoitusviestinnän ohjaajan työtä ja mahdollistaisi tasapuolisenpalautteen. Kirjoitusviestinnän ohjaaja arveli, että PILE on todennäköisesti hyvätyökalu sellaisella kirjoitusviestinnän opettajan ohjaamalla kirjoitusviestinnän(integroidulla?) kurssilla, jossa puolet opetuksesta on tekstipajamuotoistapienryhmätyöskentelyä ja puolet PILE­alustalla työskentelyä, jolloin sekä opettajaettä opiskelijat antavat teksteistä palautetta.

WebCT:ssä tapahtunut integroitu kirjoitusviestinnän ohjaus tuntui toimivan paremminja kokonaisvaltaisemmin. Selityksenä lienee se, että kaikki työskentely ja ohjaustapahtui verkossa ja samalla alustalla. WebCT­alustalla kirjoitusviestinnän ohjajaa jaopiskelijat myös kohtasivat toisensa persoonallisemmalla tasolla kuin PILE­alustalla.Vaikka WebCT toimikin hyvin ohjausvälineenä, molemmat ohjaajat toivat myös esillesen vaatiman tavallista suuremman työmäärän: kaiken lukeminen ja kirjoittaminenvie melko paljon aikaa. Ohjaajista oli myös tuntunut turhauttavalta toistella samojaasioita keskustelusta toiseen. Tästä syntyi ajatus siitä, että palautetta varten voisikehittää jonkinlaisen lomakkeen, joka helpottaisi opettajan työmäärää, vähentäisisamojen asioiden kirjoittamista moneen kertaan ja takaisi tasapuolisemmanpalautteen eri opiskelijoille.

3.4 Opiskelijoiden saama palaute

Sisältöaineen ohjaajien mielestä ryhmän ohjaajan antama ensimmäisenanalyysiversion palaute on ehdottoman tärkeä analyysiprosessin edistymisen jaanalyysitekstien laadun kannalta, vaikka se vaatiikin opetusresursseja enemmänkuin pelkkä loppupalaute. Huttusen pienryhmässä vertaispalautetta antoi lähinnäopponentti, ja verkkoalustalla annetun vertaispalautteen ongelmana tuntui olevan se,ettei se ollut kovin konkreettista vaan jäi hyvin yleiselle tasolle. Molemmissa ryhmissäongelmana tuntui olleen sekin, etteivät opiskelijat osanneet hyödyntää aiemminjonkun toisen opiskelijan saamaa palautetta omissa töissään, vaan toistivat jo toistentekemiä ja korjattuja virheitä. Opettajille se oli erityisen turhauttavaa.

PILE­pienryhmä ei saanut lopullisesta versiostaan enää palautetta vaan ainoastaankurssin loppuarvosanan. Leppäkään ei ole aikaisemmin antanut WebCT­ryhmällekirjallisia palautteita lopullisista analyyseistä, vaan opiskelija on saanut vainarvosanan työstään. Kirjoitusviestinnän ohjaajan kanssa keskusteltuaan hän olikuitenkin todennut, että lyhyt sanallinen palaute voisi olla tarpeen. Hän kirjoittikinverkkoalustalle jokaiselle opiskelijalle lyhyen palautteen siitä, millainen tämä olihänen mielestään analyysin kirjoittajana ja mihin asioihin opiskelija voisi jatkossakiinnittää huomiota. Vaikka opiskelijoita oli yhteensä vain seitsemän,loppupalautteiden kirjoitus vei ohjaajalta melko paljon aikaa: oli mietittävä tarkkaan,mitä kirjoittaa ja miten sanansa asettaa.

22

Kirjoitusviestinnän palautteessa nostettiin esille kirjoittajan vahvuudet ja tekstin hyvätpuolet ja osoitettiin sellaiset kirjoitusviestinnän osa­alueet, joihin kirjoittajan pitäisikiinnittää huomiota. PILE­ryhmässä positiiviset huomiot oli koottu sanalliseenarvioon, kun taas ongelmakohdat ja kehittämiskohteet osoitettiin PILE­kommentteina.WebCT­ryhmässä sanallinen arvio sisälsi huomioita sekä vahvuuksista ettäparannuskohteista. Lisäksi ongelmakohdat osoitettiin Word­ohjelmankommenttilappuina.

Palautteiden hyödyntämisestä ja hyödyntämättömyydestä, opiskelijoiden kanssakäydyistä (verkko)keskusteluista ja opiskelijapalautteista näkyy hyvin se, ettäopiskelijoiden kirjoitusviestinnän taidot vaihtelevat suuresti. Lisäksi monilta puuttuutaito keskustella kirjoitusviestinnän ja kielen ilmiöistä. Yksikään PILE­pienryhmänopiskelija ei käyttänyt mahdollisuutta saada sähköpostitse lisäohjausta. Sen sijaanWebCT­ryhmässä käytiin useita kielen ilmiöitä koskevia keskusteluja.

3.5 Ohjaajien ajankäyttö

PILE­ryhmää ohjannut Niko Huttunen totesi, että pilottihanke työllisti häntä loppujenlopuksi vähemmän kuin hän oli alun perin ajatellut. Kokonaisuudessaan hän arvioihankkeen työllistäneen häntä alle 20 tuntia, joista suurin osa oli kulunut kirjallisenohjeiden laatimiseen. Kirjoitusviestinnän ohjaaja kommentoi hänen laatimiaan ohjeitaja teki niihin tarvittavia korjausehdotuksia, mikä pani myös eksegetiikan opettajanpohtimaan kieleen, sen sääntöihin ja kielenhuoltoon liittyviä kysymyksiä. Noin 6tuntia Huttunen oli käyttänyt hankkeen suunnittelu­ ja arviointitapaamisiin.

WebCT­ryhmää ohjanneelta Outi Lepältä oli kulunut aikaa hanketapaamisiin,kirjoitusviestinnän ohjaajan kanssa pidettyyn suunnittelupalaveriin ja siihen liittyväänsähköpostiviestintää sekä siihen, että hän oli ehkä aiempia kursseja pitempäänviipynyt WebCT:ssä lukiessaan myös kirjoitusviestinnän ohjaajan palautteita jakommentteja. Sitä hän piti kuitenkin mielenkiintoisena ja koki oppineensa samallaitsekin. Pilottihankkeeseen hän arvioi käyttäneensä yhteensä noin 10–15 tuntia.

ATK­ ja verkkotukena toiminut Sami Yli­Karjanmaa arvioi käyttäneensä PILE­päivystyksiin 2–3 tuntia sekä muutamiin teknisiin asioihin 3–4 tuntia. Lisäksi hänosallistui yhteisiin palavereihin ja arviointikeskusteluun. Hänen työpanoksensa olikokonaisuudessaan noin 12–14 tuntia.

Kirjoitusviestinnän ohjaaja ja Äidinkielihankkeen suunnittelija Sara Hännikäinen käyttikoko pilottihankkeeseen yhteensä 122 tuntia. Pilotin suunnitteluun, palavereihin,koordinointiin, tiedottamiseen ja raportointiin Hännikäinen käytti noin 40 tuntia. PILE­ohjelmaan perehtyminen, tarvittavien toimintojen kehittely ja ohjeistuksen laatiminenveivät noin 30 tuntia. Pilotin kirjallisten ohjeiden muokkaus vei yhteensä noin 12tuntia. Varsinaisen kirjoitusviestinnän ohjauksen Hännikäinen käytti yhteensä noin 40tuntia: PILE­ryhmän palautteisiin kului noin 10 tuntia ja pienryhmätapaamisiin 5 tuntiasekä WebCT­ryhmän ohjaukseen 25 tuntia.

23

3.6 Kehittämisideat

Ohjaajien palautekeskustelussa tuli esille monia ajatuksia siitä, miten eksegeettisenanalyysin kurssia sekä siihen integroitua kirjoitusviestinnän ohjausta voitaisiinjatkossa toteuttaa entistä paremmin. Kehittämisehdotukset koskivat pienryhmänentistä tehokkaampaa ja monipuolisempaa hyödyntämistä, viittaustekniikanopettelua, palautelomakkeiden kehittelyä, loppupalautteita sekä kirjoitusviestinnänintegroimisen toteutusta jatkossa.

3.6.1 Pienryhmätoiminnan monipuolisempi hyödyntäminen ja opiskelijoiden aktiivisuudenlisääminen

Ryhmätoiminnan ja osallistumisaktiivisuuden lisäämiseksi pohdittiin sitä, mitenjokainen opiskelija saadaan osallistumaan yhteiseen keskusteluun taikommentoimaan toisten töitä. Yhtenä vaihtoehtona nähtiin se, että ryhmätoiminta jaaktiivisuus otetaan osaksi kurssin arviointikriteereitä. Ne olisivat siis olennainen osakurssin työskentelyä ja akateemisen asiantuntijuuden karttumista samalla tavoin kuinkirjallisen analyysin tuottaminenkin. Ohjaajat kokivat kuitenkin jossakin määrinongelmalliseksi sen, millaisin kriteerein aktiivisuutta ja keskusteluun osallistumistavoidaan arvioida niin, ettei arviointi perustu mutu­tuntumaan tai ns. pärstäkertoimeen.

WebCT­ryhmän kirjallisesta opponoinnista syntyi ajatus siitä, että myöspienryhmäopponointiin voisi liittyä jonkinlainen lyhyt kirjallinen kooste, jokaannettaisiin työn tekijälle ja ohjaajalle. Koosteen avulla ohjaaja voisi arvioida myösopponointia. Lisäksi kirjallinen opponointi voisi auttaa tekstin kirjoittajaakin, silläopponointikeskustelussa jotkut asiat voivat mennä huomaamatta ohi tai neunohtuvat. Kirjallinen opponointi ei voi kuitenkaan syrjäyttää asiantuntijakeskusteluunperustuvaa opponointikeskustelua, vaan se voi toimia sen lisänä.Opponointikoosteeseen voisikin kirjata sisältöä koskevan opponoinnin pääkohdatkeskeisine kehittämisehdotuksineen ja muutoin siinä voisi käsitellä tuotoksenkirjoitusteknisiä asioita, kuten lähdemerkintöjä ja oikeakielisyyttä.

Keskusteluaktiivisuuden lisäämiseksi esille tuotiin ajatus ryhmässä kierrätettävistäerilaisista tehtävärooleista, jolloin jokaisella opiskelijalla on vuorollaan eri tehtävätoisen opiskelijan työn kommentoinnissa. Tällaisia tehtäviä voisivat olla esimerkiksianalyysin muodollisiin ja kielellisiin vaatimuksiin paneutuminen, eksegeettistenmetodien asiantunteva soveltaminen ja teoksien käyttö. Eriytettyjen tehtävien avullatyöt jaetaan ryhmän jäsenten kesken, vältetään kommenttien päällekkäisyyksiä jataataan se, että myös viimeisellä puheenvuoron käyttäjällä on jotakin uuttasanottavaa. Todennäköisesti tehtäväroolit myös sitouttaisivat opiskelijoita aiempaaenemmän toistensa töiden tarkasteluun.

Ohjaajien keskustelussa heräsi idea myös tuotoskansiosta, jota opiskelija voisikerätä kurssin aikana ja palauttaa opettajalle kurssin lopussa. Analyysin lisäksikansiossa voisi olla opiskelijan laatima(t) opponointikooste(et) sekä tehtäväroolienmukaiset kommentit (esimerkiksi ranskalaisin viivoin). Näin opettaja saisi ehkäparemmin kuvan yksittäisen opiskelijan aktiivisuudesta ja taidoista kurssin eri osa­alueilla.

3.6.2 Lähdeviittaustekniikan opetteleminen ja loppupalautteen antaminen

Opiskelijoiden lähdeviittaustekniset taidot – tai lähinnä niiden puute – herätti paljonkeskustelua ohjaajien keskuudessa. Viittaustekniikoiden hallintaan vaikuttavatteologian tieteenalan monimuotoiset ja sekavat viittauskäytänteet, jotka vaihtelevatoppiaineesta toiseen.  Ohjaajat totesivat, että eksegeettiseen analyysiin voitaisiinhyväksyä vain yksi kelvollinen viittaustapa, jota myös harjoiteltaisiin analyysikurssilla.

24

Sitä voitaisiin pitää myös yhtenä analyysin arviointikriteerinä. Keskustelussa nousiesille myös tiedekunnan kirkkohistorian laitoksesta noussut idea WebCT­pohjaisesta,koneen automaattisesti tarkastamasta harjoitustentistä, jossa opiskelija nimenomaanharjoittelisi eri oppiaineiden erilaisia lähdeviittaustekniikoita. Ideaa on tarkoitus viedätiedekunnassa eteenpäin lukuvuonna 2005–2006.

Ohjaajat keskustelivat myös loppupalautteen antamisen merkityksestä jatarpeellisuudesta. Tällä hetkellä opiskelija saa viimeisen analyysiversion jälkeennumeerisen arvosanan 1–3, jota ei yleensä selitetä mitenkään. Sisältöaineenohjaajien mielestä kurssin lopuksi olisi hyvä järjestää yksi palautetapaaminen, jossalyhyesti yhdessä opiskelijoiden kanssa tarkasteltaisiin analyyseista nousseista yleisiäilmiöitä, vahvuuksia ja tyypillisiä heikkouksia. Ohjaajat voisivat myös täsmentääarvosanakriteerejään ja kertoa, miten opiskelijat olisivat voineet parantaaanalyysiaan. Keskustelussa kuitenkin todettiin, että palautetapaamisen järjestäminenon pitkälti riippuvainen laitoksen taloudellisista resursseista.

3.6.3 Kirjoitusviestinnän integrointi sisältöaineen opetukseen

Kaikki ohjaajat olivat sitä mieltä, että kirjoitusviestinnän ohjauksen integrointieksegeettiseen analyysiin on mielekästä ja että integroitu opetus on hyödyllistä niinopiskelijoille kuin sisältöaineen ohjaajillekin. Pilottihankkeesta saatujen kokemustenpohjalta on kuitenkin syytä pohtia tarkkaan, miten ja millaisin resurssein tällainenintegrointi on järkevää toteuttaa siten, että se palvelisi parhaalla mahdollisella tavallaopiskelijoiden oppimista.

Teologisessa tiedekunnassa integroidun opetuksen tekee ongelmalliseksiperusopintovaiheen opiskelijoiden suuri määrä, sillä tiedekuntaan otetaan vuosittain200 uutta opiskelijaa. Vasta aineopintovaiheessa opiskelijat valitsevat pääaineensaja jakautuvat viidelle eri laitokselle. Kirjoitusviestinnän integroidun opetuksenjärjestäminen 200 opiskelijan vuosikurssille on siis varsin haastava ja resurssejavaativa tehtävä.

Mahdolliseksi toteutustavaksi kirjoitusviestinnän ohjaaja Sara Hännikäinen ehdotti (jaraportointivaiheessa kehitteli) seuraavaa nykyiseen eksegeettisen analyysinohjauksen pienryhmäkäytäntöön perustuvaa mallia: Kirjoitusviestinnän ohjaajatarkastaa ensimmäiset analyysiversiot ja kommentoi ne jonkinlaisenkirjoitusviestinnän palautelomakkeen avulla. Lisäksi palautteeseen voi liittääsanallisia ohjeita. Kun pienryhmän ensimmäiset analyysiversiot on hyvän analyysinkriteerein opponoitu ja pienryhmätapaamisissa käsitelty, pidetään kirjoitusviestinnäntekstipaja (vähintään 3 x 2 tuntia), johon osallistuu myös sisältöaineen opettaja.Tekstipajalla tarkoitetaan sitä, että ohjaajat valitsevat otteita opiskelijoiden oivallisistaja ongelmallisista tuotoksista, joita tarkastellaan (enintään) 5–6 opiskelijan ryhmissä.Lopuksi havainnoista keskustellaan yhdessä. Olennaista on valita analyysin kannaltakeskeisiä kielenilmiöitä käsitteleviä tekstinkatkelmia sekä saada sisältöaineenopettaja ja kirjoitusviestinnän ohjaaja yhteiseen dialogiin. Tekstipajan jälkeenopiskelijat työstävät analyysinsa toisen version. Ihannetapauksessakirjoitusviestinnän ohjaaja kommentoi myös analyysien lopulliset versiot.

25

4 Hankkeen arviointia ja kehittämisehdotuksia

Kokonaisuudessaan hanke vastasi asetettuihin tavoitteisiin ja tuotti paljon tietoakirjoitusviestinnän ohjaustarpeista ja ­mahdollisuuksista. PILE­ ja WebCT­verkkoalustoilla tapahtunut ohjaus antoi kokemusta virtuaaliopetuksen käytännöistäja sovelluksista. PILE­verkkoalusta osoittautui kehittämiskelpoiseksiohjaustyökaluksi, mutta se ei soveltune opetukseen, jossa opiskelija tuottaa vainyhden tekstin. PILEn tehokas käyttö vaatii tuekseen kontaktiopetusta sekävertaispalautteen hyödyntämistä.

Hankkeessa erityisen arvokasta oli sisältöaineen ja kirjoitusviestinnän ohjauksentiivis integrointi. Onnistuneen integraation keskeisin edellytys oli sisältöaineenopettajien kehittämisvalmius ja aktiivisuus. Yhteistyö kirjoitusviestinnän ohjaajankanssa herätti sisältöaineen ohjaajat entistä enemmän pohtimaan omiatekstitaitojaan sekä opiskelijoille annettavia ohjeita. Hanke tuotti myös pedagogisiaoivalluksia.

Hanke tuotti monia kehittämisideoita, jotka on hyvä ottaa huomioon jatkossavastaavaa opetusta suunniteltaessa ja toteutettaessa. Sisältöaineen näkökulmastakeskeisiä seikkoja olivat ohjeistuksen ja arvioinnin kehittäminen ja läpinäkyvyys,ryhmätyöskentelyn entistä tehokkaampi hyödyntäminen oppimisessa, eriytettyjentehtävien käyttö eksegeettisen analyysin käsittelyssä, opponointikäytännönselkeyttäminen ja arviointi sekä tuotoskansion mahdollisuudet arviointivälineenä.Toteutusideoita on kuvattu raportin luvussa 3. Eriytettyjen tehtävien soveltamisestasaa lisätietoja Helsingin yliopiston kielikeskuksen Äidinkielen viestintäopintojenkehittämishankkeesta.

Sisältöaineen opettajat kokivat kirjoitusviestinnän integroituvan prosessiin hyvin.Palautekeskustelussa nostettiin esille ajatus teologian kandidaatin opintoihinsisältyvien kirjoitusviestinnän opintojen ja opintopisteiden sijoittamisesta. Uudessatutkintorakenteessa kirjoitusviestinnän opinnot on sijoitettu ensimmäisenopiskeluvuoden syksyyn osaksi yleisopintoihin kuuluvaa filosofian ja etiikan kurssia.Jatkossa olisi kuitenkin hyvä pohtia, riittäisikö yksi opintopiste opintojenalkuvaiheeseen ja olisiko tekstitaitojen syventämisen kannalta mielekästä sijoittaatoinen opintopiste osaksi perusopintoihoin kuuluvia kursseja (esimerkiksieksegeettisen analyysin tai kirkkohistorian esseiden yhteyteen). Opintopisteidenhajauttaminen mahdollistaisi kirjoitusviestinnän ohjauksen johdonmukaisuudenopintojen alusta kandidaatintutkielman laatimiseen asti.

Tutkinnonuudistus ja hanke synnyttivät tarpeen edelleen kehittää kirjoitusviestinnänohjausta teologisessa tiedekunnassa. Syksyllä 2005 kirjoitusviestinnän ohjaustaintegroidaan osaksi etiikan ja filosofian kurssia, joka pidetään 200:lle tiedekunnanuudelle opiskelijalle. Suuri opiskelijamäärä rajoittaa integroinnin ja ohjauksentoteutusta sekä tarkoituksenmukaista palautteenantoa. Jatkossa toteutuksessa onkiinnitettävä erityisesti huomiota pienryhmien ohjeistukseen ja kirjoitusviestinnänohjauksen resurssointiin.  Etiikan ja filosofian kurssiin integroitu kirjoitusviestinnänopetuskokeilu raportoidaan alkuvuodesta 2006.

Toisena tiedekunnan kehittämisen kohteena on uuden tutkintorakenteen mukaantuoma kandidaatintutkielma ja tieteellisen kirjoittamisen ohjaaminen. Kandidaatintutkielmia ohjaavat opettajat kaipaavat arviointi­ ja ohjaustyökaluja, joita päätettiinryhtyä kehittämään yhteistyössä aine­ ja kandidaattiseminaarien ohjaajien kanssa.Työskentelyä ohjaa Äidinkielihankkeen kirjoitusviestinnän kouluttaja. Syksyllä 2005opettajille tarjotaan mahdollisuus osallistua kandidaattiseminaarityöpajaan, jossasovitaan yhteisistä ja laitoksissa sovellettavista ohjeista.

26

Integroidut opetuskokeilut ja opettajien yhteistyönä tapahtuva opetuksenkehittäminen mahdollistavat sekä organisaation että yksilöiden kehittymisen.Kehittämishankkeissa tapahtuva vertaisvuorovaikutus ja ­keskustelut laajentavatyksilöiden näkökulmia ja ajattelutapoja sekä tarjoavat uusia ja monipuolisiakäytännön ideoita.  Omakohtaisiksi koetut ongelmat ja omien opetuskäytäntöjenkehittäminen sitouttavat toimijat ja saavat aikaan pitkäkestoisia vaikutuksia taipysyviä toimintatapojen muutoksia.

27

Liite 1Sivu1/6

UTE 201, eksegeettinen analyysi

Toiminta ryhmässä kl 2005ryhmä 1

Paikka: A 7 sh 7Aika: ma 14.3., 4.4.­25.4. klo 8.30­10

Ryhmän järjestyminen

maanantai 14.3.­ Jaetaan tehtävät ja työparit­ Laaditaan aikataulu­ PILE­esittely (Sara, Sami)

maanantai 4.4.­25.4.­ Kts. Työlista

Analyysin tekijän muistilista

Tehtävät ennen ryhmää (aikataulu työlistassa):1. Laadi analyysi parisi kanssa. Tallenna teksti huolellisesti.2. Syötä analyysi PILEen, jossa kirj.viestinnän ohjaaja kommentoi tekstiä.3. Tee kielentarkastuksen edellyttämät muutokset.4.  Monista  tarkastettu  ja  korjattu  analyysi  (16  kpl)  ryhmän  jäsenille  ja  toimitajaettavaksi eksegetiikan laitoksella.

Tehtävät ryhmän jälkeen:1. Laadi palautteen perusteella parannettu analyysi yksin tai parisi kanssa.2.  Syötä  analyysi  PILEen  uutta  kielentarkastusta  varten viimeistäänmaanantaina 9.5.  Palaute PILE:ssä viimeistään 11.5.3. Tee kielentarkastuksen edellyttämät muutokset.4.  Toimita  viimeistelty  analyysi  (1  kpl)  Nikolle  eksegetiikan  laitokselleviimeistään maanantaina 16.5. Vaikka tekisit parisi kanssa yhteisen analyysin,molemmat palauttavat oman kappaleensa.

Analyysin arvosana eksegetiikan laitoksen ilmoitustaululla viimeistään maanantaina 30.5.

PILE­tuutori on  tarjolla 23.3., 1.4., 8.4.  ja 15.4. kielikeskuksen mikroluokassa 405 (4. krs.),Fabianinkatu 26. Paikalla on Sara tai Sami klo 10.00­12.00.

Anna palautetta PILEstä:sara.hannikainen@helsinki.fi tai sami.yli­karjanmaa@helsinki.fi

28

Liite1Sivu 2/6

Ohjeet eksegeettisen analyysin opponentille

Lue eksegeettistä analyysia kriittisesti. Kriittisyys tarkoittaa sekä kielteisten että myönteistenpuolien huomioimista. Tarkkaile ainakin seuraavia asioita:

(1)   Täyttääkö analyysi muodolliset ja kielelliset vaatimukset?(2)      Sovelletaanko eksegeettisiä metodeja asiantuntevasti?(3)   Onko tutkimuskirjallisuutena käytetty tieteellisiä teoksia? Onko teokset valittu ja

onko niitä käytetty niin, että ne auttavat ymmärtämään tekstiä ja sen ongelmia?

(4)   Käsitelläänkö analysoitavan tekstin kannalta oleellisia kysymyksiä?(5)   Pohditaanko tulkintaongelmia monipuolisesti ja ovatko ratkaisut perusteltuja?(6)   Noudattaako käännös alkutekstin ajatusta ja analyysissa tehtyjä tulkintoja?

Erittele perustellen analyysin  hyvät  ja  huonot  puolet.  Voit  esittää  myös  omiaparannusehdotuksiasi. Muista, että opponentin perustehtävänä on auttaa analyysin laatijoitatekemään vielä parempi analyysi.

Analyysitekstit

Matt. 6:19 B 24 16 shelMatt. 9:9 B 13 4 shelMatt. 16:24 B 27 2 shelMatt. 17:1 B 8 KirMark 7:31 B 37 13 shel

Mark. 10:2 B 9 PerLuuk. 1:57 B 66 JuhLuuk. 11:29 B 32 LopLuuk. 17:11 B 19 15 shel

Joh. 4:46 B 53 UskJoh. 10:11 B 16 2 spAp. t. 17:24 B 30 ItsAp. t. 19:1 B 6 Hel­a

Room. 13:1 B 7 24 shelEf. 3:14 B 21 5 spFil. 2:5 B 11 Pal1. Tess. 4:13 B 18  26 shel1. Tim. 6:13 B 16 KynHepr. 3:12 B 15 Val

Jaak. 5:7 B 11 2 as1. Joh. 3:18 B 24 4 spIlm. 20:11 B 21:1 Tuo

29

Liite1Sivu 3/6

Työlista: maanantai 4.4.

Analyysin esittäjät Opponentit

­ Analyysit PILEssä viimeistään 23.3.­ Palaute PILEssä 24.3. klo 14.­ Analyysit  (16 kpl)  jaossa eksegetiikan laitoksella viimeistään 29.3.klo 12.

PILEhttp://pileserver.cc.tut.fi

Ryhmä Ryhmän salasanaTeologit1 Eksegetiikka

30

Liite1Sivu 4/6

Työlista: maanantai 11.4.

Analyysin esittäjät Opponentit

­ Analyysit PILEssä viimeistään 1.4.­ Palaute PILEssä 4.4. klo 13­ Analyysit (16 kpl) jaossa eksegetiikan laitoksella viim. 6.4. klo 12.

PILEhttp://pileserver.cc.tut.fi

Ryhmä Ryhmän salasanaTeologit1 Eksegetiikka

31

Liite 1Sivu 5/6

Maanantai 18.4.

Analyysin esittäjät Opponentit

­ Analyysit PILEssä viimeistään 8.4.­ Palaute PILEssä 11.4. klo 13.­ Analyysit  (16 kpl)  jaossa eksegetiikan laitoksella viimeistään 13.4.klo 12.

PILEhttp://pileserver.cc.tut.fi

Ryhmä Ryhmän salasanaTeologit1 Eksegetiikka

32

Liite 1Sivu 6/6

Maanantai 25.4.

Analyysin esittäjät Opponentit

­ Analyysit PILEssä viimeistään 15.4.­ Palaute PILEssä 18.4. klo 13.­ Analyysit  (16 kpl)  jaossa eksegetiikan laitoksella viimeistään 20.4.klo 12.

PILEhttp://pileserver.cc.tut.fi

Ryhmä Ryhmän salasanaTeologit1 Eksegetiikka

33

Liite 2Sivu 1/7

EKSEGEETTINEN ANALYYSIOhjeita

Niko Huttunen, UT:n eksegetiikan yliopistonlehtori (mvs.)UTE 201, kl 2005, kaikki ryhmät

1. Yleistä

Eksegeettinen analyysi laaditaan analyysiryhmässä sovitusta raamatuntekstistä. Tekstit ovatSuomen  evankelis­luterilaisen  kirkon  Kirkkokäsikirjasta,  koska analyysia  käytetään  pohjanaopintojaksossa SO 400.

Analyysin ulkoinen muoto

Eksegeettinen analyysi on 5 ­ 8 sivua. Asettelumallina voi käyttää näitä ohjeita (Times NewRoman  12  pt  tai  vastaava,  alaviitteet  ja  kirjallisuusluettelo  10  pt).  Analyysi  laaditaanasiatyylillä,  ei  saarnatyylillä  ja  varustetaan  analysoitavan  tekstin alkukieleen  pohjautuvallakäännöksellä, alaviitteillä sekä lähde­ ja kirjallisuusluettelolla.

Analyysissä  ei  ole  erillistä  kansilehteä,  mutta  alussa  tulee  mainita  tekijä/tekijät,analyysiryhmän  numero  sekä  analysoitava  tekstikohta.  Halutessaan  analyysille  voi  keksiäotsikon. Analyysin tarkempi muoto selvitetään jäljempänä.

Analyysin käsittely

Analyysi  tehdään ensi  vaiheessa tavallisimmin  parityönä,  ja  sitä  käsitellään  ryhmässä.Ryhmässä  saadun  palautteen  perusteella  jokainen  opiskelija  laatii oman analyysinsälopulliseen muotoon.

Parit  saavat  tehdä  yhteistyötä  loppuun  asti.  Jokaisen  opiskelijan  on  kuitenkin  palautettavalopullinen analyysi erillisenä myös siinä tapauksessa, kun parilla on keskenään samanlaisetanalyysit.

Lopullinen analyysi palautetaan paperiversiona ryhmän opettajalle viimeistään ma 16.5.2005ja se arvostellaan. Arvosana vaikuttaa opintojakson UTE 201 kokonaisarvosanaan.

34

Liite 2Sivu 2/7

Arviointiperusteet

Hyvä analyysi sisältää ainakin seuraavat piirteet:(1) Käännös noudattaa alkutekstin ajatusta ja analyysissa tehtyjä tulkintoja.(2) Keskittyy analysoitavan tekstin kannalta oleellisiin kysymyksiin.(3) Pohtii tulkintaongelmia monipuolisesti ja tekee perusteltuja ratkaisuja.(4) Soveltaa eksegeettisiä metodeja asiantuntevasti.(5) Täyttää muodollisesti ja kielellisesti analyysille asetetut vaatimukset.(6) Tekijä ottaa huomioon ryhmässä saamansa palautteen.(7) Kirjallisuuden ja lähteiden valinta ja käyttö on tarkoituksenmukaista.

Jokaiselta analyysilta edellytetään, että siinä hyödynnetään vähintään kolmea kommentaaria,joista ainakin kaksi on vieraskielistä. Näiden lisäksi voi hyödyntää monografioita (aiheeseenliittyvä erillistutkimus) ja tieteellisiä artikkeleita.

2. Työvaiheet

On  mielekästä  analysoida  raamatunteksti  tietyissä  työvaiheissa,  jotka  poikkeavatesitysjärjestyksestä  (ks.  luku 4. Analyysin  rakenne). Seuraavana on esimerkki  työvaiheidenjärjestyksestä.

1. Tekstikritiikki

Onko tekstissä lukutapavaihtoehtoja,  jotka merkittävästi poikkeavat toisistaan? Onko aihettakorjata  kreikankielisen  UT:n  lukutapaa.  Kommentaarit  ja  metodiopit  auttavat  (esim.  B.M.Metzger, A Textual Commentary on the Greek New Testament  ja V. Riekkinen ­ T. Veijola,Johdatus eksegetiikkaan. Metodioppi. s. 54­78).

2. Käännös

Laaditaan  käännös,  jossa  on  huomioitu  tekstikritiikin  edellyttämät  muutokset.  Mitkä  kohdatovat  epäselviä  tai  moniselitteisiä?  Mitä  vaikeita  tai  keskeisiä  termejä  tekstijaksoon kuuluu?Apuna  voi  käyttää  sanakirjoja,  kommentaareja,  konkordanssia  ja  muuta  tieteellistäkirjallisuutta.

3. Tekstin asiayhteys

a)  Tarkistetaan  tekstin  rajaus.  Jättääkö  rajaus  jotain olennaista  pois?  Luoko  rajauskokonaisuuden, joka muodostuu Raamatussa erillisistä kokonaisuuksista tai niiden osista?

b)  Minkä  suuremman  kokonaisuuden  osana  teksti  on?  Miten  kokonaisuus  vaikuttaaanalysoitavan tekstin ymmärtämiseen?

35

Liite 2Sivu 3/7

4. Tekstin historiallinen konteksti.

a) Mitä muita samankaltaisia tekstejä on olemassa Raamatussa tai muissa antiikin lähteissä?Onko analysoitava teksti saanut suoria tai epäsuoria vaikutteita toisesta tekstistä? Usein onsyytä  tarkkailla  suhdetta  ainakin  VT:in.  Synoptisten  evankeliumien  osalta  voidaan  nojata(sinänsä kiisteltyyn) kaksilähdeteoriaan.

b) Miten teksti suhteutuu aikansa aatteisiin (uskontoihin, filosofioihin, poliittisiin ideologioihin),historialliseen  tilanteeseen  (esim.  sotiin,  teologisiin  kiistoihin)  ja  elämänkäytäntöihin  (esim.naisen asemaan)?

c)  Kuka  on  kirjoittaja?  Milloin  teksti  on  kirjoitettu,  missä  ja  kenelle?  Näistä  saa  tietoaesimerkiksi  kyseistä  UT:n  kirjaa  käsittelevien  kommentaarien  alussa  tai  UT:n  johdanto­opeista.

5. Selvitetään tekstin sisältö. Tämä osio on ANALYYSIN KESKEISIN. Teksti analysoidaanyksityiskohtaisesti  ja pohditaan kohdassa 3 ja 4 saatujen tietojen valossa, mitä kirjoittaja onhalunnut sanoa aikalaisilleen. Tärkeää on se, miten tekstin kirjoittajan viesti on ymmärrettäväasiayhteydessään ja historiallisessa kontekstissaan.

Käyttääkö kirjoittaja sanoja, joilla on hänelle keskeinen teologinen sisältö? Miten hän käyttäälähteitään?  Synoptisten  evankeliumien  kohdalla  voi  tukeutua  kaksilähdeteoriaan  ilmanerityisiä perusteita. Apuna käytetään kommentaareja ja muuta tutkimuskirjallisuutta.

6. Tulkintahistoriallinen tapaus

Miten  tekstiä  on  myöhemmin  tulkittu? Lyhyesti  esitellään  1­2  tapausta.  Tässä  voi  tukeutuajoihinkin  kommentaareihin  (erityisesti  sarja Evangelisch­katolischer  Kommentar  zum  NT),mutta  vapaasti  voi  valita  esitettäväksi  myös  itselleen  tuttuja  tulkintoja  esim.  taiteen,hengellisen ja maallisen kirjallisuuden alalta, musiikista, teologeilta (esim. Lutherilta) jne.

Muuttaako  tulkinta  tekstin  alkuperäistä  sanomaa  ja  miten?  Ovatko  muutokset  perusteltujaesim. siksi, että tekstin intentio välittyisi uudessa tilanteessa? Poikkeaako tulkinta kokonaanalkuperäisestä sanomasta?

7. Tarkistaminen

Mikäli  työvaiheiden  aikana  havaitaan  tarpeelliseksi  tehdä  muutoksia  aiempiin  ratkaisuihin,tehdään muutokset (esim. sisällön analyysin myötä huomataan, että käännöstä pitää korjata).Muutoksia voi tehdä myös Apitkin matkaa@ eikä vasta viime vaiheessa.

36

Liite 2Sivu 4/7

8. Kirjallisuusluettelon laatiminen.

Luetteloa on syytä laatia sitä mukaa, kun käyttää jotakin teosta. Viimeiseksi on tarkastettava,että  luettelossa  on  mainittu  kaikki  kirjat,  joihin  on  viitattu.  Ks.  tarkemmin  luku  4.Analyysitekstin rakenne).

3. Hyödyllistä kirjallisuutta (valikoima)

Tekstit­ Novum Testamentum Graece (26. tai 27. painos)­ kirkkoraamattu 1992 sekä muut käännökset (myös vieraskieliset).­ synopsikset (alkukieliset ja käännökset).

Sanakirjat­ R. Gyllenberg, Uuden testamentin kreikkalais­suomalainen sanakirja;­ H.G. Liddell ­ R. Scott, A Greek ­ English Lexicon;­ R. Kittel (toim.), Theologishes Wörterbuch zum NT (on englanniksi)

Metodiopit­ V. Riekkinen ­ T. Veijola, Johdatus eksegetiikkaan­ R. Hakola ­ P. Merenlahti (toim.), Raamatuntutkimuksen uudet tuulet­ T. Holmen ­ P. Merenlahti (toim.), Jeesus ja temppeli.

Muuta­ konkordanssit,­ Raamatun tietosanakirjat (esim. Anchor Bible Dictionary),­ kieliopit (esim. L. Aejmelaeus, UT:n kreikan kielioppi)­ kommentaarit, monografiat ja artikkelit.

4. Analyysin rakenne

Analyysi rakennetaan niin, että lukijoiden (= ryhmän opettajat ja opiskelijat) on helppo saadakäsitys  tekstin  sisällöstä.  Analyysissa  ei  esitellä  tutkimusprosessia,  vaan  tekstin  eksegeesiperustellen  ja  lukijalle  ymmärrettävässä  muodossa.  Seuraavana  on  esimerkki  analyysinrakenteesta, joka useimmiten johtaa selkeään tulokseen.

1. Käännös ja tekstikritiikki

Tässä  esitetään  käännös,  jossa  on  huomioitu  tekstikritiikin  edellyttämät  muutokset.  Lukusisältää  pääasiassa  työvaiheiden  1­2  tulokset.  Alaviitteissä  esitellään  tekstikriittiset  jakäännöstekniset ongelmat ja perustellaan ratkaisut.

37

Liite 2Sivu 5/7

2. Tekstin tausta

Luku  sisältää  pääasiassa  työvaiheiden  3  ­  5  tuloksia.  Kerrotaan  tekstin  taustalla  olevahistoriallinen  tilanne,  kirjoittaja,  kirjoitusaika  ja  ­paikka  sekä  tekstin  vastaanottaja.  Tämänjälkeen esitellään  tekstiyhteys ja  todetaan, onko teksti  rajattu mielekkäästi  ja miten rajaustamahdollisesti tulisi korjata.

3. Sisällön analyysi

Tämä  on  analyysin  OLEELLISIN  OSA.  Sisältö  on  etupäässä  työvaiheiden  3  ­  5  tuloksia.Raamatun  tekstiä  analysoidaan  jae  jakeelta  ja  pyritään  osoittamaan,  mitä  kirjoittaja  onhalunnut  sanoa  ja  miten  se  suhtautuu  luvussa  2  (Tekstin  tausta)  esitettyihin  asioihin.Tarvittaessa  voidaan  käsitellä  kahta  tai  useampaakin  jaetta  yhdessä.  Joskus  on  syytäkeskittyä jakeen puolikkaisiin  tai yksittäisiin sanoihin,  joilla on kirjoittajalle keskeinen  ja rikassisältö.

4. Tulkintahistoriallinen tapaus / tapauksia

Toteutetaan työvaiheen 6 perusteella.

5. Kirjallisuusluettelo

Kirjallisuusluettelo  jaetaan  kahteen  osaan.  Ensimmäisessä  osassa  mainitaan  lähteet  eliantiikin  ajan  kirjallisuus  (esim  .  Raamattu  ja  Platon)  sekä  apuneuvot,  kuten  sanakirjat,kieliopit  ja  konkordanssit.  Toisessa  osassa  luetellaan  tieteellinen  kirjallisuus  sekätulkintahistoriallista  tapausta  koskeva  (mahdollisesti  ei­tieteellinen)  kirjallisuus.Kirjallisuusluettelossa luetellaan kaikki teokset, joihin on viitattu.

5. Teknisiä esimerkkejä

Tekstikritiittiset  ja  käännöstekniset  ongelmat  käsitellään  alaviitteissä,  joissa  voi  ratkaisunsatueksi viitata myös kirjallisuuteen.

Luuk. 10:41,4241 Mutta Herra vastasi: AMartta, Martta, sinä huolehdit  ja hätäilet niin monistaasioista. 42 Vain yksi on tarpeen.4 Maria on valinnut hyvän osan, eikä sitä otetahäneltä pois.

Viittaukset antiikin kirjallisuuteen (kuten Raamattu) annetaan suluissa tekstin sisällä.

4 Monissa  luotettavissa  käsikirjoituksissa  (esim. ℵ Aja  B  näin  myös  KR  1938)  toinen  lukutapa:AVähän on tarpeen,  tai yksi ainoa.@ Lyhyempi  lukutapa,  joka  tavataan käsikirjoitusten enemmistössä onkuitenkin  todennäköisempi.  Luultavasti  lyhyttä  ja  vaikeampaa  lukutapaa  on  pyritty  laajennuksillaselventämään Lyhyemmän lukutavan eduista kts. Riekkinen ­ Veijola 1986, 75,76.

38

Liite 2Sivu 6/7

Muut viittaukset alaviitteissä seuraavan esimerkin mukaan.

Varhaisimmista  ja  luotettavimmista  Luukkaan  evankeliumin  käsikirjoituksistapuuttuu tieto kirjoittajasta. Emme siis varmuudella tiedä, kuka evankeliumin onkirjoittanut.5 Käytän hänestä perinteistä nimeä Luukas.

Luukas vakuuttaa,  että  hän perustaa  tietonsa  silminnäkijöiden kertomuksiin  jaomiin  tutkimuksiinsa  (Luuk.  1:2,3).  Antiikin  historiankirjoituksessa  tällainenvakuutus  oli  tavallinen  (esim.  Thukydides, Peloponnessolaissota  1.21,22),mutta  se  ei  merkitse  historiallista  täsmällisyyttä  nykyaikaisessa  mielessä.Antiikin  historioitsija  oli  modernia  kollegaansa  vapaampi  muokkaamaantapahtumia viihdyttävään tai opettavaan muotoon.6

Kirjallisuusluettelon mallina voi käyttää seuraavaa esimerkkiä:

5. Kirjallisuusluettelo

5.1. Lähteet ja apuneuvot

Gyllenberg, R., Uuden testamentin kreikkalais­suomalainen sanakirja.  Helsinki: Otava. 1978.

Nestle  E.  ­  Aland,  K.  (toim.),  Novum  Testamentum  Graece  27.  revidierte  Auflage.  Stuttgart:  DeutscheBibelgesellschaft. 1993.

Raamattu. 1992 hyväksytty suomennos. Helsinki: Kirjapaja. 1992.

Thukydides, Peloponnessolaissota. Suom. J.A. Hollo. Porvoo ­ Helsinki ­ Juva: WSOY. 1995

5.2. Kirjallisuus

Pesonen, A.2001  Luukas ja luova mielikuvitus antiikin historiankirjoituksessa. ­ Teologinen aikakauskirja 106. 139­154.

Riekkinen, V. ­ Veijola, T.1986 Johdatus  eksegetiikkaan.  Metodioppi.  Suomen  eksegeettisen  seuran  julkaisuja  37.  Helsinki:  Suomen

eksegeettinen seura.

Salo, K.1997  Luukkaan  evankeliumi.  ­  Matti  Myllykoski  ­  Arto  Järvinen  (toim.), Varhaiskristilliset  evankeliumit.

Helsinki: Helsinki University Press. 236­269.2003 Luukkaan  teologian  ydin.  Luukkaan  evankeliumin  pelastuskäsitys.  Suomen  eksegeettisen  seuran

julkaisuja 37. Helsinki: Suomen eksegeettinen seura.

5 Salo 1997, 261; Salo 2003, 31.

6 Luukkaasta antiikin historiankirjoituksen näkökulmasta: Pesonen 2001.

39

Liite 2Sivu 7/7

6. Ohjeet eksegeettisen analyysin opponentille

Lue eksegeettistä analyysia kriittisesti. Kriittisyys tarkoittaa sekä kielteisten että myönteistenpuolien huomioimista. Tarkkaile ainakin seuraavia asioita:

(1)   Täyttääkö analyysi muodolliset ja kielelliset vaatimukset?(2)   Sovelletaanko eksegeettisiä metodeja asiantuntevasti?(3)   Onko tutkimuskirjallisuutena käytetty tieteellisiä teoksia?

Onko teokset valittu ja onko niitä käytetty niin, että ne auttavatymmärtämään tekstiä ja sen ongelmia?

(4)   Käsitelläänkö analysoitavan tekstin kannalta oleellisia kysymyksiä?(5)   Pohditaanko tulkintaongelmia monipuolisesti ja ovatko ratkaisut

perusteltuja?(6)   Noudattaako käännös alkutekstin ajatusta ja analyysissa tehtyjä   tulkintoja?

Erittele  perustellen  analyysin  hyvät  ja  huonot  puolet.  Voit  esittää  myös  omiaparannusehdotuksiasi.  Muista, että opponentin  perustehtävänä on  auttaa  analyysin  laatijaatekemään vielä parempi analyysi.

40

Liite 3Sivu 1/5

Kieli kuntoon!

Kirjoitusviestinnän ohjaus PILE­verkkoalustalla

Eksegeettisen  analyysin  kirjoittamisen  ohjaus  on  opetuskokeilu,  joka  on  suunniteltu  yhteis­työssä  eksegetiikan  laitoksen  opettajien,  teologisen  tiedekunnan  pedagogisen  yksikön  jaKielikeskuksen Äidinkielihankkeen kanssa. Opetuskokeilun päätavoitteena on selvittää, millais­ta kirjoitusviestinnän ohjausta  teologian ylioppilaat  tarvitsevat  ja mihin sisältöaineen opintoihinse voitaisiin tutkinnoissa integroida.

Tavoitteet Kirjoitusviestinnän ohjauksen tavoitteena on auttaa eksegeettisen analyysin kirjoittajaatuottamaan hyvää asiatyyliä ja kehittymään kirjoittajana.

Sisältö Kirjoitusviestinnän ohjauksessa kiinnitetään huomiota mm. seuraaviin seikkoihin:

•  Hyvä asiatyyli on selkeää, täsmällistä, johdonmukaista, perusteltua, havainnollista jaoikeakielistä tekstiä.

•  Hyvän  asiatyylisen  tekstin  kappaleet  jäsentyvät  selvästi  ja  jokaisesta  kappaleesta  löytyyideavirke  (ydinvirke,  pääajatus).  Kappaleen  virkkeet  ovat  ajatuksellisesti  sidoksissaideavirkkeeseen ja toisiinsa.

•  Hyvät asiatyylisen tekstin lauseiden kieliopillinen rakenne ja sanajärjestys ovat normitetunyleiskielen mukaista suomea. Lauseiden väliset viittaus­ ja aikasuhteet ovat kohdallaan.

•  Hyvän asiatyylisen tekstin sävy ja sananvalinta on tarkoituksenmukaista.

Menetelmät  Kirjoittamista harjoitellaan prosessina, johon kuuluu

•  eksegeettisen analyysin laatiminen (ks. sisältöaineen analyysiohjeet)•  tekstin hahmotteleminen ja tuottaminen tekstinkäsittelyohjelmassa (esim. Word)•  kirjoittamisen apuvälineiden käyttö (ks. liite)•  kirjoitusviestinnän ohjaajan palaute PILE­alustalla (kaksi palautekertaa)•  tekstin itsenäinen muokkaaminen tekstinkäsittelyohjelmassa•  itsearviointi.

Arviointi Kirjoitusviestinnän  ohjaus  ja  palaute  eivät  vaikuta  sisältöaineen  arvosanaan.  Opetuskokeilunloppupalautteen antaminen on kuitenkin osa kurssin suoritusta. Kurssin kuluessa on hyvä myösitse arvioida kirjoittajan taitojaan ja kehittämistarpeitaan. Kirjoitusviestinnän palautetta opiskelijavoi  hyödyntää  myöhemmin  kaikissa  asiatyylisissä  teksteissään,  esimerkiksi  pro  gradu  ­työssään.

Kieli ja kielenkäyttö ovat osa ajattelua, itseymmärrystä ja tiedonmuodostusta.

Kirjoittaminen on prosessi.

41

Liite 3Sivu 2/5

Välineet Työskentelyyn  tarvitaan  tietokone,  tekstinkäsittelyohjelma  ja  Internet­selain  (esim.  MozillaFirefox)  sekä  Java  5.0.  PILE­ohjelma  toimii  Internet­selaimessa. Kaikki  tekstit  laaditaantekstinkäsittelyohjelmassa  (esim.  Word),  josta  ne  kopioidaan  ja  liimataan  PILEen.Tekstejä EI kirjoiteta PILEssä.

Miksi PILE? PILE  (Platform  Independet  Language  Editor)  on  Tampereen  teknillisen  yliopiston  (TTY)kielikeskuksessa  kehitetty  kirjoitusviestinnän  ohjaus­  ja  palautetyökalu,  jota  on  testattu  sekääidinkielen  että  englannin  akateemisen  kirjoittamisen  ohjauksessa.  Toista  yhtä  verratontatyökalua  ei  toistaiseksi  ole  olemassa.  Vuonna  2005  PILEn  kehittely  jatkuu  ja  sitä  pilotoidaanTTY:n  lisäksi  Oulun  yliopistossa,  Teknillisessä  korkeakoulussa  ja  Helsingin  yliopistonkielikeskuksessa.

PILE on WWW­pohjainen kirjoitustehtävien hallinta ja tarkastustyökalu, jonka pedagoginen ideaperustuu  ohjaajan  laatimiin  palauteprofiileihin,  profiileihin  perustuvaan vertaispalautteeseen  japalautteen  tilastointiin. Profiilit  tarkoittavat sitä, että palautteenantaja käyttää  kommenteissaanetukäteen suunniteltuja kriteerejä. Palaute merkitään PILEssä kirjoittajan  tekstiin, mutta sitä eikorjata. Kirjoittaja  lukee  saamansa  palautteen  PILEstä, mutta muokkaa  tekstinsä  tavallisessatekstinkäsittelyohjelmassa.

Eri  tekstityyppien  ja  ryhmien  tarpeisiin  ohjaaja voi  luoda  erilaisia  profiileja. Ohjaaja voi  antaaprofiileja  opiskelijoiden  käyttöön  vertaispalautetta  varten  tai  jakaa  profiileja  toisten  ohjaajienkanssa.  PILE  pitää  toisaalta  huolen  siitä,  että  eri  lukijat  tarkastelevat  tiettyä  tekstiä  samoinkriteerein ja toisaalta siitä, että ohjaaja tarkastelee eri opiskelijoiden tekstejä samoin kriteerein.Lisäksi  PILEen  voidaan  lisätä  vapaita  kommentteja  ja  nekin  voidaan  siirtää  profiileihin.  PILEmyös  tilastoi  kaikki  ohjelmassa  annetut  kommentit,  joten  sekä  ryhmän  ohjaaja  että  opiskelijavoivat seurata työskentelynsä kehittymistä luotettavasti ja vaivattomasti.

Tässä  opetuskokeilussa  PILEä  käytetään  ainoastaan  ohjaajan  palautteen  antamiseen  javastaanottamiseen. Vertaispalautetta ei käytetä.

Ensimmäinen kerta PILEssä – rekisteröidy

Ennen kuin PILEtys voi alkaa, käyttäjien on rekisteröidyttävä PILEen Internetissä.Rekisteröityminen tapahtuu näin:

1.  Avaa Internet­selain (esim. Mozilla Firefox). Ohjelma tarvitsee Java­tuen (5.0).2.  Siirry PILEn aloitussivulle http://pileserver.cc.tut.fi/3.  Vaihda kieli (Language) pudotusvalikosta  Suomi.4.  Klikkaa Rekisteröidy.5.  Täytä lomakkeen kaikki kohdat: kirjoita etunimi, sukunimi, opiskelijanumero,

sähköpostiosoite. Anna itsellesi sama käyttäjätunnus kuin Helsingin yliopiston atk­käyttäjätunnuksesi (nimestäsi muokattu). Anna itsellesi kahdeksanmerkkinensalasana ja varmista se. Paina se mieleesi! Jätä Muuta tyhjäksi.

6.  Valitse ryhmä pudotusvalikosta  Teologit1.7.  Kirjoita ryhmän salasanaksi eksegetiikka. Huomaa pieni alkukirjain!8.  Ohjelma kertoo, että rekisteröintisi on onnistunut. Klikkaa Ok.

Nyt voit kirjautua PILEn aloitussivulla ohjelmaan. Edellä kuvattu rekisteröityminen tehdäänsiis vain kerran. Tästä eteenpäin tarvitset vain oman käyttäjätunnuksesi ja salasanasi, kunhaluat PILEttää.

42

Liite 3Sivu 3/5

Rekisteröitynyt käyttäjä PILEttää

Rekisteröityneenä käyttäjänä pääset PILEen näin:

1.  Avaa Internet­selain (esim. Mozilla Firefox). Ohjelma tarvitsee Java­tuen (5.0).2.  Siirry PILEn aloitussivulle http://pileserver.cc.tut.fi/3.  Vaihda kieli (Language) pudotusvalikosta  Suomi.4.  Kirjoita atk­tunnuksesi ja salasanasi. Ole tarkkana, mitä kirjoitat!5.  Klikkaa Sisään.6.  Pääset näkymään Tilanne.7.  Nyt voit viedä tekstisi PILEen eli tehdä tehtävän tai lukea ohjaajan palautetta.

Uloskirjautuminen

Kun haluat kirjautua ulos PILEstä, tee näin:

1.  Valitse välilehti Uloskirjautuminen.2.  Klikkaa Kirjaudu ulos. Toimi ohjeiden mukaan.

Tekstin vieminen PILEen

Kun haluat viedä tekstisi PILEen, tee näin:

1.  Avaa tekstinkäsittelyohjelmassa kirjoittamasi teksti. Tarkista, että olet merkinnyt, mistäversiosta on kysymys ja että tekstisi on tallessa.

  Jätä tekstinkäsittelyohjelma ja tekstisi avoimeksi.

2.  Avaa tekstinkäsittelyohjelmasi rinnalle Internet­selain.

3.  Siirry Internetissä PILEn aloitussivuille http://pileserver.cc.tut.fi/

4.  Kirjaudu sisään: kirjoita atk­käyttäjätunnuksesi ja salasanasi.  Klikkaa Sisään. Pääset näkymään Tilanne.

5.  Ryhmälle Teologit1 on annettu tehtävä Analyysin 1. vaihe. Tarkista Tehtävänanto, joshaluat.  Klikkaa oikeasta reunasta TEE. Pääset näkymään Merkkaus.

6.  Klikkaa tekstinkäsittelyohjelman puolelle. Älä sulje PILEä!HUOM! Tekstin kopiointiin ei voi käyttää hiiren painikkeita.

  Kopioi tekstisi näin: maalaa teksti, paina Ctrl c ja klikkaa takaisin PILEen.

7.  Liimaa tekstisi PILE­alustan Merkkaus­välilehden valkoiseen tekstitilaan näin: klikkaakohdistin tekstitilaan ja paina Ctrl v. Nyt tekstisi on tekstitilassa.

8.  Klikkaa tekstitilan yläpuolelta Esikatselu/Palautus.

9.  Klikkaa oikeasta reunasta Valmis/Palauta. Ohjelma ilmoittaa, että Tuotos on palautettuonnistuneesti. Klikkaa Ok. Pääset takaisin näkymään Tilanne.

10. Valitse välilehti Uloskirjautuminen ja kirjaudu ulos ohjeen mukaan.

43

Liite 3Sivu 4/5

Palautteen lukeminen PILEssä

Kun haluat lukea palautetta tekstistäsi PILEssä, tee näin:

1.  Tarkista palautusaikataulu analyysikurssin ohjelmasta.

2.  Avaa tekstisi tekstinkäsittelyohjelmassa. Jätä sekä ohjelma että teksti avoimeksi.

3.  Avaa tekstinkäsittelyohjelmasi rinnalle Internet­selain.

4.  Siirry Internetissä PILEn aloitussivuille http://pileserver.cc.tut.fi/

5.  Kirjaudu sisään: kirjoita atk­käyttäjätunnuksesi ja salasanasi.  Klikkaa Sisään. Pääset näkymään Tilanne.

6.  Keskellä  näkymää  näet Saadut  palautteet.  Jos  palauttamiasi  tekstejä  on  yksi,  klikkaaoikeasta  reunasta Katso. Jos  palauttamiasi  tekstejä  on  useita,  valitse  ensin  hiirelläklikkaamalla  teksti,  jonka  palautteen  haluat  lukea,  ja  klikkaa  sitten Katso.  Pääsetnäkymään Merkkaus. Esikatselu/Palautus  on  harmaana  eli  aktiivisena.  Vasemmalla  ontekstisi ja oikealla kirjoitusviestinnän ohjaajan palaute.

7.  Klikkaa  yhtä  oikealla  olevaa  merkintää.  Näet  samaan  aiheeseen  kuuluvat  kommentittekstitilassa  korostettuna.  Lisätietoja  saat  tekstiruudun  alla  olevasta  inforuudusta.Huomaa, että teksti­ ja inforuutujen kokoa voi muuttaa: Vie hiiri ruutujen väliselle viivalle.Kun viivan päälle aktivoituu ylös­  ja alaspäin osoittava nuoli,  kilkkaa sitä  ja vedä viivaahaluamaasi suuntaan.

8.  Perehdy palautteeseen huolellisesti aihealue kerrallaan. Älä sulje PILEä, mutta klikkaavälillä tekstinkäsittelyohjelmaan ja tee tekstiisi tarvittavat korjaukset.

9.  Käytä kirjoittamisen apuvälineitä, ks. liite, ja hanki tarvittaessa lisätietoa.

10. Tallenna tekstisi huolellisesti. Merkitse, mistä versiosta on kysymys.

11. Käytä  hyväksesi  myös  PILEn  yhteenvetotaulukkoa:  klikkaa Yhteenveto.  HUOM!  Tässäharjoituksessa ei käytetä painoarvoja eikä loppuarvosanoja, mutta palaute voi olla positii­vista,  neutraalia  tai  negatiivista.  Yhteenvetotaulukko  suljetaan  ikkunan  oikeastaylänurkasta.

12. Kirjaudu ohjeiden mukaan ulos PILEstä välilehdellä Uloskirjautuminen.

Tallenna kaikki aina huolellisesti tekstinkäsittelyohjelmassa!

PILE on vasta prototyyppi, joten ongelmia lienee luvassa. Älä hermostu.PILE­tuutori on tarjolla 23.3., 1.4., 8.4. ja 15.4. Kielikeskuksen mikroluokassa 405 (4. krs.),

Fabianinkatu 26. Paikalla on Sara tai Sami klo 10.00–12.00.

Jos PILE pettää, turvaudu sähköpostiin: sara.hannikainen@helsinki.fi.

44

Liite 3Sivu 5/5

KIRJOITTAJAN APUVÄLINEITÄ (Saran kommenttien kera)

Huttunen, Niko, Eksegeettinen analyysi. Ohjeita. UTE 201, kevät 2005.Ohjeista löytyy perusohjeet analyysiprosessia ja kirjoittamista varten.Ohjeita voi käyttää oivallisena mallina.

Iisa – Oittinen – Piehl, Kielenhuollon käsikirja. Yrityskirjat 2003.Käsikirja on tiivis esitys asiatyylin normeista ja ongelmista.

Korpela, Jukka, Nykyajan kielenopashttp://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/index.htmlTarjolla on 295 hulvatonta nettisivua oikeakielisyysohjeita.Ei heikkohermoisille.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuthttp://www.kotus.fi/kielitoimisto/http://www.kotus.fi/kielitoimisto/kirjoittajan_apu.shtmlSivuilta löytyy ns. virallista tietoa kotimaisista kielistä.

Toivakainen, Tuija, Akateeminen kirjoittaminenhttp://kiepc10.cc.tut.fi/~suomi/akateeminen_kirjoittaminen.htmlSivusto on laadittu teekkareille, mutta sopii se monelle muullekin.

Löysitkö jonkin paremman ohjeen? Minkä?Lähetä sähköpostia osoitteeseen sara.hannikainen@helsinki.fi.

45

Liite 4Sivu 1/1

OHJEITA EKSEGEETTISEN ANALYYSIN WebCT­RYHMÄLLE

Opiskelijat  laativat  ryhmässä  5­8  sivun  eksegeettisen  analyysin  valitsemastaan  Raamatun  tekstistä.Opiskelu  tapahtuu  WebCT­opiskeluympäristössä,  jonka  osoite  on http://www.helsinki.fi:9000http://erinys.it.helsinki.fi:8900. Eksegeettiset  analyysit  toimitetaan  WebCT:n keskustelualueelleviestin  liitteenä.  Tekstin  voi  kirjoittaa  Word­  tai  WordPerfect­  tekstinkäsittelyohjelmalla,  mutta  se  tuleetallentaa rtf­muodossa (tai html­muodossa), jotta kaikki pystyvät lukemaan sen.

Kukin analyysi on vuorollaan viikon ajan WebCT:n keskustelualueella keskustelun kohteena. Jokaisenopiskelijan  tulee  osallistua  jokaisesta  esitelmästä  käytävään  keskusteluun  ainakin  yhden  kerran  muttapäävastuu on etukäteen valitulla opponentilla,  jonka tulee tehdä noin yhden sivun mittainen opponointi.Opponentin ohjeet ovat näiden ohjeiden lopussa viimeisenä. Vaikka päävastuu on opponentilla, kaikkienryhmän jäsenten on kuitenkin annettava jotain kokreettista yksityiskohtaista palautetta. Kommentit tyylillä“ihan hyvä” tai “hieman epäselvä” eivät yksistään riitä.

Aikataulu  merkitään WebCT:n  kalenteriin.  Lopullinen  työ  tehdään  keskustelussa  annetun  palautteenpohjalta. Analyysi on toimitettava WebCT:n kurssialueelle viimeistään 16.5.2005. Muista merkitä työhösiopiskelijanumerosi.  Työt  arvostellaan  kolmen  viikon  kuluessa  ja  opiskelija  saa  arvosanan  sähköpostinvälityksellä.

EKSEGEETTINEN ANALYYSI jaOhjeet eksegeettisen analyysin opponentilleks. liite 2

Kieli kuntoon ­ohjeetks. liite 3

46

Liite 5Sivu 1/4

Palautekysely opiskelijoille

UTE 201 Varhaiskristillisen teologian muotoutuminen (5 ov)/ Eksegeettinen analyysi jakirjoitusviestintäTällä kurssilla on kokeiltu ensimmäisen kerran integroitua sisällön ja kirjoitusviestinnän opetusta. Jotta voimme kehittäätiedekunnan opetusta ja tätä kurssia edelleen, kokemuksesi ja näkemyksesi ovat meille ensiarvoisen tärkeitä. Täytä lomakehuolellisesti (tummennetut kohdat ovat pakollisia).

Taustatiedot

Mies Nainen

Sukupuoli:

Syntymävuosi:

Minä vuonna olet aloittanut opintosi teologisessa tiedekunnassa?

Opiskelijanumero:

Pääainelaitos: ­­Valitse tästä­­

Ryhmän ohjaaja: ­­Valitse tästä­­

Kurssin ennakkotiedot ja ­ohjeistus

Kyllä Ei

Osallistuitko johdantoluennolle?

Jos vastasit edelliseen kysymykseen kyllä, vastaa tähän:

täysin erimieltä

osittain erimieltä

en osaasanoa

osittain samaamieltä

täysin samaamieltä

Johdantoluento eksegeettisen analyysinlaatimisesta oli selkeä.

Vastaa seuraaviin väittämiin ja valitse lähinnä omaa näkemystäsi oleva vaihtoehto.

täysin erimieltä

osittain erimieltä

en osaasanoa

osittain samaamieltä

täysin samaamieltä

Kurssin alkuinformaatio vastasi kurssin sisältöä.

Pienryhmän toimintaohjeet (aikataulu, ohjeistus,opponointiohjeet) olivat selkeät.

Kirjalliset ohjeet analyysin laatimisesta olivat selkeät.

Ohjeet verkkotyökalun (PILE/WebCT) käytöstä olivatselkeät.

Käsitykseni omista kirjoitustaidoistani ennen kurssiaolivat todenmukaiset.

47

Liite 5Sivu 2/4

Kurssin tavoitteet, sisällöt ja toimintatavatMitä olet oppinut tällä kurssilla eksegeettisen analyysin laatimisesta? Mainitse 3 ­ 5 sinulle tärkeintä asiaa.

Mitä olet oppinut tällä kurssilla kirjoittamisesta ja hyvästä asiatyylistä? Mainitse 3 ­ 5 sinulle tärkeintä asiaa.

Mitkä asiat ovat edistäneet tai haitanneet oppimistasi tällä kurssilla?

Mikä opettajien ohjauksessa ja toiminnassa edisti tai haittasi oppimistasi?

Mitkä ovat olleet pienryhmässä tapahtuneen analyysin käsittelytavan hyvät ja huonot puolet?

Arvioi omaa ja muiden ryhmänjäsenten sitoutumista työskentelyyn ja toimintaan ryhmässä.

Mitkä olivat verkkotyökalun (PILE/WebCT) vahvuudet ja heikkoudet kirjoittamisen ohjauksessa ja palautteenannossa?

48

Liite 5Sivu 3/4

Saitko riittävästi ohjausta verkkotyökalun (PILE/WebCT) käytössä kurssin aikana? Jos et, millaista ohjausta olisit tarvinnut?

PalauteMiten ryhmän ohjaajan (Huttunen tai Leppä) pienryhmässä tai verkkoalaustalla antama palaute on edistänyt tai haitannutoppimistasi ja analyysin tekemistä?

Miten kirjoitusviestinnän opettajan (Hännikäinen) verkkoalaustalla antama palaute on edistänyt tai haitannut oppimistasi jaanalyysin tekemistä?

Miten ryhmän jäsenten pienryhmässä tai verkkoalustalla antama palaute on edistänyt tai haitannut oppimistasi ja analyysintekemistä?

Mistä asioista olisit tarvinnut tai halunnut vielä lisää palautetta?

Oma aktiivisuus ja ajankäyttö

läsnä joka kerta poissa kerran poissa 2 kertaa tai useammin

Osallistuminen ryhmätapaamisiin

Kuinka paljon käytit aikaa

alle 2 h 2 ­ 4 h 4 ­ 8 h 8 ­ 12 h yli 12 h

verkkotyökalun (PILE/WebCT) opetteluun?

verkkoalustalla (PILE/WebCT) työskentelyyn?

analyysisi hyvän asiatyylin työstämiseen?

49

Liite 5Sivu 4/4

Kuinka paljon arvioit käyttäneesi tunteja yhteensä eksegeettisen analyysin laatimiseen ja ryhmätapaamisiin?

KehittämisideatMissä opintojen vaiheessa ja/tai minkä opintojakson yhteydessä kirjoitusviestinnän ohjauksesta olisi opiskelijalle eniten hyötyä?Miksi?

Mitä kurssissa voisi vielä kehittää? Miten?

Mitä muuta haluat vielä sanoa tästä kurssista?

Tietojen lähetys

Lähetä tiedot

Kun olet täyttänyt kaikki kohdat, paina "Lähetä tiedot"­nappia. Kiitos vastauksestasi!