elintarvikesektori itämeren alueen maissa (csaba jansik, luke, 23.1.2017)
TRANSCRIPT
Csaba Jansik ja Marja Knuuttila
Ruokaa ja puuta Itämerellä –seminaari, Helsinki 23.1.2017
0,0
1,0
2,0
3,0
4,0
5,0
6,0
7,0
8,0
0
10
20
30
40
50
60
70
80
Saksa Puola Tanska Norja Ruotsi Suomi Liettua Latvia Viro
Arvonlisäys, mrd. € Osuus BKT:sta, % % mrd. €
Tulot tuista ja markkinoilta
Keskittyvä tilarakennekehitys
Yksityisomistus (perhe, yritys)
Ulkomaiset sijoitukset
20
03
20
05
20
07
20
10
20
13
20
03
20
05
20
07
20
10
20
13
20
03
20
05
20
07
20
10
20
13
20
00
20
03
20
05
20
07
20
10
20
13
19
95
19
97
20
00
20
03
20
05
20
07
20
10
20
13
19
95
19
97
20
00
20
03
20
05
20
07
20
10
20
13
20
00
20
03
20
05
20
07
20
10
20
13
19
90
19
95
20
00
20
05
20
10
%
100
80
60
40
20
0 %
100
80
60
40
20
0
Selite
%
100
80
60
40
20
0 %
100
80
60
40
20
0 %
100
80
60
40
20
0
%
100
80
60
40
20
0
%
100
80
60
40
20
0
%
100
80
60
40
20
0
Lähde: Eurostat
0
10
20
30
40
50
60
19
90
19
93
19
95
19
97
20
00
20
03
20
05
20
07
20
10
20
13
Viro
Tanska
Ruotsi
Saksa
Suomi
Latvia
Liettua
Puola
Viljatilojen keskikoko
ha/tila
Lähde: Eurostat
%
100
80
60
40
20
0 %
100
80
60
40
20
0
Selite %
100
80
60
40
20
0 %
100
80
60
40
20
0 %
100
80
60
40
20
0
%
100
80
60
40
20
0
%
100
80
60
40
20
0
%
100
80
60
40
20
0
19
90
19
95
20
00
20
05
20
10
19
92
19
96
20
01
20
05
20
10
19
95
19
97
20
00
20
03
20
05
20
07
20
10
20
13
19
95
19
97
20
00
20
03
20
05
20
07
20
10
20
13
20
03
20
05
20
07
20
10
20
13
19
96
19
98
20
00
20
03
20
05
20
07
20
10
20
13
19
99
20
03
20
05
20
07
20
10
20
13
19
96
20
03
20
05
20
07
20
10
20
13
Lähde: Eurostat
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
1990 1993 1995 1997 2000 2003 2005 2007 2010 2013
Tanska
Saksa
Ruotsi
Suomi
Viro
Latvia
Liettua
Puola
Maitotilojen keskikoko ly
psy
leh
mä/
tila
Lähde: Eurostat
-0,5
-0,4
-0,3
-0,2
-0,1
0,0
0,1
0,2
0,3
0,4
0,5
0,6
0,7
0,8
0,9
1,0
1,1
1,2
1,3
1,4
1,5
1,6
1,7
1,8
2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Maatalouden kannattavuuskerroin
2012 2016
Tiloja edustettuna yhteensä, kpl 38900 34600
Viljelyala keskimäärin, ha 56,6 61,9
Eläinyksiköt keskimäärin 25,4 26,8
Viljanviljely, € 11000 970
Kasvihuonetilat, € 37300 47100
Lypsykarja, € 47300 20900
Muu nautakarja, € 22300 17100
Sikatalous, € 40900 9220
Siipikarjatalous, € 28800 -9090
Kaikki tilat, € 22000 9350
Yrittäjätulo
tuotantosuunnittain
Lähde: Luke, Taloustohtori, FADN dataset
182,3
55,6
24,7 18,1
10,6 4,0 1,8 1,7
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
200
Saksa Puola Tanska Ruotsi Suomi Liettua Viro Latvia
Miljd. EUR
2015
Lähde: Eurostat, SBS aineisto.
Liikevaihto, 2015
Toimialojen rakenne, 2015
24% 27% 25% 24% 24% 14% 17% 19%
15% 12% 27%
14% 23%
22% 18% 22%
17% 13%
7%
19%
17%
8% 13% 10%
11% 14%
5% 10%
8%
14% 15% 14%
13% 9%
5% 11%
10%
7%
10% 11%
6% 8%
14% 4%
6%
14% 5% 3%
1% 4% 9%
3% 3%
13% 9% 10%
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
Saksa Puola Tanska Ruotsi Suomi Liettua Viro LatviaLähde: Eurostat, SBS aineisto.
Liha
Meijeri
Muut
Juomat
Leipomo
Rehu
Kala
Hevi
Öljy
Mylly
Osuuskuntaomistus
Vilja Liha Maito Maito %
50-60%
50-60%
60%
40%
30%
yli 90%
yli 90%
80-90%
Konsolidointi kotimarkkinoilla
Kansainvälistyvä kenttä (vienti ja FDI)
Valinta: brändäys vs PL
Erilaistamisstrategiat
Vähittäiskaupan keskittyminen on haaste
Raaka-aineiden ja puolivalmisteiden
ulkomaankauppa kasvussa
-16
-14
-12
-10
-8
-6
-4
-2
0
2
4
6
8
20
00
20
01
20
02
20
03
20
04
20
05
20
06
20
07
20
08
20
09
20
10
20
11
20
12
20
13
20
14
20
15
20
16
e
Miljd. EUR
Maatalous ja elintarviketuotteiden
ulkomaankauppatase on vajoamassa Ruotsin tapaan
Lähde: Eurostat, Comext aineisto.
2,6
6,8
15,3
22,7
0,2
83,6
6,8
13,5
7,1
35,9
5,1
78,0
1,6
7,8
10,7
17,4
21,9
25,1
34,8
35,0
40,4
59,8
69,2
81,4
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90
Suomi
Ruotsi
Irlanti
Tanska
Puola
Iso-Britannia
Italia
Belgia
Espanja
Ranska
Saksa
Alankomaat
miljardi EUR
Vienti
Ulkomaisten sijoitusten kanta
Lähde: OECD FDI aineisto, Eurostat, Comext aineisto.
Alankomaat
Saksa
Ranska
Espanja
Belgia
Italia
Iso-Britannia
Puola
Tanska
Irlanti
Ruotsi
Suomi
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
55
60
65
70
75
80
85
90
95
100
105
110
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90 95 100 105 110 115
Etab
loit
um
isin
ten
site
etti
(%
)
Vienti-intensiteetti (%)
Läh
de:
om
at la
skel
mat
, OEC
D F
DI a
inei
sto
, Eu
rost
at, C
om
ext
ain
eist
o.
15,1 %
27,0 % 25,3 % 20,7 %
38,9 % 37,4 %
50,7 % 45,9 %
8,0 %
26,7 %
15,0 % 17,7 %
20,8 %
32,2 %
19,8 % 32,7 %
7,8 %
4,8 %
14,7 % 16,6 %
11,5 %
13,2 % 16,1 %
9,0 %
4,3 %
2,3 % 11,9 % 16,3 %
6,3 %
10,6 % 7,3 % 6,4 %
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
Puola Latvia Saksa Viro Liettua Tanska Ruotsi Suomi
35,2 %
60,8 % 66,9 %
71,3 % 77,5 %
93,4 % 93,9 % 94,0 %
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
Puola Latvia Saksa Viro Liettua Tanska Ruotsi Suomi
Lähteet: EHI, Scandinavian Retail Institute, HUI, PTY, Nielsen, GAIN, Kaubanduse TOP, Dienas bisness TOP, Verslo zinio TOP. * Baltian maat 2012 ja Puola 2014.
Terveellisyys, eettisyys, vastuullisuus ovat
kuluttajille tärkeitä argumentteja.
Kuluttajien hintaherkkyys
Kaupan omat merkit kasvattavat osuuttaan
Discounterit jatkavat voittokulkuaan –
paitsi konseptin kotimaassa.
Hypermarket formaatin kriisi –
non-food siirtyy nettikauppaan
Elintarvikkeiden nettimyynti vähäistä
Shop in shop – tilankäytön tehostaminen
Ketjun joka osa kansainvälistyy mutta
hyvin eri tahtiin.
Maatalouden nopea tuottavuuden kasvu ja
tuista saadut tulot valuvat ketjussa
eteenpäin aina kuluttajille saakka.
Kotimaan markkinoiden merkitys on melko suuri.
Itämeren alue nähdään yhtenäisenä ja
laajana markkina-alueena, varsinkin
etabloitumisen kannalta.
Ketjun rakennekehityksessä,
taloustrendeissä, kuluttajatottumuksia
on maittain samanlaisuuksia ja eroja.
21 27.1.2017 Teppo Tutkija