elintarvikkeiden mikrobiologiset vaatimukset · 2018-12-14 · mikrobiologi-sia vaatimuksia...

Elintarvikkeiden mikrobiologiset vaatimuksetkomission asetuksen (EY) No 2073/2005 soveltaminen sekä yleisiä ohjeita elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista

Eviran ohje 10501/2

Ohje elintarvikealan toimijoille

Eviran ohje 10501/2

Elintarvikkeiden mikrobiologiset vaatimukset, komission asetuksen (EY) No 2073/2005 soveltaminen sekä yleisiä ohjeita elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista

Ohje elintarvikealan toimijoille

E l in tarvikke iden mikrobio logiset vaat imukset , komission asetuksen (EY) No 2073/2005 soveltaminen sekä yleisiä ohjeita mikrobiologisista tutkimuksista. Ohje elintarvikealan toimijoille

Eviran ohje 10501/2 2 (126)

Eviran ohje 10501/2

Käyttöönotto 11.12.2017

Hyväksyjä Leena Räsänen

Valmistelijat Annika Pihlajasaari, Riina Tolvanen

Esittelijä Riina Tolvanen


Eviran ohje 10501/2 3 (126)

Sisältö

Muutokset 5

Lyhenteet 5

Määritelmiä 6

Ohjeen tarkoitus 7

1 Johdanto 9

2 Toimijan vastuu 10

3 Mikä on mikrobiologinen vaatimus? 11

4 Mikrobiologisten vaatimusten osatekijät 12

4.1 Mikro-organismit 12

4.2 Analyysimenetelmät 12

4.3 Näytteenottosuunnitelma 13 4.3.1 Näytteet 13 4.3.2 Näytteenottotiheys 14

4.4 Raja-arvot ja tutkimustulosten tulkinta 15 4.4.1 Trendiseuranta 16

4.5 Toimenpiteet, kun tulokset eivät ole hyväksyttäviä 18 4.5.1 Turvallisuusvaatimus 18 4.5.2 Prosessihygieniavaatimus 18 4.5.3 Pintanäytteet eli pintapuhtausnäytteet ja taudinaiheuttajien tutkiminen tuotantoympäristöstä 18 4.5.4 Elintarvikkeiden käyttö muuhun tarkoitukseen, kun turvallisuusvaatimukset eivät täyty 19

5 Näytteenoton kohdentaminen elintarvikeketjussa 20

5.1 Näytteenoton kohdentaminen elintarvikkeiden valmistuspaikassa 20

5.2 Näytteenoton kohdentaminen elintarvikkeiden vähittäismyynti- ja tarjoilupaikassa 20

5.3 Elintarvikkeiden sisämarkkinakauppa ja tuonti EU:n ulkopuolisista maista 21 5.3.1 Eläimistä saatavien elintarvikkeiden sisämarkkinakauppatuonti 21 5.3.2 Tuonti EU:n ulkopuolisista maista 22

6 Omavalvontatutkimukset 23

6.1 Mikrobikriteeriasetuksen mukaiset tutkimukset 23 6.1.1 Mikrobikriteeriasetuksen mukaiset elintarviketutkimukset 23 6.1.2 Mikrobikriteeriasetuksen mukaiset tuotantoympäristönäytteiden tutkimukset 24

6.2 Muut elintarviketurvallisuuden kannalta suositeltavat tutkimukset 24

6.3 Myyntiajan/säilyvyysajan määrittäminen 25 6.3.1 Yleistä säilyvyysajan määrittämisestä 25 6.3.2 Säilyvyystutkimusten laajuus 26 6.3.3 Listeria monocytogenes säilyvyystutkimukset 27

6.4 Elintarvikkeiden mikrobiologiseen laatuun liittyvät tutkimukset 29

6.5 Salmonellavalvontaohjelman mukaiset tutkimukset 29

6.6 Yksityiskohtaiset mikrobiologiset vaatimukset 30 6.6.1 L. monocytogenes sellaisenaan syötävissä elintarvikkeissa 30 6.6.2 Listeriaseuranta tuotantoympäristöstä ja -laitteista 31 6.6.3 Yersinia porkkanoissa 32 6.6.4 Bacillus cereus -ryhmä 33


Eviran ohje 10501/2 4 (126)

6.6.5 Itujen tuotanto 34

7 Laboratoriot 35

8 Viitteet 36

Liitteet 38

Viranomaisen toiminnan tulee perustua laissa olevaan toimivaltaan ja viranomaistoi-minnassa tulee noudattaa lakia. Viranomaisohjeet eivät ole oikeudelliselta luonteel-taan muita viranomaisia tai toimijoita sitovia. Viime kädessä lainsäädännön sovelta-mista koskevat kysymykset ratkaisee tuomioistuin. Tässä ohjeessa on sekä suoria lai-nauksia lainsäädännöstä että tulkintoja lainsäädännön soveltamisesta. Suorat lainauk-set lainsäädännöstä on erotettu tekstiosuudessa kursiivilla. Ohjeen liitteissä sen sijaan kursiivia käytetään erottamaan suositukset lainsäädännön vaatimuksista. Ohjeessa esitetyt tulkinnat ovat Eviran näkemyksiä siitä, miten lainsäädäntöä tulisi soveltaa.


Eviran ohje 10501/2 5 (126)

Muutokset

Ohjeen edelliseen versioon verrattuna ohjeen rakennetta ja sisältöä on muutettu kauttaaltaan. Keskeisimpiä sisällöllisiä muutoksia ovat:

- Ohjeeseen on sisällytetty vuonna 2010 luonnoksena kommenttipyynnöllä ollut ohje «Elintarvikkeiden mikrobiologiset tutkimukset«, joka on uudistettu versio EVI:n samannimisestä oppaasta (EVI Valvontaopas-sarja 4/2002)

- Ohjeeseen on lisätty Eviran internetsivuilla tai Elintarvike ja Terveys-leh-dessä olleita ohjeita yersiniasta porkkanassa ja B. cereus -määrien tulkin-nasta sekä uusi liite itujen tutkimuksista.

- Myyntiajan määrittämistä ja säilyvyystutkimuksia käsittelevää osioita on laa-jennettu.

- Näytteenottomääriä on tarkastettu ottaen huomioon kaikkia elintarvikehuo-neistoja koskien tuotantomäärien vastaavuus riskiluokitusohjeeseen (Evi-ran ohje 10503 Elintarvikehuoneiston riskiluokitus ja valvontatarpeen mää-rittäminen) ja liha-alaa koskien mikrobikriteeriasetuksen liitteen luvun 3.2 antamat mahdollisuudet joustoon pienten toimijoiden kohdalla.

Lyhenteet

AFNOR Association française de normalisation (tekee mm. menetelmien standardointeja ja pikamenetelmien validoinnin sertifiointeja) http://www.afnor.org/en/group/about-afnor/about-us

AOAC RI AOAC Research Institute (tekee mm. pikamenetelmien validoinnin sertifiointeja)

http://www.aoac.org/imis15_prod/AOAC/Research_Institute/AOAC_Member/Research_Institute/RI_Main.aspx?hkey=33b744f6-f71e-456a-9305-552469587666

CEN European Committee for Standardization (tekee mm. menetelmien standardointeja) http://www.cen.eu/cen/AboutUs/Pages/de-fault.aspx

ETL Elintarviketeollisuusliitto http://www.etl.fi/www/fi/etl/index.php

HACCP Hazard Analysis Critical Control Points, vaarojen arviointi ja kriittiset hallintapisteet

ISO International Organization for Standardization (tekee mm. menetelmien standardointeja) http://www.iso.org/iso/home/about.htm

MicroVal European Validation and Certification Organization (tekee mm. pikamenetelmien validoinnin sertifiointeja) http://www.mi-croval.org/home.html

NMKL Nordisk Metodikkomité for Næringsmidler, Pohjoismainen elintarvikkeiden metodiikkakomitea http://www.nmkl.org/

NordVal NordVal International, tekee mm. pikamenetelmien validoinnin sertifiointeja, NMKL:n alainen organisaatio

http://www.afnor.org/en/group/about-afnor/about-us




http://www.cen.eu/cen/AboutUs/Pages/default.aspx

http://www.cen.eu/cen/AboutUs/Pages/default.aspx

http://www.etl.fi/www/fi/etl/index.php

http://www.iso.org/iso/home/about.htm

http://www.microval.org/home.html

http://www.microval.org/home.html

http://www.nmkl.org/


Eviran ohje 10501/2 6 (126)

http://www.nmkl.org/index.php/nb/nordval

pmy/g pesäkkeitä muodostavien yksiköiden lukumäärä grammaa kohden

STEC Shigatoksinen E.coli (= VTEC, verotoksinen E. coli).

Määritelmiä

Tässä ohjeessa tarkoitetaan mikrobikriteeriasetuksen (EY) N:o 2073/2005 mukai-sesti:

- elintarvikkeen turvallisuutta koskevalla vaatimuksella (myöhemmin turvalli-suusvaatimus): vaatimusta, jolla määritetään tuotteen tai elintarvike-erän hyväk-syttävyys ja jota sovelletaan markkinoille saatettuihin tuotteisiin

Elintarvikkeen turvallisuutta koskeva vaatimus osoittaa, onko tuote tai tuote-erä hyväksyttävä.

Kuitenkin listeriaa tutkitaan myös kvalitatiivisesti ennen kuin elintarvike on lähtenyt sen tuottaneen elintarvikealan toimijan välittömästä valvonnasta, eli turvallisuusvaatimusta sovelletaan elintarvikkeeseen, jota ei ole vielä saatettu markkinoille.

- prosessin hygieniaa koskevalla vaatimuksella (myöhemmin prosessihygienia-vaatimus): vaatimusta, joka osoittaa tuotantoprosessin hyväksyttävän toimivuu-den. Tällaista vaatimusta ei sovelleta markkinoille saatettuihin tuotteisiin. Siinä asetetaan viitteellinen kontaminaatioarvo, jonka ylittyessä vaaditaan korjaavia toi-mia, jotta prosessin hygieniataso säilyy elintarvikelainsäädännön mukaisena Prosessin hygieniaa koskeva vaatimus osoittaa, että tuotantoprosessi toimii hy-väksyttävästi. Vaatimusta ei sovelleta markkinoille saatettuihin tuotteisiin. Vaati-mus on viitteellinen arvo, jonka ylittyessä on tehtävä korjaavia toimenpiteitä, jotta prosessin hygieniataso säilyy elintarvikelainsäädännön vaatimuksen mukaisena.

- myyntiajalla: tarkoitetaan joko ajanjaksoa ennen viimeistä käyttöajankohtaa

tai vähimmäissäilyvyysaikaa

- sellaisenaan syötävillä elintarvikkeilla: elintarvikkeita, jotka tuottaja tai valmis-taja on tarkoittanut ihmisravinnoksi ilman, että elintarvike on keitettävä tai käsitel-tävä muulla tavoin vaaraa aiheuttavien mikro-organismien tuhoamiseksi tai niiden määrän vähentämiseksi sallittavalle tasolle.

Sellaisenaan syötävillä elintarvikkeilla tarkoitetaan elintarvikkeita, jotka toi-mija on tarkoittanut syötäväksi ilman, että elintarviketta kuumennetaan tai käsitellään muulla tavoin ennen sen syömistä.

Lisäksi tässä ohjeessa käytetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 853/2004 eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasään-nöistä liitteen I mukaisia määritelmiä.

http://www.nmkl.org/index.php/nb/nordval


Eviran ohje 10501/2 7 (126)

Ohjeen tarkoitus

Ohje perustuu komission asetukseen (EY) No 2073/2005 elintarvikkeiden mikro-biologisista vaatimuksista ja sen muutoksiin (jäljempänä mikrobikriteeriasetus). Ohje on tarkoitettu elintarvikealan toimijoille. Ohje soveltuu myös elintarvikeval-vontaviranomaisille, jotka valvovat mikrobikriteeriasetuksen noudattamista. Val-vontaviranomaisille on lisäksi erillinen ohje, jossa käsitellään erityisesti valvonta-asetuksen (EY) No 882/2004 ja mikrobikriteeriasetuksen suhdetta toisiinsa (Evi-ran ohje 10502 Elintarvikkeiden mikrobiologinen näytteenotto ja analyysit, ohje elintarvikevalvontaviranomaisille).

Tässä ohjeessa käsitellään mikrobikriteeriasetuksen vaatimukset ja opaste-taan, kuinka mikrobiologisia tuloksia hyödynnetään omavalvonnassa. Tarkoi-tuksena on myös ohjeistaa, kuinka näytteenotto ja tutkimukset suunnitellaan riskiperusteisesti. Ohjeen toivotaan hyödyttävän myös elintarvikelaboratori-oita. Tällä ohjeella ja ohjeella 10502 yhdenmukaistetaan omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan käytäntöjä.

Mikrobikriteeriasetus koskee toimijoita, jotka:

- valmistavat, myyvät, kuljettavat, jakelevat ja tarjoilevat elintarvikkeita, joille on mikrobikriteeriasetuksessa säädetty mikrobiologiset vaatimukset

- ottavat vastaan toisista EU-jäsenvaltioista tai tuovat EU:n ulkopuolisista maista elintarvikkeita, joille on annettu mikrobiologiset vaatimukset.

Toimijoiden tulee ottaa huomioon, että mikrobikriteeriasetuksen lisäksi vaatimuk-sia elintarvikkeiden tai niiden valmistukseen ja tuotantoon liittyvistä mikrobiologi-sista tutkimuksista on annettu myös muissa säädöksissä. Osaa näistä vaatimuk-sista on käsitelty tässä ohjeessa, osa on jätetty ohjeen ulkopuolelle. Vaatimuksia on annettu esimerkiksi seuraavista asioista

- alkutuotannossa käytettävän veden laadusta (Maa- ja metsätalousminis-teriön asetus 1368/2011 elintarvikkeiden alkutuotannon elintarvikehygie-niasta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 852/2004 elintarvikehygieniasta)

- laitoksissa käytettävän veden tutkimisesta (käsitellään ohjeessa ”Veden

ja jään valvonta elintarvikehuoneissa” (luonnos), maa- ja metsätalousmi-

nisteriön asetus 795/2014 laitosten elintarvikehygieniasta)

- raakamaidon laatuun ja turvallisuuteen liittyvät tutkimukset, kun maito

myydään tilalla suoraan kuluttajille tai toimitetaan laitokseen, josta maito

toimitetaan lämpökäsittelemättömänä vähittäismyyntiin (käsitellään oh-

jeessa Raakamaidon ja ternimaidon tuotannon ja myynnin valvonta

16040), maa- ja metsätalousministeriön asetus 1368/2011 elintarvikkei-

den alkutuotannon elintarvikehygieniasta, Euroopan parlamentin ja neu-

voston asetus (EY) N:o 853/2004 eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista

erityisistä hygieniasäännöistä, maa- ja metsätalousministeriön asetus

699/2013 raakamaidon tuotannon ja luovutuksen elintarvikehygieniasta)

- laitokseen vastaanotettavan raakamaidon tai raaka-ainemaidon laadusta

ja tutkimuksista (maa- ja metsätalousministeriön asetus 795/2014 laitosten

elintarvikehygieniasta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY)


Eviran ohje 10501/2 8 (126)

N:o 853/2004 eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygienia-

säännöistä)

- laitoksen puhtaustarkkailuun liittyvistä tutkimuksista (tämän ohjeen kohta 4.5.3, maa- ja metsätalousministeriön asetus 795/2014 laitosten elintarvi-kehygieniasta)

- laitoksesta lähtevien tuotteiden säilyvyystutkimuksista (tämän ohjeen kohta

6.3, maa- ja metsätalousministeriön asetus laitosten 795/2014 elintarvike-

hygieniasta)

- liha-alan laitosten salmonellavalvonnasta (tämän ohjeen kohta 6.5, maa- ja metsätalousministeriön asetus 134/2012 salmonellavalvonnasta liha-alan laitoksissa)

- nautojen EHEC-tutkimuksista teurastamoissa ja pienteurastamoissa (maa-

ja metsätalousministeriön asetus 24/EEO/2006 nautojen EHEC-

tutkimuksista teurastamossa ja pitopaikassa)

- broilereiden kampylobakteerivalvontaohjelmasta (tämän ohjeen liite 1A,

maa- ja metsätalousministeriön asetus 10/EEO/2007 broilereiden kampylo-

bakteerivalvonnasta).

Toimijoiden tulee ottaa huomioon, että mikrobiologisten vaatimusten lisäksi

vaatimuksia elintarvikkeiden tai niiden valmistukseen ja tuotantoon liittyvistä ke-

miallisista tutkimuksista on annettu muissa säädöksissä. Kemiallisista tutkimuk-

sista on julkaistu Eviran ohje Kemialliset tutkimukset elintarvikkeiden vaatimus-

tenmukaisuuden osoittamiseksi 17069.


Eviran ohje 10501/2 9 (126)

1 Johdanto

Mikrobikriteeriasetuksessa on annettu mikrobiologisia vaatimuksia elintarvik-keille. Asetus sisältää myös vaatimukset kalastustuotteiden histamiinipitoisuuk-sille. Asetuksessa säädetään toimenpiteistä, joihin toimijan on ryhdyttävä, jos tuotteen tutkimustulokset eivät ole hyväksyttäviä. Asetus ei ole kattava – mitään mikrobia ei saa esiintyä niin että siitä on vaaraa kuluttajalle.

EU:n lainsäädännön periaatteiden mukaisesti elintarviketurvallisuus varmiste-taan pääasiassa ennaltaehkäisevästi soveltamalla hyviä hygieniakäytäntöjä sekä vaara-analyysiin ja kriittisten pisteiden valvontaan perustuvia menettelyjä (HACCP). Elintarvikelaissa 23/2006 säädetään, että elintarvikealan toimijan on laadittava omavalvontasuunnitelma, noudatettava sitä ja pidettävä sen toteutu-misesta kirjaa.

Mikrobikriteeriasetuksen tavoite on suojella ihmisten terveyttä ja yhdenmukaistaa elintarvikealan toimijoita koskevat säännöt EU-maissa. Asetus perustuu EU:n strategiaan mikrobiologisten kriteerien asettamiseksi, Euroopan elintarviketurval-lisuusviraston (EFSA) mielipiteisiin ja kansainvälisiin periaatteisiin. Mikrobiologi-sia vaatimuksia asetetaan ainoastaan, kun:

- pidetään tarpeellisena tutkia mikro-organismeja (esim. bakteereita), niiden tuottamia myrkyllisiä yhdisteitä (toksiineja) tai aineenvaihduntatuotteita (me-taboliitteja)

- vaatimusten katsotaan osaltaan parantavan elintarviketurvallisuutta

- mikrobiologisia vaatimuksia voidaan soveltaa käytäntöön.

Jos mikro-organismia esiintyy elintarvikkeessa vain harvoin, elintarviketurvalli-suus varmistetaan tehokkaammin hyvillä hygieniakäytännöillä kuin tutkimalla val-miita tuotteita. Esimerkkeinä voidaan mainita salmonella ja kampylobakteeri kyp-sennetyissä lihatuotteissa ja verotoksiinia tuottava Escherichia coli -bakteeri eräissä sellaisenaan syötävissä elintarvikkeissa.

Joidenkin sairauksia aiheuttavien bakteerien, esim. Clostridium botulinum, esiin-tyminen elintarvikkeissa ei sinänsä ole ongelmallista. Ongelmia aiheutuu, jos täl-laiset bakteerit muodostavat elintarvikkeeseen toksiineja. Tällöin riskiä säädel-lään elintarvikkeista tehtäviä tutkimuksia tehokkaammin seuraamalla valmistus-prosessin lämpötiloja, pakkauskaasuja, suolapitoisuutta ja hapattamista fysikaa-lis-kemiallisin mittauksin, minkä takia mikrobiologisten vaatimusten asettamista tällaisille elintarviketurvallisuusriskeille ei ole katsottu tarpeelliseksi.


Eviran ohje 10501/2 10 (126)

2 Toimijan vastuu

Toimijan tulee määritellä, kuuluvatko yrityksen elintarvikkeet mikrobikriteeriase-tuksen vaatimusten piiriin. Jos ne kuuluvat asetuksen piiriin, toimijan tulee päät-tää, miten varmistetaan, että sekä turvallisuus- että prosessihygieniavaatimukset täyttyvät. Toimijan on arvioitava, tarvitaanko suunnitelmallista elintarvikkeiden näytteenottoa ja näytteiden tutkimista omavalvontajärjestelmän toimivuuden to-dentamiseksi. Toimijan on arvioitava myös, onko tarpeen ottaa näytteitä tuotan-toympäristöstä ja -laitteista elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi.

Toimijan on myös tunnettava vastuunsa siitä, että elintarvikkeiden turvallisuus-vaatimukset täyttyvät tuotteiden koko myyntiajan. Asetuksen liitteessä II on sää-detty tutkimuksista, joiden avulla voidaan määritellä tuotteelle turvallinen myynti-aika.

Elintarviketurvallisuus varmistetaan pääasiassa ennaltaehkäisevästi sovelta-malla hyviä hygieniakäytäntöjä sekä vaara-analyysiin ja kriittisten pisteiden val-vontaan perustuvia menettelyjä (HACCP). Toimijan tulee käyttää mikrobiologisia vaatimuksia ensisijaisesti omavalvontajärjestelmän (HACCP-periaatteisiin perus-tuvien menettelyidensä tai muiden hyvien hygieniakäytäntöjensä) toimivuuden to-dentamiseen. Vaatimuksia voidaan käyttää myös jonkin elintarvike-erän hyväk-syttävyyden arviointiin. Näin voidaan tehdä esimerkiksi tutkittaessa elintarvik-keita, joiden tuotanto-olosuhteita ei tunneta, kuten muista EU:n jäsenvaltioista toimitetut ja EU:n ulkopuolisista maista tuodut elintarvikkeet. Toimijat voivat tehdä sopimuksia raaka-aineiden tai tuotteiden toimittajien kanssa. Näissä sopimuk-sissa voidaan asettaa lainsäädäntöä tiukempia vaatimuksia tai vaatimuksia, jotka eivät sisälly lainsäädäntöön.

Jos toimija pystyy osoittamaan, että elintarvikkeen mikrobiologinen vaatimusten-mukaisuus varmistetaan tehokkaammin jollain muulla keinolla kuin näytteenotolla ja tutkimuksilla, voidaan näin menetellä. Tällainen keino voi olla esimerkiksi tuot-teen lämpökäsittely, jolla varmistetaan mikro-organismien tuhoutuminen. Elintar-vikkeiden kuljetuksen ja jakelun aikana mikrobiologinen vaatimustenmukaisuus voidaan varmistaa tehokkaimmin noudattamalla lainsäädännössä annettuja läm-pötiloja.

Mikrobikriteeriasetuksen mukaan toimijan on myös seurattava ottamiensa näyt-teiden testitulosten kehityssuuntia ja tarvittaessa muutettava toimintaansa seu-rannan perusteella markkinoimansa elintarvikkeen turvallisuuden varmista-miseksi (9 artikla, tämän ohjeen kohta 4.4.1).


Eviran ohje 10501/2 11 (126)

3 Mikä on mikrobiologinen vaatimus?

Mikrobiologisella vaatimuksella määritellään tuotteen, elintarvike-erän tai proses-sin hyväksyttävyys, joka perustuu mikro-organismien puuttumiseen, esiintymi-seen tai määrään ja/tai niiden toksiinien tai metaboliittien määrään paino- tai tila-vuusyksikköä, aluetta [pinta-alaa] tai erää kohden. (mikrobikriteeriasetus 2 artikla b kohta) Mikrobiologinen vaatimus koostuu useasta osatekijästä (ohjeen kohta 4). Mikrobikriteeriasetuksessa annetaan erikseen vaatimukset elintarvikkeiden turvallisuudelle ja prosessin hygienialle.

Toimijan tulee käyttää mikrobiologisia vaatimuksia ensisijaisesti omavalvontajär-jestelmän toimivuuden todentamiseen. Valvontaviranomainen seuraa omaval-vontanäytteenoton toteutumista, tutkimusten tuloksia ja niiden perusteella tehtyjä toimenpiteitä. Valvontaviranomainen voi käyttää näytteenottoa ja tutkimuksia apunaan esimerkiksi todentaessaan mikrobikriteeriasetuksen vaatimusten täytty-mistä ja toimijan omavalvontajärjestelmän toimivuutta elintarviketurvallisuuden varmistamisessa.

Mikrobikriteeriasetuksen mukaisia mikrobiologisia tutkimuksia on käsitelty tar-kemmin tämän ohjeen kohdassa 6.1.


Eviran ohje 10501/2 12 (126)

4 Mikrobiologisten vaatimusten osatekijät

Mikrobikriteeriasetuksen jokainen raja-arvo liittyy määriteltyyn mikro-organismiin, elintarvikeluokkaan, analyysimenetelmään ja elintarvikeketjun kohtaan. Elintar-vikkeen mikrobiologinen vaatimus koostuu seuraavista osa-alueista:

- tutkittava mikro-organismi, sen tuottama toksiini tai metaboliitti

- elintarvikeluokka

- elintarvikeketjun kohta, jossa vaatimusta sovelletaan

- analyysimenetelmä

- näytteenottosuunnitelma

- raja-arvot ja tutkimustulosten tulkinta

- kuvaus toimenpiteistä, joihin ryhdytään raja-arvojen ylittyessä.

4.1 Mikro-organismit

Mikrobikriteeriasetuksen liitteessä I mainitut mikro-organismit, mikrobitoksiinit ja metaboliitit voidaan jakaa ryhmiin seuraavasti:

1. Sairauksia aiheuttavat eli patogeeniset mikro-organismit, enterotoksiinit ja ai-neenvaihduntatuotteet. Patogeenisista bakteereista esimerkkeinä voidaan mainita salmonella ja Listeria monocytogenes, toksiineista stafylokokkiente-rotoksiinit ja bakteerien metaboliiteista histamiini, jota syntyy, kun bakteerit hajottavat histidiini-aminohappoa.

2. Indikaattoribakteerit, joita käytetään patogeenisten bakteerien esiintymisen sekä ulostesaastutuksen indikaattoreina. Yleisimmin tähän käytetty indikaat-toribakteeri on Escherichia coli.

3. Indikaattoribakteerit, joita käytetään hygienian arviointiin. Yleisimmin käy-tössä ovat aerobiset mikro-organismit ja enterobakteerit.

Asetuksen liitteenä olevista turvallisuusvaatimuksista ei saa poiketa. Sen sijaan prosessihygieniavaatimuksiin kuuluvia mikro-organismeja voidaan korvata muilla mikro-organismeilla ja jopa raja-arvoja muilla raja-arvoilla, jos toimija pystyy osoittamaan, että näin taataan vähintään yhtä hyvä elintarviketurvallisuustaso kuin asetuksen vastaavalla vaatimuksella. Lisäksi yritys voi omavalvonnassaan tutkia muitakin mikrobeja kuin niitä, joista säädetään mikrobikriteeriasetuksessa.

4.2 Analyysimenetelmät

Tutkimustulos on riippuvainen käytetystä analyysimenetelmästä. Mikrobikriteeri-asetuksen liitteessä I on jokaiselle mikrobiologiselle vaatimukselle asetettu ver-tailumenetelmä, joka on tärkeä osa mikrobiologista vaatimusta. Asetuksen kunkin vaatimuksen raja-arvo pätee vain käytettäessä vertailumenetelmää tai muuta tässä asetuksessa kuvatuin ehdoin hyväksyttyä menetelmää. Jos tutkimustulos kiistetään, pätee vertailumenetelmällä saatu tulos. Vertailumenetelmät ovat pää-sääntöisesti kansainvälisten standardisointijärjestöjen menetelmiä, kuten CEN- ja ISO-menetelmiä.

Omavalvontanäytteiden tutkimuksissa voidaan käyttää joko asetuksessa säädet-tyjä vertailumenetelmiä, Eviran listaamia vaihtoehtoisia menetelmiä tai muita


Eviran ohje 10501/2 13 (126)

analyysimenetelmiä seuraavin ehdoin. Muiden menetelmien tulee olla validoituja mikrobikriteeriasetuksen vertailumenetelmää vastaan EN/ISO 16140 -standardin tai muun samanlaisen, kansainvälisesti hyväksytyn protokollan mukaisesti ja sillä on oltava voimassaoleva sertifikaatti. Kansainvälisiä sertifiointiorganisaatioita ovat mm. NordVal International, AFNOR, MicroVal ja AOAC RI.

Evira hyväksyy elintarvikemääräyksissä tutkittavaksi edellytettyjä näytteitä tutki-vat laboratoriot ja ylläpitää listaa näihin tutkimuksiin hyväksymistään menetel-mistä.

Mikrobikriteeriasetuksessa ei säädetä pintapuhtausnäytteiden analyysimenetel-mistä. Tuotantoympäristön ja -laitteiden pintapuhtaustutkimuksiin voidaan näin ollen käyttää muita menetelmiä viljelymenetelmän sijaan. Muita menetelmiä ovat esimerkiksi viljelyyn perustuvat erilaiset kontaktilevyt ja kasvualustat (esim. Hygi-cult® ja Petrifilm™), joita on eri mikrobien määrittämiseen (esim. aerobisten mikro-organismien pesäkeluku, enterobakteerit, E. coli) sekä ATP:n osoittami-seen perustuvat luminesenssitestit ja pinnoilla olevien proteiinien osoittamistestit. Menetelmien käyttöohjeita on noudatettava. Ohjeiden mukaisista kasvatusläm-pötiloista ja -ajoista sekä muista olosuhteista on huolehdittava. Pintapuhtaustut-kimukset katsotaan tutkimuksiksi, joita voidaan tehdä muuallakin kuin hyväksy-tyssä laboratoriossa, jos käyttöohjeita noudatetaan.

Mikrobiologisiin tutkimuksiin liittyy aina mittausepävarmuus, joka vaikuttaa tut-kimustulokseen. Mikrobikriteeriasetuksessa ei säädetä, miten mittausepävar-muus tulisi ottaa huomioon tulosten arvioinnissa. Toimijoiden tulee ryhtyä aina korjaaviin toimenpiteisiin, kun asetuksen raja-arvo ylittyy omavalvontatutkimuk-sessa.

4.3 Näytteenottosuunnitelma

Näytteenotolla varmistetaan, että omavalvontajärjestelmä toimii ja mikrobiologi-set vaatimukset täyttyvät. Toimijan tulee laatia näytteenottosuunnitelma, jossa määritellään näytteistä tehtävät tutkimukset ja näytteenottotiheys. Suunnitelmal-lisen näytteenoton lisäksi on varauduttava ottamaan näytteitä saastuneiksi epäil-lyistä eristä. Näytteenoton tarve voi myös vaihdella sen mukaan, onko kyseessä yrityksen itsensä valmistama tuote, toisesta EU-jäsenvaltiosta vastaanotettu erä tai EU:n ulkopuolisesta maasta tuotu erä. Näytteenotto- ja tutkimussuunnitel-maan on tarvittaessa sisällytettävä myös tuotantoympäristön ja -laitteiden puh-tauden seurantaohjelma.

Elintarvikelain 50 §:n mukaan ” Näytteenottajalla on oltava riittävä asiantuntemus näytteiden ottamiseen, käsittelyyn ja säilytykseen.” Elintarvikealan toimijan tulee siis varmistaa, että näytteitä ottavalla henkilöllä on näytteiden ottamiseen riittävä osaaminen. Näytteenottajan pätevyyden arvioinnista on tarkemmin Eviran oh-jeessa 10506 ”Elintarvikevalvontaa varten tehtävän näytteenoton hankkiminen yksityiseltä taholta”, (Linkki ohjeeseen). Elintarvikenäytteenotosta on ohjeistusta mm. NMKL:lla (menettelyohje Nro 12, 2014).

4.3.1 Näytteet

Yksi näyte/näytteenottokerta muodostuu mikrobikriteeriasetuksessa annetusta osanäytteiden lukumäärästä (n). Osanäytteitä ei lähtökohtaisesti saa yhdistää, vaan ne tulee tutkia erikseen, yksittäisinä näytteinä. Osanäytteitä voidaan yhdis-tää vain, jos laboratorio pystyy osoittamaan, ettei se heikennä menetelmän herk-

https://www.evira.fi/tietoa-evirasta/lomakkeet-ja-ohjeet/elintarvikkeet/naytteenotto/


Eviran ohje 10501/2 14 (126)

kyyttä. Laboratorio voi toimittaa tätä koskevan validointiaineiston Eviraan arvioi-tavaksi menetelmän hyväksynnän yhteydessä.

Osanäytteiden ja näytteiden määrää tulee lisätä tavanomaisesta, jos epäillään mikrobiologista saastumista. Tällöin näytteenotosta ja tutkimuksista on päätet-tävä tapauskohtaisesti. Mitä enemmän osanäytteitä erästä tutkitaan, sitä toden-näköisemmin epäily voidaan todeta aiheelliseksi tai aiheettomaksi. Myöskään ympäristöstä otettuja näytteitä ei tulisi yhdistää, koska näytteiden yhdistäminen pienentää todennäköisyyttä todeta ympäristön alhainen listeriasaastutus.

Jos tutkimuksen tarkoituksena on arvioida erityisesti kyseisen elintarvike-erän tai prosessin hyväksyttävyyttä, vähimmäisvaatimuksena on asetuksen näytteenot-tosuunnitelman noudattaminen (osanäytteiden määrä). Tämä koskee esim. sel-laisia eriä, joiden tuotanto-olosuhteita ei tunneta. Tämä on usein tilanne, kun elin-tarvikkeita vastaanotetaan muista EU:n jäsenvaltioista ja EU:n ulkopuolisista maista.

Muitakin osanäytteiden määriä voidaan käyttää, valvontaviranomaisen luvalla. Osanäytteiden vähentäminen edellyttää sitä, että elintarvikehuoneiston hallinta-järjestelmä, kuten HACCP toimii. Osanäytteiden otto voidaan myös hajauttaa niin, että tuotannosta voitaisiin ottaa yksittäisiä näytteitä yhden viikon ajan sen sijaan, että otetaan 5 näytettä samana päivänä.

Osanäytteet otetaan sattumanvaraisesti tutkittavasta erästä siten, että jokainen osanäyte otetaan eri kohdasta erää. Pakatusta tuotteesta osanäytteet otetaan eri pakkauksista; pienet pakkaukset otetaan näytteeksi avaamattomina. Osanäyttei-den tulee edustaa hyvin päivän tuotantoa, valmistettua erää tai näytteeksi valittua tuote-erää. Osanäytteen kokoon vaikuttaa se, mitä analyysejä siitä on tarkoitus tehdä. Osanäytteen koosta tulee sopia tutkivan laboratorion kanssa. Jollei muuta ole sovittu, voi ohjeellisena osanäytteen kokona pitää 200 grammaa.

Vähittäismyyntisektorilla yhden näytteen muodostavien viiden osanäytteen otta-minen tuotteista voidaan korvata jatkuvalla näytteenotolla, jolloin otetaan yksittäi-siä näytteitä. Tällöin tulee näytteenottotiheyttä lisätä liitteessä 9 kuvatulla tavalla.

4.3.2 Näytteenottotiheys

Elintarvikealan toimijoiden on pääsääntöisesti itse päätettävä näytteenotto- ja testaustiheydestä osana HACCP-periaatteisiin perustuvia menettelyitä ja muita hygieniakäytäntöjä. Muutamien elintarvikkeiden osalta EU:ssa on pidetty tarpeel-lisena säätää yhtenäiset näytteenottotiheydet. Mikrobikriteeriasetuksessa on säädetty omavalvonnassa vaadittavat näytteenottotiheydet teurasruhoille sekä jauhelihalle, raakalihavalmisteille, mekaanisesti erotetulle lihalle ja tuoreelle siipikarjanlihalle niitä valmistavissa laitoksissa. Lisäksi asetuksessa säädetään näytteenottotiheydestä itujen tuotannossa, mistä on ohjeistettu tämän ohjeen liit-teessä 10. Mikrobikriteeriasetuksessa annetaan kuitenkin mahdollisuus harven-taa säädettyä näytteenottotiheyttä laitoksissa, joiden tuotantomäärät ovat vähäi-siä. On kuitenkin huomattava, että kansallinen lainsäädäntömme korvaa mik-robikriteeriasetuksen mukaisen salmonellanäytteenoton niiden eläinlajien lihan osalta, jotka kuuluvat salmonellavalvontaohjelmaan (katso kohta 6.5).

Mikrobikriteeriasetuksen mukaan toimijan on seurattava analyysitulosten kehitys-suuntia eli tehtävä trendiseurantaa (9 artikla, tämän ohjeen kohta 4.4.1). Jos ”ei hyväksyttäviä” tuloksia ilmenee, toimijan on ryhdyttävä viivytyksettä korjaaviin toi-menpiteisiin. Jos tulosten kehityssuunta on ollut pitkään hyväksyttävällä tasolla, voidaan asetuksen mukaan eräitä näytteenottotiheyksiä harventaa. Jauhelihan ja raakalihavalmisteiden aerobisten mikro-organismien pesäkeluku ja E. coli- bak-


Eviran ohje 10501/2 15 (126)

teerit sekä ruhojen enterobakteeri- ja aerobisten mikro-organismien pesäkeluku-tutkimukset voidaan vähentää kerran viikossa tapahtuvasta näytteenotosta joka toinen viikko tapahtuvaksi, jos tulokset ovat olleet hyväksyttäviä 6 peräkkäisen viikon ajan. Pienissä teurastamoissa ja elintarvikealan yrityksissä näytteenottoti-heyksiä voidaan myös harventaa ruhojen, jauhelihan, raakalihavalmisteiden ja tuoreen siipikarjanlihan osalta asetetuista näytteenottotiheyksistä, jos teurastus-hygienia on hyvä, tutkimustulokset ovat olleet hyviä, tuloksia on kertynyt riittävän pitkältä ajalta ja näytteenotto on ollut riittävän tiheää kehityssuuntien seuraa-miseksi. Lisäksi valvontaviranomaisen tulee hyväksyä alennetut tutkimustihey-det.

Lisäksi tässä ohjeessa suositellaan näytteenoton vähimmäistiheyksiä niiden mikrobiologisten vaatimusten osalta, joille mikrobikriteeriasetuksessa ei ole an-nettu näytteenottotiheyksiä. Suosituksia näytteenottotiheyksistä annetaan sekä elintarvikkeille että tuotantoympäristöstä ja -laitteista otetuille näytteille erityyppi-sissä elintarvikehuoneistoissa. Valvontaviranomaisen tehtävänä on arvioida, onko toimijan näytteenotto- ja tutkimussuunnitelma riittävä myös näytteenottoti-heyden suhteen. Toimijan on seurattava myös näiden analyysitulosten kehitys-suuntia eli tehtävä trendiseurantaa. Trendiseurannan perusteella voidaan näyt-teenottotiheyttä vähentää ohjeen liitteiden suositusten mukaisesti.

4.4 Raja-arvot ja tutkimustulosten tulkinta

Mikrobikriteeriasetuksen mikrobiologiset vaatimukset perustuvat joko 2-luokkai-seen tai 3-luokkaiseen näytteenottosuunnitelmaan. Suunnitelmat ovat kytkök-sissä osanäytteiden lukumäärään, raja-arvoihin sekä niiden tulkintaan. Patogee-nisiä bakteereita osoitettaessa (todettu/ei todettu) käytetään yleensä 2-luokkaista näytteenottosuunnitelmaa ja indikaattoribakteerien pitoisuutta määritettäessä 3-luokkaista näytteenottosuunnitelmaa.

Asetuksessa on kahdentyyppisiä raja-arvoja: alempi raja-arvo (m) ja ylempi raja-arvo (M). Lisäksi annetaan tutkittavan näytteen muodostavien osanäytteiden määrä (n) ja niiden osanäytteiden määrä (c/n), joiden tulosten sallitaan olevan välillä m – M (tämä tarkoittaa >m – ≤M eli tulos saa olla suurempi kuin alempi raja-arvo m, mutta se saa olla enintään yhtä suuri kuin ylempi raja-arvo M). Tu-losten tulkinnan perusteet ovat erilaiset 2- ja 3-luokkaisessa näytteenottosuunni-telmassa1.

Tuloksia tarkastellaan seuraavasti:

2-luokkaisessa näytteenottosuunnitelmassa tulosten tulkinta perustuu yhteen raja-arvoon, jolloin m = M. Tutkitut näytteet jaetaan osanäytteiden tulosten pe-rusteella kahteen luokkaan seuraavasti:

- Hyväksyttävä jos kaikkien osanäytteiden tulokset ovat ≤m; tällöin c=0.

- Ei hyväksyttävä jos yhdenkin osanäytteen tulos ylittää raja-arvon.

3-luokkaisessa näytteenottosuunnitelmassa tulosten tulkinta perustuu kah-teen raja-arvoon, m ja M. Tutkitut näytteet jaetaan osanäytteiden tulosten pe-rusteella kolmeen luokkaan seuraavasti:

1 Tulosten tulkinnassa käytetään seuraavaa luokittelua: hyväksyttävä (englanninkielisessä versiossa satisfactory),

varauksin hyväksyttävä (acceptable), ei hyväksyttävä (unsatisfactory). Nämä luokittelutermit vastaavat paremmin englanninkielisen version termejä kuin suomenkielisessä asetuksessa olevat käännökset, hyvä, välttävä, huono.


Eviran ohje 10501/2 16 (126)

- Hyväksyttävä jos kaikkien osanäytteiden tulokset ovat ≤m.

- Varauksin hyväksyttävä jos sallittu määrä osanäytteistä (c/n) antaa tuloksen, joka on välillä m – M ja muiden osanäytteiden tulokset ovat ≤m.

- Ei hyväksyttävä jos yksi tai useampi osanäyte antaa tuloksen, joka on >M tai jos useampi osanäyte, kuin mitä sallitaan (c/n), antaa tuloksen, joka on vä-lillä m – M.

Edellä mainituista poikkeuksena on kampylobakteerin prosessihygieniavaatimus broileriteurastamoissa. Kampylobakteeritulosten tulkinta perustuu yhteen raja-ar-voon, jolloin m = M. Tutkitut näytteet jaetaan kymmenen peräkkäisen näytteen-ottokerran osanäytteiden tulosten perusteella kahteen luokkaan seuraavasti:

- Hyväksyttävä jos korkeintaan sallittu määrä osanäytteistä (c/n) antaa tuloksen, joka on >M

- Ei hyväksyttävä jos useampi osanäyte, kuin mitä sallitaan (c/n), antaa tuloksen, joka on >M

4.4.1 Trendiseuranta

Toimijan tulee tarkastella tutkimustulosten trendejä (kehityssuuntauksia) pitkällä aika-välillä. Tarkastelu tehdään analyysikohtaisesti. Omavalvontanäytteitä tulee ottaa riittävällä tiheydellä niin, että kehityssuuntien seuranta on mahdollista. Jos trendi / suuntaus on heikkenevä, toimijan on ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin mikrobiologisten vaarojen estämiseksi, vaikka hälytysrajat eivät vielä ylittyisi-kään. Prosessihygieniavaatimusten ja pintapuhtausnäytteiden tulosten osalta ke-hityssuuntia tarkastelemalla voidaan arvioida, onko tuotantoprosessi ja hygienia-toimet hallinnassa. Toimija voi vähentää tuotenäytteenottoa, jos hän voi osoittaa valvontaviranomaiselle tulosten olleen pitkään hyväksyttäviä, katso kohta 4.3.2 Näytteenottotiheys ja elintarvikekohtaiset liitteet.

Trendiseurantakäyrää ei voi tehdä näytteille, joiden tulos on kvalitatiivinen (to-dettu tai ei todettu). Hyväksyttävien kvalitatiivisten tuotenäytteiden tulosten pe-rusteella voi kuitenkin pienissä laitoksissa vähentää tuotenäytteenottoa, katso liit-teet ja kohta 4.3.2 Näytteenottotiheys.

Seurannan ei tarvitse olla monimutkaista, jopa ruutupaperille tehty käyrä riittää. Esimerkiksi vielä raja-arvon alapuolella olevien tulosten nouseva trendi on hel-pompi havaita kaaviosta kuin erillisinä tulosraportteina olevasta paperipinosta.


Eviran ohje 10501/2 17 (126)

Tilanne on hyväksyttävä, jos kyseessä on indikaattori. Useimmiten tilanne vaatii toimenpiteitä, jos kyseessä on patogeeni.

Tilanne ei ole hyväksyttävä, vaikka kaikki tulokset ovat alle rajan. Nouseva trendi vaatii toi-menpiteitä.

Tilanne ei ole hyväksyttävä. Elintarvikehuoneiston toiminnassa on toistuva ongelma, esim. yh-den työvuoron toiminta.


Eviran ohje 10501/2 18 (126)

4.5 Toimenpiteet, kun tulokset eivät ole hyväksyttäviä

Jos mikrobikriteeriasetuksen liitteessä I annettu vaatimus ei täyty, toimijan on ryh-dyttävä asetuksessa säädettyihin toimenpiteisiin. Toimenpiteet määräytyvät sen perusteella, onko kyseessä turvallisuus- vai prosessihygieniavaatimus.

4.5.1 Turvallisuusvaatimus

Jos toimija katsoo tai hänellä on syytä epäillä, että hänen maahantuomansa, tuot-tamansa, jalostamansa, valmistamansa tai jakelemansa elintarvike ei ole elintar-vikkeen turvallisuusvaatimusten mukainen, hänen on käynnistettävä välittömästi menettelyt kyseisen elintarvikkeen pitämiseksi pois tai poistamiseksi markkinoilta (takaisinveto), jos elintarvike ei ole enää toimijan välittömässä valvonnassa. Toi-mijan on tiedotettava valvontaviranomaiselle löydöksistä ja suunnitelluista toi-menpiteistä. Takaisinvedosta on lisäksi ilmoitettava Eviraan. Jos tuote on jo mah-dollisesti ehtinyt kuluttajille, toimijan on tehokkaalla ja täsmällisellä tavalla ilmoi-tettava kuluttajille syy tuotteen poistamiseen markkinoilta tai tarvittaessa varmis-tettava, että kuluttajille jo toimitetut tuotteet palautetaan, jos muut toimenpiteet eivät ole riittäviä suojaamaan ihmisten terveyttä. Kun tuote vedetään pois mark-kinoilta, on suositeltavaa, että lehdistötiedotteet yms. laaditaan yhteistyössä vi-ranomaisen kanssa. Eviran internet-sivuilla on lisätietoja elintarvikkeiden takai-sinvedosta, https://www.evira.fi/elintarvikkeet/valmistus-ja-myynti/valvonta/takai-sinvedot/.

Sellaiset erät, joita ei ole vielä toimitettu vähittäismyyntiin tai tarjoiluun, voidaan toimittaa edelleen käsiteltäviksi mikrobin tuhoamiseksi tuotteesta (katso 4.5.4).

Lisäksi toimijan on tarkistettava omavalvontasuunnitelmansa ja käynnistettävä toimenpiteet jotta vaatimukset saavutetaan ja virheen toistuminen estetään.

4.5.2 Prosessihygieniavaatimus

Prosessihygieniavaatimuksen raja-arvon ylityksestä on mikrobikriteeriasetuksen liitteessä I kunkin prosessihygieniavaatimuksen osalta mainittu toimenpiteet joi-hin raja-arvon ylittyessä on ryhdyttävä. Lisäksi on otettava huomioon omavalvon-tajärjestelmän edellyttämät korjaavat toimenpiteet. Epäillyssä saastumisessa (kontaminaatiossa) tulee näytteenottoa tarvittaessa tihentää ja kasvattaa osa-näytteiden tai näytteiden määrää mahdollisen saastumisenlähteen ja laajuuden selvittämiseksi. Tarvittaessa on tehtävä muutoksia omavalvontasuunnitelmaan.

4.5.3 Pintanäytteet eli pintapuhtausnäytteet ja taudinaiheuttajien tutkiminen tuotanto-ympäristöstä

Toimijan tulisi itse määrittää rajat pintapuhtausnäytteiden tuloksille. Korjaavat toi-met voivat olla esim. siivouksen tehostaminen, ohjeistuksen parantaminen (sis. muutokset omavalvontasuunnitelmaan) ja jopa tuotteiden takaisinvedot.

Siivouksen seurannassa toimija voi aluksi käyttää testin valmistajan suosittelemia rajoja, esim. Hygicult® -liuskan aerobisten mikro-organismien tiheyksiä tai ATP -laitteen RLU -arvoa. Jatkossa toimijan tulee kuitenkin asettaa omia prosessikoh-taisia raja-arvoja trendiseurannan tulosten perusteella. Jos toimija vaihtaa mene-telmää tai laitetta, tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Tällöin näytteitä olisi hyvä ottaa jonkun aikaa rinnakkain vanhalla ja uudella menetelmällä, jotta uudet vastaavat raja-arvot saataisi määritettyä.

Pakkaamattomien, helposti pilaantuvien elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin

https://www.evira.fi/elintarvikkeet/valmistus-ja-myynti/valvonta/takaisinvedot/

https://www.evira.fi/elintarvikkeet/valmistus-ja-myynti/valvonta/takaisinvedot/


Eviran ohje 10501/2 19 (126)

joutuvien pintojen, kuten kuljetinhihnojen ja siivutuskoneiden tuloksia tulee arvi-oida ankarammin kuin löydöksiä esimerkiksi lattialta tai seinistä.

Listeriapintanäytteiden seurannan osalta tutkimustulosten tulkinta vaihtelee näyt-teenottokohteen ja näytteenoton ajankohdan mukaan. Jos positiivinen listeriatu-los saadaan alueelta, jolla käsitellään kypsennettyjä elintarvikkeita, toimenpitei-siin on syytä ryhtyä (esim. tehostetut puhdistustoimet). Alueella, jolla käsitellään kypsiä elintarvikkeita, yksittäiseenkin positiivisen tulokseen tulee suhtautua kuten pysyvään listeriakantaan. Sen sijaan raakojen elintarvikkeiden (esimerkiksi pilko-tut vihannekset) käsittelyalueella yksittäiset listerialöydökset voivat olla peräisin myös parhaillaan käsiteltävistä raaka-aineista. Toimijan tulee kuvata omavalvon-nassa, miten mahdollisia positiivisia tuloksia milloinkin tulkitaan, paljonko positii-visia saa olla ja millaisiin toimenpiteisiin ne johtavat. Jos raakojen elintarvikkeiden käsittelyalueelta otetaan näytteitä puhdistuksen jälkeen (tuotannon aikana otet-tavien näytteiden lisäksi), listeriaa ei tulisi esiintyä näissä näytteissä lainkaan. Ne-gatiiviset tulokset eivät kuitenkaan saisi johtaa väärään turvallisuuden tuntee-seen, koska muulloin kuin tuotannon aikana otetut näytteet paljastavat pysyviä listeriakantoja heikommin kuin tuotannon aikana otetut.

Pintahygieniavalvontaa tehdään pääasiassa puhdistuksen ja pintojen kuivumi-sen jälkeen ennen töiden aloitusta. Sen sijaan listerianäytteenottoa pinnoilta suositellaan tehtäväksi valmistuksen aikana tai valmistuksen päätteeksi, eikä puhdistuksen ja desinfioinnin jälkeen. Tätä käsitellään tarkemmin ohjeen koh-dassa 6.6.2.

4.5.4 Elintarvikkeiden käyttö muuhun tarkoitukseen, kun turvallisuusvaatimukset eivät täyty

Sellaiset elintarvike-erät, jotka eivät täytä asetuksen vaatimuksia, voidaan peri-aatteessa käyttää muihin kuin alkuperäisiin tarkoituksiin. Erät on käsiteltävä siten, että vaaran aiheuttaja voidaan poistaa tehokkaasti. Tällainen käsittely voi olla esi-merkiksi lämpökäsittely, jolla varmistetaan kyseisten mikro-organismien tuhoutu-minen, tai muu käsittely, jolla on vastaava vaikutus (esim. mikrosuodatus). Käsit-telyn tulee olla valvontaviranomaisen hyväksymä. Yksittäistä käsittelyä ei tarvitse erikseen hyväksyttää, jos se on kuvattu omavalvontasuunnitelmassa. Vähittäis-myynti- ja tarjoilupaikoissa ei kuitenkaan saa tehdä tällaista käsittelyä. Ristisaas-tumisriskiä patogeenisilla bakteereilla pidetään näissä olosuhteissa liian suurena.

Jos tuotteessa, joka kuuluu salmonellaerityistakuiden piiriin, havaitaan salmonel-laa, tuote on joko palautettava lähtömaahan tai hävitettävä.

Asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan V jakson III luvun 3 kohdan mukaan tuotettua mekaanisesti erotettua lihaa (luulihaa), joka ei täytä mikrobikri-teeriasetuksen salmonellaa koskevia vaatimuksia, voidaan käyttää vain lämpö-käsiteltyjen lihatuotteiden valmistukseen hyväksytyissä lihavalmistelaitoksissa (mikrobikriteeriasetus 2073/2005 7 artikla kohta 3).


Eviran ohje 10501/2 20 (126)

5 Näytteenoton kohdentaminen elintarvikeketjussa

5.1 Näytteenoton kohdentaminen elintarvikkeiden valmistuspaikassa

Elintarvikkeiden valmistuspaikoilla tarkoitetaan tässä ohjeessa laitoksia ja muita elintarvikehuoneistoja, kuten ruokavalmistetehtaita ja eineskeittiöitä, jotka toimit-tavat valmistamiaan elintarvikkeita muualle myyntiin. Omavalvonnan näytteen-otto tulee suunnata ensisijaisesti näihin kohteisiin. Valmistuspaikoissa otetaan mikrobiologisia näytteitä elintarvikkeista prosessihygienia- ja elintarviketur-vallisuusvaatimusten seuraamiseksi ja näytteitä tuotantoympäristön ja -laitteiden puhtauden seuraamiseksi. Suunnitelmallinen, harkittu ja riittävän ti-heä näytteenotto valmistuspaikoissa luo hyvät mahdollisuudet seurata analyysi-tulosten kehityssuuntia (trendejä) ja ryhtyä tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin jo elintarvikeketjun alkupäässä, jolloin toimenpiteillä saavutetaan suurin hyöty.

L. monocytogenes -bakteeria on tutkittava tuotantoympäristöstä ja -laitteista eri-tyisesti yrityksissä, jotka valmistavat sellaisenaan syötäviä tuotteita, joissa L. mo-nocytogenes voi lisääntyä myyntiaikana (ohjeen kohta 6.6.2). Yrityksissä, jotka valmistavat imeväisille tarkoitettuja jauhemaisia äidinmaidonkorvikkeita tai erityi-siin lääkinnällisiin tarkoituksiin käytettäviä jauhemaisia elintarvikkeita alle 6 kuu-kauden ikäisille lapsille, on seurattava säännöllisesti Enterobacteriaceae (myö-hemmin enterobakteerit) esiintymistä tuotantoympäristöstä ja -laitteista. Yersinia pseudotuberculosis -bakteerin tutkimista tuotantoympäristöstä ja -laitteista voi-daan pitää perusteltuna eräitä kasviksia käsiteltäessä. Valmistuspaikoissa on harkittava tilanteen mukaan myös muuta tuotantoympäristön ja laitteiden puhtau-den seurantaa (esim. aerobiset mikro-organismit, enterobakteerit, E. coli, salmo-nella).

5.2 Näytteenoton kohdentaminen elintarvikkeiden vähittäismyynti- ja tar-joilupaikassa

Elintarvikkeiden mikrobiologinen vaatimustenmukaisuus varmistetaan vähittäis-myynti- ja tarjoilupaikoissa (esim. vähittäismyymälä, ravintola, kahvila, suurtalou-det, kuten laitoskeittiö (koulut, päiväkodit, sairaalat, henkilöstöravintolat), keskus-keittiö, pitopalvelu, tarjoilukeittiö), yleensä huolehtimalla tarkoituksenmukaisista myynti- ja tarjoiluajoista ja säilytysolosuhteista niin, etteivät elintarvikkeet vahin-goitu tai altistu ulkoiselle haitalliselle vaikutukselle. Säädöksissä asetettuja läm-pötilavaatimuksia on noudatettava.

Näissä kohteissa näytteenotto painottuu pintapuhtausnäytteisiin. Pintojen puh-tauden seurantaa tulee tehdä säännöllisesti ja riittävän tiheästi, jotta tulosten ke-hityssuuntauksia voidaan seurata. Näytteitä tulee ottaa tuotteiden kanssa koske-tuksiin joutuvilta pinnoilta (pöytäpinnat, leikkuulaudat, sekä lihan jauhamiseen käytettävien laitteiden ja leikkelekoneiden sisäpinnat).

Pintahygieniavalvontaa tehdään pääasiassa puhdistuksen ja pintojen kuivumisen jälkeen ennen töiden aloitusta. Sen sijaan listerianäytteenottoa pinnoilta suositel-laan tehtäväksi valmistuksen aikana tai valmistuksen päätteeksi, eikä puhdistuk-sen ja desinfioinnin jälkeen. Tätä käsitellään tarkemmin ohjeen kohdassa 6.6.2. ja liitteessä 9.

Jos säilytyslämpötilavaatimuksia ja muita käsittelyohjeita on noudatettu, vähit-täismyynti- ja tarjoilupaikoissa ei tavallisesti tarvitse ottaa omavalvontanäytteitä


Eviran ohje 10501/2 21 (126)

elintarvikkeista. Esimerkiksi muualla pakattuja elintarvikkeita ei velvoiteta tutki-maan omavalvonnassa, koska edellytetään, että niiden turvallisuus on varmis-tettu jo valmistusvaiheessa. Myöskään vähittäismyynnin paistopistetuotteista ei edellytetä näytteenottoa.

Elintarvikenäytteitä on kuitenkin otettava siinä tapauksessa, että yritykset itse valmistavat tai käsittelevät helposti pilaantuvia elintarvikkeita. Tällä tarkoite-taan esimerkiksi lihan ja maksan jauhamista, lihan paloittelua ja marinoimista, kalan perkaamista, fileoimista, graavaamista ja savustamista, siementen idättä-mistä ja ruoanvalmistusta (myös esim. salaattien koostaminen, sämpylöiden täyt-täminen ja broilerin grillaaminen) sekä elintarvikkeiden pakkaamista. Valmiste-tuista ruoista otetaan tuotenäytteitä vain silloin, jos ruokien säilyvyysaika on yli 4 päivää. Tavanomaisesta ravintolaruoasta ei siten oteta tuotenäytteitä. Valmistus-keittiöiden suositellaan kuitenkin ottavan talteen itse valmistamiaan ruokia ja säi-lyttämään niitä pakastettuina mahdollisia ruokamyrkytysepäilyselvityksiä varten 2-4 viikon ajan. Lue lisäksi liite 9.

5.3 Elintarvikkeiden sisämarkkinakauppa ja tuonti EU:n ulkopuolisista maista

5.3.1 Eläimistä saatavien elintarvikkeiden sisämarkkinakauppatuonti

Eläimistä saatavat elintarvikkeet, jotka toimitetaan Suomeen toisesta jäsen-maasta, kuuluvat ensisaapumistoiminnan piiriin (MMMa 118/2006). EU:lla on eräiden EU:n ulkopuolisten maiden kanssa sopimuksia, joiden perusteella niiden välisessä eläimistä saatavien elintarvikkeiden kaupassa sovelletaan sisämarkki-nakauppasääntöjä. Näistä maista Suomeen tuotavat eläimistä saatavat elintar-vikkeet kuuluvat siten ensisaapumistoiminnan piiriin. Tällaisia maita ovat esimer-kiksi Norja ja Sveitsi.

Ensisaapumistoimijan on otettava ensisaapumispaikassa vastaanotetuista eläi-mistä saatavista elintarvikkeista omavalvontanäytteitä ensisaapumistoiminnan omavalvontasuunnitelmaan kuuluvan näytteenotto- ja tutkimussuunnitelman mu-kaisesti.

Liitteessä 6 on esitetty suositeltavat tutkimukset ja näytteenottotiheydet ensisaa-pumistoiminnan omavalvontaa varten. Riskinarviointiin perustuen toimijan tulee kuitenkin tarvittaessa tehdä muitakin omavalvontatutkimuksia. Ensisaapumistoi-mijan vastuulla on huolehtia siitä, että elintarvikkeet ovat kuluttajille turvallisia ja määräysten mukaisia.

Salmonellaerityistakuiden ((EY) N:o 1688/2005) piirissä olevaa lihaa ja jauheli-haa koskeva näytteenotto ja tutkiminen salmonellan varalta on sisällytettävä en-sisaapumistoiminnan näytteenotto- ja tutkimussuunnitelmaan maa- ja metsäta-lousministeriön asetuksen (MMMa 118/2006) mukaisesti. Tämä näytteenotto- ja tutkimusvaatimus koskee myös sisämarkkinakaupassa Suomeen tuotuja raaka-lihavalmisteita. Edellä mainittu omavalvontanäytteenotto tulee tehdä ensisaapu-mispaikassa. Omavalvonnassa on mahdollista huomioida elintarvikkeista tehtyjä omavalvon-tatutkimuksia, jotka on tehty elintarvikkeen valmistusmaassa. Nämä tutkimukset voivat korvata osan Suomessa tehtävistä omavalvontatutkimuksista, edellyttäen että tutkimustulokset voidaan yhdistää Suomeen tuotuihin elintarvike-eriin.


Eviran ohje 10501/2 22 (126)

5.3.2 Tuonti EU:n ulkopuolisista maista

Toimijoiden, jotka tuovat EU:n ulkopuolisista maista mikrobikriteeriasetuksen vaati-musten piiriin kuuluvia elintarvikkeita, on omavalvonnassaan osoitettava, että mikrobi-kriteeriasetuksen vaatimukset täyttyvät. Yritykset voivat varmistaa tämän vaatimalla ta-

keet tuotteiden toimittajilta tai tutkimalla omavalvontanäytteitä.


Eviran ohje 10501/2 23 (126)

6 Omavalvontatutkimukset

Toimijan (lähinnä valmistajan) tulee tarvittaessa laatia osana omavalvontasuun-nitelmaansa näytteenotto- ja tutkimussuunnitelma. Suunnitelmaan tulee sisällyt-tää tutkimukset, jotka on elintarvikelainsäädännössä säädetty toimijan tehtäväksi ja tutkimukset, jotka toimijan HACCP-pohjaisessa omavalvontasuunnitelmassa todentavat vaarojen hallintaa.

Elintarvikelain 39 §:n mukaan ne omavalvontanäytteistä tehtävät tutkimukset, joista on erikseen säädetty elintarvikelainsäädännössä, on teetettävä Eviran hy-väksymässä laboratoriossa tai kansallisessa vertailulaboratoriossa. Tutkimuksia, joista on säädetty elintarvikelainsäädännössä ovat mm. mikrobikriteeriasetuksen (EY 2073/2005) mukaiset tutkimukset ja laitosten käyttämän veden tutkimukset (MMM 795/2014).

Muut mahdollisesti elintarviketurvallisuuden ja omavalvonnan kannalta välttämät-tömät omavalvontatutkimukset voidaan tehdä myös laboratoriossa, jolta ei edel-lytetä hyväksyntää. Näitä muita tutkimuksia voivat olla esimerkiksi HACCP:n kriit-tisten valvontapisteiden hallintaa osoittavat laboratoriotutkimukset tai laaduntark-kailunäytteet. Muun kuin Eviran hyväksymän laboratorion valitsemiselle tulisi toi-mijalla kuitenkin olla perusteltu syy. Toimijan tulisi varmistua, että laboratoriolla on vähintään kirjallinen laatujärjestelmä sekä osoitusta laitteiden kalibroinnista ja tulosten luotettavuudesta esimerkiksi vertailunäytteillä ja -testeillä, kontrolli- ja uu-sintanäytteillä tai referenssimateriaaleilla. Viranomaisen tulee kiinnittää huomiota muissa kuin hyväksytyissä laboratorioissa teetettyjen tutkimusten tulosten luotet-tavuuteen ja ottaa tarvittaessa viranomaisnäytteitä omavalvonnan toimivuuden varmistamiseksi.

Valvontaviranomainen voi siis ottaa näytteitä esimerkiksi omavalvonnan toimi-vuuden todentamiseksi. Viranomaisnäytteenoton tarve riippuu erityisesti toimijan omavalvonnan toimivuudesta, näytteenoton toteutumisesta sekä tutkimustulok-sista. Valvontaviranomaisen näytteenottoon voi olla useita muitakin syitä (katso Eviran ohje 10502).

Valvontaviranomaisen tehtävä on tarkastuskäynneillä arvioida toimijan näytteen-otto- ja tutkimussuunnitelman tarkoituksenmukaisuus ja riittävyys sekä seurata omavalvontanäytteenoton toteutumista, tutkimusten tuloksia ja niiden perusteella tehtyjä (korjaavia) toimenpiteitä. Näytteenottoa tulee tihentää, jos tuloksissa ha-vaitaan normaalista poikkeavaa. Tämän ohjeen luvuissa 4.4 ja 4.5 on tarkemmin näytteenoton tulosten tulkinnasta ja toimenpiteistä silloin kun tulokset eivät ole hyväksyttäviä.

6.1 Mikrobikriteeriasetuksen mukaiset tutkimukset

6.1.1 Mikrobikriteeriasetuksen mukaiset elintarviketutkimukset

Mikrobikriteeriasetuksen mukaiset tutkimukset jakautuvat elintarvikkeen turvalli-suutta koskeviin vaatimuksiin ja prosessin hygieniaa koskeviin vaatimuksiin.

6.1.1.1 Elintarvikkeen turvallisuutta koskeva vaatimus

Eräille elintarvikkeille on säädetty elintarvikkeiden turvallisuutta koskevia vaati-muksia, jotta niiden välityksellä ei leviäisi ihmisiin ruokamyrkytyksiä aiheuttavia


Eviran ohje 10501/2 24 (126)

mikrobeja tai niiden tuottamia toksiineja eli myrkkyjä. Turvallisuusvaatimuksia so-velletaan paitsi kotimaassa valmistettuihin elintarvikkeisiin, myös toisesta EU-jäsenvaltiosta toimitettuihin tai EU:n ulkopuolisesta maasta tuotuihin elintarvikkei-siin.

Pääsääntöisesti turvallisuusvaatimuksia sovelletaan markkinoilla oleviin tuottei-siin niiden myyntiajan loppuun asti. Poikkeuksen muodostaa Listeria monocyto-genes -vaatimus ”ei todettu/25 g” (mikrobikriteeriasetuksen liite I, 1. luku, kohta 1.2). Tätä vaatimusta sovelletaan valmistuksen lopussa siinä tapauksessa, että valmistaja ei pysty osoittamaan, että raja-arvo 100 pmy/g ei ylity myyntiajan lo-pussa.

6.1.1.2 Prosessin hygieniaa koskeva vaatimus

Prosessihygieniaa koskevia vaatimuksia sovelletaan tuotantoprosessin aikana ja niillä varmistetaan, että valmistusprosessi toimii hyväksyttävästi. Nämä vaatimuk-set eivät koske markkinoille saatettuja tuotteita eivätkä toisesta EU-jäsenvaltiosta toimitettuja tai EU:n ulkopuolisesta maasta tuotavia elintarvikkeita.

6.1.2 Mikrobikriteeriasetuksen mukaiset tuotantoympäristönäytteiden tutkimukset

Mikrobikriteeriasetuksen mukaisesti toimijan, joka valmistaa sellaisenaan syötä-viä tuotteita, joissa listeria voi kasvaa, tulee seurata L. monocytogenes -bakteerin esiintymistä elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvilta pinnoilta. Tuotanto-ympäristön ja -laitteiden listeriaseurantaa on ohjeistettu tarkemmin tämän ohjeen kohdassa 6.6.2.

Lisäksi elintarvikkeen valmistuspaikoissa tulee tarvittaessa ottaa säännöllisesti mikrobiologisia näytteitä tuotantoympäristön ja -laitteiden puhtauden seuraa-miseksi, ja jotta toimija voi varmistua siitä, että mikrobikriteeriasetuksen vaati-mukset täyttyvät. Muiden tuotantoympäristönäytteiden tutkimuksista ja vähim-mäisnäytteenottotiheydestä eri toimialoille on annettu suosituksia liitteissä 1 - 10.

6.2 Muut elintarviketurvallisuuden kannalta suositeltavat tutkimukset

Tämän ohjeen liitteissä on lisäksi mainittu esimerkkejä sellaisista mikrobiologi-sista lisätutkimuksista, joille ei ole annettu vaatimuksia mikrobikriteeriasetuk-sessa tai muussa elintarvikelainsäädännössä. Toimijan tulee tuntea toimintaansa liittyvät riskit ja itse määritellä elintarvikkeiden turvallisuuden varmistamisen kan-nalta välttämättömät tutkimukset ja sisällyttää ne näytteenotto- ja tutkimussuun-nitelmaansa. Valvoja arvioi tutkimusten riittävyyttä. Kuten mikrobikriteeriasetuk-sen mukaisessa näytteenotossa, myös näissä tutkimuksissa näytteenoton paino-piste tulee olla elintarvikkeita valmistavissa laitoksissa ja elintarvikehuoneis-toissa.

Omavalvonnan lisätutkimukset tulisi keskittää tautia aiheuttaviin mikrobeihin (esim. Bacillus cereus, Clostridium perfringens, Campylobacter spp., STEC). Omavalvonnan riittävyyden arvioimiseksi ja lisätutkimusten tarpeellisuutta arvioi-taessa on toimijan tunnettava erilaisten tautia aiheuttavien mikrobien aiheutta-man vaaran todennäköisyys ja siihen vaikuttavat tekijät, kuten esim.. raaka-ai-neet, tuotantoprosessit, tuotteen fysikaalis-kemialliset ominaisuudet, saastumis-mahdollisuudet, sekä pakkausmateriaalien, varastointi- ja säilytyslämpötilojen, tuotteen myyntiajan ja tuotteen käyttötavan vaikutukset. Tutkimustulosten tulkin-taan vaikuttavat aina elintarvike(luokka), elintarvikkeen näytteenottopaikka (laitos / valmistuspaikka / vähittäismyynti) ja näytteenoton ajankohta (valmistusproses-sin aikana / valmistusprosessin lopussa / myyntiaikana / myyntiajan lopussa). Tu-losten tulkinnan lähtökohtana voidaan pitää yleisen elintarvikeasetuksen


Eviran ohje 10501/2 25 (126)

(178/2002) 14 artiklan vaatimusta elintarvikkeen turvallisuudesta. Laboratorion tulee välittömästi ilmoittaa toimeksiantajalleen terveysvaaraan viittaavasta tutki-mustuloksesta. Toimijan tulee ilmoittaa terveysvaaraan viittaavasta omavalvon-nan tutkimustuloksesta valvovalle viranomaiselle ja ryhtyä välittömästi toimenpi-teisiin, joilla varmistetaan, ettei elintarvike-erä aiheuta vaaraa kuluttajien tervey-delle.

6.3 Myyntiajan/säilyvyysajan määrittäminen

6.3.1 Yleistä säilyvyysajan määrittämisestä

Toimijoiden on tarvittaessa tehtävä elintarvikkeen säilyvyystutkimuksia turvalli-sen säilyvyysajan määrittelemiseksi varmistaakseen, että elintarvikkeet täyttävät niille asetetut tai ilmoitetut mikrobiologiset, kemialliset ja aistinvaraiset vaatimuk-set myyntiajan loppuun saakka. Vaatimus koskee sekä tuotteita, joille asetetaan viimeinen käyttöajankohta että tuotteita, joille asetetaan parasta ennen -päiväys. Toimijan on tarvittaessa liitettävä omavalvontasuunnitelmaan elintarvikkeen säi-lyvyystutkimukset osaksi näytteenotto- ja tutkimussuunnitelmaa.

Mikrobiologiaan liittyviä säilyvyystutkimuksia tulisi tehdä ainakin silloin, kun tuot-teen turvallisuus tai elintarvikkeesta annettavat tiedot sitä erityisesti edellyttävät, kuten seuraavissa tapauksissa:

- lainsäädäntö edellyttää sellaisia (esimerkiksi Listeria monocytogenes sellai-senaan syötävissä elintarvikkeissa)

- kyseisen tuotteen säilyvyydestä ei ole riittävää näyttöä (esimerkiksi uudet tuotteet)

- tuote, sen valmistustapa tai pakkaustapa oleellisesti muuttuu vaikuttaen heikentävästi tuotteen säilyvyyteen.

Kaikille elintarvikkeille ei kuitenkaan tarvitse tehdä säilyvyystutkimuksia, vaan voidaan käyttää yleisesti käytössä olevia säilyvyysaikoja. Esimerkkejä elintarvik-keista, joille ei tarvitse tehdä mikrobiologiaan liittyviä säilyvyystutkimuksia:

- valmistuspäivänä nautittavat elintarvikkeet

- välittömästi valmistuksen jälkeen pakastetut ja jäädytetyt tuotteet

- täyssäilykkeet

- elintarvikkeet, joissa vähimmäissäilyvyysajan ilmoittaminen ei ole pakollista (EPNAs EU N:o 1169/2011, liite X, 1 d); joita ovat mm.

tuoreet, paloittelemattomat tai jalostamattomat vihannekset ja he-delmät ituja lukuun ottamatta,

sokeri, hunaja ja makeiset, jotka sisältävät lähes yksinomaan soke-reita

leipomo- ja konditoriatuotteet, jotka tavanomaisesti nautitaan 24 tun-nin kuluessa valmistuksesta

- pullotettu tai pakattu vesi, virvoitusjuomat - kaakao- ja suklaatuotteet - jauhot, kuivapastat, riisi, murot ja vastaavat tuotteet - kahvi, tee.

Kokonaisina myytävien kananmunien vähimmäissäilyvyysaika eli parasta ennen -päiväys on 28 päivää munintapäivästä tai munintajakson ensimmäisestä päi-västä (säädetty EU:n markkinalainsäädännössä).


Eviran ohje 10501/2 26 (126)

Pienimuotoisessa toiminnassa voidaan käyttää yleisesti käytössä olevia säily-vyysaikoja seuraaville elintarvikkeille:

- tuore (ei tyhjiö-/suojakaasupakattu) liha ja kala

- maitotuotteet, joiden valmistukseen liittyy vähintään pastörointia vastaava lämpökäsittely.

Jos toimija asettaa muille kuin edellä mainituille tuotteille säilyvyysajan, joka on puolet lyhempi kuin vastaaville tuotteille yleensä käytetyt säilyvyysajat, säilyvyys-tutkimuksia ei myöskään ole tarpeen tehdä.

Lähtökohtana tulisi aina olla se, että elintarvikealan toimija huolehtii raaka-ainei-den riittävän nopeasta kierrosta, raaka-aineiden laadun hallinnasta sekä resep-tien noudattamisesta. Elintarvikkeet tulisi käyttää ennen parasta ennen -päivä-määrää. Jos elintarvikealan toimija haluaa käyttää parasta ennen -päivämäärän ylittäneitä raaka-aineita elintarvikkeen valmistuksessa tai poiketa raaka-aineen valmistajan antamista käyttöohjeista, hänen on pystyttävä osoittamaan valvonta-viranomaiselle, että raaka-aine ja lopputuote ovat laadultaan moitteettomia. Tar-peellisia selvityksiä voivat tapauksesta riippuen olla esimerkiksi elintarvikkeen aistinvaraiset ja mikrobiologiset tutkimukset.

Tuotteita joihin on laitettu viimeinen käyttöpäivä, ei tulisi käyttää raaka-aineena tämän päiväyksen jälkeen.

Jos helposti pilaantuvaa elintarviketta säilytetään valmistamisen tai käsittelyn tai pakkauksen avaamisen jälkeen useamman päivän ajan, toimijan tulee ennakolta arvioida, kuinka pitkään kyseistä tuotetta voidaan säilyttää. Tällaista säilyttämistä on esimerkiksi valmiin ruoan tai kylmän lisukkeen säilyttäminen myöhemmin ta-pahtuvaa tarjoilua varten tai puolivalmiin ruoan (kuten kastikepohjan) säilyttämi-nen niin, että ruoka tehdään valmiiksi myöhemmin. Arvio voi perustua yleiseen tietoon (esim. silloin, kun säilytetään kypsää tuotetta avatussa pakkauksessa ly-hytaikaisesti). Se voi olla myös toimijan vastaavissa olosuhteissa tekemä aistin-varainen arvio, jolla varmistetaan tuotteen laatu suunnitellun käyttöajan lopussa. Pitkien säilytysaikojen kohdalla voi olla tarpeen tutkia säilyvyyttä myös laborato-riotutkimuksin. Esimerkiksi kuumentamalla valmistettujen ruokien kohdalla yli nel-jän päivän säilytysaikaa pidetään yleensä pitkänä. On kuitenkin järkevää suunni-tella toiminta niin, ettei avattuja pakkauksia, puolivalmiita ruokia tai loppuun val-mistettuja ruokia säilytetä pitkäaikaisesti.

6.3.2 Säilyvyystutkimusten laajuus

Mikrobiologisiin säilyvyystutkimuksiin tulee tarvittaessa sisältyä tutkimuksia tuot-teiden aistinvaraisesta ja fysikaalis-kemiallisista ominaisuuksista, esimerkiksi pH, aW, suolapitoisuus ja säilöntäaineiden määrä. Tutkimuksia suunniteltaessa tulee ottaa huomioon pakkaustapa, tuotanto ja varastointiolosuhteet, saastumismah-dollisuudet ja aiottu myyntiaika. Lisäksi toimijan tulee perehtyä taudinaiheuttaja-bakteerien kasvu- ja selviytymismahdollisuuksiin saatavissa olevan tieteellisen kirjallisuuden ja tutkimustulosten perusteella ja arvioida lisätutkimustarve.

Tutkimusten tuloksia voidaan käyttää matemaattisiin ennustemalleihin tai perus-teluina sille, että tuotteiden ominaisuudet eivät ole suotuisat mikrobien kasvulle. Kirjallisuudesta löytyy yleensä tietoa tuoreiden tuotteiden pH- ja aw-arvoista, joten omia laboratorioanalyysejä ei välttämättä tarvitse tehdä. Jos tietoa ei löydy, toi-mijan tulisi itse tehdä tarvittavat analyysit.

Tutkimuksissa on otettava huomioon tuotteelle, asianomaiselle bakteerille sekä tuotanto- ja varastointiolosuhteille ominainen vaihtelevuus.


Eviran ohje 10501/2 27 (126)

Esimerkkejä ilmaiseksi verkosta ladattavista mikrobiologisista ennustemalleista:

1. FSSP (Food Spoilage and Safety Predictor) on ohjelma, jota voidaan käyttää ennustamaan pilaajamikrobien ja taudinaiheuttajien kasvua elintarvikkeissa ja esimerkiksi vaihtuvan lämpötilan vaikutuksesta varastoinnissa tuotteen säi-lyvyyteen. Ohjelma on ladattavissa osoitteesta http://fssp.food.dtu.dk/

2. United States Department of Agriculture, USDAn Pathogen Modeling Program (PMP): https://www.ars.usda.gov/northeast-area/wyndmoor-pa/eastern-re-gional-research-center/residue-chemistry-and-predictive-microbiology-re-search/docs/pathogen-modeling-program/

3. USDAn, englantilaisten ja australialaisten yhteinen ComBase: http://www.combase.cc/

Laboratoriotutkimuksissa näytteiden tulisi edustaa todellisia olosuhteita niin tuo-tannon kuin säilytyksen suhteen. Näytteet otetaan eri tuotantopäivinä. Minimi-määränä voidaan pitää kolmea näytettä kolmena päivänä.

Laboratorioilla, jotka tekevät tutkimuksia säilyvyysajan määrittämisen tueksi, täy-tyy olla riittävä kokemus näiden tutkimusten tekemisestä.

Suunniteltaessa laboratoriotutkimuksia toimijan tulisi ensin arvioida, mikä on to-dennäköinen säilyvyysaika. Jos arvioitu säilyvyysaika on 21 vuorokautta, tuotteet voidaan tutkia esimerkiksi 18, 21, 24 ja 27 vuorokauden kuluttua valmistuspäi-västä. Koska valmistus- ja säilytysolosuhteet käytännössä vaihtelevat jonkin ver-ran, tuotteille olisi turvallisuusmarginaalin lisäämiseksi hyvä asettaa hieman ly-hempi säilyvyysaika, kuin laboratoriotuloksesta saatu pisin hyväksyttävä säily-vyysaika. Tutkimustuloksia tulkittaessa voidaan käyttää apuna esimerkiksi Elin-tarviketeollisuusliiton mikrobiologisia ohjausarvoja viimeisenä käyttöpäivänä (http://www.etl.fi) ja toimijoiden omavalvonnassaan tekemiä kartoitustutkimuksia.

6.3.3 Listeria monocytogenes säilyvyystutkimukset

Tuotteet luokitellaan kahteen ryhmään sen mukaisesti, pystyykö listeria kasva-maan tuotteessa vai ei.

Tuotteiden, joiden pH on ≤ 4,4 tai aw ≤ 0,92 tai tuotteiden, joiden pH on ≤ 5,0 ja aw ≤ 0,94, pakastettujen tai jäädytettyjen tuotteiden ja tuotteiden, joiden myynti-aika on alle 5 vrk, katsotaan automaattisesti kuuluvan luokkaan, jossa L. mono-cytogenes ei pysty kasvamaan. Myös muut tuotteet voivat kuulua tähän luok-kaan, jos se on tieteellisesti perusteltua. Näille tuotteille ei ole tarpeen tehdä lis-teriasäilyvvyskokeita.

Säilyvyyskokeita tulisi kuitenkin tehdä sellaisille tuotteille, joiden sellaisenaan syötävien raaka-aineiden kokonaismyyntiaika ylittää 4 vuorokautta. Tällainen tuote on esimerkiksi paloiteltuja ja/tai kypsennettyjä vihanneksia sisältävä sa-laatti, jossa enintään 4 vrk:n myyntiajalla myytävän salaatin valmistukseen käy-tettyjä, sellaisenaan syötäviä vihanneksia on salaatin valmistushetkellä säilytetty 1-4 päivää. Tällöin sellaisenaan syötävien vihannesten yhteenlaskettu myyntiaika ylittää 4 vuorokautta.

Seuraavia sellaisenaan syötäväksi tarkoitettuja elintarvikkeita ei yleensä ole tar-peen tutkia listerian varalta säilyvyyskokeilla:

- elintarvikkeet, joille on tehty L. monocytogenes -bakteerin tuhoava lämpö- tai muu käsittely, eikä uudelleen saastuminen käsittelyn jälkeen ole mah-dollista (esim. lopullisessa pakkauksessaan lämpökäsitellyt tuotteet)

- tuoreet, kokonaiset tai jalostamattomat vihannekset ja hedelmät, lukuun ottamatta ituja

http://fssp.food.dtu.dk/

https://www.ars.usda.gov/northeast-area/wyndmoor-pa/eastern-regional-research-center/residue-chemistry-and-predictive-microbiology-research/docs/pathogen-modeling-program/



http://www.combase.cc/

http://www.combase.cc/

http://www.etl.fi/


Eviran ohje 10501/2 28 (126)

- leipä, keksit ja vastaavat tuotteet

- pullotettu tai pakattu vesi, virvoitusjuomat

- sokeri, hunaja ja makeiset, mukaan luettuna kaakao- ja suklaatuotteet

- elävät simpukat.

Patogeenisten bakteereiden tutkimustarve koskee erityisesti L. monocytogenes -bakteeria sellaisenaan syötävissä elintarvikkeissa, joissa listeria pystyy kasva-maan myyntiaikana. Listerian kasvumahdollisuuksia näissä elintarvikkeissa on joissakin tapauksissa välttämätöntä tutkia. Tuotteet luokitellaan kahteen ryhmään seuraavasti: ryhmään, jossa listeria voi kasvaa ja ryhmään, jossa se ei kasva. Turvallisen myyntiajan määrittelemisen tueksi tarvitaan tutkimuksia elintarvik-keista, jotka kuuluvat ryhmään, jossa listeria voi kasvaa.

Yksityiskohtaisia ohjeita listerian säilyvyystutkimuksista annetaan seuraavissa komission ohjeissa, joista ensimmäinen on suunnattu toimijoille ja toinen labora-torioille:

- GUIDANCE DOCUMENT, on Listeria monocytogenes shelf-life studies for ready-to-eat foods, under Regulation (EC) No 2073/2005 of 15 November 2005 on microbiological criteria for foodstuffs

- TECHNICAL GUIDANCE DOCUMENT, for conducting shelf-life studies on Listeria monocytogenes in ready-to-eat foods Versio 3-6, Kesäkuu 2014.

- Listerian säilyvyyskokeet, 2012 Tuula Johansson/Evira

- https://www.evira.fi/tietoa-evirasta/esittely/toiminta/laboratoriopalvelut/ver-tailulaboratoriotoiminta/ohjeita-laboratorioille/menetelma--toiminta--ja-ty-oohjeet/

Näitä ohjeita voidaan soveltaa myös muita kuin L. monocytogenes -bakteeria tut-kittaessa.

Säilyvyystutkimuksiin laboratoriossa kuuluvat rasitus- eli kasvukokeet (challenge test) ja mikrobiologiset säilyvyystutkimukset (durability studies). Tuotteen kasvu-tutkimuksissa (challenge test) tutkittavaan näytteeseen lisätään laboratoriossa tunnettu määrä listeriabakteereita ja bakteerien kasvua seurataan viimeiseen käyttöpäivään asti. Kasvutkimus antaa tietoa siitä, miten listeria pystyy kasva-maan juuri tässä tuotteessa. Tuloksen avulla voidaan määrittää raja-arvo tuotan-non jälkeen sellaiseksi, että listerian määrä ei ylitä 100 pmy/g säilyvyysaikana. Säilyvyystutkimuksessa (durability test) valmista tuotetta säilytetään viimeiseen käyttöpäivään asti ja selvitetään ylittyykö mikrobikriteeriasetuksen raja-arvo vai ei. Tämän tutkimuksen ongelmana on se, että tutkittavissa näytteissä ei välttä-mättä ole listeriaa tutkimuksen alussa. Tällöin tutkimuksen lopussa saatetaan tul-kita virheellisesti, että listeria ei kasva tuotteessa yli 100 pmy/g säilyvyysaikana.

Ohjeissa säilyvyystutkimukset suositellaan tehtäväksi siinä lämpötilassa, jossa tuotetta toimijan tiedon mukaan käytännössä säilytetään, esimerkiksi vientiin tar-koitetuilla tuotteilla kohdemaan säilytyslämpötiloissa. Toinen vaihtoehto on arvi-oida kansallisesti, mitä lämpötilat käytännössä ovat kaupassa ja kotona. Evira suositteleekin tekemään vakuumipakatun graavi-, kylmäsavu- ja lämminsavuka-lan säilyvyyskokeet siten, että ko. kalatuotteet säilytetään puolet säilyvyysajasta elintarvikelainsäädännön mukaisessa myyntilämpötilassa (0 - +3 °C) ja puolet säilyvyysajasta +6 °C:n lämpötilassa. Ohjeen kolmas vaihtoehto on tehdä säily-vyystutkimukset +8-+12 °C:n lämpötilassa. Säilyvyystutkimusten tekeminen elin-tarvikesäännösten mukaista myyntipaikan säilytyslämpötilaa korkeammassa

https://www.evira.fi/tietoa-evirasta/esittely/toiminta/laboratoriopalvelut/vertailulaboratoriotoiminta/ohjeita-laboratorioille/menetelma--toiminta--ja-tyoohjeet/




Eviran ohje 10501/2 29 (126)

lämpötilassa antaa paremman turvamarginaalin listerian suhteen tuotteen elin-kaaren aikana.

Laboratorioilla, jotka tekevät tutkimuksia myyntiajan määrittämisen tueksi, täytyy olla riittävä kokemus näiden tutkimusten tekemisestä.

Toimijan tulee voida luotettavasti osoittaa valvontaviranomaiselle, että L. mono-cytogenes -bakteerin mikrobikriteeriasetuksen mukainen raja-arvo tuotteessa ei ylity myyntiaikana. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että toimijan on tehtävä tuot-teelle säilyvyystutkimuksia. Ellei säilyvyystutkimuksia ole tehty, listerian suhteen noudatetaan tiukempia kriteerejä.

Esimerkiksi raja-arvossa pysymisen määrittäminen graavikalasta ainoastaan luonnollisesti saastuneilla raaka-aineilla (ilman lisättyä listeriabakteeria) vaatii käytännössä hyvin suuren määrän näytteitä. Tämä tarkoittaa sitä, että L. mono-cytogenes –bakteeria ei saa olla osoitettavissa tuotantopaikassa otetussa näyt-teessä. Jos listeriaa esiintyy, tuote-erä on vedettävä pois myynnistä.

Evira suosittelee graavisuolattujen ja kylmäsavustettujen kalastustuotteiden myyntiajaksi korkeintaan 14 vuorokautta listeriariskin pienentämiseksi. Ohjeita kalastustuotteiden laatu- ja säilyvyystutkimusten tekemisestä löytyy Eviran jul-kaisusta ”Kalajalosteiden turvallisuus ja säilyvyys” https://www.evira.fi/tietoa-evi-rasta/esittely/toiminta/riskinarviointi/paattyneet-projektit/kalavalmisteiden-turval-linen-myyntiaika/

6.4 Elintarvikkeiden mikrobiologiseen laatuun liittyvät tutkimukset

Elintarvikkeiden laatuun liittyvät tutkimukset ovat ensisijaisesti toimijan vastuulla. Tällaisia tutkimuksia ovat elintarvikkeiden mikrobiologista laatua kuvaavat indi-kaattoribakteeritutkimukset (esim. aerobisten mikro-organismien pesäkeluku, maitohappobakteerit, enterobakteerit, lämpökestoiset koliformit, E. coli, hiivat ja homeet). Laatututkimuksia voivat olla esimerkiksi lopputuotteen maitohappobak-teeri-, hiiva-, tai hometutkimukset tai raaka-aineiden laadun seuranta.

Mikrobikriteeriasetuksessa laatuun (prosessihygieniaan) liittyviä tutkimuksia ovat esim. aerobisten mikro-organismien pesäkeluku laitoksessa ja vähittäismyyn-nissä valmistettavalle jauhelihalle. Näiden tutkimustulosten tulkintaan mikrobikri-teeriasetuksessa on annettu myös raja-arvot ja raja-arvojen ylittyessä tehtävät toimenpiteet. On huomattava, että näitä raja-arvoja sovelletaan vain valmistus-prosessin lopussa - niitä ei sovelleta markkinoilla oleviin tuotteisiin. Muille laatuun liittyville tutkimuksille kuin mikrobikriteeriasetuksessa mainituille prosessihygie-niavaatimuksille ei ole olemassa lainsäädännössä raja-arvoja. Toimijan tulee itse määritellä raja-arvot, joita tuotteen laadun arviointiin käytetään. Tulosten arvioin-nissa voidaan käyttää hyväksi mm. toimijoiden omavalvonnassaan tekemiä kar-toitustutkimuksia (trendit) ja elintarvikelaboratorioiden kokemukseen perustuvia tutkimustuloksia. Tutkimustulosten tulkinnassa voidaan soveltuvin osin käyttää apuna Elintarviketeollisuusliiton (ETL) Elintarvikkeiden mikrobiologisia ohjausar-voja viimeisenä käyttöpäivänä (http://www.etl.fi). On huomattava, että nämä oh-jausarvot kuvaavat tilannetta viimeisenä käyttöpäivänä. Omavalvontasuunnitel-massa tulee määritellä toimenpiteet, joihin ryhdytään jos tuloksissa havaitaan normaalista poikkeavaa.

6.5 Salmonellavalvontaohjelman mukaiset tutkimukset

Kansallinen salmonellavalvontaohjelma korvaa osittain mikrobikriteeriasetuksen

https://www.evira.fi/tietoa-evirasta/esittely/toiminta/riskinarviointi/paattyneet-projektit/kalavalmisteiden-turvallinen-myyntiaika/



http://www.etl.fi/


Eviran ohje 10501/2 30 (126)

mukaisia salmonellatutkimuksia (kohdat 2.1.3, 2.1.4 ja 2.1.5). Kansallisen salmo-nellavalvontaohjelman mukaisia näytteitä ovat (MMMa 134/2012) naudan- ja sian imusolmukenäytteet, naudan ja sian ruhon pintasivelynäytteet, siipikarjan (broi-leri, kalkkuna, kana) kaulanahkanäytteet sekä leikkaamon liha(murska)näytteet. Nämä on ohjeistettu liitteessä 1A ja leikkaamon osalta liitteessä 1B. Salmonella-valvontaohjelmaan kuuluvaa, mutta mikrobikriteeriasetuksen mukaan toteutet-tava näytteenotto broilerin, kalkkunan ja kanan lihaa käsittelevässä leikkaamossa (mikrobikriteeriasetuksen liitteen I luvun 1 kohta 1.28 ja luvun 3 kohta 3.2) on myös ohjeistettu liitteessä 1B ja näytteenotto jauhelihaa ja raakalihavalmisteita valmistavassa laitoksessa (mikrobikriteeriasetuksen liitteen I luvun 1 kohta 1.5 ja luvun 3 kohta 3.2) on ohjeistettu liitteessä 1C.

6.6 Yksityiskohtaiset mikrobiologiset vaatimukset

6.6.1 L. monocytogenes sellaisenaan syötävissä elintarvikkeissa

Tässä kappaleessa käsitellään L. monocytogenes -vaatimuksia erityyppisissä sellaisenaan syötävissä elintarvikkeissa. Nämä vaatimukset koskevat kaikkia liit-teissä mainittuja toimialoja.

Lisäksi jokaisen liitteen alussa on kyseistä toimialaa koskevia erityisiä ohjeita näytteenotosta ja tutkimuksista.

Mikrobikriteeriasetuksessa jaetaan sellaisenaan syötävät elintarvikkeet kolmeen luokkaan L. monocytogenes -vaatimusten suhteen. Seuraavassa on tarkasteltu näitä kolmea elintarvikeluokkaa sekä listeriaseurantaa tuotantoympäristöstä ja -laitteista.

6.6.1.1 Eräät erityisryhmille tarkoitetut sellaisenaan syötävät elintarvikkeet

(Mikrobikriteeriasetus, liite I, luku 1, elintarvikeluokka 1.1)

Sellaisenaan syötäville elintarvikkeille, jotka on tarkoitettu imeväisille ja erityisiin lääkinnällisiin tarkoituksiin, on säädetty mikrobiologinen vaatimus. Raja-arvo on: ei todettu/25 g ja osanäytteiden lukumäärä on 10. Vaatimus on tiukempi kuin muille sellaisenaan syötäville elintarvikkeille. Syynä on se, että nämä tuotteet on suunnattu ainoastaan riskiryhmiin kuuluville, joille jo erittäin pieni L. monocyto-genes -pitoisuus voi aiheuttaa sairastumisen.

6.6.1.2 Elintarvikkeet, joissa L. monocytogenes voi kasvaa


Sellaisenaan syötävissä elintarvikkeissa, joissa L. monocytogenes voi kasvaa, voidaan sallia pitoisuus 100 pmy/g sillä edellytyksellä, että elintarvikkeen valmis-taja pystyy luotettavasti osoittamaan valvontaviranomaiselle, ettei pitoisuus 100 pmy/g ylity myyntiaikana. Jos toimija ei pysty luotettavasti osoittamaan tätä ase-tuksen liitteen II mukaisin tutkimuksin, sovelletaan tiukempaa vaatimusta eli raja-arvo on tällöin: ei todettu/25 g valmistuksen lopussa.

Elintarvikkeisiin, joissa L. monocytogenes voi kasvaa, mutta joita säilytetään alle 5 vrk, sovelletaan elintarvikeluokan 1.3 vaatimuksia.

Tämän ryhmän tuotteisiin voi liittyä merkittävä tai kohtalainen listeriariski. Mer-kittävän riskin tuotteet ovat sellaisia, jotka ovat läpikäyneet lämpökäsittelyn, mutta voivat jälkisaastua, jos niitä käsitellään esim. puutteellisesti puhdistetulla siivutuskoneella. Myös pakkaustavalla on merkitystä ja siksi esimerkiksi tyhjiöpa-kattu, siivutettu lihaleikkele voi olla merkittävän riskin tuote varsinkin, jos myynti-


Eviran ohje 10501/2 31 (126)

aika on pitkä. Myös kalajalosteet, joita ei lämpökäsitellä, kuten esim. tyhjiöpaka-tut, siivutetut kylmäsavustetut tai graavisuolatut kalajalosteet ovat merkittävän riskin tuotteita. Listeriariskin pienentämiseksi Evira suosittelee kylmäsavustettu-jen ja graavisuolattujen kalajalosteiden enimmäismyyntiajaksi enintään 14 vrk. Kohtalaisen listeriariskin tuotteita ovat esimerkiksi kypsät lihapyörykät, jotka on lämpökäsitelty, mutta joita ei sen jälkeen käsitellä muuten kuin pakkaamalla hy-gieenisesti.

6.6.1.3 Elintarvikkeet, joissa L. monocytogenes ei kasva


Raja-arvoa 100 pmy/g sovelletaan sellaisenaan syötäviin elintarvikkeisiin, joissa L. monocytogenes ei pysty kasvamaan (stabiloidut tuotteet). Tuote on stabiloitu, jos se on kemiallisesti tai pakkaamalla säilötty niin, että L. monocytogenes ei pysty kasvamaan siinä myyntiaikana. Esimerkkejä stabiloinnista: tuotteen pH ≤4,4 tai vesiaktiivisuus (aW) ≤0,92 tai yhdistelmä, jossa pH ≤5,0 ja vesiaktiivisuus ≤0,94. Pakastaminen on tehokas stabilointimenetelmä. Tuotetta pidetään stabi-loituna myös, jos sen myyntiaika on alle viisi päivää.

Tähän elintarvikeluokkaan luetaan myös ne elintarvikkeet, joissa L. monocyto-genes voi kasvaa, mutta joita säilytetään alle 5 vrk valmistuksesta.

Tämän elintarvikeluokan listeriatutkimukset tulee suunnata sellaisiin tuotteisiin, joissa L. monocytogenes -pitoisuus voi olla heti tuotteen valmistuksen jälkeen suuri, vaikka edellytyksiä listerian kasvulle ei olisikaan myyntiaikana (esim. idut).

Asetuksessa on mainittu joukko tuotteita, joihin liittyy erittäin pieni L. monocyto-genes -riski ja siksi niitä ei kannata tutkia. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi:

- elintarvikkeet, joille on tehty L. monocytogenes -bakteerin tuhoava lämpö-käsittely tai muu käsittely ja joiden jälkisaastuminen ei ole mahdollista (esim. lopullisessa pakkauksessaan lämpökäsitellyt tuotteet)

- leipä, keksit

- virvoitusjuomat ja makeiset.

6.6.2 Listeriaseuranta tuotantoympäristöstä ja -laitteista

Jos toimija käsittelee sellaisenaan syötäviä tuotteita, joissa L. monocytogenes voi kasvaa, toimijan on laadittava näytteenotto- ja analyysisuunnitelma myös tuotan-toympäristön ja -laitteiden seurantaa varten mahdollisen listeriasaastutuksen ha-vaitsemiseksi. Tämän ohjeen liitteissä annetaan suosituksia tuotantoympäristön ja -laitteiden listeriaseurantaa varten.

Näytteitä otetaan erityisesti sellaisilta pinnoilta, jotka ovat kosketuksissa elintar-vikkeiden kanssa. Näytteenoton tarkoituksena on etsiä erityisesti laitteisiin biofil-mien alle pesiytyneitä listeriakantoja. Listerianäytteenottoa pinnoilta suositellaan tehtäväksi valmistuksen aikana tuotannon jatkuttua vähintään 2 tuntia tai valmis-tuksen päätteeksi ennen siivousta, mieluummin kuin puhdistuksen ja desinfioin-nin jälkeen. Työn aikana otettuun näytteeseen saadaan todennäköisemmin irro-tettua pinnasta kasvukykyisiä bakteereita, jolloin ne todetaan näytteestä helpom-min. Asiasta löytyy tarkemmin tietoa Euroopan Unionin referenssilaboratorion ohjeesta “Guidelines on sampling the food processing area and equipment for the detection of Listeria monocytogenes” http://ec.europa.eu/food/safety/docs/bi-osafety_food-hygiene_microbio_criteria-guidelines_sampling_en.pdf.

Jos näyte on otettu sellaiselta alueelta, joilla käsitellään ei-lämpökäsiteltyjä elin-tarvikkeita (esimerkiksi kasviksia), positiivinen listeriatulos voi joskus olla peräisin

https://ec.europa.eu/food/sites/food/files/safety/docs/biosafety_fh_mc_guidelines_on_sampling.pdf



Eviran ohje 10501/2 32 (126)

myös parhaillaan käsiteltävistä elintarvikkeista. Tällaisten elintarvikkeiden käsit-telyalueilta on mahdollista ottaa näytteitä puhdistuksen jälkeen toiminnan aikana otettujen näytteiden lisäksi. Muulloin kuin toiminnan aikana otetut näytteet eivät kuitenkaan korvaa toiminnan aikana otettuja näytteitä. Tutkimustulosten tulkin-nasta kerrotaan ohjeen kohdassa 4.5.3.

6.6.3 Yersinia porkkanoissa

Yersinia pseudotuberkulosis -bakteeri on aiheuttanut useita ruokamyrkytysepide-mioita kotimaisen varastoidun, edellisen sadon porkkanan välityksellä. Myös Yer-sinia enterocolitica voi aiheuttaa ruokamyrkytyksiä porkkanoiden välityksellä. Yersiniabakteeri pystyy lisääntymään kylmässä (0 - 5 °C:ssa). Porkkanoiden pitkä varastointiaika syksystä seuraavaan kevääseen ja jopa alkukesään mah-dollistaa yersinioiden lisääntymisen, niin että ne voivat aiheuttaa ruokamyrkytyk-sen.

Evira suosittelee pintanäytteiden tutkimista yersinian varalta sellaisissa elintar-vikehuoneistoissa, joissa käsitellään pitkään varastoitua porkkanaa. Näytteitä tu-lisi tutkia valmistavissa huoneistoissa, esimerkiksi porkkanaa kuorivissa tai raas-tavissa elintarvikehuoneistoissa. Valvontaviranomaisen arvioinnin perusteella näytteenottoa voidaan kuitenkin harventaa tai luopua siitä toistaiseksi kokonaan, jos toimijalla on käytettävissään riittävästi ajankohtaisia tutkimustuloksia käyttä-mänsä raaka-aineen tuotantopaikasta otetuista näytteistä. Näytteenotosta voi-daan luopua myös silloin, kun tuote on tarkoitettu syötäväksi vain kypsennettynä (Yersinia-bakteerin tuhoava kuumennuskäsittely ennen nauttimista tai tarjoilua). Suurkeittiöissä ja ravintoloissa, joissa tehdään itse pienimuotoisesti porkka-naraastetta, ei ole tarkoituksenmukaista tutkia pintanäytteitä.

Pintanäytteitä otetaan elintarvikkeiden kanssa suoraan kosketukseen joutuvista pinnoista, kuten esimerkiksi laitteista, kuljettimista ja työtasoista, kun käytetään pitkään varastoitua porkkanaa. Näytteet otetaan tuotannon ollessa parhaillaan käynnissä. Suositellut näytemäärät ja näytteenoton tiheys on ohjeistettu liitteessä 5. Näytteet tutkitaan Y. pseudotuberculosis -bakteerin varalta. Jos bakteeria to-detaan tuotantoympäristöstä tai -laitteista otetuissa näytteissä, sekä tuotteisiin että tuotantoympäristöön ja -laitteisiin kohdistuvaa näytteenottoa on lisättävä saastumislähteen selvittämiseksi. Elintarvikehuoneistoissa tapahtuvan käsittelyn järjestelmällinen läpikäynti saastumiselle alttiiden kohtien tunnistamiseksi on myös tarpeen. Lisäksi puhdistusrutiinit tarkastetaan ja puhdistusta tehostetaan tarvittavilta osin. Myöskään Y. enterocolitican esiintyminen pinnoilla ei ole suota-vaa ja kontaminaatio pitäisi pyrkiä joko poistamaan tai ainakin sitä tulisi saada vähennettyä tehostetuilla puhdistustoimenpiteillä.

Evira suosittelee tuotteiden tutkimista yersinian varalta vain, jos puhtausnäyt-teissä toistuvasti löytyy yersiniaa tai epäillyn ruokamyrkytysepidemian selvitysten yhteydessä. Jos valmiista tuotteesta löytyy Y. pseudotuberculosis –bakteeria tai patogeenista Y. enterocolitica –bakteeria, Evira suosittelee seuraavaa menette-lyä:

- Jos tuotenäytteen PCR -tulos on positiivinen Y. pseudotuberculosis -bak-teerin suhteen, käsittelyerä poistetaan kulutuksesta, elintarvikehuoneiston käsittelyvaiheet käydään järjestelmällisesti läpi saastumiselle alttiiden koh-tien tunnistamiseksi ja saastumisen poistamiseksi (tai pienentämiseksi) ja varastossa oleva raaka-aine arvioidaan erikseen. Käsittelyerällä tarkoite-taan eri pesukertojen välillä samalla laitteella käsiteltyjä kasviksia.

- Viljelytuloksen valmistumista ei tarvitse odottaa, mutta näyte on analysoi-tava myös viljelymenetelmällä, jotta bakteerimäärä voidaan arvioida ja jotta laboratorio voi lähettää kannan Eviraan tyypitettäväksi.


Eviran ohje 10501/2 33 (126)

- Jos tuotenäytteen PCR -tulos on positiivinen Y. enterocolitica -bakteerin suhteen eikä sairastumisia ole tiedossa, ei tehdä takaisinvetoja vaan keski-tytään mahdollisiin tuotantoympäristön puhtausselvityksiin.

- Jos tuotenäytteen PCR -tulos on positiivinen Y. enterocolitica -bakteerin suhteen ja epäiltyjä sairastumisia on runsaasti, poistetaan käsittelyerä ku-lutuksesta, jos tuotetta on vielä jäljellä, ja kasvisten käsittelyvaiheet käydään järjestelmällisesti läpi saastumiselle alttiiden kohtien tunnistamiseksi ja saastumisen poistamiseksi (tai pienentämiseksi).

- Viljelytuloksen valmistumista ei tarvitse odottaa, mutta näyte on analysoi-tava myös viljelymenetelmällä, jotta bakteerimäärä voidaan arvioida ja jotta laboratorio voi lähettää kannan Eviraan tyypitettäväksi. Viljelymenetelmänä Evira suosittaa käyttämään EN ISO 10273:2017 – menetelmää..

PCR on erittäin käyttökelpoinen menetelmä kun etsitään elintarvikehuoneistojen saastumispaikkoja puhtausnäyttein. Y. enterocolitica -määritystä tuotteista ei suositella tehtäväksi rutiininomaisesti PCR:llä, jollei epäillä sairastumisia, sillä noin 20 – 40 % hyväkuntoisista porkkanoista antaa PCR:llä positiivisen tuloksen eikä suoraa yhteyttä sairastumisiin ole voitu osoittaa.

6.6.4 Bacillus cereus -ryhmä

Bacillus cereus –ryhmän bakteerit ovat itiöllisiä ja pystyvät kasvamaan sekä ha-pellisissa että hapettomissa olosuhteissa. Itiömuodossaan ne kestävät hyvin epä-edullisia ympäristötekijöitä, kuten korkeaa lämpötilaa, kuivuutta ja ravinnon puu-tetta. Bakteerit ovat yleisiä maaperässä, vesistöissä, kasveissa, ilmassa ja pö-lyssä. Niitä esiintyy ihmisten ja eläinten suolistossa sekä pieninä pitoisuuksina varsinkin raaoissa elintarvikkeissa, kuten viljassa, riisissä, lihassa, kasviksissa ja maidossa. Tavanomaisilla elintarvikemäärityksiin käytetyillä tutkimusmenetel-millä ryhmän bakteereita ei voida erottaa toisistaan.

Bakteeriryhmään kuuluvat mm. B. cereus, B. thuringiensis ja B. weihenstepha-nensis -lajit. Ryhmän yleisin ruokamyrkytysten aiheuttaja on B. cereus, joka voi aiheuttaa kahta, oireiltaan selvästi toisistaan poikkeavaa ruokamyrkytystyyppiä. Ripulityypin ruokamyrkytyksen oireita ovat vatsakivut, vetinen ripuli ja pahoin-vointi. Oireet aiheutuvat enterotoksiinia tuottavan B. cereus -bakteerin lisäänty-misestä ohutsuolessa. Oksennustyypin ruokamyrkytyksen oireena on pahoin-vointia ja oksentelua. Oireet aiheuttaa ruokaan ennen nauttimista muodostunut emeettinen toksiini, kereulidi. Myös B. weihenstephanensis –laji voi tuottaa ke-reulidia. B. thuringiensis puolestaan on yleisesti kasvisten tuotannossa käytetty torjunta-aine, jota pidetään vaarattomana ihmiselle. Joillain kannoilla on kuitenkin kyky tuottaa samanlaisia ripulityypin ruokamyrkytyksiä aiheuttavia toksiineja kuin B. cereus –bakteerilla ja niiden on epäilty voivan aiheuttaa ruokamyrkytystä. Kai-killa B. cereus -ryhmän bakteereilla ei kuitenkaan ole kykyä muodostaa toksiineja, eikä näitä tällöin pidetä taudinaiheuttamiskykyisinä eli patogeenisina.

B. cereus –ryhmän bakteerit voivat aiheuttavat riskin kuluttajalle yleensä vain kun niiden pitoisuus elintarvikkeessa on korkea. Niiden esiintymistä elintarvikkeissa ei myöskään voi kokonaan estää. Näistä johtuen niiden esiintyminen elintarvik-keissa tiettyyn määrään asti sallitaan. B. cereus –ryhmän bakteerien määritystä voidaan ruokamyrkytysriskin arvioimisen lisäksi käyttää esim. kasvisten hygie-nian indikaattorina, kuvaamaan raaka-aineen laatua ja tuotantoprosessin hygie-niaa.

Kun toimija käyttää määritystä hygieniaindikaattorina, raja-arvot (esim. hälytys-raja m / toimenpideraja M) määräytyvät seuraamalla tuotteen B. cereus –ryhmän bakteerien pitoisuuksia pidemmän ajan kuluessa. Tällöin saadaan selville, mikä


Eviran ohje 10501/2 34 (126)

on tuotteen bakteeripitoisuuden tavanomainen taso ja voidaan reagoida epänor-maalin korkeisiin arvoihin tai nouseviin trendeihin. Korjaava toimenpide on ensi-sijaisesti tuotteen raaka-aineiden laadun ja tuotantoprosessin omavalvonnan toi-mivuuden selvitys. Jos B. cereus –ryhmän bakteereita esiintyy tuotteissa erittäin suuria määriä, sitä on pidettävä mahdollisena taudinaiheuttajana.

Mikrobikriteeriasetuksessa jauhemaisille äidinmaidonkorvikkeille (mikrobikriteeri-asetuksen liitteen I kohta 2.2.11) B. cereus –ryhmän bakteeripitoisuudelle (alus-tava B. cereus) on asetettu prosessin hygieniavaatimus. Asetuksessa ei ole elin-tarviketurvallisuusraja-arvoa B. cereus –ryhmän bakteerille, joten tulos pitää ar-vioida aina tapauskohtaisesti. Eviran näkemyksen mukaan elintarvike pitää pää-sääntöisesti hylätä mahdollisen terveysvaaran vuoksi viimeistään silloin, kun B. cereus –ryhmän bakteeripitoisuus on:

Tuoreet kasvikset

(Sisältäen pilkotut kasvissalaatit)

Mausteet ja kuivatut yrtit

Muut sellaisenaan syötävät ruoat (sisäl-

täen salaatit, joissa on myös muuta kuin kas-viksia, esim. pastaa

tai lihaa), lukuun otta-matta kylmässä säily-tettyä pastöroitua mai-

toa

B. cereus-ryhmä

> 100 000 pmy/g > 100 000 pmy/g > 10 000 pmy/g

B. thuringiensis -lajin käyttö hyönteistorjuntaan elintarvikekasvien tuotannossa voi vaikeuttaa erityisesti tuoreiden kasvisten B. cereus -tulosten tulkintaa. Tämän vuoksi onkin syytä selvittää onko kasvisten kasvatuksessa käytetty B. thuringien-sis –bakteeria sisältävää torjunta-ainetta ja arvioida tulosta sen mukaisesti. Jos torjunta-ainetta on käytetty, voidaan myös jättää tämä tutkimus tekemättä. B. wei-henstephanensis –lajia puolestaan voi esiintyä maidossa runsaasti ilman turval-lisuusriskiä, minkä takia taulukon raja-arvoa B. cereus -ryhmän bakteereille ei ole tarpeen soveltaa. Ruokamyrkytysepidemiaselvityksissä kumpaakaan poikkeusta ei kuitenkaan tule noudattaa.

6.6.5 Itujen tuotanto

Itujen tuotannon mikrobiologisista vaatimuksista salmonellan, STEC:in, listerian ja pintapuhtausnäytteenoton suhteen ja tuotannon aikaisesta näytteenotosta, tu-loksista ja niiden aiheuttamista toimenpiteistä sekä eräistä poikkeuksista testauk-sessa on kerrottu liitteessä 10.


Eviran ohje 10501/2 35 (126)

7 Laboratoriot

Elintarvikelaissa (23/2006) on säädetty, että elintarvikemääräyksissä tutkittavaksi edellytetyt omavalvontaan kuuluvat näytteet on tutkittava hyväksytyssä omaval-vontalaboratoriossa, viranomaisnäytteitä tutkimaan hyväksytyssä laboratoriossa tai kansallisessa vertailulaboratoriossa. Evira hyväksyy laboratoriot ja pitää niistä rekisteriä, joka on julkaistu Eviran internet-sivuilla https://www.evira.fi/tietoa-evi-rasta/esittely/toiminta/laboratoriotoiminta/eviran-hyvaksymat-laboratoriot/hyvak-sytyt-laboratoriot/elintarvikkeet/.

Laboratorioon tulee näytteen mukana toimittaa riittävin tiedon varustettu asian-mukainen lähete. Elintarvike(luokka), näytteenottopaikka (laitos/valmistus-paikka/vähittäismyynti) ja näytteenoton ajankohta (valmistusprosessin ai-kana/valmistusprosessin lopussa/ myyntiaikana) ovat määrääviä tekijöitä tutki-musten näytteenottoa ja analysointia suunniteltaessa. Ne vaikuttavat aina ana-lyysituloksen tulkintaan. Nämä tiedot tulee välittyä tutkimustodistuksessa yh-dessä tuloksen kanssa, jotta valvontaviranomainen voi arvioida tulosten merkit-tävyyttä, toimijan tulosten perusteella tekemien korjaavien toimenpiteiden riittä-vyyttä sekä mahdollisten valvontatoimenpiteiden laajuuden arviointia varten. Jotta tämä toteutuisi, tulee tieto välittyä näytteenottotodistuksessa näytteen mu-kana laboratorioon, josta se voidaan edelleen siirtää tutkimustodistukseen.

Laboratorion tulee välittömästi ilmoittaa toimeksiantajalle elintarvikkeen terveys-vaaraan viittaavasta tutkimustuloksesta. Tällainen on mm. mikrobikriteeriasetuk-sen mukaisen turvallisuusvaatimuksen raja-arvon ylittävä tutkimustulos. Toimija voi sopia, että laboratorio ilmoittaa terveysvaaraan viittaavasta tai muusta mikro-bikriteeriasetuksen vaatimuksen vastaisesta tuloksesta suoraan myös valvovalle viranomaiselle.

Elintarvikelain 40 § 2 momentin mukaan laboratorio on velvollinen säilyttämään ja lähettämään eristetyn mikrobikannan ja/tai näytteen kansalliseen vertailulabo-ratorioon, kun laboratorio havaitsee terveysvaaraan viittaavia tutkimustuloksia vi-ranomais- tai omavalvontanäytteissä.

Mikrobikantojen ja näytteiden lähettäminen koskee zoonoottisia bakteerikan-toja (esim. salmonella, kampylobakteeri, L. monocytogenes) ja muita bakteeri-kantoja, jotka voivat aiheuttaa ruokamyrkytyksen, sekä elintarvikelain nojalla tutkittuja näytteitä, jotka voivat sisältää ruokamyrkytyksen aiheuttavaa toksii-nia. Ohje laboratorioille bakteerikantojen ja elintarvikenäytteiden lähettämi-sestä Eviraan löytyy osoitteesta: https://www.evira.fi/globalassets/tietoa-evirasta/esittely/toiminta/vertailulabo-ratoritoiminta/ohjeet_vert_labr_toiminta/lab_009_3.pdf.

https://www.evira.fi/tietoa-evirasta/esittely/toiminta/laboratoriotoiminta/eviran-hyvaksymat-laboratoriot/hyvaksytyt-laboratoriot/elintarvikkeet/




https://www.evira.fi/globalassets/tietoa-evirasta/esittely/toiminta/vertailulaboratoritoiminta/ohjeet_vert_labr_toiminta/lab_009_3.pdf

https://www.evira.fi/globalassets/tietoa-evirasta/esittely/toiminta/vertailulaboratoritoiminta/ohjeet_vert_labr_toiminta/lab_009_3.pdf


Eviran ohje 10501/2 36 (126)

8 Viitteet

EU-lainsäädäntö (muutoksineen)

Komission asetus (EY) N:o 2073/2005, annettu 15 päivänä marraskuuta 2005, elintarvikkeiden mikrobiologista vaatimuksista, (mikrobikriteeriasetus)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o, 852/2004, annettu 29 päi-vänä huhtikuuta 2004, elintarvikehygieniasta

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 853/2004, annettu 29 päi-vänä huhtikuuta 2004, eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygienia-säännöistä.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 882/2004, annettu 29 päi-vänä huhtikuuta 2004, rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/625, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2017,virallisesta valvonnasta ja muista virallisista toimista, jotka suo-ritetaan elintarvike- ja rehulainsäädännön ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia, kas-vien terveyttä ja kasvinsuojeluaineita koskevien sääntöjen soveltamisen var-mistamiseksi, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 999/2001, (EY) N:o 396/2005, (EY) N:o 1069/2009, (EY) N:o 1107/2009, (EU) N:o 1151/2012, (EU) N:o 652/2014, (EU) 2016/429 ja (EU) 2016/2031, neuvoston asetusten (EY) N:o 1/2005 ja (EY) N:o 1099/2009 ja neuvoston direktiivien 98/58/EY, 1999/74/EY, 2007/43/EY, 2008/119/EY ja 2008/120/EY muuttami-sesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 854/2004 ja (EY) N:o 882/2004, neuvoston direktiivien 89/608/ETY, 89/662/ETY, 90/425/ETY, 91/496/ETY, 96/23/EY, 96/93/EY ja 97/78/EY ja neuvoston päätöksen 92/438/ETY kumoamisesta (virallista valvontaa koskeva asetus), sovelletaan 14.12.2019 alkaen

Komission asetus (EY) No 1688/2005 Euroopan parlamentin ja neuvoston ase-tuksen 853/2004 täytäntöön panemisesta Suomeen ja Ruotsiin tarkoitetuilta tie-tyn lihan ja munien lähetyksiltä vaadittavien salmonellaa koskevien erityistakui-den osalta

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, annettu 28 päi-vänä tammikuuta 2002, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaat-teista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustami-sesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä

Kansallinen lainsäädäntö

Elintarvikelaki 23/2006

Maa- ja metsätalousministeriön asetus laitosten elintarvikehygieniasta, MMMa 795/2014

Maa- ja metsätalousministeriön asetus elintarvikkeiden alkutuotannon elintarvi-kehygieniasta, MMMa 1368/2011

http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:02005R2073-20140601&from=FI

http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CONSLEG:2004R0852:20090420:FI:PDF

http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:02004R0853-20160401&from=FI

http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:02004R0882-20140630&qid=1469186695234&from=FI

http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CONSLEG:2005R1688:20111219:FI:PDF

http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:02002R0178-20140630&from=FI

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060023

http://mmm.fi/documents/1410837/1818450/Konsolidoitu+laitosasetus+FI+795_2014+AG+200716/f3124e24-8db6-4cab-9eca-faf522821d93

http://mmm.fi/documents/1410837/1818450/Konsolidoitu+alkutuotantoasetus+1368_I+15+AG/aa0cb9c6-ea15-4348-ba34-cf841fa85953


Eviran ohje 10501/2 37 (126)

Maa- ja metsätalousministeriön asetus salmonellavalvonnasta liha-alan laitok-sissa MMMa 134/2012

Maa- ja metsätalousministeriön asetus raakamaidon tuotannon ja luovutuksen elintarvikehygieniasta MMMa 699/2013

Valtioneuvoston asetus elintarvikelain, rehulain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia tekevistä laboratorioista VNa 152/2015

Maa- ja metsätalousministeriön asetus 118/2006 ensisaapumistoiminnasta

Hygienialain mukaisten näytteiden ottaminen MMMa 3/EEO/2000 ja muutos 9/EEO/2003

Muut viitteet

GUIDANCE DOCUMENT on Listeria monocytogenes shelf-life studies for ready-to-eat foods, under Regulation (EC) No 2073/2005 of 15 November 2005 on mi-crobiological criteria for foodstuffs

TECHNICAL GUIDANCE DOCUMENT, for conducting shelf-life studies on Lis-teria monocytogenes in ready-to-eat foods

GUIDELINES on sampling the food processing area and equipment for the de-tection of Listeria monocytogenes

DISCUSSION PAPER on strategy for setting microbiological criteria for foodstuffs in Community legislation

GUIDANCE DOCUMENT on the implementation of procedures based on the HACCP principles, and on the facilitation of the implementation of the HACCP principles in certain food businesses

Eviran ohje 10002 HACCP-JÄRJESTELMÄ, periaatteet ja soveltaminen.

Eviran ohje 10502 Elintarvikkeiden mikrobiologinen näytteenotto ja analyysit ohje elintarvikevalvontaviranomaisille

Elintarvikkeiden mikrobiologisia ohjausarvoja viimeisenä käyttöpäivänä, ETL

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2012/20120134




http://mmm.fi/documents/1410837/1818450/i10.pdf/bffcf2c9-c6b0-4646-b96b-37f392d1c672

http://mmm.fi/documents/1410837/1818450/i10m1.pdf/935a32fd-ae01-4318-b949-47debbab04f7

https://ec.europa.eu/food/sites/food/files/safety/docs/biosafety_fh_mc_guidance_document_lysteria.pdf

http://ec.europa.eu/food/safety/docs/biosafety_fh_mc_technical_guidance_document_listeria_in_rte_foods.pdf


http://ec.europa.eu/food/safety/docs/biosafety_food-hygiene_microbio_criteria-discussion_paper_en.pdf

http://ec.europa.eu/food/safety/docs/biosafety_food-hygiene_legis_guidance_haccp_en.pdf

https://www.evira.fi/globalassets/tietoa-evirasta/lomakkeet-ja-ohjeet/omavalvonta/eviran_ohje_10002_haccp.pdf

https://www.evira.fi/tietoa-evirasta/julkaisut/elintarvikkeet/oppaat/elintarvikkeiden-mikrobiologinen-naytteenotto-ja-analyysit/

http://www.etl.fi/aineistot/ohjeet.html


Eviran ohje 10501/2 38 (126)

Liitteet

Omavalvonnan näytteenottotiheydet

Liitteissä esitetään mikrobikriteeriasetukseen perustuvat näytteenottotiheydet. Li-säksi liitteissä on Eviran suosituksia näytteenottotiheyksiksi, jotka on kirjoitettu kursiivilla.

Liitteet on jaoteltu toimialoittain seuraavasti:

Liite 1 Liha-alan laitos

- Liite 1 A Pienteurastamo ja teurastamo

- Liite 1 B Leikkaamo

- Liite 1 C Jauhelihaa, raakalihavalmisteita, mekaanisesti erotettua lihaa ja lihavalmisteita valmistava laitos

- Liite 1 D Tuotantoympäristö ja -laitteet

Liite 2 Kala-alan laitos

Liite 3 Maitoalan laitos

Liite 4 Munapakkaamo ja munatuotelaitos

Liite 5 Kasvis- ja hedelmätuotteita valmistava elintarvikehuoneisto

Liite 6 Ensisaapumispaikka

Liite 7 Leipomo

Liite 8 Elintarvikkeiden valmistus elintarvikehuoneistossa (ruokavalmistetehdas, eineskeittiö)

Liite 9 Vähittäismyynti- ja tarjoilupaikka ((vähittäismyymälä, ravintola, kahvila, suurtaloudet kuten laitoskeittiö (koulut, päiväkodit, sairaalat, henkilöstöravintolat) keskuskeittiö, pitopalvelu, tarjoilukeittiö))

Liite 10 Itujen tuotanto

Liitteiden ”elintarvikeluokka”-sarakkeiden numerointi vastaa mikrobikriteeriasetuksen sarakkeiden numerointia.

OM

AV

AL

VO

NN

AN

NÄ

YT

TE

EN

OT

TO

TIH

EY

DE

T L

IHA

-AL

AN

LA

ITO

KS

ES

SA

P

IEN

TE

UR

AS

TA

MO

JA

TE

UR

AS

TA

MO

LII

TE

1 A

1 (

24)

Eviran o

hje

10501

LII

TE

1 A

: P

IEN

TE

UR

AS

TA

MO

JA

TE

UR

AS

TA

MO

LII

TE

1 B

: L

EIK

KA

AM

O

LII

TE

1 C

: J

AU

HE

LIH

AA

, R

AA

KA

LIH

AV

AL

MIS

TE

ITA

, M

EK

AA

NIS

ES

TI

ER

OT

ET

TU

A L

IHA

A J

A L

IHA

VA

LM

IST

EIT

A V

AL

MIS

TA

VA

LA

ITO

S

LII

TE

1 D

: T

UO

TA

NT

OY

MP

ÄR

IST

Ö J

A –

LA

ITT

EE

T

PIE

NT

EU

RA

ST

AM

O J

A T

EU

RA

ST

AM

O

Pro

ses

sih

yg

ien

iava

ati

mu

kse

t

Sa

lmo

ne

lla

Mik

robik

rite

eria

setu

kse

ssa

on a

nn

ettu

pro

sessih

yg

ienia

va

atim

ukset

teura

sta

mo

issa n

au

da

n,

sia

n,

lam

pa

an,

vu

oh

en

, h

evo

se

n,

ka

lkku

na

n ja

bro

ilerin

ruho

issa

esiin

tyvä

stä

sa

lmo

ne

llasta

.

Su

om

en k

ansa

llise

ssa lain

sää

dä

nn

össä

on s

ääd

ett

y s

alm

one

llan v

alv

onta

ohje

lma

sta

nau

da

n, sia

n, ka

na

n, ka

lkku

na

n, h

elm

ika

na

n, a

nka

n ja

ha

nh

en

osalta

. N

äilt

ä o

sin

ka

nsa

llin

en

lain

sää

dä

ntö

ja m

ikro

bik

rite

eria

setu

s t

äyd

entä

vä

t to

isia

an

. L

iitte

issä o

n k

uva

ttu s

alm

one

llava

lvo

nta

oh

jelm

an m

uka

inen

näytt

een

ott

o t

eura

sta

mo

issa

, le

ikka

am

ois

sa

ja

pie

nte

ura

sta

mo

issa.

Mu

iden

elä

inla

jien,

ts. la

mp

aa

n, vu

oh

en

ja h

evo

sen

ru

ho

ista

te

ura

sta

mo

ide

n ja p

iente

ura

sta

mo

iden

on

ote

tta

va

nä

ytt

eitä

sa

lmo

ne

llatu

tkim

uksiin

mik

-ro

bik

rite

eria

setu

kse

n m

uka

ise

sti.

Liit

teis

sä

ole

vis

sa

ta

ulu

ko

issa

on a

nn

ettu

su

ositukse

t h

arv

enn

etu

lle s

alm

one

llanä

ytt

een

ott

otih

eyd

elle

, ko

ska

Su

o-

me

ssa e

siin

tyy y

leis

esti v

ähä

n s

alm

one

llaa ja la

mp

aita

, vu

oh

ia ja h

evo

sia

te

ura

ste

taan v

ähä

n.

Va

lvo

nta

vira

no

ma

inen

vo

i h

yvä

ksyä

te

ura

sta

mo

n t

ai

pie

nte

ura

sta

mo

n o

ma

va

lvo

nta

suu

nn

ite

lma

n n

äytte

en

ott

osuu

nn

ite

lma

n h

arv

enn

etu

n s

alm

one

llanä

ytt

een

oto

n,

jos t

eura

sta

mo

n t

ai

pie

nte

ura

sta

mon

lam

pa

an,

vu

oh

en

ja

he

vo

sen

te

ura

stu

sh

yg

ienia

on

hyvä

.

Lam

paid

en

te

ura

stu

s o

n u

sein

ka

usilu

on

teis

ta, ja

tä

mä tu

lee o

tta

a h

uom

ioon

pääte

ttä

essä n

äytt

een

ott

otih

eyd

estä

. N

äytt

eet ote

taa

n e

nsis

ijais

esti n

iinä

aik

oin

a,

jollo

in t

eura

stu

sta

on e

nite

n.

Su

om

en h

yvä

n s

alm

one

llatila

nte

en

sä

ilytt

äm

iseksi

on p

ääte

tty,

ett

ei

sa

lmo

ne

llaa s

aa e

siin

tyä

yh

de

ssäkä

än

lam

pa

an,

vu

oh

en

ta

i h

evo

sen

ru

ho

ssa

(c=

0),

va

ikka n

äm

ä e

läin

lajit

eiv

ät ku

ulu

ka

nsa

llise

n s

alm

one

llava

lvo

nta

oh

jelm

an p

iiriin

.

Tä

ssä liit

teessä t

ark

oite

taan

ru

ho

nä

ytte

iden

osalta

sia

lla m

yö

s e

mako

ita ja

ka

rjuja

. N

aud

alla

tark

oite

taa

n t

ässä

yh

teyd

essä

va

in n

au

toja

eik

ä k

aik

kia

n

au

tae

läim

iä.

OM

AV

AL

VO

NN

AN

NÄ

YT

TE

EN

OT

TO

TIH

EY

DE

T L

IHA

-AL

AN

LA

ITO

KS

ES

SA

P

IEN

TE

UR

AS

TA

MO

JA

TE

UR

AS

TA

MO

LII

TE

1 A

2 (

24)

Eviran o

hje

10501

Ae

rob

ise

t m

ikro

-org

an

ism

it ja

en

tero

ba

kte

eri

t

Mik

robik

rite

eria

setu

kse

n p

rose

ssih

yg

ienia

va

atim

ukset ka

tta

va

t a

ero

bis

ten m

ikro

-org

anis

mie

n ja e

nte

rob

akte

erie

n t

utk

imukse

t. V

aatim

ukse

t ko

ske

vat

ain

oa

sta

an

sia

n, n

au

da

n,

lam

pa

an,

vu

oh

en

ja

hevo

sen

ru

ho

jen t

utk

imuksia

.

De

str

uktiiv

ise

n ja n

on

-destr

uktiiv

ise

n e

li siv

ely

me

ne

telm

än o

salta s

ekä

näytt

een

ott

opa

ikkoje

n e

ttä n

äytt

eid

en

sä

ilyty

stä

ja

ku

ljetu

sta

ko

ske

vie

n m

ää-

räyste

n o

salta v

iita

taa

n IS

O1

76

04

-sta

nd

ard

iin.

Siv

ely

me

ne

telm

ää v

oid

aa

n k

äytt

ää d

estr

uktiiv

ise

n m

enete

lmä

n v

aih

toe

hto

na

, m

utta

sitä

va

rte

n e

i o

le a

sete

ttu a

setu

kse

ssa r

aja

-arv

oja

. L

iitte

issä

1 A

ja

1 B

on E

vira

n s

uositus k

äyte

ttä

vik

si ra

ja-a

rvo

iksi, j

os k

äyte

tää

n s

ive

lym

ene

telm

ää.

Te

ura

sta

mo

ala

n t

oim

ijat

vo

iva

t kä

ytt

ää n

iitä

ohje

elli

sin

a r

aja

-a

rvo

ina.

Nä

ytt

eitä

ote

taa

n a

setu

kse

n m

uka

an v

ähin

tää

n k

err

an v

iiko

ssa v

iidestä

ruh

osta

, n

eljä

stä

eri k

ohd

asta

. Jo

s tu

lokset o

va

t h

yvä

ksyttä

viä

ku

ud

en p

erä

k-

kä

ise

n v

iiko

n a

ika

na

, vo

idaa

n n

äytt

een

otto

a h

arv

enta

a ta

pa

htu

vaksi jo

ka

to

inen

viik

ko.

Liit

teis

sä

on a

nn

ettu

su

ositukse

t h

arv

enn

etu

lle n

äytt

ee

no

tolle

, jo

s e

ri e

läin

laje

ihin

ku

ulu

via

elä

imiä

te

ura

ste

taan

alle

500

0/v

uosi ja

te

ura

stu

sh

yg

ienia

o

n h

yvä

. V

alv

onta

vira

no

ma

inen

vo

i h

yvä

ksyä

harv

em

ma

n n

äytt

een

oto

n,

mik

äli

toim

ija o

soitta

a h

yvä

ksytt

ävie

n a

na

lyysitu

loste

n ja

ris

kia

na

lyysin

pe-

ruste

ella

ett

ei e

linta

rvik

ke

iden

tu

rva

llisu

us v

aara

nn

u.

Ka

mp

ylo

ba

kte

eri

Mik

robik

rite

eria

setu

kse

n p

rose

ssih

yg

ienia

va

atim

uksiin

sis

ältyy b

roile

rite

ura

sta

moje

n k

am

pylo

ba

kte

eritu

tkim

ukset.

Tutk

imukse

t te

hd

ää

n b

roile

reid

en

ru

ho

ista

ote

tuis

ta n

iska

na

hka

nä

ytt

eis

tä.

Ka

mp

ylo

ba

kte

eriva

atim

usta

ei sove

lleta

pie

nte

ura

sta

mo

issa

.

Ma

a-

ja m

ets

äta

lousm

inis

teriön

ase

tukse

lla s

ääde

tää

n S

uom

en k

ansa

llise

sta

bro

ilere

iden

kam

pylo

bakte

eriva

lvo

nta

oh

jelm

asta

. K

ansa

llise

ssa v

alv

on

-ta

oh

jelm

assa tu

tkim

ukset te

hd

ää

n b

roile

reis

ta o

tetu

ista

um

pis

uolin

äytt

eis

tä.

Ka

nsa

llin

en

lain

sää

dä

ntö

ja

mik

robik

rite

eria

setu

s t

äyd

en

tävä

t to

isia

an

.

Tä

ssä liit

teessä o

n k

uva

ttu

mik

robik

rite

eria

setu

kse

n ja k

ansa

llise

n k

am

pylo

ba

kte

eriva

lvo

nta

oh

jelm

an m

uka

inen

näytte

en

otto

bro

ilerite

ura

sta

mo

issa.

Ta

ulu

ko

ssa o

n a

nn

ett

u s

uositu

s h

arv

enn

etu

sta

ka

mp

ylo

ba

kte

erin

äytt

eeno

tosta

, ko

ska S

uom

essa k

am

pylo

ba

kte

erie

n e

siin

tyvyys b

roile

reis

sa o

n t

al-

vik

aud

ella

ma

tala

. S

uositu

kse

n m

uka

an

ta

lvik

aud

ella

, m

arr

asku

un a

lusta

to

ukoku

un lo

pp

uu

n, n

äytte

itä

vo

idaa

n o

tta

a k

err

an k

uuka

ud

essa

Rii

sta

Va

ikka m

ikro

bik

rite

eria

setu

kse

ssa e

i o

le a

nn

ettu

riis

tan ru

ho

ja koske

via

va

atim

uksia

, E

uro

op

an

p

arlam

entin ja

n

eu

vo

sto

n a

setu

kse

n (E

Y)

N:o

1

78

/20

02 m

uka

an

elin

tarv

ike

ala

n to

imija

lla o

n v

astu

u e

linta

rvik

ke

iden

tu

rvalli

su

ud

esta

ja m

aa- ja

mets

äta

lousm

inis

teri

ön a

setu

kse

n 7

95

/20

14 la

ito

ste

n

elin

tarv

ike

hyg

ienia

sta

mu

ka

an r

iista

n k

äsitte

lyla

ito

ksessa j

a t

arh

atu

n r

iista

n t

eura

sta

mossa o

n o

lta

va

näytt

een

otto

- ja

tutk

imu

ssuu

nn

ite

lma,

jonka

avu

lla v

arm

iste

taan

elin

tarv

ikke

iden

tu

rva

llisu

us.

Na

uto

jen,

sik

oje

n,

lam

paid

en j

a s

iipik

arj

an r

uho

jen

va

atim

uksia

vo

idaa

n s

ove

lta

a r

iista

n v

asta

aviin

la

jeih

in.

OM

AV

AL

VO

NN

AN

SU

OS

ITE

LLU

T N

ÄY

TT

EE

NO

TT

OT

IHE

YD

ET

LIH

A-A

LA

N L

AIT

OK

SE

SS

A

LII

TE

1 A

PIE

NT

EU

RA

ST

AM

O J

A T

EU

RA

ST

AM

O

3 (

24)

Eviran o

hje

10501

Elin

tarv

ike-

luokka

Mik

ro-

org

an

ism

it

Nä

ytt

ee

nott

o-

suunn

ite

lma 1

R

aja

t 2

Ana

lyytt

inen

vert

ailu

mene-

telm

ä 3

Vaatim

uksen

sove

ltam

is-

va

ihe

Mik

robik

rite

eriasetu

ksen m

ukain

en n

äytt

ee

nott

otihe

ys

Näyttee

nott

otiheyttä v

oid

aa

n m

uutta

a e

linta

rvik

ea

lan

yrity

ksen luo

nte

en ja k

oo

n m

ukais

esti

mik

rob

ikrite

eri

asetu

ksen s

alli

ma

lla tava

lla

krt

= k

ert

aa, v =

vu

osi, v

k =

viik

ko

n

m

M

2.1

.1.

Nau

da

n ja

he

vo

se

n r

uh

ot

4

Ae

rob

iste

n

mik

ro-o

rga

nis

-m

ien p

esä

ke

-lu

ku

Destr

uktiiv

ine

n

me

nete

lmä

:

5 s

atu

nna

ise

sti

va

littu

a r

uh

oa

, jo

ista

ku

sta

kin

o

teta

an

4

nä

ytt

ee

no

ttoko

h-

taa

/ru

ho

(yh

-te

ensä

20

cm

2).

S

am

asta

ruh

osta

e

ri n

äyte

ko

hd

ista

o

tetu

t n

äytt

eet

yh

dis

tetä

än e

n-

ne

n t

utk

imusta

.

3,5

lo

g

pm

y/c

m2 p

äiv

itt.

lo

g-k

eskia

rvo

5,0

lo

g

pm

y/c

m2 p

äiv

itt.

lo

g-k

eskia

rvo

ISO

48

33

Ruh

ot

teu

rastu

skäsitte

-ly

n jä

lke

en

enn

en

jä

äh

dyty

kse

n

alk

ua

.

Nä

ytt

ee

no

tto

vä

hin

tään

1 k

rt /

vk,

va

ihd

etta

va

viik

on

pä

ivä

ä

ja k

ate

tta

va

kaik

ki viik

onp

äiv

ät.

Jo

s tu

lokse

t o

va

t o

llee

t ku

ute

na

pe

räkkä

ise

nä

viik

ko

na h

y-

vä

ksytt

ävä

t, v

oid

aa

n n

äytt

ee

no

tto

tih

eytt

ä v

ähe

ntä

ä 1

ke

r-ta

an

/ 2

vk.

Jo

s tu

lokse

t ova

t o

llee

t 1

0 p

erä

ttä

ise

nä

näytt

ee

no

tto

ke

rta

na

h

yvä

ksyttä

vät,

va

lvo

nta

vira

nom

ais

en

lu

va

lla

vo

ida

an

nä

ytt

een

ott

otihe

yttä

ha

rve

nta

a e

de

lleen

. N

äyte

mä

ä-

rät

elä

inla

jikoh

tais

en t

eu

rastu

sm

ää

rän

olle

ssa

se

ura

ava:

< 1

00

elä

intä

/v:

ei ru

tiin

ino

ma

ista

nä

yt-

tee

no

tto

a

10

0 -

10

00

elä

intä

/v:

1 k

rt/v

1

00

0 -

5 0

00

e

läin

tä/v

: 4

krt

/v

En

tero

ba

kte

eri

t 1

,5 lo

g

pm

y/c

m2 p

äiv

itt.

lo

g-k

eskia

rvo

2,5

lo

g

pm

y/c

m2 p

äiv

itt.

lo

g-k

eskia

rvo

ISO

21

52

8-2

2.1

.1.

Nau

da

n ja

he

vo

se

n r

uh

ot

4

Ae

rob

iste

n

mik

ro-o

rga

nis

-m

ien p

esä

ke

-lu

ku

TA

I siv

ely

me

ne

-te

lmä

:

5 s

atu

nna

ise

sti

va

littu

a r

uh

oa

, jo

ista

ku

sta

kin

o

teta

an

4

nä

ytt

ee

no

ttoko

h-

taa

/ru

ho

(j

okain

en

ko

hta

vä

hin

tään

100

cm

2)

Su

osite

ltu

ra

ja-

arv

o 3

,0 lo

g

pm

y/c

m2 p

äiv

itt.

lo

g-k

eskia

rvo

Su

osite

ltu

ra

ja-

arv

o 4

,5 lo

g

pm

y/c

m2 p

äiv

itt.

lo

g-k

eskia

rvo

.

ISO

48

33

Ruh

ot

teu

rastu

skäsitte

-ly

n jä

lke

en

enn

en

jä

äh

dyty

kse

n

alk

ua

.

Nä

ytt

ee

no

tto

vä

hin

tään

1 k

rt /

vk,

va

ihd

etta

va

viik

on

pä

ivä

ä

ja k

ate

tta

va

kaik

ki viik

onp

äiv

ät.

Jo

s tu

lokse

t o

va

t o

llee

t ku

ute

na

pe

räkkä

ise

nä

viik

ko

na h

y-

vä

ksytt

ävä

t, v

oid

aa

n n

äytt

ee

no

tto

tih

eytt

ä v

ähe

ntä

ä 1

ke

r-ta

an

/ 2

vk.

Jo

s tu

lokse

t ova

t o

llee

t 1

0 p

erä

ttä

ise

nä

näytt

ee

no

tto

ke

rta

na

h

yvä

ksyttä

vät,

va

lvo

nta

vira

nom

ais

en

lu

va

lla

vo

ida

an

nä

ytt

een

otto

tihe

yttä

ha

rve

nta

a e

de

lleen

. N

äyte

mä

ä-

rät

elä

inla

jikoh

tais

en t

eu

rastu

sm

ää

rän

olle

ssa

se

ura

ava:

En

tero

ba

kte

eri

t S

uo

site

ltu

ra

ja-

arv

o 1

,0 lo

g

pm

y/c

m2

pä

ivitt.

lo

g-k

es-

kia

rvo

Su

osite

ltu

ra

ja-

arv

o 2

,0 lo

g

pm

y/c

m2

pä

ivitt.

lo

g-k

es-

kia

rvo

ISO

21

52

8-2

<

10

0 e

läin

tä/v

:

ei ru

tiin

ino

ma

ista

nä

yt-

tee

no

tto

a

10

0 -

10

00

elä

intä

/v:

1 k

rt/v

1

00

0 -

5 0

00

e

läin

tä/v

: 4

krt

/v

OM

AV

AL

VO

NN

AN

SU

OS

ITE

LLU

T N

ÄY

TT

EE

NO

TT

OT

IHE

YD

ET

LIH

A-A

LA

N L

AIT

OK

SE

SS

A

LII

TE

1 A

PIE

NT

EU

RA

ST

AM

O J

A T

EU

RA

ST

AM

O

4 (

24)

Eviran o

hje

10501

Elin

tarv

ike-

luokka

Mik

ro-

org

an

ism

it

Nä

ytt

ee

nott

o-

suunn

ite

lma 1

R

aja

t 2

Ana

lyytt

inen

vert

ailu

mene-

telm

ä 3

Vaatim

uksen

sove

ltam

is-

va

ihe

Mik

robik

rite

eriasetu

ksen m

ukain

en n

äytt

ee

nott

otihe

ys

Näyttee

nott

otiheyttä v

oid

aa

n m

uutta

a e

linta

rvik

ea

lan

yrity

ksen luo

nte

en ja k

oo

n m

ukais

esti

mik

rob

ikrite

eri

asetu

ksen s

alli

ma

lla tava

lla

krt

= k

ert

aa, v =

vu

osi, v

k =

viik

ko

n

m

M

2.1

.1.

La

mpa

an

ja

vu

oh

en

ruh

ot

4

Ae

rob

iste

n

mik

ro-o

rga

nis

-m

ien p

esä

ke

-lu

ku

Destr

uktiiv

ine

n

me

nete

lmä

: 5

sa

tun

na

ise

sti

va

littu

a r

uh

oa

, jo

ista

ku

sta

kin

o

teta

an

4

nä

ytt

ee

no

ttoko

h-

taa

/ru

ho

(yh

-te

ensä

20

cm

2).

S

am

asta

ruh

osta

e

ri n

äyte

ko

hd

ista

o

tetu

t n

äytt

eet

yh

dis

tetä

än e

n-

ne

n t

utk

imusta

.

3,5

lo

g

pm

y/c

m2

pä

ivittä

inen

log

-ke

skia

rvo

5,0

lo

g

pm

y/c

m2

pä

ivittä

inen

log

-ke

skia

rvo

ISO

48

33

Ruh

ot

teu

rastu

skäsitte

-ly

n jä

lke

en

enn

en

jä

äh

dyty

kse

n

alk

ua

.

Nä

ytt

ee

no

tto

vä

hin

tään

1 k

rt/v

k,

va

ihd

ett

ava

viik

on

pä

ivää

ja

ka

tetta

va

ka

ikki viik

on

päiv

ät.

Jo

s tu

lokse

t o

va

t o

llee

t ku

ute

na

pe

räkkä

ise

nä

viik

ko

na h

y-

vä

ksytt

ävä

t, v

oid

aa

n n

äytt

ee

no

tto

tih

eytt

ä v

ähe

ntä

ä 1

ke

r-ta

an

/ 2

vk.

Jo

s tu

lokse

t ova

t o

llee

t 1

0 p

erä

ttä

ise

nä

näytt

ee

no

tto

ke

rta

na

h

yvä

ksyttä

vät,

va

lvo

nta

vira

nom

ais

en

lu

va

lla

vo

ida

an

nä

ytt

een

otto

tihe

yttä

ha

rve

nta

a e

de

lleen

. N

äyte

mä

ä-

rät

elä

inla

jikoh

tais

en t

eu

rastu

sm

ää

rän

olle

ssa

se

ura

ava:

En

tero

ba

kte

eri

t 1

,5 lo

g

pm

y/c

m2

p

äiv

ittä

inen

log

-ke

skia

rvo

2,5

lo

g

pm

y/c

m2

p

äiv

ittä

inen

lo

g-k

eskia

rvo

ISO

21

52

8-2

< 3

00

elä

intä

/v:

ei ru

tiin

ino

ma

ista

näyt-

tee

no

tto

a

30

0 -

10

00

elä

intä

/v:

1 k

rt/v

1

00

0 -

10

00

0

elä

intä

/v:

4 k

rt/v

2.1

.1.

La

mpa

an

ja

vu

oh

en

ruh

ot

4

Ae

rob

iste

n

mik

ro-o

rga

nis

-m

ien p

esä

ke

-lu

ku

TA

I siv

ely

me

ne

-te

lmä

: 5

sa

tun

na

ise

sti

va

littu

a r

uh

oa

, jo

ista

ku

sta

kin

o

teta

an

4

nä

ytt

ee

no

ttoko

h-

taa

/ru

ho

L

am

ma

s ja

vu

oh

i jo

kain

en

ko

hta

vä

hin

tään

50 c

m2

Su

osite

ltu

ra

ja-

arv

o

3,0

lo

g

pm

y/c

m2

pä

ivittä

inen

log

-ke

skia

rvo

Su

osite

ltu

ra

ja-

arv

o

4,5

lo

g

pm

y/c

m2

pä

ivittä

inen

log

-ke

skia

rvo

.

ISO

48

33

Ruh

ot

teu

rastu

skäsitte

-ly

n jä

lke

en

enn

en

jä

äh

dyty

kse

n

alk

ua

.

Nä

ytt

ee

no

tto

vä

hin

tään

1 k

rt/v

k,

va

ihd

ett

ava

viik

on

pä

ivää

ja

ka

tetta

va

ka

ikki viik

on

päiv

ät.

Jo

s tu

lokse

t o

va

t o

llee

t ku

ute

na

pe

räkkä

ise

nä

viik

ko

na h

y-

vä

ksytt

ävä

t, v

oid

aa

n n

äytt

ee

no

tto

tih

eytt

ä v

ähe

ntä

ä 1

ke

r-ta

an

/ 2

vk.

Jo

s tu

lokse

t ova

t o

llee

t 1

0 p

erä

ttä

ise

nä

näytt

ee

no

tto

ke

rta

na

h

yvä

ksyttä

vät,

va

lvo

nta

vira

nom

ais

en

lu

va

lla

vo

ida

an

nä

ytt

een

otto

tihe

yttä

ha

rve

nta

a e

de

lleen

. N

äyte

mä

ä-

rät

elä

inla

jikoh

tais

en t

eu

rastu

sm

ää

rän

olle

ssa

se

ura

ava:

En

tero

ba

kte

eri

t S

uo

site

ltu

ra

ja-

arv

o

1,0

lo

g

pm

y/c

m2

p

äiv

ittä

inen

lo

g-k

eskia

rvo

Su

osite

ltu

ra

ja-

arv

o

2,0

lo

g

pm

y/c

m2

p

äiv

ittä

inen

log

-ke

skia

rvo

ISO

21

52

8-2

<

30

0 e

läin

tä/v

:

ei ru

tiin

ino

ma

ista

nä

yt-

tee

no

tto

a

30

0 -

10

00

elä

intä

/v:

1 k

rt/v

1

00

0 -

10

00

0

elä

intä

/v:

4 k

rt/v

OM

AV

AL

VO

NN

AN

SU

OS

ITE

LLU

T N

ÄY

TT

EE

NO

TT

OT

IHE

YD

ET

LIH

A-A

LA

N L

AIT

OK

SE

SS

A

LII

TE

1 A

PIE

NT

EU

RA

ST

AM

O J

A T

EU

RA

ST

AM

O

5 (

24)

Eviran o

hje

10501

Elin

tarv

ike-

luokka

Mik

ro-

org

an

ism

it

Nä

ytt

ee

nott

o-

suunn

ite

lma 1

R

aja

t 2

Ana

lyytt

inen

vert

ailu

mene-

telm

ä 3

Vaatim

uksen

sove

ltam

is-

va

ihe

Mik

robik

rite

eriasetu

ksen m

ukain

en n

äytt

ee

nott

otihe

ys

Näyttee

nott

otiheyttä v

oid

aa

n m

uutta

a e

linta

rvik

ea

lan

yrity

ksen luo

nte

en ja k

oo

n m

ukais

esti

mik

rob

ikrite

eri

asetu

ksen s

alli

ma

lla tava

lla

krt

= k

ert

aa, v =

vu

osi, v

k =

viik

ko

n

m

M

2.1

.2

Sia

n r

uh

ot

4

Ae

rob

iste

n

mik

ro-o

rga

nis

-m

ien p

esä

ke

-lu

ku

Destr

uktiiv

ine

n

me

nete

lmä

:

5 s

atu

nna

ise

sti

va

littu

a r

uh

oa

, jo

ista

ku

sta

kin

o

teta

an

4 n

äyt-

tee

no

tto

ko

hta

a /

ru

ho

(yh

tee

nsä

2

0 c

m2).

S

am

asta

ruh

osta

e

ri n

äyte

ko

hd

ista

o

tetu

t n

äytt

eet

yh

dis

tetä

än e

n-

ne

n t

utk

imusta

.

4,0

lo

g

pm

y/c

m2

pä

ivittä

inen

log

-ke

skia

rvo

5,0

lo

g

pm

y/c

m2

pä

ivittä

inen

log

-ke

skia

rvo

ISO

48

33

Ruh

ot

teu

rastu

skäsitte

-ly

n jä

lke

en

enn

en

jä

äh

dyty

kse

n

alk

ua

.

Nä

ytt

ee

no

tto

vä

hin

tään

1 k

rt/v

k,

va

ihd

etta

va

viik

on

pä

ivä

ä ja

ka

tetta

va

ka

ikki viik

on

päiv

ät.

Jo

s tu

lokse

t o

va

t o

llee

t ku

ute

na

pe

räkkä

ise

nä

viik

ko

na h

y-

vä

ksytt

ävä

t, v

oid

aa

n n

äytt

ee

no

tto

tih

eytt

ä v

ähe

ntä

ä 1

krt

/ 2

vk.

Jo

s tu

lokse

t ova

t o

llee

t 1

0 p

erä

ttä

ise

nä

näytt

ee

no

tto

ke

rta

na

h

yvä

ksyttä

vät,

va

lvo

nta

vira

nom

ais

en

lu

va

lla

vo

ida

an

nä

ytt

een

otto

tihe

yttä

ha

rve

nta

a e

de

lleen

. N

äyte

mä

ä-

rät

elä

inla

jikoh

tais

en t

eu

rastu

sm

ää

rän

olle

ssa

se

ura

ava:

En

tero

ba

kte

eri

t 2

,0 lo

g

pm

y/c

m2

pä

ivittä

inen

log

-ke

skia

rvo

3,0

lo

g

pm

y/c

m2

pä

ivittä

inen

log

-ke

skia

rvo

ISO

21

52

8-2

< 3

00

elä

intä

/v:

e

i ru

tiin

ino

ma

ista

nä

yt-

tee

no

tto

a

30

0 -

10

00

elä

intä

/v:

1 k

rt/v

1

00

0 -

5 0

00

e

läin

tä/v

: 4

krt

/v

2.1

.2

Sia

n r

uh

ot

4

Ae

rob

iste

n

mik

ro-o

rga

nis

-m

ien p

esä

ke

-lu

ku

TA

I siv

ely

me

ne

-te

lmä

:

5 s

atu

nna

ise

sti

va

littu

a r

uh

oa

, jo

ista

ku

sta

kin

o

teta

an

4 n

äyt-

tee

no

tto

ko

hta

a

(jo

kain

en

vä

hin

-tä

än

10

0 c

m2).

S

am

asta

ruh

osta

e

ri n

äyte

ko

hd

ista

o

tetu

t n

äytt

eet

yh

dis

tetä

än e

n-

ne

n t

utk

imusta

.

Su

osite

ltu

ra

ja-

arv

o

3,5

lo

g

pm

y /

cm

2

pä

ivittä

inen

log

-ke

skia

rvo

Su

osite

ltu

ra

ja-

arv

o

4,5

lo

g

pm

y /

cm

2

pä

ivittä

inen

log

-ke

skia

rvo

ISO

48

33

Ruh

ot

teu

rastu

skäsitte

-ly

n jä

lke

en

enn

en

jä

äh

dyty

kse

n

alk

ua

.

Nä

ytt

ee

no

tto

vä

hin

tään

1 k

rt/v

k,

va

ihd

etta

va

viik

on

pä

ivä

ä ja

ka

tetta

va

ka

ikki viik

on

päiv

ät.

Jo

s tu

lokse

t o

va

t o

llee

t ku

ute

na

pe

räkkä

ise

nä

viik

ko

na h

y-

vä

ksytt

ävä

t, v

oid

aa

n n

äytt

ee

no

tto

tih

eytt

ä v

ähe

ntä

ä 1

krt

/ 2

vk.

Jo

s tu

lokse

t ova

t o

llee

t 1

0 p

erä

ttä

ise

nä

näytt

ee

no

tto

ke

rta

na

h

yvä

ksyttä

vät,

va

lvo

nta

vira

nom

ais

en

lu

va

lla

vo

ida

an

nä

ytt

een

otto

tihe

yttä

ha

rve

nta

a e

de

lleen

. N

äyte

mä

ä-

rät

elä

inla

jikoh

tais

en t

eu

rastu

sm

ää

rän

olle

ssa

se

ura

ava:

< 3

00

elä

intä

/v:

ei ru

tiin

ino

ma

ista

näyt-

tee

no

tto

a

30

0 -

10

00

e

läin

tä/v

: 1

krt

/v

10

00

- 5

00

0

elä

intä

/v:

4 k

rt/v

E

nte

roba

kte

eri

t S

uo

site

ltu

ra

ja-

arv

o

1,5

lo

g

pm

y /

cm

2

pä

ivittä

inen

log

-ke

skia

rvo

Su

osite

ltu

ra

ja-

arv

o

2,5

lo

g

pm

y /

cm

2

pä

ivittä

inen

log

-ke

skia

rvo

ISO

21

52

8-2

OM

AV

AL

VO

NN

AN

SU

OS

ITE

LLU

T N

ÄY

TT

EE

NO

TT

OT

IHE

YD

ET

LIH

A-A

LA

N L

AIT

OK

SE

SS

A

L

IIT

E 1

A

PIE

NT

EU

RA

ST

AM

O J

A T

EU

RA

ST

AM

O

6 (

24)

Eviran o

hje

10501

Elin

tarv

ike-

luokka

Mik

ro-

org

an

ism

it

Nä

ytt

ee

nott

o

suunn

ite

lma 1

R

aja

t 2

Ana

lyytt

inen

vert

ailu

- m

enete

lmä 3

Vaatim

uksen

sove

ltam

isvaih

e

Mik

robik

rite

eriasetu

ksen m

ukain

en

nä

ytt

ee

nott

otihe

ys

Näyttee

nott

otiheyttä v

oid

aa

n m

uutta

a

elin

tarv

ike

ala

n y

rity

ksen luo

nte

en ja

koon m

ukais

esti m

ikro

bik

rite

eriasetu

k-

sen s

alli

malla

tavalla

krt

= k

ert

aa, v =

vu

osi, v

k =

viik

ko

Kansa

llin

en

salm

onella

va

lvonta

ohje

lma

krt

= k

ert

aa, v =

vu

osi

n

m

M

2.1

.3 ja

2.1

.4

Nau

da

n ja

sia

n

ruh

ot

Sa

lmo

ne

lla

Ka

nsalli

ne

n s

alm

on

ella

va

lvo

nta

oh

jelm

a

(MM

Ma

13

4/2

01

2 5

) ko

rva

a t

äm

än

nä

ytt

ee

no

ton

.

2.1

.3

La

mpa

an

,

vu

oh

en

ja

he

vo

se

n r

uh

ot

Sa

lmo

ne

lla

5 r

uh

oa

, jo

ista

jo

kais

esta

ote

taa

n

vä

hin

tään

400

cm

2:n

ko

ko

na

isala

lta

nä

yte

h

an

ka

ava

lla s

iene

llä.

Sa

masta

ruh

osta

eri

nä

yte

koh

dis

ta o

tetu

t n

äytt

ee

t yh

dis

tetä

än

e

nn

en t

utk

imu

sta

.

Ei to

dett

u

ruh

oa

ko

hti

testa

tulla

a

lue

ella

EN

/IS

O 6

57

9

Ruh

ot

teu

rastu

skäsitte

lyn

jä

lke

en

en

ne

n

jää

hd

yty

kse

n

alk

ua

.

Näytt

ee

no

tto

1 k

rt/v

k,

vaih

detta

va

viik

onp

äi-

vä

ä ja

ka

tetta

va

ka

ikki viik

on

pä

ivä

t.

Näytt

ee

no

tto

a v

oid

aa

n h

arv

en

taa

ka

hd

en

viik

on

väle

in t

apa

htu

vaksi, jos 3

0

pe

räkkä

isen

ä v

iikkon

a s

aad

aan

h

yvä

ksytt

ävä

t tu

lokse

t.

Va

lvon

tavir

an

om

ais

en

lu

va

lla v

oid

aa

n

nä

ytte

eno

tto

tih

eytt

ä h

arv

en

taa e

de

lleen

:

La

mpa

at,

vu

oh

et ja

he

vo

se

t

eiv

ät

ku

ulu

kan

salli

see

n

sa

lmo

nella

valv

on

taoh

jelm

aa

n.

La

mp

aa

t ja

vu

ohe

t <

30

0/v

ja h

evose

t <

10

0/v

: ei

rutiin

iom

ais

ta

nä

ytte

eno

tto

a

La

mp

aa

t ja

vu

ohe

t

30

0 -

10

00

/v

ja h

evose

t 1

00

-

10

00

/v:

1 k

rt/v

La

mp

aa

t ja

vu

ohe

t 1

00

0 -

1

0 0

00

/v

ja h

evose

t 1

00

0 -

50

00/v

: 4

krt

/v

2.1

.5

Bro

ilerin

ja

ka

lkkun

an

ru

ho

t

Sa

lmo

ne

lla

1 n

äytt

een

otto

ke

rta

=

15

ru

ho

sta

ote

taa

n

nis

ka

nah

ka

nä

ytt

eet.

N

äm

ä y

hd

iste

tää

n

viid

eksi n

äytt

eeksi.

Sa

ma

an

nä

ytt

ee

-se

en y

hd

iste

ttä

vä

t n

iska

nah

ka

nä

ytt

eet

tule

e o

lla p

erä

isin

sa

ma

n p

arv

en

lin

nu

ista

.

Ei e

siin

ny

25

g:s

sa

nis

ka

-n

ah

ois

ta

ote

ttua

yh

dis

tett

yä

n

äyte

ttä

EN

/IS

O 6

57

9

Ruh

ot

jää

hd

yttä

mis

en

jä

lke

en

. N

äytt

ee

t

ko

ko

na

isis

ta

siip

ika

rjan

ruh

ois

ta,

jois

sa

on

n

iska

nah

ka

a.

Jo

s jä

äh

dyty

ksen

jä

lke

en

ru

hossa

ei

ole

nis

ka

na

hka

a,

vo

ida

an

nä

yte

o

tta

a e

nn

en

jä

äh

dyty

stä

.

Ka

nsalli

ne

n s

alm

on

ella

va

lvo

nta

-asetu

s

(MM

Ma

13

4/2

01

2)

ko

rva

a

mik

rob

ikri

tee

ria

se

tukse

n m

ukais

en

nä

ytt

ee

no

tto

tih

eyd

en

pie

nte

ura

sta

mo

issa

ja

teu

rasta

mo

issa.

Te

ura

sta

mo

ssa

on

tote

ute

tta

va

n

äytt

ee

no

tto

vä

hin

tää

n k

err

an

vii-

ko

ssa

lin

tury

hm

ää

koh

den

.

Pie

nte

ura

sta

mo

n a

lenn

ett

ua

n

äytt

ee

no

tto

tih

eytt

ä v

oid

aan

so

ve

ltaa

myös t

eura

sta

mo

ssa

. N

äytt

ee

no

tto

tihe

ys r

iipp

uu

te

ura

ste

tta

vie

n lin

tuje

n

mä

ärä

stä

/lin

tury

hm

ä5:

10

0 0

00

- 1

50

00

0 k

pl: 6

krt

/v

10

000

- 1

00

00

0 k

pl: 3

krt

/v

<1

0 0

00

kp

l: 1

krt

/v

OM

AV

AL

VO

NN

AN

SU

OS

ITE

LLU

T N

ÄY

TT

EE

NO

TT

OT

IHE

YD

ET

LIH

A-A

LA

N L

AIT

OK

SE

SS

A

L

IIT

E 1

A

PIE

NT

EU

RA

ST

AM

O J

A T

EU

RA

ST

AM

O

7 (

24)

Eviran o

hje

10501

Elin

tarv

ikelu

okka

Mik

ro-

org

an

ism

it

Nä

ytt

ee

nott

o-

suunn

ite

lma 1

R

aja

t 2

Ana

lyytt

inen

vert

ailu

- m

enete

lmä 3

Vaatim

uksen

sove

ltam

isvaih

e

Mik

robik

rite

eriasetu

ksen

m

ukain

en n

äytt

een

ottotih

eys

Kansa

llin

en

salm

onella

va

lvonta

ohje

lma

krt

= k

ert

aa, v =

vu

osi

n

m

M

Nauta

- pie

nte

ura

sta

mon

salm

onella

- va

lvonta

ohje

man

m

ukain

en

nä

ytt

ee

nott

o

MM

Ma

134/2

01

25

Salm

onella

N

aud

asta

ote

taan

nä

ytt

eeksi vä

hin

tää

n

5 im

usolm

uketta

ohut-

ja u

mpis

uo

li-alu

eelta.

Ruhosta

2 p

inta

siv

e-

lyn

äyte

ttä y

hte

ensä

1400

cm

2.

Kats

o n

äytte

enott

o-

ohje

tark

em

min

M

MM

a 1

34/2

012

5

Ei to

de

ttu /

25 g

(y

hte

is-

nä

yte

) ta

i 10 g

(y

ksittä

is-

nä

yte

) ta

i ru

hoa

kohti

testa

tulla

alu

eella

Kts

. M

MM

a

134/2

01

2

5 §

Imusolm

ukenä

ytte

et

ote

taan s

uolis

tuksen

jälk

een.

Pin

tasiv

ely

nä

ytte

et

ote

taan lih

anta

rkas-

tuksessa h

yväksy-

tyis

tä

ruhois

ta e

nnen

ruho

n

jäähd

yty

stä

.

N

auta

pie

nte

ura

sta

mossa

ote

taan n

au

dois

ta v

äh

intä

än

2 im

usolm

ukenä

yte

ttä ja

2 p

inta

siv

ely

nä

yte

ttä /

v.

Nä

ytt

ee

noto

n o

n o

lta

va

satu

nn

ais

ta ja jakaudu

tta

va

ta

sais

esti k

oko v

uod

en

aja

lle.

Sik

a-

pie

nte

ura

sta

mon

salm

onella

- va

lvonta

ohje

man

mukain

en

nä

ytt

ee

nott

o

MM

Ma

134/2

01

25

Salm

onella

Lih

asio

ista

ja

em

akois

ta s

isältä

en

karjut ote

taan

nä

ytt

eeksi vä

hin

tää

n

5 im

usolm

uketta

ohut-

ja u

mpis

uo

li-alu

eelta.

Ruhosta

3 p

inta

siv

e-

lyn

äyte

ttä y

hte

ensä

1400

cm

2.

Kats

o n

äytte

enott

o-

ohje

tark

em

min

M

MM

a 1

34/2

012

5.

Ei to

de

ttu /

25 g

(y

hte

is-

nä

yte

) ta

i

10 g

(y

ksittä

is-

nä

yte

) ta

i ru

hoa

kohti

testa

tulla

alu

eella

Kts

. M

MM

a

134/2

01

2

5 §

Imusolm

ukenä

ytte

et

ote

taan s

uolis

tuksen

jä

lkeen.

Pin

tasiv

ely

nä

ytte

et

ote

taan lih

anta

rkas-

tuksessa h

yväksy-

tyis

tä

ruhois

ta e

nnen

ruho

n

jäähd

yty

stä

.

S

ikapie

nte

ura

sta

mossa

ote

taan lih

asio

ista

ja

em

akois

ta k

usta

kin

elä

inry

hm

ästä

väh

intä

än

2 im

usolm

ukenä

yte

ttä ja

2 p

inta

siv

ely

nä

yte

ttä /

v.

Nä

ytt

ee

noto

n o

n o

lta

va

satu

nn

ais

ta ja jakaudu

tta

va

ta

sais

esti k

oko v

uod

en

aja

lle.

OM

AV

AL

VO

NN

AN

SU

OS

ITE

LLU

T N

ÄY

TT

EE

NO

TT

OT

IHE

YD

ET

LIH

A-A

LA

N L

AIT

OK

SE

SS

A

L

IIT

E 1

A

PIE

NT

EU

RA

ST

AM

O J

A T

EU

RA

ST

AM

O

8 (

24)

Eviran o

hje

10501

Elin

tarv

ikelu

okka

Mik

ro-

org

an

ism

it

Nä

ytt

ee

nott

o-

suunn

ite

lma 1

R

aja

t 2

Ana

lyytt

inen

vert

ailu

- m

enete

lmä 3

Vaatim

uksen

sove

ltam

isvaih

e

Mik

robik

rite

eriasetu

ksen m

ukai-

nen n

äytte

enott

otihe

ys

Kansa

llin

en

salm

onella

va

lvonta

ohje

lma

krt

= k

ert

aa, v =

vu

osi

n

m

M

Nauta

- te

ura

sta

mon

salm

onella

- va

lvonta

ohje

lman

mukain

en

nä

ytt

ee

nott

o,

MM

Ma

134/2

01

25

Salm

onella

N

aud

asta

ote

taan

nä

ytt

eeksi vä

hin

tää

n

5 im

usolm

uketta

ohut-

ja u

mpis

uo

li-alu

eelta.

Ruhosta

2 p

inta

siv

e-

lyn

äyte

ttä y

hte

ensä

1400

cm

2.

Kats

o n

äytte

enott

o-

ohje

tark

em

min

M

MM

a 1

34/2

012

5.

Ei to

de

ttu /

25 g

(y

hte

is-

nä

yte

) ta

i

10 g

(y

ksittä

is-

nä

yte

) ta

i ru

hoa

kohti

testa

tulla

alu

eella

Kts

. M

MM

a

134/2

01

2

5 §

Imusolm

ukenä

ytte

et

ote

taan s

uolis

tuksen

jälk

een.

Pin

tasiv

ely

nä

ytte

et

ote

taan lih

anta

rkas-

tuksessa h

yväksy-

tyis

tä r

uho

ista

enn

en

ruhon jä

ähd

yty

stä

.

N

aud

ois

ta o

teta

an

im

usolm

uke

- ja

pin

tasiv

ely

nä

ytt

eitä E

vira

n

vuositta

in laa

tim

an

teura

sta

mokohta

isen

nä

ytt

ee

nott

osuun

nitelm

an

mukais

esti.

N

äytt

ee

noto

n o

n o

lta

va

satu

nn

ais

ta ja jakaudu

t-ta

va tasa

isesti k

oko v

uo-

den a

jalle

.

Sik

ate

ura

sta

mon

salm

onella

- va

lvonta

ohje

lman

mukain

en

nä

ytt

ee

nott

o,

MM

Ma

134/2

01

2 5

Salm

onella

S

iasta

ote

taa

n

nä

ytt

eeksi vä

hin

tää

n

5 im

usolm

uketta

ohut-

ja u

mpis

uo

li-alu

eelta.

Ruhosta

3 p

inta

siv

e-

lyn

äyte

ttä y

hte

ensä

1400

cm

2.

Kats

o n

äytte

enott

o-

ohje

tark

em

min

M

MM

a 1

34/2

012

5.

Ei to

de

ttu /

25 g

(y

hte

is-

nä

yte

)

tai

10 g

(y

ksittä

is-

nä

yte

) ta

i ru

hoa

kohti

testa

tulla

alu

eella

Kts

. M

Ma

134/2

01

2

5 §

Imusolm

ukenä

ytte

et

ote

taan s

uolis

tuksen

jälk

een.

Pin

tasiv

ely

nä

ytte

et

ote

taan lih

anta

rkas-

tuksessa h

yväksy-

tyis

tä r

uho

ista

enn

en

ruhon jä

ähd

yty

stä

.

Lih

asio

ista

ja e

makois

ta

ote

taan im

usolm

uke

- ja

pin

tasiv

ely

nä

ytt

eitä E

vira

n

vuositta

in laa

tim

an

teura

sta

mokohta

isen

nä

ytt

ee

nott

osuun

nitelm

an

mukais

esti.

Nä

ytt

ee

noto

n o

n o

lta

va

satu

nn

ais

ta ja jakaudu

t-ta

va tasa

isesti k

oko v

uo-

den a

jalle

.

OM

AV

AL

VO

NN

AN

SU

OS

ITE

LLU

T N

ÄY

TT

EE

NO

TT

OT

IHE

YD

ET

LIH

A-A

LA

N L

AIT

OK

SE

SS

A

L

IIT

E 1

A

PIE

NT

EU

RA

ST

AM

O J

A T

EU

RA

ST

AM

O

9 (

24)

Eviran o

hje

10501

Elin

tarv

ikelu

okka

Mik

ro-

org

an

ism

it

Nä

ytt

ee

nott

o-

suunn

ite

lma 1

R

aja

t 2

Ana

lyytt

i-nen v

er-

tailu

me-

nete

lmä 3

Vaatim

uk-

sen s

ovel-

tam

isvaih

e

Mik

robik

rite

eriasetu

ksen m

ukai-

nen n

äytte

enott

otihe

ys

krt

= k

ert

aa, kk =

kuukausi, v

k =

viik

ko

Kansa

llin

en

kam

pylo

bakte

eri

- va

lvonta

ohje

lma

krt

= k

ert

aa, v =

vu

osi

n

c

m

M

2.1

.9

Bro

ilere

ide

n

ruhot

Cam

pylo

-

bacte

r spp.

50

6

1 n

äytt

een

ottokert

a =

K

am

pylo

bakte

eri

- ja

salm

o-

nella

tutk

imukset te

hdä

än s

a-

massa labora

toriossa:

15 r

uh

osta

ote

taan n

iska-

nahkanä

yte

. N

äm

ä y

hd

iste

-tä

än v

iideksi nä

ytt

eeksi.

Kam

pylo

bakte

eri

- ja

salm

o-

nella

tutk

imukset te

hdä

än e

ri

lab

ora

tori

ossa:

20 r

uh

osta

ote

taan n

iska-

nahkanä

ytt

ee

t. N

äm

ä y

hdis

-te

tää

n v

iideksi nä

ytte

eksi.

Sam

aan n

äytt

eesee

n y

hd

is-

tettä

vät

nis

kanahkanä

ytt

ee

t tu

lee o

lla p

erä

isin

sam

an

parv

en lin

nu

ista

.

c=

20

1.1

.2020

alk

aen

c=

15

1.1

.2025

alk

aen

c=

10

m=

M

1000

pm

y/g

EN

IS

O

1027

2-2

Ruhot

jä

ähd

yttä-

mis

en

jälk

een.

Jos jääh-

dyty

ksen

jälk

een

ruhossa e

i ole

nis

ka-

nahkaa

, void

aan

näyte

ottaa

enne

n

jää

hdy-

tystä

.

Nä

ytt

ee

nott

o 1

krt

/vk, vaih

detta

va

viik

onpäiv

ää ja k

ate

tta

va k

aik

ki

viik

onpäiv

ät.

Nä

ytt

ee

nott

oa v

oid

aan h

arv

enta

a

kahden v

iikon v

äle

in ta

pahtu

-vaksi, jos 5

2 p

erä

kkäis

enä v

iik-

kona s

aadaa

n h

yväksytt

ävät tu

-lo

kset.

Näyttee

nott

oa v

oid

aan e

de

llee

n

vähentä

ä, koska S

uo

me

lla o

n

kansalli

nen k

am

pylo

bakte

eri

- valv

onta

oh

jelm

a ja

kam

pylo

bakte

erie

n e

siin

tyvyys

talv

ika

ude

lla o

n m

ata

la.

Talv

ikau

de

lla m

arr

askuusta

to

ukokuu

n lopp

uun

näytt

ee

notto

1 k

rt/k

k.

Kansa

llisen

kam

pylo

bakte

eri-

va

lvonta

ohje

man

m

ukain

en

nä

ytt

ee

nott

o

bro

ilerite

ura

sta

-m

ois

sa

MM

Ma

10/E

EO

/2007

7

Cam

pylo

-

bacte

r spp

Teura

stu

serä

stä

ote

taan

nä

ytt

eeksi

um

pis

uoli

10 lin

nusta

Evira

3512

K

esäkuun a

lun

ja

lo

kakuun lopu

n v

älis

en

ä

aik

ana n

äytt

een

otto

jo

kais

esta

teura

stu

s-

erä

stä

. M

arr

askuun a

lun ja

to

ukokuun lopu

n v

älis

en

ä

aik

ana n

äytt

een

otto

Evi-

ran v

uositta

in laatim

an

teura

sta

mokohta

isen

nä

ytt

ee

nott

osuun

nitel-

man m

ukais

esti.

1 n

= n

äytt

ee

n m

uo

dosta

vie

n o

sa

nä

ytt

eid

en

mä

ärä

. 2 S

alm

on

ella

n o

sa

lta

m=

M,

jos t

ulo

s o

n k

va

lita

tiiv

inen

(to

de

ttu

/ei to

de

ttu

).

OM

AV

AL

VO

NN

AN

SU

OS

ITE

LLU

T N

ÄY

TT

EE

NO

TT

OT

IHE

YD

ET

LIH

A-A

LA

N L

AIT

OK

SE

SS

A

L

IIT

E 1

A

PIE

NT

EU

RA

ST

AM

O J

A T

EU

RA

ST

AM

O

10

(24)

Eviran o

hje

10501

3 O

n k

äyte

ttä

vä

sta

nda

rdin

viim

eis

intä

ve

rsio

ta.

4 R

aja

-arv

oja

(m

ja

M)

so

ve

lleta

an

va

in d

estr

uktiiv

ise

lla m

enete

lmä

llä o

tett

uih

in n

äytt

eis

iin. P

äiv

ittä

ine

n lo

g-k

eskia

rvo

saad

aa

n to

team

alla

ku

nkin

yksittä

ise

n te

stitu

lokse

n lo

g-a

rvo

ja

laske

-m

alla

näin

sa

atu

jen

arv

oje

n k

eskia

rvo

. 5 M

aa

- ja

me

tsä

talo

usm

inis

teriö

n a

se

tus 1

34

/201

2 s

alm

one

llava

lvo

nn

asta

lih

a-a

lan

laitoksis

sa

htt

p://w

ww

.fin

lex.f

i/fi/laki/a

lku

p/2

01

2/2

012

013

4

6 K

yse

ise

t 50

nä

yte

ttä

on

ote

tta

va

kym

me

ne

n p

erä

kkä

ise

n n

äytt

ee

no

tto

ke

rra

n a

ika

na

7 M

aa

- ja

me

tsä

talo

usm

inis

teriö

n a

se

tus 1

0/E

EO

/20

07

bro

ilere

ide

n k

am

pylo

ba

kte

eriva

lvo

nn

asta

T

ulo

ste

n t

ulk

inta

A

nne

tut ra

jat ko

ske

va

t ku

takin

testa

ttu

a o

san

äyte

ttä,

luku

un o

tta

matt

a r

uho

jen te

sta

usta

, jo

ssa r

aja

ko

ske

e y

hdis

tett

yä

nä

yte

ttä.

Te

stitu

lokse

t o

soitta

va

t te

sta

tun p

rosessin

ta

i te

sta

tun

erä

n m

ikro

bio

log

isen

laa

du

n.

Tu

loksia

vo

idaa

n k

äytt

ää m

yö

s o

so

itta

ma

an

HA

CC

P-m

ene

tte

lyn

ta

i h

yvie

n h

yg

ienia

kä

ytä

ntö

jen t

oim

ivu

us.

En

tero

bakte

erit ja

aero

bis

et m

ikro

-org

anis

mit n

aud

an

, la

mp

aa

n, vu

oh

en

, he

vo

sen

ja

sia

n r

uho

issa

: -

hyvä

ksytt

ävä

, jo

s p

äiv

ittä

inen

log

-ke

skia

rvo

on

≤ m

, -

va

rauksin

hyvä

ksytt

ävä

, jo

s p

äiv

ittä

inen

log

-keskia

rvo

on v

älil

lä m

–M

, -

ei-h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s p

äiv

ittä

inen

log

-keskia

rvo

on

> M

.

Sa

lmo

ne

lla r

uho

issa

: -

hyvä

ksytt

ävä

, jo

s s

alm

one

llaa e

i to

de

ta n

äytt

eestä

, -

ei-h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s s

alm

one

llaa t

odeta

an

nä

ytte

estä

. -

jos s

alm

one

llaa t

odeta

an

sa

lmo

ne

llava

lvo

nta

oh

jelm

an p

uitte

issa

, to

imitaa

n M

MM

a 1

34

/20

12 5

mu

ka

an ja o

teta

an lis

änä

ytt

eitä

. Jo

s s

alm

o-

nella

a t

ode

taa

n la

mp

aa

n,

vu

oh

en t

ai h

evo

sen

ru

ho

sta

, su

osite

llaan

sam

aa t

oim

inta

tap

aa.

C

am

pylo

ba

cte

r sp

p.

bro

ilerin r

uho

issa:

- h

yvä

, jo

s e

nin

tää

n c

/n a

rvo

a o

n >

m,

- h

uo

no, jo

s e

nem

mä

n k

uin

c/n

arv

oa o

n >

m


OM

AV

AL

VO

NN

AN

SU

OS

ITE

LLU

T N

ÄY

TT

EE

NO

TT

OT

IHE

YD

ET

LIH

A-A

LA

N L

AIT

OK

SE

SS

A

LII

TE

1 B

LE

IKK

AA

MO

11

(24)

Eviran o

hje

10501

Elin

tarv

ike-

luokka

Mik

ro-

org

an

ism

it

Nä

ytt

ee

nott

o-

suunn

ite

lma 1

R

aja

t 2

Ana

lyytt

inen

vert

ailu

- m

enete

lmä 3

Vaatim

uksen

sove

ltam

is-

va

ihe

Mik

robik

rite

eriasetu

k-

sen m

ukain

en n

äyt-

teen

ottotih

eys

Kansa

llin

en s

alm

onella

va

lvonta

ohje

lma

S

uositeltu n

äytte

enott

otihe

ys

krt

= k

ert

aa, v =

vu

osi, k

k=

kuukausi, v

k =

viik

ko

n

m

M

1.2

8 T

uore

siip

ikarj

an-

liha

Salm

onella

5

Ei esiin

ny

25 g

:ssa

E

N/I

SO

6579

(hava

itsem

i-seen)

White-

Kaufm

ann

- Le M

inori

n

menete

lmä

(sero

tyyp

in

määrity

k-

seen)

Leik

kaam

ot

jotk

a

leik

kaavat

muuta

kuin

le

ikkaam

on

yh

teyd

essä

ole

vassa

teura

sta

-m

ossa teura

s-

tettu

a

bro

ilerin

,

kanan tai

kalk

kunan

lihaa

Nä

ytt

ee

nott

o 1

krt

/vk,

va

ihd

etta

va v

iikonpä

i-vää

ja k

ate

ttava k

aik

ki

viik

onpäiv

ät.

N

äytt

ee

nott

oa v

oid

aan

harv

enta

a k

ahden v

ii-kon v

äle

in t

ap

ahtu

-vaksi, jos 3

0 p

erä

kkäi-

senä v

iikkona s

aada

an

hyväksytt

ävät

tu

lokset.

Kats

o t

ark

em

mat ohje

et

Mik

robik

rite

eriasetu

k-

sen liit

teen

I luvun 1

kohdasta

1.2

8 ja luvun

3 k

ohdasta

3.2

.

Salm

onella

va

lvonta

oh

jelm

an p

iiriin

ku

ulu

-valle

eli

Suo

messa k

asvate

tun ja t

eura

ste

tun

bro

ilerin

, kalk

kun

an ja k

ana

n lih

alle

, m

ukaan

lu

kie

n e

mo

lintu

jen lih

a, vo

idaan k

äytt

ää a

len-

nettu

a n

äyttee

nott

otiheyttä.

Tällö

in e

riä v

oi-

daan

tutk

ia k

err

an k

uukaud

essa.

Sam

a k

oskee leik

attaessa lih

aa, jo

ka k

uu

luu

S

uo

men

oh

jelm

aa v

asta

avan s

alm

onella

va

l-vonta

ohje

lman p

iiriin

(R

uots

i ja

Norj

a).

Valv

onta

virano

ma

isen luva

lla v

oid

aan n

äyt-

teen

ottotih

eyttä h

arv

enta

a e

de

lleen.

Sa

lmo-

nella

va

lvonta

oh

jelm

an p

iiriin

kuulu

vaa s

iipi-

karjan

lihaa le

ikkaavat to

imija

t:

<1

0 0

00 k

g v

uo

dessa: väh

intä

än 1

krt

/v ja

10 0

00

-10

0 0

00 k

g v

uodessa: 6 k

rt/v

.

Lih

asik

a-,

em

akko

-,

nauta

-,

helm

ikana

-,

ankka

-, ja

hanh

i-

leik

kaam

on

salm

onella

-va

lvonta

oh-

jelm

an

mukain

en

nä

ytt

ee

n-

otto,

MM

Ma

134/2

01

25

Salm

onella

N

äytt

eeksi ote

taan

leik

kaam

on toim

innan

aik

ana lih

anp

alo

ja t

ai

leik

kaam

isen y

hte

yd

essä

synty

nyttä lih

am

urs

kaa

väh

intä

än

25 g

tu

ota

nto

lin-

jalta t

ai yksittä

ispö

yd

ältä.

Alk

uperä

ltää

n k

otim

ais

esta

ja

ulk

om

ais

esta

lih

asta

ote

taan n

äytte

itä s

am

assa

suhte

essa k

uin

niit

ä le

ika-

taan.

Ei to

de

ttu

/ 25 g

K

ts. M

MM

a

134/2

01

2

5 §

Leik

kaam

o

Lih

asik

a, em

akko, nauta

, erä

ät siip

ikarj

ala

jit

(helm

ikana, ankka, hanh

i).

Elä

inry

hm

äkohta

isen tu

ota

nnon

olle

ssa:

- >

10

0 0

00 k

g/v

k:

yksi nä

yte

päiv

ässä k

y-

seis

tä e

läin

ryhm

ää k

ohti

- 20 0

00 -

100 0

00 k

g/v

k:

yksi nä

yte

vii-

kossa

- kyse

istä

elä

inry

hm

ää k

ohti

- 5000

- 2

0 0

00

kg/v

k:

yksi nä

yte

kk:s

sa

- <

50

00 k

g/v

k: väh

intä

än

2 n

äyte

ttä/v

ky-

seis

tä e

läin

ryhm

ää k

ohti

1 n

= n

äytteen m

uodosta

vie

n o

sanäytt

eid

en m

äärä

.

2 S

alm

onella

n o

salta m

=M

, jo

s t

ulo

s o

n k

valit

atiiv

inen (

todett

u / e

i to

dett

u)

3 O

n k

äyte

ttävä s

tandard

in v

iimeis

intä

vers

iota

. 4 R

aja

-arv

oja

(m

ja

M)

sovelle

taan v

ain

destr

uktiiv

isella

menete

lmä

llä o

tettuih

in n

äytteis

iin. P

äiv

ittä

inen log

-keskia

rvo s

aadaan tote

am

alla

kunkin

yksittä

isen t

estitu

loksen lo

g-a

rvo ja

la

skem

alla

näin

saatu

jen a

rvoje

n

keskia

rvo.

5 M

aa-

ja m

ets

äta

lousm

inis

teriö

n a

setu

s 1

34/2

012 s

alm

onella

valv

onnasta

lih

a-a

lan la

itoksis

sa

htt

p://w

ww

.fin

lex.f

i/fi/laki/alk

up/2

012/2

0120134


OM

AV

AL

VO

NN

AN

SU

OS

ITE

LLU

T N

ÄY

TT

EE

NO

TT

OT

IHE

YD

ET

LIH

A-A

LA

N L

AIT

OK

SE

SS

A

LII

TE

1 B

LE

IKK

AA

MO

12

(24)

Eviran o

hje

10501

Tu

los

ten

tu

lkin

ta

An

ne

tut ra

jat ko

ske

va

t ku

takin

testa

ttu

a o

san

äyte

ttä.

Te

stitu

lokse

t o

soitta

va

t te

sta

tun p

rosessin

ta

i te

sta

tun

erä

n m

ikro

bio

log

isen

laa

du

n.

Tu

loksia

vo

idaa

n k

äytt

ää m

yö

s o

so

itta

ma

an

HA

CC

P-m

ene

tte

lyn

ta

i h

yvie

n h

yg

ienia

kä

ytä

ntö

jen t

oim

ivu

us.

Sa

lmo

ne

lla le

ika

tussa lih

assa

:

- h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s s

alm

one

llaa e

i to

de

ta n

äytt

eestä

, -

ei-h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s s

alm

one

llaa t

odeta

an

nä

ytte

estä

. -

jos s

alm

one

llaa t

odeta

an

sa

lmo

ne

llava

lvo

nta

oh

jelm

an p

uitte

issa

, to

imitaa

n m

aa

- ja

mets

äta

lousm

inis

teriön

asetu

kse

n 1

34

/201

2 5

muka

an

ja o

teta

an lis

änä

ytt

eitä

.

OM

AV

AL

VO

NN

AN

NÄ

YT

TE

EN

OT

TO

TIH

EY

DE

T L

IHA

-AL

AN

LA

ITO

KS

ES

SA

L

IIT

E 1

C

JA

UH

EL

IHA

A,

RA

AK

AL

IHA

VA

LM

IST

EIT

A,

ME

KA

AN

ISE

ST

I E

RO

TE

TT

UA

LIH

AA

JA

LIH

AV

AL

MIS

TE

ITA

VA

LM

IST

AV

A L

AIT

OS

13

(24)

Eviran o

hje

10501

Tu

ote

nä

ytt

eet

1 P

ros

es

sih

yg

ien

iava

ati

mu

kset

Ae

rob

iset

mik

ro-o

rgan

ism

it ja

E. co

li

Aero

bis

et m

ikro

-org

anis

mit ja

E. coli

kuva

avat ja

uh

elih

an ja

raakalih

avalm

iste

ide

n p

rosessih

yg

ienia

a. N

äm

ä v

aatim

ukset koskevat m

yös m

ekaanis

esti e

rote

ttu

a li

haa.

Vaatim

uksia

sove

lleta

an v

alm

istu

spro

sessin

lop

ussa.

Jauhe

lihaa, ra

akalih

avalm

iste

ita ja

mekaanis

esti e

rote

ttua lih

aa v

alm

ista

vie

n y

rity

ste

n o

n o

tett

ava n

äytt

eitä v

äh

intä

än k

err

an v

iikossa v

arm

ista

akseen, ett

ä v

aatim

uk-

set tä

ytt

yvät. J

os tu

lokset ovat h

yväksytt

äviä

kuuden p

erä

kkäis

en v

iikon a

ikana, void

aan n

äytt

ee

nott

oa h

arv

enta

a tapa

htu

vaksi j

oka toin

en v

iikko. T

ätä

mahdolli

su

utt

a

ei kuitenkaan a

nn

eta

mekaanis

esti e

rote

tun lih

an tu

ota

nno

lle.

Alle

100

000 k

g v

uo

dessa jauhe

lihaa ja r

aakalih

ava

lmis

teita tuott

avat la

itokset void

aan v

apau

ttaa m

ikro

bik

rite

eriasetu

ksen n

äytte

en

ottotihe

ytt

ä k

oskevis

ta v

aatim

uk-

sis

ta, jo

s s

e o

n p

eru

ste

ltua

ris

kie

n a

rvio

inn

in p

eru

ste

ella

ja p

aik

alli

nen

valv

on

tavira

nom

ain

en

anta

a s

iihen

luva

n. L

iitte

ess

ä o

n a

nnett

u E

vir

an s

uosituksia

siit

ä, m

iten

pie

net

laitokset vo

ivat so

ve

ltaa a

lem

paa n

äytt

ee

nott

otihe

ytt

ä.

Nä

ytte

enott

otihe

ytt

ä m

äärite

ttäessä o

n o

tetta

va

huom

ioon t

uota

nto

määrä

ja a

ikais

em

mat tu

lokset.

Jos laitoksessa tuote

taan jauhe

lihaa

eri e

läin

laje

ista

, niin

nä

ytt

eitä v

oid

aan o

tta

a s

am

assa s

uhte

essa k

uin

niit

ä tu

ote

taan.

Toim

ija v

oi m

yös h

alu

tessa

an o

ttaa k

aik

ki

jauhelih

anä

ytt

eet

va

in y

hde

stä

jauhe

lihala

jista

ris

kin

arv

ioin

nin

peru

ste

ella

. Jau

he

lihanä

ytt

een

osan

äytt

eet

on k

uitenkin

ote

ttava s

am

asta

jauhelih

ala

jista

.

2 T

urv

all

isu

usva

ati

mu

ks

et

Salm

on

ella

Jauhe

lihalle

, m

ekaanis

esti e

rote

tulle

lih

alle

, ra

akalih

avalm

iste

ille ja lih

avalm

iste

ille

on a

se

tett

u s

alm

onella

a k

oskevat tu

rva

llisuusvaatim

ukset.

Mik

robik

rite

eriasetu

ksessa e

rote

llaan

jauh

elih

an ja

raa

kalih

avalm

iste

iden

luokis

sa raakoin

a ja

kypse

nn

ett

yin

ä s

yötä

väksi t

ark

oitetu

t tu

ott

eet. M

ikro

bik

rite

eriasetu

ksen

peria

atte

ena o

n, ett

ä r

aakana s

yötä

väksi ta

rkoitetu

issa

tuotte

issa s

alm

onella

a e

i saa o

lla tode

tta

vis

sa 2

5 g

:ssa. K

ypsen

nett

yin

ä s

yö

tävik

si ta

rkoitetu

issa m

uusta

kuin

siip

ikarj

anlih

asta

teh

dyssä jauhe

lihassa ja r

aakalih

avalm

iste

issa s

alm

onellaa e

i sa

a o

lla t

odett

avis

sa 1

0 g

:ssa

. A

setu

s v

aatii, e

ttä n

äid

en k

ypsenn

ett

yin

ä s

yö

täväksi

tark

oitettuje

n tu

otte

iden

pakkauksiin

on

tehtä

vä

merk

intä

”tu

ote

on

kypsen

nett

ävä läpik

ota

isin

enn

en

syöm

istä

”. P

akkausm

erk

intä

ä e

i ta

rvitse teh

dä, jo

s tu

ote

tä

ytt

ää

ra

akana s

yötä

väksi ta

rkoite

ttuje

n t

uott

eid

en s

alm

onella

va

atim

uksen (

salm

onella

a e

i to

de

ttu 2

5 g

:ssa),

va

ikka t

uo

te p

ääsää

ntö

isesti n

autitt

ais

iinkin

kypsenn

ett

ynä

. Jos p

akkausm

erk

intä

ä e

i te

e, tu

ote

on t

utk

itta

va m

yös L

iste

ria m

onocyto

gen

es -

bakte

erin v

ara

lta.

Suom

ella

on

salm

onella

eri

tyis

takuut n

aud

an,

sia

n, kanan, kalk

kunan, he

lmik

anan,

ankan ja h

anhe

n lih

asta

va

lmis

tettava

lle jauh

elih

alle

. S

en v

uoksi salm

onella

tutk

i-m

us o

n t

ehtä

vä e

rity

ista

kuid

en s

ää

nnöste

n e

delly

ttäm

ällä

ta

va

lla,

ain

a 2

5 g

ram

masta

maah

antu

onn

in y

hte

ydessä r

iippum

atta s

iitä

, on

ko t

uote

tark

oitettu r

aakan

a

va

i kypse

nnett

yn

ä s

yö

täväksi. M

yös S

uom

essa n

äid

en e

läin

lajie

n lih

asta

va

lmis

tetu

n jauh

elih

an s

alm

onella

tutk

imus o

n tehtä

vä a

ina 2

5 g

ram

masta

, koska m

aahan-

tuota

va

lle, eri

tyis

takuid

en p

iiriin

kuulu

valle

jau

he

lihalle

ei vo

ida a

setta

a t

iukem

pia

vaa

tim

uksia

kuin

Suom

essa v

alm

iste

tulle

jau

he

lihalle

.

Erity

ista

kuut

eiv

ät

koske r

aakalih

ava

lmis

teita j

a m

uid

en k

uin

yllä

main

ittu

jen e

läin

lajie

n l

ihasta

va

lmis

tettua j

auhe

lihaa.

Nä

ide

n o

sa

lta v

alm

ista

ja v

oi itse

määrite

llä,

onko tuote

tark

oitettu

syötä

väksi r

aakana v

ai k

ypsen

ne

ttyn

ä. T

utk

itta

va n

äyte

määrä

on tällö

in jo

ko 2

5 g

ta

i 10

g. Jos v

alm

ista

ja m

äärittele

e tu

otte

ensa

kypse

nne

ttyn

ä

syötä

väksi ja

kä

ytt

ää t

utk

imuksis

sa 1

0 g

nä

yte

määrä

ä,

pakkauksiin

on t

ehtä

vä m

ikro

bik

rite

eriase

tuksen m

ukain

en m

erk

intä

kypsenn

ykse

stä

..

OM

AV

AL

VO

NN

AN

NÄ

YT

TE

EN

OT

TO

TIH

EY

DE

T L

IHA

-AL

AN

LA

ITO

KS

ES

SA

L

IIT

E 1

C

JA

UH

EL

IHA

A,

RA

AK

AL

IHA

VA

LM

IST

EIT

A,

ME

KA

AN

ISE

ST

I E

RO

TE

TT

UA

LIH

AA

JA

LIH

AV

AL

MIS

TE

ITA

VA

LM

IST

AV

A L

AIT

OS

14

(24)

Eviran o

hje

10501

Mik

robik

rite

eriasetu

ksen liit

teen I

, e

linta

rvik

elu

okkaan 1

.4 k

uulu

vis

ta r

aakoin

a s

yö

tävis

tä jau

helih

a-

ja r

aakalih

avalm

iste

ista

main

itta

koon e

sim

erk

kein

ä tart

ar-

pih

vi

ja c

arp

accio

. R

aakalih

avalm

iste

luokkaan1.6

kuulu

vat

jauh

elih

a-

ja r

aakalih

ava

lmis

teet, j

otk

a o

n t

ark

oitett

u s

yötä

vik

si

kypse

nnett

yin

ä.

Nä

istä

main

itta

koon

muusta

kuin

siip

ikarj

anlih

asta

perä

isin

ole

va r

aaka l

iha,

joho

n o

n l

isätt

y s

uola

a t

ai

marinad

ia (

mauste

tut

jauhe

lih

avalm

iste

et, k

ute

n r

aa’a

t ja

uh

elih

apih

vit j

a r

aaka

lihapu

llata

ikin

a).

Kypsenn

ett

yin

ä s

yö

tävik

si ta

rkoitetu

ista

lih

avalm

iste

ista

va

atim

ukset

on a

sete

ttu a

inoasta

an s

iipik

arj

an lih

asta

va

lmis

tetu

ille

tuott

eill

e,

kute

n e

sim

. esik

ypsen

nety

ille

ja p

akaste

tuill

e p

anero

idu

ille lih

ava

lmis

teill

e, jo

tka v

aativat kypse

nn

yksen k

uum

enta

malla

enne

n s

yöm

istä

. E

vir

an s

uosituksen m

ukaan n

iistä

ei ta

rvitse

tutk

ia s

alm

o-

nella

a, jo

s v

alm

istu

kseen k

äyte

tty s

iipik

arj

anlih

a o

n s

uom

ala

ista

, ru

ots

ala

ista

tai n

orj

ala

ista

kanan

- ta

i kalk

kunan

lihaa.

Lis

teri

a m

on

ocyto

gen

es

L. m

onocyto

genes -

vaatim

usta

sovelle

taan s

ella

ise

na

an s

yö

täviin

tuott

eis

iin.

Nä

ytteen

otto

tu

lee p

ain

ott

aa t

uotte

isiin

, jo

issa lis

teri

a v

oi kasvaa

.

Tuotteen v

alm

istu

ksesta

vasta

avie

n e

linta

rvik

eala

n to

imijo

iden o

n tarv

itta

essa tu

tkitta

va s

äily

vyystu

tkim

uksin

, että L

. m

on

ocyto

ge

nes -

vaatim

usta

nou

date

taa

n k

oko

myyntiaja

n. N

äytt

ee

nott

oa v

oid

aan h

arv

enta

a tai k

aik

issa la

itoksis

sa p

eru

ste

lluis

ta s

yis

tä. N

äytt

ee

noto

sta

void

aan lu

opu

a tois

tais

eksi p

ien

issä la

itoksis

sa, jo

s tulo

kset

ova

t o

lleet h

yväksytt

ävät kolm

ena p

erä

kkäis

enä v

uo

nn

a ja v

alv

on

tavira

nom

ain

en a

rvio

i, e

ttä

elin

tarv

iketu

rva

llisuus e

i nä

ytt

ee

noto

sta

luo

pum

isen v

uoksi vaara

nnu.

R

iista

Mik

robik

rite

eriasetu

s k

oskee n

äid

en tuott

eid

en

osa

lta

myös r

iista

a. N

auto

jen, sik

oje

n, la

mpaid

en

ja s

iipik

arj

an v

aatim

uksia

void

aa

n s

ove

ltaa r

iista

n v

asta

aviin

laje

ihin

.

3 M

uu

t s

uo

sit

ell

ut

tutk

imu

kse

t k

s. o

hje

en

ka

pp

ale

6.2

N

aud

an-

tai

lam

paanlih

asta

valm

iste

ttua j

auhe

lihaa

ja r

aakalih

avalm

iste

ita

, kute

n p

inta

mauste

ttu

a l

ihaa j

a r

iimih

ärk

ää,

suosite

llaan t

utk

imaan h

ark

innan m

ukaan

ST

EC

-bakte

erien

(shig

ato

ksiin

ia t

uotta

va E

scherich

ia c

oli)

vara

lta.

Nä

ytte

eno

tto

a h

ark

itaan t

uo

ttee

n k

äyttö

tark

oituksen j

a k

ohdery

hm

än m

ukaan.

Nä

ytt

een

otto

a

suosite

llaan e

sim

erk

iksi sill

oin

, kun v

alm

iste

taan jau

he

lihaa, jo

ka o

n t

ark

oitus s

yö

dä k

ypsentä

mättöm

änä (

esim

. ta

rtarp

ihvit).

N

aud

an-

ja lam

paanlih

asta

va

lmis

tettuja

sella

isena

an

syö

täväksi ta

rkoitettuja

lih

avalm

iste

ita,

kute

n k

ylm

äsavu

ste

ttuja

lih

ava

lmis

teita, sa

lam

ia ja k

uiv

alih

aa s

uositel-

laa

n tutk

imaan S

TE

C-b

akte

erin v

ara

lta.

Nä

ytt

een

otto

a h

ark

itaan tu

ott

een k

äytt

öta

rkoituksen ja k

ohdery

hm

än m

ukaan.

Siip

ikarj

an jauh

elih

aa ja s

iipik

arj

anlih

asta

valm

iste

ttuja

sella

isen

aan

syötä

väksi ta

rkoitettuja

lih

ava

lmis

teita s

uosite

llaan t

utk

imaan k

am

pylo

bakte

erin v

ara

lta.

Sia

nlih

asta

va

lmis

tettuja

se

llais

en

aan

syö

täväksi ta

rkoitettuja

lih

ava

lmis

teita,

kute

n k

ylm

äsavuste

ttuja

lih

ava

lmis

teita,

sala

mia

, ja

kuiv

alih

aa,

suositella

an t

utk

imaan

Yers

inia

ente

rocolit

ica -

bakte

erin

vara

lta.

S

ella

isen

aan s

yö

täviä

lih

avalm

iste

ita k

ute

n le

ikkele

itä, lih

ah

yyte

löä, m

aksapaste

ijaa, lih

ap

yöry

köitä ja

kypsiä

kanan

uge

tteja

suositella

an tutk

imaan h

ark

innan m

ukaan

salm

onella

n v

ara

lta,

erity

isesti k

un r

aaka

-ain

eena k

äyte

tää

n u

lkom

ais

ta lih

aa.

OM

AV

AL

VO

NN

AN

SU

OS

ITE

LLU

T N

ÄY

TT

EE

NO

TT

OT

IHE

YD

ET

LIH

A-A

LA

N L

AIT

OK

SE

SS

A

LII

TE

1 C

JA

UH

EL

IHA

A,

RA

AK

AL

IHA

VA

LM

IST

EIT

A,

ME

KA

AN

ISE

ST

I E

RO

TE

TT

UA

LIH

AA

JA

LIH

AV

AL

MIS

TE

ITA

VA

LM

IST

AV

A L

AIT

OS

15

(24)

PR

OS

ES

SIH

YG

IEN

IAV

AA

TIM

UK

SE

T

Eviran o

hje

10501

Elin

tarv

ikelu

okka

Mik

ro-

org

an

ism

it

Nä

ytt

ee

nott

o-

suunn

ite

lma 1

R

aja

t 2

Ana

lyytt

inen

vert

ailu

me-

nete

lmä 3

Vaatim

uksen

sove

ltam

is-

va

ihe

Mik

robik

rite

eriasetu

ksen m

ukain

en n

äytt

ee

nott

otihe

ys

Näyttee

nott

otiheyttä v

oid

aa

n m

uutta

a e

linta

rvik

ea

lan

yrity

ksen luo

nte

en ja k

oo

n m

ukais

esti

mik

rob

ikrite

eri

asetu

ksen s

alli

ma

lla tava

lla

krt

= k

ert

aa, v =

vu

osi, v

k =

viik

ko

n

c

m

M

2.1

.6 J

auh

elih

a

Aero

bis

ten

m

ikro

- org

an

is-

mie

n p

esä-

kelu

ku

4

5

2

5 x

10

5

pm

y/g

5 x

10

6

pm

y/g

IS

O 4

833

V

alm

istu

s-

pro

sessin

lo

pussa

Nä

ytt

ee

nott

o v

äh

intä

än 1

krt

/vk, vaih

detta

va v

iikonpä

ivää ja

kate

ttava k

aik

ki viik

onpäiv

ät.

Nä

ytt

ee

nott

oa v

oid

aan h

arv

enta

a k

ahden v

iikon v

äle

in t

apa

htu

-vaksi, jos k

uute

na p

erä

kkäis

enä v

iikkon

a s

aada

an h

yväksyttä-

vät tu

lokset.

Pie

nim

uo

tois

essa t

oim

inna

ssa v

alv

onta

vir

ano

ma

isen luvalla

void

aan n

äyttee

nott

otiheytt

ä h

arv

enta

a e

de

lleen

, jo

s t

ulo

kset

ovat o

lleet 1

0 p

erä

ttä

isen

ä n

äyttee

nott

okert

an

a h

yväksyttävät.

Näyttee

nott

otiheyttä m

äärite

ttäessä o

n o

tett

ava h

uom

ioon t

uo-

tanto

määrä

ja a

ikais

em

ma

t tu

lokset.

<10

00

0 k

g v

uo

dessa jauh

elih

aa v

alm

ista

vat to

imija

t:

vähin

tään

1krt

/v

10 0

00-1

00 0

00 k

g/v

: 3

-12 k

rt/v

E. coli

5

5

2

50

pm

y/g

500

pm

y/g

IS

O 1

6649

-1 ta

i -2

2.1

.7. M

ekaan

isesti

ero

tett

u lih

a6, jo

ka o

n

tuote

ttu t

ekniik

oill

a, jo

illa

ei m

uute

ta m

ekaanis

esti

ero

tetu

n lih

an t

uota

n-

nossa k

äyte

ttä

vie

n lu

iden

rakennetta ja jonka

kals

ium

pitois

uus e

i ole

m

erk

ittä

västi k

ork

eam

pi

kuin

jauhelih

an.

Tuota

nto

on ja k

äyttö

ön

sove

lleta

an E

Y:n

asetu

k-

sen 8

53/2

004 liit

teen I

II,

jakson V

, lu

vun I

II

kohdan 3

vaa

tim

uksia

.

Aero

bis

ten

m

ikro

- org

an

is-

mie

n p

esä-

kelu

ku

5

2

5 x

10

5

pm

y/g

5 x

10

6

pm

y/g

IS

O 4

833

V

alm

istu

s-

pro

sessin

lo

pussa

Nä

ytt

ee

nott

o v

äh

intä

än 1

krt

/vk, vaih

detta

va v

iikonpä

ivää ja k

a-

tetta

va k

aik

ki viik

onpäiv

ät.

E.c

oli

5

5

2

50

pm

y/g

500

pm

y/g

IS

O 1

6649

-1

tai -2

OM

AV

AL

VO

NN

AN

SU

OS

ITE

LLU

T N

ÄY

TT

EE

NO

TT

OT

IHE

YD

ET

LIH

A-A

LA

N L

AIT

OK

SE

SS

A

LII

TE

1 C

JA

UH

EL

IHA

A,

RA

AK

AL

IHA

VA

LM

IST

EIT

A,

ME

KA

AN

ISE

ST

I E

RO

TE

TT

UA

LIH

AA

JA

LIH

AV

AL

MIS

TE

ITA

VA

LM

IST

AV

A L

AIT

OS

16

(24)

PR

OS

ES

SIH

YG

IEN

IAV

AA

TIM

UK

SE

T

Eviran o

hje

10501

Elin

tarv

ikelu

okka

Mik

ro-

org

an

ism

it

Nä

ytt

ee

nott

o-

suunn

ite

lma 1

R

aja

t 2

Ana

lyytt

inen

vert

ailu

me-

nete

lmä 3

Vaatim

uksen

sove

ltam

is-

va

ihe

Mik

robik

rite

eriasetu

ksen m

ukain

en n

äytt

ee

nott

otihe

ys

Näyttee

nott

otiheyttä v

oid

aa

n m

uutta

a e

linta

rvik

ea

lan

yrity

ksen luo

nte

en ja k

oo

n m

ukais

esti

mik

rob

ikrite

eri

asetu

ksen s

alli

ma

lla tava

lla

krt

= k

ert

aa, v =

vu

osi, v

k =

viik

ko

n

c

m

M

2.1

.8. R

aakalih

ava

lmis

-te

et

E.c

oli

5

5

2

500

pm

y/g

5000

pm

y/g

IS

O 1

6649

-1

tai -2

V

alm

istu

s-

pro

sessin

lo

pussa

Nä

ytt

ee

nott

o v

äh

intä

än 1

krt

/vk, vaih

detta

va v

iikonpä

ivää ja

kate

ttava k

aik

ki viik

onpäiv

ät.

Nä

ytt

ee

nott

oa v

oid

aan h

arv

enta

a k

ahden v

iikon v

äle

in t

apa

htu

-vaksi, jos k

uute

na p

erä

kkäis

enä v

iikkona s

aada

an h

yväksyttä-

vät tu

lokset.

Pie

nim

uo

tois

essa t

oim

inna

ssa v

alv

onta

vir

ano

ma

isen luvalla

void

aan n

äyttee

nott

otiheytt

ä h

arv

enta

a e

de

lleen

, jo

s t

ulo

kset

ovat o

lleet 1

0 p

erä

ttä

isen

ä n

äyttee

nott

okert

an

a h

yväksyttävät.

Näyttee

nott

otiheyttä m

äärite

ttäessä o

n o

tett

ava h

uom

ioon t

uo-

tanto

määrä

ja a

ikais

em

ma

t tu

lokset.

<10

00

0 k

g v

uo

dessa r

aakalih

ava

lmis

teita v

alm

ista

vat

toim

ijat:

vähin

tään

1krt

/v.

10 0

00-1

00 0

00 k

g/v

3-1

2 k

rt/v

OM

AV

AL

VO

NN

AN

SU

OS

ITE

LLU

T N

ÄY

TT

EE

NO

TT

OT

IHE

YD

ET

LIH

A-A

LA

N L

AIT

OK

SE

SS

A

LII

TE

1 C

JA

UH

EL

IHA

A,

RA

AK

AL

IHA

VA

LM

IST

EIT

A,

ME

KA

AN

ISE

ST

I E

RO

TE

TT

UA

LIH

AA

JA

LIH

AV

AL

MIS

TE

ITA

VA

LM

IST

AV

A L

AIT

OS

17

(24)

TU

RV

AL

LIS

UU

SV

AA

TIM

UK

SE

T

Eviran o

hje

10501

Elin

tarv

ikelu

okka

Mik

ro-

org

an

ism

it

Nä

ytt

ee

nott

o-

suunn

ite

lma 1

R

aja

t 2

Ana

lyytt

inen

vert

ailu

me-

nete

lmä 3

Vaatim

uksen

sove

ltam

is-

va

ihe

Mik

robik

rite

eriasetu

ksen m

ukain

en n

äytt

ee

nott

otihe

ys

Näyttee

nott

otiheyttä v

oid

aa

n m

uutta

a e

linta

rvik

ea

lan y

rity

ksen

luo

nte

en ja k

oo

n m

ukais

esti m

ikro

bik

rite

eri

asetu

ksen s

alli

malla

ta-

valla

krt

= k

ert

aa, v =

vu

osi, v

k =

viik

ko

n

c

m

M

1.4

Raakana s

yö

täväksi

tark

oitettu jau

he

liha ja

raakalih

ava

lmis

teet esim

. ta

rtar-

jauhe

liha, ri

imi-

härk

ä

Salm

onella

5

0

Ei to

de

ttu /

25

g

EN

/IS

O

6579

M

yyn

tia

ikana

mark

kin

oill

e

saate

tut

tu

ott

eet

Nä

ytt

ee

nott

o v

äh

intä

än 1

krt

/vk, vaih

detta

va v

iikonpä

ivää ja

kate

ttava k

aik

ki viik

onpäiv

ät.

N

äytt

ee

nott

oa v

oid

aan h

arv

enta

a k

ahden v

iikon v

äle

in t

apa

htu

-vaksi, jos 3

0 p

erä

kkäis

enä v

iikkona s

aada

an h

yväksytt

ävä

t tu

lok-

set.

1.5

. S

iipik

arj

anlih

asta

te

hty

jauh

elih

a ja

raakalih

ava

lmis

teet

(str

uts

ia lukuun o

ttam

atta

muut ta

rhatu

t lin

nut,

ku-

ten e

sim

. fa

saani ja

hei-

näsors

a)

Salm

onella

5

0

Ei esiin

ny 2

5

g:s

sa

E

N/I

SO

6579

M

yyn

tia

ikana

mark

kin

oill

e

saate

tut

tu

ott

eet

Väh

intä

än

1 k

rt/v

k, vaih

dett

ava

viik

onpä

ivää ja k

ate

ttava k

aik

ki

viik

onpäiv

ät.

N

äytt

ee

nott

oa v

oid

aan h

arv

enta

a k

ahden v

iikon v

äle

in t

apa

htu

-vaksi, jos 3

0 p

erä

kkäis

enä v

iikkona s

aada

an h

yväksytt

ävä

t tu

lok-

set.

Salm

onella

va

lvonta

oh

jelm

an p

iiriin

ku

ulu

vasta

suo

mala

isesta

bro

ilerin

, kana

n-,

kalk

kun

an

-, h

elm

ika

nan

-, a

nkan-

ja h

anhe

n-

lihasta

va

lmis

tettava

lle jauh

elih

alle

ja

raaka

lihavalm

iste

ille v

oid

aan

käyttää a

len

nett

ua n

äytte

enotto

tih

eyttä. T

ällö

in e

riä v

oid

aan t

utk

ia

kerr

an k

uukaud

essa.

S

am

a k

oskee k

äyte

ttäessä lih

aa,

joka k

uulu

u S

uo

me

n o

hje

lmaa

vasta

avan s

alm

one

llava

lvo

nta

ohje

lman p

iiriin

(R

uots

i ja

Norj

a).

P

ienim

uo

tois

essa t

oim

inna

ssa v

alv

onta

vir

ano

ma

isen luvalla

void

aan n

äyttee

nott

otiheytt

ä h

arv

enta

a e

de

lleen

.

Näyttee

nott

otiheyttä m

äärite

ttäessä o

n o

tett

ava h

uom

ioon

tuota

nto

määrä

ja

aik

ais

em

mat tu

lokset.

Jauhe

lihaa ja/t

ai ra

akalih

avalm

iste

ita s

alm

one

llavalv

on

taoh

jelm

an

piir

iin k

uu

luvasta

siip

ikarja

nlih

asta

va

lmis

tavat to

imija

t:

<10

00

0 k

g v

uo

dessa: väh

intä

än 1

krt

/v.

10 0

00-

100 0

00kg 3

-6 k

rt/v

.

OM

AV

AL

VO

NN

AN

SU

OS

ITE

LLU

T N

ÄY

TT

EE

NO

TT

OT

IHE

YD

ET

LIH

A-A

LA

N L

AIT

OK

SE

SS

A

LII

TE

1 C

JA

UH

EL

IHA

A,

RA

AK

AL

IHA

VA

LM

IST

EIT

A,

ME

KA

AN

ISE

ST

I E

RO

TE

TT

UA

LIH

AA

JA

LIH

AV

AL

MIS

TE

ITA

VA

LM

IST

AV

A L

AIT

OS

18

(24)

TU

RV

AL

LIS

UU

SV

AA

TIM

UK

SE

T

Eviran o

hje

10501

Elin

tarv

ikelu

okka

Mik

ro-

org

an

ism

it

Nä

ytt

ee

nott

o-

suunn

ite

lma 1

R

aja

t 2

Ana

lyytt

inen

vert

ailu

me-

nete

lmä 3

Vaatim

uksen

sove

ltam

is-

va

ihe

Mik

robik

rite

eriasetu

ksen m

ukain

en n

äytt

ee

nott

otihe

ys

Näyttee

nott

otiheyttä v

oid

aa

n m

uutta

a e

linta

rvik

ea

lan y

rity

ksen

luo

nte

en ja k

oo

n m

ukais

esti m

ikro

bik

rite

eri

asetu

ksen s

alli

malla

ta-

valla

krt

= k

ert

aa, v =

vu

osi, v

k =

viik

ko

n

c

m

M

1.6

Muusta

lih

asta

kuin

siip

ikarj

anlih

asta

teh

ty

jauhelih

a ja

raakalih

ava

lmis

teet

Salm

onella

5

0

Ei to

de

ttu /

10

g ta

i 25

g

EN

/IS

O

6579

M

yyn

tia

ikana

mark

kin

oill

e

saate

tut

tu

ott

eet

Väh

intä

än

1 k

rt/v

k, vaih

dett

ava

viik

onpä

ivää ja k

ate

ttava k

aik

ki vii-

konpäiv

ät.

Nä

ytt

ee

nott

oa v

oid

aan h

arv

enta

a k

ahden v

iikon v

äle

in t

apa

htu

-vaksi, jos 3

0 p

erä

kkäis

enä v

iikkona s

aada

an h

yväksytt

ävä

t tu

lok-

set.

Jos t

utk

itaan 1

0 g

:sta

, p

akkausm

erk

innöis

sä o

n m

ain

itta

va

, ett

ä

tuote

on k

ypsen

nett

ävä läp

ikota

isin

en

nen

syöm

istä

.

Jos tutk

itaan 2

5 g

:sta

, tu

ote

on t

utk

itta

va m

yös L

. m

ono

cyto

genes -

bakte

eri

n v

ara

lta.t

ai pakkausm

erk

innöis

sä o

n m

ain

itta

va, ett

ä tu

ote

on k

ypse

nn

että

vä lä

pik

ota

isin

en

nen

syöm

istä

. S

alm

onella

va

lvon-

taohje

lman p

iiriin

kuulu

vasta

na

uda

n-

ja s

ian

lihasta

va

lmis

tetta-

vasta

ja

uhe

lihasta

tutk

itaan

ain

a 2

5 g

.

Salm

onella

va

lvonta

oh

jelm

an p

iiriin

ku

ulu

vasta

suo

mala

isesta

nau-

dan-

ja s

ianlih

asta

valm

iste

ttavalle

jau

he

lihalle

ja r

aakalih

ava

lmis

-te

ille

void

aan

käyttää a

lenn

ettua

näytt

een

ottotih

eyttä.

Tällö

in e

riä

void

aan t

utk

ia k

err

an k

uuka

udessa.

Sam

a k

oskee k

äyte

ttäessä lih

aa,

joka k

uulu

u S

uo

me

n o

hje

lmaa

vasta

avan s

alm

one

lla-v

alv

onta

ohje

lman

piir

iin (

Ruots

i ja

No

rja).

Pie

nim

uo

tois

essa t

oim

inna

ssa v

alv

onta

vir

ano

ma

isen luvalla

voi-

daan

näytt

een

ottotih

eyttä h

arv

enta

a e

delle

en.

Näytt

ee

notto

tih

eyttä

määri

tett

äessä o

n o

tettava h

uom

ioon t

uota

nto

mä

ärä

ja

aik

ais

em

-m

at tu

lokset.

Jauh

elih

aa ja/t

ai ra

akalih

ava

lmis

teita s

alm

one

llaval-

vonta

ohje

lman p

iiriin

kuu

luvasta

nau

dan

- ja

sia

nlih

asta

valm

ista

vat

toim

ijat:

<10

00

0 k

g v

uo

dessa: väh

intä

än 1

krt

/v

10 0

00-1

00 0

00 k

g/v

3-6

krt

/v.

OM

AV

AL

VO

NN

AN

SU

OS

ITE

LLU

T N

ÄY

TT

EE

NO

TT

OT

IHE

YD

ET

LIH

A-A

LA

N L

AIT

OK

SE

SS

A

LII

TE

1 C

JA

UH

EL

IHA

A,

RA

AK

AL

IHA

VA

LM

IST

EIT

A,

ME

KA

AN

ISE

ST

I E

RO

TE

TT

UA

LIH

AA

JA

LIH

AV

AL

MIS

TE

ITA

VA

LM

IST

AV

A L

AIT

OS

19

(24)

TU

RV

AL

LIS

UU

SV

AA

TIM

UK

SE

T

Eviran o

hje

10501

Elin

tarv

ikelu

okka

Mik

ro-

org

an

ism

it

Nä

ytt

ee

nott

o-

suunn

ite

lma 1

R

aja

t 2

Ana

lyytt

inen

vert

ailu

mene-

telm

ä 3

Vaatim

uksen

sove

ltam

is-

va

ihe

Mik

robik

rite

eriasetu

ksen m

ukain

en n

äytt

ee

nott

otihe

ys

Näyttee

nott

otiheyttä v

oid

aa

n m

uutta

a e

linta

rvik

ea

lan

yrity

ksen luo

nte

en ja k

oo

n m

ukais

esti m

ikro

bik

rite

eri-

asetu

ksen s

alli

ma

lla tava

lla

krt

= k

ert

aa, v =

vu

osi, v

k =

viik

ko

n

c

m

M

1.7

Mekaanis

esti e

rote

ttu lih

a 6

, jo

ka o

n tuote

ttu t

ekniik

oill

a,

joill

a

ei m

uute

ta m

ekaanis

esti e

rote

tun

lihan t

uota

nn

ossa k

äyte

ttä

vie

n

luid

en

rakennetta

ja jonka

kals

ium

pitois

uus e

i ole

m

erk

ittä

västi k

ork

eam

pi kuin

ja

uhelih

an.

T

uota

nto

on ja k

äyttö

ön

sove

lleta

an E

Y:n

asetu

ksen

853/2

00

4 liit

tee

n III,

jakson V

, lu

vun I

II k

ohdan

3 v

aa

tim

uksia

.

Salm

onella

5

0

Ei to

de

ttu /

10 g

E

N/I

SO

65

79

M

yyn

tia

ikana

mark

kin

oill

e

saate

tut

tu

ott

eet

Väh

intä

än

1 k

rt/v

k, vaih

dett

ava

viik

onpä

ivää ja k

ate

t-ta

va k

aik

ki viik

onpä

ivät.

1.8

Raakana (

sella

ise

na

an)

syötä

väksi ta

rkoitetu

t lih

ava

lmis

-te

et, jo

ide

n k

oostu

mus tai

va

lmis

tuspro

sessi ei p

ois

ta

salm

onella

riskiä

esim

. kylm

äsavuste

ttu

lihavalm

iste

, sala

mi,

metv

urs

ti, ku

ivalih

a

Salm

onella

5

0

Ei esiin

ny

25 g

:ssa

E

N/I

SO

65

79

M

yyn

tia

ikana

mark

kin

oill

e

saate

tut

tuott

eet

Ei asetu

ksen m

ukais

ta n

äytt

een

ottotih

eytt

ä

Näyttee

nott

o tu

ote

ryhm

ästä

, vaih

de

llaan t

utk

itta

via

tu

ott

eita tu

ote

ryhm

ässä:

<10

00

0 k

g v

uo

dessa: väh

intä

än 1

krt

/v

10 0

00-1

00 0

00 k

g/v

3-6

krt

/v.

100 0

00-1

milj

, kg/v

6-8

krt

/v

1 -

10 m

ilj. kg

/v 8

-12 k

rt/v

>

10

milj

. kg/v

12

-16 k

rt/v

1.9

Kypsenn

ett

ynä

syötä

väksi ta

rkoitetu

t

siip

ikarj

anlih

ava

lmis

teet:

esim

. esik

ypsenn

etty p

anero

itu

kalk

kunan

lihasta

va

lmis

tett

u

pakaste

ttu p

ihvi, joka v

aatii vie

lä

kypsennyksen e

nn

en s

yöm

istä

.

Salm

onella

5

0

Ei to

de

ttu/

25 g

E

N/I

SO

65

79

M

yyn

tia

ikana

mark

kin

oill

e

saate

tut

tuott

eet

Ei asetu

ksen m

ukais

ta n

äytt

een

ottotih

eytt

ä

Näyttee

nott

o tu

ote

ryhm

ästä

kute

n k

ohd

assa 1

.8.

Valv

onta

virano

ma

isen luva

lla:

Ei ta

rvitse t

utk

ia, jo

s

valm

istu

kseen k

äyte

tty s

iipik

arjan

liha o

n s

alm

on

ella

va

l-vonta

ohje

lman p

iiriin

kuu

luvaa k

ana

n-,

kalk

kun

an

-, h

el-

mik

an

an,

ankan

- ta

i ha

nhe

nlih

aa

.

OM

AV

AL

VO

NN

AN

SU

OS

ITE

LLU

T N

ÄY

TT

EE

NO

TT

OT

IHE

YD

ET

LIH

A-A

LA

N L

AIT

OK

SE

SS

A

LII

TE

1 C

JA

UH

EL

IHA

A,

RA

AK

AL

IHA

VA

LM

IST

EIT

A,

ME

KA

AN

ISE

ST

I E

RO

TE

TT

UA

LIH

AA

JA

LIH

AV

AL

MIS

TE

ITA

VA

LM

IST

AV

A L

AIT

OS

20 (

24)

TU

RV

AL

LIS

UU

SV

AA

TIM

UK

SE

T

Eviran o

hje

10501

Elin

tarv

ikelu

okka

Mik

ro-

org

an

ism

it

Nä

ytt

ee

nott

o-

suunn

ite

lma 1

R

aja

t 2

Ana

lyytt

inen

vert

ailu

me-

nete

lmä 3

Vaatim

uksen

sove

ltam

is-

va

ihe

Mik

robik

rite

eriasetu

ksen m

ukain

en n

äytt

ee

nott

otihe

ys

Näyttee

nott

otiheyttä v

oid

aa

n m

uutta

a e

linta

rvik

ea

lan y

rity

ksen lu

onte

en

ja k

oo

n m

ukais

esti m

ikro

bik

rite

eri

asetu

ksen s

alli

malla

tavalla

krt

= k

ert

aa, v =

vu

osi, v

k =

viik

ko

n

c

m

M

1.2

Sella

isen

aan

syötä

vät

elin

tarv

ik-

keet, jossa L

iste

ria

monocyto

gen

es -

bakte

eri p

ysty

y

kasvam

aan

Merk

ittä

vä

n r

iskin

m

uod

osta

vat

lihava

l-m

iste

et esim

. siiv

u-

tettu tyh

jiöp

akattu

leik

ke

le,

lihahyyte

lö ja

maksapaste

ija.

Kohta

lais

en r

iskin

m

uod

osta

vat

lihava

l-m

iste

et esim

. kypsät

lihapyöry

kät,

kevyt-

kesto

makkara

t

Lis

teri

a m

ono-

cyto

genes

5

0

100

pm

y/g

7

EN

/IS

O

1129

0-2

8

Myyn

tia

ikana

mark

kin

oill

e

saate

tut

tuott

eet

Kyseis

ee

n luokkaan

kuulu

vie

n t

uott

eid

en

vuosituo

tanto

<

10

00

0 k

g:

Merk

ittä

vä

n r

iskin

m

uod

osta

va t

uote

-ry

hm

ä 4

krt

/v

Kohta

lais

en r

iskin

m

uod

osta

va t

uote

-ry

hm

ä 2

krt

/v

Valv

onta

virano

ma

isen

niin

arv

ioid

essa n

äyt-

teen

oto

sta

vo

idaan

luo

pua p

ienim

uoto

i-sessa toim

innassa,

jos tu

lokset ova

t o

lleet

hyväksyttävät kol-

mena

perä

kkä

isenä

vuonna

.

Kyseis

ee

n luok-

kaan k

uu

luvie

n

tuott

eid

en

vuosituo

tanto

10 0

00 –

100 0

00 k

g:

Merk

ittä

vä

n r

is-

kin

mu

od

osta

va

tuote

ryh

mä 6

krt

/v

Kohta

lais

en r

is-

kin

mu

od

osta

va

tuote

ryh

mä 4

krt

/v

Kyseis

ee

n luok-

kaan k

uu

luvie

n

tuott

eid

en

vuosituo

tanto

100 0

00-

1 m

ilj. kg:

Merk

ittä

vä

n r

is-

kin

mu

od

osta

va

tuote

ryh

mä 1

2

krt

/v

Kohta

lais

en r

is-

kin

mu

od

osta

va

tuote

ryh

mä 6

krt

/v

Kyseis

ee

n

luokkaa

n k

uu-

luvie

n tu

otte

i-den

vuosituo

tanto

>

1 m

ilj. kg

:

Merk

ittä

vä

n

riskin

mu

o-

dosta

va t

uote

-ry

hm

ä v

äh

in-

tään 1

2 k

rt/v

K

ohta

lais

en

riskin

mu

o-

dosta

va t

uote

-ry

hm

ä 8

krt

/v

5

0

Ei to

de

ttu

/ 25 g

9

EN

/IS

O

1129

0-1

Enn

en k

uin

elin

tarv

ike o

n

lähte

nyt sen

tu

ott

ane

en

elin

tarv

ikeala

n

toim

ijan

vä

littö

mästä

va

lvonn

asta

1.3

Sella

isen

aan

syötä

vät

elin

tarv

ik-

keet, jois

sa L

iste

ria

monocyto

gen

es 1

0, 11

ei vo

i kasvaa.

P

iene

hkön r

iskin

lih

avalm

iste

ita

esim

. kesto

makkara

, poro

n k

uiv

alih

a

Lis

teri

a m

ono-

cyto

genes

5

0

100

pm

y/g

E

N/I

SO

1129

0-2

8

Myyn

tia

ikana

mark

kin

oill

e

saate

tut

tuott

eet

Kyseis

ee

n luokkaan

kuulu

vie

n t

uott

eid

en

vuosituo

tanto

<

10

00

0 k

g: 2

krt

/v

Valv

onta

virano

ma

isen

niin

arv

ioid

essa n

äyt-

teen

oto

sta

vo

idaan

luo

pua p

ienim

uoto

i-sessa toim

innassa,

jos tu

lokset ova

t o

lleet


mena

perä

kkä

isenä

vuonna

.

Kyseis

ee

n luok-

kaan k

uu

luvie

n

tuott

eid

en

vuosituo

tanto

10 0

00 –

100 0

00 k

g:

2 k

rt/v

Kyseis

ee

n luok-

kaan k

uu

luvie

n

tuott

eid

en

vuosituo

tanto

>

100 0

00 k

g:

4-6

krt

/v

Kyseis

ee

n

luokkaa

n k

uu-

luvie

n tu

otte

i-den

vuosituo

tanto

>

1 m

ilj.

kg:

6-8

krt

/v

OM

AV

AL

VO

NN

AN

SU

OS

ITE

LLU

T N

ÄY

TT

EE

NO

TT

OT

IHE

YD

ET

LIH

A-A

LA

N L

AIT

OK

SE

SS

A

LII

TE

1 C

JA

UH

EL

IHA

A,

RA

AK

AL

IHA

VA

LM

IST

EIT

A,

ME

KA

AN

ISE

ST

I E

RO

TE

TT

UA

LIH

AA

JA

LIH

AV

AL

MIS

TE

ITA

VA

LM

IST

AV

A L

AIT

OS

21

(24)

Eviran o

hje

10501

1 n

= n

äytt

ee

n m

uo

dosta

vie

n o

sa

nä

ytt

eid

en

mä

ärä

; c =

niid

en

osa

nä

ytt

eid

en m

ää

rä, jo

ide

n a

rvo

t o

va

t vä

lillä

m–

M.

2 S

alm

on

ella

n ja L

. m

on

ocyto

ge

ne

s -

bakte

erin

osalta

m=

M,

jos t

ulo

s o

n k

va

lita

tiiv

ine

n (

todett

u /

ei to

de

ttu

) 3 O

n k

äyte

ttä

vä

sta

nda

rdin

viim

eis

intä

ve

rsio

ta.

4 T

ätä

va

atim

usta

ei so

velle

ta v

äh

ittä

ism

yyn

tiva

ihe

essa t

uo

tett

uu

n ja

uh

elih

aan

, ku

n tu

otte

en

myyn

tia

ika

on

alle

24

tu

ntia

. 5 E

. coli

-ba

kte

eria

kä

yte

tään

tä

ssä

oso

itta

ma

an

ulo

ste

pe

räis

tä k

on

tam

ina

atio

ta.

6 N

äitä

va

atim

uksia

so

ve

lleta

an

meka

an

ise

sti e

rote

ttu

un

lih

aa

n,

joka

on

tu

ote

ttu

elä

inp

erä

isiä

elin

tarv

ikke

ita k

oske

vis

ta e

rity

isis

tä h

yg

ien

iasää

nn

öis

tä a

nn

etu

n a

se

tuksen

(E

Y)

N:o

85

3/2

00

4

liitte

essä

III

ole

va

n V

ja

kso

n I

II lu

vu

n 3

koh

dassa t

ark

oite

tulla

te

kniik

alla

.

7 T

ätä

va

atim

usta

so

ve

lleta

an, jo

s v

alm

ista

ja p

ysty

y o

so

itta

ma

an

toim

iva

ltais

ta v

ira

nom

ais

ta t

yyd

ytt

ävä

llä t

ava

lla, e

ttä

tu

ote

ei ylit

ä 1

00

pm

y/g

raja

a m

yyn

tia

ika

na

. T

oim

ija v

oi ase

ttaa

pro

ses-

sin

aik

an

a tila

pä

ise

t ra

jat,

jo

iden

on

olta

va

ta

rpee

ksi alh

ais

et

se

n ta

kaa

mis

eksi, e

ttä

10

0 p

my/g

ra

jaa

ei ylit

etä

myyn

tia

jan

pä

ätt

ye

ssä

. 8 1

ml in

oku

laatt

ia le

vitetä

än p

etr

ima

ljaa

n, jo

nka

ha

lka

isija

on 1

40

mm

, ta

i kolm

ee

n p

etr

ima

ljaa

n, jo

ide

n h

alk

ais

ija o

n 9

0 m

m.

9 V

aa

tim

usta

so

ve

lleta

an

tuo

tte

isiin

en

nen

ku

in n

e o

va

t lä

hte

ne

et

tuo

tta

jana

toim

iva

n e

linta

rvik

ea

lan

toim

ijan

vä

littö

mä

stä

va

lvo

nn

asta

, jo

s h

än

ei p

ysty

oso

itta

ma

an

to

imiv

altais

ta v

ira

no

ma

ista

ty

yd

ytt

ävä

llä t

ava

lla,

että

tuo

te e

i ylit

ä 1

00

pm

y/g

ra

jaa

myyn

tia

ika

na

. 1

0 S

eu

raa

vie

n s

ella

ise

na

an

syö

tävä

ksi ta

rkoite

ttu

jen

elin

tarv

ikkeid

en s

ää

nnö

llisestä

te

sta

ukse

sta

ei ta

va

nom

ais

issa

olo

suh

teis

sa o

le h

yö

tyä

: -

elin

tarv

ikke

et, joill

e o

n t

eh

ty k

ylli

n t

eh

oka

s L

iste

ria

mo

nocyto

ge

nes -

bakte

eri

n tu

hoa

va

läm

pö

käsitte

ly t

ai m

uu

kä

sitte

ly,

jollo

in u

ud

elle

en s

aa

stu

min

en

kä

sitte

lyn

jä

lke

en

ei o

le m

ahd

olli

sta

(esim

. lo

pulli

se

ssa

pa

kkau

ksessaa

n lä

mpö

kä

site

llyt

tuo

tte

et)

. 1

1 T

uo

tte

ide

n, jo

ide

n p

H o

n ≤

4,4

ta

i a

w ≤

0,9

2 ta

i jo

ide

n p

H o

n ≤

5,0

ja

aw ≤

0,9

4 ja

tu

otte

iden

, jo

ide

n m

yyn

tia

ika

on

alle

5 v

rk,

ka

tso

taan

au

tom

aa

ttis

esti k

uu

luva

n tä

hän

lu

okka

an

. M

yö

s m

uu

t tu

ote

luoka

t vo

iva

t ku

ulu

a t

ähän

lu

okka

an

, jo

s s

e o

n tie

tee

llise

sti p

eru

ste

ltu

a.

Tu

los

ten

tu

lkin

ta

An

ne

tut ra

jat ko

ske

va

t ku

takin

testa

ttu

a o

san

äyte

ttä.

Te

stitu

lokse

t o

soitta

va

t te

sta

tun p

rosessin

ta

i te

sta

tun

erä

n m

ikro

bio

log

isen

laa

du

n.

Tu

loksia

vo

idaa

n k

äytt

ää m

yö

s o

so

itta

ma

an

HA

CC

P-m

ene

tte

lyn

ta

i h

yvie

n h

yg

ienia

kä

ytä

ntö

jen t

oim

ivu

us.

E.

co

li ja

aero

bis

et

pe

säke

luvu

t ja

uh

elih

assa

, lih

ava

lmis

teis

sa

ja

meka

an

isesti e

rote

tussa

lih

assa

: -

hyvä

ksytt

ävä

, jo

s k

aik

ki to

detu

t a

rvo

t o

va

t ≤ m

, -

va

rauksin

hyvä

ksytt

ävä

, jo

s e

nin

tään

c/n

arv

oa o

n v

älil

lä m

–M

ja

mu

ut to

detu

t a

rvo

t o

va

t ≤ m

, -

ei-

hyvä

ksytt

ävä

, jo

s y

ksi ta

i u

seam

pi to

detu

ista

arv

ois

ta o

n >

M t

ai jo

s e

nem

mä

n k

uin

c/n

arv

oa o

n v

älil

lä m

–M

.

Sa

lmo

ne

lla -

bakte

erin

esiin

tym

inen

eri e

linta

rvik

elu

okis

sa:

- h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s k

aik

ki to

detu

t a

rvo

t oso

itta

va

t, e

ttä b

akte

eria

ei to

de

ttu

, -

ei-

hyvä

ksytt

ävä

, jo

s b

akte

eri lö

yty

y y

hde

stä

kin

osan

äytt

eestä

.

L. m

ono

cyto

ge

ne

s -

bakte

erin

esiin

tym

inen

im

evä

isill

e t

ark

oite

tuis

sa t

ai erity

isiin

lää

kin

nä

llisiin

ta

rko

ituksiin

tark

oitetu

issa

se

llais

ena

an

syö

tävis

sä

e

linta

rvik

ke

issa:

- h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s k

aik

ki to

detu

t a

rvo

t oso

itta

va

t, e

ttä b

akte

eria

ei to

de

ttu

, -

ei-

hyvä

ksytt

ävä

, jo

s b

akte

eri lö

yty

y y

hde

stä

kin

osan

äytt

eestä

.

L. m

ono

cyto

ge

ne

s -

bakte

erin e

siin

tym

inen

se

llais

ena

an

syö

tävis

sä

elin

tarv

ikke

issa, jo

issa

L. m

onocyto

ge

ne

s -

bakte

eri p

ysty

y k

asva

ma

an,

enn

en

ku

in e

linta

rvik

e o

n lä

hte

nyt

se

n t

uo

tta

ne

en

elin

tarv

ike

ala

n t

oim

ijan v

älit

töm

ästä

va

lvo

nn

asta

, e

ikä

hä

n p

ysty

osoitta

ma

an

, e

ttä

tu

ote

ei ylit

ä 1

00

pm

y/g

raja

a m

yyn

tiaik

ana

:

OM

AV

AL

VO

NN

AN

SU

OS

ITE

LLU

T N

ÄY

TT

EE

NO

TT

OT

IHE

YD

ET

LIH

A-A

LA

N L

AIT

OK

SE

SS

A

LII

TE

1 C

JA

UH

EL

IHA

A,

RA

AK

AL

IHA

VA

LM

IST

EIT

A,

ME

KA

AN

ISE

ST

I E

RO

TE

TT

UA

LIH

AA

JA

LIH

AV

AL

MIS

TE

ITA

VA

LM

IST

AV

A L

AIT

OS

22

(24)

Eviran o

hje

10501

- h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s k

aik

ki to

detu

t a

rvo

t oso

itta

va

t, e

ttä b

akte

eria

ei to

de

ttu

, -

ei-

hyvä

ksytt

ävä

, jo

s b

akte

eri lö

yty

y y

hde

stä

kin

osan

äytt

eestä

.

L. m

ono

cyto

ge

ne

s -

bakte

erin

esiin

tym

inen

mu

issa

se

llais

ena

an

syö

tävis

sä

elin

tarv

ikke

issa:

- h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s k

aik

ki to

detu

t a

rvo

t o

va

t ≤ r

aja

, -

ei-h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s jokin

to

detu

ista

arv

ois

ta o

n >

raja

.

OM

AV

AL

VO

NN

AN

SU

OS

ITE

LLU

T N

ÄY

TT

EE

NO

TT

OT

IHE

YD

ET

LIH

A-A

LA

N L

AIT

OK

SE

SS

A

LII

TE

1 D

TU

OT

AN

TO

YM

PÄ

RIS

TÖ

JA

–L

AIT

TE

ET

23

(24)

Eviran o

hje

10501

P

rosessin

hyg

ienia

va

atim

ukset

Elin

tarv

ikke

iden

turv

alli

su

utt

a k

oske

va

t va

atim

ukse

t

Lih

a-a

lan la

ito

s

Ae

rob

ise

t m

ikro

-org

anis

mit

En

tero

bakte

erit

tai

E.

co

li S

alm

one

lla

Lis

teria m

ono

cyto

ge

ne

s

En

sis

ijais

esti t

utk

ita

an e

linta

rvik

ke

en k

anssa k

oske

tuksis

sa

ole

via

pin

toja

ja

laitte

ita.

Jo

s tu

ota

nto

ym

päristö

stä

ta

i -la

itte

ista

ote

tuis

sa n

äytt

eis

sä

to

deta

an

L. m

ono

cyto

ge

ne

s, sekä tu

otte

isiin

ett

ä t

uota

nto

ym

päristö

ön

ja

-la

itte

isiin

ko

hd

istu

va

a n

äytt

een

ottoa

on

lis

ättä

vä

sa

astu

mis

lähte

en

se

lvittä

mis

eksi.

Pie

nte

ura

sta

mo

4 -

10 n

äyte

ttä 1

- 4

krt

/v

4 -

10 n

äyte

ttä 1

- 4

krt

/v

a

Teura

sta

mo, jo

ka k

äsitte

lee

lih

aa

alle

10 m

ilj. kg/v

4-1

0 n

äyte

ttä

12

-26 k

rt/v

4-1

0 n

äyte

ttä

12

-26 k

rt/v

a

Teura

sta

mo, jo

ka k

äsitte

lee

lih

aa

yli

10 m

ilj. kg/v

4-1

0 n

äyte

ttä

26

-52 k

rt/v

4-1

0 n

äyte

ttä

26

-52 k

rt/v

a

Leik

kaam

o

-vuosituota

nto

alle

10 0

00

kg

4 -

10 n

äyte

ttä 2

krt

/v

4 -

10 n

äyte

ttä 2

krt

/v

a

-vuosituota

nto

10

00

0-

10

0 0

00

kg

4 -

10 n

äyte

ttä 3

krt

/v

4 -

10 n

äyte

ttä 3

krt

/v

a

-vuosituota

nto

10

0 0

00-

1m

ilj. kg

4 -

10 n

äyte

ttä 4

krt

/v

4 -

10 n

äyte

ttä 4

krt

/v

a

-vuosituota

nto

1 -

10 m

ilj. kg

4-1

0 n

äyte

ttä

12

-26 k

rt/v

4-1

0 n

äyte

ttä

12

-26 k

rt/v

a

-vuosituota

nto

yli

10 m

ilj. kg

4-1

0 n

äyte

ttä

26

-52 k

rt/v

4-1

0 n

äyte

ttä

26

-52 k

rt/v

a

Jauhe

liha ja r

aakalih

ava

lmis

teet

-vuosituota

nto

alle

10 0

00

kg

4 -

10 n

äyte

ttä 2

krt

/v

Jos r

aaka

-ain

een

a k

äyte

tään

muuta

kuin

Suo

men,

Ruo

tsin

tai

Norja

n s

alm

on

ella

va

lvonta

ohje

l-m

an p

iiris

sä o

levaa

lih

aa:

4 -

12 k

rt/v

. N

äyttee

nott

otiheyte

en v

aik

utta-

vat käyte

tyn lih

an m

äärä

ja s

en

käsitte

ly la

itoksessa.

-vuosituota

nto

10

00

0-

10

0 0

00

kg

4 -

10 n

äyte

ttä 3

krt

/v

-vuosituota

nto

10

0 0

00-

1m

ilj. kg

4 -

10 n

äyte

ttä 4

krt

/v

-vuosituota

nto

1 -

10 m

ilj. kg

4-1

0 n

äyte

ttä

12

-26 k

rt/v

-vuosituota

nto

yli

10 m

ilj. kg

4-1

0 n

äyte

ttä

26

-52 k

rt/v

OM

AV

AL

VO

NN

AN

SU

OS

ITE

LLU

T N

ÄY

TT

EE

NO

TT

OT

IHE

YD

ET

LIH

A-A

LA

N L

AIT

OK

SE

SS

A

LII

TE

1 D

TU

OT

AN

TO

YM

PÄ

RIS

TÖ

JA

–L

AIT

TE

ET

24

(24)

Eviran o

hje

10501

P

rosessin

hyg

ienia

va

atim

ukset

Elin

tarv

ikke

iden

turv

alli

su

utt

a k

oske

va

t va

atim

ukse

t

Lih

a-a

lan la

ito

s

Ae

rob

ise

t m

ikro

-org

anis

mit

En

tero

bakte

erit

tai

E.

co

li S

alm

one

lla

Lis

teria m

ono

cyto

ge

ne

s

Kypsät, s

ella

isen

aan

syötä

vät

lihavalm

iste

et

-vuosituota

nto

alle

10 0

00

kg

4-

10 n

äyte

ttä k

err

alla

an

2

krt

/v

Jos r

aaka

-ain

een

a k

äyte

tään

muuta

kuin

Suo

men,

Ruo

tsin

tai

Norja

n s

alm

on

ella

va

lvonta

ohje

l-m

an p

iiris

sä o

levaa

lih

aa::

4 -

12 k

rt/v

. N

äyttee

nott

otiheyte

en v

aik

utta-

vat käyte

tyn lih

an m

äärä

ja s

en

käsitte

ly la

itoksessa.

1)

Laitos, jo

ssa v

alm

iste

taa

n s

ella

ise-

naan

syötä

viä

tuott

eita,

jois

sa L

iste

ria

monocyto

gen

es v

oi kasvaa

: 2 -

5 n

äy-

tettä 2

krt

/v

2)

Muu

t la

itokset: 2

- 5

näyte

ttä 1

- 2

krt

/v

Kypsät, s

ella

isen

aan

syötä

vät

lihavalm

iste

et

-vuosituota

nto

10

00

0-

10

0 0

00

kg

4 -

10 n

äyte

ttä k

err

alla

an

3

-4 k

rt/v

1)

3 -

5 n

äyte

ttä 2

-3 k

rt/v

2)

2 -

5 n

äyte

ttä 1

- 2

krt

/v

- vuosituota

nto

100

000-1

milj

. kg

4 -

10 n

äyte

ttä k

err

alla

an

4-6

krt

/v

1)

3 -

5 n

äyte

ttä 3

- 4

krt

/v

2)

2 -

5 n

äyte

ttä 2

- 3

krt

/v

- v

uosituo

tanto

1 -

10 m

ilj.

kg/v

4 -

10 n

äyte

ttä 1

2-2

6 k

rt/v

1)

3 -

5 n

äyte

ttä 4

- 6

krt

/v

2)

2 -

5 n

äyte

ttä 2

- 4

krt

/v

-vuosituota

nto

yli

10

milj

. kg/v

4 -

10 n

äyte

ttä 2

6-5

2 k

rt/v

1)

3 -

5 n

äyte

ttä 5

- 1

0 k

rt/v

2)

3 -

5 n

äyte

ttä 3

- 6

krt

/v

Lis

teri

a-n

äytt

ee

t o

teta

an

tu

ota

nn

on

oltua

kä

yn

nis

sä

väh

intä

än

kaksi tu

ntia

ta

i tu

ota

nn

on

lopu

ttu

a e

nn

en

siiv

ousta

. M

ikä

li nä

ytt

eitä

ei

ote

ta p

äiv

ittä

in,

tule

e n

äytt

een

otto

viik

on

päiv

ää

va

ihd

ella

, kts

. o

hje

Guid

elin

es o

n s

am

plin

g t

he f

ood

pro

cessin

g a

rea

an

d e

qu

ipm

en

t fo

r th

e d

ete

ction o

f L

iste

ria

mo

no

cyto

ge

nes h

ttp

://e

c.e

uro

pa

.eu

/foo

d/s

afe

ty/d

ocs/b

iosa

fety

_fo

od

-hyg

ien

e_m

icro

-b

io_cri

teri

a-g

uid

elin

es_

sam

plin

g_

en.p

df

a M

aa

- m

ets

äta

lousm

inis

teriö

n a

se

tus 1

34

/20

12 s

alm

on

ella

va

lvo

nn

asta

lih

a-a

lan

la

itoksis

sa

h

ttp

://w

ww

.fin

lex.f

i/fi/laki/alk

up

/201

2/2

01

201

34

http://ec.europa.eu/food/safety/docs/biosafety_food-hygiene_microbio_criteria-guidelines_sampling_en.pdf

http://ec.europa.eu/food/safety/docs/biosafety_food-hygiene_microbio_criteria-guidelines_sampling_en.pdf


OM

AV

AL

VO

NN

AN

SU

OS

ITE

LLU

T N

ÄY

TT

EE

NO

TT

OT

IHE

YD

ET

KA

LA

-AL

AN

LA

ITO

KS

ES

SA

L

IIT

E 2

1 (

7)

Eviran o

hje

10501/1

LII

TE

2:

KA

LA

-AL

AN

LA

ITO

S

Tu

ote

nä

ytt

ee

t

1 T

urv

all

isu

usva

ati

mu

ks

et

E.

co

li

E. co

li -v

aatim

ukse

t e

lävill

e s

imp

uko

ille

, e

lävill

e p

iikkin

ahka

isill

e, va

ippa

elä

imill

e ja

me

rikotilo

ille

on o

tettu

muka

an u

loste

pe

räis

en s

aastu

tukse

n, m

yös

viru

ste

n,

indik

aatt

orin

a.

Nä

issä

tu

otte

issa

esiin

tyvä

t viru

kse

t, e

rity

ise

sti n

oro

viru

s,

ova

t o

soitta

utu

nee

t m

one

n r

uoka

myrk

yty

se

pid

em

ian a

iheu

tta

jaksi.

Va

ikka

on t

iete

elli

se

sti o

so

ite

ttu, e

tte

i E

. co

li o

le h

yvä

viru

kse

n in

dik

aatto

ri, e

i vie

lä o

le löyd

ett

y r

iittä

vä

n lu

ote

tta

va

a k

orv

aava

a in

dik

aatt

oria

. L

iste

ria

mo

no

cyto

ge

nes

L.

mo

no

cyto

ge

ne

s -

va

atim

usta

so

ve

lleta

an

se

llais

ena

an

syö

täviin

tu

otte

isiin

. N

äytt

een

otto t

ule

e p

ain

ott

aa s

ella

isiin

tu

otte

isiin

, jo

issa lis

teria v

oi kas-

va

a.

Nä

ytt

een

otto

a v

oid

aan

harv

enta

a k

aik

issa la

ito

ksis

sa

peru

ste

lluis

ta s

yis

tä.

Nä

ytt

een

oto

sta

vo

idaa

n lu

op

ua

to

ista

iseksi p

ienis

sä

la

itoksis

sa,

jos

tulo

kset

ova

t o

lleet

hyvä

ksyttä

vä

t ko

lme

na p

erä

kkä

ise

nä v

uon

na

ja v

alv

on

tavira

no

ma

inen

arv

ioi, e

ttä e

linta

rvik

etu

rva

llisu

us e

i n

äytt

een

oto

sta

lu

opu

-m

ise

n v

uoksi va

ara

nn

u.

His

tam

iin

i

His

tam

iiniv

aatim

ukset

on m

yö

s s

isä

llyte

tty m

ikro

bik

rite

eria

setu

kse

en

. H

ista

miin

ia s

yn

tyy,

ku

n b

akte

erit

hajo

tta

va

t h

istid

iini-

am

ino

ha

pp

oa

. V

aatim

us

ko

ske

e k

ala

laje

ja,

joid

en

his

tid

iinip

ito

isu

us o

n s

uuri.

Su

uria

his

tid

iinip

ito

isu

uksia

ta

va

taa

n u

sein

esim

erk

iksi to

nn

ika

lassa

, m

akrilli

ssa

, a

njo

vik

se

ssa ja

sa

rdiin

issa

. J

os ta

va

ran

toim

itta

ja n

ou

datt

aa t

oim

inna

ssaa

n s

ään

nö

llistä

his

tam

iiniv

alv

onta

a,

vo

idaa

n n

äytt

een

otto

tihe

ytt

ä h

arv

enta

a.

2 P

rose

ssih

yg

ien

iava

ati

mu

ks

et

Ko

ag

ula

as

ipo

sit

iivis

et

sta

fylo

ko

kit

, e

nte

rob

akte

eri

t ja

E.

co

li

Ku

ore

ttom

ille

, ke

ite

tyill

e r

avu

ille

ja

äyriä

isill

e o

n a

sete

ttu v

aatim

ukse

t ko

ag

ula

asip

ositiiv

isill

e s

tafy

lokoke

ille

, e

nte

robakte

ere

ille

ja

E.

co

li -b

akte

erille

. S

yyn

ä t

ähä

n o

n, e

ttä n

äm

ä tu

otte

et ku

orita

an

use

in k

äsin

, m

ikä

lis

ää s

aastu

mis

riskiä

.

3 M

uu

t s

uo

sit

ell

ut

tutk

imu

kse

t k

s.

oh

jee

n k

ap

pale

6.2

(k

osk

ee lä

hin

nä

sis

äm

ark

kin

ak

au

pan

ja

ko

lma

sm

aa

tuo

nn

in t

uo

tteit

a).

Tu

ore

ista

ka

lastu

stu

ottee

t ja

ra

aka

va

lmis

teis

ta s

uosite

llaan

alk

uperä

n p

eru

ste

ella

tu

tkitta

va

ksi e

sim

. sa

lmo

ne

lla ja

vib

riot.

E

lävis

tä s

imp

uko

ista

su

osite

llaan

alk

uperä

n p

eru

ste

ella

tu

tkitta

vaksi e

sim

. vib

riot

ja m

ere

llise

t b

ioto

ksiin

it.

Oste

reis

ta s

uosite

llaan

tu

tkitta

vaksi n

oro

- ja

hep

atiittiviru

s.

OM

AV

AL

VO

NN

AN

SU

OS

ITE

LLU

T N

ÄY

TT

EE

NO

TT

OT

IHE

YD

ET

KA

LA

-AL

AN

LA

ITO

KS

ES

SA

L

IIT

E 2

2 (

7)

Eviran o

hje

10501/2

Nä

ytt

ee

t tu

ota

nto

ym

pä

ris

tös

tä ja

-la

itte

ista

Nä

ytt

een

ott

ova

atim

ukse

t ko

ske

va

t ka

ikkia

ka

la-a

lan l

aito

ksia

. L.

mo

no

cyto

ge

ne

s n

äytt

een

ott

ova

atim

ukset

ko

ske

va

t ku

ite

nkin

ain

oa

sta

an

se

llais

ia

laito

ksia

, jo

issa k

äsite

llään

se

llais

ena

an

syö

täviä

ka

lastu

stu

ott

eita

. E

nsis

ijais

esti tu

tkita

an k

ala

n k

an

ssa k

oske

tuksis

sa

ole

via

pin

toja

ja la

itte

ita

. L

iste

-ria

nä

ytt

een

otto

a p

inno

ilta

su

osite

llaan

te

htä

vä

ksi va

lmis

tukse

n a

ika

na

tu

ota

nn

on

jatk

uttu

a v

ähin

tää

n 2

tu

ntia

ta

i va

lmis

tukse

n p

äätt

eeksi e

nn

en s

ii-

vo

usta

, m

ielu

um

min

ku

in p

uh

dis

tukse

n j

a d

esin

fio

innin

jä

lke

en.

Jo

s t

uota

nto

ym

päristö

stä

ta

i -l

aitte

ista

ote

tuis

sa n

äytt

eis

sä

to

deta

an L

. m

ono

cyto

-

genes,

tuott

eid

en

harv

enn

etu

sta

nä

ytte

en

oto

sta

lu

ovu

taa

n,

ja n

äytt

eid

en

mä

ärä

ä lis

ätä

än.

T

uota

nto

ym

päristö

ön

ja

-la

itte

isiin

ko

hd

istu

va

a n

äytt

een

-

ott

oa o

n m

yö

s lis

ätt

ävä

sa

astu

mis

lähte

en s

elv

ittä

mis

eksi.

OM

AV

AL

VO

NN

AN

SU

OS

ITE

LLU

T N

ÄY

TT

EE

NO

TT

OT

IHE

YD

ET

KA

LA

-AL

AN

LA

ITO

KS

ES

SA

L

IIT

E 2

TU

RV

AL

LIS

UU

SV

AA

TIM

UK

SE

T

3 (

7)

Eviran o

hje

10501/2

Elin

tarv

ikelu

okka

Mik

ro-o

rga-

nis

mit

Nä

ytt

ee

nott

o-

suunn

ite

lma 1

R

aja

t 2

Ana

lyytt

inen

vert

ailu

- m

enete

lmä 3

Vaatim

uksen

sove

ltam

is-

va

ihe

Suositeltu n

äytte

enott

otihe

ys

krt

= k

ert

aa, v =

vu

osi, v

k =

viik

ko

n

c

m

M

1.2

Sella

isen

aan s

yötä

-vät

elin

tarv

ikkeet, jois

sa

Lis

teri

a m

onocyto

gen

es

vo

i kasvaa ja joid

en

m

yyntia

ika o

n 5

vrk

tai

yli.

M

erk

ittä

vä

ris

ki: e

sim

er-

kik

si ty

hjiö

paka

ttu g

raa-

vik

ala

ja k

ylm

äsavu-

kala

. K

ohta

lain

en r

iski: e

si-

merk

iksi kala

pyöry

kät ja

-p

ihvit,

läm

min

savus-

tettu k

ala

.

Lis

teri

a m

ono-

cyto

genes

5

0

100 p

my/g

4

E

N/I

SO

1129

0-2

5

Myyn

tia

ikana

mark

kin

oill

e

saate

tut

tu

ott

eet

Kyseis

ee

n

luokkaa

n

kuulu

vie

n

tuott

eid

en

vuosituo

tanto

alle

10 0

00 k

g:

Kyseis

ee

n

luokkaa

n

kuulu

vie

n

tuott

eid

en

vuosituo

tanto

10 0

00

–100 0

00 k

g:

Kyseis

ee

n

luokkaa

n

kuulu

vie

n

tuott

eid

en

vuosituo

tanto

100 0

00-1

milj

kg:

Kyseis

ee

n

luokkaa

n

kuulu

vie

n

tuott

eid

en

vuosituo

tanto

>

1 m

iljoon

a

kg:

Tuotte

et jo

ihin

liit

-ty

y m

erk

ittä

vä r

iski:

6 k

rt/v

Tuotte

et jo

ihin

lii

ttyy m

erk

it-

tävä r

iski: 8

-12 k

rt/v

Tuotte

et jo

ihin

lii

ttyy m

erk

it-

tävä r

iski: 1

2-

18 k

rt/v

Tuotte

et jo

ihin

lii

ttyy m

erk

it-

tävä r

iski:

18-2

4

Tuotte

et jo

ihin

liit

-ty

y k

ohta

lain

en

riski: 4

krt

/v

Valv

onta

- viranom

ais

en n

iin

arv

ioid

essa

näyttee

noto

sta

voi-

daan

lu

opu

a,

jos

tulo

kset

ovat o

lleet


mena

perä

kkäis

en

ä

vuonna

.

Tuotte

et jo

ihin

lii

ttyy k

ohta

lai-

nen r

iski: 4

-6

krt

/v

Tuotte

et jo

ihin

lii

ttyy k

ohta

lai-

nen r

iski: 8

-10

krt

/v

Tuotte

et jo

ihin

lii

ttyy k

ohta

lai-

nen r

iski:

10-1

2

5

0

Ei to

de

ttu/

25

g 6

EN

/IS

O

1129

0-1

E

nn

en k

uin

elin

tarv

ike o

n

lähte

nyt

sen

tuott

ane

en

elin

tarv

ikeala

n

toim

ijan

vä

littö

mästä

va

lvonn

asta

OM

AV

AL

VO

NN

AN

SU

OS

ITE

LLU

T N

ÄY

TT

EE

NO

TT

OT

IHE

YD

ET

KA

LA

-AL

AN

LA

ITO

KS

ES

SA

L

IIT

E 2

TU

RV

AL

LIS

UU

SV

AA

TIM

UK

SE

T

4 (

7)

Eviran o

hje

10501/2

Elin

tarv

ikelu

okka

Mik

ro-o

rga-

nis

mit

Nä

ytt

ee

nott

o-

suunn

ite

lma 1

R

aja

t 2

Ana

lyytt

inen

vert

ailu

- m

enete

lmä 3

Vaatim

uksen

sove

ltam

is-

va

ihe

Suositeltu n

äytte

enott

otihe

ys

krt

= k

ert

aa, v =

vu

osi, v

k =

viik

ko

n

c

m

M

1.3

Sella

isen

aan s

yötä

-vät

elin

tarv

ikkeet, jois

sa

Lis

teri

a m

onocyto

gen

es

ei vo

i kasvaa

7, 8.

Pie

ne

hkö r

iski. E

sim

er-

kik

si puo

lisä

ilykkeet,

kaik

ki tu

ottee

t, joid

en

myyntia

ika o

n a

lle 5

vrk

(m

äti).

Lis

teri

a m

ono-

cyto

genes

5

0

100 p

my/g

EN

/IS

O

1129

0-2

5

Myyn

tia

ikana

mark

kin

oill

e

saate

tut tu

ot-

teet

Kyseis

ee

n luok-

kaan k

uu

luvie

n

tuott

eid

en v

uosi-

tuota

nto

alle

10 0

00 k

g:

2 k

rt/v

V

alv

onta

virano

ma

i-sen n

iin

arv

ioid

essa

näyttee

noto

sta

voi-

daan

lu

opu

a,

jos

tulo

kset

ovat o

lleet


mena

perä

kkäis

en

ä

vuonna

.

Kyseis

ee

n

luokkaa

n k

uu-

luvie

n tu

otte

i-den v

uosi-

tuo-

tanto

10 0

00

–100 0

00 k

g:

2-4

krt

/v

Kyseis

ee

n

luokkaa

n k

uu-

luvie

n tu

otte

i-den v

uositu

o-

tanto

100 0

00-1

milj

kg:

4-6

krt

/v

Kyseis

ee

n

luokkaa

n k

uu-

luvie

n tu

otte

i-den v

uositu

o-

tanto

>

1 m

iljoon

a

kg:

6-8

1.1

6 K

eitety

t ä

yri

äis

et

ja n

ilviä

ise

t S

alm

onella

5

0

Ei to

de

ttu/

25

g

EN

/IS

O 6

579

M

yyn

tia

ikana

mark

kin

oill

e

saate

tut tu

ot-

teet

2 k

rt/v

1.1

7 ja 1

.25 E

lävät

sim

-pukat ja

elä

vät

piik

-kin

ahkais

et, v

aip

pae

läi-

met ja

merikotilo

t

Salm

onella

5

0

Ei to

de

ttu/

25

g

EN

/IS

O 6

579

M

yyn

tia

ikana

mark

kin

oill

e

saate

tut tu

ot-

teet

2-4

krt

/v

E. coli

9

1 1

0

0

230 M

PN

/ 10

0

g lih

as-

ja

va

ipp

aonte

lo-

neste

ttä

ISO

TS

1664

9-3

2-4

krt

/v

1.2

6 K

ala

stu

stu

ott

eet

sella

isis

ta k

ala

laje

ista

, jo

issa e

siin

tyy k

ork

eita

his

tidiin

ipitois

uuksia

11,

kute

n s

illi, t

onn

ikala

, m

akrilli

ja s

ard

iini.

His

tam

iini

9 1

2

2

100

mg/k

g

200

mg/k

g

HP

LC

13

Myyn

tia

ikana

mark

kin

oill

e

saate

tut tu

ot-

teet

1-

2 k

rt/v

OM

AV

AL

VO

NN

AN

SU

OS

ITE

LLU

T N

ÄY

TT

EE

NO

TT

OT

IHE

YD

ET

KA

LA

-AL

AN

LA

ITO

KS

ES

SA

L

IIT

E 2

PR

OS

ES

SIH

YG

IEN

IAV

AA

TIM

UK

SE

T

5 (

7)

Eviran o

hje

10501/2

Elin

tarv

ikelu

okka

Mik

ro-o

rga-

nis

mit

Nä

ytt

ee

nott

o-

suunn

ite

lma 1

R

aja

t 2

Ana

lyytt

inen

vert

ailu

- m

enete

lmä 3

Vaatim

uksen

sove

ltam

is-

va

ihe

Suositeltu n

äytte

enott

otihe

ys

krt

= k

ert

aa, v =

vu

osi, v

k =

viik

ko

n

c

m

M

2.4

.1 K

uore

ttom

at ja

kypsenn

ety

t ä

yri

äis

- ja

nilv

iäis

tuott

eet

E. coli

5

2

1

pm

y/g

10

pm

y/

g

ISO

TS

1664

9-3

V

alm

istu

s

pro

sessin

lo

pussa

4 k

rt/v

V

alv

onta

virano

ma

isen n

iin a

rvio

idessa n

äytt

een

oto

sta

void

aan luo-

pua,

jos t

ulo

kset

ovat o

lleet

hyväksyttävät kolm

ena p

erä

kkäis

enä

vuonna

.

Koa

gu

laasi-

positiiv

iset

sta

fylo

kokit

5

2

100

pm

y/g

1 0

00

pm

y/

g

EN

/IS

O

6888-1

ta

i -2

V

alm

istu

s

pro

sessin

lop

ussa

4 k

rt/v

V

alv

onta

virano

ma

isen n

iin a

rvio

idessa n

äytt

een

oto

sta

void

aan luo-

pua,

jos t

ulo

kset

ovat o

lleet

hyväksyttävät kolm

ena p

erä

kkäis

enä

vuonna

. 1 n

= n

äytt

ee

n m

uo

dosta

vie

n o

sa

nä

ytt

eid

en

mä

ärä

; c =

niid

en

osa

nä

ytt

eid

en m

ää

rä, jo

ide

n a

rvo

t o

va

t vä

lillä

m–

M.

2 K

oh

dis

sa

1.1

-1.2

5 ja

1.3

m=

M

3 O

n k

äyte

ttä

vä

sta

nd

ard

in v

iime

isin

tä v

ers

iota

. 4 T

ätä

va

atim

usta

so

ve

lleta

an, jo

s v

alm

ista

ja p

ysty

y o

so

itta

ma

an

to

imiv

alta

ista

vir

ano

mais

ta tyyd

ytt

ävä

llä ta

va

lla, e

ttä

tuo

te e

i ylit

ä 1

00

pm

y/g

raja

a m

yyn

tia

ika

na

. T

oim

ija v

oi ase

ttaa

pro

sessin

a

ikan

a tila

pä

ise

t ra

jat, joid

en o

n o

lta

va

ta

rpee

ksi a

lhais

et

se

n t

akaa

mis

eksi, e

ttä

10

0 p

my/g

ra

jaa

ei ylit

etä

myyn

tia

jan

pä

ättye

ssä

. 5 1

ml in

oku

laatt

ia le

vitetä

än p

etr

ima

ljaa

n, jo

nka

ha

lka

isija

on 1

40

mm

, ta

i kolm

ee

n p

etr

ima

ljaa

n, jo

ide

n h

alk

ais

ija o

n 9

0 m

m.

6 V

aa

tim

usta

so

ve

lleta

an

tuo

tte

isiin

en

nen

kuin

ne

ova

t lä

hte

ne

et

tuo

ttaja

na

toim

iva

n e

linta

rvik

ea

lan

toim

ijan v

älit

töm

ästä

va

lvo

nn

asta

, jo

s h

än

ei p

ysty

oso

itta

ma

an

to

imiv

altais

ta v

ira

no

ma

ista

ty

yd

ytt

ävä

llä t

ava

lla,

että

tuo

te e

i ylit

ä 1

00

pm

y/g

ra

jaa

myyn

tia

ika

na

. 7 S

eu

raa

vie

n s

ella

ise

naa

n s

yö

tävä

ksi ta

rko

ite

ttuje

n e

linta

rvik

ke

ide

n s

ää

nn

ölli

se

stä

testa

ukse

sta

ei ta

va

no

ma

isis

sa

olo

su

hte

issa

ole

hyö

tyä

: -

elin

tarv

ikke

et,

jo

ille

on

te

hty

kylli

n t

eh

oka

s L

. m

on

ocyto

ge

ne

s -

bakte

erin

tuh

oa

va

läm

pökä

sitte

ly t

ai

mu

u k

äsitte

ly,

jollo

in u

ud

elle

en

saa

stu

min

en

kä

sitte

lyn

jä

lke

en

ei

ole

mah

dolli

sta

(e

sim

. lo

pulli

se

ssa

pa

kkau

kse

ssa

an

lä

mp

ökäsitelly

t tu

ott

ee

t),

-elä

vä

t sim

pu

ka

t.

8 T

uo

tte

ide

n,

joid

en

pH

on

≤ 4

,4 t

ai a

w ≤

0,9

2 t

ai jo

ide

n p

H o

n ≤

5,0

ja

aw ≤

0,9

4 ja

tuo

tte

ide

n,

joid

en

myyn

tia

ika

on a

lle 5

vrk

, kats

ota

an a

uto

maa

ttis

esti k

uulu

va

n t

äh

än luo

kka

an.

Myö

s m

uut

tuo

telu

oka

t vo

iva

t ku

ulu

a t

ähän

lu

okka

an

, jo

s s

e o

n tie

tee

llise

sti p

eru

ste

ltu

a.

9 E

. coli

-ba

kte

eria

kä

yte

tään

tä

ssä

oso

itta

ma

an

ulo

ste

pe

räis

tä k

on

tam

ina

atio

ita.

10

Vä

hin

tään

10 e

läim

estä

koo

ttu

yh

dis

tett

y n

äyte

. 1

1 E

rity

ise

sti s

eu

raa

viin

he

imo

ihin

ku

ulu

va

t ka

lala

jit:

Sco

mb

rid

ae

, C

lup

eid

ae,

En

gra

ulid

ae, C

ory

fenid

ae

, P

om

ato

mid

ae

ja

Sco

mb

raeso

sid

ae

.

12 V

äh

ittä

ism

yyn

tita

solla

vo

idaa

n o

ttaa

yksittä

isiä

nä

ytt

eitä

. T

ällö

in e

i so

ve

lleta

asetu

kse

n (

EY

) N

:o 1

78

/20

02

14

art

ikla

n 6

ko

hd

assa

sä

äd

ett

yä

ole

tusta

, jo

nka

mu

ka

an

erä

ä k

oko

na

isu

ude

ssa

an

ei vo

ida p

itä

ä tu

rva

llise

na

. 1

3 V

iitte

et:

1)

Ma

lle P

., V

alle

M.,

Bo

uq

ue

let

S.

Assa

y o

f b

iog

enic

am

ines in

vo

lve

d in

fis

h d

ecom

positio

n.

J.

AO

AC

Inte

rna

t. 1

99

6, 7

9, 4

3–

49

. 2

) D

uflos G

., D

erv

in C

., M

alle

P.,

Bo

uqu

ele

t S

. R

ele

va

nce

of m

atr

ix e

ffe

ct

in d

ete

rmin

atio

n o

f b

iog

enic

am

ines in p

laic

e (

Ple

uro

ne

cte

s p

late

ssa

) an

d w

hitin

g (

Me

rla

ng

us

me

rlan

gus).

J.

AO

AC

In

tern

at. 1

99

9, 8

2, 1

097

–11

01

.

OM

AV

ALV

ON

NA

N S

UO

SIT

EL

LU

T N

ÄY

TT

EE

NO

TT

OT

IHE

YD

ET

KA

LA

-AL

AN

LA

ITO

KS

ES

SA

L

IIT

E 2

6 (

7)

Eviran o

hje

10501/1

Tu

los

ten

tu

lkin

ta

An

ne

tut ra

jat ko

ske

va

t jo

ka

ista

te

sta

ttu

a o

san

äyte

ttä.

Te

stitu

lokse

t o

soitta

va

t te

sta

tun p

rosessin

mik

robio

log

ise

n la

ad

un

. T

estitu

loksia

vo

idaa

n k

äytt

ää o

soitta

ma

an H

AC

CP

-me

nett

ely

n t

ai h

yvie

n h

yg

ienia

kä

ytä

ntö

jen to

imiv

uus p

rose

ssis

sa

E

. co

li- b

akte

erin

, e

nte

rob

akte

erie

n (

mu

ut e

linta

rvik

elu

oka

t) ja

ko

ag

ula

asip

ositiiv

iste

n s

tafy

lokokkie

n e

siin

tym

inen

: -

hyvä

ksytt

ävä

, jo

s k

aik

ki to

detu

t a

rvo

t o

va

t ≤ m

, -

va

rauksin

hyvä

ksytt

ävä

, jo

s e

nin

tään

c/n

arv

oa o

n v

älil

lä m

–M

ja

mu

ut to

detu

t a

rvo

t o

va

t ≤ m

, -

ei h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s y

ksi ta

i u

seam

pi to

detu

ista

arv

ois

ta o

n >

M t

ai jo

s e

nem

mä

n k

uin

c/n

arv

oa o

n v

älil

lä m

–M

. S

alm

one

lla -

bakte

erin

esiin

tym

inen

eri e

linta

rvik

elu

okis

sa:

- h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s k

aik

ki to

detu

t a

rvo

t oso

itta

va

t, e

ttä b

akte

eria

ei to

de

ttu

, -

ei h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s b

akte

eri lö

yty

y y

hde

stä

kin

osan

äytt

eestä

. L

. m

ono

cyto

ge

ne

s -

bakte

erin

esiin

tym

inen

im

evä

isill

e t

ark

oite

tuis

sa t

ai erity

isiin

lää

kin

nä

llisiin

ta

rko

ituksiin

tark

oitetu

issa

se

llais

ena

an

syö

tävis

sä

e

linta

rvik

ke

issa:

- h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s k

aik

ki to

detu

t a

rvo

t oso

itta

va

t, e

ttä b

akte

eria

ei to

de

ttu

, e

i h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s b

akte

eri lö

yty

y y

hde

stä

kin

osa

nä

ytt

eestä

.

OM

AV

AL

VO

NN

AN

SU

OS

ITE

LLU

T N

ÄY

TT

EE

NO

TT

OT

IHE

YD

ET

KA

LA

-AL

AN

LA

ITO

KS

ES

SA

L

IIT

E 2

TU

OT

AN

TO

YM

PÄ

RIS

TÖ

JA

-L

AIT

TE

ET

7 (

7)

Eviran o

hje

10501/2

A

ero

bis

et m

ikro

-org

anis

mit

Lis

teri

a m

onocyto

gen

es

Tu

ore

et

kala

stu

stu

ott

eet

vuosituo

tanto

alle

10

00

0 k

g

4-1

0 n

äyte

ttä

2 k

rt/v

vuosituo

tanto

10

00

0 -

10

0 0

00 k

g

4-1

0 n

äyte

ttä

3 k

rt/v

vuosituo

tanto

100 0

00 –

1 m

ilj. kg

4-1

0 n

äyte

ttä

3-6

krt

/v

vuosituo

tanto

yli

1 m

ilj. kg

4-1

0 n

äyte

ttä

6–

12 k

rt/v

Sell

ais

en

aan

syö

täv

ät

kala

stu

stu

ott

eet

vuosituo

tanto

alle

10

00

0 k

g

4-1

0 n

äyte

ttä

3-4

krt

/v

Laitos, jo

ssa v

alm

iste

taan s

ella

ise

naa

n s

yö

täviä

tu

otte

ita, jo

issa L

. m

onocyto

gene

s v

oi

kasvaa

: 3-5

näyte

ttä 2

-4 k

rt/v

Laitos, jo

ssa v

alm

iste

taan s

ella

ise

naa

n s

yö

täviä

tu

otte

ita, jo

issa L

. m

onocyto

gene

s e

i vo

i kasvaa

: 2-5

näyte

ttä 2

krt

/v

vuosituo

tanto

10

00

0 -

10

0 0

00 k

g

4-1

0 n

äyte

ttä

4-6

krt

/v

Laitos, jo

ssa v

alm

iste

taan s

ella

ise

naa

n s

yö

täviä

tu

otte

ita, jo

issa L

. m

onocyto

gene

s v

oi

kasvaa

: 3-5

näyte

ttä 4

-6 k

rt/v

Laitos, jo

ssa v

alm

iste

taan s

ella

ise

naa

n s

yö

täviä

tu

otte

ita, jo

issa L

. m

onocyto

gene

s e

i vo

i kasvaa

: 2-5

näyte

ttä 3

krt

/v

vuosituo

tanto

100 0

00 –

1 m

ilj. kg

4-1

0 n

äyte

ttä

6-1

2 k

rt/v

Laitos, jo

ssa v

alm

iste

taan s

ella

ise

naa

n s

yö

täviä

tu

otte

ita, jo

issa L

. m

onocyto

gene

s v

oi

kasvaa:

3-5

näyte

ttä 6

-8 k

rt/v

Laitos, jo

ssa v

alm

iste

taan s

ella

ise

naa

n s

yö

täviä

tu

otte

ita, jo

issa L

. m

onocyto

gene

s e

i vo

i kasvaa

: 2-5

näyte

ttä 4

krt

/v

vuosituo

tanto

yli

1 m

ilj. kg

4-1

0 n

äyte

ttä

12

-24 k

rt/v

Laitos, jo

ssa v

alm

iste

taan s

ella

ise

naa

n s

yö

täviä

tu

otte

ita, jo

issa L

. m

onocyto

gene

s v

oi

kasvaa:

3-5

näyte

ttä 8

-12

krt

/v

Laitos, jo

ssa v

alm

iste

taan s

ella

ise

naa

n s

yö

täviä

tu

otte

ita, jo

issa L

. m

onocyto

gene

s e

i vo

i kasvaa

: 2-5

näyte

ttä 4

-6 k

rt/v

OM

AV

AL

VO

NN

AN

NÄ

YT

TE

EN

OT

TO

TIH

EY

DE

T M

AIT

O-A

LA

N L

AIT

OK

SE

SS

A

L

IIT

E 3

1 (

13)

Eviran o

hje

10501/1

LII

TE

3:

MA

ITO

AL

AN

LA

ITO

S

Tu

ote

nä

ytt

ee

t 1

Tu

rva

llis

uu

sva

ati

mu

ks

et

Sa

lmo

ne

lla,

En

tero

bac

ter

sak

aza

kii,

sta

fylo

ko

kk

ien

tero

toks

iin

it ja L

iste

ria

mo

no

cyto

ge

ne

s

Sa

lmo

ne

lla-,

En

tero

ba

cte

r sa

kaza

kii-

ja

sta

fylo

kokkie

nte

roto

ksiin

iva

atim

ukset

ova

t e

räill

e m

aitotu

otte

ille

ase

tett

uja

tu

rva

llisu

usva

atim

uksia

.

Sa

lmo

ne

llava

atim

us k

oske

e tu

ote

tyyp

pe

jä, jo

issa v

alm

istu

spro

se

ssi e

i tu

ho

a b

akte

eria ta

i jo

issa v

alm

istu

spro

sessi tu

ho

aa b

akte

erin

, m

utt

a jä

lkis

aastu

min

en

on m

ahd

olli

sta

.

Sa

lmo

ne

lla ja

Ente

rob

acte

r sa

kaza

kii

-va

atim

ukset o

n a

sete

ttu

im

evä

isill

e ta

rko

ite

tuill

e ja

uh

em

ais

ille

äid

inm

aid

on

korv

ikke

ille

ja

erity

isiin

lä

äkin

nä

llisiin

ta

rko

i-tu

ksiin

kä

yte

ttä

vill

e ja

uh

em

ais

ille

klii

nis

ille

ra

vin

tova

lmis

teill

e,

jotk

a o

n ta

rkoite

ttu a

lle 6

ku

uka

ud

en

ikä

isill

e.

Sta

fylo

kokkie

nte

roto

ksiin

iva

atim

us o

n a

se

tett

u e

räill

e j

uusto

ille

sekä m

aito

- ja

hera

jauh

ee

lle.

Nä

ytte

istä

on t

utk

itta

va

sta

fylo

kokkie

nte

roto

ksiin

it,

jos k

oag

u-

laasip

ositiiv

iste

n s

tafy

loko

kkie

n p

ito

isu

us (

pro

sessih

yg

ienia

va

atim

us)

ylit

tää 1

00

000 p

my/g

. Jo

s p

ito

isu

us o

n n

ou

ssut va

lmis

tusp

rose

ssin

aik

an

a tä

lle taso

lle,

tuotte

ese

en

on v

aara

na

mu

od

ostu

a s

tafy

lokokkie

nte

roto

ksiin

eja

.

L. m

onocyto

ge

nes -

va

atim

usta

so

ve

lleta

an

se

llais

ena

an

syö

täviin

ma

ito

tuo

tte

isiin

. N

äytt

een

ott

o tu

lee

pain

ott

aa s

ella

isiin

tu

ott

eis

iin, jo

issa

lis

teria

vo

i ka

sva

a

se

kä e

rity

isry

hm

ille

ta

rko

ite

ttu

ihin

tu

ott

eis

iin (

ko

hta

1.1

) N

äytt

een

ott

oa

vo

idaa

n h

arv

enta

a ta

i ka

ikis

sa la

ito

ksis

sa p

eru

ste

lluis

ta s

yis

tä. N

äytt

een

oto

sta

vo

idaa

n

luop

ua

to

ista

iseksi p

ienis

sä

laito

ksis

sa

, jo

s tu

lokse

t o

va

t o

lleet

hyvä

ksytt

ävä

t ko

lme

na p

erä

kkä

ise

nä

vu

on

na

ja

va

lvo

nta

vira

no

ma

inen

arv

ioi, e

ttä e

linta

rvik

e-

turv

alli

su

us e

i n

äytt

een

oto

sta

lu

op

um

ise

n v

uoksi va

ara

nn

u.

2 P

rose

ssih

yg

ien

iava

ati

mu

ks

et

En

tero

bak

teeri

t, E

. c

oli, k

oa

gu

laa

sip

os

itiivis

et

sta

fylo

ko

kit

ja

Ba

cillu

s c

ere

us

En

tero

bakte

eriva

atim

us o

n a

nn

ettu p

astö

roid

ulle

ma

idolle

ja m

uill

e p

astö

roid

uill

e m

aito

tuo

tte

ille

, m

aito

jauh

ee

lle ja

hera

jauh

eelle

se

kä im

evä

isill

e ta

rko

itetu

lle

jauh

em

ais

ille

äid

inm

aid

on

korv

ikke

ille

ja

erity

isiin

lä

äkin

nä

llisiin

ta

rko

ituksiin

kä

yte

ttä

vill

e ja

uh

em

ais

ille

klii

nis

ille

ra

vin

tova

lmis

teill

e,

jotk

a o

n t

ark

oite

ttu

alle

6

ku

uka

ud

en ikä

isill

e.

E.

co

li -b

akte

eriva

atim

us o

n a

nn

ettu

läm

pökä

site

llystä

ma

idosta

ta

i h

era

sta

va

lmis

tetu

ille

ju

usto

ille

ja

ra

aka

ma

idosta

ta

i p

astö

roin

tia

heik

om

min

läm

pökä

si-

telly

stä

ma

idosta

va

lmis

tetu

lle v

oill

e ja

kerm

alle

.

Ko

ag

ula

asip

ositiiv

isill

e s

tafy

lokoke

ille

on a

se

tett

u v

aatim

uksia

ra

akam

aid

osta

va

lmis

tetu

ille

ju

usto

ille

, p

astö

roin

tia h

eik

om

min

kä

site

llystä

ma

idosta

va

lmis

te-

tuill

e ju

usto

ille

ja p

astö

roid

usta

ta

i vo

imakka

am

min

lä

mp

ökäsite

llystä

ma

ido

sta

ta

i h

era

sta

va

lmis

tetu

ille

kyp

syte

tyill

e ju

usto

ille

sekä p

astö

roid

usta

maid

osta

ta

i vo

ima

kkaa

mm

in läm

pö

kä

site

llystä

ma

idosta

ta

i h

era

sta

va

lmis

tetu

ille

kyp

sytt

äm

ätt

öm

ille

pe

hm

eill

e ju

usto

ille

(tu

ore

juusto

t).

Ba

cill

us c

ere

us -

va

atim

us o

n a

sete

ttu im

evä

isill

e t

ark

oitetu

lle ja

uh

em

ais

ille

äid

inm

aid

on

korv

ikke

ille

ja e

rity

isiin

lää

kin

nä

llisiin

tark

oituksiin

kä

yte

ttä

vill

e ja

uh

e-

ma

isill

e k

liin

isill

e r

avin

tova

lmis

teill

e,

jotk

a o

n ta

rkoite

ttu a

lle 6

ku

uka

ud

en

ikä

isill

e.

OM

AV

AL

VO

NN

AN

NÄ

YT

TE

EN

OT

TO

TIH

EY

DE

T M

AIT

O-A

LA

N L

AIT

OK

SE

SS

A

L

IIT

E 3

2 (

13)

Eviran o

hje

10501/1

Ju

usto

n k

oag

ula

asip

ositiiv

isia

sta

fylo

kokke

ja k

oske

via

va

atim

uksia

so

ve

lleta

an

siih

en

tu

ota

nto

pro

sessin

aja

nko

hta

an, jo

na s

tafy

lokokkip

ito

isu

ud

en

arv

ioid

aa

n

ole

va

n s

uurim

mill

aan

. A

janko

hta

va

ihte

lee p

rose

sse

itta

in. U

se

imp

ien ju

usto

jen p

rosessis

sa

se

on v

älit

töm

ästi e

nn

en

su

ola

usta

. S

uola

usaja

nko

hta

puo

lesta

an

va

ihte

lee ju

usto

tyyp

eittä

in ja o

n y

leen

sä 2

4 tu

nn

in k

ulu

essa

ju

usto

nva

lmis

tukse

n a

lka

mis

esta

.

Alu

sta

va

Ba

cill

us c

ere

us -

va

atim

us o

n a

sete

ttu a

lle 6

ku

uka

ud

en ikä

isill

e im

evä

isill

e ta

rko

itetu

ille

äid

inm

aid

on

korv

ikke

ille

ta

i e

rity

isiin

lä

äkin

nä

llisiin

ta

rko

ituk-

siin

kä

yte

ttä

vill

e ja

uh

em

ais

ille

klii

nis

ille

ra

vin

tova

lmis

teill

e, jo

tka o

n ta

rko

ite

ttu a

lle 6

ku

uka

ud

en ikäis

ille

.

Nä

ytt

ee

t tu

ota

nto

ym

pä

ris

tös

tä ja

–la

itte

ista

Nä

ytt

eis

tä t

utk

ita

an a

ero

bis

ia m

ikro

-org

anis

meja

, L

iste

ria m

ono

cyto

ge

ne

s ja

Sa

lmo

ne

lla.

Yrity

ksis

sä

, jo

tka v

alm

ista

va

t ja

uh

em

ais

ia ä

idin

ma

idon

ko

rvik

ke

ita

ta

i e

rity

isiin

lä

äkin

nä

llisiin

ta

rko

itu

ksiin

kä

yte

ttä

viä

ja

uhem

ais

ia e

linta

rvik

ke

ita,

jotk

a o

n t

ar-

ko

itett

u a

lle 6

ku

uka

ud

en

ikä

isill

e i

me

vä

isill

e,

on s

eura

tta

va

sä

än

nö

llise

sti e

nte

rob

akte

erie

n e

siin

tym

istä

tu

ota

nto

ym

päristö

stä

ja -

laitte

ista

. E

nte

roba

kte

erit

sa

att

ava

t o

soitta

a E

. sa

ka

za

kii

-ris

kiä

tu

otte

issa

. K

oska k

orr

ela

atio

nä

iden v

älil

lä e

i o

le s

elv

ä,

mo

lem

pia

tutk

imuksia

on

te

htä

vä

sa

ma

na

ika

ise

sti.

3 M

uu

t s

uo

sit

elt

ava

t tu

tkim

uk

se

t (k

ats

o o

hje

en

ka

pp

ale

6.2

)

Pie

ne

t <

500.0

00 litra

a r

aaka-

ja/t

ai ra

aka-a

inem

aito

a v

uod

essa v

asta

an

ott

ava

t m

aitoa

lan la

itokset: K

un m

aitotu

otte

ita v

alm

iste

taa

n ilm

an p

astö

roin

tia

va

s-

taava

a lä

mp

ökä

sitte

lyä

po

is lu

kie

n E

mm

en

tal-

tyyp

pis

ten ju

usto

jen v

alm

istu

s,

su

osite

llaan

lis

ätu

tkim

uksik

si E

. co

li- b

akte

erin

mä

ärittä

mis

tä tu

otte

ista

.

OM

AV

AL

VO

NN

AN

NÄ

YT

TE

EN

OT

TO

TIH

EY

DE

T M

AIT

O-A

LA

N L

AIT

OK

SE

SS

A

LII

TE

3

TU

RV

AL

LIS

UU

SV

AA

TIM

UK

SE

T

3 (

13)

Eviran o

hje

10501/1

Elin

tarv

ikelu

okka

Mik

ro-o

rganis

-m

it

Nä

ytt

ee

nott

o-

suunn

ite

lma

Raja

t 2

Ana

lyytt

inen

vert

ailu

mene-

telm

ä 3

Vaatim

uksen

sove

ltam

isvaih

e

Suositeltu n

äytte

enott

otihe

ys

krt

= k

ert

aa, v =

vu

osi, v

k =

viik

ko

n

c

m

M

1.1

Im

evä

isill

e t

ark

oite

tut

se

llais

en

aa

n s

yö

tävä

t elin

-ta

rvik

ke

et ja

erity

isiin

lä

äkin

-n

älli

siin

ta

rkoituksiin

kä

yte

t-tä

vä

t ru

oka

va

liova

lmis

tee

t 4.

Äid

inm

aid

onko

rvik

ke

et

(jau

-h

ee

t)

Lis

teri

a m

ono

-cyto

ge

ne

s

10

0

Ei to

dett

u / 2

5g

EN

/IS

O 1

12

90

-2

Myyn

tia

ika

na

m

ark

kin

oill

e s

aa

-te

tut

tuo

tte

et

12

-15

krt

/v

1.2

Se

llais

en

aa

n s

yö

tävä

t e

linta

rvik

ke

et, jois

sa

Lis

teri

a

mo

no

cyto

gen

es v

oi ka

sva

a.

Ta

rkoitta

a m

elk

ein

ka

ikkia

m

aito

tuo

tte

ita

paitsi ko

via

ju

usto

ja,

UH

T -

tuo

tteita

ja

ko

hda

n 1

.1.

tuo

tteita

Lis

teri

a m

ono

-cyto

ge

ne

s

5

0

10

0 p

my/g

5

EN

/IS

O 1

12

90

-2

6

Myyn

tia

ika

na

m

ark

kin

oill

e s

aa

-te

tut

tuo

tte

et

Nä

ytt

ee

no

ton

ja

ott

elu

ma

ito

ala

n la

ito

kse

n v

asta

an

otta

ma

n r

aa

ka

-m

aid

on

mä

ärä

n (

l/v)

tai m

uun

ma

ito

po

hja

ise

n t

uota

nno

n k

g/v

mu

-ka

an (

suu

rem

pi m

ää

räis

en

):

5

0

Ei to

dett

u / 2

5 g

7

EN

/IS

O 1

12

90

-1

En

ne

n k

uin

elin

-ta

rvik

e o

n lä

hte

nyt

se

n tu

otta

ne

en

e

linta

rvik

ea

lan

to

i-m

ijan

vä

littö

mä

stä

va

lvo

nn

asta

Ra

aka

ma

ito

<

50

0.0

00

Ra

aka

ma

ito

≥ 5

00

.00

0 –

2

.00

0.0

00

Ra

aka

ma

ito

≥ 2

.00

0.0

00

Ma

ito

po

hja

i-n

en

tuo

tanto

(e

i ra

aka

ma

i-d

on

va

sta

an

-o

tto

a)

2-3

krt

/v

Va

lvon

tavir

an

om

ai-

se

n n

iin a

rvio

ide

ssa

n

äytte

eno

tosta

vo

i-d

aa

n lu

opu

a, jo

s t

u-

lokse

t o

va

t o

llee

t h

y-

vä

ksyttä

vä

t ko

lme

na

pe

räkkä

isen

ä

vu

onn

a.

4-6

krt

/v

6-1

2 k

rt/v

<

10

0.0

00

kg

/v 4

-6 k

rt/v

≥ 1

00

.00

0

kg

/v

6-1

0 k

rt/v

1.3

Se

llais

en

aa

n s

yö

tävä

t e

linta

rvik

ke

et, jois

sa

Lis

teri

a

mo

no

cyto

gen

es e

i voi kas-

va

a 4

, 8

Ko

va

t ju

usto

t ja

UH

T-

tuo

ttee

t

Lis

teri

a m

ono

-cyto

ge

ne

s

5

0

10

0 p

my/g

E

N/I

SO

11

29

0-2

6

Myyn

tia

ika

na

m

ark

kin

oill

e s

aa

-te

tut

tuo

tte

et

Nä

ytt

ee

no

ton

ja

ott

elu

ma

ito

ala

n la

ito

kse

n v

asta

an

otta

ma

n r

aa

ka

-m

aid

on

mä

ärä

n (

l/v)

tai m

uun

ma

ito

po

hja

ise

n t

uota

nno

n k

g/v

mu

-ka

an (

suu

rem

pi m

ää

räis

en

):

Ra

aka

ma

ito

<

50

0.0

00

Ra

aka

ma

ito

≥ 5

00

.00

0 –

2

.00

0.0

00

Ra

aka

ma

ito

≥ 2

.00

0.0

00

Ma

ito

po

hja

i-n

en

tuo

tanto

(e

i ra

aka

ma

i-d

on

va

sta

an

-o

tto

a)

2-3

krt

/v

Va

lvon

tavir

an

om

ai-

se

n n

iin a

rvio

ide

ssa

n

äytte

eno

tosta

vo

i-d

aa

n lu

opu

a, jo

s t

u-

lokse

t o

va

t o

llee

t h

y-

vä

ksyttä

vä

t ko

lme

na

pe

räkkä

isen

ä

vu

onn

a.

3-4

krt

/v

6-1

2 k

rt/v

<

10

0.0

00

kg

/v 3

-4 k

rt/v

≥ 1

00

.00

0

kg

/v

4-8

krt

/v

OM

AV

AL

VO

NN

AN

NÄ

YT

TE

EN

OT

TO

TIH

EY

DE

T M

AIT

O-A

LA

N L

AIT

OK

SE

SS

A

LII

TE

3

TU

RV

AL

LIS

UU

SV

AA

TIM

UK

SE

T

4 (

13)

Eviran o

hje

10501/1

Elin

tarv

ikelu

okka

Mik

ro-o

rganis

-m

it

Nä

ytt

ee

nott

o-

suunn

ite

lma

Raja

t 2

Ana

lyytt

inen

vert

ailu

mene-

telm

ä 3

Vaatim

uksen

sove

ltam

isvaih

e

Suositeltu n

äytte

enott

otihe

ys

krt

= k

ert

aa, v =

vu

osi, v

k =

viik

ko

n

c

m

M

1.1

1 R

aa

kam

aid

osta

ta

i pa

s-

töro

intia

he

ikom

min

läm

pö

-kä

site

llystä

ma

idosta

va

lmis

-te

tut ju

usto

t, v

oi ja

ke

rma

10

Tu

ore

juu

sto

, ko

tiju

usto

, lu

-ku

un o

tta

ma

tta

Em

me

nta

l-ju

usto

a

Sa

lmo

ne

lla

5

0

Ei to

dett

u /

25

g

EN

/IS

O 6

57

9

Myyn

tia

ika

na

m

ark

kin

oill

e s

aa

-te

tut

tuo

tte

et

Nä

ytt

ee

no

ton

ja

ott

elu

ma

ito

ala

n la

ito

kse

n v

asta

an

otta

ma

n r

aa

ka

-m

aid

on

mä

ärä

n (

l/v)

tai m

uun

ma

ito

po

hja

ise

n t

uota

nno

n k

g/v

mu

-ka

an (

suu

rem

pi m

ää

räis

en

):

Ra

aka

ma

ito

<

50

0.0

00

Ra

aka

ma

ito

≥ 5

00

.00

0 –

2

.00

0.0

00

Ra

aka

ma

ito

≥ 2

.00

0.0

00

2-3

krt

/v

Va

lvon

tavir

an

om

ai-

se

n n

iin a

rvio

ide

ssa

n

äytte

eno

tosta

vo

i-d

aa

n lu

opu

a, jo

s t

u-

lokse

t o

va

t o

llee

t h

y-

vä

ksyttä

vä

t ko

lme

na

pe

räkkä

isen

ä

vu

onn

a.

4-6

krt

/v

6-1

2 k

rt/v

1.1

2 M

aito

jau

he

ja

he

ra-

jau

he

Sa

lmo

ne

lla

5

0

Ei to

dett

u / 2

5 g

E

N/I

SO

65

79

Myyn

tia

ika

na

m

ark

kin

oill

e s

aa

-te

tut

tuo

tte

et

10

-12

krt

/v

1.1

3 J

ää

telö

11, lu

ku

un

ott

a-

ma

tta t

uo

tte

ita

, jo

issa

val-

mis

tusp

rose

ssi ta

i tu

ott

ee

n

ko

ostu

mu

s p

ois

taa

sa

lmo

-n

ella

riskin

Sa

lmo

ne

lla

5

0

Ei to

dett

u / 2

5 g

E

N/I

SO

65

79

Myyn

tia

ika

na

m

ark

kin

oill

e s

aa

-te

tut

tuo

tte

et

Nä

ytt

ee

no

ton

ja

ott

elu

ma

ito

ala

n la

ito

kse

n v

asta

an

otta

ma

n r

aa

ka

-m

aid

on

mä

ärä

n (

l/v)

tai m

uun

ma

ito

po

hja

ise

n t

uota

nno

n k

g/v

mu

-ka

an (

suu

rem

pi m

ää

räis

en

):

Ra

aka

ma

ito

<

50

0.0

00

Ra

aka

ma

ito

≥ 5

00

.00

0 –

2

.00

0.0

00

Ra

aka

ma

ito

≥ 2

.00

0.0

00

Ma

ito

po

hja

i-n

en

tuo

tanto

(e

i ra

aka

ma

i-d

on

va

sta

an

-o

tto

a)

1-2

krt

/v

Va

lvon

tavir

an

om

ai-

se

n n

iin a

rvio

ide

ssa

n

äytte

eno

tosta

vo

i-d

aa

n lu

opu

a, jo

s t

u-

lokse

t o

va

t o

llee

t h

y-

vä

ksyttä

vä

t ko

lme

na

pe

räkkä

isen

ä

vu

onn

a.

3-4

krt

/v

6-1

2 k

rt/v

<

10

0.0

00

kg

/v

3-4

krt

/v

≥ 1

00

.00

0

kg

/v

4-8

krt

/v

OM

AV

AL

VO

NN

AN

NÄ

YT

TE

EN

OT

TO

TIH

EY

DE

T M

AIT

O-A

LA

N L

AIT

OK

SE

SS

A

LII

TE

3

TU

RV

AL

LIS

UU

SV

AA

TIM

UK

SE

T

5 (

13)

Eviran o

hje

10501/1

Elin

tarv

ikelu

okka

Mik

ro-o

rganis

-m

it

Nä

ytt

ee

nott

o-

suunn

ite

lma

Raja

t 2

Ana

lyytt

inen

vert

ailu

mene-

telm

ä 3

Vaatim

uksen

sove

ltam

isvaih

e

Suositeltu n

äytte

enott

otihe

ys

krt

= k

ert

aa, v =

vu

osi, v

k =

viik

ko

n

c

m

M

1.2

1 J

uusto

t, m

aitoja

uhe

ja

h

era

jau

he t

ässä

liit

teessä

2

.2 k

oh

da

ssa

ma

inittu

jen

ko

agu

laa

sip

ositiiv

isia

sta

fy-

lokokke

ja k

oske

vie

n v

aa

ti-

mu

ste

n m

uka

ise

sti

Sta

fylo

kok-

kie

nte

-ro

toksiin

it

5

0

Ei to

dett

u / 2

5 g

E

uro

op

pa

lain

en

se

ulo

nta

men

e-

telm

ä s

tafy

loko

k-

kie

n e

nte

roto

k-

siin

ien t

ote

a-

mis

eksi m

ai-

do

sta

ja

maito

-tu

ott

eis

ta 9

Myyn

tia

ika

na

m

ark

kin

oill

e s

aa

-te

tut

tuo

tte

et

Nä

ytt

ee

no

tto

mä

ärä

yty

y s

en

mu

ka

an

, to

de

taa

nko

nä

ytte

essä

ko

agu

laa

sip

ositiiv

isia

sta

fylo

kokkeja

>1

05 p

my/g

1.2

2 J

auh

em

ais

et

äid

inm

ai-

do

nko

rvik

ke

et ja

erity

isiin

lä

äkin

nä

llisiin

ta

rkoituksiin

kä

yte

ttä

vä

t ja

uh

em

ais

et klii

-n

iset

ravin

tova

lmis

tee

t, jo

tka

o

n t

ark

oite

ttu a

lle 6

ku

ukau

-d

en

ikä

isill

e

Sa

lmo

ne

lla

30

0

Ei to

dett

u /

2

5 g

E

N/I

SO

65

79

Myyn

tia

ika

na

m

ark

kin

oill

e s

aa

-te

tut

tuo

tte

et

Ja

tku

va

toim

ine

n n

äytte

eno

tto

1.2

3 J

auh

em

ais

et

vie

roitus-

va

lmis

tee

t

Sa

lmo

ne

lla

30

0

Ei to

dett

u /

2

5 g

E

N/I

SO

65

79

Myyn

tia

ika

na

m

ark

kin

oill

e s

aa

-te

tut

tuo

tte

et

Ja

tku

va

toim

ine

n n

äytte

eno

tto

1.2

4 J

auh

em

ais

et

äid

inm

ai-

do

nko

rvik

ke

et ja

erity

isiin

lä

äkin

nä

llisiin

ta

rkoituksiin

kä

yte

ttä

vä

t ja

uh

em

ais

et klii

-n

iset

ravin

tova

lmis

tee

t, jo

tka

o

n t

ark

oite

ttu a

lle 6

ku

ukau

-d

en

ikä

isill

e 1

2.

En

tero

ba

cte

r sa-

ka

zakii

30

0

Ei to

dett

u /

1

0 g

IS

O/D

TS

22

96

4

Myyn

tia

ika

na

m

ark

kin

oill

e s

aa

-te

tut

tuo

tte

et

Ja

tku

va

toim

ine

n n

äytte

eno

tto

1 n

= n

äytt

ee

n m

uo

dosta

vie

n o

sa

nä

ytt

eid

en

mä

ärä

; c =

niid

en

osa

nä

ytt

eid

en m

ää

rä, jo

ide

n a

rvo

t o

va

t vä

lillä

m–

M.

2 K

oh

dassa

1.1

-1.2

4 m

= M

3 O

n k

äyte

ttä

vä

sta

nda

rdin

viim

eis

intä

ve

rsio

ta.

4 S

eu

raa

vie

n s

ella

ise

naa

n s

yö

tävä

ksi ta

rko

ite

ttuje

n e

linta

rvik

ke

ide

n s

ää

nn

ölli

se

stä

testa

usta

ei ta

va

nom

ais

issa

olo

su

hte

issa

: -

elin

tarv

ikke

et, joill

e o

n t

eh

ty k

ylli

n t

eh

oka

s L

iste

ria

mo

nocyto

ge

nes -

bakte

eri

n tu

hoa

va

läm

pö

käsitte

ly t

ai m

uu

kä

sitte

ly,

eik

ä u

ud

elle

en

sa

astu

min

en k

äsitte

lyn

jä

lke

en

ei o

le m

ah

dolli

sta

(esim

. lo

pulli

se

ssa

pa

kkau

ksessaa

n lä

mpö

kä

site

llyt

tuo

tte

et)

, -

tuo

ree

t, le

ikkaa

ma

tto

ma

t ta

i ja

losta

ma

ttom

at

vih

an

ne

kse

t ja

he

delm

ät,

lu

kuu

n o

tta

ma

tta itu

ja,

- le

ipä

, ke

ksit ja

vasta

ava

t tu

otte

et,

-

pu

llote

ttu

tai p

aka

ttu

ve

si, v

irvo

itu

sju

om

at,

olu

t, s

iide

ri,

viin

i, a

lko

ho

lijuo

ma

t ja

va

sta

ava

t tu

ott

ee

t,

- so

ke

ri, h

una

ja ja

ma

ke

ise

t, m

uka

an

lue

ttun

a k

aaka

o-

ja s

ukla

atu

otte

et,

- e

lävä

t sim

puka

t.

5 T

ätä

va

atim

usta

so

ve

lleta

an, jo

s v

alm

ista

ja p

ysty

y o

so

itta

ma

an

toim

iva

ltais

ta v

ira

nom

ais

ta t

yyd

ytt

ävä

llä t

ava

lla, e

ttä

tu

ote

ei ylit

ä 1

00

pm

y/g

raja

a m

yyn

tia

ika

na

. T

oim

ija v

oi as

ett

aa

pro

ses-

sin

aik

an

a tila

pä

ise

t ra

jat,

jo

iden

on

olta

va

ta

rpee

ksi alh

ais

et se

n ta

kaa

mis

eksi, e

ttä

10

0 p

my/g

ra

jaa

ei ylit

etä

myyn

tia

jan

pä

ätt

ye

ssä

. 6 1

ml in

oku

laatt

ia le

vitetä

än p

etr

ima

ljaa

n, jo

nka

ha

lka

isija

on 1

40

mm

, ta

i kolm

ee

n p

etr

ima

ljaa

n, jo

ide

n h

alk

ais

ija o

n 9

0 m

m.

OM

AV

AL

VO

NN

AN

NÄ

YT

TE

EN

OT

TO

TIH

EY

DE

T M

AIT

O-A

LA

N L

AIT

OK

SE

SS

A

LII

TE

3

6 (

13)

Eviran o

hje

10501/1

7 V

aa

tim

usta

so

ve

lleta

an

tuo

tte

isiin

en

nen

ku

in n

e o

va

t lä

hte

ne

et

tuo

tta

jana

toim

iva

n e

linta

rvik

ea

lan

toim

ijan

vä

littö

mä

stä

va

lvo

nn

asta

, jo

s h

än

ei p

ysty

oso

itta

ma

an

to

imiv

altais

ta v

ira

no

ma

ista

tyyd

yt-

tävä

llä ta

va

lla,

että

tuo

te e

i ylit

ä 1

00

pm

y/g

ra

jaa

myyn

tiaik

ana

. 8 T

uo

tte

ide

n, jo

ide

n p

H o

n ≤

4,4

ta

i a

w ≤

0,9

2 t

ai jo

iden

pH

on ≤

5,0

ja

aw ≤

0,9

4 ja

tu

ott

eid

en,

joid

en

myyn

tia

ika

on

alle

5 v

rk,

ka

tso

taan

au

tom

aa

ttis

esti k

uu

luva

n tä

hän

lu

okka

an

. M

yö

s m

uu

t tu

ote

luo

-ka

t vo

iva

t ku

ulu

a tä

hän

lu

okkaa

n,

jos s

e o

n t

iete

elli

sesti p

eru

ste

ltu

a.

9 Y

hte

isö

n v

ert

ailu

lab

ora

tori

o k

oa

gu

laasip

ositiiv

isia

sta

fylo

kokke

ja v

art

en

. E

uro

op

pa

lain

en

se

ulo

nta

me

ne

telm

ä s

tafy

lokokkie

nte

roto

ksiin

ien

to

team

ise

ksi m

aid

ossa

ja

ma

ito

tuo

tte

issa.

10

Luku

un o

ttam

atta

tuo

tteita

, jo

ide

n o

sa

lta v

alm

ista

ja v

oi o

soitta

a to

imiv

alta

iste

n v

iran

om

ais

ten

ta

va

lla, e

ttä

kyp

sym

isaja

sta

ja

tu

otte

en

aw

-a

rvo

sta

joh

tuen

salm

on

ella

va

ara

a e

i o

le.

11 V

ain

maid

on

ain

eso

sia

sis

ältä

vä

t jä

äte

löt.

1

2 O

n s

uo

rite

tta

va

rin

nakka

ise

t te

stit

ente

rob

akte

erie

n ja

E. sa

ka

zakii

-ba

kte

erin

esiin

tym

isen

va

ralta

, e

llei kyse

iste

n m

ikro

-org

anis

mie

n v

älil

lä o

le h

ava

ittu

ko

rre

laatio

ta y

ksittä

isen

laitoksen

taso

lla. Jos

jossa

kin

tä

llais

essa

la

ito

kse

ssa

te

sta

tussa

tu

ote

nä

ytte

essä

ha

va

ita

an e

nte

rob

akte

ere

ja,

erä

on

testa

tta

va

E. sa

ka

zakii

-bakte

erin

esiin

tym

ise

n v

ara

lta.

On

va

lmis

taja

n v

astu

ulla

oso

itta

a t

oim

iva

lta

ista

vir

an

om

ais

ta t

yyd

ytt

ävä

llä ta

valla

, o

nko

ente

roba

kte

erie

n ja

E.

saka

zakii

-ba

kte

eri

n v

älil

lä tä

llain

en

ko

rre

laa

tio

. T

ulo

ste

n t

ulk

inta

An

ne

tut ra

jat ko

ske

va

t jo

ka

ista

te

sta

ttu

a o

san

äyte

ttä.

Te

stitu

lokse

t o

soitta

va

t te

sta

tun e

rän m

ikro

bio

logis

en la

ad

un

. L

. m

ono

cyto

ge

ne

s -

bakte

erin

esiin

tym

inen

im

evä

isill

e t

ark

oite

tuis

sa t

ai erity

isiin

lää

kin

nä

llisiin

ta

rko

ituksiin

tark

oitetu

issa

se

llais

ena

an

syö

tävis

sä

elin

tarv

ik-

ke

issa: -

hyvä

ksytt

ävä

, jo

s k

aik

ki to

detu

t a

rvo

t oso

itta

va

t, e

ttä b

akte

eria

ei e

siin

ny,

- e

i h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s b

akte

eri lö

yty

y y

hde

stä

kin

osan

äytt

eestä

. L

. m

ono

cyto

ge

ne

s -

bakte

erin

esiin

tym

inen

se

llais

ena

an

syö

tävis

sä

elin

tarv

ikke

issa, jo

tka

pysty

vä

t m

uod

osta

ma

an k

asvu

alu

sta

n L

. m

ono

cyto

ge

ne

s -

bak-

teerille

, e

nn

en k

uin

elin

tarv

ike

on lä

hte

nyt

se

n t

uott

ane

en e

linta

rvik

eala

n t

oim

ijan v

älit

töm

ästä

va

lvo

nn

asta

, e

ikä

tä

mä

pysty

osoitta

ma

an

, e

ttä t

uote

ei ylit

ä 1

00

pm

y:n

/g r

aja

a m

yyn

tiaik

ana

: -

hyvä

ksytt

ävä

, jo

s k

aik

ki to

detu

t a

rvo

t oso

itta

va

t, e

ttä b

akte

eria

ei e

siin

ny,

- e

i h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s b

akte

eri lö

yty

y y

hde

stä

kin

osan

äytt

eestä

. L

. m

ono

cyto

ge

ne

s -

bakte

erin

esiin

tym

inen

mu

issa

se

llais

ena

an

syö

tävis

sä

elin

tarv

ikke

issa ja E

. co

li -b

akte

erin

esiin

tym

inen

elä

vis

sä

sim

puko

issa

: -

hyvä

ksytt

ävä

, jo

s k

aik

ki to

detu

t a

rvo

t o

va

t ≤ r

aja

, -

ei h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s jokin

to

detu

ista

arv

ois

ta o

n >

raja

.

S

alm

one

lla-b

akte

erin

esiin

tym

inen

eri e

linta

rvik

elu

okis

sa:

- h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s k

aik

ki to

detu

t a

rvo

t oso

itta

va

t, e

ttä b

akte

eria

ei e

siin

ny,

- e

i h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s b

akte

eri lö

yty

y y

hde

stä

kin

osan

äytt

eestä

. S

tafy

lokokkie

nte

roto

ksiin

ien e

siin

tym

inen

ma

itotu

ott

eis

sa:

- h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s y

hde

stä

kä

än

osa

nä

ytt

eestä

ei lö

yd

y e

nte

roto

ksiin

eja

, -

ei h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s e

nte

roto

ksiin

eja

lö

yty

y y

hde

stä

kin

osa

näytte

estä

.

OM

AV

AL

VO

NN

AN

NÄ

YT

TE

EN

OT

TO

TIH

EY

DE

T M

AIT

O-A

LA

N L

AIT

OK

SE

SS

A

LII

TE

3

7 (

13)

Eviran o

hje

10501/1

En

tero

ba

cte

r sa

ka

zakii

-bakte

erin

esiin

tym

inen

jau

he

ma

isis

sa

äid

inm

aid

on

korv

ikke

issa

ja

erity

isiin

lä

äkin

nä

llisiin

ta

rko

ituksiin

kä

yte

ttä

vis

sä

ja

uhe

mais

issa

ru

oka

va

liova

lmis

teis

sa

, jo

tka

on

tark

oitett

u a

lle 6

kk:n

ikä

isill

e im

evä

isill

e:

- h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s k

aik

ki to

detu

t a

rvo

t oso

itta

va

t, e

ttä b

akte

eria

ei e

siin

ny,

- e

i h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s b

akte

eri lö

yty

y y

hde

stä

kin

osan

äytt

eestä

.

OM

AV

AL

VO

NN

AN

NÄ

YT

TE

EN

OT

TO

TIH

EY

DE

T M

AIT

O-A

LA

N L

AIT

OK

SE

SS

A

LII

TE

3

PR

OS

ES

SIH

YG

IEN

IAV

AA

TIM

UK

SE

T

8 (

13)

Eviran o

hje

10501/1

Elin

tarv

ikelu

okka

Mik

ro-o

rganis

-m

it

Nä

ytt

ee

nott

o-

suunn

ite

lma

Raja

t 2

Ana

lyytt

inen

vert

ailu

mene-

telm

ä 3

Vaatim

uksen

sove

ltam

isvaih

e

Suositeltu n

äytte

enott

otihe

ys

krt

= k

ert

aa, v =

vu

osi, v

k =

viik

ko

n

c

m

M

2.2

.1 P

astö

roitu

ma

ito ja

m

uu

t p

astö

roid

ut n

este

mä

i-se

t m

aito

tuott

ee

t 4

- m

aid

ot

- ke

rma

t -

ha

pan

ma

itova

lmis

teet

En

tero

ba

kte

eri

t 5

0

1

0 p

my/m

l IS

O 2

15

28

-1

Va

lmis

tusp

roses-

sin

lo

pussa

Nä

ytt

ee

no

ton

ja

ott

elu

ma

ito

ala

n la

ito

kse

n v

asta

an

otta

ma

n r

aa

ka

ma

i-d

on

mä

ärä

n (

l/v)

tai m

uu

n m

aito

po

hja

ise

n tu

ota

nn

on

kg

/v m

uka

an

(su

ure

mpi m

ää

räis

en

):

Ra

aka

ma

ito

<

50

0.0

00

Ra

aka

ma

ito

≥ 5

00

.00

0 –

2

.00

0.0

00

Ra

aka

ma

ito

≥ 2

.00

0.0

00

Ma

ito

po

hja

i-n

en

tuo

tanto

(e

i ra

aka

ma

i-d

on

va

sta

an

-o

tto

a)

1-2

krt

/v

2

-4 k

rt/v

4

-8 k

rt/v

<

10

0.0

00

kg

/v

2-4

krt

/v

≥ 1

00

.00

0

kg

/v

4-8

krt

/v

2.2

.2 L

äm

pö

kä

site

llystä

m

aid

osta

ja h

era

sta

va

lmis

-te

tut ju

usto

t

E.c

oli

5

5

2

10

0

pm

y/g

1

00

0

pm

y/g

IS

O 1

66

49

-1 t

ai -

2

Va

lmis

tusp

roses-

sin

aik

an

a, kun

E

.co

li -b

akte

eri

en

mä

ärä

n o

lete

taa

n

ole

va

n s

uu

rim

ma

l-la

an

6

Nä

ytt

ee

no

ton

ja

ott

elu

ma

ito

ala

n la

ito

kse

n v

asta

an

otta

ma

n r

aa

ka

ma

i-d

on

mä

ärä

n (

l/v)

tai m

uu

n m

aito

po

hja

ise

n tu

ota

nn

on

kg

/v m

uka

an

(su

ure

mpi m

ää

räis

en

):

Ra

aka

ma

ito

<

50

0.0

00

Ra

aka

ma

ito

≥ 5

00

.00

0 –

2

.00

0.0

00

Ra

aka

ma

ito

≥ 2

.00

0.0

00

Ma

ito

po

hja

i-n

en

tuo

tanto

(e

i ra

aka

ma

i-d

on

va

sta

an

-o

tto

a)

1-2

krt

/v

2

-4 k

rt/v

4

-8 k

rt/v

<

10

0.0

00

kg

/v

2-4

krt

/v

≥ 1

00

.00

0

kg

/v

4-8

krt

/v

OM

AV

AL

VO

NN

AN

NÄ

YT

TE

EN

OT

TO

TIH

EY

DE

T M

AIT

O-A

LA

N L

AIT

OK

SE

SS

A

LII

TE

3

PR

OS

ES

SIH

YG

IEN

IAV

AA

TIM

UK

SE

T

9 (

13)

Eviran o

hje

10501/1

Elin

tarv

ikelu

okka

Mik

ro-o

rganis

-m

it

Nä

ytt

ee

nott

o-

suunn

ite

lma

Raja

t 2

Ana

lyytt

inen

vert

ailu

mene-

telm

ä 3

Vaatim

uksen

sove

ltam

isvaih

e

Suositeltu n

äytte

enott

otihe

ys

krt

= k

ert

aa, v =

vu

osi, v

k =

viik

ko

n

c

m

M

2.2

.3 R

aa

ka

maid

osta

va

l-m

iste

tut ju

usto

t K

oa

gu

laasi-

posi-

tiiv

iset

sta

fylo

ko

-kit

5

2

10

4

pm

y/g

1

05

pm

y/g

IS

O 1

66

49

-1 t

ai -

2

Va

lmis

tusp

rosessin

a

ikan

a, ku

n s

tafy

lo-

ko

kkie

n m

ää

rän

o

lete

taa

n o

levan

su

urim

ma

llaa

n

Nä

ytt

ee

no

ton

ja

ott

elu

ma

ito

ala

n la

ito

kse

n v

asta

an

otta

ma

n r

aa

ka

-m

aid

on

mä

ärä

n (

l/v)

tai m

uun

ma

ito

po

hja

ise

n t

uota

nno

n k

g/v

mu

-ka

an (

suu

rem

pi m

ää

räis

en

):

Ra

aka

ma

ito

<

50

0.0

00

Ra

aka

ma

ito

≥ 5

00

.00

0 –

2

.00

0.0

00

Ra

aka

ma

ito

≥ 2

.00

0.0

00

2-3

krt

/v

2-4

krt

/v

4-6

krt

/v

2.2

.4 P

astö

roin

tia

he

ikom

-m

in lä

mp

ökä

site

llystä

ma

i-d

osta

va

lmis

tetu

t ju

usto

t 7

se

kä

pastö

roid

usta

ta

i vo

i-m

akka

am

min

lä

mp

ökä

site

l-ly

stä

ma

ido

sta

tai h

era

sta

va

lmis

tetu

t kyp

syte

tyt

juus-

tot

7

Tu

ore

juu

sto

t, E

mm

en

tal-

, E

da

m-,

mu

rukolo

-, k

itti-,

h

om

e-

ja m

uut

kypsyte

tyt

juu

sto

t

Ko

ag

ula

asi-

posi-

tiiv

iset

sta

fylo

ko

-kit

5

2

10

0

pm

y/g

1

00

0

pm

y/g

E

N/I

SO

68

88

-1

tai -2

V

alm

istu

sp

rosessin

a

ikan

a, ku

n s

tafy

lo-

ko

kkie

n m

ää

rän

o

lete

taa

n o

levan

su

urim

ma

llaa

n

Nä

ytt

ee

no

ton

ja

ott

elu

ma

ito

ala

n la

ito

kse

n v

asta

an

otta

ma

n r

aa

ka

-m

aid

on

mä

ärä

n (

l/v)

tai m

uun

ma

ito

po

hja

ise

n t

uota

nno

n k

g/v

mu

-ka

an (

suu

rem

pi m

ää

räis

en

):

Ra

aka

ma

ito

<

50

0.0

00

Ra

aka

ma

ito

≥ 5

00

.00

0 –

2

.00

0.0

00

Ra

aka

ma

ito

≥ 2

.00

0.0

00

Ma

ito

po

hja

i-n

en

tuo

tanto

(e

i ra

aka

ma

i-d

on

va

sta

an

-o

tto

a)

1-2

krt

/v

2

-4 k

rt/v

4

-6 k

rt/v

<

10

0.0

00

kg

/v

2-4

krt

/v

≥1

00

.000

kg

/v

4-8

krt

/v

2.2

.5 P

astö

roid

usta

ma

i-d

osta

ta

i vo

ima

kka

am

min

lä

mpö

käsite

llystä

ma

ido

sta

ta

i he

rasta

va

lmis

tetu

t kyp

-sytt

äm

ätt

öm

ät

pe

hm

eä

t ju

usto

t (t

uo

reju

usto

t) 7

Le

ipäju

usto

, tu

ore

juu

sto

t

Ko

ag

ula

asi-

posi-

tiiv

iset

sta

fylo

ko

-kit

5

2

10

p

my/g

1

00

p

my/g

E

N/I

SO

68

88

-1

tai -2

V

alm

istu

sp

rosessin

lo

pussa

Nä

ytt

ee

no

ton

ja

ott

elu

ma

ito

ala

n la

ito

kse

n v

asta

an

otta

ma

n r

aa

ka

-m

aid

on

mä

ärä

n (

l/v)

tai m

uun

ma

ito

po

hja

ise

n t

uota

nno

n k

g/v

mu

-ka

an (

suu

rem

pi m

ää

räis

en

):

Ra

aka

ma

ito

<

50

0.0

00

Ra

aka

ma

ito

≥ 5

00

.00

0 –

2

.00

0.0

00

Ra

aka

ma

ito

≥ 2

.00

0.0

00

Ma

ito

po

hja

i-n

en

tuo

tanto

(e

i ra

aka

ma

i-d

on

va

sta

an

-o

tto

a)

1-2

krt

/v

2-4

krt

/v

4-6

krt

/v

<1

00

.00

0

kg

/v

2-4

krt

/v

≥1

00

.000

kg

/v

4-8

krt

/v

OM

AV

AL

VO

NN

AN

NÄ

YT

TE

EN

OT

TO

TIH

EY

DE

T M

AIT

O-A

LA

N L

AIT

OK

SE

SS

A

LII

TE

3

PR

OS

ES

SIH

YG

IEN

IAV

AA

TIM

UK

SE

T

10 (

13)

Eviran o

hje

10501/1

Elin

tarv

ikelu

okka

Mik

ro-o

rganis

-m

it

Nä

ytt

ee

nott

o-

suunn

ite

lma

Raja

t 2

Ana

lyytt

inen

vert

ailu

mene-

telm

ä 3

Vaatim

uksen

sove

ltam

isvaih

e

Suositeltu n

äytte

enott

otihe

ys

krt

= k

ert

aa, v =

vu

osi, v

k =

viik

ko

n

c

m

M

2.2

.6 R

aa

ka

maid

osta

ta

i p

astö

roin

tia

he

ikom

min

lä

m-

pö

käsite

llystä

ma

ido

sta

va

l-m

iste

ttu v

oi ja

ke

rma

Ha

rvin

ais

ta S

uo

me

ssa

E.

co

li 5

5

2

10

p

my/g

1

00

p

my/g

IS

O 1

66

49

-1 t

ai -

2

Va

lmis

tusp

rosessin

lo

pussa

2-4

krt

/v

2.2

.7 M

aito

jau

he ja

he

ra-

jau

he 4

E

nte

roba

kte

eri

t 5

0

1

0 p

my/g

IS

O 2

15

28

-1

Va

lmis

tusp

rosessin

lo

pussa

10

-12

krt

/v

Ko

ag

ula

asi-

posi-

tiiv

iset

sta

fylo

ko

-kit

5

2

10

p

my/g

1

00

p

my/g

E

N/I

SO

68

88

-1

tai -2

2.2

.8 J

ääte

lö 8

ja

jää

dyte

tyt

ma

ito

po

hja

ise

t jä

lkiru

oa

t E

nte

roba

kte

eri

t 5

2

1

0

pm

y/g

1

00

p

my/g

IS

O 2

15

28

-1

Va

lmis

tusp

rosessin

lo

pussa

Nä

ytt

ee

no

ton

ja

ott

elu

ma

ito

ala

n la

ito

kse

n v

asta

an

otta

ma

n r

aa

ka

-m

aid

on

mä

ärä

n (

l/v)

tai m

uun

ma

ito

po

hja

ise

n t

uota

nno

n k

g/v

mu

-ka

an (

suu

rem

pi m

ää

räis

en

):

Ra

aka

ma

ito

<

50

0.0

00

Ra

aka

ma

ito

≥ 5

00

.00

0 –

2

.00

0.0

00

Ra

aka

ma

ito

≥ 2

.00

0.0

00

Ma

ito

po

hja

i-n

en

tuo

tanto

(e

i ra

aka

ma

i-d

on

va

sta

an

-o

tto

a)

1-2

krt

/v

Va

lvon

tavir

an

om

ai-

se

n n

iin a

rvio

i-d

essa

nä

ytte

en

-o

tosta

vo

ida

an

lu

o-

pu

a, jo

s tu

lokse

t o

va

t o

llee

t h

yvä

k-

syttä

vät

kolm

en

a

pe

räkkä

isen

ä

vu

onn

a.

2-4

krt

/v

4-8

krt

/v

<1

00

.00

0

kg

/v

2-4

krt

/v

≥1

00

.000

kg

/v

4-8

krt

/v

2.2

.9 J

auh

em

ais

et ä

idin

ma

i-d

on

ko

rvik

ke

et ja

erity

isiin

lä

äkin

nä

llisiin

ta

rkoituksiin

kä

yte

ttä

vä

t ja

uh

em

ais

et klii

-n

iset

ravin

tova

lmis

tee

t, jo

tka

o

n t

ark

oite

ttu a

lle 6

ku

ukau

-d

en

ikä

isill

e 9

En

tero

ba

kte

eri

t 1

0

0

Ei to

dett

u/ 1

0 g

IS

O 2

15

28

-1

Va

lmis

tusp

rosessin

lo

pussa

16

– 2

4 k

rt/v

OM

AV

AL

VO

NN

AN

NÄ

YT

TE

EN

OT

TO

TIH

EY

DE

T M

AIT

O-A

LA

N L

AIT

OK

SE

SS

A

LII

TE

3

PR

OS

ES

SIH

YG

IEN

IAV

AA

TIM

UK

SE

T

11 (

13)

Eviran o

hje

10501/1

1 n

= n

äytt

ee

n m

uo

dosta

vie

n o

sa

nä

ytt

eid

en

mä

ärä

; c =

niid

en

osa

nä

ytt

eid

en m

ää

rä, jo

ide

n a

rvo

t o

va

t vä

lillä

m–

M.

2 K

oh

dassa

2.2

.7 e

nte

rob

akte

eri

t, 2

.2.9

ja

2.2

.10

m=

M

3 O

n k

äyte

ttä

vä

sta

nda

rdin

viim

eis

intä

ve

rsio

ta.

4 V

aa

tim

usta

ei so

ve

lleta

elin

tarv

ike

teollis

uud

essa

ja

tko

jalo

ste

tta

viin

tu

otte

isiin

. 5 E

. coli

-ba

kte

eria

kä

yte

tään

tä

ssä

hyg

ien

iata

so

n o

so

itta

jana

. 6 J

uusto

issa

, jo

tka

eiv

ät

mu

odo

sta

kasvu

alu

sta

a E

.co

li -b

akte

eri

lle,

E.c

oli

-ba

kte

eri

en

mä

ärä

on

ta

va

llisesti s

uu

rim

mill

aan

kyp

sym

isva

ihee

n a

lussa

, ja

juu

sto

issa

, jo

tka

mu

odo

sta

va

t ka

svu

alu

sta

n E

.co

li -b

akte

erille

, m

ää

rä o

n t

ava

llisesti s

uu

rim

mill

aa

n k

yp

sym

isva

ihe

en

lo

pussa

. 7 L

uku

un

ott

am

atta

ju

usto

ja,

joid

en

osalta

va

lmis

taja

vo

i o

soitta

a t

oim

iva

lta

iste

n h

yvä

ksym

ällä

ta

va

lla, e

ttä

tu

ote

ei a

ihe

uta

sta

fylo

kokkie

nte

roto

ksiin

ien

vaa

raa

. 8 V

ain

maid

on a

ine

so

sia

sis

ältä

vä

t jä

äte

löt.

9 O

n s

uo

rite

tta

va

rin

nakkais

et

testit e

nte

rob

akte

eri

en

ja E

. saka

zakii

-bakte

eri

en

esiin

tym

isen

va

ralta

, e

llei kyse

iste

n m

ikro

-org

anis

mie

n v

älil

lä o

le h

ava

ittu

ko

rre

laatio

ta y

ksittä

isen

tuo

tan

tola

itokse

n

tasolla

. Jos jo

ssa

kin

tä

llais

essa

tu

ota

nto

laito

ksessa

te

sta

tussa

tuo

tenä

ytt

eessä h

ava

ita

an

en

tero

ba

kte

ere

ja, e

rä o

n t

esta

tta

va

E.

saka

zakii

-ba

kte

erin

esiin

tym

isen

va

ralta

. O

n v

alm

ista

jan

va

stu

ulla

o

so

itta

a to

imiv

alta

ista

vir

an

om

ais

ta t

yyd

ytt

ävä

llä ta

va

lla,

onko

en

tero

bakte

eri

en ja

E.s

aka

za

kii

-bakte

erie

n v

älil

lä k

orr

ela

atio

ta.

10 1

ml in

oku

laa

ttia

le

vite

tään

pe

trim

alja

an

, jo

nka

ha

lka

isija

on 1

40

mm

, ta

i kolm

ee

n p

etr

ima

ljaa

n, jo

ide

n h

alk

ais

ija o

n 9

0 m

m.

Tu

los

ten

tu

lkin

ta

An

ne

tut ra

jat ko

ske

va

t ku

takin

testa

ttu

a o

san

äyte

ttä.

Te

stitu

lokse

t o

soitta

va

t te

sta

tun p

rosessin

mik

robio

log

ise

n la

ad

un

. E

nte

robakte

erie

n e

siin

tym

inen

jau

he

ma

isis

sa

äid

inm

aid

on

korv

ikke

issa

ja

erity

isiin

lää

kin

nä

llisiin

ta

rko

ituksiin

kä

yte

ttä

vis

sä

ja

uh

em

ais

issa

ruoka

va

liova

lmis

-te

issa

, jo

tka

on ta

rko

itettu

alle

6 k

k:n

ik

äis

ille

im

evä

isill

e,

sekä

ja

uh

em

ais

issa v

iero

itu

svalm

iste

issa

: -

hyvä

ksytt

ävä

, jo

s k

aik

ki to

detu

t a

rvo

t oso

itta

va

t, e

ttä b

akte

eria

ei e

siin

ny,

- e

i h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s b

akte

eri lö

yty

y y

hde

stä

kin

osan

äytt

eestä

. E

. co

li -b

akte

erin

, e

nte

rob

akte

erie

n (

mu

ut e

linta

rvik

elu

oka

t) ja

ko

ag

ula

asip

ositiiv

iste

n s

tafy

lokokkie

n e

siin

tym

inen

:

Elin

tarv

ikelu

okka

Mik

ro-o

rganis

-m

it

Nä

ytt

ee

nott

o-

suunn

ite

lma

Raja

t 2

Ana

lyytt

inen

vert

ailu

mene-

telm

ä 3

Vaatim

uksen s

o-

ve

ltam

isvaih

e

Suositeltu n

äytte

enott

otihe

ys

krt

= k

ert

aa, v =

vu

osi, v

k =

viik

ko

n

c

m

M

2.2

.10 J

au

hem

ais

et vie

roi-

tusva

lmis

tee

t E

nte

roba

kte

eri

t 1

0

0

Ei to

dett

u/ 1

0 g

IS

O 2

15

28

-1

Va

lmis

tusp

rosessin

lo

pussa

16

– 2

4 k

rt/v

2.2

.11 J

au

hem

ais

et ä

idin

-m

aid

on

ko

rvik

ke

et ja

eri

tyi-

siin

lää

kin

nälli

siin

ta

rko

itu

k-

siin

kä

yte

ttä

vä

t ja

uhe

mais

et

klii

nis

et

ravin

tova

lmis

tee

t,

jotk

a o

n ta

rko

itett

u a

lle 6

ku

uka

ude

n ikäis

ille

Alu

sta

va

Ba

cill

us

ce

reus

5

1

50

p

my/g

5

00

p

my/g

E

N/I

SO

79

32

10

Va

lmis

tusp

rosessin

lo

pussa

16

– 2

4 k

rt/v

OM

AV

AL

VO

NN

AN

NÄ

YT

TE

EN

OT

TO

TIH

EY

DE

T M

AIT

O-A

LA

N L

AIT

OK

SE

SS

A

LII

TE

3

PR

OS

ES

SIH

YG

IEN

IAV

AA

TIM

UK

SE

T

12 (

13)

Eviran o

hje

10501/1

- h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s k

aik

ki to

detu

t a

rvo

t o

va

t ≤ m

, -

va

rauksin

hyvä

ksytt

ävä

, jo

s e

nin

tään

c/n

arv

oa o

n v

älil

lä m

–M

ja

mu

ut to

detu

t a

rvo

t o

va

t ≤ m

, -

ei h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s y

ksi ta

i u

seam

pi to

detu

ista

arv

ois

ta o

n >

M t

ai jo

s e

nem

mä

n k

uin

c/n

arv

oa o

n v

älil

lä m

–M

.

Alu

sta

va

n B

acill

us c

ere

us -

bakte

erin e

siin

tym

inen

ja

uh

em

ais

issa

äid

inm

aid

on

korv

ikke

issa

ja e

rity

isiin

lää

kin

nä

llisiin

ta

rko

ituksiin

kä

yte

ttä

vis

sä

ja

uh

em

ai-

sis

sa

ru

oka

va

liova

lmis

teis

sa

, jo

tka

on

tark

oitett

u a

lle 6

kk:n

ikä

isill

e im

evä

isill

e:

- h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s k

aik

ki to

detu

t a

rvo

t o

va

t ≤ m

, -

va

rauksin

hyvä

ksytt

ävä

, jo

s e

nin

tään

c/n

arv

oa o

n v

älil

lä m

–M

ja

mu

ut to

detu

t a

rvo

t o

va

t ≤ m

, -

ei h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s y

ksi ta

i u

seam

pi to

detu

ista

arv

ois

ta o

n >

M t

ai jo

s e

nem

mä

n k

uin

c/n

arv

oa o

n v

älil

lä m

–M

.

OM

AV

AL

VO

NN

AN

NÄ

YT

TE

EN

OT

TO

TIH

EY

DE

T M

AIT

O-A

LA

N L

AIT

OK

SE

SS

A

LII

TE

3

NÄ

YT

TE

EN

OT

TO

TU

OT

AN

TO

YM

PÄ

RIS

TÖ

ST

Ä J

A -

LA

ITT

EIS

TA

13

(13)

Eviran o

hje

10501/1

N

äyttee

noto

n jaott

elu

maito

ala

n lai-

toksen v

asta

anott

am

an r

aa

kam

ai-

don m

äärä

n (

l/v)

tai m

aitop

ohja

isen

tu

ota

nno

n k

g/v

mukaan

(suure

mp

i m

äärä

isen t

ai -r

iskis

en):

Aero

bis

et m

ikro

-org

a-

nis

mit

Lis

teri

a m

onocyto

gen

es 1

Raakam

aito <

50

0.0

00

4 n

äyte

ttä 2

-4 k

rt/v

1-2

nä

yte

ttä 1

-2 k

rt/v

Raakam

aito ≥

50

0.0

00 -

2.0

00.0

00

4 n

äyte

ttä 4

-6 k

rt/v

2-4

nä

yte

ttä 2

-4 k

rt/v

≥ 2

.000

.00

0 l /

v

4-1

0 n

äyte

ttä

6-1

2 k

rt/v

4-8

nä

yte

ttä 4

-12 k

rt/v

Maitotu

otte

iden v

alm

istu

s ja k

äsitte

ly

(ei ra

akam

aid

on v

asta

anott

oa)

< 1

00.0

00 k

g/v

≥100.0

00 k

g/v

4 n

äyte

ttä 2

-4 k

rt/v

4 n

äyte

ttä 4

-6 k

rt/v

1-2

nä

yte

ttä 1

-2 k

rt/v

2-4

nä

yte

ttä 2

-4 k

rt/v

1 E

i ko

ske

ma

ito

- ja

he

raja

uh

eita

va

lmis

tavia

laitoksia

.

Huo

m! Jos L

. m

on

ocyto

ge

ne

s t

od

eta

an

tu

ota

nto

ym

pä

ristö

stä

ta

i -la

itte

ista

ote

tuis

sa

nä

ytt

eis

sä

, on

sekä

tu

otte

isiin

että

tuo

tan

toym

pä

ristö

ön

ja

-la

itte

isiin

koh

dis

tuva

a n

äytt

een

ott

oa

lis

ätt

ävä

sa

astu

mis

läh

tee

n s

elv

ittä

mis

eksi.

H

u

OM

AV

AL

VO

NN

AN

SU

OS

ITE

LLU

T N

ÄY

TT

EE

NO

TT

OT

IHE

YD

ET

MU

NA

PA

KK

AA

MO

SS

A J

A M

UN

AT

UO

TE

LA

ITO

KS

ES

SA

L

IIT

E 4

1 (

6)

Eviran o

hje

10501/1

LII

TE

4:

MU

NA

PA

KK

AA

MO

T J

A M

UN

AT

UO

TE

LA

ITO

KS

ET

Tu

ote

nä

ytt

ee

t 1

Tu

rva

llis

uu

sva

ati

mu

ks

et

Sa

lmo

ne

lla

Se

llais

ille

mu

na

tuo

tte

ille

, jo

iden

ko

ostu

mu

s ta

i va

lmis

tuspro

sessi e

i tu

ho

a s

alm

one

llaa,

on a

sete

ttu s

alm

one

llaa k

oske

va

turv

alli

su

usva

atim

us.

Mu

ille

m

una

tuott

eill

e k

yse

istä

va

atim

usta

mik

robik

rite

eria

setu

kse

ssa e

i o

le a

se

tett

u.

Pa

stö

roituje

n m

una

tuott

eid

en v

alm

istu

spro

sessin

ohja

us o

n e

ritt

äin

va

ativa

a t

oim

inta

a.

Pro

sessin

aik

a-lä

mp

ötila

yh

dis

telm

än o

n o

lta

va

se

llain

en

, e

ttä

sa

lmo

ne

llaba

kte

erit tu

hou

tuva

t, m

utta

mu

nam

assa

n r

ake

nn

e e

i m

uutu

. O

ma

va

lvo

nn

an

tu

tkim

usta

rve

tu

lee s

uhte

utt

aa m

yö

s r

aaka

-ain

ee

n m

ikro

bio

lo-

gis

een

laatu

un

ja

ris

tisa

astu

mis

riskiin

.

Lis

teri

a m

on

oc

yto

ge

ne

s

Lis

teria m

ono

cyto

ge

ne

s -

va

atim

usta

so

ve

lleta

an

se

llais

ena

an

syö

täviin

mu

na

tuo

tte

isiin

. N

äytt

een

otto

tu

lee p

ain

ott

aa s

ella

isiin

tu

ott

eis

iin, jo

issa li

ste

ria

vo

i ka

sva

a. N

äytt

een

ottoa

vo

idaa

n h

arv

enta

a k

aik

issa

laito

ksis

sa

peru

ste

lluis

ta s

yis

tä. N

äytt

ee

no

tosta

vo

idaa

n lu

op

ua

to

ista

ise

ksi p

ienis

sä

mu

natu

ot-

teita

va

lmis

tavis

sa

la

ito

ksis

sa

, jo

s tu

lokset o

va

t o

lleet h

yvä

ksytt

ävä

t ko

lmen

a p

erä

kkä

ise

nä

vu

on

na

ja

va

lvo

nta

vira

no

ma

inen

arv

ioi, e

ttä

elin

tarv

iketu

r-va

llisu

us e

i n

äytt

een

oto

sta

luo

pu

mis

en v

uoksi vaa

ran

nu.

2 P

rose

ssih

yg

ien

iava

ati

mu

ks

et

En

tero

bak

teeri

t

Mu

na

tuo

tte

ille

on

sä

äd

etty e

nte

rob

akte

ere

ita

koske

va

pro

se

ssih

yg

ienia

va

atim

us.

3

Mu

ut

su

osit

elt

ava

t tu

tkim

uk

se

t (k

ats

o o

hje

en

ka

pp

ale

6.2

)

R

aao

ista

ku

orim

unis

ta s

uosite

llaan

sa

lmo

ne

llatu

tkim

uksia

, jo

s k

yse

on

ensis

aap

um

isp

aik

kato

imin

na

sta

. M

una

tuo

tte

ista

(esim

erk

iksi koko

mu

na,

ke

ltu

ais

- ja

va

lku

ais

ma

ssa

, ke

itety

t m

una

t) s

uositella

an

lis

ätu

tkim

ukseksi B

.ce

reu

s -

bakte

erin

mä

ärittä

mis

tä n

äytt

eis

tä.

Nä

ytt

ee

t tu

ota

nto

ym

pä

ris

tös

tä ja

la

itte

ista

Nä

ytt

een

ott

ova

atim

ukse

t ko

ske

va

t sekä

mu

na

pakka

am

oja

ett

ä m

unatu

ote

laito

ksia

. Jos k

uite

nkin

tila

lla s

ijaitse

va

pakka

am

o v

asta

an

ott

aa v

ain

om

an

OM

AV

AL

VO

NN

AN

SU

OS

ITE

LLU

T N

ÄY

TT

EE

NO

TT

OT

IHE

YD

ET

MU

NA

PA

KK

AA

MO

SS

A J

A M

UN

AT

UO

TE

LA

ITO

KS

ES

SA

L

IIT

E 4

2 (

6)

Eviran o

hje

10501/2

tila

n m

unia

ja

ka

na

lassa n

ou

da

teta

an s

alm

one

llava

lvo

nta

oh

jelm

an ja

lain

sä

äd

än

nö

n m

uka

ista

nä

ytte

en

otto

a, p

akka

am

osta

ei ta

rvitse

ott

aa s

alm

o-

nella

nä

ytt

eitä

tu

ota

nto

ym

päristö

stä

ja

-la

itte

ista

. S

iirty

mä

aik

a ja tila

nn

e t

ule

e k

uite

nkin

hu

om

ioid

a, jo

s k

ana

lasta

lö

yty

y s

alm

one

llaa.

Ka

na

lasta

ei o

le

sa

an

ut

löyty

ä s

alm

one

llaa v

uote

en

en

nen

pakka

am

on s

alm

one

llanä

ytt

een

oto

sta

lu

op

um

ista

. Jo

s k

ana

lasta

lö

yty

y p

ositiiv

ine

n s

alm

one

llatu

los, p

itä

ä

pakka

am

ossa s

eura

ta s

alm

one

llatila

nn

ett

a v

uod

en

ve

rra

n s

iitä, ku

n s

alm

on

ella

tila

nn

e o

n s

aatu

se

lvite

ttyä

ka

na

lassa.

Mu

na

pa

kka

am

ois

ta t

utk

ita

an

Sa

lmo

ne

lla.

Mu

na

tuo

tela

itoksis

ta a

ero

bis

et m

ikro

-org

anis

mit ja

Sa

lmo

ne

lla.

Jo

s m

una

tuo

tela

ito

s v

alm

ista

a m

yö

s s

ella

i-se

na

an

syö

täviä

mu

na

tuo

tte

ita, tu

tkita

an

laitoksesta

myö

s L

iste

ria

mo

nocyto

ge

ne

s tu

ota

nto

ym

päristö

stä

ja

laitte

ista

. L

iste

ria

nä

ytt

een

ott

oa p

inno

ilta

su

osite

llaan

te

htä

väksi va

lmis

tukse

n a

ika

na t

ai va

lmis

tukse

n p

ää

tte

eksi en

ne

n s

iivo

usta

, m

ielu

um

min

ku

in p

uh

dis

tukse

n ja d

esin

fio

innin

jä

lke

en

. Jos

tuota

nto

ym

päristö

stä

ta

i -l

aitte

ista

ote

tuis

sa n

äytte

issä

to

deta

an

L. m

ono

cyto

ge

ne

s, t

uott

eid

en

harv

enn

etu

sta

näytt

een

oto

sta

luo

vu

taa

n, ja

näytt

ei-

den

mä

ärä

ä lis

ätä

än. T

uo

tan

toym

päristö

ön

ja -

laitte

isiin

ko

hd

istu

va

a n

äytte

en

ott

oa o

n m

yö

s lis

ätt

ävä

sa

astu

mis

lähte

en s

elv

ittä

mis

eksi.

OM

AV

AL

VO

NN

AN

SU

OS

ITE

LLU

T N

ÄY

TT

EE

NO

TT

OT

IHE

YD

ET

MU

NA

PA

KK

AA

MO

SS

A J

A M

UN

AT

UO

TE

LA

ITO

KS

ES

SA

L

IIT

E 4

3 (

6)

Eviran o

hje

10501

Elin

tarv

ikelu

okka

Mik

ro-o

r-gan

ism

it

Nä

ytt

ee

nott

o-

suunn

ite

lma 1

R

aja

t 2

Ana

lyytt

i-nen v

er-

tailu

me-

nete

lmä 3

Vaatim

uksen

sove

ltam

is-

va

ihe

Suositeltu n

äytte

enott

otihe

ys

krt

= k

ert

aa, v =

vu

osi

n

c

m

M

Tuota

nto

määrä

<

10

00

0 k

g/v

mu

nia

kä

-sitte

levä

la

itos

10

000

– 1

0 m

ilj.

kg

/v m

unia

kä

sitte

levä

laitos

>1

0 m

ilj.

kg

/v m

unia

käsitte

-le

vä laito

s

1.2

Se

llais

en

aa

n s

yö

-tä

vä

t e

linta

rvik

kee

t,

jois

sa

Lis

teria

mo

no

-cyto

ge

ne

s v

oi kasva

a

Lis

teri

a

mo

no

-cyto

ge

ne

s

5

0

10

0 p

my/g

4

EN

/IS

O

11

29

0-2

5

Myyn

tia

ika

na

m

ark

kin

oill

e

sa

ate

tut

tuo

t-te

et

2-3

krt

/v

Va

lvo

nta

vir

an

om

ais

en

n

iin a

rvio

ide

ssa

nä

yt-

tee

no

tosta

vo

ida

an

lu

o-

pu

a, jo

s tu

lokse

t o

va

t o

l-le

et h

yvä

ksytt

ävä

t ko

l-m

en

a p

erä

ttä

ise

nä

vu

o-

ten

a

4-6

krt

/v

6-1

0 k

rt/v

5

0

Ei to

dett

u / 2

5 g

6

EN

/IS

O

11

29

0-1

E

nn

en

ku

in

elin

tarv

ike

on

lä

hte

nyt

sen

tu

ott

an

ee

n e

lin-

tarv

ike

ala

n to

i-m

ijan

vä

littö

-m

ästä

va

lvo

n-

na

sta

1.3

Se

llais

en

aa

n s

yö

-tä

vä

t e

linta

rvik

kee

t,

jois

sa

Lis

teria

mo

no

-cyto

ge

ne

s e

i vo

i kas-

va

a 7

,8

Lis

teri

a

mo

no

-cyto

ge

ne

s

5

0

10

0 p

my/g

E

N/I

SO

1

12

90

-25

Myyn

tia

ika

na

m

ark

kin

oill

e

sa

ate

tut

tuo

t-te

et

2 k

rt/v

Va

lvo

nta

vir

an

om

ais

en

n

iin a

rvio

ide

ssa

nä

yt-

tee

no

tosta

vo

ida

an

lu

o-

pu

a, jo

s tu

lokse

t o

va

t o

l-le

et h

yvä

ksytt

ävä

t ko

l-m

en

a p

erä

ttä

ise

nä

vu

o-

ten

a

4 k

rt/v

6

krt

/v

1.1

4 M

un

atu

otte

et, lu

-ku

un o

ttam

atta

tuo

t-te

ita

, jo

issa

va

lmis

tus-

pro

sessi ta

i tu

ott

een

ko

ostu

mu

s p

ois

taa

sa

lmo

nella

riskin

Sa

lmo

-n

ella

5

0

E

i to

dett

u/ 2

5 g

E

N/I

SO

6

57

9

Myyn

tia

ika

na

m

ark

kin

oill

e

sa

ate

tut

tuo

t-te

et

4 k

rt / v

Jo

ka

toin

en e

rä, jo

s r

aaka

-a

ine

ku

ulu

u s

alm

on

ella

-va

l-vo

nta

oh

jelm

an

piir

iin

Jo

ka

erä

, jo

s r

aa

ka

-ain

e

ku

ulu

u s

alm

one

llavalv

on

ta-

oh

jelm

an

piir

iin

Jo

ka

erä

, jo

llei ra

aka

-ain

e

ku

ulu

sa

lmo

nella

va

lvo

nta

-o

hje

lma

n p

iiriin

Jo

ka

erä

, jo

llei ra

aka

-ain

e

ku

ulu

sa

lmo

nella

va

lvo

nta

-o

hje

lma

n p

iiriin

OM

AV

AL

VO

NN

AN

SU

OS

ITE

LLU

T N

ÄY

TT

EE

NO

TT

OT

IHE

YD

ET

MU

NA

PA

KK

AA

MO

SS

A J

A M

UN

AT

UO

TE

LA

ITO

KS

ES

SA

L

IIT

E 4

4 (

6)

Eviran o

hje

10501

Elin

tarv

ikelu

okka

Mik

ro-o

r-gan

ism

it

Nä

ytt

ee

nott

o-

suunn

ite

lma 1

R

aja

t 2

Ana

lyytt

i-nen v

er-

tailu

me-

nete

lmä 3

Vaatim

uksen

sove

ltam

is-

va

ihe

Suositeltu n

äytte

enott

otihe

ys

krt

= k

ert

aa, v =

vu

osi

n

c

m

M

Tuota

nto

määrä

<

10

00

0 k

g/v

mu

nia

kä

-sitte

levä

la

itos

10

000

– 1

0 m

ilj.

kg

/v m

unia

kä

sitte

levä

laitos

>1

0 m

ilj.

kg

/v m

unia

käsitte

-le

vä laito

s

1.1

5 R

aa

kaa

mu

na

a

sis

ältä

vä

t sella

isen

aan

syö

tävä

t e

linta

rvik

ke

et,

lu

kuu

n o

ttam

att

a t

uo

-te

ita

, jo

issa

va

lmis

tus-

pro

sessi ta

i tu

ott

een

ko

ostu

mu

s p

ois

taa

sa

lmo

nella

riskin

Sa

lmo

-n

ella

5

0

E

i to

dett

u/ 2

5 g

ta

i m

l E

N/I

SO

6

57

9

Myyn

tia

ika

na

m

ark

kin

oill

e

sa

ate

tut

tuo

t-te

et

4 k

rt / v

Jo

ka

toin

en e

rä, jo

s r

aaka

-a

ine

ku

ulu

u s

alm

on

ella

-va

l-vo

nta

oh

jelm

an

piir

iin

Jo

ka

erä

, jo

s r

aa

ka

-ain

e

ku

ulu

u s

alm

one

llavalv

on

ta-

oh

jelm

an

piir

iin

Jo

ka

erä

, jo

llei ra

aka

-ain

e

ku

ulu

sa

lmo

nella

va

lvo

nta

-o

hje

lma

n p

iiriin

Jo

ka

erä

, jo

llei ra

aka

-ain

e

ku

ulu

sa

lmo

nella

va

lvo

nta

-o

hje

lma

n p

iiriin

2.3

.1 M

un

atu

ott

ee

t

Esim

. koko

mu

na

-, k

el-

tua

is-

ja v

alk

ua

is-

ma

ssa

, keite

tyt

mu

na

t

En

tero

-b

akte

eri

t 5

2

1

0

pm

y/g

tai m

l

10

0

pm

y/g

tai m

l

ISO

21

52

8-

2

Va

lmis

tusp

ro-

se

ssin

lo

pu

ssa

4 k

rt / v

jo

ka e

rä

joka e

rä

1 n

= n

äytt

ee

n m

uo

dosta

vie

n o

sa

nä

ytt

eid

en

mä

ärä

; c =

niid

en

osa

nä

ytt

eid

en m

ää

rä, jo

ide

n a

rvo

t o

va

t vä

lillä

m–

M.

2 K

oh

dis

sa

1.2

, 1

.3 ja 1

.14

m=

M.

3 O

n k

äyte

ttä

vä

sta

nd

ard

in v

iime

isin

tä v

ers

iota

. 4

Tä

tä v

aa

tim

usta

so

ve

lleta

an, jo

s v

alm

ista

ja p

ysty

y o

so

itta

ma

an

toim

iva

ltais

ta v

ira

nom

ais

ta t

yyd

ytt

ävä

llä t

ava

lla, e

ttä

tu

ota

ei ylit

ä 1

00

pm

y/g

raja

a m

yyn

tia

ika

na

. T

oim

ija v

oi ase

ttaa

pro

ses-

sin

aik

an

a tila

pä

ise

t ra

jat,

jo

iden

on

olta

va

ta

rpee

ksi alh

ais

et se

n ta

kaa

mis

eksi, e

ttä

10

0 p

my/g

ra

jaa

ei ylit

etä

myyn

tia

jan

pä

ätt

ye

ssä

.

51

ml in

okula

attia

le

vite

tää

n p

etr

imalja

an

, jo

nka

ha

lka

isija

on

14

0 m

m, ta

i ko

lmee

n p

etr

ima

ljaa

n, jo

ide

n h

alk

ais

ija o

n 9

0 m

m.

6 V

aa

tim

usta

so

ve

lleta

an

tuo

tte

isiin

en

nen

ku

in n

e o

va

t lä

hte

ne

et

tuo

tta

jana

toim

iva

n e

linta

rvik

ea

lan

toim

ijan

vä

littö

mä

stä

va

lvo

nn

asta

, jo

s h

än

ei p

ysty

oso

itta

ma

an

to

imiv

altais

ta v

ira

no

ma

ista

ty

yd

ytt

ävä

llä t

ava

lla,

että

tuo

te e

i ylit

ä 1

00

pm

y/g

ra

jaa

myyn

tia

ika

na

. 7 S

ella

ise

naa

n s

yö

tävä

ksi ta

rko

ite

ttu

jen

elin

tarv

ikke

iden

sä

än

nö

llise

stä

testa

ukse

sta

ei ta

va

no

ma

isis

sa

olo

su

hte

issa

ole

hyö

tyä

: -

elin

tarv

ikkee

t, j

oill

e o

n t

eh

ty k

ylli

n t

eh

oka

s L

. m

on

ocyto

ge

ne

s -

ba

kte

erin

tu

hoa

va

lä

mpö

kä

sitte

ly t

ai

muu

kä

sitte

ly,

jollo

in u

ud

elle

en

sa

astu

min

en

käsitte

lyn

jä

lke

en e

i ole

mah

dolli

sta

(esim

. lo

pulli

se

ssa

pa

kkau

kse

ssa

an

lä

mp

ökäsitelly

t tu

ott

ee

t),

8 T

uo

tte

ide

n,

joid

en

pH

on

≤ 4

,4 t

ai a

w ≤

0,9

2 t

ai jo

ide

n p

H o

n ≤

5,0

ja

aw ≤

0,9

4 ja

tu

otte

ide

n,

joid

en

myyn

tiaik

a o

n a

lle 5

vrk

, ka

tso

taa

n a

uto

ma

attis

esti k

uu

luva

n t

äh

än

lu

okkaa

n.

Myö

s m

uu

t tu

ote

luoka

t vo

iva

t ku

ulu

a t

ähän

lu

okka

an

, jo

s s

e o

n tie

tee

llise

sti p

eru

ste

ltu

a.

OM

AV

AL

VO

NN

AN

SU

OS

ITE

LLU

T N

ÄY

TT

EE

NO

TT

OT

IHE

YD

ET

MU

NA

PA

KK

AA

MO

SS

A J

A M

UN

AT

UO

TE

LA

ITO

KS

ES

SA

L

IIT

E 4

5 (

6)

Eviran o

hje

10501

Tu

los

ten

tu

lkin

ta

A

nne

tut ra

jat ko

ske

va

t jo

ka

ista

te

sta

ttu

a o

san

äyte

ttä.

Te

stitu

lokse

t o

soitta

va

t te

sta

tun p

rosessin

mik

robio

log

ise

n la

ad

un

. E

nte

robakte

erie

n e

siin

tym

inen

mun

atu

ott

eis

sa:

- h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s k

aik

ki to

detu

t a

rvo

t o

va

t ≤

m,

- va

rauksin

hyvä

ksytt

ävä

, jo

s e

nin

tään

c/n

arv

oa o

n v

älil

lä m

–M

ja

mu

ut to

detu

t a

rvo

t o

va

t ≤ m

, -

ei h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s y

ksi ta

i u

seam

pi to

detu

ista

arv

ois

ta o

n >

M t

ai jo

s e

nem

mä

n k

uin

c/n

arv

oa o

n v

älil

lä m

–M

. S

alm

one

lla -

bakte

erit:

-

hyvä

ksytt

ävä

, jo

s k

aik

ki to

detu

t a

rvo

t oso

itta

va

t, e

ttä b

akte

eria

ei to

de

ttu

, -

ei h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s b

akte

eri lö

yty

y y

hde

stä

kin

osan

äytt

eestä

.

L. m

ono

cyto

ge

ne

s -

bakte

erin

esiin

tym

inen

se

llais

ena

an

syö

tävis

sä

elin

tarv

ikke

issa, jo

tka

pysty

vä

t m

uod

osta

ma

an k

asvu

alu

sta

n L

. m

ono

cyto

ge

ne

s -

bakte

erille

, e

nn

en k

uin

elin

tarv

ike

on lä

hte

nyt

se

n tu

otta

ne

en

elin

tarv

ike

ala

n t

oim

ijan v

älit

töm

ästä

va

lvo

nn

asta

, e

ikä h

än p

ysty

oso

itta

ma

an

, e

ttä

tu

ote

ei ylit

ä 1

00

pm

y/g

ra

jaa m

yyn

tiaik

ana

:

-hyvä

ksytt

ävä

, jo

s k

aik

ki to

de

tut

arv

ot

osoitta

va

t, e

ttä b

akte

eria

ei e

siin

ny,

-ei-h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s b

akte

eri lö

yty

y y

hde

stä

kin

osa

nä

ytt

eestä

.

L. m

ono

cyto

ge

ne

s -

bakte

erin

esiin

tym

inen

mu

issa

se

llais

ena

an

syö

tävis

sä

elin

tarv

ikke

issa:

-hyvä

ksytt

ävä

, jo

s k

aik

ki to

de

tut

arv

ot

ova

t ≤ r

aja

,

-ei-h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s jokin

to

detu

ista

arv

ois

ta o

n >

raja

.

OM

AV

AL

VO

NN

AN

SU

OS

ITE

LLU

T N

ÄY

TT

EE

NO

TT

OT

IHE

YD

ET

MU

NA

PA

KK

AA

MO

SS

A J

A M

UN

AT

UO

TE

LA

ITO

KS

ES

SA

L

IIT

E 4

T

UO

TA

NT

OY

MP

ÄR

IST

Ö J

A -

LA

ITT

EE

T

6

(6)

Eviran o

hje

10501

Mu

na

tuo

tela

ito

s

Ae

rob

ise

t m

ikro

-org

an

ism

it

Sa

lmo

ne

lla

Lis

teri

a m

ono

cyto

ge

nes

Mu

na

tuo

tela

ito

ksis

sa

, jo

tka v

alm

ista

va

t se

llais

e-

na

an

syö

täviä

mu

na

tuott

eita

< 1

0 0

00

kg

/v m

un

ia k

äsitte

levä

la

ito

s

4 n

äyte

ttä

2 k

rt/v

4

näyte

ttä

2 k

rt /

v

1-2

näyte

ttä

1-2

krt

/v

10

000

-10

milj

. kg

/v m

un

ia k

äsitte

levä

la

ito

s

4 n

äyte

ttä

4-6

krt

/ v

4

näyte

ttä

2-6

krt

/ v

2

-4 n

äyte

ttä

2-4

krt

/v

> 1

0 m

ilj. kg

/v m

un

ia k

äsitte

levä

la

itos

4-1

0 n

äyte

ttä

6-1

2 k

rt / v

4

- 6

näyte

ttä

6-8

krt

/ v

4

-6 n

äyte

ttä

4-6

krt

/v

Mu

na

pa

kkaa

mo

A

ero

bis

et m

ikro

-org

an

ism

it

Sa

lmo

ne

lla *

) L

iste

ria

mo

no

cyto

ge

nes

< 1

0 0

00

kg

/v m

un

ia k

äsitte

levä

la

ito

s

Ei n

äytt

eitä

4 n

äyte

ttä

1-2

krt

/ v

E

i n

äytt

eitä

10

000

– 1

0 m

ilj.

kg

/v m

unia

kä

sitte

levä

la

ito

s

Ei n

äytt

eitä

4

näyte

ttä

2-4

krt

/ v

E

i n

äytt

eitä

> 1

0 m

ilj.k

g/v

mu

nia

käsitte

levä

la

ito

s

Ei n

äytt

eitä

4-6

näyte

ttä

4-6

krt

/ v

Ei n

äytt

eitä

*) J

os tila

lla s

ijaitse

va

pa

kka

am

o v

asta

ano

tta

a v

ain

om

an

tila

n m

un

ia ja

ka

na

lassa

nou

da

teta

an

salm

on

ella

va

lvo

nta

oh

jelm

an

ja

la

insä

äd

än

nö

n m

uka

ista

nä

ytt

een

otto

a,

pa

kka

am

osta

ei

tarv

itse

ott

aa

sa

lmo

nella

nä

ytt

eitä

tuo

tanto

ym

pä

ristö

stä

ja -

laitte

ista

. S

iirty

mä

aik

a ja t

ilan

ne tu

lee

ku

ite

nkin

hu

om

ioid

a,

jos k

an

ala

sta

lö

yty

y s

alm

one

llaa

. K

an

ala

sta

ei o

le s

aan

ut lö

yty

ä s

alm

o-

ne

llaa

vu

ote

en

en

nen

pakka

am

on

sa

lmo

ne

llan

äytt

ee

no

tosta

lu

opu

mis

ta.

Jo

s k

ana

lasta

lö

yty

y p

ositiiv

ine

n s

alm

one

llatu

los,

pitää

pakka

am

ossa

se

ura

ta s

alm

on

ella

tila

nn

etta

vu

od

en

ve

rra

n

siit

ä,

ku

n s

alm

one

llatila

nne

on

sa

atu

selv

ite

ttyä

ka

na

lassa

.

OM

AV

AL

VO

NN

AN

NÄ

YT

TE

EN

OT

TO

TIH

EY

DE

T K

AS

VIS

TU

OT

TE

ITA

VA

LM

IST

AV

AS

SA

EL

INT

AR

VIK

EH

UO

NE

IST

OS

SA

L

IIT

E 5

V

IHA

NN

ES

- JA

HE

DE

LM

ÄT

UO

TT

EE

T, K

AS

VIP

ER

ÄIS

TE

N E

LIN

TA

RV

IKK

EID

EN

MA

AH

AN

TU

ON

TI

1 (

6)

Eviran o

hje

10501/2

LII

TE

5:

VIH

AN

NE

S-

JA

HE

DE

LM

ÄT

UO

TT

EIT

A V

AL

MIS

TA

VA

EL

INT

AR

VIK

EH

UO

NE

IST

O,

KA

SV

IPE

RÄ

IST

EN

EL

INT

AR

VIK

KE

IDE

N M

AA

HA

NT

UO

JA

T

Va

atim

ukset ko

ske

va

t e

linta

rvik

ehu

on

eis

toja

, jo

issa

esim

. p

ilko

taa

n, ra

aste

taa

n ta

i ja

loste

taa

n v

ihan

ne

s-

ja h

ed

elm

ätu

ott

eita

, e

li riskilu

okitu

sohje

en

muka

an

to

imin

talu

okkiin

3 ja 4

kuu

luvia

to

imin

toja

. T

oim

inta

luokis

sa

1 ja

2 (

esim

. e

linta

rvik

ehu

on

eis

tossa h

arj

oiteta

an

va

in v

ähä

istä

pa

kka

am

oto

imin

taa t

ai kau

pp

a-

ku

nn

ostu

sta

ta

i p

aka

ste

taan

marj

oja

) e

i o

le n

äytte

en

ott

osuo

situksia

.

Nä

ytt

een

ott

oa v

oid

aa

n h

arv

enta

a (

tai koko

luoka

ssa

1 ja

2 lu

op

ua

nä

ytt

een

oto

sta

to

ista

iseksi kokon

aa

n t

uote

nä

ytt

eid

en

osa

lta

), jos tu

lokset o

va

t o

lleet

hyvä

k-

sytt

ävä

t ko

lme

na p

erä

kkä

ise

nä

vu

ote

na

ja v

alv

on

tavira

no

ma

inen

arv

ioi, e

ttä

elin

tarv

iketu

rva

llisu

us e

i n

äytt

een

oto

n v

ähe

ntä

mis

en

vu

oksi va

ara

nn

u.

Tu

ote

nä

ytt

ee

t

1 T

urv

all

isu

usva

ati

mu

ks

et

Sa

lmo

ne

lla

Se

llais

ena

an

syö

tävill

e p

alo

ite

lluill

e h

ed

elm

ille

ja v

ihan

ne

ksill

e, id

uill

e ja

pastö

roim

att

om

ille

vih

an

ne

s-

ja h

ed

elm

ätu

ore

me

hu

ille

on a

setu

ksessa

sä

äd

ett

y

turv

alli

su

usva

atim

ukse

t sa

lmo

ne

llan o

salta

. Itu

jen o

salta

ks. tä

mä

n o

hje

en

liit

e 1

0.

Lis

teri

a m

on

oc

yto

ge

nes

L.

mo

nocyto

ge

nes -

va

atim

usta

so

ve

lleta

an

se

llais

ena

an

syö

täviin

vih

an

ne

s-

ja h

ed

elm

ätu

otte

isiin

. N

äytt

een

otto

tu

lee p

ain

ott

aa s

ella

isiin

tu

ott

eis

iin,

jois

sa

lis

teria

vo

i ka

sva

a.

2 P

rose

ssih

yg

ien

iava

ati

mu

s

E.

co

li

Pa

loite

lluill

e h

ed

elm

ille

ja

vih

an

ne

ksill

e,

sam

oin

ku

in p

astö

roim

att

om

ille

vih

an

ne

s-

ja h

ed

elm

ätu

ore

me

hu

ille

on a

sete

ttu p

rosessih

yg

ienia

va

atim

us E

. co

li -b

akte

erille

tu

otte

iden

hyg

ieen

ise

n la

ad

un

va

rmis

tam

iseksi.

OM

AV

AL

VO

NN

AN

NÄ

YT

TE

EN

OT

TO

TIH

EY

DE

T K

AS

VIS

TU

OT

TE

ITA

VA

LM

IST

AV

AS

SA

EL

INT

AR

VIK

EH

UO

NE

IST

OS

SA

L

IIT

E 5

V

IHA

NN

ES

- JA

HE

DE

LM

ÄT

UO

TT

EE

T, K

AS

VIP

ER

ÄIS

TE

N E

LIN

TA

RV

IKK

EID

EN

MA

AH

AN

TU

ON

TI

2 (

6)

Eviran o

hje

10501/2

3 M

uu

t s

uo

sit

elt

ava

t tu

tkim

uk

se

t (k

ats

o o

hje

en

ka

pp

ale

6.2

)

Pa

loite

lluis

ta h

ed

elm

istä

ja

vih

an

ne

ksis

ta,

sam

oin

ku

in p

astö

roim

atto

mis

ta v

ihan

ne

s-

ja h

ed

elm

ätu

ore

me

hu

ista

(se

llais

ena

an

syö

tävä

t/ju

ota

va

t) s

uo

si-

tella

an

lis

ätu

tkim

uksik

si B

. cere

us -

bakte

erien

mä

äritt

äm

inen

nä

ytt

eis

tä. T

ulo

ste

n t

ulk

inta

: ks. o

hje

en

ka

pp

ale

6.6

.4. (B

acill

us c

ere

us –

ryh

mä).

Su

ola

sie

nis

tä (

se

llais

ena

an

syö

tävä

ksi ta

rko

itetu

t) s

uosite

llaan

lis

ätu

tkim

uksik

si S

. a

ure

us -

bakte

erie

n m

ääritt

äm

inen

nä

ytte

istä

.

Tu

ore

ista

yrt

eis

tä (

erity

ise

sti k

un k

äyte

tää

n u

lkom

ais

ia y

rtte

jä),

ku

iva

tuis

ta m

arjo

ista

, h

ed

elm

istä

, vih

an

ne

ksis

ta, ju

ure

ksis

ta, yrt

eis

tä ja

ma

uste

ista

sekä

päh

kin

öis

tä s

uosite

llaan

sa

lmo

ne

llan t

utk

imis

ta n

äytt

eis

tä.

Ku

iva

tuis

ta m

arj

ois

ta, hed

elm

istä

, vih

an

ne

ksis

ta, ju

ure

ksis

ta, yrt

eis

tä ja

mau

ste

ista

sekä

pähkin

öis

tä s

uosite

llaan

lisä

tutk

imuksik

si B

. ce

reu

s -b

akte

erien

m

äärittä

min

en n

äytt

eis

tä. T

ulo

ste

n tu

lkin

ta: ks. o

hje

en

ka

pp

ale

6.6

.4.(

Ba

cill

us c

ere

us –

ryh

mä).

Evira

su

ositte

lee

pitkä

än v

ara

sto

idun

pork

ka

na

n tu

tkim

ista

ye

rsin

ian v

ara

lta

, jo

s p

uhta

usn

äytte

issä

to

istu

va

sti lö

yty

y y

ers

inia

a t

ai e

pä

illyn

ru

okam

yrk

y-

tyse

pid

em

ian s

elv

ityste

n y

hte

yd

essä

.

Nä

ytt

ee

t tu

ota

nto

ym

pä

ris

tös

tä ja

-la

itte

ista

Elin

tarv

ike

tyyp

istä

riip

pu

en tu

ota

nto

ym

päristö

nä

ytt

eis

tä tutk

ita

an

E. co

li -b

akte

eria

ta

i va

ihto

eh

tois

esti e

nte

robakte

ere

ita,

L. m

ono

cyto

ge

ne

s -

bakte

eria

, sa

lmo

ne

llaa j

a Y

ers

inia

pseu

do

tub

erc

ulo

sis

-b

akte

eria

. K

oska p

itkä

än,

talv

en y

li va

rasto

itu

jen p

ork

ka

noid

en o

n t

odett

u a

iheu

tta

ne

en u

seita Y

ers

inia

p

seu

do

tub

erc

ulo

sis

-e

pid

em

ioita

Su

om

essa

aik

ais

em

pin

a v

uosin

a,

on t

ässä

ohje

essa s

uosite

ltu Y

. p

seu

do

tub

erc

ulo

sis

-b

akte

erin

tutk

imis

ta t

uota

nto

-ym

päristö

stä

vu

od

en

alu

sta

lä

htie

n n

iin k

aua

n, kun

kä

yte

tään

ed

elli

se

n v

uo

de

n p

ork

ka

na

a r

aaste

iden

ra

aka

-ain

ee

na.

Sa

man

vu

od

en

po

rkka

no

ita

käy-

tettä

essä b

akte

eria

ei o

le t

arp

ee

n tu

tkia

.

OM

AV

AL

VO

NN

AN

NÄ

YT

TE

EN

OT

TO

TIH

EY

DE

T K

AS

VIT

UO

TT

EIT

A V

AL

MIS

TA

VA

SS

A E

LIN

TA

RV

IKE

HU

ON

EIS

TO

SS

A

LII

TE

5

VIH

AN

NE

S-

JA

HE

DE

LM

ÄT

UO

TT

EE

T, K

AS

VIP

ER

ÄIS

TE

N E

LIN

TA

RV

IKK

EID

EN

MA

AH

AN

TU

ON

TI

3 (

6)

TU

RV

AL

LIS

UU

SV

AA

TIM

UK

SE

T

Eviran o

hje

10501/2

Elin

tarv

ike

luo

kka

M

ikro

-or-

ga

nis

mit

Näytt

ee

n-

ott

o-s

uu

nn

i-te

lma

1

Raja

t 2

An

aly

ytt

ine

n

ve

rta

ilum

e-

ne

telm

ä 3

Va

atim

ukse

n s

ove

lta

mis

-va

ihe

Su

osite

ltu

näytt

ee

no

tto

tih

eys, so

ve

lleta

an

tu

ota

nto

mä

ärä

n ja r

iskin

muka

an.

Näytt

ee

t e

ri t

uote

ryh

mis

tä s

uh

tee

ssa

tuo

tanto

mä

ärä

än

. R

iskilu

okitu

so

hje

en

to

i-m

inta

luoka

t 3

ja

4

krt

= k

ert

aa

, v =

vu

osi, v

k =

viik

ko

n

c

m

M

Ko

ko

luo

kka

1

< 1

0 0

00

kg

Ko

ko

luo

kka

2

10

000

– 1

00

00

0. kg

Ko

ko

luo

kka

3

10

0 0

00

-1 m

ilj. kg

Ko

ko

luo

kka

4

> 1

milj

. kg

1.2

. S

ella

isen

aan

syö

tävä

t e

linta

rvik

ke

et,

jo

issa

Lis

teria

mo

no

-cyto

ge

ne

s v

oi kasva

a, ja

jo

ide

n m

yyn

tia

ika

5 v

rk

tai yli

Esim

. p

aka

tut

raaste

et,

p

akatu

t sa

laa

tit, s

uo

la-

sie

ne

t, jo

ide

n m

yyn

tia

ika

5

vrk

ta

i yli

Lis

teri

a

mo

no

cyto

-g

en

es

5

0

10

0 p

my/g

5

EN

/IS

O

11

29

0-2

6

Myyn

tia

ika

na

ma

rkkin

oill

e

sa

ate

tut

tuo

tte

et

4-6

krt

/v

6-8

krt

/v

8-1

2 k

rt/v

vä

h. 1

2 k

rt/v

5

0

Ei to

dett

u

/25

g 7

E

N/I

SO

1

12

90

-1

En

ne

n k

uin

elin

tarv

ike

on

lä

hte

nyt

sen

tu

ott

ane

en

e

linta

rvik

ea

lan

to

imija

n v

ä-

littö

mästä

va

lvo

nn

asta

1.3

. S

ella

isen

aan

syö

tä-

vä

t e

linta

rvik

ke

et, jois

sa

L

iste

ria

mo

no

cyto

ge

nes

ei vo

i ka

sva

a 4

8

Esim

. p

aka

tut

raaste

et,

p

akatu

t sa

laa

tit, s

uo

la-

sie

ne

t jo

ide

n m

yyn

tia

ika

a

lle 5

vrk

Lis

teri

a

mo

no

cyto

-g

en

es

5

0

10

0 p

my/g

E

N/I

SO

1

12

90

-2 6

M

yyn

tia

ika

na

ma

rkkin

oill

e

sa

ate

tut

tuo

tte

et

Ei n

äytt

eitä

Ei n

äytt

eitä

4-6

krt

/v

6-8

krt

/v

1.1

9.

Pilk

otu

t h

ede

lmä

t ja

vih

ann

ekse

t (s

ella

ise

-n

aa

n s

yö

tävä

t), e

rity

i-se

sti k

un

kä

yte

tää

n u

l-ko

ma

isia

ka

svik

sia

Sa

lmo

-n

ella

5

0

E

i to

dett

u/2

5 g

E

N/I

SO

6

57

9

Myyn

tia

ika

na

ma

rkkin

oill

e

sa

ate

tut

tuo

tte

et

Ei n

äytt

eitä

4-6

krt

/v

6-8

krt

/v

8-1

2 k

rt/v

1.2

0.

Pa

stö

roim

atto

mat

he

de

lmä

- ja

vih

an

ne

s-

me

hut

(se

llais

en

aan

ju

o-

tava

t),

erity

isesti k

un

kä

yte

tään

ulk

om

ais

ia

ka

svik

sia

. H

UO

M k

oko

-lu

okka

ris

kilu

okituso

h-

jee

n k

g-m

ää

rie

n m

u-

ka

an!

Sa

lmo

-n

ella

5

0

E

i to

dett

u/2

5 g

E

N/I

SO

6

57

9

Myyn

tia

ika

na

ma

rkkin

oill

e

sa

ate

tut

tuo

tte

et

Ei n

äytt

eitä

4-6

krt

/v

6-8

krt

/v

8-1

2 k

rt/v

OM

AV

AL

VO

NN

AN

NÄ

YT

TE

EN

OT

TO

TIH

EY

DE

T K

AS

VIT

UO

TT

EIT

A V

AL

MIS

TA

VA

SS

A E

LIN

TA

RV

IKE

HU

ON

EIS

TO

SS

A

LII

TE

5

VIH

AN

NE

S-

JA

HE

DE

LM

ÄT

UO

TT

EE

T, K

AS

VIP

ER

ÄIS

TE

N E

LIN

TA

RV

IKK

EID

EN

MA

AH

AN

TU

ON

TI

4 (

6)

PR

OS

ES

SIH

YG

IEN

IAV

AA

TIM

UK

SE

T

Eviran o

hje

10501/2

. 1 n

= n

äytt

ee

n m

uo

dosta

vie

n o

sa

nä

ytt

eid

en

mä

ärä

; c =

niid

en

osa

nä

ytt

eid

en m

ää

rä, jo

ide

n a

rvo

t o

va

t vä

lillä

m–

M.

2 m

=M

. 3 O

n k

äyte

ttä

vä

sta

nda

rdin

viim

eis

intä

ve

rsio

ta.

4 S

eu

raa

vie

n s

ella

ise

naa

n s

yö

tävä

ksi ta

rko

ite

ttuje

n e

linta

rvik

ke

ide

n s

ää

nn

ölli

se

stä

testa

ukse

sta

ei ta

va

no

ma

isis

sa

olo

su

hte

issa

ole

hyö

tyä

: -

elin

tarv

ikke

et, joill

e o

n t

eh

ty k

ylli

n t

eh

okas L

iste

ria

mo

no

cyto

ge

nes -

ba

kte

erin

tu

ho

ava

läm

pökä

sitte

ly t

ai m

uu k

äsitte

ly,

jollo

in u

ude

llee

n s

aastu

min

en

kä

sitte

lyn

jä

lkee

n e

i o

le m

ah

do

llista

(e

sim

. lo

pulli

se

ssa

pa

kkau

kse

ssa

an

lä

mp

ökäsitelly

t tu

ott

ee

t)

- tu

ore

et,

le

ikkaa

ma

tto

ma

t ta

i ja

losta

ma

ttom

at

vih

an

ne

kse

t ja

he

delm

ät,

lu

kuu

n o

tta

ma

tta itu

ja

5 T

ätä

va

atim

usta

so

ve

lleta

an

, jo

s v

alm

ista

ja p

ysty

y o

so

itta

ma

an t

oim

ivalta

ista

vir

an

om

ais

ta t

yyd

ytt

ävä

llä t

avalla

, e

ttä

tu

ote

ei

ylit

ä 1

00 p

my/g

ra

jaa

myyn

tia

ika

na

. T

oim

ija v

oi

ase

tta

a p

rosessin

a

ikan

a tila

pä

ise

t ra

jat, joid

en o

n o

lta

va

ta

rpee

ksi a

lhais

et

se

n t

akaa

mis

eksi, e

ttä

10

0 p

my/g

ra

jaa

ei ylit

etä

myyn

tia

jan

pä

ättye

ssä

. 6 1

ml in

oku

laatt

ia le

vitetä

än p

etr

ima

ljaa

n, jo

nka

ha

lka

isija

on 1

40

mm

, ta

i kolm

ee

n p

etr

ima

ljaa

n, jo

ide

n h

alk

ais

ija o

n 9

0 m

m.

7 V

aa

tim

usta

so

ve

lleta

an

tu

otte

isiin

en

nen

ku

in n

e o

va

t lä

hte

ne

et

tuo

tta

jan

a t

oim

iva

n e

linta

rvik

eala

n t

oim

ijan

vä

littö

mästä

va

lvo

nn

asta

, jo

s h

än

ei

pysty

oso

itta

ma

an

to

imiv

alta

ista

vira

no

ma

ista

ty

yd

ytt

ävä

llä t

ava

lla,

että

tuo

te e

i ylit

ä 1

00

pm

y/g

ra

jaa

myyn

tia

ika

na

. 8 T

uo

tte

ide

n,

joid

en

pH

on

≤ 4

,4 t

ai

aw ≤

0,9

2 t

ai

joid

en

pH

on

≤ 5

,0 j

a a

w ≤

0,9

4 j

a t

uo

tte

ide

n,

joid

en

myyn

tia

ika

on

alle

5 v

rk,

kats

ota

an

au

tom

aatt

isesti k

uu

luva

n t

äh

än

lu

okkaa

n.

Myö

s m

uu

t tu

ote

luoka

t vo

iva

t ku

ulu

a t

ähän

lu

okka

an

, jo

s s

e o

n tie

tee

llise

sti p

eru

ste

ltu

a.

Elin

tarv

ike

luo

kka

M

ikro

-or-

ga

nis

mit

Näytt

ee

n-

ott

o-s

uu

nn

i-te

lma

1

Ra

jat

2

An

aly

ytt

ine

n

ve

rta

ilum

e-

ne

telm

ä 3

Va

atim

ukse

n s

ove

lta

mis

-va

ihe

Su

osite

ltu

näytt

ee

no

tto

tih

eys, so

ve

lleta

an

tu

ota

nto

mä

ärä

n ja r

iskin

muka

an.

Näytt

ee

t e

ri t

uote

ryh

mis

tä s

uh

tee

ssa

tuo

tanto

mä

ärä

än

. R

iskilu

okitu

so

hje

en

to

i-m

inta

luoka

t 3

ja

4

krt

= k

ert

aa

, v =

vu

osi, v

k =

viik

ko

n

c

m

M

Ko

ko

luo

kka

1

< 1

0 0

00

kg

Ko

ko

luo

kka

2

10

000

– 1

00

00

0. kg

Ko

ko

luo

kka

3

10

0 0

00

-1 m

ilj. kg

Ko

ko

luo

kka

4

> 1

milj

. kg

2.5

.1.

Pilk

otu

t h

ed

elm

ät

ja v

iha

nn

ekse

t (s

ella

ise

-n

aa

n s

yö

tävä

t)

E.

co

li 5

2

1

00

p

my/

g

10

00

p

my/g

IS

O 1

66

49

-1

ta

i 2

Va

lmis

tusp

rosessi

Ei n

äytt

eitä

4-6

krt

/v

6-8

krt

/v

8-1

2 k

rt/v

2.5

.2.

Pa

stö

roim

atto

ma

t h

ed

elm

ä-

ja v

iha

nne

s-

me

hut

(se

llais

en

aan

ju

o-

tava

t).

HU

OM

ko

ko

-lu

okka

ris

kilu

okituso

h-

jee

n k

g-m

ää

rie

n m

u-

ka

an!

E.

co

li 5

2

1

00

p

my/

g

10

00

p

my/g

IS

O 1

66

49

-1

ta

i 2

Va

lmis

tusp

rosessi

Ei n

äytt

eitä

4-6

krt

/v

6-8

krt

/v

8-1

2 k

rt/v

OM

AV

AL

VO

NN

AN

NÄ

YT

TE

EN

OT

TO

TIH

EY

DE

T K

AS

VIT

UO

TT

EIT

A V

AL

MIS

TA

VA

SS

A E

LIN

TA

RV

IKE

HU

ON

EIS

TO

SS

A

LII

TE

5

VIH

AN

NE

S-

JA

HE

DE

LM

ÄT

UO

TT

EE

T, K

AS

VIP

ER

ÄIS

TE

N E

LIN

TA

RV

IKK

EID

EN

MA

AH

AN

TU

ON

TI

5 (

6)

Eviran o

hje

10501

Tu

los

ten

tu

lkin

ta

An

ne

tut ra

jat ko

ske

va

t jo

ka

ista

te

sta

ttu

a o

san

äyte

ttä.

T

estitu

lokse

t o

soitta

va

t te

sta

tun e

rän/p

rose

ssin

mik

robio

log

ise

n la

ad

un

.

L

. m

ono

cyto

ge

ne

s -

bakte

erin

esiin

tym

inen

se

llais

ena

an

syö

tävis

sä

elin

tarv

ikke

issa

, jo

tka p

ysty

vä

t m

uod

osta

ma

an k

asvu

alu

sta

n L

. m

ono

cyto

ge

ne

s -

bak-

teerille

, e

nn

en k

uin

elin

tarv

ike

on lä

hte

nyt

se

n t

uott

ane

en e

linta

rvik

eala

n t

oim

ijan v

älit

töm

ästä

va

lvo

nn

asta

, e

ikä

hän p

ysty

osoitta

ma

an

, e

ttä

tu

ote

ei ylit

ä

100

pm

y/g

raja

a m

yyn

tiaik

ana:

- h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s k

aik

ki to

detu

t a

rvo

t oso

itta

va

t, e

ttä b

akte

eria

ei to

de

ttu

, -

ei h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s b

akte

eri lö

yty

y y

hde

stä

kin

osan

äytt

eestä

L

. m

ono

cyto

ge

ne

s -

bakte

erin

esiin

tym

inen

mu

issa

se

llais

ena

an

syö

tävis

sä

elin

tarv

ikke

issa:

- h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s k

aik

ki to

detu

t a

rvo

t o

va

t ≤ r

aja

, -

ei h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s jokin

to

detu

ista

arv

ois

ta o

n >

raja

. S

alm

one

lla-b

akte

erin

esiin

tym

inen

eri e

linta

rvik

elu

okis

sa:

- h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s k

aik

ki to

detu

t a

rvo

t oso

itta

va

t, e

ttä b

akte

eria

ei to

de

ttu

, -

ei h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s b

akte

eri lö

yty

y y

hde

stä

kin

osan

äytt

eestä

.

E.

co

li -b

akte

erin

esiin

tym

inen

hed

elm

issä

ja v

iha

nn

eksis

sa (

se

llais

ena

an

syö

tävis

sä

) sekä

pastö

roim

atto

mis

sa h

ed

elm

ä-

ja v

ihan

ne

sm

eh

uis

sa

(sella

ise

-n

aa

n n

au

titta

vis

sa

):

- h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s k

aik

ki to

detu

t a

rvo

t o

va

t ≤ m

, -

va

rauksin

hyvä

ksytt

ävä

, jo

s e

nin

tään

c/n

arv

oa o

n v

älil

lä m

–M

ja

mu

ut to

detu

t a

rvo

t o

va

t ≤ m

, -

ei h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s y

ksi ta

i u

seam

pi to

detu

ista

arv

ois

ta o

n >

M t

ai jo

s e

nem

mä

n k

uin

c/n

arv

oa o

n v

älil

lä m

–M

.

OM

AV

AL

VO

NN

AN

NÄ

YT

TE

EN

OT

TO

TIH

EY

DE

T K

AS

VIT

UO

TT

EIT

A V

AL

MIS

TA

VA

SS

A E

LIN

TA

RV

IKE

HU

ON

EIS

TO

SS

A

LII

TE

5

VIH

AN

NE

S-

JA

HE

DE

LM

ÄT

UO

TT

EE

T, K

AS

VIP

ER

ÄIS

TE

N E

LIN

TA

RV

IKK

EID

EN

MA

AH

AN

TU

ON

TI

6 (

6)

Eviran o

hje

10501/2

NÄ

YT

TE

EN

OT

TO

TU

OT

AN

TO

YM

PÄ

RIS

TÖ

ST

Ä J

A -

LA

ITT

EIS

TA

V

iha

nne

s-

ja h

ed

elm

ätu

otte

iden

va

lmis

tus,

pilk

ko

min

en

ja jalo

s-

tam

ine

n

Näytt

ee

no

tto

koh

de

E.

co

li ta

i e

nte

roba

kte

eri

t L

iste

ria

mo

no

cyto

ge

nes

ku

n v

alm

iste

taa

n s

ella

ise

-n

aa

n s

yö

täviä

tu

otte

ita,

jois

sa

L.

mo

nocyto

gen

es

vo

i kasvaa

1

Sa

lmo

ne

lla e

rity

ise

sti,

ku

n

kä

yte

tään

ulk

om

ais

ia k

as-

vik

sia

Ye

rsin

ia p

seu

do

tub

erc

u-

losis

, ku

n k

äyte

tää

n

ed

elli

se

n v

uo

de

n p

ork

-ka

naa

: ta

mm

iku

un

a

lusta

niin

ka

ua

n, ku

n

ed

elli

se

n v

uo

de

n s

ado

n

po

rkka

naa

kä

ytö

ssä

*)

Ko

ko

luo

kka

1

< 1

0 0

00

kg

Elin

tarv

ikke

iden

ka

nssa

su

ora

an

ko

ske

-tu

kse

en

jo

utu

va

t pin

nat:

laitte

et,

kulje

tti-

me

t, t

yö

tasot.

3-5

näyte

ttä

ke

rra

llaan

4-6

krt

/v

4-6

krt

/v

4 k

rt/v

joka 2

. kk

Ko

ko

luo

kka

2

10

000

– 1

00

00

0. kg

Elin

tarv

ikke

iden

ka

nssa

su

ora

an

ko

ske

-tu

kse

en

jo

utu

va

t pin

nat:

laitte

et,

kulje

tti-

me

t, t

yö

tasot.

5-8

näyte

ttä

ke

rra

llaan

6-8

krt

/v

6-8

krt

/v

6 k

rt/v

1 k

rt/k

k

Ko

ko

luo

kka

3

10

0 0

00

-1 m

ilj. kg

Elin

tarv

ikke

iden

ka

nssa

su

ora

an

ko

ske

-tu

kse

en

jo

utu

va

t pin

nat:

laitte

et,

kulje

tti-

me

t, t

yö

tasot.

8-1

0 n

äyte

ttä

ke

rralla

an

8-1

2 k

rt/v

8

-12

krt

/v

8 k

rt/v

2 k

rt/k

k

Ko

ko

luo

kka

4

> 1

milj

. kg

Elin

tarv

ikke

iden

ka

nssa

su

ora

an

ko

ske

-tu

kse

en

jo

utu

va

t pin

nat:

laitte

et,

kulje

tti-

me

t, t

yö

tasot.

vä

h. 1

0 n

äyte

ttä

ke

rra

llaa

n

vä

h. 1

krt

/kk

vä

h. 1

krt

/kk

12

krt

/v

1 k

rt/v

k

1 T

uo

tte

ide

n, jo

ide

n p

H o

n ≤

4,4

ta

i a

w ≤

0,9

2 t

ai jo

iden

pH

on ≤

5,0

ja

aw ≤

0,9

4 ja

tu

ott

eid

en,

joid

en

myyn

tia

ika

on

alle

5 v

rk,

ei kats

ota

ku

ulu

va

n t

äh

än

luo

kka

an

. *)

Näytt

ee

no

ttoa

vo

ida

an

ha

rve

nta

a ta

i siit

ä v

oid

aa

n t

ois

tais

eksi lu

op

ua

koko

na

an

, jo

s 1

) to

imija

lla o

n k

äyte

ttä

vis

sä

än r

iittä

vä

sti a

janko

hta

isia

tu

tkim

ustu

loksia

kä

ytt

äm

änsä

raa

ka

-ain

ee

n

tuo

tanto

paik

asta

ote

tuis

ta n

äytte

istä

JA

2)

va

lvo

nta

vir

an

om

ain

en

arv

ioi, e

ttä

elin

tarv

iketu

rvalli

su

us e

i n

äytt

een

oto

n v

äh

en

täm

ise

n v

uoksi va

ara

nn

u.

Nä

ytt

ee

no

tosta

vo

ida

an

lu

opu

a m

yö

s

sill

oin

, ku

n t

uo

te o

n t

ark

oite

ttu

syö

tävä

ksi va

in k

yp

se

nn

ett

yn

ä (

Ye

rsin

ia-b

akte

erin

tuh

oa

va

ku

um

en

nuskä

sitte

ly e

nn

en n

auttim

ista

ta

i ta

rjoilu

a).

H

uo

m!

Jos L

. m

ono

cyto

ge

nes ta

i Y

. p

seu

do

tub

erc

ulo

sis

-b

akte

eria

tod

eta

an

tu

ota

nto

ym

päri

stö

stä

ta

i -la

itte

ista

ote

tuis

sa

nä

ytt

eis

sä

, o

n s

ekä

tu

ott

eis

iin e

ttä

tuo

tan

toym

pä

ristö

ön ja

-la

itte

isiin

ko

hdis

tuva

a n

äytte

en

ott

oa

lis

ätt

ävä

saa

stu

mis

läh

tee

n s

elv

ittä

mis

eksi. Y

. p

se

udo

tube

rculo

sis

–ba

kte

eri

n o

sa

lta t

ulo

ste

n t

ulk

inna

sta

ja t

arv

itta

vis

ta to

ime

np

ite

istä

on

ke

rrott

u tä

män

ohje

en

ko

hda

ssa

6.6

.3 (

Ye

rsin

ia p

ork

ka

nois

sa

).

OM

AV

AL

VO

NN

AN

SU

OS

ITE

LLU

T N

ÄY

TT

EE

NO

TT

OT

IHE

YD

ET

EN

SIS

AA

PU

MIS

PA

IKA

SS

A

LII

TE

6

1 (

6)

Eviran o

hje

10501

LII

TE

6:

EN

SIS

AA

PU

MIS

PA

IKK

A

Elä

imis

tä s

aata

va

t e

linta

rvik

ke

et, j

otk

a t

oim

ite

taan

Su

om

een t

ois

esta

jä

se

nm

aasta

ku

ulu

va

t e

nsis

aap

um

isto

imin

na

n p

iiriin

. E

U:lla

on e

räid

en E

U:n

u

lko

pu

olis

ten m

aid

en

kan

ssa s

opim

uksia

, jo

iden p

eru

ste

ella

niid

en

vä

lise

ssä

elä

imis

tä s

aata

vie

n e

linta

rvik

ke

ide

n k

aup

assa

so

ve

lleta

an

sis

äm

ark

ki-

naka

up

pa

sää

ntö

jä.

Tä

llöin

elin

tarv

ikke

et

ku

ulu

va

t e

nsis

aap

um

isto

imin

na

n p

iiriin

. L

isä

tieto

ja e

nsis

aa

pu

mis

va

lvo

nn

asta

lö

yty

y E

vira

n i

nte

rnets

ivu

ilta

htt

ps://w

ww

.evira

.fi/e

linta

rvik

ke

et/tu

onti-ja-v

ienti/e

un-j

asenm

aat-

norj

a-j

a-s

ve

itsi/e

nsis

aap

um

isva

lvo

nta

/

En

sis

aap

um

isto

imijo

iden, jo

tka v

asta

an

otta

va

t sis

äm

ark

kin

aka

up

assa m

ikro

bik

rite

eria

setu

kse

n v

aatim

uste

n p

iiriin

ku

ulu

via

elä

imis

tä s

aata

via

elin

tar-

vik

ke

ita, o

n o

ma

va

lvo

nn

assaa

n o

soite

tta

va

, e

ttä

mik

robik

rite

eria

setu

kse

n v

aatim

ukset tä

yttyvä

t. T

oim

ijan o

n o

tett

ava

va

sta

an

ote

tuis

ta e

linta

rvik

ke

ista

n

äytt

eitä

tu

tkim

uksia

va

rte

n n

äytt

een

otto

suu

nn

ite

lma

nsa

muka

ise

sti.

Nä

ytt

een

ott

okerr

alla

ote

taan

vä

hin

tää

n 5

osan

äyte

ttä t

uote

tta

ko

hd

en

.

Tu

ote

nä

ytt

ee

t

1 T

urv

all

isu

usva

ati

mu

ks

et

Sa

lmo

ne

lla

Sa

lmo

ne

llaerity

ista

ku

iden

piir

iin k

uulu

va

t n

au

da

n, sia

n, ka

na

n, ka

lkku

na

n, he

lmik

ana

n, a

nka

n ja

hanh

en

lih

a ja

jauh

elih

a s

ekä k

ana

nm

una

t (K

om

issio

n

asetu

s (

EY

) N

o 1

68

8/2

005

). E

rity

ista

ku

iden

piir

iin k

uulu

va

a lih

aa

ja ja

uh

elih

aa

ko

ske

va

an

om

ava

lvo

nna

n n

äytt

een

ott

osuu

nn

ite

lma

an o

n s

isä

llyte

ttä

vä

tutk

imu

s s

alm

one

llan v

ara

lta

. T

äm

ä n

äytte

en

otto

va

atim

us k

oske

e m

yö

s r

aa

ka

lihava

lmis

teita

(M

MM

:n a

setu

s 1

18

/20

06 e

nsis

aap

um

isto

imin

na

sta

).

Sa

lmo

ne

llatu

tkim

usva

atim

uksia

on m

yö

s a

sete

ttu e

räill

e m

aitotu

otte

ille

. S

alm

one

llatu

tkim

us k

oskee

tu

ote

tyyp

pe

jä,

jois

sa

va

lmis

tuspro

sessi e

i tu

hoa

bakte

eria

ta

i jo

issa

va

lmis

tuspro

se

ssi tu

ho

aa

bakte

erin

, m

utta

jä

lkis

aastu

min

en

on

ma

hd

olli

sta

.

E.

co

li

Elä

vä

t sim

puka

t, e

lävä

t p

iikkin

ah

ka

iset, v

aip

pa

elä

ime

t ja

merikotilo

t tu

lee t

utk

ia E

. co

li -b

akte

erin v

ara

lta

. E

. co

li to

imii

ulo

ste

pe

räis

en s

aastu

mis

en,

myö

s v

iru

ste

n,

indik

aatt

orin

a.

Nä

issä

tu

ott

eis

sa

esiin

tyvä

t viru

kse

t, e

rity

ise

sti n

oro

viru

s,

ova

t o

soitta

utu

ne

et

mo

ne

n r

uoka

myrk

yty

se

pid

em

ian a

iheut-

taja

ksi.

https://www.evira.fi/elintarvikkeet/tuonti-ja-vienti/eun-jasenmaat-norja-ja-sveitsi/ensisaapumisvalvonta/

OM

AV

AL

VO

NN

AN

SU

OS

ITE

LLU

T N

ÄY

TT

EE

NO

TT

OT

IHE

YD

ET

EN

SIS

AA

PU

MIS

PA

IKA

SS

A

LII

TE

6

2 (

6)

Eviran o

hje

10501

His

tam

iin

i

His

tam

iinitu

tkim

ukse

t koske

va

t ka

lala

jeja

, jo

iden

his

tid

iinip

ito

isu

us o

n s

uuri. S

uuria

his

tid

iinip

ito

isu

uksia

ta

va

taa

n u

sein

esim

erk

iksi t

onn

ika

lassa, m

ak-

rilli

ssa

, sill

issä

, a

njo

vik

se

ssa ja

sard

iinis

sa

se

kä L

epid

ocyb

ium

fla

vob

run

neu

m (

esko

laari, m

uis

tutta

a to

nn

ika

laa)

ja R

uvett

us p

retio

sus (

öljy

ka

la, m

ak-

rilli

n s

uku

lain

en

) -laje

ihin

ku

ulu

vis

sa

ka

lois

sa

. Jo

s t

ava

ran

toim

itta

ja n

ou

datta

a to

imin

na

ssaa

n s

ään

nö

llistä

his

tam

iiniv

alv

onta

a,

vo

idaa

n n

äytt

een

otto-

tih

eytt

ä h

arv

enta

a.

Lis

teri

a m

on

oc

yto

ge

ne

s

Lis

teria m

ono

cyto

ge

ne

s -

va

atim

usta

so

ve

lleta

an

se

llais

ena

an

syö

täviin

elin

tarv

ikke

isiin

. N

äytt

een

otto

ko

hd

iste

taa

n t

uott

eis

iin, jo

issa

lis

teria

vo

i ka

sva

a.

OM

AV

AL

VO

NN

AN

SU

OS

ITE

LLU

T N

ÄY

TT

EE

NO

TT

OT

IHE

YD

ET

EN

SIS

AA

PU

MIS

PA

IKA

SS

A

LIIT

E 6

(T

OIM

IJA

KO

HT

AIN

EN

)

3 (

6)

Eviran o

hje

10501

Elin

tarv

ike

M

ikro

-org

anis

-m

it

Nä

ytt

ee

nott

osuun-

nite

lma 1

R

aja

t 2

Ana

lyytt

inen v

er-

tailu

menete

lmä 3

V

aatim

uksen

sove

ltam

isvaih

e

Näyttee

nott

otiheys e

nsis

aa

pum

ispa

i-kassa

n

c

m

M

1.2

Se

llais

en

aa

n s

yö

tävä

t e

linta

rvik

kee

t,

jois

sa

Lis

teria

mo

nocyto

ge

ne

s v

oi kas-

va

a.

Me

rkittä

vä r

iski: e

sim

. ty

hjiö

paka

ttu

g

raa

vik

ala

, ty

hjiö

pa

ka

ttu

kylm

äsa

vu

-ka

la,

pastö

roim

att

om

asta

ma

ido

sta

val-

mis

tetu

t ju

usto

t

Ko

hta

lain

en

ris

ki: e

sim

. m

uu

t pe

hm

eä

t ju

usto

t

Lis

teri

a m

ono

-cyto

ge

ne

s

5

0

10

0 p

my/g

5

EN

/IS

O 1

12

90

-2 6

E

nsis

aa

pu

mis

-p

aik

ka

M

erk

ittä

vä

ris

ki:

Nä

ytt

ee

no

tto

/ 5

% lä

he

tyksis

tä

Ko

hta

lain

en

ris

ki:

Nä

ytt

ee

no

tto

/ 3

% lä

he

tyksis

tä

Sa

lmo

nell

ae

rity

ista

ku

ide

n p

iiri

in k

uu

-lu

vie

n e

läin

lajie

n l

iha

ja

nii

stä

te

hty

ja

uh

elih

a

Sa

lmo

ne

lla

5

0

Ei to

dett

u/ 2

5 g

E

N7IS

O 6

57

9

En

sis

aa

pu

mis

-p

aik

ka

Nä

ytt

ee

no

tto

/ 1

0 %

lä

he

tyksis

tä

1.4

Raak

an

a s

yö

täväksi ta

rko

ite

ttu

ja

u-

he

liha

(m

uu

ku

in e

rity

ista

kuid

en

piir

iin

ku

ulu

va

) ja

ra

aka

liha

va

lmis

teet

esim

. ta

rta

rpih

vi

Sa

lmo

ne

lla

5

0

Ei to

dett

u/ 2

5 g

E

N/I

SO

65

79

En

sis

aa

pu

mis

-p

aik

ka

Nä

ytt

ee

no

tto

/ 5

% lä

he

tyksis

tä

1.5

Kyp

se

nn

ett

yn

ä s

yö

tävä

ksi ta

rko

i-

tett

u s

iipik

arj

an

liha

(m

uu

kuin

eri

tyis

ta-

ku

ide

n p

iiriin

ku

ulu

va

) se

kä s

iipik

arja

nli-

ha

sta

te

hty

ja

uhe

liha

(m

uu

ku

in e

rity

is-

takuid

en p

iiriin

kuu

luva

) ja

raaka

liha

va

l-m

iste

et

Sa

lmo

ne

lla

5

0

Ei to

dett

u/ 2

5 g

E

N/I

SO

65

79

En

sis

aa

pu

mis

-p

aik

ka

Nä

ytt

ee

no

tto

/ 5

% lä

he

tyksis

tä

1.6

Kyp

se

nn

ett

yn

ä s

yö

tävä

ksi ta

rko

i-

tett

u m

uusta

kuin

siip

ika

rja

nlih

asta

te

hty

ja

uh

elih

a (

mu

u k

uin

erity

ista

kuid

en

pii-

riin

ku

ulu

va

) ja

ra

aka

liha

va

lmis

tee

t

Sa

lmo

ne

lla

5

0

Ei to

dett

u/ 1

0 g

E

N/I

SO

65

79

En

sis

aa

pu

mis

-

pa

ikka

Nä

ytt

ee

no

tto

/ 3

% lä

he

tyksis

tä

1.7

Me

ka

an

isesti e

rote

ttu

lih

a (

luu

liha

) 9

Sa

lmo

ne

lla

5

0

Ei to

dett

u/ 1

0 g

E

N/I

SO

65

79

En

sis

aa

pu

mis

-

pa

ikka

Nä

ytt

ee

no

tto

/ 3

% lä

he

tyksis

tä

1.9

Kyp

sen

ne

ttyn

ä s

yö

tävä

ksi ta

rkoite

-tu

t siip

ika

rja

nlih

a-v

alm

iste

et

Esim

. e

sik

ypse

nne

tty p

an

ero

itu

kalk

ku

-n

an

lihasta

va

lmis

tettu

pakaste

ttu

mu

o-

toilt

u p

ihvi, joka

va

atii vie

lä k

ypse

nnyk-

se

n e

nn

en

syö

mis

tä

Sa

lmo

ne

lla

5

0

Ei to

dett

u/ 2

5 g

E

N/I

SO

65

79

En

sis

aa

pu

mis

-p

aik

ka

Nä

ytt

ee

no

tto

/ 3

% lä

he

tyksis

tä

OM

AV

AL

VO

NN

AN

SU

OS

ITE

LLU

T N

ÄY

TT

EE

NO

TT

OT

IHE

YD

ET

EN

SIS

AA

PU

MIS

PA

IKA

SS

A

LIIT

E 6

(TO

IMIJ

AK

OH

TA

INE

N)

4 (

6)

Eviran o

hje

10501

Elin

tarv

ike

M

ikro

-org

anis

-m

it

Nä

ytt

ee

nott

osuun-

nite

lma 1

R

aja

t 2

Ana

lyytt

inen v

er-

tailu

menete

lmä 3

V

aatim

uksen

sove

ltam

isvaih

e

Näyttee

nott

otiheys e

nsis

aa

pum

ispa

i-kassa

n

c

m

M

1.1

0 G

ela

tiin

i ja

ko

llag

ee

ni

Sa

lmo

ne

lla

5

0

Ei to

dett

u/2

5 g

E

N/I

SO

65

79

En

sis

aa

pu

mis

-p

aik

ka

Nä

ytt

ee

no

tto

/ 3

% lä

he

tyksis

tä

1.1

1 R

aa

kam

aid

osta

ta

i pa

stö

roin

tia

h

eik

om

min

läm

pökäsitelly

stä

ma

ido

sta

va

lmis

tetu

t ju

usto

t, v

oi ja

ke

rma

10

Sa

lmo

ne

lla

5

0

Ei to

dett

u/2

5 g

E

N/I

SO

65

79

En

sis

aa

pu

mis

-p

aik

ka

Nä

ytt

ee

no

tto

/ 5

% lä

he

tyksis

tä

1.1

2 M

aito

jau

he

ja

he

raja

uhe

S

alm

on

ella

5

0

E

i to

dett

u/2

5 g

E

N/I

SO

65

79

En

sis

aa

pu

mis

-p

aik

ka

Nä

ytt

ee

no

tto

/ 3

% lä

he

tyksis

tä

1.1

6 K

eite

tyt

äyriä

ise

t ja

nilv

iäis

et

Sa

lmo

ne

lla

5

0

Ei to

dett

u/2

5 g

E

N/I

SO

65

79

En

sis

aa

pu

mis

-p

aik

ka

Nä

ytt

ee

no

tto

/ 3

% lä

he

tyksis

tä

1.1

7 E

lävä

t sim

pu

ka

t ja

elä

vä

t p

iikkin

ah

-ka

ise

t, v

aip

pae

läim

et

ja m

eriko

tilo

t S

alm

on

ella

5

0

E

i to

dett

u/2

5 g

E

N/I

SO

65

79

En

sis

aa

pu

mis

-p

aik

ka

Nä

ytt

ee

no

tto

/ 3

% lä

he

tyksis

tä

1.2

5 E

lävä

t sim

pu

ka

t ja

elä

vä

t p

iikkin

ah

-ka

ise

t, v

aip

pae

läim

et

ja m

eriko

tilo

t E

. co

li 1

5

5 1

6

1

23

0

MP

N/

10

0 g

lih

aa

- ja

va

ipp

a-

on

telo

-n

este

ttä

70

0

MP

N/

10

0 g

lihaa

- ja

va

ipp

a-

on

telo

-n

este

ttä

EN

/IS

O 1

66

49

-3

En

sis

aa

pu

mis

-p

aik

ka

Nä

ytt

ee

no

tto

/ 5

% lä

he

tyksis

tä

1.2

6 K

ala

stu

stu

otte

et sella

isis

ta k

ala

la-

jeis

ta, jo

issa e

siin

tyy k

ork

eita

his

tid

iinip

i-to

isu

uksia

17

Esim

. to

nn

ika

la,

ma

krilli

, a

njo

vis

, sa

r-d

iini

His

tam

iini

9 1

8

2

10

0

mg

/kg

2

00

m

g/k

g

HP

LC

19

En

sis

aa

pu

mis

-p

aik

ka

Nä

ytt

ee

no

tto

/ 2

% lä

he

tyksis

tä

1.2

7 K

ala

stu

stu

otte

et, jo

tka

on k

yp

sy-

tett

y e

nts

ym

aa

ttis

esti s

uo

lave

de

ssä

ja

jotk

a o

n v

alm

iste

ttu

ka

lala

jeis

ta,

jois

sa

e

siin

tyy k

ork

eita h

istidiin

ipito

isu

uksia

17

His

tam

iini

9 1

8

2

20

0

mg

/kg

4

00

m

g/k

g

HP

LC

19

En

sis

aa

pu

mis

-p

aik

ka

Nä

ytt

ee

no

tto

/ 2

% lä

he

tyksis

tä

1 n

= n

äytt

ee

n m

uo

dosta

vie

n o

sa

nä

ytt

eid

en

mä

ärä

, c =

niid

en

osa

nä

ytt

eid

en m

ää

rä, jo

ide

n a

rvo

t o

va

t vä

lillä

m–

M.

OK

2 K

oh

dis

sa

1.1

–1

.25

, 1

.27

a ja

1.2

8 m

= M

.

3 O

n k

äyte

ttä

vä

sta

nda

rdin

viim

eis

intä

ve

rsio

ta.

OM

AV

AL

VO

NN

AN

SU

OS

ITE

LLU

T N

ÄY

TT

EE

NO

TT

OT

IHE

YD

ET

EN

SIS

AA

PU

MIS

PA

IKA

SS

A

LIIT

E 6

(TO

IMIJ

AK

OH

TA

INE

N)

5 (

6)

Eviran o

hje

10501

5 T

ätä

va

atim

usta

so

ve

lleta

an

, jo

s v

alm

ista

ja p

ysty

y o

so

itta

maa

n toim

iva

lta

ista

vir

an

om

ais

ta tyyd

ytt

ävä

llä ta

va

lla, ett

ä tu

ote

ei y

litä

100

pm

y:n

/g r

aja

a m

yyn

tia

ika

na. T

oim

ija v

oi a

se

tta

a p

rosessin

a

ikan

a tila

pä

ise

t ra

jat, joid

en o

n o

lta

va

ta

rpee

ksi a

lhais

et

se

n t

akaa

mis

eksi, e

ttä

10

0 p

my:n

/g r

aja

a e

i ylit

etä

myyn

tiaja

n p

ää

ttye

ssä

. 6 1

ml in

oku

laatt

ia le

vitetä

än p

etr

ima

ljaa

n, jo

nka

ha

lka

isija

on 1

40

mm

, ta

i kolm

ee

n p

etr

ima

ljaa

n, jo

ide

n h

alk

ais

ija o

n 9

0 m

m.

9 T

ätä

va

atim

usta

so

ve

lleta

an

me

ka

an

isesti e

rote

ltu

un

lih

aa

n (

luu

liha

an

), j

oka

on

tu

ote

ttu

Eu

roo

pan

pa

rla

men

tin

ja

ne

uvosto

n a

se

tukse

n (

EY

) N

:o 8

53

/20

04

liit

tee

ssä

III

ole

va

n V

ja

kso

n I

II

luvu

n 3

ko

hd

assa

ta

rko

itetu

lla te

kniik

alla

. 1

0 L

ukuu

n o

ttam

atta

tu

otte

ita

, jo

ide

n o

sa

lta

valm

ista

ja v

oi o

soitta

a t

oim

iva

lta

iste

n v

iran

om

ais

ten

hyvä

ksym

ällä

ta

va

lla,

ett

ä k

yp

sym

isa

jasta

ja

tu

otte

en a

w-a

rvo

sta

joh

tuen

sa

lmo

ne

llava

ara

a e

i o

le.

15 E

. co

li -b

akte

eria

kä

yte

tää

n tä

ssä

oso

itta

ma

an

ulo

ste

pe

räis

tä k

on

tam

ina

atio

ta.

16 K

ussakin

nä

ytt

eessä

sta

ndard

in E

N/I

SO

68

87

-3 m

ukain

en v

äh

imm

äis

mää

rä y

ksittä

isiä

elä

imiä

.

17 E

rity

ise

sti s

eu

raa

viin

he

imo

ihin

ku

ulu

va

t ka

lala

jit:

Sco

mb

rid

ae

, C

lup

eid

ae,

En

gra

ulid

ae, C

ory

fenid

ae

, P

om

ato

mid

ae

ja

Sco

mb

raeso

sid

ae

.

18 V

äh

ittä

ism

yyn

tita

so

lla v

oid

aa

n o

ttaa

yksittä

isiä

nä

ytt

eitä. T

ällö

in e

i so

ve

lleta

ase

tukse

n (

EY

) N

:o 1

78

/20

02

14

art

ikla

n 6

ko

hd

assa

sä

äd

ett

yä

ole

tus

ta, jo

nka

mu

kaa

n e

rää

koko

na

isu

ude

ssa

an

ei vo

ida p

itä

ä tu

rva

llise

na

, pa

itsi jo

s a

rvo

on

su

ure

mpi ku

in M

.

19 V

iitte

et: 1

. M

alle

P., V

alle

M.,

Bo

uq

ue

let

S.

Assa

y o

f bio

ge

nic

am

ine

s i

nvo

lve

d i

n f

ish

de

com

positio

n.

J.

AO

AC

In

tern

at.

19

96

, 7

9,

43

–4

9.

2.

Du

flo

s G

., D

erv

in C

., M

alle

P., B

ouqu

ele

t S

. R

ele

va

nce

of m

atr

ix e

ffe

ct

in d

ete

rmin

atio

n o

f bio

gen

ic a

min

es in

pla

ice (

Ple

uro

necte

s p

late

ssa

) a

nd

wh

itin

g (

Me

rla

ng

us m

erl

an

gu

s).

J.

AO

AC

Inte

rna

t. 1

99

9,

82

, 10

97

–1

101

.

OM

AV

AL

VO

NN

AN

SU

OS

ITE

LLU

T N

ÄY

TT

EE

NO

TT

OT

IHE

YD

ET

EN

SIS

AA

PU

MIS

PA

IKA

SS

A

LIIT

E 6

(TO

IMIJ

AK

OH

TA

INE

N)

6 (

6)

Eviran o

hje

10501

Tu

los

ten

tu

lkin

ta

An

ne

tut ra

jat koske

va

t kuta

kin

te

sta

ttu

a o

san

äyte

ttä

, lu

ku

un

ottam

atta

elä

vie

n s

imp

uko

iden

ja e

lävie

n p

iikkin

ahka

iste

n, va

ipp

aelä

inte

n ja

me

rikotilo

ide

n

testa

usta

E. co

li -b

akte

erin v

ara

lta

, jo

lloin

ra

ja k

oske

e y

hdis

tett

yä

nä

yte

ttä

. T

estitu

lokse

t o

soitta

va

t te

sta

tun e

rän m

ikro

bio

logis

en la

ad

un

. L

. m

ono

cyto

ge

ne

s -

bakte

erin

esiin

tym

inen

se

llais

ena

an

syö

tävis

sä

elin

tarv

ikke

issa,

jotk

a p

ysty

vä

t m

uod

osta

ma

an

ka

svu

alu

sta

n L

. m

ono

cyto

ge

ne

s -

bakte

erille

, e

nn

en k

uin

elin

tarv

ike o

n lä

hte

nyt se

n tu

ott

ane

en e

linta

rvik

eala

n to

imija

n v

älit

töm

ästä

va

lvo

nn

asta

, e

ikä tä

mä p

ysty

osoitta

ma

an

, ett

ä tu

ote

e

i ylit

ä 1

00

pm

y:n

/g r

aja

a m

yyn

tiaik

ana

: -

hyvä

ksytt

ävä

, jo

s k

aik

ki to

detu

t a

rvo

t oso

itta

va

t, e

ttä b

akte

eria

ei e

siin

ny,

- e

i h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s b

akte

eri lö

yty

y y

hde

stä

kin

osan

äytt

eestä

. L

. m

ono

cyto

ge

ne

s -

bakte

erin

esiin

tym

inen

mu

issa

se

llais

ena

an

syö

tävis

sä

elin

tarv

ikke

issa ja E

. co

li -b

akte

erin

esiin

tym

inen

elä

vis

sä

sim

puko

issa

: -

hyvä

ksytt

ävä

, jo

s k

aik

ki to

detu

t a

rvo

t o

va

t ≤ r

aja

, -

ei h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s jokin

to

detu

ista

arv

ois

ta o

n >

raja

. S

alm

one

lla-b

akte

erin

esiin

tym

inen

eri e

linta

rvik

elu

okis

sa:

- h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s k

aik

ki to

detu

t a

rvo

t oso

itta

va

t, e

ttä b

akte

eria

ei e

siin

ny,

- e

i h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s b

akte

eri lö

yty

y y

hde

stä

kin

osan

äytt

eestä

. S

tafy

lokokkie

nte

roto

ksiin

ien

esiin

tym

inen

ma

itotu

ott

eis

sa:

- h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s y

hde

stä

kä

än

osa

nä

ytt

eestä

ei lö

yd

y e

nte

roto

ksiin

eja

, -

ei h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s e

nte

roto

ksiin

eja

lö

yty

y y

hde

stä

kin

osa

näytte

estä

. H

ista

miin

in e

siin

tym

inen

se

llais

ista

ka

lala

jeis

ta s

aa

du

issa

ka

lastu

stu

otte

issa

, jo

issa

esiin

tyy k

ork

eita h

istid

iinip

ito

isu

uksia

: -

hyvä

ksytt

ävä

, jo

s s

eura

ava

t va

atim

ukset tä

ytt

yvä

t:

1. to

de

ttu

keskia

rvo

on

≤ m

, 2

. e

nin

tää

n c

/n to

de

ttu

a a

rvo

a o

n v

älil

lä m

–M

, 3

. m

ikä

än

to

de

ttu

arv

o e

i ylit

ä M

:n r

aja

a,

- e

i h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s to

de

ttu k

eskia

rvo

on y

li m

:n ta

i jo

s e

nem

mä

n k

uin

c/n

arv

oa o

n v

älil

lä m

–M

ta

i jo

s to

de

tuis

ta a

rvo

ista

vä

hin

tää

n y

ksi on >

M

.

OM

AV

AL

VO

NN

AN

SU

OS

ITE

LLU

T N

ÄY

TT

EE

NO

TT

OT

IHE

YD

ET

LE

IPO

MO

ISS

A J

A K

OD

ITO

RIO

ISS

A

LII

TE

7

1 (

3)

Eviran o

hje

10501/2

LII

TE

7:

LE

IPO

MO

T J

A K

ON

DIT

OR

IAT

Leip

om

ois

sa

ja

ko

nd

ito

rio

issa

näytt

eitä o

teta

an

he

lposti p

ilaan

tuvis

ta t

uotte

ista

. S

ella

isis

sa

le

ipom

ois

sa

, jo

issa

va

lmis

teta

an

ain

oa

sta

an m

uita

ku

in

help

osti p

ilaan

tuvia

leip

om

otu

ott

eita, e

i ta

rvitse

otta

a n

äytt

eitä

. L

eip

om

ois

sa

nä

ytt

een

otto

pa

inott

uu p

inta

pu

hta

usn

äytt

eis

iin.

Nä

ytt

een

ott

otih

eys m

äärä

yty

y ”

Elin

tarv

ike

hu

on

eis

ton r

iskilu

okitu

s ja

va

lvo

nta

tarp

ee

n m

äärittäm

inen

” -o

ppa

an

(E

vira

10

503

), jä

ljem

pän

ä r

iskilu

okitu

s-

ohje

, to

imin

talu

okkie

n m

uka

an. T

äm

än liit

teen

mu

ka

isis

ille

ko

hte

ille

to

imin

talu

okis

sa 1

ja 2

ei o

le n

äytt

een

ott

osu

ositu

sta

. T

oim

inta

luokis

sa 3

ja 4

su

osite

ltu

nä

ytte

en

otto

tihe

ys m

äärä

yty

y s

en

mu

ka

an

, k

uin

ka

paljo

n v

alm

iste

taa

n s

ella

ise

naa

n s

yö

täviä

, h

elp

osti

pilaa

ntu

via

elin

tarv

ikkeit

a.

N

äytt

een

ott

oa v

oid

aa

n h

arv

enta

a (

tai lu

op

ua

nä

ytte

en

oto

sta

to

ista

iseksi ko

ko

na

an t

uote

nä

ytt

eid

en o

salta

, ku

n h

elp

osti p

ilaa

ntu

via

tu

otte

ita

va

lmis

te-

taan

alle

10

0 0

00

kg

vu

od

essa

), jo

s tu

lokse

t o

va

t o

lleet

hyvä

ksytt

ävä

t ko

lme

na

pe

räkkä

ise

nä v

uote

na ja v

alv

onta

vira

no

ma

inen

arv

ioi, e

ttä

elin

tarv

i-ketu

rva

llisu

us e

i n

äytt

een

oto

n v

ähe

ntä

mis

en v

uoksi va

ara

nn

u.

Tu

ote

nä

ytt

ee

t 1

. T

urv

all

isu

usva

ati

mu

s

Lis

teri

a m

on

oc

yto

ge

nes

Lis

teria m

ono

cyto

ge

ne

s -

va

atim

usta

so

ve

lleta

an

se

llais

ena

an

syö

täviin

elin

tarv

ikke

isiin

. N

äytt

een

otto k

ohd

iste

taan t

uott

eis

iin,

jois

sa lis

teria

vo

i kas-

va

a.

2.

Mu

ut

su

osit

elt

ava

t tu

tkim

uk

se

t (k

ats

o o

hje

en

ka

pp

ale

6.2

)

S

ella

ise

na

an

syö

tävis

tä h

elp

osti p

ilaan

tuvis

ta k

on

dito

riatu

otte

ista

su

osite

llaan

lis

äksi se

ura

avia

tu

tkim

uksia

: S

. a

ure

us,

B.

ce

reu

s ja S

alm

one

lla.

Tä

l-la

isia

tu

ott

eita o

va

t e

sim

erk

iksi vo

ileip

äka

kut, t

äyte

kakut ja

hyyd

yte

tyt kaku

t, le

ivo

kse

t, lih

ap

iira

kka, p

aste

ija, ka

rja

lanp

iirakka

ja p

izza

.

Ka

lakuko

sta

su

osite

llaan

lis

äksi se

ura

avia

tutk

imuksia

: C

. p

erg

rin

ge

ns, B

. ce

reu

s, S

. a

ure

us.

Nä

ytt

ee

t tu

ota

nto

ym

pä

ris

tös

tä ja

-la

itte

ista

Pin

tan

äytt

eet

ko

hd

iste

taa

n p

into

ihin

, jo

tka o

va

t ko

sketu

kse

ssa

se

llais

ena

an

syö

tävie

n,

help

osti p

ilaan

tuvie

n t

uotte

iden k

anssa

. N

äytt

eis

tä t

utk

ita

an

aero

bis

ia m

ikro

-org

anis

me

ja.

Myö

s L

. m

ono

cyto

gen

es -

bakte

eria t

utk

ita

an

, jo

s le

ipom

ossa v

alm

iste

taa

n s

ella

ise

na

an

syö

täviä

elin

tarv

ikke

ita,

jois

sa

lis

teria v

oi ka

sva

a.

Nä

ytte

en

oto

sta

, m

ene

telm

ien v

alin

na

sta

ja

tu

loste

n t

ulk

inna

sta

kerr

ota

an

tark

em

min

ohje

en

ko

hd

issa 4

.2.

(An

aly

ysim

ene

telm

ät)

, 4

.5. (T

oim

enp

ite

et, k

un tu

lokset

eiv

ät

ole

hyvä

ksytt

äviä

) ja

6.6

.2 (

Lis

teriase

ura

nta

tu

ota

nto

ym

päristö

stä

ja

laitte

ista

).

OM

AV

AL

VO

NN

AN

SU

OS

ITE

LLU

T N

ÄY

TT

EE

NO

TT

OT

IHE

YD

ET

LE

IPO

MO

ISS

A J

A K

OD

ITO

RIO

ISS

A

LII

TE

7

TU

RV

AL

LIS

UU

SV

AA

TIM

UK

SE

T

2

(3)

Eviran o

hje

10501/2

Elin

tarv

ike

luo

kka

M

ikro

-org

an

ism

it

Näytt

ee

no

tto

-su

unn

itelm

a 1

R

aja

t 2

An

aly

ytt

ine

n v

ert

ai-

lum

en

ete

lmä

3

Su

osite

ltu

näyt-

tee

no

tto

ko

hta

S

uo

site

ltu

näytt

ee

no

tto

tih

eys, so

ve

lleta

an

tu

ota

nto

mä

ärä

n ja r

is-

kin

muka

an.

Nä

ytt

ee

t e

ri tu

ote

ryh

mis

tä s

uh

tee

ssa

tuo

tanto

mää

-rä

än

.

Ris

kilu

okitu

soh

jee

n to

imin

talu

oka

t 3

ja 4

krt

= k

ert

aa

, v =

vu

osi, v

k =

viik

ko

Tu

ota

nto

mä

ärä

: sella

ise

na

an

syö

tävä

t e

linta

rvik

ke

et,

jo

issa

lis

te-

ria

vo

i ka

sva

a

n

c

m

M

< 1

0 0

00

kg

10

000

– 1

00

00

0.

kg

10

0 0

00

-1

milj

. kg

> 1

milj

. kg

1.2

. S

ella

isen

aan

syö

tävä

t e

linta

rvik

ke

et,

jo

issa

Lis

teria

mo

nocyto

-g

en

es v

oi ka

sva

a,

ja jo

ide

n

myyn

tia

ika

5 v

rk ta

i yli

Esim

. voile

ipäkaku

t, tä

yte

tyt

leiv

ät

ja s

äm

pylä

t, t

äyte

ka

-ku

t, ju

usto

ka

ku

t, jo

ide

n

myyn

tia

ika

5 v

rk ta

i yli

Lis

teri

a m

ono

-cyto

ge

ne

s

5

0

10

0 p

my/g

5

EN

/IS

O 1

12

90

-2 6

Viim

eis

en

ä k

äytt

ö-

pä

ivä

nä

(vkp

)

4-6

krt

/v *

) 6

-8 k

rt/v

*)

8-1

2 k

rt/v

*)

vä

h.

12

krt

/v

*)

1.3

. S

ella

isen

aan

syö

tävä

t e

linta

rvik

ke

et, jois

sa

Lis

teri

a

mo

no

cyto

gen

es e

i voi kas-

va

a 4

8

Esim

. voile

ipäkaku

t, tä

yte

tyt

leiv

ät

ja s

äm

pylä

t, t

äyte

ka

-ku

t, ju

usto

ka

ku

t, jo

ide

n

myyn

tia

ika

alle

5 v

rk

Lis

teri

a m

ono

-cyto

ge

ne

s

5

0

10

0 p

my/g

E

N/I

SO

11

29

0-2

6

Viim

eis

nä

kä

ytt

ö-

pä

ivä

nä

(vkp

) E

i n

äytt

eitä

*). N

äytt

ee

no

tto

a v

oid

aan

ha

rve

nta

a (

tai lu

op

ua

nä

ytt

een

oto

sta

to

ista

iseksi ko

ko

na

an

, ku

n h

elp

osti p

ilaa

ntu

via

tuo

tteita

va

lmis

teta

an

alle

10

0 0

00

kg

vu

od

essa

), jo

s tu

lokse

t o

va

t o

llee

t h

yvä

k-

sytt

ävä

t kolm

en

a p

erä

kkä

ise

nä

vu

ote

na

ja

valv

on

tavir

an

om

ain

en

arv

ioi, e

ttä

elin

tarv

ike

turv

alli

su

us e

i n

äytt

ee

no

ton

vä

he

ntä

mis

en v

uo

ksi va

ara

nn

u.

1 n

= n

äytt

ee

n m

uo

dosta

vie

n o

sa

nä

ytt

eid

en

mä

ärä

; c =

niid

en

osa

nä

ytt

eid

en m

ää

rä, jo

ide

n a

rvo

t o

va

t vä

lillä

m–

M.

2 m

= M

3

On

kä

yte

ttä

vä

sta

nda

rdin

viim

eis

intä

ve

rsio

ta.

4

Se

ura

avie

n s

ella

ise

na

an

syötä

vä

ksi ta

rko

ite

ttuje

n e

linta

rvik

ke

ide

n s

ää

nn

ölli

se

stä

testa

ukse

sta

ei ta

va

no

ma

isis

sa

olo

su

hte

issa

ole

hyö

tyä

:

- e

linta

rvik

ke

et, joill

e o

n te

hty

kylli

n te

hokas L

iste

ria

mo

no

cyto

ge

nes -

bakte

eri

n tu

hoa

va

läm

pö

käsitte

ly t

ai m

uu

kä

sitte

ly,

jollo

in u

ud

elle

en s

aa

stu

min

en

kä

sitte

lyn

jä

lke

en

ei o

le m

ahd

ol-

lista

(esim

. lo

pu

llise

ssa

pa

kkau

kse

ssa

an läm

pökäsitelly

t tu

otte

et)

-

leip

ä,

ke

ksit ja

va

sta

ava

t tu

ottee

t 5 T

ätä

va

atim

usta

so

ve

lleta

an, jo

s v

alm

ista

ja p

ysty

y o

so

itta

ma

an

toim

iva

ltais

ta v

ira

nom

ais

ta t

yyd

ytt

ävä

llä t

ava

lla, e

ttä

tu

ote

ei ylit

ä 1

00

pm

y/g

raja

a m

yyn

tia

ika

na

. T

oim

ija v

oi ase

ttaa

pro

ses-

sin

aik

an

a tila

pä

ise

t ra

jat,

jo

iden

on

olta

va

ta

rpee

ksi alh

ais

et se

n ta

kaa

mis

eksi, e

ttä

10

0 p

my/g

ra

jaa

ei ylit

etä

myyn

tia

jan

pä

ätt

ye

ssä

. 6 1

ml in

oku

laatt

ia le

vitetä

än p

etr

ima

ljaa

n, jo

nka

ha

lka

isija

on 1

40

mm

, ta

i kolm

ee

n p

etr

ima

ljaa

n, jo

ide

n h

alk

ais

ija o

n 9

0 m

m.

OM

AV

AL

VO

NN

AN

SU

OS

ITE

LLU

T N

ÄY

TT

EE

NO

TT

OT

IHE

YD

ET

LE

IPO

MO

ISS

A J

A K

OD

ITO

RIO

ISS

A

LII

TE

7

3 (

3)

Eviran o

hje

10501/2

8 T

uo

tte

ide

n, jo

ide

n p

H o

n ≤

4,4

ta

i a

w ≤

0,9

2 t

ai jo

iden

pH

on ≤

5,0

ja

aw ≤

0,9

4 T

AI

tuo

tte

ide

n,

joid

en

myyn

tiaik

a o

n a

lle 5

vrk

, ka

tso

taa

n a

uto

maa

ttis

esti k

uulu

va

n tä

hä

n lu

okka

an

. M

yö

s m

uu

t tu

ote

luoka

t vo

iva

t ku

ulu

a t

ähän

lu

okka

an

, jo

s s

e o

n tie

tee

llise

sti p

eru

ste

ltu

a.

Tu

los

ten

tu

lkin

ta

An

ne

tut ra

jat ko

ske

va

t jo

ka

ista

te

sta

ttu

a o

san

äyte

ttä.

Te

stitu

lokse

t o

soitta

va

t te

sta

tun e

rän m

ikro

bio

logis

en la

ad

un

. L

. m

ono

cyto

ge

ne

s -

bakte

erin

esiin

tym

inen

se

llais

ena

an

syö

tävis

sä

elin

tarv

ikke

issa,

jotk

a p

ysty

vä

t m

uod

osta

ma

an

ka

svu

alu

sta

n L

. m

ono

cyto

ge

ne

s -

bakte

erille

, e

nn

en k

uin

elin

tarv

ike o

n lä

hte

nyt se

n tu

otta

ne

en e

linta

rvik

eala

n to

imija

n v

älit

töm

ästä

va

lvo

nn

asta

, e

ikä h

än p

ysty

osoitta

ma

an, e

ttä tu

ote

e

i ylit

ä 1

00

pm

y/g

ra

jaa m

yyn

tiaik

ana

: -

hyvä

ksytt

ävä

, jo

s k

aik

ki to

detu

t a

rvo

t oso

itta

va

t, e

ttä b

akte

eria

ei to

de

ttu

, -

ei h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s b

akte

eri lö

yty

y y

hde

stä

kin

osan

äytt

eestä

L

. m

ono

cyto

ge

ne

s -

bakte

erin

esiin

tym

inen

mu

issa

se

llais

ena

an

syö

tävis

sä

elin

tarv

ikke

issa:

- h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s k

aik

ki to

detu

t a

rvo

t o

va

t ≤ r

aja

, -

ei h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s jokin

to

detu

ista

arv

ois

ta o

n >

raja

. N

äytt

ee

t tu

ota

nto

ym

pä

ris

tös

tä ja

-la

itte

ista

Pin

tap

uhta

usn

äytt

een

otto

sis

älly

tetä

än

nä

ytt

een

ott

osuu

nn

ite

lma

an

sill

oin

, ku

n k

äsite

llään

/va

lmis

teta

an

se

llais

ena

an

syö

täviä

he

lposti p

ilaan

tuvia

elin

tarv

ik-

ke

ita.

Nä

ytt

eis

tä a

na

lyso

idaa

n in

dik

aatt

orib

akte

ere

ita

(e

sim

. a

ero

bis

et m

ikro

-org

anis

mit t

ai e

nte

roba

kte

erit)

. T

ärk

ein

tä o

n k

uite

nkin

te

hd

ä h

yvä

t ty

öoh

jeet,

nou

da

tta

a n

iitä

ja

arv

ioid

a a

istin

va

rais

esti s

iivo

ukse

n o

nn

istu

min

en

. N

äytte

et

vo

iva

t a

utt

aa s

eura

am

aan

siiv

ousty

ön la

atu

a.

Näytt

ee

no

tto

koh

de

A

ero

bis

et

mik

ro-o

rga

nis

mit

su

ositeltava

t n

äytte

eno

ttotih

eyd

et

Lis

teri

a m

ono

cyto

ge

nes

su

ositeltava

t n

äytte

eno

ttotih

eyd

et

Pin

na

t (l

aitte

et,

ku

ljett

ime

t, t

yö

taso

t), jo

tka

ova

t suo

rassa k

oske

tukse

ssa

se

llais

en

aa

n

syö

tävie

n, h

elp

osti p

ilaa

ntu

vie

n t

uo

tte

ide

n k

anssa,

5 n

äyte

ttä

ke

rra

llaa

n

4-6

krt

/v ta

i riittä

vän

tih

eästi t

ren

dis

eu

ran

na

n

ma

hd

olli

sta

mis

eksi

4-1

2 k

rt/v

, kun

va

lmis

teta

an

sella

ise

na

an

syö

täviä

tu

ott

eita

, jo

issa

L.

mon

ocyto

gen

es v

oi kasva

a 1

Huo

m!

Jos L

. m

ono

cyto

ge

nes to

de

taa

n tu

ota

nto

ym

pä

ristö

stä

ta

i -la

itte

ista

ote

tuis

sa

nä

ytt

eis

sä

, on

se

kä t

uo

tte

isiin

että

tuo

tan

toym

pä

ristö

ön ja

-la

itte

isiin

ko

hdis

tuva

a n

äytte

en

ott

oa

lis

ätt

ävä

sa

astu

mis

läh

tee

n s

elv

ittä

mis

eksi.

1T

uo

tte

iden

, jo

ide

n p

H o

n ≤

4,4

ta

i a

w ≤

0,9

2 t

ai jo

iden

pH

on ≤

5,0

ja

aw ≤

0,9

4 ja

tu

ott

eid

en,

joid

en

myyn

tia

ika

on

alle

5 v

rk,

ei kats

ota

ku

ulu

va

n t

äh

än

luo

kka

an

.

OM

AV

AL

VO

NN

AN

SU

OS

ITE

LLU

T N

ÄY

TT

EE

NO

TT

OT

IHE

YD

ET

EL

INT

AR

VIK

EH

UO

NE

IST

OIS

SA

L

IIT

E 8

1 (

5)

Eviran o

hje

10501/2

LII

TE

8:

EL

INT

AR

VIK

KE

IDE

N V

AL

MIS

TU

S E

LIN

TA

RV

IKE

HU

ON

EIS

TO

SS

A

Ru

ok

ava

lmis

tete

hd

as

, e

ine

ske

itti

ö

Nä

ytt

een

ott

otih

eys m

äärä

yty

y ”

Elin

tarv

ike

hu

on

eis

ton r

iskilu

okitu

s ja

va

lvo

nta

tarp

ee

n m

äärittäm

inen

” -o

ppa

an

(E

vira

10

503

), jä

ljem

pän

ä r

iskilu

okitu

soh

je, to

imin

-ta

luokkie

n ja k

oko

luokkie

n m

uka

an. T

äm

än liit

teen

muka

isis

ille

ko

hte

ille

, to

imin

talu

okis

sa 1

ja 2

ei o

le n

äytt

een

otto

suo

situ

sta

. T

oim

inta

luokis

sa 3

ja 4

su

osite

ltu

näytt

een

ott

otih

eys m

äärä

yty

y k

oko

luoka

n m

uka

an

.

Nä

ytt

een

ott

oa v

oid

aa

n h

arv

enta

a (

tai koko

luoka

ssa

1 ja

2 lu

op

ua

nä

ytt

een

oto

sta

to

ista

iseksi kokon

aa

n t

uote

nä

ytt

eid

en

osa

lta

), jos tu

lokset o

va

t o

lleet

hyvä

ksyt-

tävä

t ko

lme

na p

erä

kkä

ise

nä

vu

ote

na

ja

va

lvo

nta

vira

no

ma

inen

arv

ioi, e

ttä e

linta

rvik

etu

rva

llisu

us e

i n

äytt

een

oto

n v

ähe

ntä

mis

en v

uoksi va

ara

nn

u.

Tu

ote

nä

ytt

ee

t

1 T

urv

all

isu

usva

ati

mu

ks

et

Lis

teri

a m

on

oc

yto

ge

nes

Lis

teria m

ono

cyto

ge

ne

s -

va

atim

usta

so

ve

lleta

an

se

llais

ena

an

syö

täviin

elin

tarv

ikke

isiin

. N

äytt

een

otto

ko

hd

iste

taa

n n

äis

sä

ko

hte

issa

tu

otte

isiin

, jo

issa

lis

teria v

oi ka

sva

a.

Sa

lmo

ne

lla

Sa

lmo

ne

llava

atim

us o

n a

sete

ttu

se

llais

ena

an

syö

tävill

e p

ilko

tuill

e h

ed

elm

ille

ja

vih

an

ne

ksill

e s

ekä

ku

ore

tto

mill

e, ke

ite

tyill

e r

avu

ille

ja

äyriä

isill

e.

2 P

rose

ssih

yg

ien

iava

ati

mu

ks

et

Se

llais

ena

an

syö

tävill

e p

ilko

tuill

e h

ed

elm

ille

ja

vih

an

ne

ksill

e o

n a

se

tett

u v

aatim

us E

. co

li -b

akte

erille

. K

uore

tto

mill

e, ke

itety

ille

ra

vu

ille

ja

äyriä

isill

e o

n

asete

ttu

va

atim

ukse

t E

. co

li -b

akte

erille

ja

ko

ag

ula

asip

ositiiv

isill

e s

tafy

lokoke

ille

.

3 M

uu

t s

uo

sit

elt

ava

t tu

tkim

uk

se

t (k

ats

o o

hje

en

ka

pp

ale

6.2

)

Kyp

sen

ne

tyt

va

lmis

ruoa

t (e

sim

. p

izza

t, la

atikot, o

huka

iset, s

ala

atit kyp

sen

ne

tyis

tä r

aaka

-ain

eis

ta):

Ba

cill

us c

ere

us ja

Clo

str

idiu

m p

erf

rin

ge

ns.

Tä

yte

tyt

leiv

ät ja

pato

ng

it s

ekä

tu

ore

ita

kasvik

sia

sis

ältä

vä

t sa

laatit: B

acill

us c

ere

us,

Clo

str

idiu

m p

erf

rin

ge

ns,

Sta

fylo

co

ccu

s a

ure

us, S

alm

one

lla.

Nä

ytt

ee

t tu

ota

nto

ym

pä

ris

tös

tä ja

-la

itte

ista

Pin

tan

äytt

eet

ko

hd

iste

taa

n p

into

ihin

, jo

tka

ova

t ko

sketu

kse

ssa

se

llais

ena

an

syö

tävie

n,

help

osti p

ilaan

tuvie

n t

uott

eid

en

ka

nssa

. N

äytt

eid

en

mä

ärä

ja n

äytt

een

ott

o-

tih

eys m

äärä

yty

y t

oim

inna

n l

uon

tee

n j

a m

itta

ka

ava

n m

uka

an

. N

äytt

eitä t

ule

e o

tta

a t

uotte

iden

kan

ssa

su

ora

an

ko

ske

tukse

en

jo

utu

vilt

a p

inno

ilta

, kute

n t

yö

tasot,

leik

ku

ula

ud

at, ja la

itte

et (e

sim

. le

ikke

leko

ne

iden

sis

äpin

na

t). P

inta

pu

hta

usnä

ytt

eitä

(a

ero

bis

et m

ikro

-org

anis

mit ja/t

ai E

. co

li ta

i e

nte

rob

akte

erit)

ote

taan p

ää

asia

ssa

puh

dis

tukse

n jä

lke

en e

nn

en

tö

iden

alk

ua.

Lis

terian

äytt

een

ott

oa p

inno

ilta

te

hd

ää

n p

ää

asia

ssa t

uota

nn

on

aik

ana.

Jo

s lis

teria

a lö

yty

y p

inta

nä

ytt

eis

tä k

ork

ean

hyg

ie-

nia

n a

luee

lta

(n

s. kyp

sä p

uo

li), lö

yd

ökse

en o

n s

uh

tau

dutta

va

erity

ise

n v

aka

va

sti.

Nä

ytt

een

oto

sta

, m

ene

telm

ien v

alin

na

sta

ja

tu

loste

n tu

lkin

na

sta

ke

rro

taa

n ta

rkem

-m

in o

hje

en

ko

hd

issa

4.2

. (A

naly

ysim

ene

telm

ät)

, 4

.5. (T

oim

enp

ite

et, k

un tu

lokset e

ivä

t o

le h

yvä

ksytt

äviä

) ja

6.6

.2 (L

iste

riase

ura

nta

tu

ota

nto

ym

päristö

stä

ja la

itte

ista

).

OM

AV

AL

VO

NN

AN

SU

OS

ITE

LLU

T N

ÄY

TT

EE

NO

TT

OT

IHE

YD

ET

EL

INT

AR

VIK

EH

UO

NE

IST

OIS

SA

L

IIT

E 8

2 (

5)

Eviran o

hje

10501/2

Elin

tarv

ike

luo

kka

M

ikro

-org

a-

nis

mit

Näytt

ee

n-

ott

o-s

uu

n-

nite

lma

1

Raja

t 2

An

aly

ytt

i-n

en

ve

rtai-

lum

en

e-

telm

ä 3

Va

atim

ukse

n s

ove

l-ta

mis

va

ihe

Su

osite

ltu

näytt

ee

no

tto

tih

eys,

so

ve

lleta

an

tu

ota

nto

mä

ärä

n ja r

iskin

mu

-ka

an.

Nä

ytte

et e

ri tu

ote

ryh

mis

tä s

uh

teessa

tu

ota

nto

mä

ärä

än

. R

iski-

luo

kituso

hje

en t

oim

inta

luo

ka

t 3

ja

4

krt

= k

ert

aa

, v =

vu

osi, v

k =

viik

ko

n

c

m

M

Ko

ko

luo

kka

1

< 1

0 0

00

kg

Ko

ko

luo

kka

2

10

000

–

10

0 0

00

kg

Ko

ko

luo

kka

3

10

0 0

00

-

1 m

ilj. kg

Ko

ko

luo

kka

4

> 1

milj

. kg

1.2

Se

llais

en

aa

n s

yö

tävä

t e

lin-

tarv

ikke

et,

jo

issa

Lis

teria

mo

-n

ocyto

ge

nes v

oi ka

sva

a,

ja jo

i-d

en

myyn

tia

ika

5 v

rk t

ai yli

Esim

. tu

ore

sala

atit,

ra

aste

et,

täyte

tyt le

ivä

t ja

sä

mp

ylä

t, jo

i-d

en

myyn

tia

ika

5 v

rk t

ai yli

Lis

teri

a m

o-

no

cyto

ge

nes

5

0

10

0 p

my/g

7

EN

/IS

O

11

29

0-2

5

Myyn

tia

ika

na

ma

rk-

kin

oill

e s

aa

tetu

t tu

ott

ee

t

4-6

krt

/v

6-8

krt

/v

8-1

2 k

rt/v

vä

h. 1

2 k

rt/v

5

0

Ei to

dett

u

/25

g 8

E

N/I

SO

1

12

90

-1

En

ne

n k

uin

elin

tar-

vik

e o

n lä

hte

nyt

se

n

tuo

ttan

ee

n e

linta

rvi-

ke

ala

n to

imija

n v

ä-

littö

mästä

va

lvo

n-

na

sta

1.3

. S

ella

isen

aan

syö

tävä

t e

lin-

tarv

ikke

et,

jo

issa

Lis

teria

mo

-n

ocyto

ge

nes e

i vo

i ka

sva

a 4

6

Esim

. tu

ore

sala

atit,

ra

aste

et,

täyte

tyt le

ivä

t ja

sä

mp

ylä

t, jo

i-d

en

myyn

tia

ika

alle

5 v

rk

Lis

teri

a m

o-

no

cyto

ge

nes

5

0

10

0 p

my/g

E

N/I

SO

1

12

90

-2 5

M

yyn

tia

ika

na

ma

rk-

kin

oill

e s

aa

tetu

t tu

ott

ee

t

Ei n

äytt

eitä

Ei n

äytt

eitä

4-6

krt

/v

6-8

krt

/v

1.1

9.

Pilk

otu

t h

ede

lmä

t ja

vi-

ha

nn

ekse

t (s

ella

ise

naa

n s

yö

tä-

vä

t),

ku

n t

uo

tte

et

raaste

-ta

an

/pilk

ota

an

its

e,

erity

isesti

ku

n k

äyte

tää

n u

lko

mais

ia k

as-

vik

sia

Sa

lmo

ne

lla

5

0

Ei to

dett

u/ 2

5 g

E

N/I

SO

6

57

9

Myyn

tia

ika

na

ma

rk-

kin

oill

e s

aa

tetu

t tu

ott

ee

t

Ei n

äytt

eitä

4-6

krt

/v

6-8

krt

/v

8-1

2 k

rt/v

2.5

.1.

Pilk

otu

t h

ed

elm

ät ja

vi-

ha

nn

ekse

t (s

ella

ise

naa

n s

yö

tä-

vä

t),

ku

n t

uo

tte

et

raaste

-ta

an

/pilk

ota

an

its

e

E.

co

li 5

2

1

00

p

my/g

1

00

0

pm

y/g

IS

O 1

66

49

-1

ta

i 2

Va

lmis

tusp

rosessi

Ei n

äytt

eitä

4-6

krt

/v

6-8

krt

/v

8-1

2 k

rt/v

OM

AV

AL

VO

NN

AN

SU

OS

ITE

LLU

T N

ÄY

TT

EE

NO

TT

OT

IHE

YD

ET

EL

INT

AR

VIK

EH

UO

NE

IST

OIS

SA

L

IIT

E 8

3 (

5)

Eviran o

hje

10501/2

Elin

tarv

ike

luo

kka

M

ikro

-org

a-

nis

mit

Näytt

ee

n-

ott

o-

su

unn

i-te

lma

1

Raja

t 2

An

aly

ytt

i-n

en

ve

rtai-

lum

en

e-

telm

ä 3

Va

atim

ukse

n s

ove

l-ta

mis

va

ihe

Su

osite

ltu

näytt

ee

no

tto

tih

eys, so

ve

lleta

an

tu

ota

nto

mä

ärä

n ja r

iskin

mu

-ka

an.

Nä

ytte

et e

ri tu

ote

ryh

mis

tä s

uh

teessa

tu

ota

nto

mä

ärä

än

. R

iski-

luo

kituso

hje

en t

oim

inta

luo

ka

t 3

ja

4

krt

= k

ert

aa

, v =

vu

osi, v

k =

viik

ko

n

c

m

M

Ko

ko

luo

kka

1

< 1

0 0

00

kg

Ko

ko

luo

kka

2

10

000

–

10

0 0

00

kg

Ko

ko

luo

kka

3

10

0 0

00

-

1 m

ilj. kg

Ko

ko

luo

kka

4

> 1

milj

. kg

2.4

.1 K

uo

retto

ma

t ja

kyp

se

nne-

tyt

äyri

äis

- ja

nilv

iäis

tuo

ttee

t,

esim

. ra

pu

jen

ke

ittä

min

en

E.

co

li 5

2

1

p

my/g

10

p

my/g

IS

O T

S

16

66

49

-3

Va

lmis

tusp

rosessin

lo

pussa

Ei n

äytt

eitä

4-6

krt

/v

6-8

krt

/v

8-1

2 k

rt/v

Ko

ag

ula

asi-

po

sitiiv

ise

t sa

fylo

ko

kit

5

2

10

0

pm

y/g

1

00

0

pm

y/g

E

N/I

SO

6

88

8-1

ta

i 2

Va

lmis

tusp

rosessin

lo

pussa

Ei n

äytt

eitä

4-6

krt

/v

6-8

krt

/v

8-1

2 k

rt/v

1.1

6 K

eite

tyt

äyriä

ise

t ja

nilv

iäi-

se

t, e

sim

. ra

pu

jen

ke

ittä

min

en

,

eri

tyis

esti k

un

kä

yte

tään

ulk

o-

ma

isia

äyri

äis

iä ja

nilv

iäis

iä

Sa

lmo

ne

lla

5

0

Ei to

dett

u/ 2

5 g

E

N/I

SO

6

57

9

Myyn

tia

ika

na

ma

rk-

kin

oill

e s

aa

tetu

t tu

ott

ee

t

Ei n

äytt

eitä

4-6

krt

/v

6-8

krt

/v

8-1

2 k

rt/v

1 n

= n

äytt

ee

n m

uo

dosta

vie

n o

sa

nä

ytt

eid

en

mä

ärä

; c =

niid

en

osa

nä

ytt

eid

en m

ää

rä, jo

ide

n a

rvo

t o

va

t vä

lillä

m–

M.

2 m

= M

. m

uis

sa

ko

hd

issa

paitsi 2

.4.1

ja

2.5

.1

3 O

n k

äyte

ttä

vä

sta

nda

rdin

viim

eis

intä

ve

rsio

ta.

4 S

eu

raa

vie

n s

ella

ise

naa

n s

yö

tävä

ksi ta

rko

ite

ttuje

n e

linta

rvik

ke

ide

n s

ää

nnö

llisestä

te

sta

uksesta

ei ta

va

no

mais

issa

olo

su

hte

issa

ole

hyö

tyä

: -

elin

tarv

ikke

et, joill

e o

n te

hty

kylli

n te

hokas L

iste

ria

mo

no

cyto

ge

nes -

bakte

eri

n tu

hoa

va

läm

pö

käsitte

ly t

ai m

uu

kä

sitte

ly,

jollo

in u

ud

elle

en s

aa

stu

min

en

kä

sitte

lyn

jä

lke

en

ei o

le m

ahd

olli

sta

(esim

. lo

pulli

se

ssa

pa

kkau

ksessaa

n lä

mpö

kä

site

llyt

tuo

tte

et)

, -

tuo

ree

t, leik

ka

am

atto

ma

t ta

i ja

losta

ma

tto

mat

vih

ann

ekse

t ja

he

de

lmä

t, luku

un o

tta

ma

tta

itu

ja,

- le

ipä

, ke

ksit ja

va

sta

ava

t tu

ottee

t,

- p

ullo

tettu

tai p

aka

ttu

ve

si, v

irvo

itusju

om

at, o

lut,

siid

eri

, viin

i, a

lkoh

olij

uo

mat

ja v

asta

ava

t tu

ott

ee

t,

- so

ke

ri, h

un

aja

ja

ma

ke

ise

t, m

uka

an lu

ett

uin

a k

aaka

o-

ja s

ukla

atu

otte

et,

- e

lävä

t sim

pu

ka

t.

5 1

ml in

okula

att

ia le

vitetä

än p

etr

ima

ljaa

n, jo

nka

ha

lka

isija

on 1

40

mm

, ta

i kolm

ee

n p

etr

ima

ljaa

n, jo

ide

n h

alk

ais

ija o

n 9

0 m

m.

6

Tu

ott

eid

en

, jo

ide

n p

H o

n ≤

4,4

ta

i a

w ≤

0,9

2 t

ai jo

iden

pH

on ≤

5,0

ja

aw ≤

0,9

4 ja

tu

ott

eid

en,

joid

en

myyn

tia

ika

on

alle

5 v

rk,

ka

tso

taan

au

tom

aa

ttis

esti k

uu

luva

n tä

hän

lu

okka

an

. M

yö

s m

uu

t tu

ote

lu

oka

t vo

iva

t ku

ulu

a tä

hän

luokkaa

n, jo

s s

e o

n tie

tee

llisesti p

eru

ste

ltua

. 7 jo

s v

alm

ista

ja p

ysty

y o

so

itta

ma

an t

oim

iva

lta

ista

vir

an

om

ais

ta t

yyd

ytt

ävä

llä t

ava

lla,

ett

ä tuo

te e

i ylit

ä 1

00

pm

y/g

ra

jaa

myyn

tia

ika

na

8

jos t

oim

ija e

i p

ysty

oso

itta

maa

n t

oim

iva

lta

ista

vira

nom

ais

ta tyyd

ytt

ävä

llä t

ava

lla,

että

tuo

te e

i ylit

ä 1

00

pm

y/g

ra

jaa

myyn

tia

ika

na

OM

AV

AL

VO

NN

AN

SU

OS

ITE

LLU

T N

ÄY

TT

EE

NO

TT

OT

IHE

YD

ET

EL

INT

AR

VIK

EH

UO

NE

IST

OIS

SA

L

IIT

E 8

4 (

5)

Eviran o

hje

10501/2

Tu

los

ten

tu

lkin

ta

An

ne

tut ra

jat ko

ske

va

t jo

ka

ista

te

sta

ttu

a o

san

äyte

ttä.

Te

stitu

lokse

t o

soitta

va

t te

sta

tun e

rän/p

rose

ssin

mik

robio

log

ise

n la

ad

un

. L

. m

ono

cyto

ge

ne

s -

bakte

erin

esiin

tym

inen

se

llais

ena

an

syö

tävis

sä

elin

tarv

ikke

issa,

jotk

a p

ysty

vä

t m

uod

osta

ma

an

ka

svu

alu

sta

n L

. m

ono

cyto

ge

ne

s -

bakte

erille

, e

nn

en k

uin

elin

tarv

ike o

n lä

hte

nyt se

n tu

otta

ne

en e

linta

rvik

eala

n to

imija

n v

älit

töm

ästä

va

lvo

nn

asta

, e

ikä h

än p

ysty

osoitta

ma

an, e

ttä tu

ote

e

i ylit

ä 1

00

pm

y/g

ra

jaa m

yyn

tiaik

ana

: -

hyvä

ksytt

ävä

, jo

s k

aik

ki to

detu

t a

rvo

t oso

itta

va

t, e

ttä b

akte

eria

ei to

de

ttu

, -

ei h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s b

akte

eri lö

yty

y y

hde

stä

kin

osan

äytt

eestä

.

L. m

ono

cyto

ge

ne

s -

bakte

erin

esiin

tym

inen

mu

issa

se

llais

ena

an

syö

tävis

sä

elin

tarv

ikke

issa:

- h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s k

aik

ki to

detu

t a

rvo

t o

va

t ≤ r

aja

, -

ei h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s jokin

to

detu

ista

arv

ois

ta o

n >

raja

. S

alm

one

lla -

bakte

erin

esiin

tym

inen

eri e

linta

rvik

elu

okis

sa:

- h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s k

aik

ki to

detu

t a

rvo

t oso

itta

va

t, e

ttä b

akte

eria

ei to

de

ttu

, -

ei h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s b

akte

eri lö

yty

y y

hde

stä

kin

osan

äytt

eestä

. E

. co

li -b

akte

erin

esiin

tym

inen

hed

elm

issä ja

vih

an

ne

ksis

sa (

se

llais

ena

an

syö

tävis

sä

) sekä p

astö

roim

atto

mis

sa h

ed

elm

ä-

ja v

ihan

ne

sm

eh

uis

sa (

sel-

lais

ena

an

ju

ota

vis

sa

):

- h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s k

aik

ki to

detu

t a

rvo

t o

va

t ≤ m

, -

va

rauksin

hyvä

ksytt

ävä

, jo

s e

nin

tään

c/n

arv

oa o

n v

älil

lä m

–M

ja

mu

ut to

detu

t a

rvo

t o

va

t ≤ m

, -

ei h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s y

ksi ta

i u

seam

pi to

detu

ista

arv

ois

ta o

n >

M t

ai jo

s e

nem

mä

n k

uin

c/n

arv

oa o

n v

älil

lä m

–M

. E

. co

li -b

akte

erin

esiin

tym

inen

ku

oritu

issa

ja

kypse

nn

ety

issä

äyriä

isis

sä

ja n

ilviä

isis

sä

: -

hyvä

ksytt

ävä

, jo

s k

aik

ki to

detu

t a

rvo

t o

va

t ≤ m

, -

va

rauksin

hyvä

ksytt

ävä

, jo

s e

nin

tään

c/n

arv

oa o

n v

älil

lä m

–M

ja

mu

ut to

detu

t a

rvo

t o

va

t ≤ m

, -

ei h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s y

ksi ta

i u

seam

pi to

detu

ista

arv

ois

ta o

n >

M t

ai jo

s e

nem

mä

n k

uin

c/n

arv

oa o

n v

älil

lä m

–M

. K

oag

ula

asip

ositiiv

ise

t sta

fylo

kokit k

uoritu

issa ja k

yp

sen

ne

tyis

sä

äyriä

isis

sä

ja n

ilviä

isis

sä

: -

hyvä

ksytt

ävä

, jo

s k

aik

ki to

detu

t a

rvo

t o

va

t ≤ m

, -

va

rauksin

hyvä

ksytt

ävä

, jo

s e

nin

tään

c/n

arv

oa o

n v

älil

lä m

–M

ja

mu

ut to

detu

t a

rvo

t o

va

t ≤ m

, -

ei h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s y

ksi ta

i u

seam

pi to

detu

ista

arv

ois

ta o

n >

M t

ai jo

s e

nem

mä

n k

uin

c/n

arv

oa o

n v

älil

lä m

–M

.

OM

AV

AL

VO

NN

AN

SU

OS

ITE

LLU

T N

ÄY

TT

EE

NO

TT

OT

IHE

YD

ET

EL

INT

AR

VIK

EH

UO

NE

IST

OIS

SA

L

IIT

E 8

5 (

5)

Eviran o

hje

10501/2

NÄ

YT

TE

EN

OT

TO

TU

OT

AN

TO

YM

PÄ

RIS

TÖ

ST

Ä J

A -

LA

ITT

EIS

TA

E

linta

rvik

ke

iden

va

lmis

tam

inen

N

äytt

ee

no

tto

koh

de

A

ero

bis

et

mik

ro-o

rga

nis

mit ja

/ta

i E

. co

li ta

i e

nte

roba

kte

eri

t,

su

ositeltu

nä

ytt

een

ott

otih

eys

Lis

teri

a m

ono

cyto

ge

nes

ku

n v

alm

iste

taa

n s

ella

ise

na

an

syö

täviä

tuo

tteita

, jo

issa

L.

mon

o-

cyto

ge

ne

s v

oi kasva

a 1

, su

ositeltu

nä

ytt

een

ott

otih

eys

Sa

lmo

ne

lla

eri

tyis

esti k

un

kä

yte

tään

ulk

o-

ma

isia

ra

aka

-ain

eita

, su

ositeltu

nä

ytt

een

ott

otih

eys

Ko

ko

luo

kka

1

< 1

0 0

00

kg

Elin

tarv

ikke

iden

ka

nssa

su

ora

an

ko

ske

-tu

kse

en

jo

utu

va

t pin

nat:

laitte

et,

kulje

tti-

me

t, t

yö

tasot.

3-5

näyte

ttä

ke

rra

llaan

4-6

krt

/v t

ai ri

ittä

vä

n tih

eästi t

ren

-d

iseu

rann

an

ma

hd

olli

sta

mis

eksi

4-6

krt

/v

4 k

rt/v

Ko

ko

luo

kka

2

10

000

– 1

00

00

0. kg

Elin

tarv

ikke

iden

ka

nssa

su

ora

an

ko

ske

-tu

kse

en

jo

utu

va

t pin

nat:

laitte

et,

kulje

tti-

me

t, t

yö

tasot.

5-8

näyte

ttä

ke

rra

llaan

6-8

krt

/v

6-8

krt

/v

6 k

rt/v

Ko

ko

luo

kka

3

10

0 0

00

-1 m

ilj. kg

Elin

tarv

ikke

iden

ka

nssa

su

ora

an

ko

ske

-tu

kse

en

jo

utu

va

t pin

nat:

laitte

et,

kulje

tti-

me

t, t

yö

tasot.

8-1

0 n

äyte

ttä

ke

rralla

an

8-1

2 k

rt/v

8

-12

krt

/v

8 k

rt/v

Ko

ko

luo

kka

4

> 1

milj

. kg

Elin

tarv

ikke

iden

ka

nssa

su

ora

an

ko

ske

-tu

kse

en

jo

utu

va

t pin

nat:

laitte

et,

kulje

tti-

me

t, t

yö

tasot.

vä

h. 1

0 n

äyte

ttä

ke

rra

llaa

n

vä

h. 1

krt

/kk

vä

h. 1

krt

/kk

12

krt

/v

Huo

m!

Jos L

. m

ono

cyto

ge

nes to

de

taa

n tu

ota

nto

ym

pä

ristö

stä

ta

i -la

itte

ista

ote

tuis

sa

nä

ytt

eis

sä

, on

se

kä t

uo

tte

isiin

että

tuo

tan

toym

pä

ristö

ön ja

-la

itte

isiin

ko

hdis

tuva

a n

äytte

en

ott

oa

lis

ätt

ävä

sa

astu

mis

läh

tee

n s

elv

ittä

mis

eksi.

1 T

uo

tte

ide

n, jo

ide

n p

H o

n ≤

4,4

ta

i a

w ≤

0,9

2 t

ai jo

iden

pH

on ≤

5,0

ja

aw ≤

0,9

4 ja

tu

ott

eid

en,

joid

en

myyn

tia

ika

on

alle

5 v

rk,

ei kats

ota

ku

ulu

va

n t

äh

än

luo

kka

an

.

OM

AV

AL

VO

NN

AN

SU

OS

ITE

LLU

T N

ÄY

TT

EE

NO

TT

OT

IHE

YD

ET

VÄ

HIT

TÄ

ISM

YY

NT

I- J

A T

AR

JO

ILU

PA

IKA

SS

A

L

IIT

E 9

1(7

)

Eviran o

hje

10501/2

LII

TE

9:

VÄ

HIT

TÄ

ISM

YY

NT

IPA

IKK

A

Es

im.

tukk

u-

tai

vä

hit

täis

myym

älä

, ta

rjo

ilu

pa

ikka

ku

ten

ra

vin

tola

ta

i ka

hvil

a s

ekä

su

urt

alo

us k

ute

n la

ito

ske

itti

ö,

kes

ku

sk

eit

tiö

, p

ito

-

pa

lve

lu t

ai

tarj

oilu

ke

itti

ö

Elin

tarv

ike

nä

ytt

eitä

su

osite

llaan

ott

am

aan its

e v

alm

iste

tuis

ta ja/t

ai p

akatu

ista

he

lposti p

ilaan

tuvis

ta e

linta

rvik

ke

ista

, jo

tka

ma

inita

an

täm

än liit

teen

taulu

kossa

. N

äytt

eitä e

i o

le t

arp

ee

n o

tta

a m

uua

lla p

aka

tuis

ta e

linta

rvik

ke

ista

, e

ikä

ku

um

enta

ma

lla v

alm

iste

tuis

ta e

linta

rvik

ke

ista

, jo

tka

ta

rjo

illa

an

he

ti

ku

um

enta

mis

en jä

lke

en

.

Nä

ytt

een

ott

o v

ähittä

ism

yyn

ti-

ja t

arj

oilu

pa

iko

issa p

ain

ott

uu p

inta

pu

hta

usnä

ytt

eis

iin.

Nä

ytt

eitä

tu

lee o

tta

a t

uo

tteid

en

ka

ns

sa s

uo

raan

ko

sk

etu

ks

ee

n

jou

tuvil

ta p

inn

oilta

, kute

n t

yö

taso

ilta

, le

ikkuu

laud

oilt

a ja la

itte

ista

(e

sim

. lih

an

ja

uh

am

ise

en

kä

yte

ttä

vä

t la

itte

et, le

ikke

leko

ne

iden

sis

äp

inna

t). P

inta

-p

uh

tau

sn

äytt

een

ott

oa (

osa

na

pu

hta

usse

ura

nta

a)

tehd

ää

n p

ää

asia

ssa p

uhd

istu

kse

n ja

pin

toje

n k

uiv

um

isen

jä

lke

en e

nn

en t

öid

en

alk

ua.

Vilj

ely

me

ne

-te

lmä

n v

oi ko

rva

ta k

aup

alli

se

lla p

uh

tau

den

ta

rkka

iluun

ta

rko

ite

tulla

mitta

rilla

/me

nete

lmä

llä.

Lis

teriapin

tan

äytt

eet o

teta

an

pä

äo

sin

työ

n a

ika

na ta

i h

eti

työ

n p

ää

tytt

yä

en

nen

puh

dis

tukse

n a

loitta

mis

ta. T

ällä

ta

vo

in p

ysyvie

n lis

teriaka

nto

jen h

ava

itse

min

en o

n to

de

nn

äkö

isin

tä. N

äytt

een

oto

sta

, m

enete

l-m

ien v

alin

na

sta

ja t

ulo

ste

n t

ulk

inna

sta

ke

rro

taan

ta

rkem

min

ohje

en k

ohd

issa

4.2

. (A

naly

ysim

ene

telm

ät)

, 4

.5. (T

oim

enp

ite

et, k

un tu

lokse

t e

ivä

t o

le

hyvä

ksytt

äviä

) ja

6.6

.2. (L

iste

riase

ura

nta

tu

ota

nto

ym

päristö

stä

ja

laitte

ista

).

Nä

ytt

een

ott

otih

eys m

äärä

yty

y ”

Elin

tarv

ike

hu

on

eis

ton r

iskilu

okitu

s ja

va

lvo

nta

tarp

ee

n m

äärittäm

inen

” -o

ppa

an

(E

vira

10

503

), jä

ljem

pän

ä r

iskilu

okitu

s-

ohje

, to

imin

talu

okkie

n ja

koko

luokkie

n m

uka

an. T

oim

inta

luokis

sa 1

ja 2

ole

vill

e v

äh

ittä

ism

yyn

tipa

iko

ille

ei o

le n

äytt

een

ott

osu

ositu

sta

. T

oim

inta

-lu

okis

sa

3 ja

4 s

uosite

ltu n

äytt

een

ott

otih

eys m

äärä

yty

y k

oko

luoka

n m

uka

an

. Ja

uh

elih

an

, ra

aka

lihava

lmis

teid

en

ja s

iipik

arj

anlih

ava

lmis

teid

en

va

lmis

-tu

kse

n o

sa

lta

su

osite

llut n

äytt

een

ott

otih

eyd

et

peru

stu

va

t e

linta

rvik

ehu

on

eis

ton k

oko

luoka

n s

ijaan k

unkin

tu

ote

ryh

mä

n tu

ota

nto

mä

ärä

än

.

Vä

hittä

ism

yyn

nis

sä

vo

ida

an

osa

näytt

eid

en

ott

am

inen

tu

otte

ista

ko

rva

ta jatk

uva

lla n

äytt

een

oto

lla, jo

lloin

ote

taa

n y

ksittä

isn

äytte

itä

. N

äytt

een

otto

tihe

ys

mä

ärä

yty

y t

ällö

in s

ite

n,

ett

ä t

aulu

ko

ssa m

ain

ittu

nä

ytt

een

ott

otih

eys k

err

ota

an v

ähin

tää

n k

olm

ella

. E

sim

erk

kejä

osa

nä

ytt

eid

en

ko

rva

am

ise

sta

ja

tku-

va

lla n

äytt

een

oto

lla:

Tässä liit

teessä m

ain

ittu

nä

ytt

eeno

ttotihe

ys, jo

lloin

ote

taan

viis

i osa

nä

yte

ttä jokais

ella

nä

ytt

ee

nott

okerr

alla

V

äh

imm

äis

nä

ytt

ee

nott

otih

eys s

illo

in,

kun o

teta

an y

ksi nä

yte

jo

kais

ella

nä

ytt

ee

nott

okerr

alla

4x/v

1x/k

k (

väh. 1

2 n

äyte

ttä

/v)

6x/v

Joka 3

. viik

ko (

väh. 1

8 n

äyte

ttä/v

)

8x/v

Joka 2

. viik

ko (

väh. 2

4 n

äyte

ttä/v

)

12x/v

/ 1

x/k

k

Vaih

delle

n joka v

iikko / joka 2

. viik

ko (

väh. 36

nä

yte

ttä/v

)

Nä

ytt

een

ott

oa v

oid

aa

n h

arv

enta

a (

tai koko

luoka

ssa

1 ja

2 lu

op

ua

nä

ytt

een

oto

sta

to

ista

iseksi kokon

aa

n t

uote

nä

ytt

eid

en

osa

lta

), jos tu

lokset o

va

t o

lleet

hyvä

ksytt

ävä

t ko

lme

na

pe

räkkä

ise

nä v

uote

na ja v

alv

onta

vira

no

ma

inen

arv

ioi, e

ttä

elin

tarv

iketu

rva

llisu

us e

i n

äytt

een

oto

n v

ähe

ntä

mis

en

vu

oksi

va

ara

nn

u.

Ja

uh

elih

an

, ra

aka

lihava

lmis

teid

en

ja/t

ai siip

ika

rja

nlih

ava

lmis

teid

en

va

lmis

tam

isen

ko

hd

alla

nä

ytt

een

oto

sta

vo

idaa

n v

alv

onta

vir

ano

ma

ise

n

arv

ion p

eru

ste

ella

luo

pua

se

llais

ten t

uote

ryh

mie

n k

ohd

alla

, jo

ita

tu

ote

taa

n k

ork

ein

taa

n 1

00

000 k

g v

uod

essa

.

OM

AV

AL

VO

NN

AN

SU

OS

ITE

LLU

T N

ÄY

TT

EE

NO

TT

OT

IHE

YD

ET

VÄ

HIT

TÄ

ISM

YY

NT

I- J

A T

AR

JO

ILU

PA

IKA

SS

A

L

IIT

E 9

2(7

)

Eviran o

hje

10501/2

Ru

ok

am

yrk

yty

sep

äil

yn

äytt

eid

en

ott

am

inen

ja

säil

ytt

äm

inen

Va

lmis

tuske

ittiö

iden

su

osite

llaan

ott

ava

n ta

lte

en

its

e v

alm

ista

mia

an

ru

okia

ja s

äily

ttä

mä

än n

iitä

paka

ste

ttu

ina m

ahd

olli

sia

ru

okam

yrk

yty

se

pä

ilyse

lvi-

tyksiä

va

rte

n 2

-4 v

iiko

n a

jan. S

opiv

a n

äyte

mä

ärä

ru

okam

yrk

yty

stu

tkim

uksee

n o

n v

ähin

tää

n (

200

–)

300

g. E

ri r

uokie

n y

hdis

täm

istä

yh

de

ksi n

äyt-

teeksi e

i su

osite

lla.

Tu

ote

nä

ytt

ee

t

1 T

urv

all

isu

usva

ati

mu

s

Sa

lmo

ne

lla

Vä

hittä

ism

yyn

tipa

ika

ssa v

alm

iste

tulle

ja

uh

elih

alle

, ra

aka

lihava

lmis

teill

e ja

tie

tyill

e lih

ava

lmis

teill

e (

ks.

alla

ole

va

ta

ulu

kko)

on a

sete

ttu

turv

alli

su

usva

a-

tim

us s

alm

one

llalle

.

Lis

teri

a m

on

oc

yto

ge

nes

Lis

teria m

ono

cyto

ge

ne

s -

va

atim

usta

so

ve

lleta

an

se

llais

ena

an

syö

täviin

elin

tarv

ikke

isiin

. N

äytt

eitä

ote

taa

n s

illo

in, ku

n v

ähittä

ism

yyn

ti-

tai ta

rjo

ilupa

i-ka

ssa

va

lmis

teta

an s

ella

ise

na

an

syö

täviä

elin

tarv

ikke

ita

, jo

issa L

. m

onocyto

ge

ne

s v

oi ka

sva

a. N

äytt

eitä

ei ote

ta e

sim

. tu

ott

eis

ta, jo

iden m

yyn

tiaik

a

on k

ork

ein

taan

4 v

rk ta

i tu

ott

eis

ta, jo

iden

pH

on ≤

4,4

ta

i a

w ≤

0,9

2 t

ai jo

iden

pH

on ≤

5,0

ja a

w ≤

0,9

4.

2 P

rose

ssih

yg

ien

iava

ati

mu

s

Ae

rob

ise

t m

ikro

-org

an

ism

it ja

E. c

oli

Vä

hittä

ism

yyn

tipa

ika

ssa v

alm

iste

tulle

ja

uh

elih

alle

on a

sete

ttu

aero

bis

ia m

ikro

-org

anis

meja

ja

E.

co

li -b

akte

eria

ko

ske

va

va

atim

us,

ku

n m

yyn

tiaik

a o

n

yli

24 t

untia.

Kyse

isiä

va

atim

uksia

so

ve

lleta

an

va

lmis

tuspro

sessin

(ja

uh

am

ise

n)

lopu

ssa. A

ero

bis

ia m

ikro

-org

anis

meja

ko

skeva

a v

aatim

usta

ei so

ve

l-le

ta ja

uh

elih

aa

n,

jonka

myyn

tiaik

a o

n k

ork

ein

taa

n 2

4 t

untia

. V

ähittä

ism

yyn

tipa

ika

ssa v

alm

iste

tulle

raa

ka

liha

va

lmis

teelle

on a

se

tettu

E.

co

li -b

akte

eria

ko

ske

va

va

atim

us.

Va

atim

ukset

ko

ske

va

t tu

otte

ita

, jo

tka

myyd

ää

n s

ella

ise

na

an

(n

e e

ivä

t ko

ske

tu

ott

eita,

joita

kä

yte

tää

n e

de

lle

en

its

e e

sim

. ru

oka

-a

nn

oste

n v

alm

ista

mis

een

).

3 M

uu

t s

uo

sit

elt

ava

t tu

tkim

uk

se

t (k

ats

o o

hje

en

ka

pp

ale

6.2

)

Na

ud

an-

tai la

mp

aa

nlih

asta

va

lmis

tett

ua ja

uh

elih

aa ja r

aaka

lihava

lmis

teita

su

osite

llaan

tutk

ima

an h

ark

inna

n m

uka

an

ST

EC

-b

akte

erie

n v

ara

lta.

Nä

ytt

een

ott

oa h

ark

ita

an

tu

otte

en

kä

yttö

tark

oitukse

n ja k

ohd

ery

hm

än m

uka

an

. N

äytt

een

ott

oa s

uo

site

llaan

esim

erk

iksi sill

oin

, ku

n v

alm

iste

taa

n ja

uh

e-

lihaa

, jo

ka o

n ta

rko

itu

s s

yö

dä

kyp

sen

täm

ättö

mä

nä

(e

sim

. ta

rtarp

ihvit).

OM

AV

AL

VO

NN

AN

SU

OS

ITE

LLU

T N

ÄY

TT

EE

NO

TT

OT

IHE

YD

ET

VÄ

HIT

TÄ

ISM

YY

NT

I- J

A T

AR

JO

ILU

PA

IKA

SS

A

L

IIT

E 9

3(7

)

Eviran o

hje

10501/2

Elin

tarv

ike

luo

kka

Tä

ssä

ta

rko

ite

taa

n n

äytt

ee

no

tto

ko

h-

tee

ss

a v

alm

iste

ttu

ja t

uo

tte

ita

, jo

tka

m

yyd

ää

n s

ell

ais

en

aa

n

Mik

ro-o

rga

nis

mit

Näytt

ee

no

t-to

suu

nn

i-te

lma

1)

Raja

t 2)

An

aly

ytt

ine

n

ve

rta

ilum

ene

-te

lmä

3)

Su

osite

ltu

n

äytte

eno

tto

-ko

hta

Su

osite

ltu

näytt

ee

no

tto

tih

eys, so

ve

lleta

an

tu

ota

nto

-m

ää

rän

ja r

iskin

mu

kaa

n.

Näytte

et

eri t

uo

tery

hm

istä

su

hte

essa

tu

ota

nto

mä

ärä

än

. R

iskilu

okitu

soh

jee

n to

i-m

inta

luoka

t 3

ja

4

krt

= k

ert

aa

, v =

vu

osi, v

k =

viik

ko

n

c

m

M

Ko

ko

luo

kka

1

Ko

ko

luo

kka

2

Ko

ko

luo

kka

3

1.2

Se

llais

en

aa

n s

yö

tävä

t e

linta

rvik

-ke

et, jois

sa

Lis

teri

a m

ono

cyto

ge

nes

vo

i kasva

a ja joid

en m

yyn

tia

ika

5 v

rk

tai yli

Esim

. tu

ore

sala

atit,

tä

yte

tyt

leiv

ät,

g

raa

vik

ala

, kylm

äsavuste

ttu

kala

, jo

i-d

en

myyn

tia

ika

5 v

rk t

ai yli

Lis

teri

a m

ono

-cyto

ge

ne

s

5

0

10

0 p

my/g

7)

EN

/IS

O

11

29

0-2

5)

Viim

eis

en

ä

kä

yttö

päiv

än

ä

(vkp

)

To

imin

talu

okassa 3

: E

i n

äytt

eitä

To

imin

talu

okassa 4

: 4

-6 k

rt/v

4-6

krt

/v

6-1

2 k

rt/v

1.3

. S

ella

isen

aan

syö

tävä

t e

linta

rvik

-ke

et, jois

sa

Lis

teri

a m

ono

cyto

ge

nes e

i vo

i kasva

a 4

) 6

)

Esim

. kaik

ki 1

.2 m

ain

itut

elin

tarv

ik-

ke

et, k

un

niid

en

myyn

tiaik

a o

n a

lle 5

vrk

Lis

teri

a m

ono

-cyto

ge

ne

s

5

0

10

0 p

my/g

E

N/I

SO

1

12

90

-2 5

) V

kp

Ei n

äytt

eitä

Ei n

äytt

eitä

Ei n

äytt

eitä

Elin

tarv

ike

luo

kka

Tä

ssä

ta

rko

ite

taa

n n

äytt

ee

no

tto

ko

h-

tee

ss

a v

alm

iste

ttu

ja t

uo

tte

ita

, jo

tka

m

yyd

ää

n s

ell

ais

en

aa

n

Mik

ro-o

rga

nis

mit

Näytt

ee

n-

ott

osu

unn

i-te

lma

1)

Raja

t 2)

An

aly

ytt

ine

n

ve

rta

ilum

ene

-te

lmä

3)

Su

osite

ltu

n

äytte

eno

tto

-ko

hta

Su

osite

ltu

näytt

ee

no

tto

tih

eys, so

ve

lleta

an

tu

ota

nto

-m

ää

rän

ja r

iskin

mu

kaa

n..

krt

= k

ert

aa

, v =

vu

osi, v

k =

viik

ko

n

c

m

M

< 1

0 0

00

kg

10

000

-10

0 0

00

yli

10

0 0

00

kg

2.1

.6. Jau

he

liha,

kun

myyn

tia

ika

(kä

yt-

töa

ika

) on

24

h t

ai e

ne

mm

än

A

ero

bis

et m

ikro

-o

rga

nis

mit

5

2

5x1

05

pm

y/g

5

x1

06

pm

y/g

IS

O 4

83

3

Va

lmis

tus-p

ro-

se

ssin

lo-

pu

ssa

Ei n

äytt

eitä

4

-8 k

rt/v

8

-12

krt

/v

2.1

.6. Jau

he

liha

E.

co

li 5

2

5

0

pm

y/g

5

00

p

my/g

IS

O 1

66

49

-1

tai 2

Va

lmis

tus-p

ro-

se

ssin

lo-

pu

ssa

Ei n

äytt

eitä

4-8

krt

/v

8-1

2 k

rt/v

OM

AV

AL

VO

NN

AN

SU

OS

ITE

LLU

T N

ÄY

TT

EE

NO

TT

OT

IHE

YD

ET

VÄ

HIT

TÄ

ISM

YY

NT

I- J

A T

AR

JO

ILU

PA

IKA

SS

A

L

IIT

E 9

4(7

)

Eviran o

hje

10501/2

Elin

tarv

ike

luo

kka

Tä

ssä

ta

rko

ite

taa

n n

äytt

ee

no

tto

ko

h-

tee

ss

a v

alm

iste

ttu

ja t

uo

tte

ita

, jo

tka

m

yyd

ää

n s

ell

ais

en

aa

n

Mik

ro-o

rga

nis

mit

Näytt

ee

n-

ott

osu

unn

i-te

lma

1)

Raja

t 2)

An

aly

ytt

ine

n

ve

rta

ilum

ene

-te

lmä

3)

Su

osite

ltu

n

äytte

eno

tto

-ko

hta

Su

osite

ltu

näytt

ee

no

tto

tih

eys, so

ve

lleta

an

tu

ota

nto

-m

ää

rän

ja r

iskin

mu

kaa

n..

krt

= k

ert

aa

, v =

vu

osi, v

k =

viik

ko

n

c

m

M

< 1

0 0

00

kg

10

000

-10

0 0

00

yli

10

0 0

00

kg

1.6

Ja

uhe

liha

Sa

lmo

ne

lla

5

0

Ei to

dett

u /2

5 g

E

N/I

SO

65

79

Vkp

Sa

lmo

ne

llava

lvo

nta

oh

jelm

an

piir

iin k

uu

luvasta

su

o-

ma

lais

esta

lih

asta

(na

uta

, sik

a,

bro

ileri

, kan

a, ka

lk-

ku

na,

ankka

, h

an

hi, h

elm

ika

na)

va

lmis

tetta

va jau

he

-lih

a: e

i n

äytt

eitä

.

Sa

ma

koskee

kä

yte

ttä

essä

lih

aa

, jo

ka

kuu

luu S

uo

me

n

oh

jelm

aa

va

sta

ava

n s

alm

one

llava

lvo

nta

ohje

lman

pii-

riin

(R

uo

tsi ja

No

rja

).

Mu

ute

n:

4 k

rt/v

8

krt

/v

1 k

rt/k

k

2.1

.8.

Ra

aka

liha

va

lmis

tee

t

Esim

. p

alo

ite

ltu ja

ma

uste

ttu

ma

us-

tett

u/m

arin

oitu

lih

a

E.

co

li 5

2

5

00

p

my/g

5

00

0

pm

y/g

IS

O 1

66

49

-1

tai 2

Va

lmis

tus-p

ro-

se

ssin

lo-

pu

ssa

Ei n

äytt

eitä

4-8

krt

/v

8-1

2 k

rt/v

1.6

Ra

aka

liha

va

lmis

tee

t (m

uu

ku

in s

ii-p

ika

rja

nlih

a)

Sa

lmo

ne

lla

5

0

Ei to

dett

u /1

0 g

ta

i 25

g 8

) E

N/I

SO

65

79

Vkp

Sa

lmo

ne

llava

lvo

nta

oh

jelm

an

piir

iin k

uu

luvasta

su

o-

ma

lais

esti s

ian

- ta

i n

au

da

nlih

asta

va

lmis

tetta

va r

aaka

-lih

ava

lmis

te: e

i n

äytte

itä

.

Sa

ma

koskee

kä

yte

ttä

essä

lih

aa

, jo

ka

kuu

luu S

uo

me

n

oh

jelm

aa

va

sta

ava

n s

alm

one

llava

lvo

nta

ohje

lman

pii-

riin

(R

uo

tsi ja

No

rja

).

Mu

ute

n:

4 k

rt/v

8

krt

/v

1 k

rt/k

k

1.5

Siip

ika

rja

n r

aa

kalih

ava

lmis

tee

t

Esim

. p

alo

ite

ltu s

iipik

arja

nlih

a, m

au

s-

tett

u/m

arin

oitu

siip

ika

rja

nlih

a

Sa

lmo

ne

lla

5

0

Ei to

dett

u/ 2

5 g

E

N/I

SO

65

79

Vkp

Sa

lmo

ne

llava

lvo

nta

oh

jelm

an

piir

iin k

uu

luvasta

su

o-

ma

lais

esta

bro

ilerin

, ka

na

n-,

ka

lkku

nan

-, h

elm

ika

nan

-,

an

kan

- ja

ha

nh

enlih

asta

valm

iste

tava

ra

aka

liha

va

l-m

iste

: ei n

äytte

itä.

Sa

ma

koskee

kä

yte

ttä

essä

lih

aa

, jo

ka

kuu

luu S

uo

me

n

oh

jelm

aa

va

sta

ava

n s

alm

one

llava

lvo

nta

ohje

lman

pii-

riin

(R

uo

tsi ja

No

rja

).

Mu

ute

n:

4 k

rt/v

8

krt

/v

1 k

rt/k

k

OM

AV

AL

VO

NN

AN

SU

OS

ITE

LLU

T N

ÄY

TT

EE

NO

TT

OT

IHE

YD

ET

VÄ

HIT

TÄ

ISM

YY

NT

I- J

A T

AR

JO

ILU

PA

IKA

SS

A

L

IIT

E 9

5(7

)

Eviran o

hje

10501/2

Elin

tarv

ike

luo

kka

Tä

ssä

ta

rko

ite

taa

n n

äytt

ee

no

tto

ko

h-

tee

ss

a v

alm

iste

ttu

ja t

uo

tte

ita

, jo

tka

m

yyd

ää

n s

ell

ais

en

aa

n

Mik

ro-o

rga

nis

mit

Näytt

ee

n-

ott

osu

unn

i-te

lma

1)

Raja

t 2)

An

aly

ytt

ine

n

ve

rta

ilum

ene

-te

lmä

3)

Su

osite

ltu

n

äytte

eno

tto

-ko

hta

Su

osite

ltu

näytt

ee

no

tto

tih

eys, so

ve

lleta

an

tu

ota

nto

-m

ää

rän

ja r

iskin

mu

kaa

n..

krt

= k

ert

aa

, v =

vu

osi, v

k =

viik

ko

n

c

m

M

< 1

0 0

00

kg

10

000

-10

0 0

00

yli

10

0 0

00

kg

1.9

Siip

ika

rja

nlih

ava

lmis

tee

t

Esim

. e

sik

eite

tyt

tai -p

ais

tetu

t siip

ika

r-ja

tuott

ee

t

Sa

lmo

ne

lla

5

0

Ei to

dett

u/ 2

5 g

E

N/I

SO

65

79

Vkp

Alk

upe

rältä

än

salm

on

ella

va

lvon

tao

hje

lma

n p

iiriin

kuu

-lu

vasta

suo

ma

lais

esta

bro

ilerin

, kan

an

-, k

alk

ku

na

n-,

h

elm

ika

na

n-,

anka

n-

ja h

an

hen

liha

sta

valm

iste

ttava

siip

ika

rjan

liha

va

lmis

te:

ei n

äytte

itä

.

Sa

ma

koskee

kä

yte

ttä

essä

lih

aa

, jo

ka

kuu

luu S

uo

me

n

oh

jelm

aa

va

sta

ava

n s

alm

one

llava

lvo

nta

ohje

lman

pii-

riin

(R

uo

tsi ja

No

rja

).

Mu

ute

n:

4 k

rt/v

8

krt

/v

1 k

rt/k

k

1

) n

= n

äytt

een

mu

odo

sta

vie

n o

sa

nä

ytt

eid

en

mä

ärä

; c =

niid

en

osa

nä

ytt

eid

en

mä

ärä

, jo

iden

arv

ot

ova

t vä

lillä

m–

M.

2) m

= M

mu

issa

ko

hdis

sa

pa

itsi 2

.1.6

ja

2.1

.8.

3) O

n k

äyte

ttä

vä

sta

nd

ard

in v

iime

isin

tä v

ers

iota

. 4

) S

eu

raa

vie

n s

ella

ise

na

an s

yötä

vä

ksi ta

rko

ite

ttuje

n e

linta

rvik

ke

ide

n s

ää

nn

ölli

se

stä

testa

ukse

sta

ei ta

va

no

ma

isis

sa

olo

su

hte

issa

ole

hyö

tyä

: -

elin

tarv

ikke

et, joill

e o

n te

hty

kylli

n te

hokas L

. m

on

ocyto

ge

nes -

ba

kte

erin

tuh

oa

va

lä

mpö

kä

sitte

ly t

ai m

uu k

äsitte

ly,

jollo

in u

ud

elle

en

sa

astu

min

en

kä

sitte

lyn

jä

lke

en e

i o

le m

ah

do

llista

(e

sim

. lo

pulli

se

ssa

pa

kkau

ksessaa

n lä

mpö

kä

site

llyt

tuo

tte

et)

, -

tuo

ree

t, leik

ka

am

atto

ma

t ta

i ja

losta

ma

tto

mat

vih

ann

ekse

t ja

he

de

lmä

t, luku

un o

tta

ma

tta

itu

ja,

- le

ipä

, ke

ksit ja

va

sta

ava

t tu

ottee

t,

- p

ullo

tettu

tai p

aka

ttu

ve

si, v

irvo

itusju

om

at, o

lut,

siid

eri

, viin

i, a

lkoh

olij

uo

mat

ja v

asta

ava

t tu

ott

ee

t,

- so

ke

ri, h

un

aja

ja

ma

ke

ise

t, m

uka

an lu

ett

uin

a k

aaka

o-

ja s

ukla

atu

otte

et,

- e

lävä

t sim

pu

ka

t.

5) 1

ml in

oku

laa

ttia

le

vite

tään

pe

trim

alja

an

, jo

nka

ha

lka

isija

on 1

40

mm

, ta

i kolm

ee

n p

etr

ima

ljaa

n, jo

ide

n h

alk

ais

ija o

n 9

0 m

m.

Mä

äri

tysra

jaksi tu

lee

10

pm

y/g

.

6) T

uo

tte

ide

n, jo

ide

n p

H o

n ≤

4,4

ta

i a

w ≤

0,9

2 t

ai jo

iden

pH

on ≤

5,0

ja

aw ≤

0,9

4 s

ekä

tu

ott

eid

en

, jo

ide

n m

yyn

tia

ika

on

alle

5 v

rk,

ka

tso

taan

au

tom

aa

ttis

esti k

uu

luva

n t

ähä

n lu

okkaa

n.

Myö

s

mu

ut tu

ote

luoka

t vo

iva

t ku

ulu

a t

äh

än luo

kka

an,

jos s

e o

n t

iete

elli

sesti p

eru

ste

ltu

a.

7) Jos v

alm

ista

ja p

ysty

y o

so

itta

ma

an t

oim

iva

lta

ista

vir

an

om

ais

ta t

yyd

ytt

ävä

llä t

ava

lla,

ett

ä tuo

te e

i ylit

ä 1

00

pm

y/g

ra

jaa

myyn

tia

ika

na

.

OM

AV

AL

VO

NN

AN

SU

OS

ITE

LLU

T N

ÄY

TT

EE

NO

TT

OT

IHE

YD

ET

VÄ

HIT

TÄ

ISM

YY

NT

I- J

A T

AR

JO

ILU

PA

IKA

SS

A

L

IIT

E 9

6(7

)

Eviran o

hje

10501/2

Tu

los

ten

tu

lkin

ta

An

ne

tut ra

jat ko

ske

va

t jo

ka

ista

te

sta

ttu

a o

san

äyte

ttä.

Te

stitu

lokse

t o

soitta

va

t te

sta

tun e

rän/p

rose

ssin

mik

robio

log

ise

n la

ad

un

. E

. co

li -b

akte

erin

ta

i ae

rob

iste

n m

ikro

-org

anis

mie

n e

siin

tym

inen

ja

uh

elih

assa

ja

ra

aka

lihava

lmis

teis

sa

(tu

lkin

ta E

. co

li e

rikse

en

ja a

ero

bis

et m

ikro

-o

rga

nis

mit e

rikse

en):

-

hyvä

ksytt

ävä

, jo

s k

aik

ki to

de

tut a

rvo

t o

va

t ≤ m

, -

va

rau

ksin

hyvä

ksytt

ävä

, jo

s e

nin

tää

n c

/n a

rvo

a o

n v

älil

lä m

–M

ja

mu

ut to

detu

t a

rvo

t o

va

t ≤ m

, -

ei h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s y

ksi ta

i u

seam

pi to

detu

ista

arv

ois

ta o

n >

M t

ai jo

s e

nem

mä

n k

uin

c/n

arv

oa o

n v

älil

lä m

–M

. L

. m

ono

cyto

ge

ne

s -

bakte

erin

esiin

tym

inen

se

llais

ena

an

syö

tävis

sä

elin

tarv

ikke

issa, jo

tka

pysty

vä

t m

uod

osta

ma

an k

asvu

alu

sta

n L

. m

ono

cyto

ge

ne

s -

bakte

erille

, e

nn

en k

uin

elin

tarv

ike

on lä

hte

nyt

se

n tu

otta

ne

en

elin

tarv

ike

ala

n t

oim

ijan v

älit

töm

ästä

va

lvo

nn

asta

, e

ikä h

än p

ysty

osoitta

ma

an

, e

ttä

tu

ote

ei ylit

ä 1

00

pm

y/g

ra

jaa m

yyn

tiaik

ana

: -

hyvä

ksytt

ävä

, jo

s k

aik

ki to

de

tut a

rvo

t oso

itta

va

t, e

ttä b

akte

eria

ei to

de

ttu

, -

ei h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s b

akte

eri lö

yty

y y

hde

stä

kin

osa

nä

ytt

eestä

S

alm

one

lla-b

akte

erin

esiin

tym

inen

eri e

linta

rvik

elu

okis

sa:

- h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s k

aik

ki to

de

tut a

rvo

t oso

itta

va

t, e

ttä b

akte

eria

ei to

de

ttu

, ei h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s b

akte

eri löyty

y y

hde

stä

kin

osan

äytt

eestä

OM

AV

AL

VO

NN

AN

SU

OS

ITE

LLU

T N

ÄY

TT

EE

NO

TT

OT

IHE

YD

ET

VÄ

HIT

TÄ

ISM

YY

NT

I- J

A T

AR

JO

ILU

PA

IKA

SS

A

L

IIT

E 9

7(7

)

Eviran o

hje

10501/2

Nä

ytt

ee

t tu

ota

nto

ym

pä

ris

tös

tä ja

-la

itte

ista

Nä

ytt

ee

nott

osuu

nn

ite

lmaa

n s

isä

llyte

tää

n p

inta

pu

hta

usn

äytt

een

ott

o s

illo

in,

ku

n k

äsite

llään

/va

lmis

teta

an

se

llais

ena

an

syö

täviä

he

lposti p

ilaan

tuvia

elin

-ta

rvik

ke

ita.

Nä

ytt

eis

tä a

na

lyso

idaa

n in

dik

aatt

oribakte

ere

ita (

esim

. a

ero

bis

et m

ikro

-org

anis

mit ta

i e

nte

rob

akte

eri

t). T

ärk

ein

tä o

n k

uite

nkin

te

hd

ä h

yvä

t ty

öoh

jeet, n

ou

datt

aa n

iitä

ja a

rvio

ida a

istin

va

rais

esti s

iivo

ukse

n o

nn

istu

min

en

. N

äytt

eet

vo

iva

t a

utta

a s

eura

am

aan

siiv

ousty

ön

laa

tua

.

To

imin

talu

okka

3 ja

4

Näytt

ee

no

tto

koh

de

Ae

rob

ise

t m

ikro

-org

an

ism

it

Su

osite

ltu

näytt

ee

no

tto

tih

eys

Ko

ko

luo

kka

1

Elin

tarv

ikke

iden

ka

nssa

su

ora

an

ko

ske

tukse

en

jo

utu

va

t p

inna

t: laitte

et,

ku

ljett

ime

t, t

yö

-ta

so

t 5

nä

yte

ttä

ke

rralla

an

4

-6 k

rt/v

ta

i riittä

vän

tih

eästi t

ren

dis

eu

ran

na

n m

ah

dolli

sta

mis

eksi

Ko

ko

luo

kka

2

Elin

tarv

ikke

iden

ka

nssa

su

ora

an

ko

ske

tukse

en

jo

utu

va

t p

inna

t: laitte

et,

ku

ljett

ime

t, t

yö

-ta

so

t 5

nä

yte

ttä

ke

rralla

an

8

-12

krt

/v

Ko

ko

luo

kka

3

Elin

tarv

ikke

iden

ka

nssa

su

ora

an

ko

ske

tukse

en

jo

utu

va

t p

inna

t: laitte

et,

ku

ljett

ime

t, t

yö

-ta

so

t 5

-10 n

äyte

ttä

ke

rra

llaan

1

2 k

rt/v

Nä

ytt

eitä

on

ote

tta

va

kä

sitte

lya

lueilt

a ja e

linta

rvik

etu

ota

nto

on

kä

yte

tyis

tä laitte

ista

, ku

n n

äytt

een

otto

on t

arp

ee

n s

en v

arm

ista

mis

eksi, e

ttä

mik

robik

rite

eriase

-tu

kse

n v

aatim

ukse

t tä

yte

tään

. S

ella

ise

na

an

syö

täviä

elin

tarv

ikke

ita, jo

issa

L. m

ono

cyto

ge

ne

s v

oi kasva

a,

va

lmis

tavie

n e

linta

rvik

eala

n t

oim

ijoid

en

on o

tet-

tava

L. m

ono

cyto

ge

ne

s -

näytt

eet kä

sitte

lya

lueilt

a ja -

laitte

ista

osa

na n

äytt

ee

no

tto-o

hje

lma

an

sa.

To

imin

talu

okka

3

ja 4

N

äytt

ee

no

tto

koh

de

Lis

teri

a m

ono

cyto

ge

nes

Su

osite

ltu

näytt

ee

no

tto

tih

eys

Sa

lmo

ne

lla

Su

osite

ltu

näytt

ee

no

tto

tih

eys

Ko

ko

luo

kka

1

Elin

tarv

ikke

iden

ka

nssa

su

ora

an

ko

ske

tuk-

se

en jo

utu

va

t pin

nat:

la

itte

et,

ku

ljettim

et,

työ

-ta

so

t 5

nä

yte

ttä

ke

rralla

an

4-6

krt

/v

- ku

n v

alm

iste

taa

n s

ella

ise

na

an

syö

täviä

tuo

t-te

ita

, jo

issa

L. m

on

ocyto

ge

ne

s v

oi kasva

a 1

)

4-6

krt

/v

- ku

n v

alm

iste

taa

n ja

uh

elih

aa

/lih

ava

lmis

teita

lih

asta

, jo

ka

ei alk

u-

pe

rältä

än

ole

kuu

lunu

t sa

lmo

ne

llava

lvo

nta

ohje

lma

n p

iiriin

Ko

ko

luo

kka

2

Elin

tarv

ikke

iden

ka

nssa

su

ora

an

ko

ske

tuk-

se

en jo

utu

va

t pin

nat:

la

itte

et,

ku

ljettim

et,

työ

-ta

so

t 5

nä

yte

ttä

ke

rralla

an

6-8

krt

/v

- ku

n v

alm

iste

taa

n s

ella

ise

na

an

syö

täviä

tuo

t-te

ita

, jo

issa

L. m

on

ocyto

ge

ne

s v

oi kasva

a 1

)

8-1

0 k

rt/v

- ku

n v

alm

iste

taa

n ja

uh

elih

aa

/lih

ava

lmis

teita

lih

asta

, jo

ka

ei alk

u-

pe

rältä

än

ole

kuu

lunu

t sa

lmo

ne

llava

lvo

nta

ohje

lma

n p

iiriin

Ko

ko

luo

kka

3

Elin

tarv

ikke

iden

ka

nssa

su

ora

an

ko

ske

tuk-

se

en jo

utu

va

t pin

nat:

la

itte

et,

ku

ljettim

et,

työ

-ta

so

t 5

nä

yte

ttä

ke

rralla

an

8-1

2 k

rt/v

- ku

n v

alm

iste

taa

n s

ella

ise

na

an

syö

täviä

tuo

t-te

ita

, jo

issa

L. m

on

ocyto

ge

ne

s v

oi kasva

a 1

)

12

-14

krt

/v

- ku

n v

alm

iste

taa

n ja

uh

elih

aa

/lih

ava

lmis

teita

lih

asta

, jo

ka

ei alk

u-

pe

rältä

än

ole

kuu

lunu

t sa

lmo

ne

llava

lvo

nta

ohje

lma

n p

iiriin

Huo

m!

Jos L

. m

ono

cyto

ge

nes to

de

taa

n p

inta

pu

hta

usn

äytt

eis

tä,

tulis

i p

inta

nä

ytt

ee

no

tto

a lis

ätä

saa

stu

mis

läh

tee

n s

elv

ittä

mis

eksi.

1) T

uo

tte

ide

n, jo

ide

n p

H o

n ≤

4,4

ta

i a

w ≤

0,9

2 t

ai jo

iden

pH

on ≤

5,0

ja

aw ≤

0,9

4 s

ekä

tu

ott

eid

en

, jo

ide

n m

yyn

tia

ika

on

alle

5 v

rk,

ei kats

ota

ku

ulu

va

n t

äh

än

lu

okka

an

.

Nä

ytt

een

ott

oa t

uota

nto

ym

päristö

stä

ja -

laitte

ista

vo

idaa

n h

arv

enta

a,

jos tu

lokset

ova

t o

lleet h

yvä

ksytt

ävä

t ko

lme

na p

erä

kkä

ise

nä

vu

ote

na

ja v

alv

on

tavi-

rano

ma

inen

arv

ioi, e

ttä e

linta

rvik

etu

rva

llisu

us e

i n

äytt

een

oto

n v

ähe

ntä

mis

en v

uoksi va

ara

nn

u.

OM

AV

AL

VO

NN

AN

SU

OS

ITE

LLU

T N

ÄY

TT

EE

NO

TT

OT

IHE

YD

ET

IT

UJE

N T

UO

TA

NN

OS

SA

L

IIT

E 1

0

1 (

6)

Eviran o

hje

10501

LII

TE

10:

ITU

JE

N T

UO

TA

NT

O

Va

atim

ukset ko

ske

va

t va

in h

yvä

ksytt

yjä

alk

utu

ota

nto

pa

ikko

ja, jo

issa id

äte

tää

n s

iem

eniä

se

llais

ena

an s

yö

tävä

ksi. A

lkutu

ota

nto

a e

i tarv

itse

hyvä

ksytt

ää

jos itu

ja m

yyd

ää

n a

inoa

sta

an

su

ora

an k

ulu

ttajil

le e

nin

tää

n 5

00

0 k

g/v

ja/t

ai to

imite

taa

n p

aik

alli

se

en

vä

hittä

ism

yyn

tiin

enin

tään

500

0 k

g /

v.

Tä

ssä y

h-

teyd

essä

paik

alli

se

n v

ähittä

ism

yyn

nin

ka

tso

taa

n o

leva

n m

yyn

ti k

oko S

uom

en a

luee

lla.

Myö

skä

än

itu

jen t

uota

nto

esim

erk

iksi

ravin

tola

n k

eittiö

ssä

sa

ma

ssa r

avin

tola

ssa t

arjo

ilta

va

ksi, e

i e

de

llytä

alk

utu

ota

nn

on h

yvä

ksyn

tää. Jo

s itu

ja t

oim

ite

taa

n v

ähä

isiä

kin

mä

äriä m

uua

lle k

uin

su

ora

an k

ulu

ttaja

lle

tai

paik

alli

se

en

vä

hittä

ism

yyn

tiin

, e

sim

erk

iksi

tukku

un,

alk

utu

ota

nn

olla

tu

lee o

lla h

yvä

ksyn

tä.

Mu

ista

itu

ja k

oske

vis

ta v

aatim

uksis

ta j

a i

däty

kse

ssä

kä

yte

ttä

vä

lle v

ede

lle s

ääd

ety

istä

tutk

imu

sva

atim

uksis

ta l

öyty

y t

ieto

a E

vira

n s

ivu

lta

: htt

ps://w

ww

.evira

.fi/e

linta

rvik

ke

et/

alk

utu

ota

nto

/ka

svik

set/

itutu

o-

tanto

/ E

uro

op

an

idu

ntu

ott

ajie

n jä

rje

stö

n E

SS

A:n

la

atim

at h

yvä

n k

äytä

nn

ön

ohje

et: h

ttp://s

pro

ute

dseeds.e

u/e

ssa

-hygie

ne-g

uid

elin

e/

Tu

ote

nä

ytt

ee

t

1 T

urv

all

isu

usva

ati

mu

ks

et

Sa

lmo

ne

lla

ja

sh

iga

tok

sii

nia

tu

ott

ava

E.

co

li (

ST

EC

)

Sa

lmo

ne

lla ja

sh

igato

ksiin

ia t

uotta

va

E. co

li (S

TE

C)

on tu

tkitta

va

se

llais

ena

an

syö

tävis

tä id

uis

ta, jo

ita

ei o

le läm

pökä

site

lty S

TE

C-

ja S

alm

one

lla -

bakte

ere

ita t

uh

oa

va

lla t

ava

lla,

esim

. ku

um

enta

malla

ka

utt

aalta

an. It

utu

ott

eid

en

sa

lmo

ne

llasaa

stu

tukse

n lä

hte

eksi o

n u

sein

tod

ett

u t

uota

nto

on k

äyte

-ty

t sie

me

net. N

äytt

eis

tä o

n t

utk

itta

va

ST

EC

-b

akte

erin

se

roty

yp

it O

157

, O

26, O

111

, O

103

, O

145 ja

O1

04:H

4.

Jo

s itu

ja e

i ole

ta

rko

ite

ttu

se

llais

ena

an

syö

tävik

si, n

iiden

pakka

uksessa

tu

lee o

lla s

iitä

se

lke

ä m

erk

intä

. E

sim

erk

iksi ”K

uum

enn

a id

ut ka

utta

alta

an

vä

hin

tää

n 7

5 °

C:s

ee

n e

nn

en

niid

en

na

utt

i-m

ista

”. T

ällö

in n

iitä

eiv

ät

ko

ske

mik

robik

rite

eria

setu

kse

n r

ivie

n 1

.18

(S

alm

on

ella

), 1

.2 ja

1.3

(L

iste

ria

) e

ikä

Evira

n tu

lkin

na

n m

uka

an m

yö

skä

än

riv

in

1.2

9 (

ST

EC

) va

atim

ukset (k

s. E

vira

n la

usu

nto

: M

ikro

bik

rite

eria

setu

kse

n m

ahd

olli

sta

ma

t jo

usto

t ituje

n t

uota

nn

ossa).

Jo

s s

iem

en

et

käsite

llään

riit

tävä

n v

oim

akkaa

lla lä

mp

ökä

sitte

lyllä

, jo

ka

tu

ho

aa

ST

EC

- ja

Sa

lmo

ne

lla -

bakte

erit, s

iem

eniä

ei ta

rvitse

tutk

ia n

äid

en

ta

u-

din

aih

eu

tta

jien v

ara

lta

. S

iem

en

ten k

äsitte

lyn

va

iku

tusta

pid

etä

än

merk

ittä

vä

nä

va

sta

ku

n k

äsitte

ly v

äh

en

tää

pato

ge

en

ien m

äärä

ä y

li 5

log

. E

sim

erk

iksi

mu

ng

-pap

uje

n lä

mp

ökä

sitte

ly 8

0°C

/ 2

min

ta

i 85°C

/ 3

0s s

aa a

ika

an s

alm

one

llan ja

E. co

li O

157:n

mä

ärä

n la

sku

n y

li 5

log. R

iittä

vä

ä k

äsitte

lyä

ei v

oid

a

yle

istä

ä k

aik

ille

sie

me

nla

jeill

e,

va

an

jo

ka

ise

lle p

itä

ä o

lla o

ma

nsa

. L

isäksi

on v

arm

iste

tta

va

, e

ttä

sie

me

nte

n l

isä

ys v

ete

en

ei

laske

ve

de

n l

äm

pö

tila

a

liika

a v

aan

ett

ä k

oko

käsite

ltä

vä

än

sie

me

ne

rää

n k

ohd

istu

u r

iittä

vä

lä

mp

ökäsitte

ly. O

n to

imija

n v

astu

ulla

osoitta

a, ett

ä h

än

en

kä

ytt

äm

än

sä, m

uun

kuin

e

de

llä m

ain

ittu

, lä

mp

ötila

/aik

a/s

iem

en

-yh

dis

telm

ä o

n r

iittä

vä

vä

he

ntä

mä

än p

ato

ge

en

ejä

yli

5 lo

g.

Toim

ijan o

n h

uo

lehd

itta

va

ta

rka

sti,

ett

ei kä

sitte

le-

mä

ttö

mie

n ja k

äsite

ltyje

n s

iem

ente

n ja n

iistä

sa

atu

jen itu

jen v

älil

lä ta

pa

hd

u r

istisa

astu

mis

ta. M

uut sie

me

nill

e te

hd

yt kä

sitte

lyt,

kute

n p

astö

roin

ti (

72 °

C

/ 1

5 s

) ta

i klo

orikä

sitte

ly,

ain

oa

sta

an

vä

he

ntä

vä

t m

ikro

beja

ja

se

n v

uoksi sie

me

nis

tä o

n t

utk

itta

va

näid

en

kä

sitte

lyje

n j

älk

een S

alm

one

lla-

ja S

TE

C-

https://www.evira.fi/elintarvikkeet/alkutuotanto/kasvikset/itutuotanto/

https://www.evira.fi/elintarvikkeet/alkutuotanto/kasvikset/itutuotanto/

http://sproutedseeds.eu/essa-hygiene-guideline/

https://www.evira.fi/globalassets/elintarvikkeet/alkutuotanto/kasvikset/anonymisoitu-lausunto-mkasetuksen-joustoista-ituasiassa-27_9_2016.pdf

OM

AV

AL

VO

NN

AN

SU

OS

ITE

LLU

T N

ÄY

TT

EE

NO

TT

OT

IHE

YD

ET

IT

UJE

N T

UO

TA

NN

OS

SA

L

IIT

E 1

0

2 (

6)

Eviran o

hje

10501

bakte

erit.

Uud

en s

iem

ene

rän

käytt

öö

no

tto

tutk

imu

s

To

imija

n o

n e

si-id

äte

ttä

vä

pie

ni o

sa tu

ote

-erä

stä

ja

tu

tkitta

va

siit

ä S

TE

C-

ja S

alm

one

lla -

bakte

erit, e

nn

en

ku

in k

oko

erä

pann

aa

n tu

ota

nto

on. N

äytt

eet

on o

tetta

va

aja

nko

hta

na

, jo

lloin

to

de

nn

äkö

isyys s

alm

one

llan lö

yty

mis

elle

on

su

urin

, ku

ite

nkin

aik

ais

inta

an

48 tu

nn

in k

ulu

ttu

a id

äty

kse

n a

loitta

mis

esta

. S

iem

en

ten t

utk

imis

ta s

ella

ise

na

an

ei p

idetä

riit

tävä

nä

. E

si-

idäty

s t

apa

htu

u s

am

ois

sa

olo

suh

teis

sa

ku

in lo

pu

t e

rää

n k

uulu

va

t sie

me

ne

t tu

llaan

id

ätt

ä-

mä

än

.

Esi-

idäty

kse

en v

alit

tava

an

edu

sta

vaa

n n

äytte

esee

n t

ule

e s

isä

ltyä v

ähin

tää

n 0

,5 p

rosentt

ia s

iem

en

erä

n p

ain

osta

50 g

ram

ma

n o

san

äytte

inä

. M

ikä

li kä

yte

tää

n v

aih

toe

hto

ista

näytt

een

otto

tap

aa e

du

sta

va

n n

äytt

een

otta

mis

eksi, s

e o

n v

alit

tava t

ilasto

llise

sti v

asta

ava

n,

jäsen

ne

llyn

näytt

een

ott

ostr

ate

-g

ian p

eru

ste

ella

, jo

nka

toim

iva

lta

inen

vira

no

ma

inen

on

ta

rka

sta

nut

(liit

e I lu

ku 3

ko

hta

3.3

).

Esim

erk

kejä

nä

ytte

en

oto

sta

on E

vira

n s

ivu

lla h

ttp

s://w

ww

.evira

.fi/e

linta

rvik

ke

et/

alk

utu

ota

nto

/kasvik

se

t/itutu

ota

nto

/itu

jen

-tu

ota

nn

on-m

ikro

bio

log

ise

t-va

atim

ukset/

To

imija

vo

idaa

n tie

tyin

ede

llyty

ksin

va

pa

utt

aa s

iem

ente

n a

lku

testa

uksesta

. E

linta

rvik

eva

lvo

nta

vira

no

ma

inen

vo

i an

taa lu

va

n s

iihen

, jo

s to

imija

so

ve

lta

a

elin

tarv

ikke

iden t

urv

alli

su

ude

n h

alli

nta

järje

ste

lmä

ä,

joka v

ähe

ntä

ä m

ikro

bio

log

isia

ris

ke

jä ja a

iem

ma

t, v

ähin

tää

n k

uud

en k

uuka

ud

en

aja

nja

kso

na

tu

t-kitut

erity

yp

pis

ten itu

jen e

rät o

va

t ka

ikki o

lleet

ST

EC

- ja

Sa

lmo

ne

lla -

bakte

erien

su

hte

en n

eg

atiiv

isia

.

Tuo

tan

non

aik

ain

en n

äytt

ee

no

tto

Uu

de

n e

rän k

äytt

öön

otto

tutk

imukse

n l

isä

ksi

sie

me

ne

rästä

tu

ote

ttu

ja i

tuja

on t

utk

itta

va

ST

EC

- ja

Sa

lmo

ne

lla -

bakte

erie

n v

ara

lta

vä

hin

tää

n k

err

an

ku

uka

ud

essa

. N

äyte

vo

idaa

n o

tta

a y

hde

stä

id

ättä

mis

estä

, va

ikka

tu

ota

nno

ssa o

lisi u

seita

itu

lajik

ke

ita

. S

uositu

s o

n,

että

eri s

iem

en

lajik

ke

ita

tutk

ita

an

su

hte

essa t

uote

ttu

ihin

lajik

ke

isiin

. E

sim

. 1

0/1

2 k

uu

ka

usin

äyte

ttä

ote

taa

n m

ung

pavu

n id

uis

ta, jo

s n

iiden

tu

ota

nto

on 8

0 %

ka

ikis

ta id

uis

ta.

Vä

hin

tää

n k

err

an k

uuka

ud

essa

ta

pa

htu

va

sta

tu

ota

nn

on

aik

ais

esta

näytt

een

oto

sta

ei vo

i sa

ad

a v

apa

utu

sta

kute

n u

ud

en s

iem

ene

rän k

äytt

öön

ott

otu

t-kim

ukse

sta

. O

sa

nä

ytt

eitä o

n p

ääsä

äntö

ise

sti o

tetta

va

viis

i ka

pp

ale

tta

. Jo

s t

oim

iva

lta

inen

vira

no

ma

inen

niin

arv

ioi, y

hde

llä k

ert

aa o

tett

ava

t viis

i o

san

äyte

ttä

vo

i korv

ata

site

n,

ett

ä o

teta

an

yksi n

äyte

ke

rra

llaan

viis

i kert

aa k

uuka

ud

en a

ika

na

. M

ikro

bik

rite

eria

setu

s a

nta

a m

yö

s m

ahdo

llisu

ud

en

vä

he

ntä

ä o

san

äytt

eid

en m

äärä

ä t

iety

in e

hd

oin

(art

ikla

5 k

ohta

3).

Evira

kats

oo

, ett

ä o

sa

nä

ytte

iden

vä

he

ntä

min

en e

de

llytt

ää, e

ttä

itu

jen tu

otta

ja s

ove

lta

a e

linta

rvik

ke

iden turv

alli

su

ud

en

halli

nta

järje

ste

lmä

ä ja

että

ede

ltä

vä

t m

ikro

bio

log

iste

n tutk

imuste

n

tulo

kset

ova

t o

lleet

hyvä

ksyttä

viä

vä

hin

tää

n k

uude

n k

uuka

ud

en

aja

n.

Vä

him

mill

ään

tu

ottaja

n o

n k

uite

nkin

tu

tkitta

va

yksi o

sa

nä

yte

ku

uka

ud

essa

. V

i-ra

no

ma

ise

n o

n a

rvio

ita

va,

onko h

alli

nta

järje

ste

lmä

riit

tävä

n t

ehoka

s ja v

arm

istu

tta

va

se

n a

sia

nm

uka

ise

sta

to

teutt

am

ise

sta

. L

isä

ksi vira

no

ma

ise

n o

n

https://www.evira.fi/elintarvikkeet/alkutuotanto/kasvikset/itutuotanto/itujen-tuotannon-mikrobiologiset-vaatimukset/

https://www.evira.fi/elintarvikkeet/alkutuotanto/kasvikset/itutuotanto/itujen-tuotannon-mikrobiologiset-vaatimukset/

OM

AV

AL

VO

NN

AN

SU

OS

ITE

LLU

T N

ÄY

TT

EE

NO

TT

OT

IHE

YD

ET

IT

UJE

N T

UO

TA

NN

OS

SA

L

IIT

E 1

0

3 (

6)

Eviran o

hje

10501

va

rmis

tutta

va

, ett

ä m

ikro

bio

log

ise

t tu

tkim

ustu

lokse

t o

va

t o

lleet

hyvä

ksytt

äviä

asia

nm

uka

ise

lta a

jalta

. M

ikro

bik

rite

eria

setu

kse

ssa m

ain

itu

sta

osan

äyt-

teid

en

mä

ärä

stä

po

ikke

am

inen

on

doku

me

nto

ita

va

hu

ole

llise

sti p

eru

ste

luin

ee

n, ja

sekä

vira

no

ma

ise

n e

ttä

to

imija

n o

n s

äily

tett

ävä

dokum

entti.

Itu

nä

ytt

eid

en k

orv

aa

min

en

ka

ste

luve

sin

äytt

eill

ä

ST

EC

- ja

Sa

lmo

ne

lla -

ba

kte

erie

n t

utk

imis

eksi

ote

tta

va

t itu

nä

ytt

eet

vo

idaa

n k

orv

ata

id

äty

sp

rose

ssis

ta o

tetu

illa

ka

ste

luve

sin

äytt

eill

ä.

Nä

yte

ote

taa

n

tällö

in v

ede

stä

, jo

ka k

uva

a e

du

sta

va

sti itu

jen la

atu

a.

Tutk

itta

va

n v

ede

n o

n t

äyty

nyt

olla

su

ora

ssa y

hte

yd

essä

itu

ihin

. N

äyte

vo

idaa

n o

tta

a e

sim

erk

iksi

tuota

nto

linja

sta

pois

jo

hd

etu

sta

ka

ste

luve

de

stä

, jo

ka

on o

llut

su

ora

ssa k

onta

ktissa i

tuje

n k

anssa.

Myö

s v

esin

äyte

vo

idaa

n o

tta

a a

ika

isin

taa

n 4

8 h

id

äty

sp

rose

ssin

alo

itta

mis

esta

. S

TE

C-

ja S

alm

one

lla -

tutk

imuksiin

pitä

ä o

tta

a e

ri n

äytt

eet.

Jos itu

jen

tu

otta

jalla

on n

äytt

eeno

tto

suu

nn

ite

lma

, jo

ka

si-

sä

ltä

ä n

äytt

een

ott

om

enete

lmä

t ja

näytte

en

otto

pa

ikat

kä

yte

tylle

ka

ste

luve

de

lle,

toim

ija v

oi

ko

rva

ta i

tunä

ytt

eet

tutk

ima

lla v

iisi

osan

äyte

ttä

(kukin

200

ml) itu

jen k

aste

luun

kä

yte

tystä

ve

de

stä

(lii

te I

3.lu

ku k

ohta

3.3

ala

ko

hta

A 2

). T

ällö

in v

aatim

us s

alm

one

llalle

ja

ST

EC

:lle

on

”e

i esiin

ny 2

00

ml:ssa

”.

Ko

rva

ava

a v

esin

äytt

eeno

tto

a o

n m

ahd

olli

sta

kä

yttä

ä a

inoa

sta

an s

illo

in, kun

ve

de

n la

atu

a tu

tkim

alla

sa

ad

aa

n s

elv

ille

itu

jen laa

tu.

Tu

loste

n t

ulk

inn

asta

Tutk

itu

n s

iem

ene

rän

sie

me

nis

tä id

äte

ttyjä

itu

ja s

aa s

aatta

a m

ark

kin

oill

e a

inoa

sta

an

sill

oin

ku

n S

alm

one

lla-

tai S

TE

C -

bakte

eria

ei o

le e

siin

tyn

yt

yh-

dessäkä

än

osan

äytt

eessä

(”e

i to

dett

u /

25g

ta

i 20

0m

l”).

Sa

astu

nu

t sie

men

erä

on h

ävite

ttä

vä

ta

i m

uuto

in k

äsite

ltä

vä

asia

nm

uka

ise

sti e

linta

rvik

eva

l-vo

nta

vira

no

ma

ise

n a

nta

mie

n o

hje

iden

muka

ise

sti.

Sa

lmo

ne

lla-

tai

ST

EC

-b

akte

ere

illa

sa

astu

ne

eksi

todett

ua s

iem

ene

rää e

i vo

ida u

usin

tan

äytt

een-

oto

lla t

odeta

puhta

aksi. M

yö

s l

abo

rato

rion

ilm

oitta

ma

”a

lusta

va

ST

EC

” on

Evira

n t

ulk

inna

n m

ukaa

n p

ositiiv

inen

tu

los,

jonka p

eru

ste

ella

ryh

dytä

än

toim

enp

ite

isiin

. S

TE

C-t

utk

imuksiin

kä

yte

ttä

vä

men

ete

lmä

on I

SO

/TS

131

36

.

Lis

teri

a m

on

ocy

tog

en

es

L. m

ono

cyto

ge

ne

s -

va

atim

usta

so

ve

lleta

an

se

llais

ena

an

syö

täviin

itu

ihin

. N

äytt

een

ott

o t

ule

e p

ain

otta

a s

ella

isiin

tu

ott

eis

iin, jo

issa

lis

teria v

oi ka

sva

a

(myyn

tiaik

a 5

vu

oro

ka

utta

ta

i p

idem

pi). N

äytt

ee

noto

sta

vo

idaa

n lu

op

ua

to

ista

iseksi p

ienill

ä a

lku

tuota

nto

pa

iko

illa

(vu

ositu

ota

nto

on

alle

10

000

kg

/v),

jo

s tu

lokse

t o

va

t o

lleet hyvä

ksytt

ävä

t ko

lme

na

perä

kkä

ise

nä

vu

on

na

ja

va

lvo

nta

vira

no

ma

inen

arv

ioi, e

ttä e

linta

rvik

etu

rva

llisu

us e

i n

äytt

een

oto

sta

lu

op

um

ise

n v

uoksi va

ara

nnu

.

Nä

ytt

ee

t tu

ota

nto

ym

pä

ris

tös

tä ja

-la

itte

ista

Tu

ota

nto

ym

päristö

nä

ytt

eis

tä tu

tkita

an L

. m

ono

cyto

ge

ne

s -

bakte

eria

sill

oin

, ku

n p

akatt

uje

n it

uje

n m

yyn

tiaik

a o

n 5

vrk

ta

i pid

em

pi. L

iste

ria

nä

ytt

een

ottoa

p

inno

ilta

su

osite

llaan

te

htä

vä

ksi

idäty

kse

n ja

/ta

i itu

jen p

akka

am

ise

n a

ika

na

ta

i n

iiden

pää

tte

eksi en

ne

n s

iivo

usta

, m

ielu

um

min

ku

in p

uh

dis

tukse

n ja

desin

fio

innin

jälk

een.

OM

AV

AL

VO

NN

AN

SU

OS

ITE

LLU

T N

ÄY

TT

EE

NO

TT

OT

IHE

YD

ET

IT

UJE

N T

UO

TA

NN

OS

SA

L

IIT

E 1

0

4 (

6)

Eviran o

hje

10501

Elin

tarv

ike

luo

kka

M

ikro

-org

an

ism

it

Näytt

ee

no

tto

-su

unn

itelm

a 1

R

aja

t 2

An

aly

ytt

ine

n v

er-

tailu

me

ne

telm

ä 3

V

aa

tim

ukse

n s

ove

lta

mis

-va

ihe

Mik

rob

ikri

tee

ria

se

tukse

n m

ukain

en

nä

ytt

een

-o

tto

tih

eys

Su

osite

ltu

näytt

ee

no

tto

tih

eys

krt

= k

ert

aa

, v =

vu

osi, v

k =

viik

ko

n

c

m

M

1.2

. S

ella

isen

aan

syö

tävä

t e

linta

rvik

-ke

et, jois

sa

Lis

teri

a m

ono

cyto

ge

nes

vo

i kasva

a,

ja joid

en

myyn

tiaik

a 5

vrk

ta

i pid

em

pi.

Pa

ka

tut

idu

t jo

ide

n m

yyn

tia

ika

5 v

rk

tai pid

em

pi.

Lis

teri

a m

ono

-cyto

ge

ne

s

5

0

10

0 p

my/g

5

EN

/IS

O 1

12

90

-2 6

M

yyn

tia

ika

na

ma

rkkin

oill

e

sa

ate

tut

tuo

tte

et

4-6

krt

/v

Itu

jen

vuo

situ

ota

nto

on

alle

10

00

0 k

g/v

:

Va

lvon

tavir

an

om

ais

en

niin

arv

ioid

essa n

äyt-

tee

no

tosta

vo

ida

an

lu

opu

a, jo

s t

ulo

kse

t ova

t o

llee

t hyväksyttä

vä

t kolm

en

a p

erä

kkä

ise

nä

vu

onn

a.

5

0

Ei to

dett

u/2

5 g

7

EN

/IS

O 1

12

90

-1

En

ne

n k

uin

elin

tarv

ike

on

lä

hte

nyt

sen

tu

ott

ane

en

e

linta

rvik

ea

lan

to

imija

n v

ä-

littö

mästä

va

lvo

nn

asta

1.3

. S

ella

isen

aan

syö

tävä

t e

linta

rvik

-ke

et, jois

sa

Lis

teri

a m

ono

cyto

ge

nes

ei vo

i ka

sva

a 4

8

Pa

ka

tut

idu

t, jo

ide

n m

yyn

tia

ika a

lle 5

vrk

.

Lis

teri

a m

ono

-cyto

ge

ne

s

5

0

10

0 p

my/g

E

N/I

SO

11

29

0-2

6

Myyn

tia

ika

na

ma

rkkin

oill

e

sa

ate

tut

tuo

tte

et

Ei n

äytt

eitä

1.1

8.

Idu

t (s

ella

isen

aa

n s

yö

tävä

t) 9

S

alm

on

ella

5

0

E

i to

dett

u/2

5 g

E

N/I

SO

65

79

Myyn

tia

ika

na

ma

rkkin

oill

e

sa

ate

tut

tuo

tte

et

Kä

ytt

öö

no

tett

ae

ssa

uu

si

sie

me

nerä

ja

tu

ota

nno

n

aik

an

a

Sie

men

erä

on

tu

tkitta

va

en

nen e

rän

ott

am

ista

tu

ota

nto

on.

Nä

ytt

eitä

on

lis

äksi o

tett

ava

väh

intä

än

ke

rra

n

ku

uka

ude

ssa

(12

krt

/v).

Jo

s to

imija

so

velta

a e

linta

rvik

ke

ide

n t

urv

alli

-su

ude

n h

alli

nta

järje

ste

lmä

ä ja

vä

hin

tään

ku

u-

de

n k

uuka

ude

n a

janja

kson

a t

utk

itut

erity

yp

pis

-te

n itu

jen

erä

t o

va

t ka

ikki o

lleet

ST

EC

- ja

Sa

l-m

on

ella

-b

akte

erie

n s

uhte

en n

eg

atiiv

isia

ja v

i-ra

no

ma

ise

n a

rvio

ide

ssa

niin

, to

imija

vo

i va

-p

au

tua

kä

yttö

ön

ott

otu

tkim

uksesta

.

Jo

s t

oim

ija s

ove

ltaa

elin

tarv

ikke

ide

n tu

rvalli

-su

ude

n h

alli

nta

järje

ste

lmä

ä ja

vä

hin

tään

ku

u-

de

n k

uuka

ude

n a

janja

kson

a t

ulo

kse

t o

va

t o

l-le

et h

yvä

ksyttä

viä

ja

vir

ano

ma

ise

n a

rvio

ide

ssa

n

iin, to

imija

vo

i vä

he

ntä

ä o

sa

nä

ytt

eid

en

mä

ä-

rää

. V

ähim

mill

ään

tuo

ttaja

n o

n k

uite

nkin

tu

tkit-

tava

yksi o

san

äyte

ku

uka

ud

essa

.

1.2

9 Id

ut

10

Sh

iga

toksiin

ia

tuo

tta

va

E. coli

(ST

EC

) O

15

7,

O2

6,

O1

11

, O

10

3,

O1

45 ja

O

10

4:H

4

5

0

Ei to

dett

u / 2

5 g

C

EN

/IS

O T

S

13

13

61

1

Myyn

tia

ika

na

ma

rkkin

oill

e

sa

ate

tut

tuo

tte

et

Kä

ytt

öö

no

tett

ae

ssa

uu

si

sie

me

nerä

ja

tu

ota

nno

n

aik

an

a

1 n

= n

äytt

ee

n m

uo

dosta

vie

n o

sa

nä

ytt

eid

en

mä

ärä

; c =

niid

en

osa

nä

ytt

eid

en m

ää

rä, jo

ide

n a

rvo

t o

va

t vä

lillä

m–

M.

2 m

=M

.

OM

AV

AL

VO

NN

AN

SU

OS

ITE

LLU

T N

ÄY

TT

EE

NO

TT

OT

IHE

YD

ET

IT

UJE

N T

UO

TA

NN

OS

SA

L

IIT

E 1

0

5 (

6)

Eviran o

hje

10501

3 O

n k

äyte

ttä

vä

sta

nda

rdin

viim

eis

intä

ve

rsio

ta.

4 S

eu

raa

vie

n s

ella

ise

naa

n s

yö

tävä

ksi ta

rko

ite

ttuje

n e

linta

rvik

ke

ide

n s

ää

nn

ölli

se

stä

te

sta

ukse

sta

ei ta

va

no

ma

isis

sa

olo

su

hte

issa

ole

hyö

tyä

: -

elin

tarv

ikke

et, joill

e o

n te

hty

kylli

n te

hokas L

iste

ria

mo

no

cyto

ge

nes -

bakte

eri

n tu

hoa

va

läm

pö

käsitte

ly t

ai m

uu

kä

sitte

ly,

jollo

in u

ud

elle

en s

aa

stu

min

en

kä

sitte

lyn

jä

lke

en

ei o

le m

ahd

olli

sta

(esim

. lo

pulli

se

ssa

pa

kkau

ksessaa

n lä

mpö

kä

site

llyt

tuo

tte

et)

5 T

ätä

va

atim

usta

so

ve

lleta

an, jo

s v

alm

ista

ja p

ysty

y o

so

itta

ma

an

toim

iva

ltais

ta v

ira

nom

ais

ta t

yyd

ytt

ävä

llä t

ava

lla, e

ttä

tu

ote

ei ylit

ä 1

00

pm

y/g

raja

a m

yyn

tia

ika

na

. T

oim

ija v

oi ase

ttaa

pro

ses-

sin

aik

an

a tila

pä

ise

t ra

jat,

jo

iden

on

olta

va

ta

rpee

ksi alh

ais

et se

n ta

kaa

mis

eksi, e

ttä

10

0 p

my/g

ra

jaa

ei ylit

etä

myyn

tia

jan

pä

ätt

ye

ssä

. 6 1

ml in

oku

laatt

ia le

vitetä

än p

etr

ima

ljaa

n, jo

nka

ha

lka

isija

on 1

40

mm

, ta

i kolm

ee

n p

etr

ima

ljaa

n, jo

ide

n h

alk

ais

ija o

n 9

0 m

m.

7 V

aa

tim

usta

so

ve

lleta

an

tuo

tte

isiin

en

nen

ku

in n

e o

va

t lä

hte

ne

et

tuo

tta

jana

toim

iva

n e

linta

rvik

ea

lan

toim

ijan

vä

littö

mä

stä

va

lvo

nn

asta

, jo

s h

än

ei p

ysty

oso

itta

ma

an

to

imiv

altais

ta v

ira

no

ma

ista

ty

yd

ytt

ävä

llä t

ava

lla,

että

tuo

te e

i ylit

ä 1

00

pm

y/g

ra

jaa

myyn

tia

ika

na

. 8 T

uo

tte

ide

n, jo

ide

n p

H o

n ≤

4,4

ta

i a

w ≤

0,9

2 t

ai jo

iden

pH

on ≤

5,0

ja

aw

≤ 0

,94

ja

tu

ott

eid

en,

joid

en

myyn

tia

ika

on

alle

5 v

rk,

ka

tso

taan

au

tom

aa

ttis

esti k

uu

luva

n tä

hän

lu

okka

an

. M

yö

s m

uu

t tu

ote

luoka

t vo

iva

t ku

ulu

a t

ähän

lu

okka

an

, jo

s s

e o

n tie

tee

llise

sti p

eru

ste

ltu

a.

9 S

iem

en

erä

lle o

n te

htä

vä

alu

sta

va

te

sta

us e

nn

en

id

ättä

mis

tä t

ai nä

ytt

ee

t o

n o

tett

ava

vaih

eessa

, jo

ssa

odo

teta

an

ole

va

n s

uu

rin

ma

hd

olli

su

us lö

ytä

ä S

alm

on

ella

-ba

kte

eri.

10

Luku

un o

ttam

atta

itu

ja,

joill

e o

n t

ehty

käsitte

ly,

joka

po

ista

a te

hokkaa

sti S

alm

one

lla s

pp

:n ja

ST

EC

-se

roty

yp

it.

11

Ott

ae

n h

uom

ioo

n E

sche

rich

ia c

oli

-ba

kte

eria

, m

ukaa

n lu

ettu

na

ve

roto

ksig

ee

nin

en

E.

coli

(VT

EC

), k

oske

va

Eu

roo

pa

n u

nio

nin

ve

rta

ilula

bo

rato

rion

viim

eis

in m

uka

utu

s S

TE

C O

10

4:H

4:n

o

so

itta

mis

eksi.

Tu

los

ten

tu

lkin

ta

A

nne

tut ra

jat ko

ske

va

t jo

ka

ista

tu

tkittu

a o

san

äyte

ttä

. T

estitu

lokse

t o

soitta

va

t tu

tkitu

n e

rän/p

rosessin

mik

robio

log

ise

n la

ad

un.

L.

mo

no

cyto

ge

ne

s -

bakte

erin

esiin

tym

inen

se

llais

ena

an

syö

tävis

sä

elin

tarv

ikke

issa,

jotk

a p

ysty

vä

t m

uod

osta

ma

an

ka

svu

alu

sta

n L

. m

ono

cyto

ge

ne

s -

bakte

erille

, e

nn

en k

uin

elin

tarv

ike o

n lä

hte

nyt se

n tu

otta

ne

en e

linta

rvik

eala

n to

imija

n v

älit

töm

ästä

va

lvo

nn

asta

, e

ikä h

än p

ysty

osoitta

ma

an, e

ttä tu

ote

e

i ylit

ä 1

00

pm

y/g

ra

jaa m

yyn

tiaik

ana

:

- h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s k

aik

ki to

detu

t a

rvo

t oso

itta

va

t, e

ttä b

akte

eria

ei to

de

ttu

,

- ei-h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s b

akte

eri lö

yty

y y

hde

stä

kin

osan

äytt

eestä

L. m

ono

cyto

ge

ne

s -

bakte

erin

esiin

tym

inen

mu

issa

se

llais

ena

an

syö

tävis

sä

elin

tarv

ikke

issa:

- h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s k

aik

ki to

detu

t a

rvo

t o

va

t ≤ r

aja

,

- ei-h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s jokin

to

detu

ista

arv

ois

ta o

n >

raja

.

Sa

lmo

ne

lla-b

akte

erin

esiin

tym

inen

idu

issa

:

- h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s k

aik

ki to

detu

t a

rvo

t oso

itta

va

t, e

ttä b

akte

eria

ei to

de

ttu

,

- ei-h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s b

akte

eri lö

yty

y y

hde

stä

kin

osan

äytt

eestä

.

S

hig

ato

ksiin

ia t

uotta

vie

n E

. co

li -b

akte

erie

n e

siin

tym

inen

idu

issa

:

- h

yvä

ksytt

ävä

, jo

s k

aik

ki to

de

tut a

rvo

t oso

itta

va

t, e

ttä b

akte

eria

ei to

de

ttu

, ei-

hyvä

ksytt

ävä

, jo

s b

akte

eri löyty

y y

hde

stä

kin

osan

äytt

eestä

OM

AV

AL

VO

NN

AN

SU

OS

ITE

LLU

T N

ÄY

TT

EE

NO

TT

OT

IHE

YD

ET

IT

UJE

N T

UO

TA

NN

OS

SA

L

IIT

E 1

0

6 (

6)

Eviran o

hje

10501

NÄ

YT

TE

EN

OT

TO

TU

OT

AN

TO

YM

PÄ

RIS

TÖ

ST

Ä J

A -

LA

ITT

EIS

TA

N

äytt

ee

nott

okohde

Lis

teri

a m

onocyto

gen

es

Suositeltu n

äytte

enott

oti-

heys

Ituje

n t

uota

nto

Ituje

n k

anssa s

uora

an

kosketu

kseen

joutu

vat p

innat: la

itte

et, k

ulje

ttim

et,

työta

sot.

3 -

5 n

äyte

ttä

kerr

alla

an

2 -

6 k

rt/v

Huo

m!

Jos L

. m

ono

cyto

ge

nes -

ba

kte

eri

a t

ode

taan

tuo

tan

toym

pä

ristö

stä

ta

i -la

itte

ista

ote

tuis

sa

nä

ytt

eis

sä

, se

kä

tuo

tte

isiin

ett

ä tu

ota

nto

ym

pä

ristö

ön

ja -

laitte

isiin

ko

hd

istu

va

a n

äytt

ee

no

tto

a o

n

lisätt

ävä

sa

astu

mis

läh

tee

n s

elv

ittä

mis

eksi.

Elintarviketurvallisuusvirasto EviraMustialankatu 3, 00790 HelsinkiPuhelin 029 530 0400 • Faksi 029 530 4350www.evira.fi

elintarvikkeiden mikrobiologiset vaatimukset · 2018-12-14 · mikrobiologi-sia vaatimuksia...

Documents