eläkeuudistus ja uudet eläkelajit: ove ja työuraeläke ...– vuonna 2016 maksu keskimäärin...

Eläkeuudistus ja uudet eläkelajit:

OVE ja työuraeläke?Työeläkekoulu 24.11.2016

Janne Pelkonen

erityisasiantuntija

Twitter: @Jiipelkonen

Uudistus ”tuunaa”

eläkejärjestelmää, mutta

ei muuta sen perusarvoja.

Etsinnässä on aina etuusperusteisen työeläkemallin

tasapaino

3

Eläke-maksut

Sijoitus-tuotot

Eläke-etuudet

23.11.2016

Tärkein ratkaistava kysymys:

Miten pidentyvään elinikään sopeudutaan?

4

2520,9

45

24,8

53

29,5

0

10

20

30

40

50

60

2008 2030 2075

Elinajanodote (M,N)

63-vuotiaana, vuosia

Ikääntyneiden huoltosuhde

(65+/15-64), %

Lähde: Tilastokeskus 1.11.2012

Edellisen ison uudistuksen (v. 2005)

valitut palat

• Työeläkeuudistus 2005” (TyEL + muut lait)

– joustavaksi vanhuuseläkeiäksi 63-68 vuotta

– Varhaiseläkereittejä vähennettiin työttömyyseläke, YVE

– työeläkettä koko työuralta, 23v 18v.

– kertyminen ”superkarttuma”

– Palkattomien jaksojen muutokset

– elinaikakerroin 2010 alkaen

– julkisten alojen eläke määräytyy pääosin yksityispuolen mukaisesti

– Varhennettu vanhuuseläke 62-vuotiaana ehdittiin jo poistaa

5

Eläkkeellesiirtymisen

lykkääntymisen tavoite

karkasi lopulta aika kauas…

Uudistukselle asetetut sisäiset ja ulkoiset

tavoitteet olivat kovat:

7

1. Eläkkeellesiirtymisikä 62,4 vuotta vuonna 2025

2. Suomen kestävyys-vajeesta pois n. 1%

Tarkemmin tavoitteista

• Pidempiä työuria, joiden turvin:

– parempia eläkkeitä

• Kohtuullisia eläkemaksuja, joiden ansiosta:

– parempaa kilpailukykyä

– korkeampaa työllisyyttä

– enemmän verotuloja

• Kestävämpää julkista taloutta, jonka osana:

– kestävää eläkejärjestelmää

– oikeudenmukaisuutta sukupolvien välille

8

Uudistusneuvottelut päätökseen v. 2014 ja

eduskunnan päätös alkuvuodesta 2016

• Edellisestä isosta uudistuksesta n. 10 vuotta (2005).

• Pienempiä uudistuksia ja ”uskonvahvistusta” matkalla eläkeuudistukseen, josta saavutettiin työmarkkinaosapuolten neuvottelutulos v. 2014 syksyllä.

• Valtiolla roolia tavoitteiden ”kehystäjänä”.

• Eduskunta päätti eläkeuudistuksesta tämän vuoden alkupuolella. Merkille pantavia huomioita mm. sosiaali- ja terveys-, perustuslaki- ja puolustus-valiokunnasta.

• Uudistuksessa yhdistetään myös kuntien, valtion, evankelis-luterilaisen kirkon ja Kelan eläkelait (JuEL).

9

Eläkeuudistus 2017

• Ei koske jo eläkkeelle siirtyneitä ja tulee voimaan

vaiheittain

Joustoa ja uusia eläkemuotoja

• Joustava eläkeikä siirtyy eteenpäin siirtymäajalla 63-68 65-70.

• Jatkossa työssä vietetyn ajan ja eläkeajan suhde halutaan pitää v.

2025 tasolla.

• Elinaikakerroin lievenee + muuttuu läpinäkyvämmäksi tavoite-

eläkeikä.

• Työuraeläke pitkän ja kuormittavan työuran tehneille ja 63

täyttäneille.

• Osittainen varhennettu vanhuuseläke tuo joustoa.

• Työeläkemaksun maltillinen nosto ja EMU-puskurien käyttö maksun

tasauksessa.

• Karttumasäännöt tasavertaisiksi. Superkartuma lykkäyskorotus.

11

• Nykyisin; joustava eläkeikä 63-68 vuotta

• Eläkeiät nousevat ensin 65 ikävuoteen 3 kuukauden vuosivauhtia

– v. 1955 syntyneillä 63 v. 3 kk

– v. 1962 syntyneillä 65 vuotta

• Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiden eläkeiät vahvistetaan sinä

vuonna, jona ikäluokka täyttää 62 vuotta

– elinajan odotteen kasvun mukaisesti enintään 2 kk vuosittain

– Ensimmäisen kerran v. 2030.

• Arvio tavoite-eläkeiästä viisi vuotta ennen vanhuseläkkeen

alaikärajaa, missä voi kompensoida elinaikakertoimen vaikutuksen.

12

Vanhuuseläkeiät

Lähde: Eläketurvakeskus

Sopimuksen mukaiset vanhuuseläkkeen

ikärajat sekä arviot tavoite-eläkeiästä

13

Syntymä-

vuosi

Alin

vanhuus-

eläkeikä 1)

Tavoiteikä 2)

Syntymä-

vuosi

Alin

vanhuus-

eläkeikä 1)

Tavoiteikä 2)

Syntymä

-vuosi

Alin

vanhuus-

eläkeikä 1)

Tavoiteikä 2)

1950 63 v 1960 64 v 6 kk 66 v 3 kk 1970 65 v 9 kk 68 v 3 kk

1951 63 v 1961 64 v 9 kk 66 v 7 kk 1975 66 v 3 kk 69 v

1952 63 v 1962 65 v 67 v 1980 66 v 8 kk 69 v 7 kk

1953 63 v 1963 65 v 67 v 1 kk 1985 67 v 2 kk 70 v 3 kk

1954 63 v 1964 65 v 67 v 3 kk 1990 67 v 7 kk 70 v 10 kk

1955 63 v 3 kk 64 v 3 kk 1965 65 v 2 kk 67 v 4 kk 1995 67 v 11 kk 71 v 6 kk

1956 63 v 6 kk 64 v 9 kk 1966 65 v 3 kk 67 v 6 kk 2000 68 v 3 kk 72 v

1957 63 v 9 kk 65 v 1967 65 v 5 kk 67 v 9 kk

1958 64 v 65 v 6 kk 1968 65 v 6 kk 67 v 10 kk

1959 64 v 3 kk 65 v 9 kk 1969 65 v 7 kk 68 v

1) Vuonna 1965 ja myöhemmin syntyneiden alin vanhuuseläkeikä määräytyy väestö- ja työllisyyskehityksen perusteella.2) Tavoiteikä määräytyy alaikärajan ja elinajan odotteen kehityksen perusteella.

Lähde: Laskelmia vuoden 2017

työeläkeuudistuksen vaikutuksista – Hallituksen

esitykseen perustuvat arviot, ETK 10.9.2015

24.9.2015

Työeläkemaksut (TyEL)

• Nyt voimassa oleva lainsäädäntö:

– Vuonna 2016 maksu keskimäärin 24,0 % (mukana tilapäinen maksualennus)

– Alle 53-vuotiailla 5,7 % ja vanhemmilla 7,2%

• Eläkeuudistus 2017:

– Vuosina 2017 – 2019 maksu 24,4 %

– Uudelleenarviointi viimeistään vuoden 2020 TyEL-maksuneuvotteluissa

– Erillisistä ikäkohtaisista maksuista luovutaan (poikkeus 53-62-v siirtymäajalla v. 2025 asti).

– Työntekijän työeläkemaksua ei enää vähennetä eläkkeen laskemisen perustana olevista vuosiansioista.

25.11.201414

Yhdenvertaisuutta eläkekertymiin ja koko

palkka mukaan laskentaan

• Eläke alkaa karttua jo 17:nnestä ikävuodesta lähtien, kun nyt 18:nnesta ikävuodesta.

• Jatkossa koko palkka kerryttää eläkettä ilman työeläkemaksun vähennystä välitön ja erityisesti nuorten tulevien eläkkeiden parannus!

• Eläkettä karttuu jatkossa 1,5 % tuloista vuodessa (poikkeus v. 2025 saakka).

• Vanhuuseläkkeen alaikärajan jälkeen eläkekarttumaan tulee 0,4 %:n lykkäyskorotus/kk eli 4,8 %/v. Tämä korvaa ”superkarttuman”.

• Lykkäyskorotus oikeudenmukaisempi kuin kertymä viimeisistä palkoista: ylikompensaatio ja alikompensaatio.

25.11.201415

Eläkekertymät yhdenvertaiseksi

16

18 v 53 v 63 v 68 v

1,9 % vuodessa

4,5 %

vuodessa1.1.2005 1,5 % vuodessa

1.1.2017

17 v

Peruskarttuma 1,5 % vuodessa

Palkansaajan työeläkemaksun vähentäminen poistuu = karttuma paranee koko ajalta

Lykkäyskorotus

0,4 %/kk

kertyneelle

eläkkeelle

VE alaikäraja

63/65 vVE yläikäraja

68/70 v

• Nyt voimassa oleva lainsäädäntö:– Palkasta vähennetään työntekijän työeläkevakuutusmaksu

– Eläkkeen rinnalla tehdystä työstä karttuu 1,5 % /v.

– Palkattomista jaksoista karttuu myös työeläkettä mm. opiskelu, työttömyys jne.

• Eläkeuudistus 2017 neuvottelutulos:– 1,5 % koko työuran ajan 17 v:sta kunkin ikäluokan yläikärajaan asti

– Siirtymäajalla 31.12.2025 asti 53-62-vuotiailla korotettu karttuma1,7 %

– Eläkkeen rinnalla tehdystä työstä karttuu 1,5 %

Lähde: Eläkeneuvotteluryhmän sopimus 26.9.2014

Lykkäyskorotus

Palkitsee edelleen jatkamisesta, mutta

terveemmällä logiikalla kuin kannustinkarttuma!

Työuraeläke tuo uuden

varhaiseläkereitin: raskas ja

kuormittava työ

Työuraeläke

Fyysisesti tai psykososiaalisesti kuormittavassa työssä mahdollisuus

hakea 63-vuotiaana työuraeläkettä:

• Työhistoria 38 vuotta; todennetaan lähtökohtaisesti rekisteritiedoilla.

Tarvittaessa muilla luotettavilla selvityksillä.

• Kuormittavuus suhteessa mahdollisuuteen selviytyä nykyisessä työssä.

• Edellytykset eläkkeeseen lievemmät kuin työkyvyttömyyseläkkeessä.

• Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaasta huomioidaan kolme vuotta.

• Työsuhteen päättymisestä voi olla enintään vuosi.

• Hakijan oma selvitys, työterveyshuollon lausunto ja työnantajan lausunto

työn sisällöstä

• Kertynyt eläke vähennettynä elinaikakertoimella.

19Lähde: Työeläkekoulut 2016, Akava, STTK, SAK, ETK

Rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttava työ

Työn rasittavuutta ja kuluttavuutta arvioitaessa edellytetään, että työ

on merkittävässä määrin sisältänyt yhtä tai useampaa seuraavista

tekijöistä:

1. suurta lihasvoimaa edellyttäviä tai lihaksia pitkäkestoisesti kuormittavia

työliikkeitä;

2. hengitys- ja verenkiertoelimistön erityisen voimakasta kuormittumista;

3. kuormittavia ja hankalia työasentoja;

4. voimaa tai suurta nopeutta vaativia toistuvia työliikkeitä taikka työliikkeitä, jotka

sisältävät samanaikaisesti käsien puristusta, kiertoa ja voimaa;

5. työskentelyä erityisen vaativassa ja poikkeuksellista henkistä kuormitusta

aiheuttavassa vuorovaikutteisessa työssä; taikka

6. työskentelyä jatkuvaa varuillaan oloa tai erityistä tarkkaavaisuutta edellyttävässä

tehtävässä, jossa on korkea tapaturman tai onnettomuuden riski taikka ilmeinen

väkivallan uhka.


Rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttava työ

Arvioitaessa sisältääkö työ merkittävässä määrin yhtä tai

useampaa em. 1 - 6 kohdassa mainittua tekijää, rasittavuutta

ja kuluttavuutta lisäävänä tekijänä otetaan huomioon työn

poikkeukselliset fysikaaliset tekijät, kuormitusta lisäävien

suojavarusteiden käyttö, toistuvaa yötyötä sisältävä tai

muutoin kuormittava vuorotyö sekä toistuvat pitkät työvuorot.

Työn rasittavuutta ja kuluttavuutta arvioidaan eri tekijöiden

yhteisvaikutus kokonaisuutena huomioiden.


”OVE” on uusi osittaisen työn ja

eläkkeen mahdollistaja

Osittainen varhennettu vanhuuseläke

Osa-aikaeläkkeestä osittainen varhennettu vanhuuseläke.

• Vähintään 61-vuotiaana työntekijä voi ottaa ansaitsemastaan

vanhuuseläkkeestä maksuun 25 tai 50 prosenttia.

• Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen ohessa tehtävää työtä ei koske

palkka- eikä työaikaseuranta.

• Ennakkoon otettua eläkettä pienentää varhennusvähennys. Kutakin

varhennettua kuukautta kohden vähennys on 0,4 prosenttia.

• Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee 62 vuoteen

vuonna 2025.

• Viimeiset osa-aikaeläkkeet alkavat 1.1.2017 ja tämän jälkeen niitä ei enää

myönnetä. Vuonna 2016 etuuteen oikeutetut voivat siis hakea vielä osa-

aikaeläkettä (ennen 1.1.2017).



- ”perustilanne”

Pohja-eläke

(ansaittu

eläke

31.12)

1.1. 61v VE 64

OVE työ -EAK62v

OVE 50%

- Elinaikakerroinvähennys 61v

- Varhennusvähennys 3 v

Työ

Työ

Säästöosuus 50%

EAK-vähennys 62v



- OVE kahdessa vaiheessa

Pohja-eläke

(ansaittu

eläke

31.12)

1.1. 61v VE 64

OVE työ -EAK62v

OVE 25 % - EAK 61v - Vave 3 v

Työ

Työ

Säästöosuus 50%

- EAK 62v

OVE 25 % - EAK 62v - Vave 2 v

62v


Osittainen vanhuuseläke on mahdollinen

myös vanhuuseläkeiässä

Pohja-eläke

(ansaittu

eläke

31.12)

1.1. VE 64v 66 v

OVE työ -EAK62v

Lykkäys 2v

OVE 50%

- Elinaikakerroinvähennys 62v

Työ

Työ

Säästöosuus 50%

- EAK-vähennys 62v

- Lykkäys 2 v


OVE:n suhde muihin

sosiaalietuuksiin ja esim.

työttömyysturvaan voi muodostua

houkuttelevaksi

Eläkeneuvotteluryhmän sopimuksen (2014)

muu sisältö lyhyesti

• Työeläkesijoitusten riskitason ja rahastoinnin muutokset.

• Emu-puskurin käyttöperiaatteet.

• Työkyvyttömyyseläkkeen tasoon parannus.

• Työttömyysturvan lisäpäivät säilyvät.

• Perhe-eläkkeisiin ei heikennystä. Toteutetaan vuoden 2016 loppuun mennessä kolmikantainen selvitystyö.

• Työterveyshuollon rahoitus tulee säilyttää nykyisellään.

• 30-60-90 -sääntö" työnhakijoille

• Jos vanhuuseläkkeen ikärajat muuttuvat, muutetaan ammatillisen kuntoutuksen ikärajaa vastaavasti.

• Selvitetään mahdollisuudet ottaa käyttöön ohjeistus sairauspoissaolotarpeen arvioinnista.

28 Lähde: Eläkeneuvotteluryhmän sopimus 26.9.2014

Uudistuksen tavoitteiden ennustetaan

toteutuvan, entä pitkän aikavälin tasapaino?

• Eläkeuudistukset pohjautuvat tietoon perustuvan päätöksenteon menetelmään.

• Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan uudistukselle asetetut tavoitteet saavutetaan. Maksupaine on merkittävästi alempi!

• Jonkin verran tuloeroja tasaava. Erityisesti nuoret ja työkyvyttömyyseläkeläiset voittavat suhteessa vanhaan.

• Painelaskelmia rahoituksen kestävyydestä ja etuuksien tasosta erilaisissa skeneerioissa päivitetään aina.

• Missä nyt mennään? Eläketurvakeskuksen uusi PTS-laskelma 2016 syksyllä.

• Suomella ei mene hyvin. ETK alensi useita taloudellisia oletuksia: rahastojen tuotto-oletus (10v), syntyvyys, ansioiden kasvuvauhti.

29

Eläketurvakeskus 2016, peruslaskelma, TyEL-maksu

0,0

5,0

10,0

15,0

20,0

25,0

30,0

35,0

2005

2010

2015

2020

2025

2030

2035

2040

2045

2050

2055

2060

2065

2070

2075

2080

2085

Meno Maksu

30

Työntekijän eläkelain (TyEL)

meno ja maksu, % palkkasummasta

• Eläkemaksu nousee yli 24,4, %

tason 2020-luvulla noin

vuosikymmeneksi

– Seurausta toteutuneesta ja

oletetusta tulevasta

talouskehityksestä

• Vuosisadan puolivälissä eläkemeno

ja maksu alkavat kasvaa

– Seurausta mm. aiempaa

matalammasta

syntyvyysoletuksesta

Lähde: Lakisääteiset eläkkeet – pitkän aikavälin laskelmat 2016,

Tikanmäki, Appelqvist, Reipas, Sankala, Sihvonen

27.10.2016

Eläketurvakeskus 2016, peruslaskelma, keskieläke

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

2005

2010

2015

2020

2025

2030

2035

2040

2045

2050

2055

2060

2065

2070

2075

2080

2085

Keskieläke suhteessa keskiansioon, %

Yhteensä Josta työeläkettä

31 Lähde: Lakisääteiset eläkkeet – pitkän aikavälin laskelmat 2016,

Tikanmäki, Appelqvist, Reipas, Sankala, Sihvonen

27.10.2016

• Keskieläke suhteessa keskiansioon

kääntyy laskuun noin vuonna 2020

– Keskeisin tekijä elinaikakerroin

• Suhde vakiintuu noin 45 prosentin

tasolle

• Keskieläkkeen ostovoima kasvaa

koko ennustejakson

– 2015: 1613 euroa

– 2030: 1860 euroa

– 2045: 2100 euroa

* Tämä suhdeluku kuvaa keskieläkkeen suhdetta keskiansioon.

Sitä ei voi tulkita korvausasteeksi.

Jos elinikä pitenee myös työurien täytyy pidentyä

• Työeläkkeen arvot ja perusta ovat samoja. Uudistus hyödyttää väestöryhmiä, jotka harvoin voittavat eläkeuudistuksissa (EU).

• Enemmän pakkoa eläkkeellesiirtymiseen. Eläkkeiden kk-taso parantuu, mutta edellyttää pidempiä työuria.

• OVE:n suosio ja vaikutukset? Työuraeläkkeen soveltamiskäytäntö?

• Työurien tulee pidentyä aidosti. Työhyvinvoinnin ja kuntoutuksen roolit korostuvat.

• Eläkejärjestelmä on juuri niin vahva kuin työmarkkinat mille se rakentuu.

Kiitos!

Janne PelkonenErityisasiantuntija

[email protected]: @Jiipelkonen

mailto:[email protected]

eläkeuudistus ja uudet eläkelajit: ove ja työuraeläke ...– vuonna 2016 maksu keskimäärin...

Documents