ELO-opasKohti elinikäistä ohjausta

Näkökulmia ELO-toimintaan

LAITURI-projekti 2014

Julkaisija: LAITURI-projektiTeksti: Antti Laitinen, Sirpa Nykänen, Mervi SirviöKannen teos: Mika Heinonen

Kuvitus: Linda Saukko-Rauta Taitto ja grafiikka: Martti HänninenPaino: Grano, Jyväskylä 2014

ELO-opas

Elinikäisen ohjauksen opas käyttöösi ............................................................................... 41. Elinikäinen ohjaus ......................................................................................................... 5 Toimintaympäristö ........................................................................................................ 6 Ohjaus on myös tietoa ja neuvontaa ........................................................................... 6 Ohjauksen kehittäminen ............................................................................................... 7 Strategiset tavoitteet ....................................................................................................... 8 Elinikäisen ohjauksen toimintamalli .......................................................................... 92. ELO-toiminta - oppiminen, työ ja osallisuus ........................................................... 11 Oppiminen.................................................................................................................... 11 Työ ja osallisuus ........................................................................................................... 12 Ohjaus siirtymien tukena ........................................................................................... 133. ELO-ryhmät ................................................................................................................. 15 Ryhmien perustaminen .............................................................................................. 15 Ryhmien kokoonpano ja verkostot ........................................................................... 16 Näkymiä ELO-toiminnan arkeen .............................................................................. 18 Kokemuksia toimintasuunnitelmatyöstä ................................................................ 194. ELO-toiminnan ja ohjauksen laatu ............................................................................ 25 Ohjauksen laatujärjestelmä ........................................................................................ 25 Ohjausjärjestelyjen kokonaisuus ................................................................................ 26 Ohjauksen järjestämisen periaatteita ........................................................................ 27 Verkostoyhteistyön arviointi ...................................................................................... 285. ELO-toiminnan kehittämisen tuki ............................................................................. 29 Verkkotyövälineet ........................................................................................................ 29 Eurooppalainen yhteistyö ........................................................................................... 306. Ohjaamot osana kehittyvää elinikäistä ohjausta ...................................................... 31 Ohjaamo – matalan kynnyksen palvelupiste............................................................ 31 Ohjaamotoiminnan kulmakivet................................................................................. 327. Kehittämistä ja yhteistä toimintakulttuuria .............................................................. 35 Hyviä käytäntöjä .......................................................................................................... 368. LAITURI-projekti 1.5.2010 – 31.12.2014 Elinikäisen ohjauksen (ELO) tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen tuki .......................................................................... 37ELO-sanastoa .................................................................................................................... 41

Sisältö

4

Elinikäisen ohjauksen opas käyttöösi Opas tarjoaa näkökulmia ja työvälineitä ELY-keskusalueiden elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmien (ELO-ryhmät) toimintaan.

ELO-ryhmät ovat monialaisia yhteistyöfoorumeja, joiden tehtävänä on kehittää laadukasta elinikäistä ohjausta, koordinoimalla ja kehittämällä asiakkaille tarjottavien palvelujen kokonaisuutta. Verkostomaisella ELO-toiminnalla edistetään ensisijaisesti nuorten ja aikuisten ohjauspalvelujen laatua. Työtä tehdään valtakunnallisten linjaus-ten mukaisesti.

Monialaisella verkostoyhteistyöllä tavoitellaan eri sektoreiden ja erilaisilla toimialoil-la toimivien asiantuntijoiden toimintaa yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Työ edellyttää yhdessä määriteltyjä tavoitteita, konkreettisia toimintatapoja sekä luotta-musta ja valtuutusta.

Hyvä ohjaus lähtee ihmisen arkikokemuksista ja korostaa asiakkaan vastuullisuutta elämänsä määrittelijänä. Ohjaus on kokonaisvaltaista, tunteet huomioon ottavaa, voi-mavarojen, arvojen ja oletusten tunnistamista. Osuvasta ohjauksesta oikeaan aikaan on hyötyä yksilöille, organisaatioille ja koko yhteiskunnalle.

ELO-opas on kehittyvä työväline, jonka sisältöä päivitetään oppaan verkkoversiossa

www.elo-opas.fi

5

1. Elinikäinen ohjausOhjauspalveluja tarvitsevien asiakkaiden tilanteet ovat monimuotoistuneet. Koulu-tukseen ja työelämään liittyvät siirtymät ja tarve etsiä uusi ammatti ovat lisääntyneet. Ohjausta ja sen palvelujärjestelmiä haastavat myös monet toimintaympäristön muu-tokset, alkaen väestörakenteen ja talouden muutoksista. Ohjaus edellyttää uudenlaisia toimintatapoja.

Elinikäisellä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset pystyvät missä tahansa elämänvaiheessa

•tunnistamaanvalmiutensa,taitonsajakiinnostuksensa•tekemäänmielekkäitäkoulutukseenjaammattiinliittyviäpäätöksiä•hallitsemaanyksilöllistäkehityskaartaankoulutus-,työ-jamuissaympäristöissä, joissa valmiuksia ja taitoja opitaan ja/tai käytetään

Ohjausta toteutetaan eri ympäristöissä: koulutuksessa, siirtymävaiheissa ja työpaikoilla.Ohjausta antavat sekä julkisen sektorin että yksityiset toimijat.

6

Toimintaympäristö

Elinikäisen ohjauksen haasteet

• sektoroituminen• katvealueet• päällekkäisyys

Toimintaympäristönmuutokset

Ohjauksen kehittämishankkeet, kokeilut, projektit

Pasi Savonmäki 2013

Väestökehitys

Ohjausparadigman muutos

Ohjauspolitiikka Tutkimus

Arvot

Niukkeneva talous ?

Elinikäisenohjauksentoimintamalli

Elinikäisenohjauksenverkosto

STRATEGIAT

Ohjaus on myös tietoa ja neuvontaa

Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluissa (TNO) tavoitellaan tuloksia, joista yksilö ja yhteis-kunta hyötyvät. Niitä ovat esimerkiksi kouluttautuminen, työllistyminen, kuntoutumi-nen, yksilön vastuullisuuteen kasvaminen ja omavoimaisuuden lisääntyminen.

Ohjaus tarkoittaa erilaisia toimia: opinto-ohjausta, ammatinvalinnanohjausta, arvi-ointia, opastusta, neuvottelua. Yleisesti puhutaan tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluista.

7

•Tietopalvelut hyödyntävät eri kanavia tiedottaessaan koulutus- ja kehittämispalveluista yhdelle tai useammalle asiakkaalle samanaikaisesti•Neuvonta lähtee asiakkaan yksilöllisistä tarpeista ja vastaa usein tiettyyn täsmällisempään kysymykseen. Se voi toteutua henkilökohtaisena tapaamisena tai puhelin- tai verkkovälitteisesti. Neuvonta voi olla myös useamman tapaamisen vuorovaikutustilanne.•Ohjaus on usein pitkäkestoisempi vuorovaikutusprosessi, jossa on esillä laajemmin asiakkaan kokonaistilanne ja mahdollisuudet

Perinteisesti ohjauksellisen työotteen avulla ratkaistaan kokonaisvaltaisesti ongelmia, autetaan elämänvalintojen ja kriisien kohtaamisessa sekä itsetuntemuksen kehittämi-sessä. Hyvä ohjaaja auttaa asiakasta tämän kysymysten työstämisessä ja ratkaisemisessa kunnioittaen hänen arvojaan, voimavarojaan ja kykyään tehdä valintoja omista kult-tuurisista lähtökohdistaan. Elinikäistä oppimista tukeva ohjaus on uskoa muutoksen mahdollisuuteen.

Ohjauksen kehittäminen

Ohjauspalvelujen toimijoita ja palveluntuottajia on runsaasti, samoin toiminnan rahoi-tuslähteitä. Vaikuttavuutta ja tehokkuutta ohjauksen järjestämiseen etsitään tiivistämällä yhteistyötä sekä tunnistamalla osaamisen kehittämistarpeita. Tuottavuutta parannetaan poistamalla palvelujen päällekkäisyyttä. Yksilötasolla asiakkuuden näkökulmasta haas-teena on nähty mm. ’kehkeytyvä’ aikuisuus: tarve uran- ja ammatinvalintaan liittyvään ohjaukseen on lisääntynyt eri elämänvaiheissa.

8

Elinikäisen ohjauksen kehittämiseen vaikuttavia tekijöitä

Yhteiskunnallinenvaikuttavuus

• Koko ikäluokan kouluttaminen • Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen ja yritysten kilpailukyky• Toimivat nivelvaiheet • Nopea työllistyminen ja uudelleen työllistyminen

Asiakkaiden odotukset

• Asiantuntevaa ja henkilökohtaista palvelua helposti saatavilla • Yhdenmukaiset palvelut koko maassa

ELO-palveluja tuotetaan tasapainottaen asiakaslähtöisyyden, kustannustehokkuuden ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vaatimukset

Tuottavuus

• Uudet toimintamallit: kenelle, mitä ja miten?• Monikanavainen toimintatapa • Päällekkäisyyksien poistaminen • Moniammatillinen yhteistyö

Jukka Peltokoski 2014

Strategiset tavoitteet

Elinikäisen ohjauksen kehittäminen perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman Elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän työhön, jolla kehitetään tieto-, neuvonta ja ohja-uspalvelujen kokonaisuutta Suomessa.

Strategiset tavoitteet valmistuivat vuonna 2011:

1. Ohjauspalveluja on tasapuolisesti saatavissa ja ne vastaavat yksilön tarpeita 2. Yksilölliset uranhallintataidot vahvistuvat 3. Ohjaustyötä tekevillä on tehtävien edellyttämä osaaminen 4. Ohjauksen laatujärjestelmiä kehitetään 5. Ohjaus toimii koordinoituna kokonaisuutena

9

Elinikäisen ohjauksen toimintamalli

Työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiantona LAITURI-projekti on yhdessä asiantuntijatyöryhmän kanssa hahmottanut elinikäisen ohjauksen kokonaisuutta ”riittävän yhteiseksi” toimintamalliksi. Toimintamallissa on määritelty ydinsisältöjä, rooleja, vastuita ja työvälineitä ELY-keskusten ja alueellisen ELO-toiminnan tueksi.

Toimintamallissa tarkastellaan elinikäisen ohjauksen järjestelyjä valtakunnallisesti ja alueellisesti, työn ja vastuunjaon näkökulmasta. Kehittämisen ja erikoistumisen teemo-ja nostetaan esiin sekä toimia, joilla tuetaan ELO-ryhmiä.

Valtakunnallinen näkökulma

•alueellistenELO-ryhmienkokoonpanonjakoordinointityönperiaatteidenlinjaus•keskeistenohjaustoimijoidenmäärittäminensekäkoordinointityönrajojen ja mandaattien määrittely•valtakunnallisenjaalueellisentoiminnanrajakohtienselkiinnyttäminen

Alueellinen näkökulma

•määritellääntavoitteetjasovitaanorganisoinnistajayhteistyönkäytännön toimintamuodoista, esimerkiksi alatyöryhmien tarpeesta•täsmennetäänkoordinoinnintäsmällisempiluonnejasisältö•päätetäänelinikäisenohjauksenfokusoinnistamm.kohderyhmienosalta sekä kehittämistyöstä•päätetäändokumentaatiostajaorganisaatioidenvälisistäsopimuksista, toimijoiden osallistamisesta kehittämistyöhön ja sen resurssoinnista

10

Edustus toimintamallin asiantuntijatyöryhmässä vuosina 2013 - 2014: TEM, OKM, LAITURI-projek-ti, Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia, Jyväskylän yliopisto KTL/VOKES, Jyväskylän ammattikorkea-koulu/AOKK, Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti, Pohjois-Savon ELY-keskus, Pirkanmaan ELY-keskus, Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Koordinaatti, Savon koulutuskuntayhtymä

Elinikäisen ohjauksen toimintamalliydinsisällöt, roolit, vastuut, työvälineet

VALTA-KUNNALLISESTI

Strategialinjaukset:

TEM, OKM, STM

Hallinnolliset linjaukset:

Hallitusohjelma, Kehittämissuunnitelma KESU, ELY-keskusten tulossopimukset

ValtakunnallinenELO-ryhmä

ALUEELLISESTI

ELO-toiminnan tavoitteet

Strategiat ja toiminta-suunnitelmat

ELO-toiminnan organisointi

ELO-toiminnan tehtävät ja menettelytavat

ELY-keskusten yhteistyöryhmät / Kehittämisen teemoja

Palvelujen saatavuusOhjausosaaminenLaatujärjestelmätVerkostojohtaminenELO-toiminnan kehittäminen, mm. tulosohjaus

Tuki ELO-ryhmille ja ELO-toiminnalle(TEM, OKM, STM, RR-hankkeet)

KonsultaatiotKoulutusVertaistuki

Tutkimuksellinen ja muu tuki

Laatu- ja arviointi-työvälineet

VOKES-verkko-työvälineet

Euroopan elinikäisen ohjauksen toiminta-politiikan verkosto ELGPN: Mallit ja työvälineet

LAITURI-projekti 2014

11

2. ELO-toiminta – oppiminen, työ ja osallisuus

Oppiminen

Oppiminen voi tarkoittaa persoonallista kasvua, voimavaraistumista tai tiettyyn ta-voitteeseen tähtäävää toimintaa. Elinikäisellä oppimisella tarkoitetaan kaikkea elämän aikana tapahtuvaa oppimista, jonka tarkoituksena on kehittää yksilön tietoja, taitoja ja kykyjä henkilökohtaisessa, yhteiskunnallisessa tai sosiaalisessa elämässä, myös työelä-mässä.

Elinikäisen oppimisen taidot ovat tärkeä osa ammattitaitoa, ja yksilöllä on entistä enemmän vastuuta omasta urakehityksestään. Uranhallintaan ja -suunnitteluun liittyvä oppiminen on

•valmiuttakohdataelämäänliittyviäammatillisiamuutostilanteita•kykyäkerätä,analysoidajajäsentääomaaitseään,koulutustaja ammatteja koskevaa tietoa sekä •taitoatehdäjatoimeenpannapäätöksiäjasiirtymiä•kokemustaosallisuudestajäsenyyteenyhteiskunnassa

On lisäksi tärkeää osata sovittaa työtä ja opiskelua joustavasti, sekä arvioida ja markki-noida oma osaamistaan. Oppiminen on mahdollisuus saavuttaa jotain uutta, kaikenikäi-senä. Iän myötä oppimisen katsotaan jopa helpottuvan ja se on kokonaisvaltaisempaa, koska muistissa on enemmän aineksia, joihin uusi tieto kytkeytyy.

UNESCO toi elinikäisen oppimisen käsitteen kansainväliseen keskusteluun 1960-luvun puolivälissä elinikäisen kasvatuksen nimellä. Paras motivaatio oppimiseen on ilo ja mahdollisuus hyödyntää uusia taitoja elämässä eri tavoin. Kehittymisestä yksilö hyötyy itse, ja hyödynsaajia ovat myös organisaatiot ja koko yhteiskunta. Oppimiseen ja uraan liittyviin valintoihin tarvitaan usein tukea, jota voidaan tarjota ohjauksella sen eri muodoissa.

12

Työ ja osallisuus

Työ on eri yhteiskuntien keskeinen arvo ja arvon luoja. Vaikka työelämä ja työmark-kinat ovat kehittyneet epävarmemmiksi ja yllätyksellisimmiksi, on työ ja työllisyys edelleen suomalaisen yhteiskunnan perusta. Suomessa on vahva ammatillisen kou-lutuksen järjestelmä ja sen keskeisin tavoite on tuottaa osaavaa työvoimaa työorgani-saatioiden tarpeisiin. Samalla koulutus luo pohjan yksilöiden hyvälle työllistymiselle, työlle ja työuralle.

Rakennemuutos elinkeinoelämässä, työmarkkinoilla ja työelämässä jatkuu voi-makkaana. Yrityksiä ja työpaikkoja syntyy ja häviää, ammattirakenteet ja työtehtävien sisältö muuttuvat jatkuvasti ja voimakkaasti. Vaikka osaamisen merkitys työmarkki-noilla kasvaa, ei tämäkään kehitys ole suoraviivaista: työttömyys voi kohdata myös hyvin koulutettuja ja työttömyys voi pitkittyä. Perinteisen palkkatyön malli on muu-toksessa ja työurat muotoutuvat vaihteleviksi ja erilaisia lyhyitäkin vaiheita sisältäviksi (palkkatyö, yrittäjyys, opiskelu, työttömyys). Yrittäjyys muuttuu myös entistä moni-muotoisemmaksi. Digitalisaatio muovaa yritystoimintaa ja työtä sekä näihin liittyviä osaamistarpeita.

Työelämän, työmarkkinoiden ja oman ammatillisen uran kehitystä on aiempaa vaikeampaa ennakoida. Kehitys on yllätyksellisempää, moninaisempaa ja tempoile-vampaa. Riippuvuus kansainvälisestä ja kansallisesta taloudesta ja kehityksestä kasvaa. Elämän ja työuran suunnittelua voi ja kannattaa tehdä. On kuitenkin myös tärkeää varautua suunnitelmien muuttamiseen ja joustavaan uudelleen suuntautumiseen. Samaan aikaan kun maailma on tullut sumeaksi, tarjoaa maailma runsaasti mah-dollisuuksia: Aineellista, inhimillistä ja sosiaalista ”pääomaa” on ihmisten käytössä valtavasti. Edellä kuvattu työn, työelämän ja työmarkkinoiden kehitys haastaa ohjaus-järjestelmän: kuka tahansa voi tarvita tietoa, neuvontaa ja ohjausta työuransa suunnit-telussa, rakentamisessa ja yllätyksissä elämänsä eri vaiheissa.

Osallisuus yhteiskuntaan, yhteys toisiin ihmisiin, on kaikkien oikeus. Useim-mat yhteiskunnat haluavat tätä oikeutta toteuttaa. Myös useimmat yksilöt haluavat tätä vaikka vaihtoehtoisia ajattelutapoja ja kulttuurejakin esiintyy. Kiinnittyminen oppimisen ja työn maailmaan toimii useimpien kohdalla osallisuuden mahdollistaja-na. Monille kiinnittyminen oppimiseen ja työhön on haastavaa liittyen oman elämän vaikeuksiin, elämäntilanteeseen tai oppimisen ja työn järjestelmien yksipuolisuuksiin tai jäykkyyksiin. He jäävät helpommin osallisuuden ulkopuolelle, syrjään. Kokonaan

13

oppimisen ja työn ulkopuolella Suomessa on kymmeniä tuhansia nuoria. Ilman perus-asteen jälkeistä ammatillista koulutusta olevien nuorten ja nuorten aikuisten määrä on noin satatuhatta ja kaikkien työikäisten kohdalla luku on noin kolminkertainen. Ilman ammatillista koulutusta olevat ovat työmarkkinoilla turvattomimpia.

Kaikilla ihmisillä on elämäntilanteesta riippumatta oikeus ohjaukseen ja tukeen. Hyvillä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluilla sekä sosiaali- ja terveyspalveluilla lisätään ihmisten osallisuutta ja raivataan polkua oppimisen ja työn maailmaan.

Ohjaus siirtymien tukena

Ohjauksen ja ohjauksen kehittämistoimien on tärkeää perustua asiakkaan tilanteen edistämiseen, ja ELO-toiminnassa on keskeistä kiinnittää huomiota asiakkaan eri elämänvaiheiden välisten siirtymien tukemiseen.

Opiskelijan opinpolun jatkumo ja sen edellyttämä suunnittelu ohjauksen palvelujärjestelyissä

siirtymä

siirtymä

siirtymä siirtymä

siirtymä

siirtymä

OppilaitosKoulu

PäiväkotiTerveys-ja sosiaali-palvelut

Nuoriso-ja vapaa-aikapalvelut

Työ-ja elinkeino-hallinto

Oppilaitos

Työelämä

Jatko-opinnot

Täydennys-koulutus

Seija Nykänen 2007

Oppimisen ohjaus Ura- ja elämänsuunnittelun

ohjaus

Psykososiaalinen tuki

Koulutuksen ja ohjauksen yhteistyö

Esim.työpaja

Tuettu työ

14

Verkostomainen ELO-toiminta perustuu yhteiseen käsitykseen ohjauspalvelujen arvoista ja palvelukokonaisuudesta. Se edellyttää toimijoilta riittävän yhteistä käsitystä asiakkaasta ja hänen oppimisestaan, suhteestaan työhön, kasvustaan ja niihin liittyvistä ohjauksen tarpeista.

Riittävän yhteinen käsitys tarvitaan myös työn, työelämän ja työmarkkinoiden kehityksestä sekä yhteiskunnallisesta osallisuudesta.

15

3. ELO-ryhmät

Ryhmien perustaminen

Alueellisten ELO-ryhmien perustaminen käynnistyi vuoden 2013 alusta. Niiden koordi-nointivastuu annettiin vuonna 2010 perustetuille ELY-keskuksille, joiden tulossopimuk-siin tehtävä kirjattiin seuraavasti:

ELY-keskusten edellytetään kokoavan alu-eelliset verkostot ohjaus- ja neuvontapal-veluiden koordinointiin, ja nimeävän niille vastuuhenkilöt. Lisäksi niiden vastuulla on saada aikaan alueelliset elinikäisen ohja-uksen ohjaus- ja yhteistyöryhmät (alueelli-set ELO-ryhmät), joissa ovat edustettuina mm: ELY-keskukset, TE-toimistot, aluehal-lintovirastot, oppilaitokset, kunnat ja muut mahdolliset tahot.

Sopimusten mukaisesti ELY-keskukset laativat yhdessä alueellisten ohjaus- ja yhteistyöryhmien kanssa toimintasuunnitelmat, joissa tulee ottaa kantaa mm.:

•eritoimijoidenroolienmäärittämiseenohjauksenkentällä•ohjaukseenliittyvänverkostonluomiseenjasentoimintaan•ohjausosaamiseenjasenkehittämiseenverkostossa•osallistuminenmonikanavaistenneuvonta-jaohjauspalveluidenkehittämiseen

16

Ryhmien kokoonpano ja verkostot

Ryhmien työ on käynnistynyt kaikilla ELY-keskusalueilla maakunnallisena toimintana ja ruotsinkielisillä alueilla kaksikielisenä. Ryhmät ovat verkostoja, joihin on kutsuttu ohjausalan toimijoita eri kokoonpanoilla ja painotuksilla.

Ryhmissä useimmin edustettuina ovat ELY-keskukset, TE-toimistot, korkean asteen ja ammatillisen koulutuksen edustajat, maakuntaliitto, aluehallintovirasto, vapaa sivistystyö ja edunvalvontajärjestöt. Yli puolessa ryhmiä ovat edustettuina myös kuntien nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimi sekä nuorten työpajojen toimijat ja etsivä nuorisotyö. Vähemmän edustettuna ovat elinkeinoelämä, yritykset, kolmas sektori ja hankkeet.

Ryhmiä perustettaessa on otettu huomioon alueilla jo toimivat verkostot ja niissä tehty työ (esim. Opin ovi -hankekokonaisuudessa) sekä nuorisotakuun toteutus.

Esimerkki ELO-toiminnan organisoitumisesta

•ELO-johtoryhmä valmistelee strategisia linjauksia, dokumentoi ja vie toimijatasolle sekä ohjaa, hyväksyy ja edistää tehtävää työtä. Johtoryhmään kuuluu organisaatioiden johtoa. •Toimijataso (ELO-verkosto) kommentoi ja tuo strategiseen työhön eri ohjausalojen toimijoiden tarpeet. •Organisaatiotason ohjaushenkilöstö käyttää kehitettyjä työkaluja ja hyödyntää niitä omien organisaatioiden kehittämistyössä.•ad hoc -työryhmät suunnittelevat esimerkiksi koulutuksia ja päivittävät toimintasuunnitelmaa.

17

Kuviossa esitetyt toimijatahot on koottu ELY-keskuksille suunnatusta kyselystä, jonka Valtakunnallinen ohjausalan osaamiskeskus (VOKES) toteutti vuonna 2014.

AlueellisetELO-ryhmät

Amma-tillinen

koulutus

Perus-opetus

Lukio-koulutus

Eri toimijoidenhankkeet

Korkea-asteen

koulutus

Vapaasivistystyö

Työ- jaelinkeino-

hallinto

JärjestötSäätiöt

Yhdistykset

KELA

Poliisi

Puolustus-voimat

Maakunta-liitto

YrityksetElinkeino-

elämä

Kunnat

Alue-hallinto-virasto(AVI)

Ammatti-korkea-koulut

Yliopistot

ELY-keskus

EK Kauppa-kamarit

Kunta-yhtymät

Nuoriso-toimi

Kolmassektori

Työ-markkina-järjestöt

Työ-pajat

Terveys-palvelut

Amma-tillinen

koulutus

Oppi-sopimus-toimisto

Sosiaali-toimi

Nuortentyöpajat

TE-toimisto

Salmia

Avoin yliopisto

AKAVA

STTK

SAK

TYP

ELY-keskusalueiden elinikäisen ohjauksenyhteistyöryhmien toimijatahoja

18

Näkymiä ELO-toiminnan arkeen

ELY-keskuksille suunnattujen kyselyjen mukaan (2013, 2014) ryhmien keskeisinä tehtä-vinä nähdään toiminnan strateginen suunnittelu, kehitystyö, seuranta, toiminnan koordi-nointi sekä linkkinä ja fasilitaattorina toimiminen.

”ELO-ryhmä toimii strategisena asiantuntijaryhmänä, määrittää verkoston vastuut ja työnjaon sekä varmistaa toiminnan ja osaamisen jatkumisen”

ELO-ryhmien edustavuus koetaan laaja-alaiseksi ja ryhmän jäsenten asema organisaa-tiossa vaikuttavuuden kannalta tärkeäksi. Suurimmalla osalla ryhmistä ei ole varsinaista päätösvaltaa, vaan ne ovat enemmän kehittäviä ja keskustelevia tahoja. Toiminnalla voi-daan kuitenkin vaikuttaa alueelliseen ja valtakunnalliseen päätöksentekoon.

Alueilla on tehty kumppanuussopimuksia ELO-toimintaan osallistuvien organisaa-tioiden kanssa ja osalla alueista kehittämistyötä on tuettu perustamalla sähköinen verk-koalusta toimijoiden väliseen tiedonvaihtoon.

”ELY-keskus on avannut ELO toimijoille sähköisen alustan yleiselle viestinnälle ja tiedon levittämiselle. Alustalle on perustettu erillisiä ryhmiä toimintojen ja tarpeiden mukaisesti.”

Alueilla toimivien hankkeiden merkitys nähdään tärkeänä toiminnan kehittämisessä. Ryhmillä on tietoa alueiden hankkeista ja yli puolella alueista ne on yhdistetty tai tullaan yhdistämään ELO-toimintaan.

”ELO:n strategiset painopisteet omalta osaltaan ohjaavat hankkeiden valintaa.”

Taloudelliset ja henkiset resurssit nousevat toiminnan keskeisiksi edellytyksiksi. Konk-reettista työaikaa, viestintää ja vuorovaikutusta toimijoiden välillä, jäsenten sitoutumista ja aktiivisuutta pidetään myös hyvän toiminnan edellytyksinä.

” ELO-ryhmän tulisi saada säädöspohjaiset toimivaltuudet sekä omia toimintaresursseja, jotta toiminnalla olisi todellista vaikuttavuutta”

19

Kokemuksia toimintasuunnitelmatyöstä

Case 1Pohjois-Karjalan ELO-toimintasuunnitelman työstäminen ja kehittämiskohteet

Asiakkaan erilaisista siirtymistä yhteiseen toimintaan

Alueen toimintasuunnitelmatyössä käytettiin ELO-yhteistyöryhmän jäseniä ja heidän taustaorganisaatioitaan osallistavaa työtapaa yhteisen orientaation vahvistamiseksi. Työn viitekehykseksi valittiin siirtymävaiheet. Toimintasuunnitelman työstäminen aloitettiin kartoittamalla ohjauspalvelujen nykytilanne alueella. Kartoituksella selvitettiin ohjaus-palvelujen tuottajat, heidän tuottamansa palvelut ja ohjauspalvelujen toimivuus erityisesti siirtymävaiheissa sekä niihin liittyvät käytännöt ja haasteet. Näiden perusteella määri-teltiin ohjauksen visio ja strategiset tavoitteet. Tämän jälkeen määriteltiin tarkennetut kehittämistavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet alueen ohjaajille suunnatun avoimen internet-kyselyn vastausten perusteella.

20

ELO-yhteistyöryhmä on kyselyn tulosten perusteella tuottanut toimintasuunnitel-maan ehdotuksia verkostomaisen yhteistyön kehittämiseen:

• Selvitetäänmahdollisuuttalaatiaohjauspalvelujenkartastoperusasteeltaaikuisuuteen selkiyttämään verkoston toimintaa ja vastuita.•Esitetään,ettävaltakunnalliseennettiohjauspalveluunrakennetaanmyösalueellinen osio, joka palvelee alueen ohjaushenkilöstöä ja asiakkaita.•Oppilaitoksetkehittäväturaohjaustaitojenkokonaisuuksiajasiirtymiensujuvoittamista mm. niveltietolomakkeilla ja yhteistyöllä muiden kouluasteiden ja työelämän kanssa.• Selvitetäänmillaistaohjauksenyleis-jaerityisosaamistaELO-verkostossatarvitaan, suunnitellaan ja järjestetään ohjaukseen liittyviä koulutustilaisuuksia huomioiden moniammatillisen verkoston erityistarpeet.• JärjestetäänajankohtaisinfojaohjaushenkilöstölleyhdessäTE-hallinnonja koulutustoimijoiden kanssa.• Suunnitellaanpitkäjänteisenätoimintanaseutukunnallisia/paikallisia monihallinnollisia ja -ammatillisia keskustelufoorumeita/työpajoja vertaisoppimisen ja verkottumisen tueksi.• Järjestetäänvuosittainenalueellinenelinikäisenohjauksenseminaari,jokaedistää yhteistä orientaatiota.•EdistetäänaktiivisestiOhjaamo-toimintamallinrakentumistaalueellejasamalla selvitetään aikuisohjauksen toimintamallin kehittämistä.

Yksityiskohtainen suunnitelma, jossa on määritelty myös toimenpiteiden vastuutahot, käsitellään ELO-johtoryhmässä. Toimintavastuu jakautuu verkoston toimijoille.

21

Case 2Keski-Suomen ELO-ryhmän toiminnan käynnistyminen ja sen suunnittelu

Ohjauksen haasteista toimenpiteisiin

Alueen toimintasuunnitelmatyössä on ongelmalähtöinen tarkastelutapa. Kokonais-kartoituksen sijaan elinikäisen ohjauksen kehittämistyön painopisteet valittiin erilaisilla foorumeilla esiin nostettujen ohjauksen ”kipupisteiden” pohjalta. Ohjauksen käytännön ongelmien kokoaminen jatkuu edelleen alueellisissa kehittämisryhmissä ja muissa tilai-suuksissa.

22

Ensi vaiheessa vaikuttamisen kohteiksi valittiin •Opiskelu- ja työkuntoisuuden turvaaminen. Tämä tavoite vaatii asiakkaiden palvelutarpeen parempaa tunnistamista ja palvelujen saatavuuden kehittämistä. Siksi jatketaan opettajien mielenterveysosaamisen kehittämistä, selkiytetään lisäämällä eri opintoasteiden opintopsykologipalvelujen hyödyntämistä sekä lisätään matalan kynnyksen palvelujen ja varhaisen puuttumisen mallin mukaisten palvelujen saatavuutta. Lisäksi tuodaan näkyväksi perusasteen koulutuksen roolia osana nuorisotakuun toteuttamista. Toimenpide liittyy kansallisen ohjauksen strategian tavoitteeseen 1. •Vahvistetaan opiskelijoiden työnhaku- ja työelämätaitoja hyödyntämällä maakunnan ennakointityö osaksi ohjausta, vahvistamalla työelämään ohjauksen osaamista ja eri tahojen ohjausyhteistyötä työnhakuvalmennuksessa. Toimenpide liittyy kansallisen ohjauksen strategian tavoitteeseen 2 ja 3.•Vahvistetaan moniammatillista ohjausta mm. kokoamalla ja tekemällä näkyväksi eri toimijoiden palveluja. Toimenpide liittyy kansallisen ohjauksen strategian tavoitteeseen 4 ja 5.

Jatkotoimintaa•Hyödynnetäänalueeneriorganisaatioidentoteuttamienselvitystentietojanuorten tarvitseman tuen määrittämisessä• Seurataantavoitteitatukevanhanketyöntuloksiajaarvioidaankehittämiskohteita•Ohjauksenyhteistyöryhmäjatkaatutustumistaeriorganisaatioidenohjauskäytäntöihin ja paneutuu ohjauskysymyksiin• JärjestetäänELO-ryhmäntyöpaja,jossaarvioidaantehtyjentoimenpiteidentoimivuutta erityisesti kansallisten tavoitteiden näkökulmasta•YhdistetäänalueenNuorisotakuu-jaELO-ryhmäntoimintajavahvistetaansen edustavuutta

23

Case 3Pohjois-Savon ELO-toimintasuunnitelman työstäminen ja kehittämiskohteet

Verkostoyhteistyötä asiakkaiden työ- ja koulutusurien edistämiseenAlueen elinikäisen ohjauksen toimintasuunnitelman ja strategian työstäminen hankkeis-tettiin. Sen toiminta perustui verkostoyhteistyöhön ja kehittämisessä tehtiin yhteistyötä myös mm. nuorisotakuun toimeenpanon, aikuiskoulutusstrategiatyön ja ennakointiver-koston toimijoiden kanssa. ELO-strategian lähtökohtana on varmistaa ohjausasiakkai-den osaamisen kehittäminen ja ylläpito ja lisätä motivaatiota kehittää itseään ja hankkia tarvittavia työelämätaitoja.

Alueella toimii kolmetasoinen ELO-verkosto. Johtoryhmän tehtävänä on ohjata, hyväksyä sekä edistää elinikäisen ohjauksen strategisia linjauksia. Toimijataso on laajempi ja se tarkastelee työtä erityisesti ohjauksen toimijoiden työn näkökulmasta. Molemmat ryhmät levittävät sovitut asiat omiin organisaatioihin, joissa niiden toimivuutta testataan käytännössä. ELO-verkoston toiminnalle on laadittu aikataulu vuoden 2016 loppuun. Siinä on määritelty ELO-johtoryhmän ja ELO-verkon kokoukset, käsiteltävät aihealueet ja aikataulut.

24

Toimenpiteitä•Varmistetaanyksilön,yhteisöjenjatyöelämäntarpeistalähtevänuraohjauksen saatavuus mm. kehittämällä ohjaajien ammattitaitoa verkostotyön sekä lisä- ja täydennyskoulutuksen avulla, laatimalla osaamisperusteinen työelämämoduuli opetukseen, lisäämällä opinto-ohjauksen yksilöohjausta perusopetukseen ja etsivän työn laajentaminen.•Ohjaustoimijoidensitoutumistaomanosaamisensakehittämiseentuetaanmm. järjestämällä ohjaustehtävissä oleville jatko- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksia, kehitetään ohjausosaamista TE-palveluissa ja vakiinnutetaan työpaikkaohjaajien koulutus.•Tuotetaanlaadukkaitaohjauspalvelujajavarmistetaanniidentoimivuusverkostossa kehitetyllä laadunvarmistustyökalulla. •Vahvistetaanmonialaisenohjausverkostonkattavuuttaerihallinnonalanjatyöelämän toimijoilla sekä toimitaan verkostotyömallin mukaisesti. Toimintaa tuetaan mm. kehittämällä ELO-toiminnalle vaikuttavuusindikaattorit, koulutuksen järjestäjille käyttöön työelämäohjelmat ja konkretisoidaan eri hallinnonalojen toimenpiteet suunnitelmaan.

25

4. ELO-toiminnan ja ohjauksen laatu

Ohjauksen laatujärjestelmä

Laadunvarmistuksessa on kysymys toiminnan arvioinnista ja sen pohjalta tehtävästä kehittämistyöstä. Saatuja tuloksia tai hyötyjä takastellaan suhteessa toteutuneisiin proses-seihin, käytettyihin resursseihin sekä toiminnan lähtökohtiin ja tavoitteisiin.

Elinikäistä ohjausta koskevaa laatu- ja kehittämisjärjestelmää rakennetaan kansalli-sena yhteistyönä. Sen kokonaisjäsennys on kuvattu seuraavasti:

Laadunvarmistuksen kokonaisuus toiminnan kehittämisen näkökulmasta

2. Poliittiset päätökset ja tavoitteet

1. Yksilön tarpeet ja tavoitteet 5. Yksilölliset tulokset (hyödyt)

4. Yhteiskunnalliset tulokset (hyödyt)

3. TNO-prosessit/palvelut

Sakari Saukkonen 2014

26

Ohjausjärjestelyjen kokonaisuus

Kansallisena tavoitteena on rakentaa täsmennetty elinikäisen ohjauksen laadun kehys jatkuvan kehittämisen tueksi. Laatutyön lähtökohtana voidaan hyödyntää kuvausta, jonka taustalla on eurooppalainen ohjausjärjestelyjen kehittämistyö.

Ohjausjärjestelyjen kokonaisuus

ELGPN/Raimo Vuorinen 2013

Tieto- ja viestintä-

teknologian integratiivinen

rooli

Yhteisestisovittu

TNO-palvelujenkehikko

Monihallinnollinenelinikäisen ohjauksen

strategia, toteutusja arviointi

Alueellisetpainotukset

& toimeenpano

Monikanavaisetasiakaspalvelut

27

Ohjauksen järjestämisen periaatteita

Elinikäistä ohjausta esitetään järjestettäväksi seuraavien periaatteiden mukaisesti (ELGPN Tools No.1):

Asiakaslähtöisyys•Puolueettomuus•Luottamuksellisuus•Yhdenvertaisuus•Kokonaisvaltainenlähestymistapa

Osallisuuden mahdollistaminen•Aktiivinenosallistuminen•Voimavaraistuminen

Ohjauksen saatavuuden parantaminen•Läpinäkyvyys/tunnistettavuus•Ystävällisyysjaempatia•Jatkuvuus•Saatavuus•Tavoitettavuus/käytettävyys•Mukautuvuus

Laadunvarmistus•Ohjausmenetelmiensoveltuvuus•Jatkuvakehitys•Muutoksenhakumahdollisuus•Pätevähenkilöstö

28

Verkostoyhteistyön arviointi

Ohjaus ja siihen käytettävät resurssit on hyvä nähdä alueella kokonaisvoimavarana. Se tarkoittaa, että yksittäinen organisaatio ja ohjaustoimijat mieltävät työnsä osana laajem-paa verkostoa.

Verkoston toimijoiden moniammatillista osaamista hyödynnetään ja palvelun tarve arvioidaan yhteisen asiakkuuden näkökulmasta.

Keskusteluteemoja alueellisen ELO-toiminnan kehittämisessä voivat olla esimerkiksi seuraavat:

•Mikäonorganisaationpäätavoitetaikehittämiskysymysohjauksenasiassa?•Mitkäovatverkostonyhteisiäkysymyksiäjatavoitteita?•Mikäonohjauspalvelujenverkostoyhteistyöntila?Mitenvaihettavoidaankuvata?•Mitäovatverkostoyhteistyönhaasteetomilleorganisaatioille?•Mikäonyhteisenkeskustelunjayhteisenymmärryksentarve?

ELO-toiminnan verkostoyhteistyötä voidaan arvioida seuraavan kuvion avulla

ELO-toiminnan verkostoyhteistyötä voidaan arvioida kuvion avulla

Timo Spangar, Robert Arnkil ja Raimo Vuorinen 2008, mukailtu

Ohjauksen voimavarojen hajanaisuus

Ohjausvoimavarat hajallaanEi tunneta toisiaTahtotila puuttuu/heikko

Ei yhteistä peruspäämäärää eikä konseptia

Ei yhteisiä ohjaustyön toimintamalleja tai strategioita

Ei yhteisiä foorumeita /ei nähdä mielekkäinä

Kokonaisuuden synergiat heikkoja

Yleistilanne

Ohjauksen määrittely ja”konsepti”

Alueelliset toiminta-mallit

Foorumit, työryhmät

Vaikuttavuusja tehokkuus

Koordinoitumisen käynnistyminen

Uuden yhteistyön tarve tunnistettuAlustavaa verkottumista ja tutustumistaPalvelujen kartoituksia

Yhteisten suunnitelmien tarve tunnistettu, työ käynnistetty

Yhteisten suunnitelmien tarve tunnistettu, työ käynnistetty

Yhteistyöfoorumientarve tunnistettu

Parantunutta vaikuttavuutta yhteistyön kehittyessä

Ohjaus alueellisena kokonaisvoimavarana,”yhteiset asiakkaat”

Keskinäinen tunnettuusTyönjako, tarpeet ja yhteistyönäkymät kartoitettuYhteistyön taso ja muodot vakiinnutettu

Ohjaustyölläyhdistävä konsepti

Yhdessä laaditut ohjaustyön strategiat

Työskentely vakiintunutta ja kehittyvää

Vaikuttavuus kokonaisuuden hallinnan myötä

29

5. ELO-toiminnan kehittämisen tuki

Verkkotyövälineet

Valtakunnallinen ohjausalan osaamiskeskus VOKES on tuottanut Pedanet-ympäristöön ELO-toiminnalle yhteiset verkkotyövälineet. Ne koostuvat kaikille yhteisestä osasta sekä jo-kaisella alueella käytettävissä olevasta omasta alustasta, joille kootaan tietoa ELO-toiminnan etenemisestä ELY-keskusalueilla. Verkko-alustan sisältöjä ja käytön tavoitteita muoka-taan yhteistyössä ELY-keskusalueiden kanssa. Toiminnassa tavoitellaan yhteistä tiedon muo-dostusta, avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.

Kertyvää aineistoa hyödynnetään •Alueellisettoimijatvoivattallentaaomaatoimintaansakoskevaadokumentaatiota alueellisen verkoston yhteiseen käyttöön (oma strategiatyö ja oman toiminnan arviointi)•AlueellisettoimijatvoivatseuratatyönetenemistämuissaELY-keskuksissa (vertaisoppiminen) •Tietoavoidaanhyödyntääalueellisissajavaltakunnallisissaverkostotapaamisissa (toiminnan kehittävä arviointi)•Pitkänaikavälintavoitteenatietoavoidaanhyödyntääjäsentyneinä tutkimusraportteina ohjausta koskevan päätöksenteon tueksi (tutkimusperustainen ohjauksen alueellinen ja kansallinen toimintapolitiikka)•VerkkoalustatoimiimyösvaltakunnallisenjaalueellistenELO-ryhmien yhteistyö- ja viestintävälineenä

30

Eurooppalainen yhteistyö

Eurooppalainen elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikan verkosto (ELGPN European Lifelong Guidance Policy Network) on perustettu tukemaan EU:n jäsenmaita ja Euroo-pan komissiota elinikäisen ohjauksen yhteistyön kehittämisessä sekä koulutus- että työ- ja elinkeinosektorilla.

ELGPN (2013) on määritellyt lähtökohtia kansalliseen kehittämistyöhön. Elinikäi-sen ohjauksen periaatteita ovat asiakaslähtöisyys, osallisuuden mahdollistaminen, ohja-uksen saatavuuden parantaminen ja laadunvarmistus. Onnistuakseen kehittämistyö vaatii mm. palvelujen koordinointia ja yhteistoimintaa kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.

Työkirja (ELGPN Tools No.1) Elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikka: Eu-rooppalaisia lähtökohtia kansalliselle kehittämistyölle on yhteenveto verkoston jäsen-maiden TNO-palvelujen eri toimintamuodoista ja se toimii mm. arvioinnin työvälineenä.

31

6. Ohjaamot osana kehittyvää elinikäistä ohjaustaKohti Ohjaamoa -projektissa (2014) on selvitetty, miten eri hallinnon alojen välistä yhteistyötä voidaan edistää ja luoda yhteistä toiminta-ajatusta elinikäiseen ohjaukseen. Suurimmat esteet monihallinnollisen yhteistyön lisäämiseksi ovat olleet hallintokulttuu-rin sektoroitunut perinne, sitä vahvistava tiedonmuodostus ja näiden myötä erilainen näkökulma ohjauspalvelujen järjestämiseen sekä asiakkaiden palvelutarpeisiin. Opin ovi -hankkeet (ESR) ovat pyrkineet rakentamaan tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja ns. yh-den luukun periaatteella. Ohjaamo-malli voi toimia merkittävänä askeleena tähän suun-taan. Onnistunut ohjaustoiminta on tärkeää myös nuorisotakuun toteutumisessa.

Ohjaamo - matalan kynnyksen palvelupiste

Ohjaamo-mallin kehittämisen taustalla on laaja huoli nuorten syrjäytymisestä, kiinnitty-misestä koulutukseen ja työhön.

Malli rakentuu monialaista ohjausta ja tukea tuottavasta Ohjaamosta ja siihen liit-tyvästä yhteistyöverkostosta. Se on matalan kynnyksen palvelupiste, jossa nuori ja myös aikuinen saa tukea elämänhallintaan, urasuunnitteluun, oman opiskelualan löytämiseen sekä sosiaalisten taitojen ja valmiuksien kehittämiseen. Ohjaamon ydintoimintaa ovat tiedotus, neuvonta ja ohjaus sekä kouluttautumisen ja työllistymisen tukeminen.

Ohjaamossa asiakasta tuetaan luomaan toimiva suhde omaan oppimiseen ja työ-hön. Tavoitteena on, että asiakkaan urasuunnittelutaidot kehittyvät ja hänen asenteen-sa, motivaationsa ja valmiutensa mahdollistavat sujuvan siirtymisen oppimisen ja työn välillä.

32

Ohjaamotoiminnan kulmakivet

•Lähdetäänliikkeelleasiakkaanerilaisistajamuuttuvistapalvelutarpeista•Asiakkaanosallisuus•Toimijoidenkeskinäiseensopimukseenperustuvat: - yhteinen konsepti niin kasvokkain palvelussa kuin sähköisissä palveluissakin - yhteinen rahoitus - yhteiset tilat ja sähköiset järjestelmät - osaamisen kehittämisen järjestelyt - koordinointi / johtaminen •Asiakaslähtöisetjakehittyvätomatpalveluteritoimijoilla

33

Työpajat

Kunta

Sote

Koulu

Etsivä nuorisotyö

Puolustusvoimat

Yritykset

Seurakunnat

TNO-palvelujen ydintoimijat

Poliisi

Nuorten tieto- ja

neuvonta-palvelut

Ohjaamo osana nuorisotakuuta ja elinikäisen ohjauksen kokonaisuutta

TEM ja LAITURI-projekti 2014

Kolmas sektori

Järjestöt

Oppi-laitokset

TE-palvelut

KelaVak.yht.

TYP2.0/

Kuntoutus

Ohjaamomatala kynnys

projektit ja pilotit

TEM, OKM, STM

Asiakas

AsiakasKansalainenoppimisenja työn siirtymissä

KoordinointiELY-keskuksetAlueelliset ELO-ryhmät ja ELO-verkostot

StrategisetlinjauksetValtakunnallinen ELO-ryhmä

Oppimisen ja työnmaailmaan liittyvät muut toimijat/välillisesti vaikuttavat palvelut

Kuviossa on esitetty työ- ja elinkeinoministeriön strategisen tason luonnos Ohjaamon toimijoista ja hallinnollisesta ohjausympäristöstä.

34

35

7. Kehittämistä ja yhteistä toimintakulttuuriaELO-ryhmissä toteutettavan kehittämisen kautta eri organisaatiolle kertyy laajasti tietoa ja ymmärrystä toisten palvelun tarjoajien tehtävistä ja toiminnoista. Parhaimmillaan ELO-toiminnassa kehitetyt hyvät käytännöt ovat hyödynnettävissä ja yhdenmukaistetta-vissa osaksi alueen elinikäisen ohjauksen käytäntöjä. Verkostoyhteistyöllä luottamus orga-nisaatioiden välillä lisääntyy ja ohjauspalvelujen laadun, arvioinnin sekä koordinoinnin kehittäminen alueilla paranee.

Alueellisella ohjausyhteistyöllä kehitetään elinikäisen ohjauksen rakenteita ja palve-luja. Työtä tehdään strategioiden ja erilaisten toiminta- ja toimenpidesuunnitelmien avul-la. Työ on kuitenkin myös eri keinoin toteutettavaa luottamuksellista yhteisen kulttuurin rakentamista. Kyse on pitkäkestoisesta prosessista, jonka kehittymiseen tarvitaan aikaa.

ELO-toiminnassa kehittämisen kohteita ovat:

•Ohjauksenasiantuntijuudentarkastelualueellaverkostomaisesti (kokonaisvoimavarana, ei pelkästään yksittäisten toimijoiden ja organisaatioiden tasolla)•Elinikäisenohjauksenmäärittelyjarajausyhteisesti•Hyvänohjauksellisentoimintatavanjasenperiaatteidenhahmottaminenyhdessä•Ohjaustoimijoidenosaamisenkehittäminensekäsektorikohtaisestiettä monihallinnollisesti•Toiminnantavoitteetjasiitäsaatavathyödytkaikkientoimijoidentietoon•AlueellisenELO-toiminnantoimivaltuuksienjaresurssienselkeämäärittely•Verkostontoiminnanjatkuvakehittäminenjauudistaminen

36

Hyviä käytäntöjä

TNO-seminaaritELY-keskusten tieto-, neuvonta- ja ohjausalan asiantuntijoiden yhteiset koulutustilaisuu-det vuosittain tuovat yhteiseen käsittelyyn elinikäisen ohjauksen ajankohtaisia teemoja. Alueelliset toimijat tarkastelevat yhdessä kehittämisen suuntia ja koulutustarpeita. Tapaa-misissa on mukana myös valtakunnallisen ELO-ryhmän edustus.

VertaisfoorumitELY-keskusalueiden yhteisten vertaisfoorumien avulla kootaan ja jaetaan ohjauksellisia hyviä käytäntöjä alueellisten ELO-ryhmien työn tueksi. Samalla kehitetään ohjauksen laatua ja monimuotoista ELO-toimintaa.

37

8. LAITURI-projekti 1.5.2010 – 31.12.2014 Elinikäisen ohjauksen (ELO) tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen tuki

Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittama projekti ohjelmakaudella 2007-2013. Manner-Suomen ESR-ohjelma, valtakunnallinen osio.

Toimintalinja 3: työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen. Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen valtakunnallinen kehittämisohjelma.

LAITURI-projekti on osa Opin ovi -hankekokonaisuutta.

Organisaatio: Työ- ja elinkeinoministeriö, Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia

Projektin tavoite: Vahvistaa ja tukea verkostomaisesti tuotettavien tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämistä, suunnittelua ja toteuttamista osana ELY-keskuksille annettua koordinointitehtävää

38

2010-2011

2012

Opin ovi -teematyöryhmät: erilaiset oppijat, monikulttuurisuus, työelämäyhteistyö

Raportti: Aikuisten erityisohjauksen suositukset ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Raportti nostaa esille aikuisuudessa kohdattavat oppimisvaikeu-det osaksi elinikäisen oppimisen haasteita ja kiinnittää huomiota niihin osana aikuiskoulutuksen lainsäädännön ja muiden säädösten kehittämistä. Suosituksen kokoamisessa on tehty yhteistyötä mm. alueellisten Opin ovi -projektien ja Yksilöllisten opintopolkujen toteuttaminen yhteistyössä -projektin toimijoiden kanssa.

Pilotti yhteistyössä Opin ovi Etelä-Pirkanmaan kanssa

Raportti: Tulevaisuutta kuunnellen. Alueellisia yhteistyökäytän-töjä kehittämässä. Arviointityötavan kehittelyä ja kokemuksia osaamista kehittävästä yhteistyöstä v. 2010-2012

ELY-keskusalueiden ohjausjärjestelyjen tilannekartoitus (15 ELY-keskusta)

ELY-keskustapaamisten tavoitteena oli kartoittaa tieto neuvonta- ja ohjauspalvelujen alueellista yhteistyötä ja koordinointia, päämäärä-nä yhteisen ymmärryksen ja uusien toimintatapojen kehittäminen ja palvelujen saatavuuden edistäminen.

Raportti: Tilannekuva elinikäisen ohjauksen kehittämisestä ELY-keskusalueilla

39

2013

2014

ELY-keskusyhteistyö

Konsultaatiot ELY-keskuksille: alueellisten ELO-ryhmien käynnis-tymisen tuki ja TNO-palvelumallien kehittäminen

Vertaisfoorumien järjestäminen yhteistyössä ELY-keskusten kanssa: ohjauksellisten hyvien käytäntöjen kokoaminen ja jakami-nen alueellisten ELO-ryhmien nuorisotakuuseen liittyvän toimin-nan tueksi

ELO-toiminnan tuki

Alueellisten ELO-ryhmien perustamisen ja toimintasuunnitelmi-en laatimisen tuki, elinikäisen ohjauksen yhteisen toimintamallin rakentaminen, vertaisfoorumien järjestäminen yhdessä ELY-kes-kusten kanssa, TNO-seminaarien järjestäminen yhdessä Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmian kanssa, alueellisen ELO-toiminnan oppaan toimittaminen ja -konsultaatiokonseptin laatiminen.

Asiantuntijatyöryhmä ELO-toiminnan kehittämisen tukena

TEM, OKM, LAITURI-projekti, Koulutus ja kehittämiskeskus Sal-mia, Jyväskylän yliopisto KTL/VOKES, Jyväskylän ammattikorkea-koulu/AOKK, Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti, Pohjois-Savon ELY-keskus, Pirkanmaan ELY-keskus, Nuorten tieto ja neuvonta-työn kehittämiskeskus Koordinaatti, Savon koulutuskuntayhtymä

Verkkoalustan kehittäminen ELO-työskentelyyn / Valtakunnal-linen ohjausalan osaamiskeskus (VOKES) Jyväskylän yliopisto, yhteistyössä LAITURI-projektin ja asiantuntijatyöryhmän kanssa. Työskentelyalusta toimii alueellisten ELO-ryhmien ja valtakunnal-lisen ELO-ryhmän yhteistyön ja tiedottamisen välineenä. Alustalle kertyy kumuloituvaa tietoa yhteiseen käyttöön ja tutkimusta varten.

LAITURI-projekti kiittää yhteistyökumppaneitaan luovasta ja ennakkoluulottomasta kehittämistyöstä

Ari HyyryläinenElämä on

elämistä varten, ei laiskaa odotus-

ta onnetarten

Antti Laitinen We don’t see things as they are, we see

things as we are

Mervi SirviöErilaisuus on voimavara ja mahdollisuus

Sirpa NykänenSeuraa sydämesi ääntä niin unel-masi toteutuvat

Juha SalminenVälillä onnistuu,

väillä ei, suunta kuitenkin

eteenpäin

40

41

AVIAluehallintovirastoValtion aluehallinnon yksikkö, joka vastaa elinikäisen ohjauksen koordinoinnista ruot-sinkielisten palvelujen osalta

ELGPNEuropean Lifelong Guidance Policy NetworkEurooppalaisen elinikäisen ohjauksen toi-mintapolitiikan verkosto Elinikäinen ohjausElinikäiseen oppimiseen liittyvällä elinikäi-sellä ohjauksella tarkoitetaan toimia, jotka auttavat kansalaisia eri elämänvaiheissa- tunnistamaan kykynsä, osaamisensa ja kiinnostuksensa- tekemään tarkoituksenmukaisia koulutuksellisia ja työuraan liittyviä päätöksiä ja- hallitsemaan yksilöllisiä polkujaan opiskelussa, työssä ja muussa toiminnassa.(EU:n ministerineuvoston päätöslauselma 27.5.2004)

Elinikäinen oppiminenElinikäisellä oppimisella tarkoitetaan kaikkea elämän aikana tapahtuvaa oppimista, jonka tarkoituksena on kehittää yksilön tietoja, taitoja ja kykyjä henkilökohtaisessa, yhteis-kunnallisessa tai sosiaalisessa elämässä ja/tai työelämässä

Elinikäisen ohjauksen ohjaus- ja yhteistyöryhmä (Valtakunnallinen ELO-ryhmä)Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön asettama ryhmä. Ryhmän tehtävänä on edistää kansallista, alueellista ja paikallista tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämistyötä ja vahvistaa hallinnonalojen ja toimijoiden yhteistyötä. Linjaa ELO-toimintaa mm. strategian avulla. Ryhmä julkisti strategiset tavoitteet vuonna 2011: Elinikäisen ohjauksen kehittämisen strategiset tavoitteet. Opetus- ja kulttuurimi-nisteriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:15.

ELO-ryhmäElinikäisen ohjauksen (ELO) monialainen yhteistyöryhmä ELY-keskusalueellaKullakin ELY-keskusalueella toimii ELO-ryhmä elinikäisen ohjauksen alueellista kehittämistä ja koordinointia varten

ELY-keskus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusValtion aluehallinnon yksikkö, joka on vas-tuussa elinikäisen ohjauksen koordinoinnista alueellaan

KEHA-keskusELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittä-mis- ja hallintokeskus. Aloittaa toimintansa 1.1.2015. Jatkaa Koulutus- ja kehittämiskes-kus Salmian toimintaa työ- ja elinkeinohal-linnon toimijoiden osaamisen kehittämisessä.

ELO-sanastoa

42

KESUKoulutuksen ja tutkimuksen kehittämis-suunnitelma opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan suunnitelma koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisestä, 6-vuotiskausit-tain

KoordinaattiNuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskusKoordinaatti on yksi nuorisotoimialan valtakunnallisista palvelu- ja kehittämiskes-kuksista. Koordinaatti tarjoaa asiantuntija- ja tukipalveluja nuorten tieto- ja neuvontapal-veluiden toteuttamiselle ja kehittämiselle, jotta kaikilla Suomessa asuvilla nuorilla on saatavilla laadukkaat tieto- ja neuvontapal-velut tasa-arvoisesti. Toiminnan rahoittaa OKM.

Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimiva alue- ja paikallishallinnon valtakun-nallinen henkilöstön koulutus- ja kehittä-miskeskus. Jatkaa toimintaansa vuoden 2015 alusta osana ELY-keskusten ja TE-toimisto-jen kehittämis- ja hallintokeskusta (KEHA-keskus). LAITURI-projekti on toiminut Salmian yhteydessä.

Monialainen verkostoyhteistyöEri sektoreilla, erilaisilla toimialoilla toimi-vien asiatuntijoiden toteuttamaa toimintaa yhteisten päämäärien saavuttamiseksi

NuorisotakuuHallitusohjelmaan (2011) sisältyy nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen siten, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuo-tiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kun-toutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta

OhjaamoMatalan kynnyksen tieto- ja neuvontapisteAlueellisia ohjaamoja käynnistetään keski-tetysti vuoden 2015 aikana Keski-Suomen ELY-keskuksen koordinoimina

Opetus- ja kulttuuriministeriöKehittää ja ohjaa koulutusta, tiedettä, kult-tuuria, liikuntaa ja nuorisotyötä hallitusoh-jelman mukaisesti. OKM linjaa ELO-toimin-taa valtakunnallisen Elinikäisen ohjauksen ohjaus- ja yhteistyöryhmän avulla. Ryhmä julkisti strategiset tavoitteet vuonna 2011: Elinikäisen ohjauksen kehittämisen strategi-set tavoitteet. Opetus- ja kulttuuriministeri-ön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:15

Opin ovi -kehittämisohjelmaESR-rahoitteinen laaja kehittämiskokonai-suus vuosina 2009-2014. Noin 30 alueellista hanketta, joissa on kehitetty ja kokeiltu TNO-palveluja monialaisessa yhteistyössä mm. oppilaitosten ja TE-hallinnon toimesta. Lisäksi valtakunnallisia koulutus- ja koordi-nointihankkeita. LAITURI-projekti on osa Opin ovi -hankekokonaisuutta.Opin ovi -sivusto, www.opinovi.fi (2020 loppuun saakka ainakin)Elo-verkkolehti: verkkolehdet.jamk.fi/elo

43

Verkostoitujan apu -julkaisu:oppimateriaalit.jamk.fi/verkostoitujanapuKehittämisohjelman julkaisu:oppimateriaalit.jamk.fi/opinovi

Sosiaali- ja terveysministeriöVastaa sosiaali- ja terveyspolitiikan suun-nittelusta, ohjauksesta ja toimeenpanosta. Sosiaali- ja terveydenhuollon keinoin edis-tetään erityisesti elämänsuunnittelutaitojen kehittymistä ja ehkäistään elämänhallintaa uhkaavien tekijöiden vaikutuksia. Edustus valtakunnallisessa ELO-ryhmässä.

TNO-palvelutTieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelutYleisnimitys lähinnä koulutukseen ja työ-uraan liittyvistä julkisista ja osin yksityisesti tuotetuista palveluista

Työ- ja elinkeinoministeriöVastaa yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllisty-miskyvystä sekä alueiden kehittymisestä. TEM linjaa ELO-toimintaa valtakunnallisen Elinikäisen ohjauksen ohjaus- ja yhteistyö-ryhmän avulla yhdessä opetus- ja kulttuuri-ministeriön kanssa

VOKES Valtakunnallinen ohjausalan osaamiskeskus Verkostomaisesti organisoitunut osaamis-keskittymä, joka toimii Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen yhteydessä ja kokoaa elinikäisen ohjauksen kehittä-misaineistoa yhteistyössä alueellisten ELO-ryhmien kanssa.

VOKES-työskentely- ja verkkoalusta Alueellisten ELO-ryhmien yhteistyötä varten kehitetty alusta, jolle kertyy kumuloituvaa tietoa ELY-keskusten yhteiseen käyttöön ja tutkimusta varten. Alusta toimii myös valtakunnallisen ja alueellisten ELO-ryhmi-en yhteistyö- ja viestintävälineenä.

VOP-malliOhjauksen palvelujärjestelyjen arvioinnin välineJyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimus-laitoksessa kehitetty malli, joka soveltuu eri organisaatioiden, alueiden ja kansalliseen elinikäisen ohjauksen järjestelyjen kehittämi-seen ja arviointiin

44

Muistiinpanoja

45

Mika Heinonen: Piipahtamassa.2008. 160 x 90 x 6 cm. Kaikki Sahisaaren puulajit ja messinki.

”Kartoitin kaikki Sahisaaren puulajit. Niitä on 10. Tein ympyrää kiertävän laiturin ikään kuin muis-tuttamaan luonnon syklisestä ajasta, aina uusiutuvasta elämästä. Ihmisen aika on rajallinen. Märät jalanjäljet viipyvät vain hetken laiturilla, kunnes tuuli kuivaa ne. Ollaan piipahtamassa. Ajattelin myös konkreettisemmin saaressa piipahtamisen merkitystä. Se ympäristö on minun elämäni origo, keskipiste. Pelkkä piipahdus siellä on kuin kävisi suihkussa, puhdistuisi epäolennaisesta. Olen kiitollinen ja saareni suhteen nöyrä. Ensimmäisenä vuonna tuli käytyä/oltua saaressa 143 päivänä. Se on paljon opetustyötä tekevälle ihmiselle, tai kelle tahansa.”