1

Energia-alan energiansäästösopimusten vuosiraportti 2006

2

Energia-alan energiansäästösopimusten vuosiraportti 2006

Saara Elväs Pertti Koski

Motiva Oy

Sirpa Leino Mirja Tiitinen

Energiateollisuus ry

Copyright Motiva Oy, Helsinki, 2007

3

Alkusanat

Kauppa- ja teollisuusministeriö ja teollisuutta, energian tuotanto- ja jakelualaa sekä kuntia edustavat järjestöt allekirjoittivat energiansäästösopimukset marraskuussa 1997. Myöhemmin vastaavat sopimukset on tehty kiinteistö- ja rakennusalalle, kuorma- ja pakettiautokuljetuksis-ta ja linja-autoalalle. Sopimuskäytäntöä laajennettiin vuonna 2002 asuinkiinteistöihin. Ympä-ristöministeriö koordinoi asuinkiinteistöalan energiansäästösopimusta ja liikenne- ja viestin-täministeriö ohjelmamuotoisena jatkuvaa kuorma- ja pakettiautokuljetuksia koskevaa sopi-musta samoin kuin maaliskuussa 2005 allekirjoitettua sopimusta joukkoliikenteen energian-säästöohjelmasta. Vuonna 2001 päättynyt öljylämmityskiinteistöjen energiansäästöohjelma on uusittu (Höylä II) ja kattavuutta laajennettu. Sopimustoiminnan kokonaisarvioinnin ja orga-nisaatioilta saadun palautteen perusteella vuonna 2005 päättyneitä sopimuksia jatkettiin kah-della vuodella, jona aikana kehitetään uusia työkaluja ja toimintatapoja. Tavoitteena on käynnistää kolmannen polven sopimustoiminta vuoden 2008 alussa.

Tähän energiansäästösopimuksen vuosiraporttiin on nyt koottu jo kahdeksannen kerran yhteenveto energian käytön kehityksestä sopimusalalla ja sopimukseen liittyneiden yritysten energiansäästösopimusten toteuttamisesta ja toimien energiansäästövaikutuksista sekä sopi-mukseen liittyvistä hankkeista. Tietoja ja tuloksia on esitetty sekä vuodelta 2006 että kumula-tiivisesti vuodesta 1998 lähtien. Edellisen vuoden tapaan raportti ei sisällä vuoden 2006 energiatilastotietoja, joiden pohjalta energian tuotanto ja käyttö aiemmin oli koottuna vuosi-raportteihin.

Uusien energiatehokkuussopimusten valmistelu on edennyt ripeästi valtioneuvoston marraskuussa 2005 eduskunnalle antaman kansallisen energia- ja ilmastostrategian linjausten mukaisesti. Elinkeinoelämän toimialaliitot ovat olleet laajalla rintamalla mukana valmistelu-työssä, johon siis myös energia-ala on osallistunut niin energian tuotannon kuin energiapal-velujen osalta. Puitesopimus ja toimialakohtaiset toimenpideohjelmat alkavat olla valmiita lopullista sopimusosapuolten päätöksentekoa varten. Kaikki valmisteluosapuolet ovat vahvas-ti sitoutuneet uuden, entistä tavoitteellisemman energiatehokkuussopimusjärjestelmän vii-meistelyyn ja käynnistämiseen vuoden 2008 alussa. Energiankäytön hallintaan, energiate-hokkuuteen ja uusien innovaatioiden käyttöönottoon ja kaupallistamiseen panostaminen edesauttaa merkittävästi energia- ja ilmastotavoitteidemme saavuttamista ja samalla lisää kil-pailukykyämme alati kiristyvillä kansainvälisillä markkinoilla. Energiatehokkuussopimukset luovat toimivat puitteet hedelmälliselle yhteistyölle ja tarjoavat työkaluja myös yksittäisille yrityksille.

Helsingissä syyskuussa 2007 Taisto Turunen Ylijohtaja Kauppa- ja teollisuusministeriö

4

5

Sisällysluettelo

Alkusanat 3 Sisällysluettelo 5 Tiivistelmä 7 1 Johdanto 9

1.1 Sopimukseen liittyneet yritykset 9 1.2 Vuosiraportoinnin kattavuus 11

2 Yritysten raportoimat tulokset 12 2.1 Voimalaitosala 14

2.1.1 Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet 14 2.1.2 Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit 17 2.1.3 Muut toimenpiteet 17

2.2 Kaukolämpöala 20 2.2.1 Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet 20 2.2.2 Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit 23 2.2.3 Omakäyttöenergia 23 2.2.4 Asiakkaiden kaukolämmön ominaiskulutus ja kaukolämpöveden jäähtyminen 24 2.2.5 Muut toimenpiteet 26

2.3 Sähkön siirto- ja jakeluala 27 2.3.1 Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet 27 2.3.2 Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit 30 2.3.3 Muut toimenpiteet 30

2.4 Ympäristöjärjestelmien yleisyys sopimukseen liittyneissä yrityksissä 32 3 Muuta aihepiiriin liittyvää 34

3.1 Energia-alan energiakatselmukset 34 3.1.1 Kaukolämpötoiminnan katselmukset 34 3.1.2 Voimalaitosten energia-analyysit 35 3.1.3 Katselmustoiminta sähkön siirto- ja jakelualalla 35

3.2 Katselmustuet ja energiankäytön tehostamistoimenpiteiden investointituet 35 3.2.1 Energiakatselmustuet 35 3.2.2 Investointituet energiankäytön tehostamistoimenpiteisiin 40

3.3 Säästöinvestointien toteutus ja rahoitus 43 3.4 Energiansäästösopimuksen johtoryhmä 44 3.5 Palkitut energiansäästösopimusyritykset 44 3.6 Uuden sopimusjärjestelmän valmistelu 45

6

Liite 1 Voimalaitosalan energiansäästösopimusyritykset 47 Liite 2 Kaukolämpöalan energiansäästösopimusyritykset 48 Liite 3 Sähkön siirto- ja jakelualan energiansäästösopimusyritykset 49 Liite 4 Voimalaitosalan energiansäästön toimenpideluettelo 50 Liite 5 Kaukolämpöalan energiansäästön toimenpideluettelo 58 Liite 6 Sähkön siirto- ja jakelualan energiansäästön toimenpideluettelo 62

7

Tiivistelmä

Tämä vuosiraportti liittyy kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) sekä Energia-alan Keskus-liitto ry Finergyn (Finergy), Sähköenergialiitto ry Senerin (Sener) sekä Suomen Kaukolämpö Sky ry:n (Sky) 10.11.1997 allekirjoittamiin sopimuksiin energiantehokkuuden edistämiseksi voimalaitos-, kaukolämpö- sekä sähkön siirto- ja jakelualalla. Vuoden 2005 alussa yhdistysten toiminta siirtyi uuteen liittoon, Energiateollisuus ry:een (ET). Vuosiraportti on laadittu Ener-giateollisuus ry:n, KTM:n ja Motiva Oy:n yhteistyönä. Vuosiraportissa kuvataan sopimuksen tuloksia vuosilta 1998–2006.

Sopimukseen liittyneet yritykset raportoivat vuosittain toimialajärjestölleen tiedot omas-ta energiankäytöstään sekä energiankäytön tehostamiseksi tehdyistä toimenpiteistä ja niillä saavutetuista ja saavutettavista säästöistä. Tässä raportissa esitetyt tulokset perustuvat näihin vuosiraportointitietoihin. Esitetyt tulokset ovat pääasiassa arvioituja energiansäästövaikutuksia ja säästöpotentiaaleja.

Energia-alan energiansäästösopimusten vuosiraportointi toteutettiin nyt kahdeksannen kerran. Vuosiraportointi koski sopimukseen vuosien 1997–2006 aikana liittyneitä yrityksiä ja tietoja kysyttiin vuodelta 2006. Tuloksia käsittelevät tiedot sisältävät myös niiden yritysten tietoja, jotka eivät ole raportoineet vuonna 2006.

Vuonna 2006 yritysten raportoimien toteutettujen toimenpiteiden säästövaikutus on lämmön ja polttoaineiden osalta ollut 74 GWh/a ja sähkön osalta 162 GWh/a. Arvioidut säästöt liittyivät noin 17 miljoonan euron investointeihin. Useissa tapauksissa energiansäästöt on saavutettu investoinneilla, joiden pääasiallinen syy on ollut muu kuin energiansäästö. Yri-tyksiä on viime vuosina kannustettu ilmoittamaan kaikki energiansäästöä synnyttäneet inves-tointinsa. Tämä on johtanut siihen, että myös aikaisempien vuosien säästöarvioihin on tehty korjauksia.

Yritykset raportoivat jo toteutettujen toimenpiteiden lisäksi toimenpiteitä, joiden osalta toteutuspäätös on jo tehty tai joiden toteutusta harkitaan. Näiden päätettyjen ja harkittavien toimenpiteiden säästöarvio on lämmön ja polttoaineiden käytössä 508 GWh/a ja sähkön käy-tössä noin 242 GWh/a. Nämä luvut sisältävät ydinvoimalaitosten energiatehokkuuden paran-tamistoimenpiteitä, mutta eivät tehonkorotuksiin liittyviä toimenpiteitä.

Vuonna 2006 toteutetuiksi raportoitujen energiatehokkuuteen suoraan vaikuttaneiden toimenpiteiden säästövaikutus on voimalaitosalalla edellisestä vuodesta kasvanut sekä läm-mön ja polttoaineiden että sähkön osalta. Kaukolämpöalalla toteutetuiksi raportoitujen toi-menpiteiden arvioitu energiansäästövaikutus on pienentynyt edellisestä vuodesta. Sähkön siirto- ja jakelualan vuonna 2006 raportoima energiansäästövaikutus on myös pienentynyt edellisestä vuodesta.

Edellisten lisäksi energia-ala on raportoinut asiakkaisiin kohdistuneista energiankäytön tehokkuutta edistävistä säästöneuvonta-, tiedotus- ym. toimista. Näiden säästövaikutusta ei ole pyritty vuosiraportoinnissa arvioimaan. Säästösopimustoiminnan keväällä 2005 valmistu-neen arviointiraportin mukaan alan yritykset itse näkevät tämän työn imagohyödyn merkit-tävänä. Yrityksissä uskotaan myös näiden usein mittavienkin panostusten asiakkaiden ener-giankäytön tehostamiseksi vaikuttavan loppukulutukseen.

8

Energiateollisuus ry ja kauppa- ja teollisuusministeriö allekirjoittivat 19.12.2005 sopi-muksen energia-alalle vuonna 1997 solmittujen sopimusten jatkamisesta. Ministeriö ja Ener-giateollisuus aloittivat myös kokonaan uuden sopimusjärjestelmän valmistelun. Vuoden 2008 alussa alkavalla uudella sopimuskaudella (2008–2016) energia-alan nykyisten sopimusten alueella oleva toiminta sisältyy elinkeinoelämän energiatehokuusiosopimukseen siten, että energiatuotannolla on oma toimenpideohjelma ja energiapalveluilla, sisältäen energian siir-ron ja jakelun sekä kaukolämpöalan, omansa. Uudella energiatehokkuussopimuksella pyri-tään energiapalveluja koskevalta osalta vastaamaan myös energiapalveludirektiivin Suomelle tuomiin velvoitteisiin.

9

1 Johdanto

1.1 Sopimukseen liittyneet yritykset

Voimalaitosala

Vuoden 2006 lopussa voimalaitosalan energiansäästösopimuksessa oli mukana 24 yhtiötä (liite 1). Vuonna 2006 sopimukseen liittyi mukaan kaksi uutta yhtiötä. Yksi yritys jäi pois energiansäästösopimusjärjestelmän jatkokaudelta 2006–2007. Kuvassa 1 on viivalla esitetty kumulatiivinen sopimukseen liittyneiden yritysten määrä, ja pylväillä sopimukseen tarkaste-luvuonna liittyneet yritykset sekä sopimuksessa tarkasteluvuonna mukana olevat yritykset. Kumulatiivinen yritysten määrä ei vastaa kunakin vuonna sopimuksessa mukana olevien yritysten määrä johtuen mm. yritysjärjestelyistä ja sopimuksesta irtautumisista.

56

56

1 1 2 1 0 2

5

11

16

22 22 2223 23 23

24

5

11

16

2223

24

2627 27

29

0

5

10

15

20

25

30

35

1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

Tarkasteluvuonna liittyneet yritykset Sopimusyrityksiä tarkasteluvuonna

Kumulatiivinen liittyneiden yritysten määrä

Kuva 1. Voimalaitosalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten

lukumäärä vuosina 1997–2006.

10

Kaukolämpö

Vuoden 2006 lopussa kaukolämpöalan energiansäästösopimuksessa oli mukana 29 kauko-lämpöä myyvää yritystä, mikä on noin kolmasosa ET:n kaukolämpötoimialan jäsenistä (liite 2). Energiansäästösopimusjärjestelmän jatkokaudelta 2006–2007 jäi pois 6 yritystä. Energian-säästösopimuksen kattavuus laski jonkin verran. Sopimuksessa mukana olevien yritysten kaukolämmön myynti oli 18,6 TWh, joka vastasi 62 % ET:n jäsenistön lämmönmyynnistä. Kuvassa 2 on viivalla esitetty kumulatiivinen sopimukseen liittyneiden yritysten määrä, ja pylväillä sopimukseen tarkasteluvuonna liittyneet yritykset sekä sopimuksessa tarkastelu-vuonna mukana olevat yritykset. Kumulatiivinen yritysten määrä ei vastaa kunakin vuonna sopimuksessa mukana olevien yritysten määrä johtuen mm. yritysjärjestelyistä ja sopimukses-ta irtautumisista.

5

8

15

8

4 1 2 0 05

13

28

36

3937 37

3635

29

5

13

28

36

4041

43 43 43 43

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

Tarkasteluvuonna liittyneet yritykset Mukana olevat yritykset

Kumulatiivinen liittyneiden yritysten määrä

Kuva 2. Kaukolämpöalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten luku-

määrä vuosina 1997–2006.

11

Sähkönsiirto ja -jakelu

Vuoden 2006 lopussa sähkön siirto- ja jakelualan sopimuksessa oli mukana 34 yritystä (liite 3). Energiansäästösopimusjärjestelmän jatkokaudelta 2006–2007 jäi pois neljä yritystä ja kaksi uutta yritystä liittyi sopimukseen. Kuvassa 3 on viivalla esitetty kumulatiivinen sopimukseen liittyneiden yritysten määrä, ja pylväillä sopimukseen tarkasteluvuonna liittyneet yritykset sekä sopimuksessa tarkasteluvuonna mukana olevat yritykset. Kumulatiivinen yritysten mää-rä ei vastaa kunakin vuonna sopimuksessa mukana olevien yritysten määrä johtuen mm. yritysjärjestelyistä ja sopimuksesta irtautumisista.

3

26

13

61 0 1 0 0 23

29

42

45

4240 39

37 3634

3

29

42

48 49 49 50 50 5052

0

10

20

30

40

50

60

1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

Tarkasteluvuonna liittyneet yritykset Sopimusyrityksiä tarkasteluvuonna

Kumulatiivinen liittyneiden yritysten määrä

Kuva 3. Sähkönsiirto ja -jakelualan energiansäästösopimukseen liittyneiden yritys-

ten lukumäärä vuosina 1997–2006.

1.2 Vuosiraportoinnin kattavuus

Voimalaitosalan energiansäästösopimuksessa oli vuoden 2006 lopussa kaikkiaan 24 vuosira-portointivelvollista yritystä, joista 23 yrityksen vuosiraportointitiedot saatiin käyttöön tämän raportin laatimiseen mennessä.

Kaukolämpöalan energiansäästösopimuksessa oli vuoden 2006 lopussa kaikkiaan 29 vuosiraportointivelvollista yritystä, joista 23 yrityksen vuosiraportointitiedot saatiin käyt-töön tämän raportin laatimiseen mennessä.

Sähkön siirto- ja jakelualan energiansäästösopimuksessa oli vuoden 2006 lopussa kaik-kiaan 34 vuosiraportointivelvollista yritystä, joista 32 yrityksen vuosiraportointitiedot saatiin käyttöön tämän raportin laatimiseen mennessä.

12

2 Yritysten raportoimat tulokset

Sopimukseen liittyneet yritykset raportoivat Energiateollisuus ry:lle tiedot omasta energian-käytöstä sekä energiankäytön tehostamiseksi tehdyistä toimenpiteistä ja niillä saavutetuista tai saavutettavista säästöistä.

Yritys- ja tuotantoyksikkökohtainen vuosiraportointi toteutettiin nyt kahdeksannen ker-ran. Vuosiraportointi koski sopimukseen vuosina 1997–2006 liittyneitä yrityksiä ja tietoja ky-syttiin vuodelta 2006. Tulokset aiemmilta vuosilta sisältävät kaikki sopimuskaudella rapor-toidut toimenpiteet myös niiltä yrityksiltä, jotka eivät vuonna 2006 olleet enää sopimuksessa mukana.

Tässä luvussa esitetyt tulokset perustuvat yritysten toimialajärjestölleen toimittamiin vuosiraportointitietoihin. Esitetyt säästövaikutukset ovat yritysten omissa selvityksissä tai energiakatselmuksissa todettuja laskennallisia energiansäästöarvioita eivätkä yleensä mittauk-siin perustuvia todennettuja säästövaikutuksia.

Yritykset raportoivat energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet jaoteltuna kahteen ryhmään: toimenpiteisiin, joiden säästövaikutus voidaan arvioida laskennallisesti tai mittaamalla (omaan toimintaan kohdistuneet investoinnit ja käyttötekniset toimenpiteet) sekä toimenpiteisiin, joiden säästövaikutuksen arvioiminen on vaikeaa (oman henkilökunnan kou-lutus/motivointi, asiakkaille suunnattu energiansäästöneuvonta, jne.).

Vuosiraportin taulukoihin ei ole otettu mukaan sellaisia energiatehokkuusinvestointeja, joihin ei ole tehty säästöarvioita. Sen sijaan investoinnit, joissa on esitetty pienikin säästövai-kutus, ovat mukana taulukoissa, vaikka ilmeinen syy investointiin olisi ensisijaisesti jokin muu kuin energiansäästö. Esimerkkinä tällaisesta voidaan mainita kaukolämpöalalla rapor-toitu toteutettavaksi päätetty 7,5 miljoonan euron investointi, jossa raportoiduksi energian säästöksi voidaan laskea alle 5 000 euroa vuodessa. Toisena esimerkkinä näistä on sähkön siirto- ja jakelualalla tehty kahden miljoonan euron sähköasemainvestointi, jonka yhteydessä on aseman lämpöeristeparannuksilla arvioitu saavutettavan 10 MWh:n vuotuinen sähkön-säästö. Edelliset esimerkit osoittavat jatkossa tarpeen kehittää säästötoimenpiteiden rapor-toinnin ohjeistusta ja raportointitapaa.

Vuoden 2006 raportointipyynnöissä on edelleen painotettu raportoinnin ja energian-säästövaikutuksen arvioinnin tärkeyttä. Tämä on muistettava, kun raportointivuoden tuloksia verrataan aikaisempina vuosina raportoituihin, koska nyt säästövaikutusarvioita on pyritty tekemään aikaisempaa enemmän ja myös jo aikaisemmin ilmoitettuja säästövaikutusarvioita on yrityksissä täsmennetty, joka on näin vaikuttanut myös aiempien vuosien tietoihin.

Yhteenveto kaikista energia-alan säästösopimuksen piirissä raportoiduista toteutetuista, päätetyistä tai harkittavista toimenpiteistä on esitetty taulukossa 1. Voimalaitosalan ydinvoi-malaitosten ennen vuotta 2001 toteutetut sekä tulevina vuosina toteutettaviksi päätetyt tehon-korotuksiin liittyvät säästötoimenpiteet on jätetty tästä raportoinnista pois kuten edellisinäkin vuosina. Sen sijaan ydinvoimalaitoksissa raportoidut tavanomaiset säästötoimenpiteet on otettu mukaan taulukkoon.

Vuonna 2006 toteutetuiksi raportoitujen toimenpiteiden säästövaikutukset ovat sekä polttoaineiden ja lämmön että sähkön osalta suuremmat kuin edellisenä vuonna. Ko. säästö-toimenpiteiden on raportoitu säästävän lämpöä tai polttoainetta yhteensä 73,7 GWh/a

13

(vuonna 2005: 42,3 GWh/a, v. 2004: 126,7 GWh/a, v. 2003: 78 GWh/a, v. 2002: 135 GWh/a). Sähkön toteutetuiksi raportoitujen toimenpiteiden säästöarvio on vuonna 2006 viime vuosiin verrattuna suurin 161,9 GWh/a (vuonna 2005 143,5 GWh/a, v. 2004: 20 GWh/a, v. 2003: 63 GWh/a, v. 2002: 106 GWh/a).

Valtaosa eli yli 85 % raportoidusta toteutuneesta säästöstä vuonna 2006 kuten myös ai-emmin on saavutettu voimalaitosalalla.

Kaukolämpö- ja sähkön siirto- ja jakelualoilla vuonna 2006 toteutettujen toimenpiteiden raportoidut säästövaikutukset ovat pienentyneet edellisestä vuodesta. Raportoinnin pääpaino on näissä sopimuksissa asiakkaille suunnatussa energian loppukäyttöön vaikuttavissa toi-menpiteissä, joiden säästövaikutusta on vaikea arvioida.

Taulukko 1. Yhteenveto kaikkien energia-alan sopimuksiin liittyneiden yritysten rapor-

toimista energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä, joille

säästövaikutus on voitu arvioida laskennallisesti tai mittaamalla.

Toimenpiteet Investointi Säästövaikutus

milj. euroa Lämpö+polttoaineet Sähkö

GWh/a GWh/a

Toteutetut 16,5 73,7 161,9

toimenpiteet

vuonna 2006

Toteutetut 121,1 539,4 533,5

toimenpiteet

ennen vuotta 2006

Kaikki toteutetut 137,6 613,1 695,4

yhteensä

Toteutettaviksi 50,6 166,2 182,4

päätetyt

toimenpiteet

Harkittavat 20,1 341,5 59,9

toimenpiteet

Toteutetut, 208,3 1120,8 937,7

päätetyt ja

harkittavat

toimenpiteet

yhteensä

Energia-alan energiansäästösopimuksen piirissä vuosina 1998–2006 toteutettuja ja vuosina 2007–2008 toteutettaviksi päätettyjä energiansäästötoimenpiteitä on listattu raportin liitteissä 4–6. Toimenpiteiden nimityksinä on käytetty yritysten raportoinnissa käyttämiä nimityksiä. Toimenpiteet ovat aakkosjärjestyksessä luokiteltuina energian tuotantoon, verkostoon, asiak-kaisiin ja omaan toimintaan.

14

2.1 Voimalaitosala

2.1.1 Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet

Voimalaitosalalla raportoitiin tuotantoyksikkökohtaisissa vuosiraporteissa kaikkiaan 32 ener-gian tuotantoon liittyvää toimenpidettä, jotka oli toteutettu vuonna 2006 ja joille voitiin esit-tää laskennallinen tai mitattu säästövaikutus. Lisäksi on raportoitu voimalaitoskiinteistöihin liittyviä säästötoimenpiteitä. Yhteenveto kaikista energiansäästösopimuksen piirissä rapor-toiduista tehdyistä, päätetyistä tai harkittavista toimenpiteistä on esitetty taulukossa 2.

Vuoden 2006 raportoinnissa valtaosa raportoiduista lämmön säästöistä on saavutettu yhden laitoksen pesuri-investoinnilla, jolla savukaasujen lämpötilaa laskettiin. Polttoainesääs-töistä yli puolet on saavutettu vesivoimalaitoksen peruskorjaustoimenpiteillä, jotka tosin ovat ajoittuneet usealle vuodelle ja vuoden 2006 raportoinnissa ei toimenpiteelle ollut kirjattu in-vestointeja.

Raportoidusta sähkön säästöstä suurin osa on saavutettu ydinvoimalaitoksilla tehdyistä toimenpiteistä, joiden investointitarpeeksi on kirjattu 10 miljoonaa euroa.

Vuonna 2006 raportoidut toteutetut säästöt ovat suuremmat kuin edellisvuonna toteute-tut. Lämmön ja polttoaineiden osalta raportoitu toteutettu säästö on kaksinkertainen ja säh-kön osalta neljänneksen suurempi kuin edellisenä vuonna.

Todettakoon lisäksi, että jo vuonna 2003 on raportoitu toteutetuksi 27 miljoonan euron biokattilainvestointi. Koska energiansäästöarviota ei ollut raportointiin tehty, toimenpide ei ole mukana taulukon 2 luvuissa.

15

Taulukko 2. Yhteenveto energiansäästösopimuksen piirissä olevien voimalaitosalan yri-

tysten energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä, joille

säästövaikutus on voitu arvioida laskennallisesti tai mittaamalla.

Toimenpiteet Investointi Säästövaikutus

milj. euroa Lämpö+polttoaineet Sähkö

GWh/a GWh/a

Toteutetut 11,5 73,2 151,4

toimenpiteet

vuonna 2006

Toteutetut 60,9 452,3 461,3

toimenpiteet

ennen vuotta 2006

Kaikki toteutetut 72,4 525,5 612,7

yhteensä

Toteutettaviksi 17,2 62,7 180,5

päätetyt

toimenpiteet

Harkittavat 19,8 276,5 59,9

toimenpiteet

Toteutetut, 109,4 864,7 853,1

päätetyt ja

harkittavat

toimenpiteet

yhteensä

Kuten edellisen vuoden raportoinnissa todetaan, uutta jatkosopimuskautta valmisteltaessa säästötoimenpiteiden määrittelyn ja kirjaamisen ohjeistukseen on syytä kiinnittää aikaisem-paa enemmän huomiota. Tämä koskee erityisesti peruskorjaus- ja uudistamishankkeita, jotka eivät ole selkeitä energiatehokkuustoimia.

Luettelo voimalaitosalalla raportoiduista säästötoimenpiteistä on esitetty raportin lopus-sa liitteessä 4.

16

4 10 3 25

98

182

17

122

151

8 2 49

96

147

4865

36

731742

140

339

613

8

59

155

302

416

452

525

461

322

144

350

10

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

500

550

600

650

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

Ene

rgia

nsää

stö,

GW

h/a

Säästö sähkö Säästö lämpö+PA Säästö sähkö, kumulat. Säästö lämpö+PA, kumulat.

Kuva 4. Voimalaitosalan säästösopimuksen piirissä saavutettu energiansäästö

vuosina 1998–2006.

525

62

276

613

180

60

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1 000

Polttoaineet+Ostolämpö Sähkö

Sää

stöp

oten

tiaal

i, G

Wh/

a

Toteutettu Päättetty toteuttaa Toteutusta harkitaan

Kuva 5. Yhteenveto voimalaitosalan säästösopimukseen liittyneiden yritysten rapor-

toimista energiankäytön tehostamistoimenpiteiden vaikutuksista (vuosina

1998–2006 toteutetut toimenpiteet sekä vuoden 2006 lopussa päätetyt ja

harkittavat toimenpiteet.

17

0,2 3,3 1,2

10,0 11,013,5

11,1 10,6 11,53,5 4,7

14,7

25,7

39,2

50,3

60,9

72,4

0

10

20

30

40

50

60

70

80

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

Inve

sto

inti,

milj

.

Investointi Investointi, kumulatiivinen

Kuva 6. Voimalaitosalan säästösopimuksen piirissä tehdyt energiankäytön tehos-

tamisinvestoinnit vuosina 1998–2006. Pylväillä esitetty vuosittaiset inves-

toinnit ja yhdysviivalla kumulatiivinen investointi.

2.1.2 Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit

Yrityksiä on pyydetty erikseen raportoimaan toteuttamansa energiankäyttöön vaikuttavat ympäristönsuojeluinvestoinnit. Vuoden 2006 raportoinnissa on esitetty yksi tällainen ympäris-tösuojelutoimenpide.

2.1.3 Muut toimenpiteet

Voimalaitosalan sopimukseen liittyneiltä yrityksiltä kysyttiin vuosiraportoinnissa myös käyttö-talouden valvontaan ja kunnonvalvontaan liittyviä toimenpiteitä. Näitä olivat mm. hyötysuh-demittausten säännöllisyyteen sekä tuotantoyksiköissä valvonnan yhteydessä seurattaviin suu-reisiin liittyvät kysymykset.

Käyttötalouden valvonnan toimenpiteistä saatujen vastausten perusteella (kuva 7) valta-osalla (yli 70 % voimalaitoksista) on käytössään käyttötalouden seurannan mahdollistava las-kentajärjestelmä sekä tulospalkkio, joka on sidottu esim. hyötysuhdetta kuvaaviin suureisiin. Lähes 60 prosentilla voimalaitoksista on käyttötalouden suureille laadittu myös tavoitearvot. Käyttömittareiden tarkistus on tarkasteluvuonna suoritettu 50 prosentilla voimalaitoksista.

Muina käyttötalouden valvontaan liittyvinä toimenpiteinä mainittiin jatkuvatoimiset kunnonvalvontamittaukset suurille käytöille, mittaava värähtelylaitteisto kriittisille laitteille sekä voiteluaine ja muuntajaöljyanalyysit laitteille. Lisäksi mainittiin prosessin hallintaan liit-tyvät päästömittausjärjestelmät sekä yleisesti laatujärjestelmän vaatimukset käyttötalouden valvonnalle.

18

77

58

50

71

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90

Seurannan mahdollistavalaskentajärjestelmä

Suureille laadittu tavoitearvot

Käyttömittareiden tarkistussuoritettu

Tulospalkkio käytössä

%

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

Kuva 7. Yhteenveto käyttötalouden valvontaan liittyvistä raportoiduista

toimenpiteistä.

Yleisimmin seurattavia kunnonvalvonnan suureita ovat omakäyttöenergia ja käytettävyys (yli 80 % voimalaitoksista). Turbiinihyötysuhdetta seurataan myös yleisesti (lähes 70 %). Laajempi hyötysuhdemittaus suoritetaan sen sijaan valtaosalla yrityksistä harvemmin kuin joka toinen vuosi. Hyötysuhdetta mitataan useimmiten tarvittaessa ja revisioiden yhteydessä. Muita kun-nonvalvonnan yhteydessä seurattaviksi mainittuja asioita olivat mm. tuotannon ja laitoksen hyötysuhde, tärkeimpien pyörivien koneiden jatkuva kunnonvalvonta, koneiston kom-binoinnin seuranta, jatkuva mittaus turbiineilla ja generaattoreilla, kattilan ja syöttöveden massatase, voiteluöljyn lämpötilamittaukset sekä suurimpien sähkömoottoreiden, turbiinien, generaattoreiden, pumppujen ja puhaltimien jatkuva tärinävalvonta. Lisäksi mainittiin tär-keimpien prosessilaitteiden määräaikaiset tärinämittaukset.

19

37

37

36

68

86

87

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Lisäveden kulutus

Kattilahyötysuhde

Polttoaineiden laatu

Turbiinihyötysuhde

Käytettävyys

Omakäyttö

%

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

Kuva 8. Yhteenveto kunnonvalvontaan liittyvistä raportoiduista toimenpiteistä.

Yhtiöillä oli mahdollisuus raportoida myös sellaisia energiansäästötoimenpiteitä, joiden vai-kutusta energiankulutukseen on vaikea arvioida. Toimenpiteet on jaoteltu energiantuotan-toon ja omaan toimintaan. Energiantuotantoon liittyvät toimenpiteet on listattu liitteen 4 lop-puun. Omaan toimintaan liittyen kysyttiin mm. henkilökunnan motivointiin, koulutukseen ja hankintojen energiatehokkuuteen liittyviä kysymyksiä. Yli puolet ilmoitti, että henkilöstöä on tarkasteluvuonna koulutettu ympäristöasioissa. Reilu kolmasosa ilmoitti, että henkilöstölle on järjestetty palautejärjestelmä energiansäästöideoiden antamiseksi. Myös henkilöstölle järjestet-ty taloudellisen ajotavan koulutus oli melko yleistä.

20

2.2 Kaukolämpöala

2.2.1 Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet

Kaukolämpöyritysten vuosiraporteissa raportoitiin 18 energiansäästötoimenpidettä, jotka oli toteutettu vuonna 2006. Näistä yhdeksälle oli esitetty vuotuinen säästöarvio.

Kaukolämpöalan vuonna 2006 toteutetuiksi raportoitujen toimenpiteiden säästövaikutus on arvioitu selvästi pienemmäksi kuin edellisenä vuonna toteutetuiksi raportoitujen.

Yhteenveto kaikista energiansäästösopimuksen piirissä raportoiduista tehdyistä, pääte-tyistä tai harkittavista toimenpiteistä on esitetty taulukossa 3.

Taulukko 3. Yhteenveto kaukolämpöalan sopimukseen liittyneiden yhtiöiden rapor-

toimista energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä, joille

säästövaikutus on voitu arvioida laskennallisesti tai mittaamalla.

Toimenpiteet Investointi Säästövaikutus

milj. euroa Lämpö+polttoaineet Sähkö

GWh/a GWh/a

Toteutetut 0,02 0,5 0,1

toimenpiteet

vuonna 2006

Toteutetut 14,8 (1 83,2 5,0

toimenpiteet

ennen vuotta 2006

Kaikki toteutetut 14,8 83,7 5,1

yhteensä

Toteutettaviksi 32,4 (2 103,5 (2 0,1

päätetyt

toimenpiteet

Harkittavat 0,3 (3 65,0 (4 0

toimenpiteet

Toteutetut, 47,5 252,2 5,2

päätetyt ja

harkittavat

toimenpiteet

yhteensä

1) Tähän sisältyy yksi 7,5 miljoonan euron investointipäätös, jonka polttoaineen säästövaikutukseksi on raportoitu 200 MWh.

2) Sisältää jo edellisvuonna toteutettavaksi päätetyn 32 milj. :n lämpöpumppuinvestoinnin 91 MWh/a:n säästöarviolla.

3) Lisäksi harkittu 5 milj. :n kotimaisen polttoaineen kattilalaitosinvestointia, jonka säästövaikutuksia ei ole arvioitu.

4) Sisältää säästötoimenpiteen 50 GWh:n vuotuisella polttoaineen säästöarviolla ilman investointiarviota.

21

Vuoden 2006 raportoinnissa tehdyt täsmennykset aiheuttavat sen, että arvot eivät täy-sin vastaa edellisen vuoden raportointia.

Yhteinen sopimuskaudella raportoitu toteutunut sähköenergian säästö on nyt 5,1 GWh/a ja lämpöenergian ja polttoaineiden yhteensä 83,7 GWh/a.

Luettelo kaukolämpöalalla toteutetuista säästötoimenpiteistä on esitetty raportin lopussa liitteessä 5.

0,0 0,1 0,4 0,6 0,4 0,1 3,4 0,10,48,3

5,0

15,0

22,725,5

6,3 0,50,1 0,5 1,1 1,5 1,65,0 5,1

8,6

13,7

28,7

51,4

76,9

83,2 83,7

0,4

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

55

60

65

70

75

80

85

90

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

Ene

rgia

nsää

stö,

GW

h/a

Säästö sähkö Säästö lämpö+PA Säästö sähkö, kumulat. Säästö lämpö+PA, kumulat.

Kuva 9. Kaukolämpöalan säästösopimuksen piirissä saavutettu energiansäästö

(GWh) vuosina 1998–2006.

22

83,7

5,1

103,5

65,0

0,10,0

0

50

100

150

200

250

300

Polttoaineet+Ostolämpö Sähkö

Sää

stöp

oten

tiaal

i, G

Wh/

a

Toteutettu Päätetty toteuttaa Toteutusta harkitaan

Kuva 10. Yhteenveto säästösopimukseen liittyneiden yritysten raportoimista energi-

ankäytön tehostamistoimenpiteiden vaikutuksista yksikössä GWh/a (vuosi-

na 1998–2006 toteutetut, toimenpiteet sekä vuoden 2006 lopussa päätetyt

ja harkittavat toimenpiteet).

0,2 0,2 0,7

2,1

0,3 1,3

2,6

7,5

0,00,2 0,4

1,1

3,13,4

4,7

7,3

14,8 14,9

0,0

2,0

4,0

6,0

8,0

10,0

12,0

14,0

16,0

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

Inve

stoi

nti,

milj.

Investointi Investointi, kumulatiivinen

Kuva 11. Kaukolämpöalan säästösopimuksen piirissä tehdyt energiankäytön tehos-

tamisinvestoinnit vuosina 1998–2006. Pylväillä esitetty vuosittaiset inves-

toinnit ja yhdysviivalla kumulatiivinen investointi.

23

2.2.2 Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit

Yrityksiä on pyydetty erikseen raportoimaan toteuttamansa energiankäyttöön vaikuttavat ympäristönsuojeluinvestoinnit. Vuoden 2006 raportoinnissa on esitetty yksi tällainen ympäris-tösuojelutoimenpide koskien savukaasupesurin asentamista.

2.2.3 Omakäyttöenergia

Omakäyttösähköllä tarkoitetaan sähköä, joka kuluu tuotantolaitoksella mm. polttoaineen kuljetuksessa, puhaltimissa ja pumpuissa. Varsinainen kaukolämpöveden pumppaussähkö ei sisälly tähän lukuun. Omakäyttölämmöllä tarkoitetaan lämpöä, joka kuluu mm. palamisil-man, öljysäiliöiden, öljyn, lisäveden ja kattilahuoneen lämmittämiseen.

Käyttöteknisillä toimenpiteillä tai pienillä taloudellisesti kannattavilla investoinneilla saavutettavissa olevan säästön on omakäyttöenergiassa todettu olevan merkittävä. Omakäyt-töjen määrittäminen säästösuunnitelman pohjana olevan energia-analyysin yhtenä osana olisi olennaista. Säästösopimusten eräänä tavoitteena onkin kehittää omakäyttöjen seurantatasoa.

Omakäyttöenergia suhteutettuna lämmön nettotuotantoon vaihtelee välillä 2–8 % riip-puen mm. käytetystä polttoaineesta. Kuvissa 12 ja 13 on esitetty kaukolämpöyritysten rapor-toimia omakäyttöenergioiden määriä sekä lämmön että sähkön osalta. Suuret vaihtelut oma-käyttöenergian kulutuksissa johtuvat osin tuotantotavoissa tapahtuneista muutoksista.

0

10

20

30

40

50

60

70

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

Kuva 12. Lämmön omakäyttöenergia MWh/ lämmöntuotanto GWh eräissä säästö-

sopimukseen liittyneissä kaukolämpöyrityksissä.

24

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

Kuva 13. Sähkön omakäyttöenergia / lämmöntuotanto MWh/GWh eräissä säästö-

sopimukseen liittyneissä kaukolämpöyrityksissä.

2.2.4 Asiakkaiden kaukolämmön ominaiskulutus ja kaukolämpöveden jäähtyminen

Kaukolämpöyritykset auttavat asiakkaitaan kaukolämmön tehokkaaseen käyttöön antamalla energiankulutuksen palauteraportteja, koulutusta ja ohjeita laitteiden käytöstä sekä energian-säästövinkkejä. Toimenpiteillä voidaan vaikuttaa asiakkaiden kaukolämmön kulutukseen ja asiakaslaitteissa tapahtuvaan kaukolämpöveden jäähdytykseen. Kaukolämpöveden hyvä jäähtyminen parantaa energiantuotannon ja lämmönjakelun tehokkuutta. Jäähtymiseen voi-daan vaikuttaa saattamalla rakennusten lämmönjakojärjestelmä toimimaan oikein. Jäähtymis-tä voidaan lisätä myös hyödyntämällä entistä enemmän matalalla lämpötilatasolla toimivia lämmitystapoja. Mikäli asiakkaiden laitteet toimivat hyvin ja suunnitellusti, on jäähtyminen noin 45–50 °C.

Kuvassa 14 on esitetty kaukolämpöveden keskimääräinen jäähtyminen sopimukseen liittyneiden kaukolämpöyritysten asiakaslaitteissa niiltä osin kuin tieto on ollut käytössä. Ku-vasta voidaan todeta, että noin 50 prosentilla yrityksistä keskimääräinen jäähtyminen jäi alle 40 °C:een vuonna 2006. Keskimäärin jäähtyminen oli 39,8 °C.

25

0

10

20

30

40

50

60

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13

Ka

uko

läm

pö

ved

en jä

ähty

min

en

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

Kuva 14. Kaukolämpöveden keskimääräinen jäähtyminen asiakaslaitteissa eräissä

säästösopimukseen liittyneissä kaukolämpöyrityksissä.

Lämpöenergian ominaiskulutus on laskenut 35 % 1970-luvun alusta lähtien kiinteistöissä, jot-ka on lämmitetty kaukolämmöllä. Kuvassa 15 on esitetty säästösopimukseen liittyneiden yri-tysten asiakkaiden lämpöindeksit (sääkorjattu ominaiskulutus) vuosina 1999–2006.

0

10

20

30

40

50

60

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21

Sä

äko

rja

ttu o

min

ais

kulu

tus

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 ka**keskiarvo, koko ET:n

Kuva 15. Säästösopimukseen liittyneiden yritysten asiakkaiden lämpöindeksit

vuonna 1999–2006.

26

2.2.5 Muut toimenpiteet

Muita kaukolämpöalan sopimukseen liittyneiltä yrityksiltä vuosiraportoinnissa kysyttyjä asioi-ta olivat mm. toimenpiteet, joilla pyritään tehostamaan asiakkaiden energiankäyttöä sekä lisäämään oman henkilökunnan koulutusta ja motivointia energiankäytön tehokkuuteen liit-tyvissä asioissa.

Saatujen raportointien perusteella asiakkaita opastetaan kaukolämpölaitteiden käytössä, heille annetaan energiansäästöneuvontaa ja energiankäytön palautetietoa. Kaukolämpöener-gian kulutuksen palauteraportin antaa yli 80 % raportoineista yrityksistä, kolmasosa yrityksistä tarjoaa mahdollisuuden kulutuksenseurantaan myös internetin kautta. Kaukolämpöyritykset toimittavat energiansäästömateriaalia kouluille ja noin kaksi kolmasosaa yrityksistä osallistui valtakunnalliseen Energiansäästöviikkoon. Lähes puolet yrityksistä tarjoaa asiakkailleen kau-kolämpölaitteiden käytön koulutusta ja kaukolämpölaitteiden katselmuspalvelua.

Kaukolämpöyrityksissä toteutetut suosituimmat asiakkaille suunnatut energiansäästöä edistävät toimenpiteet, joiden vaikutusta energiankulutukseen on kuitenkin vaikea arvioida, on esitetty kuvassa 16.

37 %

15 %

30 %

78 %

41 %

22 %

30 %

48 %

52 %

56 %

56 %

33 %

74 %

26 %

35 %

43 %

48 %

48 %

57 %

65 %

65 %

74 %

78 %

83 %

96 %

100 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100%

Kaukolämpölaitteiden huolto

Mahdollisuus seurata omaa kulutusta internetissä

Kaukolämpölaitteiden katselmukset

Kaukolämpölaitteiden käytön koulutus

Energiansäästömateriaalin toimittaminen kouluille

Energiansäästöneuvonta internetissä

Energiansäästöviikkoon osallistuminen

Energiankäytön neuvonta kulutustietojen tarkkailun perusteella

Energiansäästöesitteitä asiakkaille

Energiansäästöneuvonta toimitiloissa

Kaukolämpöenergian kulutuksen seurantaraportti

Kaukolämpölaitteiden käytön opastus

Energiansäästöneuvonta puhelimessa

2001 2002 2003 2004 2005 2006

Kuva 16. Kaukolämpöalalla asiakkaille suunnatut suosituimmat toimenpiteet, joiden

vaikutusta energiankulutukseen on vaikea arvioida.

Raportoinnin antamien tietojen pohjalta noin puolet kaukolämpöyrityksistä pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan myös oman toiminnan energiatehokkuuteen. Monissa yrityksissä seurataan omien kiinteistöjen ja ajoneuvojen energian kulutuksia. Energiankäytön tehokkuuden edis-tämiseksi on järjestetty henkilökunnan motivointia ja kouluttamista.

27

Suosituimmat yrityksen henkilökunnan energiankäytön tehokkuutta edistävät toimenpi-teet on esitetty kuvassa 17.

13 %

13 %

13 %

17 %

26 %

35 %

48 %

57 %

57 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Taloudellisen ajotavan koulutushenkilöstölle

Suositukset hankintojenenergiatehokkuudesta käytössä

Henkilökunnan kouluttaminenenergiansäästöasioissa

Omien kiinteistöjen energiakatselmukset

Henkilökunnan tuottamatenergiansäästöideat

Henkilöstön kouluttaminenympäristöasioissa

Henkilökunnan motivointienergiansäästöön

Omien ajoneuvojenpolttoaineenkulutusseuranta

Omien kiinteistöjen kulutuseuranta

2001 2002 2003 2004 2005 2006

Kuva 17. Omaan toimintaan suuntautuvat toimenpiteet (suosituimmat), joiden vaiku-

tusta energiankulutukseen on vaikea arvioida.

2.3 Sähkön siirto- ja jakeluala

2.3.1 Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet

Sähkön siirto- ja jakelualan vuosiraporteissa raportoitiin 14 toimenpidettä, jotka oli toteutettu vuonna 2006 ja joille yritykset esittivät säästövaikutuksen. Raportoiduista vuonna 2005 toteu-tetuista toimenpiteistä suurin on yhden yrityksen yhtenä toimenpiteenä raportoima 3 milj. euron investoinneilla ja perusparannuksilla arvioitu 6 GWh:n sähkönsäästö (toimintavuoden investoinnit ja perusparannukset).

Suuri osa muista vuoden 2006 toteutuneista sähkönsäästöistä on syntynyt sähköasema-uudistuksen, jakeluverkkovahvistusten ja verkostouudistusten seurauksina.

28

Yhteenveto kaikista energiansäästösopimuksen piirissä raportoiduista tehdyistä, pääte-tyistä tai harkittavista toimenpiteistä on esitetty taulukossa 4. Taulukossa ei ole esitetty alan yritysten asiakkaille toteuttamien toimenpiteiden säästövaikutuksia. Monet sähkön siirto- ja jakelualan yritykset panostavat asiakkaiden energiansäästöneuvontaan, jonka säästövaikutuk-sia ei ole arvioitu.

Taulukko 4. Yhteenveto energiansäästösopimuksen piirissä olevien sähkön siirto- ja

jakelualan yritysten energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimen-

piteistä, joille säästövaikutus on voitu arvioida laskennallisesti tai mittaa-

malla.

Toimenpiteet Investointi Säästövaikutus

milj. euroa Lämpö+polttoaineet Sähkö

GWh/a GWh/a

Toteutetut 5,2 0 10,4

toimenpiteet

vuonna 2006

Toteutetut 45,4 4,0 67,3

toimenpiteet

ennen vuotta 2006

Kaikki toteutetut 50,6 4,0 77,7

yhteensä

Toteutettaviksi 1,0 0,0 1,8

päätetyt

toimenpiteet

Harkittavat 0 0 0

toimenpiteet

Toteutetut, 51,6 4,0 79,4

päätetyt ja

harkittavat

toimenpiteet

yhteensä

Luettelo sähkön siirto- ja jakelualalla toteutetuista säästötoimenpiteistä on esitetty raportin lopussa liitteessä 6.

29

0,4 0,7 1,3

10,1

22,0

15,417,3

10,4

0,1 0,1 0,0 0,2 0,03,5 0,1

12,6

34,6

50,0

67,3

77,7

3,5 3,6 3,7 3,8 4,0 4,0

2,50,4

1,23,8

4,00

10

20

30

40

50

60

70

80

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

Ene

rgia

nsä

äst

ö,

GW

h/a

Säästö sähkö Säästö lämpö+PA Säästö sähkö, kumulat. Säästö lämpö+PA, kumulat.

Kuva 18. Sähkön siirto- ja jakelualan säästösopimuksen piirissä saavutettu

energiansäästö vuosina 1998–2006.

4,0

77,7

1,8

0,0

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

Polttoaineet+Ostolämpö Sähkö

Sä

äst

öp

ote

ntia

ali,

GW

h/a

Toteutettu Päättetty toteuttaa Toteutusta harkitaan

Kuva 19. Yhteenveto säästösopimukseen liittyneiden yritysten raportoimista energi-

ankäytön tehostamistoimenpiteiden vaikutuksista (vuosina 1998–2006 to-

teutetut toimenpiteet sekä vuoden 2006 lopussa päätetyt ja harkittavat toi-

menpiteet).

30

0,1 1,3

20,6

7,7

12,5

5,20,41,8 0,9

1,9 2,2 3,14,4

25,0

32,7

45,2

50,4

0

10

20

30

40

50

60

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

Inve

stoi

nti,

milj.

Investointi Investointi, kumulatiivinen

Kuva 20. Sähkön siirto- ja jakelualan säästösopimuksen piirissä tehdyt energiankäy-

tön tehostamisinvestoinnit vuosina 1998–2006. Pylväillä esitetty vuosittaiset

investoinnit ja yhdysviivalla kumulatiivinen investointi.

2.3.2 Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit

Sähkön siirto- ja jakelualan sopimukseen liittyneiden yritysten vuosiraporteissa esiin nostettu ympäristönsuojeluinvestointi vuodelta 2006 koski autokaluston uusimista.

2.3.3 Muut toimenpiteet

Muita sähkön siirto- ja jakelualan sopimukseen liittyneiltä yrityksiltä vuosiraportoinnissa ky-syttyjä asioita olivat mm. toimenpiteet, joilla pyritään tehostamaan asiakkaiden energian käyttöä.

Saatujen vastausten perusteella lähes kaikki yhtiöt (yli 90 %) antavat energiansäästöneu-vontaa puhelimessa ja omissa toimitiloissa sekä pitävät energiansäästöesitteitä asiakkaita var-ten. Valtaosa yhtiöistä (vajaa 90 %) lainaa asiakkaille kulutusmittareita. Yli 80 prosentilla on internetissä energiansäästöasiaa. Energiansäästöstä kirjoittaminen ja energiankäytön neuvonta kulutustietojen perusteella on lisääntynyt selvästi viimeisen kahden vuoden aikana (lähes 80 %). Suuri osa yhtiöistä (n. 80 %) on myös toimittanut energiansäästömateriaalia kouluille. Muita hyvin yleisesti käytössä olevia toimenpiteitä (yli 70 %) ovat myös tuntitehomittaus ja energiansäästöä edistävä sähkön hinnoittelu sekä Energiansäästöviikkoon osallistuminen. Energiansäästölinkkejä internetissä on myös hyvin yleisesti (noin 70 %). Kuvaan 21 on kerät-ty yleisimmin käytössä olleet toimenpiteet vuosina 2002–2006.

31

53 %

56 %

56 %

69 %

78 %

78 %

75 %

75 %

84 %

72 %

91 %

81 %

91 %

88 %

94 %

50 %

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 120 %

Henk.koh. lämmitysjärjestelmäm käytön opastus (uudet asiakkaat)

Opettajille suunnattu energiansäästötiedotus

Sähkönkulutuksen laskenta- ja seurantapalvelu internetissä

Energiankulutuksen seurantaraportti (kotitalousasiakkaille)

Energiansäästölinkkejä internetissä

Energiankäytön neuvonta kulutustietojen perusteella

Energiansäästöstä kirjoittaminen

Energiansäästöä edistävä sähkön hinnoittelu

Tuntitehomittaus käytössä

Energiansäästöasiaa internetissä

Energiansäästöviikkoon osallistuminen

Energiansäästöesitteitä asiakkaille

Energiansäästömateriaalien toimittaminen kouluille

Energiasäästöneuvonta toimitiloissa

Kulutusmittarin lainaus

Energiansäästöneuvonta puhelimessa

2002 2003 2004 2005 2006

Kuva 21. Sähkön siirto- ja jakelualalla asiakkaille suunnatut suosituimmat toimen-

piteet, joiden vaikutusta energiankulutukseen on vaikea arvioida.

Muita melko yleisesti (lähes 60 % yhtiöistä) käytössä olevia toimenpiteitä ovat sähkönkulu-tuksen laskenta- ja vertailupalvelu internetissä sekä energiankulutuksen seurantaraportti koti-talousasiakkaille. Noin puolet yhtiöistä järjestää opettajille suunnattua energiansäästötiedotus-ta ja uusille asiakkaille henkilökohtaista lämmitysjärjestelmän käytön opastusta. Lisää asiak-kaille suunnattuja toimenpiteitä löytyy liitteestä 6 (kohta asiakkaat).

Lisäksi yritykset raportoivat toimenpiteitä, joilla pyritään vaikuttamaan yhtiön omaan energiankulutukseen sekä henkilöstön aktiivisuuteen energiansäästöasioissa. Näiden toimen-piteiden yleisyys yrityksissä on esitetty kuvassa 22. Vastausten perusteella noin 60 % seuraa omien kiinteistöjen kulutusta ja lähes puolet yhtiöistä seuraa omien ajoneuvojen polttoai-neenkulutusta. Edelleen näyttää myös lisääntyneen henkilöstön kouluttaminen ympäristö- ja energiansäästöasioissa. Suurin kasvu edelliseen vuoteen verrattuna toteutui henkilökunnan tuottamissa energiansäästöideoissa ja henkilökunnan motivoinnissa energiansäästöön. Lisää omaan toimintaan liittyviä toimenpiteitä on kirjattu liitteeseen 6 (kohta oma toiminta).

Asiakkaisiin ja omaan toimintaan kohdistettujen toimenpiteiden määrällisiä arvioita on erittäin vaikea tehdä, sillä hyvin usein on kyse laadullisista, vaikeasti mitattavista asioista. Myös yrityksen omat seurantajärjestelmät ovat usein puutteellisia. Vuosiraportoinnin perus-teella näyttäisi kuitenkin siltä, että lähes kaikissa yhtiössä pyritään myös näitä tässä luvussa käsiteltyjä toimenpiteitä seuraamaan ja entistä useammassa yhtiössä on näille toimenpiteille asetettu myös mittarit.

32

13 %

31 %

6 %

25 %

31 %

44 %

47 %

47 %

59 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 %

Taloudellisen ajotavan koulutushenkilöstölle

Henkilökunnan tuottamatenergiansäästöideat

Omien kiinteistöjenenergiakatselmukset

Suositukset hankintojenenergiatehokkuudesta

Henkilökunnan motivointienergiansäästöön

Henkilökunnan kouluttaminenenergiansäästöasioissa

Henkilöstön kouluttaminenympäristöasioissa

Omien ajoneuvojenpolttoaineenkulutusseuranta

Omien kiinteistöjenkulutusseuranta

2002 2003 2004 2005 2006

Kuva 22. Omaan toimintaan liittyvät toimenpiteet (suosituimmat), joiden vaikutusta

energiankulutukseen vaikea arvioida.

2.4 Ympäristöjärjestelmien yleisyys sopimukseen liittyneissä yrityksissä

Ympäristöjärjestelmän ensisijainen tavoite on ympäristökuormituksen vähentäminen, missä energiankäytön tehostaminen on myös keskeisessä asemassa. Yhteisenä tavoitteena sekä energiansäästösopimusmenettelyssä että ympäristöjärjestelmissä on kustannustehokkuuden parantaminen energia- ja raaka-ainesäästöjen avulla. Energiansäästösopimus ja energia-analyysit tukevat ympäristöjärjestelmän tavoitteiden asettamista. Yrityksen energiansäästötyö (ja säästösopimukseen kuuluva energiansäästösuunnitelma) voidaan liittää osaksi ympäristö-järjestelmää, jolloin energiansäästösuunnitelma tulee osaksi yrityksen johtamisjärjestelmää. Säästösopimusmenettelyn mukainen energiankulutuksen sekä säästötoimenpiteiden toteutu-misen ja vaikutusten seuranta palvelee myös ympäristöjärjestelmän toteuttamista.

Aikaisempina vuosina saatujen vastausten perusteella voidaan olettaa, että ympäristöjär-jestelmä on käytössä noin 90 prosentilla voimalaitosalan sopimukseen liittyneiden yritysten tuotantoyksiköistä. Vuonna 2006 lähes 20 % jätti vastaamatta tähän kysymykseen. Pääsääntöi-sesti käytössä oleva järjestelmä on ISO 14001 -standardin mukainen ympäristöjärjestelmä (tai sen mukaelma). Muutamalla tuotantoyksiköllä on lisäksi EMAS-asetuksen mukainen järjes-telmä.

Sähkön siirto- ja jakelualan sopimukseen liittyneistä yrityksistä noin 80 prosentilla on ympäristöjärjestelmä käytössä (vajaa 10 % jätti vastaamatta). Yleisin järjestelmä on ISO 14001, vain muutamalla yrityksellä oli jokin muu oma järjestelmä.

33

Kaukolämpöalan sopimukseen liittyneistä yrityksistä ympäristöjärjestelmä on noin 70 prosentilla sopimukseen liittyneistä yrityksistä. Pääsääntöisesti järjestelmä on ISO 14001 -standardin mukainen. Yli 20 % jätti vastaamatta kysymykseen

Energiansäästösopimusten voimassaoloaikana ympäristöjärjestelmät ovat yleistyneet huomattavasti energiansäästösopimusyrityksissä. Vuonna 1999 voimalaitosalan sopimuksen piiriin kuuluvista tuotantoyksiköistä vain 35 %:lla oli ympäristöjärjestelmä. Vastaavasti siirto- ja jakelualan sekä kaukolämpöalan sopimusyrityksistä vain reilulla 10 %:lla oli ympäristöjär-jestelmä käytössään.

72 %

57 %

77 %

19 %

22 %

5 %

9 %

22 %

18 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Siirto- ja jakeluala

Kaukolämpöala

Voimalaitosala

Kyllä Ei Ei tietoa

Kuva 23. Ympäristöjärjestelmien yleisyys energiansäästösopimukseen liittyneissä

yrityksissä.

Energiansäästösopimus osana ympäristöjärjestelmää

Sopimukseen liittyneiltä yrityksiltä kysyttiin myös, onko energiansäästösopimus kytketty osaksi ympäristöjärjestelmää ja/tai sen raportointia. Noin 70 prosenttia voimalaitosalan sopi-mukseen liittyneiden yritysten tuotantoyksiköistä, joilla on ympäristöjärjestelmä, ovat liittä-neet sen osaksi ympäristöjärjestelmää tai sen raportointia. Siirto- ja jakelualan sopimukseen liittyneistä yrityksistä reilu 40 prosenttia ilmoitti liittäneensä sopimuksen osaksi ympäristöjär-jestelmää. Lisätietoa aiheesta löytyy vuoden 2005 alussa valmistuneesta selvityksestä ”Energi-ansäästöasioiden linkittäminen osaksi yrityksen ympäristöjärjestelmätyötä” (Adato Ener-gia Oy, Sirpa Leino ja Minna Laitinen).

Kaukolämpöalan sopimukseen liittyneistä yrityksistä vajaa kolmasosa ilmoitti energian-säästösopimuksen olevan kytketty osaksi ympäristöjärjestelmää.

34

3 Muuta aihepiiriin liittyvää

3.1 Energia-alan energiakatselmukset

KTM:n tukemissa energiakatselmuksissa selvitetään kohteen energiankäytön kokonaistilanne, omakäyttöenergian säästömahdollisuudet ja tuotannon tehostamismahdollisuudet. Energia-katselmuksissa noudatetaan KTM:n katselmustoiminnan yleisohjeita ja toimialakohtaisia kat-selmusmalleja ja määrittelyjä, joilla pyritään mm. auttamaan katselmuksen suunnittelua ja toteutusta ja yhtenäistämään katselmustoimintaa.

Tavoitteet CO2-päästöjen rajoittamiseksi ovat nousseet entistä tärkeämmiksi energian-säästötavoitteiden ohella. Energiansäästötoimenpiteillä on yleensä CO2-päästöjä vähentävä vaikutus, mutta erityisesti siihen tähtäävät uusiutuvien energiamuotojen edistämispyrkimyk-set. Vuodesta 2003 lähtien on energiakatselmuksissa osatehtävänä säästöjen rinnalla ollut selvittää uusiutuvien energiamuotojen käyttömahdollisuus ja laskea toimenpide-ehdotusten CO2-päästövaikutukset.

Uudessa ympäristönsuojelulaissa energiankäytön tehokkuus on nostettu keskeiseen asemaan. Toiminnanharjoittajalta vaaditaan, että tuotannossa käytetään parasta käyttökel-poista ilmansuojelutekniikkaa, ympäristövaikutuksista selvillä oloa sekä energiankäytön te-hokkuutta. Energiansäästösopimusmenettelyyn liittyvä KTM:n tukema kokonaisvaltainen energiakatselmus raportointeineen antaa osaltaan ympäristöviranomaisille tarvittavaa doku-mentaatiota energiankäytön tehokkuudesta.

Energiakatselmustoiminnan on tarkoitus olla osa jatkuvaa prosessia, jossa kohteen ener-giatehokkuudesta varmistutaan ja sen muutoksia arvioidaan ja seurataan ja jossa sitä entises-tään tehostetaan ottamalla huomioon toimintaympäristömuutokset ja investoimalla uusiin kehitettyihin energiatehokkaisiin ja päästöjä vähentäviin ratkaisuihin.

3.1.1 Kaukolämpötoiminnan katselmukset

Energiansäästösopimukseen liittyen valmistui keväällä 2001 malli kaukolämpötoiminnan kat-selmukselle. Katselmusmallissa tarkastellaan aluksi energian hankinnan, jakelun ja käytön kokonaisuutta, jonka jälkeen on mahdollista keskittyä niille alueille, joissa ko. kohteessa merkittävimmät säästö- ja tuotannon tehostamisvaikutukset tai CO2-päästövähenemät voi-daan saavuttaa.

Kaukolämpöalalla on tehty yritysten oman ilmoitusten mukaan energiaselvityksiä ilman KTM:n tukea. Tällaisten omalla rahoituksella tehtyjen selvitysten laajuudesta ja sisällöstä ei kuitenkaan ole yleisesti tarkkaa tietoa, koska raportit eivät ole yleisesti käytettävissä.

KTM:n tukemissa katselmuksissa edellytetään nimettäväksi kaksi Motivan hyväksymää vastuuhenkilöä. Kaukolämpöyrityksen omat henkilöt voivat toimia vastuuhenkilöinä omien laitostensa katselmuksissa, jos näin on etukäteen Motivan kanssa sovittu, tai vastuuhenkilö voi olla Motivan auktorisoima ulkopuolinen energiakatselmoija. Katselmustoiminnan tulok-sellisuuden kannalta oleellista on se, että katselmus organisoidaan ja suunnitellaan niin, että yrityksen oma asiantuntemus tulee hyödynnetyksi ja tarvittavia lisäresursseja ja mittaus- ym. asiantuntemusta hankitaan katselmukseen tarpeen mukaan.

35

Uutta energiansäästösopimuskautta valmisteltaessa tulevat uudestaan arvioitaviksi kaikki sellaiset toimet, joilla ala voi energiatehokkuutta edistää omassa tai asiakkaidensa toiminnas-sa.

3.1.2 Voimalaitosten energia-analyysit

Vuoden 2002 keväällä julkaistiin energiakatselmusmalli ”Voimalaitosten energia-analyysi”. Katselmusmallia sovelletaan KTM:n tukemiin niin teollisuuden kuin yhdyskuntienkin voima-laitoksiin. Voimalaitosten energia-analyyseistä on saatu hyviä tuloksia. Voimalaitosalan ener-gia-analyysien volyymin pitäminen viime vuosien saavutetulla hyvällä tasolla edellyttää kui-tenkin edelleen eri osapuolien voimakasta sitoutumista ja markkinointipanostusta.

Voimalaitosten oma henkilöstö voi toimia vastuuhenkilöinä KTM:n tukemissa omien laitostensa katselmuksissa, jos asiasta ja vastuuhenkilöiden perehdyttämisestä on etukäteen ennen tuen hakemista Motivan kanssa sovittu. Yksistään resurssitarpeiden johdosta käytän-nössä voimalaitosten analyysit toteutetaan yleensä yhteistyönä, jossa osallisina voivat olla laitoksen omat asiantuntijat, ulkopuoliset energiakatselmustoimintaan perehtyneet energia- ja kaukolämpöasiantuntijat sekä muut tarvittavat laite-, mittaus- ja järjestelmätoimittajat ja asian-tuntijat. Analyysiä käynnistettäessä on tärkeää suunnitella työ niin, että yrityksen oma asian-tuntemus tulee hyödynnetyksi ja tarvittavat lisäresurssit ja mittaus- ym. asiantuntemus hanki-taan katselmukseen tarpeen mukaan.

3.1.3 Katselmustoiminta sähkön siirto- ja jakelualalla

Yhtenäistä katselmusmallia sähkön siirron ja jakelun teknisten järjestelmien energiatehok-kuuden analysoimiseksi ja tehostamiseksi ei toistaiseksi ole laadittu. Taustalla lienee pääl-limmäisenä ollut yleinen arvio ko. sektorin suhteellisen pienestä taloudellisesta oman käytön tehostamispotentiaalista.

3.2 Katselmustuet ja energiankäytön tehostamistoimenpiteiden investointituet

3.2.1 Energiakatselmustuet

Voimalaitosala

Taulukossa 5 on esitetty yhteenvetona KTM:n myöntämä energiakatselmus/-analyysituki voimalaitosalan säästösopimukseen liittyneille yrityksille sopimuskaudella sekä käynnistynei-den hankkeiden määrä ja kustannukset.

Vuosittaisten yhteenvetotietojen lisäksi taulukossa 5 on eritelty voimalaitoksilla tehdyt energia-analyysit omaksi ryhmäksi (Analyysi) ja kiinteistökatselmukset ja ns. muut erillisselvi-tykset omaksi ryhmäksi (Muu). Kohta ”Analyysit” sisältää siis myös ennen vuotta 2002, jol-loin voimalaitosalalle tuli oma katselmusmalli, teollisuuden energia-analyysimallin mukaan tehdyt hankkeet. Kohtaan ”Muu” kirjatut hankkeet ovat vuoden 2002 yhtä virtaamahäviösel-vitystä lukuun ottamatta sopimusyritysten kiinteistöissä tehtyjä kiinteistökatselmuksia tai energiakatsastuksia.

36

Taulukko 5. Voimalaitosalan energiansäästösopimukseen liittyneet KTM-tuetut

katselmus ja selvityshankkeet 1998–2006.

Vuosi Katselmus- Hankkeiden Kohteiden Hankkeiden KTMtyyppi lukumäärä lukumäärä kustannukset milj.

€tuki

milj. €98 Analyysi * 2 5 0,224 0,105

98 Muu ** 0 0 0 0

1998 Yhteensä 2 5 0,224 0,105

99 Analyysi * 2 2 0,105 0,053

99 Muu ** 0 0 0 0

1999 Yhteensä 2 2 0,105 0,053

00 Analyysi * 4 4 0,143 0,072

00 Muu ** 0 0 0 0

2000 Yhteensä 4 4 0,143 0,072

01 Analyysi * 4 6 0,166 0,083

01 Muu ** 4 35 0,391 0,192

2001 Yhteensä 8 41 0,557 0,275

02 Analyysi * 1 2 0,015 0,006

02 Muu ** 1 1 0,020 0,008

2002 Yhteensä 2 3 0,035 0,014

03 Analyysi * 3 3 0,221 0,088

03 Muu ** 0 0 0 0

2003 Yhteensä 3 3 0,221 0,088

04 Analyysi * 2 2 0,109 0,044

04 Muu ** 1 1 0,015 0,006

2004 Yhteensä 3 3 0,124 0,050

05 Analyysi * 5 7 0,490 0,196

05 Muu ** 0 0 0 0

2005 Yhteensä 5 7 0,490 0,196

06 Analyysi * 4 4 0,361 0,144

06 Muu ** 0 0 0 0

2006 Yhteensä 4 4 0,361 0,144

98-05 Analyysi * 27 35 1,834 0,790

98-05 Muu ** 6 37 0,425 0,206

1998-2005 Yhteensä 33 72 2,259 0,996

** Kiinteistökatselmus tai muu energiansäästösopimustoimintaan liittyvä selvityshanke

* Analyysi on ennen vuotta 2002 käynnistyneissä hankeissa KTM tukeman teollisuuden energia-analyysimallin mukaan ja sen jälkeen voimalaitosten energiaanalyysimallin mukainen ka tselmus.

Kohteiden määrä eroaa hakemusten määrästä, koska samalla hakemuksella yritys voi hakea tukea usean erillisen kohteen energiakatselmukselle tai -analyysille. Tämä on tyypillistä eri-tyisesti kiinteistökatselmuksia sisältävissä hankkeissa, joka taulukossa näkyy selvästi esim. vuoden 2001 kohdalla.

Energia-alan analyysien ja katselmusten rahoituspäätökset tehtiin alkuvaiheessa KTM:ssä, kun analyysejä ei ollut vielä mallinnettu ja hinnoiteltu. Mallintamisen myötä voi-malaitosalan katselmusten ja energia-analyysien rahoituspäätökset siirtyivät TE-keskuksiin vuonna 2002.

37

0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

Ene

rgia

kats

elm

ust

uki m

ilj.

e

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

Ka

tse

lmus-

/ana

lyys

iko

hte

ide

n lu

kum

ää

rä

Myönnetty tuki, milj. e Katselmuskustannus, milj. e Kohteiden lukumäärä

Kuva 24. Voimalaitosalan säästösopimukseen liittyvät KTM:n tukemien energiakat-

selmus- ja analyysihankkeiden katselmuskustannukset sekä katselmuksiin

myönnetty KTM-tuki 1998–2006.

Kaukolämpöala

Taulukossa 6 on esitetty yhteenvetona KTM:n myöntämä energiakatselmus/-analyysituki kaukolämpöalan säästösopimukseen liittyneille yrityksille sopimuskaudella sekä käynnisty-neiden hankkeiden määrä ja kustannukset. Vuosittaisten yhteenvetotietojen lisäksi taulukossa on eritelty varsinaiset kaukolämpökatselmukset omaksi ryhmäksi (Analyysi) ja ns. muut eril-lisselvitykset, joille KTM on myöntänyt tukea omaksi ryhmäksi (Muu), joita oli kaukolämpö-alalla vuonna 1998. Kohta ”Analyysit” sisältää myös ennen vuotta 2001, jolloin kaukolämpö-alalle tuli oma katselmusmalli, teollisuuden energia-analyysimallin mukaan tehdyt hankkeet.

Energia-alan analyysien ja katselmusten rahoituspäätökset tehtiin alkuvaiheessa KTM:ssä, kun analyysejä ei ollut vielä mallinnettu ja hinnoiteltu. Mallintamisen myötä kau-kolämpöalan katselmusten rahoituspäätökset siirtyivät TE-keskuksiin vuonna 2001.

38

Taulukko 6. Kaukolämpöalan energiansäästösopimukseen liittyneet KTM-tuetut

katselmus- ja selvityshankkeet 1998–2006.

Vuosi Katselmus- Hankkeiden Kohteiden Hankkeiden KTMtyyppi lukumäärä lukumäärä kustannukset

milj. €tuki

milj. €98 Analyysi * 0 0 0 0

98 Muu ** 3 5 0,098 0,049

1998 Yhteensä 3 5 0,098 0,049

99 Analyysi * 4 6 0,222 0,111

99 Muu ** 0 0 0 0

1999 Yhteensä 4 6 0,222 0,111

00 Analyysi * 5 11 0,194 0,097

00 Muu ** 0 0 0 0

2000 Yhteensä 5 11 0,194 0,097

01 Analyysi * 2 2 0,072 0,036

01 Muu ** 0 0 0 0

2001 Yhteensä 2 2 0,072 0,036

02 Analyysi * 0 0 0 0

02 Muu ** 0 0 0 0

2002 Yhteensä 0 0 0 0

03 Analyysi * 3 8 0,088 0,035

03 Muu ** 1 1 0,042 0,017

2003 Yhteensä 4 9 0,130 0,052

04 Analyysi * 0 0 0 0

04 Muu ** 0 0 0 0

2004 Yhteensä 0 0 0 0

05 Analyysi * 1 3 0,066 0,026

05 Muu ** 0 0 0 0

2005 Yhteensä 1 3 0,066 0,026

06 Analyysi * 2 3 0,035 0,014

06 Muu ** 1 1 0,050 0,020

2006 Yhteensä 3 4 0,085 0,034

98-04 Analyysi * 17 33 0,677 0,320

98-04 Muu ** 5 7 0,190 0,086

1998-2004 Yhteensä 22 40 0,867 0,405

** Kiinteistökatselmus tai muu energiansäästösopimustoimintaan liittyvä selvityshanke

* Analyysi on ennen vuotta 2001 käynnistyneissä hankeissa joko KTM tukeman teollisuuden energia-analyysi- tai enegiakatselmusmallin mukaan tehty katselmus tai kaukolämpökatselmusmallin mukainen katselmus.

Kohteiden määrä eroaa hakemusten määrästä, koska samalla hakemuksella yritys voi hakea tukea usean erillisen kohteen energiakatselmukselle tai -analyysille.

39

0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

En

erg

iaka

tse

lmust

uki

milj

. e

0

2

4

6

8

10

12

Ka

tse

lmus-

/ana

lyys

iko

hte

ide

n lu

kum

ää

rä

Myönnetty tuki, milj. e Katselmuskustannus, milj. e Kohteiden lukumäärä

Kuva 25. Kaukolämpöalan säästösopimukseen liittyvät KTM:n tukemien energiakat-

selmus- ja analyysihankkeiden katselmuskustannukset sekä katselmuksiin

myönnetty KTM-tuki 1998–2006.

Sähkön siirto ja -jakeluala

Taulukossa 7 on esitetty yhteenveto KTM:n myöntämästä energiakatselmustuesta sähkönsiir-to- ja jakelualan säästösopimukseen liittyneille yrityksille sopimuskaudella sekä käynnistynei-den hankkeiden määrä ja kustannukset.

Kohteiden määrä eroaa hakemusten määrästä, koska samalla hakemuksella yritys voi hakea tukea usean erillisen kohteen energiakatselmukselle tai -analyysille.

Taulukko 7. Sähkönsiirto- ja jakelualan energiansäästösopimukseen liittyneet

KTM-tuetut katselmushankkeet 1998–2006.

Vuosi Hankkeiden Kohteiden Hankkeiden KTMlukumäärä lukumäärä kustannukset milj.

€tuki

milj. €1998** 1 1 0,010 0,005

1999 2 2 0,009 0,005

2000 1 1 0,007 0,003

2001 3 6 0,012 0,006

2002 0 0 0 0

2003 3 9 0,022 0,009

2004 1 2 0,009 0,004

2005 1 1 0,032 0,013

2006 0 0 0 0

Yhteensä 12 22 0,101 0,044

** Muu energiansäästösopimustoimintaan liittyvä selvityshanke

Energia-alan analyysien ja katselmusten rahoituspäätökset tehtiin alkuvaiheessa KTM:ssä, kun analyysejä ei ollut vielä mallinnettu ja hinnoiteltu. Mallintamisen myötä kaukolämpö-

40

alan katselmusten rahoituspäätökset siirtyivät TE-keskuksiin vuonna 2001 ja voimalaitosalan analyysit vuonna 2002, jonka yhteydessä myös sähkön siirto- ja jakelualan katselmustuet hae-taan nykyisin TE-keskuksista.

0,000

0,005

0,010

0,015

0,020

0,025

0,030

0,035

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

En

erg

iaka

tse

lmust

uki m

ilj.

e

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

Ka

tse

lmu

s-/a

na

lyys

iko

hte

ide

n lu

kum

ää

rä

Myönnetty tuki, milj. e Katselmuskustannus, milj. e Kohteiden lukumäärä

Kuva 26. Sähkönsiirto- ja jakelualan säästösopimukseen liittyvät KTM:n tukemien

energiakatselmus- ja analyysihankkeiden katselmuskustannukset sekä

katselmuksiin myönnetty KTM-tuki 1998–2006.

3.2.2 Investointituet energiankäytön tehostamistoimenpiteisiin

KTM:n energiatuen pääpaino on uuden energiaa säästävän ja uusiutuvia energialähteitä edistävän tekniikan käyttöönotossa. Energiansäästösopimuksiin liittyneillä yrityksillä ja yhtei-söillä on kuitenkin tietyin edellytyksin mahdollisuus saada energiansäästötoimiin kohdistuvaa investointitukea KTM:n käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa myös tavanomaisen energiansäästötekniikan hankkeisiin. Tuettavien investointien tulee olla raportoiduissa ener-giakatselmuksissa, -analyyseissa tai muissa vastaavissa selvityksissä todettuja.

Tavanomaisten säästöinvestointien tukiprosentti on vuodesta 2002 lähtien ollut enintään 15–20 %. Ennen vuotta 2002 tuki oli enimmillään 10 %:a. Tuettavan hankkeen minimikoko on 25 000 euroa ja maksimituki yhdelle yritykselle on pääsääntöisesti 150 000 euroa vuodes-sa. Pienempiä säästöinvestointeja on mahdollisuus yhdistää siten, että edellä mainittu hank-keen minimikoko täyttyy.

Etusijalla tuettavissa tavanomaisissa energiansäästötoimenpiteissä ovat sähköä säästävät hankkeet. Tehonsäästöön tukea saa vain, jos samalla saavutettava energiansäästö on merkit-tävä tai ympäristöpäästöjen väheneminen on muuten merkittävä.

Tukea myönnetään investoinneille, joiden koroton takaisinmaksuaika on yli 2 vuotta. Kuten energiakatselmustukea niin myös investointitukea on haettava aina ennen hankkeen aloittamista.

41

Voimassa olevan energia- ja ilmastostrategian linjausten mukaisesti päästökauppasektorille myönnetään tukea uuden teknologian hankkeisiin ja koehankkeisiin. Muille tukea myönne-tään tapauskohtaisesti myös tavanomaisen energiansäästötekniikan hankkeisiin.

Voimalaitosala

Kuvassa 27 on esitetty KTM:n voimalaitosalan sopimusyrityksille myöntämä energiatuki in-vestointihankkeisiin sopimuskaudella 1998–2006.

Edellisen vuoden hiljaiselon jälkeen vuonna 2006 käynnistyi voimalaitosalalla seitsemän tukea saanutta energiansäästöön liittynyttä investointihanketta. Vuotta 2005 lukuun ottamatta oli aiempina vuosina pääsääntöisesti käynnistynyt muutama hanke niin voimalaitosalalla kuin kaukolämpöalallakin. Suurin vuonna 2006 käynnistyneistä hankkeista kattoi kaksi kol-masosaa voimalaitosalalle myönnetystä investointituesta. Mukana oli myös kaksi hyvin pien-tä hanketta, joiden tuet yhteensä olivat vain noin prosentin vuona 2006 myönnetystä tuesta.

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

4,0

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

Inve

sto

intitu

ki m

ilj.

e

0

1

2

3

4

5

6

7

8

Ha

nkk

eid

en lu

kum

ää

rä

Myönnetty tuki, milj. e Hankkeiden lukumäärä

Kuva 27. KTM investointituet voimalaitosalan energiansäästöhankkeisiin säästö-

sopimukseen liittyen.

Taulukossa on esitetty yhteenveto KTM:n energiansäästöinvestoinneille myöntämistä inves-tointituista sopimuskaudella voimalaitosalan energiansäästösopimukseen liittyneille yrityksille sekä käynnistyneiden hankkeiden lukumäärä.

42

Taulukko 8. Voimalaitosalan energiansäästösopimukseen liittyneet KTM:n myöntämät

investointituet sopimuskaudella 1998–2006.

Vuosi Hankkeiden KTMlukumäärä tuki

milj. €

1998 0 0

1999 1 0,0055

2000 1 0,026

2001 1 0,042

2002 2 0,049

2003 4 0,610

2004 3 3,786

2005 0 0

2006 7 1,649

Yhteensä 19 6,168

Kaukolämpöala

Kuvassa 28 on esitetty KTM:n kaukolämpöalan sopimusyrityksille myöntämä energiatuki investointihankkeisiin sopimuskaudella 1998–2006.

Kaukolämpöalalla on koko sopimuskaudella myönnetty investointitukea yhdeksälle energiansäästöhankkeelle. Hankkeet ovat olleet pääsääntöisesti laajuudeltaan myös hyvin pieniä. Vuosina 2005 ja 2006 ei investointitukipäätöksiä ole tehty. Vuoden 2003 selvästi suu-rin investointituki johtui yhdestä suuresta investointihankkeesta, joka kattoi noin 30 % vuon-na 2003 myönnetystä investointituesta ja yli 80 % koko sopimuskaudella kaukolämpöalalle myönnetystä investointituesta.

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

Inve

sto

intitu

ki m

ilj.

e

0

1

2

3

4

5

6

7

Ha

nkk

eid

en

luku

mä

ärä

Myönnetty tuki, milj. e Hankkeiden lukumäärä

Kuva 28. KTM investointituet kaukolämpöalan energiansäästöhankkeisiin säästö-

sopimukseen liittyen.

43

Taulukossa on esitetty yhteenveto KTM:n energiansäästöinvestoinneille myöntämistä inves-tointituista sopimuskaudella kaukolämpöalan energiansäästösopimukseen liittyneille yrityksil-le sekä käynnistyneiden hankkeiden lukumäärä.

Taulukko 9. Kaukolämpöalan energiansäästösopimukseen liittyneet KTM:n myöntämät

investointituet sopimuskaudella 1998–2006.

Vuosi Hankkeiden KTMlukumäärä tuki

milj.

1998 0 0

1999 1 0,0049

2000 1 0,0012

2001 1 0,0070

2002 1 0,029

2003 3 0,780

2004 2 0,102

2005 0 0

2006 0 0

Yhteensä 9 0,924

Sähkön siirto- ja jakeluala

Sähkön siirto- ja jakelualalla ei ole sopimuskaudella käynnistynyt yhtään KTM:n tukemaa investointihanketta.

3.3 Säästöinvestointien toteutus ja rahoitus

Yleensä yritykset itse toteuttavat ja rahoittavat säästöinvestoinnit. Joskus toimenpiteen toteu-tuksen vaatimien resurssien puute tai yritysten säästöinvestoinneilta edellyttämä lyhyt ta-kaisinmaksuaika ovat vaikeuttaneet järkevien ja taloudellisten säästötoimenpiteiden toteutus-ta. Erityisesti tällaisissa tapauksissa yksi mahdollisuus energiansäästöinvestoinnin toteuttami-seksi on tilata se kokonaispalveluna kolmannelta osapuolelta (ns. ESCO-palvelu).

ESCO-palvelussa säästötoteutuksesta vastaa asiantuntijaorganisaatio (ESCO = Energy Service Company). ESCO-palvelua tarjoava yritys vastaa tällöin toteutuksesta, säästön toteu-tumisesta ja usein myös hankkii rahoituksen. Näissä tapauksissa investointi maksetaan sopi-muksen mukaan takaisin toimenpiteen tuottamilla säästöillä palvelukauden aikana, jolloin se ei sido yrityksen henkilöstö- tai investointiresursseja.

ESCO-palvelua on tehty tunnetuksi Suomessa ja palvelua tarjoavien yritysten määrä on kasvussa. Tämä mahdollistaa aikaisempaa paremmin myös ESCO-hankkeiden kilpailut-tamisen. Tiedot toteutetuista ESCO-projekteista ovat olleet myönteisiä. Hyvä esimerkki energia-alan ESCO-sovelluksesta on yhden kaukolämpöyrityksen yhteistyö alueen teollisuus-yrityksen kanssa yrityksen sekundäärilämmön hyödyntämiseksi kaukolämmityksessä (ks. myös kohta 3.2.1). Tässä hankkeessa sovelletaan ESCO-mallia kaukolämpöyrityksen rahoit-taessa teollisuuslaitoksessa toteutettavaa lämmöntalteenottoinvestointia. Menettelyn laajem-maksi hyödyntämiseksi Motiva on tiedottanut hankkeesta ja ko. sopimuksen rakenne on esi-

44

tetty Motivan internet-sivuilla. ESCO-periaatteella toteutetuista säästöprojekteista ja yrityksistä on tietoja Motivan verkkosivuilla ESCO-hankerekisterissä.

ESCO-toiminnan vauhdittamiseksi KTM on myöntänyt investointitukea ESCO-hankkeille rinnastaen ne ns. uuden teknologian esimerkkihankkeiksi. Näissä tuki on voinut nousta suuremmaksi kuin edellä mainituissa tavanomaisissa säästösopimusyritysten säästöin-vestoinneissa.

Energia-alan yritykset voivat olla ESCO-palvelun kohteina tai palveluntuottajina, mihin erityisesti energiapalveludirektiivikin kannustaa. Edellä mainittu kaukolämpöyrityksen hanke on hyvä esimerkki energiayhtiön toteuttamasta ESCO-palvelutoteutuksesta.

3.4 Energiansäästösopimuksen johtoryhmä

KTM on asettanut johtoryhmän, jonka ohjaa ja seuraa energia-alan säästösopimusten toi-meenpanoa. Johtoryhmään kokoonpano vuoden 2006 lopussa oli seuraava:

• Sirkka Vilkamo, kauppa- ja teollisuusministeriö (puheenjohtaja) • Pentti Puhakka, kauppa- ja teollisuusministeriö • Teija Lahti-Nuuttila, Tekes • Veikko Hokkanen, Helsingin Energia • Juha Lindholm, Vatajankosken Sähkö Oy • Jari Kostama, Energiateollisuus ry • Jukka Leskelä, Energiateollisuus ry • Pekka Salomaa, Energiateollisuus ry • Mirja Tiitinen, Energiateollisuus ry • Sirpa Leino, Adato Energia Oy (sihteeri)

Johtoryhmän asiantuntijoina toimivat Pekka Ahtila ja Pertti Koski Motiva Oy:stä.

Johtoryhmän tehtävänä on mm:

• käsitellä sopimusten piirissä käytettävät menetelmät energiatehokkuuden seuraamiseksi ja arvioimiseksi

• käsitellä vuosiraportit yhdessä energia-alan järjestöjen ja Motivan kanssa • tehdä vuosiraportin pohjalta toiminnan kehittämisehdotuksia.

Johtoryhmä kokoontui vuoden 2006 aikana kaksi kertaa.

3.5 Palkitut energiansäästösopimusyritykset

Energia-alan energiansäästöyrityksiä on palkittu vuodesta 2001 lähtien. Palkitsemisella kan-nustetaan yritysten energiansäästötoimintaa sekä aktivoidaan yrityksiä raportoimaan tehdyis-tä toimenpiteistä ja saavutetuista tuloksista energiansäästösopimuksen vuosiraportoinnissa.

45

Palkitsemiskriteerit tärkeysjärjestyksessä ovat olleet seuraavat: 1) Yrityksessä on tehty kokonaisvaltainen toiminnan katselmointi tai vas-

taava lähtötilanteen selvitys. 2) Yrityksessä on laadittu energiansäästösuunnitelma ja sitä on lähdetty

toteuttamaan. 3) Vuosiraportointilomakkeet on palautettu aikataulussa. 4) Yrityksessä on tehty konkreettisia energiansäästötoimenpiteitä, joilla

on selkeä säästövaikutus. Säästötoiminta kohdistuu tasapainoisesti eri toiminta-alueille.

5) Yrityksessä on tehty energiakatselmuksia tai vastaavia energiansääs-töselvityksiä.

6) Energiansäästösopimuksen vuosiraportoinnissa on arvioitu toimenpi-teiden vaikutuksia (säästö, investoinnit).

7) Energiansäästösopimusmenettely on liitetty osaksi ympäristöjärjestel-mää (tavoitteet ja toimenpiteet, seuranta), mikäli yrityksessä sellainen on joko valmiina tai valmisteilla.

8) Innovatiivisuus. Vuosina 2001–2005 sähkön siirto- ja jakelualalla palkinnon ovat saaneet Kainuun Sähkö Oy, Vattenfall Oy, Haminan Energia Oy, Parikkalan Valo Oy ja Vaasan Sähkö Oy. Lisäksi säh-kön siirto- ja jakelualalla on myönnetty kunniamaininnat Koillis-Satakunnan Sähkö Oy:lle ja Fingrid Oy:lle. Voimalaitosalalla palkinnon ovat saaneet Fortum Power and Heat Oy, Kemi-joki Oy, Lahden Lämpövoima Oy, Teollisuuden Voima Oy ja Kainuun Voima Oy. Voima-laitosalalla on myös myönnetty kunniamaininta Pohjolan Voima Oy:lle. Kaukolämpöalalla on palkittu Salmi Voima Oy, Kotkan Energia Oy, Kuopion Energia, Hyvinkään Lämpövoi-ma Oy ja Vattenfall Jokilaaksojen Lämpö Oy. Kaukolämpöalalla on myönnetty lisäksi kun-niamaininta VS Lämpö Oy:lle ja Kuusankosken Aluelämmitys Oy:lle. Lisäksi laaja-alaisesta aktiivisuudesta kaikilla kolmella sopimusalalla on myönnetty palkinto Helsingin Energialle ja Atro Oyj:lle

Vuonna 2006 kaukolämpöalan palkinto annettiin Ekenäs Energille ja Helsingin Energi-alle. Sähkön siirto- ja jakelualan palkinnon saivat Vatajankosken Sähkö Oy ja Helsingin Energia. Voimalaitosalan palkinto annettiin Tampereen Sähkölaitoksen Energiantuotannolle ja Helsingin Energialle, kunniamaininnan sai Kokkolan Voima Oy. Vuoden 2006 palkitse-missa kiinnitettiin huomioita koko sopimuskauden aikana (1997–2005) tehtyyn energiansääs-tötyöhön.

3.6 Uuden sopimusjärjestelmän valmistelu

Energia-alalle vuonna 1997 solmittujen energiansäästösopimusten oli määrä päättyä vuoden 2005 lopussa. Energiansäästösopimustoiminnasta teetetyn kokonaisarvioinnin perustella yri-tyksissä oli kuitenkin halukkuutta jatkaa sopimustoimintaa. Sopimusosapuolet päättivät yh-dessä jatkaa sopimuskautta ja allekirjoittivat jatkosopimuksen enintään vuoden 2007 lop-puun. Samalla sovittiin kokonaan uuden sopimusjärjestelmän valmistelun aloittamisesta.

46

Uusi sopimus astuu voimaan vuoden 2008 alusta. Vuoden 2008 alussa alkavalla uudella sopimuskaudella (2008–2016) energia-alan nykyisten sopimusten alueella oleva toiminta sisäl-tyy elinkeinoelämän energiatehokuusiosopimukseen siten, että energiatuotannolla on oma toimenpideohjelma ja energiapalveluilla, sisältäen energian siirron ja jakelun sekä kauko-lämpöalan, omansa. Uudella energiatehokkuussopimuksella pyritään energiapalveluja kos-kevalta osalta vastaamaan myös energiapalveludirektiivin Suomelle tuomiin velvoitteisiin.

Energiateollisuus ry järjesti vuoden 2006 tammikuussa seminaarin uuden sopimusjärjes-telmän valmistelutyön aloittamiseksi. Seminaarissa ideoitiin ja keskusteltiin, minkälainen so-pimusjärjestelmä parhaiten palvelisi energia-alaa muuttuvassa toimintaympäristössä. Tilaisuu-teen osallistui yhteensä noin 40 henkilöä energiayhtiöistä ja muista sidosryhmistä.

Energiateollisuus ry perusti syksyllä 2006 kolme työryhmää, joiden tehtävänä oli valmis-tella uuden energiatehokkuussopimuksen sisältöä energia-alalla. Työryhmissä oli edustajia energiayhtiöistä, Motivasta ja Energiateollisuudesta. Energiantuotannon, kaukolämmön sekä sähköverkon ja sähkökaupan (yhteinen) työryhmien raportit valmistuivat vuoden 2006 lo-pussa. Kaukolämmön ja sähköverkon ja sähkökaupan työryhmät keskittyivät energian lop-pukäytön tehokkuutta ja energiapalveluita koskevan direktiivin toimeenpanoon. Sopimuksen valmistelu jatkuu vuonna 2007.

47

Liite 1 Voimalaitosalan energiansäästösopimusyritykset

• Voimalaitosalan energiansäästösopimukseen liittyneet yritykset 31.12.2006

1. Etelä-Savon Energia Oy

2. Fingrid Oyj

3. Fortum Espoo Oy

4. Fortum Power and Heat Oy

5. Helsingin Energia

6. Kainuun Voima Oy

7. Kemijoki Oy

8. Kokkolan Voima Oy

9. Kotkan Energia Oy

10. Lahti Energia Oy

11. Lappeenrannan Lämpövoima Oy

12. Leppäkosken Sähkö Oy

13. Oulun Energia

14. Oy Alholmens Kraft Ab

15. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy

16. Pori Energia Oy

17. Porvoon Energia Oy

18. PVO-Lämpövoima Oy

19. Savon Voima Lämpö Oy

20. Savon Voima Myynti Oy

21. Tampereen Sähkölaitos, Energiantuotanto

22. Teollisuuden Voima Oy

23. Vantaan Energia Oy

24. Vapo Oy

www.motiva.fi – lisätietoa energiansäästösopimuksista ja ajankohtaisesta liittymistilanteesta.

48

Liite 2 Kaukolämpöalan energiansäästösopimusyritykset

• Kaukolämpöalan energiansäästösopimukseen liittyneet yritykset 31.12.2006

1. Ekenäs Energi

2. Etelä-Savon Energia Oy

3. Fortum Power and Heat Oy

4. Fortum Power and Hest Oy, Joensuu

5. Helsingin Energia

6. Hyvinkään Lämpövoima Oy

7. Joutsenon Energia Oy

8. Jyväskylän Energia Oy

9. Jämsän Aluelämpö Oy

10. Kajaanin Lämpö Oy

11. Keravan Energia Oy

12. Keuruun Lämpö Oy

13. Kotkan Energia Oy

14. Kuopion Energia

15. Kuusankosken Aluelämmitys Oy

16. Leppäkosken Energia Oy

17. Mäntsälän Sähkö Oy

18. Outokummun Energia Oy

19. Pori Energia

20. Porvoon Energia Oy

21. Pyhäjärven kaupunki, lämpölaitos

22. Savon Voima Lämpö Oy

23. Suur-Savon Sähkö Oy

24. Tampereen Sähkölaitos

25. Oy Turku Energia – Åbo Energi Ab

26. Vantaan Energia Oy

27. Vari Oy, Kouvola

28. Vatajankosken Sähkö Oy

29. Vattenfall Jokilaaksojen Lämpö Oy

www.motiva.fi – lisätietoa energiansäästösopimuksista ja ajankohtaisesta liittymistilanteesta.

.

49

Liite 3 Sähkön siirto- ja jakelualan energiansäästösopimusyritykset

• Sähkön siirto- ja jakelualan energiansäästösopimukseen liittyneet yritykset 31.12.2006

1. ESE Verkko Oy

2. Fingrid Oyj

3. Fortum Espoo Oy

4. Fortum Sähkönsiirto Oy

5. Haminan Energia Oy

6. Helsingin Energia

7. JE-Siirto Oy

8. Joutsenon Energia Oy

9. Järvi-Suomen Energia Oy

10. Kainuun Energia Oy

11. Karhu Voima Oy

12. Keuruun Sähkö Oy

13. KSS Energia Oy

14. Kuoreveden Sähkö Oy

15. Kymenlaakson Sähkö Oy

16. Lahti Energia Oy

17. Leppäkosken Sähkö Oy

18. Oulun Energia, sähkön siirto ja jakelu

19. Outokummun Energia Oy

20. Parikkalan Valo Oy

21. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy

22. Porvoon Sähköverkko Oy

23. Rovakaira Oy

24. Sallila Energia Oy

25. Savon Voima Oyj

26. Tampereen Sähköverkko Oy

27. Tornionlaakson Sähkö Oy

28. Turku Energia Sähköverkot Oy

29. Vaasan Sähköverkko Oy

30. Valkeakosken Energia Oy

31. Vantaan Energia Oy

32. Vatajankosken Sähkö Oy

33. Vattenfall Sähkönmyynti Oy

34. Ääneseudun Energia Oy

www.motiva.fi – lisätietoa energiansäästösopimuksista ja ajankohtaisesta liittymistilanteesta.

50

Liite 4 Voimalaitosalan energiansäästön toimenpideluettelo

Liitteeseen on kerätty voimalaitosalan energiansäästösopimuksen piirissä vuosina 1998–2006 toteutettuja ja vuodelle 2007 toteutettaviksi päätettyjä energiansäästötoimenpiteitä. Toimenpi-teiden nimityksinä on käytetty yritysten raportoinnissa käyttämiä nimityksiä. Toimenpiteet ovat aakkosjärjestyksessä luokiteltuina energiantuotantoon, omaan toimintaan ja tehtyihin selvityksiin. Tähän luetteloon on pyritty keräämään sellaisia toimenpiteitä, joille voidaan ar-vioida energiansäästövaikutus.

Energiantuotanto

Käyttötalouden valvontaan ja kunnonvalvontaan liittyviä toimenpiteitä löytyy raportin kappaleesta 3.1.3.

Toteutetut, 1998–2005

Ajotapamuutosinvestointi (autom. järjestelmän virittäminen / rakennusasteen nosto)

Ajotavan optimoinnin kehittäminen (PTK)

Ajotavan optimointijärjestelmän kehittäminen

Apujäähdytinkehitys

Apukat. savukaasukanavan sulkupellin uusinta

Autom. peruskorjaus

Automaatio- ja säätöjärjestelmän uusinta

Ejektorialtaan vesien jäähdytys RO-merivedellä

Ekon ja Luvon ääninuohous

Energiantuotannon optimointi- ja raportointijärjestelmän uusinta

Energiantuotannon optimointiin liittyen Exce.-pohjaisen toimintamallin kehittäminen

Gen.kaapeleiden uusinta

Generaattorin jäähdytysaukon luukut

Generaattorin peruskorjaus

Generaattorin revisio

Glykolipiirin kesätyhjennyksen välittäminen

GT:n säännölliset pesut

Hammaskehäpumppujen vaihto sähköisiin pumppuihin

Hiilen siirtojärjestelmän invertterikäytöt

Hiilenpolton tehostaminen

Högforskattilan lämmitys väliottohöyryllä

Högforskattilan savukaasujen LTO

Höyryakkuinvestointi

Höyrykattilan ulospuhallusvesien talteenottoinvestointi

Höyryluvon lauhdepuolen parannukset

Höyrynuohointen ja automatiikan uusinta

Höyryturbiinien kunnon vertailu

Ilmanpaineen säätötavan muutos

Jatkuva ulospuhalluksen veden johtaminen kaukolämpöverkkoon

Jatkuvan ulospuhalluksen vesien hyödyntäminen

Juoksupyöräperuskorjausinvestointi (parempi hyötysuhde+ lisäteho)

51

Jäähdytysvesipumppauksen optimointi

Jäähdytysvesipumpun pysäyttäminen GT:n seisokissa

Kaasukattilan tulistuksen parantaminen

Kaasuturbiinien vanheneminen ja seuranta

Kaasuturbiinin voiteluöljyn lämmön talteenotto

Kannatuslaakerin jäähdytyspiirin muutostyö, jossa hukkalämpö laitoksen lämmittämiseen

Kattilahiekan seulontajärjestelmä

Kattilamuurauksen pienentäminen hyötysuhteen parantamiseksi

Kattilan helmapellin muutos

Kattilan lämpöeristeiden korjaus

Kattilan nurkka- ja poltinmuutokset

Kattilan painerungon muutokset käytettävyyden parantamiseksi

Kattilan pohjatuhkan poistojärjestelmän jäähdytys suljetuksi

Kattilan tulistuslämpötila

Kaukolämmönvaihtimen lauhdutinimulinjan kuristuslaippa

Kaukolämmönvaihtimen putkien vaihtaminen

Kaukolämpöakkuinvestointi

Kaukolämpöakun käytön optimointi ja siihen liittyvä koulutus

Kaukolämpöpumppujen muutos taajuusmuuttaja käyttöisiksi

Kaupunkiveden esilämmityksen muutos

Kehittyneet kaasuturbiinien kunnonvalvonnan menetelmät

KL:n pumppaustehon pienentäminen

KL-kattilan nuohouksen optimointi

KL-keskuksen saneerausinvestointi

Kl-laitoksen hukkalämmön käyttö kattilan paloilman esilämmitykseen

KL-piirin pitopumpun jäähd.veden talteenotto

Konesalin valaistuksen muutokset. Muut valaistuksen muutokset.

Korkeapaineturbiinin muutos/uusinta

Korvattiin turbiinien vuotovesikanaalien sulanapitolämmitys

KT1 vaihdelaatikon modifiointi

KT2 vaihdelaatikon modifiointi

KT4 ja KT5 pesulaiteuusinta

Kuivaus- ja poistokaasun kalibrointimittaukset kantokaasumittausten testaus

Kuorikattilan nuohointen uusinta

Käynnistysöljyn määrän vähentäminen

Käyttöveden lämpötilan lasku

Käänteisosmoosilaitos

Lauhdeturbiinin jäähdytyshöyryn pienentäminen

Lauhduttimen puhdistustavan parantaminen

Lauhteenpoistimien uusinta

Lihaluujauhoinvestointi

Lisäveden pumppauksen muutos

Lisävesipumpun säätömuutos

Luukkulämmityksen uusiminen

Luvin tiiveys

Luvojen korjaus

Luvojen nuohouksen muutos ääninuohoukseksi

Luvojen vuotojen korjaus

Luvon tiivistyksen muutos

Luvon tuhkalähettimen korjaus

Luvon uusiminen

Luvon uusinta

Luvon vuodon tiivistäminen

52

Lämmitysjärjestelmän uusiminen

Lämmön talteenottokattilan kemiallinen peittaus

Lämmön talteenottokattilan lämpöeristeiden korjaus

Lämpökeskuksen lämmitysten säätö

Maakaasun esilämmittimen kytkentä

Maakaasun poltto hiilen rinnalla

Magneettisuodattimen käytön rajoitus

Matalapaine-esilämmitin 1:n uusinta

Matalapaine-esilämmittimen uusinta

Matalapainestarttiventtiilien uusinta

Merivesipumppujen invertterikäytöt

Merivesipumppujen käyntiautomatiikan muutos

Muuntajan uusinta

Muuttajien (666-muuttaja) korvaaminen UPS:lla

NA2:n Hydraulisen KL-järjestelmän muutos

Nuohointen lämmitys => osa ääninuohoukseksi

Nuohouksen optimointi

Nuohousautomatiikan uusinta

Nuohousvaihtoehtojen lisääminen

Omakäyttöhöyryjärjestelmien muutokset

Omakäyttöhöyryn tuottaminen apukattilalla

Omakäyttömuuntajien uusinta

Optimointi (automaatiomuutoksen yhteydessä)

Paineilmakohteiden analysointi

Paineilmakompressorin ilmanoton muutos

Paineilmakompressorin tutkiminen

Paineilmasyynin toteuttaminen

Paineilmavuotojen korjaukset

Pakokaasukattilan glykolipiirin muutos kaukolämmölle

Palaturpeen käytön vaatimat investoinnit

Palautettu turbiinin poistettuja siipiä

Paluulauhteiden lämmön talteenottoinvestointi

Patolaitteistojen sulanapitolämmityksen muutostyö (termostaattiohjaus)

Peruskunnostusinvestointi (parempi hyötysuhde+lisäteho)

PM1:n huolto

POK-säiliön lämmitys

Poltinkohtaisten kuristinten asentaminen

Polttoaineen korkeuden optimointi varastosiilossa

PTK-järjestelmän jatkokehitys (jatkuu vielä v.2006)

Puun käyttö Bio-kattilassa (korvaa Eckrohr-kattilan)

Puupolttoaineen kylmäkuivaus aumassa

Päämuuntaja 2:n uusinta (parempi hyötysuhde)

Päämuuntajan huolto

Päämuuntajan uusinta

Pölyputkimuutos ja kantokaasun määrämittaukset

Raakavesialtaan vedensäästö

RD10 Kp-esilämmittimet

RD50 Kp-esilämmittimet

Reaktorin tehonnoston 1 375->1 500 MW hyötysuhdevaikutus (6,75 MW)

Reaktorin tehonnoston hyötysuhdevaikutus (6,65 MW)

Reduktioasemien uusiminen ja käyttöönotto

Reduktioiden vuoto

Reduktiolämmönvaihtimen lauhdevesilinjan kytkentä KLV1:een

53

Reduktiolämmönvaihtimen lauhdevesilinjan kytkentä lauhduttimeen

Rikinpoiston hapetusilmapuhallin

Ristikytkentä- ja pk.huoneen ilmanvaihdon muutos

RT-kattilan kaukolämpöeko

Ruiskutusvesipumpun korvaus syvepumpulla

SA10 Kp-,SA50 Kp- ja SA50 Mp turbiinien modifiointi (6,65 MW)

SA10,50 Kp-turbiinien modifiointi (2,9 MW)

SA50 Mp turbiinin modifiointi (3,75 MW)

SA50 Mp-turbiinin modifiointi (3,75 MW)

Savukaasujen loppulämpötilan säätö

Savukaasujen lämmöntalteenotto

Savukaasujen poistolämpötilan optimointi

SD50 titaanilauhdutin (2 MW)

SD50 titaaniluhdutin (2 MW)

Seinä- ja keihäsnuohointen sekä nuohousautomatiikan uusinta

Seinänuohointen testaus (kaasuimpulssinuohoimet)

Sivujäähdytyspumppujen uusinta

Starttiventtiileiden uusinta

Sulj. jäähd.järj. hukkalämmön hyväksikäyttö

Syvepumppujen käyttöjen muutokset

Syvepumpun paine-ero

Syve-säiliöiden hönkähöyrylauhteiden talteenotto

Syöttöveden esilämmittimen uusinta

Syöttövesijärjestelmän muutos

Syöttövesipumppujen modifiointi , 4:n ajosta 3:lla ajoon

Syöttövesipumpun taajuusmuuttaja

Syöttövesisäiliön ylivuotojen johtaminen apulauhdesäiliöön

Sähkösuodattimen käytön muutos

Sähkösuodattimen ohjausyksikön uusinta

Sähkösuodattimen termostaatin asettelun muutos

Taajuusmuuttajan asennus lauhdepumpun säätöön

TAI3:n generaattorin lämmöntalteenoton jatkokanavointi muuntajakäytävään

ja TAI4:n turbiinikuiluun

Toisen jäähdytysvesipumpun pysäyttäminen base loadilla

Tuhka- ja kattilahuoneiden lämmityksen kehittäminen

Tuhkalähettimen aikaohjaus

Tuhkan palamattoman uudelleenpolton tarkastelu

Tulipesän muurausten pienennys

Tulipesän äänipulssinuohous

Tuotannonsuunnittelujärjestelmän rakentaminen ja käyttöönotto

Turbiini muutos kaukolämpöturbiiniksi

Turbiinikuiluihin termostaattiohjatut lämpöpuhaltimet

Turbiinin ajotavan muutos

Turbiinin kp-pesän uusinta

Turbiinin revisio

Turbiinin tiivisteiden uusinta

Turbiinin välipainepesän vuotohöyryn korj.

Turbiinisäätäjä uusittu

Turvekattilan LUVOn kahden alimman paketin uusinta

Tyhjiöpumppujen tiivistevesien talteenotto

Ulospuhallussäiliön lauhteen talteenotto

USC-muuutosselvitys

Uuden biolinjan rakentaminen

54

Uuden energiantuotannon optimointijärjestelmän rakentaminen

Uudet säätäjät

Uusi turpiinisäätäjä

Valaistuksen uusinta, osa-aikainen sammutus

Valvomon ilmastoinnin kehittäminen

Veden käytön tehostamistoimenpiteet

Vesitykki-nuohoin höyrystimen seinämien nuohoukseen

VG-jäähdytysjärjestelmän pumppujen uusinta

Voimalaitoksen koneiston uusinta

Voimalaitosk. tston ja sähk.korj.ilmanvaihd. muutos

Voiteluöljyn lämmönvaihtimen muutostyöt koneistot 1 ja 2

VP-säädön optimointi

Välitulistimien muutos/uusinta

Välppäpumppujen invertterikäytöt

Yksikön peruskorjaus

Ääninuohous TMP-kattilan 2-vetoon

Öljyn varastosäiliön muutokset

Toteutetut, 2006

Apukattilan savukaasujen johtaminen omaan savupiippuun

Blokin paineaseman paineen pudotus

Höyryn korvaaminen lauhteenjäähdytyksen lämmöllä raakaveden esilämmityksessä

Jäähdytysvesipumpun pysäyttäminen laitoksen käynnin aikana

KL-ekon ja -höyrynvaihtimien käytön tehostaminen

Lisälauhteen vähentäminen höyryakulla

SaRin paineaseman paineen pudotus

Savukaasujen lämpötilan laskeminen pesurilla, lämmön johto KL-verkkoon

Syve-säiliön höyryn korvaaminen kumin ylivuodon lämmöllä lisäveden esilämmityksessä

Vanhan Luvon vuotojen korjaus

Öljysäiliön lämmönkulutukseen vaikuttaminen

Päätetyt, toteutusvuosi 2007

Kattilarakennuksen tiiveystarkastelu

Letkusuodattimen optimointi

Luvon ohituskanavan tiivistäminen

MRT2 apujäähdytysvesipumput

Paineilmatoimisten varoventtiilien paineilman sulkeminen kesäaikana

Sähkösuodattimen säätäjien muutokset

Säätävän kompressorin hankinta SaRiin

Oma toiminta

Toteutetut

Autolämmityspistorasioiden kello-ohjaus

Blokkimuuntajien toiminnan kehittäminen (päältä pois kytkeminen)

Kaarihallin lämmitys Kattilarakennuksen tiiveys

LVI-järjestelmän optimointi

Lämmityksen ja ilmastoinnin lisäykset

Muuntajan tyhjäkäyntiajan vähentäminen

55

Omakäyttöhöyryn valvonnan kehittäminen

Pihavalaistuksen vähentäminen tarpeettomilta osin

Poltettavan jätepaperin varasto

Turbiinihallin lämmitys

Turbiinin vesityslinj. ja KP-sivulauhdelinj. vent. tark ja kunn., (tehon lasku)

Valaistuksen järjestäminen VKW

Valaistusenergian säästö

Tehdyt selvitykset

Energiansäästöselvitys

Hyötysuhteen vuosiraportti

Kartoitus omakäyttösähkön säästökohteista

KTM:n tukema selvitys energiatehokkuuden parantamiseksi

KTM:n tukema selvitys koskien voimalaitosta ja valvomoa

KTM:n tukema virtaushäviöselvitys (vesivoima)

Kunto- ja suorituskyky-yhteenveto

Kunto- ja suorituskykykatselmus

Kuorikattilan tehonnostoselvitys

Laadittiin ilmastointijärjestelmiin liittyvä jatkoselvitys

Laitoksen hyötysuhdeselvitykset vuosittain

Laskelmat välitulistusruiskun vaikutuksen selvittämiseksi

Lietteenpolttokonseptin laadinta (selvitys)

Luvojen kunnossapitokonseptin kehittäminen (selvitys)

Lämpöhäviöiden merkitys käyttötalouteen (selvitys)

Maakaasun esilämmityksen kannattavuus

Mittaus- ja säätötekniikan taloudellinen merkitys vl:lla (selvitys)

MP-esilämmittimen muutosten vaikutus laitoksen käyttötalouteen

NA2:n ja NA3:n kattilaputkiston mitoitusselvitys

NA2-tehonnostoselvitys

NA3:n kattilan säätöjen optimointiselvitys

NA3-tehonnostoselvitys

Nuohousjärjestelmäselvitys

Omakäyttösähkönkulutuksen pienentäminen -selvitys

Painehäviöiden vaikutus vl:ksen käyttötalouteen (selvitys)

Paineilman käytön optimointi (selvitys)

Paineilmaverkon selvitys

Pesun vaikutus kaasuturbiinin suorituskykyyn

Pesurin vaikutus voimalaitoksen hyötysuhteen kannalta

Piilevät tehonnosto- ja hyötysuhdepotentiaalit voimalaitoksilla (selvitys)

Pumppujen energiansäästön ja kunnonvalvontamenetelmien kehittäminen (selvitys)

Pääöljysäiliön lämmönkulutusselvitys

Raakaveden kulutuksen kasvun selitys

Säätöjen toiminnan katselmus

Tehonnosto- ja prosessimuutoshankkeet voimalaitoksilla (selvitys)

Tehopotentiaalien ja hyötysuhteen kartoitus

Tehopotentiaalien ja säästövaran kartoitus

Vesivoiman ajotapaoptimoinnin kehittäminen (selvitys)

Vesivoiman tehonnosto- ja hyötysuhdepotentiaalin hyödyntäminen (kokonaisselvitys)

Voimalaitoksen hyötysuhteeseen vaikuttavat tekijät (selvitys)

Vuotohäviöiden merkitys käyttötalouteen (selvitys)

56

Toimenpiteet (ja selvitykset), joiden energiansäästövaikutusta on vaikea arvioida

Ajotavan optimoinnin kehittäminen jatkuu

Alueen jätehuollon ja energiantuotannon yhteensovittamisen kehittäminen

Aumakuivurin että ruokohelven käsittelyjärjestelmä

Energia-analyysi Motivan systeemin mukaisesti

Erillinen Motivan pitämä energiansäästökoulutus

Generaattorin ja kannatuslaakerin jäähdytysjärjestelmän uusinta

Generaattorin uraeristysten korjaus

Hammaskehäpumppu vaihdettu sähkömoottorikäyttöisiin pumppuihin G3.

Hankittu kattiloiden tehonsäätöautomatiikaan palamisestimaattori

Hiekkasuotimien huuhtelun parantaminen

Höyrynuohousta korvattu ääninuohoimilla kattiloiden luvoilla.

Höyryturbiinin modernisointi

Ilmastoinnin kehittämisen selvittelyä

Jatkotoimenpiteet / Kunnon tilaseuranta (on-line) Tempo- ja Topi-ohjelmia hyödyntäen

Julkisivumuutoksen 1. vaihe

Julkisivumuutoksen 3. vaihe

Jätehuollon ja energiantuotannon yhteensovittamisen kehittäminen

Kattilakuljettimen ryöstöruuvin uusinta

Kaukolämpöpumpun muuttaminen taajuuskäyttöiseksi

Kehitetty automaattinen turpeen näytteenotin

Kunnon tilaseuranta (on-line) Tempo- ja TOPI-ohjelmia hyödyntäen suunnitteilla

Lämmöntalteenottopesuriselvitys

Myyntimittauksille tehty laadussapitosuunnitelma

Omakäyttölämmönvaihtimen uusinta

Omegatulistimen korjaus

Paperinkeräyslava pienemmän keräysastian tilalle

Poltinmuutosprojekti, jossa myös hyötysuhde hieman nousee

Projekti Efficiency optimization and need of site measureemnts

Projekti: Hydro Efficiency optimization and need of site measurements

Prosessin säätöjen toiminnan tutkiminen

Prosessitietojärjestelmän kehittäminen aloitettu

Puunkäytön lisäämismahdollisuuksien selvitystyön aloitus

Päästömittausten uusinta LCP-asetuksen mukaiseksi

Selvitetty turbiinin poistettujen siipien palauttamista

Selvitys ilmastoinnin kehittämisestä

Selvitys jätteen käyttömahdollisuuksien lisäämisestä

Selvitys kivihiilen ja biopolttoaineiden yhteispoltosta

Selvitys lietteen vaihtoehtoisista käyttötavoista

SK 1 juoksupyörään vesinapa. Vesi korvaa öljyn.

Staattori uusittu G3 2006.

Sähkösuodattimen kunnostus

Tehonnosto ja peruskorjaus toteutettu koneistolle

Tehonnostot toteutettu G2 2005, G3 2006

Tehty tekninen selvitys puun poltosta

Tekeillä selvitys lauhduttimen hyötysuhteeseen vaikuttavista tekijöistä

Tuhkasiilon purkauslaitteiston uusinta

Turbiini modernisointihanke päätetty toteuttaa v. 2005

Turbiinisäätäjän uusinta

Turbiinit uusittu G2 2005, G3 2006.

Turpiini- ja generaattorirevisio

57

Turvekattilan ilman esilämmittimen osittainen uusiminen

Turvekattilan omegatulistimen uusiminen

Turvekattilan veden esilämmittimen osittainen uusiminen

Uuden PTK-järjestelmän käyttöönotto on osittain alkanut

Uuden ympäristö-, laatu- ja turvallisuusjärjestelmän sertifiointi

Uusi päämuuntaja

Venttiilikorjaukset

Vesivoiman ajotavan optimoinnin kehittäminen jatkuu

Voimalaitoksen lämmitysjärjestelmää parannettu

58

Liite 5 Kaukolämpöalan energiansäästön toimenpideluettelo

Liitteeseen on kerätty kaukolämpöalan energiansäästösopimuksen piirissä vuosina 1998–2006 toteutettuja ja vuonna 2007 toteuttavaksi päätettyjä energiansäästötoimenpiteitä. Toimenpi-teiden nimityksinä on käytetty yritysten raportoinnissa käyttämiä nimityksiä. Toimenpiteet on lueteltu aakkosjärjestyksessä luokiteltuina tuotantoon, verkostoon, kaukolämmön asiakastoi-mintoihin ja omaan toimintaan.

Tuotanto

Toteutetut

Alipainepumpun vuotovesi

Aurinkolämpöjärjestelmän mittaus ja tiedonhallinta

Automaation uusiminen, osateholla hyötysuhteen parantaminen

Ekonomaiserien lämpötilan asetusarvon alentaminen

Eristyksien parantaminen (putkistot, säiliötila yms.)

Eristämättömät kattilan huoltoluukut

Höyryn mittauksen painehäviö

Ilmanottoaukon sulkupelti

Kaasumoottorin lämmöntalteenoton parantaminen

Kaatopaikkakaasun hyötykäyttö

Kattilahuoneen tuloilmapuhaltimen nopeudensäätö

Kattilahuoneen vaipan saneeraus

Kattilan kesäkäyttö

Kattilan kiertoilmakojeiden puhdistus

Kattilan konvektio-osan virtauksen suunnan muutos vastavirtaperiaatteelle

Kattilan läpivirtaushäviön pienentäminen

Kattilan sekoituspumppujen pysäytys

Kattilaveden lämpötilan säätö kaukolämmön menoveden mukaan

Kattilaveden omatoiminen säätöventtiili

Kattiloiden, automaation ja sähköistyksen uusinta, Munkkisaari

Kattiloiden läpivirtaushäviöiden pienentäminen

Lämpökeskuksen ekonomaiserin katselmus ja korjaus

Lämpökeskusten putkien eristystyöt

Lämpökeskusten sähköpatterien term.asetusten alentaminen

Kaukojäähdytyksen toimituksen aloittaminen

Kaukolämpöpumpun taajuusmuuttajakäyttö

Kesäaikainen lämmityskattila

Kiertoilmakojeiden lämmitysveden rajoitus

Kiertoilmakoneiden lämminvesikierto

Kiertoöljyputkiston muutos

KPA-kattilan palamisilmamäärien suhteiden tarkistus

Kuumavesikattilaan kaukolämpö-ekonomaiserin asentaminen

Lisäveden pumppauksen muutos

LTO-pesurilaitteen hankinta

Lämminilmapuhaltimen termostaattisäätö

Lämmitys- ja raskasöljyputkien eristäminen

Lämmönvaihdinaseman uusinta

59

Lämpökeskuksen ekonomaiserin katselmus ja korjaus

Lämpökeskuksen energiakatselmus

Lämpökeskusten putkien eristystyöt

Lämpökeskukseen tilan lämmittämistä varten erilliset lämmönsiirtimet

Lämpökeskuksen jatkuvan ulospuhalluksen parannettu LTO

Lämpökeskuksen kattilakohtainen säätöjärjestelmä

Lämpökeskuksen kaukolämpöpumppu muutettu taajuusmuuttaja käytölle

Lämpökeskuksen modernisointi

Lämpökeskuksen omakäytön säätöjärjestelmän uusinta

Lämpökeskuksen seisontalämpötilan säätö

Lämpökeskuksen tuloilmakojeen lämmityskierron säätäminen

Lämpökeskuksen vesikaton uusiminen

Lämpökeskuksen öljyn pumppaus muutettu taajuusmuuttajan käyttämäksi

Lämpökeskusten omakäyttölämmön vähentäminen

Lämpökeskusten sähköpatterien termostaattien asetusten alentaminen

Muuntajien käyttö kesällä

Ns. turbulenttielementtien lisäys

Omakäyttölämmön mittauksen käynnistäminen

Paineilmakompressorin ilmanoton muutos

Palamisilma-aukon pienentäminen

Palamisilma-aukon sulkeminen

Palamisilmanlämmityksen mittausten tarkentaminen

Palamisilmapuhaltimen sulkupelti

Palamisilmapuhaltimen säätötapamuutos

Palamisilmapuhaltimet TAMU-käyttöisiksi

Poistoilmapuhaltimen aukon tukkiminen

Poistoilmapuhaltimen termostaattisäätö

Polttoaineen korkeuden optimointi varastosiilossa

Polttoaineen kulutuksen kuukausittainen seuranta

Putkien ja laitteiden eristyksiä

Rakenteiden tiivistäminen

Raskasöljysäiliön lämmitys

Ristikytkentä- ja pk.huoneen ilmanvaihdon muutos

Savukaasupeltien asentaminen

Savukaasupeltien kunnon tarkastus

Savukanavan sulkupelti

Siirtyminen raskasöljystä kevyeen polttoöljyyn varakattiloiden öljysäiliöissä

Sulkupeltien asennus

Syöttövesipumpun jäähdytysveden pienennys

Syöttövesipumpun poksinkiristys

Sähkösuodattimen käytön muutos

Sähkösuodattimen termostaatin asettelun muutos

Säätöventtiilin lisäys

Taajuusmuuttajan asennus lauhdepumpun säätöön

Termostaattiohjauksen käyttöönotto sähkös.läm.

Tuloilmapatterien lämpötilan säädön tarkistus

Tuloilmapatterien lämpötilan säädön tarkistus

Tuloilmapuhaltimen säleikön jäätymisen esto

Turpeen korvaaminen puhtaalla puulla Pyroflow-kattilassa

Valaistuksen käyttötavan muutos

Valvomon IV-muutos

Varakattiloiden säilöntälämmön alentaminen

Yhteistyömahdollisuus paikallisen sahan kanssa

60

Öljy- ja KPA kattilahallin muutos

Öljykattilan hyötysuhteen mittaus

Öljykoneikon lämmityksen muutos

Öljyn esilämmittimen lämpötilan asettelun muutos

Öljysäiliön lämmityksen poiskytkentä

Öljysäiliön lämmityksen poiskytkentä

Öljysäiliön lämmitys

Öljysäiliön lämpötilan alentaminen

Öljysäiliön lämpötilan pudotus

Öljysäiliön varastointilämpötilan alentaminen

Päätetyt

Jäteveden lämmön hyödyntäminen kaukolämpöön lämpöpumpulla (myös kaukojäähdytys)

Kattilan automaattinen savukaasun ja ilmansulkupelti

Kattilan käyttömittarien säännöllinen kalibrointi

Kattilan läpivirtaushäviöiden pienentäminen

KPA-kattilan uusiminen

Lämpökeskuksen kattiloihin säätöventtiilit

Lämpökeskuksen koneikon lämmityksen käyttömuutos

Loistehon kompensointipariston asentaminen

Ohjeet kattiloiden ajoparametrien vakioasetuksista

Omakäyttöenergiamittauksen lisääminen

Raskasöljysäiliön putkien eristäminen

Sulkupellin asentaminen lämpökeskuksen savukanavaan

Taajuusmuuntajan asennus primääripuhaltimelle

Tuhkahuoneen lämpötilan lasku

Yhteistyömahdollisuus paikallisen sahan kanssa

Verkosto

Toteutetut

Höyryn käytön lopetus paineenpidossa

Johto-osuuden avartaminen

Johtorakenteen muutos

Kaivojen lämpöeristäminen

Kattila- ja poltinautomatiikka uusinta

Kaukolämmön lisäveden kulutuksen pienentäminen

Kaukolämmön pumppauspaineiden lasku

Kaukolämpöjohtojen peruskorjaus

Kerrostaloryhmän liitäntätavan muutos

KL-verkoston pumppauskoulutus

Koko verkoston pumppauksen optimointi

Lämpökeskuksen poltinlogiikka

Lämpökeskuksen savukaasujen O2-mittaukset

Lämpökuvaus -> verkon korjaukset ja uusinta

Maksimimenolämpötilan pudotus 115-110 C

Menoveden lämpötilan alentaminen kesäaikaan

Optimoitu kaukolämpöpumppujen käyttö

Pumppaamon saneeraus

Pumppaamon säätöventtiiliin uusiminen

Pumppaamon taajuusmuuttajien vaihto

61

Pumppujen käytön optimointi ja automatiikkamuutokset

Rengasverkon rakentaminen

Verkon paisuntasäiliön kesäaikaisen sähkölämmityksen lopettaminen

Verkoston jäähtymän parantaminen

Välipumppaamon rakentaminen

Välipumppaamon tehonkorotus

Yleissuunnitelman päivitys

Päätetyt

Mittauskeskusten lämpöhäviöselvitys

Siirtojohdon vahvistus

Eri menolämpötilat eri alueille

Asiakkaat

Toteutetut

Asiakkaiden energiankulutuksen seuranta

Asiakkaiden lämmönsiirtimien tarkastuksia, lianerottimien puhdistuksia

Energiakatselmukset

Kaukolämpöhinnaston maksuperusteiden uusinta energiansäästöä suosivaksi

Kehotuksia asiakkaille ljk-saneerauksista jäähdytyksen parantamiseksi

Pientaloja liitetty yhdistetyn lämmön ja sähkön tuotannon piiriin

Oma toiminta

Toteutetut

Energiakatselmukset

Huoltoautojen vaihtaminen aikaisempaa taloudellisimmiksi

Korjaamorakennuksen energiakatselmus

Lämpimän veden lämpötilan lasku

Pääkonttori liitetty kaukojäähdytykseen

Sisäänpuhalluslämpötilan lasku

Sähkön siirtotariffin muuttaminen

Tuloilmakoneiden käyntiaikojen lyhentäminen

Tuloilmakoneiden sisäänpuhalluslämpötilan lasku

Voimalaitoksen toimiston ja korjaamon ilmanvaihdon muutos

Yhtiön autokannan uusiminen (n. 10 % vuodessa)

Yhtiön parkkipaikan lämmityspistorasioihin ajastimet

Päätetyt

Ohjeet kattiloiden ajoparametrien vakioasetuksista

Toimistotilojen katselmoinnit

Toimitalon IV-koneen puhaltimet

Valaistuksen ohjauksen muutos

62

Liite 6 Sähkön siirto- ja jakelualan energiansäästön toimenpideluettelo

Liitteeseen on kerätty sähkön siirto- ja jakelualan energiansäästösopimuksen piirissä vuosina 1998–2006 toteutettuja ja vuonna 2007 toteutettaviksi päätettyjä energiansäästötoimenpiteitä. Toimenpiteiden nimityksinä on käytetty yritysten raportoinnissa käyttämiä nimityksiä. Toi-menpiteet ovat aakkosjärjestyksessä luokiteltuina verkostoon, asiakkaisiin ja omaan toimin-taan. Tähän luetteloon on pyritty keräämään sellaisia toimenpiteitä, joille voidaan arvioida energiansäästövaikutus.

Verkosto

Toteutetut, 1998–2005

10 kV:n jakeluverkon jännitteenvaihto

110 kv siirtojohto rakennettu kaksoisjohtimilla (yhden sijaan)

110/20 kV-muuntaja uusittiin

20 kV:n syöttölinjan vahvistus

45 kV:n johdon vaihto

45 kV:n muuntaja uusittiin, häviöitä pienemmäksi

6 kV:n jakeluverkon jännitteenvaihto

Aktiivista jakorajojen tarkistusta verkostossa

Aurinkosähköjärjestelmän kytkentä verkkoon ja sen mittaus- ja tiedonhallintajärjestelmä

Avojohdon vaihto Amka 3x70

Diplomityö verkostohäviöiden määrittämisestä

Häviölaskentojen oikeellisuus tarkastettu

Häviöraportti muuntopiirien osalta tehty

Häviösarja 2 jakelumuuntajien hankinta

Ilmajohdon vaihto AI 132

Ilmajohdon vaihto Raven

Ilmajohdon vaihto Sparrow

Jakelumuuntajien kuormitustarkastelu, kuormituksen optimointi

Jakelumuuntajien vaihto pienempihäviöisiin

Katuval. Hg-lamppujen korv sp-Na-lampuilla

Katuvalaistuksen uusi ohjausjärjestelmä

Kaukolämpöpumppaukseen asennettu taajuusmuuntaja. Paluulämpötilatason valvonta

ja alentaminen

Keskijänniteverkon jakorajaoptimointi

KL-verkoston varauksen olevien liittymien ohituksien purkaminen

Kompensoidaan loistehoa sähköasemilla

Korjaukset lämpökuvauksen perusteella

Kulutustietojen päivitysohjelma ATJ/VTJ

Kytkentätilojen optimointi (siirtohäviöiden minim.)

Kytkentätilojen optimointi, uusi verkkolaskentaohj.

Loistehon kompensointi 110 kV:n sähköasemilla

Lämpökeskuksen kattilaveden lämpötilan säätö ulkolämpötilan perusteella

Lämpökeskuksen palamisilma-aukkojen mitoitus ja madaltaminen

Maakaasun paineenvähennysaseman lämpötilan pudotus

63

Muuntajien häviölämmön hyväksikäyttö

Muuntajien vaihto pienempihäviöisiin

Muuntajien ym. Kojeiden koon optimointi

Muuntamoita pitkiin pj-johtohaaroihin

Optimoidaan jakorajat

Osallistutaan kuormituskäyrien kehittelyyn

Pienjänniteverkon vahvistuksia

Pj-Amka 35-johdon vaihto Amka 70

Pj-johtohaaroihin

Pj-Sparrow-johdon vaihto Amka 70

Sj-Bantam-johdon vaihto Sparrow

Sj-Swan-johdon vaihto Pigeon

Sj-Swan-johdon vaihto Raven

Sj-Swan-johdon vaihto Sparrow

Staattisien energiamittareiden hankinta

Sähköaseman ajaminen yhdellä päämuuntajalla

Sähköaseman kuormituksen jakaminen molemmille päämuuntajille,

optimointi häviöiden suhteen

Sähköaseman kytkinrakennus

Sähköaseman laajennus

Sähköaseman vanhojen lämmittimien vaihto parempi hyötysuhteisiin

Sähköasemien kojekaappien lämmitys

Sähköverkon lämpökuvaus

Sähköverkon saneeraus - poikkipinta-alan suurennus

Sähköverkon saneeraus siirtohäviöiden pienentämiseksi

Taloudelliset kaapelipoikkipinnat

Toimintavuoden energiansäästöinvestoinnit ja perusparannukset

Toimintavuoden investoinnit ja perusparannukset

Tuotantolaitoksen sisäilman turhan lämmittämisen poisto TK-kojeen parametroinnilla

Uusi sähköasema: paksummat lämpöeristeet, siirrettävän sähkön matka lyheni

Uusien tekniikoiden seuranta (energiatehokkuus)

Verkkoanalysaattorin hankinta

Verkkotietojärjestelmän kehitystyö

Verkostojen kojeiden mitoituksen tarkistaminen

Verkostolaskennan käyttö, joka johtaa sähköverkon optimointiin

Verkoston kojeiden mitoituksen tarkistaminen

Verkoston seurantalaskenta (häviöt, mitoitus)

Toteutetut, 2006

Muuntajien vaihto pienempihäviöisiin (koneet + vaihtotyö)

Sähköverkon lämpökuvaus

Jakelumuuntajien kuormitustarkastelu, kuormituksen optimointi

Jakeluverkostojen vahvistuksia

Verkostolaskennan tehostettu käyttö

Uusi sähköasema taajamaan

Jakelumuuntajien korvaaminen pienihäviöisillä

Toimintavuoden investoinnit ja perusparannukset

Johdinvaihto 20 kV, 1 km

Muuntajavaihdot

Kytkennän muutos 20 kV verkossa

Verkostohäviöprosentti pysyy ennallaan

Avojohto -> AMKA 3x70 +95

64

AMKA -> AMKA3x70 +95

Ilmajohdon vaihto -> Raven

Ilmajohdon vaihto -> Sparrow

Päätetyt, 2007

Energiamittareiden kaukoluenta

20 kV:n rengasjohdon rakentaminen

Sähköaseman laajennus

Jakelumuuntajien kuormitustarkastelu, kuormituksen optimointi

Asiakkaat

Asiakkaille suunnattuja toimenpiteitä (suosituimmat) löytyy raportin kappaleesta 2.3.3 Muut toimenpiteet.

Toteutetut

3-yliaallon suodatin asiakkaalle

Asiakastilaisuuksia konttorilla

Climbus-tutkimushanke etäluennan energiansäästömahdollisuuksista

Energiaa Länsi-suomessa koululaiskuljetuksiin osallistuminen

Energiabonus koulun oppilaskunnalle

Energiakatselmuksia kunnille (mm. koulurakennukset)

Energiakatselmuksia palvelusektorille (mm. liikerakennukset)

Energiakatselmuksia tuotantolaitoksille (mm. elintarviketeollisuus)

Energiansäästötuotteiden myynti ja markkinointi

Energiansäästövinkkejä taloyhtiön TV:ssä

Energiansäästöön liittyvät luennot asiakkaille

Energiansäästöön liittyvät oppitunnit kouluissa

Henkilökohtainen lämmitysjärjestelmän käytön opastus

Kosteusmittarin ja pintalämpömittarin lainauspalvelu

Koululaisryhmien vierailut energiayhtiössä

Loistehon kompensointipalvelut

Loistehon mittauksia asiakkaille

Lukemalaskun käyttöönotto

Lämpökuvaus (terveys- ja koulukeskus)

Sähkölämmittimien vaihtopalvelu

Sävel-raportoinnin käyttöönotto ja jatkokehitys

Säätö- ja ohjauspalvelut asiakkaan luona

Valaistusmittarin lainauspalvelu

Päätetyt

Energiakatselmuksia yrityksille

Energiakatselmus kaupungintaloon

Yrityksille suunnattu koulutus

65

Oma toiminta

Omaan toimintaan liittyviä toimenpiteitä (suosituimmat) löytyy raportin kappaleesta 2.3.3 Muut toimenpiteet.

Toteutetut ja päätetyt

5 kiinteistön kuntoarvio ja katselmointi

Ajoneuvojen ja työkoneiden polttoainekäytön optimointi

Ajoneuvojen polttoaineenkulutuksen vähentäminen

Ajotapakoulutuksen ohjelma laadittu

Ajotapakoulutus

Anal.ohjelmisto energ.käytölle ja sähkönlaadulle (pääkonttorin lv-koneiden käyntiaik. optimointi)

Autolämmityspaikkojen kello-ohjaus

Autonlämmityksen tehon ohjaus

Energiansäästösuunnitelman laadinta ja henkilöstön motivointi energiansäästöön

Ikkunoiden ja ovien tiivistys aseman ohjaamossa

Ilmastoinnin / jäähdytyksen oikea käyttö ( ohjeistus)

Johtokatujen puujätteen poltto voimalaitoksessa

Johtokatujen puujätteen poltto voimalaitoksessa

Kaukoluennan lisääntyminen vähentää auton käyttöä

Keskustoimipaikkakiinteistön ilmanvaihtojärjestelmä

Kiinteistöjen energiankulutuksen vähentäminen

Kiinteistöjen katselmointi (henkilö osallistunut koulutukseen)

Kiinteistön energiankulutuksen seurantajärjestelmän luominen

Kuluttajaneuvonta

Lämmityksen ja ilmastoinnin säädön tarkistus

Materiaalin uudelleenkäyttö ja kierrätys

Muuntajan häviölämmön hyväksikäyttö kiinteistön lämmityksessä

Patteritermostaattien säätö

Pääkonttori liitetty kaukojäähdytykseen

Pääkonttorin asiakaspalveluaulan lattialämmityksen kello-ohjaus

Pääkonttorin loistehojen kompensointi

Pääkonttorin patteriventtiilien uusiminen

Pääkonttorin teknisen siiven lv:n lt- ja käynt.aika muutokset

Pääkonttorissa vaihdettiin energiansäästölamput

Päärakennuksen eteläsivun ikkunoihin UVA-säteilysuojalasit (Eclipse-lasitus)

Päärakennuksen seinärakenteen osittainen uusiminen (mm. kylmäsillat pois)

Päärakennuksen sokkelin vesieristys

Räystäslämmitys ajoissa pois päältä

Sisäisten prosessien energiansäästön ja laatujärjestelmän kehittäminen

Suoran sähkölämmityksen vaihtaminen kaukolämmitykseen

Sähköaseman toimistokiinteistö hyväksytty Green Officeen

Sähköasemarakennusten kuntoselvitykset

Sähköiseen arkistointiin siirtymisen jatkuminen

Tietoliikennetilojen ilmastoinnin automatisointi

Toimipisteen iv-uusiminen + kulutusseuranta

Toimiston ympäristöasioiden hallinta green office-konseptilla (käynnistys)

Toimitalon IV:n käyntiaikamuutokset

Toimitalon loistehon kompensointi

Toimitalon lämmitys- ja ilmastointijärjestelmän saneeraus

Toimitilojen ikkunoiden uusiminen ja autotallien ulko-ovien muutokset

Tukikohdan sisälämpötilan pudotus

66

Valojen sammuttaminen ( tarrat kytkimien vieressä)

Vuokrarivitalon huoneistokohtaisten mittausten asennus

Yhtiön autokannan uusiminen vuosittain n. 10 prosentilla

Öljy/sähkökattilan korvaaminen maalämmöllä