1

Energia ja ilmasto – Suomen malli vuoteen 2025

2

Toimitus

Infor Consulting Oy

Valokuvat

Pohjolan Voima Oy

Teollisuuden Voima Oy

Tilastot ja taulukot

Lähteinä on käytetty Energiateollisuuden ja

kauppa- ja teollisuusministeriön aineistoa,

jos muuta ei ole mainittu.

3

SISÄLTÖ

Esipuhe

1 Suomi tarvitsee energiaa1.1 Energia on perusasia1.2 Nelihenkisen perheen energiakustannukset 7 400 euroa1.3 Hyvinvointiin tarvitaan kohtuuhintaista energiaa1.4 Energiaomavaraisuus on kansallinen etu1.5 “Edullinen energia tarkoittaa työpaikkoja”

2 Ilmastonmuutos2.1 Maailman kasvihuonekaasupäästöt kasvussa2.2 Kioton pöytäkirja ja Suomi2.3 Kasvihuonekaasupäästöt riippuvat sähköntuotantotavoista2.4 “Päästöt vähenevät useilla tavoilla”

3 Sähkön käyttö kasvaa3.1 Energiankulutuksen kasvu liittyy hyvinvoinnin kasvuun3.2 Sähkön kokonaiskulutus vuonna 20053.3 Sähkön hankinta vuosina 2005 ja 2010 3.4 “Sähkö pysyy keskeisenä tuotannontekijänä”

4 Bioenergia4.1 Bioenergia Suomessa vahvassa kasvussa4.2 Puun ja turpeen yhteiskäyttö on järkevää4.3 Metsähakkeen käyttö lisääntynyt4.4 Jätteestä energiaa4.5 Biopolttoaineita liikenteeseen4.6 “Suomen metsiä ei voi ulkoistaa”

5 Ydinvoima5.1 Ydinvoima vähentää hiilidioksidipäästöjä5.2 Ydinsähkö on kilpailukykyistä5.3 Suomen ydinvoimalaitokset5.4 Uraani kulkee kalliosta kallioon5.5 Loppusijoitus on ratkaistu Suomessa5.6 “Edullista perussähköä ydinvoimalla”

6 Suomen malli

5

66781011

1212131415

1616171819

20202122232425

26262728293031

32

4

5

Monipuolista energialinjaa jatkettava

Hallitus antoi syksyllä 2005 eduskunnalle selonteon ”Lähiajan energia- ja ilmastopoli-

tiikan linjauksia – Kansallinen strategia Kioton pöytäkirjan toimeenpanemiseksi”. Siinä

hallitus korosti tarvetta lisätä bioenergian tuotantoa ja tehostaa edelleen energiansääs-

töä. Eduskunta otti kantaa hallituksen energia- ja ilmastopoliittiseen selontekoon kesä-

kuussa 2006. Tuolloin päätettiin jatkaa Suomelle ominaista monipuolista energialinjaa.

Energia vaikuttaa jokaisen kansalaisen ja yrityksen arkeen. Emme tule toimeen ilman

valoa, lämpöä ja liikkumismahdollisuuksia. Sähköä ja muita energiamuotoja tarvitaan

kaikkialla yhteiskunnassa häiriöttä joka päivä. Se, miten energiaa tuotetaan, vaikuttaa

myös ilman laatuun ja ilmakehään. Puhtaan ja hinnaltaan kilpailukykyisen energian

hyvä ja häiriötön saatavuus on kansallisesti yhtä merkittävää kuin elintarvikehuollon

turvaaminen.

Energiakysymykset ovat nousseet entistä tärkeämmälle sijalle Euroopan unionin pää-

töksenteossa ja unionin ulkosuhteissa. EU:n päästökauppa ja muu säätely vaikuttavat

suoraan sähkön ja muun energian hintaan Suomessakin. Koko Eurooppa hyötyisi, jos

EU omaksuisi Suomen valitseman monipuolisen energialinjan, jossa ei suljeta pois mi-

tään energiavaihtoehtoa.

Keväällä 2007 valittava eduskunta ja uusi hallitus tekevät tärkeitä energiapäätöksiä. Jo

hallitusohjelmassa on otettava kantaa päästökaupan jatkoon, sähkömarkkinoiden toimi-

vuuteen, vesilain uudistamiseen sekä mahdollisuuteen rakentaa kuudes ydinvoimala.

Tässä julkaisussa järjestöjen yhteiset suositukset energiapolitiikan kehittämisestä on

nimetty Suomen malliksi 2025. Se on järjestöjen yhteinen näkemys siitä, kuinka suo-

malaisille taataan riittävä sähköntuotanto ja samalla vähennetään haitallisia kasvihuo-

nekaasupäästöjä.

On tärkeää, että myös energia-ala voi toimia vakaassa ja ennustettavassa toimintaympä-

ristössä, joka suosii investointeja. Tempoileva poliittinen päätöksenteko ei ole hyväksi

energiamarkkinoille. Suomen on jatkettava viisaaksi osoittautunutta ja muullekin Eu-

roopalle esimerkiksi kelpaavaa monipuolista energialinjaa.

ESIPUHE

Elinkeinoelämän keskusliitto EK Energiateollisuus ry

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Sähköalojen Ammattiliitto ry

6

1.1 Energia on perusasia

Energiaa käytetään jokaisessa kodissa ja kaikissa yrityksissä. Teollisuus käyttää kaikesta

Suomen energiasta noin puolet.

Energiavaltaisia teollisuudenaloja ovat erityisesti metsä- ja metalliteollisuus, joiden tuo-

tannosta suurin osa menee vientiin. Valtaosa teollisuuden käyttämästä energiasta vie-

dään siis jalostettuna ulkomaille. Vientiin sitoutuu noin 40 prosenttia energiastamme.

Lämmityksen osuus energiankulutuksesta on noin 20 prosenttia. Suomen rakennuskan-

ta on kuitenkin eurooppalaisittain ja kansainvälisesti vertaillen hyvin energiatehokas.

Liikenteen osuus energiankulutuksesta on Suomessa 13 prosenttia. Lukema on kansain-

välisesti tarkasteltuna alhainen. Se johtuu osittain siitä, että energiavaltaisella teollisuu-

della on Suomessa niin suuri merkitys. Suomessa liikenteen energiankulutuksen kasvu

on myös huomattavasti maltillisempaa kuin muualla Euroopassa.

Loput kulutuksesta on maatalouden, kotitalouksien, palvelujen ja julkisen sektorin

muuhun kuin lämmitykseen ja liikenteeseen tarvitsemaa energiaa. Julkinen sektori

kuluttaa energiaa muun muassa rakennusten valaistukseen, katuvalaistukseen ja muu-

hun kunnallistekniikkaan. Kodeissa muu energiankulutus on lähinnä kotitaloussähköä.

Myös palveluissa kysymys on enimmäkseen sähkön käytöstä. Maataloudessa kulutetaan

kevytpolttoöljyä ja sähköä.

1 SUOMI TARVITSEE ENERGIAA

Teollisuus 48 %

Muu 13 %

Rakennusten lämmitys 22 %

Liikenne 17 %

Suomen energian loppukulutuksen jakautuminen kulutussektoreittain vuonna 2005. Suomessa kulutetaan vuodessa yhteensä 32,4 miljoonaa öljytonnia vastaava energiamäärä. Se tarkoittaa 6,2 öljytonnia vastaavaa energiankulutusta asukasta kohden. Teollisuus käyttää kaikesta Suomen energiasta noin puolet.

7

1.2 Nelihenkisen perheen energiakustannukset 7 400 euroa

Suomen oloissa lämmitykseen ja liikkumiseen joudutaan käyttämään merkittävästi

energiaa. Energia on perushyödyke, jota pitäisi olla kaikilla käytettävissä riittävästi tu-

lotasosta riippumatta. Kohtuuhintainen energia lisää ostovoimaa, nopeuttaa talouskehi-

tystä sekä edistää sosiaalista ja yhteiskunnallista tasa-arvoa.

Usein energiakuluina pidetään vain sähkö- ja bensiinilaskuja. Lämpölaskukin näkyy

suoraan yleensä vain omakotitaloasujan lompakossa. Todellisuudessa joka kerta, kun

ostamme ruokaa ja tavaroita, käytämme palveluita, menemme bussilla töihin tai teem-

me lomamatkoja, kulutamme myös energiaa ja maksamme siitä.

Nelihenkisen perheen energiakustannukset vuonna 2006. Tyypillisen suomalaisen nelihenkisen perheen vuotuisen suoran ja välillisen energian kulutuksen lasku on noin 7 400 euroa. Siitä verojen osuus on 45 prosenttia eli 3 300 euroa. Perheen liikkumiseen, muun muassa autoiluun, käyttämä energia vie laskusta yli 40 prosenttia. (Lähde: Tilastokeskus ja Energiateollisuus ry)

Liikkuminen 3 200 €

Asuminen 1 850 €

Tavarat ja palvelut 1 400 €

Elintarvikkeet 950 €

8

Hinta veroineen €443061410592752301093814174641927440

Nelihenkisen perheen energiakustannusten jakautuminen. Kotitaloussähköstä, lämmityksestä ja liikennepolttoaineista perhe maksaa 4 430 euroa. Tavaroihin ja palveluihin sitoutunutta välillistä energiankäyttöä on 3 010 euron edestä. Taulukon luvut on pyöristetty.

1.3 Hyvinvointiin tarvitaan kohtuuhintaista energiaa

Talouskasvun tavoitteena on turvata suomalaisten hyvinvointi ja säilyttää elämisen laatu

hyvänä. Hyvinvointipalvelut rahoitetaan kotimaisella työllä ja tuotannolla, joiden pe-

rusedellytyksistä on pidettävä huolta. Jotta kotimainen työ ja tuotanto olisivat kilpailu-

kykyisiä, tarvitaan Suomessa ammattitaitoista työvoimaa, tuotannon raaka-aineita sekä

varmuus kohtuuhintaisen energian saatavuudesta pitkällä aikavälillä.

BKT on kasvanut vuosina 2000 - 2005 keskimäärin 2,7 prosenttia vuodessa, teollisuus-

tuotanto 3,2 prosenttia vuodessa ja tavaravienti 6,2 prosenttia vuodessa. Vaikka energian

käyttömme on tehokasta, energian kulutuksemme on kasvanut pari prosenttia vuodes-

sa. Seuraavan kymmenen vuoden aikana energian kulutuksen arvioidaan lisääntyvän

1,5 prosenttia vuodessa, kun tavoitteena on BKT:n 3 prosentin kasvu vuodessa.

Talouskasvu takaa hyvän työllisyyskehityksen. Työllisyyden ylläpito ja parantuminen

edellyttävät ainakin kolmen prosentin vuotuista kansantuotteen kasvua. Kasvun saavut-

tamiseksi niin yksityisen palvelusektorin kuin teollisuustuotannon tulee kasvaa vähin-

tään neljä prosenttia ja viennin tätäkin nopeammin. Vasta tällä viennin kasvulla inves-

toinnit ja kulutus voivat lisääntyä niin, ettei tuontitavaroiden kasvava kysyntä vaaranna

kansantalouden tasapainoa.

Suora energiankäyttöKotitaloussähköLämmitys, lämmin vesiHenkilöauton polttoaineVälillinen energiankäyttöElintarvikkeetTavarat, palvelutJulkinen liikenne, lomamatkatAsuminenYhteensä

Veroton hinta €218046475296119405748883391354120

Verot yhteensä €225014930717911070364529124573320

9

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää väistämättä lisää energiaa ja erityisesti

sähköä.

Jos sähkön saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus

investoida Suomeen vähenee. Seurauksena on talouskasvun hidastuminen ja suotuisan

työllisyyskehityksen heikkeneminen.

Hyvinvoinnin säilyttäminen edellyttää energiaa. Hyvinvoinnin edellytys on BKT:n kasvu. Energia yhtenä tuotannontekijänä pyörittää talouden rattaita.

TyövoimaRaaka-aine

Energia

Teollisuus- ja palvelutuotanto

Kilpailukyky

Kotimainen kysyntä

Vienti

BKT

10

1.4 Energiaomavaraisuus on kansallinen etu

Suomella on niukasti kotimaisia energiavaroja. Tärkeimmät kotimaiset energialähteet

ovat puuperäiset polttoaineet, vesivoima ja turve. Energiasta 70 prosenttia on tuotava

ulkomailta. Käyttämästämme energiasta noin puolet tulee Venäjältä.

Vuonna 2005 Suomessa käytettävästä kivihiilestä 82 prosenttia, raakaöljystä 81 prosent-

tia ja maakaasusta 100 prosenttia tuotiin Venäjältä. Myös erilaisten energiajalosteiden,

kuten öljytuotteiden ja sähkön, tuonti Venäjältä on merkittävää.

Venäjän tuonnin osuus energiantarpeestamme on selvästi suurempi kuin kotimaisten

energialähteiden osuus. Omavaraisuutta voidaan kasvattaa lisäämällä kotimaisten polt-

toaineiden käyttöä, rakentamalla lisää vesivoimaa ja tuottamalla enemmän sähköä Suo-

messa olevilla voimalaitoksilla.

Venäjän osuus eri energialähteiden tuonnista prosentteina vuonna 2005. Tuonti Venäjältä oli 70 prosenttia koko energiatuonnistamme. Erityisesti maakaasun, kivihiilen ja raakaöljyn osuus oli merkittävä.

70

100

82 81

5854

OSUUS YHT. Maakaasu Kivihiili Raakaöljy Tuontisähkö Öljytuotteet

100

80

60

40

20

0

11

1.5 ”Edullinen energia tarkoittaa työpaikkoja”

”Suomi sijaitsee kaukana. Täällä syrjässä on osan vuotta kohtuullisen kylmää ja pimeää-

kin. Siksi luotettava ja edullinen energian saanti on meille poikkeuksellisen tärkeää. Se

tarkoittaa työpaikkoja. Energia ei saa maksaa liikaa, jotta teollisuus ja palveluelinkeinot

pärjäisivät ja pystyisivät vastakin työllistämään myös Suomessa.

Kotitalouksien sähkölaskun suuruus vaikuttaa suoraan myös palkansaajaperheiden elin-

tasoon ja hyvinvointiin. Ostovoimamme ja sen myötä kotimainen työllisyys kärsivät,

ellei energian hintojen nousua kyetä hillitsemään.

Ay-liikkeessä haluamme, että Suomi jat-

kaa viisaaksi osoittautunutta, monipuo-

lisen energiantuotannon linjaa. Riittävä

omavaraisuus on pienen kansakunnan

henkivakuutus. Ympäristösyistä etusijalle

on sähköntuotannossa asetettava pääs-

töttömät energialähteet, ydin-, vesi- ja

bioenergia. Kannattaa muistaa myös

energiansäästö.”

Päivi Ahonen

Pääluottamusmies, Turku

12

2.1 Maailman kasvihuonekaasupäästöt kasvussa

Kasvihuonekaasupäästöjen kasvu vaikuttaa maapallon ilmaston lämpenemiseen, joka

muodostaa maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen uhan. Ongelman ratkaisemiseksi

tarvitaan kansainvälisiä toimenpiteitä, joissa ovat mukana kaikki maat. Suomen tai EU:n

toimet eivät yksinään riitä.

Maailman energiankulutuksen arvioidaan kasvavan noin 60 prosentilla vuoteen 2030

mennessä. Hiilidioksidipäästöjen ennustetaan lisääntyvän yhtä paljon. Kasvu painottuu

Aasiaan ja siellä erityisesti Kiinaan ja Intiaan. Myös Etelä-Amerikassa, esimerkiksi Bra-

siliassa, päästöjen kasvu on nopeaa.

Euroopan unionin maiden osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2000 oli

ainoastaan 15 prosenttia. Euroopan osuuden on laskettu alenevan 10 prosenttiin vuo-

teen 2020 mennessä.

2 ILMASTONMUUTOS

Maailman arvioidut kasvihuonekaasupäästöt 2000–2030. Kasvihuonekaasupäästöjen arvioidaan vastaavan lähes 45 000 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuonna 2030. Päästöjen kasvun arvioidaan olevan suurinta Aasiassa. (Lähde: EU komissio)

50 000

45 000

40 000

35 000

30 000

25 000

20 000

15 000

10 000

5 000

0

Muu Maailma

Aasia

Etelä-Amerikka

USA

EU-25

Miljoonaa ekvivalenttia CO2-tonnia

2000 2010 2020 2030

13

2.2 Kioton pöytäkirja ja Suomi

Tärkein ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvistä kansainvälisistä sopimuksista on

vuonna 1994 voimaan astunut YK:n ilmastosopimus. Sitä täydentää vuonna 2005 voi-

maan tullut niin sanottu Kioton pöytäkirja. Sillä pyritään vähentämään kasvihuonekaa-

supäästöjä viisi prosenttia vuoden 1990 tasosta vuosina 2008–2012. Eduskunnan kesä-

kuussa 2006 hyväksymässä energia- ja ilmastopoliittisessa selonteossa linjataan, miten

Suomi selviää Kioton pöytäkirjan vähentämisvelvoitteesta.

Ennusteiden mukaan Suomen päästöt ovat ylittämässä velvoitetason noin 15 prosentilla

jo toteutetusta energiapolitiikasta huolimatta. Kasvu johtuu pääosin Suomen hyvästä

talouskasvusta ja sen myötä lisääntyneestä energiankulutuksesta. Kun Suomen viides

ydinvoimala valmistuu, päästöt alenevat.

Hiilidioksidipäästöjen päästökauppajärjestelmä käynnistyi EU:ssa vuoden 2005 alusta

lukien. Päästövähennysvelvoite jaetaan päästökaupan piirissä olevien toimintojen ja

järjestelmän ulkopuolella olevien toimintojen kesken. Päästökaupan ulkopuolelle jäävät

muun muassa liikenne, maatalous ja talojen lämmitys. Taakka päästöjen vähentämisestä

on pääosin annettu päästökauppatoimijoille ja erityisesti energiantuotannolle. Päästö-

kauppa on kohottanut osaltaan sähkön tukkumarkkinahintaa pohjoismaisilla markkinoilla.

Suomen toteutuneet ja arvioidut kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990–2025.

100

90

80

70

60

50

40

30

20

10

01990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025

Kokonaispäästöt

Vuoden 1990 velvoitetaso

Päästökauppa-sektori

Ei-päästökauppa-sektori

Tilasto Skenaario

Kioton kausi

Miljoonaa ekvivalenttia CO2-tonnia

14

2.3 Kasvihuonekaasupäästöt riippuvat sähköntuotantotavoista

Sähkön ja lämmön tuotanto aiheuttavat merkittäviä hiilidioksidipäästöjä Suomessa.

Sähköä voidaan tuottaa ilman hiilidioksidipäästöjä ydin-, vesi- ja tuulivoimalla.

Bioenergian poltossa syntyy hiilidioksidipäästöjä. Syntynyt hiilidioksidi kuitenkin si-

toutuu uuden biomassan kasvuun. Siksi bioenergian poltto ei lisää hiilidioksidin määrää

ilmakehässä ja se on ilmastonmuutoksen kannalta ydin- ja vesivoimaan rinnastettava

energiamuoto.

Meillä ei ole mittavia sähköntuotantoon soveltuvia luonnonvaroja. Siksi Suomeen on

kehittynyt hyvin monipuolinen sähköntuotantorakenne. Esimerkiksi Norjassa käytän-

nössä kaikki sähkö tuotetaan vesivoimalla. Suomen monista eri energialähteistä koostu-

vaan tehokkaaseen tuotantorakenteeseen kuuluvat kiinteästi uusiutuvat energialähteet

sekä tehokas sähkön ja lämmön yhteistuotanto. Pelkästään sähköntuotannosta aiheutu-

vat hiilidioksidipäästöt olisivat vuosittain lähes 40 miljoonaa tonnia suuremmat, mikäli

ydin-, vesi- ja biovoima korvattaisiin hiilivoimalla.

Suomen hiilidioksidivapailla sähköntuotantomuodoilla välttämät kasvihuonekaasupäästöt. Jos ydin-, vesi- ja biovoima korvattaisiin hiilivoimalla, Suomen sähköntuotannon päästöt olisivat lähes kolminkertaiset.

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

70

60

50

40

30

20

10

0

MtC

O2

Toteutuneet CO2 -päästöt Ydinvoima Vesivoima Bioenergia Tuulivoima

15

2.4 ”Päästöt vähenevät useilla tavoilla”

”Maailman energiasta yli 80 prosenttia tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, kuten hiilel-

lä, öljyllä ja kaasulla. Näiden polttoaineiden palaminen tuottaa ilmakehään hiilidioksi-

dia ja muita kasvihuonekaasuja. Ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi tulee maapallon

kasvihuonekaasujen päästöt saada alenemaan huolimatta maailman väestön, talouden ja

energiankulutuksen kasvusta.

Päästöjen vähentämiseksi tarvitaan laajaa keinovalikoimaa. Keskeisiä keinoja ovat ener-

gian säästö, uusiutuvan energian lisääminen, fossiilisten polttoaineiden käytön tehosta-

minen ja ydinvoima. Maailman mitassa myös hiilidioksidin erotus savukaasuista ja sen

varastointi ovat merkittäviä keinoja lähivuosikymmeninä. Energian käytön ja tuotan-

non lisäksi tulee rajoittaa myös muiden sektorien, kuten jätehuollon ja maatalouden,

päästöjä.

Haasteet Kioton jälkeiselle ajalle vuodesta

2012 eteenpäin ovat kovat. Päästöjä tulee hil-

litä paitsi kehittyneissä maissa myös kehitys-

maissa. Mahdollisuuksia ovat muun muassa

Kioton sopimuksen täydentäminen, teknolo-

gioiden tai sektorien tehokkuusvaatimukset

ja panostaminen teknologioiden kehitykseen

sekä maaryhmien välisiin kumppanuussopi-

muksiin. Päästöjen rajoittamisen kustannus-

tehokkuutta voidaan parantaa kansainvälisel-

lä päästökaupalla.”

Ilkka Savolainen

Tutkimusprofessori, energia ja ilmasto

16

3.1 Energiankulutuksen kasvu liittyy hyvinvoinnin kasvuun

Energiankulutuksen kasvu on liittynyt ja liittyy hyvinvoinnin kasvuun. Suomen brut-

tokansantuote on kasvanut viime vuosikymmenien ajan lukuun ottamatta 1990-luvun

alun lamavuosia. Runsaasti energiaa käyttävän perusteollisuuden osuus bruttokansan-

tuotteesta on suuri. Lisäksi sähkön käyttö on lisääntynyt myös palvelusektorilla ja koti-

talouksissa.

Suomen sähkönkäytön kasvuun vaikuttaa edelleen keskeisimmin teollisuuden tuotan-

non kasvu. Vuosi 2005 oli poikkeuksellinen. Silloin sähkönkulutus laski 2,5 prosenttia.

Vähennys johtui paperiteollisuuden pitkästä työselkkauksesta ja harvinaisen lämpimistä

säistä. Teollisuuden osuus sähkönkäytöstä oli vuonna 2005 yli puolet. Tulevaisuudes-

sa teollisuuden tuotannon lisäys ja jalostusasteen nousu lisäävät sähkönkäyttöä, vaikka

energiankäyttöä tehostetaan jatkuvasti. Myös palvelut tarvitsevat yhä enemmän sähköä.

Kotitalouksien sähkönkulutusta lisäävät sähköllä toimivien koneiden määrän ja asu-

misväljyyden kasvu. Sähkön kokonaiskulutuksen arvioidaan kasvavan vuoteen 2025

mennessä 108 terawattituntiin vuodessa. Tällainen sähkön tarpeen kasvu merkitsee,

että Suomeen on rakennettava nyt rakenteilla olevan ydinvoimayksikön lisäksi noin 5

000 – 6 000 megawatin edestä uutta sähkön tuotantokapasiteettia seuraavan vajaan 20

vuoden aikana. Lisäksi tarvitaan uutta kapasiteettia korvaamaan käytöstä poistuvia han-

kintalähteitä.

3 SÄHKÖN KÄYTTÖ KASVAA

Sähkön toteutunut kokonaiskulutus Suomessa ja ennuste vuoteen 2025 asti.Sähkön kokonaiskulutuksen arvioidaan kasvavan vuoteen 2025 mennessä 108 terawattituntiin vuodessa.

1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2025

TWh

Tilasto

Ennuste120

100

80

60

40

20

0

17

3.2 Sähkön kokonaiskulutus vuonna 2005

Teollisuus käyttää hieman yli puolet Suomen sähköstä. Teollisuuden käyttämästä säh-

köstä metsäteollisuus puolestaan käyttää noin 60 prosenttia. Myös metallien jalostus,

kemianteollisuus ja elintarviketeollisuus tarvitsevat paljon sähköä. On arvioitu, että

kymmenkunta energiavaltaisinta yritystä käyttää neljä viidesosaa kaikesta teollisuuden

tarvitsemasta sähköstä.

Vaikka sähkön käyttö kasvaa kaikilla kulutuksen aloilla, teollisuuden ja palvelusektorin

osuus kaikesta sähkönkäytöstä on voimakkaimmin kasvussa. Myös kotitaloudet ovat

hieman kasvattaneet osuuttaan. Muiden sektorien osuus on pienentynyt. Verkostohävi-

öiden osuutta on myös pystytty vähentämään kehittyvän tekniikan myötä.

Teollisuus 52 %

Kotitalous 22 %

Maatalous 3 %Palvelu 12 %

Julkinen 7 %

Häviöt 4 %

Sähkön kokonaiskulutus toimialoittain Suomessa vuonna 2005. Kokonaiskulutus oli yhteensä 85 terawattituntia, josta teollisuuden osuus oli yli puolet sekä koti- ja maatalouksien noin neljännes.

18

3.3 Sähkön hankinta vuosina 2005 ja 2010

Suomi hyödyntää monipuolisesti eri energialähteitä sähköntuotannossaan. Muihin mai-

hin verrattuna erityisesti biopolttoaineiden ja turpeen käyttö on huomattavaa. Moni-

puolisuus on tuonut varmuutta sähkön hankintaan samalla, kun se on varmistanut eri

energialähteiden välisen kilpailun ja sähkön tuotannon kustannustehokkuuden. Kan-

sainvälisesti Suomen sähkön tuonnin osuus, noin 20 prosenttia, on varsin korkea.

Viime vuosina erityisesti tuonnin osuus on kasvanut. Se on korvannut ennen kaikkea

kotimaista hiilivoimaa. Samoin biopolttoaineiden merkitys on lisääntynyt. Ydinvoiman

tuotantoa on lisätty nykyisten laitosten tehonnostoilla, mutta sähkönkulutuksen kasva-

essa sen suhteellinen osuus on hieman laskenut.

Sähkön hankinta energialähteittäin vuosina 2005 ja 2010. Kokonaishankinta vuonna 2005 oli 85 terawattituntia ja vuonna 2010 sen arvioidaan olevan noin 96 terawattituntia. Jatkossa tuonnin osuuden arvioidaan supistuvan ja ydinvoiman osuuden kasvavan. Päästöttömien energialähteiden osuus kasvaa 54:stä 66 prosenttiin.

Tuonti 20 %

Hiili, öljy 10 %

Kaasu 11 %

Ydinvoima 26 %

Vesi, tuuli 16 %

Turve 5 %

Puu, jätteet 12 %

Hiili, öljy 7 %Vesi, tuuli 15 %

Puu, jätteet 17 %

Ydinvoima 34 %

Tuonti 7 %

Kaasu 16 %

Turve 4 %

2005 2010

19

3.4 ”Sähkö pysyy keskeisenä tuotannontekijänä”

”Sähkö on Suomen kansantalouden kannalta elintärkeä tuotannontekijä. Sähkön kulutus

lisääntyy nopeasti, vaikka energiatehokkuuden paraneminen hidastaakin kasvutahtia.

Sähkön käyttö kasvaa sekä tuotantopanoksena että lopputuotekäytössä. Teollisuuden ja

palvelujen sähkön kulutusta nostavat talouskasvu ja talouden rakennemuutos.

Kotitalouksien elintason nousu lisää sähköä käyttävien tuotteiden kysyntää. Kotitalouk-

sien sähkön lämmityskäyttö tehostuu kylläkin tuntuvasti. Toisaalta asuinpinta-alat ovat

kasvussa. Sähkölaskuun vaikuttaa myös uusiutumattomien fossiilisten energiavaihtoeh-

tojen ilmeisen pysyvä kallistuminen.

Sähkön tarjonta lisääntyy yleensä ky-

syntää vastaavasti. Sähkön kotimaista

tarjontaa täydentää sähkön ulkomaan-

kauppa, jossa Suomi on nettotuoja.

Markkinat olivat talvella 2006 hyvin

kireät ja katkokset Ruotsin ja Venäjän

tuonnissa aiheuttivat lyhyet, mutta uh-

kaavat markkinahäiriöt. Suomen näkö-

kulmasta sekä sähkön tarjontaa lisäävät

investoinnit niin ydinenergiaan kuin

vaihtoehtoisiin energialähteisiin että

investoinnit energian käytön tehosta-

miseen ovat hyviä vakuutuksia energi-

an saatavuuteen liittyviä mittavia riske-

jä vastaan.”

Paavo Suni

Tutkija,

Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA

20

4.1 Bioenergia Suomessa vahvassa kasvussa

Eduskunta hyväksyi toukokuussa 2002 lausumat, joista yksi koski uusiutuvan energian

käyttöä. Eduskunta edellytti, että uusiutuvan energian tutkimusta, kehittämistä ja käyt-

töönottoa tuetaan ilmastostrategiaan sisältyvän edistämisohjelman mukaisesti. Biomassan

käyttöä edistetään muuan muassa veropolitiikan, investointitukien ja teknologian kehittä-

mistukien avulla. Lausumaa alettiin nimittää risupaketiksi.

Bioenergian käyttö on lisääntynyt merkittävästi. Metsähaketta käyttäviä kattila- ja voi-

malaitoksia on rakennettu lisää jopa yli 200. Yhteensä näitä laitoksia on jo 530.

Kauppa- ja teollisuusministeriön teettämän tutkimuksen mukaan biopolttoaineiden

käytön arvioidaan kasvavan vuoteen 2010 mennessä 66 prosenttia vuodesta 1995 ja 29

prosenttia vuodesta 2001. Nykyään kaikesta Suomessa käytetystä energiasta viidennes

on bioenergiaa.

Bioenergialaskelma toteutuu nykytuilla ja -veroilla, jos hiilidioksidipäästöoikeuden hin-

ta asettuu vähintään 20 euroon hiilidioksiditonnilta. Uusiutuvan energian edistämisoh-

jelman (UEO) tavoitteena on 30 prosentin lisäys vuoteen 2010 mennessä. Eduskunnan

vuoden 2002 päätöksen yhteydessä annettu lausuma on hyvää vauhtia toteutumassa.

4 BIOENERGIA

120

100

80

60

40

20

0

UEO tavoite

+ 29 %

+ 66 %

Bioenergian kokonaiskäyttö Suomessa. Bioenergian käyttö on kasvanut Suomessa merkittävästi. Suomi on bioenergian käytössä yksi EU:n kärkimaita. Bioenergiaa käytetään lämmitykseen sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. (Lähde: VTT)

TWh(lämpö-sisältö)

1995 2001 2010 (VTT:n arvio)

21

4.2 Puun ja turpeen yhteiskäyttö on järkevää

Puu ja turve yhdessä ovat erinomainen biopolttoainepari, koska puu sitoo turpeen rik-

kiä ja turve poistaa puusta aiheutuvaa polttokattilan korroosioriskiä. Turve on tasalaa-

tuinen polttoaine, jolla on korkea polttoarvo. Siksi se varmistaa kattilan huipputehot ja

mahdollistaa kosteudeltaan epätasalaatuisen puun polton.

Turpeen kasvihuonekaasupäästövaikutuksia pitää tarkastella koko elinkaaren osalta.

Suon kuivatus vähentää haitallisia metaanipäästöjä. Käytön jälkeen turvesuo voidaan

metsittää, jolloin uusi puusukupolvi sitoo hiiltä ilmakehästä. Suomessa turvetta kasvaa

vuosittain enemmän kuin sitä käytetään. Turvetuotannon käytössä on alle prosentti

Suomen suoalasta.

Turve on kilpailukykyinen polttoaine, jonka hinta on vakaa. Biovoimalaitosten polt-

toaineen saatavuus varmistetaan puun ja turpeen yhteiskäytöllä. Puu ja turve yhdessä

luovat työpaikkoja sekä parantavat Suomen energiaomavaraisuutta ja energian huolto-

varmuutta.

Uusia lämpöä ja sähköä tuottavia biovoimalaitoksia on

valmistunut tai on valmistumassa eri puolille Suomea 15

kappaletta. Investointien arvo on yli 700 miljoonaa euroa

ja sähköteho on noin 450 megawattia.

Ydinvoimapäätöksen jälkeen valmistuneita tai rakenteilla olevia biovoimalaitoksia on yhteensä 15.

22

4.3 Metsähakkeen käyttö lisääntynyt

Suomessa oltiin vielä vuonna 2000 metsähakkeen käytössä alle miljoonan kiintokuu-

tiometrin tasolla, mutta nyt kolmen miljoonan kuutiometrin raja on ylitetty. Arvioiden

mukaan viiden miljoonan kuutiometrin hakemäärä tulee toteutumaan vuoteen 2010

mennessä. Metsähakkeen hankinnassa on tehty useita teknologisia läpimurtoja, jotka

ovat tehostaneet hakkeen hyödyntämistä energiantuotannossa.

Ydinvoimapäätöksen jälkeen myös peltoenergian, käytännössä ruokohelpin, tuotanto on li-

sääntynyt huomattavasti. Vuonna 2005 peltoenergian viljelyala oli lähes 10 000 hehtaaria, kun

ydinvoimapäätöksen aikaan energiakasveja viljeltiin alle kahden tuhannen hehtaarin alalla.

Metsähaketta käyttävät voima- ja lämpölaitokset Suomessa vuosina 1999 ja 2004.Arvioiden mukaan viiden miljoonan kuutiometrin hakemäärä tulee toteutumaan vuoteen 2010 mennessä. (Lähde: VTT ja Metla)

1999 2004

Kulutus, m3

200 – 500500 – 1 0001 000 – 5 0005 000 – 10 00010 000 – 50 00050 000 – 100 000yli 100 000

Suomussalmi

KajaaniKokkola

Pietarsaari

Pori

Rauma

Turku

Maarianhamina

Paimio

Forssa

JämsänkoskiJyväskylä

OutokumpuIlomantsi

LahtiHeinola

Joensuu

Kitee

MikkeliSavonlinna

Mäntyharju

Varkaus

KuusankoskiAnjalankoski

Hamina

Kemi

Oulu

Salo

Tammisaari

Nurmijärvi

KotkaPorvoo

Rautjärvi

ÄänekoskiSeinäjoki

Jämsä

Valkeakoski

Riihimäki

23

4.4 Jätteestä energiaa

Suomessa viedään vuosittain kaatopaikoille noin 8 miljoonaa tonnia yhdyskunta- ja te-

ollisuusjätettä. Biokaasua saadaan, kun jätteen sisältämä eloperäinen aines hajoaa usean

vuosikymmenen kuluessa. Biokaasua voidaan kerätä kaatopaikoilta tai biojätteiden ja

lietteiden mädätyslaitoksista. Jos biokaasu on riittävän puhdasta, sitä voidaan polttaa

maakaasun sijasta. Biokaasua kerätään jo lähes puolet kaatopaikoilla muodostuvasta

määrästä. Siitä lähes puolet hyödynnetään lämmön- ja sähköntuotannossa.

Vaikka paras ympäristöteko on pyrkiä vähentämään jätettä, sitä kuitenkin syntyy. Synty-

nyt jäte on mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä. Käytännössä kuitenkin Suomessa

yhdyskuntajäte viedään kaatopaikoille. Tämän vuoksi jätteen energiakäyttö on järkevää,

koska se vähentää kaatopaikkojen käyttöä. On arvioitu, että jäte sisältää noin 60 % uusiu-

tuvaa energiaa. Jätteessä onkin paljon puuperäistä ainesta.

Suomessa on vain yksi yhdyskuntajätteen polttolaitos. Enemmän jätettä on poltettu

lajiteltuna voimalaitoksissa yhdessä muun polttoaineen kanssa. Jätteenpolttodirektiivi

muuttaa kuitenkin toimintatapoja. Suomeen ollaan suunnittelemassa useita erillisiä jät-

teenpolttolaitoksia. Useimmat niistä pohjautuvat arinapolttotekniikkaan. Jätteenpoltto

vähentää merkittävästi kaatopaikkojen aiheuttamia ympäristö- ja terveyshaittoja.

Jätteen käyttö eri maissa.Suomessa kierrätysaste on suhteellisen korkea, mutta jätteenpolton osuus vähäinen.

100

90

80

70

60

50

40

30

20

10

0

Japa

ni

Tans

ka

Belg

ia

Svei

tsi

Ruot

si Hol

lant

i

Saks

a

Rans

ka

Norja

USA

Itäva

lta

Iso-

B

ritan

nia

Suom

i

Kan

ada

Kaatopaikka

Kierrätys

Jätteenpoltto

24

4.5 Biopolttoaineita liikenteeseen

Liikenteen biopolttoaineiden käyttöönotto on välttämätöntä öljyriippuvuuden vähentä-

miseksi. Suomessa tuotettujen biopolttoaineiden ongelmana on, että niiden valmistuk-

seen kuluu runsaasti fossiilista energiaa. Nykyään liikennebiopolttoaine on tehoton tapa

vähentää päästöjä.

Kauppa- ja teollisuusministeriön teettämän selvityksen mukaan korvaamalla 5 prosent-

tia liikenteen polttoaineista ohraetanolilla ja biodieselillä liikenteen päästöt alenevat

vain 50 000 tonnia eli 0,3 prosenttia vuodessa. Erityisesti viljaetanolista johtuva päästö-

jen vähennys on hyvin vähäinen.

Tulevaisuudessa öljyä korvaavia liikenteen energialähteitä voivat olla nestemäiset bio-

polttoaineet, maa- ja biokaasu sekä synteettiset polttoaineet. Esimerkiksi maakaasulla

voidaan alentaa hiilidioksidipäästöjä neljänneksen verrattuna bensiinin käyttöön. Uusi

mahdollisuus on metsäteollisuuden sähkön- ja lämmöntuotantoon yhdistetty liikenteen

biopolttoaineiden tuotanto. Tämä toisen sukupolven teknologia edellyttää kuitenkin en-

nen varsinaisia investointeja mittavaa tutkimusta.

ohraetanoli

100

90

80

70

60

50

40

30

20

10

0

pros

entt

ia

rypsi hakkuutähde ruokohelpi diesel bensiini

Liikenteen biopolttoaineiden ja fossiilisten polttoaineiden valmistuksen edellyttämä energiantarve.Kun haluamme 100 yksikköä energiaa ohraetanolista, niin sen tuotantoon, valmistukseen, varastointiin ja jakeluun kuluu 82 yksikköä energiaa. (lähde: VTT)

25

4.6 ”Suomen metsiä ei voi ulkoistaa”

“Suomen metsiä ei voi ulkoistaa eikä suomalainen metsäteollisuus ole rakennemuutok-

sista huolimatta nostamassa kytkintä. On kuitenkin tunnettu tosiasia, että ilman energi-

aa mitään ei tapahdu ja metsäteollisuus tarvitsee energiaa jatkossakin.

Metsäteollisuudella on pitkät perinteet Suomen ylivoimaisesti suurimpana bioenergi-

an tuottajana, mikä on osaltaan pitänyt maamme edelläkävijänä bioenergian käytössä.

Metsäteollisuus suhtautuukin myönteisesti uusiutuvien energiamuotojen käyttöön kun

samalla turvataan puuraaka-aineen riittävyys jalostuskäyttöön.

Metsäteollisuus haluaa osallistua

huolestuttavan ilmastonmuutoksen

torjuntaan. Suomen on syytä pitää

paletissaan useita vähäpäästöisiä ener-

giamuotoja, jotka turvaavat tehtaiden

ympärivuotisen ja -vuorokautisen

käynnin. Päästöjen vähentäminen on

globaali haaste, johon EU ei yksin

pysty.”

Anne Brunila

Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry

26

5.1 Ydinvoima vähentää hiilidioksidipäästöjä

Suomen sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt alenivat merkittävästi, kun ydinvoima

otettiin käyttöön 1980-luvun vaihteessa. Sähköntuotannon osuus hiilidioksidipäästöistä

on vaihdellut vuodesta 1990 lähtien 17 prosentista 37 prosenttiin. Ilman ydinvoimaa

Suomen hiilidioksidipäästöt olisivat nyt noin 20 miljoonaa tonnia suuremmat. Mitä

enemmän käytämme päästöttömiä tuotantotapoja, kuten vesi-, bio- ja ydinvoimaa, sitä

alemmaksi saamme hiilidioksidipäästöt.

Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikön käyttöönoton myötä tämän vuosikymmenen vaih-

teessa hiilidioksidipäästöt alenevat 8-10 miljoonalla tonnilla vuodessa. Jos päästöoikeu-

den hinta on 20 euroa hiilidioksiditonnilta, Olkiluoto 3:n ansiosta säästyy vuosittain

pelkästään päästöoikeuksia 160 - 200 miljoonan euron arvosta.

5 YDINVOIMA

Sähkön tuotannon toteutuneet ja arvioidut hiilidioksidipäästöt sekä ydinvoiman tuotannolla vältetyt päästöt vuosina 1990–2012.Ilman ydinvoimaa Suomen päästöt olisivat nyt noin 20 miljoonaa tonnia suuremmat.

Ydinvoiman tuotannolla vältetyt CO2 -päästöt

Toteutuneet CO2 -päästöt

50

45

40

35

30

25

20

15

10

5

0

1990 1995 2000 2005 2010 2012

Mt C

O2

27

5.2 Ydinsähkö on kilpailukykyistä

Ydinvoimasähkön kokonaiskustannuksista suurin osa aiheutuu pääomakustannuksista. Polttoainekustannukset jäävät hyvin pieniksi. Uraanin osuus kokonaiskustannuksista on vain noin viisi prosenttia. Siksi ydinsähkön hinta on vakaa ja hyvin ennustettavis-sa. Muilla vaihtoehdoilla, kuten kivihiilellä ja maakaasulla, polttoainekustannukset ovat selvästi suurempi osa kokonaiskustannuksista.

Ydinjätehuollon kustannuksissa on otettu huomioon voimalaitosjätteen loppusijoitus, käytetyn polttoaineen loppusijoitus ja voimalaitoksen purkaminen. Hiilivoimalaitoksel-la jätehuollon kustannukset liittyvät etupäässä tuhkan loppusijoitukseen sekä rikkidiok-sidi- ja typenoksidipäästöjen vähentämiskustannuksiin.

Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla kivihiilivoima määrää merkittävissä määrin mark-kinahinnan. Vuonna 2005 alkanut päästökauppa on lisännyt juuri hiilivoimalla tuote-tun sähkön markkinahintaa, mikä on aiheuttanut markkinoilla olevan sähkön hinnan nousun. Paras keino hinnan nousupaineiden lieventämiseksi on tarjonnan lisääminen rakentamalla uusia päästöttömiä voimalaitoksia pohjoismaisille markkinoille.

Sähkön tuotantokustannukset helmikuun 2006 hintatason mukaan päästökaupan kustannukset huomioon ottaen. Ydinvoimalla tuotettu sähkö on edullisinta. Puun ja tuulivoiman hinnoissa ei ole otettu huomioon tukimaksuja. (Lähde: Lappeenrannan teknillinen yliopisto)

60

50

40

30

20

10

0

25,13,0

7,6

14,6

51,1

7,0

35,3

3,94,9

50,8

16,2

17,9

7,9

8,9

56,2

19,1

20,8

6,6

9,8

51,9

32,3

8,1

11,5

45,5

10,0

35,5

Ydin Kaasu Hiili Turve Puu Tuuli

euro

/MW

h

Reaalikorko 5 % Huipunkäyttöaika 8 000 h/a Huipunkäyttöaika 2 200 h/a

Päästökauppa 20 €/t CO2

Polttoaine

Käyttö- ja kunnossapito

Pääomakust.

28

5.3 Suomen ydinvoimalaitokset

Suomessa on kaksi ydinvoimalaitosta. Fortumin omistama Loviisan voimalaitos sijait-

see Hästholmenin saarella Loviisassa. Siellä on kaksi alun perin Neuvostoliitosta tilattua

painevesireaktoria. TVO:n omistama Olkiluodon ydinvoimalaitos sijaitsee Eurajoella,

noin 20 kilometriä Raumalta pohjoiseen. Olkiluodossa on toiminnassa kaksi ydinvoi-

malaitosyksikköä, jotka ovat ruotsalaisvalmisteisia kiehutusvesireaktoreita.

Kaikkia laitosyksiköitä on pidetty jatkuvasti tekniikaltaan ensiluokkaisessa kunnossa.

Yksiköitä parannettaessa on otettu huomioon tekniikan kehittyminen, laitoksen omat

käyttökokemukset ja yhä tiukentuneet turvallisuusvaatimukset. Yksiköiden moder-

nisointien yhteydessä niiden tehoja on samalla korotettu. Loviisan yksiköiden teho oli

niiden valmistuttua 440 megawattia (MW) ja Olkiluodon yksi-

köiden 660 MW. Tehonkorotusten jälkeen Loviisan

ydinvoimalaitoksen teho on 2 x 488 MW ja Olkiluo-

don 2 x 860 MW.

Eduskunta hyväksyi toukokuussa 2002 periaatepää-

töksen uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseksi

Suomeen. Periaatepäätöstä hakenut TVO päätti kilpailu-

tuksen jälkeen valita saksalais-ranskalaisen EPR-tyyppi-

sen reaktorilaitoksen rakennettavaksi Olkiluotoon. Uusi

yksikkö eli Olkiluoto 3 on 1600 MW:n painevesireaktori.

Rakennustyöt aloitettiin keväällä 2005 ja laitos valmistuu

vuosikymmenen taitteessa.

OlkiluotoKapasiteetti 1720 MW (OL 1+2)Rakenteilla 1600 MW (OL 3)Sähkön tuotanto alkoi 1979

LoviisaKapasiteetti 976 MW (Lo 1+2)Sähkön tuotanto alkoi 1977

Suomen ydinvoimalaitokset. Fortumin omistamassa Loviisan voimalaitoksessa on kaksi alun perin Neuvostoliitosta tilattua pai-nevesireaktoria. TVO:n Olkiluodon ydinvoimalai-toksessa Eurajoella on toiminnassa kaksi ydinvoi-malaitosyksikköä, jotka ovat ruotsalaisvalmisteisia kiehutusvesireaktoreita. Olkiluoto 3 on rakenteilla.

29

5.4 Uraani kulkee kalliosta kallioon

Polttoaineeseen tarvittava uraani louhitaan kallioperästä. Suomessa käytetty uraani on

peräisin pääosin Australiasta ja Kanadasta. Käytön jälkeen uraani ja siihen muodostu-

neet radioaktiiviset aineet palautetaan takaisin kallioperään. Kaikki ydinvoimalaitoksel-

la syntyvät jätteet kerätään talteen, luokitellaan ja varastoidaan. Loppusijoitetut jätteet

eristetään kallioon moninkertaisin estein. Näin varmistetaan, ettei radioaktiivisista ai-

neista ole haittaa ympäristölle pitkälläkään aikavälillä.

Voimalaitoksesta poistettua käytettyä ydinpolttoainetta varastoidaan vesialtaissa erilli-

sessä välivarastossa ennen loppusijoittamista. Välivarastoinnin jälkeen käytetty poltto-

aine kapseloidaan ja sijoitetaan 400 - 500 metrin syvyyteen kallioperään.

Kallioperä

Biosfääri

!

!

Eristämisperiaate.Polttoaineeseen tarvittava uraani louhitaan kallioperästä. Käytön jälkeen uraani ja siihen muodostuneet radioaktiiviset aineet palautetaan takaisin kallioperään. Loppusijoitetut jätteet eristetään kallioon moninkertaisin estein.

30

5.5. Loppusijoitus on ratkaistu Suomessa

Eduskunta hyväksyi periaatepäätöksen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamiseksi

Olkiluotoon toukokuussa 2001. Loppusijoituksen vaatimat kustannukset ovat jo muka-

na ydinsähkön hinnassa.

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta vastaava Posiva Oy rakentaa Olkiluotoon

maan pinnalle kapselointilaitoksen vuoteen 2020 mennessä. Jäte on loppusijoitustilassa

bentoniittisavikerroksen ympäröimän rauta-kuparikapselin sisällä. Kapseleiden kulje-

tusta varten syvälle kallioperään louhitaan tunneliverkosto. Ajotunnelin rakentaminen

aloitettiin vuonna 2004.

Rakentamisen edetessä tehdään kaiken aikaa kallioperätutkimuksia. Näin varmistetaan,

että valittu paikka täyttää loppusijoitukselle asetetut turvallisuuskriteerit.

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus. Kapseleiden kuljetusta varten syvälle kallioperään louhitaan tunneliverkosto. Rakentamisen edetessä tehdään kaiken aikaa kallioperätutkimuksia.

31

5.6 ”Edullista perussähköä ydinvoimalla”

”Ydinvoima on Suomessa osoittautunut edulliseksi tavaksi tuottaa peruskuormasähköä.

Etumatka muihin vaihtoehtoihin verrattuna on vain kasvanut kasvihuonekaasujen vä-

hentämistoimenpiteiden, kuten päästökaupan, takia. Uraanin hinta on noussut, mutta

sen vaikutus ei ole merkittävä, koska polttoainekustannusten osuus sähkön tuotantokus-

tannuksista ydinvoimalla on niin pieni.

Ydinvoiman ja teollisuuden vastapainesähkön tuotanto ei riitä kattamaan teollisuuden

sähkön tarvetta edes Olkiluoto 3:n valmistumisen jälkeen. Peruskuormakapasiteettia

tulisikin rakentaa sähkön kulutuksen kasvua vastaavasti.

Hiililauhdelaitosten käyttöaika vähenee merkittävästi uuden ydinvoimalaitoksen val-

mistumisen jälkeen, mutta niitä tarvitaan jatkossakin sähkön tuotantoon etenkin

kuivina vesivuosina ja kovina pakkas-

talvina. Lauhdelaitosten ylläpito käyttö-

kuntoisena on sähkön saannin turvaa-

misen kannalta välttämätöntä. Uutta

huippulauhdekapasiteettia on edullisim-

min rakennettavissa uusiin yhdistetyn

sähkön ja lämmön tuotantolaitoksiin

varustamalla ne lauhdeosilla, jotka ovat

nopeasti otettavissa sähkön tuotantoon

kulutuksen noustessa. Näissä laitoksissa

on mahdollista käyttää lauhdetuotan-

toon myös kotimaisia polttoaineita.”

Satu Helynen

Tutkimuspäällikkö, VTT

32

Suomen kasvihuonekaasupäästöt ylittävät Kioton seurantajaksolla 2008-2012 sitoumuk-

semme mukaisen tason vuosikeskiarvona noin 12 miljoonalla tonnilla. Tämä siitä huo-

limatta, että Olkiluoto 3:n päästöjä vähentävä vaikutus on otettu huomioon. Ilman lisä-

toimenpiteitä kasvu jatkuisi myös seurantajakson jälkeen. Suomen on omin päätöksin

katkaistava päästöjen kasvukehitys siten, ettei vaaranneta talouskasvua ja työllisyyttä.

Tässä luvussa esitetty Suomen malli on ehdotus kansalliseksi energiapoliittiseksi pää-

tökseksi. Se merkitsee kaikkien keinojen samanaikaista ja tehokasta käyttöä: energian

säästöä sekä uusiutuvan energian ja ydinvoiman lisäämistä. Omien toimien lisäksi on

aktiivisesti hyödynnettävä niin sanottujen joustomekanismien avulla hankittavia pääs-

töoikeuksia.

Energiansäästön tehostamiseksi on jatkettava ja edelleen kehitettävä eri alojen energian-

säästösopimuksia. Voimavaroja on suunnattava energiaa säästävän tekniikan tutkimus-

ja kehitystyöhön sekä energiakatselmuksiin. Erityisesti kotitalouksien neuvontaan ja

tiedotukseen on kiinnitettävä huomiota.

Taajamien kaukolämpöverkkoja on järkevää laajentaa siellä, missä ne ovat kustannus-

tehokkaita. Yhdistettyä lämmön ja sähkön tuotantoa voidaan hyödyntää lisää. Yhdiste-

tyssä lämmön ja sähkön tuotannossa sekä erillisessä kaukolämmön tuotannossa on pe-

rusteltua käyttää kotimaisia polttoaineita. Erityisesti puu- ja peltopolttoaineet tarjoavat

merkittävän lisäpotentiaalin. Sen hyödyntäminen edellyttää turpeen käytön jatkamista

puun tukipolttoaineena.

Perusvoiman tuotannossa ydinvoima tarjoaa päästöttömän vaihtoehdon ja korvaa fos-

siilisia polttoaineita. Päästöt vähenevät myös, kun biopolttoaineiden ja maakaasun käyt-

töä lisätään erityisesti yhdistetyssä lämmön ja sähkön tuotannossa. Huoltovarmuuden ja

riittävän omavaraisuuden takia on välttämätöntä säilyttää kivihiili- ja myös öljyvoima-

laitokset toimintakunnossa, erityisesti huonojen vesivuosien ja kylmien talvien varalle.

Tekniikan kehittymisen myötä on mahdollista että hiilidioksidipäästöt voidaan tulevai-

suudessa erottaa savukaasuista.

Vesivoimaa kannattaa rakentaa lisää niissä vesistöissä, jotka on jo osittain valjastettu.

Tärkeätä olisi toteuttaa uusia vesialtaita, jotka mahdollistavat uudet voimalaitokset ja

sähköntuotannon lisäämisen olemassa olevilla voimalaitoksilla. Nykyisin pelkästään tul-

va-aikaisissa ohijuoksutuksissa menetetään lähes yksi terawattitunti energiaa vuodessa.

6 SUOMEN MALLI

33

Yhdyskuntajätteiden energiahyötykäyttöä voidaan lisätä paljonkin. On tärkeää, ettei

kaatopaikoille kuljeteta biohajoavaa jätettä, koska syntyvät metaanipäästöt ovat monin

verroin haitallisempia kasvihuonekaasuja kuin hiilidioksidi. Jätteiden energiakäytöllä

on suurin merkitys yhdyskuntien jätehuollolle, mutta niillä korvataan myös fossiilisten

polttoaineiden käyttöä lämmön ja sähkön tuotannossa.

Tuulivoiman rakentaminen on järkevää keskittää sinne, missä on suotuisat tuuliolosuh-

teet.

Uudet peltobiomassat tarjoavat merkittävän lisän kotimaisten polttoaineiden käyttöön.

Erityisen lupaavaa on ruokohelpin käyttö seospolttoaineena yhdistetyssä lämmön ja

sähkön tuotannossa. Myös biokaasujen hyötykäyttöä on kehitettävä.

Liikenteessä on lisättävä asteittain biopolttonesteiden käyttöä. Suomen tavoitteena on

saavuttaa 5,75 %:n taso vuoteen 2010 mennessä.

EU:n tutkimus- ja kehityspanoksia on suunnattava uusiin energiateknologioihin. Lupaa-

vimpia tekniikoita ovat fuusioenergia, polttokennot ja muu vetyteknologia sekä sähkö- ja

hybridiajoneuvot. Suomen on edelleen varmistettava johtava asemansa biopolttoainei-

den poltto- ja kattilatekniikan kehittämisessä. Erityisesti on keskityttävä kaasutustekno-

logiaan ja paineistettuun polttoon. Samoin energiatehokkuuden sekä yhdistetyn sähkön

ja lämmön tuotannon innovaatioihin on kohdistettava voimavaroja.

34

Suomen malli 2025

• Päästöttömien energiamuotojen osuus lisääntyy 54 prosentista 75 prosenttiin

• Kotimaisten energiamuotojen osuus kasvaa – tuonti vähenee

• Hintavakaus vahvistuu

• Sähkön tuotannon hiilidioksidipäästöt vähenevät alle viidesosaan kaikista Suomen päästöistä

Sähköntuotannon lisäykset ja vähennykset eri energialähteittäin Suomen mallin mukaan.Laskelmassa on otettu huomioon jo tehdyt investointipäätökset. Sähköntuotannon kokonaismäärä vuonna 2025 pohjautuu kauppa- ja teollisuusministeriön tekemään arvioon.

11

TWh15

10

5

0

-5

-10

6

13

3

- 4

-10

Tuulivoima Vesivoima Bioenergia Ydinenergia Kaasu Hiili + öljy Tuonti

35

TWh100

80

60

40

20

02005 2025

Suomen mallin mukainen sähköntuotannon jakauma vuonna 2025.Seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana sähkönkulutus kasvaa Suomessa noin 20 terawattitunnilla. Tarvittavasta lisäkapasiteetista ydinvoima kattaisi noin puolet ja toinen puoli lisäsähköstä tuotettaisiin bioenergialla, maakaasulla sekä vesi- ja tuulivoimalla.

Tuonti

Maakaasu

Ydin

Hiili + öljy

Bio + jäte

Turve

Vesi

Tuuli

Säästö

36