Energiateollisuuden ilmasto- ja päästökauppaseminaari

TOMAS TUOMINEN

Statkraft Energi AS

page 2

DURBANIN VAIKUTUKSET PÄÄSTÖMARKKINAAN

Kioton jatkokauden varmistuminen esti päästömarkkinaa romahtamasta. Mitä päästömarkkinoilla on odotettavissa tulevaisuudessa?

page 3

DURBANIN VAIKUTUKSET PÄÄSTÖMARKKINAAN

Kioton jatkokauden varmistuminen esti päästömarkkinaa romahtamasta.

Mikä on Kioton pöytäkirja ja sen (jatko)kausi?

Varmistuiko sellainen?

Mitä tarkoitetaan päästömarkkinoilla?

Estettiinkö päästömarkkinoiden romahtaminen Durbanissa?

Miksi tai miksi ei?

Mitä muita vaikutuksia Durbanin päätöksillä on päästömarkkinoilla

Mitä päästömarkkinoilla on odotettavissa tulevaisuudessa?

EU ETS

page 4

UNFCCC / KIOTON PÖYTÄKIRJA / EU ETS

page 5

YK:N ILMASTONSUOJELUN PUITESOPIMUS - UNFCCC

Puitesopimuksessa asetetaan yleiset puitteet ilmastonmuutoksen torjumiseksi YK: n valvonnassa

Hyväksyttiin vuonna 1992 ja astui voimaan vuonna 1994

Lähes maailmanlaajuinen jäsenyys (192 maata, mukaan lukien USA)

Tavoitteena on palautua, yhdessä tai erikseen, vuoden 1990 kasvihuonekaasujen päästöjen tasolle

Teollisuusmaat ovat lueteltu Annex I:ssä, muut maat kutsutaan non-Annex I maiksi

The Conference of the Parties, COP, (osapuolikonferenssi) on puitesopimuksen päätöksiä tekevä elin, joka kokoontuu vuosittain

Pöytäkirjoja voidaan hyväksyä ja lisätä puitesopimukseen

page 6

KIOTON PÖYTÄKIRJA

Kioton pöytäkirja täydentää ja vahvistaa puitesopimusta

Puitesopimus kannusti valtioita vakauttamaan päästöt, pöytäkirja velvoittaa heidät siihen

Lähes kaikki puitesopimuksen osapuolet ovat myös osapuolia pöytäkirjassa, paitsi USA

Pöytäkirja hyväksyttiin/ratifioitiin vuonna 1997 ja se astui voimaan 16. helmikuuta 2005

Annex I maiden on vähennettävä päästöjään keskimäärin 5,2% vuoden 1990 määrästä ensimmäisen viiden vuoden sitoumuskaudella 2008-2012

Pöytäkirjassa määriteltiin 3 joustomekanismia:Kansainvälinen päästökauppaClean Development Mechanism (CDM) / puhtaan kehityksen mekanismi – Article 12Joint Implementation (JI) / yhteistoteutus – Article 6

Meeting of the Parties (MOP) kokoontuu vuosittain COP:n yhteydessä

page 7

LINKKIDIREKTIIVI

The European Linking Directive (2004/101/EC) kytkee Kioton mekanismit EU: n päästökauppajärjestelmän

Direktiivi mahdollistaa CER:ien ja ERU:jen käytön EU: n päästökauppajärjestelmässä tiettyyn prosenttiosuuteen asti

Osuus on määritelty EU:n jäsenvaltioiden Phase 2:n NAP:eissa (kansallisissa jakosuunnitelmissa)

UNFCCC (puitesopimus)

Kioton pöytäkirja

EU:n päästö-vähennystavoite

EU ETS EU Linking Directive

CERERU

page 8

HISTORIALLINEN KEHITYS

1992

Convention

COP 1, Berlin

Berlin Mandate

1995

COP 3, Kyoto

Kyoto Protocol

1998 20092001

COP 6, Bonn

Bonn Agreements

2005 2007

COP 11/CMP 1, Montreal

Establishment of AWG-KP

Kioton pöytäkirjan voimaanastuminen

COP 13/CMP 3, Bali

Bali Action PlanTiekartta post-2012 sopimuksen saavuttamiseksi 2009 mennessä

COP 15/CMP 5, Copenhagen

Copenhagen Accord

UNFCCC

1992 - 1997

Kioton pöytäkirja1997 - 2012

Ratifiointi1997 - 2005

Velvoitekausi I2008 - 2012

Velvoitekausi II2013 – 2017 / 2020

Vaihe I (05 – 07)

COP 4, Buenos Aires

Buenos Aires Plan of Action

KP:n jatko tai “uusi järjestelma? 2013 – ?

EU ETS2005 - 2020

Vaihe II (08 – 12) Vaihe III (13 – 20)

1997

COP 7, Marrakech

Marrakech Accords

2010 2011

COP 17/CMP 7, Durban

COP 16/CMP 6, Cancun

MAAILMAN ERI HIILIMARKKINAT

AUSTRALIAAlkaa 2015

NZ*Alkoi 2009

JAPANAlkaa?

FEDERAL USAlkaa ???

ALBERTA*Alkoi 2007

AVIATIONAlkoi 2012

RGGI*Alkoi 2009

EUROPE20-20-20

SOUTH KOREAAlkaa2015

CDM

* Toimivat systeemit , mutta hyvin vähän toimintaa

EU ETS on likviidi markkina, vastaa 80% maailman hiilimarkkinoista ja jatkuu vähintään vuoteen 2020

page 9

CHINAAlkaa 2013-2015?

CaliforniaStart 2013

WCIStart 2013

page 10

MITÄ TAPAHTUI DURBANISSA JA ESTIKÖ SE PÄÄSTÖMARKKINOIDEN ROMAHTAMISEN?

Jan-0

5

Mar-05

Jun-0

5

Sep-05

Nov-05

Feb-06

May-06

Jul-0

6

Oct-06

Dec-06

Mar-07

Jun-0

7

Aug-07

Nov-07

Jan-0

8

Apr-08Ju

l-08

Sep-08

Dec-08

Mar-09

May-09

Aug-09

Oct-09

Jan-1

0

Apr-10

Jun-1

0

Sep-10

Dec-10

Feb-11

May-11

Jul-1

1

Oct-11

Jan-1

20

5

10

15

20

25

30

35

EUA Dec-07 (ETS Phase 1) EUA Dec-12 (ETS Phase 2)

€/t

EUA HINTAKEHITYS

page11

Hintaromahdus 2005 päästöjen julkaisemisen jälkeen

Nousevat hyödykehinnat (öljy > $100)

Finanssikriisi

Fukushima

EurokriisiPhase 1 loppu –pitkä markkina

DURBAN

1. Kaikki suurimmat päästäjät sopivat uudesta tiekartasta kohti globaalisti kattavaa kansainvälistä ilmastosopimusta, joka astuu voimaan 2020I. Vuoteen 2015 mennessä neuvottelujen pitäisi johtaa laillisesti sitovaan

sopimukseen, mutta ei sovittu sen juridisesta muodosta (”protocol, another legal instrument or an agreed outcome with legal force”)

II. Kiina valmis sitoviin tavoitteisiin, USA nyt myös mukana

III. Ei enää erotella Annex 1 ja non-Annex 1 maita

IV. Tämä katkaisi umpikujan joka hankaloitti neuvotteluita Balista lähtien

2. Kioton pöytäkirjaa jatketaan toisella velvoitekaudella maille, jotka haluavat näin tehdäI. EU on jo ilmoittanut, että he sitoutuvat KP2:een yhdessä 9 muun maan kanssa

(Norja, Sveitsi, Ukraina, Kroatia, Islanti, Liechtenstein, jne.)

II. Japani, Venäjä, Kanada päättivät etteivät jatka seuraavalle kaudelle. Australia ja Uusi-Seelanti eivät ole vielä päättäneet

III. Tämä varmistaa CDM:n tulevaisuuden

IV. Uudet KP2 tavoitteet on toimitettava UNFCCC:n 1. toukokuu 2012 mennessä

page 12

page 13

DURBANIN MERKITYS EU ETS:LLE

Artikla 11a (7) päästökauppadirektiivissä sanoo:“Once an international agreement on climate change has been reached, only credits from projects from third countries which have ratified that agreement shall be accepted in the Community scheme from 1 January 2013”

Komissio julkaisi äskettäin virallisen tulkinnan Durbanin tuloksista artiklan 11 (7):n osalta:

“The adoption of a second commitment period of the Kyoto Protocol without a legally binding agreement for the period beyond 2012 under which other developed countries commit themselves to comparable emission reductions and economically more advanced developing countries commit themselves to contributing adequately according to their responsibilities and capabilities is therefore not an international agreement as referred to in Article 11a(7) of the EU ETS Directive and Article 5(3)of the Effort Sharing Decision”

page 13

page 14

DURBANIN MERKITYS KIOTON PÖYTÄKIRJALLE

Durbanissa sovittiin, että Kioton pöytäkirjaa jatketaan toisella velvoitekaudella maille, jotka haluavat osallistua uuteen velvoitekauteen

Kioton pöytäkirjassa lukee:“Commitments for subsequent periods for Parties included in Annex I shall be established in amendments to Annex B to this Protocol, which shall be adopted in accordance with the provisions of Article 21, paragraph 7”

Kioton pöytäkirjan hyväksymismenettely:“The Parties shall make every effort to reach agreement on any proposed amendment to this Protocol by consensus. If all efforts at consensus have been exhausted, and no agreement reached, the amendment shall as a last resort be adopted by a three-fourths majority vote of the Parties present and voting at the meeting”“The amendment shall enter into force for any other Party on the ninetieth day after the date on which that Party deposits with the Depositary its instrument of acceptance of the said amendment”

Eli, Kioton pöytäkirjan toinen velvoitekausi voi astua voimaan vain, jos sen on hyväksynyt vähintään ¾ osapuolista

page 14

page 15

MITÄ TAPAHTUU OSAPUOLILLE, JOTKA EIVÄT OLE RATIFIOINEET KP2?

Vain Kioton pöytäkirjan liitteen B muutosta ei sovelleta osapuolten osalta, jotka eivät ole ratifioineet pöytäkirjan muutosta (eli eivät osallistu uuteen velvoitekauteen)

Kaikki muut osat Kioton pöytäkirjaa ovat edelleen voimassa, mukaan lukien oikeus isännöidä CDM-hankkeita

MOP päätös tarvitaan muuttamaan tätä

Näin ollen, jos osapuoli ei ole hyväksynyt tarkistuksia liitteeseen B ja MOP päättää, että nämä osapuolet eivät ole oikeutettuja isännöimään CDM projekteja enää, CER:ien myöntäminen näistä maista voi olla vaarassa

Tämä koskee enintään ¼ Kioton osapuolia

page 15

page 16

MILTÄ TULEVAISUUS NÄYTTÄÄ?

EU ETS 3. KAUSI

2020 EU ETS:n yläraja (cap) on asetettu -21%:iin vuoden 2005 päästöistä (koskee EU:n 20% päästövähennystavoitetta)

Vuodesta 2013 EUA määrä pienenee 1,74% vuodessa

EU:n 20% vähennystavoite voidaan nostaa 30%:iin, jos muut kehittyneet maat sitoutuvat vastaaviin sitoumuksiin 2012 jälkeen

Komission huutokaupasta sivuun siirretyt EUA:t (set-aside volyymit) voidaan käyttää 30%:n tavoitteen saavuttamiseksi

Muuten nämä EUA:t tulee takaisin markkinoille ennen 2020

EU:n tavoite = -20% v. 1990 tasosta

-14% v. 2005 tasosta

EU ETS = -21% v. 2005 tasosta

Ei-ETS toimialat = -10% v. 2005 tasosta

page 17

EU ETS – TOIMIALAT

Uudet toimialat, kaasut ja laitokset lisää odotettavasti ~145 Mt per vuosi

Energia (CO2)

Öljynjalostus (CO2)

Rauta ja teräs (CO2)

Sementti ja kalkki (CO2)

Lasi (CO2)

Keramiikka (CO2)

Massa ja paperi (CO2)

Ilmailu (2012) (CO2)

2. kauden toimialat Uudet toimialat 3. kaudelle

Sinkki, kupari, jne… (CO2)

Alumiiniteollisuus (PFC , CO2)

Kemikaaliteollisuus:Typpihappo (CO2, N2O)Adipiinihappo (CO2, N2O)Ammoniakki (CO2)Vety (CO2)….

page 18

ILMAISIA PÄÄSTÖOIKEUKSIA

Allokaatio päätetään EU-tasolla - ei enää kansallisia jakosuunnitelmia (NAP)!

Harmonisoidut benchmarkit ilmaisten päästöoikeuksien jakoa varten hyväksyttiin huhtikuussa 2011

Sähköala

Vapautetut sähköalat

Sektori jolla ei ole hiilivuodon riskiä

Sektori jolla on hiilivuodon riski

Ei ilmaisia päästöoikeuksia

Ilmaisia päästöoikeuksia maksimissaan 70% keskimääräisestä 1. kauden päästöistä vuonna 2013 – pienenee 0%:iin vuoteen 2020 mennessä

Neljä sääntöä ilmaisille päästöoikeuksille

Ilmaisia päästöoikeuksia maksimissaan 80% benchmarkista vuonna 2013 – pienenee 30%:iin vuoteen 2020 mennessä, 0%:iin vuoteen 2027 mennessä

100% benchmarkista – maksimissaan 2005-2007 päästöjen määrä

Maat jotka voi valita vapauttaa sähköalan:1. Bulgaria2. Kypros3. Tšekki4. Viro5. Unkari6. Latvia7. Liettua8. Malta9. Puola10. Romania

page 19

page 20

ILMAILUDIREKTIIVI

Ilmailuala on ollut mukana EU ETS:ssä 1. tammikuuta 2012 lähtien

Direktiivi hyväksyttiin marraskuussa 2008 (Directive 2008/101/EY)

Päästöoikeuksia jaetaan vuonna 2012 lentoyhtiöille 97 prosenttia vuosien 2004–2006 päästöjen keskiarvosta

Kiristetään vuonna 2013 niin, että se on 95 prosenttia vuosien 2004–2006 keskiarvopäästöistä kutakin päästökauppavuotta kohden

Yhden suunnan linkkaus

Ilmailuala ei ole Kioton pöytäkirjan alla oleva toimiala

Siksi otetaan käyttöön uusia "ilmailupäästöoikeuksia” (aEUA), joita voidaan käyttää ainoastaan kattamaan ilmailualan päästöjä

Mutta ilmailuala saa ostaa normaaleja EUA:ta muilta EU ETS aloilta

MITÄ LENTOJA DIREKTIIVI KOSKEE?

page 21

Kaikkia EU:n lentoasemilta lähteviä ja niille saapuvia lentoja

Esimerkiksi: Helsinki – New York – Los Angeles

koskee ei koske

Los AngelesNew York

Helsinki

CER/ERU:JEN KÄYTTÖRAJOITUKSET

Joustotila (ns. flexible space), eli määrä projektiyksiköitä joita kukin laitos saa käyttää vuoteen 2020 asti on asetettu vähintään 11%:iin vuosien 2008-2012 EUA-ilmaisjakelusta

Uusilla tulokkailla on joustotilaa vähintään 4,5% heidän todennetuista päästöistään kaudella 2013-2020

Ilmailualan toimijoilla on joustotilaa vähintään 1,5% heidän todennetuista päästöistään kaudella 2013-2020

page 22

CER KELPOISUUSSÄÄNNÖT 2012 JÄLKEEN

CER TypeCDM project registration

Emission reduction Eligibility rules

Type 1 Before 2013 Before 2013CERs can be exchanged for EUAs until 31 March 2015 up to the amount of the unused "flexible space"

Type 2 Before 2013 Post 2012CERs can be exchanged for EUAs until 2020 up to the amount of the unused "fl exible space"

Type 3 Post 2012 Post 2012Only CERs from projects in Least Developed Countries can be exchanged for EUAs until 2020 up to the amount of the unused "fl exible space"

Näille säännöille on kaksi poikkeusta/rajoitusta:

1) Komissio asetti laadullisia rajoituksia HFC ja adipiinihappy N2O CER:ien käytölle 1. toukokuuta 2013 alkaen. Komissiolla on myös oikeus rajoittaa muiden CER laatujen käyttöä koska tahansa

2) Hanketta isännöivän maan on pitänyt ratifioida uusi 2012 jälkeinen ilmastosopimus (jos sellainen on olemassa)

page 23

EU ETS – YHTEENVETO

Tavoitteet

Hankeyksi-köiden käyttö

EUA ilmaisjakelu

• Päästöt -20% 2020 mennessä (ref. 1990 tasot)

• EU ETS jatkuu ainakin vuoteen 2020

• Laadullisia rajoitteita: HFC ja adipiinihappo N2O kielletty alkaen 01.05.2013

• Määrä CER:jä jota voi luovuttaa on “bankable” 2020 asti

• Ilmaisjakelusta huutokauppoihin• Ilmaisjakelu perustuu

benchmarkkeihin

• Komissio voi muuttaa 2020 tavoitteen -30%:iin

• Laadullisia rajoitteita voidaan lisätä

• Kahdenvälisiä sopimuksia, ellei kansainvälistä sopimusta saada aikaan

• Jäsenvaltiot laskevat vielä laitoskohtaisia allokaatioita

Varma Epävarma

page 24

REKISTERI – MITÄ SILLE TAPAHTUU?CITL korvataan EUTL:llä

EUA:t irrotetaan AAU:ista

Kaikki EUA ja CER/ERU numerot tehdään näkymättömiksiBlueNext lopettaa “Safe-Harbour zone”:n

Spotkauppa voi lisääntyä pörssissä

Siirtoja voidaan tehdä arkipäivisin 10:00 – 16:00 CET

Kaikille siirroille tulee 26 tunnin viive (lasketaan työpäivinä)

Voi hankaloittaa kaupantekoa (A B C)

Pakollinen 4-silmän periaate

Vuoden 2012 puolivälistä lähtien voidaan tiliin perustaa luotettujen tilien lista (“trusted account list”) joka mahdollistaa viivytyksettömiä siirtoja näille tileille

Luotettujen tilien lisääminen kestää 7 päivää

page 25

side 26

Tomas.Tuominen@statkraft.com