ENNAKKO: ECKERÖ LINEN UUSI FINLANDIAVALTIO­OMISTEISET VARUSTAMOT, OSA 3

TALLINKIN JA SILJAN LAIVAT VAIHTAVAT REITTEJÄJÄÄHYVÄISET NORDLANDIALLE

MERENKULUN VUOSI 2012

PÄÄKIRJOITU

VIIME viikkojen aikana olemme jälleen saaneetlukea siitä, kuinka Turun­telakka kamppaili RoyalCaribbeanin risteilytilauksen kanssa. Ongelmatnäyttävät paljastuvan perustavanlaatuisiksi.

Suomen merkittävien telakoiden ­ Helsinginkin, muttaerityisesti Rauman ja Turun ­ tulevaisuus näyttääolevan huteralla pohjalla. Helsingin telakan pääty­minen puoliksi venäläisomistukseen näyttää olevanonnenpotku (tai ainakin parempi kuin potkaisisi tyh­jää), mutta länsirannikon telakoilla tilanne on surkea.Tilauskirjat kumisevat tyhjyyttään ja konserni­omistaja STX ei näytä olevan sekään kuivilla vesillä.

STX Finlandin Turun­telakka haki Suomen valtiolta 50miljoonan euron luottoa, jonka valtioneuvosto hylkäsiperiaatteiden vuoksi: tälläistä ei oltu koskaan ennen­kään myönnetty. Telakka taisteli Royal CaribbeanCruise Linesin kolmannesta Oasis­sarjan aluksesta jasen rakentamisesta, mutta menetti tilauksen Saint­Nazairen telakalle. Vajaan miljardin euron arvoinen”Oasis III” olisi ollut optiotilauksen kanssa kullan­arvoinen lisä tilauskirjaan, mutta viime aikoina onkäynyt selväksi, että itse telakan omistava etelä­korealainen STX on niin ikään vaikeuksissa.

Hallitus ihmetteli telakkaomistajan haluttomuuttaosallistua projektin rahoitukseen. STX on kuitenkintalousvaikeuksissa ja myymässä osia toiminnastaan,kuten esimerkiksi osa STX OSV:sta myytiin jo italia­laiselle Fincantierille. STX on länsimaisen näkemyksenmukaan jo nyt paljastunut ”maksukyvyttömäksi”, jo­ten ymmärrettävästi investoinnit tilauksiin ovat niinikään mahdottomia saada emokonsernilta. Sen vuoksitelakka haki valtiolta lainaa vahvistaakseenpääomaansa ja saadakseen ti­lauksen Turkuun. OasisIII meni kuitenkin sivu suun, ja Suomessa lähdettiininnolla selvittämään jopa ranskalaisten mahdollisiahämäräpuuhia tilauksen yhteydessä. Tuli oikeastaankysyttyä itseltään, oliko kyseessä nyt tyypillinenbisnesmaailma vai urheilumaaottelu?

Suomen telakat ovat vajoamassa hiemansamanlaiseen kriisiin, johon Wärtsilä Marine rojahti1980­luvun lopulla. Telakkatoiminta uhkaa kadotaSuomesta ilman uutta omistajaa ja pääomaa, mikäli

STX päätyy niin vakaviin ongelmiin, ettei toimintaavoida enää jatkaa. Valtion sotkeutuminenlaajamittaisesti telakkasotkuihin voi tulla kalliiksi.Toisaalta uhkana on, että jopa kymmeniä tuhansiatyöpaikkoja katoaa telakkateollisuuden mukana.

STX Finlandin ja oikeastaan koko STX Europenkannalta olisi nyt elintärkeää saada yhtiöön tuorettapääomaa. Tilauskirjat Ranskan telakoilla ovat myös(lähes) tyhjät; koko STX Europe uhkaa vajota kriisiin.Yksityisellä pääomalla ja mahdollisella tuoreellapääomistajalla telakkayhtiö voisi selvitä tästä kriisistäilman eurooppalaisten valtioiden rajua väliintuloa.Valtio ei voi ottaa telakkabisnestä hoitaakseen, vaanse täytyy hoitaa yksityisellä pääomalla. Se ei olekaukainen tavoite: vuorineuvos Martin Saarikangaspelasti Wärtsilä Marinen sen vajotessa konkurssiin japerusti sen raunioille Masa­Yardsin, joka myöhemminsai norjalaisen Kvænerin pääomistajakseen.

STX:n Euroopan­telakat tarvitsevat nyt uuden MartinSaarikankaan.

Telakkateol l isuus kriisissä - taas?

PÄÄKIRJOITUS

2

Lassi LiikanenPäätoimittaja

Onko eteläkorealaisella omistajalla vielä edellytyksiä toimiatelakoiden omistajana? KUVA: STX EUROPE

ENNAKKOTUNNELMIA FINLANDIALTAUusi Tallinan­laiva aloittaa liikenteen tämän lehden ilmestyessä.Toimittajamme pääsivät tutustumaan laivaan jo etukäteen.— KOTIVESILLÄ, sivu 4

LAIVAT VAIHTOONBaltic Princess ja Silja Europa vaihtavat reittejä, missäyhteydessä molempiin aluksiin tulee myös joitakin muutoksia.— KOTIVESILLÄ, sivu 7

HELSINGIN TELAKKA LUOVUTTI VITUS BERINGINPitkän hiljaiselon jälkeen Hietalahden telakka Helsingissä onjälleen luovuttanut uuden aluksen.— KOTIVESILLÄ, sivu 10

VIKING GRACE RAKENTEILLA, OSA 3: MIEHISTÖ JASATAMAT VALMIIKSITurun telakalla satamissa tehdään muutostöitä uutta alustavarten. Myös miehistön koulutus on täydessä vauhdissa.— KOTIVESILLÄ, sivu 12

NORDLANDIAN EILISPÄIVÄPerinteikäs Nordlandia lopettaa liikenteen Helsinki­Tallinna­reitillä, minkä kunniaksi luomme katsauksen aluksen historiaan.— KOTIVESILLÄ, sivu 16

TRAVEMÜNDESTÄ WASA EXPRESSIKSI – KANARIANKAUTTAVaasanalaivojen uusvanha Wasa Express on ollut monessamukana ennen toista tulemistaan Merenkurkun liikenteeseen.— MAAILMAN MERILLÄ, sivu 20

VALTIO­OMISTEISET VARUSTAMOT, OSA 3: ALGÉRIEFERRIES, COTUNAV JA POLFERRIESAlgerian ja Tunisian lauttavarustamot operoivat ajanmukaisillalaivolla; myynnissä Polferries tyytyy käytettyihin vanhuksiin.— MAAILMAN MERILLÄ, sivu 26

MERENKULUN VUOSI 2012Vuoden viimeisessä numerossa luodaan jo perinteeksimuodostunut katsaus kuluneeseen vuoteen.— LOKIKIRJA, sivu 33

LOKIKIRJAMerenkulun tärkeimpiä tapahtumia marras­joulukuulta 2012.— LOKIKIRJA, sivu 37

Tässä numerossaSISÄLLYS

3Kansi: Uusi Finlandia ensi kertaa Helsingissä.

KUVA: KALLE ID

KUVA: KLAUS BOMBEL

KUVA: BRUCE PETERIN KOKOELMAT

KUVA: TONY GARNER

4

KOTIVESILLÄ

KUVA: JUKKA HUOTARI

TEKSTI: OLLI TUOMINEN JA KALLE ID

ECKERÖ LINEN uuden Finlandian neitsytristeily on jokäynnissä tämän lehden ilmestyessä. Ulkomatalalletarjoutui mahdollisuus tutustua Finlandian sisätiloihinjo ennen joulua kun laivaa viimeisteltiin KatajanokallaHelsingissä. Tässä artikkelissa tarjoamme pienenennakkokatsauksen laivan palveluihin ja sisätiloihin,jotka ovat kokeneet lähes täydellisen muodonmuu­toksen edellisen omistajan, italialaisen Moby Linenajoista.

Vain joitain yksityiskohtia, kuten viihderavintolaNosturin tuolit, on säästetty. Suurimmat muutostyötovat olleet EckeröMarketin ja Extra­luokan tilojen ra­kentaminen kuutoskannen keulaan, jonka seuraukse­na alun perin kolmikerroksinen viihderavintola onenää kaksikerroksinen. Tila on tosin kaksikerroksise­nakin vaikuttava: kaksi kerrosta korkea ja koko keu­lan levyinen panoraamaikkuna tekee tilasta avaran javaloisan tuntuisen. Asiakkaille näkymättömiä muutos­töitä ovat olleen jääluokituksen nostaminen ja laivankeskuskeittiön täydellinen uudistaminen.

EnnakkotunnelmiaFinlandialta

Uusi aikataulu…

Paljon kiitosta on asiakkaiden keskuudessa saanutuusi aikataulu, mikä on helppo uskoa. Jatkossa lähtöon Helsingistä 9.15 Nordlandian nykyisen 8.00 sijaan,mikä on erittäin suuri parannus vähänkin Helsinginkeskustaa kauempaa tuleville. Matka­aika lyheneeuuden laivan myötä kahteen ja puoleen tuntiin, mikäon tunnista puoleen tuntiin Nordlandiaa vähemmän.Näin ollen maissaoloajasta Tallinnassa ei ole juurikaanjouduttu tinkimään. Talviaikataululla helmi­maalis­kuussa maissaoloaika jää reiluun neljään tuntiin,mutta maaliskuun alusta eteenpäin laiva on jokapäivä satamassa viisi ja puoli tuntia.

…ja uusia palveluja

Kuutoskannen keulaan on, kuten jo aiemminkerrottiin, rakennettu EckeröMarket, jonka pinta­alaon yli 500 neliötä. Uutuutena marketissa onMaistelubaari, jossa voi ostaa viinejä laseittain

maisteltavaksi ja näin hakea vahvistusta ostopää­tökselle. Kaikkia tarjolla olevia viinejä ei kuitenkaanole tarjolla maisteltavaksi, vaan maistelubaarissavalikoima rajoittuu esimerkiksi uutuuksiin jakausituotteisiin. Ostospuolella uutta on myös erillinenasuste­, parfyymi­ ja kosmetiikkamyymälä ShopBellezza kannella kahdeksan.

EckeröMarketin viereen paapuurin puoleiselle kyljelleon rakennettu kilpailevien varustamoidenbisnesluokkaa palvelutasoltaan muistuttava Extra­luokka, jossa on 86 asiakaspaikkaa. Eckerö Linekorostaa kuitenkin ahkerasti, että luokka ontarkoitettu kaikille rauhallista työskentelytilaakaipaaville, ja siksi bisnesluokka­sanaa ei haluta tässäyhteydessä käyttää. Extra­luokan lisähinta on noin 40euroa per suunta, ja siihen sisältyy oma paikka,ateriat, juomat ja päivän lehdet. Aamulähdöillä ateriaon kevyt aamiainen ja Tallinnasta Helsinkiin tultaessakeitto tai salaatti. Tilan voi varata myös ryhmille,

5

KOTIVESILLÄ

Alla: Kolmikerroksisesta kaksikerroksiseksi muuttunutBar Nosturi. Etualan tuolit ovat Moby Freedominalkuperäiset.Oikealla: Vielä hieman keskeneräinen maistelubaariEckeröMarketissa.KUVAT: KALLE ID

jolloin tilaan on saatavissa valkokangas, videotykki jaäänentoisto.

Aiempaa laajempi ravintolamaailma

Kansi 8 on Finlandian pääkansi, ja siellä on läheskaikki laivan palvelut Extra­luokkaa, EckeröMarketiaja infoa lukuun ottamatta. Keulassa sijaitseekaksikerroksinen viihderavintola Nosturi, jonkatunnusomaisin piirre on valtava koko keulan levyinenja kahden kannen korkuinen panoraamaikkuna.Ruokaa ja juomaa tarjoavat keulan viihderavintolanlisäksi keulasta perään päin lueteltuna Bar Naissaar,400­paikkainen Buffet Eckerö, Pub Jätkäsaari, PubTelakka sekä laivan peräosassa sijaitsevakaksikerroksinen Cafeteria Satama.

Ulkomatalan toimittaja Olli Tuominen on mukanaFinlandian neitsytmatkalla, ja tunnelmia matkaltapäivitetään Toimituksen blogiin vuoden alkupäivinä.Laajempi artikkeli Finlandiasta ilmestyy seuraavassanumerossa.

6

KOTIVESILLÄ

Yllä: Extra­luokan oma tila on ulkoasultaan rauhallinen. Jokatuolilla on myös oma pistokepaikka. KUVA: KALLE ID

Vasemmalla: Naissaar­baari on saanut viehättävänkirkkaan värimaailman.Alla: Buffet Eckerön uusi ulkoasu sai inspiraationsa MobyFreedomilla saman tilan katossa olleista sinisistälehtikuvioista. KUVAT: KALLE ID

7

KOTIVESILLÄ

Laivat vaihtoon

SIVUN KUVAT: KALLE ID

TEKSTI: JUSSI LITTUNEN

VARUSTAMOKONSERNI Tallink ilmoitti marraskuunalussa, että se tulee järjestelemään omistamiensaalusten reittejä uudelleen. Helsinki­Tallinna­reitilläliikennöivä Baltic Princess siirretään Silja Europantilalle Turku­Maarianhamina/Långnäs­Tukholma­linjal­le. Vuodesta 1995 Turun­linjalla liikennöinyt SiljaEuropa siirtyy Helsinki­Tallinna­reitille.

Tallink Silja kertoi lehdistötiedotteessaan 8.11.2012,että laivojen reittejä vaihtamalla halutaan uudistaakummankin linjan tarjontaa ja samalla parantaakustannustehokkuutta. Uudempi Baltic Princesskuluttaa vähemmän polttoainetta kuin vuonna 1993valmistunut Silja Europa, mikä vähentää myösliikenteen ympäristöhaittoja.

Osaltaan laivojen vaihdon selittää Turku­Tukholma­reitin kiristyvä kilpailutilanne. Tammikuussa 2013liikennöinnin aloittava Viking Grace on herättänytsuurta kiinnostusta uutuutensa vuoksi. Alustensareittejä vaihtamalla Tallink pystyy tarjoamaanuudenlaisia palveluita kummallakin linjalla, kunresursseja uudisrakennusten toteuttamiseen SiljaLinen Turun­linjalle ei ole.

Kohti kevyempiä haasteita

Silja Europan lähes 18 vuoden urakkanopeatahtisessa Turun liikenteessä on rasittanut sentekniikkaa, ja viime aikoina seuraukset ovat alkaneetnäkyä lisääntyneinä myöhästymisinä jakoneongelmia. Koska Turun­linjalla satama­aika onreitin kummassakin päässä vain 60 minuuttia, eihuoltotöitä ehditä hoitaa linjan päissä.

Tilannetta pyrittiin parantamaan toukokuussa 2012,jolloin Silja Europa telakoitiin Naantalissa läheskahdeksi viikoksi. Aivan kaikista ongelmista eiilmeisesti vieläkään päästy, sillä Suomen suurimmanmatkustaja­aluksen tekniikka on vaatinut korjaustahuoltotauon jälkeenkin. Yhden moottorin poistaminenkäytöstä korjaustöitä varten aiheuttaa myöhästymi­

sen, joka voi näkyä aikataulussa vielä viikonkinkuluttua.

Jatkossa Baltic Princessin kolme solmua suurempihuippunopeus ja hivenen suurempi konetehomahdollistavat aikataulujen kiinni kuromisenmahdollisissa poikkeusoloissa. Suurempi autokansilisää linjan rahtikapasiteettia, kun taas Silja Europalisää matkustajapaikkoja Helsingin ja Tallinnan välillä.Ennen kaikkea reittimuutoksella haetaan kullekinreitille parhaiten sopivia aluksia.

Uusia ravintoloita

Reitinvaihtojen myötä kummankin laivanpalvelutarjonta tulee muuttumaan nykyisestä.Tarkemmin muutoksista ei ole vielä kerrottu, muttauudet ravintolat ja hytit on jo päivitettyvarausjärjestelmään.

Baltic Princessin yökerhon yläpuolisia sisähyttejämyydään jatkossa E­kategorian hytteinä mahdollisenyökerhomelun vuoksi. Nämä hytit korvaavat SiljaEuropan autokannen alapuoliset hytit reitinhalvimpina hytteinä. Silja Europalla hyttiluokatsäilyvät ennallaan.

Kun Galaxy aloitti liikennöinnin Turusta neljä vuottasitten, muutettiin 132 matkustajahyttiä miehistökäyt­töön. Oletettavasti näin menetellään myös tälläkertaa, sillä Baltic Princessin 130 miehistöhyttiä eivättule riittämään uudella linjalla. Uudistus pienentää

8

KOTIVESILLÄ

Turku­Tukholma­linjan tuleva iltalaiva Baltic PrincessHelsingin Länsisatamassa 14.12.2012. Reitinvaihdonyhteydessä laiva tulee saamaan kylkiinsä Silja Line ­tekstitja huhun mukaan mahdollisesti jopa hylkeen korsteeniinsa.KUVA: KALLE ID

”Kummankin laivanpalvelutarjonta

tulee muuttumaannykyisestä.”

matkustajahyttikapasiteettia, mutta on välttämätönreitillä, jolla miehistö asuu aluksella ympärivuoro­kautisesti.

Silja Europalle avataan uudella reitillä kaksi uuttaravintolaa, Russian Maxim ja Windjammer Cocktail.Maxim A’la Carte ja Buffet Europa jatkavat laivantarjonnassa. Lisäksi laivalla tulee olemaan Banquett­ravintola, joka todennäköisesti jatkaa 7. kannenkeulassa Food Marketin yhteydessä.

Baltic Princessin nykyinen Gourmet Baltic Princessmuuttuu kala­ ja äyriäisravintola Happy Lobsteriksi.Tämä tulee olemaan neljäs suositun konseptinmukainen ravintola Silja Linen laivoilla. Buffet Tallinksaa uudeksi nimekseen Buffet Princess, javenäläistyyppinen Russian A’la Carte Katarina

muuttuu Katarina’s Kitchen – ravintolaksi.

Pikavaihto Tallinnassa

Jotta liikennepäiviä menetettäisiin mahdollisimmanvähän, toteutetaan laivojen vaihto Tallinnassa noinyhden vuorokauden aikana. Silja Europa lähteeviimeistä kertaa Tukholmasta Turkuun sunnuntaina20. tammikuuta 2013. Baltic Princess ajaa omanviimeisen vuoronsa maanantaina 21. tammikuuta, jatiistaina molempien laivojen on tarkoitus ollaTallinnassa samanaikaisesti vaihtoa varten.

Silja Europan ensimmäinen lähtö TallinnastaHelsinkiin on 23.1. Sen sijaan Baltic Princess meneeennen Turun­linjalle siirtymistä telakalle, ja aloittaauudella reitillään vasta perjantaina 1. helmikuuta.Muutoksen yhteydessä laivojen liput ja miehistötvaihdetaan päittäin.

Erikokoiset laivat vaativat hivenen erikokoisenmiehistön, ja siksi ainakin Silja Europalla on käytyyhteistoimintaneuvotteluita. Koko vakituisellehenkilökunnalle on yt­neuvotteluissa turvattutyöpaikka varustamon palveluksessa, muttamääräaikaisten työntekijöiden määrä saattaa muuttuanykyisestä.

Jonkin verran keskustelua on herännyt laivojenulkoasusta vaihdon jälkeen. Silja Europa maalataanilmeisesti uudelleen vasta liikenteen alettua, muttaBaltic Princessin telakoinnin aikana pystyttäisiintekemään suurempiakin muutoksia laivan ulkoasuun.Nähtäväksi jää, tuleeko Baltic Princess saamaan SiljaLine – tekstin lisäksi Siljan tuotemerkkiin paremminsopivan ulkoasun, vai jatkaako laiva Turun­linjallanykyisessä pinkissä värityksessään.

Lähteet

• Lamminsivu, Sanna: “Hyvästi vanha rouva!”(Merimies 6­2012)• STX Finland: ”MS Baltic Princess & MS Galaxy:Comfort and luxury in the Baltic”(www.stxeurope.com)• Tallink Silja Oy: “Silja Europa ja Baltic Princessvaihtavat reittejään” (lehdistötiedote 8.11.2012)• Tallink Silja Oy: ”Baltic Princess siirtyy Suomenlipun alle” (lehdistötiedote 9.11.2012)• Maritimeforum (www.maritimeforum.fi)

9

KOTIVESILLÄ

Silja Europa sai toukokuun lopulla kylkiinsä uudenyritysilmeen mukaiset kylkitekstit, jotka menevät nytvaihtoon. Kuvassa Silja Europa lähestyy Maarianhaminaa24.6.2012. KUVA: KALLE ID

Silja Europan uusien ravintoloiden sijainteja ei vielä tiedetä.Yksi mahdollinen muutoskohde on Maxim à la carte­ravintolan yhteydessä oleva Drottningholm­kabinetti.KUVA: KALLE ID

10

KOTIVESILLÄ

Vitus Bering lähti Hietalahdesta viikon kestäneille merikokeille 22.11. KUVA: JUKKA KOSKIMIES

TEKSTI: OLLI TUOMINEN

PERJANTAINA 21.12.2012 oli Arctech HelsinkiShipyardilla syytä juhlaan, kun jäätä murtavamonitoimialus Vitus Bering luovutettiin omistajalleen,venäläiselle Sovcomflot­varustamolle perinteistenseremonioiden saattelemana. Lisäsyytä juhlaan antoimyös se, että alus valmistui liki neljä kuukauttaalkuperäisestä aikataulustaan etuajassa. Alun perinVitus Beringin oli määrä valmistua vasta huhtikuussa2013. Suoritusta voi pitää varsin hyvänä, silläkölinlasku pidettiin tammikuun lopulla ja vesillelaskuoli jo kesäkuun lopulla.

Aivan mallikelpoisesti kaikki ei kuitenkaan sujunut,sillä alkuperäinen luovutuspäivä siirtyi vajaalla viikollaennakkoon ilmoitetusta. Alun perin luovutuksen pititapahtua jo 18.12. Vielä 16.12 alus oli ulkona telakanvarustelulaiturissa, mutta kaikessa hiljaisuudessa sesiirrettiin takaisin telakka­altaaseen, ilmeisesti 17.12.Telakan tiedotteessa aluksen luovuttamisestamyöhästymistä ei mainittu mitenkään. Ilmeisestikyseessä oli kuitenkin joku hieman suurempiongelma, sillä alusta olisi tuskin muuten otettutakaisin sisään telakkahalliin.

Helsingin telakka luovuttiVitus Beringin

Vajaat sata metriä pitkä erikoisalus tulee toimimaanöljy­ ja kaasukenttien huoltoaluksena Sakhalininalueella Venäjän Kaukoidässä, jossa öljyä poraa muunmuassa Exxon. 1,7 metrin paksuista jäätä murtamaankykenevän aluksen yksi päätehtävä tulee olemaanöljynporauslauttojen suojaaminen jäiden liialliseltapuristukselta. Vitus Bering on varustettuöljyntorjuntaa, palontorjuntaa ja avomerellätapahtuvaa hinausta varten. Tarvittaessa sitä voidaankäyttää myös pelastusaluksena, jolloin se tarjoaa tilatliki kahdelle sadalle evakuoidulle.

Venäläis­suomalaista yhteistyötä

Helsingin telakan siirryttyä puoliksi venäläisomistuk­seen on alusten lohkojen valmistusta siirrettyvenäläistelakoille. Osin syy nyt tilauksessa olevienalusten lohkojen rakentamiseen Venäjällä lienee myösvenäläisessä valtio­omisteisessa tilaajassa. Sekä VitusBeringin että sen tulevan sisaraluksen lohkot onrakennettu pääosin Viipurin telakalla. 42 lohkostavain viisi koottiin Helsingissä. Kaksikon jälkeenvalmistuvan pelastusaluksen runko puolestaankootaan Venäjän Kaliningradissa ja se hinataankeväällä varusteltavaksi Hietalahteen. Vitus Beringinsisaraluksen on määrä valmistua huhtikuussa 2013.

11

KOTIVESILLÄ

FAKTA: VITUS BERING

Pituus 99,9 metriä • leveys 21,7 metriä • syväys 7,6 metriäbruttovetoisuus 7 100 GT • koneteho 18 000 kW • nopeusavovedessä 15 solmua • nopeus 1,5 metrisessä jäässä 3 solmuapaalunvetokyky yli 128 tonnia • rahtikansi 700 m2miehistö 24+26

Vitus Bering laskettiin vesille ja hinattiin ulos telakan hallista varustelulaituriin heinäkuun 2012 lopulla.KUVA: JUKKA KOSKIMIES

Vielä kaksi päivää ennen alkuperäistä luovutuspäivää VitusBering oli ulkona Hietalahden telakan varustelulaiturissa,mutta seuraavana päivänä se siirrettiin takaisin telakanhalliin. KUVA: OLLI TUOMINEN

12

KOTIVESILLÄ

Viking Grace toisella merikoeajollaan 27.12.2012. KUVA: JUKKA HUOTARI

TEKSTI: JUSSI LITTUNEN

VIKING GRACE pääsi ensimmäistä kertaa merellejoulukuun ensimmäisenä viikonloppuna järjestetyssämerikoeajossa. Vajaat kolme päivää kestänytmerikoeajo mahdollisti aluksen järjestelmientestaamisen oikeissa olosuhteissa, ja samalla mm.aluksen keittiöhenkilökunta pääsi tutustumaantuleviin työpaikkoihinsa. Tarkoituksena on järjestäävielä toinen koeajo, jonka aikana aluksen moottoreitapäästäisiin käyttämään ensimmäistä kertaanesteytetyllä maakaasulla.

Työt aluksella ovat edenneet pääosin suunnitelmienmukaan. Marraskuun lopulla aluksella havaittiin

kuitenkin vuoto, kun avoimeksi jääneestä tankintarkastusluukusta oli päässyt vettä konehuoneeseen.Tapahtumahetkellä aluksen painolastitankkeja oltiintestaamassa, ja painolastivettä liikuteltiin tankistatoiseen. Vuotanut vesi saatiin kuitenkin pumpattuaulos aluksen omalla pumppujärjestelmällä, javahingot jäivät vähäisiksi. Pahimmillaanvesikerroksen korkeus oli ollut noin metri.

Uusi tekniikka vaatii harjoittelua

Viking Gracen tuleva päällystö on jo päässytharjoittelemaan aluksen ja sen laitteistojen käsittelyätulevalla reitillä – ainakin lähes oikeissa oloissa.Harjoittelun on mahdollistanut Turun satamaan

Viking Grace rakenteil la, osa 3:

Miehistö ja satamat valmiiksi

rakennettu simulaattori, joka pyrkii jäljittelemäänVikingin uusimman laivan komentosiltaamahdollisimman totuudenmukaisesti.

Ennen uuden aluksen käyttöönottoa tarvitaan ainasuuri määrä koulutusta, mutta Viking Gracentapauksessa miehistöllä on erityisen paljon opittavaa.Merenkulkutekniikka on kehittynyt valtavasti 80­luvunlopulta, jolloin Viking Gracen edeltäjä Isabellavalmistui. Esimerkiksi komentosillan laitteistot tullaanViking Gracella järjestelemään aikaisemmastapoikkeavalla tavalla siten, että mahdollisimmanmonet toiminnot voidaan hoitaa saman ohjauspöydänäärellä.

Myös itse järjestelmät ovat uudenaikaiset. Uudenaluksen myötä paperiset merikartat siirtyväthistoriaan, ja jatkossa navigoinnissa hyödynnetäänsähköisessä muodossa olevia merikortteja.Turvallisuuden takaamiseksi myös varajärjestelmä onolemassa, liittyyhän elektronisiin järjestelmiin ainaomat riskinsä.

Tietokonejärjestelmiä tullaan käyttämään myösaluksen käyttökustannusten tarkkailemiseksi.Teknologiayritys ABB toimittaa Viking Gracelleenergianseurantajärjestelmän (EMMA Advisory Suite),joka mahdollistaa energiankulutuksen seurannan jaoptimoinnin. Näin aluksen miehistö pystyisikehittämään toimintaansa energiatehokkuudennäkökulmasta. Myöhemmin järjestelmää voidaanvielä laajentaa kattamaan useampia aluksia sekäavustamaan aluksen lastaukseen liittyvässätrimmauksessa.

Julkisuudessa Viking Grace on saanut huomiotanimenomaan ympäristöystävällisen konetekniikkansavuoksi. Laivan kahteen pääkonehuoneeseenasennetaan kumpaankin kaksi Wärtsilä 8L50DF –moottoria, joita voidaan käyttää joko maakaasulla,dieselöljyllä tai raskaalla polttoöljyllä. Polttoaineestariippumatta neljän moottorin yhteisteho on 30 400kilowattia, mikä on suurin piirtein vastaava kuin 20vuotta vanhemmalla Silja Europalla.

Perinteisistä laivoista poiketen Viking Gracenmaakaasu varastoidaan nesteytettynä kahdessatankissa laivan peräkannella. Ruostumattomastateräksestä valmistetut säiliöt koostuvat kahdestavaipasta, joiden väliin jää tyhjiö. Siten nesteytetty

maakaasu (LNG) voidaan pitää ­160 celsius­asteenlämpötilassa. Ennen moottoreihin syöttämistä kaasuhöyrystetään hukkalämmöllä.

Yksi edestakainen risteily kuluttaa 55 tonnianesteytettyä maakaasua, jota laivaan tankataanpäivittäin 70 tonnia. Tankkien yhteiskapasiteetti on140 tonnia LNG:tä. Nesteytettyä maakaasu ei aiheutaturvallisuusriskiä, sillä esimerkiksi kahvikuppiinlaitettuna LNG:tä ei saa millään keinolla syttymääntuleen. Polttaminen vaatii täsmälleen tietytolosuhteet.

Nesteytetyn maakaasun suurin etu on sen pienemmätympäristöhaitat: hiukkas­ ja hiilidioksidipäästöt ovathuomattavasti pienemmät kuin perinteisissälaivamoottoreissa, ja rikkipäästöt ovat käytännössänollassa. Näin ollen esimerkiksi Euroopan unionintiukentuneet rikkidirektiivit eivät aiheuta ongelmiaViking Gracelle.

13

KOTIVESILLÄPerinteiseen tapaan myös Viking Gracea liikuttaa kaksiviisilapaista potkuria. Kummankin potkurin takana on omaperäsin. Lisäksi laivassa on kaksi keulapotkuria ohjailunhelpottamiseksi satamassa.KUVA: STUDIO AURANKUVA/VIKING LINE

Kaasulla pitkä reitti laivaan

Ruotsin­liikenteessä uudentyyppinen polttoaine vaatiierityisjärjestelyitä myös satamissa. Viking Line tuleeostamaan tarvitsemansa polttoaineen ruotsalaiseltaAGA Gasilta, joka puolestaan hankkii sen Norjasta.AGAn terminaali sijaitsee 60 kilometrin päässäTukholmasta Nynäshamnin kunnassa, josta polttoainekuljetetaan tankkiautoilla Värtanin satamaan.

Koska Vikingin terminaali sijaitsee TukholmanStadsgårdenin satamassa, joudutaan nesteytettymaakaasu kuljettamaan vielä Värtanilta Tukholmankeskustaan. AGA Gas on ostanut tähän tehtäväänvuonna 1974 valmistuneen saaristolautan, Fjalirin,jota muutetaan parhaillaan uuteen käyttöönsopivaksi. Mikäli merikuljetus ei onnistu, voidaan LNGtankata tankkiautosta tai käyttää tavallistameridieseliä. Ongelmia voi syntyä lähinnä kovissajääolosuhteissa, sillä Fjalirin jääluokka on muutostenjälkeenkin 1C.

Aivan yksinkertaiset muutostyöt eivät riitä autolautanmuuttamiseen polttoaineen kuljetusalukseksi.Fjalirista poistetaan kaikki nykyiset matkustajatilatsekä suurin osa autokannen yläpuolisista

teräsrakenteista Fiskerstrand Verft – telakallaNorjassa. Tämän jälkeen tilalle rakennetaan uudetmiehistötilat sekä komentosilta. Suurelle avoimellekannelle asennetaan tankki ja tankkauslaitteisto.Myös aluksen turvallisuutta lisätään asentamalla senrunkoon uudet vesitiiviit laipiot

Lounais­Norjassa liikennöidessään Fjalir pystyikuljettamaan 147 matkustajaa sekä 28 henkilöautoa.Uudistuksen jälkeen aluksen kapasiteetti on 170kuutiometriä nesteytettyä maakaasua. Suuren tankinasentaminen aiheuttaa aluksen syväyden kasvamisenreilulla metrillä. Muutostöiden valmistuttua vuoden2012 lopulla kuljetusaluksen nimeksi tulee Seagas.

AGAn Internet­sivujen mukaan nesteytettyämaakaasua ei pystytä toimittamaan vielätammikuussa. Siten Viking Grace liikennöikoematkoillaan ja neitsytristeilyllä LNG:llä, mutta

14

KOTIVESILLÄ

Havainnekuva autolautasta muutetusta Seagas­laivasta,joka tulee kuljettamaan kaasua Viking Gracelle. KUVA: AGA

Havainnekuvassa näkyvät hyvin aluksen kaksi LNG­tankkia.­160 asteeseen jäähdytettynä kaasun tilavuus pienenee 600­kertaiseksi. KUVA: VIKING LINE

vaihtaa tämän jälkeen tavalliseen meridieseliin.Helmikuun alusta alkaen on tarkoitus siirtyä takaisinnesteytettyyn maakaasuun.

Satamat uusiksi

Satamien remontoiminen käynnistettiin Turussa jovuonna 2011, jolloin alkoi Viking Linen laiturinlaajennus noin 800 neliömetrillä. Tämän vuodenaikana on vielä uusittu laituriin asennettavaperäponttoni, jota pitkin autot ajavat alukseen.Lisäksi Vikingin terminaalirakennuksen yhteyteenvalmistuu vielä ensi kesään mennessä pysäköintitaloyli 400 henkilöautolle, sillä uuden laivan arvellaanlisäävän Turun päivittäistä matkustajamäärää jopa800:lla ja automäärää 200:lla.

Viking Grace mahdollistaa maihinnousun neljää reittiäkahdelta kannelta, mikä vaatii matkustajasiltojenuusimista. Viking Linen Turunterminaalirakennuksessa onkin tehty laajennustöitäkuluneen vuoden aikana. Toisessa kerroksessasijaitsevaa kahvilaa laajennetaan ja samallaterminaaliin asennetaan uudet laivaan johtavatmatkustajasillat. Myös autojen lastausaluetta onuusittu, ja jatkossa aluksesta poistuvat autotohjataan eri reittiä kuin sen sisään ajavat. SamallaVikingin autokentän risteykseen asennettiinliikennevalot.

Tukholman satamassa on tehty vastaavia korjaustöitätämän vuoden aikana. Autojen lastauskenttää onuusittu suurempaa autokapasiteettia varten, ja VikingGracen ylempää autokantta varten on rakennettuerillinen sivuramppi. Lisäksi laiturille on asennettuuudet putkistot käyttöveden pumppaamiseksialukseen ja sieltä pois.

Neitsytristeily loppuunmyyty

Viking Line ilmoitti aiemmin tänä vuonna, että myös”tavalliset matkustajat” saavat mahdollisuudenosallistua Viking Gracen neitsytristeilylle. Huolimattaristeilyn korkeista hinnoista paikat ensimatkalle on jomyyty.

Viking Grace lähtee ensimmäiselle matkalleen 13.tammikuuta kello 17.30, ja viettää seuraavan päivänTukholmassa. Paluumatka alkaa kello 15.30, jasaapuminen Turkuun on tiistaina 15.1 kello 10.Samana iltana laiva aloittaa säännöllisen liikenteenTurun ja Tukholman välillä.

Ulkomatala on seurannut Viking Gracen valmistumistaViking Grace rakenteilla ­juttusarjassa. Sarjanedelliset osat ilmestyivät numeroissa 4/2012 ja5/2012. Sarja huipentuu Viking Grace­teemanumeroon Ulkomatalan seuraavassanumerossa (1/2013).

Lähteet

• Anttila, Timo: Viking Line ostaa maakaasunsaRuotsista (Turun sanomat 22.2.2012)• Jalovaara, Veli­Matti: Itämeren puhtainmatkustajalaiva (Tekniikka & Talous 15.4.2011)• Karlsson, Sören ja Sonzio, Leonardo: Enabling thesafe storage of gas onboard ships with the WärtsiläLNGPac (Wärtsilä Technical Journal 01/2010)• Lämsä, Minna: Viking Gracen uusi tekniikka vaatiitehostettua koulutusta (Turun sanomat 21.11.2012)• AGA (www.aga.se)• Viking Gracen Facebook­sivu(www.facebook.com/vikinglinegrace)• Fakta om Fartyg: Fjalir(www.faktaomfartyg.nu/fjalir_1974.htm)• Multi Maritime (www.multi­maritime.no)• Port of Turku (www.port.turku.fi)• Viking Grace (www.vikinggrace.com)

15

KOTIVESILLÄIsabella Turun terminaalissa 23.7.2008. Viking Gracensisäänkäynnit ovat kansilla 6 ja 7, kun taas Isabellalla neovat kansilla 5 ja 7. Siksi sataman matkustajasillatjoudutaan uusimaan. KUVA: JUSSI LITTUNEN

Nordlandian eil ispäivä

TEKSTI: SERGEI PENNONEN

1980­luvun uutuus

KAIKKI alkoi vuoden 1979 lopussa, jolloinlänsisaksalaisen TT­Linen omistama brittiläinen OlauLine Ltd Co. ilmoitti tilaavansa saksalaiselta A.G.Weser Seebeckswerft ­telakalta laivan. Tänäpäivänä kriteerit, joita Olau Line tuohon aikaansovelsi uuteen laivaansa, ovat normi, mutta1970­luvun lopussa nämä olivat ennennäke­mättömiä uutuuksia. Tarkoituksena oli rakentaauusi, moderni, Sheerness­Vlissingen­reitille so­piva alus, joka pystyisiottamaan kyytiinsä 1600matkustajaa. Laivan palve­luihin kuuluisivat sali, uima­allas, sauna, leikkihuone lai­valla matkustaville lapsille jamonia muita aktiviteetteja.Ehtona oli myös tilaa auto­kannella 550 henkilöautolletai 56 rekka­autolle, minkälisäksi varustamo halusi 60paikkaa henkilöautoille lisä­kannella.

Kölinlasku tapahtui 5. toukokuuta 1980 Länsi­SaksanBremerhavenissa, ja puolen vuoden kuluttuamarraskuun 22. päivänä laiva kastettiin m/s OlauHollandiaksi. Laivalle ei ollut helppo antaa nimeä, sillävaihtoehtoja oli ennen kastetilaisuutta järjestetynnimikilpailun jäljiltä noin 2500. Samassa tilaisuudessatapahtui myös vesillelasku. Olau Hollandia sai kotisa­

tamakseen Hampurin. Keväällä 21. maaliskuuta1981 laiva siirtyi omistajalle, Olau Line LtdCo:lle.

Laivasta tuli 152 metriä pitkä ja 24,2 metriäleveä. Olau Hollandia sai neljä Pielstick diesel­

konetta, joiden yhteistehoon 15 300 kW.

Vaikuttava laiva

Luovutuksen jälkeen OlauHollandia otti kurssin kohtiIso­Britanniaa. Ennen mää­ränpäätä, Sheernessin kau­punkia, uutukainen kävinäyttelyvierailulla Rotter­damissa ja Vlissingenissa,jonne se tulevaisuudessatulisi liikennöimään sään­nöllisesti. Näyttelyvierailun

16

KOTIVESILLÄ

KUVA: OLLI TUOMINEN

lopetettuaan 24. maalis­kuuta 1981 aamupäivällälaiva saapui Sheernessiin. Kaupunki otti uudentulokkaan vastaan myrskyisessä säässä, jolloin OlauHollandia pääsi heti koetukseen. Satamassa alus eiviihtynyt kauan, vaan lähti 400 matkustajaa kyydissäensimmäiselle neljätuntiselle risteilylle.

Seuraavana päivänä, maaliskuun 25. päivänä 1981Olau Hollandia aloitti säännöllisen reittiliikenteen Iso­Britannian ja Alankomaiden välillä. Olau Linellevuokrattuna ollut m/s Espresso Olbia, joka ennenhoiti reittiä, lopetti liikennöinnin Olau Hollandiantultuaan reitille. Espresson Olbian suomalaisomistei­nen pari m/s Olau Finn jatkoi liikennöintiä.

Vuoden kuluttua samalta telakalta valmistui OlauHollandian sisaralus, m/s Olau Britannia. Laivaasetettiin Olau Hollandian pariksi reitille Sheerness­Vlissingen, jolloin Olau Finn lopetti liikennöinnin jasuomalaisen Thomesto­varustamon osallisuus OlauLinen toiminnassa päättyi. Olau Linen mukaansisaraluksesta tuli hieman parannettu versio Olau

Hollandiasta, vaikka tämäkin oli vaikuttava laiva.Miles Cowsillin ja John Hendyn kirjoittamassa Olau­julkaisussa todetaan, että laivat maksoivat 23miljoona puntaa kumpikin.

Tukholman kautta Visbyyn

Olau Hollandia ja Olau Britannia hoitivat reittinsä,kunnes Olau Linelle valmistuivat uudet sisaralukset –myös nimeltään Olau Hollandia ja Olau Britannia –1989 ja 1990. Alukset rakensi Olau Linelle joennestään tuttu telakka, A.G. Weser SeebeckwerftBremerhavenissa Saksassa. Uudet sisarukset saivatedeltäjiensä ”käytetyt” nimet, ja varustamo myi

17

Alla ja oikealla: Olau Hollandia alkuperäisissä Olau Linenväreissä. Vaikka alus liikennöi Britanniasta Alankomaihin,

oli sen kotisatama Hampuri ja keulaan oli jopa maalattuHampurin vaakuna. KUVAT: TED INGHAM

KOTIVESILLÄ

18

KOTIVESILLÄ

Nord Gotlandia Oskarshamnissa jo Gotlandslinjen­uransa loppupuolella elokuussa 1997. KUVA: MARKO STAMPEHL

vanhat Olau Hollandian ja Olau Britannianruotsalaiselle Nordström & Thulin AB ­varustamolle(N&T). Nordström & Thulin myi kuitenkin OlauBritannian viipymättä eteenpäin norjalaiselle FredOlsen & Co:lle näiden Pohjanmeren liikenteeseen,jossa laiva sai nimen Bayard. Olau Hollandia sensijaan jäi Nordström & Thulinille. N&T:llä olitytäryhtiö, Gotlandlinjen, joka hoiti muutama vuosisitten kilpailutuksessa voittamansa Ruotsin valtiontukemat reitit Gotlantiin, eli Nynäshamn­Visby jaOskarshamn­Visby. Olau Hollandia uudelleennimettiinm/s Nord Gotlandiaksi, jonka jälkeen alus käviTukholmassa telakalla sekä näyttelyvierailulla.Uudeksi kotisatamaksi tuli Visby.Uudenvuodenpäivänä vuonna 1990 Nord Gotlandiaaloitti liikennöinnin manner­Ruotsista Gotlanninsaarelle.

Gotlandlinjen ei ollut ainoa Nordström & Thulinintytäryhtiö. Vuonna 1990 ruotsalaisvarustamo perustiviron valtionvarustamo ESCO:n kanssa Estlinen, jokahoiti seuraavat kymmenen vuotta Ruotsi­Viro­reittiä.Vuonna 1994 tapahtui koko maailman järkyttänytEstlinen m/s Estonian uppoaminen. Onnettomuuden

jälkeen Nordström & Thulin AB päätti luopuakokonaan matkustajaliikenteestä ja laittoi Gotlantiinliikennöineet laivansa – mukaanlukien NordGotlandian – myyntiin. Nordström & Thulin luopuimyös osuudestaan Estlinessa ja ennen kuin lopettikokonaan toimintansa yhdistyi Argonaut AB:hen.Estline ei yksinään pärjännyt, minkä seurauksenasiitä tuli osa Tallink­varustamoa.

Päiväristeily Tallinnaan

Kuten kerroimme Ulkomatalan numeron 4/2012artikkelissa ”Alandiasta Finlandiaan – Eckerö LinenTallinnan­liikenteen historia”, vuonna 1997 Rederi ABEckerö kiinnostui Nord Gotlandiasta, sillä sen laiva,Alandia oli liian pieni hoitamaan Tallinnan linjaa.Joulukuussa 1997 Rederi AB Eckerö osti NordGotlandian. Tammikuussa Nord Gotlandia luovutettiinuudelle omistajalle, minkä jälkeen laiva suunnistiTurun telakalle. Telakalla laiva uudelleenkastettiinm/s Nordlandiaksi.

Helmikuun 10. päivänä vuonna 1998 Eckerö Lineasetti Nordlandian Helsinki­Tallinna­reitille, jolloin se

19

KOTIVESILLÄkorvasi Alandian. Nordlandia palveli asiakkaitaanHelsinki­Tallinna­reitillä lähes 15 vuotta, kunnesEckerö Line hankki italialaiselta Moby Lines­varustamolta vuonna 2001 rakennetun m/sFinlandian.

Arjen poikkeukset

Iäkkäälle rouvalle tapahtui historiansa aikana myösmuutama lievempi onnettomuus! Viimeisinonnettomuus sattui lokakuussa vuonna 2006, jolloinNordlandia törmäsi Tallinnan satamarakenteisiin.Törmäyksessä kukaan ei loukkaantunut. Telakallalaiva korjattiin nopeasti ja se sai jatkaa reitinhoitamista. Ennen sitä, huhtikuussa vuonna 2003Helsingistä lähdön jälkeen huomattiin ruorivika,jolloin laiva palasi takaisin Helsinkiin. Tuollointelakalla käynti oli välttämätön. Aluksen ensimmäinenisompi onnettomuus sattui kuitenkin jo NordGotlandian aikaan, vuonna 1997, jolloinkonehuoneessa havaittiin tulipalo. Se ei kuitenkaanaiheuttanut isompia korjauksia.

Unohtamaton sisar, Olau Britannia

Lähes kahdenkymmenen vuoden jälkeen sisaraluksetolivat taas yhdessä, vaikkakin eri varustamoissa.Vuonna 2008 sisaruksia yhdisti Helsinki, jolloinkotkalaisvarustamo Stella Naves Russia Oy, eli StellaLines aloitti liikennöinnin Helsingin ja Pietarin välilläentisellä Olau Britannialla. Stella Lines kastoi laivanm/s Juliaksi. Yhteinen kaupunki ei yhdistänytsisaraluksia kauan, sillä muutaman kuukaudenliikennöinnin jälkeen Stella Lines hakeutuikonkurssiin. Julia myytiin Fastnet Linelle.

Laivan tekee henkilökunta

Kun nousemme laivaan, hyvin todennäköisestihuomaamme paljon yksityiskohtia. Viihdetarjonnanlaatu, siivouksen taso, henkilökunnan huomaavaisuusja ystävällisyys, kaikki tämä laivan henkilökunnan onhallittava, jotta matkustajan viihtyvyys olisimahdollisimman korkealla tasolla. Miten henkilökuntavalmistautuu jokaiseen lähtöön ja mitä tehdään, jottamatkustajalla on hyvä ja turvallinen olo laivalla.Tämän kaiken olisi voinut seurata realitysarjasta”Laiva” JIM­kanavalta. Sarjaa kuvattiin viime vuodensyksyllä Nordlandialla. Laiva siis jätti meille pienenmuiston ennen lähtöään muille vesille. Sarjassa

risteilyemännän Varpun tai purserin Widin kanssasaattoi päästää seuraamaan laivan arkea. Jokainenlähtö on erilainen ja samoja päiviä ei ole, vaikka reittipysyy päivästä toiseen samana.

Laivan henki välittyy hyvin myös matkustajille.Joulukuun alussa Ulkomatalan toimitus sai kunniantutustua Nordlandian henkeen, myös ”kulissientakana”. Aluksen iästä huolimatta Nordlandia onhyvässä kunnossa niin sisältä kuin ulkoakin javarmasti löytää ostajansa. Oli hienoa nähdä, kuinkalaivassa oli omat myytit ja normit, joita henkilökuntaon rakentanut sinä aikana, jonka laiva on kulkenutvesillämme. Näin ulkopuolisellekin välittyy hyvin, ettähenkilökunta on ylpeä omasta laivasta ja viihtyytöissä. Saman hengen he haluavat siirtää myösFinlandiaan, rakentaa oman pienen maailman, omankaupungin sillä laivan henkilökunta asuu noin puoletvuodesta laivalla ja on tärkeää, että laivalla viihtyvätniin matkustajat kuin myös henkilökunta. Laivantekee henkilökunta!

Kiitokset

• Sanna Jahkonen, Eckerö Line Ab Oy• Kenneth Magnusson, m/s Nordlandia• Beatrice Lönnqvist, m/s Nordlandia

Lähteet

• Fakta om Fartyg (www.faktaomfartyg.se)• Wikipedia• Pär­Henrik Sjöström & Krzysztof Brzoza: Historienom den som kommer igen• Miles Cowsill & John Hendy: Olau

Loppu häämöttää: Nordlandia lähdössä Helsingistä23.12.2012. KUVA: SERGEI PENNONEN

Travemündestä WasaExpressiksi – Kanarian kautta

TEKSTI: KALLE ID

Gedser­Travemünde Rutenin lippulaivaTravemünde

VUOSIA sitten varustamokartalta kadonnut Gedser­Travemünde Ruten oli omana aikanaan yksi eteläisenItämeren edelläkävijöistä. Varustamo oli perustettuvuonna 1962 norjalaisen Rainer Moltzaun toimesta

nimellä Moltzau Line ja seuraavana vuonna se aloittiliikenteen varta vasten rakennetulla aluskaksikollaGedser ja Travemünde. 1968 ja 1971 ensimmäisetGedser ja Travemünde korvattiin toisellasamannimisellä kaksikolla. 1975 varustamon nimimuuttui Moltzau Linesta Gedser­TravemündeRuteniksi. Seuraavana vuonna toinen Gedserkorvautui kolmannella samannimisellä laivalla javuosikymmenen lähestyessä loppuaan varustamo

20

MAAILMAN MERILLÄ

Travemünde­lautta alkuperäisasussaan Gedser­Travemünde Rutenin väreissä 1980­luvun alkupuolella.KUVA: POSTIKORTTI, RAMI WIRRANKOSKEN KOKOELMAT

alkoi suunnitella myös Travemünde­lautankorvaamista uudemmalla ja suuremmalla aluksella.

Perustamisestaan lähtien Moltzau Line oli luottanutlänsisaksalaisiin telakoihin ja useimmissa tapauksissamyös tanskalaiseen Knud E. Hansen ­laiva­arkkitehtitoimistoon. Uuden lippulaivansa rakenta­misessa Gedser­Travemünde Ruten päätti kuitenkinturvautua ajan todennäköisesti merkittävimpäänmatkustaja­alusten rakentajaan, suomalaiseenWärtsilään. Joulukuun lopulla 1979 varustamo tilasiWärtsilän Helsingin telakalta 9000 bruttorekisteri­tonnin autolautan toimitettavaksi kesällä 1981.

Varustamon perinteitä kunnioittaen Travemündeksinimetty lautta toimitettiin omistajilleen 15. kesäkuuta1981. Wärtsilän telakat toimittivat tuolloin laivojaripeässä tahdissa, sillä Silja Linen suurlautta SilviaRegina oli luovutettu vain kuusi päivää aiemminTurun telakalta. Uunituoreissa laivoissa olihavaittavissa sukulaisuutta erityisesti jyrkästivesilinjan yläpuolella ulkonevassa keulassa. Vesilinjanalapuolella Travemünde kuitenkin erosi ”isosiskois­taan”, sillä poikkeuksellisesti laivassa ei ollutbulbikeulaa vaan keulaperäsin. Luovutuksen jälkeenTravemünde sai kasteen Kööpenhaminassa Tanskanprinsessa Benedikteltä ja aloitti liikenteen Gedserin jaTravemünden välillä 19. kesäkuuta.

Gedser­Travemünde Ruten ajautui 1980­luvunedetessä taloudellisiin vaikeuksiin. Vuonna 1986varustamo uudelleennimettiin GT Linieniksi ja samallaperinteinen harmaa runkoväri ja keltainen korsteeni­väri vaihtuivat Viking Line ­henkiseen punaiseen. Joseuraavana vuonna GT Linien kuitenkin ajautuikonkurssiin. Varustamon pelastajaksi tuli ruotsalainenRederi AB Sea­Link (tunnettu mm. Euroway­varustamon omistajana), joka osti GT Linienin aluksetja uudelleenimesi varustamon GT Linkiksi. Samassayhteydessä varustamon alukset saivat Link­päätteennimiinsä, joten Travemündestä tuli Travemünde Link.

Sally Starina Englannin kanaalissa jaMerenkurkussa

Travemünde Linkin ura uudella nimellään jäi kuitenkinlyhyeksi, sillä vuoden 1988 lopulla laiva myytiinRederi AB Gotlandille. Gotlandsbolaget ei kuitenkaanasettanut alusta omaan liikenteeseensä, sillävarustamo oli menettänyt valtion tukeman liikenteen

Manner­Ruotsista Gotlantiin Nordström & Thulin­varustamolle. Uudessa tilanteessa Gotlandsbolagetkeskittyi rahtaamaan aluksia muille operaattoreille janiin Travemünde Linkkin löysi töitä muualta.Englannin kanaalissa liikennöinyt Sally Line oli vuottaaiemmin siirtynyt Effoan ja Johnson Linenomistukseen, ja nyt uudet omistajat halusivatkehittää hankkimansa varustamon laivastoa.Travemünde Linkistä tuli näin Sally Linen uusilippulaiva Sally Star. Maalissakin säästyi rahaa, kunGT Linkin ja Sally Linen aluksissa oli molemmissapunainen runko ja valkoinen korsteeni.Mielenkiintoista kyllä, Sally Starin parina Sally Linenliikenteessä oli Sally Sky, alkujaan Gedser­Travemünde Rutenin Gedser vuodelta 1976. (SallyLinen vaiheista tarkemmin esim. Ulkomatalannumeroissa 5/2011 ja 6/2011 julkaistussa EffJohninnousu ja tuho ­juttusarjassa).

Travemünde Link saapumassa nimikkosatamaansaTravemündeen kesällä 1988 vain muutamia kuukausia ennenlaivan vetämistä GT Linkin liikenteestä.KUVA: TIM BECKER

Sally Star ensimmäisessä Sally Line ­värityksessään.KUVA: RAMI WIRRANKOSKEN KOKOELMAT

MAAILMAN MERILLÄ

21

Vain muutamaa viikkoa Sally Starin liikenteenaloi­tuksen jälkeen aluksella sattui tulipalo konehuoneessasen ollessa matkalla Dunkerquesta Ramsgateen. Alushinattiin perille Ramsgateen ja päivää myöhemmintakaisin Dunkerque'iin telakoitavaksi hiukan ylikuukauden ajaksi. Alkukankeuden jälkeen Sally Starliikennöi Englannin kanaalissa useiden vuosien ajanilman ongelmia – tosin kesällä 1994 konehuoneessapaloi taas.

1990­luvun alussa Sally Linen väritystä muutettiinvähentämällä punaisen värin määrää rungossa jalisäämällä musta raita venekannen alupuolelle.Vuonna 1996 Sally Linen väritystä muutettiin jälleen,kun sen omistaja EffJohn halusi yhdenmukaistaa erivarustamoidensa visuaalista ilmettä. Punainen säilyiSally Linen alusten runkovärinä, mutta punaisen värinyläpuolelle maalattiin sininen raita ja kylkiin sininenSally­teksti, jonka vierellä oli Sallyn Itämeren­

risteilyvarustamon aaltologosta ja Silja Linen hylkees­tä muodostettu yhdistelmä. Sama aalloista kurkistavahylje maalattiin myös Sally Starin korsteeniin. Kovinkauaa Sally Star ei tässä mielenkiintoisessa värityk­sessä liikennöinyt, sillä Sally Linen, belgialaisen Regievoor Maritiem Transportin ja australialaisen Holy­manin Englannin kanaalin liikenteen uudelleenjärjes­telyt tekivät laivan tarpeettomaksi keväällä 1997.Aluksen rahtaussopimus EffJohnille jatkui kuitenkinvuoden loppuun. Onnekkaasti EffJohnilla oli reittivali­koimassaan linja, jolle alus sopi mitä mainiommin:Silja Linen linja Vaasasta Uumajaan.

Keväällä 1997 Sally Star saapui Vaasaan, jossa semaalattiin Silja Linen väreihin – poikkeuksellisestiSiljan hylje maalattiin sekä korsteeniin että laivankylkeen. Aluksen nimi pysyi muuttumattomana,mutta markkinointinimi Wasa Express maalattiin isollalaivan kylkeen venekannen alapuolelle. Sally Starliikennöi Vaasan ja Uumajan välillä toukokuustasyyskuuhun, minkä jälkeen se lähti Bremerhavenintelakalle uudistettavaksi uusia seikkailuita varten.

22

Vasemmalla: Sally Star keskimmäisessä Sally Line­värityksessään vuonna 1992. Huomaa EffJohnin logokeulassa komentosillan alapuolella.KUVA: KRZYSZTOF BRZOZAN KOKOELMATAlla: Sally Starin viimeisessä Sally Line ­värityksessäyhdistyivät Sally Linen punainen runkoväri, SallyAlbatrossin aaltoileva logo ja Silja Linen hylje.KUVA: MARKO STAMPEHL

MAAILMAN MERILLÄ

Thjelvar Destination Gotlandin liikenteessä

Vuoden 1998 alusta Sally Star tuli ensimmäistäkertaa liikennöimään pitkäaikaisenomistajansa RederiAb Gotlandin laskuun. Gotlannin liikennettä vuodesta1988 hoitanut Nordström & Thulin oli päättänytEstonia­onnettomuuden jälkeen luopua matkustaja­liikenteestä ja Rederi Ab Gotland luontaisesti halusiGotlannin­liikenteen takaisin itselleen. Gotlandsbola­get hankki tällä kertaa itselleen liittolaisen varmis­taakseen Gotlannin­liikenteen sopimusta saamisen.Silja Linen omistaja Neptun Maritime ja Rederi ABGotland muodostivat tytärvarustamo Destination Got­landin, josta Neptun omisti 25% ja Gotlandsbolaget75%.

Sally Star sai Bremerhavenin telakalla uuden nimenThjelvar ja alusta uudistettiin rakentamalla siihenkatalysaattorit, sponsonit, uusia hyttejä ja kahvila.Uudenvuodenpäivänä 1998 Thjelvar aloitti liikenteenVisbyn ja Oskarshamnin välillä. Myöhemmin laivaliikennöi myös Visbyn ja Nynäshamnin välillä. Lähesalusta lähtien Thjelvar tiedettiin väliaikaisratkaisuksiGotlannin liikenteessä, sillä Rederi AB Gotland tilasipian kaksi suurta nopeaa lauttaa kiinalaiseltatelakalta. Uusien Visby­ ja Gotland­pikalauttojenvalmistuttua 2003 Thjelvarille täytyi jälleen löytääuusi operaattori. Rederi AB Gotlandin onneksisellainen oli tarjolla, sillä norjalainen Color Line olihalukas rahtaamaan aluksen Norjan ja Tanskanväliseen liikenteeseensä.

Color Traveller ja Rostock Itä­ ja Välimerellä

Destination Gotland ­uransa päätteeksi Thjelvarpurjehti Frederician telakalle Tanskaan, jossa aluksenkeula uudelleenrakennettiin. Keulaperäsin sain väistyäbulbikeulan tieltä ja samassa yhteydessä muuttuneenhydrodynamiikan vuoksi myös keulan vedenpinnanyläpuolisia osia muotoiltiin uudestaan – hiukansamaan tapaan kuin oli aikanaan tehty Finlandialle jaSilvia Reginalle. Telakalla ollessaan laiva sai uudennimen Color Traveller. Helmikuusta 2004 joulukuuhun2006 Color Traveller liikennöi Color Linen linjoillaNorjan Larvikista Tanskan Hirsthalsiin jaFrederikshavniin.

Color Line ­rahtauksen jälkeen laiva makuutettiin jase sai takaisin nimen Thjelvar. Lähes vuodenmakuutuksen jälkeen Thjelvarille löytyi uusi rahtaaja:

23

Suomessa rakennettu laiva liikennöi ensi kerran Suomesta,kun Sally Starista tuli Siljan "Wasa Express" kesäkaudeksi1997. Kuvassa laiva Vaasassa kesäkuussa 1997.KUVA: RAMI WIRRANKOSKI

Destination Gotland päätti alustä lähtien noudattaasuurimman omistajavarustamonsa Rederi AB Gotlandinnimiperinteitä, joten Sally Starista tuli DestinationGotlandin Thjelvar. Kuvassa Thjelvar Oskarshamnissa.KUVA: MARKO STAMPEHL

Tältä näytti Thjelvarin ravintolassa. KUVA: EERIK LAINE

MAAILMAN MERILLÄ

Scandlines vuokrasi aluksen vuosiksi 2007­2010. Nytlaiva sai nimekseen Rostock ja se päätyiliikennöimään uuden nimikkokaupunkinsa jaalkuperäisen kotikaupunkinsa Gedserin väliä.Kertaalleen Rostock vieraili myös Hangossa. Alus eikuitenkaan ollut enää erityisen hyvin sopiva Tanskanja Saksan väliseen liikenteeseen ja niinpä vuoden2008 lopulla Rostock makuutettiin. Kesäkuusta 2009elokuuhun 2010 Scandlines alirahtasi Rostockinmarokkolaiselle Comaritille Almerian (Espanja) jaNadorin (Marokko) väliseen liikenteeseen. Alus säilyttisekä nimen Rostock että ilmeisesti myös Scandlinesinvärityksen koko tämän rahtauksen ajan. Syksyllä2010 Rostock palasi Ruotsiin makuutettavaksi. Se saijälleen takaisin nimen Thjelvar sekä Rederi ABGotlandin korsteenivärit.

Betancuria Kanariansaarilla ja paluu Pohjolaan

Scandlines­rahtuksen jälkeen Thjelvar sai jälleenmaata lähes vuoden päivät toimettomana. Laivalleilmestyi rahtaaja syksyllä 2011 – tosin uusi rahtaajaoli halukas ottamaan laivan liikenteeseensä vainvuodeksi. Tällä kertaa Thjelvar sai tehdä siihenastisen

uransa pisimmän matkan – aina Kanariansaarillesaakka.

Norjalainen Fred. Olsen ­varustamo on harjoittanutautolauttaliikennettä Kanariansaarilla vuodesta 1974espanjalaisen tytäryhtiönsä kautta. 2000­luvullaLineas Fred. Olsen on keskittynyt pika­aluksiin javarustamon viimeinen perinteinen lautta myytiin2005. Pelkillä nopeilla katamaraaneilla jatrimaraaneilla liikennöiminen osoittautui kuitenkin

MAAILMAN MERILLÄ

24

Rostock ohittamassa nimikkokaupunkinsa ulkosatamaaWarnemündeä kesäkuussa 2008. Huomaa Scandlinesinliikennettä varten keulan sivuille lisätyt erikoisettörmäyslistan jatkeet. KUVA: MARKO STAMPEHL

Color Traveller Frederikshavnissa. Color Line käytti lauttaapääasiassa rahtilaivana, mistä kertoo Color Line Transporter­kylkiteksti. KUVA: MARKO STAMPEHL

ongelmalliseksi polttoainekustannusten noustessa janopeiden lauttojen rajallisen rahtikapasiteetin vuoksi.Niinpä Lineas Fred. Olsen rahtasi Thjelvarinliikenteeseensä nimellä Betancuria (nimellä on pitkätperinteet – tämä viimeisin Betancuria oli viides Fred.Olsenin historiassa) syksyyn 2012 asti. Alus asetettiinreitille Las Palmas­Puerto del Rosario­Arrecife.

Rahtauksen päätyttyä syyskuussa 2012 Betancuriamakuutettiin jälleen, tällä kertaa Las Palmasissa.Tietoa aluksen seuraavasta käyttötarkoituksesta eikuitenkaan jouduttu odottamaan kauaa: lokakuussaVaasan ja Uumajan kaupunkien omistama NLC Ferry­varustamo ilmoitti ostaneensa Betancuriankaupunkien välistä liikennettä varten, konkurssiinmenneen RG Linen RG 1­lautan korvaajaksi. Josaman kuun lopulla Betancuria saapui Vaasaanuudistettavaksi uuden liikenteen tarpeisiin.Marraskuun alussa NLC Ferry ilmoitti varustamonliikennöintinimeksi tulevan Vaasanlaivat­Vasabåtarnaja uuden laivan saavan perinteikkään nimen WasaExpress. Markkinointimateriaalin perusteella alustulee saamaan perinteisen Vaasanlaivat­Vasabåtarna­kylkitekstin ja sen kansirakenteisiin maalataansamanlaiset siniset raidat kuin laivan liikennöidessälinjaa Silja Linelle.

Alkujaan Wasa Expressin ilmoitettiin aloittavanliikenteen 1.1.2013, mutta liikenteenaloitustajouduttiin lopulta siirtämään kolmella päivällä,Ulkomatalan saamien tietojen mukaan viivästyneidenvaraosatoimitusten vuoksi. Näin Wasa Express siisaloittaa liikenteen 4.1.2013.

Lähteet

• Breeze, Geoffrey; Miles Cowsill & Hendy, John: SallyLine – The Complete Story• Cooke, Anthony: The Fred. Olsen Line and itsPassenger Ships• Malmberg, Thure & Stampehl, Marko: Siljan viisivuosikymmentä• Peter, Bruce: Knud E. Hansen A/S – Ship DesignThrough Seven Decades• Fakta om Fartyg (www.faktaomfartyg.nu)• Simplon Postcards (www.simplonpc.co.uk)• Vaasanlaivat (www.vaasanlaivat.fi)• Vasabåtarna – Nostalgi! (www.vasabatarna.se)• Västerbottens­Kuriren (www.vk.se)

MAAILMAN MERILLÄ

25

Betancuria ei viihtynyt kauaa Fred. Olsenin laivastossa vaanpurjehti jo vuoden jälkeen takaisin pohjoiseen.KUVA: EERIK LAINE

Kirjoita Ulkomatalaan!Haluatko kirjoittaa merenkulkuaiheiseen julkaisuun? Puuttuuko Ulkomatalan juttuval ikoimasta aiheita,joista haluaisit lukea? Vai kiinnostaisiko sinua vain muuten avustaa lehtemme teossa?

N yt on tila isuutesi! U lkomatala etsii vierailevia toimittajia avustamaan lehden tekemisessä. Erityisensuuri tarve vierailevil le kirjoittaji l le on vuoden 201 3 aikana, jol loin lehteä toimitetaan vajaal la miehi-tyksel lä.

J uttujen aiheiksi kelpaavat kaikki merenkulkua sivuavat aiheet: historiikit, matkakertomukset, uutiset,kirja-arvostelut tai vaikka raportit hyvistä laivakuvauspaikoista. Mikäl i olet epävarma kirjoittajan-taidoistasi, vakituiset toimittajamme avustavat artikkeleiden saamisessa julkaisukuntoon – halutessasivoit lähettää meil le vain jutturungon tai vaikka pelkän juttuvinkin.

Kiinnostuitko?

Katso l isää osoitteesta www.ulkomatala.net/freelancer ja ota yhteyttä jo tänään!

26Yllä: Polferriesin Scandinanavia. KUVA: LASSI LIIKANENAlla: COTUNAV:n Carthage. KUVA: TIM BECKER

MAAILMAN MERILLÄ

Valtio-omisteiset varustamot, osa 3:

Algérie Ferries, COTUNAV jaPolferries

TEKSTI: LASSI LIIKANEN JA KALLE ID

ULKOMATALAN valtiollisia varustamoita käsitteleväjuttusarja on nyt edennyt kolmanteen osaan, jossapalaamme hieman takaisin päin sinne, mistäalunperin aloitimme. Ensimmäisessä osassa(Ulkomatala 4/2012) käsittelimme eurooppalaisiavaltio­omisteisia varustamoita ja toisessa osassa(Ulkomatala 5/2012) puolestaan käsittelyyn pääsivätpohjoisamerikkalaiset valtionvarustamot. Tässäkolmannessa osassa käsittelemme kahta Pohjois­Afrikan valtionvarustamoa: Algerian omistamaaAlgerie Ferriesiä ja Tunisian COTUNAV:ia, sekä lisäksiPuolan valtion omistamaa Polferriesia.

Algerie Ferries – Algerian linkki Eurooppaan

Afrikan pinta­alaltaan suurin maa, Algeria, onhistoriallisesti ollut yhteyksissä Eurooppaan. Se onaikoinaan ollut niin osa koko Välimerellelevittäytynyttä Rooman valtakuntaa kuin myösviimeisimpänä Ranskan siirtomaa. Ranskansiirtomaa­aika on nähtävissä maassa edelleen

esimerkiksi ranskan kielen voimakkaana asemana, jamyös itse Manner­Ranskassa asuu nykyisellään paljonalgerialaistaustaisia ihmisiä. Osittain näistä syistäAlgeriasta on edelleen kiinteät meriyhteydet entiseenemämaahansa Ranskaan sekä Espanjaan. Näistämeriliikenneyhteyksistä vastaa Algerian valtionomistama lauttaoperaattori Algerie Ferries. Yhtiöliikennöi viidestä algerialaisesta kaupungista,Oranista, Algerista, Bejaiasta, Skikdasta ja AnnabastaEspanjan Alicanteen, Barcelonaan, Palmaan jaRanskan Marseilleen. Algerie Ferries liikennöireittejään yhteensä neljällä matkustaja­autolautalla.

Algerie Ferries on markkinointinimi Algerian valtionomistamalle Enterprise Nationale de TransportMaritime des Voyageursille, lyhennettynä (ENTMV).Nykyinen ENMTV muodostettiin vuonna 1987, jolloinAlgerian valtio siirsi ulkomaille suuntautuvanlauttaliikenteen uuteen, erilliseen yhtiöön sitäaiemmin operoineesta Compagnie NationaleAlgerienne de Navigation Maritimeltä (CNAN).CNAN:in lauttaliikennettä oli jo aiemmin markkinoituAlgerie Ferries ­nimellä. Aluksi ENMTV­omisteinen

27

Algerie Ferriesin ensimmäinen uudisrakenne, vuonna 1995 valmistunut Tariq Ibn Ziyad valokuvattuna Espanjan Alicantessa.Alicantesta Algerie Ferriesin alukset liikennöivät Algeriassa sekä pääkaupunki Algeriin että Oraniin. KUVA: WIM VAN DER MOOLEN

MAAILMAN MERILLÄ

Algerie Ferries operoi CNAN­ajalta periytyneillä 1970­luvulla rakennetuilla, Japanista käytettyinä hankituillalautoilla.

1995 Algerie Ferriesille valmistui Union Naval deLevanten telakalta Espanjassa varustamonensimmäinen uudisrakennus Tariq Ibn Ziyad. 2000­luvulla CNAN­aikaiset käytetyt lautat saivat väistyä.Niiden korvaajaksi rakennettiin IZAR:in telakallaEspanjassa kaksi uutta matkustaja­autolauttaa TassiliII (2004) ja El Djazair II (2005). Kolme noin 20 000bruttotonnin lauttaa eivät kuitenkaan ole olleettarpeeksi Algerie Ferriesin liikennetarpeisiin javuodesta 2003 Algerie Ferriesillä on ollutlaivastossaan vähintään yksi ulkopuoliseltavarustamolta rahdattu lautta. Tältä osin AlgerieFerries on tullut meille sikäli tutuksi, että vuosina2005 ja 2007 varustamo rahtasi Tallinkin Fantaasia­

aluksen. Vuodesta 2009 vuokralauttana on toiminutHellenic Seawaysin omistama, vuonna 1996 Japanissarakennettu Ariadne. Kahdella 1990­luvulla ja kahdella2000­luvulla rakennetulla laivallaan Algerie Ferriesinlaivastoa voi sanoa melko uudenaikaiseksi.

Algerie Ferries aikoo edelleen uudistaa ja kasvattaalaivastoaan, sillä yhtiö etsii julkisella tarjouspyynnöllätarjouksia alle viiden vuoden ikäisestä aluksesta.Joissakin lähteissä on mainittu tai huhuttu yhtiönetsivän peräti kahta uudehkoa alusta, muttainternetistä löytyvä tarjouspyyntö mainitsee tällä erääpyynnön vain yhdestä aluksesta. Algerialle tärkeätkauppayhteydet Euroopan unioniin vaativat kuitenkinriittävän suuren ja nykyaikaisen laivaston, jotenyhtiön halu hankkia melko uusia käytettyjä aluksia onymmärrettävissä.

28

MAAILMAN MERILLÄ

Yllä: Vuonna 2004 valmistunut Tassili II (kuvassa) ja senvuotta nuorempi sisaralus El Djasair II ovat (toistaiseksi)Algerie Ferriesin uusimmat alukset. KUVA: KLAUS BOMBELOikealla: Algerie Ferriesin liikenteessä kulkeva rahdattukreikkalaisomisteinen Ariadne, joka kuvassa on EspanjanAlicanten satamassa. KUVA: MOS810 (Wikimedia, lisenssi: CC­BY­SA­3.0­2.5­2.0­1.0)

COTUNAV – rahtia ja matkustajia Tunisiankauppakohteisiin

Päinvastoin kuin Algeria, COTUNAV:n kotimaa japäämarkkina Tunisia on Pohjois­Afrikan pienin valtio– Algerian kanssa yhteistä on asema entisenäRanskan siirtomaana ja Ranskan kielen merkittäväasema. Arabivallankumouksen viime vuonna alkuunsysännyt maa omistaa Compagnie Tunisienne deNavigation ­varustamon, jokatunnetaan vaihtelevasti nimilyhen­teillä COTUNAV ja CTN. Vuonna1959 perustettu yhtiö operoi sekämatkustaja­autolauttoja että roro­lauttoja Tunisiasta Eurooppaan.

COTUNAV liikennöi alkujaan pääasiassa TunisiastaMarseilleen ja Roueniin, mutta vuosien edetessäyhtiön liikennealue laajeni Italiaan, Espanjaan,Saksaan, Alankomaihin ja Belgiaan kuljettaenpääasiassa öljytuotteita ja ruokatavaroita.Matkustajaliikenne, jossa varustamo tunnetaannimellä Tunisia Ferries, alkoi vuonna 1978: COTUNAVvastaanotti Länsi­Saksassa rakennetun Habib­

autolautan, joka aloitti liikenteen Tunisianpääkaupungin Tunisin satamakaupungista LaGoulettesta Marseilleen ja Genovaan. 1980­luvultalähtien Habibin rinnalla kulki usein joukko rahdattujamatkustaja­autolauttoja, kunnes lopulta vuonna 1999varustamolle valmistui Fosenin telakalta Norjastatoinen oma matkustaja­autolautta Carthage. Vuosina2004­2011 COTUNAV:lla oli kahden oman lautanrinnalla kreikkalaiselta ANEK­varustamolta rahdattu El

Venizelos. Keväällä 2012COTUNAV:lle luovutettiin uusimatkustaja­autolautta Tanit etelä­korealaiselta Daewoo Shipbuild­ingin telakalta, jonka myötä ElVenizelos on poistunut COTUNAV:nmatkustaja­liikenteestä ja Habibin

rooli on pienentynyt.

Vuodesta 2012 alkaen matkustaja­autolauttaliikenteestä ovat vastanneet pääasiassaTanit ja Carthage. Kiireisimmän kesäkauden aikanamatkustajalinjoilla auttaa myös Habib­lautta, joskinHabibista ei enää löydy mainintaa COTUNAV:nverkkosivuilla ja alus saattaa näinollen olla

29

MAAILMAN MERILLÄ

COTUNAV:n (tai Tunisia Ferriesin) lippulaiva on Etelä­Koreassavuonna 2012 rakennettu Tanit, joka on kuvassa La Gouletten satamassaTunisiassa. KUVA: MOHAMED GHOMRASNI (Wikimedia, lisenssi: CC­BY­SA­3.0)

”Tanitinmatkustajakapasiteetti

on peräti 3200”

jättämässä varustamon laivaston. Hiljaisimpaanaikaan, kuten nyt joulukuussa, COTUNAV:n Tanitkykenee hoitamaan yksinkin linjat Tunisian LaGouletten satamasta Ranskan Marseilleen ja ItalianGenevaan. Tanitin matkustajakapasiteetti onnimittäin peräti 3200 ja se kykenee jopa 28 solmunnopeuteen. Carthage toimii nykyään pääasiallisestiTanitin linjaparina, joskin se lopetti sesonkinsaesimerkiksi vuonna 2012 jo syyskuussa, jonkajälkeen Tanit on yksin vastannut COTUNAV:nmatkustajaliikenteestä.

Matkustajaliikenteen lisäksi COTUNAV liikennöiedelleen rahtiliikennettä Tunisiasta muihin Välimerensatamiin. Pääasiallisesti varustamon rahtiliikenne onnykyään roro­liikennettä, jota hoidetaan yhteensäneljällä aluksella: Norfolklinen entisellä aluskaksikolla,Elyssalla ja Amilcarilla (molemmat rakennettu vuonna2000 Flensburgin telakalla Saksassa) sekä Ulyssellaja Salammbo 7:llä, jotka valmistuivat COTUNAV:lleuusina vuonna 1997 SSW:n telakalta Saksassa.Lisäksi COTUNAV omistaa yhden bulkkerin, 1982Japanissa rakennetun El Kefin. Rahtiliikennettävarustamo hoitaa La Goulletesta Marseillen jaGenovan lisäksi Espanjan Barcelonaan ja ItalianLivornoon. Vakituista linjaliikennettä Länsi­Euroopansatamiin ei ilmeisesti enää ylläpidetä.

Sekä Algerie Ferries että COTUNAV ovat varsin hyviäesimerkkejä menestyvistä valtionvarustamoista, jotkaovat kyenneet vastaamaan liikenteen tarpeisiintasokkailla uusilla tai uudehkoilla käytetyillä aluksilla.Algerie Ferriesin laivojen keski­ikä on varsinkunnioitettava 12 vuotta (mikä tulee nousemaan kunvarustamo toteuttaa suunnitelmansa uuden laivanhankkimisesta), COTUNAV:n matkustajalaivastonkeski­ikä on puolestaan (ilman Habibia) vainseitsemän vuotta – tosin COTUNAV:n kaikkienlaivojen keski­ikä on verrattain korkea 19 vuotta.Joka tapauksessa valtion omistamilla varustamoillasekä Tunisia että Algeria kykenevät omalta osaltaantakaamaan maan kauppasuhteiden kannaltaelintärkeän merenkulun jatkumisen.

30

Salammbo 7 on yksi COTUNAV:n neljästä roro­rahtilautasta.Tässä kuvassa vartavasten COTUNAV:n liikenteeseenrakennettu lautta on Barcelonan satamassa.KUVA: IAN BOYLE

Vasemmalla: COTUNAV:n entinen lippulaiva Carthagerakennettiin Norjassa, minkä lisäksi sekä laivansisätilat että sen ulkoasu ovat norjalaisen Falkum­Hansen ­suunnittelutoimiston käsialaa.Valmistumisvuonnaan 1999 alus voittikin ShipPaxinpalkinnon niin parhaasta autolautan ulkoasusta kuinparhaista sisätiloistakin. KUVA: TIM BECKER

MAAILMAN MERILLÄ

COTUNAV:n matkustaja­autolauttaliikenne alkoi vuonna1978 rakennetulla Habib­lautalla, joka on säilynyt osanavarustamon laivastoa nykypäivään saakka. Kuvassa HabibTunisinlahdella. KUVA: TIM BECKER

Polferries – kaupan oleva sosialistisen Puolanjäänne

Puolan valtion omistuksessa toistaiseksi olevaPolferries on yksi maan suurimmista lauttaope­raattoreista. Kommunistisen Puolan jäänne liikennöinykyään kolmella lautalla reittejä Ruotsin ja Puolanvälillä. Yhtiö on edelleen valtio­omisteinen huolimattasiitä, että sitä on useampaan otteeseen yritettymyydä yksityisille omistajille.

Tämän päivän melko pelkistetty ja karsittu Polferrieskäsittää yhteensä kaksi linjaa ja kolme alusta.Gdanskin satamakaupungista yhtiö liikennöi RuotsinNynäshamniin ja taas Świnoujściesta se kilpaileetoisen puolalaisoperaattorin kanssa liikenteestäYstadiin. Aikaisemmin Polferries on olluthuomattavasti laajempi Itämerelle levittäytynytvarustamo, joka on liikennöinyt muun muassaKööpenhaminaan ja jopa Suomeen saakka.Nykyisellään se on kuitenkin typistynyt pieneksipaikalliseksi operaattoriksi, joka hoitaa yhteyksiäStena Linen ja Unity Linen ohella ja osittain

kilpailijana Puolasta Ruotsiin ja muualleSkandinaviaan.

Polferriesin historiaa on käsitelty aikaisemmassaUlkomatala­lehdessä ilmestyneessä artikkelissa(Ulkomatala 8/2009) jossa uutisoitiin tarkemminyhtiön olevan myynnissä. Lyhyesti Polferriesinhistorian tiivistäen sen voi kuitenkin todeta olevanperustettu 1976, aikana jolloin Puola oli sosialistinenvaltio vahvasti Neuvostoliiton ikeessä. Sosialisminaikana Polferriesin liiketoiminta tavallaan kukoisti,kun tappioista huolehti solidaarinen talousjärjestelmä.Toisaalta vaikka uusia laivoja oltaisiin teoriassa saatuvaltio­omistajan telakoilta ikään kuin ilmaiseksi,Polferries luotti jo sosialismin aikana pitkälti muualtaostettuihin käytettyihin laivoihin. Erityisestiruotsalaisten Rederi AB Gotlandin ja Lion Ferryn laivatolivat Polferriesin suosiossa, mutta myös vanhojasuomalaislauttoja kulki Polferriesin laivastossa: Gryf(ex­Hansa Express), Rogalin (ex­Aallotar) ja Elblag(ex­Leo). Sosialismin romahdus Euroopassa toikapitalismin kylmän todellisuuden varustamon eteen,kun siitä tuli yllättäen tulosvelvollinen yhtiö – tai

31

Polferries liikennöi Nynäshamnin ja Gdanskin välillä kahdella aluksella, Baltivialla ja Scandinavialla. Tässä Polferriesinlippulaiva Scandinavia Gdanskinlahdella heinäkuussa 2008. KUVA: EERO ISOTALO

MAAILMAN MERILLÄ

ainakaan se ei saanut enää tuottaa valtiollejättitappioita.

Yhtiö selvityi kuitenkin murroksesta sosialismin ajastamarkkinatalouden aikaiseen Eurooppaan. Tästä kieliisekin, että yhtiö elää yhä tänäkin päivänä. Markkina­talouden leviäminen on kuitenkin tuonut kilpailijoitaapajille ja Polferries onkin heikentynyt runsaasti senkukoistuksen päivistä. Kaukana ovat ajat, jolloin yhtiöliikennöi esimerkiksi Helsinkiin, Oxelösundiin tai Vis­byyn. Jopa Iso­Britannian Felixstowessa asti Polfer­ries pyrki valloittamaan maailmaa. Kovin kaukana eiole kuitenkaan esimerkiksi Kööpenhamina, jostavarustamo vetäytyi vasta parisen vuotta sitten.

Tämän päivän Polferries vaikuttaa keskittyvän pariinydinreittiin. Esimerkiksi Świnoujściesta Kööpenhami­naan kulkenut, kommunistisessa Puolassa 1978rakennettu Pomerania myytiin viime vuoden puolellakroatialaiselle Blue Linelle, kun sen reitti olilakkautettu jo vuonna 2010. Pomerania oli yksi yhtiönpitkäikäisimpiä aluksia ja viimeinen kommunisminaikana rakennettu matkustaja­autolautta varustamonlaivastossa, joten jollakin tapaa voi nähdä tietynaikakauden sulkeutuneen Polferriesin historiassa.Nykypäivänä varustamo liikennöi Nynäshamnin jaGdanskin väliä vuonna 1980 rakennetullaScandinavialla ja vuodelta 1981 peräisin olevallaBaltivialla. Świnoujścien ja Ystadin välistä reittiäliikennöidään niin ikään vuonna 1980 valmistuneellaWawelilla. Voi siis todeta Polferriesin laivasto olevansuhteellisen vanhaa; kaikki varustamon laivat ovat yli30­vuotiaita.

Polferries on ollut myynnissä jo useampaanotteeseen, käytännössä varmasti edelleenkin jos vainsopiva ostaja ilmaantuu. Vuonna 2010 Puolanvaltiovarainministeriöstä kerrottiin neuvotteluidentanskalaisen DFDS:n kanssa olevan pitkällä. DFDSolisi ollut luonnollinen ostaja, sillä varustamoilla oliyhteistyötä Świnoujśien ja Ystadin välisellä reitillä.Kauppa ei koskaan kuitenkaan virallistunut, jaPolferries ei tällä hetkellä liene houkutteleva kohdepotentiaalisille ostajille sen vanhan laivaston vuoksi.

Valtio­omisteiset varustamot ­juttusarja jatkuuUlkomatalan numerossa 2/2013, jossa paneudummeaustralialaiseen Spirit of Tasmania ­lauttavarusta­moon sekä matkustaja­konttilaivoilla operoivaanindonesialaiseen Pelayaran Nasional Indonesiaan,tuttavallisemmin Pelniin.

Lähteet

• Algerie Ferries (www.algerieferries.com)• COTUNAV / CTN (www.ctn.com.tn)• Falkum­Hansen Design (www.falkumdesign.no)• Fakta om Fartyg (www.faktaomfartyg.se)• Polferries (www.polferries.pl)• Wikipedia

32

MAAILMAN MERILLÄHistorian lehdille siirtynyt laiva ja linja: PomeraniaKööpenhaminassa kesällä 2002. Vuonna 1978valmistunutta laivaa uudistettiin radikaalisti 1997.KUVA: EERIK LAINE

Rahtipainotteinen Baltivia on viimeisin lisäys Polferriesinlaivastoon; se hankittiin vuonna 2006. KUVA: JACEK SAPPER

2004 Polferriesin laivastoon hankittu Wawel ei herätäihastusta ainakaan ulkonäöllään. KUVA: MATEUSZ WAR.(Wikimedia, lisenssi: CC­BY­SA­3.0,2.5,2.0,1.0)

33

Costa Concordian uppoaminen jää historiaan vuoden 2012 suurimpana merenkulun tapahtumana.KUVA: ROBERTO VONGHER. Käytetty CC BY­SA 3.0 lisenssillä (http://creativecommons.org/licenses/by­sa/3.0/deed.en)

TEKSTI: OLLI TUOMINEN

VUOSI 2012 ei lähtenyt merenkulussa mitenkäänmairittelevasti käyntiin, sillä heti vuoden alussa,perjantaina tammikuun 13. päivänä, italialaisenristeilyvarustamon Costa Cruisesin risteilijä CostaConcordia ajoi karille Giglion saaren välittömässäläheisyydessä tunnetuin seurauksin. Aluksen nosto­operaatio on aloitettu, ja sen on määrä valmistuaensi keväänä. Onnettomuutta on käsitelty tarkemminUlkomatalan numeroissa 1/2012 ja 3/2012.

Puolitoista kuukautta myöhemmin, helmikuun lopulla,Costa Marinalla syttyi tulipalo aluksen generaattori­huoneessa sen ollessa Intian valtamerellä matkallakohti Seychellien saariryhmää. Kukaan laivan 636matkustajasta ei loukkaantunut turmassa. Costan

omistajan Carnival Corporationin mukaan tulipalostaaiheutui yhtiölle 29 miljoonan dollarin lasku. Laivankoneet saatiin korjattua Seychellien Mahéssa, minkäjälkeen alus ajettiin Italian Savonaan makuutet­tavaksi. Kuukausien makuutuksen jälkeen Carnivalilmoitti syyskuun alussa, että se myy Costa Marinanromuksi, sillä aluksen remontoiminen uudelleenliikenteeseen olisi tullut liian kalliiksi.

Myös Azamara Club Cruisesin Azamara Questillasyntyi uhkaava tilanne vain kuukausi Costa Marinanjälkeen, kun sen konehuoneessa syttyi tulipalo.Kukaan matkustajista ei loukkaantunut, mutta viisimiehistön jäsentä tarvitsi sairaalahoitoahengitettyään myrkyllisiä savukaasuja. Kaikkiaanristeilyvarustamot kohtasivat siis alkuvuodestayllättävän monta vakavaa vastoinkäymistä. 2012

Merenkulun vuosi 2012LOKIKIRJA

tulosjulkistuksen yhteydessä Costan omistavanCarnival Corporationin toimitusjohtaja Mike Arisonluonnehtikin kulunutta vuotta yhtiön historianhaastavimmaksi. Vaikeudet luonnollisesti näkyivätkuluneena vuonna myös risteilylomien myynnissä,mutta varustamoiden ennakkovarausmäärienperusteella ensi vuonna ollaan jo taas lähellänormaaleja lukemia.

Ympäristönormit kiristyvät

Koko vuoden otsikoissa ovat pysyneet vuoden 2015alusta voimaan tuleva rikkidirektiivi. Itämerellä,Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa voimaantuleva rikkidirektiivi laskee laivojen polttoaineensisältämän rikin enimmäispitoisuuden 0,1 prosenttiin.Varustamoilla on käytännössä neljä vaihtoehtoatilanteeseen sopeutumiseen: vaihtaa rajoitusalueellapolttoaine nykyisin käytössä olevasta raskaastapolttoöljystä vähärikkiseen meridieseliin, siirtyäkäyttämään biopolttoaineita, ajaa entiseen tapaanraskaalla polttoöljyllä ja varustaa aluksetrikkipesureilla tai varustaa laiva nesteytettyämaakaasua eli LNG:tä käyttävällä koneistolla.Viimeksi mainittu vaihtoehto on realistinen lähinnäuutta alusta tilattaessa, eli olemassa oleville laivoilleparhaat vaihtoehdot ovat meridiesel tai rikkipesurit.

Vaikka aikaa direktiivin voimaan tuloon on enäävajaat pari vuotta, vain harva varustamo on ryhtynyttoimenpiteisiin alustensa päivittämiseksi määräystenvaatimalle tasolle. Kenties toiveissa on ollut, ettäkovan lobbauksen seurauksena direktiivinvoimaantuloa olisi lykätty, mutta tällä hetkellänäyttää vahvasti siltä, että direktiivi tuleevastustuksesta huolimatta voimaan. Syyttävä sormion osoittanut kohti Brysseliä ja Euroopan unionia,vaikka todellisuudessa päätöksen on tehnytkansainvälinen merenkulkujärjestö IMO. Enitenkritiikkiä on aiheuttanut se, että esimerkiksiVälimerellä raja putoaa 0,5 prosenttiin vasta vuonna2020, ja sitä ennen rikkipitoisuuden raja on 3,5prosenttia. Itämerellä raja laskee 0,1 prosenttiin jokahden vuoden kuluttua.

Uusi tonnistovero houkuttelee laivoja Suomenlipulle

Yksi suomalaista merenkulkua pitkään kiusannuthaitta, kilpailukykyisen tonnistoveron puute, saatiin

viimein korjattua tänä vuonna, kun eduskuntahyväksyi 1.3. lakiesityksen uudeksi tonnistoveroksi.Uusittu tonnistoverojärjestelmä vastaa pitkältivarustamojen esittämiä toiveita, ja niinpä useampivarustamo on päättänyt siirtyä sen piiriin.Tonnistoveron ideana on, että varustamo siirtyyelinkeinoverolain piiristä tonnistoverojärjestelmään,jossa varustamo maksaa liiketuloksen sijaan verojaomistamiensa alusten tonnimäärän mukaan. Suuristavarustamoista Aspo­konserniin kuuluva ESL Shippingilmoitti heti keväällä siirtyvänsä uuteenjärjestelmään. Finnlines tiedotti pörssitiedotteellajoulukuun puolivälissä liittyvänsä tonnistoveron piiriin1.1.2013. Tonnistoveroa on käsitelty tarkemmin

34

LOKIKIRJA

Containerships on ollut edelläkävijä suomalaisessamerenkulussa, sillä sen omistamaan konttilaivaContainerships VI:een asennettiin ensimmäisenä Wärtsilänvalmistama rikkipesuri. Toinen edelläkävijä on Viking Line,jonka tammikuussa valmistuva Viking Grace käyttääpolttoaineenaan LNG:tä. KUVA: OLLI TUOMINEN

Suomen kauppalaivaston suurin bulkkeri yhdessä sisarensaKumpulan kanssa on kuvassa oleva ESL Shippingin Arkadia,joka saapui toiselle suomen­vierailulleen Inkooseenmaaliskuussa 2012. KUVA: OLLI TUOMINEN

ESL Shipping on tuonut molemmat Vietnamissavalmistuneet supramax­luokan aluksensa Arkadian jaKumpulan Suomen lipulle. Finnlinesin tilaama kuudenroro­aluksen sarjan kaikki jäsenet ovat saaneetvalmistuttuaan Suomen lipun, minkä lisäksi yhtiö onmyös liputtanut Ruotsin lipulla olevia laivojaanSuomeen. Syyskuussa Suomen lipun sai Finnarrow,lokakuussa Finneagle ja joulukuussa Finnfellow.Tammikuussa 2013 siniristilipulle siirtyy vieläFinnsailor.

Pienemmistä varustamoista Meriaura­konserniinkuuluvat yhtiöt ovat tuoneet laivojaan Suomenlipulle, näistä tuoreimpina Nedland jatuulivoimaloiden huoltoalukseksi rakennettu WindServant. Myös kesäkuussa valmistunut raskaskulje­tusalus Meri sai peräänsä siniristilipun.

Merenkurkun liikenne jatkuu

Alkuvuodesta konkurssiin ajautunut RG Line saavuodenvaihteessa seuraajan, kun Vaasan ja Uumajankaupunkien omistama NLC Ferry osti RG Linenliiketoiminnan konkurssipesältä. Uusi yhtiö aloittaaliikenteen kaupunkien välillä espanjasta hankitullaBetancurialla, joka sai uusien omistajien myötäperinteikkään nimen Wasa Express. Alus on

vaasalaisille ja uumajalaisille tuttu, sillä se liikennöi1990­luvun lopulla Silja Linen liikenteessäMerenkurkussa.Markkinointinimenä uunituore varustamo ottaakäyttöön RG Linen konkurssipesän hallussa olleenVaasanlaivat – Vasabåtarna­nimen. Ensimmäinenmatka Wasa Expressillä tehdään 4.1.2013 VaasastaUumajaan. Uudesta varustamosta ja WasaExpressistä on kerrottu tarkemmin numeroissa3/2012 ja 5/2012. Vaasan ja Uumajan välisenliikenteen historiaa puolestaan käsiteltiin vuosi sittenilmestyneessä numerossa 6/2011.

Turun telakan tulevaisuus hämärän peitossa

STX­konsernin Suomen­telakoista erityisesti Turuntilanne on herättänyt huolta koko vuoden ajan.Telakka kävi pitkin syksyä käynyt neuvotteluja RoyalCaribbean Cruisesin kanssa kolmannen Oasis­luokanristeilijän rakentamiseksi Turussa. Telakka hakivaltiolta tavanomaisten takausten lisäksi 50miljoonan pääomalainaa aluksen rakentamistavarten, sillä tavallisesti tilaaja maksaa valtaosankauppasummasta vasta aluksen luovutuksenyhteydessä. Valtio kuitenkin kieltäytyi 21.12.tekemällään päätöksellä antamasta lainaa, ja 27.12.STX France ja Royal Caribbean International

35

LOKIKIRJA

Juuri Suomen lipulle siirtynyt Finneagle lähdössä Vuosaaresta 13.10.2012. Uusi kotisatama on ehditty jo maalata perään.KUVA: OLLI TUOMINEN

ilmoittivat tehneensä sopimuksen kolmannenOasiksen rakentamisesta. Aiheesta lisää Lokikirjassasivulla 37. Turussa tilauskirjoissa on näin ollen vainTUI Cruisesille rakennettava risteilijä Mein Schiff 4.TUI:n tilaaman Mein Schiff 3:n tuotanto aloitettiinmarraskuun alkupuolella ja Viking Grace jättäätelakan vuodenvaihteen jälkeen. Vuoden kuluessatelakalta valmistui vain 100­metrinen lastialus Meriturkulaiselle Gaiamarelle.

Raumankin tilauskirjat alkaisivat vähitellen kaivatatäytettä, sillä tällä hetkellä rakenteilla olevienRajavartiolaitoksen vartiolaivan ja Finferriesin lautanlisäksi tilauskirjoissa on vain kaksi huoltoaluksenvarustelu­urakkaa. Vuoden aikana Raumaltavalmistuivat antarktinen tutkimus­ ja huoltoalus S.A.Agulhas II Etelä­Afrikan ympäristöministeriölle sekätutkimusalus RV Mirabilis Namibian kalastus­ jamerentutkimusministeriölle.

Helsingin telakka on uudessa puoliksi venäläisessäomistuksessa saanut ilmeisen hyvin jalkaa oven väliinvenäläisille jäätämurtavien erikoisalustenmarkkinoille. Yhtiö sai juuri ennen jouluajäänmurtajatilauksen Venäjän liikenneministeriöltäyhteistyössä viipurilaistelakan kanssa. Toimintamal­

liksi on saatujen tilausten perusteella vakiintumassamalli, jossa ainakin osa lohkolohkotuotannosta jajossain tapauksessa myös rungon kokoaminentapahtuu Venäjällä ja eniten osaamista vaativavarustelutyö ja suunnittelu Suomessa.

Eckerö Linelle uusi laiva

Vuotta 2012 muisteltaessa ei sovi unohtaa EckeröLineä, joka helmikuussa ilmoitti tehneensä suuren,noin 90 miljoonan euron investoinnin ostaessaanItaliasta korvaajan Tallinnan­reitillä 14 vuottauskollisesti palvelleelle Nordlandialle, jolla on ikää joyli 30 vuotta. Italialaiselta Moby Linesiltä ostettuMoby Freedom sai yleisökilpailun tuloksenanimekseen Finlandia, ja lehden ilmestymispäivänä seon jo neitsytmatkallaan Tallinnaan.

Ulkomatala pääsi tutustumaan Finlandian sisätiloihinjo ennen joulua, kun laivaa viimeisteltiinKatajanokalla. Ennakkotunnelmia voi lukea tämänlehden sivuilta 4­6. Ulkomatalan toimittaja OlliTuominen on mukana Finlandian neitsytmatkalla, jatunnelmia matkalta päivitetään Toimituksen blogiinvuoden alkupäivinä. Laajempi artikkeli Finlandiastailmestyy seuraavassa numerossa.

LOKIKIRJA

36

Eckerö Linen uusi Finlandia saapui Katajanokalle viimeistelyä varten 18.12 Tallinnasta, jonne se oli saapunut marraskuunpuolivälissä sisustustöitä varten. KUVA: KALLE ID

Turun telakka hävisi – kolmas Oasis­risteilijärakennetaan Ranskassa. STX Finlandin Turuntelakka on hävinnyt kilpailun kolmannen, noin 900miljoonaa euroa maksavan, Oasis­risteilijäntilauksesta STX Francelle. Royal CaribbeanInternational ja STX France kertoivat myöhään illalla27.12. päässeensä sopimukseen risteilijän rakentami­sesta. Sopimus sisältää option vielä yhteen lisä­laivaan. Kolmas Oasis­risteilijä valmistuu RanskanSaint­Nazairesta vuoden 2016 puolivälissä ja mahdol­linen neljäs laiva vuonna 2018.

Tilauksen menetys oli suuri takaisku Turun telakalle,sillä se olisi tuonut telakalle töitä noin 20 000henkilötyövuoden verran. ”Olen todella pettynythallituksen toimintaan, etenkin ministeriVapaavuoreen. Saattaa olla, että hän meneehistoriaan miehenä, joka tappoi suomalaisentelakkateollisuuden”, kommentoi tilauksenmenettämistä aiemmin Turun telakkaakin johtanutvuorineuvos Martin Saarikangas Ylen uutisille. ”Valtiooli mukana kaikin käytettävissä olevin keinoin”, sanoipuolestaan elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

tiedotustilaisuudessa. Tällä hetkellä Turun telakalla ontilauskirjoissaan vain TUI Cruisesille rakennettavaristeilijä Mein Shiff 4.

Vitus Bering valmistui Helsingin telakalta. Luelisää sivuilta 10­11.

Arctechille tilaus Venäjän liikenneministeriöltä.Hietalahden telakkaa Helsingissä pyörittävä ArctechHelsinki Shipyard ilmoitti 19.12. tehneensä Venäjänliikenneministeriön kanssa sopimuksen satametrisenjäänmurtajan rakentamisesta. Alus rakennetaanyhteistyössä Viipurin telakan kanssa siten, ettäViipurin telakka vastaa alusten perussuunnittelusta,pääkomponenttien hankinnasta minkä lisäksi serakentaa noni puolet lohkoista. Jäänmurtajankokoonpano, varustelu ja viimeistely tapahtuvatHelsingissä. Murtajan pituus on 120 metriä ja leveys27,5 metriä. Sen neljän päädieselgeneraattorinyhteisteho on 27 megawattia ja kahden azimuth­potkurin 18 megawattia. Jäänmurron lisäksi alusvarustellaan hinaus ja pelastustehtäviä varten. Alusluovutetaan Hietalahdesta elokuussa 2015.

LokikirjaTurun telakan tulevaisuuden ylle on kertynyt tummia pilvia kolmannen Oasis­luokan aluksen päädyttyä rakennettavaksiRanskassa. KUVA: LASSI LIIKANEN

37

LOKIKIRJA

KOTIVESILTÄ

Houtskarin­reitin uusi maantielautta kastettiinRaumalla. Suomen Lauttaliikenteen tilaama uusimaantielautta kastettiin Stellaksi marraskuun lopullaSTX Finlandin Rauman telakalla. Vuoden 2013 alussavalmistuva lautta sijoitetaan Suomen Lauttaliikenteeneli Finferriesin pisimmälle lauttareitille Korppoon jaHoutskarin välille, jossa haasteena ovat talvisetjääolot, sillä reitti kulkee vilkkaasti liikennöidynlaivaväylän poikki. 65­metrisellä lautalla on tilaa 250matkustajalle, kolmelle täysperävaunurekalle ja 39henkilöautolle. Matkustajia lautalla palvelee kahvila.

Arvinsalmi sai uuden kierrätyslossin. Pohjois­Karjalassa sijaitseva Arvinsalmi on saanut uudenlossin. Teijossa APX­Metallin telakalla vanhan lossinrungosta rakennettu uusi lossi korvaa salmessa 40vuotta palvelleen vanhan lossin. Uusiolautat ovatyhdeksän metriä vanhoja pidempiä ja niidenkantavuus nousee normaaliin maantieluokkaan eli 60tonniin.

Jäänmurtokausi alkoi Perämerellä. Ruotsalais­murtaja Ale avasi jäänmurtokauden itsenäisyyspäivänvastaisena yönä. Suomen puolella ensimmäisetliikennerajoitukset tulivat voimaan 10.12. Kemin,Oulun ja Tornion satamiin. Sekä Suomen että Ruotsinsatamiin suuntautuvaa liikennettä avustava Ale sai10.12. avukseen valtion jäänmurtoyhtiö Arctianjäänmurtaja Kontion, joka perinteiseen tapaan lähtisuomalaismurtajista ensimmäisenä liikkeelle.

Eckerön Finlandia saapui Helsinkiin. Eckerönuudenvuodenaattona liikenteensä aloittava Finlandiaon saapunut Itämerelle. Laiva saapui viikolla 46Tallinnan Kopliin sisustuksen viimeistelyä vartenRuotsin Landskronasta, jossa se oli ollut helmikuustaasti. 18.12. aamuyöllä Finlandia siirtyi TallinnastaHelsingin Katajanokalle sisustuksen viimeistelytöitävarten. Aluksen neitsytmatka on 31.12., eli tämänlehden ilmestymispäivänä.

Ulkomatala pääsi tutustumaan Finlandian sisätiloihinjo ennen joulua, kun laivaa viimeisteltiin Kataja­nokalla. Ennakkotunnelmia voi lukea tämän lehdensivuilta 4­6. Ulkomatalan toimittaja Olli Tuominen onmukana Finlandian neitsytmatkalla, ja tunnelmiamatkalta päivitetään Toimituksen blogiin vuodenalkupäivinä. Laajempi artikkeli Finlandiasta ilmestyyseuraavassa numerossa.

Viking Linelle ympäristöpalkinto. StockholmsHamnar AB on myöntänyt vuosittain jaettavanympäristöpalkinnon, Miljöbojenin (=ympäristöpoiju)Viking Linelle. Palkinnon jakamista Viking Linelleperustellaan Vikingin suurella investoinnilla VikingGraceen, joka on valmistuessaan kokoluokkansaensimmäinen maakaasulla kulkeva risteilylautta.

Tallink sai uuden suuromistajan. Amerikkalaisenpankkijätin Citigroupin hallinnoiman CVCI GrowthFund II­rahaston tytäryhtiö Baltic Cruises Holdings LPon noussut 13.12. tehdyillä kaupoilla Tallinkin toiseksisuurimmaksi omistajaksi hankkimalla yhteensä reilun15 prosentin siivun yhtiöstä. Myyjinä olivat kaksiCitigroupin rahastoa, Amber Trust ja FirebirdRepublics Fund Ltd. sekä Tallinkin nykyjohdonomistama Infortar AS, joka myi Baltic CruisesHoldingsille hieman yli neljän prosentin osakepotin.Kaikki edellä mainitut kaupat tehtiin huomattavastiTallinkin nykyistä osakekurssia korkeammallahinnalla. Baltic Cruises Holdings maksoi osakkeista1,10 euroa, mikä oli 42 prosenttia yli päivänosakekurssin. Kauppojen jälkeen Tallinkin suurimmatomistajat ovat Infortar AS (35,81 % osakkeista) jaBaltic Cruises Holdings (15,73 %).

38

LOKIKIRJA

Venäjän liikenneministeriöntilaamaa jäänmurtajaa ei ulkokuoren perusteella voi kehuakovinkaan moderniksi. KUVA: ARCTECH HELSINKI SHIPYARD

Ensi vuoden puolella valmistuva Stella korvaa Houtskarinlinjalla palvelleen vuonna 1984 Savonlinnassa valmistuneenMergus­lautan. KUVA: STX FINLAND

MAAILMAN MERILTÄFincantieri ostaa puolet STX OSV:stä. Eteläkorea­lainen monialayhtiö STX Group myy hieman yli 50prosentin osuuden offshorealuksia rakentavastatytäryhtiöstä STX OSV:stä italialaiselle telakkakonser­ni Fincantierille, josta tulee kaupan myötä maailmanneljänneksi suurin telakkakonserni. Kauppahinta onnoin 455 miljoonaa euroa ja se on määrä saadapäätökseen huhtikuuhun 2013 mennessä. Kunkaupan ensimmäinen vaihe on saatu päätökseen,Fincantieri tekee ostotarjouksen lopuista STX OSV:nosakkeista, jolloin kaupan lopullinen hinta kohoaa900 miljoonaan euroon. STX OSV:llä on kymmenentelakkaa neljässä maassa ja se työllistää 9 200ihmistä. Yhtiön liikevaihto oli edellisellä tilikaudellanoin 1,6 miljardia euroa ja tulos verojen jälkeen 190miljoonaa euroa.

Kaksi rahtilaivaa törmäsi Pohjanmerellä –toinen upposi. Autonkuljetusalus Baltic Ace jakonttialus Corvus J törmäsivät huonossa säässä Poh­janmerellä noin 50 kilometrin päässä Rotterdamista.Törmäyksen seurauksena yli 1400 Mitsubishia kuljet­tanut Baltic Ace upposi. Baltic Acen 24­henkisestämiehistöstä 13 henkeä saatiin pelastettua. Törmäyk­sen toinen osapuoli Corvus J ei ollut uppoamisvaa­rassa ja se auttoi pelastustöissä Hollannin rannikko­vartiostoa. Baltic Ace oli 17 päivän rahtauksessaautonkuljetusyhtiö UECC:lle, ja se oli matkallaBelgian Zeebruggesta Kotkaan.

Scandlines perui kahden lautan tilauksen.Saksalainen lauttavarustamo Scandlines onperuuttanut kaksi lauttaa käsittäneen tilauksenkonkurssiin menneeltä P+S Werften GmbH­telakalta.Scandlinesin mukaan syynä tilausten peruuttamiseenon telakan kyvyttömyys löytää ratkaisuja alustenteknisiin ongelmiin, jotka ovat aiheuttaneetrakennusaikataulun viivästymisen. Reilusti myöhässäaikataulustaan ollut aluskaksikko tilattiin vuonna2010 ja niiden piti aloittaa liikenne jo viime kesänä.Scandlinesin tavoitteena on edelleen korvata linjannykykaksikko uusilla aluksilla, mutta korvausaikatau­lusta ei ole vielä tietoa. Rostock­Gedser­reitilläjatkavat liikennöintiä toistaiseksi linjan nykyinenaluskaksikko Kronprins Frederik ja Prins Joachim.

Eckerö Linen Finlandiaa viimeisteltiin Katajanokallaliikenteen aloitusta edeltäneet pari viikkoa.KUVA: OLLI TUOMINEN

39

LOKIKIRJA

Pohjanmerellä uponnut Baltic Ace vieraili viimevuosikymmenellä muun muassa Hangossa.KUVA: ALEKSI LINDSTRÖM

Peruuntuneen alustilauksen johdosta Prins Joachim saavielä jatkoaikaa Rostock­Gedser­linjalla.KUVA: ALEKSI LINDSTRÖM

Viking Ocean Cruises tilaa vielä kaksi risteilijää.Jokiristeilyihin keskittyneen Viking River Cruisesintytäryhtiö, meriristeilyihin keskittyvä Viking OceanCruises on tilannut kaksi 48 000 bruttotonninristeilijää italialaiselta Fincantierilta. Tilaus sisältääoptiot kahteen lisälaivaan, eli optioiden toteutuessakyseessä olisi kuuden laivan sarja. Yhtiö on tulossakovalla rytinällä kansainvälisille luksusluokan ristei­lymarkkinoille, sillä vasta kesällä yhtiö tilasi ensim­mäiset laivansa, niin ikään Fincantierilta. Nyt tilatutkaksi alusta ovat sisaraluksia kesällä tilatulle kaksi­kolle, eli matkustajapaikkoja tulee alle tuhat ja hytte­jä hieman alle 500. Tilauksen julkistuksen yhteydessätelakka ja varustamo ilmoittivat käynnistävänsäyhteistyöhankkeita liittyen nesteytettyä maakaasua(LNG) käyttävään propulsioratkaisuun.

Le Soléal laskettiin vesille Italiassa. Ranskalaisenluksusristeilyvarustamo Compagnie du Ponantinkolmas Le Boréal­luokan risteilijä laskettiin vesille

itsenäisyyspäivänä Italian Anconassa Fincantierintelakalla. Kesäkuussa 2013 valmistuva alus tuleeliikennöimään Ranskan lipulla.

Voyagers of Discoveryn Voyager kastettiinPortsmouthissa. Brittiläisen Voyages of Discovery­varustamon uusi risteilijä, Espanjassa vuonna 1990rakennettu Voyager, kastettiin Portsmouhtissa 5.12.Viimeksi Alexander von Humboldt­nimellä kulkeneellaaluksella on 270 hyttiä, joista liki 90 prosentissa onikkuna. Ensimmäisen talvikauden alus risteilee Etelä­ja Väli­Amerikassa palaten takaisin Eurooppaanhuhtikuussa 2013. Keväällä alus tulee vierailemaanmyös Helsingissä.

Tanska luopuu jäänmurtajistaan. Tanskan hallituson päättänyt myydä valtion omistamat kolmejäänmurtajaa. Päätös on seurausta hallituksenviimevuotisesta päätöksestä, jonka mukaan satamatosallistuvat yhteisvastuullisesti jäänmurtoon.tarkoitus on, että satamat vuokaavat tarpeen mukaanmurtajia, mikäli niille on tarvetta. Vanhimmatjäänmurtajat Danbjørn ja Isbjørn on rakennettuTanskassa 1965 ja 1966, ja ne ovat viime vuosinakärsineet teknisistä ongelmista dieselsähköisessäkoneistossa. Kolmas murtaja, Thorbjørn, onvalmistunut vuonna 1980. Kolmikko ei ole ollutsäännöllisessä käytössä helmikuun 1996 jälkeen.

Ulkomatalan toimitus seuraa merenkulun ajankohtai­sia tapahtumia myös Toimituksen blogissa ja lehdenFacebook­sivulla.

Tanskan käytöstäpoistuva murtajalaivasto koolla Frederikshavnissa kesällä 2007.Vasemmalta oikealle: Danbjørn, Isbjørn ja Thorbjørn. KUVA: JAN BEINERSDORF (Wikimedia, lisenssi: CC­BY­SA­3.0)

40

LOKIKIRJA

Sulavalinjainen Le Boréal saa toisenkin sisaraluksen.KUVA: KALLE ID

LOPPUSANATTEKIJÄNOIKEUDET

Materiaalien tekijänoikeudet kuuluvat niiden tekijöille.Ulkomatala säilyttää kaiken sille tarjotun materiaalin,ja on oikeutettu muokkaamaan sekä uudelleen­julkaisemaan materiaalia julkaisutavasta riippumatta.Artikkelien julkaisuun muualla tulee pyytää lupaUlkomatalan toimitukselta. Tarkemmat ehdot löydätUlkomatalan Info­sivulta.

KI ITOKSETSanna Jahkonen, Eckerö Line Ab OyKenneth Magnusson, m/s NordlandiaBeatrice Lönnqvist, m/s Nordlandia

Kuvia tähän numeroon toimittivatTim BeckerKlaus BombelIan BoyleKrzysztof BrzozaTony GarnerJukka HuotariTed InghamEro IsotaloJukka KoskimiesEerik LaineAleksi LindströmWim van der MoolenBruce PeterJacek SapperMarko StampehlRami Wirrankoski

LOPUKSILehti on julkaistu Internetissä ilmaisena 31. 12. 2012.Julkaisijana toimii Ulkomatala­verkkolehti ja sentoimitus.

Lisää tietoa: www.ulkomatala.net

Lassi LiikanenPäätoimittajaWebmasterlassi.liikanen[at]ulkomatala.net

Sergei PennonenToimituspäällikkösergei.pennonen[at]ulkomatala.net

Kalle IdToimittajaTaittajakalle.id[at]ulkomatala.net

Olli TuominenToimittajaolli.tuominen[at]ulkomatala.net

Jussi LittunenToimittajajussi.littunen[at]ulkomatala.net

LEHDEN TOIMITUS

41

LOPPUSANAT