etelä-karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä ......osa lapsista on tyytyväisiä...

1 (43)

23.5.2019

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vaihde 05 352 000 Y-tunnus 0725937-3 Kirjaamo Faksi 05 352 7800 Valto Käkelän katu 3 [email protected] 53130 Lappeenranta www.eksote.fi

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN VUOSITTAINEN RAPORTTI 2018 05.2019

2 (43)

23.5.2019


OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN TILA 2018

1 JOHDANTO

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteena on kansansairauksien ennaltaehkäisy, toimintakyvyn

edistäminen ja tapaturmien vähentäminen, eriarvoisuuden vähentäminen ja syrjäytymisen ehkäisy,

hyvinvoinnin ja terveyden ylläpito sekä osallisuuden lisääminen.

Kuntalain (17.3.1995/365/1§) ja terveydenhuoltolain (1326/2010/12§) mukaan kunnan ja maakunnan tulee

edistää asukkaidensa hyvinvointia. Alueellinen hyvinvointikertomus sisältyy sote-lakiehdotuksen mukaan

maakunnan tehtäviin (8 §). Maakuntien on seurattava alueensa väestön hyvinvointia ja terveyttä, järjestämänsä

sosiaali- ja terveydenhuollon laatua ja vaikuttavuutta, kustannuksia ja tuottavuutta sekä sitä, miten asiakkaiden

palvelujen yhteensovittaminen on toteutunut.

"Alueellinen hyvinvointikertomus määrittelee, mitä maakunta tekee asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden

edistämiseksi sekä eriarvoisuuden vähentämiseksi. Se kuvaa kuntien ja maakuntien välistä yhteistyötä ja on

tärkeä strategisen johtamisen väline". (THL, 2019).

Toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran

valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus ja suunnitelma, joka kytketään toiminnan ja

talouden suunnitteluun.

Eteläkarjalaisten hyvinvoinnin tilaa tarkastellaan SotkaNet - tietokannasta kerättyjen hyvinvointiin liittyvien

indikaattoreiden avulla. Vuoden 2018 vuosiraporttiin on päivitetty ne tiedot, josta on saatavilla tunnuslukuja

vuodelta 2018. Indikaattorivalinnat perustuvat osittain sähköisen hyvinvointikertomuksen

minimitietosisältöön, Eksoten omiin lisäämiin seuranta-indikaattoreihin, kuten muun muassa Effica-tilastoihin

ja muihin valatakunnallisiin tietokantoihin. Vertailupohjana ovat koko maa, naapurimaakunnat, ja kaikki kunnat:

Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Ruokolahti, Rautjärvi, Savitaipale ja Taipalsaari. Lisäksi on

hyödynnetty THL:n asiantuntijaryhmän tuottamaa Tiedosta arviointiin, tavoitteena paremmat palvelut -

raporttia.

1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

1.1 TALOUS JA ELINVOIMA

Väestö

Etelä-Karjalan väkiluku vähenee tasaisesti. (Taulukko 1). Väkiluku oli 128 756 vuonna 31.12.2018 (Eksote, Etelä-

Karjalan liitto). Väkiluvun vähenemisen syy on väestön korkea ikärakenne ja kuolleisuus. (Kuvio 1).

3 (43)

23.5.2019


Taulukko 1. Väestöennuste Ikäryhmä ja Vuosi (Eksote & E-K liitto). Tässä esitettyjen väestö- ja

toimintakuluennusteiden pohjana on käytetty vuoden 2018 toteutuneen väestön mukaan laskettua

väestöennustetta.

Ikäryhmät 2017 2030 2040

0 - 5 6 557 4 083 2 878

6 - 15 12 583 11 069 10 011

16 - 24 12 665 13 078 14 070

25 - 64 64 144 54 623 51 185

65 - 74 18 566 17 004 14 461

75 - 84 10 798 15 584 14 280

85 - 4 552 6 097 9 146

129 865 121 538 116 032

Kuvio 1. Väestömuutos

4 (43)

23.5.2019


Etelä-Karjalassa huoltosuhde heikkenee ennusteiden mukaisesti mikä johtuu vanhusväen

lisääntymisestä. Huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa 15–64

-vuotiasta (työikäistä) kohti. (SotkaNet, 2018). Alueelliset erot voimistuvat edelleen jatkossa ja tällä hetkellä

huoltosuhde on korkein Savitaipaleella ja Parikkalassa. Yksinasuvien määrä on hiukan lisääntynyt vanhusväestön

kasvamisen myöstä. (Kuvio 2).

Kuvio 2. Yksin asuvat ja huoltosuhde Etelä-Karjalassa

Etelä-Karjalassa verotulot olivat 3915 € asukasta kohti, vaihdellen Parikkalan 3183 €:sta Lappeenrannan 4032 €.

Kuntien lainakanta oli keskimäärin 2656 € asukasta kohti, kun se oli koko maassa 2933 € (SotkaNet, 2017).

Työttömien määrä työvoimasta oli pienempi kuin Kymenlaaksossa ja Pohjois-Karjalassa, mutta korkeampi, kuin

Etelä-Savossa ja Kanta-Hämeessä. (Taulukko 2). Nuorisotyöttömyys vaihtelee eri kunnissa, mutta koko Etelä-

Karjalaa tarkasteltaessa, tilanne on parantunut. (Työttömyystietoja kunnittain 2017/201) (Taulukko 3, Kuvio 3).

Keskimääräinen työttömyysaste Etelä-Karjalan kunnissa (Kuvio 3). Vaikeasti työllistyvien (rakennetyöttömyys)

osuus työikäisistä oli suurempi kuin maassa keskimäärin.

Taulukko 2. Työttömyystietoja maakunnittain keskimäärin vuonna 2018 (TEM, Työnvälitystilastot)

Työvoima Työttömien osuus työv, % Nuoret työnhakijat

Pitkäaik. Työllistettynä olevat yht.

Etelä-Karjala 59 141 11,6 922 1824 696

Etelä-Savo 64 808 10,5 887 1831 802

Kymenlaakso 79 220 12,5 1310 3073 1091

Pohjois-Karjala 72 620 14,0 1343 3344 1215

Kanta-Häme 81 071 8,9 947 2138 650

https://tem.fi/documents/1410877/2187011/maakun2018.pdf/7ccc82ce-f89d-663c-c0a8-befebd75331a 24.1.2019

https://tem.fi/documents/1410877/2187011/maakun2018.pdf/7ccc82ce-f89d-663c-c0a8-befebd75331a%2024.1.2019

5 (43)

23.5.2019


Taulukko 3. Työttömyystietoja Ely – keskuksittain ja kunnittain keskimäärin vuonna 2018 (TEM,

Työnvälitystilastot)

Työvoima

2017/ 2018

Työttömät

työnhakijat

2017/ 2018

Nuoret työnhakijat

>25-vuotiaat

2017/ 2018

Pitkäaikaistyöt. Yli

1 v.

2017/ 2018

Työllistettynä

olevat

2017/ 2018

Imatra 12321/ 12120 1975/ 1665 276/ 236 627/ 452 137/ 175

Lappeenranta 34502/ 34327 4741/ 3912 646/ 560 1484/ 1005 397/ 361

Lemi 1419/ 1384 149/ 126 20/ 17 57/ 35 15/ 16

Luumäki 2097/ 2059 219/ 187 26/ 19 66/ 43 26/ 25

Parikkala 2085/ 2071 276/ 217 28/ 16 91/ 60 26/ 32

Rautjärvi 1382/ 1337 246/ 202 27/ 23 86/ 70 18/ 23

Ruokolahti 2195/ 2149 249/ 220 19/ 19 90/ 74 19/ 20

Savitaipale 1472/ 1436 159/ 136 14/ 11 49/ 39 21/ 23

Taipalsaari 2299/ 2259 220/ 183 21/ 22 78/ 46 19/ 22

Kuvio 3. Keskimääräinen työttömyysaste kunnittain 2017–2018.

6 (43)

23.5.2019


Pientuloisuusaste indikaattori kuvaa, kuinka suuri osa alueen väestöstä kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät

suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. (THL, 2018). Työttömien ja pienituloisten riski köyhyyteen kasvaa

aiheuttaen eriarvoisuuttaa, terveyseroja ja syrjäytymistä, jotka herkästi periytyvät seuraavalle sukupolvella.

Rautjärvellä ja Parikkalassa on eniten pienituloisia, joka johtuu osittain alueen ikärakenteesta. (Kuvio 4).

Kuvio 4. Pientuloisuusaste % osuus kaikista alueella asuvista henkilöistä (SotkaNet)

1.2 LAPSET, VARHAISNUORET JA LAPSIPERHEET

Lapsiperheiden määrä on laskenut tasaisesti viimeisten vuosien aikana. Lapsiperheiden hyvinvoinnissa tulee

kiinnittää huomiota perherakenteeseen, perheen toimeentuloon sekä asumiseen, sillä nämä tekijät ovat usein

yhteydessä perheen hyvinvointiin sekä terveyseroihin väestöryhmien välillä. Etelä-Karjalan lapsiperheiden

määrä (35 %) on edelleen vähentynyt ja on alle maan keskiarvoa (39 %). Eniten lapsiperheitä on Lemillä ja

Lappeenrannassa. (SotkaNet, 2017.)

Yhden vanhemman perheiden osuus lapsiperheistä (23 %) on kasvanut viimeisten vuosien aikana ja on

korkeampi verrattuna koko maan lukemiin (22 %). Imatralla on eniten yhden vanhemman perheitä (27 %) ja

vähiten Lemillä (14 %). (Kuvio 5). Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntienmäärä (27 %) on pysynyt lähes samana ja

määrä on maan keskiarvoa pienempi (30 %). Avioerojen määrä on pysynyt Etelä-Karjalassa lähes samana

viimeiset vuodet (17 %), korkein luku on Ruokolahdella (22 %). Koko maan luku oli 18 %. (SotkaNet, 2017).

7 (43)

23.5.2019


Kuvio 5. Elinolot: lapsiperheet ja yhden vanhemman perheet

Varhaiskasvatukseen osallistuminen on lapsen oikeus. Etelä-Karjalassa noin 64 % 0 - 6-vuotiaista lapsista ovat

osallistuneet varhaiskasvatukseen. (Kuvio 6). Uusi varhaiskasvatuslaki (2018) on nostanut lapsen edun keskiöön

ja painottaa varhaiskasvatuksen laatuun. Koulutustaso oli 332 vuonna 2017, kun vastaava luku oli 369 koko

maassa. (Sotkanet, 2017). Koulutustasomitta on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman

koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti vuosina.

Kuvio 6. Varhaiskasvatukseen osallistuneet

8 (43)

23.5.2019


Etelä-Karjalassa lastenneuvolan 4-vuotiaiden asiakkaiden laajat terveystarkastukset ovat toteutuneet laajemmin

kuin massa keskimäärin (Kuvio 7). Laajassa terveystarkastuksessa muodostetaan lapsen, vanhempien ja perheen

tilanteesta kokonaiskuva ja samalla arvioidaan lapsen ja perheen voimavarat ja tuen tarpeet (THL, 2018).

Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon terveystarkastukset toteutuvat Etelä-Karjalassa laadultaan

valtakunnallisella tasolla. (Kuvio 8). Asetus terveystarkastuksesta tuli voimaan 2011 ja sen tarkoituksena on

varmistaa, että terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon

ottavia. Tavoite on, että lasten ja nuorten terveysseuranta toteutetaan koko maassa luotettavasti ja tasoltaan

yhtenäisesti. (THL, 2011).

Kuvio 7. Laajat terveystarkastukset

Kuvio 8. Laadukas terveystarkastus

9 (43)

23.5.2019


Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0 – 17 – vuotiaita oli noin 4 % Etelä-Karjalassa vuonna 2017.

(Kuvio 9). Luku on laskusuhdanteinen ja valtakunnallista tasoa, lukuun ottamatta Rautjärven kuntaa, jossa

tukitoimen piirissä on enemmän nuoria kuin muissa kunnissa. Huostaanottojen määrä on maakunnassa

kokomaan tasolla.

Kuvio 9. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0 - 17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä

väestöstä (SotkaNet)

Kouluterveyskyselyllä saadaan tietoa nuorten arjesta, hyvinvoinnista ja avun saannista. Kouluterveyskysely

toteutettiin keväällä 2017. Kyselyn kohderyhminä olivat peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat, lukioiden ja

ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat sekä myös peruskoulujen 4. ja 5. luokkien oppilaat ja

heidän huoltajansa. Indikaattorien aihealueina ovat elinolot, sosiaaliset suhteet, kouluolot, fyysiset työolot,

työilmapiiri ja osallisuus, koulutyön kuormittavuus, kouluruokailu, kiusaaminen ja häirintä, koettu terveys,

terveystottumukset, tupakointi ja kokemus oppilashuollon tuesta. Alakoululaisten aihealueet

ovat suppeammat.

Pienten lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) -tutkimus tuottaa monipuolista ja säännöllistä

seurantatietoa pienten lasten ja perheiden terveydestä, hyvinvoinnista, palveluiden käytöstä ja

palvelukokemuksista. Tutkimus toteutetaan joka toinen vuosi. Se kohdistuu vuorotellen 3–4 kuukauden ikäisiin

vauvoihin ja 4-vuotiaisiin lapsiin perheineen. LTH-kyselyssä varhaiskasvatus (20 %) kantoi huolta 4-v lasten

hyvinvointiin ja selviytymiseen kuten sosiaalisiin ja sosioemotionaalisiin liittyvistä taidoista. 4-v lasten

vanhemmista noin 50 % raportoi, että lapsi liikkuu yli tunnin päivittäin kotioloissa ja yli kaksi tuntia kevyesti.

Uusien lasten liikuntasuositusten mukaan alle 8- vuotiaiden lasten pitäisi liikkua päivittäin vähintään kolme

tuntia (OKM 2016).

10 (43)

23.5.2019


4-5-luokkalaisten vastausten perusteella elintavoissa on parantamisen varaa, esimerkiksi neljäsosa vastanneista

lapsista jättää aamupalan syömättä. Järjestettyä ohjelmaa välitunneille toivotaan yhä enemmän varsinkin

pienissä kunnissa. Lapsista joka neljäs koki, että tulisi viettää vähemmän aikaa netissä. Kouluterveyskyselyn

mukaan noin reilu joka kolmas peruskoulun 4. ja 5. luokkalaisista ilmoitti kokevansa koulustressiä. Toisaalta iso

osa lapsista on tyytyväisiä elämäänsä ja he kokevat olevansa tärkeä osa kouluyhteisöä, viettävät aikaa

harrastusten parissa ja lähes kaikilla lapsilla on yksi hyvä kaveri.

1.3 NUORET JA NUORET AIKUISET

Tässä osassa kuvataan lyhyesti nuorten hyvinvointia ja terveyttä. Tietoa heidän terveydentilasta ja elintavoista

saadaan kouluterveyskyselyn avulla (2017). Tulokset on esitetty uuden lapsistrategian 2040 osioiden mukaan.

TERVEYS

Etelä-Karjalassa nuorten koettu terveydentila on kaikissa ikäluokissa pääosin samaa tasoa kuin muualla maassa

muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Osa lukion ja ammattioppilaitosten opiskelijoista arvioi terveytensä

heikommaksi tai keskinkertaiseksi. Toiseen asteen koulutuksessa niska- tai hartiakivut, päänsäryt, vatsakivut ja

univaikeudet ovat yleistyneet. Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat keskeinen riskitekijä lasten ja nuorten

hyvinvoinnille. Perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi tulee kiinnittää huomiota mielenterveys- ja

päihdeongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ketjun katkaisemiseen.

Fyysisen aktiivisuuden perussuosituksen mukaan 13–18-vuotiaiden tulee liikkua 1-1½ tuntia päivässä (OKM,

2008). Yleisesti vähintään tunnin päivässä liikkuvien osuus sekä peruskoulussa, lukiossa että ammatillisessa

oppilaitoksessa on samansuuruinen kuin koko maassa keskimäärin. Pojat liikkuivat vähintään tunnin päivässä

tyttöjä useammin. Liikunnan tukemiseen on kuitenkin tarve edelleen kiinnittää huomiota, sillä suomalaisten

liikuntatottumukset ovat yleisesti muuttuneet viime vuosina. Vapaa-ajan liikunta on lisääntynyt, mutta samalla

yleinen aktiivisuus arjessa on vähentynyt. Tämä on johtanut kunnon heikkenemiseen ja ylipainon

lisääntymiseen. Samanaikaisesti sekä peruskoulussa, lukiossa että ammatillisessa oppilaitoksessa ylipainoisten

osuus oli kasvanut. Vuonna 2013 peruskoulun pojista ylipainoisia oli 19 % ja vuonna 2017 heitä oli 24 %.

Oppilaiden ruokatottumukset ovat parantuneet, aamupalaa ja koululounasta syödään yhä useammin. Toisaalta

edelleen iso osa nuorista ei syö kasviksia, vihanneksia ja hedelmiä joka päivä ja energiajuomien, limsojen ja

makeisten käyttö on lisääntynyt. Huolenaiheena ovat myös liikkumattomuus ja ylipaino sekä riittävä ja laadukas

uni. Tänä päivänä Tv:n ja tietokoneen sekä kännykkä- ja konsolipelien ääressä kuuluu useita tunteja päivittäin.

Nuorista noin viidennes arvioi netin ääressä vietetyn ajan liian pitkäksi.

Etelä-Karjalassa nuorten tupakointi on laskenut hyvin, mutta nuuskan käyttö on kasvanut (Kuvio 10). Nuorten

keskuudessa nuuskan käyttö on lähes samansuuntaista kuin koko maassa keskimäärin. Ammatillisen

oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden nuuskan käyttö on kaksinkertaistunut vuodesta 2013 ja pojista

11 (43)

23.5.2019


vuonna 2018 nuuskaa päivittäin käytti joka viides. Myös tyttöjen nuuskan käyttö on lisääntynyt, vaikka se on

huomattavasti maltillisempaa kuin pojilla. Ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat tupakoivat keskimäärin

enemmän kuin lukion opiskelijat. (Kuvio 11). Humalahakuinen juominen on vähentynyt ja täysin raittiita

opiskelijoita on yhä enemmän. Alkoholia käyttää kuitenkin viikoittain noin 17 % ammatillisen oppilaitoksen

opiskelijoista. Sosiaalinen altistuminen huumeille näkyy myös Etelä-Karjalassa. Marihuanan tai kannabiksen

kokeilut ovat yleistyneet. Varhain aloitettu päihteidenkäyttö lisää riskiä sairastua myöhemmin johonkin päihde-

ja mielenterveysongelmaan. Mitä myöhempään päihdekokeilut saadaan siirrettyä, sitä vähäisempiä ovat

haittojen seuraamukset.

Kuvio 10. Nuuskaa käyttävien nuorten osuus % Kuvio 11. Tupakoivien nuorten osuus %

OPPIMINEN

Nuoret kokevat, että luokkayhteisön ilmapiiri tukee mielipiteen ilmaisua. Joka neljäs 8. ja 9. luokkalaisista kokee,

että heillä on hyvät vaikutusmahdollisuudet koulutyön suunnitteluun ja oppituntien järjestelyihin. Osallisuus

oman toiminnan suunnitteluun motivoi usein oppimista. Koulu-uupumus on yleistynyt lukion opiskelijoiden

kohdalla. Joka neljäs nuorista kokee vaikeuksia opiskelussa. Vaikeudet liittyvät muun muassa läksyjen tekoon,

opetuksen seurantaan ja kokeisiin valmistautumiseen.

IHMISSUHTEET

Kouluympäristö on keskeinen nuorten arkiympäristö ja näin ollen merkittävä tekijä nuorten hyvinvoinnin

kannalta. Koulukiusattujen nuorten osuus Etelä-Karjalassa on yleisesti ottaen laskenut. Opettajien ja

koulukavereiden kanssa tullaan toimeen. Samanaikaisesti läheiset ystävyyssuhteet ovat yleistyneet. Läheisten

ystävyyssuhteiden puutteen on todettu olevan yhteydessä esimerkiksi mielenterveyden ongelmiin ja

syrjäytymiseen.

12 (43)

23.5.2019


OSALLISUUS

Iso osa eteläkarjalaisista lapsista ja nuorista ovat tyytyväisiä elämäänsä. Nuoret kokevat olevansa tärkeä osa

perhettä, luokkayhteisöä ja ystäväporukkaa. Noin puolet nuorista kokee itsensä hyödylliseksi.

1.4 TYÖIKÄISET

Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden 25 - 64-vuotiaiden osuus/ 1000 vastaavanikäisestä

väestöstä oli Etelä-Karjalassa 23 vuonna 2018. Ruokolahdella luku oli korkein 27 ja Savitaipaleella matalin 17.

(Kuvio 12). Työkyvyttömyyseläkettä sai 8 % vastaavanikäisestä väestöstä vuonna 2017. Eniten

työkyvyttömyyseläkettä saivat pohjoisen kuntien asukkaat. Työkykynsä heikentyneeksi arvio noin 40 % miehistä,

joilla matala koulutustaso ja vastaavasti 32 % naisista. Samoin noin 40 % matalan koulutuksen saaneet naiset ja

miehet arvioivat etteivät jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka. (Kuvio 13). (FinSote 2017–2018).

Kuvio 12. Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25 - 64-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä

13 (43)

23.5.2019


Kuvio 13. Ei usko jaksavansa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka (%)

Työikäisistä noin 60 % kokee elämänlaatunsa keskimäärin hyväksi. Noin kolmasosa eteläkarjalaisista osallistuu

aktiivisesti järjestö tai yhdistys toimintaan. Työikäisistä 20–54 vuotiaista vajaa 30 % ilmoittaa, että on

toimintakykyä rajoittava terveysongelma. (Kuvio 14). (FinSote 2017–2018). Aikuisväestön muutokset fyysisessä

aktiivisuudessa ovat myönteiset, mutta edelleen joka viides työikäinen ei harrasta vapaa-ajan liikunta. (Kuvio

15). Matalasti koulutetut käyttävät niukemmin tuoreita kasviksia ravinnossaan kuin korkeasti koulutetut.

Kuvio 14. Toimintarajoitteet terveysongelman vuoksi (%)

14 (43)

23.5.2019


Kuvio 15. Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus

Aikuisten tupakointi on laskenut koko maassa viimeisten vuosien aikana ja koko maassa 20 – 64- vuotiaista

päivittäin tupakoi 14 %. Etelä-Karjalassa päivittäin tupakoivien osuus on hieman kasvanut ja työikäisistä

päivittäin tupakoi 17 % vuonna 2018. Miesten tupakointi on hieman laskenut vuodesta 2015, mutta naisten

tupakointi on kasvanut. Vuonna 2018 naiset (18,5 %) tupakoivat miehiä (15,5 %) useammin päivittäin. (Sotkanet

2018.) Noin joka viides matalan koulutuksen saaneista miehistä tupakoi päivittäin (Kuvio 16).

Kuvio 16 Päivittäin tupakoivat (%)

15 (43)

23.5.2019


Audit-C ilmaisee alkoholia todennäköisesti liikaa käyttävien osuuden. Testin tavoitteena on tunnistaa ne

vastaajat, joiden juomisen aiheuttama riski on koholla. Vuonna 2018 työikäisistä (20 – 64- vuotiaista) alkoholia

liikaa käytti 32 % Etelä-Karjalassa. (Kuvio 17). Miehillä (38 %) alkoholin liikakäyttö on naisia (24 %) yleisempää.

Etelä- Karjalassa alkoholin liikakäyttö on sekä työikäisillä, että yli 65-vuotiailla yleisempää kuin koko maassa

keskimäärin. Työikäisistä noin puolet arvioi käyttävänsä liikaa alkoholia (FinSote, 2017–2018). Eniten alkoholin

liikakäyttö on kasvanut yli 65-vuotiailla miehillä, joista alkoholia liikaa käytti vuonna 2018 joka toinen. Tämä luku

on kasvanut vuodesta 2015 alkaen reilulla 10 %:lla. (Sotkanet 2018.)

Kuvio 17 liikaa käyttävien (Audit-C) osuus Etelä-Karjalassa (%)

1.5 IKÄIHMISET

Etelä-Karjalassa osassa kuntia iäkkäiden määrän nousu on jo hidastunut, lähes pysähtynyt, mutta osassa kuntia

ikääntyminen on vasta alkamassa. Haasteena alueella on väestön määrän väheneminen ja huoltosuhteen

heikkeneminen. Palvelustrategian painopisteinä ovat maakunnallisesti optimoitu palvelurakenne ja integraation

syventäminen. Strategian rakentamisessa hyödynnetään digitalisaatiota ja keskeistä on asiakasohjauksen sekä

asiakkuuden hallinnan vahvistaminen. Tavoitteena on siirtää iäkkäiden jatkuvaa palvelutarvetta hyvinvointia ja

terveyttä edistävällä toiminnalla, ennakoivilla, mutta iäkkään osallisuutta ja toimintakykyä tukevilla ratkaisuilla.

(Kuvio 18).

16 (43)

23.5.2019


Kuvio 18. Keskimääräiset kustannukset, käynnit, asiakkaat – ikävuosittain palvelustrategian yhtenä

lähtökohtana.

Etelä-Karjalassa noin 95 % 75 vuotta täyttäneistä asui kotona vuonna 2018 (Taulukko 4.) Luku on korkeampi kuin

koko maassa keskimäärin. Säännöllisen kotihoidon piirissä oli noin 9 % 75 vuotta täyttäneistä asiakkaista

vastaavan ikäisestä väestöstä. Osuus on jossain määrin noussut pohjoisissa kunnissa. Tehostetun

palveluasumisen piirissä oli vuonna 2018 noin 5 %. Laitoshoito on lähtenyt selkeästi laskuun.

17 (43)

23.5.2019


Taulukko 4. Etelä-Karjalan iäkkäiden palvelurakenteen lähtötilanne 2016 ja tilanne 2018.

Täyttä kansaneläkettä saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä oli 1,6 % vuonna

2017, vastaavasti koko maassa 2 % (Kuvio 19). Osuus osoittaa pienituloisuutta eläkeikäisessä väestössä.

Kuvio 19. Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (SotkaNet)

18 (43)

23.5.2019


Ikäihmisten terveyden edistämisellä tavoitellaan toimintakyvyn ylläpitämistä ja vajausten ennalta ehkäisyä.

Painopiste on kotiin annettavissa sekä kuntoutumista edistävissä palveluissa. Ikäihmisten kohdalla lähes kaikki

indikaattorit näyttävät positiiviseen suuntaan. Eksoten toimet kotihoidon ja kuntoutuksen tehostamiseksi

tuottavat hyvää tulosta. Tulevaisuudessa suuri osa ikääntyneistä asuu omissa kodeissa hyvin korkeaan ikään asti.

Haasteena on vastata heidän palvelutarpeeseen tarkoituksenmukaisella tavalla. Yhteistyön kehittämiseen eri

palvelutuottajien kanssa (kolmas sektori) tulee panostaa.

Kotona asumista tukevia palveluita tulee edelleen kehittää hyödyntäen digitaalisia- ja etäpalveluita.

Palveluohjaus on todettu hyväksi käytännöksi tukea ikääntyvien palvelujen saatavuutta. Tavoitteena on edistää

itsenäisen elämän toteuttamista yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Ikäihmisten toimintakykyä tuetaan

liikunta- ja kulttuuripalveluilla. Kerhon, järjestön, yhdistyksen, harrastusryhmän tai hengellisen yhteisön

toimintaan osallistuu joka neljäs 75 vuotta täyttäneistä, joka vastaa valtakunnallista tasoa. FinSote (2017–2018)

tutkimuksen mukaan noin 10 % yli 75- vuotiaista koki yksinäisyyttä. Samalla noin 50 % samasta ikäluokasta koki

onnellisuutta. Luvut ovat valtakunnallisesti samankaltaiset.

Elämänlaatunsa keskimäärin hyväksi tuntevien osuus samassa ikäluokassa oli reilu 40 % maakunnassa, mikä on

hieman korkeampi, kun maassa keskimäärin. Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus

75 vuotta täyttäneistä oli maakunnassa 58 %. Yli puolet vastanneista 75 vuotta täyttäneistä koki olevan

toimintakykyä rajoittavia terveysongelmia (FinSote 2017–2018). Luku on sama koko maassa. Joka viides yli 75

vuotias koki 500 metrin matkan kävelemisessä suuria vaikeuksia. Luku on parempi verrattuna koko maahan.

Keski-ikäisten (55–74 vuotta) ylipainosten osuus (BMI yli 25) oli noin 70 %, kun vastaava luku oli yli 75 vuotiailla

alle 60 %. Alkoholia liikaa käyttävien osuus keski-ikäisten ikäryhmässä oli noin 40 % ja nousussa.

Kolmannes kokee saavansa riittävän nopeasti vastaanottoajan terveydenhuoltoon ja 80 % luottaa

terveyspalveluiden tasavertaisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Internetiä sähköiseen asiointiin käyttää noin

80 % ikäryhmässä 55- 74 vuotiaat ja yli 75-vuotiasta 40 %. Luku on noussut viimeisten vuosien aikana. (FinSote

2017–2018).

1.6 KAIKKI IKÄRYHMÄT

Terveyspuntari

Ikävakioitu sairastavuusindeksi antaa nopeasti kuvan alueen sairastavuudesta. Kelan Sairastavuusindeksi

perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä

sekä lääkkeiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen

maan väestön keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100. Lopullinen indeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo.

Etelä-Karjalassa sairastavuusindeksi oli 101.7 vuonna 2017. (Taulukko 5).

19 (43)

23.5.2019


Taulukko 5. Sairastavuusindeksi 2015–2017, Kelasto-raportit | Kela/ Tilasto- ja tietovarastoryhmä/

[email protected] Terveyspuntarin (vakioitu)

Kansantaudeilla on suuri vaikutus kansantaloudelle. Kelan terveyspuntarin kansataudit -indeksiin sisältyvät

kansantaudit ovat diabetes, psykoosit, sydämen vajaatoiminta, nivelreuma, astma, verenpainetauti ja

sepelvaltimotauti. Näiden perusteella laskettu vakioitu kansantauti-indeksi oli Etelä-Karjalassa 95.9 2017.

Vakiointi tarkoittaa, että koko Suomea kuvaava indeksiluku on 100.(Taulukko 6).

Taulukko 6. Kansantaudit 2017, Kelasto-raportit | Kela/ Tilasto- ja tietovarastoryhmä/ [email protected]

Terveyspuntarin (vakioitu)

Menetettyjen elinvuosien PYLL -indeksi (PYLL = Potential Years of Life Lost) kuvaa väestön terveyttä ja alueiden

välisiä terveyseroja. Indikaattori ilmaisee ennen 80 ikävuotta tapahtuneiden kuolemien takia menetettyjen

elinvuosien (ennenaikaista kuolleisuutta) lukumäärää väestössä 100 000 asukasta kohti (Kuvio 20). Yläikärajan

valinta perustuu siihen, että suomalaisten elinajanodote on noin 80 vuotta. PYLL analyysi vertaa henkilön

kuolinhetken ikää hänen laskennalliseen elinajanodotteeseensa. Indeksi muodostetaan laskemalla ensin

kuolemistodennäköisyys jokaisessa ikäryhmässä jakamalla kuolemantapausten lukumäärä kyseisen ikäryhmän

koolla. (Taulukko 7).

20 (43)

23.5.2019


Taulukko 7. Pyll- indeksi 2016, THL

Etelä-Karjala 7129

Kymenlaakso 6685

Etelä-Savo 7520

Pohjois-Karjala 7097

Kanta-Häme 6167

Kuvio 20. Menetetyt elinvuodet (PYLL), kaikki kuolemansyyt ikävälillä 0-80 v. /100 000 vastaavanikäistä (THL,

2017).

21 (43)

23.5.2019


Alla hyvinvointi ja terveys Etelä-Karjalassa (2018) THL:n kuvaamana. (Kuvio 21).

Kuvio 21 Hyvinvointi ja terveys Etelä-Karjalassa 2018 (STM & THL, 2018)

Odotusajat erikoissairaanhoitoon ovat nousseet. Potilaat olivat odottaneet joulukuun lopussa kiireetöntä hoitoa

sairaanhoitopiirien sairaaloihin keskimäärin 1–2 kuukautta (Kuvio 22). Lyhyin odotusaika oli Etelä-Karjalassa

(mediaani 32 vrk) ja pisin Pohjois-Savossa (mediaani 55 vrk).

Kuvio 22 Hoitoa sairaanhoitopiirien sairaaloihin odottavien odotusajan mediaani 31.12.2018

22 (43)

23.5.2019


Vuonna 2018 päivittyi perusterveydenhuollon ja liikunnan tiedot. Liikunnan aktiivisuuden seurannassa on

parannettava, varsinkin työikäisten kohdalla. Vuonna 2016 liikunnan aktiivisuuden seuranta ja arviointi oli

arvioitu paremmaksi kaikissa ikäryhmissä. Liikuntaneuvonta järjestetään kaikissa Etelä-Karjalan kunnissa.(Kuvio

24).

Kuvio 24 Terveyttä edistävä liikunta Etelä-Karjalan kunnissa 2018, THL, OKM, KKI, Kuntaliitto, STM

23 (43)

23.5.2019


Maakunnassa on 13 hyvinvointiasemaa ja kaksi sairaalaa. Palveluverkostoa päivitetään parhaillaan. Alla on

kuvattu perusterveydenhuollon henkilöstövoimavarat Etelä-Karjalassa 2018 (Kuvio 25). Alueella on pulaa

lääkäreistä sekä jonkin verran hoitajista. Lisäksi kouluterveydenhoitaja ja kuraattoripalvelujen saatavuus oli

muuta maata huonompi. (THL, 2018).

Kuvio 25. Perusterveydenhuollon henkilöstövoimavarat

24 (43)

23.5.2019


2 TERVEYDEN EDISTÄMISEN AKTIIVISUUS EKSOTESSA

Terveydenedistämisaktiivisuuden mittaamiseen on kehitetty työväline (TEA-viisari), joka sisältää seitsemän

ulottuvuutta, ja jotka edelleen jakautuvat osa-kokonaisuuksiin. Tulokset kuvaavat

terveydenedistämisaktiivisuutta, eli toimintaa asukkaidensa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Terveydenedistämisaktiivisuutta mitataan TEAviisarissa seuraavilla toimialueilla: kuntajohto, perusopetus,

lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, liikunta, perusterveydenhuolto sekä ikääntyneiden palvelut. Arvioinnit

ovat tapahtuneet pisteytyksellä 0-100 (0-25 huono tulos, 26- 75 parannettavaa ja 76 – 100 hyvä tulos).

Terveyden edistämisen aktiivisuus on kokonaisuudessa parantunut viimeisten vuosien aikana, parannettavaa

kuitenkin on. Kokonaispistemäärä oli 71 vuonna 2018. Alla terveyden edistämisen aktiivisuus kokonaisuutena

vuosivertailu ajalta 2009 - 2018 (Kuvio 23).

Kuvio 23 Terveyden edistämisen aktiivisuus Etelä-Karjalassa vuonna 2009 - 2018.

Uuden strategiakauden työhyvinvointiohjelmalle strategiseksi tavoitteeksi asetetaan muun muassa strategisen

työhyvinvointimittarin kokonaisarvon parantuminen 70 %:iin ja sairauspoissaolojen vähentyminen nykyisestä 16

päivästä 15:een (euromääräinen arvio noin 800 000 € vuodessa). Ohjelmassa on tunnistettu Eksoten

työhyvinvointiin liittyviä haasteita perustuen TTL:n toteuttamaan Mitä kuuluu? -työhyvinvointikyselyyn, Kevan

laadulliseen Avaintiedot-analyysiin vuodelta 2018, saatuihin palautteisiin sekä organisaation tavoitteista ja

selvityksistä esiin nousseisiin seikkoihin. (Kuvio 26).

25 (43)

23.5.2019


Kuvio 26 Eksoten työhyvinvointiohjelma

Eksote on valittu Suomen Terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot (STESO) ry:n

puheenjohtajaorganisaatioksi vuosiksi 2018–2019. Puheenjohtajana toimii sairaalan johtaja, sihteerinä

hyvinvointisuunnittelija ja rahastonhoitajana projektisihteeri. STESO yhdistyksen tarkoituksena on tukea

Suomen sairaaloita ja muita organisaatioita terveyttä ja hyvinvointia edistävän näkökulman sisällyttämisessä

päivittäiseen toimintaansa. Toiminnan lähtökohtana ovat terveyden edistämisen laatustandardit ja käytännöt

toiminnan tukena ja laadun seurantaan (WHO, 1997), savuttoman sairaalan periaatteet ja voimavara- ja

terveyslähtöinen näkökulma (salutogeneesi). Toiminnan tavoitteena on lisätä ihmisten kykyä hallita ja parantaa

omaa terveydentilaansa ja hyvinvointia. Yhdistyksen kautta yhteisö kuuluu myös kansainväliseen Health

Promoting Hospitals (HPH) -verkostoon. STESO ry. tarjoaa jäsenilleen tukea ja hyviä käytäntöjä terveyttä

edistävän näkökulman sisällyttämiseksi organisaation toimintakulttuuriin.

3 OSALLISUUS

Kehittämistä ja monipuolista toimintaa asiakkaiden ja asukkaiden osallisuuden lisäämiseksi jatkettiin osana arjen

työtä. Eksotessa osallisuudella tarkoitetaan asiakkaiden ja maakunnan asukkaiden mahdollisuuksia osallistua

organisaation toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon sekä palveluihin aktiivisena toimijana. Osallistu ja

vaikuta –osallisuusohjelman (Kuvio 27) verkkoversiota Eksoten internetsivuilla muokattiin

asiakaslähtöisemmäksi. (www.eksote.fi/eksote/osallistu-ja-vaikuta/Sivut/default.aspx). Asiakasosallisuuden

kehittämisen lisäksi käynnistyi asiakaskokemuksen kehittäminen.

http://www.eksote.fi/eksote/osallistu-ja-vaikuta/Sivut/default.aspx

26 (43)

23.5.2019


Vuoden 2018 painopisteenä jatkettiin kokemusasiantuntijatoiminnan kehittämistä: työnsä aloitti

kokemusasiantuntijakoordinaattori ja toteutettiin Eksoten koulutusmallin mukainen

kokemusasiantuntijakoulutus yhteistyössä OTE-hankkeen kanssa (Kuvio 28). Kokemusasiantuntijoiden toiminta-

alue Eksoten palvelualueilla monipuolistui. Koulutetut kokemusasiantuntijat olivat mukana muun muassa

henkilöstön ja asiakkaiden tapaamisissa, henkilökohtaisen budjetoinnin asiakasesitteen laatimisessa sekä

kehittämishankkeissa. Lisäksi järjestettiin kokemusasiantuntijakahviloita, tavattiin kansalaisia torikiertueilla

sekä ammattilaisia erilaisissa tapahtumissa. Lisäksi kehittäjäasiakkaita toimi lasten ja nuorten palvelujen sekä

vammaispalvelujen alueella. Vuoden aikana käynnistettiin myös OLKA-konseptin mukainen

sairaalavapaaehtoistoiminta.

Eksotesta osallistuttiin aktiivisesti maakunnallisen osallisuustyöryhmän työskentelyyn, kuten maakunnallisen

osallisuusohjelman luonnoksen laadintaa

(https://www.ekarjala.fi/wp-content/uploads/sites/2/2018/07/maakunnan-

osallisuusohjelma_luonnos2018.pdf) . Osallisuustyön osana toteutuivat myös maakunnalliset vanhus- ja

vammaisneuvostojen tapaamiset, joissa muun muassa kuntien neuvostot arvioivat ikääntyvän väestön

tukemiseksi laaditun suunnitelman toteutumista ja kunnan ikäystävällisyyttä. Valtakunnallisesti osallistuttiin

maakunnallisen palvelulupauksen mallinnukseen (STM) sekä Kuntaliiton demokratiaverkostossa käynnistettyyn

osallisuuden arvioinnin ja mittaamisen mallin laadintatyöhön.

Kuvio 27. Eksoten Osallistu ja vaikuta -osallisuusohjelma kuvana

https://www.ekarjala.fi/wp-content/uploads/sites/2/2018/07/maakunnan-osallisuusohjelma_luonnos2018.pdf

https://www.ekarjala.fi/wp-content/uploads/sites/2/2018/07/maakunnan-osallisuusohjelma_luonnos2018.pdf

27 (43)

23.5.2019


Kuvio 28. Eksoten kokemusasiantuntijakoulutukseen osallistujien osaamisalueita

4 PAINOPISTEIDEN, TAVOITTEIDEN JA TOIMENPITEIDEN ARVIOINTI

Eksoten toiminnan tavoitteet ovat strategian mukainen: asiakaslähtöiset palvelut ja prosessit, ihmiset ja

osaaminen sekä talous ja tuloksellisuus. Seuraavaksi tarkastellaan laajaan hyvinvointikertomukseen valitut

painopisteet ja niiden edistämiseksi toteutetut toimenpiteet. Maakunnallisessa hyvinvointityöryhmässä

yhteisesti sovitut pääteemat vuosille 2017–2020 ovat: terveelliset elämäntavat, mielen hyvinvointi,

terveellinen ja turvallinen elinympäristö, asukasosallisuus ja yhteisöllisyys, viestintä, tiedon tavoitettavuus ja

kiinnostavuus ja työ, taloudellinen hyvinvointi, yrittäjyys.

4.1 Terveelliset elämäntavat

Eksote haki hankerahoitusta hyvinvointivalmentajamallin käynnistämiseen. Hyvinvointivalmentaja on

terveydenhuollon ammattilainen, joka toimii kuntien liikuntaneuvojien työparina ja vahvistaa samalla Etelä-

Karjalan elintapaneuvontaprosessia sekä palvelupolkua. Hyvinvointivalmentajan työ käynnistettiin vuonna

2019. Lisäksi Eksote on ollut mukana Stop Diabetes (StopDia) suomalaisessa tutkimushankkeessa, jonka

tavoitteena on tyypin 2 diabeteksen ehkäiseminen. Tavoitteena on diabetesriskissä olevien henkilöiden nykyistä

tehokkaampaan tunnistamiseen ja heidän motivaationsa lisäämiseen. Elintapoja tukemalla ja

muuttamalla edistetään kansalaisten hyvinvointia ja ehkäistään tyypin 2 diabetes ja muita kansantauteja. Etelä-

Karjalassa StopDia 1. alkumittauksessa on käynyt yhteensä 970 henkilöä ja vuoden jälkeen seuranta-mittauksissa

686 henkilöä. Ryhmäohjauksia on pidetty 22 kpl (250 hlöä). StopDia 2. vaihe osallistuneita on 85 henkilöä. Heidän

seurantamittaukset tekee hyvinvointivalmentaja. Väliarviointi 2018: keski-ikä 54,8 v. (23–74), 77 % naisia ja 23%

miehiä. Yli puolella tutkimukseen osallistuneista on joku sokeriaineen-vaihdunnan häiriö. Etelä-Karjalassa äitiys-

28 (43)

23.5.2019


ja lastenneuvolojen lääkärin ja terveydenhoitajan terveystarkastukset on järjestetty kattavasti Terveyden ja

Hyvinvoinnin Laitoksen selvityksen mukaan. Eksoten omaishoitajien vapaa-ajan toimintaa 100 euron suuruisella

e-passilla tai palvelusetelillä.

Rautjärvellä päiväkodin ja koulun ruoka on ravitsemussuositusten mukaista ja jokainen lapsi käy koulupäivän

aikana syömässä lounaan. Vanhemmilla opiskelijoilla on pitkinä koulupäivinä mahdollisuus välipalaan koululla.

Kunta on mukana Lähde liikkeelle – hankkeessa, jossa siihen osallistuville kuntalaisille järjestetään liikunta- ja

ravitsemusneuvontaa. Hyvinvointipäivän teemana olivat terveelliset elämäntavat, ravitsemus ja liikunta.

Vanhusten viikolla oli paljon vaihtoehtoja osallistua terveellisiä elämäntapoja käsitelleisiin toimintatuokioihin.

Kunnan liikuntatoimi järjestää eri puolilla kylää säännöllisesti maksutonta tuolijumppaa senioreille.

Ruokolahden varhaiskasvatuksessa on Terveyttä ja Iloa ruoasta -ruokailusuositus käytössä ruokakasvatuksen

tehostamiseksi. Lisäksi on panostettu liikuntavälineisiin, jotka ovat käytössä myös perhepäivähoitajilla.

Hyvinvointiopettaja hoitaa oppilaiden välituntiliikunnan suunnittelun yhdessä koulutettujen ”välkkien” kanssa

ja osallistuu hyvinvointineuvontaan. Koulussa toimii myös valtakunnallinen kerhohanke. Työikäisille on

"Liikutaan yhdessä Ruokolahdella" -hanke sekä kirjaston ja liikuntahallin omatoimiaika iltaisin ja viikonloppuisin.

Parikkalassa ravintoasiat ovat osana neuvola- ja kouluterveys tarkistuksia, tavoitteena on terveellisten

ruokailutottumusten omaksuminen. Varhaiskasvatuksessa on käytössä valtakunnallinen ruokailusuositus.

Riittävän unen ja levon puheeksi otto kannustetaan kouluterveystarkastuksissa ja lapsen

varhaiskasvatussuunnitelma-keskustelussa. Tavoitteena on myös liiallisen istumisen ja ruutuajan vähentäminen.

Koulut ovat mukana Liikkuva koulu -hankkeessa, jossa tavoitteena on joustava ja liikunnallinen koulupäivä.

Lisäksi järjestetään ja tuetaan terveyttä edistävän harrastustoimintaa paikallisesti. Nuorten elintapoihin on

kiinnitetty huomioita. Säännöllinen ruokailurytmin ja monipuolisen ravitsemuksen tärkeyttä painotetaan.

Lähiliikuntapaikkojen kunnossapitäminen ja uusien rakentaminen arvioidaan tärkeäksi. Liikuntaa harrastavien

yläkouluikäisten vähäinen määrä huolestuttaa. Työikäisten ja ikäihmisten hyvinvointia on edistetty muun

muassa järjestämällä ohjatuttuja monipuolisia ja laadukkaita liikuntaryhmiä koko kunnan alueella (liikuntatoimi

ja kansalaisopisto, 26 ohjattua ryhmää). Käytössä on myös liikuntaneuvonta, johon kuuluu ravitsemusneuvonta.

Ikäihmisten elintavoissa korostetaan monipuolista ja riittävää ravintoa.

Savitaipaleella ja Luumäellä edistetään kuntalaisten elintapoja liikunnallisen arjen myötä varhaiskasvatuksessa.

Tuetaan liikkuvan koulun eteenpäin viemistä, henkilökohtaisella liikuntaneuvonnalla sekä päivittäisillä ohjatuilla

välitunneilla (Luumäellä hyvinvointiopettaja). Varhaiskasvatuksessa painotetaan terveellisen ravinnon

merkitystä ja harjoitellaan hyviä ruokailutapoja. Kouluterveystarkastuksissa elintavat otetaan puheeksi.

Liikuntatilat ovat ilmaisia juniorisarjassa pelaaville lapsille ja nuorille. Työikäisille on liikuntaneuvonta, ilmainen

vapaa-aikakorttikokeilu 3kk., edulliset maksut kunnan liikuntapaikoille ja tupakoinnin lopettamisen tuki kunnan

työntekijöille. Ikäihmisille on myös liikuntaneuvontaa, kunnan omat liikuntaryhmät, Voimaa vanhuuteen

hankkeen mukainen toiminta ja kunnan terveyskunto- ja liikuntakykytestit ikä-ihmisille.

29 (43)

23.5.2019


Lemillä tarjotaan liikuntatapahtumien yhteydessä neuvontaa ja kouluissa sekä päiväkodeissa säännöllisiä

päivittäisiä liikuntatuokioita. Kouluilla järjestetään kerhotoimintaa. Hyvää ravitsemusta noudatetaan

kouluruokailusuositusten mukaisesti. Liiallisen ruutuajan ja istumisen ehkäisyksi kannustetaan omaehtoiseen

liikkumiseen sekä järjestetään erilaisia liikuntatapahtumia.

Taipalsaarella terveellisten ja turvallisten elämäntapojen opettelu toteutuu varhaiskasvatuksen päivittäisessä

toiminnassa. Lasten kanssa keskustellaan ja pohditaan heidän hyvinvointiin vaikuttavista asioista: levon,

ravinnon, liikunnan ja mielen hyvinvoinnin merkityksestä. Lapsia ohjataan toimimaan vastuullisesti ja

turvallisesti varhaiskasvatuksen oppimisympäristöissä sekä lähiluonnossa ja liikenteessä. Koulu ja

nuorisopalvelut tukevat terveellisiä elintapoja (viikoittaiset terveelliset välipalat). Taipalsaaren kunta tarjoaa

maksuttomat liikuntatilat ohjatulle liikuntatoiminnalle, joka on suunnattu lapsille ja nuorille. Liikkuva koulu -

toiminta lisää fyysistä aktiivisuutta koulupäivän aikana. Maksutonta liikuntaneuvontaa, hyvinvointiluentoja ja

tapahtumia tarjotaan kuntalaisille.

Imatran varhaiskasvatuksen yksiköissä toteutui uusien ruokailusuositusten tehostettu käyttöönotto. Lapset

osallistuvat ja tekevät itse osan aamupalaa ja välipalat. Erilaisilla lasten liikuntamaa – teemoilla on saavutettu

merkittävä joukko eri-ikäisiä lapsia ja lapsiperheitä. Liikuntamaavälineistö on kiertänyt myös päiväkodeilla.

Lisäksi liikuntakoulutusta järjestettiin päiväkodin henkilöstölle osana liikunnallisen elämäntavan hanketta.

Imatralla haasteena ovat edellisvuosien tapaan nuorten viihde-elektroniikan liikakäyttö, riittämätön uni ja

vähentynyt liikkuminen sekä lisääntynyt ylipaino. Tupakointi ja humalahakuinen juominen ovat selvästi

vähentyneet, kun taas nuuskaaminen ja energiajuomien käyttö on lisääntynyt (Elämäni Sankarit kysely, 2018).

Liikunnanohjaajat, Moverit, kouluilla ovat toimineet vähän liikkuvien nuorten liikunnanopetuksen tukena.

MOVE-mittausten tulokset osoittavat, että nuorten yleiskunto on heikentynyt. Matalan kynnyksen ohjattuja

liikuntaryhmiä on toteutunut erityisliikuntaa tarvitseville sekä pitkäaikaistyöttömille. Ryhmien määrää lisättiin

suuren kysynnän takia. Nuorten pitkäaikaistyöttömien ilmaisten kuntosali- ja uimahallilippujen käyttö on

lisääntynyt.

Liikuntaneuvontaa on viety lähelle kansalaisia mm. Honkaharjun terveysasemalla, kauppakeskuksiin ja toreille.

Liikuntaneuvonnan asiakkaista merkittävä osa on ollut ikäihmisiä. Senioripassin käyttö liikuntapalveluihin on

kaksinkertaistunut. Ikäihmisten liikuntatapahtumat Aviasport Areenalla ovat jatkuneet suosittuina. Halukkaille

osallistujille tehtiin kehonkoostumusmittaukset toukokuussa. Mittaukset uusitaan kerran vuodessa säännöllisen

liikunnan vaikuttavuuden osoittamiseksi lihaskuntoon.

Lappeenrannan kaupungin yhtenä strategisen tavoitteena ovat liikkuvat asukkaat. Terveiden elintapojen

edistämisen pääpaino lapsilla ja lapsiperheillä on aktiivisen ja liikunnallisen elämäntavan edistämisessä. Ilo

kasvaa liikkuen- hankeen toimintamalli on käytössä kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä. Toimintamallilla on

lisätty varhaiskasvatuksessa olevien lasten liikuntaa ja sitä kautta hyvinvointia liikuntasuositusten mukaiseksi.

Toimintamallin vahvistamiseksi on palkattu varhaiskasvatuksen liikuntakoordinaattorin vuonna 2018, joka on

30 (43)

23.5.2019


kouluttanut henkilöstöä arjen liikkunnallistamiseen. Hankkeessa on koulutusten lisäksi järjestetty myös

perheliikuntailtoja ja niiden avulla pyritty aktivoimaan koko perheen liikuntaharrastusta. Lappeenrannan

peruskoulujen arkeen juurrutetaan lisävoimin liikuntaa lukuvuoden 2018–2019 aikana. Kouluihin on palkattu 15

liikunnanohjaajaa ja yksi fysioterapeutti. Lisäksi tarjotaan henkilökohtaista liikuntaneuvontaa. Lape-hankkeen

rahoituksella matalan kynnyksen harrastustoimintaa oli 25 lappeenrantalaisella koululla. Mukana oli 17 eri

toimijaa, joista 9 toimijaa tarjosi taide- sekä kulttuuriharrastuksia ja 8 toimijaa liikunnallisia harrastuksia.

Matalan kynnyksen harrastustoimintaa koordinoi nuorisotoimen koordinaattori. Perheiden yhteistä liikkumista

edistettiin muun muassa Liikuntatoimen Lasten liikuntamaa ja vesipeuhu tapahtumien kautta. Tapahtumia

järjestettiin vuonna 2018 yhteensä 16 kertaa, joihin osallistui yhteensä 2239 henkilöä. Liikuntatoimi käynnisti

lasten ja lapsiperheiden liikuntaneuvonnan vuonna 2018. Asiakkaita on ollut yhteensä 21 perhettä. Otettiin

myös käyttöön lasten ja nuorten TSEMPPI-kortti ja SYKE sataan, joka on 13 - 19 -vuotiaille lappeenrantalaisille

perustettu harrasteliikuntatarjotin. Kortti voidaan myöntää 2-17 vuotiaille lapsille ja nuorille, joiden ISO-BMI on

tasolla 30 tai enemmän. Kouluissa on tarjolla maksullinen välipala.

Lappeenrannan liikuntatoimen ohjauspalvelun terveysliikuntaryhmät on suunnattu kaikenikäisille

kaupunkilaisille. Ryhmät ovat matalankynnyksen liikuntaryhmiä, joissa tärkein tavoite on lisätä kuntalaisten

liikunnan harrastusta sekä tarjota terveyttä edistävää ja ylläpitävää liikuntaa. Vuoden 2018 aikana järjestettiin

yhteensä 87 eri ryhmää (1261 ohjuskertaa), joihin osallistui yhteensä 1505 eri kävijää. Liikuntatoimi järjesti 12

kuntosalin ABC-kurssia. Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien aktivointiin on käytössä edullinen aikuisten

BMI kuntosali – ja uinti kortti. Kaupunki järjestää myös liikuntaneuvontaa. Liikuntaneuvonnan uusia asiakkaita

oli 111.

Ikäihmisten liikuntaneuvonta on saatu osaksi liikuntatoimen palveluvalikkoa. Se on tarkoitettu yli 65-vuotiaille

kuntalaisille toimintakyvyn kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Syksyn 2018 aikana kaksi liikunnanohjaa

kouluttautui Ikäinstituutin Voimaa ja tasapainoa kouluttaja kouluttajaksi. Tämän myötä on mahdollisuus

kouluttaa uusia ohjaajia mm. järjestöihin ja laajentaa näin toimintaa esim. keskusta alueen ulkopuolelle.

4.2 Mielen hyvinvointi

Kivakoulu toimintamalli kiusaamisen ehkäisemiseksi on käytössä kaikissa peruskouluissa. Kummitoimintaa ja

etsivä nuorisotyötä järjestetään myös useammassa kunnassa. Osallisuuden vahvistamista painotetaan

varhaiskasvatuksessa. Ikäihmisten mielen hyvinvoinnin edistämissä tehtiin laaja yhteistyötä kolmannen sektorin

ja seurakunnan kanssa.

Rautjärven kunnassa aloitettiin vuoden 2018 aikana perhekahvilatoiminta. Perhekahvila on auki joka perjantai

3 tuntia kerrallaan. Toiminnan tavoite on vähentää yksinhuoltajien syrjäytymistä tarjoamalla kohtaamispaikan,

jossa saa vertaistukea muilta samassa elämäntilanteessa olevilta. Lisäksi käydään reflektiivistä keskustelua

nuorten kanssa nuorisotilalla, jossa mielenterveydelliset asiat ovat näkyvillä. Ikääntyville järjestettiin erilaisia

31 (43)

23.5.2019


toimintatuokioita, kuten teemapäivät/-viikot, jotka edistävät ikäihmisten mielenterveyttä, lisäävät

yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vähentävät yksinäisyyttä.

Ruokolahdella nuorten hyvinvointia on tuettu uusilla nuorisotiloilla, jotka ovat koululla. Myös Ohjaamo-palvelut

ovat ruokolahtelaisten nuorten käytössä. Unettomuus on lisääntynyt nuorten keskuudessa, joka osittain

johtunee liiallisesta pelaamisesta ja puhelimen käytöstä. Lisäksi nuuskan käyttö ja kannabiskokeilut ovat

lisääntyneet.

Parikkalassa lapsi ja lapsiperheiden mielen hyvinvointia tuetaan mielekkään vapaa-aikapalveluiden

tarjoamisella kuten perhekahvilatoiminta. Nuorten yksinäisyyttä ja syrjäytymistä ehkäistään ryhmä- ja

nuorisotoiminnalla. Työikäisten mielen hyvinvointia edistetään laajalla harrastustoiminnalla yhteistyössä

liikuntatoimen ja kansalaisopiston harrasteryhmillä. Ikäihmisten yksinäisyyttä ehkäistään SPR:n ystäväpalvelulla

ja päivätoiminnalla. Tehostettu päihdekasvatussuunnitelma on käytössä.

Savitaipaleen varhaiskasvatuksessa vahvistettiin osallisuutta ja opeteltiin tunnetaitoja sekä ryhmätyöskentelyä

lasten ja perheiden kanssa. Vanhempien työn vaativuus ja työnajan epäsäännöllisyys on lisääntynyt, joka tekee

lapsiperheiden arjesta epäsäännöllistä. Vanhempien kasvatustyötä pyritään tukeminen laajasti. Nuorten mielen

hyvinvointia tuettiin yhteisöllisellä oppilashuollon ja taidekoulun toiminnalla. Kunta järjestää myös

kulttuuritapahtuman 1-2 kertaa vuodessa nuorille, aikuisille ja ikä-ihmisille.

Luumäellä myös osallisuuden tukeminen koettiin tärkeäksi lasten ja perheiden parissa. Nuorille järjestettiin

elämänhallinta -tunteja koulussa ja kouluterveydenhuoltajan sekä koulukuraattorin oppitunteja 1-4

luokkalaisille. Ikäihmisten mielen hyvinvointia tuettiin kunnan ja vanhusneuvoston järjestämillä tapahtumilla ja

tilaisuuksilla.

Lemillä painopisteenä oli ennalta ehkäisevä päihdetyö, yksinäisyyden ehkäisy ja kulttuurin tarjoaminen

kaikenikäisille. Tavoitteena on savuton kunta, joka toteutuu osittain. Seurakunnan kanssa tehtiin yhteisiä

tapahtumia yksinäisyyden ehkäisemiseksi. Järjestettiin henkilökohtaisia kontakteja syrjäytymisvaarassa oleville.

Mielen hyvinvointia edistettiin tukemalla muun muassa Lemin musiikkijuhlia sekä jakamalla järjestöavustuksia.

Kouluissa ja varhaiskasvatuksessa toteutettiin kulttuuripolkua ja Metku-toimintaa.

Taipalsaarella varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria kehitetään ratkaisukeskeiseksi. Henkilöstö on koulutettu

ohjamaan lasten välisiä konflikteja ja ristiriitatilanteita MINIVERSO -menetelmän avulla. Nuorten mielen

hyvinvointia edistetään koulunuorisotyöllä (ryhmäytymiset, KiVa-tunnit, tunne ja vuorovaikutustaitotunnit) ja

Etsivä Nuorisotyöllä. Työikäisten hyvinvointia tuetaan muun muassa työllistämistoiminnoilla ja edullisilla

liikuntapalveluilla. Ikäihmisille oli tarjolla senioreiden muskaritoimintaa, liikuntaryhmiä sekä erilaiset

tapahtumat.

32 (43)

23.5.2019


Imatran varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa lasten aggressiivinen käyttäytyminen on lisääntynyt. Tuen

tarve tukipalveluille on lisääntynyt, joten avustajia on lisätty varhaiskasvatukseen. Imatralla järjestettiin laajasti

kiusaamis-teeman liittyvää (lainvastainen teko) koulutusta ja luotiin lainvastaisen teon toimintamalli. Lisäksi

joustavat pienryhmät aloittivat toiminnan koulukeskuksissa. Nuorten mielenterveysongelmat ovat

monimutkaistuneet ja päihteiden väärinkäyttö on lisääntynyt vaikka etsivän nuorisotyön asiakkuudet ovat

pysyneet ennallaan. Walkers-toimintaa kokeiltiin noin puoli vuotta, mutta asiakkaita ei tavoitettu toivotulla

tavalla. On mahdollista, että aika oli liian lyhyt kokeiluun. Imatra oli mukana Voimaa vanhuuteen

kärkihankkeessa, jonka puitteissa järjestettiin vertaisohjaaja- ja ulkoiluystäväkoulutukset. Vertaisohjaajien

vetämänä toimii 5 kuntosaliryhmää. Näiden ryhmien osallistujille on suoritettu terveyskuntotestit, joiden avulla

seurataan liikunnallisuuden ja yleiskunnon kehittymistä.

Lappeenrannan kaupungin strategisen tavoitteena ovat hyvinvoivat lapset ja nuoret. Lappeenrannan kaupunki

tukee lasten ja nuorten kasvamista, oppimista ja itseilmaisua onnistumisten ja positiivisen vahvistamisen kautta.

Merkittävä mielen hyvinvoinnin vahvistaja on monipuolinen kulttuuritarjonta. Lasten Kulttuurikeskus Metkun

toiminta täytti 10 vuotta vuonna 2018. Metkun lastenkulttuuripalvelut ovat vakiintuneet

eri palvelukokonaisuuksiin ja perustoimintaan. Kaupungin strategisella rahoituksella Metku on käynnistänyt

kulttuurisuihku toiminnan. Se tarjoaa lappeenrantalaiselle peruskoulun oppilaalle maantieteellisesti ja

sosioekonomisesti tasa-arvoisen tutustumisen oman kaupungin kulttuurilaitoksiin. Kirjastolla on lapsille

suunnattuja tapahtumia, kaupungin orkesteri järjestään muun muassa koululaiskonsertteja ja alle 18 vuotiaat

pääsevät ilmaiseksi museoihin. Lasten ja nuorten mielen hyvinvointia tuetaan myös henkilökunnan

ratkaisukeskeisellä työotteella ja psykososiaalista tukea annetaan tarvittaessa yhteistyössä Eksoten kanssa.

Lasten ja nuorten kanssa työskenteleville on järjestetty koulutuksia: Ratkaisukeskeinen toimintakulttuuri ja –

valmennus ja PedaSens koulutukset. Monikulttuurisuutta tuetaan esimerkiksi kulttuuriavustajilla. Eksoten

kanssa käynnistettiin yhteistyössä kaksi Iceherat ryhmää, jonka tarkoituksena on tukea pitkäkestoisesti erityisen

tuen tarpeessa olevia lapsia.

Lappeenrannan kaupungin Ohjaamo on mukana valtakunnallisessa Onni-hankkeessa, joka edistää

psykososiaalisen tuen palveluita Ohjaamoissa 2018–2019. Ohjaamoon on palkattu sosiaalityöntekijä

hankekoordinaattoriksi. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen henkilökunnalle järjestettiin

ratkaisukeskeisyyskoulutukset ja pilotoitiin mentoritoimintamalli. Kokemukset mallista olivat positiiviset ja

mentoroitavat saivat rohkeutta ja itseluottamusta opiskeluun sekä apua läksyihin, opiskelu helpottui ja

oppiminen koettiin kivaksi. Nuorten tapahtumilla ja kulttuuriin aktivoinnilla pyritään vahvistamaan positiivista

minäkuvaa ja osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Lappeenrannan kaupunki on mukana taidetestaajat toiminnassa,

lukio ja teatteri tekivät yhteistyötä teatteriryhmän merkeissä ja järjestettiin monipuolista kulttuuri ja

tapahtumatarjontaa. Työikäisille tarjottiin myös monipuolista kulttuuritarjontaa, kuten esimerkiksi Kaikukortti-

toiminta, museon mobiilikierrokset, lounaskonsertit ja teatteri klubi-iltoja. Kaupunki tukee Saimaan

kriisikeskuksen ja Heikintalon toimintaa. Kriisikeskus palvelee elämän ongelmatilanteisiin joutuneita ihmisiä ja

Heikintalo toiminnan tavoite on yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistäminen. Ikäihmisten hyvinvointia tuetaan

muun muassa Piristäjä-palvelun ja Rikas palvelu (riksakuskipalvelu) toiminnan kautta. Virkistystoimintaa

33 (43)

23.5.2019


järjestetään lisäksi päiväkeskus- ja leskiryhmätoimintaa. Ikääntyneille suunnattuja kulttuuritoimen palveluita

kuten orkesterin vierailut vietiin palveluasumisen yksiköihin.

Ehkäisevän päihdetyön (EPT) rakenteet ovat kunnossa. EPT-kuntayhdyshenkilöt sekä lain edellyttämät

toimielimet ovat nimettyinä kaikissa Etelä-Karjalan kunnissa. Pääpainopistealueena vuosille 2016–2020 oli

asetettu Paikallisen alkoholi-, tupakka- ja rahapelihaittojen ehkäisy (PAKKA) toimintamallin käynnistäminen

kaikissa kunnissa. Vuoden 2018 lopulla 8 kuntaa oli käynnistänyt PAKKA-työn ja viimeisimpänä Lemi, joka

käynnisti PAKKA-työn vuoden 2019 alusta. PAKKA on käynnissä kaikissa kunnissa ja kunnat ovat nimenneet

PAKKA-kysyntätyöryhmiksi jonkun jo toimivan työryhmän kunnasta. Pohjoisilla kunnilla on yhteinen

kysyntätyöryhmä. PAKKA-tarjontatyöryhmä on maakunnallinen ja kokoontuu säännöllisesti.

EPT-tiimi piti 116 kpl päihdekeskusteluja Lappeenrannan ja Länsi-Saimaan kuntien alueella.

Päihdekeskusteluissa vanhemmat saavat vahvistusta nuoren päihteettömyyden tukemiseen. Keskusteluissa

tuetaan nuoren tervettä kasvua ja kehitystä sekä tuetaan huoltajia heidän kasvatustehtävässään.

Päihdekeskustelussa keskustellaan nuoren elämäntilanteesta ja pyritään huomioimaan nuoren vahvuuksia.

Suurin osa päihdekeskusteluista koski Lappeenrannan ja Joutsenon nuoria. Yli puolet keskusteluun osallistujista

olivat poikia (59 %) ja noin kolmas osa oli iältään 16 vuotiaita, joka viides oli 14- 15 -vuotiaita. Nuorin

päihdekeskustelussa käynyt oli 11 vuotias. Joka viides päihdekeskustelu ei toteutunut. Imatran ja pohjoispään

päihdekeskustelut siirtyivät tiimille loppuvuodesta 2018. Imatran ja pohjoispään kuntien päihdekeskustelut teki

nuorten oikeusedustaja. Toiminta siirtyi Eksoten EPT-tiimille marraskuussa 2018.

Elämäni Sankari ry tuottama päihdeinterventiokokonaisuus toteutettiin kaikille Etelä-Karjalan yläkouluilla (17

koulua) lokakuussa. Kaikissa kouluissa tehtiin hyvinvointikysely 7.-9. luokan oppilaille sekä pidettiin 7.

luokkalaisille päihdeoppitunnit. Vastaajia oli yhteensä 2710. Kolmasosa vastaajista meni koulupäivinä

nukkumaan klo 23 jälkeen. Kyselyyn vastanneista noin 7 % (n = 178) kertoi käyttävänsä tupakkatuotteita, näistä

©M. Piirainen

34 (43)

23.5.2019


70 % nuuskaa ja 72 % tupakkaa. Joka viides käyttäjistä kertoo vanhempiensa hyväksyvän käytön. Nuorista noin

85 % ilmoitti, ettei käytä päihteitä lainkaan. Parasta ehkäisevää päihdetyötä tehdään yhdessä vanhempien

kanssa. Vastaajista 72 % oli keskustellut vanhempiensa kanssa päihteistä. Huolestuttavaa on, että joka kolmas

ei tiedä, mistä saa apua huolenaiheisiinsa omalla paikkakunnalla. Ehkäisevän päihdetyön tiimi on jalkautunut

erilaisiin tapahtumiin, osallistunut valtakunnallisiin kampanjoihin (EHYT ry, Savuton Suomi) sekä järjestänyt ja

myös itse pitänyt koulutuksia muun muassa Eksoten henkilöstölle "Ehkäisevä ja korjaava päihdetyö tutuksi" –

koulutuksen. Yhteistyötä kokemusasiantuntijoiden kanssa tehtiin tiiviisti eri tapahtumissa ja koulutuksissa.

Ehkäisevän päihdetyön tiimi aloitti yhteistyön urheiluseurojen kanssa tukemalla heitä nikotiinituotetiden

(nuuska, tupakka, sähkösavuke) käytön lopettamisessa urheiluseuran toiminnan aikana. Yhteistyötä aloitettiin

myös TyönVuoksen kanssa, joka asetti tavoitteekseen olla savuton työyksikkö vuoteen 2030 mennessä.

Tupakoinnin lopettamisen tueksi 28 päivää ilman - tupakanvieroitusryhmiä on toteutettu Lappeenrannassa jo

useamman vuoden ajan ja vuonna 2018 toiminta käynnistettiin Imatralla.

Etelä-Karjalan keskussairaalan ulko-oven läheisyyteen hankittiin ilmastoitu tupakointikoppi, minkä tavoitteena

on vähentää tupakoimattomien asiakkaiden altistumista tupakansavulle sekä estää tupakansavun leviäminen

sairaalan sisätiloihin. Sairaala on savuton sairaala ja tupakointikoppi on tarkoitettu potilaille. Henkilökuntaa on

ohjeistettu tarjoamaan tupakoiville potilaille aina ensisijaisesti tukea tupakoinnin lopettamiseen.

4.3 Terveellinen ja turvallinen elinympäristö

Turvallisuuskulttuurin rakentamiseen osallistuminen kuuluu kaikille. (THL, 2018.) Kaikissa Etelä-Karjalan kuntien

kouluissa pidettiin 8-luokkalaisten turvallisuus infot. Osa kunnista järjesti lisäksi poliisi-infot esikoululaisille. Iän

mukana tulevat usein erilaiset sairaudet, jotka voivat vaikuttaa ihmisen fyysiseen ja psyykkiseen toimintakykyyn.

Ikäihmisten turvallisuusriskeihin kuuluvat esimerkiksi kaatumiset, putoamiset ja liukastumiset sekä

muistihäiriöiden aiheuttamat unohdukset ja erehdykset. Esteettömyyden huomioiminen on tärkeä

kaikenikäisille.

Rautjärvella liikennekasvatus on isossa osassa päiväkodin arkea. Nuorisotoimen hankkeissa turvallisuus kaikkine

ulottuvuuksineen on aina ensimmäinen prioriteetti: tehdään turvallisuussuunnitelma, sosiaalinen turvallisuus:

kiusaamista ei sallita ja siihen puututaan heti, opetetaan nuoria aktiivisesti kierrättämään ja nuoret saavat

askarrella itselleen tiloilla heijastimia. Koulukuraattorin paikallaoloa lisättiin 50 % vuonna 2018, johtui vuoden

2017 kouluterveyskyselystä, josta nousi huolestuttava kiusaamisasiat.

Ruokolahti turvaa terveen ja turvallisen ympäristön uusilla toimitiloilla. Terveysongelmat ovat vähentyneet

uuden rakennuksen myötä. Päiväkoti ja Ruokolahden koulu ovat uudet. Turvallisuutta uhkaa

huumausainerikollisuuden ja rattijuopumusten lisääntyminen. 75 vuotta täyttäville jaetaan liukuesteet kenkiin

IsoAvun kotikäyntien yhteydessä. Haasteena on tuetun palveluasumispaikkojen riittämättömyys.

35 (43)

23.5.2019


Parikkalassa liikennekasvatusta on viety varhaiskasvatukseen. Painotetaan turvallista koulupäivää ja

kotimatkaa. Tavoitteena on, että kevyenliikenteen väylät ovat turvalliset ja esteettömät. Imatran seudun

liikenneturvallisuussuunnitelma valmistuu 2019. 8. lk oppilaille järjestettävät turvallisuusinfot ja yläkoululaisille

ja lukiolaisille järjestettävä liikennekoulutus yhteistyössä Liikenneturvan ja poliisin kanssa. Ikäihmisten

turvallisuutta tuetaan KAT-hankeen (Kotona asumisen turvallisuus) toimenpiteillä. Kartoitetaan kaatumisen

riskitekijät ja varaudutaan niihin. Huolehditaan, että kulkureitit ovat esteettömät ja turvalliset.

Liikenneturvallisuustyötä tehdään liikenteen ja liikkumisen riskipaikkojen kartoittamiseksi.

Savitaipaleen varhaiskasvatuksessa harjoiteltiin turvallisen liikkumista. Pidettiin 8lk turvallisuusinfot ja

liikennevalistus ja poliisit jalkautuivat esikouluun. Liikenneturvallisuustyöryhmä kokoontui säännöllisin välein.

Päätös nopeusnäytön hankinnasta ja suojateiden maalauksesta sekä uusittiin liikennemerkkejä.

Luumäellä turvallisuutta tuettiin uusilla kevyeen liikenteen väylillä. Varhaiskasvatuksessa harjoiteltiin turvallista

liikkumista ja painotettiin oman toiminnan merkitystä omalle ja toisten turvallisuudelle. Poliisi piti

turvallisuusinfon esikoululaisille.

Lemillä tavoitteena oli lisätä arjen ja elinympäristön turvallisuutta. Yksi keino on naapuriapu, jota on kuitenkin

vaikea arvioida. Suunnitteella oli suojatiekamppanja, joka ei toteutunut. Kaavoituksella tuetaan turvallista

elinympäristöä. Liikenneväylät ja liittymät ovat turvallisia, joka tukee elinympäristön turvallisuutta.

Esteettömyys otetaan huomioon rakentamisessa ja kaavoituksessa. Tavoitteena on myös, että pyörätie

erotetaan jalkakäytävästä.

Taipalsaarella tavoite on turvallisen ja kestävän elämäntapojen opettaminen, tavoitteena on synnyttää halu

suojella ympäristöä ja vaalia ihmissuhteita ja terveyttä. Päiväkodin kestävän kehityksen toiminnassa on keskeistä

elämyksellisyys, kokemuksellisuus ja toiminnallisuus. Nuorisotila Helmi on avoinna viitenä iltana viikossa, jossa

käyntimäärät 30–80 henkeä/ilta. Ikäihmisten turvallisuutta edistetään huomioimalla esteettömyys.

Imatralla sisäilmaongelmien takia oppilaita on siirretty väestötiloihin. Samalla palveluverkkouudistus etenee

suunnitelmien aikataulussa ja uudet koulukeskukset ovat suunnittelussa. Liikenneturvallisuutta on edistetty

heijastinviikolla, joka oli päiväkodeissa ja Vuoksenniskan koulukeskuksen suojatie-kampanjalla. Yhä enemmän

ikäihmisiä asuu omissa kodeissaan sekä kevyemmän palveluasumisen piirissä. Imatralla kotihoidon asiakkaina

on suhteessa enemmän raskasta hoivaa tarvitsevia ikäihmisiä verrattuna muihin Etelä-Karjalan kuntiin. Vanhus-

ja erityisesti vammaisneuvosto on ottanut kantaa elinympäristön ja palvelujen esteettömyyteen tehden

esteettömyyskatselmuksia ja aloitteita tarvittavista korjaustoimenpiteistä.

Lappeenrannan kaupungin strategisen tavoitteena on puhdas ja kestävä elinympäristö sekä asukkailleen

merkityksellisen ympäristön mahdollistaminen. Vuonna 2018 toteutettiin 4.-luokkalaisten turvallisuusviikko. 8-

luokkalaisten turvallisuusinfot (Eksote, Pelastuslaitos ja Poliisi) ovat toteutuneet kaikissa kouluissa.

36 (43)

23.5.2019


Pelastuslaitoksen tarjoamien turvallisuuskoulutusten ja -tapahtumien kohderyhmänä olivat erityisesti lapset,

nuoret ja ikäihmiset. Lisäksi päivitettiin liikenneturvallisuussuunnitelma.

Kestävän kehityksen ja kaupungin Greenreality toiminnan tunnettuuden lisäämiseksi järjestettiin Greenreality

karnevaalit. Tapahtuma keräsi paljon lapsiperheitä. Greenreality-kodit ja – yritykset: kaupungin strategisella

erillisrahoituksella on käynnistetty hanke, jossa nuoret toimivat kierrätyksen lähettiläinä kodeissa ja yrityksissä.

Esteettömyyden edistämiseksi kirjastoon on hankittu esteettömyysvälineitä lainattavaksi.

Esteettömyystyöryhmän työ on ollut aktiivista. Esteettömyystyöryhmä keskittyi vuonna 2018 keskustataajaman

LE-paikkojen sekä liikennevaloäänien päivitykseen yhteistyössä kaupungin kadut ja ympäristö kanssa.

Vanhusneuvosto jakoi liukuesteitä (1000 paria). Perintökaaren varoihin on tehty varaus ennaltaehkäiseviin kodin

muutostöihin vähävaraisten ikäihmisten avuksi. Muutostöiden koordinoinnista vastaa Ekosten Isoapu palvelu.

Ikäihmisten kanssa työskenteleville ammattilaisille ja järjestöjen edustajille on järjestetty turvallisuuskoulutusta

eri puolilla Etelä-Karjalaa.

Eksotessa potilas- ja asiakasturvallisuutta seurataan ja arvioidaan jatkuvasti. Vuonna 2018 potilas- ja

asiakasturvallisuuteen liittyviä vaaratapahtumia kirjattiin kaikkiaan 7628. Eniten kirjattiin tapaturmia, joita oli

yhteensä 2936. Suurimpana tapaturmatyyppinä olivat kaatumiset (2276 kpl). Vaaratapahtumista toiseksi suurin

osa liittyi lääkitysturvallisuuteen ja kolmantena olivat tiedonkulkuun liittyvät tapahtumat. Eksote oli edelleen

mukana KAT-hankkeessa, jonka tavoitteena on tunnistaa ja estää kotona asumisen turvallisuusriskejä. Vuoden

2018 alusta akuuttisairaalassa aloitti oma potilasturvallisuuskoordinaattori ja siellä aloitettiin johdon

turvallisuuskävelyt.

Myös turvallisuuskoordinaattori aloitti työnsä vuonna 2018. Turvallisuuskoordinaattorin tehtäviin kuuluu

erilaisten turvallisuuskoulutusten järjestäminen koko Eksoten alueella. Tarvittaessa koulutukset pidetään

yhteistyössä Pelastuslaitoksen tai Poliisin kanssa. Työturvallisuuteen liittyviä vaaratapahtumia työntekijät ovat

ilmoittaneet 1671 kertaa. Näistä yli puolet oli uhka- tai väkivaltatilanteita.

4.4 Asukasosallisuus ja yhteisöllisyys

Rautjärven perhekahvilassa pyritään tuomaan tietoa yhteistyöverkostoista ja paikoista joista saa tarvittaessa

hakea tukea arjessa selviytymiseen. Nuorten vaikuttajaryhmä on toiminut vuoden 2018 aktiivisesti, nuoret

kokevat pääsevänsä oikeasti vaikuttamaan asioihin. Hankkeissa nuoria osallistetaan, he pääsevät itse

suunnittelemaan sisältöä, ja muun muassa varhaisnuorten kerran viikossa pidettävän kerhon ohjelman ja sisällöt

nuoret ovat itse päättäneet. Yhteistyöverkostoja pyritään tekemään nuorille tutuksi mm. ohjaamovierailujen

kautta (Kela, TE-toimisto, Typ, Eksote).

Ruokolahdella on kunnan fb-sivut aktiivisessa käytössä. Kuntalaisten palautekanavat ovat myös somessa.

37 (43)

23.5.2019


Parikkalassa yhteisölliset oppilashuoltoryhmät toimivat kaikilla kouluilla. Parikkalassa on lisäksi Nuorten

vaikuttajaryhmä PNTK (Parikkalan nuorten toimikunta) Nuorten työpajatoiminta ja Lap-tuote. Työikäisten

osallisuutta edustaa muun muassa Vanhus- ja vammaisneuvosto, Mökkiläistoimikunta ja Kylä- ja

asukasyhdistykset. Vanhus- ja vammaisneuvosto ovat ottaneet aktiivisen roolin palvelujen suunnittelussa.

Savitaipaleella tehdään yhteistyötä perheiden ja Eksoten kanssa (neuvola, perhetyö, varhaiskasvatus).

Varhaiskasvatuksessa yhteistyötä tehdään kunnan ja muiden toimijoiden kanssa (kulttuuri, tekninen toimi,

ruokahuolto, MLL, Vanhaintuki, Seurakunta). Nuorten osallisuutta tukee Nuorten vaikuttaja ryhmän toiminta ja

oppilas- ja opiskelijakunnan toiminta. Vanhempaintoimikunta on aktiivinen toimija. Yhteistyötä edistää Länsi-

Saimaan kuntien varhaiskasvatuksen kehittämishanke (pienten kuntien yhteistyö yli kuntarajojen, uuden

varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden siirtäminen käytäntöön, hiljaisen tiedon jakaminen yli kuntarajojen).

Vanhus- ja vammaisneuvoston toiminta on osana kunnan päätöksentekoa. Osallisuuden tueksi tarjotaan

digiohjausta ikä-ihmisille kirjastossa.

Luumäellä asukasosallisuutta ja yhteisöllisyyttä edistää yhteistyö perheiden ja Eksoten kanssa. Lisäksi

vanhempaintoimikunnat toimivat päiväkodeissa ja kouluissa. Nuorten osallisuutta tukee Nuorisovaltuuston

toiminta ja oppilaskunnat. Nuorisotoimi osallistui "Oikeesti Oikealla asialla" -hankkeeseen.

Lemillä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä edistettiin eri toimijoiden kanssa yhteistyössä, kuten esimerkiksi

paikallisten yrittäjien kanssa. Yhteisöllisyyttä tukee myös järjestöparlamentti. Kuntalaisaloite.fi on käytössä

osallisuutta lisäämään. Asukkaiden osallisuus edistää vanhus- ja vammaisneuvoston toiminta.

Nuorisovaltuuston toimintakulttuurin luominen toteutui osittain. Koulussa järjestettiin vuorovaikutuspäivät.

Taipalsaarella osallisuutta lisää huoltajien kanssa käydyt keskustelut lapsen tarpeista, jotka ohjaavat aikuisten

toimintaa niin päiväkodissa kuin kotona. Huoltajien osallisuus toteutuu lapsikohtaisissa vasu-keskusteluissa ja

pyydettäessä palautetta toiminnasta. Nuorisovaltuusto toimii aktiivisesti. Taipalsaarella jokaisessa on

nuorisoedustaja teknisessä ja sivistyslautakunnassa sekä valtuustossa. Työikäisten osallisuutta lisää

kuntakuulemistilaisuudet, yhteistyöverkostot, seura- ja järjestöyhteistyö. Vanhus- ja vammaisneuvosto ajaa

ikääntyvien asioita.

Imatralla lasten parlamentti on ottanut aktiivisesti kantaa päätöksenteossa oleviin asioihin. Heitä on kuultu

kieliohjelman, erityisopetuksen tulevaisuuden valmistelussa sekä osallisuusohjelman valmisteluun liittyvissä

asioissa. Nuorisovaltuustoa on myös kuultu useiden asioiden valmistelussa: Neppari-tori, Hyvinvoinnin ja

terveyden edistämisen viikko, paikallisliikenteen aikataulut, kieliohjelma, lasten ja nuorten talon kehittäminen.

Nuorten maakunnallinen osallisuus ja vaikuttamismahdollisuuksien valmistelu on aloitettu ja on oltu mukana

valtakunnallisen opetus- ja kulttuuriministeriön työssä valmistelemassa kansallista Lapsistrategiaa. Vanhus- ja

vammaisneuvostot toimivat säännöllisesti, antoivat lausuntoja, tekivät aloitteita, järjestivät infotilaisuuksia ja

osallistuivat maakunta- ja sote-uudistuksen maakunnallisten neuvostojen valmisteluun.

38 (43)

23.5.2019


Lappeenrannan kaupunki on ollut laajasti mukana LAPE-hankkeen toteuttamisessa. Viranhaltijat ovat

osallistuneet verkostojohtamisen koulutukseen ja yhteistyörakenteita on syvennetty Eksoten ja kolmannen

sektorin toimijoiden kanssa. Yhdessä Imatran kanssa on järjestetty lapsiystävällinen kunta- ja lapsivaikutusten

arviointi (LAVA) – koulutukset maakunnan alueen luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. Lappeenranta ja MLL

Kymenpiiri on solminut kattavan kumppanuussopimuksen. MLL tuottaa lasten ja nuoreten ja lapsiperheiden

matalankynnyksen laajaa tukitoimintaa. Edustukselliset vaikuttamiselimet ovat kokoontuneet aktiivisesti ja

lapsia on osallistettu muun muassa liikkumisohjelman suunnitteluun. Asiakastyytyväisyyttä on kysytty

useamman vuoden ajan 2. ja 4. luokan huoltajille suunnatulla kyselyllä. Osallisuutta edistää myös Ohjaamon

asiakasraati, nuorisovaltuusto ja oppilaskunnat. Asukas- ja alueneuvosto kokoontui vuonna 2018 kolme kertaa

ja antoi kolme lausuntoa. Maahanmuuttajaien alueraadin toiminta hiipui vuoden 2018 aikana. Toiminnalle

etsitään uutta toteuttamismuotoa.

Vammaisneuvosto kokoontui viisi kertaa. Vammaisneuvoston alaisuudessa toimii esteettömyystyöryhmä, joka

kokoontui neljä kertaa ja teki aktiivisesti aloitteita. Elinvoimaa ja osallisuutta hankkeen (ESR) kautta toteutettiin

asukaslähtöistä toimintaa ja maahanmuuttajien työllistymisen edistämisen työpaja/foorumi oli Me.-talolla.

Hanke onnistui aktivoimaan etenkin maahanmuuttajataustaisia asukkaita. Hanke tuotti raportin ja toimenpide-

ehdotukset jatkoa varten hankkeen aikana todetuista hyvistä käytännöistä. Raportti on jaettu Lappeenrannan

kaupungin osallisuustyöryhmälle hyödynnettäväksi osallisuusohjelman laatimisessa. Vanhusneuvosto kokoontui

kuusi kertaa. ja sen lisäksi maakunnallinen vanhusneuvosto yhteistyö on aloitettu.

4.5 Viestintä, tiedon tavoitettavuus ja kiinnostavuus

Rautjärvellä nuorisotoimi pitää sosiaalisen median aktiivisena, kontaktoi nuoria sen sekä Wilman kautta.

Kunnan perustiedot löytyvät kunnan nettisivuilta. Rautjärvellä on vuonna 2018 panostettu aikana tiedotukseen

ja yritetty pitää Facebook tasaisesti aktiivisena. Tiedottamista kehitetään edelleen ja vuoden 2019 aikana

aktivoidaan kunta myös Instagramissa.

Ruokolahden kunnan fb-sivut aktiivisessa käytössä. Kuntalaisten palautekanavat ovat myös somessa.

Parikkalassa ajantasaiset tiedot harrastusmahdollisuuksista, liikuntapaikkojen kunnostuksesta viedään kunnan

kotisivuille ja Facebookiin. Tavoitteena on sähköisen asioinnin sujuvuus; ikääntyneille järjestettävät kurssit ja

opastukset (kansalaisopisto, Eksote, kirjasto).

Savitaipaleen ja Luumäen kaikissa päiväkodeissa on käytössä peda.net ja osalla koululuokista: kuvia

toiminnasta, viikko-ohjelmia, päiväkotien kalenterit, esitteet ja toimintakertomukset löytyvät sähköisesti.

Kunnan Facebook-sivuilla tehdään positiivista viestintää kunnan toiminnasta ja tapahtumista.

Lemin kunta sivut löytyvät netistä ja somesta. Tiedot ovat ajan tasalla ja helposti löydettävissä. Lisäksi

julkaistaan tapahtumatiedote.

39 (43)

23.5.2019


Taipalsaarella on aktiivinen sosiaalinen media ja viestintäkanava nuorille. Yhteistyötä on koulujen kanssa sekä

yhteys perheisiin tarvittaessa. Työikäisille laitetaan ajantasainen viestintä eri medioiden kautta sekä sisäisesti

että ulkoisesti. Monipuoliset viestintäkanavat ovat käytössä, ikäihmisten kohdalla myös kohtaamiset ja

”puskaradion” huomioiminen tärkeää.

Imatran varhaiskasvatuksessa on valmistauduttu Wilma-viestijärjestelmän käyttöönottoon. Verkkosivu-

uudistuksen myötä on tuotu kaupungin lapsiperheille ja koululaisille suunnattuja palveluja paremmin esille.

Esimerkkeinä em. ovat erilaiset liikuntamahdollisuudet, kuten liikuntamaat ja lasten tapahtumat, maksuton

vapaa-ajan liikenne, Ohjaamo ja kesätyöseteli. Imatra oli mukana järjestämässä ja viestimässä

tubettajatapahtumasta, jossa teemana kiusaamisen vastustaminen. Tapahtuma oli sosiaalisessa mediassa

suosittu nuorten keskuudessa. Sosiaalisessa mediassa levitetty aiempaa enemmän tietoa esimerkiksi

hyvinvointipalveluista ja kulttuuritapahtumista. Kaupunkilaisten osallistamista on korostettu. Lisäksi on tehty

verkkokyselyjä ja kannustettu kuntalaisia vaikuttamaan. Osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollisuudet ovat

merkittävässä asemassa hyvinvoinnin kokemuksessa. Nostettiin juhlavuonna Asukaslehdessä esille 70

imatralaista nuorta tulevaisuuden tekijää. Työikäisille ja ikäihmisille on myös tiedotettu

liikuntamahdollisuuksista, Eksoten terveysluennoista ja tapahtumista. On kannustettu työmatkaliikuntaan

tiedottamalla kaupungin työmatkatempauksesta sekä joukkoliikenteen mahdollisuuksista.

Lappeenrannassa lasten ja lapsiperheiden tapahtumista on tiedotettu aktiivisesti Wilma-viestijärjestelmän

kautta sekä tiedotettu aktiivisesti verkkosivuilla ja lehdistössä sekä hyödynnetty sosiaalista mediaa. Lisäksi

hyvinvointi – ja sivistyspalvelujen lasten ja perheiden palvelujen tiedottamiseen on panostettu. Nuorten tieto ja

neuvontapalvelu Nuorisotiedotuksen tarkoituksena on tarjota nuorille puolueetonta ja luotettavaa tietoa,

neuvoa ja apua siten, että kaikilla nuorilla on yhdenvertainen oikeus tietoon taustasta ja elämäntilanteesta

riippumatta. Nuorisotiedotus on osa Ohjaamo toimintaa. Nuorisotoimella on käytössä nuorten chat palvelu

(Netari, Suunta ja Ohjaamo chat). Kaupunki palkkaa vuosittain nuoria Lappeenrannan pr-lähettiläiksi. Työikäisiä

tiedotetaan liikuntamahdollisuuksista, latujen ja liikuntapaikkojen kunnossapitotilanne on netissä. On tiedotettu

yhdessä Eksoten kanssa terveysluennoista sekä kannustettu työmatkaliikuntaan tiedottamalla kaupungin

työmatkatempauksesta sekä joukkoliikenteen mahdollisuuksista. Vuonna 2018 on jatkettu aktiivista

rekrytointimarkkinointia yhteistyössä alueen yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyössä yliopiston

kanssa on vahvistettu vetovoimainen yliopistokaupunki-tavoitetta muun muassa toteuttamalla kaupungille ja

LUT:lle yhteinen verkkosivujen aloitussivu ja valmistelemalla yhteistä brändimarkkinointikampanjaa sekä

kiteyttämällä kaupungin brändiä erityisesti uusiutuvan energian ja puhtaan ympäristön edistyksellisenä

kaupunkina.

4.6 Työ, taloudellinen hyvinvointi ja yrittäjyys

Rautjärven aseman koululla toimii Pikkuyrittäjät, jotka tekevät itse tuotteita ja myyvät sitten niitä esimerkiksi

messuilla tai muissa tapahtumissa. (https://pikkuyrittajat.fi/). Kunta tarjoaa nuorille runsaasti kesätyöpaikkoja

ja niitä myös markkinoidaan tehokkaasti. Nuoria autetaan täyttämään lomakkeita kuten kelaa- ja

https://pikkuyrittajat.fi/

40 (43)

23.5.2019


työhakemuksia. Palkkatukityöllistetyt, työkokeilut, työharjoittelut kunta pyrkii löytämään jokaiselle halukkaalle

sopivan ratkaisun. Vuonna 2018 alkoi Työn Rautjärvi-koordinaatiohanke, jolla pyritään vähentämään yli 300

päivää työttömänä olevien määrää. Tavoite oli 15 ihmistä mutta vain 4 ihmistä poistui kunnan

maksuosuuslistalta.

Ruokolahdella työllisyys- ja liikuntakoordinaattori yhdessä järjestävät kuntouttavaa työtoimintaa, jonka

tavoitteena on löytää vaihtoehtoja työttömän henkilön hyvinvoinnin ja terveyden kohentamiseksi.

Parikkalassa tavoitteena on rakennetyöttömyyden vähentäminen. Työllistymisen kumppanuussopimus on

tehty, jossa mukana kunta/Eksote/TE-toimisto/TYP. Lisäksi kuntaa järjestää palkkatukityöllistämistä (vuonna

2017, 14 hlöä). Erilaisia toimenpiteitä on tehty työllisyyden parantamiseksi, kuten kuntouttavan työtoiminnan

järjestäminen, pitkäaikaistyöttömien työllisyyden edistäminen (PATE 2-hanke) ja työ- ja toimintakykyyn liittyvien

työllistymisen esteiden varhainen huomiointi.

Savitaipaleella ja Luumäellä työllisyyttä edistetään kunnan työllistämisyksikön toiminnan ja toimenpiteiden

kautta.

Lemillä edistetään uusien työpaikkojen syntymistä. Järjestetään työkokeilu- ja palkkatukityöpaikkoja.

Tavoitteena on nuorisotyöttömyyden vähentäminen.

Taipalsaarella nuorten työllisyyttä edistetään yrittäjyyskurssilla, kesätyöpajalla, joka työllistää paikallisia nuoria.

Nuoria kannustetaan työnhakuun ja autetaan käytännössä. Työllisyysaste on kunnassa 73 %. Taipalsaaren

kunnan työllistämisyksikkö tarjoaa monipuolista työhönvalmennusta sekä työpaikan ja yksilöllisen ohjauksen.

Työpajalla voit olla työkokeilussa, kuntouttavassa työtoiminnassa, palkkatuella työllistettynä, tutkinnon

suorittajana. Työllistämisyksikössä on mahdollisuus osallistua erilaisiin työtoimintatehtäviin, vahvistaa

osaamistaan, saada arkeen hyödyllistä ja mielekästä työtoimintaa, joka antaa varmuutta hakeutua

ammatilliseen koulutukseen tai avoimille työmarkkinoille.

Imatralla Ohjaamo-toiminta nuorisotilalla laajeni vuoden 2018 aikana kolmelle päivälle. Kaupungin

kesätyöseteleitä (arvo 300 euroa/seteli) jaettiin 147 kpl, 44.100 € (v. 1998–2004 syntyneille nuorille). Lisäksi

Etelä-Karjalan Osuuspankki lahjoitti jaettavaksi 14–16 -vuotiaille imatralaisille 30 kpl kesätyöseteleitä. TE-

toimiston, Eksoten ja Etelä-Karjalan kuntien välinen kumppanuussopimus työllisyyden edistämisestä on

allekirjoitettu. Lisäksi käynnistettiin Etelä-Karjalan työllisyysohjelman valmistelu. Imatran kaupungin ESR-hanke

Pitkäaikaistyöttömästä työlliseksi 1.8.2018 – 30.9.2020 käynnistyi. Hankkeen tavoitteena on erityisesti

imatralaisten pitkäaikaistyöttömien miesten ammatillisen osaamisen päivittäminen vastaamaan

työmarkkinoiden tarpeita ja saada osaamisen parantamisen kautta pitkäaikaistyöttömiä työllistymään avoimille

työmarkkinoille. Hankkeessa työllistetään palkkatuella hankkeen aikana (2 v.) 120 henkilöä. Tavoitteena on, että

20 henkilöä heistä suorittaa osatutkinnon valitsemaltaan alalta. Osaamisen kehittämisessä yhteistyötä tehdään

ammattiopisto Sampon ja yritysten kanssa. Kaupungilla oli palkkatuella töissä v. 2018 aikana kaikkiaan 110

41 (43)

23.5.2019


henkilöä. Lisäksi järjestettiin työkokeilupaikkoja ja Eksotelle kuntouttavan työtoiminnan paikkoja aikaisimpien

vuosien malliin

Lappeenrannassa lasten työelämätaidot ja yrittäjyys on osa opetussuunnitelmaa. Alakoulut osallistuvat

Pikkuyrittäjät-ohjelmaan, jossa tutustutaan työelämätaitoihin, taloudenhallintaan ja yrittäjyyteen. Yrityskylä on

maailman parhaana koulutusinnovaationa palkittu suomalainen oppimiskokonaisuus. Lappeenrannan

perusopetuksen kuudes- ja yhdeksäsluokkalaiset suorittavat yrityskylä opintokokonaisuuden. Junior University

toiminnan käynnistettiin Strategisella erillisrahoituksella. Junior University on LUTin ja Lappeenrannan

kaupungin koulutusyhteistyön toimintamalli. Sisällöt on suunniteltu yhteistyössä esikoulu-, alakoulu-, yläkoulu-

ja lukio-opettajien kanssa. Painopisteenä on puhdas energia, kiertotalous sekä kestävä liiketoiminta ja yrittäjyys.

Nuorten työllistymisen edistäminen on kaupungin strategian Kasvua ja osaamista erillisohjelman keskiössä.

Ohjaamotoiminta on vakiintunut. Ohjaamossa työskentelee nuorisotoimen, Te-palvelujen ja Eksoten

ammattilaisia ja sen yhteydessä toimii myös Eksoten nuorten paja. Vuonna 2018 Ohjaamossa oli 1500

yksilöasiakaskäyntiä ja 3620 ryhmä asiakaskäyntiä. Kaupunki palkkasi nuorten työllistymisen edistämiseen

yrityskoordinaattori, jonka tehtävänä on mallintaa Ohjaamon, Me.-talon ja alueen yritysten yhteistyömalli

nuorisotyöllisyyden edistämiseksi ja auttaa vähintään 25 heikossa työmarkkina-asemassa olevaa nuorta

työllistymään. Kaupunki jakoi 170 kesätyöseteliä nuorille, joilla nuoret saivat vähintään kahden viikon

työkokemuksen alueen yrityksistä tai järjestöistä. Kaupungin palkkatukityöllistämisen kohderyhmänä ovat

nuoret ja pitkäaikaistyöttömät. Palkkatuetussa työssä oli keskimäärin 73 henkilöä kuukausittain ja

kuntouttavassa työtoiminnassa 20. TE-toimiston, Eksoten ja Etelä-Karjalan kuntien välinen operatiivisen tason

kumppanuussopimus työllisyyden edistämisestä on allekirjoitettu.

Lisäksi käynnistettiin Etelä-Karjalan työllisyysohjelman valmistelu. Kaupunki oli mukana Eksoten

yhteishankkeessa, joka tavoitteli muutosta osatyökykyisten asemaan työmarkkinoilla. Hankkeessa kehitettiin ja

kokeiltiin moniammatilliseen yhteistyöhön perustuvia asiakaspalvelu- ja yhteistyöprosesseja tukemaan

työtoiminnasta ja opinnoista työhön siirtymistä sekä vahvistaa tavoitteellista yhteistyötä ja ohjausta olemassa

oleviin osallisuutta tukeviin toimintoihin. Lappeenrannan kaupunki tekee yhteistyötä Heikintalon kanssa

mielenterveys- ja päihdekuntoutujine siirtymätyön mahdollistamiseksi.

5 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset

Terveys, hyvinvointi ja turvallisuus ovat yhteydessä koulutukseen, liikunta-, ruoka- ja kulttuuripalveluihin,

kaavoitukseen, liikennejärjestelyihin sekä moniin muihin kuntien ja maakuntien tehtäviin (THL, 2018).

Hyvinvointikertomuksessa esiin nousseiden ja tunnistettujen taustatietojen ja indikaattorien avulla on

tunnistettu eteläkarjalaisten tärkeimmät hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet sekä vahvuudet.

Huoltosuhteen heikkeneminen, nuorisotyöttömyys, alhainen koulutustaso, päihdekäyttäytyminen ja

lapsiperheiden määrän lasku ovat edelleen isoja työstettäviä haasteita. Haasteena on myös nuorten netin

42 (43)

23.5.2019


liikakäyttö, riittämätön uni ja vähentynyt liikkuminen sekä lisääntynyt ylipaino. Tupakointi ja humalahakuinen

juominen on selvästi vähentynyt, kun taas nuuskaaminen on lisääntynyt.

OSA II HYVINVOINTISUUNNITELMA VUODELLE 2019

Eksoten valtuusto hyväksyi laajan hyvinvointikertomuksen 2017–2020 joulukuussa 2017. Hyvinvoinnin

edistämistyötä jatketaan Eksoten strategian ja hyvinvointisuunnitelman 2017–2020 kirjattujen tavoitteiden ja

toimenpiteiden mukaisesti. Lisäksi huomioidaan muut hyvinvointiin liittyvät ohjelmat ja suunnitelmat

tavoitteineen ja toimenpiteineen. Hyvinvointitiedon eteenpäin viemisessä ja jalkauttamisessa hyödynnetään

jatkossa kolme tasoa: vuosiraportti, hyvinvointi-esite ja infografi/posteri tai video.

6 Eksoten strategian painopisteet ja linjaukset

Eksoten perustehtävänä on tukea asiakasta edistämään omatoimisesti hyvinvointiaan ja terveyttään, ja tarjota

hänelle palvelutarpeeseen perustuvat ja vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalvelut. Eksoten strategian

lähtökohtana on visio ”Toimintakykyisenä kotona, arjessa ja elämässä”. Arvot linjaavat vision toteuttamista ja

työskentelyn sisältöä ja suuntaa. Toimenpideohjelmat 1) toimintakykyohjelma ja 2) digitalisaatio-ohjelma sekä

3) henkilöstön työhyvinvointiohjelma sisältävät toimenpidelinjaukset tavoitteiden saavuttamiseksi. (Kuvio 29).

Kuvio 29. Toimintakykyisenä kotona kulkee näkökulmissa mukana

Alueellista hyvinvointityötä tehdään kuntien hyvinvointitiimien, järjestöjen ja eri yhteistyökumppaneiden kanssa

tiiviissä yhteistyössä. Eri toimenpiteillä ja tiedottamisella tuetaan väestön hyvinvoinnin, terveyden ja

43 (43)

23.5.2019


toimintakyvyn lisäämistä, kansantautien, tapaturmien ja muiden terveysongelmien vähentämistä sekä

ennenaikaisten kuolemien ja väestöryhmien välisten terveyserojen vähentämistä. Myös ennakkoarviointi (EVA)

tulee ottaa vahvasti mukaan päätöksentekoon. Maakunnan tehtävänä on tarjota tukea ja asiantuntemusta

kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn tueksi.

7 Hyvinvoinnin edistämisen erillisohjelmat ja -suunnitelmat

1. Etelä–Karjalan Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpideohjelma 2016 - 2020 (SÄHKÖINEN

HYVINVOINTIKERTOMUS)

2. Etelä-Karjalan suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi

3. Etelä-Karjalan kotouttamisohjelma vuosille 2017–2020

4. Etelä-Karjalan liikunta- ja urheiluohjelma

5. Etelä-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2030

6. Strategiset linjaukset Eksotessa 2019 - 2023 (luonnos 12.4.2019)

7. Osallisuus Etelä-Karjalan Maakunnassa (loppuraportti)

8. Laadunhallinnan- sekä potilas/asiakasturvallisuussuunnitelma

9. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma

10. Kehitysvammaisten yksilöllinen asuminen ja palvelujen turvaaminen-ohjelma

11. Lappeenrannan vammaispoliittinen ohjelma

12. Imatran vammaispoliittinen ohjelma

http://www.eksote.fi/eksote/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistaminen/Documents/Maakunnallinen%20hyvinvoinnin%20ja%20terveyden%20edist%C3%A4misen%20toimenpideohjelma%202016%E2%80%932020.pdf%3C/a



http://www.eksote.fi/sosiaalipalvelut/lapsiperheet-ja-nuoret/Documents/HYV%C3%84%20JA%20TURVALLINEN%20ARKI%20LAPSELLE.pdf%3C/a

http://eklu-fi-bin.directo.fi/@Bin/3029425d7a61a12c9f2e87c77e6e194b/1517822848/application/pdf/299581/ETEL%C3%84-KARJALAN%20LIIKUNTA-%20JA%20URHEILUOHJELMA.pdf%3C/a

http://www.eksote.fi/eksote/strategia-ja-johtaminen/Documents/Eksoten%20strategia%202014%E2%80%932018.pdf%3C/a

http://www.ekarjala.fi/itsehallinto/wp-content/uploads/sites/6/2017/06/OSALLISUUSRYHM%C3%84N-LOPPURAPORTTI.pdf%3C/a