Euroopan unioni: 500 miljoonaa ihmistä – 28 maata

Euroopan unioninjäsenvaltiot

Ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat

Konrad Adenauer

Robert Schuman

Winston Churchill

Alcide De Gasperi

Jean Monnet

Kestävän rauhan ja hyvinvoinnin rakentajat

Perustajat

EU:n symbolit

Euroopan lippu

Euroopan hymni

Euro Eurooppa-päivä 9. toukokuuta

Tunnuslause: Moninaisuudessaan yhtenäinen

24 virallista kieltä

Български

Čeština

dansk

Deutsch

eesti keel

Ελληνικά

English

español

français

Gaeilge

hrvatski

Italiano

latviešu valoda

lietuvių kalba

magyar

Malti

Nederlands

polski

português

Română

slovenčina

slovenščina

suomi

svenska

Laajentuminen 28 jäsenvaltion unioniksi

Suuri laajentuminen: idän ja lännen yhdistyminen

Berliinin muuri murtuu – kommunismi romahtaaEU aloittaa talousavun Phare-ohjelmasta

EU-jäsenyyden edellytykset:• demokratia ja oikeusvaltio• toimiva markkinatalous• kyky panna EU-lainsäädäntö täytäntöön

Viralliset laajentumisneuvottelut alkavat

Kööpenhaminan huippukokouksessa hyväksytyn suuren laajentumisen myötä unioniin liittyi 10 uutta maata

Kymmenen uutta EU:n jäsenvaltiota: Kypros, Tšekin tasavalta, Viro, Unkari, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia ja Slovenia

1989

1992

1998

2002

2004

2007 Bulgaria ja Romania liittyvät EU:hun

2013 Kroatia liittyy 1. heinäkuuta

Ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat

MaaPinta-ala

(x 1000 km²)Väkiluku

(miljoonaa)

Varallisuus(bruttokansantuote

henkeä kohti)

Bosnia ja Hertsegovina

51 3,8 7 600

Montenegro 14 0,6 10 900

Kosovo YK:n päätöslauselman 1244 mukaan

11 1,8 :

Entinen Jugoslaviantasavalta Makedonia

25 2,1 9 100

Albania 28 2,9 7 500

Serbia 77 7,2 9 100

Turkki 783 76,7 13 800

28 EU–maata yhteensä 4 272 507,4 25 700

Perussopimukset – demokraattisen yhteistyön oikeusperusta

Euroopan hiili- ja teräsyhteisö

Rooman sopimukset: • Euroopan talousyhteisö• Euroopan atomienergiayhteisö (EURATOM)

Euroopan yhtenäisasiakirja: sisämarkkinat

Sopimus Euroopan unionista – Maastricht

Amsterdamin sopimus

1952

1958

1987

1993

1999

2003 Nizzan sopimus

2009 Lissabonin sopimus

Euroopan unionin perusoikeuskirja

Sitoo EU:ta kaikissa sen toimissa

jakautuu 54 artiklaan ja kuuteen osastoon:

Vapaudet Tasa-arvo

Yhteisvastuu Kansalaisten oikeudet Lainkäyttö

Ihmisarvo

EU:n väestö verrattuna muuhun maailmaan

Väestö (miljoonaa henkeä) 2015

EU:n pinta-ala verrattuna muuhun maailmaan

Pinta-ala (x 1000 km²)

4272

9600

3287

378

17098

9831

EU Kiina Intia Japani Venäjä Yhdysvallat

EU:n talous ja hyvinvointi suhteessa muuhun maailmaan

Talouden koko: 2013 bruttokansantuote biljoonaa euroa

Varallisuus asukasta kohden:Bruttokansantuote asukasta kohden 2013

EU-maat suurimmasta pienimpään

Pinta-ala (x 1000 km²)

63

3

50

6

43

9

35

7

33

8

31

3

30

2

24

9

23

8

13

2

11

1

93

92

88

84

79

70

65

65

49

45

43

42

31

20

9 2.6

0.3

Ranska

Espanja

Ruots

i

Saksa

Suom

i

Puola

Italia

Yhdis

tynyt

kunin

gaskunta

Rom

ania

Kre

ikka

Bulg

aria

Unkari

Port

ugali

Kro

atia

Itävalta

Tšekki

Irla

nti

Lie

ttua

Latv

ia

Slo

vakia

Viro

Tanska

Ala

nkom

aat

Belg

ia

Slo

venia

Kypro

s

Luxem

burg

Malta

EU-maiden väkiluku

Väestömäärä (miljoonaa henkeä) 2015

yhteensä 508 miljoonaa

BKT asukasta kohti: varallisuuden jakautuminen

BKT asukasta kohti (2014)

Indeksi, jossa 28 EU-maan keskiarvo on 100

Euroopan talous: vahvempi yhdessä

2008: Maailmanlaajuinen finanssikriisi alkoi Yhdysvalloista.

Eurooppalaisten johtajien koordinoitu vastaus:

• Sitoutuminen euroon ja taloudelliseen vakauteen

• Uudet kriisinhallintavälineet ja sääntöuudistukset:

Euroopan vakausmekanismi: poikkeuksellisissa talousvaikeuksissa olevien maiden auttamiseen tarkoitettu rahasto

Pankkien vakautta koskeva uusi lainsäädäntö

Pankkiunioni: EU:n laajuinen pankkien valvonta ja mekanismi ongelmapankkien sulkemiseksi

• Talouden ohjausjärjestelmän parantaminen:

Talouspolitiikan EU-ohjausjakso: vuotuinen menettely julkisten talousarvioiden koordinoimiseksi

Euro Plus -sopimus, finanssipoliittinen sopimus: keskinäinen sitoutuminen terveeseen julkiseen talouteen

EU:n kymmenen painopistettä

Vuonna 2015 Euroopan komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin painopisteitä ovat seuraavat:

1. Investointiohjelma: uutta pontta työllisyyteen, kasvuun ja investointeihin

2. Yhdennetyt digitaaliset sisämarkkinat

3. Joustava energiaunioni ja tulevaisuuteen suuntautuva ilmastonmuutospolitiikka

4. Entistä syvemmät ja oikeudenmukaisemmat sisämarkkinat ja vahvempi teollisuus

5. Aiempaa syvempi ja oikeudenmukaisempi talous- ja rahaliitto

6. Kohtuullinen ja tasapainoinen vapaakauppasopimus Yhdysvaltojen kanssa

7. Luottamukseen ja perusoikeuksien kunnioittamiseen perustuva oikeusalue

8. Uudenlainen maahanmuuttopolitiikka

9. EU:sta entistä vahvempi maailmanlaajuinen toimija

10. Demokraattisen muutoksen unioni

Euroopan investointiohjelma

Euroopan strategisten investointien rahasto

• 2015: Euroopan talous alkaa toipua kriisistä, mutta investointitaso on

edelleen alhainen. Sijoittajilla on rahaa, mutta vain vähän luottamusta.

• EU:n uusi rahasto aloittaa toimintansa vuoden 2015 puolivälissä.

• Rahaston alkupääomana on EU:lta saatava 21 miljardia euroa.

• Investointeja tehdään elinkelpoisiin liiketoimintahankkeisiin, esimerkiksi

digitaali- ja energiainfrastruktuuriin, liikenteeseen, pk-yrityksiin, vihreisiin

hankkeisiin ja innovointiin.

• Kerrannaisvaikutus: julkinen rahoitus saa liikkeelle yksityisiä sijoittajia, jolloin

investoinnit ovat jopa 315 miljardia euroa.

• Kolmen vuoden aikana voi syntyä 1,3 miljoonaa uutta työpaikkaa.

Pankkiunioni: turvalliset ja luotettavat pankit

EU:n vastaus finanssikriisiin:

• Sääntökirja:

Uusi lainsäädäntö, jolla varmistetaan pankkien riittävä pääoma ja aiempaa parempi riskienvalvonta

• Valvonta:

Euroopan keskuspankki valvoo noin 130:tä merkittävintä pankkia.

Kansalliset pankkivalvojat tekevät läheistä yhteistyötä.

• Kriisinratkaisu:

EU:n laajuinen kriisinratkaisuneuvosto voi päättää ongelmapankin lakkauttamisesta.

Tukena on rahasto, jota pankit itse rahoittavat. Näin varmistetaan, että tappiot eivät tule veronmaksajien maksettaviksi.

Miten EU:n varat käytetään?

EU:n talousarvio 2015: 145,3 miljardia euroa

= 1,02 % EU-maiden bruttokansantulosta (BKTL)

Globaali Eurooppa: mukaan lukien kehitysapu

6 %

Muu, hallinto 6 %

Kestävä ja osallistava kasvu: työpaikat, kilpailukyky, alueellinen kehitys 46 %

Turvallisuus ja kansalaisuus, oikeus 2 %

Kestävä kehitys –luonnonvarat:

maatalous, ympäristö 40 %

Ilmastonmuutos – globaali haaste

• kasvihuonepäästöjen vähentäminen 40 %:lla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä

• uusiutuvien energialähteiden (tuuli-, aurinko- ja vesivoima, biomassa) osuus on nostettava 27 %:iin vuoteen 2030 mennessä

• energiatehokkuuden lisääminen 27 %:lla vuoteen 2030 mennessä

EU-johtajat asettivat vuonna 2007 seuraavat tavoitteet ilmastonmuutoksen torjumiseksi:

Energialähteet muuttuvassa maailmassa

EU:ssa vuonna 2013 käytetty polttoaine

EU-maiden ulkopuolelta tuodun polttoaineen osuus 2013

44%

87%

65%

84%

2%

53%

Tutkimus – investointeja osaamistalouteen

Tutkimukseen ja kehitykseen vuonna 2012 käytetyt varat

(prosentteina BKT:sta)

2.1%

3.0%

1.8%

3.3%

2.7%

UE EU:n tavoite2020

Kiina Japani Yhdysvallat

Käytännön solidaarisuutta: EU:n koheesiopolitiikka

• Aluekehitysrahasto

• Sosiaalirahasto

• Koheesiorahasto

Vähemmän kehittyneet alueet: BKT asukasta kohti on alle 75 % EU:n keskiarvosta

Siirtymäalueet: BKT asukasta kohti on 75–90 % EU:n keskiarvosta

Kehittyneemmät alueet: BKT asukasta kohti on yli 90 % EU:n keskiarvosta

2014-2020: Infrastruktuuriin, liiketoimintaan, ympäristöön ja työntekijöiden koulutukseen on investoitu 352 miljardia euroa köyhempien alueiden ja kansalaisten hyväksi

Euro – Euroopan yhteinen raha

Euroa käyttävät EU-maat

EU-maat, jotka eivät käytä euroa

Miksi euro?

• Ei vaihteluriskiä eikä valuutanvaihtokuluja

• Enemmän vaihtoehtoja ja vakaammat hinnat kuluttajille

• Tiiviimpi taloudellinen yhteistyö EU-maiden välillä

Yhteistä rahaa voidaan käyttää kaikkialla euroalueella

• Kolikot: toisella puolella kansalliset tunnukset, toinen puoli yhteinen

• Setelit: ei kansallisia tunnuksia

Inflaation torjunta

Euroopan talous- ja rahaliitto: vakaat hinnat

0

2

4

6

8

10

12

14

16

1970

1971

1972

1973

1974

1975

1976

1977

1978

1979

1980

1981

1982

1983

1984

1985

1986

1987

1988

1989

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

Keskimääräinen vuotuinen inflaatio 18 EU-maassa, jotka käyttivät euroa vuonna 2013

Sisämarkkinat – valinnan vapautta

Sisämarkkinoiden ansiosta:

• monien tuotteiden ja palvelujen (mm. lentojen ja puhelujen) hinnat ovat laskeneet huomattavasti

• kuluttajat ovat saaneet lisää valinnanvaraa

• on syntynyt 2,8 miljoonaa uutta työpaikkaa.

Liikkuvuus - neljä vapautta

• Tavarat

• Palvelut

• Ihmiset

• Pääoma

Vapaa liikkuvuus

Schengenin sopimus:

• Raja- ja tullitarkastukset on poistettu useimpien EU-maiden rajoilta

• Valvontaa EU:n ulkorajoilla on tehostettu

• EU-maiden poliisiyhteistyötä on lisätty

• Voit ostaa ja palauttaa mitä tahansa henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettuja tavaroita matkustaessasi EU-maiden välillä

0

50

100

150

200

250

300

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Halvemmat matkapuhelinkulut ulkomailla

EU on alentanut puhelujen, tekstiviestien ja verkkovierailujen kustannuksia ulkomailla yli 80 %:lla vuodesta 2007 lähtien

Tekstiviestin lähettäminen ulkomailla

Soittaminen ulkomailta (minuutilta)

Datan lataaminen ulkomailla

Eurosenttiä, ei sisällä ALV:tä

Opiskelu ulkomailla

Erasmus+

Joka vuosi yli 400 000 nuorta

opiskelee tai pyrkii

kehittämään itseään muissa

Euroopan maissa EU:n

koulutus-, nuoriso- ja

urheiluohjelman Erasmus+

tuella.

Terveyden edistäminen ja ympäristönsuojelu

EU:n toiminnalla on saatu aikaan

• Puhtaampi uimavesi

• Vähemmän happosateita

• Lyijytön bensiini

• Käytöstä poistettujen sähkölaitteiden helppo ja turvallinen kierrätys

• Tiukat elintarviketurvallisuussäännökset maatilalta ruokapöytään

• Luonnonmukaisempi ja laadukkaampi maatalous

• Tehokkaammat terveysvaroitukset savukepakkauksissa

• Kemikaalien rekisteröinti- ja arviointijärjestelmä (REACH)

Saasteet eivät tunne rajoja – tarvitaan yhteisiä toimia

Vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue

• Euroopan unionin perusoikeuskirja

• Yhteiset terrorisminvastaiset toimet

• Yhteistyötä eri EU-maiden poliisi- ja oikeuslaitosten välillä

• Koordinoitu turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka

• Siviilioikeudellinen yhteistyö

EU – rauhan ja hyvinvoinnin edistäjä

• Maailmankaupan säännöt

• Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka

• Kehitysapu ja humanitaarinen apu

EU – kauppamahti

% maailmanlaajuisesta viennistätavarat(2012)

% maailmanlaajuisesta viennistäpalvelut(2012)

EU on maailman suurin kehitysavun antaja

EU antaa yli puolet maailman kaikesta kehitysavusta

Virallinen kehitysapu vuonna 2013, miljardia euroa

56

24

8

EU Yhdysvallat Japani

Kuluttajien oikeuksien turvaaminen

• Selkeät merkinnät

• Terveys- ja turvallisuusstandardit

• Kohtuuton menettely sopimusten yhteydessä on kielletty

• Matkustajan oikeudet, kuten hyvitys pitkistä viivästyksistä

• Apua ongelmien ratkaisemiseen

Kuluttajana saat suojaa peruslainsäädännön nojalla kaikkialla EU:ssa, myös silloin kun matkustat tai teet verkko-ostoksia

Sukupuolten tasa-arvo

Sukupuolten palkkaero:

Naiset ansaitsevat EU:ssa keskimäärin 16,4 % vähemmän tunnissa kuin miehet.

Kolme tärkeintä toimijaa

Euroopan parlamentti

- kansalaisten ääni

Martin Schulz, Euroopan parlamentinpuhemies

Eurooppa-neuvosto ja Euroopan unionin neuvosto

- jäsenvaltioiden ääni

Donald Tusk, Eurooppa-neuvostonpuheenjohtaja

Euroopan komissio

- yhteisen edun ajaja

Jean-Claude Juncker, Euroopan komissionpuheenjohtaja

EU:n toimielimet

Euroopan parlamentti

Euroopanunionin

tuomioistuin

Tilin-tarkastus-tuomioist

uin

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea Alueiden komitea

Euroopan unionin neuvosto(neuvosto) Euroopan komissio

Euroopan investointipankki Euroopan keskuspankkiEU:n virastot

Eurooppa-neuvosto(huippukokous)

Miten EU-lainsäädäntö syntyy

Kansalaisia, eturyhmiä ja asiantuntijoita kuullaan

Komissio esittää virallisen ehdotuksen

Parlamentti ja neuvosto päättävät yhdessä

Kansalliset tai paikalliset viranomaiset panevat täytäntöön

Komissio ja EU:n tuomioistuin valvovat täytäntöönpanoa

Euroopan parlamentti – kansalaisten ääni

Eri EU-maiden edustajien lukumäärä

Päättää EU:n lainsäädännöstä ja talousarviosta yhdessä ministerineuvoston kanssa

Harjoittaa EU:n kaiken toiminnan demokraattista valvontaa

Alankomaat - 26

Belgia - 21

Bulgaria - 17

Espanja - 54

Irlanti - 11

Italia - 73

Itävalta - 18

Kreikka - 21

Kroatia - 11

Kypros - 6

Latvia - 8

Liettua - 11

Luxemburg - 6

Malta - 6

Portugali - 21

Puola - 51

Ranska - 74

Romania - 32

Ruotsi - 20

Yhteensä - 751

Saksa - 96

Slovakia - 13

Slovenia - 8

Suomi - 13

Tanska - 13

Tšekki - 21

Unkari - 21

Viro - 6

Yhdistynyt kuningaskunta - 73

Euroopan parlamentin poliittiset ryhmät

Euroopan parlamentin paikkojen jakauma ryhmittäin

(heinäkuu 2015)

Yhteensä: 751

Ministerineuvosto – jäsenvaltioiden äänitorvi

• Kutakin EU-maata edustaa yksi ministeri

• Puheenjohtajuus vaihtuu kuuden kuukauden välein

• Neuvosto päättää EU:n lainsäädännöstä ja talousarviosta

yhdessä parlamentin kanssa

• Neuvosto hallinnoi yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa

Ministerineuvosto - miten he äänestävät

Suurin osa päätöksistä tehdään "kaksinkertaisella enemmistöllä".

Päätöstä täytyy tukea ainakin:

• 55 % jäsenmaista (16 maata)

• Jäsenmaat, jotka muodostavat 65 % EU:n väestöstä

Eurooppa-neuvosto

• Pidetään vähintään neljästi vuodessa

• Vahvistaa EU-politiikan yleiset suuntaviivat

• Puheenjohtaja: Donald Tusk

Kaikkien EU-maiden valtion- ja hallitusten päämiesten huippukokous

Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja

• Kaksoisrooli:

– ulkoasiainneuvoston puheenjohtaja

– Euroopan komission varapuheenjohtaja

• Johtaa EU:n yhteistä ulko- ja

turvallisuuspolitiikkaa

• Johtaa EU:n ulkosuhdehallintoa

Federica Mogherini

Euroopan komissio – yhteisen edun ajaja

28 riippumatonta jäsentä, yksi kustakin EU-maasta

• Ehdottaa uutta lainsäädäntöä

• Toimeenpaneva elin

• Perussopimusten valvoja

• Edustaa EU:ta kansainvälisissä suhteissa

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin – lakien soveltamisen valvoja

28 riippumatonta tuomaria, yksi kustakin EU-maasta

• Päättää EU-lainsäädännön tulkinnasta

• Varmistaa, että säädöksiä sovelletaan samalla tavalla kaikissa EU-maissa

•

Euroopan oikeusasiamies

Emily O’Reilly

Euroopan oikeusasiamies

• Tutkii valitukset, jotka koskevat EU:n

toimielinten huonoa hallintoa tai

hallinnollisia epäkohtia

• Esimerkiksi: epäoikeudenmukaisuus,

syrjintä, toimivallan väärinkäyttö,

tarpeeton viivästys, vastaamatta

jättäminen tai virheellinen menettely

• Valituksen voi tehdä kuka tahansa

EU:ssa

Euroopan tilintarkastustuomioistuin valvoo yhteisten varojen käyttöä

28 riippumatonta jäsentä

• Varmistaa EU:n varojen käytön asianmukaisuuden

• Voi tarkastaa minkä tahansa EU-varoja käyttävän tahon tilit

• Varmistaa hintojen vakauden

• Valvoo luotonantoa ja päättää

korkotasosta

• Valvoo pankkien turvallisuutta

• Työskentelee hallituksista riippumatta

Euroopan keskuspankki vastaa euron hallinnoinnista

Mario DraghiEuroopan keskuspankin pääjohtaja

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea —kansalaisyhteiskunnan ääni

• Edustaa ammattiliittoja, työntekijöitä, maanviljelijöitä,

kuluttajia jne

• Antaa neuvoja EU-lainsäädännön ja politiikan laatimisessa

• Edistää kansalaisyhteiskunnan osallistumista EU-

päätöksentekoon

353 jäsentä

Alueiden komitea — paikallishallinnon ääni

353 jäsentä

• Edustaa kaupunkeja ja alueita

• Antaa neuvoja EU-lainsäädännön ja politiikan laatimisessa

• Edistää paikallishallinnon osallistumista EU-päätöksentekoon

EU:n palveluksessa olevat virkamiehet

Komissiossa työskentelee noin 23 000 vakinaista virkamiestä ja 11 000 väliaikaista tai sopimussuhteessa olevaa työntekijää

Muissa EU:n toimielimissä työskentelee noin 10 000 henkilöä

• Vakinaiset virkamiehet

• Valitaan avoimilla kilpailuilla

• Tulevat kaikista EU-maista

• Palkoista päätetään lailla

• EU:n hallintokulut ovat 15 euroa asukasta kohti vuodessa

• EU:n henkilökuntaa vähennetään 5 %:lla vuosina 2013–2017

Yhteyden ottaminen EU:hun

Kysymyksiä EU:sta? Europe Direct -palvelu voi auttaa

• Puhelimitse, sähköpostitse tai verkkojuttelun kautta

• Yli 500 alueellista tietokeskusta

europa.eu/europedirect