Teknologiateollisuudenkilpailukyky Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Sitra 16.12.2011 Toimitusjohtaja Jorma Turunen

2

Esityksen sisältö

• Teknologiateollisuuden tilanteesta• Suomen toimintaympäristön kilpailukyky(?)• Teknologiateollisuuden kilpailukyky tulevaisuudessa• Loppupäätelmät

3

Teknologiateollisuus on viidentoimialan kokonaisuus

Kone- ja metallituoteteollisuusAbloy, Cargotec, Finn-Power, Fiskars, Glaston, Kone, Konecranes, Metso, Normet, Oras, Patria, Pemamek, Ponsse, Stala, STX Finland, Valtra, Wärtsilä...

Elektroniikka- ja sähköteollisuusABB, Elcoteq, Ensto, Nokia, Nokia Siemens Networks, Planmeca, Polar Electro, Suunto, Vacon, VTI Technologies...

TietotekniikkaAffecto Finland, Comptel, Digia, Endero, Enfo, F-Secure, Fujitsu Services, IBM, Logica, Microsoft, Tieto...

Metallien jalostusBoliden, Componenta, FNsteel, Kuusakoski, Luvata, Norilsk Nickel, Outokumpu, Outotec, Ovako, Rautaruukki, Sacotec...

Suunnittelu ja konsultointiCitec, Deltamarin, Elomatic, Etteplan, FCG, Finnmap, Granlund, Neste Jacobs, Pöyry, Ramboll, Rejlers, Sito, Sweco, WSP…

4

Teknologiateollisuus – merkittävin elinkeino Suomessa

• 60 % Suomen koko viennistä.• 80 % Suomen koko

elinkeinoelämän t&k-investoinneista.

• Alan yritykset työllistävät suoraan lähes 290 000 ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien runsaat 700 000 henkilöä eli yli neljäsosan Suomen koko työvoimasta.

• Teknologiateollisuus ry:llä on noin 1 600 jäsenyritystä.

5

2,4

2,5

2,6

2,7

2,8

2,9

3

3,1

3,2

3,3

3,4

90

95

100

105

110

115

120

125

130

135

140

145

150

155

160

Valtion verotulot(vas.ast.)

Teknologiateol-lisuuden liikevaihtoSuomessa (oik.ast.)

Teknologiateollisuuden viimeaikainen kasvu ei ole riittänyt yhteiskunnan rahoittamiseen

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Viimeinen havainto 9/2011 tai 11/2011.Lähde: Valtiokonttori, Tilastokeskus

Mrd euroa, 12 kk:n liukuva keskiarvo 2005,1 = 100, 12 kk:n liukuva keskiarvo

6

Euroalueen teollisuustuotanto on kääntynyt laskuun

Viimeinen havainto elokuu 2011.Lähde: Markit

7

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

1602005=100

Metallien jalostus

Tietotekniikka-ala

Kone- jametallituoteteollisuus*

Elektroniikka- jasähköteollisuus

Suunnittelu jakonsultointi

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

+9 %

Muutos: 1-8,2011 / 1-8,2010, %

+16 %

+19 %

-7 %

Teknologiateollisuuden liikevaihto eri toimialoilla ja yrityksissä Suomessa kehittynyt epäyhtenäisesti

*) Pl. telakat. Kausipuhdistetut liikevaihdon arvoindeksit, viimeinen havainto 8/2011. Osuudet yritysten liikevaihdosta 2010: kone- ja metallituoteteollisuus 38 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 30 %, metallien jalostus 15 %, tietotekniikka-ala 10 %, suunnittelu ja konsultointi 7 %.

Lähde: Tilastokeskus

+10 %

8

-100 %

-80 %

-60 %

-40 %

-20 %

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

120 %

140 %

160 %

180 %

200 %

Teknologiateollisuuden tilauskannan muutos Suomessa talouskriisin seurauksena

Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu

Muutos yrityksittäin: 31.12.2011 / 30.9.2008

Keskiarvo: -40%

Yritykset satunnaisjärjestyksessä

Mediaani: -25 %

9

Lähde / Source: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu / Statistics Finland, The Federation of Finnish Technology Industries’ labour force survey

0

20 000

40 000

60 000

80 000

100 000

120 000

140 000

160 000

180 000

200 000

220 000

240 000

260 000

280 000

300 000

320 000

340 000

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011Henkilöstö Suomessa / Personnel in Finland

Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla / Personnel in subsidiaries abroad

Teknologiateollisuuden henkilöstöHenkilöstö Suomessa on vähentynyt 40 000 vuoden 2008 jälkeen, ulkomailla henkilöstö kasvanut voimakkaasti

10

Suomen toimintaympäristön kilpailukyky…

11

Suomen viennistä puuttuu vuositasolla jopa 28 miljardia euroa

1011121314151617181920212223242526

Toteutunut vienti

Vienti, jos 3 %:nvuosikasvu olisijatkunut

Viimeinen havainto heinä-syyskuu 2011.Lähde: Tilastokeskus

Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, mrd. euroa, käyvin hinnoin

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

12

Suomessa on vähän tuotannollisia uusinvestointejaTeknologiateollisuuden kiinteiden investointien käyttötarkoitus Suomessa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1 000

1 100

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011e

Kapasiteetin korvaaminen tai rationalisointi Kapasiteetin lisääminen Muu tarkoitus**

Lähde: Tilastokeskus, EK:n investointitiedustelu (tammikuu 2011)

Milj. euroa, käyvin hinnoin

*) Pl. tietotekniikka-ala sekä suunnittelu ja konsultointi. **) Mm. ohjelmisto- sekä ympäristönsuojeluinvestoinnit.

13

Suomeen on saatava lisää ulkomaisia huippuosaajiaUlkomailla syntyneiden osuus tutkimus- ja kehittämistehtävissä olevista

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60

BulgariaPuola

SlovakiaTšekkiUnkariSuomiLiettua

SloveniaKreikka

ItaliaIslanti

TanskaMaltaNorjaEU27

SaksaAlankomaat

RanskaPortugali

BelgiaEspanjaItävaltaRuotsiLatvia

Iso-BritanniaViro

KyprosIrlanti

SveitsiLuxemburg

Lähde: Eurostat, Human resources in science and technology

Osuus 25-64 –vuotiaista vuonna 2008, %

14

Tuottavuuden kasvun ”kolme aaltoa”

Lähde: Pajarinen – Rouvinen – Ylä-Anttila 2010Lähde: Pajarinen – Rouvinen –Ylä-Anttila , 2010

15

Suomen yrityssektorin tuottavuuskuoppa

15e: Kansantalouden tilinpito

Indeksi 2010 = 100

Lähde: Mika Maliranta / Etla; kansantalouden tilinpito

16

Palkanmäärityksen joustavuus

Lähde: World Economic Forum / The Global Competitiveness Report 2011-2012

Suomi sijalla 133. /142

17

Rikkipäätös johtaa muutokseen EU:n sisäisissä kilpailuolosuhteissa

2008

2010

2012

2014

2016

2018

2020

2022

2024

2026

0,0

1,0

2,0

3,0

4,0

5,0Kansainvälinen (ja muut EU-maat)

Jos toteuttamiskelpoinen

Englannin Kanaali, Pohjanmeri, Itämeri

18

Sähkövero kuluttajalle ja teollisuudelle

Lähteet: Eurostat ja Metsäteollisuus ry

Maa Sähköverokuluttajille

€/MWh

Sähköveroteollisuudelle

€/MWh

Todellinen sähkövero teollisuudelle

€/MWh

Suomi* 17,03 7,03 7,03 Nykyinen energiaveroleikkuri ei vaikuta.

Ruotsi 27,4 0,5 0 Verovapautus mikäli yritys kuuluu kansalliseen energiansäästösopimukseen.

Englanti 0 4,0 0,8 Energiaintensiiviselle teollisuudelle 80 %:n alennus, jos se kuuluu energiansäästösopimukseen.

Saksa 50,1 12,3 0,62 Korkea verotus, mutta palautus voi olla 95 % verosta.

Ranska 12,5 5,1 0,5 Verokatto 500 000 €/vuosi/tehdas. Esimerkissä 1 TWh/a käyttävä tehdas.

Itävalta 21,2 16,7 n. 0,5 Energiaverot palautetaan, kun ne ylittävät 0,5 % tuotannon jalostusarvosta.

*) 1.1.2011, muut tiedot 7/2010

19

T&k–verokannustin on otettava pikaisesti käyttöön Yritysten t&k-toiminnan suora julkinen rahoitus ja verokannustimet 2007

0,00 0,05 0,10 0,15 0,20 0,25 0,30 0,35 0,40

Kreikka(2005)Meksiko

PuolaSlovakia(2008)

TurkkiSveitsi(2008)

ItaliaUusi-Seelanti

LuxemburgIslanti(2008)

SaksaPortugali

SUOMIAustralia(2006)

AlankomaatTanska(2008)

RuotsiNorja(2008)

UnkariIrlanti

Iso-Britannia(2008)Espanja

JapaniTsékin tasavalta

ItävaltaBelgia

Yhdysvallat(2008)Ranska(2008)Kanada(2008)

Korea(2008)

Suora julkinen rahoitus

Verotuki

Lähde: OECD:n NESTI-työryhmän kansalliset laskelmat ja OECD:n Main Science and TechnologyIndicators, 2009

Julkinen rahoitus yritysten t&k-toimintaan on Suomessa suhteellisen matalalla tasolla, kun otetaan huomioon yritysten saama suora julkinen rahoitus sekä t&k-verokannustimet.

Osuus bkt:sta, %

20

Teknologiateollisuuden kilpailukyky tulevaisuudessa…

21

Suomalaisen kansainvälisesti menestyvän yrityksen menestystekijöitä

• Loppuasiakastarpeen syvällinen ymmärtäminen Uudet ansaintamallit

• Markkinakokonaisuuden ja uusien osamarkkinoiden ymmärtäminen

• Kyky yhdistää useampia teknologioita loppuasiakastarjoomaan

• Ketteryys (nopea reagointi markkinan ja asiakastarpeen muutoksiin)

22

Millainen valmistava teollisuus sopii Suomeen?

• Niche• Korkeaan osaamiseen perustuva• Innovaatio- ja alihankintaekosysteemiä tarvitseva• Uusien tuotteiden ramp up -tuotanto• Korkea automaatioaste, pienet työvoimakustannukset• Korkea räätälöintiaste (yleensä ei pitkät sarjat)

/ 22

23

Kasvavia uusia teknologia-aloja

• Teknologiateollisuuden tuotteisiin liittyvät palvelut• Äly konepajateollisuudessa• Kaivosteollisuus ja sitä seuraavat jalostusketjut• Cleantech: energiatehokkuus, teollisuuden puhtaat

prosessit, puhdas vesi, puhdas ilma• Peliala

24

Suomalaisia menestystarinoita

• Loppuasiakkaan tarpeen syvällinen ymmärtäminen:– Basware, F-Secure, Comptel

• Useamman teknologian tai toimialaosaamisen yhdistäminen:– Tekla, Basware

• Uusi liiketoimintamalli (SaaS):– Digium(nyk. Questback)

• Palvelumalli:– KONE, Kemira

• Niche:– Abloy

/ 24

25

Männäntappien maailmanmestari

Caj-Erik Karp, Mapromec

”Pyrimme löytämään asiakkaita, joille pystymme valmistamaan saman tyyppisiä tuotteita.”

”Suuremmat tuotantomäärät ja niiden mahdollistama automaation tason nostaminen kehittävät koko ketjun kilpailukykyä.”

”Tuotannon automatisointi ja investoinnit edellyttävät tuotantokapasiteetin lisäyksen myötä useampia asiakkaita ja panostamista vientiin.”

- Yrityksessä nyt 11 robottisolua- Laatu parantunut - Prosessit yksinkertaistuneet- Toimitusvarmuus parantunut

26

Loppupäätelmät

• Teollisuuden kilpailukyvystä vastaavat yritykset itse• Suomen toimintaympäristön kilpailukyvystä vastaa valtio• Tuottavuuden kehityksellä erittäin suuri merkitys jatkossa• Teollisuuden kilpailukyky Suomessa nostettava poliittisten

päättäjien ykkösasiaksi• Suomelle sopii nichestrategia• Innovaatiot ja Suomen menestys perustuvat jatkossakin

korkeaan osaamiseen

TeknologiaSuomi nousuun!