eurooppalaiset elinolot
TRANSCRIPT
Eurooppalaiset elinolot
Eurooppalaiset elinolot
Eurooppalaiset elinolot
Alkusanat
Kelan tutkimusosasto hankki vuonna 2008 kaumlyttoumloumlnsauml Euroopan yhteisoumljen tilastotoimisshyton Eurostatin tuottamat eurooppalaiset tulo- ja elinoloaineistot Taumlmaumln kirjahankkeen tavoite oli koota yhteen eurooppalaisista elinoloista kiinnostuneet tutkijat siten ettauml voishysimme yhdessauml oppia aineistojen kaumlyttoumloumln ja pitkittaumlistutkimuksen menetelmiin liittyviauml seikkoja Saimme taumlmaumln oppimisprosessin tueksi houkuteltua mukaan myoumls joukon Kelan ulkopuolisia tutkijoita
Tutkimusosasto on julkaissut viime aikoina kyselytutkimusaineistoihin perustuvia toimeenshytulo- ja huono-osaisuustutkimuksia joissa on keskitytty yksittaumlisten vaumlestoumlryhmien erityisshykysymyksiin Vaumllillauml on kuitenkin syytauml katsoa myoumls laajempaa kuvaa kansainvaumllisesti vershytaillen Taumlmaumln kirjan tavoite on antaa laajempi kuva eurooppalaisista elinoloista eri elaumlmaumlnshyvaiheissa
Kirjan artikkelien kaumlsikirjoituksia on kommentoitu useassa kirjahankkeen seminaarissa hankkeen ympaumlrille kootussa Sosiaalipolitiikan paumlivien tyoumlryhmaumlssauml sekauml muissa tieteelshylisissauml konferensseissa ja seminaareissa Kirjan toimittajana haluan kiittaumlauml ensisijaisesti kaikkia kirjoittajia hyvaumlstauml yhteistyoumlstauml sekauml aktiivisesta osallistumisesta myoumls hankkeen kirjaseminaarien sosiaaliseen antiin Kirjoittajien kiireiset aikataulut finanssikriisi ja Eurostatin paumlivitetyt ja uudet aineistot merkitsivaumlt sitauml ettauml hankkeen aikataulu venyi arvioishytua pidemmaumlksi Toimittajana olen voinut kuitenkin olla levollisin mielin sillauml kirjoittajajoushykon osaamiseen olen voinut koko ajan luottaa Kiitos ettauml laumlhditte mukaan
Taumlmaumln teoksen kielenhuollosta ja taitosta vastasivat Tarja Hyvaumlrinen ja Leena Rautjaumlrvi Laumlmmin kiitos teille
Helsingissauml maaliskuussa 2014
Mikko Niemelauml
Graafinen suunnit telu Pekka Loiri
Kustantaja Kelan tutkimusosasto Helsinki
copy Kirjan tekijaumlt ja Kelan tutkimusosasto
Teemakirja 14
ISBN 978-951-669-936-6 (nid) 978-951-669-937-3 (pdf )
ISSN-L 2323-7813
ISSN 2323-7813 (painettu) 2323-7821 (verkkojulkaisu)
Painopaikka Juvenes Print
Tampere 2014
Sisaumlltouml
Elinolot ja tulonjako eri elaumlmaumlnvaiheissa
Markus Kainu ja Mikko Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa 8 Maria Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml 46
Elinolot ja muuttuvat perherakenteet
Jani Erola ja Juho Haumlrkoumlnen Lastensaannin vaikutus hyvinvointiin Euroopassa 78 Ilpo Airio Parisuhteen paumlaumlttymisen yhteys tuloihin ja tulonmuodostukseen Euroopassa 100 Anita Haataja Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus 122
Elinolot ja muuttuvat tyoumlmarkkina-asemat
Olli Kangas ja M Azhar Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa 152 Minna Ylikaumlnnouml Tyoumlmarkkina-asema ja lomailun taloudelliset mahdollisuudet 182 Anita Haataja ja Merja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa 202
Elinolot ja elaumlkkeelle siirtyminen
Olli Kangas ja M Azhar Hussain Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski Euroopassa 238
Jenni Blomgren Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutus terveyteen ja tyytyvaumlisyyteen Euroopassa 270
Suomi ja suomalaiset eurooppalaisessa vertailussa
Mikko Niemelauml Suomalaisten elinolot eurooppalaisessa vertailussa 304
Kirjoittajat 316
Elinolot ja tulonjako eri elaumlmaumlnvaiheissa
Eurooppalaiset elinolot
8 Markus Kainu ja Mikko Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa
Kaumlsillauml olevan kirjan tavoite on tarkastella eurooppalaisia elinoloja elaumlmaumlnshyvaiheiden naumlkoumlkulmasta Kirjassa tutkitaan miten siirtymaumlt elaumlmaumlnvaiheesta toiseen vaikuttavat hyvinvointiin ja missauml maumlaumlrin naumlmauml vaikutukset vaihtelevat eri maiden vaumllillauml Euroopassa Kirjan johdantoartikkelissa keskustelemme siitauml millauml tavoin Euroopan unionin (EUn) puitteissa viimeisten parinkymmenen vuoden aikana muotoutunut elinolotutkimus suhteutuu aiempaan suomalaisen ja pohjoismaisen elinolotutkimuksen perinteeseen Lisaumlksi artikkelissa esitellaumlaumln EUn sosiaalisia indikaattoreita erityisesti koumlyhy yden ja sosiaalisen syrjaumly tymisen vaumlhentaumlmistavoitteiden naumlkoumlkulmasta Samalla esittelemme tutkimusaineistot joihin kaikki taumlmaumln kirjan artikkelit perustuvat
Hyvinvointi- ja elinolotutkimuksen perinne
Empiirinen vaumlestoumln hy vinvointia ja elinoloja tarkasteleva tutkimus on perinshyteikaumls tutkimusala niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa Suomalainen hy vinvointitutkimus eli erityisen vahvana 1960- 1970- ja 1980-luvuilla (esim Koskiaho 1969 Salav uo 1969 Roos 1973 Raunio 1983) Tutkimukset olivat pitkaumllti hy vinvoinnin perustutkimusta Ne loivat hy vinvoinnin tutkimukselle teoreettisen perustan ja kaumlsitteistoumlauml sekauml toivat esille metodologisia kysymyksiauml jotka liitty vaumlt vaumlestoumltason haastatteluaineistoilla tehtaumlvaumlaumln tutkimukseen yhauml taumlnaumlkin paumlivaumlnauml Teoreettisilta perusteiltaan tutkimukset saattoivat vaihdella Esimerkiksi Briitta Koskiahon (1969) ja Kari Salavuon (1969) tutkimusten laumlhtoumlshykohtana oli YKn asiantuntija Jan Drewnowskin kehittaumlmauml elintason kaumlsite jolla viitattiin tavaroiden ja palveluiden aikaansaamaan tarpeenty ydytyksen tasoon Erik Allardtin (1975 1976) hahmottelemista hy vinvoinnin ulottuv uuksista muodostui puolestaan kansainvaumllisenkin mittapuun mukaan klassikko jossa materiaalisen elintason lisaumlksi hy vinvointi sisaumlltaumlauml yhteisoumlllisy yden sosiaalisten suhteiden ja itsensauml toteuttamisen osatekijoumlitauml
Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa
9
Hy vinvointia on ylipaumlaumlnsauml laumlhesty tty teoreettisella ja maumlaumlritelmaumlllisellauml tasolla monesta nauml koumlkulmasta Laumlhesty mistapoina ovat olleet niin elaumlmaumlnshylaatu (Nussbaum ja Sen 1993 Offer 1996) toimintamahdollisuudet (Sen 1984 ja 1985) tarpeet (Allardt 1975 Doyal ja Gough 1991) onnellisuus (Easterlin 1974 Veenhoven 1984 Layard 2005) kuin elintaso ja elinolot (Johansson 1970 Erikson ja Aringberg 1984 Erikson ym 1987) Suomalainen ndash ja ylipaumlaumlnsauml pohjoismainen ndash hy vinvointitutkimus on keskittynyt perinteisesti vaumlestoumln elinoloihin Elinoloja on kuitenkin mitattu eri tavoin muun muassa siksi ettauml niitauml voidaan mitata niin objektiivisin kuin subjektiivisin mittarein
Lisaumlksi tutkimukset ovat olleet laumlhtoumlkohdiltaan joko tarveperusteisia tai resurssiperusteisia Tarveteoreettisessa hy vinvointikaumlsityksessauml keskeistauml hy vinshyvoinnin toteutumisessa on perustarpeiden t y ydy tys jolle ei useinkaan ole vaihtoehtoa Naumlitauml ovat esimerkiksi terveys ravinto ja lukutaito Hy vinvointi edellyttaumlauml naumliden tarpeiden melko saumlaumlnnoumlllistauml ja tasapainoista ty ydy ttaumlmistauml Pohjoismainen elinolotutkimus on puolestaan maumlaumlritelty resurssiperusteiseksi Hy vinvointi maumlaumlritellaumlaumln taumllloumlin yksiloumln kaumly tettaumlvissauml olevien voimavarojen avulla Voimavarat ovat keinoja joiden avulla yksilouml voi tietoisesti ohjata ja hallita elaumlmaumlaumlnsauml ja elinolosuhteitaan (Uusitalo 1975 29) Edellauml kuvatut esimerkit ndash terveys ravinto ja lukutaito ndash ymmaumlrretaumlaumln naumlin ollen keinoiksi joilla ihminen voi oman toimintansa kautta parantaa hyvinvointiaan Taumlstauml tulkinnasta ei ole pitkauml matka Nobelilla palkitun taloustieteilijauml Amartya Senin toimintamahdolshylisuuksien (capabilities) kaumlsitteeseen joka voidaan tulkita yksiloumln resurssien ja haumlnen tarpeidensa suhteeksi mitauml yksilouml pysty y tekemaumlaumln kun haumlnen tarpeensa tiedetaumlaumln Resurssien avulla yksiloumlllauml on mahdollisuus saavuttaa kyky toimia (capability to function) hy vinvointiaan edistaumlvaumlsti Lisaumlksi resurssit mahdollisshytavat yksiloumln yhteiskuntaan osallistumisen Toisaalta samanlaiset resurssit eivaumlt takaa yhtaumllaumlisiauml toimintamahdollisuuksia eri tilanteissa tai olosuhteissa (Esim Sen 1985)
1980-luvulla tuloihin ja tulonjakoon keskittyvien aineistojen keruussa aletshytiin ottaa edistysaskeleita Taumlmauml alkoi myoumls suunnata tutkijoiden kiinnostusta tulojen tutkimiseen Tuloja oli toki tarkasteltu jo aiemmin (esim Uusitalo 1975) mutta 1980-luvulla myoumls kansainvaumllisesti vertailevat aineistot ndash eritoten Luxemshybourg Income Study ndash samoin kuin tulonjakoaineistojen laadun parantuminen tekivaumlt tulonjaosta mielenkiintoisen tutkimuskohteen (Sullstroumlm 1987 Paananen 1988 Uusitalo 1988 Mitchell 1991 Jaumlntti 1993 Ritakallio 1994) Tulonjako ja tuloilla mitattu taloudellinen toimeentulo on sittemmin vakiintunut omaksi tutkimushaarakseen (Atkinson ym 1995 OECD 2008 Riihelauml 2009 Gornick ja Jaumlntti 2013)
1980-luvun lopulla myoumls elinolotutkimuksen luonne muuttui melko laajashyalaisista ja monista elinolojen osatekijoumlistauml koostuvista tarkasteluista koumlyhy yden tutkimiseen Vaumlestoumln yleisen hy vinvoinnin tason sijaan kiinnostus kaumlaumlntyi
Eurooppalaiset elinolot
10
huono-osaisiin (Heikkilauml 1990 Kangas ja Ritakallio 1996) 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa tapahtuneen koumlyhy ystutkimuksellisen kaumlaumlnteen jatkuvuutta vahvisti 1990-luvun alun talouslama Lisaumlksi Suomessa viimeinen pohjoismaisen peshyrinteen mukainen elinolotutkimusaineisto (ELO) keraumlttiin Tilastokeskuksessa vuonna 1994 Elinolotutkimus siirtyi taumlmaumln jaumllkeen eurooppalaiseen aikaan Taumlmauml rdquoEU-kaumlaumlnnerdquo (Sauli ja Simpura 2002) naumlkyi ensinnaumlkin siinauml ettauml Suomi osallistui vuosina 1996 ndash2001 EUn elinolotutkimus ECHPhen (European Comshymunity Household Panel) Nykyisin Suomi on mukana vuodesta 2004 alkaen keraumltyssauml EUn tulo- ja elinolotutkimus EU-SILCssauml (The European Union Stashytistics on Income and Living Conditions) Taumlmauml on muuttanut elinolotutkimusshyaineistojen luonnetta
Aineistotuotannon naumlkoumlkulmasta pohjoismainen perinne on saanut vaumlistyauml EUn koumlyhy yden ja sosiaalisen syrjaumlytymisen estaumlmisen tavoitteiden seurantaan kehitetyn tutkimusaineiston tieltauml (Atkinson ym 2002 Marlier ym 2012) Taumlmaumln ohella siirtymauml heijastaa myoumls laajempaa ajatuksellista siirtymaumlauml laaja-alaisesta sosiaa lipoliti i k asta suppeaa n sosiaa lipoliti i k k aa n eli koumlyhy yspol it i i k kaa n (Kuivalainen ja Niemelauml 2010) Pohjoismaisessa perinteessauml sosiaalipolitiikan laumlhtoumlkohta on ollut laajempi kuin koumlyhy yden estaumlminen tai vaumlhentaumlminen Taumlmauml institutionaalinen sosiaalipolitiik ka kohdistuu vaumlestoumln enemmistoumloumln joka muodostuu riskikohtaisesti eriytetyistauml tulonsiirroista ja palveluista Sen tavoite on ollut ennen muuta vaumlestoumlryhmien vaumllisen tasa-arvon kuten tulojen uudelleenjaon edistaumlminen Taumllloumlin toimeentulon ja elinolojen tilastoinnin peruslaumlhtoumlkohtanakin oli koko vaumlestoumln elinolosuhteiden kuvaaminen (Ks myoumls Ahlqvist ja Okkonen 2011 Simpura ja Uusitalo 2011)
Suomessa on tok i ELO-tut k imusten jauml l keenk in saatav i lla laaduk kaita vaumlestoumltason tietolaumlhteitauml vaumlestoumln elintasosta ja elinolosuhteista mutta ne ovat pitkaumllti sektorilaumlhtoumlisiauml Eri kyselyillauml keraumltaumlaumln tietoa tuloista (Tilastokeskukshysen (TK) tulonjakotilasto) kulutuksesta (TKn kulutustutkimus) tyoumlstauml (TKn tyoumlvoimatutkimus) tyoumloloista (TKn tyoumlolotutkimus) terveydestauml (Terveyden ja hy vinvoinnin laitoksen aikuisvaumlestoumln ja elaumlkeikaumlisen vaumlestoumln terveyskaumlyttaumlyshytymistutkimukset) ja koulutuksesta (TKn aikuiskoulutustutkimus)
Taumlmaumlnkaltaisten sektorikohtaisten aineistojen hyoumldynnettaumlv y ys lukumaumlaumlshyraumlllisestauml rikkaudestaan huolimatta ndash tai siitauml johtuen ndash on vaikeaa erityisesti silloin kun pyrkimyksenauml on arvioida laaja-alaisesti vaumlestoumln elinoloja tai silloin kun pyrkimyksenauml on tehdauml laaja-alaisia politiikkasuosituksia vaumlestoumln hy vinvoinshynin parantamiseksi Taumllloumlin tarvittaisiin sellainen aineistoperusta jossa vaumlestoumln hy vinvointiin ja elinoloihin liitty vaumlt osa-alueet olisivat samanaikaisesti edustetshytuina Esimerkiksi pohjoismaisen elinolotutkimuksen mallimaassa Ruotsissa on pidetty kiinni taumlstauml periaatteesta Ruotsissa keraumltaumlaumln edelleen kahta elinoloshytutkimusaineistoa ndash ULFia (undersoumlkningen foumlr levnadsfoumlrharingllanden) ja LNUia (levnadsnivaringundersoumlkningen) Suomessa sen sijaan oltiin pitkaumlaumln ainoastaan
Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa
11
eurooppalaisen ECHPn ja myoumlhemmin EU-SILCin varassa Suomessa aineistot ovat kuitenkin olleet alikaumlytettyjauml Esimerkiksi vaumlitoumlskirjoja jotka perustuvat vaumlhintaumlaumln osittain ECHP- tai EU-SILC-aineistoihin on erittaumlin vaumlhaumln (ks kuishytenkin Moisio 2004 Haumlrkoumlnen 2007 Airio 2008 Vaalavuo 2011)
Osittain edellauml kuvatun kansallisen elinolotutkimusperinteen kuihtumisen vuoksi Stakes toteutti vuonna 2004 Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut -kyselyn (HYPA) Se suunniteltiin pohjoismaisen elinolotutkimustradition mukaisesti resurssiteoreettisesta perinteestauml kaumlsin sillauml taumlydennyksellauml ettauml ihmisten omaa arviota ja kokemusta korostavat painotukset tulevat vahvemmin huomioiduiksi (Kautto 2006a 29 ndash30) Kysely sisaumlltaumlauml suomalaisten taloudellista tilannetta koulutusta tyoumltauml ja tyoumlttoumlmy yttauml asumista ja asuinympaumlristoumlauml terveyttauml sekauml soshysiaalisia suhteita koskevia kysymyksiauml Lisaumlksi kyselyllauml on keraumltty tietoa sosiaali-ja terveyspalveluiden kaumlytoumlstauml sekauml ihmisten mielipiteistauml sosiaaliturvasta ja hy vinshyvointipolitiikasta Kysely toteutetaan noin joka kolmas vuosi (ks Heikkilauml ja Kautto 2002 Kautto 2006b Moisio ym 2008 Vaarama ym 2010) HYPA-kyselyt ovat olleet merkittaumlvauml panostus suomalaiseen hy vinvointitutkimukseen
Se mitauml elinolotutkimuksen rdquoEU-kaumlaumlnteessaumlrdquo kenties menetettiin kansalshylisessa tai pohjoismaisessa perinteessauml kompensoituu osittain sillauml ettauml uudet Euroopan laajuiset elinoloaineistot ovat puutteistaankin huolimatta parantaneet huomattavasti elinolojen kansainvaumllistauml vertailua Ennen ECHPn tuloa useamshyman maan vertailuun soveltuvia tutkimusaineistoja tarjosi laumlhinnauml Luxembourg Income Study (LIS) joka mahdollisti kotitalouksien tuloihin keskittyvien analy yshysien tekemisen vertailukelpoisesti Myoumlhemmin LISn ympaumlrille on muodostunut monipuolisempi aineistoarsenaali jonka avulla voi vertailla muun muassa tuloja varallisuutta tyoumlssaumlkaumlyntiauml sekauml joidenkin maiden osalta myoumls kulutusmenoja LISn tulotietoja sisaumlltaumlvillauml aineistoilla voi nykyisin vertailla noin 40tauml maata Muiden tietojen osalta aineistojen paumlivitykset vaihtelevat tai niiden paumlivittaumlminen on lopetettu LISn pulmana on kuitenkin aineistojen hidas paumlivitysprosessi Esishymerkiksi taumltauml kirjoittaessamme (marraskuussa 2013) vuotta 2007 koskeva LISn seitsemaumlnnen aallon harmonisointi on edelleen joidenkin maiden osalta kesken Uusimmillaankin aineiston pohjalta saadut tiedot ovat naumlin ollen useita vuosia vanhoja Taumlmauml luonnollisesti heikentaumlauml aineiston hyoumldy ntaumlmistauml poliittisen paumlaumltoumlksenteon vaumllineenauml Eurooppalaisten elinoloaineistojen pohjalta tuotettujen keskeisimpien tietojen (avainindikaattoreiden) paumlivittyminen on sen sijaan huoshymattavasti nopeampaa Taumlmaumln lisaumlksi tavoitteena on ollut alusta laumlhtien tarjota mahdollisimman vertailukelpoista tietoa taloudellisen toimeentulon lisaumlksi myoumls muista hyvinvoinnin osatekijoumlistauml kuten sosiaalisista suhteista asumisolosuhshyteista sekauml terveydestauml ja terveyspalvelujen kaumlytoumlstauml (kokoavia esityksiauml ks esim Ward ym 2009 Atkinson ja Marlier 2010 Nolan ja Whelan 2011)
Samankaltaisen laaja-alaisen otteen vaumlestoumln hy vinvoinnin tutkimiseen tarjoaa myoumls joka toinen vuosi keraumlttaumlvauml European Social Survey (ESS) jonka
Eurooppalaiset elinolot
12
ensimmaumlinen kierros oli vuonna 2002 ESS on Eurostatin hallinnoimia tulo- ja elinolotutkimusaineistoja tutkijavetoisempi ja tarjoaa monipuolisesti tietoa eurooppalaisten hy vinvoinnista osallistumisesta luottamuksesta asenteista ja arvoista (ks esim Ervasti ym 2008 ja 2012) ECHP- ja EU-SILC-aineistojen etu suhteessa LIS- ja ESS-aineistoihin on kuitenkin niihin sisaumllty vauml paneeliominaishysuus jossa samoja yksiloumlitauml ja kotitalouksia voidaan seurata useamman vuoden ajan Pitkittaumlisaineistot mahdollistavat siten esimerkiksi elaumlmaumlnvaiheesta toiseen tapahtuvien siirtymien ja niiden hy vinvointivaikutusten analysoinnin
Elinolot Euroopan unionissa
Koumlyhy ys ja sosiaalinen syrjaumlytyminen nousivat Euroopan unionin toimintashyohjelmaan Lissabonin huippukokouksessa maaliskuussa 2000 Tavoitteet naumliden ongelmien ehkaumlisemiseksi paumlaumltettiin Nizzan Eurooppa-neuvostossa saman vuoshyden joulukuussa Naumlitauml olivat rdquososiaalisten investointienrdquo (ks Morel ym 2009) hengessauml tyoumln ensisijaisuus panostaminen syrjaumlytymistauml ja koumlyhy yttauml ehkaumlishyseviin toimiin tuen kohdentaminen heikoimmassa asemassa oleville sekauml eri toimijoiden yhteistyoumln edistaumlminen syrjaumlytymisen ja koumlyhy yden ehkaumlisemisessauml Ongelmiin pyrittiin vastaamaan niin sanotulla avoimen koordinaation menetelshymaumlllauml jossa keskeisessauml roolissa olivat muun muassa kunkin maan koumlyhy yden ja sosiaalisen syrjaumlytymisen vastaiset toimintasuunnitelmat Euroopan komission Sosiaalisen suojelun komitea (SPC) sai tehtaumlvaumlkseen koordinoida ja seurata tashyvoitteiden toteutumista Sosiaalisen suojelun komitean alaisuuteen perustettiin lisaumlksi tekninen indikaattoriryhmauml (ISG) tavoitteiden seurannan mittaamiseksi Belgian EU-puheenjohtajuuden yhteydessauml maan hallitus rahoitti tutkimuksen joka julkaisi suositukset sosiaalisten indikaattoreiden mittaamisesta ja keskeishysimmistauml indikaattoreista joiden avulla koumlyhy yden ja sosiaalisen syrjaumly tymisen tavoitteita seurataan (Social Protection Committee 2001 Atkinson ym 2002) Naumlistauml paumlaumltettiin Eurooppa-neuvoston kokouksessa Laekenissa joulukuussa 2001
Laekenin indikaattoreissa korostuivat ennen muuta tulot ja tyoumlllisy ys Taumlmaumln jaumllkeen indikaattorien kehitystyouml jatkui ja niiden fokus laajentui EUn sosiaalisen osallisuuden ensisijaisissa indikaattoreissa tulokoumlyhy yden ja tyoumlllisy yden lisaumlksi esille nousivat koulutuksen puutteet materiaalinen huono-osaisuus asuminen terveyspalvelujen saatavuus ja kaumlyttouml sekauml lasten hy vinvointi (Indicators Sub-Group 2006) Kesaumlkuussa 2010 Eurooppa-neuvosto paumlaumltti aumllykkaumlaumln kestaumlvaumln ja osallistavan kasvun Eurooppa 2020 -strategiasta jonka yksi paumlaumltavoite on koumlyhy yden vaumlhentaumlminen sosiaalisen osallisuuden lisaumlaumlmiseksi Konkreettiseksi tavoitteeksi tuli vaumlhentaumlauml koumlyhy ys- ja syrjaumly tymisriskissauml olevien henkiloumliden
Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa
13
maumlaumlraumlauml 20 miljoonalla vuoteen 2020 mennessauml vuoden 2008 120 miljoonasta Suomen osalta tavoitteeksi asetettiin koumlyhien ja syrjaumlytyneiden maumlaumlraumln vaumlhenshytaumlminen 150 000lla vuoteen 2020 mennessauml Koumlyhiksi ja syrjaumlytyneiksi taumlssauml tarkastelussa luetaan tulokoumlyhy ysriskissauml tai aineellisessa puutteessa elaumlvaumlt sekauml vajaatyoumllliset (taulukko 1)
Taulukko 1 EU2020-strategian koumlyhyyden ja sosiaalisen syrjaumlytymisen vaumlhentaumlmistavoitteiden
seurannan paumlaumlindikaattorit
Tulokoumlyhyysriski Ne henkiloumlt joiden kotitalouden kaumlytettaumlvissauml olevat tulot kulutusyksikkoumlauml kohti ovat pienemmaumlt kuin 60 prosenttia maan vastaavasta mediaanishytulosta
Aineellinen puute Kotitaloudella on puutteita aineellisessa elintasossa jos vaumlhintaumlaumln neljauml ehtoa yhdeksaumlstauml taumlyttyy 1) raumlstit asuntolainan vuokran muiden asumismenojen tai osamaksujen
tai muiden lainojen takaisinmaksussa 2) ei mahdollisuutta viikon lomaan kodin ulkopuolella 3) ei mahdollisuutta proteiinipitoiseen ruokaan joka toinen paumlivauml 4) ei varaa hoitaa odottamattomia rahoituskuluja edellisvuoden koumlyhyysshy
rajaa vastaavaa maumlaumlraumlauml 5) ei varaa (matka)puhelimeen 6) ei varaa vaumlritelevisioon 7) ei varaa pesukoneeseen 8) ei varaa autoon 9) ei varaa laumlmmittaumlauml asuntoaan riittaumlvaumlsti
Vajaatyoumlllisyys Lasketaan kotitalouksien tyoumlikaumlisen (18ndash59-vuotiaat) vaumlestoumln tyoumlllisyysshyasteen perusteella Kotitalouden tyoumlikaumliset aikuiset muodostavat potenshytiaalisen tyoumlssauml kaumlvijoumliden perusjoukon Heidaumln tyoumlllisinauml oloaikansa vuoden aikana kuvaa tyoumlssaumlkaumlynnin intensiteettiauml 18ndash24-vuotiaat opiskelijat jaumltetaumlaumln laskelman ulkopuolelle Kotitalouden tyoumlintensiteetti lasketaan suhteuttamalla tyoumlikaumlisten jaumlsenten tyoumlllisyyskuukausien summa kaikkien tyoumlikaumlisten yhteenlaskettuun potentiaaliseen aikaan (12 kuukautta kullakin) Lopuksi otetaan huomioon kaikki naumliden kotishytalouksien alle 60-vuotiaat jaumlsenet myoumls lapset Mittari kuvaa sitauml kuinka suuri osa vaumlestoumlstauml elaumlauml niissauml kotitalouksissa joissa tyoumlllisenauml oloaika jaumlauml vaumlhaumlisemmaumlksi kuin 20 prosenttia mahdollisesta tyoumlhoumln kaumlytettaumlvissauml olevasta ajasta
Eurooppalaiset elinolot
14
Suhteellinen tulokoumlyhyysriski on tavanomainen ja laajasti kansainvaumllisissauml vertailuissa kaumlytetty koumlyhy yden mittari joka mittaa kotitalouksien pienituloishysuutta Kyseessauml on puhtaasti suhteellinen mittari sillauml se lasketaan tiettynauml prosenttiosuutena vaumlestoumln keskimaumlaumlraumlisestauml tulosta Euroopan unionin maumlaumlshyritelmaumln mukaisesti tulokoumlyhy ysriskissauml elaumlvaumlt ne kotitaloudet joiden kotishytalouden kaumlytettaumlvissauml olevat tulot kulutusyksikkoumlauml kohti ovat pienemmaumlt kuin 60 prosenttia maan vastaavasta mediaanitulosta Kulutusyksikkoumlasteikoilla eli ekvivalenssiskaaloilla pyritaumlaumln tasoittamaan kotitalouksien rakenteellisia eroja Kotitaloudet py ritaumlaumln tekemaumlaumln rakenteeltaan vertailukelpoisiksi jakamalla kotitalouden tulot kotitalouden kulutusyksikkoumlkertoimella Erilaiset kulutusshyyksikkoumlasteikot eroavat toisistaan huomioon otettavien rakennetekijoumliden ja niiden painotusten suhteen (keskustelusta ks esim Whiteford ja Kennedy 1995 Deaton 2003) Euroopan unionin suhteellisen tulokoumlyhy ysriskin mittariin sisaumlltyshyvauml ekvivalenssiskaala on niin sanottu modifioitu OECD-skaala jossa kotitalouden ensimmaumlinen aikuinen saa arvon 1 ja seuraavat kotitalouden aikuisjaumlsenet sekauml 14 vuotta taumlyttaumlneet henkiloumlt saavat arvon 05 ja alle 14-vuotiaat lapset arvon 03
Aineellinen puute mittaa puolestaan tuloja suoremmin erilaisten yhteisshykuntaan osallistumisen kannalta rdquovaumllttaumlmaumlttoumlmienrdquo hyoumldykkeiden tai palvelujen vajeita Deprivaatioindikaattorit ovat klassinen koumlyhy yden mittaamisen laumlhesshytymistapa joskin yhteen ja oikeaan indikaattoriin ei ole vielauml paumlaumlsty ndash eikauml tulla koskaan paumlaumlsemaumlaumlnkaumlaumln Koumlyhyystutkijat Peter Townsendista (1979) laumlhtien ovat kuitenkin onnistuneet tyoumlllistaumlmaumlaumln itseaumlaumln kehittaumlmaumlllauml useita erilaisia indikaattoreita (katsauksia mittareihin ks esim Boarini ja Mira drsquoErcole 2006 Nolan ja Whelan 2010) Perusidea mittareissa on ollut pyrkimys mitata valtavirran elaumlmaumlnty ylistauml syrjaumlytymistauml Pulmaksi luonnollisesti nousee se millauml tavoin yleistauml elaumlmaumlnty yliauml tai elintasoa tulisi objektiivisesti tutkia ja kuka paumlaumlttaumlauml mitauml yleiseen elaumlmaumlntyyliin sisaumllty y Lisaumlksi yhteiskuntaan osallistumiseen vaadittavat vaumllttaumlmaumlttoumlmy ydet ovat luonnollisesti ajassa muuttuvia Samoin voidaan hy vin kuvitella ettauml naumlmauml tekijaumlt vaihtelevat myoumls alueellisesti esimerkiksi kuljettaessa Utsjoelta Malagaan tai Biskajanlahdelta Mustallemerelle EUn koumlyhy yden ja syrjaumly tymisen vaumlhentaumlmistavoitteen seurantaan liittyvauml aineellisen puutteen indikaattori maumlaumlritty y kuitenkin kaikissa EU-maissa samalla tavoin yhdeksaumlstauml osatekijaumlstauml Mittarin mukaan kotitalous elaumlauml aineellisessa puutteessa mikaumlli kotitaloudella ei ole varaa neljaumlaumln tai useampaan mittarissa mainittuun tekijaumlaumln (Ks myoumls Guio 2009)
Aineellinen puute eroaa tulokoumlyhy ydestauml siinauml ettauml aineellinen puute mittaa vastentahtoisia puutteita elinoloissa suoraan kun taas suhteellinen tulokoumlyhy ysshyriski mittaa taloudellisten resurssien pienuutta joka saattaa johtaa aineellisten elinolojen puutteisiin Juuri taumlstauml tulee nimitys tulokoumlyhy ysriski Toinen huomionshyarvoinen ero on siinauml ettauml tulokoumlyhy ysriski on suhteellinen mitta joka laskeshytaan suhteessa vaumlestoumln keskimaumlaumlraumlisiin tuloihin Sen sijaan aineellisen puutteen
Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa
15
mittari maumlaumlritellaumlaumln koko Euroopan unionin tasolla samalla tavoin riippumatta esimerkiksi maan keskimaumlaumlraumlisestauml aineellisesta elintasosta Koumlyhy ystutkishymuksista loumlyty y myoumls useita mittareita tulokoumlyhy yden ja aineellisen puutteen yhdistelmistauml joissa koumlyhy ys maumlaumlritellaumlaumln erilaisin kaksois- tai kolmoisehdoin yhtaumlaumlltauml pienituloisuuden ja toisaalta aineellisen huono-osaisuuden kautta (esim Ringen 1988 Halleroumld 1995 Kangas ja Ritakallio 1996)
Toisin kuin tulokoumlyhy ys tai aineellinen huono-osaisuus kotitalouden vajaashytyoumlllisy ys on verrattain uusi kaumlsite koumlyhy ystutkimuksessa Se on erityisesti EU-koneiston tuoma laumlhestymistapa koumlyhy yteen ja sosiaaliseen syrjaumly tymiseen ja heijastaa Euroopan unionin kasvu- ja tyoumlllisy ysstrategian painopisteitauml Vajaashytyoumlllisy ys voidaan toki ymmaumlrtaumlauml syrjaumly tymisen osa-alueeksi ja tyouml on ollut keskeinen komponentti materiaalista hy vinvointia tutkittaessa jo pitkaumlaumln muun muassa ruotsalaisessa elinolotutkimuksessa (Johansson 1970) Vajaatyoumlllisy yshydellauml saattaa olla negatiivisia seurauksia taloudelliselle toimeentulolle fy ysiselle ja psy ykkiselle terveydelle tai sosiaalisille suhteille Samalla taumlmauml indikaattori haumlmaumlrtaumlauml jossain maumlaumlrin koumlyhy yden ja sitauml aiheuttavien mekanismien vaumllistauml yhteyttauml Perinteisesti tyoumlmarkkina-asemaan liitty vaumlt tekijaumlt on naumlhty koumlyhy y ttauml selittaumlvinauml tekijoumlinauml ei sen ilmentymismuotoina
Marloes de Graaf-Zijlin ja Brian Nolanin (2011 425) mukaan yksi sy y vajaashytyoumlllisyyden sisaumllly ttaumlmiseen indikaattorien listaan olikin tiettyjen jaumlsenmaiden halu keskittyauml nimenomaan tyoumlllisy yden parantamista koskeviin toimenpiteisiin sy ynauml eivaumlt niinkaumlaumln olleet koumlyhy yden ja sosiaalisen syrjaumly tymisen kaumlsitteestauml tai sisaumllloumlstauml kumpuavat perusteet Keskeinen kysymys koumlyhy yden ja sosiaalisen syrjaumlytymisen vaumlhentaumlmisen kannalta on taumllloumlin luonnollisesti se vaikuttavatko vajaatyoumlllisy y teen kohdistuvat toimenpiteet myoumls tulokoumlyhy ysriskissauml tai aishyneellisessa puutteessa elaumlviin kotitalouksiin De Graaf-Zijlin ja Nolanin (2011) mukaan naumlin ei vaumllttaumlmaumlttauml ole Vajaatyoumlllisy yden yhteys tulokoumlyhy yteen tai aineelliseen puutteeseen vaihtelee maittain ja vielaumlpauml siten ettauml taumltauml vaihtelua ei pystytauml palauttamaan perinteisiin hy vinvointivaltiomalleihin Politiikan naumlkoumlshykulmasta vajaatyoumlllisy yteen puuttuminen luonnollisesti edistaumlauml laumlhentymistauml EU2020-strategian tavoitteisiin mutta monissa maissa sillauml on rajallinen merkitys tulokoumlyhy ysriskin ja aineellisen puutteen vaumlhentaumlmiseen
EU2020-strategiaan liitty vauml koumlyhy yden ja syrjaumlytymisen maumlaumlraumlllinen vaumlhenshytaumlmistavoite voi toteutua vain mikaumlli vaumlestoumlmaumlaumlraumlltaumlaumln suuret jaumlsenmaat pystyvaumlt saavuttamaan tavoitteensa Kuten kuviosta 1 (s 16) havaitaan keskeisessauml roolissa ovat Keski-Euroopassa Saksa ja Ranska Etelauml-Euroopassa Italia ja Espanja Itauml-Euroopassa Puola ja Romania sekauml anglosaksisista maista Iso-Britannia Pohjoisshymaiden tai Baltian maiden kaltaisten pienten jaumlsenmaiden rooli EUn laajuisen tavoitteen saavuttamisessa on selvaumlsti vaumlhaumlisempi Vaumlhentaumlmistavoitteessa ei toistaiseksi ole onnistuttu sillauml koumlyhy ys- ja syrjaumlytymisriskissauml elaumlvien lukumaumlaumlrauml on edelleen noin 120 miljoonaa Suomessa koumlyhy ys- ja syrjaumlytymisriskissauml elaumlvien
Eurooppalaiset elinolot
16
Kuvi
o 1
Koumly
hyys
- ja
syrjauml
ytym
isris
kiss
auml el
aumlvie
n lu
kum
aumlaumlrauml
Eur
oopa
ssa
vuos
ina
2008
(vas
emm
anpu
olei
nen
arvo
) ja
2011
(oik
eanp
uole
inen
arv
o)
Milj
hen
kilouml
auml
Islanti
Luxemburg
Malta
Kypros
Viro
Slovenia
Norja
Latvia
Suomi
Tanska
Liettua
Slovakia
Sveitsi
Itaumlvalta
Ruotsi
Tšekki
Belgia
Alankomaat
Portugali
Unkari
Bulgaria
Romania
Puola
Ranska
Espanja
Iso-Britannia
Saksa
Italia
Laumlhd
e E
uros
tat 2
013a
175 15
125 10 75 5
25 0
Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa
17
lukumaumlaumlrauml nousi vuodesta 2008 vuoteen 2011 noin 40 000 ihmisellauml Suurissa jaumlsenmaissa heilahtelut suuntaan tai toiseen ovat huomattavasti suurempia Samalla periodilla esimerkiksi Italiassa ja Espanjassa koumlyhyys- ja syrjaumly tymisshyriskissauml elaumlvien lukumaumlaumlrauml nousi noin kahdella miljoonalla Vastaavasti Puolassa ja Romaniassa lukumaumlaumlrauml on vaumlhentynyt noin miljoonalla
Koumlyhy yden ja sosiaalisen syrjaumlytymisen maumlaumlraumlllinen vaumlhentaumlmistavoite siirshytaumlauml jossain maumlaumlrin huomiota tarkastelusta jossa on oltu kiinnostuneita koumlyhien ja syrjaumlytyneiden vaumlestoumlosuudesta Pienen maan koumlyhy ys- ja syrjaumlytymisongelmat naumly ttaumlvaumlt maumlaumlraumlllisissauml EU-tason tarkasteluissa pieniltauml ongelmilta vaik ka ongelmien suhteellinen merkitys kyseisessauml maassa olisikin suuri Taulukosshysa 2 (s 18ndash19)on esitetty perinteisemmin suhteellisessa tulokoumlyhy ysriskissauml aineellisessa puutteessa ja vajaatyoumlllisissauml kotitalouksissa asuvien osuus kunkin maan vaumlestoumlstauml vuonna 2011 Odotetusti kuva taloudellisen huono-osaisuuden laajuudesta vaihtelee eri mittareiden vaumllillauml Tulokoumlyhy ysriskissauml elaumlviauml on noin 17 prosenttia aineellisen elintason puutteessa elaumlviauml noin 9 prosenttia ja vajaatyoumllshylisessauml kotitaloudessa asuvia noin 10 prosenttia koko Euroopan unionin alueella (Suomessa vastaavasti 14 3 ja 10 prosenttia) Kokonaisuudessaan 24 prosenttia Euroopan unionin kansalaisista elaumlauml tulokoumlyhy ysriskissauml aineellisessa puutshyteessa tai vajaatyoumlllisessauml kotitaloudessa tai heidaumln kotitaloudessaan yhdisty vaumlt useammat naumlistauml (Suomessa 18 prosenttia) (Ks myoumls Euroopan komissio 2011)
Koumlyhy yden ja sosiaalisen syrjaumlytymisen laajuus vaihtelee myoumls niin maiden kuin maaryhmienkin vaumllillauml Pohjoismaat muistuttavat paljolti toisiaan miltei kaikilla mittareilla Pohjoismaissa on keskimaumlaumlrin myoumls pienin tulokoumlyhy ysriski aineellisen elintason puute ja vajaatyoumlllisy ys Pohjoismaiden ja laumlntisen Keski-Euroopan vaumllinen ero on kuitenkin suhteellisen pieni Tulokoumlyhy yttauml ja etenkin puutteita aineellisessa elintasossa on vaumlhaumln erityisesti Alankomaissa joka usein luokitellaankin hyvinvointivaltioty yppejauml maumlaumlriteltaumlessauml samaan ryhmaumlaumln Pohshyjoismaiden kanssa Vajaatyoumlllisy ys on useissa laumlntisen Keski-Euroopan maissa Suomea ja Tanskaa vaumlhaumlisempaumlauml Vajaatyoumlllisy yden yleisy ys vaihteleekin sangen paljon maaryhmien sisaumlllauml
Etelauml-Euroopan maat muodostavat suhteellisen tulokoumlyhy ysriskin osalta melko yhtenaumlisen kokonaisuuden Suurimpien maiden tulokoumlyhy ysriski vaihtelee 18 ja 22 prosentin vaumllillauml Kyproksen ja Maltan saarilla riski on pienempi Maiden vaumlliset erot ovat samansuuntaisia vajaatyoumlllisy yden yleisy yttauml tarkasteltaessa Maashyryhmaumln sisaumliset erot aineellisen puutteen yleisy ydessauml ovat sen sijaan verrattain suuria Kreikassa Kyproksella ja Italiassa puutteet aineellisessa elintasossa ovat laajempia kuin muissa Etelauml-Euroopan maissa Espanjan tulokoumlyhyysriski on yksi Euroopan suurimmista mutta se ei kuitenkaan kohtaa aineellisen puutshyteen esiinty vy yden kanssa aineellisesta puutteesta kaumlrsii vain noin 4 prosenttia espanjalaisista
Eurooppalaiset elinolot
18
Anglosaksisten maiden Ison-Britannian ja Irlannin tulokoumlyhy ysriskit asettuvat laumlntisen Keski-Euroopan ja Etelauml-Euroopan vaumlliin Irlannissa aineelshylisessa puutteessa elaumlvien osuus vaumlestoumlstauml on jopa 8 prosenttia Poikkeuksellista anglosaksisten maiden luvuissa on kuitenkin laaja vajaatyoumlllisy ys Aggregaattishytason tarkastelun perusteella voidaan jo paumlaumltellauml ettauml vajaatyoumlllisy ys ei ole suoshyraan yhteydessauml ainakaan aineellisen elintason puutteisiin Vajaatyoumlllisy yden ja aineellisen huono-osaisuuden heikohko yhteys on todettu myoumls mikrotason analy yseissauml (de Graaf-Zijl ja Nolan 2011)
Taulukko 2 Tulokoumlyhyysriskissauml ja vajaatyoumlllisessauml kotitaloudessa elaumlvien sekauml puutteellisesta aineelshy
lisesta elintasosta kaumlrsivien vaumlestoumlosuus Euroopassa vuonna 2011
Tulokoumlyhyysriski Aineellisen
elintason puute Vajaatyoumlllisyys
Vaumlhintaumlaumln yhden inshydikaattorin mukaan
huono-osainen
Pohjoismaat 12 2 8 16
Islanti 9 2 6 14
Norja 11 2 7 15
Ruotsi 14 1 7 16
Suomi 14 3 10 18
Tanska 13 3 11 19
Laumlntinen Keski-Eurooppa
14 4 9 18
Alankomaat 11 3 9 16
Belgia 15 6 14 21
Itaumlvalta 13 4 8 17
Luxemburg 14 1 6 17
Ranska 14 5 9 19
Saksa 16 5 11 20
Sveitsi 15 1 5 17
Etelauml-Eurooppa 18 9 9 26
Espanja 22 4 12 27
Italia 20 11 10 28
Kreikka 21 15 12 31
Kypros 15 11 5 24
Malta 15 6 8 21
Portugali 18 8 8 24
Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa
19
Tulokoumlyhyysriski Aineellisen
elintason puute Vajaatyoumlllisyys
Vaumlhintaumlaumln yhden inshydikaattorin mukaan
huono-osainen
Anglosaksiset maat
16 6 17 26
Irlanti 16 8 23 30
Iso-Britannia 16 5 12 23
Itauml-Eurooppa 17 19 9 30
Bulgaria 22 44 11 49
Latvia 19 31 13 40
Liettua 20 19 12 33
Puola 18 13 7 27
Romania 22 29 7 40
Slovakia 13 11 8 21
Slovenia 14 6 8 20
Tšekki 10 6 7 15
Unkari 14 23 12 31
Viro 18 9 10 23
EU-27-maat 17 9 10 24
Laumlhde Eurostat 2013a Irlannin luvut vuodelta 2010
Itauml-Eurooppa muodostaa epaumlyhtenaumlisen kokonaisuuden niin taloudellisen kuin sosiaalisen kehityksen ja hy vinvointipoliittisten jaumlrjestelmienkin osalta (Juhaacutesz 2006 Cerami ja Vanhuysse 2009) Usein Itauml-Euroopan maat on jaumltetty kokonaan hy vinvointivaltioluokittelujen ulkopuolelle (Bonoli 1997 Gelissen 2001) mikauml ei sinaumlnsauml kuitenkaan merkitse sitauml ettauml niiden tutkiminen olisi merkityksettoumlmaumlmpaumlauml Paumlinvastoin Itauml-Eurooppa on kiintoisa tutkimuksen kohde erit y isesti elinolojen naumlkoumlkulmasta Sen tutkimisessa tulee kuitenkin ottaa vaumlhintaumlaumln tulkinnoissa huomioon ryhmaumln sisaumlinen vaihtelu Itauml-Euroopan maiden tulokoumlyhy ysriskit vaihtelevat sangen paljon Aumlaumlripaumlinauml ovat Tšekki jossa tulokoumlyhy ysriski on yksi Euroopan pienimpiauml sekauml Romania ja Bulgaria joiden tulokoumlyhy ysriskit ovat Euroopan suurimpia Tšekin lisaumlksi Slovakiassa Sloveshyniassa ja Unkarissa tulokoumlyhyysriskit ovat eurooppalaisittain pienet Sen sijaan Baltiassa Romaniassa ja Bulgariassa koumlyhy ysriskit ovat suuret Maiden vaumllinen jaumlrjestys ei paljoakaan muutu aineellisen elintason puutteita tarkasteltaessa Vishyrossa ja Sloveniassa aineellinen puute on selvaumlsti tulokoumlyhy ysriskiauml pienempaumlauml Sen sijaan Bulgariassa Romaniassa Latviassa ja Unkarissa aineellisessa puutteessa elaumlvien vaumlestoumlosuudet ovat selvaumlsti tulokoumlyhy ysriskiauml suurempia
Eurooppalaiset elinolot
20
Kiinnostavaa on jaumllleen vajaatyoumlllisy ys jonka yleisy ys poikkeaa selvaumlsti tulokoumlyhy ysriskistauml ja aineellisen elintason puutteiden yleisy ydestauml myoumls Itauml-Euroopassa Maiden vaumllillauml ei ensinnaumlkaumlaumln ole juurikaan eroja Toiseksi vajaatyoumllshylisten osuus on monissa Itauml-Euroopan maissa Euroopan unionin keskimaumlaumlraumlistauml vajaat youmlllisten osuutta pienempi Kokonaisuudessaan vajaatyoumlllisy ys tuntuu olevan ainakin aggregaattitason tarkastelussa taumlysin erilainen koumlyhy yden ja sosiaalisen syrjaumlytymisen mitta kuin tavanomaisemmat pienituloisuuteen tai deprivaatioindikaattoriin perustuvat mitat Muutamia maita lukuun ottamatta erot maiden vaumllillauml ovat pieniauml eikauml vajaatyoumlllisy yden yleisy ys tunnu olevan juuri lainkaan yhteydessauml tulokoumlyhy ysriskiin tai aineellisen puutteen yleisy yteen (ks myoumls de Graaf-Zijl ja Nolan 2011) Taumlllauml on luonnollisesti merkitystauml silloin kun eri jaumlsenmaissa pohditaan koumlyhy yden ja sosiaalisen syrjaumlytymisen vastaisia toimenpiteitauml
Kokonaisuudessaan maiden ja maaryhmien vaumlliset erot ovat suhteellisen tasaiset kun tarkastellaan EUn koumlyhy yden ja sosiaalisen syrjaumlytymisen maumlaumlshyritelmaumln mukaisesti kaikkia kolmea mittaria samanaikaisesti Erot aumlaumlripaumliden vaumllillauml ovat moninkertaiset erityisesti aineellisen elintason puutetta tutkittaessa Toki myoumls kokonaistarkastelu tuo selvaumlsti ilmi sen ettauml suurimmat koumlyhien ja sosiaalisesti syrjaumlytyneiden vaumlestoumlosuudet loumlytyvaumlt Itauml-Euroopasta Bulgariassa Romaniassa ja Latviassa laumlhes puolet vaumlestoumlstauml voidaan maumlaumlritellauml koumlyhiksi ja sosiaalisesti syrjaumlytyneiksi Vastaavasti maat joissa koumlyhy yttauml ja sosiaalista syrshyjaumlytymistauml on vaumlhiten eivaumlt paikannu yhteen regiimiin Naumlitauml ovat Pohjoismaista Islanti Norja ja Ruotsi Keski-Euroopasta Alankomaat ja Itauml-Euroopasta Tšekki Suomi sijoittuu suhteellisen hy vin muiden Pohjoismaiden joukkoon Tosin jokaishysen mittarin mukaan Suomi saa suurempia arvoja kuin Pohjoismaat keskimaumlaumlrin
Taulukossa 3 (s 21ndash22) tarkastellaan suhteellisen tulokoumlyhyysriskin muushytosta Euroopassa vuodesta 1996 vuoteen 2011 Kokonaisuudessaan tulokoumlyhy ys on pysy tellyt 1990-luvun puolivaumllistauml laumlhtien noin 16 prosentissa koko Euroopan unionin tasolla Vain muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta muutokset ovat olleet erittaumlin pieniauml Pohjoismaat muistuttavat toisiaan myoumls tulokoumlyhy yden trendin osalta Norjaa ja Islantia lukuun ottamatta tulokoumlyhy ysriski on kasvanut Pohjoismaissa Pohjoismaat eivaumlt itse asiassa eroa enaumlauml kovinkaan merkittaumlvaumlsti laumlntisen Keski-Euroopan maista Keski-Euroopassa tulokoumlyhy ysriskien muutokshyset ovat olleet varsin maltillisia Poikkeuksena on Saksa jossa tulokoumlyhy ysriski on kasvanut laumlhes 4 prosenttiyksikkoumlauml vuodesta 2005 vuoteen 2011
Myoumls Etelauml-Euroopassa viime vuosien muutokset ovat olleet varsin malshytillisia Euroopan talouskriisi kuitenkin naumlky y vuosien 2008 ja 2011 vaumllisten muutoksien tarkastelussa jonka mukaan Espanjan ja Kreikan suhteellinen tulokoumlyhy ysriski on selvaumlsti kasvanut Anglosaksisissa maissa ndash Isossa-Britanshyniassa ja Irlannissa ndash tulokoumlyhy ysriski on sen sijaan pienentynyt Molempien maiden tulokoumlyhy ysriski oli vielauml vuonna 2005 noin 20 prosenttia mutta se on
Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa
21
pienentyny t vajaat 4 prosenttiyksikkoumlauml Irlannissa ja vajaat 3 prosenttiyksikkoumlauml Isossa-Britanniassa Kuten edellauml havaittiin tulokoumlyhy ysriskin yleisy ys vaihtelee erityisen paljon Itauml-Euroopassa Maat poikkeavat toisistaan myoumls muutoksen osalta Erityisesti Bulgariassa tulokoumlyhy ysriski on kasvanut voimakkaasti Sen sijaan Puolassa tulokoumlyhy ysriski on pienentynyt vajaalla 3 prosenttiyksikoumlllauml Joissakin maissa erityisesti Latviassa muutokset vaihtelevat eri vuosina epaumlshysystemaattisesti
Y ksittaumlisen tulokoumlyhy ysrajan kaumly ttoumlauml on kritisoitu siitauml ettauml kuva tuloshykoumlyhy yden laajuudesta saattaa riippua merkittaumlvaumlsti tulojakauman muodosta kussakin maassa Tulosten sensitiivisy yttauml voidaan tarkastella kuviossa 2 (s 24) esitetyllauml tavalla jossa kunkin maan tulokoumlyhy ysriski on raportoitu 60 prosentin rajan lisaumlksi 50 ja 70 prosentin rajoilla Maiden vaumlliset erot eivaumlt juuri muutu vaik ka tulorajaa muutetaankin Selkeimmin poik keavat Slovakia Tanska ja Suomi Slovakian ja Tanskan suhteellinen asema heikkenee mikaumlli tulokoumlyhy ysshyriski lasketaan 50 prosentin rajalla Suomen asema puolestaan paranee Kuviosta voidaan myoumls havaita ettauml tietyissauml maissa kuva suhteellisen tulokoumlyhy ysriskin laajuudesta muuttuu tulorajasta riippuen selvaumlsti enemmaumln kuin muissa maissa Tšekissauml Islannissa ja Slovakiassa ero 50 prosentin ja 60 prosentin vaumllillauml on alle 5 prosenttiyksikkoumlauml Suomessa puolestaan suhteellinen tulokoumlyhy ysriski kasvaa erity isen paljon siirr y ttaumlessauml 50 prosentin rajalla lasketusta koumlyhy ysriskistauml 60 prosentin rajalla laskettuun koumlyhy ysriskiin ndash ero on laumlhes 8 prosenttiyksikkoumlauml Taumltauml voidaan selittaumlauml tulojakauman muodolla Suomessa on paljon kotitaloukshysia jotka sijoittuvat 50 ja 60 prosentin tulorajojen vaumlliin Suomessa EU2020shykoumlyhy ystavoitteiden seurantaan onkin sovittu omat kansalliset mittarit joista yksi on 50 prosentin rajalla laskettu suhteellinen tulokoumlyhy ysriski (Sosiaali- ja terveysministeriouml 2011)
Taulukko 3 Tulokoumlyhyysriskissauml elaumlvien vaumlestoumlosuus Euroopassa 1990-luvun puolivaumllissauml ja
2000-luvulla
1996 2005 2008 2011
Muutos prosenttiyksikkoumlauml
2005ndash2011 2008ndash2011
Pohjoismaat 10 11 12 12 +13 +03
Islanti 10 10 9 ndash05 ndash09
Norja 13a 11 11 11 ndash09 ndash09
Ruotsi 10a 10 12 14 +45 +18
Suomi 8 12 14 14 +20 +01
Tanska 10 12 12 13 +12 +12
Taulukko 3 jatkuu
Eurooppalaiset elinolot
22
Jatkoa taulukkoon 3
1996 2005 2008 2011
Muutos prosenttiyksikkoumlauml
2005ndash2011 2008ndash2011
Laumlntinen Keski-Eurooppa 14 13 14 14 +08 +03
Alankomaat 12 11 11 11 +03 +05
Belgia 15 15 15 15 +05 +06
Itaumlvalta 14 12 12 13 +03 +02
Luxemburg 11 14 13 14 ndash01 +02
Ranska 15 13 13 14 +10 +13
Saksa 14 12 15 16 +36 +06
Sveitsi 14a 15a 16 15 +02 ndash12
Etelauml-Eurooppa 20 18 18 18 +05 +05
Espanja 18 20 20 22 +21 +22
Italia 20 19 19 20 +07 +09
Kreikka 21 20 20 21 +18 +13
Kypros 16 16 15 ndash16 ndash12
Malta 14 15 15 +15 +04
Portugali 21 19 19 18 ndash14 ndash05
Anglosaksiset maat 19 19 17 16 ndash32 ndash10
Irlanti 19 20 16 16 ndash36 +06
Iso-Britannia 18 19 19 16 ndash28 ndash25
Itauml-Eurooppa 16 17 17 +11 ndash02
Bulgaria 14 21 22 +83 +09
Latvia 19 26 19 ndash01 ndash65
Liettua 21 20 20 ndash05 00
Puola 18a 21 17 18 ndash28 +08
Romania 15a 23 22 ndash12
Slovakia 13 11 13 ndash03 +21
Slovenia 15a 12 12 14 +14 +13
Tšekki 10a 10 9 10 ndash06 +08
Unkari 14a 14 12 14 +03 +14
Viro 18 20 18 ndash08 ndash20
EU-27-maat 16 16 17 +05 +05
a Luxembourg Income Study (laumlhin mahdollinen vuosi) Laumlhde ECHP 1996 Eurostat 2013a Irlannin viimeisin luku on vuodelta 2010
Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa
23
Suhteellinen tulokoumlyhy ysriski on yksinkertainen ja hy vauml mittari silloin kun halutaan tietaumlauml kuinka monta kotitaloutta tai yksiloumlauml milloinkin maumlaumlritellyn tulorajan alapuolelle jaumlauml Kuvion 2 tematiikkaan liittyen taumlmauml ei kuitenkaan kerro mitaumlaumln koumlyhy yden sy vy ydestauml eli siitauml kuinka paljon tulorajan alle sen alapuolella olevien tulot jaumlaumlvaumlt Taumlmauml kuitenkin tulisi ottaa huomioon muun muassa jaumlrjestelmaumlmuutoksien tai etuustasojen muutosten vaikutusten arvioinshynissa Esimerkiksi perusturvaetuuksien muutokset eivaumlt vaumllttaumlmaumlttauml naumly juuri lainkaan tulokoumlyhy ysriskien muutoksina (esim Honkanen ja Tervola 2012) Sen sijaan muutokset saattavat merkittaumlvaumlstikin nostaa perusturvaetuuksien varassa elaumlvien keskimaumlaumlraumlisiauml tuloja laumlhelle tulorajaa Taumlmaumlnkaltaisiin kysymyksiin voishydaan hakea vastauksia laskemalla koumlyhy ysvaje jonka mittaamiseen on kehitetty useita menetelmiauml (ks Atkinson ym 2002 114ndash118) Laekenin indikaattoreihin sisaumllty vauml ja Eurostatin kaumlyttaumlmauml koumlyhy ysvaje lasketaan pienituloisten mediaanishytulojen suhteellisena etaumlisyytenauml 60 prosentin tulokoumlyhy ysrajasta Kyseessauml on siis mittari joka kuvaa pieni- ja keskituloisten suhteellisia etaumlisy yksiauml tulojakaumalla Koumlyhyysvajeen pieneneminen tarkoittaa naumlin ollen sitauml ettauml tulorajan alapuolella olevien pienituloisten tulokehitys paranee suhteessa muun vaumlestoumln tulokehitykshyseen Vastaavasti vajeen kasvaessa pienituloisten tulot jaumlaumlvaumlt entisestaumlaumln jaumllkeen keskimaumlaumlraumlisestauml tulokehityksestauml
Kuten kuviosta 3 (s 25) havaitaan yleinen tendenssi Euroopassa on se ettauml mitauml suurempi on tulokoumlyhy ysriski sitauml suurempi on myoumls koumlyhy ysvaje Eurooshypan unionin (EU 27) keskimaumlaumlraumlinen koumlyhyysvaje oli 23 prosenttia vuonna 2011 Koumlyhy ysvaje kuitenkin vaihtelee Suomen 14 prosentin vajeesta Latvian ja Romashynian 32 prosenttiin Koumlyhy ysvaje on suuri useissa Itauml- ja Etelauml-Euroopan maissa Suhteelliseen tulokoumlyhy ysriskiin verrattuna kiintoisia maita ovat esimerkiksi Islanti ja Norja jotka ovat pienen tulokoumlyhy ysriskin maita Maiden koumlyhyysvajeet ovat kuitenkin sangen laumlhellauml Euroopan unionin keskimaumlaumlraumlistauml koumlyhy ysvajetta Pienestauml koumlyhy ysriskistauml huolimatta Islannissa ja Norjassa tulokoumlyhy ysriskissauml elaumlvien tulokoumlyhy yden rdquosy vyysrdquo on sangen suuri Kuten jo kuvio 2 osoitti Suoshymessa on vastaavasti pohjoismaisittain suurehko 60 prosentin rajalla laskettu tulokoumlyhy ysriski mutta tulorajan alapuolella olevien keskimaumlaumlraumliset tulot ovat sangen laumlhellauml tulokoumlyhy ysrajaa
Eurooppalaiset elinolot
24
20
30
25 1535
Kuvi
o 2
Tulo
koumlyh
yysr
iski
ssauml
elaumlv
ien
vaumles
toumlos
uus
eri k
oumlyhy
ysra
joill
a 5
0 6
0 ja
70
pros
entti
a vauml
estouml
n ek
viva
lent
ista
med
iaan
itulo
sta
vuon
na 2
010
282
27
6
263
26
525
9 27
243
285
27
26
5
25
274
246
202
20
419
9
204
202
20
4
234
201
229
231
22
2
235
199
22 2
22
146
14
5
167
18
218
3
169
146
152
175
179
159
154
188
171
18
718
3
153
19
142
139
13
8
108
115
124
95
137
113
105
9
5 10
39
9
124
119
13
6
114
12
8
138
139
118
52
73
88
54
7 7
6 7
6 6
5 7
27
1 7
4 6
1
83
45
59
9 8
4
Ylin
arv
o70
m
edia
anis
ta
Kesk
imm
aumline
n ar
vo
60
med
iaan
ista
Alin
arv
o50
m
edia
anis
ta
Romania
Espanja
Latvia
Bulgaria
Liettua
Kreikka
Italia
Iso-Britannia
Portugali
Puola
Kypros
Irlanti
Saksa
Viro
Malta
Luxemburg
Belgia
Suomi
Tanska
Ruotsi
Slovenia
Itaumlvalta
Norja
Unkari
Slovakia
Alankomaat
Islanti
Tšekki
Laumlhd
e E
U-S
ILC
2010
10 5 0
Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa
Kuvio 3 Tulokoumlyhyysriski ja suhteellinen tulokoumlyhyysvaje Euroopassa vuonna 2011
Koumlyhyysvaje
35
30 25
25
20
15
Espanja Latvia Romania
Bulgaria
Viro Italia
Liettua
Tanska Saksa Norja
Islanti Puola
Slovakia Sveitsi Por tugali
Slovenia Iso-Britannia Itaumlvalta BelgiaKypros
Ranska Irlanti
Malta RuotsiTšekkiUnkari
Suomi
Luxemburg Alankomaat
Koumlyhyysaste 5 10 15 20 25
Anglosaksiset maat Itauml-Eurooppa Pohjoismaat EtelaumlminusEurooppa Laumlntinen Keski-Eurooppa
Laumlhde Eurostat 2013a
Kuten edellauml mainittiin Euroopan unionin koumlyhy yden ja sosiaalisen syrjaumlyshytymisen indikaattoreista aineellisen puutteen ja vajaatyoumlllisy yden mittaamiseen kaumlytetaumlaumln samoja kriteerejauml maiden elintasosta riippumatta Tulokoumlyhy ysriski ja koumlyhy ysvaje ovat puolestaan suhteellisia mittareita Suhteellisia mittareita tarkasteltaessa on kuitenkin hy vauml pitaumlauml mielessauml tulotasojen vaihtelu eri maissa sillauml suhteellisten mittareiden vertailu peittaumlauml maiden vaumlliset todelliset tulotasojen erot Maiden vaumlliset tulotasoerot osittain selittaumlvaumlt myoumls aineellisessa puutteessa havaittuja eroja maiden vaumllillauml Katsaus maiden tulojakaumiin ja maiden vaumllisiin tulotasoeroihin on myoumls taumlmaumln teoksen naumlkoumlkulmasta keskeistauml sillauml useissa kirjan artikkeleissa kaumlytetaumlaumln taloudellisen toimeentulon puutteiden mittana nimenomaan suhteellista tulokoumlyhy ysriskiauml
Kuviossa 4 (s 26) on esitetty eri maiden tulojakaumat laatikkojanakuvioina vaumlritettynauml maaryhmittaumlin Laatikkojanakuviolla kuvataan muuttujan jakauman muotoa ja sijaintia siten ettauml laatikon keskellauml oleva viiva merkitsee keskiarvoa ja laatikon ylauml- ja alapuoliskot keskiarvon ylauml- ja alapuolella olevia 25 prosentshytia ja laatikon paumlissauml olevat viivat jakauman ylintauml ja alinta neljaumlnnestauml Tulot on korjattu eroilla maiden kuluttajahinnoissa (Eurostat 2013b) vastaamaan toisiaan ostovoimaltaan mittausajankohtana
Katkoviivalla on merkitty Euroopan kulutusyksikkoumlpainotettu mediaanishytulo joka on 14 750 euroa vuodessa Suomen keskitulo on 21 350 euroa ja se
Eurooppalaiset elinolot
26
on taumlssauml vertailussa Pohjoismaista keskimmaumlinen Itauml-Euroopan maat erottuvat selkeaumlsti pienituloisimpana ryhmaumlnauml Yli puolet slovenialaisista on Euroopan meshydiaanitulon alapuolella samoin kuin miltei kaikki muiden Itauml-Euroopan maiden kansalaiset Matalin tulotaso on Romaniassa jossa mediaanitulo on 2 040 euroa vuodessa Romanian mediaanitulo on 24 prosenttia Euroopan mediaanitulosta ja samalla vain vajaat 6 prosenttia suurituloisimman maan Norjan mediaanitulosta joka on 32 400 euroa vuodessa
Kuvio 4 Kotitalouden kaumlytettaumlvissauml olevat tulot kulutusyksikkoumlauml kohti Euroopassa vuonna 2010 euroa
vuodessa
EU mediaanitulo 2011 = 14 846 euroa
0
20 000
40 000
60 000
10 000
30 000
50 000
70 000 eurovKulutusyksikkouml
Rom
ania
Bulg
aria
Latv
iaLi
ettu
aUn
kari
Puol
aVi
roSl
ovak
iaTš
ekki
Port
ugal
iM
alta
Krei
kka
Slov
enia
Espa
nja
Isla
nti
Kypr
osIs
o-Br
itann
iaIta
liaBe
lgia
Saks
aIrl
anti
Ruot
siItauml
valta
Ra
nska
Su
omi
Alan
kom
aat
Tans
kaLu
xem
burg
Norja
Anglosaksiset maat Etelauml-Eurooppa Itauml-Eurooppa
Laumlntinen Keski-Eurooppa Pohjoismaat
Laumlhde EU-SILC 2010
Toisin sanoen hy vin erilaiset tulotasot tuottavat suhteellisesti mitattuna toisiaan hy v in lauml hel lauml olev ia suhteel lisia tulokoumlyhy ysriskejauml Taumlstauml hy vaumlnauml esimerkkinauml voidaan pitaumlauml naapurimaita Itaumlvaltaa ja Unkaria Kotitalouksien mediaanitulo oli Itaumlvallassa 20 620 euroa vuonna 2010 kun se oli 4 240 euroa rajan takana Unkarissa Vastaavasti suhteellinen tulokoumlyhyysaste samana vuonshyna oli Itaumlvallassa 121 ja Unkarissa 123 prosenttia Eurooppalaisen koumlyhy yden kokonaisdynamiikkaa tutkittaessa absoluuttisten tulotasojen huomioiminen on hy vin taumlrkeaumlauml Etenkin koumlyhien maiden ihmiset vertaavat elinolojaan vauraamshypien maiden tasoon ja ovat usein kiinnostuneempia absoluuttisista euroista kuin kansallisista prosenteista
Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa
27
Elaumlmaumlnvaihe ja taloudelliset elinolot
Koumlyhy ystutkimuksissa klassisin elaumlmaumlnvaiheiden ja taloudellisen toimeentulon vaumllistauml yhteyttauml kuvaava laumlhtoumlkohta on Seebohm Rowntreen (1901) havaitsema seikka ettauml koumlyhy ys on yhteydessauml ikaumlaumln ja perherakenteeseen (kuvio 5) Rowntree havaitsi ettauml tyoumlvaumlestoumln elaumlmaumlssauml koumlyhy yden vaihtelu oli paikannettavissa viiteen eri elaumlmaumlnvaiheeseen Koumlyhy ys vaivasi ensimmaumlisenauml lapsuudessa Perheessauml oli usein monta suuta ruokittavana mihin perheen isaumln ansaitsema palkka oli usein riittaumlmaumltoumln Taloudellinen tilanne helpottui nuoruudessa jolloin nuori muutti kotoaan ja alkoi ansaita oman toimeentulonsa Koumlyhy ys kuitenkin tiukensi jaumllleen otettaan avioliiton ja lastenhankinnan jaumllkeen Lapsiperhevaihe jatkui kunnes lapset yksi toisensa jaumllkeen muuttivat omaan talouteen Taloudellinen tilanne helpottui tyhjenevaumlssauml pesaumlssauml (engl empty nest) oli vaumlhemmaumln suita ruokittavana ja perheen ansiot alkoivat riittaumlauml paremmin arjen tarpeisiin Vanshyhuuden myoumltauml tyoumlkyky heikkeni ja ajoi jaumllleen perheen talouden ahtaalle sillauml heikentyneen terveyden takia palkkatyoumltauml ei enaumlauml vaumllttaumlmaumlttauml voinut tehdauml eikauml elaumlketurvaa juuri ollut olemassa
Kuvio 5 Koumlyhyyssykli Yorkissa 1899
Lapsiperhe
Nuoruus Tyhjauml pesauml
Vanhuus
ndash K
oumlyhy
ys +
Laumlhde Rowntree 1901
Ta loudellinen kasv u ja hy v invointijaumlr jestelmien kehit ys 1900-luv u l la merkitsivaumlt yhtaumlaumlltauml elintason nousua sekauml toisaalta taloudellisten toimeentuloshyongelmien ja elaumlmaumlnvaiheiden vaumllisen yhteyden muutosta Olli Kankaan ja Joa k im Pa lmen (2000) 1990-luv un a l kuun u lottuv ien laskelmien mu kaa n erity isesti elaumlkejaumlrjestelmien kehittyminen merkitsi huomattavaa elaumlkelaumlisshykoumlyhy yden vaumlhentymistauml erityisesti Keski- ja Pohjois-Euroopassa Sama havainto on naumlhtaumlvissauml myoumls suomalaisten elaumlkelaumlisten toimeentuloa tarkastelevissa tutshykimuksissa (Rantala ja Suoniemi 2007 Tuominen 2008) Samalla tavoin myoumls lapsiperheiden toimeentulo on kohentunut vuosien saatossa Perhepolitiikan
Eurooppalaiset elinolot
28
samoin kuin sukupuolten vaumllisen tasa-arvon kehittyminen ovat merkinneet sitauml ettauml lapsuus- ja lapsiperhevaiheet eivaumlt vaumllttaumlmaumlttauml enaumlauml johda taloudelliseen puutteeseen Tosin kansainvaumllisessauml vertailussa maiden ja maaryhmien vaumllillauml on taumlssauml suhteessa suuria eroja Anglosaksisissa maissa Isossa-Britanniassa Kashynadassa ja Yhdysvalloissa lapsiperheiden tilanne muistuttaa selvaumlsti enemmaumln Rowntreen koumlyhy yssyklin mukaista tilannetta kuin vaikkapa Pohjoismaissa
Kankaan ja Palmen (2000) kahdeksan maan vertailussa suurimmat maiden vaumlliset erot paikantuvat nuoruusvaiheeseen Lisaumlksi eroja on vaikea palauttaa perinteisiin hy vinvointiregiimeihin Suurin nuoruusvaiheen suhteellinen tuloshykoumlyhy ysriski oli 1990-luvun alussa Ruotsissa ja pienin Australiassa Rowntreen viiden elinvaiheen luokittelussa nuoruus on selvaumlsti se elinvaihe johon Pohjoisshymaiden koumlyhy ys erityisesti paikantuu Vastaavasti lasten muuttaminen omaan talouteen vaumlhentaumlauml edelleen koumlyhy ysriskiauml kaikissa maissa
Kuviossa 6 on tarkasteltu iaumln ja taloudellisten elinolojen vaumllistauml suhdetta kahdeksassa Euroopan maassa Kunkin ikaumlryhmaumln suhteellinen tulokoumlyhy ysshyriski aineellinen puute ja suhteellinen tulokoumlyhy ysvaje on suhteutettu koko maan keskimaumlaumlraumliseen tulokoumlyhy ysriskiin deprivaatioasteeseen ja tulokoumlyhy ysshyvajeeseen Tulokset ovat varsin yhtenevaumlisiauml Kankaan ja Palmen 1990-luvun alun tulosten kanssa Suomessa Ruotsissa ja Alankomaissa suhteellinen tuloshykoumlyhy ysriski samoin kuin koumlyhy ysvaje ovat keskimaumlaumlraumlistauml suurempia erityisesti nuorilla Suomessa aineellinen puute vaihtelee iaumln mukaan samalla tavoin kuin suhteellinen tulokoumlyhy ysvaje Isossa-Britanniassa on havaittavissa suhteellisen tulokoumlyhy ysriskin kasvu elinkaaren alku- ja loppupaumlaumlssauml Materiaalinen puute kuitenkin vaumlhenee tasaisesti iaumln kertyessauml Itauml-Euroopan maissa taloudellinen huono-osaisuus ei naumlytauml vaihtelevan kovinkaan paljon iaumln mukaan Samanshykaltainen melko maltillinen vaihtelu on havaittavissa Saksassa ja Irlannissa
Yli 65-vuotiaiden lukuja tarkasteltaessa voidaan arvioida kunkin maan elaumlkeshyturvan onnistuneisuutta koumlyhy yden torjunnassa Suomessa yli 65-vuotiaiden tuloshykoumlyhy ysriski on keskimaumlaumlraumlistauml selvaumlsti suurempi Sen sijaan aineellinen puute ja koumlyhy ysvaje ovat keskimaumlaumlraumlistauml matalammalla tasolla Tulos viittaa siihen ettauml keskimaumlaumlraumlistauml suuremmasta tulokoumlyhy ysriskistauml huolimatta elaumlkelaumlistalouksien tulotaso on suhteellisen laumlhellauml ndash tai ainakin muihin ikaumlryhmiin naumlhden keskishymaumlaumlraumlistauml laumlhempaumlnauml ndash tulokoumlyhy ysrajaa Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan 65 vuotta taumly ttaumlneiden suomalaisten suhteellinen tulokoumlyhy ysriski pieneneekin huomattavan paljon mikaumlli suhteellinen tulokoumlyhy ysriski lasketaan 60 prosentin tulorajan sijasta 50 prosentin tulorajalla Vuoden 2010 tulonjakoshytilaston mukaan suhteellinen tulokoumlyhy ysriski laskee 136 prosentista 36 prosentshytiin Samansuuntaisia tuloksia on saatu myoumls suomalaisen toimeentuloturvan riittaumlv y yttauml arvioivissa tutkimuksissa Suomalainen peruselaumlketurva on muihin perusturvaetuuksiin naumlhden hy vaumlllauml tasolla (esim Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2011 Niemelauml ja Raijas 2012)
Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa
Kuvio 6 Suhteellinen tulokoumlyhyysriski aineellisen elintason puute ja koumlyhyysvaje iaumln mukaan suhteessa
maan keskiarvoon kahdeksassa Euroopan maassa
Iso-Britannia Irlanti 250
200
150
10029 50
0
Romania Puola 250
200
150
100
50
0
Italia Espanja 250
200
150
100
50
0
Alankomaat Saksa 250
200
150
100
50
0
Suomi Ruotsi250
200
150
100
50
0
0minus17
v
18minus2
4 v
25minus5
4 v
55minus6
4 v
65 v
lt
0minus17
v
18minus2
4 v
25minus5
4 v
55minus6
4 v
65 v
lt
Materiaalinen puute Tulokoumlyhyys Tulovaje
Laumlhde EU-SILC 2010
Eurooppalaiset elinolot
30
Samankaltainen kuva ikaumlaumlntymisen ja tulokoumlyhy ysriskin vaumllillauml on havaitshytavissa myoumls muissa maissa kuten Ruotsissa Saksassa ja Isossa-Britanniassa Joissakin maissa aineellisen puutteen laajuus seuraa suhteellisen tarkasti tuloshykoumlyhy ysriskissauml iaumln mukana tapahtuvia vaihteluita Sen sijaan esimerkiksi Suomessa Ruotsissa Isossa-Britanniassa ja A lankomaissa yli 65-vuotiaiden aineellinen puute on selvaumlsti keskimaumlaumlraumlistauml vaumlhaumlisempaumlauml sekauml matalammalla tasolla kuin niiden suhteellinen tulokoumlyhy ysriski Naumlissauml maissa iaumln mukanaan tuoma varallisuuden kasvu kenties naumlky y aineellisen puutteen matalana tasona
Yleisesti ottaen ikaumlaumlnty vien koumlyhy ys olisi luonnollisesti yleistauml niissauml maisshysa joissa ei ollut julkista elaumlketurvaa Eurooppalaisen mikrosimulaatiomalli EUROMODin pohjalta laskettujen tulosten mukaan yli 65-vuotiaiden suhteelshylinen tulokoumlyhy ysriski olisi kaikkialla Euroopassa noin 75 ndash95 prosenttia ilman julkista tulonsiirtojaumlrjestelmaumlauml Julkisella tulonsiirtojaumlrjestelmaumlllauml on keskeinen merkitys myoumls lapsikoumlyhy yden vaumlhentaumlmisessauml Lapsiperheille suunnattujen etushyjen lapsikoumlyhy yttauml vaumlhentaumlvauml vaikutus vaihtelee maiden vaumllillauml kuitenkin sangen voimakkaasti Heikoiten julkinen tulonsiirtojaumlrjestelmauml pysty y vaikuttamaan lapsikoumlyhy yteen Etelauml-Euroopassa Parhaiten lapsikoumlyhy yttauml pysty vaumlt vaumlhenshytaumlmaumlaumln Ranskan Unkarin Itaumlvallan Ruotsin ja Tanskan julkiset tulonsiirrot Kokonaisuudessaan tulonsiirtojen koumlyhyysriskiauml vaumlhentaumlvauml vaikutus koko vaumlesshytoumln tasolla vaihtelee Euroopassa 30 ndash50 prosentista 10 ndash20 prosenttiin Julkisten tulonsiirtojen koumlyhy ysriskiauml vaumlhentaumlvauml vaikutus on suurimmillaan Tanskassa Ranskassa Itaumlvallassa Ruotsissa ja Belgiassa Tulonsiirtojaumlrjestelmien vaikutus on pienintauml Etelauml-Euroopassa ja Irlannissa Suomi sijoittuu taumlssauml tarkastelussa eurooppalaiseen keskikastiin (Ward ym 2009 168ndash173 ks myoumls Caminada ja Wang 2011 Blomgren ym 2014)
Kirjan tavoitteet ja rakenne
Laumlnsimaiset hyvinvointivaltiot pystyivaumlt vastaamaan 1970ndash1980-luvuille asti suhteel lisen menest yksek kaumlaumlsti tarpeisiin jot ka johtuivat t youmlma rk k inoilta ansaittujen tulojen puutteista (elaumlkkeelle siirtyminen tyoumlttoumlmy ys sairaus ja tyoumlky vyttoumlmy ys) kustannuspiikeistauml elinkaaren aikana (lastensaanti) tai tarshypeista joihin julkisen sektorin puuttuminen naumlhtiin toivottavana (koulutus terveydenhuolto) Laumlnsimaiset hy vinvointivaltiot rakennettiin turvaksi naumliden vanhojen sosiaalisten riskien varalle Vastauksena tarpeisiin syntyi erimuotoisia keynesilaumlis-beveridgelaumlis- tai keynesilaumlis-bismarckilais-ty yppisiauml hy vinvointishyvaltioita taloudellinen kasvu taumlystyoumlllisy ys kiinteaumlt ydinperheet ja hy vinvointishyvaltiolliset toimet takasivat elinolosuhteiden jatkuvan parantumisen 1970-luvun
Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa
31
oumlljykriiseistauml laumlhtien taloudellinen kasvu ei ole enaumlauml ollut itsestaumlaumlnselv y ys Tekshynologinen kehitys ja elinkeinorakenteen muutos merkitsivaumlt tyoumlelaumlmaumln muutosta ja moninaistumista Samalla ihmiset ovat aiempaa terveempiauml ja elaumlvaumlt pidemshypaumlaumln Vaumlestoumlrakenteessa korostuu aiempaa enemmaumln ikaumlaumlnty vien osuus Myoumls perherakenteet ovat muuttuneet avioero yksin asuminen ja yksinhuoltajuus eivaumlt ole enaumlauml tavallisuudesta poikkeavia seikkoja Samalla naisten tyoumlssaumlkaumlynti erityisesti Etelauml- ja Keski-Euroopassa on yleistyny t ja muuttanut naumlin ollen anshysaintamalleja Taumlmauml puolestaan vaikuttaa tyouml- ja perhevelvollisuuksien vaumlliseen suhteeseen Muutokset merkitsevaumlt uusia sosiaalisia riskejauml joiden ehkaumlisemiseen tai kattamiseen hy vinvointivaltioita ei ole alun perin rakennettu (Ks esim Taylor-Gooby 2004 Bonoli 2005 Fritzell ja Ritakallio 2010)
Edellauml kuvatun Seebohm Rowntreen koumlyhy yssyklin pohjalta tulkittu tarkasshytelu iaumln ja taloudellisten elinolosuhteiden vaumllisestauml yhteydestauml saattaakin peittaumlauml monia muita elaumlmaumlnvaiheisiin ja elaumlmaumlntilanteisiin liitty viauml seikkoja Rownshytreelaisin silmin ei vaumllttaumlmaumlttauml pysty naumlkemaumlaumln elinolosuhteisiin vaikuttavia elaumlmaumlnvaihetekijoumlitauml nyky-yhteiskunnassa Taumlllaisia tekijoumlitauml ovat esimerkiksi perherakenteisiin tyoumlelaumlmaumlaumln ja naumliden vaumllisiin kytkoumlksiin liitty vaumlt seikat jotka eivaumlt vaumllttaumlmaumlttauml ilmene yhtauml kronologisesti tai lineaarisesti kuin perinteisissauml elaumlmaumlnvaiheista tai -kaaresta laumlhtevissauml laumlhestymistavoissa on ajateltu Niin psykologisessa kuin sosiologisessa keskustelussa onkin alettu puhua laveammin elaumlmaumlnkulusta joka sisaumlltaumlauml erilaisia elaumlmaumln kaumlaumlnnekohtia (esim Mayer 2009)
Taumlssauml kirjassa tarkastel laan elaumlmauml nvaihenauml koumlku lmasta eurooppa la isia elinoloja Kirjassa tarkastellaan yhtaumlaumlltauml minkaumllaisia hy vinvointivaikutuksia on siirtymillauml elaumlmaumlnvaiheista ja elaumlmaumlntilanteista toisiin ja missauml maumlaumlrin naumlmauml vaishykutukset vaihtelevat eri maissa Euroopassa Toisaalta kiinnostus kohdistuu myoumls siihen mitkauml mekanismit selittaumlvaumlt siirtymiauml ja niiden vaikutuksia eri maissa
Kirja on jaettu viiteen laajempaan osaan Ensimmaumlisen osan tavoite on laaja-alaisemmin tarkastella elaumlmaumlnvaiheiden elinolojen ja hy vinvointivaltion vaumllisiauml yhteyksiauml Kirjan kolme seuraavaa osaa tarkastelevat yksityiskohtaisemmin erilaisia elaumlmaumlnvaiheiden ja elaumlmaumlntilanteiden vaumllisiauml siirtymiauml ndash elaumlmaumlnkulun kaumlaumlnnekohtia ndash ja niiden hy vinvointivaikutuksia Tarkastelun kohteena ovat pershyherakenteeseen liitty vaumlt siirtymaumlt tyoumlikaumlisen vaumlestoumln siirtymaumlt tyoumlmarkkinoilla sekauml siirtymaumlt tyoumlmarkkinoilta elaumlkkeelle Laumlhes jokaisessa artikkelissa aihetta laumlhestytaumlaumln taloudellisten elinolosuhteiden naumlkoumlkulmasta mutta useissa artikshykeleissa elinolosuhteita tarkastellaan myoumls laajemmin (Ks taulukko 4 s 32)
Taumlmaumln johdantoartikkelin tarkoitus on pohjustaa kirjan seuraavia artikkeshyleja erityisesti taloudellisten elinolojen naumlkoumlkulmasta ja keskustella siitauml millauml tavoin Euroopan unionin elinolotutkimus suhteutuu aiempaan suomalaisen ja pohjoismaisen elinolotutkimuksen perinteeseen Lisaumlksi artikkelissa on tarkasshyteltu Euroopan unionin sosiaalisia indikaattoreita erityisesti koumlyhy yden ja sosiaashy
Eurooppalaiset elinolot
32
lisen syrjaumlytymisen vaumlhentaumlmistavoitteiden naumlkoumlkulmasta Samalla esittelemme taustaa tutkimusaineistoille joihin kaikki taumlmaumln kirjan artikkelit perustuvat
Taulukko 4 Tiivistelmauml kirjan empiiristen artikkelien tutkimusasetelmista
Teema Elinoloaineistot Asetelma Elinolosuhteiden osatekijaumlt
Elinolot ja tulonjako eri elaumlmaumlnvaiheissa
Markus Kainu ja Mikko Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnshyvaiheet
ECHP EU-SILC
Poikkileikkaus Tulot Aineellinen puute Vajaatyoumlllisyys
Maria Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut
EU-SILC Poikkileikkaus Tulot
Elinolot ja muuttuvat perherakenteet
Jani Erola ja Juho Haumlrkoumlnen Lastensaannin vaikutus hyvinshyvointiin
ECHP Paneeli Tulot Tyytyvaumlisyys elaumlmaumlaumln Sosiaaliset suhteet
Ilpo Airio Parisuhteen paumlaumlttyminen ja tulojen muutos
EU-SILC Paneeli Tulot
Anita Haataja Yksin asuminen ja hyvinvointi
EU-SILC Poikkileikkaus Tulot Kokemukset toimeenshytulovaikeuksista Asuminen Tyoumlttoumlmyys Terveys
Elinolot ja muuttuvat tyoumlmarkkina-asemat
Olli Kangas ja Azhar Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski
ECHP EU-SILC
Paneeli Tulot
Anita Haataja ja Merja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen ja sen taloudelliset seuraukset
EU-SILC Poikkileikkaus Tulot
Minna Ylikaumlnnouml Siirtymaumlt tyoumlmarkkinoilla ja taloushydelliset mahdollisuudet lomaan
EU-SILC Paneeli Taloudelliset mahshydollisuudet viikon lomaan kodin ulkoshypuolella
Elinolot ja elaumlkkeelle siirtyminen
Olli Kangas ja Azhar Hussain Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tuloshykoumlyhyysriski
EU-SILC Paneeli Tulot
Jenni Blomgren Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutus terveyteen ja tyytyvaumlisyyteen
ECHP Paneeli Koettu terveys Tyytyvaumlisyys elaumlmaumln eri osa-alueisiin Sosiaaliset suhteet
Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa
33
Seuraavassa artikkelissa Maria Vaalavuo jatkaa pohdiskelua taloudellisten elinolojen mittaamisesta Haumlnen laumlhtoumlkohtanaan on ajatus siitauml ettauml keskittyshyminen ainoastaan kotitalouden kaumly tettaumlvissauml oleviin tuloihin antaa vaumlaumlristyneen kuvan mikaumlli julkisin varoin tuotettuja palveluita ei oteta lainkaan huomioon Artikkelissa tarkastellaan minkaumllaisia tulonjaollisia vaikutuksia on sillauml ettauml kaumlytettaumlvissauml olevien tulojen kaumlsitteestauml siirry taumlaumln laajempaan tulokaumlsitteeseen joka sisaumlltaumlauml julkisten palvelujen kotitalouksille tarjoaman taloudellisen hyoumldyn Empiirisenauml esimerkkinauml Vaalavuo tarkastelee lapsille ja vanhuksille suunnattujen palvelujen eli lasten paumlivaumlhoidon esiopetuksen ja vanhuspalvelujen tulonjaollisia vaikutuksia 14 Euroopan maassa
Kirjan toinen osa keskitty y perherakenteisiin Jani Erola ja Juho Haumlrkoumlnen kuvaavat artikkelissaan eurooppalaisten perhejaumlrjestelmien ominaisuuksia ja perherakenteisiin liitty viauml muutoksia viime vuosikymmeninauml Erola ja Haumlrkoumlnen tutkivat miten vanhemmuus vaikuttaa taloudelliseen hyvinvointiin ty y ty vaumlishysy y teen ja sosiaalisiin verkostoihin eurooppalaisissa hy vinvointiregiimeissauml Artik kelin keskeisenauml tarkastelun kohteena ovat kompensoivat mekanismit lisaumlaumlnty vaumltkouml ty yty vaumlisy ys ja sosiaaliset suhteet vaikka talous kokisikin rasitteita Lisaumlksi artikkelissa analysoidaan missauml maumlaumlrin hy vinvointivaltioiden institutioshynaaliset puitteet liittyvaumlt hy vinvoinnin ulottuvuuksien ja lastensaannin vaumllisen yhteyden vaihtelemiseen
Ilpo Airio puolestaan tutkii parisuhteen paumlaumlttymisen ndash avio- ja avoeroshyjen ndash yhteyttauml tuloihin ja tulonmuodostukseen Suomessa Tanskassa Ranskasshysa Isossa-Britanniassa ja Italiassa Airio tarkastelee millauml tavoin parisuhteen paumlaumlttyminen vaikuttaa kotitalouden kaumlytettaumlvissauml oleviin tuloihin ja erityisesti sitauml miten markkinatulojen ja sosiaalisten tulonsiirtojen merkitys kotitalouden tulopaketissa muuttuu parisuhteen paumlaumlttymisen myoumltauml Artikkelissa analysoidaan myoumls missauml maumlaumlrin parisuhteen paumlaumlttymisen tulonjaolliset seuraukset vaihtelevat sukupuolen ja perhety ypin mukaan
Anita Haatajan artikkelin keskioumlssauml on puolestaan yksin asuvien tyoumlikaumlisten toimeentulo Haataja tarkastelee eroavatko yksin asuvat sukupuolijakaumaltaan siviilisaumlaumldyltaumlaumln ja koulutustasoltaan eri maissa Artikkelissa tutkitaan yksin asuvien tulojakaumia koettuja toimeentulovaikeuksia ja asumisolosuhteita sekauml tyoumlttoumlmy y ttauml ja sairastavuutta
Kirjan kolmas osa sy venty y tyoumlmark kinoihin Osa alkaa Olli Kankaan ja Azhar Hussainin tutkimuksella jossa analysoidaan tyoumln tyoumlttoumlmy yden ja tyoumlttoumlmy ysturvajaumlrjestelmien yhteyttauml suhteelliseen tulokoumlyhy ysriskiin 15ssauml Euroopa n maassa A rti k keli hava innollistaa mi l laisia koumlyhy ysvaikutuksia tyoumlmarkkina-asemilla ja sosiaaliturvajaumlrjestelmillauml on eri maissa ja maaryhmissauml
Minna Ylikaumlnnouml keskitt y y tarkemmin yhteen aineellista puutetta mitshytaavan indikaattorin (taulukko 1) osatekijaumlaumln kotitalouden mahdollisuuteen viikon lomaan kodin ulkopuolella Ylikaumlnnoumln empiirisenauml tutkimustehtaumlvaumlnauml
Eurooppalaiset elinolot
34
on tarkastella miten siirtymaumlt tyoumlttoumlmy ydestauml tyoumlhoumln ja paumlinvastoin sekauml tyoumlttoumlshymy yden pitkittyminen ovat yhteydessauml taloudellisiin mahdollisuuksiin lomailla kodin ulkopuolella Lisaumlksi artikkelissa keskustellaan siitauml millauml tavoin lomailu soveltuu kotitalouksien hy vinvoinnin ja kulutukseen osallistumisen mittariksi
Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana tyoumlnteon muodot ovat monishynaistuneet useissa laumlnsimaissa Yksi esimerkki tyoumlnteon moninaistumisesta on kahden tyoumln tekemisen yleistyminen Anita Haataja ja Merja Kauhanen tutkishyvat missauml maumlaumlrin kahden tyoumln tekemisen yleisy ys vaihtelee Euroopassa Lisaumlksi artikkelissa tarkastellaan tekijoumlitauml jotka selittaumlvaumlt kahden tyoumln yleisy yttauml eri maissa Missauml maumlaumlrin kahta tyoumltauml tekevaumlt eroavat muista tyoumlllisistauml sukupuolen perheaseman koulutuksen tai ammatin mukaan Haataja ja Kauhanen selvittaumlshyvaumlt lisaumlksi kahden tyoumln tekemisen seurauksia tarkastelemalla tehtyjauml tyoumltunteja kokonaisansioita sekauml suhteellisia tulokoumlyhy ysriskejauml
Kirjan neljaumls osa muodostuu kahdesta artikkelista jossa kaumlsitellaumlaumln siirtymaumlauml tyoumlmarkkinoilta elaumlkkeelle Olli Kangas ja Azhar Hussain aloittavat artikkelinsa kuvaamalla elaumlketurvan tasoa Euroopassa Taumlmaumln jaumllkeen kirjoittajat tarkasshytelevat elaumlkelaumliskoumlyhy yden yleisy yttauml Kangas ja Hussain tutkivat millauml tavoin elaumlkkeelle siirtyminen ja pidempaumlaumln elaumlkkeellauml oleminen vaikuttavat elaumlkelaumlisshyten tulokoumlyhy ysriskeihin eri maissa Lisaumlksi artikkelissa tutkitaan millauml tavoin eri maiden elaumlketurvajaumlrjestelmien ominaisuudet ovat yhteydessauml elaumlkelaumlisten tulokoumlyhy ysriskeihin Naumlin voidaan arvioida mitkauml elaumlkejaumlrjestelmaumln piirteet selittaumlvaumlt maiden vaumllisiauml eroja tulokoumlyhy ydessauml
Jenni Blomgren puolestaan tarkastelee elaumlkelaumlisten hyvinvointia edellistauml arshytikkelia laaja-alaisemmin Haumln tutkii elaumlkkeelle siirtymisen vaikutuksia koettuun terveydentilaan ja ty yty vaumlisy yteen Suomessa Tanskassa Isossa-Britanniassa Ranskassa ja Italiassa Artikkelissa tutkitaan millauml tavoin sukupuoli siviilisaumlaumlty koulutustausta ja elaumlkettauml edeltaumlvauml tyoumlty yty vaumlisy ys ovat yhteydessauml elaumlkkeelle siirtymisen hy vinvointivaikutuksiin
Kirjan viidennessauml osassa Mik ko Niemelauml tekee yhteenvedon edellauml mainishytuista tutkimusartikkeleista Niemelauml erittelee artikkelien tuloksia suomalaisesta naumlkoumlkulmasta ja pohtii missauml maumlaumlrin vaumlestoumln elinoloista saatavasta kuvasta on havaittavissa omia kansallisia erityispiirteitauml ja mitkauml asiat naumly ttaumly ty vaumlt pikemminkin yleiseurooppalaisina Artikkelin lopuksi pohditaan suomalaisen elinolotutkimuksen mahdollisuuksia kaumly tettaumlvissauml olevien tutkimusaineistojen naumlkoumlkulmasta
Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa
35
Kirjan aineistot
Kirjan analy ysit perustuvat eurooppalaisiin tulo- ja elinolotutkimuksiin eli ECHP- ja EU-SILC-aineistoihin Eurooppalaisten elinoloaineistojen suunnittelun kaumlynnistaumlminen ajoittui 1990-luvun alkuun Tavoitteeksi asetettiin kaikki EU-jaumlsenvaltiot kattava mahdollisimman vertailukelpoinen monia hyvinvoinnin osa-alueita sisaumlltaumlvauml pitkittaumlinen elinoloaineisto ECHPn ensimmaumlinen aalto keraumlttiin vuonna 1994 jolloin mukana olivat kaikki sen hetkiset jaumlsenvaltiot Uudet jaumlsenvaltiot liittyivaumlt mukaan myoumlhemmin Itaumlvalta vuonna 1995 Suomi vuonna 1996 ja Ruotsi vuonna 1997 ECHPn keruu lopetettiin vuonna 2001 Tiukasti harmonisoitu pitkittaumlisaineisto kaatui osittain aineistojen keruuseen ja koordinointiin liitty viin ongelmiin osittain ulkoisiin muutoksiin kuten EUn laajentumiseen ECHPn korvannut EU-SILC keraumlttiin seitsemaumlssauml maassa enshysimmaumlisen kerran jo vuonna 2003 Ensimmaumlinen varsinainen julkaistu aineisto koskee kuitenkin vuotta 2004 joka kaumlsittaumlauml 15 maata Sittemmin aineisto on laajentunut kattamaan kaikki EUn jaumlsenvaltiot sekauml joukon EUn ulkopuolisia maita (Islanti Norja Kroatia1 Sveitsi Turkki Serbia Makedonia) Aineiston kaumly ttaumljille toimitettu EU-SILC-aineiston maavalikoima ei kuitenkaan kata kaikkia EUn ulkopuolisia maita (ks taulukko 5 s 36 ndash37)
Vaikka EU-SILC on ECHPn seuraaja aineistot poikkeavat toisistaan moshynin osin Ensinnaumlkin yksi ECHPn taumlrkeimmistauml ominaisuuksista on aineiston pitkittaumlisluonne joka mahdollistaa elinolojen dynamiikan ja niihin vaikuttavien tekijoumliden tutkimisen ECHP on prospektiivinen pitkittaumlisaineisto eli paneelishyaineisto jossa alkuperaumliseen otokseen valikoituneita henkiloumlitauml ja heidaumln kotishytalouksiaan on seurattu vuodesta toiseen EU-SILC on sen sijaan luonteeltaan poikkileik kausaineisto joka sisaumlltaumlauml pitkittaumliskomponentin Eri maiden pitkitshytaumlisseurannan pituus vaihtelee sen mukaan milloin aineiston keruu on aloitettu kyseisessauml maassa (ks taulukko 5) Neljaumln vuoden seuranta mahdollistuu Roshymaniaa ja Saksaa lukuun ottamatta vuoden 2009 pitkittaumlisaineistolla Toisin kuin monissa muissa pitkittaumlistutkimuksissa EU-SILCn poikkileikkausaineisto ja pitkittaumlisaineisto toimitetaan erillisinauml tiedostoina joita ei voi yhdistaumlauml keskeshynaumlaumln Tutkijan pulmaksi muodostuu taumllloumlin se ettauml joitakin muuttujia saattaa loumly tyauml vain poikkileikkaustiedostosta joitakin muita vain pitkittaumlistiedostosta Taumlmauml rajoittaa tutkimusasetelmien luomista
1 Kroatia liittyi EUn jaumlseneksi 172013
Eurooppalaiset elinolot
36
Taul
ukko
5 M
aide
n es
iinty
vyys
kirj
assa
kaumly
tettauml
viss
auml eu
roop
pala
isis
sa e
linol
oain
eist
oiss
a
Euro
pean
Com
mun
ity H
ouse
hold
Pan
el (E
CHP)
Th
e Eu
rope
an U
nion
Sta
tistic
s on
Inco
me
and
Livi
ng C
ondi
tions
(EU-
SILC
)
1994
19
95
1996
19
97
1998
19
99
2000
20
01
2004
20
05
2006
20
07
2008
20
09
2010
Alan
kom
aat
x C
C+L
(2 v
) C+
L (3
v)
C+ L
(4 v
) C+
L (4
v)
C
Belg
ia
x C
C+L
(2 v
) C+
L (3
v)
C+L
(4 v
) C+
L (4
v)
C+L
(4 v
) C
Bulg
aria
C
C+L
(2 v
) C+
L (3
v)
C+L
(4 v
) C
Espa
nja
x C
C+L
(2 v
) C+
L (3
v)
C+L
(4 v
) C+
L (4
v)
C+L
(4 v
) C
Irlan
ti x
C C+
L (2
v)
C+L
(3 v
) C+
L (4
v)
C+L
(4 v
) C+
L (4
v)
Isla
nti
C C+
L (2
v)
C+L
(3 v
) C+
L (4
v)
C+L
(4 v
) C+
L (4
v)
C
Iso-
Brita
nnia
x
C C+
L (2
v)
C+L
(3 v
) C+
L (4
v)
C+L
(4 v
) C
Italia
x
C C+
L (2
v)
C+L
(3 v
) C+
L (4
v)
C+L
(4 v
) C+
L (4
v)
C
Itaumlva
lta
x C
C+L
(2 v
) C+
L (3
v)
C+L
(4 v
) C+
L (4
v)
C+L
(4 v
) C
Krei
kka
x C
C+L
(3 v
) C+
L (4
v)
C+L
(4 v
) C+
L (4
v)
C+L
(4 v
) C
Kypr
os
C C+
L (2
v)
C+L
(3 v
) C+
L (4
v)
C+L
(4 v
) C
Latv
ia
C C+
L (2
v)
C+L
(3 v
) C+
L (4
v)
C+L
(4 v
) C
Liet
tua
C C+
L (2
v)
C+L
(3 v
) C+
L (4
v)
C+L
(4 v
) C
Luxe
mbu
rg
x C
C+L
(3 v
) C+
L (4
v)
C+L
(4 v
) C+
L (4
v)
C+L
(4 v
) C
Mal
ta
C C+
L (2
v)
C+L
(3 v
) C+
L (4
v)
C+L
(4 v
) C
Norja
C
C+L
(3 v
) C+
L (4
v)
C+L
(4 v
) C+
L (4
v)
C+L
(4 v
) C
Port
ugal
i x
C C
C+L
(2 v
) C+
L (3
v)
C+L
(4 v
) C+
L (4
v)
C
Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa
37
Euro
pean
Com
mun
ity H
ouse
hold
Pan
el (E
CHP)
Th
e Eu
rope
an U
nion
Sta
tistic
s on
Inco
me
and
Livi
ng C
ondi
tions
(EU-
SILC
)
1994
19
95
1996
19
97
1998
19
99
2000
20
01
2004
20
05
2006
20
07
2008
20
09
2010
Puol
a C
C+L
(2 v
) C+
L (3
v)
C+L
(4 v
) C+
L (4
v)
C
Rans
ka
x C
C+L
(2 v
) C+
L (3
v)
C+L
(4 v
) C+
L (4
v)
C+L
(4 v
) C
Rom
ania
C
C+L
(2 v
) C+
L (3
v)
C
Ruot
si
x C
C+L
(2 v
) C+
L (3
v)
C+L
(4 v
) C+
L (4
v)
C+L
(4 v
) C
Saks
a x
C C+
L (2
v)
C+L
(3 v
) C
C C
Slov
akia
C
C+L
(2 v
) C+
L (3
v)
C +
L (4
v)
C +
L (4
v)
C
Slov
enia
C
C+L
(2 v
) C+
L (3
v)
C +
L (4
v)
C +
L (4
v)
C
Suom
i x
C C+
L (2
v)
C+L
(3 v
) C+
L (4
v)
C +
L (4
v)
C +
L (4
v)
C
Tans
ka
x C
C C+
L (2
v)
C+L
(3 v
) C
+ L
(4 v
) C
+ L
(4 v
) C
Tšek
ki
C C+
L (2
v)
C+L
(3 v
) C
+ L
(4 v
) C
+ L
(4 v
) C
Unka
ri C
C+L
(2 v
) C+
L (3
v)
C +
L (4
v)
C +
L (4
v)
C
Viro
C
C+L
(2 v
) C+
L (3
v)
C+L
(4 v
) C
+ L
(4 v
) C
+ L
(4 v
) C
Yhte
ensauml
12
13
14
15
15
15
15
15
15
26
26
26
29
29
28
C =
poik
kile
ikka
usai
neis
to L
= p
itkit t
aumlisa
inei
sto
1 v
2 v
3 v
tai 4
v =
pitk
ittaumli
sain
eist
on m
ahdo
llist
aman
seu
rann
an p
ituus
vuo
sina
x =
vuo
si j
ona
maa
liitt
yi a
inei
stoo
n
Eurooppalaiset elinolot
38
EU-SILCin pitkittaumlisaineisto on niin sanottu rotatoiva paneeli aineiston otos on jaettu rotaatior yhmiin joita seurataan yleensauml maksimissaan neljauml vuotta ja jokaisena vuotena yksi rotaatioryhmistauml putoaa seurannasta ja se korvataan uudella otoksella Rotaatioryhmien osalta poikkeuksia ovat Ranska (yhdeksaumln vuoden paneeli) Norja (kahdeksan vuoden) ja Luxemburg (rdquooikeardquo paneeli) ECHPn yhdeksi ongelmaksi muodostui aaltojen vaumllinen kato eli attritio Rotatoivan paneelin yksi hy vistauml puolista lienee se ettauml sillauml pystytaumlaumln paremmin vastaamaan kadosta aiheutuviin ongelmiin koska seuranta on rdquolukitturdquo samoishyhin kotitalouksiin vain maumlaumlraumlajaksi Aaltojen vaumllinen kato ei olekaan ollut yhtauml suurta EU-SILC-aineistossa kuin ECHP-aineistossa Esimerkiksi vuosien 2005 ja 2008 pitkittaumlistiedostojen perusteella maasta riippuen 75ndash98 prosenttia seushyrantaan kuuluvista oli edelleen seurannassa (Suomen aineistossa 90 prosenttia) Seurannan rajoittuminen vain neljaumlaumln vuoteen luonnollisesti aiheuttaa rajoituksia tutkimusasetelmaan Lisaumlksi seuranta-asetelman vuoksi tiettyjauml siirtymiauml ei ole mahdollista tutkia Esimerkiksi nuorten kotoa poismuuton ja avo- tai avioeroshyjen hyvinvointivaikutuksia ei pystytauml kunnolla tutkimaan siksi ettauml aineistossa olevasta kotitaloudesta poismuuttaja putoaa yleensauml myoumls seurannasta (Ks Iacovou ym 2012)
Toiseksi ECHPn laumlhtoumlkohtaisesta tavoitteesta tuottaa mahdollisimman vertailukelpoista mikrotason tietoa EUn jaumlsenmaiden elinoloista on jouduttu EU-SILC-aineistoa keraumlttaumlessauml joustamaan ECHP ja monet muut kansainshyvaumlliset vertailevat aineistot ovat niin sanottuja input-harmonisoituja aineistoja joissa jo keruuvaiheessa pyritaumlaumln kyselylomakkeen keruutapojen ja painotusten koordinoinnilla mahdollisimman tark kaan harmonisointiin Taumlstauml Eurostat joutui tosin joustamaan sillauml Saksa Iso-Britannia ja Luxemburg keskeyttivaumlt ECHP-aineiston keruun vuonna 1996 ja korvasivat ECHPn omilla kansallishysilla aineistoilla jotka harmonisoitiin jaumllkikaumlteen Lisaumlksi Ruotsin osa-aineisto perustui jo alun perin kansalliselle poikkileikkausaineistolle EU-SILC on alusta laumlhtien ollut niin sanottu output-harmonisoitu aineisto Jaumlsenmaille on annettu lista avainmuuttujista jotka on oltava aineistossa mutta tietojenkeruutavoissa on kuitenkin annettu aiempaa suurempia vapauksia Naumlmauml suuremmat vapaudet heijastuvat kuitenkin aineistojen heterogeenisuutena niin otantamenetelmissauml rekisteri- ja haastattelutietojen kaumlytoumlssauml kuin ylipaumlaumlnsauml siinauml mitauml yksittaumlisiauml tieshytoja kussakin maassa on keraumltty ja mitauml ei ole keraumltty (ks esim Verma ym 2010) Esimerkiksi tulotietojen osalta tietyt maat raportoivat nettotuloja toiset maat bruttotuloja Myoumls kotitalouden tulojen viitejakso vaihtelee jossain maumlaumlrin eri maiden vaumllillauml (ks Jaumlntti 2007)
Kolmanneksi ECHP- ja EU-SILC-aineistojen tuottamien tietojen keskinaumlishynen vertailukelpoisuus on melko heikkoa (Euroopan komissio 2005) Molempien aineistojen tavoitteena on ollut tarjota tietoa materiaalisista elinoloista tulotietoja laaja-alaisemmin Materiaalisen puutteen mittarit ovat kuitenkin seuranneet
Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa
39
poliittisia linjauksia jolloin ECHPn ja EU-SILCin avulla ei voida tarkastella esimerkiksi materiaalisessa deprivaatiossa tapahtuneita muutoksia samoilla muuttujilla yli ajan Vahvoja tulkintoja ei voi myoumlskaumlaumln tehdauml esimerkiksi vuoshysien 1994 ja 2010 tulotietoihin perustuvien analy ysien vaumllillauml sillauml tulotietojen keruussa ja tulokaumlsitteistoumlssauml on tapahtunut muutoksia muun muassa niin sanotun Canberra-ryhmaumln tyoumln myoumltauml (Expert Group on Household Income Statistics 2001 ks myoumls van der Laan 2007) Analy ysien perusteella voi tehdauml ajanjaksojen sisaumlisiauml tarkasteluja ja tehdauml niistauml yleisempiauml johtopaumlaumltoumlksiauml joita puolestaan voi suhteuttaa yli ajan toisiinsa
Rajoituksistaan huolimatta eurooppalaisten elinoloaineistojen etuna on se ettauml ne sisaumlltaumlvaumlt kotitalouden tulotietojen lisaumlksi tietoa myoumls materiaalisen elintason muista osa-alueista sekauml laajemmin yksiloumliden hy vinvoinnista kuten sosiaalisista suhteista ja terveydentilasta Toiseksi pitkittaumlisominaisuuksiensa vuoksi aineistot mahdollistavat muita kansainvaumllisesti vertailevia aineistoja paremmin taumlmaumln kirjan naumlkoumlkulmasta keskeisten siirtymien ja niiden hy vinshyvointivaikutusten analysoinnin Naumlin ollen politiikkapaumlaumltelmien ja poliittisten suositusten muodostaminen mahdollistuu luotettavammalla tavalla kuin yhden tai useamman poikkileikkaushetken tarkastelun perusteella Erot aineistojen paneeliominaisuuksissa ja muuttujien sisaumllloumlissauml vaikuttavat kuitenkin siihen ettauml tiety t siirtymiauml koskevat analy ysit tehdaumlaumln kirjassa ECHPlla eikauml sitauml uushydemmalla EU-SILCillauml Osa artikkeleista perustuu vain poikkileikkaushetken tarkasteluun joko siksi ettauml artikkelille asetetut tutkimustehtaumlvaumlt eivaumlt edellytauml paneeliasetelmaa tai siksi ettauml aihetta ei pystytauml eurooppalaisilla elinoloaineisshytoilla luotettavasti tarkastelemaan paneeliasetelmalla Kussakin artikkelissa kerrotaan tarkemmin mitauml valintoja ja rajoituksia aineistoihin sisaumllty y ja millauml tavoin aineistot palvelevat kunkin artikkelin tutkimusasetelmaa Kirjan artikkelit tarjoavat siten myoumls esimerkkejauml siitauml minkaumllaisiin tutkimuskysymyksiin aineisshytojen avulla voidaan vastata ja toisaalta siitauml minkaumllaisia rajoituksia aineistot tutkimukselle asettavat
Laumlhteet Ahlqvist K Okkonen K-M EU tilastot ja koumlyhyyspolitiikka Hyvinvointikatsaus 2011 3 72ndash77
Airio I Change of norm In-work poverty in a comparative perspective Helsinki Kela Studies in social security and health 92 2008
Allardt E Att ha att aumllska att vara Om vaumllfaumlrden i Norden Lund Argos 1975
Allardt E Hyvinvoinnin ulottuvuuksia Porvoo WSOY 1976
Eurooppalaiset elinolot
40
Atkinson AB Marlier E Income and living conditions in Europe Luxembourg Eurostat 2010
Atkinson AB Rainwater L Smeeding TM Income distribution in OECD countries Evidence from the Luxembourg income study Paris OECD Social policy studies 18 1995
Atkinson T Cantillon B Marlier E Nolan B Social indicators The EU and social inclusion Oxford Oxford University Press 2002
Blomgren J Hiilamo H Kangas O Niemelauml M Finland Growing inequality with contested consequences Julkaisussa Nolan B Salverda W Checchi D ym toim Changing inequalities amp societal impacts in rich countries Thirty countriesrsquo experiences Oxford Oxford University Press 2014 222ndash247
Boarini R Mira drsquoErcole M Measures of material deprivation in OECD countries Paris OECD OECD social employment and migration working papers 37 2006
Bonoli G Classifying welfare states A two-dimension approach Journal of European Social Policy 1997 26 (3) 351ndash372
Bonoli G The politics of the new social policies Providing coverage against the new social risks in mature welfare states Policy amp Politics 2005 33 (3) 431ndash449
Caminada K Wang C Disentangling income inequality and the redistributive effect of social transfers and taxes in 36 LIS countries Luxembourg Luxembourg Income Study Working Papers 567 2011
Cerami A Vanhuysse P toim Post-communist welfare pathways Theorizing social policy transformations in Central and Eastern Europe Hampshire Palgrave Macmillan 2009
Deaton A Household surveys consumption and the measurement of poverty Economic Systems Research 2003 15 (2) 135ndash159
De Graaf-Zijl M Nolan B Household joblessness and its impact on poverty and deprivation in Europe Journal of European Social Policy 2011 21 (5) 413ndash431
Doyal L Gough I A theory of human need Basingstoke Macmillan 1991
Easterlin RA Does economic growth improve the human lot Some empirical evidence Julkaisussa David PA Reder MW toim Nations and households in economic growth Essays in honor of Moses Abramovitz New York NY Academic Press 1974 89ndash125
Erikson R Hansen EJ Ringen S Uusitalo H toim The Scandinavian model Welfare states and welfare research Armonk NY Sharpe 1987
Erikson R Aringberg R Vaumllfaumlrd i foumlraumlndring Levnadsvillkor i Sverige 1968ndash1981 Stockholm Prisma 1984
Ervasti H Fridbeg T Hjerm M Ringdal K toim Nordic social attitudes in a European perspective Cheltenham Elgar 2008
Ervasti H Goul Andersen J Fridberg T Ringdal K toim The future of the welfare state Social policy attitudes and social capital in Europe Cheltenham Elgar 2012
Euroopan komissio The continuity of indicators during the transition between ECHP and EU-SILC Luxembourg Publications office of the European Union Working Papers and Studies 2005
Euroopan komissio Employment and social developments in Europe 2011 Luxembourg Publications office of the European Union 2011
Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa
Eurostat Europe 2020 indicators Headline indicators Poverty and social exclusion Luxembourg Eurostat 2013a Saatavissa lthttpeppeurostateceuropaeuportalpage portaleurope_2020_indicatorsheadline_indicatorsgt Viitattu 2822013
Eurostat Harmonized Indices of Consumer Prices (HICP) Luxembourg Eurostat 2013b Saatavissa lthttpeppeurostateceuropaeuportalpageportalhicpintroductiongt Viitattu 342013
Expert Group on Household Income Statistics Final report and recommendations Ottawa 41 2001 Saatavissa lthttpwwwlisdatacenterorgwp-contentuploadscanberra_reportpdfgt
Viitattu 1832013
Fritzell J Ritakallio V-M Societal shifts and changed patterns of poverty International Journal of Social Welfare 2010 19 (S1) S25ndashS41
Gelissen J Worlds of welfare worlds of consent Public opinion on the welfare state Leiden Brill 2002
Gornick JC Jaumlntti M toim Income inequality Economic disparities and the middle class in affluent countries Stanford Stanford University Press 2013
Guio A-C What can be learned from deprivation indicators in Europe Luxembourg Eurostat Eurostat Methodologies and Working Papers 2009
Halleroumld B The truly poor Direct and indirect consensual measurement of poverty in Sweden Journal of European Social Policy 1995 5 (2) 111ndash129
Heikkilauml M Koumlyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Tutkimus koumlyhyydestauml ja hyvinvoinnin puutteiden kasautumisesta Suomessa Helsinki Sosiaalihallitus Julkaisuja 8 1990
Heikkilauml M Kautto M toim Suomalaisten hyvinvointi 2002 Helsinki Stakes 2002
Honkanen P Tervola J Vuoden 2012 perusturvamuutoksien vaikutukset Helsinki Kela Nettityoumlpapereita 35 2012
Haumlrkoumlnen J Jobless couples in Europe Comparative studies with longitudinal data Florence European University Institute 2007
Iacovou M Kaminska O Levy H Using EU-SILC data for cross-national analysis Strengths problems and recommendations Essex Institute for Social and Economic Research Working Papers 3 2012
Indicators Sub-Group Proposal for a portfolio of overarching indicators and for the streamlined social inclusion pensions and health portfolios Brussels Social Protection Committee 2006
Johansson S Om levnadsnivaringundersoumlkningen Stockholm Allmaumlnna foumlrlaget 1970
Juhaacutesz G Exporting or pulling down The European Social Model and Eastern enlargement of the EU European Journal of Social Quality 2006 6 (1) 82ndash107
Jaumlntti M Essays on income distribution and poverty Turku Aringbo Akademi 1993
Jaumlntti M The EU-SILC in comparative income distribution research Design and definitions in international perspective Julkaisussa Comparative EU statistics on income and living conditions Issues and challenges Luxembourg Eurostat Eurostat methodologies and working papers 2007 311ndash334
Eurooppalaiset elinolot
42
Kangas O Palme J Does social policy matter Poverty cycles in OECD countries International Journal of Health Services 2000 30 (2) 335ndash352
Kangas O Ritakallio V-M toim Kuka on koumlyhauml Koumlyhyys 1990-luvun puolivaumllin Suomessa Helsinki Stakes Tutkimuksia 65 1996
Kautto M Suomalaisten hyvinvointi uuden kyselytutkimuksen valossa Julkaisussa Kautto M toim Suomalaisten hyvinvointi 2006 Helsinki Stakes 2006a 19ndash34
Kautto M toim Suomalaisten hyvinvointi 2006 Helsinki Stakes 2006b
Koskiaho B Elintason osatekijoumliden kasautumisesta ja elintasoon vaikuttavista tekijoumlistauml Tampere Tampereen yliopisto Acta Universitatis Tamperensis A 30 1969
Kuivalainen S Niemelauml M From universalism to selectivism The ideational turn of the antishypoverty policies in Finland Journal of European Social Policy 2010 20 (3) 263ndash276
Layard R Happiness Lessons from a new science New York NY Penguin 2005
Marlier E Cantillon B Nolan B Van den Bosch K Van Rie T Developing and learning from EU measures of social inclusion in the European Union Julkaisussa Besharov DJ Couch KA toim Counting the poor New thinking about European poverty measures and lessons from the United States Europe Oxford Oxford University Press 2012 299ndash342
Mayer KU New directions in life course research Annual Review of Sociology 2009 35 413ndash433
Mitchell D Income transfers in ten welfare states Aldershot Avebury 1991
Moisio P Poverty dynamics according to direct indirect and subjective measures Modelling Markovian processes in a discrete time and space with error Helsinki Stakes Research report 145 2004
Moisio P Karvonen S Simpura J Heikkilauml M toim Suomalaisten hyvinvointi 2008 Helsinki Stakes 2008
Morel N Palier B Palme J What future for social investments Stockholm Institute for Future Studies Research Report 1 2009
Niemelauml M Raijas A Kohtuullinen kulutus ja perusturvan riittaumlvyys Naumlkoumlkulmia kohtuullisen kulutuksen maumlaumlrittelyyn ja mittaamiseen Helsinki Kela Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 80 2012
Nolan B Whelan CT Using non-monetary deprivation indicators to analyse poverty and social exclusion in rich countries Lessons from Europe Journal of Policy Analysis and Management 2010 29 (2) 305ndash323
Nolan B Whelan CT Poverty and deprivation in Europe Oxford Oxford University Press 2011
Nussbaum MC Sen A toim The quality of life Oxford Clarendon Press 1993
OECD Growing unequal Income distribution and poverty in OECD countries Paris OECD 2008
Offer A toim Pursuit of the quality of life Oxford Clarendon Press 1996
Paananen S Pienituloiset kotitaloudet 1985 Helsinki Sosiaalihallitus Julkaisuja 10 1988
Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa
43
Rantala J Suoniemi I Elaumlkelaumlisten toimeentulo tulonjaon kokonaisuudessa Helsinki Elaumlketurvakeskus Elaumlketurvakeskuksen tutkimuksia 2 2007
Raunio K Hyvinvointi ja taloudelliset muutokset Tutkimus suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin sisaumllloumlstauml ja taloudellisten muutosten hyvinvointivaikutuksista vuosina 1950ndash1977 Turku Sosiaalipoliittisen yhdistyksen tutkimuksia 41 1983
Riihelauml M Essays on income inequality poverty and the evolution of the top income shares Helsinki Government Institute for Economic Research VATT Publications 52 2009
Ringen S Direct and indirect measures of poverty Journal of Social Policy 1988 17 (3) 351ndash365
Ritakallio V-M Koumlyhyys Suomessa 1981ndash1990 Tutkimus tulonsiirtojen vaikutuksista Helsinki Stakes Tutkimuksia 39 1994
Roos JP Welfare theory and social policy A study in policy science Helsinki Societas Scientarium Fennica Commentationes Scientarium Socialium 4 1973
Rowntree BS Poverty A study of town life London Nelson 1901
Salavuo K Taloudellisen tason asteikko elintason mittana Tutkimus taloudellisen tason asteikon soveltuvuudesta palkansaajien ja pienviljelijoumliden elintason mittaamiseen ja vertailuun Helsinki WSOY Sosiaalipoliittisen yhdistyksen tutkimuksia 17 1969
Sauli H Simpura J Pohjoismaisista elinolotutkimuksista EU-eurooppalaisiin tulonjakotutkimuksiin Elinolotutkimuksen tuottajien naumlkoumlkulma Hyvinvointikatsaus 2002 4 57ndash62
Sen A Resources values and development Oxford Blackwell 1984
Sen A Commodities and capabilities Amsterdam North-Holland 1985
Simpura J Uusitalo H Hyvinvointi ja sosiaalinen kehitys Julkaisussa Saari J toim Hyvinvointi Helsinki Gaudeamus 2011 106ndash139
Social Protection Committee Report on indicators in the field of poverty and social exclusion Brussels Social Protection Committee 2001
Sosiaali- ja terveysministeriouml Eurooppa 2020 strategia Koumlyhyyden syrjaumlytymisen ja pienituloisuuden vaumlhentaumlmisen toimintaohjelman valmistelu Suomessa Asettamispaumlaumltoumls 1822011
Sullstroumlm R Alimman tuloviidenneksen toimeentulo Suomessa vuonna 1981 Kansantaloudellinen aikakauskirja 1987 83 (1) 29ndash45
Taylor-Gooby P New risks and social change Julkaisussa Taylor-Gooby P toim New risks new welfare The transformation of the European welfare state Oxford Oxford University Press 1ndash28
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Perusturvan riittaumlvyyden arviointiraportti Helsinki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Avauksia 4 2011
Townsend P Poverty in the United Kingdom A survey of household resources and standards of living London Penguin Books 1979
Tuominen E toim Naumlkoumlkulmia elaumlkelaumlisten hyvinvointiin Toimeentulosta kulutukseen ja ajankaumlyttoumloumln Helsinki Elaumlketurvakeskus Elaumlketurvakeskuksen raportteja 4 2008
Eurooppalaiset elinolot
Uusitalo H Income and welfare A study of income as a component of welfare in the Scandinavian countries in the 1970s Helsinki University of Helsinki Research group for comparative sociology Research reports 8 1975
Uusitalo H Muuttuva tulonjako Hyvinvointivaltion ja yhteiskunnan rakennemuutosten vaikutukset tulonjakoon 1966ndash1985 Helsinki Tilastokeskus Tutkimuksia 148 1988
Vaalavuo M Towards an improved measure of income inequality The impact of public services on income distribution An international comparison Florence European University
44 Institute 2011
Vaarama M Moisio P Karvonen S Suomalaisten hyvinvointi 2010 Helsinki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Teema 11 2010
Van der Laan P The income concept in EU-SILC Relevance feasibility challenges Julkaisussa Comparative EU statistics on income and living conditions issues and challenges Luxembourg Eurostat Methodologies and working papers 2007 45ndash56
Veenhoven R Conditions of happiness Dordrecht D Reidel 1984
Verma V Betti G Gagliardi F An assessment of survey errors in EU-SILC Luxembourg Eurostat Methodologies and Working Papers 2010
Ward T Lelkes O Sutherland H Toacuteth IG toim European inequalities Social inclusion and income distribution in the European Union Budapest TAacuteRKI 2009
Whiteford P Kennedy S Incomes and living standards of older people A comparative analysis LondonHMSO Department of Social Security Research Report 34 1995
Eurooppalaiset elinolot
Maria Vaalavuo 46 Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml1
Tanskalainen politiikan tutkija Carsten Jensen (2011) on vaumlittaumlnyt ettauml elaumlmaumlnshykaaririskit joihin julkisilla palveluilla hy vinvointivaltioissa usein vastataan eroavat sosioekonomiseen asemaan liitty vistauml luokkariskeistauml siinauml etteivaumlt ne liity henkiloumln tyoumlmarkkina-asemaan Elaumlmaumlnkaaririskit liitty vaumlt nuoruuteen (lastenhoidon ja koulutuksen tarve) aikuisuuteen (aumlitiys tai vanhemmuus) ja vanhuuteen (terveydenhuollon ja vanhustenhoidon tarve) Jensen paumlaumlttelee ettauml elaumlmaumlnkaaririskejauml kuvaa kaksi ominaispiirrettauml 1) kaikki yhteiskunnan jaumlsenet kohtaavat niitauml yhtaumllaumlisesti ndash tai ainakin tasapuolisemmin kuin luokkariskejauml ja 2) elaumlmaumlnkaaririskien sattuminen omalle kohdalle on todennaumlkoumlisempaumlauml kuin monien luokkariskien kuten tyoumlttoumlmy yden Mielestaumlni ei ole kuitenkaan itsestaumlaumln selvaumlauml ettauml naumlmauml kaksi olettamusta pitaumlvaumlt taumlysin paikkansa sillauml elaumlmaumlnkaareen liitty vauml luonnollinen tapahtuma kuten vanhuus ei kaikilla muodostu riskiksi ensinkaumlaumln Ilman sy vaumlllisempaumlauml analy ysiauml ei voida ehdottomasti vaumlittaumlauml ettei palveluilla olisi tulonjaollisia vaikutuksia sillauml naumlitauml tapahtumia varten rakenshynettuja turvaverkkoja saatetaan kaumlyttaumlauml hy vinkin eri lailla sosioekonomisesta taustasta riippuen Siinauml Jensen on oikeassa ettauml palvelut ovat usein the forgotten half ndash hy vinvointivaltion unohdettu puolikas Naumlihin teemoihin paneudun taumlssauml artikkelissa
Tarkoitukseni on tutkia lasten paumlivaumlhoidon ja vanhuspalveluiden tulonjaollishysia seurauksia Euroopan unionin jaumlsenvaltioissa eli tavoitteena on tarkastella mishyten niihin kohdistetut menot jakaantuvat yhteiskunnassa Toisin kuin terveydenshyhuoltoa tai koulutusta sosiaalipalveluja on harvoin tutkittu taumlssauml artikkelissa kaumlyttaumlmaumlstaumlni naumlkoumlkulmasta kaumlsin Siksi olen rajannut tutkimuksen empiirisen fokuksen naumlihin palveluihin Taumlmaumln naumlkoumlkulman implisiittisenauml paumlaumlmaumlaumlraumlnauml on luoda konteksti kotitalouksien elintason ja kaumlytettaumlvissauml olevien tulojen riittaumlvyyshyden tutkimiselle Maan sisaumlllauml vanhusten elintason vertaaminen lapsiperheiden elintasoon ei ole mahdollista ellemme ota huomioon heidaumln hyoumldyntaumlmiaumlaumln palveluita samoin kansainvaumllisessauml tutkimuksessa italialaisen ja suomalaisen elaumlkelaumlisen tulojen vertailu on kovin yksiulotteista ilman muiden resurssien (omistusasunto ilmainen terveydenhuolto kattavat vanhuspalvelut ym) huoshy
1 Artikkeli pohjautuu kirjoittajan vaumlitoumlskirjaan (ks Vaalavuo 2011)
Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml
47
mioon ottamista Elaumlkkeiden sosiaalietuuksien ja palkkojen riittaumlv y ys tietyn elintason saavuttamiseksi riippuu yhteiskunnan tuottamasta kehyksestauml kuten siitauml mitauml palveluja yhteiskunta kansalaisilleen jaumlrjestaumlauml Elintasoa tutkittaessa on taumlrkeaumlauml ottaa huomioon kotitalouksien julkinen kulutus joka lisaumlauml merkitshytaumlvaumlsti niiden hy vinvointia On nimittaumlin arvioitu ettauml palveluista saatu hyoumlty merkitsee noin 20 prosentin lisaumlystauml kotitalouden kulutusmenoihin Suomessa Pienituloisimmissa kotitalouksissa taumlmauml voi olla jopa puolet kotitalouden tuloista (ks Lindqvist 2008)
Artikkelin tavoite on siirtyauml eteenpaumlin perinteisistauml tulonjakotutkimuksista lisaumlaumlmaumlllauml julkisten lastenhoito- ja vanhuspalveluiden rahallinen arvo kotishytalouksien kaumlytettaumlvissauml oleviin tuloihin Hy vinvointivaltiot voivat valita suoran rahallisen (esim kotihoidon tuki) ja ei-rahallisen (esim hoidon jaumlrjestaumlminen kunnallisessa paumlivaumlkodissa) tuen vaumllillauml tavoitellessaan samojakin paumlaumlmaumlaumlriauml Naumlin ollen on taumlrkeaumlauml tutkia naumliden molempien vaikutusta tulonjakoon samanshyaikaisesti Taumlssauml artikkelissa keskityn ei-rahallisten etuuksien eli julkisten palshyveluiden vaikutukseen tulojen uudelleenjaossa ja tutkin ketkauml naumlistauml palveluista eniten hyoumlty vaumlt Vaumllitoumln kohderyhmauml ovat elinkaaren alku- ja loppupaumlaumlssauml olevat henkiloumlt vaik kakin palvelut hyoumldy ttaumlvaumlt vaumllillisesti yhteiskunnan aktiivisia jaumlseniauml vapauttamalla heidaumlt hoitovelvoitteista
Artikkeli rakentuu seuraavasti Aluksi erittelen tarkemmin sy yt ja motishyvaation julkisten palveluiden huomioon ottamiselle tulonjakotutkimuksissa Lisaumlksi esittelen olemassa olevia tutkimustuloksia julkisten palveluiden ja tulonshyjaon yhteyksistauml Taumlmaumln jaumllkeen kuvaan tutkimuksen hypoteesit aineistot ja tutkimukseen liitty vaumlt metodologiset kysymykset Empiiristen tulosten esittelyn jaumllkeen tuon lopuksi esille tutkimukselliset ja poliittiset paumlaumltelmaumlt
Julkisten palveluiden huomioon ottamisen perustelut ja tutkimuksen rajaus
Julkisten palveluiden on jo kauan naumlhty esittaumlvaumln taumlrkeaumlauml roolia tulonjaossa progressiivisesti keraumltyillauml verovaroilla rahoitetaan palveluita terveydenhuollosta aina linja-autoliikenteeseen Esimerkiksi Richard Tawney (1964) uskoi taumlmaumln huomattavasti vaumlhentaumlvaumln taloudellista ja sosiaalista eriarvoisuutta ja eriarvoishysuuden epaumltoivottavia tai haitallisia seurauksia (ks myoumls Le Grand 1982 3) Viime aikoina julkiset palvelut ovat yhauml kasvavassa maumlaumlrin loumlytaumlneet tiensauml tulonjakoshytutkimuksen piiriin ndash ja syystaumlkin (Marical ym 2006 Vaalavuo 2011 Verbist ym 2012 Suomessa Lindqvist 2008) Erityisesti kansainvaumllisessauml vertailevassa tutkimuksessa kuva taloudellisista resursseista on puutteellinen sillauml maat eroavat
Eurooppalaiset elinolot
48
suuressa maumlaumlrin toisistaan siinauml miten kansalaisten hy vinvointia tuetaan Taumlmaumln suhteen valtiot tasapainottelevat rahallisten etuuksien ja julkisesti tuotettujen palveluiden vaumllillauml Kun tutkimukset ovat keskittyneet naumlistauml vain ensimmaumliseen on hyvinvointivaltion (vaihtelevasti) merkittaumlvauml rooli palveluiden tuottajana tai rahoittajana jaumlaumlnyt useimmiten huomioimatta Julkisten palveluiden taumlrkeys eri maissa ja erilaisille kotitaloustyypeille tai tuloryhmille vaihtelee mikauml omalta osaltaan lisaumlauml taumlmaumln tutkimuksen mielenkiintoa ja poliittista relevanssia
Sosiaalipalveluihin2 osoitetut julkiset varat ovat lisaumlaumlntyneet huomattavasti viime vuosien aikana samalla kun palveluiden merkitys ihmisten elaumlmaumlssauml on kasvanut Ylipaumlaumltaumlaumln tilastot osoittavat ettauml palveluiden maumlaumlrauml on sosiaalibudshyjetissa kasvanut rahallisia etuuksia nopeammin useissa OECD-maissa (Harding y m 2004) Vertaillessamme julkisten menojen kasvua suhteessa bruttokanshysantuotteeseen vuosien 1980 ja 2005 vaumllillauml voimme todeta ettauml lastenhoito- ja vanhuspalvelumenot ovat kasvaneet suhteellisesti eniten (16 EU-maan keskiarvo) Vaikka kuviossa 1 kehitys naumly ttaumlauml vaumlhemmaumln dramaattiselta julkisten lastenhoishytopalveluiden menot ovat kasvaneet jopa 104 prosenttia (Suomessa 47 prosentshytia) ja vanhuspalveluiden menot 48 prosenttia (Suomessa laumlhes 100 prosenttia) Vastaavasti esimerkiksi terveydenhuoltomenojen kasvu on ollut 34 prosenttia ja rahallisten perhe-etuuksien kasvu vain 6 prosenttia (Vaalavuo 2013) Maiden vaumllillauml esiinty y suuria eroja niin laumlhtoumltasossa kuin kasvussakin mutta ei liene epaumlselvaumlauml ettauml kasvutrendi palveluiden osalta jatkuu Muutokset vaumlestoumln ikaumlrashykenteessa ja naisten lisaumlaumlntynyt osallistuminen kodin ulkopuolisille tyoumlmarkkishynoille kasvattavat tarvetta julkisen palvelurakenteen laajentamiselle
Taumlmaumln artikkelin viitekehyksenauml on siis ajatus ettauml keskittyminen ainoasshytaan kaumly tettaumlvissauml oleviin tuloihin antaa rajoittuneen jopa vaumlaumlristyneen kuvan kotitalouksien taloudellisesta tilanteesta kun julkisin varoin tuotettuja palveluita ei oteta lainkaan huomioon Pyrin tuomaan esille miten julkiset palvelut voitaishysiin vastedes integroida paremmin hy vinvointitutkimukseen vaikka empiirinen kokeilu jaumlaumlkin taumlssauml tutkimuksessa rajallisemmaksi Toki lastenhoito- ja vanhusshypalvelut muodostavat toistaiseksi vain marginaalisen osan maiden sosiaalimeshynoista ja terveydenhuolto ja koulutus jotka onkin otettu useammin tarkastelun kohteeksi tulonjakotutkimuksissa ovat merkittaumlvaumlsti suuremmat menokategoriat Taumlstauml huolimatta kiinnostuksen suuntaaminen sosiaalipalveluihin on taumlrkeaumlauml maiden vaumllillauml vallitsevien huomattavien erojen vuoksi Taumlmauml voi osaltaan olla yhteydessauml perinteiseen kaumlsitykseemme eri hy vinvointivaltioregiimeistauml Tutkimukseen on taumlmaumln takia valikoitu maat jotka edustavat monipuolisesti eri regiimejauml (ja niiden mahdollista sisaumlistauml vaihtelua) ja Euroopan kolk kia
2 Taumlssauml artikkelissa taumlmaumln termin kaumly ttouml on rajattu lastenhoito- ja vanhuspalveluihin
Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml
Kuvio 1 Julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta eri palvelumuotojen mukaan vuosina
1980ndash2005 16 EU-maan keskiarvo
49
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9
10
1980
1990
2000
2005
Terveydenhuolto Vanhuus Vanhuus Rahalliset Lasten rahaetuudet luontoisetuudet perhe-etuudet paumlivaumlhoito
Laumlhde Eurostat Social Protection
sosiaalidemokraattista mallia edustavat Suomen lisaumlksi muut Pohjoismaat angloshysaksisen mallin ty yppimaana on Iso-Britannia bismarckilaista hy vinvointimallia edustavat Saksa Alankomaat ja Ranska Italia ja Espanja kuuluvat taumlmaumln mallin etelaumliseen versioon ja heterogeeninen valikoima Itauml-Euroopan maita ndash Unkari Slovenia ja Viro ndash edustavat jaumllkikommunistista klusteria
Julkisten palveluiden osalta tutkimus rajataan lasten- ja vanhustenhoitoshypalveluihin Ne ovat eri maiden sosiaalibudjeteissa ainakin toistaiseksi pienimuoshytoisia Lindqvistin (2008) tutkimuksen mukaan sosiaalipalveluiden osuus kaikshykien hy vinvointipalveluiden arvosta kotitalouksille Suomessa oli 116 prosenttia Kategorian pienehkoumlstauml koosta huolimatta kansainvaumllisissauml tutkimuksissa niiden huomioiminen on taumlrkeaumlauml jos haluamme vertailla taloudellista hy vinvointia Yhdessauml maassa saatetaan tarvita esimerkiksi suurempia elaumlkkeitauml vanhuspalshyveluiden ollessa olemattomat kun toisaalla sosiaalipalvelut vaumlhentaumlvaumlt painetta nostaa rahaetuuksien suuruutta
Alle kouluikaumlisille lapsille suunnatut palvelut vaikuttavat erityisesti naisten tuloihin mahdollistamalla heidaumln tyoumlssaumlkaumlyntinsauml palkattoman kotityoumln sijaan Taumlmauml tulonjakovaikutus ei kuitenkaan kuulu taumlmaumln artikkelin tutkimuskohshyteisiin vaikka onkin varmasti merkittaumlvaumlmpi kuin julkisen palvelun rahallinen arvo lapsiperheille Taumltauml jaumllkimmaumlistauml on tutkittu aumlaumlrimmaumlisen harvoin etenkin siksi ettauml monissa maissa julkiset lastenhoitopalvelut ovat vielauml kovin marginaashylisia (ks erityisesti Foumlrster ja Verbist 2012) Joris Ghysels ym (2010) vertailivat perhepolitiikan tulonjakovaikutuksia Belgiassa Suomessa ja Saksassa Heidaumln tuloksensa osoittivat ettauml kotihoidon tuki kohdistui useimmiten alempiin
Eurooppalaiset elinolot
50
tuloluokkiin tutkituissa maissa kun taas lastenhoitopalveluilla oli juuri paumlinshyvastainen vaikutus Saksaa lukuun ottamatta Taumlllaiset tutkimustulokset ovat taumlrkeitauml politiikan suunnittelun kannalta jos haluamme kehittaumlauml lapsiperheiden elintasoa ja tyoumln ja perheen yhteensovittamista unohtamatta sosioekonomisen luokan vaikutusta naumlihin
Vanhustenhoitopalvelut ovat useassa suhteessa verrannollisia lastenhoitoshypalveluihin vaikka vaikuttavatkin ihmisen elaumlmaumlaumln elinkaaren toisessa aumlaumlripaumlaumlsshysauml Ensinnaumlkin niiden tulonjakovaikutuksista on aumlaumlrimmaumlisen vaumlhaumln tutkimusta Toiseksi myoumls ne ovat nousseet esille uudessa sosiaalisia riskejauml kaumlsittelevaumlssauml kirjallisuudessa yhtenauml mahdollisuutena poistaa esteitauml naisten tyoumlllisy ydelle ja sukupuolien tasa-arvoon liitty vaumlnauml tekijaumlnauml Kolmanneksi vanhustenhoitoshypalvelut ovat demografisten syiden vuoksi muodostumassa taumlrkeaumlksi poliittiseksi taloudelliseksi ja sosiaaliseksi kysymykseksi kaikkialla Euroopassa Neljaumlnneksi naumlihin palveluihin osoitetut julkiset varat vaihtelevat huomattavasti eri maissa mikauml tekee niistauml kiinnostavan kohteen vertailevassa tulonjakotutkimuksessa
Aikaisempi tutkimus julkisten palveluiden vaikutus tulonjakoon
Tulonjakotutkimuksen piirissauml on kaumlyty sen koko historian ajan tiukkaa kaumldenshyvaumlaumlntoumlauml siitauml miten tulonjakoa tai eriarvoisuutta tulisi mitata ja mitauml tulokaumlsitettauml pitaumlisi kaumlyttaumlauml Aina 1990-luvulle saakka alan tutkimukset perustuivat laumlhinnauml kaumlytettaumlvissauml olevien tulojen kaumlsitteeseen eli tulonjakoa tarkasteltiin verojen (ei kuitenkaan epaumlsuorien verojen esimerkiksi arvonlisaumlveron) ja tulonsiirtojen jaumllkeen Sittemmin julkisten palveluiden rooli eriarvoisuuden sekauml tulonjaon laajuuden ja ominaispiirteiden tunnistamisessa on saanut yhauml enemmaumln huoshymiota (Smeeding ym 1993 Garfinkel ym 2006 Verbist ym 2012) Useat kaumlyshytaumlnnoumln seikat sen sijaan ovat estaumlneet palveluiden integroimisen taloudellisen hy vinvoinnin kaumlsitteeseen Askel kaumlytettaumlvissauml olevista tuloista kattavampaan tulokaumlsitteeseen tuo mukanaan komean kavalkadin metodologisia olettamuksia ja lisaumlauml teoreettisia pohdintoja julkisten palveluiden ja taloudellisen hy vinvoinshynin suhteesta Keskustelu aiheesta on kuitenkin jo vakiinnuttanut paikkansa tutkijoiden parissa3
Monet aiemmat tutkimukset ovat eronneet toisistaan siinauml miten ja mitkauml julkiset palvelut on otettu huomioon Ennen kaikkea taumlrkeitauml ovat tutkimukshyselliset va linnat pa lveluiden ra ha l lisen vastineen sekauml edunsaajien joukon maumlaumlrittaumlmisessauml Sanon tarkoituksella rsquovalinnatrsquo sillauml useita eri vaihtoehtoja on
3 OECDn tutkimusten jaumllkeen myoumls Eurostat ja Euroopan komissio ovat vihdoin paumlaumlttaumlneet kaumlsitellauml aihetta jaumlrjestelmaumlllisemmin
Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml
51
tarjolla eikauml mitaumlaumln ole voitu osoittaa oikeaksi (ja harvoin edes paremmaksi sillauml useimmiten tutkimusta tehdaumlaumln kaumlytaumlnnoumln sanelemilla ehdoilla eli ennen kaikshykea tietojen saatavuuteen perustuen) Yleensauml imputointi eli palvelun arvioidun rahallisen vastineen kohdentaminen (tulonjakotilaston) henkiloumlille ei perustu todelliseen palveluiden kaumlyttoumloumln vaan valitun edunsaajajoukon henkiloumlkohtaishysiin ominaisuuksiin kuten ikaumlaumln ja sukupuoleen Kyseessauml on siis potentiaalinen edusta nauttiminen Tarkemmat asiaa koskevat tiedot kysely tutkimuksissa ovat vaumllillauml antaneet mahdollisuuden tosiasialliseen palveluiden kaumlyttoumloumln perustuvaan imputointiin4
Aiemmissa tutkimuksissa koulutuksen tulonjakovaikutuksista on todettu ettauml ensimmaumlisen ja osin toisen asteen koulutus kaventaa tuloeroja (Tsakloglou ja Antoninis 1999 Sef ton 2002 Lakin 2004 Marical ym 2006 Callan ym 2007) ja koulutuksen ansiosta lapsiperheet ovat yleensauml rdquonettovoittajiardquo julkisten palveluiden saralla (Steckmest 1996 Harding ym 2004) Taumlssauml suhteessa erot Euroopan maiden vaumllillauml ovat pieniauml sillauml laumlhes kaikissa maissa osallistumisaste pakollisessa koulutuksessa on laumlhes 100 prosenttia ja vaihtoehtoja julkiselle koulushysysteemille on vain rajallisesti Korkeakoulutusta koskevat tulokset ovat hy vin toisenlaiset ja useimmiten todetaan kolmannen asteen koulutuksen suosivan rikkaita (Vaalavuo 2011)
Terveydenhuollon tarkastelussa on tavallisesti kaumlytetty kahta vaihtoehtoista imputointimenetelmaumlauml toinen perustuu tosiasialliseen kaumly ttoumloumln ja toinen niin sanottuun vakuutusperiaatteeseen Vaikka jaumllkimmaumlisen kaumlyttoumlauml usein puoltavat myoumls kaumlytaumlnnoumln sy yt on tarpeellista huomioida naumliden kahden menetelmaumln teoreettisesti eroavat laumlhtoumlkohdat jotka mielestaumlni kannustavat vakuutusperishyaatteeseen perustuvaan imputointiin Vakuutusperiaate perustuu ikaumlaumln ja joskus myoumls sukupuoleen (Smeeding ym 1993 Steckmest 1996 Lakin 2004 Garfinkel ym 2005 Aaberge ym 2006) Laumlhtoumlkohtana on ajatus siitauml ettauml kaikki hyoumlty vaumlt terveyspalveluiden olemassaolosta vaikkei niitauml juuri haastatteluvuonna olisi kaumly ttaumlny tkaumlaumln Julkinen terveydenhuolto korvaa yksity isen vakuutuksen ja on naumlin ollen vakuutushinnan arvoinen etuus yksittaumliselle terveydenhuoltoon oikeutetulle henkiloumllle Taumltauml metodia on kaumlytetty useimmissa terveyspalvelut huomioon ottavissa tutkimuksissa joissa on todettu ettauml terveydenhoitopalvelut toimivat tehokkaasti tulonjakomekanismin osana kaventaen kuilua rikkaiden ja koumlyhien vaumllillauml riippumatta siitauml onko kyseessauml universaali vai tarveharkinshytainen jaumlrjestelmauml (Marical ym 2006) Jos imputoinnin perustana on sen sijaan tosiasiallinen terveyspalveluiden kaumly ttouml alin tuloluokka naumlyttaumlauml hyoumltyvaumln jopa
4 Imputoinnilla tarkoitetaan taumlssauml tutkimuksessa palvelun arvon liittaumlmistauml henkiloumloumln tulonjakotilasshytossa eli tilastoon luodaan uusi muuttuja vanhuspalveluille ja lastenhoidolle ja sen arvo korvataan arvioidulla rahallisella arvolla Tarkemmat tiedot menetelmaumlstauml ja kaumlytetyistauml aineistoista loumly ty vaumlt teoksesta Vaalavuo (2011)
Eurooppalaiset elinolot
52
enemmaumln sillauml useasti koumlyhimmaumlt kaumlrsivaumlt pienten tulojen lisaumlksi heikommasta terveydentilasta (Goddard ja Smith 2001)
Toisaalta vakuutusperiaatteen kaumlyttouml imputoinnin pohjana voi haumlmaumlrtaumlauml sen tosiseikan ettauml koumlyhaumlt ja palveluita usein eniten tarvitsevat eivaumlt kaumlytauml palveluita samassa suhteessa tarpeeseensa kuin rikkaat Tutkimusten mukaan hyvaumltuloiset kaumlyttaumlvaumlt erikoisterveydenhoitopalveluita muita useammin (De Graeve ja van Ourti 2003 Van Doorslaer ym 2004 Kunst ym 2005 Hernagravendez-Quevado ym 2006)
Vaikka erot metodien teoreettisten laumlhtoumlkohtien vaumllillauml ovatkin huomattavat lopputuloksiin imputointimenetelmaumln valinta ei juuri vaikuta Maria Evandroun ym (1993) ja Tom Seftonin (2002) Isoa-Britanniaa koskevat tutkimukset peshyrustuivat yksity iskohtaisiin tilastoihin palveluiden tosiasiallisesta kaumly toumlstauml kun taas Caroline Lakin (2004) tutki asiaa vakuutusperiaatteeseen perustuvilla analy yseilla Tutkimukset eroavat tuloksiltaan vain vaumlhaumlisesti toisistaan kumshymallakin menetelmaumlllauml saavutetut tulokset osoittavat tuloerojen pienentyneen luontoisetuuksien huomioon ottamisen jaumllkeen ja alimman tuloluokan hyoumltyneen palveluista eniten
Julkiset menot ja palveluiden kaumlyttaumljaumlt Alle kouluikaumlisten palvelut
Hyvinvointivaltiot tukevat lapsiperheitauml monin eri tavoin esimerkiksi rahoitshytamalla ja tuottamalla palveluita subventoimalla yksityisiauml palveluntuottajia jaumlrjestaumlmaumlllauml rahallisia etuuksia suoraan perheille tai tukemalla niitauml erityisten verojaumlrjestelyjen kautta Naumlmauml kaikki tukevat perheiden taloudellista tilannetta mutta naumliden vaikutuksia on vaikea eritellauml tulonjakotutkimuksissa Osa niistauml vaikuttaa suoraan kaumlytettaumlvissauml oleviin tuloihin kuten esimerkiksi tulonsiirrot tai alempi veroprosentti lasten lukumaumlaumlraumln mukaan
Kuviossa 2 vertaillaan eri maiden julkisia menoja perhe-etuuksien osalta Menot on jaettu rahaetuuksiin ja palveluihin5 Jaumllkimmaumlinen kategoria voi sishysaumlltaumlauml myoumls muita palveluita kuin lasten paumlivaumlhoidon mutta tavallisesti taumlmauml on kategorian suurin menoerauml Tanska on selvaumlsti rdquoperheystaumlvaumlllisinrdquo hy vinvointishyvaltio taumlmaumln tilaston perusteella 42 prosentin bruttokansantuoteosuudellaan
5 Eurostatin tilastot julkisten menojen suhteen eroavat jossain maumlaumlrin OECDn vastaavista tilastoista joten naumlitauml lukuja pitaumlisi kohdella arviona Vastaavat tilastolliset eroavaisuudet ovatkin taumlmaumlnty ypshypisen tutkimuksen yksi suurimmista haasteista ja tilastojen harmonisoitu keraumlaumlminen EU-tasolla on taumlsmaumlllisen tutkimuksen taumlrkein edelly tys tulevaisuudessa
Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml
53
Tansk
a Suomi
Norja Ruotsi
Islanti
Saksa
Unkari Ransk
a EU-27
Viro
Slovenia
Iso-Brit
annia
Espanja
Italia
Alankomaat
(EU-27-maiden keskiarvo 23 prosenttia)6 Sitauml vastoin Espanja Italia ja Alanshykomaat kuluttavat vain noin kolmanneksen taumlstauml Jos otamme huomioon vain julkiset palvelut Pohjoismaat muodostavat yhtenaumlisen palveluorientoituneen klusterin niin kuin hy vinvointivaltioregiimiteorioissa usein painotetaan (muut maaryhmaumlt eivaumlt tule selkeaumlsti esille) Naumliden maiden ulkopuolella ei missaumlaumln ylity 1 prosentin osuus kun taas Pohjoismaissa palveluihin panostetaan keskishymaumlaumlrin 18 prosentin bruttokansantuoteosuudella Taumlmaumln perusteella voidaan paumlaumltellauml ettei lastenhoidon lisaumlaumlminen tulonjakotutkimuksiin juurikaan muuta lopputuloksia tulonjaon tasaisuudesta Pohjoismaita lukuun ottamatta sillauml muissa maissa lastenhoitoon kaumlytetyt julkiset menot ovat hy vin marginaalisia
Kuvio 2 Perhe-etuuksiin kohdistuvien julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta vuonna 2009
4 5 4 0 3 5 3 0
P a l v e l u t2 5 2 0 R a h a e t u u d e t 1 5 1 0 0 5 0 0
Laumlhde Eurostat Social Protection
Kuviossa 3 (s 54) keskitytaumlaumln ainoastaan lapsille suunnattuihin palveluihin eli lasten paumlivaumlhoitoon ja esiopetukseen (esiopetus kuuluu tilastoissa yleensauml koulutuksen alaan joten siihen kohdistettuja menoja ei ole otettu huomioon kushyviossa 2) sekauml perheisiin kohdistuviin veroetuuksiin7 Huomaamme ettauml esiopeshytuksen huomioiminen muuttaa maajaumlrjestystauml Etenkin Ranskassa ja Italiassa on perinteisesti luotettu laajaan esiopetukseen jo kolmannesta ikaumlvuodesta laumlhtien
6 Taumlmauml ei tosin ota huomioon eroja maiden tarvetekijoumlissauml
7 Kuten on jo mainittu alaviitteessauml 5 kuviossa 3 esitety t tilastot lastenhoidon osalta eivaumlt vastaa taumlysin kuvion 2 tilastoja sillauml laumlhteenauml on OECD eikauml Eurostat Taumlmaumln lisaumlksi taumlssauml tilastossa menot on suhteutettu pakolliseen koulunaloitusikaumlaumln jotta vertailu maiden vaumllillauml olisi mahdollista Toisin sanoen kuviossa 3 otetaan huomioon se ettauml esimerkiksi monissa Pohjoismaissa koulu aloitetaan vasta 7 vuoden iaumlssauml ja esiopetukseen osallistutaan 6-vuotiaana kun muissa maissa kouluvelvollisuus alkaa vuotta aiemmin Ilman taumltauml korjausta maiden vaumlliset erot kohderyhmaumln koossa vaikuttaisivat tuloksiin (Adema ja Ladaique 2009 10) Lopullisessa imputoinnissa naumlillauml eroilla ei tosin ole vaishykutusta tuloksiin sillauml siinauml otetaan huomioon kulut yhtauml oppilasta tai paumlivaumlkotihoidossa olevaa kohden
Eurooppalaiset elinolot
54
Ranska
Alankomaat
Iso-Brit
annia
Tansk
a Saksa
Ruotsi Norja
Suomi Isl
anti
Espanja
Unkari Ita
lia
Slovenia Viro
Kuvio 3 Lastenhoitoona ja esiopetukseen kohdistuvien julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta
vuonna 2007
1 8
1 6
1 4
1 2 V e r o t u s1 0
E s i o p e t u s0 8
0 6 L a s t e n h o i t o
0 4
0 2
0 0
a Sloveniasta ei tietoja lastenhoidon osalta Laumlhde OECD Family Database
Kuviossa 4 tehdaumlaumln maiden vaumllisestauml vertailusta jaumllleen hieman helpompaa kun etuuden arvo suhteutetaan maan keskituloihin8 Maiden vaumllinen jaumlrjestys muuttuu jaumllleen huomattavasti Taumlmauml kertoo siitauml ettauml julkiset menot saattavat olla suhteessa bruttokansantuotteeseen pienet (Italia) mutta yhtauml lasta kohden kulut voivatkin olla merkittaumlvaumlt tai paumlinvastoin (Islanti) Naumlin ollen onkin taumlrkeaumlauml huomioida julkisten menojen lisaumlksi kaumlyttaumljien maumlaumlrauml sekauml maan yleinen tulotaso Taumlmaumln kuvion perusteella voisimme ennakoida perheiden luontoisetuuksien vaikuttavan tulonjakoon erityisesti Ruotsissa Unkarissa ja Suomessa Kuvio esittaumlauml julkiset menot palveluita kaumlyttaumlvaumlauml lasta kohden (julkiset menot jaettuna palveluita kaumly ttaumlvien lapsien maumlaumlraumlllauml) Lopullisessa imputoinnissa myoumls palvelun kaumlytoumln intensiteetti (tuntimaumlaumlrauml per viikko) otetaan huomioon
Useimmissa maissa alle kouluikaumliset saavat esiopetusta jo alle viisivuotiaina OECDn (2009 10) mukaan kaksi kolmasosaa 3- ja 4-vuotiaista lapsista osallistuu esiopetukseen ja ajatus universaalista joskin monissa maissa osa-aikaisesta esikoulusta 3 ndash 6-vuotiaille on kaumly taumlnnoumlssauml toteutunut tai toteutumassa suushyrimmassa osassa Eurooppaa Siksi vaihtelu lapsille suunnatuissa palveluissa tulee esille laumlhinnauml alle 3-vuotiaiden paumlivaumlhoidossa Ainoastaan Pohjoismaissa
8 Tarkoitan tuloista puhuttaessa kotitalouden ekvivalentteja kaumlytettaumlvissauml olevia tuloja (eli verojen ja tulonsiirtojen jaumllkeen)
Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml
Unkari Ruotsi
Suomi
Slovenia
Italia
Tansk
a Norja
Ranska
Saksa
Iso-Brit
annia
Alankomaat Viro
Kuvio 4 Lasten paumlivaumlhoidon ja esiopetuksen suhteellinen taloudellinen merkitys osuus kotitalouden
55
keskimaumlaumlraumlisistauml kaumlytettaumlvissauml olevista tuloistaa
0
1 0
2 0
3 0
4 0
5 0
6 0
7 0
8 0
9 0
1 0 0
Espanja
b
Islanti
b
E s i o p e t u s
L a s t e n paumlivauml h o i t o
a Valuutat on muunnet tu euroiksi EU-SILCin valuut tamuuntimen mukaisesti b Espanjan ja Islannin osalta ei ole saatavissa eriteltyauml tietoa lasten paumlivaumlhoidon ja esiopetuksen menoista ne on taumlssauml esitetty siis yhdessauml Laumlhde Kirjoittajan omat EU-SILC-aineistoon perustuvat laskelmat (maan keskimaumlaumlraumliset kaumlytettaumlvissauml olevat tulot) ja kansalliset laumlhteet julkisia palveluja kaumlyttaumlvien lasten lukumaumlaumlraumln ja julkisten menojen osalta
tarjotaan riittaumlvaumlsti paumlivaumlhoitopaikkoja kaikkein pienimmille lapsille Useimshymissa muissa maissa vanhemmat joutuvat yhauml turvautumaan isovanhempien muiden sukulaisten kolmannen sektorin tai yksityisen sektorin apuun
Kuviosta 5 (s 56) kaumly ilmi vielauml yksi tuloksiin vaikuttava tekijauml lasten jakautuminen tulokvintiileittaumlin9 eri maissa Unkarissa ja Islannissa pienet lapset kuuluvat useammin koumlyhimpaumlaumln tuloluokkaan kuin muissa maissa Sitauml vastoin Virossa lasten suhteellinen asema on paras Lapsille suunnatut etuudet kohdistushyvat pienituloisimmille etenkin Unkarissa Islannissa ja Isossa-Britanniassa kun taas Virossa ja Tanskassa taumlllaisten etuuksien tulonjakovaikutus on pienempi Voidaankin arvioida ettauml lasten ja vanhusten suhteellinen taloudellinen asema maassa vaikuttaa sosiaalipalveluiden tulonja kovaikutukseen (hy poteesi 1) Vaikutus jaumlauml pienemmaumlksi niissauml maissa joissa naumlmauml ryhmaumlt ovat tasaisemmin jakaantuneet silloin kun etuuksien saantiin tai kaumlyttoumloumln eivaumlt vaikuta mitkaumlaumln muut tekijaumlt
9 Kotitaloudet on analy ysejauml varten jaettu viiteen samansuuruiseen tuloluok kaan eli kvintiiliin Ylimmaumlssauml kvintiilissauml on 20 prosenttia maan rikkaimmista kotitalouksista alimmassa kvintiilissauml 20 prosenttia maan pienituloisimmista kotitalouksista
Eurooppalaiset elinolot
Unkari
Islanti
Iso-Brit
annia Ita
lia
Ranska
Alankomaat
Norja
Espanja
Suomi
Slovenia
Saksa
Ruotsi
Tansk
a Viro
Kuvio 5 Alle 6-vuotiaiden lasten jakautuminen tuloluokittain vuonna 2006
1 0 0
9 0 8 0 7 0 V k vint iili
56 6 0 IV k vint iili
5 0 III k vint iili 4 0 II k vint iili 3 0 I k vint iili 2 0 1 0
0
Laumlhde EU-SILC 2007
Useissa maissa varakkaampien perheiden lapsia hoitaa kuitenkin useammin joku muu kuin heidaumln vanhempansa Esimerkiksi Suomessa alimpaan tulokvinshytiiliin kuuluvista 0 ndash5-vuotiaista lapsista 422 prosenttia hyoumlty y lasten paumlivaumlhoishydosta tai esikoulusta ja ylimpaumlaumln kvintiiliin kuuluvista 661 prosenttia (Foumlrster ja Verbist 2012 32) Voi olla ettauml parempiosaiset hyoumltyvaumlt palveluista jo ennalta enemmaumln kuin muut Eraumlissauml maissa etuoikeus lastenhoitopaikkaan annetaan niille lapsille joiden aumliti kaumly toumlissauml (Kremer 2002) Isossa-Britanniassa on havaittu ettauml virallisia lastenhoitopalveluita kaumlyttaumlvaumlt todennaumlkoumlisemmin vanhemmat joista kumpikin on hy vaumltuloisia kokoaikatyoumltauml tekeviauml (Baldock 2003 115 [Wasoff ja Dey 2000]) Samoin Daycare Trust (2008) pelkaumlauml oikeutetusti ettauml se osa lapsista joka ei osallistu ilmaiseen osa-aikaiseen esikouluun kuuluu varmemshymin Ison-Britannian jo ennestaumlaumln heikoimmin toimeentuleviin ryhmiin Naumliden maakohtaisten havaintojen perusteella voidaan arvioida ettauml lasten paumlivaumlhoidon tai esikoulun tarjonnan ollessa rajatumpaa palveluita kaumlyttaumlvaumlt laumlhinnauml paremshypituloiset perheet Sitauml vastoin kattavat julkiset palvelut takaavat tasapuolisemshyman palveluiden kaumlytoumln sosioekonomiseen luokkaan katsomatta (hypoteesi 2) Suomessa tilanteeseen liitty y myoumls kotihoidontuen kaumlytoumln mahdollisuus joka on johtanut pienempiin paumlivaumlhoidon kaumly ttoumlosuuksiin ja heikompaan naisten tyoumlllisy ysasteeseen kuin muissa Pohjoismaissa Kotihoidontuen kaumly ttouml painottuu usein pienempituloisiin perheisiin joiden aumlideillauml ei ole tyoumlpaikkaa Taumlmauml aihe on viime aikojen poliittisessa keskustelussa noussut voimakkaasti esiin kun on vertailtu nuorten suomalaisaumlitien tyoumlssaumlkaumlyntiauml ruotsalaisiin aumliteihin
Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml
57
Vanhuspalvelut
Kuten kuviosta 6 (s 58) ilmenee Ruotsi ja Alankomaat panostavat selkeaumlsti eniten pitkaumlaikaishoitoon (taumlssauml otettu huomioon myoumls muu kuin vanhustenhoito) Muut Pohjoismaat Suomea lukuun ottamatta tulevat tiiviisti peraumlssauml Vanhusshypalveluihin osoitetut julkiset varat vaihtelevat Viron 01 prosentista Alankoshymaiden 25 prosenttiin bruttokansantuotteesta (Huber ym 2009 99) Vaihtelu maiden vaumllillauml on huomattavasti suurempaa kuin muiden menokategorioiden kuten terveydenhuoltomenojen kohdalla (ks myoumls Jensen 2008) Taumlssauml esitetyt menot muuttuvat kuitenkin jo laumlhitulevaisuudessa vanhustenhuollon merkitykshysen ja vaatimusten kasvaessa Muun muassa Espanjassa on tarkoitus korottaa menojen maumlaumlrauml 1 prosenttiin vuoteen 2015 mennessauml (Celdragraven ym 2009)
Artik kelin tulonja kovaikutusta koskevissa analy yseissauml olen kaumly ttaumlny t taumlsmaumlllisempiauml tilastoja julkisista menoista Niiden perusteella olen laskenut menot henkeauml kohden mitkauml puolestaan on suhteutettu kaumlytettaumlvissauml oleviin tuloihin eri maissa kuviossa 7 (s 58) Taumlmauml antaa tarkemman kuvan julkisten vanhustenhoitopalveluiden rahallisesta merkityksestauml kotitalouksille Ruotsissa niiden arvo on suurin eli laumlhes 160 prosenttia keskimaumlaumlraumlisistauml tuloista Isossa-Britanniassa Alankomaissa ja Norjassakin laumlhes 100 prosenttia Sitauml vastoin palshyveluiden merkitys vanhustenhuollossa Etelauml-Euroopassa Sloveniassa ja Saksassa on erittaumlin pieni Selkeitauml maaklustereita on vaikea hahmottaa kuviosta Naumlmauml erot heijastunevat tuloksissa kun mittaamme vanhuspalveluiden vaikutusta kotitalouksien tuloihin
Eroja maiden vaumllillauml loumlyty y vanhustenhuoltoon kaumlytettaumlvien menojen lisaumlksi myoumls vanhuspalveluiden kaumlytoumlssauml Taumlydellistauml vertailua on tosin vaikea tehdauml sillauml ikaumlryhmaumlt vaihtelevat maiden erilaisten tilastointikaumlytaumlntoumljen mukaan Selkeitauml eroja ei voi kuitenkaan olla huomaamatta Norjassa 62 prosenttia vanhimmasta ikaumlryhmaumlstauml (yli 85-vuotiaista) kaumlyttaumlauml kotipalveluita kun taas Virossa vastaava luku on 7 prosenttia (yli 80-vuotiaat) laitospalveluita kaumlyttaumlauml jopa 40 prosenttia Islannissa ja 34 prosenttia Tanskassa kun Virossa ja Espanjassa laitospalveluista hyoumlty y reilusti alle kymmenen prosenttia (ks Vaalavuo 2011)
Eurooppalaiset elinolot
Ruotsi
Alankomaatb
Tansk
a Norja
Islanti
Italia
Iso-Brit
annia Suomi
Ransk
a Saksa
Slovenia Viro
Espanja
Ruotsi
Iso-Brit
annia
Alankomaat
Norja
Tansk
a Suomi
Ransk
a
Unkari Isl
anti Viro
Saksa
Slovenia
Espanja
Italia
Kuvio 6 Pitkaumlaikaishoitoon kohdistettujen julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta vuosina
2004ndash2008 a
4 5
4
3 5
58 3 R a h a e t u u d e t 2 5 K o t i p a l v e l u t
2 L a i t o s h o i t o
1 5
1
0 5
0
a Ei tilastoja Unkarista b Ei erillisiauml kategorioita Alankomaiden osalta Laumlhde Huber ym 2009 99
Kuvio 7 Vanhuspalveluiden suhteellinen taloudellinen merkitys osuus kotitalouden keskimaumlaumlraumlisistauml
kaumlytettaumlvissauml olevista tuloista vuonna 2006 Mukana sekauml koti- ettauml laitospalvelut
1 6 0
1 4 0
1 2 0
1 0 0
8 0
6 0
4 0
2 0
0
Laumlhteet Kaumly tet taumlvissauml olevat tulot EU-SILC 2007 ja vanhuspalvelumenot kansallisista laumlhteistauml
Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml
59
Tansk
a
Islanti
Suomi Viro
Iso-Brit
annia
Ruotsi
Norja
Slovenia
Espanja
Alankomaat
Saksa
Italia
Ranska
Unkari
Yleisesti ottaen vanhuspalveluista hyoumlty y suoraan vain marginaalinen osa koko vaumlestoumlstauml mutta naumliden palveluiden tulonjakovaikutus voi olla sitaumlkin mershykittaumlvaumlmpi sillauml menot henkeauml kohden ovat eraumlissauml maissa suuret Samoin kuin paumlivaumlhoidon kohdalla voidaan empiirisissauml tuloksissa odottaa palveluita kaumlytshytaumlvien maumlaumlraumln vaikuttavan tulonjakovaikutuksen suuruuteen yhdessauml menojen suhteellisen merkityksen kanssa (hypoteesi 3) Mihin suuntaan taumlmauml tulonjako kulkee riippuu vanhusten jakautumisesta tuloluokittain (kuvio 8) Useimmissa maissa vanhuskotitaloudet ovat yliedustettuina alimmissa tuloluokissa Toisaalta pitaumlauml huomioida sosioekonomisen aseman vaikutus elinikaumlaumln Esimerkiksi Suoshymessa miesten eliniaumlnodotteessa on hurja 12 vuoden ero ylimmaumln ja alimman sosioekonomisen luokan vaumllillauml10 Demografinen jakautuminen johtaa luonnolshylisesti vanhuspalveluiden vahvasti heikkotuloisia hyoumldyttaumlvaumlaumln luonteeseen Toishysaalta perinteisissauml bismarckilaisissa hy vinvointivaltioissa joissa elaumlkejaumlrjestelmauml on antelias ja elaumlkkeelle siirtymistauml edeltaumlvaumlauml tulotasoa yllaumlpitaumlvauml vanhukset nautshytivat tavallisesti esim lapsiperheitauml paremmasta elin- tai tulotasosta Suuri osa hy vinvointivaltion etuuksista erityisesti elaumlkkeet vanhuspalvelut ja terveydenshyhuolto kohdistuu elinkaaren loppupaumlaumlhaumln Niinpauml vanhusten suhteellinen taloudellinen asema maumlaumlrittaumlauml jaumlrjestelmaumln tulojen uudelleenjaon laajuuden ja tehokkuuden
Kuvio 8 Yli 65-vuotiaiden jakautuminen tulokvintiileittaumlin vuonna 2006
1 0 0
9 0 8 0 7 0 V k vint iili 6 0 IV k vint iili 5 0 III k vint iili 4 0
II k vint iili 3 0
I k vint iili2 0 1 0
0
Laumlhde EU-SILC 2007
10 Taumlssauml ikaumlr yhmaumlkohtaisessa tuloluok kien tarkastelussa ei tosin huomioida sitauml tosiseikkaa ettauml monilla vanhuksilla on omistusasunto ja hy vin erilaiset kulutustottumukset kuin esimerkiksi lapsiperheilshylauml joten vertailu ei oikeastaan ole ihan yhtauml yksioikoinen On myoumls huomioitava ettauml yksin elaumlvauml elaumlkelaumlinen saattaa kuulua pienituloisten r yhmaumlaumln elaumlk keensauml ja muiden tulojensa puolesta vaikka olisikin korkeasti koulutettu varakas ja asuisi omistusasunnossa kaupungin paraatipaikalla
Eurooppalaiset elinolot
60
Edellauml esitetyt tilastot kiinnittaumlvaumlt huomion siihen seikkaan ettauml jo ennesshytaumlaumln tasa-arvoisimmat maat naumlyttaumlvaumlt panostavan palveluihin enemmaumln Taumlmauml saattaa tuloksissa lisaumltauml eroja maiden vaumllillauml Kuten jo artikkelin johdannossa todettiin sosiaalipalveluiden huomioiminen tulonjakotutkimuksessa vaikuttaa erityisesti maiden vaumlliseen vertailuun sillauml julkiset menot ja palveluiden kattavuus vaihtelevat merkittaumlvaumlsti eri maissa (hypoteesi 4) Erityisesti Pohjoismaat korosshytuvat edellauml esitellyissauml tilastoissa palveluvaltioina mutta muutamat muutkin maat nousevat vaihtelevasti esille
Aineistot ja metodologiset kompastuskivet
Taumlmauml artikkelin tulovaikutuksia tutkiva empiirinen osuus pohjautuu EU-SILCin vuoden 2007 versioon (tulotiedot vuodelta 2006) Vaikka tulotiedot ovat kielshytaumlmaumlttauml jo hieman vanhat taumlrkeintauml on pohtia taumlmaumln tulonjakomekanismin rinnakkaisen osan roolia eikauml niinkaumlaumln takertua tarkkoihin lukuihin joihin pitaumlauml joka tapauksessa suhtautua ensisijaisesti suuntaa antavina arvioina Tiedot julkisista sosiaalipalveluista on saatu kansallisista laumlhteistauml (ks Vaalavuo 2011) ja esiopetustilastot OECDn koulutustilastoista Taumlmauml on taannut yksityiskohshytaisemmat ja tarkemmat tiedot lasten paumlivaumlhoidon ja vanhuspalveluiden osalta mutta tilastojen vertailtavuus on saattanut taumlssauml hieman kaumlrsiauml Taumlssauml kohtaa sopiikin huomauttaa ettauml hoito- ja hoivapalveluihin perehtyneet tutkimukset yleensauml alkavat toteamuksella siitauml kuinka vaikeaa on saada naumlistauml palveluista luoshytettavaa kansainvaumllisesti vertailtavaa tilastotietoa Oma kokemukseni vahvistaa taumlmaumln haasteellisuuden EU-tasolla ei aiheesta loumlydy vielauml harmonisoituja tilastoja (Eurostat 2004) Eri maissa lapsille suunnatuista palveluista vastaa vaihtelevasti koulutus- perhe- tai hyvinvointisektori mikauml johtaa tilastojen hajaantumiseen eri hallinnonaloille Samaten vanhuspalvelut ovat monissa maissa jaettu sosiaashyliseen ja terveydelliseen komponenttiin
Imputointimenetelmaumlaumln liittyvaumlt oletukset
Kuten edellauml on jo mainittu kaumlytettaumlvissauml olevien tulojen laajentaminen kattashymaan myoumls mahdollisen tai todellisen julkisten palveluiden kaumlytoumln vaatii myoumls teknisten ratkaisujen perinpohjaisempaa harkintaa Ensinnaumlkin mikauml on palshyveluiden arvo eli mikauml rahallinen summa palvelusta hyoumltyjille jaetaan Toiseksi kenelle taumlmauml rahallinen etuus jaetaan eli ketkauml hyoumltyvaumlt Naumlmauml kysymykset toimivat imputointimenetelmaumln pohjana Myoumls Julian Le Grand (1987) on
Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml
61
pohtinut naumlitauml kysymyksiauml Haumln epaumlilee ettauml taumlmaumlnkaltainen empiirinen tutkishymus voi analysoida ainoastaan julkisten menojen mutta ei todellisten hyoumltyjen jakautumista Ns kustannusarvo eli julkisen menon suuruus rahallisen arvon pohjana ei siis anna oikeaa kuvaa palvelun arvosta yksiloumllle Lisaumlksi monet talousshytieteilijaumlt ovat vaumlittaumlneet ettei luontoisetuus ole kaumlyttaumljaumllleen yhtauml arvokas kuin vastaava rahallinen etuus jonka vastaanottaja voi kaumlyttaumlauml haluamallaan tavalla (Smeeding ym 1993 249 Expert Group on Household Income Statistics 2001 15 Garfinkel ym 2006 24) Taumlhaumln kysymykseen liittyy myoumls toinen oletus siitauml ettauml palvelut olisivat yhtauml arvokkaita kaikille Timothy Smeeding (1977) on kuishytenkin havainnut ettauml tulotason noustessa julkiset palvelut korvaavat rahalliset etuudet paremmin Toisin sanoen pienituloiset mieluummin ottaisivat etuuden vastaan kaumlteisen muodossa Lisaumlksi julkisten menojen suuruus ei vaumllttaumlmaumlttauml kerro mitaumlaumln palveluiden laadusta ja maumlaumlraumlstauml mikauml pitaumlauml muistaa erityisesti kansainvaumllisessauml vertailussa
Imputointi kaumlytaumlnnoumlssauml
EU-SILC-aineisto sisaumlltaumlauml vastaajien tiedot kaumlytetyistauml lasten paumlivaumlhoitopalveshyluista sekauml esiopetuksesta viikkotuntien tarkkuudella Niinpauml naumliden etuuksien imputointi onnistuu raportoitujen tuntien tarkkuudella ja ottaa siis huomioon kaumlytoumln todellisen intensiteetin Rahallinen arvo on laskettu julkisista menoista yhtauml kaumlyttaumljaumlauml kohden (eli julkiset menot jaettuna kaumlyttaumljien maumlaumlraumlllauml) yhden tunshynin hinta tai rahallinen arvo on laskettu jakamalla kaumlyttaumljaumlkohtainen etuus maan keskimaumlaumlraumlisellauml tuntimaumlaumlraumlllauml jonka verran palveluita on kaumlytetty Esiopetus on ilmaista kaikissa tutkimuskohteena olevissa maissa mutta lasten paumlivaumlhoitoon sen sijaan usein liitty y kaumlyttaumljaumlmaksuja joita ei ole taumlssauml tutkimuksessa otettu huomioon OECDn perhetilastojen mukaan (OECD Family Database PF 34) lastenhoidon maksut 2-vuotiaasta ovat keskiarvoltaan 141 prosenttia keskipalshykasta EU-maissa (vaihtelu on suurta 42 prosenttia keskipalkasta Unkarissa ja 303 prosenttia Espanjassa) Suomessa maksut ovat keskimaumlaumlrin 76 prosenttia keskipalkasta mutta kaumlyttaumljaumlmaksut on sidottu tulotasoon porrastetusti mikauml lisaumlauml nettohyoumldyn progressiivisuutta yhteiskunnassa sillauml varakkaammat kotishytaloudet maksavat palvelusta enemmaumln
Sosiaalipalveluiden jaumlrjestaumlminen on usein paikallishallinnon vastuulla Taumlmauml johtaa usein sekauml laadun ettauml maumlaumlraumln alueelliseen vaihteluun Esimerkiksi ero entisten Laumlnsi- ja Itauml-Saksan vaumllillauml on huomattava entisen Itauml-Saksan alueella on edelleen osaksi naumlky vissauml sosialistisen ajan valtiolle ominainen naisten runsas osallistuminen tyoumlelaumlmaumlaumln aumlitien tyoumlllisy ysaste on siellauml edelleen laumlnttauml korkeampi Alle 3-vuotiaista jopa yli puolet on julkisessa paumlivaumlhoidossa kun vastaava luku laumlnnessauml on 5 prosenttia Myoumls Italiassa tiety t alueet ovat ottaneet perheen ja tyoumln
Eurooppalaiset elinolot
62
yhteensovittamisen hoidettavakseen Bolognan alueella n 30 prosenttia pienistauml lapsista on paumlivaumlhoidossa kun muilla alueilla paumlivaumlhoidossa on 6 prosenttia (Kamerman 2000) Samanlainen alueellinen vaihtelu on huomattavaa vanhuspalshyveluiden kohdalla erityisesti Italiassa ja Espanjassa Naumlitauml alueellisia vaihteluita ei oteta huomioon taumlssauml tutkimuksessa vaan analy ysit tehdaumlaumln kansallisella tasolla Taumlmauml ei vaikuta tuloksiin jos oletamme ettauml vaumlestouml on tasapuolisesti jakautunut eri alueille tuloihin katsomatta Taumlmauml ei luonnollisestikaan pidauml paikkaansa sillauml useasti koumlyhemmaumlt kotitaloudet asuvat koumlyhemmillauml alueilla huonommin menestyvissauml kunnissa ja usein jopa syrjaumlseuduilla
Sosiaalipalveluiden tavoite on parantaa avun tai hoivan tarpeessa olevien ihmisten elintasoa ja samaten helpottaa heidaumln epaumlvirallisten hoitajiensa hoivashytaakkaa (Sipilauml 1997 36) Taumlstauml laumlhtoumlkohdasta voikin olla vaikea paumlaumlttaumlauml hyoumldytshytaumlvaumltkouml vanhuspalvelut niitauml kaumlyttaumlvaumlauml vanhusta vai sittenkin esimerkiksi haumlnen lapsiaan jotka vapautuvat jatkuvan hoivan takaamisesta iaumlkkaumlille vanhemmilshyleen Taumlssauml tutkimuksessa vanhuspalveluiden katsotaan hyoumldyttaumlvaumln vanhusta (ja haumlnen kotitalouttaan) samoin kuin lastenhoitopalvelut hyoumldyttaumlvaumlt lapsen koko kotitaloutta Kotitalouden resurssien arvioidaan olevan tasaisesti jaettu kotitalouden jaumlsenien kesken
Toisin kuin lapsille tai lapsiperheille suunnattujen palveluiden kaumlytoumlstauml vanhustenpalveluista ei ole valitettavasti mitaumlaumln vastaavaa tilastoa EU-SILCshyaineistossa Niinpauml imputointi ei perustu todelliseen kaumlyttoumloumln vaan potentiaashyliseen kaumly ttoumlmahdollisuuteen ikaumlryhmittaumlin Ajatus on sama kuin monissa tutkimuksissa joissa on tarkasteltu terveyspalveluiden tulonjakovaikutusta eli otamme vanhuspalveluiden kaumlyttoumlmahdollisuuden huomioon ikaumlaumln kuin se olisi hy vinvointivaltion takaama vakuutus vanhuuden toimintavajetta vastaan Ilman julkisia palveluita saattaisimme varautua vanhuuden heikkoutta vastaan yksishytyisin vakuutuksin kattavassa hy vinvointivaltiossa taumlhaumln ei ole tarvetta ja naumlin ollen taumlmaumln tutkimuksen taustalla on ajatus ettauml kaikki iaumlkkaumlaumlmmaumlt henkiloumlt saavat taumlmaumln rdquovakuutusmaksunrdquo tuloihinsa lisaumlttynauml sosiaalietuutena Imputointi perustuu siis kansallisista laumlhteistauml saatuihin tilastoihin siitauml kuinka suuri osa ikaumlryhmaumlstauml kaumlyttaumlauml vanhuspalveluita Jokainen yli 65-vuotias saa ikaumlnsauml mushykaisen tulonsiirron joka lasketaan ikaumlryhmaumln kaumlyttoumlasteen ja henkiloumlauml kohden lasketun palvelun arvon perusteella Viron Islannin ja Ruotsin tilastot sallivat myoumls sukupuolen kaumlytoumln yhtenauml kaumlyttoumloumln vaikuttavana muuttujana Taumlmauml olisi taumlrkeaumlauml myoumls muiden maiden kohdalla sillauml naiset elaumlvaumlt miehiauml pidempaumlaumln ja naumlin ollen vanhentuvat useammin yksin kun taas miehet voivat monissa tapaukshysissa luottaa puolisonsa hoivaan (Bettio ja Plantenga 2004 104) Esimerkiksi Ranskassa jopa kolme neljaumlsosaa laitoshoidon kaumlyttaumljistauml on naisia yli 80-vuotiaishyden ikaumlryhmaumlssauml ja naisista 18 sekauml miehistauml 7 prosenttia hyoumlty y taumlstauml palvelusta (Preacutevot 2009) Koska vanhuspalveluiden kaumlyttoumloumln vaikuttavat myoumls muut tekijaumlt kuin ikauml esimerkiksi perhetilanne epaumlvirallisten hoitajien kaumlyttoumlmahdollisuus
Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml
63
kaumlvelymatka laumlhimmaumllle julkisen liikenteen pysaumlkille ja koulutustaso (Oumlsterle 2002 39) tulee muistaa ettauml ajatuksena on tulkita luontoisetuudet vakuutusta vastaavaksi eduksi eli emme laske todellisen hyoumldyn suuruutta
Tuloerojen analysointi ja tulojen uudelleenjako
Tutkimuksessa analysoidaan kulutusyksikkoumlauml kohti laskettuja tuloja (ns ekvivashylenssitulot) eli kotitalouden tulot on sopeutettu kuvaamaan kotitalouden kokoa ja rakennetta (OECD-ekvivalenssiskaalan mukaisesti ensimmaumlinen aikuinen saa arvon 1 seuraavat aikuiset arvon 05 ja alle 14-vuotiaat lapset arvon 03)11
Analy ysit kohdistuvat vuoden tulojaksoon Joidenkin mielestauml vuoden pituinen jakso voi olla liian lyhyt julkisia palveluita tarkasteltaessa sillauml useimshymat eurooppalaiset hy vinvointivaltioiden asukkaat hyoumlty vaumlt palveluista jossain vaiheessa elaumlmaumlaumlnsauml Vanhukset ovat nauttineet koulutuksesta aikaisemmin elaumlmaumlssaumlaumln ja nuoremmatkin ennen pitkaumlauml kaumly ttaumlvaumlt terveydenhuoltopalveluita yhauml useammin Koko elaumlmaumlnaikaiseen eriarvoisuuteen keskittyminen kaumltkee kuitenkin sen tosiseikan ettauml tietyillauml ihmisryhmillauml menee usein muita hieman kehnommin vaikkei taumlmauml huono-osaisuus olisikaan pysy vaumlauml laatua Niinpauml taumlshymaumln tutkimuksen kaltainen poikkileikkauskuva eriarvoisuudesta ja palveluiden kaumlytoumlstauml on hedelmaumlllisempi tarkoituksiimme kun haluamme tarkastella myoumls vaumlestoumlryhmien vaumllisiauml eroja
Taumlssauml artikkelissa olen kaumlyttaumlnyt tulonjaon mittareina sekauml Gini-kerrointa (Gini) ettauml ylimmaumln ja alimman tulokvintiilin vaumllistauml suhdetta (S80S20) Jaumllshykimmaumlinen kertoo mielestaumlni selvemmin missauml tulonjaon kohdassa muutokset tapahtuvat Koumlyhy yden lisaumlaumlntyessauml on taumlrkeaumlauml keskittyauml juuri siihen miten pienishytuloisin 20 prosenttia vaumlestoumlstauml palveluista hyoumlty y Gini-kerroin sen sijaan voi pienentyauml vaikka tuloerot kaventuisivat vain kaikkein rikkaimpien vaumlestoumlnosien vaumllillauml ja koumlyhimpien elintaso ei muuttuisi suuntaan tai toiseen
11 Vaikka taumlmauml on jo vakiintunut kaumly taumlntouml tapaa kaumly ttaumlauml samaa ekvivalenssiskaalaa sekauml rahatuloihin ettauml luontoisetuuksiin on myoumls kyseenalaistettu (Radner 1997) Kun Rolf Aaberge y m (2010) mukautshytivat skaalaa ottaakseen huomioon erilaiset terveydenhuolto- ja koulutustarpeet he havaitsivat ettauml epaumltasaisesti jakautuneiden tarpeiden huomioiminen alentaa luontoisetuuksien tulonjakovaikutusta laumlhes puoleen siitauml mikauml oli tulos perinteisellauml ekvivalenssiskaalalla
Eurooppalaiset elinolot
64
Lapsille suunnattujen palveluiden tulonjakovaikutukset
Taulukko 1 esittelee vaatimattomaksi osoittautuneet muutokset tulonjaon mittashyreissa kun kaumlytettaumlvissauml olevien tulojen kaumlsitteeseen on lisaumltty lapsille suunnatshytujen palveluiden rahallinen arvo Kvintiilien eroa tarkasteltaessa huomaamme ettauml Unkaria ja Ruotsia lukuun ottamatta ero rikkaimpien ja koumlyhimpien vaumllillauml on kaventunut laumlhinnauml triviaalilla tavalla Gini-kerroin pysy y laumlhes samana ja kvintiilisuhde pienenee suurimmassa osassa maista vain 2 tai 3 prosenttia Taumlstauml voimme paumlaumltellauml ettauml joko koumlyhemmaumlt perheet eivaumlt hyoumldy palveluista merkittaumlvaumlsti tai niiden arvo ja etuudesta hyoumltyjien maumlaumlrauml ovat liian mitaumlttoumlmaumlt vaikuttaakseen tulonjaon kokonaiskuvaan edes palvelukeskeisimmissauml pohjoisen hy vinvointivaltioissa Itse asiassa Espanja ja Italia lukeutuvat yllaumlttaumlen niihin maishyhin joissa muutos kvintiilisuhteessa on keskiarvoa suurempi Suomi sitauml vastoin on keskiarvon alapuolella Maiden vaumlliset erot tuloeroissa saumlily vaumlt laumlhestulkoon samoina vertailtaessa kaumlytettaumlvissauml olevia tuloja ja laajennettua tulojen maumlaumlrishytelmaumlauml Toisin sanoen hypoteesi (H4) siitauml ettauml maiden vaumlliset erot kasvaisivat ei naumlytauml pitaumlvaumln paikkansa ainakaan lasten paumlivaumlhoidon ja esikoulun osalta Taulukon perusteella emme voi myoumlskaumlaumln erottaa selkeitauml maaryhmiauml eikauml yhteys lasten taloudelliseen tilanteeseen maassa tunnu selittaumlvaumln tuloksia Ensimmaumlisen hypoteesin mukaan lasten suhteellinen taloudellinen asema maassa vaikuttaa sosiaalipalveluiden tulonjakovaikutukseen Tulosten perusteella ei kuitenkaan naumlhdauml ettauml vaikutus olisi systemaattisesti pienempi niissauml maissa joissa lapset ovat tasaisesti jakaantuneet tuloluokkien vaumllillauml tai joissa lapsikoumlyhy yttauml olisi vaumlhemmaumln (esim Ruotsi)
Tarkasteltaessa palveluiden imputoidun arvon osuutta kaikkien kotitaloukshysien tuloissa keskimaumlaumlrin kaumly ilmi ettauml maiden vaumlliset erot ovat pieniauml Etuuden osuus alimman tulokvintiilin kaumlytettaumlvistauml olevista tuloista vaihtelee 2 ja 10 prosentin vaumllillauml Unkarissa (10 prosenttia) ja Ruotsissa (9 prosenttia) osuus on merkittaumlvin Suomessa se on alle keskiarvon eli 4 prosenttia Kun samaa asiaa tarkastellaan ainoastaan lasten paumlivaumlhoidosta ja esiopetuksesta hyoumlty vien kotishytalouksien kannalta palvelut edustavat keskimaumlaumlrin 16ta prosenttia lopullisista tuloista (eli kun kaumlytettaumlvissauml oleviin tuloihin on laskettu mukaan palvelun arvo) Ruotsissa osuus on suurin yli 30 prosenttia Suomessakin laumlhemmaumls 20 prosenttia Tulovaikutus edunsaajien naumlkoumlkulmasta on siis huomattava
Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml
65
Taulukko 1 Lasten paumlivaumlhoidon ja esiopetuksen vaikutus tulonjakoon
Maa
Gini-kerroin Kvintiilisuhde
Kaumlytettaumlshyvissauml olevat tulot
Kaumlytettaumlvissauml olevat tulot
+ lasten paumlivaumlhoito ja
esiopetus
Vaishykutus tuloshy
eroihin
Kaumlytettaumlshyvissauml
olevat tulot
Kaumlytettaumlvissauml olevat tulot
+ lasten paumlivaumlhoito ja
esiopetus
Vaishykutus tuloshy
eroihin
Unkari 0257 0252 ndash2 369 342 ndash7
Ruotsi 0232 0231 0 335 315 ndash6
Islanti 0280 0273 ndash3 395 377 ndash5
Espanja 0311 0306 ndash2 529 506 ndash4
Italia 0317 0314 ndash1 545 522 ndash4
Alankoshymaat 0268 0264 ndash1 389 376 ndash3
Ranska 0263 0259 ndash2 381 369 ndash3
Tanska 0241 0240 0 350 340 ndash3
Norja 0235 0233 ndash1 357 347 ndash3
Saksa 0296 0292 ndash1 476 463 ndash3
Iso-Britannia 0326 0324 ndash1 544 531 ndash2
Suomi 0261 0260 0 371 363 ndash2
Slovenia 0228 0226 ndash1 323 317 ndash2
Viro 0332 0330 ndash1 554 544 ndash2
Laumlhde EU-SILC 2007
Kuvio 9 (s 66) havainnollistaa palveluiden arvon jakautumista tulokvintiishyleittaumlin Taumlmauml on ehkauml analy ysien kiinnostavin tulos Kuvion perusteella voimme ainakin osittain todeta lasten taloudellisen aseman (H1) ja epaumltasaisen palveluishyden kaumlytoumln vaikutuksen Palvelut hyoumldy ttaumlvaumlt koumlyhiauml enemmaumln Alankomaissa Unkarissa ja Islannissa Todennaumlkoumlisesti taumlmauml seuraa siitauml ettauml lapset ovat naumlissauml maissa useammin edustettuina alimmassa tulokvintiilissauml Keskiluokat hyoumltyshyvaumlt monissa maissa eniten saman ilmioumln vuoksi ei siis ehkauml niinkaumlaumln koumlyhien heikon palveluiden kaumlyttoumlmahdollisuuden vuoksi Sen sijaan Isossa-Britanniassa ja Espanjassa joissa rikkain tuloviidennes hyoumlty y suhteettomasti eniten lapsille suunnatuista palveluista eriarvoistava palvelujaumlrjestelmauml on todennaumlkoumlisemmin sy ypaumlauml tulokseen sillauml palvelut ovat harvassa ja kaumlyttaumljaumlmaksut suuret Osaksi hypoteesi 2 eli kattavat palvelut takaavat tasapuolisemman palveluiden kaumlytoumln on siis paikkansa pitaumlvauml Toki on vaikea tietaumlauml hyoumltyvaumltkouml parempituloiset siksi
Eurooppalaiset elinolot
66
Alankomaat
Espanja
Islanti
Iso-Brit
annia Ita
lia
Norja
Ranska
Ruotsi
Saksa
Slovenia
Suomi
Tansk
a
Unkari Viro
ettauml naumlissauml kotitalouksissa palveluita tarvitaan kipeaumlmmin sillauml molemmat vanshyhemmista tyoumlskentelevaumlt kodin ulkopuolella (mikauml myoumls johtaa siihen ettauml perhe on parempituloinen kuin palveluista hyoumltymaumltoumln yhden palkansaajan kotitalous)
Kattavat ja edulliset lastenhoitopalvelut auttavat toki koumlyhempiaumlkin perheishytauml siirtymaumlaumln kahden palkansaajan malliin mutta jos esimerkiksi vain vaumlhaumln koulutusta saaneille naisille ei ole tarjolla mielekkaumlitauml toumlitauml voi kotiin jaumlaumlminen olla heille myoumls oma valinta johon lisaumlksi kotihoidon tuen kaltainen cash-forshycare-jaumlrjestelmauml kannustaa12
Kuvio 9 Etuuksien jakautuminen tulokvintiileittaumlin Lasten paumlivaumlhoidon ja esiopetuksen osuus kaikista
luontaisetuuksista
30
25
20
15
10
5
V k vint iili
IV k vint iili
III k vint iili
II k vint iili
I k vint iili
0
Laumlhde EU-SILC 2007
Kuvio 10 kuvaa vielauml sitauml kuinka kaumlytettaumlvissauml olevat tulot ja lapsille suunshynatut luontoisetuudet jakaantuvat Suomessa lapsiperheiden kesken Palveluista saatava hyoumlt y jakaantuu kohtalaisen tasaisesti kun tarkastellaan ainoastaan lapsiperheitauml mutta on toki merkille pantavaa ettauml kaksi ylintauml tulokvintiiliauml hyoumlty y lasten paumlivaumlhoidosta ja esiopetuksesta eniten Sitauml vastoin Ruotsissa ja Tanskassa alin tulokviintiili hyoumlty y rikkaita enemmaumln Taumlmaumln eron taustalla lienee nimenomaan Suomen kotihoidon tuki jota pienituloiset perheet kaumly ttaumlshyvaumlt ahkerammin Suomea epaumltasaisempaa luontoisetuuksien jakaantuminen on etenkin Isossa-Britanniassa jossa rikkaimmat perheet kahmivat 30 prosenttia eduista ja alimmassa tulokvintiilissauml perheet saavat 13 prosenttia
12 Valitettavasti EU-SILCin perusteella ei ole mahdollista tietaumlauml kaumly ttaumlvaumltkouml varak kaat britit ja esshypanjalaiset itse asiassa yksity isiauml palveluita Siinauml tapauksessa julkisten palveluiden kaumly ttouml voisi olla tasaisempaa kuin kuviossa 9 Toisin kuin Isossa-Britanniassa Espanjassa yksityiset palvelut ovat kuitenkin yhauml harvinaisia Myoumlskaumlaumln muissa maissa taumlmauml jaottelun puute ei todennaumlkoumlisesti tuota yhtauml suurta ongelmaa kuin juurikin Ison-Britannian kohdalla
Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml
I kvintiili II kvintiili III kvintiili IV kvintiili V kvintiili
Kuvio 10 Kaumlytettaumlvissauml olevien tulojen ja luontoisetuuksien jakaantuminen suomalaisissa lapsishy
perheissaumla tulokvintiileittaumlin
b
40
35
30 67 Kaumlytettaumlvissauml olevat tulot
Lasten paumlivaumlhoito ja 25
20 esiopetus
15
10
5
0
a Lapsiperheillauml tarkoitetaan taumlssauml kaikkia kotitalouksia joissa on alle kouluikaumlisiauml lapsia b Y-akseli osoittaa osuuden yhteenlasketuista tuloista (eli k vintiilien osuudet summaantuvat 100 iin) Laumlhde EU-SILC 2007
Vanhuspalveluiden tulonjakovaikutukset
Kuten kuvio 8 vanhusten jakaantumisesta tuloluokittain ennusti empiiriset anashyly ysit vahvistivat vanhuspalveluiden huomattavasti koumlyhiauml hyoumldyttaumlvaumln luonteen Taulukko 2 (s 68) esittelee imputointiin perustuvat analy ysit vanhuspalveluiden tulonjakovaikutuksesta Sekauml Gini-kerroin ettauml kvintiilisuhde osoittavat eriarvoishysuuden vaumlhenevaumln miltei kaikissa maissa Itse asiassa tuloerojen kaventuminen (S80S20) on voimakkuudeltaan huomattava tutkituista maista laumlhes puolessa toisin kuin oli ennakkoon arvioitu Vanhuspalveluiden huomioiminen johtaa paljon selvempaumlaumln maiden ryhmittymiseen toisin kuin lasten paumlivaumlhoidon ja esiopetuksen tapauksessa tai ehkauml taumltauml voisi kutsua ennemminkin kahtiajaoksi ensimmaumliseen ryhmaumlaumln kuuluvat Pohjoismaat ja vanhuspalveluihin perinteisesti panostaneet Iso-Britannia ja Alankomaat toisessa ryhmaumlssauml on heterogeeninen joukko maita Jaumllkimmaumliseen joukkoon kuuluu konservatiiviset maat joissa luotetaan edelleen perheen hoivatyoumlhoumln ja Itauml-Euroopan maat joihin ei ole kehittynyt kommunismin jaumllkeen kattavaa palveluverkostoa
Eurooppalaiset elinolot
68
Taulukko 2 Vanhuspalveluiden vaikutus tulonjakoon
Maa
Gini-kerroin Kvintiilisuhde
Kaumlytettaumlvissauml olevat tulot
Kaumlytettaumlvissauml olevat tulot + vanhusshy
palveluiden rahallinen
arvo
Vaikutus tuloshy
eroihin
Kaumlytettaumlvissauml olevat tulot
Kaumlytettaumlvissauml olevat tulot + vanhusshy
palveluiden rahallinen
arvo
Vaikutus tuloshy
eroihin
Ruotsi 0232 0225 ndash3 335 272 ndash19
Norja 0235 0226 ndash4 357 299 ndash16
Tanska 0241 0229 ndash5 350 306 ndash13
Alankoshymaat 0268 0263 ndash2 389 348 ndash11
Islanti 0280 0272 ndash3 395 356 ndash10
Suomi 0261 0254 ndash3 371 354 ndash5
Iso-Britannia 0326 0321 ndash2 544 522 ndash4
Espanja 0311 0306 ndash2 529 517 ndash2
Unkari 0257 0254 ndash1 369 365 ndash1
Ranska 0263 0261 ndash1 381 377 ndash1
Viro 0332 0331 0 554 548 ndash1
Saksa 0296 0295 0 476 473 ndash1
Italia 0317 0317 0 545 543 0
Slovenia 0228 0227 0 323 322 0
Laumlhde EU-SILC 2007
Suurimmat erojen kavennukset tapahtuvat sosiaalidemokraattisissa maissa kuten oli tilastojen perusteella mahdollista paumlaumltellaumlkin taumlmauml vahvistaa kolshymannen hypoteesin jonka mukaan tulonjakovaikutuksen suuruuteen vaikuttaa palveluita kaumly ttaumlvien maumlaumlrauml yhdessauml menojen suhteellisen merkityksen kanssa kvintiilisuhde pienenee jopa 19 prosentilla Ruotsissa 16 prosentilla Norjassa ja 13 prosentilla Tanskassa (myoumls Islannissa ja Alankomaissa erot kaventuvat selvaumlsti) Sitauml vastoin Suomessa tuloerojen kaventuminen on huomattavasti vaumlhaumlisempaumlauml ainoastaan 5 prosenttia Sloveniassa ja Italiassa vaikutus on olematon niiden vaumlhaumlisten julkisten vanhuspalvelumenojen vuoksi ja myoumls siitauml sy ystauml ettauml itashylialaiset vanhukset jakautuvat tasaisesti eri tuloluokkiin kuten hypoteesissa 1 oli arvioitu Naumlmauml tulokset vahvistavat edellisessauml luvussa esitetyt hypoteesit
Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml
69
Alankomaat
Espanja
Islanti
Iso-Brit
annia Ita
lia
Ranska
Ruotsi
Saksa
Slovenia
Suomi
Tansk
a
Unkari Viro
Norja
Kuviossa 11 havainnollistetaan vanhuspalveluiden progressiivista jakautushymista edellistauml tarkastelua paremmin Miltei kaikissa maissa koumlyhin tuloviidenshynes hyoumlty y luontoisetuuksista eniten (etenkin Pohjoismaissa) Vain Unkarissa ja Italiassa etuudet kohdistuvat enemmaumln keskiluokalle kun taas Saksassa ja Ranskassa jakautuminen tuloluokkien vaumllillauml on tasaisempaa Taumlmauml on seurausta Saksan ja Ranskan konservatiivisen hy vinvointivaltion peruseetoksesta jonka perusteella vanhukset nauttivat usein suurista elaumlkkeistauml eivaumltkauml vanhetessaan putoa alempiin tuloryhmiin (hypoteesi 1)
Kuvio 11 Etuuksien jakautuminen tulokvintiileittaumlin Vanhuspalveluiden osuus kaikista luontaisshy
etuuksista
60
5 0
4 0
30
20
10
0
V k vint iili
IV k vint iili
III k vint iili
II k vint iili
I k vint iili
Laumlhde EU-SILC 2007
Kun otamme huomioon vanhuspalvelut jo ennestaumlaumln pienimpien tuloerojen maissa tuloerot kaventuvat eniten Hypoteesin 4 mukaan sosiaalipalveluiden tarkastelu vaikuttaa maiden vaumlliseen vertailuun sillauml palveluiden kattavuus ja niihin kohdistetut voimavarat vaihtelevat suuresti maittain Taumlmauml hypoteesi osoittautui vanhuspalveluiden osalta oikeaksi sillauml maiden vaumlliset erot kasvavat tuloeroja tarkasteltaessa Ero Ruotsin jossa tuloerot ovat alun perinkin vaumlhaumlishysimmaumlt ja Viron joka on tutkituista maista tulonjaoltaan epaumltasa-arvoisin vaumllillauml kasvaa entisestaumlaumln
Kuviosta 12 (s 70) kaumly ilmi ettauml suomalaisten vanhuskotitalouksien kesken vanhuspalveluista koituva hyoumlty jakautuu tuloluokkien vaumllillauml hy vin tasaisesti Palveluiden hyoumldyn jakautuminen vanhusten kesken on huomattavasti enemmaumln koumlyhiauml vanhuksia suosivaa muissa Pohjoismaissa joissa alin kvintiili hyoumlty y jopa 30 prosentin osuudella kokonaisetuudesta Taumlmauml kuitenkin kertoo enemmaumln siitauml ettauml kaikkein vanhimmat henkiloumlt eli palveluista eniten hyoumlty vaumlt ovat myoumls koumlyhempiauml kuin muut vanhukset toisin kuin Suomessa Tulisi kuitenkin vielauml
Eurooppalaiset elinolot
tutkia onko kaikilla vanhuksilla tosiasiassa yhtaumllaumlinen mahdollisuus kaumlyttaumlauml palveluita
Kuvio 12 Kaumlytettaumlvissauml olevien tulojen ja luontoisetuuksien jakaantuminen suomalaisissa vanhusshy
talouksissaa tulokvintiileittaumlin
I Kvintiili II Kvintiili III Kvintiili IV Kvintiili V Kvintiili
b
70 40
35
30
25 Kaumlytettaumlvissauml olevat tulot 20
Vanhuspalvelut 15
10
5
0
a Vanhustalouksilla tarkoitetaan taumlssauml kaikkia kotitalouksia joissa on yli 65-vuotiaita henkiloumlitauml b Y-akseli osoittaa osuuden yhteenlasketuista tuloista (eli kvintiilien osuudet summaantuvat 100 iin) Laumlhde EU-SILC 2007
Etuuksien suhde kaumlytettaumlvissauml oleviin tuloihin osoittaa ettauml alin tulokvinshytiili hyoumlty y palveluista eniten Keskimaumlaumlrin hyoumlty vastaa 7aumlauml prosenttia heidaumln tuloistaan (5tauml prosenttia lasten paumlivaumlhoidon ja esiopetuksen kohdalla) vaihdelshylen Ruotsin 24 prosentista Slovenian ja Italian laumlhes nollaan Suomessa tulos on alle keskiarvon 5 prosenttia Kuitenkin vanhuspalveluiden osuuden merkitys vain vanhuskotitalouksien tuloille on pienempi kuin lasten palveluiden hyoumlty kotitalouksille Vain muutamissa maissa niiden rahallinen hyoumlty on merkittaumlvauml Pohjoismaissa Suomea lukuun ottamatta ja Alankomaissa etuus on arvoltaan noin viidenneksen kaumly tettaumlvissauml olevista tuloista
Johtopaumlaumltoumlkset
Monissa maissa perheille ja vanhuksille kohdistuvat sosiaalietuudet toteutetaan verojaumlrjestelmaumln kautta tai rahaetuuksien muodossa joten ne automaattisesti oteshytaan huomioon kaumly tettaumlvissauml olevien tulojen kaumlsitteessauml Vastaava etuus palveluiden muodossa ei sen sijaan sisaumllly taumlhaumln tulokaumlsitteeseen ja rajautuu naumlin tutkimusten
Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml
71
ulkopuolelle Taumlmauml epaumlsuhta johtaa vaumlaumlristyneeseen kuvaan hy vinvointivaltion ponnistuksista kun tulosiirtoja ja veroetuuksia suosivat maat naumlyttaumlvaumlt anteliaamshymilta kuin ne maat jotka perustavat suuren osan tuestaan hy vinvointipalveshyluihin Toisaalta jaumltaumlmme huomiotta myoumls sen miten palveluiden kaumlyttouml maan sisaumlllauml jakautuu Taumlmauml voi osaltaan haumlmaumlrtaumlauml ymmaumlrrystaumlmme eriarvoisuuden moninaisista muodoista
Sosia a l ipol it i i k a n t ut k i mu k sen a iempi l i ia l l i nen fok u soi nt i sosiaa l i-menoihin jaumltti usein haumlmaumlraumlaumln sen ettauml valtiot tarvitsevat erilaista panostusta eri ongelmien ratkaisuun riippuen maan demografisesta ja sosiaalisesta rakenteesta Moitteen sijaa on myoumls kehittyneemmaumlssaumlkin tutkimuksessa joka liian usein sivuuttaa sen miten julkisia varoja kaumlytetaumlaumln ja kuka niistauml oikeastaan hyoumlty y Vastaavanlaista kritiikkiauml heijastelee myoumls esimerkiksi Joseph Stiglitzin ym (2009) kuuluisa raportti jossa pelkaumln talouskasvun seuraamisen sijaan peraumlttiin mittareita jotka kertoisivat muun muassa kuka talouskasvun hedelmaumlt keraumlauml ja miten voitot yhteiskunnassa jaetaan Myoumls Goslashsta Esping-Andersen (1990 19ndash20) toteaa etteivaumlt kaikki sosiaalimenot ole samanarvoisia eivaumltkauml kaikki menoeraumlt ole yhtauml lailla sitoutuneita sosiaaliseen yhdenvertaisuuteen tai solidaashyrisuuteen Siten keskittyminen tulonjaollisiin seurauksiin (outcome) ennemmin kuin menoihin (input) on perusteltua sosiaalipolitiikkoja vertailtaessa Erityisen taumlrkeaumlauml on tutkia kuka hyoumlty y sosiaalipalveluihin osoitetuista yhauml suuremmista menoeristauml ja toisaalta kuka kaumlrsii kun julkisen sektorin budjettia talouskriisin aikana leikataan
Olen taumlssauml artikkelissa argumentoinut edellauml mainituista laumlhtoumlkohdista kaumlsin sen puolesta ettauml julkiset palvelut otettaisiin paremmin huomioon tulonjako- ja hy vinvointitutkimuksessa Ajatuksenani oli siirtyauml kaumlytettaumlvissauml olevien tulojen kaumlsitteestauml laajempaan tulokaumlsitteeseen joka sisaumlltaumlisi sen taloudellisen hyoumldyn jonka lasten paumlivaumlhoito ja esiopetus sekauml vanhuspalvelut tarjoavat hy vinvointishyvaltion kansalaisille Ymmaumlrtaumlaumlksemme paremmin kotitalouksien hy vinvoinshytia ja sitauml kontekstia jossa rahallisten etuuksien pitaumlauml turvata toimeentulo on luonnollisesti taumlrkeaumlauml tarkastella julkisiin palveluihin kaumlytettyjauml resursseja sekauml niistauml hyoumlty vien henkiloumliden maumlaumlraumlauml
Taumlllaiselle tutkimukselle on kysyntaumlauml erityisesti poliittisen paumlaumltoumlksenteon parissa mutta myoumls tieteellistauml tutkimusta tehtaumlessauml Esteenauml ovat kuitenkin olleet tilastojen ja luotettavien aineistojen puute sekauml useat metodologiset haasteet Taumlmauml artikkeli esittaumlauml yhden tavan edetauml asiassa Valintoihin ovat vaikuttaneet saatavilla oleva aineisto ja teoreettinen perusteltavuus Edellauml esitetyt tulokset auttavat hahmottamaan selkeaumlmmin kuvaa hy vinvointivaltion tehokkuudesta tuloerojen kaventamiseksi sekauml maiden vaumllisistauml eroista
Vaikka paumlivaumlhoito ja esikoulu ovat merkittaumlvauml taloudellinen hyoumldyke niitauml kaumlyttaumlville perheille ei niiden rooli tulonjaon kokonaismekanismissa ole kovin suuri Taumlmauml johtuu toisaalta niihin kohdistetuista vaumlhaumlisistauml resursseista ja
Eurooppalaiset elinolot
72
toisaalta myoumls kaumlyttaumljien pienestauml maumlaumlraumlstauml suhteessa koko vaumlestoumloumln Lisaumlksi monissa maissa lapsiperheet sijoittuvat tulonjaon keskivaiheille (suurimpina poikkeuksina Unkari Iso-Britannia ja Islanti) niin etteivaumlt niille kohdistetut etuudet muuta aumlaumlripaumliden asemaa Monet tekijaumlt vaikuttavat luontoisetuuksien tehok kuuteen tulonjakoinstrumenttina ei vain julkisten menojen suuruus tai palvelun kattavuus vaan myoumls kaumlyttaumljaumlauml kohti laskettujen menojen suhde keskimaumlaumlraumlisiin kaumlytettaumlvissauml oleviin tuloihin tasapuolinen mahdollisuus kaumlyttaumlauml palveluita sekauml lapsikoumlyhyys selittaumlvaumlt maiden vaumllisiauml eroja Suomen kohdalla tulisi tarkastella analy yttisemmin kotihoidon tuen ja paumlivaumlhoidon kaumlytoumln suhdetta sosioekonomiseen asemaan ja tutkia mikauml on naumliden etuuksien vuorovaikutus tyoumlssaumlkaumlynnin ja tulojen kanssa sekauml lyhyemmaumlllauml ettauml pidemmaumlllauml aikavaumllillauml Aiheuttaako nykyjaumlrjestelmauml rakenteellista eriarvoisuutta vai mahdollistaako se perheiden valinnanvapauden Naumlihin kysymyksiin tulisi ottaa kantaa vankan tutkimuksellisen tiedon perusteella nyt kun kotihoidon tuen uudistaminen on tullut jaumllleen ajankohtaiseksi Taumlmaumln tutkimuksen tulokset ovat laumlhinnauml raapaisseet pintaa monimutkaisessa kokonaisuudessa Tulosten perusteella voidaan kuitenkin todeta ettauml Suomessa lasten paumlivaumlhoitoa tulisi kehittaumlauml myoumls eriarvoisuuden naumlkoumlkulmasta sillauml nykyisin palvelusta hyoumlty vaumlt eniten 3 ja 4 tulokvintiilin perheet
Hoivajaumlrjestelmauml vaikuttanee tulonjakoon ensisijaisesti madaltamalla niin yksinhuoltajaperheiden kuin kahden vanhemman perheiden (naisten) kynnystauml osallistua tyoumlelaumlmaumlaumln kodin ulkopuolella Taumlmaumln lisaumlksi hy vaumllaatuiset palvelut tarjoavat kaikille lapsille tasapuolisesti hedelmaumlllisen ympaumlristoumln kognitiivisten ja sosiaalisten taitojen kehittaumlmiseen Taumlmauml on entistauml enemmaumln esillauml ajatuksessa investointiyhteiskunnasta missauml tuloksia saavutetaan inhimilliseen paumlaumlomaan panostamalla Taumlssauml artikkelissa on esitetty kolmas perustelu alle kouluikaumlisten lasten palveluille Vaikka naumlmauml luontoisetuudet vaikuttavat tulonjakoon vain vaumlshyhaumlisesti useimmissa maissa niiden rooli lapsiperheiden taloudessa on merkittaumlvauml Lisaumlksi huomasimme ettauml mitauml enemmaumln julkisia varoja palveluiden tuotantoon kaumlytetaumlaumln sitauml tasaisemmin sekauml koumlyhaumlt ettauml rikkaat paumlaumlsevaumlt niistauml hyoumltymaumlaumln Toisaalta etenkin Ison-Britannian Espanjan ja Viron palvelurakennetta tulisi tutkia tarkemmin sillauml taumlllauml hetkellauml etenkin ylimmaumlt tuloluokat korjaavat naumlistauml palveluista suurimman hyoumldyn Kuten Suomessa myoumls muualla Euroopassa olisi sy ytauml miettiauml perusteellisemmin miten rahalliset etuudet ja paumlivaumlhoito auttavat erilaisten perheiden arjessa ja miten erilaiset politiikkapaumlaumltoumlkset vaikuttavat eri lailla perheen sosioekonomisesta luokasta riippuen Lisaumlksi pitaumlisi ottaa huomioon asiakasmaksut jotka voivat osaltaan lisaumltauml palveluiden rahoituksen ja sitauml myoumltauml nettohyoumldyn progressiivisuutta jos ne on sidottu vanhempien tuloihin Liian suuret asiakasmaksut taas voivat estaumlauml kaikkein koumlyhimpien lapsien mahdollishysuuden osallistua julkiseen paumlivaumlhoitoon
Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml
73
Vaikka vanhuspalveluiden kaumlytoumln jakautumisen progressiivisuus saattaa olla yliarvioitu edellauml esitetyissauml kuvioissa ei voida kieltaumlauml niiden pienituloisia suosivaa luonnetta Taumlmauml johtuu siitauml luonnollisesta sy ystauml ettauml monissa maisshysa vanhukset ja etenkin kaikkein vanhimmat (yksin asuvat naiset) kuuluvat usein alimpiin tuloluokkiin Vain Saksan ja Ranskan konservatiivisissa hy vinshyvointivaltioissa taumlmauml progressiivisuus on vaumlhemmaumln korostunut Naumlmauml ovat mielenkiintoisia tuloksia Vanhuspalvelut eivaumlt ole vain helpotus hoivataakan kanssa kamppaileville perheenjaumlsenille ja muille epaumlvirallisille hoitajille vaan ne ovat myoumls tulonsiirto vaumlhaumltuloisille ja voivat siten osaltaan korvata iaumlkkaumliden henkiloumliden tukeutumisen sosiaaliavustukseen Poliittisesti taumlrkeaumlauml on jaumllleen tutkia paremmin kaumlyttoumlmahdollisuuksien tasapuolisuutta niin taloudellisesti sosiaalisesti kuin alueellisestikin Mikauml vaikuttaa palveluiden kaumlyttoumloumln ja ovatko kaikki hoivasta riippuvaiset vanhukset samassa asemassa avun saamiseksi Taumlmauml on taumlrkeauml kysymys myoumls Suomessa jossa alueellinen eriarvoisuus on yksi suuri huolenaihe kuntien palvelurakenteita kehitettaumlessauml
Vanhuspalveluiden laskeminen osaksi kotitalouksien tuloja suurensi kuilua maiden vaumllillauml Jo ennestaumlaumln tasaisempaan tulonjakoon sitoutuneet maat pashyransivat asemiaan entisestaumlaumln maiden vaumllisessauml vertailussa Lapsille suunnatut palvelut eivaumlt kuitenkaan sy ventaumlneet taumltauml kuilua
Metodologiset olettamukset heraumlttaumlvaumlt kysymyksiauml mutta epaumlselvaumlksi ei jaumlauml imputoinnin taumlrkeys ja vaikutusten suunta Taumlmauml naumlkoumlkulma ei ole merkittaumlvauml ainoastaan julkisen sektorin reformien arvioinnissa ja suunnittelussa vaan se kasvattaa myoumls kaumlsitystaumlmme tulonjaosta ja tuloeroista Euroopan hy vinvointishyvaltiossa Julkisten palveluiden ja luontoisetuuksien luoma konteksti pitaumlisikin paremmin huomioida kaikenlaisessa vertailevassa hy vinvointitutkimuksessa
Laumlhteet Aaberge R Bhuller M Langoslashrgen A Mogstad M The distributional impact of public services when needs differ Bonn The Institute for the Study of Labour IZA Discussion Paper 4826 2010
Aaberge R Langoslashrgen A Measuring the benefits from public services The effects of local government spending on the distribution of income in Norway Review of Income and Wealth 2006 52 (1) 61ndash83
Adema W Ladaique M How expensive is the welfare state Gross and net indicators in the OECD Social Expenditure Database (SOCX) Paris OECD OECD Social Employment and Migration Working Papers 92 2009
Baldock J Social care in the United Kingdom A pattern of discretionary social administration Julkaisussa Anttonen A Baldock J Sipilauml J toim The young the old and the state Cheltenham Elgar 2003 109ndash142
Eurooppalaiset elinolot
Bettio F Plantenga J Comparing care regimes in Europe Feminist Economics 2004 10 (1) 85ndash113
Callan T Smeeding T Tsakloglou P Distributional effects of public education transfers in seven European countries Dublin The Economic and Social Research Institute Working Paper 207 2007
Celdragraven X Bermejo E Puente R ym El sistema estatal de atenciacuteon sosiosanitaria en el agravembito de la dependencia 2009 Valencia IBV Asociacioacuten para el cuidado de la calidad
74 de vida 2009 Saatavissa lthttpwwwceafaesthemedceafafilesdocs4a24d0ff10pdfgt Viitattu 2152013
Daycare Trust Childcare Costs Survey 2008London Daycare Trust 2008 Saatavissa lthttp wwwdaycaretrustorgukdatafilesResearchcosts_surveyscost_survey2008pdfgt Viitattu 2152013
Esping-Andersen G The three worlds of welfare capitalism Cambridge Polity Press 1990
Eurostat Development of a methodology for the collection of harmonised statistics on childcare Luxembourg Eurostat Working Papers and Studies 2004
Eurostat Social Protection Database (ESSPROS) Saatavissa lthttpeppeurostateceuropa euportalpageportalsocial_protectionintroductiongt Viitattu 1132014
Evandrou M Falkingham J Hills J Le Grand J Welfare benefits in kind and income distribution Fiscal Studies 1993 14 (1) 57ndash76
Expert Group on Household Income Statistics Final report and recommendations Ottawa 2001 Saatavissa ltwwwlisprojectorglinkscanberrafinalreportpdfgt Viitattu 1832013
Foumlrster M Verbist G Money or kindergarten Distributive effects of cash versus in-kind family transfers for young children Paris OECD Social Employment and Migration Working Papers 135 2012
Garfinkel I Rainwater L Smeeding T Welfare state expenditures and the redistribution of well-being Children elders and others in comparative perspective Luxembourg Luxembourg Income Study Working Paper 387 2005
Garfinkel I Rainwater L Smeeding T A re-examination of welfare states and inequality in rich nations How in kind transfers and indirect taxes change the story Journal of Policy Analysis and Management 2006 25 (4) 897ndash919
Ghysels J Vanhille J Verbist G Compensating for childcare Paper presented at the 8th ESPAnet conference in Budapest September 2ndash4 2010
Goddard M Smith P Equity of access to health care services Theory and evidence from the UK Social Science amp Medicine 2001 53 (9) 1149ndash1162
De Graeve D Van Ourti T The distributional impact of health financing in Europe A review The World Economy 2003 26 (10) 1459ndash1479
Harding A Lloyd R Warren N The distribution of taxes and government benefits in Australia Paper presented at the conference on the distributional effects of government spending and taxation The Levy Economics Institute 15 October 2004 NATSEM 2004
Hernaacutendez-Quevado C Jones AM Loacutepez-Nicolaacutes A Rice N Socio-economic inequalities in health A comparative longitudinal analysis using the European Community Household Panel Social Science amp Medicine 2006 63 (5) 1246ndash1261
Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml
75
Huber M Rodrigues R Hoffmann F Gasior K Marin B Facts and figures on long-term care Europe and North America Vienna European Centre for Social Welfare Policy and Research 2009
Jensen C Worlds of welfare services and transfers Journal of European Social Policy 2008 18 (2) 151ndash162
Jensen C The forgotten half Analysing the politics of welfare services International Journal of Social Welfare 2011 20 (4) 404ndash412
Kamerman SB Early childhood education and care An overview of developments in the OECD countries International Journal of Educational Research 2000 33 (1) 7ndash29
Kremer M The illusion of free choice Ideals of care and child care policy in the Flemish and Dutch welfare states Julkaisussa Michel S Mahon R toim Childcare policy at the crossroads Gender and welfare state restructuring New York Routledge 2002 113ndash142
Kunst AE Bos V Lahelma E ym Trends in socioeconomic inequalities in self-assessed health in 10 European countries International Journal of Epidemiology 2005 34 (2) 295ndash305
Lakin C The effects of taxes and benefits on household income 2002ndash2003 Economic Trends 2004 607 39ndash84
Le Grand J The strategy of equality Redistribution and the social services London Allen amp Unwin 1982
Le Grand J Measuring the distributional impact of the welfare state Methodological issues Julkaisussa Goodin RE Le Grand J toim Not only the poor Boston MA Allen amp Unwin 1987 17ndash33
Lindqvist M Julkisten hyvinvointipalveluiden arvo kotitalouksille Hyvinvointikatsaus 2008 4 40ndash44
Marical F Mira DrsquoErcole M Vaalavuo M Verbist G Publicly-provided goods and the distribution of resources Paris OECD Working paper for Directorate for Employment Labour and Social Affairs 2006
OECD Family Database Paris OECD Saatavissa ltwwwoecdorgelssocialfamily databasegt Viitattu 1342010
OECD Education today The OECD perspective Paris OECD 2009
Preacutevot J Les reacutesidents des eacutetablissements drsquoheacutebergement pour personnes ageacutes en 2007 Eacutetudes et reacutesultats 699 2009 Saatavissa lthttpwwwdreessantegouvfrIMGpdfer699 pdfgt Viitattu 2152013
Radner DB Non-cash income equivalence scales and the measurement of economic wellshybeing Review of Income and Wealth 1997 43 (1) 71ndash88
Sefton T Recent changes in the distribution of the social wage London London School of Economics CASE Paper 62 2002
Sipilauml J Social care services Key to the Scandinavian welfare model Aldershot Avebury 1997
Smeeding T The antipoverty effectiveness of in-kind transfers The Journal of Human Resources 1977 12 (3) 360ndash378
Eurooppalaiset elinolot
Smeeding T Saunders S Coder J ym Poverty inequality and family living standards impact across seven nations The effect of noncash subsidies for health education and housing Review of Income and Wealth 1993 39 (3) 229ndash256
Steckmest E Noncash benefits and income distribution Luxembourg Luxembourg Income Study Working Paper 100 1996
Stiglitz JE Sen A Fitoussi J-P Report by the Commission on the measurement of economic performance and social progress 2009 Saatavissa lthttpwwwstiglitz-sen-fitoussifr
76 documentsrapport_anglaispdfgt Viitattu 2152013
Tawney RH Equality London George Allen amp Unwin Ltd 1964
Tsakloglou P Antoninis M On the distributional impact of public education Evidence from Greece Economics of Education Review 1999 18 (4) 439ndash452
Vaalavuo M Towards an improved measure of income inequality The impact of public services on income distribution An international comparison Florence European University Institute 2011
Vaalavuo M The redistributive impact of ldquooldrdquo and ldquonewrdquo social spending Journal of Social Policy 2013 42 (3) 513ndash539
Van Doorslaer E Koolman X Jones AM Explaining income-related inequalities in doctor utilization in Europe Health Economics 2004 13 (7) 629ndash647
Verbist G Foumlrster M Vaalavuo M The impact of publicly provided services on the distribution of resources Review of new results and methods Paris OECD Social Employment and Migration Working Papers 130 2012
Wasoff F Day I Family policies Eastbourne Gildredge Press 2000
Oumlsterle A Equity choices and long-term care policies in Europe Allocating resources and burdens in Austria Italy the Netherlands and the United Kingdom Aldershot Ashgate 2002
Elinolot ja muuttuvat perherakenteet
Eurooppalaiset elinolot
Jani Erola ja Juho Haumlrkoumlnen 78 Lastensaannin vaikutus hyvinvointiin Euroopassa
Lapsiperheiden hy vinvointi on yhteiskunnallisen keskustelun pysy vauml teema Aihe liitty y paitsi lapsiin ja lasten kasvattamiseen myoumls kysymyksiin perheen ja tyoumln yhteen sovittamisesta sekauml tasa-arvosta miesten ja naisten sekauml eri sukupolvien vaumllillauml Laaja-alaisuudesta johtuen keskusteluun osallistuvat niin kansalaiset paumlaumlttaumljaumlt kuin tutkijatkin Viime aikoina tiedot lapsiperheiden toimeentulon muutoksista ja lasten suhteellisen tulokoumlyhy ysriskin lisaumlaumlntymisestauml ovat vauhshydittaneet keskustelua (esim Haumlmaumllaumlinen ja Kangas 2010 Moisio 2010)
Keskustelua on luonnollisesti motivoinut huoli lapsista Yhtauml hy vin voishydaan kuitenkin myoumls kysyauml miten perheellistyminen ja lastensaanti vaikuttavat vanhempien hy vinvointiin Voidaan olettaa ettauml vaikutukset riippuvat tutkitun hy vinvoinnin luonteesta Ruokittavien suiden lisaumlaumlntyminen asettaa usein paishyneita perheiden taloudelle samaan aikaan kun hoivan tarpeen lisaumlaumlntyminen vaumlhentaumlauml naisten tyoumln tarjontaa ja lastensaanti naumlin ollen usein heikentaumlauml pershyheiden taloudellista hy vinvointia
On mahdollista ettauml perheellistymisen taloudelliseen toimeentuloon luoshymia paineita pidetaumlaumln luonnollisena osana lastensaantia Perheellistymisellauml saattaa olla positiivisia vaikutuksia muihin hy vinvoinnin osa-alueisiin Lasten syntymaumlaumln itsessaumlaumln liitty y positiivisia tunteita ja lasten kasvamiseen liitty villauml tapahtumilla voi olla myoumlnteinen vaikutus myoumls vanhempiin Lisaumlksi synnytysshysairaaloiden neuvoloiden leikkipuistojen paumlivaumlkotien ja koulujen kautta tutusshytutaan ihmisiin joiden kanssa vanhemmat eivaumlt vaumllttaumlmaumlttauml aiemmin ole olleet tekemisissauml Naumlmauml kontaktit eivaumlt liity ainoastaan koulutus- tai tyoumlpaikkaan Lasten kautta synty vaumlt uudet sosiaaliset suhteet ja verkostot voivat toimia myoumls vanhempia hyoumldyttaumlvinauml sosiaalisina resursseina
Lastensaannin vaikutuksella hy vinvointiin voi olla vaikutuksia myoumls vaumlestoumln uusintamiseen Kun lapsia ei moderneissa yhteiskunnissa tarvitse hankkia vain siitauml sy ystauml ettauml vanhemmat tarvitsisivat heitauml turvaamaan oma toimeentulonsa vanhuudessa lasten hankkimisen materiaaliset motiivit katoavat Tehokkaan raskauden ehkaumlisyn aikakaudella syntyv y yttauml on myoumls helpompi kontrolloida Taumllloumlin on oletettavaa ettauml lastensaannin todellisilla tai oletetuilla hy vinvointishyvaikutuksilla on suurempi merkitys kuin aikaisemmin Jos naumlmauml vaikutukset
Erola ja Haumlrkoumlnen Lastensaannin vaikutus hyvinvointiin Euroopassa
79
ovat paumlaumlosin negatiivisia voidaan sen odottaa heijastuvan myoumls miesten ja naisten lastensaantisuunnitelmiin ja taumlten vaumlhentaumlvaumln synty v y yttauml
Eurooppalaiset yhteiskunnat poikkeavat toisistaan paitsi lapsiperheille osoishytetun perusturvan myoumls sosiaalisten suhteiden jaumlrjestaumlytymisen ja onnellisuuden osalta Ilmioumliden keskinaumlisiauml syyndashseuraus-suhteita ei tunneta kovinkaan hy vin saati niiden yhteisvaihtelun roolia kolmansien esimerkiksi vaumlestoumlllisten tekijoumliden maumlaumlrittelijaumlnauml Siinauml missauml tulonsiirroilla voidaan ehkauml helpostikin vaikuttaa lapsiperheiden taloudelliseen hy vinvointiin ja sitauml kautta perheellistymiseen on muiden hy vinvoinnin ulottuvuuksien vaikutus vaikeammin ennustettavissa ja ennakoitavissa
Tutkimme taumlssauml artikkelissa miten vanhemmuus vaikuttaa kotitalouden taloudelliseen hy vinvointiin ty y t y vaumlisy y teen ja sosiaalisiin verkostoihin eri eurooppalaisissa hyvinvointiregiimeissauml Keskeinen kiinnostus liittyy kysymykseen kompensoivista mekanismeista lisaumlaumlnty vaumltkouml ty yty vaumlisy ys ja sosiaaliset suhteet vaikka talous kokisikin rasitteita Voidaanko lapsiperheiden vanhempia siis pitaumlauml ty yppiesimerkkeinauml jonkinlaisista rdquoonnellisista koumlyhistaumlrdquo Missauml maumlaumlrin eri hy vinshyvointivaltioiden institutionaaliset puitteet liitty vaumlt hy vinvoinnin ulottuvuukshysien ja lastensaannin vaumllisen yhteyden vaihtelemiseen Taumltauml ennen kuvaamme kuitenkin eraumlitauml keskeisiauml eurooppalaisten perhejaumlrjestelmien ominaisuuksia ja merkittaumlviauml muutoksia viime vuosikymmeninauml
Perheellistymisen muuttuminen Euroopassa
Eurooppalaisten yhteiskuntien uskotaan kaumlyvaumln laumlpi niin sanottua toista vaumlesshytoumlllistauml murrosta (esim Lesthaeghe 1998) Ensimmaumlinen murros alkoi joissakin yhteiskunnissa jo 1700-luvulla viimeisissauml Euroopan maissa viime vuosisadan aikana Taumllle murrokselle oli leimallista elinajan pidentyminen ja lapsikuolleishysuuden vaumlheneminen niin sanotun romanttisen avioliiton yleistyminen ja lapshysiluvun pieneneminen Toinen murros on ajoitettu alkamaan viime vuosisadan jaumllkimmaumlisellauml puoliskolla Taumllle murrokselle on ollut ty y pillistauml avioerojen yleistyminen avoliiton muuttuminen yleisesti hy vaumlksy tyksi perhemuodoksi avioitumis- ja naisten ensisynnytysiaumln nouseminen sekauml lasten maumlaumlraumln vaumlheshyneminen entisestaumlaumln ja alle vaumlestoumln uusintamistason Naumlmauml muutokset ovat tapahtuneet samaan aikaan niitauml tukevien yhteiskunnallisten arvomuutosten kanssa (Lesthaeghe 2010)
Tarkastellaan ensin avioliittoja ja avioeroja Kuviossa 1 (s 80) esitetaumlaumln avioliittojen maumlaumlrauml tuhatta henkeauml kohden Euroopan suurissa maissa Saksassa
Eurooppalaiset elinolot
Kuvio 1 Avioliitot 1 000 asukasta kohden eraumlissauml EU-maissa vuosina 1990ndash2011
Avioliitot 1 000 asukasta
Laumlhde Eurostat 2012
Kuvio 2 Avioituneet 35-vuotiaasta vaumlestoumlstauml
Laumlhde Eurostat 2012
1990
1990
1992
1992
1994
1994
1996
1996
1998
1998
2000
2000
2002
2002
2004
2010
0
10
20
30
40
50
60
70
Saksa
Ranska
Italia
Suomi
Ruotsi
2010
2004
2006
20
06
2008
2008
80
0
1
2
3
4
5
6
7
8
Saksa
Viro Ranska Italia Suomi Ruotsi Iso-Britannia
Erola ja Haumlrkoumlnen Lastensaannin vaikutus hyvinvointiin Euroopassa
81
Ranskassa Italiassa ja Isossa-Britanniassa sekauml Suomessa ja naapurimaissamme Ruotsissa ja Virossa vuosina 1990ndash2011 Jakaumien perusteella ei ole havaittavissa yleiseurooppalaista vahvaa avioitumiseen liitty vaumlauml trendiauml Avioliittojen maumlaumlrauml tuntui vuoden 2001 paikkeilla jossain maumlaumlrin laumlhenty vaumln eri maissa joskin useamshypien maiden vertailussa taumlmauml olisi tulkittavissa laumlhinnauml sattumanvaraiseksi vaihteluksi
Suomen ja Ruotsin trendien perusteella ehkaumlpauml taumlrkein huomio on se ettauml vaihtelu naumlyttaumlauml naumlissauml maissa seuraavan muutaman vuoden viiveellauml taloudellisia suhdanteita ndash nousukaudella avioliittojen maumlaumlrauml lisaumlaumlnty y laskukaudella vaumlhenee Muihin maihin vastaava havainto ei kuitenkaan sovi Laumlhes kaikissa Euroopan suurissa maissa avioituminen on taumlnauml ajanjaksona vaumlhentynyt Virossa avioishytumisen nopea vaumlheneminen liitty y itaumlblokin murtumisen myoumltauml siirtymiseen jaumlrjestelmaumltaloudesta markkinatalousregiimiin
Kokonaisavioitumislukujen ongelmana on se ettauml ne eivaumlt kerro suoraan moniko avioituu elinaikanaan Toisin sanoen avioitumisen vaumlheneminen saatshytaa vaihtoehtoisesti kuvastaa avioitumisen viivaumlstymistauml avioliitot solmitaan vanhemmalla iaumlllauml mahdollisesti vasta ensimmaumlisten lasten syntymaumln jaumllkeen Kuviossa 2 esitetaumlaumln kuinka suuri osuus 35-vuotiaasta vaumlestoumlstauml on tuohon ikaumlaumln mennessauml avioitunut niissauml kuviossa 1 esitetyissauml maissa joista tieto on saatavilla Kuvio 2 osoittaa kuinka avioituminen on 35 vuoden ikaumlaumln mennessauml muuttunut etenkin suurissa maissa entistauml harvinaisemmaksi Vaikka taumlmaumlkaumlaumln kuvio ei suoraan kerro moniko avioituu elinaikaan tukevat tulokset oletuksia toisesta vaumlestoumlllisestauml murroksesta Suomessa ja Ruotsissa avioitumisen vaumlheneminen naumlyttaumlauml pysaumlhtyneen (esim Ohlsson-Wijk 2011) Kaiken kaikkiaan avioitumisen yleisy ys naumlyttaumlauml eri maissa jossain maumlaumlrin laumlhentyvaumln toisiaan
Avioerojen kohdalla maiden laumlhentyminen naumlky y avioitumista selkeaumlmmin Kuv iossa 3 (s 82) esitet auml auml n av ioerojen mauml auml rauml t u hat ta a su k asta kohden ensimmaumlisestauml vertailusta tutuissa seitsemaumlssauml Euroopan valtiossa Avioeroriskin vaihtelu on maiden vaumllillauml pienent yny t huomattavasti Vertailumaista vain katolisen Italian avioeroaste poikkeaa huomattavasti muista maista Italia on myoumls ainoa maa jossa avioerot ovat tasaisesti lisaumlaumlntyneet koko tarkastellun ajanjakson ajan Avioerojen osalta toinen vaumlestoumlllinen murros onkin useimmissa eurooppalaisissa yhteiskunnissa jo tapahtunut
Eurooppalaiset elinolot
1990
1992
1994
1996
1998
2000
2002
2004
2006
2008
2010
Kuvio 3 Avioerot 1000 asukasta kohden eraumlissauml EU-maissa
70
60
50
40
30
20
10
0
1990
1992
1994
1996
1998
2000
2002
2004
2006
2008
2010
Saksa Viro Ranska Italia Suomi Ruotsi Iso-Britannia
Laumlhde Eurostat 2012
Kuvio 4 Avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten osuus kaikista syntyneistauml
0
Avioerot 1 000 asukasta 6
5
Saksa 82 4 Viro Ranska
3 Italia Suomi Ruotsi 2 Iso-Britannia
1
Laumlhde Eurostat 2012
Erola ja Haumlrkoumlnen Lastensaannin vaikutus hyvinvointiin Euroopassa
Laumlhde Eurostat 2012
1990
1992
1994
1996
1998
2000
2002
2004
2006
2008
2010
Laumlhde Eurostat 2012
Kuvio 6 Synnyttaumlneiden naisten keski-ikauml
Ikauml 32
31
30
29
28
27
26
25
1990
1992
1994
1996
1998
2000
2002
2004
2006
2008
2010
Kuvio 5 Kokonaishedelmaumlllisyysaste
Lastanainen 22
2
1883
16
14
12
1
Saksa Viro Ranska Italia Suomi Ruotsi Iso-Britannia
Saksa Viro Ranska Italia Suomi Ruotsi Iso-Britannia
Eurooppalaiset elinolot
84
Avioliiton uskotaan menettaumlneen suosiotaan avoliittojen yleistymisen myoumltauml (esim Sobotka ja Toulemon 2008) Suomen kohdalla tiedaumlmme avoliiton olevan kaumlytaumlnnoumlssauml universaali sillauml yli 90 prosenttia uusista liitoista on avoliittoja (Jalovaara 2011) Luotettavia aikasarja-aineistoja avoliitoista Euroopan eri maissa ei sellaisenaan ole saatavilla Hy vaumln kuvan avoliittojen muuttumisesta entistauml hy vaumlksytymmaumlksi perhemuodoksi antaa kuitenkin kuvio 4 (s 82) Siinauml esitetaumlaumln avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten maumlaumlrauml samoissa maissa tarkasteluajanshyjaksona Maumlaumlrauml naumlyttaumlauml lisaumlaumlnty vaumln kaikissa muissa maissa paitsi Suomessa ja Ruotsissa Maiden vaumlliset erot ovat suuria Esimerkiksi Virossa avioliiton ulkoshypuolella synty y liki puolet enemmaumln lapsia kuin Suomessa Italiassa taas puolet vaumlhemmaumln Taumlmaumlkin tulos on yhtenevaumlinen toisen vaumlestoumlllisen murroksen teesin kanssa jonka mukaan avioliittoinstituution merkitys perhe-elaumlmaumln jaumlsentaumljaumlnauml on vaumlhenty ny t
Vaikka kuvioiden 5 ja 6 (s 83) maakohtaiset trendit eivaumlt osoitakaan mershykittaumlvaumlauml paumlaumlllekkaumlisy yttauml on lastensaannin siirtymisen myoumlhempaumlaumln elaumlmaumlnshyvaiheeseen (sekauml muiden lastensaannin ajoitukseen liitty vien tekijoumliden) naumlhty merkittaumlvaumlsti selittaumlvaumln kokonaishedelmaumlllisy ysasteessa tapahtuneita muutoksia (esim Goldstein ym 2009) Taumlmauml siksi ettauml aivan kuten kokonaisavioituvuusshyluvutkaan ei myoumlskaumlaumln kokonaishedelmaumlllisy ysaste suoraan kerro siitauml monshytako lasta kukin nainen saa elaumlmaumlnsauml aikana Synnyttaumljien keski-iaumln noustessa trendinomaisesti kunakin vuonna syntyneiden lasten maumlaumlrauml vaumlhenee vaikka naisten elinaikanaan saamien lasten lukumaumlaumlrauml pysyisikin vakiona
Eurooppalaisten kotitalouksien rakenteissa esiinty vistauml eroista (Lief broer ja Fok kema 2008) huolimatta perheiden muodostu ksen ja purkautumisen trendit muistuttavat yleisellauml tasolla toisiaan Ne ovat taumlltauml osin nyt laumlhempaumlnauml toisiaan kuin esimerkiksi Goslashsta Esping-Andersenin The Three Worlds of Welfare Capitalism -kirjaa julkaistaessa vuonna 1990 Toisin sanoen perheellistymisen osalta maat ovat laumlhentyneet toisiaan Sen sijaan perhepolitiikassa esiinty y yhauml eroja maiden vaumllillauml vaikka taumlllaumlkin saralla tiettyauml laumlhentymistauml on tapahtunut Etenkin huoli ikaumlrakenteen muutoksista on aktivoinut sosiaalipolitiikan tekijoumlitauml ympaumlri Euroopan Kuten kuviosta 7 naumlky y tulonsiirtojen osalta maat poikkeavat 2000-luvulla etenkin lapsiperheiden tukemisen ty ypin pikemminkin kuin absoshyluuttisen maumlaumlraumln suhteen Pohjoismaissa lapsiperheitauml on tuettu palveluiden ja tulonsiirtojen avulla Isossa-Britanniassa Saksassa ja Italiassa veroetujen kautta
Pohjoismaat ovat yllaumlpitaumlneet asemaansa aktiivisen perhepolitiikan suunnanshynaumlyttaumljinauml ja tukevat muita maita aktiivisemmin aumlitien tyoumlssaumlkaumlyntiauml vanhemshypainvapaiden ja lastenhoidon keinoin vaikkakin Suomen kotihoidon tuen avulla yllaumlpidetyt pitkaumlt poissaolot poikkeavatkin hieman taumlstauml ideaality yppisestauml mallista Mannermaisen regiimin maissa ja etenkin Etelauml-Euroopassa perheillauml on puolestaan ollut perinteisesti suurempi vastuu hyvinvoinnin tuottajina ja sosiaalipolitiikan rooli perheiden ja etenkin aumlitien tyoumlssaumlkaumlynnin tukemisessa
Erola ja Haumlrkoumlnen Lastensaannin vaikutus hyvinvointiin Euroopassa
SVir
Ransk Itali
Iso-Brit
anniSaks
Kuvio 7 Julkisten varojen kohdentaminen perhe-etuuksiin osuus bruttokansantuotteesta vuonna
2007
4 0
3 5
85 3 0
2 5
2 0
1 5
1 0
0 5
0 0
V e r o e d u t P a l v e l u t T u l o n s i i r r o t
Iso-Brit
annia Suomi
Ruotsi Viro
Ranska
Saksa Ita
lia
Yhdysvalla
t
OECD-ke
skiarvo
Laumlhde OECD 2012
Kuvio 8 Vanhempien tyoumlssaumlkaumlynti maittain
Muut Molemmat tyoumlvoimanulkopuolella Yksi kokoaikainen Toinen koko- toinen osa-aikainen Molemmat vanhemmat kokoaikaisia
0
20
40
60
80
100
uomi o a a a a
Laumlhde OECD 2012
Eurooppalaiset elinolot
86
on ollut rajoittuneempi Taumlmauml naumlky y selvaumlsti kuviossa 8 (s 85) jossa esitetaumlaumln tyoumlssaumlkaumlynnin jakautuminen maittain perheissauml (pois lukien Ruotsi) Molempien vanhempien kokoaikainen tyoumlssaumlkaumlynti on yleisintauml Suomessa harvinaisinta Saksassa Yhden tyoumlssauml kaumlyvaumln vanhemman kotitaloudet ovat kuitenkin kohshytuullisen tavallisia myoumls Suomessa
Lastensaannin vaikutus hyvinvointiin
Lastensaannin vaikutuksia hy vinvointiin on laumlhestytty monin tavoin Perheen taloustieteessauml lastensaannin on naumlhty lisaumlaumlvaumln palkkatyoumln ulkopuolella vietettaumlshyvaumln ajan arvoa ja taumlten vaumlhentaumlvaumln tyoumln tarjontaa Tosin tyoumln tarjonnan on naumlhty vaumlhenevaumln ainoastaan aumlideillauml jotka yhauml kantavat paumlaumlvastuun lastenhoidosta kun taas isien tyoumln tarjonnan odotetaan jopa lisaumlaumlntyvaumln perheen kasvamisesta johtuvien taloudellisten paineiden johdosta (Becker 1981) Kaiken kaikkiaan lastensaannin on uskottu vaumlhentaumlvaumln naisten tyoumlssaumlkaumlyntiauml t youmltunteja sekauml palkkatuloja (Killingsworth ja Heckman 1987) Naumlmauml seikat heikentaumlvaumlt koko kotitalouden taloudellista toimeentuloa (Aassve ym 2005)
Sosioekonomiset tekijaumlt vaikuttavat lastensaantiin Esimerkiksi korkeasti koulutetut naiset saavat ensimmaumlisen lapsensa keskimaumlaumlraumlistauml myoumlhemmin (esim Andersson ym 2009) Toisaalta myoumls taloudellisten hankaluuksien on naumlhty vaikuttavan lastentekoaikeisiin negatiivisesti (Easterlin 1975) Suomessa tyoumlvaumlenluok kaisten naisten lapsiluku on esimerkiksi pienempi kuin muihin yhteiskuntaluokkiin kuuluvien naisten (Erola 2010) Naumliden valikoivien mekashynismien vuoksi lastensaannin kausaalista vaikutusta hyvinvointiin on vaikea analysoida
Perheen ja tyoumln vaumllistauml jaumlnnitettauml on pyritty lieventaumlmaumlaumln erilaisin perhe- ja sosiaalipoliittisin ohjelmin Vanhempainvapaiden avulla on mahdollistettu pienten lasten hoitaminen ilman tyoumlpaikan menettaumlmisen tai merkittaumlvaumln tulonshymenetyksen vaaraa Sen sijaan lasten paumlivaumlhoitojaumlrjestelmiauml on kehitetty etenkin aumlitien tyoumlssaumlkaumlyntiauml silmaumlllauml pitaumlen Vaikka pitkitty neet vanhempainvapaat voivatkin osaltaan olla yhteydessauml sukupuolten eriarvoisuuteen (Ruhm 1998) on vanhempainvapaiden todettu kuitenkin vaikuttavan positiivisesti aumlitien tyoumlllishysy yteen (Jaumotte 2003) Edullisen ja laadukkaan paumlivaumlhoidon on myoumls osoitettu lisaumlaumlvaumln naisten tyoumln tarjontaa (Blau ja Robins 1991 Uunk ym 2005) Kaiken kaikkiaan perhepalvelut vahvistavat perheiden kiinnittymistauml tyoumlmarkkinoille ja taumltauml kautta niiden toimeentuloa
Lastensaanti vaikuttaa toki hyvinvointiin ja ty yty vaumlisy yteen laajemminkin Tuloihin perustuvia hy vinvoinnin mittareita on pitkaumlaumln pidetty rajoittuneina ja
Erola ja Haumlrkoumlnen Lastensaannin vaikutus hyvinvointiin Euroopassa
87
hy vinvoinnin laajempia ulottuvuuksia huomioimattomina Esimerkiksi Arnstein Aassve ym (2005) tutkivat lastensaannin vaikutusta yleiseen materiaaliseen hyvinshyvointiin kaumly ttaumlen tulomittareita monipuolisempia deprivaation mittareita Tulosten mukaan lapsen saaminen heikensi materiaalista hy vinvointia kaumlytetystauml mittarista riippumatta joskin naumlmauml negatiiviset vaikutukset olivat heikompia Pohjoismaissa ja merkittaumlvaumlmpiauml Etelauml- ja Manner-Euroopassa
Materiaalisten elinolojen lisaumlksi on tutkittu lastensaannin vaikutuksia muun muassa sosiaalisiin suhteisiin sekauml onnellisuuteen Lapsen syntymauml vaumlhentaumlauml puolisoiden keskinaumlistauml aikaa ja usein myoumls parisuhdety y ty vaumlisy y ttauml (esim Crohan 1996) Toisaalta lasten on naumlhty integroivan vanhempiaan muihin soshysiaalisiin verkostoihin (Gallagher ja Gerstel 2001) Joka tapauksessa voitaneen argumentoida ettauml vanhemmuus muuttaa sosiaalisia verkostoja enemmaumln lasten ympaumlrille rakentuviksi ja lasten ehdoilla toimiviksi
Viime aikoina on yhteiskuntatieteissaumlkin kiinnitetty yhauml enemmaumln huomiota onnellisuuteen Perhe-elaumlmaumlauml vakaine parisuhteineen ja lapsineen pidetaumlaumln yleisesti onnellisen elaumlmaumln kulmakivinauml Odotusta onnellisuuden taumlyttymisestauml voidaan pitaumlauml yhtenauml lastensaantiin ylipaumlaumlnsauml vaikuttavista tekijoumlistauml Hans-Peter Kohler ym (2005) ovat todenneet ettauml ensimmaumlisen lapsen saanti lisaumlauml onnellishysuutta etenkin naisilla kun taas myoumlhemmaumlllauml synty vy ydellauml on pikemminkin onnellisuutta vaumlhentaumlvauml vaikutus Lastensaannin vaikutus onnellisuuteen riippuu silti muistakin tekijoumlistauml Kohlerin ja haumlnen kollegoidensa tutkimuksessa havaitshytiin ettauml miehillauml vaikutus liitty y vahvasti parisuhteessa elaumlmiseen Toisaalla on havaittu tyoumlssaumlkaumlynnin lisaumlaumlvaumln isien mutta harvemmin aumlitien onnellisuutta (Aassve ym 2012) Jaumllkimmaumlisessauml tutkimuksessa havaittiin lisaumlksi ettauml lasten onnellisuutta lisaumlaumlvauml vaikutus oli voimakkaampi Pohjoismaissa ja Etelauml-Eurooshypassa muuhun Eurooppaan verrattuna ja ettauml maaryhmaumlkohtainen vaihtelu oli erityisen voimakasta naisilla Rachel Margolis ja Mikko Myrskylauml (2011) saivat vastaavanlaisia tuloksia omassa vertailevassa tutkimuksessaan joskin heidaumln tutkimuksensa loi pessimistisemmaumln kuvan lasten lukumaumlaumlraumln vaikutuksesta onnellisuuteen lapsiluvun lisaumlaumlnty minen vaumlhensi onnellisuutta mutta vain hetkellisesti Kun lapset olivat muutaman vuoden vanhempia ne lisaumlsivaumlt onnelshylisuutta Jukka Savolainen ym (2001) puolestaan havaitsivat tutkimuksessaan ettauml vastasyntyneiden aumlidit ovat yleisesti ottaen kaikkein ty yty vaumlisimpiauml mutta lapsiluvun lisaumlaumlntyminen lisaumlauml myoumls aumlrtyneisy yttauml ja masennusta
Kaiken kaikkiaan lastensaannin vaikutus hy vinvointiin on moniulotteinen ja riippuu niin parisuhdetilanteesta taloudellisesta asemasta ja tyoumlssaumlkaumlynnistauml aiempien lasten lukumaumlaumlraumlstauml kuin asuinmaastakin
Eurooppalaiset elinolot
88
Aineisto ja muuttujat
Miten vanhemmuus siis vaikuttaa taloudelliseen hyvinvointiin ty ytyvaumlisy y-teen ja sosiaalisiin verkostoihin eurooppalaisissa hy vinvointiregiimeissauml Entauml miten taloudellinen tilanne vaikuttaa ty yty vaumlisyyteen ja sosiaalisiin suhteisiin Kaumly taumlmme tutkimuskysymyksiimme vastaamiseen Eurooppalaisen elinoloshyaineiston (ECHP) kaikkia aaltoja jotka kattavat ajanjakson vuodesta 1994 vuoteen 2001 Vaikka aineisto ei olekaan taumlysin ajantasainen on sen merkittaumlvauml etu sen pitkittaumlisluonne ECHP onkin ainoa vertailukelpoinen koko Euroopan kattava paneeliaineisto (ks myoumls Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa) Taumlstauml on etua tutkittaessa lastensaannin vaikutuksia hy vinvointiin ja ty yty vaumlisy yteen Taumlstauml enemmaumln edempaumlnauml Voidaan olettaa ettauml lastensaannin ja hy vinvoinnin vaumlliseen yhteyteen vaikuttavat mekanismit ovat sen verran yleisiauml ja myoumls pysy viauml ettauml tulokset olisivat vastaavia uuttakin aineistoa kaumlytettaumlessauml
Aineisto kattaa 14 eurooppalaista yhteiskuntaa Suomi Saksa Tanska Alankomaat Belgia Luxemburg Ranska Iso-Britannia Irlanti Italia Kreikka Espanja Portugali ja Itaumlvalta Taumlmaumln ansiosta kaumlytettaumlvissaumlmme on noin 50 000 tapausta joissa yksiloumlauml kohden on parhaimmillaan kahdeksan havaintoa
Tarkastelemme tutkimuskysymyksiaumlmme hyvinvointiregiimeittaumlin (Esping-Andersen 1999) Kiinnostuksemme kohteena on lastensaannin vaikutuksissa mahdollisesti esiinty vaumlt maaryhmaumlkohtaiset erot Raportoimalla tuloksemme maaryhmittaumlin maittaisten analy ysien sijaan varmistamme tarpeeksi suuret aishyneistokoot kutakin analy ysia varten (ks Aassve ym 2005 esimerkkinauml vastaavasta asetelmasta) Jaamme maat neljaumlaumln hy vinvointivaltioregiimiin pohjoismainen (Suomi ja Tanska) liberaali (Iso-Britannia ja Irlanti) konservatiivinen (Alankoshymaat Belgia Luxemburg Ranska Saksa ja Itaumlvalta) sekauml familistinen (Espanja Ita lia Por tuga li K reik ka) Naumliden maar yhmien voidaan katsoa erottuva n dekommodifikaation1 sosiaaliturvan jaumlrjestaumlmisen yleisen yhteiskunnallisen eriarvoisuuden sekauml naumlihin liitettyjen yhteiskunnallisten arvojen suhteen (Esping-Andersen 1999 Andreszlig ja Heien 2001 Arts ja Gelissen 2002)2 Niin kuin edellauml esitetyistauml kuvioista voi havaita maat poikkeavat vaumlhaumlisemmin perherakenteen ja erityisesti sen muutosten osalta
Mittaamme kotitalouksien taloudellista toimeentuloa kotitalouden z-stanshydardoituina kokonaistuloina (OECDn modifioitua ekvivalenssiskaalaa kaumlyttaumlen vrt Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa)3 Kaumlytetty tulostandardointi skaalaa kussakin maassa tulot poikkileikkausajankohdan mukaan niin ettauml
1 Dekommodifikaatiolla tarkoitetaan yleisesti hy vinvointivaltion takaamaa mahdollisuutta markkishynoista riippumattomaan toimeentuloon
2 Koska Ruotsin ECHP-aineisto ei ole paneeli emme ota sitauml mukaan analy yseihimme
3 Lisaumlksi analyysit toistettiin kaumlyttaumlen kotitalouden pienituloisuutta selitettaumlvaumlnauml muuttujana Tulokset ovat yhtenevaumliset kotitaloustulojen perusteella saatujen kanssa
Erola ja Haumlrkoumlnen Lastensaannin vaikutus hyvinvointiin Euroopassa
89
tulojen keskiarvo on 0 ja keskihajonta 1 Taumlmaumln ansiosta tulot ovat vertailukelshypoisia yli ajan ja eri maiden (ja niiden valuuttojen) vaumllillauml Kotitalouden tulot ovat henkiloumlkohtaisia tuloja parempi toimeentulon mittari kotitalouden sisaumlisen tulonjaon seurauksena
Mittaamme yleistauml hy vinvoinnin tasoa neliulotteisena itse ar vioituna ty yty vaumlisy ytenauml tyoumlhoumln omaan talouteen asumiseen ja vapaa-aikaan Kukin muuttuja saa aineistossa arvoja 1ndash 6 arvon 6 viitatessa siihen ettauml vastaaja on taumlysin ty yty vaumlinen Naumlistauml on muodostettu yksinkertainen summamuuttuja joka on myoumls z-standardoitu Sosiaalisia suhteita arvioimme kahden muuttujan perusteella kuinka usein tapaa ystaumlviauml ja sukulaisia (paumlivittaumlin kerran viikossa pari kertaa viikossa pari kertaa kuukaudessa harvemmin) sekauml yhdistyksiin ja kerhoihin kuulumisen kautta (kuuluuei)
Lastensaantiin liitty vinauml selittaumlvinauml muuttujina kaumlytaumlmme lasten maumlaumlraumlauml lineaarisena sekauml dummy-muuttujia ensimmaumliselle ja toiselle lapselle Lisaumlksi kaumlytaumlmme dummy-muuttujia sille ettauml perheessauml on vastasyntynyt lapsi (toisin sanoen joku lapsista on alle 1 vuotta) tai pikkulapsi (alle 4 vuotta) Kontrollishymuuttujina kaumlytaumlmme ikaumlauml iaumln nelioumltauml sekauml dummy-muuttujia sille onko henkilouml yksin asuva vai avioliitossa tyoumltoumln vai toumlissauml Naumlillauml kontrollimuuttujilla pyrimme korjaamaan ajan myoumltauml muuttuvista tekijoumlistauml mahdollisesti koituvaa harhaa Kontrollimuuttujien osalta emme raportoi tuloksia vaan ne ovat tarvittaessa saatavissa kirjoittajilta Estimoimme mallit miesten ja naisten osalta erikseen pois lukien ne joissa koko kotitalouden tulot ovat selitettaumlvaumlnauml muuttujana
Menetelmaumlt
Kausaa lisen paumlaumlttely n kanna lta suurin haaste liitt y y havainnoimat tomien muuttujien kontrollointiin (Haumlrkoumlnen 2004) Hokema siitauml ettauml korrelaatio ei ole kausaalisuutta tarkoittaa taumlssauml tapauksessa sitauml ettauml pelkaumlstaumlaumln vertailemalla lapsen saaneiden hyvinvointia ja ty yty vaumlisy yttauml lapsettomien vastaaviin emme voi sanoa vielauml mitaumlaumln lastensaannin vaikutuksista Tavallisten (havaittujen) muuttujien kontrollointikaan ei vielauml tuota ratkaisua pulmaan joka pohjimshymiltaan liitty y siihen ettauml lapsen saaneet saattaisivat olla muita enemmaumln tai vaumlhemmaumln ty ytyvaumlisiauml lapsen saamisesta huolimatta Lapsen saaneet eroavat siis muista todennaumlkoumlisesti myoumls havainnoimattomien muuttujien osalta
Osaratkaisun taumlhaumln ongelmaan tuovat paneeliaineistot Kaumlyttaumlmaumlllauml samoshyjen henkiloumliden peraumlkkaumlin havaittuja tietoja voimme jossain maumlaumlrin lieventaumlauml havainnoimattomista muuttujista koituvaa estimointiharhaa (Halaby 2004) Niin sanottujen kiinteiden vaikutusten (fixed ef fects FE) paneeliregressioiden
Eurooppalaiset elinolot
90
avulla voidaan kontrolloida ajan myoumltauml vakiona saumlily vien tekijoumliden vaikutus Taumlmauml perustuu siihen ettauml naumliden tekijoumliden voidaan ajatella vaikuttavan hy vinvointiin ja ty y ty vaumlisy yteen samalla tavalla sekauml lastensaantia ennen ettauml sen jaumllkeen Esimerkiksi lapsen saamisen vaikutus tuloihin estimoitaisiin liian suurena ellei tutkittaessa otettaisi huomioon niiden laumlhtoumltasoa Hyoumldynnaumlmme tietoa kulloinkin selitettaumlvaumln muuttujan aikaisemmasta aallosta saamasta arvosta niin sanottuna myoumlhaumlistettynauml (lagged) paneeli-instrumenttina Esimerkiksi tutkittavan henkiloumln myoumlhempi tulo ei voi vaikuttaa aiempaan tuloon sen sijaan vastakkaiseen suuntaan yhteys on todennaumlkoumlinen
Raportoitavat estimaatit tulkitaan muutoksina peraumlkkaumlisten havaintojen vaumllillauml Toisin sanoen lasten maumlaumlraumln lineaarinen vaikutus viittaa selitettaumlvaumlaumln muutokseen kun lasten maumlaumlrauml kasvaa yhdellauml Vastaavasti ensimmaumlisen lapsen estimaatti viittaa siihen kuinka paljon erityisesti esikoisen syntymauml vaikuttaa selitettaumlvaumlaumln muuttujaan kun taas alle yksivuotiaan lapsen vaikutus viittaa yleisesti ottaen lapsen syntymaumlaumln
Jotta tulokset olisivat paremmin vertailtavissa myoumls eri selitettaumlvien muutshytujien osalta mallinnamme myoumls muiden ihmisten tapaamisalttiuden sekauml yhshydistyksiin ja seuroihin kuulumisen todennaumlkoumlisy ydet niin sanottuna lineaarisena todennaumlkoumlisyytenauml Toisin sanoen logistisen regression sijaan myoumls dikotomisia vasteita selitetaumlaumln lineaarisia regressiomalleja kaumlyttaumlen
Tulokset Lastensaannin vaikutus tuloihin
Taulukossa 1 esitaumlmme lasten maumlaumlraumln kasvun taumlstauml poikkeavan ensimmaumlisen ja toisen lapsen syntymaumln sekauml vastasyntyneen ja alle nelivuotiaan lapsen vaishykutuksen kotitalouksien tuloihin Aiempien tulosten mukaisesti (ks Aassve ym 2005) lastensaanti vaumlhentaumlauml kotitalouksien tuloja regiimistauml riippumatta Pohjoismaissa kotitalouksien tulot pysy vaumlt suojattuina lapsen ensimmaumlisen elinvuoden aikana jolloin perhepoliittiset etuudet vaumlhentaumlvaumlt mahdollisesta tyoumltuntien vaumlhenemisestauml aiheutuvaa tulonmenetystauml Pitkaumlllauml aikavaumllillauml lapsishyluvun lisaumlaumlntyminen ndash etenkin kahden ensimmaumlisen lapsen jaumllkeen ndash kuitenkin heikentaumlauml kotitalouden tulokehitystauml Vastaavanlaisia tuloksia voidaan havaita myoumls muissa regiimeissauml Pohjoismaista poiketen tulot putoavat jo ensimmaumlisestauml lapsesta ja haumlnen ensimmaumlisestauml vuodestaan alkaen Lastensaannin negatiiviset vaikutukset ovat voimakkaimmat liberaalissa ja konservatiivisessa regiimissauml ja vaikuttavat heikoimmilta familistisessa mallissa Tyoumlssaumlkaumlynnin ja tyoumltuntien
Erola ja Haumlrkoumlnen Lastensaannin vaikutus hyvinvointiin Euroopassa
91
vaumlheneminen koko kotitalouden tasolla (ks Haumlrkoumlnen 2011) on todennaumlkoumlisin lastensaannin ja tulojen vaumlhenemiseen vaikuttava tekijauml
Taulukko 1 Lasten vaikutus kotitalouksien taloudelliseen tuloihin kulutusyksikkoumlauml kohti Kiinteiden
vaikutusten paneeliregressiomallit regiimit analysoitu erikseen
Pohjoismaat Liberaali Konservatiivinen Familistinen
Lasten maumlaumlrauml ndash0157 ndash0118 ndash0114 ndash0045
1 lapsi 0012 ndash0068 ndash0063 ndash0024
2 lapsi ndash0037 ndash0071 ndash0082 ndash0030
Lapsi lt 1 v 0006 ndash0068 ndash0039 ndash0067
Lapsi lt 4 v ndash0106 ndash0072 ndash0105 ndash0089
Tilastollisesti erittaumlin merkitsevauml tilastollisesti merkitsevauml tilastollisesti melkein merkitsevauml Laumlhde ECHP 1994ndash2001
Lapset ja vanhempien tyytyvaumlisyys
Entauml vaikuttavatko lapset tyyty vaumlisy yteen Taumlssauml analy ysissa (taulukko 2 s 92) kaumlytaumlmme selitettaumlvaumlnauml muuttujana ty yty vaumlisy yskysymyksistauml muodostettua summamuuttujaa Tulokset voidaan tiivistaumlauml seuraavasti Lasten lukumaumlaumlraumln kasvaminen ei vaikuta miesten ty yty vaumlisy yteen missaumlaumln hy vinvointiregiimeistauml Vastasyntynyt lapsi lisaumlauml pohjoismaisten miesten ty yty vaumlisy yttauml kun taas vasshytaavanlaista vaikutusta ei voida havaita muissa maaryhmissauml Sen sijaan Etelauml-Euroopassa esikoisen syntymauml lisaumlauml miesten ty yty vaumlisy yttauml Myoumls vastasyntyneen lapsen pohjoismaiset aumlidit kokevat lisaumlaumlnty vaumlauml ty y ty vaumlisy yttauml Sama tulos koskee mannereurooppalaisia konservatiivisen regiimin aumlitejauml joskin heidaumln kohdallaan positiivinen vaikutus on heikompi
Alle nelivuotiaan lapsen vanhemmat sen sijaan kokevat tyyty vaumlisy ytensauml heikentyneen Poikkeuksen muodostavat liberaalin regiimin maissa asuvat mieshyhet joiden ty yty vaumlisy yttauml pieni lapsi vaumlhentaumlauml vain vaumlhaumln Naumlmauml tulokset ovat varsin mielenkiintoisia ja heraumlttaumlvaumlt kysymyksen niiden taustalla vaikuttavista mekanismeista Onko niin ettauml pohjoismaisten yhteiskuntien vanhempainshyvapaajaumlrjestely t mahdollistavat vastasyntyneestauml lapsesta nauttimisen sekauml isille ettauml aumlideille Mannereurooppalaisten aumlitien lisaumlaumlntynyt ty y ty vaumlisy ys voi myoumls liittyauml monessa maassa vanhempainvapaisiin joskin suuri osa naumlistauml aumlideistauml jaumlauml lapsen saatuaan tyoumlvoiman ulkopuolelle Etelauml-Euroopassa ja liberaalin regiimin maissa tyoumln ja pienen lapsen yhteensovittaminen on sen sijaan hankalampaa mikauml voi tasoittaa vauvoista johtuvaa onnellisuuspiikkiauml Kaikissa maaryhmissauml
Eurooppalaiset elinolot
92
Taul
ukko
2 L
aste
n va
ikut
us y
leis
een
tyyt
yvaumli
syyt
een
mui
den
ihm
iste
n ta
paam
isee
n ja
osa
llist
umis
een
Kiin
teid
en v
aiku
tust
en p
anee
lireg
ress
iom
allit
reg
iimit
sekauml
mie
het j
a na
iset
ana
lyso
itu e
rikse
en
Tyyt
yvaumli
syys
(sum
ma)
M
iehe
t Na
iset
Pohj
oism
aat
Libe
raal
i Ko
nser
vatii
vine
n Fa
mili
stin
en
Pohj
oism
aat
Libe
raal
i Ko
nser
vatii
vine
n Fa
mili
stin
en
Last
en m
aumlaumlrauml
ndash0
077
ndash0
095
0
01
ndash00
51
ndash01
13
ndash00
81
ndash00
24
ndash01
33
1 la
psi
001
4 0
132
ndash00
15
008
2
005
1 0
067
002
5 0
106
2 la
psi
ndash00
44
018
4 0
033
002
9 ndash0
076
0
123
ndash00
77
013
1
Laps
i lt 1
v
035
6
ndash01
93
ndash00
29
001
4 0
587
ndash01
1 0
181
0
019
Laps
i lt 4
v
ndash02
20
ndash00
16
ndash02
18
ndash0
209
ndash02
92
ndash0
367
ndash02
35
ndash0
352
Tapa
amin
en
Mie
het
Nais
et
Pohj
oism
aat
Libe
raal
i Ko
nser
vatii
vine
n Fa
mili
stin
en
Pohj
oism
aat
Libe
raal
i Ko
nser
vatii
vine
n Fa
mili
stin
en
Last
en m
aumlaumlrauml
0
007
ndash00
02
001
9
001
9
000
8 ndash0
036
ndash00
01
002
6
1 la
psi
000
3 0
008
ndash00
14
000
1 0
03
000
9 0
005
ndash00
22
2 la
psi
001
8 ndash0
006
ndash0
008
ndash0
001
ndash0
008
ndash0
007
ndash0
008
ndash0
050
Laps
i lt 1
v
ndash00
05
ndash00
08
ndash00
19
ndash00
09
ndash00
21
001
7 ndash0
007
0
026
Laps
i lt 4
v
ndash00
14
002
9 0
017
ndash00
15
ndash00
76
0
023
002
5
ndash00
01
Osa
llist
umin
en
Mie
het
Nais
et
Pohj
oism
aat
Libe
raal
i Ko
nser
vatii
vine
n Fa
mili
stin
en
Pohj
oism
aat
Libe
raal
i Ko
nser
vatii
vine
n Fa
mili
stin
en
Last
en m
aumlaumlrauml
ndash0
002
ndash0
015
0
003
ndash00
03
ndash00
31
ndash0
012
ndash0
003
ndash0
008
1 la
psi
001
8 0
028
0
ndash00
01
002
8
000
4 0
019
000
2
2 la
psi
ndash00
07
001
6 ndash0
005
ndash0
001
0
039
0
019
002
7
0
002
Laps
i lt 1
v
002
5 0
006
ndash00
04
ndash00
04
003
9
002
2 0
023
0
003
Laps
i lt 4
v
001
3 ndash0
003
0
017
0
006
001
5 0
033
0
034
000
6
Tila
stol
lises
ti er
ittaumli
n m
erki
tsev
auml
til
asto
llise
sti m
erki
tsev
auml
tila
stol
lises
ti m
elke
in m
erki
tsev
aumlL auml
hde
ECH
P 19
96ndash2
001
Erola ja Haumlrkoumlnen Lastensaannin vaikutus hyvinvointiin Euroopassa
93
arki kuitenkin koittaa lapsen varttuessa Yleinen ty y ty vaumlisy ys siis vaumlhenee lapsen ensimmaumlisen syntymaumlpaumlivaumln jaumllkeen kaikilla paitsi liberaalin regiimin isillauml
On myoumls huomattavaa ettauml lapsen iaumlllauml on selkeaumlsti systemaattisempi vaishykutus yleiseen ty yty vaumlisy yteen kuin lasten lukumaumlaumlraumlllauml Useimmissa tapaukshysissa jaumllkimmaumlisellauml ei ole merkitystauml Selkeimmaumln poikkeuksen taumlhaumln tekevaumlt etelaumleurooppalaiset aumlidit joiden tyyty vaumlisy ys vaumlhenee toisen lapsen syntymaumln jaumllkeen (joskin joitain viitteitauml samasta naumlhdaumlaumln myoumls mannermaiseen regiimiin kuuluvissa maissa) Liitty ykouml taumlmauml tyoumln ja perheen yhteensovittamisen vaikeukshysiin naumlissauml maissa ja piileekouml taumlssauml osaselitys Etelauml-Euroopan pienille synty v yysshyluvuille Tiivistettynauml voidaan kuitenkin todeta ettauml vastasyntyneellauml lapsella on ty ytyvaumlisy y ttauml potentiaalisesti lisaumlaumlvauml vaikutus kun taas lapsen varttuminen johtaa ty ytyvaumlisy yden heikkenemiseen Vastasyntyneiden tyytyvaumlisy yttauml lisaumlaumlvaumln potentiaalin toteutuminen kuitenkin riippuu yhteiskunnallisesta kontekstista
Sosiaaliset suhteet ja osallistuminen
Ovatko vanhemmat ainoastaan keskenaumlaumln ty yty vaumlisiauml tai ty ytymaumlttoumlmiauml vai onko lastensaannilla merkitystauml myoumls sosiaalisten suhteiden ja jaumlrjestoumlihin ja yhdistyksiin kuulumisen kannalta Taulukossa 2 esitaumlmme tulokset lastensaannin vaikutuksesta sosiaalisiin suhteisiin (ystaumlvien ja sukulaisten tapaamistiheys) Lasshyten lukumaumlaumlraumlllauml ei ole vaikutusta pohjoismaisten miesten ja naisten sosiaalisiin suhteisiin vaikka 1ndash3-vuotiaiden lasten aumlidit tapaavatkin ystaumlviauml ja sukulaisia aiempaa harvemmin Muiden maaryhmien osalta selkein ja voimakkain lastenshysaannin vaikutus loumlyty y liberaalin regiimin maaryhmaumlstauml jossa lasten paumlaumlluvun lisaumlaumlntyminen vaumlhentaumlauml aumlideillauml ystaumlvien ja sukulaisten tapaamistiheyttauml Miesshyten osalta vastaavaa ei ole havaittavissa Lasten iaumlllauml ei sen sijaan ole merkitystauml Manner-Euroopassa lasten maumlaumlraumln lisaumlaumlntyminen sen sijaan tiivistaumlauml miesten tapaamiskertoja ystaumlviensauml ja sukulaistensa kanssa Samanlainen ilmiouml voidaan havaita Etelauml-Euroopassa sekauml miesten ettauml naisten osalta (joskin ensimmaumlisen lapsen saamisella ei ole merkitystauml naisille) Eraumls selitys voi olla isovanhempien suurempi hoivavastuu naumlissauml maissa taumllloumlinhaumln sukulaisia tapaa jo pakosta Tulokset eivaumlt kuitenkaan kerro laajemmin siitauml muuttuvatko sosiaaliset suhteet laadullisesti tapaavatko vanhemmat lasten myoumltauml aiempien kavereidensa sijaan useammin sukulaisia tai muita ihmisiauml joihin he ovat tutustuneet lasten kautta
Analysoimme myoumls lastensaannin vaikutusta yhdistysten ja jaumlrjestoumljen jaumlseny yksiin (taulukko 2 osallistuminen) Lastensaannilla on suurin merkitys konservatiivisen regiimin aumlitien jaumlseny yksiin joiden todennaumlkoumlisy ys lisaumlaumlnty y ensimmaumlisen ja toisen lapsen syntymaumln myoumltauml ja kasvaa yhauml lasten ollessa pieniauml Lasten lukumaumlaumlraumln kasvaminen sen sijaan vaumlhentaumlauml yhdistyksiin ja jaumlrjestoumlihin kuulumisen todennaumlkoumlisyyttauml Etelauml-Euroopassa Lasten maumlaumlraumln kasvulla on negashy
Eurooppalaiset elinolot
94
tiivinen vaikutus myoumls Pohjoismaissa joskin vain perheissauml joissa on enemmaumln kuin kaksi lasta Lasten iaumlllauml on merkitystauml naisten jaumlsenyyksien kannalta myoumls Pohjoismaissa ja konservatiivisen regiimin maissa Miesten kerhotoimintaan lastensaannilla ei sen sijaan ole mitaumlaumln merkitystauml konservatiivisen regiimin pikkulasten isiauml lukuun ottamatta Tuloksia voidaankin tulkita siten ettauml tyoumln ja perheen yhteensovittamisen lisaumlksi myoumls perheen ja osallistumisen yhteenshysovittaminen voi olla naisilla hankalaa etenkin Etelauml-Euroopassa Samanaikaishysesti lastensaanti voi kuitenkin lisaumltauml kiinnostusta liittyauml etenkin perhe-elaumlmaumlaumln liitty viin yhdistyksiin mikauml voi olla taumlrkeaumlauml myoumls lasten harrastusten kannalta Kaikesta huolimatta lastensaannin ja jaumlrjestoumlihin kuulumisen yhteys on erittaumlin merkittaumlvaumlsti sukupuolittunutta
Tulojen ja sosiaalisten suhteiden muutosten vaikutus tyytyvaumlisyyteen
Tarkastellaan lopuksi vielauml laumlhemmin lasten maumlaumlraumln ja yleisen ty yty vaumlisy yden vaumllistauml yhteyttauml Raportoimattomien lisaumlanaly ysien perusteella emme havainshyneet ettauml tulojen muiden ihmisten tapaamisen tai osallistumisen vaikutus ty yty vaumlisy yteen vaihtelisi sen mukaan onko perheessauml vastasyntynyt tai pieni lapsi missaumlaumln regiimeistauml Sen sijaan taumlllaisia yhteyksiauml voidaan havaita lasten lukumaumlaumlraumln osalta Taulukossa 3 esitetaumlaumln regiimeittaumlin ja sukupuolittain miten lasten maumlaumlraumln vaikutus ty ytyvaumlisy yteen muuttuu kun vakioidaan ensin muiden ihmisten tapaamistiheys ja yhdistysten ja jaumlrjestoumljen jaumlseny ydet ja sen jaumllkeen kotitalous- mutta myoumls henkiloumlkohtaiset tulot
Ennen vakiointeja lasten lukumaumlaumlraumln kasvu vaumlhentaumlauml voimakkaimmin konshyservatiivisissa ja familistisissa maissa asuvien naisten tyytyvaumlisyyttauml Lasten lukushymaumlaumlrauml vaikuttaa lisaumlksi familistisissa maissa asuvien miesten ty yty vaumlisy yteen
Muiden ihmisten tapaaminen vaikuttaa ty yty vaumlisy yteen negatiivisesti kaishykissa tapauksissa liberaalin regiimin miehiauml lukuun ottamatta Osallistumisella ei ole vaikutusta ty yty vaumlisy yteen Pohjoismaissa Sen sijaan sillauml on negatiivinen vaikutus naisten ty yty vaumlisy yteen kaikissa muissa regiimeissauml kuten myoumls famishylistisen regiimin miesten ty yty vaumlisy yteen Tulosten tarkempi tarkastelu kuitenkin osoittaa ettauml lastensaantiin liitty vien estimaattien koot eivaumlt muutu missaumlaumln tapauksessa tilastollisesti merkitsevaumlsti kun osallistumisen ja tapaamisen vaishykutus ty y ty vaumlisy yteen on otettu huomioon
Tulojen vakioinnilla on merkitystauml yleiseen ty ytyvaumlisy yteen laumlhinnauml Pohshyjoismaissa joskin Suomessa ja Tanskassa lasten vaikutus ty yty vaumlisy yteen oli laumlhtoumlkohtaisesti pienin Siinauml missauml tulonsiirroilla parannetaan perheiden taloushydellista toimeentuloa voikin niillauml olla vaikea vaikuttaa lapsiperheiden yleisen ty ytyvaumlisy yden vaumlhenemiseen
Erola ja Haumlrkoumlnen Lastensaannin vaikutus hyvinvointiin Euroopassa
95
Taulukko 3 Lasten maumlaumlraumln yhteys vanhempien tyytyvaumlisyyteen kun tapaaminen osallistuminen ja
tulomuuttujat vakioidaan Kiinteiden vaikutusten paneeliregressiomallit regiimit sekauml miehet ja naiset
analysoitu erikseen
Pohjoismaat
Miehet Naiset
Malli 1 Malli 2 Malli 3 Malli 1 Malli 2 Malli 3
Lasten maumlaumlrauml ndash0021 ndash0021 ndash0008 ndash0029 ndash0030 ndash002
1 lapsi ndash0006 ndash0005 ndash0004 ndash0001 0 ndash0003
2 lapsi ndash0014 ndash0014 ndash0011 ndash0026 ndash0027 ndash0026
Tapaaminen ndash0028 ndash0027 ndash0023 ndash0024
Osallistuminen ndash0007 ndash0006 ndash0005 ndash0005
Omat tulot ndash0021 0
Kotitalouden tulot 0055 0056
Liberaali
Miehet Naiset
Malli 1 Malli 2 Malli 3 Malli 1 Malli 2 Malli 3
Lasten maumlaumlrauml ndash0035 ndash0029 ndash0025 ndash0043 ndash0040 ndash0037
1 lapsi 0032 0043 0047 ndash0002 0015 0017
2 lapsi 0054 0057 0061 0024 0038 0039
Tapaaminen ndash0031 ndash0031 ndash0051 ndash0052
Osallistuminen ndash0009 ndash001 ndash0086 ndash0086
Omat tulot 0011 0003
Kotitalouden tulot 0036 0032
Konservatiivinen
Miehet Naiset
Malli 1 Malli 2 Malli 3 Malli 1 Malli 2 Malli 3
Lasten maumlaumlrauml ndash0011 ndash001 ndash0006 ndash0020 ndash0020 ndash0017
1 lapsi ndash0019 ndash002 ndash0019 ndash0002 0 0001
2 lapsi 0001 0002 0003 ndash0025 ndash0024 ndash0022
Tapaaminen ndash0039 ndash0040 ndash0040 ndash0039
Osallistuminen ndash0007 ndash0007 ndash0028 ndash0027
Omat tulot ndash0005 ndash0016
Kotitalouden tulot 0025 0029
Taulukko 3 jatkuu
Eurooppalaiset elinolot
96
Jatkoa taulukkoon 3
Familistinen
Miehet Naiset
Malli 1 Malli 2 Malli 3 Malli 1 Malli 2 Malli 3
Lasten maumlaumlrauml ndash0027 ndash0026 ndash0023 ndash0058 ndash0057 ndash0054
1 lapsi 0012 0011 0014 0018 0017 0017
2 lasta 0002 0001 0004 0035 0032 0033
Tapaaminen ndash0059 ndash0058 ndash0057 ndash0056
Osallistuminen ndash0025 ndash0022 ndash0019 ndash0016
Omat tulot 0033 0023
Kotitalouden tulot 0045 0058
Tilastollisesti erittaumlin merkitsevauml tilastollisesti merkitsevauml tilastollisesti melkein merkitsevauml Laumlhde ECHP 1996ndash2001
Johtopaumlaumltoumlkset
Olemme taumlssauml tutkimuksessa tarkastelleet lastensaannin ndash lasten lukumaumlaumlraumln ja iaumln ndash vaikutuksia hy vinvoinnin eri osa-alueisiin (kotitalouden tuloihin ty yty vaumlisy yteen sosiaalisiin suhteisiin ja jaumlrjestoumlihin kuulumiseen) Euroopan hy vinvointiregiimeissauml Lastensaannilla on potentiaalisesti suuri merk it ys hy vinvoinnin osa-alueisiin Vaik ka lastensaanti vaikuttaa kin negatiivisesti kotitalouksien tuloihin saattaa se lisaumltauml laajemmin maumlaumlriteltyauml hy vinvointia Vastasyntyneiden vanhemmat kokevat potentiaalista tyyty vaumlisy yden lisaumlaumlntyshymistauml mutta taumlmaumln vaikutuksen realisoituminen riippuu yhteiskunnallisesta kontekstista Pohjoismaissa vanhemmat kokevat rdquoonnellisuuspiikinrdquo eli heidaumln onnellisuutensa lisaumlaumlnty y vaumlliaikaisesti ja sama paumltee konservatiivisen regiimin aumliteihin Taumlmauml vaikutus on kuitenkin usein lyhytaikainen ja lapsen varttuessa ja lapsiperheen arjen koittaessa useine kilpailevine vaatimuksineen ty yty vaumlisy ys yleisesti vaumlhenee lastensaantia aiemman tason alapuolelle Lasten lukumaumlaumlraumln ja ty yty vaumlisy yden yhteyteen ei juuri voida vaikuttaa tulonsiirroin
Kaiken kaikkiaan hypoteesimme rdquoonnellisista koumlyhistaumlrdquo ei saanut varaukshysetonta tukea Lasten lukumaumlaumlrauml heikentaumlauml tuloja (vaumlhiten Pohjoismaissa) mutta ei lisaumlauml ty y ty vaumlisy yttauml muuten kuin lyhyellauml aikavaumllillauml Vanhemmuus asettaakin uusia haasteita joihin monet vanhemmista eivaumlt ehkauml ole taumlysin valmistautuneet Kun usean lapsen hankkimiseen ei liity vahvaa normatiivista motiivia yleisen hyvinvoinnin vaumlheneminen voi hy vin johtaa siihen ettauml ensimmaumliseksi hankittu
Erola ja Haumlrkoumlnen Lastensaannin vaikutus hyvinvointiin Euroopassa
97
lapsi jaumlauml ainoaksi Toisaalta sanoman levitessauml lapsettomien parissa hekin saatshytavat harkita lastensaannin mielekkyyttauml Yhdessauml naumlmauml tekijaumlt voivat vaikuttaa synty vy yteen Sosiaalipoliittisilla toimenpiteillauml tulisikin pyrkiauml tyoumln ja perheen yhteensovittamiseen tavalla joka parantaa myoumls ty yty vaumlisy yttauml ja sosiaalisen kanssakaumlymisen eri muotoja
Laumlhteet Aassve A Goisis A Sironi M Happiness and childbearing across Europe Social Indicators Research 2012 108 (1) 65ndash86
Aassve A Mazzuco S Mencarini L Childbearing and well-being A comparative analysis of European welfare regimes Journal of European Social Policy 2005 15 (4) 283ndash299
Andersson G Roslashnsen M Knudsen LB ym Cohort fertility patterns in the Nordic countries Demographic Research 2009 20 313ndash352
Andreszlig H-J Heien T Four worlds of welfare state attitudes A comparison of Germany Norway and the United States European Sociological Review 2001 17 (4) 337ndash356
Arts W Gelissen J Three worlds of welfare capitalism or more A state-of-the-art report Journal of European Social Policy 2002 12 (2) 137ndash158
Becker GS A treatise on the family Cambridge MA Harvard University Press 1981
Blau DM Robins PK Child care demand and labor supply of young mothers over time Demography 1991 28 (3) 333ndash351
Crohan SE Marital quality and conflict across the transition to parenthood in African American and white couples Journal of Marriage and Family 1996 58 (4) 933ndash944
Easterlin RA An economic framework for fertility analysis Studies in Family Planning 1975 6 (3) 54ndash63
Erola J Yhteiskuntaluokat tulot ja lasten maumlaumlrauml Julkaisussa Erola J toim Luokaton Suomi Yhteiskuntaluokat 2000-luvun Suomessa Helsinki Gaudeamus 2010 89ndash106
Esping-Andersen G The three worlds of welfare capitalism Cambridge Polity Press 1990
Esping-Andersen G Social foundations of postindustrial economies Oxford Oxford University Press 1999
Eurostat Population 2012 Saatavissa lthttpeppeurostateceuropaeuportalpageportal populationdatadatabasegt Viitattu 19112012
Gallagher SK Gerstel N Connections and constraints The effects of children on caregiving Journal of Marriage and Family 2001 63 (1) 265ndash275
Goldstein JR Sobotka T Jasilioniene A The end of lowest-low fertility Population and Development Review 2009 35 (4) 663ndash700
Halaby CN Panel models in sociological research Theory into practice Annual Review of Sociology 2004 30 507ndash544
Eurooppalaiset elinolot
98
Haumlmaumllaumlinen U Kangas O toim Perhepiirissauml Helsinki Kela 2010
Haumlrkoumlnen J Kausaalinen paumlaumlttely sosiologiassa Julkaisussa Raumlsaumlnen P Kantola I toim Kiistoja ja dilemmoja Sosiologian kiistakysymykset Turku Kirja-Aurora 2004
Haumlrkoumlnen J Childbearing and dual joblessness in Europe A comparison of nine countries European Journal of Population 2011 27 217-41
Jalovaara M Socioeconomic resources and the dissolution of cohabitations and marriages Stockholm University of Stockholm Stockholm Research Reports in Demography 8 2011
Jaumotte F Female labour force participation Past trends and main determinants in OECD countries Paris OECD Working Papers 376 2003
Killingsworth MR Heckman JJ Female labor supply A survey Julkaisussa Ashenfelter O Layard R toim Handbook of labor economics vol 1 Amsterdam Elsevier 1987 103ndash204
Kohler H-P Behrman JR Skytthe A Partner + children = happiness The effects of partnerships and fertility on well-being Population and Development Review 2005 31 (3) 407ndash445
Lesthaeghe R On theory development Applications to the study of family formation Population and Development Review 1998 24 (1) 1ndash14
Lesthaeghe R The unfolding story of the second demographic transition Population and Development Review 2010 36 (2) 211ndash251
Liefbroer AC Fokkema T Recent trends in demographic attitudes and behaviour Is the second demographic transition moving to Southern and Eastern Europe Julkaisussa Surkyn J Deboosere P Bavel J toim Demographic challenges for the 21st century A state of the art in demography Brussels VUBPress 2008 115ndash141
Margolis R Myrskylauml M A global perspective on happiness and fertility Population and Development Review 2011 37 (1) 29ndash56
Moisio P Tuloerojen koumlyhyyden ja toimeentulo-ongelmien kehitys Julkaisussa Vaarama M Moisio P Karvonen S toim Suomalaisten hyvinvointi 2010 Helsinki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2010 180ndash196
OECD Social expenditure database 2012 Saatavissa ltwwwoecdorgelssocial expendituregt Viitattu 19112012
Ohlsson-Wijk S Swedenrsquos marriage revival An analysis of the new-millennium switch from long-term decline to increasing popularity Population Studies 2011 65 (2) 183ndash200
Ruhm CJ Parental leave and child health Cambridge MA National Bureau of Economic Research Working Paper 6554 1998
Savolainen J Lahelma E Silventoinen K Gauthier AH Parenthood and psychological wellshybeing in Finland Does public policy make a difference Journal of Comparative Family Studies 2001 32 (1) 61ndash74
Sobotka T Skirbekk V Philipov D Economic recession and fertility in the developed world Population and Development Review 2011 37 (2) 267ndash306
Sobotka T Toulemon L Changing family and partnership behaviour Demographic Research 2008 19 (6) 85ndash138
Uunk W Mach BW Mayer KU Job mobility in the former East and West Germany The effects of state-socialism and labor market composition European Sociological Review 2005 21 (4) 393ndash408
Eurooppalaiset elinolot
Ilpo Airio Parisuhteen paumlaumlttymisen yhteys tuloihin ja tulonmuodostukseen
100 Euroopassa
Kotitalouksien taloudellista hy vinvointia tutkittaessa voidaan todeta ettauml kahden aikuisen ndash ja ennen kaikkea kahden ansaitsijan ndash perheet ovat parhaiten turvassa erilaisilta taloudellisilta riskeiltauml (ks esim Airio 2008) Lapsiperheiden kohdalla suuri kysymys on siinauml miten ratkaistaan tyoumln ja hoivan vaumllinen monimutkaishynen suhde Pohjoismaissa taumlhaumln kysymykseen on vastattu laajoilla paumlivaumlhoitoshypalveluilla jotka ovat mahdollistaneet naisten osallistumisen tyoumlelaumlmaumlaumln Keski-Euroopassa julkinen sektori on tukenut esimerkiksi verohelpotuksin mallia jossa toinen perheen aikuisista kaumly toumlissauml ja toinen hoitaa kotona lapsia Kahden aikuisen kotitaloudet muodostavat taumlten rdquovakuutuslaitoksenrdquo jossa taloudellisia ja sosiaalisia riskejauml on pystytty tehokkaasti ehkaumlisemaumlaumln
Parisuhteen muodostaman vakuutuslaitoksen hajoaminen johtaa usein erishylaisten hy vinvointia uhkaavien riskien lisaumlaumlntymiseen Eron myoumltauml esimerkiksi kotitalouden kaumlytettaumlvissauml olevista tuloista poistuvat puolison tulot ja eronneet voivat joutua turvautumaan erilaisiin sosiaaliturvaetuuksiin joita eivaumlt aiemmin ole tarvinneet
Aikaisemmat tutkimukset parisuhteen hajoamisen taloudellisista seuraukshysista osoittavat ettauml tulojen menetykset ovat suuria niin henkiloumlkohtaisilla kuin kotitalouden kokonaistuloillakin tarkasteltuna (ks esim Andreszlig y m 2006 Dewilde ja Uunk 2008) Naumlmauml menetykset koskettavat perheenjaumlseniauml eri tavoin Naiset ja (hoivattavat) lapset ovat useimmiten haumlviaumljiauml kun taas miesten tulojen menetykset ovat vaatimattomampia tai heidaumln taloudellinen asemansa usein jopa paranee eron jaumllkeen
Maiden vaumllisissauml tarkasteluissa naumlmauml yleiset trendit pysy vaumlt samoina Sen sijaan maiden vaumllillauml on suuria eroja erityisesti siinauml kuinka suuria tulojen muutokset ovat (ks esim Andreszlig ym 2006 534) Esimerkiksi Saksassa naisten tulot laskivat jopa 80 prosenttia eron jaumllkeen (Soumlrensen 1994) kun taas Belgiassa heidaumln tulonsa nousivat hieman (Dewilde 2003)
Yksiloumlllisillauml tekijoumlillauml on luonnollisesti merkittaumlvauml rooli eron taloudellisten seurausten maumlaumlrittaumljaumlnauml mutta maiden vaumllisiauml eroja selitettaumlessauml institutionaalishynen konteksti on olennainen Taumllloumlin esiin nousee keskeisiauml kysymyksiauml Miten eri maiden institutionaaliset jaumlrjestelmaumlt rohkaisevat naisten osallistumista
Airio Parisuhteen paumlaumlttymisen yhteys tuloihin ja tulonmuodostukseen Euroopassa
101
tyoumlmarkkinoille Tarjoavatko tyoumlmarkkinat tyoumlllistymismahdollisuuksia molemshymille sukupuolille Millaisia oikeuksia lapsiperheillauml on ja millaista taloudellista tukea heille on tarjolla Miten sukulais- ystaumlvauml- ja muut sosiaaliset verkostot toimivat parisuhteen pettaumlessauml Yleisesti ottaen hy vinvoinnin tuotannon keskeishysillauml toimijoilla ndash perheellauml markkinoilla ja valtiolla ndash on merkittaumlvauml rooli siinauml millaisia ovat avioeron taloudelliset vaikutukset
Taumlssauml artikkelissa tarkastellaan sitauml miten ero vaikuttaa parisuhteen osashypuolten tulonmuodostukseen Paumlaumlkysymys on mitauml muutoksia henkiloumliden tulopaketeissa1 tapahtuu eron seurauksena Tarkastelun kohteena on viisi EU-maata (Suomi Tanska Ranska Iso-Britannia ja Italia) jotka edustavat erilaisia perhepoliittisia malleja (ks Andreszlig ym 2006) Maiden vaumlliltauml voidaan olettaa loumlyty vaumln eroja siinauml miten pariskunta on keskenaumlaumln jakanut tyouml- ja hoivasuhteet ja mitauml erilaisia julkisia toimeentuloa turvaavia etuusjaumlrjestelmiauml eronneille on tarjolla Aineistona kaumlytetaumlaumln EU-SILCin pitkittaumlisaineistoa vuosilta 2006 ndash2009 (aineistosta tarkemmin ks Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa) Vershytailua tehdaumlaumln niin eri maiden vaumllillauml kuin sukupuolten sekauml perhety yppienkin vaumllillauml
Avioeron vaikutus hyvinvointiin aiemman tutkimuksen valossa
Monissa tutkimuksissa on havaittu ettauml eroaminen heikentaumlauml erityisesti naisten taloudellista toimeentuloa (ks esim Smock ym 1999 Aassve ym 2007 Airio 2010) Miehillauml taloudellisessa tilanteessa ei ole havaittu yhtauml suurta muutosta Sy yksi sukupuolten vaumllisiin eroihin on loumlydetty ensinnaumlkin se ettauml naiset saavat eron myoumltauml useammin lasten hoivavastuun joka lisaumlauml heidaumln taloudellista taakshykaansa suhteessa miehiin Toinen merkittaumlvauml sy y on se ettauml naisten osallistumishynen tyoumlmarkkinoille on useissa maissa miehiauml vaumlhaumlisempaumlauml Kolmanneksi lapsi- ja perhe-etuuksien tasot eivaumlt aina riitauml kompensoimaan lapsista aiheutuvia kusshytannuksia Toisaalta miesten ja naisten vaumllisiauml tuloeroja vaumlaumlristaumlauml jossain maumlaumlrin se ettauml elatusmaksut eivaumlt naumly tuloja tarkasteltaessa miesten tuloja vaumlhentaumlvaumlnauml ja naisten tuloja lisaumlaumlvaumlnauml tuloeraumlnauml Lisaumlksi maiden vaumllisten tarkastelujen osalta eri maiden institutionaaliset piirteet (ennen kaikkea naisten tyoumlssaumlkaumlynti sekauml lapsi- ja perhe-etuudet) vaikuttavat siihen kuinka suuria maiden vaumlliset erot ovat ja millainen kuilu miesten ja naisten vaumlliltauml loumlyty y
Pitkaumln ajanjakson paneelitarkasteluissa on havaittu ettauml naisten ja miesten tulojen muutokset saattavat ajan kuluessa vaihdella merkittaumlvaumlsti Esimerkiksi
1 Tulopaketilla tarkoitetaan markkinatulojen ja sosiaalisten tulonsiirtojen suhteellista osuutta kokoshynaistuloista
Eurooppalaiset elinolot
102
tanskalaisia tarkastelleessa tutkimuksessa miesten tulokehityksessauml ei tapahtushynut juurikaan muutoksia edes pitkaumln ajan kuluessa Heidaumln tulonsa siis pysyivaumlt osapuilleen samoina ennen eroa vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen ja vielauml vuosia myoumlshyhemminkin Sen sijaan naisilla vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen tapahtunutta erittaumlin merkittaumlvaumlauml tulojen laskua seurasi seuraavina tarkasteluvuosina tulojen kasvu Toisin sanoen naisilla vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen tapahtunut taloudellinen sokki oli luonteeltaan tilapaumlinen (Hussain ja Kangas 2009)
Sosiaalisten suhteiden naumlkoumlkulmasta miehet kaumlrsivaumlt erosta naisia enemmaumln joskin myoumls eronneiden naisten sosiaalisen hyvinvoinnin on havaittu heikkeshynevaumln eron myoumltauml Avo- tai avioliitto yhdistaumlauml parin moniin sosiaalisiin verkosshytoihin jotka tuovat lisaumlauml sosiaalista paumlaumlomaa heidaumln elaumlmaumlaumlnsauml Esimerkiksi Yhdysvalloissa avioliiton havaittiin lisaumlaumlvaumln naisten taloudellista hy vinvointia kun taas miehillauml avioliiton hyoumldy t olivat enemmaumln sosiaalista hy vinvointia kuten f y ysistauml ja emotionaalista ty ytyvaumlisyyttauml puolisoon (Waite 1995) Eron sattuessa naiset naumlyttaumlvaumlt selviaumlvaumln miehiauml paremmin sosiaalisesti Tanskassa eronneiden miesten luottamus muihin ihmisiin ja sosiaaliset kontaktit olivat kaikkein heikoimpia kun taas eronneilla naisilla naumlmauml olivat jopa korkeammalla tasolla kuin naimisissa olevilla naisilla (Hussain ja Kangas 2009)
Sosiaalisen hy vinvoinnin mittareiden kohdalla on muistettava ettauml myoumls y mpaumlristoumln suhtautuminen avioeroon voi olla merkittaumlvauml tekijauml sille miten sosiaalinen hy vinvointi muuttuu eron jaumllkeen Alueilla joissa suhtautuminen avioeroon on vaumlhemmaumln hyvaumlksy vaumlauml (esimerkiksi Euroopan katoliset alueet) eronneiden naisten sosiaaliset kontaktit kuten ystaumlvien ja sukulaisten tapaamishynen vaumlhenivaumlt Vastaavasti esimerkiksi Pohjoismaissa joissa avioeroon suhtaushytuminen on vaumlhemmaumln tuomitsevaa eronneiden sosiaalisissa kontakteissa ei tapahtunut suuria muutoksia (Kalmijn ja Uunk 2007)
Lukuisissa tutkimuksissa on havaittu ettauml avioeroihin sisaumllty y valikoitushymista (esim Del Boca 2003 Ananat ja Michaels 2008) On todennaumlkoumlistauml ettauml sosioekonomiselta statukseltaan samankaltaiset henkiloumlt menevaumlt naimisiin keskenaumlaumln mutta sosioekonomisella statuksella on havaittu olevan yhteys myoumls avioeron yleisyyteen Taloudelliset ongelmat perheessauml lisaumlaumlvaumlt avioeron mahshydollisuutta kun taas esimerkiksi molempien puolisoiden korkea koulutustaso vaumlhentaumlauml avioeroriskiauml (esim Holden ja Smock 1991) Naumlin ollen eroavat parit saattavat olla jo avioliitossa taloudellisesti huono-osaisia jolloin eroaminen vain vahvistaa huono-osaisuutta Toinen valikoitumisen muoto on vaikeammin mishytattavissa Esimerkiksi negatiivisten odotusten toimeentulon kehittymisestauml on havaittu olevan tekijauml joka vaumlhentaumlauml avioliiton pysy vyyttauml (esim Peters 1993)
Airio Parisuhteen paumlaumlttymisen yhteys tuloihin ja tulonmuodostukseen Euroopassa
103
Perhepoliittiset mallit
Yhteiskunnallisen kehityksen kannalta perherakenteiden muutoksella on ollut suuri merkitys viime vuosikymmeninauml Elizabeth O Ananat ja Guy Michaels (2008) havaitsivat ettauml jos Yhdysvaltain perherakenteet olisivat pysyneet taumlysin ennallaan 1970-luvulta laumlhtien maan nykyinen koumlyhy ysaste olisi selvaumlsti mashytalampi Koumlyhy yden kasvua Yhdysvalloissa voidaan siis jossain maumlaumlrin selittaumlauml sillauml ettauml vielauml 1970-luvulla tavallinen kahden huoltajan ndash ja kahden elaumlttaumljaumln ndash perhemalli on tullut harvinaisemmaksi ja tilalle on tullut yhden aikuisen ja yksinhuoltajien kotitalouksia Avio- ja avoeroilla on luonnollisesti ollut taumlssauml kehityksessauml oma roolinsa
Kuvio 1 Solmittujen avioliittojen maumlaumlrauml 1 000 asukasta kohden vuosina 1960ndash2010
Avioliitot 1 000 asukasta 10
9
8
7 EU-27 Tanska 6 Ranska
5 Italia
4 Suomi 3 Iso-Britannia
2
1
0
Laumlhde Eurostat Marriage and divorce statistics 2012
Avioliittojen vaumlheneminen ja avioerojen yleistyminen on ollut havaittavissa myoumls Euroopassa Kuviossa 1 on esitetty avioliittojen solmimisessa tapahtushyneet muutokset EU-27-maissa yhteensauml ja tutkimusmaissa erikseen vuosina 1960 ndash2010 Kuviosta on naumlhtaumlvissauml selvauml laskeva trendi avioliittojen solmimisen yleisy ydessauml Vain Suomessa avioliittojen solmiminen on yleistynyt vuosien 2000 ja 2010 vaumllisenauml aikana
Kuviossa 2 (s 104) on vastaavasti esitetty avioerojen maumlaumlrauml 1 000 henkiloumlauml kohden vuosien 1960 ja 2010 vaumllillauml Kuviosta voidaan havaita kasvava trendi avioerojen yleistymisessauml aina vuoteen 2000 asti Kuviota tulkittaessa on huoshymattava ettauml Italiassa avioero sallittiin vasta vuonna 1970 Avioerot ovat edelleen Italiassa harvinaisia Tanskassa ja Suomessa avioerot ovat selvaumlsti EU-27-maiden keskitasoa yleisempiauml
1960 1970 1980 1990 2000 2010
Eurooppalaiset elinolot
104
Kuvio 2 Avioerojen maumlaumlrauml 1 000 asukasta kohden vuosina 1960ndash2010
Avioerot1 000 asukasta 30
25
20
15
10
05
00 1960 1970 1980 1990 2000 2010
EU-27 Tanska Ranska Italia Suomi Iso-Britannia
Laumlhde Eurostat Marriage and divorce statistics 2012
Kolmas merkittaumlvauml tekijauml avioliittojen vaumlhenemisen ja avioerojen yleistyshymisen rinnalla on avoliittojen yleistyminen Avoliitoista ei ole juurikaan vershytailukelpoista tilastotietoa koska ne eivaumlt ole virallisia suhteita kuten avioliitot Kuitenkin avoliittojen yleisyyttauml voi tarkastella epaumlsuorasti esimerkiksi avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten osuudella kaikista syntyneistauml lapsista (ks kushyvio 3) Jaumllleen voimme havaita selvaumln nousevan trendin vuosikymmenten aikashyna Jopa Italiassa avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten osuus on kasvanut selvaumlsti 2000-luvun aikana
Maria Iacovou ja Alexandra Skew (2010) tarkastelivat erilaisia kotitalousshyrakenteita EU-SILCin vuoden 2007 poikkileikkausaineistolla Alle 30-vuotiaiden keskuudessa avoliitto on hy vin tavanomainen parisuhteen muoto Suomessa Tanskassa ja Ranskassa avoliitot ovat hy vin tavanomaisia Maiden vaumlliset erot ovat hy vin pieniauml Isossa-Britanniassa alle 30-vuotiaiden avoliitot ovat jo jonkin verran harvinaisempia Italiassa taas suurin osa alle 30-vuotiaiden parisuhteista on avioliittoja Muiden ikaumlryhmien kohdalla maiden vaumlliset erot pysyvaumlt samanshykaltaisina Avoliittojen lukumaumlaumlrauml suhteessa avioliittojen lukumaumlaumlraumlaumln laskee kaikissa maissa iaumln myoumltauml mutta Tanskassa Suomessa ja Ranskassa ne ovat selvaumlsti yleisempiauml kaikissa ikaumlluokissa verrattuna Isoon-Britanniaan tai Italiaan Italiassa ei ole havaittavissa samanlaista avoliittojen ja iaumln vaumllistauml yhtey ttauml kuin muissa maissa koska Italiassa avoliitot ovat alun alkaenkin harvinainen parishysuhteen muoto (Iacovou ja Skew 2010)
Airio Parisuhteen paumlaumlttymisen yhteys tuloihin ja tulonmuodostukseen Euroopassa
Kuvio 3 Avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten osuus kaikista syntyneistauml lapsista vuosina
1960ndash2010
60
50
105 40
30
20
10
EU-27
Tanska
Ranska
Italia
Suomi
Iso-Britannia
0 1960 1970 1980 1990 2000 2010
Laumlhde Eurostat Marriage and divorce statistics 2012
Yksinhuoltajakotitalouksien lukumaumlaumlrauml on myoumls kansainvaumllisesti tarkastelshytuna lisaumlaumlntynyt viime vuosikymmeninauml Eraumls merkittaumlvauml tekijauml taumlhaumln on juuri avioerojen yleistyminen Esimerkiksi Suomessa avioeron myoumltauml yksinhuoltajiksi tulleiden maumlaumlrauml oli noin kuusi prosenttia kaikista lapsiperheistauml 1980-luvun puolivaumllissauml 1990-luvun puolivaumlliin tultaessa heidaumln osuutensa oli jo laumlhes kolshyminkertaistunut (OECD 2011) Sosiaalitieteellisessauml tutkimuksessa yksinhuolshytajien on todettu paikantuvan vaumlestoumln huono-osaisimpiin niin Suomessa (esim Moisio 2005 Haataja 2009) kuin yleisemminkin EU-maissa (Eurostat 2010 43) Yksinhuoltajuuden kasvulla on myoumls yhteys sukupuolten vaumlliseen tasa-arvoon sillauml huoltaja on useimmiten nainen Esimerkiksi Suomessa naiset muodostavat noin 87 prosenttia yhden huoltajan perheistauml (Tilastokeskus 2011a)
Eri maiden vaumllisten erojen selittaumlmisessauml erityisesti naisten kiinnittyminen tyoumlmarkkinoille ja julkisten perhe-etuusjaumlrjestelmien taso ovat merkityksellisiauml Naumlistauml muodostuu erity yppisiauml perhepoliittisia malleja joista saattaa seurata se ettauml avioeron taloudelliset seuraukset vaihtelevat myoumls maiden tai maaryhmien vaumllillauml (esim Aassve ym 2007) Taumlssauml artikkelissa tarkastellaan viittauml maata jotka Andreszligin ym (2006) jaottelun mukaan edustavat eri perhepoliittisia malleja Suomi ja Tanska kahden ansaitsijan mallia Ranska perinteisen tyoumlnjaon mallia Iso-Britannia markkinamallia ja Italia laajan perheen solidaarisuuden mallia
Kahden ansaitsijan mallissa voimme olettaa ettauml eronneiden naisten taloushydellinen asema pysy y eniten ennallaan johtuen naisten korkeasta tyoumlhoumln osalshylistumisasteesta Lisaumlksi julkisen sektorin jaumlrjestaumlmaumlt lasten paumlivaumlhoitopalvelut ovat laajasti saavutettavissa ja perhe-etuuksien taso ja kattavuus ovat suhteellisen
Eurooppalaiset elinolot
106
hy vaumlt Kun kahden ansaitsijan mallin maita (Suomi ja Tanska) verrataan esishymerkiksi markkinamalliin (Iso-Britannia) suurin ero loumly ty y juuri lapsiperheille suunnattujen etuuksien tasossa ja kattavuudessa Markkinamallissa eronneilla naisilla on suuri riski joutua taloudellisiin vaikeuksiin ellei heillauml ole tyoumlpaikkaa Taloudellinen turva hankitaan markkinamallissa ensisijaisesti tyoumlmarkkinoiden kautta (Andreszlig ym 2006)
Perinteisen tyoumlnjaon mallia kutsutaan usein myoumls mieselaumlttaumljaumlmalliksi sillauml traditionaalisesti malliin kuuluvissa maissa (kuten Ranskassa) miehet kaumly vaumlt toumlissauml ja naiset kantavat hoivavastuun Taumlmaumln mallin maat sijoittuvat kahden elaumlttaumljaumln mallin ja markkinamallin vaumllimaastoon Toisaalta perinteisen tyoumlnshyjaon malli perustuu siihen ajatukseen ettauml julkinen sektori tukee naimisissa olevia lapsiperheitauml joissa on yksi palkansaaja antamalla esimerkiksi veroetuja Samalla julkinen sektori ei subventoi (kokopaumlivaumlisten) lastenhoitopalveluiden jaumlrjestaumlmistauml Taumlmaumln vuoksi kokopaumlivaumlinen tyoumlssaumlkaumlynti on monille naisille hyoumldy toumlntauml (perheen elatus jaumlrjesty y yhdellauml palkalla ja lapsiperhe-eduilla) tai jopa mahdotonta (kokopaumlivaumlisten paumlivaumlhoitopalveluiden puuttuminen) Toisaalta malli tukee naisten osa-aikatyoumltauml tarjoamalla puolipaumlivaumlisiauml lastenhoitopalveluishyta Naumlin ollen eronneet naiset saattavat usein olla tyoumlelaumlmaumlssauml osapaumlivaumlisesti jo naimisissa ollessaan
Laajan perheen solidaarisuuden mallin maissa (kuten Italiassa) naisten tyoumlssaumlshykaumlynti on vaumlhaumlistauml lapsi- ja perhe-etuuksien taso matala ja kattavuus huono Taumlmaumln mallin maiden kohdalla on tosin korostettu sitauml ettauml perheen tai suvun vaikutus taloudellisen turvan ja hoiva-avun antajana on merkittaumlvauml (ks esim Saraceno 2000) Naumlmauml epaumlviralliset avun muodot jaumlaumlvaumlt usein tutkimuksissa havaitsematta koska niiden mittaaminen on vaikeaa
Perhepoliittiset mallit laumlhtevaumlt siitauml oletuksesta ettauml eron sattuessa miesshyten kaumly tettaumlvissauml olevissa tuloissa ei tapahdu juurikaan muutoksia tai heidaumln kaumlytettaumlvissauml olevat tulonsa jopa kasvavat Taumlmauml johtuu siitauml ettauml kaikissa malshyleissa vahva laumlhtoumloletus on se ettauml miehet ovat kiinnittyneet tyoumlmarkkinoille Perhepoliittisten mallien suurimmat erot tulevatkin esille siinauml mikauml on naisen rooli tyoumlssauml kaumlyvaumlnauml ja hoivan antajana Kahden ansaitsijan mallin maissa laumlhtoumlshyoletuksena voidaan pitaumlauml sitauml ettauml naisten taloudellinen tilanne heikkenee eron jaumllkeen mikauml johtuu siitauml ettauml puolison ansiotulot poistuvat kotitalouden kaumlytetshytaumlvissauml olevista tuloista Kuitenkin naisten korkea tyoumlssaumlkaumlyntiaste yhdistettynauml laajoihin ja suhteellisen suuriin perhe-etuuksiin pienentaumlvaumlt eron aiheuttamaa taloudellisen tilanteen heikentymistauml ja palauttavat naisten tulot nopeasti laumlhelle eroa edeltaumlnyttauml tilannetta
Perinteisen tyoumlnjaon maissa (Ranska) ja laajan perheen solidaarisuuden maissa (Italia) oletetaan ettauml naisten eron jaumllkeen kokema taloudellinen pudotus on sy vempi kuin kahden ansaitsijan mallin maissa koska naisten tyoumlssaumlkaumlynti on
Airio Parisuhteen paumlaumlttymisen yhteys tuloihin ja tulonmuodostukseen Euroopassa
107
harvinaisempaa ja tyoumlsuhteet ovat useammin osa-aikaisia Myoumls perhe-etuuksien taso ja laajuus eivaumlt ole yhtauml hy vaumlt kuin kahden ansaitsijan mallin maissa
Markkinamallia edustavassa Isossa-Britanniassa naisten tyoumlssaumlkaumlynti on yleistauml mutta julkisen sektorin tarjoamat perhe-etuudet ovat vaatimattomia Naumlin ollen voidaan olettaa ettauml Isossa-Britanniassa eron jaumllkeen naisten kaumlytetshytaumlvissauml olevat tulot laskevat vaumllittoumlmaumlsti jonkin verran ja ne pysy vaumlt pienempinauml seuraavinakin vuosina
Kotitalouksien tulojen muodostuminen
Kotitalouksien tulot muodostuvat erilaisista tulolaumlhteistauml Ne voidaan pilkkoa hy vinkin moniin eri osiin mutta yleisesti ottaen tulonmuodostusprosessin keskeiset tekijaumlt ovat saadut markkinatulot sekauml saadut ja maksetut tulonsiirrot Markkinatulot jakautuvat palkkatuloihin yrittaumljaumltuloihin ja omaisuustuloihin Kun naumlihin lisaumltaumlaumln saadut tulonsiirrot (erilaiset toimeentuloturvaetuudet) ja vaumlhennetaumlaumln maksetut tulonsiirrot (kuten verot) saadaan kotitalouden kaumlyshytettaumlvissauml olevat tulot Taumlmauml on tulonjakotutkimuksissa yleisimmin tarkasteltu kotita lou ksien tuloja kuvaava kaumlsite Luonnollisesti kotita louden kokonaisshytuloihin vaikuttavat vielauml erilaiset yhteiskunnalliset palvelut joiden arvo voidaan lisaumltauml kaumlytettaumlvissauml oleviin tuloihin (ks Vaalavuon artikkeli taumlssauml teoksessa) Erishykokoisten kotitalouksien kaumly tettaumlvissauml olevien tulojen vertailemiseksi artikkelissa kaumlytetaumlaumln modifioitua OECDn ekvivalenssiskaalaa (ks Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa)
Tulonmuodostuksessa on selvaumlsti havaittavia eroja eri vaumlestoumlryhmien vaumllillauml Taumlmauml kaumly ilmi esimerkiksi eri tulodesiileitauml eli -kymmennyksiauml tarkasteltaessa (esim Immervoll y m 2005) Alimpiin desiileihin kuuluvien tulopaketeissa erilaiset sosiaaliset tulonsiirrot saattavat olla jopa taumlrkein osatekijauml Vastaavasti siirry ttaumlessauml ylimpiin desiileihin markkinatulojen merkitys kasvaa Kuviossa 4 (s 108) on esitetty Suomen tulonsaajakymmennyksien markkinatulot ja tulonsiirshyrot vuonna 2010 Kaksi pienituloisinta desiiliauml saavat enemmaumln tulonsiirtoja kuin markkinatuloja Vastaavasti kolme suurituloisinta desiiliauml maksavat enemmaumln tulonsiirtoja veroina kuin saavat niitauml sosiaaliturvaetuina takaisin
Eron myoumltauml tulonmuodostuksessa saattaa tapahtua suuriakin muutoksia Erityisesti lapsiperheissauml tyoumln ja hoivan yhteensovittamisen ongelmat eron myoumltauml saattavat naumlkyauml sosiaalisten tulonsiirtojen kasvuna tulopaketissa Taumlmauml koskee erityisesti eroavia naisia jotka usein saavat lasten hoivavastuun Miehillauml taloudellisen hy vinvoinnin muutokset ovat tutkimusten perusteella pienempiauml joten voidaan olettaa ettauml heidaumln tulopaketeissaan eron vaikutukset naumlky vaumlt
Eurooppalaiset elinolot
108
I II III IV V VI VII VIII IX X
vaumlhemmaumln Maiden vaumllillauml luonnollisesti merkittaumlvin tekijauml eron sattuessa on se miten julkinen sektori pysty y kompensoimaan sosiaaliturvaetujen ja -palveshyluiden kautta tulojen menetyksiauml Erityisesti lapsiperheiden kohdalla julkisten tulonsiirtojen laajuus ja rahallinen taso ovat keskeisessauml roolissa taloudellisen hy vinvoinnin turvaamisessa
Kuvio 4 Tulopakettien koostumus eri tulodesiileissauml Suomessa vuonna 2010
euro140 000
120 000
100 000
80 000 Markkinatulot 60 000 Tulonsiirrot
40 000
20 000
0
ndash20 000
ndash40 000
Laumlhde T ilastokeskus 2011b
Tutkimusasetelma
Artik kelissa tarkastellaan millauml tavoin tulot ja tulonmuodostus muuttuvat parisuhteen paumlaumltty misen jaumllkeen Tarkastelun kohteena on viisi EU-maata (Suomi Tanska Ranska Iso-Britannia ja Italia) jotka edustavat erilaisia perheen tukemismalleja Tutkimuskysymykset voidaan jakaa kolmeen
1 Mitauml muutoksia tapahtuu eronneiden naisten ja miesten tuloissa (kotitashylouden kaumly tettaumlvissauml olevat tulot) eron jaumllkeisinauml v uosina Voidaan olettaa ettauml miesten ja naisten vaumllillauml on havaittavissa eroja tulojen kehityksessauml Lapsiperheellisten kohdalla naisten kotitalouden kaumlytettaumlvissauml olevat tulot oletettavasti laskevat puolison tulojen menetyksen ja lasten hoivavastuun vuoksi kun naisista tulee useammin eron seurauksena yksinhuoltajia Miesshyten kohdalla kotitalouden kaumlytettaumlvissauml olevat tulot oletettavasti nousevat eron jaumllkeen koska he ovat usein jo parisuhteessa perheen ensisijaisia elaumltshytaumljiauml Lapsettomien pariskuntien erotessa eron jaumllkeinen tulokehitys miesten
Airio Parisuhteen paumlaumlttymisen yhteys tuloihin ja tulonmuodostukseen Euroopassa
109
ja naisten vaumllillauml ei oletettavasti ole yhtauml selvaumlpiirteistauml kuin lapsiperheissauml Taumllloumlin puolisoiden tyoumlmarkkina-asemalla on olennainen rooli siinauml mitauml muutoksia kaumly tettaumlvissauml olevissa tuloissa tapahtuu siirr y ttaumlessauml kahden aikuisen kotitaloudesta yhden aikuisen kotitalouteen
2 Mitauml muutoksia eronneiden tulopaketeissa tapahtuu Eronneiden lapshysiperheiden kohdalla lasten paumlaumlasiallisen huoltajan (useimmiten naisen) tulopaketissa erilaisten tulonsiirtojen osuus oletettavasti korostuu Vastaashyvasti lapsiperheellisten miesten tulopaketeissa eron jaumllkeen markkinatulojen osuus oletettavasti kasvaa Lapsettomien pariskuntien kohdalla on jaumllleen olennaista se millaisessa tyoumlmark kina-asemassa eroavat puolisot ovat Heikko kiinnittyminen tyoumlmarkkinoille naumlkynee lisaumlaumlntyneenauml sosiaalisten tulonsiirtojen osuutena tulopaketissa
3 Miten erilaiset perhepoliittiset mallit naumlky vaumlt eronneiden tulopaketeisshysa ja yleisemmin tulojen kehityksessauml avioeron jaumllkeen On oletettavaa ettauml kahden ansaitsijan mallin maissa (Suomi ja Tanska) naisten ja miesten vaumlliset erot tuloissa ovat eron jaumllkeen pienimmaumlt Laajat perhe-etuudet naumlshykynevaumlt naisten tulopaketeissa siten ettauml sosiaalisten tulonsiirtojen osuus kasvaa Perinteisen tyoumlnjaon mallissa (Ranska) voimme olettaa varsinkin tulopakettien kohdalla naisten ja miesten vaumllillauml muutoksia siten ettauml naisten paketeissa tulonsiirtojen osuus kasvaa huomattavasti Markkinamallissa (Iso-Britannia) olennainen kysymys on jaumllleen se millainen tyoumlmarkkinashyasema eroavilla on Tyoumlssauml kaumly villauml aumlideillauml muutokset saattavat olla pieniauml Sen sijaan tyoumlttoumlmillauml tai tyoumlvoiman ulkopuolella olevilla kaumly tettaumlvissauml oleshyvien tulojen lasku eron jaumllkeen voi olla hy vin suurta ja tulonsiirtojen osuus tulopaketista korostuu Laajan perheen solidaarisuuden mallissa (Italia) voidaan olettaa olevan samoja piirteitauml kuin perinteisen tyoumlnjaon mallissa
Tut k i musa i neistona k aumly tetaumlauml n EU-SILC -pit k it t auml isa ineistoa v uosi lta 2006 ndash2009 Paneeliaineistossa v uodesta toiseen seurattavien henkiloumliden ja kotitalouksien osuus on useissa maissa sangen suuri mutta niiden henkiloumliden osuus jotka muuttavat pois kotitaloudesta (esim siirtyvaumlt opiskelemaan toiselle paikkakunnalle tai parisuhde paumlaumltty y) on monissa maissa hy vin pieni (ks Iacovou ym 2012 11) Taumlmaumln vuoksi aineisto ei ole eron vaikutusten tutkimisen kanshynalta kovinkaan hy vauml Analy yseissa ei pysty tauml tekemaumlaumln vertailua kotitalouden sisaumlllauml siitauml miten miehen ja naisen tulopaketit muuttuvat eron jaumllkeen koska useimmissa maissa kotitaloudesta pois muuttavaa jaumlsentauml ei seurata
Paneeliasetelman takia erotilanteissa seurattavien tapausten lukumaumlaumlrauml jaumlauml monissa maissa hyvin pieneksi Naumlin ollen varsinaisia selittaumlviauml paneelimeneshytelmiauml kuten kiinteiden vaikutusten malleja joissa voitaisiin vakioida esimershykiksi tyoumlmarkkina-asemaan liittyvien tekijoumliden vaikutuksia tai lapsiperheiden kohdalla lasten lukumaumlaumlraumlauml ei voida EU-SILC-aineiston avulla tehdauml Taumlssauml
Eurooppalaiset elinolot
110
artikkelissa tutkimuskysymyksiin vastataan siten vain kuvailevin menetelmin Eron jaumllkeen yksinhuoltajiksi tai yksin asuviksi siirty viauml ei myoumlskaumlaumln erotella sukupuolen mukaan sillauml tapausten lukumaumlaumlraumlt jaumlaumlvaumlt hyvin pieniksi (jakaumista ks liitetaulukko 1 s 120)
Eron jaumllkeen tutkitaan naumlin ollen vain otokseen jaumlaumlviauml henkiloumlitauml Tutkimusshyasetelma muodostetaan siten ettauml tarkastelemme niitauml henkiloumlitauml joiden siviilishysaumlaumlty on vuonna 2006 avio- tai avoliitto ja vuonna 2007 eronnut Kadosta ja paneelirotaatiosta riippuen myoumls vuosina 2008 ja 2009 eronneina pysy vaumlt ovat mukana tarkastelussa
Taulukossa 1 on esitetty suoria jakaumia vuonna 2007 eronneista tutkimusshymaissa Eronneiden lukumaumlaumlraumlt ovat sangen pieniauml Eronneiden maumlaumlrauml vaihtelee Tanskan 49stauml Ranskan 184aumlaumln Eronneiden sukupuolijakauman tarkastelussa Suomen aineistossa on miehiauml ja naisia suurin piirtein yhtauml paljon Muissa maissa aineisto sisaumlltaumlauml enemmaumln eronneita naisia
Taulukko 1 Painottamattomien avio- ja avoerotapausten lukumaumlaumlraumlt ja niiden jakautuminen aineistossa
sukupuolen ja kotitaloustyypin mukaan sekauml keski-ikauml
Suomi Tanska Ranska Italia Iso-Britannia
Eronneiden lukumaumlaumlrauml (N) 85 49 184 99 127
Sukupuoli
Mies 43 (51 ) 14 (29 ) 78 (42 ) 45 (46 ) 51 (40 )
Nainen 42 (49 ) 35 (71 ) 106 (58 ) 54 (54 ) 76 (60 )
Ikauml vuonna 2007 (keskiarvo)
Mies 45 46 45 45 52
Nainen 43 45 44 41 44
Kotitaloustyyppi (eron jaumllkeen)
Yksinhuoltaja 46 (54 ) 30 (61 ) 114 (62 ) 67 (68 ) 75 (59 )
Yksin asuva 39 (46 ) 19 (39 ) 70 (38 ) 32 (32 ) 52 (41 )
Eronneet miehet ovat keskimaumlaumlrin 1ndash4 vuotta eronneita naisia vanhempia kaikissa maissa Isoa-Britanniaa lukuun ottamatta Siellauml eronneet miehet ovat jonkin verran iaumlkkaumlaumlmpiauml kuin muissa maissa ja selvaumlsti vanhempia kuin eronshyneet naiset Kotitalousty ypin kohdalla maiden vaumllillauml on eroja Yhteistauml jokaiselle maalle aineistossa on se ettauml eronneita lapsiperheiden vanhempia on enemmaumln kuin lapsettomia pariskuntia Eroja loumlyty y siinauml ettauml Suomessa lapsiperheiden ja lapsettomien pariskuntien suhde on kaikkein tasaisin Muissa maissa lapsishyperheitauml on huomattavasti enemmaumln mukana tarkastelussa
Airio Parisuhteen paumlaumlttymisen yhteys tuloihin ja tulonmuodostukseen Euroopassa
111
Tulopakettien analysoinnissa tarkasteltavina ovat kotitalouden kaumlytettaumlvissauml olevat tulot Kaumlytettaumlvissauml olevien tulojen kohdalla ekvivalenssiskaalana kaumly tetaumlaumln OECDn modifioitua skaalaa (ks Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa) Tulopakettien tarkastelussa kotitalouden ja henkiloumlkohtaiset bruttotulot jaetaan kahteen eri komponenttiin markkinatuloihin ja sosiaalisiin tulonsiirtoihin Liitetaulukossa 2 (s 120) esitetaumlaumln komponenttien tulomuuttujat
Tulojen muutokset eron jaumllkeen
Aloitan analy ysin tarkastelemalla ensin mitauml muutoksia kaumlytettaumlvissauml olevissa ekvivalenteissa tuloissa tapahtuu Kuviossa 5 on esitetty eronneiden kaumlytettaumlvissauml olevien tulojen kehitys vuosina 2006 ndash2009 sukupuolen mukaan Tulojen kehitys on esitetty indeksinauml jossa vuosi 2006 jolloin tutkittavat olivat vielauml naimisissa saa arvon 100
Kuvio 5 Kaumlytettaumlvissauml olevien tulojen kehitys eronneilla sukupuolen mukaan vuosina 2006ndash2009
Miehet Naiset
120
100
80
60
40
20
0
120
100 Suomi
80 Tanska Ranska 60 Iso-Britannia Italia 40
20
0 2006 2007 2008 2009 2006 2007 2008 2009
Laumlhde EU-SILC pitkittaumlistiedosto 2009
Miesten tuloista voidaan havaita ettauml vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen kaumlytettaumlvissauml olevat tulot muuttuvat hyvin vaumlhaumln (siirtymauml vuodesta 2006 vuoteen 2007) Itashyliassa ja Tanskassa eronneiden miesten kaumlytettaumlvissauml olevat tulot laskivat hieman Muissa maissa tulot pysyivaumlt laumlhes ennallaan Eron jaumllkeisinauml vuosina (2008ndash2009) kotitalouden kaumlytettaumlvissauml olevat tulot kasvoivat miehillauml kaikissa maissa Isoa-Britanniaa lukuun ottamatta Tulokset tukevat siis paumlaumlosin aikaisempia havaintoja siitauml ettauml eron aiheuttama taloudellinen muutos on miehillauml pieni
Eurooppalaiset elinolot
112
Naisten kaumlytettaumlvissauml olevat tulot laskevat jokaisessa maassa heti eron jaumllkeen Tanskassa ja Suomessa pudotus on aineistomme perusteella jopa sangen suuri Kuitenkin on huomattava ettauml eron jaumllkeisinauml vuosina (2008 ja 2009) naisten kaumlytettaumlvissauml olevat tulot kasvavat nopeasti kyseisissauml maissa ja ne saavuttavat eroa edeltaumlneen tulotason Muista maista Ranskassa ja Isossa-Britanniassa naisten tulot laskevat vielauml vuonna 2008 mutta 2009 ne laumlhtevaumlt jaumllleen nousuun Italiasshysa naisten kaumly tettaumlvissauml olevat tulot laskevat tasaisesti eron jaumllkeisinauml vuosina
Seuraavaksi tarkastelemme mitauml eron jaumllkeen tapahtuu kaumlytettaumlvissauml oleshyville tuloille lapsettomilla pariskunnilla ja lapsiperheillauml (kuvio 6) Kaumlytettaumlvissauml olevien tulojen muutoksen kuvaamiseen kaumlytetaumlaumln vastaavaa indeksitarkastelua kuin kuviossa 5
Kuvio 6 Kaumlytettaumlvissauml olevien tulojen kehitys eronneilla lapsiperheiden vanhemmilla ja lapsettomilla
pariskunnilla vuosina 2006ndash2009
Eronneet lapsettomat pariskunnat Eronneet lapsiperheet 120 120
100 100
Suomi 80 80 Tanska
60 60 Ranska Iso-Britannia 40 40 Italia
20 20
00 2006 2007 2008 2009 2006 2007 2008 2009
Laumlhde EU-SILC pitkittaumlistiedosto 2009
Lapsettomilla pariskunnilla tulojen muutokset eron jaumllkeen ovat sangen pieniauml Vain Suomessa ja Italiassa tulot laskevat vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen Kuishytenkin viimeisenauml tarkasteluvuotena (2009) kaikissa maissa Isoa-Britanniaa lukuun ottamatta eronneiden tulot ovat kohonneet yli laumlhtoumltason Taloudellisen hy vinvoinnin kannalta ero ei vaikuta olevan merkittaumlvauml riskitekijauml lapsettomille pariskunnille
Eronneiden lapsiperheiden kohdalla on sen sijaan havaittavissa selkeaumlsti kuinka vaumllittoumlmaumlsti eroa seuraavana vuonna kotitalouden kaumlytettaumlvissauml olevat tulot laskevat On huomattava ettauml suurin osa eron jaumllkeen yksinhuoltajiksi siirty vistauml on naisia Taloudellinen sokki jaumlauml kuitenkin suurimmassa osassa maista lyhytaikaiseksi ja kaumlytettaumlvissauml olevat tulot kaumlaumlnty vaumlt nopeasti nousuun Suomessa eronneet lapsiperheet saavuttavat vuonna 2009 jo saman suhteellisen tulotason kuin heillauml oli ennen eroa
Airio Parisuhteen paumlaumlttymisen yhteys tuloihin ja tulonmuodostukseen Euroopassa
113
Kotitalouksien tulopakettien muutokset avioeron jaumllkeen
Seuraavaksi siirrymme tarkastelemaan miten kotitalouksien tulonmuodostuksen eri komponenttien osuus muuttuu eron jaumllkeen Pienien otoksien vuoksi markkina- tulojen ja tulonsiirtojen vaumllistauml suhdetta tutkitaan taumlssaumlkin indeksitarkastelun avulla Tarkastelu tehdaumlaumln siten ettauml vuoden 2006 (ennen eroa) sosiaalisten tulon-siirtojen keskimaumlaumlraumlinen osuus kotitalouksien tulopaketeista saa arvon 100 Jos tulonsiirtojen osuus kasvaa tulopaketeissa indeksiluku kasvaa ja vastaavasti jos niiden osuus pienenee indeksiluku laskee
Kuvio 7 Sosiaalisten tulonsiirtojen osuuden muutos eronneilla lapsiperheillauml ja lapsettomilla paris-
kunnilla vuosina 2006ndash2009
020406080
100120140160180
2006 2007 2008 20090
20406080
100120140160
2006 2007 2008 2009
180Lapsettomat pariskunnat Lapsiperheet
SuomiTanskaRanskaIso-BritanniaItalia
Laumlhde EU-SILC pitkittaumlistiedosto 2009
Lapsettomilla pariskunnilla eron vaikutus tulopakettien koostumukseen vaihtelee maittain Tanskassa ja Isossa-Britanniassa tulonsiirtojen osuus tulo-paketista laskee vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen Muissa maissa tulonsiirtojen osuus kasvaa Eron jaumllkeisinauml vuosina kehitys on hyvin erilaista eri maissa Tanskassa tulonsiirtojen osuus tulopaketista laskee tasaisesti Myoumls Suomessa vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen havaittava tulonsiirtojen osuuden kasvu taittuu seuraavina vuosina Italian kohdalla kuvion 7 perusteella voisi epaumlillauml ettauml riippuvuus sosiaaliturvasta lisaumlaumlntyy eron jaumllkeen huomattavasti mutta suurehkossa indeksin kasvussa on ehkauml sittenkin kyse enemmaumln siitauml ettauml tulonsiirtojen osuus tulopaketista on hyvin pieni ennen eroa Naumlin pienikin kasvu naumlkyy voimakkaana suhteellisen osuuden kasvuna
Lapsiperheiden kohdalla on sen sijaan havaittavissa ettauml vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen tulonsiirtojen osuus tulopaketista kasvaa jokaisessa maassa Taumlmaumln jaumllkeen kehitys on jaumllleen eri maissa erilaista Tanskassa lapsiperheet palaavat pian eroa edeltaumlneeseen tulonsiirtojen ja markkinatulojen suhteeseen Myoumls muissa maissa voidaan havaita ettauml eron aiheuttama vaumllitoumln piikki tasoittuu
Eurooppalaiset elinolot
114
seuraavina vuosina Tulos saattaa viitata siihen ettauml sosiaaliturvaverkostot eivaumlt vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen pysty auttamaan taloudellisten seurausten korjaamista Vaikka aineistomme on pieni ja tarkastelumittarimme karkea tulokset antavat kuitenkin tukea sille aikaisempien tutkimuksien havainnolle ettauml eron taloudelshyliset vaikutukset koskettavat erityisesti lapsiperheitauml ja julkisten tulonsiirtojen merkitys taloudellisen hy vinvoinnin turvaajana korostuu
Perhepoliittiset mallit puntarissa
Miten hy vin erilaiset perhepoliittiset mallit sopivat tuloksiin Suomi ja Tanska ovat esimerkkejauml kahden ansaitsijan mallista Oletuksena on se ettauml taumlmaumln mallin maissa eron aiheuttamia taloudellisia riskejauml ehkaumlisee molempien puolisoiden tyoumlssaumlkaumlynti laajat lasten paumlivaumlhoitopalvelut sekauml kattavat lapsiperhe-etuudet Vaikka perhepoliittisten mallien ryhmittely on tehty vertailemaan lapsiperheitauml kahden ansaitsijan malli naumlky y Suomessa ja Tanskassa lapsettomien pariskuntien kohdalla siten ettauml eron jaumllkeen kotitalouksien kaumlytettaumlvissauml olevat tulot eivaumlt juurikaan muutu ja eron jaumllkeisinauml vuosina tulot kasvavat jonkin verran (ks kushyvio 6) Taumlmauml viittaa siihen ettauml puolisoiden henkiloumlkohtaisten tulojen erot ovat niin pienet ettauml parempituloisen puolison tulojen poistuminen ei kuitenkaan romahduta huonompituloisen kaumlytettaumlvissauml olevia tuloja
Toisaalta tulopaketteja tarkasteltaessa sosiaaliset tulonsiirrot lisaumlaumlntyvaumlt Suomessa eron jaumllkeen kun taas Tanskassa naumliden osuus pienenee Taumlmaumln perusteella Suomessa eron jaumllkeen joudutaan jonkin verran turvautumaan tulonsiirtoihin Toisaalta absoluuttiset muutokset ovat sangen pieniauml joten tarshykempia johtopaumlaumltoumlksiauml on vaikea vetaumlauml siitauml kuinka yleistauml on se ettauml eron jaumllkeen joudutaan taloudellisen tilanteen takia turvautumaan sosiaaliturvaetuuksiin
Naisten ja miesten kaumly tettaumlvissauml olevia tuloja tarkasteltaessa voidaan havaita ettauml miehillauml ero ei aiheuta juurikaan muutoksia tulotasoon kun taas naisilla kaumlytettaumlvissauml olevien tulojen suhteellinen muutos vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen on suuri Itse asiassa kahden ansaitsijan mallin maissa naisten tulot pienenevaumlt indeksitarkastelun mukaan eniten rdquoToipuminenrdquo vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen aiheutuvasta taloudellisesta muutoksesta on kuitenkin nopeaa sekauml Suomessa ettauml Tanskassa Tulosta selittaumlauml osittain se ettauml sosiaalipoliittiset turvaverkostot eivaumlt vaumllttaumlmaumlttauml ehdi reagoimaan vaumllittoumlmaumlsti eron myoumltauml tuleviin taloudellisiin vaikeuksiin (ks myoumls Hussain ja Kangas 2009 125) Osittain taustalla lienee myoumls se ettauml eron jaumllkeen tyoumln ja mahdollisen lasten hoivan yhteen sovittaminen voi viedauml aikansa mutta taumlmaumlkin tilanne normalisoituu tulosten perusteella sangen pian eron jaumllkeen
Airio Parisuhteen paumlaumlttymisen yhteys tuloihin ja tulonmuodostukseen Euroopassa
115
Lapsiperheiden kaumlytettaumlvissauml olevat tulot laskevat jonkin verran Suomessa ja Tanskassa eron jaumllkeen Taumlmauml on linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa joiden mukaan lasten hoivavastuun saavan puolison taloudellinen tilanne heikkenee vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen Kuitenkin eron jaumllkeisinauml vuosina tulot kohenevat sekauml Suomessa ettauml Tanskassa Taumlmauml vastaavasti on linjassa perhepoliittisista malleista tehdyn oletuksen kanssa jonka mukaan eron jaumllkeisiauml taloudellisia riskejauml on ehkaumlisemaumlssauml koko joukko tekijoumlitauml Tarkastellessamme lapsiperheishyden tulopaketteja (kuvio 7) voimme havaita ettauml tulonsiirtojen osuus kasvaa vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen kahden ansaitsijan mallin maissa Julkisen sektorin tarjoama rahallinen tuki lapsiperheille korostuu naumlin ollen heti eron jaumllkeen ja se kompensoi eron aiheuttamia taloudellisia ongelmia (esim puolison tulojen menetys) Varsinkin Tanskassa tilanne rdquonormalisoituurdquo nopeasti ja sosiaalishyturvaetuuksien osuus tulopaketista laskee
Ranska kuuluu perhepoliittisten mallien ryhmittelyssauml perinteisen tyoumlnjaon maihin Voidaan olettaa ettauml miesten ja naisten vaumllillauml on havaittavissa selviauml eroja tulojen muutoksessa eron jaumllkeen koska naisten tyoumlssaumlkaumlynti ei ole yhtauml yleistauml kuin esimerkiksi Pohjoismaissa ja eron jaumllkeen aumliti saa useimmiten lasten hoivashyvastuun Taumlmauml oletus saa jossain maumlaumlrin tukea kuviosta 5 Miesten kaumly tettaumlvissauml olevat tulot pysy vaumlt osapuilleen ennallaan kun taas naisten kaumlytettaumlvissauml olevat tulot laskevat vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen ja pysy vaumlt eroa seuraavinakin vuosina matalammalla tasolla kuin ennen eroa
Lapsettomilla pariskunnilla eron jaumllkeiset muutokset kaumlytettaumlvissauml olevissa tuloissa ovat marginaalisia Sen sijaan perinteisen tyoumlnjaon mallin maissa on lapsiperheiden kohdalla jossain maumlaumlrin havaittavissa oletettu muutos jossa eron jaumllkeen lasten hoivavastuun saavan puolison kaumly tettaumlvissauml olevat tulot laskevat On kuitenkin huomattava ettauml muutokset eroa edeltaumlneeseen tilanteeseen ovat Ranskassa pieniauml
Jos tarkastelemme tulopaketteja lapsettomien pariskuntien kohdalla sosiaalishyturvaetujen osuus kasvaa vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen Kuitenkin eroa seuraavina vuosina niiden osuus jaumllleen laskee verrattuna markkinatuloihin Taumlmaumln peshyrusteella voidaan olettaa ettauml ero aiheuttaa tilapaumlistauml tukeutumista sosiaaliturshyvaan jopa lapsettomilla pariskunnilla mutta tilanne normalisoituu nopeasti Lapsiperheiden kohdalla voimme havaita perinteisen tyoumlnjaon mallin maista tehdyn oletuksen suuntaista kehitystauml Eron jaumllkeen lasten hoivavastuun saavan tulopaketissa sosiaaliturvaetujen osuus kasvaa eron jaumllkeen ja seuraavinakin vuosina niiden merkitys saumlily y suurena
Italia kuuluu perhepoliittisten mallien ryhmittelyssauml perheen laajan solidaashyrisuuden maihin Oletuksena taumlssauml mallissa voidaan pitaumlauml tyoumlnjaon olevan laumlhellauml perinteisen tyoumlnjaon mallia mutta julkisen sektorin vastaantulo sosiaaliturvan antajana on eron jaumllkeen vaumlhaumlistauml lapsiperheille Kuviossa 5 tarkastellaan miesshyten ja naisten kaumlytettaumlvissauml olevissa tuloissa tapahtuvia muutoksia eron jaumllkeen
Eurooppalaiset elinolot
116
Miesten kohdalla muutokset ovat laumlhinnauml marginaalisia kun taas naisten kaumlytetshytaumlvissauml olevat tulot vaumlhenevaumlt eron myoumltauml Lapsettomilla pariskunnilla muutokset kaumlytettaumlvissauml olevissa tuloissa ovat hy vin pieniauml eron jaumllkeen (kuvio 6) Sen sijaan lapsiperheiden kohdalla on havaittavissa se ettauml kaumlytettaumlvissauml olevat tulot laskevat eron jaumllkeen ja pysyvaumlt matalammalla tasolla parina seuraavanakin vuotena
Naumlmauml tulokset ovat jossain maumlaumlrin linjassa perheen laajan solidaarisuuden maista tehtyjen oletusten kanssa Naisten ja lapsiperheiden kaumlytettaumlvissauml olevat tushylot laskevat eron jaumllkeen mikauml viittaa siihen ettauml lasten hoivavastuu siirty y usein eron jaumllkeen aumlidille Julkisen sektorin antama tuki lapsiperheille on vaumlhaumlistauml mikauml naumlky y eronneiden lapsiperheiden kaumlytettaumlvissauml olevien tulojen vaumlhenemisenauml
Tulopaketteja tarkasteltaessa (kuvio 7) Italiassa sekauml lapsettomilla ettauml lapsishyperheillauml sosiaaliturvaetujen osuus tulopaketeista kasvaa eron jaumllkeen Lapsettoshymien pariskuntien kohdalla sy ynauml voi olla osittain se ettauml ennen eroa sosiaalisten tulonsiirtojen osuus tulopaketista on hy vin pieni Naumlin ollen pienikin muutos eron jaumllkeen naumly ttaumlauml indeksitarkastelussa suhteellisesti ottaen suurelta muutokshyselta Lapsiperheiden kohdalla sosiaaliturvaetujen kasvava merkitys tulopaketissa on oletusten mukainen Aumlitien tyoumlssaumlkaumlynti on jonkin verran vaumlhaumlisempaumlauml kuin esimerkiksi Suomessa ja Tanskassa jolloin eron jaumllkeen tulonsiirtojen osuus tulopaketissa kasvaa
Iso-Britannia asettuu perhepoliittisten mallien luokittelussa niin sanotun markkinamallin edustajaksi Taumlssaumlkin mallissa valtion rooli eron jaumllkeisten taloudelshylisten riskien ehkaumlisemisessauml on pieni Erona perheen laajan solidaarisuuden maihin on se ettauml yksityisen sektorin merkitys turvan tuottajana on keskeisempi Toisaalta sekauml miesten ettauml naisten tyoumlssaumlkaumlynti on yleistauml
Miesten ja naisten tulojen muutos avioeron jaumllkeen on Isossa-Britanniassa samansuuntainen Molemmilla sukupuolilla kaumly tettaumlvissauml olevat tulot vaumlhenevaumlt avioeron jaumllkeisinauml vuosina Naisilla tulot pienenevaumlt enemmaumln kuin miehillauml Sama on havaittavissa sekauml lapsettomien pariskuntien ettauml lapsiperheiden kohshydalla Avioeron jaumllkeen kaumlytettaumlvissauml olevat tulot laskevat Lapsiperheillauml tulot laskevat enemmaumln kuin lapsettomilla
Tulopaketeista on myoumls havaittavissa ettauml sosiaaliturvaetujen osuus eronshyneiden tulopaketeissa ndash niin lapsettomilla pariskunnilla kuin lapsiperheillaumlkin ndash kasvaa avioeroa seuraavina vuosina Tulos on ehkauml jossain maumlaumlrin ristiriitainen sen oletuksen kanssa ettauml markkinamallin maissa eron jaumllkeen taloudellista turvaa haetaan markkinatuloja lisaumlaumlmaumlllauml ndash eli lisaumlaumlmaumlllauml tyoumlssaumlkaumlyntiauml Naumlin ei tulosten perusteella vaikuta tapahtuneen Tosin Ison-Britannian kohdalla on huomattava ettauml vuoden 2008 taantuma saattaa naumlkyauml tuloksissa enemmaumln kuin monissa muissa maissa maan heikentyneen tyoumlllisy ystilanteen ja julkisen sektorin (mukaan lukien sosiaaliturvan) rajujen leikkausten vuoksi
Airio Parisuhteen paumlaumlttymisen yhteys tuloihin ja tulonmuodostukseen Euroopassa
117
Johtopaumlaumltoumlkset
Artikkelissa tarkasteltiin miten avioero vaikuttaa kotitalouden kaumlytettaumlvissauml oleviin tuloihin erilaisia perhepoliittisia regiimejauml edustavissa maissa Lisaumlksi tarkasteltiin miten kotitalouksien tulopaketeissa markkinatulojen ja sosiaalisten tulonsiirtojen vaumllinen suhde muuttuu eron myoumltauml Tarkastelussa olivat eronneet naiset ja miehet sekauml lapsettomat pariskunnat ja lapsiperheet
Tulokset ovat paumlaumlpiirteissaumlaumln samankaltaisia aikaisempien eronneiden tashyloudellista hy vinvointia tarkastelleiden tutkimustulosten kanssa Miehille eron aiheuttama taloudellinen muutos oli tarkastelumaissa pieni Naisilla ero aiheutti selvaumln laskun kaumly tettaumlvissauml olevissa tuloissa Eri maissa naisten tulojen kehitys kulki eri latuja Suomessa ja Tanskassa naisten tulot kasvoivat eroa seuraavina vuosina Muissa maissa naisten tulot jaumlivaumlt eroa edeltaumlvaumlauml tilannetta pienemmiksi
Tulopaketeissa tapahtuneita muutoksia tarkasteltaessa voidaan havaita ettauml ilman tulonsiirtoja taloudellinen tilanne etenkin lapsiperheissauml voisi olla huono Sosiaaliturvaetujen osuus tulopaketeissa kasvaa kaikissa maissa lapsiperheillauml vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen Eron aiheuttamat muutokset lapsettomien pariskuntien tulopaketeissa vaihtelevat maittain
Analy ysissa tarkastelu oli sangen pintapuolista aineiston koon ja laadun vuoksi jolloin selkeitauml johtopaumlaumltoumlksiauml eron taloudellisista seurauksista naisille ja miehille tai erilaisten perhepoliittisten mallien toimivuudesta ei voi tehdauml Jossain maumlaumlrin erilaisten perhepoliittisten mallien erityispiirteitauml oli havaittashyvissa Esimerkiksi kahden ansaitsijan mallin maissa (Suomi ja Tanska) naisten nopea taloudellinen toipuminen erosta on jossain maumlaumlrin havaittavissa Myoumls lapsiperheiden taloudellinen tilanne eron jaumllkeisinauml vuosina kohenee Suomessa ja Tanskassa (ja Ranskassa)
Kaumlytettaumlvissauml oleva aineisto ei mahdollista analy yseja joissa esimerkiksi molempia osapuolia voitaisiin seurata eron jaumllkeen Myoumlskaumlaumln aineiston paneelishyasetelma ei mahdollista pitkaumln aikavaumllin dynaamista seurantaa Naumliden seikkojen johdosta sy vaumlllistauml eron aiheuttamien taloudellisten ongelmien analy ysia varten tarvittaisiin parempia aineistoja
Laumlhteet Aassve A Mazzuco S Mencarini L Childbearing and wellbeing A comparative analysis of European welfare regimes Journal of European social policy 2005 15 (4) 283ndash299
Aassve A Betti G Mazzuco S Mencarini L Marital disruption and economic well-being A comparative analysis Journal of Royal Statistical Society 2007 170 (3) 781ndash799
Eurooppalaiset elinolot
118
Airio I Change of norm In-work poverty in a comparative perspective Helsinki Kela Studies in social security and health 92 2008
Airio I Avioero suomalaiseen tapaan Laumlhivanhemman ja lasten taloudellinen selviaumlminen avioerosta Julkaisussa Haumlmaumllaumlinen U Kangas O toim Perhepiirissauml Helsinki Kela 2010 196ndash214
Ananat EO Michaels G The effect of marital breakup on the income distribution of women with children Journal of Human Resources 2008 43 (3) 611ndash629
Andreszlig H-J Borgloh B Broumlckel M Giesselmann M Hummelsheim D The economic consequences of partnership dissolution A comparative analysis of panel studies from Belgium Germany Great Britain Italy and Sweden European Sociological Review 2006 22 (5) 533ndash560
Del Boca D Mothers fathers and children after divorce The role of institutions Journal of Population Economics 2003 16 (3) 399ndash422
Dewilde C The financial consequences of relationship dissolution for women in Western Europe Julkaisussa Ruspini E Dale A toim The gender dimension of social change The contribution of dynamic research to the study of womenrsquos life courses Bristol Policy Press 2003 81ndash110
Dewilde C Uunk W Remarriage as a way to overcome the financial consequences of divorce A test of the economic need hypothesis for European women European Sociological Review 2008 24 (3) 393ndash407
Eurostat Combating poverty and social exclusion A statistical portrait of the European Union 2010 Luxembourg Publications office of the European Union 2010
Eurostat Marriage and divorce statistics Brussels European Commission 2012 Saatavissa lthttpeppeurostateceuropaeustatistics_explainedindexphpMarriage_and_divorce_ statisticsgt Viitattu 2822013
Haataja A Yksinhuoltajaaumlitien sosioekonominen asema ja toimeentulo Julkaisussa Forssen K Haataja A Hakovirta M toim Yksinhuoltajuus Suomessa Helsinki Vaumlestoumlntutkimuslaitos Tutkimuksia D 50 2009 95ndash114
Holden KC Smock PJ The economic costs of marital dissolution Why do women bear a disproportionate cost Annual Review of Sociology 1991 17 51ndash78
Hussain MA Kangas O New holes in the safety net Economic and social consequences of divorce in Denmark Julkaisussa Andreszlig H-J Hummelsheim D toim When marriage ends Economic and social consequences of partnership dissolution Cheltenham Edward Elgar 2009 98ndash131
Iacovou M Skew A Household structure in the EU Julkaisussa Atkinson AB Marlier E toim Income and living conditions in Europe Luxembourg Publications Office of the European Union 2010 79ndash100
Iacovou M Kaminska O Levy H Using EU-SILC data for cross-national analysis Strengths problems and recommendations Essex Institute for Social and Economic Research Working Paper 3 2012
Immervoll H Levy H Lietz C ym Household incomes and redistribution in the European Union Quantifying the equalizing properties of taxes and benefits Essex Euromod Working Paper 9 2005
Airio Parisuhteen paumlaumlttymisen yhteys tuloihin ja tulonmuodostukseen Euroopassa
119
Kalmijn M Uunk W Regional value differences in Europe and the social consequences of divorce A test of the stigmatization hypothesis Social Science Research 2007 36 (2) 447ndash468
Moisio P toim Lapsiperheiden taloudellisen tilanteen kehitys Suomessa 1990ndash2002 Helsinki Stakes Raportteja 4 2005
OECD Family database Paris OECD 2011 Saatavissa lthttpwwwoecdorgsocialsoc oecdfamilydatabasehtmgt
Peters HE The importance of financial considerations in divorce decisions Economic Inquiry 1993 31 (1) 71ndash86
Saraceno C The ambivalent familism of the Italian welfare state Social Politics 1994 1(1) 60ndash82
Smock PJ Manning WD Gupta S The effect of marriage and divorce on womenrsquos economic well-being American Sociological Review 1999 64 (6) 794ndash812
Soumlrensen A Womenrsquos risk and the economic position of single mothers European Sociological Review 1994 10 (2) 173ndash188
Tilastokeskus Siviilisaumlaumldyn muutokset 2010 Helsinki Tilastokeskus 2011a
Tilastokeskus Tulonjakotilasto 2010 Helsinki Tilastokeskus 2011b
Waite LJ Does marriage matter Demography 1995 32 (4) 483ndash507
Eurooppalaiset elinolot
120
Liitetaulukko 1 Eronneiden lukumaumlaumlraumlt kotitaloustyypin ja sukupuolen mukaan tutkimusmaissa (eron
jaumllkeinen vuosi 2007)
Suomi Tanska Ranska Italia Iso-Britannia
Yksin asuva Mies 26 6 34 17 27
Nainen 13 13 36 15 25
Yksinhuoltaja Mies 17 8 44 28 24
Nainen 29 22 70 39 51
Liitetaulukko 2 Markkinatuloihin ja sosiaalisiin tulonsiirtoihin kaumlytetyt tulomuuttujat
Markkinatulot Sosiaaliset tulonsiirrot (saadut)
Sosiaaliset tulonsiirrot (maksetut)
HY040G Vuokratulo osakeshyhuoneistosta ja kiinteistoumlstauml
HY050G Saadut perheeseen ja lapsiin liittyvaumlt tulonsiirrot
HY120G Saumlaumlnnoumlnshymukaiset varallisuusverot
HY090G Korot osingot sekauml sijoitetusta paumlaumlomasta saadut tulot
HY070G Asumistuet HY140G Tulovero ja sosiaalishyvakuutusmaksut
PY010G Palkat ja palkanshyluonteiset korvaukset bruttona
PY090G Tyoumlttoumlmyysshyetuudet
PY050G Yrittaumljaumltulot ja -tappiot bruttona
PY100G Vanhuusshyetuudet
PY110G Lesken ja muiden edunshysaajien etuudet
PY120G Sairausetuudet
PY130G Tyoumlkyvyttoumlmyysshyetuudet
PY140G Koulutustuet ja -avustukset
Eurooppalaiset elinolot
Anita Haataja 122 Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus
Yksin asuminen kuuluu Seebohm Rowntreen (ks Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa) perinteiseen elinkaarimalliin nuoruudessa ja vanhuudessa mutta ei niiden vaumllillauml Taumlhaumln ajankohtaan sijoittuu perheen perustamisen ja lasten kasvattamisen vaihe Yksin asuvat ohittavat taumlmaumln vaumllivaiheen joko osittain tai kokonaan Keitauml naumlmauml elinkaarimallin erilaiset ovat paljonko heitauml on suhteessa kaikkiin talouksiin ja missauml maumlaumlrin he ovat huono-osaisia tai hy vaumlosaisia Onko yksin asuvien kotitalouksien toimeentulotasossa eroja EU-maiden vaumllillauml ja jos on onko eroilla yhteyttauml perinteisiin hyvinvointivaltioregiimeihin Naumlihin kyshysymyksiin vastaavaa kansainvaumllistauml vertailevaa tutkimusta ei juuri ole Taumlmaumln artikkelin yksi tavoite on saada tietoa yksin asuvien mahdollisista yhtaumllaumlisy ykshysistauml ja eroista eri maissa Tietojen pohjalta on helpompi suunnitella kuvailua sy vemmaumllle meneviin analy yseihin pureutuvaa tutkimusta
Kotitalouksien keskikoko on viimeisten vuosikymmenien aikana pienentyshynyt koska lapsimaumlaumlrauml perheissauml on vaumlhentynyt ja yhden aikuisen talouksien maumlaumlrauml on kasvanut Nuoret perustavat aikaisin omia talouksiaan ja vanhuusiaumlssauml yksin asuvien usein naisleskien maumlaumlrauml kasvaa samalla kun vanhusvaumlestoumln osuus koko vaumlestoumlstauml kasvaa Myoumls yksin asuvien tyoumlikaumlisten maumlaumlrauml on lisaumlaumlntymaumlssauml Taumlmauml johtuu muun muassa avio- ja avoerojen yleistymisestauml (ks Airion artikkeli taumlssauml teoksessa) Yksin asumisen yleistymistauml pidetaumlaumln viime vuosikymmenten aikana yhtenauml merkittaumlvimpaumlnauml demografisena muutoksena (Bennet ja Dixon 2006) Suomessa yksin asuvien asuntokuntien maumlaumlrauml on kasvanut 1960-luvun vajaasta 200 000sta yli miljoonaan talouteen 2000-luvulla (Kaumlrkkaumlinen 2010 218)
Yksin asumisen sy inauml on pidetty omaan valintaan perustuvaa (elective single) tai olosuhteiden pakottamaa (forced single) yksin asumista (Bennett ja Dixon 2006) Yksin asuvien taustoista yksin asumisen pysy v y ydestauml tai elaumlshymaumlnvaiheiden muutoksista ei ole saatavana jatkuvaa tietoa Yksi sy y taumlhaumln on se ettei avoliittoja ja niiden hajoamisia tilastoida Yksin asuvien siviilisaumlaumlty yn rsquonaimatonrsquo kuuluvat sekauml pysyvaumlsti yksin asuvat ettauml avoliitosta eronneet Suoshymessa avoerot ovat lapsiperheissaumlkin kolme kertaa yleisempiauml kuin avioerot (Tilastokeskus 2007)
Haataja Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus
123
Yksin asumisen yleistymisen on arvioitu tuovan huomattavia haasteita niin asunto- kuin hoivapolitiikallekin (Hall ym 1997 Kaumlrkkaumlinen 2010) Yksin asuvat ovat heterogeeninen ryhmauml nuoria keski-ikaumlisiauml ja vanhuksia miehiauml ja naisia Yksin asuvien tyoumlikaumlisten talouksiin ei kohdistu sosiaalisten riskien naumlkoumlkulmasta erityistauml lainsaumlaumldaumlntoumlauml kuten esimerkiksi lapsiperheisiin tai opiskelija- ja vanhustalouksiin Yksin asuvien tyoumlikaumlisten taloudet eivaumlt ole olleet sosiaalipolitiikan eivaumltkauml sosiaalipoliittisen tutkimuksen erityinen kohde (Nihtilauml ja Martikainen 2004 Eeva 2010 Kaumlrkkaumlinen 2010)
Empiirisissauml tulonjako- ja terveyspoliittisissa tutkimuksissa raportoidaan usein ettauml koumlyhy ys- ja terveysriskit ovat suuret erityisesti yksin asuvien kesshykuudessa (Lindroos 2008) Isossa-Britanniassa on arvioitu ettauml demografiset muutokset joista merkittaumlvin on yksin asuvien maumlaumlraumln kasvu selittaumlvaumlt noin viidenneksen tuloerojen kasvusta vuosina 1979ndash2004 (Bennet ja Dixon 2006) Toisaalta suomalaisessa koumlyhy ystutkimuksessa esimerkiksi Raija Eevan (2010) mukaan rdquoyksin elaumlvaumlt tyoumlikaumliset jaumlaumlvaumlt rsquotekstittoumlmaumlaumlnrsquo hiljaisuuteen verrattuna muihin perhe-elinvaiheisiin perheisiinrdquo
Yksin asuvat ovat suuri kotitalousryhmauml joten siksikaumlaumln ei ole ihme jos heidaumln osuutensa erilaisissa riskiryhmissauml on suuri Jos yksin asuva on tyoumltoumln tai sairas koko talous on tyoumltoumln tai sairas Kahden aikuisen talouksissa tyoumlttoumlshymy ys tai sairaus kohdistuu usein yhteen aikuiseen kerrallaan joten sosiaaliset riskit kohdentuvat niihin lievempinauml Suomalaisissa vaumlhimmaumlisturvaetuuksissa viimeaikainen suuntaus on ollut sellainen ettauml puolisoita kohdellaan yhauml useamshymassa etuudessa samalla tavalla yksiloumlinauml kuin kahta yksin asuvaa Taumlstauml ovat esimerkkeinauml takuuelaumlke 132011 alkaen ja tyoumlmarkkinatuki 112013 alkaen Yksin asuvien suurempia yksikkoumlkustannuksia ei kompensoida kaumlytaumlnnoumlssauml enaumlauml muissa etuuksissa kuin viimesijaisessa toimeentulotuessa jota saavista yksin asuvat muodostavat suurimman ryhmaumln (Haataja 2013) Toisaalta kohtuullisen minimin mukainen kulutustaso on kaikissa kotitalousty ypeissauml todettu korkeamshymaksi kuin toimeentulotuen taso (Lehtinen ym 2010 51ndash52)
Amerikkalaisten tutkimusten mukaan yksin asuviin kohdistuu perhekesshykeisissauml yhteiskunnissa stereoty yppisiauml asenteita ja niiden perusteella tapahtuvaa syrjintaumlauml (DePaulo ja Morris 2005 ja 2006 Morris ym 2007) Perhekeskeisiauml yksin asuvien tarpeet syrjaumlyttaumlviauml asenteita jopa sy yllistaumlmistauml esiinty y Suomessakin Esimerkiksi 2000-luvun alussa laatiessaan kestaumlvaumln kehityksen indikaattoreita Lahden kaupunkiseudulle Haumlmeen ympaumlristoumlkeskus kaumlsitteli yksin asumista seuraavasti rdquoEkologisen kestaumlvy yden kannalta on parempi mitauml useampi henkilouml kaumlyttaumlauml asumiseen samoja tiloja huonekaluja ja tavaroita Taumlmaumln perusteella asuntokuntien kesk ikoon pieneneminen lisaumlauml luonnonvarojen kulutusta ja ympaumlristoumlkuormitusta Yksin asuminen on myoumls usein kielteinen asia yksiloumln hy vinvoinnin ja naumlin ollen sosiaalisen kestaumlvy yden kannaltardquo (Haumlmeen ympaumlshyristoumlkeskus 2003 23) Kuitenkin sosiaalipoliittisesti kestaumlmaumlttoumlmaumlnauml voidaan
Eurooppalaiset elinolot
124
pitaumlauml nykyistauml asuntopolitiikkaa jossa ei oteta riittaumlvaumlsti huomioon kasvavaa yksin asuvien maumlaumlraumlauml ja heidaumln tarpeitaan (Kaumlrkkaumlinen 2010) Tampereen teknillisessauml yliopistossa on vuonna 2012 kaumlynnistynyt tutkimus yksin asuvien asumispreferensseistauml ja siitauml miten yhden hengen talouksien lisaumlaumlntyminen vaikuttaa asuntomarkkinoihin1
Joissakin maissa yksin asuviin on liitetty hy vaumlosaisuus Esimerkiksi Isossa-Britanniassa ja Ranskassa yksin asuvien erityisesti naisten sosioekonomisen jakauman on todettu keskitty vaumln enemmaumln ylempiin kuin alempiin luokkiin (Hall ym 1997) Toisaalta koumlyhy ysriskit ovat olleet suuremmat yksin asuvien naisten kuin miesten keskuudessa (Quintano ja DrsquoAgostino 2006) Toisin kuin nuoret ja vanhukset tai yksinhuoltajat tyoumlikaumliset yksin asuvat ovat olleet tulonshysiirtojen nettomaksajia eivaumltkauml nettosaajia (Halla 1988) eli yksin asuvat tyoumlikaumliset maksavat keskimaumlaumlrin enemmaumln veroja kuin saavat tulonsiirtoja
Artikkelin tavoitteet ja rajaukset
Taumlmauml artikkeli pyrkii omalta osaltaan paikkaamaan yksin asuviin tyoumlikaumlisiin kohdistuvan vertailevan tutkimuksen puutetta Yksin asuvien yleispiirteitauml tarkastellaan aluksi kaikissa 28ssa vuonna 2010 EU-SILC-aineistossa mukana olevassa maassa Jatkotarkasteluun valitaan 14 maata siten ettauml ne edustavat erilaisia eurooppalaisia hy vinvointivaltiomalleja
Yksin asuviksi tyoumlikaumlisiksi rajataan 30 ndash55-vuotiaat yhden aikuisen kotitaloushydet Ikaumlrajan alkupaumlauml 30 vuotta on valittu siksi ettauml taumlssauml vaiheessa useimpien opiskelu on paumlaumlttynyt ja suuri osa on siirtynyt tyoumlelaumlmaumlaumln Perheen perustaminen ennen 30tauml ikaumlvuotta on tavallista varsinkin naisille sillauml ensimmaumlinen lapsi synnytetaumlaumln useimmin ennen taumltauml ikaumlauml (Plantega ja Remery 2009 25) Ylaumlikaumlshyrajaksi on taas valittu 55 vuotta koska taumlmaumln ikaumlrajan jaumllkeen siirtymaumlt tyoumlelaumlmaumln ulkopuolelle etenkin tyoumlky v yttoumlmy yselaumlkkeelle alkavat kasvaa Ikaumlaumlnty vien 55 ndash 64-v uotiaiden tyoumlllisy ysasteen nostaminen onkin ollut erity inen haaste EUn tyoumlllisy yspolitiikassa
Artikkelia kirjoitettaessa tutkimusaineiston paneeliasetelma ei ollut vielauml kaumlytettaumlvissauml vuoteen 2010 asti Euroopassa koettiin taloudellinen kriisi vuosishykymmenen vaihteessa joten kriisin vaikutukset ovat jossain maumlaumlrin yhauml olemassa vuonna 2010 Paneeliasetelman sijasta vuoden 2010 tilannetta verrataan toiseen poik kileik kausaineistoon vuodelta 2008
1 SINKKU ndash Asuntomarkkinat ja asumisen preferenssit yhden hengen talouksissa lthttpaslififi kaynnissa-olevat-tutkimushankkeetasuntojen-hintojen-mallintaminen-ja-asumisen-preferenssitshyyhden-hengen-talouksissa-sinkkugt
Haataja Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus
125
Artikkelin sisaumlltouml jakautuu seuraavasti Ensin tarkastellaan yksin asuvien maumlaumlriauml sukupuolijakaumaa siviilisaumlaumltyauml ja koulutustasoa kaikissa aineistoon kuuluvissa maissa vuonna 2010 Taumlmaumln jaumllkeen keskitytaumlaumln yksin asuvien toishymeentuloon seuraavissa maissa Pohjoismaista Suomi Ruotsi Tanska ja Norja Keski-Euroopasta Belgia Alankomaat Itaumlvalta ja Saksa Itauml-Euroopasta Viro Tšekki ja Puola Etelauml-Euroopasta Italia ja Espanja sekauml anglosaksista hy vinshyvointivaltiota edustava Iso-Britannia Yksin asuvien taloudellista asemaa vershyrataan suhteessa kunkin maan kaikkien kotitalouksien toimeentuloon Taumlmaumln jaumllkeen tarkastellaan eraumliden hy vauml- ja huono-osaisuutta selittaumlvien tekijoumliden kohdentumista kotitalous- ja yksiloumltasolle Lisaumlksi yksiloumltason ominaisuuksia tyoumlttoumlmy yttauml ja terveyttauml verrataan muihin saman ikaumlisiin naisiin ja miehiin Lopuksi yksin asuvien huono- ja hyvaumlosaisuutta selittaumlvaumlt tekijaumlt tiivistetaumlaumln monimuuttujamallilla Artikkeli paumlaumltty y loppupohdintoihin ja yhteenvetoon
Yksin asuvien tyoumlikaumlisten taloudet EU-maissa
Melkein joka kolmas eurooppalainen kotitalous on nykyisin yhden aikuisen talous ja yhden aikuisen talouksien maumlaumlrauml ja osuus ovat kasvaneet myoumls viime vuosina melkein jokaisessa maassa Yksin asuvien osuudet ja ikaumlrakenne vaihshytelevat kuitenkin hy vin paljon maiden vaumllillauml EU-SILC-aineiston 14 maassa vuonna 2004 yksin asuvien kotitalouksien osuus kaikista kotitalouksista nousi 285stauml 308 prosenttiin vuoteen 2010 mennessauml Suhteellinen osuus kasvoi siis noin kaksi prosenttiyksikkoumlauml mutta yksin asuvien maumlaumlrauml lisaumlaumlntyi keskimaumlaumlshyrin jopa 16 prosenttia Useimmissa maissa yksin asuvien osuus kasvoi kaikissa ikaumlryhmissauml toisissa maissa vain tyoumlikaumlisissauml ja vanhusikaumlisten kotitalouksissa Suhteellisesti eniten yksin asuvien talouksien osuus kasvoi Espanjassa Italiassa ja Virossa Yksin asuvien talouksien osuus sen sijaan laski hieman kaikista taloukshysista Luxemburgissa ja Ruotsissa tyoumlikaumlisissauml talouksissa Suomessa ja Ruotsissa Taulukossa 1 (s 126) maat on jaumlrjestetty sen mukaan kuinka suuri osuus maassa oli yhden aikuisen tyoumlikaumlisiauml talouksia vuonna 2010
Kuviossa 1 (s 127) on esitetty ikaumlryhmittaumlin kaikkien aineistossa vuonna 2010 mukana olevien maiden yksin asuvien kotitalouksien osuudet kaikista kotishytalouksista Vuonna 2010 useimmissa Etelauml-Euroopan maissa yksin asuvia oli noin viidennes kaikista talouksista mutta Pohjoismaissa Islantia lukuun ottamatta sekauml Saksassa noin kaksi viidennestauml (40 prosenttia) kaikista kotitalouksista Tutkimuksen kohderyhmaumlaumln kuuluvia yksin asuvia tyoumlikaumlisiauml 30ndash55-vuotiaita yksin asuvia oli kaikista talouksista keskimaumlaumlrin 10 prosenttia Pohjoismaissa ja
Eurooppalaiset elinolot
126
Saksassa osuudet olivat suurempia 12ndash16 prosenttia ja etelaumlisessauml sekauml itaumlisessauml Euroopassa pienempiauml vain 3ndash7 prosenttia kaikista kotitalouksista
Taulukko 1 Yksin asuvien kotitalouksien maumlaumlrauml vuonna 2010 sekauml kaikkien ja tyoumlikaumlisten 30ndash35shy
vuotiaiden yhden aikuisen talouksien osuudet vuosina 2004 ja 2010 (prosenttia) ja osuuksien muutokset
(prosenttiyksikkoumlauml) vuosina 2004ndash2010
Maa
Yksin asuvien talouksia Yhden aikuisen taloudet osuus kaikista talouksista
1 000 kpl Kaikki yksin
asuvien taloudet Tyoumlikaumliset 30ndash55 v Muutos 2004ndash2010
2010 2004 2010 2004 2010a Kaikki 30ndash55 v
Tanskab 1 288 434 462 150 153 28 03
Itaumlvaltab 1 305 341 360 118 135 19 17
Belgiab 1 613 324 345 122 134 20 12
Norjab 977 411 413 130 131 02 01
Luxemburg 57 293 289 121 127 ndash04 06
Suomib 1 002 379 396 128 123 17 ndash05
Islanti 39 300 313 108 110 13 02
Ranska 9 625 328 353 94 106 25 12
Italiab 7 825 277 311 89 103 33 15
Ruotsib 1 774 420 395 115 99 ndash26 ndash16
Virob 201 315 345 76 90 30 13
Espanjab 3 226 156 188 46 68 33 22
Kreikka 836 197 203 42 48 06 06
Portugali 696 165 177 33 33 11 00
EUn keskiarvo 30 463 285 308 86 98 23 12
a Maiden jaumlrjest ysperuste b Maat on valittu myoumls jatkover tailuun Muita ver tailumaita jaksossa 3 ovat Puola ja Tšekki Iso-Britannia Alankomaat ja Saksa
Laumlhde EU-SILC 2004 ja 2010
Nuoria alle 30-vuotiaita yhden aikuisen talouksia on eniten Pohjoismaissa ja Alankomaissa Sen sijaan monissa Etelauml-Euroopan ja itaumlisen Euroopan maissa nuoret asuvat pitkaumlaumln vanhempiensa luona Eurostatin mukaan noin 46 proshysenttia 18ndash34-vuotiaista nuorista aikuisista asui vuonna 2008 ainakin toisen vanhempansa luona Erot johtuvat monista syistauml Toisissa maissa sosiaalipoliitshy
Haataja Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus
127
tiset jaumlrjestelyt tekevaumlt mahdolliseksi sen ettauml nuoret voivat saada kohtuullisin kustannuksin asunnon ja tukea opintokustannuksiin Toisissa maissa nuoret joutuvat muuttamaan kotoaan maaseudulta suuremmille paikkakunnille opisshykelemaan tai tyoumlnhakuun (Choroszewicz ja Wolff 2010)
Taloudelliset sy yt ovat siis yksi selitys sille missauml vaiheessa nuoret laumlhtevaumlt kotoa Kulttuuriset erilaisia perhearvoja painottavat sy yt selittaumlvaumlt myoumls yksin asumisen yleisy yttauml eri ikaumlryhmissauml Erityisesti itaumlisessauml Euroopassa ja osittain myoumls etelaumlisessauml Euroopassa kolmen sukupolven perheet ovat keskimaumlaumlraumlistauml yleisempiauml (Iacovou ja Skew 2011) Etelauml-Euroopassa perhe ja monen sukupolven asuminen yhdessauml voivat yhauml tarjota suuren osan perussosiaaliturvasta Taloushydelliset ja kulttuuriset sy y t naumlyttaumlvaumlt siis olevan yhteydessauml toisiinsa
Kuvio 1 Yhden aikuisen kotitalouksien osuus ikaumlryhmittaumlin kaikista kotitalouksista vuonna 2010
50
45
40
35
30
25
20
15
10
5
0
9 11 5 6 9 8
5 5 5 3 2 3 6 2 2 3 2 2 2 1 2 1 1
5 1 2 1 1
15 13
16 12 10 12 13 11 9 13
9 10
11
10 9 13
7 8 5 6 6 6 4
5
3 7
4 3
22 17
20 21 21 16 18 20 21
18
21 18 14
19 20 14
18 17 18 17 16 16
16 11
16 10
14 13
Yli 55 v
30ndash55 v
Alle 30 v
Tans
kaN
orja
Saks
aSu
omi
Ruot
siAl
anko
maa
tItauml
valta
Rans
kaVi
roBe
lgia
Liet
tua EU
Isla
nti
Italia
Luxe
mbu
rgIs
o-Br
itann
iaLa
tvia
Slov
enia
Puol
aUn
kari
Tšek
kiSl
ovak
iaRo
man
iaKr
eikk
aBu
lgar
iaEs
panj
aM
alta
Port
ugal
i
Laumlhde EU-SILC 2010
Kun yksin asuvien osuus on kaikista kotitalouksista keskimaumlaumlraumlistauml pienemshypi nousee vanhustalouksien osuus yksin asuvista suurimmaksi ryhmaumlksi Esishymerkiksi etelaumlisen ja itaumlisen Euroopan maissa yksin asuminen on ty ypillisempaumlauml vanhusvaumlestoumllle kuin tyoumlikaumliselle vaumlestoumllle tai nuorille mutta samalla yksin asuvia on kaiken kaikkiaan vaumlhemmaumln kuin muissa maaryhmissauml Pohjois-Euroopassa ja joissakin Keski-Euroopan maissa yksin asuminen on sen sijaan yhtauml ty ypillistauml nuorille ja tyoumlikaumlisille yhteensauml kuin vanhemmalle vaumlestoumllle
Enemmistouml yksin asuvista on naisia (58 prosenttia) kaikissa maissa Taumlmauml johtuu ensisijaisesti vanhusvaumlestoumln sukupuolirakenteesta sillauml naisten elinikauml on pidempi kuin miesten Sen sijaan tyoumlikaumliset yksin asuvat ovat useammin miehiauml
Eurooppalaiset elinolot
128
kuin naisia Kaikista 30 ndash55-vuotiaista yksin asuvista naisten osuus oli 41 proshysenttia vuonna 2010 Vuosina 2004ndash2010 miesten osuus ikaumlryhmaumln talouksista lisaumlaumlntyi keskimaumlaumlrin yhden prosenttiyksikoumln Miesten osuus kasvoi tosin vain kuudessa mutta vaumlheni kahdeksassa maassa Suhteellisesti eniten yksin asuvien tyoumlikaumlisten miesten osuus kasvoi Virossa ja Portugalissa ja naisten osuus suhteelshylisesti eniten Islannissa Norjassa ja Ruotsissa Suomessa yksin asuvien tyoumlikaumlisten naisten osuus ikaumlryhmaumlssauml vaumlheni kuusi prosenttiyksikkoumlauml Yli 55-vuotiaista naisten osuus oli keskimaumlaumlrin 69 prosenttia ja alle 35-vuotiaista 47 prosenttia
Itaumlisen Euroopan maissa yksin asuvista tyoumlikaumlisistauml naisten osuus on keskishymaumlaumlraumlistauml suurempi Suomessa yksin asuvista tyoumlikaumlisistauml naisia oli 41 prosenttia samoin kuin EUssa keskimaumlaumlrin mutta muissa Pohjoismaissa sekauml Sloveniassa ja Kreikassa selvaumlsti alle EUn keskiarvon Ruotsissa ja Norjassa naisten osuus oli 33 Tanskassa 36 prosenttia ja Islannissa 30 prosenttia eli vaumlhiten kaikista maista (kuvio 2)
Kuvio 2 Naisten osuus yksin asuvien kotitalouksista ikaumlryhmittaumlin vuonna 2010
90
80
70
60
50
40
30
20
10
0
Alle 30 v 30ndash55 v Yli 55 v
Puol
aLi
ettu
aSl
ovak
iaLa
tvia
Viro
Rom
ania
Saks
aItauml
valta
Luxe
mbu
rgUn
kari
Suom
iBu
lgar
ia EUIta
liaRa
nska
Tšek
kiM
alta
Iso-
Brita
nnia
Espa
nja
Belg
iaTa
nska
Port
ugal
iAl
anko
maa
tKr
eikk
aRu
otsi
Norja
Slov
enia
Isla
nti
Laumlhde EU-SILC 2010
Yksin asuvien naisten vaumlhemmy yttauml miehiin verrattuna selittaumlauml osaltaan se ettauml taumlhaumln ikaumlryhmaumlaumln osuu paljon myoumls lapsiperheiden avo- ja avioeroja Eron jaumllkeen lapset jaumlaumlvaumlt useimmiten asumaan aumlitinsauml kanssa kaikissa maissa jolloin aumlidit luokittuvat yksinhuoltajiksi Yksinhuoltajien maumlaumlraumln kasvu on pysaumlhtynyt useissa maissa muun muassa Suomessa 2000-luvulla (Haataja 2009) Vuosina 2004ndash2010 aineistossa mukana olevissa maissa yksinhuoltajatalouksien osuus oli 38 prosenttia vuonna 2004 ja 39 prosenttia vuonna 2010 Kaikissa 27 maassa
Haataja Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus
129
yksinhuoltajien osuus talouksista oli hieman suurempi eli 41 prosenttia vuonna 2010 Osuus on Suomessa suunnilleen samaa luokkaa
30 ndash55-vuotiaat ovat parhaassa tyoumliaumlssauml ja usein perheellistyneitauml Avioeroshyjen samoin kuin avoliittojen ja avoerojen yleistymisen yhtenauml seurauksena on yksin asuvien maumlaumlraumln kasvu juuri taumlssauml ikaumlryhmaumlssauml Vaikka avioerot samoin kuin avoerotkin ovat yleistyneet kaikkialla on maiden vaumllillauml yhauml kulttuurisia ja uskonnollisia eroja Yksin asuminen voi olla myoumls omavalintainen enemmaumln tai vaumlhemmaumln pysy vauml elinvaihe Koulutustason nousu ja taumltauml kautta parantuvat tyoumlllistymisen mahdollisuudet lisaumlaumlvaumlt taloudellista riippumattomuutta ja mahshydollisuuksia perustaa ja yllaumlpitaumlauml omaa kotitaloutta
Yksin asuvien siviilisaumlaumlty kuvaa vain osittain yksin asumisen taustoja koska naimattomiin kuuluvat sekauml aina yksin asuneet ettauml avoliitosta eronneet Jotain taustaa siviilisaumlaumlty kuitenkin tarjoaa Kaikista yhden aikuisen talouksista keskishymaumlaumlrin 41 prosenttia oli vuonna 2010 siviilisaumlaumldyltaumlaumln naimattomia tyoumlikaumlisistauml jopa 66 prosenttia Joka neljaumls yksin asuva oli eronnut avioliitosta tyoumlikaumlisistauml 30 prosenttia Kaikista yksin asuvista oli leskiauml 33 prosenttia mutta tyoumlikaumlisistauml vain kolme prosenttia
Vaikka avoeroista ei ole poikkileik kausaineistossa tietoa voidaan tutkimusshyaineiston perusteella todeta ettauml 30 ndash55 vuotta taumlyttaumlneestauml vaumlestoumlstauml asui avoshyliitossa enimmillaumlaumln 24ndash28 prosenttia ja vaumlhimmillaumlaumln alle 10 prosenttia vuonna 2010 Edelliseen ryhmaumlaumln kuuluivat Pohjoismaat Ranska ja Viro Alankomaissa jossa naimattomien yksin asuvien osuus oli EU-maiden suurin avoliitossa asuvia oli ikaumlryhmaumlstauml 22 prosenttia Keskiarvo avoliitossa asuvasta vaumlestoumlstauml EUssa oli 15 prosenttia Avoliitossa asuvien osuus jaumli alle 10 prosentin useimmin etelaumlisen ja itaumlisen Euroopan maissa (Laumlhde EU-SILC)
Yksin asuvien tyoumlikaumlisten siviilisaumlaumltyrakenne vaihtelee siis huomattavasti maiden vaumllillauml (kuvio 3 s 130) Ensiksikin naimattomien osuus ryhmaumlstauml on suurimmillaan yli 70 prosenttia Pohjoismaissa Kreikassa Alankomaissa ja Ransshykassa mutta vain noin 40 prosenttia itaumlisessauml Euroopassa Itauml-Euroopan maissa avioliitosta eronneiden osuudet yksin asuvista ovat suurimmat eli 40 ndash50 prosentshytia kun taas Pohjoismaissa Alankomaissa ja Kreikassa avioliitosta eronneiden osuus on vain noin neljaumlnnes Pohjoismaissa eronneiden osuus yksin asuvista oli alle 30 prosenttia vuonna 2010 Leskien osuus jaumlauml useimmissa maissa enintaumlaumln 5ndash 6 prosenttiin taumlssauml ikaumlryhmaumlssauml Yleisintauml leskeys yksin asumisen taustalla oli useassa itaumlisen Euroopan maassa
Eurooppalaiset elinolot
130
Kuvio 3 Yksin asuvien 30ndash55-vuotiaiden siviilisaumlaumlty vuonna 2010
100 2 1 2 4 3 1 2 3 3 1 3 3 2 3 2 5
16 12 10 6 9 7 90
9 6 4 3 9 8 22 24 23 22 26 29 28 28 28 31 29 30 33 33 35 30 34 37 39 80
34 38 41 70 32 36 39 48 47 52 60 50 40 76 75 74 74 71 70 70 70 69 68 68 66 65 63 62 61 60 59 58 56 54 54 52 51 51 46 44 41 30 20 10
0
Leski Eronnut Naimaton
Alan
kom
aat
Ruot
siKr
eikk
aN
orja
Rans
kaSu
omi
Tans
kaSl
oven
iaEs
panj
aIs
lant
iSa
ksa
Iso-
Brita
nnia EU
Ita
liaLu
xem
burg
Puol
aM
alta
Itaumlva
ltaBe
lgia
Slov
akia
Port
ugal
iVi
roRo
man
iaBu
lgar
iaUn
kari
Tšek
kiLi
ettu
aLa
tvia
Laumlhde EU-SILC 2010
Lopuksi vertaillaan yksin asuvien ja muiden samanikaumlisten koulutustasoa eli ovatko yksin asuvat enemmaumln vai vaumlhemmaumln koulutettuja kuin muut saman ikaumliset ja siinauml mahdollisia sukupuolten vaumllisiauml eroja Koulutustasoa vertaillaan yksin asuvien ja muiden 30 ndash55-vuotiaiden naisten ja miesten kesken korkeasti koulutettujen osuuksina vastaavista vaumlestoumlryhmistauml (Kuvio 4)
Tyoumlikaumlisistauml 30ndash55-vuotiaista naiset olivat suorittaneet selvaumlsti useammin korkea-asteen koulutuksen kuin miehet Yksin asuvista naisista korkea-asteen tutkinto oli keskimaumlaumlrin 368 ja yksin asuvista miehistauml vain 284 prosentilla Vastaavat osuudet muulla samanikaumlisellauml vaumlestoumlllauml olivat naisilla 263 ja miehillauml 250 prosenttia eli erot sukupuolten vaumllillauml olivat pienemmaumlt kuin yksin asuvilla Keskimaumlaumlrin yksin asuvat naiset ja miehet ovat EUn tasolla siis useammin korshykeasti koulutettuja kuin muissa kotitaloustyypeissauml asuvat samanikaumliset naiset ja miehet Erot maiden vaumllillauml ovat kuitenkin suuret ja jopa erisuuntaiset naisten ja miesten kesken kuten kuviosta 4 kaumly ilmi
Naisten koulutuserot ovat pienet yksin asuvien ja muiden tyoumlikaumlisten naisten vaumllillauml erityisesti Pohjoismaissa mutta myoumls Belgiassa ja Ranskassa Korkeasti koulutettuja naisia on jopa muutama prosenttiyksikkouml vaumlhemmaumln yksin asuvien kuin muiden naisten keskuudessa Sen sijaan sekauml Etelauml- ettauml Itauml-Euroopassa korkea-asteen koulutus on huomattavasti ty ypillisempaumlauml yksin asuville kuin perheellisille ja parisuhteessa asuville naisille Naumlmauml erot voivat kuvata naisten erilaisia mahdollisuuksia sovittaa yhteen tyouml ura ja perhevelvollisuudet sekauml tehdauml valintoja perheellist ymisen ja yksin asumisen vaumllillauml eri hy vinvointishyvaltioregiimeissauml
Haataja Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus
Kuvio 4 Vaumlhintaumlaumln korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden 30ndash55-vuotiaiden yksin asuvien naisten
ja miesten osuuksien maumlaumlrauml muihin 30ndash55-vuotiaisiin naisiin ja miehiin verrattuna prosenttiyksikkoumlauml
vuonna 2010
Ero prosenttiyksikkoumlauml
131
ndash15
ndash10
ndash5
0
5
10
15
20
25
30
35
40
Yksin asuvien korkeakoulutettujen naisten enemmyys
Yksin asuvien korkeakoulutettujen miesten enemmyys
Krei
kka
Puol
aPo
rtug
ali
Iso-
Brita
nnia
Latv
iaEs
panj
aUn
kari
Liet
tua
Italia
Slov
enia
Saks
aRo
man
iaAl
anko
maa
tEU
Lu
xem
burg
Tšek
kiItauml
valta
Slov
akia
Viro
Mal
taBu
lgar
iaN
orja
Rans
kaRu
otsi
Isla
nti
Tans
kaBe
lgia
Suom
i
Laumlhde EU-SILC 2010
Yksin asuvien ja muiden tyoumlikaumlisten miesten vaumllillauml korkeakoulutettujen osuudet vaihtelevat vaumlhemmaumln kuin naisilla Yksin asuvat miehet ovat kuitenkin useammin vailla korkea-asteen tutkintoa kuin muut miehet useimmissa maissa Suurimmat erot korkea-asteen osuuksissa yksin asuvien ja muiden miesten vaumllillauml olivat Suomessa yli 10 prosenttiyksikkoumlauml Norjassa ja Ranskassa sekauml itaumlisen Eushyroopan maista Liettuassa Sloveniassa ja Slovakiassa Naumlissauml maissa parisuhteessa asuvat miehet ovat suorittaneet useammin korkea-asteen koulutuksen kuin yksin asuvat miehet joille taumlstauml naumlkoumlkulmasta jaumlauml rajoitetummat mahdollisuudet valita yksin asumisen ja perheellistymisen vaumllillauml
Koulutustaso on yhteydessauml tyoumlllistymismahdollisuuksiin tyoumlllisy yteen ja toimeentuloon Seuraavaksi tarkastellaan yksin asuvien toimeentuloa ja tuloshytasoa suhteessa kaikkiin kotitalouksiin Koulutuksen mukainen tarkastelu antaa aiheen olettaa ettauml yksin asuvien toimeentulo saattaa poiketa paitsi naisten ja miesten kesken myoumls suhteessa muihin kotitalouksiin ja eri tavoin eri maissa
Eurooppalaiset elinolot
132
Yksin asuvien toimeentulo Yksin asuvien tulojakaumat kaikkiin talouksiin verrattuna
Naisten palkkataso on keskimaumlaumlrin alempi ja osallistuminen tyoumlmarkkinoille vaumlhaumlisempaumlauml kuin miesten Jos naisten ja miesten keskimaumlaumlraumliset tyoumlmarkkinashyerot heijastuvat sellaisenaan yksin asuvien tulotasoihin olisivat miehet naisia useammin hy vaumltuloisia Toisaalta kuten edellauml kaumlvi ilmi yksin asuvat naiset ovat saaneet useammin kuin miehet korkea-asteen koulutuksen ja etenkin ykshysin asuvat naiset ovat hankkineet useimmissa maissa useammin korkea-asteen koulutuksen kuin muut samanikaumliset naiset Taumlmauml voi puolestaan parantaa yksin asuvien naisten asemaa suhteessa miehiin ja kaikkiin kotitalouksiin
Seuraavassa kuviossa tulotasot on muodostettu kaikkien kotitalouksien kaumly tettaumlvissauml olevista tuloista kulutusyksikkoumlauml kohti Taumlmaumln jaumllkeen kotitaloudet on jaettu tulojen perusteella viiteen yhtauml suureen ryhmaumlaumln tuloviidennekseen Pienituloisinta viidennestauml kutsutaan alimmaksi (I) ja suurituloisinta ylimmaumlksi (V) tuloluokaksi Jos yksin asuvat jakautuisivat samoin kuin kaikki taloudet olisi heitauml 20 prosenttia jokaisessa tuloluokassa (Kuvio 5)
Kuviossa 5 kuvataan yksin asuvien naisten ja miesten jakautuminen eri tulotasoille suhteessa kaikkiin kotitalouksiin vuonna 2010 Jakaumat on laskettu myoumls vuodelle 2008 mutta vertailevat tulokset molemmilta vuosilta esitetaumlaumln vain alimpaan ja ylimpaumlaumln tuloluokkaan kuuluvien osuuksina ja osuuksien muutoksishyna vuodesta 2008 vuoteen 2010 Naumlmauml tulokset on esitetty liitetaulukossa (s 150)
Yksin asuvien tyoumlikaumlisten tulojakaumat suhteessa kaikkiin kotitalouksiin vaihtelevat sekauml regiimeittaumlin ettauml sukupuolen mukaan Pohjoismaissa varsinkin Suomessa naisten ja miesten jakaumat ovat melkein toistensa peilikuvia Naisten enemmistouml kuuluu keskituloisiin kun taas miehet jakautuvat pieni- ja suurishytuloisiin Ruotsalaisten naisten tulojakauma oli vuonna 2010 selvaumlsti litteaumlmpi kuin muiden vertailussa mukana olevien Pohjoismaiden eli naisia oli pienishytuloisimmassa viidenneksessauml enemmaumln kuin muissa Pohjoismaissa mutta ei yleisemmin kuin kaikkia kotitalouksia Pohjoismaisten naisten tulojakaumat poik keavat myoumls kaik k ien muiden reg iimien naisten ja kaumista Vuosina 2008 ndash2010 pienituloisten naisten osuus kasvoi muissa Pohjoismaissa paitsi Tanskassa Hy vaumltuloisten naisten osuus sen sijaan kasvoi Suomessa ja Tanskassa mutta vaumlheni Ruotsissa ja erityisesti Norjassa (liitetaulukko s 150)
Pohjoismaalaisten miesten tulojakaumat poikkeavat keskenaumlaumln enemmaumln kuin naisten Selvin kahtiajako hy vauml- ja pienituloisiin yksin asuviin loumly ty y Suomesta Suomalaisista yksin asuvista miehistauml alimpaan tuloviidennekseen sijoittuvien osuus on kaikkia kotitalouksia ja muita Pohjoismaita selvaumlsti yleishysempaumlauml Ruotsalaismiestenkin tulojakauma on osittain kahtiajakautunut mutta ylimpaumlaumln tuloviidennekseen sijoittuu selvaumlsti vaumlhemmaumln kuin toiseksi ylimpaumlaumln viidennekseen ja pienituloisimpien osuus on pienempi kuin kaikissa talouksissa
Haataja Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus
Kuvio 5 Yksin asuvien 30ndash55-vuotiaiden nais- ja miestalouksien jakaumat kaikkien kotitalouksien
kesken muodostettuihin tuloviidenneksiin vuonna 2010
Pohjoismaat miehet Pohjoismaat naiset 40 40
35 35
30 30 Suomi 25 Ruotsi 25 133 Tanska 20 20 Norja 15 15
10 10
5 5
0 0 I II III IV V I II III IV V
Keski-Eurooppa miehet Keski-Eurooppa naiset 40 40
35 35
Itaumlvalta 30 30 Belgia 25 25 Hollanti
20 Saksa 20
15
10
5
0 I II III IV V
Etelauml-Eurooppa ja Iso-Britannia miehet 40
35
30 Italia
25 25 Espanja Isoshy20 20
15
10
5
0 I II III IV V
Itauml-Eurooppa miehet 40
35
30 Puola25 25 Viro
20 Tšekki 20
15 15
10 10
5 5
0 0 I II III IV V I II III IV V
15
10
5
0 I II III IV V
Etelauml-Eurooppa ja Iso-Britannia naiset 40
35
30
Britannia 15
10
5
0 I II III IV V
Itauml-Eurooppa naiset 40
35
30
Laumlhde EU-SILC 2010
Eurooppalaiset elinolot
134
keskimaumlaumlrin Yksin asuvien norjalaisten ja tanskalaisten miesten tulojakaumat poikkeavat vain hyvin vaumlhaumln kaikkien kotitalouksien jakaumasta mutta kaikkein pienituloisimpia on hieman vaumlhemmaumln ja suurituloisimpia hieman enemmaumln kuin kaikissa kotitalouksissa Vuosina 2008ndash2010 pienituloisten miesten osuus vaumlheni vain Ruotsissa ja hy vaumltuloisten miesten osuus pieneni Suomessa ja Tansshykassa (liitetaulukko)
Oletus yksin asuvien hy vaumltuloisuudesta muihin kotitalouksiin verrattuna saa vastinetta jossain maumlaumlrin Etelauml-Euroopassa Italiasta ja Espanjasta mitauml korkeamshymasta tulotasosta on kysymys sitauml todennaumlkoumlisemmin tuloluokasta loumlyty y yksin asuvia naisia ja miehiauml suhteessa kaikkiin kotitalouksiin Vuoteen 2008 verrattuna pienituloisimpien miesten osuus nousi ja hy vaumltuloisimpien laski huomattavasti Espanjassa vuoteen 2010 mennessauml Muutokset espanjalaisten naisten tulojashykaumassa olivat pienemmaumlt ja Italiassa ylipaumlaumltaumlaumln pienet (liitetaulukko) Isossa-Britanniassa yksin asuvat naiset ja miehet ovat enemmaumln jakautuneita pieni-ja suurituloisiin ja jakautuminen vahvistui vuosina 2008ndash2010 (liitetaulukko) Yksin asuvien sosiaaliset riskit kasvavat herkemmin kuin kaikkien talouksien huonoina taloudellisina aikoina
Keski-Euroopassa Saksaa lukuun ottamatta yksin asuvista naisista ja mieshyhistauml sijoittui alimpaan tuloviidennekseen vielauml 2010 suunnilleen sama osuus kuin vuonna 2008 Vain Saksassa yksin asuvien osuus alimmassa tuloluokassa oli jo tuolloin suurempi kuin kaikkien talouksien Vuonna 2010 pienituloisimpien naisten osuus alimmassa tuloluokassa oli jo suurempi kuin kaikkien talouksien kaikissa neljaumlssauml maassa Alankomaita lukuun ottamatta muiden maiden yksin asuvista miehistauml ylimpaumlaumln tuloviidennekseen sijoittui useampi kuin kaikista talouksista keskimaumlaumlrin sekauml vuonna 2008 ettauml 2010 Alankomaissa hy vaumltushyloisimpien miesten osuus pieneni kaikkien talouksien osuutta vaumlhaumlisemmaumlksi vuoteen 2010 tultaessa (liitetaulukko) Yksin asuvista naisista oli hy vaumltuloisia hieman useampi tai samassa suhteessa kuin naisista kaikissa talouksissa vielauml vuonna 2008 mutta vuonna 2010 heidaumln osuutensa oli pienempi kuin kaikissa talouksissa Alankomaat poikkeaa taumlssaumlkin suhteessa muista keskieurooppalaishysista maista Alankomaissa naisten osuus tyoumlllisistauml on suuri mutta heistauml suuri osa on osa-aikatyoumlssauml Hy vaumltuloisimpaan viidennekseen yksin asuvista naisista sijoittuvien osuus oli 12ndash13 prosentin luokkaa molempina vuosina (liitetaulukko)
Itauml-Euroopassa yksin asuvien naisten ja miesten tulojakaumat olivat vuonshyna 2010 eniten jakautuneita sekauml pieni- ettauml suurituloisiin Taumlstauml poikkesivat tšekkilaumliset yksin asuvat miehet joiden tulojakauma muistutti eniten kaikkien kotitalouksien jakaumaa ja virolaiset naiset joiden tulojakauma muistutti pohjoismaisten naisten tulojakaumaa eli jakauman huippu oli keskituloisissa Puolassa ja Virossa alimpaan tuloviidennekseen kuuluvien yksin asuvien miesten osuus oli kaikkiin talouksiin naumlhden melkein kaksinkertainen Puolassa taas
Haataja Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus
135
yksin asuvista naisista useampi kuin joka kolmas sijoittui ylimpaumlaumln tuloviidenshynekseen
Rahan riittaumlvyys
Kaumly tettaumlvissauml olevat tulot kulutusyksikkoumlauml kohti mittaavat mahdollisimman vertailukelpoisesti erikokoisten kotitalouksien toimeentuloa ja tulojakaumia Subjektiiviset kokemukset pienituloisuudesta taumlydentaumlvaumlt kokonaiskuvaa vaikka eivaumlt aina taumlsmaumlllisesti vastaa rahalla mitattua tulotasoa (esim Kainun ja Niemeshylaumln artikkeli taumlssauml teoksessa ks myoumls Kangas ja Ritakallio 1996) Subjektiivista toimeentuloa mitataan seuraavassa kolmella mittarilla 1) kyky saada rahat riittaumlmaumlaumln 2) kyky selvitauml odottamattomista taloudellisista menoista ja 3) kyky kantaa asumiskustannuksista taloudelle muodostuva taakka
Vastaajat arvioivat kuusiluokkaisella asteikolla miten he saavat rahat riittaumlshymaumlaumln kotitalouden tarpeisiin Jos vastattiin ettauml suurin vaikeuksin tai vaikeuksin talous luokiteltiin ryhmaumlaumln rsquovaikeus saada rahat riittaumlmaumlaumlnrsquo Sitauml riittaumlaumlkouml kotishytalouden kapasiteetti vastaamaan yllaumlttaumlviin menoihin on kysytty dikotomisella kyllauml ja ei -asteikolla Asumiskustannukset ovat vaumllttaumlmaumlttoumlmy ysmenoja vaikka niitauml ei vaumlhennetauml kaumlytettaumlvissauml olevista tuloista Raskaita asumiskustannuksia kuvaamaan on valittu vain rankin vaihtoehto (Taulukko 2 s 136)
Yksin asuvat tyoumlikaumliset kokivat asumiskustannusten muodostuvan raskaaksi taakaksi hieman harvemmin (27 prosenttia) kuin kaikki taloudet keskimaumlaumlrin (31 prosenttia) Kuitenkin kaikissa Pohjoismaissa Isossa-Britanniassa sekauml osassa Keski- ja Itauml-Euroopan maista yksin asuvat kokivat asumiskustannukset raskaaksi taakaksi useammin kuin kaikki taloudet Itaumlvallassa ei yksin asuvien ja muiden vaumllillauml eroa juuri ollut Italiassa ja Espanjassa sekauml Puolassa laumlhes puolet kotitalouksista raportoi raskaista asumiskustannuksista Pohjoismaista raskaista asumiskustannuksista raportoi Suomessa joka viides muissa Pohjoismaissa tuskin joka kymmenes
Y k sin asuvi lla oli yleisemmin sekauml va ikeu k sia saada rahat riittauml maumlauml n (24 prosenttia) ettauml kapasiteetin puute vastata odottamattomiin talousmenoishyhin (44 prosenttia) kuin kaikilla talouksilla keskimaumlaumlrin (21 ja 35 prosenttia) Vain Italiassa jossa yksin asuvat ovat usein kaikkia talouksia hyvaumltuloisempia kokemukset rahojen riittaumlmaumlttoumlmy ydestauml olivat yleisempiauml kaikkien talouksien kuin yksin asuvien keskuudessa Toisaalta Italiassa samoin kuin Espanjassa ja kaikissa itaumlisen Euroopan maissa vaikeuksia rahan riittaumlmaumlttoumlmy ydestauml raportoi yli 30 prosenttia yksin asuvista Pohjoismaissa vastaava osuus vaihteli 13 ja 16 prosentin vaumllillauml
Eurooppalaiset elinolot
Taulukko 2 Yksin asuvien ja kaikkien kotitalouksien toimeentulovaikeuksia kuvaavia subjektiivisia
kokemuksia vuonna 2010
136
Maa
Raskaat asumis-kustannukset
Vaikeuksia saada rahat riittaumlmaumlaumln
Ei kapasiteettia odottamattomiin
menoihin
Yksin asuvat Kaikki
Ero pro-
sentti-yks
Yksin asuvat Kaikki
Ero pro-
sentti-yks
Yksin asuvat Kaikki
Ero pro-
sentti-yks
Keskimaumlaumlrin 27 31 ndash4 24 21 3 44 35 9
Suomi 21 18 3 15 7 8 45 31 15
Ruotsi 9 8 2 13 8 5 26 18 8
Tanska 12 7 4 16 9 7 39 26 13
Norja 9 5 4 16 7 9 24 13 11
Itaumlvalta 14 14 0 21 15 5 34 27 8
Belgia 33 28 5 30 22 8 39 27 12
Alankomaat 23 12 11 26 13 12 43 25 18
Saksa 16 17 ndash1 17 10 7 51 37 15
Italia 46 53 ndash7 33 36 ndash3 33 34 ndash1
Espanja 44 50 ndash6 34 31 3 37 37 0
Iso-Britannia 30 24 7 24 15 8 48 34 14
Puola 51 57 ndash6 39 36 2 54 53 0
Viro 30 27 3 31 25 6 48 44 4
Tšekki 27 26 2 31 28 3 44 39 5
Laumlhde EU-SILC 2010
Suurin ero 10 prosenttiyksikoumln molemmin puolin yksin asuvien ja muiden kotitalouksien vaumllillauml oli ky vyssauml vastata odottamattomiin menoihin Erot olivat suurimmat Pohjoismaissa Keski- Euroopassa ja Isossa-Britanniassa ja pienimmaumlt (jos niitauml oli ollenkaan) Etelauml- ja Itauml-Euroopassa Itauml-Euroopan maissa vaikeudet vastata odottamattomiin menoihin olivat myoumls kaikilla kotitalouksilla yleisempiauml kuin muissa vertailumaissa
Haataja Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus
137 18
Taulukko 3 Kaikkien kotitalouksien ja yksin asuvien 30ndash55-vuotiaiden kotitalouksien asumista kuvaavia
indikaattoreita vuonna 2010
Maa
Omistusasunto Vuokralla Alennetut
asuinkustannukset
Kaikki taloudet
Yksin asu-vat (30ndash55)
Kaikki taloudet
Yksin asu-vat (30ndash55)
Kaikki taloudet
Yksin asuvat (30ndash55)
Yhteensauml 71 54 16 28 13
Suomi 68 51 13 23 19 26
Ruotsi 63 49 36 50 1 0
Tanska 57 42 42 58 0 0
Norja 77 69 15 21 8 10
Itaumlvalta 50 33 29 45 20 22
Belgia 66 41 24 43 11 16
Alankomaat 57 38 43 62 ndash ndash
Saksa ndash ndash ndash ndash ndash ndash
Italia ndash ndash ndash ndash ndash ndash
Espanja 82 70 9 14 9 16
Iso-Britannia 68 55 12 17 20 28
Puola 79 72 3 5 18 23
Viro ndash ndash ndash ndash ndash ndash
Tšekki 77 67 5 9 18 24
Laumlhde EU-SILC 2010
Asumista taustoittavaan kysely yn ei ollut saatavana vastauksia Italiasta Saksasta ja Virosta vuodelta 2010 joten taulukossa 3 esitettaumlvaumlt keskimaumlaumlraumliset arvot eivaumlt myoumlskaumlaumln perustu kaikkiin vertailumaihin Asumismuoto on jaettu kolmeen luokkaan omistusasumiseen vuokra-asumiseen markkinahinnoilla sekauml vuokra-asumiseen alennetuin asumiskustannuksin Jaumllkimmaumliseen ryhshymaumlaumln voi kuulua sekauml hy vauml- ettauml huono-osaisia eli kotitalouksia jotka asuvat edullisessa tyoumlsuhdeasunnossa ettauml kotitalouksia joiden vuokramenot ovat edullisia sosiaalisesti tuetun asumisen vuoksi
Yleisin asumismuoto kaikissa talouksissa ja yksin asuvilla oli omistusasunto vuonna 2010 Yksin asuvista tyoumlikaumlisistauml joka toisella (54 prosenttia) ja kaikista talouksista laumlhes kolmella neljaumlsosalla (71 prosenttia) oli omistusasunto Yksin asuvien omistusasunto oli yleisin yli 70 prosentilla vastanneista Espanjassa ja Puolassa sekauml (vuoden 2008 tietojen mukaan) myoumls Virossa Itaumlvallassa ja
Eurooppalaiset elinolot
138
Alankomaissa noin kolmannes yksin asuvista (ja vuonna 2008 vajaa neljaumlnnes saksalaisista yksin asuvista) asui omistusasunnossa
Vuokra-asuminen yksityisillauml markkinoilla on yleisempaumlauml yksin asuvilla kuin kaikilla talouksilla keskimaumlaumlrin Vuokralla asuminen yksityisillauml markshykinoilla on yleisintauml Tanskassa ja Ruotsissa sekauml Alankomaissa Alennettujen asumiskustannusten vertailu osoittautuu ongelmalliseksi koska esimerkiksi kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen hy vauml saatavuus voi olla pitkaumln aikavaumllin kanshysallisen asuntopolitiikan tulos eivaumltkauml vastaajat vaumllttaumlmaumlttauml luokittele kuuluvansa taumlhaumln ryhmaumlaumln kuten esimerkiksi Alankomaissa (ks esimerkiksi Marical ym 2006) Taumlssauml aineistossa tavallista edullisempien asumiskustannusten vuokrashyasunnoissa asuvien osuus oli keskimaumlaumlraumlistauml suurempi Suomessa Itaumlvallassa Britanniassa ja Tšekissauml Alennettujen kustannusten asumismuoto oli yleisempaumlauml (18 prosenttia) yksin asuvilla kuin kaikilla talouksilla (13 prosenttia) keskimaumlaumlrin mutta maiden vaumllinen vaihtelu heijastaen myoumls maiden vaumllisiauml asuntopoliittisia eroja on suurta
Tyoumlttoumlmyys ja sairastavuus
Lopuksi vertaillaan tyoumlttoumlmy yden ja sairauden esiintymistauml yksin asuvilla ja muilla 30 ndash55-vuotiailla henkiloumlillauml Tyoumlttoumlmy ys ja tyoumlttoumlmy yden kesto ovat haasshytattelutietoa toimintakuukausista Tyoumlttoumlmiksi maumlaumlritellaumlaumln ne jotka olivat olleet vaumlhintaumlaumln kuukauden tyoumlttoumlmaumlnauml vuoden aikana pitkaumlaikaistyoumlttoumlmiksi ne joiden tyoumlttoumlmyys oli kestaumlnyt vaumlhintaumlaumln puoli vuotta (taulukko 4) Naumlin mitatut tyoumlttoumlmien vaumlestoumlosuudet poikkeavat tyoumlvoimatutkimuksen tyoumlttoumlmy ysasteista jotka lasketaan tyoumlvoimaan kuuluvista (ks esim Haataja ym 2011)
Tyoumlttoumlmy ys oli yleisempaumlauml yksin asuvilla kuin muilla 30ndash55-vuotiailla ja yksin asuvista miehillauml useammin kuin naisilla useimmissa maissa Tyoumlttoumlmy ysshykuukausia esiintyi yleisimmin Suomessa Itaumlvallassa ja Espanjassa ja vaumlhiten eli alle 10 prosenttia Norjassa Italiassa ja Isossa-Britanniassa Yksin asuvien sukushypuolten vaumlliset tyoumlttoumlmy yserot tyoumlttoumlmien miesten suurempi osuus verrattuna naisiin olivat erityisen suuret Suomessa Belgiassa Isossa-Britanniassa Puolassa ja Virossa Sen sijaan Ruotsissa Alankomaissa ja Espanjassa eroja naisten ja miesten vaumllillauml ei juuri ollut
Haataja Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus
Taulukko 4 Tyoumlttoumlmyyden ja pitkaumlaikaistyoumlttoumlmyyden (vaumlhintaumlaumln 6 kuukautta vuoden aikana) osuus
vastaavasta vaumlestoumlstauml vuonna 2010 yksin asuvat ja muut 30ndash55-vuotiaat
139 Maa
Tyoumlttoumlmien osuus Pitkaumlaikaistyoumlttoumlmien osuus
tyoumlttoumlmistauml
Yksin asuvat 30ndash55 v
Muut 30ndash55 v
Yksin asuvat 30ndash55 v
Muut 30ndash55 v
Miehet Naiset Keskim Keskim Miehet Naiset Keskim Keskim
Yhteensauml 19 15 17 10 77 70 74 70
Suomi 48 27 39 23 63 31 53 37
Ruotsi 12 11 12 6 52 60 55 59
Tanska 18 14 17 6 73 76 74 72
Norja 6 2 5 2 39 34 38 63
Itaumlvalta 27 24 26 15 43 63 51 48
Belgia 21 16 19 9 82 82 82 73
Alankomaat 28 28 28 7 77 67 73 50
Saksa 21 17 20 10 85 78 82 71
Italia 9 11 9 10 77 70 74 76
Espanja 24 23 24 24 84 51 72 77
Iso-Britannia 16 7 12 4 68 64 67 61
Puola 16 8 12 11 59 68 62 71
Viro 29 16 23 19 81 62 75 64
Tšekki 15 17 15 12 65 86 74 68
Laumlhde EU-SILC 2010
Myoumls pitkaumlaikaistyoumlttoumlmien osuus kaikista tyoumlttoumlmistauml oli yleisempaumlauml (75 prosenttia) yksin asuv ien kuin muiden 30 ndash55-v uotia iden keskuudessa (70 prosenttia) ja yksin asuvilla miehillauml yleisempaumlauml kuin naisilla Pohjoismaista Suomessa Ruotsissa ja Norjassa pitkaumlaikaistyoumlttoumlmien osuus kaikista tyoumlttoumlshymistauml oli keskimaumlaumlraumlistauml harvinaisempaa Belgiassa ja Saksassa keskimaumlaumlraumlistauml yleisempaumlauml sekauml yksin asuvilla naisilla ettauml miehillauml Saksassa Espanjassa ja Vishyrossa pitkaumlaikaistyoumlttoumlmien miesten osuus tyoumlttoumlmistauml miehistauml oli jopa yli 80 prosenttia Pitkaumlaikaistyoumlttoumlmien osuus tyoumlttoumlmistauml naisista nousi vain Tšekissauml yli 80 prosentin
Yksin asuvien terveystilannetta suhteessa muihin 30 ndash55-vuotiaisiin mitatshytiin tyoumlkyvy ttoumlmy yselaumlkelaumlisten osuudella ja vastaajien omilla tuntemuksilla terveystilanteen rajoittavuudesta eli siitauml haittaako terveys yleistauml osallistumista
Eurooppalaiset elinolot
Taulukko 5 Tyoumlkyvyttoumlmyyden ja osallistumista haittaavien terveysongelmien yleisyys yksin asuvien ja
muiden 30ndash55-vuotiaiden keskuudessa vuonna 2010
140 Maa
Tyoumlkyvyttoumlmyyselaumlkkeellauml olevien osuus Heikko terveys haittaa osallistumista
Yksin asuvat 30ndash55 v Muut
30ndash55 v Yksin asuvat 30ndash55 v Muut
30ndash55 v
Miehet Naiset Keskim Keskim Miehet Naiset Keskim Keskim
Yhteensauml 9 8 8 4 9 10 9 4
Suomi 15 20 17 7 9 8 8 4
Ruotsi 7 14 9 5 7 13 9 4
Tanska 10 18 13 5 12 15 13 8
Norja 24 29 25 12 8 8 8 4
Itaumlvalta 4 5 5 2 7 12 9 5
Belgia 11 13 12 4 8 14 10 5
Alankomaat 10 12 11 4 10 10 10 3
Saksa 7 6 7 3 10 11 10 6
Italia 4 5 4 4 3 3 3 3
Espanja 5 1 4 3 2 2 2 3
Iso-Britannia 13 12 13 5 16 15 16 6
Puola 14 10 12 7 7 5 6 4
Viro 18 10 15 9 6 6 6 4
Tšekki 11 16 13 8 6 4 6 3
Laumlhde EU-SILC 2010
Tyoumlky vyttoumlmy yselaumlkkeellauml oli 30 ndash55-vuotiaista yksin asuvista keskimaumlaumlrin 8 prosenttia eli suhteessa kaksi kertaa useampi kuin muista samanikaumlisistauml Useimmissa maissa tyoumlky v y ttoumlmy yselaumlke oli selvaumlsti yleisempi naisten kuin miesten keskuudessa Tilanne oli paumlinvastainen vain Espanjassa ja Saksassa joissa tyoumlky v yttoumlmy yselaumlke oli muutoinkin harvinaisempaa kuin muissa maisshysa Myoumls Itaumlvallassa ja Italiassa tyoumlky vy ttoumlmy yselaumlkkeellauml olevien osuus ja erot sukupuolten vaumllillauml olivat pienet Suhteellisesti eniten tyoumlky vyttoumlmy yselaumlkelaumlisiauml oli yksin asuvista Suomessa ja Norjassa (taulukko 5)
Heikko terveys haittasi osallistumista keskimaumlaumlrin samassa suhteessa kuin maissa on tyoumlky v y ttoumlmy yselaumlkelaumlisiauml Maiden vertailu kuitenkin paljastaa ettei tyoumlky v yttoumlmy yselaumlkkeen ja terveyshaittojen yleisy ys mittaa samaa asiaa Esimerkiksi Norjassa ja Suomessa joissa tyoumlky v yttoumlmy yselaumlkkeellauml on eniten 30 ndash55-vuotiaista yksin asuvista on heikosta terveydestauml haittaa osallistumiselle
Haataja Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus
141
suunnilleen vain samassa suhteessa kuin kaikissa maissa keskimaumlaumlrin Myoumls Itauml-Euroopan maissa tyoumlky v y ttoumlmy yselaumlke oli selvaumlsti yleisempi kuin osallistumista haittaavat terveysongelmat Paumlinvastainen tilanne oli Saksassa jossa noin 10 proshysentilla yksin asuvista tyoumlikaumlisistauml huono terveystilanne haittasi osallistumista mutta tyoumlky vy ttoumlmy yselaumlke oli vain 6ndash7 prosentilla
Osallistumista vaikeuttavat terveyshaitat ja tyoumlkyv yttoumlmy yselaumlkkeellauml olo olivat yksin asuvien keskuudessa suunnilleen yhtauml yleisiauml ja noin kaksi kertaa yleisempiauml kuin muilla 30 ndash55-vuotiailla
Pienituloisuuden selittaumljaumlt
Lopuksi tarkastellaan mitkauml eri taustaominaisuudet ja sosiaaliset riskit osoitshytautuvat tilastollisesti merkitseviksi pienituloisuutta selittaumlviksi tekijoumliksi kun muiden tek ijoumliden samanaikainen vaikutus va k ioidaan2 Analy ysi on tehty jokaiselle maalle erikseen samalla logit-mallilla jossa selitettaumlvauml muuttuja on pienituloisuus eli kuuluminen alimpaan tuloviidennekseen Tulokset on esitetty riskisuhteina (odds ratio -lukuina) Jos riskisuhde on yli yhden kasvattaa tekijauml yksin asuvien koumlyhy yden todennaumlkoumlisy y ttauml kyseisessauml maassa ja jos luku on alle yhden on selittaumljaumlllauml paumlinvastainen vaikutus Selittaumlvien tekijoumliden tilastollisen merkitsev y yden taso ja vakiotermit esitetaumlaumln kolmiluokkaisena3 Osa selittaumlvistauml muuttujista korreloi keskenaumlaumln ja saattaa vaikuttaa mallin selitysasteisiin Tashyvoitteena ei kuitenkaan ollut loumlytaumlauml jokaiselle maalle parasta mallia vaan testata sitauml miten samat mittarit selittaumlvaumlt pienituloisuutta eri maissa
Sama malli ei sovi kaikille maille yhtauml hy vin mikauml sekin kuvaa maiden vaumllisiauml eroja Mallin sopivuutta maittain kuvataan arvolla joka perustuu uskottavuusshyperusteiseen Pseudo R-Square -arvoon ja taumlmaumln uudelleen skaalattuun R-Square -arvoon (Max-rescaled R-Square) Vaikka kysymyksessauml ei ole regressiomallin selitysaste on malli sitauml parempi mitauml suuremman arvon uudelleen skaalattu R-Square-arvo saa Toisena mallin sopivuuden kuvaajana kaumly tetaumlaumln Percent ConcordantDisconcordant -taulukoista saatua ennusteen ja havaitun vasteen osuvuutta prosentteina Tulokset esitetaumlaumln taulukossa 6 (s 142ndash143)
Vaikka naisten ja miesten tulojakaumat poikkeavat toisistaan useissa maissa ei sukupuoli muodostu pienituloisuutta tilastollisesti merkittaumlvaumlksi tekijaumlksi muualla kuin Tšekissauml Italiassa ja Itaumlvallassa Naumlissauml maissa naisilla on tilasshy
2 Kiitos tutkijakollega Maria Valasteelle malliin liitty vistauml neuvoista
3 p lt 0001 = tilastollisesti erittaumlin merkitsevauml p lt 01 = tilastollisesti merkitsevauml ja p lt 05 = tilastollisesti melkein merkitsevauml Jossain tapauksissa mukaan on otettu myoumls p-arvojen tuloksia jotka ylittaumlvaumlt hieman p-ar von 005 Naumlmauml tulokset on merkitty taulukossa merkinnaumlllauml ()
Eurooppalaiset elinolot
142
Taulukko 6 Yksin asuvien 30ndash55-vuotiaiden koumlyhyyttauml taustoittavia tekijoumlitauml ja niiden merkitsevyys
maittain vuonna 2010
Suomi Ruotsi Norja Tanska Puola Viro Tšekki
Vakiotermi 0033 031 0117 009 0041 0046 0018
Sukupuoli nainen 089 082 067 064 072 043 191
Eronnut leski 081 052 049 192 103 080 084
Yli 40-vuotias 132 049 072 043 159 237 222
Ei korkea-asteen koulutusta 330 095 091 109 248 136 238
Ei asu taajamassa 186 048 178 096 155 249 229
On vaikeuksia saavuttaa tavoitteensa 436 376 306 251 653 1272 240
Asumis-kustannukset raskas taakka 042 171 211 088 136 123 231
On ollut tyoumlttoumlmaumlnauml 430 721 1997 664 1092 184 324
Heikko terveys haittaa osallistumista 131 309 082 346 127 111 120
On saanut sairaspaumlivauml-rahaa 165 039 031 022 011 008 083
On tyouml-kyvyttoumlmyys-elaumlkkeellauml 241 191 502 046 287 344 229
Max-rescaled R-Square 089 082 067 064 072 043 191
Percent Concordant 081 052 049 192 103 080 084
Haataja Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus
143
Itaumlvalta Belgia Hollanti Saksa Italia Espanja Iso-
Britannia
Vakiotermi 0054 0051 0043 0061 0039 0042 0104
Sukupuoli nainen 170 123 081 106 160 096 072
Eronnut leski 075 094 130 117 155 177 078
Yli 40-vuotias 097 096 078 070 116 143 142
Ei korkeashyasteen koulutusta 138 224 120 260 180 176 169
Ei asu taajamassa 106 105 406 099 126 184 076
On vaikeuksia saavuttaa tavoitteensa 508 331 192 388 377 383 197
Asumisshykustannukset raskas taakka 139 096 267 131 086 089 154
On ollut tyoumlttoumlmaumlnauml 805 537 283 1811 312 188 5911
Heikko terveys haittaa osallistumista 145 155 025 219 092 147 240
On saanut sairaspaumlivaumlshyrahaa 139 050 170 017 098 144
On tyoumlshykyvyttoumlmyysshyelaumlkkeellauml 383 251 000 477 126 104 101
Max-rescaled R-Square 03642 02916 02334 04855 01550 02266 03035
Percent Corcondant 811 804 806 867 723 761 779
Tilastollisesti melkein merkitsevauml (001 lt = p lt005) Tilastollisesti merkitsevauml (0001 lt = p0 lt 001 ) Tilastollisesti erittaumlin merkitsevauml ( p lt 0001) Max-rescaled R-Square (Pseudo R-Square) Laumlhde EU-SILC 2010
Eurooppalaiset elinolot
144
tollisesti merkitsevaumlsti suurempi pienituloisuusriski kuin miehillauml Tulos on mielenkiintoinen koska kukin naumlistauml maista kuuluu eri hy vinvointivaltioregiishymiin Lisaumlksi vain Tšekissauml naisten koumlyhy ysasteet olivat poikkeuksellisen korkeat (kuvio 5) Italiassa kaikkien talouksien keskitasoa ja Itaumlvallassakin vasta vuonna 2010 keskiarvon ylaumlpuolelle selvaumlsti nousevia (liitetaulukko) Myoumls Belgiassa ja Saksassa naisten koumlyhy ysriski oli suurempi kuin miesten mutta ei tilastollisesti merkitsevaumlsti Sen sijaan Pohjoismaissa ja useimmissa muissa maissa yhteensauml kahdeksassa eri valtiossa yksin asuvien miesten koumlyhy ysriski oli naisia suurempi mutta ei myoumlskaumlaumln tilastollisesti merkitsevaumlsti Yksin asuminen tyoumlikaumlisenauml ei siis ole yleisesti niinkaumlaumln naisten kuin miesten koumlyhy ysriski
Siviilisaumlaumldyllauml oli tilastollisesti merkitsevauml vaikutus pienituloisuusriskiin vain Italiassa ja Espanjassa Jos oli eronnut tai leski oli todennaumlkoumlisemmin pienituloinen kuin naimattomana Tulos kertoo siitauml ettauml yksin asuminen on etenkin Etelauml-Euroopassa perustunut omaan valintaan ja muista riippumattoshymaan toimeentuloon Alankomaissa ja Saksassa sekauml Tanskassa yhteys oli samanshysuuntainen mutta ei tilastollisesti merkitsevauml Pohjoismaissa Tanskaa lukuun ottamatta ja viidessauml muussa maassa pienituloisuusriski oli todennaumlkoumlisempi naimattomilla mutta riski ei ollut tilastollisesti merkitsevauml Sillauml oliko vastaaja alle vai yli 40-vuotias oli tilastollisesti merkitsevauml yhteys pienituloisuuteen vain Ruotsissa ja Tanskassa sekauml Tšekissauml Pohjoismaissa korkeampi ikauml pienensi ja Tšekissauml lisaumlsi pienituloisuuden todennaumlkoumlisy yttauml
Korkea-asteen koulutuksen puuttuminen lisaumlauml pienituloisuuden riskiauml kaishykissa muissa maissa paitsi Ruotsissa ja Norjassa Tilastollisesti erittaumlin merkitsevauml riski on vain Suomessa ja Saksassa muissa maissa lievemmin merkitsevauml tai ei lainkaan tilastollisesti merkitsevauml Taajamien ulkopuolella asuminen selittaumlauml joissakin maissa myoumls tilastollisesti merkitsevaumlsti pienituloisuusriskiauml Taumlllaisia maita ovat Suomi Alankomaat ja Espanja sekauml Tšekki Pienituloisuusriski on useimmissa maissa kuitenkin suurempi jos asuu taajamassa vaikka tulos ei olekaan tilastollisesti merkitsevauml
Pienituloisuus on odotetusti yhteydessauml taloudellisiin vaikeuksiin saavuttaa tavoitteet ja naumlmauml muuttujat korreloivatkin voimakkaasti keskenaumlaumln Sen sijaan asumiskustannuksista koituva taakka ei ole samalla tavalla yhteydessauml pienishytuloisuuteen Vain Tšekissauml ja Alankomaissa suuret asumiskustannukset olivat tilastollisesti merkitsevaumlsti yhteydessauml pienituloisuuteen Esimerkiksi Suomessa tilanne oli paumlinvastoin vaikka niin sanottujen alennettujen asumiskustannusten turvin asuvien osuus yksin asuvista oli samaa luokkaa kuin Tšekissauml
Tyoumlttoumlmy ys selitti Viroa lukuun ottamatta tilastollisesti vaumlhintaumlaumln merkitshysevaumlsti yksin asuvien pienituloisuutta Erittaumlin merkitsevauml yhteys tyoumlttoumlmy yden ja pienituloisuuden vaumllillauml oli muissa Pohjoismaissa paitsi Ruotsissa kaikissa Keski-Euroopan maissa sekauml Espanjassa ja Isossa-Britanniassa Sen sijaan erilaiset terveydentilaa kuvaavat selittaumljaumlt ovat vaikutuksiltaan jopa erisuuntaisia Vain
Haataja Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus
145
Italiassa Alankomaissa ja Norjassa (ilman tilastollista merkitsevy y ttauml) se ettauml heikko terveys haittasi osallistumista ei ollut yhteydessauml pienituloisuuteen Sen sijaan Ruotsissa Tanskassa Saksassa ja Isossa-Britanniassa yhteys oli voimakas ja tilastollisesti merkitsevauml
Se ettauml on tyoumlikaumlisenauml tyoumlky vy ttoumlmy yselaumlkkeellauml lisaumlauml pienituloisuuden riskiauml Tanskaa ja Alankomaita lukuun ottamatta kaikissa maissa Yhteys on tilastollisesti merkitsevauml Itaumlvallassa ja Belgiassa ja erityisesti Suomessa Norjassa ja Saksassa Sen sijaan se ettauml on saanut vuoden aikana sairauspaumlivaumlrahaa ei liity pienituloisuuteen pikemminkin paumlinvastoin Taumlmauml voi selittyauml sillauml ettauml paumlivaumlshyraha yleensauml edellyttaumlauml (Suomea ja Ruotsia lukuun ottamatta) ettauml paumlivaumlrahan saaja on tyoumlsuhteessa jossa sairauspaumlivien palkkamenetyksiauml kompensoidaan
Johtopaumlaumltoumlkset
Yksin asuvien maumlaumlrauml ja osuus kaikista kotitalouksista on pitkaumlllauml aikavaumllillauml kasvanut merkittaumlvaumlsti mutta empiirisen vertailevan tutkimuksen kohteena ne eivaumlt juuri ole olleet Taumlssauml artikkelissa tarkasteltiin yksin asuvien tyoumlikaumlisten (30ndash55-vuotiaat naiset ja miehet) taloudellista toimeentuloa ja pienituloisuuden riskejauml selittaumlviauml tekijoumlitauml Yksin asuvat tyoumlikaumliset ovat heterogeeninen ryhmauml tarkasteltiinpa heitauml yhden maan sisaumlllauml tai eri maiden kesken
Monet yksin asuvia kuvaavat ominaisuudet luokittuvat hyvinvointivaltioshyregiimeittaumlin Ensiksikin Pohjoismaissa on eniten yksin asuvia kaikista kotitashylouksista myoumls tyoumlikaumlisistauml talouksista Yksin asuvia 30ndash55-vuotiaita tyoumlikaumlisiauml miehiauml on useimmissa maissa enemmaumln kuin naisia Lisaumlksi yksin asuvien siviilisaumlaumlty on useammin naimaton kuin jokin muu Pohjoismaissa yksiloumlllisen sosiaaliturvan ja naisten yleisen tyoumlssaumlkaumlynnin seurauksena perhettauml ei tarvita samalla tavalla toimeentulon turvaajaksi kuin useissa Etelauml- ja Itauml-Euroopan maissa Myoumls avoliitot ja avoerot ovat yleisempiauml Pohjoismaissa kuin useimmissa muissa maissa ja yksinhuoltajien suuret osuudet selittaumlvaumlt yksin asuvien naisten vaumlhemmy yttauml miehiin verrattuna
Pienimmaumlt yksin asuvien osuudet loumlyty vaumlt sekauml etelaumlisen ettauml itaumlisen Eurooshypan maista Naumlissauml maissa suurin osa yksin asuvista on vanhuksia ja pienemmaumlt osuudet tyoumlikaumlisiauml tai nuoria Itauml-Euroopassa naisten osuudet yksin asuvista tyoumlikaumlisistauml ovat usein muita maita suuremmat ja siviilisaumlaumlty useammin kuin muissa maissa eronnut tai leski
Pohjoismaissa korkeasti koulutettujen osuus ei paljonkaan poikkea yksin asuvien ja muiden samanikaumlisten naisten ja miesten kesken ja kun se poikkeaa ovat yksin asuvat miehet harvemmin korkeasti koulutettuja kuin muut samanshy
Eurooppalaiset elinolot
146
ikaumliset miehet Sen sijaan useimmissa etelaumlisen ja itaumlisen Euroopan maissa yksin asuvien naisten koulutustaso on samanikaumlisiauml naisia selvaumlsti korkeampi mutta miesten keskinaumliset erot eivaumlt ole suuria
Isossa-Britanniassa yksin asuvien ominaisuudet ovat yleensauml melko laumlshyhellauml kaikkien EU-maiden keskiarvoja Aikaisemmissa tutkimuksissa havaittu yhteys yksin asuvien suhteelliseen hy vaumlosaisuuteen vaikuttaa lieventyneen Keski-Euroopassa yksin asuvien ominaisuudet hajoavat keskiarvon molemmin puolin mutta joidenkin ominaisuuksien jakaumat muistuttavat Pohjoismaita Esimerkiksi Saksassa on yksin asuvia tyoumlikaumlisiauml ja Alankomaissa siviilisaumlaumldylshytaumlaumln naimattomia suunnilleen samassa suhteessa kuin Pohjoismaissa Kaiken kaikkiaan naumlyttaumlauml siltauml ettauml samalla kun yksin asuvien osuus on lisaumlaumlntynyt ovat yksin asuvien ominaisuudet laumlhentymaumlssauml myoumls kaikkien kotitalouksien ominaisuuksia Laumlhinnauml kysymys on silloin tyoumlssaumlkaumlynti- ja ehkauml osittain myoumls perhemallien samankaltaistumisesta ndash vaikkakin erot ovat yhauml suuria
Tyoumlikaumlisten naisten ja miesten tulojakaumat suhteessa kaikkiin kotitaloukshysiin noudattivat yleensauml regiimeittaumlin keskenaumlaumln samoja piirteitauml Toisaalta tashyloudellinen lama vuoden 2008 jaumllkeen naumlyttaumlauml tasoittaneen eroja vuoteen 2010 mennessauml Pohjoismaisten yksin asuvien naisten tulojakauma muistuttaa norshymaalijakaumaa siten ettauml naisten enemmistouml on keskituloisia ja kaikkein pieni- tai suurituloisimpia keskimaumlaumlraumlistauml vaumlhemmaumln Muista maista vain virolaisten naisten jakaumat ovat samanmuotoisia Muissa Itauml-Euroopan maissa naiset ovat jakautuneet pieni- ja hyvaumltuloisiin Ison-Britannian yksin asuvien naisten jakaushytuminen on edellisiauml selvaumlsti loivempi Keski-Euroopan maissa yksin asuvista naisista enemmaumln on pieni- kuin hy vaumltuloisia mutta Etelauml-Euroopassa tilanne on paumlinvastoin Naiset ovat ehkauml joutuneet valitsemaan uran ja perheen vaumllillauml
Yksin asuvien miesten jakaumat poikkeavat naisten jakaumista samoissa regiimeissauml lukuun ottamatta Etelauml-Euroopan maita ja Isoa-Britanniaa Naumlissauml maissa hy vaumltuloisten miesten osuus kasvaa mitauml suurituloisempien tuloluokasta on kysymys ndash alinta tuloviidennestauml lukuun ottamatta Erityisesti Isossa-Britanshyniassa mutta myoumls Espanjassa yksin asuvien pienituloisimpien miesten osuus on muutamassa vuodessa kasvanut ja hy vaumltuloisimpien vaumlhentynyt Itauml-Euroopassa ja Suomessa miehet ovat eniten jakautuneita tulojensa suhteen Keski-Euroopassa ja Itauml-Euroopassa Tšekissauml miesten jakaumat poikkeavat ehkauml vaumlhiten kaikkien talouksien jakaumista Pohjoismaista Tanska ja Norja kuuluvat taumlhaumln ryhmaumlaumln
Eri taustaominaisuuksilla on erilainen merkitys yksin asuvien pienituloishysuutta selittaumlvaumlnauml tekijaumlnauml Yksin asuvien hy vaumltuloisuutta ja muita korkeampaa koulutusastetta etenkin naisten keskuudessa Etelauml-Euroopassa voi selittaumlauml se ettauml tyoumln uran ja perhevelvollisuuksien yhdistaumlmiselle on heikommat edellytykset kuin vaikkapa Pohjoismaissa Espanjassa ja Italiassa se ettauml on eronnut tai leski kasvattaa koumlyhy ysriskiauml verrattuna siihen ettauml olisi samanikaumlinen naimaton Melkein kaikissa maissa tyoumlttoumlmy ys on yhteydessauml pienituloisuuteen mutta
Haataja Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus
147
tyoumlky v yttoumlmy ys tai terveydestauml johtuvat osallistumisvaikeudet eivaumlt Tyoumlttoumlshymy yden kesto ja sosiaaliturvajaumlrjestelmien heikkous sosiaalisten riskien aikana voivat myoumltaumlvaikuttaa lopputuloksiin
Saadut tulokset heraumlttaumlvaumlt kysymyksiauml ndash ennustetaanhan yksin asuvien maumlaumlraumln ja osuuden kasvavan edelleen Miksi Suomessa Virossa ja Puolassa tyoumlshyikaumliset yksin asuvat miehet ovat niin vahvasti jakautuneet huono- ja hy vaumlosaisiin Mistauml johtuu ettauml Etelauml-Euroopassa yksin asuvat naiset ja miehet ovat useammin hy vaumltuloisia kuin kaikki taloudet Ovatko hy vaumltuloiset usean aikuisen taloudet naumlissauml maissa yhden hy vaumltuloisen vai kahden keskituloisen talouksia Miten asumisen tukeminen eri maissa vaikuttaa yksin asuvien ja muiden talouksien toishymeentuloon Kuinka pysy viauml jakaumat ovat Ovatko maiden vaumlliset erot herkkiauml taloudellisille suhdanteille vai ovatko eri kotitalousty ypit harmonisoitumassa keskenaumlaumln Miten hy vinvointivaltioiden jaumlrjestelmaumlt vaikuttavat tai voisivat vaikuttaa kehitykseen mitkauml olisivat yksin asuvien hy vinvointivaltioregiimit Euroopassa
Yksin asuvien maumlaumlraumln kasvu asettaa haasteita myoumls sosiaalipolitiikalle erishytyisesti asuntopolitiikalle sekauml etuus- ja verojaumlrjestelmille Esimerkiksi Suomessa yksin asuvat jaumlaumlvaumlt helpommin jonon jatkoksi kuntien vuokra-asuntojonoissa kuin yksinhuoltajat ja muut lapsiperheet Ratkaisu ongelmaan ei loumlydy jaumlrjestystauml muuttamalla vaan lisaumlaumlmaumlllauml pienten asuntojen tarjontaa
Pohjoismaissa etuusjaumlrjestelmien tai verotuksen taso johdetaan vain harshyvoissa tapauksissa perheen perusteella ja suuntaus on yleistymaumlssauml muuallakin Euroopassa Perheen perusteella myoumlnnettaumlviauml etuuksia pidetaumlaumln ongelmallisina erityisesti naimisissa olevien naisten tyoumln tarjonnalle Yksin asuvien naumlkoumlkulshymasta varsinkin kun tarkastellaan vaumlhimmaumlisturvaa tai viimesijaisia etuuksia kehitys on myoumls ongelmallinen Esimerkiksi Suomessa vain toimeentulotuki on etuus jota maksetaan yhtauml aikuista kohti enemmaumln yhden aikuisen kuin kahden aikuisen taloudessa Aikaisemmin naumlin tehtiin myoumls kansanelaumlkkeissauml ja elaumlketulovaumlhennyksessauml Asuntoon ja kestokulutushyoumldykkeisiin investointi vaatii kuitenkin yksin asuvilta huomattavasti suurempia taloudellisia ponnisteluja kuin useamman aikuisen talouksissa Perhe-etuuksien rinnalla yksin asuville tarkoitettujen lisien kehittaumlminen vaumlhimmaumlisetuuksiin ei ole saanut huomiota politiikassa
Eurooppalaiset elinolot
Laumlhteet Bennett J Dixon M Single person households and social policy Looking forwards York Rowntree Foundation 2006 Saatavissa ltwwwjrforguksitesfilesjrf bennett-9781859354759pdfgt Viitattu 2342013
Choroszewicz M Wolff P 51 million young EU adults lived with their parent(s) in 2008 Luxembourg Eurostat Statistics in focus 50 2010
148 DePaulo BM Morris WL Singles in society and in science Psychological Inquiry 2005 16 (2ndash3) 57ndash83
DePaulo BM Morris WL The unrecognized stereotyping and discrimination against singles Current Directions in Psychological Science 2006 5 (5) 251ndash254
Eeva R Yksin asuvat suomalaisessa koumlyhyystutkimuksessa 2000-luvulla Turku Turun yliopisto Julkaisematon kandidaatintutkielma 2010
Haataja A Kuka on yksinhuoltaja Yksinhuoltajien maumlaumlrauml ja profiili eri aineistojen valossa Julkaisussa Forsseacuten K Haataja A Hakovirta M toim Yksinhuoltajuus Suomessa Helsinki Vaumlestoumlliitto Vaumlestoumlntutkimuslaitoksen Tutkimuksia D 50 2009 46ndash62
Haataja A Toimeentulotuki yhden aikuisen talouksissa Helsingissauml Julkaisussa Ahola E Hiilamo H toim Koumlyhyyttauml Helsingissauml Toimeentulotuen saajat ja kaumlyttouml 2008ndash2010 Helsinki Kela Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 127 2013 30ndash53
Haataja A Kauhanen M Naumltti J Underemployment and part-time work in the Nordic countries Helsinki Kela Online working papers 31 2011
Hall R Ogden PE Hill C The pattern and structure of one-person households in England and Wales and France International Journal of Population Geography 1997 3 (2) 161ndash181
Halla K Kotitalouksien tulonmuodostuksen muutokset vuosina 1981ndash1985 Sosiaaliturvaetuuksien kohdentumisprojekti Helsinki Sosiaali- ja terveysministerioumln suunnitteluosasto Julkaisuja 5 1988
Haumlmeen ympaumlristoumlkeskus Kestaumlvaumlauml kehitystauml Lahden seudulle Kestaumlvaumln kehityksen indikaattorit Vellamoinen 2003 21 Saatavissa ltwww4lahtifivyksuojeluprojektivella indik2003pdfgt Viitattu 2442013
Iacovou M Skew A More than 10 of households in Romania Latvia and Bulgaria were three-generation in 2008 Luxembourg Eurostat Statistics in focus 52 2011
Kangas O Ritakallio V-M toim Kuka on koumlyhauml Koumlyhyys 1990-luvun puolivaumllin Suomessa Helsinki Stakes Tutkimuksia 65 1996
Kaumlrkkaumlinen S Yksin asuminen Suomessa Julkaisussa Haumlnninen S Palola E Kaivonurmi M toim Mikauml meitauml jakaa Sosiaalipolitiikkaa kilpailuvaltiossa Helsinki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Teema 7 2010 181ndash218
Lehtinen A-R Varjonen J Raijas A Aalto K Pakoma R Mitauml elaumlminen maksaa Kohtuullisen minimin viitebudjetit Helsinki Kuluttajatutkimuskeskus Julkaisuja 4 2010
Lindroos I Yksinasuvien koumlyhien selviytyminen Merkityksellisyyttauml ja tulevaisuusodotuksia Helsinki Helsingin yliopisto 2008
Marical F Mira DrsquoErcole M Vaalavuo M Verbist G Publicly provided goods and the distribution of resources Paris OECD Working paper for Directorate for Employment Labour and Social Affairs 2006
Haataja Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus
149
Morris WL Sinclair S DePaulo BM No shelter for singles The perceived legitimacy of marital status discrimination Group Processes amp Intergroup Relations 2007 10 (4) 457ndash470
Nihtilauml E Martikainen P Ikaumlihmisten yksinasuminen Suomessa vuosina 1970ndash2000 Yhteiskuntapolitiikka 2004 69 (2) 135ndash146
Quintano G DrsquoAgostino A Studying inequality in income distribution of single-person households in four developed countries Review of Income and Wealth 2006 52 (4) 525ndash546
Plantega J Remery C The provision of childcare services A comparative review of 30 European countries Brussels European Commissionrsquos Expert Group on Gender and Employment Issues (EGGE) 2009
Tilastokeskus Suomalainen lapsi 2007 Helsinki Tilastokeskus SVT Vaumlestouml 2007
Eurooppalaiset elinolot
150
Liite
taul
ukko
Pie
ni- j
a su
uritu
lois
impi
en y
ksin
asu
vien
30ndash
55-v
uotia
iden
mie
sten
ja n
aist
en o
suud
et (
) kai
kkie
n ko
tital
ouks
ien
kesk
en m
uodo
stet
uiss
a tu
lovi
iden
shy
neks
issauml
ja m
uuto
s os
uuks
issa
(pro
sent
tiyks
ikkouml
auml) v
uosi
na 2
008
ja 2
010
Maa
Pien
itulo
iset
(I k
vint
iili)
suht
eess
a ka
ikki
in ta
louk
siin
Hy
vaumltu
lois
et (V
kvi
ntiil
i) su
htee
ssa
kaik
kiin
talo
uksi
in
Mie
het
Nais
et
Mie
het
Nais
et
2008
20
10
Muu
tos
pros
entt
iyks
ikkouml
auml 20
08
2010
M
uuto
spr
osen
ttiy
ksik
koumlauml
2008
20
10
Muu
tos
pros
entt
iyks
ikkouml
auml 20
08
2010
M
uuto
spr
osen
ttiy
ksik
koumlauml
Suom
i 24
8
276
2
8 14
9
169
2
0 23
8
222
ndash1
5
105
15
3
48
Ruot
si
204
16
1
ndash43
13
4
202
6
9 17
7
217
4
1 16
3
132
ndash3
1
Tans
ka
138
18
0
43
143
11
5
ndash28
25
3
224
ndash2
9
90
151
6
1
Norja
19
2
191
0
0 7
7 12
0
43
210
22
4
14
196
9
8 ndash9
8
Itaumlva
lta
198
19
7
ndash01
21
1
265
5
4 24
7
245
ndash0
3
232
18
7
ndash45
Belg
ia
199
19
4
ndash06
20
0
235
3
5 25
4
234
ndash2
0
217
18
2
ndash36
Alan
kom
aat
204
23
0
26
207
23
4
27
231
16
7
ndash64
12
8
121
ndash0
7
Saks
a 26
4
268
0
4 25
9
252
ndash0
7
251
26
5
14
205
19
8
ndash08
Italia
15
2
155
0
2 19
2
209
1
7 30
8
296
ndash1
2
227
22
4
ndash03
Espa
nja
150
22
3
74
160
15
0
ndash10
36
5
236
ndash1
29
275
29
6
22
Iso-
Brita
nnia
20
6
284
7
8 16
6
231
6
5 30
6
225
ndash8
2
232
22
8
ndash03
Puol
a 38
9
387
ndash0
2
220
24
7
26
241
25
5
14
344
36
5
21
Viro
35
6
370
1
3 13
8
152
1
4 23
8
223
ndash1
5
272
20
7
ndash64
Tšek
ki
212
20
1
ndash10
25
9
339
8
0 31
5
267
ndash4
8
213
20
0
ndash12
Laumlhd
e E
U-S
ILC
2008
ja 2
010
Elinolot ja muuttuvat tyoumlmarkkina-asemat
Eurooppalaiset elinolot
Olli Kangas ja M Azhar Hussain 152 Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa
rdquoPohjoismainen korkeaan tyoumlllisy ysasteeseen kilpailukykyiseen talouteen tasa-arvoisiin palveluihin sekauml huolenpitoon perustuva hy vinvointimalli on osoittautunut parhaaksi yhteiskuntajaumlrjestelmaumlksi Siinauml yhdisty vaumlt sosiaalinen eheys ja kilpailukyky ndash ndash Hy vinvointi syntyy tyoumlstaumlrdquo linjaa Jyrki Kataisen hallishytuksen ohjelma suhdettaan tyoumlhoumln (Valtioneuvoston kanslia 2011) Kulumiseen asti toistettu sanonta vaumlittaumlaumlkin ettauml tyouml on parasta sosiaaliturvaa ja paras turva koumlyhy yttauml ja sosiaalista syrjaumlytymistauml vastaan
Epaumlilemaumlttauml edellauml oleviin ajatuksiin sisaumllty y paljon viisautta ja poliittista painoa Kaikkien tyoumlssauml olevien Euroopan unionin (EU-27-maiden) asukkaiden suhteellinen tulokoumlyhy ysriski on alle kymmenen prosenttia Pohjoismaissa alle viisi prosenttia muissa maissa vaumlhaumln suurempi Vakituisissa tyoumlsuhteissa olevien eurooppalaisten tulokoumlyhy ysriski on viiden prosentin tietaumlmissauml kun taas tyoumlttoumlshymistauml noin 60 prosenttia putoaa EUn maumlaumlrittaumlmaumln suhteellisen tulokoumlyhy ysrajan alapuolelle ndash tulokoumlyhy ysriskissauml ovat ne joiden tulot jaumlaumlvaumlt alle 60 prosentin kansallisesta keskitulosta (Eurostat 2010 4) Tyoumlttoumlmien taloudellinen tilanne naumlyttaumlauml parhaimmalta Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa Vaikka tyouml on paras tae koumlyhy yttauml vastaan kokonaan turvassa tyoumlllisetkaumlaumln eivaumlt ole Kansainvaumllinen tutkimuskirjallisuus nimittaumlin vaumlittaumlauml ettauml tyoumlelaumlmaumln muutokset muutokset tuotantotavoissa ja -rakenteissa ja itse tyoumlnteon kaumlsitteessauml johtavat siihen ettauml yhauml suurempi osa tyoumlssauml kaumlyvaumlstauml vaumlestoumlstauml on ja tulee olemaan koumlyhy ysuhkan alaisia (esim Rif kin 1995 Gray 1998 Sennett 2006 Standing 2009)
Naumlitauml voimakkaita vaumlitteitauml ja ennusteita vasten on yllaumlttaumlvaumlauml ettauml empiirinen tutkimus ei kuitenkaan anna yksiselitteistauml tukea ennusteille tyoumln loppumisesta ja vaumlitteille tyoumlssauml olevien koumlyhy yden lisaumlaumlntymisestauml Pikemminkin naumlyttaumlauml siltauml ettauml mitaumlaumln dramaattisia muutoksia ei ainakaan Euroopassa olisi tapahtushynut Esimerkiksi Hans-Juumlrgen Andreszlig ja Henning Lohmann toteavat kirjassaan Working poor in Europe (2008) ettauml tyoumlssauml olevien koumlyhien osuudet ovat pysyneet suhteellisen vakaina viimeisen kahden vuosikymmenen aikana ja jos kasvua on tapahtunut kasvu ei suinkaan ole ollut niin dramaattista kuin edellauml kuvatut ennusteet ovat antaneet ymmaumlrtaumlauml Working poor in Europe osoittaa myoumlskin ettauml eurooppalaisten hy vinvointivaltiomallien vaumllillauml ei ole oleellisia eroja Pohshy
Kangas ja Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa
joismaat eivaumlt paumlrjaumlauml Keski-Eurooppaa tai anglosaksisia maita (Iso-Britannia ja Irlanti) paremmin Etelauml-Euroopan maat toki poik keavat naumlistauml kolmesta ryhmaumlstauml suurempine koumlyhyyslukuineen mutta erot eivaumlt ole suinkaan yksiselitshyteiset ja selkeaumlt (Lohmann ja Andreszlig 2008 ks myoumls Immervoll ja Pearson 2009 DiMarco 2010) Eraumlaumlt toiset tutkimukset taas korostavat hy vinvointivaltiomallien vaumllisiauml eroja jotka edelleenkin heijastavat aiempien tutkimusten esille tuomaa hy vaumlt pahat ja rumat -asetelmaa (Esping-Andersen 1990) esimerkiksi Ilpo 153 Airio (2008) osoittaa vaumlitoumlskirjassaan tyoumlssauml kaumly vien koumlyhien osuuden olevan pienin Pohjoismaissa toiseksi pienin Keski-Euroopassa ja suurehkon Irlannissa ja Isossa-Britanniassa sekauml Etelauml-Euroopan maissa
Kaiken kaikkiaan tiedot tyoumlssauml olevien ja tyoumlttoumlmien taloudellisesta tilanshyteesta vaihtelevat Myoumlskaumlaumln kuva eri hyvinvointivaltiomallien eli regiimien tehokkuudesta tasata tuloja ja eliminoida koumlyhy yttauml ei ole taumlysin selvauml Riippuu paljon siitauml mitauml ryhmaumlauml tarkastelemme mitauml aineistoja ja koumlyhy ysmaumlaumlritelmiauml kaumlytaumlmme (esim Fritzell ym 2012) Niin ikaumlaumln keskustelussa usein kaumly tetaumlaumln hy vinvointivaltiomalleja yleisselityksinauml Pohjoismainen malli tekee yhtauml kun taas anglosaksisen liberalistisen mallin aikaansaannokset ovat toiset Ongelma naumlissauml yleisluontoisissa selityksissauml on se ettauml ne selittaumlvaumlt liian paljon Taumlstauml seuraa se ettauml ne eivaumlt taumlsmaumlllisesti selitauml mitaumlaumln Regiimit ovat kuin mustia laatikoita joissa tapahtuu jotain mutta emme tiedauml mitauml ja miksi Mikauml pohjoisshymaisessa mallissa on se erityispiirre joka tuottaa tiettyjauml tuloksia ja mitkauml ovat ne liberalistisen mallin piirteet jotka johtavat toisiin lopputuloksiin Asetelmaa voishydaan kehittaumlauml tarkastelemalla eri regiimien keskeisiauml institutionaalisia rakenteita ja yrittaumlauml selittaumlauml niillauml hy vinvointivaltiomallien tuotoksia Taumlssauml tutkimuksessa etenemme juuri naumlin Keskitymme tyoumlhoumln tyoumlttoumlmy yteen tyoumlttoumlmy ysturvashyjaumlrjestelmiin ja siihen millainen on naumliden tekijoumliden yhteys koumlyhy yteen eri maissa ja maaryhmissauml Emme niinkaumlaumln ole kiinnostuneita koumlyhy ydestauml sinaumlnsauml vaan erilaisten tyoumlmarkkina-asemien ja sosiaaliturvajaumlrjestelmien yhteispelistauml ja taumlmaumln yhteispelin koumlyhy ysvaikutuksista Erityisesti olemme kiinnostuneet erilaisten t youmlmark kinasiirty mien ja suhteellisen tulokoumlyhy ysriskin vaumllisistauml ky tkennoumlistauml Tutkimuskysymyksemme ovat seuraavat
ndash Millainen on tyoumlssauml olevien suhteellinen tulokoumlyhy ysriski eri EU-maissa (tyoumlssauml vuonna t
1 ja tyoumlssauml vuonna t
2)
ndash Mitauml tulokoumlyhy ysriskissauml tapahtuu kun tyoumlntekijauml tulee tyoumlttoumlmaumlksi (tyoumlssauml vuonna t
1 ja tyoumltoumln vuonna t
2)
ndash Millainen on pitkaumlaikaistyoumlttoumlmien tulokoumlyhyysriski (tyoumltoumln vuonna t1 ja
tyoumltoumln vuonna t2)
ndash Missauml maumlaumlrin tyoumlllistyminen auttaa koumlyhyyden eliminoinnissa (tyoumltoumln vuonna t
1 ja tyoumlssauml vuonna t
2) Toisin sanoen missauml maumlaumlrin tyoumlllistyminen auttaa eri
maissa koumlyhyydestauml paumlaumlsemisessauml
Eurooppalaiset elinolot
ndash Mikauml rooli tyoumlttoumlmyysturvajaumlrjestelmillauml naumlissauml siirtymissauml on ndash Millaisia maa- tai hyvinvointivaltiomallikohtaisia muutoksia on havaittashy
vissa viimeisten parin vuosikymmenen aikana Ovatko maat ja maaryhmaumlt eriytyneet toisistaan vai ovatko ne muuttuneet enemmaumln samankaltaisiksi keskenaumlaumln konvergenssi vai divergenssi
ndash Missauml maumlaumlrin Pohjoismaat ovat olleet ja ovat oma erikoislaatuinen ryhmaumlnsauml
154 Tutkimuksessa on mukana 14 EU-maata ja Norja Pohjoismainen ryhmauml koostuu Tanskasta Suomesta Norjasta ja Ruotsista Keskieurooppalaiseen malliin lukeutuvat Itaumlvalta Belgia Ranska Saksa ja Alankomaat Anglosaksinen malli koostuu vain kahdesta maasta Irlannista ja Isosta-Britanniasta Etelauml-Eurooppaan kuuluvat Kreikka Italia Portugali ja Espanja Analy ysin tavoitteena on tarkastella maiden ja maaryhmien vaumllisiauml samankaltaisuuksia ja erilaisuuksia sekauml niiden muutoksia parin viimeksi kuluneen vuosikymmenen ajalta Voisi kushyvitella ettauml 1990-luvun talouskriisi olisi jaumlttaumlnyt pysy vaumlt jaumlljet Ruotsin ja Suomen hy vinvointipolitiikkaan ja maat olisivat hylaumlnneet keskeisiauml pohjoismaisen mallin tunnuspiirteitauml mitauml tulee tyoumlttoumlmy yteen ja tyoumlttoumlmy ysturvan anteliaisuuteen Mikaumlli naumlin on tapahtunut pohjoismainen malli olisi menettaumlnyt erityislaatuaan suhteessa muihin hy vinvointivaltiomalleihin Sama paumltee myoumls vuoden 2008 jaumllkeiseen talouskriisiin ja sen vaikutuksiin eri maihin ja maaryhmiin
Pohjoismaisen mallin erityispiirre ei ole ollut pelkaumlstaumlaumln antelias sosiaalishypolitiikka Anteliaiden etujen yhdistaumlminen tyoumlhoumln ja aktiiviseen tyoumlmarkkinashypolitiikkaan (ATMP) on usein mainittu nimenomaisena pohjoismaisen mallin tunnuspiirteenauml (Carroll 1999 Droslashpping ym 1999) Taumlystyoumlllisy yden luomisessa sosiaalipalvelut ovat keskeisiauml antamalla mahdollisuuksia perheen ja tyoumlelaumlmaumln yhdistaumlmiseen ja mahdollistamalla niin isien kuin aumlitienkin miesten ja naisten osallistumisen yhtaumllaumlisesti tyoumlelaumlmaumlaumln Taumlmaumln seurauksena tyoumlvoima-aste yleenshysauml ja naisten tyoumlvoima-aste erityisesti on ollut leimallisen korkea Pohjoismaissa Monet maat ovat kuitenkin seuranneet pohjoismaisia esimerkkejauml kehittaumlmaumlllauml perhepalveluita Taumlmaumln seurauksena naisten tyoumlvoimaosuudet ovat olleet kasvusshysa niin anglosaksisissa maissa kuin Keski- ja Etelauml-Euroopassakin Taumltauml taustaa vasten voisi olettaa ettauml maiden ja regiimien vaumlliset erot olisivat kaventuneet On kuitenkin sy ytauml pitaumlauml mielessauml ettauml esimerkiksi Etelauml-Euroopassa ja monissa Itauml-Aasian maissa naisten lisaumlaumlntynyt tyoumlssauml kaumlyminen liitty y hy vin vaumlhaumliseen syntyv y yteen toisin sanoen naumlissauml maissa on valittava joko tyouml tai lasten hankkishyminen (ks myoumls Erolan ja Haumlrkoumlsen artikkeli taumlssauml teoksessa) Pohjoismaalainen sosiaalisen investoinnin politiikka (ks Morel ym 2012) on onnistunut yhdistaumlshymaumlaumln naisten tyoumlssauml kaumlymisen ja suhteellisen suuren synty vy yden
Etenemme seuraavalla tavalla Aloitamme esittelemaumlllauml aineiston ja menetelshymaumlt joita kaumly taumlmme Sen jaumllkeen tarkastelemme tyoumlmarkkinajaumlrjestelmiauml 15ssauml mukana olevassa maassa Taumlmaumln jakson tavoite ja tarkoitus on luoda kuvailevaa
Kangas ja Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa
155
taustaa myoumlhemmille numerollisille tarkasteluille Tyoumlmarkkinajaumlrjestelmistauml siirry taumlaumln kuvaamaan tyoumlttoumlmy ysturvan rakennetta ja anteliaisuutta eri maissa Naumliden kahden kuvailevan jakson jaumllkeen siirrytaumlaumln vastaamaan tutkimuskysyshymyksiin eli siihen miten tyoumlmarkkinasiirtymaumlt heijastuvat tulokoumlyhy ysstatusten muutoksissa (koumlyhauml vs ei-koumlyhauml) Toiseksi viimeisessauml jaksossa analysoimme tyoumlttoumlmy ysturvajaumlrjestelmaumln kykyauml eliminoida suhteellista tulokoumlyhy ysriskiauml tyoumlttoumlmy yden kohdatessa Toisaalta olemme kiinnostuneita siitauml missauml maumlaumlrin tyoumlttoumlmy yden jaumllkeinen tyoumlllistyminen edistaumlauml tulokoumlyhy ydestauml poistumista Viimeisessauml kappaleessa pohdimme tuloksia ja keskustelemme missauml maumlaumlrin ja millauml ulottuvuuksilla voimme puhua maiden ja hy vinvointivaltiomallien vaumllisestauml konvergenssista
Aineisto ja menetelmaumlt
Koumlyhy ys- ja eriarvoisuustilastot ja niihin pohjaavat analy ysit perustuvat yleensauml vuosittaisiin poikkileikkaustietoihin Taumlmauml laumlhestymistapa on yhauml laajemmin kyseenalaistettu Poikkileikkausmittauksilla on oma merkityksensauml mutta ne eivaumlt yksinaumlaumln riitauml antamaan ty ydyttaumlvaumlauml kuvaa tuloihin tai tulojen puutteeseen liitty vaumlstauml dy namiikasta Poikkileik kausaineistojen pohjalta on mahdotonta vastata muun muassa siihen hy vin taumlrkeaumlaumln kysymykseen miten kauan samat ihmiset ovat koumlyhiauml Kuinka suurta on liikkuvuus koumlyhyyteen ja ulos koumlyhy ydesshytauml Millainen on tulokehitys yli ihmisen elinkaaren eri maissa Entauml sukupolvien vaumllinen tuloliikkuvuus (Keskustelusta yleisemmin ks Aaberge ym 1996 Gooshydin ym 1999 Oumlsterbacka 2001) Siirtyminen poikkileikkausanaly yseistauml dynaashymisempaan paneeliasetelmaan ei pelkaumlstaumlaumln anna mahdollisuuksia analysoida tyoumlmarkkinasiirtymien ja taloudellisen toimeentulon vaumllisiauml ky tkentoumljauml kuten taumlssauml kaumlsillauml olevassa tutkimuksessa tehdaumlaumln vaan dynaamisempi tutkimusote antaa mahdollisuuksia ottaa paremmin kantaa suuriin kysymyksiin yhteiskunnan avoimuudesta yhtaumllaumlisistauml mahdollisuuksista ja sosiaalisesta liikkuvuudesta
Taumlssauml tutkimuksessa kaumly taumlmme molempia Euroopan unionin keraumlaumlmiauml elinoloaineistoja ECHP- ja EU-SILC-aineistoja (ks Kainun ja Niemelauml artikkeli taumlssauml teoksessa) Taumlssauml kaumly tetty EU-SILC-tiedosto ulottuu aloitusvuodesta 2004 vuoteen 2008 Vaikka EU-SILC sisaumlltaumlaumlkin tiedot noin 20 maasta rajoitumme kuitenkin niihin maihin jotka olivat mukana aiemmin ECHP-aineistossa Lisaumlksi otamme EU-SILCista mukaan Ruotsin ja Norjan Kaikista maista ei kuitenkaan ole vertailukelpoisia tietoja kaikilta niiltauml ulottuvuuksilta joista olemme kiinnosshytuneita siksi jaumltaumlmme muun muassa Saksan pois eraumlistauml 2000-lukua koskevista vertailuista
Eurooppalaiset elinolot
156
Vai k ka EU-SILC y rittaumlauml k in mukail la a iempaa ECHP-ha n ketta nauml mauml kaksi aineistoa eivaumlt ole taumlysin vertailukelpoisia Siksi vahvoja johtopaumlaumltoumlksiauml kehit yskuluista v uosien 1994 ndash2008 vauml lil lauml on sy y tauml vauml lt taumlauml Aineistot ovat kuitenkin siinauml maumlaumlrin samankaltaisia ettauml niiden pohjalta voidaan tehdauml ajanjaksojen sisaumlllauml suhteellisen luotettavia maiden vaumllisiauml vertailuja (esim missauml maissa tyoumlttoumlmien suhteellinen tulokoumlyhy ysriski on kaikkein suurin) ja vertailla naumlitauml tuloksia yli ajan Sen sijaan aineistojen erilaisuuden vuoksi on vaikea luotettavasti arvioida esimerkiksi koumlyhy yden tasossa tapahtuneita muutoksia Siksi vertailut jotka koskevat erilaisten dynaamisten siirtymien tasoa (esim kuinka paljon tyoumlttoumlmaumlksi joutuneiden tulokoumlyhy ysriski lisaumlaumlnt yi vuodesta 1994 vuoteen 2008) eri ajanjaksoilla ovat suuntaa antavia (ks esim Atkinson ja Marlier 2010) Mutta taas kerran naumlitauml voidaan arvioida ajanjaksojen sisaumlllauml ja yleisiauml tuloksia voidaan sitten suhteuttaa yli ajan toisiinsa Aineiston ja tulosten luotettavuutta tarkistamme useammassa yhteydessauml OECDn antamia tietoja vastaan
Tulomittarina on kaumlytettaumlvissauml oleva kotitalouskohtainen vuositulo johon sisaumllty vaumlt erilaiset saadut tulosiirrot maksetut verot ja sosiaaliturvamaksut (ks laumlhemmin Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa) Aineistot mahdollistavat tyoumlmarkkinasiirtymien ja suhteellisen tulokoumlyhy ysriskin vaumllisen dynamiikan tarkemman analy ysin joka etenee seuraavalla tavalla seuraamme yksiloumln tyoumlmarkkina-asemaa ja tuloja (koumlyhauml vs ei-koumlyhauml) kahtena peraumlkkaumlisenauml vuoshytena t ja t +1 Laumlhtoumlvuosi on joko 1994 1996 tai 1998 ja tulovuosi on vastaavasti joko 1995 1997 tai 1999 Samoja yksiloumlitauml seurattiin siis 1994ndash1995 1996 ndash1997 ja 1998ndash1999 EU-SILC-aineiston kanssa meneteltiin samalla tavalla
Tyoumlmarkkina- ja koumlyhy yssiirtymien tarkasteluiden suurin pulma liittyy siishyhen ettauml tyoumlmarkkinoilla tapahtuvat siirtymaumlt viittaavat yksiloumltason muutoksiin kun taas tuloissa tapahtuvat siirtymaumlt viittaavat kotitalouskohtaisiin tietoihin Havaintoyksikoumlt ovat siis eritasoiset Ongelmana on ensinnaumlkin se ettauml tarkastelshytava henkilouml voi olla tyoumltoumln tai hy vin pienipalkkainen ja omien tulojensa mukaan luokittua koumlyhaumlksi mutta haumln voi asua kotitaloudessa jonka yhteenlasketut tulot ylittaumlvaumlt koumlyhy ysrajan Naumlin ollen saattaa olla niin ettauml tyoumlmarkkinasiirtymien tulovaikutukset eivaumlt vaumllttaumlmaumlttauml taumlysimaumlaumlraumlisesti naumly kaumlytetyssauml suhteellisen tulokoumlyhy ysriskin mittarissa Toisekseen kotitalouden rakenteessa tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaa koumlyhy ysstatukseen Parinmuodostus tai parisuhteen purkautuminen vaikuttavat kotitalouden yhteenlaskettuihin tuloihin (ks Airion artikkeli taumlssauml teoksessa) Taumlssauml tapauksessa kotitalouden rakennemuutokset aiheuttavat tulomuutokset joilla ei ole yhteyttauml tyoumlmarkkinastatuksen muutokshysiin tai pysy vyyksiin Taumlmauml ongelma koskee tulonjako- ja koumlyhy ystutkimusta kokonaisuudessaan On kuitenkin niin ettauml vaikka kaikki huonotuloiset ihmiset eivaumlt asu koumlyhissauml kotitalouksissa useimmilla koumlyhissauml kotitalouksissa asuvista
Kangas ja Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa
157
ihmisistauml on sekauml huonot tulot ettauml heikko tyoumlmarkkina-asema (Nolan ja Marx 1999 Cantillon ym 2002 Airio 2008 Andreszlig ja Lohmann 2008)
Koska laumlhtoumlkohtana on se ettauml mikrotason ilmioumlt (joko yksilouml- tai kotitalousshykohtaiset tiedot) ovat yhteydessauml maa- ja maaryhmaumltasoisiin toimintamekashynismeihin taumlssauml voitaisiin kaumlyttaumlauml monitasomallitusta Pulmana on kuitenkin se ettauml monitasomallitus vaatii onnistuakseen huomattavan suuren maumlaumlraumln ylemmaumln tason havaintoyksikoumlitauml ja rajallisen maumlaumlraumln alemman tason yksikoumlitauml (Rasbash ym 2000 Goldstein 2003 Hox 2010) Meidaumln aineistossamme tilanne on paumlinvastainen Alemman tason yksiloumltason tietoja on valtaisasti ndash esimerkiksi EU-SILC-vuosiaineistossa on yli 140 000 tapausta mutta ylemmaumln tason yksikoumlitauml (maa) vain 15 kappaletta Siksi sovellamme toisen ty yppistauml analy ysia jota on jonshykin verran kaumlytetty vertailevissa politologisissa tutkimuksissa (Political Analysis 2005) Ensimmaumlisessauml vaiheessa laskemme yksiloumltason aineistosta kullekin maalle logistisen regression avulla omat parametrit Logistisessa regressiomallissa kontshyrolloidaan iaumln sukupuolen koulutuksen terveyden ja kotitalouden rakenteen vaikutukset Maiden ristitulosuhteet (odds ratios) edustavat sellaisia maakohtaisia tekijoumlitauml joita malliin ei sisaumlllytetty Toisessa vaiheessa naumlmauml maakohtaiset parashymetrit sovitetaan regressiomallilla yhteen maatasoisten tyoumlttoumlmy ysturvan tasoa koskevien muuttujien kanssa Taumlmaumln ty yppisen tarkastelun etuna on havainnollishysuus Tavoite on selvittaumlauml missauml maumlaumlrin eri maiden toimeentuloturvajaumlrjestelmaumlt pysty vaumlt erilaisissa siirtymissauml tukemaan yksiloumlauml ja vaimentamaan tyoumlttoumlmy yshyden aiheuttamaa koumlyhy ysriskiauml Jos toumlissauml vuonna t ollut ei-koumlyhauml henkilouml on vuonna t+1 tyoumltoumln ja koumlyhauml tyoumlttoumlmy ysturvajaumlrjestelmaumlssauml tai laajemmin maan sosiaalipoliittisessa jaumlrjestelmaumlssauml on aukkoja Toisaalta voimme myoumls vaumllillishysesti arvioida missauml maumlaumlrin eri maiden tyoumlttoumlmy ysturvajaumlrjestelmiin sisaumllty y elementtejauml jotka eivaumlt vaumllttaumlmaumlttauml kannusta tyoumlntekoon Viimeksi mainitusta tilanteesta saadaan viitteitauml jos vuonna t tyoumlttoumlmaumlnauml olleiden koumlyhy ysriski on pienempi kuin samojen henkiloumliden koumlyhy ysriski vuonna t+1 jolloin he olivat jo toumlissauml Tai toisin paumlin tyoumlttoumlmy ysturvajaumlrjestelmaumlaumln voi sisaumlltyauml kannustinshyongelmia silloin kun vuonna t toumlissauml olevan henkiloumln koumlyhy ysriski on suurempi kuin vuonna t+1 jolloin haumln joutui tyoumlttoumlmaumlksi Naumlihin kysymyksiin palaamme tarkemmin tyoumlmarkkinajaumlrjestelmien ja tyoumlttoumlmy ysturvan tasojen tarkastelun jaumllkeen Kaikki tarkastelut perustuvat kansainvaumlliseen Euroopan maiden vaumlliseen vertailuun Vertailukohtana kuitenkin ovat Pohjoismaat missauml maumlaumlrin ne ovat olleet ja missauml maumlaumlrin ne edelleenkin ovat muista poikkeava ryhmaumlnsauml
Eurooppalaiset elinolot
158
Eurooppalaiset tyoumlmarkkinamallit Pohjoismaat vertailevassa valossa
Tyoumlllauml ja tyoumln puutteella on suuri vaikutus kokonaisvaltaiseen hy vinvointiin terveyteen taloudelliseen tilanteeseen onnellisuuteen Teoksessaan Happiness ndash Lessons from a New Science englantilainen tyoumlmarkkinaekonomisti Richard Layard (2006 64ndash 68) osoittaa ettauml 10 ndash100-onnellisuusasteikolla tyoumlttoumlmy ys aiheuttaa kuuden yksikoumln pudotuksen onnellisuuspisteissauml Pudotus on samaa luokkaa kuin huonon terveyden tai avioeron onnellisuutta laskeva vaikutus Myoumls tyoumln epaumlvarmuus ja maan yleinen huono tyoumlllisy ystilanne nakertavat koettua elaumlmaumlaumln tyyty vaumlisy yttauml ja onnellisuutta Omaan tyoumlsuhteeseen liitty vauml epaumlvarshymuus ja yli kymmenen prosentin kansallinen tyoumlttoumlmy ysaste vaikuttavat kolmen pisteen verran kumpikin Kaiken kaikkiaan yksiloumln tyoumlmarkkinastatuksella on suuri vaikutus ndash ei pelkaumlstaumlaumln lompakon paksuuteen vaan myoumls elaumlmaumlaumln ty yshyty vaumlisy yteen ja psy ykkiseen hyvinvointiin Siksi onkin paikallaan aluksi luoda lyhyt silmaumlys Euroopan maiden tyoumlmarkkinoiden rakenteisiin ja niissauml viimeisen vuosikymmenen aikana tapahtuneisiin muutoksiin
Taulukkoihin 1 (s 160 ndash161) ja 2 (s 162ndash163) on keraumltty eraumlitauml keskeisiauml tyoumlshymarkkinoiden tunnuspiirteitauml taumlssauml tutkimuksessa mukana olevista Euroopan maista vuosilta 1997 2007 ja 2010 Tyoumlttoumlmy ysasteen tiedot on otettu myoumls vuoshydelta 2012 jotta naumlhtaumlisiin vuonna 2008 alkaneen laman vaikutukset eri maihin ja maaryhmiin Vuodet 1997 ja 2007 edustavat ECHP- ja EU-SILC-aineistojen kattaman ajanjakson keskimaumlaumlraumlistauml tilannetta Taulukoissa maat on luokitelshytu niiden hy vinvointivaltiomallin mukaisesti Maakohtaisten tunnuslukujen lisaumlksi taulukoissa esitetaumlaumln mallikohtaiset ja kaikkien maiden keskiarvot sekauml variaatiokerroin (CV) joka saadaan jakamalla kunkin ryhmaumln keskihajonta ryhmaumln keskiarvolla Variaatiokerroin toimii hy vin konvergenssin eli samanshykaltaistumisen mittarina pienenevaumlt arvot ilmaisevat ettauml maat tai maaryhmaumlt ovat tulleet yhtenaumlisemmiksi ja vastaavasti kasvavat arvot ilmentaumlvaumlt kasvavia eroja maitten vaumllillauml
Yhtenauml pohjoismaisen hy vinvointivaltion tunnusmerkkinauml on pidetty korshykeaa tyoumlllisy ysastetta ja vaumlhaumlistauml tyoumlttoumlmy yttauml Tilanne olikin taumlllainen 1990shyluvun taloudelliseen kriisin saakka Tuolloin ennen muuta Suomessa ja Ruotsissa tyoumlttoumlmy ys kasvoi ennennaumlkemaumlttoumlmiin suuruusluokkiin ja pohjoismainen malli naumliltauml osin heikkeni Siitauml huolimatta pohjoismainen tyoumlllisy ysaste ndash Suomea lukuun ottamatta ndash oli korkeampi kuin muissa maissa Kaikissa maaryhmissauml tyoumlllisy ysasteet kasvoivat vuoden 2008 lamaan saakka Lisaumlksi sekauml ryhmien sisaumliset ettauml niiden vaumlliset erot supistuivat Tapahtui siis samankaltaistumista eli konvergenssia Maaryhmien vaumlliset erot ovat suurimmat naisten tyoumlvoimashyosuuksissa Vuonna 1997 ero naisten tyoumlllisy ydessauml Pohjoismaiden (677 prosentshytia) ja Etelauml-Euroopan (420 prosenttia) vaumllillauml oli peraumlti 26 prosenttiyksikkoumlauml Vuosikymmen myoumlhemmin ero oli kaventunut 19 prosenttiyksikkoumloumln Myoumls
Kangas ja Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa
159
sukupuolten vaumlliset tyoumlllisy yserot kaventuivat vuoteen 2007 saakka mitauml pieshynenevaumlt variaatiokertoimen arvot ilmaisevat Naumlissauml suhteissa pohjoismainen malli menetti erikoislaatuaan suhteessa muihin maihin Pohjoismaat eivaumlt toki hylaumlnneet aikaisempia oman mallinsa keskeisiauml tunnuspiirteitauml runsasta tyoumlllisy yttauml ja pyrkimystauml sukupuolten vaumlliseen tasa-arvoon tyoumlmarkkinoilla Yhdenmukaistuminen johtui siitauml ettauml muut maat omaksuivat osia pohjoismaisen mallin tunnuspiirteistauml ja naumliltauml osin laumlhentyivaumlt pohjoismaista mallia
Vuonna 2008 alkaneen laman vaikutukset samankaltaistumiskehitykseen ovat kahtalaiset Yhtaumlaumlltauml Keski-Euroopan maiden suhteellisen hy vauml tyoumlllisy ysshykehitys on laumlhentaumlny t niitauml Pohjoismaihin Toisaalta anglosaksiset ja Etelauml-Euroopan maat ovat huonomman tyoumlllisy yskehityksensauml vuoksi hienokseltaan loitontuneet Keski-Euroopan ja Pohjoismaiden ryhmaumlstauml Vuoden 2008 lama naumlyttaumlauml jakavan Eurooppaa kahtia Kiintoisa havainto taulukosta 1 on se ettauml kesk imaumlaumlraumlinen t youmll lisy ysaste on vaumlhauml n noussut (+06 prosenttiyk si k koumlauml) vuoteen 2010 tultaessa Keski-Euroopassa mutta laskenut muissa maaryhmissauml (ndash27 Pohjoismaissa ndash59 anglosaksisissa maissa ja ndash22 Etelauml-Euroopassa) Toishynen kiinnostava piirre on se ettauml kaikissa maaryhmissauml eniten ovat laskeneet miesten tyoumlvoimaosuudet Keski-Euroopassa naisten tyoumlllisyysaste itse asiassa kasvoi 16 prosenttiyksikoumlllauml vuodesta 2007 vuoteen 2010
Ennen muuta Tanska ja Ruotsi ovat tunnettuja ja kiiteltyjauml aktiivisesta tyoumlshymarkkinapolitiikastaan (ATMP) johon luetaan muun muassa tyoumlvoimapalvelut koulutus tyoumlllistaumlmistuet ja erilaiset suorat julkisen sektorin hoitamat tyoumlllisshytaumlmistoimet OECDn tiedot vuosilta 1997 ja 2007 osoittavat ettauml keskimaumlaumlrin Pohjoismaat kaumlyttivaumlt enemmaumln rahaa aktiiviseen tyoumlmarkkinapolitiikkaan kuin muut maaryhmaumlt Vuoden 2008 laman jaumllkeen Pohjoismaiden ja Keski-Euroopan vaumllillauml tosin ei enaumlauml ole eroja Myoumls taumlssauml suhteessa naumlmauml kaksi maaryhmaumlauml ovat samankaltaistuneet (kolme oikeanpuoleista saraketta taulukossa 2)
Voisi olettaa ettauml naumlmauml ATMP-satsaukset naumlkyisivaumlt myoumls tyoumlttoumlmy ystilasshytoissa pienenauml tyoumlttoumlmy ytenauml ja ennen muuta vaumlhaumlisenauml pitkaumlaikaistyoumlttoumlmy yshytenauml Oletus pitaumlaumlkin paikkansa pitkaumlaikaistyoumlttoumlmy yteen naumlhden Pitkaumlaikaisshytyoumlttoumlmiauml on keskimaumlaumlrin vaumlhiten Pohjoismaissa Muiden maaryhmien vaumllillauml ei ole yhtauml suuria eroja Pohjoismaiden sisaumlinen vaihtelu on kuitenkin suurta mikauml naumlky y variaatiokertoimista Vuoden 1997 tilanne selittyy suurelta osin 1990shyluvun laman vaikutuksilla jotka vielauml naumlkyivaumlt Ruotsin ja Suomen tilanteissa kyseisen vuosikymmenen lopussa Tyoumlttoumlmy ysaste naumlissauml kahdessa maassa oli korkeampi kuin eraumlissauml Keski-Euroopan maissa tai Isossa-Britanniassa Vuonna 2007 pohjoismainen tyoumlttoumlmy ys oli yhdessauml Ison-Britannian ja Irlannin kanssa Euroopan vaumlhaumlisintauml (49 prosenttia) Vaikka tyoumlttoumlmy ys yleensauml oli anglosaksishysissa maissa ja Pohjoismaissa samalla tasolla pitkaumlaikaistyoumlttoumlmiauml oli Irlannissa ja Isossa-Britanniassa (28 prosenttia) laumlhes kaksinkertainen maumlaumlrauml Pohjoisshymaihin verrattuna (16 prosenttia) Pitkaumlaikaistyoumlttoumlmy ys oli suurinta Keski- ja
Eurooppalaiset elinolot
160
Taul
ukko
1 E
uroo
ppal
aise
t tyouml
llisy
ysas
teet
199
7 2
007
ja 2
010
(M =
kes
kiar
vo C
V =
varia
atio
kerr
oin)
Maa
Tyoumll
lisyy
sast
e (
) 199
7 Ty
oumlllis
yysa
ste
() 2
007
Tyoumll
lisyy
sast
e (
) 201
0
Kaik
ki
Mie
het
Nais
et
Kaik
ki
Mie
het
Nais
et
Kaik
ki
Mie
het
Nais
et
Pohj
oism
aat
Tans
ka
754
81
3
694
77
3
813
73
3
734
75
6
711
Suom
i 62
8
652
60
4
705
72
4
685
68
2
694
67
4
Norja
77
0
817
72
2
769
79
7
740
75
3
773
73
3
Ruot
si
707
72
4
689
75
7
780
73
2
727
74
2
703
MC
V 71
50
09
752
01
1 67
70
08
751
00
4 77
90
05
723
00
3 72
40
04
741
00
5 70
50
03
Kesk
i-Eur
oopp
a
Itaumlva
lta
672
75
9
585
71
4
784
64
4
717
77
2
664
Belg
ia
570
67
1
467
61
4
682
54
9
620
67
5
565
Rans
ka
589
66
3
517
64
4
691
59
8
639
68
2
597
Saks
a 63
8
721
55
3
689
74
8
629
71
1
760
66
1
Alan
kom
aat
675
77
9
569
74
1
800
68
1
747
80
0
693
MC
V 62
90
08
719
00
7 53
80
09
681
00
8 74
10
08
620
00
8 68
70
08
738
00
8 63
60
08
Angl
osak
sise
t maa
t
Irlan
ti 56
3
678
44
7
690
77
4
603
60
1
641
56
1
Iso-
Brita
nnia
70
8
775
64
1
723
78
4
663
69
5
745
64
6
MC
V 63
60
16
727
00
9 54
40
25
707
00
3 77
90
01
633
00
7 64
80
10
693
01
1 60
40
10
Kangas ja Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa
161
Maa
Tyoumll
lisyy
sast
e (
) 199
7 Ty
oumlllis
yysa
ste
() 2
007
Tyoumll
lisyy
sast
e (
) 201
0
Kaik
ki
Mie
het
Nais
et
Kaik
ki
Mie
het
Nais
et
Kaik
ki
Mie
het
Nais
et
Etel
auml-Eu
roop
pa
Krei
kka
548
71
9
391
61
6
749
48
1
596
70
9
481
Italia
51
6
668
36
4
587
70
7
486
56
9
677
46
1
Port
ugal
i 64
7
725
57
2
678
73
9
619
65
6
701
61
2
Espa
nja
507
66
1
352
66
6
774
55
5
586
64
7
523
MC
V 55
50
12
693
00
5 42
00
25
637
00
7 74
20
04
535
01
2 60
20
06
684
00
4 51
90
13
Kaik
ki m
aat M
CV
633
01
3 72
20
08
544
02
2 69
10
08
756
00
5 62
70
13
669
00
9 71
80
07
619
01
4
Laumlhd
e In
tern
atio
nal S
ocia
l Sec
urit
y A s
soci
atio
n 19
95 S
alom
aumlki j
a M
unzi
1999
17ndash
18 ja
26
OEC
D 20
10 O
ECD
2012
Eurooppalaiset elinolot
162
Taul
ukko
2 T
youmlttouml
myy
sast
e p
itkaumla
ikai
styouml
ttoumlm
yys
ja a
ktiiv
inen
tyoumlv
oim
apol
itiik
ka
BKT
sta
erauml
issauml
Eur
oopa
n m
aiss
a 19
97 2
007
ja 2
012
Maa
Tyoumlt
toumlm
yys
()
Pitk
aumlaik
aist
youmltt
oumlmaumlt
( k
aiki
sta
tyoumlt
toumlm
istauml
) Ak
tiivi
nen
tyoumlm
arkk
inap
oliti
ikka
( B
KTs
ta)
1997
20
07
2010
20
12
1997
20
07
2010
19
97
2007
20
10
Pohj
oism
aat
Tans
ka
68
38
75
77
269
18
2
202
1
66
185
1
91
Suom
i 15
1
69
84
77
275
23
0
236
1
40
089
1
04
Norja
5
5 2
6 3
6 3
3 8
2 8
5 9
6 0
90
100
0
55
Ruot
si
88
61
84
77
335
13
0
166
1
96
136
1
14
MC
V 9
10
47
49
041
7
00
33
66
033
24
00
46
157
04
0 17
50
35
148
03
0 1
280
44
116
04
8
Kesk
i-Eur
oopp
a
Itaumlva
lta
39
44
44
43
303
26
8
252
0
44
071
0
84
Belg
ia
97
75
83
74
617
50
0
488
1
22
109
1
48
Rans
ka
110
8
3 9
7 10
3
442
42
2
402
1
35
092
1
14
Saks
a 8
0 8
4 7
1 5
5 52
6
566
47
4
127
0
88
094
Alan
kom
aat
66
32
45
53
479
41
7
276
1
58
122
1
22
MC
V 7
80
36
64
035
6
80
34
66
036
47
30
24
453
02
6 37
80
29
117
03
7 0
960
20
112
02
2
Angl
osak
sise
t maa
t
Irlan
ti 12
3
45
139
14
8
560
30
3
493
1
60
062
0
96
Engl
anti
85
53
96
81
327
24
7
326
0
38
042
0
38
MC
V 10
40
26
49
012
9
60
25
115
04
1 44
40
37
275
01
4 41
00
29
099
08
7 0
520
25
067
06
1
Kangas ja Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa
163
Maa
Tyoumlt
toumlm
yys
()
Pitk
aumlaik
aist
youmltt
oumlmaumlt
( k
aiki
sta
tyoumlt
toumlm
istauml
) Ak
tiivi
nen
tyoumlm
arkk
inap
oliti
ikka
( B
KTs
ta)
1997
20
07
2010
20
12
1997
20
07
2010
19
97
2007
20
10
Etel
auml-Eu
roop
pa
Krei
kka
90
83
126
17
7
549
50
3
450
0
44
007
0
22
Italia
11
2
61
84
107
59
6
499
48
5
040
0
53
046
Port
ugal
i 7
1 8
0 11
0
157
44
7
473
52
3
077
0
61
072
Espa
nja
184
8
3 20
1
251
54
3
276
36
6
070
0
80
089
MC
V 11
40
43
77
014
13
00
38
173
03
4 53
40
12
438
02
5 45
60
15
058
03
2 0
500
62
057
05
3
Kaik
ki m
aat M
CV
95
040
6
10
33
92
045
10
10
59
423
03
6 34
00
45
349
04
0 1
070
50
084
05
1 0
960
47
Laumlhd
e In
tern
atio
nal S
ocia
l Sec
urit
y A s
soci
atio
n 19
95 S
alom
aumlki j
a M
unzi
1999
17ndash
18 ja
26
OEC
D 20
00 2
002
200
8 2
010
ja 2
012
Eurooppalaiset elinolot
164
Etelauml-Euroopassa (44 prosenttia)1 2010-luvulle tultaessa tilanne on muuttunut oleellisesti sikaumlli ettauml tyoumlttoumlmy ysaste oli kaikissa maaryhmissauml noussut vaumlhiten Keski-Euroopassa ja Pohjoismaissa Vuodesta 2010 vuoteen 2012 tyoumlttoumlmy ys on laskenut Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa 66 prosenttiin mutta noussut Ison-Britannian ja Irlannin ryhmaumlssauml 12 prosenttiin ja Etelauml-Euroopassa 17 proshysenttiin Myoumls tyoumlttoumlmyyden suhteen Eurooppa naumlyttaumlisi jakaantuvat pohjoiseen ja etelaumlaumln
Aktiivisen tyoumlmarkkinapolitiikan tulosten tarkastelu ei kuitenkaan tuota mitaumlaumln selkeaumlauml yleistulosta Olettaen ettauml ATMP estaumlauml tyoumlttoumlmy yttauml ja auttaa tyoumlttoumlmiauml nopeasti loumly taumlmaumlaumln uuden tyoumlpaikan korrelaation aktiivisen tyoumlmarkshykinapolitiikan ja siirtymaumln tyoumlttoumlmyydestauml tyoumllliseksi pitaumlisi olla positiivinen ja vastaavasti negatiivinen mitauml tulee siirtymaumlaumln tyoumlllisestauml tyoumlttoumlmaumlksi Taulushykon 2 ja taulukon 4 (s 170ndash171) pohjalta ilmenee ettauml asioiden vaumlliset yhteydet ovat oletetun suuntaisia mutta eivaumlt tilastollisesti merkitseviauml ja pienessauml 15 maan otoksessa poikkeavat tapaukset vaikuttavat yhteyksiin 1990-luvun tilanteessa (ECHP-aineisto) korrelaatio ATMPn ja tyoumlttoumlmy y teen siirty maumln vaumllillauml on ndash029 mutta jos poikkeava maa Itaumlvalta (pieni ATMP-osuus ja vaumlhaumlinen liikshykuvuus) poistetaan korrelaatiokin kohenee (r = ndash 045) Korrelaatio aktiivisen tyoumlmarkkinapolitiikan ja tyoumlllistymisen vaumllillauml on olematon (r = 001) Mutta nytkin poikkeavan tapauksen (Espanja suurine siirtymineen ja pienine ATMPshyosuuksineen) poistaminen nostaa vaumlhaumln korrelaatiota (r = ndash023)
20 0 0 -luv u n jauml l k ipuol iskon t i la n ne EU-SILC-t ietojen va lossa naumly t t auml auml pit kaumllti sama lta kuin v uosik y mmen aiemmin Myoumlhemmauml llauml aja nja ksol la tyoumlmarkkinapolitiikan ja tyoumlttoumlmy yteen siirtymisen vaumllillauml on vahvempi yhshyteys (r = ndash 033) mikauml vahvistuu jos poikkeavat Norja ja Iso-Britannia jaumltetaumlaumln tarkastelun ulkopuolelle (r = ndash 056) Taumlmauml viittaisi siihen ettauml ATMPlla saattaa olla tyoumlttoumlmy yteen siirtymistauml vaumlhentaumlvauml vaikutus Sen sijaan yhteys aktiivisen tyoumlmarkkinapolitiikan ja tyoumln loumly taumlmisen vaumllillauml ei ole oletuksen mukainen (r = ndash 006) Taumlssauml tapauksessa koko Etelauml-Eurooppa suurine tyoumlttoumlmy ydestauml tyoumllliseksi siirtymaumllukuineen ja pienine ATMP-satsauksineen on muista maista poik keava ryhmauml Mikaumlli kaik ki Etelauml-Euroopan maat jaumltetaumlaumln tarkastelun ulkopuolelle korrelaatio paranee ja sen suunta on oletuksen mukainen mitauml enemmaumln harjoitetaan aktiivista tyoumlmarkkinapolitiikkaa sitauml paremmin tyoumltshytoumlmaumlt tyoumlllistyvaumlt (r = 052)
1 Tarkistimme kaumly ttaumlmaumlmme EU-aineistojen tietoja taulukossa 1 esitettyjauml vasten Yhtaumlpitaumlv y ys meidaumln aineistoista saamiemme tyoumlllisy yslukujen ja OECDn lukujen vaumllillauml on erittaumlin hy vauml Vuonna 1997 korrelaatiokerroin (r) ECHP-aineistosta laskettujen tyoumlttoumlmy ysasteitten ja OECDn tyoumlttoumlmy yden vaumllillauml oli 091 Vuoden 2007 kohdalla yhtaumlpitaumlv y ys ei ollut yhtauml hy vauml (r = 041) EU-SILC-aineiston ja OECDn lukujen vaumllinen ero johtuu A lankomaiden lukujen poikkeavuudesta Mikaumlli Alankomaat jaumltetaumlaumln tarkastelun ulkopuolelle korrelaatio sekauml yleisen (r = 071) ettauml pitkaumlaikaistyoumlttoumlmy ysasteen suhteen paranee (r = 078)
Kangas ja Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa
165
Naumliden tulosten perusteella naumlyttaumlauml siltauml ettauml aktiivinen tyoumlllisy yspolitiikka onnistuu paremmin estaumlmaumlaumln ihmisiauml joutumasta tyoumlttoumlmaumlksi kuin auttamaan tyoumlttoumlmiauml tyoumlllistymaumlaumln Yhteydet ovat kuitenkin taumlssauml kaumly tetyissauml aineistoissa varsin heikot Aktiivinen tyoumlmarkkinapolitiikka on vain yksi pala suurempaa tyoumlmarkkinallista palapeliauml jossa ihmiset tyoumlllisty vaumlt jaumlaumlvaumlt tyoumlttoumlmiksi ja tyoumllshylisty vaumlt uudelleen tai jaumlaumlvaumlt pitkaumlaikaistyoumlttoumlmiksi (De Vreyer ym 2000) Naumlin ollen aktiivinen tyoumlmarkkinapolitiikka ei ole riittaumlvauml tekijauml selittaumlmaumlaumln tyoumlmarkshykinoilla tapahtuvien siirtymien eroja maiden tai hy vinvointivaltiomallien vaumllillauml
Tyoumlttoumlmyysturva Pohjoismaat anteliaita alemmissa Keski-Eurooppa ylemmissauml tuloryhmissauml
Turva tyoumlttoumlmy yttauml ja muita sosiaalisia riskejauml vastaan voidaan hankkia useilla eri tavoilla Turvan tasoa ja kattavuutta voidaan myoumls mitata useilla eri tavoilla Useimmin kaumlytety t mittarit viittaavat etuuksien anteliaisuuteen siihen kuinka suuri toimeentuloturvajaumlrjestelmaumlstauml saatava korvaus on suhteessa aiempaan palk kaan Useimmat kansainvaumlliset vertailut perustuvat ty y ppitapauksiin ja niihin liitty viin hypoteettisiin laskelmiin Yleensauml laskuperusteena kaumlytetaumlaumln keskivertopalkansaajaa (average paid worker APW) ja haumlnen palkkaansa jonshyka oletetaan heijastavan kunkin maan keskimaumlaumlraumlistauml palkkatasoa Taumlllaisilla keskimaumlaumlraumliseen tilanteeseen perustuvilla laskelmilla on oma taumlrkeauml informaashytioarvonsa mutta niillauml on omat rajoitteensa Ne eivaumlt kerro mitaumlaumln siitauml miten sosiaaliturvajaumlrjestelmauml kohtelee tulohaitarin ala- ja ylaumlpaumlaumlssauml olevia tulonsaajia Voi olla niin ettauml kahden maan keskivertopalkansaajan korvausaste on taumlsmaumllleen sama mutta toisessa saattaa olla korkea korvaustaso alemmille tuloryhmille mutshyta hy vaumltuloisille suhteellisen alhainen korvaustaso suhteessa palkkaan Tilanne on seurausta korkeasta korvausasteesta (esim 90 prosenttia palkasta) ja pienestauml maksimietuudesta (esimerkiksi Tanska) Toisissa maissa taas maksimietuudet ovat suuremmat tai niitauml ei ole rajoitettu lainkaan (esimerkiksi Suomi) Naumlistauml syistauml tarvitaan vaihtoehtoisia laskelmia
OECD on vuosille 2001ndash2008 tehnyt lukuisia erilaisia anteliaisuusmallituksia eri tuloryhmille ja perhety ypeille Kaumlytaumlmme taumlssauml kolmen eri tuloryhmaumln tietoja vuodelta 2007 1) pienipalkkaiselle palkansaajalle jonka tulot ovat 67 prosentshytia keskivertopalkansaajan tuloista (067APW) 2) keskipalkkaiselle (APW) ja 3) suurituloiselle henkiloumllle jonka tulot ovat 15 kertaa keskituloja suuremmat (15APW) (OECD 2010) Koska OECD-tiedot alkavat vuodesta 2001 on 1990shyluvun tietojen saamiseksi kaumly tettaumlvauml vaihtoehtoisia laumlhteitauml (International Social
Eurooppalaiset elinolot
166
Security Association 1995 Salomaumlki ja Munzi 1999)2 Jaumlrjestelmien anteliaisuus eri tulotasoilla on esitetty taulukossa 3
Taulukko 3 Tyoumlttoumlmyysturvajaumlrjestelmaumln korvausasteet eri tuloryhmissauml 1995 ja 2007 Korvausaste =
nettokorvaus nettopalkka APW = keskimaumlaumlraumlinen palkansaajan tulo
Maaryhmaumlmaa
1995 2007
Pienishytuloinen
(067APW)
Keskishytuloinen
(APW)
Suurishytuloinen (15APW)
Pienishytuloinen
(067APW)
Keskishytuloinen
(APW)
Suurishytuloinen (15APW)
Pohjoismaat
Tanska 93 70 55 89 72 59
Suomi 87 77 61 79 70 58
Norja 85 70 65 80 72 55
Ruotsi 80 78 63 84 71 55
MCV 864006 733005 618005 830005 713001 568004
Keski-Eurooppa
Itaumlvalta 65 63 62 70 67 53
Belgia 79 61 51 76 60 48
Ranska 86 76 71 78 71 71
Saksa 74 72 72 76 74 70
Alankomaat 87 79 55 82 74 59
MCV 782012 702011 622015 764006 692009 602169
Anglosaksiset maat
Irlanti 60 49 42 65 49 39
Iso-Britannia 58 38 43 67 53 39
MCV 590002 425022 425002 660002 510005 390000
Etelauml-Eurooppa
Kreikka 82 51 40 63 48 36
Italia 41 42 42 71 71 56
Portugali 88 78 80 81 85 85
Espanja 72 74 59 81 73 54
MCV 708030 613029 553034 740011 693022 578035
Kaikki maat MCV 758018 649022 576021 761010 673015 558023
Laumlhde International Social Securit y Association 1995 Salomaumlki ja Munzi 1999 17ndash18 ja 26 OECD 2008 ja 2010
2 Vertasimme taumlssauml kaumly tet t y jauml APW-laskelmia Lyle Scruggsin (2011) tietoi hin (lthtt pspuconn edu~scruggswphtmgt) Korrelaatio kaumly ttaumlmiemme APW-tietojen ja Scruggsin lukujen vaumllillauml oli 094 Koska Scruggsilla ei ole 067APW- tai 15APW-lukuja emme voineet verrata muita kuin keskimaumlaumlraumlisen palkansaajan kor vaustasoja
Kangas ja Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa
167
Kuten taulukosta 3 naumlhdaumlaumln korvausasteet vaihtelevat tuloryhmien vaumllilshylauml Useimmissa maissa korvaustasot ovat korkeampia alemmissa tuloryhmissauml oleville joskin maiden vaumllillauml on jonkin verran eroja taumlssauml suhteessa Maat ovat kuitenkin pienipalkkaisten (067APW) korvausasteissa enemmaumln toistensa kalshytaisia kuin muissa tuloryhmissauml mikauml ilmenee alimmalla rivillauml olevista rdquoKaikki CVrdquo -luvuista Eniten maat poikkeavat toisistaan siinauml millaisia etuja tarjotaan hy vaumltuloisille Kaikkiaan eri palkkaryhmille taattujen korvausasteiden yhtaumlshypitaumlvy ys on suhteellisen vahva Vuonna 1995 korrelaatio pieni- ja keskituloisen korvausasteen vaumllillauml oli 077 pieni- ja suurituloisen korvausasteen vaumllillauml 056 ja keski- ja suurituloisen vaumllillauml 082 Vuonna 2007 korrelaatiot eri korvausasteiden vaumllillauml olivat vielaumlkin korkeammat 078 062 ja 090 Korvausjaumlrjestelmaumln yhtaumlshypitaumlv y ys eri tulotasojen vaumllillauml naumlyttaumlisi lisaumlaumlntyneen toisin sanoen korvausasteet eri tuloryhmissauml ovat laumlhentyneet toisiaan
On vaumlitett y et tauml maat jot ka tarjoavat ylemmissauml tu lor yhmissauml hy v iauml etuja ovat kaikkein anteliaimpia myoumls huono-osaisille (Korpi ja Palme 1998 Nelson 2004) Jossain maumlaumlrin taumlmauml uudelleenjaon paradoksi naumlyttaumlisi pitaumlvaumln paikkansa vuonna 1997 jolloin Pohjoismaat tarjosivat kaikissa tuloryhmissauml suushyrimmat etuudet ndash poikkeuksena suurituloisin ryhmauml jossa Keski-Euroopan maat ovat anteliaimmat Vuonna 2007 tilanne on jossain maumlaumlrin monimutkaisempi Pohjoismaat jotka variaatiokertoimen perusteella ovat kaikkein homogeenisin ryhmauml yhdessauml Irlannin ja Ison-Britannian kanssa edelleenkin maksavat parhaat tyoumlttoumlmy yskorvaukset keskituloisille ja sitauml heikkotuloisemmille mutta jaumlaumlvaumlt nyt aiempaa selkeaumlmmin jaumllkeen Keski-Euroopasta mitauml tulee hyvaumltuloisille maksettaviin tyoumlttoumlmy yskorvauksiin Tulokset ovat varsin hy vin linjassa Goslashsta Esping-Andersenin (1990) ajatuksen kanssa keskieurooppalaisen sosiaalipolishytiikan statushierarkioita yllaumlpitaumlvaumlstauml luonteesta Variaatiokertoimien mukaan maiden vaumllillauml on tapahtunut lievaumlhkoumlauml yhdenmukaistumista tarkasteluajanshyjaksolla alemmissa ja keskituloisissa ryhmissauml Variaatiokerroin pienituloisten (067APW) ryhmaumlssauml on laskenut vuoden 1997 luvusta 018 arvoon 010 vuonna 2007 Keskipalkkaisen (APW) henkiloumln korvausasteen variaatiokertoimien arvot ovat 022 ja 015 Yhdenmukaistumista ei sen sijaan ole tapahtunut hyvaumltuloisten (15APW) ryhmaumlssauml (variaatiokertoimet 021 ja 023) Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa korvaustasot ovat laskeneet kaikissa tuloryhmissauml mutta keskimaumlaumlrin parantuneet Etelauml-Euroopassa Anglosaksisissa maissa taas parannukset ovat kohdistuneet ennen muuta keski- ja huonotuloisille Naumlmauml muutokset selittaumlvaumlt maiden vaumllistauml kasvanutta samankaltaisuutta
Eurooppalaiset elinolot
168
Tyoumlmarkkinasiirtymaumlt ja koumlyhyys regiimierot naumlkyvaumlt
Taumlmauml jakso kuvaa tyoumlmarkkinasiirty mien ja suhteellisen tulokoumlyhy ysriskin vaumllisiauml yhteyksiauml Tavoitteena on havainnollistaa miten tyoumlmarkkinoilla tapahshytuvat muutokset vaikuttavat eri maissa siirtymien kohteena olevien ihmisten taloudelliseen asemaan ja muutoksiin taloudellisessa asemassa Kyseessauml on kahden peraumlkkaumlisen vuoden seuranta Taulukon 4 (s 170) tulkinta voi olla hanshykalahko joten tarvitaan tulkinta-avain Esimerkiksi sarake rdquoTyoumlssauml rarr tyoumlssaumlrdquo viittaa niihin jotka kahtena peraumlttaumlisenauml seurantavuotena (t ja t+1) olivat moshylempina toumlissauml Vastaavasti sarake rdquoTyoumlssauml rarr tyoumltoumlnrdquo kuvaa niiden tilannetta jotka vuonna t olivat toumlissauml mutta joutuivat vuonna t +1 tyoumlttoumlmiksi Numerot kuvaavat eri maiden ja eri t youmlmark kinapositioissa olevien suhteellisia tuloshykoumlyhy ysriskejauml Esimerkiksi Suomen luku 38 rdquoTyoumlssauml rarr tyoumlssaumlrdquo -sarakkeessa kertoo ettauml kahtena peraumlkkaumlisenauml vuotena tyoumlssauml olleiden suhteellinen tuloshykoumlyhy ysaste Suomessa 1990-luvulla oli 38 prosenttia Ajanjaksolla 2005ndash2008 vastaava osuus oli 37 prosenttia Tyoumlssauml olevien koumlyhy ydessauml ei siis Suomessa ole tarkasteluperiodilla tapahtunut muutoksia Sen sijaan muutoksia on tapahtunut kahtena peraumlttaumlisenauml vuotena tyoumlttoumlmaumlnauml (rdquoTyoumltoumln rarr tyoumltoumlnrdquo sarake) olleiden tulokoumlyhy ysasteissa (24 prosenttia 1990-luvulla ja 45 prosenttia 2000-luvulla) Verrattuna aiempiin koumlyhy ystarkasteluihin taumlmaumln tarkastelun laumlhtoumlkohta on dynaamisempi vertaamme tyoumlmarkkinastatusmuutoksia koumlyhy ysmuutoksiin yli ajan ja maitten ja hy vinvointivaltiomallien vaumllillauml (taulukko 4)
rdquoTyoumlssauml rarr tyoumlssaumlrdquo -sarake osoittaa kulumiseen asti toistetun sanonnan olevan totta Tyouml on paras turva koumlyhy y ttauml vastaan olipa kyse mistauml tahansa hy vinvointivaltiomallista Yli ajan tapahtuva vertailu osoittaa suhteellisen pysyshyviauml regiimien vaumllisiauml eroja Tyoumlssauml olevien koumlyhy ys on pienintauml Pohjoismaissa ja suurinta Etelauml-Euroopassa ja anglosaksisissa maissa Kovin mullistavia muutoksia eri vuosien vaumllillauml ei ole Tulosten mukaan tyoumlssauml kaumly vien koumlyhy ys ei Euroopassa olisi lisaumlaumlntynyt joskaan oleellista pienentymistaumlkaumlaumln ei ole tapahtunut Tulos on yhdenmukainen Lohmannin ja Andreszligin (2008) tulosten kanssa joskin meidaumln tuloksemme osoittavat suurempia ja systemaattisempia maaryhmiin liitty viauml eroja
Tyoumln menettaumlminen (rdquoTyoumlssauml rarr tyoumltoumlnrdquo -ryhmauml) selvaumlsti lisaumlauml suhteellista tulokoumlyhyysriskiauml kaikissa regiimeissauml ja laumlhestulkoon kaikissa maissa Kun tyoumlssauml olevien tulokoumlyhy ysaste keskimaumlaumlrin on alle kymmenen prosenttia tyoumlttoumlmaumlksi vuonna t +1 joutuneiden koumlyhy ysaste oli yli kolminkertainen Ensimmaumlinen johshytopaumlaumltoumls taumlstauml tarkastelusta on se ettauml tyoumlttoumlmy ys on taloudellinen riski Toinen johtopaumlaumltoumls on se ettauml sosiaaliturvajaumlrjestelmauml ei taumltauml riskiauml kaikkien kohdalla eliminoi Kolmas johtopaumlaumltoumls ja sosiaaliturvajaumlrjestelmaumln kannalta lohdullinen uutinen on se ettauml useimpien kohdalla tyoumlttoumlmy ys ei ainakaan vaumllittoumlmaumlsti johda tulokoumlyhy ysrajan alittamiseen rdquoTyoumlssauml rarr tyoumltoumlnrdquo -ryhmaumlssauml on havaittavissa
Kangas ja Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa
169
selvaumlt regiimikohtaiset erot Pienimmaumlt tulokoumlyhy ysluvut loumly ty vaumlt Pohjoismaista (alle 20 prosenttia) ja suurimmat Etelauml-Euroopasta (yli 30 prosenttia) Todellisuushydessa eraumlaumlt maat poikkeavat hy vinvointimallistaan Esimerkiksi Alankomaiden suhteelliset tulokoumlyhy ysriskit ovat selvaumlsti pienemmaumlt kuin Keski-Euroopan luvut yleensauml ja usein Alankomaat selviaumlauml vertailuista paremmin kuin Suomi Taumlssauml suhteessa Alankomaat on Suomea rsquopohjoismaisempirsquo hyvinvointivaltio
Suurin suhteellinen tulokoumlyhy ysriski on niillauml jotka ovat olleet tyoumlttoumlminauml molempina tarkasteluvuosina 1990-luvulla naumlin maumlaumlriteltyjen pitkaumlaikaistyoumlttoumlshymien koumlyhy ysaste oli 32 prosenttia 2000-luvulla se oli laumlhellauml 40tauml prosenttia Pohshyjoismaat eivaumlt 2000-luvun tilanteen mukaan naumlyttaumlisi olevan mikaumlaumln kovin homoshygeeninen ryhmauml Tilanteeseen vaikuttavat ennen muuta Suomen ja Norjan suuret tulokoumlyhy ysluvut Suomen kohdalla muutos ei johtune pelkaumlstaumlaumln siirtymisestauml aineistosta toiseen vaan taustalla on tyoumlttoumlmy ysturvan ja nimenomaisesti tyoumltshytoumlmy ysturvan peruspaumlivaumlrahan ja tyoumlmarkkinatuen riittaumlmaumlttoumlmy ys ja jaumllkeenshyjaumlaumlneisy ys Norjan tilanne lienee teknisempi ja johtunee ennemminkin siitauml ettauml Norjan tyoumlttoumlmy ysaste on alhainen ja pitkaumlaikaistyoumlttoumlmiauml on varsin vaumlhaumln Taumlmaumln vuoksi Norjan pitkaumlaikaistyoumlttoumlmaumlt saattavat olla paljon valikoituneempi ryhmauml kuin muissa maissa Kaikkiaan pitkaumlaikaistyoumlttoumlmien suhteen on vaikea puhua mistaumlaumln selvistauml hyvinvointimallikohtaisista eroista
Y leensauml tyoumlhoumln meneminen on kaikissa maissa kannattavampaa kuin tyoumlttoumlmaumlnauml oleminen rdquoTyoumltoumln rarr tyoumlssaumlrdquo -ryhmaumln tulokoumlyhyysluvut ovat pieshynemmaumlt kuin tyoumlttoumlmaumlksi joutuneilla (rdquoTyoumlssauml rarr tyoumltoumlnrdquo) tai kahtena vuotena tyoumlttoumlmaumlnauml olleilla Taumlstauml yleisestauml saumlaumlnnoumlstauml on muutama harva poik keus 1990-luvun ECHP-aineistossa Itaumlvalta ja Alankomaat ovat taumlllaisia tapauksia ja EU-SILC-tiedostossa Ranska ja Tanska ovat omat erikoisuutensa Naumlmauml tilanteet voivat johtua aineistoon liittyvistauml ongelmista taumlssauml tarkastellaan vuosittaisia tuloja tai kotitalouden rakenteeseen liitty vaumlt tekijaumlt voivat aiheuttaa sekaannusta Naumlistauml aineisto-ongelmista keskusteltiin jo aiemmin Selitykset voivat liittyauml myoumls tyoumlttoumlmy ysturvajaumlrjestelmien kannustinrakenteisiin Kaumlsillauml olevilla aineistoilla asiaan ei voida kovin tarkasti pureutua Tarvittaisiin paljon yksiloumlidympiauml ja hienosyisempiauml tietoja kotitalouden rakenteesta henkiloumlkohtaisista tuloista ja niiden muutoksista myoumls lyhyemmaumlllauml aikavaumllillauml kuin vuoden aikana
Vaumlliin tulevien muuttujien kontrollointi sekoittaa regiimierot
Taumlssauml jaksossa yhdistetaumlaumln kahden edellisen jakson sisaumlltouml Tarkastelemme miten tyoumlttoumlmy ysturvajaumlrjestelmaumln anteliaisuus on yhteydessauml tyoumlmarkkinasiirtymissauml havaittuihin muutoksiin suhteellisissa tulokoumlyhy ysriskeissauml Koska tyoumlttoumlmy ysshy
Eurooppalaiset elinolot
170
Taul
ukko
4 T
youmlm
arkk
inas
iirty
maumlt
ja s
uhte
ellin
en tu
lokouml
yhyy
sris
ki 1
990-
ja 2
000-
luvu
lla
Maa
ryhm
aumlm
aa
1994
ndash99
2005
ndash07
Tyoumls
sauml rarr
ty
oumlssauml
Ty
oumlssauml
rarr
tyoumlt
oumln
Tyoumlt
oumln rarr
ty
oumlssauml
Ty
oumltoumln
rarr
tyoumlt
oumln
Tyoumls
sauml rarr
ty
oumlssauml
Ty
oumlssauml
rarr
tyoumlt
oumln
Tyoumlt
oumln rarr
ty
oumlssauml
Ty
oumltoumln
rarr
tyoumlt
oumln
Pohj
oism
aat
Tans
ka
34
106
8
1 8
5 3
5 6
8 9
0 25
0
Suom
i 3
8 20
9
123
24
1
37
212
17
9
449
Norja
ndash
ndash ndash
ndash 2
7 36
1
210
66
4
Ruot
si
ndash ndash
ndash ndash
65
142
17
4
346
MC
V 3
60
08
158
04
6 10
20
29
163
06
7 4
10
41
196
06
4 16
30
31
427
04
2
Kesk
i-Eur
oopp
a
Itaumlva
lta
64
139
21
9
171
3
9 33
4
165
43
3
Belg
ia
51
196
12
0
285
4
5 35
7
241
19
9
Rans
ka
63
253
23
3
371
7
0 6
1 13
9
342
Saks
a 4
7 19
3
157
44
7
ndash ndash
ndash ndash
Alan
kom
aat
43
129
17
9
255
3
8 20
8
183
40
0
MC
V 5
40
17
182
02
7 18
20
25
306
03
4 4
80
31
240
05
7 18
70
24
344
03
0
Angl
osak
sise
t maa
t
Irlan
ti 5
2 25
6
170
44
6
58
175
12
3
277
Iso-
Brita
nnia
5
7 26
4
205
47
3
73
483
26
3
587
MC
V 5
50
07
260
00
2 18
60
13
471
00
7 6
70
16
329
06
6 19
30
51
432
05
2
Kangas ja Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa
171
Maa
ryhm
aumlm
aa
1994
ndash99
2005
ndash07
Tyoumls
sauml rarr
ty
oumlssauml
Ty
oumlssauml
rarr
tyoumlt
oumln
Tyoumlt
oumln rarr
ty
oumlssauml
Ty
oumltoumln
rarr
tyoumlt
oumln
Tyoumls
sauml rarr
ty
oumlssauml
Ty
oumlssauml
rarr
tyoumlt
oumln
Tyoumlt
oumln rarr
ty
oumlssauml
Ty
oumltoumln
rarr
tyoumlt
oumln
Etel
auml-Eu
roop
pa
Krei
kka
148
27
0
188
30
6
134
36
5
183
33
9
Italia
10
4
429
29
2
473
11
4
412
24
0
375
Port
ugal
i 14
6
265
10
9
255
11
3
263
17
7
322
Espa
nja
94
294
19
9
336
11
6
314
17
2
410
MC
V 12
30
23
315
02
4 19
70
38
343
02
7 11
90
08
339
01
9 19
30
17
361
01
1
Kaik
ki m
aat M
CV
72
054
23
10
37
175
03
3 32
00
34
69
034
26
30
48
183
02
6 38
50
32
Laumlhd
e E
CHP
1994
ndash200
1 E
U-S
ILC
pitk
ittaumli
stie
dost
o 20
08
= T
ieto
a ei
saa
tavi
lla
ndash Taul
ukko
5 T
youmlttouml
myy
stur
van
korv
ausa
stei
den
ja ty
oumlmar
kkin
asiir
tym
iin li
ittyv
ien
suht
eelli
sten
tulo
koumlyh
yysr
iski
en v
aumllis
et k
orre
laat
iot 1
990-
ja 2
000-
luvu
illa
Tulo
ryhm
auml 19
94ndash1
999
2005
ndash200
7
Tyoumls
sauml rarr
tyoumlt
oumln
Tyoumlt
oumln rarr
tyoumlt
oumln
Tyoumlt
oumln rarr
tyoumls
sauml
Tyoumls
sauml rarr
tyoumlt
oumln
Tyoumlt
oumln rarr
tyoumlt
oumln
Tyoumlt
oumln rarr
tyoumls
sauml
Pien
itulo
inen
(06
7 AP
W)
ndash06
4
ndash06
8
ndash07
1
ndash05
6ndash
076
ndash00
9ndash0
57
ndash03
1ndash0
68
Kesk
itulo
inen
(APW
) ndash0
51
ndash05
2 ndash0
39
ndash03
1ndash0
47
00
ndash03
5 ndash0
12
ndash05
0
Suur
itulo
inen
(15
APW
) ndash0
31
ndash03
3 ndash0
34
ndash04
3ndash0
53
ndash01
1ndash0
37
ndash02
3ndash0
49
Vino
viiv
an o
ikea
lla p
uole
lla o
leva
t num
erot
viit
taav
at k
orre
laat
ioih
in k
un p
oikk
eava
t tap
auks
et K
reik
ka ja
Irla
nti o
n po
iste
t tu
tark
aste
lust
a
= ti
last
ollis
esti
mel
kein
mer
kits
evauml
= ti
last
ollis
esti
mer
kits
evauml
Lauml
hde
ECH
P 19
94ndash2
001
EU
-SIL
C p
itkitt
aumlist
iedo
sto
2008
Eurooppalaiset elinolot
172
turvajaumlrjestelmaumlauml koskevat tiedot ovat maatasoisia aggregoimme myoumls suhteellishyset tulokoumlyhy ysriskit maatasolle Olemme kiinnostuneita siitauml miten koumlyhy ysriski liitty y eri tulotasoilla (067APW APW ja 15APW) maksettaviin tyoumlttoumlmy ysshykorvauksiin Laumlhdemme liikkeelle kahdenvaumllisten korrelaatioiden tarkastelusta Tulokset on esitetty taulukossa 5 (s 171) Koska tyoumlttoumlmy yskorvausjaumlrjestelmaumln anteliaisuus ei koske niitauml jotka ovat olleet koko ajan toumlissauml kategoria rdquoTyoumlssauml rarr
tyoumlssaumlrdquo on jaumltetty huomioimatta Kaikki taulukossa 5 esitetyt korrelaatiot ovat ennakko-oletusten suuntaisia
ja luontevia mitauml parempi on tyoumlttoumlmy ysturva sen pienempi on suhteellinen tulokoumlyhy ysriski Korrelaatiot ovat voimakkaampia 1990-luvulla kuin 2000shyluvulla Myoumlhemmaumlssauml EU-SILC-aineistossa korrelaatioiden voimakkuuteen vaikuttavat vahvasti poikkeavat tapaukset Irlanti ja Kreikka Pitkaumlaikaistyoumltshytoumlmy yden kohdalla myoumls Norja suurine koumlyhy yslukuineen (joista keskusteltiin aiemmin) vaikuttaa yhteyden voimakkuuteen Jos naumlmauml kolme poikkeuksellista maata poistetaan korrelaatio voimistuu huomattavasti Voimak kain yhteys koumlyhy yslukuihin on alimmille tuloryhmille maksettavilla korvauksilla Taumlmauml ilmentaumlauml sitauml ettauml riittaumlvauml perustur van taso on paras tae koumlyhy y ttauml vastaan tyoumlttoumlmy yden kohdatessa
Aiemmat tutkimukset (esim Kangas ja Ritakallio 2000 Fritzell ja Ritashykallio 2010) ovat osoittaneet ettauml maiden vaumlliset demografiset erot erot tyoumlssauml kaumlymisessauml (kahden vai yhden ansaitsijan malli) erot vaumlestoumln koulutustasossa jne vaikuttavat koumlyhy yden yleisy yteen OECD-maissa Naumliden vaumlliin tulevien maakohtaisten muuttujien vaikutusten eliminointi tehtiin taumlssauml tutkimuksessa mikroaineistoon perustuvalla logistisella regressiolla jolla kontrolloitiin sushykupuoli perhesuhteet ikauml koulutus ja terveys Mallituksista saadut ristituloshysuhteet (odds ratios) kuvaavat kunkin maan tilannetta suhteessa vertailukohdaksi valittuun Itaumlvaltaan (Itaumlvalta = 1) Ykkoumlstauml suuremmat kertoimet ilmaisevat ettauml kun edellauml mainitut tekijaumlt on vakioitu kyseisen maan koumlyhy ysluvut ovat suuremmat kuin Itaumlvallassa Vastaavasti ykkoumlstauml pienemmaumlt luvut osoittavat ettauml maan tyoumlttoumlmistauml pienempi osuus on koumlyhiauml kuin Itaumlvallassa
Taustamuuttujien vaikutuksen huomioiminen muuttaa jonkin verran maishyden keskinaumlisiauml jaumlrjestyksiauml Esimerkiksi 2000-luvulla suhteelliset tulokoumlyhyysshyriskit ryhmaumlssauml rdquoTyoumltoumln rarr tyoumltoumlnrdquo ovat laumlhestulkoon samat Itaumlvallassa (433 proshysenttia) ja Suomessa (449 prosenttia) Taumlssauml koumlyhy yden rdquobruttovertailussardquo Suoshymen koumlyhy ysaste on 103 kertaa suurempi kuin Itaumlvallan Jos siirrymme rdquonettoshyvertailuunrdquo eli tilanteeseen jossa taustamuuttujien vaikutukset on vakioitu tilanne on aika tavalla toinen Taumlssauml vertailussa Suomen koumlyhy ysluvut ovat 166-kertaiset Itaumlvaltaan naumlhden Tulos ilmentaumlauml sitauml ettauml jos Suomen vaumlestouml- ja tyoumlllisy ysrakenne olisivat samat kuin Itaumlvallassa Suomen pitkaumlaikaistyoumlttoumlmien tulokoumlyhy ysriskit olisivat merkittaumlvaumlsti suuremmat Vastaavasti pitkaumlaikaistyoumltshytoumlmien tulokoumlyhyysriski Espanjassa on 410 prosenttia mikauml Itaumlvallan 433 proshy
Kangas ja Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa
173
senttiin suhteutettuna on 095 Vaumlestouml- ja tyoumlllisy ysrakenteen vakioinnin jaumllkeen rdquonettotilannerdquo on 081 Taumlmauml tulos puolestaan kertoo sen ettauml jos Espanja olisi taustarakenteeltaan samankaltainen Itaumlvallan kanssa espanjalainen tyoumlttoumlmy ys olisi de facto vaumlhaumlisempi
Kuten taulukosta 4 ilmeni kaikkein voimakkaimmin koumlyhy yteen oli yhshyteydessauml alimmilla tulotasoilla tarjottu tyoumlttoumlmy yskorvaus Siksi seuraavissa tarkasteluissa (kuvio s 174) keskity mme maakohtaisten ristitulosuhteiden ja pienituloisten (067APW) korvaustason yhteyksien selvittaumlmiseen Koska tyoumlttoumlmy yskorvausjaumlrjestelmaumln anteliaisuus koskee ennen muuta tyoumlttoumlmaumlksi joutuneita (rdquoTyoumlssauml rarr tyoumltoumlnrdquo) ja pitkaumlaikaistyoumlttoumlmiauml (rdquoTyoumltoumln rarr tyoumltoumlnrdquo) ja vaumlhemmaumlssauml maumlaumlrin muita ryhmiauml tarkastelemme vain edellauml mainittua kahta tyoumlttoumlmien jouk koa
1990-luvun tilanteessa (ylemmaumlt kuviot) selvauml yhteys on havaittavissa mitauml parempi on tyoumlttoumlmy ysturvasta saatava korvaus sitauml vaumlhaumlisempaumlauml on koumlyhy ys Vuonna 1997 italialaisen tyoumlttoumlmaumlksi joutuneen todennaumlkoumlisy ys3 olla koumlyhauml itaumlvaltalaiseen tyoumlnsauml menettaumlneeseen verrattuna oli noin kolminkertainen (Tyoumlsshysauml rarr tyoumltoumln) Suomessa vastaava todennaumlkoumlisy ys oli 17 Korvausaste on korkein Tanskassa jossa myoumlskin tulokoumlyhy yden todennaumlkoumlisy ys on pienin (07-kertaishynen Itaumlvaltaan naumlhden) Pitkaumlaikaistyoumlttoumlmien (Tyoumltoumln rarr tyoumltoumln) suhteellinen tulokoumlyhy ysriski oli kaikkein suurin Italiassa ja Isossa-Britanniassa noin nelinshykertainen Itaumlvaltaan verrattuna Tanska selviaumlauml pienimmillauml tulokoumlyhy ysriskeillauml taumlssaumlkin vertailussa Suomessa todennaumlkoumlisy ys ettauml pitkaumlaikaistyoumltoumln on koumlyhauml oli laumlhes kaksinkertainen Itaumlvaltaan verrattuna
Kuvion ylauml- ja alaosassa on kaumlytetty samaa skaalaa mikauml helpottaa vertailua ja tuo havainnollisesti esiin maiden samankaltaistumisen Vuoden 1997 tilanteesshysa sekauml tulokoumlyhy ysriskien ettauml korvaustasojen hajonta oli selkeaumlsti suurempaa kuin kymmenen vuotta myoumlhemmaumlssauml tilanteessa Maiden vaumlliset erot ovat molemmilla ulottuvuuksilla kaventuneet Kuvioista selviaumlauml myoumls se kuinka Pohjoismaat ovat vaakasuunnassa liukuneet vasemmalle (edut ovat huonontushyneet) ja toisaalla esimerkiksi Italia on siirtynyt oikealle (edut ovat parantuneet) Vastaavasti erot tulokoumlyhy ysriskeissauml ovat kaventuneet suhteellisen pieniksi Vuonna 2007 rdquoTyoumlssauml rarr tyoumltoumlnrdquo -ryhmaumlssauml oikeastaan vain Iso-Britannia mershykittaumlvaumlsti poikkeaa muista rdquoTyoumltoumln rarr tyoumltoumlnrdquo -kategoriassa taas Norja osin Suomi ja Iso-Britannia poikkeavat muista maista Muutoin maat ovat aika laumlhellauml vertailupiste Itaumlvaltaa
3 Tulkinnallisen yksinkertaisuuden vuoksi puhumme todennaumlkoumlisy yksistauml
Eurooppalaiset elinolot
100908070605040
Italia Iso-Britannia R2 Linear = 0503
Irlanti
Itaumlvalta
Espanja Belgia AlankoshymaatSuomi
Portugali
Tanska
Kreikka
Ranska
Kuvio Koumlyhyyden todennaumlkoumlisyys eri tyoumlmarkkinapositioissa (Itaumlvalta = 1) ja tyoumlttoumlmyysturvan
korvausaste pienituloisessa (067 APW) ryhmaumlssauml
Tyoumlssauml rarr tyoumltoumln Tyoumltoumln rarr tyoumltoumln
50
Portugali
100908070605040
Italia
Iso-Britannia
Irlanti KreikkaRanska Suomi
BelgiaEspanja
Alanko-maat
Tanska Itaumlvalta
R2 Linear = 0471 50
40 40
174 30 30
20 20
10 10
00 00
067 APW 1997 067 APW 1997
Tyoumlssauml rarr tyoumltoumln Tyoumltoumln rarr tyoumltoumln
40 50 60 70 80 90 100 067 APW 2007 067 APW 2007
50
40
30
20
10
00
R2 Linear = 0236
Iso-Britannia
Itaumlvalta
Kreikka
Irlanti
Italia Ranska
Belgia Norja
Suomi Espanja
Ruotsi
Alanko-maat
PortugaliTanska
100908070605040
50
40
30
20
10
00
R2 Linear = 0026
Kreikka
Iso-Britannia
Itaumlvalta
Italia
Ruotsi
Irlanti Belgia
Ranska
Norja
Suomi Alankomaat
Tanska
Portugali
Espanja
Kuvioiden oikeassa ylaumlkulmassa esitetaumlaumln esiin piirretyn lineaarisen regresshysiosuoran selitysaste (Rsup2) Vasemman ylaumlkuvion kohdalla ilmoitus rdquoRsup2 = 0471rdquo tarkoittaa sitauml ettauml tyoumlttoumlmy ystur van korvaustaso tulor yhmaumlssauml 067APW rdquoselittaumlaumlrdquo vajaa 50 prosenttia y-muuttujan toisin sanoen maakohtaisten ristituloshysuhteiden rdquotodennaumlkoumlisy yksienrdquo eroista Loppu jaumlauml muille kansallisille tekijoumlille joita taumlssauml kaumlytetty malli ei sisaumlllauml Malli toimii paljon huonommin 2000-luvun tilanteessa (alemmat kuviot) Parhaimmillaankin se selittaumlauml vain noin neljaumlnnekshysen y-muuttujan vaihtelusta (kuvio rdquoTyoumlssauml rarr tyoumltoumlnrdquo) Pitkaumlaikaistyoumlttoumlmien kohdalla malli ei paumlde lainkaan
Ei ole kovinkaan suuri yllaumltys ettauml malli toimii parhaiten tyoumlttoumlmaumlksi joutushyneiden ryhmaumlssauml Vastikaumlaumln tyoumlttoumlmaumlksi joutuneet ovat kaikkein vaumllittoumlmimmin tyoumlttoumlmy ysvakuutuksen piirissauml On yllaumlttaumlvaumlauml ettauml malli ei toimi pitkaumlaikaisshy
Kangas ja Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa
175
tyoumlttoumlmien tarkastelussa Tulokselle voidaan loumlytaumlauml kolme mahdollista selitystauml Ensinnaumlkin tilanne muuttuu kun siirry taumlaumln rdquobruttotarkastelustardquo (taulukko 4) rdquonettotarkasteluunrdquo toisin sanoen vakioimattomasta tilanteesta tilanteeseen jossa taustamuuttujien vaikutus on huomioitu Vaumlestouml- ja tyoumlssaumlkaumlymisrakenshyteisiin liitty vaumlt tekijaumlt saattavat haumlmaumlrtaumlauml tilannetta kuten aiemmin keskusshyteltiin Toisekseen siirryttaumlessauml 1990-luvulta 2000-luvulle tyoumlttoumlmy ys yleisesti laski Euroopassa mikauml muutti tyoumlttoumlmy yden rakennetta ja vahvisti tyoumlttoumlmien joukossa olevien valikoitumista Valikoituminen tarkoittaa sitauml ettauml rdquotyoumlllistetshytaumlvissauml olevatrdquo tyoumlttoumlmaumlt tyoumlllistyivaumlt ja pitkaumlaikaistyoumlttoumlmien joukkoon jaumlivaumlt ne joilla on sy ystauml tai toisesta (terveyssy y t puutteellinen koulutus yms) erilaisia tyoumlllistymisen esteitauml Toisin sanoen pitkaumlaikaistyoumlttoumlmaumlt olivat vaikeammin tyoumlllistettaumlviauml Norjan tapaus on oivallinen esimerkki taumlstauml vaumlhaumlinen tyoumlttoumlmy ys alhainen pitkaumlaikaistyoumlttoumlmien osuus mutta suuri suhteellinen tulokoumlyhy ysriski pitkaumlaikaistyoumlttoumlmien joukossa Kolmanneksi koska pitkaumlaikaistyoumlttoumlmy yden rakenne on muuttunut tyoumlttoumlmien joukossa on enemmaumln ja enemmaumln sellaisia jotka eivaumlt enaumlauml ole oikeutettuja tyoumlttoumlmy ysvakuutuksesta saataviin etuuksiin vaan monet ovat siirtyneet toimeentulotukijaumlrjestelmaumln piiriin Naumlin ollen tyoumltshytoumlmy ysturvan taso ei enaumlauml ole heidaumln kohdallaan relevantti mittari Tarkasteluun pitaumlisi ottaa viimesijaiset etuudet toimeentulotuki ja asumistuki
Kaik kiaan taumlllainen vaumlliin tulevien muuttujien kontrollointi sekoittaa sitauml suhteellisen selvaumlauml kuvaa joka edellauml esitettyjen rdquobruttotilannerdquo taulukoiden pohjalta on syntynyt rdquoNettotilanteessardquo Pohjoismaat eivaumlt enaumlauml olekaan selvaumlsti muista maista poikkeava ryhmaumlnsauml Vertailut myoumls osoittavat ettauml suuri osa pohshyjoismaisen mallin pienistauml tulokoumlyhy ysluvuista ei suinkaan aina tule anteliaasta sosiaaliturvasta vaan vaumlestoumlrakenteeseen ja ennen muuta tyoumlssauml kaumlymisen tapaan liitty vistauml tekijoumlistauml Esimerkiksi Ranskan ja Pohjoismaiden koko vaumlestoumltason koumlyhy ysasteiden eroista yksi kolmasosa selitty y tulonsiirtojaumlrjestelmiin liitty villauml eroilla ja kaksi kolmasosaa selitty y muilla laumlhinnauml naisten tyoumlhoumln osallistumisen eroilla (Kangas ja Ritakallio 2000) Taulukosta 1 ilmeni ettauml muihin maihin verrattuna Pohjoismaissa naisten tyoumlvoimaosuudet ovat suuret vallalla on niin sanottu kahden palkansaajan malli Kahden tulonsaajan tilanteessa kotitalous ei luonnollisestikaan ole yhtauml herkkauml tyoumlttoumlmy yden aiheuttamalle koumlyhy ydelle kuin sellainen kotitalous jossa on vain yksi tulonsaaja Etelauml-Euroopan suuret suhteelliset tulokoumlyhy ysriskit liitty vaumlt yhden palkansaajan mallin yleisy yteen Jos palkkatyoumlssauml oleva etelaumleurooppalainen mies jaumlauml tyoumlttoumlmaumlksi kotitalouden tulot laskevat voimakkaasti koskapa puolison tulot eivaumlt ole vakauttamassa tilannetta Tulokset antavat vahvaa tukea ensinnaumlkin sille ajatukselle ettauml tyouml on parasta sosiaaliturvaa Toisekseen tulokset painottavat sitauml ettauml parasta koumlyhy yttauml ennalta ehkaumlisevaumlauml politiikkaa ovat ne sosiaalipalvelut jotka mahdollistavat kummankin puolison tyoumlssauml kaumlymisen Erityisen taumlrkeauml rooli on perheille suunnatuilla palveshyluilla (ks Ferrarini 2003 Anttonen 2005 Meagher ja Szebehely 2012)
Eurooppalaiset elinolot
176
Erot pienenevaumlt ndash mallit saumlilyvaumlt
Artikkelin tavoite oli tarkastella miten tyoumlmarkkinasiirtymaumlt heijastuvat eri maiden ja eri maaryhmien suhteellisissa tulokoumlyhy ysriskeissauml Pohjavireenauml oli selvittaumlauml missauml maumlaumlrin voidaan puhua erityisestauml pohjoismaisesta mallista joka selvaumlrajaisesti piirty y esiin muiden Euroopan maiden joukosta Jotta sosiaalishyturvajaumlrjestelmauml ja erilaiset siirtymaumlt tulopositioissa asettuisivat laajempaan perspektiiviin laumlhdimme liikkeelle tarkastelemalla aluksi tyoumlmark kinajaumlrshyjestelmiauml ja niitauml muutoksia joita naumlissauml jaumlrjestelmissauml on tapahtunut 1990shyluvulta laumlhtien 1990-luvun tilanteessa laman pitkaumlkestoinen vaikutus oli vielauml selvaumlsti naumlhtaumlvissauml ennen muuta Suomessa ja Ruotsissa Naumliden maiden suurien tyoumlttoumlmy yslukujen vuoksi pohjoismainen taumlystyoumlllisy ysmalli ei hahmottunut Sen sijaan tyoumlllisy ysasteet olivat edelleenkin Pohjoismaissa korkeammat kuin Euroopassa keskimaumlaumlrin Taumlmauml paumltee myoumls Suomeen joka vertailussa skandishynaavisiin naapureihinsa ei yleensauml ole kovin hy vin paumlrjaumlnnyt 2000-luvun loppua kohden tyoumlllisy ystilanne koheni ja Pohjoismaat erottuvat omana ryhmaumlnaumlaumln korkean tyoumlllisy ysasteen ja vaumlhaumlisen tyoumlttoumlmy yden suhteen Vuonna 2012 Suoshymen tyoumlllisy ysaste oli muita Pohjoismaita matalampi mutta tyoumlttoumlmy ysasteissa ei Norjaa lukuun ottamatta ollut juurikaan eroja Vuoden 2008 talouskriisin vaikutukset naumlyttaumlvaumlt jakavan Euroopan kahtia Yhtaumlaumlllauml on Pohjoismaista ja Keski-Euroopasta koostuva pohjoinen Eurooppa ja toisaalla Etelauml-Eurooppa suurine tyoumlttoumlmy yslukuineen Vuoden 2008 talouskriisi on vaikuttanut voishymakkaasti myoumls Irlantiin (jossa pankkisektorin ongelmat laukaisivat kriisin) ja Isoon-Britanniaan Myoumls tyoumlvoimaosuuksissa on tapahtunut muutoksia jotka nekin osaltaan haumlmaumlrtaumlvaumlt aiempia hy vinvointimallirajoja 1990-luvulta tyoumlllisy ysosuudet ovat nousseet laumlhes kaikissa maissa ja maaryhmissauml Kasvu on ollut voimakkaampaa naisten kohdalla muissa kuin Pohjoismaissa Pohshyjoismaissa kasvu oli vuodesta 1997 vuoteen 2007 noin neljauml prosenttiyksikkoumlauml muissa regiimeissauml laumlhes 10 prosenttiyksikkoumlauml Muut maat ovat kuroneet ja ovat kuromassa umpeen Skandinavian maiden etumatkaa ja hy vinvointivaltiomallit ovat tulleet samankaltaisemmiksi Samankaltaistuminen ei johdu siis siitauml ettauml Pohjoismaat olisivat hylaumlnneet aiempia omia tunnuspiirteitaumlaumln vaan siitauml ettauml muut maat ovat niin sanotusti pohjoismaalaistuneet
Seuraavaksi analysoimme tyoumlttoumlmy ysturvajaumlrjestelmiauml ja niiden anteliaishysuutta eri maissa ja maaryhmissauml 1990-luvulla Pohjoismaat tarjosivat anteliaimshymat etuudet keski- ja huonotuloisille ryhmille Hy vaumltuloisten etuudet puolestaan olivat tuolloin ndash ja ovat edelleen ndash parhaat Keski-Euroopan maissa Anglosakshysisten maiden jaumlrjestelmien taso on heikoin heikompi kuin Etelauml-Euroopassa Tulokset sopivat varsin hy vin yhteen aiempien tutkimusten kanssa hy vinvointishyvaltioregiimien tunnuspiirteistauml (Esping-Andersen 1990) Taumlssaumlkin suhteessa tiettyauml samankaltaistumista on kuitenkin tapahtunut Pohjoismaissa on kautta
Kangas ja Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa
177
linjan leikattu etuja kun taas Etelauml-Euroopassa edut parantuivat tarkasteluajanshyjaksolla Samankaltaistuminen koskee laumlhinnauml keskituloisten ja pienituloisten etuuksia Hy vaumltuloisten (15APW) eduissa sen sijaan on havaittavissa lievaumlauml erilaistumista Kun puhutaan hy vinvointivaltioitten samankaltaistumisesta tai erilaistumisesta on pidettaumlvauml mielessauml mistauml ulottuvuudesta puhutaan ja millauml mittarilla asioita mitataan
Kansalliset tyoumlttoumlmy ysturvajaumlrjestelmaumlt ovat se iskunvaimennin jonka tarkoitus on vaumlhentaumlauml niitauml taloudellisia seurausvaikutuksia joita tyoumlttoumlmy ydellauml on Taumlssauml tutkimuksessa tavoitteena oli tarkastella dynaamisesti millaisia tuloshyvaikutuksia erilaisilla tyoumlmarkkinasiirtymillauml on Tarkastelun lopputulema oli suhteellisen selvaumlt regiimierot Pitkaumlaikaistyoumlttoumlmiauml lukuun ottamatta Pohjoisshymaissa suhteelliset tulokoumlyhy ysriskit ovat kaikissa tyoumlmarkkinapositioissa pieshynimmaumlt Tyoumlssauml kaumlyvien koumlyhy ys naumlyttaumlisi seuraavan perinteisiauml hy vinvointivalshytiollisia linjoja Pienintauml se on Pohjoismaissa vaumlhaumln suurempaa Keski-Euroopassa ja anglosaksisissa maissa Suhteellisesti katsoen kaikkein eniten tyoumlssauml kaumly viauml koumlyhiauml on Etelauml-Euroopassa jossa yhden palkansaajan tai miehisen elaumlttaumljaumln malli on vielauml varsin yleinen Mallin ongelmat ovat ilmeiset
Pohjoismaat eivaumlt selviauml vertailusta yhtauml hy vin kun kohteena ovat pitkaumlshyaikaistyoumlttoumlmaumlt Heidaumln tulokoumlyhy ysriskinsauml on verrattain suuri etenkin Suoshymessa ja Norjassa Tyoumlttoumlmien ryhmaumln rakenteellisiin eroihin liitty vauml selitys olisi se ettauml koska Pohjoismaissa on vaumlhaumln pitkaumlaikaistyoumlttoumlmiauml muihin maihin verrattuna he ovat suuremmassa maumlaumlrin valikoitunut ryhmauml omine tyoumlllistymisshyongelmineen Taumlmaumln vuoksi saattaa olla niin ettauml monet eivaumlt enaumlauml kuulu tyoumltshytoumlmy ysturvajaumlrjestelmaumln piiriin Myoumls aineisto saattaa aiheuttaa pulmia Sekauml ECHP ettauml EU-SILC nimittaumlin kaumlyttaumlvaumlt vuositason tulotietoja mikauml saattaa johtaa ongelmiin kun tulotietoja sovitetaan yhteen tyoumlmarkkinastatustietojen kanssa Kaksi erilaista henkiloumlauml saatetaan luokitella pitkaumlaikaistyoumlttoumlmiksi toisin sanoen tyoumlttoumlmaumlksi kahtena peraumlkkaumlisenauml vuotena Ensimmaumlinen sattui olemaan lyhytaikaisesi tyoumlttoumlmaumlnauml kahtena haastatteluhetkenauml Toinen sen sijaan on ollut tyoumlttoumlmaumlnauml yhtaumljaksoisesti pitkaumlaumln kenties jo useita vuosia Aineistossa heidaumlt luokitellaan samaan ryhmaumlaumln huolimatta siitauml ettauml heidaumln tulopositionsa ovat hy vin erilaiset Taumlllaisten ongelmien ratkaisemiseksi tarvittaisiin huomattavasti tarkempia tietoja tyoumlttoumlmy yden kestoista ja ennen muuta hienojakoisempaa ajallista tietoa tuloista ja tulonmuodostuksesta Niin ikaumlaumln se aiemmin keskusshyteltu seikka ettauml tyoumlmarkkinoilla tapahtuvissa siirtymissauml kohteena on yksilouml ja tulosiirtymissauml koko kotitalous hankaloittaa selkeaumln ja yksiselitteisen kuvan saamista
Yleensauml tuloero- ja koumlyhy ysvertailuissa maiden vaumlliset erot selitetaumlaumln sosiaalishyturvan anteliaisuudella Mitauml anteliaammat ovat edut ja mitauml suurempi on sosiaalibudjetti sitauml pienemmaumlt ovat tuloerot ja sitauml vaumlhaumlisempaumlauml on koumlyhyys Yleensauml selitysmalli toimiikin Sosiaaliturvan rakenteen ja tason lisaumlksi tulonjako
Eurooppalaiset elinolot
178
maumlaumlritty y pitkaumllti demografisilla ja tyoumlssauml kaumlymisen tapoihin liitty villauml tekijoumlillauml Tulokoumlyhy ysriskeissauml havaittavat erot liitty vaumlt usein vahvasti siihen millaista palkansaajamallia maa noudattaa yhden palkansaajan miehistauml mallia vaiko kahden palkansaajan mallia Jos erilaiset rakenteelliset tekijaumlt otetaan huomioon vakioimalla ne monimuuttujatarkastelussa maaryhmien vaumlliset ennen vakiointia esille tulevat selvaumlt erot haumlviaumlvaumlt Tarkoittaako taumlmauml ettauml hy vinvointivaltiomallilla ei ole merkitystauml tulonjaon tai koumlyhy yden kannalta Ei merkitse Meidaumln on vain laajennettava perspektiiviauml tulonsiirtojaumlrjestelmaumln ulkopuolelle ja sisaumlllytettaumlvauml mukaan myoumls sosiaalipalvelut (ks myoumls Vaalavuon artikkeli taumlssauml teoksessa) Sosiaalipalvelut mahdollistavat kahden palkansaajan mallin yleistymisen Ne muotoilevat eri maiden perherakennetta rajoittavat tai mahdollistavat miesten ja naisten tyoumlssauml kaumlymistauml millauml seikoilla taas on omat tulo- ja koumlyhy ysvaikushytuksensa Hy vinvointivaltiomalli on tulonsiirtojen sosiaalipalveluiden ja tyoumlshymarkkinoiden yhteispelin muodostama kokonaisuus (Esping-Andersen 1990 ja 2009 Kangas ja Palme 2005)
Hy vinvointivaltiomallit voivat menettaumlauml omat erikoispiirteensauml suhteessa muihin maihin tai maaryhmiin kahdella eri tavalla Ensinnaumlkin maat voivat hylaumltauml oman mallinsa ominaispiirteet ja liukua etaumlaumlmmaumllle tai jopa kokonaan ulos aiemmasta mallistaan Toisekseen maat voivat olla uskollisia omalle regiimilshyleen mutta toiset maat saattavat nopeasti omaksua kyseisen mallin elementtejauml ja naumlin kaventaa eroja Saattavatpa jotkut maat tunkea mukaan toiseen malliin Alankomaat pienine tulokoumlyhy yslukuineen ja anteliaine sosiaalietuineen luetaan usein mukaan pohjoismaiseen malliin
Tarkastelimme kolmea ulottuvuutta joita on pidetty pohjoismaisen mallin tunnuspiirteinauml korkeaa tyoumlllisy ysastetta anteliasta sosiaaliturvaa ja matalaa tulokoumlyhy ysastetta Korkean tyoumlllisy ysasteen suhteen havaitsimme jaumllkimmaumlisen ty ypin konvergenssia Pohjoismaat ovat olleet uskollisia tyoumlllisy ysperiaatteelleen mutta muissa maissa etenkin naisten tyoumlvoimaosuudet ovat kasvaneet nopeasti ja maat ovat laumlhentyneet Pohjoismaita On tapahtunut konvergenssia yloumlspaumlin Mitauml taas tulee anteliaaseen sosiaaliturvaan tulokset ovat epaumlselvemmaumlt ja niissauml on havaittavissa kummankin suuntaista konvergenssia Tulonsiirtojaumlrjestelmien anshyteliaisuus on vaumlhentynyt Pohjoismaissa (ja Keski-Euroopassa) mutta parantunut anglosaksisissa maissa ja Etelauml-Euroopan maissa mikauml on pienentaumlnyt maitten vaumllisiauml eroja Koumlyhy yden suhteen kovin suuria muutoksia maaryhmien vaumllisissauml suhteissa ei ole tapahtunut Vaikka koumlyhy ys ja eriarvoisuus ovatkin Pohjoismaissa lisaumlaumlntyneet erot muihin maihin eivaumlt ole juurikaan kaventuneet Muissakin maissa tuloerot ovat nimittaumlin olleet kasvussa Kaiken kaikkiaan vaikka tiettyauml konvergenssia ja maitten vaumllisten erojen kaventumista on havaittavissa hy vinshyvointivaltioregiimit osoittavat sitkeaumlhenkisy y ttauml
Kangas ja Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa
Laumlhteet Aaberge R Bjoumlrklund A Jaumlntti M ym Income inequality and income mobility in the Scandinavian countries compared to the United States Oslo Statistics Norway Research Department Discussion Paper 168 1996
Airio I Change of norm In-work poverty in a comparative perspective Helsinki Kela Studies in social security and health 92 2008
179 Andreszlig H-J Lohmann H toim The working poor in Europe Employment poverty and globalization Cheltenham Elgar 2008
Anttonen A Empowering social policy The role of social care services in modern welfare states Julkaisussa Kangas O Palme J toim Social policy and economic development in the Nordic countries Houndsmills Macmillan amp Palgrave 2005 88ndash117
Atkinson A Marlier E toim Income and living conditions in Europe Luxembourg Eurostat 2010
Cantillon B Marx I Van den Bosch K The puzzle of egalitarianism About the relationship between employment wage inequality social expenditures and poverty Luxembourg Luxembourg Income Study LIS Working Paper 337 2002
Carroll E Emergence and structuring of social insurance institutions Comparative studies on social policy and unemployment insurance Stockholm Stockholm University Swedish Institute for Social Research Dissertation Series 38 1999
De Vreyer P Layte P Wolbers M Hussain MA The permanent effects of labour market entry in times of high unemployment Julkaisussa Gallie D Paugam S toim Welfare regimes and the experience of unemployment in Europe Oxford Oxford University Press 2000 134ndash152
DiMarco M Employment and social inclusion in the EU A paper presented at the 2010 International conferences on comparative EU statistics on income and living conditions Warsaw 25ndash26 March 2010
Droslashpping JA Hvinden B Vik K Activation policies in the Nordic countries Julkaisussa Kautto M Heikkilauml M Hvinden B Marklund S Ploug N toim Nordic social policy Changing welfare states London Routledge 1999 133ndash158
Esping-Andersen G Three worlds of welfare capitalism Cambridge Polity Press 1990
Esping-Andersen G The incomplete revolution Adapting welfare states to womenrsquos new roles Cambridge Polity Press 2009
Eurostat Population and social conditions Luxembourg Eurostat Statistics in focus 9 2010
Ferrarini T Parental leave institutions in eighteen post-war welfare states Stockholm Stockholm University Swedish Institute for Social Research Dissertation Series 58 2003
Fritzell J Baumlckman O Ritakallio V-M Income inequality and poverty Do the Nordic countries still constitute a family of their own Julkaisussa Kvist J Fritzell J Hvinden B Kangas O toim Changing social equality The Nordic welfare model in the 21st century Bristol Policy Press 2012 165ndash185
Fritzell J Ritakallio V-M Societal shifts and changed patterns of poverty International Journal of Social Welfare 2010 19 (S1) S25ndashS41
Goldstein H Multilevel statistical models London Arnold 2003
Eurooppalaiset elinolot
180
Goodin R Hedey B Muffels R Dirven H-J The real worlds of welfare capitalism Cambridge Cambridge University Press 1999
Gray J False dawn The delusions of global capitalism London Granta 1998
Hox J Multilevel analysis Techniques and applications New York NY Routledge 2010
Immervoll H Pearson M A good time for making work pay Taking stock of in-work benefits and related measures across the OECD Paris OECD Social Employment and Migration Working Papers 81 2009
International Social Security Association Social security programs throughout the world Geneva International Social Security Association 1995
Kangas O Palme J toim Social policy and economic development in the Nordic countries London PalgraveMacmillan 2005
Kangas O Ritakallio V-M Social policy or structure Julkaisussa Palier B Bouget D toim Comparing social welfare systems in Nordic Europe and France Paris MIRE 2000
Korpi W Palme J The paradox of redistribution and strategies of equality Welfare state institutions inequalities and poverty in the western countries American Sociological Review 1998 63 (5) 661ndash687
Layard R Happiness Lessons from a new science London Penguin 2006
Lohmann H Andreszlig H-J Explaining in-work poverty within and across countries Julkaisussa Andreszlig H-J Lohmann H toim The working poor in Europe Employment poverty and globalization Cheltenham Elgar 2008 293ndash313
Meagher G Szebehely M Equality in the social service state Nordic childcare models in comparative perspective Julkaisussa Kvist J Fritzell J Hvinden B Kangas O toim Changing social equality The Nordic welfare model in the 21st century Bristol Policy Press 2012 89ndash115
Morel N Palier B Palme J toim Towards a social investment welfare state Ideas policies challenges Bristol Policy Press 2012
Nelson K Fighting Poverty Comparative studies on social insurance means-tested benefits and income redistribution Stockholm Swedish Institute for Social Research Dissertation Series 60 Stockholm University 2003
Nelson K Mechanisms of poverty alleviation Anti-poverty effects of non-means tested and means tested benefits in five welfare states Journal of European Social Policy 2004 14 (4) 371ndash390
Nolan B Marx I Low pay and household poverty Luxembourg Luxembourg Income Study LIS Working Paper 216 1999
OECD Work Incentives Paris OECD 2010 Saatavissa lthttpwwwoecdorgelssocial workincentivesgt Viitattu 1022011
OECD Online OECD Employment database Paris OECD 2012 Saatavissa lthttpstats orgindivaspxqueryid=36324gt Viitattu 2222013
OECD Economic studies 30 Paris OECD 2000
OECD Employment Outlook Paris OECD 2002
OECD Employment Outlook Paris OECD 2008
Kangas ja Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa
181
Political Analysis 2005 13 (4)
Rasbash J Browne W Goldstein H ym A userrsquos guide to MLwiN London University of London 2000
Rifkin J The end of work The decline of the global labor force and the dawn of the postshymarket era New York NY Putnam 1995
Salomaumlki A Munzi T Net replacement rates of the unemployed Brussels European Comission Economic Papers 133 1999
Scruggs L Welfare state entitlement database 2011 Saatavissa lthttpspuconn edu~scruggswphtmgt Viitattu 10122011
Sennett R The culture of new capitalism New Haven CN Yale University Press 2006
Standing G Work after globalization Building occupational citizenship Cheltenham Elgar 2009
Valtioneuvoston kanslia Paumlaumlministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma Helsinki Valtioneuvoston kanslia 2011
Oumlsterbacka E Family background and economic status in Finland Scandinavian Journal of Economics 2001 103 (3) 467ndash484
Eurooppalaiset elinolot
Minna Ylikaumlnnouml 182 Tyoumlmarkkina-asema ja lomailun taloudelliset mahdollisuudet
Taumlssauml artikkelissa eurooppalaisia elinoloja laumlhestytaumlaumln kulutukseen osallistumishysen naumlkoumlkulmasta Kiinnostuksen kohteena ovat taloudelliset mahdollisuudet lomailuun kodin ulkopuolella Viikon vuosittaista lomaa kodin ulkopuolella pidetaumlaumln yleisesti yhtenauml kotitalouksien elinoloja kuvaavien mittarien indikaatshytorina (ks esim Whelan ja Maitre 2010 Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa) Se naumlhdaumlaumln siis taumlrkeaumlksi osaksi ihmisten ja perheiden hy vinvointia Taumltauml naumlkemystauml vahvistavat tutkimukset joissa lomailulla on havaittu olevan myoumlnteisiauml vaikutuksia moniin elaumlmaumln osa-alueisiin (Smith ja Hughes 1999 Gilbert ja Abdullah 2002 Minnaert 2007 Minnaert ja Schapmans 2009 Sirgy ym 2011 Ylikaumlnnouml 2012)
Pienituloiselle muutamankin paumlivaumln loma kodin ulkopuolella voi kuitenkin olla taloudellisesti mahdotonta Jos kyse olisi jonkin ei aivan vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlksi koetun hyoumldykkeen tai palvelun hankkimisesta tai hankkimatta jaumlttaumlmisestauml lomailu kuluttamisen muotona ei korostuisi tai se ei ainakaan niin vahvasti jaumlsentaumlisi arkielaumlmaumlaumlmme (ks Raumlsaumlnen 2011) Nyt sillauml on yhtenauml keskeisenauml elinolojen indikaattorina ja kulutuksen muotona laajempi funktio lomailu kodin ulkopuolella kiinnittaumlauml yksiloumlt ympaumlroumlivaumlaumln yhteiskuntaan ja ehkaumlisee osaltaan syrjaumlytymistauml
Vaikka lomailun esteenauml voivat olla muutkin sy yt pienet tulot ovat kuishytenkin yleisin sy y sille ettauml lomalle ei laumlhdetauml (Minnaert ym 2010) Edelleen pienten tulojen taustalla on usein tyoumlttoumlmy ys Verrattuna keskituloiseen tyoumlssauml kaumly vaumlaumln tyoumlttoumlmaumln kulutusmahdollisuudet ovat yleensauml selvaumlsti heikommat Osallistuminen normaaliksi katsottuun ja sosiaalisesti hy vaumlksytty yn elaumlmaumlaumln johon myoumls lomailun katsotaan kuuluvan on taumllloumlin haastavaa Kulutuksen naumlkoumlshykulmasta tyoumlttoumlmy ys mutta myoumls siirtymaumlt tyoumlssaumlkaumlynnin ja tyoumlttoumlmy yden vaumllillauml ovat siksi kiinnostavia Erityisesti tyoumlttoumlmaumlksi jaumlaumlminen on kulutukseen osallistumisen naumlkoumlkulmasta suuri muutos ei yksin tyoumln tai rahan puute mutta lisaumlksi mahdollinen haumlpeauml omasta tilanteesta voi synnyttaumlauml kierteen joka johshytaa pahimmillaan tyoumlttoumlmaumln ja haumlnen perheensauml sosiaaliseen syrjaumlytymiseen Tyoumlttoumlmy yden pitkittyminen ei luonnollisesti helpota perheiden taloudellista tilannetta (Gallie 1999 Gallie ym 2003)
Ylikaumlnnouml Tyoumlmarkkina-asema ja lomailun taloudelliset mahdollisuudet
183
Taumlssauml artikkelissa taloudellisia mahdollisuuksia lomailuun tarkastellaan tyoumlssaumlkaumlynnin ja tyoumlttoumlmy yden vaumllisten siirtymien naumlkoumlkulmasta Tavoitteena on selvittaumlauml miten tyoumlttoumlmaumlksi jaumlaumlminen tyoumlllistyminen ja toisaalta tyoumlttoumlmy yden pitkittyminen vaikuttavat mahdollisuuksiin lomailla kodin ulkopuolella ja siten osallistua yhteiskunnassa vallitsevaan elaumlmaumlntapaan
Lomailu osana elaumlmaumlauml ja normaalia ajankaumlyttoumlauml
Kun ajatellaan ajankaumlyttoumlauml kokonaisuudessaan viikon lomalla vuodessa ei ole kovin suurta ajallista merkitystauml Tuota lyhy ttaumlkin aikaa kuitenkin yleensauml odoshytetaan paljon Odotus voi lisaumlksi kestaumlauml useita kuukausia ellei jopa useita vuosia jos matkaa suunnitellaan tai sitauml varten saumlaumlstetaumlaumln pitkaumlaumln Monet haikailevat uudelle lomamatkalle heti edelliseltauml lomalta palattuaan he aloittavat uuden matkan suunnittelun matkanjaumlrjestaumljien mainosten selailun ja lomakohteiden vertailun
Vaik ka lomamatka itsessaumlaumln ei kestaumlisikaumlaumln kuin muutamasta paumlivaumlstauml muutamaan viikkoon on sillauml suhteellisesti suurempi merkitys ihmisen elaumlmaumlssauml kuin jokapaumlivaumlisillauml arkisilla toiminnoilla Monet paumlivittaumlin tai laumlhes paumlivittaumlin toistuvat rutiininomaiset toiminnot kuten siivous kaupassakaumlynti ruoanlaitto tai vaikkapa sanomalehden lukeminen vievaumlt merkittaumlvaumln osan ajastamme kun niihin kaikkiin kaumlytetty aika lasketaan yhteen vuositasolla Esimerkiksi suoshymalaiset kaumlyttaumlvaumlt aikaa siivoukseen ja ruoanlaittoon molempiin jo pelkaumlstaumlaumln paumlivaumlssauml noin puoli tuntia Ostosten tekemiseen kaumlytetaumlaumln paumlivaumlssauml aikaa noin kaksikymmentauml minuuttia ja sanomalehden lukuun varttitunti Yhteensauml naumlihin kaikkiin kaumlytetaumlaumln vuodessa aikaa yli 550 tuntia (Tilastokeskus 2013) Harvoin kuitenkaan muistamme jaumllkeenpaumlin yksittaumlisiauml ruoanlaittohetkiauml tai kaupassa kaumlyntejauml samalla tavoin kuin lomamatkamme
Odotamme lomaa jotta paumlaumlsemme hetkeksi irti arjesta Lomalla ei tarvitse huolehtia tekemaumlttoumlmistauml toumlistauml murehtia arkisia asioita siivota tai vaumllttaumlmaumlttauml edes tehdauml itse ruokaa Ajatukset irtaantuvat ikaumlvistauml asioista kuten laskujen maksusta tai hiertaumlvistauml ihmissuhteista Hassisen koneen laulun sanoin rdquoei huolet paina ei rasitu pollardquo Lomamatkan myoumlnteiset kokemukset muistetaan pitkaumlaumln samoin myoumls kielteiset sairastuminen ja matkatavaroiden katoaminen tuovat haluamattamme arjen lomallakin hy vin laumlhelle
Lomailun ajallista kestoa keskeisempaumlauml onkin se millainen lomamatka on kokemuksena Pelkaumlstaumlaumln lomailuun kaumlytettyauml aikaa tarkastelemalla emme pysty sanomaan vielauml paljoakaan siitauml lisaumlaumlkouml se yksiloumliden onnellisuutta elaumlmaumlnshyty yty vaumlisy yttauml ja sitauml kautta hy vinvointia Jo pelkaumlstaumlaumln perheenjaumlsenten vaumllillauml
Eurooppalaiset elinolot
184
voi olla eroa siinauml miten myoumlnteisenauml tai kielteisenauml loma koetaan Lisaumlaumlkouml esimerkiksi aumlitien hyvinvointia se ettauml he lomallaankin huolehtivat ensisijaisesti muun perheen hy vinvoinnista Loma ei varmastikaan ole taumllloumlin sitauml arjesta ja arjen rutiineista irtautumista jota yleensauml lomailun odotamme olevan
Vaikka kokemukset ovat taumlrkeauml osa ajankaumlyttoumlauml niitauml ei taumlssauml tutkimuksessa pystytauml aineiston luonteen vuoksi tarkastelemaan Keskioumlssauml ovat siten ainoastaan taloudelliset resurssit ja niiden elaumlmisen mahdollisuuksia eriarvoistavat vaikutukshyset Lomailu vaatii taloudellista panostusta jolloin on selvaumlauml ettauml kaikilla ei siihen ole varaa Vaikka ei matkustaisi kauaskaan kotoa pitaumlauml olla varaa vaumlhintaumlaumlnkin paikasta toiseen siirtymiseen Jos tulot riittaumlvaumlt juuri ja juuri arjesta selviytyshymiseen ja perustarpeiden ty ydyttaumlmiseen ei lomamatkailuun yksinkertaisesti ole varaa Taumlllaisia kotitalouksia on varakkaissa laumlnsimaissakin huomattavan paljon Keskimaumlaumlrin OECD-maissa noin joka kolmannella kotitaloudella ei ole varaa lomailla kodin ulkopuolella vaumlhintaumlaumln kerran vuodessa (Boarini ja Mira drsquoErcole 2006 23)
Toisaalta aiempaa useammilla kotitalouksilla on nykyaumlaumln varaa lomailla jopa useita kertoja vuodessa (ks Roberts 2004) Vielauml joitakin vuosikymmeniauml sitten tilanne oli lomailun suhteen hy vin erilainen Vaikka ruotsalainen matkatoimisto Vingresor totesi vuonna 1967 mainoslauseessaan rdquoSinun ei enaumlauml tarvitse olla rikas lomaillaksesi loisteliaastirdquo tehtiin esimerkiksi Suomessa lomamatkoja tuolloin selvaumlsti vaumlhemmaumln ja ulkomaanmatkailu oli mahdollista vain harvoille Vasta niin sanotun massaturismin lisaumlaumlnnyttyauml lomamatkat ovat tulleet keskipalkkaisen tyoumlntekijaumln ulottuville Muun muassa tekninen kehitys ja hintakilpailu ovat johtaneet siihen ettauml myoumls muilla kuin rikkailla on varaa matkustella
Pienet tulot rajoittavat silti edelleen monen lomanvietto- ja ajankaumlyttoumlshytapoja Tilanne ei naumlyttaumlisi yhtauml ongelmalliselta jos lomailua kodin ulkopuolella pidettaumlisiin kuten vielauml joitakin vuosikymmeniauml sitten harvojen ylellisy ytenauml Tuolloin lomamatkailua ei naumlhty samalla tavalla yhteiskunnallista asemaa maumlaumlritshytaumlvaumlnauml tekijaumlnauml kuin nykyaumlaumln Kyse oli tuolloin ennemminkin siitauml laumlhdetaumlaumlnkouml lomamatkalle kuin siitauml minne lomalla mennaumlaumln Nykyaumlaumln lomailu on taumlrkeauml sosiaalinen ilmiouml miljoonat ihmiset ympaumlri maailmaa matkustavat aika ajoin lomalle pois kotoa (Minnaert ym 2010) Myoumls suomalaiset matkailevat entistauml enemmaumln ja etenkin ulkomaille suuntautuva matkailu on lisaumlaumlntynyt Edes 1990-luvun taloudellinen lama ei lannistanut suomalaisia vaan arjen harmaushydesta matkattiin pois kiihty vaumlllauml vauhdilla (Tamminen 2011 60)
Ylikaumlnnouml Tyoumlmarkkina-asema ja lomailun taloudelliset mahdollisuudet
185
Lomailu kuluttamiseen osallistumisen mittarina
Lomailusta tuli osa yleistauml elaumlmaumlnty yliauml kun sotien jaumllkeisinauml vuosina matkailu sekauml elinkeinona ettauml kuluttamisen muotona yleistyivaumlt Elintason noustessa yhauml useammalla oli varaa laumlhteauml lomallaan pois kotoa (Richards 1998 156) Vaikka sosioekonominen asema yhauml maumlaumlritti lomailua aiempaa suuremmassa maumlaumlrin kyse oli elaumlmaumlnty ylistauml ja valinnoista eri kulutusmuotojen vaumllillauml (Haukeland 1990 176) Yleistyessaumlaumln lomailusta on tullut yhtenauml kuluttamisen muotona taumlrkeauml osa yksiloumliden identiteetin rakentumista Kulutukseen osallistumisesta ja samalla lomamatkojen tekemisestauml on tullut keskeinen sosiaalinen kaumlytaumlntouml jonka avulla yksiloumlt kiinnitty vaumlt ympaumlroumlivaumlaumln yhteiskuntaan (Ks Dawson 1988 Raumlsaumlnen 2011)
Vaikka aiempaa useammilla on nykyaumlaumln varaa laumlhteauml lomamatkalle on taumlsshysaumlkin suhteessa tapahtunut viimeisten vuosikymmenien aikana eriarvoistumista 1980-luvun jaumllkeen matkailun kasvu on ollut laumlhinnauml seurausta siitauml ettauml ne joilla on varaa matkustelevat useammin (Richards 1998 156) Esimerkiksi Isossa-Britanniassa niiden jotka eivaumlt lomaile kodin ulkopuolella osuus ei ole 1980shyluvun puolivaumllin jaumllkeen laskenut lainkaan Toisaalta ne jotka lomailevat tekevaumlt matkoja useamman kerran vuodessa Kulutuksella mitattuna rikkain tulokymshymenys Isossa-Britanniassa kulutti vuosina 2000ndash2001 lomailuun 27-kertaisesti niin paljon kuin alin tulokymmenys (Roberts 2004 63)
Voisi ajatella ettauml hy vinvoinnin naumlkoumlkulmasta ei olisi niinkaumlaumln vaumlliauml sillauml kuinka paljon vapaa-aika maksaa vaan sillauml miten vapaa-aika koetaan Naumlin ei kuitenkaan ole Toisten hyvaumlksynnaumln koetaan tulevan ennemminkin siitauml mihin on varaa kuin siitauml mikauml tuo elaumlmaumlaumln mielekaumlstauml sisaumlltoumlauml Esimerkiksi kouluikaumlishysillauml lapsilla ryhmaumln paine on valtava (ks Van der Hoek 2005) Jos jollakulla ei ole varaa merkkivaatteisiin tai koulun retkiin haumlntauml voidaan kiusata siitauml Hy vin pienituloisten perheiden lapset kokevat myoumls itse tilanteensa ahdistavana Kun muilla on varaa kaumlnnykkaumlaumln ja uusiin vaatteisiin mutta itse jaumlauml naumlistauml paitsi voi seurauksena olla ulkopuoliseksi jaumlaumlminen ja sosiaalinen syrjaumlytyminen (Ks Elliott ja Leonard 2004 Hakovirta ja Rantalaiho 2012)
Van der Hoekin (2005 28) tutkimuksessa osana keskeistauml kuluttamista nousi esille lomailu kodin ulkopuolella Kun lapset puhuvat kaukaisista maista ja matkailusta eri puolille maailmaa he eivaumlt aina osaa ottaa huomioon sitauml ettauml kaikilla ei ole varaa matkustella Lomat eksoottisissa turistikohteissa jaumlaumlvaumlt osalle vain haaveeksi mikauml osaltaan lisaumlauml ulkopuolisuuden tunnetta Naumlmauml lapset jaumlaumlvaumlt lisaumlksi paitsi siitauml hyvaumlstauml jota lomien on havaittu tuovan muun muassa perheenjaumlsenten vaumllisiin suhteisiin itseluottamukseen sosiaalisiin suhteisiin ja yleiseen asennoitumiseen elaumlmaumlauml kohtaan (Minnaert ym 2009 ks myoumls Haushykeland 1990 Smith ja Hughes 1999 Minnaert ja Schapmans 2009)
Eurooppalaiset elinolot
186
Yleisesti ottaen viikon lomaan kodin ulkopuolella kerran vuodessa tulisi kotitalouksilla olla varaa useimmissa materiaalista puutetta mittaavissa tutkishymuksissa lomailu on mukana yhtenauml vaumllttaumlmaumlttoumlmaumln kuluttamisen muotona ruoan vaatteiden ja kodinkoneiden rinnalla Esimerkiksi Whelanin ja Maicirctren (2010) seitsemaumln muuttujan muodostama kulutuksesta syrjaumly tymisen indeksi sisaumlltaumlauml taloudellisen edellytyksen viikon lomaan kodin ulkopuolella (capacity to afford paying for one week annual holiday away from home)
Lomailua kodin ulkopuolella pidetaumlaumln yleisesti yhtenauml taloudellisen hy vinshyvoinnin osatekijaumlnauml Voidaan kuitenkin kysyauml onko tarve lomailuun kodin ulkoshypuolella yhtaumllaumlisesti keskeinen hyvinvoinnin tekijauml eri maissa Isossa-Britanniassa 1990-luvun lopussa vain joka viides piti lomailua kodin ulkopuolella tarpeellisena (McKay 2004 221) Irlannissa puolestaan jo 1980-luvun lopussa joka toinen oli sitauml mieltauml ettauml viikon loma kodin ulkopuolella vuosittain on vaumllttaumlmaumlttoumlmy ys (Callan ym 1993 148) Australiassa vuonna 2007 lomailun naumlki vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlksi samoin joka toinen (Saunders ja Naidoo 2009 421) Maiden vaumllillauml on siis eroja siinauml miten taumlrkeaumlnauml pidetaumlaumln lomailua kodin ulkopuolella
Eurooppalainen tyoumlttoumlmyys kulutuksen naumlkoumlkulmasta
Pienituloisuus ja koumlyhy ys yhdistetaumlaumln usein tiettyihin vaiheisiin elaumlmaumlssauml Jo 1900-luvun alussa Seebohm Rowntree (1901) totesi taloudellisten resurssien muuttuvan siirryttaumlessauml lapsuudesta aikuisuuteen ja edelleen vanhuuteen Tuohon aikaan ei ollut vielauml vahvasti esillauml ajatus siitauml ettauml tulonsiirtoja voitaisiin tehdauml horisontaalisesti saati vertikaalisesti Myoumlhemmin erilaisin sosiaalipoliittisin jaumlrjestelmin on kehittyneissauml maissa saatu lievennettyauml elaumlmaumlnvaiheiden ja toishymeentulon yhteyttauml (ks Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa) Koumlyhy yden riski on kuitenkin yhauml olemassa nykyaumlaumln se liitty y elaumlmaumlnvaihetta vahvemmin erilaisten sosiaalisten riskien toteutumiseen
Yksi taumlllainen sosiaalinen riski on tyoumlttoumlmy ys Tyoumlmarkkinoilla tapahtuneet muutokset ovat johtaneet siihen ettauml aiempaa suurempi joukko ihmisiauml on vailla tyoumltauml joko vaumlliaikaisesti tai pahimmassa tapauksessa pysy vaumlsti Euroopan tasolla tyoumlttoumlmy ys on parin viime vuoden aikana taas nousussut joulukuussa 2013 EU28-maissa tyoumlttoumlmy ysaste oli keskimaumlaumlrin 108 Vaihtelua maiden vaumllillauml on paljon Esimerkiksi Kreikassa tyoumlttoumlmy ysaste oli tuolloin joulukuussa 2013 275 prosenttia ja Espanjassakin laumlhes 26 prosenttia Toista aumlaumlripaumlaumltauml edustavat Itaumlvalta ja Saksa joissa molemmissa tyoumlttoumlmy ysaste oli alle 6 prosenttia (OECD 2012)
Tyoumlmarkkina-asemasta toiseen siirtyminen vaikuttaa kulutukseen ja myoumls ajankaumly ttoumloumln sekauml suoraan ettauml vaumllillisesti tulotason vaihdellessa (ks myoumls Kanshy
Ylikaumlnnouml Tyoumlmarkkina-asema ja lomailun taloudelliset mahdollisuudet
187
kaan ja Hussainin tyoumlttoumlmy yttauml koskeva artikkeli) Siinauml missauml tyoumlssauml kaumly vaumln paumlivaumlstauml useampi tunti kuluu tyoumln tekemiseen ja tyoumlmatkoihin tyoumlttoumlmaumlllauml vapaa-aikaa on runsaasti Aikakoumlyhy yden sijasta ongelmana on tulokoumlyhy ys Naumlin on etenkin silloin kun tyoumlttoumlmy ys pitkitty y ja tulot pienenevaumlt entisestaumlaumln
Euroopassa tyoumlttoumlmaumln tilanne on sikaumlli hy vauml ettauml usein etenkin tyoumlttoumlshymy yden alkuvaiheessa tyoumlttoumlmaumllle taataan kohtuullinen toimeentulo erilaisten sosiaalietuuksien tai korvausten muodossa Pidempaumlaumlnkin tyoumlttoumlmaumlnauml olleelle taataan yleensauml jonkin suuruinen minimikorvaus jolla pyritaumlaumln turvaamaan tietshyty elaumlmisen taso Keskustelua voidaan toki kaumlydauml siitauml turvaako tuo minimitaso mahdollisuuden hy vaumlaumln elaumlmaumlaumln tai edes vaumllttaumlmaumlttoumlmien tarpeiden hankinnan Suomessa on viime vuosina kaumlyty paljon keskustelua taumlstauml ja yleisemminkin perusturvan tasosta (ks esim Honkanen 2011)
Tyoumlkaumlaumln ei toki aina takaa riittaumlvaumlauml tulotasoa jolla saavutettaisiin yleisesti hy vaumlksi katsottu elaumlmisen taso Tulot esimerkiksi osa-aikatyoumlstauml voivat jaumlaumldauml niin pieniksi ettauml selvitaumlkseen ihmisen on tehtaumlvauml kahta tai useampaa tyoumltauml (Airio 2008 Andreszlig ja Lohmann 2008 ks myoumls Ehrenreich 2003) Kaikille ei ole myoumlsshykaumlaumln itsestaumlaumln selvaumlauml ettauml joka vuosi voi viettaumlauml palkallista lomaa Maumlaumlraumlaikaisista tyoumlsuhteista ei vaumllttaumlmaumlttauml kerry lomaa ja paumltkaumltoumliden vaumllissauml ei ole joko aikaa laumlhteauml lomalle tai palkattoman loman pitaumlminen on taloudellisesti mahdoton ajatus Suomessa kuten muissakin Euroopan maissa vuosilomalait takasivat palkallisen loman pitkaumlaumln vain pitkaumlaikaisissa kokopaumlivaumlisissauml palkkatyoumlsuhteisshysa tyoumlskenteleville (Anttila 2006 615) Epaumlty ypillisten tyoumlsuhteiden yleistyessauml huomiota on alettu kiinnittaumlauml enenevaumlssauml maumlaumlrin siihen ettauml myoumls muilla kuin niin sanotuissa normaaleissa tyoumlsuhteissa olevilla olisi mahdollisuus lomaan
Vaikka taumlssauml tutkimuksessa tarkastellaan ainoastaan siirtymiauml tyoumln ja tyoumltshytoumlmy yden vaumllillauml vastaisuudessa olisi mielekaumlstauml laajentaa tutkimusta koskemaan myoumls epaumlty ypillisissauml tyoumlsuhteissa olevia Taumlmauml vaatisi kuitenkin nykyistauml laajemshypaa tietoa tyoumlntekijoumliden tyoumlsuhteen laadusta ja pituudesta eri Euroopan maissa
Tutkimusasetelma
Artikkelissa tarkastellaan miten siirtymaumlt tyoumlttoumlmyydestauml tyoumlhoumln ja paumlinvastoin sekauml tyoumlttoumlmy yden pitkittyminen ovat yhteydessauml taloudellisiin mahdollisuuksiin lomailla kodin ulkopuolella Oletettavaa on ettauml etenkin pidempaumlaumln tyoumlttoumlmaumlnauml olleiden mahdollisuudet viikon lomaan kodin ulkopuolella ovat vaumlhaumlisemmaumlt kuin tyoumlssauml kaumly villauml tai niillauml jotka ovat vasta jaumlaumlneet tyoumlttoumlmiksi Mielenkiintoisshyta on katsoa lisaumlksi sitauml miten tyoumlllistyminen naumlky y lomailumahdollisuuksissa Onko niin ettauml tyoumlhoumln siirtyminen parantaa heti taloudellisia resursseja siinauml
Eurooppalaiset elinolot
188
maumlaumlrin ettauml viikon loma kodin ulkopuolella on mahdollinen Voisi olettaa ettei naumlin ainakaan kaikkien kohdalla ole Edessauml voi olla muita vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlmpiauml hankintoja tai mahdollisten tyoumlttoumlmy yden aikaisten velkojen takaisinmaksu ennen kuin lomamatka on realistinen vaihtoehto
Aineistona artikkelissa kaumly tetaumlaumln EU-SILCin pitkittaumlisaineistoja vuosilta 2006 ndash2009 Mukana on yhteensauml 27 Euroopan maata joista suurin on Ranska ja pienin Malta Valitettavasti Euroopan vaumlestoumlmaumlaumlraumln perusteella suurin maa eli Saksa ei ole mukana aineistossa Pohjois-Eurooppaa edustavat aineistossa Suomi Ruotsi Tanska Norja ja Islanti Keski-Eurooppaa edustavat Ranska Itaumlvalta Belgia Alankomaat ja Luxemburg Anglosaksisia maita on kaksi Iso-Britannia ja Irlanti Itauml-Eurooppaa edustavat tutkimuksessa Bulgaria Latvia Liettua Puola Slovenia Slovakia Tšekki Unkari ja Viro Etelaumleurooppalaisia maita ovat Espanja Portugali Italia Kreikka Kypros ja Malta
EU-SILCin pitkittaumlisaineistot muodostuvat henkilouml- ja kotitaloustason kysely- ja rekisteriaineistoista Naumlistauml on taumlssauml tutkimuksessa muodostettu yksi pitkittaumlisaineisto joka sisaumlltaumlauml sekauml kysely- ettauml rekisteritietoja yksiloumlistauml ja kotishytalouksista Lopullisessa aineistossa yhden tapauksen muodostaa aina yhden kotitalouden referenssijaumlsen eli se jaumlsen joka on alun perin valikoitunut mukaan tutkimukseen Koska kotitaloutta koskeviin kysymyksiin kuten taloudellisten resurssien riittaumlvy y teen on vastannut vain taumlmauml kyseinen kotitalouden jaumlsen rajataan muut perheenjaumlsenet tutkimuksen ulkopuolelle Taumlmauml vaumlhentaumlauml myoumls aineistossa sen asetelman vuoksi olevaa sisaumlkorrelaatiota
Koska tarkastelujakso haluttiin ulottaa mahdollisimman pitkaumlksi mukaan aineistoon on valittu ne henkiloumlt jotka ovat olleet mukana tutkimuksessa koko tarkastelujakson eli vuodesta 2006 vuoteen 2009 asti Lisaumlksi koska kiinnosshytuksen kohde on tyoumlttoumlmy yden yhteys kulutukseen osallistumiseen on aineisto rajattu parhaassa tyoumliaumlssauml (25ndash54-vuotiaat) oleviin jotka ovat olleet koko tarshykastelujakson joko tyoumlssauml tai tyoumlttoumlminauml tai siirtyneet tyoumlllisistauml tyoumlttoumlmiksi tai paumlinvastoin Tyoumlssauml kaumly viin lasketaan mukaan sekauml kokoaikatyoumlssauml ettauml osashyaikatyoumlssauml olevat Naumlitauml ei tutkimuksessa erotella toisistaan koska osa-aikatyoumln maumlaumlrittely ja yleisy ys poikkeavat maittain hy vin paljon Tyoumlmarkkina-asema on aineistossa vastaajan itsensauml maumlaumlrittelemauml ja koskee haastatteluajankohdan tilannetta Lopullinen aineisto sisaumlltaumlauml jokaiselle henkiloumllle tiedot kaikilta nelshyjaumlltauml vuodelta sisaumlltaumlen oleelliset taustatiedot sekauml lisaumlksi vuosittain muuttuvat yksilouml- ja kotitaloustason tiedot
Aineistossa on kullekin vuodelle oma tyoumlmarkkina-asemaa kuvaava muuttushyja Naumliden pohjalta on tehty uusi muuttuja joka kuvaa tyoumlhistoriaa koko tarkasteshyluaikana Siinauml on neljauml luokkaa joihin vastaajat on jaettu yhtaumlaumlltauml viimeisimmaumln tyoumlmarkkina-aseman (vuonna 2009) ja toisaalta tyoumlssaumlkaumlynnin ja tyoumlttoumlmyyden perusteella (taulukko 1) Ensimmaumlisen ryhmaumln muodostavat ne henkiloumlt jotka ovat olleet koko tarkastelujakson tyoumlssauml Toiseen ryhmaumlaumln kuuluvat ne joilla
Ylikaumlnnouml Tyoumlmarkkina-asema ja lomailun taloudelliset mahdollisuudet
189
on aiempaa tyoumlttoumlmy yshistoriaa mutta jotka ovat olleet vuonna 2009 tyoumlssauml Kolmannessa ryhmaumlssauml ovat ne henkiloumlt jotka ovat olleet vuonna 2008 tyoumlssauml mutta jaumlaumlneet sen jaumllkeen tyoumlttoumlmiksi ja neljaumlnnessauml ryhmaumlssauml ne jotka ovat olleet vuonna 2009 tyoumlttoumlminauml ja joilla tyoumlttoumlmy ys on kestaumlnyt vaumlhintaumlaumln kaksi vuotta Koska tyoumlmarkkina-asemaa on kysytty aina haastatteluajankohtana voi niiden vaumlliin jaumlaumldauml sellaisia tyoumlttoumlmy ysjaksoja jotka eivaumlt naumly taumlssauml tutkimuksessa kaumlytetyssauml aineistossa Taumlllaumlkin tavoin saadaan kuitenkin riittaumlvaumln hy vauml kuva tyoumlttoumlmy yden ja kulutukseen osallistumisen vaumllisestauml yhteydestauml
Taulukko 1 Muutokset tyoumlmarkkina-asemassa
Ensisijainen tilanne vuosina 2006ndash2008 Tilanne vuonna 2009 N
Tyoumlllinen Tyoumlllinen 76 084 343 876
Tyoumlllinen+tyoumltoumln Tyoumlllinen 1 354 200 16
Tyoumlllinen Tyoumltoumln 9 203 283 106
Tyoumltoumln Tyoumltoumln 219 916 03
Laumlhde EU-SILC 2006ndash2009
Vertailtavat ryhmaumlt ovat hyvin erikokoiset mikauml ei tilastollisen analy ysin naumlkoumlkulmasta ole hy vauml laumlhtoumlkohta Etenkin pitkaumlaumln tyoumlttoumlmaumlnauml olleita on aishyneistossa hyvin vaumlhaumln Toisaalta pienimpaumlaumlnkin ryhmaumlaumln kuuluu yli 200 000 eurooppalaista jolloin tilastollisten analy ysien pohjalta saatujen tulosten voi olettaa olevan riittaumlvaumln luotettavia
Tyoumlmarkkina-aseman ja erityisesti tyoumlttoumlmy yden yhteyttauml mahdollisuuteen lomailla kodin ulkopuolella tarkastellaan binaumlaumlrisen logistisen monitasomallinshynuksen avulla Selitettaumlvaumlnauml muuttujana on taloudellinen mahdollisuus viikon lomaan kodin ulkopuolella Muuttuja on kaksiluokkainen (kyllaumlndashei) jolloin logistisen mallin kaumlyttouml on perusteltua Selittaumlvinauml muuttujina mallissa ovat tyoumlhistoria sukupuoli ikauml kotitalouden kaumlytettaumlvissauml olevat tulot koettu terveys sekauml siviilisaumlaumlty (onko henkilouml naimisissa vai ei) Lisaumlksi selitettaumlviin muuttujiin otetaan toisen tason muuttujana mukaan maaryhmauml Tarkasteltaessa koumlyhy yttauml ja tulojen riittaumlvy yttauml on perusteltua tarkastella maaryhmien vaumllisiauml eroja sillauml kuten Kainu ja Niemelauml taumlmauml kirjan johdantoluvussa toteavat koumlyhy yden ja syrjaumlytymisen laajuus vaihtelee maiden mutta myoumls maaryhmien vaumllillauml
Eurooppalaiset elinolot
190
Lomailu ja lomailun mahdollisuus Euroopassa
Matkailun yleisy ys Euroopan eri maissa vaihtelee hy vin paljon Taulukosta 2 naumlhdaumlaumln miten vuonna 2011 tehdy t matkat suhteutuvat vaumlestoumlmaumlaumlraumlaumln kyshyseisenauml vuonna (suhdeluku) Eniten matkailevat suomalaiset jossa jokaista asukasta kohden tehtiin laumlhes seitsemaumln lomamatkaa Suomen jaumllkeen yleisintauml lomamatkustaminen on ruotsalaisilla jotka tekevaumlt matkoja laumlhes viisi asukasta kohden Huomionarvoista on se ettauml kaikki Pohjoismaat joista on saatavilla tietoa tehtyjen lomamatkojen maumlaumlristauml ovat selvaumlsti EU-27-maiden keskiarvon ylaumlpuolella ja itse asiassa muodostavat kaumlrkinelikon maiden vaumllisessauml vertailussa
Vaumlhiten matkailevat itaumleurooppalaiset ja heistauml puolalaiset bulgarialaiset ja liettualaiset joiden vuosittaisten lomamatkojen maumlaumlrauml jaumlauml alle yhteen asukasta kohden Myoumls Iso-Britannia ja Alankomaat jaumlaumlvaumlt EU-27-maiden keskiarvon alapuolelle Matkustamisen yleisy ys kertoo yhtaumlaumlltauml maan vaurauden tasosta ja niistauml taloudellisista resursseista joita kyseisen maan asukkailla on kaumlyttaumlauml matkustamiseen Toisaalta yleisy ys kertoo siitauml millainen merkitys lomamatshykailulla on kulutukseen osallistumisen naumlkoumlkulmasta On osin myoumls kulttuurishysidonnainen kysymys pitaumlaumlkouml lomalla jonka maumlaumlrauml vaihtelee paljon maittain laumlhteauml pois kotoa
Naumlin ollen kaikkia EU-maita samalla tavoin kohteleva kodin ulkopuolisen lomailun puute aineellisen deprivaation osatekijaumlnauml kuten muutkin aineellisen puutteen indikaattorit sotii suhteellisen koumlyhy yden maumlaumlritelmaumlauml vastaan Suhshyteellinen koumlyhy ys tarkoittaa syrjaumlytymistauml vallitsevasta elaumlmaumlntavasta Monissa maissa erityisesti Pohjoismaissa mahdollisuuden puutetta lomailuun kodin ulkopuolella voidaan taumlstauml naumlkoumlkulmasta pitaumlauml indikaattorina ndash tai vaumlhintaumlaumln osatekijaumlnauml ndash myoumls vallitsevasta elaumlmaumlntavasta syrjaumlytymisestauml Mutta monissa maissa kyse on enemmaumln luksuksesta kuin normaaliin elaumlmaumlntapaan liitty vaumlstauml toiminnasta (Ks myoumls Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa)
Lomamatkojen maumlaumlriauml tarkasteltaessa pitaumlauml ottaa huomioon se ettauml maumlaumlrauml ei suoraan kerro kuinka monella on varaa tai mahdollisuus lomailla kodin ulkoshypuolella Se antaa kuitenkin jonkinlaisen kuvan siitauml missauml maumlaumlrin yksittaumlisten kotitalouksien odotetaan matkustavan lomallaan pois kotoa Esimerkiksi Suoshymessa kulttuuri on lomailun suhteen muuttunut niin ettauml ennen lomaa ystaumlvaumlltauml tai tyoumlkaverilta ei enaumlauml kysytauml rdquolaumlhdetkouml lomallasi matkallerdquo vaan rdquominne aiot lomallasi laumlhteaumlrdquo (Tamminen 2011) Voidaan olettaa ettauml ainakaan aivan koko vaumlestoumln keskuudessa ei esimerkiksi Bulgariassa tai Liettuassa ole yhtauml selvaumlauml ettauml lomalla matkustetaan pois kotoa
Ylikaumlnnouml Tyoumlmarkkina-asema ja lomailun taloudelliset mahdollisuudet
191
Taulukko 2 Tehdyt lomamatkat maaryhmittaumlin maakohtaiset vaumlestoumlmaumlaumlraumlt ja lomamatkojen suhdeluku
Mukana ovat sekauml ulkomaan- ettauml kotimaan matkat
Maa Lomamatkat 2011 Vaumlestoumlmaumlaumlrauml 112011 Suhdeluku
Pohjoismaat Islanti na
Norja 17 318 000 4 858 200 356
Ruotsi 42 198 000 9 340 700 452
Suomi 37 090 000 5 351 400 693
Tanska 28 931 000 5 529 400 523
Laumlntinen Keski-Eurooppa
Alankomaat 30 269 000 16 575 000 183
Belgia 11 280 000 10 839 900 104
Itaumlvalta 16 393 000 8 375 300 196
Luxemburg 1 340 000 502 100 267
Ranska 203 851 000 64 716 300 315
Etelauml-Eurooppa Espanja 121 535 000 45 989 000 264
Italiaa 71 264 000 60 340 300 118
Kreikka na
Kypros 1 705 000 803 100 212
Malta 429 000 414 400 104
Portugali 11 096 000 10 637 700 104
Anglosaksiset maat
Irlanti na
Iso-Britannia 116 925 000 62 027 000 189
Itauml-Eurooppa Bulgaria 5 573 000 7 563 700 074
Latvia 3 423 000 2 248 400 152
Liettua 1 340 000 3 329 000 040
Puola 30 759 000 38 167 300 081
Slovakia 6 855 000 5 424 900 126
Slovenia 4 249 000 2 047 000 208
Tšekki 33 985 000 10 506 800 323
Unkari 19 272 000 10 014 300 192
Viro 2 236 000 1 340 100 167
EU-27-maat 1 019 269 000 501 120 700 203
a Matkojen maumlaumlrauml perustuu vuoden 2010 tietoon na = Tietoa ei saatavilla Laumlhde Eurostat 2012
Eurooppalaiset elinolot
192
Kaiken kaikkiaan itaumleurooppalaisten lomailu on selvaumlsti harvinaisempaa kuin pohjoismaalaisten mutta verrattuna muihin maaryhmiin erot eivaumlt ole suuret Itse asiassa jos muiden maaryhmien kuin Pohjoismaiden maat laitettaishysiin suhdeluvun mukaan suuruusjaumlrjestykseen mitaumlaumln selvaumlauml maaryhmaumljakoa ei voitaisi havaita Siten maaryhmittaumlin tarkastelu ei ole lomailun osalta aivan yhtauml perusteltua kuin taloudellisten elinolojen osalta (ks Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa) Kuitenkin kun lomailu yhdistetaumlaumln toimeentuloon ja kulutusmahdollisuuksiin hy vinvointivaltiomallilla voi olettaa olevan merkitystauml Siksi se tullaan ottamaan huomioon tilastollisissa analy yseissa
Taulukosta 3 naumlhdaumlaumln ettauml niiden kotitalouksien1 joilla on varaa vaumlhintaumlaumln viikon lomaan kodin ulkopuolella vuosittain osuus on suurin Pohjois- ja Laumlnsi-Euroopan vanhoissa hy vinvointivaltioissa Esimerkiksi Pohjoismaissa vaumlhintaumlaumln yhdeksaumlllauml kymmenestauml kotitaloudesta on varaa viikon lomaan kodin ulkopuoshylella vuosittain Islannissa vain 16 prosentilla kotitalouksista ei ole varaa viikon vuosittaiseen lomaan Tanskassa vastaava luku on 37 prosenttia ja Norjassa ja Ruotsissakin alle 5 prosenttia Keski-Euroopan maista keskiarvon ylaumlpuolelle yltaumlvaumlt Alankomaat Luxemburg Belgia Itaumlvalta ja Ranska Lisaumlksi keskiarvon ylaumlpuolelta loumlyty vaumlt Iso-Britannia sekauml Itauml-Euroopan maista Slovenia ja Liettua
Heikoin tilanne on Itauml- ja Etelauml-Euroopan maissa Enintaumlaumln puolella bulshygarialaisista portugalilaisista unkarilaisista ja maltalaisista kotitalouksista on varaa viikon lomaan kodin ulkopuolella Selvaumlsti alle keskiarvon jaumlaumlvaumlt myoumls Puola sekauml Baltian maista Viro ja Latvia Keskiarvon ylaumlpuolelle Itauml- ja Etelauml-Euroopan maista paumlaumlsevaumlt ainoastaan Slovenia ja Liettua ja jaumllkimmaumlinenkin vain siksi ettauml siellauml niiden osuus joilla on taloudelliset resurssit lomailuun on kasvanut huomattavasti vuosien 2008 ja 2009 vaumllillauml
Euroopan maat ovat lomailun suhteen hy vin erilaisia Yhtaumlaumlltauml kuten taulukosta 3 naumlemme pienituloisten osuudet kulutukseen osallistumisella ja taumlssauml tapauksessa lomailulla mitattuna vaihtelevat maittain hy vin paljon Toishysaalta Euroopan maat eroavat paljon esimerkiksi ilmastonsa suhteen Voidaan ajatella ettauml Pohjois-Euroopasta on suurempi tar ve paumlaumlstauml mat kusta maa n esimerkiksi talven pimeinauml ja kylminauml aikoina johonkin laumlmpimaumlmpaumlaumln kuin Etelauml-Euroopasta jossa laumlmpoumltilat pysyttelevaumlt ympaumlri vuoden reilusti nollan ylaumlpuolella Laumlhtoumlkohtana taumlssauml tutkimuksessa on kuitenkin se ettauml hy vinvoinnin naumlkoumlkulmasta jokaisen yksiloumln ilmastosta riippumatta tulisi paumlaumlstauml aika ajoin pois arjen ympyroumlistauml Etenkin juuri pienituloisille joille arjesta selviytyminen on haastavampaa lomailun merkitys on suuri
1 Mukana ovat vain sellaiset kotitaloudet joissa referenssijaumlsen on ollut tyoumlssauml tai tyoumlttoumlmaumlnauml vuosina 2006 ndash2009
Ylikaumlnnouml Tyoumlmarkkina-asema ja lomailun taloudelliset mahdollisuudet
193
Taulukko 3 Sellaisten kotitalouksien osuudet joilla on varaa viikon lomaan kodin ulkopuolella maashy
ryhmittaumlin vuosina 2006ndash2009
Maa 2006 2007 2008 2009
Pohjoismaat Islanti 910 922 991 984
Norja 953 950 950 953
Ruotsi 902 927 944 951
Suomi 885 887 914 903
Tanska 964 954 950 963
Laumlntinen Keski-Eurooppa
Alankomaat 923 920 918 930
Belgia 842 872 860 871
Itaumlvalta 769 860 793 831
Luxemburg 879 906 878 882
Ranska 745 781 772 792
Etelauml-Eurooppa Espanja 732 755 766 706
Italia 693 687 678 678
Kreikka 552 574 584 579
Kypros 591 607 663 692
Malta 432 419 416 394
Portugali 515 497 479 466
Anglosaksiset maat
Irlanti 803 793 754 649
Iso-Britannia 843 847 849 848
Itauml-Eurooppa Bulgaria 281 267 502 468
Latvia 427 545 586 561
Liettua 516 584 561 772
Puola 442 491 498 529
Slovakia 522 572 548 572
Slovenia 821 862 825 834
Tšekki 721 740 695 703
Unkari 423 414 459 439
Viro 472 512 648 551
EU-27-maat 1 019 269 000 501 120 700 203
Laumlhde EU-SILC 2006ndash2009
Eurooppalaiset elinolot
194
Tyoumlmarkkina-asema ja mahdollisuus lomailuun
Taulukosta 4 naumlhdaumlaumln missauml maumlaumlrin eurooppalaisilla joiden tyoumlhistoriat ovat erilaisia on varaa viikon vuosittaiseen lomaan kodin ulkopuolella Hieman yllaumlttaumlen tilanne on lomailun kannalta paras niillauml jotka ovat jaumlaumlneet viimeisen vuoden aikana tyoumlttoumlmiksi Heistauml hieman useammalla kuin koko tarkastelushyjakson tyoumlssauml olleista on varaa viikon vuosittaiseen lomaan kodin ulkopuolella Heikoin tilanne on niillauml joilla tyoumlttoumlmy ys on pitkittynyt He ovat siis olleet vaumlhintaumlaumlnkin vuosina 2008 ja 2009 tyoumlttoumlminauml Kovin paljon parempi ei ole tilanne niillauml jotka olivat kyllaumlkin tyoumlssauml vuonna 2009 mutta ovat olleet vaumlshyhintaumlaumln yhtenauml aiempana tarkasteluvuotena tyoumlttoumlmiauml Tyoumlllistyminen ei siten takaa samanlaista kulutukseen osallistumista kuin vakaampi tyoumlura ainakaan kovin pian tyoumlllistymisen jaumllkeen Taumlmauml voi johtua yhtaumlaumlltauml esimerkiksi siitauml ettauml tulotaso tyoumlhoumln palatessa on sen verran alhainen ettei lomailuun heti ole varaa Toisaalta kyse voi myoumls olla siitauml ettauml vastatyoumlllistyneen on hankalampi saada pitkiauml lomia uudessa tyoumlssaumlaumln
Taulukko 4 Kotitaloudet joilla on varaa viikon lomaan kodin ulkopuolella tyoumlhistorian mukaan vuonna
2009
Ensisijainen tilanne vuosina 2006ndash2008 Tilanne vuonna 2009
Tyoumlllinen Tyoumlllinen 772
Tyoumlllinen+tyoumltoumln Tyoumlllinen 599
Tyoumlllinen Tyoumltoumln 775
Tyoumltoumln Tyoumltoumln 536
Laumlhde EU-SILC 2006ndash2009
Seuraavaksi tarkastellaan miten eri tekijaumlt kuten tyoumlhistoria tai kotitalouden tulot ovat yhteydessauml mahdollisuuteen lomailla kodin ulkopuolella (taulukko 5) Menetelmaumlnauml kaumly tetaumlaumln binaumlaumlristauml logistista monitasomallinnusta Mallissa kaikki mukaan otetut selittaumlvaumlt tekijaumlt selittaumlvaumlt eroja mahdollisuuksissa loshymailla kodin ulkopuolella tilastollisesti merkitsevaumlsti Vahvimmin eroja selittaumlauml hy vinvointivaltiomalli verrattuna Pohjoismaihin on Itauml-Euroopassa asuvan todennaumlkoumlisy ys jaumlaumldauml kotiin lomallaan selvaumlsti suurempi Myoumls Etelauml-Euroopassa mahdollisuus lomailuun kodin ulkopuolella on selvaumlsti harvinaisempaa kuin Pohjoismaissa Naumliden kolmen maaryhmaumln vaumlliin jaumlaumlvaumlt laumlntisen Keski-Euroopan maat ja anglosaksiset maat Tulos ei sinaumlnsauml ole yllaumlttaumlvauml sillauml tarkastelun kohshyteena on taloudellisten resurssien riittaumlvy ys ja hy vinvointivaltiomallien vaumllillauml on selviauml eroja sekauml tulotasossa ettauml resurssien jakautumisessa
Ylikaumlnnouml Tyoumlmarkkina-asema ja lomailun taloudelliset mahdollisuudet
195
Taulukko 5 Binaumlaumlrinen logistinen monitasomalli
Muuttuja Ristitulosuhde
Sukupuoli (ref = mies)
Nainen 143
Ikauml 100 (lt 1)
Tyoumlhistoriaa (ref = ryhmauml 1)
Ryhmauml 1 215
Ryhmauml 2 090
Ryhmauml 3 256
Siviilisaumlaumlty (ref = ei ole koskaan ollut naimisissa)
Naimisissa 096
Eronnut asumuserossa leski 157
Koettu terveys (ref = erittaumlin hyvauml)
Hyvauml 141
Kohtuullinen tai heikko 238
Maaryhmauml (ref = Pohjoismaat)
Laumlntinen Keski-Eurooppa 480
Anglosaksiset maat 415
Itauml-Eurooppa 1424
Etelauml-Eurooppa 1051
Tilastollisesti erittaumlin merkitsevaumlt erot r yhmien vaumllillauml Tulokset ovat r yhmaumllle rdquoei ole varaa viikon lomaan vuodessardquo Referenssir yhmaumlnauml mallissa on rdquoon varaa viikon lomaan vuodessardquo a Ryhmauml 1 = kaikkina ajankohtina t youmlssauml olleet r yhmauml 2 = vuonna 2009 t youmlssauml yhtenauml tai useampana aiempana ajankohtana t youmlttoumlmaumlnauml r yhmauml 3 = vuonna 2009 t youmlttoumlmaumlnauml aiempina ajankohtina paumlaumlasiassa t youmlssauml r yhmauml 4 = vuonna 2009 t youmlttoumlmaumlnauml aiempina vuosina paumlaumlasiassa t youmlttoumlmaumlnauml Laumlhde EU-SILC 2006ndash2009
Tyoumlhistoria josta taumlssauml artikkelissa ollaan erityisen kiinnostuneita selittaumlauml myoumls tilastollisesti erittaumlin merkitsevaumlsti eroja mahdollisuuksissa lomailla kodin ulkopuolella Heikoin tilanne on pidempaumlaumln tyoumlttoumlmaumlnauml olleilla mutta tilanne ei ole hy vauml myoumlskaumlaumln niillauml jotka ovat vuonna 2009 olleet tyoumlssauml mutta yhtenauml tai useampana edeltaumlvaumlnauml vuonna tyoumlttoumlmaumlnauml Jaumllkimmaumlisen ryhmaumln tilanne voi olla sellainen ettauml vaikka nykyiset tulot riittaumlisivaumltkin matkustamiseen aiempi tyoumlttoumlmy ys on lisaumlnnyt varovaisuutta menojen suhteen tai tulot menevaumlt vanshyhojen velkojen takaisinmaksuun Selitys taumllle on se ettauml niillauml joilla on eheaumlmpi tyoumlhistoria on useammin saumlaumlstoumljauml ja omaisuutta mikauml helpottaa lomalle laumlhteshymistauml Heidaumln on todennaumlkoumlisesti myoumls helpompaa luotottaa lomailuaan kuin
Eurooppalaiset elinolot
196
sellaisen henkiloumln jolla tyoumlttoumlmy yden seurauksena voi olla velkaa tai ongelmia luottojen takaisinmaksussa
Sekaumlaumln ei yllaumltauml ettauml heikko terveys heikentaumlauml mahdollisuuksia lomailuun Sairastaville henkiloumlille kerty y usein kustannuksia sairaalassa kaumlynneistauml ja laumlaumlshykeostoista Myoumls sukupuoli ikauml sekauml se onko henkilouml naimisissa ovat yhteydessauml taloudellisiin resursseihin matkustaa lomalle kodin ulkopuolelle Miehillauml on naisia todennaumlkoumlisemmin varaa vuosittaiseen lomaan kodin ulkopuolella Iaumln yhteys lomailumahdollisuuksiin on negatiivinen mitauml nuoremmasta henkiloumlstauml on kyse sen todennaumlkoumlisempaumlauml on ettauml lomailuun on varaa Parhaat mahdollishysuudet lomailla on perheettoumlmillauml
Aineiston suuren koon vuoksi selittaumlvien tekijoumliden yhteys selitettaumlvaumlaumln muuttujaan nousee herkaumlsti tilastollisesti merkitsevaumlksi Tulosten perusteella voidaan kuitenkin todeta ettauml tyoumlttoumlmy ys joko nykyisenauml tai aiemmin koetshytuna elaumlmaumlntilanteena heikentaumlauml henkiloumln mahdollisuuksia lomailla kodin ulkopuolella Samoin sitauml heikentaumlauml heikko terveys sekauml myoumlskin se missauml paumlin Eurooppaa henkilouml asuu Vaik ka itaumleurooppalaiset tekevaumltkin lomamatkoja ovat ne kuitenkin yhauml selvaumlsti harvinaisempia kuin esimerkiksi Pohjoismaissa nimenomaan tyoumlttoumlmy yden ja siitauml johtuvien pienien tulojen takia
Johtopaumlaumltoumlkset
Koumlyhy ystutkimuksessa koumlyhy ys maumlaumlritellaumlaumln taloudellisten resurssien puutteesta johtuvaksi vastentahtoiseksi syrjaumlytymiseksi yhteiskunnassa vallitsevista elinshyoloista tai elaumlmaumlntavasta Yhteiskunnassa vallitsevat elinolot muuttuvat yleisen elintason noustessa mutta se ei vaumllttaumlmaumlttauml kerro siitauml mikauml on yhteiskunnan kannalta kestaumlvaumlauml Taumlmauml artikkelin naumlkoumlkulmasta keskeinen kysymys on se onko lomailu sellainen ajankaumlytoumln muoto johon kaikilla tulisi olla varaa On selvaumlauml ettauml jos kaikki eurooppalaiset matkustaisivat useita kertoja vuodessa lomalle esimerkiksi lentokoneella olisi se ekologisesti kestaumlmaumltoumlntauml
Kansalaisten keskuudessa lomailu ja lomamatkojen tekeminen on viime vuosikymmenten aikana yleistynyt selvaumlsti On kuitenkin yhauml niitauml joille loshymailu kodin ulkopuolella on taloudellisesti mahdotonta Pienet tulot menevaumlt valtaosin pakollisiin menoihin (Niemelauml ja Raijas 2012) Nykyisen kaltaisessa kulutusyhteiskunnassa on kuitenkin vaikea elaumlauml jollei ole varaa kuluttaa Ymshypaumlroumlivaumlaumln yhteiskuntaan samaistutaan ja omaa identiteettiauml rakennetaan yhauml vahvemmin kuluttamisen kautta (Raumlsaumlnen 2011) Esimerkiksi lomailua kodin ulkopuolella pidetaumlaumln taumlstauml naumlkoumlkulmasta keskeisenauml kuluttamisen muotona Hyvinvointiamme ei siten maumlaumlrittele ainoastaan se onko meillauml ylipaumlaumltaumlaumln rashy
Ylikaumlnnouml Tyoumlmarkkina-asema ja lomailun taloudelliset mahdollisuudet
197
haa ja millaisiin hyoumldykkeisiin meillauml on varaa vaan myoumls se miten pystymme kaumlyttaumlmaumlaumln aikaamme sosiaalisesti hy vaumlksyttaumlvaumlllauml tavalla
Koumlyhy ydestauml ja koumlyhy yden vaumlhentaumlmisestauml keskusteltaessa ei lomamatkailu useinkaan nouse esille Vaikka viikon lomaa kodin ulkopuolella vuosittain pideshytaumlaumln EUn materiaalisen puutteen mittarin yhtenauml osatekijaumlnauml ei vaumllttaumlmaumlttauml tulla ajatelleeksi etteikouml ihminen paumlrjaumlisi ilman vuosittaista lomamatkaa Lomailulla yhtenauml ajankaumlytoumln muotona on kuitenkin oma taumlrkeauml roolinsa ihmisten elaumlmaumlssauml Laumlhtiessaumlaumln lomalle pois kotoa ihminen paumlaumlsee irti arjesta ja sen velvoitteista Lomalla voi unohtaa tyoumlasiat eikauml yleensauml tarvitse huolehtia siivouksesta tai ruoanlaitosta Lomalla on myoumls mahdollisuus tutustua uusiin paikkoihin ja luoda uusi ihmissuhteita
Kaiken kaikkiaan lomailu lisaumlauml ihmisen hy vinvointia Lomailun on esimershykiksi havaittu parantavan perheenjaumlsenten vaumllisiauml suhteita Lomailun taumlrkeys elaumlmaumlnlaadun naumlkoumlkulmasta naumlky y siinauml ettauml sitauml tuetaan jopa valtioiden taholta taloudellisesti Puhutaan sosiaalisista lomista jotka on tarkoitettu sellaisille kotishytalouksille joilla ei olisi mahdollisuutta lomailuun ilman yhteiskunnan tukea Aiempien tutkimusten mukaan lomailulla on myoumlnteinen vaikutus juuri taumlllaisiin kotitalouksiin perheenjaumlsenten vaumlliset suhteet paranevat itseluottamus lisaumlaumlnty y luodaan uusia sosiaalisia suhteita ja ylipaumlaumltaumlaumln asennoituminen elaumlmaumlaumln muutshytuu positiivisemmaksi (Minnaert ym 2009 ks myoumls Haukeland 1990 Smith ja Hughes 1999 Minnaert ja Schapmans 2009) Sosiaalisiin lomiin on siten tarvetta vaikka nykyaumlaumln lomamatkalle laumlhteminen ei vaadikaan vaumllttaumlmaumlttauml kovin suurta taloudellista panostusta Lentoja ja hotelliyoumlpymisiauml voi saada hyvinkin edullisesshyti ja osassa Euroopankin maita hintataso on yhauml kohtuullinen ja jopa alhainen
Taumlmaumln tut k imu ksen tu losten perusteella t youmlmark k ina-asema ja siinauml tapahtuneet muutokset ovat vahvasti yhteydessauml mahdollisuuksiin osallistua ku luttamiseen Tyoumlt toumlmy ys merk itsee vauml istauml maumlt tauml hen k i loumlkohtaisen tu loshytason laskua Mitauml pidemmaumlksi ajaksi tyoumlttoumlmy ys pitkitty y sitauml pienemmiksi muodostuvat myoumls tulot Lomailun naumlkoumlkulmasta heikoin tilanne on pitkaumlaumln tyoumlttoumlmaumlnauml olleilla sekauml niillauml joilla on ennen nykyistauml tyoumltauml takana useita tai pidempiauml tyoumlttoumlmy ysjaksoja Tyoumlllistyminen ei tuo heti rahallista helpotusta vaan kotitalouden taloudellisen tilanteen vakauttamiseen tarvitaan pidempi aika Taumlmauml naumlky y siinauml ettauml tutkimuksessa viimeistauml tarkasteluajankohtaa edeltaumlvaumlnauml vuotena tyoumlttoumlmaumlksi jaumlaumlneillauml mahdollisuus lomailuun oli parempi
Erityisesti pitkaumlaumln tyoumlttoumlmaumlnauml olleelle lomailu kodin ulkopuolella olisi kuitenkin taumlrkeauml sosiaalisen osallistumisen muoto Sen lisaumlksi ettauml tyoumlttoumlmaumlllauml on muita suurempi riski eristaumlytyauml sosiaalisista suhteista (ks Gallie ym 2003) arki voi muodostua hy vinkin yksitoikkoiseksi Tyoumln tilalle voi olla vaikeaa loumlytaumlauml mielekaumlstauml tekemistauml joko siitauml sy ystauml ettauml siihen ei ole varaa tai yksinkertaisesti siksi ettauml siihen ei loumlydy motivaatiota Tyoumlttoumlmy ys on aina henkiloumlkohtainen kriisi josta ylipaumlaumlseminen voi olla vaikeaa Taumllloumlin olisi taumlrkeaumlauml ettauml tyoumltoumln ei
Eurooppalaiset elinolot
198
syrjaumlytyisi niin sanotusta normaalista elaumlmaumlstauml jossa harrastetaan vietetaumlaumln aishykaa ystaumlvien kanssa ja kaumlydaumlaumln lomamatkoilla Naumlitauml kaikkia ajankaumlytoumln muotoja pidetaumlaumln sosiaalisen puutteen osatekijoumlinauml Taumlmaumlkin puoltaa ajatusta siitauml ettauml myoumls tyoumlttoumlmaumln tulisi voida paumlaumlstauml aika ajoin pois arjesta ja kodin rutiineista
Laumlhteet Airio I In-work poverty in a comparative perspective Helsinki Kela Studies in social security and health 92 2008
Andreszlig H Lohmann H The working poor in Europe Employment poverty and globalisation Cheltenham Elgar 2008
Anttila A Yhteiskuntapoliittinen interventio lomaan Yhteiskuntapolitiikka 2006 6 (6) 610ndash618
Boarini R Mira drsquoErcole M Measures of material deprivation in OECD Countries Paris OECD 2006
Callan T Nolan B Whelan CT Resources deprivation and the measurement of poverty Journal of Social Policy 1993 22 (2) 141ndash172
Dawson D Leisure and the definition of poverty Leisure studies 1988 7 (3) 221ndash231
Ehrenreich B Nickel and dimed On (not) getting by in America New York NY Metropolitan Books 2001
Elliott R Leonard C Peer pressure and poverty Exploring fashion brands and consumption symbolism among children of the lsquoBritish poorrsquo Journal of Consumer Behaviour 2004 3 (4) 347ndash359
Eurostat Tourism in Europe Results for 2011 Luxembourg Eurostat Statistics in focus 28 2012 Saatavissa lthttpeceuropaeueurostatgt Viitattu 132013
Gallie D Unemployment and social exclusion in the European Union European Societies 1999 1 (2) 139ndash168
Gallie D Paugam S Jacobs S Unemployment poverty and social isolation Is there a vicious circle of social exclusion European Societies 2003 5 (1) 1ndash32
Gilbert D Abdullah J A study of the impact of the expectation of a holiday on an individualrsquos sense of well-being Journal of Vacation Marketing 2002 8 (4) 352ndash361
Guio AC Fusco A Marlier E A European Union approach to material deprivation using EU-SILC and Eurobarometer data Luxembourg Integrated Research Infrastructure in the Socio-economic Sciences (IRISS) Working Paper Series 2009
Hakovirta M Rantalaiho M Taloudellinen eriarvoisuus lasten arjessa Helsinki Kela Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 124 2012
Haukeland JV Non-travelers The flip side of motivation Annals of Tourism Research 1990 17 (2) 172ndash184
Ylikaumlnnouml Tyoumlmarkkina-asema ja lomailun taloudelliset mahdollisuudet
199
Honkanen P Perusturvan kasvava aukko Tulottomien kotitalouksien maumlaumlrauml kasvaa Hyvinvointikatsaus 2011 22 (2) 2ndash5
McKay S Poverty or preference What do lsquoconsensual deprivation indicatorsrsquo really mean Fiscal Studies 2004 25 (2) 201ndash223
Minnaert L Social tourism A potential policy to reduce social exclusion Paper presented at the 39th Annual UTSG Conference Harrogate 3ndash5 January 2007
Minnaert L Maitland R Miller G Tourism and social policy The value of social tourism Annals of Tourism Research 2009 36 (2) 316ndash334
Minnaert L Schapmans M Tourism as a form of social intervention The holiday participation centre in Flanders Journal of Social Intervention Theory and Practice 2009 18 (3) 42ndash61
Minnaert L Stacey J Quinn B Griffin K Social tourism for low income groups Benefits in a UK and Irish context Julkaisussa Stroma C Morgan N toim Tourism and inequality Problems and prospects Wallingford CABI 2010 126ndash142
Niemelauml M Raijas A Kohtuullinen kulutus ja perusturvan riittaumlvyys Naumlkoumlkulmia kohtuullisen kulutuksen maumlaumlrittelyyn ja mittaamiseen Helsinki Kela Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 80 2012
Nolan B Whelan CT Using non-monetary deprivation indicators to analyse poverty and social exclusion in rich counties Lessons from Europe Journal of Policy Analysis and Management 2010 29 (2) 305ndash323
OECD Labour statistics Paris OECD 2012 Saatavissa lthttpstatsoecdorggt Viitattu 31122012
Quinn B Stacey J The benefits of holidaying for children experiencing social exclusion Recent Irish evidence Leisure Studies 2010 29 (1) 29ndash52
Raumlsaumlnen P Miten meistauml tuli kuluttajakansalaisia Hyvinvointikatsaus 2011 22 (3) 40ndash43
Richards G Time for a holiday Time amp Society 1998 7 (1) 145ndash160
Roberts K Leisure inequalities class divisions and social exclusion in present-day Britain Cultural Trends 2004 13 (2) 57ndash71
Rowntree S Poverty A study of town life London Macmillan 1901
Saunders P Naidoo Y Poverty deprivation and consistent poverty Economic Record 2009 85 (271) 417ndash432
Sirgy MJ Kruger PS Lee DJ Grace BY How does a travel trip affect touristsrsquo life satisfaction Journal of Travel Research 2011 50 (3) 261ndash275
Smith V Hughes H Disadvantaged families and the meaning of the holiday International Journal of Tourism Research 1999 1 (2) 123ndash133
Tamminen T Suomalainen matkustaa innokkaasti vapaa-ajallaan Hyvinvointikatsaus 2011 22 (3) 56ndash60
Tilastokeskus Statfin-tilastotietokanta ElinolotAjankaumlyttoumltutkimus Saatavissa ltwwwstat figt Viitattu 132013
Eurooppalaiset elinolot
Van der Hoek T Through childrenrsquos eyes An initial study of childrenrsquos personal experiences and coping strategies growing up poor in an affluent Netherlands Florence UNICEF Innocenti Research Centre 2005
Whelan CT Maitre B Poverty in Ireland in comparative European perspective Social Indicators Research 2010 95 (1) 91ndash110
Ylikaumlnnouml M Away from daily routines Holiday as a standard of prevailing society and a manifestation of unequal society Julkaisussa Minnaert L Maitland R Miller G toim Social
200 tourism Perspectives and potential London Routledge 2012 77ndash88
Eurooppalaiset elinolot
Anita Haataja ja Merja Kauhanen 202 Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa
Yleisyys selittaumljaumlt ja taloudelliset seuraukset
Tyoumlnteon muodot ovat moninaistuneet viime v uosina useissa laumlnsimaissa Taumlmauml on naumlkynyt muun muassa sekauml osa-aikaisen ettauml maumlaumlraumlaikaisen tyoumln lishysaumlaumlntymisenauml (OECD 2001 2011) Lisaumlksi kahden tyoumln tekeminen on yleistynyt useissa maissa Kahden tyoumln tekemisellauml tarkoitetaan tilannetta jossa henkilouml tekee samanaikaisesti useampaa kuin yhtauml tyoumltauml josta saa palkkaa EU-maissa noin 83 miljoonaa eli 39 prosenttia tyoumlllisistauml teki useampaa kuin yhtauml tyoumltauml vuonna 2011 eli kyse ei ole aivan pienestauml ryhmaumlstauml Kymmenen vuotta sitten vastaava osuus oli 33 prosenttia Aikaisemmissa Yhdysvaltoja koskevissa tutshykimuksissa (Paxson ja Sichermann 1996) on havaittu ettauml yli puolet tiiviisti tyoumlelaumlmaumlssauml olevista miehistauml tekee kahta tyoumltauml jossakin vaiheessa tyoumluraansa Toisin sanoen kahden tyoumln tekeminen koskettaa suurempaa osaa tyoumlllisistauml kuin tietyn tutkimushetken perusteella voidaan saada tulokseksi Paxsonin ja Sichermanin (1996) mukaan Yhdysvalloissa noin 17 prosenttia vuotuisista tyoumltunneista tehtiin toisessa tyoumlssauml mikauml kertoo myoumls kahden tyoumln merkityksestauml koko kansantalouden tuotannolle Sukupuolen mukaan tarkasteltuna naisilla kahden tyoumln tekeminen on lisaumlaumlntynyt selvaumlsti miehiauml enemmaumln EU-15-maissa viimeisten viidentoista vuoden aikana ja nykyisin naisilla kahden tyoumln tekeminen on yleisempaumlauml kuin miehillauml (ks kuvio 1) Vastaava trendi on havaittu myoumls Yhdysvalloissa (Hipple 2010) Maiden vaumllillauml on kuitenkin merkittaumlviauml eroja kahden tyoumln tekemisen yleisy ydessauml mikauml on taumlrkeaumlauml ottaa huomioon vertailuissa
Aikaisemmassa tutkimuskirjallisuudessa kahden tyoumln tekeminen on yhdisshytetty tyoumlelaumlmaumln muutoksiin (Barnberry ja Campbell 2012) kuten osa-aikaisen tyoumln kasvuun (Abhayaratna ym 2008) lisaumlaumlntyneeseen alityoumlllisyyteen (Campshybell 2008) sekauml muutoksiin tyoumlajoissa (Headey ym 2006) Tutkimuskirjallisuushydessa on tuotu esille myoumls kahden tyoumln tekemisen erilaiset motiivit Niistauml taumlrkein esiin tullut motiivi on ollut liian pieni tyoumltuntimaumlaumlrauml paumlaumltyoumlssauml ja sen myoumltauml riittaumlmaumltoumln tulotaso Toisaalta esille on noussut myoumls heterogeenisten toumliden motiivi jonka mukaan toista tyoumltauml voidaan tehdauml myoumls sen tarjoaman tyoumlty ytyshyvaumlisy yden tai kehittymismahdollisuuksien vuoksi Ensimmaumlinen motiivi viittaa kahden tyoumln tekemiseen ennemminkin pakkona kun taas jaumllkimmaumlinen motiivi
Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa
omaan valintaan Riippuen kahden tyoumln tekemisen syistauml politiikkaimplikaatiot ovat hy vin erilaisia Samoin myoumls hy vinvointiseuraukset (kuten toimeentulo ja koumlyhy ysriskit) voivat olla kahden tyoumln tekijoumlille hy vinkin erilaisia
Kuvio 1 Kahta tyoumltauml tekevien osuus kaikista tyoumlllisistauml sukupuolen mukaan EU15-maissa
203
00
05
10
15
20
25
30
35
40
45
Naiset Miehet
1995
1997
1999
2001
2003
2005
2007
2009
2011
Laumlhde Eurostatin tilastotietokanta oma laskelma
Vaikka kahden tyoumln tekemisessauml on kyse varsin merkittaumlvaumlstauml tyoumlelaumlmaumln ilmioumlstauml kahden tyoumln tekemisen syitauml ja selittaumljiauml on tutkittu yllaumlttaumlvaumln vaumlhaumln ja olemassa oleva tutkimuskin on selvaumlsti keskittynyt muutamiin maihin kuten Yhdysvaltoihin ja Isoon-Britanniaan Maavertailuja ei ole juuri tehty Mitkauml tekijaumlt selittaumlvaumlt kahden tyoumln tekemistauml Loumlytyykouml taumlssauml eroja sukupuolten vaumlshyliltauml ja eri maiden vaumlliltauml Taumlmaumln tutkimuksen tarkoituksena on selvittaumlauml usean tyoumln tekemisen yleisy yttauml selittaumljiauml ja seurauksia kolmessatoista EU-maassa sekauml Norjassa Tarkastelut tehdaumlaumln erikseen naisille ja miehille Koska maavertailussa on mukana maita erilaisista hy vinvointiregiimeistauml (pohjoismainen mannershymainen anglosaksinen ja etelaumleurooppalainen) voidaan olettaa ettauml maiden erilaisilla tyoumlmarkkinoilla ja instituutioilla on merkitystauml lopputulemille
Artikkelin alussa kaumlydaumlaumln laumlpi kahden tyoumln tekemistauml kaumlsittelevaumlauml aikaisemshypaa tutkimuskirjallisuutta Sen jaumllkeen esitellaumlaumln aineisto ja menetelmaumlt joilla kahden tyoumln tekemistauml tutkitaan Taumltauml seuraavat empiirisen analy ysin tulokset kahden tyoumln tekemisen yleisy ydestauml selittaumljistauml ja seurauksista Lopuksi esitetaumlaumln johtopaumlaumltoumlkset
Eurooppalaiset elinolot
204
Aikaisempi tutkimuskirjallisuus
Aiemman tutkimuskirjallisuuden mukaan t youmlntekijaumlt voivat hank kia toisen tyoumln useasta eri sy ystauml (esim Kimmel ja Conway 2001 Boumlheim ja Taylor 2004 Heineck ja Schwarze 2004) Kahden tyoumln tekeminen voi liittyauml paumlaumltyoumln tuntishyrajoitukseen (hours constraint) tyoumlntekijauml haluaisi tehdauml enemmaumln tyoumltunteja paumlaumltyoumlssaumlaumln mutta ei voi koska tyoumlnantaja ei pysty tarjoamaan lisaumltunteja Myoumls institutionaaliset tekijaumlt kuten tyoumlaikalainsaumlaumldaumlntouml ja alityoumlllisten sovitellut oikeudet tyoumlttoumlmy ysetuuksiin voivat rajoittaa lisaumltuntien tekemistauml (Haataja ym 2011) Tyoumlvoiman tarjontansa optimoimiseksi tyoumlntekijauml hankkii toisen tyoumln Pieni palkka voi myoumls olla motiivi toisen tyoumln hankkimiseen Siinauml tapauksessa kahden tyoumln tekijoumlillauml pitaumlisi olla keskimaumlaumlrin pienempi palkka paumlaumltyoumlstauml kuin yhden tyoumln tekijoumlillauml Toisen tyoumln tekeminen voi liittyauml myoumls vaumlliaikaisiin taloushydellisiin vaikeuksiin Tyoumlntekijauml voi taloudellisten vaikeuksien vuoksi hankkia vaumlliaikaisesti toisen tyoumln Lisaumlksi paumlaumltyoumln epaumlvarmuus voi saada tyoumlntekijaumln hankkimaan toisen tyoumln Toinen tyouml tavallaan suojaa tyoumlttoumlmy ydeltauml ja on vashykuutus sitauml vastaan ettauml tyoumlntekijauml menettaumlauml paumlaumltyoumlnsauml (Bell ym 1997 Boumlheim ja Taylor 2004 Livanos ja Zangelidis 2012)
Edellauml esitetyt sy yt toisen tyoumln tekemiseen liitty vaumlt siihen ettauml paumlaumltyoumln tyoumlshytunnit tai tulotaso tai sen tarjoama varmuus ei ole tyoumlntekijaumln toivomalla tasolla Heterogeenisten tyoumlpaikkojen selityksen mukaan tyoumlntekijauml voi hankkia toisen tyoumln syistauml jotka eivaumlt liity paumlaumltyoumln tuntirajoitukseen tai matalaan tulotasoon Taumlmaumln selityksen mukaan tyoumlntekijauml hankkii toisen tyoumln joka taumlydentaumlauml paumlaumltyoumltauml Toinen tyouml voi esimerkiksi tarjota tyoumlty ytyvaumlisy y ttauml jota tekijauml ei paumlaumltyoumlstaumlaumln saa Toinen tyouml voi myoumls olla keino hankkia tyoumlkokemusta jonka avulla henkilouml saa parempipalkkaisen toisen tyoumln tai kahden tyoumln tekeminen voi tuoda joustoa tyoumlaikoihin (Boumlheim ja Taylor 2004 Livanos ja Zangelidis 2012)
Taloustieteen teoriassa oletetaan ettauml yksiloumln tyoumln tarjontapaumlaumltoumlkset sekauml paumlaumltyoumlssauml ettauml toisessa tyoumlssauml perustuvat hyoumldyn maksimointiin Tyoumltuntirajoishytuksen vallitessa tyoumlntekijauml ei pysty tekemaumlaumln riittaumlvaumlsti tyoumltunteja saavuttaakseen ansiotason joka maksimoi haumlnen hyoumltynsauml Taumllloumlin ainut tapa tehdauml lisaumltunteja on hankkia toinen tyouml (Kimmel ja Conway 1998) Paumlaumltoumls tehdauml toista tyoumltauml annettuna maksimimaumlaumlrauml tyoumltunteja paumlaumltyoumlstauml riippuu toisen tyoumln palkasta sekauml toisen tyoumln tekemisen rajahyoumldystauml Jos vapaa-aika on normaali hyoumldyke1 toisen tyoumln tyoumltunnit vaumlhenevaumlt kun tulot muista laumlhteistauml kasvavat (Boumlheim ja Taylor 2004)
Toisen tyoumln tekemisen sy y voi vaikuttaa myoumls siihen kuinka kauan kahta tyoumltauml tehdaumlaumln Niiden tyoumlntekijoumliden joilla toisen tyoumln tekemisen sy ynauml on tyoumlshytuntirajoite pitaumlisi teorian mukaan tehdauml kahta tyoumltauml keskimaumlaumlrin lyhyemmaumln
1 Normaali hyoumldyke tarkoittaa hyoumldykettauml jonka kysyntauml kasvaa tulojen kasvaessa
Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa
205
aikaa kuin niiden tyoumlntekijoumliden joilla tyoumltuntirajoite ei ole toisen tyoumln tekemishysen sy ynauml Tyoumltuntirajoitteen alaiset tyoumlntekijaumlt nimittaumlin pyrkivaumlt vaihtamaan paumlaumltyoumlnsauml sellaiseen jossa he pysty vaumlt maksimoimaan tyoumltuntinsa (Boumlheim ja Taylor 2004) Lisaumlksi liian pieni tuntimaumlaumlrauml ja matala tulotaso ovat selvaumlsti yleisin sy y kahden tyoumln tekemiselle mutta tyoumltuntirajoitteen ohella tutkimuksissa on saatu naumlyttoumlauml myoumls heterogeenisten tyoumlpaikkojen motiivista (esim Kimmel ja Conway 1998 Boumlheim ja Taylor 2004 Heineck ja Schwarze 2004)
Kahden tyoumln tekemisen dynamiikkaa ovat tutkineet muun muassa Boumlheim ja Taylor (2004) Ison-Britannian aineistolla sekauml Paxson ja Sichermann (1996) yhdysvaltalaisella aineistolla Boumlheimin ja Taylorin tulokset viittaavat siihen ettauml toisen tyoumln tekeminen on melko pysy vaumlauml yli ajan eikauml pelkaumlstaumlaumln vaumlliaikaista sopeutumista tyoumlvoiman kysynnaumln vaihteluihin Kahden vuoden jaumllkeen noin puolet ensimmaumlisellauml haastattelukerralla kahta tyoumltauml tehneistauml edelleen teki kahta tyoumltauml Paxson ja Sicherman havaitsivat ettauml kahden tyoumln tekeminen on dynaamishynen prosessi jossa tyoumlntekijaumlt tekevaumlt kahta tyoumltauml pitkin tyoumluraansa ja kaumlyttaumlvaumlt toisen tyoumln tekemistauml sopeuttamaan tyoumltuntejaan Toisaalta Isossa-Britanniassa on huomattu ettauml toisen tyoumln tekeminen voi edistaumlauml tyoumlpaikanvaihtoa ja siirtyshymistauml uudelle tyoumluralle erityisesti itsenaumliseen ammatinharjoittamiseen (Panos ym 2009) Samaan suuntaan viittaavat myoumls venaumllaumlisellauml aineistolla saadut tushylokset siitauml ettauml kahden tyoumln tekeminen on vaumlliaikaista ja yleisesti siihen liitty y uravaihdoksia (Guariglia ja Kim 2006)
Averettin (2001) mukaan sukupuolten vaumllillauml ei loumlytynyt merkittaumlviauml eroja kahden tyoumln tekemistauml selittaumlvissauml tekijoumlissauml Lisaumlksi tulokset viittaavat siihen ettauml erot sukupuolten vaumllillauml toisen tyoumln palkassa eivaumlt selity henkiloumlkohtaisilla ominaisuuksilla Lilja (1991) havaitsi suomalaisella aineistolla ettauml naisilla ja miehillauml on eri motiivit kahden tyoumln tekemiselle Naisten kahden tyoumln tekemisen taustalla naumlyttaumlauml olevan paumlaumltyoumln tyoumltuntirajoite kun taas miehillauml kyseessauml on enemmaumln heterogeenisten tyoumlpaikkojen motiivi
Myoumls suhdannetilanteella naumlyttaumlisi olevan merkitystauml kahden tyoumln tekeshymiselle Taumltauml on tutkittu yhdysvaltalaisella aineistolla (Amueacutedo-Dorantes ja Kimmel 2009) Tutkimuksessa havaittiin ettauml kun huomioidaan valikoitumishynen kahden tyoumln tekemiseen kahden tyoumln tekemisen todennaumlkoumlisy ys kasvaa noususuhdanteen aikana miehillauml Taumlmauml tulos naumly ttaumlisi viittaavan siihen ettauml tyoumltilaisuuksien saatavuus selittaumlisi miehillauml enemmaumln kahden tyoumln tekemistauml kuin tyoumln epaumlvarmuus tai taloudellinen ahdinko
Eurooppalaiset elinolot
206
Aineisto ja menetelmauml
Taumlssauml tutkimuksessa kahden tyoumln tekemistauml tutkitaan 13 EU-maassa Itaumlvallasshysa Belgiassa Tanskassa Saksassa Ranskassa Espanjassa Kreikassa Suomessa Alankomaissa Portugalissa Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa sekauml Norjassa Naumlmauml maat edustavat erilaisia eurooppalaisia hy vinvointiregiimejauml pois lukien Itauml-Euroopan maat (ks ominaispiirteistauml ja luokittelusta tarkemmin esim Arts ja Gelissen 2002 ks myoumls Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa)
Aineistona hyoumldynnetaumlaumln eurooppalaisen tulo- ja elinolotutkimuksen (EU-SILC) paumlaumlosin vuoden 2010 poikkileikkaustiedostoa Aineisto sopii hy vin maavertailuihin varsin yhtenaumlisen tietosisaumlltoumlnsauml ja muuttujien samanlaisten maumlaumlritelmien vuoksi Tarkastelu rajataan 16ndash 64-vuotiaaseen vaumlestoumloumln
Tyoumlmarkkina-aseman (esim tyoumlllinen tai tyoumltoumln) maumlaumlraumlytyminen perustuu EU-SILC-aineistossa henkiloumln omaan kaumlsitykseen siitauml mikauml on haumlnen paumlaumlasialshylinen toimintansa haastatteluhetkellauml Tyoumlmarkkina-aseman maumlaumlraumly tyminen poikkeaa Kansainvaumllisen tyoumljaumlrjestoumln (ILO) maumlaumlritelmaumlstauml ILOn maumlaumlritelmaumln mukaan esimerkiksi henkilouml joka pitaumlauml itseaumlaumln paumlaumltoimisena opiskelijana luokitellaan tyoumllliseksi jos haumln opiskelijana tekee lyhyttaumlkin osa-aikatyoumltauml EUshySILC-aineistossa sama henkilouml luokitellaan opiskelijaksi Aineiston luokittelua on muutettu vuodesta 2009 laumlhtien niin ettauml taumltauml ennen tyoumllliset luokiteltiin osa-aika- ja kokoaikatyoumltauml tekeviin tekemaumlttauml eroa palkansaajien ja ammatinshyharjoittajien tai itsensauml tyoumlllistaumljien vaumllillauml Vuodesta 2009 laumlhtien tyoumllliset on luokiteltu niin ettauml kokoaikaiset ja osa-aikaiset itsensauml tyoumlllistaumljaumlt ja ammatinshyharjoittajat joihin kuuluvat myoumls taumltauml kautta tyoumlllisty vaumlt perheenjaumlsenet naumlky vaumlt omina ryhminaumlaumln
Aineistossa ei ole suoraan maumlaumlritelty ketkauml tekevaumlt kahta tyoumltauml vaan maumlaumlshyrittely taumlyty y tehdauml toisessa tyoumlssauml tehtyjen tyoumltuntien perusteella Jos toisessa tyoumlssauml tehtyjen tyoumltuntien maumlaumlrauml on nollaa suurempi (eikauml ole puuttuva arvo) indikaattorimuuttuja rdquokaksi tyoumltaumlrdquo saa arvon yksi ja muutoin arvon nolla
Kahden tyoumln taustalla olevia tekijoumlitauml tutkitaan tilastollisen probit-mallin avulla Mallissa selitettaumlvaumlnauml muuttujana on kahden tyoumln tekeminen ja selittaumlshyvinauml muuttujina kaumlytetaumlaumln laajaa joukkoa tekijoumlitauml jotka kuvaavat henkiloumliden tyoumlpaikan sekauml kotitalouden ominaisuuksia Aineiston rikas tietosisaumlltouml esishymerkiksi henkiloumliden ominaisuuksista (sukupuoli ikauml koulutus siviilisaumlaumlty) tyoumlmarkkina-asemasta tyoumlpaikan ominaisuuksista (tyoumlsuhteen ty yppi ammatti toimiala tehdyt tyoumltunnit palkka) sekauml kotitalouden ty ypistauml ja toimeentulosta mahdollistavat sen ettauml kahden tyoumln tekemisen taustalla olevia havaittavissa olevia tekijoumlitauml voidaan kontrolloida kattavasti naumlissauml malleissa Aineiston rajoishytuksena voidaan pitaumlauml sitauml ettauml siinauml ei ole kysytty syitauml toisen tyoumln tekemiseen eikauml siinauml ole myoumlskaumlaumln tietoja toisen tyoumln ominaisuuksista lukuun ottamatta
Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa
Norja Ta
nska
Alankomaat
Ruotsi
Saksa Itauml
valta
Suomi
EU
Belgia
Iso-Brit
annia
Kreikka
Ranska
Ita
lia
Espanja
Portugali
siinauml tehtyauml tyoumltuntimaumlaumlraumlauml Aineiston rajoitteiden takia emme pysty suoraan tutkimaan eri motiivien vaikutusta kahden tyoumln tekemiseen
207 Kuinka yleistauml kahden tyoumln tekeminen on ja ketkauml tekevaumlt kahta tyoumltauml
Tutkimusaineisto antaa samansuuntaisen joskin hieman eritasoisen kuvan kahden tyoumln tekemisen yleisy ydestauml kuin tyoumlvoimatutkimukset Taumlmauml johtunee paumlaumlosin erilaisista maumlaumlritelmistauml Aineiston kaumlsittein kahden tyoumln tekeminen on hieman yleisempaumlauml tyoumlllisten keskuudessa kuin tyoumlvoimatutkimuksissa Yhteistauml molemmille tietolaumlhteille on se ettauml tyoumlllisistauml kahta tyoumltauml tekevien naisten osuus on suurempi kuin miesten ja kahta tyoumltauml tekevien osuus on useissa maissa kasvashynut viime vuosina EU-SILCin mukaan tutkimuskohteena olevissa maissa kahta tyoumltauml tekevien osuus tyoumlllisistauml oli keskimaumlaumlrin laumlhes 5 prosenttia vuonna 2010 Naisista kahta tyoumltauml teki suhteellisesti useampi (54 prosenttia) kuin miehistauml (42 prosenttia) Maakohtaiset erot sekauml erot sukupuolten vaumllillauml olivat kuitenkin suuria Kuviossa 2 on esitetty kahta tyoumltauml tekevien osuus tyoumlllisistauml vuonna 2010
Kuvio 2 Kahta tyoumltauml tekevien sekauml naisten ja miesten osuudet tyoumlllisistauml vuonna 2010
1 6
1 4 1 2 21 2
1 0
8 7 5 7 3 7 3 6 8 6 8 6
4 9 4 8 4 6 4 3 4 14 3 5 2 9 2 7 2 6
2
0
K e s k i arvo
N a i s e t
M i e h e t
Laumlhde EU-SILC 2010
Eurooppalaiset elinolot
208
Yksittaumlisistauml maista kahden tyoumln tekeminen oli vuonna 2010 yleisintauml Norshyjassa jossa yli 12 prosentilla tyoumlllisistauml oli toinen tyoumlpaikka Ruotsissa Tanskassa ja Alankomaissa osuudet olivat yli 7 prosenttia Myoumls Saksassa ja Itaumlvallassa osuudet ovat keskimaumlaumlraumlistauml suurempia Vaumlhaumlisintauml kahden tyoumln tekeminen oli puolestaan Portugalissa Espanjassa ja Italiassa Naumlyttaumlauml siis siltauml ettauml kahden tyoumln tekeminen olisi yleisempaumlauml pohjoismaista hy vinvointimallia edustavissa valtioissa Suomea lukuun ottamatta Har vinaisinta kahden t youmln tekeminen puolestaan on Etelauml-Euroopassa Roualtin (2002) mukaan kahden tyoumln tekemisen yleisy ys Pohjoismaissa voi selittyauml sillauml ettauml niissauml sosiaaliturvan piiriin paumlaumlsy maumlaumlraumlyty y kansalaisuuden perusteella toisin kuin esimerkiksi mannermaisessa mallissa jossa sosiaaliturvan painopiste on tyoumlsuhteen perusteella muodostuvassa vakuutussuhteessa Etelauml-Euroopan maissa sosiaaliturva perustuu paumlaumlasiassa myoumls ansiotyoumlhoumln Roualtin mielestauml sosiaaliturvan universalismilla voi olla merkitystauml mahdollisuuksille liikkua tyoumlmarkkinoilla ja yhdistellauml useampaa tyoumltauml (ks myoumls Arts ja Gelissen 2002)
Sosiaaliturva- ja verojaumlrjestelmillauml on myoumls erityinen yhteys naisten tyoumlllishysy yteen Yksiloumlllinen sosiaaliturva on yhteydessauml naisten korkeaan tyoumlllisy yteen (esim Daly 2000 Dingelday 2001) Tarkastelun kohteina olevissa maissa naiset tekevaumlt keskimaumlaumlrin yleisemmin kahta tyoumltauml kuin miehet Vaik ka naisia on vaumlhemmaumln tyoumlllisinauml kuin miehiauml on heidaumln maumlaumlraumlnsauml kahta tyoumltauml tekevistauml jopa hieman suurempi kuin miesten Maiden vaumllillauml on taumlssaumlkin suhteessa eroja Kahden tyoumln tekeminen on yleisempaumlauml naisilla kuin miehillauml kahdeksassa maassa muun muassa Alankomaissa Saksassa ja Ranskassa Pohjoismaissa sen sijaan kahden tyoumln tekeminen on miehillauml yleisempaumlauml kuin naisilla Norjassa Tanskassa ja Suomessa Suurimmat erot miesten ja naisten vaumllillauml kahden tyoumln tekemisessauml loumlyty vaumlt Ranskasta Isosta-Britanniasta ja Kreikasta Ranskassa ja Isossa-Britanniassa kahden tyoumln tekeminen on naisilla 2ndash3 prosenttiyksikkoumlauml yleisempaumlauml kuin miehillauml Kreikassa tilanne on juuri paumlinvastainen
Tarkasteluvuotenamme 2010 erityisesti etelaumleurooppalaiseen maaryhmaumlaumln kuuluvat maat kaumlrsivaumlt edelleen voimakkaasti Euroopan talouskriisistauml ja naumlissauml maissa tyoumlttoumlmy ys kasvoi edelleen Taumlllauml voi olla merkitystauml myoumls mahdollisuukshysiin tehdauml kahta tyoumltauml ja taumlmauml vaikuttaa myoumls maiden vaumllillauml havaittuihin eroihin Siksi on hy vauml katsoa kahden tyoumln tekemisen yleisy yden ohella myoumls muutoksen suuntaa eri maissa Taulukossa 1 kuvataan naisten ja miesten tyoumlllisy ysasteita (osuutena 16ndash 64-vuotiaasta vaumlestoumlstauml) vuonna 2010 ja tyoumlllisy ysasteiden muutosta vuosina 2005ndash2010 Yleinen kehityssuunta taumlllauml aikavaumllillauml on se ettauml naisten tyoumlllisy ys on kasvanut miesten vaumlhentyny t Naisten tyoumlllisy ys on vaumlhentyny t kuitenkin Suomessa2 ja Portugalissa joissa molemmissa kokoaikatyouml on naisille
2 On muistettava ettauml EU-SILC-aineiston tyoumlllisy ysasteet eivaumlt ole vertailukelpoisia tyoumlvoimatutkishymusten tyoumlllisy yskaumlsitteen kanssa Esimerkiksi Suomessa naisten tyoumlllisy ysaste nousi 04 prosentshytiyksik koumlauml vuosina 2005 ndash2010 kun se tutkimusaineistomme mukaan laski
Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa
209
ty ypillisempaumlauml kuin osa-aikatyouml Miesten tyoumlllisy ys on sen sijaan vaumlhentynyt useimmissa maissa Taumlssauml tutkimusaineistossa miesten tyoumlllisy ysaste nousi vain Isossa-Britanniassa Lisaumlksi muutokset monissa Keski-Euroopan maissa olivat hy vin pieniauml
Taulukko 1 Naisten ja miesten tyoumlllisyysasteet ja kahta tyoumltauml tekevien osuudet vuonna 2010 ja osuuksien
muutokset vuosina 2005ndash2010 prosenttiyksikkoumlauml
Maa
Tyoumlllisyysasteet Kahta tyoumltauml tekevien osuus
Naiset
Muutos prosenttishyyksikkoumlauml
Miehet
Muutos prosenttishyyksikkoumlauml
Naiset
Muutos prosenttishyyksikkoumlauml
Miehet
Muutos prosenttishyyksikkoumlauml
2010 2005ndash 2010 2010
2005ndash 2010 2010
2005ndash 2010 2010
2005ndash 2010
EU13 + Norja 582 50 701 ndash10 54 00 42 ndash02
Norja 693 37 748 ndash22 108 14 134 20
Ruotsi 701 17 742 ndash15 75 37 71 00
Suomi 609 ndash38 647 ndash27 45 19 54 21
Tanskaa 659 14 687 ndash52 67 ndash02 81 ndash05
Belgia 558 32 651 ndash31 41 04 50 02
Alankoshymaat 621 138 756 ndash02 81 ndash02 68 12
Itaumlvalta 577 10 735 ndash02 65 34 70 33
Ranska 596 08 665 ndash18 50 13 22 03
Saksa 629 125 726 ndash04 75 ndash29 61 ndash09
Iso-Britannia 645 57 731 69 54 ndash01 33 ndash02
Viro 518 30 663 ndash86 27 01 27 02
Italia 458 14 689 ndash10 31 02 28 ndash07
Kreikka 524 48 693 ndash45 28 ndash08 51 ndash20
Portugali 583 ndash22 687 ndash48 26 ndash16 26 ndash27
aTanskan muutostiedot vuosilta 2008ndash2010 koska taumltauml aikaisemmin Tanskasta ei ole tietoa toisen t youmln tekemishysestauml Laumlhde EU-SILC 2005ndash2010
Vuositasolla tarkasteltuna kahta tyoumltauml tekevien keskimaumlaumlraumlinen osuus laski tutkimusmaissa vuosina 2005ndash2007 mutta kaumlaumlntyi sen jaumllkeen kasvuun niin ettauml kahta tyoumltauml tekevien osuus vuonna 2010 saavutti naisten mutta ei vielauml miesten
Eurooppalaiset elinolot
210
kohdalla vuoden 2005 tilanteen Kahden tyoumln tekeminen on vaumlhentynyt erishytyisesti etelaumleurooppalaisilla miehillauml eli samoissa maissa joissa myoumls miesten tyoumlllisy ysaste aleni huomattavasti Toisaalta on myoumls maita joissa tyoumlllisy ys on vaumlhentynyt mutta kahden tyoumln tekeminen on lisaumlaumlntynyt kuten Suomessa (taushylukko 1) Kahden tyoumln tekeminen naumlyttaumlauml kuitenkin yleensauml olevan yhteydessauml tyoumlllisy yteen siten ettauml mitauml korkeampi on tyoumlllisy ys sitauml yleisempaumlauml on myoumls kahden tyoumln tekeminen (kuvio 3) Yhteys on naisten tyoumlllisy yden kanssa selvempi (R2 = 063) kuin miesten tyoumlllisy yden suhteen (R2 = 030)
Kuvio 3 Naisten ja miesten tyoumlllisyysaste ja kahta tyoumltauml tekevien osuus tyoumlllisistauml vuonna 2010
Naiset Miehet 14
12
10
8
6
4
2
0
Italia
Saksa
EU
Norja
Ruotsi
Suomi
Tanska
Belgia
Alankomaat
Itaumlvalta
Ranska Iso-Britannia
Espanja Kreikka
Portugali
14
12
10
8
6
4
2
0
EU
Norja
Ruotsi
Suomi
Tanska
Belgia
Alankomaat Itaumlvalta
Ranska
Saksa
Iso-Britannia Espanja
Italia
Kreikka
Portugali
45 50 55 60 65 70 75 55 60 65 70 75 80 85 y = 02822x ndash 1133 y = 04354x ndash 25078 Rsup2 = 06306 Rsup2 = 02971
Laumlhde EU-SILC 2010
Kahden tyoumln tekijaumlt henkiloumlkohtaisten ominaisuuksien ja tyoumlmarkkina-aseman mukaan
Kaikista kahta tyoumltauml tekevistauml tyoumlllisistauml joissa ovat mukana sekauml palkansaajat ettauml yrittaumljaumlt enemmistouml on miehiauml useimmissa maissa Naisten osuus on suurempi ainoastaan Saksassa Ranskassa ja Isossa-Britanniassa Alankomaissa ja Ruotsissa naisia ja miehiauml on suunnilleen yhtauml paljon kahta tyoumltauml tekevistauml tyoumlllisistauml
Taulukoissa 2a (s 212) ja 2b (s 213) on kuvattu kahta tyoumltauml tekevien naisten ja miesten jakaumat iaumln koulutuksen ja tyoumlmarkkina-aseman mukaan Kahta tyoumltauml tekevaumlt ovat keskimaumlaumlrin 42-vuotiaita mikauml on kaikkien tyoumlllisten keskishyikaumlauml hieman enemmaumln Maiden vaumllillauml loumly ty y eroja kahta tyoumltauml tekevaumlt ovat keskimaumlaumlrin hieman vanhempia Belgiassa Itaumlvallassa Ranskassa Saksassa Isossa-Britanniassa Kreikassa ja Portugalissa verrattuna kaikkiin tyoumlllisiin ja keskimaumlaumlrin hieman nuorempia kaikissa Pohjoismaissa Alankomaissa Italiassa
Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa
211
ja Espanjassa Valtaosa kahta tyoumltauml tekevistauml naisista ja miehistauml on parhaassa tyoumliaumlssauml eli kuuluu ikaumlryhmaumlaumln 25ndash54-vuotiaat
Vaikka kahta tyoumltauml tekevaumlt ovat heterogeeninen ryhmauml myoumls koulutustason mukaan on kahta tyoumltauml tekevissauml keskimaumlaumlrin koulutetumpaa vaumlkeauml sekauml naisten ettauml miesten keskuudessa Miehillauml kuudessa maassa neljaumlstaumltoista ja naisilla seitshysemaumlssauml maassa neljaumlstaumltoista korkea-asteen koulutetut muodostavat suurimman kahta tyoumltauml tekevien ryhmaumln Verrattuna kaikkiin tyoumlllisiin korkeasti koulutetut naumlyttaumlvaumlt tekevaumln yleisemmin kahta tyoumltauml eli ovat yliedustettuina kahden tyoumln tekijoumliden joukossa kaikissa muissa tarkastelun kohteena olevissa maissa paitsi Ranskassa Italiassa ja Kreikassa
Vaikka palkansaajat ovat ylivoimaisesti suurin kahta tyoumltauml tekevien ryhmauml itsensauml tyoumlllistaumljien osuus kahta tyoumltauml tekevistauml on laumlhes poikkeuksetta selvaumlsti suurempi kuin heidaumln osuutensa kaikista tyoumlllisistauml Kreikassa Italiassa ja Alankoshymaissa itsensauml tyoumlllistaumlvien osuus kahta tyoumltauml tekevistauml on kaksi tai jopa kolme kertaa suurempi kuin keskimaumlaumlrin Miehillauml itsensauml tyoumlllistaumljien osuus kahta tyoumltauml tekevistauml on selvaumlsti suurempi kuin naisilla Portugalia lukuun ottamatta
Kahta tyoumltauml tekevaumlt ilmoittavat yleisemmin tekevaumlnsauml osa-aikatyoumltauml kuin kaikki tyoumllliset Tutkimuksen kohdemaissa ero on keskimaumlaumlrin 9 prosenttishyyksikkoumlauml naisilla hieman enemmaumln ja miehillauml vain 5 prosenttiyksikkoumlauml Kahta tyoumltauml tekevistauml naisista 44 prosenttia ja miehistauml 11 prosenttia tekee osa-aikatyoumltauml Kaikkien tyoumlllisten keskuudessa vastaavat osuudet olivat 34 ja 6 prosenttia Osashyaikatyoumln enemmy ys kahta tyoumltauml tekevillauml oli erityisen suuri Ranskassa (laumlhes 30 prosenttiyksikkoumlauml) ja Espanjassa (runsaat 10 prosenttiyksikkoumlauml) Suomessa Ruotsissa ja Belgiassa osa-aikatyoumln yleisy ys oli kahta tyoumltauml tekevien keskuudessa yli 10 prosenttiyksikkoumlauml vain naisilla Suomessa ja Ruotsissa vastentahtoinen osa-aikatyouml ja osa-aikatyoumlttoumlmy ys ovatkin eurooppalaisittain keskimaumlaumlraumlistauml yleisempiauml (Haataja ym 2011) mikauml viittaisi siis usein kahden tyoumln tekemiseen pakkona Toisaalta Alankomaissa jossa koko naistyoumlvoimasta noin 70 prosentshytia tekee osa-aikatyoumltauml kahden tyoumln tekijoumlistauml osa-aikatyoumlntekijoumliden osuus on 12 prosenttiyksikkoumlauml pienempi Sen sijaan norjalaiset naiset tekevaumlt osa-aikatyoumltauml vaumlhemmaumln kuin naiset kaikissa tutkimusmaissa keskimaumlaumlrin ja osa-aikatyouml on harvinaisempaa kahta tyoumltauml tekevien keskuudessa kuin kaikilla tyoumlllisillauml
Kahta tyoumltauml tekevaumlt naiset tyoumlskentelevaumlt keskimaumlaumlrin useammin maumlaumlraumlshyaikaisissa tyoumlsuhteissa kuin yhtauml tyoumltauml tekevaumlt naiset Miehillauml vastaavaa eroa ei ole Kahta tyoumltauml tekevistauml naisista 15 prosenttia ja miehistauml 8 prosenttia tekee maumlaumlraumlaikaista tyoumltauml Yhtauml tyoumltauml tekevien tyoumlllisten keskuudessa vastaavat osuudet olivat 11 ja 9 prosenttia
Eurooppalaiset elinolot
212
Taul
ukko
2a
Kah
den
tyoumln
teki
jaumlt i
aumln k
oulu
tust
ason
ja ty
oumlmar
kkin
a-as
eman
muk
aan
nai
set
Norja
Ru
otsi
Su
omi
Tans
ka
Belg
ia
Alan
kom
aat
Itaumlva
lta
Rans
ka
Saks
a Is
o-Br
itann
ia
Espa
nja
Italia
Kr
eikk
a Po
rtug
ali
Ikauml
(ka
) 41
2
401
41
2
413
42
5
412
42
2
424
42
9
415
39
9
402
40
5
408
Ikauml 16
ndash24
7 14
6
9 2
8 6
5 3
10
4 4
-1
25ndash5
4 57
49
56
46
57
53
52
53
58
48
69
67
67
62
55ndash6
4 36
37
38
45
41
39
42
42
39
42
27
29
33
38
Koul
utus
Peru
sast
e 18
5
8 19
10
14
8
31
14
19
26
26
34
45
Kesk
iast
e 42
54
38
37
29
44
58
41
55
32
29
44
23
16
Kork
ea-a
ste
40
41
54
44
61
42
34
29
32
49
44
30
44
39
Tyoumlm
arkk
ina-
asem
a
Yritt
aumljauml
0 0
2 2
2 2
1 1
1 0
4 4
10
2
Itsen
saumlty
oumlllis
taumljauml
6
6 9
5 6
17
22
5 7
11
8 19
29
15
Palk
ansa
aja
91
94
88
93
93
80
78
93
93
89
88
75
58
83
Muu
0
-1
0 -
1 -
0 0
--
3 3
-
Tyoumls
uhde
Osa
-aik
atyouml
15
42
31
18
54
59
48
59
45
44
38
19
13
18
Maumlauml
raumlai
kain
en ty
ouml 8
18
10
-14
13
10
23
16
7
27
21
23
22
Maumlauml
raumlai
kais
ten
osuu
det s
uhte
utet
tu ta
uluk
ossa
t youmll
lisiin
eik
auml pa
lkan
saaj
iin
Laumlhd
e E
U-S
ILC
2010
Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa
213
Taul
ukko
2b
Kah
den
tyoumln
teki
jaumlt i
aumln k
oulu
tust
ason
ja ty
oumlmar
kkin
a-as
eman
muk
aan
mie
het
)
Norja
Ru
otsi
Su
omi
Tans
ka
Belg
ia
Alan
kom
aat
Itaumlva
lta
Rans
ka
Saks
a Is
o-Br
itann
ia
Espa
nja
Italia
Kr
eikk
a Po
rtug
ali
Ikauml
(ka
) 41
5
398
42
2
413
41
8
417
43
2
420
42
9
433
40
9
416
45
2
426
Ikauml 16
ndash24
7 12
6
5 1
9 5
5 4
9 4
3 1
3
25ndash5
4 58
53
54
59
62
51
47
58
54
48
64
58
51
55
55ndash6
4 35
35
40
36
37
40
48
37
42
44
31
39
48
42
Koul
utus
Peru
sast
e 18
11
13
15
11
17
10
19
11
18
23
26
34
58
Kesk
iast
e 44
55
49
41
36
40
51
40
52
34
25
43
39
15
Kork
ea-a
ste
38
34
38
44
53
43
39
42
38
48
53
30
27
27
Tyoumlm
arkk
ina-
asem
a
Yritt
aumljauml
6 3
11
9 4
5 7
7 0
6 2
9 12
11
Itsen
saumlty
oumlllis
taumljauml
12
12
9
7 10
25
19
12
8
18
14
23
37
5
Palk
ansa
aja
82
85
80
83
87
69
74
81
89
76
84
68
51
84
Muu
0
-1
--
1 1
--
1 0
0 -
Tyoumls
uhde
Osa
-aik
atyouml
3
14
8 6
17
20
16
31
6 16
14
4
7 2
Maumlauml
raumlai
kain
en ty
ouml 4
7 4
-3
8 5
16
8 2
15
11
13
11
Maumlauml
raumlai
kais
ten
osuu
det s
uhte
utet
tu ta
uluk
ossa
t youmll
lisiin
eik
auml pa
lkan
saaj
iin
Laumlhd
e E
U-S
ILC
2010
Eurooppalaiset elinolot
214
Kahden tyoumln tekemisessauml ammattiryhmittaumlisiauml eroja
Taulukoissa 3a (s 216) ja 3b (s 217) on tarkasteltu kahta tyoumltauml tekevien naisten ja miesten jakaumia ammattiryhmaumln mukaan Miehillauml kahden tyoumln tekeminen paikantuu selvaumlsti enemmaumln korkeaa koulutusta vaativiin ammattiryhmiin maasta riippumatta Kahta tyoumltauml tekevaumlt enemmaumln miehet jotka paumlaumltyoumlssaumlaumln tyoumlskentelevaumlt erityisasiantuntijoina ja asiantuntijoina3 Miehistauml naumlihin amshymattiryhmiin sijoittuu suhteellisesti suurempi osuus kahta tyoumltauml tekevistauml kuin kaikista tyoumlllisistauml Monessa maassa kahden tyoumln tekeminen on varsin yleistauml myoumls rakennus- korjaus- ja valmistustyoumlntekijoumliden keskuudessa
Naisilla kahden tyoumln tekijoumliden ammattir yhmittaumlisessauml jakautumisessa loumlyty y kaksijakoisuutta varsinkin Etelauml-Euroopan maaryhmaumlssauml mutta myoumls Ranskassa ja Saksassa Kahden tyoumln tekeminen on yleisintauml korkeaa koulutusta vaativissa erity isasiantuntijoiden ja asiantuntijoiden tehtaumlvissauml mutta myoumls vaumlhaumlistauml koulutusta vaativissa muissa tehtaumlvissauml4 Pohjoismaissa kahta tyoumltauml tekevien naisten suurin ryhmauml loumlyty y miesten tavoin erityisasiantuntijoiden ja asiantuntijoiden joukosta ja toinen yleinen ammattiryhmauml ovat palvelu- my yntishyja hoitotyoumlntekijaumlt Jaumllkimmaumliseen ryhmaumlaumln kuuluu paljon osa-aikatyoumltauml teshykeviauml Itaumlvallassa ja Saksassa naisten kahden tyoumln tekeminen on melko yleistauml erit yisasiantuntijoiden ja asiantuntijoiden ohella myoumls toimisto- ja asiakasshypalvelutyoumlntekijoumlillauml
Yhden aikuisen talouksissa eniten kahta tyoumltauml tekeviauml
Tyoumlntekijaumln perhety yppi voi vaikuttaa kahden tyoumln tekemiseen Perhety yppi voi joko lisaumltauml tai rajoittaa ajankaumlytoumlllisiauml mahdollisuuksia tehdauml kahta tyoumltauml Pienistauml lapsista ja muista hoivaa vaativista perheenjaumlsenistauml seuraa ajankaumlytoumln rajoitteita Toisaalta perheen toimeentulo saattaa edellyttaumlauml elannon hankkimista vaikka kahta tyoumltauml tekemaumlllauml Taumllloumlin julkisilla palveluilla on taumlrkeauml merkitys tyoumlssaumlkaumlynnin edellytyksenauml (ks Vaalavuon artikkeli taumlssauml teoksessa) Verratshytuna kaikkiin tyoumlllisiin kahden tyoumln tekijoumlistauml suhteellisesti suurempi osuus sijoittui lapsettomiin yhden ja kahden aikuisen kotitalouksiin Yksinhuoltajien ja kahden aikuisen lapsiperheissauml tilanne oli paumlinvastainen Tulos muuttuu kuishytenkin osittain kun tarkastellaan kahden tyoumln tekijoumliden osuuksia tyoumlllisistauml perhety ypeittaumlin (kuvio 4)
3 Kaikissa tarkastelun kohteena olevissa maissa keskimaumlaumlrin 71 prosenttia erityisasiantuntijoina tyoumlskentelevistauml miehistauml teki kahta tyoumltauml mikauml on suurempi osuus kuin miehillauml keskimaumlaumlrin
4 Muissa tehtaumlvissauml tyoumlskentelevistauml naisista keskimaumlaumlrin 82 prosenttia teki kahta tyoumltauml kun katsoshytaan kaik kia maita yhdessauml Yksittaumlisistauml maista mm Ranskassa muissa tehtaumlvissauml tyoumlskentelevistauml naisista 155 prosenttia teki kahta tyoumltauml
Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa
215
Kahden tyoumln tekeminen on yleisintauml sekauml yksin asuvien ettauml yksinhuoltashyjatalouksien tyoumlllisillauml olipa kyse naisista tai miehistauml mutta maiden vaumllillauml on jonkin verran eroa Yksinhuoltajatalouksissa kahden tyoumln tekeminen oli yleisemshypaumlauml kuin yksin asuvien talouksissa Norjassa Ruotsissa ja Ranskassa sekauml naisilla
Kuvio 4 Kahta tyoumltauml tekevien naisten ja miesten osuudet tyoumlllisistauml kotitaloustyypin mukaan vuonna
2010
Naiset
0 2 4 6 8
10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30
Yksin asuvat Yksinhuoltajat Lapseton pari Pari ja lapsia
Laumlhde EU-SILC 2010
EUEU
Alan
kom
aat
Alan
kom
aat
Itaumlva
ltaItauml
valta
Rans
kaRa
nska
Saks
aSa
ksa
Iso-
Brita
nnia
Iso-
Brita
nnia
Espa
nja
Espa
nja
Italia
Italia
Krei
kka
Krei
kka
Port
ugal
i Po
rtug
ali
0 2 4 6 8
10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30
Miehet
Norja
Ruot
si
Suom
i
Tans
ka
Belg
ia
Norja
Ruot
si
Suom
i
Tans
ka
Belg
ia
Yksin asuvat Yksinhuoltajat Lapseton pari Pari ja lapsia
Eurooppalaiset elinolot
216
Taul
ukko
3a
Kah
den
tyoumln
teki
joumlid
en ja
kaut
umin
en a
mm
attir
yhm
ittaumli
n n
aise
t
Amm
attir
yhm
auml No
rja
Ruot
si
Suom
i Ta
nska
Be
lgia
Al
anko
shym
aat
Itaumlva
lta
Rans
ka
Saks
a Is
o-Br
itann
ia
Espa
nja
Italia
Kr
eikk
a Po
rtug
ali
Joht
ajat
9
4 13
5
8 12
-
3 3
6 5
8 6
7
Erity
isas
iant
untij
at
16
25
28
21
29
24
24
13
19
14
26
16
33
23
Asia
ntun
tijat
23
19
17
24
21
27
22
13
27
26
12
22
6
9
Toim
isto
- ja
asia
kasp
alve
lushy
tyoumln
teki
jaumlt
4 7
-5
14
9 19
9
21
15
10
12
--
Palv
elu-
myy
nti-
ja
hoito
tyoumln
teki
jaumlt
23
22
13
23
6 14
10
11
14
25
20
15
9
-
Maa
nvilj
elijauml
t ym
6
-6
--
-11
3
--
--
17
-
Rake
nnus
-ko
rjaus
- ja
valm
istu
styouml
ntek
ijaumlt
9 8
10
9 7
4 -
-4
--
3 19
16
Pros
essi
- ja
kulje
tusshy
tyoumln
teki
jaumlt
7 7
6 5
4 3
-5
2 1
4 4
-18
Muu
t tyouml
ntek
ijaumlt
3 6
4 7
9 3
11
42
11
13
23
17
24
18
Puut
tuva
t luv
ut e
i hav
aint
oja
tai h
avai
ntom
aumlaumlrauml
n pi
enuu
dest
a jo
htue
n os
uutt
a ei
voi
da ra
por t
oida
Lauml
hde
EU
-SIL
C 20
10
Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa
217
Taul
ukko
3b
Kah
den
tyoumln
teki
joumlid
en ja
kaut
umin
en a
mm
attir
yhm
ittaumli
n m
iehe
t
Amm
attir
yhm
auml No
rja
Ruot
si
Suom
i Ta
nska
Be
lgia
Al
anko
shym
aat
Itaumlva
lta
Rans
ka
Saks
a Is
o-Br
itann
ia
Espa
nja
Italia
Kr
eikk
a Po
rtug
ali
Joht
ajat
11
5
19
7 14
17
10
8
10
13
9 7
15
7
Erity
isas
iant
untij
at
18
26
27
25
25
27
24
31
19
28
32
22
15
23
Asia
ntun
tijat
20
23
14
21
22
21
18
15
23
12
13
23
4
9
Toim
isto
- ja
asia
kasshy
palv
elut
youmlnt
ekijauml
t 3
3 -
-11
7
6 -
10
8 7
5 4
-
Palv
elu-
myy
nti-
ja
hoito
tyoumln
teki
jaumlt
13
11
-14
5
8 6
5 5
14
8 7
8 -
Maa
nvilj
elijauml
t ym
9
2 11
-
--
11
14
3 4
5 5
24
-
Rake
nnus
-ko
rjaus
- ja
valm
istu
styouml
ntek
ijaumlt
14
15
15
15
11
8 11
9
20
9 11
15
19
16
Pros
essi
- ja
kulje
tusshy
tyoumln
teki
jaumlt
11
11
9 7
5 6
5 9
6 3
14
8 5
18
Muu
t tyouml
ntek
ijaumlt
-4
-7
6 5
9 6
5 11
-
8 7
18
Puut
tuva
t luv
ut e
i hav
aint
oja
tai h
avai
ntom
aumlaumlrauml
n pi
enuu
dest
a jo
htue
n os
uutt
a ei
voi
da ra
por t
oida
Lauml
hde
EU
-SIL
C 20
10
Eurooppalaiset elinolot
218
ettauml miehillauml ja Saksassa yksinhuoltajanaisilla Yksinhuoltajanaisilla kahden tyoumln tekeminen oli harvinaisempaa kuin missaumlaumln muunty yppisissauml kotitalouksissa asuvilla naisilla Suomessa Belgiassa Isossa-Britanniassa ja Kreikassa Yksinshyhuoltajien valintoihin voivat vaikuttaa mahdollisuudet tehdauml kahta tyoumltauml Esishymerkiksi paumlivaumlhoitopalvelujen tarjonta lisaumlauml mahdollisuuksia hakeutua kahteen tyoumlhoumln mutta pienituloisuutta paikkaavat tai lasten hoitamista kotona tukevat tulonsiirrot vaumlhentaumlvaumlt tarvetta hakeutua kahteen tyoumlhoumln
Muista maista poiketen suomalaisilla yksin asuvilla miehillauml kahden tyoumln tekeminen oli harvinaisempaa kuin muunty yppisissauml kotitalouksissa asuvilla miehillauml Suomessa ja joissakin muissa maissa (ks myoumls Haatajan artikkeli taumlssauml teoksessa) yksin asuvat miehet ovat jakautuneet suhteellisen jyrkaumlsti pieni- ja hyshyvaumltuloisiin Pienituloisilla yksin asuvilla miehillauml naumlytti olevan ylipaumlaumltaumlaumln heikot tyoumlllistymismahdollisuudet joten taumllle ryhmaumllle myoumls toisen tyoumln hankkiminen on epaumltodennaumlkoumlistauml
Tyoumltunnit ja kokonaisansiot yhtauml ja kahta tyoumltauml tekevillauml
Tyoumltuntirajoitehypoteesin mukaisesti kahta tyoumltauml tekevillauml paumlaumltyoumln tyoumltuntishymaumlaumlraumln pitaumlisi olla pienempi kuin ainoastaan yhtauml tyoumltauml tekevillauml Taulukko 4 (s 220) osoittaa ettauml kahden tyoumln tekijoumlillauml keskimaumlaumlraumlisten tyoumltuntien maumlaumlrauml paumlaumltyoumlssauml on pienempi kuin niillauml tyoumlllisillauml jotka eivaumlt tee kahta tyoumltauml Taumlmauml paumltee sekauml naisiin ettauml miehiin joskin miehillauml ero on selvaumlsti pienempi Kaikkia maita katsottaessa ero on miehillauml keskimaumlaumlrin noin kolme tuntia kun naisilla kahta tyoumltauml tekevien keskimaumlaumlraumlinen viikkotyoumlaika paumlaumltyoumlstauml on liki viisi tuntia lyhyempi kuin vain yhtauml tyoumltauml tekevillauml naisilla Kuitenkin maiden vaumllillauml on taumlssauml suuria eroja miehillauml Pohjoismaissa ja joissakin Keski-Euroopan maissa erot kahta ja yhtauml tyoumltauml tekevien paumlaumltyoumln tyoumltunneissa ovat hy vin pienet kun taas Espanjassa Belgiassa ja Isossa-Britanniassa erot ovat noin viiden tunnin luokkaa Myoumls naisilla loumlyty y vaihtelua maiden vaumllillauml Etelauml-Euroopassa ero kahta tyoumltauml tekevien naisten ja yhtauml tyoumltauml tekevien naisten paumlaumltyoumln tyoumltunneissa on selvaumlsti keskiarvoa suurempi
Myoumls sukupuolten vaumllinen ero tyoumltunneissa on mielenkiintoinen kahta tyoumltauml tekevaumlt miehet tekevaumlt paumlaumltyoumlssaumlaumln keskimaumlaumlrin yhdeksaumln tuntia enemmaumln toumlitauml viikossa kuin kahta tyoumltauml tekevaumlt naiset Heidaumln keskimaumlaumlraumliset tyoumltuntinsa toisessa tyoumlssauml ovat myoumls 15 tuntia pidemmaumlt kuin naisilla Taumlmauml naumlyttaumlauml viitshytaavan siihen ettauml tyoumltuntirajoite ei ole kahden tyoumln tekemisen sy ynauml miehillauml keskimaumlaumlrin niin taumlrkeauml kuin naisilla vaikka taumlssaumlkin maiden vaumllillauml naumly ttaumlisi olevan eroja
Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa
219
Kun katsotaan kahta tyoumltauml tekevien yhteenlaskettuja tyoumltunteja sekauml paumlaumlshytyoumlstauml ettauml toisesta tyoumlstauml voidaan havaita ettauml viikoittaisten tyoumltuntien maumlaumlrauml on suuri Varsinkin kahta tyoumltauml tekevillauml miehillauml ylitty y yleisesti 48 tunnin raja joka on Euroopan unionin tyoumlaikadirektiivissauml (200388EY) saumlaumldetty ylaumlraja jota keskimaumlaumlraumlinen tyoumlaika seitsemaumln paumlivaumln jaksolla ylityouml mukaan lukien ei saisi palkansaajilla ylittaumlauml Vaikka direktiivi ei kata usean tyoumln tekemistauml sen alkuperaumlinen tavoite on rajoittaa liiallisen tyoumln maumlaumlraumlauml tyoumlntekijoumliden terveyden ja turvallisuuden vuoksi On naumlyttoumlauml siitauml ettauml pitkauml tyoumlaika vaikuttaa merkitshytaumlvaumlsti tyoumlntekijoumliden terveyteen5 ja turvallisuuteen ne tyoumllliset jotka tekevaumlt toumlitauml yli 48 tuntia viikossa ovat yli kaksi kertaa useammin sitauml mieltauml ettauml heidaumln terveytensauml ja turvallisuutensa ovat vaarassa tyoumln vuoksi (European Foundation 2008) Lisaumlksi pitkaumlauml tyoumlaikaa tekevaumlt ovat sitauml mieltauml ettauml heidaumln tyoumltuntishymaumlaumlraumlnsauml eivaumlt sovi yhteen heidaumln sosiaalisen elaumlmaumlnsauml ja perhevelvoitteidensa kanssa Koska kahta tyoumltauml tekevien tyoumlaika on varsin pitkauml he kohtaavat samoja tyoumln ja perheen yhteensovittamisen ongelmia kuin muut pitkaumlauml tyoumlaikaa tekevaumlt Bohlen ym (2004) mukaan kahden tyoumln tekemisellauml voi olla jopa suurempia turvallisuusvaikutuksia (johtuen tyoumlmatka-ajoista tehtaumlviin uudelleenorientoitushymisesta ja lisaumlaumlntyneestauml stressistauml) kuin pitkaumlauml tyoumlaikaa yhdessauml tyoumlssauml tekevillauml
Naisten keskimaumlaumlraumliset kokonaisansiot tyoumlstauml ovat pienemmaumlt kahta tyoumltauml tekevillauml
Myoumls keskimaumlaumlraumlisten kokonaisansioiden vertailu kahta ja yhtauml tyoumltauml tekevien kesken (ilman kontrollimuuttujia) antaa tukea sille ettauml naisilla tyoumltuntirajoite ja tulojen pienuus olisivat keskeisimpiauml motiiveja kahden tyoumln tekemiselle Kuviosshysa 5 (s 221) on esitetty keskimaumlaumlraumlisten kokonaisansioiden erotus yhtauml ja kahta tyoumltauml tekevien vaumllillauml Positiivinen erotus tarkoittaa sitauml ettauml yhtauml tyoumltauml tekevien keskimaumlaumlraumliset ansiot ovat suuremmat kuin kahta tyoumltauml tekevillauml Jos erotus on negatiivinen tilanne on paumlinvastainen Kuviosta kaumly ilmi ettauml valtaosassa maista kahta tyoumltauml tekevien naisten kokonaisansiot ovat keskimaumlaumlrin pienemmaumlt kuin yhtauml tyoumltauml tekevien naisten vaikka edellisten viikoittainen tyoumlaika on keskishymaumlaumlrin pidempi kuin jaumllkimmaumlisten6 Esimerkiksi Italiassa yhtauml tyoumltauml tekevaumlt naiset ansaitsivat vuodessa keskimaumlaumlrin 6 000 euroa enemmaumln kuin kahta tyoumltauml tekevaumlt vaikka viikkotyoumlajan perusteella he tekivaumlt vaumlhemmaumln tyoumltunteja kuin kahta tyoumltauml tekevaumlt naiset Poikkeuksen muodostavat ainoastaan Tanska Saksa ja Portugali joissa kahta tyoumltauml tekevien keskimaumlaumlraumliset kokonaisansiot olivat hieman suuremmat kuin yhtauml tyoumltauml tekevien naisten
5 Ks vaikutuksista ter veyteen myoumls White and Beswick (2003)
6 Tosin meillauml ei ole tiedossa kokonaistyoumlaikaa vuositasolla
Eurooppalaiset elinolot
220
Taulukko 4 Kahta ja yhtauml tyoumltauml tekevien keskimaumlaumlraumliset viikkotyoumltunnit sukupuolen mukaan
Maa
Kahta tyoumltauml tekevaumlt Yhtauml tyoumltauml tekevaumlt
Paumlaumltyoumln tunnit Toisen tyoumln tunnit Tunnit yhteensauml Paumlaumltyoumln tunnit
Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet
Norja 308 396 91 112 399 508 349 407
Ruotsi 272 339 106 128 378 467 303 356
Suomi 320 391 120 118 440 509 368 407
Tanska 333 387 68 89 402 476 351 395
Belgia 288 369 107 127 395 496 338 417
Itaumlvalta 311 425 107 128 418 553 349 430
Alankomaat 234 342 93 112 327 454 278 389
Ranska 233 335 121 135 354 470 354 415
Saksa 298 414 70 82 368 496 318 425
Iso-Britannia 289 372 97 107 386 479 322 423
Espanja 305 368 119 128 424 496 362 423
Italia 312 382 123 119 435 501 353 415
Kreikka 308 376 162 168 470 544 363 421
Portugali 311 388 155 157 466 545 383 417
Maat yht ka 293 387 100 115 393 502 341 419
Laumlhde EU-SILC 2010
Miesten tilanne on kaksijakoisempi Yli puolessa maista kahta tyoumltauml tekevien miesten kokonaisansiot ovat keskimaumlaumlrin suuremmat kuin yhtauml tyoumltauml tekevien Jo aiemmin tuotiin esille ettauml miehillauml toinen tyouml saattaa olla enemmaumln paumlaumltyoumln taumlydentaumljauml ja tulojen pienuus tai tyoumltuntirajoite ei ole yhtauml yleinen sy y toisen tyoumln tekemiseen kuin naisilla Taumllloumlin on todennaumlkoumlisempaumlauml myoumls se ettauml kahta tyoumltauml tekevillauml on suuremmat tulot kuin yhtauml tyoumltauml tekevillauml Aineiston mukaan miehille on myoumls yleisempaumlauml ettauml kuukausiansiot paumlaumltyoumlstauml ovat kahta tyoumltauml tekevillauml keskimaumlaumlrin suuremmat kuin vain yhtauml tyoumltauml tekevillauml (tuloksia ei ole raportoitu taumlssauml artikkelissa koska tarkastelu pystyttiin tekemaumlaumln vain osalle maista) Naisten kohdalla tilanne on toisinpaumlin
Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa
Kuvio 5 Keskimaumlaumlraumlisten kokonaisansioiden erotus yhtauml ja kahta tyoumltauml tekevillauml euroa vuodessa
eurov Naiset eurov Miehet 7 500 7 500 6 500 6 500 5 500 5 500 4 500 4 500 3 500 3 500 2 500 2 500
221 1 500 1 500 500 500
ndash500 ndash500 ndash1 500 ndash1 500 ndash2 500 ndash2 500 ndash3 500 ndash3 500 ndash4 500 ndash4 500
Nor
jaRu
otsi
Suom
iTa
nska
Belg
iaItauml
valta
Alan
kom
aat
Rans
kaSa
ksa
Iso-
Brita
nnia
Espa
nja
Italia
Krei
kka
Port
ugal
iEU
Nor
jaRu
otsi
Suom
iTa
nska
Belg
iaItauml
valta
Alan
kom
aat
Rans
kaSa
ksa
Iso-
Brita
nnia
Espa
nja
Italia
Krei
kka
Port
ugal
iEU
Laumlhde EU-SILC 2010
Kahden tyoumln tekemistauml selittaumlvaumlt tekijaumlt
Yksittaumlisten tekijoumliden vaikutusta naisten ja miesten kahden tyoumln tekemiseen eri maissa tutkittiin tilastollisten probit-mallien avulla7 Estimoitujen probitshymallien perusteella olemme laskeneet niin sanotut marginaalivaikutukset jotka kuvaavat yksittaumlisten tekijoumliden vaikutusta kahden tyoumln tekemiseen kun muiden havaittavissa olevien tekijoumliden vaikutus on kontrolloitu (ks liitetaulukot 1 s 230ndash232 ja 2 s 233ndash235)
Tulokset osoittavat ettauml maiden vaumllillauml esiinty y eroja siinauml mitkauml tekijaumlt vaikuttavat kahden tyoumln tekemiseen ja mihin suuntaan Samoin eroja loumly ty y myoumls miesten ja naisten vaumllillauml Tyoumlllisten ikauml sekauml koulutustausta vaikuttavat kahden tyoumln tekemiseen Saksassa Isossa-Britanniassa Italiassa ja Portugalissa parhaassa tyoumliaumlssauml olevilla tyoumlllisillauml naisilla on kahdesta viiteen prosenttiyksikkoumloumln suushyrempi todennaumlkoumlisy ys tehdauml kahta tyoumltauml kuin nuorilla (16 ndash24-vuotiailla) Naumlissauml maissa myoumls ikaumlaumlntyneet naiset tekevaumlt nuoria todennaumlkoumlisemmin kahta tyoumltauml Italiaa lukuun ottamatta Poikkeus taumlssauml on Ruotsi missauml nuorilla naisilla on suurempi todennaumlkoumlisy ys tehdauml kahta tyoumltauml vanhempiin ikaumlryhmiin verrattuna
7 Estimoimme myoumls probit-malleja joissa on huomioitu valikoituminen tyoumlllisy y teen (ns Heckman probit -malleja) Wa ld-testien perusteella paumlaumldy imme rapor toimaan tava l listen probit-ma llien tuloksia
Eurooppalaiset elinolot
222
Myoumls korkea koulutus naumlyttaumlauml lisaumlaumlvaumln kahden tyoumln tekemisen todennaumlshykoumlisy y ttauml monissa maissa sekauml naisilla ettauml miehillauml Miehillauml korkea-asteen koulutus lisaumlauml todennaumlkoumlisy yttauml tehdauml kahta tyoumltauml Ruotsissa Tanskassa Belgiassa ja Italiassa Tanskassa korkea-asteen koulutetuilla miehillauml on liki seitsemaumln prosenttiyksikkoumlauml suurempi todennaumlkoumlisy ys tehdauml kahta tyoumltauml kuin perusasteen koulutuksen saaneilla miehillauml
Kuten edellauml todettiin perhety ypillauml voi myoumls olla vaikutusta kahden tyoumln tekemiseen Yksinhuoltajanaisten naumlyttaumlauml olevan vaikeampi tehdauml useaa tyoumltauml verrattuna yksin asuviin naisiin Yksinhuoltajuuden vaikutus oli negatiivinen monessa maassa joskin tilastollisesti merkitsevaumlsti vain Suomessa Isossa-Britanniassa ja Kreikassa Samoin kotitalouden koko eli kotitalouden jaumlsenten lukumaumlaumlrauml naumlyttaumlauml naisilla vaumlhentaumlvaumln kahden tyoumln tekemistauml mutta jaumllleen tilastollisesti merkitsevaumlsti vain muutamassa maassa Miehillauml kahden tyoumln teshykeminen naumlyttaumlisi olevan vaumlhaumlisempaumlauml kotitalouksissa joissa on kaksi aikuista mutta ei alaikaumlisiauml lapsia verrattuna yksin asuviin mutta tilastollisesti merkitshysevaumlsti ainoastaan Norjassa Alankomaissa ja Saksassa
Tyoumln koko- tai osa-aikaisuudella on aikaisempien tutkimusten mukaan ollut vaikutusta kahden tyoumln tekemiseen siten ettauml osa-aikaisuus lisaumlauml toisen tyoumln tekeshymisen yleisy yttauml (esim Heineck 2009) Omien tulostemme mukaan osa-aikatyoumln tekeminen lisaumlauml miehillauml kahden tyoumln tekemisen todennaumlkoumlisy yttauml verrattuna kokoaikatyoumltauml tekeviin laumlhinnauml Keski-Euroopassa (Itaumlvalta Ranska ja Belgia) sekauml Italiassa Naisilla kahden tyoumln tekeminen yhdistyy selvaumlsti yleisemmin osashyaikatyoumln tekemiseen osa-aikatyoumln tekeminen lisaumlauml tilastollisesti merkitsevaumlsti naisten todennaumlkoumlisy yttauml tehdauml kahta tyoumltauml noin puolessa tarkastelluista maista (Suomi Ruotsi Belgia Itaumlvalta Ranska Espanja Portugali) Esimerkiksi Suoshymessa naisilla jotka tekevaumlt osa-aikatyoumltauml on 53 prosenttiyksikkoumlauml suurempi todennaumlkoumlisy ys tehdauml kahta tyoumltauml kokoaikatyoumltauml tekeviin verrattuna kun muut muuttujat ovat keskiarvoissaan
Naumliden maiden osalta tilastollisen mallin tulokset naumlyttaumlisivaumlt siis antavan tukea tyoumltuntirajoitteelle motiivina naisten kahden tyoumln tekemiseen jos osashyaikatyoumln yhdistaumlmistauml toiseen tyoumlhoumln pidetaumlaumln osoituksena tyoumlntuntirajoitteesta ja liian vaumlhaumlisistauml tyoumltunneista paumlaumltyoumlssauml Toisaalta taumlytyy muistaa ettauml osashyaikatyoumln yhdistaumlminen kahden tyoumln tekemiseen voi myoumls olla keino saavuttaa joustavuutta tyoumlaikajaumlrjestelyihin (Heineck 2009 Dickey ym 2011) Mielenkiinshytoisesti Norjassa ja Alankomaissa osa-aikatyoumlllauml paumlaumltyoumlnauml oli negatiivinen yhteys naisten kahden tyoumln tekemiseen
Naisilla (jotka monissa maissa tekevaumlt miehiauml yleisemmin maumlaumlraumlaikaista tyoumltauml) myoumls maumlaumlraumlaikainen tyouml yhdisty y useammin kahden tyoumln tekemiseen kuin miehillauml Tulosten mukaan tyoumlsuhteen maumlaumlraumlaikaisuus lisaumlsi kahden tyoumln tekemisen todennaumlkoumlisy yttauml tilastollisesti merkitsevaumlsti Suomessa Ruotsissa Alankomaissa Saksassa ja Italiassa Suurin vaikutus oli Ruotsissa jossa paumlaumlshy
Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa
223
tyoumlssaumlaumln maumlaumlraumlaikaisena tyoumlskentelevien naisten todennaumlkoumlisy ys tehdauml kahta tyoumltauml oli kuusi prosenttiyksikkoumlauml suurempi verrattuna pysy vaumlssauml tyoumlsuhteessa oleviin naisiin
Maumlaumlraumlaikaisissa tyoumlsuhteissa olevilla miehillauml on suurempi todennaumlkoumlisy ys tehdauml kahta tyoumltauml verrattuna pysy vissauml tyoumlsuhteissa oleviin ainoastaan Kreikassa Lisaumlksi kahdessa maassa (Belgiassa ja Isossa-Britanniassa) pysyvaumlssauml tyoumlsuhteessa olevilla on suurempi todennaumlkoumlisy ys tehdauml kahta tyoumltauml kuin maumlaumlraumlaikaisissa tyoumlsuhteissa olevilla Tyoumlsuhteen maumlaumlraumlaikaisuudella naumlyttaumlisi siis olevan vaumlshyhaumlisempi merkitys kahden tyoumln tekemiseen miehillauml kuin naisilla Taumlmauml viittaa siihen ettauml tyoumlsuhteen epaumlvarmuus ei ole miehillauml yhtauml merkittaumlvauml sy y kahden tyoumln tekemiseen kuin naisilla
Itsensauml tyoumlllistaumlminen lisaumlauml myoumls kahden tyoumln tekemistauml tilastollisesti mershykitsevaumlsti tyoumlllisillauml naisilla varsinkin Pohjoismaissa Kun muiden tekijoumliden vaikutus kontrolloidaan miehillauml itsensauml tyoumlllistaumlminen lisaumlsi kahden tyoumln tekeshymistauml tilastollisesti merkitsevaumlsti vain kolmessa maassa Belgiassa Alankomaissa ja Isossa-Britanniassa
Naisilla tilastollisen mallin tulokset vahvistavat kahden tyoumln tekijoumliden sijoitshytumisen ammattijakauman ylauml- ja alapaumlaumlhaumln Erityisasiantuntija- ja asiantuntishyjatehtaumlvissauml tyoumlskentely lisaumlauml tilastollisesti merkitsevaumlsti todennaumlkoumlisy yttauml tehdauml kahta tyoumltauml useissa maissa verrattuna johtotehtaumlvissauml tyoumlskenteleviin Todenshynaumlkoumlisy yttauml lisaumlauml vielauml yleisemmin tyoumlskentely vaumlhaumlistauml koulutusta vaativissa muissa tehtaumlvissauml Ryhmaumlaumln muut tehtaumlvaumlt kuuluvat muun muassa siivousalan ammatit joissa tyouml on usein osa-aikaista ja huonosti palkattua Pohjoismaissa ja Belgiassa kahden tyoumln tekeminen paikantuu naisilla myoumls palvelu- my ynti- ja hoitotyoumlhoumln joissa tehdaumlaumln yleisesti paljon osa-aikatyoumltauml Vastaavasti miehillauml erityisasiantuntijana tyoumlskentely lisaumlsi kahden tyoumln tekemisen todennaumlkoumlisy yttauml Keski- ja Etelauml-Euroopassa sekauml Isossa-Britanniassa mutta yllaumlttaumlen ei Pohjoisshymaissa Ruotsissa ja Tanskassa myoumls miehillauml paumlaumltyoumln tekeminen palvelu- my yntishyja hoitotyoumlntekijoumlinauml lisaumlauml kahden tyoumln tekemisen todennaumlkoumlisy yttauml Toisin kuin naisilla miehillauml kahden tyoumln tekeminen ei paikannu vaumlhaumlistauml koulutusta vaatishyviin muihin tehtaumlviin Poikkeuksen muodostaa ainoastaan Portugali
Tutkimme tilastollisessa mallissa myoumls kotitalouden itse arvioidun toishymeentulon vaikutusta kahden tyoumln tekemiseen lisaumlaumlmaumlllauml selittaumlviin muuttujiin indikaattorimuuttujan joka saa arvon yksi jos tyoumlllisen kotitalouden on erittaumlin vaikea tulla toimeen Naisilla vaikeudet toimeentulossa lisaumlsivaumlt tilastollisesti merkitsevaumlsti kahden tyoumln tekemistauml ainoastaan Espanjassa ja miehillauml Tanskassa Muutamissa maissa vaikutus oli paumlinvastainen (ks tarkemmin liitetaulukot 1 ja 2)
Eurooppalaiset elinolot
224
Kahden tyoumln tekeminen ei aina poista suhteellista koumlyhyysriskiauml
Kuten aiemmin jo tuotiin esille tyoumltuntirajoite ja taloudelliset tekijaumlt ovat useiden tutkimusten mukaan yleisin sy y kahden tyoumln tekemiseen Esimerkiksi Yhdysvalloissa kahden tyoumln tekijoumlistauml 38 prosenttia sanoi tekevaumlnsauml kahta tyoumltauml ansaitakseen lisaumlauml rahaa ja 26 prosenttia teki kahta tyoumltauml selvitaumlkseen menoista tai maksaakseen velkansa (Hipple 2010) EU-SILC-aineistossa kahden tyoumln motiiveja ei ole kysytty vastaajilta mutta aineisto sisaumlltaumlauml kotitalouksien tulojen ohella myoumls muita toimeentulosta kertovia muuttujia kuten koumlyhy yttauml mittaavan indishykaattorin ja vastaajien arvion siitauml riittaumlvaumltkouml kotitalouden tulot toimeentuloon
Kaumly taumlmme tutkimusaineiston valmista koumlyhy ysindikaattoria vertaillesshysamme kahta ja yhtauml tyoumltauml tekevien suhteellisia tulokoumlyhyysriskejauml (ks Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml kirjassa) Vertailemme erikseen tulokoumlyhy ysasteita niissauml kotitalouksissa joiden tyoumlllisissauml on mukana kahden tyoumln tekijoumlitauml ja niissauml kotitalouksissa joissa on vaumlhintaumlaumln yksi tyoumlllinen ja joiden tyoumllliset tekevaumlt vain yhtauml tyoumltauml Tulokset kaumlyvaumlt ilmi kuviosta 6
Tulosten mukaan kahden tyoumln tekeminen pienentaumlauml kotitalouksien koumlyshyhy ysriskiauml keskimaumlaumlrin 14 prosenttiyksikkoumlauml Vaikutus oli samansuuntainen laumlhes kaikissa etelaumlisen Euroopan maissa sekauml Keski-Euroopan maista Belgiassa ja Itaumlvallassa sekauml Isossa-Britanniassa Pohjoismaissa ja erityisesti Alankomaisshysa kahta tyoumltauml tekevien kotitalouksien tulokoumlyhy ysriski oli muiden tyoumlllisten talouksien tulokoumlyhy ysriskiauml suurempi Osa-aikatyoumln yleisy ydestauml tunnetussa Alankomaissa tulokoumlyhy ysriski oli huomattavasti suurempi niissauml kotitaloukshysissa joissa oli kahden tyoumln tekijoumlitauml kuin muiden tyoumlllisten talouksissa Muissa maissa erot olivat hy vin pienet
Kuvio 6 Tyoumlllisten kotitalouksien suhteellinen tulokoumlyhyysriski vuonna 2010
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
Kahta tyoumltauml tekevaumlt Muut tyoumllliset
EU
Norja
Ruot
si
Suom
i
Tans
ka
Belg
ia
Alan
kom
aat
Itaumlva
lta
Rans
ka
Saks
a
Iso-
Brita
nnia
Espa
nja
Italia
Krei
kka
Port
ugal
i
Laumlhde EU-SILC 2010
Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa
225
Tulokoumlyhy ystarkastelu tehtiin myoumls henkiloumltasolla vertailemalla kahta ja yhtauml tyoumltauml tekevien keskimaumlaumlraumlisiauml suhteellisia koumlyhy ysriskejauml erikseen naisille ja miehille (taulukko 5) Taumllloumlin taumlytyy huomioida ettauml kun tulokoumlyhy ysriski lasketaan kotitalouden kaumly tettaumlvissauml olevien tulojen avulla pienituloisuuden taustalla voivat olla muutkin kuin tyoumlntekijaumln ominaisuuksiin tyoumlpaikkojen lukumaumlaumlraumlaumln tai tyoumlsuhteen ty yppiin liitty vaumlt tekijaumlt
Taulukko 5 Kahta ja yhtauml tyoumltauml tekevien suhteellinen tulokoumlyhyysriski sukupuolen mukaan
Maa
Yhteensauml Ero Naiset Ero Miehet Ero
2 tyoumltauml
1 tyouml
Prosenttishyyksikkoumlauml
2 tyoumltauml
1 tyouml
Prosenttishyyksikkoumlauml
2 tyoumltauml
1 tyouml
Prosenttishyyksikkoumlauml
Norja 93 49 44 93 47 46 72 51 21
Ruotsi 135 67 68 135 64 71 97 70 27
Suomi 79 46 33 79 41 38 55 50 05
Tanska 112 71 41 112 64 48 89 79 10
Belgia 40 53 ndash13 40 48 ndash08 46 57 ndash11
Alankomaat 118 58 60 118 55 63 166 61 105
Itaumlvalta 47 57 ndash10 47 54 ndash07 38 59 ndash21
Ranska 100 76 24 100 72 28 109 79 30
Saksa 113 79 34 113 88 25 84 72 12
Iso-Britannia 46 74 ndash28 46 72 ndash26 44 76 ndash32
Espanja 162 135 27 162 117 45 103 148 ndash45
Italia 115 103 12 115 79 36 74 119 ndash45
Kreikka 162 142 20 162 114 48 193 164 29
Portugali 175 107 68 175 102 73 61 112 ndash51
EU15-maat ka 95 90 05 100 84 16 90 95 ndash05
Laumlhde EU-SILC 2010
Tulostemme mukaan kahta tyoumltauml tekevillauml naisilla on suurempi suhteellinen tulokoumlyhy ysriski kuin yhtauml tyoumltauml tekevillauml naisilla eli kahta tyoumltauml tekevaumlt naiset sijoittuvat koumlyhiin kotitalouksiin useammin kuin yhtauml tyoumltauml tekevaumlt kun tausshytatekijoumliden vaikutusta ei ole kontrolloitu Ainoastaan Belgiassa Itaumlvallassa ja Isossa-Britanniassa tilanne on paumlinvastainen Yksi tulkinta sille ettauml kahta tyoumltauml tekevaumlt naiset ovat useammin koumlyhistauml kotitalouksista on se ettauml kotitalouden pienituloisuuden vuoksi naiset joutuvat tekemaumlaumln kahta tyoumltauml Kuviosta 4 edellauml kaumlvi ilmi ettauml kysymys on usein yhden aikuisen talouksista
Eurooppalaiset elinolot
226
Miesten tulokoumlyhy ysriskeissauml kahta ja yhtauml tyoumltauml tekevien vaumllillauml on enemmaumln hajontaa Kahdeksassa maassa kahta tyoumltauml tekevillauml miehillauml on suurempi tuloshykoumlyhy ysriski kuin yhtauml tyoumltauml tekevillauml ja kuudessa maassa tilanne on toisin paumlin Huomiota kuitenkin kiinnittaumlauml se ettauml miehillauml erot kahta ja yhtauml tyoumltauml tekevien tulokoumlyhy ysriskeissauml ovat keskimaumlaumlrin pienempiauml kuin naisilla Esimerkiksi Suomessa kahta tyoumltauml tekevien naisten tulokoumlyhy ysriski on 38 prosenttiyksikkoumlauml suurempi kuin yhtauml tyoumltauml tekevillauml naisilla Miehillauml vastaava ero on vain puoli prosenttiyksik koumlauml
Johtopaumlaumltoumlkset
Taumlmaumln artikkelin tarkoitus on ollut selvittaumlauml usean tyoumln tekemisen yleisy y ttauml selittaumljiauml ja seurauksia kolmessatoista EU-maassa sekauml Norjassa Vaikka kahden tyoumln tekemisessauml on kyse varsin merkittaumlvaumlstauml tyoumlelaumlmaumln ilmioumlstauml kahden tyoumln tekemisen syihin ja selittaumljiin keskittynyttauml tutkimusta on tehty yllaumlttaumlvaumln vaumlhaumln ja olemassa oleva tutkimuskin on selvaumlsti keskittynyt muutamiin maihin kuten Yhdysvaltoihin ja Isoon-Britanniaan Maavertailuja ei ole juuri tehty
Tarkastelumme osoitti ettauml kahden tyoumln tekeminen on yleistynyt erityisesti viime vuosina Euroopassa ja erityisesti naisilla mutta kehitys ei ole kaikissa maissa ollut samanlainen Naumlyttaumlauml siltauml ettauml kahden tyoumln tekeminen on yleishysempaumlauml pohjoismaista hy vinvointiregiimiauml edustavissa valtioissa Suomea lukuun ottamatta Harvinaisinta kahden tyoumln tekeminen puolestaan on Etelauml-Euroopan maissa jotka edelleen vuonna 2010 kaumlrsivaumlt voimakkaasti talouskriisistauml Kahta tyoumltauml tekevaumlt osoittautuivat hy vin heterogeeniseksi ryhmaumlksi henkiloumlkohtaisten ominaisuuksiensa ja tyoumlmarkkina-asemansa perusteella paitsi maittain ja eri maiden kesken myoumls sukupuolen mukaan Yleisintauml maavertailussa oli se ettauml kahta tyoumltauml tekevaumlt olivat koulutetumpia kuin yhden tyoumln tekijaumlt heissauml oli runshysaasti asiantuntijatehtaumlvissauml toimivia ja he etenkin miehet olivat muita tyoumlllisiauml useammin itsensauml tyoumlllistaumljiauml Toisaalta naisten keskuudessa kahta tyoumltauml tekevien paumlaumltyouml oli useammin osa-aikainen ja maumlaumlraumlaikainen kuin yhden tyoumln tekijoumlillauml Miehillauml puolestaan naumlyttaumlauml olevan yleistauml se ettauml kahta tyoumltauml tekevien paumlaumltyouml on useimmiten pysy vauml ja kokoaikainen Kahden tyoumln tekijoumlitauml oli suhteellisesti yleisemmin yksin asuvien naisten ja miesten sekauml yksinhuoltajien keskuudessa kuin muunty yppisissauml kotitalouksissa
Aiemman tutkimuskirjallisuuden mukaan kahden tyoumln tekemisen taumlrkein motiivi on ollut liian pieni tyoumltuntimaumlaumlrauml paumlaumltyoumlssauml (tyoumltuntirajoite) ja siihen liitty vauml riittaumlmaumltoumln tulotaso Toisaalta esiin on noussut myoumls heterogeenisten toumliden motiivi jonka mukaan toista tyoumltauml voidaan tehdauml myoumls sen tarjoaman tyoumlty ytyvaumlisy yden tai kehittymismahdollisuuksien vuoksi Ensimmaumlinen motiivi
Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa
227
viittaa kahden tyoumln tekemiseen ennemminkin pakkona kun taas jaumllkimmaumlishynen motiivi omaan valintaan Tulostemme mukaan kahden tyoumln tekeminen ilmeni sekauml pakkona ettauml valintana naisilla kuitenkin miehiauml yleisemmin liian alhaisen tyoumltuntimaumlaumlraumln ja tulotason aiheuttamana pakkona ja miehillauml naisia useammin omaehtoisena valintana joka voi tarjota lisaumlauml tyoumlty yty vaumlisy yttauml tai kehittymismahdollisuuksia Naisilla on kuitenkin myoumls havaittavissa enemmaumln kaksijakoisuutta motiiveissa kuin miehillauml Mielenkiintoista on ettauml jakolinja menee selkeaumlmmin naisten ja miesten vaumllillauml eikauml niinkaumlaumln maaryhmien vaumllillauml
Tyoumltuntirajoitehypoteesin mukaisesti erityisesti naisten keskuudessa kahden tyoumln tekijoumlillauml keskimaumlaumlraumliset tyoumltunnit paumlaumltyoumlssauml olivat pienemmaumlt kuin niillauml tyoumlllisillauml jotka eivaumlt tee kahta tyoumltauml Naisilla pidemmaumlt tyoumlajat verrattuna yhden tyoumln tekijoumlihin eivaumlt myoumlskaumlaumln yleensauml tuota kahta tyoumltauml tekeville naisille miesshyten tapaan parempia kokonaisansioita Tilastollisesta mallista saatujen tulosten mukaan naisilla osa-aikatyoumln tekeminen lisaumlauml todennaumlkoumlisy yttauml tehdauml kahta tyoumltauml noin puolessa tarkastelluista maista Jos osa-aikatyoumln yhdistaumlmistauml toiseen tyoumlhoumln pidetaumlaumln osoituksena tyoumltuntirajoitteesta ja liian vaumlhaumlisistauml tyoumltunneista paumlaumltyoumlssauml tulosten voidaan tulkita antavan tukea sille ettauml naisille toisen tyoumln tekeminen on enemmaumln pakon sanelemaa naumlissauml maissa Toisaalta on myoumls mahshydollista ettauml osa-aikatyoumln yhdistaumlminen kahden tyoumln tekemiseen voi olla keino saavuttaa joustavuutta tyoumlaikajaumlrjestelyihin jolloin kyse ei ole pakosta Toisin kuin miesten kahta tyoumltauml tekevien naisten paumlaumltyouml on usein vaumlhaumlistauml koulutusta vaativia muita tehtaumlviauml joissa tulotaso on yleensauml alhainen ja toimeentulo niukshykaa jolloin toisen tyoumln tuoma lisaumltulo voi olla tarpeen
Lopputulokset yhtauml ja kahta tyoumltauml tekevien toimeentulonaumlkoumlkulmasta jakoivat maat kahteen suurin piirtein yhtauml suureen ryhmaumlaumln Noin puolessa tutkimuskohteena olevista maista kahta tyoumltauml tekevien tyoumlllisten kotitalouksien tulokoumlyhy ysriski oli suurempi Pohjoismaat mukaan lukien kuin vain yhtauml tyoumltauml tekevien Noin puolessa maista taas kahden tyoumln tekeminen joko alensi tulokoumlyshyhy ysriskiauml tai poisti koumlyhy yserot yhtauml ja kahta tyoumltauml tekevien tyoumlllisten talouksien vaumlliltauml Useimmissa maissa kaikki Pohjoismaat mukaan lukien kahta tyoumltauml tekevaumlt naiset asuivat yhtauml tyoumltauml tekeviauml useammin tulokoumlyhissauml kotitalouksissa Miehillauml tilanne oli kuudessa maassa paumlinvastainen Pohjoismaissa kahta tyoumltauml tekevaumlt miehet kuitenkin asuivat useammin koumlyhissauml kotitalouksissa kuin yhtauml tyoumltauml tekevaumlt joskin erot olivat melko pienet
Kahden tyoumln tekemisellauml voi toimeentulon ohella olla muitakin seurauksia tyoumlntekijoumliden kokemalle hy vinvoinnille ja elaumlmaumln hallinnalle mutta aineiston rajoitusten takia emme voineet tutkia kahden tyoumln tekemisen vaikutuksia tyoumlnshytekijoumliden kokemaan hy vinvointiin ja elaumlmaumlnhallintaan Aikaisempien tosin Eushyroopan ulkopuolella tehtyjen tutkimusten mukaan on havaittu ettauml kahta tyoumltauml tekevaumlt kokevat yhtauml tyoumltauml tekeviauml enemmaumln stressiauml ajankaumlytoumlstaumlaumln (time stressed) ja ettauml paumlaumlsy y yli kolmanneksella heistauml oli se etteivaumlt heidaumln tyouml- ja perheshy
Eurooppalaiset elinolot
228
vastuunsa olleet tasapainossa (Australian Bureau of Statistics 2009) Lisaumlksi on naumlyttoumlauml siitauml ettauml kahden tyoumln tekeminen rajoittaa henkiloumlkohtaisten suhteiden kehittymistauml kuntoilua ja vapaa-ajankaumlyttoumlauml sekauml haittaa terveyttauml (Warren ja Procter 2004) Toisaalta hy vinvointivaikutuksetkin voivat jakautua osin niiden syiden mukaan miksi kahta tyoumltauml tehdaumlaumln
Koska kahden tyoumln teko toimeentulon laumlhteenauml ja tyoumlmuotona on yleistyshymaumlssauml ja suurelle osalle (erityisesti naisia) kahden tyoumln tekeminen on taloudelshylinen pakko eikauml optimaalinen valinta olisi jatkotutkimuksessa kiinnitettaumlvauml huomiota etenkin kahden tyoumln tekemisestauml aiheutuviin hy vinvointihaittoihin sekauml mahdollisiin epaumlkohtiin niin tyoumlaikalainsaumlaumldaumlnnoumlssauml kuin sosiaaliturvashyjaumlrjestelmaumlssaumlkin sekauml siihen kuinka pitkaumlkestoista kahden tyoumln tekeminen on
Laumlhteet Abhayaratna J Nuch H Podbury T Part time employment The Australian experience Canberra The Productivity Commission Staff Working Paper 2008
Australian Bureau of Statistics People with more than one job Canberra Australian Bureau of Statistics (ABS) Australian Social Trends 42100 2009
Amueacutedo-Dorantes C Kimmel J Moonlighting behavior over the business cycle Economic Inquiry 2009 47 (4) 754ndash765
Arts W Gelissen J Three worlds of welfare capitalism or more A state-of-the-art report Journal of European Social Policy 2002 12 (2) 137ndash158
Averett SL Moonlighting multiple motives and gender differences Applied Economics 2001 33 (11) 1391ndash1410
Barnberry L Campbell I Multiple job holders in Australia Motives and personal impact Australian Bulletin of Labour 2012 38 (4) 293ndash314
Bell D Hart RA Wright RE Multiple job holding as a lsquohedgersquo against unemployment London Centre for Economic Policy Research CEPR Discussion Paper 1626 1997
Bohle P Quinlan M Kennedy D Williamson A Working hours work-life conflict and health in precarious and ldquopermanentrdquo employment Revista de Sauacutede Puacuteblica 2004 38 (Suppl) 19ndash25
Boumlheim R Taylor M And in the evening shersquos a singer with the band Second jobs plight or pleasure Bonn The Institute for the Study of Labour (IZA) IZA Discussion paper 1081 2004
Campbell I Pressing towards full employment The persistence of underemployment in Australia Journal of Australian Political Economy 2008 61 156ndash180
Daly MA Fine balance Womenrsquos labour market participation in international comparison Julkaisussa Scharpf FW Schmidt VA toim Welfare and work in the open economy Diverse responses to common challenges Oxford Oxford University Press 2000 475ndash510
Dickey H Watson V Zangelidis A Is it all about money An examination of the motives behind moonlighting Applied Economics 2011 43 (26) 3767ndash3774
Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa
229
Dingeldey I European tax systems and their impact on family employment patterns Journal of Social Policy 2001 30 (4) 653ndash672
European Foundation Revisions to the European working time directive Recent Eurofound research Luxembourg Eurostat European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions Background Paper 2008
Guariglia A Kim B The dynamics of moonlighting in Russia What is happening in the Russian informal economy Economics of Transition 2006 14 (1) 1ndash45
Haataja A Kauhanen M Naumltti J Underemployment and part-time work in the Nordic countries 2011 Helsinki Kela Online working papers 32 2011
Headey B Warren D Harding G Multiple job holders Who are they and how many hours do they work Julkaisussa Headey B Warren D Harding G toim Families incomes and jobs A statistical report of the HILDA Survey Canberra Commonwealth of Australia 2006 67ndash69
Heineck G The determinants of secondary jobholding in Germany and the UK Zeitschrift fuumlr Arbeitsmarkt Forschung 2009 42 (2) 107ndash120
Heineck G Schwarze J Fly me to the moon The determinants of secondary jobholding in Germany and the UK Bonn The Institute for the Study of Labour (IZA) IZA Discussion paper 1358 2004
Hipple SF Multiple jobholding during the 2000s Monthly Labor Review 2010 133 (7) 21ndash32
Kimmel J Conway KS Male labor supply estimates and the decision to moonlight Labour Economics 1998 5 (2) 135ndash166
Kimmel J Conway KS Who moonlights and why Evidence from the SIPP A Journal of Economy and Society 2001 40 (1) 89ndash120
Lilja R The problematic and unproblematic second job Helsinki Labour Institute for Economic research Discussion Paper 107 1991
Livanos I Zangelidis A Multiple job-holding among male workers in Greece Regional Studies 2012 46 (1) 119ndash135
OECD Employment outlook Paris OECD 2001
OECD Employment outlook Paris OECD 2011
Panos G Pouliakas K Zangelidis A The inter-related dynamics of dual job holding human capital and occupational choice Bonn The Institute for the Study of Labour (IZA) IZA Discussion paper 4437 2009
Paxson K Sichermann N The dynamics of dual job holding and job mobility Journal of Labor Economics 1996 14 (3) 357ndash393
Roualt S Multiple job holding and path-dependent employment regimes Answering the qualification and protection needs of multiple jobs holders Berlin Wissenschaftszentrum Berlin fuumlr Sozialforschung Arbeitsmarkt und Beschaumlftigung Discussion Paper FS I 02-201 2002
Warren J Procter L Analysis of interviews with people holding multiple jobs in the cafeacute and restaurant sector Taylor Baines Working Paper 7 2004
White J Beswick J Working Long Hours Sheffield Health and Safety Laboratory 2003
Eurooppalaiset elinolot
230
Liite
taul
ukko
1 S
elitt
aumlvie
n te
kijouml
iden
mar
gina
aliv
aiku
tuks
et k
ahde
n ty
oumln te
kem
isee
n p
robi
t-mal
lit n
aise
t
Norja
Su
omi
Ruot
si
Tans
ka
Belg
ia
Alan
koshy
maa
t Itauml
valta
Ra
nska
Sa
ksa
Iso-
Brita
nnia
Es
panj
a Ita
lia
Krei
kka
Port
ugal
i
Ikauml 25
ndash54
000
24(0
030
) 0
007
(00
16)
ndash00
617
(0
044
) ndash0
050
(00
46)
002
32(0
015
) ndash0
018
7(0
027
) ndash0
002
7(0
025
) 0
006
(00
16)
005
37
(0
011
) 0
0318
(0
010
) 0
027
(00
12)
002
2
(00
76)
ndash 0
0282
(00
72)
55ndash6
4 ndash0
010
(0
033
) ndash0
005
(00
16)
ndash00
92
(00
30)
ndash00
62(0
045
) 0
006
(00
169)
ndash0
027
(00
29)
001
42(0
030
) 0
0016
(00
17)
002
7
(00
13)
002
47
(00
13)
ndash00
137
(00
13)
000
77(0
008
) ndash
001
53
(00
08)
Koul
utus
taso
Kesk
iast
e 0
004
(00
21)
000
9(0
011
) 0
0289
(0
015
) 0
024
(00
13)
002
2
(00
08)
001
54(0
013
) 0
0129
(00
13)
ndash00
042
(00
08)
ndash00
004
(00
14)
ndash00
05(0
013
) 0
0177
(0
008
) 0
0023
(00
06)
ndash00
062
(00
13)
000
32(0
008
)
Kork
eashy
aste
0
0037
(00
23)
001
2(0
012
) 0
035
(00
18)
006
8
(00
19)
004
7
(00
13)
002
99
(00
169)
0
0462
(0
020
9)
000
74(0
012
) 0
0177
(00
17)
001
76(0
014
) 0
0068
(00
08)
001
4(0
09)
ndash0
002
(00
17)
004
37
(00
231)
Perh
etyy
ppi
2 ai
kuis
taja
ala
-ikaumli
siauml
laps
ia
ndash00
229
(00
37)
ndash00
04(0
024
) ndash0
032
4(0
030
) ndash0
014
(00
33)
ndash00
179
(00
24)
ndash00
47(0
037
) ndash0
025
4(0
026
) ndash0
000
3(0
016
8)
ndash00
57
(00
25)
ndash00
22(0
024
) ndash0
018
9(0
019
7)
ndash00
038
(00
13)
ndash00
29(0
028
) ndash0
007
(00
19)
Yksi
nshyhu
olta
ja
002
71(0
040
) ndash0
031
(0
018
) 0
0211
(00
34)
ndash00
07(0
034
) ndash0
016
0(0
024
8)
ndash00
20(0
041
) 0
0064
(00
26)
002
14(0
019
) ndash0
004
4(0
025
) ndash0
039
(0
021
) ndash0
019
7(0
019
) ndash0
006
3(0
013
) ndash0
045
(0
026
) ndash0
005
(00
21)
2 ai
kuis
ta
ei a
laik
aumlisi
auml la
psia
ndash0
031
2(0
028
) ndash0
017
(00
16)
ndash00
22(0
022
) ndash0
035
(00
23)
000
17(0
019
) ndash0
045
(00
30)
ndash00
159
(00
19)
ndash00
095
(00
12)
ndash00
548
(0
018
) ndash0
010
(00
98)
ndash00
24(0
017
) ndash0
005
(00
10)
ndash00
16(0
027
) 0
0068
(00
18)
Muu
per
heshy
tyyp
pi
ndash00
074
(01
10)
ndash ndash0
047
4(0
044
) 0
024
(00
81)
ndash ndash
ndash ndash0
028
1(0
028
) ndash0
070
(00
55)
005
6(0
117
) ndash
ndash ndash
ndash
Paumlaumlo
mat
ulot
0
0002
(0
000
1)
000
02
(00
009)
0
0001
(00
001)
ndash0
000
6(0
000
9)
000
08
(00
005)
0
0001
(00
004)
ndash0
000
02(0
000
4)
000
03
(00
001)
0
0002
(00
004)
ndash0
001
6(0
000
9)
000
07(0
000
5)
000
06(0
000
3)
0(0
000
8)
000
18
(00
01)
Kotit
alou
den
koko
0
0077
(00
089)
ndash0
001
5(0
005
) ndash0
002
9(0
007
5)
ndash00
17
(00
08)
ndash00
057
(00
065)
0
0117
(0
006
9)
ndash00
003
(00
07)
ndash00
045
(00
04)
000
98(0
007
0)
000
11(0
006
) ndash0
010
2
(00
04)
ndash00
0007
(00
035)
ndash0
013
(0
006
) ndash0
004
5(0
004
)
Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa
231
Norja
Su
omi
Ruot
si
Tans
ka
Belg
ia
Alan
koshy
maa
t Itauml
valta
Ra
nska
Sa
ksa
Iso-
Brita
nnia
Es
panj
a Ita
lia
Krei
kka
Port
ugal
i
Itsen
saumlty
oumlllis
taumljauml
0
0824
(0
031
7)
002
59
(00
12)
005
97
(0
021
) 0
032
(00
21)
002
42(0
017
) 0
0474
(0
022
) 0
0580
(00
58)
003
61
(00
162)
0
0289
(00
20)
003
56
(00
16)
000
9(0
009
) 0
0236
(0
068
) 0
006
(00
14)
001
27(0
013
)
Osa
-aik
aine
n ty
ouml ndash0
058
1
(00
167)
0
053
(0
011
) 0
029
(0
010
) ndash0
019
4(0
015
) 0
0282
(0
010
) ndash0
043
(0
013
) 0
0234
(0
011
) 0
0409
(00
07)
ndash00
028
(00
09)
001
26(0
008
) 0
0268
(00
06)
ndash00
10(0
070
) ndash0
004
(00
15)
002
62
(00
14)
Maumlauml
raumlai
kain
en
tyouml
003
38(0
030
) 0
036
(0
017
) 0
060
(0
017
) ndash
000
9(0
014
) 0
037
(00
21)
001
01(0
016
) 0
0077
(00
08)
003
86
(00
13)
002
64(0
022
) 0
0048
(00
07)
002
5
(00
078)
0
0171
(00
12)
000
5(0
010
)
Amm
atti
Erity
isshy
asia
ntun
tijat
0
066
(00
25)
003
4
(00
13)
002
89(0
024
8)
000
09(0
023
9 0
0452
(00
09)
000
30(0
017
8)
004
54
(00
26)
001
84(0
012
) 0
0014
(00
30)
000
9(0
013
) 0
0145
(00
132
ndash00
03(0
012
) 0
010
(00
28)
000
8(0
009
)
Asia
ntun
tijat
0
0070
(00
23)
001
76(0
011
7)
ndash00
058
(00
23)
000
29(0
023
) 0
0454
(00
109)
0
0472
(0
021
) 0
0313
(00
22)
000
25(0
010
3)
ndash00
185
(00
28)
003
5(0
015
) 0
0187
(00
14)
ndash00
02(0
011
) ndash0
019
9(0
025
) 0
0118
(00
13)
Toim
isto
- ja
asia
kasp
alve
shylu
tyoumln
teki
jaumlt
ndash00
028
(00
29)
ndash00
07(0
010
9)
001
58(0
026
) ndash0
009
(00
25)
003
30
(0
009
) 0
0092
(0
019
) 0
0261
(00
23)
000
85(0
011
) 0
0208
(00
299)
0
014
(00
12)
ndash00
071
(00
09)
ndash00
051
(01
18)
ndash00
291
(00
25)
002
60(0
017
)
Palv
elu-
m
yynt
i- ja
ho
itoty
oumlnshy
teki
jaumlt
004
71
(00
274)
0
008
(00
13)
002
40(0
025
) 0
072
(0
030
) 0
0372
(0
013
) 0
0397
(00
215)
ndash0
028
(00
212)
0
0097
(00
11)
ndash00
196
(00
28)
001
9(0
013
) 0
0047
(00
10)
ndash00
043
(00
12)
ndash00
168
(00
25)
001
45(0
012
)
Maa
nvilj
elijauml
tm
etsauml
tyoumln
shyte
kijauml
t ym
0
194
(0
097
4 0
0769
(0
037
) ndash0
021
2(0
038
) 0
081
(00
69)
007
54(0
090
) ndash
002
07(0
048
) 0
0883
(01
08)
ndash00
297
(00
51)
ndash ndash0
012
0(0
015
1)
000
6(0
028
) 0
0249
(00
50)
005
74(0
044
)
Rake
nnus
- ko
rjaus
- ja
valm
istu
sshyty
oumlnte
kijauml
t 0
0316
(00
56)
004
14(0
043
) 0
0177
(00
45)
ndash00
006
(00
46)
005
76(0
052
) ndash0
015
2(0
048
) ndash0
010
6(0
030
) 0
0163
(00
29)
005
98(0
048
) 0
028
(00
59)
ndash 0
0125
(00
27)
002
49(0
050
) ndash0
004
(00
10)
Liite
taul
ukko
1 ja
tkuu
Eurooppalaiset elinolot
232
Norja
Su
omi
Ruot
si
Tans
ka
Belg
ia
Alan
koshy
maa
t Itauml
valta
Ra
nska
Sa
ksa
Iso-
Brita
nnia
Es
panj
a Ita
lia
Krei
kka
Port
ugal
i
Pros
essi
- ja
kulje
tusshy
tyoumln
teki
jaumlt
004
87(0
066
) 0
024
(00
33)
002
05(0
038
) 0
016
(00
49)
009
35
(00
53)
002
24(0
040
) ndash
007
62
(00
33)
ndash00
278
(00
49)
002
2(0
031
) 0
0338
(00
35)
ndash00
61(0
149
) ndash
001
19(0
023
)
Muu
tty
oumlnte
kijauml
t 0
066
(00
44)
003
6
(00
17)
005
06
(00
34)
003
8(0
036
) 0
0690
(0
024
) 0
0935
(0
037
4)
003
40(0
028
) 0
108
(0
020
8 0
0157
(00
32)
005
7
(00
21)
001
28
(00
13)
001
88(0
016
1)
003
40(0
035
) 0
046
(0
019
8
Toim
iala
2 0
029
(00
42)
ndash00
03(0
030
) ndash0
126
(01
09)
ndash00
71(0
120
) ndash0
072
(07
19)
ndash00
973
(00
90)
ndash00
629
(00
71)
000
4(0
044
) ndash0
038
4(0
068
) ndash0
414
(01
86)
ndash00
45(0
047
) ndash0
012
8(0
018
) 0
0004
(00
31)
000
9(0
016
)
3 0
084
(0
038
) 0
0319
(00
28)
ndash01
56(0
107
) ndash0
047
(01
19)
ndash00
49(0
070
) ndash0
065
(00
88)
ndash00
53
(00
70)
000
21(0
042
) ndash0
031
9(0
067
) ndash0
421
(01
86)
ndash00
31(0
047
) 0
0042
(00
18)
000
6(0
026
) 0
029
(0
012
)
4 0
088
(0
036
) 0
004
(00
27)
ndash01
45(0
107
) ndash0
036
(01
18)
ndash00
49(0
070
) ndash0
046
(00
89)
ndash00
32(0
071
) 0
020
(00
42)
ndash00
155
(00
67)
ndash04
07(0
186
) ndash0
031
(00
47)
ndash00
05(0
019
) ndash0
003
(00
24)
001
19(0
011
)
5 0
081
(0
033
) ndash0
008
(00
25)
ndash01
54(0
106
) ndash0
045
(01
18)
ndash00
53(0
071
) ndash0
053
(00
89)
003
87(0
078
) 0
0385
(00
44)
000
1(0
096
) ndash0
416
(01
86)
ndash00
42(0
047
) ndash0
005
(00
19)
001
1(0
039
) 0
006
(00
12)
Eritt
aumlin
vaik
ea
tulla
toim
een
001
90(0
066
) ndash0
083
1
(00
34)
ndash00
16(0
034
) 0
089
(0
033
) ndash0
023
(00
29)
000
67(0
039
) ndash0
104
(0
042
) 0
023
(00
16)
003
6(0
027
) 0
025
(00
18)
002
28
(00
09)
000
6(0
078
) 0
013
(00
12)
ndash00
217
(00
16)
Hava
into
jen
lkm
5
483
5 24
2 3
039
2 49
6 4
991
2 21
5 4
785
5 48
3 3
297
4 99
6 6
410
2 28
5 1
937
Laumlhd
e E
U-S
ILC
2010
kes
kivi
rhee
t sul
uiss
a T
ilast
ollin
en m
erki
tsev
y ys
p lt
001
p lt 0
05
p
lt 0
1
Jatk
oa li
iteta
uluk
koon
1
Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa
233
Liite
taul
ukko
2 S
elitt
aumlvie
n te
kijouml
iden
mar
gina
aliv
aiku
tuks
et k
ahde
n ty
oumln te
kem
isee
n p
robi
t-mal
lit m
iehe
t
Norja
Su
omi
Ruot
si
Tans
ka
Belg
ia
Alan
koshy
maa
t Itauml
valta
Ra
nska
Sa
ksa
Iso-
Brita
nnia
Es
panj
a Ita
lia
Krei
kka
Port
ugal
i
Ikauml 25
ndash54
ndash00
068
(00
39)
ndash00
25(0
033
) 0
011
(00
29)
ndash00
50(0
046
) ndash
ndash00
199
(00
36)
001
69(0
018
) ndash0
005
(00
16)
003
17
(00
14)
ndash00
151
(00
18)
ndash00
90(0
019
) 0
007
(00
11)
004
0
(00
10)
ndash00
01(0
027
)
55ndash6
4 ndash0
040
(0
040
) ndash0
039
(00
33)
ndash00
12(0
029
) ndash0
062
(00
45)
ndash ndash0
038
(00
35)
000
35(0
022
) ndash0
003
(00
17)
003
35
(00
16)
ndash00
09(0
019
) ndash0
013
(00
20)
ndash00
05(0
012
) 0
0814
(00
30)
000
2(0
028
)
Koul
utus
taso
Kesk
iast
e 0
026
8(0
020
) 0
005
(00
11)
001
38(0
016
) 0
024
(00
13)
001
68(0
011
6)
001
39(0
013
) ndash0
011
(00
17)
000
2(0
006
) ndash0
010
3(0
019
) 0
003
(00
14)
000
9(0
006
) 0
0077
(00
05)
000
09(0
015
) 0
007
(00
11)
Kork
eashy
aste
0
033
(00
23)
ndash00
11(0
012
) 0
0549
(0
022
) 0
068
(0
019
) 0
0241
(0
012
) 0
0194
(00
167)
0
0046
(00
20)
000
28(0
006
) ndash0
000
2(0
021
) 0
011
(00
14)
000
91(0
006
) 0
0181
(0
008
) ndash0
003
(00
20)
000
6(0
013
)
Perh
etyy
ppi
2 ai
kuis
ta
ja a
laik
aumlisi
auml la
psia
ndash0
095
(0
039
) ndash0
003
(00
19)
004
48(0
030
) ndash0
014
(00
33)
ndash00
03(0
023
) ndash0
043
(00
30)
ndash00
04(0
023
) 0
0004
(00
09)
ndash00
07(0
022
) 0
0319
(0
012
) ndash0
002
7(0
013
) ndash0
018
(00
15)
005
89
(0
019
) ndash0
031
0(0
039
)
Yksi
nhuo
lshyta
ja
004
87(0
057
) 0
004
(00
44)
ndash00
263
(00
314)
ndash0
007
(00
34)
ndash00
34(0
030
) ndash0
011
(00
47)
ndash00
128
(00
38)
000
7(0
018
) ndash0
055
(00
19)
000
4(0
023
) ndash0
003
9(0
023
) 0
013
(00
37)
ndash ndash
2 ai
kuis
ta
ei a
laik
aumlisi
auml la
psia
ndash0
082
7
(00
30)
001
2(0
015
) 0
0091
(00
91)
ndash00
35(0
023
) ndash0
013
(00
17)
ndash00
43
(00
24)
ndash00
07(0
017
) ndash0
002
2(0
007
) ndash0
054
8
(00
18)
002
0
(00
09)
ndash00
01(0
011
) ndash0
019
(00
13)
002
11(0
014
) ndash0
039
3(0
037
)
Muu
per
heshy
tyyp
pi
008
8(0
157
ndash
ndash 0
024
(00
81)
009
0(0
126
) ndash
ndash ndash
ndash00
19
(00
57)
008
3(0
087
) ndash
ndash 0
1067
(00
91)
ndash
Paumlaumlo
mat
ulot
ndash0
000
1
(00
001)
0
0003
(0
000
1)
ndash00
007
(00
005)
ndash0
000
6(0
000
9)
ndash00
004
(00
006)
0
0001
(00
003)
ndash0
000
02(0
000
4)
ndash00
0006
(00
001)
0
0001
(00
002)
0
0008
(0
000
3)
000
04(0
000
6)
000
01(0
000
3)
ndash00
001
(00
015)
ndash0
007
1
(00
03)
Liite
taul
ukko
2 ja
tkuu
Eurooppalaiset elinolot
234
Norja
Su
omi
Ruot
si
Tans
ka
Belg
ia
Alan
koshy
maa
t Itauml
valta
Ra
nska
Sa
ksa
Iso-
Brita
nnia
Es
panj
a Ita
lia
Krei
kka
Port
ugal
i
Kotit
alou
den
koko
0
0174
(0
009
) 0
0118
(0
004
) ndash0
016
(0
009
) ndash0
017
(0
008
) ndash0
007
6(0
006
1)
000
35(0
006
5)
ndash00
003
(00
07)
000
1(0
002
) ndash0
002
6(0
006
1)
ndash00
067
(00
05)
ndash00
005
(00
03)
000
03(0
003
7)
ndash00
069
(00
07)
ndash00
037
(00
05)
Itsen
saumlty
oumlllis
taumljauml
0
0788
(00
26)
ndash00
07(0
012
) 0
016
(00
26)
003
2(0
021
) ndash0
004
9(0
017
) 0
0580
(00
15)
005
80(0
058
) 0
005
(00
08)
004
08
(00
17)
002
35
(00
09)
000
78(0
006
) 0
007
(00
04)
001
11(0
015
) ndash0
033
6(0
018
)
Osa
-aik
aine
n ty
ouml ndash0
064
(00
39)
002
3(0
017
) 0
0058
(00
30)
ndash00
194
(00
15)
005
48
(0
014
) 0
0072
(00
12)
002
34
(00
11)
004
03
(0
007
) 0
013
(00
16)
001
4(0
011
) 0
0489
(00
11)
000
07(0
014
) 0
0008
(00
31)
ndash
Maumlauml
raumlai
kain
en
tyouml
ndash00
295
(00
44)
001
8(0
028
) ndash
ndash ndash0
051
4
(00
25)
001
18(0
020
) 0
0101
(00
16)
ndash00
108
(00
07)
000
7(0
014
) ndash0
035
(0
020
) ndash0
004
(00
08)
001
13(0
007
) 0
0451
(0
019
) ndash0
005
(00
12)
Amm
atti
Erity
isshy
asia
ntun
tijat
0
007
(00
25)
007
4(0
013
) 0
0142
(00
22)
000
09(0
023
9 ndash0
007
(00
17)
001
18(0
015
) 0
0454
(0
026
) 0
0237
(0
010
) 0
0249
(00
17)
003
19
(00
14)
002
88
(00
11)
003
27
(0
009
) ndash0
033
6(0
032
) 0
0397
(00
25)
Asia
ntun
tijat
ndash0
010
8(0
022
) ndash0
005
(00
15)
002
0(0
023
) 0
0029
(00
23)
001
1(0
019
) 0
0132
(00
17)
003
13(0
022
) ndash0
000
01(0
008
) ndash0
019
4(0
021
) 0
0004
(00
10)
000
7(0
008
) 0
0182
(00
067)
ndash0
046
7(0
032
) 0
005
(00
18)
Toim
isto
- ja
asia
kasp
alve
shylu
tyoumln
teki
jaumlt
000
5(0
040
) ndash0
017
(00
21)
ndash00
121
(00
28)
ndash00
09(0
025
) ndash0
015
8(0
018
) 0
0210
(00
24)
002
61(0
023
) ndash0
009
(00
08)
ndash00
049
(00
21)
001
10(0
017
) ndash0
003
6(0
007
) 0
0004
(00
64)
ndash00
647
(0
028
) ndash0
011
9(0
013
)
Palv
elu-
myy
nshyti-
ja h
oito
tyoumln
shyte
kijauml
t 0
0265
(00
31)
001
4(0
024
) 0
0715
(0
036
) 0
072
(0
030
) ndash0
022
(00
21)
002
77(0
025
) ndash0
028
(00
212)
ndash0
002
9(0
010
) ndash0
030
3(0
019
7)
003
32(0
022
) ndash0
001
4(0
008
) 0
0052
(00
076)
ndash0
043
(00
27)
ndash00
133
(00
12)
Maa
nvilj
elijauml
t m
etsauml
tyoumln
teki
shyjauml
t ym
0
103
(00
57)
001
1(0
047
) ndash0
005
(00
37)
008
1(0
069
) 0
0168
(00
49)
ndash00
353
(00
23)
002
07(0
048
) 0
0079
(00
13)
ndash00
607
(00
578)
0
0124
(02
37)
002
8(0
047
) 0
0544
(0
028
) ndash0
024
(00
64)
006
5(0
033
)
Rake
nnus
-
korja
us- j
a va
lmis
tust
youmlnshy
teki
jaumlt
ndash00
185
(00
24)
ndash00
06(0
021
) 0
031
(00
28)
ndash00
006
(00
46)
ndash00
12(0
020
) ndash0
017
8(0
016
) ndash0
010
6(0
030
) ndash0
000
2(0
008
) ndash0
009
7(0
018
6)
ndash00
017
(00
11)
000
44(0
008
5)
000
53(0
006
6)
ndash00
322
(00
29)
ndash00
01(0
014
)
Jatk
oa li
iteta
uluk
koon
2
Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa
235
Norja
Su
omi
Ruot
si
Tans
ka
Belg
ia
Alan
koshy
maa
t Itauml
valta
Ra
nska
Sa
ksa
Iso-
Brita
nnia
Es
panj
a Ita
lia
Krei
kka
Port
ugal
i
Pros
essi
- ja
kulje
tusshy
tyoumln
teki
jaumlt
00
317
(00
32)
000
16(0
022
) 0
022
(00
31)
001
6(0
049
) ndash0
018
7(0
020
) ndash0
004
(00
18)
ndash 0
009
(00
10)
ndash00
41
(00
49)
ndash00
10(0
012
) 0
0139
(00
98)
000
73(0
007
) ndash0
056
(0
027
) 0
014
(00
16)
Muu
t tyouml
nteshy
kijauml
t ndash0
041
(00
47)
002
5(0
034
) ndash0
001
9(0
028
) 0
038
(00
36)
ndash00
25(0
019
) 0
030
(00
30)
003
40(0
028
) ndash0
001
8(0
097
) ndash0
010
(00
25)
00
138
(00
15)
ndash00
11(0
007
) 0
0157
(00
100)
ndash0
024
9(0
035
) 0
048
(00
27)
Toim
iala
2 ndash0
107
(00
82)
ndash00
33(0
050
) 0
012
(00
34)
ndash00
71(0
120
) ndash0
087
(0
051
) ndash0
149
(0
066
) ndash0
062
9(0
071
) ndash0
033
6(0
024
) 0
044
(00
28)
ndash00
60(0
050
) 0
0048
(00
19)
001
35
(00
07)
ndash00
70(0
084
) 0
0167
(0
010
)
3 ndash0
082
(00
82)
ndash00
38(0
049
) 0
0689
(0
036
) ndash0
047
(01
19)
ndash00
92
(00
50)
ndash01
41
(00
66)
ndash00
53
(00
70)
ndash00
377
(00
24)
002
3(0
028
ndash0
056
(00
49)
000
7(0
019
) 0
0159
(0
006
) ndash0
066
(00
82)
001
2(0
009
)
4 0
041
(00
87)
002
0(0
053
) 0
105
(0
042
) ndash0
036
(01
18)
ndash00
65(0
051
) ndash0
089
(00
68)
ndash00
32(0
071
) ndash0
008
3(0
024
) 0
040
(00
29)
ndash00
24(0
050
) 0
029
(00
21)
003
22
(0
09)
ndash0
070
(00
83)
002
92
(00
12)
5 ndash0
095
(00
80)
ndash00
48(0
049
) 0
040
(00
34)
ndash00
45(0
118
) ndash0
095
(0
052
) ndash0
103
(00
66)
003
87(0
078
) ndash0
003
6(0
026
) 0
057
(00
38)
ndash00
11(0
515
) 0
022
(00
25)
001
42(0
011
) 0
0062
(00
99)
001
00(0
024
)
Eritt
aumlin
vaik
ea
tulla
toim
een
ndash00
42(0
104
) 0
063
(00
38)
000
39(0
048
) 0
089
(0
033
) ndash0
039
(00
33)
000
57(0
050
) ndash0
104
(0
042
) 0
0163
(00
118)
ndash
ndash00
25(0
019
) 0
010
(00
09)
000
05(0
011
) ndash0
031
(0
014
) ndash0
011
3(0
012
)
Hava
into
jen
lkm
2
914
5 61
5 3
039
2 68
5 5
589
2 21
5 4
919
5 58
3 3
342
6 25
4 8
937
3 14
9 2
002
Laumlhd
e E
U-S
ILC
2010
kes
kivi
rhee
t sul
uiss
a T
ilast
ollin
en m
erki
tsev
y ys
p lt
001
p lt 0
05
p
lt 0
1
Elinolot ja elaumlkkeelle siirtyminen
Eurooppalaiset elinolot
Olli Kangas ja M Azhar Hussain 238 Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski Euroopassa
Ihmiselaumlmauml on taumlynnauml riskejauml Osa riskeistauml on taumlysin ennustamattomia osa toteutuu jollain todennaumlkoumlisy ydellauml tiet yssauml ihmisjoukossa osa on jokaisen vaumlistaumlmaumltoumln kohtalo Vanhenemisen ja kuoleman kohtaavat varmuudella kaikki Vanhenemme hetki kerrallaan emmekauml voi vaikuttaa omalla toiminnallamme taumlhaumln prosessiin Kuoleman todennaumlkoumlisy ys eri ikaumlryhmissauml voidaan matemaattishysesti mallintaa laskea riskit ja vakuuttaa ne Moniin muihin sosiaalisiin riskeihin naumlhden vanheneminen ndash tai itse asiassa siihen liitty vauml tyoumlky v yn menetys ja siitauml seuraava tulojen menetys ndash on helpompi vakuuttaa myoumls yksityisvakuutuksen keinoin Vaikka vanhuus onkin yksityisvakuutuksen keinoin vakuutettavissa kaikilla ei kuitenkaan ole varhaisen tyoumlky v yttoumlmy yden pienten tulojen ja monien muiden vastaavien syiden vuoksi kykyauml ja mahdollisuutta hankkia yksityisvakuushytusta Siksi julkisen vallan on tultava mukaan turvaamaan vanhuudesta johtuva tyoumlky vyn heikkeneminen ja tulojen menetys
Sosiaalipolitiikan varhaiskaudella julkisen vallan vaumlliintulo hoidettiin kershyjuuluvalla huutolaismarkkinoilla ja vaivaistaloilla Naumlistauml varhaisen perusturvan muodoista kehitettiin Pohjoismaissa kaikki kansalaiset kattava kansanelaumlkejaumlrjesshytelmauml Useimmissa muissakin maissa on toteutettu vaumlhimmaumliselaumlkejaumlrjestelmauml jonka tarkoituksena on ehkaumlistauml vanhuusiaumln koumlyhy yttauml Minimielaumlkkeiden tasosshysa on kuitenkin suuria maakohtaisia eroja Elaumlkkeen organisointitapa vaihtelee tasaelaumlkkeistauml tulovaumlhenteisiin ja tarveharkintaisiin suoritteisiin Myoumls ansioihin suhteutetut elaumlkkeet vaihtelevat suuresti maa- ja ryhmaumlkohtaisesti elaumlketasojen karttuma-aikojen ja -prosenttien rahoitusmallien sekauml etuuksien indeksoinnin mukaan Niin ikaumlaumln julkisen ja yksityisen yhteispeli (publicndashprivate mix) vaihshytelee Joissain maissa esimerkiksi Suomessa kollektiivisia lisaumlvakuutuksia tai markkinaperusteisia yksiloumlllisiauml vakuutuksia ei juuri ole (Kangas 2009) Toisissa maissa kuten vaikkapa Tanskassa ja Alankomaissa lisaumlelaumlketurvaa on hankittu runsaasti lakisaumlaumlteisen elaumlkkeen lisaumlksi (Immergut ym 2009 Ebbinghaus 2011) Kaikilla naumlillauml eri tekijoumlillauml on oma vaikutuksensa elaumlkelaumlisten toimeentuloon ja keskittyminen vain yhteen osatekijaumlaumln voi johtaa harhaisiin tuloksiin verrattaessa eri maiden elaumlkejaumlrjestelmiauml niiden tarjoaman turvan tasoa ja kustannuksia
Kangas ja Hussain Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski Euroopassa
239
Taumlllauml artikkelilla on kolme toisiinsa liitty vaumlauml tavoitetta 1) kuvata aiempaa laaja-alaisemmin elaumlketurvan tasoa Euroopan eri maissa 2) tarkastella elaumlkelaumlisshykoumlyhy yttauml Euroopassa ja 3) suhteuttaa elaumlketurva elaumlkelaumliskoumlyhy y teen ja katsoa mitkauml elaumlkejaumlrjestelmaumln piirteet parhaiten selittaumlvaumlt maakohtaisia koumlyhy yseroja Samalla arvioimme laajempien kolmeen eri tutkimussukupolveen kuuluvien laumlhestymistapojen toimivuutta elaumlkelaumliskoumlyhy yden selittaumljinauml
Vertailevan hyvinvointivaltiotutkimuksen kolme sukupolvea
Sosiaalipolitiikan moninaisuus on synnyttaumlnyt monimuotoisen kirjon erilaisia laumlhestymistapoja tutkia ja verrata eri maiden sosiaalipoliittisia malleja Hy vinshyvointivaltiotutkimuksessa on tavattu puhua tutkimuksen kolmesta sukupolvesta joista jokainen paikantaa ongelmia aiemmissa laumlhestymistavoissa ja vakaasti uskoo itse ylittaumlvaumlnsauml nuo ongelmat ja kuvaavansa sosiaalista todellisuutta edelshytaumljiaumlaumln paremmin Tarkastelemme tutkimuksessamme laumlhemmin naumlitauml kolmea sukupolvea jotka keskitty vaumlt 1) sosiaalimenoihin 2) sosiaalisiin oikeuksiin ja 3) julkisen ja yksityisen yhteispeliin
Ensimmaumlinen sukupolvi sosiaalimenot
Ensimmaumlisen sukupolven tutkimuksissa sosiaalipolitiikan (myoumls elaumlketurvan) hy vy yden osoittimena kaumlytettiin sosiaalimenoja Mitauml suuremmat sitauml parempi (Ringen ja Uusitalo 1992) Yksinkertaisin indikaattori oli elaumlkemenojen kansanshytuoteosuus Elaumlkemenot voivat kuitenkin olla kahdessa maassa hy vin erisuuruishyset vaikka naumlissauml maissa olisikin taumlsmaumllleen sama elaumlkejaumlrjestelmauml Menoihin vaikuttaa nimittaumlin elaumlkkeiden tason lisaumlksi elaumlkelaumlisvaumlestoumln maumlaumlrauml (Alestalo ja Uusitalo 1992 Kangas ja Palme 2007) Seuraava askel oli luonnollisesti suhteutshytaa elaumlkemenojen kansantuoteosuus vanhusten vaumlestoumlosuuteen jolloin maiden vaumllinen vertailukelpoisuus lisaumlaumlntyi Taumltauml menojen niin sanottua dekomponointia on kehitetty tarkemmaksi jolloin laskelmat tuottavat kohdistettua tietoa eri vaumlshyestoumlryhmille suunnatuista sosiaalimenoista Hy viauml esimerkkejauml sosiaalimenojen varhaisemmista dekomponoinneista ovat muun muassa Peter Floran (1986a ja b) toimittamissa kirjoissa olevat sosiaalimenolaskelmat joissa menojen kasvu hajotettiin (dekomponoitiin) vaumlestoumlllisiin tekijoumlihin (demographic component) ja jaumlrjestelmaumln anteliaisuutta (transfer component) koskeviin tekijoumlihin (ks myoumls OECD 1985 Saunders 1986 Alestalo ja Uusitalo 1992)
Eurooppalaiset elinolot
240
Perusidea oli suhteuttaa tietylle vaumlestoumlryhmaumllle suunnatut sosiaalimenot kyseisen ryhmaumln suuruuteen Esimerkiksi elaumlkelaumlisten kohdalla dekomponointi suoritettiin siten ettauml elaumlkemenojen osuus kansantuotteesta (elaumlkkeetBKT ) suhteutettiin elaumlkelaumlisten vaumlestoumlosuuteen (yli 65-vuotiaat koko vaumlestouml ) Vasshytaava dekomponointi voitiin myoumls tehdauml absoluuttisilla luvuilla suhteuttamalla absoluuttiset elaumlkelaumlistauml kohden lasketut elaumlkemenot henkeauml kohti laskettuun kansantuotteeseen ((elaumlkemenot (euro) elaumlkelaumlisten lukumaumlaumlrauml) BKT (euro) per capita) (Alestalo ja Uusitalo 1992 49) Myoumlhemmin taumlllaisia laskelmia on soveltanut muun muassa Francis Castles (esim 2004) OECDn tilastoihin pohjaavissa tutshykimuksissaan Dekomponoinnin perinne jatkuu vahvana myoumls Eurostatin (esim 2011) indikaattorilaskelmissa elaumlketurvan tasosta eri maissa Indikaattoreissa elaumlkelaumlisten keskimaumlaumlraumliset tulot on suhteutettu aktiivi-ikaumlisten keskimaumlaumlraumlisiin tuloihin Myoumls Suomessa Elaumlketurvakeskus tekee taumlmaumln tyyppisiauml korvaustasoshylaskelmia (esim Kautto 2011)
Toinen sukupolvi lakisaumlaumlteiset sosiaaliset oikeudet
Menoperusteista tarkastelua pidettiin kuitenkin liian suppeana Samoihin menoshytasoihin voidaan nimittaumlin paumlaumltyauml hy vin erilaisten elaumlkeratkaisujen kautta Menot voivat olla taumlsmaumllleen samat kahdessa maassa Ensimmaumlisessauml maassa kaikki yli 65-vuotiaat saavat universaalin tasasuuruisen kansanelaumlkkeen Toisessa taas maksetaan suuria ansiosidonnaisia elaumlkkeitauml vain tyoumlelaumlmaumlssauml mukana olleille osan vaumlestoumlauml jaumlaumldessauml ilman elaumlkkeitauml
Edellauml mainittuja ongelmia yritettiin ratkaista englantilaisen sosiologin TH Marshallin (1959) ajattelun innoittamana Marshallia seuraten tutkijat alkoivat kehittaumlauml sosiaalisten oikeuksien mittareita Ajatuksena oli mitata niitauml oikeuksia joita hy vinvointivaltio poliittisen paumlaumltoumlksenteon ja lainsaumlaumldaumlnnoumln kautta takaa kansalaisilleen Taumlmauml oli laumlhtoumlkohtana 1980-luvun alussa kaumlynnistyshyneessauml Tukholman yliopiston sosiaalitutkimuslaitoksen laajassa 18 OECD-maan sosiaalipolitiikkaa analysoivassa Social Citizenship Indicators Program (SCIP) -hankkeessa jota voidaan pitaumlauml sosiaalisten oikeuksien empiirisen tutkimukshysen uranuurtajana (ks Korpi 1980 Palme 1990 Kangas 1991 Wennemo 1994 Carroll 1999 Sjoumlberg 2000 Ferrarini 2003 Nelson 2003 SCIP 2012) Oikeuksia mitattiin erilaisin hypoteettisin mallilaskelmin Rakennettiin ty yppitapauksia joille oletettiin tulot ja tyoumlhistoria Ty y ppitapauksille laskettiin lakisaumlaumlteiset sosiaaliset oikeudet erilaisten sosiaalisten riskien (tyoumlttoumlmy ys sairaus tyoumlshytapaturma vanhuus) toteutuessa Elaumlketurvassa keskityttiin selvittaumlmaumlaumln mikauml lakisaumlaumlteisten elaumlkkeiden korvaustaso aktiiviaikaisiin tuloihin naumlhden eri maissa oli Myoumlhemmin samankaltaisia ty yppitapauslaskelmia on tehty Comparative Welfare Entitlements -projektissa (Scruggs ym 2014)
Kangas ja Hussain Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski Euroopassa
241
Kolmas sukupolvi kokonaiselaumlketurva
Toisen sukupolven laumlhestymistapa toi uuden naumlkoumlkulman 1990-luvun ja 2000-lushyvun alkupuolen vertailevaan hy vinvointivaltiotutkimukseen Mutta myoumls taumltauml naumlkoumlkulmaa kaumlytiin pian moittimaan liian rajoittuneeksi Rajoitteet liittyivaumlt teoreettisiin laumlhtoumlkohtiin ja tavoitteisiin mitata vain kansallisen lainsaumlaumldaumlnnoumln takaamia sosiaalisia oikeuksia Lakisaumlaumlteisiin etuuksiin keskittyminen rajasi ulkoshypuolelle kaikki vaihtoehtoiset keinot hankkia vanhuudenturvaa Taumllloumlin ei oteta huomioon eri maiden valtavaa kollektiivisten ja yksiloumlllisten vakuutusten kirjoa joka vaikuttaa ihmisten taloudelliseen tilanteeseen ja hy vinvointiin (Castles 1985 Castles ja Mitchell 1993) Vain lakisaumlaumlteisiin etuuksiin keskitty vaumlssauml vertailussa ne maat (yleensauml angloamerikkalaiset maat) jotka ovat rakentaneet sosiaalipolitiikshykansa useamman pilarin (lakisaumlaumlteiset kollektiiviset ja yksiloumllliset vakuutukset) varaan haumlviaumlvaumlt vertailussa niille maille joissa kaikki etuudet ovat lakisaumlaumlteisiauml (yleensauml Pohjoismaat) Niin ikaumlaumln ne maat joissa palkkaverotus on voimakkaan progressiivinen voittavat suhteessa kevyemmin verottaviin maihin1
Toinen moite liittyi siihen ettauml tarkastelupiste on kiinnitetty keskituloiseen palkansaajaan Keskivertopalkansaajan (average paid worker APW) etuuksien tarkastelu ei paljasta sitauml suurta maiden vaumllistauml vaihtelua joka eri tuloryhmille maksettavissa etuuksissa on Jossain maassa elaumlkejaumlrjestelmauml voi olla antelias pienituloisille jossain toisessa taas suurituloisille mutta keskivertopalkansaajashyryhmissauml etuudet saattavat naumlissauml kahdessa maassa olla taumlysin samat Jaumlrjestelmien tulonjako- ja koumlyhy ysvaikutukset ovat kuitenkin hy vin erilaiset Keskimaumlaumlriin katsova analy ysi ei naumlitauml vaikutuksia pysty havainnoimaan Maat saattavat taumllloumlin naumlyttaumlauml liian samankaltaisilta kun tulojakauman ala- ja ylaumlpaumlaumlhaumln kohdistuneita sosiaalietuuksia ei oteta vertailussa huomioon
Kolmanneksi feministinen kritiikki kohdistui siihen ettauml laskelmat heijastashyvat miehistauml palkansaajamallia mallinnukset rakentuvat liiaksi ty yppitapauksiin jotka sopivat paremmin miesten kuin naisten tyoumluriin ja palkkoihin (esim Lewis 1992 ja 2001 Orloff 1993 van Gerven 2008) Tarkastelemalla eri tuloryhmiauml saadaan paremmin esiin se sukupuolittunut todellisuus joka tyoumlelaumlmaumlaumln ja palkkaukseen kaikissa maissa liitty y
Vastaukseksi kritiikkiin kaumlytiin laskemaan etuuksien korvaustasoja useamshymalle tuloryhmaumllle (pieni- keski- ja suurituloiset) ja sisaumlllyttaumlmaumlaumln vertailuun
1 Oletetaan ettauml maissa A ja B kummassakin palk ka on 100 yksikkoumlauml ja kummassakin maassa veroton kansanelaumlke on 40 yksik koumlauml Bruttokorvaustaso naumlin ollen molemmissa maissa on 40 prosenttia Maassa A palkasta maksetaan veroa 10 prosenttia maassa B verokarhun kaumlpaumllauml kouraisee 30 prosenttia palkasta Vaik ka elaumlke on kummassakin maassa taumlydellisesti sama nettomaumlaumlraumliset kor vaustasot ovat varsin erilaiset 44 prosenttia maalle A ja 57 prosenttia maalle B Taumlstauml sy ystauml elaumlkkeiden kor vaustashysojen nettovertailussa korkean verotuksen Pohjoismaat parantavat asemiaan Verotuskaumly taumlnnoumlillauml on merkitys myoumls ajan yli tapahtuvissa vertailuissa Elaumlkkeiden nettomaumlaumlraumlisissauml korvaustasoissa tapahtuneet parannukset tai heikennykset saattavat johtua kokonaan verotuksen muutoksista eikauml parannuksilla ole suoranaista yhtey ttauml elaumlkepolitiikkaan
Eurooppalaiset elinolot
242
myoumls ei-lakisaumlaumlteisiauml elaumlkkeitauml ja sosiaaliturvaa Ennen muuta OECD on lukuisissa tutkimusjulkaisuissaan soveltanut taumlllaista rdquokolmannen sukupolvenrdquo laumlhestyshymistapaa ja mallittanut tuloryhmittaumlisiauml elaumlketasoja erilaisilla publicndashprivate shyyhdistelmillaumlaumln Pensions at a Glance on oivallinen esimerkki moniulotteisesta tutkimusotteesta johon sisaumllty vaumlt sekauml lakisaumlaumlteiset ettauml kollektiiviset ja yksiloumllshyliset lisaumlelaumlkkeet ja vertailuja elaumlketurvan tasosta eri tuloryhmissauml (heijastaen miesten ja naisten palkkaeroja) (esim OECD 2011a ja 2013)
Tutkimuksen tavoitteet
Artikkelin ensimmaumlinen tavoite on kuvata aiempaa laaja-alaisemmin elaumlketurvan tasoa Euroopan eri maissa Selvitaumlmme millaisen kuvan vertailevan hy vinvointishyvaltiotutkimuksen eri sukupolvien kaumly ttaumlmaumlt indikaattorit antavat EU-maiden elaumlketur vasta Keskeiset kysy mykset ovat kuinka paljon kuva muuttuu jos tarkastelemme eri tuloryhmiauml ja miten kollektiivisten lisaumlelaumlkkeiden huomioon ottaminen muuttaa naumlkemystauml elaumlketurvan tasosta eri tuloryhmissauml
Toinen tavoite on tutkia elaumlkelaumliskoumlyhy yden yleisy yttauml Euroopassa Taumlllaisia koumlyhy yden yleisy yttauml koskevia vertailuita on jo olemassa varsin paljon (esim Eurostat 2011 OECD 2011b ja OECD 2013) On olemassa myoumls asiaa koskevia kotimaisia tutkimusjulkaisuja (esim Ahonen 2011) Elaumlkelaumliskoumlyhy yden maumlaumlraumlauml koskeva jakso on laumlhtoumlkohta dynaamisemmalle tarkastelulle Taumlmaumln tutkimuksen kontribuutio aiempaan tutkimukseen on suhteellisen tulokoumlyhy ysriskin siirtymishysen tarkastelussa Valotamme mitauml tapahtuu erilaisissa siirtymissauml Miten tulot ja tulojen perusteella koumlyhaumlksi luokittuminen muuttuvat eri maissa kun ihmiset siirty vaumlt tyoumlstauml elaumlkkeelle Niin ikaumlaumln olemme kiinnostuneita siitauml miten useita vuosia elaumlkkeellauml olleiden tulokoumlyhy ysriski muuttuu ajan myoumltauml Voi nimittaumlin olla niin ettauml jossain maassa elaumlkkeen korvaustaso elaumlkkeen alkamisvuonna on korkea (henkilouml ei ole koumlyhauml vuonna t) mutta koska elaumlkkeitauml ei ole taumlysin indeksoitu seuraamaan yleistauml ansiotasokehitystauml niiden taso suhteessa vaumlestoumln mediaanituloon laskee ja henkilouml luokittuukin muutaman vuoden kuluttua elaumlkshykeelle siirtymisestaumlaumln koumlyhaumlksi (henkilouml on koumlyhauml vuonna t+n) Tarkastelemme lyhyesti myoumls sitauml miten puolison kuolema tai parisuhteen purkautuminen vaishykuttaa miesten ja naisten tulokoumlyhy ysriskiin (henkilouml on parisuhteessa vuonna t mutta elaumlauml yksin vuonna t+1)
Maiden vaumlliset erot tulonjaossa ja suhteellisissa tulokoumlyhy ysriskeissauml luetaan usein tulonsiirtojaumlrjestelmien ansioiksi tai syiksi Tulonsiirtojaumlrjestelmaumln toiminshyta on yksi tekijauml monimuotoisessa palapelissauml Tulonmuodostukseen vaikuttavat paljon myoumls sosiaalipalvelut (ks Vaalavuon artikkeli taumlssauml teoksessa) tyoumlmarkkishy
Kangas ja Hussain Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski Euroopassa
243
nat ja demografiset tekijaumlt miesten ja naisten tyoumlllisy ysasteet kotitalousrakenne ja vaumlestoumln ikauml On oletettavaa ettauml elaumlkelaumliskoumlyhy ys olisi pienempaumlauml kahden kuin yhden palkansaajamallin maissa Niin ikaumlaumln voidaan olettaa ettauml yksin asuminen lisaumlauml elaumlkelaumlisten koumlyhy ysriskiauml Voidaan myoumls otaksua ettauml niissauml maissa joissa on paljon iaumlkkaumlitauml elaumlkelaumlisiauml koumlyhy ys on yleisempaumlauml kuin elaumlkelaumlisrakenteeltaan nuoremmissa maissa Naumlin siksi ettauml vanhat elaumlkelaumlissukupolvet (ennen muuta naiset) eivaumlt ole siinauml maumlaumlrin kuin nuoremmat kohortit tehneet tyoumlelaumlkkeeseen oikeuttavaa ansiotyoumltauml Lisaumlksi heidaumln elaumlkkeensauml alkamisesta on kulunut jo pitkauml aika eikauml elaumlkkeitauml yleensauml taumlysimaumlaumlraumlisesti indeksoida vastaamaan yhteiskunnan yleistauml ansiokehitystauml Taumlmauml seikka on pienentaumlnyt pitkaumlaumln elaumlkkeellauml olleiden tulonsiirtojen reaaliarvoa Naumlmauml koumlyhy ystarkastelut muodostavat tutkimuksen keskeisimmaumln osan
Tutkimuksen kolmas tavoite on suhteuttaa erilaiset elaumlketurvan tasoa koskevat indikaattorit elaumlkepolitiikan tuotoksiin toisin sanoen tulokoumlyhy ysshyriskeihin Kysymme selittaumlvaumltkouml laaja-alaiset kolmannen tutkimussukupolven mittarit paremmin eroja suhteellisissa tulokoumlyhy ysriskeissauml eri maiden vaumllillauml kuin perinteisemmaumlt ensimmaumlisen sukupolven menoperusteiset tai toisen sushykupolven sosiaalisiin oikeuksiin liitty vaumlt mittarit Tarvitaanko laaja-alaisia eri tuloryhmien sosiaalietuja luotaavia ja yksityisiauml elaumlkkeitauml mallintavia mittareita vai riittaumlisivaumltkouml vanhat sosiaalimenolaskelmat tai minimielaumlketur van taso selittaumlmaumlaumln maiden vaumllisiauml eroja elaumlkelaumliskoumlyhy ydessauml Naumliltauml osin toistamme laajennetussa muodossa aiempaa tutkimusta (Kangas ja Palme 2000) Ennen kuin siirrymme selvittaumlmaumlaumln ja vertailemaan elaumlketurvan tasoja kuvaamme kaumlyttaumlmaumlmme aineistot ja menetelmaumlt
Aineisto ja menetelmaumlt
Taumlssauml tut k imu ksessa yhdistel laumlaumln tietoja eri aineistoista Sosiaalimenoista kaumlytaumlmme vuoden 2007 tietoja ja ne pohjautuvat Eurostatin (2011) ja OECDn (2011b) lukuihin Lakisaumlaumlteisen elaumlketurvan tasoa koskevat tiedot on saatu Tukholman yliopiston sosiaalitutkimuslaitoksen Social Citizenship Indicators Program2 -hankkeesta (SCIP 2012) Niiltauml osin kuin SCIP ei kata kaikkia elaumlkeshyturvan muotoja ja maita korvaustasot on saatu Matti Karin ja Jari Markwortin (2008) Sosiaaliturvajaumlrjestelmaumlt eri maissa -teoksesta sekauml Comparative Welfare Entitlements-tiedostoista (Kuitto ym 2012 Scruggs ym 2014) Palkkatiedot naumlishyhin laskelmiin on saatu OECDn (2012) nettilaskurista Kollektiivisia lisaumlelaumlkkeitauml
2 Ajantasaiset elaumlkkeiden korvaustiedot on saatu Tommy Ferrarinilta mistauml haumlnelle ja Tukholman projektiryhmaumllle lausumme kiitokset
Eurooppalaiset elinolot
244
koskevat tiedot on saatu Pensions at a Glance 2011 -julkaisun taulukoista (OECD 2011a) Kaikissa naumlissauml korvaustasovertailuissa laumlhtoumlkohta on samantapainen Ensiksi ty yppitapauksille lasketaan elaumlkeoikeudet olettaen tietty tyoumlura ja palkshykataso Sen jaumllkeen sekauml elaumlkkeet ettauml palkka verotetaan ja nettoelaumlke suhteuteshytaan elaumlkkeelle jaumlaumlmisvuoden nettopalkkaan Naumlin saatua suhdelukua (elaumlkkeen korvaus- eli kompensaatiotaso ilmaistuna prosenttiosuutena palkasta) kaumly tetaumlaumln elaumlkejaumlrjestelmaumln anteliaisuuden mittarina Toisen ja kolmannen tutkimusshysukupolven ero on siinauml ettauml edellinen keskittyi vain lakisaumlaumlteisiin elaumlkkeisiin kun taas kolmannessa tutkimusaallossa ollaan kiinnostuneita laskemaan edellauml kuvatulla tavalla myoumls kollektiivisten lisaumlelaumlkkeiden vaikutus
Elaumlkelaumlisten tulokoumlyhy ysanaly ysit on tehty vuosien 2004ndash2009 EU-SILCshyaineistoilla (aineiston tarkempi esittely Kainun ja Niemelaumln artikkelissa taumlssauml teoksessa) Tiedot sosiaalimenoista on esitetty vuoden 2007 mukaisina Taumlssauml tutkimuksessa t youmlssauml kaumly vauml vaumlestouml on rajattu yli 30-vuotiaisiin Alaikaumlrajan tarkoitus on rajata opiskelijat analy ysin ulkopuolelle Tyoumlssauml oleviksi on luokishyteltu kaikki ne jotka ovat ilmoittaneet olevansa koko- tai osa-aikatyoumlssauml (muutshytuja PL030 = 1 tai 2) Elaumlkelaumliset on maumlaumlritelty yhtaumlaumlltauml tyoumlmarkkina-aseman (PL030 = 5) ja toisaalta iaumln perusteella (henkilouml on yli 65 vuotta) Elaumlkelaumlisten osalta keskitymme yli 65-vuotiaisiin Vuosittaisissa tarkasteluissa (esimerkiksi vuosittainen suhteellinen tulokoumlyhy ysriski) kaumlytaumlmme poikkileikkausaineistoja Tyoumlmarkkina- ja tulokoumlyhy yssiirtymiauml analysoidaan paneeliaineiston avulla Tulot on muutettu vertailukelpoisiksi kaumly ttaumlmaumlllauml niin sanottua OECDn moshydifioitua ekvivalenssiskaalaa (ks tarkemmin Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa)
Asioiden vaumllisiauml yhteyksiauml maatasolla havainnollistetaan kahden muuttujan sirontakuviolla ja tekstissauml joskus myoumls numeerisesti korrelaatiokertoimella (r) Tilastolliset merkitsev y ydet ndash jos niitauml muuttujien vaumllisissauml yhteyksistauml loumlyty y ndash on merkitty taumlhdillauml seuraavalla tavalla = tulos on merkitsevauml 5 prosentin riskitasolla = tulos on merkitsevauml 1 prosentin riskitasolla ja = tulos on merkitsevauml 01 prosentin riskitasolla Eri elaumlkemittareiden yhtaumlpitaumlv y yttauml selvishytetaumlaumln aluksi paumlaumlkomponenttianaly ysilla Mallinnus tuottaa kolme ulottuvuutta (komponenttia) jotka vastaavat vertailevan tutkimuksen kolmea rdquosukupolveardquo Paumlaumlkomponenttien pohjalta muodostetaan summamuuttujat joita empiirisen tarkastelun lopussa kaumlytetaumlaumln hy vaumlksi selitettaumlessauml suhteellisen tulokoumlyhy ysriskin yleisy yttauml elaumlkelaumlisten keskuudessa Euroopan eri maissa Taumlssauml tarkastelussa kaumlyshytetaumlaumln logistista regressiomallia jonka avulla voidaan vakioida yksiloumlllisten (ikauml sukupuoli ja koulutustaso) sekauml kotitalouskohtaisten tekijoumliden (kotitalouden rakenne) vaikutus Tulokset esitetaumlaumln havainnollisina ja helposti tulkittavissa olevina sirontakuvioina
Kangas ja Hussain Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski Euroopassa
245
Elaumlkkeiden tason mittaaminen menotarkasteluista vapaaehtoisiin elaumlkkeisiin
Kuviossa 1 on havainnollistettu ensimmaumlisen tutkimussukupolven menopeshyrusteisia sosiaaliturvavertailuja Vasen asetelma esittaumlauml rdquobruttotilanteenrdquo toisin sanoen tilanteen jossa kokonaissosiaalimenot on suhteutettu vain bruttokanshysantuotteeseen (BKT) Kokonaissosiaalimenojen ja elaumlkelaumlisiin kaumly tetty jen sosiaalimenojen (elaumlkkeiden ja muiden elaumlkelaumlisille suunnattujen tulonsiirshytojen ja palveluiden osuus bruttokansantuotteesta luokka rdquoold agerdquo OECDn tietokannoissa) vaumllinen yhteys on vahva (korrelaatiokerroin r = 073) mikauml ilmentaumlauml yksinkertaisesti sitauml ettauml ikaumlperusteiset menot paljolti maumlaumlrittaumlvaumlt soshysiaalimenojen suuruutta Maiden vaumllillauml on kuitenkin suuria eroja siinauml miten menot jakaantuvat julkispalveluihin ja tulonsiirtoihin Pohjoismaissa kaumlytetaumlaumln suhteellisen paljon varoja palveluihin Erilaisten elaumlkelaumlisille suunnattujen palveluiden kansantuoteosuus on suurin Ruotsissa (n 25 prosenttia BKTsta) Norjassa ja Tanskassa (noin 2 prosenttia BKTsta) Suomi yhden prosentin menoshyosuudellaan on rajatapaus Skandinavian maiden ja Keski-Euroopan vaumllissauml Suomi on pohjoismaisen hy vinvointivaltiomallin koumlyhauml muunnelma perusversio ilman lisaumlvarusteita Pienimmaumlt palveluiden meno-osuudet ovat eraumlissauml Keski- ja Etelauml-Euroopan maissa jotka jaumlaumlvaumlt alle 01 prosentin Siinauml missauml Skandinavian maita voi luonnehtia julkispalveluvaltioiksi Vaumllimeren maat luokittuvat selkeiksi tulonsiirtovaltioiksi (ks Vaalavuon artikkeli taumlssauml teoksessa)
Kuvio 1 Elaumlketurvan taso sosiaalimenojen ja ikaumlsidonnaisten menojen perusteella (vasen kuvio) ja
keskimaumlaumlraumlisten ja ikaumlperusteisten sosiaalimenojen mukaan laskettu laskennallinen korvaustaso 15
Euroopan maassa 2007
a) b)
Sosiaalimenot osuus BKTsta Keskimaumlaumlraumlinen korvaustaso
300 70Ranska Ranska275 Ruotsi 65
Belgia Tanska ItaumlvaltaItaliaItaumlvalta250 Saksa 60Suomi Ruotsi
Portugali 55225 Espanja Norja ItaliaPortugaliEspanjaNorja Kreikka 50 Irlanti200 SaksaIso-Britannia SuomiAlanko-Alankomaat 45 Belgiamaat175 Irlanti Iso-Tanska Kreikka40 Britannia
25 50 75 100 125 20 30 40 50 60 70
Ikaumlperusteiset menot osuus BKTsta Laskennallinen korvaustaso
Eurooppalaiset elinolot
246
Kuvion 1a mukaan kaikkein anteliaimpia maita vanhusten suhteen naumlyttaumlishysivaumlt olevan Italia Ranska Ruotsi ja Itaumlvalta Naumlissauml maissa sekauml sosiaalimenot ettauml vanhuksiin (old age) kaumly tettyjen menojen bruttokansantuoteosuus ovat suurimmat Taumlllaista yleistarkastelua voidaan kuitenkin tehdauml hajottamalla (dekomponoimalla) menoeriauml pienempiin ryhmiin ja suhteuttamalla niitauml saajashyjoukon suuruuteen Kuvio 1b havainnollistaa menettelyauml Vaaka-akselin laskenshynallinen korvaustaso on saatu jakamalla elaumlkemenojen bruttokansantuoteosuus elaumlkelaumlisten vaumlestoumlosuudella Mittari toimii elaumlkejaumlrjestelmaumln anteliaisuuden yleisluontoisena osoittimena (vrt Alestalo ja Uusitalo 1992) Toinen verrannolshylinen tapa on suhteuttaa elaumlkelaumlisvaumlestoumln keskitulo aktiivivaumlestoumln keskituloon Naumlin saatu aggregoitu korvaustaso on esitetty kuvion 1b pystyakselilla Myoumls naumlmauml kaksi mittaria korreloivat positiivisesti (r = 068) ja samat maat (Ranska Itaumlvalta Italia ja Ruotsi) ovat kummallakin mittarilla anteliaita Yllaumlttaumlvaumlauml on ehkauml Alankomaiden ja oikeanpuoleisessa kuviossa myoumls Tanskan sijoittuminen keskimaumlaumlraumlisellauml korvaustasolla mitattuna viimeisten maitten joukkoon Kreikka on poikkeuksellinen tapaus sikaumlli ettauml kummankin kuvion x-akselilla se sijoittuu viiden anteliaimman maan joukkoon mutta y-akselin korvaustasomittauksessa se on suhteellisen kitsas Kreikan kummallisuuksiin joudumme palaamaan tuonnempana muutamaan otteeseen
Edellauml kuvatun kaltaisia sosiaalimenoihin pohjaavia laskelmia moitittiin aikanaan liian karkeiksi Valtaresurssiteorioiden mukaan esimerkiksi vasemshymistopuolueiden ndash joiden merkitystauml valtaresurssiteorioissa vahvasti painotettiin (Korpi 1978 ja 1980 Esping-Andersen 1985 ja 1990) ndash itsetarkoituksellinen tavoite ei suinkaan ole ollut kasvattaa sosiaalimenoja vaan taata kansalaisille sosiaalista turvallisuutta parlamentaarisen lainsaumlaumldaumlnnoumln kautta 1980-luvun alussa kaumlynshynistyneessauml Tukholman yliopiston sosiaalitutkimuslaitoksen Social Citizenship Indicators Program (SCIP) -hankkeessa elaumlketurvan tasoa alettiinkin mitata suhteuttamalla elaumlkkeet aktiiviaikaisiin tuloihin Hankkeessa tehtiin oletuksia keskimaumlaumlraumlisistauml tyoumlurista ja kansallisia elaumlkesaumlaumlntoumljauml hy vaumlksi kaumlyttaumlen oletetulle keskimaumlaumlraumliselle palkansaajalle (APW) laskettiin elaumlkeoikeudet kussakin maassa kunakin tarkasteluvuotena Keskimaumlaumlraumlisten APW-elaumlkkeiden lisaumlksi analysoishytiin mille tasolle minimielaumlke asettuu suhteessa keskimaumlaumlraumliseen palkkaan3
Kuviossa 2 on esitetty eraumlitauml keskeisiauml SCIP-aineistosta saatuja elaumlkejaumlrjestelshymaumln korvaustasotietoja vuodelta 2005 Vasemmassa kuviossa (2a) havainnollisteshytaan vaumlhimmaumliselaumlkkeen (joka Suomen kohdalla on taumlysi kansanelaumlke suhteessa nettomaumlaumlraumliseen keskipalkkaan) ja ty y ppitapauksena kaumly tetyn palkansaajan (40 vuoden tyoumlhistoria keskimaumlaumlraumlisellauml palkalla) taumlyttauml elaumlkettauml Kuviosta naumlky y
3 Lyle Scruggsin Welfare State Ent itlement Data (WSED) ta rjoaa SCIPn kanssa samanka lta isen sosiaalisten oikeuksien tiedoston joka SCIPn tavoin kattaa taumlrkeimmaumlt sosiaalivakuutusmuodot WSEDn tiedot on keraumltty vuosittain vuodesta 1960 laumlhtien SCIP-tiedot on keraumltty vuodesta 1930 alkaen viiden vuoden vaumllein
Kangas ja Hussain Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski Euroopassa
247
ettauml esimerkiksi Suomessa taumlyden tyoumlelaumlkkeen korvaustaso suhteessa keskipalkshykaan on 70 prosentin tietaumlmissauml ja taumlyden kansanelaumlkkeen suhde keskimaumlaumlraumliseen palkkaan on 30 prosentin luokkaa On esitetty (esim Korpi ja Palme 1998 Nelson 2004) ettauml ne maat jotka sosiaalipolitiikassaan ovat anteliaita keskituloisille ryhshymille ovat anteliaita myoumls huonotuloisille Taumlmaumln niin sanotun uudelleenjaon paradoksin mukaan ansioturvan ja perusturvan vaumllillauml on positiivinen yhteys Maissa joissa on hyvauml ansioturva on myoumls hy vauml perusturva Hyvaumlosaisten edut rdquovetaumlvaumltrdquo perusturvaetuudet yloumlspaumlin (Korpi ja Palme 1998) Toisaalta pienet ansiosidonnaiset edut merkitsevaumlt huonoja perusturvaetuja ansioturvan mi-nimitaso on perusturvaetuuksien enimmaumlistaso (Nelson 2003) Uudelleenjaon paradoksin mukaan vasemmassa kuviossa olevien maiden pitaumlisi ryhmittyauml vasemmalta alhaalta oikealle yloumls kulkevalle halkaisijalle mitauml paremmat ovat tyoumlelaumlkkeet sitauml parempi on minimiturva Taumlllaista yhtey ttauml ei kuitenkaan naumly tauml olevan Itse asiassa korrelaatio vaumlhimmaumlisturvan ja keskimaumlaumlraumlisen ansioturvan vaumllillauml on heikko Tulos on edellauml kuvatun uudelleenjaon paradoksin kannalta rdquovaumlaumlraumlnrdquo suuntainen (r = ndash 030) mitauml paremmat ansiosidonnaiset edut ovat sitauml heikompi on perusturva
Oikeanpuoleisessa kuviossa 2b puolestaan keskitytaumlaumln ansiosidonnaisiin etuuksiin Taumlssauml kuvassa pystyakseli edustaa taumlyttauml tyoumlelaumlkettauml ja vaaka-akseli taas kertoo kuinka korkealle lakisaumlaumlteisessauml elaumlkejaumlrjestelmaumlssauml elaumlkekatto eli maksimielaumlke on asetettu Maksimi on suhteutettu keskimaumlaumlraumliseen palkkaan Maissa joissa katto on hy vin korkealla (esim Kreikka) tai sitauml ei ole lainkaan (esim Suomi) maksimiarvoksi on keinotekoisesti merkitty 200
Kuvio 2 Minimielaumlke ja palkansaajan taumlysi elaumlke (kuvio a) sekauml palkansaajan taumlysi elaumlke ja maksimielaumlke
(kuvio b) suhteessa keskipalkkaan () eraumlissauml Euroopan maissa 2005
a) b)
Minimielaumlke Palkansaajan taumlysi elaumlke
55
50
45
40
35
30
25
Alankomaat
Belgia
Tanska Norja Itaumlvalta
RanskaIrlanti Italia
Suomi Saksa
Ruotsi Iso-Britannia KreikkaPortugali
Espanja
100
80
60
40
Kreikka
ItaliaEspanjaItaumlvalta SuomiBelgia
PortugaliNorja Ruotsi SaksaAlankoshy
maat Ranska Tanska Iso-Britannia
Irlanti
40 60 80 100 0 50 100 150 200
Palkansaajan taumlysi elaumlke Maksimielaumlke
Eurooppalaiset elinolot
248
Taumlyden tyoumlelaumlkkeen ja maksimietujen vaumllillauml on selkeauml yhteys Vahva tuloshysidonnaisuus tulohaitarin ylaumlpaumlaumlssauml liitty y suhteellisiin hy viin ansioetuihin myoumls keskituloisissa ryhmissauml (r = 079) Maksimi- ja minimietujen vaumllillauml sen sijaan on selkeauml negatiivinen yhteys (r = ndash 056) Suurituloisille anteliaissa jaumlrjestelmissauml ei aina riitauml solidaarisuutta pienituloisille ryhmille Myoumls Suomi naumlyttaumlauml kuuluvan taumlhaumln ryhmaumlaumln Itse asiassa Suomen kansanelaumlkkeen taso on varsin matala verrattuna moniin muihin Euroopan maihin Myoumls taumlmauml tulos on uudelleenjaon paradoksin vastainen
OECD on useissa hankkeissaan pyrkinyt laajentamaan sosiaalimeno- ja sosiaaliturvavertailuja Pensions at a Glance -julkaisu sisaumlltaumlauml vertailutietoja elaumlshyketurvan tasosta eri tuloryhmissauml (jotka heijastavat jossain maumlaumlrin myoumls miesten ja naisen palkkaeroja) ja ottaa huomioon sekauml lakisaumlaumlteiset ettauml kollektiiviset ja yksiloumllliset lisaumlelaumlkkeet (OECD 2011a) Keskeiset tulokset on tiivistetty kuvioon 3 josta ilmenee tulonsaajaryhmittaumlinen etuuksien vaihtelu OECD suhteuttaa elaumlkkeet kolmeen eri palk katasoon puolet maan keskipalkasta ansaitsevan pienipalk kaisen tuloihin (05APW) keskimaumlaumlraumliseen palkkaan (1APW) ja hy vaumltuloiseen (15APW) jonka ansiot ovat 15-kertaiset keskituloiseen naumlhden4
Yleensauml lakisaumlaumlteiset elaumlkkeet on rakennettu niin ettauml pienituloisten elaumlke suhteessa aiempaan palkkaan on suurin Kuviossa 3 (s 250) kaumlrjellaumlaumln pystyjanan ylaumlpaumlaumlssauml oleva neliouml kuvaa heidaumln tilannettaan Vastaavasti hy vaumltuloiset (janan alaosassa oleva ympyrauml) jaumlaumlvaumlt yleensauml alempiin korvaustasoihin Keskittyminen keskimaumlaumlraumliseen tulonsaajaan ja haumlnen etuuksiinsa (jotka kuviossa 3 on merkitty poikkiviivalla elaumlkkeiden hajontaa kuvaaviin pystyjanoihin) kaumltkee taakseen suuren maakohtaisen variaation Joissain maissa keskimaumlaumlraumliselle palkansaajalle tehdyt laskelmat kuvaavat suhteellisen hy vin myoumls muissa tuloluokissa olevien etuja Taumlllaisia maita aineistossamme ovat Suomi Itaumlvalta Saksa Kreikka Italia Portugali ja Espanja Taumllle ryhmaumllle on ty ypillistauml vahva ansiosidonnaisuus ja suhshyteellisen suuret maksimielaumlkkeet Elaumlkekatto on korkealla Elaumlkekaton vaikutus naumlkyy verrattaessa ylempaumlauml ja alempaa kuviota toisiinsa Alemmassa asetelmassa ovat mukana myoumls kollektiiviset lisaumlelaumlkkeet Edellauml mainittujen seitsemaumln maan tilanteeseen siirtyminen lakisaumlaumlteisistauml elaumlkkeistauml kokonaiselaumlketarkasteluun jossa lakisaumlaumlteisten elaumlkkeiden lisaumlksi mukana ovat myoumls kollektiiviset elaumlkkeet ei tuo oleellista muutosta
Muiden maiden keskimaumlaumlraumlisten lakisaumlaumlteisten elaumlke-etuuksien tarkastelu on harhainen eikauml paljasta elaumlketurvan suurta tuloryhmittaumlistauml vaihtelua eikauml sitauml kuinka voimakkaasti kuva eraumliden maiden elaumlketurvan tasosta muuttuu kun mukaan otetaan myoumls tyoumlmarkkinoilla sovitut kollektiiviset etuudet (ks myoumls Ebbinghaus 2011) Tanska Alankomaat Belgia Irlanti ja Iso-Britannia ovat
4 Koska elaumlkkeiden laskentatapa poik keaa jonkin verran OECDn ja SCIPn tietokannoissa kuvion 3 tiedot (vasen kuvio) eivaumlt ole taumlysin vertailukelpoisia kuvion 2 tietojen kanssa
Kangas ja Hussain Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski Euroopassa
249
esimerkkejauml taumlllaisesta tilanteesta Kuviosta selviaumlauml ettauml Tanskassa suurituloinen (15APW) saa ty ytyauml elaumlkkeeseen joka vastaa pariakymmentauml prosenttia haumlnen tyoumltuloistaan Kyseinen korvaustaso on yksi vertailtavien maiden heikoimmisshyta Sen sijaan pienipalkkaisen (05APW) korvaustaso on Tanskassa verrattain korkea Tanska havainnollistaa myoumls sitauml miten tilanne muuttuu oleellisesti kollektiivisten elaumlkkeiden huomioimisen myoumltauml Tanskan asema muihin maishyhin naumlhden paranee kaikilla tulotasoilla Pienituloisten elaumlketaso Tanskassa on muihin maihin naumlhden korkein keskituloisten kompensaatiot parhaimpien joushykossa ja suurituloisempienkin elaumlkkeet ovat keskimaumlaumlraumlisiauml eurooppalaisia etuja paremmat Kollektiivisten elaumlkkeiden huomioiminen ei vaumllttaumlmaumlttauml pienennauml tuloryhmien vaumllisiauml eroja Itse asiassa Tanskassa erot korvaustasoissa kasvavat siitauml sy ystauml ettauml huonotuloisen palkansaajan elaumlketurva naumlyttaumlisi huikeasti parantuvan kollektiivisten elaumlkkeiden myoumltauml Toisissa maissa ndash esimerkiksi Ruotsissa Norjassa ja Alankomaissa ndash erot tuloryhmien vaumllillauml supistuvat mikaumlli kollektiivielaumlkkeet otetaan huomioon Edellauml mainituissa seitsemaumlssauml vahvan ansiosidonnaisuuden maassa ei muutoksia tapahdu olivatpa tyoumlmarkkinapohjaiset elaumlkkeet mukana tai eivaumlt
Suomen suhteelliseen asemaan muihin maihin naumlhden vaikuttaa paljon se tarkastellaanko pelkaumlstaumlaumln lakisaumlaumlteisiauml elaumlkkeitauml vai elaumlketurvan kokonaisuutta Lakisaumlaumlteisten elaumlkkeiden vertailussa suomalainen elaumlketurva naumlyttaumlauml suhteelshylisen hy vaumlltauml Sen sijaan jos naumlkoumlkulmaksi otetaan koko elaumlkepaketti Suomen jaumlrjestelmauml ei ole mitenkaumlaumln erityisen antelias ja sijoittuu Euroopan keskitasoon (ks myoumls Ahonen 2011)
Kuten edellauml todettiin kukin uusi tutkimussukupolvi on rakentanut oman perustelunsa aiemman tutkimuksen heikkouksiin ja oman laumlhestymistapansa ylivertaisuuteen Mutta kuinka erilaisia tuloksia laumlhestymistavat sitten lopulta tuottavat ja kuinka mullistavaa uutta eri tutkimussukupolvet ovat saaneet aikaan Eri mittareiden yhtaumlpitaumlv y yttauml on tarkasteltu paumlaumlkomponettianaly ysilla jonka keskeiset tulokset on esitetty taulukossa 1 (s 251) Paumlaumlkomponenttianaly ysilla etsitaumlaumln yksittaumlisten muuttujien taustalla olevia piileviauml yhteisiauml ulottuvuuksia (paumlaumlkomponentteja) joihin yksittaumliset muuttujat latautuvat Lataukset kertoshyvat muuttujan korrelaation voimak kuuden taustalla olevaan ulottuvuuteen Ominaisarvo puolestaan kertoo miten hy vin kyseinen komponentti selittaumlauml muuttujien vaihtelua
Paumlaumlkomponenttianalyysiin otettiin mukaan keskeisimmaumlt eri sukupolvien (merkitty roomalaisin numeroin taulukkoon 1) tutkimuksessa kaumly tetyt elaumlketurshyvan mittarit joista on keskusteltu edellauml Analy ysi tuotti kolmen komponentin mallin (taulukko 1) Muuttujien korrelaatiot naumlihin kolmeen komponenttiin ovat vahvat ja selvaumlt Ne ovat myoumls mielekkaumlaumlllauml tavalla tulkittavissa sisaumllloumllshylisesti Ensimmaumlisellauml ulottuvuudella latautuvat ensimmaumlisen sukupolven soshy
Eurooppalaiset elinolot
250
Tans
kaTa
nska
Suom
iSu
omi
siaalimenoperusteiset mittarit toisen paumlaumlkomponentin muodostavat OECDn lisaumlelaumlkejaumlrjestelmaumlmuuttujat ja kolmas koostuu lakisaumlaumlteisistauml (SCIP) elaumlkkeistauml
Kuvio 3 Lakisaumlaumlteisten (kuvio 3a) ja lakisaumlaumlteisten ja kollektiivisten (kuvio 3b) lisaumlelaumlkkeiden yhteenshy
laskettu nettokorvaustaso Euroopan maissa eri tulotasoilla 2010
a) Lakisaumlaumlteiset elaumlkkeet
140
120
100 05 APW
80 1 APW 15 APW
60
40
20
0
05 APW 1 APW 15 APW
Irlan
tiIrl
anti
Iso-
Brita
nnia
Iso-
Brita
nnia
Krei
kka
Krei
kka
Italia
Italia
Port
ugal
iPo
rtug
ali
Espa
nja
Espa
nja
b) Lakisaumlaumlteiset ja kollektiiviset elaumlkkeet
140
120
100
80
60
40
20
0
Nor
jaN
orja
Ruot
siRu
otsi
Itaumlva
ltaItauml
valta
Belg
iaBe
lgia
Rans
kaRa
nska
Saks
aSa
ksa
Alan
kom
aat
Alan
kom
aat
Kangas ja Hussain Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski Euroopassa
Taulukko 1 Ensimmaumlisen toisen ja kolmannen tutkimussukupolven kaumlyttaumlmien muuttujien paumlaumlshy
komponenttianalyysi
251
Tutkimus-sukupolvi Muuttuja
Elaumlkemenot- jaumlrjestelmauml
Lisaumlelaumlke-oikeudet
Sosiaaliset oikeudet
I Sosiaalimenot BKTsta 0870 ndash0181 ndash0108
I Ikaumlsidonnaiset menot BKTsta 0876 ndash0018 0400
I Laskennallinen korvaustaso 0927 ndash0061 0242
I Keskimaumlaumlraumlinen korvaustaso 0714 ndash0384 ndash0112
II Minimielaumlke keskitulo 0160 0127 ndash0823
II Taumlysi tyoumlelaumlke keskitulo 0376 0474 ndash0678
II Maksimielaumlke keskitulo 0250 0108 ndash0905
III
Pienituloisen (05APW) kaikki elaumlkkeet ndash0470 0643 ndash0385
III Keskituloisen (APW) kaikki elaumlkkeet ndash0253 0955 ndash0013
III
Suurituloisen (15APW) kaikki elaumlkkeet ndash0058 0906 ndash0189
Ominaisar vo 4218 2757 1400
Paumlaumlkomponenttianaly ysissa saatujen tulosten pohjalta muodostettiin jatshykoanaly ysia varten kolme summamuuttujaa Ensimmaumlinen summamuuttuja koostuu ensimmaumlisen menoperusteisen sukupolven neljaumlstauml muuttujasta joista kutakin painotettiin taulukossa 1 olevilla latausarvoilla Painotetut muuttujat laskettiin yhteen ja summa jaettiin neljaumlllauml Vastaavalla tavalla toisen ja kolmanshynen sukupolven kaumly ttaumlmistauml mittareista rakennettiin summamuuttujat jotka jaettiin kolmella Sosiaalisten oikeuksien kohdalla minimielaumlkkeen saaman latauksen etumerkki muutettiin Myoumlhemmin naumlitauml kolmea summamuuttujaa kaumlytetaumlaumln hy vaumlksi yritettaumlessauml ymmaumlrtaumlauml maiden vaumllistauml vaihtelua elaumlkelaumlisten tulokoumlyhy ydessauml
Eurooppalaiset elinolot
252
Elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski kaumlaumlrmeitauml pohjoismaisessa paratiisissa
Elaumlkejaumlrjestelmaumln eraumls keskeinen tehtaumlvauml on ollut estaumlauml se pysy vaumlisluonteinen koumlyhy ys joka vanhuuteen perinteisesti on liittynyt (ks Kangas ja Palme 2000 Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa) Mutta missauml maumlaumlrin eri EU-maiden elaumlketurva pysty y takaamaan suojan taloudellista huono-osaisuutta vastaan Vastausta etsitaumlaumln tarkastelemalla elaumlkelaumlisten suhteellista tulokoumlyhy ysriskiauml neljaumlstauml perspektiivistauml Ensiksi keskitymme suhteellisen tulokoumlyhy ysriskin yleisy yteen elaumlkelaumlisten keskuudessa Suhteellista tulokoumlyhy ysriskiauml mitataan EUn standardien mukaisesti (ks Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa) Tarkasteluvuodet ovat 2004 ndash2009 Laumlhtoumlkohtana on suhteellisen tulokoumlyhy ysshyriskin keskimaumlaumlraumlinen yleisy ys kyseisinauml vuosina Taumlmaumln jaumllkeen siirrymme dynaamisempaan analy ysiin jossa katsotaan mitauml eri maissa tapahtuu kun siirr y taumlaumln tyoumlmark kinoilta elaumlk keelle Kolmas naumlkoumlkulma liitty y pidempishyaikaiseen elaumlkkeellauml oloon Mitauml suhteellisissa tulokoumlyhy ysriskeissauml tapahtuu kun on pitkaumlaumln elaumlkkeellauml Neljaumls tarkastelukehikko liitty y puolison menettaumlshymiseen Taumlssauml katsomme kuinka suuren tulokoumlyhy ysriskin puolison kuolema tai eroaminen eri EU-maissa aiheuttaa
Taulukossa 2 esitetaumlaumln elaumlkelaumliskoumlyhy yden yleisy ys vuosien 2004ndash2009 kesshykiarvona eri maissa Silmiinpistaumlvaumlauml on Pohjoismaiden suuret tulokoumlyhy ysriskit ja ennen muuta suuret erot miesten ja naisten vaumllillauml Tanska pois lukien sukushypuolten vaumlliset erot ovat Pohjolassa suuremmat kuin muissa maissa (ks myoumls OECD 2011a 149) Pohjoismaiden yllaumlttaumlvaumln suuret tulokoumlyhy ysriskit johtuvat kaumlytetystauml tulokoumlyhy ysrajasta Jos koumlyhy ysrajana kaumlytetaumlaumln 40tauml prosenttia koko vaumlestoumln mediaanitulosta Suomi ja Skandinavian maat sijoittuvat vertailussa parhaiten Sama paumltee myoumls 50 prosentin koumlyhy ysrajaan Itse asiassa Suomessa Tanskassa ja Alankomaissa niin sanottu suhteellinen tulokoumlyhy ysvaje (60 prosenshytin koumlyhyysrajan alapuolella olevien keskitulon ja koumlyhy ysrajan vaumllinen erotus) on OECD-maiden pienin (OECD 2011b 52 myoumls Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa) Taumlmauml merkitsee sitauml ettauml juuri ja juuri 60 prosentin rajan alapuolella on suuri joukko pienituloisia ihmisiauml joista suuri osa on nimenomaan elaumlkelaumlisiauml Koumlyhy ysrajan nostaminen 50 prosentista 60 prosenttiin vaikuttaakin Suomessa erityisen paljon kuvaan elaumlkelaumlisten koumlyhy ydestauml Elaumlketurva on kattava mutta ei kaikin osin riittaumlvauml Pohjoismaissa tulokoumlyhy ysriskiauml nostaa myoumls se ettauml monet vanhukset asuvat yksin ja kaiken ikaumlisillauml yhden hengen kotitalouksilla ylipaumlaumltaumlaumln on suurempi suhteellinen tulokoumlyhyysriski kuin useamman henkiloumln muodostamilla kotitalouksilla Suomessa yksin asuvilla 75 vuotta taumlyttaumlneillauml naisilla tulokoumlyhy ysriski on erityisen suuri (Ahonen 2011) Yhtaumlaumlltauml taumlmauml johtuu yksin asumisesta ja toisaalta siitauml ettauml vanhemmilla naiskohorteilla ei ole pitkaumlauml tyoumlhistoriaa joka olisi kerry ttaumlnyt tyoumlelaumlkettauml Pelkkauml kansanelaumlke merkitsee pienituloisuutta (ks myoumls Airio ym 2013)
Kangas ja Hussain Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski Euroopassa
253
Taulukko 2 Elaumlkelaumlisten suhteellinen tulokoumlyhyysriski () eraumlissauml EU-maissa (keskiarvo 2004ndash2009)
Koumlyhyysraja 60 prosenttia mediaanista
Maa N Naiset Miehet Kaikki
Pohjoismaat
Suomi 5 344 232 150 198
Tanska 4 734 203 209 206
Norja 3 375 214 66 149
Ruotsi 7 165 194 100 153
Keski-Eurooppa
Itaumlvalta 10 152 150 111 132
Belgia 6 624 182 166 174
Ranska 17 245 123 119 121
Saksa 27 143 191 150 175
Alankomaat 7 178 61 68 65
Anglosaksiset maat
Irlanti 1 806 154 192 184
Iso-Britannia 12 568 310 284 299
Etelauml-Eurooppa
Kreikka 9 929 268 196 228
Italia 24 163 169 163 166
Portugali 5 638 225 208 217
Espanja 14 812 196 238 222
EU-15-maat (painottamaton keskiarvo) 157 878 197 174 186
Laumlhde EU-SILC 2004ndash2009
Pienimmaumlt tulokoumlyhy ysriskit loumly ty vaumlt Alankomaista Haumlmmaumlsty ttaumlvaumln pienelle koumlyhy ysriskille voidaan esittaumlauml kolme selitystauml Ensimmaumlinen liitty y Alankomaiden aineistoon Alankomaalaisista yli 65-vuotiaista yllaumlttaumlvaumln moni ilmoitti olevansa toumlissauml Taumlllauml saattaa olla oma vaikutuksensa myoumls siirtymiauml koskevan taulukon 3 (s 255) tulkinnassa Toisekseen tulokseen vaikuttaa Eurooshypan anteliaimpiin kuuluva kansanelaumlkejaumlrjestelmauml peruselaumlkkeiden korkea taso ehkaumlisee tehokkaasti koumlyhy yttauml Kolmas selittaumlvauml tekijauml on alankomaalaisnaisten yleinen osa-aikatyouml Alankomaissa suuri osa tyoumlssauml kaumly vistauml naisista tekee varsin lyhyttauml tyoumlviikkoa minkauml seurauksena pariskunnan yhteenlasketut ansiot saatshytavat nousta kun puolisot siirty vaumlt elaumlkkeelle Kumpikin puolisoista nimittaumlin saa anteliaan kansanelaumlkkeen ja sen lisaumlksi anteliaat lisaumlelaumlkkeet (ks kuvio 3) Elaumlkelaumliskoumlyhy ys on yleisintauml Isossa-Britanniassa ja Vaumllimeren maissa