eurooppalaiset elinolot

319
Eurooppalaiset elinolot

Upload: others

Post on 28-Oct-2021

8 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

Page 1: Eurooppalaiset elinolot

Eurooppalaiset elinolot

Eurooppalaiset elinolot

Eurooppalaiset elinolot

Alkusanat

Kelan tutkimusosasto hankki vuonna 2008 kaumlyttoumloumlnsauml Euroopan yhteisoumljen tilastotoimisshyton Eurostatin tuottamat eurooppalaiset tulo- ja elinoloaineistot Taumlmaumln kirjahankkeen tavoite oli koota yhteen eurooppalaisista elinoloista kiinnostuneet tutkijat siten ettauml voishysimme yhdessauml oppia aineistojen kaumlyttoumloumln ja pitkittaumlistutkimuksen menetelmiin liittyviauml seikkoja Saimme taumlmaumln oppimisprosessin tueksi houkuteltua mukaan myoumls joukon Kelan ulkopuolisia tutkijoita

Tutkimusosasto on julkaissut viime aikoina kyselytutkimusaineistoihin perustuvia toimeenshytulo- ja huono-osaisuustutkimuksia joissa on keskitytty yksittaumlisten vaumlestoumlryhmien erityisshykysymyksiin Vaumllillauml on kuitenkin syytauml katsoa myoumls laajempaa kuvaa kansainvaumllisesti vershytaillen Taumlmaumln kirjan tavoite on antaa laajempi kuva eurooppalaisista elinoloista eri elaumlmaumlnshyvaiheissa

Kirjan artikkelien kaumlsikirjoituksia on kommentoitu useassa kirjahankkeen seminaarissa hankkeen ympaumlrille kootussa Sosiaalipolitiikan paumlivien tyoumlryhmaumlssauml sekauml muissa tieteelshylisissauml konferensseissa ja seminaareissa Kirjan toimittajana haluan kiittaumlauml ensisijaisesti kaikkia kirjoittajia hyvaumlstauml yhteistyoumlstauml sekauml aktiivisesta osallistumisesta myoumls hankkeen kirjaseminaarien sosiaaliseen antiin Kirjoittajien kiireiset aikataulut finanssikriisi ja Eurostatin paumlivitetyt ja uudet aineistot merkitsivaumlt sitauml ettauml hankkeen aikataulu venyi arvioishytua pidemmaumlksi Toimittajana olen voinut kuitenkin olla levollisin mielin sillauml kirjoittajajoushykon osaamiseen olen voinut koko ajan luottaa Kiitos ettauml laumlhditte mukaan

Taumlmaumln teoksen kielenhuollosta ja taitosta vastasivat Tarja Hyvaumlrinen ja Leena Rautjaumlrvi Laumlmmin kiitos teille

Helsingissauml maaliskuussa 2014

Mikko Niemelauml

Graafinen suunnit telu Pekka Loiri

Kustantaja Kelan tutkimusosasto Helsinki

copy Kirjan tekijaumlt ja Kelan tutkimusosasto

Teemakirja 14

ISBN 978-951-669-936-6 (nid) 978-951-669-937-3 (pdf )

ISSN-L 2323-7813

ISSN 2323-7813 (painettu) 2323-7821 (verkkojulkaisu)

Painopaikka Juvenes Print

Tampere 2014

Sisaumlltouml

Elinolot ja tulonjako eri elaumlmaumlnvaiheissa

Markus Kainu ja Mikko Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa 8 Maria Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml 46

Elinolot ja muuttuvat perherakenteet

Jani Erola ja Juho Haumlrkoumlnen Lastensaannin vaikutus hyvinvointiin Euroopassa 78 Ilpo Airio Parisuhteen paumlaumlttymisen yhteys tuloihin ja tulonmuodostukseen Euroopassa 100 Anita Haataja Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus 122

Elinolot ja muuttuvat tyoumlmarkkina-asemat

Olli Kangas ja M Azhar Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa 152 Minna Ylikaumlnnouml Tyoumlmarkkina-asema ja lomailun taloudelliset mahdollisuudet 182 Anita Haataja ja Merja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa 202

Elinolot ja elaumlkkeelle siirtyminen

Olli Kangas ja M Azhar Hussain Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski Euroopassa 238

Jenni Blomgren Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutus terveyteen ja tyytyvaumlisyyteen Euroopassa 270

Suomi ja suomalaiset eurooppalaisessa vertailussa

Mikko Niemelauml Suomalaisten elinolot eurooppalaisessa vertailussa 304

Kirjoittajat 316

Elinolot ja tulonjako eri elaumlmaumlnvaiheissa

Eurooppalaiset elinolot

8 Markus Kainu ja Mikko Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa

Kaumlsillauml olevan kirjan tavoite on tarkastella eurooppalaisia elinoloja elaumlmaumlnshyvaiheiden naumlkoumlkulmasta Kirjassa tutkitaan miten siirtymaumlt elaumlmaumlnvaiheesta toiseen vaikuttavat hyvinvointiin ja missauml maumlaumlrin naumlmauml vaikutukset vaihtelevat eri maiden vaumllillauml Euroopassa Kirjan johdantoartikkelissa keskustelemme siitauml millauml tavoin Euroopan unionin (EUn) puitteissa viimeisten parinkymmenen vuoden aikana muotoutunut elinolotutkimus suhteutuu aiempaan suomalaisen ja pohjoismaisen elinolotutkimuksen perinteeseen Lisaumlksi artikkelissa esitellaumlaumln EUn sosiaalisia indikaattoreita erityisesti koumlyhy yden ja sosiaalisen syrjaumly tymisen vaumlhentaumlmistavoitteiden naumlkoumlkulmasta Samalla esittelemme tutkimusaineistot joihin kaikki taumlmaumln kirjan artikkelit perustuvat

Hyvinvointi- ja elinolotutkimuksen perinne

Empiirinen vaumlestoumln hy vinvointia ja elinoloja tarkasteleva tutkimus on perinshyteikaumls tutkimusala niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa Suomalainen hy vinvointitutkimus eli erityisen vahvana 1960- 1970- ja 1980-luvuilla (esim Koskiaho 1969 Salav uo 1969 Roos 1973 Raunio 1983) Tutkimukset olivat pitkaumllti hy vinvoinnin perustutkimusta Ne loivat hy vinvoinnin tutkimukselle teoreettisen perustan ja kaumlsitteistoumlauml sekauml toivat esille metodologisia kysymyksiauml jotka liitty vaumlt vaumlestoumltason haastatteluaineistoilla tehtaumlvaumlaumln tutkimukseen yhauml taumlnaumlkin paumlivaumlnauml Teoreettisilta perusteiltaan tutkimukset saattoivat vaihdella Esimerkiksi Briitta Koskiahon (1969) ja Kari Salavuon (1969) tutkimusten laumlhtoumlshykohtana oli YKn asiantuntija Jan Drewnowskin kehittaumlmauml elintason kaumlsite jolla viitattiin tavaroiden ja palveluiden aikaansaamaan tarpeenty ydytyksen tasoon Erik Allardtin (1975 1976) hahmottelemista hy vinvoinnin ulottuv uuksista muodostui puolestaan kansainvaumllisenkin mittapuun mukaan klassikko jossa materiaalisen elintason lisaumlksi hy vinvointi sisaumlltaumlauml yhteisoumlllisy yden sosiaalisten suhteiden ja itsensauml toteuttamisen osatekijoumlitauml

Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa

9

Hy vinvointia on ylipaumlaumlnsauml laumlhesty tty teoreettisella ja maumlaumlritelmaumlllisellauml tasolla monesta nauml koumlkulmasta Laumlhesty mistapoina ovat olleet niin elaumlmaumlnshylaatu (Nussbaum ja Sen 1993 Offer 1996) toimintamahdollisuudet (Sen 1984 ja 1985) tarpeet (Allardt 1975 Doyal ja Gough 1991) onnellisuus (Easterlin 1974 Veenhoven 1984 Layard 2005) kuin elintaso ja elinolot (Johansson 1970 Erikson ja Aringberg 1984 Erikson ym 1987) Suomalainen ndash ja ylipaumlaumlnsauml pohjoismainen ndash hy vinvointitutkimus on keskittynyt perinteisesti vaumlestoumln elinoloihin Elinoloja on kuitenkin mitattu eri tavoin muun muassa siksi ettauml niitauml voidaan mitata niin objektiivisin kuin subjektiivisin mittarein

Lisaumlksi tutkimukset ovat olleet laumlhtoumlkohdiltaan joko tarveperusteisia tai resurssiperusteisia Tarveteoreettisessa hy vinvointikaumlsityksessauml keskeistauml hy vinshyvoinnin toteutumisessa on perustarpeiden t y ydy tys jolle ei useinkaan ole vaihtoehtoa Naumlitauml ovat esimerkiksi terveys ravinto ja lukutaito Hy vinvointi edellyttaumlauml naumliden tarpeiden melko saumlaumlnnoumlllistauml ja tasapainoista ty ydy ttaumlmistauml Pohjoismainen elinolotutkimus on puolestaan maumlaumlritelty resurssiperusteiseksi Hy vinvointi maumlaumlritellaumlaumln taumllloumlin yksiloumln kaumly tettaumlvissauml olevien voimavarojen avulla Voimavarat ovat keinoja joiden avulla yksilouml voi tietoisesti ohjata ja hallita elaumlmaumlaumlnsauml ja elinolosuhteitaan (Uusitalo 1975 29) Edellauml kuvatut esimerkit ndash terveys ravinto ja lukutaito ndash ymmaumlrretaumlaumln naumlin ollen keinoiksi joilla ihminen voi oman toimintansa kautta parantaa hyvinvointiaan Taumlstauml tulkinnasta ei ole pitkauml matka Nobelilla palkitun taloustieteilijauml Amartya Senin toimintamahdolshylisuuksien (capabilities) kaumlsitteeseen joka voidaan tulkita yksiloumln resurssien ja haumlnen tarpeidensa suhteeksi mitauml yksilouml pysty y tekemaumlaumln kun haumlnen tarpeensa tiedetaumlaumln Resurssien avulla yksiloumlllauml on mahdollisuus saavuttaa kyky toimia (capability to function) hy vinvointiaan edistaumlvaumlsti Lisaumlksi resurssit mahdollisshytavat yksiloumln yhteiskuntaan osallistumisen Toisaalta samanlaiset resurssit eivaumlt takaa yhtaumllaumlisiauml toimintamahdollisuuksia eri tilanteissa tai olosuhteissa (Esim Sen 1985)

1980-luvulla tuloihin ja tulonjakoon keskittyvien aineistojen keruussa aletshytiin ottaa edistysaskeleita Taumlmauml alkoi myoumls suunnata tutkijoiden kiinnostusta tulojen tutkimiseen Tuloja oli toki tarkasteltu jo aiemmin (esim Uusitalo 1975) mutta 1980-luvulla myoumls kansainvaumllisesti vertailevat aineistot ndash eritoten Luxemshybourg Income Study ndash samoin kuin tulonjakoaineistojen laadun parantuminen tekivaumlt tulonjaosta mielenkiintoisen tutkimuskohteen (Sullstroumlm 1987 Paananen 1988 Uusitalo 1988 Mitchell 1991 Jaumlntti 1993 Ritakallio 1994) Tulonjako ja tuloilla mitattu taloudellinen toimeentulo on sittemmin vakiintunut omaksi tutkimushaarakseen (Atkinson ym 1995 OECD 2008 Riihelauml 2009 Gornick ja Jaumlntti 2013)

1980-luvun lopulla myoumls elinolotutkimuksen luonne muuttui melko laajashyalaisista ja monista elinolojen osatekijoumlistauml koostuvista tarkasteluista koumlyhy yden tutkimiseen Vaumlestoumln yleisen hy vinvoinnin tason sijaan kiinnostus kaumlaumlntyi

Eurooppalaiset elinolot

10

huono-osaisiin (Heikkilauml 1990 Kangas ja Ritakallio 1996) 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa tapahtuneen koumlyhy ystutkimuksellisen kaumlaumlnteen jatkuvuutta vahvisti 1990-luvun alun talouslama Lisaumlksi Suomessa viimeinen pohjoismaisen peshyrinteen mukainen elinolotutkimusaineisto (ELO) keraumlttiin Tilastokeskuksessa vuonna 1994 Elinolotutkimus siirtyi taumlmaumln jaumllkeen eurooppalaiseen aikaan Taumlmauml rdquoEU-kaumlaumlnnerdquo (Sauli ja Simpura 2002) naumlkyi ensinnaumlkin siinauml ettauml Suomi osallistui vuosina 1996 ndash2001 EUn elinolotutkimus ECHPhen (European Comshymunity Household Panel) Nykyisin Suomi on mukana vuodesta 2004 alkaen keraumltyssauml EUn tulo- ja elinolotutkimus EU-SILCssauml (The European Union Stashytistics on Income and Living Conditions) Taumlmauml on muuttanut elinolotutkimusshyaineistojen luonnetta

Aineistotuotannon naumlkoumlkulmasta pohjoismainen perinne on saanut vaumlistyauml EUn koumlyhy yden ja sosiaalisen syrjaumlytymisen estaumlmisen tavoitteiden seurantaan kehitetyn tutkimusaineiston tieltauml (Atkinson ym 2002 Marlier ym 2012) Taumlmaumln ohella siirtymauml heijastaa myoumls laajempaa ajatuksellista siirtymaumlauml laaja-alaisesta sosiaa lipoliti i k asta suppeaa n sosiaa lipoliti i k k aa n eli koumlyhy yspol it i i k kaa n (Kuivalainen ja Niemelauml 2010) Pohjoismaisessa perinteessauml sosiaalipolitiikan laumlhtoumlkohta on ollut laajempi kuin koumlyhy yden estaumlminen tai vaumlhentaumlminen Taumlmauml institutionaalinen sosiaalipolitiik ka kohdistuu vaumlestoumln enemmistoumloumln joka muodostuu riskikohtaisesti eriytetyistauml tulonsiirroista ja palveluista Sen tavoite on ollut ennen muuta vaumlestoumlryhmien vaumllisen tasa-arvon kuten tulojen uudelleenjaon edistaumlminen Taumllloumlin toimeentulon ja elinolojen tilastoinnin peruslaumlhtoumlkohtanakin oli koko vaumlestoumln elinolosuhteiden kuvaaminen (Ks myoumls Ahlqvist ja Okkonen 2011 Simpura ja Uusitalo 2011)

Suomessa on tok i ELO-tut k imusten jauml l keenk in saatav i lla laaduk kaita vaumlestoumltason tietolaumlhteitauml vaumlestoumln elintasosta ja elinolosuhteista mutta ne ovat pitkaumllti sektorilaumlhtoumlisiauml Eri kyselyillauml keraumltaumlaumln tietoa tuloista (Tilastokeskukshysen (TK) tulonjakotilasto) kulutuksesta (TKn kulutustutkimus) tyoumlstauml (TKn tyoumlvoimatutkimus) tyoumloloista (TKn tyoumlolotutkimus) terveydestauml (Terveyden ja hy vinvoinnin laitoksen aikuisvaumlestoumln ja elaumlkeikaumlisen vaumlestoumln terveyskaumlyttaumlyshytymistutkimukset) ja koulutuksesta (TKn aikuiskoulutustutkimus)

Taumlmaumlnkaltaisten sektorikohtaisten aineistojen hyoumldynnettaumlv y ys lukumaumlaumlshyraumlllisestauml rikkaudestaan huolimatta ndash tai siitauml johtuen ndash on vaikeaa erityisesti silloin kun pyrkimyksenauml on arvioida laaja-alaisesti vaumlestoumln elinoloja tai silloin kun pyrkimyksenauml on tehdauml laaja-alaisia politiikkasuosituksia vaumlestoumln hy vinvoinshynin parantamiseksi Taumllloumlin tarvittaisiin sellainen aineistoperusta jossa vaumlestoumln hy vinvointiin ja elinoloihin liitty vaumlt osa-alueet olisivat samanaikaisesti edustetshytuina Esimerkiksi pohjoismaisen elinolotutkimuksen mallimaassa Ruotsissa on pidetty kiinni taumlstauml periaatteesta Ruotsissa keraumltaumlaumln edelleen kahta elinoloshytutkimusaineistoa ndash ULFia (undersoumlkningen foumlr levnadsfoumlrharingllanden) ja LNUia (levnadsnivaringundersoumlkningen) Suomessa sen sijaan oltiin pitkaumlaumln ainoastaan

Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa

11

eurooppalaisen ECHPn ja myoumlhemmin EU-SILCin varassa Suomessa aineistot ovat kuitenkin olleet alikaumlytettyjauml Esimerkiksi vaumlitoumlskirjoja jotka perustuvat vaumlhintaumlaumln osittain ECHP- tai EU-SILC-aineistoihin on erittaumlin vaumlhaumln (ks kuishytenkin Moisio 2004 Haumlrkoumlnen 2007 Airio 2008 Vaalavuo 2011)

Osittain edellauml kuvatun kansallisen elinolotutkimusperinteen kuihtumisen vuoksi Stakes toteutti vuonna 2004 Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut -kyselyn (HYPA) Se suunniteltiin pohjoismaisen elinolotutkimustradition mukaisesti resurssiteoreettisesta perinteestauml kaumlsin sillauml taumlydennyksellauml ettauml ihmisten omaa arviota ja kokemusta korostavat painotukset tulevat vahvemmin huomioiduiksi (Kautto 2006a 29 ndash30) Kysely sisaumlltaumlauml suomalaisten taloudellista tilannetta koulutusta tyoumltauml ja tyoumlttoumlmy yttauml asumista ja asuinympaumlristoumlauml terveyttauml sekauml soshysiaalisia suhteita koskevia kysymyksiauml Lisaumlksi kyselyllauml on keraumltty tietoa sosiaali-ja terveyspalveluiden kaumlytoumlstauml sekauml ihmisten mielipiteistauml sosiaaliturvasta ja hy vinshyvointipolitiikasta Kysely toteutetaan noin joka kolmas vuosi (ks Heikkilauml ja Kautto 2002 Kautto 2006b Moisio ym 2008 Vaarama ym 2010) HYPA-kyselyt ovat olleet merkittaumlvauml panostus suomalaiseen hy vinvointitutkimukseen

Se mitauml elinolotutkimuksen rdquoEU-kaumlaumlnteessaumlrdquo kenties menetettiin kansalshylisessa tai pohjoismaisessa perinteessauml kompensoituu osittain sillauml ettauml uudet Euroopan laajuiset elinoloaineistot ovat puutteistaankin huolimatta parantaneet huomattavasti elinolojen kansainvaumllistauml vertailua Ennen ECHPn tuloa useamshyman maan vertailuun soveltuvia tutkimusaineistoja tarjosi laumlhinnauml Luxembourg Income Study (LIS) joka mahdollisti kotitalouksien tuloihin keskittyvien analy yshysien tekemisen vertailukelpoisesti Myoumlhemmin LISn ympaumlrille on muodostunut monipuolisempi aineistoarsenaali jonka avulla voi vertailla muun muassa tuloja varallisuutta tyoumlssaumlkaumlyntiauml sekauml joidenkin maiden osalta myoumls kulutusmenoja LISn tulotietoja sisaumlltaumlvillauml aineistoilla voi nykyisin vertailla noin 40tauml maata Muiden tietojen osalta aineistojen paumlivitykset vaihtelevat tai niiden paumlivittaumlminen on lopetettu LISn pulmana on kuitenkin aineistojen hidas paumlivitysprosessi Esishymerkiksi taumltauml kirjoittaessamme (marraskuussa 2013) vuotta 2007 koskeva LISn seitsemaumlnnen aallon harmonisointi on edelleen joidenkin maiden osalta kesken Uusimmillaankin aineiston pohjalta saadut tiedot ovat naumlin ollen useita vuosia vanhoja Taumlmauml luonnollisesti heikentaumlauml aineiston hyoumldy ntaumlmistauml poliittisen paumlaumltoumlksenteon vaumllineenauml Eurooppalaisten elinoloaineistojen pohjalta tuotettujen keskeisimpien tietojen (avainindikaattoreiden) paumlivittyminen on sen sijaan huoshymattavasti nopeampaa Taumlmaumln lisaumlksi tavoitteena on ollut alusta laumlhtien tarjota mahdollisimman vertailukelpoista tietoa taloudellisen toimeentulon lisaumlksi myoumls muista hyvinvoinnin osatekijoumlistauml kuten sosiaalisista suhteista asumisolosuhshyteista sekauml terveydestauml ja terveyspalvelujen kaumlytoumlstauml (kokoavia esityksiauml ks esim Ward ym 2009 Atkinson ja Marlier 2010 Nolan ja Whelan 2011)

Samankaltaisen laaja-alaisen otteen vaumlestoumln hy vinvoinnin tutkimiseen tarjoaa myoumls joka toinen vuosi keraumlttaumlvauml European Social Survey (ESS) jonka

Eurooppalaiset elinolot

12

ensimmaumlinen kierros oli vuonna 2002 ESS on Eurostatin hallinnoimia tulo- ja elinolotutkimusaineistoja tutkijavetoisempi ja tarjoaa monipuolisesti tietoa eurooppalaisten hy vinvoinnista osallistumisesta luottamuksesta asenteista ja arvoista (ks esim Ervasti ym 2008 ja 2012) ECHP- ja EU-SILC-aineistojen etu suhteessa LIS- ja ESS-aineistoihin on kuitenkin niihin sisaumllty vauml paneeliominaishysuus jossa samoja yksiloumlitauml ja kotitalouksia voidaan seurata useamman vuoden ajan Pitkittaumlisaineistot mahdollistavat siten esimerkiksi elaumlmaumlnvaiheesta toiseen tapahtuvien siirtymien ja niiden hy vinvointivaikutusten analysoinnin

Elinolot Euroopan unionissa

Koumlyhy ys ja sosiaalinen syrjaumlytyminen nousivat Euroopan unionin toimintashyohjelmaan Lissabonin huippukokouksessa maaliskuussa 2000 Tavoitteet naumliden ongelmien ehkaumlisemiseksi paumlaumltettiin Nizzan Eurooppa-neuvostossa saman vuoshyden joulukuussa Naumlitauml olivat rdquososiaalisten investointienrdquo (ks Morel ym 2009) hengessauml tyoumln ensisijaisuus panostaminen syrjaumlytymistauml ja koumlyhy yttauml ehkaumlishyseviin toimiin tuen kohdentaminen heikoimmassa asemassa oleville sekauml eri toimijoiden yhteistyoumln edistaumlminen syrjaumlytymisen ja koumlyhy yden ehkaumlisemisessauml Ongelmiin pyrittiin vastaamaan niin sanotulla avoimen koordinaation menetelshymaumlllauml jossa keskeisessauml roolissa olivat muun muassa kunkin maan koumlyhy yden ja sosiaalisen syrjaumlytymisen vastaiset toimintasuunnitelmat Euroopan komission Sosiaalisen suojelun komitea (SPC) sai tehtaumlvaumlkseen koordinoida ja seurata tashyvoitteiden toteutumista Sosiaalisen suojelun komitean alaisuuteen perustettiin lisaumlksi tekninen indikaattoriryhmauml (ISG) tavoitteiden seurannan mittaamiseksi Belgian EU-puheenjohtajuuden yhteydessauml maan hallitus rahoitti tutkimuksen joka julkaisi suositukset sosiaalisten indikaattoreiden mittaamisesta ja keskeishysimmistauml indikaattoreista joiden avulla koumlyhy yden ja sosiaalisen syrjaumly tymisen tavoitteita seurataan (Social Protection Committee 2001 Atkinson ym 2002) Naumlistauml paumlaumltettiin Eurooppa-neuvoston kokouksessa Laekenissa joulukuussa 2001

Laekenin indikaattoreissa korostuivat ennen muuta tulot ja tyoumlllisy ys Taumlmaumln jaumllkeen indikaattorien kehitystyouml jatkui ja niiden fokus laajentui EUn sosiaalisen osallisuuden ensisijaisissa indikaattoreissa tulokoumlyhy yden ja tyoumlllisy yden lisaumlksi esille nousivat koulutuksen puutteet materiaalinen huono-osaisuus asuminen terveyspalvelujen saatavuus ja kaumlyttouml sekauml lasten hy vinvointi (Indicators Sub-Group 2006) Kesaumlkuussa 2010 Eurooppa-neuvosto paumlaumltti aumllykkaumlaumln kestaumlvaumln ja osallistavan kasvun Eurooppa 2020 -strategiasta jonka yksi paumlaumltavoite on koumlyhy yden vaumlhentaumlminen sosiaalisen osallisuuden lisaumlaumlmiseksi Konkreettiseksi tavoitteeksi tuli vaumlhentaumlauml koumlyhy ys- ja syrjaumly tymisriskissauml olevien henkiloumliden

Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa

13

maumlaumlraumlauml 20 miljoonalla vuoteen 2020 mennessauml vuoden 2008 120 miljoonasta Suomen osalta tavoitteeksi asetettiin koumlyhien ja syrjaumlytyneiden maumlaumlraumln vaumlhenshytaumlminen 150 000lla vuoteen 2020 mennessauml Koumlyhiksi ja syrjaumlytyneiksi taumlssauml tarkastelussa luetaan tulokoumlyhy ysriskissauml tai aineellisessa puutteessa elaumlvaumlt sekauml vajaatyoumllliset (taulukko 1)

Taulukko 1 EU2020-strategian koumlyhyyden ja sosiaalisen syrjaumlytymisen vaumlhentaumlmistavoitteiden

seurannan paumlaumlindikaattorit

Tulokoumlyhyysriski Ne henkiloumlt joiden kotitalouden kaumlytettaumlvissauml olevat tulot kulutusyksikkoumlauml kohti ovat pienemmaumlt kuin 60 prosenttia maan vastaavasta mediaanishytulosta

Aineellinen puute Kotitaloudella on puutteita aineellisessa elintasossa jos vaumlhintaumlaumln neljauml ehtoa yhdeksaumlstauml taumlyttyy 1) raumlstit asuntolainan vuokran muiden asumismenojen tai osamaksujen

tai muiden lainojen takaisinmaksussa 2) ei mahdollisuutta viikon lomaan kodin ulkopuolella 3) ei mahdollisuutta proteiinipitoiseen ruokaan joka toinen paumlivauml 4) ei varaa hoitaa odottamattomia rahoituskuluja edellisvuoden koumlyhyysshy

rajaa vastaavaa maumlaumlraumlauml 5) ei varaa (matka)puhelimeen 6) ei varaa vaumlritelevisioon 7) ei varaa pesukoneeseen 8) ei varaa autoon 9) ei varaa laumlmmittaumlauml asuntoaan riittaumlvaumlsti

Vajaatyoumlllisyys Lasketaan kotitalouksien tyoumlikaumlisen (18ndash59-vuotiaat) vaumlestoumln tyoumlllisyysshyasteen perusteella Kotitalouden tyoumlikaumliset aikuiset muodostavat potenshytiaalisen tyoumlssauml kaumlvijoumliden perusjoukon Heidaumln tyoumlllisinauml oloaikansa vuoden aikana kuvaa tyoumlssaumlkaumlynnin intensiteettiauml 18ndash24-vuotiaat opiskelijat jaumltetaumlaumln laskelman ulkopuolelle Kotitalouden tyoumlintensiteetti lasketaan suhteuttamalla tyoumlikaumlisten jaumlsenten tyoumlllisyyskuukausien summa kaikkien tyoumlikaumlisten yhteenlaskettuun potentiaaliseen aikaan (12 kuukautta kullakin) Lopuksi otetaan huomioon kaikki naumliden kotishytalouksien alle 60-vuotiaat jaumlsenet myoumls lapset Mittari kuvaa sitauml kuinka suuri osa vaumlestoumlstauml elaumlauml niissauml kotitalouksissa joissa tyoumlllisenauml oloaika jaumlauml vaumlhaumlisemmaumlksi kuin 20 prosenttia mahdollisesta tyoumlhoumln kaumlytettaumlvissauml olevasta ajasta

Eurooppalaiset elinolot

14

Suhteellinen tulokoumlyhyysriski on tavanomainen ja laajasti kansainvaumllisissauml vertailuissa kaumlytetty koumlyhy yden mittari joka mittaa kotitalouksien pienituloishysuutta Kyseessauml on puhtaasti suhteellinen mittari sillauml se lasketaan tiettynauml prosenttiosuutena vaumlestoumln keskimaumlaumlraumlisestauml tulosta Euroopan unionin maumlaumlshyritelmaumln mukaisesti tulokoumlyhy ysriskissauml elaumlvaumlt ne kotitaloudet joiden kotishytalouden kaumlytettaumlvissauml olevat tulot kulutusyksikkoumlauml kohti ovat pienemmaumlt kuin 60 prosenttia maan vastaavasta mediaanitulosta Kulutusyksikkoumlasteikoilla eli ekvivalenssiskaaloilla pyritaumlaumln tasoittamaan kotitalouksien rakenteellisia eroja Kotitaloudet py ritaumlaumln tekemaumlaumln rakenteeltaan vertailukelpoisiksi jakamalla kotitalouden tulot kotitalouden kulutusyksikkoumlkertoimella Erilaiset kulutusshyyksikkoumlasteikot eroavat toisistaan huomioon otettavien rakennetekijoumliden ja niiden painotusten suhteen (keskustelusta ks esim Whiteford ja Kennedy 1995 Deaton 2003) Euroopan unionin suhteellisen tulokoumlyhy ysriskin mittariin sisaumlltyshyvauml ekvivalenssiskaala on niin sanottu modifioitu OECD-skaala jossa kotitalouden ensimmaumlinen aikuinen saa arvon 1 ja seuraavat kotitalouden aikuisjaumlsenet sekauml 14 vuotta taumlyttaumlneet henkiloumlt saavat arvon 05 ja alle 14-vuotiaat lapset arvon 03

Aineellinen puute mittaa puolestaan tuloja suoremmin erilaisten yhteisshykuntaan osallistumisen kannalta rdquovaumllttaumlmaumlttoumlmienrdquo hyoumldykkeiden tai palvelujen vajeita Deprivaatioindikaattorit ovat klassinen koumlyhy yden mittaamisen laumlhesshytymistapa joskin yhteen ja oikeaan indikaattoriin ei ole vielauml paumlaumlsty ndash eikauml tulla koskaan paumlaumlsemaumlaumlnkaumlaumln Koumlyhyystutkijat Peter Townsendista (1979) laumlhtien ovat kuitenkin onnistuneet tyoumlllistaumlmaumlaumln itseaumlaumln kehittaumlmaumlllauml useita erilaisia indikaattoreita (katsauksia mittareihin ks esim Boarini ja Mira drsquoErcole 2006 Nolan ja Whelan 2010) Perusidea mittareissa on ollut pyrkimys mitata valtavirran elaumlmaumlnty ylistauml syrjaumlytymistauml Pulmaksi luonnollisesti nousee se millauml tavoin yleistauml elaumlmaumlnty yliauml tai elintasoa tulisi objektiivisesti tutkia ja kuka paumlaumlttaumlauml mitauml yleiseen elaumlmaumlntyyliin sisaumllty y Lisaumlksi yhteiskuntaan osallistumiseen vaadittavat vaumllttaumlmaumlttoumlmy ydet ovat luonnollisesti ajassa muuttuvia Samoin voidaan hy vin kuvitella ettauml naumlmauml tekijaumlt vaihtelevat myoumls alueellisesti esimerkiksi kuljettaessa Utsjoelta Malagaan tai Biskajanlahdelta Mustallemerelle EUn koumlyhy yden ja syrjaumly tymisen vaumlhentaumlmistavoitteen seurantaan liittyvauml aineellisen puutteen indikaattori maumlaumlritty y kuitenkin kaikissa EU-maissa samalla tavoin yhdeksaumlstauml osatekijaumlstauml Mittarin mukaan kotitalous elaumlauml aineellisessa puutteessa mikaumlli kotitaloudella ei ole varaa neljaumlaumln tai useampaan mittarissa mainittuun tekijaumlaumln (Ks myoumls Guio 2009)

Aineellinen puute eroaa tulokoumlyhy ydestauml siinauml ettauml aineellinen puute mittaa vastentahtoisia puutteita elinoloissa suoraan kun taas suhteellinen tulokoumlyhy ysshyriski mittaa taloudellisten resurssien pienuutta joka saattaa johtaa aineellisten elinolojen puutteisiin Juuri taumlstauml tulee nimitys tulokoumlyhy ysriski Toinen huomionshyarvoinen ero on siinauml ettauml tulokoumlyhy ysriski on suhteellinen mitta joka laskeshytaan suhteessa vaumlestoumln keskimaumlaumlraumlisiin tuloihin Sen sijaan aineellisen puutteen

Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa

15

mittari maumlaumlritellaumlaumln koko Euroopan unionin tasolla samalla tavoin riippumatta esimerkiksi maan keskimaumlaumlraumlisestauml aineellisesta elintasosta Koumlyhy ystutkishymuksista loumlyty y myoumls useita mittareita tulokoumlyhy yden ja aineellisen puutteen yhdistelmistauml joissa koumlyhy ys maumlaumlritellaumlaumln erilaisin kaksois- tai kolmoisehdoin yhtaumlaumlltauml pienituloisuuden ja toisaalta aineellisen huono-osaisuuden kautta (esim Ringen 1988 Halleroumld 1995 Kangas ja Ritakallio 1996)

Toisin kuin tulokoumlyhy ys tai aineellinen huono-osaisuus kotitalouden vajaashytyoumlllisy ys on verrattain uusi kaumlsite koumlyhy ystutkimuksessa Se on erityisesti EU-koneiston tuoma laumlhestymistapa koumlyhy yteen ja sosiaaliseen syrjaumly tymiseen ja heijastaa Euroopan unionin kasvu- ja tyoumlllisy ysstrategian painopisteitauml Vajaashytyoumlllisy ys voidaan toki ymmaumlrtaumlauml syrjaumly tymisen osa-alueeksi ja tyouml on ollut keskeinen komponentti materiaalista hy vinvointia tutkittaessa jo pitkaumlaumln muun muassa ruotsalaisessa elinolotutkimuksessa (Johansson 1970) Vajaatyoumlllisy yshydellauml saattaa olla negatiivisia seurauksia taloudelliselle toimeentulolle fy ysiselle ja psy ykkiselle terveydelle tai sosiaalisille suhteille Samalla taumlmauml indikaattori haumlmaumlrtaumlauml jossain maumlaumlrin koumlyhy yden ja sitauml aiheuttavien mekanismien vaumllistauml yhteyttauml Perinteisesti tyoumlmarkkina-asemaan liitty vaumlt tekijaumlt on naumlhty koumlyhy y ttauml selittaumlvinauml tekijoumlinauml ei sen ilmentymismuotoina

Marloes de Graaf-Zijlin ja Brian Nolanin (2011 425) mukaan yksi sy y vajaashytyoumlllisyyden sisaumllly ttaumlmiseen indikaattorien listaan olikin tiettyjen jaumlsenmaiden halu keskittyauml nimenomaan tyoumlllisy yden parantamista koskeviin toimenpiteisiin sy ynauml eivaumlt niinkaumlaumln olleet koumlyhy yden ja sosiaalisen syrjaumly tymisen kaumlsitteestauml tai sisaumllloumlstauml kumpuavat perusteet Keskeinen kysymys koumlyhy yden ja sosiaalisen syrjaumlytymisen vaumlhentaumlmisen kannalta on taumllloumlin luonnollisesti se vaikuttavatko vajaatyoumlllisy y teen kohdistuvat toimenpiteet myoumls tulokoumlyhy ysriskissauml tai aishyneellisessa puutteessa elaumlviin kotitalouksiin De Graaf-Zijlin ja Nolanin (2011) mukaan naumlin ei vaumllttaumlmaumlttauml ole Vajaatyoumlllisy yden yhteys tulokoumlyhy yteen tai aineelliseen puutteeseen vaihtelee maittain ja vielaumlpauml siten ettauml taumltauml vaihtelua ei pystytauml palauttamaan perinteisiin hy vinvointivaltiomalleihin Politiikan naumlkoumlshykulmasta vajaatyoumlllisy yteen puuttuminen luonnollisesti edistaumlauml laumlhentymistauml EU2020-strategian tavoitteisiin mutta monissa maissa sillauml on rajallinen merkitys tulokoumlyhy ysriskin ja aineellisen puutteen vaumlhentaumlmiseen

EU2020-strategiaan liitty vauml koumlyhy yden ja syrjaumlytymisen maumlaumlraumlllinen vaumlhenshytaumlmistavoite voi toteutua vain mikaumlli vaumlestoumlmaumlaumlraumlltaumlaumln suuret jaumlsenmaat pystyvaumlt saavuttamaan tavoitteensa Kuten kuviosta 1 (s 16) havaitaan keskeisessauml roolissa ovat Keski-Euroopassa Saksa ja Ranska Etelauml-Euroopassa Italia ja Espanja Itauml-Euroopassa Puola ja Romania sekauml anglosaksisista maista Iso-Britannia Pohjoisshymaiden tai Baltian maiden kaltaisten pienten jaumlsenmaiden rooli EUn laajuisen tavoitteen saavuttamisessa on selvaumlsti vaumlhaumlisempi Vaumlhentaumlmistavoitteessa ei toistaiseksi ole onnistuttu sillauml koumlyhy ys- ja syrjaumlytymisriskissauml elaumlvien lukumaumlaumlrauml on edelleen noin 120 miljoonaa Suomessa koumlyhy ys- ja syrjaumlytymisriskissauml elaumlvien

Eurooppalaiset elinolot

16

Kuvi

o 1

Koumly

hyys

- ja

syrjauml

ytym

isris

kiss

auml el

aumlvie

n lu

kum

aumlaumlrauml

Eur

oopa

ssa

vuos

ina

2008

(vas

emm

anpu

olei

nen

arvo

) ja

2011

(oik

eanp

uole

inen

arv

o)

Milj

hen

kilouml

auml

Islanti

Luxemburg

Malta

Kypros

Viro

Slovenia

Norja

Latvia

Suomi

Tanska

Liettua

Slovakia

Sveitsi

Itaumlvalta

Ruotsi

Tšekki

Belgia

Alankomaat

Portugali

Unkari

Bulgaria

Romania

Puola

Ranska

Espanja

Iso-Britannia

Saksa

Italia

Laumlhd

e E

uros

tat 2

013a

175 15

125 10 75 5

25 0

Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa

17

lukumaumlaumlrauml nousi vuodesta 2008 vuoteen 2011 noin 40 000 ihmisellauml Suurissa jaumlsenmaissa heilahtelut suuntaan tai toiseen ovat huomattavasti suurempia Samalla periodilla esimerkiksi Italiassa ja Espanjassa koumlyhyys- ja syrjaumly tymisshyriskissauml elaumlvien lukumaumlaumlrauml nousi noin kahdella miljoonalla Vastaavasti Puolassa ja Romaniassa lukumaumlaumlrauml on vaumlhentynyt noin miljoonalla

Koumlyhy yden ja sosiaalisen syrjaumlytymisen maumlaumlraumlllinen vaumlhentaumlmistavoite siirshytaumlauml jossain maumlaumlrin huomiota tarkastelusta jossa on oltu kiinnostuneita koumlyhien ja syrjaumlytyneiden vaumlestoumlosuudesta Pienen maan koumlyhy ys- ja syrjaumlytymisongelmat naumly ttaumlvaumlt maumlaumlraumlllisissauml EU-tason tarkasteluissa pieniltauml ongelmilta vaik ka ongelmien suhteellinen merkitys kyseisessauml maassa olisikin suuri Taulukosshysa 2 (s 18ndash19)on esitetty perinteisemmin suhteellisessa tulokoumlyhy ysriskissauml aineellisessa puutteessa ja vajaatyoumlllisissauml kotitalouksissa asuvien osuus kunkin maan vaumlestoumlstauml vuonna 2011 Odotetusti kuva taloudellisen huono-osaisuuden laajuudesta vaihtelee eri mittareiden vaumllillauml Tulokoumlyhy ysriskissauml elaumlviauml on noin 17 prosenttia aineellisen elintason puutteessa elaumlviauml noin 9 prosenttia ja vajaatyoumllshylisessauml kotitaloudessa asuvia noin 10 prosenttia koko Euroopan unionin alueella (Suomessa vastaavasti 14 3 ja 10 prosenttia) Kokonaisuudessaan 24 prosenttia Euroopan unionin kansalaisista elaumlauml tulokoumlyhy ysriskissauml aineellisessa puutshyteessa tai vajaatyoumlllisessauml kotitaloudessa tai heidaumln kotitaloudessaan yhdisty vaumlt useammat naumlistauml (Suomessa 18 prosenttia) (Ks myoumls Euroopan komissio 2011)

Koumlyhy yden ja sosiaalisen syrjaumlytymisen laajuus vaihtelee myoumls niin maiden kuin maaryhmienkin vaumllillauml Pohjoismaat muistuttavat paljolti toisiaan miltei kaikilla mittareilla Pohjoismaissa on keskimaumlaumlrin myoumls pienin tulokoumlyhy ysriski aineellisen elintason puute ja vajaatyoumlllisy ys Pohjoismaiden ja laumlntisen Keski-Euroopan vaumllinen ero on kuitenkin suhteellisen pieni Tulokoumlyhy yttauml ja etenkin puutteita aineellisessa elintasossa on vaumlhaumln erityisesti Alankomaissa joka usein luokitellaankin hyvinvointivaltioty yppejauml maumlaumlriteltaumlessauml samaan ryhmaumlaumln Pohshyjoismaiden kanssa Vajaatyoumlllisy ys on useissa laumlntisen Keski-Euroopan maissa Suomea ja Tanskaa vaumlhaumlisempaumlauml Vajaatyoumlllisy yden yleisy ys vaihteleekin sangen paljon maaryhmien sisaumlllauml

Etelauml-Euroopan maat muodostavat suhteellisen tulokoumlyhy ysriskin osalta melko yhtenaumlisen kokonaisuuden Suurimpien maiden tulokoumlyhy ysriski vaihtelee 18 ja 22 prosentin vaumllillauml Kyproksen ja Maltan saarilla riski on pienempi Maiden vaumlliset erot ovat samansuuntaisia vajaatyoumlllisy yden yleisy yttauml tarkasteltaessa Maashyryhmaumln sisaumliset erot aineellisen puutteen yleisy ydessauml ovat sen sijaan verrattain suuria Kreikassa Kyproksella ja Italiassa puutteet aineellisessa elintasossa ovat laajempia kuin muissa Etelauml-Euroopan maissa Espanjan tulokoumlyhyysriski on yksi Euroopan suurimmista mutta se ei kuitenkaan kohtaa aineellisen puutshyteen esiinty vy yden kanssa aineellisesta puutteesta kaumlrsii vain noin 4 prosenttia espanjalaisista

Eurooppalaiset elinolot

18

Anglosaksisten maiden Ison-Britannian ja Irlannin tulokoumlyhy ysriskit asettuvat laumlntisen Keski-Euroopan ja Etelauml-Euroopan vaumlliin Irlannissa aineelshylisessa puutteessa elaumlvien osuus vaumlestoumlstauml on jopa 8 prosenttia Poikkeuksellista anglosaksisten maiden luvuissa on kuitenkin laaja vajaatyoumlllisy ys Aggregaattishytason tarkastelun perusteella voidaan jo paumlaumltellauml ettauml vajaatyoumlllisy ys ei ole suoshyraan yhteydessauml ainakaan aineellisen elintason puutteisiin Vajaatyoumlllisy yden ja aineellisen huono-osaisuuden heikohko yhteys on todettu myoumls mikrotason analy yseissauml (de Graaf-Zijl ja Nolan 2011)

Taulukko 2 Tulokoumlyhyysriskissauml ja vajaatyoumlllisessauml kotitaloudessa elaumlvien sekauml puutteellisesta aineelshy

lisesta elintasosta kaumlrsivien vaumlestoumlosuus Euroopassa vuonna 2011

Tulokoumlyhyysriski Aineellisen

elintason puute Vajaatyoumlllisyys

Vaumlhintaumlaumln yhden inshydikaattorin mukaan

huono-osainen

Pohjoismaat 12 2 8 16

Islanti 9 2 6 14

Norja 11 2 7 15

Ruotsi 14 1 7 16

Suomi 14 3 10 18

Tanska 13 3 11 19

Laumlntinen Keski-Eurooppa

14 4 9 18

Alankomaat 11 3 9 16

Belgia 15 6 14 21

Itaumlvalta 13 4 8 17

Luxemburg 14 1 6 17

Ranska 14 5 9 19

Saksa 16 5 11 20

Sveitsi 15 1 5 17

Etelauml-Eurooppa 18 9 9 26

Espanja 22 4 12 27

Italia 20 11 10 28

Kreikka 21 15 12 31

Kypros 15 11 5 24

Malta 15 6 8 21

Portugali 18 8 8 24

Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa

19

Tulokoumlyhyysriski Aineellisen

elintason puute Vajaatyoumlllisyys

Vaumlhintaumlaumln yhden inshydikaattorin mukaan

huono-osainen

Anglosaksiset maat

16 6 17 26

Irlanti 16 8 23 30

Iso-Britannia 16 5 12 23

Itauml-Eurooppa 17 19 9 30

Bulgaria 22 44 11 49

Latvia 19 31 13 40

Liettua 20 19 12 33

Puola 18 13 7 27

Romania 22 29 7 40

Slovakia 13 11 8 21

Slovenia 14 6 8 20

Tšekki 10 6 7 15

Unkari 14 23 12 31

Viro 18 9 10 23

EU-27-maat 17 9 10 24

Laumlhde Eurostat 2013a Irlannin luvut vuodelta 2010

Itauml-Eurooppa muodostaa epaumlyhtenaumlisen kokonaisuuden niin taloudellisen kuin sosiaalisen kehityksen ja hy vinvointipoliittisten jaumlrjestelmienkin osalta (Juhaacutesz 2006 Cerami ja Vanhuysse 2009) Usein Itauml-Euroopan maat on jaumltetty kokonaan hy vinvointivaltioluokittelujen ulkopuolelle (Bonoli 1997 Gelissen 2001) mikauml ei sinaumlnsauml kuitenkaan merkitse sitauml ettauml niiden tutkiminen olisi merkityksettoumlmaumlmpaumlauml Paumlinvastoin Itauml-Eurooppa on kiintoisa tutkimuksen kohde erit y isesti elinolojen naumlkoumlkulmasta Sen tutkimisessa tulee kuitenkin ottaa vaumlhintaumlaumln tulkinnoissa huomioon ryhmaumln sisaumlinen vaihtelu Itauml-Euroopan maiden tulokoumlyhy ysriskit vaihtelevat sangen paljon Aumlaumlripaumlinauml ovat Tšekki jossa tulokoumlyhy ysriski on yksi Euroopan pienimpiauml sekauml Romania ja Bulgaria joiden tulokoumlyhy ysriskit ovat Euroopan suurimpia Tšekin lisaumlksi Slovakiassa Sloveshyniassa ja Unkarissa tulokoumlyhyysriskit ovat eurooppalaisittain pienet Sen sijaan Baltiassa Romaniassa ja Bulgariassa koumlyhy ysriskit ovat suuret Maiden vaumllinen jaumlrjestys ei paljoakaan muutu aineellisen elintason puutteita tarkasteltaessa Vishyrossa ja Sloveniassa aineellinen puute on selvaumlsti tulokoumlyhy ysriskiauml pienempaumlauml Sen sijaan Bulgariassa Romaniassa Latviassa ja Unkarissa aineellisessa puutteessa elaumlvien vaumlestoumlosuudet ovat selvaumlsti tulokoumlyhy ysriskiauml suurempia

Eurooppalaiset elinolot

20

Kiinnostavaa on jaumllleen vajaatyoumlllisy ys jonka yleisy ys poikkeaa selvaumlsti tulokoumlyhy ysriskistauml ja aineellisen elintason puutteiden yleisy ydestauml myoumls Itauml-Euroopassa Maiden vaumllillauml ei ensinnaumlkaumlaumln ole juurikaan eroja Toiseksi vajaatyoumllshylisten osuus on monissa Itauml-Euroopan maissa Euroopan unionin keskimaumlaumlraumlistauml vajaat youmlllisten osuutta pienempi Kokonaisuudessaan vajaatyoumlllisy ys tuntuu olevan ainakin aggregaattitason tarkastelussa taumlysin erilainen koumlyhy yden ja sosiaalisen syrjaumlytymisen mitta kuin tavanomaisemmat pienituloisuuteen tai deprivaatioindikaattoriin perustuvat mitat Muutamia maita lukuun ottamatta erot maiden vaumllillauml ovat pieniauml eikauml vajaatyoumlllisy yden yleisy ys tunnu olevan juuri lainkaan yhteydessauml tulokoumlyhy ysriskiin tai aineellisen puutteen yleisy yteen (ks myoumls de Graaf-Zijl ja Nolan 2011) Taumlllauml on luonnollisesti merkitystauml silloin kun eri jaumlsenmaissa pohditaan koumlyhy yden ja sosiaalisen syrjaumlytymisen vastaisia toimenpiteitauml

Kokonaisuudessaan maiden ja maaryhmien vaumlliset erot ovat suhteellisen tasaiset kun tarkastellaan EUn koumlyhy yden ja sosiaalisen syrjaumlytymisen maumlaumlshyritelmaumln mukaisesti kaikkia kolmea mittaria samanaikaisesti Erot aumlaumlripaumliden vaumllillauml ovat moninkertaiset erityisesti aineellisen elintason puutetta tutkittaessa Toki myoumls kokonaistarkastelu tuo selvaumlsti ilmi sen ettauml suurimmat koumlyhien ja sosiaalisesti syrjaumlytyneiden vaumlestoumlosuudet loumlytyvaumlt Itauml-Euroopasta Bulgariassa Romaniassa ja Latviassa laumlhes puolet vaumlestoumlstauml voidaan maumlaumlritellauml koumlyhiksi ja sosiaalisesti syrjaumlytyneiksi Vastaavasti maat joissa koumlyhy yttauml ja sosiaalista syrshyjaumlytymistauml on vaumlhiten eivaumlt paikannu yhteen regiimiin Naumlitauml ovat Pohjoismaista Islanti Norja ja Ruotsi Keski-Euroopasta Alankomaat ja Itauml-Euroopasta Tšekki Suomi sijoittuu suhteellisen hy vin muiden Pohjoismaiden joukkoon Tosin jokaishysen mittarin mukaan Suomi saa suurempia arvoja kuin Pohjoismaat keskimaumlaumlrin

Taulukossa 3 (s 21ndash22) tarkastellaan suhteellisen tulokoumlyhyysriskin muushytosta Euroopassa vuodesta 1996 vuoteen 2011 Kokonaisuudessaan tulokoumlyhy ys on pysy tellyt 1990-luvun puolivaumllistauml laumlhtien noin 16 prosentissa koko Euroopan unionin tasolla Vain muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta muutokset ovat olleet erittaumlin pieniauml Pohjoismaat muistuttavat toisiaan myoumls tulokoumlyhy yden trendin osalta Norjaa ja Islantia lukuun ottamatta tulokoumlyhy ysriski on kasvanut Pohjoismaissa Pohjoismaat eivaumlt itse asiassa eroa enaumlauml kovinkaan merkittaumlvaumlsti laumlntisen Keski-Euroopan maista Keski-Euroopassa tulokoumlyhy ysriskien muutokshyset ovat olleet varsin maltillisia Poikkeuksena on Saksa jossa tulokoumlyhy ysriski on kasvanut laumlhes 4 prosenttiyksikkoumlauml vuodesta 2005 vuoteen 2011

Myoumls Etelauml-Euroopassa viime vuosien muutokset ovat olleet varsin malshytillisia Euroopan talouskriisi kuitenkin naumlky y vuosien 2008 ja 2011 vaumllisten muutoksien tarkastelussa jonka mukaan Espanjan ja Kreikan suhteellinen tulokoumlyhy ysriski on selvaumlsti kasvanut Anglosaksisissa maissa ndash Isossa-Britanshyniassa ja Irlannissa ndash tulokoumlyhy ysriski on sen sijaan pienentynyt Molempien maiden tulokoumlyhy ysriski oli vielauml vuonna 2005 noin 20 prosenttia mutta se on

Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa

21

pienentyny t vajaat 4 prosenttiyksikkoumlauml Irlannissa ja vajaat 3 prosenttiyksikkoumlauml Isossa-Britanniassa Kuten edellauml havaittiin tulokoumlyhy ysriskin yleisy ys vaihtelee erityisen paljon Itauml-Euroopassa Maat poikkeavat toisistaan myoumls muutoksen osalta Erityisesti Bulgariassa tulokoumlyhy ysriski on kasvanut voimakkaasti Sen sijaan Puolassa tulokoumlyhy ysriski on pienentynyt vajaalla 3 prosenttiyksikoumlllauml Joissakin maissa erityisesti Latviassa muutokset vaihtelevat eri vuosina epaumlshysystemaattisesti

Y ksittaumlisen tulokoumlyhy ysrajan kaumly ttoumlauml on kritisoitu siitauml ettauml kuva tuloshykoumlyhy yden laajuudesta saattaa riippua merkittaumlvaumlsti tulojakauman muodosta kussakin maassa Tulosten sensitiivisy yttauml voidaan tarkastella kuviossa 2 (s 24) esitetyllauml tavalla jossa kunkin maan tulokoumlyhy ysriski on raportoitu 60 prosentin rajan lisaumlksi 50 ja 70 prosentin rajoilla Maiden vaumlliset erot eivaumlt juuri muutu vaik ka tulorajaa muutetaankin Selkeimmin poik keavat Slovakia Tanska ja Suomi Slovakian ja Tanskan suhteellinen asema heikkenee mikaumlli tulokoumlyhy ysshyriski lasketaan 50 prosentin rajalla Suomen asema puolestaan paranee Kuviosta voidaan myoumls havaita ettauml tietyissauml maissa kuva suhteellisen tulokoumlyhy ysriskin laajuudesta muuttuu tulorajasta riippuen selvaumlsti enemmaumln kuin muissa maissa Tšekissauml Islannissa ja Slovakiassa ero 50 prosentin ja 60 prosentin vaumllillauml on alle 5 prosenttiyksikkoumlauml Suomessa puolestaan suhteellinen tulokoumlyhy ysriski kasvaa erity isen paljon siirr y ttaumlessauml 50 prosentin rajalla lasketusta koumlyhy ysriskistauml 60 prosentin rajalla laskettuun koumlyhy ysriskiin ndash ero on laumlhes 8 prosenttiyksikkoumlauml Taumltauml voidaan selittaumlauml tulojakauman muodolla Suomessa on paljon kotitaloukshysia jotka sijoittuvat 50 ja 60 prosentin tulorajojen vaumlliin Suomessa EU2020shykoumlyhy ystavoitteiden seurantaan onkin sovittu omat kansalliset mittarit joista yksi on 50 prosentin rajalla laskettu suhteellinen tulokoumlyhy ysriski (Sosiaali- ja terveysministeriouml 2011)

Taulukko 3 Tulokoumlyhyysriskissauml elaumlvien vaumlestoumlosuus Euroopassa 1990-luvun puolivaumllissauml ja

2000-luvulla

1996 2005 2008 2011

Muutos prosenttiyksikkoumlauml

2005ndash2011 2008ndash2011

Pohjoismaat 10 11 12 12 +13 +03

Islanti 10 10 9 ndash05 ndash09

Norja 13a 11 11 11 ndash09 ndash09

Ruotsi 10a 10 12 14 +45 +18

Suomi 8 12 14 14 +20 +01

Tanska 10 12 12 13 +12 +12

Taulukko 3 jatkuu

Eurooppalaiset elinolot

22

Jatkoa taulukkoon 3

1996 2005 2008 2011

Muutos prosenttiyksikkoumlauml

2005ndash2011 2008ndash2011

Laumlntinen Keski-Eurooppa 14 13 14 14 +08 +03

Alankomaat 12 11 11 11 +03 +05

Belgia 15 15 15 15 +05 +06

Itaumlvalta 14 12 12 13 +03 +02

Luxemburg 11 14 13 14 ndash01 +02

Ranska 15 13 13 14 +10 +13

Saksa 14 12 15 16 +36 +06

Sveitsi 14a 15a 16 15 +02 ndash12

Etelauml-Eurooppa 20 18 18 18 +05 +05

Espanja 18 20 20 22 +21 +22

Italia 20 19 19 20 +07 +09

Kreikka 21 20 20 21 +18 +13

Kypros 16 16 15 ndash16 ndash12

Malta 14 15 15 +15 +04

Portugali 21 19 19 18 ndash14 ndash05

Anglosaksiset maat 19 19 17 16 ndash32 ndash10

Irlanti 19 20 16 16 ndash36 +06

Iso-Britannia 18 19 19 16 ndash28 ndash25

Itauml-Eurooppa 16 17 17 +11 ndash02

Bulgaria 14 21 22 +83 +09

Latvia 19 26 19 ndash01 ndash65

Liettua 21 20 20 ndash05 00

Puola 18a 21 17 18 ndash28 +08

Romania 15a 23 22 ndash12

Slovakia 13 11 13 ndash03 +21

Slovenia 15a 12 12 14 +14 +13

Tšekki 10a 10 9 10 ndash06 +08

Unkari 14a 14 12 14 +03 +14

Viro 18 20 18 ndash08 ndash20

EU-27-maat 16 16 17 +05 +05

a Luxembourg Income Study (laumlhin mahdollinen vuosi) Laumlhde ECHP 1996 Eurostat 2013a Irlannin viimeisin luku on vuodelta 2010

Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa

23

Suhteellinen tulokoumlyhy ysriski on yksinkertainen ja hy vauml mittari silloin kun halutaan tietaumlauml kuinka monta kotitaloutta tai yksiloumlauml milloinkin maumlaumlritellyn tulorajan alapuolelle jaumlauml Kuvion 2 tematiikkaan liittyen taumlmauml ei kuitenkaan kerro mitaumlaumln koumlyhy yden sy vy ydestauml eli siitauml kuinka paljon tulorajan alle sen alapuolella olevien tulot jaumlaumlvaumlt Taumlmauml kuitenkin tulisi ottaa huomioon muun muassa jaumlrjestelmaumlmuutoksien tai etuustasojen muutosten vaikutusten arvioinshynissa Esimerkiksi perusturvaetuuksien muutokset eivaumlt vaumllttaumlmaumlttauml naumly juuri lainkaan tulokoumlyhy ysriskien muutoksina (esim Honkanen ja Tervola 2012) Sen sijaan muutokset saattavat merkittaumlvaumlstikin nostaa perusturvaetuuksien varassa elaumlvien keskimaumlaumlraumlisiauml tuloja laumlhelle tulorajaa Taumlmaumlnkaltaisiin kysymyksiin voishydaan hakea vastauksia laskemalla koumlyhy ysvaje jonka mittaamiseen on kehitetty useita menetelmiauml (ks Atkinson ym 2002 114ndash118) Laekenin indikaattoreihin sisaumllty vauml ja Eurostatin kaumlyttaumlmauml koumlyhy ysvaje lasketaan pienituloisten mediaanishytulojen suhteellisena etaumlisyytenauml 60 prosentin tulokoumlyhy ysrajasta Kyseessauml on siis mittari joka kuvaa pieni- ja keskituloisten suhteellisia etaumlisy yksiauml tulojakaumalla Koumlyhyysvajeen pieneneminen tarkoittaa naumlin ollen sitauml ettauml tulorajan alapuolella olevien pienituloisten tulokehitys paranee suhteessa muun vaumlestoumln tulokehitykshyseen Vastaavasti vajeen kasvaessa pienituloisten tulot jaumlaumlvaumlt entisestaumlaumln jaumllkeen keskimaumlaumlraumlisestauml tulokehityksestauml

Kuten kuviosta 3 (s 25) havaitaan yleinen tendenssi Euroopassa on se ettauml mitauml suurempi on tulokoumlyhy ysriski sitauml suurempi on myoumls koumlyhy ysvaje Eurooshypan unionin (EU 27) keskimaumlaumlraumlinen koumlyhyysvaje oli 23 prosenttia vuonna 2011 Koumlyhy ysvaje kuitenkin vaihtelee Suomen 14 prosentin vajeesta Latvian ja Romashynian 32 prosenttiin Koumlyhy ysvaje on suuri useissa Itauml- ja Etelauml-Euroopan maissa Suhteelliseen tulokoumlyhy ysriskiin verrattuna kiintoisia maita ovat esimerkiksi Islanti ja Norja jotka ovat pienen tulokoumlyhy ysriskin maita Maiden koumlyhyysvajeet ovat kuitenkin sangen laumlhellauml Euroopan unionin keskimaumlaumlraumlistauml koumlyhy ysvajetta Pienestauml koumlyhy ysriskistauml huolimatta Islannissa ja Norjassa tulokoumlyhy ysriskissauml elaumlvien tulokoumlyhy yden rdquosy vyysrdquo on sangen suuri Kuten jo kuvio 2 osoitti Suoshymessa on vastaavasti pohjoismaisittain suurehko 60 prosentin rajalla laskettu tulokoumlyhy ysriski mutta tulorajan alapuolella olevien keskimaumlaumlraumliset tulot ovat sangen laumlhellauml tulokoumlyhy ysrajaa

Eurooppalaiset elinolot

24

20

30

25 1535

Kuvi

o 2

Tulo

koumlyh

yysr

iski

ssauml

elaumlv

ien

vaumles

toumlos

uus

eri k

oumlyhy

ysra

joill

a 5

0 6

0 ja

70

pros

entti

a vauml

estouml

n ek

viva

lent

ista

med

iaan

itulo

sta

vuon

na 2

010

282

27

6

263

26

525

9 27

243

285

27

26

5

25

274

246

202

20

419

9

204

202

20

4

234

201

229

231

22

2

235

199

22 2

22

146

14

5

167

18

218

3

169

146

152

175

179

159

154

188

171

18

718

3

153

19

142

139

13

8

108

115

124

95

137

113

105

9

5 10

39

9

124

119

13

6

114

12

8

138

139

118

52

73

88

54

7 7

6 7

6 6

5 7

27

1 7

4 6

1

83

45

59

9 8

4

Ylin

arv

o70

m

edia

anis

ta

Kesk

imm

aumline

n ar

vo

60

med

iaan

ista

Alin

arv

o50

m

edia

anis

ta

Romania

Espanja

Latvia

Bulgaria

Liettua

Kreikka

Italia

Iso-Britannia

Portugali

Puola

Kypros

Irlanti

Saksa

Viro

Malta

Luxemburg

Belgia

Suomi

Tanska

Ruotsi

Slovenia

Itaumlvalta

Norja

Unkari

Slovakia

Alankomaat

Islanti

Tšekki

Laumlhd

e E

U-S

ILC

2010

10 5 0

Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa

Kuvio 3 Tulokoumlyhyysriski ja suhteellinen tulokoumlyhyysvaje Euroopassa vuonna 2011

Koumlyhyysvaje

35

30 25

25

20

15

Espanja Latvia Romania

Bulgaria

Viro Italia

Liettua

Tanska Saksa Norja

Islanti Puola

Slovakia Sveitsi Por tugali

Slovenia Iso-Britannia Itaumlvalta BelgiaKypros

Ranska Irlanti

Malta RuotsiTšekkiUnkari

Suomi

Luxemburg Alankomaat

Koumlyhyysaste 5 10 15 20 25

Anglosaksiset maat Itauml-Eurooppa Pohjoismaat EtelaumlminusEurooppa Laumlntinen Keski-Eurooppa

Laumlhde Eurostat 2013a

Kuten edellauml mainittiin Euroopan unionin koumlyhy yden ja sosiaalisen syrjaumlyshytymisen indikaattoreista aineellisen puutteen ja vajaatyoumlllisy yden mittaamiseen kaumlytetaumlaumln samoja kriteerejauml maiden elintasosta riippumatta Tulokoumlyhy ysriski ja koumlyhy ysvaje ovat puolestaan suhteellisia mittareita Suhteellisia mittareita tarkasteltaessa on kuitenkin hy vauml pitaumlauml mielessauml tulotasojen vaihtelu eri maissa sillauml suhteellisten mittareiden vertailu peittaumlauml maiden vaumlliset todelliset tulotasojen erot Maiden vaumlliset tulotasoerot osittain selittaumlvaumlt myoumls aineellisessa puutteessa havaittuja eroja maiden vaumllillauml Katsaus maiden tulojakaumiin ja maiden vaumllisiin tulotasoeroihin on myoumls taumlmaumln teoksen naumlkoumlkulmasta keskeistauml sillauml useissa kirjan artikkeleissa kaumlytetaumlaumln taloudellisen toimeentulon puutteiden mittana nimenomaan suhteellista tulokoumlyhy ysriskiauml

Kuviossa 4 (s 26) on esitetty eri maiden tulojakaumat laatikkojanakuvioina vaumlritettynauml maaryhmittaumlin Laatikkojanakuviolla kuvataan muuttujan jakauman muotoa ja sijaintia siten ettauml laatikon keskellauml oleva viiva merkitsee keskiarvoa ja laatikon ylauml- ja alapuoliskot keskiarvon ylauml- ja alapuolella olevia 25 prosentshytia ja laatikon paumlissauml olevat viivat jakauman ylintauml ja alinta neljaumlnnestauml Tulot on korjattu eroilla maiden kuluttajahinnoissa (Eurostat 2013b) vastaamaan toisiaan ostovoimaltaan mittausajankohtana

Katkoviivalla on merkitty Euroopan kulutusyksikkoumlpainotettu mediaanishytulo joka on 14 750 euroa vuodessa Suomen keskitulo on 21 350 euroa ja se

Eurooppalaiset elinolot

26

on taumlssauml vertailussa Pohjoismaista keskimmaumlinen Itauml-Euroopan maat erottuvat selkeaumlsti pienituloisimpana ryhmaumlnauml Yli puolet slovenialaisista on Euroopan meshydiaanitulon alapuolella samoin kuin miltei kaikki muiden Itauml-Euroopan maiden kansalaiset Matalin tulotaso on Romaniassa jossa mediaanitulo on 2 040 euroa vuodessa Romanian mediaanitulo on 24 prosenttia Euroopan mediaanitulosta ja samalla vain vajaat 6 prosenttia suurituloisimman maan Norjan mediaanitulosta joka on 32 400 euroa vuodessa

Kuvio 4 Kotitalouden kaumlytettaumlvissauml olevat tulot kulutusyksikkoumlauml kohti Euroopassa vuonna 2010 euroa

vuodessa

EU mediaanitulo 2011 = 14 846 euroa

0

20 000

40 000

60 000

10 000

30 000

50 000

70 000 eurovKulutusyksikkouml

Rom

ania

Bulg

aria

Latv

iaLi

ettu

aUn

kari

Puol

aVi

roSl

ovak

iaTš

ekki

Port

ugal

iM

alta

Krei

kka

Slov

enia

Espa

nja

Isla

nti

Kypr

osIs

o-Br

itann

iaIta

liaBe

lgia

Saks

aIrl

anti

Ruot

siItauml

valta

Ra

nska

Su

omi

Alan

kom

aat

Tans

kaLu

xem

burg

Norja

Anglosaksiset maat Etelauml-Eurooppa Itauml-Eurooppa

Laumlntinen Keski-Eurooppa Pohjoismaat

Laumlhde EU-SILC 2010

Toisin sanoen hy vin erilaiset tulotasot tuottavat suhteellisesti mitattuna toisiaan hy v in lauml hel lauml olev ia suhteel lisia tulokoumlyhy ysriskejauml Taumlstauml hy vaumlnauml esimerkkinauml voidaan pitaumlauml naapurimaita Itaumlvaltaa ja Unkaria Kotitalouksien mediaanitulo oli Itaumlvallassa 20 620 euroa vuonna 2010 kun se oli 4 240 euroa rajan takana Unkarissa Vastaavasti suhteellinen tulokoumlyhyysaste samana vuonshyna oli Itaumlvallassa 121 ja Unkarissa 123 prosenttia Eurooppalaisen koumlyhy yden kokonaisdynamiikkaa tutkittaessa absoluuttisten tulotasojen huomioiminen on hy vin taumlrkeaumlauml Etenkin koumlyhien maiden ihmiset vertaavat elinolojaan vauraamshypien maiden tasoon ja ovat usein kiinnostuneempia absoluuttisista euroista kuin kansallisista prosenteista

Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa

27

Elaumlmaumlnvaihe ja taloudelliset elinolot

Koumlyhy ystutkimuksissa klassisin elaumlmaumlnvaiheiden ja taloudellisen toimeentulon vaumllistauml yhteyttauml kuvaava laumlhtoumlkohta on Seebohm Rowntreen (1901) havaitsema seikka ettauml koumlyhy ys on yhteydessauml ikaumlaumln ja perherakenteeseen (kuvio 5) Rowntree havaitsi ettauml tyoumlvaumlestoumln elaumlmaumlssauml koumlyhy yden vaihtelu oli paikannettavissa viiteen eri elaumlmaumlnvaiheeseen Koumlyhy ys vaivasi ensimmaumlisenauml lapsuudessa Perheessauml oli usein monta suuta ruokittavana mihin perheen isaumln ansaitsema palkka oli usein riittaumlmaumltoumln Taloudellinen tilanne helpottui nuoruudessa jolloin nuori muutti kotoaan ja alkoi ansaita oman toimeentulonsa Koumlyhy ys kuitenkin tiukensi jaumllleen otettaan avioliiton ja lastenhankinnan jaumllkeen Lapsiperhevaihe jatkui kunnes lapset yksi toisensa jaumllkeen muuttivat omaan talouteen Taloudellinen tilanne helpottui tyhjenevaumlssauml pesaumlssauml (engl empty nest) oli vaumlhemmaumln suita ruokittavana ja perheen ansiot alkoivat riittaumlauml paremmin arjen tarpeisiin Vanshyhuuden myoumltauml tyoumlkyky heikkeni ja ajoi jaumllleen perheen talouden ahtaalle sillauml heikentyneen terveyden takia palkkatyoumltauml ei enaumlauml vaumllttaumlmaumlttauml voinut tehdauml eikauml elaumlketurvaa juuri ollut olemassa

Kuvio 5 Koumlyhyyssykli Yorkissa 1899

Lapsiperhe

Nuoruus Tyhjauml pesauml

Vanhuus

ndash K

oumlyhy

ys +

Laumlhde Rowntree 1901

Ta loudellinen kasv u ja hy v invointijaumlr jestelmien kehit ys 1900-luv u l la merkitsivaumlt yhtaumlaumlltauml elintason nousua sekauml toisaalta taloudellisten toimeentuloshyongelmien ja elaumlmaumlnvaiheiden vaumllisen yhteyden muutosta Olli Kankaan ja Joa k im Pa lmen (2000) 1990-luv un a l kuun u lottuv ien laskelmien mu kaa n erity isesti elaumlkejaumlrjestelmien kehittyminen merkitsi huomattavaa elaumlkelaumlisshykoumlyhy yden vaumlhentymistauml erityisesti Keski- ja Pohjois-Euroopassa Sama havainto on naumlhtaumlvissauml myoumls suomalaisten elaumlkelaumlisten toimeentuloa tarkastelevissa tutshykimuksissa (Rantala ja Suoniemi 2007 Tuominen 2008) Samalla tavoin myoumls lapsiperheiden toimeentulo on kohentunut vuosien saatossa Perhepolitiikan

Eurooppalaiset elinolot

28

samoin kuin sukupuolten vaumllisen tasa-arvon kehittyminen ovat merkinneet sitauml ettauml lapsuus- ja lapsiperhevaiheet eivaumlt vaumllttaumlmaumlttauml enaumlauml johda taloudelliseen puutteeseen Tosin kansainvaumllisessauml vertailussa maiden ja maaryhmien vaumllillauml on taumlssauml suhteessa suuria eroja Anglosaksisissa maissa Isossa-Britanniassa Kashynadassa ja Yhdysvalloissa lapsiperheiden tilanne muistuttaa selvaumlsti enemmaumln Rowntreen koumlyhy yssyklin mukaista tilannetta kuin vaikkapa Pohjoismaissa

Kankaan ja Palmen (2000) kahdeksan maan vertailussa suurimmat maiden vaumlliset erot paikantuvat nuoruusvaiheeseen Lisaumlksi eroja on vaikea palauttaa perinteisiin hy vinvointiregiimeihin Suurin nuoruusvaiheen suhteellinen tuloshykoumlyhy ysriski oli 1990-luvun alussa Ruotsissa ja pienin Australiassa Rowntreen viiden elinvaiheen luokittelussa nuoruus on selvaumlsti se elinvaihe johon Pohjoisshymaiden koumlyhy ys erityisesti paikantuu Vastaavasti lasten muuttaminen omaan talouteen vaumlhentaumlauml edelleen koumlyhy ysriskiauml kaikissa maissa

Kuviossa 6 on tarkasteltu iaumln ja taloudellisten elinolojen vaumllistauml suhdetta kahdeksassa Euroopan maassa Kunkin ikaumlryhmaumln suhteellinen tulokoumlyhy ysshyriski aineellinen puute ja suhteellinen tulokoumlyhy ysvaje on suhteutettu koko maan keskimaumlaumlraumliseen tulokoumlyhy ysriskiin deprivaatioasteeseen ja tulokoumlyhy ysshyvajeeseen Tulokset ovat varsin yhtenevaumlisiauml Kankaan ja Palmen 1990-luvun alun tulosten kanssa Suomessa Ruotsissa ja Alankomaissa suhteellinen tuloshykoumlyhy ysriski samoin kuin koumlyhy ysvaje ovat keskimaumlaumlraumlistauml suurempia erityisesti nuorilla Suomessa aineellinen puute vaihtelee iaumln mukaan samalla tavoin kuin suhteellinen tulokoumlyhy ysvaje Isossa-Britanniassa on havaittavissa suhteellisen tulokoumlyhy ysriskin kasvu elinkaaren alku- ja loppupaumlaumlssauml Materiaalinen puute kuitenkin vaumlhenee tasaisesti iaumln kertyessauml Itauml-Euroopan maissa taloudellinen huono-osaisuus ei naumlytauml vaihtelevan kovinkaan paljon iaumln mukaan Samanshykaltainen melko maltillinen vaihtelu on havaittavissa Saksassa ja Irlannissa

Yli 65-vuotiaiden lukuja tarkasteltaessa voidaan arvioida kunkin maan elaumlkeshyturvan onnistuneisuutta koumlyhy yden torjunnassa Suomessa yli 65-vuotiaiden tuloshykoumlyhy ysriski on keskimaumlaumlraumlistauml selvaumlsti suurempi Sen sijaan aineellinen puute ja koumlyhy ysvaje ovat keskimaumlaumlraumlistauml matalammalla tasolla Tulos viittaa siihen ettauml keskimaumlaumlraumlistauml suuremmasta tulokoumlyhy ysriskistauml huolimatta elaumlkelaumlistalouksien tulotaso on suhteellisen laumlhellauml ndash tai ainakin muihin ikaumlryhmiin naumlhden keskishymaumlaumlraumlistauml laumlhempaumlnauml ndash tulokoumlyhy ysrajaa Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan 65 vuotta taumly ttaumlneiden suomalaisten suhteellinen tulokoumlyhy ysriski pieneneekin huomattavan paljon mikaumlli suhteellinen tulokoumlyhy ysriski lasketaan 60 prosentin tulorajan sijasta 50 prosentin tulorajalla Vuoden 2010 tulonjakoshytilaston mukaan suhteellinen tulokoumlyhy ysriski laskee 136 prosentista 36 prosentshytiin Samansuuntaisia tuloksia on saatu myoumls suomalaisen toimeentuloturvan riittaumlv y yttauml arvioivissa tutkimuksissa Suomalainen peruselaumlketurva on muihin perusturvaetuuksiin naumlhden hy vaumlllauml tasolla (esim Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2011 Niemelauml ja Raijas 2012)

Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa

Kuvio 6 Suhteellinen tulokoumlyhyysriski aineellisen elintason puute ja koumlyhyysvaje iaumln mukaan suhteessa

maan keskiarvoon kahdeksassa Euroopan maassa

Iso-Britannia Irlanti 250

200

150

10029 50

0

Romania Puola 250

200

150

100

50

0

Italia Espanja 250

200

150

100

50

0

Alankomaat Saksa 250

200

150

100

50

0

Suomi Ruotsi250

200

150

100

50

0

0minus17

v

18minus2

4 v

25minus5

4 v

55minus6

4 v

65 v

lt

0minus17

v

18minus2

4 v

25minus5

4 v

55minus6

4 v

65 v

lt

Materiaalinen puute Tulokoumlyhyys Tulovaje

Laumlhde EU-SILC 2010

Eurooppalaiset elinolot

30

Samankaltainen kuva ikaumlaumlntymisen ja tulokoumlyhy ysriskin vaumllillauml on havaitshytavissa myoumls muissa maissa kuten Ruotsissa Saksassa ja Isossa-Britanniassa Joissakin maissa aineellisen puutteen laajuus seuraa suhteellisen tarkasti tuloshykoumlyhy ysriskissauml iaumln mukana tapahtuvia vaihteluita Sen sijaan esimerkiksi Suomessa Ruotsissa Isossa-Britanniassa ja A lankomaissa yli 65-vuotiaiden aineellinen puute on selvaumlsti keskimaumlaumlraumlistauml vaumlhaumlisempaumlauml sekauml matalammalla tasolla kuin niiden suhteellinen tulokoumlyhy ysriski Naumlissauml maissa iaumln mukanaan tuoma varallisuuden kasvu kenties naumlky y aineellisen puutteen matalana tasona

Yleisesti ottaen ikaumlaumlnty vien koumlyhy ys olisi luonnollisesti yleistauml niissauml maisshysa joissa ei ollut julkista elaumlketurvaa Eurooppalaisen mikrosimulaatiomalli EUROMODin pohjalta laskettujen tulosten mukaan yli 65-vuotiaiden suhteelshylinen tulokoumlyhy ysriski olisi kaikkialla Euroopassa noin 75 ndash95 prosenttia ilman julkista tulonsiirtojaumlrjestelmaumlauml Julkisella tulonsiirtojaumlrjestelmaumlllauml on keskeinen merkitys myoumls lapsikoumlyhy yden vaumlhentaumlmisessauml Lapsiperheille suunnattujen etushyjen lapsikoumlyhy yttauml vaumlhentaumlvauml vaikutus vaihtelee maiden vaumllillauml kuitenkin sangen voimakkaasti Heikoiten julkinen tulonsiirtojaumlrjestelmauml pysty y vaikuttamaan lapsikoumlyhy yteen Etelauml-Euroopassa Parhaiten lapsikoumlyhy yttauml pysty vaumlt vaumlhenshytaumlmaumlaumln Ranskan Unkarin Itaumlvallan Ruotsin ja Tanskan julkiset tulonsiirrot Kokonaisuudessaan tulonsiirtojen koumlyhyysriskiauml vaumlhentaumlvauml vaikutus koko vaumlesshytoumln tasolla vaihtelee Euroopassa 30 ndash50 prosentista 10 ndash20 prosenttiin Julkisten tulonsiirtojen koumlyhy ysriskiauml vaumlhentaumlvauml vaikutus on suurimmillaan Tanskassa Ranskassa Itaumlvallassa Ruotsissa ja Belgiassa Tulonsiirtojaumlrjestelmien vaikutus on pienintauml Etelauml-Euroopassa ja Irlannissa Suomi sijoittuu taumlssauml tarkastelussa eurooppalaiseen keskikastiin (Ward ym 2009 168ndash173 ks myoumls Caminada ja Wang 2011 Blomgren ym 2014)

Kirjan tavoitteet ja rakenne

Laumlnsimaiset hyvinvointivaltiot pystyivaumlt vastaamaan 1970ndash1980-luvuille asti suhteel lisen menest yksek kaumlaumlsti tarpeisiin jot ka johtuivat t youmlma rk k inoilta ansaittujen tulojen puutteista (elaumlkkeelle siirtyminen tyoumlttoumlmy ys sairaus ja tyoumlky vyttoumlmy ys) kustannuspiikeistauml elinkaaren aikana (lastensaanti) tai tarshypeista joihin julkisen sektorin puuttuminen naumlhtiin toivottavana (koulutus terveydenhuolto) Laumlnsimaiset hy vinvointivaltiot rakennettiin turvaksi naumliden vanhojen sosiaalisten riskien varalle Vastauksena tarpeisiin syntyi erimuotoisia keynesilaumlis-beveridgelaumlis- tai keynesilaumlis-bismarckilais-ty yppisiauml hy vinvointishyvaltioita taloudellinen kasvu taumlystyoumlllisy ys kiinteaumlt ydinperheet ja hy vinvointishyvaltiolliset toimet takasivat elinolosuhteiden jatkuvan parantumisen 1970-luvun

Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa

31

oumlljykriiseistauml laumlhtien taloudellinen kasvu ei ole enaumlauml ollut itsestaumlaumlnselv y ys Tekshynologinen kehitys ja elinkeinorakenteen muutos merkitsivaumlt tyoumlelaumlmaumln muutosta ja moninaistumista Samalla ihmiset ovat aiempaa terveempiauml ja elaumlvaumlt pidemshypaumlaumln Vaumlestoumlrakenteessa korostuu aiempaa enemmaumln ikaumlaumlnty vien osuus Myoumls perherakenteet ovat muuttuneet avioero yksin asuminen ja yksinhuoltajuus eivaumlt ole enaumlauml tavallisuudesta poikkeavia seikkoja Samalla naisten tyoumlssaumlkaumlynti erityisesti Etelauml- ja Keski-Euroopassa on yleistyny t ja muuttanut naumlin ollen anshysaintamalleja Taumlmauml puolestaan vaikuttaa tyouml- ja perhevelvollisuuksien vaumlliseen suhteeseen Muutokset merkitsevaumlt uusia sosiaalisia riskejauml joiden ehkaumlisemiseen tai kattamiseen hy vinvointivaltioita ei ole alun perin rakennettu (Ks esim Taylor-Gooby 2004 Bonoli 2005 Fritzell ja Ritakallio 2010)

Edellauml kuvatun Seebohm Rowntreen koumlyhy yssyklin pohjalta tulkittu tarkasshytelu iaumln ja taloudellisten elinolosuhteiden vaumllisestauml yhteydestauml saattaakin peittaumlauml monia muita elaumlmaumlnvaiheisiin ja elaumlmaumlntilanteisiin liitty viauml seikkoja Rownshytreelaisin silmin ei vaumllttaumlmaumlttauml pysty naumlkemaumlaumln elinolosuhteisiin vaikuttavia elaumlmaumlnvaihetekijoumlitauml nyky-yhteiskunnassa Taumlllaisia tekijoumlitauml ovat esimerkiksi perherakenteisiin tyoumlelaumlmaumlaumln ja naumliden vaumllisiin kytkoumlksiin liitty vaumlt seikat jotka eivaumlt vaumllttaumlmaumlttauml ilmene yhtauml kronologisesti tai lineaarisesti kuin perinteisissauml elaumlmaumlnvaiheista tai -kaaresta laumlhtevissauml laumlhestymistavoissa on ajateltu Niin psykologisessa kuin sosiologisessa keskustelussa onkin alettu puhua laveammin elaumlmaumlnkulusta joka sisaumlltaumlauml erilaisia elaumlmaumln kaumlaumlnnekohtia (esim Mayer 2009)

Taumlssauml kirjassa tarkastel laan elaumlmauml nvaihenauml koumlku lmasta eurooppa la isia elinoloja Kirjassa tarkastellaan yhtaumlaumlltauml minkaumllaisia hy vinvointivaikutuksia on siirtymillauml elaumlmaumlnvaiheista ja elaumlmaumlntilanteista toisiin ja missauml maumlaumlrin naumlmauml vaishykutukset vaihtelevat eri maissa Euroopassa Toisaalta kiinnostus kohdistuu myoumls siihen mitkauml mekanismit selittaumlvaumlt siirtymiauml ja niiden vaikutuksia eri maissa

Kirja on jaettu viiteen laajempaan osaan Ensimmaumlisen osan tavoite on laaja-alaisemmin tarkastella elaumlmaumlnvaiheiden elinolojen ja hy vinvointivaltion vaumllisiauml yhteyksiauml Kirjan kolme seuraavaa osaa tarkastelevat yksityiskohtaisemmin erilaisia elaumlmaumlnvaiheiden ja elaumlmaumlntilanteiden vaumllisiauml siirtymiauml ndash elaumlmaumlnkulun kaumlaumlnnekohtia ndash ja niiden hy vinvointivaikutuksia Tarkastelun kohteena ovat pershyherakenteeseen liitty vaumlt siirtymaumlt tyoumlikaumlisen vaumlestoumln siirtymaumlt tyoumlmarkkinoilla sekauml siirtymaumlt tyoumlmarkkinoilta elaumlkkeelle Laumlhes jokaisessa artikkelissa aihetta laumlhestytaumlaumln taloudellisten elinolosuhteiden naumlkoumlkulmasta mutta useissa artikshykeleissa elinolosuhteita tarkastellaan myoumls laajemmin (Ks taulukko 4 s 32)

Taumlmaumln johdantoartikkelin tarkoitus on pohjustaa kirjan seuraavia artikkeshyleja erityisesti taloudellisten elinolojen naumlkoumlkulmasta ja keskustella siitauml millauml tavoin Euroopan unionin elinolotutkimus suhteutuu aiempaan suomalaisen ja pohjoismaisen elinolotutkimuksen perinteeseen Lisaumlksi artikkelissa on tarkasshyteltu Euroopan unionin sosiaalisia indikaattoreita erityisesti koumlyhy yden ja sosiaashy

Eurooppalaiset elinolot

32

lisen syrjaumlytymisen vaumlhentaumlmistavoitteiden naumlkoumlkulmasta Samalla esittelemme taustaa tutkimusaineistoille joihin kaikki taumlmaumln kirjan artikkelit perustuvat

Taulukko 4 Tiivistelmauml kirjan empiiristen artikkelien tutkimusasetelmista

Teema Elinoloaineistot Asetelma Elinolosuhteiden osatekijaumlt

Elinolot ja tulonjako eri elaumlmaumlnvaiheissa

Markus Kainu ja Mikko Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnshyvaiheet

ECHP EU-SILC

Poikkileikkaus Tulot Aineellinen puute Vajaatyoumlllisyys

Maria Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut

EU-SILC Poikkileikkaus Tulot

Elinolot ja muuttuvat perherakenteet

Jani Erola ja Juho Haumlrkoumlnen Lastensaannin vaikutus hyvinshyvointiin

ECHP Paneeli Tulot Tyytyvaumlisyys elaumlmaumlaumln Sosiaaliset suhteet

Ilpo Airio Parisuhteen paumlaumlttyminen ja tulojen muutos

EU-SILC Paneeli Tulot

Anita Haataja Yksin asuminen ja hyvinvointi

EU-SILC Poikkileikkaus Tulot Kokemukset toimeenshytulovaikeuksista Asuminen Tyoumlttoumlmyys Terveys

Elinolot ja muuttuvat tyoumlmarkkina-asemat

Olli Kangas ja Azhar Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski

ECHP EU-SILC

Paneeli Tulot

Anita Haataja ja Merja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen ja sen taloudelliset seuraukset

EU-SILC Poikkileikkaus Tulot

Minna Ylikaumlnnouml Siirtymaumlt tyoumlmarkkinoilla ja taloushydelliset mahdollisuudet lomaan

EU-SILC Paneeli Taloudelliset mahshydollisuudet viikon lomaan kodin ulkoshypuolella

Elinolot ja elaumlkkeelle siirtyminen

Olli Kangas ja Azhar Hussain Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tuloshykoumlyhyysriski

EU-SILC Paneeli Tulot

Jenni Blomgren Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutus terveyteen ja tyytyvaumlisyyteen

ECHP Paneeli Koettu terveys Tyytyvaumlisyys elaumlmaumln eri osa-alueisiin Sosiaaliset suhteet

Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa

33

Seuraavassa artikkelissa Maria Vaalavuo jatkaa pohdiskelua taloudellisten elinolojen mittaamisesta Haumlnen laumlhtoumlkohtanaan on ajatus siitauml ettauml keskittyshyminen ainoastaan kotitalouden kaumly tettaumlvissauml oleviin tuloihin antaa vaumlaumlristyneen kuvan mikaumlli julkisin varoin tuotettuja palveluita ei oteta lainkaan huomioon Artikkelissa tarkastellaan minkaumllaisia tulonjaollisia vaikutuksia on sillauml ettauml kaumlytettaumlvissauml olevien tulojen kaumlsitteestauml siirry taumlaumln laajempaan tulokaumlsitteeseen joka sisaumlltaumlauml julkisten palvelujen kotitalouksille tarjoaman taloudellisen hyoumldyn Empiirisenauml esimerkkinauml Vaalavuo tarkastelee lapsille ja vanhuksille suunnattujen palvelujen eli lasten paumlivaumlhoidon esiopetuksen ja vanhuspalvelujen tulonjaollisia vaikutuksia 14 Euroopan maassa

Kirjan toinen osa keskitty y perherakenteisiin Jani Erola ja Juho Haumlrkoumlnen kuvaavat artikkelissaan eurooppalaisten perhejaumlrjestelmien ominaisuuksia ja perherakenteisiin liitty viauml muutoksia viime vuosikymmeninauml Erola ja Haumlrkoumlnen tutkivat miten vanhemmuus vaikuttaa taloudelliseen hyvinvointiin ty y ty vaumlishysy y teen ja sosiaalisiin verkostoihin eurooppalaisissa hy vinvointiregiimeissauml Artik kelin keskeisenauml tarkastelun kohteena ovat kompensoivat mekanismit lisaumlaumlnty vaumltkouml ty yty vaumlisy ys ja sosiaaliset suhteet vaikka talous kokisikin rasitteita Lisaumlksi artikkelissa analysoidaan missauml maumlaumlrin hy vinvointivaltioiden institutioshynaaliset puitteet liittyvaumlt hy vinvoinnin ulottuvuuksien ja lastensaannin vaumllisen yhteyden vaihtelemiseen

Ilpo Airio puolestaan tutkii parisuhteen paumlaumlttymisen ndash avio- ja avoeroshyjen ndash yhteyttauml tuloihin ja tulonmuodostukseen Suomessa Tanskassa Ranskasshysa Isossa-Britanniassa ja Italiassa Airio tarkastelee millauml tavoin parisuhteen paumlaumlttyminen vaikuttaa kotitalouden kaumlytettaumlvissauml oleviin tuloihin ja erityisesti sitauml miten markkinatulojen ja sosiaalisten tulonsiirtojen merkitys kotitalouden tulopaketissa muuttuu parisuhteen paumlaumlttymisen myoumltauml Artikkelissa analysoidaan myoumls missauml maumlaumlrin parisuhteen paumlaumlttymisen tulonjaolliset seuraukset vaihtelevat sukupuolen ja perhety ypin mukaan

Anita Haatajan artikkelin keskioumlssauml on puolestaan yksin asuvien tyoumlikaumlisten toimeentulo Haataja tarkastelee eroavatko yksin asuvat sukupuolijakaumaltaan siviilisaumlaumldyltaumlaumln ja koulutustasoltaan eri maissa Artikkelissa tutkitaan yksin asuvien tulojakaumia koettuja toimeentulovaikeuksia ja asumisolosuhteita sekauml tyoumlttoumlmy y ttauml ja sairastavuutta

Kirjan kolmas osa sy venty y tyoumlmark kinoihin Osa alkaa Olli Kankaan ja Azhar Hussainin tutkimuksella jossa analysoidaan tyoumln tyoumlttoumlmy yden ja tyoumlttoumlmy ysturvajaumlrjestelmien yhteyttauml suhteelliseen tulokoumlyhy ysriskiin 15ssauml Euroopa n maassa A rti k keli hava innollistaa mi l laisia koumlyhy ysvaikutuksia tyoumlmarkkina-asemilla ja sosiaaliturvajaumlrjestelmillauml on eri maissa ja maaryhmissauml

Minna Ylikaumlnnouml keskitt y y tarkemmin yhteen aineellista puutetta mitshytaavan indikaattorin (taulukko 1) osatekijaumlaumln kotitalouden mahdollisuuteen viikon lomaan kodin ulkopuolella Ylikaumlnnoumln empiirisenauml tutkimustehtaumlvaumlnauml

Eurooppalaiset elinolot

34

on tarkastella miten siirtymaumlt tyoumlttoumlmy ydestauml tyoumlhoumln ja paumlinvastoin sekauml tyoumlttoumlshymy yden pitkittyminen ovat yhteydessauml taloudellisiin mahdollisuuksiin lomailla kodin ulkopuolella Lisaumlksi artikkelissa keskustellaan siitauml millauml tavoin lomailu soveltuu kotitalouksien hy vinvoinnin ja kulutukseen osallistumisen mittariksi

Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana tyoumlnteon muodot ovat monishynaistuneet useissa laumlnsimaissa Yksi esimerkki tyoumlnteon moninaistumisesta on kahden tyoumln tekemisen yleistyminen Anita Haataja ja Merja Kauhanen tutkishyvat missauml maumlaumlrin kahden tyoumln tekemisen yleisy ys vaihtelee Euroopassa Lisaumlksi artikkelissa tarkastellaan tekijoumlitauml jotka selittaumlvaumlt kahden tyoumln yleisy yttauml eri maissa Missauml maumlaumlrin kahta tyoumltauml tekevaumlt eroavat muista tyoumlllisistauml sukupuolen perheaseman koulutuksen tai ammatin mukaan Haataja ja Kauhanen selvittaumlshyvaumlt lisaumlksi kahden tyoumln tekemisen seurauksia tarkastelemalla tehtyjauml tyoumltunteja kokonaisansioita sekauml suhteellisia tulokoumlyhy ysriskejauml

Kirjan neljaumls osa muodostuu kahdesta artikkelista jossa kaumlsitellaumlaumln siirtymaumlauml tyoumlmarkkinoilta elaumlkkeelle Olli Kangas ja Azhar Hussain aloittavat artikkelinsa kuvaamalla elaumlketurvan tasoa Euroopassa Taumlmaumln jaumllkeen kirjoittajat tarkasshytelevat elaumlkelaumliskoumlyhy yden yleisy yttauml Kangas ja Hussain tutkivat millauml tavoin elaumlkkeelle siirtyminen ja pidempaumlaumln elaumlkkeellauml oleminen vaikuttavat elaumlkelaumlisshyten tulokoumlyhy ysriskeihin eri maissa Lisaumlksi artikkelissa tutkitaan millauml tavoin eri maiden elaumlketurvajaumlrjestelmien ominaisuudet ovat yhteydessauml elaumlkelaumlisten tulokoumlyhy ysriskeihin Naumlin voidaan arvioida mitkauml elaumlkejaumlrjestelmaumln piirteet selittaumlvaumlt maiden vaumllisiauml eroja tulokoumlyhy ydessauml

Jenni Blomgren puolestaan tarkastelee elaumlkelaumlisten hyvinvointia edellistauml arshytikkelia laaja-alaisemmin Haumln tutkii elaumlkkeelle siirtymisen vaikutuksia koettuun terveydentilaan ja ty yty vaumlisy yteen Suomessa Tanskassa Isossa-Britanniassa Ranskassa ja Italiassa Artikkelissa tutkitaan millauml tavoin sukupuoli siviilisaumlaumlty koulutustausta ja elaumlkettauml edeltaumlvauml tyoumlty yty vaumlisy ys ovat yhteydessauml elaumlkkeelle siirtymisen hy vinvointivaikutuksiin

Kirjan viidennessauml osassa Mik ko Niemelauml tekee yhteenvedon edellauml mainishytuista tutkimusartikkeleista Niemelauml erittelee artikkelien tuloksia suomalaisesta naumlkoumlkulmasta ja pohtii missauml maumlaumlrin vaumlestoumln elinoloista saatavasta kuvasta on havaittavissa omia kansallisia erityispiirteitauml ja mitkauml asiat naumly ttaumly ty vaumlt pikemminkin yleiseurooppalaisina Artikkelin lopuksi pohditaan suomalaisen elinolotutkimuksen mahdollisuuksia kaumly tettaumlvissauml olevien tutkimusaineistojen naumlkoumlkulmasta

Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa

35

Kirjan aineistot

Kirjan analy ysit perustuvat eurooppalaisiin tulo- ja elinolotutkimuksiin eli ECHP- ja EU-SILC-aineistoihin Eurooppalaisten elinoloaineistojen suunnittelun kaumlynnistaumlminen ajoittui 1990-luvun alkuun Tavoitteeksi asetettiin kaikki EU-jaumlsenvaltiot kattava mahdollisimman vertailukelpoinen monia hyvinvoinnin osa-alueita sisaumlltaumlvauml pitkittaumlinen elinoloaineisto ECHPn ensimmaumlinen aalto keraumlttiin vuonna 1994 jolloin mukana olivat kaikki sen hetkiset jaumlsenvaltiot Uudet jaumlsenvaltiot liittyivaumlt mukaan myoumlhemmin Itaumlvalta vuonna 1995 Suomi vuonna 1996 ja Ruotsi vuonna 1997 ECHPn keruu lopetettiin vuonna 2001 Tiukasti harmonisoitu pitkittaumlisaineisto kaatui osittain aineistojen keruuseen ja koordinointiin liitty viin ongelmiin osittain ulkoisiin muutoksiin kuten EUn laajentumiseen ECHPn korvannut EU-SILC keraumlttiin seitsemaumlssauml maassa enshysimmaumlisen kerran jo vuonna 2003 Ensimmaumlinen varsinainen julkaistu aineisto koskee kuitenkin vuotta 2004 joka kaumlsittaumlauml 15 maata Sittemmin aineisto on laajentunut kattamaan kaikki EUn jaumlsenvaltiot sekauml joukon EUn ulkopuolisia maita (Islanti Norja Kroatia1 Sveitsi Turkki Serbia Makedonia) Aineiston kaumly ttaumljille toimitettu EU-SILC-aineiston maavalikoima ei kuitenkaan kata kaikkia EUn ulkopuolisia maita (ks taulukko 5 s 36 ndash37)

Vaikka EU-SILC on ECHPn seuraaja aineistot poikkeavat toisistaan moshynin osin Ensinnaumlkin yksi ECHPn taumlrkeimmistauml ominaisuuksista on aineiston pitkittaumlisluonne joka mahdollistaa elinolojen dynamiikan ja niihin vaikuttavien tekijoumliden tutkimisen ECHP on prospektiivinen pitkittaumlisaineisto eli paneelishyaineisto jossa alkuperaumliseen otokseen valikoituneita henkiloumlitauml ja heidaumln kotishytalouksiaan on seurattu vuodesta toiseen EU-SILC on sen sijaan luonteeltaan poikkileik kausaineisto joka sisaumlltaumlauml pitkittaumliskomponentin Eri maiden pitkitshytaumlisseurannan pituus vaihtelee sen mukaan milloin aineiston keruu on aloitettu kyseisessauml maassa (ks taulukko 5) Neljaumln vuoden seuranta mahdollistuu Roshymaniaa ja Saksaa lukuun ottamatta vuoden 2009 pitkittaumlisaineistolla Toisin kuin monissa muissa pitkittaumlistutkimuksissa EU-SILCn poikkileikkausaineisto ja pitkittaumlisaineisto toimitetaan erillisinauml tiedostoina joita ei voi yhdistaumlauml keskeshynaumlaumln Tutkijan pulmaksi muodostuu taumllloumlin se ettauml joitakin muuttujia saattaa loumly tyauml vain poikkileikkaustiedostosta joitakin muita vain pitkittaumlistiedostosta Taumlmauml rajoittaa tutkimusasetelmien luomista

1 Kroatia liittyi EUn jaumlseneksi 172013

Eurooppalaiset elinolot

36

Taul

ukko

5 M

aide

n es

iinty

vyys

kirj

assa

kaumly

tettauml

viss

auml eu

roop

pala

isis

sa e

linol

oain

eist

oiss

a

Euro

pean

Com

mun

ity H

ouse

hold

Pan

el (E

CHP)

Th

e Eu

rope

an U

nion

Sta

tistic

s on

Inco

me

and

Livi

ng C

ondi

tions

(EU-

SILC

)

1994

19

95

1996

19

97

1998

19

99

2000

20

01

2004

20

05

2006

20

07

2008

20

09

2010

Alan

kom

aat

x C

C+L

(2 v

) C+

L (3

v)

C+ L

(4 v

) C+

L (4

v)

C

Belg

ia

x C

C+L

(2 v

) C+

L (3

v)

C+L

(4 v

) C+

L (4

v)

C+L

(4 v

) C

Bulg

aria

C

C+L

(2 v

) C+

L (3

v)

C+L

(4 v

) C

Espa

nja

x C

C+L

(2 v

) C+

L (3

v)

C+L

(4 v

) C+

L (4

v)

C+L

(4 v

) C

Irlan

ti x

C C+

L (2

v)

C+L

(3 v

) C+

L (4

v)

C+L

(4 v

) C+

L (4

v)

Isla

nti

C C+

L (2

v)

C+L

(3 v

) C+

L (4

v)

C+L

(4 v

) C+

L (4

v)

C

Iso-

Brita

nnia

x

C C+

L (2

v)

C+L

(3 v

) C+

L (4

v)

C+L

(4 v

) C

Italia

x

C C+

L (2

v)

C+L

(3 v

) C+

L (4

v)

C+L

(4 v

) C+

L (4

v)

C

Itaumlva

lta

x C

C+L

(2 v

) C+

L (3

v)

C+L

(4 v

) C+

L (4

v)

C+L

(4 v

) C

Krei

kka

x C

C+L

(3 v

) C+

L (4

v)

C+L

(4 v

) C+

L (4

v)

C+L

(4 v

) C

Kypr

os

C C+

L (2

v)

C+L

(3 v

) C+

L (4

v)

C+L

(4 v

) C

Latv

ia

C C+

L (2

v)

C+L

(3 v

) C+

L (4

v)

C+L

(4 v

) C

Liet

tua

C C+

L (2

v)

C+L

(3 v

) C+

L (4

v)

C+L

(4 v

) C

Luxe

mbu

rg

x C

C+L

(3 v

) C+

L (4

v)

C+L

(4 v

) C+

L (4

v)

C+L

(4 v

) C

Mal

ta

C C+

L (2

v)

C+L

(3 v

) C+

L (4

v)

C+L

(4 v

) C

Norja

C

C+L

(3 v

) C+

L (4

v)

C+L

(4 v

) C+

L (4

v)

C+L

(4 v

) C

Port

ugal

i x

C C

C+L

(2 v

) C+

L (3

v)

C+L

(4 v

) C+

L (4

v)

C

Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa

37

Euro

pean

Com

mun

ity H

ouse

hold

Pan

el (E

CHP)

Th

e Eu

rope

an U

nion

Sta

tistic

s on

Inco

me

and

Livi

ng C

ondi

tions

(EU-

SILC

)

1994

19

95

1996

19

97

1998

19

99

2000

20

01

2004

20

05

2006

20

07

2008

20

09

2010

Puol

a C

C+L

(2 v

) C+

L (3

v)

C+L

(4 v

) C+

L (4

v)

C

Rans

ka

x C

C+L

(2 v

) C+

L (3

v)

C+L

(4 v

) C+

L (4

v)

C+L

(4 v

) C

Rom

ania

C

C+L

(2 v

) C+

L (3

v)

C

Ruot

si

x C

C+L

(2 v

) C+

L (3

v)

C+L

(4 v

) C+

L (4

v)

C+L

(4 v

) C

Saks

a x

C C+

L (2

v)

C+L

(3 v

) C

C C

Slov

akia

C

C+L

(2 v

) C+

L (3

v)

C +

L (4

v)

C +

L (4

v)

C

Slov

enia

C

C+L

(2 v

) C+

L (3

v)

C +

L (4

v)

C +

L (4

v)

C

Suom

i x

C C+

L (2

v)

C+L

(3 v

) C+

L (4

v)

C +

L (4

v)

C +

L (4

v)

C

Tans

ka

x C

C C+

L (2

v)

C+L

(3 v

) C

+ L

(4 v

) C

+ L

(4 v

) C

Tšek

ki

C C+

L (2

v)

C+L

(3 v

) C

+ L

(4 v

) C

+ L

(4 v

) C

Unka

ri C

C+L

(2 v

) C+

L (3

v)

C +

L (4

v)

C +

L (4

v)

C

Viro

C

C+L

(2 v

) C+

L (3

v)

C+L

(4 v

) C

+ L

(4 v

) C

+ L

(4 v

) C

Yhte

ensauml

12

13

14

15

15

15

15

15

15

26

26

26

29

29

28

C =

poik

kile

ikka

usai

neis

to L

= p

itkit t

aumlisa

inei

sto

1 v

2 v

3 v

tai 4

v =

pitk

ittaumli

sain

eist

on m

ahdo

llist

aman

seu

rann

an p

ituus

vuo

sina

x =

vuo

si j

ona

maa

liitt

yi a

inei

stoo

n

Eurooppalaiset elinolot

38

EU-SILCin pitkittaumlisaineisto on niin sanottu rotatoiva paneeli aineiston otos on jaettu rotaatior yhmiin joita seurataan yleensauml maksimissaan neljauml vuotta ja jokaisena vuotena yksi rotaatioryhmistauml putoaa seurannasta ja se korvataan uudella otoksella Rotaatioryhmien osalta poikkeuksia ovat Ranska (yhdeksaumln vuoden paneeli) Norja (kahdeksan vuoden) ja Luxemburg (rdquooikeardquo paneeli) ECHPn yhdeksi ongelmaksi muodostui aaltojen vaumllinen kato eli attritio Rotatoivan paneelin yksi hy vistauml puolista lienee se ettauml sillauml pystytaumlaumln paremmin vastaamaan kadosta aiheutuviin ongelmiin koska seuranta on rdquolukitturdquo samoishyhin kotitalouksiin vain maumlaumlraumlajaksi Aaltojen vaumllinen kato ei olekaan ollut yhtauml suurta EU-SILC-aineistossa kuin ECHP-aineistossa Esimerkiksi vuosien 2005 ja 2008 pitkittaumlistiedostojen perusteella maasta riippuen 75ndash98 prosenttia seushyrantaan kuuluvista oli edelleen seurannassa (Suomen aineistossa 90 prosenttia) Seurannan rajoittuminen vain neljaumlaumln vuoteen luonnollisesti aiheuttaa rajoituksia tutkimusasetelmaan Lisaumlksi seuranta-asetelman vuoksi tiettyjauml siirtymiauml ei ole mahdollista tutkia Esimerkiksi nuorten kotoa poismuuton ja avo- tai avioeroshyjen hyvinvointivaikutuksia ei pystytauml kunnolla tutkimaan siksi ettauml aineistossa olevasta kotitaloudesta poismuuttaja putoaa yleensauml myoumls seurannasta (Ks Iacovou ym 2012)

Toiseksi ECHPn laumlhtoumlkohtaisesta tavoitteesta tuottaa mahdollisimman vertailukelpoista mikrotason tietoa EUn jaumlsenmaiden elinoloista on jouduttu EU-SILC-aineistoa keraumlttaumlessauml joustamaan ECHP ja monet muut kansainshyvaumlliset vertailevat aineistot ovat niin sanottuja input-harmonisoituja aineistoja joissa jo keruuvaiheessa pyritaumlaumln kyselylomakkeen keruutapojen ja painotusten koordinoinnilla mahdollisimman tark kaan harmonisointiin Taumlstauml Eurostat joutui tosin joustamaan sillauml Saksa Iso-Britannia ja Luxemburg keskeyttivaumlt ECHP-aineiston keruun vuonna 1996 ja korvasivat ECHPn omilla kansallishysilla aineistoilla jotka harmonisoitiin jaumllkikaumlteen Lisaumlksi Ruotsin osa-aineisto perustui jo alun perin kansalliselle poikkileikkausaineistolle EU-SILC on alusta laumlhtien ollut niin sanottu output-harmonisoitu aineisto Jaumlsenmaille on annettu lista avainmuuttujista jotka on oltava aineistossa mutta tietojenkeruutavoissa on kuitenkin annettu aiempaa suurempia vapauksia Naumlmauml suuremmat vapaudet heijastuvat kuitenkin aineistojen heterogeenisuutena niin otantamenetelmissauml rekisteri- ja haastattelutietojen kaumlytoumlssauml kuin ylipaumlaumlnsauml siinauml mitauml yksittaumlisiauml tieshytoja kussakin maassa on keraumltty ja mitauml ei ole keraumltty (ks esim Verma ym 2010) Esimerkiksi tulotietojen osalta tietyt maat raportoivat nettotuloja toiset maat bruttotuloja Myoumls kotitalouden tulojen viitejakso vaihtelee jossain maumlaumlrin eri maiden vaumllillauml (ks Jaumlntti 2007)

Kolmanneksi ECHP- ja EU-SILC-aineistojen tuottamien tietojen keskinaumlishynen vertailukelpoisuus on melko heikkoa (Euroopan komissio 2005) Molempien aineistojen tavoitteena on ollut tarjota tietoa materiaalisista elinoloista tulotietoja laaja-alaisemmin Materiaalisen puutteen mittarit ovat kuitenkin seuranneet

Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa

39

poliittisia linjauksia jolloin ECHPn ja EU-SILCin avulla ei voida tarkastella esimerkiksi materiaalisessa deprivaatiossa tapahtuneita muutoksia samoilla muuttujilla yli ajan Vahvoja tulkintoja ei voi myoumlskaumlaumln tehdauml esimerkiksi vuoshysien 1994 ja 2010 tulotietoihin perustuvien analy ysien vaumllillauml sillauml tulotietojen keruussa ja tulokaumlsitteistoumlssauml on tapahtunut muutoksia muun muassa niin sanotun Canberra-ryhmaumln tyoumln myoumltauml (Expert Group on Household Income Statistics 2001 ks myoumls van der Laan 2007) Analy ysien perusteella voi tehdauml ajanjaksojen sisaumlisiauml tarkasteluja ja tehdauml niistauml yleisempiauml johtopaumlaumltoumlksiauml joita puolestaan voi suhteuttaa yli ajan toisiinsa

Rajoituksistaan huolimatta eurooppalaisten elinoloaineistojen etuna on se ettauml ne sisaumlltaumlvaumlt kotitalouden tulotietojen lisaumlksi tietoa myoumls materiaalisen elintason muista osa-alueista sekauml laajemmin yksiloumliden hy vinvoinnista kuten sosiaalisista suhteista ja terveydentilasta Toiseksi pitkittaumlisominaisuuksiensa vuoksi aineistot mahdollistavat muita kansainvaumllisesti vertailevia aineistoja paremmin taumlmaumln kirjan naumlkoumlkulmasta keskeisten siirtymien ja niiden hy vinshyvointivaikutusten analysoinnin Naumlin ollen politiikkapaumlaumltelmien ja poliittisten suositusten muodostaminen mahdollistuu luotettavammalla tavalla kuin yhden tai useamman poikkileikkaushetken tarkastelun perusteella Erot aineistojen paneeliominaisuuksissa ja muuttujien sisaumllloumlissauml vaikuttavat kuitenkin siihen ettauml tiety t siirtymiauml koskevat analy ysit tehdaumlaumln kirjassa ECHPlla eikauml sitauml uushydemmalla EU-SILCillauml Osa artikkeleista perustuu vain poikkileikkaushetken tarkasteluun joko siksi ettauml artikkelille asetetut tutkimustehtaumlvaumlt eivaumlt edellytauml paneeliasetelmaa tai siksi ettauml aihetta ei pystytauml eurooppalaisilla elinoloaineisshytoilla luotettavasti tarkastelemaan paneeliasetelmalla Kussakin artikkelissa kerrotaan tarkemmin mitauml valintoja ja rajoituksia aineistoihin sisaumllty y ja millauml tavoin aineistot palvelevat kunkin artikkelin tutkimusasetelmaa Kirjan artikkelit tarjoavat siten myoumls esimerkkejauml siitauml minkaumllaisiin tutkimuskysymyksiin aineisshytojen avulla voidaan vastata ja toisaalta siitauml minkaumllaisia rajoituksia aineistot tutkimukselle asettavat

Laumlhteet Ahlqvist K Okkonen K-M EU tilastot ja koumlyhyyspolitiikka Hyvinvointikatsaus 2011 3 72ndash77

Airio I Change of norm In-work poverty in a comparative perspective Helsinki Kela Studies in social security and health 92 2008

Allardt E Att ha att aumllska att vara Om vaumllfaumlrden i Norden Lund Argos 1975

Allardt E Hyvinvoinnin ulottuvuuksia Porvoo WSOY 1976

Eurooppalaiset elinolot

40

Atkinson AB Marlier E Income and living conditions in Europe Luxembourg Eurostat 2010

Atkinson AB Rainwater L Smeeding TM Income distribution in OECD countries Evidence from the Luxembourg income study Paris OECD Social policy studies 18 1995

Atkinson T Cantillon B Marlier E Nolan B Social indicators The EU and social inclusion Oxford Oxford University Press 2002

Blomgren J Hiilamo H Kangas O Niemelauml M Finland Growing inequality with contested consequences Julkaisussa Nolan B Salverda W Checchi D ym toim Changing inequalities amp societal impacts in rich countries Thirty countriesrsquo experiences Oxford Oxford University Press 2014 222ndash247

Boarini R Mira drsquoErcole M Measures of material deprivation in OECD countries Paris OECD OECD social employment and migration working papers 37 2006

Bonoli G Classifying welfare states A two-dimension approach Journal of European Social Policy 1997 26 (3) 351ndash372

Bonoli G The politics of the new social policies Providing coverage against the new social risks in mature welfare states Policy amp Politics 2005 33 (3) 431ndash449

Caminada K Wang C Disentangling income inequality and the redistributive effect of social transfers and taxes in 36 LIS countries Luxembourg Luxembourg Income Study Working Papers 567 2011

Cerami A Vanhuysse P toim Post-communist welfare pathways Theorizing social policy transformations in Central and Eastern Europe Hampshire Palgrave Macmillan 2009

Deaton A Household surveys consumption and the measurement of poverty Economic Systems Research 2003 15 (2) 135ndash159

De Graaf-Zijl M Nolan B Household joblessness and its impact on poverty and deprivation in Europe Journal of European Social Policy 2011 21 (5) 413ndash431

Doyal L Gough I A theory of human need Basingstoke Macmillan 1991

Easterlin RA Does economic growth improve the human lot Some empirical evidence Julkaisussa David PA Reder MW toim Nations and households in economic growth Essays in honor of Moses Abramovitz New York NY Academic Press 1974 89ndash125

Erikson R Hansen EJ Ringen S Uusitalo H toim The Scandinavian model Welfare states and welfare research Armonk NY Sharpe 1987

Erikson R Aringberg R Vaumllfaumlrd i foumlraumlndring Levnadsvillkor i Sverige 1968ndash1981 Stockholm Prisma 1984

Ervasti H Fridbeg T Hjerm M Ringdal K toim Nordic social attitudes in a European perspective Cheltenham Elgar 2008

Ervasti H Goul Andersen J Fridberg T Ringdal K toim The future of the welfare state Social policy attitudes and social capital in Europe Cheltenham Elgar 2012

Euroopan komissio The continuity of indicators during the transition between ECHP and EU-SILC Luxembourg Publications office of the European Union Working Papers and Studies 2005

Euroopan komissio Employment and social developments in Europe 2011 Luxembourg Publications office of the European Union 2011

Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa

Eurostat Europe 2020 indicators Headline indicators Poverty and social exclusion Luxembourg Eurostat 2013a Saatavissa lthttpeppeurostateceuropaeuportalpage portaleurope_2020_indicatorsheadline_indicatorsgt Viitattu 2822013

Eurostat Harmonized Indices of Consumer Prices (HICP) Luxembourg Eurostat 2013b Saatavissa lthttpeppeurostateceuropaeuportalpageportalhicpintroductiongt Viitattu 342013

Expert Group on Household Income Statistics Final report and recommendations Ottawa 41 2001 Saatavissa lthttpwwwlisdatacenterorgwp-contentuploadscanberra_reportpdfgt

Viitattu 1832013

Fritzell J Ritakallio V-M Societal shifts and changed patterns of poverty International Journal of Social Welfare 2010 19 (S1) S25ndashS41

Gelissen J Worlds of welfare worlds of consent Public opinion on the welfare state Leiden Brill 2002

Gornick JC Jaumlntti M toim Income inequality Economic disparities and the middle class in affluent countries Stanford Stanford University Press 2013

Guio A-C What can be learned from deprivation indicators in Europe Luxembourg Eurostat Eurostat Methodologies and Working Papers 2009

Halleroumld B The truly poor Direct and indirect consensual measurement of poverty in Sweden Journal of European Social Policy 1995 5 (2) 111ndash129

Heikkilauml M Koumlyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Tutkimus koumlyhyydestauml ja hyvinvoinnin puutteiden kasautumisesta Suomessa Helsinki Sosiaalihallitus Julkaisuja 8 1990

Heikkilauml M Kautto M toim Suomalaisten hyvinvointi 2002 Helsinki Stakes 2002

Honkanen P Tervola J Vuoden 2012 perusturvamuutoksien vaikutukset Helsinki Kela Nettityoumlpapereita 35 2012

Haumlrkoumlnen J Jobless couples in Europe Comparative studies with longitudinal data Florence European University Institute 2007

Iacovou M Kaminska O Levy H Using EU-SILC data for cross-national analysis Strengths problems and recommendations Essex Institute for Social and Economic Research Working Papers 3 2012

Indicators Sub-Group Proposal for a portfolio of overarching indicators and for the streamlined social inclusion pensions and health portfolios Brussels Social Protection Committee 2006

Johansson S Om levnadsnivaringundersoumlkningen Stockholm Allmaumlnna foumlrlaget 1970

Juhaacutesz G Exporting or pulling down The European Social Model and Eastern enlargement of the EU European Journal of Social Quality 2006 6 (1) 82ndash107

Jaumlntti M Essays on income distribution and poverty Turku Aringbo Akademi 1993

Jaumlntti M The EU-SILC in comparative income distribution research Design and definitions in international perspective Julkaisussa Comparative EU statistics on income and living conditions Issues and challenges Luxembourg Eurostat Eurostat methodologies and working papers 2007 311ndash334

Eurooppalaiset elinolot

42

Kangas O Palme J Does social policy matter Poverty cycles in OECD countries International Journal of Health Services 2000 30 (2) 335ndash352

Kangas O Ritakallio V-M toim Kuka on koumlyhauml Koumlyhyys 1990-luvun puolivaumllin Suomessa Helsinki Stakes Tutkimuksia 65 1996

Kautto M Suomalaisten hyvinvointi uuden kyselytutkimuksen valossa Julkaisussa Kautto M toim Suomalaisten hyvinvointi 2006 Helsinki Stakes 2006a 19ndash34

Kautto M toim Suomalaisten hyvinvointi 2006 Helsinki Stakes 2006b

Koskiaho B Elintason osatekijoumliden kasautumisesta ja elintasoon vaikuttavista tekijoumlistauml Tampere Tampereen yliopisto Acta Universitatis Tamperensis A 30 1969

Kuivalainen S Niemelauml M From universalism to selectivism The ideational turn of the antishypoverty policies in Finland Journal of European Social Policy 2010 20 (3) 263ndash276

Layard R Happiness Lessons from a new science New York NY Penguin 2005

Marlier E Cantillon B Nolan B Van den Bosch K Van Rie T Developing and learning from EU measures of social inclusion in the European Union Julkaisussa Besharov DJ Couch KA toim Counting the poor New thinking about European poverty measures and lessons from the United States Europe Oxford Oxford University Press 2012 299ndash342

Mayer KU New directions in life course research Annual Review of Sociology 2009 35 413ndash433

Mitchell D Income transfers in ten welfare states Aldershot Avebury 1991

Moisio P Poverty dynamics according to direct indirect and subjective measures Modelling Markovian processes in a discrete time and space with error Helsinki Stakes Research report 145 2004

Moisio P Karvonen S Simpura J Heikkilauml M toim Suomalaisten hyvinvointi 2008 Helsinki Stakes 2008

Morel N Palier B Palme J What future for social investments Stockholm Institute for Future Studies Research Report 1 2009

Niemelauml M Raijas A Kohtuullinen kulutus ja perusturvan riittaumlvyys Naumlkoumlkulmia kohtuullisen kulutuksen maumlaumlrittelyyn ja mittaamiseen Helsinki Kela Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 80 2012

Nolan B Whelan CT Using non-monetary deprivation indicators to analyse poverty and social exclusion in rich countries Lessons from Europe Journal of Policy Analysis and Management 2010 29 (2) 305ndash323

Nolan B Whelan CT Poverty and deprivation in Europe Oxford Oxford University Press 2011

Nussbaum MC Sen A toim The quality of life Oxford Clarendon Press 1993

OECD Growing unequal Income distribution and poverty in OECD countries Paris OECD 2008

Offer A toim Pursuit of the quality of life Oxford Clarendon Press 1996

Paananen S Pienituloiset kotitaloudet 1985 Helsinki Sosiaalihallitus Julkaisuja 10 1988

Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa

43

Rantala J Suoniemi I Elaumlkelaumlisten toimeentulo tulonjaon kokonaisuudessa Helsinki Elaumlketurvakeskus Elaumlketurvakeskuksen tutkimuksia 2 2007

Raunio K Hyvinvointi ja taloudelliset muutokset Tutkimus suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin sisaumllloumlstauml ja taloudellisten muutosten hyvinvointivaikutuksista vuosina 1950ndash1977 Turku Sosiaalipoliittisen yhdistyksen tutkimuksia 41 1983

Riihelauml M Essays on income inequality poverty and the evolution of the top income shares Helsinki Government Institute for Economic Research VATT Publications 52 2009

Ringen S Direct and indirect measures of poverty Journal of Social Policy 1988 17 (3) 351ndash365

Ritakallio V-M Koumlyhyys Suomessa 1981ndash1990 Tutkimus tulonsiirtojen vaikutuksista Helsinki Stakes Tutkimuksia 39 1994

Roos JP Welfare theory and social policy A study in policy science Helsinki Societas Scientarium Fennica Commentationes Scientarium Socialium 4 1973

Rowntree BS Poverty A study of town life London Nelson 1901

Salavuo K Taloudellisen tason asteikko elintason mittana Tutkimus taloudellisen tason asteikon soveltuvuudesta palkansaajien ja pienviljelijoumliden elintason mittaamiseen ja vertailuun Helsinki WSOY Sosiaalipoliittisen yhdistyksen tutkimuksia 17 1969

Sauli H Simpura J Pohjoismaisista elinolotutkimuksista EU-eurooppalaisiin tulonjakotutkimuksiin Elinolotutkimuksen tuottajien naumlkoumlkulma Hyvinvointikatsaus 2002 4 57ndash62

Sen A Resources values and development Oxford Blackwell 1984

Sen A Commodities and capabilities Amsterdam North-Holland 1985

Simpura J Uusitalo H Hyvinvointi ja sosiaalinen kehitys Julkaisussa Saari J toim Hyvinvointi Helsinki Gaudeamus 2011 106ndash139

Social Protection Committee Report on indicators in the field of poverty and social exclusion Brussels Social Protection Committee 2001

Sosiaali- ja terveysministeriouml Eurooppa 2020 strategia Koumlyhyyden syrjaumlytymisen ja pienituloisuuden vaumlhentaumlmisen toimintaohjelman valmistelu Suomessa Asettamispaumlaumltoumls 1822011

Sullstroumlm R Alimman tuloviidenneksen toimeentulo Suomessa vuonna 1981 Kansantaloudellinen aikakauskirja 1987 83 (1) 29ndash45

Taylor-Gooby P New risks and social change Julkaisussa Taylor-Gooby P toim New risks new welfare The transformation of the European welfare state Oxford Oxford University Press 1ndash28

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Perusturvan riittaumlvyyden arviointiraportti Helsinki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Avauksia 4 2011

Townsend P Poverty in the United Kingdom A survey of household resources and standards of living London Penguin Books 1979

Tuominen E toim Naumlkoumlkulmia elaumlkelaumlisten hyvinvointiin Toimeentulosta kulutukseen ja ajankaumlyttoumloumln Helsinki Elaumlketurvakeskus Elaumlketurvakeskuksen raportteja 4 2008

Eurooppalaiset elinolot

Uusitalo H Income and welfare A study of income as a component of welfare in the Scandinavian countries in the 1970s Helsinki University of Helsinki Research group for comparative sociology Research reports 8 1975

Uusitalo H Muuttuva tulonjako Hyvinvointivaltion ja yhteiskunnan rakennemuutosten vaikutukset tulonjakoon 1966ndash1985 Helsinki Tilastokeskus Tutkimuksia 148 1988

Vaalavuo M Towards an improved measure of income inequality The impact of public services on income distribution An international comparison Florence European University

44 Institute 2011

Vaarama M Moisio P Karvonen S Suomalaisten hyvinvointi 2010 Helsinki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Teema 11 2010

Van der Laan P The income concept in EU-SILC Relevance feasibility challenges Julkaisussa Comparative EU statistics on income and living conditions issues and challenges Luxembourg Eurostat Methodologies and working papers 2007 45ndash56

Veenhoven R Conditions of happiness Dordrecht D Reidel 1984

Verma V Betti G Gagliardi F An assessment of survey errors in EU-SILC Luxembourg Eurostat Methodologies and Working Papers 2010

Ward T Lelkes O Sutherland H Toacuteth IG toim European inequalities Social inclusion and income distribution in the European Union Budapest TAacuteRKI 2009

Whiteford P Kennedy S Incomes and living standards of older people A comparative analysis LondonHMSO Department of Social Security Research Report 34 1995

Eurooppalaiset elinolot

Maria Vaalavuo 46 Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml1

Tanskalainen politiikan tutkija Carsten Jensen (2011) on vaumlittaumlnyt ettauml elaumlmaumlnshykaaririskit joihin julkisilla palveluilla hy vinvointivaltioissa usein vastataan eroavat sosioekonomiseen asemaan liitty vistauml luokkariskeistauml siinauml etteivaumlt ne liity henkiloumln tyoumlmarkkina-asemaan Elaumlmaumlnkaaririskit liitty vaumlt nuoruuteen (lastenhoidon ja koulutuksen tarve) aikuisuuteen (aumlitiys tai vanhemmuus) ja vanhuuteen (terveydenhuollon ja vanhustenhoidon tarve) Jensen paumlaumlttelee ettauml elaumlmaumlnkaaririskejauml kuvaa kaksi ominaispiirrettauml 1) kaikki yhteiskunnan jaumlsenet kohtaavat niitauml yhtaumllaumlisesti ndash tai ainakin tasapuolisemmin kuin luokkariskejauml ja 2) elaumlmaumlnkaaririskien sattuminen omalle kohdalle on todennaumlkoumlisempaumlauml kuin monien luokkariskien kuten tyoumlttoumlmy yden Mielestaumlni ei ole kuitenkaan itsestaumlaumln selvaumlauml ettauml naumlmauml kaksi olettamusta pitaumlvaumlt taumlysin paikkansa sillauml elaumlmaumlnkaareen liitty vauml luonnollinen tapahtuma kuten vanhuus ei kaikilla muodostu riskiksi ensinkaumlaumln Ilman sy vaumlllisempaumlauml analy ysiauml ei voida ehdottomasti vaumlittaumlauml ettei palveluilla olisi tulonjaollisia vaikutuksia sillauml naumlitauml tapahtumia varten rakenshynettuja turvaverkkoja saatetaan kaumlyttaumlauml hy vinkin eri lailla sosioekonomisesta taustasta riippuen Siinauml Jensen on oikeassa ettauml palvelut ovat usein the forgotten half ndash hy vinvointivaltion unohdettu puolikas Naumlihin teemoihin paneudun taumlssauml artikkelissa

Tarkoitukseni on tutkia lasten paumlivaumlhoidon ja vanhuspalveluiden tulonjaollishysia seurauksia Euroopan unionin jaumlsenvaltioissa eli tavoitteena on tarkastella mishyten niihin kohdistetut menot jakaantuvat yhteiskunnassa Toisin kuin terveydenshyhuoltoa tai koulutusta sosiaalipalveluja on harvoin tutkittu taumlssauml artikkelissa kaumlyttaumlmaumlstaumlni naumlkoumlkulmasta kaumlsin Siksi olen rajannut tutkimuksen empiirisen fokuksen naumlihin palveluihin Taumlmaumln naumlkoumlkulman implisiittisenauml paumlaumlmaumlaumlraumlnauml on luoda konteksti kotitalouksien elintason ja kaumlytettaumlvissauml olevien tulojen riittaumlvyyshyden tutkimiselle Maan sisaumlllauml vanhusten elintason vertaaminen lapsiperheiden elintasoon ei ole mahdollista ellemme ota huomioon heidaumln hyoumldyntaumlmiaumlaumln palveluita samoin kansainvaumllisessauml tutkimuksessa italialaisen ja suomalaisen elaumlkelaumlisen tulojen vertailu on kovin yksiulotteista ilman muiden resurssien (omistusasunto ilmainen terveydenhuolto kattavat vanhuspalvelut ym) huoshy

1 Artikkeli pohjautuu kirjoittajan vaumlitoumlskirjaan (ks Vaalavuo 2011)

Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml

47

mioon ottamista Elaumlkkeiden sosiaalietuuksien ja palkkojen riittaumlv y ys tietyn elintason saavuttamiseksi riippuu yhteiskunnan tuottamasta kehyksestauml kuten siitauml mitauml palveluja yhteiskunta kansalaisilleen jaumlrjestaumlauml Elintasoa tutkittaessa on taumlrkeaumlauml ottaa huomioon kotitalouksien julkinen kulutus joka lisaumlauml merkitshytaumlvaumlsti niiden hy vinvointia On nimittaumlin arvioitu ettauml palveluista saatu hyoumlty merkitsee noin 20 prosentin lisaumlystauml kotitalouden kulutusmenoihin Suomessa Pienituloisimmissa kotitalouksissa taumlmauml voi olla jopa puolet kotitalouden tuloista (ks Lindqvist 2008)

Artikkelin tavoite on siirtyauml eteenpaumlin perinteisistauml tulonjakotutkimuksista lisaumlaumlmaumlllauml julkisten lastenhoito- ja vanhuspalveluiden rahallinen arvo kotishytalouksien kaumlytettaumlvissauml oleviin tuloihin Hy vinvointivaltiot voivat valita suoran rahallisen (esim kotihoidon tuki) ja ei-rahallisen (esim hoidon jaumlrjestaumlminen kunnallisessa paumlivaumlkodissa) tuen vaumllillauml tavoitellessaan samojakin paumlaumlmaumlaumlriauml Naumlin ollen on taumlrkeaumlauml tutkia naumliden molempien vaikutusta tulonjakoon samanshyaikaisesti Taumlssauml artikkelissa keskityn ei-rahallisten etuuksien eli julkisten palshyveluiden vaikutukseen tulojen uudelleenjaossa ja tutkin ketkauml naumlistauml palveluista eniten hyoumlty vaumlt Vaumllitoumln kohderyhmauml ovat elinkaaren alku- ja loppupaumlaumlssauml olevat henkiloumlt vaik kakin palvelut hyoumldy ttaumlvaumlt vaumllillisesti yhteiskunnan aktiivisia jaumlseniauml vapauttamalla heidaumlt hoitovelvoitteista

Artikkeli rakentuu seuraavasti Aluksi erittelen tarkemmin sy yt ja motishyvaation julkisten palveluiden huomioon ottamiselle tulonjakotutkimuksissa Lisaumlksi esittelen olemassa olevia tutkimustuloksia julkisten palveluiden ja tulonshyjaon yhteyksistauml Taumlmaumln jaumllkeen kuvaan tutkimuksen hypoteesit aineistot ja tutkimukseen liitty vaumlt metodologiset kysymykset Empiiristen tulosten esittelyn jaumllkeen tuon lopuksi esille tutkimukselliset ja poliittiset paumlaumltelmaumlt

Julkisten palveluiden huomioon ottamisen perustelut ja tutkimuksen rajaus

Julkisten palveluiden on jo kauan naumlhty esittaumlvaumln taumlrkeaumlauml roolia tulonjaossa progressiivisesti keraumltyillauml verovaroilla rahoitetaan palveluita terveydenhuollosta aina linja-autoliikenteeseen Esimerkiksi Richard Tawney (1964) uskoi taumlmaumln huomattavasti vaumlhentaumlvaumln taloudellista ja sosiaalista eriarvoisuutta ja eriarvoishysuuden epaumltoivottavia tai haitallisia seurauksia (ks myoumls Le Grand 1982 3) Viime aikoina julkiset palvelut ovat yhauml kasvavassa maumlaumlrin loumlytaumlneet tiensauml tulonjakoshytutkimuksen piiriin ndash ja syystaumlkin (Marical ym 2006 Vaalavuo 2011 Verbist ym 2012 Suomessa Lindqvist 2008) Erityisesti kansainvaumllisessauml vertailevassa tutkimuksessa kuva taloudellisista resursseista on puutteellinen sillauml maat eroavat

Eurooppalaiset elinolot

48

suuressa maumlaumlrin toisistaan siinauml miten kansalaisten hy vinvointia tuetaan Taumlmaumln suhteen valtiot tasapainottelevat rahallisten etuuksien ja julkisesti tuotettujen palveluiden vaumllillauml Kun tutkimukset ovat keskittyneet naumlistauml vain ensimmaumliseen on hyvinvointivaltion (vaihtelevasti) merkittaumlvauml rooli palveluiden tuottajana tai rahoittajana jaumlaumlnyt useimmiten huomioimatta Julkisten palveluiden taumlrkeys eri maissa ja erilaisille kotitaloustyypeille tai tuloryhmille vaihtelee mikauml omalta osaltaan lisaumlauml taumlmaumln tutkimuksen mielenkiintoa ja poliittista relevanssia

Sosiaalipalveluihin2 osoitetut julkiset varat ovat lisaumlaumlntyneet huomattavasti viime vuosien aikana samalla kun palveluiden merkitys ihmisten elaumlmaumlssauml on kasvanut Ylipaumlaumltaumlaumln tilastot osoittavat ettauml palveluiden maumlaumlrauml on sosiaalibudshyjetissa kasvanut rahallisia etuuksia nopeammin useissa OECD-maissa (Harding y m 2004) Vertaillessamme julkisten menojen kasvua suhteessa bruttokanshysantuotteeseen vuosien 1980 ja 2005 vaumllillauml voimme todeta ettauml lastenhoito- ja vanhuspalvelumenot ovat kasvaneet suhteellisesti eniten (16 EU-maan keskiarvo) Vaikka kuviossa 1 kehitys naumly ttaumlauml vaumlhemmaumln dramaattiselta julkisten lastenhoishytopalveluiden menot ovat kasvaneet jopa 104 prosenttia (Suomessa 47 prosentshytia) ja vanhuspalveluiden menot 48 prosenttia (Suomessa laumlhes 100 prosenttia) Vastaavasti esimerkiksi terveydenhuoltomenojen kasvu on ollut 34 prosenttia ja rahallisten perhe-etuuksien kasvu vain 6 prosenttia (Vaalavuo 2013) Maiden vaumllillauml esiinty y suuria eroja niin laumlhtoumltasossa kuin kasvussakin mutta ei liene epaumlselvaumlauml ettauml kasvutrendi palveluiden osalta jatkuu Muutokset vaumlestoumln ikaumlrashykenteessa ja naisten lisaumlaumlntynyt osallistuminen kodin ulkopuolisille tyoumlmarkkishynoille kasvattavat tarvetta julkisen palvelurakenteen laajentamiselle

Taumlmaumln artikkelin viitekehyksenauml on siis ajatus ettauml keskittyminen ainoasshytaan kaumly tettaumlvissauml oleviin tuloihin antaa rajoittuneen jopa vaumlaumlristyneen kuvan kotitalouksien taloudellisesta tilanteesta kun julkisin varoin tuotettuja palveluita ei oteta lainkaan huomioon Pyrin tuomaan esille miten julkiset palvelut voitaishysiin vastedes integroida paremmin hy vinvointitutkimukseen vaikka empiirinen kokeilu jaumlaumlkin taumlssauml tutkimuksessa rajallisemmaksi Toki lastenhoito- ja vanhusshypalvelut muodostavat toistaiseksi vain marginaalisen osan maiden sosiaalimeshynoista ja terveydenhuolto ja koulutus jotka onkin otettu useammin tarkastelun kohteeksi tulonjakotutkimuksissa ovat merkittaumlvaumlsti suuremmat menokategoriat Taumlstauml huolimatta kiinnostuksen suuntaaminen sosiaalipalveluihin on taumlrkeaumlauml maiden vaumllillauml vallitsevien huomattavien erojen vuoksi Taumlmauml voi osaltaan olla yhteydessauml perinteiseen kaumlsitykseemme eri hy vinvointivaltioregiimeistauml Tutkimukseen on taumlmaumln takia valikoitu maat jotka edustavat monipuolisesti eri regiimejauml (ja niiden mahdollista sisaumlistauml vaihtelua) ja Euroopan kolk kia

2 Taumlssauml artikkelissa taumlmaumln termin kaumly ttouml on rajattu lastenhoito- ja vanhuspalveluihin

Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml

Kuvio 1 Julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta eri palvelumuotojen mukaan vuosina

1980ndash2005 16 EU-maan keskiarvo

49

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9

10

1980

1990

2000

2005

Terveydenhuolto Vanhuus Vanhuus Rahalliset Lasten rahaetuudet luontoisetuudet perhe-etuudet paumlivaumlhoito

Laumlhde Eurostat Social Protection

sosiaalidemokraattista mallia edustavat Suomen lisaumlksi muut Pohjoismaat angloshysaksisen mallin ty yppimaana on Iso-Britannia bismarckilaista hy vinvointimallia edustavat Saksa Alankomaat ja Ranska Italia ja Espanja kuuluvat taumlmaumln mallin etelaumliseen versioon ja heterogeeninen valikoima Itauml-Euroopan maita ndash Unkari Slovenia ja Viro ndash edustavat jaumllkikommunistista klusteria

Julkisten palveluiden osalta tutkimus rajataan lasten- ja vanhustenhoitoshypalveluihin Ne ovat eri maiden sosiaalibudjeteissa ainakin toistaiseksi pienimuoshytoisia Lindqvistin (2008) tutkimuksen mukaan sosiaalipalveluiden osuus kaikshykien hy vinvointipalveluiden arvosta kotitalouksille Suomessa oli 116 prosenttia Kategorian pienehkoumlstauml koosta huolimatta kansainvaumllisissauml tutkimuksissa niiden huomioiminen on taumlrkeaumlauml jos haluamme vertailla taloudellista hy vinvointia Yhdessauml maassa saatetaan tarvita esimerkiksi suurempia elaumlkkeitauml vanhuspalshyveluiden ollessa olemattomat kun toisaalla sosiaalipalvelut vaumlhentaumlvaumlt painetta nostaa rahaetuuksien suuruutta

Alle kouluikaumlisille lapsille suunnatut palvelut vaikuttavat erityisesti naisten tuloihin mahdollistamalla heidaumln tyoumlssaumlkaumlyntinsauml palkattoman kotityoumln sijaan Taumlmauml tulonjakovaikutus ei kuitenkaan kuulu taumlmaumln artikkelin tutkimuskohshyteisiin vaikka onkin varmasti merkittaumlvaumlmpi kuin julkisen palvelun rahallinen arvo lapsiperheille Taumltauml jaumllkimmaumlistauml on tutkittu aumlaumlrimmaumlisen harvoin etenkin siksi ettauml monissa maissa julkiset lastenhoitopalvelut ovat vielauml kovin marginaashylisia (ks erityisesti Foumlrster ja Verbist 2012) Joris Ghysels ym (2010) vertailivat perhepolitiikan tulonjakovaikutuksia Belgiassa Suomessa ja Saksassa Heidaumln tuloksensa osoittivat ettauml kotihoidon tuki kohdistui useimmiten alempiin

Eurooppalaiset elinolot

50

tuloluokkiin tutkituissa maissa kun taas lastenhoitopalveluilla oli juuri paumlinshyvastainen vaikutus Saksaa lukuun ottamatta Taumlllaiset tutkimustulokset ovat taumlrkeitauml politiikan suunnittelun kannalta jos haluamme kehittaumlauml lapsiperheiden elintasoa ja tyoumln ja perheen yhteensovittamista unohtamatta sosioekonomisen luokan vaikutusta naumlihin

Vanhustenhoitopalvelut ovat useassa suhteessa verrannollisia lastenhoitoshypalveluihin vaikka vaikuttavatkin ihmisen elaumlmaumlaumln elinkaaren toisessa aumlaumlripaumlaumlsshysauml Ensinnaumlkin niiden tulonjakovaikutuksista on aumlaumlrimmaumlisen vaumlhaumln tutkimusta Toiseksi myoumls ne ovat nousseet esille uudessa sosiaalisia riskejauml kaumlsittelevaumlssauml kirjallisuudessa yhtenauml mahdollisuutena poistaa esteitauml naisten tyoumlllisy ydelle ja sukupuolien tasa-arvoon liitty vaumlnauml tekijaumlnauml Kolmanneksi vanhustenhoitoshypalvelut ovat demografisten syiden vuoksi muodostumassa taumlrkeaumlksi poliittiseksi taloudelliseksi ja sosiaaliseksi kysymykseksi kaikkialla Euroopassa Neljaumlnneksi naumlihin palveluihin osoitetut julkiset varat vaihtelevat huomattavasti eri maissa mikauml tekee niistauml kiinnostavan kohteen vertailevassa tulonjakotutkimuksessa

Aikaisempi tutkimus julkisten palveluiden vaikutus tulonjakoon

Tulonjakotutkimuksen piirissauml on kaumlyty sen koko historian ajan tiukkaa kaumldenshyvaumlaumlntoumlauml siitauml miten tulonjakoa tai eriarvoisuutta tulisi mitata ja mitauml tulokaumlsitettauml pitaumlisi kaumlyttaumlauml Aina 1990-luvulle saakka alan tutkimukset perustuivat laumlhinnauml kaumlytettaumlvissauml olevien tulojen kaumlsitteeseen eli tulonjakoa tarkasteltiin verojen (ei kuitenkaan epaumlsuorien verojen esimerkiksi arvonlisaumlveron) ja tulonsiirtojen jaumllkeen Sittemmin julkisten palveluiden rooli eriarvoisuuden sekauml tulonjaon laajuuden ja ominaispiirteiden tunnistamisessa on saanut yhauml enemmaumln huoshymiota (Smeeding ym 1993 Garfinkel ym 2006 Verbist ym 2012) Useat kaumlyshytaumlnnoumln seikat sen sijaan ovat estaumlneet palveluiden integroimisen taloudellisen hy vinvoinnin kaumlsitteeseen Askel kaumlytettaumlvissauml olevista tuloista kattavampaan tulokaumlsitteeseen tuo mukanaan komean kavalkadin metodologisia olettamuksia ja lisaumlauml teoreettisia pohdintoja julkisten palveluiden ja taloudellisen hy vinvoinshynin suhteesta Keskustelu aiheesta on kuitenkin jo vakiinnuttanut paikkansa tutkijoiden parissa3

Monet aiemmat tutkimukset ovat eronneet toisistaan siinauml miten ja mitkauml julkiset palvelut on otettu huomioon Ennen kaikkea taumlrkeitauml ovat tutkimukshyselliset va linnat pa lveluiden ra ha l lisen vastineen sekauml edunsaajien joukon maumlaumlrittaumlmisessauml Sanon tarkoituksella rsquovalinnatrsquo sillauml useita eri vaihtoehtoja on

3 OECDn tutkimusten jaumllkeen myoumls Eurostat ja Euroopan komissio ovat vihdoin paumlaumlttaumlneet kaumlsitellauml aihetta jaumlrjestelmaumlllisemmin

Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml

51

tarjolla eikauml mitaumlaumln ole voitu osoittaa oikeaksi (ja harvoin edes paremmaksi sillauml useimmiten tutkimusta tehdaumlaumln kaumlytaumlnnoumln sanelemilla ehdoilla eli ennen kaikshykea tietojen saatavuuteen perustuen) Yleensauml imputointi eli palvelun arvioidun rahallisen vastineen kohdentaminen (tulonjakotilaston) henkiloumlille ei perustu todelliseen palveluiden kaumlyttoumloumln vaan valitun edunsaajajoukon henkiloumlkohtaishysiin ominaisuuksiin kuten ikaumlaumln ja sukupuoleen Kyseessauml on siis potentiaalinen edusta nauttiminen Tarkemmat asiaa koskevat tiedot kysely tutkimuksissa ovat vaumllillauml antaneet mahdollisuuden tosiasialliseen palveluiden kaumlyttoumloumln perustuvaan imputointiin4

Aiemmissa tutkimuksissa koulutuksen tulonjakovaikutuksista on todettu ettauml ensimmaumlisen ja osin toisen asteen koulutus kaventaa tuloeroja (Tsakloglou ja Antoninis 1999 Sef ton 2002 Lakin 2004 Marical ym 2006 Callan ym 2007) ja koulutuksen ansiosta lapsiperheet ovat yleensauml rdquonettovoittajiardquo julkisten palveluiden saralla (Steckmest 1996 Harding ym 2004) Taumlssauml suhteessa erot Euroopan maiden vaumllillauml ovat pieniauml sillauml laumlhes kaikissa maissa osallistumisaste pakollisessa koulutuksessa on laumlhes 100 prosenttia ja vaihtoehtoja julkiselle koulushysysteemille on vain rajallisesti Korkeakoulutusta koskevat tulokset ovat hy vin toisenlaiset ja useimmiten todetaan kolmannen asteen koulutuksen suosivan rikkaita (Vaalavuo 2011)

Terveydenhuollon tarkastelussa on tavallisesti kaumlytetty kahta vaihtoehtoista imputointimenetelmaumlauml toinen perustuu tosiasialliseen kaumly ttoumloumln ja toinen niin sanottuun vakuutusperiaatteeseen Vaikka jaumllkimmaumlisen kaumlyttoumlauml usein puoltavat myoumls kaumlytaumlnnoumln sy yt on tarpeellista huomioida naumliden kahden menetelmaumln teoreettisesti eroavat laumlhtoumlkohdat jotka mielestaumlni kannustavat vakuutusperishyaatteeseen perustuvaan imputointiin Vakuutusperiaate perustuu ikaumlaumln ja joskus myoumls sukupuoleen (Smeeding ym 1993 Steckmest 1996 Lakin 2004 Garfinkel ym 2005 Aaberge ym 2006) Laumlhtoumlkohtana on ajatus siitauml ettauml kaikki hyoumlty vaumlt terveyspalveluiden olemassaolosta vaikkei niitauml juuri haastatteluvuonna olisi kaumly ttaumlny tkaumlaumln Julkinen terveydenhuolto korvaa yksity isen vakuutuksen ja on naumlin ollen vakuutushinnan arvoinen etuus yksittaumliselle terveydenhuoltoon oikeutetulle henkiloumllle Taumltauml metodia on kaumlytetty useimmissa terveyspalvelut huomioon ottavissa tutkimuksissa joissa on todettu ettauml terveydenhoitopalvelut toimivat tehokkaasti tulonjakomekanismin osana kaventaen kuilua rikkaiden ja koumlyhien vaumllillauml riippumatta siitauml onko kyseessauml universaali vai tarveharkinshytainen jaumlrjestelmauml (Marical ym 2006) Jos imputoinnin perustana on sen sijaan tosiasiallinen terveyspalveluiden kaumly ttouml alin tuloluokka naumlyttaumlauml hyoumltyvaumln jopa

4 Imputoinnilla tarkoitetaan taumlssauml tutkimuksessa palvelun arvon liittaumlmistauml henkiloumloumln tulonjakotilasshytossa eli tilastoon luodaan uusi muuttuja vanhuspalveluille ja lastenhoidolle ja sen arvo korvataan arvioidulla rahallisella arvolla Tarkemmat tiedot menetelmaumlstauml ja kaumlytetyistauml aineistoista loumly ty vaumlt teoksesta Vaalavuo (2011)

Eurooppalaiset elinolot

52

enemmaumln sillauml useasti koumlyhimmaumlt kaumlrsivaumlt pienten tulojen lisaumlksi heikommasta terveydentilasta (Goddard ja Smith 2001)

Toisaalta vakuutusperiaatteen kaumlyttouml imputoinnin pohjana voi haumlmaumlrtaumlauml sen tosiseikan ettauml koumlyhaumlt ja palveluita usein eniten tarvitsevat eivaumlt kaumlytauml palveluita samassa suhteessa tarpeeseensa kuin rikkaat Tutkimusten mukaan hyvaumltuloiset kaumlyttaumlvaumlt erikoisterveydenhoitopalveluita muita useammin (De Graeve ja van Ourti 2003 Van Doorslaer ym 2004 Kunst ym 2005 Hernagravendez-Quevado ym 2006)

Vaikka erot metodien teoreettisten laumlhtoumlkohtien vaumllillauml ovatkin huomattavat lopputuloksiin imputointimenetelmaumln valinta ei juuri vaikuta Maria Evandroun ym (1993) ja Tom Seftonin (2002) Isoa-Britanniaa koskevat tutkimukset peshyrustuivat yksity iskohtaisiin tilastoihin palveluiden tosiasiallisesta kaumly toumlstauml kun taas Caroline Lakin (2004) tutki asiaa vakuutusperiaatteeseen perustuvilla analy yseilla Tutkimukset eroavat tuloksiltaan vain vaumlhaumlisesti toisistaan kumshymallakin menetelmaumlllauml saavutetut tulokset osoittavat tuloerojen pienentyneen luontoisetuuksien huomioon ottamisen jaumllkeen ja alimman tuloluokan hyoumltyneen palveluista eniten

Julkiset menot ja palveluiden kaumlyttaumljaumlt Alle kouluikaumlisten palvelut

Hyvinvointivaltiot tukevat lapsiperheitauml monin eri tavoin esimerkiksi rahoitshytamalla ja tuottamalla palveluita subventoimalla yksityisiauml palveluntuottajia jaumlrjestaumlmaumlllauml rahallisia etuuksia suoraan perheille tai tukemalla niitauml erityisten verojaumlrjestelyjen kautta Naumlmauml kaikki tukevat perheiden taloudellista tilannetta mutta naumliden vaikutuksia on vaikea eritellauml tulonjakotutkimuksissa Osa niistauml vaikuttaa suoraan kaumlytettaumlvissauml oleviin tuloihin kuten esimerkiksi tulonsiirrot tai alempi veroprosentti lasten lukumaumlaumlraumln mukaan

Kuviossa 2 vertaillaan eri maiden julkisia menoja perhe-etuuksien osalta Menot on jaettu rahaetuuksiin ja palveluihin5 Jaumllkimmaumlinen kategoria voi sishysaumlltaumlauml myoumls muita palveluita kuin lasten paumlivaumlhoidon mutta tavallisesti taumlmauml on kategorian suurin menoerauml Tanska on selvaumlsti rdquoperheystaumlvaumlllisinrdquo hy vinvointishyvaltio taumlmaumln tilaston perusteella 42 prosentin bruttokansantuoteosuudellaan

5 Eurostatin tilastot julkisten menojen suhteen eroavat jossain maumlaumlrin OECDn vastaavista tilastoista joten naumlitauml lukuja pitaumlisi kohdella arviona Vastaavat tilastolliset eroavaisuudet ovatkin taumlmaumlnty ypshypisen tutkimuksen yksi suurimmista haasteista ja tilastojen harmonisoitu keraumlaumlminen EU-tasolla on taumlsmaumlllisen tutkimuksen taumlrkein edelly tys tulevaisuudessa

Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml

53

Tansk

a Suomi

Norja Ruotsi

Islanti

Saksa

Unkari Ransk

a EU-27

Viro

Slovenia

Iso-Brit

annia

Espanja

Italia

Alankomaat

(EU-27-maiden keskiarvo 23 prosenttia)6 Sitauml vastoin Espanja Italia ja Alanshykomaat kuluttavat vain noin kolmanneksen taumlstauml Jos otamme huomioon vain julkiset palvelut Pohjoismaat muodostavat yhtenaumlisen palveluorientoituneen klusterin niin kuin hy vinvointivaltioregiimiteorioissa usein painotetaan (muut maaryhmaumlt eivaumlt tule selkeaumlsti esille) Naumliden maiden ulkopuolella ei missaumlaumln ylity 1 prosentin osuus kun taas Pohjoismaissa palveluihin panostetaan keskishymaumlaumlrin 18 prosentin bruttokansantuoteosuudella Taumlmaumln perusteella voidaan paumlaumltellauml ettei lastenhoidon lisaumlaumlminen tulonjakotutkimuksiin juurikaan muuta lopputuloksia tulonjaon tasaisuudesta Pohjoismaita lukuun ottamatta sillauml muissa maissa lastenhoitoon kaumlytetyt julkiset menot ovat hy vin marginaalisia

Kuvio 2 Perhe-etuuksiin kohdistuvien julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta vuonna 2009

4 5 4 0 3 5 3 0

P a l v e l u t2 5 2 0 R a h a e t u u d e t 1 5 1 0 0 5 0 0

Laumlhde Eurostat Social Protection

Kuviossa 3 (s 54) keskitytaumlaumln ainoastaan lapsille suunnattuihin palveluihin eli lasten paumlivaumlhoitoon ja esiopetukseen (esiopetus kuuluu tilastoissa yleensauml koulutuksen alaan joten siihen kohdistettuja menoja ei ole otettu huomioon kushyviossa 2) sekauml perheisiin kohdistuviin veroetuuksiin7 Huomaamme ettauml esiopeshytuksen huomioiminen muuttaa maajaumlrjestystauml Etenkin Ranskassa ja Italiassa on perinteisesti luotettu laajaan esiopetukseen jo kolmannesta ikaumlvuodesta laumlhtien

6 Taumlmauml ei tosin ota huomioon eroja maiden tarvetekijoumlissauml

7 Kuten on jo mainittu alaviitteessauml 5 kuviossa 3 esitety t tilastot lastenhoidon osalta eivaumlt vastaa taumlysin kuvion 2 tilastoja sillauml laumlhteenauml on OECD eikauml Eurostat Taumlmaumln lisaumlksi taumlssauml tilastossa menot on suhteutettu pakolliseen koulunaloitusikaumlaumln jotta vertailu maiden vaumllillauml olisi mahdollista Toisin sanoen kuviossa 3 otetaan huomioon se ettauml esimerkiksi monissa Pohjoismaissa koulu aloitetaan vasta 7 vuoden iaumlssauml ja esiopetukseen osallistutaan 6-vuotiaana kun muissa maissa kouluvelvollisuus alkaa vuotta aiemmin Ilman taumltauml korjausta maiden vaumlliset erot kohderyhmaumln koossa vaikuttaisivat tuloksiin (Adema ja Ladaique 2009 10) Lopullisessa imputoinnissa naumlillauml eroilla ei tosin ole vaishykutusta tuloksiin sillauml siinauml otetaan huomioon kulut yhtauml oppilasta tai paumlivaumlkotihoidossa olevaa kohden

Eurooppalaiset elinolot

54

Ranska

Alankomaat

Iso-Brit

annia

Tansk

a Saksa

Ruotsi Norja

Suomi Isl

anti

Espanja

Unkari Ita

lia

Slovenia Viro

Kuvio 3 Lastenhoitoona ja esiopetukseen kohdistuvien julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta

vuonna 2007

1 8

1 6

1 4

1 2 V e r o t u s1 0

E s i o p e t u s0 8

0 6 L a s t e n h o i t o

0 4

0 2

0 0

a Sloveniasta ei tietoja lastenhoidon osalta Laumlhde OECD Family Database

Kuviossa 4 tehdaumlaumln maiden vaumllisestauml vertailusta jaumllleen hieman helpompaa kun etuuden arvo suhteutetaan maan keskituloihin8 Maiden vaumllinen jaumlrjestys muuttuu jaumllleen huomattavasti Taumlmauml kertoo siitauml ettauml julkiset menot saattavat olla suhteessa bruttokansantuotteeseen pienet (Italia) mutta yhtauml lasta kohden kulut voivatkin olla merkittaumlvaumlt tai paumlinvastoin (Islanti) Naumlin ollen onkin taumlrkeaumlauml huomioida julkisten menojen lisaumlksi kaumlyttaumljien maumlaumlrauml sekauml maan yleinen tulotaso Taumlmaumln kuvion perusteella voisimme ennakoida perheiden luontoisetuuksien vaikuttavan tulonjakoon erityisesti Ruotsissa Unkarissa ja Suomessa Kuvio esittaumlauml julkiset menot palveluita kaumlyttaumlvaumlauml lasta kohden (julkiset menot jaettuna palveluita kaumly ttaumlvien lapsien maumlaumlraumlllauml) Lopullisessa imputoinnissa myoumls palvelun kaumlytoumln intensiteetti (tuntimaumlaumlrauml per viikko) otetaan huomioon

Useimmissa maissa alle kouluikaumliset saavat esiopetusta jo alle viisivuotiaina OECDn (2009 10) mukaan kaksi kolmasosaa 3- ja 4-vuotiaista lapsista osallistuu esiopetukseen ja ajatus universaalista joskin monissa maissa osa-aikaisesta esikoulusta 3 ndash 6-vuotiaille on kaumly taumlnnoumlssauml toteutunut tai toteutumassa suushyrimmassa osassa Eurooppaa Siksi vaihtelu lapsille suunnatuissa palveluissa tulee esille laumlhinnauml alle 3-vuotiaiden paumlivaumlhoidossa Ainoastaan Pohjoismaissa

8 Tarkoitan tuloista puhuttaessa kotitalouden ekvivalentteja kaumlytettaumlvissauml olevia tuloja (eli verojen ja tulonsiirtojen jaumllkeen)

Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml

Unkari Ruotsi

Suomi

Slovenia

Italia

Tansk

a Norja

Ranska

Saksa

Iso-Brit

annia

Alankomaat Viro

Kuvio 4 Lasten paumlivaumlhoidon ja esiopetuksen suhteellinen taloudellinen merkitys osuus kotitalouden

55

keskimaumlaumlraumlisistauml kaumlytettaumlvissauml olevista tuloistaa

0

1 0

2 0

3 0

4 0

5 0

6 0

7 0

8 0

9 0

1 0 0

Espanja

b

Islanti

b

E s i o p e t u s

L a s t e n paumlivauml h o i t o

a Valuutat on muunnet tu euroiksi EU-SILCin valuut tamuuntimen mukaisesti b Espanjan ja Islannin osalta ei ole saatavissa eriteltyauml tietoa lasten paumlivaumlhoidon ja esiopetuksen menoista ne on taumlssauml esitetty siis yhdessauml Laumlhde Kirjoittajan omat EU-SILC-aineistoon perustuvat laskelmat (maan keskimaumlaumlraumliset kaumlytettaumlvissauml olevat tulot) ja kansalliset laumlhteet julkisia palveluja kaumlyttaumlvien lasten lukumaumlaumlraumln ja julkisten menojen osalta

tarjotaan riittaumlvaumlsti paumlivaumlhoitopaikkoja kaikkein pienimmille lapsille Useimshymissa muissa maissa vanhemmat joutuvat yhauml turvautumaan isovanhempien muiden sukulaisten kolmannen sektorin tai yksityisen sektorin apuun

Kuviosta 5 (s 56) kaumly ilmi vielauml yksi tuloksiin vaikuttava tekijauml lasten jakautuminen tulokvintiileittaumlin9 eri maissa Unkarissa ja Islannissa pienet lapset kuuluvat useammin koumlyhimpaumlaumln tuloluokkaan kuin muissa maissa Sitauml vastoin Virossa lasten suhteellinen asema on paras Lapsille suunnatut etuudet kohdistushyvat pienituloisimmille etenkin Unkarissa Islannissa ja Isossa-Britanniassa kun taas Virossa ja Tanskassa taumlllaisten etuuksien tulonjakovaikutus on pienempi Voidaankin arvioida ettauml lasten ja vanhusten suhteellinen taloudellinen asema maassa vaikuttaa sosiaalipalveluiden tulonja kovaikutukseen (hy poteesi 1) Vaikutus jaumlauml pienemmaumlksi niissauml maissa joissa naumlmauml ryhmaumlt ovat tasaisemmin jakaantuneet silloin kun etuuksien saantiin tai kaumlyttoumloumln eivaumlt vaikuta mitkaumlaumln muut tekijaumlt

9 Kotitaloudet on analy ysejauml varten jaettu viiteen samansuuruiseen tuloluok kaan eli kvintiiliin Ylimmaumlssauml kvintiilissauml on 20 prosenttia maan rikkaimmista kotitalouksista alimmassa kvintiilissauml 20 prosenttia maan pienituloisimmista kotitalouksista

Eurooppalaiset elinolot

Unkari

Islanti

Iso-Brit

annia Ita

lia

Ranska

Alankomaat

Norja

Espanja

Suomi

Slovenia

Saksa

Ruotsi

Tansk

a Viro

Kuvio 5 Alle 6-vuotiaiden lasten jakautuminen tuloluokittain vuonna 2006

1 0 0

9 0 8 0 7 0 V k vint iili

56 6 0 IV k vint iili

5 0 III k vint iili 4 0 II k vint iili 3 0 I k vint iili 2 0 1 0

0

Laumlhde EU-SILC 2007

Useissa maissa varakkaampien perheiden lapsia hoitaa kuitenkin useammin joku muu kuin heidaumln vanhempansa Esimerkiksi Suomessa alimpaan tulokvinshytiiliin kuuluvista 0 ndash5-vuotiaista lapsista 422 prosenttia hyoumlty y lasten paumlivaumlhoishydosta tai esikoulusta ja ylimpaumlaumln kvintiiliin kuuluvista 661 prosenttia (Foumlrster ja Verbist 2012 32) Voi olla ettauml parempiosaiset hyoumltyvaumlt palveluista jo ennalta enemmaumln kuin muut Eraumlissauml maissa etuoikeus lastenhoitopaikkaan annetaan niille lapsille joiden aumliti kaumly toumlissauml (Kremer 2002) Isossa-Britanniassa on havaittu ettauml virallisia lastenhoitopalveluita kaumlyttaumlvaumlt todennaumlkoumlisemmin vanhemmat joista kumpikin on hy vaumltuloisia kokoaikatyoumltauml tekeviauml (Baldock 2003 115 [Wasoff ja Dey 2000]) Samoin Daycare Trust (2008) pelkaumlauml oikeutetusti ettauml se osa lapsista joka ei osallistu ilmaiseen osa-aikaiseen esikouluun kuuluu varmemshymin Ison-Britannian jo ennestaumlaumln heikoimmin toimeentuleviin ryhmiin Naumliden maakohtaisten havaintojen perusteella voidaan arvioida ettauml lasten paumlivaumlhoidon tai esikoulun tarjonnan ollessa rajatumpaa palveluita kaumlyttaumlvaumlt laumlhinnauml paremshypituloiset perheet Sitauml vastoin kattavat julkiset palvelut takaavat tasapuolisemshyman palveluiden kaumlytoumln sosioekonomiseen luokkaan katsomatta (hypoteesi 2) Suomessa tilanteeseen liitty y myoumls kotihoidontuen kaumlytoumln mahdollisuus joka on johtanut pienempiin paumlivaumlhoidon kaumly ttoumlosuuksiin ja heikompaan naisten tyoumlllisy ysasteeseen kuin muissa Pohjoismaissa Kotihoidontuen kaumly ttouml painottuu usein pienempituloisiin perheisiin joiden aumlideillauml ei ole tyoumlpaikkaa Taumlmauml aihe on viime aikojen poliittisessa keskustelussa noussut voimakkaasti esiin kun on vertailtu nuorten suomalaisaumlitien tyoumlssaumlkaumlyntiauml ruotsalaisiin aumliteihin

Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml

57

Vanhuspalvelut

Kuten kuviosta 6 (s 58) ilmenee Ruotsi ja Alankomaat panostavat selkeaumlsti eniten pitkaumlaikaishoitoon (taumlssauml otettu huomioon myoumls muu kuin vanhustenhoito) Muut Pohjoismaat Suomea lukuun ottamatta tulevat tiiviisti peraumlssauml Vanhusshypalveluihin osoitetut julkiset varat vaihtelevat Viron 01 prosentista Alankoshymaiden 25 prosenttiin bruttokansantuotteesta (Huber ym 2009 99) Vaihtelu maiden vaumllillauml on huomattavasti suurempaa kuin muiden menokategorioiden kuten terveydenhuoltomenojen kohdalla (ks myoumls Jensen 2008) Taumlssauml esitetyt menot muuttuvat kuitenkin jo laumlhitulevaisuudessa vanhustenhuollon merkitykshysen ja vaatimusten kasvaessa Muun muassa Espanjassa on tarkoitus korottaa menojen maumlaumlrauml 1 prosenttiin vuoteen 2015 mennessauml (Celdragraven ym 2009)

Artik kelin tulonja kovaikutusta koskevissa analy yseissauml olen kaumly ttaumlny t taumlsmaumlllisempiauml tilastoja julkisista menoista Niiden perusteella olen laskenut menot henkeauml kohden mitkauml puolestaan on suhteutettu kaumlytettaumlvissauml oleviin tuloihin eri maissa kuviossa 7 (s 58) Taumlmauml antaa tarkemman kuvan julkisten vanhustenhoitopalveluiden rahallisesta merkityksestauml kotitalouksille Ruotsissa niiden arvo on suurin eli laumlhes 160 prosenttia keskimaumlaumlraumlisistauml tuloista Isossa-Britanniassa Alankomaissa ja Norjassakin laumlhes 100 prosenttia Sitauml vastoin palshyveluiden merkitys vanhustenhuollossa Etelauml-Euroopassa Sloveniassa ja Saksassa on erittaumlin pieni Selkeitauml maaklustereita on vaikea hahmottaa kuviosta Naumlmauml erot heijastunevat tuloksissa kun mittaamme vanhuspalveluiden vaikutusta kotitalouksien tuloihin

Eroja maiden vaumllillauml loumlyty y vanhustenhuoltoon kaumlytettaumlvien menojen lisaumlksi myoumls vanhuspalveluiden kaumlytoumlssauml Taumlydellistauml vertailua on tosin vaikea tehdauml sillauml ikaumlryhmaumlt vaihtelevat maiden erilaisten tilastointikaumlytaumlntoumljen mukaan Selkeitauml eroja ei voi kuitenkaan olla huomaamatta Norjassa 62 prosenttia vanhimmasta ikaumlryhmaumlstauml (yli 85-vuotiaista) kaumlyttaumlauml kotipalveluita kun taas Virossa vastaava luku on 7 prosenttia (yli 80-vuotiaat) laitospalveluita kaumlyttaumlauml jopa 40 prosenttia Islannissa ja 34 prosenttia Tanskassa kun Virossa ja Espanjassa laitospalveluista hyoumlty y reilusti alle kymmenen prosenttia (ks Vaalavuo 2011)

Eurooppalaiset elinolot

Ruotsi

Alankomaatb

Tansk

a Norja

Islanti

Italia

Iso-Brit

annia Suomi

Ransk

a Saksa

Slovenia Viro

Espanja

Ruotsi

Iso-Brit

annia

Alankomaat

Norja

Tansk

a Suomi

Ransk

a

Unkari Isl

anti Viro

Saksa

Slovenia

Espanja

Italia

Kuvio 6 Pitkaumlaikaishoitoon kohdistettujen julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta vuosina

2004ndash2008 a

4 5

4

3 5

58 3 R a h a e t u u d e t 2 5 K o t i p a l v e l u t

2 L a i t o s h o i t o

1 5

1

0 5

0

a Ei tilastoja Unkarista b Ei erillisiauml kategorioita Alankomaiden osalta Laumlhde Huber ym 2009 99

Kuvio 7 Vanhuspalveluiden suhteellinen taloudellinen merkitys osuus kotitalouden keskimaumlaumlraumlisistauml

kaumlytettaumlvissauml olevista tuloista vuonna 2006 Mukana sekauml koti- ettauml laitospalvelut

1 6 0

1 4 0

1 2 0

1 0 0

8 0

6 0

4 0

2 0

0

Laumlhteet Kaumly tet taumlvissauml olevat tulot EU-SILC 2007 ja vanhuspalvelumenot kansallisista laumlhteistauml

Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml

59

Tansk

a

Islanti

Suomi Viro

Iso-Brit

annia

Ruotsi

Norja

Slovenia

Espanja

Alankomaat

Saksa

Italia

Ranska

Unkari

Yleisesti ottaen vanhuspalveluista hyoumlty y suoraan vain marginaalinen osa koko vaumlestoumlstauml mutta naumliden palveluiden tulonjakovaikutus voi olla sitaumlkin mershykittaumlvaumlmpi sillauml menot henkeauml kohden ovat eraumlissauml maissa suuret Samoin kuin paumlivaumlhoidon kohdalla voidaan empiirisissauml tuloksissa odottaa palveluita kaumlytshytaumlvien maumlaumlraumln vaikuttavan tulonjakovaikutuksen suuruuteen yhdessauml menojen suhteellisen merkityksen kanssa (hypoteesi 3) Mihin suuntaan taumlmauml tulonjako kulkee riippuu vanhusten jakautumisesta tuloluokittain (kuvio 8) Useimmissa maissa vanhuskotitaloudet ovat yliedustettuina alimmissa tuloluokissa Toisaalta pitaumlauml huomioida sosioekonomisen aseman vaikutus elinikaumlaumln Esimerkiksi Suoshymessa miesten eliniaumlnodotteessa on hurja 12 vuoden ero ylimmaumln ja alimman sosioekonomisen luokan vaumllillauml10 Demografinen jakautuminen johtaa luonnolshylisesti vanhuspalveluiden vahvasti heikkotuloisia hyoumldyttaumlvaumlaumln luonteeseen Toishysaalta perinteisissauml bismarckilaisissa hy vinvointivaltioissa joissa elaumlkejaumlrjestelmauml on antelias ja elaumlkkeelle siirtymistauml edeltaumlvaumlauml tulotasoa yllaumlpitaumlvauml vanhukset nautshytivat tavallisesti esim lapsiperheitauml paremmasta elin- tai tulotasosta Suuri osa hy vinvointivaltion etuuksista erityisesti elaumlkkeet vanhuspalvelut ja terveydenshyhuolto kohdistuu elinkaaren loppupaumlaumlhaumln Niinpauml vanhusten suhteellinen taloudellinen asema maumlaumlrittaumlauml jaumlrjestelmaumln tulojen uudelleenjaon laajuuden ja tehokkuuden

Kuvio 8 Yli 65-vuotiaiden jakautuminen tulokvintiileittaumlin vuonna 2006

1 0 0

9 0 8 0 7 0 V k vint iili 6 0 IV k vint iili 5 0 III k vint iili 4 0

II k vint iili 3 0

I k vint iili2 0 1 0

0

Laumlhde EU-SILC 2007

10 Taumlssauml ikaumlr yhmaumlkohtaisessa tuloluok kien tarkastelussa ei tosin huomioida sitauml tosiseikkaa ettauml monilla vanhuksilla on omistusasunto ja hy vin erilaiset kulutustottumukset kuin esimerkiksi lapsiperheilshylauml joten vertailu ei oikeastaan ole ihan yhtauml yksioikoinen On myoumls huomioitava ettauml yksin elaumlvauml elaumlkelaumlinen saattaa kuulua pienituloisten r yhmaumlaumln elaumlk keensauml ja muiden tulojensa puolesta vaikka olisikin korkeasti koulutettu varakas ja asuisi omistusasunnossa kaupungin paraatipaikalla

Eurooppalaiset elinolot

60

Edellauml esitetyt tilastot kiinnittaumlvaumlt huomion siihen seikkaan ettauml jo ennesshytaumlaumln tasa-arvoisimmat maat naumlyttaumlvaumlt panostavan palveluihin enemmaumln Taumlmauml saattaa tuloksissa lisaumltauml eroja maiden vaumllillauml Kuten jo artikkelin johdannossa todettiin sosiaalipalveluiden huomioiminen tulonjakotutkimuksessa vaikuttaa erityisesti maiden vaumlliseen vertailuun sillauml julkiset menot ja palveluiden kattavuus vaihtelevat merkittaumlvaumlsti eri maissa (hypoteesi 4) Erityisesti Pohjoismaat korosshytuvat edellauml esitellyissauml tilastoissa palveluvaltioina mutta muutamat muutkin maat nousevat vaihtelevasti esille

Aineistot ja metodologiset kompastuskivet

Taumlmauml artikkelin tulovaikutuksia tutkiva empiirinen osuus pohjautuu EU-SILCin vuoden 2007 versioon (tulotiedot vuodelta 2006) Vaikka tulotiedot ovat kielshytaumlmaumlttauml jo hieman vanhat taumlrkeintauml on pohtia taumlmaumln tulonjakomekanismin rinnakkaisen osan roolia eikauml niinkaumlaumln takertua tarkkoihin lukuihin joihin pitaumlauml joka tapauksessa suhtautua ensisijaisesti suuntaa antavina arvioina Tiedot julkisista sosiaalipalveluista on saatu kansallisista laumlhteistauml (ks Vaalavuo 2011) ja esiopetustilastot OECDn koulutustilastoista Taumlmauml on taannut yksityiskohshytaisemmat ja tarkemmat tiedot lasten paumlivaumlhoidon ja vanhuspalveluiden osalta mutta tilastojen vertailtavuus on saattanut taumlssauml hieman kaumlrsiauml Taumlssauml kohtaa sopiikin huomauttaa ettauml hoito- ja hoivapalveluihin perehtyneet tutkimukset yleensauml alkavat toteamuksella siitauml kuinka vaikeaa on saada naumlistauml palveluista luoshytettavaa kansainvaumllisesti vertailtavaa tilastotietoa Oma kokemukseni vahvistaa taumlmaumln haasteellisuuden EU-tasolla ei aiheesta loumlydy vielauml harmonisoituja tilastoja (Eurostat 2004) Eri maissa lapsille suunnatuista palveluista vastaa vaihtelevasti koulutus- perhe- tai hyvinvointisektori mikauml johtaa tilastojen hajaantumiseen eri hallinnonaloille Samaten vanhuspalvelut ovat monissa maissa jaettu sosiaashyliseen ja terveydelliseen komponenttiin

Imputointimenetelmaumlaumln liittyvaumlt oletukset

Kuten edellauml on jo mainittu kaumlytettaumlvissauml olevien tulojen laajentaminen kattashymaan myoumls mahdollisen tai todellisen julkisten palveluiden kaumlytoumln vaatii myoumls teknisten ratkaisujen perinpohjaisempaa harkintaa Ensinnaumlkin mikauml on palshyveluiden arvo eli mikauml rahallinen summa palvelusta hyoumltyjille jaetaan Toiseksi kenelle taumlmauml rahallinen etuus jaetaan eli ketkauml hyoumltyvaumlt Naumlmauml kysymykset toimivat imputointimenetelmaumln pohjana Myoumls Julian Le Grand (1987) on

Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml

61

pohtinut naumlitauml kysymyksiauml Haumln epaumlilee ettauml taumlmaumlnkaltainen empiirinen tutkishymus voi analysoida ainoastaan julkisten menojen mutta ei todellisten hyoumltyjen jakautumista Ns kustannusarvo eli julkisen menon suuruus rahallisen arvon pohjana ei siis anna oikeaa kuvaa palvelun arvosta yksiloumllle Lisaumlksi monet talousshytieteilijaumlt ovat vaumlittaumlneet ettei luontoisetuus ole kaumlyttaumljaumllleen yhtauml arvokas kuin vastaava rahallinen etuus jonka vastaanottaja voi kaumlyttaumlauml haluamallaan tavalla (Smeeding ym 1993 249 Expert Group on Household Income Statistics 2001 15 Garfinkel ym 2006 24) Taumlhaumln kysymykseen liittyy myoumls toinen oletus siitauml ettauml palvelut olisivat yhtauml arvokkaita kaikille Timothy Smeeding (1977) on kuishytenkin havainnut ettauml tulotason noustessa julkiset palvelut korvaavat rahalliset etuudet paremmin Toisin sanoen pienituloiset mieluummin ottaisivat etuuden vastaan kaumlteisen muodossa Lisaumlksi julkisten menojen suuruus ei vaumllttaumlmaumlttauml kerro mitaumlaumln palveluiden laadusta ja maumlaumlraumlstauml mikauml pitaumlauml muistaa erityisesti kansainvaumllisessauml vertailussa

Imputointi kaumlytaumlnnoumlssauml

EU-SILC-aineisto sisaumlltaumlauml vastaajien tiedot kaumlytetyistauml lasten paumlivaumlhoitopalveshyluista sekauml esiopetuksesta viikkotuntien tarkkuudella Niinpauml naumliden etuuksien imputointi onnistuu raportoitujen tuntien tarkkuudella ja ottaa siis huomioon kaumlytoumln todellisen intensiteetin Rahallinen arvo on laskettu julkisista menoista yhtauml kaumlyttaumljaumlauml kohden (eli julkiset menot jaettuna kaumlyttaumljien maumlaumlraumlllauml) yhden tunshynin hinta tai rahallinen arvo on laskettu jakamalla kaumlyttaumljaumlkohtainen etuus maan keskimaumlaumlraumlisellauml tuntimaumlaumlraumlllauml jonka verran palveluita on kaumlytetty Esiopetus on ilmaista kaikissa tutkimuskohteena olevissa maissa mutta lasten paumlivaumlhoitoon sen sijaan usein liitty y kaumlyttaumljaumlmaksuja joita ei ole taumlssauml tutkimuksessa otettu huomioon OECDn perhetilastojen mukaan (OECD Family Database PF 34) lastenhoidon maksut 2-vuotiaasta ovat keskiarvoltaan 141 prosenttia keskipalshykasta EU-maissa (vaihtelu on suurta 42 prosenttia keskipalkasta Unkarissa ja 303 prosenttia Espanjassa) Suomessa maksut ovat keskimaumlaumlrin 76 prosenttia keskipalkasta mutta kaumlyttaumljaumlmaksut on sidottu tulotasoon porrastetusti mikauml lisaumlauml nettohyoumldyn progressiivisuutta yhteiskunnassa sillauml varakkaammat kotishytaloudet maksavat palvelusta enemmaumln

Sosiaalipalveluiden jaumlrjestaumlminen on usein paikallishallinnon vastuulla Taumlmauml johtaa usein sekauml laadun ettauml maumlaumlraumln alueelliseen vaihteluun Esimerkiksi ero entisten Laumlnsi- ja Itauml-Saksan vaumllillauml on huomattava entisen Itauml-Saksan alueella on edelleen osaksi naumlky vissauml sosialistisen ajan valtiolle ominainen naisten runsas osallistuminen tyoumlelaumlmaumlaumln aumlitien tyoumlllisy ysaste on siellauml edelleen laumlnttauml korkeampi Alle 3-vuotiaista jopa yli puolet on julkisessa paumlivaumlhoidossa kun vastaava luku laumlnnessauml on 5 prosenttia Myoumls Italiassa tiety t alueet ovat ottaneet perheen ja tyoumln

Eurooppalaiset elinolot

62

yhteensovittamisen hoidettavakseen Bolognan alueella n 30 prosenttia pienistauml lapsista on paumlivaumlhoidossa kun muilla alueilla paumlivaumlhoidossa on 6 prosenttia (Kamerman 2000) Samanlainen alueellinen vaihtelu on huomattavaa vanhuspalshyveluiden kohdalla erityisesti Italiassa ja Espanjassa Naumlitauml alueellisia vaihteluita ei oteta huomioon taumlssauml tutkimuksessa vaan analy ysit tehdaumlaumln kansallisella tasolla Taumlmauml ei vaikuta tuloksiin jos oletamme ettauml vaumlestouml on tasapuolisesti jakautunut eri alueille tuloihin katsomatta Taumlmauml ei luonnollisestikaan pidauml paikkaansa sillauml useasti koumlyhemmaumlt kotitaloudet asuvat koumlyhemmillauml alueilla huonommin menestyvissauml kunnissa ja usein jopa syrjaumlseuduilla

Sosiaalipalveluiden tavoite on parantaa avun tai hoivan tarpeessa olevien ihmisten elintasoa ja samaten helpottaa heidaumln epaumlvirallisten hoitajiensa hoivashytaakkaa (Sipilauml 1997 36) Taumlstauml laumlhtoumlkohdasta voikin olla vaikea paumlaumlttaumlauml hyoumldytshytaumlvaumltkouml vanhuspalvelut niitauml kaumlyttaumlvaumlauml vanhusta vai sittenkin esimerkiksi haumlnen lapsiaan jotka vapautuvat jatkuvan hoivan takaamisesta iaumlkkaumlille vanhemmilshyleen Taumlssauml tutkimuksessa vanhuspalveluiden katsotaan hyoumldyttaumlvaumln vanhusta (ja haumlnen kotitalouttaan) samoin kuin lastenhoitopalvelut hyoumldyttaumlvaumlt lapsen koko kotitaloutta Kotitalouden resurssien arvioidaan olevan tasaisesti jaettu kotitalouden jaumlsenien kesken

Toisin kuin lapsille tai lapsiperheille suunnattujen palveluiden kaumlytoumlstauml vanhustenpalveluista ei ole valitettavasti mitaumlaumln vastaavaa tilastoa EU-SILCshyaineistossa Niinpauml imputointi ei perustu todelliseen kaumlyttoumloumln vaan potentiaashyliseen kaumly ttoumlmahdollisuuteen ikaumlryhmittaumlin Ajatus on sama kuin monissa tutkimuksissa joissa on tarkasteltu terveyspalveluiden tulonjakovaikutusta eli otamme vanhuspalveluiden kaumlyttoumlmahdollisuuden huomioon ikaumlaumln kuin se olisi hy vinvointivaltion takaama vakuutus vanhuuden toimintavajetta vastaan Ilman julkisia palveluita saattaisimme varautua vanhuuden heikkoutta vastaan yksishytyisin vakuutuksin kattavassa hy vinvointivaltiossa taumlhaumln ei ole tarvetta ja naumlin ollen taumlmaumln tutkimuksen taustalla on ajatus ettauml kaikki iaumlkkaumlaumlmmaumlt henkiloumlt saavat taumlmaumln rdquovakuutusmaksunrdquo tuloihinsa lisaumlttynauml sosiaalietuutena Imputointi perustuu siis kansallisista laumlhteistauml saatuihin tilastoihin siitauml kuinka suuri osa ikaumlryhmaumlstauml kaumlyttaumlauml vanhuspalveluita Jokainen yli 65-vuotias saa ikaumlnsauml mushykaisen tulonsiirron joka lasketaan ikaumlryhmaumln kaumlyttoumlasteen ja henkiloumlauml kohden lasketun palvelun arvon perusteella Viron Islannin ja Ruotsin tilastot sallivat myoumls sukupuolen kaumlytoumln yhtenauml kaumlyttoumloumln vaikuttavana muuttujana Taumlmauml olisi taumlrkeaumlauml myoumls muiden maiden kohdalla sillauml naiset elaumlvaumlt miehiauml pidempaumlaumln ja naumlin ollen vanhentuvat useammin yksin kun taas miehet voivat monissa tapaukshysissa luottaa puolisonsa hoivaan (Bettio ja Plantenga 2004 104) Esimerkiksi Ranskassa jopa kolme neljaumlsosaa laitoshoidon kaumlyttaumljistauml on naisia yli 80-vuotiaishyden ikaumlryhmaumlssauml ja naisista 18 sekauml miehistauml 7 prosenttia hyoumlty y taumlstauml palvelusta (Preacutevot 2009) Koska vanhuspalveluiden kaumlyttoumloumln vaikuttavat myoumls muut tekijaumlt kuin ikauml esimerkiksi perhetilanne epaumlvirallisten hoitajien kaumlyttoumlmahdollisuus

Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml

63

kaumlvelymatka laumlhimmaumllle julkisen liikenteen pysaumlkille ja koulutustaso (Oumlsterle 2002 39) tulee muistaa ettauml ajatuksena on tulkita luontoisetuudet vakuutusta vastaavaksi eduksi eli emme laske todellisen hyoumldyn suuruutta

Tuloerojen analysointi ja tulojen uudelleenjako

Tutkimuksessa analysoidaan kulutusyksikkoumlauml kohti laskettuja tuloja (ns ekvivashylenssitulot) eli kotitalouden tulot on sopeutettu kuvaamaan kotitalouden kokoa ja rakennetta (OECD-ekvivalenssiskaalan mukaisesti ensimmaumlinen aikuinen saa arvon 1 seuraavat aikuiset arvon 05 ja alle 14-vuotiaat lapset arvon 03)11

Analy ysit kohdistuvat vuoden tulojaksoon Joidenkin mielestauml vuoden pituinen jakso voi olla liian lyhyt julkisia palveluita tarkasteltaessa sillauml useimshymat eurooppalaiset hy vinvointivaltioiden asukkaat hyoumlty vaumlt palveluista jossain vaiheessa elaumlmaumlaumlnsauml Vanhukset ovat nauttineet koulutuksesta aikaisemmin elaumlmaumlssaumlaumln ja nuoremmatkin ennen pitkaumlauml kaumly ttaumlvaumlt terveydenhuoltopalveluita yhauml useammin Koko elaumlmaumlnaikaiseen eriarvoisuuteen keskittyminen kaumltkee kuitenkin sen tosiseikan ettauml tietyillauml ihmisryhmillauml menee usein muita hieman kehnommin vaikkei taumlmauml huono-osaisuus olisikaan pysy vaumlauml laatua Niinpauml taumlshymaumln tutkimuksen kaltainen poikkileikkauskuva eriarvoisuudesta ja palveluiden kaumlytoumlstauml on hedelmaumlllisempi tarkoituksiimme kun haluamme tarkastella myoumls vaumlestoumlryhmien vaumllisiauml eroja

Taumlssauml artikkelissa olen kaumlyttaumlnyt tulonjaon mittareina sekauml Gini-kerrointa (Gini) ettauml ylimmaumln ja alimman tulokvintiilin vaumllistauml suhdetta (S80S20) Jaumllshykimmaumlinen kertoo mielestaumlni selvemmin missauml tulonjaon kohdassa muutokset tapahtuvat Koumlyhy yden lisaumlaumlntyessauml on taumlrkeaumlauml keskittyauml juuri siihen miten pienishytuloisin 20 prosenttia vaumlestoumlstauml palveluista hyoumlty y Gini-kerroin sen sijaan voi pienentyauml vaikka tuloerot kaventuisivat vain kaikkein rikkaimpien vaumlestoumlnosien vaumllillauml ja koumlyhimpien elintaso ei muuttuisi suuntaan tai toiseen

11 Vaikka taumlmauml on jo vakiintunut kaumly taumlntouml tapaa kaumly ttaumlauml samaa ekvivalenssiskaalaa sekauml rahatuloihin ettauml luontoisetuuksiin on myoumls kyseenalaistettu (Radner 1997) Kun Rolf Aaberge y m (2010) mukautshytivat skaalaa ottaakseen huomioon erilaiset terveydenhuolto- ja koulutustarpeet he havaitsivat ettauml epaumltasaisesti jakautuneiden tarpeiden huomioiminen alentaa luontoisetuuksien tulonjakovaikutusta laumlhes puoleen siitauml mikauml oli tulos perinteisellauml ekvivalenssiskaalalla

Eurooppalaiset elinolot

64

Lapsille suunnattujen palveluiden tulonjakovaikutukset

Taulukko 1 esittelee vaatimattomaksi osoittautuneet muutokset tulonjaon mittashyreissa kun kaumlytettaumlvissauml olevien tulojen kaumlsitteeseen on lisaumltty lapsille suunnatshytujen palveluiden rahallinen arvo Kvintiilien eroa tarkasteltaessa huomaamme ettauml Unkaria ja Ruotsia lukuun ottamatta ero rikkaimpien ja koumlyhimpien vaumllillauml on kaventunut laumlhinnauml triviaalilla tavalla Gini-kerroin pysy y laumlhes samana ja kvintiilisuhde pienenee suurimmassa osassa maista vain 2 tai 3 prosenttia Taumlstauml voimme paumlaumltellauml ettauml joko koumlyhemmaumlt perheet eivaumlt hyoumldy palveluista merkittaumlvaumlsti tai niiden arvo ja etuudesta hyoumltyjien maumlaumlrauml ovat liian mitaumlttoumlmaumlt vaikuttaakseen tulonjaon kokonaiskuvaan edes palvelukeskeisimmissauml pohjoisen hy vinvointivaltioissa Itse asiassa Espanja ja Italia lukeutuvat yllaumlttaumlen niihin maishyhin joissa muutos kvintiilisuhteessa on keskiarvoa suurempi Suomi sitauml vastoin on keskiarvon alapuolella Maiden vaumlliset erot tuloeroissa saumlily vaumlt laumlhestulkoon samoina vertailtaessa kaumlytettaumlvissauml olevia tuloja ja laajennettua tulojen maumlaumlrishytelmaumlauml Toisin sanoen hypoteesi (H4) siitauml ettauml maiden vaumlliset erot kasvaisivat ei naumlytauml pitaumlvaumln paikkansa ainakaan lasten paumlivaumlhoidon ja esikoulun osalta Taulukon perusteella emme voi myoumlskaumlaumln erottaa selkeitauml maaryhmiauml eikauml yhteys lasten taloudelliseen tilanteeseen maassa tunnu selittaumlvaumln tuloksia Ensimmaumlisen hypoteesin mukaan lasten suhteellinen taloudellinen asema maassa vaikuttaa sosiaalipalveluiden tulonjakovaikutukseen Tulosten perusteella ei kuitenkaan naumlhdauml ettauml vaikutus olisi systemaattisesti pienempi niissauml maissa joissa lapset ovat tasaisesti jakaantuneet tuloluokkien vaumllillauml tai joissa lapsikoumlyhy yttauml olisi vaumlhemmaumln (esim Ruotsi)

Tarkasteltaessa palveluiden imputoidun arvon osuutta kaikkien kotitaloukshysien tuloissa keskimaumlaumlrin kaumly ilmi ettauml maiden vaumlliset erot ovat pieniauml Etuuden osuus alimman tulokvintiilin kaumlytettaumlvistauml olevista tuloista vaihtelee 2 ja 10 prosentin vaumllillauml Unkarissa (10 prosenttia) ja Ruotsissa (9 prosenttia) osuus on merkittaumlvin Suomessa se on alle keskiarvon eli 4 prosenttia Kun samaa asiaa tarkastellaan ainoastaan lasten paumlivaumlhoidosta ja esiopetuksesta hyoumlty vien kotishytalouksien kannalta palvelut edustavat keskimaumlaumlrin 16ta prosenttia lopullisista tuloista (eli kun kaumlytettaumlvissauml oleviin tuloihin on laskettu mukaan palvelun arvo) Ruotsissa osuus on suurin yli 30 prosenttia Suomessakin laumlhemmaumls 20 prosenttia Tulovaikutus edunsaajien naumlkoumlkulmasta on siis huomattava

Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml

65

Taulukko 1 Lasten paumlivaumlhoidon ja esiopetuksen vaikutus tulonjakoon

Maa

Gini-kerroin Kvintiilisuhde

Kaumlytettaumlshyvissauml olevat tulot

Kaumlytettaumlvissauml olevat tulot

+ lasten paumlivaumlhoito ja

esiopetus

Vaishykutus tuloshy

eroihin

Kaumlytettaumlshyvissauml

olevat tulot

Kaumlytettaumlvissauml olevat tulot

+ lasten paumlivaumlhoito ja

esiopetus

Vaishykutus tuloshy

eroihin

Unkari 0257 0252 ndash2 369 342 ndash7

Ruotsi 0232 0231 0 335 315 ndash6

Islanti 0280 0273 ndash3 395 377 ndash5

Espanja 0311 0306 ndash2 529 506 ndash4

Italia 0317 0314 ndash1 545 522 ndash4

Alankoshymaat 0268 0264 ndash1 389 376 ndash3

Ranska 0263 0259 ndash2 381 369 ndash3

Tanska 0241 0240 0 350 340 ndash3

Norja 0235 0233 ndash1 357 347 ndash3

Saksa 0296 0292 ndash1 476 463 ndash3

Iso-Britannia 0326 0324 ndash1 544 531 ndash2

Suomi 0261 0260 0 371 363 ndash2

Slovenia 0228 0226 ndash1 323 317 ndash2

Viro 0332 0330 ndash1 554 544 ndash2

Laumlhde EU-SILC 2007

Kuvio 9 (s 66) havainnollistaa palveluiden arvon jakautumista tulokvintiishyleittaumlin Taumlmauml on ehkauml analy ysien kiinnostavin tulos Kuvion perusteella voimme ainakin osittain todeta lasten taloudellisen aseman (H1) ja epaumltasaisen palveluishyden kaumlytoumln vaikutuksen Palvelut hyoumldy ttaumlvaumlt koumlyhiauml enemmaumln Alankomaissa Unkarissa ja Islannissa Todennaumlkoumlisesti taumlmauml seuraa siitauml ettauml lapset ovat naumlissauml maissa useammin edustettuina alimmassa tulokvintiilissauml Keskiluokat hyoumltyshyvaumlt monissa maissa eniten saman ilmioumln vuoksi ei siis ehkauml niinkaumlaumln koumlyhien heikon palveluiden kaumlyttoumlmahdollisuuden vuoksi Sen sijaan Isossa-Britanniassa ja Espanjassa joissa rikkain tuloviidennes hyoumlty y suhteettomasti eniten lapsille suunnatuista palveluista eriarvoistava palvelujaumlrjestelmauml on todennaumlkoumlisemmin sy ypaumlauml tulokseen sillauml palvelut ovat harvassa ja kaumlyttaumljaumlmaksut suuret Osaksi hypoteesi 2 eli kattavat palvelut takaavat tasapuolisemman palveluiden kaumlytoumln on siis paikkansa pitaumlvauml Toki on vaikea tietaumlauml hyoumltyvaumltkouml parempituloiset siksi

Eurooppalaiset elinolot

66

Alankomaat

Espanja

Islanti

Iso-Brit

annia Ita

lia

Norja

Ranska

Ruotsi

Saksa

Slovenia

Suomi

Tansk

a

Unkari Viro

ettauml naumlissauml kotitalouksissa palveluita tarvitaan kipeaumlmmin sillauml molemmat vanshyhemmista tyoumlskentelevaumlt kodin ulkopuolella (mikauml myoumls johtaa siihen ettauml perhe on parempituloinen kuin palveluista hyoumltymaumltoumln yhden palkansaajan kotitalous)

Kattavat ja edulliset lastenhoitopalvelut auttavat toki koumlyhempiaumlkin perheishytauml siirtymaumlaumln kahden palkansaajan malliin mutta jos esimerkiksi vain vaumlhaumln koulutusta saaneille naisille ei ole tarjolla mielekkaumlitauml toumlitauml voi kotiin jaumlaumlminen olla heille myoumls oma valinta johon lisaumlksi kotihoidon tuen kaltainen cash-forshycare-jaumlrjestelmauml kannustaa12

Kuvio 9 Etuuksien jakautuminen tulokvintiileittaumlin Lasten paumlivaumlhoidon ja esiopetuksen osuus kaikista

luontaisetuuksista

30

25

20

15

10

5

V k vint iili

IV k vint iili

III k vint iili

II k vint iili

I k vint iili

0

Laumlhde EU-SILC 2007

Kuvio 10 kuvaa vielauml sitauml kuinka kaumlytettaumlvissauml olevat tulot ja lapsille suunshynatut luontoisetuudet jakaantuvat Suomessa lapsiperheiden kesken Palveluista saatava hyoumlt y jakaantuu kohtalaisen tasaisesti kun tarkastellaan ainoastaan lapsiperheitauml mutta on toki merkille pantavaa ettauml kaksi ylintauml tulokvintiiliauml hyoumlty y lasten paumlivaumlhoidosta ja esiopetuksesta eniten Sitauml vastoin Ruotsissa ja Tanskassa alin tulokviintiili hyoumlty y rikkaita enemmaumln Taumlmaumln eron taustalla lienee nimenomaan Suomen kotihoidon tuki jota pienituloiset perheet kaumly ttaumlshyvaumlt ahkerammin Suomea epaumltasaisempaa luontoisetuuksien jakaantuminen on etenkin Isossa-Britanniassa jossa rikkaimmat perheet kahmivat 30 prosenttia eduista ja alimmassa tulokvintiilissauml perheet saavat 13 prosenttia

12 Valitettavasti EU-SILCin perusteella ei ole mahdollista tietaumlauml kaumly ttaumlvaumltkouml varak kaat britit ja esshypanjalaiset itse asiassa yksity isiauml palveluita Siinauml tapauksessa julkisten palveluiden kaumly ttouml voisi olla tasaisempaa kuin kuviossa 9 Toisin kuin Isossa-Britanniassa Espanjassa yksityiset palvelut ovat kuitenkin yhauml harvinaisia Myoumlskaumlaumln muissa maissa taumlmauml jaottelun puute ei todennaumlkoumlisesti tuota yhtauml suurta ongelmaa kuin juurikin Ison-Britannian kohdalla

Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml

I kvintiili II kvintiili III kvintiili IV kvintiili V kvintiili

Kuvio 10 Kaumlytettaumlvissauml olevien tulojen ja luontoisetuuksien jakaantuminen suomalaisissa lapsishy

perheissaumla tulokvintiileittaumlin

b

40

35

30 67 Kaumlytettaumlvissauml olevat tulot

Lasten paumlivaumlhoito ja 25

20 esiopetus

15

10

5

0

a Lapsiperheillauml tarkoitetaan taumlssauml kaikkia kotitalouksia joissa on alle kouluikaumlisiauml lapsia b Y-akseli osoittaa osuuden yhteenlasketuista tuloista (eli k vintiilien osuudet summaantuvat 100 iin) Laumlhde EU-SILC 2007

Vanhuspalveluiden tulonjakovaikutukset

Kuten kuvio 8 vanhusten jakaantumisesta tuloluokittain ennusti empiiriset anashyly ysit vahvistivat vanhuspalveluiden huomattavasti koumlyhiauml hyoumldyttaumlvaumln luonteen Taulukko 2 (s 68) esittelee imputointiin perustuvat analy ysit vanhuspalveluiden tulonjakovaikutuksesta Sekauml Gini-kerroin ettauml kvintiilisuhde osoittavat eriarvoishysuuden vaumlhenevaumln miltei kaikissa maissa Itse asiassa tuloerojen kaventuminen (S80S20) on voimakkuudeltaan huomattava tutkituista maista laumlhes puolessa toisin kuin oli ennakkoon arvioitu Vanhuspalveluiden huomioiminen johtaa paljon selvempaumlaumln maiden ryhmittymiseen toisin kuin lasten paumlivaumlhoidon ja esiopetuksen tapauksessa tai ehkauml taumltauml voisi kutsua ennemminkin kahtiajaoksi ensimmaumliseen ryhmaumlaumln kuuluvat Pohjoismaat ja vanhuspalveluihin perinteisesti panostaneet Iso-Britannia ja Alankomaat toisessa ryhmaumlssauml on heterogeeninen joukko maita Jaumllkimmaumliseen joukkoon kuuluu konservatiiviset maat joissa luotetaan edelleen perheen hoivatyoumlhoumln ja Itauml-Euroopan maat joihin ei ole kehittynyt kommunismin jaumllkeen kattavaa palveluverkostoa

Eurooppalaiset elinolot

68

Taulukko 2 Vanhuspalveluiden vaikutus tulonjakoon

Maa

Gini-kerroin Kvintiilisuhde

Kaumlytettaumlvissauml olevat tulot

Kaumlytettaumlvissauml olevat tulot + vanhusshy

palveluiden rahallinen

arvo

Vaikutus tuloshy

eroihin

Kaumlytettaumlvissauml olevat tulot

Kaumlytettaumlvissauml olevat tulot + vanhusshy

palveluiden rahallinen

arvo

Vaikutus tuloshy

eroihin

Ruotsi 0232 0225 ndash3 335 272 ndash19

Norja 0235 0226 ndash4 357 299 ndash16

Tanska 0241 0229 ndash5 350 306 ndash13

Alankoshymaat 0268 0263 ndash2 389 348 ndash11

Islanti 0280 0272 ndash3 395 356 ndash10

Suomi 0261 0254 ndash3 371 354 ndash5

Iso-Britannia 0326 0321 ndash2 544 522 ndash4

Espanja 0311 0306 ndash2 529 517 ndash2

Unkari 0257 0254 ndash1 369 365 ndash1

Ranska 0263 0261 ndash1 381 377 ndash1

Viro 0332 0331 0 554 548 ndash1

Saksa 0296 0295 0 476 473 ndash1

Italia 0317 0317 0 545 543 0

Slovenia 0228 0227 0 323 322 0

Laumlhde EU-SILC 2007

Suurimmat erojen kavennukset tapahtuvat sosiaalidemokraattisissa maissa kuten oli tilastojen perusteella mahdollista paumlaumltellaumlkin taumlmauml vahvistaa kolshymannen hypoteesin jonka mukaan tulonjakovaikutuksen suuruuteen vaikuttaa palveluita kaumly ttaumlvien maumlaumlrauml yhdessauml menojen suhteellisen merkityksen kanssa kvintiilisuhde pienenee jopa 19 prosentilla Ruotsissa 16 prosentilla Norjassa ja 13 prosentilla Tanskassa (myoumls Islannissa ja Alankomaissa erot kaventuvat selvaumlsti) Sitauml vastoin Suomessa tuloerojen kaventuminen on huomattavasti vaumlhaumlisempaumlauml ainoastaan 5 prosenttia Sloveniassa ja Italiassa vaikutus on olematon niiden vaumlhaumlisten julkisten vanhuspalvelumenojen vuoksi ja myoumls siitauml sy ystauml ettauml itashylialaiset vanhukset jakautuvat tasaisesti eri tuloluokkiin kuten hypoteesissa 1 oli arvioitu Naumlmauml tulokset vahvistavat edellisessauml luvussa esitetyt hypoteesit

Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml

69

Alankomaat

Espanja

Islanti

Iso-Brit

annia Ita

lia

Ranska

Ruotsi

Saksa

Slovenia

Suomi

Tansk

a

Unkari Viro

Norja

Kuviossa 11 havainnollistetaan vanhuspalveluiden progressiivista jakautushymista edellistauml tarkastelua paremmin Miltei kaikissa maissa koumlyhin tuloviidenshynes hyoumlty y luontoisetuuksista eniten (etenkin Pohjoismaissa) Vain Unkarissa ja Italiassa etuudet kohdistuvat enemmaumln keskiluokalle kun taas Saksassa ja Ranskassa jakautuminen tuloluokkien vaumllillauml on tasaisempaa Taumlmauml on seurausta Saksan ja Ranskan konservatiivisen hy vinvointivaltion peruseetoksesta jonka perusteella vanhukset nauttivat usein suurista elaumlkkeistauml eivaumltkauml vanhetessaan putoa alempiin tuloryhmiin (hypoteesi 1)

Kuvio 11 Etuuksien jakautuminen tulokvintiileittaumlin Vanhuspalveluiden osuus kaikista luontaisshy

etuuksista

60

5 0

4 0

30

20

10

0

V k vint iili

IV k vint iili

III k vint iili

II k vint iili

I k vint iili

Laumlhde EU-SILC 2007

Kun otamme huomioon vanhuspalvelut jo ennestaumlaumln pienimpien tuloerojen maissa tuloerot kaventuvat eniten Hypoteesin 4 mukaan sosiaalipalveluiden tarkastelu vaikuttaa maiden vaumlliseen vertailuun sillauml palveluiden kattavuus ja niihin kohdistetut voimavarat vaihtelevat suuresti maittain Taumlmauml hypoteesi osoittautui vanhuspalveluiden osalta oikeaksi sillauml maiden vaumlliset erot kasvavat tuloeroja tarkasteltaessa Ero Ruotsin jossa tuloerot ovat alun perinkin vaumlhaumlishysimmaumlt ja Viron joka on tutkituista maista tulonjaoltaan epaumltasa-arvoisin vaumllillauml kasvaa entisestaumlaumln

Kuviosta 12 (s 70) kaumly ilmi ettauml suomalaisten vanhuskotitalouksien kesken vanhuspalveluista koituva hyoumlty jakautuu tuloluokkien vaumllillauml hy vin tasaisesti Palveluiden hyoumldyn jakautuminen vanhusten kesken on huomattavasti enemmaumln koumlyhiauml vanhuksia suosivaa muissa Pohjoismaissa joissa alin kvintiili hyoumlty y jopa 30 prosentin osuudella kokonaisetuudesta Taumlmauml kuitenkin kertoo enemmaumln siitauml ettauml kaikkein vanhimmat henkiloumlt eli palveluista eniten hyoumlty vaumlt ovat myoumls koumlyhempiauml kuin muut vanhukset toisin kuin Suomessa Tulisi kuitenkin vielauml

Eurooppalaiset elinolot

tutkia onko kaikilla vanhuksilla tosiasiassa yhtaumllaumlinen mahdollisuus kaumlyttaumlauml palveluita

Kuvio 12 Kaumlytettaumlvissauml olevien tulojen ja luontoisetuuksien jakaantuminen suomalaisissa vanhusshy

talouksissaa tulokvintiileittaumlin

I Kvintiili II Kvintiili III Kvintiili IV Kvintiili V Kvintiili

b

70 40

35

30

25 Kaumlytettaumlvissauml olevat tulot 20

Vanhuspalvelut 15

10

5

0

a Vanhustalouksilla tarkoitetaan taumlssauml kaikkia kotitalouksia joissa on yli 65-vuotiaita henkiloumlitauml b Y-akseli osoittaa osuuden yhteenlasketuista tuloista (eli kvintiilien osuudet summaantuvat 100 iin) Laumlhde EU-SILC 2007

Etuuksien suhde kaumlytettaumlvissauml oleviin tuloihin osoittaa ettauml alin tulokvinshytiili hyoumlty y palveluista eniten Keskimaumlaumlrin hyoumlty vastaa 7aumlauml prosenttia heidaumln tuloistaan (5tauml prosenttia lasten paumlivaumlhoidon ja esiopetuksen kohdalla) vaihdelshylen Ruotsin 24 prosentista Slovenian ja Italian laumlhes nollaan Suomessa tulos on alle keskiarvon 5 prosenttia Kuitenkin vanhuspalveluiden osuuden merkitys vain vanhuskotitalouksien tuloille on pienempi kuin lasten palveluiden hyoumlty kotitalouksille Vain muutamissa maissa niiden rahallinen hyoumlty on merkittaumlvauml Pohjoismaissa Suomea lukuun ottamatta ja Alankomaissa etuus on arvoltaan noin viidenneksen kaumly tettaumlvissauml olevista tuloista

Johtopaumlaumltoumlkset

Monissa maissa perheille ja vanhuksille kohdistuvat sosiaalietuudet toteutetaan verojaumlrjestelmaumln kautta tai rahaetuuksien muodossa joten ne automaattisesti oteshytaan huomioon kaumly tettaumlvissauml olevien tulojen kaumlsitteessauml Vastaava etuus palveluiden muodossa ei sen sijaan sisaumllly taumlhaumln tulokaumlsitteeseen ja rajautuu naumlin tutkimusten

Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml

71

ulkopuolelle Taumlmauml epaumlsuhta johtaa vaumlaumlristyneeseen kuvaan hy vinvointivaltion ponnistuksista kun tulosiirtoja ja veroetuuksia suosivat maat naumlyttaumlvaumlt anteliaamshymilta kuin ne maat jotka perustavat suuren osan tuestaan hy vinvointipalveshyluihin Toisaalta jaumltaumlmme huomiotta myoumls sen miten palveluiden kaumlyttouml maan sisaumlllauml jakautuu Taumlmauml voi osaltaan haumlmaumlrtaumlauml ymmaumlrrystaumlmme eriarvoisuuden moninaisista muodoista

Sosia a l ipol it i i k a n t ut k i mu k sen a iempi l i ia l l i nen fok u soi nt i sosiaa l i-menoihin jaumltti usein haumlmaumlraumlaumln sen ettauml valtiot tarvitsevat erilaista panostusta eri ongelmien ratkaisuun riippuen maan demografisesta ja sosiaalisesta rakenteesta Moitteen sijaa on myoumls kehittyneemmaumlssaumlkin tutkimuksessa joka liian usein sivuuttaa sen miten julkisia varoja kaumlytetaumlaumln ja kuka niistauml oikeastaan hyoumlty y Vastaavanlaista kritiikkiauml heijastelee myoumls esimerkiksi Joseph Stiglitzin ym (2009) kuuluisa raportti jossa pelkaumln talouskasvun seuraamisen sijaan peraumlttiin mittareita jotka kertoisivat muun muassa kuka talouskasvun hedelmaumlt keraumlauml ja miten voitot yhteiskunnassa jaetaan Myoumls Goslashsta Esping-Andersen (1990 19ndash20) toteaa etteivaumlt kaikki sosiaalimenot ole samanarvoisia eivaumltkauml kaikki menoeraumlt ole yhtauml lailla sitoutuneita sosiaaliseen yhdenvertaisuuteen tai solidaashyrisuuteen Siten keskittyminen tulonjaollisiin seurauksiin (outcome) ennemmin kuin menoihin (input) on perusteltua sosiaalipolitiikkoja vertailtaessa Erityisen taumlrkeaumlauml on tutkia kuka hyoumlty y sosiaalipalveluihin osoitetuista yhauml suuremmista menoeristauml ja toisaalta kuka kaumlrsii kun julkisen sektorin budjettia talouskriisin aikana leikataan

Olen taumlssauml artikkelissa argumentoinut edellauml mainituista laumlhtoumlkohdista kaumlsin sen puolesta ettauml julkiset palvelut otettaisiin paremmin huomioon tulonjako- ja hy vinvointitutkimuksessa Ajatuksenani oli siirtyauml kaumlytettaumlvissauml olevien tulojen kaumlsitteestauml laajempaan tulokaumlsitteeseen joka sisaumlltaumlisi sen taloudellisen hyoumldyn jonka lasten paumlivaumlhoito ja esiopetus sekauml vanhuspalvelut tarjoavat hy vinvointishyvaltion kansalaisille Ymmaumlrtaumlaumlksemme paremmin kotitalouksien hy vinvoinshytia ja sitauml kontekstia jossa rahallisten etuuksien pitaumlauml turvata toimeentulo on luonnollisesti taumlrkeaumlauml tarkastella julkisiin palveluihin kaumlytettyjauml resursseja sekauml niistauml hyoumlty vien henkiloumliden maumlaumlraumlauml

Taumlllaiselle tutkimukselle on kysyntaumlauml erityisesti poliittisen paumlaumltoumlksenteon parissa mutta myoumls tieteellistauml tutkimusta tehtaumlessauml Esteenauml ovat kuitenkin olleet tilastojen ja luotettavien aineistojen puute sekauml useat metodologiset haasteet Taumlmauml artikkeli esittaumlauml yhden tavan edetauml asiassa Valintoihin ovat vaikuttaneet saatavilla oleva aineisto ja teoreettinen perusteltavuus Edellauml esitetyt tulokset auttavat hahmottamaan selkeaumlmmin kuvaa hy vinvointivaltion tehokkuudesta tuloerojen kaventamiseksi sekauml maiden vaumllisistauml eroista

Vaikka paumlivaumlhoito ja esikoulu ovat merkittaumlvauml taloudellinen hyoumldyke niitauml kaumlyttaumlville perheille ei niiden rooli tulonjaon kokonaismekanismissa ole kovin suuri Taumlmauml johtuu toisaalta niihin kohdistetuista vaumlhaumlisistauml resursseista ja

Eurooppalaiset elinolot

72

toisaalta myoumls kaumlyttaumljien pienestauml maumlaumlraumlstauml suhteessa koko vaumlestoumloumln Lisaumlksi monissa maissa lapsiperheet sijoittuvat tulonjaon keskivaiheille (suurimpina poikkeuksina Unkari Iso-Britannia ja Islanti) niin etteivaumlt niille kohdistetut etuudet muuta aumlaumlripaumliden asemaa Monet tekijaumlt vaikuttavat luontoisetuuksien tehok kuuteen tulonjakoinstrumenttina ei vain julkisten menojen suuruus tai palvelun kattavuus vaan myoumls kaumlyttaumljaumlauml kohti laskettujen menojen suhde keskimaumlaumlraumlisiin kaumlytettaumlvissauml oleviin tuloihin tasapuolinen mahdollisuus kaumlyttaumlauml palveluita sekauml lapsikoumlyhyys selittaumlvaumlt maiden vaumllisiauml eroja Suomen kohdalla tulisi tarkastella analy yttisemmin kotihoidon tuen ja paumlivaumlhoidon kaumlytoumln suhdetta sosioekonomiseen asemaan ja tutkia mikauml on naumliden etuuksien vuorovaikutus tyoumlssaumlkaumlynnin ja tulojen kanssa sekauml lyhyemmaumlllauml ettauml pidemmaumlllauml aikavaumllillauml Aiheuttaako nykyjaumlrjestelmauml rakenteellista eriarvoisuutta vai mahdollistaako se perheiden valinnanvapauden Naumlihin kysymyksiin tulisi ottaa kantaa vankan tutkimuksellisen tiedon perusteella nyt kun kotihoidon tuen uudistaminen on tullut jaumllleen ajankohtaiseksi Taumlmaumln tutkimuksen tulokset ovat laumlhinnauml raapaisseet pintaa monimutkaisessa kokonaisuudessa Tulosten perusteella voidaan kuitenkin todeta ettauml Suomessa lasten paumlivaumlhoitoa tulisi kehittaumlauml myoumls eriarvoisuuden naumlkoumlkulmasta sillauml nykyisin palvelusta hyoumlty vaumlt eniten 3 ja 4 tulokvintiilin perheet

Hoivajaumlrjestelmauml vaikuttanee tulonjakoon ensisijaisesti madaltamalla niin yksinhuoltajaperheiden kuin kahden vanhemman perheiden (naisten) kynnystauml osallistua tyoumlelaumlmaumlaumln kodin ulkopuolella Taumlmaumln lisaumlksi hy vaumllaatuiset palvelut tarjoavat kaikille lapsille tasapuolisesti hedelmaumlllisen ympaumlristoumln kognitiivisten ja sosiaalisten taitojen kehittaumlmiseen Taumlmauml on entistauml enemmaumln esillauml ajatuksessa investointiyhteiskunnasta missauml tuloksia saavutetaan inhimilliseen paumlaumlomaan panostamalla Taumlssauml artikkelissa on esitetty kolmas perustelu alle kouluikaumlisten lasten palveluille Vaikka naumlmauml luontoisetuudet vaikuttavat tulonjakoon vain vaumlshyhaumlisesti useimmissa maissa niiden rooli lapsiperheiden taloudessa on merkittaumlvauml Lisaumlksi huomasimme ettauml mitauml enemmaumln julkisia varoja palveluiden tuotantoon kaumlytetaumlaumln sitauml tasaisemmin sekauml koumlyhaumlt ettauml rikkaat paumlaumlsevaumlt niistauml hyoumltymaumlaumln Toisaalta etenkin Ison-Britannian Espanjan ja Viron palvelurakennetta tulisi tutkia tarkemmin sillauml taumlllauml hetkellauml etenkin ylimmaumlt tuloluokat korjaavat naumlistauml palveluista suurimman hyoumldyn Kuten Suomessa myoumls muualla Euroopassa olisi sy ytauml miettiauml perusteellisemmin miten rahalliset etuudet ja paumlivaumlhoito auttavat erilaisten perheiden arjessa ja miten erilaiset politiikkapaumlaumltoumlkset vaikuttavat eri lailla perheen sosioekonomisesta luokasta riippuen Lisaumlksi pitaumlisi ottaa huomioon asiakasmaksut jotka voivat osaltaan lisaumltauml palveluiden rahoituksen ja sitauml myoumltauml nettohyoumldyn progressiivisuutta jos ne on sidottu vanhempien tuloihin Liian suuret asiakasmaksut taas voivat estaumlauml kaikkein koumlyhimpien lapsien mahdollishysuuden osallistua julkiseen paumlivaumlhoitoon

Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml

73

Vaikka vanhuspalveluiden kaumlytoumln jakautumisen progressiivisuus saattaa olla yliarvioitu edellauml esitetyissauml kuvioissa ei voida kieltaumlauml niiden pienituloisia suosivaa luonnetta Taumlmauml johtuu siitauml luonnollisesta sy ystauml ettauml monissa maisshysa vanhukset ja etenkin kaikkein vanhimmat (yksin asuvat naiset) kuuluvat usein alimpiin tuloluokkiin Vain Saksan ja Ranskan konservatiivisissa hy vinshyvointivaltioissa taumlmauml progressiivisuus on vaumlhemmaumln korostunut Naumlmauml ovat mielenkiintoisia tuloksia Vanhuspalvelut eivaumlt ole vain helpotus hoivataakan kanssa kamppaileville perheenjaumlsenille ja muille epaumlvirallisille hoitajille vaan ne ovat myoumls tulonsiirto vaumlhaumltuloisille ja voivat siten osaltaan korvata iaumlkkaumliden henkiloumliden tukeutumisen sosiaaliavustukseen Poliittisesti taumlrkeaumlauml on jaumllleen tutkia paremmin kaumlyttoumlmahdollisuuksien tasapuolisuutta niin taloudellisesti sosiaalisesti kuin alueellisestikin Mikauml vaikuttaa palveluiden kaumlyttoumloumln ja ovatko kaikki hoivasta riippuvaiset vanhukset samassa asemassa avun saamiseksi Taumlmauml on taumlrkeauml kysymys myoumls Suomessa jossa alueellinen eriarvoisuus on yksi suuri huolenaihe kuntien palvelurakenteita kehitettaumlessauml

Vanhuspalveluiden laskeminen osaksi kotitalouksien tuloja suurensi kuilua maiden vaumllillauml Jo ennestaumlaumln tasaisempaan tulonjakoon sitoutuneet maat pashyransivat asemiaan entisestaumlaumln maiden vaumllisessauml vertailussa Lapsille suunnatut palvelut eivaumlt kuitenkaan sy ventaumlneet taumltauml kuilua

Metodologiset olettamukset heraumlttaumlvaumlt kysymyksiauml mutta epaumlselvaumlksi ei jaumlauml imputoinnin taumlrkeys ja vaikutusten suunta Taumlmauml naumlkoumlkulma ei ole merkittaumlvauml ainoastaan julkisen sektorin reformien arvioinnissa ja suunnittelussa vaan se kasvattaa myoumls kaumlsitystaumlmme tulonjaosta ja tuloeroista Euroopan hy vinvointishyvaltiossa Julkisten palveluiden ja luontoisetuuksien luoma konteksti pitaumlisikin paremmin huomioida kaikenlaisessa vertailevassa hy vinvointitutkimuksessa

Laumlhteet Aaberge R Bhuller M Langoslashrgen A Mogstad M The distributional impact of public services when needs differ Bonn The Institute for the Study of Labour IZA Discussion Paper 4826 2010

Aaberge R Langoslashrgen A Measuring the benefits from public services The effects of local government spending on the distribution of income in Norway Review of Income and Wealth 2006 52 (1) 61ndash83

Adema W Ladaique M How expensive is the welfare state Gross and net indicators in the OECD Social Expenditure Database (SOCX) Paris OECD OECD Social Employment and Migration Working Papers 92 2009

Baldock J Social care in the United Kingdom A pattern of discretionary social administration Julkaisussa Anttonen A Baldock J Sipilauml J toim The young the old and the state Cheltenham Elgar 2003 109ndash142

Eurooppalaiset elinolot

Bettio F Plantenga J Comparing care regimes in Europe Feminist Economics 2004 10 (1) 85ndash113

Callan T Smeeding T Tsakloglou P Distributional effects of public education transfers in seven European countries Dublin The Economic and Social Research Institute Working Paper 207 2007

Celdragraven X Bermejo E Puente R ym El sistema estatal de atenciacuteon sosiosanitaria en el agravembito de la dependencia 2009 Valencia IBV Asociacioacuten para el cuidado de la calidad

74 de vida 2009 Saatavissa lthttpwwwceafaesthemedceafafilesdocs4a24d0ff10pdfgt Viitattu 2152013

Daycare Trust Childcare Costs Survey 2008London Daycare Trust 2008 Saatavissa lthttp wwwdaycaretrustorgukdatafilesResearchcosts_surveyscost_survey2008pdfgt Viitattu 2152013

Esping-Andersen G The three worlds of welfare capitalism Cambridge Polity Press 1990

Eurostat Development of a methodology for the collection of harmonised statistics on childcare Luxembourg Eurostat Working Papers and Studies 2004

Eurostat Social Protection Database (ESSPROS) Saatavissa lthttpeppeurostateceuropa euportalpageportalsocial_protectionintroductiongt Viitattu 1132014

Evandrou M Falkingham J Hills J Le Grand J Welfare benefits in kind and income distribution Fiscal Studies 1993 14 (1) 57ndash76

Expert Group on Household Income Statistics Final report and recommendations Ottawa 2001 Saatavissa ltwwwlisprojectorglinkscanberrafinalreportpdfgt Viitattu 1832013

Foumlrster M Verbist G Money or kindergarten Distributive effects of cash versus in-kind family transfers for young children Paris OECD Social Employment and Migration Working Papers 135 2012

Garfinkel I Rainwater L Smeeding T Welfare state expenditures and the redistribution of well-being Children elders and others in comparative perspective Luxembourg Luxembourg Income Study Working Paper 387 2005

Garfinkel I Rainwater L Smeeding T A re-examination of welfare states and inequality in rich nations How in kind transfers and indirect taxes change the story Journal of Policy Analysis and Management 2006 25 (4) 897ndash919

Ghysels J Vanhille J Verbist G Compensating for childcare Paper presented at the 8th ESPAnet conference in Budapest September 2ndash4 2010

Goddard M Smith P Equity of access to health care services Theory and evidence from the UK Social Science amp Medicine 2001 53 (9) 1149ndash1162

De Graeve D Van Ourti T The distributional impact of health financing in Europe A review The World Economy 2003 26 (10) 1459ndash1479

Harding A Lloyd R Warren N The distribution of taxes and government benefits in Australia Paper presented at the conference on the distributional effects of government spending and taxation The Levy Economics Institute 15 October 2004 NATSEM 2004

Hernaacutendez-Quevado C Jones AM Loacutepez-Nicolaacutes A Rice N Socio-economic inequalities in health A comparative longitudinal analysis using the European Community Household Panel Social Science amp Medicine 2006 63 (5) 1246ndash1261

Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml

75

Huber M Rodrigues R Hoffmann F Gasior K Marin B Facts and figures on long-term care Europe and North America Vienna European Centre for Social Welfare Policy and Research 2009

Jensen C Worlds of welfare services and transfers Journal of European Social Policy 2008 18 (2) 151ndash162

Jensen C The forgotten half Analysing the politics of welfare services International Journal of Social Welfare 2011 20 (4) 404ndash412

Kamerman SB Early childhood education and care An overview of developments in the OECD countries International Journal of Educational Research 2000 33 (1) 7ndash29

Kremer M The illusion of free choice Ideals of care and child care policy in the Flemish and Dutch welfare states Julkaisussa Michel S Mahon R toim Childcare policy at the crossroads Gender and welfare state restructuring New York Routledge 2002 113ndash142

Kunst AE Bos V Lahelma E ym Trends in socioeconomic inequalities in self-assessed health in 10 European countries International Journal of Epidemiology 2005 34 (2) 295ndash305

Lakin C The effects of taxes and benefits on household income 2002ndash2003 Economic Trends 2004 607 39ndash84

Le Grand J The strategy of equality Redistribution and the social services London Allen amp Unwin 1982

Le Grand J Measuring the distributional impact of the welfare state Methodological issues Julkaisussa Goodin RE Le Grand J toim Not only the poor Boston MA Allen amp Unwin 1987 17ndash33

Lindqvist M Julkisten hyvinvointipalveluiden arvo kotitalouksille Hyvinvointikatsaus 2008 4 40ndash44

Marical F Mira DrsquoErcole M Vaalavuo M Verbist G Publicly-provided goods and the distribution of resources Paris OECD Working paper for Directorate for Employment Labour and Social Affairs 2006

OECD Family Database Paris OECD Saatavissa ltwwwoecdorgelssocialfamily databasegt Viitattu 1342010

OECD Education today The OECD perspective Paris OECD 2009

Preacutevot J Les reacutesidents des eacutetablissements drsquoheacutebergement pour personnes ageacutes en 2007 Eacutetudes et reacutesultats 699 2009 Saatavissa lthttpwwwdreessantegouvfrIMGpdfer699 pdfgt Viitattu 2152013

Radner DB Non-cash income equivalence scales and the measurement of economic wellshybeing Review of Income and Wealth 1997 43 (1) 71ndash88

Sefton T Recent changes in the distribution of the social wage London London School of Economics CASE Paper 62 2002

Sipilauml J Social care services Key to the Scandinavian welfare model Aldershot Avebury 1997

Smeeding T The antipoverty effectiveness of in-kind transfers The Journal of Human Resources 1977 12 (3) 360ndash378

Eurooppalaiset elinolot

Smeeding T Saunders S Coder J ym Poverty inequality and family living standards impact across seven nations The effect of noncash subsidies for health education and housing Review of Income and Wealth 1993 39 (3) 229ndash256

Steckmest E Noncash benefits and income distribution Luxembourg Luxembourg Income Study Working Paper 100 1996

Stiglitz JE Sen A Fitoussi J-P Report by the Commission on the measurement of economic performance and social progress 2009 Saatavissa lthttpwwwstiglitz-sen-fitoussifr

76 documentsrapport_anglaispdfgt Viitattu 2152013

Tawney RH Equality London George Allen amp Unwin Ltd 1964

Tsakloglou P Antoninis M On the distributional impact of public education Evidence from Greece Economics of Education Review 1999 18 (4) 439ndash452

Vaalavuo M Towards an improved measure of income inequality The impact of public services on income distribution An international comparison Florence European University Institute 2011

Vaalavuo M The redistributive impact of ldquooldrdquo and ldquonewrdquo social spending Journal of Social Policy 2013 42 (3) 513ndash539

Van Doorslaer E Koolman X Jones AM Explaining income-related inequalities in doctor utilization in Europe Health Economics 2004 13 (7) 629ndash647

Verbist G Foumlrster M Vaalavuo M The impact of publicly provided services on the distribution of resources Review of new results and methods Paris OECD Social Employment and Migration Working Papers 130 2012

Wasoff F Day I Family policies Eastbourne Gildredge Press 2000

Oumlsterle A Equity choices and long-term care policies in Europe Allocating resources and burdens in Austria Italy the Netherlands and the United Kingdom Aldershot Ashgate 2002

Elinolot ja muuttuvat perherakenteet

Eurooppalaiset elinolot

Jani Erola ja Juho Haumlrkoumlnen 78 Lastensaannin vaikutus hyvinvointiin Euroopassa

Lapsiperheiden hy vinvointi on yhteiskunnallisen keskustelun pysy vauml teema Aihe liitty y paitsi lapsiin ja lasten kasvattamiseen myoumls kysymyksiin perheen ja tyoumln yhteen sovittamisesta sekauml tasa-arvosta miesten ja naisten sekauml eri sukupolvien vaumllillauml Laaja-alaisuudesta johtuen keskusteluun osallistuvat niin kansalaiset paumlaumlttaumljaumlt kuin tutkijatkin Viime aikoina tiedot lapsiperheiden toimeentulon muutoksista ja lasten suhteellisen tulokoumlyhy ysriskin lisaumlaumlntymisestauml ovat vauhshydittaneet keskustelua (esim Haumlmaumllaumlinen ja Kangas 2010 Moisio 2010)

Keskustelua on luonnollisesti motivoinut huoli lapsista Yhtauml hy vin voishydaan kuitenkin myoumls kysyauml miten perheellistyminen ja lastensaanti vaikuttavat vanhempien hy vinvointiin Voidaan olettaa ettauml vaikutukset riippuvat tutkitun hy vinvoinnin luonteesta Ruokittavien suiden lisaumlaumlntyminen asettaa usein paishyneita perheiden taloudelle samaan aikaan kun hoivan tarpeen lisaumlaumlntyminen vaumlhentaumlauml naisten tyoumln tarjontaa ja lastensaanti naumlin ollen usein heikentaumlauml pershyheiden taloudellista hy vinvointia

On mahdollista ettauml perheellistymisen taloudelliseen toimeentuloon luoshymia paineita pidetaumlaumln luonnollisena osana lastensaantia Perheellistymisellauml saattaa olla positiivisia vaikutuksia muihin hy vinvoinnin osa-alueisiin Lasten syntymaumlaumln itsessaumlaumln liitty y positiivisia tunteita ja lasten kasvamiseen liitty villauml tapahtumilla voi olla myoumlnteinen vaikutus myoumls vanhempiin Lisaumlksi synnytysshysairaaloiden neuvoloiden leikkipuistojen paumlivaumlkotien ja koulujen kautta tutusshytutaan ihmisiin joiden kanssa vanhemmat eivaumlt vaumllttaumlmaumlttauml aiemmin ole olleet tekemisissauml Naumlmauml kontaktit eivaumlt liity ainoastaan koulutus- tai tyoumlpaikkaan Lasten kautta synty vaumlt uudet sosiaaliset suhteet ja verkostot voivat toimia myoumls vanhempia hyoumldyttaumlvinauml sosiaalisina resursseina

Lastensaannin vaikutuksella hy vinvointiin voi olla vaikutuksia myoumls vaumlestoumln uusintamiseen Kun lapsia ei moderneissa yhteiskunnissa tarvitse hankkia vain siitauml sy ystauml ettauml vanhemmat tarvitsisivat heitauml turvaamaan oma toimeentulonsa vanhuudessa lasten hankkimisen materiaaliset motiivit katoavat Tehokkaan raskauden ehkaumlisyn aikakaudella syntyv y yttauml on myoumls helpompi kontrolloida Taumllloumlin on oletettavaa ettauml lastensaannin todellisilla tai oletetuilla hy vinvointishyvaikutuksilla on suurempi merkitys kuin aikaisemmin Jos naumlmauml vaikutukset

Erola ja Haumlrkoumlnen Lastensaannin vaikutus hyvinvointiin Euroopassa

79

ovat paumlaumlosin negatiivisia voidaan sen odottaa heijastuvan myoumls miesten ja naisten lastensaantisuunnitelmiin ja taumlten vaumlhentaumlvaumln synty v y yttauml

Eurooppalaiset yhteiskunnat poikkeavat toisistaan paitsi lapsiperheille osoishytetun perusturvan myoumls sosiaalisten suhteiden jaumlrjestaumlytymisen ja onnellisuuden osalta Ilmioumliden keskinaumlisiauml syyndashseuraus-suhteita ei tunneta kovinkaan hy vin saati niiden yhteisvaihtelun roolia kolmansien esimerkiksi vaumlestoumlllisten tekijoumliden maumlaumlrittelijaumlnauml Siinauml missauml tulonsiirroilla voidaan ehkauml helpostikin vaikuttaa lapsiperheiden taloudelliseen hy vinvointiin ja sitauml kautta perheellistymiseen on muiden hy vinvoinnin ulottuvuuksien vaikutus vaikeammin ennustettavissa ja ennakoitavissa

Tutkimme taumlssauml artikkelissa miten vanhemmuus vaikuttaa kotitalouden taloudelliseen hy vinvointiin ty y t y vaumlisy y teen ja sosiaalisiin verkostoihin eri eurooppalaisissa hyvinvointiregiimeissauml Keskeinen kiinnostus liittyy kysymykseen kompensoivista mekanismeista lisaumlaumlnty vaumltkouml ty yty vaumlisy ys ja sosiaaliset suhteet vaikka talous kokisikin rasitteita Voidaanko lapsiperheiden vanhempia siis pitaumlauml ty yppiesimerkkeinauml jonkinlaisista rdquoonnellisista koumlyhistaumlrdquo Missauml maumlaumlrin eri hy vinshyvointivaltioiden institutionaaliset puitteet liitty vaumlt hy vinvoinnin ulottuvuukshysien ja lastensaannin vaumllisen yhteyden vaihtelemiseen Taumltauml ennen kuvaamme kuitenkin eraumlitauml keskeisiauml eurooppalaisten perhejaumlrjestelmien ominaisuuksia ja merkittaumlviauml muutoksia viime vuosikymmeninauml

Perheellistymisen muuttuminen Euroopassa

Eurooppalaisten yhteiskuntien uskotaan kaumlyvaumln laumlpi niin sanottua toista vaumlesshytoumlllistauml murrosta (esim Lesthaeghe 1998) Ensimmaumlinen murros alkoi joissakin yhteiskunnissa jo 1700-luvulla viimeisissauml Euroopan maissa viime vuosisadan aikana Taumllle murrokselle oli leimallista elinajan pidentyminen ja lapsikuolleishysuuden vaumlheneminen niin sanotun romanttisen avioliiton yleistyminen ja lapshysiluvun pieneneminen Toinen murros on ajoitettu alkamaan viime vuosisadan jaumllkimmaumlisellauml puoliskolla Taumllle murrokselle on ollut ty y pillistauml avioerojen yleistyminen avoliiton muuttuminen yleisesti hy vaumlksy tyksi perhemuodoksi avioitumis- ja naisten ensisynnytysiaumln nouseminen sekauml lasten maumlaumlraumln vaumlheshyneminen entisestaumlaumln ja alle vaumlestoumln uusintamistason Naumlmauml muutokset ovat tapahtuneet samaan aikaan niitauml tukevien yhteiskunnallisten arvomuutosten kanssa (Lesthaeghe 2010)

Tarkastellaan ensin avioliittoja ja avioeroja Kuviossa 1 (s 80) esitetaumlaumln avioliittojen maumlaumlrauml tuhatta henkeauml kohden Euroopan suurissa maissa Saksassa

Eurooppalaiset elinolot

Kuvio 1 Avioliitot 1 000 asukasta kohden eraumlissauml EU-maissa vuosina 1990ndash2011

Avioliitot 1 000 asukasta

Laumlhde Eurostat 2012

Kuvio 2 Avioituneet 35-vuotiaasta vaumlestoumlstauml

Laumlhde Eurostat 2012

1990

1990

1992

1992

1994

1994

1996

1996

1998

1998

2000

2000

2002

2002

2004

2010

0

10

20

30

40

50

60

70

Saksa

Ranska

Italia

Suomi

Ruotsi

2010

2004

2006

20

06

2008

2008

80

0

1

2

3

4

5

6

7

8

Saksa

Viro Ranska Italia Suomi Ruotsi Iso-Britannia

Erola ja Haumlrkoumlnen Lastensaannin vaikutus hyvinvointiin Euroopassa

81

Ranskassa Italiassa ja Isossa-Britanniassa sekauml Suomessa ja naapurimaissamme Ruotsissa ja Virossa vuosina 1990ndash2011 Jakaumien perusteella ei ole havaittavissa yleiseurooppalaista vahvaa avioitumiseen liitty vaumlauml trendiauml Avioliittojen maumlaumlrauml tuntui vuoden 2001 paikkeilla jossain maumlaumlrin laumlhenty vaumln eri maissa joskin useamshypien maiden vertailussa taumlmauml olisi tulkittavissa laumlhinnauml sattumanvaraiseksi vaihteluksi

Suomen ja Ruotsin trendien perusteella ehkaumlpauml taumlrkein huomio on se ettauml vaihtelu naumlyttaumlauml naumlissauml maissa seuraavan muutaman vuoden viiveellauml taloudellisia suhdanteita ndash nousukaudella avioliittojen maumlaumlrauml lisaumlaumlnty y laskukaudella vaumlhenee Muihin maihin vastaava havainto ei kuitenkaan sovi Laumlhes kaikissa Euroopan suurissa maissa avioituminen on taumlnauml ajanjaksona vaumlhentynyt Virossa avioishytumisen nopea vaumlheneminen liitty y itaumlblokin murtumisen myoumltauml siirtymiseen jaumlrjestelmaumltaloudesta markkinatalousregiimiin

Kokonaisavioitumislukujen ongelmana on se ettauml ne eivaumlt kerro suoraan moniko avioituu elinaikanaan Toisin sanoen avioitumisen vaumlheneminen saatshytaa vaihtoehtoisesti kuvastaa avioitumisen viivaumlstymistauml avioliitot solmitaan vanhemmalla iaumlllauml mahdollisesti vasta ensimmaumlisten lasten syntymaumln jaumllkeen Kuviossa 2 esitetaumlaumln kuinka suuri osuus 35-vuotiaasta vaumlestoumlstauml on tuohon ikaumlaumln mennessauml avioitunut niissauml kuviossa 1 esitetyissauml maissa joista tieto on saatavilla Kuvio 2 osoittaa kuinka avioituminen on 35 vuoden ikaumlaumln mennessauml muuttunut etenkin suurissa maissa entistauml harvinaisemmaksi Vaikka taumlmaumlkaumlaumln kuvio ei suoraan kerro moniko avioituu elinaikaan tukevat tulokset oletuksia toisesta vaumlestoumlllisestauml murroksesta Suomessa ja Ruotsissa avioitumisen vaumlheneminen naumlyttaumlauml pysaumlhtyneen (esim Ohlsson-Wijk 2011) Kaiken kaikkiaan avioitumisen yleisy ys naumlyttaumlauml eri maissa jossain maumlaumlrin laumlhentyvaumln toisiaan

Avioerojen kohdalla maiden laumlhentyminen naumlky y avioitumista selkeaumlmmin Kuv iossa 3 (s 82) esitet auml auml n av ioerojen mauml auml rauml t u hat ta a su k asta kohden ensimmaumlisestauml vertailusta tutuissa seitsemaumlssauml Euroopan valtiossa Avioeroriskin vaihtelu on maiden vaumllillauml pienent yny t huomattavasti Vertailumaista vain katolisen Italian avioeroaste poikkeaa huomattavasti muista maista Italia on myoumls ainoa maa jossa avioerot ovat tasaisesti lisaumlaumlntyneet koko tarkastellun ajanjakson ajan Avioerojen osalta toinen vaumlestoumlllinen murros onkin useimmissa eurooppalaisissa yhteiskunnissa jo tapahtunut

Eurooppalaiset elinolot

1990

1992

1994

1996

1998

2000

2002

2004

2006

2008

2010

Kuvio 3 Avioerot 1000 asukasta kohden eraumlissauml EU-maissa

70

60

50

40

30

20

10

0

1990

1992

1994

1996

1998

2000

2002

2004

2006

2008

2010

Saksa Viro Ranska Italia Suomi Ruotsi Iso-Britannia

Laumlhde Eurostat 2012

Kuvio 4 Avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten osuus kaikista syntyneistauml

0

Avioerot 1 000 asukasta 6

5

Saksa 82 4 Viro Ranska

3 Italia Suomi Ruotsi 2 Iso-Britannia

1

Laumlhde Eurostat 2012

Erola ja Haumlrkoumlnen Lastensaannin vaikutus hyvinvointiin Euroopassa

Laumlhde Eurostat 2012

1990

1992

1994

1996

1998

2000

2002

2004

2006

2008

2010

Laumlhde Eurostat 2012

Kuvio 6 Synnyttaumlneiden naisten keski-ikauml

Ikauml 32

31

30

29

28

27

26

25

1990

1992

1994

1996

1998

2000

2002

2004

2006

2008

2010

Kuvio 5 Kokonaishedelmaumlllisyysaste

Lastanainen 22

2

1883

16

14

12

1

Saksa Viro Ranska Italia Suomi Ruotsi Iso-Britannia

Saksa Viro Ranska Italia Suomi Ruotsi Iso-Britannia

Eurooppalaiset elinolot

84

Avioliiton uskotaan menettaumlneen suosiotaan avoliittojen yleistymisen myoumltauml (esim Sobotka ja Toulemon 2008) Suomen kohdalla tiedaumlmme avoliiton olevan kaumlytaumlnnoumlssauml universaali sillauml yli 90 prosenttia uusista liitoista on avoliittoja (Jalovaara 2011) Luotettavia aikasarja-aineistoja avoliitoista Euroopan eri maissa ei sellaisenaan ole saatavilla Hy vaumln kuvan avoliittojen muuttumisesta entistauml hy vaumlksytymmaumlksi perhemuodoksi antaa kuitenkin kuvio 4 (s 82) Siinauml esitetaumlaumln avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten maumlaumlrauml samoissa maissa tarkasteluajanshyjaksona Maumlaumlrauml naumlyttaumlauml lisaumlaumlnty vaumln kaikissa muissa maissa paitsi Suomessa ja Ruotsissa Maiden vaumlliset erot ovat suuria Esimerkiksi Virossa avioliiton ulkoshypuolella synty y liki puolet enemmaumln lapsia kuin Suomessa Italiassa taas puolet vaumlhemmaumln Taumlmaumlkin tulos on yhtenevaumlinen toisen vaumlestoumlllisen murroksen teesin kanssa jonka mukaan avioliittoinstituution merkitys perhe-elaumlmaumln jaumlsentaumljaumlnauml on vaumlhenty ny t

Vaikka kuvioiden 5 ja 6 (s 83) maakohtaiset trendit eivaumlt osoitakaan mershykittaumlvaumlauml paumlaumlllekkaumlisy yttauml on lastensaannin siirtymisen myoumlhempaumlaumln elaumlmaumlnshyvaiheeseen (sekauml muiden lastensaannin ajoitukseen liitty vien tekijoumliden) naumlhty merkittaumlvaumlsti selittaumlvaumln kokonaishedelmaumlllisy ysasteessa tapahtuneita muutoksia (esim Goldstein ym 2009) Taumlmauml siksi ettauml aivan kuten kokonaisavioituvuusshyluvutkaan ei myoumlskaumlaumln kokonaishedelmaumlllisy ysaste suoraan kerro siitauml monshytako lasta kukin nainen saa elaumlmaumlnsauml aikana Synnyttaumljien keski-iaumln noustessa trendinomaisesti kunakin vuonna syntyneiden lasten maumlaumlrauml vaumlhenee vaikka naisten elinaikanaan saamien lasten lukumaumlaumlrauml pysyisikin vakiona

Eurooppalaisten kotitalouksien rakenteissa esiinty vistauml eroista (Lief broer ja Fok kema 2008) huolimatta perheiden muodostu ksen ja purkautumisen trendit muistuttavat yleisellauml tasolla toisiaan Ne ovat taumlltauml osin nyt laumlhempaumlnauml toisiaan kuin esimerkiksi Goslashsta Esping-Andersenin The Three Worlds of Welfare Capitalism -kirjaa julkaistaessa vuonna 1990 Toisin sanoen perheellistymisen osalta maat ovat laumlhentyneet toisiaan Sen sijaan perhepolitiikassa esiinty y yhauml eroja maiden vaumllillauml vaikka taumlllaumlkin saralla tiettyauml laumlhentymistauml on tapahtunut Etenkin huoli ikaumlrakenteen muutoksista on aktivoinut sosiaalipolitiikan tekijoumlitauml ympaumlri Euroopan Kuten kuviosta 7 naumlky y tulonsiirtojen osalta maat poikkeavat 2000-luvulla etenkin lapsiperheiden tukemisen ty ypin pikemminkin kuin absoshyluuttisen maumlaumlraumln suhteen Pohjoismaissa lapsiperheitauml on tuettu palveluiden ja tulonsiirtojen avulla Isossa-Britanniassa Saksassa ja Italiassa veroetujen kautta

Pohjoismaat ovat yllaumlpitaumlneet asemaansa aktiivisen perhepolitiikan suunnanshynaumlyttaumljinauml ja tukevat muita maita aktiivisemmin aumlitien tyoumlssaumlkaumlyntiauml vanhemshypainvapaiden ja lastenhoidon keinoin vaikkakin Suomen kotihoidon tuen avulla yllaumlpidetyt pitkaumlt poissaolot poikkeavatkin hieman taumlstauml ideaality yppisestauml mallista Mannermaisen regiimin maissa ja etenkin Etelauml-Euroopassa perheillauml on puolestaan ollut perinteisesti suurempi vastuu hyvinvoinnin tuottajina ja sosiaalipolitiikan rooli perheiden ja etenkin aumlitien tyoumlssaumlkaumlynnin tukemisessa

Erola ja Haumlrkoumlnen Lastensaannin vaikutus hyvinvointiin Euroopassa

SVir

Ransk Itali

Iso-Brit

anniSaks

Kuvio 7 Julkisten varojen kohdentaminen perhe-etuuksiin osuus bruttokansantuotteesta vuonna

2007

4 0

3 5

85 3 0

2 5

2 0

1 5

1 0

0 5

0 0

V e r o e d u t P a l v e l u t T u l o n s i i r r o t

Iso-Brit

annia Suomi

Ruotsi Viro

Ranska

Saksa Ita

lia

Yhdysvalla

t

OECD-ke

skiarvo

Laumlhde OECD 2012

Kuvio 8 Vanhempien tyoumlssaumlkaumlynti maittain

Muut Molemmat tyoumlvoimanulkopuolella Yksi kokoaikainen Toinen koko- toinen osa-aikainen Molemmat vanhemmat kokoaikaisia

0

20

40

60

80

100

uomi o a a a a

Laumlhde OECD 2012

Eurooppalaiset elinolot

86

on ollut rajoittuneempi Taumlmauml naumlky y selvaumlsti kuviossa 8 (s 85) jossa esitetaumlaumln tyoumlssaumlkaumlynnin jakautuminen maittain perheissauml (pois lukien Ruotsi) Molempien vanhempien kokoaikainen tyoumlssaumlkaumlynti on yleisintauml Suomessa harvinaisinta Saksassa Yhden tyoumlssauml kaumlyvaumln vanhemman kotitaloudet ovat kuitenkin kohshytuullisen tavallisia myoumls Suomessa

Lastensaannin vaikutus hyvinvointiin

Lastensaannin vaikutuksia hy vinvointiin on laumlhestytty monin tavoin Perheen taloustieteessauml lastensaannin on naumlhty lisaumlaumlvaumln palkkatyoumln ulkopuolella vietettaumlshyvaumln ajan arvoa ja taumlten vaumlhentaumlvaumln tyoumln tarjontaa Tosin tyoumln tarjonnan on naumlhty vaumlhenevaumln ainoastaan aumlideillauml jotka yhauml kantavat paumlaumlvastuun lastenhoidosta kun taas isien tyoumln tarjonnan odotetaan jopa lisaumlaumlntyvaumln perheen kasvamisesta johtuvien taloudellisten paineiden johdosta (Becker 1981) Kaiken kaikkiaan lastensaannin on uskottu vaumlhentaumlvaumln naisten tyoumlssaumlkaumlyntiauml t youmltunteja sekauml palkkatuloja (Killingsworth ja Heckman 1987) Naumlmauml seikat heikentaumlvaumlt koko kotitalouden taloudellista toimeentuloa (Aassve ym 2005)

Sosioekonomiset tekijaumlt vaikuttavat lastensaantiin Esimerkiksi korkeasti koulutetut naiset saavat ensimmaumlisen lapsensa keskimaumlaumlraumlistauml myoumlhemmin (esim Andersson ym 2009) Toisaalta myoumls taloudellisten hankaluuksien on naumlhty vaikuttavan lastentekoaikeisiin negatiivisesti (Easterlin 1975) Suomessa tyoumlvaumlenluok kaisten naisten lapsiluku on esimerkiksi pienempi kuin muihin yhteiskuntaluokkiin kuuluvien naisten (Erola 2010) Naumliden valikoivien mekashynismien vuoksi lastensaannin kausaalista vaikutusta hyvinvointiin on vaikea analysoida

Perheen ja tyoumln vaumllistauml jaumlnnitettauml on pyritty lieventaumlmaumlaumln erilaisin perhe- ja sosiaalipoliittisin ohjelmin Vanhempainvapaiden avulla on mahdollistettu pienten lasten hoitaminen ilman tyoumlpaikan menettaumlmisen tai merkittaumlvaumln tulonshymenetyksen vaaraa Sen sijaan lasten paumlivaumlhoitojaumlrjestelmiauml on kehitetty etenkin aumlitien tyoumlssaumlkaumlyntiauml silmaumlllauml pitaumlen Vaikka pitkitty neet vanhempainvapaat voivatkin osaltaan olla yhteydessauml sukupuolten eriarvoisuuteen (Ruhm 1998) on vanhempainvapaiden todettu kuitenkin vaikuttavan positiivisesti aumlitien tyoumlllishysy yteen (Jaumotte 2003) Edullisen ja laadukkaan paumlivaumlhoidon on myoumls osoitettu lisaumlaumlvaumln naisten tyoumln tarjontaa (Blau ja Robins 1991 Uunk ym 2005) Kaiken kaikkiaan perhepalvelut vahvistavat perheiden kiinnittymistauml tyoumlmarkkinoille ja taumltauml kautta niiden toimeentuloa

Lastensaanti vaikuttaa toki hyvinvointiin ja ty yty vaumlisy yteen laajemminkin Tuloihin perustuvia hy vinvoinnin mittareita on pitkaumlaumln pidetty rajoittuneina ja

Erola ja Haumlrkoumlnen Lastensaannin vaikutus hyvinvointiin Euroopassa

87

hy vinvoinnin laajempia ulottuvuuksia huomioimattomina Esimerkiksi Arnstein Aassve ym (2005) tutkivat lastensaannin vaikutusta yleiseen materiaaliseen hyvinshyvointiin kaumly ttaumlen tulomittareita monipuolisempia deprivaation mittareita Tulosten mukaan lapsen saaminen heikensi materiaalista hy vinvointia kaumlytetystauml mittarista riippumatta joskin naumlmauml negatiiviset vaikutukset olivat heikompia Pohjoismaissa ja merkittaumlvaumlmpiauml Etelauml- ja Manner-Euroopassa

Materiaalisten elinolojen lisaumlksi on tutkittu lastensaannin vaikutuksia muun muassa sosiaalisiin suhteisiin sekauml onnellisuuteen Lapsen syntymauml vaumlhentaumlauml puolisoiden keskinaumlistauml aikaa ja usein myoumls parisuhdety y ty vaumlisy y ttauml (esim Crohan 1996) Toisaalta lasten on naumlhty integroivan vanhempiaan muihin soshysiaalisiin verkostoihin (Gallagher ja Gerstel 2001) Joka tapauksessa voitaneen argumentoida ettauml vanhemmuus muuttaa sosiaalisia verkostoja enemmaumln lasten ympaumlrille rakentuviksi ja lasten ehdoilla toimiviksi

Viime aikoina on yhteiskuntatieteissaumlkin kiinnitetty yhauml enemmaumln huomiota onnellisuuteen Perhe-elaumlmaumlauml vakaine parisuhteineen ja lapsineen pidetaumlaumln yleisesti onnellisen elaumlmaumln kulmakivinauml Odotusta onnellisuuden taumlyttymisestauml voidaan pitaumlauml yhtenauml lastensaantiin ylipaumlaumlnsauml vaikuttavista tekijoumlistauml Hans-Peter Kohler ym (2005) ovat todenneet ettauml ensimmaumlisen lapsen saanti lisaumlauml onnellishysuutta etenkin naisilla kun taas myoumlhemmaumlllauml synty vy ydellauml on pikemminkin onnellisuutta vaumlhentaumlvauml vaikutus Lastensaannin vaikutus onnellisuuteen riippuu silti muistakin tekijoumlistauml Kohlerin ja haumlnen kollegoidensa tutkimuksessa havaitshytiin ettauml miehillauml vaikutus liitty y vahvasti parisuhteessa elaumlmiseen Toisaalla on havaittu tyoumlssaumlkaumlynnin lisaumlaumlvaumln isien mutta harvemmin aumlitien onnellisuutta (Aassve ym 2012) Jaumllkimmaumlisessauml tutkimuksessa havaittiin lisaumlksi ettauml lasten onnellisuutta lisaumlaumlvauml vaikutus oli voimakkaampi Pohjoismaissa ja Etelauml-Eurooshypassa muuhun Eurooppaan verrattuna ja ettauml maaryhmaumlkohtainen vaihtelu oli erityisen voimakasta naisilla Rachel Margolis ja Mikko Myrskylauml (2011) saivat vastaavanlaisia tuloksia omassa vertailevassa tutkimuksessaan joskin heidaumln tutkimuksensa loi pessimistisemmaumln kuvan lasten lukumaumlaumlraumln vaikutuksesta onnellisuuteen lapsiluvun lisaumlaumlnty minen vaumlhensi onnellisuutta mutta vain hetkellisesti Kun lapset olivat muutaman vuoden vanhempia ne lisaumlsivaumlt onnelshylisuutta Jukka Savolainen ym (2001) puolestaan havaitsivat tutkimuksessaan ettauml vastasyntyneiden aumlidit ovat yleisesti ottaen kaikkein ty yty vaumlisimpiauml mutta lapsiluvun lisaumlaumlntyminen lisaumlauml myoumls aumlrtyneisy yttauml ja masennusta

Kaiken kaikkiaan lastensaannin vaikutus hy vinvointiin on moniulotteinen ja riippuu niin parisuhdetilanteesta taloudellisesta asemasta ja tyoumlssaumlkaumlynnistauml aiempien lasten lukumaumlaumlraumlstauml kuin asuinmaastakin

Eurooppalaiset elinolot

88

Aineisto ja muuttujat

Miten vanhemmuus siis vaikuttaa taloudelliseen hyvinvointiin ty ytyvaumlisy y-teen ja sosiaalisiin verkostoihin eurooppalaisissa hy vinvointiregiimeissauml Entauml miten taloudellinen tilanne vaikuttaa ty yty vaumlisyyteen ja sosiaalisiin suhteisiin Kaumly taumlmme tutkimuskysymyksiimme vastaamiseen Eurooppalaisen elinoloshyaineiston (ECHP) kaikkia aaltoja jotka kattavat ajanjakson vuodesta 1994 vuoteen 2001 Vaikka aineisto ei olekaan taumlysin ajantasainen on sen merkittaumlvauml etu sen pitkittaumlisluonne ECHP onkin ainoa vertailukelpoinen koko Euroopan kattava paneeliaineisto (ks myoumls Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa) Taumlstauml on etua tutkittaessa lastensaannin vaikutuksia hy vinvointiin ja ty yty vaumlisy yteen Taumlstauml enemmaumln edempaumlnauml Voidaan olettaa ettauml lastensaannin ja hy vinvoinnin vaumlliseen yhteyteen vaikuttavat mekanismit ovat sen verran yleisiauml ja myoumls pysy viauml ettauml tulokset olisivat vastaavia uuttakin aineistoa kaumlytettaumlessauml

Aineisto kattaa 14 eurooppalaista yhteiskuntaa Suomi Saksa Tanska Alankomaat Belgia Luxemburg Ranska Iso-Britannia Irlanti Italia Kreikka Espanja Portugali ja Itaumlvalta Taumlmaumln ansiosta kaumlytettaumlvissaumlmme on noin 50 000 tapausta joissa yksiloumlauml kohden on parhaimmillaan kahdeksan havaintoa

Tarkastelemme tutkimuskysymyksiaumlmme hyvinvointiregiimeittaumlin (Esping-Andersen 1999) Kiinnostuksemme kohteena on lastensaannin vaikutuksissa mahdollisesti esiinty vaumlt maaryhmaumlkohtaiset erot Raportoimalla tuloksemme maaryhmittaumlin maittaisten analy ysien sijaan varmistamme tarpeeksi suuret aishyneistokoot kutakin analy ysia varten (ks Aassve ym 2005 esimerkkinauml vastaavasta asetelmasta) Jaamme maat neljaumlaumln hy vinvointivaltioregiimiin pohjoismainen (Suomi ja Tanska) liberaali (Iso-Britannia ja Irlanti) konservatiivinen (Alankoshymaat Belgia Luxemburg Ranska Saksa ja Itaumlvalta) sekauml familistinen (Espanja Ita lia Por tuga li K reik ka) Naumliden maar yhmien voidaan katsoa erottuva n dekommodifikaation1 sosiaaliturvan jaumlrjestaumlmisen yleisen yhteiskunnallisen eriarvoisuuden sekauml naumlihin liitettyjen yhteiskunnallisten arvojen suhteen (Esping-Andersen 1999 Andreszlig ja Heien 2001 Arts ja Gelissen 2002)2 Niin kuin edellauml esitetyistauml kuvioista voi havaita maat poikkeavat vaumlhaumlisemmin perherakenteen ja erityisesti sen muutosten osalta

Mittaamme kotitalouksien taloudellista toimeentuloa kotitalouden z-stanshydardoituina kokonaistuloina (OECDn modifioitua ekvivalenssiskaalaa kaumlyttaumlen vrt Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa)3 Kaumlytetty tulostandardointi skaalaa kussakin maassa tulot poikkileikkausajankohdan mukaan niin ettauml

1 Dekommodifikaatiolla tarkoitetaan yleisesti hy vinvointivaltion takaamaa mahdollisuutta markkishynoista riippumattomaan toimeentuloon

2 Koska Ruotsin ECHP-aineisto ei ole paneeli emme ota sitauml mukaan analy yseihimme

3 Lisaumlksi analyysit toistettiin kaumlyttaumlen kotitalouden pienituloisuutta selitettaumlvaumlnauml muuttujana Tulokset ovat yhtenevaumliset kotitaloustulojen perusteella saatujen kanssa

Erola ja Haumlrkoumlnen Lastensaannin vaikutus hyvinvointiin Euroopassa

89

tulojen keskiarvo on 0 ja keskihajonta 1 Taumlmaumln ansiosta tulot ovat vertailukelshypoisia yli ajan ja eri maiden (ja niiden valuuttojen) vaumllillauml Kotitalouden tulot ovat henkiloumlkohtaisia tuloja parempi toimeentulon mittari kotitalouden sisaumlisen tulonjaon seurauksena

Mittaamme yleistauml hy vinvoinnin tasoa neliulotteisena itse ar vioituna ty yty vaumlisy ytenauml tyoumlhoumln omaan talouteen asumiseen ja vapaa-aikaan Kukin muuttuja saa aineistossa arvoja 1ndash 6 arvon 6 viitatessa siihen ettauml vastaaja on taumlysin ty yty vaumlinen Naumlistauml on muodostettu yksinkertainen summamuuttuja joka on myoumls z-standardoitu Sosiaalisia suhteita arvioimme kahden muuttujan perusteella kuinka usein tapaa ystaumlviauml ja sukulaisia (paumlivittaumlin kerran viikossa pari kertaa viikossa pari kertaa kuukaudessa harvemmin) sekauml yhdistyksiin ja kerhoihin kuulumisen kautta (kuuluuei)

Lastensaantiin liitty vinauml selittaumlvinauml muuttujina kaumlytaumlmme lasten maumlaumlraumlauml lineaarisena sekauml dummy-muuttujia ensimmaumliselle ja toiselle lapselle Lisaumlksi kaumlytaumlmme dummy-muuttujia sille ettauml perheessauml on vastasyntynyt lapsi (toisin sanoen joku lapsista on alle 1 vuotta) tai pikkulapsi (alle 4 vuotta) Kontrollishymuuttujina kaumlytaumlmme ikaumlauml iaumln nelioumltauml sekauml dummy-muuttujia sille onko henkilouml yksin asuva vai avioliitossa tyoumltoumln vai toumlissauml Naumlillauml kontrollimuuttujilla pyrimme korjaamaan ajan myoumltauml muuttuvista tekijoumlistauml mahdollisesti koituvaa harhaa Kontrollimuuttujien osalta emme raportoi tuloksia vaan ne ovat tarvittaessa saatavissa kirjoittajilta Estimoimme mallit miesten ja naisten osalta erikseen pois lukien ne joissa koko kotitalouden tulot ovat selitettaumlvaumlnauml muuttujana

Menetelmaumlt

Kausaa lisen paumlaumlttely n kanna lta suurin haaste liitt y y havainnoimat tomien muuttujien kontrollointiin (Haumlrkoumlnen 2004) Hokema siitauml ettauml korrelaatio ei ole kausaalisuutta tarkoittaa taumlssauml tapauksessa sitauml ettauml pelkaumlstaumlaumln vertailemalla lapsen saaneiden hyvinvointia ja ty yty vaumlisy yttauml lapsettomien vastaaviin emme voi sanoa vielauml mitaumlaumln lastensaannin vaikutuksista Tavallisten (havaittujen) muuttujien kontrollointikaan ei vielauml tuota ratkaisua pulmaan joka pohjimshymiltaan liitty y siihen ettauml lapsen saaneet saattaisivat olla muita enemmaumln tai vaumlhemmaumln ty ytyvaumlisiauml lapsen saamisesta huolimatta Lapsen saaneet eroavat siis muista todennaumlkoumlisesti myoumls havainnoimattomien muuttujien osalta

Osaratkaisun taumlhaumln ongelmaan tuovat paneeliaineistot Kaumlyttaumlmaumlllauml samoshyjen henkiloumliden peraumlkkaumlin havaittuja tietoja voimme jossain maumlaumlrin lieventaumlauml havainnoimattomista muuttujista koituvaa estimointiharhaa (Halaby 2004) Niin sanottujen kiinteiden vaikutusten (fixed ef fects FE) paneeliregressioiden

Eurooppalaiset elinolot

90

avulla voidaan kontrolloida ajan myoumltauml vakiona saumlily vien tekijoumliden vaikutus Taumlmauml perustuu siihen ettauml naumliden tekijoumliden voidaan ajatella vaikuttavan hy vinvointiin ja ty y ty vaumlisy yteen samalla tavalla sekauml lastensaantia ennen ettauml sen jaumllkeen Esimerkiksi lapsen saamisen vaikutus tuloihin estimoitaisiin liian suurena ellei tutkittaessa otettaisi huomioon niiden laumlhtoumltasoa Hyoumldynnaumlmme tietoa kulloinkin selitettaumlvaumln muuttujan aikaisemmasta aallosta saamasta arvosta niin sanottuna myoumlhaumlistettynauml (lagged) paneeli-instrumenttina Esimerkiksi tutkittavan henkiloumln myoumlhempi tulo ei voi vaikuttaa aiempaan tuloon sen sijaan vastakkaiseen suuntaan yhteys on todennaumlkoumlinen

Raportoitavat estimaatit tulkitaan muutoksina peraumlkkaumlisten havaintojen vaumllillauml Toisin sanoen lasten maumlaumlraumln lineaarinen vaikutus viittaa selitettaumlvaumlaumln muutokseen kun lasten maumlaumlrauml kasvaa yhdellauml Vastaavasti ensimmaumlisen lapsen estimaatti viittaa siihen kuinka paljon erityisesti esikoisen syntymauml vaikuttaa selitettaumlvaumlaumln muuttujaan kun taas alle yksivuotiaan lapsen vaikutus viittaa yleisesti ottaen lapsen syntymaumlaumln

Jotta tulokset olisivat paremmin vertailtavissa myoumls eri selitettaumlvien muutshytujien osalta mallinnamme myoumls muiden ihmisten tapaamisalttiuden sekauml yhshydistyksiin ja seuroihin kuulumisen todennaumlkoumlisy ydet niin sanottuna lineaarisena todennaumlkoumlisyytenauml Toisin sanoen logistisen regression sijaan myoumls dikotomisia vasteita selitetaumlaumln lineaarisia regressiomalleja kaumlyttaumlen

Tulokset Lastensaannin vaikutus tuloihin

Taulukossa 1 esitaumlmme lasten maumlaumlraumln kasvun taumlstauml poikkeavan ensimmaumlisen ja toisen lapsen syntymaumln sekauml vastasyntyneen ja alle nelivuotiaan lapsen vaishykutuksen kotitalouksien tuloihin Aiempien tulosten mukaisesti (ks Aassve ym 2005) lastensaanti vaumlhentaumlauml kotitalouksien tuloja regiimistauml riippumatta Pohjoismaissa kotitalouksien tulot pysy vaumlt suojattuina lapsen ensimmaumlisen elinvuoden aikana jolloin perhepoliittiset etuudet vaumlhentaumlvaumlt mahdollisesta tyoumltuntien vaumlhenemisestauml aiheutuvaa tulonmenetystauml Pitkaumlllauml aikavaumllillauml lapsishyluvun lisaumlaumlntyminen ndash etenkin kahden ensimmaumlisen lapsen jaumllkeen ndash kuitenkin heikentaumlauml kotitalouden tulokehitystauml Vastaavanlaisia tuloksia voidaan havaita myoumls muissa regiimeissauml Pohjoismaista poiketen tulot putoavat jo ensimmaumlisestauml lapsesta ja haumlnen ensimmaumlisestauml vuodestaan alkaen Lastensaannin negatiiviset vaikutukset ovat voimakkaimmat liberaalissa ja konservatiivisessa regiimissauml ja vaikuttavat heikoimmilta familistisessa mallissa Tyoumlssaumlkaumlynnin ja tyoumltuntien

Erola ja Haumlrkoumlnen Lastensaannin vaikutus hyvinvointiin Euroopassa

91

vaumlheneminen koko kotitalouden tasolla (ks Haumlrkoumlnen 2011) on todennaumlkoumlisin lastensaannin ja tulojen vaumlhenemiseen vaikuttava tekijauml

Taulukko 1 Lasten vaikutus kotitalouksien taloudelliseen tuloihin kulutusyksikkoumlauml kohti Kiinteiden

vaikutusten paneeliregressiomallit regiimit analysoitu erikseen

Pohjoismaat Liberaali Konservatiivinen Familistinen

Lasten maumlaumlrauml ndash0157 ndash0118 ndash0114 ndash0045

1 lapsi 0012 ndash0068 ndash0063 ndash0024

2 lapsi ndash0037 ndash0071 ndash0082 ndash0030

Lapsi lt 1 v 0006 ndash0068 ndash0039 ndash0067

Lapsi lt 4 v ndash0106 ndash0072 ndash0105 ndash0089

Tilastollisesti erittaumlin merkitsevauml tilastollisesti merkitsevauml tilastollisesti melkein merkitsevauml Laumlhde ECHP 1994ndash2001

Lapset ja vanhempien tyytyvaumlisyys

Entauml vaikuttavatko lapset tyyty vaumlisy yteen Taumlssauml analy ysissa (taulukko 2 s 92) kaumlytaumlmme selitettaumlvaumlnauml muuttujana ty yty vaumlisy yskysymyksistauml muodostettua summamuuttujaa Tulokset voidaan tiivistaumlauml seuraavasti Lasten lukumaumlaumlraumln kasvaminen ei vaikuta miesten ty yty vaumlisy yteen missaumlaumln hy vinvointiregiimeistauml Vastasyntynyt lapsi lisaumlauml pohjoismaisten miesten ty yty vaumlisy yttauml kun taas vasshytaavanlaista vaikutusta ei voida havaita muissa maaryhmissauml Sen sijaan Etelauml-Euroopassa esikoisen syntymauml lisaumlauml miesten ty yty vaumlisy yttauml Myoumls vastasyntyneen lapsen pohjoismaiset aumlidit kokevat lisaumlaumlnty vaumlauml ty y ty vaumlisy yttauml Sama tulos koskee mannereurooppalaisia konservatiivisen regiimin aumlitejauml joskin heidaumln kohdallaan positiivinen vaikutus on heikompi

Alle nelivuotiaan lapsen vanhemmat sen sijaan kokevat tyyty vaumlisy ytensauml heikentyneen Poikkeuksen muodostavat liberaalin regiimin maissa asuvat mieshyhet joiden ty yty vaumlisy yttauml pieni lapsi vaumlhentaumlauml vain vaumlhaumln Naumlmauml tulokset ovat varsin mielenkiintoisia ja heraumlttaumlvaumlt kysymyksen niiden taustalla vaikuttavista mekanismeista Onko niin ettauml pohjoismaisten yhteiskuntien vanhempainshyvapaajaumlrjestely t mahdollistavat vastasyntyneestauml lapsesta nauttimisen sekauml isille ettauml aumlideille Mannereurooppalaisten aumlitien lisaumlaumlntynyt ty y ty vaumlisy ys voi myoumls liittyauml monessa maassa vanhempainvapaisiin joskin suuri osa naumlistauml aumlideistauml jaumlauml lapsen saatuaan tyoumlvoiman ulkopuolelle Etelauml-Euroopassa ja liberaalin regiimin maissa tyoumln ja pienen lapsen yhteensovittaminen on sen sijaan hankalampaa mikauml voi tasoittaa vauvoista johtuvaa onnellisuuspiikkiauml Kaikissa maaryhmissauml

Eurooppalaiset elinolot

92

Taul

ukko

2 L

aste

n va

ikut

us y

leis

een

tyyt

yvaumli

syyt

een

mui

den

ihm

iste

n ta

paam

isee

n ja

osa

llist

umis

een

Kiin

teid

en v

aiku

tust

en p

anee

lireg

ress

iom

allit

reg

iimit

sekauml

mie

het j

a na

iset

ana

lyso

itu e

rikse

en

Tyyt

yvaumli

syys

(sum

ma)

M

iehe

t Na

iset

Pohj

oism

aat

Libe

raal

i Ko

nser

vatii

vine

n Fa

mili

stin

en

Pohj

oism

aat

Libe

raal

i Ko

nser

vatii

vine

n Fa

mili

stin

en

Last

en m

aumlaumlrauml

ndash0

077

ndash0

095

0

01

ndash00

51

ndash01

13

ndash00

81

ndash00

24

ndash01

33

1 la

psi

001

4 0

132

ndash00

15

008

2

005

1 0

067

002

5 0

106

2 la

psi

ndash00

44

018

4 0

033

002

9 ndash0

076

0

123

ndash00

77

013

1

Laps

i lt 1

v

035

6

ndash01

93

ndash00

29

001

4 0

587

ndash01

1 0

181

0

019

Laps

i lt 4

v

ndash02

20

ndash00

16

ndash02

18

ndash0

209

ndash02

92

ndash0

367

ndash02

35

ndash0

352

Tapa

amin

en

Mie

het

Nais

et

Pohj

oism

aat

Libe

raal

i Ko

nser

vatii

vine

n Fa

mili

stin

en

Pohj

oism

aat

Libe

raal

i Ko

nser

vatii

vine

n Fa

mili

stin

en

Last

en m

aumlaumlrauml

0

007

ndash00

02

001

9

001

9

000

8 ndash0

036

ndash00

01

002

6

1 la

psi

000

3 0

008

ndash00

14

000

1 0

03

000

9 0

005

ndash00

22

2 la

psi

001

8 ndash0

006

ndash0

008

ndash0

001

ndash0

008

ndash0

007

ndash0

008

ndash0

050

Laps

i lt 1

v

ndash00

05

ndash00

08

ndash00

19

ndash00

09

ndash00

21

001

7 ndash0

007

0

026

Laps

i lt 4

v

ndash00

14

002

9 0

017

ndash00

15

ndash00

76

0

023

002

5

ndash00

01

Osa

llist

umin

en

Mie

het

Nais

et

Pohj

oism

aat

Libe

raal

i Ko

nser

vatii

vine

n Fa

mili

stin

en

Pohj

oism

aat

Libe

raal

i Ko

nser

vatii

vine

n Fa

mili

stin

en

Last

en m

aumlaumlrauml

ndash0

002

ndash0

015

0

003

ndash00

03

ndash00

31

ndash0

012

ndash0

003

ndash0

008

1 la

psi

001

8 0

028

0

ndash00

01

002

8

000

4 0

019

000

2

2 la

psi

ndash00

07

001

6 ndash0

005

ndash0

001

0

039

0

019

002

7

0

002

Laps

i lt 1

v

002

5 0

006

ndash00

04

ndash00

04

003

9

002

2 0

023

0

003

Laps

i lt 4

v

001

3 ndash0

003

0

017

0

006

001

5 0

033

0

034

000

6

Tila

stol

lises

ti er

ittaumli

n m

erki

tsev

auml

til

asto

llise

sti m

erki

tsev

auml

tila

stol

lises

ti m

elke

in m

erki

tsev

aumlL auml

hde

ECH

P 19

96ndash2

001

Erola ja Haumlrkoumlnen Lastensaannin vaikutus hyvinvointiin Euroopassa

93

arki kuitenkin koittaa lapsen varttuessa Yleinen ty y ty vaumlisy ys siis vaumlhenee lapsen ensimmaumlisen syntymaumlpaumlivaumln jaumllkeen kaikilla paitsi liberaalin regiimin isillauml

On myoumls huomattavaa ettauml lapsen iaumlllauml on selkeaumlsti systemaattisempi vaishykutus yleiseen ty yty vaumlisy yteen kuin lasten lukumaumlaumlraumlllauml Useimmissa tapaukshysissa jaumllkimmaumlisellauml ei ole merkitystauml Selkeimmaumln poikkeuksen taumlhaumln tekevaumlt etelaumleurooppalaiset aumlidit joiden tyyty vaumlisy ys vaumlhenee toisen lapsen syntymaumln jaumllkeen (joskin joitain viitteitauml samasta naumlhdaumlaumln myoumls mannermaiseen regiimiin kuuluvissa maissa) Liitty ykouml taumlmauml tyoumln ja perheen yhteensovittamisen vaikeukshysiin naumlissauml maissa ja piileekouml taumlssauml osaselitys Etelauml-Euroopan pienille synty v yysshyluvuille Tiivistettynauml voidaan kuitenkin todeta ettauml vastasyntyneellauml lapsella on ty ytyvaumlisy y ttauml potentiaalisesti lisaumlaumlvauml vaikutus kun taas lapsen varttuminen johtaa ty ytyvaumlisy yden heikkenemiseen Vastasyntyneiden tyytyvaumlisy yttauml lisaumlaumlvaumln potentiaalin toteutuminen kuitenkin riippuu yhteiskunnallisesta kontekstista

Sosiaaliset suhteet ja osallistuminen

Ovatko vanhemmat ainoastaan keskenaumlaumln ty yty vaumlisiauml tai ty ytymaumlttoumlmiauml vai onko lastensaannilla merkitystauml myoumls sosiaalisten suhteiden ja jaumlrjestoumlihin ja yhdistyksiin kuulumisen kannalta Taulukossa 2 esitaumlmme tulokset lastensaannin vaikutuksesta sosiaalisiin suhteisiin (ystaumlvien ja sukulaisten tapaamistiheys) Lasshyten lukumaumlaumlraumlllauml ei ole vaikutusta pohjoismaisten miesten ja naisten sosiaalisiin suhteisiin vaikka 1ndash3-vuotiaiden lasten aumlidit tapaavatkin ystaumlviauml ja sukulaisia aiempaa harvemmin Muiden maaryhmien osalta selkein ja voimakkain lastenshysaannin vaikutus loumlyty y liberaalin regiimin maaryhmaumlstauml jossa lasten paumlaumlluvun lisaumlaumlntyminen vaumlhentaumlauml aumlideillauml ystaumlvien ja sukulaisten tapaamistiheyttauml Miesshyten osalta vastaavaa ei ole havaittavissa Lasten iaumlllauml ei sen sijaan ole merkitystauml Manner-Euroopassa lasten maumlaumlraumln lisaumlaumlntyminen sen sijaan tiivistaumlauml miesten tapaamiskertoja ystaumlviensauml ja sukulaistensa kanssa Samanlainen ilmiouml voidaan havaita Etelauml-Euroopassa sekauml miesten ettauml naisten osalta (joskin ensimmaumlisen lapsen saamisella ei ole merkitystauml naisille) Eraumls selitys voi olla isovanhempien suurempi hoivavastuu naumlissauml maissa taumllloumlinhaumln sukulaisia tapaa jo pakosta Tulokset eivaumlt kuitenkaan kerro laajemmin siitauml muuttuvatko sosiaaliset suhteet laadullisesti tapaavatko vanhemmat lasten myoumltauml aiempien kavereidensa sijaan useammin sukulaisia tai muita ihmisiauml joihin he ovat tutustuneet lasten kautta

Analysoimme myoumls lastensaannin vaikutusta yhdistysten ja jaumlrjestoumljen jaumlseny yksiin (taulukko 2 osallistuminen) Lastensaannilla on suurin merkitys konservatiivisen regiimin aumlitien jaumlseny yksiin joiden todennaumlkoumlisy ys lisaumlaumlnty y ensimmaumlisen ja toisen lapsen syntymaumln myoumltauml ja kasvaa yhauml lasten ollessa pieniauml Lasten lukumaumlaumlraumln kasvaminen sen sijaan vaumlhentaumlauml yhdistyksiin ja jaumlrjestoumlihin kuulumisen todennaumlkoumlisyyttauml Etelauml-Euroopassa Lasten maumlaumlraumln kasvulla on negashy

Eurooppalaiset elinolot

94

tiivinen vaikutus myoumls Pohjoismaissa joskin vain perheissauml joissa on enemmaumln kuin kaksi lasta Lasten iaumlllauml on merkitystauml naisten jaumlsenyyksien kannalta myoumls Pohjoismaissa ja konservatiivisen regiimin maissa Miesten kerhotoimintaan lastensaannilla ei sen sijaan ole mitaumlaumln merkitystauml konservatiivisen regiimin pikkulasten isiauml lukuun ottamatta Tuloksia voidaankin tulkita siten ettauml tyoumln ja perheen yhteensovittamisen lisaumlksi myoumls perheen ja osallistumisen yhteenshysovittaminen voi olla naisilla hankalaa etenkin Etelauml-Euroopassa Samanaikaishysesti lastensaanti voi kuitenkin lisaumltauml kiinnostusta liittyauml etenkin perhe-elaumlmaumlaumln liitty viin yhdistyksiin mikauml voi olla taumlrkeaumlauml myoumls lasten harrastusten kannalta Kaikesta huolimatta lastensaannin ja jaumlrjestoumlihin kuulumisen yhteys on erittaumlin merkittaumlvaumlsti sukupuolittunutta

Tulojen ja sosiaalisten suhteiden muutosten vaikutus tyytyvaumlisyyteen

Tarkastellaan lopuksi vielauml laumlhemmin lasten maumlaumlraumln ja yleisen ty yty vaumlisy yden vaumllistauml yhteyttauml Raportoimattomien lisaumlanaly ysien perusteella emme havainshyneet ettauml tulojen muiden ihmisten tapaamisen tai osallistumisen vaikutus ty yty vaumlisy yteen vaihtelisi sen mukaan onko perheessauml vastasyntynyt tai pieni lapsi missaumlaumln regiimeistauml Sen sijaan taumlllaisia yhteyksiauml voidaan havaita lasten lukumaumlaumlraumln osalta Taulukossa 3 esitetaumlaumln regiimeittaumlin ja sukupuolittain miten lasten maumlaumlraumln vaikutus ty ytyvaumlisy yteen muuttuu kun vakioidaan ensin muiden ihmisten tapaamistiheys ja yhdistysten ja jaumlrjestoumljen jaumlseny ydet ja sen jaumllkeen kotitalous- mutta myoumls henkiloumlkohtaiset tulot

Ennen vakiointeja lasten lukumaumlaumlraumln kasvu vaumlhentaumlauml voimakkaimmin konshyservatiivisissa ja familistisissa maissa asuvien naisten tyytyvaumlisyyttauml Lasten lukushymaumlaumlrauml vaikuttaa lisaumlksi familistisissa maissa asuvien miesten ty yty vaumlisy yteen

Muiden ihmisten tapaaminen vaikuttaa ty yty vaumlisy yteen negatiivisesti kaishykissa tapauksissa liberaalin regiimin miehiauml lukuun ottamatta Osallistumisella ei ole vaikutusta ty yty vaumlisy yteen Pohjoismaissa Sen sijaan sillauml on negatiivinen vaikutus naisten ty yty vaumlisy yteen kaikissa muissa regiimeissauml kuten myoumls famishylistisen regiimin miesten ty yty vaumlisy yteen Tulosten tarkempi tarkastelu kuitenkin osoittaa ettauml lastensaantiin liitty vien estimaattien koot eivaumlt muutu missaumlaumln tapauksessa tilastollisesti merkitsevaumlsti kun osallistumisen ja tapaamisen vaishykutus ty y ty vaumlisy yteen on otettu huomioon

Tulojen vakioinnilla on merkitystauml yleiseen ty ytyvaumlisy yteen laumlhinnauml Pohshyjoismaissa joskin Suomessa ja Tanskassa lasten vaikutus ty yty vaumlisy yteen oli laumlhtoumlkohtaisesti pienin Siinauml missauml tulonsiirroilla parannetaan perheiden taloushydellista toimeentuloa voikin niillauml olla vaikea vaikuttaa lapsiperheiden yleisen ty ytyvaumlisy yden vaumlhenemiseen

Erola ja Haumlrkoumlnen Lastensaannin vaikutus hyvinvointiin Euroopassa

95

Taulukko 3 Lasten maumlaumlraumln yhteys vanhempien tyytyvaumlisyyteen kun tapaaminen osallistuminen ja

tulomuuttujat vakioidaan Kiinteiden vaikutusten paneeliregressiomallit regiimit sekauml miehet ja naiset

analysoitu erikseen

Pohjoismaat

Miehet Naiset

Malli 1 Malli 2 Malli 3 Malli 1 Malli 2 Malli 3

Lasten maumlaumlrauml ndash0021 ndash0021 ndash0008 ndash0029 ndash0030 ndash002

1 lapsi ndash0006 ndash0005 ndash0004 ndash0001 0 ndash0003

2 lapsi ndash0014 ndash0014 ndash0011 ndash0026 ndash0027 ndash0026

Tapaaminen ndash0028 ndash0027 ndash0023 ndash0024

Osallistuminen ndash0007 ndash0006 ndash0005 ndash0005

Omat tulot ndash0021 0

Kotitalouden tulot 0055 0056

Liberaali

Miehet Naiset

Malli 1 Malli 2 Malli 3 Malli 1 Malli 2 Malli 3

Lasten maumlaumlrauml ndash0035 ndash0029 ndash0025 ndash0043 ndash0040 ndash0037

1 lapsi 0032 0043 0047 ndash0002 0015 0017

2 lapsi 0054 0057 0061 0024 0038 0039

Tapaaminen ndash0031 ndash0031 ndash0051 ndash0052

Osallistuminen ndash0009 ndash001 ndash0086 ndash0086

Omat tulot 0011 0003

Kotitalouden tulot 0036 0032

Konservatiivinen

Miehet Naiset

Malli 1 Malli 2 Malli 3 Malli 1 Malli 2 Malli 3

Lasten maumlaumlrauml ndash0011 ndash001 ndash0006 ndash0020 ndash0020 ndash0017

1 lapsi ndash0019 ndash002 ndash0019 ndash0002 0 0001

2 lapsi 0001 0002 0003 ndash0025 ndash0024 ndash0022

Tapaaminen ndash0039 ndash0040 ndash0040 ndash0039

Osallistuminen ndash0007 ndash0007 ndash0028 ndash0027

Omat tulot ndash0005 ndash0016

Kotitalouden tulot 0025 0029

Taulukko 3 jatkuu

Eurooppalaiset elinolot

96

Jatkoa taulukkoon 3

Familistinen

Miehet Naiset

Malli 1 Malli 2 Malli 3 Malli 1 Malli 2 Malli 3

Lasten maumlaumlrauml ndash0027 ndash0026 ndash0023 ndash0058 ndash0057 ndash0054

1 lapsi 0012 0011 0014 0018 0017 0017

2 lasta 0002 0001 0004 0035 0032 0033

Tapaaminen ndash0059 ndash0058 ndash0057 ndash0056

Osallistuminen ndash0025 ndash0022 ndash0019 ndash0016

Omat tulot 0033 0023

Kotitalouden tulot 0045 0058

Tilastollisesti erittaumlin merkitsevauml tilastollisesti merkitsevauml tilastollisesti melkein merkitsevauml Laumlhde ECHP 1996ndash2001

Johtopaumlaumltoumlkset

Olemme taumlssauml tutkimuksessa tarkastelleet lastensaannin ndash lasten lukumaumlaumlraumln ja iaumln ndash vaikutuksia hy vinvoinnin eri osa-alueisiin (kotitalouden tuloihin ty yty vaumlisy yteen sosiaalisiin suhteisiin ja jaumlrjestoumlihin kuulumiseen) Euroopan hy vinvointiregiimeissauml Lastensaannilla on potentiaalisesti suuri merk it ys hy vinvoinnin osa-alueisiin Vaik ka lastensaanti vaikuttaa kin negatiivisesti kotitalouksien tuloihin saattaa se lisaumltauml laajemmin maumlaumlriteltyauml hy vinvointia Vastasyntyneiden vanhemmat kokevat potentiaalista tyyty vaumlisy yden lisaumlaumlntyshymistauml mutta taumlmaumln vaikutuksen realisoituminen riippuu yhteiskunnallisesta kontekstista Pohjoismaissa vanhemmat kokevat rdquoonnellisuuspiikinrdquo eli heidaumln onnellisuutensa lisaumlaumlnty y vaumlliaikaisesti ja sama paumltee konservatiivisen regiimin aumliteihin Taumlmauml vaikutus on kuitenkin usein lyhytaikainen ja lapsen varttuessa ja lapsiperheen arjen koittaessa useine kilpailevine vaatimuksineen ty yty vaumlisy ys yleisesti vaumlhenee lastensaantia aiemman tason alapuolelle Lasten lukumaumlaumlraumln ja ty yty vaumlisy yden yhteyteen ei juuri voida vaikuttaa tulonsiirroin

Kaiken kaikkiaan hypoteesimme rdquoonnellisista koumlyhistaumlrdquo ei saanut varaukshysetonta tukea Lasten lukumaumlaumlrauml heikentaumlauml tuloja (vaumlhiten Pohjoismaissa) mutta ei lisaumlauml ty y ty vaumlisy yttauml muuten kuin lyhyellauml aikavaumllillauml Vanhemmuus asettaakin uusia haasteita joihin monet vanhemmista eivaumlt ehkauml ole taumlysin valmistautuneet Kun usean lapsen hankkimiseen ei liity vahvaa normatiivista motiivia yleisen hyvinvoinnin vaumlheneminen voi hy vin johtaa siihen ettauml ensimmaumliseksi hankittu

Erola ja Haumlrkoumlnen Lastensaannin vaikutus hyvinvointiin Euroopassa

97

lapsi jaumlauml ainoaksi Toisaalta sanoman levitessauml lapsettomien parissa hekin saatshytavat harkita lastensaannin mielekkyyttauml Yhdessauml naumlmauml tekijaumlt voivat vaikuttaa synty vy yteen Sosiaalipoliittisilla toimenpiteillauml tulisikin pyrkiauml tyoumln ja perheen yhteensovittamiseen tavalla joka parantaa myoumls ty yty vaumlisy yttauml ja sosiaalisen kanssakaumlymisen eri muotoja

Laumlhteet Aassve A Goisis A Sironi M Happiness and childbearing across Europe Social Indicators Research 2012 108 (1) 65ndash86

Aassve A Mazzuco S Mencarini L Childbearing and well-being A comparative analysis of European welfare regimes Journal of European Social Policy 2005 15 (4) 283ndash299

Andersson G Roslashnsen M Knudsen LB ym Cohort fertility patterns in the Nordic countries Demographic Research 2009 20 313ndash352

Andreszlig H-J Heien T Four worlds of welfare state attitudes A comparison of Germany Norway and the United States European Sociological Review 2001 17 (4) 337ndash356

Arts W Gelissen J Three worlds of welfare capitalism or more A state-of-the-art report Journal of European Social Policy 2002 12 (2) 137ndash158

Becker GS A treatise on the family Cambridge MA Harvard University Press 1981

Blau DM Robins PK Child care demand and labor supply of young mothers over time Demography 1991 28 (3) 333ndash351

Crohan SE Marital quality and conflict across the transition to parenthood in African American and white couples Journal of Marriage and Family 1996 58 (4) 933ndash944

Easterlin RA An economic framework for fertility analysis Studies in Family Planning 1975 6 (3) 54ndash63

Erola J Yhteiskuntaluokat tulot ja lasten maumlaumlrauml Julkaisussa Erola J toim Luokaton Suomi Yhteiskuntaluokat 2000-luvun Suomessa Helsinki Gaudeamus 2010 89ndash106

Esping-Andersen G The three worlds of welfare capitalism Cambridge Polity Press 1990

Esping-Andersen G Social foundations of postindustrial economies Oxford Oxford University Press 1999

Eurostat Population 2012 Saatavissa lthttpeppeurostateceuropaeuportalpageportal populationdatadatabasegt Viitattu 19112012

Gallagher SK Gerstel N Connections and constraints The effects of children on caregiving Journal of Marriage and Family 2001 63 (1) 265ndash275

Goldstein JR Sobotka T Jasilioniene A The end of lowest-low fertility Population and Development Review 2009 35 (4) 663ndash700

Halaby CN Panel models in sociological research Theory into practice Annual Review of Sociology 2004 30 507ndash544

Eurooppalaiset elinolot

98

Haumlmaumllaumlinen U Kangas O toim Perhepiirissauml Helsinki Kela 2010

Haumlrkoumlnen J Kausaalinen paumlaumlttely sosiologiassa Julkaisussa Raumlsaumlnen P Kantola I toim Kiistoja ja dilemmoja Sosiologian kiistakysymykset Turku Kirja-Aurora 2004

Haumlrkoumlnen J Childbearing and dual joblessness in Europe A comparison of nine countries European Journal of Population 2011 27 217-41

Jalovaara M Socioeconomic resources and the dissolution of cohabitations and marriages Stockholm University of Stockholm Stockholm Research Reports in Demography 8 2011

Jaumotte F Female labour force participation Past trends and main determinants in OECD countries Paris OECD Working Papers 376 2003

Killingsworth MR Heckman JJ Female labor supply A survey Julkaisussa Ashenfelter O Layard R toim Handbook of labor economics vol 1 Amsterdam Elsevier 1987 103ndash204

Kohler H-P Behrman JR Skytthe A Partner + children = happiness The effects of partnerships and fertility on well-being Population and Development Review 2005 31 (3) 407ndash445

Lesthaeghe R On theory development Applications to the study of family formation Population and Development Review 1998 24 (1) 1ndash14

Lesthaeghe R The unfolding story of the second demographic transition Population and Development Review 2010 36 (2) 211ndash251

Liefbroer AC Fokkema T Recent trends in demographic attitudes and behaviour Is the second demographic transition moving to Southern and Eastern Europe Julkaisussa Surkyn J Deboosere P Bavel J toim Demographic challenges for the 21st century A state of the art in demography Brussels VUBPress 2008 115ndash141

Margolis R Myrskylauml M A global perspective on happiness and fertility Population and Development Review 2011 37 (1) 29ndash56

Moisio P Tuloerojen koumlyhyyden ja toimeentulo-ongelmien kehitys Julkaisussa Vaarama M Moisio P Karvonen S toim Suomalaisten hyvinvointi 2010 Helsinki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2010 180ndash196

OECD Social expenditure database 2012 Saatavissa ltwwwoecdorgelssocial expendituregt Viitattu 19112012

Ohlsson-Wijk S Swedenrsquos marriage revival An analysis of the new-millennium switch from long-term decline to increasing popularity Population Studies 2011 65 (2) 183ndash200

Ruhm CJ Parental leave and child health Cambridge MA National Bureau of Economic Research Working Paper 6554 1998

Savolainen J Lahelma E Silventoinen K Gauthier AH Parenthood and psychological wellshybeing in Finland Does public policy make a difference Journal of Comparative Family Studies 2001 32 (1) 61ndash74

Sobotka T Skirbekk V Philipov D Economic recession and fertility in the developed world Population and Development Review 2011 37 (2) 267ndash306

Sobotka T Toulemon L Changing family and partnership behaviour Demographic Research 2008 19 (6) 85ndash138

Uunk W Mach BW Mayer KU Job mobility in the former East and West Germany The effects of state-socialism and labor market composition European Sociological Review 2005 21 (4) 393ndash408

Eurooppalaiset elinolot

Ilpo Airio Parisuhteen paumlaumlttymisen yhteys tuloihin ja tulonmuodostukseen

100 Euroopassa

Kotitalouksien taloudellista hy vinvointia tutkittaessa voidaan todeta ettauml kahden aikuisen ndash ja ennen kaikkea kahden ansaitsijan ndash perheet ovat parhaiten turvassa erilaisilta taloudellisilta riskeiltauml (ks esim Airio 2008) Lapsiperheiden kohdalla suuri kysymys on siinauml miten ratkaistaan tyoumln ja hoivan vaumllinen monimutkaishynen suhde Pohjoismaissa taumlhaumln kysymykseen on vastattu laajoilla paumlivaumlhoitoshypalveluilla jotka ovat mahdollistaneet naisten osallistumisen tyoumlelaumlmaumlaumln Keski-Euroopassa julkinen sektori on tukenut esimerkiksi verohelpotuksin mallia jossa toinen perheen aikuisista kaumly toumlissauml ja toinen hoitaa kotona lapsia Kahden aikuisen kotitaloudet muodostavat taumlten rdquovakuutuslaitoksenrdquo jossa taloudellisia ja sosiaalisia riskejauml on pystytty tehokkaasti ehkaumlisemaumlaumln

Parisuhteen muodostaman vakuutuslaitoksen hajoaminen johtaa usein erishylaisten hy vinvointia uhkaavien riskien lisaumlaumlntymiseen Eron myoumltauml esimerkiksi kotitalouden kaumlytettaumlvissauml olevista tuloista poistuvat puolison tulot ja eronneet voivat joutua turvautumaan erilaisiin sosiaaliturvaetuuksiin joita eivaumlt aiemmin ole tarvinneet

Aikaisemmat tutkimukset parisuhteen hajoamisen taloudellisista seuraukshysista osoittavat ettauml tulojen menetykset ovat suuria niin henkiloumlkohtaisilla kuin kotitalouden kokonaistuloillakin tarkasteltuna (ks esim Andreszlig y m 2006 Dewilde ja Uunk 2008) Naumlmauml menetykset koskettavat perheenjaumlseniauml eri tavoin Naiset ja (hoivattavat) lapset ovat useimmiten haumlviaumljiauml kun taas miesten tulojen menetykset ovat vaatimattomampia tai heidaumln taloudellinen asemansa usein jopa paranee eron jaumllkeen

Maiden vaumllisissauml tarkasteluissa naumlmauml yleiset trendit pysy vaumlt samoina Sen sijaan maiden vaumllillauml on suuria eroja erityisesti siinauml kuinka suuria tulojen muutokset ovat (ks esim Andreszlig ym 2006 534) Esimerkiksi Saksassa naisten tulot laskivat jopa 80 prosenttia eron jaumllkeen (Soumlrensen 1994) kun taas Belgiassa heidaumln tulonsa nousivat hieman (Dewilde 2003)

Yksiloumlllisillauml tekijoumlillauml on luonnollisesti merkittaumlvauml rooli eron taloudellisten seurausten maumlaumlrittaumljaumlnauml mutta maiden vaumllisiauml eroja selitettaumlessauml institutionaalishynen konteksti on olennainen Taumllloumlin esiin nousee keskeisiauml kysymyksiauml Miten eri maiden institutionaaliset jaumlrjestelmaumlt rohkaisevat naisten osallistumista

Airio Parisuhteen paumlaumlttymisen yhteys tuloihin ja tulonmuodostukseen Euroopassa

101

tyoumlmarkkinoille Tarjoavatko tyoumlmarkkinat tyoumlllistymismahdollisuuksia molemshymille sukupuolille Millaisia oikeuksia lapsiperheillauml on ja millaista taloudellista tukea heille on tarjolla Miten sukulais- ystaumlvauml- ja muut sosiaaliset verkostot toimivat parisuhteen pettaumlessauml Yleisesti ottaen hy vinvoinnin tuotannon keskeishysillauml toimijoilla ndash perheellauml markkinoilla ja valtiolla ndash on merkittaumlvauml rooli siinauml millaisia ovat avioeron taloudelliset vaikutukset

Taumlssauml artikkelissa tarkastellaan sitauml miten ero vaikuttaa parisuhteen osashypuolten tulonmuodostukseen Paumlaumlkysymys on mitauml muutoksia henkiloumliden tulopaketeissa1 tapahtuu eron seurauksena Tarkastelun kohteena on viisi EU-maata (Suomi Tanska Ranska Iso-Britannia ja Italia) jotka edustavat erilaisia perhepoliittisia malleja (ks Andreszlig ym 2006) Maiden vaumlliltauml voidaan olettaa loumlyty vaumln eroja siinauml miten pariskunta on keskenaumlaumln jakanut tyouml- ja hoivasuhteet ja mitauml erilaisia julkisia toimeentuloa turvaavia etuusjaumlrjestelmiauml eronneille on tarjolla Aineistona kaumlytetaumlaumln EU-SILCin pitkittaumlisaineistoa vuosilta 2006 ndash2009 (aineistosta tarkemmin ks Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa) Vershytailua tehdaumlaumln niin eri maiden vaumllillauml kuin sukupuolten sekauml perhety yppienkin vaumllillauml

Avioeron vaikutus hyvinvointiin aiemman tutkimuksen valossa

Monissa tutkimuksissa on havaittu ettauml eroaminen heikentaumlauml erityisesti naisten taloudellista toimeentuloa (ks esim Smock ym 1999 Aassve ym 2007 Airio 2010) Miehillauml taloudellisessa tilanteessa ei ole havaittu yhtauml suurta muutosta Sy yksi sukupuolten vaumllisiin eroihin on loumlydetty ensinnaumlkin se ettauml naiset saavat eron myoumltauml useammin lasten hoivavastuun joka lisaumlauml heidaumln taloudellista taakshykaansa suhteessa miehiin Toinen merkittaumlvauml sy y on se ettauml naisten osallistumishynen tyoumlmarkkinoille on useissa maissa miehiauml vaumlhaumlisempaumlauml Kolmanneksi lapsi- ja perhe-etuuksien tasot eivaumlt aina riitauml kompensoimaan lapsista aiheutuvia kusshytannuksia Toisaalta miesten ja naisten vaumllisiauml tuloeroja vaumlaumlristaumlauml jossain maumlaumlrin se ettauml elatusmaksut eivaumlt naumly tuloja tarkasteltaessa miesten tuloja vaumlhentaumlvaumlnauml ja naisten tuloja lisaumlaumlvaumlnauml tuloeraumlnauml Lisaumlksi maiden vaumllisten tarkastelujen osalta eri maiden institutionaaliset piirteet (ennen kaikkea naisten tyoumlssaumlkaumlynti sekauml lapsi- ja perhe-etuudet) vaikuttavat siihen kuinka suuria maiden vaumlliset erot ovat ja millainen kuilu miesten ja naisten vaumlliltauml loumlyty y

Pitkaumln ajanjakson paneelitarkasteluissa on havaittu ettauml naisten ja miesten tulojen muutokset saattavat ajan kuluessa vaihdella merkittaumlvaumlsti Esimerkiksi

1 Tulopaketilla tarkoitetaan markkinatulojen ja sosiaalisten tulonsiirtojen suhteellista osuutta kokoshynaistuloista

Eurooppalaiset elinolot

102

tanskalaisia tarkastelleessa tutkimuksessa miesten tulokehityksessauml ei tapahtushynut juurikaan muutoksia edes pitkaumln ajan kuluessa Heidaumln tulonsa siis pysyivaumlt osapuilleen samoina ennen eroa vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen ja vielauml vuosia myoumlshyhemminkin Sen sijaan naisilla vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen tapahtunutta erittaumlin merkittaumlvaumlauml tulojen laskua seurasi seuraavina tarkasteluvuosina tulojen kasvu Toisin sanoen naisilla vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen tapahtunut taloudellinen sokki oli luonteeltaan tilapaumlinen (Hussain ja Kangas 2009)

Sosiaalisten suhteiden naumlkoumlkulmasta miehet kaumlrsivaumlt erosta naisia enemmaumln joskin myoumls eronneiden naisten sosiaalisen hyvinvoinnin on havaittu heikkeshynevaumln eron myoumltauml Avo- tai avioliitto yhdistaumlauml parin moniin sosiaalisiin verkosshytoihin jotka tuovat lisaumlauml sosiaalista paumlaumlomaa heidaumln elaumlmaumlaumlnsauml Esimerkiksi Yhdysvalloissa avioliiton havaittiin lisaumlaumlvaumln naisten taloudellista hy vinvointia kun taas miehillauml avioliiton hyoumldy t olivat enemmaumln sosiaalista hy vinvointia kuten f y ysistauml ja emotionaalista ty ytyvaumlisyyttauml puolisoon (Waite 1995) Eron sattuessa naiset naumlyttaumlvaumlt selviaumlvaumln miehiauml paremmin sosiaalisesti Tanskassa eronneiden miesten luottamus muihin ihmisiin ja sosiaaliset kontaktit olivat kaikkein heikoimpia kun taas eronneilla naisilla naumlmauml olivat jopa korkeammalla tasolla kuin naimisissa olevilla naisilla (Hussain ja Kangas 2009)

Sosiaalisen hy vinvoinnin mittareiden kohdalla on muistettava ettauml myoumls y mpaumlristoumln suhtautuminen avioeroon voi olla merkittaumlvauml tekijauml sille miten sosiaalinen hy vinvointi muuttuu eron jaumllkeen Alueilla joissa suhtautuminen avioeroon on vaumlhemmaumln hyvaumlksy vaumlauml (esimerkiksi Euroopan katoliset alueet) eronneiden naisten sosiaaliset kontaktit kuten ystaumlvien ja sukulaisten tapaamishynen vaumlhenivaumlt Vastaavasti esimerkiksi Pohjoismaissa joissa avioeroon suhtaushytuminen on vaumlhemmaumln tuomitsevaa eronneiden sosiaalisissa kontakteissa ei tapahtunut suuria muutoksia (Kalmijn ja Uunk 2007)

Lukuisissa tutkimuksissa on havaittu ettauml avioeroihin sisaumllty y valikoitushymista (esim Del Boca 2003 Ananat ja Michaels 2008) On todennaumlkoumlistauml ettauml sosioekonomiselta statukseltaan samankaltaiset henkiloumlt menevaumlt naimisiin keskenaumlaumln mutta sosioekonomisella statuksella on havaittu olevan yhteys myoumls avioeron yleisyyteen Taloudelliset ongelmat perheessauml lisaumlaumlvaumlt avioeron mahshydollisuutta kun taas esimerkiksi molempien puolisoiden korkea koulutustaso vaumlhentaumlauml avioeroriskiauml (esim Holden ja Smock 1991) Naumlin ollen eroavat parit saattavat olla jo avioliitossa taloudellisesti huono-osaisia jolloin eroaminen vain vahvistaa huono-osaisuutta Toinen valikoitumisen muoto on vaikeammin mishytattavissa Esimerkiksi negatiivisten odotusten toimeentulon kehittymisestauml on havaittu olevan tekijauml joka vaumlhentaumlauml avioliiton pysy vyyttauml (esim Peters 1993)

Airio Parisuhteen paumlaumlttymisen yhteys tuloihin ja tulonmuodostukseen Euroopassa

103

Perhepoliittiset mallit

Yhteiskunnallisen kehityksen kannalta perherakenteiden muutoksella on ollut suuri merkitys viime vuosikymmeninauml Elizabeth O Ananat ja Guy Michaels (2008) havaitsivat ettauml jos Yhdysvaltain perherakenteet olisivat pysyneet taumlysin ennallaan 1970-luvulta laumlhtien maan nykyinen koumlyhy ysaste olisi selvaumlsti mashytalampi Koumlyhy yden kasvua Yhdysvalloissa voidaan siis jossain maumlaumlrin selittaumlauml sillauml ettauml vielauml 1970-luvulla tavallinen kahden huoltajan ndash ja kahden elaumlttaumljaumln ndash perhemalli on tullut harvinaisemmaksi ja tilalle on tullut yhden aikuisen ja yksinhuoltajien kotitalouksia Avio- ja avoeroilla on luonnollisesti ollut taumlssauml kehityksessauml oma roolinsa

Kuvio 1 Solmittujen avioliittojen maumlaumlrauml 1 000 asukasta kohden vuosina 1960ndash2010

Avioliitot 1 000 asukasta 10

9

8

7 EU-27 Tanska 6 Ranska

5 Italia

4 Suomi 3 Iso-Britannia

2

1

0

Laumlhde Eurostat Marriage and divorce statistics 2012

Avioliittojen vaumlheneminen ja avioerojen yleistyminen on ollut havaittavissa myoumls Euroopassa Kuviossa 1 on esitetty avioliittojen solmimisessa tapahtushyneet muutokset EU-27-maissa yhteensauml ja tutkimusmaissa erikseen vuosina 1960 ndash2010 Kuviosta on naumlhtaumlvissauml selvauml laskeva trendi avioliittojen solmimisen yleisy ydessauml Vain Suomessa avioliittojen solmiminen on yleistynyt vuosien 2000 ja 2010 vaumllisenauml aikana

Kuviossa 2 (s 104) on vastaavasti esitetty avioerojen maumlaumlrauml 1 000 henkiloumlauml kohden vuosien 1960 ja 2010 vaumllillauml Kuviosta voidaan havaita kasvava trendi avioerojen yleistymisessauml aina vuoteen 2000 asti Kuviota tulkittaessa on huoshymattava ettauml Italiassa avioero sallittiin vasta vuonna 1970 Avioerot ovat edelleen Italiassa harvinaisia Tanskassa ja Suomessa avioerot ovat selvaumlsti EU-27-maiden keskitasoa yleisempiauml

1960 1970 1980 1990 2000 2010

Eurooppalaiset elinolot

104

Kuvio 2 Avioerojen maumlaumlrauml 1 000 asukasta kohden vuosina 1960ndash2010

Avioerot1 000 asukasta 30

25

20

15

10

05

00 1960 1970 1980 1990 2000 2010

EU-27 Tanska Ranska Italia Suomi Iso-Britannia

Laumlhde Eurostat Marriage and divorce statistics 2012

Kolmas merkittaumlvauml tekijauml avioliittojen vaumlhenemisen ja avioerojen yleistyshymisen rinnalla on avoliittojen yleistyminen Avoliitoista ei ole juurikaan vershytailukelpoista tilastotietoa koska ne eivaumlt ole virallisia suhteita kuten avioliitot Kuitenkin avoliittojen yleisyyttauml voi tarkastella epaumlsuorasti esimerkiksi avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten osuudella kaikista syntyneistauml lapsista (ks kushyvio 3) Jaumllleen voimme havaita selvaumln nousevan trendin vuosikymmenten aikashyna Jopa Italiassa avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten osuus on kasvanut selvaumlsti 2000-luvun aikana

Maria Iacovou ja Alexandra Skew (2010) tarkastelivat erilaisia kotitalousshyrakenteita EU-SILCin vuoden 2007 poikkileikkausaineistolla Alle 30-vuotiaiden keskuudessa avoliitto on hy vin tavanomainen parisuhteen muoto Suomessa Tanskassa ja Ranskassa avoliitot ovat hy vin tavanomaisia Maiden vaumlliset erot ovat hy vin pieniauml Isossa-Britanniassa alle 30-vuotiaiden avoliitot ovat jo jonkin verran harvinaisempia Italiassa taas suurin osa alle 30-vuotiaiden parisuhteista on avioliittoja Muiden ikaumlryhmien kohdalla maiden vaumlliset erot pysyvaumlt samanshykaltaisina Avoliittojen lukumaumlaumlrauml suhteessa avioliittojen lukumaumlaumlraumlaumln laskee kaikissa maissa iaumln myoumltauml mutta Tanskassa Suomessa ja Ranskassa ne ovat selvaumlsti yleisempiauml kaikissa ikaumlluokissa verrattuna Isoon-Britanniaan tai Italiaan Italiassa ei ole havaittavissa samanlaista avoliittojen ja iaumln vaumllistauml yhtey ttauml kuin muissa maissa koska Italiassa avoliitot ovat alun alkaenkin harvinainen parishysuhteen muoto (Iacovou ja Skew 2010)

Airio Parisuhteen paumlaumlttymisen yhteys tuloihin ja tulonmuodostukseen Euroopassa

Kuvio 3 Avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten osuus kaikista syntyneistauml lapsista vuosina

1960ndash2010

60

50

105 40

30

20

10

EU-27

Tanska

Ranska

Italia

Suomi

Iso-Britannia

0 1960 1970 1980 1990 2000 2010

Laumlhde Eurostat Marriage and divorce statistics 2012

Yksinhuoltajakotitalouksien lukumaumlaumlrauml on myoumls kansainvaumllisesti tarkastelshytuna lisaumlaumlntynyt viime vuosikymmeninauml Eraumls merkittaumlvauml tekijauml taumlhaumln on juuri avioerojen yleistyminen Esimerkiksi Suomessa avioeron myoumltauml yksinhuoltajiksi tulleiden maumlaumlrauml oli noin kuusi prosenttia kaikista lapsiperheistauml 1980-luvun puolivaumllissauml 1990-luvun puolivaumlliin tultaessa heidaumln osuutensa oli jo laumlhes kolshyminkertaistunut (OECD 2011) Sosiaalitieteellisessauml tutkimuksessa yksinhuolshytajien on todettu paikantuvan vaumlestoumln huono-osaisimpiin niin Suomessa (esim Moisio 2005 Haataja 2009) kuin yleisemminkin EU-maissa (Eurostat 2010 43) Yksinhuoltajuuden kasvulla on myoumls yhteys sukupuolten vaumlliseen tasa-arvoon sillauml huoltaja on useimmiten nainen Esimerkiksi Suomessa naiset muodostavat noin 87 prosenttia yhden huoltajan perheistauml (Tilastokeskus 2011a)

Eri maiden vaumllisten erojen selittaumlmisessauml erityisesti naisten kiinnittyminen tyoumlmarkkinoille ja julkisten perhe-etuusjaumlrjestelmien taso ovat merkityksellisiauml Naumlistauml muodostuu erity yppisiauml perhepoliittisia malleja joista saattaa seurata se ettauml avioeron taloudelliset seuraukset vaihtelevat myoumls maiden tai maaryhmien vaumllillauml (esim Aassve ym 2007) Taumlssauml artikkelissa tarkastellaan viittauml maata jotka Andreszligin ym (2006) jaottelun mukaan edustavat eri perhepoliittisia malleja Suomi ja Tanska kahden ansaitsijan mallia Ranska perinteisen tyoumlnjaon mallia Iso-Britannia markkinamallia ja Italia laajan perheen solidaarisuuden mallia

Kahden ansaitsijan mallissa voimme olettaa ettauml eronneiden naisten taloushydellinen asema pysy y eniten ennallaan johtuen naisten korkeasta tyoumlhoumln osalshylistumisasteesta Lisaumlksi julkisen sektorin jaumlrjestaumlmaumlt lasten paumlivaumlhoitopalvelut ovat laajasti saavutettavissa ja perhe-etuuksien taso ja kattavuus ovat suhteellisen

Eurooppalaiset elinolot

106

hy vaumlt Kun kahden ansaitsijan mallin maita (Suomi ja Tanska) verrataan esishymerkiksi markkinamalliin (Iso-Britannia) suurin ero loumly ty y juuri lapsiperheille suunnattujen etuuksien tasossa ja kattavuudessa Markkinamallissa eronneilla naisilla on suuri riski joutua taloudellisiin vaikeuksiin ellei heillauml ole tyoumlpaikkaa Taloudellinen turva hankitaan markkinamallissa ensisijaisesti tyoumlmarkkinoiden kautta (Andreszlig ym 2006)

Perinteisen tyoumlnjaon mallia kutsutaan usein myoumls mieselaumlttaumljaumlmalliksi sillauml traditionaalisesti malliin kuuluvissa maissa (kuten Ranskassa) miehet kaumly vaumlt toumlissauml ja naiset kantavat hoivavastuun Taumlmaumln mallin maat sijoittuvat kahden elaumlttaumljaumln mallin ja markkinamallin vaumllimaastoon Toisaalta perinteisen tyoumlnshyjaon malli perustuu siihen ajatukseen ettauml julkinen sektori tukee naimisissa olevia lapsiperheitauml joissa on yksi palkansaaja antamalla esimerkiksi veroetuja Samalla julkinen sektori ei subventoi (kokopaumlivaumlisten) lastenhoitopalveluiden jaumlrjestaumlmistauml Taumlmaumln vuoksi kokopaumlivaumlinen tyoumlssaumlkaumlynti on monille naisille hyoumldy toumlntauml (perheen elatus jaumlrjesty y yhdellauml palkalla ja lapsiperhe-eduilla) tai jopa mahdotonta (kokopaumlivaumlisten paumlivaumlhoitopalveluiden puuttuminen) Toisaalta malli tukee naisten osa-aikatyoumltauml tarjoamalla puolipaumlivaumlisiauml lastenhoitopalveluishyta Naumlin ollen eronneet naiset saattavat usein olla tyoumlelaumlmaumlssauml osapaumlivaumlisesti jo naimisissa ollessaan

Laajan perheen solidaarisuuden mallin maissa (kuten Italiassa) naisten tyoumlssaumlshykaumlynti on vaumlhaumlistauml lapsi- ja perhe-etuuksien taso matala ja kattavuus huono Taumlmaumln mallin maiden kohdalla on tosin korostettu sitauml ettauml perheen tai suvun vaikutus taloudellisen turvan ja hoiva-avun antajana on merkittaumlvauml (ks esim Saraceno 2000) Naumlmauml epaumlviralliset avun muodot jaumlaumlvaumlt usein tutkimuksissa havaitsematta koska niiden mittaaminen on vaikeaa

Perhepoliittiset mallit laumlhtevaumlt siitauml oletuksesta ettauml eron sattuessa miesshyten kaumly tettaumlvissauml olevissa tuloissa ei tapahdu juurikaan muutoksia tai heidaumln kaumlytettaumlvissauml olevat tulonsa jopa kasvavat Taumlmauml johtuu siitauml ettauml kaikissa malshyleissa vahva laumlhtoumloletus on se ettauml miehet ovat kiinnittyneet tyoumlmarkkinoille Perhepoliittisten mallien suurimmat erot tulevatkin esille siinauml mikauml on naisen rooli tyoumlssauml kaumlyvaumlnauml ja hoivan antajana Kahden ansaitsijan mallin maissa laumlhtoumlshyoletuksena voidaan pitaumlauml sitauml ettauml naisten taloudellinen tilanne heikkenee eron jaumllkeen mikauml johtuu siitauml ettauml puolison ansiotulot poistuvat kotitalouden kaumlytetshytaumlvissauml olevista tuloista Kuitenkin naisten korkea tyoumlssaumlkaumlyntiaste yhdistettynauml laajoihin ja suhteellisen suuriin perhe-etuuksiin pienentaumlvaumlt eron aiheuttamaa taloudellisen tilanteen heikentymistauml ja palauttavat naisten tulot nopeasti laumlhelle eroa edeltaumlnyttauml tilannetta

Perinteisen tyoumlnjaon maissa (Ranska) ja laajan perheen solidaarisuuden maissa (Italia) oletetaan ettauml naisten eron jaumllkeen kokema taloudellinen pudotus on sy vempi kuin kahden ansaitsijan mallin maissa koska naisten tyoumlssaumlkaumlynti on

Airio Parisuhteen paumlaumlttymisen yhteys tuloihin ja tulonmuodostukseen Euroopassa

107

harvinaisempaa ja tyoumlsuhteet ovat useammin osa-aikaisia Myoumls perhe-etuuksien taso ja laajuus eivaumlt ole yhtauml hy vaumlt kuin kahden ansaitsijan mallin maissa

Markkinamallia edustavassa Isossa-Britanniassa naisten tyoumlssaumlkaumlynti on yleistauml mutta julkisen sektorin tarjoamat perhe-etuudet ovat vaatimattomia Naumlin ollen voidaan olettaa ettauml Isossa-Britanniassa eron jaumllkeen naisten kaumlytetshytaumlvissauml olevat tulot laskevat vaumllittoumlmaumlsti jonkin verran ja ne pysy vaumlt pienempinauml seuraavinakin vuosina

Kotitalouksien tulojen muodostuminen

Kotitalouksien tulot muodostuvat erilaisista tulolaumlhteistauml Ne voidaan pilkkoa hy vinkin moniin eri osiin mutta yleisesti ottaen tulonmuodostusprosessin keskeiset tekijaumlt ovat saadut markkinatulot sekauml saadut ja maksetut tulonsiirrot Markkinatulot jakautuvat palkkatuloihin yrittaumljaumltuloihin ja omaisuustuloihin Kun naumlihin lisaumltaumlaumln saadut tulonsiirrot (erilaiset toimeentuloturvaetuudet) ja vaumlhennetaumlaumln maksetut tulonsiirrot (kuten verot) saadaan kotitalouden kaumlyshytettaumlvissauml olevat tulot Taumlmauml on tulonjakotutkimuksissa yleisimmin tarkasteltu kotita lou ksien tuloja kuvaava kaumlsite Luonnollisesti kotita louden kokonaisshytuloihin vaikuttavat vielauml erilaiset yhteiskunnalliset palvelut joiden arvo voidaan lisaumltauml kaumlytettaumlvissauml oleviin tuloihin (ks Vaalavuon artikkeli taumlssauml teoksessa) Erishykokoisten kotitalouksien kaumly tettaumlvissauml olevien tulojen vertailemiseksi artikkelissa kaumlytetaumlaumln modifioitua OECDn ekvivalenssiskaalaa (ks Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa)

Tulonmuodostuksessa on selvaumlsti havaittavia eroja eri vaumlestoumlryhmien vaumllillauml Taumlmauml kaumly ilmi esimerkiksi eri tulodesiileitauml eli -kymmennyksiauml tarkasteltaessa (esim Immervoll y m 2005) Alimpiin desiileihin kuuluvien tulopaketeissa erilaiset sosiaaliset tulonsiirrot saattavat olla jopa taumlrkein osatekijauml Vastaavasti siirry ttaumlessauml ylimpiin desiileihin markkinatulojen merkitys kasvaa Kuviossa 4 (s 108) on esitetty Suomen tulonsaajakymmennyksien markkinatulot ja tulonsiirshyrot vuonna 2010 Kaksi pienituloisinta desiiliauml saavat enemmaumln tulonsiirtoja kuin markkinatuloja Vastaavasti kolme suurituloisinta desiiliauml maksavat enemmaumln tulonsiirtoja veroina kuin saavat niitauml sosiaaliturvaetuina takaisin

Eron myoumltauml tulonmuodostuksessa saattaa tapahtua suuriakin muutoksia Erityisesti lapsiperheissauml tyoumln ja hoivan yhteensovittamisen ongelmat eron myoumltauml saattavat naumlkyauml sosiaalisten tulonsiirtojen kasvuna tulopaketissa Taumlmauml koskee erityisesti eroavia naisia jotka usein saavat lasten hoivavastuun Miehillauml taloudellisen hy vinvoinnin muutokset ovat tutkimusten perusteella pienempiauml joten voidaan olettaa ettauml heidaumln tulopaketeissaan eron vaikutukset naumlky vaumlt

Eurooppalaiset elinolot

108

I II III IV V VI VII VIII IX X

vaumlhemmaumln Maiden vaumllillauml luonnollisesti merkittaumlvin tekijauml eron sattuessa on se miten julkinen sektori pysty y kompensoimaan sosiaaliturvaetujen ja -palveshyluiden kautta tulojen menetyksiauml Erityisesti lapsiperheiden kohdalla julkisten tulonsiirtojen laajuus ja rahallinen taso ovat keskeisessauml roolissa taloudellisen hy vinvoinnin turvaamisessa

Kuvio 4 Tulopakettien koostumus eri tulodesiileissauml Suomessa vuonna 2010

euro140 000

120 000

100 000

80 000 Markkinatulot 60 000 Tulonsiirrot

40 000

20 000

0

ndash20 000

ndash40 000

Laumlhde T ilastokeskus 2011b

Tutkimusasetelma

Artik kelissa tarkastellaan millauml tavoin tulot ja tulonmuodostus muuttuvat parisuhteen paumlaumltty misen jaumllkeen Tarkastelun kohteena on viisi EU-maata (Suomi Tanska Ranska Iso-Britannia ja Italia) jotka edustavat erilaisia perheen tukemismalleja Tutkimuskysymykset voidaan jakaa kolmeen

1 Mitauml muutoksia tapahtuu eronneiden naisten ja miesten tuloissa (kotitashylouden kaumly tettaumlvissauml olevat tulot) eron jaumllkeisinauml v uosina Voidaan olettaa ettauml miesten ja naisten vaumllillauml on havaittavissa eroja tulojen kehityksessauml Lapsiperheellisten kohdalla naisten kotitalouden kaumlytettaumlvissauml olevat tulot oletettavasti laskevat puolison tulojen menetyksen ja lasten hoivavastuun vuoksi kun naisista tulee useammin eron seurauksena yksinhuoltajia Miesshyten kohdalla kotitalouden kaumlytettaumlvissauml olevat tulot oletettavasti nousevat eron jaumllkeen koska he ovat usein jo parisuhteessa perheen ensisijaisia elaumltshytaumljiauml Lapsettomien pariskuntien erotessa eron jaumllkeinen tulokehitys miesten

Airio Parisuhteen paumlaumlttymisen yhteys tuloihin ja tulonmuodostukseen Euroopassa

109

ja naisten vaumllillauml ei oletettavasti ole yhtauml selvaumlpiirteistauml kuin lapsiperheissauml Taumllloumlin puolisoiden tyoumlmarkkina-asemalla on olennainen rooli siinauml mitauml muutoksia kaumly tettaumlvissauml olevissa tuloissa tapahtuu siirr y ttaumlessauml kahden aikuisen kotitaloudesta yhden aikuisen kotitalouteen

2 Mitauml muutoksia eronneiden tulopaketeissa tapahtuu Eronneiden lapshysiperheiden kohdalla lasten paumlaumlasiallisen huoltajan (useimmiten naisen) tulopaketissa erilaisten tulonsiirtojen osuus oletettavasti korostuu Vastaashyvasti lapsiperheellisten miesten tulopaketeissa eron jaumllkeen markkinatulojen osuus oletettavasti kasvaa Lapsettomien pariskuntien kohdalla on jaumllleen olennaista se millaisessa tyoumlmark kina-asemassa eroavat puolisot ovat Heikko kiinnittyminen tyoumlmarkkinoille naumlkynee lisaumlaumlntyneenauml sosiaalisten tulonsiirtojen osuutena tulopaketissa

3 Miten erilaiset perhepoliittiset mallit naumlky vaumlt eronneiden tulopaketeisshysa ja yleisemmin tulojen kehityksessauml avioeron jaumllkeen On oletettavaa ettauml kahden ansaitsijan mallin maissa (Suomi ja Tanska) naisten ja miesten vaumlliset erot tuloissa ovat eron jaumllkeen pienimmaumlt Laajat perhe-etuudet naumlshykynevaumlt naisten tulopaketeissa siten ettauml sosiaalisten tulonsiirtojen osuus kasvaa Perinteisen tyoumlnjaon mallissa (Ranska) voimme olettaa varsinkin tulopakettien kohdalla naisten ja miesten vaumllillauml muutoksia siten ettauml naisten paketeissa tulonsiirtojen osuus kasvaa huomattavasti Markkinamallissa (Iso-Britannia) olennainen kysymys on jaumllleen se millainen tyoumlmarkkinashyasema eroavilla on Tyoumlssauml kaumly villauml aumlideillauml muutokset saattavat olla pieniauml Sen sijaan tyoumlttoumlmillauml tai tyoumlvoiman ulkopuolella olevilla kaumly tettaumlvissauml oleshyvien tulojen lasku eron jaumllkeen voi olla hy vin suurta ja tulonsiirtojen osuus tulopaketista korostuu Laajan perheen solidaarisuuden mallissa (Italia) voidaan olettaa olevan samoja piirteitauml kuin perinteisen tyoumlnjaon mallissa

Tut k i musa i neistona k aumly tetaumlauml n EU-SILC -pit k it t auml isa ineistoa v uosi lta 2006 ndash2009 Paneeliaineistossa v uodesta toiseen seurattavien henkiloumliden ja kotitalouksien osuus on useissa maissa sangen suuri mutta niiden henkiloumliden osuus jotka muuttavat pois kotitaloudesta (esim siirtyvaumlt opiskelemaan toiselle paikkakunnalle tai parisuhde paumlaumltty y) on monissa maissa hy vin pieni (ks Iacovou ym 2012 11) Taumlmaumln vuoksi aineisto ei ole eron vaikutusten tutkimisen kanshynalta kovinkaan hy vauml Analy yseissa ei pysty tauml tekemaumlaumln vertailua kotitalouden sisaumlllauml siitauml miten miehen ja naisen tulopaketit muuttuvat eron jaumllkeen koska useimmissa maissa kotitaloudesta pois muuttavaa jaumlsentauml ei seurata

Paneeliasetelman takia erotilanteissa seurattavien tapausten lukumaumlaumlrauml jaumlauml monissa maissa hyvin pieneksi Naumlin ollen varsinaisia selittaumlviauml paneelimeneshytelmiauml kuten kiinteiden vaikutusten malleja joissa voitaisiin vakioida esimershykiksi tyoumlmarkkina-asemaan liittyvien tekijoumliden vaikutuksia tai lapsiperheiden kohdalla lasten lukumaumlaumlraumlauml ei voida EU-SILC-aineiston avulla tehdauml Taumlssauml

Eurooppalaiset elinolot

110

artikkelissa tutkimuskysymyksiin vastataan siten vain kuvailevin menetelmin Eron jaumllkeen yksinhuoltajiksi tai yksin asuviksi siirty viauml ei myoumlskaumlaumln erotella sukupuolen mukaan sillauml tapausten lukumaumlaumlraumlt jaumlaumlvaumlt hyvin pieniksi (jakaumista ks liitetaulukko 1 s 120)

Eron jaumllkeen tutkitaan naumlin ollen vain otokseen jaumlaumlviauml henkiloumlitauml Tutkimusshyasetelma muodostetaan siten ettauml tarkastelemme niitauml henkiloumlitauml joiden siviilishysaumlaumlty on vuonna 2006 avio- tai avoliitto ja vuonna 2007 eronnut Kadosta ja paneelirotaatiosta riippuen myoumls vuosina 2008 ja 2009 eronneina pysy vaumlt ovat mukana tarkastelussa

Taulukossa 1 on esitetty suoria jakaumia vuonna 2007 eronneista tutkimusshymaissa Eronneiden lukumaumlaumlraumlt ovat sangen pieniauml Eronneiden maumlaumlrauml vaihtelee Tanskan 49stauml Ranskan 184aumlaumln Eronneiden sukupuolijakauman tarkastelussa Suomen aineistossa on miehiauml ja naisia suurin piirtein yhtauml paljon Muissa maissa aineisto sisaumlltaumlauml enemmaumln eronneita naisia

Taulukko 1 Painottamattomien avio- ja avoerotapausten lukumaumlaumlraumlt ja niiden jakautuminen aineistossa

sukupuolen ja kotitaloustyypin mukaan sekauml keski-ikauml

Suomi Tanska Ranska Italia Iso-Britannia

Eronneiden lukumaumlaumlrauml (N) 85 49 184 99 127

Sukupuoli

Mies 43 (51 ) 14 (29 ) 78 (42 ) 45 (46 ) 51 (40 )

Nainen 42 (49 ) 35 (71 ) 106 (58 ) 54 (54 ) 76 (60 )

Ikauml vuonna 2007 (keskiarvo)

Mies 45 46 45 45 52

Nainen 43 45 44 41 44

Kotitaloustyyppi (eron jaumllkeen)

Yksinhuoltaja 46 (54 ) 30 (61 ) 114 (62 ) 67 (68 ) 75 (59 )

Yksin asuva 39 (46 ) 19 (39 ) 70 (38 ) 32 (32 ) 52 (41 )

Eronneet miehet ovat keskimaumlaumlrin 1ndash4 vuotta eronneita naisia vanhempia kaikissa maissa Isoa-Britanniaa lukuun ottamatta Siellauml eronneet miehet ovat jonkin verran iaumlkkaumlaumlmpiauml kuin muissa maissa ja selvaumlsti vanhempia kuin eronshyneet naiset Kotitalousty ypin kohdalla maiden vaumllillauml on eroja Yhteistauml jokaiselle maalle aineistossa on se ettauml eronneita lapsiperheiden vanhempia on enemmaumln kuin lapsettomia pariskuntia Eroja loumlyty y siinauml ettauml Suomessa lapsiperheiden ja lapsettomien pariskuntien suhde on kaikkein tasaisin Muissa maissa lapsishyperheitauml on huomattavasti enemmaumln mukana tarkastelussa

Airio Parisuhteen paumlaumlttymisen yhteys tuloihin ja tulonmuodostukseen Euroopassa

111

Tulopakettien analysoinnissa tarkasteltavina ovat kotitalouden kaumlytettaumlvissauml olevat tulot Kaumlytettaumlvissauml olevien tulojen kohdalla ekvivalenssiskaalana kaumly tetaumlaumln OECDn modifioitua skaalaa (ks Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa) Tulopakettien tarkastelussa kotitalouden ja henkiloumlkohtaiset bruttotulot jaetaan kahteen eri komponenttiin markkinatuloihin ja sosiaalisiin tulonsiirtoihin Liitetaulukossa 2 (s 120) esitetaumlaumln komponenttien tulomuuttujat

Tulojen muutokset eron jaumllkeen

Aloitan analy ysin tarkastelemalla ensin mitauml muutoksia kaumlytettaumlvissauml olevissa ekvivalenteissa tuloissa tapahtuu Kuviossa 5 on esitetty eronneiden kaumlytettaumlvissauml olevien tulojen kehitys vuosina 2006 ndash2009 sukupuolen mukaan Tulojen kehitys on esitetty indeksinauml jossa vuosi 2006 jolloin tutkittavat olivat vielauml naimisissa saa arvon 100

Kuvio 5 Kaumlytettaumlvissauml olevien tulojen kehitys eronneilla sukupuolen mukaan vuosina 2006ndash2009

Miehet Naiset

120

100

80

60

40

20

0

120

100 Suomi

80 Tanska Ranska 60 Iso-Britannia Italia 40

20

0 2006 2007 2008 2009 2006 2007 2008 2009

Laumlhde EU-SILC pitkittaumlistiedosto 2009

Miesten tuloista voidaan havaita ettauml vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen kaumlytettaumlvissauml olevat tulot muuttuvat hyvin vaumlhaumln (siirtymauml vuodesta 2006 vuoteen 2007) Itashyliassa ja Tanskassa eronneiden miesten kaumlytettaumlvissauml olevat tulot laskivat hieman Muissa maissa tulot pysyivaumlt laumlhes ennallaan Eron jaumllkeisinauml vuosina (2008ndash2009) kotitalouden kaumlytettaumlvissauml olevat tulot kasvoivat miehillauml kaikissa maissa Isoa-Britanniaa lukuun ottamatta Tulokset tukevat siis paumlaumlosin aikaisempia havaintoja siitauml ettauml eron aiheuttama taloudellinen muutos on miehillauml pieni

Eurooppalaiset elinolot

112

Naisten kaumlytettaumlvissauml olevat tulot laskevat jokaisessa maassa heti eron jaumllkeen Tanskassa ja Suomessa pudotus on aineistomme perusteella jopa sangen suuri Kuitenkin on huomattava ettauml eron jaumllkeisinauml vuosina (2008 ja 2009) naisten kaumlytettaumlvissauml olevat tulot kasvavat nopeasti kyseisissauml maissa ja ne saavuttavat eroa edeltaumlneen tulotason Muista maista Ranskassa ja Isossa-Britanniassa naisten tulot laskevat vielauml vuonna 2008 mutta 2009 ne laumlhtevaumlt jaumllleen nousuun Italiasshysa naisten kaumly tettaumlvissauml olevat tulot laskevat tasaisesti eron jaumllkeisinauml vuosina

Seuraavaksi tarkastelemme mitauml eron jaumllkeen tapahtuu kaumlytettaumlvissauml oleshyville tuloille lapsettomilla pariskunnilla ja lapsiperheillauml (kuvio 6) Kaumlytettaumlvissauml olevien tulojen muutoksen kuvaamiseen kaumlytetaumlaumln vastaavaa indeksitarkastelua kuin kuviossa 5

Kuvio 6 Kaumlytettaumlvissauml olevien tulojen kehitys eronneilla lapsiperheiden vanhemmilla ja lapsettomilla

pariskunnilla vuosina 2006ndash2009

Eronneet lapsettomat pariskunnat Eronneet lapsiperheet 120 120

100 100

Suomi 80 80 Tanska

60 60 Ranska Iso-Britannia 40 40 Italia

20 20

00 2006 2007 2008 2009 2006 2007 2008 2009

Laumlhde EU-SILC pitkittaumlistiedosto 2009

Lapsettomilla pariskunnilla tulojen muutokset eron jaumllkeen ovat sangen pieniauml Vain Suomessa ja Italiassa tulot laskevat vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen Kuishytenkin viimeisenauml tarkasteluvuotena (2009) kaikissa maissa Isoa-Britanniaa lukuun ottamatta eronneiden tulot ovat kohonneet yli laumlhtoumltason Taloudellisen hy vinvoinnin kannalta ero ei vaikuta olevan merkittaumlvauml riskitekijauml lapsettomille pariskunnille

Eronneiden lapsiperheiden kohdalla on sen sijaan havaittavissa selkeaumlsti kuinka vaumllittoumlmaumlsti eroa seuraavana vuonna kotitalouden kaumlytettaumlvissauml olevat tulot laskevat On huomattava ettauml suurin osa eron jaumllkeen yksinhuoltajiksi siirty vistauml on naisia Taloudellinen sokki jaumlauml kuitenkin suurimmassa osassa maista lyhytaikaiseksi ja kaumlytettaumlvissauml olevat tulot kaumlaumlnty vaumlt nopeasti nousuun Suomessa eronneet lapsiperheet saavuttavat vuonna 2009 jo saman suhteellisen tulotason kuin heillauml oli ennen eroa

Airio Parisuhteen paumlaumlttymisen yhteys tuloihin ja tulonmuodostukseen Euroopassa

113

Kotitalouksien tulopakettien muutokset avioeron jaumllkeen

Seuraavaksi siirrymme tarkastelemaan miten kotitalouksien tulonmuodostuksen eri komponenttien osuus muuttuu eron jaumllkeen Pienien otoksien vuoksi markkina- tulojen ja tulonsiirtojen vaumllistauml suhdetta tutkitaan taumlssaumlkin indeksitarkastelun avulla Tarkastelu tehdaumlaumln siten ettauml vuoden 2006 (ennen eroa) sosiaalisten tulon-siirtojen keskimaumlaumlraumlinen osuus kotitalouksien tulopaketeista saa arvon 100 Jos tulonsiirtojen osuus kasvaa tulopaketeissa indeksiluku kasvaa ja vastaavasti jos niiden osuus pienenee indeksiluku laskee

Kuvio 7 Sosiaalisten tulonsiirtojen osuuden muutos eronneilla lapsiperheillauml ja lapsettomilla paris-

kunnilla vuosina 2006ndash2009

020406080

100120140160180

2006 2007 2008 20090

20406080

100120140160

2006 2007 2008 2009

180Lapsettomat pariskunnat Lapsiperheet

SuomiTanskaRanskaIso-BritanniaItalia

Laumlhde EU-SILC pitkittaumlistiedosto 2009

Lapsettomilla pariskunnilla eron vaikutus tulopakettien koostumukseen vaihtelee maittain Tanskassa ja Isossa-Britanniassa tulonsiirtojen osuus tulo-paketista laskee vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen Muissa maissa tulonsiirtojen osuus kasvaa Eron jaumllkeisinauml vuosina kehitys on hyvin erilaista eri maissa Tanskassa tulonsiirtojen osuus tulopaketista laskee tasaisesti Myoumls Suomessa vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen havaittava tulonsiirtojen osuuden kasvu taittuu seuraavina vuosina Italian kohdalla kuvion 7 perusteella voisi epaumlillauml ettauml riippuvuus sosiaaliturvasta lisaumlaumlntyy eron jaumllkeen huomattavasti mutta suurehkossa indeksin kasvussa on ehkauml sittenkin kyse enemmaumln siitauml ettauml tulonsiirtojen osuus tulopaketista on hyvin pieni ennen eroa Naumlin pienikin kasvu naumlkyy voimakkaana suhteellisen osuuden kasvuna

Lapsiperheiden kohdalla on sen sijaan havaittavissa ettauml vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen tulonsiirtojen osuus tulopaketista kasvaa jokaisessa maassa Taumlmaumln jaumllkeen kehitys on jaumllleen eri maissa erilaista Tanskassa lapsiperheet palaavat pian eroa edeltaumlneeseen tulonsiirtojen ja markkinatulojen suhteeseen Myoumls muissa maissa voidaan havaita ettauml eron aiheuttama vaumllitoumln piikki tasoittuu

Eurooppalaiset elinolot

114

seuraavina vuosina Tulos saattaa viitata siihen ettauml sosiaaliturvaverkostot eivaumlt vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen pysty auttamaan taloudellisten seurausten korjaamista Vaikka aineistomme on pieni ja tarkastelumittarimme karkea tulokset antavat kuitenkin tukea sille aikaisempien tutkimuksien havainnolle ettauml eron taloudelshyliset vaikutukset koskettavat erityisesti lapsiperheitauml ja julkisten tulonsiirtojen merkitys taloudellisen hy vinvoinnin turvaajana korostuu

Perhepoliittiset mallit puntarissa

Miten hy vin erilaiset perhepoliittiset mallit sopivat tuloksiin Suomi ja Tanska ovat esimerkkejauml kahden ansaitsijan mallista Oletuksena on se ettauml taumlmaumln mallin maissa eron aiheuttamia taloudellisia riskejauml ehkaumlisee molempien puolisoiden tyoumlssaumlkaumlynti laajat lasten paumlivaumlhoitopalvelut sekauml kattavat lapsiperhe-etuudet Vaikka perhepoliittisten mallien ryhmittely on tehty vertailemaan lapsiperheitauml kahden ansaitsijan malli naumlky y Suomessa ja Tanskassa lapsettomien pariskuntien kohdalla siten ettauml eron jaumllkeen kotitalouksien kaumlytettaumlvissauml olevat tulot eivaumlt juurikaan muutu ja eron jaumllkeisinauml vuosina tulot kasvavat jonkin verran (ks kushyvio 6) Taumlmauml viittaa siihen ettauml puolisoiden henkiloumlkohtaisten tulojen erot ovat niin pienet ettauml parempituloisen puolison tulojen poistuminen ei kuitenkaan romahduta huonompituloisen kaumlytettaumlvissauml olevia tuloja

Toisaalta tulopaketteja tarkasteltaessa sosiaaliset tulonsiirrot lisaumlaumlntyvaumlt Suomessa eron jaumllkeen kun taas Tanskassa naumliden osuus pienenee Taumlmaumln perusteella Suomessa eron jaumllkeen joudutaan jonkin verran turvautumaan tulonsiirtoihin Toisaalta absoluuttiset muutokset ovat sangen pieniauml joten tarshykempia johtopaumlaumltoumlksiauml on vaikea vetaumlauml siitauml kuinka yleistauml on se ettauml eron jaumllkeen joudutaan taloudellisen tilanteen takia turvautumaan sosiaaliturvaetuuksiin

Naisten ja miesten kaumly tettaumlvissauml olevia tuloja tarkasteltaessa voidaan havaita ettauml miehillauml ero ei aiheuta juurikaan muutoksia tulotasoon kun taas naisilla kaumlytettaumlvissauml olevien tulojen suhteellinen muutos vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen on suuri Itse asiassa kahden ansaitsijan mallin maissa naisten tulot pienenevaumlt indeksitarkastelun mukaan eniten rdquoToipuminenrdquo vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen aiheutuvasta taloudellisesta muutoksesta on kuitenkin nopeaa sekauml Suomessa ettauml Tanskassa Tulosta selittaumlauml osittain se ettauml sosiaalipoliittiset turvaverkostot eivaumlt vaumllttaumlmaumlttauml ehdi reagoimaan vaumllittoumlmaumlsti eron myoumltauml tuleviin taloudellisiin vaikeuksiin (ks myoumls Hussain ja Kangas 2009 125) Osittain taustalla lienee myoumls se ettauml eron jaumllkeen tyoumln ja mahdollisen lasten hoivan yhteen sovittaminen voi viedauml aikansa mutta taumlmaumlkin tilanne normalisoituu tulosten perusteella sangen pian eron jaumllkeen

Airio Parisuhteen paumlaumlttymisen yhteys tuloihin ja tulonmuodostukseen Euroopassa

115

Lapsiperheiden kaumlytettaumlvissauml olevat tulot laskevat jonkin verran Suomessa ja Tanskassa eron jaumllkeen Taumlmauml on linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa joiden mukaan lasten hoivavastuun saavan puolison taloudellinen tilanne heikkenee vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen Kuitenkin eron jaumllkeisinauml vuosina tulot kohenevat sekauml Suomessa ettauml Tanskassa Taumlmauml vastaavasti on linjassa perhepoliittisista malleista tehdyn oletuksen kanssa jonka mukaan eron jaumllkeisiauml taloudellisia riskejauml on ehkaumlisemaumlssauml koko joukko tekijoumlitauml Tarkastellessamme lapsiperheishyden tulopaketteja (kuvio 7) voimme havaita ettauml tulonsiirtojen osuus kasvaa vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen kahden ansaitsijan mallin maissa Julkisen sektorin tarjoama rahallinen tuki lapsiperheille korostuu naumlin ollen heti eron jaumllkeen ja se kompensoi eron aiheuttamia taloudellisia ongelmia (esim puolison tulojen menetys) Varsinkin Tanskassa tilanne rdquonormalisoituurdquo nopeasti ja sosiaalishyturvaetuuksien osuus tulopaketista laskee

Ranska kuuluu perhepoliittisten mallien ryhmittelyssauml perinteisen tyoumlnjaon maihin Voidaan olettaa ettauml miesten ja naisten vaumllillauml on havaittavissa selviauml eroja tulojen muutoksessa eron jaumllkeen koska naisten tyoumlssaumlkaumlynti ei ole yhtauml yleistauml kuin esimerkiksi Pohjoismaissa ja eron jaumllkeen aumliti saa useimmiten lasten hoivashyvastuun Taumlmauml oletus saa jossain maumlaumlrin tukea kuviosta 5 Miesten kaumly tettaumlvissauml olevat tulot pysy vaumlt osapuilleen ennallaan kun taas naisten kaumlytettaumlvissauml olevat tulot laskevat vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen ja pysy vaumlt eroa seuraavinakin vuosina matalammalla tasolla kuin ennen eroa

Lapsettomilla pariskunnilla eron jaumllkeiset muutokset kaumlytettaumlvissauml olevissa tuloissa ovat marginaalisia Sen sijaan perinteisen tyoumlnjaon mallin maissa on lapsiperheiden kohdalla jossain maumlaumlrin havaittavissa oletettu muutos jossa eron jaumllkeen lasten hoivavastuun saavan puolison kaumly tettaumlvissauml olevat tulot laskevat On kuitenkin huomattava ettauml muutokset eroa edeltaumlneeseen tilanteeseen ovat Ranskassa pieniauml

Jos tarkastelemme tulopaketteja lapsettomien pariskuntien kohdalla sosiaalishyturvaetujen osuus kasvaa vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen Kuitenkin eroa seuraavina vuosina niiden osuus jaumllleen laskee verrattuna markkinatuloihin Taumlmaumln peshyrusteella voidaan olettaa ettauml ero aiheuttaa tilapaumlistauml tukeutumista sosiaaliturshyvaan jopa lapsettomilla pariskunnilla mutta tilanne normalisoituu nopeasti Lapsiperheiden kohdalla voimme havaita perinteisen tyoumlnjaon mallin maista tehdyn oletuksen suuntaista kehitystauml Eron jaumllkeen lasten hoivavastuun saavan tulopaketissa sosiaaliturvaetujen osuus kasvaa eron jaumllkeen ja seuraavinakin vuosina niiden merkitys saumlily y suurena

Italia kuuluu perhepoliittisten mallien ryhmittelyssauml perheen laajan solidaashyrisuuden maihin Oletuksena taumlssauml mallissa voidaan pitaumlauml tyoumlnjaon olevan laumlhellauml perinteisen tyoumlnjaon mallia mutta julkisen sektorin vastaantulo sosiaaliturvan antajana on eron jaumllkeen vaumlhaumlistauml lapsiperheille Kuviossa 5 tarkastellaan miesshyten ja naisten kaumlytettaumlvissauml olevissa tuloissa tapahtuvia muutoksia eron jaumllkeen

Eurooppalaiset elinolot

116

Miesten kohdalla muutokset ovat laumlhinnauml marginaalisia kun taas naisten kaumlytetshytaumlvissauml olevat tulot vaumlhenevaumlt eron myoumltauml Lapsettomilla pariskunnilla muutokset kaumlytettaumlvissauml olevissa tuloissa ovat hy vin pieniauml eron jaumllkeen (kuvio 6) Sen sijaan lapsiperheiden kohdalla on havaittavissa se ettauml kaumlytettaumlvissauml olevat tulot laskevat eron jaumllkeen ja pysyvaumlt matalammalla tasolla parina seuraavanakin vuotena

Naumlmauml tulokset ovat jossain maumlaumlrin linjassa perheen laajan solidaarisuuden maista tehtyjen oletusten kanssa Naisten ja lapsiperheiden kaumlytettaumlvissauml olevat tushylot laskevat eron jaumllkeen mikauml viittaa siihen ettauml lasten hoivavastuu siirty y usein eron jaumllkeen aumlidille Julkisen sektorin antama tuki lapsiperheille on vaumlhaumlistauml mikauml naumlky y eronneiden lapsiperheiden kaumlytettaumlvissauml olevien tulojen vaumlhenemisenauml

Tulopaketteja tarkasteltaessa (kuvio 7) Italiassa sekauml lapsettomilla ettauml lapsishyperheillauml sosiaaliturvaetujen osuus tulopaketeista kasvaa eron jaumllkeen Lapsettoshymien pariskuntien kohdalla sy ynauml voi olla osittain se ettauml ennen eroa sosiaalisten tulonsiirtojen osuus tulopaketista on hy vin pieni Naumlin ollen pienikin muutos eron jaumllkeen naumly ttaumlauml indeksitarkastelussa suhteellisesti ottaen suurelta muutokshyselta Lapsiperheiden kohdalla sosiaaliturvaetujen kasvava merkitys tulopaketissa on oletusten mukainen Aumlitien tyoumlssaumlkaumlynti on jonkin verran vaumlhaumlisempaumlauml kuin esimerkiksi Suomessa ja Tanskassa jolloin eron jaumllkeen tulonsiirtojen osuus tulopaketissa kasvaa

Iso-Britannia asettuu perhepoliittisten mallien luokittelussa niin sanotun markkinamallin edustajaksi Taumlssaumlkin mallissa valtion rooli eron jaumllkeisten taloudelshylisten riskien ehkaumlisemisessauml on pieni Erona perheen laajan solidaarisuuden maihin on se ettauml yksityisen sektorin merkitys turvan tuottajana on keskeisempi Toisaalta sekauml miesten ettauml naisten tyoumlssaumlkaumlynti on yleistauml

Miesten ja naisten tulojen muutos avioeron jaumllkeen on Isossa-Britanniassa samansuuntainen Molemmilla sukupuolilla kaumly tettaumlvissauml olevat tulot vaumlhenevaumlt avioeron jaumllkeisinauml vuosina Naisilla tulot pienenevaumlt enemmaumln kuin miehillauml Sama on havaittavissa sekauml lapsettomien pariskuntien ettauml lapsiperheiden kohshydalla Avioeron jaumllkeen kaumlytettaumlvissauml olevat tulot laskevat Lapsiperheillauml tulot laskevat enemmaumln kuin lapsettomilla

Tulopaketeista on myoumls havaittavissa ettauml sosiaaliturvaetujen osuus eronshyneiden tulopaketeissa ndash niin lapsettomilla pariskunnilla kuin lapsiperheillaumlkin ndash kasvaa avioeroa seuraavina vuosina Tulos on ehkauml jossain maumlaumlrin ristiriitainen sen oletuksen kanssa ettauml markkinamallin maissa eron jaumllkeen taloudellista turvaa haetaan markkinatuloja lisaumlaumlmaumlllauml ndash eli lisaumlaumlmaumlllauml tyoumlssaumlkaumlyntiauml Naumlin ei tulosten perusteella vaikuta tapahtuneen Tosin Ison-Britannian kohdalla on huomattava ettauml vuoden 2008 taantuma saattaa naumlkyauml tuloksissa enemmaumln kuin monissa muissa maissa maan heikentyneen tyoumlllisy ystilanteen ja julkisen sektorin (mukaan lukien sosiaaliturvan) rajujen leikkausten vuoksi

Airio Parisuhteen paumlaumlttymisen yhteys tuloihin ja tulonmuodostukseen Euroopassa

117

Johtopaumlaumltoumlkset

Artikkelissa tarkasteltiin miten avioero vaikuttaa kotitalouden kaumlytettaumlvissauml oleviin tuloihin erilaisia perhepoliittisia regiimejauml edustavissa maissa Lisaumlksi tarkasteltiin miten kotitalouksien tulopaketeissa markkinatulojen ja sosiaalisten tulonsiirtojen vaumllinen suhde muuttuu eron myoumltauml Tarkastelussa olivat eronneet naiset ja miehet sekauml lapsettomat pariskunnat ja lapsiperheet

Tulokset ovat paumlaumlpiirteissaumlaumln samankaltaisia aikaisempien eronneiden tashyloudellista hy vinvointia tarkastelleiden tutkimustulosten kanssa Miehille eron aiheuttama taloudellinen muutos oli tarkastelumaissa pieni Naisilla ero aiheutti selvaumln laskun kaumly tettaumlvissauml olevissa tuloissa Eri maissa naisten tulojen kehitys kulki eri latuja Suomessa ja Tanskassa naisten tulot kasvoivat eroa seuraavina vuosina Muissa maissa naisten tulot jaumlivaumlt eroa edeltaumlvaumlauml tilannetta pienemmiksi

Tulopaketeissa tapahtuneita muutoksia tarkasteltaessa voidaan havaita ettauml ilman tulonsiirtoja taloudellinen tilanne etenkin lapsiperheissauml voisi olla huono Sosiaaliturvaetujen osuus tulopaketeissa kasvaa kaikissa maissa lapsiperheillauml vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen Eron aiheuttamat muutokset lapsettomien pariskuntien tulopaketeissa vaihtelevat maittain

Analy ysissa tarkastelu oli sangen pintapuolista aineiston koon ja laadun vuoksi jolloin selkeitauml johtopaumlaumltoumlksiauml eron taloudellisista seurauksista naisille ja miehille tai erilaisten perhepoliittisten mallien toimivuudesta ei voi tehdauml Jossain maumlaumlrin erilaisten perhepoliittisten mallien erityispiirteitauml oli havaittashyvissa Esimerkiksi kahden ansaitsijan mallin maissa (Suomi ja Tanska) naisten nopea taloudellinen toipuminen erosta on jossain maumlaumlrin havaittavissa Myoumls lapsiperheiden taloudellinen tilanne eron jaumllkeisinauml vuosina kohenee Suomessa ja Tanskassa (ja Ranskassa)

Kaumlytettaumlvissauml oleva aineisto ei mahdollista analy yseja joissa esimerkiksi molempia osapuolia voitaisiin seurata eron jaumllkeen Myoumlskaumlaumln aineiston paneelishyasetelma ei mahdollista pitkaumln aikavaumllin dynaamista seurantaa Naumliden seikkojen johdosta sy vaumlllistauml eron aiheuttamien taloudellisten ongelmien analy ysia varten tarvittaisiin parempia aineistoja

Laumlhteet Aassve A Mazzuco S Mencarini L Childbearing and wellbeing A comparative analysis of European welfare regimes Journal of European social policy 2005 15 (4) 283ndash299

Aassve A Betti G Mazzuco S Mencarini L Marital disruption and economic well-being A comparative analysis Journal of Royal Statistical Society 2007 170 (3) 781ndash799

Eurooppalaiset elinolot

118

Airio I Change of norm In-work poverty in a comparative perspective Helsinki Kela Studies in social security and health 92 2008

Airio I Avioero suomalaiseen tapaan Laumlhivanhemman ja lasten taloudellinen selviaumlminen avioerosta Julkaisussa Haumlmaumllaumlinen U Kangas O toim Perhepiirissauml Helsinki Kela 2010 196ndash214

Ananat EO Michaels G The effect of marital breakup on the income distribution of women with children Journal of Human Resources 2008 43 (3) 611ndash629

Andreszlig H-J Borgloh B Broumlckel M Giesselmann M Hummelsheim D The economic consequences of partnership dissolution A comparative analysis of panel studies from Belgium Germany Great Britain Italy and Sweden European Sociological Review 2006 22 (5) 533ndash560

Del Boca D Mothers fathers and children after divorce The role of institutions Journal of Population Economics 2003 16 (3) 399ndash422

Dewilde C The financial consequences of relationship dissolution for women in Western Europe Julkaisussa Ruspini E Dale A toim The gender dimension of social change The contribution of dynamic research to the study of womenrsquos life courses Bristol Policy Press 2003 81ndash110

Dewilde C Uunk W Remarriage as a way to overcome the financial consequences of divorce A test of the economic need hypothesis for European women European Sociological Review 2008 24 (3) 393ndash407

Eurostat Combating poverty and social exclusion A statistical portrait of the European Union 2010 Luxembourg Publications office of the European Union 2010

Eurostat Marriage and divorce statistics Brussels European Commission 2012 Saatavissa lthttpeppeurostateceuropaeustatistics_explainedindexphpMarriage_and_divorce_ statisticsgt Viitattu 2822013

Haataja A Yksinhuoltajaaumlitien sosioekonominen asema ja toimeentulo Julkaisussa Forssen K Haataja A Hakovirta M toim Yksinhuoltajuus Suomessa Helsinki Vaumlestoumlntutkimuslaitos Tutkimuksia D 50 2009 95ndash114

Holden KC Smock PJ The economic costs of marital dissolution Why do women bear a disproportionate cost Annual Review of Sociology 1991 17 51ndash78

Hussain MA Kangas O New holes in the safety net Economic and social consequences of divorce in Denmark Julkaisussa Andreszlig H-J Hummelsheim D toim When marriage ends Economic and social consequences of partnership dissolution Cheltenham Edward Elgar 2009 98ndash131

Iacovou M Skew A Household structure in the EU Julkaisussa Atkinson AB Marlier E toim Income and living conditions in Europe Luxembourg Publications Office of the European Union 2010 79ndash100

Iacovou M Kaminska O Levy H Using EU-SILC data for cross-national analysis Strengths problems and recommendations Essex Institute for Social and Economic Research Working Paper 3 2012

Immervoll H Levy H Lietz C ym Household incomes and redistribution in the European Union Quantifying the equalizing properties of taxes and benefits Essex Euromod Working Paper 9 2005

Airio Parisuhteen paumlaumlttymisen yhteys tuloihin ja tulonmuodostukseen Euroopassa

119

Kalmijn M Uunk W Regional value differences in Europe and the social consequences of divorce A test of the stigmatization hypothesis Social Science Research 2007 36 (2) 447ndash468

Moisio P toim Lapsiperheiden taloudellisen tilanteen kehitys Suomessa 1990ndash2002 Helsinki Stakes Raportteja 4 2005

OECD Family database Paris OECD 2011 Saatavissa lthttpwwwoecdorgsocialsoc oecdfamilydatabasehtmgt

Peters HE The importance of financial considerations in divorce decisions Economic Inquiry 1993 31 (1) 71ndash86

Saraceno C The ambivalent familism of the Italian welfare state Social Politics 1994 1(1) 60ndash82

Smock PJ Manning WD Gupta S The effect of marriage and divorce on womenrsquos economic well-being American Sociological Review 1999 64 (6) 794ndash812

Soumlrensen A Womenrsquos risk and the economic position of single mothers European Sociological Review 1994 10 (2) 173ndash188

Tilastokeskus Siviilisaumlaumldyn muutokset 2010 Helsinki Tilastokeskus 2011a

Tilastokeskus Tulonjakotilasto 2010 Helsinki Tilastokeskus 2011b

Waite LJ Does marriage matter Demography 1995 32 (4) 483ndash507

Eurooppalaiset elinolot

120

Liitetaulukko 1 Eronneiden lukumaumlaumlraumlt kotitaloustyypin ja sukupuolen mukaan tutkimusmaissa (eron

jaumllkeinen vuosi 2007)

Suomi Tanska Ranska Italia Iso-Britannia

Yksin asuva Mies 26 6 34 17 27

Nainen 13 13 36 15 25

Yksinhuoltaja Mies 17 8 44 28 24

Nainen 29 22 70 39 51

Liitetaulukko 2 Markkinatuloihin ja sosiaalisiin tulonsiirtoihin kaumlytetyt tulomuuttujat

Markkinatulot Sosiaaliset tulonsiirrot (saadut)

Sosiaaliset tulonsiirrot (maksetut)

HY040G Vuokratulo osakeshyhuoneistosta ja kiinteistoumlstauml

HY050G Saadut perheeseen ja lapsiin liittyvaumlt tulonsiirrot

HY120G Saumlaumlnnoumlnshymukaiset varallisuusverot

HY090G Korot osingot sekauml sijoitetusta paumlaumlomasta saadut tulot

HY070G Asumistuet HY140G Tulovero ja sosiaalishyvakuutusmaksut

PY010G Palkat ja palkanshyluonteiset korvaukset bruttona

PY090G Tyoumlttoumlmyysshyetuudet

PY050G Yrittaumljaumltulot ja -tappiot bruttona

PY100G Vanhuusshyetuudet

PY110G Lesken ja muiden edunshysaajien etuudet

PY120G Sairausetuudet

PY130G Tyoumlkyvyttoumlmyysshyetuudet

PY140G Koulutustuet ja -avustukset

Eurooppalaiset elinolot

Anita Haataja 122 Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus

Yksin asuminen kuuluu Seebohm Rowntreen (ks Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa) perinteiseen elinkaarimalliin nuoruudessa ja vanhuudessa mutta ei niiden vaumllillauml Taumlhaumln ajankohtaan sijoittuu perheen perustamisen ja lasten kasvattamisen vaihe Yksin asuvat ohittavat taumlmaumln vaumllivaiheen joko osittain tai kokonaan Keitauml naumlmauml elinkaarimallin erilaiset ovat paljonko heitauml on suhteessa kaikkiin talouksiin ja missauml maumlaumlrin he ovat huono-osaisia tai hy vaumlosaisia Onko yksin asuvien kotitalouksien toimeentulotasossa eroja EU-maiden vaumllillauml ja jos on onko eroilla yhteyttauml perinteisiin hyvinvointivaltioregiimeihin Naumlihin kyshysymyksiin vastaavaa kansainvaumllistauml vertailevaa tutkimusta ei juuri ole Taumlmaumln artikkelin yksi tavoite on saada tietoa yksin asuvien mahdollisista yhtaumllaumlisy ykshysistauml ja eroista eri maissa Tietojen pohjalta on helpompi suunnitella kuvailua sy vemmaumllle meneviin analy yseihin pureutuvaa tutkimusta

Kotitalouksien keskikoko on viimeisten vuosikymmenien aikana pienentyshynyt koska lapsimaumlaumlrauml perheissauml on vaumlhentynyt ja yhden aikuisen talouksien maumlaumlrauml on kasvanut Nuoret perustavat aikaisin omia talouksiaan ja vanhuusiaumlssauml yksin asuvien usein naisleskien maumlaumlrauml kasvaa samalla kun vanhusvaumlestoumln osuus koko vaumlestoumlstauml kasvaa Myoumls yksin asuvien tyoumlikaumlisten maumlaumlrauml on lisaumlaumlntymaumlssauml Taumlmauml johtuu muun muassa avio- ja avoerojen yleistymisestauml (ks Airion artikkeli taumlssauml teoksessa) Yksin asumisen yleistymistauml pidetaumlaumln viime vuosikymmenten aikana yhtenauml merkittaumlvimpaumlnauml demografisena muutoksena (Bennet ja Dixon 2006) Suomessa yksin asuvien asuntokuntien maumlaumlrauml on kasvanut 1960-luvun vajaasta 200 000sta yli miljoonaan talouteen 2000-luvulla (Kaumlrkkaumlinen 2010 218)

Yksin asumisen sy inauml on pidetty omaan valintaan perustuvaa (elective single) tai olosuhteiden pakottamaa (forced single) yksin asumista (Bennett ja Dixon 2006) Yksin asuvien taustoista yksin asumisen pysy v y ydestauml tai elaumlshymaumlnvaiheiden muutoksista ei ole saatavana jatkuvaa tietoa Yksi sy y taumlhaumln on se ettei avoliittoja ja niiden hajoamisia tilastoida Yksin asuvien siviilisaumlaumlty yn rsquonaimatonrsquo kuuluvat sekauml pysyvaumlsti yksin asuvat ettauml avoliitosta eronneet Suoshymessa avoerot ovat lapsiperheissaumlkin kolme kertaa yleisempiauml kuin avioerot (Tilastokeskus 2007)

Haataja Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus

123

Yksin asumisen yleistymisen on arvioitu tuovan huomattavia haasteita niin asunto- kuin hoivapolitiikallekin (Hall ym 1997 Kaumlrkkaumlinen 2010) Yksin asuvat ovat heterogeeninen ryhmauml nuoria keski-ikaumlisiauml ja vanhuksia miehiauml ja naisia Yksin asuvien tyoumlikaumlisten talouksiin ei kohdistu sosiaalisten riskien naumlkoumlkulmasta erityistauml lainsaumlaumldaumlntoumlauml kuten esimerkiksi lapsiperheisiin tai opiskelija- ja vanhustalouksiin Yksin asuvien tyoumlikaumlisten taloudet eivaumlt ole olleet sosiaalipolitiikan eivaumltkauml sosiaalipoliittisen tutkimuksen erityinen kohde (Nihtilauml ja Martikainen 2004 Eeva 2010 Kaumlrkkaumlinen 2010)

Empiirisissauml tulonjako- ja terveyspoliittisissa tutkimuksissa raportoidaan usein ettauml koumlyhy ys- ja terveysriskit ovat suuret erityisesti yksin asuvien kesshykuudessa (Lindroos 2008) Isossa-Britanniassa on arvioitu ettauml demografiset muutokset joista merkittaumlvin on yksin asuvien maumlaumlraumln kasvu selittaumlvaumlt noin viidenneksen tuloerojen kasvusta vuosina 1979ndash2004 (Bennet ja Dixon 2006) Toisaalta suomalaisessa koumlyhy ystutkimuksessa esimerkiksi Raija Eevan (2010) mukaan rdquoyksin elaumlvaumlt tyoumlikaumliset jaumlaumlvaumlt rsquotekstittoumlmaumlaumlnrsquo hiljaisuuteen verrattuna muihin perhe-elinvaiheisiin perheisiinrdquo

Yksin asuvat ovat suuri kotitalousryhmauml joten siksikaumlaumln ei ole ihme jos heidaumln osuutensa erilaisissa riskiryhmissauml on suuri Jos yksin asuva on tyoumltoumln tai sairas koko talous on tyoumltoumln tai sairas Kahden aikuisen talouksissa tyoumlttoumlshymy ys tai sairaus kohdistuu usein yhteen aikuiseen kerrallaan joten sosiaaliset riskit kohdentuvat niihin lievempinauml Suomalaisissa vaumlhimmaumlisturvaetuuksissa viimeaikainen suuntaus on ollut sellainen ettauml puolisoita kohdellaan yhauml useamshymassa etuudessa samalla tavalla yksiloumlinauml kuin kahta yksin asuvaa Taumlstauml ovat esimerkkeinauml takuuelaumlke 132011 alkaen ja tyoumlmarkkinatuki 112013 alkaen Yksin asuvien suurempia yksikkoumlkustannuksia ei kompensoida kaumlytaumlnnoumlssauml enaumlauml muissa etuuksissa kuin viimesijaisessa toimeentulotuessa jota saavista yksin asuvat muodostavat suurimman ryhmaumln (Haataja 2013) Toisaalta kohtuullisen minimin mukainen kulutustaso on kaikissa kotitalousty ypeissauml todettu korkeamshymaksi kuin toimeentulotuen taso (Lehtinen ym 2010 51ndash52)

Amerikkalaisten tutkimusten mukaan yksin asuviin kohdistuu perhekesshykeisissauml yhteiskunnissa stereoty yppisiauml asenteita ja niiden perusteella tapahtuvaa syrjintaumlauml (DePaulo ja Morris 2005 ja 2006 Morris ym 2007) Perhekeskeisiauml yksin asuvien tarpeet syrjaumlyttaumlviauml asenteita jopa sy yllistaumlmistauml esiinty y Suomessakin Esimerkiksi 2000-luvun alussa laatiessaan kestaumlvaumln kehityksen indikaattoreita Lahden kaupunkiseudulle Haumlmeen ympaumlristoumlkeskus kaumlsitteli yksin asumista seuraavasti rdquoEkologisen kestaumlvy yden kannalta on parempi mitauml useampi henkilouml kaumlyttaumlauml asumiseen samoja tiloja huonekaluja ja tavaroita Taumlmaumln perusteella asuntokuntien kesk ikoon pieneneminen lisaumlauml luonnonvarojen kulutusta ja ympaumlristoumlkuormitusta Yksin asuminen on myoumls usein kielteinen asia yksiloumln hy vinvoinnin ja naumlin ollen sosiaalisen kestaumlvy yden kannaltardquo (Haumlmeen ympaumlshyristoumlkeskus 2003 23) Kuitenkin sosiaalipoliittisesti kestaumlmaumlttoumlmaumlnauml voidaan

Eurooppalaiset elinolot

124

pitaumlauml nykyistauml asuntopolitiikkaa jossa ei oteta riittaumlvaumlsti huomioon kasvavaa yksin asuvien maumlaumlraumlauml ja heidaumln tarpeitaan (Kaumlrkkaumlinen 2010) Tampereen teknillisessauml yliopistossa on vuonna 2012 kaumlynnistynyt tutkimus yksin asuvien asumispreferensseistauml ja siitauml miten yhden hengen talouksien lisaumlaumlntyminen vaikuttaa asuntomarkkinoihin1

Joissakin maissa yksin asuviin on liitetty hy vaumlosaisuus Esimerkiksi Isossa-Britanniassa ja Ranskassa yksin asuvien erityisesti naisten sosioekonomisen jakauman on todettu keskitty vaumln enemmaumln ylempiin kuin alempiin luokkiin (Hall ym 1997) Toisaalta koumlyhy ysriskit ovat olleet suuremmat yksin asuvien naisten kuin miesten keskuudessa (Quintano ja DrsquoAgostino 2006) Toisin kuin nuoret ja vanhukset tai yksinhuoltajat tyoumlikaumliset yksin asuvat ovat olleet tulonshysiirtojen nettomaksajia eivaumltkauml nettosaajia (Halla 1988) eli yksin asuvat tyoumlikaumliset maksavat keskimaumlaumlrin enemmaumln veroja kuin saavat tulonsiirtoja

Artikkelin tavoitteet ja rajaukset

Taumlmauml artikkeli pyrkii omalta osaltaan paikkaamaan yksin asuviin tyoumlikaumlisiin kohdistuvan vertailevan tutkimuksen puutetta Yksin asuvien yleispiirteitauml tarkastellaan aluksi kaikissa 28ssa vuonna 2010 EU-SILC-aineistossa mukana olevassa maassa Jatkotarkasteluun valitaan 14 maata siten ettauml ne edustavat erilaisia eurooppalaisia hy vinvointivaltiomalleja

Yksin asuviksi tyoumlikaumlisiksi rajataan 30 ndash55-vuotiaat yhden aikuisen kotitaloushydet Ikaumlrajan alkupaumlauml 30 vuotta on valittu siksi ettauml taumlssauml vaiheessa useimpien opiskelu on paumlaumlttynyt ja suuri osa on siirtynyt tyoumlelaumlmaumlaumln Perheen perustaminen ennen 30tauml ikaumlvuotta on tavallista varsinkin naisille sillauml ensimmaumlinen lapsi synnytetaumlaumln useimmin ennen taumltauml ikaumlauml (Plantega ja Remery 2009 25) Ylaumlikaumlshyrajaksi on taas valittu 55 vuotta koska taumlmaumln ikaumlrajan jaumllkeen siirtymaumlt tyoumlelaumlmaumln ulkopuolelle etenkin tyoumlky v yttoumlmy yselaumlkkeelle alkavat kasvaa Ikaumlaumlnty vien 55 ndash 64-v uotiaiden tyoumlllisy ysasteen nostaminen onkin ollut erity inen haaste EUn tyoumlllisy yspolitiikassa

Artikkelia kirjoitettaessa tutkimusaineiston paneeliasetelma ei ollut vielauml kaumlytettaumlvissauml vuoteen 2010 asti Euroopassa koettiin taloudellinen kriisi vuosishykymmenen vaihteessa joten kriisin vaikutukset ovat jossain maumlaumlrin yhauml olemassa vuonna 2010 Paneeliasetelman sijasta vuoden 2010 tilannetta verrataan toiseen poik kileik kausaineistoon vuodelta 2008

1 SINKKU ndash Asuntomarkkinat ja asumisen preferenssit yhden hengen talouksissa lthttpaslififi kaynnissa-olevat-tutkimushankkeetasuntojen-hintojen-mallintaminen-ja-asumisen-preferenssitshyyhden-hengen-talouksissa-sinkkugt

Haataja Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus

125

Artikkelin sisaumlltouml jakautuu seuraavasti Ensin tarkastellaan yksin asuvien maumlaumlriauml sukupuolijakaumaa siviilisaumlaumltyauml ja koulutustasoa kaikissa aineistoon kuuluvissa maissa vuonna 2010 Taumlmaumln jaumllkeen keskitytaumlaumln yksin asuvien toishymeentuloon seuraavissa maissa Pohjoismaista Suomi Ruotsi Tanska ja Norja Keski-Euroopasta Belgia Alankomaat Itaumlvalta ja Saksa Itauml-Euroopasta Viro Tšekki ja Puola Etelauml-Euroopasta Italia ja Espanja sekauml anglosaksista hy vinshyvointivaltiota edustava Iso-Britannia Yksin asuvien taloudellista asemaa vershyrataan suhteessa kunkin maan kaikkien kotitalouksien toimeentuloon Taumlmaumln jaumllkeen tarkastellaan eraumliden hy vauml- ja huono-osaisuutta selittaumlvien tekijoumliden kohdentumista kotitalous- ja yksiloumltasolle Lisaumlksi yksiloumltason ominaisuuksia tyoumlttoumlmy yttauml ja terveyttauml verrataan muihin saman ikaumlisiin naisiin ja miehiin Lopuksi yksin asuvien huono- ja hyvaumlosaisuutta selittaumlvaumlt tekijaumlt tiivistetaumlaumln monimuuttujamallilla Artikkeli paumlaumltty y loppupohdintoihin ja yhteenvetoon

Yksin asuvien tyoumlikaumlisten taloudet EU-maissa

Melkein joka kolmas eurooppalainen kotitalous on nykyisin yhden aikuisen talous ja yhden aikuisen talouksien maumlaumlrauml ja osuus ovat kasvaneet myoumls viime vuosina melkein jokaisessa maassa Yksin asuvien osuudet ja ikaumlrakenne vaihshytelevat kuitenkin hy vin paljon maiden vaumllillauml EU-SILC-aineiston 14 maassa vuonna 2004 yksin asuvien kotitalouksien osuus kaikista kotitalouksista nousi 285stauml 308 prosenttiin vuoteen 2010 mennessauml Suhteellinen osuus kasvoi siis noin kaksi prosenttiyksikkoumlauml mutta yksin asuvien maumlaumlrauml lisaumlaumlntyi keskimaumlaumlshyrin jopa 16 prosenttia Useimmissa maissa yksin asuvien osuus kasvoi kaikissa ikaumlryhmissauml toisissa maissa vain tyoumlikaumlisissauml ja vanhusikaumlisten kotitalouksissa Suhteellisesti eniten yksin asuvien talouksien osuus kasvoi Espanjassa Italiassa ja Virossa Yksin asuvien talouksien osuus sen sijaan laski hieman kaikista taloukshysista Luxemburgissa ja Ruotsissa tyoumlikaumlisissauml talouksissa Suomessa ja Ruotsissa Taulukossa 1 (s 126) maat on jaumlrjestetty sen mukaan kuinka suuri osuus maassa oli yhden aikuisen tyoumlikaumlisiauml talouksia vuonna 2010

Kuviossa 1 (s 127) on esitetty ikaumlryhmittaumlin kaikkien aineistossa vuonna 2010 mukana olevien maiden yksin asuvien kotitalouksien osuudet kaikista kotishytalouksista Vuonna 2010 useimmissa Etelauml-Euroopan maissa yksin asuvia oli noin viidennes kaikista talouksista mutta Pohjoismaissa Islantia lukuun ottamatta sekauml Saksassa noin kaksi viidennestauml (40 prosenttia) kaikista kotitalouksista Tutkimuksen kohderyhmaumlaumln kuuluvia yksin asuvia tyoumlikaumlisiauml 30ndash55-vuotiaita yksin asuvia oli kaikista talouksista keskimaumlaumlrin 10 prosenttia Pohjoismaissa ja

Eurooppalaiset elinolot

126

Saksassa osuudet olivat suurempia 12ndash16 prosenttia ja etelaumlisessauml sekauml itaumlisessauml Euroopassa pienempiauml vain 3ndash7 prosenttia kaikista kotitalouksista

Taulukko 1 Yksin asuvien kotitalouksien maumlaumlrauml vuonna 2010 sekauml kaikkien ja tyoumlikaumlisten 30ndash35shy

vuotiaiden yhden aikuisen talouksien osuudet vuosina 2004 ja 2010 (prosenttia) ja osuuksien muutokset

(prosenttiyksikkoumlauml) vuosina 2004ndash2010

Maa

Yksin asuvien talouksia Yhden aikuisen taloudet osuus kaikista talouksista

1 000 kpl Kaikki yksin

asuvien taloudet Tyoumlikaumliset 30ndash55 v Muutos 2004ndash2010

2010 2004 2010 2004 2010a Kaikki 30ndash55 v

Tanskab 1 288 434 462 150 153 28 03

Itaumlvaltab 1 305 341 360 118 135 19 17

Belgiab 1 613 324 345 122 134 20 12

Norjab 977 411 413 130 131 02 01

Luxemburg 57 293 289 121 127 ndash04 06

Suomib 1 002 379 396 128 123 17 ndash05

Islanti 39 300 313 108 110 13 02

Ranska 9 625 328 353 94 106 25 12

Italiab 7 825 277 311 89 103 33 15

Ruotsib 1 774 420 395 115 99 ndash26 ndash16

Virob 201 315 345 76 90 30 13

Espanjab 3 226 156 188 46 68 33 22

Kreikka 836 197 203 42 48 06 06

Portugali 696 165 177 33 33 11 00

EUn keskiarvo 30 463 285 308 86 98 23 12

a Maiden jaumlrjest ysperuste b Maat on valittu myoumls jatkover tailuun Muita ver tailumaita jaksossa 3 ovat Puola ja Tšekki Iso-Britannia Alankomaat ja Saksa

Laumlhde EU-SILC 2004 ja 2010

Nuoria alle 30-vuotiaita yhden aikuisen talouksia on eniten Pohjoismaissa ja Alankomaissa Sen sijaan monissa Etelauml-Euroopan ja itaumlisen Euroopan maissa nuoret asuvat pitkaumlaumln vanhempiensa luona Eurostatin mukaan noin 46 proshysenttia 18ndash34-vuotiaista nuorista aikuisista asui vuonna 2008 ainakin toisen vanhempansa luona Erot johtuvat monista syistauml Toisissa maissa sosiaalipoliitshy

Haataja Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus

127

tiset jaumlrjestelyt tekevaumlt mahdolliseksi sen ettauml nuoret voivat saada kohtuullisin kustannuksin asunnon ja tukea opintokustannuksiin Toisissa maissa nuoret joutuvat muuttamaan kotoaan maaseudulta suuremmille paikkakunnille opisshykelemaan tai tyoumlnhakuun (Choroszewicz ja Wolff 2010)

Taloudelliset sy yt ovat siis yksi selitys sille missauml vaiheessa nuoret laumlhtevaumlt kotoa Kulttuuriset erilaisia perhearvoja painottavat sy yt selittaumlvaumlt myoumls yksin asumisen yleisy yttauml eri ikaumlryhmissauml Erityisesti itaumlisessauml Euroopassa ja osittain myoumls etelaumlisessauml Euroopassa kolmen sukupolven perheet ovat keskimaumlaumlraumlistauml yleisempiauml (Iacovou ja Skew 2011) Etelauml-Euroopassa perhe ja monen sukupolven asuminen yhdessauml voivat yhauml tarjota suuren osan perussosiaaliturvasta Taloushydelliset ja kulttuuriset sy y t naumlyttaumlvaumlt siis olevan yhteydessauml toisiinsa

Kuvio 1 Yhden aikuisen kotitalouksien osuus ikaumlryhmittaumlin kaikista kotitalouksista vuonna 2010

50

45

40

35

30

25

20

15

10

5

0

9 11 5 6 9 8

5 5 5 3 2 3 6 2 2 3 2 2 2 1 2 1 1

5 1 2 1 1

15 13

16 12 10 12 13 11 9 13

9 10

11

10 9 13

7 8 5 6 6 6 4

5

3 7

4 3

22 17

20 21 21 16 18 20 21

18

21 18 14

19 20 14

18 17 18 17 16 16

16 11

16 10

14 13

Yli 55 v

30ndash55 v

Alle 30 v

Tans

kaN

orja

Saks

aSu

omi

Ruot

siAl

anko

maa

tItauml

valta

Rans

kaVi

roBe

lgia

Liet

tua EU

Isla

nti

Italia

Luxe

mbu

rgIs

o-Br

itann

iaLa

tvia

Slov

enia

Puol

aUn

kari

Tšek

kiSl

ovak

iaRo

man

iaKr

eikk

aBu

lgar

iaEs

panj

aM

alta

Port

ugal

i

Laumlhde EU-SILC 2010

Kun yksin asuvien osuus on kaikista kotitalouksista keskimaumlaumlraumlistauml pienemshypi nousee vanhustalouksien osuus yksin asuvista suurimmaksi ryhmaumlksi Esishymerkiksi etelaumlisen ja itaumlisen Euroopan maissa yksin asuminen on ty ypillisempaumlauml vanhusvaumlestoumllle kuin tyoumlikaumliselle vaumlestoumllle tai nuorille mutta samalla yksin asuvia on kaiken kaikkiaan vaumlhemmaumln kuin muissa maaryhmissauml Pohjois-Euroopassa ja joissakin Keski-Euroopan maissa yksin asuminen on sen sijaan yhtauml ty ypillistauml nuorille ja tyoumlikaumlisille yhteensauml kuin vanhemmalle vaumlestoumllle

Enemmistouml yksin asuvista on naisia (58 prosenttia) kaikissa maissa Taumlmauml johtuu ensisijaisesti vanhusvaumlestoumln sukupuolirakenteesta sillauml naisten elinikauml on pidempi kuin miesten Sen sijaan tyoumlikaumliset yksin asuvat ovat useammin miehiauml

Eurooppalaiset elinolot

128

kuin naisia Kaikista 30 ndash55-vuotiaista yksin asuvista naisten osuus oli 41 proshysenttia vuonna 2010 Vuosina 2004ndash2010 miesten osuus ikaumlryhmaumln talouksista lisaumlaumlntyi keskimaumlaumlrin yhden prosenttiyksikoumln Miesten osuus kasvoi tosin vain kuudessa mutta vaumlheni kahdeksassa maassa Suhteellisesti eniten yksin asuvien tyoumlikaumlisten miesten osuus kasvoi Virossa ja Portugalissa ja naisten osuus suhteelshylisesti eniten Islannissa Norjassa ja Ruotsissa Suomessa yksin asuvien tyoumlikaumlisten naisten osuus ikaumlryhmaumlssauml vaumlheni kuusi prosenttiyksikkoumlauml Yli 55-vuotiaista naisten osuus oli keskimaumlaumlrin 69 prosenttia ja alle 35-vuotiaista 47 prosenttia

Itaumlisen Euroopan maissa yksin asuvista tyoumlikaumlisistauml naisten osuus on keskishymaumlaumlraumlistauml suurempi Suomessa yksin asuvista tyoumlikaumlisistauml naisia oli 41 prosenttia samoin kuin EUssa keskimaumlaumlrin mutta muissa Pohjoismaissa sekauml Sloveniassa ja Kreikassa selvaumlsti alle EUn keskiarvon Ruotsissa ja Norjassa naisten osuus oli 33 Tanskassa 36 prosenttia ja Islannissa 30 prosenttia eli vaumlhiten kaikista maista (kuvio 2)

Kuvio 2 Naisten osuus yksin asuvien kotitalouksista ikaumlryhmittaumlin vuonna 2010

90

80

70

60

50

40

30

20

10

0

Alle 30 v 30ndash55 v Yli 55 v

Puol

aLi

ettu

aSl

ovak

iaLa

tvia

Viro

Rom

ania

Saks

aItauml

valta

Luxe

mbu

rgUn

kari

Suom

iBu

lgar

ia EUIta

liaRa

nska

Tšek

kiM

alta

Iso-

Brita

nnia

Espa

nja

Belg

iaTa

nska

Port

ugal

iAl

anko

maa

tKr

eikk

aRu

otsi

Norja

Slov

enia

Isla

nti

Laumlhde EU-SILC 2010

Yksin asuvien naisten vaumlhemmy yttauml miehiin verrattuna selittaumlauml osaltaan se ettauml taumlhaumln ikaumlryhmaumlaumln osuu paljon myoumls lapsiperheiden avo- ja avioeroja Eron jaumllkeen lapset jaumlaumlvaumlt useimmiten asumaan aumlitinsauml kanssa kaikissa maissa jolloin aumlidit luokittuvat yksinhuoltajiksi Yksinhuoltajien maumlaumlraumln kasvu on pysaumlhtynyt useissa maissa muun muassa Suomessa 2000-luvulla (Haataja 2009) Vuosina 2004ndash2010 aineistossa mukana olevissa maissa yksinhuoltajatalouksien osuus oli 38 prosenttia vuonna 2004 ja 39 prosenttia vuonna 2010 Kaikissa 27 maassa

Haataja Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus

129

yksinhuoltajien osuus talouksista oli hieman suurempi eli 41 prosenttia vuonna 2010 Osuus on Suomessa suunnilleen samaa luokkaa

30 ndash55-vuotiaat ovat parhaassa tyoumliaumlssauml ja usein perheellistyneitauml Avioeroshyjen samoin kuin avoliittojen ja avoerojen yleistymisen yhtenauml seurauksena on yksin asuvien maumlaumlraumln kasvu juuri taumlssauml ikaumlryhmaumlssauml Vaikka avioerot samoin kuin avoerotkin ovat yleistyneet kaikkialla on maiden vaumllillauml yhauml kulttuurisia ja uskonnollisia eroja Yksin asuminen voi olla myoumls omavalintainen enemmaumln tai vaumlhemmaumln pysy vauml elinvaihe Koulutustason nousu ja taumltauml kautta parantuvat tyoumlllistymisen mahdollisuudet lisaumlaumlvaumlt taloudellista riippumattomuutta ja mahshydollisuuksia perustaa ja yllaumlpitaumlauml omaa kotitaloutta

Yksin asuvien siviilisaumlaumlty kuvaa vain osittain yksin asumisen taustoja koska naimattomiin kuuluvat sekauml aina yksin asuneet ettauml avoliitosta eronneet Jotain taustaa siviilisaumlaumlty kuitenkin tarjoaa Kaikista yhden aikuisen talouksista keskishymaumlaumlrin 41 prosenttia oli vuonna 2010 siviilisaumlaumldyltaumlaumln naimattomia tyoumlikaumlisistauml jopa 66 prosenttia Joka neljaumls yksin asuva oli eronnut avioliitosta tyoumlikaumlisistauml 30 prosenttia Kaikista yksin asuvista oli leskiauml 33 prosenttia mutta tyoumlikaumlisistauml vain kolme prosenttia

Vaikka avoeroista ei ole poikkileik kausaineistossa tietoa voidaan tutkimusshyaineiston perusteella todeta ettauml 30 ndash55 vuotta taumlyttaumlneestauml vaumlestoumlstauml asui avoshyliitossa enimmillaumlaumln 24ndash28 prosenttia ja vaumlhimmillaumlaumln alle 10 prosenttia vuonna 2010 Edelliseen ryhmaumlaumln kuuluivat Pohjoismaat Ranska ja Viro Alankomaissa jossa naimattomien yksin asuvien osuus oli EU-maiden suurin avoliitossa asuvia oli ikaumlryhmaumlstauml 22 prosenttia Keskiarvo avoliitossa asuvasta vaumlestoumlstauml EUssa oli 15 prosenttia Avoliitossa asuvien osuus jaumli alle 10 prosentin useimmin etelaumlisen ja itaumlisen Euroopan maissa (Laumlhde EU-SILC)

Yksin asuvien tyoumlikaumlisten siviilisaumlaumltyrakenne vaihtelee siis huomattavasti maiden vaumllillauml (kuvio 3 s 130) Ensiksikin naimattomien osuus ryhmaumlstauml on suurimmillaan yli 70 prosenttia Pohjoismaissa Kreikassa Alankomaissa ja Ransshykassa mutta vain noin 40 prosenttia itaumlisessauml Euroopassa Itauml-Euroopan maissa avioliitosta eronneiden osuudet yksin asuvista ovat suurimmat eli 40 ndash50 prosentshytia kun taas Pohjoismaissa Alankomaissa ja Kreikassa avioliitosta eronneiden osuus on vain noin neljaumlnnes Pohjoismaissa eronneiden osuus yksin asuvista oli alle 30 prosenttia vuonna 2010 Leskien osuus jaumlauml useimmissa maissa enintaumlaumln 5ndash 6 prosenttiin taumlssauml ikaumlryhmaumlssauml Yleisintauml leskeys yksin asumisen taustalla oli useassa itaumlisen Euroopan maassa

Eurooppalaiset elinolot

130

Kuvio 3 Yksin asuvien 30ndash55-vuotiaiden siviilisaumlaumlty vuonna 2010

100 2 1 2 4 3 1 2 3 3 1 3 3 2 3 2 5

16 12 10 6 9 7 90

9 6 4 3 9 8 22 24 23 22 26 29 28 28 28 31 29 30 33 33 35 30 34 37 39 80

34 38 41 70 32 36 39 48 47 52 60 50 40 76 75 74 74 71 70 70 70 69 68 68 66 65 63 62 61 60 59 58 56 54 54 52 51 51 46 44 41 30 20 10

0

Leski Eronnut Naimaton

Alan

kom

aat

Ruot

siKr

eikk

aN

orja

Rans

kaSu

omi

Tans

kaSl

oven

iaEs

panj

aIs

lant

iSa

ksa

Iso-

Brita

nnia EU

Ita

liaLu

xem

burg

Puol

aM

alta

Itaumlva

ltaBe

lgia

Slov

akia

Port

ugal

iVi

roRo

man

iaBu

lgar

iaUn

kari

Tšek

kiLi

ettu

aLa

tvia

Laumlhde EU-SILC 2010

Lopuksi vertaillaan yksin asuvien ja muiden samanikaumlisten koulutustasoa eli ovatko yksin asuvat enemmaumln vai vaumlhemmaumln koulutettuja kuin muut saman ikaumliset ja siinauml mahdollisia sukupuolten vaumllisiauml eroja Koulutustasoa vertaillaan yksin asuvien ja muiden 30 ndash55-vuotiaiden naisten ja miesten kesken korkeasti koulutettujen osuuksina vastaavista vaumlestoumlryhmistauml (Kuvio 4)

Tyoumlikaumlisistauml 30ndash55-vuotiaista naiset olivat suorittaneet selvaumlsti useammin korkea-asteen koulutuksen kuin miehet Yksin asuvista naisista korkea-asteen tutkinto oli keskimaumlaumlrin 368 ja yksin asuvista miehistauml vain 284 prosentilla Vastaavat osuudet muulla samanikaumlisellauml vaumlestoumlllauml olivat naisilla 263 ja miehillauml 250 prosenttia eli erot sukupuolten vaumllillauml olivat pienemmaumlt kuin yksin asuvilla Keskimaumlaumlrin yksin asuvat naiset ja miehet ovat EUn tasolla siis useammin korshykeasti koulutettuja kuin muissa kotitaloustyypeissauml asuvat samanikaumliset naiset ja miehet Erot maiden vaumllillauml ovat kuitenkin suuret ja jopa erisuuntaiset naisten ja miesten kesken kuten kuviosta 4 kaumly ilmi

Naisten koulutuserot ovat pienet yksin asuvien ja muiden tyoumlikaumlisten naisten vaumllillauml erityisesti Pohjoismaissa mutta myoumls Belgiassa ja Ranskassa Korkeasti koulutettuja naisia on jopa muutama prosenttiyksikkouml vaumlhemmaumln yksin asuvien kuin muiden naisten keskuudessa Sen sijaan sekauml Etelauml- ettauml Itauml-Euroopassa korkea-asteen koulutus on huomattavasti ty ypillisempaumlauml yksin asuville kuin perheellisille ja parisuhteessa asuville naisille Naumlmauml erot voivat kuvata naisten erilaisia mahdollisuuksia sovittaa yhteen tyouml ura ja perhevelvollisuudet sekauml tehdauml valintoja perheellist ymisen ja yksin asumisen vaumllillauml eri hy vinvointishyvaltioregiimeissauml

Haataja Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus

Kuvio 4 Vaumlhintaumlaumln korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden 30ndash55-vuotiaiden yksin asuvien naisten

ja miesten osuuksien maumlaumlrauml muihin 30ndash55-vuotiaisiin naisiin ja miehiin verrattuna prosenttiyksikkoumlauml

vuonna 2010

Ero prosenttiyksikkoumlauml

131

ndash15

ndash10

ndash5

0

5

10

15

20

25

30

35

40

Yksin asuvien korkeakoulutettujen naisten enemmyys

Yksin asuvien korkeakoulutettujen miesten enemmyys

Krei

kka

Puol

aPo

rtug

ali

Iso-

Brita

nnia

Latv

iaEs

panj

aUn

kari

Liet

tua

Italia

Slov

enia

Saks

aRo

man

iaAl

anko

maa

tEU

Lu

xem

burg

Tšek

kiItauml

valta

Slov

akia

Viro

Mal

taBu

lgar

iaN

orja

Rans

kaRu

otsi

Isla

nti

Tans

kaBe

lgia

Suom

i

Laumlhde EU-SILC 2010

Yksin asuvien ja muiden tyoumlikaumlisten miesten vaumllillauml korkeakoulutettujen osuudet vaihtelevat vaumlhemmaumln kuin naisilla Yksin asuvat miehet ovat kuitenkin useammin vailla korkea-asteen tutkintoa kuin muut miehet useimmissa maissa Suurimmat erot korkea-asteen osuuksissa yksin asuvien ja muiden miesten vaumllillauml olivat Suomessa yli 10 prosenttiyksikkoumlauml Norjassa ja Ranskassa sekauml itaumlisen Eushyroopan maista Liettuassa Sloveniassa ja Slovakiassa Naumlissauml maissa parisuhteessa asuvat miehet ovat suorittaneet useammin korkea-asteen koulutuksen kuin yksin asuvat miehet joille taumlstauml naumlkoumlkulmasta jaumlauml rajoitetummat mahdollisuudet valita yksin asumisen ja perheellistymisen vaumllillauml

Koulutustaso on yhteydessauml tyoumlllistymismahdollisuuksiin tyoumlllisy yteen ja toimeentuloon Seuraavaksi tarkastellaan yksin asuvien toimeentuloa ja tuloshytasoa suhteessa kaikkiin kotitalouksiin Koulutuksen mukainen tarkastelu antaa aiheen olettaa ettauml yksin asuvien toimeentulo saattaa poiketa paitsi naisten ja miesten kesken myoumls suhteessa muihin kotitalouksiin ja eri tavoin eri maissa

Eurooppalaiset elinolot

132

Yksin asuvien toimeentulo Yksin asuvien tulojakaumat kaikkiin talouksiin verrattuna

Naisten palkkataso on keskimaumlaumlrin alempi ja osallistuminen tyoumlmarkkinoille vaumlhaumlisempaumlauml kuin miesten Jos naisten ja miesten keskimaumlaumlraumliset tyoumlmarkkinashyerot heijastuvat sellaisenaan yksin asuvien tulotasoihin olisivat miehet naisia useammin hy vaumltuloisia Toisaalta kuten edellauml kaumlvi ilmi yksin asuvat naiset ovat saaneet useammin kuin miehet korkea-asteen koulutuksen ja etenkin ykshysin asuvat naiset ovat hankkineet useimmissa maissa useammin korkea-asteen koulutuksen kuin muut samanikaumliset naiset Taumlmauml voi puolestaan parantaa yksin asuvien naisten asemaa suhteessa miehiin ja kaikkiin kotitalouksiin

Seuraavassa kuviossa tulotasot on muodostettu kaikkien kotitalouksien kaumly tettaumlvissauml olevista tuloista kulutusyksikkoumlauml kohti Taumlmaumln jaumllkeen kotitaloudet on jaettu tulojen perusteella viiteen yhtauml suureen ryhmaumlaumln tuloviidennekseen Pienituloisinta viidennestauml kutsutaan alimmaksi (I) ja suurituloisinta ylimmaumlksi (V) tuloluokaksi Jos yksin asuvat jakautuisivat samoin kuin kaikki taloudet olisi heitauml 20 prosenttia jokaisessa tuloluokassa (Kuvio 5)

Kuviossa 5 kuvataan yksin asuvien naisten ja miesten jakautuminen eri tulotasoille suhteessa kaikkiin kotitalouksiin vuonna 2010 Jakaumat on laskettu myoumls vuodelle 2008 mutta vertailevat tulokset molemmilta vuosilta esitetaumlaumln vain alimpaan ja ylimpaumlaumln tuloluokkaan kuuluvien osuuksina ja osuuksien muutoksishyna vuodesta 2008 vuoteen 2010 Naumlmauml tulokset on esitetty liitetaulukossa (s 150)

Yksin asuvien tyoumlikaumlisten tulojakaumat suhteessa kaikkiin kotitalouksiin vaihtelevat sekauml regiimeittaumlin ettauml sukupuolen mukaan Pohjoismaissa varsinkin Suomessa naisten ja miesten jakaumat ovat melkein toistensa peilikuvia Naisten enemmistouml kuuluu keskituloisiin kun taas miehet jakautuvat pieni- ja suurishytuloisiin Ruotsalaisten naisten tulojakauma oli vuonna 2010 selvaumlsti litteaumlmpi kuin muiden vertailussa mukana olevien Pohjoismaiden eli naisia oli pienishytuloisimmassa viidenneksessauml enemmaumln kuin muissa Pohjoismaissa mutta ei yleisemmin kuin kaikkia kotitalouksia Pohjoismaisten naisten tulojakaumat poik keavat myoumls kaik k ien muiden reg iimien naisten ja kaumista Vuosina 2008 ndash2010 pienituloisten naisten osuus kasvoi muissa Pohjoismaissa paitsi Tanskassa Hy vaumltuloisten naisten osuus sen sijaan kasvoi Suomessa ja Tanskassa mutta vaumlheni Ruotsissa ja erityisesti Norjassa (liitetaulukko s 150)

Pohjoismaalaisten miesten tulojakaumat poikkeavat keskenaumlaumln enemmaumln kuin naisten Selvin kahtiajako hy vauml- ja pienituloisiin yksin asuviin loumly ty y Suomesta Suomalaisista yksin asuvista miehistauml alimpaan tuloviidennekseen sijoittuvien osuus on kaikkia kotitalouksia ja muita Pohjoismaita selvaumlsti yleishysempaumlauml Ruotsalaismiestenkin tulojakauma on osittain kahtiajakautunut mutta ylimpaumlaumln tuloviidennekseen sijoittuu selvaumlsti vaumlhemmaumln kuin toiseksi ylimpaumlaumln viidennekseen ja pienituloisimpien osuus on pienempi kuin kaikissa talouksissa

Haataja Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus

Kuvio 5 Yksin asuvien 30ndash55-vuotiaiden nais- ja miestalouksien jakaumat kaikkien kotitalouksien

kesken muodostettuihin tuloviidenneksiin vuonna 2010

Pohjoismaat miehet Pohjoismaat naiset 40 40

35 35

30 30 Suomi 25 Ruotsi 25 133 Tanska 20 20 Norja 15 15

10 10

5 5

0 0 I II III IV V I II III IV V

Keski-Eurooppa miehet Keski-Eurooppa naiset 40 40

35 35

Itaumlvalta 30 30 Belgia 25 25 Hollanti

20 Saksa 20

15

10

5

0 I II III IV V

Etelauml-Eurooppa ja Iso-Britannia miehet 40

35

30 Italia

25 25 Espanja Isoshy20 20

15

10

5

0 I II III IV V

Itauml-Eurooppa miehet 40

35

30 Puola25 25 Viro

20 Tšekki 20

15 15

10 10

5 5

0 0 I II III IV V I II III IV V

15

10

5

0 I II III IV V

Etelauml-Eurooppa ja Iso-Britannia naiset 40

35

30

Britannia 15

10

5

0 I II III IV V

Itauml-Eurooppa naiset 40

35

30

Laumlhde EU-SILC 2010

Eurooppalaiset elinolot

134

keskimaumlaumlrin Yksin asuvien norjalaisten ja tanskalaisten miesten tulojakaumat poikkeavat vain hyvin vaumlhaumln kaikkien kotitalouksien jakaumasta mutta kaikkein pienituloisimpia on hieman vaumlhemmaumln ja suurituloisimpia hieman enemmaumln kuin kaikissa kotitalouksissa Vuosina 2008ndash2010 pienituloisten miesten osuus vaumlheni vain Ruotsissa ja hy vaumltuloisten miesten osuus pieneni Suomessa ja Tansshykassa (liitetaulukko)

Oletus yksin asuvien hy vaumltuloisuudesta muihin kotitalouksiin verrattuna saa vastinetta jossain maumlaumlrin Etelauml-Euroopassa Italiasta ja Espanjasta mitauml korkeamshymasta tulotasosta on kysymys sitauml todennaumlkoumlisemmin tuloluokasta loumlyty y yksin asuvia naisia ja miehiauml suhteessa kaikkiin kotitalouksiin Vuoteen 2008 verrattuna pienituloisimpien miesten osuus nousi ja hy vaumltuloisimpien laski huomattavasti Espanjassa vuoteen 2010 mennessauml Muutokset espanjalaisten naisten tulojashykaumassa olivat pienemmaumlt ja Italiassa ylipaumlaumltaumlaumln pienet (liitetaulukko) Isossa-Britanniassa yksin asuvat naiset ja miehet ovat enemmaumln jakautuneita pieni-ja suurituloisiin ja jakautuminen vahvistui vuosina 2008ndash2010 (liitetaulukko) Yksin asuvien sosiaaliset riskit kasvavat herkemmin kuin kaikkien talouksien huonoina taloudellisina aikoina

Keski-Euroopassa Saksaa lukuun ottamatta yksin asuvista naisista ja mieshyhistauml sijoittui alimpaan tuloviidennekseen vielauml 2010 suunnilleen sama osuus kuin vuonna 2008 Vain Saksassa yksin asuvien osuus alimmassa tuloluokassa oli jo tuolloin suurempi kuin kaikkien talouksien Vuonna 2010 pienituloisimpien naisten osuus alimmassa tuloluokassa oli jo suurempi kuin kaikkien talouksien kaikissa neljaumlssauml maassa Alankomaita lukuun ottamatta muiden maiden yksin asuvista miehistauml ylimpaumlaumln tuloviidennekseen sijoittui useampi kuin kaikista talouksista keskimaumlaumlrin sekauml vuonna 2008 ettauml 2010 Alankomaissa hy vaumltushyloisimpien miesten osuus pieneni kaikkien talouksien osuutta vaumlhaumlisemmaumlksi vuoteen 2010 tultaessa (liitetaulukko) Yksin asuvista naisista oli hy vaumltuloisia hieman useampi tai samassa suhteessa kuin naisista kaikissa talouksissa vielauml vuonna 2008 mutta vuonna 2010 heidaumln osuutensa oli pienempi kuin kaikissa talouksissa Alankomaat poikkeaa taumlssaumlkin suhteessa muista keskieurooppalaishysista maista Alankomaissa naisten osuus tyoumlllisistauml on suuri mutta heistauml suuri osa on osa-aikatyoumlssauml Hy vaumltuloisimpaan viidennekseen yksin asuvista naisista sijoittuvien osuus oli 12ndash13 prosentin luokkaa molempina vuosina (liitetaulukko)

Itauml-Euroopassa yksin asuvien naisten ja miesten tulojakaumat olivat vuonshyna 2010 eniten jakautuneita sekauml pieni- ettauml suurituloisiin Taumlstauml poikkesivat tšekkilaumliset yksin asuvat miehet joiden tulojakauma muistutti eniten kaikkien kotitalouksien jakaumaa ja virolaiset naiset joiden tulojakauma muistutti pohjoismaisten naisten tulojakaumaa eli jakauman huippu oli keskituloisissa Puolassa ja Virossa alimpaan tuloviidennekseen kuuluvien yksin asuvien miesten osuus oli kaikkiin talouksiin naumlhden melkein kaksinkertainen Puolassa taas

Haataja Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus

135

yksin asuvista naisista useampi kuin joka kolmas sijoittui ylimpaumlaumln tuloviidenshynekseen

Rahan riittaumlvyys

Kaumly tettaumlvissauml olevat tulot kulutusyksikkoumlauml kohti mittaavat mahdollisimman vertailukelpoisesti erikokoisten kotitalouksien toimeentuloa ja tulojakaumia Subjektiiviset kokemukset pienituloisuudesta taumlydentaumlvaumlt kokonaiskuvaa vaikka eivaumlt aina taumlsmaumlllisesti vastaa rahalla mitattua tulotasoa (esim Kainun ja Niemeshylaumln artikkeli taumlssauml teoksessa ks myoumls Kangas ja Ritakallio 1996) Subjektiivista toimeentuloa mitataan seuraavassa kolmella mittarilla 1) kyky saada rahat riittaumlmaumlaumln 2) kyky selvitauml odottamattomista taloudellisista menoista ja 3) kyky kantaa asumiskustannuksista taloudelle muodostuva taakka

Vastaajat arvioivat kuusiluokkaisella asteikolla miten he saavat rahat riittaumlshymaumlaumln kotitalouden tarpeisiin Jos vastattiin ettauml suurin vaikeuksin tai vaikeuksin talous luokiteltiin ryhmaumlaumln rsquovaikeus saada rahat riittaumlmaumlaumlnrsquo Sitauml riittaumlaumlkouml kotishytalouden kapasiteetti vastaamaan yllaumlttaumlviin menoihin on kysytty dikotomisella kyllauml ja ei -asteikolla Asumiskustannukset ovat vaumllttaumlmaumlttoumlmy ysmenoja vaikka niitauml ei vaumlhennetauml kaumlytettaumlvissauml olevista tuloista Raskaita asumiskustannuksia kuvaamaan on valittu vain rankin vaihtoehto (Taulukko 2 s 136)

Yksin asuvat tyoumlikaumliset kokivat asumiskustannusten muodostuvan raskaaksi taakaksi hieman harvemmin (27 prosenttia) kuin kaikki taloudet keskimaumlaumlrin (31 prosenttia) Kuitenkin kaikissa Pohjoismaissa Isossa-Britanniassa sekauml osassa Keski- ja Itauml-Euroopan maista yksin asuvat kokivat asumiskustannukset raskaaksi taakaksi useammin kuin kaikki taloudet Itaumlvallassa ei yksin asuvien ja muiden vaumllillauml eroa juuri ollut Italiassa ja Espanjassa sekauml Puolassa laumlhes puolet kotitalouksista raportoi raskaista asumiskustannuksista Pohjoismaista raskaista asumiskustannuksista raportoi Suomessa joka viides muissa Pohjoismaissa tuskin joka kymmenes

Y k sin asuvi lla oli yleisemmin sekauml va ikeu k sia saada rahat riittauml maumlauml n (24 prosenttia) ettauml kapasiteetin puute vastata odottamattomiin talousmenoishyhin (44 prosenttia) kuin kaikilla talouksilla keskimaumlaumlrin (21 ja 35 prosenttia) Vain Italiassa jossa yksin asuvat ovat usein kaikkia talouksia hyvaumltuloisempia kokemukset rahojen riittaumlmaumlttoumlmy ydestauml olivat yleisempiauml kaikkien talouksien kuin yksin asuvien keskuudessa Toisaalta Italiassa samoin kuin Espanjassa ja kaikissa itaumlisen Euroopan maissa vaikeuksia rahan riittaumlmaumlttoumlmy ydestauml raportoi yli 30 prosenttia yksin asuvista Pohjoismaissa vastaava osuus vaihteli 13 ja 16 prosentin vaumllillauml

Eurooppalaiset elinolot

Taulukko 2 Yksin asuvien ja kaikkien kotitalouksien toimeentulovaikeuksia kuvaavia subjektiivisia

kokemuksia vuonna 2010

136

Maa

Raskaat asumis-kustannukset

Vaikeuksia saada rahat riittaumlmaumlaumln

Ei kapasiteettia odottamattomiin

menoihin

Yksin asuvat Kaikki

Ero pro-

sentti-yks

Yksin asuvat Kaikki

Ero pro-

sentti-yks

Yksin asuvat Kaikki

Ero pro-

sentti-yks

Keskimaumlaumlrin 27 31 ndash4 24 21 3 44 35 9

Suomi 21 18 3 15 7 8 45 31 15

Ruotsi 9 8 2 13 8 5 26 18 8

Tanska 12 7 4 16 9 7 39 26 13

Norja 9 5 4 16 7 9 24 13 11

Itaumlvalta 14 14 0 21 15 5 34 27 8

Belgia 33 28 5 30 22 8 39 27 12

Alankomaat 23 12 11 26 13 12 43 25 18

Saksa 16 17 ndash1 17 10 7 51 37 15

Italia 46 53 ndash7 33 36 ndash3 33 34 ndash1

Espanja 44 50 ndash6 34 31 3 37 37 0

Iso-Britannia 30 24 7 24 15 8 48 34 14

Puola 51 57 ndash6 39 36 2 54 53 0

Viro 30 27 3 31 25 6 48 44 4

Tšekki 27 26 2 31 28 3 44 39 5

Laumlhde EU-SILC 2010

Suurin ero 10 prosenttiyksikoumln molemmin puolin yksin asuvien ja muiden kotitalouksien vaumllillauml oli ky vyssauml vastata odottamattomiin menoihin Erot olivat suurimmat Pohjoismaissa Keski- Euroopassa ja Isossa-Britanniassa ja pienimmaumlt (jos niitauml oli ollenkaan) Etelauml- ja Itauml-Euroopassa Itauml-Euroopan maissa vaikeudet vastata odottamattomiin menoihin olivat myoumls kaikilla kotitalouksilla yleisempiauml kuin muissa vertailumaissa

Haataja Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus

137 18

Taulukko 3 Kaikkien kotitalouksien ja yksin asuvien 30ndash55-vuotiaiden kotitalouksien asumista kuvaavia

indikaattoreita vuonna 2010

Maa

Omistusasunto Vuokralla Alennetut

asuinkustannukset

Kaikki taloudet

Yksin asu-vat (30ndash55)

Kaikki taloudet

Yksin asu-vat (30ndash55)

Kaikki taloudet

Yksin asuvat (30ndash55)

Yhteensauml 71 54 16 28 13

Suomi 68 51 13 23 19 26

Ruotsi 63 49 36 50 1 0

Tanska 57 42 42 58 0 0

Norja 77 69 15 21 8 10

Itaumlvalta 50 33 29 45 20 22

Belgia 66 41 24 43 11 16

Alankomaat 57 38 43 62 ndash ndash

Saksa ndash ndash ndash ndash ndash ndash

Italia ndash ndash ndash ndash ndash ndash

Espanja 82 70 9 14 9 16

Iso-Britannia 68 55 12 17 20 28

Puola 79 72 3 5 18 23

Viro ndash ndash ndash ndash ndash ndash

Tšekki 77 67 5 9 18 24

Laumlhde EU-SILC 2010

Asumista taustoittavaan kysely yn ei ollut saatavana vastauksia Italiasta Saksasta ja Virosta vuodelta 2010 joten taulukossa 3 esitettaumlvaumlt keskimaumlaumlraumliset arvot eivaumlt myoumlskaumlaumln perustu kaikkiin vertailumaihin Asumismuoto on jaettu kolmeen luokkaan omistusasumiseen vuokra-asumiseen markkinahinnoilla sekauml vuokra-asumiseen alennetuin asumiskustannuksin Jaumllkimmaumliseen ryhshymaumlaumln voi kuulua sekauml hy vauml- ettauml huono-osaisia eli kotitalouksia jotka asuvat edullisessa tyoumlsuhdeasunnossa ettauml kotitalouksia joiden vuokramenot ovat edullisia sosiaalisesti tuetun asumisen vuoksi

Yleisin asumismuoto kaikissa talouksissa ja yksin asuvilla oli omistusasunto vuonna 2010 Yksin asuvista tyoumlikaumlisistauml joka toisella (54 prosenttia) ja kaikista talouksista laumlhes kolmella neljaumlsosalla (71 prosenttia) oli omistusasunto Yksin asuvien omistusasunto oli yleisin yli 70 prosentilla vastanneista Espanjassa ja Puolassa sekauml (vuoden 2008 tietojen mukaan) myoumls Virossa Itaumlvallassa ja

Eurooppalaiset elinolot

138

Alankomaissa noin kolmannes yksin asuvista (ja vuonna 2008 vajaa neljaumlnnes saksalaisista yksin asuvista) asui omistusasunnossa

Vuokra-asuminen yksityisillauml markkinoilla on yleisempaumlauml yksin asuvilla kuin kaikilla talouksilla keskimaumlaumlrin Vuokralla asuminen yksityisillauml markshykinoilla on yleisintauml Tanskassa ja Ruotsissa sekauml Alankomaissa Alennettujen asumiskustannusten vertailu osoittautuu ongelmalliseksi koska esimerkiksi kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen hy vauml saatavuus voi olla pitkaumln aikavaumllin kanshysallisen asuntopolitiikan tulos eivaumltkauml vastaajat vaumllttaumlmaumlttauml luokittele kuuluvansa taumlhaumln ryhmaumlaumln kuten esimerkiksi Alankomaissa (ks esimerkiksi Marical ym 2006) Taumlssauml aineistossa tavallista edullisempien asumiskustannusten vuokrashyasunnoissa asuvien osuus oli keskimaumlaumlraumlistauml suurempi Suomessa Itaumlvallassa Britanniassa ja Tšekissauml Alennettujen kustannusten asumismuoto oli yleisempaumlauml (18 prosenttia) yksin asuvilla kuin kaikilla talouksilla (13 prosenttia) keskimaumlaumlrin mutta maiden vaumllinen vaihtelu heijastaen myoumls maiden vaumllisiauml asuntopoliittisia eroja on suurta

Tyoumlttoumlmyys ja sairastavuus

Lopuksi vertaillaan tyoumlttoumlmy yden ja sairauden esiintymistauml yksin asuvilla ja muilla 30 ndash55-vuotiailla henkiloumlillauml Tyoumlttoumlmy ys ja tyoumlttoumlmy yden kesto ovat haasshytattelutietoa toimintakuukausista Tyoumlttoumlmiksi maumlaumlritellaumlaumln ne jotka olivat olleet vaumlhintaumlaumln kuukauden tyoumlttoumlmaumlnauml vuoden aikana pitkaumlaikaistyoumlttoumlmiksi ne joiden tyoumlttoumlmyys oli kestaumlnyt vaumlhintaumlaumln puoli vuotta (taulukko 4) Naumlin mitatut tyoumlttoumlmien vaumlestoumlosuudet poikkeavat tyoumlvoimatutkimuksen tyoumlttoumlmy ysasteista jotka lasketaan tyoumlvoimaan kuuluvista (ks esim Haataja ym 2011)

Tyoumlttoumlmy ys oli yleisempaumlauml yksin asuvilla kuin muilla 30ndash55-vuotiailla ja yksin asuvista miehillauml useammin kuin naisilla useimmissa maissa Tyoumlttoumlmy ysshykuukausia esiintyi yleisimmin Suomessa Itaumlvallassa ja Espanjassa ja vaumlhiten eli alle 10 prosenttia Norjassa Italiassa ja Isossa-Britanniassa Yksin asuvien sukushypuolten vaumlliset tyoumlttoumlmy yserot tyoumlttoumlmien miesten suurempi osuus verrattuna naisiin olivat erityisen suuret Suomessa Belgiassa Isossa-Britanniassa Puolassa ja Virossa Sen sijaan Ruotsissa Alankomaissa ja Espanjassa eroja naisten ja miesten vaumllillauml ei juuri ollut

Haataja Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus

Taulukko 4 Tyoumlttoumlmyyden ja pitkaumlaikaistyoumlttoumlmyyden (vaumlhintaumlaumln 6 kuukautta vuoden aikana) osuus

vastaavasta vaumlestoumlstauml vuonna 2010 yksin asuvat ja muut 30ndash55-vuotiaat

139 Maa

Tyoumlttoumlmien osuus Pitkaumlaikaistyoumlttoumlmien osuus

tyoumlttoumlmistauml

Yksin asuvat 30ndash55 v

Muut 30ndash55 v

Yksin asuvat 30ndash55 v

Muut 30ndash55 v

Miehet Naiset Keskim Keskim Miehet Naiset Keskim Keskim

Yhteensauml 19 15 17 10 77 70 74 70

Suomi 48 27 39 23 63 31 53 37

Ruotsi 12 11 12 6 52 60 55 59

Tanska 18 14 17 6 73 76 74 72

Norja 6 2 5 2 39 34 38 63

Itaumlvalta 27 24 26 15 43 63 51 48

Belgia 21 16 19 9 82 82 82 73

Alankomaat 28 28 28 7 77 67 73 50

Saksa 21 17 20 10 85 78 82 71

Italia 9 11 9 10 77 70 74 76

Espanja 24 23 24 24 84 51 72 77

Iso-Britannia 16 7 12 4 68 64 67 61

Puola 16 8 12 11 59 68 62 71

Viro 29 16 23 19 81 62 75 64

Tšekki 15 17 15 12 65 86 74 68

Laumlhde EU-SILC 2010

Myoumls pitkaumlaikaistyoumlttoumlmien osuus kaikista tyoumlttoumlmistauml oli yleisempaumlauml (75 prosenttia) yksin asuv ien kuin muiden 30 ndash55-v uotia iden keskuudessa (70 prosenttia) ja yksin asuvilla miehillauml yleisempaumlauml kuin naisilla Pohjoismaista Suomessa Ruotsissa ja Norjassa pitkaumlaikaistyoumlttoumlmien osuus kaikista tyoumlttoumlshymistauml oli keskimaumlaumlraumlistauml harvinaisempaa Belgiassa ja Saksassa keskimaumlaumlraumlistauml yleisempaumlauml sekauml yksin asuvilla naisilla ettauml miehillauml Saksassa Espanjassa ja Vishyrossa pitkaumlaikaistyoumlttoumlmien miesten osuus tyoumlttoumlmistauml miehistauml oli jopa yli 80 prosenttia Pitkaumlaikaistyoumlttoumlmien osuus tyoumlttoumlmistauml naisista nousi vain Tšekissauml yli 80 prosentin

Yksin asuvien terveystilannetta suhteessa muihin 30 ndash55-vuotiaisiin mitatshytiin tyoumlkyvy ttoumlmy yselaumlkelaumlisten osuudella ja vastaajien omilla tuntemuksilla terveystilanteen rajoittavuudesta eli siitauml haittaako terveys yleistauml osallistumista

Eurooppalaiset elinolot

Taulukko 5 Tyoumlkyvyttoumlmyyden ja osallistumista haittaavien terveysongelmien yleisyys yksin asuvien ja

muiden 30ndash55-vuotiaiden keskuudessa vuonna 2010

140 Maa

Tyoumlkyvyttoumlmyyselaumlkkeellauml olevien osuus Heikko terveys haittaa osallistumista

Yksin asuvat 30ndash55 v Muut

30ndash55 v Yksin asuvat 30ndash55 v Muut

30ndash55 v

Miehet Naiset Keskim Keskim Miehet Naiset Keskim Keskim

Yhteensauml 9 8 8 4 9 10 9 4

Suomi 15 20 17 7 9 8 8 4

Ruotsi 7 14 9 5 7 13 9 4

Tanska 10 18 13 5 12 15 13 8

Norja 24 29 25 12 8 8 8 4

Itaumlvalta 4 5 5 2 7 12 9 5

Belgia 11 13 12 4 8 14 10 5

Alankomaat 10 12 11 4 10 10 10 3

Saksa 7 6 7 3 10 11 10 6

Italia 4 5 4 4 3 3 3 3

Espanja 5 1 4 3 2 2 2 3

Iso-Britannia 13 12 13 5 16 15 16 6

Puola 14 10 12 7 7 5 6 4

Viro 18 10 15 9 6 6 6 4

Tšekki 11 16 13 8 6 4 6 3

Laumlhde EU-SILC 2010

Tyoumlky vyttoumlmy yselaumlkkeellauml oli 30 ndash55-vuotiaista yksin asuvista keskimaumlaumlrin 8 prosenttia eli suhteessa kaksi kertaa useampi kuin muista samanikaumlisistauml Useimmissa maissa tyoumlky v y ttoumlmy yselaumlke oli selvaumlsti yleisempi naisten kuin miesten keskuudessa Tilanne oli paumlinvastainen vain Espanjassa ja Saksassa joissa tyoumlky v yttoumlmy yselaumlke oli muutoinkin harvinaisempaa kuin muissa maisshysa Myoumls Itaumlvallassa ja Italiassa tyoumlky vy ttoumlmy yselaumlkkeellauml olevien osuus ja erot sukupuolten vaumllillauml olivat pienet Suhteellisesti eniten tyoumlky vyttoumlmy yselaumlkelaumlisiauml oli yksin asuvista Suomessa ja Norjassa (taulukko 5)

Heikko terveys haittasi osallistumista keskimaumlaumlrin samassa suhteessa kuin maissa on tyoumlky v y ttoumlmy yselaumlkelaumlisiauml Maiden vertailu kuitenkin paljastaa ettei tyoumlky v yttoumlmy yselaumlkkeen ja terveyshaittojen yleisy ys mittaa samaa asiaa Esimerkiksi Norjassa ja Suomessa joissa tyoumlky v yttoumlmy yselaumlkkeellauml on eniten 30 ndash55-vuotiaista yksin asuvista on heikosta terveydestauml haittaa osallistumiselle

Haataja Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus

141

suunnilleen vain samassa suhteessa kuin kaikissa maissa keskimaumlaumlrin Myoumls Itauml-Euroopan maissa tyoumlky v y ttoumlmy yselaumlke oli selvaumlsti yleisempi kuin osallistumista haittaavat terveysongelmat Paumlinvastainen tilanne oli Saksassa jossa noin 10 proshysentilla yksin asuvista tyoumlikaumlisistauml huono terveystilanne haittasi osallistumista mutta tyoumlky vy ttoumlmy yselaumlke oli vain 6ndash7 prosentilla

Osallistumista vaikeuttavat terveyshaitat ja tyoumlkyv yttoumlmy yselaumlkkeellauml olo olivat yksin asuvien keskuudessa suunnilleen yhtauml yleisiauml ja noin kaksi kertaa yleisempiauml kuin muilla 30 ndash55-vuotiailla

Pienituloisuuden selittaumljaumlt

Lopuksi tarkastellaan mitkauml eri taustaominaisuudet ja sosiaaliset riskit osoitshytautuvat tilastollisesti merkitseviksi pienituloisuutta selittaumlviksi tekijoumliksi kun muiden tek ijoumliden samanaikainen vaikutus va k ioidaan2 Analy ysi on tehty jokaiselle maalle erikseen samalla logit-mallilla jossa selitettaumlvauml muuttuja on pienituloisuus eli kuuluminen alimpaan tuloviidennekseen Tulokset on esitetty riskisuhteina (odds ratio -lukuina) Jos riskisuhde on yli yhden kasvattaa tekijauml yksin asuvien koumlyhy yden todennaumlkoumlisy y ttauml kyseisessauml maassa ja jos luku on alle yhden on selittaumljaumlllauml paumlinvastainen vaikutus Selittaumlvien tekijoumliden tilastollisen merkitsev y yden taso ja vakiotermit esitetaumlaumln kolmiluokkaisena3 Osa selittaumlvistauml muuttujista korreloi keskenaumlaumln ja saattaa vaikuttaa mallin selitysasteisiin Tashyvoitteena ei kuitenkaan ollut loumlytaumlauml jokaiselle maalle parasta mallia vaan testata sitauml miten samat mittarit selittaumlvaumlt pienituloisuutta eri maissa

Sama malli ei sovi kaikille maille yhtauml hy vin mikauml sekin kuvaa maiden vaumllisiauml eroja Mallin sopivuutta maittain kuvataan arvolla joka perustuu uskottavuusshyperusteiseen Pseudo R-Square -arvoon ja taumlmaumln uudelleen skaalattuun R-Square -arvoon (Max-rescaled R-Square) Vaikka kysymyksessauml ei ole regressiomallin selitysaste on malli sitauml parempi mitauml suuremman arvon uudelleen skaalattu R-Square-arvo saa Toisena mallin sopivuuden kuvaajana kaumly tetaumlaumln Percent ConcordantDisconcordant -taulukoista saatua ennusteen ja havaitun vasteen osuvuutta prosentteina Tulokset esitetaumlaumln taulukossa 6 (s 142ndash143)

Vaikka naisten ja miesten tulojakaumat poikkeavat toisistaan useissa maissa ei sukupuoli muodostu pienituloisuutta tilastollisesti merkittaumlvaumlksi tekijaumlksi muualla kuin Tšekissauml Italiassa ja Itaumlvallassa Naumlissauml maissa naisilla on tilasshy

2 Kiitos tutkijakollega Maria Valasteelle malliin liitty vistauml neuvoista

3 p lt 0001 = tilastollisesti erittaumlin merkitsevauml p lt 01 = tilastollisesti merkitsevauml ja p lt 05 = tilastollisesti melkein merkitsevauml Jossain tapauksissa mukaan on otettu myoumls p-arvojen tuloksia jotka ylittaumlvaumlt hieman p-ar von 005 Naumlmauml tulokset on merkitty taulukossa merkinnaumlllauml ()

Eurooppalaiset elinolot

142

Taulukko 6 Yksin asuvien 30ndash55-vuotiaiden koumlyhyyttauml taustoittavia tekijoumlitauml ja niiden merkitsevyys

maittain vuonna 2010

Suomi Ruotsi Norja Tanska Puola Viro Tšekki

Vakiotermi 0033 031 0117 009 0041 0046 0018

Sukupuoli nainen 089 082 067 064 072 043 191

Eronnut leski 081 052 049 192 103 080 084

Yli 40-vuotias 132 049 072 043 159 237 222

Ei korkea-asteen koulutusta 330 095 091 109 248 136 238

Ei asu taajamassa 186 048 178 096 155 249 229

On vaikeuksia saavuttaa tavoitteensa 436 376 306 251 653 1272 240

Asumis-kustannukset raskas taakka 042 171 211 088 136 123 231

On ollut tyoumlttoumlmaumlnauml 430 721 1997 664 1092 184 324

Heikko terveys haittaa osallistumista 131 309 082 346 127 111 120

On saanut sairaspaumlivauml-rahaa 165 039 031 022 011 008 083

On tyouml-kyvyttoumlmyys-elaumlkkeellauml 241 191 502 046 287 344 229

Max-rescaled R-Square 089 082 067 064 072 043 191

Percent Concordant 081 052 049 192 103 080 084

Haataja Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus

143

Itaumlvalta Belgia Hollanti Saksa Italia Espanja Iso-

Britannia

Vakiotermi 0054 0051 0043 0061 0039 0042 0104

Sukupuoli nainen 170 123 081 106 160 096 072

Eronnut leski 075 094 130 117 155 177 078

Yli 40-vuotias 097 096 078 070 116 143 142

Ei korkeashyasteen koulutusta 138 224 120 260 180 176 169

Ei asu taajamassa 106 105 406 099 126 184 076

On vaikeuksia saavuttaa tavoitteensa 508 331 192 388 377 383 197

Asumisshykustannukset raskas taakka 139 096 267 131 086 089 154

On ollut tyoumlttoumlmaumlnauml 805 537 283 1811 312 188 5911

Heikko terveys haittaa osallistumista 145 155 025 219 092 147 240

On saanut sairaspaumlivaumlshyrahaa 139 050 170 017 098 144

On tyoumlshykyvyttoumlmyysshyelaumlkkeellauml 383 251 000 477 126 104 101

Max-rescaled R-Square 03642 02916 02334 04855 01550 02266 03035

Percent Corcondant 811 804 806 867 723 761 779

Tilastollisesti melkein merkitsevauml (001 lt = p lt005) Tilastollisesti merkitsevauml (0001 lt = p0 lt 001 ) Tilastollisesti erittaumlin merkitsevauml ( p lt 0001) Max-rescaled R-Square (Pseudo R-Square) Laumlhde EU-SILC 2010

Eurooppalaiset elinolot

144

tollisesti merkitsevaumlsti suurempi pienituloisuusriski kuin miehillauml Tulos on mielenkiintoinen koska kukin naumlistauml maista kuuluu eri hy vinvointivaltioregiishymiin Lisaumlksi vain Tšekissauml naisten koumlyhy ysasteet olivat poikkeuksellisen korkeat (kuvio 5) Italiassa kaikkien talouksien keskitasoa ja Itaumlvallassakin vasta vuonna 2010 keskiarvon ylaumlpuolelle selvaumlsti nousevia (liitetaulukko) Myoumls Belgiassa ja Saksassa naisten koumlyhy ysriski oli suurempi kuin miesten mutta ei tilastollisesti merkitsevaumlsti Sen sijaan Pohjoismaissa ja useimmissa muissa maissa yhteensauml kahdeksassa eri valtiossa yksin asuvien miesten koumlyhy ysriski oli naisia suurempi mutta ei myoumlskaumlaumln tilastollisesti merkitsevaumlsti Yksin asuminen tyoumlikaumlisenauml ei siis ole yleisesti niinkaumlaumln naisten kuin miesten koumlyhy ysriski

Siviilisaumlaumldyllauml oli tilastollisesti merkitsevauml vaikutus pienituloisuusriskiin vain Italiassa ja Espanjassa Jos oli eronnut tai leski oli todennaumlkoumlisemmin pienituloinen kuin naimattomana Tulos kertoo siitauml ettauml yksin asuminen on etenkin Etelauml-Euroopassa perustunut omaan valintaan ja muista riippumattoshymaan toimeentuloon Alankomaissa ja Saksassa sekauml Tanskassa yhteys oli samanshysuuntainen mutta ei tilastollisesti merkitsevauml Pohjoismaissa Tanskaa lukuun ottamatta ja viidessauml muussa maassa pienituloisuusriski oli todennaumlkoumlisempi naimattomilla mutta riski ei ollut tilastollisesti merkitsevauml Sillauml oliko vastaaja alle vai yli 40-vuotias oli tilastollisesti merkitsevauml yhteys pienituloisuuteen vain Ruotsissa ja Tanskassa sekauml Tšekissauml Pohjoismaissa korkeampi ikauml pienensi ja Tšekissauml lisaumlsi pienituloisuuden todennaumlkoumlisy yttauml

Korkea-asteen koulutuksen puuttuminen lisaumlauml pienituloisuuden riskiauml kaishykissa muissa maissa paitsi Ruotsissa ja Norjassa Tilastollisesti erittaumlin merkitsevauml riski on vain Suomessa ja Saksassa muissa maissa lievemmin merkitsevauml tai ei lainkaan tilastollisesti merkitsevauml Taajamien ulkopuolella asuminen selittaumlauml joissakin maissa myoumls tilastollisesti merkitsevaumlsti pienituloisuusriskiauml Taumlllaisia maita ovat Suomi Alankomaat ja Espanja sekauml Tšekki Pienituloisuusriski on useimmissa maissa kuitenkin suurempi jos asuu taajamassa vaikka tulos ei olekaan tilastollisesti merkitsevauml

Pienituloisuus on odotetusti yhteydessauml taloudellisiin vaikeuksiin saavuttaa tavoitteet ja naumlmauml muuttujat korreloivatkin voimakkaasti keskenaumlaumln Sen sijaan asumiskustannuksista koituva taakka ei ole samalla tavalla yhteydessauml pienishytuloisuuteen Vain Tšekissauml ja Alankomaissa suuret asumiskustannukset olivat tilastollisesti merkitsevaumlsti yhteydessauml pienituloisuuteen Esimerkiksi Suomessa tilanne oli paumlinvastoin vaikka niin sanottujen alennettujen asumiskustannusten turvin asuvien osuus yksin asuvista oli samaa luokkaa kuin Tšekissauml

Tyoumlttoumlmy ys selitti Viroa lukuun ottamatta tilastollisesti vaumlhintaumlaumln merkitshysevaumlsti yksin asuvien pienituloisuutta Erittaumlin merkitsevauml yhteys tyoumlttoumlmy yden ja pienituloisuuden vaumllillauml oli muissa Pohjoismaissa paitsi Ruotsissa kaikissa Keski-Euroopan maissa sekauml Espanjassa ja Isossa-Britanniassa Sen sijaan erilaiset terveydentilaa kuvaavat selittaumljaumlt ovat vaikutuksiltaan jopa erisuuntaisia Vain

Haataja Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus

145

Italiassa Alankomaissa ja Norjassa (ilman tilastollista merkitsevy y ttauml) se ettauml heikko terveys haittasi osallistumista ei ollut yhteydessauml pienituloisuuteen Sen sijaan Ruotsissa Tanskassa Saksassa ja Isossa-Britanniassa yhteys oli voimakas ja tilastollisesti merkitsevauml

Se ettauml on tyoumlikaumlisenauml tyoumlky vy ttoumlmy yselaumlkkeellauml lisaumlauml pienituloisuuden riskiauml Tanskaa ja Alankomaita lukuun ottamatta kaikissa maissa Yhteys on tilastollisesti merkitsevauml Itaumlvallassa ja Belgiassa ja erityisesti Suomessa Norjassa ja Saksassa Sen sijaan se ettauml on saanut vuoden aikana sairauspaumlivaumlrahaa ei liity pienituloisuuteen pikemminkin paumlinvastoin Taumlmauml voi selittyauml sillauml ettauml paumlivaumlshyraha yleensauml edellyttaumlauml (Suomea ja Ruotsia lukuun ottamatta) ettauml paumlivaumlrahan saaja on tyoumlsuhteessa jossa sairauspaumlivien palkkamenetyksiauml kompensoidaan

Johtopaumlaumltoumlkset

Yksin asuvien maumlaumlrauml ja osuus kaikista kotitalouksista on pitkaumlllauml aikavaumllillauml kasvanut merkittaumlvaumlsti mutta empiirisen vertailevan tutkimuksen kohteena ne eivaumlt juuri ole olleet Taumlssauml artikkelissa tarkasteltiin yksin asuvien tyoumlikaumlisten (30ndash55-vuotiaat naiset ja miehet) taloudellista toimeentuloa ja pienituloisuuden riskejauml selittaumlviauml tekijoumlitauml Yksin asuvat tyoumlikaumliset ovat heterogeeninen ryhmauml tarkasteltiinpa heitauml yhden maan sisaumlllauml tai eri maiden kesken

Monet yksin asuvia kuvaavat ominaisuudet luokittuvat hyvinvointivaltioshyregiimeittaumlin Ensiksikin Pohjoismaissa on eniten yksin asuvia kaikista kotitashylouksista myoumls tyoumlikaumlisistauml talouksista Yksin asuvia 30ndash55-vuotiaita tyoumlikaumlisiauml miehiauml on useimmissa maissa enemmaumln kuin naisia Lisaumlksi yksin asuvien siviilisaumlaumlty on useammin naimaton kuin jokin muu Pohjoismaissa yksiloumlllisen sosiaaliturvan ja naisten yleisen tyoumlssaumlkaumlynnin seurauksena perhettauml ei tarvita samalla tavalla toimeentulon turvaajaksi kuin useissa Etelauml- ja Itauml-Euroopan maissa Myoumls avoliitot ja avoerot ovat yleisempiauml Pohjoismaissa kuin useimmissa muissa maissa ja yksinhuoltajien suuret osuudet selittaumlvaumlt yksin asuvien naisten vaumlhemmy yttauml miehiin verrattuna

Pienimmaumlt yksin asuvien osuudet loumlyty vaumlt sekauml etelaumlisen ettauml itaumlisen Eurooshypan maista Naumlissauml maissa suurin osa yksin asuvista on vanhuksia ja pienemmaumlt osuudet tyoumlikaumlisiauml tai nuoria Itauml-Euroopassa naisten osuudet yksin asuvista tyoumlikaumlisistauml ovat usein muita maita suuremmat ja siviilisaumlaumlty useammin kuin muissa maissa eronnut tai leski

Pohjoismaissa korkeasti koulutettujen osuus ei paljonkaan poikkea yksin asuvien ja muiden samanikaumlisten naisten ja miesten kesken ja kun se poikkeaa ovat yksin asuvat miehet harvemmin korkeasti koulutettuja kuin muut samanshy

Eurooppalaiset elinolot

146

ikaumliset miehet Sen sijaan useimmissa etelaumlisen ja itaumlisen Euroopan maissa yksin asuvien naisten koulutustaso on samanikaumlisiauml naisia selvaumlsti korkeampi mutta miesten keskinaumliset erot eivaumlt ole suuria

Isossa-Britanniassa yksin asuvien ominaisuudet ovat yleensauml melko laumlshyhellauml kaikkien EU-maiden keskiarvoja Aikaisemmissa tutkimuksissa havaittu yhteys yksin asuvien suhteelliseen hy vaumlosaisuuteen vaikuttaa lieventyneen Keski-Euroopassa yksin asuvien ominaisuudet hajoavat keskiarvon molemmin puolin mutta joidenkin ominaisuuksien jakaumat muistuttavat Pohjoismaita Esimerkiksi Saksassa on yksin asuvia tyoumlikaumlisiauml ja Alankomaissa siviilisaumlaumldylshytaumlaumln naimattomia suunnilleen samassa suhteessa kuin Pohjoismaissa Kaiken kaikkiaan naumlyttaumlauml siltauml ettauml samalla kun yksin asuvien osuus on lisaumlaumlntynyt ovat yksin asuvien ominaisuudet laumlhentymaumlssauml myoumls kaikkien kotitalouksien ominaisuuksia Laumlhinnauml kysymys on silloin tyoumlssaumlkaumlynti- ja ehkauml osittain myoumls perhemallien samankaltaistumisesta ndash vaikkakin erot ovat yhauml suuria

Tyoumlikaumlisten naisten ja miesten tulojakaumat suhteessa kaikkiin kotitaloukshysiin noudattivat yleensauml regiimeittaumlin keskenaumlaumln samoja piirteitauml Toisaalta tashyloudellinen lama vuoden 2008 jaumllkeen naumlyttaumlauml tasoittaneen eroja vuoteen 2010 mennessauml Pohjoismaisten yksin asuvien naisten tulojakauma muistuttaa norshymaalijakaumaa siten ettauml naisten enemmistouml on keskituloisia ja kaikkein pieni- tai suurituloisimpia keskimaumlaumlraumlistauml vaumlhemmaumln Muista maista vain virolaisten naisten jakaumat ovat samanmuotoisia Muissa Itauml-Euroopan maissa naiset ovat jakautuneet pieni- ja hyvaumltuloisiin Ison-Britannian yksin asuvien naisten jakaushytuminen on edellisiauml selvaumlsti loivempi Keski-Euroopan maissa yksin asuvista naisista enemmaumln on pieni- kuin hy vaumltuloisia mutta Etelauml-Euroopassa tilanne on paumlinvastoin Naiset ovat ehkauml joutuneet valitsemaan uran ja perheen vaumllillauml

Yksin asuvien miesten jakaumat poikkeavat naisten jakaumista samoissa regiimeissauml lukuun ottamatta Etelauml-Euroopan maita ja Isoa-Britanniaa Naumlissauml maissa hy vaumltuloisten miesten osuus kasvaa mitauml suurituloisempien tuloluokasta on kysymys ndash alinta tuloviidennestauml lukuun ottamatta Erityisesti Isossa-Britanshyniassa mutta myoumls Espanjassa yksin asuvien pienituloisimpien miesten osuus on muutamassa vuodessa kasvanut ja hy vaumltuloisimpien vaumlhentynyt Itauml-Euroopassa ja Suomessa miehet ovat eniten jakautuneita tulojensa suhteen Keski-Euroopassa ja Itauml-Euroopassa Tšekissauml miesten jakaumat poikkeavat ehkauml vaumlhiten kaikkien talouksien jakaumista Pohjoismaista Tanska ja Norja kuuluvat taumlhaumln ryhmaumlaumln

Eri taustaominaisuuksilla on erilainen merkitys yksin asuvien pienituloishysuutta selittaumlvaumlnauml tekijaumlnauml Yksin asuvien hy vaumltuloisuutta ja muita korkeampaa koulutusastetta etenkin naisten keskuudessa Etelauml-Euroopassa voi selittaumlauml se ettauml tyoumln uran ja perhevelvollisuuksien yhdistaumlmiselle on heikommat edellytykset kuin vaikkapa Pohjoismaissa Espanjassa ja Italiassa se ettauml on eronnut tai leski kasvattaa koumlyhy ysriskiauml verrattuna siihen ettauml olisi samanikaumlinen naimaton Melkein kaikissa maissa tyoumlttoumlmy ys on yhteydessauml pienituloisuuteen mutta

Haataja Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus

147

tyoumlky v yttoumlmy ys tai terveydestauml johtuvat osallistumisvaikeudet eivaumlt Tyoumlttoumlshymy yden kesto ja sosiaaliturvajaumlrjestelmien heikkous sosiaalisten riskien aikana voivat myoumltaumlvaikuttaa lopputuloksiin

Saadut tulokset heraumlttaumlvaumlt kysymyksiauml ndash ennustetaanhan yksin asuvien maumlaumlraumln ja osuuden kasvavan edelleen Miksi Suomessa Virossa ja Puolassa tyoumlshyikaumliset yksin asuvat miehet ovat niin vahvasti jakautuneet huono- ja hy vaumlosaisiin Mistauml johtuu ettauml Etelauml-Euroopassa yksin asuvat naiset ja miehet ovat useammin hy vaumltuloisia kuin kaikki taloudet Ovatko hy vaumltuloiset usean aikuisen taloudet naumlissauml maissa yhden hy vaumltuloisen vai kahden keskituloisen talouksia Miten asumisen tukeminen eri maissa vaikuttaa yksin asuvien ja muiden talouksien toishymeentuloon Kuinka pysy viauml jakaumat ovat Ovatko maiden vaumlliset erot herkkiauml taloudellisille suhdanteille vai ovatko eri kotitalousty ypit harmonisoitumassa keskenaumlaumln Miten hy vinvointivaltioiden jaumlrjestelmaumlt vaikuttavat tai voisivat vaikuttaa kehitykseen mitkauml olisivat yksin asuvien hy vinvointivaltioregiimit Euroopassa

Yksin asuvien maumlaumlraumln kasvu asettaa haasteita myoumls sosiaalipolitiikalle erishytyisesti asuntopolitiikalle sekauml etuus- ja verojaumlrjestelmille Esimerkiksi Suomessa yksin asuvat jaumlaumlvaumlt helpommin jonon jatkoksi kuntien vuokra-asuntojonoissa kuin yksinhuoltajat ja muut lapsiperheet Ratkaisu ongelmaan ei loumlydy jaumlrjestystauml muuttamalla vaan lisaumlaumlmaumlllauml pienten asuntojen tarjontaa

Pohjoismaissa etuusjaumlrjestelmien tai verotuksen taso johdetaan vain harshyvoissa tapauksissa perheen perusteella ja suuntaus on yleistymaumlssauml muuallakin Euroopassa Perheen perusteella myoumlnnettaumlviauml etuuksia pidetaumlaumln ongelmallisina erityisesti naimisissa olevien naisten tyoumln tarjonnalle Yksin asuvien naumlkoumlkulshymasta varsinkin kun tarkastellaan vaumlhimmaumlisturvaa tai viimesijaisia etuuksia kehitys on myoumls ongelmallinen Esimerkiksi Suomessa vain toimeentulotuki on etuus jota maksetaan yhtauml aikuista kohti enemmaumln yhden aikuisen kuin kahden aikuisen taloudessa Aikaisemmin naumlin tehtiin myoumls kansanelaumlkkeissauml ja elaumlketulovaumlhennyksessauml Asuntoon ja kestokulutushyoumldykkeisiin investointi vaatii kuitenkin yksin asuvilta huomattavasti suurempia taloudellisia ponnisteluja kuin useamman aikuisen talouksissa Perhe-etuuksien rinnalla yksin asuville tarkoitettujen lisien kehittaumlminen vaumlhimmaumlisetuuksiin ei ole saanut huomiota politiikassa

Eurooppalaiset elinolot

Laumlhteet Bennett J Dixon M Single person households and social policy Looking forwards York Rowntree Foundation 2006 Saatavissa ltwwwjrforguksitesfilesjrf bennett-9781859354759pdfgt Viitattu 2342013

Choroszewicz M Wolff P 51 million young EU adults lived with their parent(s) in 2008 Luxembourg Eurostat Statistics in focus 50 2010

148 DePaulo BM Morris WL Singles in society and in science Psychological Inquiry 2005 16 (2ndash3) 57ndash83

DePaulo BM Morris WL The unrecognized stereotyping and discrimination against singles Current Directions in Psychological Science 2006 5 (5) 251ndash254

Eeva R Yksin asuvat suomalaisessa koumlyhyystutkimuksessa 2000-luvulla Turku Turun yliopisto Julkaisematon kandidaatintutkielma 2010

Haataja A Kuka on yksinhuoltaja Yksinhuoltajien maumlaumlrauml ja profiili eri aineistojen valossa Julkaisussa Forsseacuten K Haataja A Hakovirta M toim Yksinhuoltajuus Suomessa Helsinki Vaumlestoumlliitto Vaumlestoumlntutkimuslaitoksen Tutkimuksia D 50 2009 46ndash62

Haataja A Toimeentulotuki yhden aikuisen talouksissa Helsingissauml Julkaisussa Ahola E Hiilamo H toim Koumlyhyyttauml Helsingissauml Toimeentulotuen saajat ja kaumlyttouml 2008ndash2010 Helsinki Kela Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 127 2013 30ndash53

Haataja A Kauhanen M Naumltti J Underemployment and part-time work in the Nordic countries Helsinki Kela Online working papers 31 2011

Hall R Ogden PE Hill C The pattern and structure of one-person households in England and Wales and France International Journal of Population Geography 1997 3 (2) 161ndash181

Halla K Kotitalouksien tulonmuodostuksen muutokset vuosina 1981ndash1985 Sosiaaliturvaetuuksien kohdentumisprojekti Helsinki Sosiaali- ja terveysministerioumln suunnitteluosasto Julkaisuja 5 1988

Haumlmeen ympaumlristoumlkeskus Kestaumlvaumlauml kehitystauml Lahden seudulle Kestaumlvaumln kehityksen indikaattorit Vellamoinen 2003 21 Saatavissa ltwww4lahtifivyksuojeluprojektivella indik2003pdfgt Viitattu 2442013

Iacovou M Skew A More than 10 of households in Romania Latvia and Bulgaria were three-generation in 2008 Luxembourg Eurostat Statistics in focus 52 2011

Kangas O Ritakallio V-M toim Kuka on koumlyhauml Koumlyhyys 1990-luvun puolivaumllin Suomessa Helsinki Stakes Tutkimuksia 65 1996

Kaumlrkkaumlinen S Yksin asuminen Suomessa Julkaisussa Haumlnninen S Palola E Kaivonurmi M toim Mikauml meitauml jakaa Sosiaalipolitiikkaa kilpailuvaltiossa Helsinki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Teema 7 2010 181ndash218

Lehtinen A-R Varjonen J Raijas A Aalto K Pakoma R Mitauml elaumlminen maksaa Kohtuullisen minimin viitebudjetit Helsinki Kuluttajatutkimuskeskus Julkaisuja 4 2010

Lindroos I Yksinasuvien koumlyhien selviytyminen Merkityksellisyyttauml ja tulevaisuusodotuksia Helsinki Helsingin yliopisto 2008

Marical F Mira DrsquoErcole M Vaalavuo M Verbist G Publicly provided goods and the distribution of resources Paris OECD Working paper for Directorate for Employment Labour and Social Affairs 2006

Haataja Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus

149

Morris WL Sinclair S DePaulo BM No shelter for singles The perceived legitimacy of marital status discrimination Group Processes amp Intergroup Relations 2007 10 (4) 457ndash470

Nihtilauml E Martikainen P Ikaumlihmisten yksinasuminen Suomessa vuosina 1970ndash2000 Yhteiskuntapolitiikka 2004 69 (2) 135ndash146

Quintano G DrsquoAgostino A Studying inequality in income distribution of single-person households in four developed countries Review of Income and Wealth 2006 52 (4) 525ndash546

Plantega J Remery C The provision of childcare services A comparative review of 30 European countries Brussels European Commissionrsquos Expert Group on Gender and Employment Issues (EGGE) 2009

Tilastokeskus Suomalainen lapsi 2007 Helsinki Tilastokeskus SVT Vaumlestouml 2007

Eurooppalaiset elinolot

150

Liite

taul

ukko

Pie

ni- j

a su

uritu

lois

impi

en y

ksin

asu

vien

30ndash

55-v

uotia

iden

mie

sten

ja n

aist

en o

suud

et (

) kai

kkie

n ko

tital

ouks

ien

kesk

en m

uodo

stet

uiss

a tu

lovi

iden

shy

neks

issauml

ja m

uuto

s os

uuks

issa

(pro

sent

tiyks

ikkouml

auml) v

uosi

na 2

008

ja 2

010

Maa

Pien

itulo

iset

(I k

vint

iili)

suht

eess

a ka

ikki

in ta

louk

siin

Hy

vaumltu

lois

et (V

kvi

ntiil

i) su

htee

ssa

kaik

kiin

talo

uksi

in

Mie

het

Nais

et

Mie

het

Nais

et

2008

20

10

Muu

tos

pros

entt

iyks

ikkouml

auml 20

08

2010

M

uuto

spr

osen

ttiy

ksik

koumlauml

2008

20

10

Muu

tos

pros

entt

iyks

ikkouml

auml 20

08

2010

M

uuto

spr

osen

ttiy

ksik

koumlauml

Suom

i 24

8

276

2

8 14

9

169

2

0 23

8

222

ndash1

5

105

15

3

48

Ruot

si

204

16

1

ndash43

13

4

202

6

9 17

7

217

4

1 16

3

132

ndash3

1

Tans

ka

138

18

0

43

143

11

5

ndash28

25

3

224

ndash2

9

90

151

6

1

Norja

19

2

191

0

0 7

7 12

0

43

210

22

4

14

196

9

8 ndash9

8

Itaumlva

lta

198

19

7

ndash01

21

1

265

5

4 24

7

245

ndash0

3

232

18

7

ndash45

Belg

ia

199

19

4

ndash06

20

0

235

3

5 25

4

234

ndash2

0

217

18

2

ndash36

Alan

kom

aat

204

23

0

26

207

23

4

27

231

16

7

ndash64

12

8

121

ndash0

7

Saks

a 26

4

268

0

4 25

9

252

ndash0

7

251

26

5

14

205

19

8

ndash08

Italia

15

2

155

0

2 19

2

209

1

7 30

8

296

ndash1

2

227

22

4

ndash03

Espa

nja

150

22

3

74

160

15

0

ndash10

36

5

236

ndash1

29

275

29

6

22

Iso-

Brita

nnia

20

6

284

7

8 16

6

231

6

5 30

6

225

ndash8

2

232

22

8

ndash03

Puol

a 38

9

387

ndash0

2

220

24

7

26

241

25

5

14

344

36

5

21

Viro

35

6

370

1

3 13

8

152

1

4 23

8

223

ndash1

5

272

20

7

ndash64

Tšek

ki

212

20

1

ndash10

25

9

339

8

0 31

5

267

ndash4

8

213

20

0

ndash12

Laumlhd

e E

U-S

ILC

2008

ja 2

010

Elinolot ja muuttuvat tyoumlmarkkina-asemat

Eurooppalaiset elinolot

Olli Kangas ja M Azhar Hussain 152 Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa

rdquoPohjoismainen korkeaan tyoumlllisy ysasteeseen kilpailukykyiseen talouteen tasa-arvoisiin palveluihin sekauml huolenpitoon perustuva hy vinvointimalli on osoittautunut parhaaksi yhteiskuntajaumlrjestelmaumlksi Siinauml yhdisty vaumlt sosiaalinen eheys ja kilpailukyky ndash ndash Hy vinvointi syntyy tyoumlstaumlrdquo linjaa Jyrki Kataisen hallishytuksen ohjelma suhdettaan tyoumlhoumln (Valtioneuvoston kanslia 2011) Kulumiseen asti toistettu sanonta vaumlittaumlaumlkin ettauml tyouml on parasta sosiaaliturvaa ja paras turva koumlyhy yttauml ja sosiaalista syrjaumlytymistauml vastaan

Epaumlilemaumlttauml edellauml oleviin ajatuksiin sisaumllty y paljon viisautta ja poliittista painoa Kaikkien tyoumlssauml olevien Euroopan unionin (EU-27-maiden) asukkaiden suhteellinen tulokoumlyhy ysriski on alle kymmenen prosenttia Pohjoismaissa alle viisi prosenttia muissa maissa vaumlhaumln suurempi Vakituisissa tyoumlsuhteissa olevien eurooppalaisten tulokoumlyhy ysriski on viiden prosentin tietaumlmissauml kun taas tyoumlttoumlshymistauml noin 60 prosenttia putoaa EUn maumlaumlrittaumlmaumln suhteellisen tulokoumlyhy ysrajan alapuolelle ndash tulokoumlyhy ysriskissauml ovat ne joiden tulot jaumlaumlvaumlt alle 60 prosentin kansallisesta keskitulosta (Eurostat 2010 4) Tyoumlttoumlmien taloudellinen tilanne naumlyttaumlauml parhaimmalta Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa Vaikka tyouml on paras tae koumlyhy yttauml vastaan kokonaan turvassa tyoumlllisetkaumlaumln eivaumlt ole Kansainvaumllinen tutkimuskirjallisuus nimittaumlin vaumlittaumlauml ettauml tyoumlelaumlmaumln muutokset muutokset tuotantotavoissa ja -rakenteissa ja itse tyoumlnteon kaumlsitteessauml johtavat siihen ettauml yhauml suurempi osa tyoumlssauml kaumlyvaumlstauml vaumlestoumlstauml on ja tulee olemaan koumlyhy ysuhkan alaisia (esim Rif kin 1995 Gray 1998 Sennett 2006 Standing 2009)

Naumlitauml voimakkaita vaumlitteitauml ja ennusteita vasten on yllaumlttaumlvaumlauml ettauml empiirinen tutkimus ei kuitenkaan anna yksiselitteistauml tukea ennusteille tyoumln loppumisesta ja vaumlitteille tyoumlssauml olevien koumlyhy yden lisaumlaumlntymisestauml Pikemminkin naumlyttaumlauml siltauml ettauml mitaumlaumln dramaattisia muutoksia ei ainakaan Euroopassa olisi tapahtushynut Esimerkiksi Hans-Juumlrgen Andreszlig ja Henning Lohmann toteavat kirjassaan Working poor in Europe (2008) ettauml tyoumlssauml olevien koumlyhien osuudet ovat pysyneet suhteellisen vakaina viimeisen kahden vuosikymmenen aikana ja jos kasvua on tapahtunut kasvu ei suinkaan ole ollut niin dramaattista kuin edellauml kuvatut ennusteet ovat antaneet ymmaumlrtaumlauml Working poor in Europe osoittaa myoumlskin ettauml eurooppalaisten hy vinvointivaltiomallien vaumllillauml ei ole oleellisia eroja Pohshy

Kangas ja Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa

joismaat eivaumlt paumlrjaumlauml Keski-Eurooppaa tai anglosaksisia maita (Iso-Britannia ja Irlanti) paremmin Etelauml-Euroopan maat toki poik keavat naumlistauml kolmesta ryhmaumlstauml suurempine koumlyhyyslukuineen mutta erot eivaumlt ole suinkaan yksiselitshyteiset ja selkeaumlt (Lohmann ja Andreszlig 2008 ks myoumls Immervoll ja Pearson 2009 DiMarco 2010) Eraumlaumlt toiset tutkimukset taas korostavat hy vinvointivaltiomallien vaumllisiauml eroja jotka edelleenkin heijastavat aiempien tutkimusten esille tuomaa hy vaumlt pahat ja rumat -asetelmaa (Esping-Andersen 1990) esimerkiksi Ilpo 153 Airio (2008) osoittaa vaumlitoumlskirjassaan tyoumlssauml kaumly vien koumlyhien osuuden olevan pienin Pohjoismaissa toiseksi pienin Keski-Euroopassa ja suurehkon Irlannissa ja Isossa-Britanniassa sekauml Etelauml-Euroopan maissa

Kaiken kaikkiaan tiedot tyoumlssauml olevien ja tyoumlttoumlmien taloudellisesta tilanshyteesta vaihtelevat Myoumlskaumlaumln kuva eri hyvinvointivaltiomallien eli regiimien tehokkuudesta tasata tuloja ja eliminoida koumlyhy yttauml ei ole taumlysin selvauml Riippuu paljon siitauml mitauml ryhmaumlauml tarkastelemme mitauml aineistoja ja koumlyhy ysmaumlaumlritelmiauml kaumlytaumlmme (esim Fritzell ym 2012) Niin ikaumlaumln keskustelussa usein kaumly tetaumlaumln hy vinvointivaltiomalleja yleisselityksinauml Pohjoismainen malli tekee yhtauml kun taas anglosaksisen liberalistisen mallin aikaansaannokset ovat toiset Ongelma naumlissauml yleisluontoisissa selityksissauml on se ettauml ne selittaumlvaumlt liian paljon Taumlstauml seuraa se ettauml ne eivaumlt taumlsmaumlllisesti selitauml mitaumlaumln Regiimit ovat kuin mustia laatikoita joissa tapahtuu jotain mutta emme tiedauml mitauml ja miksi Mikauml pohjoisshymaisessa mallissa on se erityispiirre joka tuottaa tiettyjauml tuloksia ja mitkauml ovat ne liberalistisen mallin piirteet jotka johtavat toisiin lopputuloksiin Asetelmaa voishydaan kehittaumlauml tarkastelemalla eri regiimien keskeisiauml institutionaalisia rakenteita ja yrittaumlauml selittaumlauml niillauml hy vinvointivaltiomallien tuotoksia Taumlssauml tutkimuksessa etenemme juuri naumlin Keskitymme tyoumlhoumln tyoumlttoumlmy yteen tyoumlttoumlmy ysturvashyjaumlrjestelmiin ja siihen millainen on naumliden tekijoumliden yhteys koumlyhy yteen eri maissa ja maaryhmissauml Emme niinkaumlaumln ole kiinnostuneita koumlyhy ydestauml sinaumlnsauml vaan erilaisten tyoumlmarkkina-asemien ja sosiaaliturvajaumlrjestelmien yhteispelistauml ja taumlmaumln yhteispelin koumlyhy ysvaikutuksista Erityisesti olemme kiinnostuneet erilaisten t youmlmark kinasiirty mien ja suhteellisen tulokoumlyhy ysriskin vaumllisistauml ky tkennoumlistauml Tutkimuskysymyksemme ovat seuraavat

ndash Millainen on tyoumlssauml olevien suhteellinen tulokoumlyhy ysriski eri EU-maissa (tyoumlssauml vuonna t

1 ja tyoumlssauml vuonna t

2)

ndash Mitauml tulokoumlyhy ysriskissauml tapahtuu kun tyoumlntekijauml tulee tyoumlttoumlmaumlksi (tyoumlssauml vuonna t

1 ja tyoumltoumln vuonna t

2)

ndash Millainen on pitkaumlaikaistyoumlttoumlmien tulokoumlyhyysriski (tyoumltoumln vuonna t1 ja

tyoumltoumln vuonna t2)

ndash Missauml maumlaumlrin tyoumlllistyminen auttaa koumlyhyyden eliminoinnissa (tyoumltoumln vuonna t

1 ja tyoumlssauml vuonna t

2) Toisin sanoen missauml maumlaumlrin tyoumlllistyminen auttaa eri

maissa koumlyhyydestauml paumlaumlsemisessauml

Eurooppalaiset elinolot

ndash Mikauml rooli tyoumlttoumlmyysturvajaumlrjestelmillauml naumlissauml siirtymissauml on ndash Millaisia maa- tai hyvinvointivaltiomallikohtaisia muutoksia on havaittashy

vissa viimeisten parin vuosikymmenen aikana Ovatko maat ja maaryhmaumlt eriytyneet toisistaan vai ovatko ne muuttuneet enemmaumln samankaltaisiksi keskenaumlaumln konvergenssi vai divergenssi

ndash Missauml maumlaumlrin Pohjoismaat ovat olleet ja ovat oma erikoislaatuinen ryhmaumlnsauml

154 Tutkimuksessa on mukana 14 EU-maata ja Norja Pohjoismainen ryhmauml koostuu Tanskasta Suomesta Norjasta ja Ruotsista Keskieurooppalaiseen malliin lukeutuvat Itaumlvalta Belgia Ranska Saksa ja Alankomaat Anglosaksinen malli koostuu vain kahdesta maasta Irlannista ja Isosta-Britanniasta Etelauml-Eurooppaan kuuluvat Kreikka Italia Portugali ja Espanja Analy ysin tavoitteena on tarkastella maiden ja maaryhmien vaumllisiauml samankaltaisuuksia ja erilaisuuksia sekauml niiden muutoksia parin viimeksi kuluneen vuosikymmenen ajalta Voisi kushyvitella ettauml 1990-luvun talouskriisi olisi jaumlttaumlnyt pysy vaumlt jaumlljet Ruotsin ja Suomen hy vinvointipolitiikkaan ja maat olisivat hylaumlnneet keskeisiauml pohjoismaisen mallin tunnuspiirteitauml mitauml tulee tyoumlttoumlmy yteen ja tyoumlttoumlmy ysturvan anteliaisuuteen Mikaumlli naumlin on tapahtunut pohjoismainen malli olisi menettaumlnyt erityislaatuaan suhteessa muihin hy vinvointivaltiomalleihin Sama paumltee myoumls vuoden 2008 jaumllkeiseen talouskriisiin ja sen vaikutuksiin eri maihin ja maaryhmiin

Pohjoismaisen mallin erityispiirre ei ole ollut pelkaumlstaumlaumln antelias sosiaalishypolitiikka Anteliaiden etujen yhdistaumlminen tyoumlhoumln ja aktiiviseen tyoumlmarkkinashypolitiikkaan (ATMP) on usein mainittu nimenomaisena pohjoismaisen mallin tunnuspiirteenauml (Carroll 1999 Droslashpping ym 1999) Taumlystyoumlllisy yden luomisessa sosiaalipalvelut ovat keskeisiauml antamalla mahdollisuuksia perheen ja tyoumlelaumlmaumln yhdistaumlmiseen ja mahdollistamalla niin isien kuin aumlitienkin miesten ja naisten osallistumisen yhtaumllaumlisesti tyoumlelaumlmaumlaumln Taumlmaumln seurauksena tyoumlvoima-aste yleenshysauml ja naisten tyoumlvoima-aste erityisesti on ollut leimallisen korkea Pohjoismaissa Monet maat ovat kuitenkin seuranneet pohjoismaisia esimerkkejauml kehittaumlmaumlllauml perhepalveluita Taumlmaumln seurauksena naisten tyoumlvoimaosuudet ovat olleet kasvusshysa niin anglosaksisissa maissa kuin Keski- ja Etelauml-Euroopassakin Taumltauml taustaa vasten voisi olettaa ettauml maiden ja regiimien vaumlliset erot olisivat kaventuneet On kuitenkin sy ytauml pitaumlauml mielessauml ettauml esimerkiksi Etelauml-Euroopassa ja monissa Itauml-Aasian maissa naisten lisaumlaumlntynyt tyoumlssauml kaumlyminen liitty y hy vin vaumlhaumliseen syntyv y yteen toisin sanoen naumlissauml maissa on valittava joko tyouml tai lasten hankkishyminen (ks myoumls Erolan ja Haumlrkoumlsen artikkeli taumlssauml teoksessa) Pohjoismaalainen sosiaalisen investoinnin politiikka (ks Morel ym 2012) on onnistunut yhdistaumlshymaumlaumln naisten tyoumlssauml kaumlymisen ja suhteellisen suuren synty vy yden

Etenemme seuraavalla tavalla Aloitamme esittelemaumlllauml aineiston ja menetelshymaumlt joita kaumly taumlmme Sen jaumllkeen tarkastelemme tyoumlmarkkinajaumlrjestelmiauml 15ssauml mukana olevassa maassa Taumlmaumln jakson tavoite ja tarkoitus on luoda kuvailevaa

Kangas ja Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa

155

taustaa myoumlhemmille numerollisille tarkasteluille Tyoumlmarkkinajaumlrjestelmistauml siirry taumlaumln kuvaamaan tyoumlttoumlmy ysturvan rakennetta ja anteliaisuutta eri maissa Naumliden kahden kuvailevan jakson jaumllkeen siirrytaumlaumln vastaamaan tutkimuskysyshymyksiin eli siihen miten tyoumlmarkkinasiirtymaumlt heijastuvat tulokoumlyhy ysstatusten muutoksissa (koumlyhauml vs ei-koumlyhauml) Toiseksi viimeisessauml jaksossa analysoimme tyoumlttoumlmy ysturvajaumlrjestelmaumln kykyauml eliminoida suhteellista tulokoumlyhy ysriskiauml tyoumlttoumlmy yden kohdatessa Toisaalta olemme kiinnostuneita siitauml missauml maumlaumlrin tyoumlttoumlmy yden jaumllkeinen tyoumlllistyminen edistaumlauml tulokoumlyhy ydestauml poistumista Viimeisessauml kappaleessa pohdimme tuloksia ja keskustelemme missauml maumlaumlrin ja millauml ulottuvuuksilla voimme puhua maiden ja hy vinvointivaltiomallien vaumllisestauml konvergenssista

Aineisto ja menetelmaumlt

Koumlyhy ys- ja eriarvoisuustilastot ja niihin pohjaavat analy ysit perustuvat yleensauml vuosittaisiin poikkileikkaustietoihin Taumlmauml laumlhestymistapa on yhauml laajemmin kyseenalaistettu Poikkileikkausmittauksilla on oma merkityksensauml mutta ne eivaumlt yksinaumlaumln riitauml antamaan ty ydyttaumlvaumlauml kuvaa tuloihin tai tulojen puutteeseen liitty vaumlstauml dy namiikasta Poikkileik kausaineistojen pohjalta on mahdotonta vastata muun muassa siihen hy vin taumlrkeaumlaumln kysymykseen miten kauan samat ihmiset ovat koumlyhiauml Kuinka suurta on liikkuvuus koumlyhyyteen ja ulos koumlyhy ydesshytauml Millainen on tulokehitys yli ihmisen elinkaaren eri maissa Entauml sukupolvien vaumllinen tuloliikkuvuus (Keskustelusta yleisemmin ks Aaberge ym 1996 Gooshydin ym 1999 Oumlsterbacka 2001) Siirtyminen poikkileikkausanaly yseistauml dynaashymisempaan paneeliasetelmaan ei pelkaumlstaumlaumln anna mahdollisuuksia analysoida tyoumlmarkkinasiirtymien ja taloudellisen toimeentulon vaumllisiauml ky tkentoumljauml kuten taumlssauml kaumlsillauml olevassa tutkimuksessa tehdaumlaumln vaan dynaamisempi tutkimusote antaa mahdollisuuksia ottaa paremmin kantaa suuriin kysymyksiin yhteiskunnan avoimuudesta yhtaumllaumlisistauml mahdollisuuksista ja sosiaalisesta liikkuvuudesta

Taumlssauml tutkimuksessa kaumly taumlmme molempia Euroopan unionin keraumlaumlmiauml elinoloaineistoja ECHP- ja EU-SILC-aineistoja (ks Kainun ja Niemelauml artikkeli taumlssauml teoksessa) Taumlssauml kaumly tetty EU-SILC-tiedosto ulottuu aloitusvuodesta 2004 vuoteen 2008 Vaikka EU-SILC sisaumlltaumlaumlkin tiedot noin 20 maasta rajoitumme kuitenkin niihin maihin jotka olivat mukana aiemmin ECHP-aineistossa Lisaumlksi otamme EU-SILCista mukaan Ruotsin ja Norjan Kaikista maista ei kuitenkaan ole vertailukelpoisia tietoja kaikilta niiltauml ulottuvuuksilta joista olemme kiinnosshytuneita siksi jaumltaumlmme muun muassa Saksan pois eraumlistauml 2000-lukua koskevista vertailuista

Eurooppalaiset elinolot

156

Vai k ka EU-SILC y rittaumlauml k in mukail la a iempaa ECHP-ha n ketta nauml mauml kaksi aineistoa eivaumlt ole taumlysin vertailukelpoisia Siksi vahvoja johtopaumlaumltoumlksiauml kehit yskuluista v uosien 1994 ndash2008 vauml lil lauml on sy y tauml vauml lt taumlauml Aineistot ovat kuitenkin siinauml maumlaumlrin samankaltaisia ettauml niiden pohjalta voidaan tehdauml ajanjaksojen sisaumlllauml suhteellisen luotettavia maiden vaumllisiauml vertailuja (esim missauml maissa tyoumlttoumlmien suhteellinen tulokoumlyhy ysriski on kaikkein suurin) ja vertailla naumlitauml tuloksia yli ajan Sen sijaan aineistojen erilaisuuden vuoksi on vaikea luotettavasti arvioida esimerkiksi koumlyhy yden tasossa tapahtuneita muutoksia Siksi vertailut jotka koskevat erilaisten dynaamisten siirtymien tasoa (esim kuinka paljon tyoumlttoumlmaumlksi joutuneiden tulokoumlyhy ysriski lisaumlaumlnt yi vuodesta 1994 vuoteen 2008) eri ajanjaksoilla ovat suuntaa antavia (ks esim Atkinson ja Marlier 2010) Mutta taas kerran naumlitauml voidaan arvioida ajanjaksojen sisaumlllauml ja yleisiauml tuloksia voidaan sitten suhteuttaa yli ajan toisiinsa Aineiston ja tulosten luotettavuutta tarkistamme useammassa yhteydessauml OECDn antamia tietoja vastaan

Tulomittarina on kaumlytettaumlvissauml oleva kotitalouskohtainen vuositulo johon sisaumllty vaumlt erilaiset saadut tulosiirrot maksetut verot ja sosiaaliturvamaksut (ks laumlhemmin Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa) Aineistot mahdollistavat tyoumlmarkkinasiirtymien ja suhteellisen tulokoumlyhy ysriskin vaumllisen dynamiikan tarkemman analy ysin joka etenee seuraavalla tavalla seuraamme yksiloumln tyoumlmarkkina-asemaa ja tuloja (koumlyhauml vs ei-koumlyhauml) kahtena peraumlkkaumlisenauml vuoshytena t ja t +1 Laumlhtoumlvuosi on joko 1994 1996 tai 1998 ja tulovuosi on vastaavasti joko 1995 1997 tai 1999 Samoja yksiloumlitauml seurattiin siis 1994ndash1995 1996 ndash1997 ja 1998ndash1999 EU-SILC-aineiston kanssa meneteltiin samalla tavalla

Tyoumlmarkkina- ja koumlyhy yssiirtymien tarkasteluiden suurin pulma liittyy siishyhen ettauml tyoumlmarkkinoilla tapahtuvat siirtymaumlt viittaavat yksiloumltason muutoksiin kun taas tuloissa tapahtuvat siirtymaumlt viittaavat kotitalouskohtaisiin tietoihin Havaintoyksikoumlt ovat siis eritasoiset Ongelmana on ensinnaumlkin se ettauml tarkastelshytava henkilouml voi olla tyoumltoumln tai hy vin pienipalkkainen ja omien tulojensa mukaan luokittua koumlyhaumlksi mutta haumln voi asua kotitaloudessa jonka yhteenlasketut tulot ylittaumlvaumlt koumlyhy ysrajan Naumlin ollen saattaa olla niin ettauml tyoumlmarkkinasiirtymien tulovaikutukset eivaumlt vaumllttaumlmaumlttauml taumlysimaumlaumlraumlisesti naumly kaumlytetyssauml suhteellisen tulokoumlyhy ysriskin mittarissa Toisekseen kotitalouden rakenteessa tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaa koumlyhy ysstatukseen Parinmuodostus tai parisuhteen purkautuminen vaikuttavat kotitalouden yhteenlaskettuihin tuloihin (ks Airion artikkeli taumlssauml teoksessa) Taumlssauml tapauksessa kotitalouden rakennemuutokset aiheuttavat tulomuutokset joilla ei ole yhteyttauml tyoumlmarkkinastatuksen muutokshysiin tai pysy vyyksiin Taumlmauml ongelma koskee tulonjako- ja koumlyhy ystutkimusta kokonaisuudessaan On kuitenkin niin ettauml vaikka kaikki huonotuloiset ihmiset eivaumlt asu koumlyhissauml kotitalouksissa useimmilla koumlyhissauml kotitalouksissa asuvista

Kangas ja Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa

157

ihmisistauml on sekauml huonot tulot ettauml heikko tyoumlmarkkina-asema (Nolan ja Marx 1999 Cantillon ym 2002 Airio 2008 Andreszlig ja Lohmann 2008)

Koska laumlhtoumlkohtana on se ettauml mikrotason ilmioumlt (joko yksilouml- tai kotitalousshykohtaiset tiedot) ovat yhteydessauml maa- ja maaryhmaumltasoisiin toimintamekashynismeihin taumlssauml voitaisiin kaumlyttaumlauml monitasomallitusta Pulmana on kuitenkin se ettauml monitasomallitus vaatii onnistuakseen huomattavan suuren maumlaumlraumln ylemmaumln tason havaintoyksikoumlitauml ja rajallisen maumlaumlraumln alemman tason yksikoumlitauml (Rasbash ym 2000 Goldstein 2003 Hox 2010) Meidaumln aineistossamme tilanne on paumlinvastainen Alemman tason yksiloumltason tietoja on valtaisasti ndash esimerkiksi EU-SILC-vuosiaineistossa on yli 140 000 tapausta mutta ylemmaumln tason yksikoumlitauml (maa) vain 15 kappaletta Siksi sovellamme toisen ty yppistauml analy ysia jota on jonshykin verran kaumlytetty vertailevissa politologisissa tutkimuksissa (Political Analysis 2005) Ensimmaumlisessauml vaiheessa laskemme yksiloumltason aineistosta kullekin maalle logistisen regression avulla omat parametrit Logistisessa regressiomallissa kontshyrolloidaan iaumln sukupuolen koulutuksen terveyden ja kotitalouden rakenteen vaikutukset Maiden ristitulosuhteet (odds ratios) edustavat sellaisia maakohtaisia tekijoumlitauml joita malliin ei sisaumlllytetty Toisessa vaiheessa naumlmauml maakohtaiset parashymetrit sovitetaan regressiomallilla yhteen maatasoisten tyoumlttoumlmy ysturvan tasoa koskevien muuttujien kanssa Taumlmaumln ty yppisen tarkastelun etuna on havainnollishysuus Tavoite on selvittaumlauml missauml maumlaumlrin eri maiden toimeentuloturvajaumlrjestelmaumlt pysty vaumlt erilaisissa siirtymissauml tukemaan yksiloumlauml ja vaimentamaan tyoumlttoumlmy yshyden aiheuttamaa koumlyhy ysriskiauml Jos toumlissauml vuonna t ollut ei-koumlyhauml henkilouml on vuonna t+1 tyoumltoumln ja koumlyhauml tyoumlttoumlmy ysturvajaumlrjestelmaumlssauml tai laajemmin maan sosiaalipoliittisessa jaumlrjestelmaumlssauml on aukkoja Toisaalta voimme myoumls vaumllillishysesti arvioida missauml maumlaumlrin eri maiden tyoumlttoumlmy ysturvajaumlrjestelmiin sisaumllty y elementtejauml jotka eivaumlt vaumllttaumlmaumlttauml kannusta tyoumlntekoon Viimeksi mainitusta tilanteesta saadaan viitteitauml jos vuonna t tyoumlttoumlmaumlnauml olleiden koumlyhy ysriski on pienempi kuin samojen henkiloumliden koumlyhy ysriski vuonna t+1 jolloin he olivat jo toumlissauml Tai toisin paumlin tyoumlttoumlmy ysturvajaumlrjestelmaumlaumln voi sisaumlltyauml kannustinshyongelmia silloin kun vuonna t toumlissauml olevan henkiloumln koumlyhy ysriski on suurempi kuin vuonna t+1 jolloin haumln joutui tyoumlttoumlmaumlksi Naumlihin kysymyksiin palaamme tarkemmin tyoumlmarkkinajaumlrjestelmien ja tyoumlttoumlmy ysturvan tasojen tarkastelun jaumllkeen Kaikki tarkastelut perustuvat kansainvaumlliseen Euroopan maiden vaumlliseen vertailuun Vertailukohtana kuitenkin ovat Pohjoismaat missauml maumlaumlrin ne ovat olleet ja missauml maumlaumlrin ne edelleenkin ovat muista poikkeava ryhmaumlnsauml

Eurooppalaiset elinolot

158

Eurooppalaiset tyoumlmarkkinamallit Pohjoismaat vertailevassa valossa

Tyoumlllauml ja tyoumln puutteella on suuri vaikutus kokonaisvaltaiseen hy vinvointiin terveyteen taloudelliseen tilanteeseen onnellisuuteen Teoksessaan Happiness ndash Lessons from a New Science englantilainen tyoumlmarkkinaekonomisti Richard Layard (2006 64ndash 68) osoittaa ettauml 10 ndash100-onnellisuusasteikolla tyoumlttoumlmy ys aiheuttaa kuuden yksikoumln pudotuksen onnellisuuspisteissauml Pudotus on samaa luokkaa kuin huonon terveyden tai avioeron onnellisuutta laskeva vaikutus Myoumls tyoumln epaumlvarmuus ja maan yleinen huono tyoumlllisy ystilanne nakertavat koettua elaumlmaumlaumln tyyty vaumlisy yttauml ja onnellisuutta Omaan tyoumlsuhteeseen liitty vauml epaumlvarshymuus ja yli kymmenen prosentin kansallinen tyoumlttoumlmy ysaste vaikuttavat kolmen pisteen verran kumpikin Kaiken kaikkiaan yksiloumln tyoumlmarkkinastatuksella on suuri vaikutus ndash ei pelkaumlstaumlaumln lompakon paksuuteen vaan myoumls elaumlmaumlaumln ty yshyty vaumlisy yteen ja psy ykkiseen hyvinvointiin Siksi onkin paikallaan aluksi luoda lyhyt silmaumlys Euroopan maiden tyoumlmarkkinoiden rakenteisiin ja niissauml viimeisen vuosikymmenen aikana tapahtuneisiin muutoksiin

Taulukkoihin 1 (s 160 ndash161) ja 2 (s 162ndash163) on keraumltty eraumlitauml keskeisiauml tyoumlshymarkkinoiden tunnuspiirteitauml taumlssauml tutkimuksessa mukana olevista Euroopan maista vuosilta 1997 2007 ja 2010 Tyoumlttoumlmy ysasteen tiedot on otettu myoumls vuoshydelta 2012 jotta naumlhtaumlisiin vuonna 2008 alkaneen laman vaikutukset eri maihin ja maaryhmiin Vuodet 1997 ja 2007 edustavat ECHP- ja EU-SILC-aineistojen kattaman ajanjakson keskimaumlaumlraumlistauml tilannetta Taulukoissa maat on luokitelshytu niiden hy vinvointivaltiomallin mukaisesti Maakohtaisten tunnuslukujen lisaumlksi taulukoissa esitetaumlaumln mallikohtaiset ja kaikkien maiden keskiarvot sekauml variaatiokerroin (CV) joka saadaan jakamalla kunkin ryhmaumln keskihajonta ryhmaumln keskiarvolla Variaatiokerroin toimii hy vin konvergenssin eli samanshykaltaistumisen mittarina pienenevaumlt arvot ilmaisevat ettauml maat tai maaryhmaumlt ovat tulleet yhtenaumlisemmiksi ja vastaavasti kasvavat arvot ilmentaumlvaumlt kasvavia eroja maitten vaumllillauml

Yhtenauml pohjoismaisen hy vinvointivaltion tunnusmerkkinauml on pidetty korshykeaa tyoumlllisy ysastetta ja vaumlhaumlistauml tyoumlttoumlmy yttauml Tilanne olikin taumlllainen 1990shyluvun taloudelliseen kriisin saakka Tuolloin ennen muuta Suomessa ja Ruotsissa tyoumlttoumlmy ys kasvoi ennennaumlkemaumlttoumlmiin suuruusluokkiin ja pohjoismainen malli naumliltauml osin heikkeni Siitauml huolimatta pohjoismainen tyoumlllisy ysaste ndash Suomea lukuun ottamatta ndash oli korkeampi kuin muissa maissa Kaikissa maaryhmissauml tyoumlllisy ysasteet kasvoivat vuoden 2008 lamaan saakka Lisaumlksi sekauml ryhmien sisaumliset ettauml niiden vaumlliset erot supistuivat Tapahtui siis samankaltaistumista eli konvergenssia Maaryhmien vaumlliset erot ovat suurimmat naisten tyoumlvoimashyosuuksissa Vuonna 1997 ero naisten tyoumlllisy ydessauml Pohjoismaiden (677 prosentshytia) ja Etelauml-Euroopan (420 prosenttia) vaumllillauml oli peraumlti 26 prosenttiyksikkoumlauml Vuosikymmen myoumlhemmin ero oli kaventunut 19 prosenttiyksikkoumloumln Myoumls

Kangas ja Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa

159

sukupuolten vaumlliset tyoumlllisy yserot kaventuivat vuoteen 2007 saakka mitauml pieshynenevaumlt variaatiokertoimen arvot ilmaisevat Naumlissauml suhteissa pohjoismainen malli menetti erikoislaatuaan suhteessa muihin maihin Pohjoismaat eivaumlt toki hylaumlnneet aikaisempia oman mallinsa keskeisiauml tunnuspiirteitauml runsasta tyoumlllisy yttauml ja pyrkimystauml sukupuolten vaumlliseen tasa-arvoon tyoumlmarkkinoilla Yhdenmukaistuminen johtui siitauml ettauml muut maat omaksuivat osia pohjoismaisen mallin tunnuspiirteistauml ja naumliltauml osin laumlhentyivaumlt pohjoismaista mallia

Vuonna 2008 alkaneen laman vaikutukset samankaltaistumiskehitykseen ovat kahtalaiset Yhtaumlaumlltauml Keski-Euroopan maiden suhteellisen hy vauml tyoumlllisy ysshykehitys on laumlhentaumlny t niitauml Pohjoismaihin Toisaalta anglosaksiset ja Etelauml-Euroopan maat ovat huonomman tyoumlllisy yskehityksensauml vuoksi hienokseltaan loitontuneet Keski-Euroopan ja Pohjoismaiden ryhmaumlstauml Vuoden 2008 lama naumlyttaumlauml jakavan Eurooppaa kahtia Kiintoisa havainto taulukosta 1 on se ettauml kesk imaumlaumlraumlinen t youmll lisy ysaste on vaumlhauml n noussut (+06 prosenttiyk si k koumlauml) vuoteen 2010 tultaessa Keski-Euroopassa mutta laskenut muissa maaryhmissauml (ndash27 Pohjoismaissa ndash59 anglosaksisissa maissa ja ndash22 Etelauml-Euroopassa) Toishynen kiinnostava piirre on se ettauml kaikissa maaryhmissauml eniten ovat laskeneet miesten tyoumlvoimaosuudet Keski-Euroopassa naisten tyoumlllisyysaste itse asiassa kasvoi 16 prosenttiyksikoumlllauml vuodesta 2007 vuoteen 2010

Ennen muuta Tanska ja Ruotsi ovat tunnettuja ja kiiteltyjauml aktiivisesta tyoumlshymarkkinapolitiikastaan (ATMP) johon luetaan muun muassa tyoumlvoimapalvelut koulutus tyoumlllistaumlmistuet ja erilaiset suorat julkisen sektorin hoitamat tyoumlllisshytaumlmistoimet OECDn tiedot vuosilta 1997 ja 2007 osoittavat ettauml keskimaumlaumlrin Pohjoismaat kaumlyttivaumlt enemmaumln rahaa aktiiviseen tyoumlmarkkinapolitiikkaan kuin muut maaryhmaumlt Vuoden 2008 laman jaumllkeen Pohjoismaiden ja Keski-Euroopan vaumllillauml tosin ei enaumlauml ole eroja Myoumls taumlssauml suhteessa naumlmauml kaksi maaryhmaumlauml ovat samankaltaistuneet (kolme oikeanpuoleista saraketta taulukossa 2)

Voisi olettaa ettauml naumlmauml ATMP-satsaukset naumlkyisivaumlt myoumls tyoumlttoumlmy ystilasshytoissa pienenauml tyoumlttoumlmy ytenauml ja ennen muuta vaumlhaumlisenauml pitkaumlaikaistyoumlttoumlmy yshytenauml Oletus pitaumlaumlkin paikkansa pitkaumlaikaistyoumlttoumlmy yteen naumlhden Pitkaumlaikaisshytyoumlttoumlmiauml on keskimaumlaumlrin vaumlhiten Pohjoismaissa Muiden maaryhmien vaumllillauml ei ole yhtauml suuria eroja Pohjoismaiden sisaumlinen vaihtelu on kuitenkin suurta mikauml naumlky y variaatiokertoimista Vuoden 1997 tilanne selittyy suurelta osin 1990shyluvun laman vaikutuksilla jotka vielauml naumlkyivaumlt Ruotsin ja Suomen tilanteissa kyseisen vuosikymmenen lopussa Tyoumlttoumlmy ysaste naumlissauml kahdessa maassa oli korkeampi kuin eraumlissauml Keski-Euroopan maissa tai Isossa-Britanniassa Vuonna 2007 pohjoismainen tyoumlttoumlmy ys oli yhdessauml Ison-Britannian ja Irlannin kanssa Euroopan vaumlhaumlisintauml (49 prosenttia) Vaikka tyoumlttoumlmy ys yleensauml oli anglosaksishysissa maissa ja Pohjoismaissa samalla tasolla pitkaumlaikaistyoumlttoumlmiauml oli Irlannissa ja Isossa-Britanniassa (28 prosenttia) laumlhes kaksinkertainen maumlaumlrauml Pohjoisshymaihin verrattuna (16 prosenttia) Pitkaumlaikaistyoumlttoumlmy ys oli suurinta Keski- ja

Eurooppalaiset elinolot

160

Taul

ukko

1 E

uroo

ppal

aise

t tyouml

llisy

ysas

teet

199

7 2

007

ja 2

010

(M =

kes

kiar

vo C

V =

varia

atio

kerr

oin)

Maa

Tyoumll

lisyy

sast

e (

) 199

7 Ty

oumlllis

yysa

ste

() 2

007

Tyoumll

lisyy

sast

e (

) 201

0

Kaik

ki

Mie

het

Nais

et

Kaik

ki

Mie

het

Nais

et

Kaik

ki

Mie

het

Nais

et

Pohj

oism

aat

Tans

ka

754

81

3

694

77

3

813

73

3

734

75

6

711

Suom

i 62

8

652

60

4

705

72

4

685

68

2

694

67

4

Norja

77

0

817

72

2

769

79

7

740

75

3

773

73

3

Ruot

si

707

72

4

689

75

7

780

73

2

727

74

2

703

MC

V 71

50

09

752

01

1 67

70

08

751

00

4 77

90

05

723

00

3 72

40

04

741

00

5 70

50

03

Kesk

i-Eur

oopp

a

Itaumlva

lta

672

75

9

585

71

4

784

64

4

717

77

2

664

Belg

ia

570

67

1

467

61

4

682

54

9

620

67

5

565

Rans

ka

589

66

3

517

64

4

691

59

8

639

68

2

597

Saks

a 63

8

721

55

3

689

74

8

629

71

1

760

66

1

Alan

kom

aat

675

77

9

569

74

1

800

68

1

747

80

0

693

MC

V 62

90

08

719

00

7 53

80

09

681

00

8 74

10

08

620

00

8 68

70

08

738

00

8 63

60

08

Angl

osak

sise

t maa

t

Irlan

ti 56

3

678

44

7

690

77

4

603

60

1

641

56

1

Iso-

Brita

nnia

70

8

775

64

1

723

78

4

663

69

5

745

64

6

MC

V 63

60

16

727

00

9 54

40

25

707

00

3 77

90

01

633

00

7 64

80

10

693

01

1 60

40

10

Kangas ja Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa

161

Maa

Tyoumll

lisyy

sast

e (

) 199

7 Ty

oumlllis

yysa

ste

() 2

007

Tyoumll

lisyy

sast

e (

) 201

0

Kaik

ki

Mie

het

Nais

et

Kaik

ki

Mie

het

Nais

et

Kaik

ki

Mie

het

Nais

et

Etel

auml-Eu

roop

pa

Krei

kka

548

71

9

391

61

6

749

48

1

596

70

9

481

Italia

51

6

668

36

4

587

70

7

486

56

9

677

46

1

Port

ugal

i 64

7

725

57

2

678

73

9

619

65

6

701

61

2

Espa

nja

507

66

1

352

66

6

774

55

5

586

64

7

523

MC

V 55

50

12

693

00

5 42

00

25

637

00

7 74

20

04

535

01

2 60

20

06

684

00

4 51

90

13

Kaik

ki m

aat M

CV

633

01

3 72

20

08

544

02

2 69

10

08

756

00

5 62

70

13

669

00

9 71

80

07

619

01

4

Laumlhd

e In

tern

atio

nal S

ocia

l Sec

urit

y A s

soci

atio

n 19

95 S

alom

aumlki j

a M

unzi

1999

17ndash

18 ja

26

OEC

D 20

10 O

ECD

2012

Eurooppalaiset elinolot

162

Taul

ukko

2 T

youmlttouml

myy

sast

e p

itkaumla

ikai

styouml

ttoumlm

yys

ja a

ktiiv

inen

tyoumlv

oim

apol

itiik

ka

BKT

sta

erauml

issauml

Eur

oopa

n m

aiss

a 19

97 2

007

ja 2

012

Maa

Tyoumlt

toumlm

yys

()

Pitk

aumlaik

aist

youmltt

oumlmaumlt

( k

aiki

sta

tyoumlt

toumlm

istauml

) Ak

tiivi

nen

tyoumlm

arkk

inap

oliti

ikka

( B

KTs

ta)

1997

20

07

2010

20

12

1997

20

07

2010

19

97

2007

20

10

Pohj

oism

aat

Tans

ka

68

38

75

77

269

18

2

202

1

66

185

1

91

Suom

i 15

1

69

84

77

275

23

0

236

1

40

089

1

04

Norja

5

5 2

6 3

6 3

3 8

2 8

5 9

6 0

90

100

0

55

Ruot

si

88

61

84

77

335

13

0

166

1

96

136

1

14

MC

V 9

10

47

49

041

7

00

33

66

033

24

00

46

157

04

0 17

50

35

148

03

0 1

280

44

116

04

8

Kesk

i-Eur

oopp

a

Itaumlva

lta

39

44

44

43

303

26

8

252

0

44

071

0

84

Belg

ia

97

75

83

74

617

50

0

488

1

22

109

1

48

Rans

ka

110

8

3 9

7 10

3

442

42

2

402

1

35

092

1

14

Saks

a 8

0 8

4 7

1 5

5 52

6

566

47

4

127

0

88

094

Alan

kom

aat

66

32

45

53

479

41

7

276

1

58

122

1

22

MC

V 7

80

36

64

035

6

80

34

66

036

47

30

24

453

02

6 37

80

29

117

03

7 0

960

20

112

02

2

Angl

osak

sise

t maa

t

Irlan

ti 12

3

45

139

14

8

560

30

3

493

1

60

062

0

96

Engl

anti

85

53

96

81

327

24

7

326

0

38

042

0

38

MC

V 10

40

26

49

012

9

60

25

115

04

1 44

40

37

275

01

4 41

00

29

099

08

7 0

520

25

067

06

1

Kangas ja Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa

163

Maa

Tyoumlt

toumlm

yys

()

Pitk

aumlaik

aist

youmltt

oumlmaumlt

( k

aiki

sta

tyoumlt

toumlm

istauml

) Ak

tiivi

nen

tyoumlm

arkk

inap

oliti

ikka

( B

KTs

ta)

1997

20

07

2010

20

12

1997

20

07

2010

19

97

2007

20

10

Etel

auml-Eu

roop

pa

Krei

kka

90

83

126

17

7

549

50

3

450

0

44

007

0

22

Italia

11

2

61

84

107

59

6

499

48

5

040

0

53

046

Port

ugal

i 7

1 8

0 11

0

157

44

7

473

52

3

077

0

61

072

Espa

nja

184

8

3 20

1

251

54

3

276

36

6

070

0

80

089

MC

V 11

40

43

77

014

13

00

38

173

03

4 53

40

12

438

02

5 45

60

15

058

03

2 0

500

62

057

05

3

Kaik

ki m

aat M

CV

95

040

6

10

33

92

045

10

10

59

423

03

6 34

00

45

349

04

0 1

070

50

084

05

1 0

960

47

Laumlhd

e In

tern

atio

nal S

ocia

l Sec

urit

y A s

soci

atio

n 19

95 S

alom

aumlki j

a M

unzi

1999

17ndash

18 ja

26

OEC

D 20

00 2

002

200

8 2

010

ja 2

012

Eurooppalaiset elinolot

164

Etelauml-Euroopassa (44 prosenttia)1 2010-luvulle tultaessa tilanne on muuttunut oleellisesti sikaumlli ettauml tyoumlttoumlmy ysaste oli kaikissa maaryhmissauml noussut vaumlhiten Keski-Euroopassa ja Pohjoismaissa Vuodesta 2010 vuoteen 2012 tyoumlttoumlmy ys on laskenut Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa 66 prosenttiin mutta noussut Ison-Britannian ja Irlannin ryhmaumlssauml 12 prosenttiin ja Etelauml-Euroopassa 17 proshysenttiin Myoumls tyoumlttoumlmyyden suhteen Eurooppa naumlyttaumlisi jakaantuvat pohjoiseen ja etelaumlaumln

Aktiivisen tyoumlmarkkinapolitiikan tulosten tarkastelu ei kuitenkaan tuota mitaumlaumln selkeaumlauml yleistulosta Olettaen ettauml ATMP estaumlauml tyoumlttoumlmy yttauml ja auttaa tyoumlttoumlmiauml nopeasti loumly taumlmaumlaumln uuden tyoumlpaikan korrelaation aktiivisen tyoumlmarkshykinapolitiikan ja siirtymaumln tyoumlttoumlmyydestauml tyoumllliseksi pitaumlisi olla positiivinen ja vastaavasti negatiivinen mitauml tulee siirtymaumlaumln tyoumlllisestauml tyoumlttoumlmaumlksi Taulushykon 2 ja taulukon 4 (s 170ndash171) pohjalta ilmenee ettauml asioiden vaumlliset yhteydet ovat oletetun suuntaisia mutta eivaumlt tilastollisesti merkitseviauml ja pienessauml 15 maan otoksessa poikkeavat tapaukset vaikuttavat yhteyksiin 1990-luvun tilanteessa (ECHP-aineisto) korrelaatio ATMPn ja tyoumlttoumlmy y teen siirty maumln vaumllillauml on ndash029 mutta jos poikkeava maa Itaumlvalta (pieni ATMP-osuus ja vaumlhaumlinen liikshykuvuus) poistetaan korrelaatiokin kohenee (r = ndash 045) Korrelaatio aktiivisen tyoumlmarkkinapolitiikan ja tyoumlllistymisen vaumllillauml on olematon (r = 001) Mutta nytkin poikkeavan tapauksen (Espanja suurine siirtymineen ja pienine ATMPshyosuuksineen) poistaminen nostaa vaumlhaumln korrelaatiota (r = ndash023)

20 0 0 -luv u n jauml l k ipuol iskon t i la n ne EU-SILC-t ietojen va lossa naumly t t auml auml pit kaumllti sama lta kuin v uosik y mmen aiemmin Myoumlhemmauml llauml aja nja ksol la tyoumlmarkkinapolitiikan ja tyoumlttoumlmy yteen siirtymisen vaumllillauml on vahvempi yhshyteys (r = ndash 033) mikauml vahvistuu jos poikkeavat Norja ja Iso-Britannia jaumltetaumlaumln tarkastelun ulkopuolelle (r = ndash 056) Taumlmauml viittaisi siihen ettauml ATMPlla saattaa olla tyoumlttoumlmy yteen siirtymistauml vaumlhentaumlvauml vaikutus Sen sijaan yhteys aktiivisen tyoumlmarkkinapolitiikan ja tyoumln loumly taumlmisen vaumllillauml ei ole oletuksen mukainen (r = ndash 006) Taumlssauml tapauksessa koko Etelauml-Eurooppa suurine tyoumlttoumlmy ydestauml tyoumllliseksi siirtymaumllukuineen ja pienine ATMP-satsauksineen on muista maista poik keava ryhmauml Mikaumlli kaik ki Etelauml-Euroopan maat jaumltetaumlaumln tarkastelun ulkopuolelle korrelaatio paranee ja sen suunta on oletuksen mukainen mitauml enemmaumln harjoitetaan aktiivista tyoumlmarkkinapolitiikkaa sitauml paremmin tyoumltshytoumlmaumlt tyoumlllistyvaumlt (r = 052)

1 Tarkistimme kaumly ttaumlmaumlmme EU-aineistojen tietoja taulukossa 1 esitettyjauml vasten Yhtaumlpitaumlv y ys meidaumln aineistoista saamiemme tyoumlllisy yslukujen ja OECDn lukujen vaumllillauml on erittaumlin hy vauml Vuonna 1997 korrelaatiokerroin (r) ECHP-aineistosta laskettujen tyoumlttoumlmy ysasteitten ja OECDn tyoumlttoumlmy yden vaumllillauml oli 091 Vuoden 2007 kohdalla yhtaumlpitaumlv y ys ei ollut yhtauml hy vauml (r = 041) EU-SILC-aineiston ja OECDn lukujen vaumllinen ero johtuu A lankomaiden lukujen poikkeavuudesta Mikaumlli Alankomaat jaumltetaumlaumln tarkastelun ulkopuolelle korrelaatio sekauml yleisen (r = 071) ettauml pitkaumlaikaistyoumlttoumlmy ysasteen suhteen paranee (r = 078)

Kangas ja Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa

165

Naumliden tulosten perusteella naumlyttaumlauml siltauml ettauml aktiivinen tyoumlllisy yspolitiikka onnistuu paremmin estaumlmaumlaumln ihmisiauml joutumasta tyoumlttoumlmaumlksi kuin auttamaan tyoumlttoumlmiauml tyoumlllistymaumlaumln Yhteydet ovat kuitenkin taumlssauml kaumly tetyissauml aineistoissa varsin heikot Aktiivinen tyoumlmarkkinapolitiikka on vain yksi pala suurempaa tyoumlmarkkinallista palapeliauml jossa ihmiset tyoumlllisty vaumlt jaumlaumlvaumlt tyoumlttoumlmiksi ja tyoumllshylisty vaumlt uudelleen tai jaumlaumlvaumlt pitkaumlaikaistyoumlttoumlmiksi (De Vreyer ym 2000) Naumlin ollen aktiivinen tyoumlmarkkinapolitiikka ei ole riittaumlvauml tekijauml selittaumlmaumlaumln tyoumlmarkshykinoilla tapahtuvien siirtymien eroja maiden tai hy vinvointivaltiomallien vaumllillauml

Tyoumlttoumlmyysturva Pohjoismaat anteliaita alemmissa Keski-Eurooppa ylemmissauml tuloryhmissauml

Turva tyoumlttoumlmy yttauml ja muita sosiaalisia riskejauml vastaan voidaan hankkia useilla eri tavoilla Turvan tasoa ja kattavuutta voidaan myoumls mitata useilla eri tavoilla Useimmin kaumlytety t mittarit viittaavat etuuksien anteliaisuuteen siihen kuinka suuri toimeentuloturvajaumlrjestelmaumlstauml saatava korvaus on suhteessa aiempaan palk kaan Useimmat kansainvaumlliset vertailut perustuvat ty y ppitapauksiin ja niihin liitty viin hypoteettisiin laskelmiin Yleensauml laskuperusteena kaumlytetaumlaumln keskivertopalkansaajaa (average paid worker APW) ja haumlnen palkkaansa jonshyka oletetaan heijastavan kunkin maan keskimaumlaumlraumlistauml palkkatasoa Taumlllaisilla keskimaumlaumlraumliseen tilanteeseen perustuvilla laskelmilla on oma taumlrkeauml informaashytioarvonsa mutta niillauml on omat rajoitteensa Ne eivaumlt kerro mitaumlaumln siitauml miten sosiaaliturvajaumlrjestelmauml kohtelee tulohaitarin ala- ja ylaumlpaumlaumlssauml olevia tulonsaajia Voi olla niin ettauml kahden maan keskivertopalkansaajan korvausaste on taumlsmaumllleen sama mutta toisessa saattaa olla korkea korvaustaso alemmille tuloryhmille mutshyta hy vaumltuloisille suhteellisen alhainen korvaustaso suhteessa palkkaan Tilanne on seurausta korkeasta korvausasteesta (esim 90 prosenttia palkasta) ja pienestauml maksimietuudesta (esimerkiksi Tanska) Toisissa maissa taas maksimietuudet ovat suuremmat tai niitauml ei ole rajoitettu lainkaan (esimerkiksi Suomi) Naumlistauml syistauml tarvitaan vaihtoehtoisia laskelmia

OECD on vuosille 2001ndash2008 tehnyt lukuisia erilaisia anteliaisuusmallituksia eri tuloryhmille ja perhety ypeille Kaumlytaumlmme taumlssauml kolmen eri tuloryhmaumln tietoja vuodelta 2007 1) pienipalkkaiselle palkansaajalle jonka tulot ovat 67 prosentshytia keskivertopalkansaajan tuloista (067APW) 2) keskipalkkaiselle (APW) ja 3) suurituloiselle henkiloumllle jonka tulot ovat 15 kertaa keskituloja suuremmat (15APW) (OECD 2010) Koska OECD-tiedot alkavat vuodesta 2001 on 1990shyluvun tietojen saamiseksi kaumly tettaumlvauml vaihtoehtoisia laumlhteitauml (International Social

Eurooppalaiset elinolot

166

Security Association 1995 Salomaumlki ja Munzi 1999)2 Jaumlrjestelmien anteliaisuus eri tulotasoilla on esitetty taulukossa 3

Taulukko 3 Tyoumlttoumlmyysturvajaumlrjestelmaumln korvausasteet eri tuloryhmissauml 1995 ja 2007 Korvausaste =

nettokorvaus nettopalkka APW = keskimaumlaumlraumlinen palkansaajan tulo

Maaryhmaumlmaa

1995 2007

Pienishytuloinen

(067APW)

Keskishytuloinen

(APW)

Suurishytuloinen (15APW)

Pienishytuloinen

(067APW)

Keskishytuloinen

(APW)

Suurishytuloinen (15APW)

Pohjoismaat

Tanska 93 70 55 89 72 59

Suomi 87 77 61 79 70 58

Norja 85 70 65 80 72 55

Ruotsi 80 78 63 84 71 55

MCV 864006 733005 618005 830005 713001 568004

Keski-Eurooppa

Itaumlvalta 65 63 62 70 67 53

Belgia 79 61 51 76 60 48

Ranska 86 76 71 78 71 71

Saksa 74 72 72 76 74 70

Alankomaat 87 79 55 82 74 59

MCV 782012 702011 622015 764006 692009 602169

Anglosaksiset maat

Irlanti 60 49 42 65 49 39

Iso-Britannia 58 38 43 67 53 39

MCV 590002 425022 425002 660002 510005 390000

Etelauml-Eurooppa

Kreikka 82 51 40 63 48 36

Italia 41 42 42 71 71 56

Portugali 88 78 80 81 85 85

Espanja 72 74 59 81 73 54

MCV 708030 613029 553034 740011 693022 578035

Kaikki maat MCV 758018 649022 576021 761010 673015 558023

Laumlhde International Social Securit y Association 1995 Salomaumlki ja Munzi 1999 17ndash18 ja 26 OECD 2008 ja 2010

2 Vertasimme taumlssauml kaumly tet t y jauml APW-laskelmia Lyle Scruggsin (2011) tietoi hin (lthtt pspuconn edu~scruggswphtmgt) Korrelaatio kaumly ttaumlmiemme APW-tietojen ja Scruggsin lukujen vaumllillauml oli 094 Koska Scruggsilla ei ole 067APW- tai 15APW-lukuja emme voineet verrata muita kuin keskimaumlaumlraumlisen palkansaajan kor vaustasoja

Kangas ja Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa

167

Kuten taulukosta 3 naumlhdaumlaumln korvausasteet vaihtelevat tuloryhmien vaumllilshylauml Useimmissa maissa korvaustasot ovat korkeampia alemmissa tuloryhmissauml oleville joskin maiden vaumllillauml on jonkin verran eroja taumlssauml suhteessa Maat ovat kuitenkin pienipalkkaisten (067APW) korvausasteissa enemmaumln toistensa kalshytaisia kuin muissa tuloryhmissauml mikauml ilmenee alimmalla rivillauml olevista rdquoKaikki CVrdquo -luvuista Eniten maat poikkeavat toisistaan siinauml millaisia etuja tarjotaan hy vaumltuloisille Kaikkiaan eri palkkaryhmille taattujen korvausasteiden yhtaumlshypitaumlvy ys on suhteellisen vahva Vuonna 1995 korrelaatio pieni- ja keskituloisen korvausasteen vaumllillauml oli 077 pieni- ja suurituloisen korvausasteen vaumllillauml 056 ja keski- ja suurituloisen vaumllillauml 082 Vuonna 2007 korrelaatiot eri korvausasteiden vaumllillauml olivat vielaumlkin korkeammat 078 062 ja 090 Korvausjaumlrjestelmaumln yhtaumlshypitaumlv y ys eri tulotasojen vaumllillauml naumlyttaumlisi lisaumlaumlntyneen toisin sanoen korvausasteet eri tuloryhmissauml ovat laumlhentyneet toisiaan

On vaumlitett y et tauml maat jot ka tarjoavat ylemmissauml tu lor yhmissauml hy v iauml etuja ovat kaikkein anteliaimpia myoumls huono-osaisille (Korpi ja Palme 1998 Nelson 2004) Jossain maumlaumlrin taumlmauml uudelleenjaon paradoksi naumlyttaumlisi pitaumlvaumln paikkansa vuonna 1997 jolloin Pohjoismaat tarjosivat kaikissa tuloryhmissauml suushyrimmat etuudet ndash poikkeuksena suurituloisin ryhmauml jossa Keski-Euroopan maat ovat anteliaimmat Vuonna 2007 tilanne on jossain maumlaumlrin monimutkaisempi Pohjoismaat jotka variaatiokertoimen perusteella ovat kaikkein homogeenisin ryhmauml yhdessauml Irlannin ja Ison-Britannian kanssa edelleenkin maksavat parhaat tyoumlttoumlmy yskorvaukset keskituloisille ja sitauml heikkotuloisemmille mutta jaumlaumlvaumlt nyt aiempaa selkeaumlmmin jaumllkeen Keski-Euroopasta mitauml tulee hyvaumltuloisille maksettaviin tyoumlttoumlmy yskorvauksiin Tulokset ovat varsin hy vin linjassa Goslashsta Esping-Andersenin (1990) ajatuksen kanssa keskieurooppalaisen sosiaalipolishytiikan statushierarkioita yllaumlpitaumlvaumlstauml luonteesta Variaatiokertoimien mukaan maiden vaumllillauml on tapahtunut lievaumlhkoumlauml yhdenmukaistumista tarkasteluajanshyjaksolla alemmissa ja keskituloisissa ryhmissauml Variaatiokerroin pienituloisten (067APW) ryhmaumlssauml on laskenut vuoden 1997 luvusta 018 arvoon 010 vuonna 2007 Keskipalkkaisen (APW) henkiloumln korvausasteen variaatiokertoimien arvot ovat 022 ja 015 Yhdenmukaistumista ei sen sijaan ole tapahtunut hyvaumltuloisten (15APW) ryhmaumlssauml (variaatiokertoimet 021 ja 023) Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa korvaustasot ovat laskeneet kaikissa tuloryhmissauml mutta keskimaumlaumlrin parantuneet Etelauml-Euroopassa Anglosaksisissa maissa taas parannukset ovat kohdistuneet ennen muuta keski- ja huonotuloisille Naumlmauml muutokset selittaumlvaumlt maiden vaumllistauml kasvanutta samankaltaisuutta

Eurooppalaiset elinolot

168

Tyoumlmarkkinasiirtymaumlt ja koumlyhyys regiimierot naumlkyvaumlt

Taumlmauml jakso kuvaa tyoumlmarkkinasiirty mien ja suhteellisen tulokoumlyhy ysriskin vaumllisiauml yhteyksiauml Tavoitteena on havainnollistaa miten tyoumlmarkkinoilla tapahshytuvat muutokset vaikuttavat eri maissa siirtymien kohteena olevien ihmisten taloudelliseen asemaan ja muutoksiin taloudellisessa asemassa Kyseessauml on kahden peraumlkkaumlisen vuoden seuranta Taulukon 4 (s 170) tulkinta voi olla hanshykalahko joten tarvitaan tulkinta-avain Esimerkiksi sarake rdquoTyoumlssauml rarr tyoumlssaumlrdquo viittaa niihin jotka kahtena peraumlttaumlisenauml seurantavuotena (t ja t+1) olivat moshylempina toumlissauml Vastaavasti sarake rdquoTyoumlssauml rarr tyoumltoumlnrdquo kuvaa niiden tilannetta jotka vuonna t olivat toumlissauml mutta joutuivat vuonna t +1 tyoumlttoumlmiksi Numerot kuvaavat eri maiden ja eri t youmlmark kinapositioissa olevien suhteellisia tuloshykoumlyhy ysriskejauml Esimerkiksi Suomen luku 38 rdquoTyoumlssauml rarr tyoumlssaumlrdquo -sarakkeessa kertoo ettauml kahtena peraumlkkaumlisenauml vuotena tyoumlssauml olleiden suhteellinen tuloshykoumlyhy ysaste Suomessa 1990-luvulla oli 38 prosenttia Ajanjaksolla 2005ndash2008 vastaava osuus oli 37 prosenttia Tyoumlssauml olevien koumlyhy ydessauml ei siis Suomessa ole tarkasteluperiodilla tapahtunut muutoksia Sen sijaan muutoksia on tapahtunut kahtena peraumlttaumlisenauml vuotena tyoumlttoumlmaumlnauml (rdquoTyoumltoumln rarr tyoumltoumlnrdquo sarake) olleiden tulokoumlyhy ysasteissa (24 prosenttia 1990-luvulla ja 45 prosenttia 2000-luvulla) Verrattuna aiempiin koumlyhy ystarkasteluihin taumlmaumln tarkastelun laumlhtoumlkohta on dynaamisempi vertaamme tyoumlmarkkinastatusmuutoksia koumlyhy ysmuutoksiin yli ajan ja maitten ja hy vinvointivaltiomallien vaumllillauml (taulukko 4)

rdquoTyoumlssauml rarr tyoumlssaumlrdquo -sarake osoittaa kulumiseen asti toistetun sanonnan olevan totta Tyouml on paras turva koumlyhy y ttauml vastaan olipa kyse mistauml tahansa hy vinvointivaltiomallista Yli ajan tapahtuva vertailu osoittaa suhteellisen pysyshyviauml regiimien vaumllisiauml eroja Tyoumlssauml olevien koumlyhy ys on pienintauml Pohjoismaissa ja suurinta Etelauml-Euroopassa ja anglosaksisissa maissa Kovin mullistavia muutoksia eri vuosien vaumllillauml ei ole Tulosten mukaan tyoumlssauml kaumly vien koumlyhy ys ei Euroopassa olisi lisaumlaumlntynyt joskaan oleellista pienentymistaumlkaumlaumln ei ole tapahtunut Tulos on yhdenmukainen Lohmannin ja Andreszligin (2008) tulosten kanssa joskin meidaumln tuloksemme osoittavat suurempia ja systemaattisempia maaryhmiin liitty viauml eroja

Tyoumln menettaumlminen (rdquoTyoumlssauml rarr tyoumltoumlnrdquo -ryhmauml) selvaumlsti lisaumlauml suhteellista tulokoumlyhyysriskiauml kaikissa regiimeissauml ja laumlhestulkoon kaikissa maissa Kun tyoumlssauml olevien tulokoumlyhy ysaste keskimaumlaumlrin on alle kymmenen prosenttia tyoumlttoumlmaumlksi vuonna t +1 joutuneiden koumlyhy ysaste oli yli kolminkertainen Ensimmaumlinen johshytopaumlaumltoumls taumlstauml tarkastelusta on se ettauml tyoumlttoumlmy ys on taloudellinen riski Toinen johtopaumlaumltoumls on se ettauml sosiaaliturvajaumlrjestelmauml ei taumltauml riskiauml kaikkien kohdalla eliminoi Kolmas johtopaumlaumltoumls ja sosiaaliturvajaumlrjestelmaumln kannalta lohdullinen uutinen on se ettauml useimpien kohdalla tyoumlttoumlmy ys ei ainakaan vaumllittoumlmaumlsti johda tulokoumlyhy ysrajan alittamiseen rdquoTyoumlssauml rarr tyoumltoumlnrdquo -ryhmaumlssauml on havaittavissa

Kangas ja Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa

169

selvaumlt regiimikohtaiset erot Pienimmaumlt tulokoumlyhy ysluvut loumly ty vaumlt Pohjoismaista (alle 20 prosenttia) ja suurimmat Etelauml-Euroopasta (yli 30 prosenttia) Todellisuushydessa eraumlaumlt maat poikkeavat hy vinvointimallistaan Esimerkiksi Alankomaiden suhteelliset tulokoumlyhy ysriskit ovat selvaumlsti pienemmaumlt kuin Keski-Euroopan luvut yleensauml ja usein Alankomaat selviaumlauml vertailuista paremmin kuin Suomi Taumlssauml suhteessa Alankomaat on Suomea rsquopohjoismaisempirsquo hyvinvointivaltio

Suurin suhteellinen tulokoumlyhy ysriski on niillauml jotka ovat olleet tyoumlttoumlminauml molempina tarkasteluvuosina 1990-luvulla naumlin maumlaumlriteltyjen pitkaumlaikaistyoumlttoumlshymien koumlyhy ysaste oli 32 prosenttia 2000-luvulla se oli laumlhellauml 40tauml prosenttia Pohshyjoismaat eivaumlt 2000-luvun tilanteen mukaan naumlyttaumlisi olevan mikaumlaumln kovin homoshygeeninen ryhmauml Tilanteeseen vaikuttavat ennen muuta Suomen ja Norjan suuret tulokoumlyhy ysluvut Suomen kohdalla muutos ei johtune pelkaumlstaumlaumln siirtymisestauml aineistosta toiseen vaan taustalla on tyoumlttoumlmy ysturvan ja nimenomaisesti tyoumltshytoumlmy ysturvan peruspaumlivaumlrahan ja tyoumlmarkkinatuen riittaumlmaumlttoumlmy ys ja jaumllkeenshyjaumlaumlneisy ys Norjan tilanne lienee teknisempi ja johtunee ennemminkin siitauml ettauml Norjan tyoumlttoumlmy ysaste on alhainen ja pitkaumlaikaistyoumlttoumlmiauml on varsin vaumlhaumln Taumlmaumln vuoksi Norjan pitkaumlaikaistyoumlttoumlmaumlt saattavat olla paljon valikoituneempi ryhmauml kuin muissa maissa Kaikkiaan pitkaumlaikaistyoumlttoumlmien suhteen on vaikea puhua mistaumlaumln selvistauml hyvinvointimallikohtaisista eroista

Y leensauml tyoumlhoumln meneminen on kaikissa maissa kannattavampaa kuin tyoumlttoumlmaumlnauml oleminen rdquoTyoumltoumln rarr tyoumlssaumlrdquo -ryhmaumln tulokoumlyhyysluvut ovat pieshynemmaumlt kuin tyoumlttoumlmaumlksi joutuneilla (rdquoTyoumlssauml rarr tyoumltoumlnrdquo) tai kahtena vuotena tyoumlttoumlmaumlnauml olleilla Taumlstauml yleisestauml saumlaumlnnoumlstauml on muutama harva poik keus 1990-luvun ECHP-aineistossa Itaumlvalta ja Alankomaat ovat taumlllaisia tapauksia ja EU-SILC-tiedostossa Ranska ja Tanska ovat omat erikoisuutensa Naumlmauml tilanteet voivat johtua aineistoon liittyvistauml ongelmista taumlssauml tarkastellaan vuosittaisia tuloja tai kotitalouden rakenteeseen liitty vaumlt tekijaumlt voivat aiheuttaa sekaannusta Naumlistauml aineisto-ongelmista keskusteltiin jo aiemmin Selitykset voivat liittyauml myoumls tyoumlttoumlmy ysturvajaumlrjestelmien kannustinrakenteisiin Kaumlsillauml olevilla aineistoilla asiaan ei voida kovin tarkasti pureutua Tarvittaisiin paljon yksiloumlidympiauml ja hienosyisempiauml tietoja kotitalouden rakenteesta henkiloumlkohtaisista tuloista ja niiden muutoksista myoumls lyhyemmaumlllauml aikavaumllillauml kuin vuoden aikana

Vaumlliin tulevien muuttujien kontrollointi sekoittaa regiimierot

Taumlssauml jaksossa yhdistetaumlaumln kahden edellisen jakson sisaumlltouml Tarkastelemme miten tyoumlttoumlmy ysturvajaumlrjestelmaumln anteliaisuus on yhteydessauml tyoumlmarkkinasiirtymissauml havaittuihin muutoksiin suhteellisissa tulokoumlyhy ysriskeissauml Koska tyoumlttoumlmy ysshy

Eurooppalaiset elinolot

170

Taul

ukko

4 T

youmlm

arkk

inas

iirty

maumlt

ja s

uhte

ellin

en tu

lokouml

yhyy

sris

ki 1

990-

ja 2

000-

luvu

lla

Maa

ryhm

aumlm

aa

1994

ndash99

2005

ndash07

Tyoumls

sauml rarr

ty

oumlssauml

Ty

oumlssauml

rarr

tyoumlt

oumln

Tyoumlt

oumln rarr

ty

oumlssauml

Ty

oumltoumln

rarr

tyoumlt

oumln

Tyoumls

sauml rarr

ty

oumlssauml

Ty

oumlssauml

rarr

tyoumlt

oumln

Tyoumlt

oumln rarr

ty

oumlssauml

Ty

oumltoumln

rarr

tyoumlt

oumln

Pohj

oism

aat

Tans

ka

34

106

8

1 8

5 3

5 6

8 9

0 25

0

Suom

i 3

8 20

9

123

24

1

37

212

17

9

449

Norja

ndash

ndash ndash

ndash 2

7 36

1

210

66

4

Ruot

si

ndash ndash

ndash ndash

65

142

17

4

346

MC

V 3

60

08

158

04

6 10

20

29

163

06

7 4

10

41

196

06

4 16

30

31

427

04

2

Kesk

i-Eur

oopp

a

Itaumlva

lta

64

139

21

9

171

3

9 33

4

165

43

3

Belg

ia

51

196

12

0

285

4

5 35

7

241

19

9

Rans

ka

63

253

23

3

371

7

0 6

1 13

9

342

Saks

a 4

7 19

3

157

44

7

ndash ndash

ndash ndash

Alan

kom

aat

43

129

17

9

255

3

8 20

8

183

40

0

MC

V 5

40

17

182

02

7 18

20

25

306

03

4 4

80

31

240

05

7 18

70

24

344

03

0

Angl

osak

sise

t maa

t

Irlan

ti 5

2 25

6

170

44

6

58

175

12

3

277

Iso-

Brita

nnia

5

7 26

4

205

47

3

73

483

26

3

587

MC

V 5

50

07

260

00

2 18

60

13

471

00

7 6

70

16

329

06

6 19

30

51

432

05

2

Kangas ja Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa

171

Maa

ryhm

aumlm

aa

1994

ndash99

2005

ndash07

Tyoumls

sauml rarr

ty

oumlssauml

Ty

oumlssauml

rarr

tyoumlt

oumln

Tyoumlt

oumln rarr

ty

oumlssauml

Ty

oumltoumln

rarr

tyoumlt

oumln

Tyoumls

sauml rarr

ty

oumlssauml

Ty

oumlssauml

rarr

tyoumlt

oumln

Tyoumlt

oumln rarr

ty

oumlssauml

Ty

oumltoumln

rarr

tyoumlt

oumln

Etel

auml-Eu

roop

pa

Krei

kka

148

27

0

188

30

6

134

36

5

183

33

9

Italia

10

4

429

29

2

473

11

4

412

24

0

375

Port

ugal

i 14

6

265

10

9

255

11

3

263

17

7

322

Espa

nja

94

294

19

9

336

11

6

314

17

2

410

MC

V 12

30

23

315

02

4 19

70

38

343

02

7 11

90

08

339

01

9 19

30

17

361

01

1

Kaik

ki m

aat M

CV

72

054

23

10

37

175

03

3 32

00

34

69

034

26

30

48

183

02

6 38

50

32

Laumlhd

e E

CHP

1994

ndash200

1 E

U-S

ILC

pitk

ittaumli

stie

dost

o 20

08

= T

ieto

a ei

saa

tavi

lla

ndash Taul

ukko

5 T

youmlttouml

myy

stur

van

korv

ausa

stei

den

ja ty

oumlmar

kkin

asiir

tym

iin li

ittyv

ien

suht

eelli

sten

tulo

koumlyh

yysr

iski

en v

aumllis

et k

orre

laat

iot 1

990-

ja 2

000-

luvu

illa

Tulo

ryhm

auml 19

94ndash1

999

2005

ndash200

7

Tyoumls

sauml rarr

tyoumlt

oumln

Tyoumlt

oumln rarr

tyoumlt

oumln

Tyoumlt

oumln rarr

tyoumls

sauml

Tyoumls

sauml rarr

tyoumlt

oumln

Tyoumlt

oumln rarr

tyoumlt

oumln

Tyoumlt

oumln rarr

tyoumls

sauml

Pien

itulo

inen

(06

7 AP

W)

ndash06

4

ndash06

8

ndash07

1

ndash05

6ndash

076

ndash00

9ndash0

57

ndash03

1ndash0

68

Kesk

itulo

inen

(APW

) ndash0

51

ndash05

2 ndash0

39

ndash03

1ndash0

47

00

ndash03

5 ndash0

12

ndash05

0

Suur

itulo

inen

(15

APW

) ndash0

31

ndash03

3 ndash0

34

ndash04

3ndash0

53

ndash01

1ndash0

37

ndash02

3ndash0

49

Vino

viiv

an o

ikea

lla p

uole

lla o

leva

t num

erot

viit

taav

at k

orre

laat

ioih

in k

un p

oikk

eava

t tap

auks

et K

reik

ka ja

Irla

nti o

n po

iste

t tu

tark

aste

lust

a

= ti

last

ollis

esti

mel

kein

mer

kits

evauml

= ti

last

ollis

esti

mer

kits

evauml

Lauml

hde

ECH

P 19

94ndash2

001

EU

-SIL

C p

itkitt

aumlist

iedo

sto

2008

Eurooppalaiset elinolot

172

turvajaumlrjestelmaumlauml koskevat tiedot ovat maatasoisia aggregoimme myoumls suhteellishyset tulokoumlyhy ysriskit maatasolle Olemme kiinnostuneita siitauml miten koumlyhy ysriski liitty y eri tulotasoilla (067APW APW ja 15APW) maksettaviin tyoumlttoumlmy ysshykorvauksiin Laumlhdemme liikkeelle kahdenvaumllisten korrelaatioiden tarkastelusta Tulokset on esitetty taulukossa 5 (s 171) Koska tyoumlttoumlmy yskorvausjaumlrjestelmaumln anteliaisuus ei koske niitauml jotka ovat olleet koko ajan toumlissauml kategoria rdquoTyoumlssauml rarr

tyoumlssaumlrdquo on jaumltetty huomioimatta Kaikki taulukossa 5 esitetyt korrelaatiot ovat ennakko-oletusten suuntaisia

ja luontevia mitauml parempi on tyoumlttoumlmy ysturva sen pienempi on suhteellinen tulokoumlyhy ysriski Korrelaatiot ovat voimakkaampia 1990-luvulla kuin 2000shyluvulla Myoumlhemmaumlssauml EU-SILC-aineistossa korrelaatioiden voimakkuuteen vaikuttavat vahvasti poikkeavat tapaukset Irlanti ja Kreikka Pitkaumlaikaistyoumltshytoumlmy yden kohdalla myoumls Norja suurine koumlyhy yslukuineen (joista keskusteltiin aiemmin) vaikuttaa yhteyden voimakkuuteen Jos naumlmauml kolme poikkeuksellista maata poistetaan korrelaatio voimistuu huomattavasti Voimak kain yhteys koumlyhy yslukuihin on alimmille tuloryhmille maksettavilla korvauksilla Taumlmauml ilmentaumlauml sitauml ettauml riittaumlvauml perustur van taso on paras tae koumlyhy y ttauml vastaan tyoumlttoumlmy yden kohdatessa

Aiemmat tutkimukset (esim Kangas ja Ritakallio 2000 Fritzell ja Ritashykallio 2010) ovat osoittaneet ettauml maiden vaumlliset demografiset erot erot tyoumlssauml kaumlymisessauml (kahden vai yhden ansaitsijan malli) erot vaumlestoumln koulutustasossa jne vaikuttavat koumlyhy yden yleisy yteen OECD-maissa Naumliden vaumlliin tulevien maakohtaisten muuttujien vaikutusten eliminointi tehtiin taumlssauml tutkimuksessa mikroaineistoon perustuvalla logistisella regressiolla jolla kontrolloitiin sushykupuoli perhesuhteet ikauml koulutus ja terveys Mallituksista saadut ristituloshysuhteet (odds ratios) kuvaavat kunkin maan tilannetta suhteessa vertailukohdaksi valittuun Itaumlvaltaan (Itaumlvalta = 1) Ykkoumlstauml suuremmat kertoimet ilmaisevat ettauml kun edellauml mainitut tekijaumlt on vakioitu kyseisen maan koumlyhy ysluvut ovat suuremmat kuin Itaumlvallassa Vastaavasti ykkoumlstauml pienemmaumlt luvut osoittavat ettauml maan tyoumlttoumlmistauml pienempi osuus on koumlyhiauml kuin Itaumlvallassa

Taustamuuttujien vaikutuksen huomioiminen muuttaa jonkin verran maishyden keskinaumlisiauml jaumlrjestyksiauml Esimerkiksi 2000-luvulla suhteelliset tulokoumlyhyysshyriskit ryhmaumlssauml rdquoTyoumltoumln rarr tyoumltoumlnrdquo ovat laumlhestulkoon samat Itaumlvallassa (433 proshysenttia) ja Suomessa (449 prosenttia) Taumlssauml koumlyhy yden rdquobruttovertailussardquo Suoshymen koumlyhy ysaste on 103 kertaa suurempi kuin Itaumlvallan Jos siirrymme rdquonettoshyvertailuunrdquo eli tilanteeseen jossa taustamuuttujien vaikutukset on vakioitu tilanne on aika tavalla toinen Taumlssauml vertailussa Suomen koumlyhy ysluvut ovat 166-kertaiset Itaumlvaltaan naumlhden Tulos ilmentaumlauml sitauml ettauml jos Suomen vaumlestouml- ja tyoumlllisy ysrakenne olisivat samat kuin Itaumlvallassa Suomen pitkaumlaikaistyoumlttoumlmien tulokoumlyhy ysriskit olisivat merkittaumlvaumlsti suuremmat Vastaavasti pitkaumlaikaistyoumltshytoumlmien tulokoumlyhyysriski Espanjassa on 410 prosenttia mikauml Itaumlvallan 433 proshy

Kangas ja Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa

173

senttiin suhteutettuna on 095 Vaumlestouml- ja tyoumlllisy ysrakenteen vakioinnin jaumllkeen rdquonettotilannerdquo on 081 Taumlmauml tulos puolestaan kertoo sen ettauml jos Espanja olisi taustarakenteeltaan samankaltainen Itaumlvallan kanssa espanjalainen tyoumlttoumlmy ys olisi de facto vaumlhaumlisempi

Kuten taulukosta 4 ilmeni kaikkein voimakkaimmin koumlyhy yteen oli yhshyteydessauml alimmilla tulotasoilla tarjottu tyoumlttoumlmy yskorvaus Siksi seuraavissa tarkasteluissa (kuvio s 174) keskity mme maakohtaisten ristitulosuhteiden ja pienituloisten (067APW) korvaustason yhteyksien selvittaumlmiseen Koska tyoumlttoumlmy yskorvausjaumlrjestelmaumln anteliaisuus koskee ennen muuta tyoumlttoumlmaumlksi joutuneita (rdquoTyoumlssauml rarr tyoumltoumlnrdquo) ja pitkaumlaikaistyoumlttoumlmiauml (rdquoTyoumltoumln rarr tyoumltoumlnrdquo) ja vaumlhemmaumlssauml maumlaumlrin muita ryhmiauml tarkastelemme vain edellauml mainittua kahta tyoumlttoumlmien jouk koa

1990-luvun tilanteessa (ylemmaumlt kuviot) selvauml yhteys on havaittavissa mitauml parempi on tyoumlttoumlmy ysturvasta saatava korvaus sitauml vaumlhaumlisempaumlauml on koumlyhy ys Vuonna 1997 italialaisen tyoumlttoumlmaumlksi joutuneen todennaumlkoumlisy ys3 olla koumlyhauml itaumlvaltalaiseen tyoumlnsauml menettaumlneeseen verrattuna oli noin kolminkertainen (Tyoumlsshysauml rarr tyoumltoumln) Suomessa vastaava todennaumlkoumlisy ys oli 17 Korvausaste on korkein Tanskassa jossa myoumlskin tulokoumlyhy yden todennaumlkoumlisy ys on pienin (07-kertaishynen Itaumlvaltaan naumlhden) Pitkaumlaikaistyoumlttoumlmien (Tyoumltoumln rarr tyoumltoumln) suhteellinen tulokoumlyhy ysriski oli kaikkein suurin Italiassa ja Isossa-Britanniassa noin nelinshykertainen Itaumlvaltaan verrattuna Tanska selviaumlauml pienimmillauml tulokoumlyhy ysriskeillauml taumlssaumlkin vertailussa Suomessa todennaumlkoumlisy ys ettauml pitkaumlaikaistyoumltoumln on koumlyhauml oli laumlhes kaksinkertainen Itaumlvaltaan verrattuna

Kuvion ylauml- ja alaosassa on kaumlytetty samaa skaalaa mikauml helpottaa vertailua ja tuo havainnollisesti esiin maiden samankaltaistumisen Vuoden 1997 tilanteesshysa sekauml tulokoumlyhy ysriskien ettauml korvaustasojen hajonta oli selkeaumlsti suurempaa kuin kymmenen vuotta myoumlhemmaumlssauml tilanteessa Maiden vaumlliset erot ovat molemmilla ulottuvuuksilla kaventuneet Kuvioista selviaumlauml myoumls se kuinka Pohjoismaat ovat vaakasuunnassa liukuneet vasemmalle (edut ovat huonontushyneet) ja toisaalla esimerkiksi Italia on siirtynyt oikealle (edut ovat parantuneet) Vastaavasti erot tulokoumlyhy ysriskeissauml ovat kaventuneet suhteellisen pieniksi Vuonna 2007 rdquoTyoumlssauml rarr tyoumltoumlnrdquo -ryhmaumlssauml oikeastaan vain Iso-Britannia mershykittaumlvaumlsti poikkeaa muista rdquoTyoumltoumln rarr tyoumltoumlnrdquo -kategoriassa taas Norja osin Suomi ja Iso-Britannia poikkeavat muista maista Muutoin maat ovat aika laumlhellauml vertailupiste Itaumlvaltaa

3 Tulkinnallisen yksinkertaisuuden vuoksi puhumme todennaumlkoumlisy yksistauml

Eurooppalaiset elinolot

100908070605040

Italia Iso-Britannia R2 Linear = 0503

Irlanti

Itaumlvalta

Espanja Belgia AlankoshymaatSuomi

Portugali

Tanska

Kreikka

Ranska

Kuvio Koumlyhyyden todennaumlkoumlisyys eri tyoumlmarkkinapositioissa (Itaumlvalta = 1) ja tyoumlttoumlmyysturvan

korvausaste pienituloisessa (067 APW) ryhmaumlssauml

Tyoumlssauml rarr tyoumltoumln Tyoumltoumln rarr tyoumltoumln

50

Portugali

100908070605040

Italia

Iso-Britannia

Irlanti KreikkaRanska Suomi

BelgiaEspanja

Alanko-maat

Tanska Itaumlvalta

R2 Linear = 0471 50

40 40

174 30 30

20 20

10 10

00 00

067 APW 1997 067 APW 1997

Tyoumlssauml rarr tyoumltoumln Tyoumltoumln rarr tyoumltoumln

40 50 60 70 80 90 100 067 APW 2007 067 APW 2007

50

40

30

20

10

00

R2 Linear = 0236

Iso-Britannia

Itaumlvalta

Kreikka

Irlanti

Italia Ranska

Belgia Norja

Suomi Espanja

Ruotsi

Alanko-maat

PortugaliTanska

100908070605040

50

40

30

20

10

00

R2 Linear = 0026

Kreikka

Iso-Britannia

Itaumlvalta

Italia

Ruotsi

Irlanti Belgia

Ranska

Norja

Suomi Alankomaat

Tanska

Portugali

Espanja

Kuvioiden oikeassa ylaumlkulmassa esitetaumlaumln esiin piirretyn lineaarisen regresshysiosuoran selitysaste (Rsup2) Vasemman ylaumlkuvion kohdalla ilmoitus rdquoRsup2 = 0471rdquo tarkoittaa sitauml ettauml tyoumlttoumlmy ystur van korvaustaso tulor yhmaumlssauml 067APW rdquoselittaumlaumlrdquo vajaa 50 prosenttia y-muuttujan toisin sanoen maakohtaisten ristituloshysuhteiden rdquotodennaumlkoumlisy yksienrdquo eroista Loppu jaumlauml muille kansallisille tekijoumlille joita taumlssauml kaumlytetty malli ei sisaumlllauml Malli toimii paljon huonommin 2000-luvun tilanteessa (alemmat kuviot) Parhaimmillaankin se selittaumlauml vain noin neljaumlnnekshysen y-muuttujan vaihtelusta (kuvio rdquoTyoumlssauml rarr tyoumltoumlnrdquo) Pitkaumlaikaistyoumlttoumlmien kohdalla malli ei paumlde lainkaan

Ei ole kovinkaan suuri yllaumltys ettauml malli toimii parhaiten tyoumlttoumlmaumlksi joutushyneiden ryhmaumlssauml Vastikaumlaumln tyoumlttoumlmaumlksi joutuneet ovat kaikkein vaumllittoumlmimmin tyoumlttoumlmy ysvakuutuksen piirissauml On yllaumlttaumlvaumlauml ettauml malli ei toimi pitkaumlaikaisshy

Kangas ja Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa

175

tyoumlttoumlmien tarkastelussa Tulokselle voidaan loumlytaumlauml kolme mahdollista selitystauml Ensinnaumlkin tilanne muuttuu kun siirry taumlaumln rdquobruttotarkastelustardquo (taulukko 4) rdquonettotarkasteluunrdquo toisin sanoen vakioimattomasta tilanteesta tilanteeseen jossa taustamuuttujien vaikutus on huomioitu Vaumlestouml- ja tyoumlssaumlkaumlymisrakenshyteisiin liitty vaumlt tekijaumlt saattavat haumlmaumlrtaumlauml tilannetta kuten aiemmin keskusshyteltiin Toisekseen siirryttaumlessauml 1990-luvulta 2000-luvulle tyoumlttoumlmy ys yleisesti laski Euroopassa mikauml muutti tyoumlttoumlmy yden rakennetta ja vahvisti tyoumlttoumlmien joukossa olevien valikoitumista Valikoituminen tarkoittaa sitauml ettauml rdquotyoumlllistetshytaumlvissauml olevatrdquo tyoumlttoumlmaumlt tyoumlllistyivaumlt ja pitkaumlaikaistyoumlttoumlmien joukkoon jaumlivaumlt ne joilla on sy ystauml tai toisesta (terveyssy y t puutteellinen koulutus yms) erilaisia tyoumlllistymisen esteitauml Toisin sanoen pitkaumlaikaistyoumlttoumlmaumlt olivat vaikeammin tyoumlllistettaumlviauml Norjan tapaus on oivallinen esimerkki taumlstauml vaumlhaumlinen tyoumlttoumlmy ys alhainen pitkaumlaikaistyoumlttoumlmien osuus mutta suuri suhteellinen tulokoumlyhy ysriski pitkaumlaikaistyoumlttoumlmien joukossa Kolmanneksi koska pitkaumlaikaistyoumlttoumlmy yden rakenne on muuttunut tyoumlttoumlmien joukossa on enemmaumln ja enemmaumln sellaisia jotka eivaumlt enaumlauml ole oikeutettuja tyoumlttoumlmy ysvakuutuksesta saataviin etuuksiin vaan monet ovat siirtyneet toimeentulotukijaumlrjestelmaumln piiriin Naumlin ollen tyoumltshytoumlmy ysturvan taso ei enaumlauml ole heidaumln kohdallaan relevantti mittari Tarkasteluun pitaumlisi ottaa viimesijaiset etuudet toimeentulotuki ja asumistuki

Kaik kiaan taumlllainen vaumlliin tulevien muuttujien kontrollointi sekoittaa sitauml suhteellisen selvaumlauml kuvaa joka edellauml esitettyjen rdquobruttotilannerdquo taulukoiden pohjalta on syntynyt rdquoNettotilanteessardquo Pohjoismaat eivaumlt enaumlauml olekaan selvaumlsti muista maista poikkeava ryhmaumlnsauml Vertailut myoumls osoittavat ettauml suuri osa pohshyjoismaisen mallin pienistauml tulokoumlyhy ysluvuista ei suinkaan aina tule anteliaasta sosiaaliturvasta vaan vaumlestoumlrakenteeseen ja ennen muuta tyoumlssauml kaumlymisen tapaan liitty vistauml tekijoumlistauml Esimerkiksi Ranskan ja Pohjoismaiden koko vaumlestoumltason koumlyhy ysasteiden eroista yksi kolmasosa selitty y tulonsiirtojaumlrjestelmiin liitty villauml eroilla ja kaksi kolmasosaa selitty y muilla laumlhinnauml naisten tyoumlhoumln osallistumisen eroilla (Kangas ja Ritakallio 2000) Taulukosta 1 ilmeni ettauml muihin maihin verrattuna Pohjoismaissa naisten tyoumlvoimaosuudet ovat suuret vallalla on niin sanottu kahden palkansaajan malli Kahden tulonsaajan tilanteessa kotitalous ei luonnollisestikaan ole yhtauml herkkauml tyoumlttoumlmy yden aiheuttamalle koumlyhy ydelle kuin sellainen kotitalous jossa on vain yksi tulonsaaja Etelauml-Euroopan suuret suhteelliset tulokoumlyhy ysriskit liitty vaumlt yhden palkansaajan mallin yleisy yteen Jos palkkatyoumlssauml oleva etelaumleurooppalainen mies jaumlauml tyoumlttoumlmaumlksi kotitalouden tulot laskevat voimakkaasti koskapa puolison tulot eivaumlt ole vakauttamassa tilannetta Tulokset antavat vahvaa tukea ensinnaumlkin sille ajatukselle ettauml tyouml on parasta sosiaaliturvaa Toisekseen tulokset painottavat sitauml ettauml parasta koumlyhy yttauml ennalta ehkaumlisevaumlauml politiikkaa ovat ne sosiaalipalvelut jotka mahdollistavat kummankin puolison tyoumlssauml kaumlymisen Erityisen taumlrkeauml rooli on perheille suunnatuilla palveshyluilla (ks Ferrarini 2003 Anttonen 2005 Meagher ja Szebehely 2012)

Eurooppalaiset elinolot

176

Erot pienenevaumlt ndash mallit saumlilyvaumlt

Artikkelin tavoite oli tarkastella miten tyoumlmarkkinasiirtymaumlt heijastuvat eri maiden ja eri maaryhmien suhteellisissa tulokoumlyhy ysriskeissauml Pohjavireenauml oli selvittaumlauml missauml maumlaumlrin voidaan puhua erityisestauml pohjoismaisesta mallista joka selvaumlrajaisesti piirty y esiin muiden Euroopan maiden joukosta Jotta sosiaalishyturvajaumlrjestelmauml ja erilaiset siirtymaumlt tulopositioissa asettuisivat laajempaan perspektiiviin laumlhdimme liikkeelle tarkastelemalla aluksi tyoumlmark kinajaumlrshyjestelmiauml ja niitauml muutoksia joita naumlissauml jaumlrjestelmissauml on tapahtunut 1990shyluvulta laumlhtien 1990-luvun tilanteessa laman pitkaumlkestoinen vaikutus oli vielauml selvaumlsti naumlhtaumlvissauml ennen muuta Suomessa ja Ruotsissa Naumliden maiden suurien tyoumlttoumlmy yslukujen vuoksi pohjoismainen taumlystyoumlllisy ysmalli ei hahmottunut Sen sijaan tyoumlllisy ysasteet olivat edelleenkin Pohjoismaissa korkeammat kuin Euroopassa keskimaumlaumlrin Taumlmauml paumltee myoumls Suomeen joka vertailussa skandishynaavisiin naapureihinsa ei yleensauml ole kovin hy vin paumlrjaumlnnyt 2000-luvun loppua kohden tyoumlllisy ystilanne koheni ja Pohjoismaat erottuvat omana ryhmaumlnaumlaumln korkean tyoumlllisy ysasteen ja vaumlhaumlisen tyoumlttoumlmy yden suhteen Vuonna 2012 Suoshymen tyoumlllisy ysaste oli muita Pohjoismaita matalampi mutta tyoumlttoumlmy ysasteissa ei Norjaa lukuun ottamatta ollut juurikaan eroja Vuoden 2008 talouskriisin vaikutukset naumlyttaumlvaumlt jakavan Euroopan kahtia Yhtaumlaumlllauml on Pohjoismaista ja Keski-Euroopasta koostuva pohjoinen Eurooppa ja toisaalla Etelauml-Eurooppa suurine tyoumlttoumlmy yslukuineen Vuoden 2008 talouskriisi on vaikuttanut voishymakkaasti myoumls Irlantiin (jossa pankkisektorin ongelmat laukaisivat kriisin) ja Isoon-Britanniaan Myoumls tyoumlvoimaosuuksissa on tapahtunut muutoksia jotka nekin osaltaan haumlmaumlrtaumlvaumlt aiempia hy vinvointimallirajoja 1990-luvulta tyoumlllisy ysosuudet ovat nousseet laumlhes kaikissa maissa ja maaryhmissauml Kasvu on ollut voimakkaampaa naisten kohdalla muissa kuin Pohjoismaissa Pohshyjoismaissa kasvu oli vuodesta 1997 vuoteen 2007 noin neljauml prosenttiyksikkoumlauml muissa regiimeissauml laumlhes 10 prosenttiyksikkoumlauml Muut maat ovat kuroneet ja ovat kuromassa umpeen Skandinavian maiden etumatkaa ja hy vinvointivaltiomallit ovat tulleet samankaltaisemmiksi Samankaltaistuminen ei johdu siis siitauml ettauml Pohjoismaat olisivat hylaumlnneet aiempia omia tunnuspiirteitaumlaumln vaan siitauml ettauml muut maat ovat niin sanotusti pohjoismaalaistuneet

Seuraavaksi analysoimme tyoumlttoumlmy ysturvajaumlrjestelmiauml ja niiden anteliaishysuutta eri maissa ja maaryhmissauml 1990-luvulla Pohjoismaat tarjosivat anteliaimshymat etuudet keski- ja huonotuloisille ryhmille Hy vaumltuloisten etuudet puolestaan olivat tuolloin ndash ja ovat edelleen ndash parhaat Keski-Euroopan maissa Anglosakshysisten maiden jaumlrjestelmien taso on heikoin heikompi kuin Etelauml-Euroopassa Tulokset sopivat varsin hy vin yhteen aiempien tutkimusten kanssa hy vinvointishyvaltioregiimien tunnuspiirteistauml (Esping-Andersen 1990) Taumlssaumlkin suhteessa tiettyauml samankaltaistumista on kuitenkin tapahtunut Pohjoismaissa on kautta

Kangas ja Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa

177

linjan leikattu etuja kun taas Etelauml-Euroopassa edut parantuivat tarkasteluajanshyjaksolla Samankaltaistuminen koskee laumlhinnauml keskituloisten ja pienituloisten etuuksia Hy vaumltuloisten (15APW) eduissa sen sijaan on havaittavissa lievaumlauml erilaistumista Kun puhutaan hy vinvointivaltioitten samankaltaistumisesta tai erilaistumisesta on pidettaumlvauml mielessauml mistauml ulottuvuudesta puhutaan ja millauml mittarilla asioita mitataan

Kansalliset tyoumlttoumlmy ysturvajaumlrjestelmaumlt ovat se iskunvaimennin jonka tarkoitus on vaumlhentaumlauml niitauml taloudellisia seurausvaikutuksia joita tyoumlttoumlmy ydellauml on Taumlssauml tutkimuksessa tavoitteena oli tarkastella dynaamisesti millaisia tuloshyvaikutuksia erilaisilla tyoumlmarkkinasiirtymillauml on Tarkastelun lopputulema oli suhteellisen selvaumlt regiimierot Pitkaumlaikaistyoumlttoumlmiauml lukuun ottamatta Pohjoisshymaissa suhteelliset tulokoumlyhy ysriskit ovat kaikissa tyoumlmarkkinapositioissa pieshynimmaumlt Tyoumlssauml kaumlyvien koumlyhy ys naumlyttaumlisi seuraavan perinteisiauml hy vinvointivalshytiollisia linjoja Pienintauml se on Pohjoismaissa vaumlhaumln suurempaa Keski-Euroopassa ja anglosaksisissa maissa Suhteellisesti katsoen kaikkein eniten tyoumlssauml kaumly viauml koumlyhiauml on Etelauml-Euroopassa jossa yhden palkansaajan tai miehisen elaumlttaumljaumln malli on vielauml varsin yleinen Mallin ongelmat ovat ilmeiset

Pohjoismaat eivaumlt selviauml vertailusta yhtauml hy vin kun kohteena ovat pitkaumlshyaikaistyoumlttoumlmaumlt Heidaumln tulokoumlyhy ysriskinsauml on verrattain suuri etenkin Suoshymessa ja Norjassa Tyoumlttoumlmien ryhmaumln rakenteellisiin eroihin liitty vauml selitys olisi se ettauml koska Pohjoismaissa on vaumlhaumln pitkaumlaikaistyoumlttoumlmiauml muihin maihin verrattuna he ovat suuremmassa maumlaumlrin valikoitunut ryhmauml omine tyoumlllistymisshyongelmineen Taumlmaumln vuoksi saattaa olla niin ettauml monet eivaumlt enaumlauml kuulu tyoumltshytoumlmy ysturvajaumlrjestelmaumln piiriin Myoumls aineisto saattaa aiheuttaa pulmia Sekauml ECHP ettauml EU-SILC nimittaumlin kaumlyttaumlvaumlt vuositason tulotietoja mikauml saattaa johtaa ongelmiin kun tulotietoja sovitetaan yhteen tyoumlmarkkinastatustietojen kanssa Kaksi erilaista henkiloumlauml saatetaan luokitella pitkaumlaikaistyoumlttoumlmiksi toisin sanoen tyoumlttoumlmaumlksi kahtena peraumlkkaumlisenauml vuotena Ensimmaumlinen sattui olemaan lyhytaikaisesi tyoumlttoumlmaumlnauml kahtena haastatteluhetkenauml Toinen sen sijaan on ollut tyoumlttoumlmaumlnauml yhtaumljaksoisesti pitkaumlaumln kenties jo useita vuosia Aineistossa heidaumlt luokitellaan samaan ryhmaumlaumln huolimatta siitauml ettauml heidaumln tulopositionsa ovat hy vin erilaiset Taumlllaisten ongelmien ratkaisemiseksi tarvittaisiin huomattavasti tarkempia tietoja tyoumlttoumlmy yden kestoista ja ennen muuta hienojakoisempaa ajallista tietoa tuloista ja tulonmuodostuksesta Niin ikaumlaumln se aiemmin keskusshyteltu seikka ettauml tyoumlmarkkinoilla tapahtuvissa siirtymissauml kohteena on yksilouml ja tulosiirtymissauml koko kotitalous hankaloittaa selkeaumln ja yksiselitteisen kuvan saamista

Yleensauml tuloero- ja koumlyhy ysvertailuissa maiden vaumlliset erot selitetaumlaumln sosiaalishyturvan anteliaisuudella Mitauml anteliaammat ovat edut ja mitauml suurempi on sosiaalibudjetti sitauml pienemmaumlt ovat tuloerot ja sitauml vaumlhaumlisempaumlauml on koumlyhyys Yleensauml selitysmalli toimiikin Sosiaaliturvan rakenteen ja tason lisaumlksi tulonjako

Eurooppalaiset elinolot

178

maumlaumlritty y pitkaumllti demografisilla ja tyoumlssauml kaumlymisen tapoihin liitty villauml tekijoumlillauml Tulokoumlyhy ysriskeissauml havaittavat erot liitty vaumlt usein vahvasti siihen millaista palkansaajamallia maa noudattaa yhden palkansaajan miehistauml mallia vaiko kahden palkansaajan mallia Jos erilaiset rakenteelliset tekijaumlt otetaan huomioon vakioimalla ne monimuuttujatarkastelussa maaryhmien vaumlliset ennen vakiointia esille tulevat selvaumlt erot haumlviaumlvaumlt Tarkoittaako taumlmauml ettauml hy vinvointivaltiomallilla ei ole merkitystauml tulonjaon tai koumlyhy yden kannalta Ei merkitse Meidaumln on vain laajennettava perspektiiviauml tulonsiirtojaumlrjestelmaumln ulkopuolelle ja sisaumlllytettaumlvauml mukaan myoumls sosiaalipalvelut (ks myoumls Vaalavuon artikkeli taumlssauml teoksessa) Sosiaalipalvelut mahdollistavat kahden palkansaajan mallin yleistymisen Ne muotoilevat eri maiden perherakennetta rajoittavat tai mahdollistavat miesten ja naisten tyoumlssauml kaumlymistauml millauml seikoilla taas on omat tulo- ja koumlyhy ysvaikushytuksensa Hy vinvointivaltiomalli on tulonsiirtojen sosiaalipalveluiden ja tyoumlshymarkkinoiden yhteispelin muodostama kokonaisuus (Esping-Andersen 1990 ja 2009 Kangas ja Palme 2005)

Hy vinvointivaltiomallit voivat menettaumlauml omat erikoispiirteensauml suhteessa muihin maihin tai maaryhmiin kahdella eri tavalla Ensinnaumlkin maat voivat hylaumltauml oman mallinsa ominaispiirteet ja liukua etaumlaumlmmaumllle tai jopa kokonaan ulos aiemmasta mallistaan Toisekseen maat voivat olla uskollisia omalle regiimilshyleen mutta toiset maat saattavat nopeasti omaksua kyseisen mallin elementtejauml ja naumlin kaventaa eroja Saattavatpa jotkut maat tunkea mukaan toiseen malliin Alankomaat pienine tulokoumlyhy yslukuineen ja anteliaine sosiaalietuineen luetaan usein mukaan pohjoismaiseen malliin

Tarkastelimme kolmea ulottuvuutta joita on pidetty pohjoismaisen mallin tunnuspiirteinauml korkeaa tyoumlllisy ysastetta anteliasta sosiaaliturvaa ja matalaa tulokoumlyhy ysastetta Korkean tyoumlllisy ysasteen suhteen havaitsimme jaumllkimmaumlisen ty ypin konvergenssia Pohjoismaat ovat olleet uskollisia tyoumlllisy ysperiaatteelleen mutta muissa maissa etenkin naisten tyoumlvoimaosuudet ovat kasvaneet nopeasti ja maat ovat laumlhentyneet Pohjoismaita On tapahtunut konvergenssia yloumlspaumlin Mitauml taas tulee anteliaaseen sosiaaliturvaan tulokset ovat epaumlselvemmaumlt ja niissauml on havaittavissa kummankin suuntaista konvergenssia Tulonsiirtojaumlrjestelmien anshyteliaisuus on vaumlhentynyt Pohjoismaissa (ja Keski-Euroopassa) mutta parantunut anglosaksisissa maissa ja Etelauml-Euroopan maissa mikauml on pienentaumlnyt maitten vaumllisiauml eroja Koumlyhy yden suhteen kovin suuria muutoksia maaryhmien vaumllisissauml suhteissa ei ole tapahtunut Vaikka koumlyhy ys ja eriarvoisuus ovatkin Pohjoismaissa lisaumlaumlntyneet erot muihin maihin eivaumlt ole juurikaan kaventuneet Muissakin maissa tuloerot ovat nimittaumlin olleet kasvussa Kaiken kaikkiaan vaikka tiettyauml konvergenssia ja maitten vaumllisten erojen kaventumista on havaittavissa hy vinshyvointivaltioregiimit osoittavat sitkeaumlhenkisy y ttauml

Kangas ja Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa

Laumlhteet Aaberge R Bjoumlrklund A Jaumlntti M ym Income inequality and income mobility in the Scandinavian countries compared to the United States Oslo Statistics Norway Research Department Discussion Paper 168 1996

Airio I Change of norm In-work poverty in a comparative perspective Helsinki Kela Studies in social security and health 92 2008

179 Andreszlig H-J Lohmann H toim The working poor in Europe Employment poverty and globalization Cheltenham Elgar 2008

Anttonen A Empowering social policy The role of social care services in modern welfare states Julkaisussa Kangas O Palme J toim Social policy and economic development in the Nordic countries Houndsmills Macmillan amp Palgrave 2005 88ndash117

Atkinson A Marlier E toim Income and living conditions in Europe Luxembourg Eurostat 2010

Cantillon B Marx I Van den Bosch K The puzzle of egalitarianism About the relationship between employment wage inequality social expenditures and poverty Luxembourg Luxembourg Income Study LIS Working Paper 337 2002

Carroll E Emergence and structuring of social insurance institutions Comparative studies on social policy and unemployment insurance Stockholm Stockholm University Swedish Institute for Social Research Dissertation Series 38 1999

De Vreyer P Layte P Wolbers M Hussain MA The permanent effects of labour market entry in times of high unemployment Julkaisussa Gallie D Paugam S toim Welfare regimes and the experience of unemployment in Europe Oxford Oxford University Press 2000 134ndash152

DiMarco M Employment and social inclusion in the EU A paper presented at the 2010 International conferences on comparative EU statistics on income and living conditions Warsaw 25ndash26 March 2010

Droslashpping JA Hvinden B Vik K Activation policies in the Nordic countries Julkaisussa Kautto M Heikkilauml M Hvinden B Marklund S Ploug N toim Nordic social policy Changing welfare states London Routledge 1999 133ndash158

Esping-Andersen G Three worlds of welfare capitalism Cambridge Polity Press 1990

Esping-Andersen G The incomplete revolution Adapting welfare states to womenrsquos new roles Cambridge Polity Press 2009

Eurostat Population and social conditions Luxembourg Eurostat Statistics in focus 9 2010

Ferrarini T Parental leave institutions in eighteen post-war welfare states Stockholm Stockholm University Swedish Institute for Social Research Dissertation Series 58 2003

Fritzell J Baumlckman O Ritakallio V-M Income inequality and poverty Do the Nordic countries still constitute a family of their own Julkaisussa Kvist J Fritzell J Hvinden B Kangas O toim Changing social equality The Nordic welfare model in the 21st century Bristol Policy Press 2012 165ndash185

Fritzell J Ritakallio V-M Societal shifts and changed patterns of poverty International Journal of Social Welfare 2010 19 (S1) S25ndashS41

Goldstein H Multilevel statistical models London Arnold 2003

Eurooppalaiset elinolot

180

Goodin R Hedey B Muffels R Dirven H-J The real worlds of welfare capitalism Cambridge Cambridge University Press 1999

Gray J False dawn The delusions of global capitalism London Granta 1998

Hox J Multilevel analysis Techniques and applications New York NY Routledge 2010

Immervoll H Pearson M A good time for making work pay Taking stock of in-work benefits and related measures across the OECD Paris OECD Social Employment and Migration Working Papers 81 2009

International Social Security Association Social security programs throughout the world Geneva International Social Security Association 1995

Kangas O Palme J toim Social policy and economic development in the Nordic countries London PalgraveMacmillan 2005

Kangas O Ritakallio V-M Social policy or structure Julkaisussa Palier B Bouget D toim Comparing social welfare systems in Nordic Europe and France Paris MIRE 2000

Korpi W Palme J The paradox of redistribution and strategies of equality Welfare state institutions inequalities and poverty in the western countries American Sociological Review 1998 63 (5) 661ndash687

Layard R Happiness Lessons from a new science London Penguin 2006

Lohmann H Andreszlig H-J Explaining in-work poverty within and across countries Julkaisussa Andreszlig H-J Lohmann H toim The working poor in Europe Employment poverty and globalization Cheltenham Elgar 2008 293ndash313

Meagher G Szebehely M Equality in the social service state Nordic childcare models in comparative perspective Julkaisussa Kvist J Fritzell J Hvinden B Kangas O toim Changing social equality The Nordic welfare model in the 21st century Bristol Policy Press 2012 89ndash115

Morel N Palier B Palme J toim Towards a social investment welfare state Ideas policies challenges Bristol Policy Press 2012

Nelson K Fighting Poverty Comparative studies on social insurance means-tested benefits and income redistribution Stockholm Swedish Institute for Social Research Dissertation Series 60 Stockholm University 2003

Nelson K Mechanisms of poverty alleviation Anti-poverty effects of non-means tested and means tested benefits in five welfare states Journal of European Social Policy 2004 14 (4) 371ndash390

Nolan B Marx I Low pay and household poverty Luxembourg Luxembourg Income Study LIS Working Paper 216 1999

OECD Work Incentives Paris OECD 2010 Saatavissa lthttpwwwoecdorgelssocial workincentivesgt Viitattu 1022011

OECD Online OECD Employment database Paris OECD 2012 Saatavissa lthttpstats orgindivaspxqueryid=36324gt Viitattu 2222013

OECD Economic studies 30 Paris OECD 2000

OECD Employment Outlook Paris OECD 2002

OECD Employment Outlook Paris OECD 2008

Kangas ja Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa

181

Political Analysis 2005 13 (4)

Rasbash J Browne W Goldstein H ym A userrsquos guide to MLwiN London University of London 2000

Rifkin J The end of work The decline of the global labor force and the dawn of the postshymarket era New York NY Putnam 1995

Salomaumlki A Munzi T Net replacement rates of the unemployed Brussels European Comission Economic Papers 133 1999

Scruggs L Welfare state entitlement database 2011 Saatavissa lthttpspuconn edu~scruggswphtmgt Viitattu 10122011

Sennett R The culture of new capitalism New Haven CN Yale University Press 2006

Standing G Work after globalization Building occupational citizenship Cheltenham Elgar 2009

Valtioneuvoston kanslia Paumlaumlministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma Helsinki Valtioneuvoston kanslia 2011

Oumlsterbacka E Family background and economic status in Finland Scandinavian Journal of Economics 2001 103 (3) 467ndash484

Eurooppalaiset elinolot

Minna Ylikaumlnnouml 182 Tyoumlmarkkina-asema ja lomailun taloudelliset mahdollisuudet

Taumlssauml artikkelissa eurooppalaisia elinoloja laumlhestytaumlaumln kulutukseen osallistumishysen naumlkoumlkulmasta Kiinnostuksen kohteena ovat taloudelliset mahdollisuudet lomailuun kodin ulkopuolella Viikon vuosittaista lomaa kodin ulkopuolella pidetaumlaumln yleisesti yhtenauml kotitalouksien elinoloja kuvaavien mittarien indikaatshytorina (ks esim Whelan ja Maitre 2010 Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa) Se naumlhdaumlaumln siis taumlrkeaumlksi osaksi ihmisten ja perheiden hy vinvointia Taumltauml naumlkemystauml vahvistavat tutkimukset joissa lomailulla on havaittu olevan myoumlnteisiauml vaikutuksia moniin elaumlmaumln osa-alueisiin (Smith ja Hughes 1999 Gilbert ja Abdullah 2002 Minnaert 2007 Minnaert ja Schapmans 2009 Sirgy ym 2011 Ylikaumlnnouml 2012)

Pienituloiselle muutamankin paumlivaumln loma kodin ulkopuolella voi kuitenkin olla taloudellisesti mahdotonta Jos kyse olisi jonkin ei aivan vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlksi koetun hyoumldykkeen tai palvelun hankkimisesta tai hankkimatta jaumlttaumlmisestauml lomailu kuluttamisen muotona ei korostuisi tai se ei ainakaan niin vahvasti jaumlsentaumlisi arkielaumlmaumlaumlmme (ks Raumlsaumlnen 2011) Nyt sillauml on yhtenauml keskeisenauml elinolojen indikaattorina ja kulutuksen muotona laajempi funktio lomailu kodin ulkopuolella kiinnittaumlauml yksiloumlt ympaumlroumlivaumlaumln yhteiskuntaan ja ehkaumlisee osaltaan syrjaumlytymistauml

Vaikka lomailun esteenauml voivat olla muutkin sy yt pienet tulot ovat kuishytenkin yleisin sy y sille ettauml lomalle ei laumlhdetauml (Minnaert ym 2010) Edelleen pienten tulojen taustalla on usein tyoumlttoumlmy ys Verrattuna keskituloiseen tyoumlssauml kaumly vaumlaumln tyoumlttoumlmaumln kulutusmahdollisuudet ovat yleensauml selvaumlsti heikommat Osallistuminen normaaliksi katsottuun ja sosiaalisesti hy vaumlksytty yn elaumlmaumlaumln johon myoumls lomailun katsotaan kuuluvan on taumllloumlin haastavaa Kulutuksen naumlkoumlshykulmasta tyoumlttoumlmy ys mutta myoumls siirtymaumlt tyoumlssaumlkaumlynnin ja tyoumlttoumlmy yden vaumllillauml ovat siksi kiinnostavia Erityisesti tyoumlttoumlmaumlksi jaumlaumlminen on kulutukseen osallistumisen naumlkoumlkulmasta suuri muutos ei yksin tyoumln tai rahan puute mutta lisaumlksi mahdollinen haumlpeauml omasta tilanteesta voi synnyttaumlauml kierteen joka johshytaa pahimmillaan tyoumlttoumlmaumln ja haumlnen perheensauml sosiaaliseen syrjaumlytymiseen Tyoumlttoumlmy yden pitkittyminen ei luonnollisesti helpota perheiden taloudellista tilannetta (Gallie 1999 Gallie ym 2003)

Ylikaumlnnouml Tyoumlmarkkina-asema ja lomailun taloudelliset mahdollisuudet

183

Taumlssauml artikkelissa taloudellisia mahdollisuuksia lomailuun tarkastellaan tyoumlssaumlkaumlynnin ja tyoumlttoumlmy yden vaumllisten siirtymien naumlkoumlkulmasta Tavoitteena on selvittaumlauml miten tyoumlttoumlmaumlksi jaumlaumlminen tyoumlllistyminen ja toisaalta tyoumlttoumlmy yden pitkittyminen vaikuttavat mahdollisuuksiin lomailla kodin ulkopuolella ja siten osallistua yhteiskunnassa vallitsevaan elaumlmaumlntapaan

Lomailu osana elaumlmaumlauml ja normaalia ajankaumlyttoumlauml

Kun ajatellaan ajankaumlyttoumlauml kokonaisuudessaan viikon lomalla vuodessa ei ole kovin suurta ajallista merkitystauml Tuota lyhy ttaumlkin aikaa kuitenkin yleensauml odoshytetaan paljon Odotus voi lisaumlksi kestaumlauml useita kuukausia ellei jopa useita vuosia jos matkaa suunnitellaan tai sitauml varten saumlaumlstetaumlaumln pitkaumlaumln Monet haikailevat uudelle lomamatkalle heti edelliseltauml lomalta palattuaan he aloittavat uuden matkan suunnittelun matkanjaumlrjestaumljien mainosten selailun ja lomakohteiden vertailun

Vaik ka lomamatka itsessaumlaumln ei kestaumlisikaumlaumln kuin muutamasta paumlivaumlstauml muutamaan viikkoon on sillauml suhteellisesti suurempi merkitys ihmisen elaumlmaumlssauml kuin jokapaumlivaumlisillauml arkisilla toiminnoilla Monet paumlivittaumlin tai laumlhes paumlivittaumlin toistuvat rutiininomaiset toiminnot kuten siivous kaupassakaumlynti ruoanlaitto tai vaikkapa sanomalehden lukeminen vievaumlt merkittaumlvaumln osan ajastamme kun niihin kaikkiin kaumlytetty aika lasketaan yhteen vuositasolla Esimerkiksi suoshymalaiset kaumlyttaumlvaumlt aikaa siivoukseen ja ruoanlaittoon molempiin jo pelkaumlstaumlaumln paumlivaumlssauml noin puoli tuntia Ostosten tekemiseen kaumlytetaumlaumln paumlivaumlssauml aikaa noin kaksikymmentauml minuuttia ja sanomalehden lukuun varttitunti Yhteensauml naumlihin kaikkiin kaumlytetaumlaumln vuodessa aikaa yli 550 tuntia (Tilastokeskus 2013) Harvoin kuitenkaan muistamme jaumllkeenpaumlin yksittaumlisiauml ruoanlaittohetkiauml tai kaupassa kaumlyntejauml samalla tavoin kuin lomamatkamme

Odotamme lomaa jotta paumlaumlsemme hetkeksi irti arjesta Lomalla ei tarvitse huolehtia tekemaumlttoumlmistauml toumlistauml murehtia arkisia asioita siivota tai vaumllttaumlmaumlttauml edes tehdauml itse ruokaa Ajatukset irtaantuvat ikaumlvistauml asioista kuten laskujen maksusta tai hiertaumlvistauml ihmissuhteista Hassisen koneen laulun sanoin rdquoei huolet paina ei rasitu pollardquo Lomamatkan myoumlnteiset kokemukset muistetaan pitkaumlaumln samoin myoumls kielteiset sairastuminen ja matkatavaroiden katoaminen tuovat haluamattamme arjen lomallakin hy vin laumlhelle

Lomailun ajallista kestoa keskeisempaumlauml onkin se millainen lomamatka on kokemuksena Pelkaumlstaumlaumln lomailuun kaumlytettyauml aikaa tarkastelemalla emme pysty sanomaan vielauml paljoakaan siitauml lisaumlaumlkouml se yksiloumliden onnellisuutta elaumlmaumlnshyty yty vaumlisy yttauml ja sitauml kautta hy vinvointia Jo pelkaumlstaumlaumln perheenjaumlsenten vaumllillauml

Eurooppalaiset elinolot

184

voi olla eroa siinauml miten myoumlnteisenauml tai kielteisenauml loma koetaan Lisaumlaumlkouml esimerkiksi aumlitien hyvinvointia se ettauml he lomallaankin huolehtivat ensisijaisesti muun perheen hy vinvoinnista Loma ei varmastikaan ole taumllloumlin sitauml arjesta ja arjen rutiineista irtautumista jota yleensauml lomailun odotamme olevan

Vaikka kokemukset ovat taumlrkeauml osa ajankaumlyttoumlauml niitauml ei taumlssauml tutkimuksessa pystytauml aineiston luonteen vuoksi tarkastelemaan Keskioumlssauml ovat siten ainoastaan taloudelliset resurssit ja niiden elaumlmisen mahdollisuuksia eriarvoistavat vaikutukshyset Lomailu vaatii taloudellista panostusta jolloin on selvaumlauml ettauml kaikilla ei siihen ole varaa Vaikka ei matkustaisi kauaskaan kotoa pitaumlauml olla varaa vaumlhintaumlaumlnkin paikasta toiseen siirtymiseen Jos tulot riittaumlvaumlt juuri ja juuri arjesta selviytyshymiseen ja perustarpeiden ty ydyttaumlmiseen ei lomamatkailuun yksinkertaisesti ole varaa Taumlllaisia kotitalouksia on varakkaissa laumlnsimaissakin huomattavan paljon Keskimaumlaumlrin OECD-maissa noin joka kolmannella kotitaloudella ei ole varaa lomailla kodin ulkopuolella vaumlhintaumlaumln kerran vuodessa (Boarini ja Mira drsquoErcole 2006 23)

Toisaalta aiempaa useammilla kotitalouksilla on nykyaumlaumln varaa lomailla jopa useita kertoja vuodessa (ks Roberts 2004) Vielauml joitakin vuosikymmeniauml sitten tilanne oli lomailun suhteen hy vin erilainen Vaikka ruotsalainen matkatoimisto Vingresor totesi vuonna 1967 mainoslauseessaan rdquoSinun ei enaumlauml tarvitse olla rikas lomaillaksesi loisteliaastirdquo tehtiin esimerkiksi Suomessa lomamatkoja tuolloin selvaumlsti vaumlhemmaumln ja ulkomaanmatkailu oli mahdollista vain harvoille Vasta niin sanotun massaturismin lisaumlaumlnnyttyauml lomamatkat ovat tulleet keskipalkkaisen tyoumlntekijaumln ulottuville Muun muassa tekninen kehitys ja hintakilpailu ovat johtaneet siihen ettauml myoumls muilla kuin rikkailla on varaa matkustella

Pienet tulot rajoittavat silti edelleen monen lomanvietto- ja ajankaumlyttoumlshytapoja Tilanne ei naumlyttaumlisi yhtauml ongelmalliselta jos lomailua kodin ulkopuolella pidettaumlisiin kuten vielauml joitakin vuosikymmeniauml sitten harvojen ylellisy ytenauml Tuolloin lomamatkailua ei naumlhty samalla tavalla yhteiskunnallista asemaa maumlaumlritshytaumlvaumlnauml tekijaumlnauml kuin nykyaumlaumln Kyse oli tuolloin ennemminkin siitauml laumlhdetaumlaumlnkouml lomamatkalle kuin siitauml minne lomalla mennaumlaumln Nykyaumlaumln lomailu on taumlrkeauml sosiaalinen ilmiouml miljoonat ihmiset ympaumlri maailmaa matkustavat aika ajoin lomalle pois kotoa (Minnaert ym 2010) Myoumls suomalaiset matkailevat entistauml enemmaumln ja etenkin ulkomaille suuntautuva matkailu on lisaumlaumlntynyt Edes 1990-luvun taloudellinen lama ei lannistanut suomalaisia vaan arjen harmaushydesta matkattiin pois kiihty vaumlllauml vauhdilla (Tamminen 2011 60)

Ylikaumlnnouml Tyoumlmarkkina-asema ja lomailun taloudelliset mahdollisuudet

185

Lomailu kuluttamiseen osallistumisen mittarina

Lomailusta tuli osa yleistauml elaumlmaumlnty yliauml kun sotien jaumllkeisinauml vuosina matkailu sekauml elinkeinona ettauml kuluttamisen muotona yleistyivaumlt Elintason noustessa yhauml useammalla oli varaa laumlhteauml lomallaan pois kotoa (Richards 1998 156) Vaikka sosioekonominen asema yhauml maumlaumlritti lomailua aiempaa suuremmassa maumlaumlrin kyse oli elaumlmaumlnty ylistauml ja valinnoista eri kulutusmuotojen vaumllillauml (Haukeland 1990 176) Yleistyessaumlaumln lomailusta on tullut yhtenauml kuluttamisen muotona taumlrkeauml osa yksiloumliden identiteetin rakentumista Kulutukseen osallistumisesta ja samalla lomamatkojen tekemisestauml on tullut keskeinen sosiaalinen kaumlytaumlntouml jonka avulla yksiloumlt kiinnitty vaumlt ympaumlroumlivaumlaumln yhteiskuntaan (Ks Dawson 1988 Raumlsaumlnen 2011)

Vaikka aiempaa useammilla on nykyaumlaumln varaa laumlhteauml lomamatkalle on taumlsshysaumlkin suhteessa tapahtunut viimeisten vuosikymmenien aikana eriarvoistumista 1980-luvun jaumllkeen matkailun kasvu on ollut laumlhinnauml seurausta siitauml ettauml ne joilla on varaa matkustelevat useammin (Richards 1998 156) Esimerkiksi Isossa-Britanniassa niiden jotka eivaumlt lomaile kodin ulkopuolella osuus ei ole 1980shyluvun puolivaumllin jaumllkeen laskenut lainkaan Toisaalta ne jotka lomailevat tekevaumlt matkoja useamman kerran vuodessa Kulutuksella mitattuna rikkain tulokymshymenys Isossa-Britanniassa kulutti vuosina 2000ndash2001 lomailuun 27-kertaisesti niin paljon kuin alin tulokymmenys (Roberts 2004 63)

Voisi ajatella ettauml hy vinvoinnin naumlkoumlkulmasta ei olisi niinkaumlaumln vaumlliauml sillauml kuinka paljon vapaa-aika maksaa vaan sillauml miten vapaa-aika koetaan Naumlin ei kuitenkaan ole Toisten hyvaumlksynnaumln koetaan tulevan ennemminkin siitauml mihin on varaa kuin siitauml mikauml tuo elaumlmaumlaumln mielekaumlstauml sisaumlltoumlauml Esimerkiksi kouluikaumlishysillauml lapsilla ryhmaumln paine on valtava (ks Van der Hoek 2005) Jos jollakulla ei ole varaa merkkivaatteisiin tai koulun retkiin haumlntauml voidaan kiusata siitauml Hy vin pienituloisten perheiden lapset kokevat myoumls itse tilanteensa ahdistavana Kun muilla on varaa kaumlnnykkaumlaumln ja uusiin vaatteisiin mutta itse jaumlauml naumlistauml paitsi voi seurauksena olla ulkopuoliseksi jaumlaumlminen ja sosiaalinen syrjaumlytyminen (Ks Elliott ja Leonard 2004 Hakovirta ja Rantalaiho 2012)

Van der Hoekin (2005 28) tutkimuksessa osana keskeistauml kuluttamista nousi esille lomailu kodin ulkopuolella Kun lapset puhuvat kaukaisista maista ja matkailusta eri puolille maailmaa he eivaumlt aina osaa ottaa huomioon sitauml ettauml kaikilla ei ole varaa matkustella Lomat eksoottisissa turistikohteissa jaumlaumlvaumlt osalle vain haaveeksi mikauml osaltaan lisaumlauml ulkopuolisuuden tunnetta Naumlmauml lapset jaumlaumlvaumlt lisaumlksi paitsi siitauml hyvaumlstauml jota lomien on havaittu tuovan muun muassa perheenjaumlsenten vaumllisiin suhteisiin itseluottamukseen sosiaalisiin suhteisiin ja yleiseen asennoitumiseen elaumlmaumlauml kohtaan (Minnaert ym 2009 ks myoumls Haushykeland 1990 Smith ja Hughes 1999 Minnaert ja Schapmans 2009)

Eurooppalaiset elinolot

186

Yleisesti ottaen viikon lomaan kodin ulkopuolella kerran vuodessa tulisi kotitalouksilla olla varaa useimmissa materiaalista puutetta mittaavissa tutkishymuksissa lomailu on mukana yhtenauml vaumllttaumlmaumlttoumlmaumln kuluttamisen muotona ruoan vaatteiden ja kodinkoneiden rinnalla Esimerkiksi Whelanin ja Maicirctren (2010) seitsemaumln muuttujan muodostama kulutuksesta syrjaumly tymisen indeksi sisaumlltaumlauml taloudellisen edellytyksen viikon lomaan kodin ulkopuolella (capacity to afford paying for one week annual holiday away from home)

Lomailua kodin ulkopuolella pidetaumlaumln yleisesti yhtenauml taloudellisen hy vinshyvoinnin osatekijaumlnauml Voidaan kuitenkin kysyauml onko tarve lomailuun kodin ulkoshypuolella yhtaumllaumlisesti keskeinen hyvinvoinnin tekijauml eri maissa Isossa-Britanniassa 1990-luvun lopussa vain joka viides piti lomailua kodin ulkopuolella tarpeellisena (McKay 2004 221) Irlannissa puolestaan jo 1980-luvun lopussa joka toinen oli sitauml mieltauml ettauml viikon loma kodin ulkopuolella vuosittain on vaumllttaumlmaumlttoumlmy ys (Callan ym 1993 148) Australiassa vuonna 2007 lomailun naumlki vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlksi samoin joka toinen (Saunders ja Naidoo 2009 421) Maiden vaumllillauml on siis eroja siinauml miten taumlrkeaumlnauml pidetaumlaumln lomailua kodin ulkopuolella

Eurooppalainen tyoumlttoumlmyys kulutuksen naumlkoumlkulmasta

Pienituloisuus ja koumlyhy ys yhdistetaumlaumln usein tiettyihin vaiheisiin elaumlmaumlssauml Jo 1900-luvun alussa Seebohm Rowntree (1901) totesi taloudellisten resurssien muuttuvan siirryttaumlessauml lapsuudesta aikuisuuteen ja edelleen vanhuuteen Tuohon aikaan ei ollut vielauml vahvasti esillauml ajatus siitauml ettauml tulonsiirtoja voitaisiin tehdauml horisontaalisesti saati vertikaalisesti Myoumlhemmin erilaisin sosiaalipoliittisin jaumlrjestelmin on kehittyneissauml maissa saatu lievennettyauml elaumlmaumlnvaiheiden ja toishymeentulon yhteyttauml (ks Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa) Koumlyhy yden riski on kuitenkin yhauml olemassa nykyaumlaumln se liitty y elaumlmaumlnvaihetta vahvemmin erilaisten sosiaalisten riskien toteutumiseen

Yksi taumlllainen sosiaalinen riski on tyoumlttoumlmy ys Tyoumlmarkkinoilla tapahtuneet muutokset ovat johtaneet siihen ettauml aiempaa suurempi joukko ihmisiauml on vailla tyoumltauml joko vaumlliaikaisesti tai pahimmassa tapauksessa pysy vaumlsti Euroopan tasolla tyoumlttoumlmy ys on parin viime vuoden aikana taas nousussut joulukuussa 2013 EU28-maissa tyoumlttoumlmy ysaste oli keskimaumlaumlrin 108 Vaihtelua maiden vaumllillauml on paljon Esimerkiksi Kreikassa tyoumlttoumlmy ysaste oli tuolloin joulukuussa 2013 275 prosenttia ja Espanjassakin laumlhes 26 prosenttia Toista aumlaumlripaumlaumltauml edustavat Itaumlvalta ja Saksa joissa molemmissa tyoumlttoumlmy ysaste oli alle 6 prosenttia (OECD 2012)

Tyoumlmarkkina-asemasta toiseen siirtyminen vaikuttaa kulutukseen ja myoumls ajankaumly ttoumloumln sekauml suoraan ettauml vaumllillisesti tulotason vaihdellessa (ks myoumls Kanshy

Ylikaumlnnouml Tyoumlmarkkina-asema ja lomailun taloudelliset mahdollisuudet

187

kaan ja Hussainin tyoumlttoumlmy yttauml koskeva artikkeli) Siinauml missauml tyoumlssauml kaumly vaumln paumlivaumlstauml useampi tunti kuluu tyoumln tekemiseen ja tyoumlmatkoihin tyoumlttoumlmaumlllauml vapaa-aikaa on runsaasti Aikakoumlyhy yden sijasta ongelmana on tulokoumlyhy ys Naumlin on etenkin silloin kun tyoumlttoumlmy ys pitkitty y ja tulot pienenevaumlt entisestaumlaumln

Euroopassa tyoumlttoumlmaumln tilanne on sikaumlli hy vauml ettauml usein etenkin tyoumlttoumlshymy yden alkuvaiheessa tyoumlttoumlmaumllle taataan kohtuullinen toimeentulo erilaisten sosiaalietuuksien tai korvausten muodossa Pidempaumlaumlnkin tyoumlttoumlmaumlnauml olleelle taataan yleensauml jonkin suuruinen minimikorvaus jolla pyritaumlaumln turvaamaan tietshyty elaumlmisen taso Keskustelua voidaan toki kaumlydauml siitauml turvaako tuo minimitaso mahdollisuuden hy vaumlaumln elaumlmaumlaumln tai edes vaumllttaumlmaumlttoumlmien tarpeiden hankinnan Suomessa on viime vuosina kaumlyty paljon keskustelua taumlstauml ja yleisemminkin perusturvan tasosta (ks esim Honkanen 2011)

Tyoumlkaumlaumln ei toki aina takaa riittaumlvaumlauml tulotasoa jolla saavutettaisiin yleisesti hy vaumlksi katsottu elaumlmisen taso Tulot esimerkiksi osa-aikatyoumlstauml voivat jaumlaumldauml niin pieniksi ettauml selvitaumlkseen ihmisen on tehtaumlvauml kahta tai useampaa tyoumltauml (Airio 2008 Andreszlig ja Lohmann 2008 ks myoumls Ehrenreich 2003) Kaikille ei ole myoumlsshykaumlaumln itsestaumlaumln selvaumlauml ettauml joka vuosi voi viettaumlauml palkallista lomaa Maumlaumlraumlaikaisista tyoumlsuhteista ei vaumllttaumlmaumlttauml kerry lomaa ja paumltkaumltoumliden vaumllissauml ei ole joko aikaa laumlhteauml lomalle tai palkattoman loman pitaumlminen on taloudellisesti mahdoton ajatus Suomessa kuten muissakin Euroopan maissa vuosilomalait takasivat palkallisen loman pitkaumlaumln vain pitkaumlaikaisissa kokopaumlivaumlisissauml palkkatyoumlsuhteisshysa tyoumlskenteleville (Anttila 2006 615) Epaumlty ypillisten tyoumlsuhteiden yleistyessauml huomiota on alettu kiinnittaumlauml enenevaumlssauml maumlaumlrin siihen ettauml myoumls muilla kuin niin sanotuissa normaaleissa tyoumlsuhteissa olevilla olisi mahdollisuus lomaan

Vaikka taumlssauml tutkimuksessa tarkastellaan ainoastaan siirtymiauml tyoumln ja tyoumltshytoumlmy yden vaumllillauml vastaisuudessa olisi mielekaumlstauml laajentaa tutkimusta koskemaan myoumls epaumlty ypillisissauml tyoumlsuhteissa olevia Taumlmauml vaatisi kuitenkin nykyistauml laajemshypaa tietoa tyoumlntekijoumliden tyoumlsuhteen laadusta ja pituudesta eri Euroopan maissa

Tutkimusasetelma

Artikkelissa tarkastellaan miten siirtymaumlt tyoumlttoumlmyydestauml tyoumlhoumln ja paumlinvastoin sekauml tyoumlttoumlmy yden pitkittyminen ovat yhteydessauml taloudellisiin mahdollisuuksiin lomailla kodin ulkopuolella Oletettavaa on ettauml etenkin pidempaumlaumln tyoumlttoumlmaumlnauml olleiden mahdollisuudet viikon lomaan kodin ulkopuolella ovat vaumlhaumlisemmaumlt kuin tyoumlssauml kaumly villauml tai niillauml jotka ovat vasta jaumlaumlneet tyoumlttoumlmiksi Mielenkiintoisshyta on katsoa lisaumlksi sitauml miten tyoumlllistyminen naumlky y lomailumahdollisuuksissa Onko niin ettauml tyoumlhoumln siirtyminen parantaa heti taloudellisia resursseja siinauml

Eurooppalaiset elinolot

188

maumlaumlrin ettauml viikon loma kodin ulkopuolella on mahdollinen Voisi olettaa ettei naumlin ainakaan kaikkien kohdalla ole Edessauml voi olla muita vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlmpiauml hankintoja tai mahdollisten tyoumlttoumlmy yden aikaisten velkojen takaisinmaksu ennen kuin lomamatka on realistinen vaihtoehto

Aineistona artikkelissa kaumly tetaumlaumln EU-SILCin pitkittaumlisaineistoja vuosilta 2006 ndash2009 Mukana on yhteensauml 27 Euroopan maata joista suurin on Ranska ja pienin Malta Valitettavasti Euroopan vaumlestoumlmaumlaumlraumln perusteella suurin maa eli Saksa ei ole mukana aineistossa Pohjois-Eurooppaa edustavat aineistossa Suomi Ruotsi Tanska Norja ja Islanti Keski-Eurooppaa edustavat Ranska Itaumlvalta Belgia Alankomaat ja Luxemburg Anglosaksisia maita on kaksi Iso-Britannia ja Irlanti Itauml-Eurooppaa edustavat tutkimuksessa Bulgaria Latvia Liettua Puola Slovenia Slovakia Tšekki Unkari ja Viro Etelaumleurooppalaisia maita ovat Espanja Portugali Italia Kreikka Kypros ja Malta

EU-SILCin pitkittaumlisaineistot muodostuvat henkilouml- ja kotitaloustason kysely- ja rekisteriaineistoista Naumlistauml on taumlssauml tutkimuksessa muodostettu yksi pitkittaumlisaineisto joka sisaumlltaumlauml sekauml kysely- ettauml rekisteritietoja yksiloumlistauml ja kotishytalouksista Lopullisessa aineistossa yhden tapauksen muodostaa aina yhden kotitalouden referenssijaumlsen eli se jaumlsen joka on alun perin valikoitunut mukaan tutkimukseen Koska kotitaloutta koskeviin kysymyksiin kuten taloudellisten resurssien riittaumlvy y teen on vastannut vain taumlmauml kyseinen kotitalouden jaumlsen rajataan muut perheenjaumlsenet tutkimuksen ulkopuolelle Taumlmauml vaumlhentaumlauml myoumls aineistossa sen asetelman vuoksi olevaa sisaumlkorrelaatiota

Koska tarkastelujakso haluttiin ulottaa mahdollisimman pitkaumlksi mukaan aineistoon on valittu ne henkiloumlt jotka ovat olleet mukana tutkimuksessa koko tarkastelujakson eli vuodesta 2006 vuoteen 2009 asti Lisaumlksi koska kiinnosshytuksen kohde on tyoumlttoumlmy yden yhteys kulutukseen osallistumiseen on aineisto rajattu parhaassa tyoumliaumlssauml (25ndash54-vuotiaat) oleviin jotka ovat olleet koko tarshykastelujakson joko tyoumlssauml tai tyoumlttoumlminauml tai siirtyneet tyoumlllisistauml tyoumlttoumlmiksi tai paumlinvastoin Tyoumlssauml kaumly viin lasketaan mukaan sekauml kokoaikatyoumlssauml ettauml osashyaikatyoumlssauml olevat Naumlitauml ei tutkimuksessa erotella toisistaan koska osa-aikatyoumln maumlaumlrittely ja yleisy ys poikkeavat maittain hy vin paljon Tyoumlmarkkina-asema on aineistossa vastaajan itsensauml maumlaumlrittelemauml ja koskee haastatteluajankohdan tilannetta Lopullinen aineisto sisaumlltaumlauml jokaiselle henkiloumllle tiedot kaikilta nelshyjaumlltauml vuodelta sisaumlltaumlen oleelliset taustatiedot sekauml lisaumlksi vuosittain muuttuvat yksilouml- ja kotitaloustason tiedot

Aineistossa on kullekin vuodelle oma tyoumlmarkkina-asemaa kuvaava muuttushyja Naumliden pohjalta on tehty uusi muuttuja joka kuvaa tyoumlhistoriaa koko tarkasteshyluaikana Siinauml on neljauml luokkaa joihin vastaajat on jaettu yhtaumlaumlltauml viimeisimmaumln tyoumlmarkkina-aseman (vuonna 2009) ja toisaalta tyoumlssaumlkaumlynnin ja tyoumlttoumlmyyden perusteella (taulukko 1) Ensimmaumlisen ryhmaumln muodostavat ne henkiloumlt jotka ovat olleet koko tarkastelujakson tyoumlssauml Toiseen ryhmaumlaumln kuuluvat ne joilla

Ylikaumlnnouml Tyoumlmarkkina-asema ja lomailun taloudelliset mahdollisuudet

189

on aiempaa tyoumlttoumlmy yshistoriaa mutta jotka ovat olleet vuonna 2009 tyoumlssauml Kolmannessa ryhmaumlssauml ovat ne henkiloumlt jotka ovat olleet vuonna 2008 tyoumlssauml mutta jaumlaumlneet sen jaumllkeen tyoumlttoumlmiksi ja neljaumlnnessauml ryhmaumlssauml ne jotka ovat olleet vuonna 2009 tyoumlttoumlminauml ja joilla tyoumlttoumlmy ys on kestaumlnyt vaumlhintaumlaumln kaksi vuotta Koska tyoumlmarkkina-asemaa on kysytty aina haastatteluajankohtana voi niiden vaumlliin jaumlaumldauml sellaisia tyoumlttoumlmy ysjaksoja jotka eivaumlt naumly taumlssauml tutkimuksessa kaumlytetyssauml aineistossa Taumlllaumlkin tavoin saadaan kuitenkin riittaumlvaumln hy vauml kuva tyoumlttoumlmy yden ja kulutukseen osallistumisen vaumllisestauml yhteydestauml

Taulukko 1 Muutokset tyoumlmarkkina-asemassa

Ensisijainen tilanne vuosina 2006ndash2008 Tilanne vuonna 2009 N

Tyoumlllinen Tyoumlllinen 76 084 343 876

Tyoumlllinen+tyoumltoumln Tyoumlllinen 1 354 200 16

Tyoumlllinen Tyoumltoumln 9 203 283 106

Tyoumltoumln Tyoumltoumln 219 916 03

Laumlhde EU-SILC 2006ndash2009

Vertailtavat ryhmaumlt ovat hyvin erikokoiset mikauml ei tilastollisen analy ysin naumlkoumlkulmasta ole hy vauml laumlhtoumlkohta Etenkin pitkaumlaumln tyoumlttoumlmaumlnauml olleita on aishyneistossa hyvin vaumlhaumln Toisaalta pienimpaumlaumlnkin ryhmaumlaumln kuuluu yli 200 000 eurooppalaista jolloin tilastollisten analy ysien pohjalta saatujen tulosten voi olettaa olevan riittaumlvaumln luotettavia

Tyoumlmarkkina-aseman ja erityisesti tyoumlttoumlmy yden yhteyttauml mahdollisuuteen lomailla kodin ulkopuolella tarkastellaan binaumlaumlrisen logistisen monitasomallinshynuksen avulla Selitettaumlvaumlnauml muuttujana on taloudellinen mahdollisuus viikon lomaan kodin ulkopuolella Muuttuja on kaksiluokkainen (kyllaumlndashei) jolloin logistisen mallin kaumlyttouml on perusteltua Selittaumlvinauml muuttujina mallissa ovat tyoumlhistoria sukupuoli ikauml kotitalouden kaumlytettaumlvissauml olevat tulot koettu terveys sekauml siviilisaumlaumlty (onko henkilouml naimisissa vai ei) Lisaumlksi selitettaumlviin muuttujiin otetaan toisen tason muuttujana mukaan maaryhmauml Tarkasteltaessa koumlyhy yttauml ja tulojen riittaumlvy yttauml on perusteltua tarkastella maaryhmien vaumllisiauml eroja sillauml kuten Kainu ja Niemelauml taumlmauml kirjan johdantoluvussa toteavat koumlyhy yden ja syrjaumlytymisen laajuus vaihtelee maiden mutta myoumls maaryhmien vaumllillauml

Eurooppalaiset elinolot

190

Lomailu ja lomailun mahdollisuus Euroopassa

Matkailun yleisy ys Euroopan eri maissa vaihtelee hy vin paljon Taulukosta 2 naumlhdaumlaumln miten vuonna 2011 tehdy t matkat suhteutuvat vaumlestoumlmaumlaumlraumlaumln kyshyseisenauml vuonna (suhdeluku) Eniten matkailevat suomalaiset jossa jokaista asukasta kohden tehtiin laumlhes seitsemaumln lomamatkaa Suomen jaumllkeen yleisintauml lomamatkustaminen on ruotsalaisilla jotka tekevaumlt matkoja laumlhes viisi asukasta kohden Huomionarvoista on se ettauml kaikki Pohjoismaat joista on saatavilla tietoa tehtyjen lomamatkojen maumlaumlristauml ovat selvaumlsti EU-27-maiden keskiarvon ylaumlpuolella ja itse asiassa muodostavat kaumlrkinelikon maiden vaumllisessauml vertailussa

Vaumlhiten matkailevat itaumleurooppalaiset ja heistauml puolalaiset bulgarialaiset ja liettualaiset joiden vuosittaisten lomamatkojen maumlaumlrauml jaumlauml alle yhteen asukasta kohden Myoumls Iso-Britannia ja Alankomaat jaumlaumlvaumlt EU-27-maiden keskiarvon alapuolelle Matkustamisen yleisy ys kertoo yhtaumlaumlltauml maan vaurauden tasosta ja niistauml taloudellisista resursseista joita kyseisen maan asukkailla on kaumlyttaumlauml matkustamiseen Toisaalta yleisy ys kertoo siitauml millainen merkitys lomamatshykailulla on kulutukseen osallistumisen naumlkoumlkulmasta On osin myoumls kulttuurishysidonnainen kysymys pitaumlaumlkouml lomalla jonka maumlaumlrauml vaihtelee paljon maittain laumlhteauml pois kotoa

Naumlin ollen kaikkia EU-maita samalla tavoin kohteleva kodin ulkopuolisen lomailun puute aineellisen deprivaation osatekijaumlnauml kuten muutkin aineellisen puutteen indikaattorit sotii suhteellisen koumlyhy yden maumlaumlritelmaumlauml vastaan Suhshyteellinen koumlyhy ys tarkoittaa syrjaumlytymistauml vallitsevasta elaumlmaumlntavasta Monissa maissa erityisesti Pohjoismaissa mahdollisuuden puutetta lomailuun kodin ulkopuolella voidaan taumlstauml naumlkoumlkulmasta pitaumlauml indikaattorina ndash tai vaumlhintaumlaumln osatekijaumlnauml ndash myoumls vallitsevasta elaumlmaumlntavasta syrjaumlytymisestauml Mutta monissa maissa kyse on enemmaumln luksuksesta kuin normaaliin elaumlmaumlntapaan liitty vaumlstauml toiminnasta (Ks myoumls Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa)

Lomamatkojen maumlaumlriauml tarkasteltaessa pitaumlauml ottaa huomioon se ettauml maumlaumlrauml ei suoraan kerro kuinka monella on varaa tai mahdollisuus lomailla kodin ulkoshypuolella Se antaa kuitenkin jonkinlaisen kuvan siitauml missauml maumlaumlrin yksittaumlisten kotitalouksien odotetaan matkustavan lomallaan pois kotoa Esimerkiksi Suoshymessa kulttuuri on lomailun suhteen muuttunut niin ettauml ennen lomaa ystaumlvaumlltauml tai tyoumlkaverilta ei enaumlauml kysytauml rdquolaumlhdetkouml lomallasi matkallerdquo vaan rdquominne aiot lomallasi laumlhteaumlrdquo (Tamminen 2011) Voidaan olettaa ettauml ainakaan aivan koko vaumlestoumln keskuudessa ei esimerkiksi Bulgariassa tai Liettuassa ole yhtauml selvaumlauml ettauml lomalla matkustetaan pois kotoa

Ylikaumlnnouml Tyoumlmarkkina-asema ja lomailun taloudelliset mahdollisuudet

191

Taulukko 2 Tehdyt lomamatkat maaryhmittaumlin maakohtaiset vaumlestoumlmaumlaumlraumlt ja lomamatkojen suhdeluku

Mukana ovat sekauml ulkomaan- ettauml kotimaan matkat

Maa Lomamatkat 2011 Vaumlestoumlmaumlaumlrauml 112011 Suhdeluku

Pohjoismaat Islanti na

Norja 17 318 000 4 858 200 356

Ruotsi 42 198 000 9 340 700 452

Suomi 37 090 000 5 351 400 693

Tanska 28 931 000 5 529 400 523

Laumlntinen Keski-Eurooppa

Alankomaat 30 269 000 16 575 000 183

Belgia 11 280 000 10 839 900 104

Itaumlvalta 16 393 000 8 375 300 196

Luxemburg 1 340 000 502 100 267

Ranska 203 851 000 64 716 300 315

Etelauml-Eurooppa Espanja 121 535 000 45 989 000 264

Italiaa 71 264 000 60 340 300 118

Kreikka na

Kypros 1 705 000 803 100 212

Malta 429 000 414 400 104

Portugali 11 096 000 10 637 700 104

Anglosaksiset maat

Irlanti na

Iso-Britannia 116 925 000 62 027 000 189

Itauml-Eurooppa Bulgaria 5 573 000 7 563 700 074

Latvia 3 423 000 2 248 400 152

Liettua 1 340 000 3 329 000 040

Puola 30 759 000 38 167 300 081

Slovakia 6 855 000 5 424 900 126

Slovenia 4 249 000 2 047 000 208

Tšekki 33 985 000 10 506 800 323

Unkari 19 272 000 10 014 300 192

Viro 2 236 000 1 340 100 167

EU-27-maat 1 019 269 000 501 120 700 203

a Matkojen maumlaumlrauml perustuu vuoden 2010 tietoon na = Tietoa ei saatavilla Laumlhde Eurostat 2012

Eurooppalaiset elinolot

192

Kaiken kaikkiaan itaumleurooppalaisten lomailu on selvaumlsti harvinaisempaa kuin pohjoismaalaisten mutta verrattuna muihin maaryhmiin erot eivaumlt ole suuret Itse asiassa jos muiden maaryhmien kuin Pohjoismaiden maat laitettaishysiin suhdeluvun mukaan suuruusjaumlrjestykseen mitaumlaumln selvaumlauml maaryhmaumljakoa ei voitaisi havaita Siten maaryhmittaumlin tarkastelu ei ole lomailun osalta aivan yhtauml perusteltua kuin taloudellisten elinolojen osalta (ks Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa) Kuitenkin kun lomailu yhdistetaumlaumln toimeentuloon ja kulutusmahdollisuuksiin hy vinvointivaltiomallilla voi olettaa olevan merkitystauml Siksi se tullaan ottamaan huomioon tilastollisissa analy yseissa

Taulukosta 3 naumlhdaumlaumln ettauml niiden kotitalouksien1 joilla on varaa vaumlhintaumlaumln viikon lomaan kodin ulkopuolella vuosittain osuus on suurin Pohjois- ja Laumlnsi-Euroopan vanhoissa hy vinvointivaltioissa Esimerkiksi Pohjoismaissa vaumlhintaumlaumln yhdeksaumlllauml kymmenestauml kotitaloudesta on varaa viikon lomaan kodin ulkopuoshylella vuosittain Islannissa vain 16 prosentilla kotitalouksista ei ole varaa viikon vuosittaiseen lomaan Tanskassa vastaava luku on 37 prosenttia ja Norjassa ja Ruotsissakin alle 5 prosenttia Keski-Euroopan maista keskiarvon ylaumlpuolelle yltaumlvaumlt Alankomaat Luxemburg Belgia Itaumlvalta ja Ranska Lisaumlksi keskiarvon ylaumlpuolelta loumlyty vaumlt Iso-Britannia sekauml Itauml-Euroopan maista Slovenia ja Liettua

Heikoin tilanne on Itauml- ja Etelauml-Euroopan maissa Enintaumlaumln puolella bulshygarialaisista portugalilaisista unkarilaisista ja maltalaisista kotitalouksista on varaa viikon lomaan kodin ulkopuolella Selvaumlsti alle keskiarvon jaumlaumlvaumlt myoumls Puola sekauml Baltian maista Viro ja Latvia Keskiarvon ylaumlpuolelle Itauml- ja Etelauml-Euroopan maista paumlaumlsevaumlt ainoastaan Slovenia ja Liettua ja jaumllkimmaumlinenkin vain siksi ettauml siellauml niiden osuus joilla on taloudelliset resurssit lomailuun on kasvanut huomattavasti vuosien 2008 ja 2009 vaumllillauml

Euroopan maat ovat lomailun suhteen hy vin erilaisia Yhtaumlaumlltauml kuten taulukosta 3 naumlemme pienituloisten osuudet kulutukseen osallistumisella ja taumlssauml tapauksessa lomailulla mitattuna vaihtelevat maittain hy vin paljon Toishysaalta Euroopan maat eroavat paljon esimerkiksi ilmastonsa suhteen Voidaan ajatella ettauml Pohjois-Euroopasta on suurempi tar ve paumlaumlstauml mat kusta maa n esimerkiksi talven pimeinauml ja kylminauml aikoina johonkin laumlmpimaumlmpaumlaumln kuin Etelauml-Euroopasta jossa laumlmpoumltilat pysyttelevaumlt ympaumlri vuoden reilusti nollan ylaumlpuolella Laumlhtoumlkohtana taumlssauml tutkimuksessa on kuitenkin se ettauml hy vinvoinnin naumlkoumlkulmasta jokaisen yksiloumln ilmastosta riippumatta tulisi paumlaumlstauml aika ajoin pois arjen ympyroumlistauml Etenkin juuri pienituloisille joille arjesta selviytyminen on haastavampaa lomailun merkitys on suuri

1 Mukana ovat vain sellaiset kotitaloudet joissa referenssijaumlsen on ollut tyoumlssauml tai tyoumlttoumlmaumlnauml vuosina 2006 ndash2009

Ylikaumlnnouml Tyoumlmarkkina-asema ja lomailun taloudelliset mahdollisuudet

193

Taulukko 3 Sellaisten kotitalouksien osuudet joilla on varaa viikon lomaan kodin ulkopuolella maashy

ryhmittaumlin vuosina 2006ndash2009

Maa 2006 2007 2008 2009

Pohjoismaat Islanti 910 922 991 984

Norja 953 950 950 953

Ruotsi 902 927 944 951

Suomi 885 887 914 903

Tanska 964 954 950 963

Laumlntinen Keski-Eurooppa

Alankomaat 923 920 918 930

Belgia 842 872 860 871

Itaumlvalta 769 860 793 831

Luxemburg 879 906 878 882

Ranska 745 781 772 792

Etelauml-Eurooppa Espanja 732 755 766 706

Italia 693 687 678 678

Kreikka 552 574 584 579

Kypros 591 607 663 692

Malta 432 419 416 394

Portugali 515 497 479 466

Anglosaksiset maat

Irlanti 803 793 754 649

Iso-Britannia 843 847 849 848

Itauml-Eurooppa Bulgaria 281 267 502 468

Latvia 427 545 586 561

Liettua 516 584 561 772

Puola 442 491 498 529

Slovakia 522 572 548 572

Slovenia 821 862 825 834

Tšekki 721 740 695 703

Unkari 423 414 459 439

Viro 472 512 648 551

EU-27-maat 1 019 269 000 501 120 700 203

Laumlhde EU-SILC 2006ndash2009

Eurooppalaiset elinolot

194

Tyoumlmarkkina-asema ja mahdollisuus lomailuun

Taulukosta 4 naumlhdaumlaumln missauml maumlaumlrin eurooppalaisilla joiden tyoumlhistoriat ovat erilaisia on varaa viikon vuosittaiseen lomaan kodin ulkopuolella Hieman yllaumlttaumlen tilanne on lomailun kannalta paras niillauml jotka ovat jaumlaumlneet viimeisen vuoden aikana tyoumlttoumlmiksi Heistauml hieman useammalla kuin koko tarkastelushyjakson tyoumlssauml olleista on varaa viikon vuosittaiseen lomaan kodin ulkopuolella Heikoin tilanne on niillauml joilla tyoumlttoumlmy ys on pitkittynyt He ovat siis olleet vaumlhintaumlaumlnkin vuosina 2008 ja 2009 tyoumlttoumlminauml Kovin paljon parempi ei ole tilanne niillauml jotka olivat kyllaumlkin tyoumlssauml vuonna 2009 mutta ovat olleet vaumlshyhintaumlaumln yhtenauml aiempana tarkasteluvuotena tyoumlttoumlmiauml Tyoumlllistyminen ei siten takaa samanlaista kulutukseen osallistumista kuin vakaampi tyoumlura ainakaan kovin pian tyoumlllistymisen jaumllkeen Taumlmauml voi johtua yhtaumlaumlltauml esimerkiksi siitauml ettauml tulotaso tyoumlhoumln palatessa on sen verran alhainen ettei lomailuun heti ole varaa Toisaalta kyse voi myoumls olla siitauml ettauml vastatyoumlllistyneen on hankalampi saada pitkiauml lomia uudessa tyoumlssaumlaumln

Taulukko 4 Kotitaloudet joilla on varaa viikon lomaan kodin ulkopuolella tyoumlhistorian mukaan vuonna

2009

Ensisijainen tilanne vuosina 2006ndash2008 Tilanne vuonna 2009

Tyoumlllinen Tyoumlllinen 772

Tyoumlllinen+tyoumltoumln Tyoumlllinen 599

Tyoumlllinen Tyoumltoumln 775

Tyoumltoumln Tyoumltoumln 536

Laumlhde EU-SILC 2006ndash2009

Seuraavaksi tarkastellaan miten eri tekijaumlt kuten tyoumlhistoria tai kotitalouden tulot ovat yhteydessauml mahdollisuuteen lomailla kodin ulkopuolella (taulukko 5) Menetelmaumlnauml kaumly tetaumlaumln binaumlaumlristauml logistista monitasomallinnusta Mallissa kaikki mukaan otetut selittaumlvaumlt tekijaumlt selittaumlvaumlt eroja mahdollisuuksissa loshymailla kodin ulkopuolella tilastollisesti merkitsevaumlsti Vahvimmin eroja selittaumlauml hy vinvointivaltiomalli verrattuna Pohjoismaihin on Itauml-Euroopassa asuvan todennaumlkoumlisy ys jaumlaumldauml kotiin lomallaan selvaumlsti suurempi Myoumls Etelauml-Euroopassa mahdollisuus lomailuun kodin ulkopuolella on selvaumlsti harvinaisempaa kuin Pohjoismaissa Naumliden kolmen maaryhmaumln vaumlliin jaumlaumlvaumlt laumlntisen Keski-Euroopan maat ja anglosaksiset maat Tulos ei sinaumlnsauml ole yllaumlttaumlvauml sillauml tarkastelun kohshyteena on taloudellisten resurssien riittaumlvy ys ja hy vinvointivaltiomallien vaumllillauml on selviauml eroja sekauml tulotasossa ettauml resurssien jakautumisessa

Ylikaumlnnouml Tyoumlmarkkina-asema ja lomailun taloudelliset mahdollisuudet

195

Taulukko 5 Binaumlaumlrinen logistinen monitasomalli

Muuttuja Ristitulosuhde

Sukupuoli (ref = mies)

Nainen 143

Ikauml 100 (lt 1)

Tyoumlhistoriaa (ref = ryhmauml 1)

Ryhmauml 1 215

Ryhmauml 2 090

Ryhmauml 3 256

Siviilisaumlaumlty (ref = ei ole koskaan ollut naimisissa)

Naimisissa 096

Eronnut asumuserossa leski 157

Koettu terveys (ref = erittaumlin hyvauml)

Hyvauml 141

Kohtuullinen tai heikko 238

Maaryhmauml (ref = Pohjoismaat)

Laumlntinen Keski-Eurooppa 480

Anglosaksiset maat 415

Itauml-Eurooppa 1424

Etelauml-Eurooppa 1051

Tilastollisesti erittaumlin merkitsevaumlt erot r yhmien vaumllillauml Tulokset ovat r yhmaumllle rdquoei ole varaa viikon lomaan vuodessardquo Referenssir yhmaumlnauml mallissa on rdquoon varaa viikon lomaan vuodessardquo a Ryhmauml 1 = kaikkina ajankohtina t youmlssauml olleet r yhmauml 2 = vuonna 2009 t youmlssauml yhtenauml tai useampana aiempana ajankohtana t youmlttoumlmaumlnauml r yhmauml 3 = vuonna 2009 t youmlttoumlmaumlnauml aiempina ajankohtina paumlaumlasiassa t youmlssauml r yhmauml 4 = vuonna 2009 t youmlttoumlmaumlnauml aiempina vuosina paumlaumlasiassa t youmlttoumlmaumlnauml Laumlhde EU-SILC 2006ndash2009

Tyoumlhistoria josta taumlssauml artikkelissa ollaan erityisen kiinnostuneita selittaumlauml myoumls tilastollisesti erittaumlin merkitsevaumlsti eroja mahdollisuuksissa lomailla kodin ulkopuolella Heikoin tilanne on pidempaumlaumln tyoumlttoumlmaumlnauml olleilla mutta tilanne ei ole hy vauml myoumlskaumlaumln niillauml jotka ovat vuonna 2009 olleet tyoumlssauml mutta yhtenauml tai useampana edeltaumlvaumlnauml vuonna tyoumlttoumlmaumlnauml Jaumllkimmaumlisen ryhmaumln tilanne voi olla sellainen ettauml vaikka nykyiset tulot riittaumlisivaumltkin matkustamiseen aiempi tyoumlttoumlmy ys on lisaumlnnyt varovaisuutta menojen suhteen tai tulot menevaumlt vanshyhojen velkojen takaisinmaksuun Selitys taumllle on se ettauml niillauml joilla on eheaumlmpi tyoumlhistoria on useammin saumlaumlstoumljauml ja omaisuutta mikauml helpottaa lomalle laumlhteshymistauml Heidaumln on todennaumlkoumlisesti myoumls helpompaa luotottaa lomailuaan kuin

Eurooppalaiset elinolot

196

sellaisen henkiloumln jolla tyoumlttoumlmy yden seurauksena voi olla velkaa tai ongelmia luottojen takaisinmaksussa

Sekaumlaumln ei yllaumltauml ettauml heikko terveys heikentaumlauml mahdollisuuksia lomailuun Sairastaville henkiloumlille kerty y usein kustannuksia sairaalassa kaumlynneistauml ja laumlaumlshykeostoista Myoumls sukupuoli ikauml sekauml se onko henkilouml naimisissa ovat yhteydessauml taloudellisiin resursseihin matkustaa lomalle kodin ulkopuolelle Miehillauml on naisia todennaumlkoumlisemmin varaa vuosittaiseen lomaan kodin ulkopuolella Iaumln yhteys lomailumahdollisuuksiin on negatiivinen mitauml nuoremmasta henkiloumlstauml on kyse sen todennaumlkoumlisempaumlauml on ettauml lomailuun on varaa Parhaat mahdollishysuudet lomailla on perheettoumlmillauml

Aineiston suuren koon vuoksi selittaumlvien tekijoumliden yhteys selitettaumlvaumlaumln muuttujaan nousee herkaumlsti tilastollisesti merkitsevaumlksi Tulosten perusteella voidaan kuitenkin todeta ettauml tyoumlttoumlmy ys joko nykyisenauml tai aiemmin koetshytuna elaumlmaumlntilanteena heikentaumlauml henkiloumln mahdollisuuksia lomailla kodin ulkopuolella Samoin sitauml heikentaumlauml heikko terveys sekauml myoumlskin se missauml paumlin Eurooppaa henkilouml asuu Vaik ka itaumleurooppalaiset tekevaumltkin lomamatkoja ovat ne kuitenkin yhauml selvaumlsti harvinaisempia kuin esimerkiksi Pohjoismaissa nimenomaan tyoumlttoumlmy yden ja siitauml johtuvien pienien tulojen takia

Johtopaumlaumltoumlkset

Koumlyhy ystutkimuksessa koumlyhy ys maumlaumlritellaumlaumln taloudellisten resurssien puutteesta johtuvaksi vastentahtoiseksi syrjaumlytymiseksi yhteiskunnassa vallitsevista elinshyoloista tai elaumlmaumlntavasta Yhteiskunnassa vallitsevat elinolot muuttuvat yleisen elintason noustessa mutta se ei vaumllttaumlmaumlttauml kerro siitauml mikauml on yhteiskunnan kannalta kestaumlvaumlauml Taumlmauml artikkelin naumlkoumlkulmasta keskeinen kysymys on se onko lomailu sellainen ajankaumlytoumln muoto johon kaikilla tulisi olla varaa On selvaumlauml ettauml jos kaikki eurooppalaiset matkustaisivat useita kertoja vuodessa lomalle esimerkiksi lentokoneella olisi se ekologisesti kestaumlmaumltoumlntauml

Kansalaisten keskuudessa lomailu ja lomamatkojen tekeminen on viime vuosikymmenten aikana yleistynyt selvaumlsti On kuitenkin yhauml niitauml joille loshymailu kodin ulkopuolella on taloudellisesti mahdotonta Pienet tulot menevaumlt valtaosin pakollisiin menoihin (Niemelauml ja Raijas 2012) Nykyisen kaltaisessa kulutusyhteiskunnassa on kuitenkin vaikea elaumlauml jollei ole varaa kuluttaa Ymshypaumlroumlivaumlaumln yhteiskuntaan samaistutaan ja omaa identiteettiauml rakennetaan yhauml vahvemmin kuluttamisen kautta (Raumlsaumlnen 2011) Esimerkiksi lomailua kodin ulkopuolella pidetaumlaumln taumlstauml naumlkoumlkulmasta keskeisenauml kuluttamisen muotona Hyvinvointiamme ei siten maumlaumlrittele ainoastaan se onko meillauml ylipaumlaumltaumlaumln rashy

Ylikaumlnnouml Tyoumlmarkkina-asema ja lomailun taloudelliset mahdollisuudet

197

haa ja millaisiin hyoumldykkeisiin meillauml on varaa vaan myoumls se miten pystymme kaumlyttaumlmaumlaumln aikaamme sosiaalisesti hy vaumlksyttaumlvaumlllauml tavalla

Koumlyhy ydestauml ja koumlyhy yden vaumlhentaumlmisestauml keskusteltaessa ei lomamatkailu useinkaan nouse esille Vaikka viikon lomaa kodin ulkopuolella vuosittain pideshytaumlaumln EUn materiaalisen puutteen mittarin yhtenauml osatekijaumlnauml ei vaumllttaumlmaumlttauml tulla ajatelleeksi etteikouml ihminen paumlrjaumlisi ilman vuosittaista lomamatkaa Lomailulla yhtenauml ajankaumlytoumln muotona on kuitenkin oma taumlrkeauml roolinsa ihmisten elaumlmaumlssauml Laumlhtiessaumlaumln lomalle pois kotoa ihminen paumlaumlsee irti arjesta ja sen velvoitteista Lomalla voi unohtaa tyoumlasiat eikauml yleensauml tarvitse huolehtia siivouksesta tai ruoanlaitosta Lomalla on myoumls mahdollisuus tutustua uusiin paikkoihin ja luoda uusi ihmissuhteita

Kaiken kaikkiaan lomailu lisaumlauml ihmisen hy vinvointia Lomailun on esimershykiksi havaittu parantavan perheenjaumlsenten vaumllisiauml suhteita Lomailun taumlrkeys elaumlmaumlnlaadun naumlkoumlkulmasta naumlky y siinauml ettauml sitauml tuetaan jopa valtioiden taholta taloudellisesti Puhutaan sosiaalisista lomista jotka on tarkoitettu sellaisille kotishytalouksille joilla ei olisi mahdollisuutta lomailuun ilman yhteiskunnan tukea Aiempien tutkimusten mukaan lomailulla on myoumlnteinen vaikutus juuri taumlllaisiin kotitalouksiin perheenjaumlsenten vaumlliset suhteet paranevat itseluottamus lisaumlaumlnty y luodaan uusia sosiaalisia suhteita ja ylipaumlaumltaumlaumln asennoituminen elaumlmaumlaumln muutshytuu positiivisemmaksi (Minnaert ym 2009 ks myoumls Haukeland 1990 Smith ja Hughes 1999 Minnaert ja Schapmans 2009) Sosiaalisiin lomiin on siten tarvetta vaikka nykyaumlaumln lomamatkalle laumlhteminen ei vaadikaan vaumllttaumlmaumlttauml kovin suurta taloudellista panostusta Lentoja ja hotelliyoumlpymisiauml voi saada hyvinkin edullisesshyti ja osassa Euroopankin maita hintataso on yhauml kohtuullinen ja jopa alhainen

Taumlmaumln tut k imu ksen tu losten perusteella t youmlmark k ina-asema ja siinauml tapahtuneet muutokset ovat vahvasti yhteydessauml mahdollisuuksiin osallistua ku luttamiseen Tyoumlt toumlmy ys merk itsee vauml istauml maumlt tauml hen k i loumlkohtaisen tu loshytason laskua Mitauml pidemmaumlksi ajaksi tyoumlttoumlmy ys pitkitty y sitauml pienemmiksi muodostuvat myoumls tulot Lomailun naumlkoumlkulmasta heikoin tilanne on pitkaumlaumln tyoumlttoumlmaumlnauml olleilla sekauml niillauml joilla on ennen nykyistauml tyoumltauml takana useita tai pidempiauml tyoumlttoumlmy ysjaksoja Tyoumlllistyminen ei tuo heti rahallista helpotusta vaan kotitalouden taloudellisen tilanteen vakauttamiseen tarvitaan pidempi aika Taumlmauml naumlky y siinauml ettauml tutkimuksessa viimeistauml tarkasteluajankohtaa edeltaumlvaumlnauml vuotena tyoumlttoumlmaumlksi jaumlaumlneillauml mahdollisuus lomailuun oli parempi

Erityisesti pitkaumlaumln tyoumlttoumlmaumlnauml olleelle lomailu kodin ulkopuolella olisi kuitenkin taumlrkeauml sosiaalisen osallistumisen muoto Sen lisaumlksi ettauml tyoumlttoumlmaumlllauml on muita suurempi riski eristaumlytyauml sosiaalisista suhteista (ks Gallie ym 2003) arki voi muodostua hy vinkin yksitoikkoiseksi Tyoumln tilalle voi olla vaikeaa loumlytaumlauml mielekaumlstauml tekemistauml joko siitauml sy ystauml ettauml siihen ei ole varaa tai yksinkertaisesti siksi ettauml siihen ei loumlydy motivaatiota Tyoumlttoumlmy ys on aina henkiloumlkohtainen kriisi josta ylipaumlaumlseminen voi olla vaikeaa Taumllloumlin olisi taumlrkeaumlauml ettauml tyoumltoumln ei

Eurooppalaiset elinolot

198

syrjaumlytyisi niin sanotusta normaalista elaumlmaumlstauml jossa harrastetaan vietetaumlaumln aishykaa ystaumlvien kanssa ja kaumlydaumlaumln lomamatkoilla Naumlitauml kaikkia ajankaumlytoumln muotoja pidetaumlaumln sosiaalisen puutteen osatekijoumlinauml Taumlmaumlkin puoltaa ajatusta siitauml ettauml myoumls tyoumlttoumlmaumln tulisi voida paumlaumlstauml aika ajoin pois arjesta ja kodin rutiineista

Laumlhteet Airio I In-work poverty in a comparative perspective Helsinki Kela Studies in social security and health 92 2008

Andreszlig H Lohmann H The working poor in Europe Employment poverty and globalisation Cheltenham Elgar 2008

Anttila A Yhteiskuntapoliittinen interventio lomaan Yhteiskuntapolitiikka 2006 6 (6) 610ndash618

Boarini R Mira drsquoErcole M Measures of material deprivation in OECD Countries Paris OECD 2006

Callan T Nolan B Whelan CT Resources deprivation and the measurement of poverty Journal of Social Policy 1993 22 (2) 141ndash172

Dawson D Leisure and the definition of poverty Leisure studies 1988 7 (3) 221ndash231

Ehrenreich B Nickel and dimed On (not) getting by in America New York NY Metropolitan Books 2001

Elliott R Leonard C Peer pressure and poverty Exploring fashion brands and consumption symbolism among children of the lsquoBritish poorrsquo Journal of Consumer Behaviour 2004 3 (4) 347ndash359

Eurostat Tourism in Europe Results for 2011 Luxembourg Eurostat Statistics in focus 28 2012 Saatavissa lthttpeceuropaeueurostatgt Viitattu 132013

Gallie D Unemployment and social exclusion in the European Union European Societies 1999 1 (2) 139ndash168

Gallie D Paugam S Jacobs S Unemployment poverty and social isolation Is there a vicious circle of social exclusion European Societies 2003 5 (1) 1ndash32

Gilbert D Abdullah J A study of the impact of the expectation of a holiday on an individualrsquos sense of well-being Journal of Vacation Marketing 2002 8 (4) 352ndash361

Guio AC Fusco A Marlier E A European Union approach to material deprivation using EU-SILC and Eurobarometer data Luxembourg Integrated Research Infrastructure in the Socio-economic Sciences (IRISS) Working Paper Series 2009

Hakovirta M Rantalaiho M Taloudellinen eriarvoisuus lasten arjessa Helsinki Kela Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 124 2012

Haukeland JV Non-travelers The flip side of motivation Annals of Tourism Research 1990 17 (2) 172ndash184

Ylikaumlnnouml Tyoumlmarkkina-asema ja lomailun taloudelliset mahdollisuudet

199

Honkanen P Perusturvan kasvava aukko Tulottomien kotitalouksien maumlaumlrauml kasvaa Hyvinvointikatsaus 2011 22 (2) 2ndash5

McKay S Poverty or preference What do lsquoconsensual deprivation indicatorsrsquo really mean Fiscal Studies 2004 25 (2) 201ndash223

Minnaert L Social tourism A potential policy to reduce social exclusion Paper presented at the 39th Annual UTSG Conference Harrogate 3ndash5 January 2007

Minnaert L Maitland R Miller G Tourism and social policy The value of social tourism Annals of Tourism Research 2009 36 (2) 316ndash334

Minnaert L Schapmans M Tourism as a form of social intervention The holiday participation centre in Flanders Journal of Social Intervention Theory and Practice 2009 18 (3) 42ndash61

Minnaert L Stacey J Quinn B Griffin K Social tourism for low income groups Benefits in a UK and Irish context Julkaisussa Stroma C Morgan N toim Tourism and inequality Problems and prospects Wallingford CABI 2010 126ndash142

Niemelauml M Raijas A Kohtuullinen kulutus ja perusturvan riittaumlvyys Naumlkoumlkulmia kohtuullisen kulutuksen maumlaumlrittelyyn ja mittaamiseen Helsinki Kela Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 80 2012

Nolan B Whelan CT Using non-monetary deprivation indicators to analyse poverty and social exclusion in rich counties Lessons from Europe Journal of Policy Analysis and Management 2010 29 (2) 305ndash323

OECD Labour statistics Paris OECD 2012 Saatavissa lthttpstatsoecdorggt Viitattu 31122012

Quinn B Stacey J The benefits of holidaying for children experiencing social exclusion Recent Irish evidence Leisure Studies 2010 29 (1) 29ndash52

Raumlsaumlnen P Miten meistauml tuli kuluttajakansalaisia Hyvinvointikatsaus 2011 22 (3) 40ndash43

Richards G Time for a holiday Time amp Society 1998 7 (1) 145ndash160

Roberts K Leisure inequalities class divisions and social exclusion in present-day Britain Cultural Trends 2004 13 (2) 57ndash71

Rowntree S Poverty A study of town life London Macmillan 1901

Saunders P Naidoo Y Poverty deprivation and consistent poverty Economic Record 2009 85 (271) 417ndash432

Sirgy MJ Kruger PS Lee DJ Grace BY How does a travel trip affect touristsrsquo life satisfaction Journal of Travel Research 2011 50 (3) 261ndash275

Smith V Hughes H Disadvantaged families and the meaning of the holiday International Journal of Tourism Research 1999 1 (2) 123ndash133

Tamminen T Suomalainen matkustaa innokkaasti vapaa-ajallaan Hyvinvointikatsaus 2011 22 (3) 56ndash60

Tilastokeskus Statfin-tilastotietokanta ElinolotAjankaumlyttoumltutkimus Saatavissa ltwwwstat figt Viitattu 132013

Eurooppalaiset elinolot

Van der Hoek T Through childrenrsquos eyes An initial study of childrenrsquos personal experiences and coping strategies growing up poor in an affluent Netherlands Florence UNICEF Innocenti Research Centre 2005

Whelan CT Maitre B Poverty in Ireland in comparative European perspective Social Indicators Research 2010 95 (1) 91ndash110

Ylikaumlnnouml M Away from daily routines Holiday as a standard of prevailing society and a manifestation of unequal society Julkaisussa Minnaert L Maitland R Miller G toim Social

200 tourism Perspectives and potential London Routledge 2012 77ndash88

Eurooppalaiset elinolot

Anita Haataja ja Merja Kauhanen 202 Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa

Yleisyys selittaumljaumlt ja taloudelliset seuraukset

Tyoumlnteon muodot ovat moninaistuneet viime v uosina useissa laumlnsimaissa Taumlmauml on naumlkynyt muun muassa sekauml osa-aikaisen ettauml maumlaumlraumlaikaisen tyoumln lishysaumlaumlntymisenauml (OECD 2001 2011) Lisaumlksi kahden tyoumln tekeminen on yleistynyt useissa maissa Kahden tyoumln tekemisellauml tarkoitetaan tilannetta jossa henkilouml tekee samanaikaisesti useampaa kuin yhtauml tyoumltauml josta saa palkkaa EU-maissa noin 83 miljoonaa eli 39 prosenttia tyoumlllisistauml teki useampaa kuin yhtauml tyoumltauml vuonna 2011 eli kyse ei ole aivan pienestauml ryhmaumlstauml Kymmenen vuotta sitten vastaava osuus oli 33 prosenttia Aikaisemmissa Yhdysvaltoja koskevissa tutshykimuksissa (Paxson ja Sichermann 1996) on havaittu ettauml yli puolet tiiviisti tyoumlelaumlmaumlssauml olevista miehistauml tekee kahta tyoumltauml jossakin vaiheessa tyoumluraansa Toisin sanoen kahden tyoumln tekeminen koskettaa suurempaa osaa tyoumlllisistauml kuin tietyn tutkimushetken perusteella voidaan saada tulokseksi Paxsonin ja Sichermanin (1996) mukaan Yhdysvalloissa noin 17 prosenttia vuotuisista tyoumltunneista tehtiin toisessa tyoumlssauml mikauml kertoo myoumls kahden tyoumln merkityksestauml koko kansantalouden tuotannolle Sukupuolen mukaan tarkasteltuna naisilla kahden tyoumln tekeminen on lisaumlaumlntynyt selvaumlsti miehiauml enemmaumln EU-15-maissa viimeisten viidentoista vuoden aikana ja nykyisin naisilla kahden tyoumln tekeminen on yleisempaumlauml kuin miehillauml (ks kuvio 1) Vastaava trendi on havaittu myoumls Yhdysvalloissa (Hipple 2010) Maiden vaumllillauml on kuitenkin merkittaumlviauml eroja kahden tyoumln tekemisen yleisy ydessauml mikauml on taumlrkeaumlauml ottaa huomioon vertailuissa

Aikaisemmassa tutkimuskirjallisuudessa kahden tyoumln tekeminen on yhdisshytetty tyoumlelaumlmaumln muutoksiin (Barnberry ja Campbell 2012) kuten osa-aikaisen tyoumln kasvuun (Abhayaratna ym 2008) lisaumlaumlntyneeseen alityoumlllisyyteen (Campshybell 2008) sekauml muutoksiin tyoumlajoissa (Headey ym 2006) Tutkimuskirjallisuushydessa on tuotu esille myoumls kahden tyoumln tekemisen erilaiset motiivit Niistauml taumlrkein esiin tullut motiivi on ollut liian pieni tyoumltuntimaumlaumlrauml paumlaumltyoumlssauml ja sen myoumltauml riittaumlmaumltoumln tulotaso Toisaalta esille on noussut myoumls heterogeenisten toumliden motiivi jonka mukaan toista tyoumltauml voidaan tehdauml myoumls sen tarjoaman tyoumlty ytyshyvaumlisy yden tai kehittymismahdollisuuksien vuoksi Ensimmaumlinen motiivi viittaa kahden tyoumln tekemiseen ennemminkin pakkona kun taas jaumllkimmaumlinen motiivi

Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa

omaan valintaan Riippuen kahden tyoumln tekemisen syistauml politiikkaimplikaatiot ovat hy vin erilaisia Samoin myoumls hy vinvointiseuraukset (kuten toimeentulo ja koumlyhy ysriskit) voivat olla kahden tyoumln tekijoumlille hy vinkin erilaisia

Kuvio 1 Kahta tyoumltauml tekevien osuus kaikista tyoumlllisistauml sukupuolen mukaan EU15-maissa

203

00

05

10

15

20

25

30

35

40

45

Naiset Miehet

1995

1997

1999

2001

2003

2005

2007

2009

2011

Laumlhde Eurostatin tilastotietokanta oma laskelma

Vaikka kahden tyoumln tekemisessauml on kyse varsin merkittaumlvaumlstauml tyoumlelaumlmaumln ilmioumlstauml kahden tyoumln tekemisen syitauml ja selittaumljiauml on tutkittu yllaumlttaumlvaumln vaumlhaumln ja olemassa oleva tutkimuskin on selvaumlsti keskittynyt muutamiin maihin kuten Yhdysvaltoihin ja Isoon-Britanniaan Maavertailuja ei ole juuri tehty Mitkauml tekijaumlt selittaumlvaumlt kahden tyoumln tekemistauml Loumlytyykouml taumlssauml eroja sukupuolten vaumlshyliltauml ja eri maiden vaumlliltauml Taumlmaumln tutkimuksen tarkoituksena on selvittaumlauml usean tyoumln tekemisen yleisy yttauml selittaumljiauml ja seurauksia kolmessatoista EU-maassa sekauml Norjassa Tarkastelut tehdaumlaumln erikseen naisille ja miehille Koska maavertailussa on mukana maita erilaisista hy vinvointiregiimeistauml (pohjoismainen mannershymainen anglosaksinen ja etelaumleurooppalainen) voidaan olettaa ettauml maiden erilaisilla tyoumlmarkkinoilla ja instituutioilla on merkitystauml lopputulemille

Artikkelin alussa kaumlydaumlaumln laumlpi kahden tyoumln tekemistauml kaumlsittelevaumlauml aikaisemshypaa tutkimuskirjallisuutta Sen jaumllkeen esitellaumlaumln aineisto ja menetelmaumlt joilla kahden tyoumln tekemistauml tutkitaan Taumltauml seuraavat empiirisen analy ysin tulokset kahden tyoumln tekemisen yleisy ydestauml selittaumljistauml ja seurauksista Lopuksi esitetaumlaumln johtopaumlaumltoumlkset

Eurooppalaiset elinolot

204

Aikaisempi tutkimuskirjallisuus

Aiemman tutkimuskirjallisuuden mukaan t youmlntekijaumlt voivat hank kia toisen tyoumln useasta eri sy ystauml (esim Kimmel ja Conway 2001 Boumlheim ja Taylor 2004 Heineck ja Schwarze 2004) Kahden tyoumln tekeminen voi liittyauml paumlaumltyoumln tuntishyrajoitukseen (hours constraint) tyoumlntekijauml haluaisi tehdauml enemmaumln tyoumltunteja paumlaumltyoumlssaumlaumln mutta ei voi koska tyoumlnantaja ei pysty tarjoamaan lisaumltunteja Myoumls institutionaaliset tekijaumlt kuten tyoumlaikalainsaumlaumldaumlntouml ja alityoumlllisten sovitellut oikeudet tyoumlttoumlmy ysetuuksiin voivat rajoittaa lisaumltuntien tekemistauml (Haataja ym 2011) Tyoumlvoiman tarjontansa optimoimiseksi tyoumlntekijauml hankkii toisen tyoumln Pieni palkka voi myoumls olla motiivi toisen tyoumln hankkimiseen Siinauml tapauksessa kahden tyoumln tekijoumlillauml pitaumlisi olla keskimaumlaumlrin pienempi palkka paumlaumltyoumlstauml kuin yhden tyoumln tekijoumlillauml Toisen tyoumln tekeminen voi liittyauml myoumls vaumlliaikaisiin taloushydellisiin vaikeuksiin Tyoumlntekijauml voi taloudellisten vaikeuksien vuoksi hankkia vaumlliaikaisesti toisen tyoumln Lisaumlksi paumlaumltyoumln epaumlvarmuus voi saada tyoumlntekijaumln hankkimaan toisen tyoumln Toinen tyouml tavallaan suojaa tyoumlttoumlmy ydeltauml ja on vashykuutus sitauml vastaan ettauml tyoumlntekijauml menettaumlauml paumlaumltyoumlnsauml (Bell ym 1997 Boumlheim ja Taylor 2004 Livanos ja Zangelidis 2012)

Edellauml esitetyt sy yt toisen tyoumln tekemiseen liitty vaumlt siihen ettauml paumlaumltyoumln tyoumlshytunnit tai tulotaso tai sen tarjoama varmuus ei ole tyoumlntekijaumln toivomalla tasolla Heterogeenisten tyoumlpaikkojen selityksen mukaan tyoumlntekijauml voi hankkia toisen tyoumln syistauml jotka eivaumlt liity paumlaumltyoumln tuntirajoitukseen tai matalaan tulotasoon Taumlmaumln selityksen mukaan tyoumlntekijauml hankkii toisen tyoumln joka taumlydentaumlauml paumlaumltyoumltauml Toinen tyouml voi esimerkiksi tarjota tyoumlty ytyvaumlisy y ttauml jota tekijauml ei paumlaumltyoumlstaumlaumln saa Toinen tyouml voi myoumls olla keino hankkia tyoumlkokemusta jonka avulla henkilouml saa parempipalkkaisen toisen tyoumln tai kahden tyoumln tekeminen voi tuoda joustoa tyoumlaikoihin (Boumlheim ja Taylor 2004 Livanos ja Zangelidis 2012)

Taloustieteen teoriassa oletetaan ettauml yksiloumln tyoumln tarjontapaumlaumltoumlkset sekauml paumlaumltyoumlssauml ettauml toisessa tyoumlssauml perustuvat hyoumldyn maksimointiin Tyoumltuntirajoishytuksen vallitessa tyoumlntekijauml ei pysty tekemaumlaumln riittaumlvaumlsti tyoumltunteja saavuttaakseen ansiotason joka maksimoi haumlnen hyoumltynsauml Taumllloumlin ainut tapa tehdauml lisaumltunteja on hankkia toinen tyouml (Kimmel ja Conway 1998) Paumlaumltoumls tehdauml toista tyoumltauml annettuna maksimimaumlaumlrauml tyoumltunteja paumlaumltyoumlstauml riippuu toisen tyoumln palkasta sekauml toisen tyoumln tekemisen rajahyoumldystauml Jos vapaa-aika on normaali hyoumldyke1 toisen tyoumln tyoumltunnit vaumlhenevaumlt kun tulot muista laumlhteistauml kasvavat (Boumlheim ja Taylor 2004)

Toisen tyoumln tekemisen sy y voi vaikuttaa myoumls siihen kuinka kauan kahta tyoumltauml tehdaumlaumln Niiden tyoumlntekijoumliden joilla toisen tyoumln tekemisen sy ynauml on tyoumlshytuntirajoite pitaumlisi teorian mukaan tehdauml kahta tyoumltauml keskimaumlaumlrin lyhyemmaumln

1 Normaali hyoumldyke tarkoittaa hyoumldykettauml jonka kysyntauml kasvaa tulojen kasvaessa

Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa

205

aikaa kuin niiden tyoumlntekijoumliden joilla tyoumltuntirajoite ei ole toisen tyoumln tekemishysen sy ynauml Tyoumltuntirajoitteen alaiset tyoumlntekijaumlt nimittaumlin pyrkivaumlt vaihtamaan paumlaumltyoumlnsauml sellaiseen jossa he pysty vaumlt maksimoimaan tyoumltuntinsa (Boumlheim ja Taylor 2004) Lisaumlksi liian pieni tuntimaumlaumlrauml ja matala tulotaso ovat selvaumlsti yleisin sy y kahden tyoumln tekemiselle mutta tyoumltuntirajoitteen ohella tutkimuksissa on saatu naumlyttoumlauml myoumls heterogeenisten tyoumlpaikkojen motiivista (esim Kimmel ja Conway 1998 Boumlheim ja Taylor 2004 Heineck ja Schwarze 2004)

Kahden tyoumln tekemisen dynamiikkaa ovat tutkineet muun muassa Boumlheim ja Taylor (2004) Ison-Britannian aineistolla sekauml Paxson ja Sichermann (1996) yhdysvaltalaisella aineistolla Boumlheimin ja Taylorin tulokset viittaavat siihen ettauml toisen tyoumln tekeminen on melko pysy vaumlauml yli ajan eikauml pelkaumlstaumlaumln vaumlliaikaista sopeutumista tyoumlvoiman kysynnaumln vaihteluihin Kahden vuoden jaumllkeen noin puolet ensimmaumlisellauml haastattelukerralla kahta tyoumltauml tehneistauml edelleen teki kahta tyoumltauml Paxson ja Sicherman havaitsivat ettauml kahden tyoumln tekeminen on dynaamishynen prosessi jossa tyoumlntekijaumlt tekevaumlt kahta tyoumltauml pitkin tyoumluraansa ja kaumlyttaumlvaumlt toisen tyoumln tekemistauml sopeuttamaan tyoumltuntejaan Toisaalta Isossa-Britanniassa on huomattu ettauml toisen tyoumln tekeminen voi edistaumlauml tyoumlpaikanvaihtoa ja siirtyshymistauml uudelle tyoumluralle erityisesti itsenaumliseen ammatinharjoittamiseen (Panos ym 2009) Samaan suuntaan viittaavat myoumls venaumllaumlisellauml aineistolla saadut tushylokset siitauml ettauml kahden tyoumln tekeminen on vaumlliaikaista ja yleisesti siihen liitty y uravaihdoksia (Guariglia ja Kim 2006)

Averettin (2001) mukaan sukupuolten vaumllillauml ei loumlytynyt merkittaumlviauml eroja kahden tyoumln tekemistauml selittaumlvissauml tekijoumlissauml Lisaumlksi tulokset viittaavat siihen ettauml erot sukupuolten vaumllillauml toisen tyoumln palkassa eivaumlt selity henkiloumlkohtaisilla ominaisuuksilla Lilja (1991) havaitsi suomalaisella aineistolla ettauml naisilla ja miehillauml on eri motiivit kahden tyoumln tekemiselle Naisten kahden tyoumln tekemisen taustalla naumlyttaumlauml olevan paumlaumltyoumln tyoumltuntirajoite kun taas miehillauml kyseessauml on enemmaumln heterogeenisten tyoumlpaikkojen motiivi

Myoumls suhdannetilanteella naumlyttaumlisi olevan merkitystauml kahden tyoumln tekeshymiselle Taumltauml on tutkittu yhdysvaltalaisella aineistolla (Amueacutedo-Dorantes ja Kimmel 2009) Tutkimuksessa havaittiin ettauml kun huomioidaan valikoitumishynen kahden tyoumln tekemiseen kahden tyoumln tekemisen todennaumlkoumlisy ys kasvaa noususuhdanteen aikana miehillauml Taumlmauml tulos naumly ttaumlisi viittaavan siihen ettauml tyoumltilaisuuksien saatavuus selittaumlisi miehillauml enemmaumln kahden tyoumln tekemistauml kuin tyoumln epaumlvarmuus tai taloudellinen ahdinko

Eurooppalaiset elinolot

206

Aineisto ja menetelmauml

Taumlssauml tutkimuksessa kahden tyoumln tekemistauml tutkitaan 13 EU-maassa Itaumlvallasshysa Belgiassa Tanskassa Saksassa Ranskassa Espanjassa Kreikassa Suomessa Alankomaissa Portugalissa Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa sekauml Norjassa Naumlmauml maat edustavat erilaisia eurooppalaisia hy vinvointiregiimejauml pois lukien Itauml-Euroopan maat (ks ominaispiirteistauml ja luokittelusta tarkemmin esim Arts ja Gelissen 2002 ks myoumls Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa)

Aineistona hyoumldynnetaumlaumln eurooppalaisen tulo- ja elinolotutkimuksen (EU-SILC) paumlaumlosin vuoden 2010 poikkileikkaustiedostoa Aineisto sopii hy vin maavertailuihin varsin yhtenaumlisen tietosisaumlltoumlnsauml ja muuttujien samanlaisten maumlaumlritelmien vuoksi Tarkastelu rajataan 16ndash 64-vuotiaaseen vaumlestoumloumln

Tyoumlmarkkina-aseman (esim tyoumlllinen tai tyoumltoumln) maumlaumlraumlytyminen perustuu EU-SILC-aineistossa henkiloumln omaan kaumlsitykseen siitauml mikauml on haumlnen paumlaumlasialshylinen toimintansa haastatteluhetkellauml Tyoumlmarkkina-aseman maumlaumlraumly tyminen poikkeaa Kansainvaumllisen tyoumljaumlrjestoumln (ILO) maumlaumlritelmaumlstauml ILOn maumlaumlritelmaumln mukaan esimerkiksi henkilouml joka pitaumlauml itseaumlaumln paumlaumltoimisena opiskelijana luokitellaan tyoumllliseksi jos haumln opiskelijana tekee lyhyttaumlkin osa-aikatyoumltauml EUshySILC-aineistossa sama henkilouml luokitellaan opiskelijaksi Aineiston luokittelua on muutettu vuodesta 2009 laumlhtien niin ettauml taumltauml ennen tyoumllliset luokiteltiin osa-aika- ja kokoaikatyoumltauml tekeviin tekemaumlttauml eroa palkansaajien ja ammatinshyharjoittajien tai itsensauml tyoumlllistaumljien vaumllillauml Vuodesta 2009 laumlhtien tyoumllliset on luokiteltu niin ettauml kokoaikaiset ja osa-aikaiset itsensauml tyoumlllistaumljaumlt ja ammatinshyharjoittajat joihin kuuluvat myoumls taumltauml kautta tyoumlllisty vaumlt perheenjaumlsenet naumlky vaumlt omina ryhminaumlaumln

Aineistossa ei ole suoraan maumlaumlritelty ketkauml tekevaumlt kahta tyoumltauml vaan maumlaumlshyrittely taumlyty y tehdauml toisessa tyoumlssauml tehtyjen tyoumltuntien perusteella Jos toisessa tyoumlssauml tehtyjen tyoumltuntien maumlaumlrauml on nollaa suurempi (eikauml ole puuttuva arvo) indikaattorimuuttuja rdquokaksi tyoumltaumlrdquo saa arvon yksi ja muutoin arvon nolla

Kahden tyoumln taustalla olevia tekijoumlitauml tutkitaan tilastollisen probit-mallin avulla Mallissa selitettaumlvaumlnauml muuttujana on kahden tyoumln tekeminen ja selittaumlshyvinauml muuttujina kaumlytetaumlaumln laajaa joukkoa tekijoumlitauml jotka kuvaavat henkiloumliden tyoumlpaikan sekauml kotitalouden ominaisuuksia Aineiston rikas tietosisaumlltouml esishymerkiksi henkiloumliden ominaisuuksista (sukupuoli ikauml koulutus siviilisaumlaumlty) tyoumlmarkkina-asemasta tyoumlpaikan ominaisuuksista (tyoumlsuhteen ty yppi ammatti toimiala tehdyt tyoumltunnit palkka) sekauml kotitalouden ty ypistauml ja toimeentulosta mahdollistavat sen ettauml kahden tyoumln tekemisen taustalla olevia havaittavissa olevia tekijoumlitauml voidaan kontrolloida kattavasti naumlissauml malleissa Aineiston rajoishytuksena voidaan pitaumlauml sitauml ettauml siinauml ei ole kysytty syitauml toisen tyoumln tekemiseen eikauml siinauml ole myoumlskaumlaumln tietoja toisen tyoumln ominaisuuksista lukuun ottamatta

Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa

Norja Ta

nska

Alankomaat

Ruotsi

Saksa Itauml

valta

Suomi

EU

Belgia

Iso-Brit

annia

Kreikka

Ranska

Ita

lia

Espanja

Portugali

siinauml tehtyauml tyoumltuntimaumlaumlraumlauml Aineiston rajoitteiden takia emme pysty suoraan tutkimaan eri motiivien vaikutusta kahden tyoumln tekemiseen

207 Kuinka yleistauml kahden tyoumln tekeminen on ja ketkauml tekevaumlt kahta tyoumltauml

Tutkimusaineisto antaa samansuuntaisen joskin hieman eritasoisen kuvan kahden tyoumln tekemisen yleisy ydestauml kuin tyoumlvoimatutkimukset Taumlmauml johtunee paumlaumlosin erilaisista maumlaumlritelmistauml Aineiston kaumlsittein kahden tyoumln tekeminen on hieman yleisempaumlauml tyoumlllisten keskuudessa kuin tyoumlvoimatutkimuksissa Yhteistauml molemmille tietolaumlhteille on se ettauml tyoumlllisistauml kahta tyoumltauml tekevien naisten osuus on suurempi kuin miesten ja kahta tyoumltauml tekevien osuus on useissa maissa kasvashynut viime vuosina EU-SILCin mukaan tutkimuskohteena olevissa maissa kahta tyoumltauml tekevien osuus tyoumlllisistauml oli keskimaumlaumlrin laumlhes 5 prosenttia vuonna 2010 Naisista kahta tyoumltauml teki suhteellisesti useampi (54 prosenttia) kuin miehistauml (42 prosenttia) Maakohtaiset erot sekauml erot sukupuolten vaumllillauml olivat kuitenkin suuria Kuviossa 2 on esitetty kahta tyoumltauml tekevien osuus tyoumlllisistauml vuonna 2010

Kuvio 2 Kahta tyoumltauml tekevien sekauml naisten ja miesten osuudet tyoumlllisistauml vuonna 2010

1 6

1 4 1 2 21 2

1 0

8 7 5 7 3 7 3 6 8 6 8 6

4 9 4 8 4 6 4 3 4 14 3 5 2 9 2 7 2 6

2

0

K e s k i arvo

N a i s e t

M i e h e t

Laumlhde EU-SILC 2010

Eurooppalaiset elinolot

208

Yksittaumlisistauml maista kahden tyoumln tekeminen oli vuonna 2010 yleisintauml Norshyjassa jossa yli 12 prosentilla tyoumlllisistauml oli toinen tyoumlpaikka Ruotsissa Tanskassa ja Alankomaissa osuudet olivat yli 7 prosenttia Myoumls Saksassa ja Itaumlvallassa osuudet ovat keskimaumlaumlraumlistauml suurempia Vaumlhaumlisintauml kahden tyoumln tekeminen oli puolestaan Portugalissa Espanjassa ja Italiassa Naumlyttaumlauml siis siltauml ettauml kahden tyoumln tekeminen olisi yleisempaumlauml pohjoismaista hy vinvointimallia edustavissa valtioissa Suomea lukuun ottamatta Har vinaisinta kahden t youmln tekeminen puolestaan on Etelauml-Euroopassa Roualtin (2002) mukaan kahden tyoumln tekemisen yleisy ys Pohjoismaissa voi selittyauml sillauml ettauml niissauml sosiaaliturvan piiriin paumlaumlsy maumlaumlraumlyty y kansalaisuuden perusteella toisin kuin esimerkiksi mannermaisessa mallissa jossa sosiaaliturvan painopiste on tyoumlsuhteen perusteella muodostuvassa vakuutussuhteessa Etelauml-Euroopan maissa sosiaaliturva perustuu paumlaumlasiassa myoumls ansiotyoumlhoumln Roualtin mielestauml sosiaaliturvan universalismilla voi olla merkitystauml mahdollisuuksille liikkua tyoumlmarkkinoilla ja yhdistellauml useampaa tyoumltauml (ks myoumls Arts ja Gelissen 2002)

Sosiaaliturva- ja verojaumlrjestelmillauml on myoumls erityinen yhteys naisten tyoumlllishysy yteen Yksiloumlllinen sosiaaliturva on yhteydessauml naisten korkeaan tyoumlllisy yteen (esim Daly 2000 Dingelday 2001) Tarkastelun kohteina olevissa maissa naiset tekevaumlt keskimaumlaumlrin yleisemmin kahta tyoumltauml kuin miehet Vaik ka naisia on vaumlhemmaumln tyoumlllisinauml kuin miehiauml on heidaumln maumlaumlraumlnsauml kahta tyoumltauml tekevistauml jopa hieman suurempi kuin miesten Maiden vaumllillauml on taumlssaumlkin suhteessa eroja Kahden tyoumln tekeminen on yleisempaumlauml naisilla kuin miehillauml kahdeksassa maassa muun muassa Alankomaissa Saksassa ja Ranskassa Pohjoismaissa sen sijaan kahden tyoumln tekeminen on miehillauml yleisempaumlauml kuin naisilla Norjassa Tanskassa ja Suomessa Suurimmat erot miesten ja naisten vaumllillauml kahden tyoumln tekemisessauml loumlyty vaumlt Ranskasta Isosta-Britanniasta ja Kreikasta Ranskassa ja Isossa-Britanniassa kahden tyoumln tekeminen on naisilla 2ndash3 prosenttiyksikkoumlauml yleisempaumlauml kuin miehillauml Kreikassa tilanne on juuri paumlinvastainen

Tarkasteluvuotenamme 2010 erityisesti etelaumleurooppalaiseen maaryhmaumlaumln kuuluvat maat kaumlrsivaumlt edelleen voimakkaasti Euroopan talouskriisistauml ja naumlissauml maissa tyoumlttoumlmy ys kasvoi edelleen Taumlllauml voi olla merkitystauml myoumls mahdollisuukshysiin tehdauml kahta tyoumltauml ja taumlmauml vaikuttaa myoumls maiden vaumllillauml havaittuihin eroihin Siksi on hy vauml katsoa kahden tyoumln tekemisen yleisy yden ohella myoumls muutoksen suuntaa eri maissa Taulukossa 1 kuvataan naisten ja miesten tyoumlllisy ysasteita (osuutena 16ndash 64-vuotiaasta vaumlestoumlstauml) vuonna 2010 ja tyoumlllisy ysasteiden muutosta vuosina 2005ndash2010 Yleinen kehityssuunta taumlllauml aikavaumllillauml on se ettauml naisten tyoumlllisy ys on kasvanut miesten vaumlhentyny t Naisten tyoumlllisy ys on vaumlhentyny t kuitenkin Suomessa2 ja Portugalissa joissa molemmissa kokoaikatyouml on naisille

2 On muistettava ettauml EU-SILC-aineiston tyoumlllisy ysasteet eivaumlt ole vertailukelpoisia tyoumlvoimatutkishymusten tyoumlllisy yskaumlsitteen kanssa Esimerkiksi Suomessa naisten tyoumlllisy ysaste nousi 04 prosentshytiyksik koumlauml vuosina 2005 ndash2010 kun se tutkimusaineistomme mukaan laski

Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa

209

ty ypillisempaumlauml kuin osa-aikatyouml Miesten tyoumlllisy ys on sen sijaan vaumlhentynyt useimmissa maissa Taumlssauml tutkimusaineistossa miesten tyoumlllisy ysaste nousi vain Isossa-Britanniassa Lisaumlksi muutokset monissa Keski-Euroopan maissa olivat hy vin pieniauml

Taulukko 1 Naisten ja miesten tyoumlllisyysasteet ja kahta tyoumltauml tekevien osuudet vuonna 2010 ja osuuksien

muutokset vuosina 2005ndash2010 prosenttiyksikkoumlauml

Maa

Tyoumlllisyysasteet Kahta tyoumltauml tekevien osuus

Naiset

Muutos prosenttishyyksikkoumlauml

Miehet

Muutos prosenttishyyksikkoumlauml

Naiset

Muutos prosenttishyyksikkoumlauml

Miehet

Muutos prosenttishyyksikkoumlauml

2010 2005ndash 2010 2010

2005ndash 2010 2010

2005ndash 2010 2010

2005ndash 2010

EU13 + Norja 582 50 701 ndash10 54 00 42 ndash02

Norja 693 37 748 ndash22 108 14 134 20

Ruotsi 701 17 742 ndash15 75 37 71 00

Suomi 609 ndash38 647 ndash27 45 19 54 21

Tanskaa 659 14 687 ndash52 67 ndash02 81 ndash05

Belgia 558 32 651 ndash31 41 04 50 02

Alankoshymaat 621 138 756 ndash02 81 ndash02 68 12

Itaumlvalta 577 10 735 ndash02 65 34 70 33

Ranska 596 08 665 ndash18 50 13 22 03

Saksa 629 125 726 ndash04 75 ndash29 61 ndash09

Iso-Britannia 645 57 731 69 54 ndash01 33 ndash02

Viro 518 30 663 ndash86 27 01 27 02

Italia 458 14 689 ndash10 31 02 28 ndash07

Kreikka 524 48 693 ndash45 28 ndash08 51 ndash20

Portugali 583 ndash22 687 ndash48 26 ndash16 26 ndash27

aTanskan muutostiedot vuosilta 2008ndash2010 koska taumltauml aikaisemmin Tanskasta ei ole tietoa toisen t youmln tekemishysestauml Laumlhde EU-SILC 2005ndash2010

Vuositasolla tarkasteltuna kahta tyoumltauml tekevien keskimaumlaumlraumlinen osuus laski tutkimusmaissa vuosina 2005ndash2007 mutta kaumlaumlntyi sen jaumllkeen kasvuun niin ettauml kahta tyoumltauml tekevien osuus vuonna 2010 saavutti naisten mutta ei vielauml miesten

Eurooppalaiset elinolot

210

kohdalla vuoden 2005 tilanteen Kahden tyoumln tekeminen on vaumlhentynyt erishytyisesti etelaumleurooppalaisilla miehillauml eli samoissa maissa joissa myoumls miesten tyoumlllisy ysaste aleni huomattavasti Toisaalta on myoumls maita joissa tyoumlllisy ys on vaumlhentynyt mutta kahden tyoumln tekeminen on lisaumlaumlntynyt kuten Suomessa (taushylukko 1) Kahden tyoumln tekeminen naumlyttaumlauml kuitenkin yleensauml olevan yhteydessauml tyoumlllisy yteen siten ettauml mitauml korkeampi on tyoumlllisy ys sitauml yleisempaumlauml on myoumls kahden tyoumln tekeminen (kuvio 3) Yhteys on naisten tyoumlllisy yden kanssa selvempi (R2 = 063) kuin miesten tyoumlllisy yden suhteen (R2 = 030)

Kuvio 3 Naisten ja miesten tyoumlllisyysaste ja kahta tyoumltauml tekevien osuus tyoumlllisistauml vuonna 2010

Naiset Miehet 14

12

10

8

6

4

2

0

Italia

Saksa

EU

Norja

Ruotsi

Suomi

Tanska

Belgia

Alankomaat

Itaumlvalta

Ranska Iso-Britannia

Espanja Kreikka

Portugali

14

12

10

8

6

4

2

0

EU

Norja

Ruotsi

Suomi

Tanska

Belgia

Alankomaat Itaumlvalta

Ranska

Saksa

Iso-Britannia Espanja

Italia

Kreikka

Portugali

45 50 55 60 65 70 75 55 60 65 70 75 80 85 y = 02822x ndash 1133 y = 04354x ndash 25078 Rsup2 = 06306 Rsup2 = 02971

Laumlhde EU-SILC 2010

Kahden tyoumln tekijaumlt henkiloumlkohtaisten ominaisuuksien ja tyoumlmarkkina-aseman mukaan

Kaikista kahta tyoumltauml tekevistauml tyoumlllisistauml joissa ovat mukana sekauml palkansaajat ettauml yrittaumljaumlt enemmistouml on miehiauml useimmissa maissa Naisten osuus on suurempi ainoastaan Saksassa Ranskassa ja Isossa-Britanniassa Alankomaissa ja Ruotsissa naisia ja miehiauml on suunnilleen yhtauml paljon kahta tyoumltauml tekevistauml tyoumlllisistauml

Taulukoissa 2a (s 212) ja 2b (s 213) on kuvattu kahta tyoumltauml tekevien naisten ja miesten jakaumat iaumln koulutuksen ja tyoumlmarkkina-aseman mukaan Kahta tyoumltauml tekevaumlt ovat keskimaumlaumlrin 42-vuotiaita mikauml on kaikkien tyoumlllisten keskishyikaumlauml hieman enemmaumln Maiden vaumllillauml loumly ty y eroja kahta tyoumltauml tekevaumlt ovat keskimaumlaumlrin hieman vanhempia Belgiassa Itaumlvallassa Ranskassa Saksassa Isossa-Britanniassa Kreikassa ja Portugalissa verrattuna kaikkiin tyoumlllisiin ja keskimaumlaumlrin hieman nuorempia kaikissa Pohjoismaissa Alankomaissa Italiassa

Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa

211

ja Espanjassa Valtaosa kahta tyoumltauml tekevistauml naisista ja miehistauml on parhaassa tyoumliaumlssauml eli kuuluu ikaumlryhmaumlaumln 25ndash54-vuotiaat

Vaikka kahta tyoumltauml tekevaumlt ovat heterogeeninen ryhmauml myoumls koulutustason mukaan on kahta tyoumltauml tekevissauml keskimaumlaumlrin koulutetumpaa vaumlkeauml sekauml naisten ettauml miesten keskuudessa Miehillauml kuudessa maassa neljaumlstaumltoista ja naisilla seitshysemaumlssauml maassa neljaumlstaumltoista korkea-asteen koulutetut muodostavat suurimman kahta tyoumltauml tekevien ryhmaumln Verrattuna kaikkiin tyoumlllisiin korkeasti koulutetut naumlyttaumlvaumlt tekevaumln yleisemmin kahta tyoumltauml eli ovat yliedustettuina kahden tyoumln tekijoumliden joukossa kaikissa muissa tarkastelun kohteena olevissa maissa paitsi Ranskassa Italiassa ja Kreikassa

Vaikka palkansaajat ovat ylivoimaisesti suurin kahta tyoumltauml tekevien ryhmauml itsensauml tyoumlllistaumljien osuus kahta tyoumltauml tekevistauml on laumlhes poikkeuksetta selvaumlsti suurempi kuin heidaumln osuutensa kaikista tyoumlllisistauml Kreikassa Italiassa ja Alankoshymaissa itsensauml tyoumlllistaumlvien osuus kahta tyoumltauml tekevistauml on kaksi tai jopa kolme kertaa suurempi kuin keskimaumlaumlrin Miehillauml itsensauml tyoumlllistaumljien osuus kahta tyoumltauml tekevistauml on selvaumlsti suurempi kuin naisilla Portugalia lukuun ottamatta

Kahta tyoumltauml tekevaumlt ilmoittavat yleisemmin tekevaumlnsauml osa-aikatyoumltauml kuin kaikki tyoumllliset Tutkimuksen kohdemaissa ero on keskimaumlaumlrin 9 prosenttishyyksikkoumlauml naisilla hieman enemmaumln ja miehillauml vain 5 prosenttiyksikkoumlauml Kahta tyoumltauml tekevistauml naisista 44 prosenttia ja miehistauml 11 prosenttia tekee osa-aikatyoumltauml Kaikkien tyoumlllisten keskuudessa vastaavat osuudet olivat 34 ja 6 prosenttia Osashyaikatyoumln enemmy ys kahta tyoumltauml tekevillauml oli erityisen suuri Ranskassa (laumlhes 30 prosenttiyksikkoumlauml) ja Espanjassa (runsaat 10 prosenttiyksikkoumlauml) Suomessa Ruotsissa ja Belgiassa osa-aikatyoumln yleisy ys oli kahta tyoumltauml tekevien keskuudessa yli 10 prosenttiyksikkoumlauml vain naisilla Suomessa ja Ruotsissa vastentahtoinen osa-aikatyouml ja osa-aikatyoumlttoumlmy ys ovatkin eurooppalaisittain keskimaumlaumlraumlistauml yleisempiauml (Haataja ym 2011) mikauml viittaisi siis usein kahden tyoumln tekemiseen pakkona Toisaalta Alankomaissa jossa koko naistyoumlvoimasta noin 70 prosentshytia tekee osa-aikatyoumltauml kahden tyoumln tekijoumlistauml osa-aikatyoumlntekijoumliden osuus on 12 prosenttiyksikkoumlauml pienempi Sen sijaan norjalaiset naiset tekevaumlt osa-aikatyoumltauml vaumlhemmaumln kuin naiset kaikissa tutkimusmaissa keskimaumlaumlrin ja osa-aikatyouml on harvinaisempaa kahta tyoumltauml tekevien keskuudessa kuin kaikilla tyoumlllisillauml

Kahta tyoumltauml tekevaumlt naiset tyoumlskentelevaumlt keskimaumlaumlrin useammin maumlaumlraumlshyaikaisissa tyoumlsuhteissa kuin yhtauml tyoumltauml tekevaumlt naiset Miehillauml vastaavaa eroa ei ole Kahta tyoumltauml tekevistauml naisista 15 prosenttia ja miehistauml 8 prosenttia tekee maumlaumlraumlaikaista tyoumltauml Yhtauml tyoumltauml tekevien tyoumlllisten keskuudessa vastaavat osuudet olivat 11 ja 9 prosenttia

Eurooppalaiset elinolot

212

Taul

ukko

2a

Kah

den

tyoumln

teki

jaumlt i

aumln k

oulu

tust

ason

ja ty

oumlmar

kkin

a-as

eman

muk

aan

nai

set

Norja

Ru

otsi

Su

omi

Tans

ka

Belg

ia

Alan

kom

aat

Itaumlva

lta

Rans

ka

Saks

a Is

o-Br

itann

ia

Espa

nja

Italia

Kr

eikk

a Po

rtug

ali

Ikauml

(ka

) 41

2

401

41

2

413

42

5

412

42

2

424

42

9

415

39

9

402

40

5

408

Ikauml 16

ndash24

7 14

6

9 2

8 6

5 3

10

4 4

-1

25ndash5

4 57

49

56

46

57

53

52

53

58

48

69

67

67

62

55ndash6

4 36

37

38

45

41

39

42

42

39

42

27

29

33

38

Koul

utus

Peru

sast

e 18

5

8 19

10

14

8

31

14

19

26

26

34

45

Kesk

iast

e 42

54

38

37

29

44

58

41

55

32

29

44

23

16

Kork

ea-a

ste

40

41

54

44

61

42

34

29

32

49

44

30

44

39

Tyoumlm

arkk

ina-

asem

a

Yritt

aumljauml

0 0

2 2

2 2

1 1

1 0

4 4

10

2

Itsen

saumlty

oumlllis

taumljauml

6

6 9

5 6

17

22

5 7

11

8 19

29

15

Palk

ansa

aja

91

94

88

93

93

80

78

93

93

89

88

75

58

83

Muu

0

-1

0 -

1 -

0 0

--

3 3

-

Tyoumls

uhde

Osa

-aik

atyouml

15

42

31

18

54

59

48

59

45

44

38

19

13

18

Maumlauml

raumlai

kain

en ty

ouml 8

18

10

-14

13

10

23

16

7

27

21

23

22

Maumlauml

raumlai

kais

ten

osuu

det s

uhte

utet

tu ta

uluk

ossa

t youmll

lisiin

eik

auml pa

lkan

saaj

iin

Laumlhd

e E

U-S

ILC

2010

Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa

213

Taul

ukko

2b

Kah

den

tyoumln

teki

jaumlt i

aumln k

oulu

tust

ason

ja ty

oumlmar

kkin

a-as

eman

muk

aan

mie

het

)

Norja

Ru

otsi

Su

omi

Tans

ka

Belg

ia

Alan

kom

aat

Itaumlva

lta

Rans

ka

Saks

a Is

o-Br

itann

ia

Espa

nja

Italia

Kr

eikk

a Po

rtug

ali

Ikauml

(ka

) 41

5

398

42

2

413

41

8

417

43

2

420

42

9

433

40

9

416

45

2

426

Ikauml 16

ndash24

7 12

6

5 1

9 5

5 4

9 4

3 1

3

25ndash5

4 58

53

54

59

62

51

47

58

54

48

64

58

51

55

55ndash6

4 35

35

40

36

37

40

48

37

42

44

31

39

48

42

Koul

utus

Peru

sast

e 18

11

13

15

11

17

10

19

11

18

23

26

34

58

Kesk

iast

e 44

55

49

41

36

40

51

40

52

34

25

43

39

15

Kork

ea-a

ste

38

34

38

44

53

43

39

42

38

48

53

30

27

27

Tyoumlm

arkk

ina-

asem

a

Yritt

aumljauml

6 3

11

9 4

5 7

7 0

6 2

9 12

11

Itsen

saumlty

oumlllis

taumljauml

12

12

9

7 10

25

19

12

8

18

14

23

37

5

Palk

ansa

aja

82

85

80

83

87

69

74

81

89

76

84

68

51

84

Muu

0

-1

--

1 1

--

1 0

0 -

Tyoumls

uhde

Osa

-aik

atyouml

3

14

8 6

17

20

16

31

6 16

14

4

7 2

Maumlauml

raumlai

kain

en ty

ouml 4

7 4

-3

8 5

16

8 2

15

11

13

11

Maumlauml

raumlai

kais

ten

osuu

det s

uhte

utet

tu ta

uluk

ossa

t youmll

lisiin

eik

auml pa

lkan

saaj

iin

Laumlhd

e E

U-S

ILC

2010

Eurooppalaiset elinolot

214

Kahden tyoumln tekemisessauml ammattiryhmittaumlisiauml eroja

Taulukoissa 3a (s 216) ja 3b (s 217) on tarkasteltu kahta tyoumltauml tekevien naisten ja miesten jakaumia ammattiryhmaumln mukaan Miehillauml kahden tyoumln tekeminen paikantuu selvaumlsti enemmaumln korkeaa koulutusta vaativiin ammattiryhmiin maasta riippumatta Kahta tyoumltauml tekevaumlt enemmaumln miehet jotka paumlaumltyoumlssaumlaumln tyoumlskentelevaumlt erityisasiantuntijoina ja asiantuntijoina3 Miehistauml naumlihin amshymattiryhmiin sijoittuu suhteellisesti suurempi osuus kahta tyoumltauml tekevistauml kuin kaikista tyoumlllisistauml Monessa maassa kahden tyoumln tekeminen on varsin yleistauml myoumls rakennus- korjaus- ja valmistustyoumlntekijoumliden keskuudessa

Naisilla kahden tyoumln tekijoumliden ammattir yhmittaumlisessauml jakautumisessa loumlyty y kaksijakoisuutta varsinkin Etelauml-Euroopan maaryhmaumlssauml mutta myoumls Ranskassa ja Saksassa Kahden tyoumln tekeminen on yleisintauml korkeaa koulutusta vaativissa erity isasiantuntijoiden ja asiantuntijoiden tehtaumlvissauml mutta myoumls vaumlhaumlistauml koulutusta vaativissa muissa tehtaumlvissauml4 Pohjoismaissa kahta tyoumltauml tekevien naisten suurin ryhmauml loumlyty y miesten tavoin erityisasiantuntijoiden ja asiantuntijoiden joukosta ja toinen yleinen ammattiryhmauml ovat palvelu- my yntishyja hoitotyoumlntekijaumlt Jaumllkimmaumliseen ryhmaumlaumln kuuluu paljon osa-aikatyoumltauml teshykeviauml Itaumlvallassa ja Saksassa naisten kahden tyoumln tekeminen on melko yleistauml erit yisasiantuntijoiden ja asiantuntijoiden ohella myoumls toimisto- ja asiakasshypalvelutyoumlntekijoumlillauml

Yhden aikuisen talouksissa eniten kahta tyoumltauml tekeviauml

Tyoumlntekijaumln perhety yppi voi vaikuttaa kahden tyoumln tekemiseen Perhety yppi voi joko lisaumltauml tai rajoittaa ajankaumlytoumlllisiauml mahdollisuuksia tehdauml kahta tyoumltauml Pienistauml lapsista ja muista hoivaa vaativista perheenjaumlsenistauml seuraa ajankaumlytoumln rajoitteita Toisaalta perheen toimeentulo saattaa edellyttaumlauml elannon hankkimista vaikka kahta tyoumltauml tekemaumlllauml Taumllloumlin julkisilla palveluilla on taumlrkeauml merkitys tyoumlssaumlkaumlynnin edellytyksenauml (ks Vaalavuon artikkeli taumlssauml teoksessa) Verratshytuna kaikkiin tyoumlllisiin kahden tyoumln tekijoumlistauml suhteellisesti suurempi osuus sijoittui lapsettomiin yhden ja kahden aikuisen kotitalouksiin Yksinhuoltajien ja kahden aikuisen lapsiperheissauml tilanne oli paumlinvastainen Tulos muuttuu kuishytenkin osittain kun tarkastellaan kahden tyoumln tekijoumliden osuuksia tyoumlllisistauml perhety ypeittaumlin (kuvio 4)

3 Kaikissa tarkastelun kohteena olevissa maissa keskimaumlaumlrin 71 prosenttia erityisasiantuntijoina tyoumlskentelevistauml miehistauml teki kahta tyoumltauml mikauml on suurempi osuus kuin miehillauml keskimaumlaumlrin

4 Muissa tehtaumlvissauml tyoumlskentelevistauml naisista keskimaumlaumlrin 82 prosenttia teki kahta tyoumltauml kun katsoshytaan kaik kia maita yhdessauml Yksittaumlisistauml maista mm Ranskassa muissa tehtaumlvissauml tyoumlskentelevistauml naisista 155 prosenttia teki kahta tyoumltauml

Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa

215

Kahden tyoumln tekeminen on yleisintauml sekauml yksin asuvien ettauml yksinhuoltashyjatalouksien tyoumlllisillauml olipa kyse naisista tai miehistauml mutta maiden vaumllillauml on jonkin verran eroa Yksinhuoltajatalouksissa kahden tyoumln tekeminen oli yleisemshypaumlauml kuin yksin asuvien talouksissa Norjassa Ruotsissa ja Ranskassa sekauml naisilla

Kuvio 4 Kahta tyoumltauml tekevien naisten ja miesten osuudet tyoumlllisistauml kotitaloustyypin mukaan vuonna

2010

Naiset

0 2 4 6 8

10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30

Yksin asuvat Yksinhuoltajat Lapseton pari Pari ja lapsia

Laumlhde EU-SILC 2010

EUEU

Alan

kom

aat

Alan

kom

aat

Itaumlva

ltaItauml

valta

Rans

kaRa

nska

Saks

aSa

ksa

Iso-

Brita

nnia

Iso-

Brita

nnia

Espa

nja

Espa

nja

Italia

Italia

Krei

kka

Krei

kka

Port

ugal

i Po

rtug

ali

0 2 4 6 8

10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30

Miehet

Norja

Ruot

si

Suom

i

Tans

ka

Belg

ia

Norja

Ruot

si

Suom

i

Tans

ka

Belg

ia

Yksin asuvat Yksinhuoltajat Lapseton pari Pari ja lapsia

Eurooppalaiset elinolot

216

Taul

ukko

3a

Kah

den

tyoumln

teki

joumlid

en ja

kaut

umin

en a

mm

attir

yhm

ittaumli

n n

aise

t

Amm

attir

yhm

auml No

rja

Ruot

si

Suom

i Ta

nska

Be

lgia

Al

anko

shym

aat

Itaumlva

lta

Rans

ka

Saks

a Is

o-Br

itann

ia

Espa

nja

Italia

Kr

eikk

a Po

rtug

ali

Joht

ajat

9

4 13

5

8 12

-

3 3

6 5

8 6

7

Erity

isas

iant

untij

at

16

25

28

21

29

24

24

13

19

14

26

16

33

23

Asia

ntun

tijat

23

19

17

24

21

27

22

13

27

26

12

22

6

9

Toim

isto

- ja

asia

kasp

alve

lushy

tyoumln

teki

jaumlt

4 7

-5

14

9 19

9

21

15

10

12

--

Palv

elu-

myy

nti-

ja

hoito

tyoumln

teki

jaumlt

23

22

13

23

6 14

10

11

14

25

20

15

9

-

Maa

nvilj

elijauml

t ym

6

-6

--

-11

3

--

--

17

-

Rake

nnus

-ko

rjaus

- ja

valm

istu

styouml

ntek

ijaumlt

9 8

10

9 7

4 -

-4

--

3 19

16

Pros

essi

- ja

kulje

tusshy

tyoumln

teki

jaumlt

7 7

6 5

4 3

-5

2 1

4 4

-18

Muu

t tyouml

ntek

ijaumlt

3 6

4 7

9 3

11

42

11

13

23

17

24

18

Puut

tuva

t luv

ut e

i hav

aint

oja

tai h

avai

ntom

aumlaumlrauml

n pi

enuu

dest

a jo

htue

n os

uutt

a ei

voi

da ra

por t

oida

Lauml

hde

EU

-SIL

C 20

10

Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa

217

Taul

ukko

3b

Kah

den

tyoumln

teki

joumlid

en ja

kaut

umin

en a

mm

attir

yhm

ittaumli

n m

iehe

t

Amm

attir

yhm

auml No

rja

Ruot

si

Suom

i Ta

nska

Be

lgia

Al

anko

shym

aat

Itaumlva

lta

Rans

ka

Saks

a Is

o-Br

itann

ia

Espa

nja

Italia

Kr

eikk

a Po

rtug

ali

Joht

ajat

11

5

19

7 14

17

10

8

10

13

9 7

15

7

Erity

isas

iant

untij

at

18

26

27

25

25

27

24

31

19

28

32

22

15

23

Asia

ntun

tijat

20

23

14

21

22

21

18

15

23

12

13

23

4

9

Toim

isto

- ja

asia

kasshy

palv

elut

youmlnt

ekijauml

t 3

3 -

-11

7

6 -

10

8 7

5 4

-

Palv

elu-

myy

nti-

ja

hoito

tyoumln

teki

jaumlt

13

11

-14

5

8 6

5 5

14

8 7

8 -

Maa

nvilj

elijauml

t ym

9

2 11

-

--

11

14

3 4

5 5

24

-

Rake

nnus

-ko

rjaus

- ja

valm

istu

styouml

ntek

ijaumlt

14

15

15

15

11

8 11

9

20

9 11

15

19

16

Pros

essi

- ja

kulje

tusshy

tyoumln

teki

jaumlt

11

11

9 7

5 6

5 9

6 3

14

8 5

18

Muu

t tyouml

ntek

ijaumlt

-4

-7

6 5

9 6

5 11

-

8 7

18

Puut

tuva

t luv

ut e

i hav

aint

oja

tai h

avai

ntom

aumlaumlrauml

n pi

enuu

dest

a jo

htue

n os

uutt

a ei

voi

da ra

por t

oida

Lauml

hde

EU

-SIL

C 20

10

Eurooppalaiset elinolot

218

ettauml miehillauml ja Saksassa yksinhuoltajanaisilla Yksinhuoltajanaisilla kahden tyoumln tekeminen oli harvinaisempaa kuin missaumlaumln muunty yppisissauml kotitalouksissa asuvilla naisilla Suomessa Belgiassa Isossa-Britanniassa ja Kreikassa Yksinshyhuoltajien valintoihin voivat vaikuttaa mahdollisuudet tehdauml kahta tyoumltauml Esishymerkiksi paumlivaumlhoitopalvelujen tarjonta lisaumlauml mahdollisuuksia hakeutua kahteen tyoumlhoumln mutta pienituloisuutta paikkaavat tai lasten hoitamista kotona tukevat tulonsiirrot vaumlhentaumlvaumlt tarvetta hakeutua kahteen tyoumlhoumln

Muista maista poiketen suomalaisilla yksin asuvilla miehillauml kahden tyoumln tekeminen oli harvinaisempaa kuin muunty yppisissauml kotitalouksissa asuvilla miehillauml Suomessa ja joissakin muissa maissa (ks myoumls Haatajan artikkeli taumlssauml teoksessa) yksin asuvat miehet ovat jakautuneet suhteellisen jyrkaumlsti pieni- ja hyshyvaumltuloisiin Pienituloisilla yksin asuvilla miehillauml naumlytti olevan ylipaumlaumltaumlaumln heikot tyoumlllistymismahdollisuudet joten taumllle ryhmaumllle myoumls toisen tyoumln hankkiminen on epaumltodennaumlkoumlistauml

Tyoumltunnit ja kokonaisansiot yhtauml ja kahta tyoumltauml tekevillauml

Tyoumltuntirajoitehypoteesin mukaisesti kahta tyoumltauml tekevillauml paumlaumltyoumln tyoumltuntishymaumlaumlraumln pitaumlisi olla pienempi kuin ainoastaan yhtauml tyoumltauml tekevillauml Taulukko 4 (s 220) osoittaa ettauml kahden tyoumln tekijoumlillauml keskimaumlaumlraumlisten tyoumltuntien maumlaumlrauml paumlaumltyoumlssauml on pienempi kuin niillauml tyoumlllisillauml jotka eivaumlt tee kahta tyoumltauml Taumlmauml paumltee sekauml naisiin ettauml miehiin joskin miehillauml ero on selvaumlsti pienempi Kaikkia maita katsottaessa ero on miehillauml keskimaumlaumlrin noin kolme tuntia kun naisilla kahta tyoumltauml tekevien keskimaumlaumlraumlinen viikkotyoumlaika paumlaumltyoumlstauml on liki viisi tuntia lyhyempi kuin vain yhtauml tyoumltauml tekevillauml naisilla Kuitenkin maiden vaumllillauml on taumlssauml suuria eroja miehillauml Pohjoismaissa ja joissakin Keski-Euroopan maissa erot kahta ja yhtauml tyoumltauml tekevien paumlaumltyoumln tyoumltunneissa ovat hy vin pienet kun taas Espanjassa Belgiassa ja Isossa-Britanniassa erot ovat noin viiden tunnin luokkaa Myoumls naisilla loumlyty y vaihtelua maiden vaumllillauml Etelauml-Euroopassa ero kahta tyoumltauml tekevien naisten ja yhtauml tyoumltauml tekevien naisten paumlaumltyoumln tyoumltunneissa on selvaumlsti keskiarvoa suurempi

Myoumls sukupuolten vaumllinen ero tyoumltunneissa on mielenkiintoinen kahta tyoumltauml tekevaumlt miehet tekevaumlt paumlaumltyoumlssaumlaumln keskimaumlaumlrin yhdeksaumln tuntia enemmaumln toumlitauml viikossa kuin kahta tyoumltauml tekevaumlt naiset Heidaumln keskimaumlaumlraumliset tyoumltuntinsa toisessa tyoumlssauml ovat myoumls 15 tuntia pidemmaumlt kuin naisilla Taumlmauml naumlyttaumlauml viitshytaavan siihen ettauml tyoumltuntirajoite ei ole kahden tyoumln tekemisen sy ynauml miehillauml keskimaumlaumlrin niin taumlrkeauml kuin naisilla vaikka taumlssaumlkin maiden vaumllillauml naumly ttaumlisi olevan eroja

Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa

219

Kun katsotaan kahta tyoumltauml tekevien yhteenlaskettuja tyoumltunteja sekauml paumlaumlshytyoumlstauml ettauml toisesta tyoumlstauml voidaan havaita ettauml viikoittaisten tyoumltuntien maumlaumlrauml on suuri Varsinkin kahta tyoumltauml tekevillauml miehillauml ylitty y yleisesti 48 tunnin raja joka on Euroopan unionin tyoumlaikadirektiivissauml (200388EY) saumlaumldetty ylaumlraja jota keskimaumlaumlraumlinen tyoumlaika seitsemaumln paumlivaumln jaksolla ylityouml mukaan lukien ei saisi palkansaajilla ylittaumlauml Vaikka direktiivi ei kata usean tyoumln tekemistauml sen alkuperaumlinen tavoite on rajoittaa liiallisen tyoumln maumlaumlraumlauml tyoumlntekijoumliden terveyden ja turvallisuuden vuoksi On naumlyttoumlauml siitauml ettauml pitkauml tyoumlaika vaikuttaa merkitshytaumlvaumlsti tyoumlntekijoumliden terveyteen5 ja turvallisuuteen ne tyoumllliset jotka tekevaumlt toumlitauml yli 48 tuntia viikossa ovat yli kaksi kertaa useammin sitauml mieltauml ettauml heidaumln terveytensauml ja turvallisuutensa ovat vaarassa tyoumln vuoksi (European Foundation 2008) Lisaumlksi pitkaumlauml tyoumlaikaa tekevaumlt ovat sitauml mieltauml ettauml heidaumln tyoumltuntishymaumlaumlraumlnsauml eivaumlt sovi yhteen heidaumln sosiaalisen elaumlmaumlnsauml ja perhevelvoitteidensa kanssa Koska kahta tyoumltauml tekevien tyoumlaika on varsin pitkauml he kohtaavat samoja tyoumln ja perheen yhteensovittamisen ongelmia kuin muut pitkaumlauml tyoumlaikaa tekevaumlt Bohlen ym (2004) mukaan kahden tyoumln tekemisellauml voi olla jopa suurempia turvallisuusvaikutuksia (johtuen tyoumlmatka-ajoista tehtaumlviin uudelleenorientoitushymisesta ja lisaumlaumlntyneestauml stressistauml) kuin pitkaumlauml tyoumlaikaa yhdessauml tyoumlssauml tekevillauml

Naisten keskimaumlaumlraumliset kokonaisansiot tyoumlstauml ovat pienemmaumlt kahta tyoumltauml tekevillauml

Myoumls keskimaumlaumlraumlisten kokonaisansioiden vertailu kahta ja yhtauml tyoumltauml tekevien kesken (ilman kontrollimuuttujia) antaa tukea sille ettauml naisilla tyoumltuntirajoite ja tulojen pienuus olisivat keskeisimpiauml motiiveja kahden tyoumln tekemiselle Kuviosshysa 5 (s 221) on esitetty keskimaumlaumlraumlisten kokonaisansioiden erotus yhtauml ja kahta tyoumltauml tekevien vaumllillauml Positiivinen erotus tarkoittaa sitauml ettauml yhtauml tyoumltauml tekevien keskimaumlaumlraumliset ansiot ovat suuremmat kuin kahta tyoumltauml tekevillauml Jos erotus on negatiivinen tilanne on paumlinvastainen Kuviosta kaumly ilmi ettauml valtaosassa maista kahta tyoumltauml tekevien naisten kokonaisansiot ovat keskimaumlaumlrin pienemmaumlt kuin yhtauml tyoumltauml tekevien naisten vaikka edellisten viikoittainen tyoumlaika on keskishymaumlaumlrin pidempi kuin jaumllkimmaumlisten6 Esimerkiksi Italiassa yhtauml tyoumltauml tekevaumlt naiset ansaitsivat vuodessa keskimaumlaumlrin 6 000 euroa enemmaumln kuin kahta tyoumltauml tekevaumlt vaikka viikkotyoumlajan perusteella he tekivaumlt vaumlhemmaumln tyoumltunteja kuin kahta tyoumltauml tekevaumlt naiset Poikkeuksen muodostavat ainoastaan Tanska Saksa ja Portugali joissa kahta tyoumltauml tekevien keskimaumlaumlraumliset kokonaisansiot olivat hieman suuremmat kuin yhtauml tyoumltauml tekevien naisten

5 Ks vaikutuksista ter veyteen myoumls White and Beswick (2003)

6 Tosin meillauml ei ole tiedossa kokonaistyoumlaikaa vuositasolla

Eurooppalaiset elinolot

220

Taulukko 4 Kahta ja yhtauml tyoumltauml tekevien keskimaumlaumlraumliset viikkotyoumltunnit sukupuolen mukaan

Maa

Kahta tyoumltauml tekevaumlt Yhtauml tyoumltauml tekevaumlt

Paumlaumltyoumln tunnit Toisen tyoumln tunnit Tunnit yhteensauml Paumlaumltyoumln tunnit

Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet

Norja 308 396 91 112 399 508 349 407

Ruotsi 272 339 106 128 378 467 303 356

Suomi 320 391 120 118 440 509 368 407

Tanska 333 387 68 89 402 476 351 395

Belgia 288 369 107 127 395 496 338 417

Itaumlvalta 311 425 107 128 418 553 349 430

Alankomaat 234 342 93 112 327 454 278 389

Ranska 233 335 121 135 354 470 354 415

Saksa 298 414 70 82 368 496 318 425

Iso-Britannia 289 372 97 107 386 479 322 423

Espanja 305 368 119 128 424 496 362 423

Italia 312 382 123 119 435 501 353 415

Kreikka 308 376 162 168 470 544 363 421

Portugali 311 388 155 157 466 545 383 417

Maat yht ka 293 387 100 115 393 502 341 419

Laumlhde EU-SILC 2010

Miesten tilanne on kaksijakoisempi Yli puolessa maista kahta tyoumltauml tekevien miesten kokonaisansiot ovat keskimaumlaumlrin suuremmat kuin yhtauml tyoumltauml tekevien Jo aiemmin tuotiin esille ettauml miehillauml toinen tyouml saattaa olla enemmaumln paumlaumltyoumln taumlydentaumljauml ja tulojen pienuus tai tyoumltuntirajoite ei ole yhtauml yleinen sy y toisen tyoumln tekemiseen kuin naisilla Taumllloumlin on todennaumlkoumlisempaumlauml myoumls se ettauml kahta tyoumltauml tekevillauml on suuremmat tulot kuin yhtauml tyoumltauml tekevillauml Aineiston mukaan miehille on myoumls yleisempaumlauml ettauml kuukausiansiot paumlaumltyoumlstauml ovat kahta tyoumltauml tekevillauml keskimaumlaumlrin suuremmat kuin vain yhtauml tyoumltauml tekevillauml (tuloksia ei ole raportoitu taumlssauml artikkelissa koska tarkastelu pystyttiin tekemaumlaumln vain osalle maista) Naisten kohdalla tilanne on toisinpaumlin

Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa

Kuvio 5 Keskimaumlaumlraumlisten kokonaisansioiden erotus yhtauml ja kahta tyoumltauml tekevillauml euroa vuodessa

eurov Naiset eurov Miehet 7 500 7 500 6 500 6 500 5 500 5 500 4 500 4 500 3 500 3 500 2 500 2 500

221 1 500 1 500 500 500

ndash500 ndash500 ndash1 500 ndash1 500 ndash2 500 ndash2 500 ndash3 500 ndash3 500 ndash4 500 ndash4 500

Nor

jaRu

otsi

Suom

iTa

nska

Belg

iaItauml

valta

Alan

kom

aat

Rans

kaSa

ksa

Iso-

Brita

nnia

Espa

nja

Italia

Krei

kka

Port

ugal

iEU

Nor

jaRu

otsi

Suom

iTa

nska

Belg

iaItauml

valta

Alan

kom

aat

Rans

kaSa

ksa

Iso-

Brita

nnia

Espa

nja

Italia

Krei

kka

Port

ugal

iEU

Laumlhde EU-SILC 2010

Kahden tyoumln tekemistauml selittaumlvaumlt tekijaumlt

Yksittaumlisten tekijoumliden vaikutusta naisten ja miesten kahden tyoumln tekemiseen eri maissa tutkittiin tilastollisten probit-mallien avulla7 Estimoitujen probitshymallien perusteella olemme laskeneet niin sanotut marginaalivaikutukset jotka kuvaavat yksittaumlisten tekijoumliden vaikutusta kahden tyoumln tekemiseen kun muiden havaittavissa olevien tekijoumliden vaikutus on kontrolloitu (ks liitetaulukot 1 s 230ndash232 ja 2 s 233ndash235)

Tulokset osoittavat ettauml maiden vaumllillauml esiinty y eroja siinauml mitkauml tekijaumlt vaikuttavat kahden tyoumln tekemiseen ja mihin suuntaan Samoin eroja loumly ty y myoumls miesten ja naisten vaumllillauml Tyoumlllisten ikauml sekauml koulutustausta vaikuttavat kahden tyoumln tekemiseen Saksassa Isossa-Britanniassa Italiassa ja Portugalissa parhaassa tyoumliaumlssauml olevilla tyoumlllisillauml naisilla on kahdesta viiteen prosenttiyksikkoumloumln suushyrempi todennaumlkoumlisy ys tehdauml kahta tyoumltauml kuin nuorilla (16 ndash24-vuotiailla) Naumlissauml maissa myoumls ikaumlaumlntyneet naiset tekevaumlt nuoria todennaumlkoumlisemmin kahta tyoumltauml Italiaa lukuun ottamatta Poikkeus taumlssauml on Ruotsi missauml nuorilla naisilla on suurempi todennaumlkoumlisy ys tehdauml kahta tyoumltauml vanhempiin ikaumlryhmiin verrattuna

7 Estimoimme myoumls probit-malleja joissa on huomioitu valikoituminen tyoumlllisy y teen (ns Heckman probit -malleja) Wa ld-testien perusteella paumlaumldy imme rapor toimaan tava l listen probit-ma llien tuloksia

Eurooppalaiset elinolot

222

Myoumls korkea koulutus naumlyttaumlauml lisaumlaumlvaumln kahden tyoumln tekemisen todennaumlshykoumlisy y ttauml monissa maissa sekauml naisilla ettauml miehillauml Miehillauml korkea-asteen koulutus lisaumlauml todennaumlkoumlisy yttauml tehdauml kahta tyoumltauml Ruotsissa Tanskassa Belgiassa ja Italiassa Tanskassa korkea-asteen koulutetuilla miehillauml on liki seitsemaumln prosenttiyksikkoumlauml suurempi todennaumlkoumlisy ys tehdauml kahta tyoumltauml kuin perusasteen koulutuksen saaneilla miehillauml

Kuten edellauml todettiin perhety ypillauml voi myoumls olla vaikutusta kahden tyoumln tekemiseen Yksinhuoltajanaisten naumlyttaumlauml olevan vaikeampi tehdauml useaa tyoumltauml verrattuna yksin asuviin naisiin Yksinhuoltajuuden vaikutus oli negatiivinen monessa maassa joskin tilastollisesti merkitsevaumlsti vain Suomessa Isossa-Britanniassa ja Kreikassa Samoin kotitalouden koko eli kotitalouden jaumlsenten lukumaumlaumlrauml naumlyttaumlauml naisilla vaumlhentaumlvaumln kahden tyoumln tekemistauml mutta jaumllleen tilastollisesti merkitsevaumlsti vain muutamassa maassa Miehillauml kahden tyoumln teshykeminen naumlyttaumlisi olevan vaumlhaumlisempaumlauml kotitalouksissa joissa on kaksi aikuista mutta ei alaikaumlisiauml lapsia verrattuna yksin asuviin mutta tilastollisesti merkitshysevaumlsti ainoastaan Norjassa Alankomaissa ja Saksassa

Tyoumln koko- tai osa-aikaisuudella on aikaisempien tutkimusten mukaan ollut vaikutusta kahden tyoumln tekemiseen siten ettauml osa-aikaisuus lisaumlauml toisen tyoumln tekeshymisen yleisy yttauml (esim Heineck 2009) Omien tulostemme mukaan osa-aikatyoumln tekeminen lisaumlauml miehillauml kahden tyoumln tekemisen todennaumlkoumlisy yttauml verrattuna kokoaikatyoumltauml tekeviin laumlhinnauml Keski-Euroopassa (Itaumlvalta Ranska ja Belgia) sekauml Italiassa Naisilla kahden tyoumln tekeminen yhdistyy selvaumlsti yleisemmin osashyaikatyoumln tekemiseen osa-aikatyoumln tekeminen lisaumlauml tilastollisesti merkitsevaumlsti naisten todennaumlkoumlisy yttauml tehdauml kahta tyoumltauml noin puolessa tarkastelluista maista (Suomi Ruotsi Belgia Itaumlvalta Ranska Espanja Portugali) Esimerkiksi Suoshymessa naisilla jotka tekevaumlt osa-aikatyoumltauml on 53 prosenttiyksikkoumlauml suurempi todennaumlkoumlisy ys tehdauml kahta tyoumltauml kokoaikatyoumltauml tekeviin verrattuna kun muut muuttujat ovat keskiarvoissaan

Naumliden maiden osalta tilastollisen mallin tulokset naumlyttaumlisivaumlt siis antavan tukea tyoumltuntirajoitteelle motiivina naisten kahden tyoumln tekemiseen jos osashyaikatyoumln yhdistaumlmistauml toiseen tyoumlhoumln pidetaumlaumln osoituksena tyoumlntuntirajoitteesta ja liian vaumlhaumlisistauml tyoumltunneista paumlaumltyoumlssauml Toisaalta taumlytyy muistaa ettauml osashyaikatyoumln yhdistaumlminen kahden tyoumln tekemiseen voi myoumls olla keino saavuttaa joustavuutta tyoumlaikajaumlrjestelyihin (Heineck 2009 Dickey ym 2011) Mielenkiinshytoisesti Norjassa ja Alankomaissa osa-aikatyoumlllauml paumlaumltyoumlnauml oli negatiivinen yhteys naisten kahden tyoumln tekemiseen

Naisilla (jotka monissa maissa tekevaumlt miehiauml yleisemmin maumlaumlraumlaikaista tyoumltauml) myoumls maumlaumlraumlaikainen tyouml yhdisty y useammin kahden tyoumln tekemiseen kuin miehillauml Tulosten mukaan tyoumlsuhteen maumlaumlraumlaikaisuus lisaumlsi kahden tyoumln tekemisen todennaumlkoumlisy yttauml tilastollisesti merkitsevaumlsti Suomessa Ruotsissa Alankomaissa Saksassa ja Italiassa Suurin vaikutus oli Ruotsissa jossa paumlaumlshy

Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa

223

tyoumlssaumlaumln maumlaumlraumlaikaisena tyoumlskentelevien naisten todennaumlkoumlisy ys tehdauml kahta tyoumltauml oli kuusi prosenttiyksikkoumlauml suurempi verrattuna pysy vaumlssauml tyoumlsuhteessa oleviin naisiin

Maumlaumlraumlaikaisissa tyoumlsuhteissa olevilla miehillauml on suurempi todennaumlkoumlisy ys tehdauml kahta tyoumltauml verrattuna pysy vissauml tyoumlsuhteissa oleviin ainoastaan Kreikassa Lisaumlksi kahdessa maassa (Belgiassa ja Isossa-Britanniassa) pysyvaumlssauml tyoumlsuhteessa olevilla on suurempi todennaumlkoumlisy ys tehdauml kahta tyoumltauml kuin maumlaumlraumlaikaisissa tyoumlsuhteissa olevilla Tyoumlsuhteen maumlaumlraumlaikaisuudella naumlyttaumlisi siis olevan vaumlshyhaumlisempi merkitys kahden tyoumln tekemiseen miehillauml kuin naisilla Taumlmauml viittaa siihen ettauml tyoumlsuhteen epaumlvarmuus ei ole miehillauml yhtauml merkittaumlvauml sy y kahden tyoumln tekemiseen kuin naisilla

Itsensauml tyoumlllistaumlminen lisaumlauml myoumls kahden tyoumln tekemistauml tilastollisesti mershykitsevaumlsti tyoumlllisillauml naisilla varsinkin Pohjoismaissa Kun muiden tekijoumliden vaikutus kontrolloidaan miehillauml itsensauml tyoumlllistaumlminen lisaumlsi kahden tyoumln tekeshymistauml tilastollisesti merkitsevaumlsti vain kolmessa maassa Belgiassa Alankomaissa ja Isossa-Britanniassa

Naisilla tilastollisen mallin tulokset vahvistavat kahden tyoumln tekijoumliden sijoitshytumisen ammattijakauman ylauml- ja alapaumlaumlhaumln Erityisasiantuntija- ja asiantuntishyjatehtaumlvissauml tyoumlskentely lisaumlauml tilastollisesti merkitsevaumlsti todennaumlkoumlisy yttauml tehdauml kahta tyoumltauml useissa maissa verrattuna johtotehtaumlvissauml tyoumlskenteleviin Todenshynaumlkoumlisy yttauml lisaumlauml vielauml yleisemmin tyoumlskentely vaumlhaumlistauml koulutusta vaativissa muissa tehtaumlvissauml Ryhmaumlaumln muut tehtaumlvaumlt kuuluvat muun muassa siivousalan ammatit joissa tyouml on usein osa-aikaista ja huonosti palkattua Pohjoismaissa ja Belgiassa kahden tyoumln tekeminen paikantuu naisilla myoumls palvelu- my ynti- ja hoitotyoumlhoumln joissa tehdaumlaumln yleisesti paljon osa-aikatyoumltauml Vastaavasti miehillauml erityisasiantuntijana tyoumlskentely lisaumlsi kahden tyoumln tekemisen todennaumlkoumlisy yttauml Keski- ja Etelauml-Euroopassa sekauml Isossa-Britanniassa mutta yllaumlttaumlen ei Pohjoisshymaissa Ruotsissa ja Tanskassa myoumls miehillauml paumlaumltyoumln tekeminen palvelu- my yntishyja hoitotyoumlntekijoumlinauml lisaumlauml kahden tyoumln tekemisen todennaumlkoumlisy yttauml Toisin kuin naisilla miehillauml kahden tyoumln tekeminen ei paikannu vaumlhaumlistauml koulutusta vaatishyviin muihin tehtaumlviin Poikkeuksen muodostaa ainoastaan Portugali

Tutkimme tilastollisessa mallissa myoumls kotitalouden itse arvioidun toishymeentulon vaikutusta kahden tyoumln tekemiseen lisaumlaumlmaumlllauml selittaumlviin muuttujiin indikaattorimuuttujan joka saa arvon yksi jos tyoumlllisen kotitalouden on erittaumlin vaikea tulla toimeen Naisilla vaikeudet toimeentulossa lisaumlsivaumlt tilastollisesti merkitsevaumlsti kahden tyoumln tekemistauml ainoastaan Espanjassa ja miehillauml Tanskassa Muutamissa maissa vaikutus oli paumlinvastainen (ks tarkemmin liitetaulukot 1 ja 2)

Eurooppalaiset elinolot

224

Kahden tyoumln tekeminen ei aina poista suhteellista koumlyhyysriskiauml

Kuten aiemmin jo tuotiin esille tyoumltuntirajoite ja taloudelliset tekijaumlt ovat useiden tutkimusten mukaan yleisin sy y kahden tyoumln tekemiseen Esimerkiksi Yhdysvalloissa kahden tyoumln tekijoumlistauml 38 prosenttia sanoi tekevaumlnsauml kahta tyoumltauml ansaitakseen lisaumlauml rahaa ja 26 prosenttia teki kahta tyoumltauml selvitaumlkseen menoista tai maksaakseen velkansa (Hipple 2010) EU-SILC-aineistossa kahden tyoumln motiiveja ei ole kysytty vastaajilta mutta aineisto sisaumlltaumlauml kotitalouksien tulojen ohella myoumls muita toimeentulosta kertovia muuttujia kuten koumlyhy yttauml mittaavan indishykaattorin ja vastaajien arvion siitauml riittaumlvaumltkouml kotitalouden tulot toimeentuloon

Kaumly taumlmme tutkimusaineiston valmista koumlyhy ysindikaattoria vertaillesshysamme kahta ja yhtauml tyoumltauml tekevien suhteellisia tulokoumlyhyysriskejauml (ks Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml kirjassa) Vertailemme erikseen tulokoumlyhy ysasteita niissauml kotitalouksissa joiden tyoumlllisissauml on mukana kahden tyoumln tekijoumlitauml ja niissauml kotitalouksissa joissa on vaumlhintaumlaumln yksi tyoumlllinen ja joiden tyoumllliset tekevaumlt vain yhtauml tyoumltauml Tulokset kaumlyvaumlt ilmi kuviosta 6

Tulosten mukaan kahden tyoumln tekeminen pienentaumlauml kotitalouksien koumlyshyhy ysriskiauml keskimaumlaumlrin 14 prosenttiyksikkoumlauml Vaikutus oli samansuuntainen laumlhes kaikissa etelaumlisen Euroopan maissa sekauml Keski-Euroopan maista Belgiassa ja Itaumlvallassa sekauml Isossa-Britanniassa Pohjoismaissa ja erityisesti Alankomaisshysa kahta tyoumltauml tekevien kotitalouksien tulokoumlyhy ysriski oli muiden tyoumlllisten talouksien tulokoumlyhy ysriskiauml suurempi Osa-aikatyoumln yleisy ydestauml tunnetussa Alankomaissa tulokoumlyhy ysriski oli huomattavasti suurempi niissauml kotitaloukshysissa joissa oli kahden tyoumln tekijoumlitauml kuin muiden tyoumlllisten talouksissa Muissa maissa erot olivat hy vin pienet

Kuvio 6 Tyoumlllisten kotitalouksien suhteellinen tulokoumlyhyysriski vuonna 2010

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

Kahta tyoumltauml tekevaumlt Muut tyoumllliset

EU

Norja

Ruot

si

Suom

i

Tans

ka

Belg

ia

Alan

kom

aat

Itaumlva

lta

Rans

ka

Saks

a

Iso-

Brita

nnia

Espa

nja

Italia

Krei

kka

Port

ugal

i

Laumlhde EU-SILC 2010

Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa

225

Tulokoumlyhy ystarkastelu tehtiin myoumls henkiloumltasolla vertailemalla kahta ja yhtauml tyoumltauml tekevien keskimaumlaumlraumlisiauml suhteellisia koumlyhy ysriskejauml erikseen naisille ja miehille (taulukko 5) Taumllloumlin taumlytyy huomioida ettauml kun tulokoumlyhy ysriski lasketaan kotitalouden kaumly tettaumlvissauml olevien tulojen avulla pienituloisuuden taustalla voivat olla muutkin kuin tyoumlntekijaumln ominaisuuksiin tyoumlpaikkojen lukumaumlaumlraumlaumln tai tyoumlsuhteen ty yppiin liitty vaumlt tekijaumlt

Taulukko 5 Kahta ja yhtauml tyoumltauml tekevien suhteellinen tulokoumlyhyysriski sukupuolen mukaan

Maa

Yhteensauml Ero Naiset Ero Miehet Ero

2 tyoumltauml

1 tyouml

Prosenttishyyksikkoumlauml

2 tyoumltauml

1 tyouml

Prosenttishyyksikkoumlauml

2 tyoumltauml

1 tyouml

Prosenttishyyksikkoumlauml

Norja 93 49 44 93 47 46 72 51 21

Ruotsi 135 67 68 135 64 71 97 70 27

Suomi 79 46 33 79 41 38 55 50 05

Tanska 112 71 41 112 64 48 89 79 10

Belgia 40 53 ndash13 40 48 ndash08 46 57 ndash11

Alankomaat 118 58 60 118 55 63 166 61 105

Itaumlvalta 47 57 ndash10 47 54 ndash07 38 59 ndash21

Ranska 100 76 24 100 72 28 109 79 30

Saksa 113 79 34 113 88 25 84 72 12

Iso-Britannia 46 74 ndash28 46 72 ndash26 44 76 ndash32

Espanja 162 135 27 162 117 45 103 148 ndash45

Italia 115 103 12 115 79 36 74 119 ndash45

Kreikka 162 142 20 162 114 48 193 164 29

Portugali 175 107 68 175 102 73 61 112 ndash51

EU15-maat ka 95 90 05 100 84 16 90 95 ndash05

Laumlhde EU-SILC 2010

Tulostemme mukaan kahta tyoumltauml tekevillauml naisilla on suurempi suhteellinen tulokoumlyhy ysriski kuin yhtauml tyoumltauml tekevillauml naisilla eli kahta tyoumltauml tekevaumlt naiset sijoittuvat koumlyhiin kotitalouksiin useammin kuin yhtauml tyoumltauml tekevaumlt kun tausshytatekijoumliden vaikutusta ei ole kontrolloitu Ainoastaan Belgiassa Itaumlvallassa ja Isossa-Britanniassa tilanne on paumlinvastainen Yksi tulkinta sille ettauml kahta tyoumltauml tekevaumlt naiset ovat useammin koumlyhistauml kotitalouksista on se ettauml kotitalouden pienituloisuuden vuoksi naiset joutuvat tekemaumlaumln kahta tyoumltauml Kuviosta 4 edellauml kaumlvi ilmi ettauml kysymys on usein yhden aikuisen talouksista

Eurooppalaiset elinolot

226

Miesten tulokoumlyhy ysriskeissauml kahta ja yhtauml tyoumltauml tekevien vaumllillauml on enemmaumln hajontaa Kahdeksassa maassa kahta tyoumltauml tekevillauml miehillauml on suurempi tuloshykoumlyhy ysriski kuin yhtauml tyoumltauml tekevillauml ja kuudessa maassa tilanne on toisin paumlin Huomiota kuitenkin kiinnittaumlauml se ettauml miehillauml erot kahta ja yhtauml tyoumltauml tekevien tulokoumlyhy ysriskeissauml ovat keskimaumlaumlrin pienempiauml kuin naisilla Esimerkiksi Suomessa kahta tyoumltauml tekevien naisten tulokoumlyhy ysriski on 38 prosenttiyksikkoumlauml suurempi kuin yhtauml tyoumltauml tekevillauml naisilla Miehillauml vastaava ero on vain puoli prosenttiyksik koumlauml

Johtopaumlaumltoumlkset

Taumlmaumln artikkelin tarkoitus on ollut selvittaumlauml usean tyoumln tekemisen yleisy y ttauml selittaumljiauml ja seurauksia kolmessatoista EU-maassa sekauml Norjassa Vaikka kahden tyoumln tekemisessauml on kyse varsin merkittaumlvaumlstauml tyoumlelaumlmaumln ilmioumlstauml kahden tyoumln tekemisen syihin ja selittaumljiin keskittynyttauml tutkimusta on tehty yllaumlttaumlvaumln vaumlhaumln ja olemassa oleva tutkimuskin on selvaumlsti keskittynyt muutamiin maihin kuten Yhdysvaltoihin ja Isoon-Britanniaan Maavertailuja ei ole juuri tehty

Tarkastelumme osoitti ettauml kahden tyoumln tekeminen on yleistynyt erityisesti viime vuosina Euroopassa ja erityisesti naisilla mutta kehitys ei ole kaikissa maissa ollut samanlainen Naumlyttaumlauml siltauml ettauml kahden tyoumln tekeminen on yleishysempaumlauml pohjoismaista hy vinvointiregiimiauml edustavissa valtioissa Suomea lukuun ottamatta Harvinaisinta kahden tyoumln tekeminen puolestaan on Etelauml-Euroopan maissa jotka edelleen vuonna 2010 kaumlrsivaumlt voimakkaasti talouskriisistauml Kahta tyoumltauml tekevaumlt osoittautuivat hy vin heterogeeniseksi ryhmaumlksi henkiloumlkohtaisten ominaisuuksiensa ja tyoumlmarkkina-asemansa perusteella paitsi maittain ja eri maiden kesken myoumls sukupuolen mukaan Yleisintauml maavertailussa oli se ettauml kahta tyoumltauml tekevaumlt olivat koulutetumpia kuin yhden tyoumln tekijaumlt heissauml oli runshysaasti asiantuntijatehtaumlvissauml toimivia ja he etenkin miehet olivat muita tyoumlllisiauml useammin itsensauml tyoumlllistaumljiauml Toisaalta naisten keskuudessa kahta tyoumltauml tekevien paumlaumltyouml oli useammin osa-aikainen ja maumlaumlraumlaikainen kuin yhden tyoumln tekijoumlillauml Miehillauml puolestaan naumlyttaumlauml olevan yleistauml se ettauml kahta tyoumltauml tekevien paumlaumltyouml on useimmiten pysy vauml ja kokoaikainen Kahden tyoumln tekijoumlitauml oli suhteellisesti yleisemmin yksin asuvien naisten ja miesten sekauml yksinhuoltajien keskuudessa kuin muunty yppisissauml kotitalouksissa

Aiemman tutkimuskirjallisuuden mukaan kahden tyoumln tekemisen taumlrkein motiivi on ollut liian pieni tyoumltuntimaumlaumlrauml paumlaumltyoumlssauml (tyoumltuntirajoite) ja siihen liitty vauml riittaumlmaumltoumln tulotaso Toisaalta esiin on noussut myoumls heterogeenisten toumliden motiivi jonka mukaan toista tyoumltauml voidaan tehdauml myoumls sen tarjoaman tyoumlty ytyvaumlisy yden tai kehittymismahdollisuuksien vuoksi Ensimmaumlinen motiivi

Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa

227

viittaa kahden tyoumln tekemiseen ennemminkin pakkona kun taas jaumllkimmaumlishynen motiivi omaan valintaan Tulostemme mukaan kahden tyoumln tekeminen ilmeni sekauml pakkona ettauml valintana naisilla kuitenkin miehiauml yleisemmin liian alhaisen tyoumltuntimaumlaumlraumln ja tulotason aiheuttamana pakkona ja miehillauml naisia useammin omaehtoisena valintana joka voi tarjota lisaumlauml tyoumlty yty vaumlisy yttauml tai kehittymismahdollisuuksia Naisilla on kuitenkin myoumls havaittavissa enemmaumln kaksijakoisuutta motiiveissa kuin miehillauml Mielenkiintoista on ettauml jakolinja menee selkeaumlmmin naisten ja miesten vaumllillauml eikauml niinkaumlaumln maaryhmien vaumllillauml

Tyoumltuntirajoitehypoteesin mukaisesti erityisesti naisten keskuudessa kahden tyoumln tekijoumlillauml keskimaumlaumlraumliset tyoumltunnit paumlaumltyoumlssauml olivat pienemmaumlt kuin niillauml tyoumlllisillauml jotka eivaumlt tee kahta tyoumltauml Naisilla pidemmaumlt tyoumlajat verrattuna yhden tyoumln tekijoumlihin eivaumlt myoumlskaumlaumln yleensauml tuota kahta tyoumltauml tekeville naisille miesshyten tapaan parempia kokonaisansioita Tilastollisesta mallista saatujen tulosten mukaan naisilla osa-aikatyoumln tekeminen lisaumlauml todennaumlkoumlisy yttauml tehdauml kahta tyoumltauml noin puolessa tarkastelluista maista Jos osa-aikatyoumln yhdistaumlmistauml toiseen tyoumlhoumln pidetaumlaumln osoituksena tyoumltuntirajoitteesta ja liian vaumlhaumlisistauml tyoumltunneista paumlaumltyoumlssauml tulosten voidaan tulkita antavan tukea sille ettauml naisille toisen tyoumln tekeminen on enemmaumln pakon sanelemaa naumlissauml maissa Toisaalta on myoumls mahshydollista ettauml osa-aikatyoumln yhdistaumlminen kahden tyoumln tekemiseen voi olla keino saavuttaa joustavuutta tyoumlaikajaumlrjestelyihin jolloin kyse ei ole pakosta Toisin kuin miesten kahta tyoumltauml tekevien naisten paumlaumltyouml on usein vaumlhaumlistauml koulutusta vaativia muita tehtaumlviauml joissa tulotaso on yleensauml alhainen ja toimeentulo niukshykaa jolloin toisen tyoumln tuoma lisaumltulo voi olla tarpeen

Lopputulokset yhtauml ja kahta tyoumltauml tekevien toimeentulonaumlkoumlkulmasta jakoivat maat kahteen suurin piirtein yhtauml suureen ryhmaumlaumln Noin puolessa tutkimuskohteena olevista maista kahta tyoumltauml tekevien tyoumlllisten kotitalouksien tulokoumlyhy ysriski oli suurempi Pohjoismaat mukaan lukien kuin vain yhtauml tyoumltauml tekevien Noin puolessa maista taas kahden tyoumln tekeminen joko alensi tulokoumlyshyhy ysriskiauml tai poisti koumlyhy yserot yhtauml ja kahta tyoumltauml tekevien tyoumlllisten talouksien vaumlliltauml Useimmissa maissa kaikki Pohjoismaat mukaan lukien kahta tyoumltauml tekevaumlt naiset asuivat yhtauml tyoumltauml tekeviauml useammin tulokoumlyhissauml kotitalouksissa Miehillauml tilanne oli kuudessa maassa paumlinvastainen Pohjoismaissa kahta tyoumltauml tekevaumlt miehet kuitenkin asuivat useammin koumlyhissauml kotitalouksissa kuin yhtauml tyoumltauml tekevaumlt joskin erot olivat melko pienet

Kahden tyoumln tekemisellauml voi toimeentulon ohella olla muitakin seurauksia tyoumlntekijoumliden kokemalle hy vinvoinnille ja elaumlmaumln hallinnalle mutta aineiston rajoitusten takia emme voineet tutkia kahden tyoumln tekemisen vaikutuksia tyoumlnshytekijoumliden kokemaan hy vinvointiin ja elaumlmaumlnhallintaan Aikaisempien tosin Eushyroopan ulkopuolella tehtyjen tutkimusten mukaan on havaittu ettauml kahta tyoumltauml tekevaumlt kokevat yhtauml tyoumltauml tekeviauml enemmaumln stressiauml ajankaumlytoumlstaumlaumln (time stressed) ja ettauml paumlaumlsy y yli kolmanneksella heistauml oli se etteivaumlt heidaumln tyouml- ja perheshy

Eurooppalaiset elinolot

228

vastuunsa olleet tasapainossa (Australian Bureau of Statistics 2009) Lisaumlksi on naumlyttoumlauml siitauml ettauml kahden tyoumln tekeminen rajoittaa henkiloumlkohtaisten suhteiden kehittymistauml kuntoilua ja vapaa-ajankaumlyttoumlauml sekauml haittaa terveyttauml (Warren ja Procter 2004) Toisaalta hy vinvointivaikutuksetkin voivat jakautua osin niiden syiden mukaan miksi kahta tyoumltauml tehdaumlaumln

Koska kahden tyoumln teko toimeentulon laumlhteenauml ja tyoumlmuotona on yleistyshymaumlssauml ja suurelle osalle (erityisesti naisia) kahden tyoumln tekeminen on taloudelshylinen pakko eikauml optimaalinen valinta olisi jatkotutkimuksessa kiinnitettaumlvauml huomiota etenkin kahden tyoumln tekemisestauml aiheutuviin hy vinvointihaittoihin sekauml mahdollisiin epaumlkohtiin niin tyoumlaikalainsaumlaumldaumlnnoumlssauml kuin sosiaaliturvashyjaumlrjestelmaumlssaumlkin sekauml siihen kuinka pitkaumlkestoista kahden tyoumln tekeminen on

Laumlhteet Abhayaratna J Nuch H Podbury T Part time employment The Australian experience Canberra The Productivity Commission Staff Working Paper 2008

Australian Bureau of Statistics People with more than one job Canberra Australian Bureau of Statistics (ABS) Australian Social Trends 42100 2009

Amueacutedo-Dorantes C Kimmel J Moonlighting behavior over the business cycle Economic Inquiry 2009 47 (4) 754ndash765

Arts W Gelissen J Three worlds of welfare capitalism or more A state-of-the-art report Journal of European Social Policy 2002 12 (2) 137ndash158

Averett SL Moonlighting multiple motives and gender differences Applied Economics 2001 33 (11) 1391ndash1410

Barnberry L Campbell I Multiple job holders in Australia Motives and personal impact Australian Bulletin of Labour 2012 38 (4) 293ndash314

Bell D Hart RA Wright RE Multiple job holding as a lsquohedgersquo against unemployment London Centre for Economic Policy Research CEPR Discussion Paper 1626 1997

Bohle P Quinlan M Kennedy D Williamson A Working hours work-life conflict and health in precarious and ldquopermanentrdquo employment Revista de Sauacutede Puacuteblica 2004 38 (Suppl) 19ndash25

Boumlheim R Taylor M And in the evening shersquos a singer with the band Second jobs plight or pleasure Bonn The Institute for the Study of Labour (IZA) IZA Discussion paper 1081 2004

Campbell I Pressing towards full employment The persistence of underemployment in Australia Journal of Australian Political Economy 2008 61 156ndash180

Daly MA Fine balance Womenrsquos labour market participation in international comparison Julkaisussa Scharpf FW Schmidt VA toim Welfare and work in the open economy Diverse responses to common challenges Oxford Oxford University Press 2000 475ndash510

Dickey H Watson V Zangelidis A Is it all about money An examination of the motives behind moonlighting Applied Economics 2011 43 (26) 3767ndash3774

Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa

229

Dingeldey I European tax systems and their impact on family employment patterns Journal of Social Policy 2001 30 (4) 653ndash672

European Foundation Revisions to the European working time directive Recent Eurofound research Luxembourg Eurostat European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions Background Paper 2008

Guariglia A Kim B The dynamics of moonlighting in Russia What is happening in the Russian informal economy Economics of Transition 2006 14 (1) 1ndash45

Haataja A Kauhanen M Naumltti J Underemployment and part-time work in the Nordic countries 2011 Helsinki Kela Online working papers 32 2011

Headey B Warren D Harding G Multiple job holders Who are they and how many hours do they work Julkaisussa Headey B Warren D Harding G toim Families incomes and jobs A statistical report of the HILDA Survey Canberra Commonwealth of Australia 2006 67ndash69

Heineck G The determinants of secondary jobholding in Germany and the UK Zeitschrift fuumlr Arbeitsmarkt Forschung 2009 42 (2) 107ndash120

Heineck G Schwarze J Fly me to the moon The determinants of secondary jobholding in Germany and the UK Bonn The Institute for the Study of Labour (IZA) IZA Discussion paper 1358 2004

Hipple SF Multiple jobholding during the 2000s Monthly Labor Review 2010 133 (7) 21ndash32

Kimmel J Conway KS Male labor supply estimates and the decision to moonlight Labour Economics 1998 5 (2) 135ndash166

Kimmel J Conway KS Who moonlights and why Evidence from the SIPP A Journal of Economy and Society 2001 40 (1) 89ndash120

Lilja R The problematic and unproblematic second job Helsinki Labour Institute for Economic research Discussion Paper 107 1991

Livanos I Zangelidis A Multiple job-holding among male workers in Greece Regional Studies 2012 46 (1) 119ndash135

OECD Employment outlook Paris OECD 2001

OECD Employment outlook Paris OECD 2011

Panos G Pouliakas K Zangelidis A The inter-related dynamics of dual job holding human capital and occupational choice Bonn The Institute for the Study of Labour (IZA) IZA Discussion paper 4437 2009

Paxson K Sichermann N The dynamics of dual job holding and job mobility Journal of Labor Economics 1996 14 (3) 357ndash393

Roualt S Multiple job holding and path-dependent employment regimes Answering the qualification and protection needs of multiple jobs holders Berlin Wissenschaftszentrum Berlin fuumlr Sozialforschung Arbeitsmarkt und Beschaumlftigung Discussion Paper FS I 02-201 2002

Warren J Procter L Analysis of interviews with people holding multiple jobs in the cafeacute and restaurant sector Taylor Baines Working Paper 7 2004

White J Beswick J Working Long Hours Sheffield Health and Safety Laboratory 2003

Eurooppalaiset elinolot

230

Liite

taul

ukko

1 S

elitt

aumlvie

n te

kijouml

iden

mar

gina

aliv

aiku

tuks

et k

ahde

n ty

oumln te

kem

isee

n p

robi

t-mal

lit n

aise

t

Norja

Su

omi

Ruot

si

Tans

ka

Belg

ia

Alan

koshy

maa

t Itauml

valta

Ra

nska

Sa

ksa

Iso-

Brita

nnia

Es

panj

a Ita

lia

Krei

kka

Port

ugal

i

Ikauml 25

ndash54

000

24(0

030

) 0

007

(00

16)

ndash00

617

(0

044

) ndash0

050

(00

46)

002

32(0

015

) ndash0

018

7(0

027

) ndash0

002

7(0

025

) 0

006

(00

16)

005

37

(0

011

) 0

0318

(0

010

) 0

027

(00

12)

002

2

(00

76)

ndash 0

0282

(00

72)

55ndash6

4 ndash0

010

(0

033

) ndash0

005

(00

16)

ndash00

92

(00

30)

ndash00

62(0

045

) 0

006

(00

169)

ndash0

027

(00

29)

001

42(0

030

) 0

0016

(00

17)

002

7

(00

13)

002

47

(00

13)

ndash00

137

(00

13)

000

77(0

008

) ndash

001

53

(00

08)

Koul

utus

taso

Kesk

iast

e 0

004

(00

21)

000

9(0

011

) 0

0289

(0

015

) 0

024

(00

13)

002

2

(00

08)

001

54(0

013

) 0

0129

(00

13)

ndash00

042

(00

08)

ndash00

004

(00

14)

ndash00

05(0

013

) 0

0177

(0

008

) 0

0023

(00

06)

ndash00

062

(00

13)

000

32(0

008

)

Kork

eashy

aste

0

0037

(00

23)

001

2(0

012

) 0

035

(00

18)

006

8

(00

19)

004

7

(00

13)

002

99

(00

169)

0

0462

(0

020

9)

000

74(0

012

) 0

0177

(00

17)

001

76(0

014

) 0

0068

(00

08)

001

4(0

09)

ndash0

002

(00

17)

004

37

(00

231)

Perh

etyy

ppi

2 ai

kuis

taja

ala

-ikaumli

siauml

laps

ia

ndash00

229

(00

37)

ndash00

04(0

024

) ndash0

032

4(0

030

) ndash0

014

(00

33)

ndash00

179

(00

24)

ndash00

47(0

037

) ndash0

025

4(0

026

) ndash0

000

3(0

016

8)

ndash00

57

(00

25)

ndash00

22(0

024

) ndash0

018

9(0

019

7)

ndash00

038

(00

13)

ndash00

29(0

028

) ndash0

007

(00

19)

Yksi

nshyhu

olta

ja

002

71(0

040

) ndash0

031

(0

018

) 0

0211

(00

34)

ndash00

07(0

034

) ndash0

016

0(0

024

8)

ndash00

20(0

041

) 0

0064

(00

26)

002

14(0

019

) ndash0

004

4(0

025

) ndash0

039

(0

021

) ndash0

019

7(0

019

) ndash0

006

3(0

013

) ndash0

045

(0

026

) ndash0

005

(00

21)

2 ai

kuis

ta

ei a

laik

aumlisi

auml la

psia

ndash0

031

2(0

028

) ndash0

017

(00

16)

ndash00

22(0

022

) ndash0

035

(00

23)

000

17(0

019

) ndash0

045

(00

30)

ndash00

159

(00

19)

ndash00

095

(00

12)

ndash00

548

(0

018

) ndash0

010

(00

98)

ndash00

24(0

017

) ndash0

005

(00

10)

ndash00

16(0

027

) 0

0068

(00

18)

Muu

per

heshy

tyyp

pi

ndash00

074

(01

10)

ndash ndash0

047

4(0

044

) 0

024

(00

81)

ndash ndash

ndash ndash0

028

1(0

028

) ndash0

070

(00

55)

005

6(0

117

) ndash

ndash ndash

ndash

Paumlaumlo

mat

ulot

0

0002

(0

000

1)

000

02

(00

009)

0

0001

(00

001)

ndash0

000

6(0

000

9)

000

08

(00

005)

0

0001

(00

004)

ndash0

000

02(0

000

4)

000

03

(00

001)

0

0002

(00

004)

ndash0

001

6(0

000

9)

000

07(0

000

5)

000

06(0

000

3)

0(0

000

8)

000

18

(00

01)

Kotit

alou

den

koko

0

0077

(00

089)

ndash0

001

5(0

005

) ndash0

002

9(0

007

5)

ndash00

17

(00

08)

ndash00

057

(00

065)

0

0117

(0

006

9)

ndash00

003

(00

07)

ndash00

045

(00

04)

000

98(0

007

0)

000

11(0

006

) ndash0

010

2

(00

04)

ndash00

0007

(00

035)

ndash0

013

(0

006

) ndash0

004

5(0

004

)

Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa

231

Norja

Su

omi

Ruot

si

Tans

ka

Belg

ia

Alan

koshy

maa

t Itauml

valta

Ra

nska

Sa

ksa

Iso-

Brita

nnia

Es

panj

a Ita

lia

Krei

kka

Port

ugal

i

Itsen

saumlty

oumlllis

taumljauml

0

0824

(0

031

7)

002

59

(00

12)

005

97

(0

021

) 0

032

(00

21)

002

42(0

017

) 0

0474

(0

022

) 0

0580

(00

58)

003

61

(00

162)

0

0289

(00

20)

003

56

(00

16)

000

9(0

009

) 0

0236

(0

068

) 0

006

(00

14)

001

27(0

013

)

Osa

-aik

aine

n ty

ouml ndash0

058

1

(00

167)

0

053

(0

011

) 0

029

(0

010

) ndash0

019

4(0

015

) 0

0282

(0

010

) ndash0

043

(0

013

) 0

0234

(0

011

) 0

0409

(00

07)

ndash00

028

(00

09)

001

26(0

008

) 0

0268

(00

06)

ndash00

10(0

070

) ndash0

004

(00

15)

002

62

(00

14)

Maumlauml

raumlai

kain

en

tyouml

003

38(0

030

) 0

036

(0

017

) 0

060

(0

017

) ndash

000

9(0

014

) 0

037

(00

21)

001

01(0

016

) 0

0077

(00

08)

003

86

(00

13)

002

64(0

022

) 0

0048

(00

07)

002

5

(00

078)

0

0171

(00

12)

000

5(0

010

)

Amm

atti

Erity

isshy

asia

ntun

tijat

0

066

(00

25)

003

4

(00

13)

002

89(0

024

8)

000

09(0

023

9 0

0452

(00

09)

000

30(0

017

8)

004

54

(00

26)

001

84(0

012

) 0

0014

(00

30)

000

9(0

013

) 0

0145

(00

132

ndash00

03(0

012

) 0

010

(00

28)

000

8(0

009

)

Asia

ntun

tijat

0

0070

(00

23)

001

76(0

011

7)

ndash00

058

(00

23)

000

29(0

023

) 0

0454

(00

109)

0

0472

(0

021

) 0

0313

(00

22)

000

25(0

010

3)

ndash00

185

(00

28)

003

5(0

015

) 0

0187

(00

14)

ndash00

02(0

011

) ndash0

019

9(0

025

) 0

0118

(00

13)

Toim

isto

- ja

asia

kasp

alve

shylu

tyoumln

teki

jaumlt

ndash00

028

(00

29)

ndash00

07(0

010

9)

001

58(0

026

) ndash0

009

(00

25)

003

30

(0

009

) 0

0092

(0

019

) 0

0261

(00

23)

000

85(0

011

) 0

0208

(00

299)

0

014

(00

12)

ndash00

071

(00

09)

ndash00

051

(01

18)

ndash00

291

(00

25)

002

60(0

017

)

Palv

elu-

m

yynt

i- ja

ho

itoty

oumlnshy

teki

jaumlt

004

71

(00

274)

0

008

(00

13)

002

40(0

025

) 0

072

(0

030

) 0

0372

(0

013

) 0

0397

(00

215)

ndash0

028

(00

212)

0

0097

(00

11)

ndash00

196

(00

28)

001

9(0

013

) 0

0047

(00

10)

ndash00

043

(00

12)

ndash00

168

(00

25)

001

45(0

012

)

Maa

nvilj

elijauml

tm

etsauml

tyoumln

shyte

kijauml

t ym

0

194

(0

097

4 0

0769

(0

037

) ndash0

021

2(0

038

) 0

081

(00

69)

007

54(0

090

) ndash

002

07(0

048

) 0

0883

(01

08)

ndash00

297

(00

51)

ndash ndash0

012

0(0

015

1)

000

6(0

028

) 0

0249

(00

50)

005

74(0

044

)

Rake

nnus

- ko

rjaus

- ja

valm

istu

sshyty

oumlnte

kijauml

t 0

0316

(00

56)

004

14(0

043

) 0

0177

(00

45)

ndash00

006

(00

46)

005

76(0

052

) ndash0

015

2(0

048

) ndash0

010

6(0

030

) 0

0163

(00

29)

005

98(0

048

) 0

028

(00

59)

ndash 0

0125

(00

27)

002

49(0

050

) ndash0

004

(00

10)

Liite

taul

ukko

1 ja

tkuu

Eurooppalaiset elinolot

232

Norja

Su

omi

Ruot

si

Tans

ka

Belg

ia

Alan

koshy

maa

t Itauml

valta

Ra

nska

Sa

ksa

Iso-

Brita

nnia

Es

panj

a Ita

lia

Krei

kka

Port

ugal

i

Pros

essi

- ja

kulje

tusshy

tyoumln

teki

jaumlt

004

87(0

066

) 0

024

(00

33)

002

05(0

038

) 0

016

(00

49)

009

35

(00

53)

002

24(0

040

) ndash

007

62

(00

33)

ndash00

278

(00

49)

002

2(0

031

) 0

0338

(00

35)

ndash00

61(0

149

) ndash

001

19(0

023

)

Muu

tty

oumlnte

kijauml

t 0

066

(00

44)

003

6

(00

17)

005

06

(00

34)

003

8(0

036

) 0

0690

(0

024

) 0

0935

(0

037

4)

003

40(0

028

) 0

108

(0

020

8 0

0157

(00

32)

005

7

(00

21)

001

28

(00

13)

001

88(0

016

1)

003

40(0

035

) 0

046

(0

019

8

Toim

iala

2 0

029

(00

42)

ndash00

03(0

030

) ndash0

126

(01

09)

ndash00

71(0

120

) ndash0

072

(07

19)

ndash00

973

(00

90)

ndash00

629

(00

71)

000

4(0

044

) ndash0

038

4(0

068

) ndash0

414

(01

86)

ndash00

45(0

047

) ndash0

012

8(0

018

) 0

0004

(00

31)

000

9(0

016

)

3 0

084

(0

038

) 0

0319

(00

28)

ndash01

56(0

107

) ndash0

047

(01

19)

ndash00

49(0

070

) ndash0

065

(00

88)

ndash00

53

(00

70)

000

21(0

042

) ndash0

031

9(0

067

) ndash0

421

(01

86)

ndash00

31(0

047

) 0

0042

(00

18)

000

6(0

026

) 0

029

(0

012

)

4 0

088

(0

036

) 0

004

(00

27)

ndash01

45(0

107

) ndash0

036

(01

18)

ndash00

49(0

070

) ndash0

046

(00

89)

ndash00

32(0

071

) 0

020

(00

42)

ndash00

155

(00

67)

ndash04

07(0

186

) ndash0

031

(00

47)

ndash00

05(0

019

) ndash0

003

(00

24)

001

19(0

011

)

5 0

081

(0

033

) ndash0

008

(00

25)

ndash01

54(0

106

) ndash0

045

(01

18)

ndash00

53(0

071

) ndash0

053

(00

89)

003

87(0

078

) 0

0385

(00

44)

000

1(0

096

) ndash0

416

(01

86)

ndash00

42(0

047

) ndash0

005

(00

19)

001

1(0

039

) 0

006

(00

12)

Eritt

aumlin

vaik

ea

tulla

toim

een

001

90(0

066

) ndash0

083

1

(00

34)

ndash00

16(0

034

) 0

089

(0

033

) ndash0

023

(00

29)

000

67(0

039

) ndash0

104

(0

042

) 0

023

(00

16)

003

6(0

027

) 0

025

(00

18)

002

28

(00

09)

000

6(0

078

) 0

013

(00

12)

ndash00

217

(00

16)

Hava

into

jen

lkm

5

483

5 24

2 3

039

2 49

6 4

991

2 21

5 4

785

5 48

3 3

297

4 99

6 6

410

2 28

5 1

937

Laumlhd

e E

U-S

ILC

2010

kes

kivi

rhee

t sul

uiss

a T

ilast

ollin

en m

erki

tsev

y ys

p lt

001

p lt 0

05

p

lt 0

1

Jatk

oa li

iteta

uluk

koon

1

Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa

233

Liite

taul

ukko

2 S

elitt

aumlvie

n te

kijouml

iden

mar

gina

aliv

aiku

tuks

et k

ahde

n ty

oumln te

kem

isee

n p

robi

t-mal

lit m

iehe

t

Norja

Su

omi

Ruot

si

Tans

ka

Belg

ia

Alan

koshy

maa

t Itauml

valta

Ra

nska

Sa

ksa

Iso-

Brita

nnia

Es

panj

a Ita

lia

Krei

kka

Port

ugal

i

Ikauml 25

ndash54

ndash00

068

(00

39)

ndash00

25(0

033

) 0

011

(00

29)

ndash00

50(0

046

) ndash

ndash00

199

(00

36)

001

69(0

018

) ndash0

005

(00

16)

003

17

(00

14)

ndash00

151

(00

18)

ndash00

90(0

019

) 0

007

(00

11)

004

0

(00

10)

ndash00

01(0

027

)

55ndash6

4 ndash0

040

(0

040

) ndash0

039

(00

33)

ndash00

12(0

029

) ndash0

062

(00

45)

ndash ndash0

038

(00

35)

000

35(0

022

) ndash0

003

(00

17)

003

35

(00

16)

ndash00

09(0

019

) ndash0

013

(00

20)

ndash00

05(0

012

) 0

0814

(00

30)

000

2(0

028

)

Koul

utus

taso

Kesk

iast

e 0

026

8(0

020

) 0

005

(00

11)

001

38(0

016

) 0

024

(00

13)

001

68(0

011

6)

001

39(0

013

) ndash0

011

(00

17)

000

2(0

006

) ndash0

010

3(0

019

) 0

003

(00

14)

000

9(0

006

) 0

0077

(00

05)

000

09(0

015

) 0

007

(00

11)

Kork

eashy

aste

0

033

(00

23)

ndash00

11(0

012

) 0

0549

(0

022

) 0

068

(0

019

) 0

0241

(0

012

) 0

0194

(00

167)

0

0046

(00

20)

000

28(0

006

) ndash0

000

2(0

021

) 0

011

(00

14)

000

91(0

006

) 0

0181

(0

008

) ndash0

003

(00

20)

000

6(0

013

)

Perh

etyy

ppi

2 ai

kuis

ta

ja a

laik

aumlisi

auml la

psia

ndash0

095

(0

039

) ndash0

003

(00

19)

004

48(0

030

) ndash0

014

(00

33)

ndash00

03(0

023

) ndash0

043

(00

30)

ndash00

04(0

023

) 0

0004

(00

09)

ndash00

07(0

022

) 0

0319

(0

012

) ndash0

002

7(0

013

) ndash0

018

(00

15)

005

89

(0

019

) ndash0

031

0(0

039

)

Yksi

nhuo

lshyta

ja

004

87(0

057

) 0

004

(00

44)

ndash00

263

(00

314)

ndash0

007

(00

34)

ndash00

34(0

030

) ndash0

011

(00

47)

ndash00

128

(00

38)

000

7(0

018

) ndash0

055

(00

19)

000

4(0

023

) ndash0

003

9(0

023

) 0

013

(00

37)

ndash ndash

2 ai

kuis

ta

ei a

laik

aumlisi

auml la

psia

ndash0

082

7

(00

30)

001

2(0

015

) 0

0091

(00

91)

ndash00

35(0

023

) ndash0

013

(00

17)

ndash00

43

(00

24)

ndash00

07(0

017

) ndash0

002

2(0

007

) ndash0

054

8

(00

18)

002

0

(00

09)

ndash00

01(0

011

) ndash0

019

(00

13)

002

11(0

014

) ndash0

039

3(0

037

)

Muu

per

heshy

tyyp

pi

008

8(0

157

ndash

ndash 0

024

(00

81)

009

0(0

126

) ndash

ndash ndash

ndash00

19

(00

57)

008

3(0

087

) ndash

ndash 0

1067

(00

91)

ndash

Paumlaumlo

mat

ulot

ndash0

000

1

(00

001)

0

0003

(0

000

1)

ndash00

007

(00

005)

ndash0

000

6(0

000

9)

ndash00

004

(00

006)

0

0001

(00

003)

ndash0

000

02(0

000

4)

ndash00

0006

(00

001)

0

0001

(00

002)

0

0008

(0

000

3)

000

04(0

000

6)

000

01(0

000

3)

ndash00

001

(00

015)

ndash0

007

1

(00

03)

Liite

taul

ukko

2 ja

tkuu

Eurooppalaiset elinolot

234

Norja

Su

omi

Ruot

si

Tans

ka

Belg

ia

Alan

koshy

maa

t Itauml

valta

Ra

nska

Sa

ksa

Iso-

Brita

nnia

Es

panj

a Ita

lia

Krei

kka

Port

ugal

i

Kotit

alou

den

koko

0

0174

(0

009

) 0

0118

(0

004

) ndash0

016

(0

009

) ndash0

017

(0

008

) ndash0

007

6(0

006

1)

000

35(0

006

5)

ndash00

003

(00

07)

000

1(0

002

) ndash0

002

6(0

006

1)

ndash00

067

(00

05)

ndash00

005

(00

03)

000

03(0

003

7)

ndash00

069

(00

07)

ndash00

037

(00

05)

Itsen

saumlty

oumlllis

taumljauml

0

0788

(00

26)

ndash00

07(0

012

) 0

016

(00

26)

003

2(0

021

) ndash0

004

9(0

017

) 0

0580

(00

15)

005

80(0

058

) 0

005

(00

08)

004

08

(00

17)

002

35

(00

09)

000

78(0

006

) 0

007

(00

04)

001

11(0

015

) ndash0

033

6(0

018

)

Osa

-aik

aine

n ty

ouml ndash0

064

(00

39)

002

3(0

017

) 0

0058

(00

30)

ndash00

194

(00

15)

005

48

(0

014

) 0

0072

(00

12)

002

34

(00

11)

004

03

(0

007

) 0

013

(00

16)

001

4(0

011

) 0

0489

(00

11)

000

07(0

014

) 0

0008

(00

31)

ndash

Maumlauml

raumlai

kain

en

tyouml

ndash00

295

(00

44)

001

8(0

028

) ndash

ndash ndash0

051

4

(00

25)

001

18(0

020

) 0

0101

(00

16)

ndash00

108

(00

07)

000

7(0

014

) ndash0

035

(0

020

) ndash0

004

(00

08)

001

13(0

007

) 0

0451

(0

019

) ndash0

005

(00

12)

Amm

atti

Erity

isshy

asia

ntun

tijat

0

007

(00

25)

007

4(0

013

) 0

0142

(00

22)

000

09(0

023

9 ndash0

007

(00

17)

001

18(0

015

) 0

0454

(0

026

) 0

0237

(0

010

) 0

0249

(00

17)

003

19

(00

14)

002

88

(00

11)

003

27

(0

009

) ndash0

033

6(0

032

) 0

0397

(00

25)

Asia

ntun

tijat

ndash0

010

8(0

022

) ndash0

005

(00

15)

002

0(0

023

) 0

0029

(00

23)

001

1(0

019

) 0

0132

(00

17)

003

13(0

022

) ndash0

000

01(0

008

) ndash0

019

4(0

021

) 0

0004

(00

10)

000

7(0

008

) 0

0182

(00

067)

ndash0

046

7(0

032

) 0

005

(00

18)

Toim

isto

- ja

asia

kasp

alve

shylu

tyoumln

teki

jaumlt

000

5(0

040

) ndash0

017

(00

21)

ndash00

121

(00

28)

ndash00

09(0

025

) ndash0

015

8(0

018

) 0

0210

(00

24)

002

61(0

023

) ndash0

009

(00

08)

ndash00

049

(00

21)

001

10(0

017

) ndash0

003

6(0

007

) 0

0004

(00

64)

ndash00

647

(0

028

) ndash0

011

9(0

013

)

Palv

elu-

myy

nshyti-

ja h

oito

tyoumln

shyte

kijauml

t 0

0265

(00

31)

001

4(0

024

) 0

0715

(0

036

) 0

072

(0

030

) ndash0

022

(00

21)

002

77(0

025

) ndash0

028

(00

212)

ndash0

002

9(0

010

) ndash0

030

3(0

019

7)

003

32(0

022

) ndash0

001

4(0

008

) 0

0052

(00

076)

ndash0

043

(00

27)

ndash00

133

(00

12)

Maa

nvilj

elijauml

t m

etsauml

tyoumln

teki

shyjauml

t ym

0

103

(00

57)

001

1(0

047

) ndash0

005

(00

37)

008

1(0

069

) 0

0168

(00

49)

ndash00

353

(00

23)

002

07(0

048

) 0

0079

(00

13)

ndash00

607

(00

578)

0

0124

(02

37)

002

8(0

047

) 0

0544

(0

028

) ndash0

024

(00

64)

006

5(0

033

)

Rake

nnus

-

korja

us- j

a va

lmis

tust

youmlnshy

teki

jaumlt

ndash00

185

(00

24)

ndash00

06(0

021

) 0

031

(00

28)

ndash00

006

(00

46)

ndash00

12(0

020

) ndash0

017

8(0

016

) ndash0

010

6(0

030

) ndash0

000

2(0

008

) ndash0

009

7(0

018

6)

ndash00

017

(00

11)

000

44(0

008

5)

000

53(0

006

6)

ndash00

322

(00

29)

ndash00

01(0

014

)

Jatk

oa li

iteta

uluk

koon

2

Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa

235

Norja

Su

omi

Ruot

si

Tans

ka

Belg

ia

Alan

koshy

maa

t Itauml

valta

Ra

nska

Sa

ksa

Iso-

Brita

nnia

Es

panj

a Ita

lia

Krei

kka

Port

ugal

i

Pros

essi

- ja

kulje

tusshy

tyoumln

teki

jaumlt

00

317

(00

32)

000

16(0

022

) 0

022

(00

31)

001

6(0

049

) ndash0

018

7(0

020

) ndash0

004

(00

18)

ndash 0

009

(00

10)

ndash00

41

(00

49)

ndash00

10(0

012

) 0

0139

(00

98)

000

73(0

007

) ndash0

056

(0

027

) 0

014

(00

16)

Muu

t tyouml

nteshy

kijauml

t ndash0

041

(00

47)

002

5(0

034

) ndash0

001

9(0

028

) 0

038

(00

36)

ndash00

25(0

019

) 0

030

(00

30)

003

40(0

028

) ndash0

001

8(0

097

) ndash0

010

(00

25)

00

138

(00

15)

ndash00

11(0

007

) 0

0157

(00

100)

ndash0

024

9(0

035

) 0

048

(00

27)

Toim

iala

2 ndash0

107

(00

82)

ndash00

33(0

050

) 0

012

(00

34)

ndash00

71(0

120

) ndash0

087

(0

051

) ndash0

149

(0

066

) ndash0

062

9(0

071

) ndash0

033

6(0

024

) 0

044

(00

28)

ndash00

60(0

050

) 0

0048

(00

19)

001

35

(00

07)

ndash00

70(0

084

) 0

0167

(0

010

)

3 ndash0

082

(00

82)

ndash00

38(0

049

) 0

0689

(0

036

) ndash0

047

(01

19)

ndash00

92

(00

50)

ndash01

41

(00

66)

ndash00

53

(00

70)

ndash00

377

(00

24)

002

3(0

028

ndash0

056

(00

49)

000

7(0

019

) 0

0159

(0

006

) ndash0

066

(00

82)

001

2(0

009

)

4 0

041

(00

87)

002

0(0

053

) 0

105

(0

042

) ndash0

036

(01

18)

ndash00

65(0

051

) ndash0

089

(00

68)

ndash00

32(0

071

) ndash0

008

3(0

024

) 0

040

(00

29)

ndash00

24(0

050

) 0

029

(00

21)

003

22

(0

09)

ndash0

070

(00

83)

002

92

(00

12)

5 ndash0

095

(00

80)

ndash00

48(0

049

) 0

040

(00

34)

ndash00

45(0

118

) ndash0

095

(0

052

) ndash0

103

(00

66)

003

87(0

078

) ndash0

003

6(0

026

) 0

057

(00

38)

ndash00

11(0

515

) 0

022

(00

25)

001

42(0

011

) 0

0062

(00

99)

001

00(0

024

)

Eritt

aumlin

vaik

ea

tulla

toim

een

ndash00

42(0

104

) 0

063

(00

38)

000

39(0

048

) 0

089

(0

033

) ndash0

039

(00

33)

000

57(0

050

) ndash0

104

(0

042

) 0

0163

(00

118)

ndash

ndash00

25(0

019

) 0

010

(00

09)

000

05(0

011

) ndash0

031

(0

014

) ndash0

011

3(0

012

)

Hava

into

jen

lkm

2

914

5 61

5 3

039

2 68

5 5

589

2 21

5 4

919

5 58

3 3

342

6 25

4 8

937

3 14

9 2

002

Laumlhd

e E

U-S

ILC

2010

kes

kivi

rhee

t sul

uiss

a T

ilast

ollin

en m

erki

tsev

y ys

p lt

001

p lt 0

05

p

lt 0

1

Elinolot ja elaumlkkeelle siirtyminen

Eurooppalaiset elinolot

Olli Kangas ja M Azhar Hussain 238 Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski Euroopassa

Ihmiselaumlmauml on taumlynnauml riskejauml Osa riskeistauml on taumlysin ennustamattomia osa toteutuu jollain todennaumlkoumlisy ydellauml tiet yssauml ihmisjoukossa osa on jokaisen vaumlistaumlmaumltoumln kohtalo Vanhenemisen ja kuoleman kohtaavat varmuudella kaikki Vanhenemme hetki kerrallaan emmekauml voi vaikuttaa omalla toiminnallamme taumlhaumln prosessiin Kuoleman todennaumlkoumlisy ys eri ikaumlryhmissauml voidaan matemaattishysesti mallintaa laskea riskit ja vakuuttaa ne Moniin muihin sosiaalisiin riskeihin naumlhden vanheneminen ndash tai itse asiassa siihen liitty vauml tyoumlky v yn menetys ja siitauml seuraava tulojen menetys ndash on helpompi vakuuttaa myoumls yksityisvakuutuksen keinoin Vaikka vanhuus onkin yksityisvakuutuksen keinoin vakuutettavissa kaikilla ei kuitenkaan ole varhaisen tyoumlky v yttoumlmy yden pienten tulojen ja monien muiden vastaavien syiden vuoksi kykyauml ja mahdollisuutta hankkia yksityisvakuushytusta Siksi julkisen vallan on tultava mukaan turvaamaan vanhuudesta johtuva tyoumlky vyn heikkeneminen ja tulojen menetys

Sosiaalipolitiikan varhaiskaudella julkisen vallan vaumlliintulo hoidettiin kershyjuuluvalla huutolaismarkkinoilla ja vaivaistaloilla Naumlistauml varhaisen perusturvan muodoista kehitettiin Pohjoismaissa kaikki kansalaiset kattava kansanelaumlkejaumlrjesshytelmauml Useimmissa muissakin maissa on toteutettu vaumlhimmaumliselaumlkejaumlrjestelmauml jonka tarkoituksena on ehkaumlistauml vanhuusiaumln koumlyhy yttauml Minimielaumlkkeiden tasosshysa on kuitenkin suuria maakohtaisia eroja Elaumlkkeen organisointitapa vaihtelee tasaelaumlkkeistauml tulovaumlhenteisiin ja tarveharkintaisiin suoritteisiin Myoumls ansioihin suhteutetut elaumlkkeet vaihtelevat suuresti maa- ja ryhmaumlkohtaisesti elaumlketasojen karttuma-aikojen ja -prosenttien rahoitusmallien sekauml etuuksien indeksoinnin mukaan Niin ikaumlaumln julkisen ja yksityisen yhteispeli (publicndashprivate mix) vaihshytelee Joissain maissa esimerkiksi Suomessa kollektiivisia lisaumlvakuutuksia tai markkinaperusteisia yksiloumlllisiauml vakuutuksia ei juuri ole (Kangas 2009) Toisissa maissa kuten vaikkapa Tanskassa ja Alankomaissa lisaumlelaumlketurvaa on hankittu runsaasti lakisaumlaumlteisen elaumlkkeen lisaumlksi (Immergut ym 2009 Ebbinghaus 2011) Kaikilla naumlillauml eri tekijoumlillauml on oma vaikutuksensa elaumlkelaumlisten toimeentuloon ja keskittyminen vain yhteen osatekijaumlaumln voi johtaa harhaisiin tuloksiin verrattaessa eri maiden elaumlkejaumlrjestelmiauml niiden tarjoaman turvan tasoa ja kustannuksia

Kangas ja Hussain Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski Euroopassa

239

Taumlllauml artikkelilla on kolme toisiinsa liitty vaumlauml tavoitetta 1) kuvata aiempaa laaja-alaisemmin elaumlketurvan tasoa Euroopan eri maissa 2) tarkastella elaumlkelaumlisshykoumlyhy yttauml Euroopassa ja 3) suhteuttaa elaumlketurva elaumlkelaumliskoumlyhy y teen ja katsoa mitkauml elaumlkejaumlrjestelmaumln piirteet parhaiten selittaumlvaumlt maakohtaisia koumlyhy yseroja Samalla arvioimme laajempien kolmeen eri tutkimussukupolveen kuuluvien laumlhestymistapojen toimivuutta elaumlkelaumliskoumlyhy yden selittaumljinauml

Vertailevan hyvinvointivaltiotutkimuksen kolme sukupolvea

Sosiaalipolitiikan moninaisuus on synnyttaumlnyt monimuotoisen kirjon erilaisia laumlhestymistapoja tutkia ja verrata eri maiden sosiaalipoliittisia malleja Hy vinshyvointivaltiotutkimuksessa on tavattu puhua tutkimuksen kolmesta sukupolvesta joista jokainen paikantaa ongelmia aiemmissa laumlhestymistavoissa ja vakaasti uskoo itse ylittaumlvaumlnsauml nuo ongelmat ja kuvaavansa sosiaalista todellisuutta edelshytaumljiaumlaumln paremmin Tarkastelemme tutkimuksessamme laumlhemmin naumlitauml kolmea sukupolvea jotka keskitty vaumlt 1) sosiaalimenoihin 2) sosiaalisiin oikeuksiin ja 3) julkisen ja yksityisen yhteispeliin

Ensimmaumlinen sukupolvi sosiaalimenot

Ensimmaumlisen sukupolven tutkimuksissa sosiaalipolitiikan (myoumls elaumlketurvan) hy vy yden osoittimena kaumlytettiin sosiaalimenoja Mitauml suuremmat sitauml parempi (Ringen ja Uusitalo 1992) Yksinkertaisin indikaattori oli elaumlkemenojen kansanshytuoteosuus Elaumlkemenot voivat kuitenkin olla kahdessa maassa hy vin erisuuruishyset vaikka naumlissauml maissa olisikin taumlsmaumllleen sama elaumlkejaumlrjestelmauml Menoihin vaikuttaa nimittaumlin elaumlkkeiden tason lisaumlksi elaumlkelaumlisvaumlestoumln maumlaumlrauml (Alestalo ja Uusitalo 1992 Kangas ja Palme 2007) Seuraava askel oli luonnollisesti suhteutshytaa elaumlkemenojen kansantuoteosuus vanhusten vaumlestoumlosuuteen jolloin maiden vaumllinen vertailukelpoisuus lisaumlaumlntyi Taumltauml menojen niin sanottua dekomponointia on kehitetty tarkemmaksi jolloin laskelmat tuottavat kohdistettua tietoa eri vaumlshyestoumlryhmille suunnatuista sosiaalimenoista Hy viauml esimerkkejauml sosiaalimenojen varhaisemmista dekomponoinneista ovat muun muassa Peter Floran (1986a ja b) toimittamissa kirjoissa olevat sosiaalimenolaskelmat joissa menojen kasvu hajotettiin (dekomponoitiin) vaumlestoumlllisiin tekijoumlihin (demographic component) ja jaumlrjestelmaumln anteliaisuutta (transfer component) koskeviin tekijoumlihin (ks myoumls OECD 1985 Saunders 1986 Alestalo ja Uusitalo 1992)

Eurooppalaiset elinolot

240

Perusidea oli suhteuttaa tietylle vaumlestoumlryhmaumllle suunnatut sosiaalimenot kyseisen ryhmaumln suuruuteen Esimerkiksi elaumlkelaumlisten kohdalla dekomponointi suoritettiin siten ettauml elaumlkemenojen osuus kansantuotteesta (elaumlkkeetBKT ) suhteutettiin elaumlkelaumlisten vaumlestoumlosuuteen (yli 65-vuotiaat koko vaumlestouml ) Vasshytaava dekomponointi voitiin myoumls tehdauml absoluuttisilla luvuilla suhteuttamalla absoluuttiset elaumlkelaumlistauml kohden lasketut elaumlkemenot henkeauml kohti laskettuun kansantuotteeseen ((elaumlkemenot (euro) elaumlkelaumlisten lukumaumlaumlrauml) BKT (euro) per capita) (Alestalo ja Uusitalo 1992 49) Myoumlhemmin taumlllaisia laskelmia on soveltanut muun muassa Francis Castles (esim 2004) OECDn tilastoihin pohjaavissa tutshykimuksissaan Dekomponoinnin perinne jatkuu vahvana myoumls Eurostatin (esim 2011) indikaattorilaskelmissa elaumlketurvan tasosta eri maissa Indikaattoreissa elaumlkelaumlisten keskimaumlaumlraumliset tulot on suhteutettu aktiivi-ikaumlisten keskimaumlaumlraumlisiin tuloihin Myoumls Suomessa Elaumlketurvakeskus tekee taumlmaumln tyyppisiauml korvaustasoshylaskelmia (esim Kautto 2011)

Toinen sukupolvi lakisaumlaumlteiset sosiaaliset oikeudet

Menoperusteista tarkastelua pidettiin kuitenkin liian suppeana Samoihin menoshytasoihin voidaan nimittaumlin paumlaumltyauml hy vin erilaisten elaumlkeratkaisujen kautta Menot voivat olla taumlsmaumllleen samat kahdessa maassa Ensimmaumlisessauml maassa kaikki yli 65-vuotiaat saavat universaalin tasasuuruisen kansanelaumlkkeen Toisessa taas maksetaan suuria ansiosidonnaisia elaumlkkeitauml vain tyoumlelaumlmaumlssauml mukana olleille osan vaumlestoumlauml jaumlaumldessauml ilman elaumlkkeitauml

Edellauml mainittuja ongelmia yritettiin ratkaista englantilaisen sosiologin TH Marshallin (1959) ajattelun innoittamana Marshallia seuraten tutkijat alkoivat kehittaumlauml sosiaalisten oikeuksien mittareita Ajatuksena oli mitata niitauml oikeuksia joita hy vinvointivaltio poliittisen paumlaumltoumlksenteon ja lainsaumlaumldaumlnnoumln kautta takaa kansalaisilleen Taumlmauml oli laumlhtoumlkohtana 1980-luvun alussa kaumlynnistyshyneessauml Tukholman yliopiston sosiaalitutkimuslaitoksen laajassa 18 OECD-maan sosiaalipolitiikkaa analysoivassa Social Citizenship Indicators Program (SCIP) -hankkeessa jota voidaan pitaumlauml sosiaalisten oikeuksien empiirisen tutkimukshysen uranuurtajana (ks Korpi 1980 Palme 1990 Kangas 1991 Wennemo 1994 Carroll 1999 Sjoumlberg 2000 Ferrarini 2003 Nelson 2003 SCIP 2012) Oikeuksia mitattiin erilaisin hypoteettisin mallilaskelmin Rakennettiin ty yppitapauksia joille oletettiin tulot ja tyoumlhistoria Ty y ppitapauksille laskettiin lakisaumlaumlteiset sosiaaliset oikeudet erilaisten sosiaalisten riskien (tyoumlttoumlmy ys sairaus tyoumlshytapaturma vanhuus) toteutuessa Elaumlketurvassa keskityttiin selvittaumlmaumlaumln mikauml lakisaumlaumlteisten elaumlkkeiden korvaustaso aktiiviaikaisiin tuloihin naumlhden eri maissa oli Myoumlhemmin samankaltaisia ty yppitapauslaskelmia on tehty Comparative Welfare Entitlements -projektissa (Scruggs ym 2014)

Kangas ja Hussain Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski Euroopassa

241

Kolmas sukupolvi kokonaiselaumlketurva

Toisen sukupolven laumlhestymistapa toi uuden naumlkoumlkulman 1990-luvun ja 2000-lushyvun alkupuolen vertailevaan hy vinvointivaltiotutkimukseen Mutta myoumls taumltauml naumlkoumlkulmaa kaumlytiin pian moittimaan liian rajoittuneeksi Rajoitteet liittyivaumlt teoreettisiin laumlhtoumlkohtiin ja tavoitteisiin mitata vain kansallisen lainsaumlaumldaumlnnoumln takaamia sosiaalisia oikeuksia Lakisaumlaumlteisiin etuuksiin keskittyminen rajasi ulkoshypuolelle kaikki vaihtoehtoiset keinot hankkia vanhuudenturvaa Taumllloumlin ei oteta huomioon eri maiden valtavaa kollektiivisten ja yksiloumlllisten vakuutusten kirjoa joka vaikuttaa ihmisten taloudelliseen tilanteeseen ja hy vinvointiin (Castles 1985 Castles ja Mitchell 1993) Vain lakisaumlaumlteisiin etuuksiin keskitty vaumlssauml vertailussa ne maat (yleensauml angloamerikkalaiset maat) jotka ovat rakentaneet sosiaalipolitiikshykansa useamman pilarin (lakisaumlaumlteiset kollektiiviset ja yksiloumllliset vakuutukset) varaan haumlviaumlvaumlt vertailussa niille maille joissa kaikki etuudet ovat lakisaumlaumlteisiauml (yleensauml Pohjoismaat) Niin ikaumlaumln ne maat joissa palkkaverotus on voimakkaan progressiivinen voittavat suhteessa kevyemmin verottaviin maihin1

Toinen moite liittyi siihen ettauml tarkastelupiste on kiinnitetty keskituloiseen palkansaajaan Keskivertopalkansaajan (average paid worker APW) etuuksien tarkastelu ei paljasta sitauml suurta maiden vaumllistauml vaihtelua joka eri tuloryhmille maksettavissa etuuksissa on Jossain maassa elaumlkejaumlrjestelmauml voi olla antelias pienituloisille jossain toisessa taas suurituloisille mutta keskivertopalkansaajashyryhmissauml etuudet saattavat naumlissauml kahdessa maassa olla taumlysin samat Jaumlrjestelmien tulonjako- ja koumlyhy ysvaikutukset ovat kuitenkin hy vin erilaiset Keskimaumlaumlriin katsova analy ysi ei naumlitauml vaikutuksia pysty havainnoimaan Maat saattavat taumllloumlin naumlyttaumlauml liian samankaltaisilta kun tulojakauman ala- ja ylaumlpaumlaumlhaumln kohdistuneita sosiaalietuuksia ei oteta vertailussa huomioon

Kolmanneksi feministinen kritiikki kohdistui siihen ettauml laskelmat heijastashyvat miehistauml palkansaajamallia mallinnukset rakentuvat liiaksi ty yppitapauksiin jotka sopivat paremmin miesten kuin naisten tyoumluriin ja palkkoihin (esim Lewis 1992 ja 2001 Orloff 1993 van Gerven 2008) Tarkastelemalla eri tuloryhmiauml saadaan paremmin esiin se sukupuolittunut todellisuus joka tyoumlelaumlmaumlaumln ja palkkaukseen kaikissa maissa liitty y

Vastaukseksi kritiikkiin kaumlytiin laskemaan etuuksien korvaustasoja useamshymalle tuloryhmaumllle (pieni- keski- ja suurituloiset) ja sisaumlllyttaumlmaumlaumln vertailuun

1 Oletetaan ettauml maissa A ja B kummassakin palk ka on 100 yksikkoumlauml ja kummassakin maassa veroton kansanelaumlke on 40 yksik koumlauml Bruttokorvaustaso naumlin ollen molemmissa maissa on 40 prosenttia Maassa A palkasta maksetaan veroa 10 prosenttia maassa B verokarhun kaumlpaumllauml kouraisee 30 prosenttia palkasta Vaik ka elaumlke on kummassakin maassa taumlydellisesti sama nettomaumlaumlraumliset kor vaustasot ovat varsin erilaiset 44 prosenttia maalle A ja 57 prosenttia maalle B Taumlstauml sy ystauml elaumlkkeiden kor vaustashysojen nettovertailussa korkean verotuksen Pohjoismaat parantavat asemiaan Verotuskaumly taumlnnoumlillauml on merkitys myoumls ajan yli tapahtuvissa vertailuissa Elaumlkkeiden nettomaumlaumlraumlisissauml korvaustasoissa tapahtuneet parannukset tai heikennykset saattavat johtua kokonaan verotuksen muutoksista eikauml parannuksilla ole suoranaista yhtey ttauml elaumlkepolitiikkaan

Eurooppalaiset elinolot

242

myoumls ei-lakisaumlaumlteisiauml elaumlkkeitauml ja sosiaaliturvaa Ennen muuta OECD on lukuisissa tutkimusjulkaisuissaan soveltanut taumlllaista rdquokolmannen sukupolvenrdquo laumlhestyshymistapaa ja mallittanut tuloryhmittaumlisiauml elaumlketasoja erilaisilla publicndashprivate shyyhdistelmillaumlaumln Pensions at a Glance on oivallinen esimerkki moniulotteisesta tutkimusotteesta johon sisaumllty vaumlt sekauml lakisaumlaumlteiset ettauml kollektiiviset ja yksiloumllshyliset lisaumlelaumlkkeet ja vertailuja elaumlketurvan tasosta eri tuloryhmissauml (heijastaen miesten ja naisten palkkaeroja) (esim OECD 2011a ja 2013)

Tutkimuksen tavoitteet

Artikkelin ensimmaumlinen tavoite on kuvata aiempaa laaja-alaisemmin elaumlketurvan tasoa Euroopan eri maissa Selvitaumlmme millaisen kuvan vertailevan hy vinvointishyvaltiotutkimuksen eri sukupolvien kaumly ttaumlmaumlt indikaattorit antavat EU-maiden elaumlketur vasta Keskeiset kysy mykset ovat kuinka paljon kuva muuttuu jos tarkastelemme eri tuloryhmiauml ja miten kollektiivisten lisaumlelaumlkkeiden huomioon ottaminen muuttaa naumlkemystauml elaumlketurvan tasosta eri tuloryhmissauml

Toinen tavoite on tutkia elaumlkelaumliskoumlyhy yden yleisy yttauml Euroopassa Taumlllaisia koumlyhy yden yleisy yttauml koskevia vertailuita on jo olemassa varsin paljon (esim Eurostat 2011 OECD 2011b ja OECD 2013) On olemassa myoumls asiaa koskevia kotimaisia tutkimusjulkaisuja (esim Ahonen 2011) Elaumlkelaumliskoumlyhy yden maumlaumlraumlauml koskeva jakso on laumlhtoumlkohta dynaamisemmalle tarkastelulle Taumlmaumln tutkimuksen kontribuutio aiempaan tutkimukseen on suhteellisen tulokoumlyhy ysriskin siirtymishysen tarkastelussa Valotamme mitauml tapahtuu erilaisissa siirtymissauml Miten tulot ja tulojen perusteella koumlyhaumlksi luokittuminen muuttuvat eri maissa kun ihmiset siirty vaumlt tyoumlstauml elaumlkkeelle Niin ikaumlaumln olemme kiinnostuneita siitauml miten useita vuosia elaumlkkeellauml olleiden tulokoumlyhy ysriski muuttuu ajan myoumltauml Voi nimittaumlin olla niin ettauml jossain maassa elaumlkkeen korvaustaso elaumlkkeen alkamisvuonna on korkea (henkilouml ei ole koumlyhauml vuonna t) mutta koska elaumlkkeitauml ei ole taumlysin indeksoitu seuraamaan yleistauml ansiotasokehitystauml niiden taso suhteessa vaumlestoumln mediaanituloon laskee ja henkilouml luokittuukin muutaman vuoden kuluttua elaumlkshykeelle siirtymisestaumlaumln koumlyhaumlksi (henkilouml on koumlyhauml vuonna t+n) Tarkastelemme lyhyesti myoumls sitauml miten puolison kuolema tai parisuhteen purkautuminen vaishykuttaa miesten ja naisten tulokoumlyhy ysriskiin (henkilouml on parisuhteessa vuonna t mutta elaumlauml yksin vuonna t+1)

Maiden vaumlliset erot tulonjaossa ja suhteellisissa tulokoumlyhy ysriskeissauml luetaan usein tulonsiirtojaumlrjestelmien ansioiksi tai syiksi Tulonsiirtojaumlrjestelmaumln toiminshyta on yksi tekijauml monimuotoisessa palapelissauml Tulonmuodostukseen vaikuttavat paljon myoumls sosiaalipalvelut (ks Vaalavuon artikkeli taumlssauml teoksessa) tyoumlmarkkishy

Kangas ja Hussain Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski Euroopassa

243

nat ja demografiset tekijaumlt miesten ja naisten tyoumlllisy ysasteet kotitalousrakenne ja vaumlestoumln ikauml On oletettavaa ettauml elaumlkelaumliskoumlyhy ys olisi pienempaumlauml kahden kuin yhden palkansaajamallin maissa Niin ikaumlaumln voidaan olettaa ettauml yksin asuminen lisaumlauml elaumlkelaumlisten koumlyhy ysriskiauml Voidaan myoumls otaksua ettauml niissauml maissa joissa on paljon iaumlkkaumlitauml elaumlkelaumlisiauml koumlyhy ys on yleisempaumlauml kuin elaumlkelaumlisrakenteeltaan nuoremmissa maissa Naumlin siksi ettauml vanhat elaumlkelaumlissukupolvet (ennen muuta naiset) eivaumlt ole siinauml maumlaumlrin kuin nuoremmat kohortit tehneet tyoumlelaumlkkeeseen oikeuttavaa ansiotyoumltauml Lisaumlksi heidaumln elaumlkkeensauml alkamisesta on kulunut jo pitkauml aika eikauml elaumlkkeitauml yleensauml taumlysimaumlaumlraumlisesti indeksoida vastaamaan yhteiskunnan yleistauml ansiokehitystauml Taumlmauml seikka on pienentaumlnyt pitkaumlaumln elaumlkkeellauml olleiden tulonsiirtojen reaaliarvoa Naumlmauml koumlyhy ystarkastelut muodostavat tutkimuksen keskeisimmaumln osan

Tutkimuksen kolmas tavoite on suhteuttaa erilaiset elaumlketurvan tasoa koskevat indikaattorit elaumlkepolitiikan tuotoksiin toisin sanoen tulokoumlyhy ysshyriskeihin Kysymme selittaumlvaumltkouml laaja-alaiset kolmannen tutkimussukupolven mittarit paremmin eroja suhteellisissa tulokoumlyhy ysriskeissauml eri maiden vaumllillauml kuin perinteisemmaumlt ensimmaumlisen sukupolven menoperusteiset tai toisen sushykupolven sosiaalisiin oikeuksiin liitty vaumlt mittarit Tarvitaanko laaja-alaisia eri tuloryhmien sosiaalietuja luotaavia ja yksityisiauml elaumlkkeitauml mallintavia mittareita vai riittaumlisivaumltkouml vanhat sosiaalimenolaskelmat tai minimielaumlketur van taso selittaumlmaumlaumln maiden vaumllisiauml eroja elaumlkelaumliskoumlyhy ydessauml Naumliltauml osin toistamme laajennetussa muodossa aiempaa tutkimusta (Kangas ja Palme 2000) Ennen kuin siirrymme selvittaumlmaumlaumln ja vertailemaan elaumlketurvan tasoja kuvaamme kaumlyttaumlmaumlmme aineistot ja menetelmaumlt

Aineisto ja menetelmaumlt

Taumlssauml tut k imu ksessa yhdistel laumlaumln tietoja eri aineistoista Sosiaalimenoista kaumlytaumlmme vuoden 2007 tietoja ja ne pohjautuvat Eurostatin (2011) ja OECDn (2011b) lukuihin Lakisaumlaumlteisen elaumlketurvan tasoa koskevat tiedot on saatu Tukholman yliopiston sosiaalitutkimuslaitoksen Social Citizenship Indicators Program2 -hankkeesta (SCIP 2012) Niiltauml osin kuin SCIP ei kata kaikkia elaumlkeshyturvan muotoja ja maita korvaustasot on saatu Matti Karin ja Jari Markwortin (2008) Sosiaaliturvajaumlrjestelmaumlt eri maissa -teoksesta sekauml Comparative Welfare Entitlements-tiedostoista (Kuitto ym 2012 Scruggs ym 2014) Palkkatiedot naumlishyhin laskelmiin on saatu OECDn (2012) nettilaskurista Kollektiivisia lisaumlelaumlkkeitauml

2 Ajantasaiset elaumlkkeiden korvaustiedot on saatu Tommy Ferrarinilta mistauml haumlnelle ja Tukholman projektiryhmaumllle lausumme kiitokset

Eurooppalaiset elinolot

244

koskevat tiedot on saatu Pensions at a Glance 2011 -julkaisun taulukoista (OECD 2011a) Kaikissa naumlissauml korvaustasovertailuissa laumlhtoumlkohta on samantapainen Ensiksi ty yppitapauksille lasketaan elaumlkeoikeudet olettaen tietty tyoumlura ja palkshykataso Sen jaumllkeen sekauml elaumlkkeet ettauml palkka verotetaan ja nettoelaumlke suhteuteshytaan elaumlkkeelle jaumlaumlmisvuoden nettopalkkaan Naumlin saatua suhdelukua (elaumlkkeen korvaus- eli kompensaatiotaso ilmaistuna prosenttiosuutena palkasta) kaumly tetaumlaumln elaumlkejaumlrjestelmaumln anteliaisuuden mittarina Toisen ja kolmannen tutkimusshysukupolven ero on siinauml ettauml edellinen keskittyi vain lakisaumlaumlteisiin elaumlkkeisiin kun taas kolmannessa tutkimusaallossa ollaan kiinnostuneita laskemaan edellauml kuvatulla tavalla myoumls kollektiivisten lisaumlelaumlkkeiden vaikutus

Elaumlkelaumlisten tulokoumlyhy ysanaly ysit on tehty vuosien 2004ndash2009 EU-SILCshyaineistoilla (aineiston tarkempi esittely Kainun ja Niemelaumln artikkelissa taumlssauml teoksessa) Tiedot sosiaalimenoista on esitetty vuoden 2007 mukaisina Taumlssauml tutkimuksessa t youmlssauml kaumly vauml vaumlestouml on rajattu yli 30-vuotiaisiin Alaikaumlrajan tarkoitus on rajata opiskelijat analy ysin ulkopuolelle Tyoumlssauml oleviksi on luokishyteltu kaikki ne jotka ovat ilmoittaneet olevansa koko- tai osa-aikatyoumlssauml (muutshytuja PL030 = 1 tai 2) Elaumlkelaumliset on maumlaumlritelty yhtaumlaumlltauml tyoumlmarkkina-aseman (PL030 = 5) ja toisaalta iaumln perusteella (henkilouml on yli 65 vuotta) Elaumlkelaumlisten osalta keskitymme yli 65-vuotiaisiin Vuosittaisissa tarkasteluissa (esimerkiksi vuosittainen suhteellinen tulokoumlyhy ysriski) kaumlytaumlmme poikkileikkausaineistoja Tyoumlmarkkina- ja tulokoumlyhy yssiirtymiauml analysoidaan paneeliaineiston avulla Tulot on muutettu vertailukelpoisiksi kaumly ttaumlmaumlllauml niin sanottua OECDn moshydifioitua ekvivalenssiskaalaa (ks tarkemmin Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa)

Asioiden vaumllisiauml yhteyksiauml maatasolla havainnollistetaan kahden muuttujan sirontakuviolla ja tekstissauml joskus myoumls numeerisesti korrelaatiokertoimella (r) Tilastolliset merkitsev y ydet ndash jos niitauml muuttujien vaumllisissauml yhteyksistauml loumlyty y ndash on merkitty taumlhdillauml seuraavalla tavalla = tulos on merkitsevauml 5 prosentin riskitasolla = tulos on merkitsevauml 1 prosentin riskitasolla ja = tulos on merkitsevauml 01 prosentin riskitasolla Eri elaumlkemittareiden yhtaumlpitaumlv y yttauml selvishytetaumlaumln aluksi paumlaumlkomponenttianaly ysilla Mallinnus tuottaa kolme ulottuvuutta (komponenttia) jotka vastaavat vertailevan tutkimuksen kolmea rdquosukupolveardquo Paumlaumlkomponenttien pohjalta muodostetaan summamuuttujat joita empiirisen tarkastelun lopussa kaumlytetaumlaumln hy vaumlksi selitettaumlessauml suhteellisen tulokoumlyhy ysriskin yleisy yttauml elaumlkelaumlisten keskuudessa Euroopan eri maissa Taumlssauml tarkastelussa kaumlyshytetaumlaumln logistista regressiomallia jonka avulla voidaan vakioida yksiloumlllisten (ikauml sukupuoli ja koulutustaso) sekauml kotitalouskohtaisten tekijoumliden (kotitalouden rakenne) vaikutus Tulokset esitetaumlaumln havainnollisina ja helposti tulkittavissa olevina sirontakuvioina

Kangas ja Hussain Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski Euroopassa

245

Elaumlkkeiden tason mittaaminen menotarkasteluista vapaaehtoisiin elaumlkkeisiin

Kuviossa 1 on havainnollistettu ensimmaumlisen tutkimussukupolven menopeshyrusteisia sosiaaliturvavertailuja Vasen asetelma esittaumlauml rdquobruttotilanteenrdquo toisin sanoen tilanteen jossa kokonaissosiaalimenot on suhteutettu vain bruttokanshysantuotteeseen (BKT) Kokonaissosiaalimenojen ja elaumlkelaumlisiin kaumly tetty jen sosiaalimenojen (elaumlkkeiden ja muiden elaumlkelaumlisille suunnattujen tulonsiirshytojen ja palveluiden osuus bruttokansantuotteesta luokka rdquoold agerdquo OECDn tietokannoissa) vaumllinen yhteys on vahva (korrelaatiokerroin r = 073) mikauml ilmentaumlauml yksinkertaisesti sitauml ettauml ikaumlperusteiset menot paljolti maumlaumlrittaumlvaumlt soshysiaalimenojen suuruutta Maiden vaumllillauml on kuitenkin suuria eroja siinauml miten menot jakaantuvat julkispalveluihin ja tulonsiirtoihin Pohjoismaissa kaumlytetaumlaumln suhteellisen paljon varoja palveluihin Erilaisten elaumlkelaumlisille suunnattujen palveluiden kansantuoteosuus on suurin Ruotsissa (n 25 prosenttia BKTsta) Norjassa ja Tanskassa (noin 2 prosenttia BKTsta) Suomi yhden prosentin menoshyosuudellaan on rajatapaus Skandinavian maiden ja Keski-Euroopan vaumllissauml Suomi on pohjoismaisen hy vinvointivaltiomallin koumlyhauml muunnelma perusversio ilman lisaumlvarusteita Pienimmaumlt palveluiden meno-osuudet ovat eraumlissauml Keski- ja Etelauml-Euroopan maissa jotka jaumlaumlvaumlt alle 01 prosentin Siinauml missauml Skandinavian maita voi luonnehtia julkispalveluvaltioiksi Vaumllimeren maat luokittuvat selkeiksi tulonsiirtovaltioiksi (ks Vaalavuon artikkeli taumlssauml teoksessa)

Kuvio 1 Elaumlketurvan taso sosiaalimenojen ja ikaumlsidonnaisten menojen perusteella (vasen kuvio) ja

keskimaumlaumlraumlisten ja ikaumlperusteisten sosiaalimenojen mukaan laskettu laskennallinen korvaustaso 15

Euroopan maassa 2007

a) b)

Sosiaalimenot osuus BKTsta Keskimaumlaumlraumlinen korvaustaso

300 70Ranska Ranska275 Ruotsi 65

Belgia Tanska ItaumlvaltaItaliaItaumlvalta250 Saksa 60Suomi Ruotsi

Portugali 55225 Espanja Norja ItaliaPortugaliEspanjaNorja Kreikka 50 Irlanti200 SaksaIso-Britannia SuomiAlanko-Alankomaat 45 Belgiamaat175 Irlanti Iso-Tanska Kreikka40 Britannia

25 50 75 100 125 20 30 40 50 60 70

Ikaumlperusteiset menot osuus BKTsta Laskennallinen korvaustaso

Eurooppalaiset elinolot

246

Kuvion 1a mukaan kaikkein anteliaimpia maita vanhusten suhteen naumlyttaumlishysivaumlt olevan Italia Ranska Ruotsi ja Itaumlvalta Naumlissauml maissa sekauml sosiaalimenot ettauml vanhuksiin (old age) kaumly tettyjen menojen bruttokansantuoteosuus ovat suurimmat Taumlllaista yleistarkastelua voidaan kuitenkin tehdauml hajottamalla (dekomponoimalla) menoeriauml pienempiin ryhmiin ja suhteuttamalla niitauml saajashyjoukon suuruuteen Kuvio 1b havainnollistaa menettelyauml Vaaka-akselin laskenshynallinen korvaustaso on saatu jakamalla elaumlkemenojen bruttokansantuoteosuus elaumlkelaumlisten vaumlestoumlosuudella Mittari toimii elaumlkejaumlrjestelmaumln anteliaisuuden yleisluontoisena osoittimena (vrt Alestalo ja Uusitalo 1992) Toinen verrannolshylinen tapa on suhteuttaa elaumlkelaumlisvaumlestoumln keskitulo aktiivivaumlestoumln keskituloon Naumlin saatu aggregoitu korvaustaso on esitetty kuvion 1b pystyakselilla Myoumls naumlmauml kaksi mittaria korreloivat positiivisesti (r = 068) ja samat maat (Ranska Itaumlvalta Italia ja Ruotsi) ovat kummallakin mittarilla anteliaita Yllaumlttaumlvaumlauml on ehkauml Alankomaiden ja oikeanpuoleisessa kuviossa myoumls Tanskan sijoittuminen keskimaumlaumlraumlisellauml korvaustasolla mitattuna viimeisten maitten joukkoon Kreikka on poikkeuksellinen tapaus sikaumlli ettauml kummankin kuvion x-akselilla se sijoittuu viiden anteliaimman maan joukkoon mutta y-akselin korvaustasomittauksessa se on suhteellisen kitsas Kreikan kummallisuuksiin joudumme palaamaan tuonnempana muutamaan otteeseen

Edellauml kuvatun kaltaisia sosiaalimenoihin pohjaavia laskelmia moitittiin aikanaan liian karkeiksi Valtaresurssiteorioiden mukaan esimerkiksi vasemshymistopuolueiden ndash joiden merkitystauml valtaresurssiteorioissa vahvasti painotettiin (Korpi 1978 ja 1980 Esping-Andersen 1985 ja 1990) ndash itsetarkoituksellinen tavoite ei suinkaan ole ollut kasvattaa sosiaalimenoja vaan taata kansalaisille sosiaalista turvallisuutta parlamentaarisen lainsaumlaumldaumlnnoumln kautta 1980-luvun alussa kaumlynshynistyneessauml Tukholman yliopiston sosiaalitutkimuslaitoksen Social Citizenship Indicators Program (SCIP) -hankkeessa elaumlketurvan tasoa alettiinkin mitata suhteuttamalla elaumlkkeet aktiiviaikaisiin tuloihin Hankkeessa tehtiin oletuksia keskimaumlaumlraumlisistauml tyoumlurista ja kansallisia elaumlkesaumlaumlntoumljauml hy vaumlksi kaumlyttaumlen oletetulle keskimaumlaumlraumliselle palkansaajalle (APW) laskettiin elaumlkeoikeudet kussakin maassa kunakin tarkasteluvuotena Keskimaumlaumlraumlisten APW-elaumlkkeiden lisaumlksi analysoishytiin mille tasolle minimielaumlke asettuu suhteessa keskimaumlaumlraumliseen palkkaan3

Kuviossa 2 on esitetty eraumlitauml keskeisiauml SCIP-aineistosta saatuja elaumlkejaumlrjestelshymaumln korvaustasotietoja vuodelta 2005 Vasemmassa kuviossa (2a) havainnollisteshytaan vaumlhimmaumliselaumlkkeen (joka Suomen kohdalla on taumlysi kansanelaumlke suhteessa nettomaumlaumlraumliseen keskipalkkaan) ja ty y ppitapauksena kaumly tetyn palkansaajan (40 vuoden tyoumlhistoria keskimaumlaumlraumlisellauml palkalla) taumlyttauml elaumlkettauml Kuviosta naumlky y

3 Lyle Scruggsin Welfare State Ent itlement Data (WSED) ta rjoaa SCIPn kanssa samanka lta isen sosiaalisten oikeuksien tiedoston joka SCIPn tavoin kattaa taumlrkeimmaumlt sosiaalivakuutusmuodot WSEDn tiedot on keraumltty vuosittain vuodesta 1960 laumlhtien SCIP-tiedot on keraumltty vuodesta 1930 alkaen viiden vuoden vaumllein

Kangas ja Hussain Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski Euroopassa

247

ettauml esimerkiksi Suomessa taumlyden tyoumlelaumlkkeen korvaustaso suhteessa keskipalkshykaan on 70 prosentin tietaumlmissauml ja taumlyden kansanelaumlkkeen suhde keskimaumlaumlraumliseen palkkaan on 30 prosentin luokkaa On esitetty (esim Korpi ja Palme 1998 Nelson 2004) ettauml ne maat jotka sosiaalipolitiikassaan ovat anteliaita keskituloisille ryhshymille ovat anteliaita myoumls huonotuloisille Taumlmaumln niin sanotun uudelleenjaon paradoksin mukaan ansioturvan ja perusturvan vaumllillauml on positiivinen yhteys Maissa joissa on hyvauml ansioturva on myoumls hy vauml perusturva Hyvaumlosaisten edut rdquovetaumlvaumltrdquo perusturvaetuudet yloumlspaumlin (Korpi ja Palme 1998) Toisaalta pienet ansiosidonnaiset edut merkitsevaumlt huonoja perusturvaetuja ansioturvan mi-nimitaso on perusturvaetuuksien enimmaumlistaso (Nelson 2003) Uudelleenjaon paradoksin mukaan vasemmassa kuviossa olevien maiden pitaumlisi ryhmittyauml vasemmalta alhaalta oikealle yloumls kulkevalle halkaisijalle mitauml paremmat ovat tyoumlelaumlkkeet sitauml parempi on minimiturva Taumlllaista yhtey ttauml ei kuitenkaan naumly tauml olevan Itse asiassa korrelaatio vaumlhimmaumlisturvan ja keskimaumlaumlraumlisen ansioturvan vaumllillauml on heikko Tulos on edellauml kuvatun uudelleenjaon paradoksin kannalta rdquovaumlaumlraumlnrdquo suuntainen (r = ndash 030) mitauml paremmat ansiosidonnaiset edut ovat sitauml heikompi on perusturva

Oikeanpuoleisessa kuviossa 2b puolestaan keskitytaumlaumln ansiosidonnaisiin etuuksiin Taumlssauml kuvassa pystyakseli edustaa taumlyttauml tyoumlelaumlkettauml ja vaaka-akseli taas kertoo kuinka korkealle lakisaumlaumlteisessauml elaumlkejaumlrjestelmaumlssauml elaumlkekatto eli maksimielaumlke on asetettu Maksimi on suhteutettu keskimaumlaumlraumliseen palkkaan Maissa joissa katto on hy vin korkealla (esim Kreikka) tai sitauml ei ole lainkaan (esim Suomi) maksimiarvoksi on keinotekoisesti merkitty 200

Kuvio 2 Minimielaumlke ja palkansaajan taumlysi elaumlke (kuvio a) sekauml palkansaajan taumlysi elaumlke ja maksimielaumlke

(kuvio b) suhteessa keskipalkkaan () eraumlissauml Euroopan maissa 2005

a) b)

Minimielaumlke Palkansaajan taumlysi elaumlke

55

50

45

40

35

30

25

Alankomaat

Belgia

Tanska Norja Itaumlvalta

RanskaIrlanti Italia

Suomi Saksa

Ruotsi Iso-Britannia KreikkaPortugali

Espanja

100

80

60

40

Kreikka

ItaliaEspanjaItaumlvalta SuomiBelgia

PortugaliNorja Ruotsi SaksaAlankoshy

maat Ranska Tanska Iso-Britannia

Irlanti

40 60 80 100 0 50 100 150 200

Palkansaajan taumlysi elaumlke Maksimielaumlke

Eurooppalaiset elinolot

248

Taumlyden tyoumlelaumlkkeen ja maksimietujen vaumllillauml on selkeauml yhteys Vahva tuloshysidonnaisuus tulohaitarin ylaumlpaumlaumlssauml liitty y suhteellisiin hy viin ansioetuihin myoumls keskituloisissa ryhmissauml (r = 079) Maksimi- ja minimietujen vaumllillauml sen sijaan on selkeauml negatiivinen yhteys (r = ndash 056) Suurituloisille anteliaissa jaumlrjestelmissauml ei aina riitauml solidaarisuutta pienituloisille ryhmille Myoumls Suomi naumlyttaumlauml kuuluvan taumlhaumln ryhmaumlaumln Itse asiassa Suomen kansanelaumlkkeen taso on varsin matala verrattuna moniin muihin Euroopan maihin Myoumls taumlmauml tulos on uudelleenjaon paradoksin vastainen

OECD on useissa hankkeissaan pyrkinyt laajentamaan sosiaalimeno- ja sosiaaliturvavertailuja Pensions at a Glance -julkaisu sisaumlltaumlauml vertailutietoja elaumlshyketurvan tasosta eri tuloryhmissauml (jotka heijastavat jossain maumlaumlrin myoumls miesten ja naisen palkkaeroja) ja ottaa huomioon sekauml lakisaumlaumlteiset ettauml kollektiiviset ja yksiloumllliset lisaumlelaumlkkeet (OECD 2011a) Keskeiset tulokset on tiivistetty kuvioon 3 josta ilmenee tulonsaajaryhmittaumlinen etuuksien vaihtelu OECD suhteuttaa elaumlkkeet kolmeen eri palk katasoon puolet maan keskipalkasta ansaitsevan pienipalk kaisen tuloihin (05APW) keskimaumlaumlraumliseen palkkaan (1APW) ja hy vaumltuloiseen (15APW) jonka ansiot ovat 15-kertaiset keskituloiseen naumlhden4

Yleensauml lakisaumlaumlteiset elaumlkkeet on rakennettu niin ettauml pienituloisten elaumlke suhteessa aiempaan palkkaan on suurin Kuviossa 3 (s 250) kaumlrjellaumlaumln pystyjanan ylaumlpaumlaumlssauml oleva neliouml kuvaa heidaumln tilannettaan Vastaavasti hy vaumltuloiset (janan alaosassa oleva ympyrauml) jaumlaumlvaumlt yleensauml alempiin korvaustasoihin Keskittyminen keskimaumlaumlraumliseen tulonsaajaan ja haumlnen etuuksiinsa (jotka kuviossa 3 on merkitty poikkiviivalla elaumlkkeiden hajontaa kuvaaviin pystyjanoihin) kaumltkee taakseen suuren maakohtaisen variaation Joissain maissa keskimaumlaumlraumliselle palkansaajalle tehdyt laskelmat kuvaavat suhteellisen hy vin myoumls muissa tuloluokissa olevien etuja Taumlllaisia maita aineistossamme ovat Suomi Itaumlvalta Saksa Kreikka Italia Portugali ja Espanja Taumllle ryhmaumllle on ty ypillistauml vahva ansiosidonnaisuus ja suhshyteellisen suuret maksimielaumlkkeet Elaumlkekatto on korkealla Elaumlkekaton vaikutus naumlkyy verrattaessa ylempaumlauml ja alempaa kuviota toisiinsa Alemmassa asetelmassa ovat mukana myoumls kollektiiviset lisaumlelaumlkkeet Edellauml mainittujen seitsemaumln maan tilanteeseen siirtyminen lakisaumlaumlteisistauml elaumlkkeistauml kokonaiselaumlketarkasteluun jossa lakisaumlaumlteisten elaumlkkeiden lisaumlksi mukana ovat myoumls kollektiiviset elaumlkkeet ei tuo oleellista muutosta

Muiden maiden keskimaumlaumlraumlisten lakisaumlaumlteisten elaumlke-etuuksien tarkastelu on harhainen eikauml paljasta elaumlketurvan suurta tuloryhmittaumlistauml vaihtelua eikauml sitauml kuinka voimakkaasti kuva eraumliden maiden elaumlketurvan tasosta muuttuu kun mukaan otetaan myoumls tyoumlmarkkinoilla sovitut kollektiiviset etuudet (ks myoumls Ebbinghaus 2011) Tanska Alankomaat Belgia Irlanti ja Iso-Britannia ovat

4 Koska elaumlkkeiden laskentatapa poik keaa jonkin verran OECDn ja SCIPn tietokannoissa kuvion 3 tiedot (vasen kuvio) eivaumlt ole taumlysin vertailukelpoisia kuvion 2 tietojen kanssa

Kangas ja Hussain Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski Euroopassa

249

esimerkkejauml taumlllaisesta tilanteesta Kuviosta selviaumlauml ettauml Tanskassa suurituloinen (15APW) saa ty ytyauml elaumlkkeeseen joka vastaa pariakymmentauml prosenttia haumlnen tyoumltuloistaan Kyseinen korvaustaso on yksi vertailtavien maiden heikoimmisshyta Sen sijaan pienipalkkaisen (05APW) korvaustaso on Tanskassa verrattain korkea Tanska havainnollistaa myoumls sitauml miten tilanne muuttuu oleellisesti kollektiivisten elaumlkkeiden huomioimisen myoumltauml Tanskan asema muihin maishyhin naumlhden paranee kaikilla tulotasoilla Pienituloisten elaumlketaso Tanskassa on muihin maihin naumlhden korkein keskituloisten kompensaatiot parhaimpien joushykossa ja suurituloisempienkin elaumlkkeet ovat keskimaumlaumlraumlisiauml eurooppalaisia etuja paremmat Kollektiivisten elaumlkkeiden huomioiminen ei vaumllttaumlmaumlttauml pienennauml tuloryhmien vaumllisiauml eroja Itse asiassa Tanskassa erot korvaustasoissa kasvavat siitauml sy ystauml ettauml huonotuloisen palkansaajan elaumlketurva naumlyttaumlisi huikeasti parantuvan kollektiivisten elaumlkkeiden myoumltauml Toisissa maissa ndash esimerkiksi Ruotsissa Norjassa ja Alankomaissa ndash erot tuloryhmien vaumllillauml supistuvat mikaumlli kollektiivielaumlkkeet otetaan huomioon Edellauml mainituissa seitsemaumlssauml vahvan ansiosidonnaisuuden maassa ei muutoksia tapahdu olivatpa tyoumlmarkkinapohjaiset elaumlkkeet mukana tai eivaumlt

Suomen suhteelliseen asemaan muihin maihin naumlhden vaikuttaa paljon se tarkastellaanko pelkaumlstaumlaumln lakisaumlaumlteisiauml elaumlkkeitauml vai elaumlketurvan kokonaisuutta Lakisaumlaumlteisten elaumlkkeiden vertailussa suomalainen elaumlketurva naumlyttaumlauml suhteelshylisen hy vaumlltauml Sen sijaan jos naumlkoumlkulmaksi otetaan koko elaumlkepaketti Suomen jaumlrjestelmauml ei ole mitenkaumlaumln erityisen antelias ja sijoittuu Euroopan keskitasoon (ks myoumls Ahonen 2011)

Kuten edellauml todettiin kukin uusi tutkimussukupolvi on rakentanut oman perustelunsa aiemman tutkimuksen heikkouksiin ja oman laumlhestymistapansa ylivertaisuuteen Mutta kuinka erilaisia tuloksia laumlhestymistavat sitten lopulta tuottavat ja kuinka mullistavaa uutta eri tutkimussukupolvet ovat saaneet aikaan Eri mittareiden yhtaumlpitaumlv y yttauml on tarkasteltu paumlaumlkomponettianaly ysilla jonka keskeiset tulokset on esitetty taulukossa 1 (s 251) Paumlaumlkomponenttianaly ysilla etsitaumlaumln yksittaumlisten muuttujien taustalla olevia piileviauml yhteisiauml ulottuvuuksia (paumlaumlkomponentteja) joihin yksittaumliset muuttujat latautuvat Lataukset kertoshyvat muuttujan korrelaation voimak kuuden taustalla olevaan ulottuvuuteen Ominaisarvo puolestaan kertoo miten hy vin kyseinen komponentti selittaumlauml muuttujien vaihtelua

Paumlaumlkomponenttianalyysiin otettiin mukaan keskeisimmaumlt eri sukupolvien (merkitty roomalaisin numeroin taulukkoon 1) tutkimuksessa kaumly tetyt elaumlketurshyvan mittarit joista on keskusteltu edellauml Analy ysi tuotti kolmen komponentin mallin (taulukko 1) Muuttujien korrelaatiot naumlihin kolmeen komponenttiin ovat vahvat ja selvaumlt Ne ovat myoumls mielekkaumlaumlllauml tavalla tulkittavissa sisaumllloumllshylisesti Ensimmaumlisellauml ulottuvuudella latautuvat ensimmaumlisen sukupolven soshy

Eurooppalaiset elinolot

250

Tans

kaTa

nska

Suom

iSu

omi

siaalimenoperusteiset mittarit toisen paumlaumlkomponentin muodostavat OECDn lisaumlelaumlkejaumlrjestelmaumlmuuttujat ja kolmas koostuu lakisaumlaumlteisistauml (SCIP) elaumlkkeistauml

Kuvio 3 Lakisaumlaumlteisten (kuvio 3a) ja lakisaumlaumlteisten ja kollektiivisten (kuvio 3b) lisaumlelaumlkkeiden yhteenshy

laskettu nettokorvaustaso Euroopan maissa eri tulotasoilla 2010

a) Lakisaumlaumlteiset elaumlkkeet

140

120

100 05 APW

80 1 APW 15 APW

60

40

20

0

05 APW 1 APW 15 APW

Irlan

tiIrl

anti

Iso-

Brita

nnia

Iso-

Brita

nnia

Krei

kka

Krei

kka

Italia

Italia

Port

ugal

iPo

rtug

ali

Espa

nja

Espa

nja

b) Lakisaumlaumlteiset ja kollektiiviset elaumlkkeet

140

120

100

80

60

40

20

0

Nor

jaN

orja

Ruot

siRu

otsi

Itaumlva

ltaItauml

valta

Belg

iaBe

lgia

Rans

kaRa

nska

Saks

aSa

ksa

Alan

kom

aat

Alan

kom

aat

Kangas ja Hussain Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski Euroopassa

Taulukko 1 Ensimmaumlisen toisen ja kolmannen tutkimussukupolven kaumlyttaumlmien muuttujien paumlaumlshy

komponenttianalyysi

251

Tutkimus-sukupolvi Muuttuja

Elaumlkemenot- jaumlrjestelmauml

Lisaumlelaumlke-oikeudet

Sosiaaliset oikeudet

I Sosiaalimenot BKTsta 0870 ndash0181 ndash0108

I Ikaumlsidonnaiset menot BKTsta 0876 ndash0018 0400

I Laskennallinen korvaustaso 0927 ndash0061 0242

I Keskimaumlaumlraumlinen korvaustaso 0714 ndash0384 ndash0112

II Minimielaumlke keskitulo 0160 0127 ndash0823

II Taumlysi tyoumlelaumlke keskitulo 0376 0474 ndash0678

II Maksimielaumlke keskitulo 0250 0108 ndash0905

III

Pienituloisen (05APW) kaikki elaumlkkeet ndash0470 0643 ndash0385

III Keskituloisen (APW) kaikki elaumlkkeet ndash0253 0955 ndash0013

III

Suurituloisen (15APW) kaikki elaumlkkeet ndash0058 0906 ndash0189

Ominaisar vo 4218 2757 1400

Paumlaumlkomponenttianaly ysissa saatujen tulosten pohjalta muodostettiin jatshykoanaly ysia varten kolme summamuuttujaa Ensimmaumlinen summamuuttuja koostuu ensimmaumlisen menoperusteisen sukupolven neljaumlstauml muuttujasta joista kutakin painotettiin taulukossa 1 olevilla latausarvoilla Painotetut muuttujat laskettiin yhteen ja summa jaettiin neljaumlllauml Vastaavalla tavalla toisen ja kolmanshynen sukupolven kaumly ttaumlmistauml mittareista rakennettiin summamuuttujat jotka jaettiin kolmella Sosiaalisten oikeuksien kohdalla minimielaumlkkeen saaman latauksen etumerkki muutettiin Myoumlhemmin naumlitauml kolmea summamuuttujaa kaumlytetaumlaumln hy vaumlksi yritettaumlessauml ymmaumlrtaumlauml maiden vaumllistauml vaihtelua elaumlkelaumlisten tulokoumlyhy ydessauml

Eurooppalaiset elinolot

252

Elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski kaumlaumlrmeitauml pohjoismaisessa paratiisissa

Elaumlkejaumlrjestelmaumln eraumls keskeinen tehtaumlvauml on ollut estaumlauml se pysy vaumlisluonteinen koumlyhy ys joka vanhuuteen perinteisesti on liittynyt (ks Kangas ja Palme 2000 Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa) Mutta missauml maumlaumlrin eri EU-maiden elaumlketurva pysty y takaamaan suojan taloudellista huono-osaisuutta vastaan Vastausta etsitaumlaumln tarkastelemalla elaumlkelaumlisten suhteellista tulokoumlyhy ysriskiauml neljaumlstauml perspektiivistauml Ensiksi keskitymme suhteellisen tulokoumlyhy ysriskin yleisy yteen elaumlkelaumlisten keskuudessa Suhteellista tulokoumlyhy ysriskiauml mitataan EUn standardien mukaisesti (ks Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa) Tarkasteluvuodet ovat 2004 ndash2009 Laumlhtoumlkohtana on suhteellisen tulokoumlyhy ysshyriskin keskimaumlaumlraumlinen yleisy ys kyseisinauml vuosina Taumlmaumln jaumllkeen siirrymme dynaamisempaan analy ysiin jossa katsotaan mitauml eri maissa tapahtuu kun siirr y taumlaumln tyoumlmark kinoilta elaumlk keelle Kolmas naumlkoumlkulma liitty y pidempishyaikaiseen elaumlkkeellauml oloon Mitauml suhteellisissa tulokoumlyhy ysriskeissauml tapahtuu kun on pitkaumlaumln elaumlkkeellauml Neljaumls tarkastelukehikko liitty y puolison menettaumlshymiseen Taumlssauml katsomme kuinka suuren tulokoumlyhy ysriskin puolison kuolema tai eroaminen eri EU-maissa aiheuttaa

Taulukossa 2 esitetaumlaumln elaumlkelaumliskoumlyhy yden yleisy ys vuosien 2004ndash2009 kesshykiarvona eri maissa Silmiinpistaumlvaumlauml on Pohjoismaiden suuret tulokoumlyhy ysriskit ja ennen muuta suuret erot miesten ja naisten vaumllillauml Tanska pois lukien sukushypuolten vaumlliset erot ovat Pohjolassa suuremmat kuin muissa maissa (ks myoumls OECD 2011a 149) Pohjoismaiden yllaumlttaumlvaumln suuret tulokoumlyhy ysriskit johtuvat kaumlytetystauml tulokoumlyhy ysrajasta Jos koumlyhy ysrajana kaumlytetaumlaumln 40tauml prosenttia koko vaumlestoumln mediaanitulosta Suomi ja Skandinavian maat sijoittuvat vertailussa parhaiten Sama paumltee myoumls 50 prosentin koumlyhy ysrajaan Itse asiassa Suomessa Tanskassa ja Alankomaissa niin sanottu suhteellinen tulokoumlyhy ysvaje (60 prosenshytin koumlyhyysrajan alapuolella olevien keskitulon ja koumlyhy ysrajan vaumllinen erotus) on OECD-maiden pienin (OECD 2011b 52 myoumls Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa) Taumlmauml merkitsee sitauml ettauml juuri ja juuri 60 prosentin rajan alapuolella on suuri joukko pienituloisia ihmisiauml joista suuri osa on nimenomaan elaumlkelaumlisiauml Koumlyhy ysrajan nostaminen 50 prosentista 60 prosenttiin vaikuttaakin Suomessa erityisen paljon kuvaan elaumlkelaumlisten koumlyhy ydestauml Elaumlketurva on kattava mutta ei kaikin osin riittaumlvauml Pohjoismaissa tulokoumlyhy ysriskiauml nostaa myoumls se ettauml monet vanhukset asuvat yksin ja kaiken ikaumlisillauml yhden hengen kotitalouksilla ylipaumlaumltaumlaumln on suurempi suhteellinen tulokoumlyhyysriski kuin useamman henkiloumln muodostamilla kotitalouksilla Suomessa yksin asuvilla 75 vuotta taumlyttaumlneillauml naisilla tulokoumlyhy ysriski on erityisen suuri (Ahonen 2011) Yhtaumlaumlltauml taumlmauml johtuu yksin asumisesta ja toisaalta siitauml ettauml vanhemmilla naiskohorteilla ei ole pitkaumlauml tyoumlhistoriaa joka olisi kerry ttaumlnyt tyoumlelaumlkettauml Pelkkauml kansanelaumlke merkitsee pienituloisuutta (ks myoumls Airio ym 2013)

Kangas ja Hussain Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski Euroopassa

253

Taulukko 2 Elaumlkelaumlisten suhteellinen tulokoumlyhyysriski () eraumlissauml EU-maissa (keskiarvo 2004ndash2009)

Koumlyhyysraja 60 prosenttia mediaanista

Maa N Naiset Miehet Kaikki

Pohjoismaat

Suomi 5 344 232 150 198

Tanska 4 734 203 209 206

Norja 3 375 214 66 149

Ruotsi 7 165 194 100 153

Keski-Eurooppa

Itaumlvalta 10 152 150 111 132

Belgia 6 624 182 166 174

Ranska 17 245 123 119 121

Saksa 27 143 191 150 175

Alankomaat 7 178 61 68 65

Anglosaksiset maat

Irlanti 1 806 154 192 184

Iso-Britannia 12 568 310 284 299

Etelauml-Eurooppa

Kreikka 9 929 268 196 228

Italia 24 163 169 163 166

Portugali 5 638 225 208 217

Espanja 14 812 196 238 222

EU-15-maat (painottamaton keskiarvo) 157 878 197 174 186

Laumlhde EU-SILC 2004ndash2009

Pienimmaumlt tulokoumlyhy ysriskit loumly ty vaumlt Alankomaista Haumlmmaumlsty ttaumlvaumln pienelle koumlyhy ysriskille voidaan esittaumlauml kolme selitystauml Ensimmaumlinen liitty y Alankomaiden aineistoon Alankomaalaisista yli 65-vuotiaista yllaumlttaumlvaumln moni ilmoitti olevansa toumlissauml Taumlllauml saattaa olla oma vaikutuksensa myoumls siirtymiauml koskevan taulukon 3 (s 255) tulkinnassa Toisekseen tulokseen vaikuttaa Eurooshypan anteliaimpiin kuuluva kansanelaumlkejaumlrjestelmauml peruselaumlkkeiden korkea taso ehkaumlisee tehokkaasti koumlyhy yttauml Kolmas selittaumlvauml tekijauml on alankomaalaisnaisten yleinen osa-aikatyouml Alankomaissa suuri osa tyoumlssauml kaumly vistauml naisista tekee varsin lyhyttauml tyoumlviikkoa minkauml seurauksena pariskunnan yhteenlasketut ansiot saatshytavat nousta kun puolisot siirty vaumlt elaumlkkeelle Kumpikin puolisoista nimittaumlin saa anteliaan kansanelaumlkkeen ja sen lisaumlksi anteliaat lisaumlelaumlkkeet (ks kuvio 3) Elaumlkelaumliskoumlyhy ys on yleisintauml Isossa-Britanniassa ja Vaumllimeren maissa

Eurooppalaiset elinolot

254

Taulukon 2 tapaisia tarkasteluja koumlyhy yden yleisy ydestauml on tehty paljon Huomattavasti vaumlhemmaumln on dynaamisia virtatarkasteluita joissa katsotaan mitauml erilaisissa siirtymissauml tapahtuu (vrt Suoniemi 2013) Olemme keraumlnneet taulu k koon 3 seurantat ietoja ka hdelta peraumlttaumliseltauml v uodelta (2004 ndash2005 2005ndash2006 2006 ndash2007 2007ndash2008 ja 2008ndash2009) siitauml miltauml erilaisissa tilanshyteissa pysyneiden ja erilaisia siirt y miauml kokeneiden tulokoumlyhy ysriski naumly ttaumlauml rsquoTyoumlssauml rarr tyoumlssaumlrsquo-sarake viittaa niihin jotka olivat toumlissauml kahtena peraumlkkaumlisenauml vuotena Tyoumlssauml olemisen siunauksellisuudesta on puhuttu Kankaan ja Hussainin taumlmaumln kirjan artikkelissa tyoumlttoumlmy ydestauml ja tyoumlttoumlmy ysturvasta Toumlissauml olevien tulokoumlyhy ysriskit tarjoavat taumlssauml tarkastelussa laumlhinnauml vertailupohjan elaumlkelaumlisiauml koskeville tiedoille5

Seuraava rsquoTyoumlssauml rarr elaumlkkeellaumlrsquo-sarake viittaa niiden henkiloumliden koumlyhy ysshyriskiin jotka ovat jaumllkimmaumlisenauml havaintovuotena elaumlkkeellauml Kyseinen luku viittaa rdquotuoreisiinrdquo elaumlkelaumlisiin ja nuorempiin elaumlkelaumliskohortteihin Sen sijaan sarakkeessa rsquoElaumlkkeellauml rarr elaumlkkeellaumlrsquo tarkastellaan kahtena havaintovuotena elaumlkkeellauml olleiden tilannetta Asetelma tulee laumlhelle taulukossa 2 esitettyjauml lushykuja tulokoumlyhy ysriskin yleisy ydestauml Luvut ovat samansuuntaisia mutta ne eivaumlt kuitenkaan ole identtisiauml siitauml sy ystauml ettauml edellisen taulukon luvut ovat vuosien 2004ndash2009 keskiarvoja Ryhmissauml on eri ihmisiauml ja eri verran havaintoja Taulushykon 2 luvuissa on kaikkiaan 157 878 elaumlkelaumlistauml kun taas taulukon 3 molempina havaintovuosina elaumlkkeellauml olleita on 90 139 (42 776 naista ja 47 363 miestauml)

Yleisesti ottaen elaumlkkeelle siirtyminen merkitsee suhteellisen tulokoumlyhy ysrisshykin kasvamista EU-15-maissa tyoumlssauml olevien naisten tulokoumlyhy ysriski on seitsemaumln prosenttia ja elaumlkkeelle siirtyneillauml naisilla se on 85 prosenttia Miehillauml vastaavat luvut ovat 83 ja 116 prosenttia Myoumls Suomi seuraa taumltauml yleistauml eurooppalaista trendiauml joskin Suomessa luvut ovat pienemmaumlt kuin Euroopassa keskimaumlaumlrin Elaumlkkeelle siirtyminen lisaumlauml pienituloisuuden uhkaa etenkin Isossa-Britanniassa ja Portugalissa Toisissa maissa (Ruotsi ja Alankomaat) taas elaumlkkeelle siirtyminen naumlyttaumlisi laskevan pienituloisuusriskiauml Taumlmauml intuitiivisesti haumlmmaumlstyttaumlvauml tulos saattaa johtua siitauml ettauml tyoumlmarkkinasiirtymaumlt viittaavat yksiloumllliseen prosessiin kun taas tulot mitataan kotitalouskohtaisesti (keskustelusta laumlhemmin Kankaan ja Hussainin taumlmaumln teoksen artikkelissa tyoumlttoumlmy ysturvasta) Toinen selitys liitty y siihen ettauml useissa maissa ei siirrytauml suoraan tyoumlstauml elaumlkkeelle vaan elaumlkkeelle siirtymistauml saattaa edeltaumlauml sairaus- tyoumlttoumlmyys- ja toimeentulotukijaksoja jotka luonnollisestikin vaikuttavat edellauml kuvatun kaltaisiin siirtymaumltarkasteluihin (ks myoumls Rantala ja Suoniemi 2010 Nummi ym 2012) Tarkemman kuvan saamiseksi tarvitaan kansallisia rekisteriaineistoja EU-SILCin tulotiedot ovat liian yleisellauml tasolla yksityiskohtaisemman erittelyn tekemiseen

5 Tyoumlssauml olevien koumlyhy ysluvut taumlssauml taulukossa ja tyoumlttoumlmy ysartik kelissa eivaumlt ole taumlsmaumllleen samat mikauml johtuu erilaisesta ikaumljaottelusta

Kangas ja Hussain Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski Euroopassa

255

Taulukko 3 Koumlyhyysriskit () erilaisissa asemissa olevilla ihmisillauml 15 EU-maassa Koumlyhyysraja

60 prosenttia mediaanista

Maa

1 Tyoumlssauml rarr tyoumlssauml

2 Tyoumlssauml rarr elaumlkkeellauml

3 Elaumlkkeellauml rarr elaumlkkeellauml

4 Pari rarr Pari

5 Pari rarr Yksin Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet

Pohjoismaat

Suomi 37 38 76 60 214 145 94 (676)

Tanska 34 43 08 55 182 201 176 (695)

Norja 31 34 20 34 209 67 33 369

Ruotsi 41 46 31 28 167 91 57 237

Keski-Eurooppa

Itaumlvalta 72 70 61 79 149 116 69 189

Belgia 40 49 ndash 67 176 155 130 180

Ranska 62 73 18 82 129 128 97 220

Saksa 82 56 90 116 182 137 116 366

Alankomaat 47 66 19 40 59 56 70 ndash

Anglosaksiset maat

Irlanti 47 64 ndash 65 105 170 85 260

Iso-Britannia 60 57 163 184 304 282 272 430

Etelauml-Eurooppa

Kreikka 124 154 141 155 301 212 260 405

Italia 73 121 27 121 159 158 107 434

Portugali 112 133 177 165 221 211 209 437

Espanja 87 122 122 120 170 233 228 384

EU-15-maat (painottamaton keskiarvo)

70 83 85 116 188 169 141 326a

N (EU-15-maat) 100 979 125 649 1 394 2 295 42 776 47 363 33 910 852

a Ilman Suomea ja Tanskaa Laumlhde EU-SILC 2004ndash2009

Eurooppalaiset elinolot

256

Pohjoismaiden yllaumlttaumlvaumln suuria tulokoumlyhy ysriskejauml selitettiin edellauml ykshysin asuvien elaumlkelaumlisten maumlaumlraumlllauml Useimmissa maissa parisuhde on nimittaumlin hy vauml turva koumlyhy yttauml vastaan ndash olipa sitten kyse tyoumlssauml olevista tai elaumlkelaumlisistauml (Airio 2008) Siksi tarkastelemme taulukossa 3 myoumls sitauml mitauml tapahtuu kun elaumlkelaumlinen edellisenauml havaintovuotena on parisuhteessa (neljaumls sarake) mutta asuu seuraavana vuonna yksin (viides sarake) joko eron tai todennaumlkoumlisemmin puolison kuoleman vuoksi Taumltauml tarkastelua ei ole mahdollista tehdauml erikseen miehille ja naisille sillauml useimpien maiden kohdalla tapausten lukumaumlaumlraumlt jaumlaumlvaumlt niin pieniksi ettauml tulokset ovat hy vin sattumanvaraisia Varma kuva piirty y kuishytenkin siitauml ettauml Euroopassa parisuhdestatuksen muutoksen myoumltauml suhteellinen tulokoumlyhy ysriski kaksinkertaistuu (141 prosentista 326 prosenttiin) Suunta on sama kaikissa maissa mutta maiden vaumllillauml on huomattavia eroja siinauml kuinka paljon puolison menettaumlminen vaikuttaa Taas kerran ndash vastoin olettamuksia ja ennakkokaumlsityksiauml pohjoismaisen sosiaalipoliittisen mallin ylivertaisuudesta ndash Pohjoismaat eivaumlt poikkea millaumlaumln erityisellauml tavalla edukseen muista maista tai maaryhmistauml Itse asiassa yksin jaumlaumlneiden (jotka ovat useimmiten naisia) tushylokoumlyhy ysriski on kaikkein suurin Suomessa ja Tanskassa (reilut 60 prosenttia)

Tanskan ja Suomen tulokset saattavat selittyauml ensinnaumlkin sillauml teknisellauml seikalla ettauml kyseisen kaltaisia siirtymiauml oli aineistossa liian vaumlhaumln varman kushyvan saamiseksi (Tanskassa 21 ja Suomessa 30 kappaletta) Muissa maissa (pois lukien Alankomaat jossa yksin jaumlaumlneitauml oli vain kuusi kappaletta) tapauksia oli enemmaumln Esimerkiksi Ruotsissa vastaavia havaintoja on 270 ja jo tuo maumlaumlrauml tekee Ruotsin tuloksista suhteellisen luotettavia Naumlmauml rdquoluotettavatrdquo luvutkin ovat melko suuria ottaen huomioon sen ettauml naisten tyoumlhoumln osallistumisaste on korkeampi kuin monissa muissa maissa Siksi myoumls naisilla pitaumlisi periaatteessa olla kerry tettynauml omaa tyoumlelaumlkettauml eikauml puolison menettaumlmisellauml pitaumlisi olla drashymaattisia vaikutuksia tulotasoon Asiaa voisi tutkia selvittaumlmaumlllauml nuorempien lesshykeksi jaumlaumlneiden elaumlkelaumlisnaisten tilannetta ja vertaamalla sitauml vanhempiin naisiin joilla ei omaa tyoumlelaumlkettauml ole juurikaan kertynyt Tapausten harvalukuisuuden vuoksi taumlllaista tarkastelua ei EU-SILC-aineistolla voida kuitenkaan tehdauml Etelauml-Euroopassa jossa naisten tyoumlssauml kaumlyminen on harvinaisempaa kuin Euroopassa keskimaumlaumlrin leskien koumlyhy ysriski on hyvin suuri ndash mikauml tukee aiempia naumlkeshymyksiauml mieselaumlttaumljy yteen perustuvien hyvinvointivaltioiden koumlyhy ysriskeistauml

Toinen pohjoismaisia lukuja selittaumlvauml seikka voi liittyauml siihen ettauml Pohjoisshymaissa naiset jaumlaumlvaumlt jostain sy ystauml huomattavasti useammin yksin puolison kuoshyleman tai eron vuoksi kuin muissa hy vinvointivaltioty ypeissauml (esim Suomessa miesten ja naisten elinajanodotteissa on iso ero) Taulukon 3 viidennen sarakkeen kuvaamissa siirtymissauml (pariskunta ndash yksin) Pohjolassa yksin jaumlaumlneistauml naisia oli peraumlti kaksi kolmasosaa kun taas muualla Euroopassa puolet Taumlllauml on omat vaikutuksensa elaumlkelaumlisten tulokoumlyhy ysriskeihin Ylipaumlaumltaumlaumlnkaumlaumln pohjoismainen

Kangas ja Hussain Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski Euroopassa

257

hy vinvointivaltiomalli ei ole erityisen hy vauml torjumaan koumlyhy y ttauml yhden hengen kotitalouksissa (Fritzell ym 2012 ks myoumls Haatajan artikkeli taumlssauml teoksessa)

EU-SILC-aineiston paneeliluonne antaa mahdollisuuden tehdauml vielauml yhden dynaamisen seurannan jollaisia ei juurikaan ole aiemmin tehty On nimittaumlin mahdollista laajentaa taulukon 3 kolmannessa sarakkeessa olevaa tarkastelua ja seurata pidemmaumlllauml aikavaumllillauml mitauml tapahtuu niille elaumlkelaumlisille jotka ajankohtashyna t olivat elaumlkkeellauml Voi nimittaumlin olla niin ettauml seurantajakson ensimmaumlisenauml vuonna (t = 2005) he eivaumlt ole koumlyhiauml mutta riippuen elaumlkkeiden indeksoinnista ja maan yleisestauml taloudellisesta kehityksestauml heidaumln tulonsa ajankohtaan t+n mennessauml saattavat olla jaumlaumlneet siinauml maumlaumlrin jaumllkeen yleisestauml ansiokehityksestauml ettauml he luokittuvatkin jo tulokoumlyhiksi Laumlhestymistapaa on sovellettu kuviossa 4 jossa seurataan vuonna 2004 elaumlkkeellauml olleiden tulokoumlyhy ysriskin muutosta yli ajan vuodesta 2005 vuoteen 2009 saakka

Kuvio 4 Elaumlkkeellauml vuodesta 2004 olleiden suhteellisen tulokoumlyhyysriskin kehittyminen vuosina

2005ndash2009 15 Euroopan maassa

a) Pohjoismaat

35

30

25

20

15

10

5

0

b) Keski-Eurooppa

2005 2006 2007 2008 2009

35 30 25 20 15 10

5 0

2005 2006 2007 2008 2009

Tanska Suomi Norja Ruotsi EU15

Itaumlvalta Belgia Ranska Saksa Alankomaat EU15

Eurooppalaiset elinolot

258

c) Anglosaksiset maat

35 30 25 Irlanti

2005 2006 2007 2008 2009

20 Iso-Britannia 15 EU15 10

5 0

2005 2006 2007 2008 2009

d) Etelauml-Eurooppa

35 30 25 Kreikka 20 Italia

Portugali 15 Espanja

10 EU15

5 0

Laumlhde EU-SILC 2004ndash2009

Kuviosta naumlhdaumlaumln suuri maakohtainen vaihtelu Suomessa Ruotsissa Tansshykassa ja Irlannissa tulokoumlyhy ysriski naumlyttaumlauml nousevan elaumlkkeellauml oloajan myoumltauml Taumlmauml selitty y osin edellauml kuvatulla puolison menettaumlmisen tulovaikutuksella Tilanne on paumlinvastainen esimerkiksi Ranskassa ja monissa Etelauml-Euroopan maissa Isossa-Britanniassa elaumlkelaumlisten tulokoumlyhy ysriski on laumlhtoumlkohtaisesti suuri eikauml siinauml ole havaittavissa kovin suuria muutoksia yli ajan Maiden vaumlliset erot liitty vaumlt myoumls siihen millauml tavoin elaumlkkeet on indeksoitu vastaamaan kanshysantalouden kasvua ja tyoumlssauml olevien tulokehitystauml Vielauml suuremmassa maumlaumlrin tulos riippuu kansantalouden kasvuvauhdista Suhteellinen koumlyhy ysriski ndash kuten yleisesti tiedetaumlaumln ndash tapaa kasvaa vahvan nousukauden aikana ja vastaavasti pieshynentyauml sy vaumln taloudellisen taantuman aikana mistauml hyvauml esimerkki on vaikkapa Suomen 1990-luvun lamanaikainen suhteellisen koumlyhy ysriskin voimakas lasku ja yhtauml voimakas kasvu 1990-luvun loppupuoliskon vahvan taloudellisen kasvun jaksolla ilman ettauml elaumlkkeissauml olisi tapahtunut merkittaumlviauml muutoksia puoleen tai toiseen (Uusitalo 2012 100 Suoniemi 2013 53ndash58) Vastaavalla tavalla kuvion 4 esiin tuomat suhteellisen suuret maiden vaumlliset erot tulokoumlyhy yden trendissauml liitty vaumlt siihen kuinka voimakasta taloudellinen kasvu tuolla ajanjaksolla oli Tulokoumlyhy ysriskin kehittymisen (muutos vuodesta 2005 vuoteen 2009 prosentshy

Kangas ja Hussain Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski Euroopassa

259

tiyksikkoumlauml) ja talouskasvun (keskimaumlaumlraumlinen BKTn reaalinen vuosikasvu ) vaumllillauml on vahvahko yhteys (r = 044) Suomessa ja Irlannissa talouskasvu oli yli kolmen prosentin luokkaa ja Ruotsissakin laumlhes samaa tasoa Vuonna 2008 kasvu oli pysaumlhtynyt tai kaumlaumlntyny t negatiiviseksi Irlannissa Ranskassa Kreishykassa Italiassa ja Portugalissa Etelauml-Euroopan kehitys selitty y siis pitkaumllti sillauml ettauml maat olivat taloudellisissa vaikeuksissa eikauml niinkaumlaumln elaumlketurvan hy vaumlllauml indeksoinnilla

Elaumlkejaumlrjestelmaumlt ja elaumlkelaumlisten koumlyhyys

Sosiaalisten oikeuksien vertaileminen laumlhti liikkeelle politiikan ja sosiaaliturvan vaumllisestauml yhteydestauml Tutkijat olivat kiinnostuneita selvittaumlmaumlaumln miksi sosiaalishyturvan taso rikkaissa maissa vaihtelee niin paljon Kiinnostuksen kohteena oli politiikan ja sosiaalisten oikeuksien vaumllinen yhteys Vaumlhitellen laumlhestymistapaa laajennettiin ja kaumlytiin pohtimaan myoumls lopputuloksia eli sitauml missauml maumlaumlrin eri maiden sosiaaliturvajaumlrjestelmaumlt tasoittavat tulonjakoa ja kuinka tehokkaita erity yppiset jaumlrjestelmaumlratkaisut ovat koumlyhy yden vaumlhentaumlmisessauml Koumlyhy yden vaumlhentaumlmistaumlhaumln voidaan pitaumlauml eraumlaumlnauml keskeisimmistauml sosiaalipolitiikan tavoitshyteista (esim Korpi ja Palme 1998 Kangas ja Palme 2000) Taumlssauml jaksossa suljemme ympyraumln ja vedaumlmme yhteen edellauml tehtyjauml tarkasteluja ja analysoimme kuinka hy vin ensimmaumlisen toisen ja kolmannen sukupolven laumlhestymistavat onnistuvat selittaumlmaumlaumln suhteellisissa tulokoumlyhy ysriskeissauml havaittavaa maavaihtelua

Laumlhdemme liikkeelle kaumlyttaumlmaumlllauml hy vaumlksi taulukossa 1 esitettyjauml paumlaumlkomshyponentteja joita kuvioissa 5andash5d kaumlytetaumlaumln vaaka-akselilla selittaumlvinauml tekijoumlinauml Selitettaumlvinauml Y-muuttujina kaumlytaumlmme elaumlkelaumliskoumlyhy yden maatasoisia logistisessa regressiomallissa saatuja ristitulosuhteita joita selv y yden vuoksi kutsumme todennaumlkoumlisyyksiksi Olemme vakioineet iaumln sukupuolen koulutuksen subshyjektiivisen terveydentilan ja kotitalouden koon Maakohtaiset tulokoumlyhy ysriskit on suhteutettu Ranskan lukuihin Ranskan aineisto nimittaumlin on suhteellisen suuri ja luotettava sekauml sisaumlltaumlauml keskeiset muuttujat Logistisessa regressiomallissa Ranska saa arvon 1 Sitauml suuremmat maa-arvot ilmentaumlvaumlt sitauml ettauml kyseisessauml maassa elaumlkelaumlisten tulokoumlyhy ysriski on suurempi kuin Ranskassa Vastaavasti ykkoumlstauml pienemmaumlt luvut kertovat Ranskaa pienemmaumlstauml elaumlkelaumliskoumlyhy ydestauml

Ajatuksena on siis tarkastella kuinka suuria maiden vaumlliset erot ovat sen jaumllkeen kun erot maiden vaumlestoumlrakenteessa on vakioitu Laumlhestymistavalla yriteshytaumlaumln kontrolloida eraumliden keskeisten yksiloumltasoisten muuttujien vaikutus ja saada selville sosiaaliturvajaumlrjestelmaumln rdquonettovaikutusrdquo Toki taumlssaumlkin analy ysissa jaumlauml monia tekijoumlitauml kontrolloimatta ja huomattava osa maiden vaumllisestauml varianssista

Eurooppalaiset elinolot

260

jaumlauml selittaumlmaumlttauml Aiemmissa Ranskaa ja Pohjoismaita koskevissa tutkimuksissa on osoitettu ettauml Pohjoismaiden Ranskaa pienimmistauml tulokoumlyhy ysriskeistauml kolmannes selitty y sosiaalipolitiikan eroilla ja loput vaumlestoumlllisillauml tekijoumlillauml ndash laumlhinnauml sillauml ettauml naiset kaumly vaumlt Pohjoismaissa yleisemmin toumlissauml (Kangas ja Ritakallio 2000)

Kuviossa 5a esitetaumlaumln hyvinvointitutkimuksen ensimmaumlisen sukupolven sosiaalimenoperusteiset vertailut Kuviosta tulee esiin varsin selvauml trendi mitauml suurempia arvoja sosiaalimenokomponentti (vaaka-akseli) saa sen pienempaumlauml elaumlkelaumliskoumlyhy ys (pystyakseli) on Korrelaatio ei ole kuitenkaan kovin vahva (r = ndash031) Ilman poikkeavaa tapausta Alankomaita yhteys on jonkin verran voimakkaampi (r = ndash 053) Eri kuvioiden vertaaminen valaisee mistauml Alanshykomaiden poik keavuudessa on kyse Poik keavuus saa selityksensauml siitauml ettauml Alankomaissa lakisaumlaumlteinen elaumlke sisaumlltaumlauml vain kansanelaumlkkeen joka on hyvin antelias (kuvio 5d) Ansiosidonnaiset edut perustuvat kollektiivisiin sopimuksiin (kuvio 5c) jotka kattavat laumlhes kaikki palkansaajat ndash toisin kuin esimerkiksi toisessa poikkeavassa tapauksessa Kreikassa Sopimuspohjaiset elaumlkkeet eivaumlt naumly sen kummemmin virallisissa elaumlkemenotilastoissa (I sukupolvi) kuin SCIPn sosiaalisten oikeuksien laskelmissakaan (II sukupolvi) Siitauml sy ystauml malli jossa myoumls lisaumlelaumlkkeet on otettu huomioon (rdquolisaumlelaumlkekomponenttirdquo) kuvaa osuvimshymin elaumlkelaumlisten todellista toimeentulon tasoa Alankomaissa

Kuten kuviosta 5b ilmenee toisen sukupolven sosiaalisten oikeuksien inshydeksi (vaaka-akseli) ei kovin hyvin selitauml eroja tulokoumlyhy ysriskeissauml (pystyakseli) Itse asiassa yhteys tulokoumlyhy ysriskin ja lakisaumlaumlteisten elaumlkkeiden vaumllillauml menee rdquovaumlaumlraumlaumlnrdquo suuntaan mitauml korkeampia arvoja lakisaumlaumlteinen komponentti saa sitauml suurempi on tulokoumlyhy ysriski (r = 023) Yhteyteen vaikuttavat sekauml Suomen ettauml Etelauml-Euroopan suhteellisen suuret rdquoelaumlkelupauksetrdquo jotka kuitenkin yhdisty vaumlt suureen elaumlkelaumliskoumlyhy yteen Positiivinen korrelaatio on vastoin monien aiempien tutkimusten tuloksia joiden mukaan yhteys on negatiivinen mitauml paremmat ovat elaumlkeoikeudet sitauml pienempi on tulokoumlyhy ysriski Erot selitty vaumlt erilaisella maaotoksella SCIP-pohjaiset tutkimukset ovat yleensauml tarkastelleet 18 OECD-maata joihin Espanja Portugali ja Kreikka eivaumlt ole kuuluneet Sen sijaan Austshyralia Yhdysvallat ja Uusi-Seelanti ovat mukana ja asettuvat vasemmalle yloumls mikauml aiheuttaa sen ettauml yhteys tulee negatiiviseksi Yhtauml kaikki taumlssauml aineistossa sosiaaliset oikeudet eivaumlt selitauml maakohtaisia eroja tulokoumlyhy ysriskeissauml oletetulla tavalla Tilanne muuttuu jonkin verran jos sosiaalisten oikeuksien indeksistauml poistetaan maksimielaumlkkeet (r = ndash 025)

Sosiaalisten oikeuksien selityskykyauml voitaisiin tietysti parantaa painottamalshyla sosiaalisia oikeuksia niistauml nauttivien osuudella Taumllloumlin meidaumln tulisi mm tietaumlauml kuinka suuri osuus Kreikan elaumlkelaumlisistauml on oikeutettu kompensaatioshytasoltaan 100aa prosenttia laumlheneviin elaumlkkeisiin ja kuinka monella elaumlke jaumlauml pelkaumlksi lupaukseksi Vastaavaan ongelmaan toumlrmaumltaumlaumln tutkittaessa entisten

Kangas ja Hussain Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski Euroopassa

261

sosialistimaiden sosiaaliturvan tasoa ja koumlyhy yttauml Paperilla ja laskennallisesti oikeudet ovat hyviauml ndash mutta vain paperilla Ongelmaa on yritetty ratkaista (Esser ym 2009) painottamalla oikeuksia sosiaalimenojen suuruudella Menetelmauml parantaa mallien selitysastetta mutta samalla liursquoutaan puhtaasta oikeusperusteishysesta laumlhestymistavasta kohti ensimmaumlisen sukupolven menopohjaista analy ysia Kuvio 5c havainnollistaa lakisaumlaumlteisten ja kollektiivisten lisaumlelaumlkkeiden muodosshytaman kokonaiselaumlkkeen (vaaka-akseli) yhteyttauml elaumlkelaumlisten tulokoumlyhy ysriskiin Yhteys jaumlauml taumlssaumlkin tapauksessa heikoksi (r = ndash 007)

Kuvioista 5 andashd ilmenee ettauml perinteiset ensimmaumlisen sukupolven menopeshyrusteiset mittarit toimivat suhteellisen hy vin Toisen sukupolven lakisaumlaumlteisiin elaumlkeoikeuksiin perustuvat mallit sen sijaan eivaumlt onnistu kovinkaan ty ydyttaumlvaumlsti selittaumlmaumlaumln maiden vaumllisiauml eroja Sama paumltee myoumls kolmannen sukupolven laumlshyhestymistapaan Lakisaumlaumlteisissauml tarkasteluissa on se pulma ettauml ne eivaumlt huomioi Alankomaiden kaltaisten tasaelaumlkemaiden suhteellisen anteliaita kollektiivisia etuuksia Ilmeisesti on myoumls niin ettauml sosiaaliset oikeudet liioittelevat elaumlketurvan tasoa Kreikassa ja muissa Vaumllimeren maissa Elaumlketurvan tason lisaumlksi meidaumln tulisi tarkemmin tietaumlauml mikauml elaumlketurvan todellinen kattavuus on Kreikan huikean korkea elaumlketaso jaumlttaumlauml paljon arvailujen varaan Kuka saa ja mitauml kukin saa Pelkaumlt korvaustasolaskelmat saattavat johtaa harhaan Tarvittaisiin tietoa siitauml miten suurta joukkoa elaumlkeoikeudet koskevat

Kuvio 5 Elaumlkelaumliskoumlyhyyden todennaumlkoumlisyys (Ranska = 1) 2005ndash2009 sosiaalimenot (sosiaalishy

menokomponentti) lakisaumlaumlteiset sosiaaliset oikeudet (lakisaumlaumlteinen komponentti) lisaumlelaumlketurva

(lisaumlelaumlkekomponentti) sekauml minimielaumlkkeen suuruus 15 EU-maassa

a) Sosiaalimenokomponentti (I sukupolvi)

Koumlyhyysriski (Ranska = 1) 35

30

25

20

15

10

05

Espanja Portugali

Italia

Kreikka

Iso-Britannia

Irlanti

Alankomaat Saksa Ranska

Belgia

Itaumlvalta

RuotsiNorja

SuomiTanska

200 250 300 350 Sosiaalimenokomponentti (I sukupolvi)

Eurooppalaiset elinolot

b) Lakisaumlaumlteiset sosiaaliset oikeudet (II sukupolvi)

Koumlyhyysriski (Ranska = 1) 35

Iso-Britannia 30

25 Kreikka

PortugaliEspanja262 20 TanskaIrlanti Suomi Italia15 Norja

Belgia 10

Ruotsi ItaumlvaltaSaksa

Alankomaat Ranska

05

300 400 500 600 700 800 900 Lakisaumlaumlteiset sosiaaliset oikeudet (II sukupolvi)

c) Lisaumlelaumlketurva (III sukupolvi)

Koumlyhyysriski (Ranska = 1)

35 Iso-Britannia

30

25 Kreikka

Espanja20 Suomi PortugaliIrlanti Tanska

15 Belgia Italia RuotsiNorja

10 Saksa

Itaumlvalta Alankomaat

Ranska

05

200 400 600 800 1000

Lisaumlelaumlketurva (III sukupolvi)

d) Minimielaumlkekeskipalkka

Koumlyhyysriski (Ranska = 1) 35

Iso-Britannia 30

Kreikka25

Espanja 20 Suomi

Portugali Irlanti Tanska15

Italia Norja Belgia 10 Ruotsi ItaumlvaltaSaksa Ranska Alankomaat05

250 300 350 400 450 500 550 Minimielaumlkekeskipalkka

Laumlhde EU-SILC 2005ndash2009

Kangas ja Hussain Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski Euroopassa

263

Sosiaalimenoperusteisissa indikaattoreissa taas huomioidaan paremmin sekauml se paljonko rahaa elaumlkkeisiin kaumlytetaumlaumln ettauml se miten ja kuinka suurelle joukolle tuo kaumlytetty rahamaumlaumlrauml jakaantuu Jos maan tilastot ovat kunnossa sosiaalimenojen dekomponoinnilla voidaan saada suhteellisen hy vauml kuva eri r yhmien sosiaaliturvasta ja elinoloista Kolmannen sukupolven laumlhestymisshytavoissa luodataan lakisaumlaumlteisten oikeuksien lisaumlksi kollektiivisesti hankittua elauml keturvaa (sekauml etuusperusteisin laskelmin kuten esim OECD 2011a tai menoperusteisin laskelmin kuten esim OECD 2007) Niissauml tarkastellaan myoumls eri tulotasoja ndash pieni- keski- ja suurituloisia ja heille kuuluvia etuuksia Naumlillauml laumlhestymistavoilla kuvataan parhaiten sitauml sosiaalista todellisuutta jota kohden ollaan useissa maissa siirtymaumlssauml Kaventuvaa lakisaumlaumlteistauml elaumlketurvaa kaumlydaumlaumln parantamaan kollektiivisilla ja yksiloumlllisillauml lisaumlelaumlkkeillauml Taumlllauml taas saattaa olla omat elaumlkelaumlisten vaumlliseen tulonjakoon liitty vaumlt vaikutuksensa

Kuvioon 5 on otettu mukaan myoumls minimielaumlkkeen ja elaumlkelaumliskoumlyhy yden vaumllistauml yhteyttauml havainnollistava asetelma Kuviosta 5d selviaumlauml huomattavan vahva korrelaatio naumliden asioiden vaumllillauml (r = ndash 068 ilman Tanskaa r = ndash074) Naumlytshytaumlauml siis siltauml ettauml kaikkein keskeisin tekijauml maiden vaumllisten elaumlkelaumliskoumlyhy yserojen selittaumlmisessauml on yksinkertaisesti se mille tasolle peruselaumlketurva on asetettu

Tulokset ovat kuitenkin eraumlissauml tapauksissa herkkiauml valitun koumlyhyysrajan suhteen Toisen sukupolven mittarit toimivat suhteellisen huonosti riippumatta kaumly tetystauml koumlyhy ysmittarista Kolmannen sukupolven laumlhesty mistapa toimii paremmin 40 ja 50 prosentin kuin 60 prosentin rajalla Suomen suhteellinen asema muihin maihin naumlhden parantuu jos koumlyhy ysrajaa lasketaan 40 proshysentin rajalla vanhuskoumlyhy ys on Suomessa parin prosentin tietaumlmissauml mikauml on yksi Euroopan pienimmistauml luvuista (LIS 2013) Suomessa 40 ja 60 prosentin koumlyhyysrajan vaumlliin sijoittuu paljon elaumlkelaumlisiauml Siksi kuva vanhuusiaumln koumlyhyyden kehittymisestauml 1990-luvulta naumlihin paumliviin (ks LIS 2013) riippuu pitkaumllti siitauml mitauml koumlyhy ysrajaa kaumlytetaumlaumln

Elaumlketurva ja koumlyhyys ovatko vanhat konstit parempia kuin OECD-kirjallinen uusia

Taumlmaumln tutkimuksen yleisenauml laumlhtoumlkohtana oli aiempi keskustelu vertailevan hy vinvointitutkimuksen eri suuntauksista tai kolmesta sukupolvesta menoshyperusteisesta mallinnuksesta lakisaumlaumlteisiauml sosiaalisia oikeuksia tarkastelevasta perinteestauml ja laajemmasta eri tuloryhmiauml ja julkisia ja yksityisiauml sosiaaliturvan muotoja mittaavasta laumlhestymistavasta Sukupolvet eivaumlt niinkaumlaumln ole toisiaan pois sulkevia kuin toisiaan taumlydentaumlviauml Menoperusteisten analy ysien vahvuus

Eurooppalaiset elinolot

264

on niiden objektiivisuudessa Menot ovat toteutunutta sosiaaliturvaa Pulmaksi saattaa muodostua se ettauml vaikka tehtaumlisiin hy vin hienojakoisia menoerittelyishytauml ei vaumllttaumlmaumlttauml saada esiin taustalla olevaa sosiaalisiin oikeuksiin liittyvaumlauml tulonjakomekaniikkaa Sosiaalisten oikeuksien tarkastelu puolestaan kuvaa sitauml kuka saa mitauml ja kuinka paljon Laumlhestymistavan ongelmat tulivat empiirisesshysauml jaksossa esiin Kreikan tai laajemminkin koko Etelauml-Euroopan elaumlketurvan kohdalla Vaumllimeren maissa naumlyttaumlisi sosiaalisten oikeuksien pohjalta olevan Euroopan parhaat elaumlkkeet Taumltauml taustaa vasten EU-SILCin paljastama koumlyhy yden yleisy ys Etelauml-Euroopan maissa on outo tulos Joko elaumlkelupaukset eivaumlt pidauml paikshykaansa tai tulonjakotilastot ovat harhaisia Tai kenties kummatkin ovat harhaisia

Kol ma n nen su kupolven t ut k i mus jossa mu k aa n tuodaa n eri tu lonshysaajaryhmaumlt ja heille maksettavat lakisaumlaumlteiset ja muut etuudet (kollektiiviset tai yksiloumllliset elaumlkkeet) tuo esiin sen suuntauksen johon sosiaalipolitiikka naumlyttaumlauml monissa maissa olevan kehittymaumlssauml Lakisaumlaumlteisiauml sosiaalisia oikeuksia leikataan ja kukin ammattiryhmauml pyrkii voimavarojensa mukaan kompensoimaan leikshykauksia taumlydentaumlmaumlllauml vanhuudenturvaansa erilaisilla kollektiivisilla elaumlkkeillauml Kuten alussa todettiin periaatteellisesti vanheneminen on sellainen riski johon myoumls yksiloumlllinen vakuuttautuminen sopii varsin hy vin tai ainakin paremmin kuin vaikkapa sairauteen tai tyoumlttoumlmy yteen

Tutkimuksen kannalta ei-lakisaumlaumlteisen sosiaaliturvan laajeneminen on ongelma Meillauml ei ole tietoa siitauml millaisia elaumlkeoikeuksia eri ryhmille taataan eikauml meillauml myoumlskaumlaumln ole asianmukaista tietoa naumliden oikeuksien aiheuttamista todellisista kustannuksista Oikeudenmukaisuusperspektiivistauml katsoen pulmaksi taas tulee se ettauml yksityisvakuuttamisen mahdollisuus ja kyky vaihtelevat hy vin paljon eri sosiaaliluokissa Kollektiivisilla ja yksityisillauml vakuutuksilla on taipushymus suosia yhteiskunnan hy vaumlosaisia ryhmiauml hy vaumltuloisia suurten yrityksen palveluksessa olevia toimihenkiloumlitauml miehiauml ja vahvoja ammattiryhmiauml Taumlssauml tutkimuksessa saatu tulos osoittaa ettauml tilanne ei vaumllttaumlmaumlttauml ole niin suuri onshygelma niissauml maissa joissa lisaumlvakuuttaminen yhdisty y vahvaan perusturvaan Itse asiassa Alankomaat on hy vauml esimerkki siitauml miten antelias kansanelaumlke yhshydistettynauml kollektiivisiin elaumlkkeisiin tuottaa pieniauml tulokoumlyhy yteen ja tulonjaon eriarvoisuuteen liittyviauml lukuja Alankomaissa taumlysi kansanelaumlke on noin 50 proshysenttia keskimaumlaumlraumlisestauml palkasta mikauml merkitsee yhtaumlaumlltauml sitauml ettauml elaumlkelaumlisten tulokoumlyhy ys on pientauml ja toisaalta sitauml ettauml mitauml tahansa kansanelaumlkkeen lisaumlksi henkilouml saa se ei kovin paljoa lisaumlauml elaumlkelaumlisten vaumllistauml eriarvoisuutta Yleenshysaumlhaumln kollektiiviset elaumlkkeet ovat parhaimmillaan luvanneet 70 ndash80 prosentin korvaustason Elaumlkevariaatio olisi enimmillaumlaumln siis noin 30 prosenttiyksikkoumlauml (80 ndash 50 ) Tilanne on toinen niissauml maissa joissa peruselaumlkkeen taso on alhainen vaikkapa 25 prosenttia keskipalkasta Taumllloumlin peruselaumlke ei tarjoa riitshytaumlvaumlauml suojaa sen kummemmin tulokoumlyhy yttauml kuin eriarvoisuuden kasvuakaan vastaan Jos taumlssauml tilanteessa oletetaan ettauml kollektiivisten elaumlkkeiden tavoitetaso

Kangas ja Hussain Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski Euroopassa

265

on asetettu vaikkapa edellauml mainittuun 80 prosenttiin elaumlkevariaatio on paljon suurempi kuin kuvatussa Alankomaiden tapauksessa eli noin 55 prosenttiyksikshykoumlauml (80 ndash 25 ) Laskelmat ovat hypoteettisia mutta ne kuvaavat sitauml uutta todellisuutta jossa monessa maassa ollaan Kenties on sy ytauml arvioida uudelleen rdquouudelleenjaon paradoksinrdquo paikkansapitaumlv y ys Paradoksissahan oletettiin ettauml niissauml maissa joissa on hy vauml ansioturva on myoumls hy vauml perusturva Hyvaumlosaisille maksettavien etujen ajateltiin nostavan myoumls perusturvaetuuksia (Korpi ja Palme 1998) Toisaalta alhaiset ansiosidonnaiset edut muodostavat alhaalla olevan katon jota perusturvaetuudet eivaumlt voi puhkaista (Nelson 2003)

Meidaumln tarkastelumme viittaa pikemminkin siihen ettauml oleellista ei niinshykaumlaumln ole se mille tasolle keskivertopalkansaajan elaumlke tai maksimielaumlke asettuvat Niiden suhde perusturvaan osoittautui negatiiviseksi Jos ansioeduilla joskus on ollut uudelleenjaon paradoksin osoittama yhteys tuota yhteyttauml ei enaumlauml ole tai yhteys on epaumlselvempi Oleellisempaa koumlyhy yden pienentaumlmisessauml naumlyttaumlauml olevan vaumlhimmaumliselaumlketurvan riittaumlvauml taso

Laumlhteet Ahonen K Elaumlkelaumlisten toimeentulo eurooppalaisessa vertailussa Julkaisussa Kautto M toim Elaumlkkeet ja elaumlkkeensaajien toimeentulo 2000ndash2010 Helsinki Elaumlketurvakeskus 2011 127ndash144

Airio I Change of norm In-work poverty in a comparative perspective Helsinki Kela Studies in social security and health 92 2008

Airio I Blomberg H Kangas O Kroll C Niemelauml M Taumlyden kansanelaumlkkeen saajien tulot ja kokemukset toimeentulosta Julkaisussa Airio I toim Toimeentuloturvan verkkoa kokemassa Kansalaisten kaumlsitykset ja odotukset Helsinki Kela 2013 142ndash167

Alestalo M Uusitalo H Social expenditure A decompositional approach Julkaisussa Kolberg J-E toim The study of welfare state regimes Armonk NY Sharpe 1992 37ndash68

Carroll E Emergence and structuring of social insurance institutions Stockholm Swedish Institute for Social Research 1999

Castles F The working class and welfare Reflections on the political development of the welfare state in Australia and New Zealand 1890ndash1990 Wellington Allen amp Unwin 1985

Castles F The future of the welfare state Crisis myths and crisis realities Oxford Oxford University Press 2004

Castles F Mitchell D Worlds of welfare and families of nations Julkaisussa Castles F toim Families of nations Patterns of public policy in Western democracies Aldershot Dartmouth 1993 206ndash222

Ebbinghaus B The varieties of pension governance Pension privatization in Europe Oxford Oxford University Press 2011

Eurooppalaiset elinolot

266

Esping-Andersen G Politics against markets The social democratic road to power Princeton NJ Princeton University Press 1985

Esping-Andersen G Three worlds of welfare capitalism Cambridge Polity Press 1990

Esser I Ferrarini T Nelson K Sjoumlberg O A framework for comparing social protection in developing and developed countries The example of child benefits International Social Security Review 2009 62 (1) 91ndash115

Eurostat Active ageing and solidarity between generations A statistical portrait of the European Union 2012 Luxembourg Eurostat 2011

Ferrarini T Parental leave institutions in eighteen post-war welfare states Stockholm Swedish Institute for Social Research 2003

Flora P toim Growth to limits The Western European welfare states since World War II vol I Sweden Norway Finland Denmark Berlin de Gruyter 1986a

Flora P toim Growth to limits The Western European welfare states since World War II vol II Germany United Kingdom Ireland Italy Berlin de Gruyter 1986b

Fritzell J Baumlckman O Ritakallio V-M Income inequality and poverty Do the Nordic countries still constitute a family of their own Julkaisussa Kvist J Fritzell J Hvinden B Kangas O toim Changing social equality The Nordic welfare model in the 21st century Bristol Policy Press 2012 165ndash185

Immergut E Anderson K Schulze I toim The handbook of West European pension politics Oxford Oxford University Press 2009

Kangas O The politics of social rights Studies on the dimensions of sickness insurance in OECD countries Stockholm Swedish Institute for Social Research 1991

Kangas O Finland Labor markets against politics Julkaisussa Immergut E Anderson K Schulze I toim The handbook of West European pension politics Oxford Oxford University Press 2009 248ndash296

Kangas O Palme J Does social policy matter Poverty cycles in OECD countries International Journal of Health Services 2000 30 (2) 335ndash352

Kangas O Palme J Social rights structural needs and social expenditure A comparative study of 18 OECD countries 1960ndash2000 Julkaisussa Clasen J Siegel N toim Investigating welfare state change The rsquodependent variable problemrsquo in comparative analysis Cheltenham Elgar 2007 106ndash129

Kangas O Ritakallio V-M Socialpolitik eller social struktur Inkomsttransfereringar sociodemografiska faktorer och fattigdom i Frankrike och de nordiska laumlnderna Dansk sosiologi 2000 10 (3) 49ndash68

Kari M Markwort J Sosiaaliturvajaumlrjestelmaumlt eri maissa Helsinki Finanssi- ja vakuutuskustannus 2008

Kautto M toim Elaumlkkeensaajat ja elaumlkelaumlisten toimeentulo 2000ndash2010 Helsinki Elaumlketurvakeskus Raportteja 4 2011

Korpi W Working class in welfare capitalism London Routledge 1978

Korpi W Social policy and distributional conflict in the capitalist democracies West European Politics 1980 3 (3) 296ndash216

Kangas ja Hussain Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski Euroopassa

Korpi W Palme J The paradox of redistribution and the strategy of equality Welfare state institutions inequality and poverty in the Western countries American Sociological Review 1998 63 (5) 661ndash687

Kuitto K Jahn D Dupond N Welfare policy institutions in the enlarged EU Convergence divergence or persistence Greifswald University of Greifswald Greifswald Comparative Politics Working paper 1 2012

Lewis J Gender and the development of welfare regimes Journal of European Social Policy 267 1992 2 (3) 159ndash173

Lewis J The decline of the male breadwinner model Implications for work and care Social politics 2001 8 (2) 152ndash169

LIS Luxembourg Luxembourg Income Study 2013 Saatavissa lthttpwwwlisdatacenter orgdata-accesskey-figuresdownload-key-figuresgt Viitattu 1552013

Marshall TH Class citizenship and social development Garden City NY Anchor Books 1959

Nelson K Fighting poverty Comparative studies on social insurance means-tested benefits and income redistribution Stockholm Swedish Institute for Social Research 2003

Nummi T Salonen J Koskinen L Earnings profiles of Finnish wage earners 2000ndash2010 Helsinki Finnish Centre for Pensions Working Papers 5 2012

OECD Social expenditure 1960ndash1990 Problems of growth and control Paris OECD 1985

OECD The social expenditure database An interpretive guide SOCX 1980ndash2003 Paris OECD 2007 Saatavissa lthttpstatsoecdorgOECDStatDownloadFiles OECDSOCX2007InterpretativeGuide_Enpdfgt Viitattu 1592012

OECD Pensions at a glance 2011 Paris OECD 2011a

OECD Howrsquos life Measuring well-being Paris OECD 2011b

OECD Net benefits Paris OECD 2012 Saatavissa lthttpwwwoecdorgdocument18033 43en_2649_34637_39717906_1_1_1_100htmlgt Viitattu 1592012

OECD Pensions at a Glance 2013 Retirement-Income Systems in OECD and G20 Countries Paris OECD 2013

Orloff A Gender and the social rights of citizenship The comparative analysis of state policies and gender relations American Sociological Review 1993 58 (3) 303ndash328

Palme J Pension rights in welfare capitalism The development of old-age pensions in 18 OECD Countries 1930 to 1980 Stockholm Swedish Institute for Social Research 1990

Rantala J Suoniemi I Tyoumlstauml elaumlkkeelle Tulokehitys ja korvaussuhteet Helsinki Elaumlketurvakeskus Raportteja 3 2010

Ringen S Uusitalo H Income distribution and redistribution in the Nordic welfare states Julkaisussa Kolberg J-E toim The study of welfare state regimes Armonk NY Sharpe 1992 69ndash91

Saunders P What can we learn from international comparisons of public sector size and economic performance European Sociological Review 1986 2 (1) 52ndash60

Eurooppalaiset elinolot

268

SCIP Social Citizenship Indicators Program Stockholm Swedish Institute for Social Research 2012 Saatavissa lthttpsdspaceitsusedspacehandle101027gt Viitattu 11112012

Scruggs L Jahn D Kuitto K Comparative Welfare Entitlements Dataset 2 Version 2014-03 Storrs CN University of Connecticut amp Greifswald University of Greifswald 2014

Sjoumlberg O Duties in the welfare state Working and paying for social rights Stockholm Swedish Institute for Social Research 2000

Suoniemi I Koumlyhyyden dynamiikka Suomessa 1995ndash2008 Helsinki Elaumlketurvakeskus Elaumlketurvakeskuksen tutkimuksia 114 2013

Uusitalo H Elaumlkevakuutus Julkaisussa Havakka P Niemelauml M Uusitalo H toim Sosiaalivakuutus Helsinki Finanssi- ja vakuutuskustannus 2012 76ndash113

van Gerven M The broad tracks of path dependent benefit reform A longitudinal study of social benefit reforms in three European countries 1980ndash2006 Helsinki Kela Studies in social security and health 100 2008

Wennemo I Sharing the costs of children Studies of the development of family support in the OECD Countries Stockholm Swedish Institute for Social Research 1994

Eurooppalaiset elinolot

Jenni Blomgren Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutus terveyteen ja tyytyvaumlisyyteen

270 Euroopassa

Elaumlkkeelle siirtymiseen liittyvaumlt tekijaumlt ovat tyoumlurien pidentaumlmisen paineessa nousseet paumlivaumlnpolitiikan keskioumloumln Keskustelu kierty y enimmaumlkseen sen ympaumlshyrille mitkauml tekijaumlt ennustavat elaumlkkeelle siirtymistauml ja miten sitauml voitaisiin siirtaumlauml yhauml myoumlhaumlisempaumlaumln ikaumlaumln Vaumlhemmaumllle keskustelulle ovat jaumlaumlneet elaumlkkeelle siirtymisen vaikutukset yksiloumln hy vinvointiin Tarkastelemalla kuinka yksiloumln elaumlmauml muuttuu elaumlkkeelle siirtymisen seurauksena voidaan mahdollisesti etsiauml vastauksia myoumls siihen mihin seikkoihin tyoumluran loppupaumlaumlssauml tulisi kiinnitshytaumlauml huomiota jos ja kun tyoumluria halutaan pidentaumlauml Toisaalta tieto elaumlkkeelle siirtymisen ter veys- ja hy vinvointivaikutuksista on taumlrkeaumlauml myoumls siksi ettauml osataan paremmin ennakoida terveys- ja sosiaalipalvelujaumlrjestelmaumllle tulevaa kuormitusta Esimerkiksi terveydenhuollossa vaikutukset voivat olla suuria sillauml elaumlkkeelle siirtyjaumlt siirty vaumlt useimmiten tyoumlterveyshuollon piiristauml julkisen terveydenhuollon asiakkaiksi

Suomen vaumlestoumln ikaumlaumlntyessauml elaumlk keellauml olevien osuus vaumlestoumlstauml kasvaa Vuoden 2012 lopussa Suomessa oli 145 miljoonaa omaelaumlkkeen1 saajaa mikauml vastasi 27aumlauml prosenttia vaumlestoumlstauml Vanhuuselaumlkkeellauml naumlistauml oli 117 miljoonaa henkiloumlauml (Elaumlketurvakeskus 2014 Tilastokeskus 2014) Aikavaumllillauml 2000 ndash2012 elaumlkelaumlisten maumlaumlrauml on kasvanut 220 000lla ja vaumlestoumlosuus kolmella prosenttishyyksikoumlllauml Etenkin vanhuuselaumlkkeelle siirtyminen on suurten ikaumlluokkien ikaumlaumlnshytyessauml koskettanut vuosi vuodelta yhauml useampia suomalaisia Kun vuonna 2001 elaumlkkeelle siirtyi noin 61 000 henkiloumlauml joista 20 000 siirtyi vanhuuselaumlkkeelle vuonna 2012 elaumlkkeelle siirtyneitauml oli 71 000 joista 48 000 oli vanhuuselaumlkkeelle siirtyjiauml (Elaumlketurvakeskus ja Kela 2013)

Taumlssauml artikkelissa kaumlyn aluksi laumlpi elaumlkkeelle siirtymisen hyvinvointivaikushytuksiin liitty vaumlauml kirjallisuutta minkauml jaumllkeen tarkastelen ECHP-aineistolla sitauml millaisia seurauksia elaumlkkeelle siirtymisellauml on terveyteen ja ty yty vaumlisy yteen Suomessa ja muutamassa muussa Euroopan maassa

1 Omaelaumlk keitauml ovat Suomessa vanhuus- tyoumlky v yttoumlmy ys- tyoumlttoumlmy ys- osa-aika- ja maatalouden erityiselaumlkkeet Omaelaumlkettauml saavien lukumaumlaumlraumlssauml eivaumlt ole mukana ne elaumlk keensaajat jotka saivat pelk kaumlauml perhe-elaumlkettauml (leskenelaumlke ja lapsenelaumlke)

Blomgren Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutus terveyteen ja tyytyvaumlisyyteen Euroopassa

271

Ikaumlaumlntyvien hyvinvointi Suomessa ja Euroopassa

Elaumlkeikaumlisten elinoloista terveydestauml ja hy vinvoinnista tiedetaumlaumln tutkimusten perusteella paljon ndash Suomessa tietoa elaumlkeikaumlisten terveydestauml ja hyvinvoinnista kootaan saumlaumlnnoumlllisin vaumlliajoin esimerkiksi Terveyden ja hy vinvoinnin laitoksen keraumlaumlmaumlssauml Suomalaisten hy vinvointi ja palvelut -kyselyssauml (HYPA) sekauml Elaumlke-i kaumlisen vaumlestoumln ter veyskaumly ttaumly t y minen ja ter veys -tut k imu ksessa (EV TK) Ikaumlaumlntyneiden elaumlmaumlnlaadun keskeisiauml elementtejauml ovat hyvauml terveys riittaumlvauml toimeentulo psy ykkinen hy vinvointi ja hy vaumlt sosiaaliset verkostot (Vaarama ym 2006) Vuoden 2009 EVTK-tutkimuksen mukaan 65ndash84-vuotiaista suomashylaisista 48 prosenttia arvioi terveydentilansa vaumlhintaumlaumln melko hy vaumlksi ndash osuus kasvoi 8ndash9 prosenttiyksikoumlllauml vuoteen 2001 verrattuna Ystaumlviaumlaumln tai sukulaishysiaan tapasi vaumlhintaumlaumln kerran tai pari viikossa 59 prosenttia 65ndash84-vuotiaista miehistauml ja 66 prosenttia naisista (Laitalainen ym 2010) Vaaraman ja Ollilan (2008) HYPA-tutkimuksen 60ndash79-vuotiaita vuonna 2006 koskevat tulokset ovat samansuuntaisia miehistauml 50 prosenttia ja naisista 53 prosenttia arvioi terveyshytensauml vaumlhintaumlaumln melko hy vaumlksi ja miehistauml 72 prosenttia ja naisista 76 prosenttia tapasi eri taloudessa asuvia ystaumlviauml tai sukulaisia vaumlhintaumlaumln viikoittain Menojen kattaminen oli vaumlhintaumlaumln melko helppoa 75 prosentille taumlmaumlnikaumlisistauml miehistauml ja 71 prosentille naisista (ks myoumls Kautto ym 2009) Ainakin naumlmauml nuoremmat ikaumlaumlntyneet ns rdquokolmasikaumllaumlisetrdquo (Laslett 1994 Vaarama ja Ollila 2008) voivat Suomessa keskimaumlaumlrin varsin hyvin

Entauml kuinka elaumlkeikaumliset voivat muissa Euroopan maissa Kuvioon 1 (s 272) on koottu EU-SILC-elinolotutkimuksen (ks Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa) aineistosta laskettuja tietoja 55 vuotta taumlyttaumlneiden vastaajien kokeshymuksista terveydentilastaan ja kuvioon 2 (s 273) tietoja tulojen riittaumlv y ydestauml vuonna 2010 eriteltynauml sen mukaan oliko henkilouml elaumlkkeellauml vai ei Tarkastelu on rajattu 55 vuotta taumlyttaumlneisiin jotta voitaisiin jo taumlssauml vaiheessa tehdauml vertailua myoumlhaumlisessauml tyoumliaumlssauml olevien ja elaumlkelaumlisten vaumllillauml Lisaumlksi kuviossa 1 on arvioinshynin taustaksi Eurostatin tilastotietokannasta poimittua tietoa 60-vuotiaiden elinajanodotteesta ja kuviossa 2 tietoa 60 vuotta taumlyttaumlneiden koumlyhy ysasteista

Kuviossa 1 maat on jaumlrjestetty laskevaan jaumlrjestykseen elaumlkkeellauml olevien koetun terveyden mukaan Kuviosta nousee esiin seuraavia havaintoja Maiden vaumllillauml on suuria eroja hyvaumlssauml koetussa terveydessauml mutta keskimaumlaumlraumlisestauml tasosta riippumatta elaumlkkeellauml olevat kokevat joka maassa olevansa vaumlhemmaumln terveitauml kuin muut Maat tosin eroavat siinauml miten paljon elaumlkelaumliset ja muut poikkeavat toisistaan esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa joissa hy vauml koettu terveys on yleistauml elaumlkelaumlisillaumlkin ero muihin kuin elaumlkkeellauml oleviin on prosenttishyyksikoumlissauml mitattuna varsin suuri Toisaalta esimerkiksi Alankomaissa ja Belgiassa ero elaumlkelaumlisten ja ei-elaumlkelaumlisten vaumllillauml on pieni Suomi sijoittuu maavertailun haumlntaumlpaumlaumlhaumln sekauml elaumlkelaumlisten ettauml muiden hy vaumln koetun terveyden mittarilla

Eurooppalaiset elinolot

272

Portugali erottuu kuitenkin muista maista siinauml ettauml siellauml koettu terveys on selvaumlsti vertailun heikoin

Itse arvioidun terveydentilan on todettu olevan hy vauml yleinen terveysmittari sillauml se ennustaa hy vin myoumls objektiivisempia terveyden mittareita elaumlmaumlnlaatua ja kuolleisuutta (Jylhauml 2009) Toisaalta myoumls esimerkiksi onnellisuus voi ennustaa koettua terveyttauml (Kinnunen ym 2011) Koetun terveyden mittari on kuitenkin hy vin kulttuurisidonnainen sen raportoiminen on yhteydessauml kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin tekijoumlihin jotka vaikuttavat siihen kuinka omaa tervey ttauml kusshysakin maassa ja kulttuurissa arvioidaan (Vuorisalmi ym 2008 Layes ym 2012) Taumlstauml sy ystauml kuviossa 1 havaittuihin maiden vaumllisiin eroihin koetussa terveydessauml on suhtauduttava varauksella Koetun terveyden mittarin luotettavuutta voidaan edellauml tarkasteltujen maiden osalta arvioida vertailemalla hy vaumlauml koettua terveyttauml raportoivien osuutta kunkin maan elinajanodotteeseen Kuviosta 1 naumlhdaumlaumln ettauml elinajanodote ei korreloi hy vaumln koetun terveyden kanssa Portugalissa mittarit naumlyttaumlvaumlt osoittavan samaan suuntaan mutta Tanska on muissakin yhteyksissauml mainittu malliesimerkki siitauml miten ihmiset ilmoittavat tervey tensauml hy vaumlksi mutta he kuitenkin kuolevat verrattain nuorina (ks myoumls Kangas 2012) Toisaalta kunkin maan sisaumlisiin vaumlestoumlryhmien vaumllisiin eroihin harhan ei pitaumlisi vaikuttaa

Kuvio 1 Terveytensauml hyvaumlksi tai erittaumlin hyvaumlksi kokevien osuus 55 vuotta taumlyttaumlneistauml elaumlkkeellauml oleshy

vista ja muista kuin elaumlkkeellauml olevista EU-15-maissaa sekauml 60-vuotiaiden jaumlljellauml oleva elinajanodote

vuonna 2010

Vuotta 100 23

90 225

80 22 Osuus elaumlkkeellauml olevista 215

60

70 Osuus muista 21

50 205 60-vuotiaiden 40 elinajanodote

vuotta 20

30 195

20 19

10 185

18

Iso-

Brita

nnia

Ruot

si

Alan

kom

aat

Belg

ia

Tans

ka

Luxe

mbu

rg

Rans

ka

Itaumlva

lta

Krei

kka

Espa

nja

Saks

a

Suom

i

Italia

Port

ugal

i

a Lukuun ottamat ta Irlantia josta aineistoa ei saatavilla Painotetut osuudet laskettu niiden joukosta jotka ovat vastanneet kysymykseen (puuttuvat poistettu) Laumlhteet EU-SILC 2010

0

Blomgren Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutus terveyteen ja tyytyvaumlisyyteen Euroopassa

Kuvio 2 Tulonsa riittaumlmaumlttoumlmiksia kokevien osuus 55 vuotta taumlyttaumlneistauml elaumlkkeellauml olevista ja muista

kuin elaumlkkeellauml olevista EU-15-maissab sekauml 60 vuotta taumlyttaumlneiden koumlyhyysaste (ekvivalisoidut kaumlyshy

tettaumlvissauml olevat tulot alle 60 mediaanista) vuonna 2010

273

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

Osuus elaumlkkeellauml olevista

Osuus muista

60 vuotta taumlyttaumlneiden koumlyhyysaste

Krei

kka

Port

ugal

i

Italia

Rans

ka

Espa

nja

Belg

ia

Itaumlva

lta

Iso-

Brita

nnia

Alan

kom

aat

Tans

ka

Suom

i

Saks

a

Luxe

mbu

rg

Ruot

si

a Riittaumlmaumlt toumlminauml pidetaumlaumln tuloja jotka eivaumlt riitauml kattamaan menoja hy vin tai melko hy vin b Lukuun ottamatta Irlantia josta aineistoa ei saatavilla Painotetut osuudet laskettu niiden joukosta jotka ovat vastanneet kysymykseen (puuttuvat poistettu) Laumlhteet EU-SILC 2010

Tulojen riittaumlv y yden kokemukset eroavat selvaumlsti vaumlhemmaumln elaumlkelaumlisten ja ei-elaumlkelaumlisten vaumllillauml (kuvio 2) Tulokset ovat eri maissa kuitenkin erisuuntaisia noin puolessa maista elaumlkelaumliset kokevat tulonsa riittaumlviksi jopa useammin kuin muut (esimerkiksi Saksassa Isossa-Britanniassa ja Suomessa) lopuissa maissa elaumlkelaumlisten tulot riittaumlvaumlt huonommin kuin muiden (esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa ndash vaikka tosin naumlissauml maissa elaumlkelaumlistenkin tulot riittaumlvaumlt tarpeisiin yli neljaumlllauml viidestauml) Portugali erottuu muista maista siinauml ettauml siellauml sekauml elaumlkeshylaumliset ettauml muut kokevat itsensauml sekauml sairaiksi ettauml koumlyhiksi Kreikkalaiset kokevat vielauml portugalilaisia useammin tulojen riittaumlmaumlttoumlmy y ttauml mutta he pitaumlvaumlt terveydentilaansa portugalilaisia parempana (vrt kuviot 1 ja 2) Kiinnostava huomio kuvion 2 perusteella on lisaumlksi se ettauml ikaumlaumlntyneiden koumlyhy ysaste ja tulojen riittaumlvy yden kokemukset ovat suurin piirtein synkroniassa keskenaumlaumln Pohjoismaissa ja Saksassa Muissa maissa koettu tulojen riittaumlmaumlttoumlmy ys on huomattavasti koumlyhy ysastetta korkeammalla tasolla Esimerkiksi Kreikassa yli 80 prosenttia sekauml elaumlkkeellauml olevista ettauml muista raportoi etteivaumlt tulot riitauml menoihin vaikka ikaumlaumlntyneiden virallinen koumlyhy ysaste oli vuonna 2010 rdquovainrdquo 21 prosenttia

Eurooppalaiset elinolot

274

Erot elaumlkkeellauml olevien ja muiden kuin elaumlkkeellauml olevien itse arvioidussa terveydessauml ja ty yty vaumlisy ydessauml johtuvat osittain naumliden ryhmien vaumllisistauml muista eroista terveyden osalta esimerkiksi siitauml ettauml elaumlkkeellauml olevat ovat keskimaumlaumlrin ei-elaumlkkeellauml olevia vanhempia Pelkaumln poikkileikkaustilanteen perusteella ei voida sanoa onko elaumlkkeelle siirtyminen se vaikuttava tekijauml joka tuo ryhmien vaumllille eroja vai onko mukana joitakin muita selittaumlviauml tekijoumlitauml Elaumlkkeelle siirtymisen varsinaisten terveys- ja hyvinvointivaikutusten tutkimiseksi tarvishytaankin samoja ihmisiauml koskevaa seuranta-aineistoa Seuraavassa luvussa kaumlyn laumlpi tutkimustietoa elaumlkkeelle siirtymisen vaikutuksista eri elaumlmaumlnalueisiin

Elaumlkkeelle siirtymisen seurausvaikutuksia

Elaumlkkeelle siirtyminen on yksi keskeisimmistauml elaumlmaumlnmuutoksista jolla voi olla seurausvaikutuksia kaikilla elaumlmaumlnalueilla Elaumlkkeelle jaumlaumlminen voi vaikuttaa muun muassa ta loudelliseen hy v invointiin sosiaaliseen kanssakaumly miseen f y ysisiin ja aumllyllisiin toimintoihin sekauml hyvinvointiin ja terveydentilaan Tutshykimusten mukaan elaumlkkeelle jaumlaumlmisen vaikutukset voivat olla sekauml positiivisia ettauml negatiivisia ja samankin henkiloumln kohdalla vaikutukset voivat olla yhdellauml elaumlmaumlnalueella myoumlnteisiauml mutta toisella kielteisiauml (esim George ym 1984 Reitzes ym 1996 Alpass ym 2000)

Elaumlkkeelle siirtymisen useimmiten myoumlnteiseksi koettuja seurauksia on useita elaumlkkeelle jaumlaumlminen lisaumlauml vapaa-aikaa tarjoaa tilaisuuden lepoon sekauml aiempaa enemmaumln mahdollisuuksia itsensauml toteuttamiseen mihin ei ole aiemmin ollut aikaa (Shanas 1970 Alpass ym 2000 Rijs ym 2012) Elaumlkkeelle jaumlaumlminen voi olla helpotus ja se voi lisaumltauml hy vinvointia esimerkiksi silloin kun elaumlkettauml edeltaumlvauml tyoumlura on ollut stressaava tyoumlhoumln liitty vien seikkojen tai vaikkapa perheen ja tyoumln yhteen sovittamisen kannalta (Reitzes ym 1996 Coursolle ym 2010)

Elaumlkkeelle jaumlaumlmisen kielteisistauml vaikutuksista kenties keskeisin on rahanshytulon vaumlheneminen ja toimeentulon vaikeutuminen (Shanas 1970) Eri maiden elaumlkejaumlrjestelmaumlt ja korvaussuhteet vaikuttavat siihen kuinka merkittaumlvauml tuloshytason lasku tyoumlelaumlmaumlstauml pois siirtymisestauml seuraa Esimerkiksi pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden melko kattava sosiaaliturva ndash sisaumlltaumlen sekauml tulonsiirrot ettauml palvelut ndash toimii osaltaan puskurina elaumlkkeelle siirtymisen mukanaan tuomaa koumlyhy ysriskiauml vastaan Toisaalta elaumlkkeellauml olevien subjektiiviset kokemukset tushylojen riittaumlvyydestauml voivat antaa toisenlaisen kuvan tilanteesta kuin objektiivisesti mitatut tulot ndash jaumlaumlhaumln tyoumlstauml elaumlkkeelle siirtyvaumlltauml pois myoumls monia tyoumlssaumlkaumlyntiin liitty viauml kuluja Elaumlkkeelle siirtymiseen liitty vaumlaumln tulotason pysy vaumlisluonteiseen laskuun voidaan sopeutua kun lisaumlksi kulutustarpeet kaik kiaan vaumlhenevaumlt

Blomgren Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutus terveyteen ja tyytyvaumlisyyteen Euroopassa

275

(Airio ym 2013) On kuitenkin huomattava ettauml koetun toimeentulon mittareishyden keskeinen ongelma on se ettauml ei tiedetauml mihin vastaaja suhteuttaa arviossa oman toimeentulonsa Vastauksiin vaikuttaa se arvioiko vastaaja omaa toimeenshytuloaan esimerkiksi suhteessa koko vaumlestoumloumln muihin samassa elaumlmaumlntilanteessa oleviin johonkin yksittaumliseen henkiloumloumln vai omaan aiempaan tilanteeseensa (Airio ym 2013) Elaumlkkeelle jaumlaumlmisen yhteyttauml tulotasoon kaumlsitellaumlaumln tarkemmin taumlmaumln kirjan edellisessauml artikkelissa (ks Kankaan ja Hussainin elaumlkeartikkeli taumlssauml teoksessa) eikauml siihen siten taumlssauml artikkelissa sy vemmin paneuduta

Elaumlkkeelle jaumlaumlmisen kielteinen seurausvaikutus voi olla myoumls jaumlaumlminen ilman selkeaumlauml roolia yhteiskunnassa (Alpass ym 2000) Elaumlkkeelle jaumlaumlminen voidaan naumlhdauml kriisinauml omaa identiteettiauml joudutaan pohtimaan uudelleen kun yksi keskeinen identiteetin osa-alue ndash tyoumlidentiteetti ndash jaumlauml taakse Ihmisen mahdolliset muut roolit kuin tyoumlelaumlmaumlrooli vaikuttavat kuitenkin siihen miten elaumlkkeelle jaumlaumlminen koetaan Ns jatkuvuusteorian mukaan vaikutukset yleiseen hy vinshyvointiin voivat vaihdella sen mukaan onko ihmisellauml muita ennallaan jatkuvia ja kannattelevia ehkauml tyoumlroolia taumlrkeaumlmpiaumlkin rooleja ndash esimerkiksi rooli perheen yhteisoumln taikka ystaumlvaumlpiirin jaumlsenenauml (Atchley 1971) Etenkin jos tyoumlrooli ei ole elaumlkkeelle jaumlaumlneen keskeisin rooli muut roolit ehkaumlisevaumlt elaumlkkeelle jaumlaumlmisen negatiivisia seurauksia Elaumlkkeelle jaumlaumlminen voi itse asiassa olla helpotus koska tyoumlhoumln liitty vaumlt odotukset ja suorituspaineet jaumlaumlvaumlt taakse Elaumlkkeelle siirtyminen voi siis olla yhtaumlaumlltauml stressiauml aiheuttava mutta toisaalta myoumls stressiauml vaumlhentaumlvauml tapahtuma (Minkler 1981 Reitzes ym 1996 Behncke 2012)

Monet tyoumlhoumln ja tyoumluraan liitty vaumlt tekijaumlt voivat muokata elaumlkkeelle jaumlaumlmishysen kokemusta ja sen seurauksia esimerkiksi se onko elaumlkkeelle jaumlaumlminen ollut vapaaehtoista vai pakollista millaista tyoumltauml on tehty onko tyoumlura ollut palkitseva vai ei ja missauml sosioekonomisessa asemassa on oltu (Reitzes ym 1996 Alpass ym 2000 Mein ym 2003 Warr ym 2004 Dave ym 2006) Myoumls monet muut elaumlkkeelle siirtyjaumlauml kuvaavat tekijaumlt voivat vaikuttaa kokemukseen vaikuttavia tekijoumlitauml ovat muun muassa sukupuoli puolison ja perheen olemassaolo ja omishynaisuudet kertynyt varallisuus luonteenpiirteet ja terveydentila (Atchley 1982 Mein ym 2003 Szinovacz ja Davey 2004 Dave ym 2006)

Elaumlkkeelle siirtymiseen liitty vaumlt muutokset esimerkiksi vapaa-ajassa toimeenshytulossa ja identiteetissauml voivat naumlkyauml muutoksina myoumls terveydentilassa ja hy vinshyvoinnissa Terveys voi heikentyauml etenkin silloin kun elaumlk keelle siirtymisen mukanaan tuomiin muutoksiin sopeutuminen on vaikeaa (Atchley 1976) Soshypeutumisvaikeudet voivat naumlkyauml esimerkiksi psykologisena stressinauml taikka epaumlshyterveellisinauml elaumlmaumlntapoina Jos sopeutuminen on sen sijaan helppoa elaumlkkeelle jaumlaumlmisellauml voi olla positiivinen vaikutus tervey teen Tyoumlssaumlkaumlynnin loppuminen voi tuoda mukanaan terveyden ja toimintaky v yn kannalta eri tavoin myoumlnteisiauml ja kielteisiauml vaikutuksia Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutukset terveyteen ja hy vinshyvointiin voivat johtua mm elintapojen muutoksista sekauml terveyttauml muovaavista

Eurooppalaiset elinolot

276

psykososiaalisista prosesseista (Warr 2004 Helldaacuten ym 2011 Behncke 2012) Elintapojen on todettu joissakin tutkimuksissa olevan ndash etenkin naisilla ndash tershyveellisempiauml elaumlkkeelle siirtyneillauml kuin myoumlhaumlisessauml tyoumliaumlssauml olleilla (Helldaacuten ym 2011 Rijs ym 2012) Sy yndashseuraus-suhde ei kuitenkaan ole vaumllttaumlmaumlttauml selkeauml yhtaumlaumlltauml elaumlkelaumlisillauml voi olla aiempaa enemmaumln aikaa yllaumlpitaumlauml terveyttaumlaumln esishymerkiksi terveellisiauml elaumlmaumlntapoja noudattamalla ndash mutta toisaalta elaumlkelaumlisillauml ei ole tyoumlssauml kaumly viin naumlhden enaumlauml samankaltaista kannustinta hy vaumln terveydentilan yllaumlpitaumlmiseen (Behncke 2012) Tyoumlelaumlmaumlstauml elaumlkkeelle siirryttaumlessauml jaumlaumlvaumlt joka tapauksessa pois tyoumln aiheuttamat fy ysiset ja henkiset rasitteet mikauml voi parantaa kokemusta omasta terveydestauml ja sen riittaumlvy ydestauml Toisaalta tyoumlhoumln ja tyoumlmatshykoihin liitty vaumln fy ysisen aktiivisuuden pois jaumlaumlmisestauml voi seurata terveydenshytilan ja toimintakyvyn heikkeneminen jollei vapaa-ajan aktiivisuus samalla vastaavasti lisaumlaumlnny Tyoumlssaumlkaumlynnin mukanaan tuoman paumlivaumlrytmin poisjaumlaumlnti saattaa myoumls johtaa passivoitumiseen (Atchley 1982) ja sitauml kautta toimintaky vyn heikkenemiseen Elaumlkkeelle siirryttaumlessauml myoumls sosiaalinen verkosto muuttuu muu kuin tyoumlhoumln liitty vauml sosiaalinen ympaumlristouml (tai sen puute) saa taumllloumlin entistauml suuremman painoarvon Elaumlkkeelle jaumlaumldessauml vaarana onkin eristyminen (Alpass ym 2000) Tyoumlelaumlmaumln sosiaaliset suhteet eivaumlt elaumlkkeellauml vaumllttaumlmaumlttauml korvaannu muilla suhteilla toisaalta vapaa-ajan lisaumlaumlntyminen voi mahdollistaa myoumls soshysiaalisten verkostojen laajenemisen ja sy venemisen Elaumlkkeelle siirtyminen voi vaikuttaa myoumls kognitiivisiin kykyihin koska elaumlkkeellauml ei vaumllttaumlmaumlttauml yllaumlpidetauml kognitiivista kapasiteettia samalla tavalla kuin tyoumlelaumlmaumlssauml (Bonsang ym 2012)

Edellauml esitetyn valossa on odotettavaa ettauml tutkimustieto elaumlkkeelle siirtyshymisen hy vinvointivaikutuksista on ristiriitaista Tulokset siitauml ovatko elaumlkkeelle siirtymisen vaikutukset myoumlnteisiauml vai kielteisiauml tai onko niitauml ylipaumlaumltaumlaumln ovat vaihtelevia (Behncke 2012) Joidenkin tutkimusten mukaan elaumlkkeelle siirtymishynen parantaa mielenterveyttauml (Mein ym 2003 Mandal ja Roe 2008 Oksanen ym 2011 Laaksonen ym 2012) onnellisuutta (Latif 2011) koettua tervey ttauml (Wesshyterlund ym 2009) ja kognitiivisia kykyjauml (Coe ym 2012) sekauml vaumlhentaumlauml henkistauml ja fy ysistauml vaumlsymystauml ja masennusoireita (Westerlund ym 2010) Se myoumls lisaumlauml ty yty vaumlisy yttauml (Pinquart ja Schindler 2007) ja psykologista hyvinvointia (Kim ja Moen 2002) Toisten tutkimusten mukaan elaumlkkeelle siirtyminen sen sijaan heikentaumlauml koettua terveyttauml ja toimintakykyauml ja lisaumlauml sairastavuusriskiauml (Dave ym 2006 Behncke 2012) sekauml heikentaumlauml kognitiivisia kykyjauml (Mazzonna ja Peshyracchi 2010 Roberts ym 2011 Bonsang ym 2012) mielenterveyttauml (Dave ym 2006) ja hyvinvointia (Jaeligger ja Holm 2004) Joissakin tutkimuksissa puolestaan ei ole havaittu yhteyksiauml elaumlkkeelle jaumlaumlmisen ja terveyden (Van Solinge 2007) elaumlkkeelle jaumlaumlmisen ja kognitiivisten kykyjen muutoksen (Coe ja Zamarro 2011) taikka elaumlkkeelle jaumlaumlmisen ja masennusoireiden (Behncke 2012) vaumllillauml Tutkishymuksissa on myoumls havaittu samanaikaisia ristiriitaisiakin tuloksia esimerkiksi

Blomgren Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutus terveyteen ja tyytyvaumlisyyteen Euroopassa

277

ettauml elaumlkkeelle siirtymisellauml on positiivinen vaikutus itsearvostukseen mutta negatiivinen vaikutus masennukseen (Reitzes ym 1996)

On luonnollista ettauml elaumlk keelle jaumlaumlminen vaikuttaa eri tavoin erilaisiin ter veys- ja hy vinvointivasteisiin (Van Solinge 2007) Vaikutukset voivat olla erilaisia mittarista riippuen ja myoumls sen mukaan millainen on henkiloumln muu tilanne Tutkimuksiakin on kuitenkin tehty hy vin erilaisilla asetelmilla ja eri konteksteissa sekauml poikkileikkaus- ettauml pitkittaumlisaineistoilla erilaisilla meneshytelmillauml ja kaumly ttaumlen erilaisia muuttujia Keskeinen erityisesti elaumlkkeelle siirtyshymisen terveysvaikutusten tutkimusta hankaloittava seikka on se ettauml elaumlkkeelle jaumlaumlminen ei ole riippumaton vaan endogeeninen tekijauml suhteessa terveyteen heikentyny t terveydentila voi vaikuttaa ja todennaumlkoumlisesti vaikuttaakin elaumlkshykeelle siirtymiseen ei ainoastaan toisin paumlin Heikko terveydentila johtaa usein tyoumlky v y ttoumlmy yselaumlkkeelle siirty miseen mutta ter veyden heikenny ttyauml myoumls vanhuuselaumlk keelle siirry taumlaumln todennaumlkoumlisesti aikaisemmassa vaiheessa kuin siirry ttaumlisiin mikaumlli terveys pysyisi riittaumlvaumln hyvaumlnauml Kaikki tutkimukset eivaumlt ole kontrolloineet sellaisten havaitsemattomien tekijoumliden vaikutusta jotka voivat olla yhteydessauml sekauml elaumlkkeelle siirtymiseen ettauml terveyteen tai hy vinvoinshytiin Esimerkiksi henkiloumln pessimistinen luonteenlaatu voi olla yhteydessauml sekauml hy vinvoinnin kokemukseen ettauml elaumlkkeelle hakeutumiseen Taumlllaisten havaitseshymattomien tekijoumliden vakioiminen on keskeistauml jotta saadaan esiin elaumlkkeelle siirtymisen todelliset vaikutukset Joissakin tutkimuksissa onkin havaittu ettauml alustavissa analy yseissa elaumlkkeelle jaumlaumlminen naumlyttaumlisi heikentaumlvaumln terveyden eri osa-alueita mutta yhteys haumlviaumlauml tai kaumlaumlnty ykin positiiviseksi kun otetaan huomioon se ettauml elaumlkkeelle jaumlaumlminen voi johtua heikentyneestauml terveydentilasta (Charles 2004 Bound ja Waidmann 2007 Neuman 2008)

Tutkimuksen tavoitteet rajaukset ja menetelmaumlt

Taumlssauml artikkelissa tarkastellaan useita vuosia kattavalla paneeliaineistolla sitauml miten elaumlkkeelle siirtyminen on vaikuttanut koettuun terveydentilaan ja ty ytyshyvaumlisyyteen lyhyellauml aikavaumllillauml muutamissa Euroopan maissa Aiheesta ei kaumlytaumlnshynoumlssauml ole vertailevaa tutkimusta jossa eri maita olisi tarkasteltu rinnakkain Eri maissa ndash erilaisten hy vinvointiregiimien ja kulttuuripiirien alueilla ndash elaumlkkeelle siirtymisen vaikutukset hy vinvoinnin eri osa-alueisiin voivat olla hyvin erilaisia Koska aiemman tutkimuksen perusteella tiedetaumlaumln ettauml muun muassa perheshyympaumlristouml sosioekonominen asema sekauml tyoumlhoumln liitty vaumlt tekijaumlt voivat modifioida elaumlkkeelle jaumlaumlmisen hyvinvointivaikutuksia elaumlkkeelle siirtymisen vaikutuksia

Eurooppalaiset elinolot

278

tarkastellaan useassa alaryhmaumlssauml erikseen sukupuolittain siviilisaumlaumldyn2 mushykaan koulutustaustan sekauml elaumlkettauml edeltaumlvaumln tyoumlty yty vaumlisy yden mukaan

Aineistona kaumlytetaumlaumln vuosien 1994ndash2001 aikana keraumlttyauml ECHP-aineistoa (ks Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa) jolla tehdaumlaumln varsinaiset elaumlkkeelle siirtymisen vaikutuksia koskevat analy ysit Tuoreemmalla EU-SILCshyaineistolla ei valitettavasti voida tehdauml artikkelin asetelmaan liitty viauml selittaumlviauml regressioanaly yseja sillauml tuossa aineistossa ei ole kaikkia tarvittavia hy vinvointia kuvaavia mittareita

Vertailtavien maiden valinnassa periaatteena oli se ettauml Suomen lisaumlksi vertailuun valitaan yksi maaedustaja jokaisesta hy vinvointivaltioregiimistauml (ks Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa) Valinnan perusteena kaumlytettiin myoumls seuraavia kriteerejauml 1) maiden osalta on ainakin paumlaumlosin ja mahdollisimshyman yhdenmukaisesti keraumltty taumlssauml kiinnostuksen kohteena olevat muuttujat 2) maiden osalta kysely yn osallistumisaste on mahdollisimman korkea ja keruushyhetkien vaumllinen kato eli attritio on pientauml sekauml 3) aineisto on aidosti pitkittaumlisshyluonteinen mikauml vaatimus sulkee pois esimerkiksi Ruotsin (ks Haumlrkoumlnen 2003)

Edellauml mainituilla perusteilla Pohjoismaista valittiin Suomen rinnalle Tanska englanninkielisistauml maista Iso-Britannia laumlntisestauml Keski-Euroopasta Ranska sekauml Etelauml-Euroopan maista Italia Itauml-Euroopan maita ei ole mukana vielauml ECHP-aineistossa Tanskan aineisto ei aivan taumlytauml korkean osallistumisasteen ja pienen kadon vaatimusta mutta Tanska on perusteltua kuitenkin pitaumlauml mushykana jotta Suomen tuloksia voitaisiin verrata johonkin toiseen Pohjoismaahan Edellauml kuvioissa 1 ja 2 esitetyn vuoden 2010 tilanteen perusteella maita voidaan karkeasti luonnehtia seuraavasti Suomessa ikaumlaumlntyneiden koettu terveys on eurooppalaisessa vertailussa huono mutta tulojen koettu riittaumlv y ys verrattain hy vauml Tanskassa sekauml koettu terveys ettauml koettu tulojen riittaumlvy ys ovat keskishymaumlaumlraumlistauml korkeammalla tasolla Isossa-Britanniassa koettu terveys on vanhojen EU-maiden huippua mutta tulojen riittaumlv y ys vain keskitasoa Ranskassa koettu terveys keskitasoa mutta tulojen riittaumlvy ys keskitasoa heikompaa ja Italiassa sekauml koettu terveys ettauml tulojen riittaumlvy ys eurooppalaisittain heikoimmasta paumlaumlstauml Analy yseihin valitut maat siis ovat suhteellisen erilaisia jo taumlmaumln alustavan tarkastelun perusteella

Tanskan Ison-Britannian Ranskan ja Italian osalta tarkemmissa anashyly yseissa on kaumly toumlssauml tiedot v uosilta 1994 ndash2001 ja Suomen osalta v uosi lta 1996 ndash2001 Ison-Britannian osalta on kaumlytoumlssauml ECHPn kanssa harmonisoitu ja vertailukelpoinen British Household Panel Survey (BHPS) -aineisto Aineisto rajattiin ikaumlaumlntyneisiin tyoumlikaumlisiin eli 55 vuotta taumlyttaumlneisiin joiden elaumlkkeelle

2 Taumlssauml artikkelissa siviilisaumlaumltyauml kaumly tetaumlaumln erottamaan avo- ja avioliitoissa olevat muista taumlmauml ei noudata virallista siviilisaumlaumltyluokitusta

Blomgren Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutus terveyteen ja tyytyvaumlisyyteen Euroopassa

279

siirtymistauml tarkasteltiin kahdeksan vuoden seuranta-aineistolla Aineistossa oli naumlillauml rajauksilla yhteensauml 111 821 havaintoa 21 817 eri henkiloumlltauml

Selitettaumlvaumlt muuttujat koettu terveys ja tyytyvaumlisyys

Koettu terveys Koetun terveyden mittari kertoo kuinka hyvaumlksi tai huonoksi vastaaja koki tervey tensauml viisiportaisella asteikolla A lkuperaumlinen asteik ko kaumlaumlnnettiin analy yseja varten toisin paumlin siten ettauml pistemaumlaumlrauml vaihteli vaumllillauml 1 (erittaumlin huono koettu terveys) ndash 5 (erittaumlin hyvauml koettu terveys) Ranskassa kaumlytetty asteikko oli kuusiportainen mutta asteikko on ECHP-aineistossa valshymiiksi skaalattu vastaamaan muiden maiden viisiportaista asteikkoa (Eurostat 2003) Eurostatilta ei valitettavasti ole saatavissa lisaumltietoa siitauml kuinka uudelleenshyskaalaus on tehty ja miten se vaikuttaa tietojen vertailukelpoisuuteen

Tyytyvaumlisyys ECHP-aineistossa on neljauml ty y ty vaumlisy y ttauml elaumlmaumln eri osashyalueisiin koskevaa kysymystauml Kysymykset koskevat ty yty vaumlisy yttauml paumlaumlasialliseen toimintaan taloudelliseen tilanteeseen asumiseen sekauml vapaa-ajan maumlaumlraumlaumln Ty y t y vaumlisy yden saama pistemaumlaumlrauml vai htelee kun k in k ysy myksen kohda l la vaumllillauml 1 (ei lainkaan ty yty vaumlinen) ndash 6 (taumlysin ty ytyvaumlinen) Osiot yhdistettiin summamuuttujaksi Ison-Britannian aineistossa on kaumlytettaumlvissauml ainoastaan tieto ty y ty vaumlisy ydestauml taloudelliseen tilanteeseen ndash muut kolme osiota ovat kaumlyttoumlkelvottomia sillauml niissauml puuttuvien vastausten osuus on taumlssauml ikaumlryhmaumlssauml 63ndash83 prosenttia Muiden maiden osalta kaumlytetyn summamuuttujan saamat pistearvot vaihtelevat siten vaumllillauml 4ndash24 Summamuuttujan reliabiliteetti Cronshybachin alfalla tarkasteltuna sai arvot 070 (Suomi) 064 (Tanska) 064 (Ranska) ja 075 (Italia) Jotta muita maita voitaisiin verrata myoumls ty yty vaumlisy yden osalta Isoon-Britanniaan ty y ty vaumlisyyttauml taloudelliseen tilanteeseen tarkastellaan myoumls erikseen sekauml Ison-Britannian ettauml muiden maiden osalta

Taustatekijaumlt ja selittaumlvaumlt muuttujat

Taumlrkein tekijauml jonka vaikutuksia halutaan arvioida on elaumlkkeelle jaumlaumlminen Taumltauml varten henkiloumlt luokitellaan paumlaumlasiallisen toiminnan mukaan analy yseissa kahshyteen paumlaumlluokkaan elaumlkkeellauml oleviin ja muihin kuin elaumlkkeellauml oleviin 55 vuotta taumlyttaumlneiden ikaumlryhmaumlssauml elaumlkkeellauml jo olevia on kunakin poikkileikkausvuotena valtaosa Suurin osa muista kuin elaumlkkeellauml olevista on tyoumlssauml mutta osa myoumls tyoumlttoumlmaumlnauml Tyoumlttoumlmien maumlaumlraumlt ovat aineistossa kuitenkin joissakin maissa jatai joinakin vuosina niin pieniauml ettauml tyoumlttoumlmiauml ei voida ECHP-aineiston kaumlsitshytelysaumlaumlnnoumlistauml johtuen3 pitaumlauml omana luokkanaan Muista kuin elaumlkkeellauml olevista

3 Aineiston perusteella ei saa julkaista lukuja jotka perustuvat alle 20 hengen ryhmiin

Eurooppalaiset elinolot

280

osa on ilmoittanut paumlaumlasialliseksi toiminnakseen myoumls mm kodinhoidon tai opiskelun taikka ilmoittanut olevansa muuten tyoumlmarkkinoiden ulkopuolella Myoumls naumlitauml henkiloumlitauml on 55 vuotta taumly ttaumlneiden ikaumlryhmaumlssauml hyvin vaumlhaumln Kaikshykiaan siis analy yseissa pitaumlydy taumlaumln kaksiluokkaisessa paumlaumlasiallisen toiminnan muuttujassa Keskeistauml analy yseissa on tarkastella siirtymiauml ei-elaumlkkeellauml olevien ryhmaumlstauml elaumlkkeellauml olevien ryhmaumlaumln Jotta elaumlkkeelle siirtyneistauml saataisiin tarshyvittaessa eroteltua pois tyoumlky vyttoumlmy yselaumlkkeelle siirtyneet kaumlytetaumlaumln apumuutshytujana tietoa siitauml saiko elaumlkkeellauml oleva henkilouml tulona tyoumlkyv yttoumlmy ysetuutta

Elaumlkkeelle jaumlaumlmisen vaikutuksia tutkitaan useassa eri alaryhmaumlssauml Tarshykasteluja tehdaumlaumln erikseen sukupuolen siviilisaumlaumldyn (avio- tai avoliitossa olevat vs muut) koulutusasteen (vaumlhemmaumln kuin ylemmaumln keskiasteen koulutus vs vaumlhintaumlaumln ylemmaumln keskiasteen koulutus) sekauml elaumlkkeelle jaumlaumlmistauml edeltaumlneen ajankohdan tyoumltyytyvaumlisyyden mukaan Tyoumlty yty vaumlisy yttauml mitattiin summashymuuttujalla johon yhdistettiin tiedot seitsemaumlstauml kysymyksestauml kuinka ty yshyty vaumlinen vastaaja oli tyoumlnsauml palkkatasoon tyoumlturvallisuuteen tyoumln ty yppiin tyoumltuntimaumlaumlriin tyoumlaikoihin tyoumloloihin sekauml tyoumlmatkaan Ison-Britannian osalta oli kaumlytettaumlvissauml ainoastaan neljaumln ensimmaumlisen osion tiedot mikauml otetshytiin luokittelussa huomioon Kuhunkin osioon saattoi vastata asteikolla 1 (ei lainkaan ty yty vaumlinen) ndash 6 (taumlysin ty yty vaumlinen) Summamuuttujan reliabiliteetti oli hy vauml (Cronbachin alfa Suomi 076 Italia 083 Tanska 073 Ranska 066 Iso-Britannia 071) Muuttujan arvon perusteella henkiloumlt jaettiin kahteen ryhshymaumlaumln kaumly ttaumlen jakopisteenauml kullekin maalle erikseen laskettua tyoumlty yty vaumlisy ysshysummamuuttujan keskiarvoa Keskiarvoa alhaisemman pistemaumlaumlraumln saaneet maumlaumlriteltiin tyoumlhoumlnsauml ty ytymaumlttoumlmiksi ja keskiarvoa korkeamman pistemaumlaumlraumln saaneet tyoumlhoumlnsauml ty ytyvaumlisiksi On huomattava ettauml tyoumlty yty vaumlisy ys-tieto on saatavilla vain niiden osalta jotka ylipaumlaumltaumlaumln olivat kyseisenauml vuonna tyoumlssauml joten taumltauml muuttujaa kaumlyttaumlvissauml regressiomalleissa on vaumlhemmaumln henkiloumlitauml kuin muissa malleissa

Elaumlkkeelle siirtymisen lisaumlksi regressiomalleissa otetaan ajassa muuttuvina ja elaumlkkeelle siirtymiseen liitty vinauml kontrollimuuttujina huomioon henkiloumliden ikauml ja tulojen riittaumlvyyden muutos jota mitataan 6-portaisella kysymyksellauml siitauml kuinka hy vin kotitalouden tulot riittaumlvaumlt menoihin (1 = erittaumlin huonosshyti ndash 6 = erittaumlin hy vin) Muuttujaa kaumlsitellaumlaumln analy yseissa lineaarisena vaikka se tarkalleen ottaen on mitattu jaumlrjestysasteikollisena

Taulukkoon 1 on koottu 55 vuotta taumlyttaumlnyttauml vaumlestoumlauml koskevia aineiston perustunnuslukuja analy ysissa mukana olevissa maissa kaikkina aineiston vuosishyna (19941996 ndash2001) Liitetaulukossa 1 (s 300) joitakin jakaumalukuja esitetaumlaumln tarkemmin vuosittain Luvut on painotettu siten ettauml ne edustavat kussakin poikkileikkaustilanteessa kyseisen maan vaumlestoumlauml Muihin maihin verrattuna suomalaiset ovat aineistossa keskimaumlaumlrin nuorempia heistauml suurempi osuus on naisia suurempi osuus on kunakin poikkileikkaushetkenauml elaumlkkeellauml ja pienempi

Blomgren Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutus terveyteen ja tyytyvaumlisyyteen Euroopassa

281

osuus naimisissa tai avoliitossa Liitetaulukkoon 2 (s 301) on koottu vertailun vuoksi EU-SILC-aineiston pohjalta laskettuja vastaavia kuvailevia tietoja 55 vuotshyta taumlyttaumlneestauml vaumlestoumlstauml vuosilta 2004ndash2010 Vastaajajoukon rakenne on naumlissauml eri vuosikymmeninauml keraumltyissauml aineistoissa tarkasteltujen muuttujien mukaan paumlaumlpiirteissaumlaumln samankaltainen joskin elaumlkkeellauml olevien osuudet ovat selvaumlsti pienempiauml tuoreemmassa aineistossa

Taulukko 1 Aineiston tunnuslukuja 55 vuotta taumlyttaumlneet ECHP-aineistossa olevat vuodet 19941996ndash

2001 yhdistetty

Suomi Tanska Iso-

Britannia Ranska Italia

Ikauml keskimaumlaumlrin (vuotta) 677 682 690 687 683

Naisia () 572 549 562 559 561

On avio- tai avoliitossa () 603 715 627 694 673

Vaumlhintaumlaumln ylemmaumln toisen asteen koulutus () 395 500 302 247 156

Elaumlkkeellauml olevia () 764 695 650 728 603

Elaumlkkeelle siirtyneitauml niistauml jotka eivaumlt edellisessauml aallossa olleet vielauml elaumlkkeellauml () 172 161 199 130 98

Elaumlkkeellesiirtymisikauml keskimaumlaumlrin aineistossa miehet 622 647 649 604 638

Elaumlkkeellesiirtymisikauml keskimaumlaumlrin aineistossa naiset 624 630 690 644 667

N (eri henkiloumlitauml) 2 790 2 386 3 688 5 637 7 316

N (havaintoja paneelissa) 11 208 10 936 20 694 29 328 39 646

Virallinen elaumlkeikauml vuonna 1999 (Laumlhde OECD 2011) 65 67

65 (m) 60 (n) 60 55

Toteutunut elaumlkkeellesiirtymisikauml keskimaumlaumlrin vuonna 1999 miehet (Laumlhde OECD 2013) 597 631 624 591 599

Toteutunut elaumlkkeellesiirtymisikauml keskimaumlaumlrin vuonna 1999 naiset (Laumlhde OECD 2013) 592 606 607 592 581

Laumlhde ECHP 1994ndash2001

Keskeinen ongelma vertailevassa tutkimuksessa elaumlkkeelle siirtymisestauml on se ettauml eri maiden elaumlkkeelle siirtymisen jaumlrjestelmaumlt ovat hy vinkin erilaisia ndash esimerk i ksi va nhuuselauml k keiden i kaumlrajat ovat erilaisia ja muut tuvat lisauml ksi ajassa kunkin maan sisaumlllauml sekauml vaihtelevat esimerkiksi ammattiryhmittaumlin Taulukkoon 1 on koottu tietoa myoumls keskimaumlaumlraumlisestauml elaumlkkeellesiirtymisiaumlstauml ndash sekauml kaumly tetystauml 55 vuotta taumly ttaumlneiden aineistosta laskettuna ettauml OECDn tilastojen tietoa OECDn tietojen mukaan virallinen vanhuuselaumlkeikauml vaihteli vertailun maiden vaumllillauml melko lailla mutta toteutuneet elaumlkkeellesiirtymisiaumlt

Eurooppalaiset elinolot

282

eri maissa olivat laumlhempaumlnauml toisiaan (taulukko 1 OECD 2011 OECD 2013) Toteutuneen keskimaumlaumlraumlisen elaumlkkeellesiirtymisiaumln laskelmissa ovat mukana myoumls varhaiselaumlkkeille (esimerkiksi tyoumlky vy ttoumlmy yselaumlkkeille) siirtyneet mistauml sy ystauml toteutuneet iaumlt ovat yleensauml lakisaumlaumlteisiauml vanhuuselaumlkeikaumlrajoja alhaisemshymat Poikkeuksen tekee Italia jossa jostakin sy ystauml elaumlkkeellesiirtymisikauml on ollut huomattavasti virallista elaumlkeikaumlauml korkeampi On huomattava ettauml taumlssauml kaumly tetystauml ECHP-aineistosta lasketut elaumlk keellesiirtymisiaumlt ovat korkeampia kuin OECDn julkaisemat keskimaumlaumlraumliset elaumlkkeellesiirty misiaumlt vastaavana ajankohtana sillauml taumlmauml analy ysi rajoittuu 55 vuotta taumlyttaumlneisiin ja elaumlkkeelle siirtyminen on laskettu niistauml jotka ovat jaumlaumlneet elaumlkkeelle vasta tuon iaumln saashyvuttamisen jaumllkeen Ennen 55 vuoden ikaumlauml alkaneet varhaiselaumlkkeet eivaumlt siten ole laskelmissa mukana

Vaikka maiden vaumllillauml on kaumly tetyssauml aineistossa jonkin verran eroja kesshykimaumlaumlraumlisessauml elaumlkkeellesiirtymisiaumlssauml erot ovat kuitenkin niin pieniauml ettei elaumlkkeellesiirtymisikaumlauml oteta analy yseissa erikseen huomioon

Menetelmaumlt ja analyysin kulku

Aluksi aineistoa kuvaillaan ja elaumlkkeellauml olevia vertaillaan ei-elaumlkkeellauml oleviin vuosittaisilla poikkileikkauksilla eri maiden osalta Taumlmaumln jaumllkeen elaumlkkeelle siirtymisen vaikutuksia koetun terveyden tyyty vaumlisy yden ja sosiaalisten suhshyteiden tiiviyden muutoksiin analysoidaan paneeliregressiomalleilla ns fixed ef fects -malleilla Malleissa kaumlytetaumlaumln hy vaumlksi aineiston koko paneeliluonnetta joten kaikki vuodet 19941996ndash2001 ovat mukana samoissa malleissa Elaumlkkeelle siirtymistauml ja muita muutoksia pystytaumlaumln siten seuraamaan analy yseissa samanshyaikaisesti jokaisena yksivuotisjaksona (1994ndash1995 1995ndash1996 jne) Kiinnostus kohdistuu siihen oliko elaumlkkeelle siirtymisellauml vaikutusta kuhunkin selitettaumlvaumlaumln tekijaumlaumln 55 vuotta taumlyttaumlneiden ryhmaumlssauml Analy ysien paneeliregressiomalleissa on tutkimuskysymysten kannalta taumlrkeimpaumlnauml muuttujana elaumlkkeelle siirtymishynen Taumlmaumln lisaumlksi otetaan huomioon muutos iaumlssauml jonka lisaumlaumlntyminen on yhteydessauml monenlaisiin etenkin terveyteen liitty viin vasteisiin ja joka saattaa sekoittaa elaumlkkeelle siirtymisen yhteyksiauml selitettaumlviin ilmioumlihin Lisaumlksi malleissa kaumlytetaumlaumln henkiloumln kokemusta kotitalouden tulojen riittaumlvy ydestauml menoihin tervey ttauml ja ty y ty vaumlisy y ttauml selittaumlvinauml tekijoumlinauml Tulojen riittaumlv y ys on tekijauml joka saattaa liittyauml vahvasti sekauml elaumlkkeelle siirtymiseen ettauml koetun terveyden ja ty y ty vaumlisy yden muutoksiin

Paneelimallit ottavat huomioon vain ajankohdasta toiseen muuttuvien tekishyjoumliden vaikutuksen ja jaumlttaumlvaumlt pois tekijaumlt jotka eivaumlt muutu Taumllloumlin esimerkiksi sukupuoli ja koulutustaso jaumlaumlvaumlt malleista pois ndash sukupuoli on kaumlytaumlnnoumlssauml pyshysyvauml muuttuja eikauml koulutuskaan ikaumlaumlntyneillauml yleensauml enaumlauml muutu Sukupuolta

Blomgren Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutus terveyteen ja tyytyvaumlisyyteen Euroopassa

283

siviilisaumlaumltyauml koulutusta ja ty ytyvaumlisy y ttauml elaumlkettauml edeltaumlvaumlaumln tyoumlhoumln kaumlytetaumlaumln kuitenkin aineistoa jakavina tekijoumlinauml tarkasteltaessa sitauml ovatko elaumlkkeelle jaumlaumlshymisen vaikutukset erilaisia eri ryhmissauml Paneeliregressiomalleilla pystytaumlaumln autoshymaattisesti vakioimaan havaitsemattomat ja ajassa muuttumattomiksi oletetut henkiloumlauml kuvaavat taustatekijaumlt (esimerkiksi luonteenpiirteet ja elaumlmaumlnasenne) jotka voivat olla yhteydessauml sekauml elaumlkkeelle siirtymiseen ettauml selitettaumlviin muuttushyjiin Paneelimallien kaumlyttouml ratkaisee siten suurelta osin valikoitumisen ongelman

Henkiloumlitauml kuvaavat taustatekijaumlt ovat taumlmaumln artikkelin analyyseissa hiukan erilaisissa rooleissa riippuen siitauml ovatko ne seurantahetkestauml toiseen muuttuvia tietoja (ikauml paumlaumlasiallinen toiminta tulot) vai ovatko ne periaatteessa pysy viauml ja muuttumattomia tietoja (sukupuoli koulutus) taikka tietoja jotka on tarpeen mitata vain elaumlkettauml edeltaumlvaumlltauml ajalta (esimerkiksi tyoumlty y t y vaumlisy ys) Kahden jaumllkimmaumlisten kategorian tietoja kaumlytetaumlaumln analy yseissa aineistoa jakavina tekishyjoumlinauml ja regressioanalyyseissa kaumlytetaumlaumln vain seurantapisteestauml toiseen muuttuvia tekijoumlitauml

Regressioanaly yseissa aineistosta poistettiin tyoumlky v yttoumlmy yden takia elaumlkshykeelle siirtyneet koska heidaumln tapauksessaan terveyteen perustuva valikoitumishynen on ilmeistauml taumllloumlin terveyden heikentyminen on nimenomaan ollut elaumlkkeelle siirtymisen sy ynauml Mallit tehtiin kuitenkin myoumls siten ettauml tyoumlky v yttoumlmy yselaumlkshykeelle siirtyneet olivat mukana Heidaumln mukaan ottamisensa kasvatti jonkin verran elaumlkkeelle siirtymisen vaikutuksista kertovia parametreja taumlmauml kertoo osaltaan tyoumlky vy ttoumlmy yselaumlkkeelle siirtymiseen liitty vaumlstauml valikoitumisesta

Elaumlkkeellauml olevien ja muiden koettu terveys ja tyytyvaumlisyys

Taulukkoon 2 (s 284) on koottu koetun terveyden ja ty y ty vaumlisy yden saamat pistearvot eri maissa elaumlkkeellauml olevien ja ei-elaumlkkeellauml olevien ryhmissauml Luvut on laskettu koko aineistosta siten ettauml vuosien 19941996ndash2001 tiedot on yhdisshytetty Keskiarvojen lisaumlksi taulukossa esitetaumlaumln vuosittaisten tietojen vaihtelushyvaumllit Kaikissa maissa elaumlkkeellauml olevat kokivat tervey tensauml huonommaksi kuin ei-elaumlkkeellauml olevat Vaihteluvaumllien kapeus osoittaa ettauml koetussa terveydessauml ei ole tapahtunut suuria muutoksia eri vuosien vaumllillauml vaan kunkin ryhmaumln taso kussakin maassa on pysynyt varsin vakaana Poikkeus on Iso-Britannia jossa vuonna 1999 raportoitu keskimaumlaumlraumlinen koettu terveys on jostain sy ytauml muita vuosia selvaumlsti heikompi Poikkeamia saattavat selittaumlauml ECHP-aineistossa olevat virheet joita ei kuitenkaan voida jaumlljittaumlauml kaumlytettaumlvissauml olevilla tiedoilla Ranskan osalta koetun terveyden tietojen vertailukelpoisuus on kyseenalaista sillauml Eurostat

Eurooppalaiset elinolot

284

on aineistoja muokatessaan skaalannut Ranskan alkuperaumlisen kuusiportaisen kysymysasteikon viisiportaiseksi (Eurostat 2003)

Taulukko 2 55 vuotta taumlyttaumlneiden koettu terveys ja tyytyvaumlisyys viidessauml Euroopan maassa vuosina

1994ndash2001 Kaikkien vuosien keskiarvot sekauml vuosittaisten tietojen vaihteluvaumllit

Suomi Tanska Iso-Britannia Ranska Italia

Ka Vaihtelu Ka Vaihtelu Ka Vaihtelu Ka Vaihtelu Ka Vaihtelu

Koettu terveysa

Elaumlkkeellauml olevat 30

(29ndash 31) 34

(34ndash 35) 34

(30ndash 36) 31

(31ndash 32) 29

(28ndash 30)

Muut 34 (34ndash 35) 41

(40ndash 42) 36

(32ndash 38) 33

(32ndash 33) 31

(30ndash 32)

Yleinen tyytyvaumlisyysb

Elaumlkkeellauml olevat 198

(194ndash 201) 214

(212ndash 216) ndash ndash 182

(180ndash 184) 153

(148ndash 156)

Muut 184 (183ndash 186) 206

(201ndash 213) ndash ndash 171

(169ndash 173) 143

(140ndash 145)

Tyytyvaumlisyys taloudelliseen tilanteeseenc

Elaumlkkeellauml olevat 44

(43ndash 45) 50

(49ndash 51) 40

(38ndash 41) 39

(38ndash 40) 32

(31ndash 33)

Muut 42 (41ndash 42)

49 (48ndash 51)

40 (38ndash 41)

36 (35ndash 38)

30 (29ndash 32)

a Koetun ter veyden asteikko vaihtelee vaumllillauml 1 (erittaumlin huono) ndash 5 (erittaumlin hy vauml) b Ty y t y vaumlisy ys-summamuuttujan asteikko vaihtelee vaumllillauml 4 (ei lainkaan t y y t y vaumlinen) ndash 24 (taumlysin t y y t y vaumlinen) Osiot t y y t y vaumlisy ys paumlaumlasialliseen toimintaan taloudelliseen tilanteeseen asumiseen sekauml vapaa-ajan maumlaumlshyraumlaumln Yksittaumlisen osion pistemaumlaumlrauml vaihtelee vaumllillauml 1ndash6 c Ty y t y vaumlisy ys taloudelliseen tilanteeseen -osion asteikko vaihtelee vaumllillauml 1 (ei lainkaan t y y ty vaumlinen) ndash 6 (taumlysin t y y t y vaumlinen) ndash = T ietoja ei ole saatavilla Laumlhde ECHP 1994ndash2001

Lisaumlksi maiden vaumllillauml on eroja koetun terveyden tasossa Tanskalaiset rashyportoivat koetun terveytensauml vertailtavista maista parhaimmaksi italialaiset ja suomalaiset heikoimmaksi On tiedossa ettauml eri maissa raportoidaan koettua tervey ttauml eri kriteereillauml eikauml itse raportoitu koettu terveys vaumllttaumlmaumlttauml vastaa objektiivisilla mittareilla mitattua terveydentilaa kun sitauml verrataan eri maiden vaumllillauml (Vuorisalmi ym 2008 Kangas 2012) vaikkakin koettu terveys esimershykiksi kunkin maan sisaumlllauml ennustaa hyvin objektiivisia terveysvasteita (Jylhauml 2009) Taumlmaumln artikkelin jatkoanaly ysien kannalta tasoerot eivaumlt kuitenkaan ole ongelma sillauml analy yseissa tutkitaan koetun ter veyden muutosta ei sen tasoeroja Koetusta terveydestauml on saatavilla myoumls uudempaa vertailevaa tietoa

Blomgren Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutus terveyteen ja tyytyvaumlisyyteen Euroopassa

285

EU-SILC-aineistosta (liitetaulukko 3 s 301) Maiden vaumlliset tasoerot ovat EUshySILC-aineistossa samankaltaiset kuin ECHPssa ja elaumlkkeellauml olevat arvioivat EU-SILCissaumlkin terveytensauml huonommaksi kuin muut

Toisin kuin koettu terveys ty yty vaumlisyys-summamuuttuja jossa on laskettu yhteen ty ytyvaumlisy ys paumlaumlasialliseen toimintaan taloudelliseen tilanteeseen asushymiseen sekauml vapaa-ajan maumlaumlraumlaumln saa suurempia arvoja elaumlkkeellauml olevien kuin muiden ryhmaumlssauml jokaisessa maassa Naumlin asia on myoumls summamuuttujan yhden osion taloudellisen ty yty vaumlisy yden osalta Taloudellisesta ty yty vaumlisy ydestauml on saatavilla tieto myoumls Isosta-Britanniasta ndash tosin briteillauml ryhmien vaumllistauml eroa ei havaita Ty y tyvaumlisy ydessaumlkin havaitaan kuitenkin sekauml selviauml maiden vaumllisiauml tasoshyeroja ettauml tietynlainen pysy v y ys ajassa Suomalaiset sijoittuvat ty yty vaumlisyydellauml mitattuna vertailtavista maista Tanskan jaumllkeen toiseksi Italialaiset ikaumlaumlnty vaumlt ovat oman arvionsa mukaan taumlssauml maavertailussa sekauml ty ytymaumlttoumlmimpiauml ettauml kokevat tervey tensauml keskimaumlaumlrin heikoimmaksi

Seuraavissa taulukoissa 3 (s 287ndash288) 4 (s 289ndash290) ja 5 (s 291ndash292) esishytetaumlaumln paneeliregressiomalleilla lasketut tulokset elaumlkkeelle siirtymisen yhteykshysistauml koettuun terveyteen ja ty yty vaumlisy yteen Mallit esitetaumlaumln erikseen naisille ja miehille avio- tai avoliitossa oleville ja muille vaumlhaumln ja paljon koulutetuille sekauml edeltaumlvaumlaumln tyoumlhoumlnsauml tyytymaumlttoumlmille ja ty yty vaumlisille Paneeliasetelmassa kaik kien vuosien havainnot ovat samassa analy ysissa Keskeinen ero edellauml esitetty yn verrattuna on se ettauml taulukossa 2 selvitettiin koettua terveyttauml ja ty y ty vaumlisy y ttauml poik kileik kauksena seuraavassa sen sijaan tutkitaan nimenshyomaan elaumlkkeelle jaumlaumlmisen vaikutusta naumliden ilmioumliden muutoksiin samoilla henkiloumlillauml Taulukossa 2 havaittavat erot elaumlk keellauml olevien ja ei-elaumlkkeellauml olevien vaumllillauml voivat johtua suureksi osaksi siitauml ettauml naumliden kahden ryhmaumln rakenne ndash esimerkiksi ikaumlrakenne ndash on varsin erilainen eikauml elaumlkkeellauml oleminen tai ei-elaumlkkeellauml oleminen sinaumlnsauml ole useinkaan havaittujen erojen varsinaisena sy ynauml Lisaumlksi poikkileikkausten avulla ei voida tutkia varsinaisia vaikutuksia samojen ihmisten kohdalla

Elaumlkkeelle siirtyminen parantaa koettua terveyttauml ndash mutta ei kaikissa olosuhteissa

Tulosten mukaan (taulukko 3) kaikissa maissa iaumln kertyminen heikensi tilastollishysesti merkitsevaumlsti koettua tervey ttauml sekauml naisilla ettauml miehillauml Samoin kokemus tulojen riittaumlvy yden paranemisesta lisaumlsi koettua terveyttauml ndash toisin sanoen jos tulojen riittaumlv y ys oli seurannan aikana heikentynyt myoumls koettu terveys oli

Eurooppalaiset elinolot

286

heikentynyt Kun ikaumlaumlntyminen ja muutokset tulotasossa oli huomioitu elaumlkshykeelle siirtyminen sen sijaan paransi koettua terveyttauml Suomessa 008 pistettauml ja Ranskassa 011 pistettauml (asteikolla 1ndash5 pistettauml) Myoumls Ison-Britannian osalta oli viitteitauml samansuuntaisesta vaikutuksesta mutta tulos ei ollut merkitsevauml 95 prosentin merkitsev y ystasolla Tanskassa ja Italiassa elaumlkkeelle siirtymisellauml ei ollut keskimaumlaumlrin mitaumlaumln vaikutusta koettuun terveyteen

Naisilla ja miehillauml elaumlkkeelle siirtymisen iaumln ja tulojen vaikutus oli varsin samanlainen kaikissa maissa Siviilisaumlaumldyn mukaan naumlyttaumlauml siltauml ettauml elaumlkkeelle siirtyminen vaikutti myoumlnteisesti avio- tai avoliitossa olleiden kokemaan tershyveyteen Suomessa ja Ranskassa mutta niillauml jotka eivaumlt elaumlneet parisuhteessa mitaumlaumln vaikutusta ei ollut Myoumls koulutusryhmillauml naumlyttaumlauml Suomessa ja Ranskassa olevan jonkin verran eroa korkeamman koulutuksen hankkineilla elaumlkkeelle siirtyminen vaikutti vielauml myoumlnteisemmin koettuun terveyteen kuin vaumlhemmaumln koulutusta hankkineilla Aiemmalla tyoumlty yty vaumlisy ydellauml oli merkitystauml ainoasshytaan Ranskassa jossa elaumlkettauml edeltaumlvaumlaumln tyoumlhoumlnsauml ty ytymaumlttoumlmaumlt raportoivat terveytensauml kohentuneen 028 pistettauml elaumlkkeelle siirtymisen seurauksena Jonkin verran viitettauml oli siitauml ettauml tyoumlhoumlnsauml ty ytyvaumlisten joukossa elaumlkkeelle siirtymisellauml olisi ollut negatiivisia vaikutuksia (kertoimet ovat negatiivisia) ndash etenkin Isossa-Britanniassa ndash mutta tulokset eivaumlt saavuttaneet tilastollista merkitsevy ystasoa

Kaikkiaan taulukon 3 viesti on paumlinvastainen kuin taulukon 2 jossa hashyvaittiin ettauml poikkileikkaustarkasteluissa elaumlkkeellauml olevien koettu terveys oli heikompi kuin muilla Taulukon 3 tulokset osoittavat ettauml elaumlkkeelle jaumlaumlminen pikemminkin kohentaa terveyttauml ainakin osassa maista Naumlin on ainakin lyhyellauml aikavaumllillauml Pitkaumlllauml aikavaumllillauml kun elaumlkkeellauml olevat ikaumlaumlnty vaumlt ja heille kerty y terveysongelmia poikkileikkaustilanteessa elaumlkkeellauml olevat naumlyttaumlvaumlt sairaamshymilta kuin ei-elaumlkkeellauml olevat mikauml havaittiin taulukossa 2

Elaumlkkeelle siirtyminen lisaumlauml myoumls elaumlmaumlaumln tyytyvaumlisyyttauml

Ty yty vaumlisy ys (taulukko 4) sen sijaan kasvoi elaumlkkeelle siirtymisen myoumltauml kaikissa maissa vaikkakin vaikutuksen suuruusluokka vaihteli Suomessa ja Ranskassa elaumlkkeelle siirtyminen kasvatti ty y tyvaumlisyys-summamuuttujan arvoa yli yhdellauml pisteellauml kun muuttujan asteikko vaihteli vaumllillauml 4ndash24 Naisilla ja miehillauml ty yshyty vaumlisy ys kasvoi elaumlkkeelle siirtymisen seurauksena samansuuntaisesti joskin muissa maissa Suomea lukuun ottamatta miesten ty ytyvaumlisy ys kasvoi hiukan naisten ty yty vaumlisyyttauml enemmaumln Elaumlkkeelle siirtyminen lisaumlsi ty yty vaumlisy yttauml eniten ranskalaisilla miehillauml (145 pistettauml) Italialaisilla ty yty vaumlisy ys kasvoi vertailtavista maista vaumlhiten elaumlkkeelle siirtymisen seurauksena

Blomgren Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutus terveyteen ja tyytyvaumlisyyteen Euroopassa

287

Taulukko 3 Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutukset koetun terveyden muutokseena 55 vuotta taumlyttaumlneillauml

eri ryhmissauml kun ikaumlaumlntyminen ja tulojen riittaumlvyyden muutokset on vakioitu Paneeliregressiomallit

Suomi Tanska Iso-Britannia Ranska Italia

Kaikki

Elaumlkkeelle siirtyminen 008 004 004() 011 000

Ikauml ndash002 ndash006 ndash006 ndash004 ndash003

Tulojen riittaumlvyys 002 002 003 004 007

Sukupuoli

Naiset

Elaumlkkeelle siirtyminen 008 002 005 009 000

Ikauml ndash002 ndash006 ndash006 ndash004 ndash002

Tulojen riittaumlvyys 003 001 004 005 007

Miehet

Elaumlkkeelle siirtyminen 007() 006 000 014 000

Ikauml ndash002 ndash006 ndash006 ndash005 ndash003

Tulojen riittaumlvyys 002 003 003() 003 007

Siviilisaumlaumlty

Avio-avoliitossa

Elaumlkkeelle siirtyminen 011 003 004 013 ndash001

Ikauml ndash003 ndash006 ndash006 ndash005 ndash003

Tulojen riittaumlvyys 001 002 003 004 006

Ei avio-avoliitossa

Elaumlkkeelle siirtyminen ndash006 004 ndash002 008 000

Ikauml ndash001 ndash007 ndash007 ndash004 ndash002

Tulojen riittaumlvyys 005 002 004 005 007

Koulutus

Alle ylemmaumln keskiasteen koulutus

Elaumlkkeelle siirtyminen 007() 011() 003 009 001

Ikauml ndash002 ndash006 ndash006 ndash004 ndash003

Tulojen riittaumlvyys 003 002 003 004 007

Vaumlhintaumlaumln ylemmaumln keskiasteen koulutus

Elaumlkkeelle siirtyminen 010 000 006 016 000

Ikauml ndash003 ndash006 ndash006 ndash006 ndash004

Tulojen riittaumlvyys 001 002 004 003 004

Taulukko 3 jatkuu

Eurooppalaiset elinolot

288

Jatkoa taulukkoon 3

Suomi Tanska Iso-Britannia Ranska Italia

Tyoumltyytyvaumlisyys

Aikaisempaan tyoumlhoumlnsauml tyytymaumlttoumlmaumlt

Elaumlkkeelle siirtyminen 013 007 ndash008 028 ndash004

Ikauml ndash006 ndash005 ndash006 ndash006 ndash003

Tulojen riittaumlvyys 003 ndash001 004 ndash001 ndash005

Aikaisempaan tyoumlhoumlnsauml tyytyvaumliset

Elaumlkkeelle siirtyminen ndash004 ndash003 ndash030() ndash002 004

Ikauml ndash004() ndash002 ndash003 001 ndash003

Tulojen riittaumlvyys 003 ndash002 014 003 009

a Koetun ter veyden asteikko vaihtelee vaumllillauml 1 (erittaumlin huono) ndash 5 (erittaumlin hy vauml) p lt 0001 p lt 001 p lt 005 () p lt 010 Laumlhde ECHP 1994ndash2001

Tanskassa Ranskassa ja Italiassa ty y ty vaumlisy ys lisaumlaumlntyi elaumlkkeelle siirtymisen seurauksena enemmaumln tai ainoastaan avio- tai avoliitossa olevilla verrattuna muihin Suomessa sen sijaan asia oli paumlinvastoin ei-avio- tai avoliitossa oleshyvien suomalaisten tyyty vaumlisy ys kasvoi jonkin verran enemmaumln kuin avio- tai avoliitossa olevien ty yty vaumlisy ys Erot ryhmien vaumllillauml olivat tosin pieniauml eivaumltkauml tilastollisesti merkitseviauml joten niistauml ei kannata tehdauml pitkaumllle meneviauml johtopaumlaumlshytoumlksiauml Samoin koulutusryhmien vaumllillauml ei ollut suuria eroja vaan ty yty vaumlisy ys kasvoi melko samansuuntaisesti sekauml vaumlhaumln ettauml paljon koulutetuilla Aiemman tyoumlty ytyvaumlisy yden mukaan muodostettujen ryhmien vaumllillauml sen sijaan oli selvaumlt erot tyoumlhoumlnsauml ty ytymaumlttoumlmillauml ty yty vaumlisy ys kasvoi elaumlkkeelle siirtymisen seushyrauksena selvaumlsti enemmaumln kuin tyoumlhoumlnsauml ty ytyvaumlisillauml

Myoumls taulukon 4 malleissa vakioitiin elaumlkkeelle siirtymisen ohella ikauml ja kokemus tulojen riittaumlv y ydestauml menoihin Iaumln lisaumlaumlnty misellauml oli eri maissa erisuuntainen vaikutus ty yty vaumlisy yden muutoksiin Tanskassa ja Ranskassa vanshyheneminen vaumlhensi ty yty vaumlisy yttauml systemaattisesti laumlhes kaikissa tarkastelluissa ryhmissauml Sen sijaan Italiassa iaumln kertyminen lisaumlsi ty yty vaumlisy y ttauml Suomessakin oli viitteitauml iaumln ty yty vaumlisy yttauml lisaumlaumlvaumlstauml vaikutuksesta Kokemus tulojen riitshytaumlvy ydestauml on vakioitu myoumls taulukon 4 malleissa ja onkin selvaumlauml ettauml tulojen riittaumlv y yden paraneminen on yhteydessauml myoumls ty yty vaumlisy yden paranemiseen ndash etenkin kun ty yty vaumlisy ys taloudelliseen tilanteeseen on yksi ty yty vaumlisy ysshysummamuuttujan osio Regressiomalleja tehtiin myoumls ilman tulo-muuttujaa mutta tulokset elaumlkkeelle siirtymisen vaikutuksista eivaumlt olennaisesti poikenneet taulukossa 4 esitetyistauml

Blomgren Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutus terveyteen ja tyytyvaumlisyyteen Euroopassa

289

Elaumlk keelle jaumlaumlmisen yleistauml ty y ty vaumlisy y ttauml lisaumlaumlvauml vaikutus naumly ttaumlauml siis taulukon 4 perusteella varsin selkeaumlltauml Yhtauml osa-aluetta ndash ty ytyvaumlisy y ttauml taloushydelliseen tilanteeseen ndash katsottaessa kuva kuitenkin pirstaloituu (taulukko 5) Suomalaisilla ja ranskalaisilla myoumls ty y ty vaumlisy ys taloudelliseen tilanteeseen naumlytti selvaumlsti kasvavan elaumlkkeelle siirtymisen myoumltauml Tanskalaisten taloudelshyliseen ty yty vaumlisy yteen elaumlkkeelle siirtyminen ei vaikuttanut Briteillauml vaikutus oli pikemminkin negatiivinen joskin kerroin ylsi tilastolliseen merkitsevy y teen ainoastaan korkeammin koulutettuja tarkasteltaessa Myoumls Italian osalta tulokset ovat epaumlselviauml useissa alaryhmissauml elaumlkkeelle jaumlaumlmisen vaikutuksesta kertovat estimaatit ovat positiivisia ja melkein merkitseviauml mutta ainoastaan vaumlhemmaumln koulutettujen osalta elaumlkkeelle siirtymisen myoumlnteinen vaikutus taloudelliseen ty yty vaumlisy yteen on merkitsevauml

Vaumlestoumlryhmittaumlisen tarkastelun mukaan elaumlk keelle siirty minen vaikutti paumlaumlosin samansuuntaisesti taloudelliseen ty y ty vaumlisy yteen kaikissa ryhmissauml Poikkeuksen tekee jaumllleen aiempi tyoumlty yty vaumlisy ys Etenkin Suomen osalta naumlyttaumlauml selvaumlltauml ettauml aiempaan tyoumlhoumlnsauml ty ytymaumlttoumlmillauml myoumls taloudellinen tyyty vaumlishysy ys on elaumlkkeelle siirtymisen seurauksena kasvanut enemmaumln kuin niillauml jotka olivat tyoumlhoumlnsauml ty y ty vaumlisiauml

Taulukko 4 Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutukset yleisen tyytyvaumlisyyden muutokseena 55 vuotta taumlyttaumlneillaumlb

eri ryhmissauml kun ikaumlaumlntyminen ja tulojen riittaumlvyyden muutokset on vakioitu Paneeliregressiomallit

Suomi Tanska Ranska Italia

Kaikki

Elaumlkkeelle siirtyminen 107 082 106 042

Ikauml 003() ndash007 ndash008 003

Tulojen riittaumlvyys 035 041 053 072

Sukupuoli

Naiset

Elaumlkkeelle siirtyminen 113 067 079 034

Ikauml 001 ndash008 ndash009 005

Tulojen riittaumlvyys 032 041 053 073

Miehet

Elaumlkkeelle siirtyminen 100 092 145 051

Ikauml 006 ndash005 ndash007 002

Tulojen riittaumlvyys 040 042 053 070

Taulukko 4 jatkuu

Eurooppalaiset elinolot

290

Jatkoa taulukkoon 4

Suomi Tanska Ranska Italia

Siviilisaumlaumlty

Avio-avoliitossa

Elaumlkkeelle siirtyminen 105 088 117 048

Ikauml 003 ndash005 ndash008 003

Tulojen riittaumlvyys 036 037 049 072

Ei avio-avoliitossa

Elaumlkkeelle siirtyminen 120 035 078 027

Ikauml 003 ndash008 ndash008 004()

Tulojen riittaumlvyys 032 043 058 069

Koulutus

Alle ylemmaumln keskiasteen koulutus

Elaumlkkeelle siirtyminen 095 076 103 046

Ikauml 005() ndash010 ndash009 003

Tulojen riittaumlvyys 036 041 052 073

Vaumlhintaumlaumln ylemmaumln keskiasteen koulutus

Elaumlkkeelle siirtyminen 121 088 095 021

Ikauml 002 ndash004 ndash007 000

Tulojen riittaumlvyys 031 040 055 060

Tyoumltyytyvaumlisyys

Aikaisempaan tyoumlhoumlnsauml tyytymaumlttoumlmaumlt

Elaumlkkeelle siirtyminen 301 176 186 103

Ikauml 009 012() 021 010

Tulojen riittaumlvyys 032() 033 027 066

Aikaisempaan tyoumlhoumlnsauml tyytyvaumliset

Elaumlkkeelle siirtyminen 114 061 112 009

Ikauml 006 ndash004 ndash006 003

Tulojen riittaumlvyys 013 034 051 045

a Ty y t y vaumlisy ys-summamuut tujan asteikko vaihtelee vaumllillauml 4 (ei lainkaan t y y t y vaumlinen) ndash 24 (taumlysin t y y t y vaumlishynen) Osiot t y y t y vaumlisy ys paumlaumlasialliseen toimintaan taloudelliseen tilanteeseen asumiseen sekauml vapaa-ajan maumlaumlraumlaumln b Iso-Britannia ei ole mukana koska kaikista t y y t y vaumlisy yden osa-alueista ei ole tietoa p lt 0001 p lt 001 p lt 005 () p lt 010 Laumlhde ECHP 1994ndash2001

Blomgren Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutus terveyteen ja tyytyvaumlisyyteen Euroopassa

291

Taulukko 5 Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutukset siihen miten tyytyvaumlisyys taloudelliseen tilanteeseena

muuttui 55 vuotta taumlyttaumlneillauml kun ikaumlaumlntyminen ja tulojen riittaumlvyyden muutokset on vakioitu Paneelishy

regressiomallit

Suomi Tanska IsondashBritannia Ranska Italia

Kaikki

Elaumlkkeelle siirtyminen 016 003 ndash002() 014 004()

Ikauml 003 ndash001 001 000 001

Tulojen riittaumlvyys 021 032 081 036 032

Sukupuoli

Naiset

Elaumlkkeelle siirtyminen 012 000 ndash002 014 010()

Ikauml 002 ndash001 001 000 001

Tulojen riittaumlvyys 019 031 075 037 032

Miehet

Elaumlkkeelle siirtyminen 021 005 ndash004() 014 000

Ikauml 003 ndash001 000 000 002

Tulojen riittaumlvyys 023 032 089 035 032

Siviilisaumlaumlty

Aviondashavoliitossa

Elaumlkkeelle siirtyminen 014 004 ndash002 014 002

Ikauml 003 ndash001 001 000 002

Tulojen riittaumlvyys 018 027 072 033 032

Ei avio-avoliitossa

Elaumlkkeelle siirtyminen 025 ndash015 ndash002 010() 010()

Ikauml 002 ndash001 000() 001 002

Tulojen riittaumlvyys 025 035 095 039 032

Koulutus

Alle ylemmaumln keskiasteen koulutus

Elaumlkkeelle siirtyminen 015 009 ndash002 016 006

Ikauml 004 ndash001 001 000 001

Tulojen riittaumlvyys 020 032 082 036 032

Vaumlhintaumlaumln ylemmaumln keskiasteen koulutus

Elaumlkkeelle siirtyminen 020 000 ndash004 004 ndash003

Ikauml 001 ndash010 000 000 002

Tulojen riittaumlvyys 019 029 079 037 031

Taulukko 5 jatkuu

Eurooppalaiset elinolot

292

Jatkoa taulukkoon 5

Suomi Tanska IsondashBritannia Ranska Italia

Tyoumltyytyvaumlisyys

Aikaisempaan tyoumlhoumlnsauml tyytymaumlttoumlmaumlt

Elaumlkkeelle siirtyminen 056 005 ndash007 008 003

Ikauml 001 002 ndash002 008 005

Tulojen riittaumlvyys 022 030 084 035 024

Aikaisempaan tyoumlhoumlnsauml tyytyvaumliset

Elaumlkkeelle siirtyminen 003 002 007 004 ndash012()

Ikauml ndash001 ndash002 000 001 004

Tulojen riittaumlvyys 009 020 071 026 023

a Ty y t y vaumlisy ys taloudelliseen tilanteeseen -muut tujan asteikko vaihtelee vaumllillauml 1 (ei lainkaan t y y t y vaumlinen) ndash 6 (taumlysin t y y t y vaumlinen) p lt 0001 p lt 001 p lt 005 () p lt 010 Laumlhde ECHP 1994ndash2001

Yhteenveto ja johtopaumlaumltoumlkset elaumlkkeelle siirtyminen parantaa suomalaisten koettua terveyttauml ja tyytyvaumlisyyttauml

Taumlssauml artik kelissa tarkasteltiin elaumlk keelle siirty misen vaikutuksia koettuun ter vey teen ja t y y t y vaumlisy y teen 55 v uotta taumly t tauml neellauml vaumlestoumll lauml v iidessauml erishyty yppisiauml hy vinvointivaltioita edustavassa Euroopan maassa Suomessa Tanskasshysa Isossa-Britanniassa Ranskassa ja Italiassa Analy ysit tehtiin ECHP-aineistolla joka kattaa vuodet 1994ndash2001 (Suomen osalta 1996 ndash2001) Analy ysimenetelmaumlnauml kaumlytettiin fixed ef fects -mallinnusta jossa elaumlkkeelle siirtyminen ikaumlaumlntyminen ja kokemus tulojen riittaumlv y ydestauml olivat yhtauml aikaa hy vinvoinnin osa-alueiden muutosta selittaumlviauml tekijoumlitauml ja muuttumattomina pysy vien taustatekijoumliden sekauml henkiloumliden ominaisuuksia kuvaavien havaitsemattomien tekijoumliden vaikutukset saatiin suoraan kontrolloitua Selitettaumlviauml tekijoumlitauml olivat koettu terveys sekauml t y y t y vauml i s y y s Y lei stauml t y y t y vauml is y y t t auml m it at t i i n su m ma muut tuja l la johon yhdistettiin ty y ty vaumlisy ys paumlaumlasialliseen toimintaan asumiseen taloudelliseen tilanteeseen sekauml vapaa-ajan maumlaumlraumlaumln Ty yty vaumlisyyttauml taloudelliseen tilanteeseen tarkasteltiin myoumls erikseen sillauml Ison-Britannian osalta muut ty yty vaumlisy yden osiot olivat poikkeuksellisen suuren puuttuvuuden takia kaumlyttoumlkelvottomia

Elaumlkkeelle siirtyminen paransi itse arvioitua terveydentilaa Suomessa ja Ranskassa Myoumls Isossa-Britanniassa oli viitteitauml samansuuntaisesta vaikushytuksesta mutta Tanskassa ja Italiassa mitaumlaumln vaikutusta ei havaittu Yleiseen

Blomgren Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutus terveyteen ja tyytyvaumlisyyteen Euroopassa

293

ty y ty vaumlisy y teen elaumlk keelle siirtymisellauml oli selvauml vaikutus kaikissa maissa mutta kaikkein suurin se oli Suomessa ja Ranskassa Erityistauml oli se ettauml koettu terveys parani sekauml suomalaisilla ettauml ranskalaisilla tilastollisesti merkitsevaumlsti ainoastaan avio- tai avoliitossa olevien keskuudessa Toisaalta myoumlskaumlaumln niillauml jotka eivaumlt olleet avio- tai avoliitossa koettu terveys ei missaumlaumln maassa merkitshysevaumlsti heikentynyt elaumlkoumlitymisen seurauksena Sen sijaan ty y ty vaumlisy ys kasvoi Suomessa ei-avio- tai avoliitossa olevilla hieman enemmaumln kuin avio- tai avoshyliitossa olevilla muissa maissa ty yty vaumlisy ys kasvoi enemmaumln avio- tai avoliitossa olevilla Koulutusryhmien vaumllillauml ei ollut suuriakaan eroja elaumlkkeelle siirtymisen vaikutuksissa Suhteellisen selkeaumlsti nousi esiin odotettu tulos aikaisempaan tyoumlhoumlnsauml ty y tymaumlttoumlmillauml elaumlk keelle siirtymisellauml oli vahvempia myoumlnteisiauml vaikutuksia etenkin yleiseen ty yty vaumlisy yteen mutta myoumls koettuun tervey teen verrattuna niihin jotka olivat tyoumlhoumlnsauml ty ytyvaumlisiauml Missaumlaumln ryhmaumlssauml yleinen ty ytyvaumlisy ys ndash kuten koettu terveyskaumlaumln ndash ei kuitenkaan merkitsevaumlsti vaumlhentynyt elaumlkkeelle siirtymisen seurauksena joskin Ison-Britannian osalta oli viitteitauml siitauml ettauml tyoumlhoumlnsauml ty yty vaumlisten joukossa elaumlkkeelle siirtyminen olisi heikentaumlnyt koettua terveydentilaa

Suomessa ja Ranskassa ty y ty vaumlisy ys taloudelliseen tilanteeseen jopa kasvoi elaumlkkeelle siirtymisen seurauksena Italian tulokset olivat samansuuntaisia joskaan eivaumlt riittaumlvaumln vahvoja tilastollisen merkitsev y yden saavuttamiseen Tanskassa vaikutusta ei ollut Isossa-Britanniassa sen sijaan taloudellinen tyytyshyvaumlisy ys naumlytti vaumlhenevaumln elaumlkkeelle siirtymisen takia erityisesti miehillauml joskaan taumlmaumlkaumlaumln tulos ei ollut merkitsevauml Mikaumlli Ison-Britannian tiedot muista ty ytyshyvaumlisyyden osa-alueista olisivat olleet kaumlyttoumlkelpoisia olisi ollut mielenkiintoista naumlhdauml vaikuttiko elaumlk keelle siirt y minen briteillauml yleisestikin t y y t y vaumlisy y ttauml heikentaumlvaumlsti Muissa maissa ty yty vaumlisy ys taloudelliseen tilanteeseen naumly tti korreloivan positiivisesti muiden ty yty vaumlisy ysindikaattorien kanssa Se ettauml elaumlkkeelle siirtyneet paumlaumlosin arvioivat myoumls taloudellisen ty y ty vaumlisy ytensauml paranshytuneen on sopusoinnussa sen aiemman havainnon kanssa ettauml ty ytyvaumlisy ys ja onnellisuus ovat suhteellisia kaumlsitteitauml (Carp ym 1982 Crowley 1986 Veenhoven 1991) Ikaumlaumlntyneet arvioivat ty yty vaumlisy ytensauml enemmaumlnkin suhteessa siihen mitauml on jaumlrkevaumlauml heidaumln tilanteessaan odottaa elaumlmaumlltaumlaumln nuorilla sen sijaan voi olla vielauml monenlaisia epaumlrealistisiakin ty ydy ttymaumlttoumlmiauml odotuksia joihin omaa ty yty vaumlisy yttauml peilataan (Carp ym 1982)

Taumlssauml tutkimuksessa saadut tulokset tukevat aiempia tuloksia siitauml ettauml elaumlk keelle siirtyminen parantaa hy vinvointia mielialaa ja koettua tervey ttauml (esim Kim ja Moen 2002 Charles 2004 Pinquart ja Schindler 2007 Westerlund ym 2009 Westerlund ym 2010 Latif 2011) Toisaalta tulokset ovat ristiriidassa niiden tutkimusten kanssa joiden mukaan elaumlkkeelle siirtymisellauml on negatiivisia vaikutuksia terveyteen ja hy vinvointiin (mm Jaeligger ja Holm 2004 Dave ym 2006

Eurooppalaiset elinolot

294

Behncke 2011) Eri tutkimusten tuloksia on kuitenkin varsin hankalaa verrata keskenaumlaumln kaumlytettyjen aineistojen ja menetelmien erojen vuoksi

Taumlmauml tutkimus tukee aiempaa tietoa siitauml ettauml elaumlkkeelle jaumlaumlmisen terveys- ja hyvinvointivaikutusten ymmaumlrtaumlmiseksi taumlyty y ottaa huomioon henkiloumln muut resurssit muun muassa taloudelliset ja sosiaaliset resurssit (Crowley 1986 Pinquart ja Schindler 2007) sekauml aiempaan tyoumlhoumln liitty vaumlt tekijaumlt Elaumlkkeelle siirtyminen voi parantaa koettua terveyttauml ja hyvinvointia sekauml tyoumlelaumlmaumlaumln ettauml itse elaumlkkeellauml oloon liitty vistauml syistauml Elaumlkkeen alkaessa tyoumlelaumlmaumln paineet ja f y ysinen ja henkinen rasitus jaumlaumlvaumlt taakse lisaumlksi tyyty vaumlisy yttauml voivat parantaa elaumlkkeen alkamiseen liitty vaumlt positiiviset uudet tekijaumlt Elaumlkkeelle siirtyminen merkitsee muun muassa lisaumlaumlntynyttauml vapaa-aikaa ja itsensauml toteuttamisen mahshydollisuuksia (mm Shanas 1970 Alpass ym 2000) Taumllloumlin voi avautua entistauml parempia mahdollisuuksia esimerkiksi terveellisten elaumlmaumlntapojen yllaumlpitaumlmishyseen (Helldaacuten ym 2011) Elaumlkkeelle siirtymisen onnistuminen riippuu sekauml siitauml miten hy vin totutaan tyoumln loppumiseen sekauml siitauml miten henkilouml onnistuu uuden elaumlmaumlntavan luomisessa (Van Solinge ja Henkens 2008)

Muiden kuin tyoumlelaumlmaumlaumln liitty vien resurssien merkitystauml kuvaa se ettauml avio- tai avoliitossa asuvilla elaumlkkeelle siirtyminen lisaumlsi ty yty vaumlisy yttauml yleensauml enemmaumln kuin muilla Tulokset antavat siten monelta osin tukea Atchley n (1976) jatkuvuusteorian oletuksille elaumlkkeelle jaumlaumlminen parantaa hy vinvointia etenkin jos ihmisellauml on jokin muukin taumlrkeauml rooli ndash taumlssauml tapauksessa rooli puolisona ndash joka jatkuu ennallaan ja kannattelee identiteettiauml tyoumlidentiteetin jaumlaumldessauml taa kse Myoumls aiemmissa tutkimuksissa on havaittu ettauml naimisissa oleminen saattaa suojata elaumlkkeelle siirtyjiauml ainakin terveyden heikkenemiseltauml (Dave ym 2006) Taumlmauml naumlytti taumlssauml tutkimuksessa pitaumlvaumln paikkansa suomashylaisten ja ranskalaisten osalta

Ty ytyvaumlisy ys elaumlkkeelle siirtymistauml edeltaumlvaumlaumln tyoumlhoumln naumlytti olevan erityishysen vahvasti yhteydessauml siihen millaisia vaikutuksia elaumlkkeelle siirtymisellauml oli hy vinvointiin Olisi kiinnostavaa tutkia tarkemmin sitauml miten muut edeltaumlvaumlaumln tyoumlhoumln liitty vaumlt seikat ovat yhteydessauml elaumlkkeelle jaumlaumlmisen terveys- ja hyvinshyvointivaikutuksiin eri maissa Esimerkiksi se millaisesta ammattiasemasta elaumlkkeelle on jaumlaumlty voi vaikuttaa siihen miten suuri helpotus tai haikeuden aihe elaumlkelaumliseksi siirtyminen on Lisaumlksi olisi tarpeellista seurata havaittuja yhteyksiauml pidemmaumlllauml aikavaumllillauml Taumlssauml artik kelissa tilannetta tarkasteltiin vuosimuutoksina ja vastemuuttujat mitattiin heti elaumlkkeelle jaumlaumlmisen jaumllkeen Elaumlkkeelle jaumlaumlmisessaumlkin havaitaan kuitenkin usein rdquokuherruskuukausirdquo jonshyka aikana nautitaan vapaa-ajasta ja tehdaumlaumln asioita joita on aina haluttu tehdauml (Atchley 1976) Taumlmauml voi lisaumltauml lyhyellauml aikavaumllillauml ty yty vaumlisy yttauml ja esimerkiksi yllaumlpitaumlauml kognitiivista kapasiteettia On kuitenkin mahdollista ettauml negatiiviset vaikutukset esimerkiksi ty yty vaumlisy yteen kerty vaumlt vasta pidemmaumlllauml aikavaumllillauml (Bonsang 2012) Aikaperspektiivi saattaa osittain selittaumlauml myoumls eroja eri tutkishy

Blomgren Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutus terveyteen ja tyytyvaumlisyyteen Euroopassa

295

musten lopputuloksissa Pidemmaumlssauml seurannassa ty y tyvaumlisy ys saattaa vaumlhentyauml etenkin jos aiemmin keraumltyt varallisuus- ja tulopuskurit hupenevat ja elaumlketulon kehitys jaumlauml lisaumlksi jaumllkeen yleisestauml tulokehityksestauml Syvaumlllisemmaumlt analy ysit sekauml mittarivalikoiman monipuolistamisen ettauml seurannan aikaperspektiivin osalta jaumlaumlvaumlt jatkotutkimuksiin Taumlssauml artikkelissa esitettiin ainoastaan alustava laumlpishyleikkaus elaumlkkeelle siirtymisen terveys- ja hyvinvointivaikutuksista muutamassa erilaisessa Euroopan maassa

Lisaumlksi olisi tarpeellista tutkia tarkemmin miten hy vinvoinnin eri osashyalueet ja muutokset niissauml liitty vaumlt toisiinsa Koettu onnellisuus ja koettu tershyveys kulkevat kaumlsi kaumldessauml (Kinnunen ym 2011) Taumlssauml artikkelissa terveyttauml ja ty yty vaumlisy yttauml analysoitiin erillisissauml malleissa mutta myoumls niiden yhtaumlaikaisen muutoksen selvittaumlminen olisi taumlrkeaumlauml

ECHP-aineistolla elaumlkkeelle siirtymisen vaikutuksia voidaan tutkia suhteelshylisen monipuolisesti sillauml siinauml on muun muassa tyyty vaumlisy ydestauml kysymyksiauml jotka on jaumltetty pois myoumlhemmaumlstauml EU-SILC-aineistosta ECHPn puutteena on kuitenkin suhteellisen vaatimaton osallistumisaste ja melko merkittaumlvauml kato tutshykimuksen eri aaltojen vaumllillauml (Haumlrkoumlnen 2003) Lisaumlksi tietojen vertailukelpoisuus maiden vaumllillauml ei aina ole selvaumlauml Esimerkiksi taumlmaumln artikkelin koetun terveyden mittari saattaa Ranskan osalta olla yhteismitaton muiden maiden kanssa sillauml ECHP-dokumentaation mukaan (Eurostat 2003) mittarin asteikko on jaumllkikaumlteen skaalattu vastaamaan muiden maiden asteikkoa Muitakin vertailukelpoisuuteen liitty viauml ongelmia varmasti on sekauml maiden ettauml eri aaltojen vaumllillauml

ECHP-aineisto alkaa nykyhetkellauml olla varsin vanha Jotta vertailu tuoshyreempaan tilanteeseen olisi mahdollista on liitetaulukkoon 2 koottu EU-SILCshyaineiston pohjalta laskettuja liitetaulukkoa 1 vastaavia kuvailevia tietoja 55 vuotta taumlyttaumlneestauml vaumlestoumlstauml vuosilta 2004ndash2010 Taulukoita vertailtaessa huomataan ettauml muutokset 55 vuotta taumly ttaumlneiden vastaajien tilanteessa ovat olleet varsin maltillisia aineistojen kattaman puolentoista vuosikymmenen aikana Taumlmaumln peshyrusteella voidaan myoumls arvioida ettauml myoumlskaumlaumln elaumlkkeelle siirtymisen mukanaan tuomat muutokset eivaumlt olisi juuri muuttuneet ja vanhahkolla ECHP-aineistolla esiin saatavat yhteydet muuttujien vaumllillauml olisivat ainakin karkeasti yleistettaumlvissauml myoumls 2000-luvun ensikymmenelle

Kyselyaineistoilla tehtaumlvaumlaumln vertailevaan tutkimukseen vaikuttavat maa- ja kulttuurikohtaiset tavat vastata esimerkiksi oman hyvinvoinnin tasoa koskeviin kysymyksiin Itse arvioitu terveydentila on tunnetusti mittari jossa kulttuuriset erot ovat suuria eivaumltkauml vaumllttaumlmaumlttauml korreloi objektiivisesti mitatun terveydentilan kanssa (Vuorisalmi ym 2008 Kangas 2012) Taumlssauml artikkelissa maiden vaumllisistauml raportointikaumlytaumlnnoumlistauml ei kuitenkaan oleteta aiheutuvan merkittaumlvaumlauml haittaa sillauml kunkin maan sisaumlisiauml muutoksia tarkasteltiin rinnakkain mutta maita ei verrattu samoissa malleissa toisiinsa

Eurooppalaiset elinolot

296

Vaikka analy yseissa kaumlytettiin paneeliregressiomalleja joilla saatiin kontshyrolloitua yksiloumlitauml kuvaavien vakioiksi oletettujen taustatekijoumliden vaikutus sekauml hy vinvoinnin osa-alueisiin ettauml elaumlkkeelle jaumlaumlmiseen ei voida taumlysin sulkea pois mahdollista endogeenisy yttauml eli sitauml ettauml terveys olisi vaikuttanut elaumlkkeelle jaumlaumlmiseen eikauml ainoastaan toisin paumlin Taumlmaumln tarkastelu jaumlauml kuitenkin jatkoshytutkimuksissa selvitettaumlvaumlksi

Elaumlkkeelle siirty y vuosittain kymmeniauml tuhansia suomalaisia Kansanterveyshydellisesti on siis taumlrkeaumlauml kuinka elaumlkkeelle siirtyminen vaikuttaa hy vinvointiin ndash taumlmaumln tutkimuksen tulosten perusteella elaumlkoumlitymisen vaikutukset ovat etenshykin Suomessa lyhyellauml aikavaumllillauml yksiloumllle myoumlnteisiauml mikauml helpottaa julkiselle sektorille kohdistuvaa painetta sosiaali- ja ter veyspalvelujen jaumlrjestaumlmiseen Toisaalta tyoumlelaumlmaumln pidentaumlmisen ja elaumlkkeellesiirtymisiaumln myoumlhentaumlmisen tashyvoitteiden kannalta on varsin haasteellista se ettauml elaumlkkeelle jaumlaumlminen parantaa huomattavasti ty yty vaumlisy yttauml ja terveydentilaa Olisikin mietittaumlvauml millauml keinoin tyoumlelaumlmaumln loppupaumlaumltauml voitaisiin saada houkuttelevammaksi jotta elaumlkkeelle paumlaumlseminen ei tuntuisi valtavalta helpotukselta suhteessa tyoumlssauml jatkamiseen Tyoumlelaumlmaumlauml ja tyoumln vaatimuksia tulisi muokata uudelleen siten ettauml ikaumlaumlntyneetkin tyoumlntekijaumlt voisivat kokea sekauml f y ysisen ettauml psy ykkisen tyoumlkykynsauml riittaumlvaumlksi Toisaalta hyvinvointivaltion rahoituskriisi ja mahdollinen tulevien elaumlkkeiden pienuus saattavat tulevaisuudessa kaumlaumlntaumlauml vaikutussuhteet toisensuuntaisiksi elaumlkkeelle siirtyminen saattaa vastaisuudessa vaikuttaa hy vinvointiin pikemminshykin heikentaumlvaumlsti etenkin siinauml tapauksessa ettauml elaumlkkeelle siirtyminen tarkoittaa tulotason merkittaumlvaumlauml romahtamista

Laumlhteet Airio I Blomberg H Kangas O Kroll C Niemelauml M Taumlyden kansanelaumlkkeen saajien tulot ja kokemukset toimeentulosta Julkaisussa Airio I toim Toimeentuloturvan verkkoa kokemassa Helsinki Kela 2013 142ndash167

Alpass F Neville S Flett R Contribution of retirement-related variables to well-being in an older male sample New Zealand Journal of Psychology 2000 29 (2) 74ndash79

Atchley RC Retirement and leisure participation continuity or crisis The Gerontologist 1971 11 (1) 13ndash17

Atchley RC The sociology of retirement New York Wiley 1976

Atchley RC Retirement Leaving the world of work Annals of the American Academy of Political and Social Science 1982 464(1) 120ndash131

Behncke S Does retirement trigger ill health Health Economics 2012 21 (3) 282ndash300

Blomgren Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutus terveyteen ja tyytyvaumlisyyteen Euroopassa

297

Bonsang E Adam S Perelman S Does retirement affect cognitive functioning Journal of Health Economics 2012 31 (3) 490ndash501

Bound J Waidmann T Estimating the health effects of retirement Ann Arbor MI Michigan University Michigan Retirement Research Center Working Paper 168 2007

Carp FM Carp A Millsap R Equity and satisfaction among the elderly International Journal of Aging and Human Development 1982 15 (2) 151ndash166

Charles KK Is retirement depressing Labor force inactivity and psychological well-being in later life Research in Labor Economics 2004 23 (1) 269ndash299

Coe NB Von Gaudecker HM Lindeboom M Maurer J The effect of retirement on cognitive functioning Health Economics 2012 21 (8) 913ndash927

Coe NB Zamarro G Retirement effects on health in Europe Journal of Health Economics 2011 30 (1) 77ndash86

Coursolle KM Sweeney MM Raymo JM Ho J-H The association between retirement and emotional well-being Does prior work-family conflict matter The Journals of Gerontology Series B Psychological Sciences and Social Sciences 2010 65B (5) 609ndash620

Crowley JE Longitudinal effects of retirement on menrsquos well-being and health Journal of Business and Psychology 1986 1 (2) 95ndash113

Dave D Rashad I Spasojevic J The effects of retirement on physical and mental health outcomes Cambridge MA National Bureau of Economic Research NBER Working Paper 12123 2006

Elaumlketurvakeskus Elaumlketurvakeskuksen tilastotietokanta 2014 Saatavissa lthttpwwwetk fitilastotgt Viitattu 2132014

Elaumlketurvakeskus ja Kela Tilasto Suomen elaumlkkeensaajista 2012 Helsinki Elaumlketurvakeskus ja Kela SVT 2013

Eurostat ECHP UDB Description of variables Data dictionary codebook and differences between countries and waves DOC PAN 1662003-12 Luxembourg Eurostat 2003

George LK Fillenbaum GG Palmore E Sex differences in the antecedents and consequences of retirement Journal of Gerontology 1984 39 (3) 364ndash371

Helldaacuten A Lallukka T Rahkonen O Lahelma E Ruokatottumusten muutokset vanhuuselaumlkkeelle siirryttaumlessauml Suomen Laumlaumlkaumlrilehti 2011 66 (3) 153ndash158

Haumlrkoumlnen J European Community Household Panel ECHP Lyhyt esittely Turku Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitos Sarja C 92003

Jaeligger MM Holm A How stressful is retirement New evidence from a longitudinal fixedshyeffects analysis Working paper Copenhagen Centre for Applied Microeconometrics Institute of Economics University of Copenhagen 2004

Jylhauml M What is self-rated health and why does it predict mortality Towards a unified conceptual model Social Science amp Medicine 2009 69 (3) 307ndash316

Kangas O Vaumllskaumlri vaiko rauhanneuvottelija Sosioekonomisia terveyseroja selittaumlvaumlt tekijaumlt Euroopassa Julkaisussa Mikkola H Blomgren J Hiilamo H toim Kansallista vai paikallista Puheenvuoroja sosiaali- ja terveydenhuollosta Helsinki Kela 2012 52ndash75

Kautto M Palomaumlki L-M Rantala J Tuominen E Elaumlkelaumlisten tulot ja kokemukset toimeentulosta Yhteiskuntapolitiikka 2009 74 (3) 290ndash302

Eurooppalaiset elinolot

Kim JE Moen P Retirement transitions gender and psychological well-being A life-course ecological model Journal of Gerontology Psychological Sciences 2002 57B (3) P212ndashP222

Kinnunen K Virtanen P Valtonen H Koettu onnellisuus ja koettu terveys Sairaus ei tee onnettomaksi mutta onneton ei pysy terveenaumlkaumlaumln Yhteiskuntapolitiikka 2011 76 (4) 387ndash396

Laaksonen M Metsauml-Simola N Martikainen P ym Trajectories of mental health before and after old-age and disability retirement A register-based study on purchases of psychotropic

298 drugs Scandinavian Journal of Work Environment and Health 2012 38 (5) 409ndash417

Laitalainen E Helakorpi S Uutela A Elaumlkeikaumlisen vaumlestoumln terveyskaumlyttaumlytyminen ja terveys kevaumlaumlllauml 2009 ja niiden muutokset 1993ndash2009 Helsinki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Raportteja 30 2010

Laslett P The third age the fourth age and the future Ageing amp Society 1994 14 (3) 436ndash447

Latif E The impact of retirement on psychological well-being in Canada Journal of Socio-Economics 2011 40 (4) 373ndash380

Layes A Asada Y Kephart G Whiners and deniers ndash what does self-rated health measure Social Science amp Medicine 2012 75 (1) 1ndash9

Mandal B Roe B Job loss retirement and the mental health of older Americans Journal of Mental Health Policy and Economics 2008 11 (4) 167ndash176

Mazzonna F Peracchi F Ageing cognitive abilities and retirement Rome University of Rome Tor Vergata Einaudi Institute for Economic and Finance working paper 1015 2010

Mein G Martikainen P Hemingway H Stansfeld S Marmot M Is retirement good or bad for mental and physical health functioning Whitehall II longitudinal study of civil servants Journal of Epidemiology and Community Health 2003 57 (1) 46ndash49

Minkler M Research on the health effects of retirement An uncertain legacy Journal of Health and Social Behavior 1981 22 (2) 117ndash130

Neuman K Quit your job and get healthier The effect of retirement on health Journal of Labor Research 2008 29 (2) 177ndash201

OECD Pensions at a Glance 2011 Retirement-income systems in OECD and G20 countries Paris OECD 2011

OECD OECDn elaumlketilastot 2013 Saatavissa lthttpwwwoecdorginsurance pensionsystems ageingandemploymentpolicies-statisticsonaverageeffectiveageofretirement htmgt Viitattu 1322013

Oksanen T Vahtera J Westerlund H ym Is retirement beneficial for mental health Antidepressant use before and after retirement Epidemiology 2011 22 (4) 553ndash559

Pinquart M Schindler I Changes of life satisfaction in the transition to retirement A latentshyclass approach Psychology and Aging 2007 22 (3) 442ndash455

Reitzes DC Mutran EJ Fernandez ME Does retirement hurt well-being Factors influencing self-esteem and depression among retirees and workers The Gerontologist 1996 36 (5) 649ndash656

Blomgren Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutus terveyteen ja tyytyvaumlisyyteen Euroopassa

299

Rijs KJ Cozijnsen R Deeg DJH The effect of retirement and age at retirement on selfshyperceived health after three years of follow-up in Dutch 55ndash64-year-olds Ageing amp Society 2012 32 (2) 281ndash306

Roberts BA Fuhrer R Marmot M Richards M Does retirement influence cognitive performance The Whitehall II Study Journal of Epidemiology amp Community Health 2011 65 (11) 958ndash963

Shanas E Health and adjustment in retirement The Gerontologist 1970 10 (1) 19ndash21

Szinovacz ME Davey A Honeymoons and joint lunches Effects of retirement and spousersquos employment on depressive symptoms Journals of Gerontology Psychological Sciences 2004 59B (5) P233ndashP245

Tilastokeskus StatFin-tietokanta 2014 Saatavissa lthttptilastokeskusfitupstatfingt Viitattu 2132014

Vaarama M Luoma M-L Yloumlnen L Ikaumlaumlntyneiden toimintakyky palvelut ja koettu elaumlmaumlnlaatu Julkaisussa Kautto M toim Suomalaisten hyvinvointi 2006 Helsinki Stakes 2006 104ndash136

Vaarama M Ollila K Koettu hyvinvointi ja elaumlmaumlnlaatu kolmannessa iaumlssauml Julkaisussa Moisio P Karvonen S Simpura J Heikkilauml M toim Suomalaisten hyvinvointi 2008 Helsinki Stakes 2008 116ndash139

Van Solinge H Health change in retirement A longitudinal study among older workers in the Netherlands Research on Ageing 2007 29 (3) 225ndash256

Van Solinge H Henkens K Adjustment to and satisfaction with retirement Two of a kind Psychology and Aging 2008 23 (2) 422ndash434

Veenhoven R Is happiness relative Social Indicators Research 1991 24 (1) 1ndash34

Vuorisalmi M Pietilauml I Pohjolainen P Jylhauml M Comparison of self-rated health in older people of St Petersburg Russia and Tampere Finland How sensitive is SRH to crossshycultural factors European Journal of Ageing 2008 5 (4) 327ndash334

Warr P Butcher V Robertson I Callinan M Older peoplersquos well-being as a function of employment retirement environmental characteristics and role preference British Journal of Psychology 2004 95 (3) 297ndash324

Westerlund H Kivimaumlki M Singh-Manoux A ym Self-rated health before and after retirement in France (GAZEL) A cohort study The Lancet 2009 374 (9705) 1889ndash1896

Westerlund H Vahtera J Ferrie JE ym Effect of retirement on major chronic conditions and fatigue French GAZEL occupational cohort study BMJ 2010 341 c6149 Saatavissa lthttp wwwbmjcomcontent341bmjc6149gt Viitattu 2102013

Eurooppalaiset elinolot

300

Liitetaulukko 1 Aineiston perustunnuslukuja 55 vuotta taumlyttaumlneet Painotetut frekvenssit

Suomi 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Kaikki

Ikauml keskimaumlaumlrin ndash ndash 676 677 678 679 676 677 677

Naisia () ndash ndash 577 576 574 571 566 567 572

Elaumlkkeellauml () ndash ndash 772 768 771 763 754 745 764

On avio- tai avoliitossa () ndash ndash 595 596 599 602 606 627 603

n (henkiloumlitauml) ndash ndash 2 125 2 075 1 951 1 939 1 530 1 588 2 790

N (havaintoja paneelissa) ndash ndash ndash ndash ndash ndash ndash ndash 11 208

Tanska 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Kaikki

Ikauml keskimaumlaumlrin 685 685 685 683 680 680 680 678 682

Naisia () 552 553 556 548 546 547 546 541 549

Elaumlkkeellauml () 701 699 695 700 698 691 697 672 695

On avio- tai avoliitossa () 630 680 700 723 747 752 759 775 715

n (henkiloumlitauml) 1 840 1 611 1 463 1 325 1 190 1 182 1 154 1 171 2 386

N (havaintoja paneelissa) ndash ndash ndash ndash ndash ndash ndash ndash 10 936

Iso-Britannia 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Kaikki

Ikauml keskimaumlaumlrin 686 690 690 690 691 692 692 692 690

Naisia () 567 561 563 561 557 561 556 568 562

Elaumlkkeellauml () 628 638 644 654 654 660 649 669 650

On avio- tai avoliitossa () 609 613 622 633 627 628 640 646 627

n (henkiloumlitauml) 2 589 2 548 2 541 2 583 2 587 2 598 2 609 2 639 3 688

N (havaintoja paneelissa) ndash ndash ndash ndash ndash ndash ndash ndash 20 694

Ranska 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Kaikki

Ikauml keskimaumlaumlrin 683 684 687 688 689 689 690 689 687

Naisia () 560 561 560 560 560 560 557 552 559

Elaumlkkeellauml () 731 700 704 725 752 739 747 735 728

On avio- tai avoliitossa () 666 672 681 686 707 710 714 738 694

n (henkiloumlitauml) 4 452 3 992 3 883 3 606 3 473 3 374 3 264 3 284 5 637

N (havaintoja paneelissa) ndash ndash ndash ndash ndash ndash ndash ndash 29 328

Italia 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Kaikki

Ikauml keskimaumlaumlrin 678 696 679 682 680 682 683 685 683

Naisia () 563 562 561 560 562 561 560 562 561

Elaumlkkeellauml () 595 612 597 607 605 607 599 597 603

On avio- tai avoliitossa () 676 650 663 668 682 683 686 683 673

n (henkiloumlitauml) 5 163 5 292 5 365 5 153 4 946 4 813 4 609 4 305 7 316

N (havaintoja paneelissa) ndash ndash ndash ndash ndash ndash ndash ndash 39 646

ndash = Tietoja ei ole kysy t t y ei relevantti

Blomgren Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutus terveyteen ja tyytyvaumlisyyteen Euroopassa

301

Liitetaulukko 2 EU-SILC-aineiston 55 vuotta taumlyttaumlneet 2010 tiedot

Suomi Tanska Iso-Britannia Ranska Italia

Ikauml keskimaumlaumlrin 669 669 676 677 687

Naisia () 548 528 532 548 553

Elaumlkkeellauml () 619 671 624 729 533

On avio- tai avoliitossa () 635 610 645 648 639

n (henkiloumlitauml) 8 169 4 363 6 504 8 075 16 262

Liitetaulukko 3 Koettu terveysa EU-SILC-aineistossa 2004ndash2010 55 vuotta taumlyttaumlneet (painotetut

frekvenssit)

Suomi Tanska Iso-Britannia Ranska Italia

2006 2010 2006 2010 2006 2010 2006 2010 2006 2010

Elaumlkkeellauml olevat 32 32 36 35 36 37 32 33 30 31

Muut 37 35 39 39 38 39 35 35 31 32

a Koetun ter veyden asteikko vaihtelee vaumllillauml 1 (erittaumlin huono) ndash 5 (erittaumlin hy vauml)

Suomi ja suomalaiset eurooppalaisessa vertailussa

Eurooppalaiset elinolot

Mikko Niemelauml 304 Suomalaisten elinolot eurooppalaisessa vertailussa

Taumlmaumln kirjan tavoitteena on ollut tarkastella eurooppalaisia elinoloja eri elaumlmaumlnshyvaiheissa Pyrkimys on ollut tuottaa tietoa siitauml minkaumllaisia hyvinvointivaikutukshysia siirtymillauml elaumlmaumlnvaiheiden ja -tilanteiden vaumllillauml on ja missauml maumlaumlrin naumlmauml vaikutukset vaihtelevat eri maissa ja maaryhmissauml Toiseksi tavoitteena on ollut tutkia mekanismeja jotka selittaumlvaumlt siirtymiauml ja niiden vaikutuksia eri maissa Vaumllillisenauml tavoitteena on ollut lisaumlksi pohtia millauml tavoin kirjassa kaumly tet y t eurooppalaiset tulo- ja elinoloaineistot palvelevat suomalaista toimeentulo- ja elinolokysymyksiin liitty vaumlauml tutkimusta Missauml ovat aineistojen heikkoudet missauml vahvuudet Millaisia tutkimusasetelmia aineistot mahdollistavat ja mitkauml kysyshymykset ovat sellaisia jotka edelleen jaumlaumlvaumlt kansallisten tutkimusaineistojen varaan

Taumlssauml artikkelissa tehdaumlaumln yhteenveto edellisten artikkelien tuloksista Niin koumlyhy yden ja sosiaalisen syrjaumlytymisen estaumlmiseen taumlhtaumlaumlvien toimenpiteiden kuin laajemminkin vaumlestoumln hy vinvoinnin edistaumlmisen osalta on hyvauml tiedosshytaa missauml asioissa Suomessa on havaittavissa omia kansallisia erityispiirteitauml ja mitkauml asiat naumlyttaumlvaumlt pikemminkin yleiseurooppalaisilta Siksi taumlssauml artikkelissa pyritaumlaumln hahmottamaan missauml maumlaumlrin vaumlestoumln elinoloista saatavasta kuvasta on loumlydettaumlvissauml kansallisia erityispiirteitauml missauml olemme onnistuneet ja missauml kysymyksissauml meillauml on parantamisen varaa

Suomessa kuten muissakin Pohjoismaissa toimeentuloturvajaumlrjestelmaumlt on pitkaumllti rakennettu yhtaumlaumlltauml taumlystyoumlllisy ysoletuksen ja toisaalta kahden ansaitsijan mallin pohjalle Vaumlestoumllliset ja tyoumlmarkkinoihin liitty vaumlt rakenteelliset muutokset kuitenkin haastavat olemassa olevia jaumlrjestelmiauml Perherakenteiden muutokset vaumlestoumln ikaumlaumlntyminen sekauml tyoumlmarkkinoiden muutokset ovat pitkaumllti niin sanotshytuja hy vinvointivaltion sisaumlisiauml haasteita Ne haastavat erity yppisiauml hy vinvointishyjaumlrjestelmiauml eri tavoin riippuen siitauml millaisten periaatteiden pohjalle jaumlrjestelmaumlt on rakennettu Esimerkiksi naisten tyoumlssaumlkaumlynnin yleistyminen on aiheuttanut suurempia tyoumln ja perhe-elaumlmaumln yhteensovittamisen haasteita niissauml maissa joissa tyoumlssaumlkaumly ntimalleja ja toimeentuloturvajaumlrjestelmiauml ei ole rakennettu kahden ansaitsijan mallin pohjalle Pohjoismainen malli on taumlssauml suhteessa tarjonnut pikemminkin kansainvaumllisen esimerkin siitauml millauml tavoin korkea naisten tyoumlssaumlkaumlyntiaste sekauml tyouml ja perhe-elaumlmauml voidaan yhdistaumlauml onnistuneesti

Niemelauml Suomalaisten elinolot eurooppalaisessa vertailussa

305

Muutosten edessauml pohjoismainen mallikaan ei ole osoittautunut haavoitshytumattomaksi Perherakenteissa tyoumlmarkkinoilla ja tyoumlelaumlmaumlssauml tapahtuneet muutokset haastavat olemassa olevia toimeentuloturva- ja palvelujaumlrjestelmiauml Taumlssauml kirjassa Jani Erola ja Juho Haumlrkoumlnen kuvaavat niin sanottua toista vaumlesshytoumlllistauml murrosta Sen ty y pillisiauml piirteitauml ovat muun muassa avioerojen ja avoliittojen yleistyminen avioitumis- ja ensisynnyttaumlmisiaumln nouseminen sekauml lasten lukumaumlaumlraumln vaumlheneminen alle vaumlestoumln uusintamistason Sen lisaumlksi ettauml perherakenteiden muutoksilla on pitkaumln aikavaumllin vaikutuksia esimerkiksi sosiaaliturvan rahoitukseen ne vaikuttavat myoumls vaumlestoumln elinoloista ja niihin liitty vistauml eriarvoisuuksista saatavaan kuvaan Taumlmaumln teoksen perusteella kesshykeinen tulos on elinolojen puutteiden kasautuminen erityisesti yksin asuviin ja yksinhuoltajiin Parisuhteella on vastaavasti monia myoumlnteisiauml vaikutuksia niin objektiivisesti kuin subjektiivisestikin mitattuun hyvinvointiin Erityisesti yksin asumisen tuomat haasteet ovat tulosten valossa merkittaumlviauml Suomessa

Toinen suomalaisen hyvinvointivaltion keskeinen haaste liitty y tyoumlmarkkishynoihin Vielauml 1980-luvulla tyoumlllisy ysaste pysytteli yli 70 prosentissa ja tyoumlttoumlmy ysshyaste noin 5 prosentissa 1990-luvun alun laman oloissa tyoumlllisy ysaste kuitenkin putosi rajusti ja kaumlvi hetkellisesti jopa alle 60 prosentissa Tyoumlttoumlmy ysaste nousi vajaaseen 20 prosenttiin Laman jaumllkeinen suotuisa talouskasvu ei kuitenkaan nostanut tyoumlllisy ysastetta lamaa edeltaumlvaumllle tasolle Se nousi kuitenkin vaumlhitellen laumlhelle 70auml prosenttia Samaan aikaan myoumls tyoumlttoumlmy ys laski ollen parhaimmilshylaan noin 6 prosentissa Kehitys pysaumlhtyi vuonna 2009 Euroopan talouskriisin myoumltauml Samalla keskustelu julkisen talouden jakovarasta kaumlaumlntyi nopeasti kesshytaumlv y ysvajeeseen (Kuvio)

Kuvio Tyoumlllisyys- ja tyoumlttoumlmyysasteiden muutokset 1989ndash2013 ()a

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

Tyoumlllisyysaste Tyoumlttoumlmyysaste

1989

1991

1993

1995

1997

1999

2001

2003

2005

2007

2009

2011

2013

a Tyoumlllisy ysaste on t youmlllisten prosenttiosuus t youmlikaumlisestauml vaumlestoumlstauml (15ndash 64 v) t youmlttoumlmy ysaste on 15ndash74-vuotiaishyden t youmlttoumlmien prosenttiosuus saman ikaumlisestauml t youmlvoimasta Laumlhde T ilastokeskus 2013a

Eurooppalaiset elinolot

306

Tyoumlllisy ysasteen nosto on ollut koko 2000-luvun keskeinen poliittinen tavoite ja se on kehystetty poliittisessa keskustelussa vahvasti pohjoismaisen hy vinvointishymallin ympaumlrille Paumlaumlministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman tiivistelmaumlssauml taumlmauml muotoillaan seuraavasti

rdquoPohjoismainen korkeaan tyoumlllisy ysasteeseen kilpailukyk y iseen talouteen tasa-arvoisiin palveluihin sekauml huolenpitoon perustuva hy vinvointimalli on osoittautunut parhaaksi yhteiskuntajaumlrjestelmaumlkshysi minus minus Hy vinvointi synty y tyoumlstauml Suomen tulevaisuuden menestys sekauml hyvinvointivaltion kestaumlvauml rahoitus ovat riippuvaisia korkeasta tyoumlllisy ysasteestardquo (Valtioneuvoston kanslia 2011)

Tyoumlllisy ys on keskeinen tekijauml hy vinvointivaltion rahoituksen naumlkoumlkulmasta Vaumlestoumln ikaumlaumlntyminen ja suurten ikaumlluokkien siirtyminen elaumlkkeelle ovat entishysestaumlaumln korostaneet korkean tyoumlllisy ysasteen merkitystauml Taumlhaumln on kiertyny t myoumls keskustelu tyoumlurien pidentaumlmisestauml ndash alusta keskeltauml ja lopusta Tyouml on samalla myoumls taumlrkeauml hy vinvoinnin komponentti Se on keskeinen aineellista ja aineetonta hy vinvointia tuottava resurssi ja nykyisin myoumls Euroopan unionin koumlyhy yden ja sosiaalisen syrjaumly tymisen mittaristoon sisaumllty vauml indikaattori (Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa) Kirjan tulokset tukevat aiempia tutkimustuloksia siitauml ettauml tyoumlttoumlmy ys ja erityisesti pitkaumlaikaistyoumlttoumlmy ys ovat keskeisiauml elinolojen puutteiden selittaumljiauml Tyoumlmarkkinoiden epaumlvarmuudet ovat myoumls tietyiltauml osin kasvaneet Epaumlty y pilliset tyoumlsuhteet kuten tyoumlsuhteiden maumlaumlraumlaikaisuudet tai osa-aikaisuudet eivaumlt kuitenkaan ole yleistyneet (esim Uusitalo 2008) Esimerkiksi vuonna 1997 maumlaumlraumlaikaisissa tyoumlsuhteissa olevien osuus kaikista palkansaajista oli noin 18 prosenttia ja osa-aikaisten 10 prosenttia Vuonna 2010 maumlaumlraumlaikaisten tyoumlsuhteiden osuus oli pudonnut noin 16 prosentshytiin osa-aikaisten puolestaan kasvanut noin 14 prosenttiin (Tilastokeskus 2013b) Tyoumlmarkkinoiden epaumlvarmuudet kuitenkin naumlky vaumlt kenties toisaalla tyoumlttoumlmy ysshykokemusten ohella kyse on tyoumlelaumlmaumln kasvaneista tuottavuuspaineista ja siitauml ettauml tyoumlurat ovat muuttuneet aiempaa rikkonaisemmiksi Kirjan tulosten valossa naumlillauml tekijoumlillauml saattaa olla vaikutuksia objektiivisesti mitatun toimeentulon lisaumlksi myoumls laaja-alaisemmin yksiloumln koettuun hy vinvointiin muun muassa siihen millauml tavoin elaumlkkeelle siirtymisen hy vinvointivaikutukset koetaan

Muutokset perherakenteissa

Erola ja Haumlrkoumlnen tutkivat artikkelissaan millauml tavoin vanhemmuus ja lasten saaminen vaikuttavat hy vinvointiin elaumlmaumlaumln t y y t y vaumlisy y teen ja sosiaalisiin

Niemelauml Suomalaisten elinolot eurooppalaisessa vertailussa

307

verkostoihin eurooppalaisissa hyvinvointimalleissa Tulosten mukaan lapsen saaminen ja lasten lukumaumlaumlraumln kasvu heikentaumlvaumlt kotitalouden tulotasoa Naumliden seikkojen perheiden tulotasoa heikentaumlvauml vaikutus on kuitenkin pienin Pohjoisshymaissa Vaikuttaa myoumls siltauml ettauml pohjoismaiset aumlidit ovat taloudellisesti paremshymassa asemassa kuin virkasiskot muualla Euroopassa Politiikkapaumlaumltelmien osalta voidaan varsin helposti kehua pohjoismaista perhepolitiikkaa Vanhemmuuden hy vinvointivaikutuksista saatava kuva kuitenkin monipuolistuu huomattavasti kun tulojen lisaumlksi tarkastellaan myoumls muita hy vinvoinnin osa-alueita Erola ja Haumlrkoumlnen puhuvat onnellisuuspiikistauml jonka pohjoismaiset vanhemmat kokevat lapsen saamisen myoumltauml Tyyty vaumlisy ys elaumlmaumln eri osa-alueisiin on kuitenkin tulosshyten valossa lyhy taikainen Lapsen varttuessa ja perhearjen koittaessa ty y tyvaumlisy ys vaumlhenee lapsen saamista edeltaumlvaumln tason alapuolelle

Erola ja Haumlrkoumlnen toivovat toimenpiteitauml joilla tyouml ja perhe-elaumlmauml voitaishysiin sovittaa yhteen tavalla joka parantaisi myoumls ty yty vaumlisy yttauml ja sosiaalisen kanssakaumlymisen eri muotoja Kyse on taumllloumlin suurimmaksi osaksi jostain muusta kuin lapsiperheille suunnatuista tulonsiirroista tai lasten paumlivaumlhoitopalveluista Kyse on niin tyoumlelaumlmaumlaumln kuin perhearkeenkin liitty vistauml kysymyksistauml palaveshyrien saumlhkoumlposteihin vastaamisen rdquovarsinaisen tyoumlnrdquo suorittamisen perheen omien ja lasten harrastusten sukuloinnin ja ystaumlvien tapaamisen sekauml rdquooman ajanrdquo yhteensovittamisesta Kyse on arjen hallinnasta sen haasteista ja niistauml toimenpiteistauml joilla haasteisiin voidaan niin tyoumlelaumlmaumln julkisen sektorin kuin yksiloumliden ja perheidenkin toimesta vaikuttaa (ks myoumls Taumlnk 2013)

Toiseen vaumlestoumllliseen murrokseen liittyvauml avioerojen maumlaumlraumln lisaumlaumlntyminen on yhteydessauml yksin asumisen ja yksinhuoltajuuden lisaumlaumlntymiseen Hy vinvointishypolitiikan naumlkoumlkulmasta keskeiseksi haasteeksi nousee se millauml tavoin kahden ansaitsijan mallin pohjalle rakennetut mutta yksiloumllliseen sosiaaliturvaan perusshytuvat jaumlrjestelmaumlt pystyvaumlt vastaamaan naumlihin niin sanottuihin uusiin sosiaalisiin riskeihin Taumlssauml kirjassa Ilpo Airio tutkii parisuhteen paumlaumlttymisen ndash avio- ja avoerojen ndash yhtey ttauml tuloihin ja tulonmuodostukseen Suomessa Tanskassa Ranskassa Isossa-Britanniassa ja Italiassa Tutkimuksessa havaitaan ettauml eron vaikutukset vaihtelevat jossain maumlaumlrin maasta sukupuolesta ja perhety ypistauml riippuen Parisuhteen paumlaumlttymisen yhteys miesten tuloihin on maasta riippumatshyta pieni Sen sijaan naisten kaumlytettaumlvissauml olevat tulot laskevat jokaisessa maassa vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen Pohjoismaissa naisten tulotaso kuitenkin kasvaa eron jaumllkeisinauml vuosina nopeammin kuin muissa tarkasteltavissa maissa Tulokset myoumls osoittavat ettauml lapsettomille pariskunnille eron taloudellinen merkitys on vaumlhaumlisempi kuin eronneille lapsiperheille Lapsiperheissauml lasten hoivavastuun saavan puolison taloudellinen tilanne heikkenee heti eron jaumllkeen Yksinhuoltashyjuus naumly ttaumlaumlkin tulosten valossa selvaumlsti suuremmalta taloudelliselta riskitekijaumlltauml kuin yksin asuminen Airion havainnot myoumls korostavat tulonsiirtojen taumlrkey ttauml taloudellisen turvallisuuden takaajana erityisesti eronneiden lapsiperheiden

Eurooppalaiset elinolot

308

kohdalla Kokonaisuudessaan viiden maan vertailu antaa varsin suotuisan kuvan siitauml millauml tavoin Suomessa pystytaumlaumln vastaamaan eron aiheuttamiin taloudellisiin haasteisiin

Koumlyhy ys- ja huono-osaisuustutkimukset ovat jo pidempaumlaumln osoittaneet ettauml yksi keskeisimmistauml taloudellista huono-osaisuutta selittaumlvistauml tekijoumlistauml liitty y yksin asumiseen ja yksinhuoltajuuteen (esim Kangas ja Ritakallio 2008 Forsseacuten ja Ritakallio 2009) Yhden aikuisen kotitalouksissa asuvilta puuttuu toisen aikuisjaumlsenen antama taloudellinen turva Yksin asuvat ovat kuitenkin heterogeeninen vaumlestoumlr yhmauml ja siksi esimerkiksi yksinkertaisten politiik kashysuositusten antaminen heidaumln aseman parantamiseksi on vaikeaa Taumlssauml kirjassa Anita Haataja kuvaa yksin asumisen sosiodemografista profiilia eri maissa ja tutkii yksin asuvien hy vinvointia monipuolisesti useilla eri mittareilla Yksin asuminen on muuta Eurooppaa ty ypillisempaumlauml nimenomaan meillauml Pohjolassa Niin Suomessa kuin useissa muissakin Euroopan maissa yksin asuvat kokevat muuta vaumlestoumlauml enemmaumln toimeentulovaikeuksia ja osallistumista haittaavia terveysongelmia Lisaumlksi Etelauml-Eurooppaa lukuun ottamatta yksin asuvien osuus tyoumlky vyttoumlmy yselaumlkkeellauml olevista on muuta vaumlestoumlauml suurempi

Haatajan tuloksista ilmenee kuitenkin melko isojakin r yhmaumln sisaumlisiauml eroja Esimerkiksi Suomessa yksin asuvat miehet jakautuvat tulojakaumalla sekauml pieni- ettauml suurituloisiin Erityisesti yksin asuvien miesten pienituloisuus on Suomessa tavallista verrattiinpa sitauml yksin asuviin suomalaisiin naisiin tai muihin Pohjoismaihin (ks myoumls Haatajan ja Kauhasen artikkeli taumlssauml teoksessa) Keskeinen selitys taumllle on yksin asuvien miesten yleinen tyoumlttoumlmyys noin puoshylet yksin asuvista miehistauml ja reilu neljaumlnnes naisista oli kokenut tyoumlttoumlmy yttauml vuoden aikana Tyoumlttoumlmien osuus yksin asuvista suomalaisista miehistauml on eurooppalaisittain aumlaumlrimmaumlisen suuri ja tyoumlttoumlmien naistenkin osuus on yksi suurimmista Kokonaisuudessaan tulokset tarjoavat hy vaumln esimerkin siitauml millauml tavoin vaumlestoumlrakenteeseen liitty vaumlt seikat ja niiden yhteys vaumlestoumln elinoloihin ovat pohjimmiltaan kansallisia kysymyksiauml Niin yksin asumisen laajuus sen sosiodemografinen rakenne kuin yksin asumisen yhteydet elinolojen puutteisiin vaihtelevat maasta toiseen Haatajan tulokset osoittavat ettauml yksin asumiseen liitty y Suomessa monenlaista huono-osaisuutta erityisesti miehillauml Taumlmaumln lisaumlksi yksin asuvien maumlaumlraumln kasvu asettaa haasteita sosiaalipolitiikalle Kuten Haataja nostaa artikkelinsa lopuksi esiin toimenpiteet joilla yksin asuvien tilannetta voitaisiin parantaa koskevat sekauml etuus- ja verojaumlrjestelmiauml ettauml asuntopolitiikkaa

Niemelauml Suomalaisten elinolot eurooppalaisessa vertailussa

309

Tyoumlmarkkinoiden ja tyoumlelaumlmaumln muutokset

Olli Kangas ja Azhar Hussain tarkastelevat ensimmaumlisessauml artikkelissaan eri maiden tyoumlttoumlmy ysturvajaumlrjestelmiauml sekauml sitauml millaisia vaikutuksia tyoumlmarkkinashyasemilla ja siirtymillauml tyoumlmarkkina-asemasta toiseen on kotitalouksien suhteelshyliseen tulokoumlyhy ysriskiin Tulokset suhteellisen tulokoumlyhy ysriskin yhteydestauml siirtymiin tyoumlmarkkina-asemasta toiseen ovat sangen yhtenevaumlisiauml Maasta tai maaryhmaumlstauml riippumatta taloudellinen hy vinvointi synty y tyoumlstauml Tyoumlttoumlmaumlksi jaumlaumlminen ja erityisesti pitkaumlaumln jatkunut tyoumlttoumlmyys ennustavat suurta tulokoumlyshyhy ysriskiauml tyoumlllistyminen tai pysyvauml tyouml suojaavat tehokkaasti tulokoumlyhyydeltauml Tulokset ovat linjassa myoumls Minna Ylikaumlnnoumln artikkelin kanssa jossa tutkitaan millauml tavoin siirtymaumlt tyoumlttoumlmy ydestauml tyoumlhoumln ja paumlinvastoin sekauml tyoumlttoumlmy yden pitkittyminen ovat yhteydessauml taloudellisiin mahdollisuuksiin lomailla kodin ulkopuolella

Alkusyksystauml 2013 kaumlynnistynyt keskustelu rdquoosallistavasta sosiaaliturvastardquo joka julkisen keskustelun perusteella koskisi tosin pelkaumlstaumlaumln tyoumlttoumlmy ysturvaa vaikuttaa naumlin ollen tyoumlttoumlmien hy vinvoinnin naumlkoumlkulmasta perustellulta Tosin Pohjoismaat ndash Suomi mukaan lukien ndash ovat jo aiemmin panostaneet akshytiiviseen tyoumlmarkkinapolitiikkaan kuten tyoumlvoimapalveluihin koulutukseen tyoumlllistaumlmistukiin ja erilaisiin tyoumlllistaumlmistoimiin useita muita Euroopan maita enemmaumln Kankaan ja Hussainin tuloksista kuitenkin ilmenee ettauml panostukset aktiiviseen tyoumlmarkkinapolitiikkaan eivaumlt kovinkaan merkittaumlvaumlsti auta tyoumlttoumlshymiauml tyoumlllistymaumlaumln

Huomionar voista tuloksissa on myoumls se ettauml suomalaisten pitkaumlaikaisshytyoumlttoumlmien suhteellinen tulokoumlyhy ysriski on heti Norjan jaumllkeen Euroopan suurin Tulos kertoo tyoumlttoumlmy ysturvan peruspaumlivaumlrahan ja tyoumlmarkkinatuen matalasta tasosta Tyoumlttoumlmien taloudellisen toimeentulon naumlkoumlkulmasta paumlaumlshyministeri Jyrki Kataisen hallituksen toimet tyoumlttoumlmy ysturvan peruspaumlivaumlrahan ja tyoumlmarkkinatuen tasokorotuksesta sekauml tyoumlmarkkinatuen tarveharkinnan poistamisesta puolison tulojen osalta ovat tulosten valossa kohdentuneet oikeaan osoitteeseen

Myoumls tyoumlelaumlmauml ja tyoumlnteon muodot ovat muuttuneet ja moninaistuneet viishymeisten parin vuosikymmenen aikana Taumlssauml kirjassa tyoumlnteon moninaistumisen ja elinolojen vaumllistauml yhtey ttauml tarkasteltiin kahden tyoumln tekemisen naumlkoumlkulmasta Anita Haatajan ja Merja Kauhasen artikkelista ilmenee ettauml kahden tyoumln tekeshyminen on yleisintauml Pohjoismaissa Tosin Suomessa kahden tyoumln tekeminen on selvaumlsti harvinaisempaa kuin muissa Pohjoismaissa Kahta tyoumltauml tekevien osuus tyoumlllisistauml on Suomessa vajaa 5 prosenttia joka on laumlhellauml Euroopan unionin keskiarvoa Taumltauml selittaumlvaumlt ainakin osittain maiden vaumlliset tyoumlllisy yserot sillauml kahden tyoumln tekemisen yleisy ys on yleisesti sitauml suurempaa mitauml korkeampi on maan tyoumlllisyysaste

Eurooppalaiset elinolot

310

Angloamerikkalaisessa koumlyhy ystutkimuksessa useamman tyoumln tekeminen on liitetty minimipalkkojen pienuuteen jonka vuoksi yhdellauml tyoumlllauml ei tulla toishymeen (esim Newman 1999) Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa ei kuitenkaan naumlytauml liittyvaumln yhtauml suorasti taloudellisiin ongelmiin Pohjoismaissa kahta tyoumltauml tekevien suurin ryhmauml paikantuu korkeaa koulutusta vaativiin asiantuntijashyammatteihin Toki vaikuttaa siltauml ettauml tyoumltuntirajoite eli paumlaumltyoumlssauml tehdyt vaumlshyhaumliset tyoumltunnit ja taumlstauml johtuva ansiotulojen pienuus selittaumlauml jossain maumlaumlrin erityisesti naisten kahden tyoumln tekemistauml Ero kahta tyoumltauml tekevien suhteellisissa tulokoumlyhy ysriskeissauml suhteessa muihin tyoumlllisiin ei kuitenkaan ole Euroopan tasolla merkittaumlvauml Angloamerikkalaista mallia edustavassa Isossa-Britanniassa kahden tyoumln tekeminen turvaa tulokoumlyhy ydeltauml tehokkaasti sillauml muiden tyoumlsshysauml olevien koumlyhy ysaste on yli kaksi kertaa suurempi kuin kahta tyoumltauml tekevillauml Vastaavasti Suomessa ndash kuten muissakin Pohjoismaissa ndash kahta tyoumltauml tekevien tulokoumlyhy ysriski on hieman suurempi kuin muilla tyoumlllisillauml Erot ovat kuitenkin varsin pieniauml Lisaumlksi kahta tyoumltauml tekevienkin tulokoumlyhy ysriskit ovat noin puolet pienempiauml kuin vaumlestoumlssauml keskimaumlaumlrin

Elaumlkkeelle siirtyminen

Kuten taumlmaumln teoksen johdantoartikkelissa kuvattiin perinteinen kuva elaumlmaumlnshyvaiheiden mukaisesta koumlyhy yssyklistauml on muuttunut ennen muuta elaumlkelaumlisten osalta Elaumlkejaumlrjestelmien kehittymisen myoumltauml palkkatyoumlstauml elaumlkkeelle siirtymishynen ei enaumlauml vaumllttaumlmaumlttauml merkitse rajua toimeentulon pudotusta Tyoumlelaumlkejaumlrjesshytelmaumln kypsymisen vuoksi yhauml suurempi osa elaumlkkeelle siirty vistauml on oikeutettu taumlysimaumlaumlraumliseen tyoumlelaumlkkeeseen ja yhauml suuremmalla osalla heistauml on parempi tulotaso kuin heitauml vanhemmilla ikaumlpolvilla Lisaumlksi suurin osa ikaumlaumlnty vaumlstauml vaumlestoumlstauml asuu velattomassa omistusasunnossa mikauml merkitsee sitauml ettauml heillauml on selvaumlsti pienemmaumlt asumismenot kuin muilla ikaumlryhmillauml Iaumln myoumltauml myoumls kestokulutushyoumldykkeisiin liitty vaumlt kulutustarpeet pienentyvaumlt (esim Niemelauml 2008) Lisaumlksi terveydentilan paraneminen on merkinnyt sitauml ettauml yhauml suurempi osa ikaumlaumlnty vistauml on toimintakykyisempiauml ja aktiivisempia kuin aiemmat sukupolvet Puhutaan kolmannesta iaumlstauml jolla viitataan elaumlkeiaumln alkupaumlaumlhaumln tyoumliaumln ja varsishynaisen vanhuuden vaumllissauml olevaan ikaumlvaiheeseen Kolmannessa iaumlssauml olevista piirtyy kuva aktiivisista ikaumlaumlnty vistauml jotka suuntaavat rahansa matkailuun kulttuuriharshyrastuksiin ja muuhun vapaa-aikaan sekauml erilaisiin palveluihin (esim Karisto 2004)

Taumlmaumln kirjan tulokset vahvistavat yllauml kuvattua varsin positiivista kuvaa elaumlkkeelle siirtymisen ja elinolojen yhteydestauml Jenni Blomgrenin artik kelin valossa erityisesti Suomessa elaumlkkeelle siirtymisen ja koetun hy vinvoinnin vaumlshy

Niemelauml Suomalaisten elinolot eurooppalaisessa vertailussa

311

linen yhteys on yllaumlttaumlvaumlnkin myoumlnteinen Elaumlkkeelle siirtyminen parantaa itse arvioitua terveydentilaa yleistauml ty ytyvaumlisy y ttauml elaumlmaumlaumln ja jopa ty y ty vaumlisy yttauml taloudelliseen tilanteeseen (vrt Palomaumlki 2013) Kankaan ja Hussainin toisen artik kelin perusteella elaumlk keelle siirty neiden suhteellinen tulokoumlyhy ysriski on Suomessa jonkin verran suurempi kuin tyoumlssauml olevien Elaumlkelaumlisten tuloshykoumlyhy ysriski on Suomessa kuitenkin vain noin puolet vaumlestoumln keskimaumlaumlraumlisestauml tulokoumlyhy ysriskistauml Elaumlkkeelle siirtyneiden tulokoumlyhy ys on Suomessa yleisempaumlauml kuin muissa Pohjoismaissa Vaumlestoumln keskimaumlaumlraumliseen tasoon naumlhden verraten pieni elaumlkelaumlisten tulokoumlyhy ysriski elaumlkkeelle siirtymisen ajankohtana kuitenkin kasvaa Pohjoismaissa ajan myoumltauml Naumlin kaumly erityisesti naisilla Kyse on osittain kotitalouksien rakenteessa tapahtuvista muutoksista puolison kuoleman myoumltauml Naumlin ollen tulokset ovat linjassa edellauml todettujen tulosten kanssa jotka osoittivat parisuhteen myoumlnteisen merkityksen kotitalouksien toimeentulolle Myoumls Kanshykaan ja Hussainin tuloksista nousee esiin ettauml pohjoismainen hy vinvointimalli ei ole onnistunut kovinkaan hy vin torjumaan koumlyhy yttauml yhden hengen kotitaloukshysissa Parisuhteen merkitys naumlky y myoumls Jenni Blomgrenin koettua hy vinvointia koskevissa analy yseissa Elaumlkkeelle siirtyminen vaikuttaa positiivisesti koettuun tervey teen nimenomaan parisuhteessa oleville

Koetun hy vinvoinnin puutteiden naumlkoumlkulmasta tulokset elaumlkkeelle siirtyshymisen hy vinvointivaikutuksista pikemminkin suuntaavat huomion ikaumlaumlnty vien suomalaisten tyoumlntekijoumliden kuin elauml k keellauml olev ien tilanteeseen Tyoumlurien pidentaumlmisen osalta tulisikin pohtia millauml keinoin tyoumlelaumlmaumln loppupaumlaumltauml voishytaisiin saada houkuttelevammaksi Suhteellisiin tulokoumlyhy ysriskeihin liitty vauml politiikkasuositus puolestaan liitty y peruselaumlketurvaan Keskeisin tekijauml maiden vaumllisten elaumlkelaumliskoumlyhy yserojen selittaumlmisessauml on se mille tasolle peruselaumlketurva on asetettu Esimerkiksi Suomessa tulos on kuitenkin herkkauml valitulle tuloshykoumlyhy ysrajalle Elaumlkelaumlistalouksien koumlyhyysvaje on varsin pieni mikauml viittaa siihen ettauml elaumlkelaumlistalouksien tulotaso on varsin laumlhellauml EUn standardien mukaista suhteellista tulokoumlyhyysrajaa Lisaumlksi elaumlkelaumlistalouksien aineellinen puute on koko vaumlestoumln keskimaumlaumlraumlistauml tasoa pienempaumlauml (Ks Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa)

Pelkaumlstaumlaumln kotitalouden tuloja tarkasteltaessa on hy vauml muistaa ettauml myoumls julshykisilla palveluilla on taumlrkeauml merkitys kotitalouksien hy vinvoinnille Kuten Maria Vaalavuon artikkeli osoittaa veroista ja toimeentuloturvaetuuksista koostuvan tulonsiirtojaumlrjestelmaumln lisaumlksi meidaumln tulisi esimerkiksi koumlyhy yttauml ja tulonjakoa tutkiessamme pohtia myoumls eri vaumlestoumlryhmille suunnattujen palvelujen arvoa ja sen jakautumista Vaalavuon tulokset osoittavat ettauml vanhuspalvelut kohdentuvat Suomessa erityisesti pienituloisille lasten paumlivaumlhoitopalveluista hyoumltyvaumlt puoshylestaan keskituloiset tyoumlssauml kaumly vaumlt perheet Palvelujen huomioon ottamisella on merkitystauml myoumls eri maiden sosiaalipoliittisista ponnisteluista saatavalle kuvalle sillauml valtavirran vertailevassa toimeentulotutkimuksessa rahallisia toimeenshy

Eurooppalaiset elinolot

312

tuloturva- ja veroetuuksia suosivat maat naumlyttaumlvaumlt anteliaammilta kuin ne maat jotka kohdentavat sosiaalimenonsa hy vinvointipalveluihin Samalla tavoin on havaittu ettauml maiden vaumllisillauml eroilla asuntopolitiikassa ja omistusasumisessa on merkitystauml erityisesti ikaumlaumlntyvien ihmisten taloudellisesta huono-osaisuudesta saatavalle kuvalle (Ritakallio 2003)

Eurooppalaista ja suomalaista elinolotutkimusta

Kansainvaumllinen vertaileva elinolotutkimus on monipuolistunut viimeisten parin v uosikymmenen aikana kotitalouksien tuloja mittaavista aineistoista laajashyalaisempiin hyvinvointiaineistoihin Taumlssauml kirjassa on hyoumldynnetty EUn koumlyshyhy yden ja sosiaalisen syrjaumlytymisen estaumlmisen tavoitteiden seurantaan kehitettyjauml elinoloaineistoja ECHPtauml ja EU-SILCiauml Aineiston etuna suhteessa muihin kanshysainvaumllisesti vertaileviin aineistoihin joita ovat esimerkiksi Luxembourg Income Study (LIS) European Social Survey (ESS) ja Eurobarometrit on siihen sisaumlltyvauml paneeliominaisuus Toisin kuin kilpailijansa se on myoumls vuotuinen aineisto joka mahdollistaa ndash ainakin niin sanottujen avainindikaattorien osalta ndash elinolojen muutosten seurannan melko lyhyellaumlkin varoitusajalla Kuten teoksen johdanshytoartikkelissa todettiin aineisto sisaumlltaumlauml kuitenkin myoumls ongelmia muun muassa pitkittaumlisaineiston seuranta-asetelmassa sekauml tietojen vertailukelpoisuudessa yli ajan ja maiden vaumllillauml

Kirjan artikkelit osoittavat ettauml aineistojen kaumlyttoumlkelpoisuus vaihtelee jonshykin verran tutkittavasta teemasta ja tutkimusasetelmasta riippuen EU-SILCin pitkittaumlisluonnetta pysty ttiin hyoumldyntaumlmaumlaumln erityisesti tulotietoja tarkastelshytaessa Tulotietojen osalta EU-SILC tarjoaakin verrattain hyvaumln aineistoperustan eurooppalaisiin vertailuihin Samaa voi sanoa myoumls muiden EUn maumlaumlrittaumlmien avainindikaattorien osalta (esim Ylikaumlnnoumln artikkeli taumlssauml teoksessa) Maria Vaalavuon artikkeli osoittaa ettauml aineisto soveltuu myoumls tuloilla mitatun toishymeentulo- ja uudelleenjakotutkimuksen metodologiseen kehittely yn Tulotietojen luotettavuudesta ja vertailukelpoisuudesta kertoo myoumls se ettauml EU-SILC toimii myoumls eurooppalaisen mikrosimulaatiomalli EUROMODin pohjana Aineiston seuranta-asetelma kuitenkin saattaa rajoittaa analy yseja tutkittavasta teemasta riippuen Esimerkiksi Ilpo Airio tuo artikkelissaan esiin kuinka tiettyjauml perheshyrakenteita koskevia siirtymiauml voidaan tarkastella varsin rajoittuneesti (ks myoumls Iacovou ym 2012)

Pitkittaumlisaineiston hyoumldy nnettaumlv y ys on selvaumlsti heikompaa silloin kun halutaan tutkia tulojen sijaan muita hy vinvoinnin ulottuvuuksia Kirjan artikshykeleista kaksi tarkasteli paneeliasetelmin tulojen lisaumlksi myoumls koettua hy vinshy

Niemelauml Suomalaisten elinolot eurooppalaisessa vertailussa

313

vointia ja sosiaalisia suhteita (Blomgrenin sekauml Erolan ja Haumlrkoumlsen artikkelit) Vertailukelpoisuuden ja seuranta-asetelman vuoksi molempien artikkelien paneelianaly ysit rajoittuivat ECHP-aineistoon Muissa taumlmaumln teoksen elinoloja laaja-alaisemmin tarkastelevissa artikkeleissa hyoumldynnettiin poikkileikkaustarshykasteluja Lisaumlksi pitkittaumlisaineistojen seurannan rajoittuminen neljaumlaumln vuoteen vaikeuttaa tutkimusasetelmien luomista Neljaumln vuoden seuranta on usein liian lyhyt luotettavien paumlaumltelmien tekemiseksi mikaumlli haluttaisiin tutkia sekauml siirshytymiin kuten avioeroon tai tyoumlttoumlmy y teen johtavia mekanismeja ettauml niiden hy vinvointivaikutuksia

Rajoituksistaan huolimatta eurooppalaiset elinoloaineistot yhdessauml esimershykiksi ESSn tuottamien tietojen kanssa muodostavat sangen vahvan aineistoshypohjan vaumlestoumln hy vinvoinnin tutkimukselle Ne soveltuvat suomalaisten elinoloshyjen tutkimukseen myoumls ilman kansainvaumllisesti vertailevaa naumlkoumlkulmaa Taumlmaumln vuoksi myoumls tarve kansallisille vaumlestoumlauml edustaville hy vinvointikyselyille on vaumlshyhentynyt etenkin kun otetaan huomioon yhtaumlaumlltauml kansallisten postikyselyiden sangen pienet vastausprosentit sekauml toisaalta vaihtoehtoisten kyselytekniikoiden kuten puhelin- ja kaumlyntihaastattelujen korkea hinta

Useita mielenkiintoisia tutkimuskohteita esimerkiksi koumlyhy yden ja sosiaalishysen syrjaumlytymisen osalta ei edelleenkaumlaumln voida kansainvaumllisesti vertaillen tutkia eikauml kaikkia tutkimuskohteita ole kansallisista eroista johtuen edes mielekaumlstauml tutkia vertailevasta naumlkoumlkulmasta Esimerkiksi kansalliset rekisteriaineistot tarshyjoavat siirtymien ja niiden vaikutusten pitkittaumlisseurantaan monesti paremman laumlhtoumlkohdan kuin lyhyet seurantajaksot kyselytutkimuksin Rekisteriaineistoilla voidaan myoumls tavoittaa sellaisia vaumlestoumlryhmiauml joita vaumlestoumlauml edustavilla kyselyillauml ei aina tavoiteta riittaumlvaumlsti Tosin viime aikoina myoumls kyselytutkimuksin on erillisillauml otannoilla pyritty tavoittamaan vaumlestoumlkyselyissauml marginaaleihin jaumlaumlviauml vaumlestoumlryhmiauml (esim Airio 2013 Niemelauml ja Saari 2013) Lisaumlksi monet Tilastoshykeskuksen tuottamat aineistot (esim tulonjakotilasto ja kulutustutkimusaineisshytot) ja suoremmin vaumlestoumln hy vinvointia ja elinoloja kartoittavat kyselyaineistot (esim Terveyden ja hy vinvoinnin laitoksen HYPA-kyselyt Vaarama ym 2010 Turun yliopiston KONSE-kyselyt Kangas ja Ritakallio 2008) muodostavat aikashysarjoja joita eurooppalaisilla kyselytutkimuksilla ei pysty korvaamaan

Kirjan artikkeleista nousee jatkotutkimuksen kohteiksi useita kansallisia ja kansainvaumllisesti vertailevia tutkimustarpeita Eurooppalaisten elinolotutkishymustenkaan venymiskykyauml ei ole vielauml toistaiseksi taumlysin tyhjentaumlvaumlsti testattu Johdantoartikkelissa kuvattu elinolotutkimuksen 1990-luvulla tapahtunut rdquoEUshykaumlaumlnnerdquo yhdessauml 2000-luvulla perustetun ESSn kanssa merkitsevaumlt sitauml ettauml tutkijoilla on aiempaan naumlhden poikkeuksellisen hy vaumlt laumlhtoumlkohdat tutkia koko vaumlestoumlauml edustavia elinoloja monipuolisesti eurooppalaisesta perspektiivistauml Kun taumlhaumln vielauml lisaumltaumlaumln kansainvaumllisestikin poikkeukselliset kansalliset aikasarjashyaineistot esimerkiksi kotitalouksien tulo- ja kulutustiedoista voidaan sanoa ettauml

Eurooppalaiset elinolot

314

toimeentulo- ja elinolotutkimukseen soveltuvia korkealaatuisia aineistoja on tarjolla enemmaumln kuin koskaan aiemmin Erityisesti 2000-luvun aikana myoumls vertailevaan tutkimukseen ja pitkittaumlisasetelmiin liitty vaumlt tutkimusmenetelmaumlt ovat kehittyneet isoin harppauksin Jatko on oikeastaan tutkijoista ja tutkimusshyasetelmien innovatiivisuudesta kiinni

Laumlhteet Airio I toim Toimeentuloturvan verkkoa kokemassa Kansalaisten kaumlsitykset ja odotukset Helsinki Kela 2013

Forsseacuten K Ritakallio V-M Yksinhuoltajaaumlitien moniulotteinen koumlyhyys Euroopassa Julkaisussa Forsseacuten K Haataja A Hakovirta M toim Yksinhuoltajuus Suomessa Helsinki Vaumlestoumlliitto Vaumlestoumlntutkimuslaitos Tutkimuksia D 50 2009 77ndash94

Iacovou M Kaminska O Levy H Using EU-SILC data for cross-national analysis Strengths problems and recommendations University of Essex Institute for Social and Economic Research Working Papers 3 2012

Kangas O Ritakallio V-M Koumlyhyyden mittaustavat sosiaaliturvan riittaumlvyys ja koumlyhyyden yleisyys Suomessa Helsinki Kela Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 61 2008

Karisto A Kolmas ikauml Uusi naumlkoumlkulma vaumlestoumln vanhenemiseen Julkaisussa Ikaumlaumlntyminen voimavarana Helsinki Valtioneuvoston kanslia Tulevaisuusselonteon liiteraportti 5 2004 91ndash103

Newman KS No shame in my game The working poor in the inner city New York Sage Foundation 1999

Niemelauml M Ikaumlaumlntyvaumln vaumlestoumln kulutustapojen muutokset 1966ndash2001 Julkaisussa Tuominen E toim Naumlkoumlkulmia elaumlkelaumlisten hyvinvointiin Toimeentulosta kulutukseen ja ajankaumlyttoumloumln Helsinki Elaumlketurvakeskus Raportteja 4 2008 31ndash64

Niemelauml M Saari J toim Huono-osaisten hyvinvointi Suomessa Helsinki Kela 2013

Palomaumlki L-M Elaumlkkeelle siirtyminen ja subjektiivinen taloudellinen hyvinvointi Tulomuutosten ja toimeentulokokemusten tarkastelua Yhteiskuntapolitiikka 2013 78 (4) 378ndash394

Ritakallio V-M The importance of housing costs in cross-national comparisons of welfare (state) outcomes International Social Security Review 2003 56 (2) 81ndash101

Tilastokeskus Tyoumlllisyys- ja tyoumlttoumlmyysaste kuukausittain 1989ndash2013 2013a Saatavissa tyoumlllisyysaste ltwwwfindikaattorififi41gt tyoumlttoumlmyysaste ltwwwfindikaattorififi34gt Viitattu 31102013

Tilastokeskus Tyoumlvoimatutkimuksen aikasarjataulukot 2013b Saatavissa lthttp tilastokeskusfitiltytitauhtmlgt Viitattu 4112013

Taumlnk Homma hallussa Elaumlmaumlnhallinta ndash arjen sanastosta yhteiskuntapolitiikan keskioumloumln Helsinki Ajatushautomo Taumlnk 2013

Niemelauml Suomalaisten elinolot eurooppalaisessa vertailussa

315

Uusitalo R Onko paumltkaumltoumlitten yleistyminen totta vai tilastoharhaa Yhteiskuntapolitiikka 2008 73 (1) 5ndash11

Vaarama M Moisio P Karvonen S toim Suomalaisten hyvinvointi 2010 Helsinki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2010

Valtioneuvoston kanslia Paumlaumlministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma Helsinki Valtioneuvoston kanslia 2011

Eurooppalaiset elinolot

316

Kirjoittajat

Ilpo Airio VTT erikoistutkija Kelan tutkimusosasto etunimisukunimikelafi

Jenni Blomgren VTT erikoistutkija Kelan tutkimusosasto etunimisukunimikelafi

Jani Erola FT dosentti sosiologian professori Turun yliopisto Sosiaalitieteiden laitos etunimisukunimiutufi

Anita Haataja VTT dosentti johtava tutkija Kelan tutkimusosasto etunimisukunimikelafi

M Azhar Hussain PhD yliopistonlehtori Roskilden yliopisto Institut for Samfund og Globalisering azharhrucdk

Juho Haumlrkoumlnen PhD dosentti yliopistonlehtori Tukholman yliopisto sosiologian laitos erityisasiantuntija Turun yliopisto sosiaalitieteiden laitos etunimisukunimisociologysuse

Markus Kainu VTM tohtorikoulutettava Turun yliopisto sosiaalitieteiden laitos etunimisukunimiutufi

Olli Kangas VTT dosentti tutkimusprofessori osastopaumlaumlllikkouml Kelan tutkimusosasto etunimisukunimikelafi

Merja Kauhanen KTT tutkimuskoordinaattori Palkansaajien tutkimuslaitos etunimisukunimilabourfi

Kirjoittajat

317

Mikko Niemelauml VTT dosentti tutkimusprofessori Kelan tutkimusosasto etunimisukunimikelafi

Maria Vaalavuo PhD erikoistutkija Terveyden ja hy vinvoinnin laitos Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkouml CHESS etunimisukunimithlfi

Minna Ylikaumlnnouml VTT erikoistutkija Kelan tutkimusosasto ma sosiaalipolitiikan professori TOPSOS Turun yliopisto sosiaalitieteiden laitos etunimisukunimikelafi

  • 142_143_uudet_nettipdf
    • _GoBack
    • hriac5f41cuua
    • hsof1v9tbz3kk
    • hnf180528eb5h
    • hyxwwd468iw49
    • ht5l20kllp7n1
    • hfzcqsdbp0we9
    • hfqafd2qw6yps
    • hjjju7zmincdj
    • citation
    • _GoBack
      • 261_262_uudet_nettipdf
        • _GoBack
        • hriac5f41cuua
        • hsof1v9tbz3kk
        • hnf180528eb5h
        • hyxwwd468iw49
        • ht5l20kllp7n1
        • hfzcqsdbp0we9
        • hfqafd2qw6yps
        • hjjju7zmincdj
        • citation
        • _GoBack
          • Tyhjauml sivu
          • Tyhjauml sivu
Page 2: Eurooppalaiset elinolot

Eurooppalaiset elinolot

Eurooppalaiset elinolot

Alkusanat

Kelan tutkimusosasto hankki vuonna 2008 kaumlyttoumloumlnsauml Euroopan yhteisoumljen tilastotoimisshyton Eurostatin tuottamat eurooppalaiset tulo- ja elinoloaineistot Taumlmaumln kirjahankkeen tavoite oli koota yhteen eurooppalaisista elinoloista kiinnostuneet tutkijat siten ettauml voishysimme yhdessauml oppia aineistojen kaumlyttoumloumln ja pitkittaumlistutkimuksen menetelmiin liittyviauml seikkoja Saimme taumlmaumln oppimisprosessin tueksi houkuteltua mukaan myoumls joukon Kelan ulkopuolisia tutkijoita

Tutkimusosasto on julkaissut viime aikoina kyselytutkimusaineistoihin perustuvia toimeenshytulo- ja huono-osaisuustutkimuksia joissa on keskitytty yksittaumlisten vaumlestoumlryhmien erityisshykysymyksiin Vaumllillauml on kuitenkin syytauml katsoa myoumls laajempaa kuvaa kansainvaumllisesti vershytaillen Taumlmaumln kirjan tavoite on antaa laajempi kuva eurooppalaisista elinoloista eri elaumlmaumlnshyvaiheissa

Kirjan artikkelien kaumlsikirjoituksia on kommentoitu useassa kirjahankkeen seminaarissa hankkeen ympaumlrille kootussa Sosiaalipolitiikan paumlivien tyoumlryhmaumlssauml sekauml muissa tieteelshylisissauml konferensseissa ja seminaareissa Kirjan toimittajana haluan kiittaumlauml ensisijaisesti kaikkia kirjoittajia hyvaumlstauml yhteistyoumlstauml sekauml aktiivisesta osallistumisesta myoumls hankkeen kirjaseminaarien sosiaaliseen antiin Kirjoittajien kiireiset aikataulut finanssikriisi ja Eurostatin paumlivitetyt ja uudet aineistot merkitsivaumlt sitauml ettauml hankkeen aikataulu venyi arvioishytua pidemmaumlksi Toimittajana olen voinut kuitenkin olla levollisin mielin sillauml kirjoittajajoushykon osaamiseen olen voinut koko ajan luottaa Kiitos ettauml laumlhditte mukaan

Taumlmaumln teoksen kielenhuollosta ja taitosta vastasivat Tarja Hyvaumlrinen ja Leena Rautjaumlrvi Laumlmmin kiitos teille

Helsingissauml maaliskuussa 2014

Mikko Niemelauml

Graafinen suunnit telu Pekka Loiri

Kustantaja Kelan tutkimusosasto Helsinki

copy Kirjan tekijaumlt ja Kelan tutkimusosasto

Teemakirja 14

ISBN 978-951-669-936-6 (nid) 978-951-669-937-3 (pdf )

ISSN-L 2323-7813

ISSN 2323-7813 (painettu) 2323-7821 (verkkojulkaisu)

Painopaikka Juvenes Print

Tampere 2014

Sisaumlltouml

Elinolot ja tulonjako eri elaumlmaumlnvaiheissa

Markus Kainu ja Mikko Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa 8 Maria Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml 46

Elinolot ja muuttuvat perherakenteet

Jani Erola ja Juho Haumlrkoumlnen Lastensaannin vaikutus hyvinvointiin Euroopassa 78 Ilpo Airio Parisuhteen paumlaumlttymisen yhteys tuloihin ja tulonmuodostukseen Euroopassa 100 Anita Haataja Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus 122

Elinolot ja muuttuvat tyoumlmarkkina-asemat

Olli Kangas ja M Azhar Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa 152 Minna Ylikaumlnnouml Tyoumlmarkkina-asema ja lomailun taloudelliset mahdollisuudet 182 Anita Haataja ja Merja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa 202

Elinolot ja elaumlkkeelle siirtyminen

Olli Kangas ja M Azhar Hussain Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski Euroopassa 238

Jenni Blomgren Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutus terveyteen ja tyytyvaumlisyyteen Euroopassa 270

Suomi ja suomalaiset eurooppalaisessa vertailussa

Mikko Niemelauml Suomalaisten elinolot eurooppalaisessa vertailussa 304

Kirjoittajat 316

Elinolot ja tulonjako eri elaumlmaumlnvaiheissa

Eurooppalaiset elinolot

8 Markus Kainu ja Mikko Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa

Kaumlsillauml olevan kirjan tavoite on tarkastella eurooppalaisia elinoloja elaumlmaumlnshyvaiheiden naumlkoumlkulmasta Kirjassa tutkitaan miten siirtymaumlt elaumlmaumlnvaiheesta toiseen vaikuttavat hyvinvointiin ja missauml maumlaumlrin naumlmauml vaikutukset vaihtelevat eri maiden vaumllillauml Euroopassa Kirjan johdantoartikkelissa keskustelemme siitauml millauml tavoin Euroopan unionin (EUn) puitteissa viimeisten parinkymmenen vuoden aikana muotoutunut elinolotutkimus suhteutuu aiempaan suomalaisen ja pohjoismaisen elinolotutkimuksen perinteeseen Lisaumlksi artikkelissa esitellaumlaumln EUn sosiaalisia indikaattoreita erityisesti koumlyhy yden ja sosiaalisen syrjaumly tymisen vaumlhentaumlmistavoitteiden naumlkoumlkulmasta Samalla esittelemme tutkimusaineistot joihin kaikki taumlmaumln kirjan artikkelit perustuvat

Hyvinvointi- ja elinolotutkimuksen perinne

Empiirinen vaumlestoumln hy vinvointia ja elinoloja tarkasteleva tutkimus on perinshyteikaumls tutkimusala niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa Suomalainen hy vinvointitutkimus eli erityisen vahvana 1960- 1970- ja 1980-luvuilla (esim Koskiaho 1969 Salav uo 1969 Roos 1973 Raunio 1983) Tutkimukset olivat pitkaumllti hy vinvoinnin perustutkimusta Ne loivat hy vinvoinnin tutkimukselle teoreettisen perustan ja kaumlsitteistoumlauml sekauml toivat esille metodologisia kysymyksiauml jotka liitty vaumlt vaumlestoumltason haastatteluaineistoilla tehtaumlvaumlaumln tutkimukseen yhauml taumlnaumlkin paumlivaumlnauml Teoreettisilta perusteiltaan tutkimukset saattoivat vaihdella Esimerkiksi Briitta Koskiahon (1969) ja Kari Salavuon (1969) tutkimusten laumlhtoumlshykohtana oli YKn asiantuntija Jan Drewnowskin kehittaumlmauml elintason kaumlsite jolla viitattiin tavaroiden ja palveluiden aikaansaamaan tarpeenty ydytyksen tasoon Erik Allardtin (1975 1976) hahmottelemista hy vinvoinnin ulottuv uuksista muodostui puolestaan kansainvaumllisenkin mittapuun mukaan klassikko jossa materiaalisen elintason lisaumlksi hy vinvointi sisaumlltaumlauml yhteisoumlllisy yden sosiaalisten suhteiden ja itsensauml toteuttamisen osatekijoumlitauml

Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa

9

Hy vinvointia on ylipaumlaumlnsauml laumlhesty tty teoreettisella ja maumlaumlritelmaumlllisellauml tasolla monesta nauml koumlkulmasta Laumlhesty mistapoina ovat olleet niin elaumlmaumlnshylaatu (Nussbaum ja Sen 1993 Offer 1996) toimintamahdollisuudet (Sen 1984 ja 1985) tarpeet (Allardt 1975 Doyal ja Gough 1991) onnellisuus (Easterlin 1974 Veenhoven 1984 Layard 2005) kuin elintaso ja elinolot (Johansson 1970 Erikson ja Aringberg 1984 Erikson ym 1987) Suomalainen ndash ja ylipaumlaumlnsauml pohjoismainen ndash hy vinvointitutkimus on keskittynyt perinteisesti vaumlestoumln elinoloihin Elinoloja on kuitenkin mitattu eri tavoin muun muassa siksi ettauml niitauml voidaan mitata niin objektiivisin kuin subjektiivisin mittarein

Lisaumlksi tutkimukset ovat olleet laumlhtoumlkohdiltaan joko tarveperusteisia tai resurssiperusteisia Tarveteoreettisessa hy vinvointikaumlsityksessauml keskeistauml hy vinshyvoinnin toteutumisessa on perustarpeiden t y ydy tys jolle ei useinkaan ole vaihtoehtoa Naumlitauml ovat esimerkiksi terveys ravinto ja lukutaito Hy vinvointi edellyttaumlauml naumliden tarpeiden melko saumlaumlnnoumlllistauml ja tasapainoista ty ydy ttaumlmistauml Pohjoismainen elinolotutkimus on puolestaan maumlaumlritelty resurssiperusteiseksi Hy vinvointi maumlaumlritellaumlaumln taumllloumlin yksiloumln kaumly tettaumlvissauml olevien voimavarojen avulla Voimavarat ovat keinoja joiden avulla yksilouml voi tietoisesti ohjata ja hallita elaumlmaumlaumlnsauml ja elinolosuhteitaan (Uusitalo 1975 29) Edellauml kuvatut esimerkit ndash terveys ravinto ja lukutaito ndash ymmaumlrretaumlaumln naumlin ollen keinoiksi joilla ihminen voi oman toimintansa kautta parantaa hyvinvointiaan Taumlstauml tulkinnasta ei ole pitkauml matka Nobelilla palkitun taloustieteilijauml Amartya Senin toimintamahdolshylisuuksien (capabilities) kaumlsitteeseen joka voidaan tulkita yksiloumln resurssien ja haumlnen tarpeidensa suhteeksi mitauml yksilouml pysty y tekemaumlaumln kun haumlnen tarpeensa tiedetaumlaumln Resurssien avulla yksiloumlllauml on mahdollisuus saavuttaa kyky toimia (capability to function) hy vinvointiaan edistaumlvaumlsti Lisaumlksi resurssit mahdollisshytavat yksiloumln yhteiskuntaan osallistumisen Toisaalta samanlaiset resurssit eivaumlt takaa yhtaumllaumlisiauml toimintamahdollisuuksia eri tilanteissa tai olosuhteissa (Esim Sen 1985)

1980-luvulla tuloihin ja tulonjakoon keskittyvien aineistojen keruussa aletshytiin ottaa edistysaskeleita Taumlmauml alkoi myoumls suunnata tutkijoiden kiinnostusta tulojen tutkimiseen Tuloja oli toki tarkasteltu jo aiemmin (esim Uusitalo 1975) mutta 1980-luvulla myoumls kansainvaumllisesti vertailevat aineistot ndash eritoten Luxemshybourg Income Study ndash samoin kuin tulonjakoaineistojen laadun parantuminen tekivaumlt tulonjaosta mielenkiintoisen tutkimuskohteen (Sullstroumlm 1987 Paananen 1988 Uusitalo 1988 Mitchell 1991 Jaumlntti 1993 Ritakallio 1994) Tulonjako ja tuloilla mitattu taloudellinen toimeentulo on sittemmin vakiintunut omaksi tutkimushaarakseen (Atkinson ym 1995 OECD 2008 Riihelauml 2009 Gornick ja Jaumlntti 2013)

1980-luvun lopulla myoumls elinolotutkimuksen luonne muuttui melko laajashyalaisista ja monista elinolojen osatekijoumlistauml koostuvista tarkasteluista koumlyhy yden tutkimiseen Vaumlestoumln yleisen hy vinvoinnin tason sijaan kiinnostus kaumlaumlntyi

Eurooppalaiset elinolot

10

huono-osaisiin (Heikkilauml 1990 Kangas ja Ritakallio 1996) 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa tapahtuneen koumlyhy ystutkimuksellisen kaumlaumlnteen jatkuvuutta vahvisti 1990-luvun alun talouslama Lisaumlksi Suomessa viimeinen pohjoismaisen peshyrinteen mukainen elinolotutkimusaineisto (ELO) keraumlttiin Tilastokeskuksessa vuonna 1994 Elinolotutkimus siirtyi taumlmaumln jaumllkeen eurooppalaiseen aikaan Taumlmauml rdquoEU-kaumlaumlnnerdquo (Sauli ja Simpura 2002) naumlkyi ensinnaumlkin siinauml ettauml Suomi osallistui vuosina 1996 ndash2001 EUn elinolotutkimus ECHPhen (European Comshymunity Household Panel) Nykyisin Suomi on mukana vuodesta 2004 alkaen keraumltyssauml EUn tulo- ja elinolotutkimus EU-SILCssauml (The European Union Stashytistics on Income and Living Conditions) Taumlmauml on muuttanut elinolotutkimusshyaineistojen luonnetta

Aineistotuotannon naumlkoumlkulmasta pohjoismainen perinne on saanut vaumlistyauml EUn koumlyhy yden ja sosiaalisen syrjaumlytymisen estaumlmisen tavoitteiden seurantaan kehitetyn tutkimusaineiston tieltauml (Atkinson ym 2002 Marlier ym 2012) Taumlmaumln ohella siirtymauml heijastaa myoumls laajempaa ajatuksellista siirtymaumlauml laaja-alaisesta sosiaa lipoliti i k asta suppeaa n sosiaa lipoliti i k k aa n eli koumlyhy yspol it i i k kaa n (Kuivalainen ja Niemelauml 2010) Pohjoismaisessa perinteessauml sosiaalipolitiikan laumlhtoumlkohta on ollut laajempi kuin koumlyhy yden estaumlminen tai vaumlhentaumlminen Taumlmauml institutionaalinen sosiaalipolitiik ka kohdistuu vaumlestoumln enemmistoumloumln joka muodostuu riskikohtaisesti eriytetyistauml tulonsiirroista ja palveluista Sen tavoite on ollut ennen muuta vaumlestoumlryhmien vaumllisen tasa-arvon kuten tulojen uudelleenjaon edistaumlminen Taumllloumlin toimeentulon ja elinolojen tilastoinnin peruslaumlhtoumlkohtanakin oli koko vaumlestoumln elinolosuhteiden kuvaaminen (Ks myoumls Ahlqvist ja Okkonen 2011 Simpura ja Uusitalo 2011)

Suomessa on tok i ELO-tut k imusten jauml l keenk in saatav i lla laaduk kaita vaumlestoumltason tietolaumlhteitauml vaumlestoumln elintasosta ja elinolosuhteista mutta ne ovat pitkaumllti sektorilaumlhtoumlisiauml Eri kyselyillauml keraumltaumlaumln tietoa tuloista (Tilastokeskukshysen (TK) tulonjakotilasto) kulutuksesta (TKn kulutustutkimus) tyoumlstauml (TKn tyoumlvoimatutkimus) tyoumloloista (TKn tyoumlolotutkimus) terveydestauml (Terveyden ja hy vinvoinnin laitoksen aikuisvaumlestoumln ja elaumlkeikaumlisen vaumlestoumln terveyskaumlyttaumlyshytymistutkimukset) ja koulutuksesta (TKn aikuiskoulutustutkimus)

Taumlmaumlnkaltaisten sektorikohtaisten aineistojen hyoumldynnettaumlv y ys lukumaumlaumlshyraumlllisestauml rikkaudestaan huolimatta ndash tai siitauml johtuen ndash on vaikeaa erityisesti silloin kun pyrkimyksenauml on arvioida laaja-alaisesti vaumlestoumln elinoloja tai silloin kun pyrkimyksenauml on tehdauml laaja-alaisia politiikkasuosituksia vaumlestoumln hy vinvoinshynin parantamiseksi Taumllloumlin tarvittaisiin sellainen aineistoperusta jossa vaumlestoumln hy vinvointiin ja elinoloihin liitty vaumlt osa-alueet olisivat samanaikaisesti edustetshytuina Esimerkiksi pohjoismaisen elinolotutkimuksen mallimaassa Ruotsissa on pidetty kiinni taumlstauml periaatteesta Ruotsissa keraumltaumlaumln edelleen kahta elinoloshytutkimusaineistoa ndash ULFia (undersoumlkningen foumlr levnadsfoumlrharingllanden) ja LNUia (levnadsnivaringundersoumlkningen) Suomessa sen sijaan oltiin pitkaumlaumln ainoastaan

Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa

11

eurooppalaisen ECHPn ja myoumlhemmin EU-SILCin varassa Suomessa aineistot ovat kuitenkin olleet alikaumlytettyjauml Esimerkiksi vaumlitoumlskirjoja jotka perustuvat vaumlhintaumlaumln osittain ECHP- tai EU-SILC-aineistoihin on erittaumlin vaumlhaumln (ks kuishytenkin Moisio 2004 Haumlrkoumlnen 2007 Airio 2008 Vaalavuo 2011)

Osittain edellauml kuvatun kansallisen elinolotutkimusperinteen kuihtumisen vuoksi Stakes toteutti vuonna 2004 Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut -kyselyn (HYPA) Se suunniteltiin pohjoismaisen elinolotutkimustradition mukaisesti resurssiteoreettisesta perinteestauml kaumlsin sillauml taumlydennyksellauml ettauml ihmisten omaa arviota ja kokemusta korostavat painotukset tulevat vahvemmin huomioiduiksi (Kautto 2006a 29 ndash30) Kysely sisaumlltaumlauml suomalaisten taloudellista tilannetta koulutusta tyoumltauml ja tyoumlttoumlmy yttauml asumista ja asuinympaumlristoumlauml terveyttauml sekauml soshysiaalisia suhteita koskevia kysymyksiauml Lisaumlksi kyselyllauml on keraumltty tietoa sosiaali-ja terveyspalveluiden kaumlytoumlstauml sekauml ihmisten mielipiteistauml sosiaaliturvasta ja hy vinshyvointipolitiikasta Kysely toteutetaan noin joka kolmas vuosi (ks Heikkilauml ja Kautto 2002 Kautto 2006b Moisio ym 2008 Vaarama ym 2010) HYPA-kyselyt ovat olleet merkittaumlvauml panostus suomalaiseen hy vinvointitutkimukseen

Se mitauml elinolotutkimuksen rdquoEU-kaumlaumlnteessaumlrdquo kenties menetettiin kansalshylisessa tai pohjoismaisessa perinteessauml kompensoituu osittain sillauml ettauml uudet Euroopan laajuiset elinoloaineistot ovat puutteistaankin huolimatta parantaneet huomattavasti elinolojen kansainvaumllistauml vertailua Ennen ECHPn tuloa useamshyman maan vertailuun soveltuvia tutkimusaineistoja tarjosi laumlhinnauml Luxembourg Income Study (LIS) joka mahdollisti kotitalouksien tuloihin keskittyvien analy yshysien tekemisen vertailukelpoisesti Myoumlhemmin LISn ympaumlrille on muodostunut monipuolisempi aineistoarsenaali jonka avulla voi vertailla muun muassa tuloja varallisuutta tyoumlssaumlkaumlyntiauml sekauml joidenkin maiden osalta myoumls kulutusmenoja LISn tulotietoja sisaumlltaumlvillauml aineistoilla voi nykyisin vertailla noin 40tauml maata Muiden tietojen osalta aineistojen paumlivitykset vaihtelevat tai niiden paumlivittaumlminen on lopetettu LISn pulmana on kuitenkin aineistojen hidas paumlivitysprosessi Esishymerkiksi taumltauml kirjoittaessamme (marraskuussa 2013) vuotta 2007 koskeva LISn seitsemaumlnnen aallon harmonisointi on edelleen joidenkin maiden osalta kesken Uusimmillaankin aineiston pohjalta saadut tiedot ovat naumlin ollen useita vuosia vanhoja Taumlmauml luonnollisesti heikentaumlauml aineiston hyoumldy ntaumlmistauml poliittisen paumlaumltoumlksenteon vaumllineenauml Eurooppalaisten elinoloaineistojen pohjalta tuotettujen keskeisimpien tietojen (avainindikaattoreiden) paumlivittyminen on sen sijaan huoshymattavasti nopeampaa Taumlmaumln lisaumlksi tavoitteena on ollut alusta laumlhtien tarjota mahdollisimman vertailukelpoista tietoa taloudellisen toimeentulon lisaumlksi myoumls muista hyvinvoinnin osatekijoumlistauml kuten sosiaalisista suhteista asumisolosuhshyteista sekauml terveydestauml ja terveyspalvelujen kaumlytoumlstauml (kokoavia esityksiauml ks esim Ward ym 2009 Atkinson ja Marlier 2010 Nolan ja Whelan 2011)

Samankaltaisen laaja-alaisen otteen vaumlestoumln hy vinvoinnin tutkimiseen tarjoaa myoumls joka toinen vuosi keraumlttaumlvauml European Social Survey (ESS) jonka

Eurooppalaiset elinolot

12

ensimmaumlinen kierros oli vuonna 2002 ESS on Eurostatin hallinnoimia tulo- ja elinolotutkimusaineistoja tutkijavetoisempi ja tarjoaa monipuolisesti tietoa eurooppalaisten hy vinvoinnista osallistumisesta luottamuksesta asenteista ja arvoista (ks esim Ervasti ym 2008 ja 2012) ECHP- ja EU-SILC-aineistojen etu suhteessa LIS- ja ESS-aineistoihin on kuitenkin niihin sisaumllty vauml paneeliominaishysuus jossa samoja yksiloumlitauml ja kotitalouksia voidaan seurata useamman vuoden ajan Pitkittaumlisaineistot mahdollistavat siten esimerkiksi elaumlmaumlnvaiheesta toiseen tapahtuvien siirtymien ja niiden hy vinvointivaikutusten analysoinnin

Elinolot Euroopan unionissa

Koumlyhy ys ja sosiaalinen syrjaumlytyminen nousivat Euroopan unionin toimintashyohjelmaan Lissabonin huippukokouksessa maaliskuussa 2000 Tavoitteet naumliden ongelmien ehkaumlisemiseksi paumlaumltettiin Nizzan Eurooppa-neuvostossa saman vuoshyden joulukuussa Naumlitauml olivat rdquososiaalisten investointienrdquo (ks Morel ym 2009) hengessauml tyoumln ensisijaisuus panostaminen syrjaumlytymistauml ja koumlyhy yttauml ehkaumlishyseviin toimiin tuen kohdentaminen heikoimmassa asemassa oleville sekauml eri toimijoiden yhteistyoumln edistaumlminen syrjaumlytymisen ja koumlyhy yden ehkaumlisemisessauml Ongelmiin pyrittiin vastaamaan niin sanotulla avoimen koordinaation menetelshymaumlllauml jossa keskeisessauml roolissa olivat muun muassa kunkin maan koumlyhy yden ja sosiaalisen syrjaumlytymisen vastaiset toimintasuunnitelmat Euroopan komission Sosiaalisen suojelun komitea (SPC) sai tehtaumlvaumlkseen koordinoida ja seurata tashyvoitteiden toteutumista Sosiaalisen suojelun komitean alaisuuteen perustettiin lisaumlksi tekninen indikaattoriryhmauml (ISG) tavoitteiden seurannan mittaamiseksi Belgian EU-puheenjohtajuuden yhteydessauml maan hallitus rahoitti tutkimuksen joka julkaisi suositukset sosiaalisten indikaattoreiden mittaamisesta ja keskeishysimmistauml indikaattoreista joiden avulla koumlyhy yden ja sosiaalisen syrjaumly tymisen tavoitteita seurataan (Social Protection Committee 2001 Atkinson ym 2002) Naumlistauml paumlaumltettiin Eurooppa-neuvoston kokouksessa Laekenissa joulukuussa 2001

Laekenin indikaattoreissa korostuivat ennen muuta tulot ja tyoumlllisy ys Taumlmaumln jaumllkeen indikaattorien kehitystyouml jatkui ja niiden fokus laajentui EUn sosiaalisen osallisuuden ensisijaisissa indikaattoreissa tulokoumlyhy yden ja tyoumlllisy yden lisaumlksi esille nousivat koulutuksen puutteet materiaalinen huono-osaisuus asuminen terveyspalvelujen saatavuus ja kaumlyttouml sekauml lasten hy vinvointi (Indicators Sub-Group 2006) Kesaumlkuussa 2010 Eurooppa-neuvosto paumlaumltti aumllykkaumlaumln kestaumlvaumln ja osallistavan kasvun Eurooppa 2020 -strategiasta jonka yksi paumlaumltavoite on koumlyhy yden vaumlhentaumlminen sosiaalisen osallisuuden lisaumlaumlmiseksi Konkreettiseksi tavoitteeksi tuli vaumlhentaumlauml koumlyhy ys- ja syrjaumly tymisriskissauml olevien henkiloumliden

Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa

13

maumlaumlraumlauml 20 miljoonalla vuoteen 2020 mennessauml vuoden 2008 120 miljoonasta Suomen osalta tavoitteeksi asetettiin koumlyhien ja syrjaumlytyneiden maumlaumlraumln vaumlhenshytaumlminen 150 000lla vuoteen 2020 mennessauml Koumlyhiksi ja syrjaumlytyneiksi taumlssauml tarkastelussa luetaan tulokoumlyhy ysriskissauml tai aineellisessa puutteessa elaumlvaumlt sekauml vajaatyoumllliset (taulukko 1)

Taulukko 1 EU2020-strategian koumlyhyyden ja sosiaalisen syrjaumlytymisen vaumlhentaumlmistavoitteiden

seurannan paumlaumlindikaattorit

Tulokoumlyhyysriski Ne henkiloumlt joiden kotitalouden kaumlytettaumlvissauml olevat tulot kulutusyksikkoumlauml kohti ovat pienemmaumlt kuin 60 prosenttia maan vastaavasta mediaanishytulosta

Aineellinen puute Kotitaloudella on puutteita aineellisessa elintasossa jos vaumlhintaumlaumln neljauml ehtoa yhdeksaumlstauml taumlyttyy 1) raumlstit asuntolainan vuokran muiden asumismenojen tai osamaksujen

tai muiden lainojen takaisinmaksussa 2) ei mahdollisuutta viikon lomaan kodin ulkopuolella 3) ei mahdollisuutta proteiinipitoiseen ruokaan joka toinen paumlivauml 4) ei varaa hoitaa odottamattomia rahoituskuluja edellisvuoden koumlyhyysshy

rajaa vastaavaa maumlaumlraumlauml 5) ei varaa (matka)puhelimeen 6) ei varaa vaumlritelevisioon 7) ei varaa pesukoneeseen 8) ei varaa autoon 9) ei varaa laumlmmittaumlauml asuntoaan riittaumlvaumlsti

Vajaatyoumlllisyys Lasketaan kotitalouksien tyoumlikaumlisen (18ndash59-vuotiaat) vaumlestoumln tyoumlllisyysshyasteen perusteella Kotitalouden tyoumlikaumliset aikuiset muodostavat potenshytiaalisen tyoumlssauml kaumlvijoumliden perusjoukon Heidaumln tyoumlllisinauml oloaikansa vuoden aikana kuvaa tyoumlssaumlkaumlynnin intensiteettiauml 18ndash24-vuotiaat opiskelijat jaumltetaumlaumln laskelman ulkopuolelle Kotitalouden tyoumlintensiteetti lasketaan suhteuttamalla tyoumlikaumlisten jaumlsenten tyoumlllisyyskuukausien summa kaikkien tyoumlikaumlisten yhteenlaskettuun potentiaaliseen aikaan (12 kuukautta kullakin) Lopuksi otetaan huomioon kaikki naumliden kotishytalouksien alle 60-vuotiaat jaumlsenet myoumls lapset Mittari kuvaa sitauml kuinka suuri osa vaumlestoumlstauml elaumlauml niissauml kotitalouksissa joissa tyoumlllisenauml oloaika jaumlauml vaumlhaumlisemmaumlksi kuin 20 prosenttia mahdollisesta tyoumlhoumln kaumlytettaumlvissauml olevasta ajasta

Eurooppalaiset elinolot

14

Suhteellinen tulokoumlyhyysriski on tavanomainen ja laajasti kansainvaumllisissauml vertailuissa kaumlytetty koumlyhy yden mittari joka mittaa kotitalouksien pienituloishysuutta Kyseessauml on puhtaasti suhteellinen mittari sillauml se lasketaan tiettynauml prosenttiosuutena vaumlestoumln keskimaumlaumlraumlisestauml tulosta Euroopan unionin maumlaumlshyritelmaumln mukaisesti tulokoumlyhy ysriskissauml elaumlvaumlt ne kotitaloudet joiden kotishytalouden kaumlytettaumlvissauml olevat tulot kulutusyksikkoumlauml kohti ovat pienemmaumlt kuin 60 prosenttia maan vastaavasta mediaanitulosta Kulutusyksikkoumlasteikoilla eli ekvivalenssiskaaloilla pyritaumlaumln tasoittamaan kotitalouksien rakenteellisia eroja Kotitaloudet py ritaumlaumln tekemaumlaumln rakenteeltaan vertailukelpoisiksi jakamalla kotitalouden tulot kotitalouden kulutusyksikkoumlkertoimella Erilaiset kulutusshyyksikkoumlasteikot eroavat toisistaan huomioon otettavien rakennetekijoumliden ja niiden painotusten suhteen (keskustelusta ks esim Whiteford ja Kennedy 1995 Deaton 2003) Euroopan unionin suhteellisen tulokoumlyhy ysriskin mittariin sisaumlltyshyvauml ekvivalenssiskaala on niin sanottu modifioitu OECD-skaala jossa kotitalouden ensimmaumlinen aikuinen saa arvon 1 ja seuraavat kotitalouden aikuisjaumlsenet sekauml 14 vuotta taumlyttaumlneet henkiloumlt saavat arvon 05 ja alle 14-vuotiaat lapset arvon 03

Aineellinen puute mittaa puolestaan tuloja suoremmin erilaisten yhteisshykuntaan osallistumisen kannalta rdquovaumllttaumlmaumlttoumlmienrdquo hyoumldykkeiden tai palvelujen vajeita Deprivaatioindikaattorit ovat klassinen koumlyhy yden mittaamisen laumlhesshytymistapa joskin yhteen ja oikeaan indikaattoriin ei ole vielauml paumlaumlsty ndash eikauml tulla koskaan paumlaumlsemaumlaumlnkaumlaumln Koumlyhyystutkijat Peter Townsendista (1979) laumlhtien ovat kuitenkin onnistuneet tyoumlllistaumlmaumlaumln itseaumlaumln kehittaumlmaumlllauml useita erilaisia indikaattoreita (katsauksia mittareihin ks esim Boarini ja Mira drsquoErcole 2006 Nolan ja Whelan 2010) Perusidea mittareissa on ollut pyrkimys mitata valtavirran elaumlmaumlnty ylistauml syrjaumlytymistauml Pulmaksi luonnollisesti nousee se millauml tavoin yleistauml elaumlmaumlnty yliauml tai elintasoa tulisi objektiivisesti tutkia ja kuka paumlaumlttaumlauml mitauml yleiseen elaumlmaumlntyyliin sisaumllty y Lisaumlksi yhteiskuntaan osallistumiseen vaadittavat vaumllttaumlmaumlttoumlmy ydet ovat luonnollisesti ajassa muuttuvia Samoin voidaan hy vin kuvitella ettauml naumlmauml tekijaumlt vaihtelevat myoumls alueellisesti esimerkiksi kuljettaessa Utsjoelta Malagaan tai Biskajanlahdelta Mustallemerelle EUn koumlyhy yden ja syrjaumly tymisen vaumlhentaumlmistavoitteen seurantaan liittyvauml aineellisen puutteen indikaattori maumlaumlritty y kuitenkin kaikissa EU-maissa samalla tavoin yhdeksaumlstauml osatekijaumlstauml Mittarin mukaan kotitalous elaumlauml aineellisessa puutteessa mikaumlli kotitaloudella ei ole varaa neljaumlaumln tai useampaan mittarissa mainittuun tekijaumlaumln (Ks myoumls Guio 2009)

Aineellinen puute eroaa tulokoumlyhy ydestauml siinauml ettauml aineellinen puute mittaa vastentahtoisia puutteita elinoloissa suoraan kun taas suhteellinen tulokoumlyhy ysshyriski mittaa taloudellisten resurssien pienuutta joka saattaa johtaa aineellisten elinolojen puutteisiin Juuri taumlstauml tulee nimitys tulokoumlyhy ysriski Toinen huomionshyarvoinen ero on siinauml ettauml tulokoumlyhy ysriski on suhteellinen mitta joka laskeshytaan suhteessa vaumlestoumln keskimaumlaumlraumlisiin tuloihin Sen sijaan aineellisen puutteen

Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa

15

mittari maumlaumlritellaumlaumln koko Euroopan unionin tasolla samalla tavoin riippumatta esimerkiksi maan keskimaumlaumlraumlisestauml aineellisesta elintasosta Koumlyhy ystutkishymuksista loumlyty y myoumls useita mittareita tulokoumlyhy yden ja aineellisen puutteen yhdistelmistauml joissa koumlyhy ys maumlaumlritellaumlaumln erilaisin kaksois- tai kolmoisehdoin yhtaumlaumlltauml pienituloisuuden ja toisaalta aineellisen huono-osaisuuden kautta (esim Ringen 1988 Halleroumld 1995 Kangas ja Ritakallio 1996)

Toisin kuin tulokoumlyhy ys tai aineellinen huono-osaisuus kotitalouden vajaashytyoumlllisy ys on verrattain uusi kaumlsite koumlyhy ystutkimuksessa Se on erityisesti EU-koneiston tuoma laumlhestymistapa koumlyhy yteen ja sosiaaliseen syrjaumly tymiseen ja heijastaa Euroopan unionin kasvu- ja tyoumlllisy ysstrategian painopisteitauml Vajaashytyoumlllisy ys voidaan toki ymmaumlrtaumlauml syrjaumly tymisen osa-alueeksi ja tyouml on ollut keskeinen komponentti materiaalista hy vinvointia tutkittaessa jo pitkaumlaumln muun muassa ruotsalaisessa elinolotutkimuksessa (Johansson 1970) Vajaatyoumlllisy yshydellauml saattaa olla negatiivisia seurauksia taloudelliselle toimeentulolle fy ysiselle ja psy ykkiselle terveydelle tai sosiaalisille suhteille Samalla taumlmauml indikaattori haumlmaumlrtaumlauml jossain maumlaumlrin koumlyhy yden ja sitauml aiheuttavien mekanismien vaumllistauml yhteyttauml Perinteisesti tyoumlmarkkina-asemaan liitty vaumlt tekijaumlt on naumlhty koumlyhy y ttauml selittaumlvinauml tekijoumlinauml ei sen ilmentymismuotoina

Marloes de Graaf-Zijlin ja Brian Nolanin (2011 425) mukaan yksi sy y vajaashytyoumlllisyyden sisaumllly ttaumlmiseen indikaattorien listaan olikin tiettyjen jaumlsenmaiden halu keskittyauml nimenomaan tyoumlllisy yden parantamista koskeviin toimenpiteisiin sy ynauml eivaumlt niinkaumlaumln olleet koumlyhy yden ja sosiaalisen syrjaumly tymisen kaumlsitteestauml tai sisaumllloumlstauml kumpuavat perusteet Keskeinen kysymys koumlyhy yden ja sosiaalisen syrjaumlytymisen vaumlhentaumlmisen kannalta on taumllloumlin luonnollisesti se vaikuttavatko vajaatyoumlllisy y teen kohdistuvat toimenpiteet myoumls tulokoumlyhy ysriskissauml tai aishyneellisessa puutteessa elaumlviin kotitalouksiin De Graaf-Zijlin ja Nolanin (2011) mukaan naumlin ei vaumllttaumlmaumlttauml ole Vajaatyoumlllisy yden yhteys tulokoumlyhy yteen tai aineelliseen puutteeseen vaihtelee maittain ja vielaumlpauml siten ettauml taumltauml vaihtelua ei pystytauml palauttamaan perinteisiin hy vinvointivaltiomalleihin Politiikan naumlkoumlshykulmasta vajaatyoumlllisy yteen puuttuminen luonnollisesti edistaumlauml laumlhentymistauml EU2020-strategian tavoitteisiin mutta monissa maissa sillauml on rajallinen merkitys tulokoumlyhy ysriskin ja aineellisen puutteen vaumlhentaumlmiseen

EU2020-strategiaan liitty vauml koumlyhy yden ja syrjaumlytymisen maumlaumlraumlllinen vaumlhenshytaumlmistavoite voi toteutua vain mikaumlli vaumlestoumlmaumlaumlraumlltaumlaumln suuret jaumlsenmaat pystyvaumlt saavuttamaan tavoitteensa Kuten kuviosta 1 (s 16) havaitaan keskeisessauml roolissa ovat Keski-Euroopassa Saksa ja Ranska Etelauml-Euroopassa Italia ja Espanja Itauml-Euroopassa Puola ja Romania sekauml anglosaksisista maista Iso-Britannia Pohjoisshymaiden tai Baltian maiden kaltaisten pienten jaumlsenmaiden rooli EUn laajuisen tavoitteen saavuttamisessa on selvaumlsti vaumlhaumlisempi Vaumlhentaumlmistavoitteessa ei toistaiseksi ole onnistuttu sillauml koumlyhy ys- ja syrjaumlytymisriskissauml elaumlvien lukumaumlaumlrauml on edelleen noin 120 miljoonaa Suomessa koumlyhy ys- ja syrjaumlytymisriskissauml elaumlvien

Eurooppalaiset elinolot

16

Kuvi

o 1

Koumly

hyys

- ja

syrjauml

ytym

isris

kiss

auml el

aumlvie

n lu

kum

aumlaumlrauml

Eur

oopa

ssa

vuos

ina

2008

(vas

emm

anpu

olei

nen

arvo

) ja

2011

(oik

eanp

uole

inen

arv

o)

Milj

hen

kilouml

auml

Islanti

Luxemburg

Malta

Kypros

Viro

Slovenia

Norja

Latvia

Suomi

Tanska

Liettua

Slovakia

Sveitsi

Itaumlvalta

Ruotsi

Tšekki

Belgia

Alankomaat

Portugali

Unkari

Bulgaria

Romania

Puola

Ranska

Espanja

Iso-Britannia

Saksa

Italia

Laumlhd

e E

uros

tat 2

013a

175 15

125 10 75 5

25 0

Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa

17

lukumaumlaumlrauml nousi vuodesta 2008 vuoteen 2011 noin 40 000 ihmisellauml Suurissa jaumlsenmaissa heilahtelut suuntaan tai toiseen ovat huomattavasti suurempia Samalla periodilla esimerkiksi Italiassa ja Espanjassa koumlyhyys- ja syrjaumly tymisshyriskissauml elaumlvien lukumaumlaumlrauml nousi noin kahdella miljoonalla Vastaavasti Puolassa ja Romaniassa lukumaumlaumlrauml on vaumlhentynyt noin miljoonalla

Koumlyhy yden ja sosiaalisen syrjaumlytymisen maumlaumlraumlllinen vaumlhentaumlmistavoite siirshytaumlauml jossain maumlaumlrin huomiota tarkastelusta jossa on oltu kiinnostuneita koumlyhien ja syrjaumlytyneiden vaumlestoumlosuudesta Pienen maan koumlyhy ys- ja syrjaumlytymisongelmat naumly ttaumlvaumlt maumlaumlraumlllisissauml EU-tason tarkasteluissa pieniltauml ongelmilta vaik ka ongelmien suhteellinen merkitys kyseisessauml maassa olisikin suuri Taulukosshysa 2 (s 18ndash19)on esitetty perinteisemmin suhteellisessa tulokoumlyhy ysriskissauml aineellisessa puutteessa ja vajaatyoumlllisissauml kotitalouksissa asuvien osuus kunkin maan vaumlestoumlstauml vuonna 2011 Odotetusti kuva taloudellisen huono-osaisuuden laajuudesta vaihtelee eri mittareiden vaumllillauml Tulokoumlyhy ysriskissauml elaumlviauml on noin 17 prosenttia aineellisen elintason puutteessa elaumlviauml noin 9 prosenttia ja vajaatyoumllshylisessauml kotitaloudessa asuvia noin 10 prosenttia koko Euroopan unionin alueella (Suomessa vastaavasti 14 3 ja 10 prosenttia) Kokonaisuudessaan 24 prosenttia Euroopan unionin kansalaisista elaumlauml tulokoumlyhy ysriskissauml aineellisessa puutshyteessa tai vajaatyoumlllisessauml kotitaloudessa tai heidaumln kotitaloudessaan yhdisty vaumlt useammat naumlistauml (Suomessa 18 prosenttia) (Ks myoumls Euroopan komissio 2011)

Koumlyhy yden ja sosiaalisen syrjaumlytymisen laajuus vaihtelee myoumls niin maiden kuin maaryhmienkin vaumllillauml Pohjoismaat muistuttavat paljolti toisiaan miltei kaikilla mittareilla Pohjoismaissa on keskimaumlaumlrin myoumls pienin tulokoumlyhy ysriski aineellisen elintason puute ja vajaatyoumlllisy ys Pohjoismaiden ja laumlntisen Keski-Euroopan vaumllinen ero on kuitenkin suhteellisen pieni Tulokoumlyhy yttauml ja etenkin puutteita aineellisessa elintasossa on vaumlhaumln erityisesti Alankomaissa joka usein luokitellaankin hyvinvointivaltioty yppejauml maumlaumlriteltaumlessauml samaan ryhmaumlaumln Pohshyjoismaiden kanssa Vajaatyoumlllisy ys on useissa laumlntisen Keski-Euroopan maissa Suomea ja Tanskaa vaumlhaumlisempaumlauml Vajaatyoumlllisy yden yleisy ys vaihteleekin sangen paljon maaryhmien sisaumlllauml

Etelauml-Euroopan maat muodostavat suhteellisen tulokoumlyhy ysriskin osalta melko yhtenaumlisen kokonaisuuden Suurimpien maiden tulokoumlyhy ysriski vaihtelee 18 ja 22 prosentin vaumllillauml Kyproksen ja Maltan saarilla riski on pienempi Maiden vaumlliset erot ovat samansuuntaisia vajaatyoumlllisy yden yleisy yttauml tarkasteltaessa Maashyryhmaumln sisaumliset erot aineellisen puutteen yleisy ydessauml ovat sen sijaan verrattain suuria Kreikassa Kyproksella ja Italiassa puutteet aineellisessa elintasossa ovat laajempia kuin muissa Etelauml-Euroopan maissa Espanjan tulokoumlyhyysriski on yksi Euroopan suurimmista mutta se ei kuitenkaan kohtaa aineellisen puutshyteen esiinty vy yden kanssa aineellisesta puutteesta kaumlrsii vain noin 4 prosenttia espanjalaisista

Eurooppalaiset elinolot

18

Anglosaksisten maiden Ison-Britannian ja Irlannin tulokoumlyhy ysriskit asettuvat laumlntisen Keski-Euroopan ja Etelauml-Euroopan vaumlliin Irlannissa aineelshylisessa puutteessa elaumlvien osuus vaumlestoumlstauml on jopa 8 prosenttia Poikkeuksellista anglosaksisten maiden luvuissa on kuitenkin laaja vajaatyoumlllisy ys Aggregaattishytason tarkastelun perusteella voidaan jo paumlaumltellauml ettauml vajaatyoumlllisy ys ei ole suoshyraan yhteydessauml ainakaan aineellisen elintason puutteisiin Vajaatyoumlllisy yden ja aineellisen huono-osaisuuden heikohko yhteys on todettu myoumls mikrotason analy yseissauml (de Graaf-Zijl ja Nolan 2011)

Taulukko 2 Tulokoumlyhyysriskissauml ja vajaatyoumlllisessauml kotitaloudessa elaumlvien sekauml puutteellisesta aineelshy

lisesta elintasosta kaumlrsivien vaumlestoumlosuus Euroopassa vuonna 2011

Tulokoumlyhyysriski Aineellisen

elintason puute Vajaatyoumlllisyys

Vaumlhintaumlaumln yhden inshydikaattorin mukaan

huono-osainen

Pohjoismaat 12 2 8 16

Islanti 9 2 6 14

Norja 11 2 7 15

Ruotsi 14 1 7 16

Suomi 14 3 10 18

Tanska 13 3 11 19

Laumlntinen Keski-Eurooppa

14 4 9 18

Alankomaat 11 3 9 16

Belgia 15 6 14 21

Itaumlvalta 13 4 8 17

Luxemburg 14 1 6 17

Ranska 14 5 9 19

Saksa 16 5 11 20

Sveitsi 15 1 5 17

Etelauml-Eurooppa 18 9 9 26

Espanja 22 4 12 27

Italia 20 11 10 28

Kreikka 21 15 12 31

Kypros 15 11 5 24

Malta 15 6 8 21

Portugali 18 8 8 24

Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa

19

Tulokoumlyhyysriski Aineellisen

elintason puute Vajaatyoumlllisyys

Vaumlhintaumlaumln yhden inshydikaattorin mukaan

huono-osainen

Anglosaksiset maat

16 6 17 26

Irlanti 16 8 23 30

Iso-Britannia 16 5 12 23

Itauml-Eurooppa 17 19 9 30

Bulgaria 22 44 11 49

Latvia 19 31 13 40

Liettua 20 19 12 33

Puola 18 13 7 27

Romania 22 29 7 40

Slovakia 13 11 8 21

Slovenia 14 6 8 20

Tšekki 10 6 7 15

Unkari 14 23 12 31

Viro 18 9 10 23

EU-27-maat 17 9 10 24

Laumlhde Eurostat 2013a Irlannin luvut vuodelta 2010

Itauml-Eurooppa muodostaa epaumlyhtenaumlisen kokonaisuuden niin taloudellisen kuin sosiaalisen kehityksen ja hy vinvointipoliittisten jaumlrjestelmienkin osalta (Juhaacutesz 2006 Cerami ja Vanhuysse 2009) Usein Itauml-Euroopan maat on jaumltetty kokonaan hy vinvointivaltioluokittelujen ulkopuolelle (Bonoli 1997 Gelissen 2001) mikauml ei sinaumlnsauml kuitenkaan merkitse sitauml ettauml niiden tutkiminen olisi merkityksettoumlmaumlmpaumlauml Paumlinvastoin Itauml-Eurooppa on kiintoisa tutkimuksen kohde erit y isesti elinolojen naumlkoumlkulmasta Sen tutkimisessa tulee kuitenkin ottaa vaumlhintaumlaumln tulkinnoissa huomioon ryhmaumln sisaumlinen vaihtelu Itauml-Euroopan maiden tulokoumlyhy ysriskit vaihtelevat sangen paljon Aumlaumlripaumlinauml ovat Tšekki jossa tulokoumlyhy ysriski on yksi Euroopan pienimpiauml sekauml Romania ja Bulgaria joiden tulokoumlyhy ysriskit ovat Euroopan suurimpia Tšekin lisaumlksi Slovakiassa Sloveshyniassa ja Unkarissa tulokoumlyhyysriskit ovat eurooppalaisittain pienet Sen sijaan Baltiassa Romaniassa ja Bulgariassa koumlyhy ysriskit ovat suuret Maiden vaumllinen jaumlrjestys ei paljoakaan muutu aineellisen elintason puutteita tarkasteltaessa Vishyrossa ja Sloveniassa aineellinen puute on selvaumlsti tulokoumlyhy ysriskiauml pienempaumlauml Sen sijaan Bulgariassa Romaniassa Latviassa ja Unkarissa aineellisessa puutteessa elaumlvien vaumlestoumlosuudet ovat selvaumlsti tulokoumlyhy ysriskiauml suurempia

Eurooppalaiset elinolot

20

Kiinnostavaa on jaumllleen vajaatyoumlllisy ys jonka yleisy ys poikkeaa selvaumlsti tulokoumlyhy ysriskistauml ja aineellisen elintason puutteiden yleisy ydestauml myoumls Itauml-Euroopassa Maiden vaumllillauml ei ensinnaumlkaumlaumln ole juurikaan eroja Toiseksi vajaatyoumllshylisten osuus on monissa Itauml-Euroopan maissa Euroopan unionin keskimaumlaumlraumlistauml vajaat youmlllisten osuutta pienempi Kokonaisuudessaan vajaatyoumlllisy ys tuntuu olevan ainakin aggregaattitason tarkastelussa taumlysin erilainen koumlyhy yden ja sosiaalisen syrjaumlytymisen mitta kuin tavanomaisemmat pienituloisuuteen tai deprivaatioindikaattoriin perustuvat mitat Muutamia maita lukuun ottamatta erot maiden vaumllillauml ovat pieniauml eikauml vajaatyoumlllisy yden yleisy ys tunnu olevan juuri lainkaan yhteydessauml tulokoumlyhy ysriskiin tai aineellisen puutteen yleisy yteen (ks myoumls de Graaf-Zijl ja Nolan 2011) Taumlllauml on luonnollisesti merkitystauml silloin kun eri jaumlsenmaissa pohditaan koumlyhy yden ja sosiaalisen syrjaumlytymisen vastaisia toimenpiteitauml

Kokonaisuudessaan maiden ja maaryhmien vaumlliset erot ovat suhteellisen tasaiset kun tarkastellaan EUn koumlyhy yden ja sosiaalisen syrjaumlytymisen maumlaumlshyritelmaumln mukaisesti kaikkia kolmea mittaria samanaikaisesti Erot aumlaumlripaumliden vaumllillauml ovat moninkertaiset erityisesti aineellisen elintason puutetta tutkittaessa Toki myoumls kokonaistarkastelu tuo selvaumlsti ilmi sen ettauml suurimmat koumlyhien ja sosiaalisesti syrjaumlytyneiden vaumlestoumlosuudet loumlytyvaumlt Itauml-Euroopasta Bulgariassa Romaniassa ja Latviassa laumlhes puolet vaumlestoumlstauml voidaan maumlaumlritellauml koumlyhiksi ja sosiaalisesti syrjaumlytyneiksi Vastaavasti maat joissa koumlyhy yttauml ja sosiaalista syrshyjaumlytymistauml on vaumlhiten eivaumlt paikannu yhteen regiimiin Naumlitauml ovat Pohjoismaista Islanti Norja ja Ruotsi Keski-Euroopasta Alankomaat ja Itauml-Euroopasta Tšekki Suomi sijoittuu suhteellisen hy vin muiden Pohjoismaiden joukkoon Tosin jokaishysen mittarin mukaan Suomi saa suurempia arvoja kuin Pohjoismaat keskimaumlaumlrin

Taulukossa 3 (s 21ndash22) tarkastellaan suhteellisen tulokoumlyhyysriskin muushytosta Euroopassa vuodesta 1996 vuoteen 2011 Kokonaisuudessaan tulokoumlyhy ys on pysy tellyt 1990-luvun puolivaumllistauml laumlhtien noin 16 prosentissa koko Euroopan unionin tasolla Vain muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta muutokset ovat olleet erittaumlin pieniauml Pohjoismaat muistuttavat toisiaan myoumls tulokoumlyhy yden trendin osalta Norjaa ja Islantia lukuun ottamatta tulokoumlyhy ysriski on kasvanut Pohjoismaissa Pohjoismaat eivaumlt itse asiassa eroa enaumlauml kovinkaan merkittaumlvaumlsti laumlntisen Keski-Euroopan maista Keski-Euroopassa tulokoumlyhy ysriskien muutokshyset ovat olleet varsin maltillisia Poikkeuksena on Saksa jossa tulokoumlyhy ysriski on kasvanut laumlhes 4 prosenttiyksikkoumlauml vuodesta 2005 vuoteen 2011

Myoumls Etelauml-Euroopassa viime vuosien muutokset ovat olleet varsin malshytillisia Euroopan talouskriisi kuitenkin naumlky y vuosien 2008 ja 2011 vaumllisten muutoksien tarkastelussa jonka mukaan Espanjan ja Kreikan suhteellinen tulokoumlyhy ysriski on selvaumlsti kasvanut Anglosaksisissa maissa ndash Isossa-Britanshyniassa ja Irlannissa ndash tulokoumlyhy ysriski on sen sijaan pienentynyt Molempien maiden tulokoumlyhy ysriski oli vielauml vuonna 2005 noin 20 prosenttia mutta se on

Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa

21

pienentyny t vajaat 4 prosenttiyksikkoumlauml Irlannissa ja vajaat 3 prosenttiyksikkoumlauml Isossa-Britanniassa Kuten edellauml havaittiin tulokoumlyhy ysriskin yleisy ys vaihtelee erityisen paljon Itauml-Euroopassa Maat poikkeavat toisistaan myoumls muutoksen osalta Erityisesti Bulgariassa tulokoumlyhy ysriski on kasvanut voimakkaasti Sen sijaan Puolassa tulokoumlyhy ysriski on pienentynyt vajaalla 3 prosenttiyksikoumlllauml Joissakin maissa erityisesti Latviassa muutokset vaihtelevat eri vuosina epaumlshysystemaattisesti

Y ksittaumlisen tulokoumlyhy ysrajan kaumly ttoumlauml on kritisoitu siitauml ettauml kuva tuloshykoumlyhy yden laajuudesta saattaa riippua merkittaumlvaumlsti tulojakauman muodosta kussakin maassa Tulosten sensitiivisy yttauml voidaan tarkastella kuviossa 2 (s 24) esitetyllauml tavalla jossa kunkin maan tulokoumlyhy ysriski on raportoitu 60 prosentin rajan lisaumlksi 50 ja 70 prosentin rajoilla Maiden vaumlliset erot eivaumlt juuri muutu vaik ka tulorajaa muutetaankin Selkeimmin poik keavat Slovakia Tanska ja Suomi Slovakian ja Tanskan suhteellinen asema heikkenee mikaumlli tulokoumlyhy ysshyriski lasketaan 50 prosentin rajalla Suomen asema puolestaan paranee Kuviosta voidaan myoumls havaita ettauml tietyissauml maissa kuva suhteellisen tulokoumlyhy ysriskin laajuudesta muuttuu tulorajasta riippuen selvaumlsti enemmaumln kuin muissa maissa Tšekissauml Islannissa ja Slovakiassa ero 50 prosentin ja 60 prosentin vaumllillauml on alle 5 prosenttiyksikkoumlauml Suomessa puolestaan suhteellinen tulokoumlyhy ysriski kasvaa erity isen paljon siirr y ttaumlessauml 50 prosentin rajalla lasketusta koumlyhy ysriskistauml 60 prosentin rajalla laskettuun koumlyhy ysriskiin ndash ero on laumlhes 8 prosenttiyksikkoumlauml Taumltauml voidaan selittaumlauml tulojakauman muodolla Suomessa on paljon kotitaloukshysia jotka sijoittuvat 50 ja 60 prosentin tulorajojen vaumlliin Suomessa EU2020shykoumlyhy ystavoitteiden seurantaan onkin sovittu omat kansalliset mittarit joista yksi on 50 prosentin rajalla laskettu suhteellinen tulokoumlyhy ysriski (Sosiaali- ja terveysministeriouml 2011)

Taulukko 3 Tulokoumlyhyysriskissauml elaumlvien vaumlestoumlosuus Euroopassa 1990-luvun puolivaumllissauml ja

2000-luvulla

1996 2005 2008 2011

Muutos prosenttiyksikkoumlauml

2005ndash2011 2008ndash2011

Pohjoismaat 10 11 12 12 +13 +03

Islanti 10 10 9 ndash05 ndash09

Norja 13a 11 11 11 ndash09 ndash09

Ruotsi 10a 10 12 14 +45 +18

Suomi 8 12 14 14 +20 +01

Tanska 10 12 12 13 +12 +12

Taulukko 3 jatkuu

Eurooppalaiset elinolot

22

Jatkoa taulukkoon 3

1996 2005 2008 2011

Muutos prosenttiyksikkoumlauml

2005ndash2011 2008ndash2011

Laumlntinen Keski-Eurooppa 14 13 14 14 +08 +03

Alankomaat 12 11 11 11 +03 +05

Belgia 15 15 15 15 +05 +06

Itaumlvalta 14 12 12 13 +03 +02

Luxemburg 11 14 13 14 ndash01 +02

Ranska 15 13 13 14 +10 +13

Saksa 14 12 15 16 +36 +06

Sveitsi 14a 15a 16 15 +02 ndash12

Etelauml-Eurooppa 20 18 18 18 +05 +05

Espanja 18 20 20 22 +21 +22

Italia 20 19 19 20 +07 +09

Kreikka 21 20 20 21 +18 +13

Kypros 16 16 15 ndash16 ndash12

Malta 14 15 15 +15 +04

Portugali 21 19 19 18 ndash14 ndash05

Anglosaksiset maat 19 19 17 16 ndash32 ndash10

Irlanti 19 20 16 16 ndash36 +06

Iso-Britannia 18 19 19 16 ndash28 ndash25

Itauml-Eurooppa 16 17 17 +11 ndash02

Bulgaria 14 21 22 +83 +09

Latvia 19 26 19 ndash01 ndash65

Liettua 21 20 20 ndash05 00

Puola 18a 21 17 18 ndash28 +08

Romania 15a 23 22 ndash12

Slovakia 13 11 13 ndash03 +21

Slovenia 15a 12 12 14 +14 +13

Tšekki 10a 10 9 10 ndash06 +08

Unkari 14a 14 12 14 +03 +14

Viro 18 20 18 ndash08 ndash20

EU-27-maat 16 16 17 +05 +05

a Luxembourg Income Study (laumlhin mahdollinen vuosi) Laumlhde ECHP 1996 Eurostat 2013a Irlannin viimeisin luku on vuodelta 2010

Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa

23

Suhteellinen tulokoumlyhy ysriski on yksinkertainen ja hy vauml mittari silloin kun halutaan tietaumlauml kuinka monta kotitaloutta tai yksiloumlauml milloinkin maumlaumlritellyn tulorajan alapuolelle jaumlauml Kuvion 2 tematiikkaan liittyen taumlmauml ei kuitenkaan kerro mitaumlaumln koumlyhy yden sy vy ydestauml eli siitauml kuinka paljon tulorajan alle sen alapuolella olevien tulot jaumlaumlvaumlt Taumlmauml kuitenkin tulisi ottaa huomioon muun muassa jaumlrjestelmaumlmuutoksien tai etuustasojen muutosten vaikutusten arvioinshynissa Esimerkiksi perusturvaetuuksien muutokset eivaumlt vaumllttaumlmaumlttauml naumly juuri lainkaan tulokoumlyhy ysriskien muutoksina (esim Honkanen ja Tervola 2012) Sen sijaan muutokset saattavat merkittaumlvaumlstikin nostaa perusturvaetuuksien varassa elaumlvien keskimaumlaumlraumlisiauml tuloja laumlhelle tulorajaa Taumlmaumlnkaltaisiin kysymyksiin voishydaan hakea vastauksia laskemalla koumlyhy ysvaje jonka mittaamiseen on kehitetty useita menetelmiauml (ks Atkinson ym 2002 114ndash118) Laekenin indikaattoreihin sisaumllty vauml ja Eurostatin kaumlyttaumlmauml koumlyhy ysvaje lasketaan pienituloisten mediaanishytulojen suhteellisena etaumlisyytenauml 60 prosentin tulokoumlyhy ysrajasta Kyseessauml on siis mittari joka kuvaa pieni- ja keskituloisten suhteellisia etaumlisy yksiauml tulojakaumalla Koumlyhyysvajeen pieneneminen tarkoittaa naumlin ollen sitauml ettauml tulorajan alapuolella olevien pienituloisten tulokehitys paranee suhteessa muun vaumlestoumln tulokehitykshyseen Vastaavasti vajeen kasvaessa pienituloisten tulot jaumlaumlvaumlt entisestaumlaumln jaumllkeen keskimaumlaumlraumlisestauml tulokehityksestauml

Kuten kuviosta 3 (s 25) havaitaan yleinen tendenssi Euroopassa on se ettauml mitauml suurempi on tulokoumlyhy ysriski sitauml suurempi on myoumls koumlyhy ysvaje Eurooshypan unionin (EU 27) keskimaumlaumlraumlinen koumlyhyysvaje oli 23 prosenttia vuonna 2011 Koumlyhy ysvaje kuitenkin vaihtelee Suomen 14 prosentin vajeesta Latvian ja Romashynian 32 prosenttiin Koumlyhy ysvaje on suuri useissa Itauml- ja Etelauml-Euroopan maissa Suhteelliseen tulokoumlyhy ysriskiin verrattuna kiintoisia maita ovat esimerkiksi Islanti ja Norja jotka ovat pienen tulokoumlyhy ysriskin maita Maiden koumlyhyysvajeet ovat kuitenkin sangen laumlhellauml Euroopan unionin keskimaumlaumlraumlistauml koumlyhy ysvajetta Pienestauml koumlyhy ysriskistauml huolimatta Islannissa ja Norjassa tulokoumlyhy ysriskissauml elaumlvien tulokoumlyhy yden rdquosy vyysrdquo on sangen suuri Kuten jo kuvio 2 osoitti Suoshymessa on vastaavasti pohjoismaisittain suurehko 60 prosentin rajalla laskettu tulokoumlyhy ysriski mutta tulorajan alapuolella olevien keskimaumlaumlraumliset tulot ovat sangen laumlhellauml tulokoumlyhy ysrajaa

Eurooppalaiset elinolot

24

20

30

25 1535

Kuvi

o 2

Tulo

koumlyh

yysr

iski

ssauml

elaumlv

ien

vaumles

toumlos

uus

eri k

oumlyhy

ysra

joill

a 5

0 6

0 ja

70

pros

entti

a vauml

estouml

n ek

viva

lent

ista

med

iaan

itulo

sta

vuon

na 2

010

282

27

6

263

26

525

9 27

243

285

27

26

5

25

274

246

202

20

419

9

204

202

20

4

234

201

229

231

22

2

235

199

22 2

22

146

14

5

167

18

218

3

169

146

152

175

179

159

154

188

171

18

718

3

153

19

142

139

13

8

108

115

124

95

137

113

105

9

5 10

39

9

124

119

13

6

114

12

8

138

139

118

52

73

88

54

7 7

6 7

6 6

5 7

27

1 7

4 6

1

83

45

59

9 8

4

Ylin

arv

o70

m

edia

anis

ta

Kesk

imm

aumline

n ar

vo

60

med

iaan

ista

Alin

arv

o50

m

edia

anis

ta

Romania

Espanja

Latvia

Bulgaria

Liettua

Kreikka

Italia

Iso-Britannia

Portugali

Puola

Kypros

Irlanti

Saksa

Viro

Malta

Luxemburg

Belgia

Suomi

Tanska

Ruotsi

Slovenia

Itaumlvalta

Norja

Unkari

Slovakia

Alankomaat

Islanti

Tšekki

Laumlhd

e E

U-S

ILC

2010

10 5 0

Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa

Kuvio 3 Tulokoumlyhyysriski ja suhteellinen tulokoumlyhyysvaje Euroopassa vuonna 2011

Koumlyhyysvaje

35

30 25

25

20

15

Espanja Latvia Romania

Bulgaria

Viro Italia

Liettua

Tanska Saksa Norja

Islanti Puola

Slovakia Sveitsi Por tugali

Slovenia Iso-Britannia Itaumlvalta BelgiaKypros

Ranska Irlanti

Malta RuotsiTšekkiUnkari

Suomi

Luxemburg Alankomaat

Koumlyhyysaste 5 10 15 20 25

Anglosaksiset maat Itauml-Eurooppa Pohjoismaat EtelaumlminusEurooppa Laumlntinen Keski-Eurooppa

Laumlhde Eurostat 2013a

Kuten edellauml mainittiin Euroopan unionin koumlyhy yden ja sosiaalisen syrjaumlyshytymisen indikaattoreista aineellisen puutteen ja vajaatyoumlllisy yden mittaamiseen kaumlytetaumlaumln samoja kriteerejauml maiden elintasosta riippumatta Tulokoumlyhy ysriski ja koumlyhy ysvaje ovat puolestaan suhteellisia mittareita Suhteellisia mittareita tarkasteltaessa on kuitenkin hy vauml pitaumlauml mielessauml tulotasojen vaihtelu eri maissa sillauml suhteellisten mittareiden vertailu peittaumlauml maiden vaumlliset todelliset tulotasojen erot Maiden vaumlliset tulotasoerot osittain selittaumlvaumlt myoumls aineellisessa puutteessa havaittuja eroja maiden vaumllillauml Katsaus maiden tulojakaumiin ja maiden vaumllisiin tulotasoeroihin on myoumls taumlmaumln teoksen naumlkoumlkulmasta keskeistauml sillauml useissa kirjan artikkeleissa kaumlytetaumlaumln taloudellisen toimeentulon puutteiden mittana nimenomaan suhteellista tulokoumlyhy ysriskiauml

Kuviossa 4 (s 26) on esitetty eri maiden tulojakaumat laatikkojanakuvioina vaumlritettynauml maaryhmittaumlin Laatikkojanakuviolla kuvataan muuttujan jakauman muotoa ja sijaintia siten ettauml laatikon keskellauml oleva viiva merkitsee keskiarvoa ja laatikon ylauml- ja alapuoliskot keskiarvon ylauml- ja alapuolella olevia 25 prosentshytia ja laatikon paumlissauml olevat viivat jakauman ylintauml ja alinta neljaumlnnestauml Tulot on korjattu eroilla maiden kuluttajahinnoissa (Eurostat 2013b) vastaamaan toisiaan ostovoimaltaan mittausajankohtana

Katkoviivalla on merkitty Euroopan kulutusyksikkoumlpainotettu mediaanishytulo joka on 14 750 euroa vuodessa Suomen keskitulo on 21 350 euroa ja se

Eurooppalaiset elinolot

26

on taumlssauml vertailussa Pohjoismaista keskimmaumlinen Itauml-Euroopan maat erottuvat selkeaumlsti pienituloisimpana ryhmaumlnauml Yli puolet slovenialaisista on Euroopan meshydiaanitulon alapuolella samoin kuin miltei kaikki muiden Itauml-Euroopan maiden kansalaiset Matalin tulotaso on Romaniassa jossa mediaanitulo on 2 040 euroa vuodessa Romanian mediaanitulo on 24 prosenttia Euroopan mediaanitulosta ja samalla vain vajaat 6 prosenttia suurituloisimman maan Norjan mediaanitulosta joka on 32 400 euroa vuodessa

Kuvio 4 Kotitalouden kaumlytettaumlvissauml olevat tulot kulutusyksikkoumlauml kohti Euroopassa vuonna 2010 euroa

vuodessa

EU mediaanitulo 2011 = 14 846 euroa

0

20 000

40 000

60 000

10 000

30 000

50 000

70 000 eurovKulutusyksikkouml

Rom

ania

Bulg

aria

Latv

iaLi

ettu

aUn

kari

Puol

aVi

roSl

ovak

iaTš

ekki

Port

ugal

iM

alta

Krei

kka

Slov

enia

Espa

nja

Isla

nti

Kypr

osIs

o-Br

itann

iaIta

liaBe

lgia

Saks

aIrl

anti

Ruot

siItauml

valta

Ra

nska

Su

omi

Alan

kom

aat

Tans

kaLu

xem

burg

Norja

Anglosaksiset maat Etelauml-Eurooppa Itauml-Eurooppa

Laumlntinen Keski-Eurooppa Pohjoismaat

Laumlhde EU-SILC 2010

Toisin sanoen hy vin erilaiset tulotasot tuottavat suhteellisesti mitattuna toisiaan hy v in lauml hel lauml olev ia suhteel lisia tulokoumlyhy ysriskejauml Taumlstauml hy vaumlnauml esimerkkinauml voidaan pitaumlauml naapurimaita Itaumlvaltaa ja Unkaria Kotitalouksien mediaanitulo oli Itaumlvallassa 20 620 euroa vuonna 2010 kun se oli 4 240 euroa rajan takana Unkarissa Vastaavasti suhteellinen tulokoumlyhyysaste samana vuonshyna oli Itaumlvallassa 121 ja Unkarissa 123 prosenttia Eurooppalaisen koumlyhy yden kokonaisdynamiikkaa tutkittaessa absoluuttisten tulotasojen huomioiminen on hy vin taumlrkeaumlauml Etenkin koumlyhien maiden ihmiset vertaavat elinolojaan vauraamshypien maiden tasoon ja ovat usein kiinnostuneempia absoluuttisista euroista kuin kansallisista prosenteista

Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa

27

Elaumlmaumlnvaihe ja taloudelliset elinolot

Koumlyhy ystutkimuksissa klassisin elaumlmaumlnvaiheiden ja taloudellisen toimeentulon vaumllistauml yhteyttauml kuvaava laumlhtoumlkohta on Seebohm Rowntreen (1901) havaitsema seikka ettauml koumlyhy ys on yhteydessauml ikaumlaumln ja perherakenteeseen (kuvio 5) Rowntree havaitsi ettauml tyoumlvaumlestoumln elaumlmaumlssauml koumlyhy yden vaihtelu oli paikannettavissa viiteen eri elaumlmaumlnvaiheeseen Koumlyhy ys vaivasi ensimmaumlisenauml lapsuudessa Perheessauml oli usein monta suuta ruokittavana mihin perheen isaumln ansaitsema palkka oli usein riittaumlmaumltoumln Taloudellinen tilanne helpottui nuoruudessa jolloin nuori muutti kotoaan ja alkoi ansaita oman toimeentulonsa Koumlyhy ys kuitenkin tiukensi jaumllleen otettaan avioliiton ja lastenhankinnan jaumllkeen Lapsiperhevaihe jatkui kunnes lapset yksi toisensa jaumllkeen muuttivat omaan talouteen Taloudellinen tilanne helpottui tyhjenevaumlssauml pesaumlssauml (engl empty nest) oli vaumlhemmaumln suita ruokittavana ja perheen ansiot alkoivat riittaumlauml paremmin arjen tarpeisiin Vanshyhuuden myoumltauml tyoumlkyky heikkeni ja ajoi jaumllleen perheen talouden ahtaalle sillauml heikentyneen terveyden takia palkkatyoumltauml ei enaumlauml vaumllttaumlmaumlttauml voinut tehdauml eikauml elaumlketurvaa juuri ollut olemassa

Kuvio 5 Koumlyhyyssykli Yorkissa 1899

Lapsiperhe

Nuoruus Tyhjauml pesauml

Vanhuus

ndash K

oumlyhy

ys +

Laumlhde Rowntree 1901

Ta loudellinen kasv u ja hy v invointijaumlr jestelmien kehit ys 1900-luv u l la merkitsivaumlt yhtaumlaumlltauml elintason nousua sekauml toisaalta taloudellisten toimeentuloshyongelmien ja elaumlmaumlnvaiheiden vaumllisen yhteyden muutosta Olli Kankaan ja Joa k im Pa lmen (2000) 1990-luv un a l kuun u lottuv ien laskelmien mu kaa n erity isesti elaumlkejaumlrjestelmien kehittyminen merkitsi huomattavaa elaumlkelaumlisshykoumlyhy yden vaumlhentymistauml erityisesti Keski- ja Pohjois-Euroopassa Sama havainto on naumlhtaumlvissauml myoumls suomalaisten elaumlkelaumlisten toimeentuloa tarkastelevissa tutshykimuksissa (Rantala ja Suoniemi 2007 Tuominen 2008) Samalla tavoin myoumls lapsiperheiden toimeentulo on kohentunut vuosien saatossa Perhepolitiikan

Eurooppalaiset elinolot

28

samoin kuin sukupuolten vaumllisen tasa-arvon kehittyminen ovat merkinneet sitauml ettauml lapsuus- ja lapsiperhevaiheet eivaumlt vaumllttaumlmaumlttauml enaumlauml johda taloudelliseen puutteeseen Tosin kansainvaumllisessauml vertailussa maiden ja maaryhmien vaumllillauml on taumlssauml suhteessa suuria eroja Anglosaksisissa maissa Isossa-Britanniassa Kashynadassa ja Yhdysvalloissa lapsiperheiden tilanne muistuttaa selvaumlsti enemmaumln Rowntreen koumlyhy yssyklin mukaista tilannetta kuin vaikkapa Pohjoismaissa

Kankaan ja Palmen (2000) kahdeksan maan vertailussa suurimmat maiden vaumlliset erot paikantuvat nuoruusvaiheeseen Lisaumlksi eroja on vaikea palauttaa perinteisiin hy vinvointiregiimeihin Suurin nuoruusvaiheen suhteellinen tuloshykoumlyhy ysriski oli 1990-luvun alussa Ruotsissa ja pienin Australiassa Rowntreen viiden elinvaiheen luokittelussa nuoruus on selvaumlsti se elinvaihe johon Pohjoisshymaiden koumlyhy ys erityisesti paikantuu Vastaavasti lasten muuttaminen omaan talouteen vaumlhentaumlauml edelleen koumlyhy ysriskiauml kaikissa maissa

Kuviossa 6 on tarkasteltu iaumln ja taloudellisten elinolojen vaumllistauml suhdetta kahdeksassa Euroopan maassa Kunkin ikaumlryhmaumln suhteellinen tulokoumlyhy ysshyriski aineellinen puute ja suhteellinen tulokoumlyhy ysvaje on suhteutettu koko maan keskimaumlaumlraumliseen tulokoumlyhy ysriskiin deprivaatioasteeseen ja tulokoumlyhy ysshyvajeeseen Tulokset ovat varsin yhtenevaumlisiauml Kankaan ja Palmen 1990-luvun alun tulosten kanssa Suomessa Ruotsissa ja Alankomaissa suhteellinen tuloshykoumlyhy ysriski samoin kuin koumlyhy ysvaje ovat keskimaumlaumlraumlistauml suurempia erityisesti nuorilla Suomessa aineellinen puute vaihtelee iaumln mukaan samalla tavoin kuin suhteellinen tulokoumlyhy ysvaje Isossa-Britanniassa on havaittavissa suhteellisen tulokoumlyhy ysriskin kasvu elinkaaren alku- ja loppupaumlaumlssauml Materiaalinen puute kuitenkin vaumlhenee tasaisesti iaumln kertyessauml Itauml-Euroopan maissa taloudellinen huono-osaisuus ei naumlytauml vaihtelevan kovinkaan paljon iaumln mukaan Samanshykaltainen melko maltillinen vaihtelu on havaittavissa Saksassa ja Irlannissa

Yli 65-vuotiaiden lukuja tarkasteltaessa voidaan arvioida kunkin maan elaumlkeshyturvan onnistuneisuutta koumlyhy yden torjunnassa Suomessa yli 65-vuotiaiden tuloshykoumlyhy ysriski on keskimaumlaumlraumlistauml selvaumlsti suurempi Sen sijaan aineellinen puute ja koumlyhy ysvaje ovat keskimaumlaumlraumlistauml matalammalla tasolla Tulos viittaa siihen ettauml keskimaumlaumlraumlistauml suuremmasta tulokoumlyhy ysriskistauml huolimatta elaumlkelaumlistalouksien tulotaso on suhteellisen laumlhellauml ndash tai ainakin muihin ikaumlryhmiin naumlhden keskishymaumlaumlraumlistauml laumlhempaumlnauml ndash tulokoumlyhy ysrajaa Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan 65 vuotta taumly ttaumlneiden suomalaisten suhteellinen tulokoumlyhy ysriski pieneneekin huomattavan paljon mikaumlli suhteellinen tulokoumlyhy ysriski lasketaan 60 prosentin tulorajan sijasta 50 prosentin tulorajalla Vuoden 2010 tulonjakoshytilaston mukaan suhteellinen tulokoumlyhy ysriski laskee 136 prosentista 36 prosentshytiin Samansuuntaisia tuloksia on saatu myoumls suomalaisen toimeentuloturvan riittaumlv y yttauml arvioivissa tutkimuksissa Suomalainen peruselaumlketurva on muihin perusturvaetuuksiin naumlhden hy vaumlllauml tasolla (esim Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2011 Niemelauml ja Raijas 2012)

Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa

Kuvio 6 Suhteellinen tulokoumlyhyysriski aineellisen elintason puute ja koumlyhyysvaje iaumln mukaan suhteessa

maan keskiarvoon kahdeksassa Euroopan maassa

Iso-Britannia Irlanti 250

200

150

10029 50

0

Romania Puola 250

200

150

100

50

0

Italia Espanja 250

200

150

100

50

0

Alankomaat Saksa 250

200

150

100

50

0

Suomi Ruotsi250

200

150

100

50

0

0minus17

v

18minus2

4 v

25minus5

4 v

55minus6

4 v

65 v

lt

0minus17

v

18minus2

4 v

25minus5

4 v

55minus6

4 v

65 v

lt

Materiaalinen puute Tulokoumlyhyys Tulovaje

Laumlhde EU-SILC 2010

Eurooppalaiset elinolot

30

Samankaltainen kuva ikaumlaumlntymisen ja tulokoumlyhy ysriskin vaumllillauml on havaitshytavissa myoumls muissa maissa kuten Ruotsissa Saksassa ja Isossa-Britanniassa Joissakin maissa aineellisen puutteen laajuus seuraa suhteellisen tarkasti tuloshykoumlyhy ysriskissauml iaumln mukana tapahtuvia vaihteluita Sen sijaan esimerkiksi Suomessa Ruotsissa Isossa-Britanniassa ja A lankomaissa yli 65-vuotiaiden aineellinen puute on selvaumlsti keskimaumlaumlraumlistauml vaumlhaumlisempaumlauml sekauml matalammalla tasolla kuin niiden suhteellinen tulokoumlyhy ysriski Naumlissauml maissa iaumln mukanaan tuoma varallisuuden kasvu kenties naumlky y aineellisen puutteen matalana tasona

Yleisesti ottaen ikaumlaumlnty vien koumlyhy ys olisi luonnollisesti yleistauml niissauml maisshysa joissa ei ollut julkista elaumlketurvaa Eurooppalaisen mikrosimulaatiomalli EUROMODin pohjalta laskettujen tulosten mukaan yli 65-vuotiaiden suhteelshylinen tulokoumlyhy ysriski olisi kaikkialla Euroopassa noin 75 ndash95 prosenttia ilman julkista tulonsiirtojaumlrjestelmaumlauml Julkisella tulonsiirtojaumlrjestelmaumlllauml on keskeinen merkitys myoumls lapsikoumlyhy yden vaumlhentaumlmisessauml Lapsiperheille suunnattujen etushyjen lapsikoumlyhy yttauml vaumlhentaumlvauml vaikutus vaihtelee maiden vaumllillauml kuitenkin sangen voimakkaasti Heikoiten julkinen tulonsiirtojaumlrjestelmauml pysty y vaikuttamaan lapsikoumlyhy yteen Etelauml-Euroopassa Parhaiten lapsikoumlyhy yttauml pysty vaumlt vaumlhenshytaumlmaumlaumln Ranskan Unkarin Itaumlvallan Ruotsin ja Tanskan julkiset tulonsiirrot Kokonaisuudessaan tulonsiirtojen koumlyhyysriskiauml vaumlhentaumlvauml vaikutus koko vaumlesshytoumln tasolla vaihtelee Euroopassa 30 ndash50 prosentista 10 ndash20 prosenttiin Julkisten tulonsiirtojen koumlyhy ysriskiauml vaumlhentaumlvauml vaikutus on suurimmillaan Tanskassa Ranskassa Itaumlvallassa Ruotsissa ja Belgiassa Tulonsiirtojaumlrjestelmien vaikutus on pienintauml Etelauml-Euroopassa ja Irlannissa Suomi sijoittuu taumlssauml tarkastelussa eurooppalaiseen keskikastiin (Ward ym 2009 168ndash173 ks myoumls Caminada ja Wang 2011 Blomgren ym 2014)

Kirjan tavoitteet ja rakenne

Laumlnsimaiset hyvinvointivaltiot pystyivaumlt vastaamaan 1970ndash1980-luvuille asti suhteel lisen menest yksek kaumlaumlsti tarpeisiin jot ka johtuivat t youmlma rk k inoilta ansaittujen tulojen puutteista (elaumlkkeelle siirtyminen tyoumlttoumlmy ys sairaus ja tyoumlky vyttoumlmy ys) kustannuspiikeistauml elinkaaren aikana (lastensaanti) tai tarshypeista joihin julkisen sektorin puuttuminen naumlhtiin toivottavana (koulutus terveydenhuolto) Laumlnsimaiset hy vinvointivaltiot rakennettiin turvaksi naumliden vanhojen sosiaalisten riskien varalle Vastauksena tarpeisiin syntyi erimuotoisia keynesilaumlis-beveridgelaumlis- tai keynesilaumlis-bismarckilais-ty yppisiauml hy vinvointishyvaltioita taloudellinen kasvu taumlystyoumlllisy ys kiinteaumlt ydinperheet ja hy vinvointishyvaltiolliset toimet takasivat elinolosuhteiden jatkuvan parantumisen 1970-luvun

Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa

31

oumlljykriiseistauml laumlhtien taloudellinen kasvu ei ole enaumlauml ollut itsestaumlaumlnselv y ys Tekshynologinen kehitys ja elinkeinorakenteen muutos merkitsivaumlt tyoumlelaumlmaumln muutosta ja moninaistumista Samalla ihmiset ovat aiempaa terveempiauml ja elaumlvaumlt pidemshypaumlaumln Vaumlestoumlrakenteessa korostuu aiempaa enemmaumln ikaumlaumlnty vien osuus Myoumls perherakenteet ovat muuttuneet avioero yksin asuminen ja yksinhuoltajuus eivaumlt ole enaumlauml tavallisuudesta poikkeavia seikkoja Samalla naisten tyoumlssaumlkaumlynti erityisesti Etelauml- ja Keski-Euroopassa on yleistyny t ja muuttanut naumlin ollen anshysaintamalleja Taumlmauml puolestaan vaikuttaa tyouml- ja perhevelvollisuuksien vaumlliseen suhteeseen Muutokset merkitsevaumlt uusia sosiaalisia riskejauml joiden ehkaumlisemiseen tai kattamiseen hy vinvointivaltioita ei ole alun perin rakennettu (Ks esim Taylor-Gooby 2004 Bonoli 2005 Fritzell ja Ritakallio 2010)

Edellauml kuvatun Seebohm Rowntreen koumlyhy yssyklin pohjalta tulkittu tarkasshytelu iaumln ja taloudellisten elinolosuhteiden vaumllisestauml yhteydestauml saattaakin peittaumlauml monia muita elaumlmaumlnvaiheisiin ja elaumlmaumlntilanteisiin liitty viauml seikkoja Rownshytreelaisin silmin ei vaumllttaumlmaumlttauml pysty naumlkemaumlaumln elinolosuhteisiin vaikuttavia elaumlmaumlnvaihetekijoumlitauml nyky-yhteiskunnassa Taumlllaisia tekijoumlitauml ovat esimerkiksi perherakenteisiin tyoumlelaumlmaumlaumln ja naumliden vaumllisiin kytkoumlksiin liitty vaumlt seikat jotka eivaumlt vaumllttaumlmaumlttauml ilmene yhtauml kronologisesti tai lineaarisesti kuin perinteisissauml elaumlmaumlnvaiheista tai -kaaresta laumlhtevissauml laumlhestymistavoissa on ajateltu Niin psykologisessa kuin sosiologisessa keskustelussa onkin alettu puhua laveammin elaumlmaumlnkulusta joka sisaumlltaumlauml erilaisia elaumlmaumln kaumlaumlnnekohtia (esim Mayer 2009)

Taumlssauml kirjassa tarkastel laan elaumlmauml nvaihenauml koumlku lmasta eurooppa la isia elinoloja Kirjassa tarkastellaan yhtaumlaumlltauml minkaumllaisia hy vinvointivaikutuksia on siirtymillauml elaumlmaumlnvaiheista ja elaumlmaumlntilanteista toisiin ja missauml maumlaumlrin naumlmauml vaishykutukset vaihtelevat eri maissa Euroopassa Toisaalta kiinnostus kohdistuu myoumls siihen mitkauml mekanismit selittaumlvaumlt siirtymiauml ja niiden vaikutuksia eri maissa

Kirja on jaettu viiteen laajempaan osaan Ensimmaumlisen osan tavoite on laaja-alaisemmin tarkastella elaumlmaumlnvaiheiden elinolojen ja hy vinvointivaltion vaumllisiauml yhteyksiauml Kirjan kolme seuraavaa osaa tarkastelevat yksityiskohtaisemmin erilaisia elaumlmaumlnvaiheiden ja elaumlmaumlntilanteiden vaumllisiauml siirtymiauml ndash elaumlmaumlnkulun kaumlaumlnnekohtia ndash ja niiden hy vinvointivaikutuksia Tarkastelun kohteena ovat pershyherakenteeseen liitty vaumlt siirtymaumlt tyoumlikaumlisen vaumlestoumln siirtymaumlt tyoumlmarkkinoilla sekauml siirtymaumlt tyoumlmarkkinoilta elaumlkkeelle Laumlhes jokaisessa artikkelissa aihetta laumlhestytaumlaumln taloudellisten elinolosuhteiden naumlkoumlkulmasta mutta useissa artikshykeleissa elinolosuhteita tarkastellaan myoumls laajemmin (Ks taulukko 4 s 32)

Taumlmaumln johdantoartikkelin tarkoitus on pohjustaa kirjan seuraavia artikkeshyleja erityisesti taloudellisten elinolojen naumlkoumlkulmasta ja keskustella siitauml millauml tavoin Euroopan unionin elinolotutkimus suhteutuu aiempaan suomalaisen ja pohjoismaisen elinolotutkimuksen perinteeseen Lisaumlksi artikkelissa on tarkasshyteltu Euroopan unionin sosiaalisia indikaattoreita erityisesti koumlyhy yden ja sosiaashy

Eurooppalaiset elinolot

32

lisen syrjaumlytymisen vaumlhentaumlmistavoitteiden naumlkoumlkulmasta Samalla esittelemme taustaa tutkimusaineistoille joihin kaikki taumlmaumln kirjan artikkelit perustuvat

Taulukko 4 Tiivistelmauml kirjan empiiristen artikkelien tutkimusasetelmista

Teema Elinoloaineistot Asetelma Elinolosuhteiden osatekijaumlt

Elinolot ja tulonjako eri elaumlmaumlnvaiheissa

Markus Kainu ja Mikko Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnshyvaiheet

ECHP EU-SILC

Poikkileikkaus Tulot Aineellinen puute Vajaatyoumlllisyys

Maria Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut

EU-SILC Poikkileikkaus Tulot

Elinolot ja muuttuvat perherakenteet

Jani Erola ja Juho Haumlrkoumlnen Lastensaannin vaikutus hyvinshyvointiin

ECHP Paneeli Tulot Tyytyvaumlisyys elaumlmaumlaumln Sosiaaliset suhteet

Ilpo Airio Parisuhteen paumlaumlttyminen ja tulojen muutos

EU-SILC Paneeli Tulot

Anita Haataja Yksin asuminen ja hyvinvointi

EU-SILC Poikkileikkaus Tulot Kokemukset toimeenshytulovaikeuksista Asuminen Tyoumlttoumlmyys Terveys

Elinolot ja muuttuvat tyoumlmarkkina-asemat

Olli Kangas ja Azhar Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski

ECHP EU-SILC

Paneeli Tulot

Anita Haataja ja Merja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen ja sen taloudelliset seuraukset

EU-SILC Poikkileikkaus Tulot

Minna Ylikaumlnnouml Siirtymaumlt tyoumlmarkkinoilla ja taloushydelliset mahdollisuudet lomaan

EU-SILC Paneeli Taloudelliset mahshydollisuudet viikon lomaan kodin ulkoshypuolella

Elinolot ja elaumlkkeelle siirtyminen

Olli Kangas ja Azhar Hussain Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tuloshykoumlyhyysriski

EU-SILC Paneeli Tulot

Jenni Blomgren Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutus terveyteen ja tyytyvaumlisyyteen

ECHP Paneeli Koettu terveys Tyytyvaumlisyys elaumlmaumln eri osa-alueisiin Sosiaaliset suhteet

Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa

33

Seuraavassa artikkelissa Maria Vaalavuo jatkaa pohdiskelua taloudellisten elinolojen mittaamisesta Haumlnen laumlhtoumlkohtanaan on ajatus siitauml ettauml keskittyshyminen ainoastaan kotitalouden kaumly tettaumlvissauml oleviin tuloihin antaa vaumlaumlristyneen kuvan mikaumlli julkisin varoin tuotettuja palveluita ei oteta lainkaan huomioon Artikkelissa tarkastellaan minkaumllaisia tulonjaollisia vaikutuksia on sillauml ettauml kaumlytettaumlvissauml olevien tulojen kaumlsitteestauml siirry taumlaumln laajempaan tulokaumlsitteeseen joka sisaumlltaumlauml julkisten palvelujen kotitalouksille tarjoaman taloudellisen hyoumldyn Empiirisenauml esimerkkinauml Vaalavuo tarkastelee lapsille ja vanhuksille suunnattujen palvelujen eli lasten paumlivaumlhoidon esiopetuksen ja vanhuspalvelujen tulonjaollisia vaikutuksia 14 Euroopan maassa

Kirjan toinen osa keskitty y perherakenteisiin Jani Erola ja Juho Haumlrkoumlnen kuvaavat artikkelissaan eurooppalaisten perhejaumlrjestelmien ominaisuuksia ja perherakenteisiin liitty viauml muutoksia viime vuosikymmeninauml Erola ja Haumlrkoumlnen tutkivat miten vanhemmuus vaikuttaa taloudelliseen hyvinvointiin ty y ty vaumlishysy y teen ja sosiaalisiin verkostoihin eurooppalaisissa hy vinvointiregiimeissauml Artik kelin keskeisenauml tarkastelun kohteena ovat kompensoivat mekanismit lisaumlaumlnty vaumltkouml ty yty vaumlisy ys ja sosiaaliset suhteet vaikka talous kokisikin rasitteita Lisaumlksi artikkelissa analysoidaan missauml maumlaumlrin hy vinvointivaltioiden institutioshynaaliset puitteet liittyvaumlt hy vinvoinnin ulottuvuuksien ja lastensaannin vaumllisen yhteyden vaihtelemiseen

Ilpo Airio puolestaan tutkii parisuhteen paumlaumlttymisen ndash avio- ja avoeroshyjen ndash yhteyttauml tuloihin ja tulonmuodostukseen Suomessa Tanskassa Ranskasshysa Isossa-Britanniassa ja Italiassa Airio tarkastelee millauml tavoin parisuhteen paumlaumlttyminen vaikuttaa kotitalouden kaumlytettaumlvissauml oleviin tuloihin ja erityisesti sitauml miten markkinatulojen ja sosiaalisten tulonsiirtojen merkitys kotitalouden tulopaketissa muuttuu parisuhteen paumlaumlttymisen myoumltauml Artikkelissa analysoidaan myoumls missauml maumlaumlrin parisuhteen paumlaumlttymisen tulonjaolliset seuraukset vaihtelevat sukupuolen ja perhety ypin mukaan

Anita Haatajan artikkelin keskioumlssauml on puolestaan yksin asuvien tyoumlikaumlisten toimeentulo Haataja tarkastelee eroavatko yksin asuvat sukupuolijakaumaltaan siviilisaumlaumldyltaumlaumln ja koulutustasoltaan eri maissa Artikkelissa tutkitaan yksin asuvien tulojakaumia koettuja toimeentulovaikeuksia ja asumisolosuhteita sekauml tyoumlttoumlmy y ttauml ja sairastavuutta

Kirjan kolmas osa sy venty y tyoumlmark kinoihin Osa alkaa Olli Kankaan ja Azhar Hussainin tutkimuksella jossa analysoidaan tyoumln tyoumlttoumlmy yden ja tyoumlttoumlmy ysturvajaumlrjestelmien yhteyttauml suhteelliseen tulokoumlyhy ysriskiin 15ssauml Euroopa n maassa A rti k keli hava innollistaa mi l laisia koumlyhy ysvaikutuksia tyoumlmarkkina-asemilla ja sosiaaliturvajaumlrjestelmillauml on eri maissa ja maaryhmissauml

Minna Ylikaumlnnouml keskitt y y tarkemmin yhteen aineellista puutetta mitshytaavan indikaattorin (taulukko 1) osatekijaumlaumln kotitalouden mahdollisuuteen viikon lomaan kodin ulkopuolella Ylikaumlnnoumln empiirisenauml tutkimustehtaumlvaumlnauml

Eurooppalaiset elinolot

34

on tarkastella miten siirtymaumlt tyoumlttoumlmy ydestauml tyoumlhoumln ja paumlinvastoin sekauml tyoumlttoumlshymy yden pitkittyminen ovat yhteydessauml taloudellisiin mahdollisuuksiin lomailla kodin ulkopuolella Lisaumlksi artikkelissa keskustellaan siitauml millauml tavoin lomailu soveltuu kotitalouksien hy vinvoinnin ja kulutukseen osallistumisen mittariksi

Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana tyoumlnteon muodot ovat monishynaistuneet useissa laumlnsimaissa Yksi esimerkki tyoumlnteon moninaistumisesta on kahden tyoumln tekemisen yleistyminen Anita Haataja ja Merja Kauhanen tutkishyvat missauml maumlaumlrin kahden tyoumln tekemisen yleisy ys vaihtelee Euroopassa Lisaumlksi artikkelissa tarkastellaan tekijoumlitauml jotka selittaumlvaumlt kahden tyoumln yleisy yttauml eri maissa Missauml maumlaumlrin kahta tyoumltauml tekevaumlt eroavat muista tyoumlllisistauml sukupuolen perheaseman koulutuksen tai ammatin mukaan Haataja ja Kauhanen selvittaumlshyvaumlt lisaumlksi kahden tyoumln tekemisen seurauksia tarkastelemalla tehtyjauml tyoumltunteja kokonaisansioita sekauml suhteellisia tulokoumlyhy ysriskejauml

Kirjan neljaumls osa muodostuu kahdesta artikkelista jossa kaumlsitellaumlaumln siirtymaumlauml tyoumlmarkkinoilta elaumlkkeelle Olli Kangas ja Azhar Hussain aloittavat artikkelinsa kuvaamalla elaumlketurvan tasoa Euroopassa Taumlmaumln jaumllkeen kirjoittajat tarkasshytelevat elaumlkelaumliskoumlyhy yden yleisy yttauml Kangas ja Hussain tutkivat millauml tavoin elaumlkkeelle siirtyminen ja pidempaumlaumln elaumlkkeellauml oleminen vaikuttavat elaumlkelaumlisshyten tulokoumlyhy ysriskeihin eri maissa Lisaumlksi artikkelissa tutkitaan millauml tavoin eri maiden elaumlketurvajaumlrjestelmien ominaisuudet ovat yhteydessauml elaumlkelaumlisten tulokoumlyhy ysriskeihin Naumlin voidaan arvioida mitkauml elaumlkejaumlrjestelmaumln piirteet selittaumlvaumlt maiden vaumllisiauml eroja tulokoumlyhy ydessauml

Jenni Blomgren puolestaan tarkastelee elaumlkelaumlisten hyvinvointia edellistauml arshytikkelia laaja-alaisemmin Haumln tutkii elaumlkkeelle siirtymisen vaikutuksia koettuun terveydentilaan ja ty yty vaumlisy yteen Suomessa Tanskassa Isossa-Britanniassa Ranskassa ja Italiassa Artikkelissa tutkitaan millauml tavoin sukupuoli siviilisaumlaumlty koulutustausta ja elaumlkettauml edeltaumlvauml tyoumlty yty vaumlisy ys ovat yhteydessauml elaumlkkeelle siirtymisen hy vinvointivaikutuksiin

Kirjan viidennessauml osassa Mik ko Niemelauml tekee yhteenvedon edellauml mainishytuista tutkimusartikkeleista Niemelauml erittelee artikkelien tuloksia suomalaisesta naumlkoumlkulmasta ja pohtii missauml maumlaumlrin vaumlestoumln elinoloista saatavasta kuvasta on havaittavissa omia kansallisia erityispiirteitauml ja mitkauml asiat naumly ttaumly ty vaumlt pikemminkin yleiseurooppalaisina Artikkelin lopuksi pohditaan suomalaisen elinolotutkimuksen mahdollisuuksia kaumly tettaumlvissauml olevien tutkimusaineistojen naumlkoumlkulmasta

Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa

35

Kirjan aineistot

Kirjan analy ysit perustuvat eurooppalaisiin tulo- ja elinolotutkimuksiin eli ECHP- ja EU-SILC-aineistoihin Eurooppalaisten elinoloaineistojen suunnittelun kaumlynnistaumlminen ajoittui 1990-luvun alkuun Tavoitteeksi asetettiin kaikki EU-jaumlsenvaltiot kattava mahdollisimman vertailukelpoinen monia hyvinvoinnin osa-alueita sisaumlltaumlvauml pitkittaumlinen elinoloaineisto ECHPn ensimmaumlinen aalto keraumlttiin vuonna 1994 jolloin mukana olivat kaikki sen hetkiset jaumlsenvaltiot Uudet jaumlsenvaltiot liittyivaumlt mukaan myoumlhemmin Itaumlvalta vuonna 1995 Suomi vuonna 1996 ja Ruotsi vuonna 1997 ECHPn keruu lopetettiin vuonna 2001 Tiukasti harmonisoitu pitkittaumlisaineisto kaatui osittain aineistojen keruuseen ja koordinointiin liitty viin ongelmiin osittain ulkoisiin muutoksiin kuten EUn laajentumiseen ECHPn korvannut EU-SILC keraumlttiin seitsemaumlssauml maassa enshysimmaumlisen kerran jo vuonna 2003 Ensimmaumlinen varsinainen julkaistu aineisto koskee kuitenkin vuotta 2004 joka kaumlsittaumlauml 15 maata Sittemmin aineisto on laajentunut kattamaan kaikki EUn jaumlsenvaltiot sekauml joukon EUn ulkopuolisia maita (Islanti Norja Kroatia1 Sveitsi Turkki Serbia Makedonia) Aineiston kaumly ttaumljille toimitettu EU-SILC-aineiston maavalikoima ei kuitenkaan kata kaikkia EUn ulkopuolisia maita (ks taulukko 5 s 36 ndash37)

Vaikka EU-SILC on ECHPn seuraaja aineistot poikkeavat toisistaan moshynin osin Ensinnaumlkin yksi ECHPn taumlrkeimmistauml ominaisuuksista on aineiston pitkittaumlisluonne joka mahdollistaa elinolojen dynamiikan ja niihin vaikuttavien tekijoumliden tutkimisen ECHP on prospektiivinen pitkittaumlisaineisto eli paneelishyaineisto jossa alkuperaumliseen otokseen valikoituneita henkiloumlitauml ja heidaumln kotishytalouksiaan on seurattu vuodesta toiseen EU-SILC on sen sijaan luonteeltaan poikkileik kausaineisto joka sisaumlltaumlauml pitkittaumliskomponentin Eri maiden pitkitshytaumlisseurannan pituus vaihtelee sen mukaan milloin aineiston keruu on aloitettu kyseisessauml maassa (ks taulukko 5) Neljaumln vuoden seuranta mahdollistuu Roshymaniaa ja Saksaa lukuun ottamatta vuoden 2009 pitkittaumlisaineistolla Toisin kuin monissa muissa pitkittaumlistutkimuksissa EU-SILCn poikkileikkausaineisto ja pitkittaumlisaineisto toimitetaan erillisinauml tiedostoina joita ei voi yhdistaumlauml keskeshynaumlaumln Tutkijan pulmaksi muodostuu taumllloumlin se ettauml joitakin muuttujia saattaa loumly tyauml vain poikkileikkaustiedostosta joitakin muita vain pitkittaumlistiedostosta Taumlmauml rajoittaa tutkimusasetelmien luomista

1 Kroatia liittyi EUn jaumlseneksi 172013

Eurooppalaiset elinolot

36

Taul

ukko

5 M

aide

n es

iinty

vyys

kirj

assa

kaumly

tettauml

viss

auml eu

roop

pala

isis

sa e

linol

oain

eist

oiss

a

Euro

pean

Com

mun

ity H

ouse

hold

Pan

el (E

CHP)

Th

e Eu

rope

an U

nion

Sta

tistic

s on

Inco

me

and

Livi

ng C

ondi

tions

(EU-

SILC

)

1994

19

95

1996

19

97

1998

19

99

2000

20

01

2004

20

05

2006

20

07

2008

20

09

2010

Alan

kom

aat

x C

C+L

(2 v

) C+

L (3

v)

C+ L

(4 v

) C+

L (4

v)

C

Belg

ia

x C

C+L

(2 v

) C+

L (3

v)

C+L

(4 v

) C+

L (4

v)

C+L

(4 v

) C

Bulg

aria

C

C+L

(2 v

) C+

L (3

v)

C+L

(4 v

) C

Espa

nja

x C

C+L

(2 v

) C+

L (3

v)

C+L

(4 v

) C+

L (4

v)

C+L

(4 v

) C

Irlan

ti x

C C+

L (2

v)

C+L

(3 v

) C+

L (4

v)

C+L

(4 v

) C+

L (4

v)

Isla

nti

C C+

L (2

v)

C+L

(3 v

) C+

L (4

v)

C+L

(4 v

) C+

L (4

v)

C

Iso-

Brita

nnia

x

C C+

L (2

v)

C+L

(3 v

) C+

L (4

v)

C+L

(4 v

) C

Italia

x

C C+

L (2

v)

C+L

(3 v

) C+

L (4

v)

C+L

(4 v

) C+

L (4

v)

C

Itaumlva

lta

x C

C+L

(2 v

) C+

L (3

v)

C+L

(4 v

) C+

L (4

v)

C+L

(4 v

) C

Krei

kka

x C

C+L

(3 v

) C+

L (4

v)

C+L

(4 v

) C+

L (4

v)

C+L

(4 v

) C

Kypr

os

C C+

L (2

v)

C+L

(3 v

) C+

L (4

v)

C+L

(4 v

) C

Latv

ia

C C+

L (2

v)

C+L

(3 v

) C+

L (4

v)

C+L

(4 v

) C

Liet

tua

C C+

L (2

v)

C+L

(3 v

) C+

L (4

v)

C+L

(4 v

) C

Luxe

mbu

rg

x C

C+L

(3 v

) C+

L (4

v)

C+L

(4 v

) C+

L (4

v)

C+L

(4 v

) C

Mal

ta

C C+

L (2

v)

C+L

(3 v

) C+

L (4

v)

C+L

(4 v

) C

Norja

C

C+L

(3 v

) C+

L (4

v)

C+L

(4 v

) C+

L (4

v)

C+L

(4 v

) C

Port

ugal

i x

C C

C+L

(2 v

) C+

L (3

v)

C+L

(4 v

) C+

L (4

v)

C

Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa

37

Euro

pean

Com

mun

ity H

ouse

hold

Pan

el (E

CHP)

Th

e Eu

rope

an U

nion

Sta

tistic

s on

Inco

me

and

Livi

ng C

ondi

tions

(EU-

SILC

)

1994

19

95

1996

19

97

1998

19

99

2000

20

01

2004

20

05

2006

20

07

2008

20

09

2010

Puol

a C

C+L

(2 v

) C+

L (3

v)

C+L

(4 v

) C+

L (4

v)

C

Rans

ka

x C

C+L

(2 v

) C+

L (3

v)

C+L

(4 v

) C+

L (4

v)

C+L

(4 v

) C

Rom

ania

C

C+L

(2 v

) C+

L (3

v)

C

Ruot

si

x C

C+L

(2 v

) C+

L (3

v)

C+L

(4 v

) C+

L (4

v)

C+L

(4 v

) C

Saks

a x

C C+

L (2

v)

C+L

(3 v

) C

C C

Slov

akia

C

C+L

(2 v

) C+

L (3

v)

C +

L (4

v)

C +

L (4

v)

C

Slov

enia

C

C+L

(2 v

) C+

L (3

v)

C +

L (4

v)

C +

L (4

v)

C

Suom

i x

C C+

L (2

v)

C+L

(3 v

) C+

L (4

v)

C +

L (4

v)

C +

L (4

v)

C

Tans

ka

x C

C C+

L (2

v)

C+L

(3 v

) C

+ L

(4 v

) C

+ L

(4 v

) C

Tšek

ki

C C+

L (2

v)

C+L

(3 v

) C

+ L

(4 v

) C

+ L

(4 v

) C

Unka

ri C

C+L

(2 v

) C+

L (3

v)

C +

L (4

v)

C +

L (4

v)

C

Viro

C

C+L

(2 v

) C+

L (3

v)

C+L

(4 v

) C

+ L

(4 v

) C

+ L

(4 v

) C

Yhte

ensauml

12

13

14

15

15

15

15

15

15

26

26

26

29

29

28

C =

poik

kile

ikka

usai

neis

to L

= p

itkit t

aumlisa

inei

sto

1 v

2 v

3 v

tai 4

v =

pitk

ittaumli

sain

eist

on m

ahdo

llist

aman

seu

rann

an p

ituus

vuo

sina

x =

vuo

si j

ona

maa

liitt

yi a

inei

stoo

n

Eurooppalaiset elinolot

38

EU-SILCin pitkittaumlisaineisto on niin sanottu rotatoiva paneeli aineiston otos on jaettu rotaatior yhmiin joita seurataan yleensauml maksimissaan neljauml vuotta ja jokaisena vuotena yksi rotaatioryhmistauml putoaa seurannasta ja se korvataan uudella otoksella Rotaatioryhmien osalta poikkeuksia ovat Ranska (yhdeksaumln vuoden paneeli) Norja (kahdeksan vuoden) ja Luxemburg (rdquooikeardquo paneeli) ECHPn yhdeksi ongelmaksi muodostui aaltojen vaumllinen kato eli attritio Rotatoivan paneelin yksi hy vistauml puolista lienee se ettauml sillauml pystytaumlaumln paremmin vastaamaan kadosta aiheutuviin ongelmiin koska seuranta on rdquolukitturdquo samoishyhin kotitalouksiin vain maumlaumlraumlajaksi Aaltojen vaumllinen kato ei olekaan ollut yhtauml suurta EU-SILC-aineistossa kuin ECHP-aineistossa Esimerkiksi vuosien 2005 ja 2008 pitkittaumlistiedostojen perusteella maasta riippuen 75ndash98 prosenttia seushyrantaan kuuluvista oli edelleen seurannassa (Suomen aineistossa 90 prosenttia) Seurannan rajoittuminen vain neljaumlaumln vuoteen luonnollisesti aiheuttaa rajoituksia tutkimusasetelmaan Lisaumlksi seuranta-asetelman vuoksi tiettyjauml siirtymiauml ei ole mahdollista tutkia Esimerkiksi nuorten kotoa poismuuton ja avo- tai avioeroshyjen hyvinvointivaikutuksia ei pystytauml kunnolla tutkimaan siksi ettauml aineistossa olevasta kotitaloudesta poismuuttaja putoaa yleensauml myoumls seurannasta (Ks Iacovou ym 2012)

Toiseksi ECHPn laumlhtoumlkohtaisesta tavoitteesta tuottaa mahdollisimman vertailukelpoista mikrotason tietoa EUn jaumlsenmaiden elinoloista on jouduttu EU-SILC-aineistoa keraumlttaumlessauml joustamaan ECHP ja monet muut kansainshyvaumlliset vertailevat aineistot ovat niin sanottuja input-harmonisoituja aineistoja joissa jo keruuvaiheessa pyritaumlaumln kyselylomakkeen keruutapojen ja painotusten koordinoinnilla mahdollisimman tark kaan harmonisointiin Taumlstauml Eurostat joutui tosin joustamaan sillauml Saksa Iso-Britannia ja Luxemburg keskeyttivaumlt ECHP-aineiston keruun vuonna 1996 ja korvasivat ECHPn omilla kansallishysilla aineistoilla jotka harmonisoitiin jaumllkikaumlteen Lisaumlksi Ruotsin osa-aineisto perustui jo alun perin kansalliselle poikkileikkausaineistolle EU-SILC on alusta laumlhtien ollut niin sanottu output-harmonisoitu aineisto Jaumlsenmaille on annettu lista avainmuuttujista jotka on oltava aineistossa mutta tietojenkeruutavoissa on kuitenkin annettu aiempaa suurempia vapauksia Naumlmauml suuremmat vapaudet heijastuvat kuitenkin aineistojen heterogeenisuutena niin otantamenetelmissauml rekisteri- ja haastattelutietojen kaumlytoumlssauml kuin ylipaumlaumlnsauml siinauml mitauml yksittaumlisiauml tieshytoja kussakin maassa on keraumltty ja mitauml ei ole keraumltty (ks esim Verma ym 2010) Esimerkiksi tulotietojen osalta tietyt maat raportoivat nettotuloja toiset maat bruttotuloja Myoumls kotitalouden tulojen viitejakso vaihtelee jossain maumlaumlrin eri maiden vaumllillauml (ks Jaumlntti 2007)

Kolmanneksi ECHP- ja EU-SILC-aineistojen tuottamien tietojen keskinaumlishynen vertailukelpoisuus on melko heikkoa (Euroopan komissio 2005) Molempien aineistojen tavoitteena on ollut tarjota tietoa materiaalisista elinoloista tulotietoja laaja-alaisemmin Materiaalisen puutteen mittarit ovat kuitenkin seuranneet

Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa

39

poliittisia linjauksia jolloin ECHPn ja EU-SILCin avulla ei voida tarkastella esimerkiksi materiaalisessa deprivaatiossa tapahtuneita muutoksia samoilla muuttujilla yli ajan Vahvoja tulkintoja ei voi myoumlskaumlaumln tehdauml esimerkiksi vuoshysien 1994 ja 2010 tulotietoihin perustuvien analy ysien vaumllillauml sillauml tulotietojen keruussa ja tulokaumlsitteistoumlssauml on tapahtunut muutoksia muun muassa niin sanotun Canberra-ryhmaumln tyoumln myoumltauml (Expert Group on Household Income Statistics 2001 ks myoumls van der Laan 2007) Analy ysien perusteella voi tehdauml ajanjaksojen sisaumlisiauml tarkasteluja ja tehdauml niistauml yleisempiauml johtopaumlaumltoumlksiauml joita puolestaan voi suhteuttaa yli ajan toisiinsa

Rajoituksistaan huolimatta eurooppalaisten elinoloaineistojen etuna on se ettauml ne sisaumlltaumlvaumlt kotitalouden tulotietojen lisaumlksi tietoa myoumls materiaalisen elintason muista osa-alueista sekauml laajemmin yksiloumliden hy vinvoinnista kuten sosiaalisista suhteista ja terveydentilasta Toiseksi pitkittaumlisominaisuuksiensa vuoksi aineistot mahdollistavat muita kansainvaumllisesti vertailevia aineistoja paremmin taumlmaumln kirjan naumlkoumlkulmasta keskeisten siirtymien ja niiden hy vinshyvointivaikutusten analysoinnin Naumlin ollen politiikkapaumlaumltelmien ja poliittisten suositusten muodostaminen mahdollistuu luotettavammalla tavalla kuin yhden tai useamman poikkileikkaushetken tarkastelun perusteella Erot aineistojen paneeliominaisuuksissa ja muuttujien sisaumllloumlissauml vaikuttavat kuitenkin siihen ettauml tiety t siirtymiauml koskevat analy ysit tehdaumlaumln kirjassa ECHPlla eikauml sitauml uushydemmalla EU-SILCillauml Osa artikkeleista perustuu vain poikkileikkaushetken tarkasteluun joko siksi ettauml artikkelille asetetut tutkimustehtaumlvaumlt eivaumlt edellytauml paneeliasetelmaa tai siksi ettauml aihetta ei pystytauml eurooppalaisilla elinoloaineisshytoilla luotettavasti tarkastelemaan paneeliasetelmalla Kussakin artikkelissa kerrotaan tarkemmin mitauml valintoja ja rajoituksia aineistoihin sisaumllty y ja millauml tavoin aineistot palvelevat kunkin artikkelin tutkimusasetelmaa Kirjan artikkelit tarjoavat siten myoumls esimerkkejauml siitauml minkaumllaisiin tutkimuskysymyksiin aineisshytojen avulla voidaan vastata ja toisaalta siitauml minkaumllaisia rajoituksia aineistot tutkimukselle asettavat

Laumlhteet Ahlqvist K Okkonen K-M EU tilastot ja koumlyhyyspolitiikka Hyvinvointikatsaus 2011 3 72ndash77

Airio I Change of norm In-work poverty in a comparative perspective Helsinki Kela Studies in social security and health 92 2008

Allardt E Att ha att aumllska att vara Om vaumllfaumlrden i Norden Lund Argos 1975

Allardt E Hyvinvoinnin ulottuvuuksia Porvoo WSOY 1976

Eurooppalaiset elinolot

40

Atkinson AB Marlier E Income and living conditions in Europe Luxembourg Eurostat 2010

Atkinson AB Rainwater L Smeeding TM Income distribution in OECD countries Evidence from the Luxembourg income study Paris OECD Social policy studies 18 1995

Atkinson T Cantillon B Marlier E Nolan B Social indicators The EU and social inclusion Oxford Oxford University Press 2002

Blomgren J Hiilamo H Kangas O Niemelauml M Finland Growing inequality with contested consequences Julkaisussa Nolan B Salverda W Checchi D ym toim Changing inequalities amp societal impacts in rich countries Thirty countriesrsquo experiences Oxford Oxford University Press 2014 222ndash247

Boarini R Mira drsquoErcole M Measures of material deprivation in OECD countries Paris OECD OECD social employment and migration working papers 37 2006

Bonoli G Classifying welfare states A two-dimension approach Journal of European Social Policy 1997 26 (3) 351ndash372

Bonoli G The politics of the new social policies Providing coverage against the new social risks in mature welfare states Policy amp Politics 2005 33 (3) 431ndash449

Caminada K Wang C Disentangling income inequality and the redistributive effect of social transfers and taxes in 36 LIS countries Luxembourg Luxembourg Income Study Working Papers 567 2011

Cerami A Vanhuysse P toim Post-communist welfare pathways Theorizing social policy transformations in Central and Eastern Europe Hampshire Palgrave Macmillan 2009

Deaton A Household surveys consumption and the measurement of poverty Economic Systems Research 2003 15 (2) 135ndash159

De Graaf-Zijl M Nolan B Household joblessness and its impact on poverty and deprivation in Europe Journal of European Social Policy 2011 21 (5) 413ndash431

Doyal L Gough I A theory of human need Basingstoke Macmillan 1991

Easterlin RA Does economic growth improve the human lot Some empirical evidence Julkaisussa David PA Reder MW toim Nations and households in economic growth Essays in honor of Moses Abramovitz New York NY Academic Press 1974 89ndash125

Erikson R Hansen EJ Ringen S Uusitalo H toim The Scandinavian model Welfare states and welfare research Armonk NY Sharpe 1987

Erikson R Aringberg R Vaumllfaumlrd i foumlraumlndring Levnadsvillkor i Sverige 1968ndash1981 Stockholm Prisma 1984

Ervasti H Fridbeg T Hjerm M Ringdal K toim Nordic social attitudes in a European perspective Cheltenham Elgar 2008

Ervasti H Goul Andersen J Fridberg T Ringdal K toim The future of the welfare state Social policy attitudes and social capital in Europe Cheltenham Elgar 2012

Euroopan komissio The continuity of indicators during the transition between ECHP and EU-SILC Luxembourg Publications office of the European Union Working Papers and Studies 2005

Euroopan komissio Employment and social developments in Europe 2011 Luxembourg Publications office of the European Union 2011

Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa

Eurostat Europe 2020 indicators Headline indicators Poverty and social exclusion Luxembourg Eurostat 2013a Saatavissa lthttpeppeurostateceuropaeuportalpage portaleurope_2020_indicatorsheadline_indicatorsgt Viitattu 2822013

Eurostat Harmonized Indices of Consumer Prices (HICP) Luxembourg Eurostat 2013b Saatavissa lthttpeppeurostateceuropaeuportalpageportalhicpintroductiongt Viitattu 342013

Expert Group on Household Income Statistics Final report and recommendations Ottawa 41 2001 Saatavissa lthttpwwwlisdatacenterorgwp-contentuploadscanberra_reportpdfgt

Viitattu 1832013

Fritzell J Ritakallio V-M Societal shifts and changed patterns of poverty International Journal of Social Welfare 2010 19 (S1) S25ndashS41

Gelissen J Worlds of welfare worlds of consent Public opinion on the welfare state Leiden Brill 2002

Gornick JC Jaumlntti M toim Income inequality Economic disparities and the middle class in affluent countries Stanford Stanford University Press 2013

Guio A-C What can be learned from deprivation indicators in Europe Luxembourg Eurostat Eurostat Methodologies and Working Papers 2009

Halleroumld B The truly poor Direct and indirect consensual measurement of poverty in Sweden Journal of European Social Policy 1995 5 (2) 111ndash129

Heikkilauml M Koumlyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Tutkimus koumlyhyydestauml ja hyvinvoinnin puutteiden kasautumisesta Suomessa Helsinki Sosiaalihallitus Julkaisuja 8 1990

Heikkilauml M Kautto M toim Suomalaisten hyvinvointi 2002 Helsinki Stakes 2002

Honkanen P Tervola J Vuoden 2012 perusturvamuutoksien vaikutukset Helsinki Kela Nettityoumlpapereita 35 2012

Haumlrkoumlnen J Jobless couples in Europe Comparative studies with longitudinal data Florence European University Institute 2007

Iacovou M Kaminska O Levy H Using EU-SILC data for cross-national analysis Strengths problems and recommendations Essex Institute for Social and Economic Research Working Papers 3 2012

Indicators Sub-Group Proposal for a portfolio of overarching indicators and for the streamlined social inclusion pensions and health portfolios Brussels Social Protection Committee 2006

Johansson S Om levnadsnivaringundersoumlkningen Stockholm Allmaumlnna foumlrlaget 1970

Juhaacutesz G Exporting or pulling down The European Social Model and Eastern enlargement of the EU European Journal of Social Quality 2006 6 (1) 82ndash107

Jaumlntti M Essays on income distribution and poverty Turku Aringbo Akademi 1993

Jaumlntti M The EU-SILC in comparative income distribution research Design and definitions in international perspective Julkaisussa Comparative EU statistics on income and living conditions Issues and challenges Luxembourg Eurostat Eurostat methodologies and working papers 2007 311ndash334

Eurooppalaiset elinolot

42

Kangas O Palme J Does social policy matter Poverty cycles in OECD countries International Journal of Health Services 2000 30 (2) 335ndash352

Kangas O Ritakallio V-M toim Kuka on koumlyhauml Koumlyhyys 1990-luvun puolivaumllin Suomessa Helsinki Stakes Tutkimuksia 65 1996

Kautto M Suomalaisten hyvinvointi uuden kyselytutkimuksen valossa Julkaisussa Kautto M toim Suomalaisten hyvinvointi 2006 Helsinki Stakes 2006a 19ndash34

Kautto M toim Suomalaisten hyvinvointi 2006 Helsinki Stakes 2006b

Koskiaho B Elintason osatekijoumliden kasautumisesta ja elintasoon vaikuttavista tekijoumlistauml Tampere Tampereen yliopisto Acta Universitatis Tamperensis A 30 1969

Kuivalainen S Niemelauml M From universalism to selectivism The ideational turn of the antishypoverty policies in Finland Journal of European Social Policy 2010 20 (3) 263ndash276

Layard R Happiness Lessons from a new science New York NY Penguin 2005

Marlier E Cantillon B Nolan B Van den Bosch K Van Rie T Developing and learning from EU measures of social inclusion in the European Union Julkaisussa Besharov DJ Couch KA toim Counting the poor New thinking about European poverty measures and lessons from the United States Europe Oxford Oxford University Press 2012 299ndash342

Mayer KU New directions in life course research Annual Review of Sociology 2009 35 413ndash433

Mitchell D Income transfers in ten welfare states Aldershot Avebury 1991

Moisio P Poverty dynamics according to direct indirect and subjective measures Modelling Markovian processes in a discrete time and space with error Helsinki Stakes Research report 145 2004

Moisio P Karvonen S Simpura J Heikkilauml M toim Suomalaisten hyvinvointi 2008 Helsinki Stakes 2008

Morel N Palier B Palme J What future for social investments Stockholm Institute for Future Studies Research Report 1 2009

Niemelauml M Raijas A Kohtuullinen kulutus ja perusturvan riittaumlvyys Naumlkoumlkulmia kohtuullisen kulutuksen maumlaumlrittelyyn ja mittaamiseen Helsinki Kela Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 80 2012

Nolan B Whelan CT Using non-monetary deprivation indicators to analyse poverty and social exclusion in rich countries Lessons from Europe Journal of Policy Analysis and Management 2010 29 (2) 305ndash323

Nolan B Whelan CT Poverty and deprivation in Europe Oxford Oxford University Press 2011

Nussbaum MC Sen A toim The quality of life Oxford Clarendon Press 1993

OECD Growing unequal Income distribution and poverty in OECD countries Paris OECD 2008

Offer A toim Pursuit of the quality of life Oxford Clarendon Press 1996

Paananen S Pienituloiset kotitaloudet 1985 Helsinki Sosiaalihallitus Julkaisuja 10 1988

Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa

43

Rantala J Suoniemi I Elaumlkelaumlisten toimeentulo tulonjaon kokonaisuudessa Helsinki Elaumlketurvakeskus Elaumlketurvakeskuksen tutkimuksia 2 2007

Raunio K Hyvinvointi ja taloudelliset muutokset Tutkimus suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin sisaumllloumlstauml ja taloudellisten muutosten hyvinvointivaikutuksista vuosina 1950ndash1977 Turku Sosiaalipoliittisen yhdistyksen tutkimuksia 41 1983

Riihelauml M Essays on income inequality poverty and the evolution of the top income shares Helsinki Government Institute for Economic Research VATT Publications 52 2009

Ringen S Direct and indirect measures of poverty Journal of Social Policy 1988 17 (3) 351ndash365

Ritakallio V-M Koumlyhyys Suomessa 1981ndash1990 Tutkimus tulonsiirtojen vaikutuksista Helsinki Stakes Tutkimuksia 39 1994

Roos JP Welfare theory and social policy A study in policy science Helsinki Societas Scientarium Fennica Commentationes Scientarium Socialium 4 1973

Rowntree BS Poverty A study of town life London Nelson 1901

Salavuo K Taloudellisen tason asteikko elintason mittana Tutkimus taloudellisen tason asteikon soveltuvuudesta palkansaajien ja pienviljelijoumliden elintason mittaamiseen ja vertailuun Helsinki WSOY Sosiaalipoliittisen yhdistyksen tutkimuksia 17 1969

Sauli H Simpura J Pohjoismaisista elinolotutkimuksista EU-eurooppalaisiin tulonjakotutkimuksiin Elinolotutkimuksen tuottajien naumlkoumlkulma Hyvinvointikatsaus 2002 4 57ndash62

Sen A Resources values and development Oxford Blackwell 1984

Sen A Commodities and capabilities Amsterdam North-Holland 1985

Simpura J Uusitalo H Hyvinvointi ja sosiaalinen kehitys Julkaisussa Saari J toim Hyvinvointi Helsinki Gaudeamus 2011 106ndash139

Social Protection Committee Report on indicators in the field of poverty and social exclusion Brussels Social Protection Committee 2001

Sosiaali- ja terveysministeriouml Eurooppa 2020 strategia Koumlyhyyden syrjaumlytymisen ja pienituloisuuden vaumlhentaumlmisen toimintaohjelman valmistelu Suomessa Asettamispaumlaumltoumls 1822011

Sullstroumlm R Alimman tuloviidenneksen toimeentulo Suomessa vuonna 1981 Kansantaloudellinen aikakauskirja 1987 83 (1) 29ndash45

Taylor-Gooby P New risks and social change Julkaisussa Taylor-Gooby P toim New risks new welfare The transformation of the European welfare state Oxford Oxford University Press 1ndash28

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Perusturvan riittaumlvyyden arviointiraportti Helsinki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Avauksia 4 2011

Townsend P Poverty in the United Kingdom A survey of household resources and standards of living London Penguin Books 1979

Tuominen E toim Naumlkoumlkulmia elaumlkelaumlisten hyvinvointiin Toimeentulosta kulutukseen ja ajankaumlyttoumloumln Helsinki Elaumlketurvakeskus Elaumlketurvakeskuksen raportteja 4 2008

Eurooppalaiset elinolot

Uusitalo H Income and welfare A study of income as a component of welfare in the Scandinavian countries in the 1970s Helsinki University of Helsinki Research group for comparative sociology Research reports 8 1975

Uusitalo H Muuttuva tulonjako Hyvinvointivaltion ja yhteiskunnan rakennemuutosten vaikutukset tulonjakoon 1966ndash1985 Helsinki Tilastokeskus Tutkimuksia 148 1988

Vaalavuo M Towards an improved measure of income inequality The impact of public services on income distribution An international comparison Florence European University

44 Institute 2011

Vaarama M Moisio P Karvonen S Suomalaisten hyvinvointi 2010 Helsinki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Teema 11 2010

Van der Laan P The income concept in EU-SILC Relevance feasibility challenges Julkaisussa Comparative EU statistics on income and living conditions issues and challenges Luxembourg Eurostat Methodologies and working papers 2007 45ndash56

Veenhoven R Conditions of happiness Dordrecht D Reidel 1984

Verma V Betti G Gagliardi F An assessment of survey errors in EU-SILC Luxembourg Eurostat Methodologies and Working Papers 2010

Ward T Lelkes O Sutherland H Toacuteth IG toim European inequalities Social inclusion and income distribution in the European Union Budapest TAacuteRKI 2009

Whiteford P Kennedy S Incomes and living standards of older people A comparative analysis LondonHMSO Department of Social Security Research Report 34 1995

Eurooppalaiset elinolot

Maria Vaalavuo 46 Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml1

Tanskalainen politiikan tutkija Carsten Jensen (2011) on vaumlittaumlnyt ettauml elaumlmaumlnshykaaririskit joihin julkisilla palveluilla hy vinvointivaltioissa usein vastataan eroavat sosioekonomiseen asemaan liitty vistauml luokkariskeistauml siinauml etteivaumlt ne liity henkiloumln tyoumlmarkkina-asemaan Elaumlmaumlnkaaririskit liitty vaumlt nuoruuteen (lastenhoidon ja koulutuksen tarve) aikuisuuteen (aumlitiys tai vanhemmuus) ja vanhuuteen (terveydenhuollon ja vanhustenhoidon tarve) Jensen paumlaumlttelee ettauml elaumlmaumlnkaaririskejauml kuvaa kaksi ominaispiirrettauml 1) kaikki yhteiskunnan jaumlsenet kohtaavat niitauml yhtaumllaumlisesti ndash tai ainakin tasapuolisemmin kuin luokkariskejauml ja 2) elaumlmaumlnkaaririskien sattuminen omalle kohdalle on todennaumlkoumlisempaumlauml kuin monien luokkariskien kuten tyoumlttoumlmy yden Mielestaumlni ei ole kuitenkaan itsestaumlaumln selvaumlauml ettauml naumlmauml kaksi olettamusta pitaumlvaumlt taumlysin paikkansa sillauml elaumlmaumlnkaareen liitty vauml luonnollinen tapahtuma kuten vanhuus ei kaikilla muodostu riskiksi ensinkaumlaumln Ilman sy vaumlllisempaumlauml analy ysiauml ei voida ehdottomasti vaumlittaumlauml ettei palveluilla olisi tulonjaollisia vaikutuksia sillauml naumlitauml tapahtumia varten rakenshynettuja turvaverkkoja saatetaan kaumlyttaumlauml hy vinkin eri lailla sosioekonomisesta taustasta riippuen Siinauml Jensen on oikeassa ettauml palvelut ovat usein the forgotten half ndash hy vinvointivaltion unohdettu puolikas Naumlihin teemoihin paneudun taumlssauml artikkelissa

Tarkoitukseni on tutkia lasten paumlivaumlhoidon ja vanhuspalveluiden tulonjaollishysia seurauksia Euroopan unionin jaumlsenvaltioissa eli tavoitteena on tarkastella mishyten niihin kohdistetut menot jakaantuvat yhteiskunnassa Toisin kuin terveydenshyhuoltoa tai koulutusta sosiaalipalveluja on harvoin tutkittu taumlssauml artikkelissa kaumlyttaumlmaumlstaumlni naumlkoumlkulmasta kaumlsin Siksi olen rajannut tutkimuksen empiirisen fokuksen naumlihin palveluihin Taumlmaumln naumlkoumlkulman implisiittisenauml paumlaumlmaumlaumlraumlnauml on luoda konteksti kotitalouksien elintason ja kaumlytettaumlvissauml olevien tulojen riittaumlvyyshyden tutkimiselle Maan sisaumlllauml vanhusten elintason vertaaminen lapsiperheiden elintasoon ei ole mahdollista ellemme ota huomioon heidaumln hyoumldyntaumlmiaumlaumln palveluita samoin kansainvaumllisessauml tutkimuksessa italialaisen ja suomalaisen elaumlkelaumlisen tulojen vertailu on kovin yksiulotteista ilman muiden resurssien (omistusasunto ilmainen terveydenhuolto kattavat vanhuspalvelut ym) huoshy

1 Artikkeli pohjautuu kirjoittajan vaumlitoumlskirjaan (ks Vaalavuo 2011)

Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml

47

mioon ottamista Elaumlkkeiden sosiaalietuuksien ja palkkojen riittaumlv y ys tietyn elintason saavuttamiseksi riippuu yhteiskunnan tuottamasta kehyksestauml kuten siitauml mitauml palveluja yhteiskunta kansalaisilleen jaumlrjestaumlauml Elintasoa tutkittaessa on taumlrkeaumlauml ottaa huomioon kotitalouksien julkinen kulutus joka lisaumlauml merkitshytaumlvaumlsti niiden hy vinvointia On nimittaumlin arvioitu ettauml palveluista saatu hyoumlty merkitsee noin 20 prosentin lisaumlystauml kotitalouden kulutusmenoihin Suomessa Pienituloisimmissa kotitalouksissa taumlmauml voi olla jopa puolet kotitalouden tuloista (ks Lindqvist 2008)

Artikkelin tavoite on siirtyauml eteenpaumlin perinteisistauml tulonjakotutkimuksista lisaumlaumlmaumlllauml julkisten lastenhoito- ja vanhuspalveluiden rahallinen arvo kotishytalouksien kaumlytettaumlvissauml oleviin tuloihin Hy vinvointivaltiot voivat valita suoran rahallisen (esim kotihoidon tuki) ja ei-rahallisen (esim hoidon jaumlrjestaumlminen kunnallisessa paumlivaumlkodissa) tuen vaumllillauml tavoitellessaan samojakin paumlaumlmaumlaumlriauml Naumlin ollen on taumlrkeaumlauml tutkia naumliden molempien vaikutusta tulonjakoon samanshyaikaisesti Taumlssauml artikkelissa keskityn ei-rahallisten etuuksien eli julkisten palshyveluiden vaikutukseen tulojen uudelleenjaossa ja tutkin ketkauml naumlistauml palveluista eniten hyoumlty vaumlt Vaumllitoumln kohderyhmauml ovat elinkaaren alku- ja loppupaumlaumlssauml olevat henkiloumlt vaik kakin palvelut hyoumldy ttaumlvaumlt vaumllillisesti yhteiskunnan aktiivisia jaumlseniauml vapauttamalla heidaumlt hoitovelvoitteista

Artikkeli rakentuu seuraavasti Aluksi erittelen tarkemmin sy yt ja motishyvaation julkisten palveluiden huomioon ottamiselle tulonjakotutkimuksissa Lisaumlksi esittelen olemassa olevia tutkimustuloksia julkisten palveluiden ja tulonshyjaon yhteyksistauml Taumlmaumln jaumllkeen kuvaan tutkimuksen hypoteesit aineistot ja tutkimukseen liitty vaumlt metodologiset kysymykset Empiiristen tulosten esittelyn jaumllkeen tuon lopuksi esille tutkimukselliset ja poliittiset paumlaumltelmaumlt

Julkisten palveluiden huomioon ottamisen perustelut ja tutkimuksen rajaus

Julkisten palveluiden on jo kauan naumlhty esittaumlvaumln taumlrkeaumlauml roolia tulonjaossa progressiivisesti keraumltyillauml verovaroilla rahoitetaan palveluita terveydenhuollosta aina linja-autoliikenteeseen Esimerkiksi Richard Tawney (1964) uskoi taumlmaumln huomattavasti vaumlhentaumlvaumln taloudellista ja sosiaalista eriarvoisuutta ja eriarvoishysuuden epaumltoivottavia tai haitallisia seurauksia (ks myoumls Le Grand 1982 3) Viime aikoina julkiset palvelut ovat yhauml kasvavassa maumlaumlrin loumlytaumlneet tiensauml tulonjakoshytutkimuksen piiriin ndash ja syystaumlkin (Marical ym 2006 Vaalavuo 2011 Verbist ym 2012 Suomessa Lindqvist 2008) Erityisesti kansainvaumllisessauml vertailevassa tutkimuksessa kuva taloudellisista resursseista on puutteellinen sillauml maat eroavat

Eurooppalaiset elinolot

48

suuressa maumlaumlrin toisistaan siinauml miten kansalaisten hy vinvointia tuetaan Taumlmaumln suhteen valtiot tasapainottelevat rahallisten etuuksien ja julkisesti tuotettujen palveluiden vaumllillauml Kun tutkimukset ovat keskittyneet naumlistauml vain ensimmaumliseen on hyvinvointivaltion (vaihtelevasti) merkittaumlvauml rooli palveluiden tuottajana tai rahoittajana jaumlaumlnyt useimmiten huomioimatta Julkisten palveluiden taumlrkeys eri maissa ja erilaisille kotitaloustyypeille tai tuloryhmille vaihtelee mikauml omalta osaltaan lisaumlauml taumlmaumln tutkimuksen mielenkiintoa ja poliittista relevanssia

Sosiaalipalveluihin2 osoitetut julkiset varat ovat lisaumlaumlntyneet huomattavasti viime vuosien aikana samalla kun palveluiden merkitys ihmisten elaumlmaumlssauml on kasvanut Ylipaumlaumltaumlaumln tilastot osoittavat ettauml palveluiden maumlaumlrauml on sosiaalibudshyjetissa kasvanut rahallisia etuuksia nopeammin useissa OECD-maissa (Harding y m 2004) Vertaillessamme julkisten menojen kasvua suhteessa bruttokanshysantuotteeseen vuosien 1980 ja 2005 vaumllillauml voimme todeta ettauml lastenhoito- ja vanhuspalvelumenot ovat kasvaneet suhteellisesti eniten (16 EU-maan keskiarvo) Vaikka kuviossa 1 kehitys naumly ttaumlauml vaumlhemmaumln dramaattiselta julkisten lastenhoishytopalveluiden menot ovat kasvaneet jopa 104 prosenttia (Suomessa 47 prosentshytia) ja vanhuspalveluiden menot 48 prosenttia (Suomessa laumlhes 100 prosenttia) Vastaavasti esimerkiksi terveydenhuoltomenojen kasvu on ollut 34 prosenttia ja rahallisten perhe-etuuksien kasvu vain 6 prosenttia (Vaalavuo 2013) Maiden vaumllillauml esiinty y suuria eroja niin laumlhtoumltasossa kuin kasvussakin mutta ei liene epaumlselvaumlauml ettauml kasvutrendi palveluiden osalta jatkuu Muutokset vaumlestoumln ikaumlrashykenteessa ja naisten lisaumlaumlntynyt osallistuminen kodin ulkopuolisille tyoumlmarkkishynoille kasvattavat tarvetta julkisen palvelurakenteen laajentamiselle

Taumlmaumln artikkelin viitekehyksenauml on siis ajatus ettauml keskittyminen ainoasshytaan kaumly tettaumlvissauml oleviin tuloihin antaa rajoittuneen jopa vaumlaumlristyneen kuvan kotitalouksien taloudellisesta tilanteesta kun julkisin varoin tuotettuja palveluita ei oteta lainkaan huomioon Pyrin tuomaan esille miten julkiset palvelut voitaishysiin vastedes integroida paremmin hy vinvointitutkimukseen vaikka empiirinen kokeilu jaumlaumlkin taumlssauml tutkimuksessa rajallisemmaksi Toki lastenhoito- ja vanhusshypalvelut muodostavat toistaiseksi vain marginaalisen osan maiden sosiaalimeshynoista ja terveydenhuolto ja koulutus jotka onkin otettu useammin tarkastelun kohteeksi tulonjakotutkimuksissa ovat merkittaumlvaumlsti suuremmat menokategoriat Taumlstauml huolimatta kiinnostuksen suuntaaminen sosiaalipalveluihin on taumlrkeaumlauml maiden vaumllillauml vallitsevien huomattavien erojen vuoksi Taumlmauml voi osaltaan olla yhteydessauml perinteiseen kaumlsitykseemme eri hy vinvointivaltioregiimeistauml Tutkimukseen on taumlmaumln takia valikoitu maat jotka edustavat monipuolisesti eri regiimejauml (ja niiden mahdollista sisaumlistauml vaihtelua) ja Euroopan kolk kia

2 Taumlssauml artikkelissa taumlmaumln termin kaumly ttouml on rajattu lastenhoito- ja vanhuspalveluihin

Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml

Kuvio 1 Julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta eri palvelumuotojen mukaan vuosina

1980ndash2005 16 EU-maan keskiarvo

49

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9

10

1980

1990

2000

2005

Terveydenhuolto Vanhuus Vanhuus Rahalliset Lasten rahaetuudet luontoisetuudet perhe-etuudet paumlivaumlhoito

Laumlhde Eurostat Social Protection

sosiaalidemokraattista mallia edustavat Suomen lisaumlksi muut Pohjoismaat angloshysaksisen mallin ty yppimaana on Iso-Britannia bismarckilaista hy vinvointimallia edustavat Saksa Alankomaat ja Ranska Italia ja Espanja kuuluvat taumlmaumln mallin etelaumliseen versioon ja heterogeeninen valikoima Itauml-Euroopan maita ndash Unkari Slovenia ja Viro ndash edustavat jaumllkikommunistista klusteria

Julkisten palveluiden osalta tutkimus rajataan lasten- ja vanhustenhoitoshypalveluihin Ne ovat eri maiden sosiaalibudjeteissa ainakin toistaiseksi pienimuoshytoisia Lindqvistin (2008) tutkimuksen mukaan sosiaalipalveluiden osuus kaikshykien hy vinvointipalveluiden arvosta kotitalouksille Suomessa oli 116 prosenttia Kategorian pienehkoumlstauml koosta huolimatta kansainvaumllisissauml tutkimuksissa niiden huomioiminen on taumlrkeaumlauml jos haluamme vertailla taloudellista hy vinvointia Yhdessauml maassa saatetaan tarvita esimerkiksi suurempia elaumlkkeitauml vanhuspalshyveluiden ollessa olemattomat kun toisaalla sosiaalipalvelut vaumlhentaumlvaumlt painetta nostaa rahaetuuksien suuruutta

Alle kouluikaumlisille lapsille suunnatut palvelut vaikuttavat erityisesti naisten tuloihin mahdollistamalla heidaumln tyoumlssaumlkaumlyntinsauml palkattoman kotityoumln sijaan Taumlmauml tulonjakovaikutus ei kuitenkaan kuulu taumlmaumln artikkelin tutkimuskohshyteisiin vaikka onkin varmasti merkittaumlvaumlmpi kuin julkisen palvelun rahallinen arvo lapsiperheille Taumltauml jaumllkimmaumlistauml on tutkittu aumlaumlrimmaumlisen harvoin etenkin siksi ettauml monissa maissa julkiset lastenhoitopalvelut ovat vielauml kovin marginaashylisia (ks erityisesti Foumlrster ja Verbist 2012) Joris Ghysels ym (2010) vertailivat perhepolitiikan tulonjakovaikutuksia Belgiassa Suomessa ja Saksassa Heidaumln tuloksensa osoittivat ettauml kotihoidon tuki kohdistui useimmiten alempiin

Eurooppalaiset elinolot

50

tuloluokkiin tutkituissa maissa kun taas lastenhoitopalveluilla oli juuri paumlinshyvastainen vaikutus Saksaa lukuun ottamatta Taumlllaiset tutkimustulokset ovat taumlrkeitauml politiikan suunnittelun kannalta jos haluamme kehittaumlauml lapsiperheiden elintasoa ja tyoumln ja perheen yhteensovittamista unohtamatta sosioekonomisen luokan vaikutusta naumlihin

Vanhustenhoitopalvelut ovat useassa suhteessa verrannollisia lastenhoitoshypalveluihin vaikka vaikuttavatkin ihmisen elaumlmaumlaumln elinkaaren toisessa aumlaumlripaumlaumlsshysauml Ensinnaumlkin niiden tulonjakovaikutuksista on aumlaumlrimmaumlisen vaumlhaumln tutkimusta Toiseksi myoumls ne ovat nousseet esille uudessa sosiaalisia riskejauml kaumlsittelevaumlssauml kirjallisuudessa yhtenauml mahdollisuutena poistaa esteitauml naisten tyoumlllisy ydelle ja sukupuolien tasa-arvoon liitty vaumlnauml tekijaumlnauml Kolmanneksi vanhustenhoitoshypalvelut ovat demografisten syiden vuoksi muodostumassa taumlrkeaumlksi poliittiseksi taloudelliseksi ja sosiaaliseksi kysymykseksi kaikkialla Euroopassa Neljaumlnneksi naumlihin palveluihin osoitetut julkiset varat vaihtelevat huomattavasti eri maissa mikauml tekee niistauml kiinnostavan kohteen vertailevassa tulonjakotutkimuksessa

Aikaisempi tutkimus julkisten palveluiden vaikutus tulonjakoon

Tulonjakotutkimuksen piirissauml on kaumlyty sen koko historian ajan tiukkaa kaumldenshyvaumlaumlntoumlauml siitauml miten tulonjakoa tai eriarvoisuutta tulisi mitata ja mitauml tulokaumlsitettauml pitaumlisi kaumlyttaumlauml Aina 1990-luvulle saakka alan tutkimukset perustuivat laumlhinnauml kaumlytettaumlvissauml olevien tulojen kaumlsitteeseen eli tulonjakoa tarkasteltiin verojen (ei kuitenkaan epaumlsuorien verojen esimerkiksi arvonlisaumlveron) ja tulonsiirtojen jaumllkeen Sittemmin julkisten palveluiden rooli eriarvoisuuden sekauml tulonjaon laajuuden ja ominaispiirteiden tunnistamisessa on saanut yhauml enemmaumln huoshymiota (Smeeding ym 1993 Garfinkel ym 2006 Verbist ym 2012) Useat kaumlyshytaumlnnoumln seikat sen sijaan ovat estaumlneet palveluiden integroimisen taloudellisen hy vinvoinnin kaumlsitteeseen Askel kaumlytettaumlvissauml olevista tuloista kattavampaan tulokaumlsitteeseen tuo mukanaan komean kavalkadin metodologisia olettamuksia ja lisaumlauml teoreettisia pohdintoja julkisten palveluiden ja taloudellisen hy vinvoinshynin suhteesta Keskustelu aiheesta on kuitenkin jo vakiinnuttanut paikkansa tutkijoiden parissa3

Monet aiemmat tutkimukset ovat eronneet toisistaan siinauml miten ja mitkauml julkiset palvelut on otettu huomioon Ennen kaikkea taumlrkeitauml ovat tutkimukshyselliset va linnat pa lveluiden ra ha l lisen vastineen sekauml edunsaajien joukon maumlaumlrittaumlmisessauml Sanon tarkoituksella rsquovalinnatrsquo sillauml useita eri vaihtoehtoja on

3 OECDn tutkimusten jaumllkeen myoumls Eurostat ja Euroopan komissio ovat vihdoin paumlaumlttaumlneet kaumlsitellauml aihetta jaumlrjestelmaumlllisemmin

Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml

51

tarjolla eikauml mitaumlaumln ole voitu osoittaa oikeaksi (ja harvoin edes paremmaksi sillauml useimmiten tutkimusta tehdaumlaumln kaumlytaumlnnoumln sanelemilla ehdoilla eli ennen kaikshykea tietojen saatavuuteen perustuen) Yleensauml imputointi eli palvelun arvioidun rahallisen vastineen kohdentaminen (tulonjakotilaston) henkiloumlille ei perustu todelliseen palveluiden kaumlyttoumloumln vaan valitun edunsaajajoukon henkiloumlkohtaishysiin ominaisuuksiin kuten ikaumlaumln ja sukupuoleen Kyseessauml on siis potentiaalinen edusta nauttiminen Tarkemmat asiaa koskevat tiedot kysely tutkimuksissa ovat vaumllillauml antaneet mahdollisuuden tosiasialliseen palveluiden kaumlyttoumloumln perustuvaan imputointiin4

Aiemmissa tutkimuksissa koulutuksen tulonjakovaikutuksista on todettu ettauml ensimmaumlisen ja osin toisen asteen koulutus kaventaa tuloeroja (Tsakloglou ja Antoninis 1999 Sef ton 2002 Lakin 2004 Marical ym 2006 Callan ym 2007) ja koulutuksen ansiosta lapsiperheet ovat yleensauml rdquonettovoittajiardquo julkisten palveluiden saralla (Steckmest 1996 Harding ym 2004) Taumlssauml suhteessa erot Euroopan maiden vaumllillauml ovat pieniauml sillauml laumlhes kaikissa maissa osallistumisaste pakollisessa koulutuksessa on laumlhes 100 prosenttia ja vaihtoehtoja julkiselle koulushysysteemille on vain rajallisesti Korkeakoulutusta koskevat tulokset ovat hy vin toisenlaiset ja useimmiten todetaan kolmannen asteen koulutuksen suosivan rikkaita (Vaalavuo 2011)

Terveydenhuollon tarkastelussa on tavallisesti kaumlytetty kahta vaihtoehtoista imputointimenetelmaumlauml toinen perustuu tosiasialliseen kaumly ttoumloumln ja toinen niin sanottuun vakuutusperiaatteeseen Vaikka jaumllkimmaumlisen kaumlyttoumlauml usein puoltavat myoumls kaumlytaumlnnoumln sy yt on tarpeellista huomioida naumliden kahden menetelmaumln teoreettisesti eroavat laumlhtoumlkohdat jotka mielestaumlni kannustavat vakuutusperishyaatteeseen perustuvaan imputointiin Vakuutusperiaate perustuu ikaumlaumln ja joskus myoumls sukupuoleen (Smeeding ym 1993 Steckmest 1996 Lakin 2004 Garfinkel ym 2005 Aaberge ym 2006) Laumlhtoumlkohtana on ajatus siitauml ettauml kaikki hyoumlty vaumlt terveyspalveluiden olemassaolosta vaikkei niitauml juuri haastatteluvuonna olisi kaumly ttaumlny tkaumlaumln Julkinen terveydenhuolto korvaa yksity isen vakuutuksen ja on naumlin ollen vakuutushinnan arvoinen etuus yksittaumliselle terveydenhuoltoon oikeutetulle henkiloumllle Taumltauml metodia on kaumlytetty useimmissa terveyspalvelut huomioon ottavissa tutkimuksissa joissa on todettu ettauml terveydenhoitopalvelut toimivat tehokkaasti tulonjakomekanismin osana kaventaen kuilua rikkaiden ja koumlyhien vaumllillauml riippumatta siitauml onko kyseessauml universaali vai tarveharkinshytainen jaumlrjestelmauml (Marical ym 2006) Jos imputoinnin perustana on sen sijaan tosiasiallinen terveyspalveluiden kaumly ttouml alin tuloluokka naumlyttaumlauml hyoumltyvaumln jopa

4 Imputoinnilla tarkoitetaan taumlssauml tutkimuksessa palvelun arvon liittaumlmistauml henkiloumloumln tulonjakotilasshytossa eli tilastoon luodaan uusi muuttuja vanhuspalveluille ja lastenhoidolle ja sen arvo korvataan arvioidulla rahallisella arvolla Tarkemmat tiedot menetelmaumlstauml ja kaumlytetyistauml aineistoista loumly ty vaumlt teoksesta Vaalavuo (2011)

Eurooppalaiset elinolot

52

enemmaumln sillauml useasti koumlyhimmaumlt kaumlrsivaumlt pienten tulojen lisaumlksi heikommasta terveydentilasta (Goddard ja Smith 2001)

Toisaalta vakuutusperiaatteen kaumlyttouml imputoinnin pohjana voi haumlmaumlrtaumlauml sen tosiseikan ettauml koumlyhaumlt ja palveluita usein eniten tarvitsevat eivaumlt kaumlytauml palveluita samassa suhteessa tarpeeseensa kuin rikkaat Tutkimusten mukaan hyvaumltuloiset kaumlyttaumlvaumlt erikoisterveydenhoitopalveluita muita useammin (De Graeve ja van Ourti 2003 Van Doorslaer ym 2004 Kunst ym 2005 Hernagravendez-Quevado ym 2006)

Vaikka erot metodien teoreettisten laumlhtoumlkohtien vaumllillauml ovatkin huomattavat lopputuloksiin imputointimenetelmaumln valinta ei juuri vaikuta Maria Evandroun ym (1993) ja Tom Seftonin (2002) Isoa-Britanniaa koskevat tutkimukset peshyrustuivat yksity iskohtaisiin tilastoihin palveluiden tosiasiallisesta kaumly toumlstauml kun taas Caroline Lakin (2004) tutki asiaa vakuutusperiaatteeseen perustuvilla analy yseilla Tutkimukset eroavat tuloksiltaan vain vaumlhaumlisesti toisistaan kumshymallakin menetelmaumlllauml saavutetut tulokset osoittavat tuloerojen pienentyneen luontoisetuuksien huomioon ottamisen jaumllkeen ja alimman tuloluokan hyoumltyneen palveluista eniten

Julkiset menot ja palveluiden kaumlyttaumljaumlt Alle kouluikaumlisten palvelut

Hyvinvointivaltiot tukevat lapsiperheitauml monin eri tavoin esimerkiksi rahoitshytamalla ja tuottamalla palveluita subventoimalla yksityisiauml palveluntuottajia jaumlrjestaumlmaumlllauml rahallisia etuuksia suoraan perheille tai tukemalla niitauml erityisten verojaumlrjestelyjen kautta Naumlmauml kaikki tukevat perheiden taloudellista tilannetta mutta naumliden vaikutuksia on vaikea eritellauml tulonjakotutkimuksissa Osa niistauml vaikuttaa suoraan kaumlytettaumlvissauml oleviin tuloihin kuten esimerkiksi tulonsiirrot tai alempi veroprosentti lasten lukumaumlaumlraumln mukaan

Kuviossa 2 vertaillaan eri maiden julkisia menoja perhe-etuuksien osalta Menot on jaettu rahaetuuksiin ja palveluihin5 Jaumllkimmaumlinen kategoria voi sishysaumlltaumlauml myoumls muita palveluita kuin lasten paumlivaumlhoidon mutta tavallisesti taumlmauml on kategorian suurin menoerauml Tanska on selvaumlsti rdquoperheystaumlvaumlllisinrdquo hy vinvointishyvaltio taumlmaumln tilaston perusteella 42 prosentin bruttokansantuoteosuudellaan

5 Eurostatin tilastot julkisten menojen suhteen eroavat jossain maumlaumlrin OECDn vastaavista tilastoista joten naumlitauml lukuja pitaumlisi kohdella arviona Vastaavat tilastolliset eroavaisuudet ovatkin taumlmaumlnty ypshypisen tutkimuksen yksi suurimmista haasteista ja tilastojen harmonisoitu keraumlaumlminen EU-tasolla on taumlsmaumlllisen tutkimuksen taumlrkein edelly tys tulevaisuudessa

Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml

53

Tansk

a Suomi

Norja Ruotsi

Islanti

Saksa

Unkari Ransk

a EU-27

Viro

Slovenia

Iso-Brit

annia

Espanja

Italia

Alankomaat

(EU-27-maiden keskiarvo 23 prosenttia)6 Sitauml vastoin Espanja Italia ja Alanshykomaat kuluttavat vain noin kolmanneksen taumlstauml Jos otamme huomioon vain julkiset palvelut Pohjoismaat muodostavat yhtenaumlisen palveluorientoituneen klusterin niin kuin hy vinvointivaltioregiimiteorioissa usein painotetaan (muut maaryhmaumlt eivaumlt tule selkeaumlsti esille) Naumliden maiden ulkopuolella ei missaumlaumln ylity 1 prosentin osuus kun taas Pohjoismaissa palveluihin panostetaan keskishymaumlaumlrin 18 prosentin bruttokansantuoteosuudella Taumlmaumln perusteella voidaan paumlaumltellauml ettei lastenhoidon lisaumlaumlminen tulonjakotutkimuksiin juurikaan muuta lopputuloksia tulonjaon tasaisuudesta Pohjoismaita lukuun ottamatta sillauml muissa maissa lastenhoitoon kaumlytetyt julkiset menot ovat hy vin marginaalisia

Kuvio 2 Perhe-etuuksiin kohdistuvien julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta vuonna 2009

4 5 4 0 3 5 3 0

P a l v e l u t2 5 2 0 R a h a e t u u d e t 1 5 1 0 0 5 0 0

Laumlhde Eurostat Social Protection

Kuviossa 3 (s 54) keskitytaumlaumln ainoastaan lapsille suunnattuihin palveluihin eli lasten paumlivaumlhoitoon ja esiopetukseen (esiopetus kuuluu tilastoissa yleensauml koulutuksen alaan joten siihen kohdistettuja menoja ei ole otettu huomioon kushyviossa 2) sekauml perheisiin kohdistuviin veroetuuksiin7 Huomaamme ettauml esiopeshytuksen huomioiminen muuttaa maajaumlrjestystauml Etenkin Ranskassa ja Italiassa on perinteisesti luotettu laajaan esiopetukseen jo kolmannesta ikaumlvuodesta laumlhtien

6 Taumlmauml ei tosin ota huomioon eroja maiden tarvetekijoumlissauml

7 Kuten on jo mainittu alaviitteessauml 5 kuviossa 3 esitety t tilastot lastenhoidon osalta eivaumlt vastaa taumlysin kuvion 2 tilastoja sillauml laumlhteenauml on OECD eikauml Eurostat Taumlmaumln lisaumlksi taumlssauml tilastossa menot on suhteutettu pakolliseen koulunaloitusikaumlaumln jotta vertailu maiden vaumllillauml olisi mahdollista Toisin sanoen kuviossa 3 otetaan huomioon se ettauml esimerkiksi monissa Pohjoismaissa koulu aloitetaan vasta 7 vuoden iaumlssauml ja esiopetukseen osallistutaan 6-vuotiaana kun muissa maissa kouluvelvollisuus alkaa vuotta aiemmin Ilman taumltauml korjausta maiden vaumlliset erot kohderyhmaumln koossa vaikuttaisivat tuloksiin (Adema ja Ladaique 2009 10) Lopullisessa imputoinnissa naumlillauml eroilla ei tosin ole vaishykutusta tuloksiin sillauml siinauml otetaan huomioon kulut yhtauml oppilasta tai paumlivaumlkotihoidossa olevaa kohden

Eurooppalaiset elinolot

54

Ranska

Alankomaat

Iso-Brit

annia

Tansk

a Saksa

Ruotsi Norja

Suomi Isl

anti

Espanja

Unkari Ita

lia

Slovenia Viro

Kuvio 3 Lastenhoitoona ja esiopetukseen kohdistuvien julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta

vuonna 2007

1 8

1 6

1 4

1 2 V e r o t u s1 0

E s i o p e t u s0 8

0 6 L a s t e n h o i t o

0 4

0 2

0 0

a Sloveniasta ei tietoja lastenhoidon osalta Laumlhde OECD Family Database

Kuviossa 4 tehdaumlaumln maiden vaumllisestauml vertailusta jaumllleen hieman helpompaa kun etuuden arvo suhteutetaan maan keskituloihin8 Maiden vaumllinen jaumlrjestys muuttuu jaumllleen huomattavasti Taumlmauml kertoo siitauml ettauml julkiset menot saattavat olla suhteessa bruttokansantuotteeseen pienet (Italia) mutta yhtauml lasta kohden kulut voivatkin olla merkittaumlvaumlt tai paumlinvastoin (Islanti) Naumlin ollen onkin taumlrkeaumlauml huomioida julkisten menojen lisaumlksi kaumlyttaumljien maumlaumlrauml sekauml maan yleinen tulotaso Taumlmaumln kuvion perusteella voisimme ennakoida perheiden luontoisetuuksien vaikuttavan tulonjakoon erityisesti Ruotsissa Unkarissa ja Suomessa Kuvio esittaumlauml julkiset menot palveluita kaumlyttaumlvaumlauml lasta kohden (julkiset menot jaettuna palveluita kaumly ttaumlvien lapsien maumlaumlraumlllauml) Lopullisessa imputoinnissa myoumls palvelun kaumlytoumln intensiteetti (tuntimaumlaumlrauml per viikko) otetaan huomioon

Useimmissa maissa alle kouluikaumliset saavat esiopetusta jo alle viisivuotiaina OECDn (2009 10) mukaan kaksi kolmasosaa 3- ja 4-vuotiaista lapsista osallistuu esiopetukseen ja ajatus universaalista joskin monissa maissa osa-aikaisesta esikoulusta 3 ndash 6-vuotiaille on kaumly taumlnnoumlssauml toteutunut tai toteutumassa suushyrimmassa osassa Eurooppaa Siksi vaihtelu lapsille suunnatuissa palveluissa tulee esille laumlhinnauml alle 3-vuotiaiden paumlivaumlhoidossa Ainoastaan Pohjoismaissa

8 Tarkoitan tuloista puhuttaessa kotitalouden ekvivalentteja kaumlytettaumlvissauml olevia tuloja (eli verojen ja tulonsiirtojen jaumllkeen)

Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml

Unkari Ruotsi

Suomi

Slovenia

Italia

Tansk

a Norja

Ranska

Saksa

Iso-Brit

annia

Alankomaat Viro

Kuvio 4 Lasten paumlivaumlhoidon ja esiopetuksen suhteellinen taloudellinen merkitys osuus kotitalouden

55

keskimaumlaumlraumlisistauml kaumlytettaumlvissauml olevista tuloistaa

0

1 0

2 0

3 0

4 0

5 0

6 0

7 0

8 0

9 0

1 0 0

Espanja

b

Islanti

b

E s i o p e t u s

L a s t e n paumlivauml h o i t o

a Valuutat on muunnet tu euroiksi EU-SILCin valuut tamuuntimen mukaisesti b Espanjan ja Islannin osalta ei ole saatavissa eriteltyauml tietoa lasten paumlivaumlhoidon ja esiopetuksen menoista ne on taumlssauml esitetty siis yhdessauml Laumlhde Kirjoittajan omat EU-SILC-aineistoon perustuvat laskelmat (maan keskimaumlaumlraumliset kaumlytettaumlvissauml olevat tulot) ja kansalliset laumlhteet julkisia palveluja kaumlyttaumlvien lasten lukumaumlaumlraumln ja julkisten menojen osalta

tarjotaan riittaumlvaumlsti paumlivaumlhoitopaikkoja kaikkein pienimmille lapsille Useimshymissa muissa maissa vanhemmat joutuvat yhauml turvautumaan isovanhempien muiden sukulaisten kolmannen sektorin tai yksityisen sektorin apuun

Kuviosta 5 (s 56) kaumly ilmi vielauml yksi tuloksiin vaikuttava tekijauml lasten jakautuminen tulokvintiileittaumlin9 eri maissa Unkarissa ja Islannissa pienet lapset kuuluvat useammin koumlyhimpaumlaumln tuloluokkaan kuin muissa maissa Sitauml vastoin Virossa lasten suhteellinen asema on paras Lapsille suunnatut etuudet kohdistushyvat pienituloisimmille etenkin Unkarissa Islannissa ja Isossa-Britanniassa kun taas Virossa ja Tanskassa taumlllaisten etuuksien tulonjakovaikutus on pienempi Voidaankin arvioida ettauml lasten ja vanhusten suhteellinen taloudellinen asema maassa vaikuttaa sosiaalipalveluiden tulonja kovaikutukseen (hy poteesi 1) Vaikutus jaumlauml pienemmaumlksi niissauml maissa joissa naumlmauml ryhmaumlt ovat tasaisemmin jakaantuneet silloin kun etuuksien saantiin tai kaumlyttoumloumln eivaumlt vaikuta mitkaumlaumln muut tekijaumlt

9 Kotitaloudet on analy ysejauml varten jaettu viiteen samansuuruiseen tuloluok kaan eli kvintiiliin Ylimmaumlssauml kvintiilissauml on 20 prosenttia maan rikkaimmista kotitalouksista alimmassa kvintiilissauml 20 prosenttia maan pienituloisimmista kotitalouksista

Eurooppalaiset elinolot

Unkari

Islanti

Iso-Brit

annia Ita

lia

Ranska

Alankomaat

Norja

Espanja

Suomi

Slovenia

Saksa

Ruotsi

Tansk

a Viro

Kuvio 5 Alle 6-vuotiaiden lasten jakautuminen tuloluokittain vuonna 2006

1 0 0

9 0 8 0 7 0 V k vint iili

56 6 0 IV k vint iili

5 0 III k vint iili 4 0 II k vint iili 3 0 I k vint iili 2 0 1 0

0

Laumlhde EU-SILC 2007

Useissa maissa varakkaampien perheiden lapsia hoitaa kuitenkin useammin joku muu kuin heidaumln vanhempansa Esimerkiksi Suomessa alimpaan tulokvinshytiiliin kuuluvista 0 ndash5-vuotiaista lapsista 422 prosenttia hyoumlty y lasten paumlivaumlhoishydosta tai esikoulusta ja ylimpaumlaumln kvintiiliin kuuluvista 661 prosenttia (Foumlrster ja Verbist 2012 32) Voi olla ettauml parempiosaiset hyoumltyvaumlt palveluista jo ennalta enemmaumln kuin muut Eraumlissauml maissa etuoikeus lastenhoitopaikkaan annetaan niille lapsille joiden aumliti kaumly toumlissauml (Kremer 2002) Isossa-Britanniassa on havaittu ettauml virallisia lastenhoitopalveluita kaumlyttaumlvaumlt todennaumlkoumlisemmin vanhemmat joista kumpikin on hy vaumltuloisia kokoaikatyoumltauml tekeviauml (Baldock 2003 115 [Wasoff ja Dey 2000]) Samoin Daycare Trust (2008) pelkaumlauml oikeutetusti ettauml se osa lapsista joka ei osallistu ilmaiseen osa-aikaiseen esikouluun kuuluu varmemshymin Ison-Britannian jo ennestaumlaumln heikoimmin toimeentuleviin ryhmiin Naumliden maakohtaisten havaintojen perusteella voidaan arvioida ettauml lasten paumlivaumlhoidon tai esikoulun tarjonnan ollessa rajatumpaa palveluita kaumlyttaumlvaumlt laumlhinnauml paremshypituloiset perheet Sitauml vastoin kattavat julkiset palvelut takaavat tasapuolisemshyman palveluiden kaumlytoumln sosioekonomiseen luokkaan katsomatta (hypoteesi 2) Suomessa tilanteeseen liitty y myoumls kotihoidontuen kaumlytoumln mahdollisuus joka on johtanut pienempiin paumlivaumlhoidon kaumly ttoumlosuuksiin ja heikompaan naisten tyoumlllisy ysasteeseen kuin muissa Pohjoismaissa Kotihoidontuen kaumly ttouml painottuu usein pienempituloisiin perheisiin joiden aumlideillauml ei ole tyoumlpaikkaa Taumlmauml aihe on viime aikojen poliittisessa keskustelussa noussut voimakkaasti esiin kun on vertailtu nuorten suomalaisaumlitien tyoumlssaumlkaumlyntiauml ruotsalaisiin aumliteihin

Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml

57

Vanhuspalvelut

Kuten kuviosta 6 (s 58) ilmenee Ruotsi ja Alankomaat panostavat selkeaumlsti eniten pitkaumlaikaishoitoon (taumlssauml otettu huomioon myoumls muu kuin vanhustenhoito) Muut Pohjoismaat Suomea lukuun ottamatta tulevat tiiviisti peraumlssauml Vanhusshypalveluihin osoitetut julkiset varat vaihtelevat Viron 01 prosentista Alankoshymaiden 25 prosenttiin bruttokansantuotteesta (Huber ym 2009 99) Vaihtelu maiden vaumllillauml on huomattavasti suurempaa kuin muiden menokategorioiden kuten terveydenhuoltomenojen kohdalla (ks myoumls Jensen 2008) Taumlssauml esitetyt menot muuttuvat kuitenkin jo laumlhitulevaisuudessa vanhustenhuollon merkitykshysen ja vaatimusten kasvaessa Muun muassa Espanjassa on tarkoitus korottaa menojen maumlaumlrauml 1 prosenttiin vuoteen 2015 mennessauml (Celdragraven ym 2009)

Artik kelin tulonja kovaikutusta koskevissa analy yseissauml olen kaumly ttaumlny t taumlsmaumlllisempiauml tilastoja julkisista menoista Niiden perusteella olen laskenut menot henkeauml kohden mitkauml puolestaan on suhteutettu kaumlytettaumlvissauml oleviin tuloihin eri maissa kuviossa 7 (s 58) Taumlmauml antaa tarkemman kuvan julkisten vanhustenhoitopalveluiden rahallisesta merkityksestauml kotitalouksille Ruotsissa niiden arvo on suurin eli laumlhes 160 prosenttia keskimaumlaumlraumlisistauml tuloista Isossa-Britanniassa Alankomaissa ja Norjassakin laumlhes 100 prosenttia Sitauml vastoin palshyveluiden merkitys vanhustenhuollossa Etelauml-Euroopassa Sloveniassa ja Saksassa on erittaumlin pieni Selkeitauml maaklustereita on vaikea hahmottaa kuviosta Naumlmauml erot heijastunevat tuloksissa kun mittaamme vanhuspalveluiden vaikutusta kotitalouksien tuloihin

Eroja maiden vaumllillauml loumlyty y vanhustenhuoltoon kaumlytettaumlvien menojen lisaumlksi myoumls vanhuspalveluiden kaumlytoumlssauml Taumlydellistauml vertailua on tosin vaikea tehdauml sillauml ikaumlryhmaumlt vaihtelevat maiden erilaisten tilastointikaumlytaumlntoumljen mukaan Selkeitauml eroja ei voi kuitenkaan olla huomaamatta Norjassa 62 prosenttia vanhimmasta ikaumlryhmaumlstauml (yli 85-vuotiaista) kaumlyttaumlauml kotipalveluita kun taas Virossa vastaava luku on 7 prosenttia (yli 80-vuotiaat) laitospalveluita kaumlyttaumlauml jopa 40 prosenttia Islannissa ja 34 prosenttia Tanskassa kun Virossa ja Espanjassa laitospalveluista hyoumlty y reilusti alle kymmenen prosenttia (ks Vaalavuo 2011)

Eurooppalaiset elinolot

Ruotsi

Alankomaatb

Tansk

a Norja

Islanti

Italia

Iso-Brit

annia Suomi

Ransk

a Saksa

Slovenia Viro

Espanja

Ruotsi

Iso-Brit

annia

Alankomaat

Norja

Tansk

a Suomi

Ransk

a

Unkari Isl

anti Viro

Saksa

Slovenia

Espanja

Italia

Kuvio 6 Pitkaumlaikaishoitoon kohdistettujen julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta vuosina

2004ndash2008 a

4 5

4

3 5

58 3 R a h a e t u u d e t 2 5 K o t i p a l v e l u t

2 L a i t o s h o i t o

1 5

1

0 5

0

a Ei tilastoja Unkarista b Ei erillisiauml kategorioita Alankomaiden osalta Laumlhde Huber ym 2009 99

Kuvio 7 Vanhuspalveluiden suhteellinen taloudellinen merkitys osuus kotitalouden keskimaumlaumlraumlisistauml

kaumlytettaumlvissauml olevista tuloista vuonna 2006 Mukana sekauml koti- ettauml laitospalvelut

1 6 0

1 4 0

1 2 0

1 0 0

8 0

6 0

4 0

2 0

0

Laumlhteet Kaumly tet taumlvissauml olevat tulot EU-SILC 2007 ja vanhuspalvelumenot kansallisista laumlhteistauml

Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml

59

Tansk

a

Islanti

Suomi Viro

Iso-Brit

annia

Ruotsi

Norja

Slovenia

Espanja

Alankomaat

Saksa

Italia

Ranska

Unkari

Yleisesti ottaen vanhuspalveluista hyoumlty y suoraan vain marginaalinen osa koko vaumlestoumlstauml mutta naumliden palveluiden tulonjakovaikutus voi olla sitaumlkin mershykittaumlvaumlmpi sillauml menot henkeauml kohden ovat eraumlissauml maissa suuret Samoin kuin paumlivaumlhoidon kohdalla voidaan empiirisissauml tuloksissa odottaa palveluita kaumlytshytaumlvien maumlaumlraumln vaikuttavan tulonjakovaikutuksen suuruuteen yhdessauml menojen suhteellisen merkityksen kanssa (hypoteesi 3) Mihin suuntaan taumlmauml tulonjako kulkee riippuu vanhusten jakautumisesta tuloluokittain (kuvio 8) Useimmissa maissa vanhuskotitaloudet ovat yliedustettuina alimmissa tuloluokissa Toisaalta pitaumlauml huomioida sosioekonomisen aseman vaikutus elinikaumlaumln Esimerkiksi Suoshymessa miesten eliniaumlnodotteessa on hurja 12 vuoden ero ylimmaumln ja alimman sosioekonomisen luokan vaumllillauml10 Demografinen jakautuminen johtaa luonnolshylisesti vanhuspalveluiden vahvasti heikkotuloisia hyoumldyttaumlvaumlaumln luonteeseen Toishysaalta perinteisissauml bismarckilaisissa hy vinvointivaltioissa joissa elaumlkejaumlrjestelmauml on antelias ja elaumlkkeelle siirtymistauml edeltaumlvaumlauml tulotasoa yllaumlpitaumlvauml vanhukset nautshytivat tavallisesti esim lapsiperheitauml paremmasta elin- tai tulotasosta Suuri osa hy vinvointivaltion etuuksista erityisesti elaumlkkeet vanhuspalvelut ja terveydenshyhuolto kohdistuu elinkaaren loppupaumlaumlhaumln Niinpauml vanhusten suhteellinen taloudellinen asema maumlaumlrittaumlauml jaumlrjestelmaumln tulojen uudelleenjaon laajuuden ja tehokkuuden

Kuvio 8 Yli 65-vuotiaiden jakautuminen tulokvintiileittaumlin vuonna 2006

1 0 0

9 0 8 0 7 0 V k vint iili 6 0 IV k vint iili 5 0 III k vint iili 4 0

II k vint iili 3 0

I k vint iili2 0 1 0

0

Laumlhde EU-SILC 2007

10 Taumlssauml ikaumlr yhmaumlkohtaisessa tuloluok kien tarkastelussa ei tosin huomioida sitauml tosiseikkaa ettauml monilla vanhuksilla on omistusasunto ja hy vin erilaiset kulutustottumukset kuin esimerkiksi lapsiperheilshylauml joten vertailu ei oikeastaan ole ihan yhtauml yksioikoinen On myoumls huomioitava ettauml yksin elaumlvauml elaumlkelaumlinen saattaa kuulua pienituloisten r yhmaumlaumln elaumlk keensauml ja muiden tulojensa puolesta vaikka olisikin korkeasti koulutettu varakas ja asuisi omistusasunnossa kaupungin paraatipaikalla

Eurooppalaiset elinolot

60

Edellauml esitetyt tilastot kiinnittaumlvaumlt huomion siihen seikkaan ettauml jo ennesshytaumlaumln tasa-arvoisimmat maat naumlyttaumlvaumlt panostavan palveluihin enemmaumln Taumlmauml saattaa tuloksissa lisaumltauml eroja maiden vaumllillauml Kuten jo artikkelin johdannossa todettiin sosiaalipalveluiden huomioiminen tulonjakotutkimuksessa vaikuttaa erityisesti maiden vaumlliseen vertailuun sillauml julkiset menot ja palveluiden kattavuus vaihtelevat merkittaumlvaumlsti eri maissa (hypoteesi 4) Erityisesti Pohjoismaat korosshytuvat edellauml esitellyissauml tilastoissa palveluvaltioina mutta muutamat muutkin maat nousevat vaihtelevasti esille

Aineistot ja metodologiset kompastuskivet

Taumlmauml artikkelin tulovaikutuksia tutkiva empiirinen osuus pohjautuu EU-SILCin vuoden 2007 versioon (tulotiedot vuodelta 2006) Vaikka tulotiedot ovat kielshytaumlmaumlttauml jo hieman vanhat taumlrkeintauml on pohtia taumlmaumln tulonjakomekanismin rinnakkaisen osan roolia eikauml niinkaumlaumln takertua tarkkoihin lukuihin joihin pitaumlauml joka tapauksessa suhtautua ensisijaisesti suuntaa antavina arvioina Tiedot julkisista sosiaalipalveluista on saatu kansallisista laumlhteistauml (ks Vaalavuo 2011) ja esiopetustilastot OECDn koulutustilastoista Taumlmauml on taannut yksityiskohshytaisemmat ja tarkemmat tiedot lasten paumlivaumlhoidon ja vanhuspalveluiden osalta mutta tilastojen vertailtavuus on saattanut taumlssauml hieman kaumlrsiauml Taumlssauml kohtaa sopiikin huomauttaa ettauml hoito- ja hoivapalveluihin perehtyneet tutkimukset yleensauml alkavat toteamuksella siitauml kuinka vaikeaa on saada naumlistauml palveluista luoshytettavaa kansainvaumllisesti vertailtavaa tilastotietoa Oma kokemukseni vahvistaa taumlmaumln haasteellisuuden EU-tasolla ei aiheesta loumlydy vielauml harmonisoituja tilastoja (Eurostat 2004) Eri maissa lapsille suunnatuista palveluista vastaa vaihtelevasti koulutus- perhe- tai hyvinvointisektori mikauml johtaa tilastojen hajaantumiseen eri hallinnonaloille Samaten vanhuspalvelut ovat monissa maissa jaettu sosiaashyliseen ja terveydelliseen komponenttiin

Imputointimenetelmaumlaumln liittyvaumlt oletukset

Kuten edellauml on jo mainittu kaumlytettaumlvissauml olevien tulojen laajentaminen kattashymaan myoumls mahdollisen tai todellisen julkisten palveluiden kaumlytoumln vaatii myoumls teknisten ratkaisujen perinpohjaisempaa harkintaa Ensinnaumlkin mikauml on palshyveluiden arvo eli mikauml rahallinen summa palvelusta hyoumltyjille jaetaan Toiseksi kenelle taumlmauml rahallinen etuus jaetaan eli ketkauml hyoumltyvaumlt Naumlmauml kysymykset toimivat imputointimenetelmaumln pohjana Myoumls Julian Le Grand (1987) on

Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml

61

pohtinut naumlitauml kysymyksiauml Haumln epaumlilee ettauml taumlmaumlnkaltainen empiirinen tutkishymus voi analysoida ainoastaan julkisten menojen mutta ei todellisten hyoumltyjen jakautumista Ns kustannusarvo eli julkisen menon suuruus rahallisen arvon pohjana ei siis anna oikeaa kuvaa palvelun arvosta yksiloumllle Lisaumlksi monet talousshytieteilijaumlt ovat vaumlittaumlneet ettei luontoisetuus ole kaumlyttaumljaumllleen yhtauml arvokas kuin vastaava rahallinen etuus jonka vastaanottaja voi kaumlyttaumlauml haluamallaan tavalla (Smeeding ym 1993 249 Expert Group on Household Income Statistics 2001 15 Garfinkel ym 2006 24) Taumlhaumln kysymykseen liittyy myoumls toinen oletus siitauml ettauml palvelut olisivat yhtauml arvokkaita kaikille Timothy Smeeding (1977) on kuishytenkin havainnut ettauml tulotason noustessa julkiset palvelut korvaavat rahalliset etuudet paremmin Toisin sanoen pienituloiset mieluummin ottaisivat etuuden vastaan kaumlteisen muodossa Lisaumlksi julkisten menojen suuruus ei vaumllttaumlmaumlttauml kerro mitaumlaumln palveluiden laadusta ja maumlaumlraumlstauml mikauml pitaumlauml muistaa erityisesti kansainvaumllisessauml vertailussa

Imputointi kaumlytaumlnnoumlssauml

EU-SILC-aineisto sisaumlltaumlauml vastaajien tiedot kaumlytetyistauml lasten paumlivaumlhoitopalveshyluista sekauml esiopetuksesta viikkotuntien tarkkuudella Niinpauml naumliden etuuksien imputointi onnistuu raportoitujen tuntien tarkkuudella ja ottaa siis huomioon kaumlytoumln todellisen intensiteetin Rahallinen arvo on laskettu julkisista menoista yhtauml kaumlyttaumljaumlauml kohden (eli julkiset menot jaettuna kaumlyttaumljien maumlaumlraumlllauml) yhden tunshynin hinta tai rahallinen arvo on laskettu jakamalla kaumlyttaumljaumlkohtainen etuus maan keskimaumlaumlraumlisellauml tuntimaumlaumlraumlllauml jonka verran palveluita on kaumlytetty Esiopetus on ilmaista kaikissa tutkimuskohteena olevissa maissa mutta lasten paumlivaumlhoitoon sen sijaan usein liitty y kaumlyttaumljaumlmaksuja joita ei ole taumlssauml tutkimuksessa otettu huomioon OECDn perhetilastojen mukaan (OECD Family Database PF 34) lastenhoidon maksut 2-vuotiaasta ovat keskiarvoltaan 141 prosenttia keskipalshykasta EU-maissa (vaihtelu on suurta 42 prosenttia keskipalkasta Unkarissa ja 303 prosenttia Espanjassa) Suomessa maksut ovat keskimaumlaumlrin 76 prosenttia keskipalkasta mutta kaumlyttaumljaumlmaksut on sidottu tulotasoon porrastetusti mikauml lisaumlauml nettohyoumldyn progressiivisuutta yhteiskunnassa sillauml varakkaammat kotishytaloudet maksavat palvelusta enemmaumln

Sosiaalipalveluiden jaumlrjestaumlminen on usein paikallishallinnon vastuulla Taumlmauml johtaa usein sekauml laadun ettauml maumlaumlraumln alueelliseen vaihteluun Esimerkiksi ero entisten Laumlnsi- ja Itauml-Saksan vaumllillauml on huomattava entisen Itauml-Saksan alueella on edelleen osaksi naumlky vissauml sosialistisen ajan valtiolle ominainen naisten runsas osallistuminen tyoumlelaumlmaumlaumln aumlitien tyoumlllisy ysaste on siellauml edelleen laumlnttauml korkeampi Alle 3-vuotiaista jopa yli puolet on julkisessa paumlivaumlhoidossa kun vastaava luku laumlnnessauml on 5 prosenttia Myoumls Italiassa tiety t alueet ovat ottaneet perheen ja tyoumln

Eurooppalaiset elinolot

62

yhteensovittamisen hoidettavakseen Bolognan alueella n 30 prosenttia pienistauml lapsista on paumlivaumlhoidossa kun muilla alueilla paumlivaumlhoidossa on 6 prosenttia (Kamerman 2000) Samanlainen alueellinen vaihtelu on huomattavaa vanhuspalshyveluiden kohdalla erityisesti Italiassa ja Espanjassa Naumlitauml alueellisia vaihteluita ei oteta huomioon taumlssauml tutkimuksessa vaan analy ysit tehdaumlaumln kansallisella tasolla Taumlmauml ei vaikuta tuloksiin jos oletamme ettauml vaumlestouml on tasapuolisesti jakautunut eri alueille tuloihin katsomatta Taumlmauml ei luonnollisestikaan pidauml paikkaansa sillauml useasti koumlyhemmaumlt kotitaloudet asuvat koumlyhemmillauml alueilla huonommin menestyvissauml kunnissa ja usein jopa syrjaumlseuduilla

Sosiaalipalveluiden tavoite on parantaa avun tai hoivan tarpeessa olevien ihmisten elintasoa ja samaten helpottaa heidaumln epaumlvirallisten hoitajiensa hoivashytaakkaa (Sipilauml 1997 36) Taumlstauml laumlhtoumlkohdasta voikin olla vaikea paumlaumlttaumlauml hyoumldytshytaumlvaumltkouml vanhuspalvelut niitauml kaumlyttaumlvaumlauml vanhusta vai sittenkin esimerkiksi haumlnen lapsiaan jotka vapautuvat jatkuvan hoivan takaamisesta iaumlkkaumlille vanhemmilshyleen Taumlssauml tutkimuksessa vanhuspalveluiden katsotaan hyoumldyttaumlvaumln vanhusta (ja haumlnen kotitalouttaan) samoin kuin lastenhoitopalvelut hyoumldyttaumlvaumlt lapsen koko kotitaloutta Kotitalouden resurssien arvioidaan olevan tasaisesti jaettu kotitalouden jaumlsenien kesken

Toisin kuin lapsille tai lapsiperheille suunnattujen palveluiden kaumlytoumlstauml vanhustenpalveluista ei ole valitettavasti mitaumlaumln vastaavaa tilastoa EU-SILCshyaineistossa Niinpauml imputointi ei perustu todelliseen kaumlyttoumloumln vaan potentiaashyliseen kaumly ttoumlmahdollisuuteen ikaumlryhmittaumlin Ajatus on sama kuin monissa tutkimuksissa joissa on tarkasteltu terveyspalveluiden tulonjakovaikutusta eli otamme vanhuspalveluiden kaumlyttoumlmahdollisuuden huomioon ikaumlaumln kuin se olisi hy vinvointivaltion takaama vakuutus vanhuuden toimintavajetta vastaan Ilman julkisia palveluita saattaisimme varautua vanhuuden heikkoutta vastaan yksishytyisin vakuutuksin kattavassa hy vinvointivaltiossa taumlhaumln ei ole tarvetta ja naumlin ollen taumlmaumln tutkimuksen taustalla on ajatus ettauml kaikki iaumlkkaumlaumlmmaumlt henkiloumlt saavat taumlmaumln rdquovakuutusmaksunrdquo tuloihinsa lisaumlttynauml sosiaalietuutena Imputointi perustuu siis kansallisista laumlhteistauml saatuihin tilastoihin siitauml kuinka suuri osa ikaumlryhmaumlstauml kaumlyttaumlauml vanhuspalveluita Jokainen yli 65-vuotias saa ikaumlnsauml mushykaisen tulonsiirron joka lasketaan ikaumlryhmaumln kaumlyttoumlasteen ja henkiloumlauml kohden lasketun palvelun arvon perusteella Viron Islannin ja Ruotsin tilastot sallivat myoumls sukupuolen kaumlytoumln yhtenauml kaumlyttoumloumln vaikuttavana muuttujana Taumlmauml olisi taumlrkeaumlauml myoumls muiden maiden kohdalla sillauml naiset elaumlvaumlt miehiauml pidempaumlaumln ja naumlin ollen vanhentuvat useammin yksin kun taas miehet voivat monissa tapaukshysissa luottaa puolisonsa hoivaan (Bettio ja Plantenga 2004 104) Esimerkiksi Ranskassa jopa kolme neljaumlsosaa laitoshoidon kaumlyttaumljistauml on naisia yli 80-vuotiaishyden ikaumlryhmaumlssauml ja naisista 18 sekauml miehistauml 7 prosenttia hyoumlty y taumlstauml palvelusta (Preacutevot 2009) Koska vanhuspalveluiden kaumlyttoumloumln vaikuttavat myoumls muut tekijaumlt kuin ikauml esimerkiksi perhetilanne epaumlvirallisten hoitajien kaumlyttoumlmahdollisuus

Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml

63

kaumlvelymatka laumlhimmaumllle julkisen liikenteen pysaumlkille ja koulutustaso (Oumlsterle 2002 39) tulee muistaa ettauml ajatuksena on tulkita luontoisetuudet vakuutusta vastaavaksi eduksi eli emme laske todellisen hyoumldyn suuruutta

Tuloerojen analysointi ja tulojen uudelleenjako

Tutkimuksessa analysoidaan kulutusyksikkoumlauml kohti laskettuja tuloja (ns ekvivashylenssitulot) eli kotitalouden tulot on sopeutettu kuvaamaan kotitalouden kokoa ja rakennetta (OECD-ekvivalenssiskaalan mukaisesti ensimmaumlinen aikuinen saa arvon 1 seuraavat aikuiset arvon 05 ja alle 14-vuotiaat lapset arvon 03)11

Analy ysit kohdistuvat vuoden tulojaksoon Joidenkin mielestauml vuoden pituinen jakso voi olla liian lyhyt julkisia palveluita tarkasteltaessa sillauml useimshymat eurooppalaiset hy vinvointivaltioiden asukkaat hyoumlty vaumlt palveluista jossain vaiheessa elaumlmaumlaumlnsauml Vanhukset ovat nauttineet koulutuksesta aikaisemmin elaumlmaumlssaumlaumln ja nuoremmatkin ennen pitkaumlauml kaumly ttaumlvaumlt terveydenhuoltopalveluita yhauml useammin Koko elaumlmaumlnaikaiseen eriarvoisuuteen keskittyminen kaumltkee kuitenkin sen tosiseikan ettauml tietyillauml ihmisryhmillauml menee usein muita hieman kehnommin vaikkei taumlmauml huono-osaisuus olisikaan pysy vaumlauml laatua Niinpauml taumlshymaumln tutkimuksen kaltainen poikkileikkauskuva eriarvoisuudesta ja palveluiden kaumlytoumlstauml on hedelmaumlllisempi tarkoituksiimme kun haluamme tarkastella myoumls vaumlestoumlryhmien vaumllisiauml eroja

Taumlssauml artikkelissa olen kaumlyttaumlnyt tulonjaon mittareina sekauml Gini-kerrointa (Gini) ettauml ylimmaumln ja alimman tulokvintiilin vaumllistauml suhdetta (S80S20) Jaumllshykimmaumlinen kertoo mielestaumlni selvemmin missauml tulonjaon kohdassa muutokset tapahtuvat Koumlyhy yden lisaumlaumlntyessauml on taumlrkeaumlauml keskittyauml juuri siihen miten pienishytuloisin 20 prosenttia vaumlestoumlstauml palveluista hyoumlty y Gini-kerroin sen sijaan voi pienentyauml vaikka tuloerot kaventuisivat vain kaikkein rikkaimpien vaumlestoumlnosien vaumllillauml ja koumlyhimpien elintaso ei muuttuisi suuntaan tai toiseen

11 Vaikka taumlmauml on jo vakiintunut kaumly taumlntouml tapaa kaumly ttaumlauml samaa ekvivalenssiskaalaa sekauml rahatuloihin ettauml luontoisetuuksiin on myoumls kyseenalaistettu (Radner 1997) Kun Rolf Aaberge y m (2010) mukautshytivat skaalaa ottaakseen huomioon erilaiset terveydenhuolto- ja koulutustarpeet he havaitsivat ettauml epaumltasaisesti jakautuneiden tarpeiden huomioiminen alentaa luontoisetuuksien tulonjakovaikutusta laumlhes puoleen siitauml mikauml oli tulos perinteisellauml ekvivalenssiskaalalla

Eurooppalaiset elinolot

64

Lapsille suunnattujen palveluiden tulonjakovaikutukset

Taulukko 1 esittelee vaatimattomaksi osoittautuneet muutokset tulonjaon mittashyreissa kun kaumlytettaumlvissauml olevien tulojen kaumlsitteeseen on lisaumltty lapsille suunnatshytujen palveluiden rahallinen arvo Kvintiilien eroa tarkasteltaessa huomaamme ettauml Unkaria ja Ruotsia lukuun ottamatta ero rikkaimpien ja koumlyhimpien vaumllillauml on kaventunut laumlhinnauml triviaalilla tavalla Gini-kerroin pysy y laumlhes samana ja kvintiilisuhde pienenee suurimmassa osassa maista vain 2 tai 3 prosenttia Taumlstauml voimme paumlaumltellauml ettauml joko koumlyhemmaumlt perheet eivaumlt hyoumldy palveluista merkittaumlvaumlsti tai niiden arvo ja etuudesta hyoumltyjien maumlaumlrauml ovat liian mitaumlttoumlmaumlt vaikuttaakseen tulonjaon kokonaiskuvaan edes palvelukeskeisimmissauml pohjoisen hy vinvointivaltioissa Itse asiassa Espanja ja Italia lukeutuvat yllaumlttaumlen niihin maishyhin joissa muutos kvintiilisuhteessa on keskiarvoa suurempi Suomi sitauml vastoin on keskiarvon alapuolella Maiden vaumlliset erot tuloeroissa saumlily vaumlt laumlhestulkoon samoina vertailtaessa kaumlytettaumlvissauml olevia tuloja ja laajennettua tulojen maumlaumlrishytelmaumlauml Toisin sanoen hypoteesi (H4) siitauml ettauml maiden vaumlliset erot kasvaisivat ei naumlytauml pitaumlvaumln paikkansa ainakaan lasten paumlivaumlhoidon ja esikoulun osalta Taulukon perusteella emme voi myoumlskaumlaumln erottaa selkeitauml maaryhmiauml eikauml yhteys lasten taloudelliseen tilanteeseen maassa tunnu selittaumlvaumln tuloksia Ensimmaumlisen hypoteesin mukaan lasten suhteellinen taloudellinen asema maassa vaikuttaa sosiaalipalveluiden tulonjakovaikutukseen Tulosten perusteella ei kuitenkaan naumlhdauml ettauml vaikutus olisi systemaattisesti pienempi niissauml maissa joissa lapset ovat tasaisesti jakaantuneet tuloluokkien vaumllillauml tai joissa lapsikoumlyhy yttauml olisi vaumlhemmaumln (esim Ruotsi)

Tarkasteltaessa palveluiden imputoidun arvon osuutta kaikkien kotitaloukshysien tuloissa keskimaumlaumlrin kaumly ilmi ettauml maiden vaumlliset erot ovat pieniauml Etuuden osuus alimman tulokvintiilin kaumlytettaumlvistauml olevista tuloista vaihtelee 2 ja 10 prosentin vaumllillauml Unkarissa (10 prosenttia) ja Ruotsissa (9 prosenttia) osuus on merkittaumlvin Suomessa se on alle keskiarvon eli 4 prosenttia Kun samaa asiaa tarkastellaan ainoastaan lasten paumlivaumlhoidosta ja esiopetuksesta hyoumlty vien kotishytalouksien kannalta palvelut edustavat keskimaumlaumlrin 16ta prosenttia lopullisista tuloista (eli kun kaumlytettaumlvissauml oleviin tuloihin on laskettu mukaan palvelun arvo) Ruotsissa osuus on suurin yli 30 prosenttia Suomessakin laumlhemmaumls 20 prosenttia Tulovaikutus edunsaajien naumlkoumlkulmasta on siis huomattava

Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml

65

Taulukko 1 Lasten paumlivaumlhoidon ja esiopetuksen vaikutus tulonjakoon

Maa

Gini-kerroin Kvintiilisuhde

Kaumlytettaumlshyvissauml olevat tulot

Kaumlytettaumlvissauml olevat tulot

+ lasten paumlivaumlhoito ja

esiopetus

Vaishykutus tuloshy

eroihin

Kaumlytettaumlshyvissauml

olevat tulot

Kaumlytettaumlvissauml olevat tulot

+ lasten paumlivaumlhoito ja

esiopetus

Vaishykutus tuloshy

eroihin

Unkari 0257 0252 ndash2 369 342 ndash7

Ruotsi 0232 0231 0 335 315 ndash6

Islanti 0280 0273 ndash3 395 377 ndash5

Espanja 0311 0306 ndash2 529 506 ndash4

Italia 0317 0314 ndash1 545 522 ndash4

Alankoshymaat 0268 0264 ndash1 389 376 ndash3

Ranska 0263 0259 ndash2 381 369 ndash3

Tanska 0241 0240 0 350 340 ndash3

Norja 0235 0233 ndash1 357 347 ndash3

Saksa 0296 0292 ndash1 476 463 ndash3

Iso-Britannia 0326 0324 ndash1 544 531 ndash2

Suomi 0261 0260 0 371 363 ndash2

Slovenia 0228 0226 ndash1 323 317 ndash2

Viro 0332 0330 ndash1 554 544 ndash2

Laumlhde EU-SILC 2007

Kuvio 9 (s 66) havainnollistaa palveluiden arvon jakautumista tulokvintiishyleittaumlin Taumlmauml on ehkauml analy ysien kiinnostavin tulos Kuvion perusteella voimme ainakin osittain todeta lasten taloudellisen aseman (H1) ja epaumltasaisen palveluishyden kaumlytoumln vaikutuksen Palvelut hyoumldy ttaumlvaumlt koumlyhiauml enemmaumln Alankomaissa Unkarissa ja Islannissa Todennaumlkoumlisesti taumlmauml seuraa siitauml ettauml lapset ovat naumlissauml maissa useammin edustettuina alimmassa tulokvintiilissauml Keskiluokat hyoumltyshyvaumlt monissa maissa eniten saman ilmioumln vuoksi ei siis ehkauml niinkaumlaumln koumlyhien heikon palveluiden kaumlyttoumlmahdollisuuden vuoksi Sen sijaan Isossa-Britanniassa ja Espanjassa joissa rikkain tuloviidennes hyoumlty y suhteettomasti eniten lapsille suunnatuista palveluista eriarvoistava palvelujaumlrjestelmauml on todennaumlkoumlisemmin sy ypaumlauml tulokseen sillauml palvelut ovat harvassa ja kaumlyttaumljaumlmaksut suuret Osaksi hypoteesi 2 eli kattavat palvelut takaavat tasapuolisemman palveluiden kaumlytoumln on siis paikkansa pitaumlvauml Toki on vaikea tietaumlauml hyoumltyvaumltkouml parempituloiset siksi

Eurooppalaiset elinolot

66

Alankomaat

Espanja

Islanti

Iso-Brit

annia Ita

lia

Norja

Ranska

Ruotsi

Saksa

Slovenia

Suomi

Tansk

a

Unkari Viro

ettauml naumlissauml kotitalouksissa palveluita tarvitaan kipeaumlmmin sillauml molemmat vanshyhemmista tyoumlskentelevaumlt kodin ulkopuolella (mikauml myoumls johtaa siihen ettauml perhe on parempituloinen kuin palveluista hyoumltymaumltoumln yhden palkansaajan kotitalous)

Kattavat ja edulliset lastenhoitopalvelut auttavat toki koumlyhempiaumlkin perheishytauml siirtymaumlaumln kahden palkansaajan malliin mutta jos esimerkiksi vain vaumlhaumln koulutusta saaneille naisille ei ole tarjolla mielekkaumlitauml toumlitauml voi kotiin jaumlaumlminen olla heille myoumls oma valinta johon lisaumlksi kotihoidon tuen kaltainen cash-forshycare-jaumlrjestelmauml kannustaa12

Kuvio 9 Etuuksien jakautuminen tulokvintiileittaumlin Lasten paumlivaumlhoidon ja esiopetuksen osuus kaikista

luontaisetuuksista

30

25

20

15

10

5

V k vint iili

IV k vint iili

III k vint iili

II k vint iili

I k vint iili

0

Laumlhde EU-SILC 2007

Kuvio 10 kuvaa vielauml sitauml kuinka kaumlytettaumlvissauml olevat tulot ja lapsille suunshynatut luontoisetuudet jakaantuvat Suomessa lapsiperheiden kesken Palveluista saatava hyoumlt y jakaantuu kohtalaisen tasaisesti kun tarkastellaan ainoastaan lapsiperheitauml mutta on toki merkille pantavaa ettauml kaksi ylintauml tulokvintiiliauml hyoumlty y lasten paumlivaumlhoidosta ja esiopetuksesta eniten Sitauml vastoin Ruotsissa ja Tanskassa alin tulokviintiili hyoumlty y rikkaita enemmaumln Taumlmaumln eron taustalla lienee nimenomaan Suomen kotihoidon tuki jota pienituloiset perheet kaumly ttaumlshyvaumlt ahkerammin Suomea epaumltasaisempaa luontoisetuuksien jakaantuminen on etenkin Isossa-Britanniassa jossa rikkaimmat perheet kahmivat 30 prosenttia eduista ja alimmassa tulokvintiilissauml perheet saavat 13 prosenttia

12 Valitettavasti EU-SILCin perusteella ei ole mahdollista tietaumlauml kaumly ttaumlvaumltkouml varak kaat britit ja esshypanjalaiset itse asiassa yksity isiauml palveluita Siinauml tapauksessa julkisten palveluiden kaumly ttouml voisi olla tasaisempaa kuin kuviossa 9 Toisin kuin Isossa-Britanniassa Espanjassa yksityiset palvelut ovat kuitenkin yhauml harvinaisia Myoumlskaumlaumln muissa maissa taumlmauml jaottelun puute ei todennaumlkoumlisesti tuota yhtauml suurta ongelmaa kuin juurikin Ison-Britannian kohdalla

Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml

I kvintiili II kvintiili III kvintiili IV kvintiili V kvintiili

Kuvio 10 Kaumlytettaumlvissauml olevien tulojen ja luontoisetuuksien jakaantuminen suomalaisissa lapsishy

perheissaumla tulokvintiileittaumlin

b

40

35

30 67 Kaumlytettaumlvissauml olevat tulot

Lasten paumlivaumlhoito ja 25

20 esiopetus

15

10

5

0

a Lapsiperheillauml tarkoitetaan taumlssauml kaikkia kotitalouksia joissa on alle kouluikaumlisiauml lapsia b Y-akseli osoittaa osuuden yhteenlasketuista tuloista (eli k vintiilien osuudet summaantuvat 100 iin) Laumlhde EU-SILC 2007

Vanhuspalveluiden tulonjakovaikutukset

Kuten kuvio 8 vanhusten jakaantumisesta tuloluokittain ennusti empiiriset anashyly ysit vahvistivat vanhuspalveluiden huomattavasti koumlyhiauml hyoumldyttaumlvaumln luonteen Taulukko 2 (s 68) esittelee imputointiin perustuvat analy ysit vanhuspalveluiden tulonjakovaikutuksesta Sekauml Gini-kerroin ettauml kvintiilisuhde osoittavat eriarvoishysuuden vaumlhenevaumln miltei kaikissa maissa Itse asiassa tuloerojen kaventuminen (S80S20) on voimakkuudeltaan huomattava tutkituista maista laumlhes puolessa toisin kuin oli ennakkoon arvioitu Vanhuspalveluiden huomioiminen johtaa paljon selvempaumlaumln maiden ryhmittymiseen toisin kuin lasten paumlivaumlhoidon ja esiopetuksen tapauksessa tai ehkauml taumltauml voisi kutsua ennemminkin kahtiajaoksi ensimmaumliseen ryhmaumlaumln kuuluvat Pohjoismaat ja vanhuspalveluihin perinteisesti panostaneet Iso-Britannia ja Alankomaat toisessa ryhmaumlssauml on heterogeeninen joukko maita Jaumllkimmaumliseen joukkoon kuuluu konservatiiviset maat joissa luotetaan edelleen perheen hoivatyoumlhoumln ja Itauml-Euroopan maat joihin ei ole kehittynyt kommunismin jaumllkeen kattavaa palveluverkostoa

Eurooppalaiset elinolot

68

Taulukko 2 Vanhuspalveluiden vaikutus tulonjakoon

Maa

Gini-kerroin Kvintiilisuhde

Kaumlytettaumlvissauml olevat tulot

Kaumlytettaumlvissauml olevat tulot + vanhusshy

palveluiden rahallinen

arvo

Vaikutus tuloshy

eroihin

Kaumlytettaumlvissauml olevat tulot

Kaumlytettaumlvissauml olevat tulot + vanhusshy

palveluiden rahallinen

arvo

Vaikutus tuloshy

eroihin

Ruotsi 0232 0225 ndash3 335 272 ndash19

Norja 0235 0226 ndash4 357 299 ndash16

Tanska 0241 0229 ndash5 350 306 ndash13

Alankoshymaat 0268 0263 ndash2 389 348 ndash11

Islanti 0280 0272 ndash3 395 356 ndash10

Suomi 0261 0254 ndash3 371 354 ndash5

Iso-Britannia 0326 0321 ndash2 544 522 ndash4

Espanja 0311 0306 ndash2 529 517 ndash2

Unkari 0257 0254 ndash1 369 365 ndash1

Ranska 0263 0261 ndash1 381 377 ndash1

Viro 0332 0331 0 554 548 ndash1

Saksa 0296 0295 0 476 473 ndash1

Italia 0317 0317 0 545 543 0

Slovenia 0228 0227 0 323 322 0

Laumlhde EU-SILC 2007

Suurimmat erojen kavennukset tapahtuvat sosiaalidemokraattisissa maissa kuten oli tilastojen perusteella mahdollista paumlaumltellaumlkin taumlmauml vahvistaa kolshymannen hypoteesin jonka mukaan tulonjakovaikutuksen suuruuteen vaikuttaa palveluita kaumly ttaumlvien maumlaumlrauml yhdessauml menojen suhteellisen merkityksen kanssa kvintiilisuhde pienenee jopa 19 prosentilla Ruotsissa 16 prosentilla Norjassa ja 13 prosentilla Tanskassa (myoumls Islannissa ja Alankomaissa erot kaventuvat selvaumlsti) Sitauml vastoin Suomessa tuloerojen kaventuminen on huomattavasti vaumlhaumlisempaumlauml ainoastaan 5 prosenttia Sloveniassa ja Italiassa vaikutus on olematon niiden vaumlhaumlisten julkisten vanhuspalvelumenojen vuoksi ja myoumls siitauml sy ystauml ettauml itashylialaiset vanhukset jakautuvat tasaisesti eri tuloluokkiin kuten hypoteesissa 1 oli arvioitu Naumlmauml tulokset vahvistavat edellisessauml luvussa esitetyt hypoteesit

Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml

69

Alankomaat

Espanja

Islanti

Iso-Brit

annia Ita

lia

Ranska

Ruotsi

Saksa

Slovenia

Suomi

Tansk

a

Unkari Viro

Norja

Kuviossa 11 havainnollistetaan vanhuspalveluiden progressiivista jakautushymista edellistauml tarkastelua paremmin Miltei kaikissa maissa koumlyhin tuloviidenshynes hyoumlty y luontoisetuuksista eniten (etenkin Pohjoismaissa) Vain Unkarissa ja Italiassa etuudet kohdistuvat enemmaumln keskiluokalle kun taas Saksassa ja Ranskassa jakautuminen tuloluokkien vaumllillauml on tasaisempaa Taumlmauml on seurausta Saksan ja Ranskan konservatiivisen hy vinvointivaltion peruseetoksesta jonka perusteella vanhukset nauttivat usein suurista elaumlkkeistauml eivaumltkauml vanhetessaan putoa alempiin tuloryhmiin (hypoteesi 1)

Kuvio 11 Etuuksien jakautuminen tulokvintiileittaumlin Vanhuspalveluiden osuus kaikista luontaisshy

etuuksista

60

5 0

4 0

30

20

10

0

V k vint iili

IV k vint iili

III k vint iili

II k vint iili

I k vint iili

Laumlhde EU-SILC 2007

Kun otamme huomioon vanhuspalvelut jo ennestaumlaumln pienimpien tuloerojen maissa tuloerot kaventuvat eniten Hypoteesin 4 mukaan sosiaalipalveluiden tarkastelu vaikuttaa maiden vaumlliseen vertailuun sillauml palveluiden kattavuus ja niihin kohdistetut voimavarat vaihtelevat suuresti maittain Taumlmauml hypoteesi osoittautui vanhuspalveluiden osalta oikeaksi sillauml maiden vaumlliset erot kasvavat tuloeroja tarkasteltaessa Ero Ruotsin jossa tuloerot ovat alun perinkin vaumlhaumlishysimmaumlt ja Viron joka on tutkituista maista tulonjaoltaan epaumltasa-arvoisin vaumllillauml kasvaa entisestaumlaumln

Kuviosta 12 (s 70) kaumly ilmi ettauml suomalaisten vanhuskotitalouksien kesken vanhuspalveluista koituva hyoumlty jakautuu tuloluokkien vaumllillauml hy vin tasaisesti Palveluiden hyoumldyn jakautuminen vanhusten kesken on huomattavasti enemmaumln koumlyhiauml vanhuksia suosivaa muissa Pohjoismaissa joissa alin kvintiili hyoumlty y jopa 30 prosentin osuudella kokonaisetuudesta Taumlmauml kuitenkin kertoo enemmaumln siitauml ettauml kaikkein vanhimmat henkiloumlt eli palveluista eniten hyoumlty vaumlt ovat myoumls koumlyhempiauml kuin muut vanhukset toisin kuin Suomessa Tulisi kuitenkin vielauml

Eurooppalaiset elinolot

tutkia onko kaikilla vanhuksilla tosiasiassa yhtaumllaumlinen mahdollisuus kaumlyttaumlauml palveluita

Kuvio 12 Kaumlytettaumlvissauml olevien tulojen ja luontoisetuuksien jakaantuminen suomalaisissa vanhusshy

talouksissaa tulokvintiileittaumlin

I Kvintiili II Kvintiili III Kvintiili IV Kvintiili V Kvintiili

b

70 40

35

30

25 Kaumlytettaumlvissauml olevat tulot 20

Vanhuspalvelut 15

10

5

0

a Vanhustalouksilla tarkoitetaan taumlssauml kaikkia kotitalouksia joissa on yli 65-vuotiaita henkiloumlitauml b Y-akseli osoittaa osuuden yhteenlasketuista tuloista (eli kvintiilien osuudet summaantuvat 100 iin) Laumlhde EU-SILC 2007

Etuuksien suhde kaumlytettaumlvissauml oleviin tuloihin osoittaa ettauml alin tulokvinshytiili hyoumlty y palveluista eniten Keskimaumlaumlrin hyoumlty vastaa 7aumlauml prosenttia heidaumln tuloistaan (5tauml prosenttia lasten paumlivaumlhoidon ja esiopetuksen kohdalla) vaihdelshylen Ruotsin 24 prosentista Slovenian ja Italian laumlhes nollaan Suomessa tulos on alle keskiarvon 5 prosenttia Kuitenkin vanhuspalveluiden osuuden merkitys vain vanhuskotitalouksien tuloille on pienempi kuin lasten palveluiden hyoumlty kotitalouksille Vain muutamissa maissa niiden rahallinen hyoumlty on merkittaumlvauml Pohjoismaissa Suomea lukuun ottamatta ja Alankomaissa etuus on arvoltaan noin viidenneksen kaumly tettaumlvissauml olevista tuloista

Johtopaumlaumltoumlkset

Monissa maissa perheille ja vanhuksille kohdistuvat sosiaalietuudet toteutetaan verojaumlrjestelmaumln kautta tai rahaetuuksien muodossa joten ne automaattisesti oteshytaan huomioon kaumly tettaumlvissauml olevien tulojen kaumlsitteessauml Vastaava etuus palveluiden muodossa ei sen sijaan sisaumllly taumlhaumln tulokaumlsitteeseen ja rajautuu naumlin tutkimusten

Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml

71

ulkopuolelle Taumlmauml epaumlsuhta johtaa vaumlaumlristyneeseen kuvaan hy vinvointivaltion ponnistuksista kun tulosiirtoja ja veroetuuksia suosivat maat naumlyttaumlvaumlt anteliaamshymilta kuin ne maat jotka perustavat suuren osan tuestaan hy vinvointipalveshyluihin Toisaalta jaumltaumlmme huomiotta myoumls sen miten palveluiden kaumlyttouml maan sisaumlllauml jakautuu Taumlmauml voi osaltaan haumlmaumlrtaumlauml ymmaumlrrystaumlmme eriarvoisuuden moninaisista muodoista

Sosia a l ipol it i i k a n t ut k i mu k sen a iempi l i ia l l i nen fok u soi nt i sosiaa l i-menoihin jaumltti usein haumlmaumlraumlaumln sen ettauml valtiot tarvitsevat erilaista panostusta eri ongelmien ratkaisuun riippuen maan demografisesta ja sosiaalisesta rakenteesta Moitteen sijaa on myoumls kehittyneemmaumlssaumlkin tutkimuksessa joka liian usein sivuuttaa sen miten julkisia varoja kaumlytetaumlaumln ja kuka niistauml oikeastaan hyoumlty y Vastaavanlaista kritiikkiauml heijastelee myoumls esimerkiksi Joseph Stiglitzin ym (2009) kuuluisa raportti jossa pelkaumln talouskasvun seuraamisen sijaan peraumlttiin mittareita jotka kertoisivat muun muassa kuka talouskasvun hedelmaumlt keraumlauml ja miten voitot yhteiskunnassa jaetaan Myoumls Goslashsta Esping-Andersen (1990 19ndash20) toteaa etteivaumlt kaikki sosiaalimenot ole samanarvoisia eivaumltkauml kaikki menoeraumlt ole yhtauml lailla sitoutuneita sosiaaliseen yhdenvertaisuuteen tai solidaashyrisuuteen Siten keskittyminen tulonjaollisiin seurauksiin (outcome) ennemmin kuin menoihin (input) on perusteltua sosiaalipolitiikkoja vertailtaessa Erityisen taumlrkeaumlauml on tutkia kuka hyoumlty y sosiaalipalveluihin osoitetuista yhauml suuremmista menoeristauml ja toisaalta kuka kaumlrsii kun julkisen sektorin budjettia talouskriisin aikana leikataan

Olen taumlssauml artikkelissa argumentoinut edellauml mainituista laumlhtoumlkohdista kaumlsin sen puolesta ettauml julkiset palvelut otettaisiin paremmin huomioon tulonjako- ja hy vinvointitutkimuksessa Ajatuksenani oli siirtyauml kaumlytettaumlvissauml olevien tulojen kaumlsitteestauml laajempaan tulokaumlsitteeseen joka sisaumlltaumlisi sen taloudellisen hyoumldyn jonka lasten paumlivaumlhoito ja esiopetus sekauml vanhuspalvelut tarjoavat hy vinvointishyvaltion kansalaisille Ymmaumlrtaumlaumlksemme paremmin kotitalouksien hy vinvoinshytia ja sitauml kontekstia jossa rahallisten etuuksien pitaumlauml turvata toimeentulo on luonnollisesti taumlrkeaumlauml tarkastella julkisiin palveluihin kaumlytettyjauml resursseja sekauml niistauml hyoumlty vien henkiloumliden maumlaumlraumlauml

Taumlllaiselle tutkimukselle on kysyntaumlauml erityisesti poliittisen paumlaumltoumlksenteon parissa mutta myoumls tieteellistauml tutkimusta tehtaumlessauml Esteenauml ovat kuitenkin olleet tilastojen ja luotettavien aineistojen puute sekauml useat metodologiset haasteet Taumlmauml artikkeli esittaumlauml yhden tavan edetauml asiassa Valintoihin ovat vaikuttaneet saatavilla oleva aineisto ja teoreettinen perusteltavuus Edellauml esitetyt tulokset auttavat hahmottamaan selkeaumlmmin kuvaa hy vinvointivaltion tehokkuudesta tuloerojen kaventamiseksi sekauml maiden vaumllisistauml eroista

Vaikka paumlivaumlhoito ja esikoulu ovat merkittaumlvauml taloudellinen hyoumldyke niitauml kaumlyttaumlville perheille ei niiden rooli tulonjaon kokonaismekanismissa ole kovin suuri Taumlmauml johtuu toisaalta niihin kohdistetuista vaumlhaumlisistauml resursseista ja

Eurooppalaiset elinolot

72

toisaalta myoumls kaumlyttaumljien pienestauml maumlaumlraumlstauml suhteessa koko vaumlestoumloumln Lisaumlksi monissa maissa lapsiperheet sijoittuvat tulonjaon keskivaiheille (suurimpina poikkeuksina Unkari Iso-Britannia ja Islanti) niin etteivaumlt niille kohdistetut etuudet muuta aumlaumlripaumliden asemaa Monet tekijaumlt vaikuttavat luontoisetuuksien tehok kuuteen tulonjakoinstrumenttina ei vain julkisten menojen suuruus tai palvelun kattavuus vaan myoumls kaumlyttaumljaumlauml kohti laskettujen menojen suhde keskimaumlaumlraumlisiin kaumlytettaumlvissauml oleviin tuloihin tasapuolinen mahdollisuus kaumlyttaumlauml palveluita sekauml lapsikoumlyhyys selittaumlvaumlt maiden vaumllisiauml eroja Suomen kohdalla tulisi tarkastella analy yttisemmin kotihoidon tuen ja paumlivaumlhoidon kaumlytoumln suhdetta sosioekonomiseen asemaan ja tutkia mikauml on naumliden etuuksien vuorovaikutus tyoumlssaumlkaumlynnin ja tulojen kanssa sekauml lyhyemmaumlllauml ettauml pidemmaumlllauml aikavaumllillauml Aiheuttaako nykyjaumlrjestelmauml rakenteellista eriarvoisuutta vai mahdollistaako se perheiden valinnanvapauden Naumlihin kysymyksiin tulisi ottaa kantaa vankan tutkimuksellisen tiedon perusteella nyt kun kotihoidon tuen uudistaminen on tullut jaumllleen ajankohtaiseksi Taumlmaumln tutkimuksen tulokset ovat laumlhinnauml raapaisseet pintaa monimutkaisessa kokonaisuudessa Tulosten perusteella voidaan kuitenkin todeta ettauml Suomessa lasten paumlivaumlhoitoa tulisi kehittaumlauml myoumls eriarvoisuuden naumlkoumlkulmasta sillauml nykyisin palvelusta hyoumlty vaumlt eniten 3 ja 4 tulokvintiilin perheet

Hoivajaumlrjestelmauml vaikuttanee tulonjakoon ensisijaisesti madaltamalla niin yksinhuoltajaperheiden kuin kahden vanhemman perheiden (naisten) kynnystauml osallistua tyoumlelaumlmaumlaumln kodin ulkopuolella Taumlmaumln lisaumlksi hy vaumllaatuiset palvelut tarjoavat kaikille lapsille tasapuolisesti hedelmaumlllisen ympaumlristoumln kognitiivisten ja sosiaalisten taitojen kehittaumlmiseen Taumlmauml on entistauml enemmaumln esillauml ajatuksessa investointiyhteiskunnasta missauml tuloksia saavutetaan inhimilliseen paumlaumlomaan panostamalla Taumlssauml artikkelissa on esitetty kolmas perustelu alle kouluikaumlisten lasten palveluille Vaikka naumlmauml luontoisetuudet vaikuttavat tulonjakoon vain vaumlshyhaumlisesti useimmissa maissa niiden rooli lapsiperheiden taloudessa on merkittaumlvauml Lisaumlksi huomasimme ettauml mitauml enemmaumln julkisia varoja palveluiden tuotantoon kaumlytetaumlaumln sitauml tasaisemmin sekauml koumlyhaumlt ettauml rikkaat paumlaumlsevaumlt niistauml hyoumltymaumlaumln Toisaalta etenkin Ison-Britannian Espanjan ja Viron palvelurakennetta tulisi tutkia tarkemmin sillauml taumlllauml hetkellauml etenkin ylimmaumlt tuloluokat korjaavat naumlistauml palveluista suurimman hyoumldyn Kuten Suomessa myoumls muualla Euroopassa olisi sy ytauml miettiauml perusteellisemmin miten rahalliset etuudet ja paumlivaumlhoito auttavat erilaisten perheiden arjessa ja miten erilaiset politiikkapaumlaumltoumlkset vaikuttavat eri lailla perheen sosioekonomisesta luokasta riippuen Lisaumlksi pitaumlisi ottaa huomioon asiakasmaksut jotka voivat osaltaan lisaumltauml palveluiden rahoituksen ja sitauml myoumltauml nettohyoumldyn progressiivisuutta jos ne on sidottu vanhempien tuloihin Liian suuret asiakasmaksut taas voivat estaumlauml kaikkein koumlyhimpien lapsien mahdollishysuuden osallistua julkiseen paumlivaumlhoitoon

Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml

73

Vaikka vanhuspalveluiden kaumlytoumln jakautumisen progressiivisuus saattaa olla yliarvioitu edellauml esitetyissauml kuvioissa ei voida kieltaumlauml niiden pienituloisia suosivaa luonnetta Taumlmauml johtuu siitauml luonnollisesta sy ystauml ettauml monissa maisshysa vanhukset ja etenkin kaikkein vanhimmat (yksin asuvat naiset) kuuluvat usein alimpiin tuloluokkiin Vain Saksan ja Ranskan konservatiivisissa hy vinshyvointivaltioissa taumlmauml progressiivisuus on vaumlhemmaumln korostunut Naumlmauml ovat mielenkiintoisia tuloksia Vanhuspalvelut eivaumlt ole vain helpotus hoivataakan kanssa kamppaileville perheenjaumlsenille ja muille epaumlvirallisille hoitajille vaan ne ovat myoumls tulonsiirto vaumlhaumltuloisille ja voivat siten osaltaan korvata iaumlkkaumliden henkiloumliden tukeutumisen sosiaaliavustukseen Poliittisesti taumlrkeaumlauml on jaumllleen tutkia paremmin kaumlyttoumlmahdollisuuksien tasapuolisuutta niin taloudellisesti sosiaalisesti kuin alueellisestikin Mikauml vaikuttaa palveluiden kaumlyttoumloumln ja ovatko kaikki hoivasta riippuvaiset vanhukset samassa asemassa avun saamiseksi Taumlmauml on taumlrkeauml kysymys myoumls Suomessa jossa alueellinen eriarvoisuus on yksi suuri huolenaihe kuntien palvelurakenteita kehitettaumlessauml

Vanhuspalveluiden laskeminen osaksi kotitalouksien tuloja suurensi kuilua maiden vaumllillauml Jo ennestaumlaumln tasaisempaan tulonjakoon sitoutuneet maat pashyransivat asemiaan entisestaumlaumln maiden vaumllisessauml vertailussa Lapsille suunnatut palvelut eivaumlt kuitenkaan sy ventaumlneet taumltauml kuilua

Metodologiset olettamukset heraumlttaumlvaumlt kysymyksiauml mutta epaumlselvaumlksi ei jaumlauml imputoinnin taumlrkeys ja vaikutusten suunta Taumlmauml naumlkoumlkulma ei ole merkittaumlvauml ainoastaan julkisen sektorin reformien arvioinnissa ja suunnittelussa vaan se kasvattaa myoumls kaumlsitystaumlmme tulonjaosta ja tuloeroista Euroopan hy vinvointishyvaltiossa Julkisten palveluiden ja luontoisetuuksien luoma konteksti pitaumlisikin paremmin huomioida kaikenlaisessa vertailevassa hy vinvointitutkimuksessa

Laumlhteet Aaberge R Bhuller M Langoslashrgen A Mogstad M The distributional impact of public services when needs differ Bonn The Institute for the Study of Labour IZA Discussion Paper 4826 2010

Aaberge R Langoslashrgen A Measuring the benefits from public services The effects of local government spending on the distribution of income in Norway Review of Income and Wealth 2006 52 (1) 61ndash83

Adema W Ladaique M How expensive is the welfare state Gross and net indicators in the OECD Social Expenditure Database (SOCX) Paris OECD OECD Social Employment and Migration Working Papers 92 2009

Baldock J Social care in the United Kingdom A pattern of discretionary social administration Julkaisussa Anttonen A Baldock J Sipilauml J toim The young the old and the state Cheltenham Elgar 2003 109ndash142

Eurooppalaiset elinolot

Bettio F Plantenga J Comparing care regimes in Europe Feminist Economics 2004 10 (1) 85ndash113

Callan T Smeeding T Tsakloglou P Distributional effects of public education transfers in seven European countries Dublin The Economic and Social Research Institute Working Paper 207 2007

Celdragraven X Bermejo E Puente R ym El sistema estatal de atenciacuteon sosiosanitaria en el agravembito de la dependencia 2009 Valencia IBV Asociacioacuten para el cuidado de la calidad

74 de vida 2009 Saatavissa lthttpwwwceafaesthemedceafafilesdocs4a24d0ff10pdfgt Viitattu 2152013

Daycare Trust Childcare Costs Survey 2008London Daycare Trust 2008 Saatavissa lthttp wwwdaycaretrustorgukdatafilesResearchcosts_surveyscost_survey2008pdfgt Viitattu 2152013

Esping-Andersen G The three worlds of welfare capitalism Cambridge Polity Press 1990

Eurostat Development of a methodology for the collection of harmonised statistics on childcare Luxembourg Eurostat Working Papers and Studies 2004

Eurostat Social Protection Database (ESSPROS) Saatavissa lthttpeppeurostateceuropa euportalpageportalsocial_protectionintroductiongt Viitattu 1132014

Evandrou M Falkingham J Hills J Le Grand J Welfare benefits in kind and income distribution Fiscal Studies 1993 14 (1) 57ndash76

Expert Group on Household Income Statistics Final report and recommendations Ottawa 2001 Saatavissa ltwwwlisprojectorglinkscanberrafinalreportpdfgt Viitattu 1832013

Foumlrster M Verbist G Money or kindergarten Distributive effects of cash versus in-kind family transfers for young children Paris OECD Social Employment and Migration Working Papers 135 2012

Garfinkel I Rainwater L Smeeding T Welfare state expenditures and the redistribution of well-being Children elders and others in comparative perspective Luxembourg Luxembourg Income Study Working Paper 387 2005

Garfinkel I Rainwater L Smeeding T A re-examination of welfare states and inequality in rich nations How in kind transfers and indirect taxes change the story Journal of Policy Analysis and Management 2006 25 (4) 897ndash919

Ghysels J Vanhille J Verbist G Compensating for childcare Paper presented at the 8th ESPAnet conference in Budapest September 2ndash4 2010

Goddard M Smith P Equity of access to health care services Theory and evidence from the UK Social Science amp Medicine 2001 53 (9) 1149ndash1162

De Graeve D Van Ourti T The distributional impact of health financing in Europe A review The World Economy 2003 26 (10) 1459ndash1479

Harding A Lloyd R Warren N The distribution of taxes and government benefits in Australia Paper presented at the conference on the distributional effects of government spending and taxation The Levy Economics Institute 15 October 2004 NATSEM 2004

Hernaacutendez-Quevado C Jones AM Loacutepez-Nicolaacutes A Rice N Socio-economic inequalities in health A comparative longitudinal analysis using the European Community Household Panel Social Science amp Medicine 2006 63 (5) 1246ndash1261

Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml

75

Huber M Rodrigues R Hoffmann F Gasior K Marin B Facts and figures on long-term care Europe and North America Vienna European Centre for Social Welfare Policy and Research 2009

Jensen C Worlds of welfare services and transfers Journal of European Social Policy 2008 18 (2) 151ndash162

Jensen C The forgotten half Analysing the politics of welfare services International Journal of Social Welfare 2011 20 (4) 404ndash412

Kamerman SB Early childhood education and care An overview of developments in the OECD countries International Journal of Educational Research 2000 33 (1) 7ndash29

Kremer M The illusion of free choice Ideals of care and child care policy in the Flemish and Dutch welfare states Julkaisussa Michel S Mahon R toim Childcare policy at the crossroads Gender and welfare state restructuring New York Routledge 2002 113ndash142

Kunst AE Bos V Lahelma E ym Trends in socioeconomic inequalities in self-assessed health in 10 European countries International Journal of Epidemiology 2005 34 (2) 295ndash305

Lakin C The effects of taxes and benefits on household income 2002ndash2003 Economic Trends 2004 607 39ndash84

Le Grand J The strategy of equality Redistribution and the social services London Allen amp Unwin 1982

Le Grand J Measuring the distributional impact of the welfare state Methodological issues Julkaisussa Goodin RE Le Grand J toim Not only the poor Boston MA Allen amp Unwin 1987 17ndash33

Lindqvist M Julkisten hyvinvointipalveluiden arvo kotitalouksille Hyvinvointikatsaus 2008 4 40ndash44

Marical F Mira DrsquoErcole M Vaalavuo M Verbist G Publicly-provided goods and the distribution of resources Paris OECD Working paper for Directorate for Employment Labour and Social Affairs 2006

OECD Family Database Paris OECD Saatavissa ltwwwoecdorgelssocialfamily databasegt Viitattu 1342010

OECD Education today The OECD perspective Paris OECD 2009

Preacutevot J Les reacutesidents des eacutetablissements drsquoheacutebergement pour personnes ageacutes en 2007 Eacutetudes et reacutesultats 699 2009 Saatavissa lthttpwwwdreessantegouvfrIMGpdfer699 pdfgt Viitattu 2152013

Radner DB Non-cash income equivalence scales and the measurement of economic wellshybeing Review of Income and Wealth 1997 43 (1) 71ndash88

Sefton T Recent changes in the distribution of the social wage London London School of Economics CASE Paper 62 2002

Sipilauml J Social care services Key to the Scandinavian welfare model Aldershot Avebury 1997

Smeeding T The antipoverty effectiveness of in-kind transfers The Journal of Human Resources 1977 12 (3) 360ndash378

Eurooppalaiset elinolot

Smeeding T Saunders S Coder J ym Poverty inequality and family living standards impact across seven nations The effect of noncash subsidies for health education and housing Review of Income and Wealth 1993 39 (3) 229ndash256

Steckmest E Noncash benefits and income distribution Luxembourg Luxembourg Income Study Working Paper 100 1996

Stiglitz JE Sen A Fitoussi J-P Report by the Commission on the measurement of economic performance and social progress 2009 Saatavissa lthttpwwwstiglitz-sen-fitoussifr

76 documentsrapport_anglaispdfgt Viitattu 2152013

Tawney RH Equality London George Allen amp Unwin Ltd 1964

Tsakloglou P Antoninis M On the distributional impact of public education Evidence from Greece Economics of Education Review 1999 18 (4) 439ndash452

Vaalavuo M Towards an improved measure of income inequality The impact of public services on income distribution An international comparison Florence European University Institute 2011

Vaalavuo M The redistributive impact of ldquooldrdquo and ldquonewrdquo social spending Journal of Social Policy 2013 42 (3) 513ndash539

Van Doorslaer E Koolman X Jones AM Explaining income-related inequalities in doctor utilization in Europe Health Economics 2004 13 (7) 629ndash647

Verbist G Foumlrster M Vaalavuo M The impact of publicly provided services on the distribution of resources Review of new results and methods Paris OECD Social Employment and Migration Working Papers 130 2012

Wasoff F Day I Family policies Eastbourne Gildredge Press 2000

Oumlsterle A Equity choices and long-term care policies in Europe Allocating resources and burdens in Austria Italy the Netherlands and the United Kingdom Aldershot Ashgate 2002

Elinolot ja muuttuvat perherakenteet

Eurooppalaiset elinolot

Jani Erola ja Juho Haumlrkoumlnen 78 Lastensaannin vaikutus hyvinvointiin Euroopassa

Lapsiperheiden hy vinvointi on yhteiskunnallisen keskustelun pysy vauml teema Aihe liitty y paitsi lapsiin ja lasten kasvattamiseen myoumls kysymyksiin perheen ja tyoumln yhteen sovittamisesta sekauml tasa-arvosta miesten ja naisten sekauml eri sukupolvien vaumllillauml Laaja-alaisuudesta johtuen keskusteluun osallistuvat niin kansalaiset paumlaumlttaumljaumlt kuin tutkijatkin Viime aikoina tiedot lapsiperheiden toimeentulon muutoksista ja lasten suhteellisen tulokoumlyhy ysriskin lisaumlaumlntymisestauml ovat vauhshydittaneet keskustelua (esim Haumlmaumllaumlinen ja Kangas 2010 Moisio 2010)

Keskustelua on luonnollisesti motivoinut huoli lapsista Yhtauml hy vin voishydaan kuitenkin myoumls kysyauml miten perheellistyminen ja lastensaanti vaikuttavat vanhempien hy vinvointiin Voidaan olettaa ettauml vaikutukset riippuvat tutkitun hy vinvoinnin luonteesta Ruokittavien suiden lisaumlaumlntyminen asettaa usein paishyneita perheiden taloudelle samaan aikaan kun hoivan tarpeen lisaumlaumlntyminen vaumlhentaumlauml naisten tyoumln tarjontaa ja lastensaanti naumlin ollen usein heikentaumlauml pershyheiden taloudellista hy vinvointia

On mahdollista ettauml perheellistymisen taloudelliseen toimeentuloon luoshymia paineita pidetaumlaumln luonnollisena osana lastensaantia Perheellistymisellauml saattaa olla positiivisia vaikutuksia muihin hy vinvoinnin osa-alueisiin Lasten syntymaumlaumln itsessaumlaumln liitty y positiivisia tunteita ja lasten kasvamiseen liitty villauml tapahtumilla voi olla myoumlnteinen vaikutus myoumls vanhempiin Lisaumlksi synnytysshysairaaloiden neuvoloiden leikkipuistojen paumlivaumlkotien ja koulujen kautta tutusshytutaan ihmisiin joiden kanssa vanhemmat eivaumlt vaumllttaumlmaumlttauml aiemmin ole olleet tekemisissauml Naumlmauml kontaktit eivaumlt liity ainoastaan koulutus- tai tyoumlpaikkaan Lasten kautta synty vaumlt uudet sosiaaliset suhteet ja verkostot voivat toimia myoumls vanhempia hyoumldyttaumlvinauml sosiaalisina resursseina

Lastensaannin vaikutuksella hy vinvointiin voi olla vaikutuksia myoumls vaumlestoumln uusintamiseen Kun lapsia ei moderneissa yhteiskunnissa tarvitse hankkia vain siitauml sy ystauml ettauml vanhemmat tarvitsisivat heitauml turvaamaan oma toimeentulonsa vanhuudessa lasten hankkimisen materiaaliset motiivit katoavat Tehokkaan raskauden ehkaumlisyn aikakaudella syntyv y yttauml on myoumls helpompi kontrolloida Taumllloumlin on oletettavaa ettauml lastensaannin todellisilla tai oletetuilla hy vinvointishyvaikutuksilla on suurempi merkitys kuin aikaisemmin Jos naumlmauml vaikutukset

Erola ja Haumlrkoumlnen Lastensaannin vaikutus hyvinvointiin Euroopassa

79

ovat paumlaumlosin negatiivisia voidaan sen odottaa heijastuvan myoumls miesten ja naisten lastensaantisuunnitelmiin ja taumlten vaumlhentaumlvaumln synty v y yttauml

Eurooppalaiset yhteiskunnat poikkeavat toisistaan paitsi lapsiperheille osoishytetun perusturvan myoumls sosiaalisten suhteiden jaumlrjestaumlytymisen ja onnellisuuden osalta Ilmioumliden keskinaumlisiauml syyndashseuraus-suhteita ei tunneta kovinkaan hy vin saati niiden yhteisvaihtelun roolia kolmansien esimerkiksi vaumlestoumlllisten tekijoumliden maumlaumlrittelijaumlnauml Siinauml missauml tulonsiirroilla voidaan ehkauml helpostikin vaikuttaa lapsiperheiden taloudelliseen hy vinvointiin ja sitauml kautta perheellistymiseen on muiden hy vinvoinnin ulottuvuuksien vaikutus vaikeammin ennustettavissa ja ennakoitavissa

Tutkimme taumlssauml artikkelissa miten vanhemmuus vaikuttaa kotitalouden taloudelliseen hy vinvointiin ty y t y vaumlisy y teen ja sosiaalisiin verkostoihin eri eurooppalaisissa hyvinvointiregiimeissauml Keskeinen kiinnostus liittyy kysymykseen kompensoivista mekanismeista lisaumlaumlnty vaumltkouml ty yty vaumlisy ys ja sosiaaliset suhteet vaikka talous kokisikin rasitteita Voidaanko lapsiperheiden vanhempia siis pitaumlauml ty yppiesimerkkeinauml jonkinlaisista rdquoonnellisista koumlyhistaumlrdquo Missauml maumlaumlrin eri hy vinshyvointivaltioiden institutionaaliset puitteet liitty vaumlt hy vinvoinnin ulottuvuukshysien ja lastensaannin vaumllisen yhteyden vaihtelemiseen Taumltauml ennen kuvaamme kuitenkin eraumlitauml keskeisiauml eurooppalaisten perhejaumlrjestelmien ominaisuuksia ja merkittaumlviauml muutoksia viime vuosikymmeninauml

Perheellistymisen muuttuminen Euroopassa

Eurooppalaisten yhteiskuntien uskotaan kaumlyvaumln laumlpi niin sanottua toista vaumlesshytoumlllistauml murrosta (esim Lesthaeghe 1998) Ensimmaumlinen murros alkoi joissakin yhteiskunnissa jo 1700-luvulla viimeisissauml Euroopan maissa viime vuosisadan aikana Taumllle murrokselle oli leimallista elinajan pidentyminen ja lapsikuolleishysuuden vaumlheneminen niin sanotun romanttisen avioliiton yleistyminen ja lapshysiluvun pieneneminen Toinen murros on ajoitettu alkamaan viime vuosisadan jaumllkimmaumlisellauml puoliskolla Taumllle murrokselle on ollut ty y pillistauml avioerojen yleistyminen avoliiton muuttuminen yleisesti hy vaumlksy tyksi perhemuodoksi avioitumis- ja naisten ensisynnytysiaumln nouseminen sekauml lasten maumlaumlraumln vaumlheshyneminen entisestaumlaumln ja alle vaumlestoumln uusintamistason Naumlmauml muutokset ovat tapahtuneet samaan aikaan niitauml tukevien yhteiskunnallisten arvomuutosten kanssa (Lesthaeghe 2010)

Tarkastellaan ensin avioliittoja ja avioeroja Kuviossa 1 (s 80) esitetaumlaumln avioliittojen maumlaumlrauml tuhatta henkeauml kohden Euroopan suurissa maissa Saksassa

Eurooppalaiset elinolot

Kuvio 1 Avioliitot 1 000 asukasta kohden eraumlissauml EU-maissa vuosina 1990ndash2011

Avioliitot 1 000 asukasta

Laumlhde Eurostat 2012

Kuvio 2 Avioituneet 35-vuotiaasta vaumlestoumlstauml

Laumlhde Eurostat 2012

1990

1990

1992

1992

1994

1994

1996

1996

1998

1998

2000

2000

2002

2002

2004

2010

0

10

20

30

40

50

60

70

Saksa

Ranska

Italia

Suomi

Ruotsi

2010

2004

2006

20

06

2008

2008

80

0

1

2

3

4

5

6

7

8

Saksa

Viro Ranska Italia Suomi Ruotsi Iso-Britannia

Erola ja Haumlrkoumlnen Lastensaannin vaikutus hyvinvointiin Euroopassa

81

Ranskassa Italiassa ja Isossa-Britanniassa sekauml Suomessa ja naapurimaissamme Ruotsissa ja Virossa vuosina 1990ndash2011 Jakaumien perusteella ei ole havaittavissa yleiseurooppalaista vahvaa avioitumiseen liitty vaumlauml trendiauml Avioliittojen maumlaumlrauml tuntui vuoden 2001 paikkeilla jossain maumlaumlrin laumlhenty vaumln eri maissa joskin useamshypien maiden vertailussa taumlmauml olisi tulkittavissa laumlhinnauml sattumanvaraiseksi vaihteluksi

Suomen ja Ruotsin trendien perusteella ehkaumlpauml taumlrkein huomio on se ettauml vaihtelu naumlyttaumlauml naumlissauml maissa seuraavan muutaman vuoden viiveellauml taloudellisia suhdanteita ndash nousukaudella avioliittojen maumlaumlrauml lisaumlaumlnty y laskukaudella vaumlhenee Muihin maihin vastaava havainto ei kuitenkaan sovi Laumlhes kaikissa Euroopan suurissa maissa avioituminen on taumlnauml ajanjaksona vaumlhentynyt Virossa avioishytumisen nopea vaumlheneminen liitty y itaumlblokin murtumisen myoumltauml siirtymiseen jaumlrjestelmaumltaloudesta markkinatalousregiimiin

Kokonaisavioitumislukujen ongelmana on se ettauml ne eivaumlt kerro suoraan moniko avioituu elinaikanaan Toisin sanoen avioitumisen vaumlheneminen saatshytaa vaihtoehtoisesti kuvastaa avioitumisen viivaumlstymistauml avioliitot solmitaan vanhemmalla iaumlllauml mahdollisesti vasta ensimmaumlisten lasten syntymaumln jaumllkeen Kuviossa 2 esitetaumlaumln kuinka suuri osuus 35-vuotiaasta vaumlestoumlstauml on tuohon ikaumlaumln mennessauml avioitunut niissauml kuviossa 1 esitetyissauml maissa joista tieto on saatavilla Kuvio 2 osoittaa kuinka avioituminen on 35 vuoden ikaumlaumln mennessauml muuttunut etenkin suurissa maissa entistauml harvinaisemmaksi Vaikka taumlmaumlkaumlaumln kuvio ei suoraan kerro moniko avioituu elinaikaan tukevat tulokset oletuksia toisesta vaumlestoumlllisestauml murroksesta Suomessa ja Ruotsissa avioitumisen vaumlheneminen naumlyttaumlauml pysaumlhtyneen (esim Ohlsson-Wijk 2011) Kaiken kaikkiaan avioitumisen yleisy ys naumlyttaumlauml eri maissa jossain maumlaumlrin laumlhentyvaumln toisiaan

Avioerojen kohdalla maiden laumlhentyminen naumlky y avioitumista selkeaumlmmin Kuv iossa 3 (s 82) esitet auml auml n av ioerojen mauml auml rauml t u hat ta a su k asta kohden ensimmaumlisestauml vertailusta tutuissa seitsemaumlssauml Euroopan valtiossa Avioeroriskin vaihtelu on maiden vaumllillauml pienent yny t huomattavasti Vertailumaista vain katolisen Italian avioeroaste poikkeaa huomattavasti muista maista Italia on myoumls ainoa maa jossa avioerot ovat tasaisesti lisaumlaumlntyneet koko tarkastellun ajanjakson ajan Avioerojen osalta toinen vaumlestoumlllinen murros onkin useimmissa eurooppalaisissa yhteiskunnissa jo tapahtunut

Eurooppalaiset elinolot

1990

1992

1994

1996

1998

2000

2002

2004

2006

2008

2010

Kuvio 3 Avioerot 1000 asukasta kohden eraumlissauml EU-maissa

70

60

50

40

30

20

10

0

1990

1992

1994

1996

1998

2000

2002

2004

2006

2008

2010

Saksa Viro Ranska Italia Suomi Ruotsi Iso-Britannia

Laumlhde Eurostat 2012

Kuvio 4 Avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten osuus kaikista syntyneistauml

0

Avioerot 1 000 asukasta 6

5

Saksa 82 4 Viro Ranska

3 Italia Suomi Ruotsi 2 Iso-Britannia

1

Laumlhde Eurostat 2012

Erola ja Haumlrkoumlnen Lastensaannin vaikutus hyvinvointiin Euroopassa

Laumlhde Eurostat 2012

1990

1992

1994

1996

1998

2000

2002

2004

2006

2008

2010

Laumlhde Eurostat 2012

Kuvio 6 Synnyttaumlneiden naisten keski-ikauml

Ikauml 32

31

30

29

28

27

26

25

1990

1992

1994

1996

1998

2000

2002

2004

2006

2008

2010

Kuvio 5 Kokonaishedelmaumlllisyysaste

Lastanainen 22

2

1883

16

14

12

1

Saksa Viro Ranska Italia Suomi Ruotsi Iso-Britannia

Saksa Viro Ranska Italia Suomi Ruotsi Iso-Britannia

Eurooppalaiset elinolot

84

Avioliiton uskotaan menettaumlneen suosiotaan avoliittojen yleistymisen myoumltauml (esim Sobotka ja Toulemon 2008) Suomen kohdalla tiedaumlmme avoliiton olevan kaumlytaumlnnoumlssauml universaali sillauml yli 90 prosenttia uusista liitoista on avoliittoja (Jalovaara 2011) Luotettavia aikasarja-aineistoja avoliitoista Euroopan eri maissa ei sellaisenaan ole saatavilla Hy vaumln kuvan avoliittojen muuttumisesta entistauml hy vaumlksytymmaumlksi perhemuodoksi antaa kuitenkin kuvio 4 (s 82) Siinauml esitetaumlaumln avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten maumlaumlrauml samoissa maissa tarkasteluajanshyjaksona Maumlaumlrauml naumlyttaumlauml lisaumlaumlnty vaumln kaikissa muissa maissa paitsi Suomessa ja Ruotsissa Maiden vaumlliset erot ovat suuria Esimerkiksi Virossa avioliiton ulkoshypuolella synty y liki puolet enemmaumln lapsia kuin Suomessa Italiassa taas puolet vaumlhemmaumln Taumlmaumlkin tulos on yhtenevaumlinen toisen vaumlestoumlllisen murroksen teesin kanssa jonka mukaan avioliittoinstituution merkitys perhe-elaumlmaumln jaumlsentaumljaumlnauml on vaumlhenty ny t

Vaikka kuvioiden 5 ja 6 (s 83) maakohtaiset trendit eivaumlt osoitakaan mershykittaumlvaumlauml paumlaumlllekkaumlisy yttauml on lastensaannin siirtymisen myoumlhempaumlaumln elaumlmaumlnshyvaiheeseen (sekauml muiden lastensaannin ajoitukseen liitty vien tekijoumliden) naumlhty merkittaumlvaumlsti selittaumlvaumln kokonaishedelmaumlllisy ysasteessa tapahtuneita muutoksia (esim Goldstein ym 2009) Taumlmauml siksi ettauml aivan kuten kokonaisavioituvuusshyluvutkaan ei myoumlskaumlaumln kokonaishedelmaumlllisy ysaste suoraan kerro siitauml monshytako lasta kukin nainen saa elaumlmaumlnsauml aikana Synnyttaumljien keski-iaumln noustessa trendinomaisesti kunakin vuonna syntyneiden lasten maumlaumlrauml vaumlhenee vaikka naisten elinaikanaan saamien lasten lukumaumlaumlrauml pysyisikin vakiona

Eurooppalaisten kotitalouksien rakenteissa esiinty vistauml eroista (Lief broer ja Fok kema 2008) huolimatta perheiden muodostu ksen ja purkautumisen trendit muistuttavat yleisellauml tasolla toisiaan Ne ovat taumlltauml osin nyt laumlhempaumlnauml toisiaan kuin esimerkiksi Goslashsta Esping-Andersenin The Three Worlds of Welfare Capitalism -kirjaa julkaistaessa vuonna 1990 Toisin sanoen perheellistymisen osalta maat ovat laumlhentyneet toisiaan Sen sijaan perhepolitiikassa esiinty y yhauml eroja maiden vaumllillauml vaikka taumlllaumlkin saralla tiettyauml laumlhentymistauml on tapahtunut Etenkin huoli ikaumlrakenteen muutoksista on aktivoinut sosiaalipolitiikan tekijoumlitauml ympaumlri Euroopan Kuten kuviosta 7 naumlky y tulonsiirtojen osalta maat poikkeavat 2000-luvulla etenkin lapsiperheiden tukemisen ty ypin pikemminkin kuin absoshyluuttisen maumlaumlraumln suhteen Pohjoismaissa lapsiperheitauml on tuettu palveluiden ja tulonsiirtojen avulla Isossa-Britanniassa Saksassa ja Italiassa veroetujen kautta

Pohjoismaat ovat yllaumlpitaumlneet asemaansa aktiivisen perhepolitiikan suunnanshynaumlyttaumljinauml ja tukevat muita maita aktiivisemmin aumlitien tyoumlssaumlkaumlyntiauml vanhemshypainvapaiden ja lastenhoidon keinoin vaikkakin Suomen kotihoidon tuen avulla yllaumlpidetyt pitkaumlt poissaolot poikkeavatkin hieman taumlstauml ideaality yppisestauml mallista Mannermaisen regiimin maissa ja etenkin Etelauml-Euroopassa perheillauml on puolestaan ollut perinteisesti suurempi vastuu hyvinvoinnin tuottajina ja sosiaalipolitiikan rooli perheiden ja etenkin aumlitien tyoumlssaumlkaumlynnin tukemisessa

Erola ja Haumlrkoumlnen Lastensaannin vaikutus hyvinvointiin Euroopassa

SVir

Ransk Itali

Iso-Brit

anniSaks

Kuvio 7 Julkisten varojen kohdentaminen perhe-etuuksiin osuus bruttokansantuotteesta vuonna

2007

4 0

3 5

85 3 0

2 5

2 0

1 5

1 0

0 5

0 0

V e r o e d u t P a l v e l u t T u l o n s i i r r o t

Iso-Brit

annia Suomi

Ruotsi Viro

Ranska

Saksa Ita

lia

Yhdysvalla

t

OECD-ke

skiarvo

Laumlhde OECD 2012

Kuvio 8 Vanhempien tyoumlssaumlkaumlynti maittain

Muut Molemmat tyoumlvoimanulkopuolella Yksi kokoaikainen Toinen koko- toinen osa-aikainen Molemmat vanhemmat kokoaikaisia

0

20

40

60

80

100

uomi o a a a a

Laumlhde OECD 2012

Eurooppalaiset elinolot

86

on ollut rajoittuneempi Taumlmauml naumlky y selvaumlsti kuviossa 8 (s 85) jossa esitetaumlaumln tyoumlssaumlkaumlynnin jakautuminen maittain perheissauml (pois lukien Ruotsi) Molempien vanhempien kokoaikainen tyoumlssaumlkaumlynti on yleisintauml Suomessa harvinaisinta Saksassa Yhden tyoumlssauml kaumlyvaumln vanhemman kotitaloudet ovat kuitenkin kohshytuullisen tavallisia myoumls Suomessa

Lastensaannin vaikutus hyvinvointiin

Lastensaannin vaikutuksia hy vinvointiin on laumlhestytty monin tavoin Perheen taloustieteessauml lastensaannin on naumlhty lisaumlaumlvaumln palkkatyoumln ulkopuolella vietettaumlshyvaumln ajan arvoa ja taumlten vaumlhentaumlvaumln tyoumln tarjontaa Tosin tyoumln tarjonnan on naumlhty vaumlhenevaumln ainoastaan aumlideillauml jotka yhauml kantavat paumlaumlvastuun lastenhoidosta kun taas isien tyoumln tarjonnan odotetaan jopa lisaumlaumlntyvaumln perheen kasvamisesta johtuvien taloudellisten paineiden johdosta (Becker 1981) Kaiken kaikkiaan lastensaannin on uskottu vaumlhentaumlvaumln naisten tyoumlssaumlkaumlyntiauml t youmltunteja sekauml palkkatuloja (Killingsworth ja Heckman 1987) Naumlmauml seikat heikentaumlvaumlt koko kotitalouden taloudellista toimeentuloa (Aassve ym 2005)

Sosioekonomiset tekijaumlt vaikuttavat lastensaantiin Esimerkiksi korkeasti koulutetut naiset saavat ensimmaumlisen lapsensa keskimaumlaumlraumlistauml myoumlhemmin (esim Andersson ym 2009) Toisaalta myoumls taloudellisten hankaluuksien on naumlhty vaikuttavan lastentekoaikeisiin negatiivisesti (Easterlin 1975) Suomessa tyoumlvaumlenluok kaisten naisten lapsiluku on esimerkiksi pienempi kuin muihin yhteiskuntaluokkiin kuuluvien naisten (Erola 2010) Naumliden valikoivien mekashynismien vuoksi lastensaannin kausaalista vaikutusta hyvinvointiin on vaikea analysoida

Perheen ja tyoumln vaumllistauml jaumlnnitettauml on pyritty lieventaumlmaumlaumln erilaisin perhe- ja sosiaalipoliittisin ohjelmin Vanhempainvapaiden avulla on mahdollistettu pienten lasten hoitaminen ilman tyoumlpaikan menettaumlmisen tai merkittaumlvaumln tulonshymenetyksen vaaraa Sen sijaan lasten paumlivaumlhoitojaumlrjestelmiauml on kehitetty etenkin aumlitien tyoumlssaumlkaumlyntiauml silmaumlllauml pitaumlen Vaikka pitkitty neet vanhempainvapaat voivatkin osaltaan olla yhteydessauml sukupuolten eriarvoisuuteen (Ruhm 1998) on vanhempainvapaiden todettu kuitenkin vaikuttavan positiivisesti aumlitien tyoumlllishysy yteen (Jaumotte 2003) Edullisen ja laadukkaan paumlivaumlhoidon on myoumls osoitettu lisaumlaumlvaumln naisten tyoumln tarjontaa (Blau ja Robins 1991 Uunk ym 2005) Kaiken kaikkiaan perhepalvelut vahvistavat perheiden kiinnittymistauml tyoumlmarkkinoille ja taumltauml kautta niiden toimeentuloa

Lastensaanti vaikuttaa toki hyvinvointiin ja ty yty vaumlisy yteen laajemminkin Tuloihin perustuvia hy vinvoinnin mittareita on pitkaumlaumln pidetty rajoittuneina ja

Erola ja Haumlrkoumlnen Lastensaannin vaikutus hyvinvointiin Euroopassa

87

hy vinvoinnin laajempia ulottuvuuksia huomioimattomina Esimerkiksi Arnstein Aassve ym (2005) tutkivat lastensaannin vaikutusta yleiseen materiaaliseen hyvinshyvointiin kaumly ttaumlen tulomittareita monipuolisempia deprivaation mittareita Tulosten mukaan lapsen saaminen heikensi materiaalista hy vinvointia kaumlytetystauml mittarista riippumatta joskin naumlmauml negatiiviset vaikutukset olivat heikompia Pohjoismaissa ja merkittaumlvaumlmpiauml Etelauml- ja Manner-Euroopassa

Materiaalisten elinolojen lisaumlksi on tutkittu lastensaannin vaikutuksia muun muassa sosiaalisiin suhteisiin sekauml onnellisuuteen Lapsen syntymauml vaumlhentaumlauml puolisoiden keskinaumlistauml aikaa ja usein myoumls parisuhdety y ty vaumlisy y ttauml (esim Crohan 1996) Toisaalta lasten on naumlhty integroivan vanhempiaan muihin soshysiaalisiin verkostoihin (Gallagher ja Gerstel 2001) Joka tapauksessa voitaneen argumentoida ettauml vanhemmuus muuttaa sosiaalisia verkostoja enemmaumln lasten ympaumlrille rakentuviksi ja lasten ehdoilla toimiviksi

Viime aikoina on yhteiskuntatieteissaumlkin kiinnitetty yhauml enemmaumln huomiota onnellisuuteen Perhe-elaumlmaumlauml vakaine parisuhteineen ja lapsineen pidetaumlaumln yleisesti onnellisen elaumlmaumln kulmakivinauml Odotusta onnellisuuden taumlyttymisestauml voidaan pitaumlauml yhtenauml lastensaantiin ylipaumlaumlnsauml vaikuttavista tekijoumlistauml Hans-Peter Kohler ym (2005) ovat todenneet ettauml ensimmaumlisen lapsen saanti lisaumlauml onnellishysuutta etenkin naisilla kun taas myoumlhemmaumlllauml synty vy ydellauml on pikemminkin onnellisuutta vaumlhentaumlvauml vaikutus Lastensaannin vaikutus onnellisuuteen riippuu silti muistakin tekijoumlistauml Kohlerin ja haumlnen kollegoidensa tutkimuksessa havaitshytiin ettauml miehillauml vaikutus liitty y vahvasti parisuhteessa elaumlmiseen Toisaalla on havaittu tyoumlssaumlkaumlynnin lisaumlaumlvaumln isien mutta harvemmin aumlitien onnellisuutta (Aassve ym 2012) Jaumllkimmaumlisessauml tutkimuksessa havaittiin lisaumlksi ettauml lasten onnellisuutta lisaumlaumlvauml vaikutus oli voimakkaampi Pohjoismaissa ja Etelauml-Eurooshypassa muuhun Eurooppaan verrattuna ja ettauml maaryhmaumlkohtainen vaihtelu oli erityisen voimakasta naisilla Rachel Margolis ja Mikko Myrskylauml (2011) saivat vastaavanlaisia tuloksia omassa vertailevassa tutkimuksessaan joskin heidaumln tutkimuksensa loi pessimistisemmaumln kuvan lasten lukumaumlaumlraumln vaikutuksesta onnellisuuteen lapsiluvun lisaumlaumlnty minen vaumlhensi onnellisuutta mutta vain hetkellisesti Kun lapset olivat muutaman vuoden vanhempia ne lisaumlsivaumlt onnelshylisuutta Jukka Savolainen ym (2001) puolestaan havaitsivat tutkimuksessaan ettauml vastasyntyneiden aumlidit ovat yleisesti ottaen kaikkein ty yty vaumlisimpiauml mutta lapsiluvun lisaumlaumlntyminen lisaumlauml myoumls aumlrtyneisy yttauml ja masennusta

Kaiken kaikkiaan lastensaannin vaikutus hy vinvointiin on moniulotteinen ja riippuu niin parisuhdetilanteesta taloudellisesta asemasta ja tyoumlssaumlkaumlynnistauml aiempien lasten lukumaumlaumlraumlstauml kuin asuinmaastakin

Eurooppalaiset elinolot

88

Aineisto ja muuttujat

Miten vanhemmuus siis vaikuttaa taloudelliseen hyvinvointiin ty ytyvaumlisy y-teen ja sosiaalisiin verkostoihin eurooppalaisissa hy vinvointiregiimeissauml Entauml miten taloudellinen tilanne vaikuttaa ty yty vaumlisyyteen ja sosiaalisiin suhteisiin Kaumly taumlmme tutkimuskysymyksiimme vastaamiseen Eurooppalaisen elinoloshyaineiston (ECHP) kaikkia aaltoja jotka kattavat ajanjakson vuodesta 1994 vuoteen 2001 Vaikka aineisto ei olekaan taumlysin ajantasainen on sen merkittaumlvauml etu sen pitkittaumlisluonne ECHP onkin ainoa vertailukelpoinen koko Euroopan kattava paneeliaineisto (ks myoumls Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa) Taumlstauml on etua tutkittaessa lastensaannin vaikutuksia hy vinvointiin ja ty yty vaumlisy yteen Taumlstauml enemmaumln edempaumlnauml Voidaan olettaa ettauml lastensaannin ja hy vinvoinnin vaumlliseen yhteyteen vaikuttavat mekanismit ovat sen verran yleisiauml ja myoumls pysy viauml ettauml tulokset olisivat vastaavia uuttakin aineistoa kaumlytettaumlessauml

Aineisto kattaa 14 eurooppalaista yhteiskuntaa Suomi Saksa Tanska Alankomaat Belgia Luxemburg Ranska Iso-Britannia Irlanti Italia Kreikka Espanja Portugali ja Itaumlvalta Taumlmaumln ansiosta kaumlytettaumlvissaumlmme on noin 50 000 tapausta joissa yksiloumlauml kohden on parhaimmillaan kahdeksan havaintoa

Tarkastelemme tutkimuskysymyksiaumlmme hyvinvointiregiimeittaumlin (Esping-Andersen 1999) Kiinnostuksemme kohteena on lastensaannin vaikutuksissa mahdollisesti esiinty vaumlt maaryhmaumlkohtaiset erot Raportoimalla tuloksemme maaryhmittaumlin maittaisten analy ysien sijaan varmistamme tarpeeksi suuret aishyneistokoot kutakin analy ysia varten (ks Aassve ym 2005 esimerkkinauml vastaavasta asetelmasta) Jaamme maat neljaumlaumln hy vinvointivaltioregiimiin pohjoismainen (Suomi ja Tanska) liberaali (Iso-Britannia ja Irlanti) konservatiivinen (Alankoshymaat Belgia Luxemburg Ranska Saksa ja Itaumlvalta) sekauml familistinen (Espanja Ita lia Por tuga li K reik ka) Naumliden maar yhmien voidaan katsoa erottuva n dekommodifikaation1 sosiaaliturvan jaumlrjestaumlmisen yleisen yhteiskunnallisen eriarvoisuuden sekauml naumlihin liitettyjen yhteiskunnallisten arvojen suhteen (Esping-Andersen 1999 Andreszlig ja Heien 2001 Arts ja Gelissen 2002)2 Niin kuin edellauml esitetyistauml kuvioista voi havaita maat poikkeavat vaumlhaumlisemmin perherakenteen ja erityisesti sen muutosten osalta

Mittaamme kotitalouksien taloudellista toimeentuloa kotitalouden z-stanshydardoituina kokonaistuloina (OECDn modifioitua ekvivalenssiskaalaa kaumlyttaumlen vrt Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa)3 Kaumlytetty tulostandardointi skaalaa kussakin maassa tulot poikkileikkausajankohdan mukaan niin ettauml

1 Dekommodifikaatiolla tarkoitetaan yleisesti hy vinvointivaltion takaamaa mahdollisuutta markkishynoista riippumattomaan toimeentuloon

2 Koska Ruotsin ECHP-aineisto ei ole paneeli emme ota sitauml mukaan analy yseihimme

3 Lisaumlksi analyysit toistettiin kaumlyttaumlen kotitalouden pienituloisuutta selitettaumlvaumlnauml muuttujana Tulokset ovat yhtenevaumliset kotitaloustulojen perusteella saatujen kanssa

Erola ja Haumlrkoumlnen Lastensaannin vaikutus hyvinvointiin Euroopassa

89

tulojen keskiarvo on 0 ja keskihajonta 1 Taumlmaumln ansiosta tulot ovat vertailukelshypoisia yli ajan ja eri maiden (ja niiden valuuttojen) vaumllillauml Kotitalouden tulot ovat henkiloumlkohtaisia tuloja parempi toimeentulon mittari kotitalouden sisaumlisen tulonjaon seurauksena

Mittaamme yleistauml hy vinvoinnin tasoa neliulotteisena itse ar vioituna ty yty vaumlisy ytenauml tyoumlhoumln omaan talouteen asumiseen ja vapaa-aikaan Kukin muuttuja saa aineistossa arvoja 1ndash 6 arvon 6 viitatessa siihen ettauml vastaaja on taumlysin ty yty vaumlinen Naumlistauml on muodostettu yksinkertainen summamuuttuja joka on myoumls z-standardoitu Sosiaalisia suhteita arvioimme kahden muuttujan perusteella kuinka usein tapaa ystaumlviauml ja sukulaisia (paumlivittaumlin kerran viikossa pari kertaa viikossa pari kertaa kuukaudessa harvemmin) sekauml yhdistyksiin ja kerhoihin kuulumisen kautta (kuuluuei)

Lastensaantiin liitty vinauml selittaumlvinauml muuttujina kaumlytaumlmme lasten maumlaumlraumlauml lineaarisena sekauml dummy-muuttujia ensimmaumliselle ja toiselle lapselle Lisaumlksi kaumlytaumlmme dummy-muuttujia sille ettauml perheessauml on vastasyntynyt lapsi (toisin sanoen joku lapsista on alle 1 vuotta) tai pikkulapsi (alle 4 vuotta) Kontrollishymuuttujina kaumlytaumlmme ikaumlauml iaumln nelioumltauml sekauml dummy-muuttujia sille onko henkilouml yksin asuva vai avioliitossa tyoumltoumln vai toumlissauml Naumlillauml kontrollimuuttujilla pyrimme korjaamaan ajan myoumltauml muuttuvista tekijoumlistauml mahdollisesti koituvaa harhaa Kontrollimuuttujien osalta emme raportoi tuloksia vaan ne ovat tarvittaessa saatavissa kirjoittajilta Estimoimme mallit miesten ja naisten osalta erikseen pois lukien ne joissa koko kotitalouden tulot ovat selitettaumlvaumlnauml muuttujana

Menetelmaumlt

Kausaa lisen paumlaumlttely n kanna lta suurin haaste liitt y y havainnoimat tomien muuttujien kontrollointiin (Haumlrkoumlnen 2004) Hokema siitauml ettauml korrelaatio ei ole kausaalisuutta tarkoittaa taumlssauml tapauksessa sitauml ettauml pelkaumlstaumlaumln vertailemalla lapsen saaneiden hyvinvointia ja ty yty vaumlisy yttauml lapsettomien vastaaviin emme voi sanoa vielauml mitaumlaumln lastensaannin vaikutuksista Tavallisten (havaittujen) muuttujien kontrollointikaan ei vielauml tuota ratkaisua pulmaan joka pohjimshymiltaan liitty y siihen ettauml lapsen saaneet saattaisivat olla muita enemmaumln tai vaumlhemmaumln ty ytyvaumlisiauml lapsen saamisesta huolimatta Lapsen saaneet eroavat siis muista todennaumlkoumlisesti myoumls havainnoimattomien muuttujien osalta

Osaratkaisun taumlhaumln ongelmaan tuovat paneeliaineistot Kaumlyttaumlmaumlllauml samoshyjen henkiloumliden peraumlkkaumlin havaittuja tietoja voimme jossain maumlaumlrin lieventaumlauml havainnoimattomista muuttujista koituvaa estimointiharhaa (Halaby 2004) Niin sanottujen kiinteiden vaikutusten (fixed ef fects FE) paneeliregressioiden

Eurooppalaiset elinolot

90

avulla voidaan kontrolloida ajan myoumltauml vakiona saumlily vien tekijoumliden vaikutus Taumlmauml perustuu siihen ettauml naumliden tekijoumliden voidaan ajatella vaikuttavan hy vinvointiin ja ty y ty vaumlisy yteen samalla tavalla sekauml lastensaantia ennen ettauml sen jaumllkeen Esimerkiksi lapsen saamisen vaikutus tuloihin estimoitaisiin liian suurena ellei tutkittaessa otettaisi huomioon niiden laumlhtoumltasoa Hyoumldynnaumlmme tietoa kulloinkin selitettaumlvaumln muuttujan aikaisemmasta aallosta saamasta arvosta niin sanottuna myoumlhaumlistettynauml (lagged) paneeli-instrumenttina Esimerkiksi tutkittavan henkiloumln myoumlhempi tulo ei voi vaikuttaa aiempaan tuloon sen sijaan vastakkaiseen suuntaan yhteys on todennaumlkoumlinen

Raportoitavat estimaatit tulkitaan muutoksina peraumlkkaumlisten havaintojen vaumllillauml Toisin sanoen lasten maumlaumlraumln lineaarinen vaikutus viittaa selitettaumlvaumlaumln muutokseen kun lasten maumlaumlrauml kasvaa yhdellauml Vastaavasti ensimmaumlisen lapsen estimaatti viittaa siihen kuinka paljon erityisesti esikoisen syntymauml vaikuttaa selitettaumlvaumlaumln muuttujaan kun taas alle yksivuotiaan lapsen vaikutus viittaa yleisesti ottaen lapsen syntymaumlaumln

Jotta tulokset olisivat paremmin vertailtavissa myoumls eri selitettaumlvien muutshytujien osalta mallinnamme myoumls muiden ihmisten tapaamisalttiuden sekauml yhshydistyksiin ja seuroihin kuulumisen todennaumlkoumlisy ydet niin sanottuna lineaarisena todennaumlkoumlisyytenauml Toisin sanoen logistisen regression sijaan myoumls dikotomisia vasteita selitetaumlaumln lineaarisia regressiomalleja kaumlyttaumlen

Tulokset Lastensaannin vaikutus tuloihin

Taulukossa 1 esitaumlmme lasten maumlaumlraumln kasvun taumlstauml poikkeavan ensimmaumlisen ja toisen lapsen syntymaumln sekauml vastasyntyneen ja alle nelivuotiaan lapsen vaishykutuksen kotitalouksien tuloihin Aiempien tulosten mukaisesti (ks Aassve ym 2005) lastensaanti vaumlhentaumlauml kotitalouksien tuloja regiimistauml riippumatta Pohjoismaissa kotitalouksien tulot pysy vaumlt suojattuina lapsen ensimmaumlisen elinvuoden aikana jolloin perhepoliittiset etuudet vaumlhentaumlvaumlt mahdollisesta tyoumltuntien vaumlhenemisestauml aiheutuvaa tulonmenetystauml Pitkaumlllauml aikavaumllillauml lapsishyluvun lisaumlaumlntyminen ndash etenkin kahden ensimmaumlisen lapsen jaumllkeen ndash kuitenkin heikentaumlauml kotitalouden tulokehitystauml Vastaavanlaisia tuloksia voidaan havaita myoumls muissa regiimeissauml Pohjoismaista poiketen tulot putoavat jo ensimmaumlisestauml lapsesta ja haumlnen ensimmaumlisestauml vuodestaan alkaen Lastensaannin negatiiviset vaikutukset ovat voimakkaimmat liberaalissa ja konservatiivisessa regiimissauml ja vaikuttavat heikoimmilta familistisessa mallissa Tyoumlssaumlkaumlynnin ja tyoumltuntien

Erola ja Haumlrkoumlnen Lastensaannin vaikutus hyvinvointiin Euroopassa

91

vaumlheneminen koko kotitalouden tasolla (ks Haumlrkoumlnen 2011) on todennaumlkoumlisin lastensaannin ja tulojen vaumlhenemiseen vaikuttava tekijauml

Taulukko 1 Lasten vaikutus kotitalouksien taloudelliseen tuloihin kulutusyksikkoumlauml kohti Kiinteiden

vaikutusten paneeliregressiomallit regiimit analysoitu erikseen

Pohjoismaat Liberaali Konservatiivinen Familistinen

Lasten maumlaumlrauml ndash0157 ndash0118 ndash0114 ndash0045

1 lapsi 0012 ndash0068 ndash0063 ndash0024

2 lapsi ndash0037 ndash0071 ndash0082 ndash0030

Lapsi lt 1 v 0006 ndash0068 ndash0039 ndash0067

Lapsi lt 4 v ndash0106 ndash0072 ndash0105 ndash0089

Tilastollisesti erittaumlin merkitsevauml tilastollisesti merkitsevauml tilastollisesti melkein merkitsevauml Laumlhde ECHP 1994ndash2001

Lapset ja vanhempien tyytyvaumlisyys

Entauml vaikuttavatko lapset tyyty vaumlisy yteen Taumlssauml analy ysissa (taulukko 2 s 92) kaumlytaumlmme selitettaumlvaumlnauml muuttujana ty yty vaumlisy yskysymyksistauml muodostettua summamuuttujaa Tulokset voidaan tiivistaumlauml seuraavasti Lasten lukumaumlaumlraumln kasvaminen ei vaikuta miesten ty yty vaumlisy yteen missaumlaumln hy vinvointiregiimeistauml Vastasyntynyt lapsi lisaumlauml pohjoismaisten miesten ty yty vaumlisy yttauml kun taas vasshytaavanlaista vaikutusta ei voida havaita muissa maaryhmissauml Sen sijaan Etelauml-Euroopassa esikoisen syntymauml lisaumlauml miesten ty yty vaumlisy yttauml Myoumls vastasyntyneen lapsen pohjoismaiset aumlidit kokevat lisaumlaumlnty vaumlauml ty y ty vaumlisy yttauml Sama tulos koskee mannereurooppalaisia konservatiivisen regiimin aumlitejauml joskin heidaumln kohdallaan positiivinen vaikutus on heikompi

Alle nelivuotiaan lapsen vanhemmat sen sijaan kokevat tyyty vaumlisy ytensauml heikentyneen Poikkeuksen muodostavat liberaalin regiimin maissa asuvat mieshyhet joiden ty yty vaumlisy yttauml pieni lapsi vaumlhentaumlauml vain vaumlhaumln Naumlmauml tulokset ovat varsin mielenkiintoisia ja heraumlttaumlvaumlt kysymyksen niiden taustalla vaikuttavista mekanismeista Onko niin ettauml pohjoismaisten yhteiskuntien vanhempainshyvapaajaumlrjestely t mahdollistavat vastasyntyneestauml lapsesta nauttimisen sekauml isille ettauml aumlideille Mannereurooppalaisten aumlitien lisaumlaumlntynyt ty y ty vaumlisy ys voi myoumls liittyauml monessa maassa vanhempainvapaisiin joskin suuri osa naumlistauml aumlideistauml jaumlauml lapsen saatuaan tyoumlvoiman ulkopuolelle Etelauml-Euroopassa ja liberaalin regiimin maissa tyoumln ja pienen lapsen yhteensovittaminen on sen sijaan hankalampaa mikauml voi tasoittaa vauvoista johtuvaa onnellisuuspiikkiauml Kaikissa maaryhmissauml

Eurooppalaiset elinolot

92

Taul

ukko

2 L

aste

n va

ikut

us y

leis

een

tyyt

yvaumli

syyt

een

mui

den

ihm

iste

n ta

paam

isee

n ja

osa

llist

umis

een

Kiin

teid

en v

aiku

tust

en p

anee

lireg

ress

iom

allit

reg

iimit

sekauml

mie

het j

a na

iset

ana

lyso

itu e

rikse

en

Tyyt

yvaumli

syys

(sum

ma)

M

iehe

t Na

iset

Pohj

oism

aat

Libe

raal

i Ko

nser

vatii

vine

n Fa

mili

stin

en

Pohj

oism

aat

Libe

raal

i Ko

nser

vatii

vine

n Fa

mili

stin

en

Last

en m

aumlaumlrauml

ndash0

077

ndash0

095

0

01

ndash00

51

ndash01

13

ndash00

81

ndash00

24

ndash01

33

1 la

psi

001

4 0

132

ndash00

15

008

2

005

1 0

067

002

5 0

106

2 la

psi

ndash00

44

018

4 0

033

002

9 ndash0

076

0

123

ndash00

77

013

1

Laps

i lt 1

v

035

6

ndash01

93

ndash00

29

001

4 0

587

ndash01

1 0

181

0

019

Laps

i lt 4

v

ndash02

20

ndash00

16

ndash02

18

ndash0

209

ndash02

92

ndash0

367

ndash02

35

ndash0

352

Tapa

amin

en

Mie

het

Nais

et

Pohj

oism

aat

Libe

raal

i Ko

nser

vatii

vine

n Fa

mili

stin

en

Pohj

oism

aat

Libe

raal

i Ko

nser

vatii

vine

n Fa

mili

stin

en

Last

en m

aumlaumlrauml

0

007

ndash00

02

001

9

001

9

000

8 ndash0

036

ndash00

01

002

6

1 la

psi

000

3 0

008

ndash00

14

000

1 0

03

000

9 0

005

ndash00

22

2 la

psi

001

8 ndash0

006

ndash0

008

ndash0

001

ndash0

008

ndash0

007

ndash0

008

ndash0

050

Laps

i lt 1

v

ndash00

05

ndash00

08

ndash00

19

ndash00

09

ndash00

21

001

7 ndash0

007

0

026

Laps

i lt 4

v

ndash00

14

002

9 0

017

ndash00

15

ndash00

76

0

023

002

5

ndash00

01

Osa

llist

umin

en

Mie

het

Nais

et

Pohj

oism

aat

Libe

raal

i Ko

nser

vatii

vine

n Fa

mili

stin

en

Pohj

oism

aat

Libe

raal

i Ko

nser

vatii

vine

n Fa

mili

stin

en

Last

en m

aumlaumlrauml

ndash0

002

ndash0

015

0

003

ndash00

03

ndash00

31

ndash0

012

ndash0

003

ndash0

008

1 la

psi

001

8 0

028

0

ndash00

01

002

8

000

4 0

019

000

2

2 la

psi

ndash00

07

001

6 ndash0

005

ndash0

001

0

039

0

019

002

7

0

002

Laps

i lt 1

v

002

5 0

006

ndash00

04

ndash00

04

003

9

002

2 0

023

0

003

Laps

i lt 4

v

001

3 ndash0

003

0

017

0

006

001

5 0

033

0

034

000

6

Tila

stol

lises

ti er

ittaumli

n m

erki

tsev

auml

til

asto

llise

sti m

erki

tsev

auml

tila

stol

lises

ti m

elke

in m

erki

tsev

aumlL auml

hde

ECH

P 19

96ndash2

001

Erola ja Haumlrkoumlnen Lastensaannin vaikutus hyvinvointiin Euroopassa

93

arki kuitenkin koittaa lapsen varttuessa Yleinen ty y ty vaumlisy ys siis vaumlhenee lapsen ensimmaumlisen syntymaumlpaumlivaumln jaumllkeen kaikilla paitsi liberaalin regiimin isillauml

On myoumls huomattavaa ettauml lapsen iaumlllauml on selkeaumlsti systemaattisempi vaishykutus yleiseen ty yty vaumlisy yteen kuin lasten lukumaumlaumlraumlllauml Useimmissa tapaukshysissa jaumllkimmaumlisellauml ei ole merkitystauml Selkeimmaumln poikkeuksen taumlhaumln tekevaumlt etelaumleurooppalaiset aumlidit joiden tyyty vaumlisy ys vaumlhenee toisen lapsen syntymaumln jaumllkeen (joskin joitain viitteitauml samasta naumlhdaumlaumln myoumls mannermaiseen regiimiin kuuluvissa maissa) Liitty ykouml taumlmauml tyoumln ja perheen yhteensovittamisen vaikeukshysiin naumlissauml maissa ja piileekouml taumlssauml osaselitys Etelauml-Euroopan pienille synty v yysshyluvuille Tiivistettynauml voidaan kuitenkin todeta ettauml vastasyntyneellauml lapsella on ty ytyvaumlisy y ttauml potentiaalisesti lisaumlaumlvauml vaikutus kun taas lapsen varttuminen johtaa ty ytyvaumlisy yden heikkenemiseen Vastasyntyneiden tyytyvaumlisy yttauml lisaumlaumlvaumln potentiaalin toteutuminen kuitenkin riippuu yhteiskunnallisesta kontekstista

Sosiaaliset suhteet ja osallistuminen

Ovatko vanhemmat ainoastaan keskenaumlaumln ty yty vaumlisiauml tai ty ytymaumlttoumlmiauml vai onko lastensaannilla merkitystauml myoumls sosiaalisten suhteiden ja jaumlrjestoumlihin ja yhdistyksiin kuulumisen kannalta Taulukossa 2 esitaumlmme tulokset lastensaannin vaikutuksesta sosiaalisiin suhteisiin (ystaumlvien ja sukulaisten tapaamistiheys) Lasshyten lukumaumlaumlraumlllauml ei ole vaikutusta pohjoismaisten miesten ja naisten sosiaalisiin suhteisiin vaikka 1ndash3-vuotiaiden lasten aumlidit tapaavatkin ystaumlviauml ja sukulaisia aiempaa harvemmin Muiden maaryhmien osalta selkein ja voimakkain lastenshysaannin vaikutus loumlyty y liberaalin regiimin maaryhmaumlstauml jossa lasten paumlaumlluvun lisaumlaumlntyminen vaumlhentaumlauml aumlideillauml ystaumlvien ja sukulaisten tapaamistiheyttauml Miesshyten osalta vastaavaa ei ole havaittavissa Lasten iaumlllauml ei sen sijaan ole merkitystauml Manner-Euroopassa lasten maumlaumlraumln lisaumlaumlntyminen sen sijaan tiivistaumlauml miesten tapaamiskertoja ystaumlviensauml ja sukulaistensa kanssa Samanlainen ilmiouml voidaan havaita Etelauml-Euroopassa sekauml miesten ettauml naisten osalta (joskin ensimmaumlisen lapsen saamisella ei ole merkitystauml naisille) Eraumls selitys voi olla isovanhempien suurempi hoivavastuu naumlissauml maissa taumllloumlinhaumln sukulaisia tapaa jo pakosta Tulokset eivaumlt kuitenkaan kerro laajemmin siitauml muuttuvatko sosiaaliset suhteet laadullisesti tapaavatko vanhemmat lasten myoumltauml aiempien kavereidensa sijaan useammin sukulaisia tai muita ihmisiauml joihin he ovat tutustuneet lasten kautta

Analysoimme myoumls lastensaannin vaikutusta yhdistysten ja jaumlrjestoumljen jaumlseny yksiin (taulukko 2 osallistuminen) Lastensaannilla on suurin merkitys konservatiivisen regiimin aumlitien jaumlseny yksiin joiden todennaumlkoumlisy ys lisaumlaumlnty y ensimmaumlisen ja toisen lapsen syntymaumln myoumltauml ja kasvaa yhauml lasten ollessa pieniauml Lasten lukumaumlaumlraumln kasvaminen sen sijaan vaumlhentaumlauml yhdistyksiin ja jaumlrjestoumlihin kuulumisen todennaumlkoumlisyyttauml Etelauml-Euroopassa Lasten maumlaumlraumln kasvulla on negashy

Eurooppalaiset elinolot

94

tiivinen vaikutus myoumls Pohjoismaissa joskin vain perheissauml joissa on enemmaumln kuin kaksi lasta Lasten iaumlllauml on merkitystauml naisten jaumlsenyyksien kannalta myoumls Pohjoismaissa ja konservatiivisen regiimin maissa Miesten kerhotoimintaan lastensaannilla ei sen sijaan ole mitaumlaumln merkitystauml konservatiivisen regiimin pikkulasten isiauml lukuun ottamatta Tuloksia voidaankin tulkita siten ettauml tyoumln ja perheen yhteensovittamisen lisaumlksi myoumls perheen ja osallistumisen yhteenshysovittaminen voi olla naisilla hankalaa etenkin Etelauml-Euroopassa Samanaikaishysesti lastensaanti voi kuitenkin lisaumltauml kiinnostusta liittyauml etenkin perhe-elaumlmaumlaumln liitty viin yhdistyksiin mikauml voi olla taumlrkeaumlauml myoumls lasten harrastusten kannalta Kaikesta huolimatta lastensaannin ja jaumlrjestoumlihin kuulumisen yhteys on erittaumlin merkittaumlvaumlsti sukupuolittunutta

Tulojen ja sosiaalisten suhteiden muutosten vaikutus tyytyvaumlisyyteen

Tarkastellaan lopuksi vielauml laumlhemmin lasten maumlaumlraumln ja yleisen ty yty vaumlisy yden vaumllistauml yhteyttauml Raportoimattomien lisaumlanaly ysien perusteella emme havainshyneet ettauml tulojen muiden ihmisten tapaamisen tai osallistumisen vaikutus ty yty vaumlisy yteen vaihtelisi sen mukaan onko perheessauml vastasyntynyt tai pieni lapsi missaumlaumln regiimeistauml Sen sijaan taumlllaisia yhteyksiauml voidaan havaita lasten lukumaumlaumlraumln osalta Taulukossa 3 esitetaumlaumln regiimeittaumlin ja sukupuolittain miten lasten maumlaumlraumln vaikutus ty ytyvaumlisy yteen muuttuu kun vakioidaan ensin muiden ihmisten tapaamistiheys ja yhdistysten ja jaumlrjestoumljen jaumlseny ydet ja sen jaumllkeen kotitalous- mutta myoumls henkiloumlkohtaiset tulot

Ennen vakiointeja lasten lukumaumlaumlraumln kasvu vaumlhentaumlauml voimakkaimmin konshyservatiivisissa ja familistisissa maissa asuvien naisten tyytyvaumlisyyttauml Lasten lukushymaumlaumlrauml vaikuttaa lisaumlksi familistisissa maissa asuvien miesten ty yty vaumlisy yteen

Muiden ihmisten tapaaminen vaikuttaa ty yty vaumlisy yteen negatiivisesti kaishykissa tapauksissa liberaalin regiimin miehiauml lukuun ottamatta Osallistumisella ei ole vaikutusta ty yty vaumlisy yteen Pohjoismaissa Sen sijaan sillauml on negatiivinen vaikutus naisten ty yty vaumlisy yteen kaikissa muissa regiimeissauml kuten myoumls famishylistisen regiimin miesten ty yty vaumlisy yteen Tulosten tarkempi tarkastelu kuitenkin osoittaa ettauml lastensaantiin liitty vien estimaattien koot eivaumlt muutu missaumlaumln tapauksessa tilastollisesti merkitsevaumlsti kun osallistumisen ja tapaamisen vaishykutus ty y ty vaumlisy yteen on otettu huomioon

Tulojen vakioinnilla on merkitystauml yleiseen ty ytyvaumlisy yteen laumlhinnauml Pohshyjoismaissa joskin Suomessa ja Tanskassa lasten vaikutus ty yty vaumlisy yteen oli laumlhtoumlkohtaisesti pienin Siinauml missauml tulonsiirroilla parannetaan perheiden taloushydellista toimeentuloa voikin niillauml olla vaikea vaikuttaa lapsiperheiden yleisen ty ytyvaumlisy yden vaumlhenemiseen

Erola ja Haumlrkoumlnen Lastensaannin vaikutus hyvinvointiin Euroopassa

95

Taulukko 3 Lasten maumlaumlraumln yhteys vanhempien tyytyvaumlisyyteen kun tapaaminen osallistuminen ja

tulomuuttujat vakioidaan Kiinteiden vaikutusten paneeliregressiomallit regiimit sekauml miehet ja naiset

analysoitu erikseen

Pohjoismaat

Miehet Naiset

Malli 1 Malli 2 Malli 3 Malli 1 Malli 2 Malli 3

Lasten maumlaumlrauml ndash0021 ndash0021 ndash0008 ndash0029 ndash0030 ndash002

1 lapsi ndash0006 ndash0005 ndash0004 ndash0001 0 ndash0003

2 lapsi ndash0014 ndash0014 ndash0011 ndash0026 ndash0027 ndash0026

Tapaaminen ndash0028 ndash0027 ndash0023 ndash0024

Osallistuminen ndash0007 ndash0006 ndash0005 ndash0005

Omat tulot ndash0021 0

Kotitalouden tulot 0055 0056

Liberaali

Miehet Naiset

Malli 1 Malli 2 Malli 3 Malli 1 Malli 2 Malli 3

Lasten maumlaumlrauml ndash0035 ndash0029 ndash0025 ndash0043 ndash0040 ndash0037

1 lapsi 0032 0043 0047 ndash0002 0015 0017

2 lapsi 0054 0057 0061 0024 0038 0039

Tapaaminen ndash0031 ndash0031 ndash0051 ndash0052

Osallistuminen ndash0009 ndash001 ndash0086 ndash0086

Omat tulot 0011 0003

Kotitalouden tulot 0036 0032

Konservatiivinen

Miehet Naiset

Malli 1 Malli 2 Malli 3 Malli 1 Malli 2 Malli 3

Lasten maumlaumlrauml ndash0011 ndash001 ndash0006 ndash0020 ndash0020 ndash0017

1 lapsi ndash0019 ndash002 ndash0019 ndash0002 0 0001

2 lapsi 0001 0002 0003 ndash0025 ndash0024 ndash0022

Tapaaminen ndash0039 ndash0040 ndash0040 ndash0039

Osallistuminen ndash0007 ndash0007 ndash0028 ndash0027

Omat tulot ndash0005 ndash0016

Kotitalouden tulot 0025 0029

Taulukko 3 jatkuu

Eurooppalaiset elinolot

96

Jatkoa taulukkoon 3

Familistinen

Miehet Naiset

Malli 1 Malli 2 Malli 3 Malli 1 Malli 2 Malli 3

Lasten maumlaumlrauml ndash0027 ndash0026 ndash0023 ndash0058 ndash0057 ndash0054

1 lapsi 0012 0011 0014 0018 0017 0017

2 lasta 0002 0001 0004 0035 0032 0033

Tapaaminen ndash0059 ndash0058 ndash0057 ndash0056

Osallistuminen ndash0025 ndash0022 ndash0019 ndash0016

Omat tulot 0033 0023

Kotitalouden tulot 0045 0058

Tilastollisesti erittaumlin merkitsevauml tilastollisesti merkitsevauml tilastollisesti melkein merkitsevauml Laumlhde ECHP 1996ndash2001

Johtopaumlaumltoumlkset

Olemme taumlssauml tutkimuksessa tarkastelleet lastensaannin ndash lasten lukumaumlaumlraumln ja iaumln ndash vaikutuksia hy vinvoinnin eri osa-alueisiin (kotitalouden tuloihin ty yty vaumlisy yteen sosiaalisiin suhteisiin ja jaumlrjestoumlihin kuulumiseen) Euroopan hy vinvointiregiimeissauml Lastensaannilla on potentiaalisesti suuri merk it ys hy vinvoinnin osa-alueisiin Vaik ka lastensaanti vaikuttaa kin negatiivisesti kotitalouksien tuloihin saattaa se lisaumltauml laajemmin maumlaumlriteltyauml hy vinvointia Vastasyntyneiden vanhemmat kokevat potentiaalista tyyty vaumlisy yden lisaumlaumlntyshymistauml mutta taumlmaumln vaikutuksen realisoituminen riippuu yhteiskunnallisesta kontekstista Pohjoismaissa vanhemmat kokevat rdquoonnellisuuspiikinrdquo eli heidaumln onnellisuutensa lisaumlaumlnty y vaumlliaikaisesti ja sama paumltee konservatiivisen regiimin aumliteihin Taumlmauml vaikutus on kuitenkin usein lyhytaikainen ja lapsen varttuessa ja lapsiperheen arjen koittaessa useine kilpailevine vaatimuksineen ty yty vaumlisy ys yleisesti vaumlhenee lastensaantia aiemman tason alapuolelle Lasten lukumaumlaumlraumln ja ty yty vaumlisy yden yhteyteen ei juuri voida vaikuttaa tulonsiirroin

Kaiken kaikkiaan hypoteesimme rdquoonnellisista koumlyhistaumlrdquo ei saanut varaukshysetonta tukea Lasten lukumaumlaumlrauml heikentaumlauml tuloja (vaumlhiten Pohjoismaissa) mutta ei lisaumlauml ty y ty vaumlisy yttauml muuten kuin lyhyellauml aikavaumllillauml Vanhemmuus asettaakin uusia haasteita joihin monet vanhemmista eivaumlt ehkauml ole taumlysin valmistautuneet Kun usean lapsen hankkimiseen ei liity vahvaa normatiivista motiivia yleisen hyvinvoinnin vaumlheneminen voi hy vin johtaa siihen ettauml ensimmaumliseksi hankittu

Erola ja Haumlrkoumlnen Lastensaannin vaikutus hyvinvointiin Euroopassa

97

lapsi jaumlauml ainoaksi Toisaalta sanoman levitessauml lapsettomien parissa hekin saatshytavat harkita lastensaannin mielekkyyttauml Yhdessauml naumlmauml tekijaumlt voivat vaikuttaa synty vy yteen Sosiaalipoliittisilla toimenpiteillauml tulisikin pyrkiauml tyoumln ja perheen yhteensovittamiseen tavalla joka parantaa myoumls ty yty vaumlisy yttauml ja sosiaalisen kanssakaumlymisen eri muotoja

Laumlhteet Aassve A Goisis A Sironi M Happiness and childbearing across Europe Social Indicators Research 2012 108 (1) 65ndash86

Aassve A Mazzuco S Mencarini L Childbearing and well-being A comparative analysis of European welfare regimes Journal of European Social Policy 2005 15 (4) 283ndash299

Andersson G Roslashnsen M Knudsen LB ym Cohort fertility patterns in the Nordic countries Demographic Research 2009 20 313ndash352

Andreszlig H-J Heien T Four worlds of welfare state attitudes A comparison of Germany Norway and the United States European Sociological Review 2001 17 (4) 337ndash356

Arts W Gelissen J Three worlds of welfare capitalism or more A state-of-the-art report Journal of European Social Policy 2002 12 (2) 137ndash158

Becker GS A treatise on the family Cambridge MA Harvard University Press 1981

Blau DM Robins PK Child care demand and labor supply of young mothers over time Demography 1991 28 (3) 333ndash351

Crohan SE Marital quality and conflict across the transition to parenthood in African American and white couples Journal of Marriage and Family 1996 58 (4) 933ndash944

Easterlin RA An economic framework for fertility analysis Studies in Family Planning 1975 6 (3) 54ndash63

Erola J Yhteiskuntaluokat tulot ja lasten maumlaumlrauml Julkaisussa Erola J toim Luokaton Suomi Yhteiskuntaluokat 2000-luvun Suomessa Helsinki Gaudeamus 2010 89ndash106

Esping-Andersen G The three worlds of welfare capitalism Cambridge Polity Press 1990

Esping-Andersen G Social foundations of postindustrial economies Oxford Oxford University Press 1999

Eurostat Population 2012 Saatavissa lthttpeppeurostateceuropaeuportalpageportal populationdatadatabasegt Viitattu 19112012

Gallagher SK Gerstel N Connections and constraints The effects of children on caregiving Journal of Marriage and Family 2001 63 (1) 265ndash275

Goldstein JR Sobotka T Jasilioniene A The end of lowest-low fertility Population and Development Review 2009 35 (4) 663ndash700

Halaby CN Panel models in sociological research Theory into practice Annual Review of Sociology 2004 30 507ndash544

Eurooppalaiset elinolot

98

Haumlmaumllaumlinen U Kangas O toim Perhepiirissauml Helsinki Kela 2010

Haumlrkoumlnen J Kausaalinen paumlaumlttely sosiologiassa Julkaisussa Raumlsaumlnen P Kantola I toim Kiistoja ja dilemmoja Sosiologian kiistakysymykset Turku Kirja-Aurora 2004

Haumlrkoumlnen J Childbearing and dual joblessness in Europe A comparison of nine countries European Journal of Population 2011 27 217-41

Jalovaara M Socioeconomic resources and the dissolution of cohabitations and marriages Stockholm University of Stockholm Stockholm Research Reports in Demography 8 2011

Jaumotte F Female labour force participation Past trends and main determinants in OECD countries Paris OECD Working Papers 376 2003

Killingsworth MR Heckman JJ Female labor supply A survey Julkaisussa Ashenfelter O Layard R toim Handbook of labor economics vol 1 Amsterdam Elsevier 1987 103ndash204

Kohler H-P Behrman JR Skytthe A Partner + children = happiness The effects of partnerships and fertility on well-being Population and Development Review 2005 31 (3) 407ndash445

Lesthaeghe R On theory development Applications to the study of family formation Population and Development Review 1998 24 (1) 1ndash14

Lesthaeghe R The unfolding story of the second demographic transition Population and Development Review 2010 36 (2) 211ndash251

Liefbroer AC Fokkema T Recent trends in demographic attitudes and behaviour Is the second demographic transition moving to Southern and Eastern Europe Julkaisussa Surkyn J Deboosere P Bavel J toim Demographic challenges for the 21st century A state of the art in demography Brussels VUBPress 2008 115ndash141

Margolis R Myrskylauml M A global perspective on happiness and fertility Population and Development Review 2011 37 (1) 29ndash56

Moisio P Tuloerojen koumlyhyyden ja toimeentulo-ongelmien kehitys Julkaisussa Vaarama M Moisio P Karvonen S toim Suomalaisten hyvinvointi 2010 Helsinki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2010 180ndash196

OECD Social expenditure database 2012 Saatavissa ltwwwoecdorgelssocial expendituregt Viitattu 19112012

Ohlsson-Wijk S Swedenrsquos marriage revival An analysis of the new-millennium switch from long-term decline to increasing popularity Population Studies 2011 65 (2) 183ndash200

Ruhm CJ Parental leave and child health Cambridge MA National Bureau of Economic Research Working Paper 6554 1998

Savolainen J Lahelma E Silventoinen K Gauthier AH Parenthood and psychological wellshybeing in Finland Does public policy make a difference Journal of Comparative Family Studies 2001 32 (1) 61ndash74

Sobotka T Skirbekk V Philipov D Economic recession and fertility in the developed world Population and Development Review 2011 37 (2) 267ndash306

Sobotka T Toulemon L Changing family and partnership behaviour Demographic Research 2008 19 (6) 85ndash138

Uunk W Mach BW Mayer KU Job mobility in the former East and West Germany The effects of state-socialism and labor market composition European Sociological Review 2005 21 (4) 393ndash408

Eurooppalaiset elinolot

Ilpo Airio Parisuhteen paumlaumlttymisen yhteys tuloihin ja tulonmuodostukseen

100 Euroopassa

Kotitalouksien taloudellista hy vinvointia tutkittaessa voidaan todeta ettauml kahden aikuisen ndash ja ennen kaikkea kahden ansaitsijan ndash perheet ovat parhaiten turvassa erilaisilta taloudellisilta riskeiltauml (ks esim Airio 2008) Lapsiperheiden kohdalla suuri kysymys on siinauml miten ratkaistaan tyoumln ja hoivan vaumllinen monimutkaishynen suhde Pohjoismaissa taumlhaumln kysymykseen on vastattu laajoilla paumlivaumlhoitoshypalveluilla jotka ovat mahdollistaneet naisten osallistumisen tyoumlelaumlmaumlaumln Keski-Euroopassa julkinen sektori on tukenut esimerkiksi verohelpotuksin mallia jossa toinen perheen aikuisista kaumly toumlissauml ja toinen hoitaa kotona lapsia Kahden aikuisen kotitaloudet muodostavat taumlten rdquovakuutuslaitoksenrdquo jossa taloudellisia ja sosiaalisia riskejauml on pystytty tehokkaasti ehkaumlisemaumlaumln

Parisuhteen muodostaman vakuutuslaitoksen hajoaminen johtaa usein erishylaisten hy vinvointia uhkaavien riskien lisaumlaumlntymiseen Eron myoumltauml esimerkiksi kotitalouden kaumlytettaumlvissauml olevista tuloista poistuvat puolison tulot ja eronneet voivat joutua turvautumaan erilaisiin sosiaaliturvaetuuksiin joita eivaumlt aiemmin ole tarvinneet

Aikaisemmat tutkimukset parisuhteen hajoamisen taloudellisista seuraukshysista osoittavat ettauml tulojen menetykset ovat suuria niin henkiloumlkohtaisilla kuin kotitalouden kokonaistuloillakin tarkasteltuna (ks esim Andreszlig y m 2006 Dewilde ja Uunk 2008) Naumlmauml menetykset koskettavat perheenjaumlseniauml eri tavoin Naiset ja (hoivattavat) lapset ovat useimmiten haumlviaumljiauml kun taas miesten tulojen menetykset ovat vaatimattomampia tai heidaumln taloudellinen asemansa usein jopa paranee eron jaumllkeen

Maiden vaumllisissauml tarkasteluissa naumlmauml yleiset trendit pysy vaumlt samoina Sen sijaan maiden vaumllillauml on suuria eroja erityisesti siinauml kuinka suuria tulojen muutokset ovat (ks esim Andreszlig ym 2006 534) Esimerkiksi Saksassa naisten tulot laskivat jopa 80 prosenttia eron jaumllkeen (Soumlrensen 1994) kun taas Belgiassa heidaumln tulonsa nousivat hieman (Dewilde 2003)

Yksiloumlllisillauml tekijoumlillauml on luonnollisesti merkittaumlvauml rooli eron taloudellisten seurausten maumlaumlrittaumljaumlnauml mutta maiden vaumllisiauml eroja selitettaumlessauml institutionaalishynen konteksti on olennainen Taumllloumlin esiin nousee keskeisiauml kysymyksiauml Miten eri maiden institutionaaliset jaumlrjestelmaumlt rohkaisevat naisten osallistumista

Airio Parisuhteen paumlaumlttymisen yhteys tuloihin ja tulonmuodostukseen Euroopassa

101

tyoumlmarkkinoille Tarjoavatko tyoumlmarkkinat tyoumlllistymismahdollisuuksia molemshymille sukupuolille Millaisia oikeuksia lapsiperheillauml on ja millaista taloudellista tukea heille on tarjolla Miten sukulais- ystaumlvauml- ja muut sosiaaliset verkostot toimivat parisuhteen pettaumlessauml Yleisesti ottaen hy vinvoinnin tuotannon keskeishysillauml toimijoilla ndash perheellauml markkinoilla ja valtiolla ndash on merkittaumlvauml rooli siinauml millaisia ovat avioeron taloudelliset vaikutukset

Taumlssauml artikkelissa tarkastellaan sitauml miten ero vaikuttaa parisuhteen osashypuolten tulonmuodostukseen Paumlaumlkysymys on mitauml muutoksia henkiloumliden tulopaketeissa1 tapahtuu eron seurauksena Tarkastelun kohteena on viisi EU-maata (Suomi Tanska Ranska Iso-Britannia ja Italia) jotka edustavat erilaisia perhepoliittisia malleja (ks Andreszlig ym 2006) Maiden vaumlliltauml voidaan olettaa loumlyty vaumln eroja siinauml miten pariskunta on keskenaumlaumln jakanut tyouml- ja hoivasuhteet ja mitauml erilaisia julkisia toimeentuloa turvaavia etuusjaumlrjestelmiauml eronneille on tarjolla Aineistona kaumlytetaumlaumln EU-SILCin pitkittaumlisaineistoa vuosilta 2006 ndash2009 (aineistosta tarkemmin ks Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa) Vershytailua tehdaumlaumln niin eri maiden vaumllillauml kuin sukupuolten sekauml perhety yppienkin vaumllillauml

Avioeron vaikutus hyvinvointiin aiemman tutkimuksen valossa

Monissa tutkimuksissa on havaittu ettauml eroaminen heikentaumlauml erityisesti naisten taloudellista toimeentuloa (ks esim Smock ym 1999 Aassve ym 2007 Airio 2010) Miehillauml taloudellisessa tilanteessa ei ole havaittu yhtauml suurta muutosta Sy yksi sukupuolten vaumllisiin eroihin on loumlydetty ensinnaumlkin se ettauml naiset saavat eron myoumltauml useammin lasten hoivavastuun joka lisaumlauml heidaumln taloudellista taakshykaansa suhteessa miehiin Toinen merkittaumlvauml sy y on se ettauml naisten osallistumishynen tyoumlmarkkinoille on useissa maissa miehiauml vaumlhaumlisempaumlauml Kolmanneksi lapsi- ja perhe-etuuksien tasot eivaumlt aina riitauml kompensoimaan lapsista aiheutuvia kusshytannuksia Toisaalta miesten ja naisten vaumllisiauml tuloeroja vaumlaumlristaumlauml jossain maumlaumlrin se ettauml elatusmaksut eivaumlt naumly tuloja tarkasteltaessa miesten tuloja vaumlhentaumlvaumlnauml ja naisten tuloja lisaumlaumlvaumlnauml tuloeraumlnauml Lisaumlksi maiden vaumllisten tarkastelujen osalta eri maiden institutionaaliset piirteet (ennen kaikkea naisten tyoumlssaumlkaumlynti sekauml lapsi- ja perhe-etuudet) vaikuttavat siihen kuinka suuria maiden vaumlliset erot ovat ja millainen kuilu miesten ja naisten vaumlliltauml loumlyty y

Pitkaumln ajanjakson paneelitarkasteluissa on havaittu ettauml naisten ja miesten tulojen muutokset saattavat ajan kuluessa vaihdella merkittaumlvaumlsti Esimerkiksi

1 Tulopaketilla tarkoitetaan markkinatulojen ja sosiaalisten tulonsiirtojen suhteellista osuutta kokoshynaistuloista

Eurooppalaiset elinolot

102

tanskalaisia tarkastelleessa tutkimuksessa miesten tulokehityksessauml ei tapahtushynut juurikaan muutoksia edes pitkaumln ajan kuluessa Heidaumln tulonsa siis pysyivaumlt osapuilleen samoina ennen eroa vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen ja vielauml vuosia myoumlshyhemminkin Sen sijaan naisilla vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen tapahtunutta erittaumlin merkittaumlvaumlauml tulojen laskua seurasi seuraavina tarkasteluvuosina tulojen kasvu Toisin sanoen naisilla vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen tapahtunut taloudellinen sokki oli luonteeltaan tilapaumlinen (Hussain ja Kangas 2009)

Sosiaalisten suhteiden naumlkoumlkulmasta miehet kaumlrsivaumlt erosta naisia enemmaumln joskin myoumls eronneiden naisten sosiaalisen hyvinvoinnin on havaittu heikkeshynevaumln eron myoumltauml Avo- tai avioliitto yhdistaumlauml parin moniin sosiaalisiin verkosshytoihin jotka tuovat lisaumlauml sosiaalista paumlaumlomaa heidaumln elaumlmaumlaumlnsauml Esimerkiksi Yhdysvalloissa avioliiton havaittiin lisaumlaumlvaumln naisten taloudellista hy vinvointia kun taas miehillauml avioliiton hyoumldy t olivat enemmaumln sosiaalista hy vinvointia kuten f y ysistauml ja emotionaalista ty ytyvaumlisyyttauml puolisoon (Waite 1995) Eron sattuessa naiset naumlyttaumlvaumlt selviaumlvaumln miehiauml paremmin sosiaalisesti Tanskassa eronneiden miesten luottamus muihin ihmisiin ja sosiaaliset kontaktit olivat kaikkein heikoimpia kun taas eronneilla naisilla naumlmauml olivat jopa korkeammalla tasolla kuin naimisissa olevilla naisilla (Hussain ja Kangas 2009)

Sosiaalisen hy vinvoinnin mittareiden kohdalla on muistettava ettauml myoumls y mpaumlristoumln suhtautuminen avioeroon voi olla merkittaumlvauml tekijauml sille miten sosiaalinen hy vinvointi muuttuu eron jaumllkeen Alueilla joissa suhtautuminen avioeroon on vaumlhemmaumln hyvaumlksy vaumlauml (esimerkiksi Euroopan katoliset alueet) eronneiden naisten sosiaaliset kontaktit kuten ystaumlvien ja sukulaisten tapaamishynen vaumlhenivaumlt Vastaavasti esimerkiksi Pohjoismaissa joissa avioeroon suhtaushytuminen on vaumlhemmaumln tuomitsevaa eronneiden sosiaalisissa kontakteissa ei tapahtunut suuria muutoksia (Kalmijn ja Uunk 2007)

Lukuisissa tutkimuksissa on havaittu ettauml avioeroihin sisaumllty y valikoitushymista (esim Del Boca 2003 Ananat ja Michaels 2008) On todennaumlkoumlistauml ettauml sosioekonomiselta statukseltaan samankaltaiset henkiloumlt menevaumlt naimisiin keskenaumlaumln mutta sosioekonomisella statuksella on havaittu olevan yhteys myoumls avioeron yleisyyteen Taloudelliset ongelmat perheessauml lisaumlaumlvaumlt avioeron mahshydollisuutta kun taas esimerkiksi molempien puolisoiden korkea koulutustaso vaumlhentaumlauml avioeroriskiauml (esim Holden ja Smock 1991) Naumlin ollen eroavat parit saattavat olla jo avioliitossa taloudellisesti huono-osaisia jolloin eroaminen vain vahvistaa huono-osaisuutta Toinen valikoitumisen muoto on vaikeammin mishytattavissa Esimerkiksi negatiivisten odotusten toimeentulon kehittymisestauml on havaittu olevan tekijauml joka vaumlhentaumlauml avioliiton pysy vyyttauml (esim Peters 1993)

Airio Parisuhteen paumlaumlttymisen yhteys tuloihin ja tulonmuodostukseen Euroopassa

103

Perhepoliittiset mallit

Yhteiskunnallisen kehityksen kannalta perherakenteiden muutoksella on ollut suuri merkitys viime vuosikymmeninauml Elizabeth O Ananat ja Guy Michaels (2008) havaitsivat ettauml jos Yhdysvaltain perherakenteet olisivat pysyneet taumlysin ennallaan 1970-luvulta laumlhtien maan nykyinen koumlyhy ysaste olisi selvaumlsti mashytalampi Koumlyhy yden kasvua Yhdysvalloissa voidaan siis jossain maumlaumlrin selittaumlauml sillauml ettauml vielauml 1970-luvulla tavallinen kahden huoltajan ndash ja kahden elaumlttaumljaumln ndash perhemalli on tullut harvinaisemmaksi ja tilalle on tullut yhden aikuisen ja yksinhuoltajien kotitalouksia Avio- ja avoeroilla on luonnollisesti ollut taumlssauml kehityksessauml oma roolinsa

Kuvio 1 Solmittujen avioliittojen maumlaumlrauml 1 000 asukasta kohden vuosina 1960ndash2010

Avioliitot 1 000 asukasta 10

9

8

7 EU-27 Tanska 6 Ranska

5 Italia

4 Suomi 3 Iso-Britannia

2

1

0

Laumlhde Eurostat Marriage and divorce statistics 2012

Avioliittojen vaumlheneminen ja avioerojen yleistyminen on ollut havaittavissa myoumls Euroopassa Kuviossa 1 on esitetty avioliittojen solmimisessa tapahtushyneet muutokset EU-27-maissa yhteensauml ja tutkimusmaissa erikseen vuosina 1960 ndash2010 Kuviosta on naumlhtaumlvissauml selvauml laskeva trendi avioliittojen solmimisen yleisy ydessauml Vain Suomessa avioliittojen solmiminen on yleistynyt vuosien 2000 ja 2010 vaumllisenauml aikana

Kuviossa 2 (s 104) on vastaavasti esitetty avioerojen maumlaumlrauml 1 000 henkiloumlauml kohden vuosien 1960 ja 2010 vaumllillauml Kuviosta voidaan havaita kasvava trendi avioerojen yleistymisessauml aina vuoteen 2000 asti Kuviota tulkittaessa on huoshymattava ettauml Italiassa avioero sallittiin vasta vuonna 1970 Avioerot ovat edelleen Italiassa harvinaisia Tanskassa ja Suomessa avioerot ovat selvaumlsti EU-27-maiden keskitasoa yleisempiauml

1960 1970 1980 1990 2000 2010

Eurooppalaiset elinolot

104

Kuvio 2 Avioerojen maumlaumlrauml 1 000 asukasta kohden vuosina 1960ndash2010

Avioerot1 000 asukasta 30

25

20

15

10

05

00 1960 1970 1980 1990 2000 2010

EU-27 Tanska Ranska Italia Suomi Iso-Britannia

Laumlhde Eurostat Marriage and divorce statistics 2012

Kolmas merkittaumlvauml tekijauml avioliittojen vaumlhenemisen ja avioerojen yleistyshymisen rinnalla on avoliittojen yleistyminen Avoliitoista ei ole juurikaan vershytailukelpoista tilastotietoa koska ne eivaumlt ole virallisia suhteita kuten avioliitot Kuitenkin avoliittojen yleisyyttauml voi tarkastella epaumlsuorasti esimerkiksi avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten osuudella kaikista syntyneistauml lapsista (ks kushyvio 3) Jaumllleen voimme havaita selvaumln nousevan trendin vuosikymmenten aikashyna Jopa Italiassa avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten osuus on kasvanut selvaumlsti 2000-luvun aikana

Maria Iacovou ja Alexandra Skew (2010) tarkastelivat erilaisia kotitalousshyrakenteita EU-SILCin vuoden 2007 poikkileikkausaineistolla Alle 30-vuotiaiden keskuudessa avoliitto on hy vin tavanomainen parisuhteen muoto Suomessa Tanskassa ja Ranskassa avoliitot ovat hy vin tavanomaisia Maiden vaumlliset erot ovat hy vin pieniauml Isossa-Britanniassa alle 30-vuotiaiden avoliitot ovat jo jonkin verran harvinaisempia Italiassa taas suurin osa alle 30-vuotiaiden parisuhteista on avioliittoja Muiden ikaumlryhmien kohdalla maiden vaumlliset erot pysyvaumlt samanshykaltaisina Avoliittojen lukumaumlaumlrauml suhteessa avioliittojen lukumaumlaumlraumlaumln laskee kaikissa maissa iaumln myoumltauml mutta Tanskassa Suomessa ja Ranskassa ne ovat selvaumlsti yleisempiauml kaikissa ikaumlluokissa verrattuna Isoon-Britanniaan tai Italiaan Italiassa ei ole havaittavissa samanlaista avoliittojen ja iaumln vaumllistauml yhtey ttauml kuin muissa maissa koska Italiassa avoliitot ovat alun alkaenkin harvinainen parishysuhteen muoto (Iacovou ja Skew 2010)

Airio Parisuhteen paumlaumlttymisen yhteys tuloihin ja tulonmuodostukseen Euroopassa

Kuvio 3 Avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten osuus kaikista syntyneistauml lapsista vuosina

1960ndash2010

60

50

105 40

30

20

10

EU-27

Tanska

Ranska

Italia

Suomi

Iso-Britannia

0 1960 1970 1980 1990 2000 2010

Laumlhde Eurostat Marriage and divorce statistics 2012

Yksinhuoltajakotitalouksien lukumaumlaumlrauml on myoumls kansainvaumllisesti tarkastelshytuna lisaumlaumlntynyt viime vuosikymmeninauml Eraumls merkittaumlvauml tekijauml taumlhaumln on juuri avioerojen yleistyminen Esimerkiksi Suomessa avioeron myoumltauml yksinhuoltajiksi tulleiden maumlaumlrauml oli noin kuusi prosenttia kaikista lapsiperheistauml 1980-luvun puolivaumllissauml 1990-luvun puolivaumlliin tultaessa heidaumln osuutensa oli jo laumlhes kolshyminkertaistunut (OECD 2011) Sosiaalitieteellisessauml tutkimuksessa yksinhuolshytajien on todettu paikantuvan vaumlestoumln huono-osaisimpiin niin Suomessa (esim Moisio 2005 Haataja 2009) kuin yleisemminkin EU-maissa (Eurostat 2010 43) Yksinhuoltajuuden kasvulla on myoumls yhteys sukupuolten vaumlliseen tasa-arvoon sillauml huoltaja on useimmiten nainen Esimerkiksi Suomessa naiset muodostavat noin 87 prosenttia yhden huoltajan perheistauml (Tilastokeskus 2011a)

Eri maiden vaumllisten erojen selittaumlmisessauml erityisesti naisten kiinnittyminen tyoumlmarkkinoille ja julkisten perhe-etuusjaumlrjestelmien taso ovat merkityksellisiauml Naumlistauml muodostuu erity yppisiauml perhepoliittisia malleja joista saattaa seurata se ettauml avioeron taloudelliset seuraukset vaihtelevat myoumls maiden tai maaryhmien vaumllillauml (esim Aassve ym 2007) Taumlssauml artikkelissa tarkastellaan viittauml maata jotka Andreszligin ym (2006) jaottelun mukaan edustavat eri perhepoliittisia malleja Suomi ja Tanska kahden ansaitsijan mallia Ranska perinteisen tyoumlnjaon mallia Iso-Britannia markkinamallia ja Italia laajan perheen solidaarisuuden mallia

Kahden ansaitsijan mallissa voimme olettaa ettauml eronneiden naisten taloushydellinen asema pysy y eniten ennallaan johtuen naisten korkeasta tyoumlhoumln osalshylistumisasteesta Lisaumlksi julkisen sektorin jaumlrjestaumlmaumlt lasten paumlivaumlhoitopalvelut ovat laajasti saavutettavissa ja perhe-etuuksien taso ja kattavuus ovat suhteellisen

Eurooppalaiset elinolot

106

hy vaumlt Kun kahden ansaitsijan mallin maita (Suomi ja Tanska) verrataan esishymerkiksi markkinamalliin (Iso-Britannia) suurin ero loumly ty y juuri lapsiperheille suunnattujen etuuksien tasossa ja kattavuudessa Markkinamallissa eronneilla naisilla on suuri riski joutua taloudellisiin vaikeuksiin ellei heillauml ole tyoumlpaikkaa Taloudellinen turva hankitaan markkinamallissa ensisijaisesti tyoumlmarkkinoiden kautta (Andreszlig ym 2006)

Perinteisen tyoumlnjaon mallia kutsutaan usein myoumls mieselaumlttaumljaumlmalliksi sillauml traditionaalisesti malliin kuuluvissa maissa (kuten Ranskassa) miehet kaumly vaumlt toumlissauml ja naiset kantavat hoivavastuun Taumlmaumln mallin maat sijoittuvat kahden elaumlttaumljaumln mallin ja markkinamallin vaumllimaastoon Toisaalta perinteisen tyoumlnshyjaon malli perustuu siihen ajatukseen ettauml julkinen sektori tukee naimisissa olevia lapsiperheitauml joissa on yksi palkansaaja antamalla esimerkiksi veroetuja Samalla julkinen sektori ei subventoi (kokopaumlivaumlisten) lastenhoitopalveluiden jaumlrjestaumlmistauml Taumlmaumln vuoksi kokopaumlivaumlinen tyoumlssaumlkaumlynti on monille naisille hyoumldy toumlntauml (perheen elatus jaumlrjesty y yhdellauml palkalla ja lapsiperhe-eduilla) tai jopa mahdotonta (kokopaumlivaumlisten paumlivaumlhoitopalveluiden puuttuminen) Toisaalta malli tukee naisten osa-aikatyoumltauml tarjoamalla puolipaumlivaumlisiauml lastenhoitopalveluishyta Naumlin ollen eronneet naiset saattavat usein olla tyoumlelaumlmaumlssauml osapaumlivaumlisesti jo naimisissa ollessaan

Laajan perheen solidaarisuuden mallin maissa (kuten Italiassa) naisten tyoumlssaumlshykaumlynti on vaumlhaumlistauml lapsi- ja perhe-etuuksien taso matala ja kattavuus huono Taumlmaumln mallin maiden kohdalla on tosin korostettu sitauml ettauml perheen tai suvun vaikutus taloudellisen turvan ja hoiva-avun antajana on merkittaumlvauml (ks esim Saraceno 2000) Naumlmauml epaumlviralliset avun muodot jaumlaumlvaumlt usein tutkimuksissa havaitsematta koska niiden mittaaminen on vaikeaa

Perhepoliittiset mallit laumlhtevaumlt siitauml oletuksesta ettauml eron sattuessa miesshyten kaumly tettaumlvissauml olevissa tuloissa ei tapahdu juurikaan muutoksia tai heidaumln kaumlytettaumlvissauml olevat tulonsa jopa kasvavat Taumlmauml johtuu siitauml ettauml kaikissa malshyleissa vahva laumlhtoumloletus on se ettauml miehet ovat kiinnittyneet tyoumlmarkkinoille Perhepoliittisten mallien suurimmat erot tulevatkin esille siinauml mikauml on naisen rooli tyoumlssauml kaumlyvaumlnauml ja hoivan antajana Kahden ansaitsijan mallin maissa laumlhtoumlshyoletuksena voidaan pitaumlauml sitauml ettauml naisten taloudellinen tilanne heikkenee eron jaumllkeen mikauml johtuu siitauml ettauml puolison ansiotulot poistuvat kotitalouden kaumlytetshytaumlvissauml olevista tuloista Kuitenkin naisten korkea tyoumlssaumlkaumlyntiaste yhdistettynauml laajoihin ja suhteellisen suuriin perhe-etuuksiin pienentaumlvaumlt eron aiheuttamaa taloudellisen tilanteen heikentymistauml ja palauttavat naisten tulot nopeasti laumlhelle eroa edeltaumlnyttauml tilannetta

Perinteisen tyoumlnjaon maissa (Ranska) ja laajan perheen solidaarisuuden maissa (Italia) oletetaan ettauml naisten eron jaumllkeen kokema taloudellinen pudotus on sy vempi kuin kahden ansaitsijan mallin maissa koska naisten tyoumlssaumlkaumlynti on

Airio Parisuhteen paumlaumlttymisen yhteys tuloihin ja tulonmuodostukseen Euroopassa

107

harvinaisempaa ja tyoumlsuhteet ovat useammin osa-aikaisia Myoumls perhe-etuuksien taso ja laajuus eivaumlt ole yhtauml hy vaumlt kuin kahden ansaitsijan mallin maissa

Markkinamallia edustavassa Isossa-Britanniassa naisten tyoumlssaumlkaumlynti on yleistauml mutta julkisen sektorin tarjoamat perhe-etuudet ovat vaatimattomia Naumlin ollen voidaan olettaa ettauml Isossa-Britanniassa eron jaumllkeen naisten kaumlytetshytaumlvissauml olevat tulot laskevat vaumllittoumlmaumlsti jonkin verran ja ne pysy vaumlt pienempinauml seuraavinakin vuosina

Kotitalouksien tulojen muodostuminen

Kotitalouksien tulot muodostuvat erilaisista tulolaumlhteistauml Ne voidaan pilkkoa hy vinkin moniin eri osiin mutta yleisesti ottaen tulonmuodostusprosessin keskeiset tekijaumlt ovat saadut markkinatulot sekauml saadut ja maksetut tulonsiirrot Markkinatulot jakautuvat palkkatuloihin yrittaumljaumltuloihin ja omaisuustuloihin Kun naumlihin lisaumltaumlaumln saadut tulonsiirrot (erilaiset toimeentuloturvaetuudet) ja vaumlhennetaumlaumln maksetut tulonsiirrot (kuten verot) saadaan kotitalouden kaumlyshytettaumlvissauml olevat tulot Taumlmauml on tulonjakotutkimuksissa yleisimmin tarkasteltu kotita lou ksien tuloja kuvaava kaumlsite Luonnollisesti kotita louden kokonaisshytuloihin vaikuttavat vielauml erilaiset yhteiskunnalliset palvelut joiden arvo voidaan lisaumltauml kaumlytettaumlvissauml oleviin tuloihin (ks Vaalavuon artikkeli taumlssauml teoksessa) Erishykokoisten kotitalouksien kaumly tettaumlvissauml olevien tulojen vertailemiseksi artikkelissa kaumlytetaumlaumln modifioitua OECDn ekvivalenssiskaalaa (ks Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa)

Tulonmuodostuksessa on selvaumlsti havaittavia eroja eri vaumlestoumlryhmien vaumllillauml Taumlmauml kaumly ilmi esimerkiksi eri tulodesiileitauml eli -kymmennyksiauml tarkasteltaessa (esim Immervoll y m 2005) Alimpiin desiileihin kuuluvien tulopaketeissa erilaiset sosiaaliset tulonsiirrot saattavat olla jopa taumlrkein osatekijauml Vastaavasti siirry ttaumlessauml ylimpiin desiileihin markkinatulojen merkitys kasvaa Kuviossa 4 (s 108) on esitetty Suomen tulonsaajakymmennyksien markkinatulot ja tulonsiirshyrot vuonna 2010 Kaksi pienituloisinta desiiliauml saavat enemmaumln tulonsiirtoja kuin markkinatuloja Vastaavasti kolme suurituloisinta desiiliauml maksavat enemmaumln tulonsiirtoja veroina kuin saavat niitauml sosiaaliturvaetuina takaisin

Eron myoumltauml tulonmuodostuksessa saattaa tapahtua suuriakin muutoksia Erityisesti lapsiperheissauml tyoumln ja hoivan yhteensovittamisen ongelmat eron myoumltauml saattavat naumlkyauml sosiaalisten tulonsiirtojen kasvuna tulopaketissa Taumlmauml koskee erityisesti eroavia naisia jotka usein saavat lasten hoivavastuun Miehillauml taloudellisen hy vinvoinnin muutokset ovat tutkimusten perusteella pienempiauml joten voidaan olettaa ettauml heidaumln tulopaketeissaan eron vaikutukset naumlky vaumlt

Eurooppalaiset elinolot

108

I II III IV V VI VII VIII IX X

vaumlhemmaumln Maiden vaumllillauml luonnollisesti merkittaumlvin tekijauml eron sattuessa on se miten julkinen sektori pysty y kompensoimaan sosiaaliturvaetujen ja -palveshyluiden kautta tulojen menetyksiauml Erityisesti lapsiperheiden kohdalla julkisten tulonsiirtojen laajuus ja rahallinen taso ovat keskeisessauml roolissa taloudellisen hy vinvoinnin turvaamisessa

Kuvio 4 Tulopakettien koostumus eri tulodesiileissauml Suomessa vuonna 2010

euro140 000

120 000

100 000

80 000 Markkinatulot 60 000 Tulonsiirrot

40 000

20 000

0

ndash20 000

ndash40 000

Laumlhde T ilastokeskus 2011b

Tutkimusasetelma

Artik kelissa tarkastellaan millauml tavoin tulot ja tulonmuodostus muuttuvat parisuhteen paumlaumltty misen jaumllkeen Tarkastelun kohteena on viisi EU-maata (Suomi Tanska Ranska Iso-Britannia ja Italia) jotka edustavat erilaisia perheen tukemismalleja Tutkimuskysymykset voidaan jakaa kolmeen

1 Mitauml muutoksia tapahtuu eronneiden naisten ja miesten tuloissa (kotitashylouden kaumly tettaumlvissauml olevat tulot) eron jaumllkeisinauml v uosina Voidaan olettaa ettauml miesten ja naisten vaumllillauml on havaittavissa eroja tulojen kehityksessauml Lapsiperheellisten kohdalla naisten kotitalouden kaumlytettaumlvissauml olevat tulot oletettavasti laskevat puolison tulojen menetyksen ja lasten hoivavastuun vuoksi kun naisista tulee useammin eron seurauksena yksinhuoltajia Miesshyten kohdalla kotitalouden kaumlytettaumlvissauml olevat tulot oletettavasti nousevat eron jaumllkeen koska he ovat usein jo parisuhteessa perheen ensisijaisia elaumltshytaumljiauml Lapsettomien pariskuntien erotessa eron jaumllkeinen tulokehitys miesten

Airio Parisuhteen paumlaumlttymisen yhteys tuloihin ja tulonmuodostukseen Euroopassa

109

ja naisten vaumllillauml ei oletettavasti ole yhtauml selvaumlpiirteistauml kuin lapsiperheissauml Taumllloumlin puolisoiden tyoumlmarkkina-asemalla on olennainen rooli siinauml mitauml muutoksia kaumly tettaumlvissauml olevissa tuloissa tapahtuu siirr y ttaumlessauml kahden aikuisen kotitaloudesta yhden aikuisen kotitalouteen

2 Mitauml muutoksia eronneiden tulopaketeissa tapahtuu Eronneiden lapshysiperheiden kohdalla lasten paumlaumlasiallisen huoltajan (useimmiten naisen) tulopaketissa erilaisten tulonsiirtojen osuus oletettavasti korostuu Vastaashyvasti lapsiperheellisten miesten tulopaketeissa eron jaumllkeen markkinatulojen osuus oletettavasti kasvaa Lapsettomien pariskuntien kohdalla on jaumllleen olennaista se millaisessa tyoumlmark kina-asemassa eroavat puolisot ovat Heikko kiinnittyminen tyoumlmarkkinoille naumlkynee lisaumlaumlntyneenauml sosiaalisten tulonsiirtojen osuutena tulopaketissa

3 Miten erilaiset perhepoliittiset mallit naumlky vaumlt eronneiden tulopaketeisshysa ja yleisemmin tulojen kehityksessauml avioeron jaumllkeen On oletettavaa ettauml kahden ansaitsijan mallin maissa (Suomi ja Tanska) naisten ja miesten vaumlliset erot tuloissa ovat eron jaumllkeen pienimmaumlt Laajat perhe-etuudet naumlshykynevaumlt naisten tulopaketeissa siten ettauml sosiaalisten tulonsiirtojen osuus kasvaa Perinteisen tyoumlnjaon mallissa (Ranska) voimme olettaa varsinkin tulopakettien kohdalla naisten ja miesten vaumllillauml muutoksia siten ettauml naisten paketeissa tulonsiirtojen osuus kasvaa huomattavasti Markkinamallissa (Iso-Britannia) olennainen kysymys on jaumllleen se millainen tyoumlmarkkinashyasema eroavilla on Tyoumlssauml kaumly villauml aumlideillauml muutokset saattavat olla pieniauml Sen sijaan tyoumlttoumlmillauml tai tyoumlvoiman ulkopuolella olevilla kaumly tettaumlvissauml oleshyvien tulojen lasku eron jaumllkeen voi olla hy vin suurta ja tulonsiirtojen osuus tulopaketista korostuu Laajan perheen solidaarisuuden mallissa (Italia) voidaan olettaa olevan samoja piirteitauml kuin perinteisen tyoumlnjaon mallissa

Tut k i musa i neistona k aumly tetaumlauml n EU-SILC -pit k it t auml isa ineistoa v uosi lta 2006 ndash2009 Paneeliaineistossa v uodesta toiseen seurattavien henkiloumliden ja kotitalouksien osuus on useissa maissa sangen suuri mutta niiden henkiloumliden osuus jotka muuttavat pois kotitaloudesta (esim siirtyvaumlt opiskelemaan toiselle paikkakunnalle tai parisuhde paumlaumltty y) on monissa maissa hy vin pieni (ks Iacovou ym 2012 11) Taumlmaumln vuoksi aineisto ei ole eron vaikutusten tutkimisen kanshynalta kovinkaan hy vauml Analy yseissa ei pysty tauml tekemaumlaumln vertailua kotitalouden sisaumlllauml siitauml miten miehen ja naisen tulopaketit muuttuvat eron jaumllkeen koska useimmissa maissa kotitaloudesta pois muuttavaa jaumlsentauml ei seurata

Paneeliasetelman takia erotilanteissa seurattavien tapausten lukumaumlaumlrauml jaumlauml monissa maissa hyvin pieneksi Naumlin ollen varsinaisia selittaumlviauml paneelimeneshytelmiauml kuten kiinteiden vaikutusten malleja joissa voitaisiin vakioida esimershykiksi tyoumlmarkkina-asemaan liittyvien tekijoumliden vaikutuksia tai lapsiperheiden kohdalla lasten lukumaumlaumlraumlauml ei voida EU-SILC-aineiston avulla tehdauml Taumlssauml

Eurooppalaiset elinolot

110

artikkelissa tutkimuskysymyksiin vastataan siten vain kuvailevin menetelmin Eron jaumllkeen yksinhuoltajiksi tai yksin asuviksi siirty viauml ei myoumlskaumlaumln erotella sukupuolen mukaan sillauml tapausten lukumaumlaumlraumlt jaumlaumlvaumlt hyvin pieniksi (jakaumista ks liitetaulukko 1 s 120)

Eron jaumllkeen tutkitaan naumlin ollen vain otokseen jaumlaumlviauml henkiloumlitauml Tutkimusshyasetelma muodostetaan siten ettauml tarkastelemme niitauml henkiloumlitauml joiden siviilishysaumlaumlty on vuonna 2006 avio- tai avoliitto ja vuonna 2007 eronnut Kadosta ja paneelirotaatiosta riippuen myoumls vuosina 2008 ja 2009 eronneina pysy vaumlt ovat mukana tarkastelussa

Taulukossa 1 on esitetty suoria jakaumia vuonna 2007 eronneista tutkimusshymaissa Eronneiden lukumaumlaumlraumlt ovat sangen pieniauml Eronneiden maumlaumlrauml vaihtelee Tanskan 49stauml Ranskan 184aumlaumln Eronneiden sukupuolijakauman tarkastelussa Suomen aineistossa on miehiauml ja naisia suurin piirtein yhtauml paljon Muissa maissa aineisto sisaumlltaumlauml enemmaumln eronneita naisia

Taulukko 1 Painottamattomien avio- ja avoerotapausten lukumaumlaumlraumlt ja niiden jakautuminen aineistossa

sukupuolen ja kotitaloustyypin mukaan sekauml keski-ikauml

Suomi Tanska Ranska Italia Iso-Britannia

Eronneiden lukumaumlaumlrauml (N) 85 49 184 99 127

Sukupuoli

Mies 43 (51 ) 14 (29 ) 78 (42 ) 45 (46 ) 51 (40 )

Nainen 42 (49 ) 35 (71 ) 106 (58 ) 54 (54 ) 76 (60 )

Ikauml vuonna 2007 (keskiarvo)

Mies 45 46 45 45 52

Nainen 43 45 44 41 44

Kotitaloustyyppi (eron jaumllkeen)

Yksinhuoltaja 46 (54 ) 30 (61 ) 114 (62 ) 67 (68 ) 75 (59 )

Yksin asuva 39 (46 ) 19 (39 ) 70 (38 ) 32 (32 ) 52 (41 )

Eronneet miehet ovat keskimaumlaumlrin 1ndash4 vuotta eronneita naisia vanhempia kaikissa maissa Isoa-Britanniaa lukuun ottamatta Siellauml eronneet miehet ovat jonkin verran iaumlkkaumlaumlmpiauml kuin muissa maissa ja selvaumlsti vanhempia kuin eronshyneet naiset Kotitalousty ypin kohdalla maiden vaumllillauml on eroja Yhteistauml jokaiselle maalle aineistossa on se ettauml eronneita lapsiperheiden vanhempia on enemmaumln kuin lapsettomia pariskuntia Eroja loumlyty y siinauml ettauml Suomessa lapsiperheiden ja lapsettomien pariskuntien suhde on kaikkein tasaisin Muissa maissa lapsishyperheitauml on huomattavasti enemmaumln mukana tarkastelussa

Airio Parisuhteen paumlaumlttymisen yhteys tuloihin ja tulonmuodostukseen Euroopassa

111

Tulopakettien analysoinnissa tarkasteltavina ovat kotitalouden kaumlytettaumlvissauml olevat tulot Kaumlytettaumlvissauml olevien tulojen kohdalla ekvivalenssiskaalana kaumly tetaumlaumln OECDn modifioitua skaalaa (ks Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa) Tulopakettien tarkastelussa kotitalouden ja henkiloumlkohtaiset bruttotulot jaetaan kahteen eri komponenttiin markkinatuloihin ja sosiaalisiin tulonsiirtoihin Liitetaulukossa 2 (s 120) esitetaumlaumln komponenttien tulomuuttujat

Tulojen muutokset eron jaumllkeen

Aloitan analy ysin tarkastelemalla ensin mitauml muutoksia kaumlytettaumlvissauml olevissa ekvivalenteissa tuloissa tapahtuu Kuviossa 5 on esitetty eronneiden kaumlytettaumlvissauml olevien tulojen kehitys vuosina 2006 ndash2009 sukupuolen mukaan Tulojen kehitys on esitetty indeksinauml jossa vuosi 2006 jolloin tutkittavat olivat vielauml naimisissa saa arvon 100

Kuvio 5 Kaumlytettaumlvissauml olevien tulojen kehitys eronneilla sukupuolen mukaan vuosina 2006ndash2009

Miehet Naiset

120

100

80

60

40

20

0

120

100 Suomi

80 Tanska Ranska 60 Iso-Britannia Italia 40

20

0 2006 2007 2008 2009 2006 2007 2008 2009

Laumlhde EU-SILC pitkittaumlistiedosto 2009

Miesten tuloista voidaan havaita ettauml vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen kaumlytettaumlvissauml olevat tulot muuttuvat hyvin vaumlhaumln (siirtymauml vuodesta 2006 vuoteen 2007) Itashyliassa ja Tanskassa eronneiden miesten kaumlytettaumlvissauml olevat tulot laskivat hieman Muissa maissa tulot pysyivaumlt laumlhes ennallaan Eron jaumllkeisinauml vuosina (2008ndash2009) kotitalouden kaumlytettaumlvissauml olevat tulot kasvoivat miehillauml kaikissa maissa Isoa-Britanniaa lukuun ottamatta Tulokset tukevat siis paumlaumlosin aikaisempia havaintoja siitauml ettauml eron aiheuttama taloudellinen muutos on miehillauml pieni

Eurooppalaiset elinolot

112

Naisten kaumlytettaumlvissauml olevat tulot laskevat jokaisessa maassa heti eron jaumllkeen Tanskassa ja Suomessa pudotus on aineistomme perusteella jopa sangen suuri Kuitenkin on huomattava ettauml eron jaumllkeisinauml vuosina (2008 ja 2009) naisten kaumlytettaumlvissauml olevat tulot kasvavat nopeasti kyseisissauml maissa ja ne saavuttavat eroa edeltaumlneen tulotason Muista maista Ranskassa ja Isossa-Britanniassa naisten tulot laskevat vielauml vuonna 2008 mutta 2009 ne laumlhtevaumlt jaumllleen nousuun Italiasshysa naisten kaumly tettaumlvissauml olevat tulot laskevat tasaisesti eron jaumllkeisinauml vuosina

Seuraavaksi tarkastelemme mitauml eron jaumllkeen tapahtuu kaumlytettaumlvissauml oleshyville tuloille lapsettomilla pariskunnilla ja lapsiperheillauml (kuvio 6) Kaumlytettaumlvissauml olevien tulojen muutoksen kuvaamiseen kaumlytetaumlaumln vastaavaa indeksitarkastelua kuin kuviossa 5

Kuvio 6 Kaumlytettaumlvissauml olevien tulojen kehitys eronneilla lapsiperheiden vanhemmilla ja lapsettomilla

pariskunnilla vuosina 2006ndash2009

Eronneet lapsettomat pariskunnat Eronneet lapsiperheet 120 120

100 100

Suomi 80 80 Tanska

60 60 Ranska Iso-Britannia 40 40 Italia

20 20

00 2006 2007 2008 2009 2006 2007 2008 2009

Laumlhde EU-SILC pitkittaumlistiedosto 2009

Lapsettomilla pariskunnilla tulojen muutokset eron jaumllkeen ovat sangen pieniauml Vain Suomessa ja Italiassa tulot laskevat vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen Kuishytenkin viimeisenauml tarkasteluvuotena (2009) kaikissa maissa Isoa-Britanniaa lukuun ottamatta eronneiden tulot ovat kohonneet yli laumlhtoumltason Taloudellisen hy vinvoinnin kannalta ero ei vaikuta olevan merkittaumlvauml riskitekijauml lapsettomille pariskunnille

Eronneiden lapsiperheiden kohdalla on sen sijaan havaittavissa selkeaumlsti kuinka vaumllittoumlmaumlsti eroa seuraavana vuonna kotitalouden kaumlytettaumlvissauml olevat tulot laskevat On huomattava ettauml suurin osa eron jaumllkeen yksinhuoltajiksi siirty vistauml on naisia Taloudellinen sokki jaumlauml kuitenkin suurimmassa osassa maista lyhytaikaiseksi ja kaumlytettaumlvissauml olevat tulot kaumlaumlnty vaumlt nopeasti nousuun Suomessa eronneet lapsiperheet saavuttavat vuonna 2009 jo saman suhteellisen tulotason kuin heillauml oli ennen eroa

Airio Parisuhteen paumlaumlttymisen yhteys tuloihin ja tulonmuodostukseen Euroopassa

113

Kotitalouksien tulopakettien muutokset avioeron jaumllkeen

Seuraavaksi siirrymme tarkastelemaan miten kotitalouksien tulonmuodostuksen eri komponenttien osuus muuttuu eron jaumllkeen Pienien otoksien vuoksi markkina- tulojen ja tulonsiirtojen vaumllistauml suhdetta tutkitaan taumlssaumlkin indeksitarkastelun avulla Tarkastelu tehdaumlaumln siten ettauml vuoden 2006 (ennen eroa) sosiaalisten tulon-siirtojen keskimaumlaumlraumlinen osuus kotitalouksien tulopaketeista saa arvon 100 Jos tulonsiirtojen osuus kasvaa tulopaketeissa indeksiluku kasvaa ja vastaavasti jos niiden osuus pienenee indeksiluku laskee

Kuvio 7 Sosiaalisten tulonsiirtojen osuuden muutos eronneilla lapsiperheillauml ja lapsettomilla paris-

kunnilla vuosina 2006ndash2009

020406080

100120140160180

2006 2007 2008 20090

20406080

100120140160

2006 2007 2008 2009

180Lapsettomat pariskunnat Lapsiperheet

SuomiTanskaRanskaIso-BritanniaItalia

Laumlhde EU-SILC pitkittaumlistiedosto 2009

Lapsettomilla pariskunnilla eron vaikutus tulopakettien koostumukseen vaihtelee maittain Tanskassa ja Isossa-Britanniassa tulonsiirtojen osuus tulo-paketista laskee vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen Muissa maissa tulonsiirtojen osuus kasvaa Eron jaumllkeisinauml vuosina kehitys on hyvin erilaista eri maissa Tanskassa tulonsiirtojen osuus tulopaketista laskee tasaisesti Myoumls Suomessa vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen havaittava tulonsiirtojen osuuden kasvu taittuu seuraavina vuosina Italian kohdalla kuvion 7 perusteella voisi epaumlillauml ettauml riippuvuus sosiaaliturvasta lisaumlaumlntyy eron jaumllkeen huomattavasti mutta suurehkossa indeksin kasvussa on ehkauml sittenkin kyse enemmaumln siitauml ettauml tulonsiirtojen osuus tulopaketista on hyvin pieni ennen eroa Naumlin pienikin kasvu naumlkyy voimakkaana suhteellisen osuuden kasvuna

Lapsiperheiden kohdalla on sen sijaan havaittavissa ettauml vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen tulonsiirtojen osuus tulopaketista kasvaa jokaisessa maassa Taumlmaumln jaumllkeen kehitys on jaumllleen eri maissa erilaista Tanskassa lapsiperheet palaavat pian eroa edeltaumlneeseen tulonsiirtojen ja markkinatulojen suhteeseen Myoumls muissa maissa voidaan havaita ettauml eron aiheuttama vaumllitoumln piikki tasoittuu

Eurooppalaiset elinolot

114

seuraavina vuosina Tulos saattaa viitata siihen ettauml sosiaaliturvaverkostot eivaumlt vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen pysty auttamaan taloudellisten seurausten korjaamista Vaikka aineistomme on pieni ja tarkastelumittarimme karkea tulokset antavat kuitenkin tukea sille aikaisempien tutkimuksien havainnolle ettauml eron taloudelshyliset vaikutukset koskettavat erityisesti lapsiperheitauml ja julkisten tulonsiirtojen merkitys taloudellisen hy vinvoinnin turvaajana korostuu

Perhepoliittiset mallit puntarissa

Miten hy vin erilaiset perhepoliittiset mallit sopivat tuloksiin Suomi ja Tanska ovat esimerkkejauml kahden ansaitsijan mallista Oletuksena on se ettauml taumlmaumln mallin maissa eron aiheuttamia taloudellisia riskejauml ehkaumlisee molempien puolisoiden tyoumlssaumlkaumlynti laajat lasten paumlivaumlhoitopalvelut sekauml kattavat lapsiperhe-etuudet Vaikka perhepoliittisten mallien ryhmittely on tehty vertailemaan lapsiperheitauml kahden ansaitsijan malli naumlky y Suomessa ja Tanskassa lapsettomien pariskuntien kohdalla siten ettauml eron jaumllkeen kotitalouksien kaumlytettaumlvissauml olevat tulot eivaumlt juurikaan muutu ja eron jaumllkeisinauml vuosina tulot kasvavat jonkin verran (ks kushyvio 6) Taumlmauml viittaa siihen ettauml puolisoiden henkiloumlkohtaisten tulojen erot ovat niin pienet ettauml parempituloisen puolison tulojen poistuminen ei kuitenkaan romahduta huonompituloisen kaumlytettaumlvissauml olevia tuloja

Toisaalta tulopaketteja tarkasteltaessa sosiaaliset tulonsiirrot lisaumlaumlntyvaumlt Suomessa eron jaumllkeen kun taas Tanskassa naumliden osuus pienenee Taumlmaumln perusteella Suomessa eron jaumllkeen joudutaan jonkin verran turvautumaan tulonsiirtoihin Toisaalta absoluuttiset muutokset ovat sangen pieniauml joten tarshykempia johtopaumlaumltoumlksiauml on vaikea vetaumlauml siitauml kuinka yleistauml on se ettauml eron jaumllkeen joudutaan taloudellisen tilanteen takia turvautumaan sosiaaliturvaetuuksiin

Naisten ja miesten kaumly tettaumlvissauml olevia tuloja tarkasteltaessa voidaan havaita ettauml miehillauml ero ei aiheuta juurikaan muutoksia tulotasoon kun taas naisilla kaumlytettaumlvissauml olevien tulojen suhteellinen muutos vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen on suuri Itse asiassa kahden ansaitsijan mallin maissa naisten tulot pienenevaumlt indeksitarkastelun mukaan eniten rdquoToipuminenrdquo vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen aiheutuvasta taloudellisesta muutoksesta on kuitenkin nopeaa sekauml Suomessa ettauml Tanskassa Tulosta selittaumlauml osittain se ettauml sosiaalipoliittiset turvaverkostot eivaumlt vaumllttaumlmaumlttauml ehdi reagoimaan vaumllittoumlmaumlsti eron myoumltauml tuleviin taloudellisiin vaikeuksiin (ks myoumls Hussain ja Kangas 2009 125) Osittain taustalla lienee myoumls se ettauml eron jaumllkeen tyoumln ja mahdollisen lasten hoivan yhteen sovittaminen voi viedauml aikansa mutta taumlmaumlkin tilanne normalisoituu tulosten perusteella sangen pian eron jaumllkeen

Airio Parisuhteen paumlaumlttymisen yhteys tuloihin ja tulonmuodostukseen Euroopassa

115

Lapsiperheiden kaumlytettaumlvissauml olevat tulot laskevat jonkin verran Suomessa ja Tanskassa eron jaumllkeen Taumlmauml on linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa joiden mukaan lasten hoivavastuun saavan puolison taloudellinen tilanne heikkenee vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen Kuitenkin eron jaumllkeisinauml vuosina tulot kohenevat sekauml Suomessa ettauml Tanskassa Taumlmauml vastaavasti on linjassa perhepoliittisista malleista tehdyn oletuksen kanssa jonka mukaan eron jaumllkeisiauml taloudellisia riskejauml on ehkaumlisemaumlssauml koko joukko tekijoumlitauml Tarkastellessamme lapsiperheishyden tulopaketteja (kuvio 7) voimme havaita ettauml tulonsiirtojen osuus kasvaa vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen kahden ansaitsijan mallin maissa Julkisen sektorin tarjoama rahallinen tuki lapsiperheille korostuu naumlin ollen heti eron jaumllkeen ja se kompensoi eron aiheuttamia taloudellisia ongelmia (esim puolison tulojen menetys) Varsinkin Tanskassa tilanne rdquonormalisoituurdquo nopeasti ja sosiaalishyturvaetuuksien osuus tulopaketista laskee

Ranska kuuluu perhepoliittisten mallien ryhmittelyssauml perinteisen tyoumlnjaon maihin Voidaan olettaa ettauml miesten ja naisten vaumllillauml on havaittavissa selviauml eroja tulojen muutoksessa eron jaumllkeen koska naisten tyoumlssaumlkaumlynti ei ole yhtauml yleistauml kuin esimerkiksi Pohjoismaissa ja eron jaumllkeen aumliti saa useimmiten lasten hoivashyvastuun Taumlmauml oletus saa jossain maumlaumlrin tukea kuviosta 5 Miesten kaumly tettaumlvissauml olevat tulot pysy vaumlt osapuilleen ennallaan kun taas naisten kaumlytettaumlvissauml olevat tulot laskevat vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen ja pysy vaumlt eroa seuraavinakin vuosina matalammalla tasolla kuin ennen eroa

Lapsettomilla pariskunnilla eron jaumllkeiset muutokset kaumlytettaumlvissauml olevissa tuloissa ovat marginaalisia Sen sijaan perinteisen tyoumlnjaon mallin maissa on lapsiperheiden kohdalla jossain maumlaumlrin havaittavissa oletettu muutos jossa eron jaumllkeen lasten hoivavastuun saavan puolison kaumly tettaumlvissauml olevat tulot laskevat On kuitenkin huomattava ettauml muutokset eroa edeltaumlneeseen tilanteeseen ovat Ranskassa pieniauml

Jos tarkastelemme tulopaketteja lapsettomien pariskuntien kohdalla sosiaalishyturvaetujen osuus kasvaa vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen Kuitenkin eroa seuraavina vuosina niiden osuus jaumllleen laskee verrattuna markkinatuloihin Taumlmaumln peshyrusteella voidaan olettaa ettauml ero aiheuttaa tilapaumlistauml tukeutumista sosiaaliturshyvaan jopa lapsettomilla pariskunnilla mutta tilanne normalisoituu nopeasti Lapsiperheiden kohdalla voimme havaita perinteisen tyoumlnjaon mallin maista tehdyn oletuksen suuntaista kehitystauml Eron jaumllkeen lasten hoivavastuun saavan tulopaketissa sosiaaliturvaetujen osuus kasvaa eron jaumllkeen ja seuraavinakin vuosina niiden merkitys saumlily y suurena

Italia kuuluu perhepoliittisten mallien ryhmittelyssauml perheen laajan solidaashyrisuuden maihin Oletuksena taumlssauml mallissa voidaan pitaumlauml tyoumlnjaon olevan laumlhellauml perinteisen tyoumlnjaon mallia mutta julkisen sektorin vastaantulo sosiaaliturvan antajana on eron jaumllkeen vaumlhaumlistauml lapsiperheille Kuviossa 5 tarkastellaan miesshyten ja naisten kaumlytettaumlvissauml olevissa tuloissa tapahtuvia muutoksia eron jaumllkeen

Eurooppalaiset elinolot

116

Miesten kohdalla muutokset ovat laumlhinnauml marginaalisia kun taas naisten kaumlytetshytaumlvissauml olevat tulot vaumlhenevaumlt eron myoumltauml Lapsettomilla pariskunnilla muutokset kaumlytettaumlvissauml olevissa tuloissa ovat hy vin pieniauml eron jaumllkeen (kuvio 6) Sen sijaan lapsiperheiden kohdalla on havaittavissa se ettauml kaumlytettaumlvissauml olevat tulot laskevat eron jaumllkeen ja pysyvaumlt matalammalla tasolla parina seuraavanakin vuotena

Naumlmauml tulokset ovat jossain maumlaumlrin linjassa perheen laajan solidaarisuuden maista tehtyjen oletusten kanssa Naisten ja lapsiperheiden kaumlytettaumlvissauml olevat tushylot laskevat eron jaumllkeen mikauml viittaa siihen ettauml lasten hoivavastuu siirty y usein eron jaumllkeen aumlidille Julkisen sektorin antama tuki lapsiperheille on vaumlhaumlistauml mikauml naumlky y eronneiden lapsiperheiden kaumlytettaumlvissauml olevien tulojen vaumlhenemisenauml

Tulopaketteja tarkasteltaessa (kuvio 7) Italiassa sekauml lapsettomilla ettauml lapsishyperheillauml sosiaaliturvaetujen osuus tulopaketeista kasvaa eron jaumllkeen Lapsettoshymien pariskuntien kohdalla sy ynauml voi olla osittain se ettauml ennen eroa sosiaalisten tulonsiirtojen osuus tulopaketista on hy vin pieni Naumlin ollen pienikin muutos eron jaumllkeen naumly ttaumlauml indeksitarkastelussa suhteellisesti ottaen suurelta muutokshyselta Lapsiperheiden kohdalla sosiaaliturvaetujen kasvava merkitys tulopaketissa on oletusten mukainen Aumlitien tyoumlssaumlkaumlynti on jonkin verran vaumlhaumlisempaumlauml kuin esimerkiksi Suomessa ja Tanskassa jolloin eron jaumllkeen tulonsiirtojen osuus tulopaketissa kasvaa

Iso-Britannia asettuu perhepoliittisten mallien luokittelussa niin sanotun markkinamallin edustajaksi Taumlssaumlkin mallissa valtion rooli eron jaumllkeisten taloudelshylisten riskien ehkaumlisemisessauml on pieni Erona perheen laajan solidaarisuuden maihin on se ettauml yksityisen sektorin merkitys turvan tuottajana on keskeisempi Toisaalta sekauml miesten ettauml naisten tyoumlssaumlkaumlynti on yleistauml

Miesten ja naisten tulojen muutos avioeron jaumllkeen on Isossa-Britanniassa samansuuntainen Molemmilla sukupuolilla kaumly tettaumlvissauml olevat tulot vaumlhenevaumlt avioeron jaumllkeisinauml vuosina Naisilla tulot pienenevaumlt enemmaumln kuin miehillauml Sama on havaittavissa sekauml lapsettomien pariskuntien ettauml lapsiperheiden kohshydalla Avioeron jaumllkeen kaumlytettaumlvissauml olevat tulot laskevat Lapsiperheillauml tulot laskevat enemmaumln kuin lapsettomilla

Tulopaketeista on myoumls havaittavissa ettauml sosiaaliturvaetujen osuus eronshyneiden tulopaketeissa ndash niin lapsettomilla pariskunnilla kuin lapsiperheillaumlkin ndash kasvaa avioeroa seuraavina vuosina Tulos on ehkauml jossain maumlaumlrin ristiriitainen sen oletuksen kanssa ettauml markkinamallin maissa eron jaumllkeen taloudellista turvaa haetaan markkinatuloja lisaumlaumlmaumlllauml ndash eli lisaumlaumlmaumlllauml tyoumlssaumlkaumlyntiauml Naumlin ei tulosten perusteella vaikuta tapahtuneen Tosin Ison-Britannian kohdalla on huomattava ettauml vuoden 2008 taantuma saattaa naumlkyauml tuloksissa enemmaumln kuin monissa muissa maissa maan heikentyneen tyoumlllisy ystilanteen ja julkisen sektorin (mukaan lukien sosiaaliturvan) rajujen leikkausten vuoksi

Airio Parisuhteen paumlaumlttymisen yhteys tuloihin ja tulonmuodostukseen Euroopassa

117

Johtopaumlaumltoumlkset

Artikkelissa tarkasteltiin miten avioero vaikuttaa kotitalouden kaumlytettaumlvissauml oleviin tuloihin erilaisia perhepoliittisia regiimejauml edustavissa maissa Lisaumlksi tarkasteltiin miten kotitalouksien tulopaketeissa markkinatulojen ja sosiaalisten tulonsiirtojen vaumllinen suhde muuttuu eron myoumltauml Tarkastelussa olivat eronneet naiset ja miehet sekauml lapsettomat pariskunnat ja lapsiperheet

Tulokset ovat paumlaumlpiirteissaumlaumln samankaltaisia aikaisempien eronneiden tashyloudellista hy vinvointia tarkastelleiden tutkimustulosten kanssa Miehille eron aiheuttama taloudellinen muutos oli tarkastelumaissa pieni Naisilla ero aiheutti selvaumln laskun kaumly tettaumlvissauml olevissa tuloissa Eri maissa naisten tulojen kehitys kulki eri latuja Suomessa ja Tanskassa naisten tulot kasvoivat eroa seuraavina vuosina Muissa maissa naisten tulot jaumlivaumlt eroa edeltaumlvaumlauml tilannetta pienemmiksi

Tulopaketeissa tapahtuneita muutoksia tarkasteltaessa voidaan havaita ettauml ilman tulonsiirtoja taloudellinen tilanne etenkin lapsiperheissauml voisi olla huono Sosiaaliturvaetujen osuus tulopaketeissa kasvaa kaikissa maissa lapsiperheillauml vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen Eron aiheuttamat muutokset lapsettomien pariskuntien tulopaketeissa vaihtelevat maittain

Analy ysissa tarkastelu oli sangen pintapuolista aineiston koon ja laadun vuoksi jolloin selkeitauml johtopaumlaumltoumlksiauml eron taloudellisista seurauksista naisille ja miehille tai erilaisten perhepoliittisten mallien toimivuudesta ei voi tehdauml Jossain maumlaumlrin erilaisten perhepoliittisten mallien erityispiirteitauml oli havaittashyvissa Esimerkiksi kahden ansaitsijan mallin maissa (Suomi ja Tanska) naisten nopea taloudellinen toipuminen erosta on jossain maumlaumlrin havaittavissa Myoumls lapsiperheiden taloudellinen tilanne eron jaumllkeisinauml vuosina kohenee Suomessa ja Tanskassa (ja Ranskassa)

Kaumlytettaumlvissauml oleva aineisto ei mahdollista analy yseja joissa esimerkiksi molempia osapuolia voitaisiin seurata eron jaumllkeen Myoumlskaumlaumln aineiston paneelishyasetelma ei mahdollista pitkaumln aikavaumllin dynaamista seurantaa Naumliden seikkojen johdosta sy vaumlllistauml eron aiheuttamien taloudellisten ongelmien analy ysia varten tarvittaisiin parempia aineistoja

Laumlhteet Aassve A Mazzuco S Mencarini L Childbearing and wellbeing A comparative analysis of European welfare regimes Journal of European social policy 2005 15 (4) 283ndash299

Aassve A Betti G Mazzuco S Mencarini L Marital disruption and economic well-being A comparative analysis Journal of Royal Statistical Society 2007 170 (3) 781ndash799

Eurooppalaiset elinolot

118

Airio I Change of norm In-work poverty in a comparative perspective Helsinki Kela Studies in social security and health 92 2008

Airio I Avioero suomalaiseen tapaan Laumlhivanhemman ja lasten taloudellinen selviaumlminen avioerosta Julkaisussa Haumlmaumllaumlinen U Kangas O toim Perhepiirissauml Helsinki Kela 2010 196ndash214

Ananat EO Michaels G The effect of marital breakup on the income distribution of women with children Journal of Human Resources 2008 43 (3) 611ndash629

Andreszlig H-J Borgloh B Broumlckel M Giesselmann M Hummelsheim D The economic consequences of partnership dissolution A comparative analysis of panel studies from Belgium Germany Great Britain Italy and Sweden European Sociological Review 2006 22 (5) 533ndash560

Del Boca D Mothers fathers and children after divorce The role of institutions Journal of Population Economics 2003 16 (3) 399ndash422

Dewilde C The financial consequences of relationship dissolution for women in Western Europe Julkaisussa Ruspini E Dale A toim The gender dimension of social change The contribution of dynamic research to the study of womenrsquos life courses Bristol Policy Press 2003 81ndash110

Dewilde C Uunk W Remarriage as a way to overcome the financial consequences of divorce A test of the economic need hypothesis for European women European Sociological Review 2008 24 (3) 393ndash407

Eurostat Combating poverty and social exclusion A statistical portrait of the European Union 2010 Luxembourg Publications office of the European Union 2010

Eurostat Marriage and divorce statistics Brussels European Commission 2012 Saatavissa lthttpeppeurostateceuropaeustatistics_explainedindexphpMarriage_and_divorce_ statisticsgt Viitattu 2822013

Haataja A Yksinhuoltajaaumlitien sosioekonominen asema ja toimeentulo Julkaisussa Forssen K Haataja A Hakovirta M toim Yksinhuoltajuus Suomessa Helsinki Vaumlestoumlntutkimuslaitos Tutkimuksia D 50 2009 95ndash114

Holden KC Smock PJ The economic costs of marital dissolution Why do women bear a disproportionate cost Annual Review of Sociology 1991 17 51ndash78

Hussain MA Kangas O New holes in the safety net Economic and social consequences of divorce in Denmark Julkaisussa Andreszlig H-J Hummelsheim D toim When marriage ends Economic and social consequences of partnership dissolution Cheltenham Edward Elgar 2009 98ndash131

Iacovou M Skew A Household structure in the EU Julkaisussa Atkinson AB Marlier E toim Income and living conditions in Europe Luxembourg Publications Office of the European Union 2010 79ndash100

Iacovou M Kaminska O Levy H Using EU-SILC data for cross-national analysis Strengths problems and recommendations Essex Institute for Social and Economic Research Working Paper 3 2012

Immervoll H Levy H Lietz C ym Household incomes and redistribution in the European Union Quantifying the equalizing properties of taxes and benefits Essex Euromod Working Paper 9 2005

Airio Parisuhteen paumlaumlttymisen yhteys tuloihin ja tulonmuodostukseen Euroopassa

119

Kalmijn M Uunk W Regional value differences in Europe and the social consequences of divorce A test of the stigmatization hypothesis Social Science Research 2007 36 (2) 447ndash468

Moisio P toim Lapsiperheiden taloudellisen tilanteen kehitys Suomessa 1990ndash2002 Helsinki Stakes Raportteja 4 2005

OECD Family database Paris OECD 2011 Saatavissa lthttpwwwoecdorgsocialsoc oecdfamilydatabasehtmgt

Peters HE The importance of financial considerations in divorce decisions Economic Inquiry 1993 31 (1) 71ndash86

Saraceno C The ambivalent familism of the Italian welfare state Social Politics 1994 1(1) 60ndash82

Smock PJ Manning WD Gupta S The effect of marriage and divorce on womenrsquos economic well-being American Sociological Review 1999 64 (6) 794ndash812

Soumlrensen A Womenrsquos risk and the economic position of single mothers European Sociological Review 1994 10 (2) 173ndash188

Tilastokeskus Siviilisaumlaumldyn muutokset 2010 Helsinki Tilastokeskus 2011a

Tilastokeskus Tulonjakotilasto 2010 Helsinki Tilastokeskus 2011b

Waite LJ Does marriage matter Demography 1995 32 (4) 483ndash507

Eurooppalaiset elinolot

120

Liitetaulukko 1 Eronneiden lukumaumlaumlraumlt kotitaloustyypin ja sukupuolen mukaan tutkimusmaissa (eron

jaumllkeinen vuosi 2007)

Suomi Tanska Ranska Italia Iso-Britannia

Yksin asuva Mies 26 6 34 17 27

Nainen 13 13 36 15 25

Yksinhuoltaja Mies 17 8 44 28 24

Nainen 29 22 70 39 51

Liitetaulukko 2 Markkinatuloihin ja sosiaalisiin tulonsiirtoihin kaumlytetyt tulomuuttujat

Markkinatulot Sosiaaliset tulonsiirrot (saadut)

Sosiaaliset tulonsiirrot (maksetut)

HY040G Vuokratulo osakeshyhuoneistosta ja kiinteistoumlstauml

HY050G Saadut perheeseen ja lapsiin liittyvaumlt tulonsiirrot

HY120G Saumlaumlnnoumlnshymukaiset varallisuusverot

HY090G Korot osingot sekauml sijoitetusta paumlaumlomasta saadut tulot

HY070G Asumistuet HY140G Tulovero ja sosiaalishyvakuutusmaksut

PY010G Palkat ja palkanshyluonteiset korvaukset bruttona

PY090G Tyoumlttoumlmyysshyetuudet

PY050G Yrittaumljaumltulot ja -tappiot bruttona

PY100G Vanhuusshyetuudet

PY110G Lesken ja muiden edunshysaajien etuudet

PY120G Sairausetuudet

PY130G Tyoumlkyvyttoumlmyysshyetuudet

PY140G Koulutustuet ja -avustukset

Eurooppalaiset elinolot

Anita Haataja 122 Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus

Yksin asuminen kuuluu Seebohm Rowntreen (ks Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa) perinteiseen elinkaarimalliin nuoruudessa ja vanhuudessa mutta ei niiden vaumllillauml Taumlhaumln ajankohtaan sijoittuu perheen perustamisen ja lasten kasvattamisen vaihe Yksin asuvat ohittavat taumlmaumln vaumllivaiheen joko osittain tai kokonaan Keitauml naumlmauml elinkaarimallin erilaiset ovat paljonko heitauml on suhteessa kaikkiin talouksiin ja missauml maumlaumlrin he ovat huono-osaisia tai hy vaumlosaisia Onko yksin asuvien kotitalouksien toimeentulotasossa eroja EU-maiden vaumllillauml ja jos on onko eroilla yhteyttauml perinteisiin hyvinvointivaltioregiimeihin Naumlihin kyshysymyksiin vastaavaa kansainvaumllistauml vertailevaa tutkimusta ei juuri ole Taumlmaumln artikkelin yksi tavoite on saada tietoa yksin asuvien mahdollisista yhtaumllaumlisy ykshysistauml ja eroista eri maissa Tietojen pohjalta on helpompi suunnitella kuvailua sy vemmaumllle meneviin analy yseihin pureutuvaa tutkimusta

Kotitalouksien keskikoko on viimeisten vuosikymmenien aikana pienentyshynyt koska lapsimaumlaumlrauml perheissauml on vaumlhentynyt ja yhden aikuisen talouksien maumlaumlrauml on kasvanut Nuoret perustavat aikaisin omia talouksiaan ja vanhuusiaumlssauml yksin asuvien usein naisleskien maumlaumlrauml kasvaa samalla kun vanhusvaumlestoumln osuus koko vaumlestoumlstauml kasvaa Myoumls yksin asuvien tyoumlikaumlisten maumlaumlrauml on lisaumlaumlntymaumlssauml Taumlmauml johtuu muun muassa avio- ja avoerojen yleistymisestauml (ks Airion artikkeli taumlssauml teoksessa) Yksin asumisen yleistymistauml pidetaumlaumln viime vuosikymmenten aikana yhtenauml merkittaumlvimpaumlnauml demografisena muutoksena (Bennet ja Dixon 2006) Suomessa yksin asuvien asuntokuntien maumlaumlrauml on kasvanut 1960-luvun vajaasta 200 000sta yli miljoonaan talouteen 2000-luvulla (Kaumlrkkaumlinen 2010 218)

Yksin asumisen sy inauml on pidetty omaan valintaan perustuvaa (elective single) tai olosuhteiden pakottamaa (forced single) yksin asumista (Bennett ja Dixon 2006) Yksin asuvien taustoista yksin asumisen pysy v y ydestauml tai elaumlshymaumlnvaiheiden muutoksista ei ole saatavana jatkuvaa tietoa Yksi sy y taumlhaumln on se ettei avoliittoja ja niiden hajoamisia tilastoida Yksin asuvien siviilisaumlaumlty yn rsquonaimatonrsquo kuuluvat sekauml pysyvaumlsti yksin asuvat ettauml avoliitosta eronneet Suoshymessa avoerot ovat lapsiperheissaumlkin kolme kertaa yleisempiauml kuin avioerot (Tilastokeskus 2007)

Haataja Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus

123

Yksin asumisen yleistymisen on arvioitu tuovan huomattavia haasteita niin asunto- kuin hoivapolitiikallekin (Hall ym 1997 Kaumlrkkaumlinen 2010) Yksin asuvat ovat heterogeeninen ryhmauml nuoria keski-ikaumlisiauml ja vanhuksia miehiauml ja naisia Yksin asuvien tyoumlikaumlisten talouksiin ei kohdistu sosiaalisten riskien naumlkoumlkulmasta erityistauml lainsaumlaumldaumlntoumlauml kuten esimerkiksi lapsiperheisiin tai opiskelija- ja vanhustalouksiin Yksin asuvien tyoumlikaumlisten taloudet eivaumlt ole olleet sosiaalipolitiikan eivaumltkauml sosiaalipoliittisen tutkimuksen erityinen kohde (Nihtilauml ja Martikainen 2004 Eeva 2010 Kaumlrkkaumlinen 2010)

Empiirisissauml tulonjako- ja terveyspoliittisissa tutkimuksissa raportoidaan usein ettauml koumlyhy ys- ja terveysriskit ovat suuret erityisesti yksin asuvien kesshykuudessa (Lindroos 2008) Isossa-Britanniassa on arvioitu ettauml demografiset muutokset joista merkittaumlvin on yksin asuvien maumlaumlraumln kasvu selittaumlvaumlt noin viidenneksen tuloerojen kasvusta vuosina 1979ndash2004 (Bennet ja Dixon 2006) Toisaalta suomalaisessa koumlyhy ystutkimuksessa esimerkiksi Raija Eevan (2010) mukaan rdquoyksin elaumlvaumlt tyoumlikaumliset jaumlaumlvaumlt rsquotekstittoumlmaumlaumlnrsquo hiljaisuuteen verrattuna muihin perhe-elinvaiheisiin perheisiinrdquo

Yksin asuvat ovat suuri kotitalousryhmauml joten siksikaumlaumln ei ole ihme jos heidaumln osuutensa erilaisissa riskiryhmissauml on suuri Jos yksin asuva on tyoumltoumln tai sairas koko talous on tyoumltoumln tai sairas Kahden aikuisen talouksissa tyoumlttoumlshymy ys tai sairaus kohdistuu usein yhteen aikuiseen kerrallaan joten sosiaaliset riskit kohdentuvat niihin lievempinauml Suomalaisissa vaumlhimmaumlisturvaetuuksissa viimeaikainen suuntaus on ollut sellainen ettauml puolisoita kohdellaan yhauml useamshymassa etuudessa samalla tavalla yksiloumlinauml kuin kahta yksin asuvaa Taumlstauml ovat esimerkkeinauml takuuelaumlke 132011 alkaen ja tyoumlmarkkinatuki 112013 alkaen Yksin asuvien suurempia yksikkoumlkustannuksia ei kompensoida kaumlytaumlnnoumlssauml enaumlauml muissa etuuksissa kuin viimesijaisessa toimeentulotuessa jota saavista yksin asuvat muodostavat suurimman ryhmaumln (Haataja 2013) Toisaalta kohtuullisen minimin mukainen kulutustaso on kaikissa kotitalousty ypeissauml todettu korkeamshymaksi kuin toimeentulotuen taso (Lehtinen ym 2010 51ndash52)

Amerikkalaisten tutkimusten mukaan yksin asuviin kohdistuu perhekesshykeisissauml yhteiskunnissa stereoty yppisiauml asenteita ja niiden perusteella tapahtuvaa syrjintaumlauml (DePaulo ja Morris 2005 ja 2006 Morris ym 2007) Perhekeskeisiauml yksin asuvien tarpeet syrjaumlyttaumlviauml asenteita jopa sy yllistaumlmistauml esiinty y Suomessakin Esimerkiksi 2000-luvun alussa laatiessaan kestaumlvaumln kehityksen indikaattoreita Lahden kaupunkiseudulle Haumlmeen ympaumlristoumlkeskus kaumlsitteli yksin asumista seuraavasti rdquoEkologisen kestaumlvy yden kannalta on parempi mitauml useampi henkilouml kaumlyttaumlauml asumiseen samoja tiloja huonekaluja ja tavaroita Taumlmaumln perusteella asuntokuntien kesk ikoon pieneneminen lisaumlauml luonnonvarojen kulutusta ja ympaumlristoumlkuormitusta Yksin asuminen on myoumls usein kielteinen asia yksiloumln hy vinvoinnin ja naumlin ollen sosiaalisen kestaumlvy yden kannaltardquo (Haumlmeen ympaumlshyristoumlkeskus 2003 23) Kuitenkin sosiaalipoliittisesti kestaumlmaumlttoumlmaumlnauml voidaan

Eurooppalaiset elinolot

124

pitaumlauml nykyistauml asuntopolitiikkaa jossa ei oteta riittaumlvaumlsti huomioon kasvavaa yksin asuvien maumlaumlraumlauml ja heidaumln tarpeitaan (Kaumlrkkaumlinen 2010) Tampereen teknillisessauml yliopistossa on vuonna 2012 kaumlynnistynyt tutkimus yksin asuvien asumispreferensseistauml ja siitauml miten yhden hengen talouksien lisaumlaumlntyminen vaikuttaa asuntomarkkinoihin1

Joissakin maissa yksin asuviin on liitetty hy vaumlosaisuus Esimerkiksi Isossa-Britanniassa ja Ranskassa yksin asuvien erityisesti naisten sosioekonomisen jakauman on todettu keskitty vaumln enemmaumln ylempiin kuin alempiin luokkiin (Hall ym 1997) Toisaalta koumlyhy ysriskit ovat olleet suuremmat yksin asuvien naisten kuin miesten keskuudessa (Quintano ja DrsquoAgostino 2006) Toisin kuin nuoret ja vanhukset tai yksinhuoltajat tyoumlikaumliset yksin asuvat ovat olleet tulonshysiirtojen nettomaksajia eivaumltkauml nettosaajia (Halla 1988) eli yksin asuvat tyoumlikaumliset maksavat keskimaumlaumlrin enemmaumln veroja kuin saavat tulonsiirtoja

Artikkelin tavoitteet ja rajaukset

Taumlmauml artikkeli pyrkii omalta osaltaan paikkaamaan yksin asuviin tyoumlikaumlisiin kohdistuvan vertailevan tutkimuksen puutetta Yksin asuvien yleispiirteitauml tarkastellaan aluksi kaikissa 28ssa vuonna 2010 EU-SILC-aineistossa mukana olevassa maassa Jatkotarkasteluun valitaan 14 maata siten ettauml ne edustavat erilaisia eurooppalaisia hy vinvointivaltiomalleja

Yksin asuviksi tyoumlikaumlisiksi rajataan 30 ndash55-vuotiaat yhden aikuisen kotitaloushydet Ikaumlrajan alkupaumlauml 30 vuotta on valittu siksi ettauml taumlssauml vaiheessa useimpien opiskelu on paumlaumlttynyt ja suuri osa on siirtynyt tyoumlelaumlmaumlaumln Perheen perustaminen ennen 30tauml ikaumlvuotta on tavallista varsinkin naisille sillauml ensimmaumlinen lapsi synnytetaumlaumln useimmin ennen taumltauml ikaumlauml (Plantega ja Remery 2009 25) Ylaumlikaumlshyrajaksi on taas valittu 55 vuotta koska taumlmaumln ikaumlrajan jaumllkeen siirtymaumlt tyoumlelaumlmaumln ulkopuolelle etenkin tyoumlky v yttoumlmy yselaumlkkeelle alkavat kasvaa Ikaumlaumlnty vien 55 ndash 64-v uotiaiden tyoumlllisy ysasteen nostaminen onkin ollut erity inen haaste EUn tyoumlllisy yspolitiikassa

Artikkelia kirjoitettaessa tutkimusaineiston paneeliasetelma ei ollut vielauml kaumlytettaumlvissauml vuoteen 2010 asti Euroopassa koettiin taloudellinen kriisi vuosishykymmenen vaihteessa joten kriisin vaikutukset ovat jossain maumlaumlrin yhauml olemassa vuonna 2010 Paneeliasetelman sijasta vuoden 2010 tilannetta verrataan toiseen poik kileik kausaineistoon vuodelta 2008

1 SINKKU ndash Asuntomarkkinat ja asumisen preferenssit yhden hengen talouksissa lthttpaslififi kaynnissa-olevat-tutkimushankkeetasuntojen-hintojen-mallintaminen-ja-asumisen-preferenssitshyyhden-hengen-talouksissa-sinkkugt

Haataja Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus

125

Artikkelin sisaumlltouml jakautuu seuraavasti Ensin tarkastellaan yksin asuvien maumlaumlriauml sukupuolijakaumaa siviilisaumlaumltyauml ja koulutustasoa kaikissa aineistoon kuuluvissa maissa vuonna 2010 Taumlmaumln jaumllkeen keskitytaumlaumln yksin asuvien toishymeentuloon seuraavissa maissa Pohjoismaista Suomi Ruotsi Tanska ja Norja Keski-Euroopasta Belgia Alankomaat Itaumlvalta ja Saksa Itauml-Euroopasta Viro Tšekki ja Puola Etelauml-Euroopasta Italia ja Espanja sekauml anglosaksista hy vinshyvointivaltiota edustava Iso-Britannia Yksin asuvien taloudellista asemaa vershyrataan suhteessa kunkin maan kaikkien kotitalouksien toimeentuloon Taumlmaumln jaumllkeen tarkastellaan eraumliden hy vauml- ja huono-osaisuutta selittaumlvien tekijoumliden kohdentumista kotitalous- ja yksiloumltasolle Lisaumlksi yksiloumltason ominaisuuksia tyoumlttoumlmy yttauml ja terveyttauml verrataan muihin saman ikaumlisiin naisiin ja miehiin Lopuksi yksin asuvien huono- ja hyvaumlosaisuutta selittaumlvaumlt tekijaumlt tiivistetaumlaumln monimuuttujamallilla Artikkeli paumlaumltty y loppupohdintoihin ja yhteenvetoon

Yksin asuvien tyoumlikaumlisten taloudet EU-maissa

Melkein joka kolmas eurooppalainen kotitalous on nykyisin yhden aikuisen talous ja yhden aikuisen talouksien maumlaumlrauml ja osuus ovat kasvaneet myoumls viime vuosina melkein jokaisessa maassa Yksin asuvien osuudet ja ikaumlrakenne vaihshytelevat kuitenkin hy vin paljon maiden vaumllillauml EU-SILC-aineiston 14 maassa vuonna 2004 yksin asuvien kotitalouksien osuus kaikista kotitalouksista nousi 285stauml 308 prosenttiin vuoteen 2010 mennessauml Suhteellinen osuus kasvoi siis noin kaksi prosenttiyksikkoumlauml mutta yksin asuvien maumlaumlrauml lisaumlaumlntyi keskimaumlaumlshyrin jopa 16 prosenttia Useimmissa maissa yksin asuvien osuus kasvoi kaikissa ikaumlryhmissauml toisissa maissa vain tyoumlikaumlisissauml ja vanhusikaumlisten kotitalouksissa Suhteellisesti eniten yksin asuvien talouksien osuus kasvoi Espanjassa Italiassa ja Virossa Yksin asuvien talouksien osuus sen sijaan laski hieman kaikista taloukshysista Luxemburgissa ja Ruotsissa tyoumlikaumlisissauml talouksissa Suomessa ja Ruotsissa Taulukossa 1 (s 126) maat on jaumlrjestetty sen mukaan kuinka suuri osuus maassa oli yhden aikuisen tyoumlikaumlisiauml talouksia vuonna 2010

Kuviossa 1 (s 127) on esitetty ikaumlryhmittaumlin kaikkien aineistossa vuonna 2010 mukana olevien maiden yksin asuvien kotitalouksien osuudet kaikista kotishytalouksista Vuonna 2010 useimmissa Etelauml-Euroopan maissa yksin asuvia oli noin viidennes kaikista talouksista mutta Pohjoismaissa Islantia lukuun ottamatta sekauml Saksassa noin kaksi viidennestauml (40 prosenttia) kaikista kotitalouksista Tutkimuksen kohderyhmaumlaumln kuuluvia yksin asuvia tyoumlikaumlisiauml 30ndash55-vuotiaita yksin asuvia oli kaikista talouksista keskimaumlaumlrin 10 prosenttia Pohjoismaissa ja

Eurooppalaiset elinolot

126

Saksassa osuudet olivat suurempia 12ndash16 prosenttia ja etelaumlisessauml sekauml itaumlisessauml Euroopassa pienempiauml vain 3ndash7 prosenttia kaikista kotitalouksista

Taulukko 1 Yksin asuvien kotitalouksien maumlaumlrauml vuonna 2010 sekauml kaikkien ja tyoumlikaumlisten 30ndash35shy

vuotiaiden yhden aikuisen talouksien osuudet vuosina 2004 ja 2010 (prosenttia) ja osuuksien muutokset

(prosenttiyksikkoumlauml) vuosina 2004ndash2010

Maa

Yksin asuvien talouksia Yhden aikuisen taloudet osuus kaikista talouksista

1 000 kpl Kaikki yksin

asuvien taloudet Tyoumlikaumliset 30ndash55 v Muutos 2004ndash2010

2010 2004 2010 2004 2010a Kaikki 30ndash55 v

Tanskab 1 288 434 462 150 153 28 03

Itaumlvaltab 1 305 341 360 118 135 19 17

Belgiab 1 613 324 345 122 134 20 12

Norjab 977 411 413 130 131 02 01

Luxemburg 57 293 289 121 127 ndash04 06

Suomib 1 002 379 396 128 123 17 ndash05

Islanti 39 300 313 108 110 13 02

Ranska 9 625 328 353 94 106 25 12

Italiab 7 825 277 311 89 103 33 15

Ruotsib 1 774 420 395 115 99 ndash26 ndash16

Virob 201 315 345 76 90 30 13

Espanjab 3 226 156 188 46 68 33 22

Kreikka 836 197 203 42 48 06 06

Portugali 696 165 177 33 33 11 00

EUn keskiarvo 30 463 285 308 86 98 23 12

a Maiden jaumlrjest ysperuste b Maat on valittu myoumls jatkover tailuun Muita ver tailumaita jaksossa 3 ovat Puola ja Tšekki Iso-Britannia Alankomaat ja Saksa

Laumlhde EU-SILC 2004 ja 2010

Nuoria alle 30-vuotiaita yhden aikuisen talouksia on eniten Pohjoismaissa ja Alankomaissa Sen sijaan monissa Etelauml-Euroopan ja itaumlisen Euroopan maissa nuoret asuvat pitkaumlaumln vanhempiensa luona Eurostatin mukaan noin 46 proshysenttia 18ndash34-vuotiaista nuorista aikuisista asui vuonna 2008 ainakin toisen vanhempansa luona Erot johtuvat monista syistauml Toisissa maissa sosiaalipoliitshy

Haataja Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus

127

tiset jaumlrjestelyt tekevaumlt mahdolliseksi sen ettauml nuoret voivat saada kohtuullisin kustannuksin asunnon ja tukea opintokustannuksiin Toisissa maissa nuoret joutuvat muuttamaan kotoaan maaseudulta suuremmille paikkakunnille opisshykelemaan tai tyoumlnhakuun (Choroszewicz ja Wolff 2010)

Taloudelliset sy yt ovat siis yksi selitys sille missauml vaiheessa nuoret laumlhtevaumlt kotoa Kulttuuriset erilaisia perhearvoja painottavat sy yt selittaumlvaumlt myoumls yksin asumisen yleisy yttauml eri ikaumlryhmissauml Erityisesti itaumlisessauml Euroopassa ja osittain myoumls etelaumlisessauml Euroopassa kolmen sukupolven perheet ovat keskimaumlaumlraumlistauml yleisempiauml (Iacovou ja Skew 2011) Etelauml-Euroopassa perhe ja monen sukupolven asuminen yhdessauml voivat yhauml tarjota suuren osan perussosiaaliturvasta Taloushydelliset ja kulttuuriset sy y t naumlyttaumlvaumlt siis olevan yhteydessauml toisiinsa

Kuvio 1 Yhden aikuisen kotitalouksien osuus ikaumlryhmittaumlin kaikista kotitalouksista vuonna 2010

50

45

40

35

30

25

20

15

10

5

0

9 11 5 6 9 8

5 5 5 3 2 3 6 2 2 3 2 2 2 1 2 1 1

5 1 2 1 1

15 13

16 12 10 12 13 11 9 13

9 10

11

10 9 13

7 8 5 6 6 6 4

5

3 7

4 3

22 17

20 21 21 16 18 20 21

18

21 18 14

19 20 14

18 17 18 17 16 16

16 11

16 10

14 13

Yli 55 v

30ndash55 v

Alle 30 v

Tans

kaN

orja

Saks

aSu

omi

Ruot

siAl

anko

maa

tItauml

valta

Rans

kaVi

roBe

lgia

Liet

tua EU

Isla

nti

Italia

Luxe

mbu

rgIs

o-Br

itann

iaLa

tvia

Slov

enia

Puol

aUn

kari

Tšek

kiSl

ovak

iaRo

man

iaKr

eikk

aBu

lgar

iaEs

panj

aM

alta

Port

ugal

i

Laumlhde EU-SILC 2010

Kun yksin asuvien osuus on kaikista kotitalouksista keskimaumlaumlraumlistauml pienemshypi nousee vanhustalouksien osuus yksin asuvista suurimmaksi ryhmaumlksi Esishymerkiksi etelaumlisen ja itaumlisen Euroopan maissa yksin asuminen on ty ypillisempaumlauml vanhusvaumlestoumllle kuin tyoumlikaumliselle vaumlestoumllle tai nuorille mutta samalla yksin asuvia on kaiken kaikkiaan vaumlhemmaumln kuin muissa maaryhmissauml Pohjois-Euroopassa ja joissakin Keski-Euroopan maissa yksin asuminen on sen sijaan yhtauml ty ypillistauml nuorille ja tyoumlikaumlisille yhteensauml kuin vanhemmalle vaumlestoumllle

Enemmistouml yksin asuvista on naisia (58 prosenttia) kaikissa maissa Taumlmauml johtuu ensisijaisesti vanhusvaumlestoumln sukupuolirakenteesta sillauml naisten elinikauml on pidempi kuin miesten Sen sijaan tyoumlikaumliset yksin asuvat ovat useammin miehiauml

Eurooppalaiset elinolot

128

kuin naisia Kaikista 30 ndash55-vuotiaista yksin asuvista naisten osuus oli 41 proshysenttia vuonna 2010 Vuosina 2004ndash2010 miesten osuus ikaumlryhmaumln talouksista lisaumlaumlntyi keskimaumlaumlrin yhden prosenttiyksikoumln Miesten osuus kasvoi tosin vain kuudessa mutta vaumlheni kahdeksassa maassa Suhteellisesti eniten yksin asuvien tyoumlikaumlisten miesten osuus kasvoi Virossa ja Portugalissa ja naisten osuus suhteelshylisesti eniten Islannissa Norjassa ja Ruotsissa Suomessa yksin asuvien tyoumlikaumlisten naisten osuus ikaumlryhmaumlssauml vaumlheni kuusi prosenttiyksikkoumlauml Yli 55-vuotiaista naisten osuus oli keskimaumlaumlrin 69 prosenttia ja alle 35-vuotiaista 47 prosenttia

Itaumlisen Euroopan maissa yksin asuvista tyoumlikaumlisistauml naisten osuus on keskishymaumlaumlraumlistauml suurempi Suomessa yksin asuvista tyoumlikaumlisistauml naisia oli 41 prosenttia samoin kuin EUssa keskimaumlaumlrin mutta muissa Pohjoismaissa sekauml Sloveniassa ja Kreikassa selvaumlsti alle EUn keskiarvon Ruotsissa ja Norjassa naisten osuus oli 33 Tanskassa 36 prosenttia ja Islannissa 30 prosenttia eli vaumlhiten kaikista maista (kuvio 2)

Kuvio 2 Naisten osuus yksin asuvien kotitalouksista ikaumlryhmittaumlin vuonna 2010

90

80

70

60

50

40

30

20

10

0

Alle 30 v 30ndash55 v Yli 55 v

Puol

aLi

ettu

aSl

ovak

iaLa

tvia

Viro

Rom

ania

Saks

aItauml

valta

Luxe

mbu

rgUn

kari

Suom

iBu

lgar

ia EUIta

liaRa

nska

Tšek

kiM

alta

Iso-

Brita

nnia

Espa

nja

Belg

iaTa

nska

Port

ugal

iAl

anko

maa

tKr

eikk

aRu

otsi

Norja

Slov

enia

Isla

nti

Laumlhde EU-SILC 2010

Yksin asuvien naisten vaumlhemmy yttauml miehiin verrattuna selittaumlauml osaltaan se ettauml taumlhaumln ikaumlryhmaumlaumln osuu paljon myoumls lapsiperheiden avo- ja avioeroja Eron jaumllkeen lapset jaumlaumlvaumlt useimmiten asumaan aumlitinsauml kanssa kaikissa maissa jolloin aumlidit luokittuvat yksinhuoltajiksi Yksinhuoltajien maumlaumlraumln kasvu on pysaumlhtynyt useissa maissa muun muassa Suomessa 2000-luvulla (Haataja 2009) Vuosina 2004ndash2010 aineistossa mukana olevissa maissa yksinhuoltajatalouksien osuus oli 38 prosenttia vuonna 2004 ja 39 prosenttia vuonna 2010 Kaikissa 27 maassa

Haataja Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus

129

yksinhuoltajien osuus talouksista oli hieman suurempi eli 41 prosenttia vuonna 2010 Osuus on Suomessa suunnilleen samaa luokkaa

30 ndash55-vuotiaat ovat parhaassa tyoumliaumlssauml ja usein perheellistyneitauml Avioeroshyjen samoin kuin avoliittojen ja avoerojen yleistymisen yhtenauml seurauksena on yksin asuvien maumlaumlraumln kasvu juuri taumlssauml ikaumlryhmaumlssauml Vaikka avioerot samoin kuin avoerotkin ovat yleistyneet kaikkialla on maiden vaumllillauml yhauml kulttuurisia ja uskonnollisia eroja Yksin asuminen voi olla myoumls omavalintainen enemmaumln tai vaumlhemmaumln pysy vauml elinvaihe Koulutustason nousu ja taumltauml kautta parantuvat tyoumlllistymisen mahdollisuudet lisaumlaumlvaumlt taloudellista riippumattomuutta ja mahshydollisuuksia perustaa ja yllaumlpitaumlauml omaa kotitaloutta

Yksin asuvien siviilisaumlaumlty kuvaa vain osittain yksin asumisen taustoja koska naimattomiin kuuluvat sekauml aina yksin asuneet ettauml avoliitosta eronneet Jotain taustaa siviilisaumlaumlty kuitenkin tarjoaa Kaikista yhden aikuisen talouksista keskishymaumlaumlrin 41 prosenttia oli vuonna 2010 siviilisaumlaumldyltaumlaumln naimattomia tyoumlikaumlisistauml jopa 66 prosenttia Joka neljaumls yksin asuva oli eronnut avioliitosta tyoumlikaumlisistauml 30 prosenttia Kaikista yksin asuvista oli leskiauml 33 prosenttia mutta tyoumlikaumlisistauml vain kolme prosenttia

Vaikka avoeroista ei ole poikkileik kausaineistossa tietoa voidaan tutkimusshyaineiston perusteella todeta ettauml 30 ndash55 vuotta taumlyttaumlneestauml vaumlestoumlstauml asui avoshyliitossa enimmillaumlaumln 24ndash28 prosenttia ja vaumlhimmillaumlaumln alle 10 prosenttia vuonna 2010 Edelliseen ryhmaumlaumln kuuluivat Pohjoismaat Ranska ja Viro Alankomaissa jossa naimattomien yksin asuvien osuus oli EU-maiden suurin avoliitossa asuvia oli ikaumlryhmaumlstauml 22 prosenttia Keskiarvo avoliitossa asuvasta vaumlestoumlstauml EUssa oli 15 prosenttia Avoliitossa asuvien osuus jaumli alle 10 prosentin useimmin etelaumlisen ja itaumlisen Euroopan maissa (Laumlhde EU-SILC)

Yksin asuvien tyoumlikaumlisten siviilisaumlaumltyrakenne vaihtelee siis huomattavasti maiden vaumllillauml (kuvio 3 s 130) Ensiksikin naimattomien osuus ryhmaumlstauml on suurimmillaan yli 70 prosenttia Pohjoismaissa Kreikassa Alankomaissa ja Ransshykassa mutta vain noin 40 prosenttia itaumlisessauml Euroopassa Itauml-Euroopan maissa avioliitosta eronneiden osuudet yksin asuvista ovat suurimmat eli 40 ndash50 prosentshytia kun taas Pohjoismaissa Alankomaissa ja Kreikassa avioliitosta eronneiden osuus on vain noin neljaumlnnes Pohjoismaissa eronneiden osuus yksin asuvista oli alle 30 prosenttia vuonna 2010 Leskien osuus jaumlauml useimmissa maissa enintaumlaumln 5ndash 6 prosenttiin taumlssauml ikaumlryhmaumlssauml Yleisintauml leskeys yksin asumisen taustalla oli useassa itaumlisen Euroopan maassa

Eurooppalaiset elinolot

130

Kuvio 3 Yksin asuvien 30ndash55-vuotiaiden siviilisaumlaumlty vuonna 2010

100 2 1 2 4 3 1 2 3 3 1 3 3 2 3 2 5

16 12 10 6 9 7 90

9 6 4 3 9 8 22 24 23 22 26 29 28 28 28 31 29 30 33 33 35 30 34 37 39 80

34 38 41 70 32 36 39 48 47 52 60 50 40 76 75 74 74 71 70 70 70 69 68 68 66 65 63 62 61 60 59 58 56 54 54 52 51 51 46 44 41 30 20 10

0

Leski Eronnut Naimaton

Alan

kom

aat

Ruot

siKr

eikk

aN

orja

Rans

kaSu

omi

Tans

kaSl

oven

iaEs

panj

aIs

lant

iSa

ksa

Iso-

Brita

nnia EU

Ita

liaLu

xem

burg

Puol

aM

alta

Itaumlva

ltaBe

lgia

Slov

akia

Port

ugal

iVi

roRo

man

iaBu

lgar

iaUn

kari

Tšek

kiLi

ettu

aLa

tvia

Laumlhde EU-SILC 2010

Lopuksi vertaillaan yksin asuvien ja muiden samanikaumlisten koulutustasoa eli ovatko yksin asuvat enemmaumln vai vaumlhemmaumln koulutettuja kuin muut saman ikaumliset ja siinauml mahdollisia sukupuolten vaumllisiauml eroja Koulutustasoa vertaillaan yksin asuvien ja muiden 30 ndash55-vuotiaiden naisten ja miesten kesken korkeasti koulutettujen osuuksina vastaavista vaumlestoumlryhmistauml (Kuvio 4)

Tyoumlikaumlisistauml 30ndash55-vuotiaista naiset olivat suorittaneet selvaumlsti useammin korkea-asteen koulutuksen kuin miehet Yksin asuvista naisista korkea-asteen tutkinto oli keskimaumlaumlrin 368 ja yksin asuvista miehistauml vain 284 prosentilla Vastaavat osuudet muulla samanikaumlisellauml vaumlestoumlllauml olivat naisilla 263 ja miehillauml 250 prosenttia eli erot sukupuolten vaumllillauml olivat pienemmaumlt kuin yksin asuvilla Keskimaumlaumlrin yksin asuvat naiset ja miehet ovat EUn tasolla siis useammin korshykeasti koulutettuja kuin muissa kotitaloustyypeissauml asuvat samanikaumliset naiset ja miehet Erot maiden vaumllillauml ovat kuitenkin suuret ja jopa erisuuntaiset naisten ja miesten kesken kuten kuviosta 4 kaumly ilmi

Naisten koulutuserot ovat pienet yksin asuvien ja muiden tyoumlikaumlisten naisten vaumllillauml erityisesti Pohjoismaissa mutta myoumls Belgiassa ja Ranskassa Korkeasti koulutettuja naisia on jopa muutama prosenttiyksikkouml vaumlhemmaumln yksin asuvien kuin muiden naisten keskuudessa Sen sijaan sekauml Etelauml- ettauml Itauml-Euroopassa korkea-asteen koulutus on huomattavasti ty ypillisempaumlauml yksin asuville kuin perheellisille ja parisuhteessa asuville naisille Naumlmauml erot voivat kuvata naisten erilaisia mahdollisuuksia sovittaa yhteen tyouml ura ja perhevelvollisuudet sekauml tehdauml valintoja perheellist ymisen ja yksin asumisen vaumllillauml eri hy vinvointishyvaltioregiimeissauml

Haataja Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus

Kuvio 4 Vaumlhintaumlaumln korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden 30ndash55-vuotiaiden yksin asuvien naisten

ja miesten osuuksien maumlaumlrauml muihin 30ndash55-vuotiaisiin naisiin ja miehiin verrattuna prosenttiyksikkoumlauml

vuonna 2010

Ero prosenttiyksikkoumlauml

131

ndash15

ndash10

ndash5

0

5

10

15

20

25

30

35

40

Yksin asuvien korkeakoulutettujen naisten enemmyys

Yksin asuvien korkeakoulutettujen miesten enemmyys

Krei

kka

Puol

aPo

rtug

ali

Iso-

Brita

nnia

Latv

iaEs

panj

aUn

kari

Liet

tua

Italia

Slov

enia

Saks

aRo

man

iaAl

anko

maa

tEU

Lu

xem

burg

Tšek

kiItauml

valta

Slov

akia

Viro

Mal

taBu

lgar

iaN

orja

Rans

kaRu

otsi

Isla

nti

Tans

kaBe

lgia

Suom

i

Laumlhde EU-SILC 2010

Yksin asuvien ja muiden tyoumlikaumlisten miesten vaumllillauml korkeakoulutettujen osuudet vaihtelevat vaumlhemmaumln kuin naisilla Yksin asuvat miehet ovat kuitenkin useammin vailla korkea-asteen tutkintoa kuin muut miehet useimmissa maissa Suurimmat erot korkea-asteen osuuksissa yksin asuvien ja muiden miesten vaumllillauml olivat Suomessa yli 10 prosenttiyksikkoumlauml Norjassa ja Ranskassa sekauml itaumlisen Eushyroopan maista Liettuassa Sloveniassa ja Slovakiassa Naumlissauml maissa parisuhteessa asuvat miehet ovat suorittaneet useammin korkea-asteen koulutuksen kuin yksin asuvat miehet joille taumlstauml naumlkoumlkulmasta jaumlauml rajoitetummat mahdollisuudet valita yksin asumisen ja perheellistymisen vaumllillauml

Koulutustaso on yhteydessauml tyoumlllistymismahdollisuuksiin tyoumlllisy yteen ja toimeentuloon Seuraavaksi tarkastellaan yksin asuvien toimeentuloa ja tuloshytasoa suhteessa kaikkiin kotitalouksiin Koulutuksen mukainen tarkastelu antaa aiheen olettaa ettauml yksin asuvien toimeentulo saattaa poiketa paitsi naisten ja miesten kesken myoumls suhteessa muihin kotitalouksiin ja eri tavoin eri maissa

Eurooppalaiset elinolot

132

Yksin asuvien toimeentulo Yksin asuvien tulojakaumat kaikkiin talouksiin verrattuna

Naisten palkkataso on keskimaumlaumlrin alempi ja osallistuminen tyoumlmarkkinoille vaumlhaumlisempaumlauml kuin miesten Jos naisten ja miesten keskimaumlaumlraumliset tyoumlmarkkinashyerot heijastuvat sellaisenaan yksin asuvien tulotasoihin olisivat miehet naisia useammin hy vaumltuloisia Toisaalta kuten edellauml kaumlvi ilmi yksin asuvat naiset ovat saaneet useammin kuin miehet korkea-asteen koulutuksen ja etenkin ykshysin asuvat naiset ovat hankkineet useimmissa maissa useammin korkea-asteen koulutuksen kuin muut samanikaumliset naiset Taumlmauml voi puolestaan parantaa yksin asuvien naisten asemaa suhteessa miehiin ja kaikkiin kotitalouksiin

Seuraavassa kuviossa tulotasot on muodostettu kaikkien kotitalouksien kaumly tettaumlvissauml olevista tuloista kulutusyksikkoumlauml kohti Taumlmaumln jaumllkeen kotitaloudet on jaettu tulojen perusteella viiteen yhtauml suureen ryhmaumlaumln tuloviidennekseen Pienituloisinta viidennestauml kutsutaan alimmaksi (I) ja suurituloisinta ylimmaumlksi (V) tuloluokaksi Jos yksin asuvat jakautuisivat samoin kuin kaikki taloudet olisi heitauml 20 prosenttia jokaisessa tuloluokassa (Kuvio 5)

Kuviossa 5 kuvataan yksin asuvien naisten ja miesten jakautuminen eri tulotasoille suhteessa kaikkiin kotitalouksiin vuonna 2010 Jakaumat on laskettu myoumls vuodelle 2008 mutta vertailevat tulokset molemmilta vuosilta esitetaumlaumln vain alimpaan ja ylimpaumlaumln tuloluokkaan kuuluvien osuuksina ja osuuksien muutoksishyna vuodesta 2008 vuoteen 2010 Naumlmauml tulokset on esitetty liitetaulukossa (s 150)

Yksin asuvien tyoumlikaumlisten tulojakaumat suhteessa kaikkiin kotitalouksiin vaihtelevat sekauml regiimeittaumlin ettauml sukupuolen mukaan Pohjoismaissa varsinkin Suomessa naisten ja miesten jakaumat ovat melkein toistensa peilikuvia Naisten enemmistouml kuuluu keskituloisiin kun taas miehet jakautuvat pieni- ja suurishytuloisiin Ruotsalaisten naisten tulojakauma oli vuonna 2010 selvaumlsti litteaumlmpi kuin muiden vertailussa mukana olevien Pohjoismaiden eli naisia oli pienishytuloisimmassa viidenneksessauml enemmaumln kuin muissa Pohjoismaissa mutta ei yleisemmin kuin kaikkia kotitalouksia Pohjoismaisten naisten tulojakaumat poik keavat myoumls kaik k ien muiden reg iimien naisten ja kaumista Vuosina 2008 ndash2010 pienituloisten naisten osuus kasvoi muissa Pohjoismaissa paitsi Tanskassa Hy vaumltuloisten naisten osuus sen sijaan kasvoi Suomessa ja Tanskassa mutta vaumlheni Ruotsissa ja erityisesti Norjassa (liitetaulukko s 150)

Pohjoismaalaisten miesten tulojakaumat poikkeavat keskenaumlaumln enemmaumln kuin naisten Selvin kahtiajako hy vauml- ja pienituloisiin yksin asuviin loumly ty y Suomesta Suomalaisista yksin asuvista miehistauml alimpaan tuloviidennekseen sijoittuvien osuus on kaikkia kotitalouksia ja muita Pohjoismaita selvaumlsti yleishysempaumlauml Ruotsalaismiestenkin tulojakauma on osittain kahtiajakautunut mutta ylimpaumlaumln tuloviidennekseen sijoittuu selvaumlsti vaumlhemmaumln kuin toiseksi ylimpaumlaumln viidennekseen ja pienituloisimpien osuus on pienempi kuin kaikissa talouksissa

Haataja Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus

Kuvio 5 Yksin asuvien 30ndash55-vuotiaiden nais- ja miestalouksien jakaumat kaikkien kotitalouksien

kesken muodostettuihin tuloviidenneksiin vuonna 2010

Pohjoismaat miehet Pohjoismaat naiset 40 40

35 35

30 30 Suomi 25 Ruotsi 25 133 Tanska 20 20 Norja 15 15

10 10

5 5

0 0 I II III IV V I II III IV V

Keski-Eurooppa miehet Keski-Eurooppa naiset 40 40

35 35

Itaumlvalta 30 30 Belgia 25 25 Hollanti

20 Saksa 20

15

10

5

0 I II III IV V

Etelauml-Eurooppa ja Iso-Britannia miehet 40

35

30 Italia

25 25 Espanja Isoshy20 20

15

10

5

0 I II III IV V

Itauml-Eurooppa miehet 40

35

30 Puola25 25 Viro

20 Tšekki 20

15 15

10 10

5 5

0 0 I II III IV V I II III IV V

15

10

5

0 I II III IV V

Etelauml-Eurooppa ja Iso-Britannia naiset 40

35

30

Britannia 15

10

5

0 I II III IV V

Itauml-Eurooppa naiset 40

35

30

Laumlhde EU-SILC 2010

Eurooppalaiset elinolot

134

keskimaumlaumlrin Yksin asuvien norjalaisten ja tanskalaisten miesten tulojakaumat poikkeavat vain hyvin vaumlhaumln kaikkien kotitalouksien jakaumasta mutta kaikkein pienituloisimpia on hieman vaumlhemmaumln ja suurituloisimpia hieman enemmaumln kuin kaikissa kotitalouksissa Vuosina 2008ndash2010 pienituloisten miesten osuus vaumlheni vain Ruotsissa ja hy vaumltuloisten miesten osuus pieneni Suomessa ja Tansshykassa (liitetaulukko)

Oletus yksin asuvien hy vaumltuloisuudesta muihin kotitalouksiin verrattuna saa vastinetta jossain maumlaumlrin Etelauml-Euroopassa Italiasta ja Espanjasta mitauml korkeamshymasta tulotasosta on kysymys sitauml todennaumlkoumlisemmin tuloluokasta loumlyty y yksin asuvia naisia ja miehiauml suhteessa kaikkiin kotitalouksiin Vuoteen 2008 verrattuna pienituloisimpien miesten osuus nousi ja hy vaumltuloisimpien laski huomattavasti Espanjassa vuoteen 2010 mennessauml Muutokset espanjalaisten naisten tulojashykaumassa olivat pienemmaumlt ja Italiassa ylipaumlaumltaumlaumln pienet (liitetaulukko) Isossa-Britanniassa yksin asuvat naiset ja miehet ovat enemmaumln jakautuneita pieni-ja suurituloisiin ja jakautuminen vahvistui vuosina 2008ndash2010 (liitetaulukko) Yksin asuvien sosiaaliset riskit kasvavat herkemmin kuin kaikkien talouksien huonoina taloudellisina aikoina

Keski-Euroopassa Saksaa lukuun ottamatta yksin asuvista naisista ja mieshyhistauml sijoittui alimpaan tuloviidennekseen vielauml 2010 suunnilleen sama osuus kuin vuonna 2008 Vain Saksassa yksin asuvien osuus alimmassa tuloluokassa oli jo tuolloin suurempi kuin kaikkien talouksien Vuonna 2010 pienituloisimpien naisten osuus alimmassa tuloluokassa oli jo suurempi kuin kaikkien talouksien kaikissa neljaumlssauml maassa Alankomaita lukuun ottamatta muiden maiden yksin asuvista miehistauml ylimpaumlaumln tuloviidennekseen sijoittui useampi kuin kaikista talouksista keskimaumlaumlrin sekauml vuonna 2008 ettauml 2010 Alankomaissa hy vaumltushyloisimpien miesten osuus pieneni kaikkien talouksien osuutta vaumlhaumlisemmaumlksi vuoteen 2010 tultaessa (liitetaulukko) Yksin asuvista naisista oli hy vaumltuloisia hieman useampi tai samassa suhteessa kuin naisista kaikissa talouksissa vielauml vuonna 2008 mutta vuonna 2010 heidaumln osuutensa oli pienempi kuin kaikissa talouksissa Alankomaat poikkeaa taumlssaumlkin suhteessa muista keskieurooppalaishysista maista Alankomaissa naisten osuus tyoumlllisistauml on suuri mutta heistauml suuri osa on osa-aikatyoumlssauml Hy vaumltuloisimpaan viidennekseen yksin asuvista naisista sijoittuvien osuus oli 12ndash13 prosentin luokkaa molempina vuosina (liitetaulukko)

Itauml-Euroopassa yksin asuvien naisten ja miesten tulojakaumat olivat vuonshyna 2010 eniten jakautuneita sekauml pieni- ettauml suurituloisiin Taumlstauml poikkesivat tšekkilaumliset yksin asuvat miehet joiden tulojakauma muistutti eniten kaikkien kotitalouksien jakaumaa ja virolaiset naiset joiden tulojakauma muistutti pohjoismaisten naisten tulojakaumaa eli jakauman huippu oli keskituloisissa Puolassa ja Virossa alimpaan tuloviidennekseen kuuluvien yksin asuvien miesten osuus oli kaikkiin talouksiin naumlhden melkein kaksinkertainen Puolassa taas

Haataja Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus

135

yksin asuvista naisista useampi kuin joka kolmas sijoittui ylimpaumlaumln tuloviidenshynekseen

Rahan riittaumlvyys

Kaumly tettaumlvissauml olevat tulot kulutusyksikkoumlauml kohti mittaavat mahdollisimman vertailukelpoisesti erikokoisten kotitalouksien toimeentuloa ja tulojakaumia Subjektiiviset kokemukset pienituloisuudesta taumlydentaumlvaumlt kokonaiskuvaa vaikka eivaumlt aina taumlsmaumlllisesti vastaa rahalla mitattua tulotasoa (esim Kainun ja Niemeshylaumln artikkeli taumlssauml teoksessa ks myoumls Kangas ja Ritakallio 1996) Subjektiivista toimeentuloa mitataan seuraavassa kolmella mittarilla 1) kyky saada rahat riittaumlmaumlaumln 2) kyky selvitauml odottamattomista taloudellisista menoista ja 3) kyky kantaa asumiskustannuksista taloudelle muodostuva taakka

Vastaajat arvioivat kuusiluokkaisella asteikolla miten he saavat rahat riittaumlshymaumlaumln kotitalouden tarpeisiin Jos vastattiin ettauml suurin vaikeuksin tai vaikeuksin talous luokiteltiin ryhmaumlaumln rsquovaikeus saada rahat riittaumlmaumlaumlnrsquo Sitauml riittaumlaumlkouml kotishytalouden kapasiteetti vastaamaan yllaumlttaumlviin menoihin on kysytty dikotomisella kyllauml ja ei -asteikolla Asumiskustannukset ovat vaumllttaumlmaumlttoumlmy ysmenoja vaikka niitauml ei vaumlhennetauml kaumlytettaumlvissauml olevista tuloista Raskaita asumiskustannuksia kuvaamaan on valittu vain rankin vaihtoehto (Taulukko 2 s 136)

Yksin asuvat tyoumlikaumliset kokivat asumiskustannusten muodostuvan raskaaksi taakaksi hieman harvemmin (27 prosenttia) kuin kaikki taloudet keskimaumlaumlrin (31 prosenttia) Kuitenkin kaikissa Pohjoismaissa Isossa-Britanniassa sekauml osassa Keski- ja Itauml-Euroopan maista yksin asuvat kokivat asumiskustannukset raskaaksi taakaksi useammin kuin kaikki taloudet Itaumlvallassa ei yksin asuvien ja muiden vaumllillauml eroa juuri ollut Italiassa ja Espanjassa sekauml Puolassa laumlhes puolet kotitalouksista raportoi raskaista asumiskustannuksista Pohjoismaista raskaista asumiskustannuksista raportoi Suomessa joka viides muissa Pohjoismaissa tuskin joka kymmenes

Y k sin asuvi lla oli yleisemmin sekauml va ikeu k sia saada rahat riittauml maumlauml n (24 prosenttia) ettauml kapasiteetin puute vastata odottamattomiin talousmenoishyhin (44 prosenttia) kuin kaikilla talouksilla keskimaumlaumlrin (21 ja 35 prosenttia) Vain Italiassa jossa yksin asuvat ovat usein kaikkia talouksia hyvaumltuloisempia kokemukset rahojen riittaumlmaumlttoumlmy ydestauml olivat yleisempiauml kaikkien talouksien kuin yksin asuvien keskuudessa Toisaalta Italiassa samoin kuin Espanjassa ja kaikissa itaumlisen Euroopan maissa vaikeuksia rahan riittaumlmaumlttoumlmy ydestauml raportoi yli 30 prosenttia yksin asuvista Pohjoismaissa vastaava osuus vaihteli 13 ja 16 prosentin vaumllillauml

Eurooppalaiset elinolot

Taulukko 2 Yksin asuvien ja kaikkien kotitalouksien toimeentulovaikeuksia kuvaavia subjektiivisia

kokemuksia vuonna 2010

136

Maa

Raskaat asumis-kustannukset

Vaikeuksia saada rahat riittaumlmaumlaumln

Ei kapasiteettia odottamattomiin

menoihin

Yksin asuvat Kaikki

Ero pro-

sentti-yks

Yksin asuvat Kaikki

Ero pro-

sentti-yks

Yksin asuvat Kaikki

Ero pro-

sentti-yks

Keskimaumlaumlrin 27 31 ndash4 24 21 3 44 35 9

Suomi 21 18 3 15 7 8 45 31 15

Ruotsi 9 8 2 13 8 5 26 18 8

Tanska 12 7 4 16 9 7 39 26 13

Norja 9 5 4 16 7 9 24 13 11

Itaumlvalta 14 14 0 21 15 5 34 27 8

Belgia 33 28 5 30 22 8 39 27 12

Alankomaat 23 12 11 26 13 12 43 25 18

Saksa 16 17 ndash1 17 10 7 51 37 15

Italia 46 53 ndash7 33 36 ndash3 33 34 ndash1

Espanja 44 50 ndash6 34 31 3 37 37 0

Iso-Britannia 30 24 7 24 15 8 48 34 14

Puola 51 57 ndash6 39 36 2 54 53 0

Viro 30 27 3 31 25 6 48 44 4

Tšekki 27 26 2 31 28 3 44 39 5

Laumlhde EU-SILC 2010

Suurin ero 10 prosenttiyksikoumln molemmin puolin yksin asuvien ja muiden kotitalouksien vaumllillauml oli ky vyssauml vastata odottamattomiin menoihin Erot olivat suurimmat Pohjoismaissa Keski- Euroopassa ja Isossa-Britanniassa ja pienimmaumlt (jos niitauml oli ollenkaan) Etelauml- ja Itauml-Euroopassa Itauml-Euroopan maissa vaikeudet vastata odottamattomiin menoihin olivat myoumls kaikilla kotitalouksilla yleisempiauml kuin muissa vertailumaissa

Haataja Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus

137 18

Taulukko 3 Kaikkien kotitalouksien ja yksin asuvien 30ndash55-vuotiaiden kotitalouksien asumista kuvaavia

indikaattoreita vuonna 2010

Maa

Omistusasunto Vuokralla Alennetut

asuinkustannukset

Kaikki taloudet

Yksin asu-vat (30ndash55)

Kaikki taloudet

Yksin asu-vat (30ndash55)

Kaikki taloudet

Yksin asuvat (30ndash55)

Yhteensauml 71 54 16 28 13

Suomi 68 51 13 23 19 26

Ruotsi 63 49 36 50 1 0

Tanska 57 42 42 58 0 0

Norja 77 69 15 21 8 10

Itaumlvalta 50 33 29 45 20 22

Belgia 66 41 24 43 11 16

Alankomaat 57 38 43 62 ndash ndash

Saksa ndash ndash ndash ndash ndash ndash

Italia ndash ndash ndash ndash ndash ndash

Espanja 82 70 9 14 9 16

Iso-Britannia 68 55 12 17 20 28

Puola 79 72 3 5 18 23

Viro ndash ndash ndash ndash ndash ndash

Tšekki 77 67 5 9 18 24

Laumlhde EU-SILC 2010

Asumista taustoittavaan kysely yn ei ollut saatavana vastauksia Italiasta Saksasta ja Virosta vuodelta 2010 joten taulukossa 3 esitettaumlvaumlt keskimaumlaumlraumliset arvot eivaumlt myoumlskaumlaumln perustu kaikkiin vertailumaihin Asumismuoto on jaettu kolmeen luokkaan omistusasumiseen vuokra-asumiseen markkinahinnoilla sekauml vuokra-asumiseen alennetuin asumiskustannuksin Jaumllkimmaumliseen ryhshymaumlaumln voi kuulua sekauml hy vauml- ettauml huono-osaisia eli kotitalouksia jotka asuvat edullisessa tyoumlsuhdeasunnossa ettauml kotitalouksia joiden vuokramenot ovat edullisia sosiaalisesti tuetun asumisen vuoksi

Yleisin asumismuoto kaikissa talouksissa ja yksin asuvilla oli omistusasunto vuonna 2010 Yksin asuvista tyoumlikaumlisistauml joka toisella (54 prosenttia) ja kaikista talouksista laumlhes kolmella neljaumlsosalla (71 prosenttia) oli omistusasunto Yksin asuvien omistusasunto oli yleisin yli 70 prosentilla vastanneista Espanjassa ja Puolassa sekauml (vuoden 2008 tietojen mukaan) myoumls Virossa Itaumlvallassa ja

Eurooppalaiset elinolot

138

Alankomaissa noin kolmannes yksin asuvista (ja vuonna 2008 vajaa neljaumlnnes saksalaisista yksin asuvista) asui omistusasunnossa

Vuokra-asuminen yksityisillauml markkinoilla on yleisempaumlauml yksin asuvilla kuin kaikilla talouksilla keskimaumlaumlrin Vuokralla asuminen yksityisillauml markshykinoilla on yleisintauml Tanskassa ja Ruotsissa sekauml Alankomaissa Alennettujen asumiskustannusten vertailu osoittautuu ongelmalliseksi koska esimerkiksi kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen hy vauml saatavuus voi olla pitkaumln aikavaumllin kanshysallisen asuntopolitiikan tulos eivaumltkauml vastaajat vaumllttaumlmaumlttauml luokittele kuuluvansa taumlhaumln ryhmaumlaumln kuten esimerkiksi Alankomaissa (ks esimerkiksi Marical ym 2006) Taumlssauml aineistossa tavallista edullisempien asumiskustannusten vuokrashyasunnoissa asuvien osuus oli keskimaumlaumlraumlistauml suurempi Suomessa Itaumlvallassa Britanniassa ja Tšekissauml Alennettujen kustannusten asumismuoto oli yleisempaumlauml (18 prosenttia) yksin asuvilla kuin kaikilla talouksilla (13 prosenttia) keskimaumlaumlrin mutta maiden vaumllinen vaihtelu heijastaen myoumls maiden vaumllisiauml asuntopoliittisia eroja on suurta

Tyoumlttoumlmyys ja sairastavuus

Lopuksi vertaillaan tyoumlttoumlmy yden ja sairauden esiintymistauml yksin asuvilla ja muilla 30 ndash55-vuotiailla henkiloumlillauml Tyoumlttoumlmy ys ja tyoumlttoumlmy yden kesto ovat haasshytattelutietoa toimintakuukausista Tyoumlttoumlmiksi maumlaumlritellaumlaumln ne jotka olivat olleet vaumlhintaumlaumln kuukauden tyoumlttoumlmaumlnauml vuoden aikana pitkaumlaikaistyoumlttoumlmiksi ne joiden tyoumlttoumlmyys oli kestaumlnyt vaumlhintaumlaumln puoli vuotta (taulukko 4) Naumlin mitatut tyoumlttoumlmien vaumlestoumlosuudet poikkeavat tyoumlvoimatutkimuksen tyoumlttoumlmy ysasteista jotka lasketaan tyoumlvoimaan kuuluvista (ks esim Haataja ym 2011)

Tyoumlttoumlmy ys oli yleisempaumlauml yksin asuvilla kuin muilla 30ndash55-vuotiailla ja yksin asuvista miehillauml useammin kuin naisilla useimmissa maissa Tyoumlttoumlmy ysshykuukausia esiintyi yleisimmin Suomessa Itaumlvallassa ja Espanjassa ja vaumlhiten eli alle 10 prosenttia Norjassa Italiassa ja Isossa-Britanniassa Yksin asuvien sukushypuolten vaumlliset tyoumlttoumlmy yserot tyoumlttoumlmien miesten suurempi osuus verrattuna naisiin olivat erityisen suuret Suomessa Belgiassa Isossa-Britanniassa Puolassa ja Virossa Sen sijaan Ruotsissa Alankomaissa ja Espanjassa eroja naisten ja miesten vaumllillauml ei juuri ollut

Haataja Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus

Taulukko 4 Tyoumlttoumlmyyden ja pitkaumlaikaistyoumlttoumlmyyden (vaumlhintaumlaumln 6 kuukautta vuoden aikana) osuus

vastaavasta vaumlestoumlstauml vuonna 2010 yksin asuvat ja muut 30ndash55-vuotiaat

139 Maa

Tyoumlttoumlmien osuus Pitkaumlaikaistyoumlttoumlmien osuus

tyoumlttoumlmistauml

Yksin asuvat 30ndash55 v

Muut 30ndash55 v

Yksin asuvat 30ndash55 v

Muut 30ndash55 v

Miehet Naiset Keskim Keskim Miehet Naiset Keskim Keskim

Yhteensauml 19 15 17 10 77 70 74 70

Suomi 48 27 39 23 63 31 53 37

Ruotsi 12 11 12 6 52 60 55 59

Tanska 18 14 17 6 73 76 74 72

Norja 6 2 5 2 39 34 38 63

Itaumlvalta 27 24 26 15 43 63 51 48

Belgia 21 16 19 9 82 82 82 73

Alankomaat 28 28 28 7 77 67 73 50

Saksa 21 17 20 10 85 78 82 71

Italia 9 11 9 10 77 70 74 76

Espanja 24 23 24 24 84 51 72 77

Iso-Britannia 16 7 12 4 68 64 67 61

Puola 16 8 12 11 59 68 62 71

Viro 29 16 23 19 81 62 75 64

Tšekki 15 17 15 12 65 86 74 68

Laumlhde EU-SILC 2010

Myoumls pitkaumlaikaistyoumlttoumlmien osuus kaikista tyoumlttoumlmistauml oli yleisempaumlauml (75 prosenttia) yksin asuv ien kuin muiden 30 ndash55-v uotia iden keskuudessa (70 prosenttia) ja yksin asuvilla miehillauml yleisempaumlauml kuin naisilla Pohjoismaista Suomessa Ruotsissa ja Norjassa pitkaumlaikaistyoumlttoumlmien osuus kaikista tyoumlttoumlshymistauml oli keskimaumlaumlraumlistauml harvinaisempaa Belgiassa ja Saksassa keskimaumlaumlraumlistauml yleisempaumlauml sekauml yksin asuvilla naisilla ettauml miehillauml Saksassa Espanjassa ja Vishyrossa pitkaumlaikaistyoumlttoumlmien miesten osuus tyoumlttoumlmistauml miehistauml oli jopa yli 80 prosenttia Pitkaumlaikaistyoumlttoumlmien osuus tyoumlttoumlmistauml naisista nousi vain Tšekissauml yli 80 prosentin

Yksin asuvien terveystilannetta suhteessa muihin 30 ndash55-vuotiaisiin mitatshytiin tyoumlkyvy ttoumlmy yselaumlkelaumlisten osuudella ja vastaajien omilla tuntemuksilla terveystilanteen rajoittavuudesta eli siitauml haittaako terveys yleistauml osallistumista

Eurooppalaiset elinolot

Taulukko 5 Tyoumlkyvyttoumlmyyden ja osallistumista haittaavien terveysongelmien yleisyys yksin asuvien ja

muiden 30ndash55-vuotiaiden keskuudessa vuonna 2010

140 Maa

Tyoumlkyvyttoumlmyyselaumlkkeellauml olevien osuus Heikko terveys haittaa osallistumista

Yksin asuvat 30ndash55 v Muut

30ndash55 v Yksin asuvat 30ndash55 v Muut

30ndash55 v

Miehet Naiset Keskim Keskim Miehet Naiset Keskim Keskim

Yhteensauml 9 8 8 4 9 10 9 4

Suomi 15 20 17 7 9 8 8 4

Ruotsi 7 14 9 5 7 13 9 4

Tanska 10 18 13 5 12 15 13 8

Norja 24 29 25 12 8 8 8 4

Itaumlvalta 4 5 5 2 7 12 9 5

Belgia 11 13 12 4 8 14 10 5

Alankomaat 10 12 11 4 10 10 10 3

Saksa 7 6 7 3 10 11 10 6

Italia 4 5 4 4 3 3 3 3

Espanja 5 1 4 3 2 2 2 3

Iso-Britannia 13 12 13 5 16 15 16 6

Puola 14 10 12 7 7 5 6 4

Viro 18 10 15 9 6 6 6 4

Tšekki 11 16 13 8 6 4 6 3

Laumlhde EU-SILC 2010

Tyoumlky vyttoumlmy yselaumlkkeellauml oli 30 ndash55-vuotiaista yksin asuvista keskimaumlaumlrin 8 prosenttia eli suhteessa kaksi kertaa useampi kuin muista samanikaumlisistauml Useimmissa maissa tyoumlky v y ttoumlmy yselaumlke oli selvaumlsti yleisempi naisten kuin miesten keskuudessa Tilanne oli paumlinvastainen vain Espanjassa ja Saksassa joissa tyoumlky v yttoumlmy yselaumlke oli muutoinkin harvinaisempaa kuin muissa maisshysa Myoumls Itaumlvallassa ja Italiassa tyoumlky vy ttoumlmy yselaumlkkeellauml olevien osuus ja erot sukupuolten vaumllillauml olivat pienet Suhteellisesti eniten tyoumlky vyttoumlmy yselaumlkelaumlisiauml oli yksin asuvista Suomessa ja Norjassa (taulukko 5)

Heikko terveys haittasi osallistumista keskimaumlaumlrin samassa suhteessa kuin maissa on tyoumlky v y ttoumlmy yselaumlkelaumlisiauml Maiden vertailu kuitenkin paljastaa ettei tyoumlky v yttoumlmy yselaumlkkeen ja terveyshaittojen yleisy ys mittaa samaa asiaa Esimerkiksi Norjassa ja Suomessa joissa tyoumlky v yttoumlmy yselaumlkkeellauml on eniten 30 ndash55-vuotiaista yksin asuvista on heikosta terveydestauml haittaa osallistumiselle

Haataja Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus

141

suunnilleen vain samassa suhteessa kuin kaikissa maissa keskimaumlaumlrin Myoumls Itauml-Euroopan maissa tyoumlky v y ttoumlmy yselaumlke oli selvaumlsti yleisempi kuin osallistumista haittaavat terveysongelmat Paumlinvastainen tilanne oli Saksassa jossa noin 10 proshysentilla yksin asuvista tyoumlikaumlisistauml huono terveystilanne haittasi osallistumista mutta tyoumlky vy ttoumlmy yselaumlke oli vain 6ndash7 prosentilla

Osallistumista vaikeuttavat terveyshaitat ja tyoumlkyv yttoumlmy yselaumlkkeellauml olo olivat yksin asuvien keskuudessa suunnilleen yhtauml yleisiauml ja noin kaksi kertaa yleisempiauml kuin muilla 30 ndash55-vuotiailla

Pienituloisuuden selittaumljaumlt

Lopuksi tarkastellaan mitkauml eri taustaominaisuudet ja sosiaaliset riskit osoitshytautuvat tilastollisesti merkitseviksi pienituloisuutta selittaumlviksi tekijoumliksi kun muiden tek ijoumliden samanaikainen vaikutus va k ioidaan2 Analy ysi on tehty jokaiselle maalle erikseen samalla logit-mallilla jossa selitettaumlvauml muuttuja on pienituloisuus eli kuuluminen alimpaan tuloviidennekseen Tulokset on esitetty riskisuhteina (odds ratio -lukuina) Jos riskisuhde on yli yhden kasvattaa tekijauml yksin asuvien koumlyhy yden todennaumlkoumlisy y ttauml kyseisessauml maassa ja jos luku on alle yhden on selittaumljaumlllauml paumlinvastainen vaikutus Selittaumlvien tekijoumliden tilastollisen merkitsev y yden taso ja vakiotermit esitetaumlaumln kolmiluokkaisena3 Osa selittaumlvistauml muuttujista korreloi keskenaumlaumln ja saattaa vaikuttaa mallin selitysasteisiin Tashyvoitteena ei kuitenkaan ollut loumlytaumlauml jokaiselle maalle parasta mallia vaan testata sitauml miten samat mittarit selittaumlvaumlt pienituloisuutta eri maissa

Sama malli ei sovi kaikille maille yhtauml hy vin mikauml sekin kuvaa maiden vaumllisiauml eroja Mallin sopivuutta maittain kuvataan arvolla joka perustuu uskottavuusshyperusteiseen Pseudo R-Square -arvoon ja taumlmaumln uudelleen skaalattuun R-Square -arvoon (Max-rescaled R-Square) Vaikka kysymyksessauml ei ole regressiomallin selitysaste on malli sitauml parempi mitauml suuremman arvon uudelleen skaalattu R-Square-arvo saa Toisena mallin sopivuuden kuvaajana kaumly tetaumlaumln Percent ConcordantDisconcordant -taulukoista saatua ennusteen ja havaitun vasteen osuvuutta prosentteina Tulokset esitetaumlaumln taulukossa 6 (s 142ndash143)

Vaikka naisten ja miesten tulojakaumat poikkeavat toisistaan useissa maissa ei sukupuoli muodostu pienituloisuutta tilastollisesti merkittaumlvaumlksi tekijaumlksi muualla kuin Tšekissauml Italiassa ja Itaumlvallassa Naumlissauml maissa naisilla on tilasshy

2 Kiitos tutkijakollega Maria Valasteelle malliin liitty vistauml neuvoista

3 p lt 0001 = tilastollisesti erittaumlin merkitsevauml p lt 01 = tilastollisesti merkitsevauml ja p lt 05 = tilastollisesti melkein merkitsevauml Jossain tapauksissa mukaan on otettu myoumls p-arvojen tuloksia jotka ylittaumlvaumlt hieman p-ar von 005 Naumlmauml tulokset on merkitty taulukossa merkinnaumlllauml ()

Eurooppalaiset elinolot

142

Taulukko 6 Yksin asuvien 30ndash55-vuotiaiden koumlyhyyttauml taustoittavia tekijoumlitauml ja niiden merkitsevyys

maittain vuonna 2010

Suomi Ruotsi Norja Tanska Puola Viro Tšekki

Vakiotermi 0033 031 0117 009 0041 0046 0018

Sukupuoli nainen 089 082 067 064 072 043 191

Eronnut leski 081 052 049 192 103 080 084

Yli 40-vuotias 132 049 072 043 159 237 222

Ei korkea-asteen koulutusta 330 095 091 109 248 136 238

Ei asu taajamassa 186 048 178 096 155 249 229

On vaikeuksia saavuttaa tavoitteensa 436 376 306 251 653 1272 240

Asumis-kustannukset raskas taakka 042 171 211 088 136 123 231

On ollut tyoumlttoumlmaumlnauml 430 721 1997 664 1092 184 324

Heikko terveys haittaa osallistumista 131 309 082 346 127 111 120

On saanut sairaspaumlivauml-rahaa 165 039 031 022 011 008 083

On tyouml-kyvyttoumlmyys-elaumlkkeellauml 241 191 502 046 287 344 229

Max-rescaled R-Square 089 082 067 064 072 043 191

Percent Concordant 081 052 049 192 103 080 084

Haataja Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus

143

Itaumlvalta Belgia Hollanti Saksa Italia Espanja Iso-

Britannia

Vakiotermi 0054 0051 0043 0061 0039 0042 0104

Sukupuoli nainen 170 123 081 106 160 096 072

Eronnut leski 075 094 130 117 155 177 078

Yli 40-vuotias 097 096 078 070 116 143 142

Ei korkeashyasteen koulutusta 138 224 120 260 180 176 169

Ei asu taajamassa 106 105 406 099 126 184 076

On vaikeuksia saavuttaa tavoitteensa 508 331 192 388 377 383 197

Asumisshykustannukset raskas taakka 139 096 267 131 086 089 154

On ollut tyoumlttoumlmaumlnauml 805 537 283 1811 312 188 5911

Heikko terveys haittaa osallistumista 145 155 025 219 092 147 240

On saanut sairaspaumlivaumlshyrahaa 139 050 170 017 098 144

On tyoumlshykyvyttoumlmyysshyelaumlkkeellauml 383 251 000 477 126 104 101

Max-rescaled R-Square 03642 02916 02334 04855 01550 02266 03035

Percent Corcondant 811 804 806 867 723 761 779

Tilastollisesti melkein merkitsevauml (001 lt = p lt005) Tilastollisesti merkitsevauml (0001 lt = p0 lt 001 ) Tilastollisesti erittaumlin merkitsevauml ( p lt 0001) Max-rescaled R-Square (Pseudo R-Square) Laumlhde EU-SILC 2010

Eurooppalaiset elinolot

144

tollisesti merkitsevaumlsti suurempi pienituloisuusriski kuin miehillauml Tulos on mielenkiintoinen koska kukin naumlistauml maista kuuluu eri hy vinvointivaltioregiishymiin Lisaumlksi vain Tšekissauml naisten koumlyhy ysasteet olivat poikkeuksellisen korkeat (kuvio 5) Italiassa kaikkien talouksien keskitasoa ja Itaumlvallassakin vasta vuonna 2010 keskiarvon ylaumlpuolelle selvaumlsti nousevia (liitetaulukko) Myoumls Belgiassa ja Saksassa naisten koumlyhy ysriski oli suurempi kuin miesten mutta ei tilastollisesti merkitsevaumlsti Sen sijaan Pohjoismaissa ja useimmissa muissa maissa yhteensauml kahdeksassa eri valtiossa yksin asuvien miesten koumlyhy ysriski oli naisia suurempi mutta ei myoumlskaumlaumln tilastollisesti merkitsevaumlsti Yksin asuminen tyoumlikaumlisenauml ei siis ole yleisesti niinkaumlaumln naisten kuin miesten koumlyhy ysriski

Siviilisaumlaumldyllauml oli tilastollisesti merkitsevauml vaikutus pienituloisuusriskiin vain Italiassa ja Espanjassa Jos oli eronnut tai leski oli todennaumlkoumlisemmin pienituloinen kuin naimattomana Tulos kertoo siitauml ettauml yksin asuminen on etenkin Etelauml-Euroopassa perustunut omaan valintaan ja muista riippumattoshymaan toimeentuloon Alankomaissa ja Saksassa sekauml Tanskassa yhteys oli samanshysuuntainen mutta ei tilastollisesti merkitsevauml Pohjoismaissa Tanskaa lukuun ottamatta ja viidessauml muussa maassa pienituloisuusriski oli todennaumlkoumlisempi naimattomilla mutta riski ei ollut tilastollisesti merkitsevauml Sillauml oliko vastaaja alle vai yli 40-vuotias oli tilastollisesti merkitsevauml yhteys pienituloisuuteen vain Ruotsissa ja Tanskassa sekauml Tšekissauml Pohjoismaissa korkeampi ikauml pienensi ja Tšekissauml lisaumlsi pienituloisuuden todennaumlkoumlisy yttauml

Korkea-asteen koulutuksen puuttuminen lisaumlauml pienituloisuuden riskiauml kaishykissa muissa maissa paitsi Ruotsissa ja Norjassa Tilastollisesti erittaumlin merkitsevauml riski on vain Suomessa ja Saksassa muissa maissa lievemmin merkitsevauml tai ei lainkaan tilastollisesti merkitsevauml Taajamien ulkopuolella asuminen selittaumlauml joissakin maissa myoumls tilastollisesti merkitsevaumlsti pienituloisuusriskiauml Taumlllaisia maita ovat Suomi Alankomaat ja Espanja sekauml Tšekki Pienituloisuusriski on useimmissa maissa kuitenkin suurempi jos asuu taajamassa vaikka tulos ei olekaan tilastollisesti merkitsevauml

Pienituloisuus on odotetusti yhteydessauml taloudellisiin vaikeuksiin saavuttaa tavoitteet ja naumlmauml muuttujat korreloivatkin voimakkaasti keskenaumlaumln Sen sijaan asumiskustannuksista koituva taakka ei ole samalla tavalla yhteydessauml pienishytuloisuuteen Vain Tšekissauml ja Alankomaissa suuret asumiskustannukset olivat tilastollisesti merkitsevaumlsti yhteydessauml pienituloisuuteen Esimerkiksi Suomessa tilanne oli paumlinvastoin vaikka niin sanottujen alennettujen asumiskustannusten turvin asuvien osuus yksin asuvista oli samaa luokkaa kuin Tšekissauml

Tyoumlttoumlmy ys selitti Viroa lukuun ottamatta tilastollisesti vaumlhintaumlaumln merkitshysevaumlsti yksin asuvien pienituloisuutta Erittaumlin merkitsevauml yhteys tyoumlttoumlmy yden ja pienituloisuuden vaumllillauml oli muissa Pohjoismaissa paitsi Ruotsissa kaikissa Keski-Euroopan maissa sekauml Espanjassa ja Isossa-Britanniassa Sen sijaan erilaiset terveydentilaa kuvaavat selittaumljaumlt ovat vaikutuksiltaan jopa erisuuntaisia Vain

Haataja Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus

145

Italiassa Alankomaissa ja Norjassa (ilman tilastollista merkitsevy y ttauml) se ettauml heikko terveys haittasi osallistumista ei ollut yhteydessauml pienituloisuuteen Sen sijaan Ruotsissa Tanskassa Saksassa ja Isossa-Britanniassa yhteys oli voimakas ja tilastollisesti merkitsevauml

Se ettauml on tyoumlikaumlisenauml tyoumlky vy ttoumlmy yselaumlkkeellauml lisaumlauml pienituloisuuden riskiauml Tanskaa ja Alankomaita lukuun ottamatta kaikissa maissa Yhteys on tilastollisesti merkitsevauml Itaumlvallassa ja Belgiassa ja erityisesti Suomessa Norjassa ja Saksassa Sen sijaan se ettauml on saanut vuoden aikana sairauspaumlivaumlrahaa ei liity pienituloisuuteen pikemminkin paumlinvastoin Taumlmauml voi selittyauml sillauml ettauml paumlivaumlshyraha yleensauml edellyttaumlauml (Suomea ja Ruotsia lukuun ottamatta) ettauml paumlivaumlrahan saaja on tyoumlsuhteessa jossa sairauspaumlivien palkkamenetyksiauml kompensoidaan

Johtopaumlaumltoumlkset

Yksin asuvien maumlaumlrauml ja osuus kaikista kotitalouksista on pitkaumlllauml aikavaumllillauml kasvanut merkittaumlvaumlsti mutta empiirisen vertailevan tutkimuksen kohteena ne eivaumlt juuri ole olleet Taumlssauml artikkelissa tarkasteltiin yksin asuvien tyoumlikaumlisten (30ndash55-vuotiaat naiset ja miehet) taloudellista toimeentuloa ja pienituloisuuden riskejauml selittaumlviauml tekijoumlitauml Yksin asuvat tyoumlikaumliset ovat heterogeeninen ryhmauml tarkasteltiinpa heitauml yhden maan sisaumlllauml tai eri maiden kesken

Monet yksin asuvia kuvaavat ominaisuudet luokittuvat hyvinvointivaltioshyregiimeittaumlin Ensiksikin Pohjoismaissa on eniten yksin asuvia kaikista kotitashylouksista myoumls tyoumlikaumlisistauml talouksista Yksin asuvia 30ndash55-vuotiaita tyoumlikaumlisiauml miehiauml on useimmissa maissa enemmaumln kuin naisia Lisaumlksi yksin asuvien siviilisaumlaumlty on useammin naimaton kuin jokin muu Pohjoismaissa yksiloumlllisen sosiaaliturvan ja naisten yleisen tyoumlssaumlkaumlynnin seurauksena perhettauml ei tarvita samalla tavalla toimeentulon turvaajaksi kuin useissa Etelauml- ja Itauml-Euroopan maissa Myoumls avoliitot ja avoerot ovat yleisempiauml Pohjoismaissa kuin useimmissa muissa maissa ja yksinhuoltajien suuret osuudet selittaumlvaumlt yksin asuvien naisten vaumlhemmy yttauml miehiin verrattuna

Pienimmaumlt yksin asuvien osuudet loumlyty vaumlt sekauml etelaumlisen ettauml itaumlisen Eurooshypan maista Naumlissauml maissa suurin osa yksin asuvista on vanhuksia ja pienemmaumlt osuudet tyoumlikaumlisiauml tai nuoria Itauml-Euroopassa naisten osuudet yksin asuvista tyoumlikaumlisistauml ovat usein muita maita suuremmat ja siviilisaumlaumlty useammin kuin muissa maissa eronnut tai leski

Pohjoismaissa korkeasti koulutettujen osuus ei paljonkaan poikkea yksin asuvien ja muiden samanikaumlisten naisten ja miesten kesken ja kun se poikkeaa ovat yksin asuvat miehet harvemmin korkeasti koulutettuja kuin muut samanshy

Eurooppalaiset elinolot

146

ikaumliset miehet Sen sijaan useimmissa etelaumlisen ja itaumlisen Euroopan maissa yksin asuvien naisten koulutustaso on samanikaumlisiauml naisia selvaumlsti korkeampi mutta miesten keskinaumliset erot eivaumlt ole suuria

Isossa-Britanniassa yksin asuvien ominaisuudet ovat yleensauml melko laumlshyhellauml kaikkien EU-maiden keskiarvoja Aikaisemmissa tutkimuksissa havaittu yhteys yksin asuvien suhteelliseen hy vaumlosaisuuteen vaikuttaa lieventyneen Keski-Euroopassa yksin asuvien ominaisuudet hajoavat keskiarvon molemmin puolin mutta joidenkin ominaisuuksien jakaumat muistuttavat Pohjoismaita Esimerkiksi Saksassa on yksin asuvia tyoumlikaumlisiauml ja Alankomaissa siviilisaumlaumldylshytaumlaumln naimattomia suunnilleen samassa suhteessa kuin Pohjoismaissa Kaiken kaikkiaan naumlyttaumlauml siltauml ettauml samalla kun yksin asuvien osuus on lisaumlaumlntynyt ovat yksin asuvien ominaisuudet laumlhentymaumlssauml myoumls kaikkien kotitalouksien ominaisuuksia Laumlhinnauml kysymys on silloin tyoumlssaumlkaumlynti- ja ehkauml osittain myoumls perhemallien samankaltaistumisesta ndash vaikkakin erot ovat yhauml suuria

Tyoumlikaumlisten naisten ja miesten tulojakaumat suhteessa kaikkiin kotitaloukshysiin noudattivat yleensauml regiimeittaumlin keskenaumlaumln samoja piirteitauml Toisaalta tashyloudellinen lama vuoden 2008 jaumllkeen naumlyttaumlauml tasoittaneen eroja vuoteen 2010 mennessauml Pohjoismaisten yksin asuvien naisten tulojakauma muistuttaa norshymaalijakaumaa siten ettauml naisten enemmistouml on keskituloisia ja kaikkein pieni- tai suurituloisimpia keskimaumlaumlraumlistauml vaumlhemmaumln Muista maista vain virolaisten naisten jakaumat ovat samanmuotoisia Muissa Itauml-Euroopan maissa naiset ovat jakautuneet pieni- ja hyvaumltuloisiin Ison-Britannian yksin asuvien naisten jakaushytuminen on edellisiauml selvaumlsti loivempi Keski-Euroopan maissa yksin asuvista naisista enemmaumln on pieni- kuin hy vaumltuloisia mutta Etelauml-Euroopassa tilanne on paumlinvastoin Naiset ovat ehkauml joutuneet valitsemaan uran ja perheen vaumllillauml

Yksin asuvien miesten jakaumat poikkeavat naisten jakaumista samoissa regiimeissauml lukuun ottamatta Etelauml-Euroopan maita ja Isoa-Britanniaa Naumlissauml maissa hy vaumltuloisten miesten osuus kasvaa mitauml suurituloisempien tuloluokasta on kysymys ndash alinta tuloviidennestauml lukuun ottamatta Erityisesti Isossa-Britanshyniassa mutta myoumls Espanjassa yksin asuvien pienituloisimpien miesten osuus on muutamassa vuodessa kasvanut ja hy vaumltuloisimpien vaumlhentynyt Itauml-Euroopassa ja Suomessa miehet ovat eniten jakautuneita tulojensa suhteen Keski-Euroopassa ja Itauml-Euroopassa Tšekissauml miesten jakaumat poikkeavat ehkauml vaumlhiten kaikkien talouksien jakaumista Pohjoismaista Tanska ja Norja kuuluvat taumlhaumln ryhmaumlaumln

Eri taustaominaisuuksilla on erilainen merkitys yksin asuvien pienituloishysuutta selittaumlvaumlnauml tekijaumlnauml Yksin asuvien hy vaumltuloisuutta ja muita korkeampaa koulutusastetta etenkin naisten keskuudessa Etelauml-Euroopassa voi selittaumlauml se ettauml tyoumln uran ja perhevelvollisuuksien yhdistaumlmiselle on heikommat edellytykset kuin vaikkapa Pohjoismaissa Espanjassa ja Italiassa se ettauml on eronnut tai leski kasvattaa koumlyhy ysriskiauml verrattuna siihen ettauml olisi samanikaumlinen naimaton Melkein kaikissa maissa tyoumlttoumlmy ys on yhteydessauml pienituloisuuteen mutta

Haataja Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus

147

tyoumlky v yttoumlmy ys tai terveydestauml johtuvat osallistumisvaikeudet eivaumlt Tyoumlttoumlshymy yden kesto ja sosiaaliturvajaumlrjestelmien heikkous sosiaalisten riskien aikana voivat myoumltaumlvaikuttaa lopputuloksiin

Saadut tulokset heraumlttaumlvaumlt kysymyksiauml ndash ennustetaanhan yksin asuvien maumlaumlraumln ja osuuden kasvavan edelleen Miksi Suomessa Virossa ja Puolassa tyoumlshyikaumliset yksin asuvat miehet ovat niin vahvasti jakautuneet huono- ja hy vaumlosaisiin Mistauml johtuu ettauml Etelauml-Euroopassa yksin asuvat naiset ja miehet ovat useammin hy vaumltuloisia kuin kaikki taloudet Ovatko hy vaumltuloiset usean aikuisen taloudet naumlissauml maissa yhden hy vaumltuloisen vai kahden keskituloisen talouksia Miten asumisen tukeminen eri maissa vaikuttaa yksin asuvien ja muiden talouksien toishymeentuloon Kuinka pysy viauml jakaumat ovat Ovatko maiden vaumlliset erot herkkiauml taloudellisille suhdanteille vai ovatko eri kotitalousty ypit harmonisoitumassa keskenaumlaumln Miten hy vinvointivaltioiden jaumlrjestelmaumlt vaikuttavat tai voisivat vaikuttaa kehitykseen mitkauml olisivat yksin asuvien hy vinvointivaltioregiimit Euroopassa

Yksin asuvien maumlaumlraumln kasvu asettaa haasteita myoumls sosiaalipolitiikalle erishytyisesti asuntopolitiikalle sekauml etuus- ja verojaumlrjestelmille Esimerkiksi Suomessa yksin asuvat jaumlaumlvaumlt helpommin jonon jatkoksi kuntien vuokra-asuntojonoissa kuin yksinhuoltajat ja muut lapsiperheet Ratkaisu ongelmaan ei loumlydy jaumlrjestystauml muuttamalla vaan lisaumlaumlmaumlllauml pienten asuntojen tarjontaa

Pohjoismaissa etuusjaumlrjestelmien tai verotuksen taso johdetaan vain harshyvoissa tapauksissa perheen perusteella ja suuntaus on yleistymaumlssauml muuallakin Euroopassa Perheen perusteella myoumlnnettaumlviauml etuuksia pidetaumlaumln ongelmallisina erityisesti naimisissa olevien naisten tyoumln tarjonnalle Yksin asuvien naumlkoumlkulshymasta varsinkin kun tarkastellaan vaumlhimmaumlisturvaa tai viimesijaisia etuuksia kehitys on myoumls ongelmallinen Esimerkiksi Suomessa vain toimeentulotuki on etuus jota maksetaan yhtauml aikuista kohti enemmaumln yhden aikuisen kuin kahden aikuisen taloudessa Aikaisemmin naumlin tehtiin myoumls kansanelaumlkkeissauml ja elaumlketulovaumlhennyksessauml Asuntoon ja kestokulutushyoumldykkeisiin investointi vaatii kuitenkin yksin asuvilta huomattavasti suurempia taloudellisia ponnisteluja kuin useamman aikuisen talouksissa Perhe-etuuksien rinnalla yksin asuville tarkoitettujen lisien kehittaumlminen vaumlhimmaumlisetuuksiin ei ole saanut huomiota politiikassa

Eurooppalaiset elinolot

Laumlhteet Bennett J Dixon M Single person households and social policy Looking forwards York Rowntree Foundation 2006 Saatavissa ltwwwjrforguksitesfilesjrf bennett-9781859354759pdfgt Viitattu 2342013

Choroszewicz M Wolff P 51 million young EU adults lived with their parent(s) in 2008 Luxembourg Eurostat Statistics in focus 50 2010

148 DePaulo BM Morris WL Singles in society and in science Psychological Inquiry 2005 16 (2ndash3) 57ndash83

DePaulo BM Morris WL The unrecognized stereotyping and discrimination against singles Current Directions in Psychological Science 2006 5 (5) 251ndash254

Eeva R Yksin asuvat suomalaisessa koumlyhyystutkimuksessa 2000-luvulla Turku Turun yliopisto Julkaisematon kandidaatintutkielma 2010

Haataja A Kuka on yksinhuoltaja Yksinhuoltajien maumlaumlrauml ja profiili eri aineistojen valossa Julkaisussa Forsseacuten K Haataja A Hakovirta M toim Yksinhuoltajuus Suomessa Helsinki Vaumlestoumlliitto Vaumlestoumlntutkimuslaitoksen Tutkimuksia D 50 2009 46ndash62

Haataja A Toimeentulotuki yhden aikuisen talouksissa Helsingissauml Julkaisussa Ahola E Hiilamo H toim Koumlyhyyttauml Helsingissauml Toimeentulotuen saajat ja kaumlyttouml 2008ndash2010 Helsinki Kela Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 127 2013 30ndash53

Haataja A Kauhanen M Naumltti J Underemployment and part-time work in the Nordic countries Helsinki Kela Online working papers 31 2011

Hall R Ogden PE Hill C The pattern and structure of one-person households in England and Wales and France International Journal of Population Geography 1997 3 (2) 161ndash181

Halla K Kotitalouksien tulonmuodostuksen muutokset vuosina 1981ndash1985 Sosiaaliturvaetuuksien kohdentumisprojekti Helsinki Sosiaali- ja terveysministerioumln suunnitteluosasto Julkaisuja 5 1988

Haumlmeen ympaumlristoumlkeskus Kestaumlvaumlauml kehitystauml Lahden seudulle Kestaumlvaumln kehityksen indikaattorit Vellamoinen 2003 21 Saatavissa ltwww4lahtifivyksuojeluprojektivella indik2003pdfgt Viitattu 2442013

Iacovou M Skew A More than 10 of households in Romania Latvia and Bulgaria were three-generation in 2008 Luxembourg Eurostat Statistics in focus 52 2011

Kangas O Ritakallio V-M toim Kuka on koumlyhauml Koumlyhyys 1990-luvun puolivaumllin Suomessa Helsinki Stakes Tutkimuksia 65 1996

Kaumlrkkaumlinen S Yksin asuminen Suomessa Julkaisussa Haumlnninen S Palola E Kaivonurmi M toim Mikauml meitauml jakaa Sosiaalipolitiikkaa kilpailuvaltiossa Helsinki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Teema 7 2010 181ndash218

Lehtinen A-R Varjonen J Raijas A Aalto K Pakoma R Mitauml elaumlminen maksaa Kohtuullisen minimin viitebudjetit Helsinki Kuluttajatutkimuskeskus Julkaisuja 4 2010

Lindroos I Yksinasuvien koumlyhien selviytyminen Merkityksellisyyttauml ja tulevaisuusodotuksia Helsinki Helsingin yliopisto 2008

Marical F Mira DrsquoErcole M Vaalavuo M Verbist G Publicly provided goods and the distribution of resources Paris OECD Working paper for Directorate for Employment Labour and Social Affairs 2006

Haataja Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus

149

Morris WL Sinclair S DePaulo BM No shelter for singles The perceived legitimacy of marital status discrimination Group Processes amp Intergroup Relations 2007 10 (4) 457ndash470

Nihtilauml E Martikainen P Ikaumlihmisten yksinasuminen Suomessa vuosina 1970ndash2000 Yhteiskuntapolitiikka 2004 69 (2) 135ndash146

Quintano G DrsquoAgostino A Studying inequality in income distribution of single-person households in four developed countries Review of Income and Wealth 2006 52 (4) 525ndash546

Plantega J Remery C The provision of childcare services A comparative review of 30 European countries Brussels European Commissionrsquos Expert Group on Gender and Employment Issues (EGGE) 2009

Tilastokeskus Suomalainen lapsi 2007 Helsinki Tilastokeskus SVT Vaumlestouml 2007

Eurooppalaiset elinolot

150

Liite

taul

ukko

Pie

ni- j

a su

uritu

lois

impi

en y

ksin

asu

vien

30ndash

55-v

uotia

iden

mie

sten

ja n

aist

en o

suud

et (

) kai

kkie

n ko

tital

ouks

ien

kesk

en m

uodo

stet

uiss

a tu

lovi

iden

shy

neks

issauml

ja m

uuto

s os

uuks

issa

(pro

sent

tiyks

ikkouml

auml) v

uosi

na 2

008

ja 2

010

Maa

Pien

itulo

iset

(I k

vint

iili)

suht

eess

a ka

ikki

in ta

louk

siin

Hy

vaumltu

lois

et (V

kvi

ntiil

i) su

htee

ssa

kaik

kiin

talo

uksi

in

Mie

het

Nais

et

Mie

het

Nais

et

2008

20

10

Muu

tos

pros

entt

iyks

ikkouml

auml 20

08

2010

M

uuto

spr

osen

ttiy

ksik

koumlauml

2008

20

10

Muu

tos

pros

entt

iyks

ikkouml

auml 20

08

2010

M

uuto

spr

osen

ttiy

ksik

koumlauml

Suom

i 24

8

276

2

8 14

9

169

2

0 23

8

222

ndash1

5

105

15

3

48

Ruot

si

204

16

1

ndash43

13

4

202

6

9 17

7

217

4

1 16

3

132

ndash3

1

Tans

ka

138

18

0

43

143

11

5

ndash28

25

3

224

ndash2

9

90

151

6

1

Norja

19

2

191

0

0 7

7 12

0

43

210

22

4

14

196

9

8 ndash9

8

Itaumlva

lta

198

19

7

ndash01

21

1

265

5

4 24

7

245

ndash0

3

232

18

7

ndash45

Belg

ia

199

19

4

ndash06

20

0

235

3

5 25

4

234

ndash2

0

217

18

2

ndash36

Alan

kom

aat

204

23

0

26

207

23

4

27

231

16

7

ndash64

12

8

121

ndash0

7

Saks

a 26

4

268

0

4 25

9

252

ndash0

7

251

26

5

14

205

19

8

ndash08

Italia

15

2

155

0

2 19

2

209

1

7 30

8

296

ndash1

2

227

22

4

ndash03

Espa

nja

150

22

3

74

160

15

0

ndash10

36

5

236

ndash1

29

275

29

6

22

Iso-

Brita

nnia

20

6

284

7

8 16

6

231

6

5 30

6

225

ndash8

2

232

22

8

ndash03

Puol

a 38

9

387

ndash0

2

220

24

7

26

241

25

5

14

344

36

5

21

Viro

35

6

370

1

3 13

8

152

1

4 23

8

223

ndash1

5

272

20

7

ndash64

Tšek

ki

212

20

1

ndash10

25

9

339

8

0 31

5

267

ndash4

8

213

20

0

ndash12

Laumlhd

e E

U-S

ILC

2008

ja 2

010

Elinolot ja muuttuvat tyoumlmarkkina-asemat

Eurooppalaiset elinolot

Olli Kangas ja M Azhar Hussain 152 Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa

rdquoPohjoismainen korkeaan tyoumlllisy ysasteeseen kilpailukykyiseen talouteen tasa-arvoisiin palveluihin sekauml huolenpitoon perustuva hy vinvointimalli on osoittautunut parhaaksi yhteiskuntajaumlrjestelmaumlksi Siinauml yhdisty vaumlt sosiaalinen eheys ja kilpailukyky ndash ndash Hy vinvointi syntyy tyoumlstaumlrdquo linjaa Jyrki Kataisen hallishytuksen ohjelma suhdettaan tyoumlhoumln (Valtioneuvoston kanslia 2011) Kulumiseen asti toistettu sanonta vaumlittaumlaumlkin ettauml tyouml on parasta sosiaaliturvaa ja paras turva koumlyhy yttauml ja sosiaalista syrjaumlytymistauml vastaan

Epaumlilemaumlttauml edellauml oleviin ajatuksiin sisaumllty y paljon viisautta ja poliittista painoa Kaikkien tyoumlssauml olevien Euroopan unionin (EU-27-maiden) asukkaiden suhteellinen tulokoumlyhy ysriski on alle kymmenen prosenttia Pohjoismaissa alle viisi prosenttia muissa maissa vaumlhaumln suurempi Vakituisissa tyoumlsuhteissa olevien eurooppalaisten tulokoumlyhy ysriski on viiden prosentin tietaumlmissauml kun taas tyoumlttoumlshymistauml noin 60 prosenttia putoaa EUn maumlaumlrittaumlmaumln suhteellisen tulokoumlyhy ysrajan alapuolelle ndash tulokoumlyhy ysriskissauml ovat ne joiden tulot jaumlaumlvaumlt alle 60 prosentin kansallisesta keskitulosta (Eurostat 2010 4) Tyoumlttoumlmien taloudellinen tilanne naumlyttaumlauml parhaimmalta Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa Vaikka tyouml on paras tae koumlyhy yttauml vastaan kokonaan turvassa tyoumlllisetkaumlaumln eivaumlt ole Kansainvaumllinen tutkimuskirjallisuus nimittaumlin vaumlittaumlauml ettauml tyoumlelaumlmaumln muutokset muutokset tuotantotavoissa ja -rakenteissa ja itse tyoumlnteon kaumlsitteessauml johtavat siihen ettauml yhauml suurempi osa tyoumlssauml kaumlyvaumlstauml vaumlestoumlstauml on ja tulee olemaan koumlyhy ysuhkan alaisia (esim Rif kin 1995 Gray 1998 Sennett 2006 Standing 2009)

Naumlitauml voimakkaita vaumlitteitauml ja ennusteita vasten on yllaumlttaumlvaumlauml ettauml empiirinen tutkimus ei kuitenkaan anna yksiselitteistauml tukea ennusteille tyoumln loppumisesta ja vaumlitteille tyoumlssauml olevien koumlyhy yden lisaumlaumlntymisestauml Pikemminkin naumlyttaumlauml siltauml ettauml mitaumlaumln dramaattisia muutoksia ei ainakaan Euroopassa olisi tapahtushynut Esimerkiksi Hans-Juumlrgen Andreszlig ja Henning Lohmann toteavat kirjassaan Working poor in Europe (2008) ettauml tyoumlssauml olevien koumlyhien osuudet ovat pysyneet suhteellisen vakaina viimeisen kahden vuosikymmenen aikana ja jos kasvua on tapahtunut kasvu ei suinkaan ole ollut niin dramaattista kuin edellauml kuvatut ennusteet ovat antaneet ymmaumlrtaumlauml Working poor in Europe osoittaa myoumlskin ettauml eurooppalaisten hy vinvointivaltiomallien vaumllillauml ei ole oleellisia eroja Pohshy

Kangas ja Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa

joismaat eivaumlt paumlrjaumlauml Keski-Eurooppaa tai anglosaksisia maita (Iso-Britannia ja Irlanti) paremmin Etelauml-Euroopan maat toki poik keavat naumlistauml kolmesta ryhmaumlstauml suurempine koumlyhyyslukuineen mutta erot eivaumlt ole suinkaan yksiselitshyteiset ja selkeaumlt (Lohmann ja Andreszlig 2008 ks myoumls Immervoll ja Pearson 2009 DiMarco 2010) Eraumlaumlt toiset tutkimukset taas korostavat hy vinvointivaltiomallien vaumllisiauml eroja jotka edelleenkin heijastavat aiempien tutkimusten esille tuomaa hy vaumlt pahat ja rumat -asetelmaa (Esping-Andersen 1990) esimerkiksi Ilpo 153 Airio (2008) osoittaa vaumlitoumlskirjassaan tyoumlssauml kaumly vien koumlyhien osuuden olevan pienin Pohjoismaissa toiseksi pienin Keski-Euroopassa ja suurehkon Irlannissa ja Isossa-Britanniassa sekauml Etelauml-Euroopan maissa

Kaiken kaikkiaan tiedot tyoumlssauml olevien ja tyoumlttoumlmien taloudellisesta tilanshyteesta vaihtelevat Myoumlskaumlaumln kuva eri hyvinvointivaltiomallien eli regiimien tehokkuudesta tasata tuloja ja eliminoida koumlyhy yttauml ei ole taumlysin selvauml Riippuu paljon siitauml mitauml ryhmaumlauml tarkastelemme mitauml aineistoja ja koumlyhy ysmaumlaumlritelmiauml kaumlytaumlmme (esim Fritzell ym 2012) Niin ikaumlaumln keskustelussa usein kaumly tetaumlaumln hy vinvointivaltiomalleja yleisselityksinauml Pohjoismainen malli tekee yhtauml kun taas anglosaksisen liberalistisen mallin aikaansaannokset ovat toiset Ongelma naumlissauml yleisluontoisissa selityksissauml on se ettauml ne selittaumlvaumlt liian paljon Taumlstauml seuraa se ettauml ne eivaumlt taumlsmaumlllisesti selitauml mitaumlaumln Regiimit ovat kuin mustia laatikoita joissa tapahtuu jotain mutta emme tiedauml mitauml ja miksi Mikauml pohjoisshymaisessa mallissa on se erityispiirre joka tuottaa tiettyjauml tuloksia ja mitkauml ovat ne liberalistisen mallin piirteet jotka johtavat toisiin lopputuloksiin Asetelmaa voishydaan kehittaumlauml tarkastelemalla eri regiimien keskeisiauml institutionaalisia rakenteita ja yrittaumlauml selittaumlauml niillauml hy vinvointivaltiomallien tuotoksia Taumlssauml tutkimuksessa etenemme juuri naumlin Keskitymme tyoumlhoumln tyoumlttoumlmy yteen tyoumlttoumlmy ysturvashyjaumlrjestelmiin ja siihen millainen on naumliden tekijoumliden yhteys koumlyhy yteen eri maissa ja maaryhmissauml Emme niinkaumlaumln ole kiinnostuneita koumlyhy ydestauml sinaumlnsauml vaan erilaisten tyoumlmarkkina-asemien ja sosiaaliturvajaumlrjestelmien yhteispelistauml ja taumlmaumln yhteispelin koumlyhy ysvaikutuksista Erityisesti olemme kiinnostuneet erilaisten t youmlmark kinasiirty mien ja suhteellisen tulokoumlyhy ysriskin vaumllisistauml ky tkennoumlistauml Tutkimuskysymyksemme ovat seuraavat

ndash Millainen on tyoumlssauml olevien suhteellinen tulokoumlyhy ysriski eri EU-maissa (tyoumlssauml vuonna t

1 ja tyoumlssauml vuonna t

2)

ndash Mitauml tulokoumlyhy ysriskissauml tapahtuu kun tyoumlntekijauml tulee tyoumlttoumlmaumlksi (tyoumlssauml vuonna t

1 ja tyoumltoumln vuonna t

2)

ndash Millainen on pitkaumlaikaistyoumlttoumlmien tulokoumlyhyysriski (tyoumltoumln vuonna t1 ja

tyoumltoumln vuonna t2)

ndash Missauml maumlaumlrin tyoumlllistyminen auttaa koumlyhyyden eliminoinnissa (tyoumltoumln vuonna t

1 ja tyoumlssauml vuonna t

2) Toisin sanoen missauml maumlaumlrin tyoumlllistyminen auttaa eri

maissa koumlyhyydestauml paumlaumlsemisessauml

Eurooppalaiset elinolot

ndash Mikauml rooli tyoumlttoumlmyysturvajaumlrjestelmillauml naumlissauml siirtymissauml on ndash Millaisia maa- tai hyvinvointivaltiomallikohtaisia muutoksia on havaittashy

vissa viimeisten parin vuosikymmenen aikana Ovatko maat ja maaryhmaumlt eriytyneet toisistaan vai ovatko ne muuttuneet enemmaumln samankaltaisiksi keskenaumlaumln konvergenssi vai divergenssi

ndash Missauml maumlaumlrin Pohjoismaat ovat olleet ja ovat oma erikoislaatuinen ryhmaumlnsauml

154 Tutkimuksessa on mukana 14 EU-maata ja Norja Pohjoismainen ryhmauml koostuu Tanskasta Suomesta Norjasta ja Ruotsista Keskieurooppalaiseen malliin lukeutuvat Itaumlvalta Belgia Ranska Saksa ja Alankomaat Anglosaksinen malli koostuu vain kahdesta maasta Irlannista ja Isosta-Britanniasta Etelauml-Eurooppaan kuuluvat Kreikka Italia Portugali ja Espanja Analy ysin tavoitteena on tarkastella maiden ja maaryhmien vaumllisiauml samankaltaisuuksia ja erilaisuuksia sekauml niiden muutoksia parin viimeksi kuluneen vuosikymmenen ajalta Voisi kushyvitella ettauml 1990-luvun talouskriisi olisi jaumlttaumlnyt pysy vaumlt jaumlljet Ruotsin ja Suomen hy vinvointipolitiikkaan ja maat olisivat hylaumlnneet keskeisiauml pohjoismaisen mallin tunnuspiirteitauml mitauml tulee tyoumlttoumlmy yteen ja tyoumlttoumlmy ysturvan anteliaisuuteen Mikaumlli naumlin on tapahtunut pohjoismainen malli olisi menettaumlnyt erityislaatuaan suhteessa muihin hy vinvointivaltiomalleihin Sama paumltee myoumls vuoden 2008 jaumllkeiseen talouskriisiin ja sen vaikutuksiin eri maihin ja maaryhmiin

Pohjoismaisen mallin erityispiirre ei ole ollut pelkaumlstaumlaumln antelias sosiaalishypolitiikka Anteliaiden etujen yhdistaumlminen tyoumlhoumln ja aktiiviseen tyoumlmarkkinashypolitiikkaan (ATMP) on usein mainittu nimenomaisena pohjoismaisen mallin tunnuspiirteenauml (Carroll 1999 Droslashpping ym 1999) Taumlystyoumlllisy yden luomisessa sosiaalipalvelut ovat keskeisiauml antamalla mahdollisuuksia perheen ja tyoumlelaumlmaumln yhdistaumlmiseen ja mahdollistamalla niin isien kuin aumlitienkin miesten ja naisten osallistumisen yhtaumllaumlisesti tyoumlelaumlmaumlaumln Taumlmaumln seurauksena tyoumlvoima-aste yleenshysauml ja naisten tyoumlvoima-aste erityisesti on ollut leimallisen korkea Pohjoismaissa Monet maat ovat kuitenkin seuranneet pohjoismaisia esimerkkejauml kehittaumlmaumlllauml perhepalveluita Taumlmaumln seurauksena naisten tyoumlvoimaosuudet ovat olleet kasvusshysa niin anglosaksisissa maissa kuin Keski- ja Etelauml-Euroopassakin Taumltauml taustaa vasten voisi olettaa ettauml maiden ja regiimien vaumlliset erot olisivat kaventuneet On kuitenkin sy ytauml pitaumlauml mielessauml ettauml esimerkiksi Etelauml-Euroopassa ja monissa Itauml-Aasian maissa naisten lisaumlaumlntynyt tyoumlssauml kaumlyminen liitty y hy vin vaumlhaumliseen syntyv y yteen toisin sanoen naumlissauml maissa on valittava joko tyouml tai lasten hankkishyminen (ks myoumls Erolan ja Haumlrkoumlsen artikkeli taumlssauml teoksessa) Pohjoismaalainen sosiaalisen investoinnin politiikka (ks Morel ym 2012) on onnistunut yhdistaumlshymaumlaumln naisten tyoumlssauml kaumlymisen ja suhteellisen suuren synty vy yden

Etenemme seuraavalla tavalla Aloitamme esittelemaumlllauml aineiston ja menetelshymaumlt joita kaumly taumlmme Sen jaumllkeen tarkastelemme tyoumlmarkkinajaumlrjestelmiauml 15ssauml mukana olevassa maassa Taumlmaumln jakson tavoite ja tarkoitus on luoda kuvailevaa

Kangas ja Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa

155

taustaa myoumlhemmille numerollisille tarkasteluille Tyoumlmarkkinajaumlrjestelmistauml siirry taumlaumln kuvaamaan tyoumlttoumlmy ysturvan rakennetta ja anteliaisuutta eri maissa Naumliden kahden kuvailevan jakson jaumllkeen siirrytaumlaumln vastaamaan tutkimuskysyshymyksiin eli siihen miten tyoumlmarkkinasiirtymaumlt heijastuvat tulokoumlyhy ysstatusten muutoksissa (koumlyhauml vs ei-koumlyhauml) Toiseksi viimeisessauml jaksossa analysoimme tyoumlttoumlmy ysturvajaumlrjestelmaumln kykyauml eliminoida suhteellista tulokoumlyhy ysriskiauml tyoumlttoumlmy yden kohdatessa Toisaalta olemme kiinnostuneita siitauml missauml maumlaumlrin tyoumlttoumlmy yden jaumllkeinen tyoumlllistyminen edistaumlauml tulokoumlyhy ydestauml poistumista Viimeisessauml kappaleessa pohdimme tuloksia ja keskustelemme missauml maumlaumlrin ja millauml ulottuvuuksilla voimme puhua maiden ja hy vinvointivaltiomallien vaumllisestauml konvergenssista

Aineisto ja menetelmaumlt

Koumlyhy ys- ja eriarvoisuustilastot ja niihin pohjaavat analy ysit perustuvat yleensauml vuosittaisiin poikkileikkaustietoihin Taumlmauml laumlhestymistapa on yhauml laajemmin kyseenalaistettu Poikkileikkausmittauksilla on oma merkityksensauml mutta ne eivaumlt yksinaumlaumln riitauml antamaan ty ydyttaumlvaumlauml kuvaa tuloihin tai tulojen puutteeseen liitty vaumlstauml dy namiikasta Poikkileik kausaineistojen pohjalta on mahdotonta vastata muun muassa siihen hy vin taumlrkeaumlaumln kysymykseen miten kauan samat ihmiset ovat koumlyhiauml Kuinka suurta on liikkuvuus koumlyhyyteen ja ulos koumlyhy ydesshytauml Millainen on tulokehitys yli ihmisen elinkaaren eri maissa Entauml sukupolvien vaumllinen tuloliikkuvuus (Keskustelusta yleisemmin ks Aaberge ym 1996 Gooshydin ym 1999 Oumlsterbacka 2001) Siirtyminen poikkileikkausanaly yseistauml dynaashymisempaan paneeliasetelmaan ei pelkaumlstaumlaumln anna mahdollisuuksia analysoida tyoumlmarkkinasiirtymien ja taloudellisen toimeentulon vaumllisiauml ky tkentoumljauml kuten taumlssauml kaumlsillauml olevassa tutkimuksessa tehdaumlaumln vaan dynaamisempi tutkimusote antaa mahdollisuuksia ottaa paremmin kantaa suuriin kysymyksiin yhteiskunnan avoimuudesta yhtaumllaumlisistauml mahdollisuuksista ja sosiaalisesta liikkuvuudesta

Taumlssauml tutkimuksessa kaumly taumlmme molempia Euroopan unionin keraumlaumlmiauml elinoloaineistoja ECHP- ja EU-SILC-aineistoja (ks Kainun ja Niemelauml artikkeli taumlssauml teoksessa) Taumlssauml kaumly tetty EU-SILC-tiedosto ulottuu aloitusvuodesta 2004 vuoteen 2008 Vaikka EU-SILC sisaumlltaumlaumlkin tiedot noin 20 maasta rajoitumme kuitenkin niihin maihin jotka olivat mukana aiemmin ECHP-aineistossa Lisaumlksi otamme EU-SILCista mukaan Ruotsin ja Norjan Kaikista maista ei kuitenkaan ole vertailukelpoisia tietoja kaikilta niiltauml ulottuvuuksilta joista olemme kiinnosshytuneita siksi jaumltaumlmme muun muassa Saksan pois eraumlistauml 2000-lukua koskevista vertailuista

Eurooppalaiset elinolot

156

Vai k ka EU-SILC y rittaumlauml k in mukail la a iempaa ECHP-ha n ketta nauml mauml kaksi aineistoa eivaumlt ole taumlysin vertailukelpoisia Siksi vahvoja johtopaumlaumltoumlksiauml kehit yskuluista v uosien 1994 ndash2008 vauml lil lauml on sy y tauml vauml lt taumlauml Aineistot ovat kuitenkin siinauml maumlaumlrin samankaltaisia ettauml niiden pohjalta voidaan tehdauml ajanjaksojen sisaumlllauml suhteellisen luotettavia maiden vaumllisiauml vertailuja (esim missauml maissa tyoumlttoumlmien suhteellinen tulokoumlyhy ysriski on kaikkein suurin) ja vertailla naumlitauml tuloksia yli ajan Sen sijaan aineistojen erilaisuuden vuoksi on vaikea luotettavasti arvioida esimerkiksi koumlyhy yden tasossa tapahtuneita muutoksia Siksi vertailut jotka koskevat erilaisten dynaamisten siirtymien tasoa (esim kuinka paljon tyoumlttoumlmaumlksi joutuneiden tulokoumlyhy ysriski lisaumlaumlnt yi vuodesta 1994 vuoteen 2008) eri ajanjaksoilla ovat suuntaa antavia (ks esim Atkinson ja Marlier 2010) Mutta taas kerran naumlitauml voidaan arvioida ajanjaksojen sisaumlllauml ja yleisiauml tuloksia voidaan sitten suhteuttaa yli ajan toisiinsa Aineiston ja tulosten luotettavuutta tarkistamme useammassa yhteydessauml OECDn antamia tietoja vastaan

Tulomittarina on kaumlytettaumlvissauml oleva kotitalouskohtainen vuositulo johon sisaumllty vaumlt erilaiset saadut tulosiirrot maksetut verot ja sosiaaliturvamaksut (ks laumlhemmin Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa) Aineistot mahdollistavat tyoumlmarkkinasiirtymien ja suhteellisen tulokoumlyhy ysriskin vaumllisen dynamiikan tarkemman analy ysin joka etenee seuraavalla tavalla seuraamme yksiloumln tyoumlmarkkina-asemaa ja tuloja (koumlyhauml vs ei-koumlyhauml) kahtena peraumlkkaumlisenauml vuoshytena t ja t +1 Laumlhtoumlvuosi on joko 1994 1996 tai 1998 ja tulovuosi on vastaavasti joko 1995 1997 tai 1999 Samoja yksiloumlitauml seurattiin siis 1994ndash1995 1996 ndash1997 ja 1998ndash1999 EU-SILC-aineiston kanssa meneteltiin samalla tavalla

Tyoumlmarkkina- ja koumlyhy yssiirtymien tarkasteluiden suurin pulma liittyy siishyhen ettauml tyoumlmarkkinoilla tapahtuvat siirtymaumlt viittaavat yksiloumltason muutoksiin kun taas tuloissa tapahtuvat siirtymaumlt viittaavat kotitalouskohtaisiin tietoihin Havaintoyksikoumlt ovat siis eritasoiset Ongelmana on ensinnaumlkin se ettauml tarkastelshytava henkilouml voi olla tyoumltoumln tai hy vin pienipalkkainen ja omien tulojensa mukaan luokittua koumlyhaumlksi mutta haumln voi asua kotitaloudessa jonka yhteenlasketut tulot ylittaumlvaumlt koumlyhy ysrajan Naumlin ollen saattaa olla niin ettauml tyoumlmarkkinasiirtymien tulovaikutukset eivaumlt vaumllttaumlmaumlttauml taumlysimaumlaumlraumlisesti naumly kaumlytetyssauml suhteellisen tulokoumlyhy ysriskin mittarissa Toisekseen kotitalouden rakenteessa tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaa koumlyhy ysstatukseen Parinmuodostus tai parisuhteen purkautuminen vaikuttavat kotitalouden yhteenlaskettuihin tuloihin (ks Airion artikkeli taumlssauml teoksessa) Taumlssauml tapauksessa kotitalouden rakennemuutokset aiheuttavat tulomuutokset joilla ei ole yhteyttauml tyoumlmarkkinastatuksen muutokshysiin tai pysy vyyksiin Taumlmauml ongelma koskee tulonjako- ja koumlyhy ystutkimusta kokonaisuudessaan On kuitenkin niin ettauml vaikka kaikki huonotuloiset ihmiset eivaumlt asu koumlyhissauml kotitalouksissa useimmilla koumlyhissauml kotitalouksissa asuvista

Kangas ja Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa

157

ihmisistauml on sekauml huonot tulot ettauml heikko tyoumlmarkkina-asema (Nolan ja Marx 1999 Cantillon ym 2002 Airio 2008 Andreszlig ja Lohmann 2008)

Koska laumlhtoumlkohtana on se ettauml mikrotason ilmioumlt (joko yksilouml- tai kotitalousshykohtaiset tiedot) ovat yhteydessauml maa- ja maaryhmaumltasoisiin toimintamekashynismeihin taumlssauml voitaisiin kaumlyttaumlauml monitasomallitusta Pulmana on kuitenkin se ettauml monitasomallitus vaatii onnistuakseen huomattavan suuren maumlaumlraumln ylemmaumln tason havaintoyksikoumlitauml ja rajallisen maumlaumlraumln alemman tason yksikoumlitauml (Rasbash ym 2000 Goldstein 2003 Hox 2010) Meidaumln aineistossamme tilanne on paumlinvastainen Alemman tason yksiloumltason tietoja on valtaisasti ndash esimerkiksi EU-SILC-vuosiaineistossa on yli 140 000 tapausta mutta ylemmaumln tason yksikoumlitauml (maa) vain 15 kappaletta Siksi sovellamme toisen ty yppistauml analy ysia jota on jonshykin verran kaumlytetty vertailevissa politologisissa tutkimuksissa (Political Analysis 2005) Ensimmaumlisessauml vaiheessa laskemme yksiloumltason aineistosta kullekin maalle logistisen regression avulla omat parametrit Logistisessa regressiomallissa kontshyrolloidaan iaumln sukupuolen koulutuksen terveyden ja kotitalouden rakenteen vaikutukset Maiden ristitulosuhteet (odds ratios) edustavat sellaisia maakohtaisia tekijoumlitauml joita malliin ei sisaumlllytetty Toisessa vaiheessa naumlmauml maakohtaiset parashymetrit sovitetaan regressiomallilla yhteen maatasoisten tyoumlttoumlmy ysturvan tasoa koskevien muuttujien kanssa Taumlmaumln ty yppisen tarkastelun etuna on havainnollishysuus Tavoite on selvittaumlauml missauml maumlaumlrin eri maiden toimeentuloturvajaumlrjestelmaumlt pysty vaumlt erilaisissa siirtymissauml tukemaan yksiloumlauml ja vaimentamaan tyoumlttoumlmy yshyden aiheuttamaa koumlyhy ysriskiauml Jos toumlissauml vuonna t ollut ei-koumlyhauml henkilouml on vuonna t+1 tyoumltoumln ja koumlyhauml tyoumlttoumlmy ysturvajaumlrjestelmaumlssauml tai laajemmin maan sosiaalipoliittisessa jaumlrjestelmaumlssauml on aukkoja Toisaalta voimme myoumls vaumllillishysesti arvioida missauml maumlaumlrin eri maiden tyoumlttoumlmy ysturvajaumlrjestelmiin sisaumllty y elementtejauml jotka eivaumlt vaumllttaumlmaumlttauml kannusta tyoumlntekoon Viimeksi mainitusta tilanteesta saadaan viitteitauml jos vuonna t tyoumlttoumlmaumlnauml olleiden koumlyhy ysriski on pienempi kuin samojen henkiloumliden koumlyhy ysriski vuonna t+1 jolloin he olivat jo toumlissauml Tai toisin paumlin tyoumlttoumlmy ysturvajaumlrjestelmaumlaumln voi sisaumlltyauml kannustinshyongelmia silloin kun vuonna t toumlissauml olevan henkiloumln koumlyhy ysriski on suurempi kuin vuonna t+1 jolloin haumln joutui tyoumlttoumlmaumlksi Naumlihin kysymyksiin palaamme tarkemmin tyoumlmarkkinajaumlrjestelmien ja tyoumlttoumlmy ysturvan tasojen tarkastelun jaumllkeen Kaikki tarkastelut perustuvat kansainvaumlliseen Euroopan maiden vaumlliseen vertailuun Vertailukohtana kuitenkin ovat Pohjoismaat missauml maumlaumlrin ne ovat olleet ja missauml maumlaumlrin ne edelleenkin ovat muista poikkeava ryhmaumlnsauml

Eurooppalaiset elinolot

158

Eurooppalaiset tyoumlmarkkinamallit Pohjoismaat vertailevassa valossa

Tyoumlllauml ja tyoumln puutteella on suuri vaikutus kokonaisvaltaiseen hy vinvointiin terveyteen taloudelliseen tilanteeseen onnellisuuteen Teoksessaan Happiness ndash Lessons from a New Science englantilainen tyoumlmarkkinaekonomisti Richard Layard (2006 64ndash 68) osoittaa ettauml 10 ndash100-onnellisuusasteikolla tyoumlttoumlmy ys aiheuttaa kuuden yksikoumln pudotuksen onnellisuuspisteissauml Pudotus on samaa luokkaa kuin huonon terveyden tai avioeron onnellisuutta laskeva vaikutus Myoumls tyoumln epaumlvarmuus ja maan yleinen huono tyoumlllisy ystilanne nakertavat koettua elaumlmaumlaumln tyyty vaumlisy yttauml ja onnellisuutta Omaan tyoumlsuhteeseen liitty vauml epaumlvarshymuus ja yli kymmenen prosentin kansallinen tyoumlttoumlmy ysaste vaikuttavat kolmen pisteen verran kumpikin Kaiken kaikkiaan yksiloumln tyoumlmarkkinastatuksella on suuri vaikutus ndash ei pelkaumlstaumlaumln lompakon paksuuteen vaan myoumls elaumlmaumlaumln ty yshyty vaumlisy yteen ja psy ykkiseen hyvinvointiin Siksi onkin paikallaan aluksi luoda lyhyt silmaumlys Euroopan maiden tyoumlmarkkinoiden rakenteisiin ja niissauml viimeisen vuosikymmenen aikana tapahtuneisiin muutoksiin

Taulukkoihin 1 (s 160 ndash161) ja 2 (s 162ndash163) on keraumltty eraumlitauml keskeisiauml tyoumlshymarkkinoiden tunnuspiirteitauml taumlssauml tutkimuksessa mukana olevista Euroopan maista vuosilta 1997 2007 ja 2010 Tyoumlttoumlmy ysasteen tiedot on otettu myoumls vuoshydelta 2012 jotta naumlhtaumlisiin vuonna 2008 alkaneen laman vaikutukset eri maihin ja maaryhmiin Vuodet 1997 ja 2007 edustavat ECHP- ja EU-SILC-aineistojen kattaman ajanjakson keskimaumlaumlraumlistauml tilannetta Taulukoissa maat on luokitelshytu niiden hy vinvointivaltiomallin mukaisesti Maakohtaisten tunnuslukujen lisaumlksi taulukoissa esitetaumlaumln mallikohtaiset ja kaikkien maiden keskiarvot sekauml variaatiokerroin (CV) joka saadaan jakamalla kunkin ryhmaumln keskihajonta ryhmaumln keskiarvolla Variaatiokerroin toimii hy vin konvergenssin eli samanshykaltaistumisen mittarina pienenevaumlt arvot ilmaisevat ettauml maat tai maaryhmaumlt ovat tulleet yhtenaumlisemmiksi ja vastaavasti kasvavat arvot ilmentaumlvaumlt kasvavia eroja maitten vaumllillauml

Yhtenauml pohjoismaisen hy vinvointivaltion tunnusmerkkinauml on pidetty korshykeaa tyoumlllisy ysastetta ja vaumlhaumlistauml tyoumlttoumlmy yttauml Tilanne olikin taumlllainen 1990shyluvun taloudelliseen kriisin saakka Tuolloin ennen muuta Suomessa ja Ruotsissa tyoumlttoumlmy ys kasvoi ennennaumlkemaumlttoumlmiin suuruusluokkiin ja pohjoismainen malli naumliltauml osin heikkeni Siitauml huolimatta pohjoismainen tyoumlllisy ysaste ndash Suomea lukuun ottamatta ndash oli korkeampi kuin muissa maissa Kaikissa maaryhmissauml tyoumlllisy ysasteet kasvoivat vuoden 2008 lamaan saakka Lisaumlksi sekauml ryhmien sisaumliset ettauml niiden vaumlliset erot supistuivat Tapahtui siis samankaltaistumista eli konvergenssia Maaryhmien vaumlliset erot ovat suurimmat naisten tyoumlvoimashyosuuksissa Vuonna 1997 ero naisten tyoumlllisy ydessauml Pohjoismaiden (677 prosentshytia) ja Etelauml-Euroopan (420 prosenttia) vaumllillauml oli peraumlti 26 prosenttiyksikkoumlauml Vuosikymmen myoumlhemmin ero oli kaventunut 19 prosenttiyksikkoumloumln Myoumls

Kangas ja Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa

159

sukupuolten vaumlliset tyoumlllisy yserot kaventuivat vuoteen 2007 saakka mitauml pieshynenevaumlt variaatiokertoimen arvot ilmaisevat Naumlissauml suhteissa pohjoismainen malli menetti erikoislaatuaan suhteessa muihin maihin Pohjoismaat eivaumlt toki hylaumlnneet aikaisempia oman mallinsa keskeisiauml tunnuspiirteitauml runsasta tyoumlllisy yttauml ja pyrkimystauml sukupuolten vaumlliseen tasa-arvoon tyoumlmarkkinoilla Yhdenmukaistuminen johtui siitauml ettauml muut maat omaksuivat osia pohjoismaisen mallin tunnuspiirteistauml ja naumliltauml osin laumlhentyivaumlt pohjoismaista mallia

Vuonna 2008 alkaneen laman vaikutukset samankaltaistumiskehitykseen ovat kahtalaiset Yhtaumlaumlltauml Keski-Euroopan maiden suhteellisen hy vauml tyoumlllisy ysshykehitys on laumlhentaumlny t niitauml Pohjoismaihin Toisaalta anglosaksiset ja Etelauml-Euroopan maat ovat huonomman tyoumlllisy yskehityksensauml vuoksi hienokseltaan loitontuneet Keski-Euroopan ja Pohjoismaiden ryhmaumlstauml Vuoden 2008 lama naumlyttaumlauml jakavan Eurooppaa kahtia Kiintoisa havainto taulukosta 1 on se ettauml kesk imaumlaumlraumlinen t youmll lisy ysaste on vaumlhauml n noussut (+06 prosenttiyk si k koumlauml) vuoteen 2010 tultaessa Keski-Euroopassa mutta laskenut muissa maaryhmissauml (ndash27 Pohjoismaissa ndash59 anglosaksisissa maissa ja ndash22 Etelauml-Euroopassa) Toishynen kiinnostava piirre on se ettauml kaikissa maaryhmissauml eniten ovat laskeneet miesten tyoumlvoimaosuudet Keski-Euroopassa naisten tyoumlllisyysaste itse asiassa kasvoi 16 prosenttiyksikoumlllauml vuodesta 2007 vuoteen 2010

Ennen muuta Tanska ja Ruotsi ovat tunnettuja ja kiiteltyjauml aktiivisesta tyoumlshymarkkinapolitiikastaan (ATMP) johon luetaan muun muassa tyoumlvoimapalvelut koulutus tyoumlllistaumlmistuet ja erilaiset suorat julkisen sektorin hoitamat tyoumlllisshytaumlmistoimet OECDn tiedot vuosilta 1997 ja 2007 osoittavat ettauml keskimaumlaumlrin Pohjoismaat kaumlyttivaumlt enemmaumln rahaa aktiiviseen tyoumlmarkkinapolitiikkaan kuin muut maaryhmaumlt Vuoden 2008 laman jaumllkeen Pohjoismaiden ja Keski-Euroopan vaumllillauml tosin ei enaumlauml ole eroja Myoumls taumlssauml suhteessa naumlmauml kaksi maaryhmaumlauml ovat samankaltaistuneet (kolme oikeanpuoleista saraketta taulukossa 2)

Voisi olettaa ettauml naumlmauml ATMP-satsaukset naumlkyisivaumlt myoumls tyoumlttoumlmy ystilasshytoissa pienenauml tyoumlttoumlmy ytenauml ja ennen muuta vaumlhaumlisenauml pitkaumlaikaistyoumlttoumlmy yshytenauml Oletus pitaumlaumlkin paikkansa pitkaumlaikaistyoumlttoumlmy yteen naumlhden Pitkaumlaikaisshytyoumlttoumlmiauml on keskimaumlaumlrin vaumlhiten Pohjoismaissa Muiden maaryhmien vaumllillauml ei ole yhtauml suuria eroja Pohjoismaiden sisaumlinen vaihtelu on kuitenkin suurta mikauml naumlky y variaatiokertoimista Vuoden 1997 tilanne selittyy suurelta osin 1990shyluvun laman vaikutuksilla jotka vielauml naumlkyivaumlt Ruotsin ja Suomen tilanteissa kyseisen vuosikymmenen lopussa Tyoumlttoumlmy ysaste naumlissauml kahdessa maassa oli korkeampi kuin eraumlissauml Keski-Euroopan maissa tai Isossa-Britanniassa Vuonna 2007 pohjoismainen tyoumlttoumlmy ys oli yhdessauml Ison-Britannian ja Irlannin kanssa Euroopan vaumlhaumlisintauml (49 prosenttia) Vaikka tyoumlttoumlmy ys yleensauml oli anglosaksishysissa maissa ja Pohjoismaissa samalla tasolla pitkaumlaikaistyoumlttoumlmiauml oli Irlannissa ja Isossa-Britanniassa (28 prosenttia) laumlhes kaksinkertainen maumlaumlrauml Pohjoisshymaihin verrattuna (16 prosenttia) Pitkaumlaikaistyoumlttoumlmy ys oli suurinta Keski- ja

Eurooppalaiset elinolot

160

Taul

ukko

1 E

uroo

ppal

aise

t tyouml

llisy

ysas

teet

199

7 2

007

ja 2

010

(M =

kes

kiar

vo C

V =

varia

atio

kerr

oin)

Maa

Tyoumll

lisyy

sast

e (

) 199

7 Ty

oumlllis

yysa

ste

() 2

007

Tyoumll

lisyy

sast

e (

) 201

0

Kaik

ki

Mie

het

Nais

et

Kaik

ki

Mie

het

Nais

et

Kaik

ki

Mie

het

Nais

et

Pohj

oism

aat

Tans

ka

754

81

3

694

77

3

813

73

3

734

75

6

711

Suom

i 62

8

652

60

4

705

72

4

685

68

2

694

67

4

Norja

77

0

817

72

2

769

79

7

740

75

3

773

73

3

Ruot

si

707

72

4

689

75

7

780

73

2

727

74

2

703

MC

V 71

50

09

752

01

1 67

70

08

751

00

4 77

90

05

723

00

3 72

40

04

741

00

5 70

50

03

Kesk

i-Eur

oopp

a

Itaumlva

lta

672

75

9

585

71

4

784

64

4

717

77

2

664

Belg

ia

570

67

1

467

61

4

682

54

9

620

67

5

565

Rans

ka

589

66

3

517

64

4

691

59

8

639

68

2

597

Saks

a 63

8

721

55

3

689

74

8

629

71

1

760

66

1

Alan

kom

aat

675

77

9

569

74

1

800

68

1

747

80

0

693

MC

V 62

90

08

719

00

7 53

80

09

681

00

8 74

10

08

620

00

8 68

70

08

738

00

8 63

60

08

Angl

osak

sise

t maa

t

Irlan

ti 56

3

678

44

7

690

77

4

603

60

1

641

56

1

Iso-

Brita

nnia

70

8

775

64

1

723

78

4

663

69

5

745

64

6

MC

V 63

60

16

727

00

9 54

40

25

707

00

3 77

90

01

633

00

7 64

80

10

693

01

1 60

40

10

Kangas ja Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa

161

Maa

Tyoumll

lisyy

sast

e (

) 199

7 Ty

oumlllis

yysa

ste

() 2

007

Tyoumll

lisyy

sast

e (

) 201

0

Kaik

ki

Mie

het

Nais

et

Kaik

ki

Mie

het

Nais

et

Kaik

ki

Mie

het

Nais

et

Etel

auml-Eu

roop

pa

Krei

kka

548

71

9

391

61

6

749

48

1

596

70

9

481

Italia

51

6

668

36

4

587

70

7

486

56

9

677

46

1

Port

ugal

i 64

7

725

57

2

678

73

9

619

65

6

701

61

2

Espa

nja

507

66

1

352

66

6

774

55

5

586

64

7

523

MC

V 55

50

12

693

00

5 42

00

25

637

00

7 74

20

04

535

01

2 60

20

06

684

00

4 51

90

13

Kaik

ki m

aat M

CV

633

01

3 72

20

08

544

02

2 69

10

08

756

00

5 62

70

13

669

00

9 71

80

07

619

01

4

Laumlhd

e In

tern

atio

nal S

ocia

l Sec

urit

y A s

soci

atio

n 19

95 S

alom

aumlki j

a M

unzi

1999

17ndash

18 ja

26

OEC

D 20

10 O

ECD

2012

Eurooppalaiset elinolot

162

Taul

ukko

2 T

youmlttouml

myy

sast

e p

itkaumla

ikai

styouml

ttoumlm

yys

ja a

ktiiv

inen

tyoumlv

oim

apol

itiik

ka

BKT

sta

erauml

issauml

Eur

oopa

n m

aiss

a 19

97 2

007

ja 2

012

Maa

Tyoumlt

toumlm

yys

()

Pitk

aumlaik

aist

youmltt

oumlmaumlt

( k

aiki

sta

tyoumlt

toumlm

istauml

) Ak

tiivi

nen

tyoumlm

arkk

inap

oliti

ikka

( B

KTs

ta)

1997

20

07

2010

20

12

1997

20

07

2010

19

97

2007

20

10

Pohj

oism

aat

Tans

ka

68

38

75

77

269

18

2

202

1

66

185

1

91

Suom

i 15

1

69

84

77

275

23

0

236

1

40

089

1

04

Norja

5

5 2

6 3

6 3

3 8

2 8

5 9

6 0

90

100

0

55

Ruot

si

88

61

84

77

335

13

0

166

1

96

136

1

14

MC

V 9

10

47

49

041

7

00

33

66

033

24

00

46

157

04

0 17

50

35

148

03

0 1

280

44

116

04

8

Kesk

i-Eur

oopp

a

Itaumlva

lta

39

44

44

43

303

26

8

252

0

44

071

0

84

Belg

ia

97

75

83

74

617

50

0

488

1

22

109

1

48

Rans

ka

110

8

3 9

7 10

3

442

42

2

402

1

35

092

1

14

Saks

a 8

0 8

4 7

1 5

5 52

6

566

47

4

127

0

88

094

Alan

kom

aat

66

32

45

53

479

41

7

276

1

58

122

1

22

MC

V 7

80

36

64

035

6

80

34

66

036

47

30

24

453

02

6 37

80

29

117

03

7 0

960

20

112

02

2

Angl

osak

sise

t maa

t

Irlan

ti 12

3

45

139

14

8

560

30

3

493

1

60

062

0

96

Engl

anti

85

53

96

81

327

24

7

326

0

38

042

0

38

MC

V 10

40

26

49

012

9

60

25

115

04

1 44

40

37

275

01

4 41

00

29

099

08

7 0

520

25

067

06

1

Kangas ja Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa

163

Maa

Tyoumlt

toumlm

yys

()

Pitk

aumlaik

aist

youmltt

oumlmaumlt

( k

aiki

sta

tyoumlt

toumlm

istauml

) Ak

tiivi

nen

tyoumlm

arkk

inap

oliti

ikka

( B

KTs

ta)

1997

20

07

2010

20

12

1997

20

07

2010

19

97

2007

20

10

Etel

auml-Eu

roop

pa

Krei

kka

90

83

126

17

7

549

50

3

450

0

44

007

0

22

Italia

11

2

61

84

107

59

6

499

48

5

040

0

53

046

Port

ugal

i 7

1 8

0 11

0

157

44

7

473

52

3

077

0

61

072

Espa

nja

184

8

3 20

1

251

54

3

276

36

6

070

0

80

089

MC

V 11

40

43

77

014

13

00

38

173

03

4 53

40

12

438

02

5 45

60

15

058

03

2 0

500

62

057

05

3

Kaik

ki m

aat M

CV

95

040

6

10

33

92

045

10

10

59

423

03

6 34

00

45

349

04

0 1

070

50

084

05

1 0

960

47

Laumlhd

e In

tern

atio

nal S

ocia

l Sec

urit

y A s

soci

atio

n 19

95 S

alom

aumlki j

a M

unzi

1999

17ndash

18 ja

26

OEC

D 20

00 2

002

200

8 2

010

ja 2

012

Eurooppalaiset elinolot

164

Etelauml-Euroopassa (44 prosenttia)1 2010-luvulle tultaessa tilanne on muuttunut oleellisesti sikaumlli ettauml tyoumlttoumlmy ysaste oli kaikissa maaryhmissauml noussut vaumlhiten Keski-Euroopassa ja Pohjoismaissa Vuodesta 2010 vuoteen 2012 tyoumlttoumlmy ys on laskenut Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa 66 prosenttiin mutta noussut Ison-Britannian ja Irlannin ryhmaumlssauml 12 prosenttiin ja Etelauml-Euroopassa 17 proshysenttiin Myoumls tyoumlttoumlmyyden suhteen Eurooppa naumlyttaumlisi jakaantuvat pohjoiseen ja etelaumlaumln

Aktiivisen tyoumlmarkkinapolitiikan tulosten tarkastelu ei kuitenkaan tuota mitaumlaumln selkeaumlauml yleistulosta Olettaen ettauml ATMP estaumlauml tyoumlttoumlmy yttauml ja auttaa tyoumlttoumlmiauml nopeasti loumly taumlmaumlaumln uuden tyoumlpaikan korrelaation aktiivisen tyoumlmarkshykinapolitiikan ja siirtymaumln tyoumlttoumlmyydestauml tyoumllliseksi pitaumlisi olla positiivinen ja vastaavasti negatiivinen mitauml tulee siirtymaumlaumln tyoumlllisestauml tyoumlttoumlmaumlksi Taulushykon 2 ja taulukon 4 (s 170ndash171) pohjalta ilmenee ettauml asioiden vaumlliset yhteydet ovat oletetun suuntaisia mutta eivaumlt tilastollisesti merkitseviauml ja pienessauml 15 maan otoksessa poikkeavat tapaukset vaikuttavat yhteyksiin 1990-luvun tilanteessa (ECHP-aineisto) korrelaatio ATMPn ja tyoumlttoumlmy y teen siirty maumln vaumllillauml on ndash029 mutta jos poikkeava maa Itaumlvalta (pieni ATMP-osuus ja vaumlhaumlinen liikshykuvuus) poistetaan korrelaatiokin kohenee (r = ndash 045) Korrelaatio aktiivisen tyoumlmarkkinapolitiikan ja tyoumlllistymisen vaumllillauml on olematon (r = 001) Mutta nytkin poikkeavan tapauksen (Espanja suurine siirtymineen ja pienine ATMPshyosuuksineen) poistaminen nostaa vaumlhaumln korrelaatiota (r = ndash023)

20 0 0 -luv u n jauml l k ipuol iskon t i la n ne EU-SILC-t ietojen va lossa naumly t t auml auml pit kaumllti sama lta kuin v uosik y mmen aiemmin Myoumlhemmauml llauml aja nja ksol la tyoumlmarkkinapolitiikan ja tyoumlttoumlmy yteen siirtymisen vaumllillauml on vahvempi yhshyteys (r = ndash 033) mikauml vahvistuu jos poikkeavat Norja ja Iso-Britannia jaumltetaumlaumln tarkastelun ulkopuolelle (r = ndash 056) Taumlmauml viittaisi siihen ettauml ATMPlla saattaa olla tyoumlttoumlmy yteen siirtymistauml vaumlhentaumlvauml vaikutus Sen sijaan yhteys aktiivisen tyoumlmarkkinapolitiikan ja tyoumln loumly taumlmisen vaumllillauml ei ole oletuksen mukainen (r = ndash 006) Taumlssauml tapauksessa koko Etelauml-Eurooppa suurine tyoumlttoumlmy ydestauml tyoumllliseksi siirtymaumllukuineen ja pienine ATMP-satsauksineen on muista maista poik keava ryhmauml Mikaumlli kaik ki Etelauml-Euroopan maat jaumltetaumlaumln tarkastelun ulkopuolelle korrelaatio paranee ja sen suunta on oletuksen mukainen mitauml enemmaumln harjoitetaan aktiivista tyoumlmarkkinapolitiikkaa sitauml paremmin tyoumltshytoumlmaumlt tyoumlllistyvaumlt (r = 052)

1 Tarkistimme kaumly ttaumlmaumlmme EU-aineistojen tietoja taulukossa 1 esitettyjauml vasten Yhtaumlpitaumlv y ys meidaumln aineistoista saamiemme tyoumlllisy yslukujen ja OECDn lukujen vaumllillauml on erittaumlin hy vauml Vuonna 1997 korrelaatiokerroin (r) ECHP-aineistosta laskettujen tyoumlttoumlmy ysasteitten ja OECDn tyoumlttoumlmy yden vaumllillauml oli 091 Vuoden 2007 kohdalla yhtaumlpitaumlv y ys ei ollut yhtauml hy vauml (r = 041) EU-SILC-aineiston ja OECDn lukujen vaumllinen ero johtuu A lankomaiden lukujen poikkeavuudesta Mikaumlli Alankomaat jaumltetaumlaumln tarkastelun ulkopuolelle korrelaatio sekauml yleisen (r = 071) ettauml pitkaumlaikaistyoumlttoumlmy ysasteen suhteen paranee (r = 078)

Kangas ja Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa

165

Naumliden tulosten perusteella naumlyttaumlauml siltauml ettauml aktiivinen tyoumlllisy yspolitiikka onnistuu paremmin estaumlmaumlaumln ihmisiauml joutumasta tyoumlttoumlmaumlksi kuin auttamaan tyoumlttoumlmiauml tyoumlllistymaumlaumln Yhteydet ovat kuitenkin taumlssauml kaumly tetyissauml aineistoissa varsin heikot Aktiivinen tyoumlmarkkinapolitiikka on vain yksi pala suurempaa tyoumlmarkkinallista palapeliauml jossa ihmiset tyoumlllisty vaumlt jaumlaumlvaumlt tyoumlttoumlmiksi ja tyoumllshylisty vaumlt uudelleen tai jaumlaumlvaumlt pitkaumlaikaistyoumlttoumlmiksi (De Vreyer ym 2000) Naumlin ollen aktiivinen tyoumlmarkkinapolitiikka ei ole riittaumlvauml tekijauml selittaumlmaumlaumln tyoumlmarkshykinoilla tapahtuvien siirtymien eroja maiden tai hy vinvointivaltiomallien vaumllillauml

Tyoumlttoumlmyysturva Pohjoismaat anteliaita alemmissa Keski-Eurooppa ylemmissauml tuloryhmissauml

Turva tyoumlttoumlmy yttauml ja muita sosiaalisia riskejauml vastaan voidaan hankkia useilla eri tavoilla Turvan tasoa ja kattavuutta voidaan myoumls mitata useilla eri tavoilla Useimmin kaumlytety t mittarit viittaavat etuuksien anteliaisuuteen siihen kuinka suuri toimeentuloturvajaumlrjestelmaumlstauml saatava korvaus on suhteessa aiempaan palk kaan Useimmat kansainvaumlliset vertailut perustuvat ty y ppitapauksiin ja niihin liitty viin hypoteettisiin laskelmiin Yleensauml laskuperusteena kaumlytetaumlaumln keskivertopalkansaajaa (average paid worker APW) ja haumlnen palkkaansa jonshyka oletetaan heijastavan kunkin maan keskimaumlaumlraumlistauml palkkatasoa Taumlllaisilla keskimaumlaumlraumliseen tilanteeseen perustuvilla laskelmilla on oma taumlrkeauml informaashytioarvonsa mutta niillauml on omat rajoitteensa Ne eivaumlt kerro mitaumlaumln siitauml miten sosiaaliturvajaumlrjestelmauml kohtelee tulohaitarin ala- ja ylaumlpaumlaumlssauml olevia tulonsaajia Voi olla niin ettauml kahden maan keskivertopalkansaajan korvausaste on taumlsmaumllleen sama mutta toisessa saattaa olla korkea korvaustaso alemmille tuloryhmille mutshyta hy vaumltuloisille suhteellisen alhainen korvaustaso suhteessa palkkaan Tilanne on seurausta korkeasta korvausasteesta (esim 90 prosenttia palkasta) ja pienestauml maksimietuudesta (esimerkiksi Tanska) Toisissa maissa taas maksimietuudet ovat suuremmat tai niitauml ei ole rajoitettu lainkaan (esimerkiksi Suomi) Naumlistauml syistauml tarvitaan vaihtoehtoisia laskelmia

OECD on vuosille 2001ndash2008 tehnyt lukuisia erilaisia anteliaisuusmallituksia eri tuloryhmille ja perhety ypeille Kaumlytaumlmme taumlssauml kolmen eri tuloryhmaumln tietoja vuodelta 2007 1) pienipalkkaiselle palkansaajalle jonka tulot ovat 67 prosentshytia keskivertopalkansaajan tuloista (067APW) 2) keskipalkkaiselle (APW) ja 3) suurituloiselle henkiloumllle jonka tulot ovat 15 kertaa keskituloja suuremmat (15APW) (OECD 2010) Koska OECD-tiedot alkavat vuodesta 2001 on 1990shyluvun tietojen saamiseksi kaumly tettaumlvauml vaihtoehtoisia laumlhteitauml (International Social

Eurooppalaiset elinolot

166

Security Association 1995 Salomaumlki ja Munzi 1999)2 Jaumlrjestelmien anteliaisuus eri tulotasoilla on esitetty taulukossa 3

Taulukko 3 Tyoumlttoumlmyysturvajaumlrjestelmaumln korvausasteet eri tuloryhmissauml 1995 ja 2007 Korvausaste =

nettokorvaus nettopalkka APW = keskimaumlaumlraumlinen palkansaajan tulo

Maaryhmaumlmaa

1995 2007

Pienishytuloinen

(067APW)

Keskishytuloinen

(APW)

Suurishytuloinen (15APW)

Pienishytuloinen

(067APW)

Keskishytuloinen

(APW)

Suurishytuloinen (15APW)

Pohjoismaat

Tanska 93 70 55 89 72 59

Suomi 87 77 61 79 70 58

Norja 85 70 65 80 72 55

Ruotsi 80 78 63 84 71 55

MCV 864006 733005 618005 830005 713001 568004

Keski-Eurooppa

Itaumlvalta 65 63 62 70 67 53

Belgia 79 61 51 76 60 48

Ranska 86 76 71 78 71 71

Saksa 74 72 72 76 74 70

Alankomaat 87 79 55 82 74 59

MCV 782012 702011 622015 764006 692009 602169

Anglosaksiset maat

Irlanti 60 49 42 65 49 39

Iso-Britannia 58 38 43 67 53 39

MCV 590002 425022 425002 660002 510005 390000

Etelauml-Eurooppa

Kreikka 82 51 40 63 48 36

Italia 41 42 42 71 71 56

Portugali 88 78 80 81 85 85

Espanja 72 74 59 81 73 54

MCV 708030 613029 553034 740011 693022 578035

Kaikki maat MCV 758018 649022 576021 761010 673015 558023

Laumlhde International Social Securit y Association 1995 Salomaumlki ja Munzi 1999 17ndash18 ja 26 OECD 2008 ja 2010

2 Vertasimme taumlssauml kaumly tet t y jauml APW-laskelmia Lyle Scruggsin (2011) tietoi hin (lthtt pspuconn edu~scruggswphtmgt) Korrelaatio kaumly ttaumlmiemme APW-tietojen ja Scruggsin lukujen vaumllillauml oli 094 Koska Scruggsilla ei ole 067APW- tai 15APW-lukuja emme voineet verrata muita kuin keskimaumlaumlraumlisen palkansaajan kor vaustasoja

Kangas ja Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa

167

Kuten taulukosta 3 naumlhdaumlaumln korvausasteet vaihtelevat tuloryhmien vaumllilshylauml Useimmissa maissa korvaustasot ovat korkeampia alemmissa tuloryhmissauml oleville joskin maiden vaumllillauml on jonkin verran eroja taumlssauml suhteessa Maat ovat kuitenkin pienipalkkaisten (067APW) korvausasteissa enemmaumln toistensa kalshytaisia kuin muissa tuloryhmissauml mikauml ilmenee alimmalla rivillauml olevista rdquoKaikki CVrdquo -luvuista Eniten maat poikkeavat toisistaan siinauml millaisia etuja tarjotaan hy vaumltuloisille Kaikkiaan eri palkkaryhmille taattujen korvausasteiden yhtaumlshypitaumlvy ys on suhteellisen vahva Vuonna 1995 korrelaatio pieni- ja keskituloisen korvausasteen vaumllillauml oli 077 pieni- ja suurituloisen korvausasteen vaumllillauml 056 ja keski- ja suurituloisen vaumllillauml 082 Vuonna 2007 korrelaatiot eri korvausasteiden vaumllillauml olivat vielaumlkin korkeammat 078 062 ja 090 Korvausjaumlrjestelmaumln yhtaumlshypitaumlv y ys eri tulotasojen vaumllillauml naumlyttaumlisi lisaumlaumlntyneen toisin sanoen korvausasteet eri tuloryhmissauml ovat laumlhentyneet toisiaan

On vaumlitett y et tauml maat jot ka tarjoavat ylemmissauml tu lor yhmissauml hy v iauml etuja ovat kaikkein anteliaimpia myoumls huono-osaisille (Korpi ja Palme 1998 Nelson 2004) Jossain maumlaumlrin taumlmauml uudelleenjaon paradoksi naumlyttaumlisi pitaumlvaumln paikkansa vuonna 1997 jolloin Pohjoismaat tarjosivat kaikissa tuloryhmissauml suushyrimmat etuudet ndash poikkeuksena suurituloisin ryhmauml jossa Keski-Euroopan maat ovat anteliaimmat Vuonna 2007 tilanne on jossain maumlaumlrin monimutkaisempi Pohjoismaat jotka variaatiokertoimen perusteella ovat kaikkein homogeenisin ryhmauml yhdessauml Irlannin ja Ison-Britannian kanssa edelleenkin maksavat parhaat tyoumlttoumlmy yskorvaukset keskituloisille ja sitauml heikkotuloisemmille mutta jaumlaumlvaumlt nyt aiempaa selkeaumlmmin jaumllkeen Keski-Euroopasta mitauml tulee hyvaumltuloisille maksettaviin tyoumlttoumlmy yskorvauksiin Tulokset ovat varsin hy vin linjassa Goslashsta Esping-Andersenin (1990) ajatuksen kanssa keskieurooppalaisen sosiaalipolishytiikan statushierarkioita yllaumlpitaumlvaumlstauml luonteesta Variaatiokertoimien mukaan maiden vaumllillauml on tapahtunut lievaumlhkoumlauml yhdenmukaistumista tarkasteluajanshyjaksolla alemmissa ja keskituloisissa ryhmissauml Variaatiokerroin pienituloisten (067APW) ryhmaumlssauml on laskenut vuoden 1997 luvusta 018 arvoon 010 vuonna 2007 Keskipalkkaisen (APW) henkiloumln korvausasteen variaatiokertoimien arvot ovat 022 ja 015 Yhdenmukaistumista ei sen sijaan ole tapahtunut hyvaumltuloisten (15APW) ryhmaumlssauml (variaatiokertoimet 021 ja 023) Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa korvaustasot ovat laskeneet kaikissa tuloryhmissauml mutta keskimaumlaumlrin parantuneet Etelauml-Euroopassa Anglosaksisissa maissa taas parannukset ovat kohdistuneet ennen muuta keski- ja huonotuloisille Naumlmauml muutokset selittaumlvaumlt maiden vaumllistauml kasvanutta samankaltaisuutta

Eurooppalaiset elinolot

168

Tyoumlmarkkinasiirtymaumlt ja koumlyhyys regiimierot naumlkyvaumlt

Taumlmauml jakso kuvaa tyoumlmarkkinasiirty mien ja suhteellisen tulokoumlyhy ysriskin vaumllisiauml yhteyksiauml Tavoitteena on havainnollistaa miten tyoumlmarkkinoilla tapahshytuvat muutokset vaikuttavat eri maissa siirtymien kohteena olevien ihmisten taloudelliseen asemaan ja muutoksiin taloudellisessa asemassa Kyseessauml on kahden peraumlkkaumlisen vuoden seuranta Taulukon 4 (s 170) tulkinta voi olla hanshykalahko joten tarvitaan tulkinta-avain Esimerkiksi sarake rdquoTyoumlssauml rarr tyoumlssaumlrdquo viittaa niihin jotka kahtena peraumlttaumlisenauml seurantavuotena (t ja t+1) olivat moshylempina toumlissauml Vastaavasti sarake rdquoTyoumlssauml rarr tyoumltoumlnrdquo kuvaa niiden tilannetta jotka vuonna t olivat toumlissauml mutta joutuivat vuonna t +1 tyoumlttoumlmiksi Numerot kuvaavat eri maiden ja eri t youmlmark kinapositioissa olevien suhteellisia tuloshykoumlyhy ysriskejauml Esimerkiksi Suomen luku 38 rdquoTyoumlssauml rarr tyoumlssaumlrdquo -sarakkeessa kertoo ettauml kahtena peraumlkkaumlisenauml vuotena tyoumlssauml olleiden suhteellinen tuloshykoumlyhy ysaste Suomessa 1990-luvulla oli 38 prosenttia Ajanjaksolla 2005ndash2008 vastaava osuus oli 37 prosenttia Tyoumlssauml olevien koumlyhy ydessauml ei siis Suomessa ole tarkasteluperiodilla tapahtunut muutoksia Sen sijaan muutoksia on tapahtunut kahtena peraumlttaumlisenauml vuotena tyoumlttoumlmaumlnauml (rdquoTyoumltoumln rarr tyoumltoumlnrdquo sarake) olleiden tulokoumlyhy ysasteissa (24 prosenttia 1990-luvulla ja 45 prosenttia 2000-luvulla) Verrattuna aiempiin koumlyhy ystarkasteluihin taumlmaumln tarkastelun laumlhtoumlkohta on dynaamisempi vertaamme tyoumlmarkkinastatusmuutoksia koumlyhy ysmuutoksiin yli ajan ja maitten ja hy vinvointivaltiomallien vaumllillauml (taulukko 4)

rdquoTyoumlssauml rarr tyoumlssaumlrdquo -sarake osoittaa kulumiseen asti toistetun sanonnan olevan totta Tyouml on paras turva koumlyhy y ttauml vastaan olipa kyse mistauml tahansa hy vinvointivaltiomallista Yli ajan tapahtuva vertailu osoittaa suhteellisen pysyshyviauml regiimien vaumllisiauml eroja Tyoumlssauml olevien koumlyhy ys on pienintauml Pohjoismaissa ja suurinta Etelauml-Euroopassa ja anglosaksisissa maissa Kovin mullistavia muutoksia eri vuosien vaumllillauml ei ole Tulosten mukaan tyoumlssauml kaumly vien koumlyhy ys ei Euroopassa olisi lisaumlaumlntynyt joskaan oleellista pienentymistaumlkaumlaumln ei ole tapahtunut Tulos on yhdenmukainen Lohmannin ja Andreszligin (2008) tulosten kanssa joskin meidaumln tuloksemme osoittavat suurempia ja systemaattisempia maaryhmiin liitty viauml eroja

Tyoumln menettaumlminen (rdquoTyoumlssauml rarr tyoumltoumlnrdquo -ryhmauml) selvaumlsti lisaumlauml suhteellista tulokoumlyhyysriskiauml kaikissa regiimeissauml ja laumlhestulkoon kaikissa maissa Kun tyoumlssauml olevien tulokoumlyhy ysaste keskimaumlaumlrin on alle kymmenen prosenttia tyoumlttoumlmaumlksi vuonna t +1 joutuneiden koumlyhy ysaste oli yli kolminkertainen Ensimmaumlinen johshytopaumlaumltoumls taumlstauml tarkastelusta on se ettauml tyoumlttoumlmy ys on taloudellinen riski Toinen johtopaumlaumltoumls on se ettauml sosiaaliturvajaumlrjestelmauml ei taumltauml riskiauml kaikkien kohdalla eliminoi Kolmas johtopaumlaumltoumls ja sosiaaliturvajaumlrjestelmaumln kannalta lohdullinen uutinen on se ettauml useimpien kohdalla tyoumlttoumlmy ys ei ainakaan vaumllittoumlmaumlsti johda tulokoumlyhy ysrajan alittamiseen rdquoTyoumlssauml rarr tyoumltoumlnrdquo -ryhmaumlssauml on havaittavissa

Kangas ja Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa

169

selvaumlt regiimikohtaiset erot Pienimmaumlt tulokoumlyhy ysluvut loumly ty vaumlt Pohjoismaista (alle 20 prosenttia) ja suurimmat Etelauml-Euroopasta (yli 30 prosenttia) Todellisuushydessa eraumlaumlt maat poikkeavat hy vinvointimallistaan Esimerkiksi Alankomaiden suhteelliset tulokoumlyhy ysriskit ovat selvaumlsti pienemmaumlt kuin Keski-Euroopan luvut yleensauml ja usein Alankomaat selviaumlauml vertailuista paremmin kuin Suomi Taumlssauml suhteessa Alankomaat on Suomea rsquopohjoismaisempirsquo hyvinvointivaltio

Suurin suhteellinen tulokoumlyhy ysriski on niillauml jotka ovat olleet tyoumlttoumlminauml molempina tarkasteluvuosina 1990-luvulla naumlin maumlaumlriteltyjen pitkaumlaikaistyoumlttoumlshymien koumlyhy ysaste oli 32 prosenttia 2000-luvulla se oli laumlhellauml 40tauml prosenttia Pohshyjoismaat eivaumlt 2000-luvun tilanteen mukaan naumlyttaumlisi olevan mikaumlaumln kovin homoshygeeninen ryhmauml Tilanteeseen vaikuttavat ennen muuta Suomen ja Norjan suuret tulokoumlyhy ysluvut Suomen kohdalla muutos ei johtune pelkaumlstaumlaumln siirtymisestauml aineistosta toiseen vaan taustalla on tyoumlttoumlmy ysturvan ja nimenomaisesti tyoumltshytoumlmy ysturvan peruspaumlivaumlrahan ja tyoumlmarkkinatuen riittaumlmaumlttoumlmy ys ja jaumllkeenshyjaumlaumlneisy ys Norjan tilanne lienee teknisempi ja johtunee ennemminkin siitauml ettauml Norjan tyoumlttoumlmy ysaste on alhainen ja pitkaumlaikaistyoumlttoumlmiauml on varsin vaumlhaumln Taumlmaumln vuoksi Norjan pitkaumlaikaistyoumlttoumlmaumlt saattavat olla paljon valikoituneempi ryhmauml kuin muissa maissa Kaikkiaan pitkaumlaikaistyoumlttoumlmien suhteen on vaikea puhua mistaumlaumln selvistauml hyvinvointimallikohtaisista eroista

Y leensauml tyoumlhoumln meneminen on kaikissa maissa kannattavampaa kuin tyoumlttoumlmaumlnauml oleminen rdquoTyoumltoumln rarr tyoumlssaumlrdquo -ryhmaumln tulokoumlyhyysluvut ovat pieshynemmaumlt kuin tyoumlttoumlmaumlksi joutuneilla (rdquoTyoumlssauml rarr tyoumltoumlnrdquo) tai kahtena vuotena tyoumlttoumlmaumlnauml olleilla Taumlstauml yleisestauml saumlaumlnnoumlstauml on muutama harva poik keus 1990-luvun ECHP-aineistossa Itaumlvalta ja Alankomaat ovat taumlllaisia tapauksia ja EU-SILC-tiedostossa Ranska ja Tanska ovat omat erikoisuutensa Naumlmauml tilanteet voivat johtua aineistoon liittyvistauml ongelmista taumlssauml tarkastellaan vuosittaisia tuloja tai kotitalouden rakenteeseen liitty vaumlt tekijaumlt voivat aiheuttaa sekaannusta Naumlistauml aineisto-ongelmista keskusteltiin jo aiemmin Selitykset voivat liittyauml myoumls tyoumlttoumlmy ysturvajaumlrjestelmien kannustinrakenteisiin Kaumlsillauml olevilla aineistoilla asiaan ei voida kovin tarkasti pureutua Tarvittaisiin paljon yksiloumlidympiauml ja hienosyisempiauml tietoja kotitalouden rakenteesta henkiloumlkohtaisista tuloista ja niiden muutoksista myoumls lyhyemmaumlllauml aikavaumllillauml kuin vuoden aikana

Vaumlliin tulevien muuttujien kontrollointi sekoittaa regiimierot

Taumlssauml jaksossa yhdistetaumlaumln kahden edellisen jakson sisaumlltouml Tarkastelemme miten tyoumlttoumlmy ysturvajaumlrjestelmaumln anteliaisuus on yhteydessauml tyoumlmarkkinasiirtymissauml havaittuihin muutoksiin suhteellisissa tulokoumlyhy ysriskeissauml Koska tyoumlttoumlmy ysshy

Eurooppalaiset elinolot

170

Taul

ukko

4 T

youmlm

arkk

inas

iirty

maumlt

ja s

uhte

ellin

en tu

lokouml

yhyy

sris

ki 1

990-

ja 2

000-

luvu

lla

Maa

ryhm

aumlm

aa

1994

ndash99

2005

ndash07

Tyoumls

sauml rarr

ty

oumlssauml

Ty

oumlssauml

rarr

tyoumlt

oumln

Tyoumlt

oumln rarr

ty

oumlssauml

Ty

oumltoumln

rarr

tyoumlt

oumln

Tyoumls

sauml rarr

ty

oumlssauml

Ty

oumlssauml

rarr

tyoumlt

oumln

Tyoumlt

oumln rarr

ty

oumlssauml

Ty

oumltoumln

rarr

tyoumlt

oumln

Pohj

oism

aat

Tans

ka

34

106

8

1 8

5 3

5 6

8 9

0 25

0

Suom

i 3

8 20

9

123

24

1

37

212

17

9

449

Norja

ndash

ndash ndash

ndash 2

7 36

1

210

66

4

Ruot

si

ndash ndash

ndash ndash

65

142

17

4

346

MC

V 3

60

08

158

04

6 10

20

29

163

06

7 4

10

41

196

06

4 16

30

31

427

04

2

Kesk

i-Eur

oopp

a

Itaumlva

lta

64

139

21

9

171

3

9 33

4

165

43

3

Belg

ia

51

196

12

0

285

4

5 35

7

241

19

9

Rans

ka

63

253

23

3

371

7

0 6

1 13

9

342

Saks

a 4

7 19

3

157

44

7

ndash ndash

ndash ndash

Alan

kom

aat

43

129

17

9

255

3

8 20

8

183

40

0

MC

V 5

40

17

182

02

7 18

20

25

306

03

4 4

80

31

240

05

7 18

70

24

344

03

0

Angl

osak

sise

t maa

t

Irlan

ti 5

2 25

6

170

44

6

58

175

12

3

277

Iso-

Brita

nnia

5

7 26

4

205

47

3

73

483

26

3

587

MC

V 5

50

07

260

00

2 18

60

13

471

00

7 6

70

16

329

06

6 19

30

51

432

05

2

Kangas ja Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa

171

Maa

ryhm

aumlm

aa

1994

ndash99

2005

ndash07

Tyoumls

sauml rarr

ty

oumlssauml

Ty

oumlssauml

rarr

tyoumlt

oumln

Tyoumlt

oumln rarr

ty

oumlssauml

Ty

oumltoumln

rarr

tyoumlt

oumln

Tyoumls

sauml rarr

ty

oumlssauml

Ty

oumlssauml

rarr

tyoumlt

oumln

Tyoumlt

oumln rarr

ty

oumlssauml

Ty

oumltoumln

rarr

tyoumlt

oumln

Etel

auml-Eu

roop

pa

Krei

kka

148

27

0

188

30

6

134

36

5

183

33

9

Italia

10

4

429

29

2

473

11

4

412

24

0

375

Port

ugal

i 14

6

265

10

9

255

11

3

263

17

7

322

Espa

nja

94

294

19

9

336

11

6

314

17

2

410

MC

V 12

30

23

315

02

4 19

70

38

343

02

7 11

90

08

339

01

9 19

30

17

361

01

1

Kaik

ki m

aat M

CV

72

054

23

10

37

175

03

3 32

00

34

69

034

26

30

48

183

02

6 38

50

32

Laumlhd

e E

CHP

1994

ndash200

1 E

U-S

ILC

pitk

ittaumli

stie

dost

o 20

08

= T

ieto

a ei

saa

tavi

lla

ndash Taul

ukko

5 T

youmlttouml

myy

stur

van

korv

ausa

stei

den

ja ty

oumlmar

kkin

asiir

tym

iin li

ittyv

ien

suht

eelli

sten

tulo

koumlyh

yysr

iski

en v

aumllis

et k

orre

laat

iot 1

990-

ja 2

000-

luvu

illa

Tulo

ryhm

auml 19

94ndash1

999

2005

ndash200

7

Tyoumls

sauml rarr

tyoumlt

oumln

Tyoumlt

oumln rarr

tyoumlt

oumln

Tyoumlt

oumln rarr

tyoumls

sauml

Tyoumls

sauml rarr

tyoumlt

oumln

Tyoumlt

oumln rarr

tyoumlt

oumln

Tyoumlt

oumln rarr

tyoumls

sauml

Pien

itulo

inen

(06

7 AP

W)

ndash06

4

ndash06

8

ndash07

1

ndash05

6ndash

076

ndash00

9ndash0

57

ndash03

1ndash0

68

Kesk

itulo

inen

(APW

) ndash0

51

ndash05

2 ndash0

39

ndash03

1ndash0

47

00

ndash03

5 ndash0

12

ndash05

0

Suur

itulo

inen

(15

APW

) ndash0

31

ndash03

3 ndash0

34

ndash04

3ndash0

53

ndash01

1ndash0

37

ndash02

3ndash0

49

Vino

viiv

an o

ikea

lla p

uole

lla o

leva

t num

erot

viit

taav

at k

orre

laat

ioih

in k

un p

oikk

eava

t tap

auks

et K

reik

ka ja

Irla

nti o

n po

iste

t tu

tark

aste

lust

a

= ti

last

ollis

esti

mel

kein

mer

kits

evauml

= ti

last

ollis

esti

mer

kits

evauml

Lauml

hde

ECH

P 19

94ndash2

001

EU

-SIL

C p

itkitt

aumlist

iedo

sto

2008

Eurooppalaiset elinolot

172

turvajaumlrjestelmaumlauml koskevat tiedot ovat maatasoisia aggregoimme myoumls suhteellishyset tulokoumlyhy ysriskit maatasolle Olemme kiinnostuneita siitauml miten koumlyhy ysriski liitty y eri tulotasoilla (067APW APW ja 15APW) maksettaviin tyoumlttoumlmy ysshykorvauksiin Laumlhdemme liikkeelle kahdenvaumllisten korrelaatioiden tarkastelusta Tulokset on esitetty taulukossa 5 (s 171) Koska tyoumlttoumlmy yskorvausjaumlrjestelmaumln anteliaisuus ei koske niitauml jotka ovat olleet koko ajan toumlissauml kategoria rdquoTyoumlssauml rarr

tyoumlssaumlrdquo on jaumltetty huomioimatta Kaikki taulukossa 5 esitetyt korrelaatiot ovat ennakko-oletusten suuntaisia

ja luontevia mitauml parempi on tyoumlttoumlmy ysturva sen pienempi on suhteellinen tulokoumlyhy ysriski Korrelaatiot ovat voimakkaampia 1990-luvulla kuin 2000shyluvulla Myoumlhemmaumlssauml EU-SILC-aineistossa korrelaatioiden voimakkuuteen vaikuttavat vahvasti poikkeavat tapaukset Irlanti ja Kreikka Pitkaumlaikaistyoumltshytoumlmy yden kohdalla myoumls Norja suurine koumlyhy yslukuineen (joista keskusteltiin aiemmin) vaikuttaa yhteyden voimakkuuteen Jos naumlmauml kolme poikkeuksellista maata poistetaan korrelaatio voimistuu huomattavasti Voimak kain yhteys koumlyhy yslukuihin on alimmille tuloryhmille maksettavilla korvauksilla Taumlmauml ilmentaumlauml sitauml ettauml riittaumlvauml perustur van taso on paras tae koumlyhy y ttauml vastaan tyoumlttoumlmy yden kohdatessa

Aiemmat tutkimukset (esim Kangas ja Ritakallio 2000 Fritzell ja Ritashykallio 2010) ovat osoittaneet ettauml maiden vaumlliset demografiset erot erot tyoumlssauml kaumlymisessauml (kahden vai yhden ansaitsijan malli) erot vaumlestoumln koulutustasossa jne vaikuttavat koumlyhy yden yleisy yteen OECD-maissa Naumliden vaumlliin tulevien maakohtaisten muuttujien vaikutusten eliminointi tehtiin taumlssauml tutkimuksessa mikroaineistoon perustuvalla logistisella regressiolla jolla kontrolloitiin sushykupuoli perhesuhteet ikauml koulutus ja terveys Mallituksista saadut ristituloshysuhteet (odds ratios) kuvaavat kunkin maan tilannetta suhteessa vertailukohdaksi valittuun Itaumlvaltaan (Itaumlvalta = 1) Ykkoumlstauml suuremmat kertoimet ilmaisevat ettauml kun edellauml mainitut tekijaumlt on vakioitu kyseisen maan koumlyhy ysluvut ovat suuremmat kuin Itaumlvallassa Vastaavasti ykkoumlstauml pienemmaumlt luvut osoittavat ettauml maan tyoumlttoumlmistauml pienempi osuus on koumlyhiauml kuin Itaumlvallassa

Taustamuuttujien vaikutuksen huomioiminen muuttaa jonkin verran maishyden keskinaumlisiauml jaumlrjestyksiauml Esimerkiksi 2000-luvulla suhteelliset tulokoumlyhyysshyriskit ryhmaumlssauml rdquoTyoumltoumln rarr tyoumltoumlnrdquo ovat laumlhestulkoon samat Itaumlvallassa (433 proshysenttia) ja Suomessa (449 prosenttia) Taumlssauml koumlyhy yden rdquobruttovertailussardquo Suoshymen koumlyhy ysaste on 103 kertaa suurempi kuin Itaumlvallan Jos siirrymme rdquonettoshyvertailuunrdquo eli tilanteeseen jossa taustamuuttujien vaikutukset on vakioitu tilanne on aika tavalla toinen Taumlssauml vertailussa Suomen koumlyhy ysluvut ovat 166-kertaiset Itaumlvaltaan naumlhden Tulos ilmentaumlauml sitauml ettauml jos Suomen vaumlestouml- ja tyoumlllisy ysrakenne olisivat samat kuin Itaumlvallassa Suomen pitkaumlaikaistyoumlttoumlmien tulokoumlyhy ysriskit olisivat merkittaumlvaumlsti suuremmat Vastaavasti pitkaumlaikaistyoumltshytoumlmien tulokoumlyhyysriski Espanjassa on 410 prosenttia mikauml Itaumlvallan 433 proshy

Kangas ja Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa

173

senttiin suhteutettuna on 095 Vaumlestouml- ja tyoumlllisy ysrakenteen vakioinnin jaumllkeen rdquonettotilannerdquo on 081 Taumlmauml tulos puolestaan kertoo sen ettauml jos Espanja olisi taustarakenteeltaan samankaltainen Itaumlvallan kanssa espanjalainen tyoumlttoumlmy ys olisi de facto vaumlhaumlisempi

Kuten taulukosta 4 ilmeni kaikkein voimakkaimmin koumlyhy yteen oli yhshyteydessauml alimmilla tulotasoilla tarjottu tyoumlttoumlmy yskorvaus Siksi seuraavissa tarkasteluissa (kuvio s 174) keskity mme maakohtaisten ristitulosuhteiden ja pienituloisten (067APW) korvaustason yhteyksien selvittaumlmiseen Koska tyoumlttoumlmy yskorvausjaumlrjestelmaumln anteliaisuus koskee ennen muuta tyoumlttoumlmaumlksi joutuneita (rdquoTyoumlssauml rarr tyoumltoumlnrdquo) ja pitkaumlaikaistyoumlttoumlmiauml (rdquoTyoumltoumln rarr tyoumltoumlnrdquo) ja vaumlhemmaumlssauml maumlaumlrin muita ryhmiauml tarkastelemme vain edellauml mainittua kahta tyoumlttoumlmien jouk koa

1990-luvun tilanteessa (ylemmaumlt kuviot) selvauml yhteys on havaittavissa mitauml parempi on tyoumlttoumlmy ysturvasta saatava korvaus sitauml vaumlhaumlisempaumlauml on koumlyhy ys Vuonna 1997 italialaisen tyoumlttoumlmaumlksi joutuneen todennaumlkoumlisy ys3 olla koumlyhauml itaumlvaltalaiseen tyoumlnsauml menettaumlneeseen verrattuna oli noin kolminkertainen (Tyoumlsshysauml rarr tyoumltoumln) Suomessa vastaava todennaumlkoumlisy ys oli 17 Korvausaste on korkein Tanskassa jossa myoumlskin tulokoumlyhy yden todennaumlkoumlisy ys on pienin (07-kertaishynen Itaumlvaltaan naumlhden) Pitkaumlaikaistyoumlttoumlmien (Tyoumltoumln rarr tyoumltoumln) suhteellinen tulokoumlyhy ysriski oli kaikkein suurin Italiassa ja Isossa-Britanniassa noin nelinshykertainen Itaumlvaltaan verrattuna Tanska selviaumlauml pienimmillauml tulokoumlyhy ysriskeillauml taumlssaumlkin vertailussa Suomessa todennaumlkoumlisy ys ettauml pitkaumlaikaistyoumltoumln on koumlyhauml oli laumlhes kaksinkertainen Itaumlvaltaan verrattuna

Kuvion ylauml- ja alaosassa on kaumlytetty samaa skaalaa mikauml helpottaa vertailua ja tuo havainnollisesti esiin maiden samankaltaistumisen Vuoden 1997 tilanteesshysa sekauml tulokoumlyhy ysriskien ettauml korvaustasojen hajonta oli selkeaumlsti suurempaa kuin kymmenen vuotta myoumlhemmaumlssauml tilanteessa Maiden vaumlliset erot ovat molemmilla ulottuvuuksilla kaventuneet Kuvioista selviaumlauml myoumls se kuinka Pohjoismaat ovat vaakasuunnassa liukuneet vasemmalle (edut ovat huonontushyneet) ja toisaalla esimerkiksi Italia on siirtynyt oikealle (edut ovat parantuneet) Vastaavasti erot tulokoumlyhy ysriskeissauml ovat kaventuneet suhteellisen pieniksi Vuonna 2007 rdquoTyoumlssauml rarr tyoumltoumlnrdquo -ryhmaumlssauml oikeastaan vain Iso-Britannia mershykittaumlvaumlsti poikkeaa muista rdquoTyoumltoumln rarr tyoumltoumlnrdquo -kategoriassa taas Norja osin Suomi ja Iso-Britannia poikkeavat muista maista Muutoin maat ovat aika laumlhellauml vertailupiste Itaumlvaltaa

3 Tulkinnallisen yksinkertaisuuden vuoksi puhumme todennaumlkoumlisy yksistauml

Eurooppalaiset elinolot

100908070605040

Italia Iso-Britannia R2 Linear = 0503

Irlanti

Itaumlvalta

Espanja Belgia AlankoshymaatSuomi

Portugali

Tanska

Kreikka

Ranska

Kuvio Koumlyhyyden todennaumlkoumlisyys eri tyoumlmarkkinapositioissa (Itaumlvalta = 1) ja tyoumlttoumlmyysturvan

korvausaste pienituloisessa (067 APW) ryhmaumlssauml

Tyoumlssauml rarr tyoumltoumln Tyoumltoumln rarr tyoumltoumln

50

Portugali

100908070605040

Italia

Iso-Britannia

Irlanti KreikkaRanska Suomi

BelgiaEspanja

Alanko-maat

Tanska Itaumlvalta

R2 Linear = 0471 50

40 40

174 30 30

20 20

10 10

00 00

067 APW 1997 067 APW 1997

Tyoumlssauml rarr tyoumltoumln Tyoumltoumln rarr tyoumltoumln

40 50 60 70 80 90 100 067 APW 2007 067 APW 2007

50

40

30

20

10

00

R2 Linear = 0236

Iso-Britannia

Itaumlvalta

Kreikka

Irlanti

Italia Ranska

Belgia Norja

Suomi Espanja

Ruotsi

Alanko-maat

PortugaliTanska

100908070605040

50

40

30

20

10

00

R2 Linear = 0026

Kreikka

Iso-Britannia

Itaumlvalta

Italia

Ruotsi

Irlanti Belgia

Ranska

Norja

Suomi Alankomaat

Tanska

Portugali

Espanja

Kuvioiden oikeassa ylaumlkulmassa esitetaumlaumln esiin piirretyn lineaarisen regresshysiosuoran selitysaste (Rsup2) Vasemman ylaumlkuvion kohdalla ilmoitus rdquoRsup2 = 0471rdquo tarkoittaa sitauml ettauml tyoumlttoumlmy ystur van korvaustaso tulor yhmaumlssauml 067APW rdquoselittaumlaumlrdquo vajaa 50 prosenttia y-muuttujan toisin sanoen maakohtaisten ristituloshysuhteiden rdquotodennaumlkoumlisy yksienrdquo eroista Loppu jaumlauml muille kansallisille tekijoumlille joita taumlssauml kaumlytetty malli ei sisaumlllauml Malli toimii paljon huonommin 2000-luvun tilanteessa (alemmat kuviot) Parhaimmillaankin se selittaumlauml vain noin neljaumlnnekshysen y-muuttujan vaihtelusta (kuvio rdquoTyoumlssauml rarr tyoumltoumlnrdquo) Pitkaumlaikaistyoumlttoumlmien kohdalla malli ei paumlde lainkaan

Ei ole kovinkaan suuri yllaumltys ettauml malli toimii parhaiten tyoumlttoumlmaumlksi joutushyneiden ryhmaumlssauml Vastikaumlaumln tyoumlttoumlmaumlksi joutuneet ovat kaikkein vaumllittoumlmimmin tyoumlttoumlmy ysvakuutuksen piirissauml On yllaumlttaumlvaumlauml ettauml malli ei toimi pitkaumlaikaisshy

Kangas ja Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa

175

tyoumlttoumlmien tarkastelussa Tulokselle voidaan loumlytaumlauml kolme mahdollista selitystauml Ensinnaumlkin tilanne muuttuu kun siirry taumlaumln rdquobruttotarkastelustardquo (taulukko 4) rdquonettotarkasteluunrdquo toisin sanoen vakioimattomasta tilanteesta tilanteeseen jossa taustamuuttujien vaikutus on huomioitu Vaumlestouml- ja tyoumlssaumlkaumlymisrakenshyteisiin liitty vaumlt tekijaumlt saattavat haumlmaumlrtaumlauml tilannetta kuten aiemmin keskusshyteltiin Toisekseen siirryttaumlessauml 1990-luvulta 2000-luvulle tyoumlttoumlmy ys yleisesti laski Euroopassa mikauml muutti tyoumlttoumlmy yden rakennetta ja vahvisti tyoumlttoumlmien joukossa olevien valikoitumista Valikoituminen tarkoittaa sitauml ettauml rdquotyoumlllistetshytaumlvissauml olevatrdquo tyoumlttoumlmaumlt tyoumlllistyivaumlt ja pitkaumlaikaistyoumlttoumlmien joukkoon jaumlivaumlt ne joilla on sy ystauml tai toisesta (terveyssy y t puutteellinen koulutus yms) erilaisia tyoumlllistymisen esteitauml Toisin sanoen pitkaumlaikaistyoumlttoumlmaumlt olivat vaikeammin tyoumlllistettaumlviauml Norjan tapaus on oivallinen esimerkki taumlstauml vaumlhaumlinen tyoumlttoumlmy ys alhainen pitkaumlaikaistyoumlttoumlmien osuus mutta suuri suhteellinen tulokoumlyhy ysriski pitkaumlaikaistyoumlttoumlmien joukossa Kolmanneksi koska pitkaumlaikaistyoumlttoumlmy yden rakenne on muuttunut tyoumlttoumlmien joukossa on enemmaumln ja enemmaumln sellaisia jotka eivaumlt enaumlauml ole oikeutettuja tyoumlttoumlmy ysvakuutuksesta saataviin etuuksiin vaan monet ovat siirtyneet toimeentulotukijaumlrjestelmaumln piiriin Naumlin ollen tyoumltshytoumlmy ysturvan taso ei enaumlauml ole heidaumln kohdallaan relevantti mittari Tarkasteluun pitaumlisi ottaa viimesijaiset etuudet toimeentulotuki ja asumistuki

Kaik kiaan taumlllainen vaumlliin tulevien muuttujien kontrollointi sekoittaa sitauml suhteellisen selvaumlauml kuvaa joka edellauml esitettyjen rdquobruttotilannerdquo taulukoiden pohjalta on syntynyt rdquoNettotilanteessardquo Pohjoismaat eivaumlt enaumlauml olekaan selvaumlsti muista maista poikkeava ryhmaumlnsauml Vertailut myoumls osoittavat ettauml suuri osa pohshyjoismaisen mallin pienistauml tulokoumlyhy ysluvuista ei suinkaan aina tule anteliaasta sosiaaliturvasta vaan vaumlestoumlrakenteeseen ja ennen muuta tyoumlssauml kaumlymisen tapaan liitty vistauml tekijoumlistauml Esimerkiksi Ranskan ja Pohjoismaiden koko vaumlestoumltason koumlyhy ysasteiden eroista yksi kolmasosa selitty y tulonsiirtojaumlrjestelmiin liitty villauml eroilla ja kaksi kolmasosaa selitty y muilla laumlhinnauml naisten tyoumlhoumln osallistumisen eroilla (Kangas ja Ritakallio 2000) Taulukosta 1 ilmeni ettauml muihin maihin verrattuna Pohjoismaissa naisten tyoumlvoimaosuudet ovat suuret vallalla on niin sanottu kahden palkansaajan malli Kahden tulonsaajan tilanteessa kotitalous ei luonnollisestikaan ole yhtauml herkkauml tyoumlttoumlmy yden aiheuttamalle koumlyhy ydelle kuin sellainen kotitalous jossa on vain yksi tulonsaaja Etelauml-Euroopan suuret suhteelliset tulokoumlyhy ysriskit liitty vaumlt yhden palkansaajan mallin yleisy yteen Jos palkkatyoumlssauml oleva etelaumleurooppalainen mies jaumlauml tyoumlttoumlmaumlksi kotitalouden tulot laskevat voimakkaasti koskapa puolison tulot eivaumlt ole vakauttamassa tilannetta Tulokset antavat vahvaa tukea ensinnaumlkin sille ajatukselle ettauml tyouml on parasta sosiaaliturvaa Toisekseen tulokset painottavat sitauml ettauml parasta koumlyhy yttauml ennalta ehkaumlisevaumlauml politiikkaa ovat ne sosiaalipalvelut jotka mahdollistavat kummankin puolison tyoumlssauml kaumlymisen Erityisen taumlrkeauml rooli on perheille suunnatuilla palveshyluilla (ks Ferrarini 2003 Anttonen 2005 Meagher ja Szebehely 2012)

Eurooppalaiset elinolot

176

Erot pienenevaumlt ndash mallit saumlilyvaumlt

Artikkelin tavoite oli tarkastella miten tyoumlmarkkinasiirtymaumlt heijastuvat eri maiden ja eri maaryhmien suhteellisissa tulokoumlyhy ysriskeissauml Pohjavireenauml oli selvittaumlauml missauml maumlaumlrin voidaan puhua erityisestauml pohjoismaisesta mallista joka selvaumlrajaisesti piirty y esiin muiden Euroopan maiden joukosta Jotta sosiaalishyturvajaumlrjestelmauml ja erilaiset siirtymaumlt tulopositioissa asettuisivat laajempaan perspektiiviin laumlhdimme liikkeelle tarkastelemalla aluksi tyoumlmark kinajaumlrshyjestelmiauml ja niitauml muutoksia joita naumlissauml jaumlrjestelmissauml on tapahtunut 1990shyluvulta laumlhtien 1990-luvun tilanteessa laman pitkaumlkestoinen vaikutus oli vielauml selvaumlsti naumlhtaumlvissauml ennen muuta Suomessa ja Ruotsissa Naumliden maiden suurien tyoumlttoumlmy yslukujen vuoksi pohjoismainen taumlystyoumlllisy ysmalli ei hahmottunut Sen sijaan tyoumlllisy ysasteet olivat edelleenkin Pohjoismaissa korkeammat kuin Euroopassa keskimaumlaumlrin Taumlmauml paumltee myoumls Suomeen joka vertailussa skandishynaavisiin naapureihinsa ei yleensauml ole kovin hy vin paumlrjaumlnnyt 2000-luvun loppua kohden tyoumlllisy ystilanne koheni ja Pohjoismaat erottuvat omana ryhmaumlnaumlaumln korkean tyoumlllisy ysasteen ja vaumlhaumlisen tyoumlttoumlmy yden suhteen Vuonna 2012 Suoshymen tyoumlllisy ysaste oli muita Pohjoismaita matalampi mutta tyoumlttoumlmy ysasteissa ei Norjaa lukuun ottamatta ollut juurikaan eroja Vuoden 2008 talouskriisin vaikutukset naumlyttaumlvaumlt jakavan Euroopan kahtia Yhtaumlaumlllauml on Pohjoismaista ja Keski-Euroopasta koostuva pohjoinen Eurooppa ja toisaalla Etelauml-Eurooppa suurine tyoumlttoumlmy yslukuineen Vuoden 2008 talouskriisi on vaikuttanut voishymakkaasti myoumls Irlantiin (jossa pankkisektorin ongelmat laukaisivat kriisin) ja Isoon-Britanniaan Myoumls tyoumlvoimaosuuksissa on tapahtunut muutoksia jotka nekin osaltaan haumlmaumlrtaumlvaumlt aiempia hy vinvointimallirajoja 1990-luvulta tyoumlllisy ysosuudet ovat nousseet laumlhes kaikissa maissa ja maaryhmissauml Kasvu on ollut voimakkaampaa naisten kohdalla muissa kuin Pohjoismaissa Pohshyjoismaissa kasvu oli vuodesta 1997 vuoteen 2007 noin neljauml prosenttiyksikkoumlauml muissa regiimeissauml laumlhes 10 prosenttiyksikkoumlauml Muut maat ovat kuroneet ja ovat kuromassa umpeen Skandinavian maiden etumatkaa ja hy vinvointivaltiomallit ovat tulleet samankaltaisemmiksi Samankaltaistuminen ei johdu siis siitauml ettauml Pohjoismaat olisivat hylaumlnneet aiempia omia tunnuspiirteitaumlaumln vaan siitauml ettauml muut maat ovat niin sanotusti pohjoismaalaistuneet

Seuraavaksi analysoimme tyoumlttoumlmy ysturvajaumlrjestelmiauml ja niiden anteliaishysuutta eri maissa ja maaryhmissauml 1990-luvulla Pohjoismaat tarjosivat anteliaimshymat etuudet keski- ja huonotuloisille ryhmille Hy vaumltuloisten etuudet puolestaan olivat tuolloin ndash ja ovat edelleen ndash parhaat Keski-Euroopan maissa Anglosakshysisten maiden jaumlrjestelmien taso on heikoin heikompi kuin Etelauml-Euroopassa Tulokset sopivat varsin hy vin yhteen aiempien tutkimusten kanssa hy vinvointishyvaltioregiimien tunnuspiirteistauml (Esping-Andersen 1990) Taumlssaumlkin suhteessa tiettyauml samankaltaistumista on kuitenkin tapahtunut Pohjoismaissa on kautta

Kangas ja Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa

177

linjan leikattu etuja kun taas Etelauml-Euroopassa edut parantuivat tarkasteluajanshyjaksolla Samankaltaistuminen koskee laumlhinnauml keskituloisten ja pienituloisten etuuksia Hy vaumltuloisten (15APW) eduissa sen sijaan on havaittavissa lievaumlauml erilaistumista Kun puhutaan hy vinvointivaltioitten samankaltaistumisesta tai erilaistumisesta on pidettaumlvauml mielessauml mistauml ulottuvuudesta puhutaan ja millauml mittarilla asioita mitataan

Kansalliset tyoumlttoumlmy ysturvajaumlrjestelmaumlt ovat se iskunvaimennin jonka tarkoitus on vaumlhentaumlauml niitauml taloudellisia seurausvaikutuksia joita tyoumlttoumlmy ydellauml on Taumlssauml tutkimuksessa tavoitteena oli tarkastella dynaamisesti millaisia tuloshyvaikutuksia erilaisilla tyoumlmarkkinasiirtymillauml on Tarkastelun lopputulema oli suhteellisen selvaumlt regiimierot Pitkaumlaikaistyoumlttoumlmiauml lukuun ottamatta Pohjoisshymaissa suhteelliset tulokoumlyhy ysriskit ovat kaikissa tyoumlmarkkinapositioissa pieshynimmaumlt Tyoumlssauml kaumlyvien koumlyhy ys naumlyttaumlisi seuraavan perinteisiauml hy vinvointivalshytiollisia linjoja Pienintauml se on Pohjoismaissa vaumlhaumln suurempaa Keski-Euroopassa ja anglosaksisissa maissa Suhteellisesti katsoen kaikkein eniten tyoumlssauml kaumly viauml koumlyhiauml on Etelauml-Euroopassa jossa yhden palkansaajan tai miehisen elaumlttaumljaumln malli on vielauml varsin yleinen Mallin ongelmat ovat ilmeiset

Pohjoismaat eivaumlt selviauml vertailusta yhtauml hy vin kun kohteena ovat pitkaumlshyaikaistyoumlttoumlmaumlt Heidaumln tulokoumlyhy ysriskinsauml on verrattain suuri etenkin Suoshymessa ja Norjassa Tyoumlttoumlmien ryhmaumln rakenteellisiin eroihin liitty vauml selitys olisi se ettauml koska Pohjoismaissa on vaumlhaumln pitkaumlaikaistyoumlttoumlmiauml muihin maihin verrattuna he ovat suuremmassa maumlaumlrin valikoitunut ryhmauml omine tyoumlllistymisshyongelmineen Taumlmaumln vuoksi saattaa olla niin ettauml monet eivaumlt enaumlauml kuulu tyoumltshytoumlmy ysturvajaumlrjestelmaumln piiriin Myoumls aineisto saattaa aiheuttaa pulmia Sekauml ECHP ettauml EU-SILC nimittaumlin kaumlyttaumlvaumlt vuositason tulotietoja mikauml saattaa johtaa ongelmiin kun tulotietoja sovitetaan yhteen tyoumlmarkkinastatustietojen kanssa Kaksi erilaista henkiloumlauml saatetaan luokitella pitkaumlaikaistyoumlttoumlmiksi toisin sanoen tyoumlttoumlmaumlksi kahtena peraumlkkaumlisenauml vuotena Ensimmaumlinen sattui olemaan lyhytaikaisesi tyoumlttoumlmaumlnauml kahtena haastatteluhetkenauml Toinen sen sijaan on ollut tyoumlttoumlmaumlnauml yhtaumljaksoisesti pitkaumlaumln kenties jo useita vuosia Aineistossa heidaumlt luokitellaan samaan ryhmaumlaumln huolimatta siitauml ettauml heidaumln tulopositionsa ovat hy vin erilaiset Taumlllaisten ongelmien ratkaisemiseksi tarvittaisiin huomattavasti tarkempia tietoja tyoumlttoumlmy yden kestoista ja ennen muuta hienojakoisempaa ajallista tietoa tuloista ja tulonmuodostuksesta Niin ikaumlaumln se aiemmin keskusshyteltu seikka ettauml tyoumlmarkkinoilla tapahtuvissa siirtymissauml kohteena on yksilouml ja tulosiirtymissauml koko kotitalous hankaloittaa selkeaumln ja yksiselitteisen kuvan saamista

Yleensauml tuloero- ja koumlyhy ysvertailuissa maiden vaumlliset erot selitetaumlaumln sosiaalishyturvan anteliaisuudella Mitauml anteliaammat ovat edut ja mitauml suurempi on sosiaalibudjetti sitauml pienemmaumlt ovat tuloerot ja sitauml vaumlhaumlisempaumlauml on koumlyhyys Yleensauml selitysmalli toimiikin Sosiaaliturvan rakenteen ja tason lisaumlksi tulonjako

Eurooppalaiset elinolot

178

maumlaumlritty y pitkaumllti demografisilla ja tyoumlssauml kaumlymisen tapoihin liitty villauml tekijoumlillauml Tulokoumlyhy ysriskeissauml havaittavat erot liitty vaumlt usein vahvasti siihen millaista palkansaajamallia maa noudattaa yhden palkansaajan miehistauml mallia vaiko kahden palkansaajan mallia Jos erilaiset rakenteelliset tekijaumlt otetaan huomioon vakioimalla ne monimuuttujatarkastelussa maaryhmien vaumlliset ennen vakiointia esille tulevat selvaumlt erot haumlviaumlvaumlt Tarkoittaako taumlmauml ettauml hy vinvointivaltiomallilla ei ole merkitystauml tulonjaon tai koumlyhy yden kannalta Ei merkitse Meidaumln on vain laajennettava perspektiiviauml tulonsiirtojaumlrjestelmaumln ulkopuolelle ja sisaumlllytettaumlvauml mukaan myoumls sosiaalipalvelut (ks myoumls Vaalavuon artikkeli taumlssauml teoksessa) Sosiaalipalvelut mahdollistavat kahden palkansaajan mallin yleistymisen Ne muotoilevat eri maiden perherakennetta rajoittavat tai mahdollistavat miesten ja naisten tyoumlssauml kaumlymistauml millauml seikoilla taas on omat tulo- ja koumlyhy ysvaikushytuksensa Hy vinvointivaltiomalli on tulonsiirtojen sosiaalipalveluiden ja tyoumlshymarkkinoiden yhteispelin muodostama kokonaisuus (Esping-Andersen 1990 ja 2009 Kangas ja Palme 2005)

Hy vinvointivaltiomallit voivat menettaumlauml omat erikoispiirteensauml suhteessa muihin maihin tai maaryhmiin kahdella eri tavalla Ensinnaumlkin maat voivat hylaumltauml oman mallinsa ominaispiirteet ja liukua etaumlaumlmmaumllle tai jopa kokonaan ulos aiemmasta mallistaan Toisekseen maat voivat olla uskollisia omalle regiimilshyleen mutta toiset maat saattavat nopeasti omaksua kyseisen mallin elementtejauml ja naumlin kaventaa eroja Saattavatpa jotkut maat tunkea mukaan toiseen malliin Alankomaat pienine tulokoumlyhy yslukuineen ja anteliaine sosiaalietuineen luetaan usein mukaan pohjoismaiseen malliin

Tarkastelimme kolmea ulottuvuutta joita on pidetty pohjoismaisen mallin tunnuspiirteinauml korkeaa tyoumlllisy ysastetta anteliasta sosiaaliturvaa ja matalaa tulokoumlyhy ysastetta Korkean tyoumlllisy ysasteen suhteen havaitsimme jaumllkimmaumlisen ty ypin konvergenssia Pohjoismaat ovat olleet uskollisia tyoumlllisy ysperiaatteelleen mutta muissa maissa etenkin naisten tyoumlvoimaosuudet ovat kasvaneet nopeasti ja maat ovat laumlhentyneet Pohjoismaita On tapahtunut konvergenssia yloumlspaumlin Mitauml taas tulee anteliaaseen sosiaaliturvaan tulokset ovat epaumlselvemmaumlt ja niissauml on havaittavissa kummankin suuntaista konvergenssia Tulonsiirtojaumlrjestelmien anshyteliaisuus on vaumlhentynyt Pohjoismaissa (ja Keski-Euroopassa) mutta parantunut anglosaksisissa maissa ja Etelauml-Euroopan maissa mikauml on pienentaumlnyt maitten vaumllisiauml eroja Koumlyhy yden suhteen kovin suuria muutoksia maaryhmien vaumllisissauml suhteissa ei ole tapahtunut Vaikka koumlyhy ys ja eriarvoisuus ovatkin Pohjoismaissa lisaumlaumlntyneet erot muihin maihin eivaumlt ole juurikaan kaventuneet Muissakin maissa tuloerot ovat nimittaumlin olleet kasvussa Kaiken kaikkiaan vaikka tiettyauml konvergenssia ja maitten vaumllisten erojen kaventumista on havaittavissa hy vinshyvointivaltioregiimit osoittavat sitkeaumlhenkisy y ttauml

Kangas ja Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa

Laumlhteet Aaberge R Bjoumlrklund A Jaumlntti M ym Income inequality and income mobility in the Scandinavian countries compared to the United States Oslo Statistics Norway Research Department Discussion Paper 168 1996

Airio I Change of norm In-work poverty in a comparative perspective Helsinki Kela Studies in social security and health 92 2008

179 Andreszlig H-J Lohmann H toim The working poor in Europe Employment poverty and globalization Cheltenham Elgar 2008

Anttonen A Empowering social policy The role of social care services in modern welfare states Julkaisussa Kangas O Palme J toim Social policy and economic development in the Nordic countries Houndsmills Macmillan amp Palgrave 2005 88ndash117

Atkinson A Marlier E toim Income and living conditions in Europe Luxembourg Eurostat 2010

Cantillon B Marx I Van den Bosch K The puzzle of egalitarianism About the relationship between employment wage inequality social expenditures and poverty Luxembourg Luxembourg Income Study LIS Working Paper 337 2002

Carroll E Emergence and structuring of social insurance institutions Comparative studies on social policy and unemployment insurance Stockholm Stockholm University Swedish Institute for Social Research Dissertation Series 38 1999

De Vreyer P Layte P Wolbers M Hussain MA The permanent effects of labour market entry in times of high unemployment Julkaisussa Gallie D Paugam S toim Welfare regimes and the experience of unemployment in Europe Oxford Oxford University Press 2000 134ndash152

DiMarco M Employment and social inclusion in the EU A paper presented at the 2010 International conferences on comparative EU statistics on income and living conditions Warsaw 25ndash26 March 2010

Droslashpping JA Hvinden B Vik K Activation policies in the Nordic countries Julkaisussa Kautto M Heikkilauml M Hvinden B Marklund S Ploug N toim Nordic social policy Changing welfare states London Routledge 1999 133ndash158

Esping-Andersen G Three worlds of welfare capitalism Cambridge Polity Press 1990

Esping-Andersen G The incomplete revolution Adapting welfare states to womenrsquos new roles Cambridge Polity Press 2009

Eurostat Population and social conditions Luxembourg Eurostat Statistics in focus 9 2010

Ferrarini T Parental leave institutions in eighteen post-war welfare states Stockholm Stockholm University Swedish Institute for Social Research Dissertation Series 58 2003

Fritzell J Baumlckman O Ritakallio V-M Income inequality and poverty Do the Nordic countries still constitute a family of their own Julkaisussa Kvist J Fritzell J Hvinden B Kangas O toim Changing social equality The Nordic welfare model in the 21st century Bristol Policy Press 2012 165ndash185

Fritzell J Ritakallio V-M Societal shifts and changed patterns of poverty International Journal of Social Welfare 2010 19 (S1) S25ndashS41

Goldstein H Multilevel statistical models London Arnold 2003

Eurooppalaiset elinolot

180

Goodin R Hedey B Muffels R Dirven H-J The real worlds of welfare capitalism Cambridge Cambridge University Press 1999

Gray J False dawn The delusions of global capitalism London Granta 1998

Hox J Multilevel analysis Techniques and applications New York NY Routledge 2010

Immervoll H Pearson M A good time for making work pay Taking stock of in-work benefits and related measures across the OECD Paris OECD Social Employment and Migration Working Papers 81 2009

International Social Security Association Social security programs throughout the world Geneva International Social Security Association 1995

Kangas O Palme J toim Social policy and economic development in the Nordic countries London PalgraveMacmillan 2005

Kangas O Ritakallio V-M Social policy or structure Julkaisussa Palier B Bouget D toim Comparing social welfare systems in Nordic Europe and France Paris MIRE 2000

Korpi W Palme J The paradox of redistribution and strategies of equality Welfare state institutions inequalities and poverty in the western countries American Sociological Review 1998 63 (5) 661ndash687

Layard R Happiness Lessons from a new science London Penguin 2006

Lohmann H Andreszlig H-J Explaining in-work poverty within and across countries Julkaisussa Andreszlig H-J Lohmann H toim The working poor in Europe Employment poverty and globalization Cheltenham Elgar 2008 293ndash313

Meagher G Szebehely M Equality in the social service state Nordic childcare models in comparative perspective Julkaisussa Kvist J Fritzell J Hvinden B Kangas O toim Changing social equality The Nordic welfare model in the 21st century Bristol Policy Press 2012 89ndash115

Morel N Palier B Palme J toim Towards a social investment welfare state Ideas policies challenges Bristol Policy Press 2012

Nelson K Fighting Poverty Comparative studies on social insurance means-tested benefits and income redistribution Stockholm Swedish Institute for Social Research Dissertation Series 60 Stockholm University 2003

Nelson K Mechanisms of poverty alleviation Anti-poverty effects of non-means tested and means tested benefits in five welfare states Journal of European Social Policy 2004 14 (4) 371ndash390

Nolan B Marx I Low pay and household poverty Luxembourg Luxembourg Income Study LIS Working Paper 216 1999

OECD Work Incentives Paris OECD 2010 Saatavissa lthttpwwwoecdorgelssocial workincentivesgt Viitattu 1022011

OECD Online OECD Employment database Paris OECD 2012 Saatavissa lthttpstats orgindivaspxqueryid=36324gt Viitattu 2222013

OECD Economic studies 30 Paris OECD 2000

OECD Employment Outlook Paris OECD 2002

OECD Employment Outlook Paris OECD 2008

Kangas ja Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa

181

Political Analysis 2005 13 (4)

Rasbash J Browne W Goldstein H ym A userrsquos guide to MLwiN London University of London 2000

Rifkin J The end of work The decline of the global labor force and the dawn of the postshymarket era New York NY Putnam 1995

Salomaumlki A Munzi T Net replacement rates of the unemployed Brussels European Comission Economic Papers 133 1999

Scruggs L Welfare state entitlement database 2011 Saatavissa lthttpspuconn edu~scruggswphtmgt Viitattu 10122011

Sennett R The culture of new capitalism New Haven CN Yale University Press 2006

Standing G Work after globalization Building occupational citizenship Cheltenham Elgar 2009

Valtioneuvoston kanslia Paumlaumlministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma Helsinki Valtioneuvoston kanslia 2011

Oumlsterbacka E Family background and economic status in Finland Scandinavian Journal of Economics 2001 103 (3) 467ndash484

Eurooppalaiset elinolot

Minna Ylikaumlnnouml 182 Tyoumlmarkkina-asema ja lomailun taloudelliset mahdollisuudet

Taumlssauml artikkelissa eurooppalaisia elinoloja laumlhestytaumlaumln kulutukseen osallistumishysen naumlkoumlkulmasta Kiinnostuksen kohteena ovat taloudelliset mahdollisuudet lomailuun kodin ulkopuolella Viikon vuosittaista lomaa kodin ulkopuolella pidetaumlaumln yleisesti yhtenauml kotitalouksien elinoloja kuvaavien mittarien indikaatshytorina (ks esim Whelan ja Maitre 2010 Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa) Se naumlhdaumlaumln siis taumlrkeaumlksi osaksi ihmisten ja perheiden hy vinvointia Taumltauml naumlkemystauml vahvistavat tutkimukset joissa lomailulla on havaittu olevan myoumlnteisiauml vaikutuksia moniin elaumlmaumln osa-alueisiin (Smith ja Hughes 1999 Gilbert ja Abdullah 2002 Minnaert 2007 Minnaert ja Schapmans 2009 Sirgy ym 2011 Ylikaumlnnouml 2012)

Pienituloiselle muutamankin paumlivaumln loma kodin ulkopuolella voi kuitenkin olla taloudellisesti mahdotonta Jos kyse olisi jonkin ei aivan vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlksi koetun hyoumldykkeen tai palvelun hankkimisesta tai hankkimatta jaumlttaumlmisestauml lomailu kuluttamisen muotona ei korostuisi tai se ei ainakaan niin vahvasti jaumlsentaumlisi arkielaumlmaumlaumlmme (ks Raumlsaumlnen 2011) Nyt sillauml on yhtenauml keskeisenauml elinolojen indikaattorina ja kulutuksen muotona laajempi funktio lomailu kodin ulkopuolella kiinnittaumlauml yksiloumlt ympaumlroumlivaumlaumln yhteiskuntaan ja ehkaumlisee osaltaan syrjaumlytymistauml

Vaikka lomailun esteenauml voivat olla muutkin sy yt pienet tulot ovat kuishytenkin yleisin sy y sille ettauml lomalle ei laumlhdetauml (Minnaert ym 2010) Edelleen pienten tulojen taustalla on usein tyoumlttoumlmy ys Verrattuna keskituloiseen tyoumlssauml kaumly vaumlaumln tyoumlttoumlmaumln kulutusmahdollisuudet ovat yleensauml selvaumlsti heikommat Osallistuminen normaaliksi katsottuun ja sosiaalisesti hy vaumlksytty yn elaumlmaumlaumln johon myoumls lomailun katsotaan kuuluvan on taumllloumlin haastavaa Kulutuksen naumlkoumlshykulmasta tyoumlttoumlmy ys mutta myoumls siirtymaumlt tyoumlssaumlkaumlynnin ja tyoumlttoumlmy yden vaumllillauml ovat siksi kiinnostavia Erityisesti tyoumlttoumlmaumlksi jaumlaumlminen on kulutukseen osallistumisen naumlkoumlkulmasta suuri muutos ei yksin tyoumln tai rahan puute mutta lisaumlksi mahdollinen haumlpeauml omasta tilanteesta voi synnyttaumlauml kierteen joka johshytaa pahimmillaan tyoumlttoumlmaumln ja haumlnen perheensauml sosiaaliseen syrjaumlytymiseen Tyoumlttoumlmy yden pitkittyminen ei luonnollisesti helpota perheiden taloudellista tilannetta (Gallie 1999 Gallie ym 2003)

Ylikaumlnnouml Tyoumlmarkkina-asema ja lomailun taloudelliset mahdollisuudet

183

Taumlssauml artikkelissa taloudellisia mahdollisuuksia lomailuun tarkastellaan tyoumlssaumlkaumlynnin ja tyoumlttoumlmy yden vaumllisten siirtymien naumlkoumlkulmasta Tavoitteena on selvittaumlauml miten tyoumlttoumlmaumlksi jaumlaumlminen tyoumlllistyminen ja toisaalta tyoumlttoumlmy yden pitkittyminen vaikuttavat mahdollisuuksiin lomailla kodin ulkopuolella ja siten osallistua yhteiskunnassa vallitsevaan elaumlmaumlntapaan

Lomailu osana elaumlmaumlauml ja normaalia ajankaumlyttoumlauml

Kun ajatellaan ajankaumlyttoumlauml kokonaisuudessaan viikon lomalla vuodessa ei ole kovin suurta ajallista merkitystauml Tuota lyhy ttaumlkin aikaa kuitenkin yleensauml odoshytetaan paljon Odotus voi lisaumlksi kestaumlauml useita kuukausia ellei jopa useita vuosia jos matkaa suunnitellaan tai sitauml varten saumlaumlstetaumlaumln pitkaumlaumln Monet haikailevat uudelle lomamatkalle heti edelliseltauml lomalta palattuaan he aloittavat uuden matkan suunnittelun matkanjaumlrjestaumljien mainosten selailun ja lomakohteiden vertailun

Vaik ka lomamatka itsessaumlaumln ei kestaumlisikaumlaumln kuin muutamasta paumlivaumlstauml muutamaan viikkoon on sillauml suhteellisesti suurempi merkitys ihmisen elaumlmaumlssauml kuin jokapaumlivaumlisillauml arkisilla toiminnoilla Monet paumlivittaumlin tai laumlhes paumlivittaumlin toistuvat rutiininomaiset toiminnot kuten siivous kaupassakaumlynti ruoanlaitto tai vaikkapa sanomalehden lukeminen vievaumlt merkittaumlvaumln osan ajastamme kun niihin kaikkiin kaumlytetty aika lasketaan yhteen vuositasolla Esimerkiksi suoshymalaiset kaumlyttaumlvaumlt aikaa siivoukseen ja ruoanlaittoon molempiin jo pelkaumlstaumlaumln paumlivaumlssauml noin puoli tuntia Ostosten tekemiseen kaumlytetaumlaumln paumlivaumlssauml aikaa noin kaksikymmentauml minuuttia ja sanomalehden lukuun varttitunti Yhteensauml naumlihin kaikkiin kaumlytetaumlaumln vuodessa aikaa yli 550 tuntia (Tilastokeskus 2013) Harvoin kuitenkaan muistamme jaumllkeenpaumlin yksittaumlisiauml ruoanlaittohetkiauml tai kaupassa kaumlyntejauml samalla tavoin kuin lomamatkamme

Odotamme lomaa jotta paumlaumlsemme hetkeksi irti arjesta Lomalla ei tarvitse huolehtia tekemaumlttoumlmistauml toumlistauml murehtia arkisia asioita siivota tai vaumllttaumlmaumlttauml edes tehdauml itse ruokaa Ajatukset irtaantuvat ikaumlvistauml asioista kuten laskujen maksusta tai hiertaumlvistauml ihmissuhteista Hassisen koneen laulun sanoin rdquoei huolet paina ei rasitu pollardquo Lomamatkan myoumlnteiset kokemukset muistetaan pitkaumlaumln samoin myoumls kielteiset sairastuminen ja matkatavaroiden katoaminen tuovat haluamattamme arjen lomallakin hy vin laumlhelle

Lomailun ajallista kestoa keskeisempaumlauml onkin se millainen lomamatka on kokemuksena Pelkaumlstaumlaumln lomailuun kaumlytettyauml aikaa tarkastelemalla emme pysty sanomaan vielauml paljoakaan siitauml lisaumlaumlkouml se yksiloumliden onnellisuutta elaumlmaumlnshyty yty vaumlisy yttauml ja sitauml kautta hy vinvointia Jo pelkaumlstaumlaumln perheenjaumlsenten vaumllillauml

Eurooppalaiset elinolot

184

voi olla eroa siinauml miten myoumlnteisenauml tai kielteisenauml loma koetaan Lisaumlaumlkouml esimerkiksi aumlitien hyvinvointia se ettauml he lomallaankin huolehtivat ensisijaisesti muun perheen hy vinvoinnista Loma ei varmastikaan ole taumllloumlin sitauml arjesta ja arjen rutiineista irtautumista jota yleensauml lomailun odotamme olevan

Vaikka kokemukset ovat taumlrkeauml osa ajankaumlyttoumlauml niitauml ei taumlssauml tutkimuksessa pystytauml aineiston luonteen vuoksi tarkastelemaan Keskioumlssauml ovat siten ainoastaan taloudelliset resurssit ja niiden elaumlmisen mahdollisuuksia eriarvoistavat vaikutukshyset Lomailu vaatii taloudellista panostusta jolloin on selvaumlauml ettauml kaikilla ei siihen ole varaa Vaikka ei matkustaisi kauaskaan kotoa pitaumlauml olla varaa vaumlhintaumlaumlnkin paikasta toiseen siirtymiseen Jos tulot riittaumlvaumlt juuri ja juuri arjesta selviytyshymiseen ja perustarpeiden ty ydyttaumlmiseen ei lomamatkailuun yksinkertaisesti ole varaa Taumlllaisia kotitalouksia on varakkaissa laumlnsimaissakin huomattavan paljon Keskimaumlaumlrin OECD-maissa noin joka kolmannella kotitaloudella ei ole varaa lomailla kodin ulkopuolella vaumlhintaumlaumln kerran vuodessa (Boarini ja Mira drsquoErcole 2006 23)

Toisaalta aiempaa useammilla kotitalouksilla on nykyaumlaumln varaa lomailla jopa useita kertoja vuodessa (ks Roberts 2004) Vielauml joitakin vuosikymmeniauml sitten tilanne oli lomailun suhteen hy vin erilainen Vaikka ruotsalainen matkatoimisto Vingresor totesi vuonna 1967 mainoslauseessaan rdquoSinun ei enaumlauml tarvitse olla rikas lomaillaksesi loisteliaastirdquo tehtiin esimerkiksi Suomessa lomamatkoja tuolloin selvaumlsti vaumlhemmaumln ja ulkomaanmatkailu oli mahdollista vain harvoille Vasta niin sanotun massaturismin lisaumlaumlnnyttyauml lomamatkat ovat tulleet keskipalkkaisen tyoumlntekijaumln ulottuville Muun muassa tekninen kehitys ja hintakilpailu ovat johtaneet siihen ettauml myoumls muilla kuin rikkailla on varaa matkustella

Pienet tulot rajoittavat silti edelleen monen lomanvietto- ja ajankaumlyttoumlshytapoja Tilanne ei naumlyttaumlisi yhtauml ongelmalliselta jos lomailua kodin ulkopuolella pidettaumlisiin kuten vielauml joitakin vuosikymmeniauml sitten harvojen ylellisy ytenauml Tuolloin lomamatkailua ei naumlhty samalla tavalla yhteiskunnallista asemaa maumlaumlritshytaumlvaumlnauml tekijaumlnauml kuin nykyaumlaumln Kyse oli tuolloin ennemminkin siitauml laumlhdetaumlaumlnkouml lomamatkalle kuin siitauml minne lomalla mennaumlaumln Nykyaumlaumln lomailu on taumlrkeauml sosiaalinen ilmiouml miljoonat ihmiset ympaumlri maailmaa matkustavat aika ajoin lomalle pois kotoa (Minnaert ym 2010) Myoumls suomalaiset matkailevat entistauml enemmaumln ja etenkin ulkomaille suuntautuva matkailu on lisaumlaumlntynyt Edes 1990-luvun taloudellinen lama ei lannistanut suomalaisia vaan arjen harmaushydesta matkattiin pois kiihty vaumlllauml vauhdilla (Tamminen 2011 60)

Ylikaumlnnouml Tyoumlmarkkina-asema ja lomailun taloudelliset mahdollisuudet

185

Lomailu kuluttamiseen osallistumisen mittarina

Lomailusta tuli osa yleistauml elaumlmaumlnty yliauml kun sotien jaumllkeisinauml vuosina matkailu sekauml elinkeinona ettauml kuluttamisen muotona yleistyivaumlt Elintason noustessa yhauml useammalla oli varaa laumlhteauml lomallaan pois kotoa (Richards 1998 156) Vaikka sosioekonominen asema yhauml maumlaumlritti lomailua aiempaa suuremmassa maumlaumlrin kyse oli elaumlmaumlnty ylistauml ja valinnoista eri kulutusmuotojen vaumllillauml (Haukeland 1990 176) Yleistyessaumlaumln lomailusta on tullut yhtenauml kuluttamisen muotona taumlrkeauml osa yksiloumliden identiteetin rakentumista Kulutukseen osallistumisesta ja samalla lomamatkojen tekemisestauml on tullut keskeinen sosiaalinen kaumlytaumlntouml jonka avulla yksiloumlt kiinnitty vaumlt ympaumlroumlivaumlaumln yhteiskuntaan (Ks Dawson 1988 Raumlsaumlnen 2011)

Vaikka aiempaa useammilla on nykyaumlaumln varaa laumlhteauml lomamatkalle on taumlsshysaumlkin suhteessa tapahtunut viimeisten vuosikymmenien aikana eriarvoistumista 1980-luvun jaumllkeen matkailun kasvu on ollut laumlhinnauml seurausta siitauml ettauml ne joilla on varaa matkustelevat useammin (Richards 1998 156) Esimerkiksi Isossa-Britanniassa niiden jotka eivaumlt lomaile kodin ulkopuolella osuus ei ole 1980shyluvun puolivaumllin jaumllkeen laskenut lainkaan Toisaalta ne jotka lomailevat tekevaumlt matkoja useamman kerran vuodessa Kulutuksella mitattuna rikkain tulokymshymenys Isossa-Britanniassa kulutti vuosina 2000ndash2001 lomailuun 27-kertaisesti niin paljon kuin alin tulokymmenys (Roberts 2004 63)

Voisi ajatella ettauml hy vinvoinnin naumlkoumlkulmasta ei olisi niinkaumlaumln vaumlliauml sillauml kuinka paljon vapaa-aika maksaa vaan sillauml miten vapaa-aika koetaan Naumlin ei kuitenkaan ole Toisten hyvaumlksynnaumln koetaan tulevan ennemminkin siitauml mihin on varaa kuin siitauml mikauml tuo elaumlmaumlaumln mielekaumlstauml sisaumlltoumlauml Esimerkiksi kouluikaumlishysillauml lapsilla ryhmaumln paine on valtava (ks Van der Hoek 2005) Jos jollakulla ei ole varaa merkkivaatteisiin tai koulun retkiin haumlntauml voidaan kiusata siitauml Hy vin pienituloisten perheiden lapset kokevat myoumls itse tilanteensa ahdistavana Kun muilla on varaa kaumlnnykkaumlaumln ja uusiin vaatteisiin mutta itse jaumlauml naumlistauml paitsi voi seurauksena olla ulkopuoliseksi jaumlaumlminen ja sosiaalinen syrjaumlytyminen (Ks Elliott ja Leonard 2004 Hakovirta ja Rantalaiho 2012)

Van der Hoekin (2005 28) tutkimuksessa osana keskeistauml kuluttamista nousi esille lomailu kodin ulkopuolella Kun lapset puhuvat kaukaisista maista ja matkailusta eri puolille maailmaa he eivaumlt aina osaa ottaa huomioon sitauml ettauml kaikilla ei ole varaa matkustella Lomat eksoottisissa turistikohteissa jaumlaumlvaumlt osalle vain haaveeksi mikauml osaltaan lisaumlauml ulkopuolisuuden tunnetta Naumlmauml lapset jaumlaumlvaumlt lisaumlksi paitsi siitauml hyvaumlstauml jota lomien on havaittu tuovan muun muassa perheenjaumlsenten vaumllisiin suhteisiin itseluottamukseen sosiaalisiin suhteisiin ja yleiseen asennoitumiseen elaumlmaumlauml kohtaan (Minnaert ym 2009 ks myoumls Haushykeland 1990 Smith ja Hughes 1999 Minnaert ja Schapmans 2009)

Eurooppalaiset elinolot

186

Yleisesti ottaen viikon lomaan kodin ulkopuolella kerran vuodessa tulisi kotitalouksilla olla varaa useimmissa materiaalista puutetta mittaavissa tutkishymuksissa lomailu on mukana yhtenauml vaumllttaumlmaumlttoumlmaumln kuluttamisen muotona ruoan vaatteiden ja kodinkoneiden rinnalla Esimerkiksi Whelanin ja Maicirctren (2010) seitsemaumln muuttujan muodostama kulutuksesta syrjaumly tymisen indeksi sisaumlltaumlauml taloudellisen edellytyksen viikon lomaan kodin ulkopuolella (capacity to afford paying for one week annual holiday away from home)

Lomailua kodin ulkopuolella pidetaumlaumln yleisesti yhtenauml taloudellisen hy vinshyvoinnin osatekijaumlnauml Voidaan kuitenkin kysyauml onko tarve lomailuun kodin ulkoshypuolella yhtaumllaumlisesti keskeinen hyvinvoinnin tekijauml eri maissa Isossa-Britanniassa 1990-luvun lopussa vain joka viides piti lomailua kodin ulkopuolella tarpeellisena (McKay 2004 221) Irlannissa puolestaan jo 1980-luvun lopussa joka toinen oli sitauml mieltauml ettauml viikon loma kodin ulkopuolella vuosittain on vaumllttaumlmaumlttoumlmy ys (Callan ym 1993 148) Australiassa vuonna 2007 lomailun naumlki vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlksi samoin joka toinen (Saunders ja Naidoo 2009 421) Maiden vaumllillauml on siis eroja siinauml miten taumlrkeaumlnauml pidetaumlaumln lomailua kodin ulkopuolella

Eurooppalainen tyoumlttoumlmyys kulutuksen naumlkoumlkulmasta

Pienituloisuus ja koumlyhy ys yhdistetaumlaumln usein tiettyihin vaiheisiin elaumlmaumlssauml Jo 1900-luvun alussa Seebohm Rowntree (1901) totesi taloudellisten resurssien muuttuvan siirryttaumlessauml lapsuudesta aikuisuuteen ja edelleen vanhuuteen Tuohon aikaan ei ollut vielauml vahvasti esillauml ajatus siitauml ettauml tulonsiirtoja voitaisiin tehdauml horisontaalisesti saati vertikaalisesti Myoumlhemmin erilaisin sosiaalipoliittisin jaumlrjestelmin on kehittyneissauml maissa saatu lievennettyauml elaumlmaumlnvaiheiden ja toishymeentulon yhteyttauml (ks Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa) Koumlyhy yden riski on kuitenkin yhauml olemassa nykyaumlaumln se liitty y elaumlmaumlnvaihetta vahvemmin erilaisten sosiaalisten riskien toteutumiseen

Yksi taumlllainen sosiaalinen riski on tyoumlttoumlmy ys Tyoumlmarkkinoilla tapahtuneet muutokset ovat johtaneet siihen ettauml aiempaa suurempi joukko ihmisiauml on vailla tyoumltauml joko vaumlliaikaisesti tai pahimmassa tapauksessa pysy vaumlsti Euroopan tasolla tyoumlttoumlmy ys on parin viime vuoden aikana taas nousussut joulukuussa 2013 EU28-maissa tyoumlttoumlmy ysaste oli keskimaumlaumlrin 108 Vaihtelua maiden vaumllillauml on paljon Esimerkiksi Kreikassa tyoumlttoumlmy ysaste oli tuolloin joulukuussa 2013 275 prosenttia ja Espanjassakin laumlhes 26 prosenttia Toista aumlaumlripaumlaumltauml edustavat Itaumlvalta ja Saksa joissa molemmissa tyoumlttoumlmy ysaste oli alle 6 prosenttia (OECD 2012)

Tyoumlmarkkina-asemasta toiseen siirtyminen vaikuttaa kulutukseen ja myoumls ajankaumly ttoumloumln sekauml suoraan ettauml vaumllillisesti tulotason vaihdellessa (ks myoumls Kanshy

Ylikaumlnnouml Tyoumlmarkkina-asema ja lomailun taloudelliset mahdollisuudet

187

kaan ja Hussainin tyoumlttoumlmy yttauml koskeva artikkeli) Siinauml missauml tyoumlssauml kaumly vaumln paumlivaumlstauml useampi tunti kuluu tyoumln tekemiseen ja tyoumlmatkoihin tyoumlttoumlmaumlllauml vapaa-aikaa on runsaasti Aikakoumlyhy yden sijasta ongelmana on tulokoumlyhy ys Naumlin on etenkin silloin kun tyoumlttoumlmy ys pitkitty y ja tulot pienenevaumlt entisestaumlaumln

Euroopassa tyoumlttoumlmaumln tilanne on sikaumlli hy vauml ettauml usein etenkin tyoumlttoumlshymy yden alkuvaiheessa tyoumlttoumlmaumllle taataan kohtuullinen toimeentulo erilaisten sosiaalietuuksien tai korvausten muodossa Pidempaumlaumlnkin tyoumlttoumlmaumlnauml olleelle taataan yleensauml jonkin suuruinen minimikorvaus jolla pyritaumlaumln turvaamaan tietshyty elaumlmisen taso Keskustelua voidaan toki kaumlydauml siitauml turvaako tuo minimitaso mahdollisuuden hy vaumlaumln elaumlmaumlaumln tai edes vaumllttaumlmaumlttoumlmien tarpeiden hankinnan Suomessa on viime vuosina kaumlyty paljon keskustelua taumlstauml ja yleisemminkin perusturvan tasosta (ks esim Honkanen 2011)

Tyoumlkaumlaumln ei toki aina takaa riittaumlvaumlauml tulotasoa jolla saavutettaisiin yleisesti hy vaumlksi katsottu elaumlmisen taso Tulot esimerkiksi osa-aikatyoumlstauml voivat jaumlaumldauml niin pieniksi ettauml selvitaumlkseen ihmisen on tehtaumlvauml kahta tai useampaa tyoumltauml (Airio 2008 Andreszlig ja Lohmann 2008 ks myoumls Ehrenreich 2003) Kaikille ei ole myoumlsshykaumlaumln itsestaumlaumln selvaumlauml ettauml joka vuosi voi viettaumlauml palkallista lomaa Maumlaumlraumlaikaisista tyoumlsuhteista ei vaumllttaumlmaumlttauml kerry lomaa ja paumltkaumltoumliden vaumllissauml ei ole joko aikaa laumlhteauml lomalle tai palkattoman loman pitaumlminen on taloudellisesti mahdoton ajatus Suomessa kuten muissakin Euroopan maissa vuosilomalait takasivat palkallisen loman pitkaumlaumln vain pitkaumlaikaisissa kokopaumlivaumlisissauml palkkatyoumlsuhteisshysa tyoumlskenteleville (Anttila 2006 615) Epaumlty ypillisten tyoumlsuhteiden yleistyessauml huomiota on alettu kiinnittaumlauml enenevaumlssauml maumlaumlrin siihen ettauml myoumls muilla kuin niin sanotuissa normaaleissa tyoumlsuhteissa olevilla olisi mahdollisuus lomaan

Vaikka taumlssauml tutkimuksessa tarkastellaan ainoastaan siirtymiauml tyoumln ja tyoumltshytoumlmy yden vaumllillauml vastaisuudessa olisi mielekaumlstauml laajentaa tutkimusta koskemaan myoumls epaumlty ypillisissauml tyoumlsuhteissa olevia Taumlmauml vaatisi kuitenkin nykyistauml laajemshypaa tietoa tyoumlntekijoumliden tyoumlsuhteen laadusta ja pituudesta eri Euroopan maissa

Tutkimusasetelma

Artikkelissa tarkastellaan miten siirtymaumlt tyoumlttoumlmyydestauml tyoumlhoumln ja paumlinvastoin sekauml tyoumlttoumlmy yden pitkittyminen ovat yhteydessauml taloudellisiin mahdollisuuksiin lomailla kodin ulkopuolella Oletettavaa on ettauml etenkin pidempaumlaumln tyoumlttoumlmaumlnauml olleiden mahdollisuudet viikon lomaan kodin ulkopuolella ovat vaumlhaumlisemmaumlt kuin tyoumlssauml kaumly villauml tai niillauml jotka ovat vasta jaumlaumlneet tyoumlttoumlmiksi Mielenkiintoisshyta on katsoa lisaumlksi sitauml miten tyoumlllistyminen naumlky y lomailumahdollisuuksissa Onko niin ettauml tyoumlhoumln siirtyminen parantaa heti taloudellisia resursseja siinauml

Eurooppalaiset elinolot

188

maumlaumlrin ettauml viikon loma kodin ulkopuolella on mahdollinen Voisi olettaa ettei naumlin ainakaan kaikkien kohdalla ole Edessauml voi olla muita vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlmpiauml hankintoja tai mahdollisten tyoumlttoumlmy yden aikaisten velkojen takaisinmaksu ennen kuin lomamatka on realistinen vaihtoehto

Aineistona artikkelissa kaumly tetaumlaumln EU-SILCin pitkittaumlisaineistoja vuosilta 2006 ndash2009 Mukana on yhteensauml 27 Euroopan maata joista suurin on Ranska ja pienin Malta Valitettavasti Euroopan vaumlestoumlmaumlaumlraumln perusteella suurin maa eli Saksa ei ole mukana aineistossa Pohjois-Eurooppaa edustavat aineistossa Suomi Ruotsi Tanska Norja ja Islanti Keski-Eurooppaa edustavat Ranska Itaumlvalta Belgia Alankomaat ja Luxemburg Anglosaksisia maita on kaksi Iso-Britannia ja Irlanti Itauml-Eurooppaa edustavat tutkimuksessa Bulgaria Latvia Liettua Puola Slovenia Slovakia Tšekki Unkari ja Viro Etelaumleurooppalaisia maita ovat Espanja Portugali Italia Kreikka Kypros ja Malta

EU-SILCin pitkittaumlisaineistot muodostuvat henkilouml- ja kotitaloustason kysely- ja rekisteriaineistoista Naumlistauml on taumlssauml tutkimuksessa muodostettu yksi pitkittaumlisaineisto joka sisaumlltaumlauml sekauml kysely- ettauml rekisteritietoja yksiloumlistauml ja kotishytalouksista Lopullisessa aineistossa yhden tapauksen muodostaa aina yhden kotitalouden referenssijaumlsen eli se jaumlsen joka on alun perin valikoitunut mukaan tutkimukseen Koska kotitaloutta koskeviin kysymyksiin kuten taloudellisten resurssien riittaumlvy y teen on vastannut vain taumlmauml kyseinen kotitalouden jaumlsen rajataan muut perheenjaumlsenet tutkimuksen ulkopuolelle Taumlmauml vaumlhentaumlauml myoumls aineistossa sen asetelman vuoksi olevaa sisaumlkorrelaatiota

Koska tarkastelujakso haluttiin ulottaa mahdollisimman pitkaumlksi mukaan aineistoon on valittu ne henkiloumlt jotka ovat olleet mukana tutkimuksessa koko tarkastelujakson eli vuodesta 2006 vuoteen 2009 asti Lisaumlksi koska kiinnosshytuksen kohde on tyoumlttoumlmy yden yhteys kulutukseen osallistumiseen on aineisto rajattu parhaassa tyoumliaumlssauml (25ndash54-vuotiaat) oleviin jotka ovat olleet koko tarshykastelujakson joko tyoumlssauml tai tyoumlttoumlminauml tai siirtyneet tyoumlllisistauml tyoumlttoumlmiksi tai paumlinvastoin Tyoumlssauml kaumly viin lasketaan mukaan sekauml kokoaikatyoumlssauml ettauml osashyaikatyoumlssauml olevat Naumlitauml ei tutkimuksessa erotella toisistaan koska osa-aikatyoumln maumlaumlrittely ja yleisy ys poikkeavat maittain hy vin paljon Tyoumlmarkkina-asema on aineistossa vastaajan itsensauml maumlaumlrittelemauml ja koskee haastatteluajankohdan tilannetta Lopullinen aineisto sisaumlltaumlauml jokaiselle henkiloumllle tiedot kaikilta nelshyjaumlltauml vuodelta sisaumlltaumlen oleelliset taustatiedot sekauml lisaumlksi vuosittain muuttuvat yksilouml- ja kotitaloustason tiedot

Aineistossa on kullekin vuodelle oma tyoumlmarkkina-asemaa kuvaava muuttushyja Naumliden pohjalta on tehty uusi muuttuja joka kuvaa tyoumlhistoriaa koko tarkasteshyluaikana Siinauml on neljauml luokkaa joihin vastaajat on jaettu yhtaumlaumlltauml viimeisimmaumln tyoumlmarkkina-aseman (vuonna 2009) ja toisaalta tyoumlssaumlkaumlynnin ja tyoumlttoumlmyyden perusteella (taulukko 1) Ensimmaumlisen ryhmaumln muodostavat ne henkiloumlt jotka ovat olleet koko tarkastelujakson tyoumlssauml Toiseen ryhmaumlaumln kuuluvat ne joilla

Ylikaumlnnouml Tyoumlmarkkina-asema ja lomailun taloudelliset mahdollisuudet

189

on aiempaa tyoumlttoumlmy yshistoriaa mutta jotka ovat olleet vuonna 2009 tyoumlssauml Kolmannessa ryhmaumlssauml ovat ne henkiloumlt jotka ovat olleet vuonna 2008 tyoumlssauml mutta jaumlaumlneet sen jaumllkeen tyoumlttoumlmiksi ja neljaumlnnessauml ryhmaumlssauml ne jotka ovat olleet vuonna 2009 tyoumlttoumlminauml ja joilla tyoumlttoumlmy ys on kestaumlnyt vaumlhintaumlaumln kaksi vuotta Koska tyoumlmarkkina-asemaa on kysytty aina haastatteluajankohtana voi niiden vaumlliin jaumlaumldauml sellaisia tyoumlttoumlmy ysjaksoja jotka eivaumlt naumly taumlssauml tutkimuksessa kaumlytetyssauml aineistossa Taumlllaumlkin tavoin saadaan kuitenkin riittaumlvaumln hy vauml kuva tyoumlttoumlmy yden ja kulutukseen osallistumisen vaumllisestauml yhteydestauml

Taulukko 1 Muutokset tyoumlmarkkina-asemassa

Ensisijainen tilanne vuosina 2006ndash2008 Tilanne vuonna 2009 N

Tyoumlllinen Tyoumlllinen 76 084 343 876

Tyoumlllinen+tyoumltoumln Tyoumlllinen 1 354 200 16

Tyoumlllinen Tyoumltoumln 9 203 283 106

Tyoumltoumln Tyoumltoumln 219 916 03

Laumlhde EU-SILC 2006ndash2009

Vertailtavat ryhmaumlt ovat hyvin erikokoiset mikauml ei tilastollisen analy ysin naumlkoumlkulmasta ole hy vauml laumlhtoumlkohta Etenkin pitkaumlaumln tyoumlttoumlmaumlnauml olleita on aishyneistossa hyvin vaumlhaumln Toisaalta pienimpaumlaumlnkin ryhmaumlaumln kuuluu yli 200 000 eurooppalaista jolloin tilastollisten analy ysien pohjalta saatujen tulosten voi olettaa olevan riittaumlvaumln luotettavia

Tyoumlmarkkina-aseman ja erityisesti tyoumlttoumlmy yden yhteyttauml mahdollisuuteen lomailla kodin ulkopuolella tarkastellaan binaumlaumlrisen logistisen monitasomallinshynuksen avulla Selitettaumlvaumlnauml muuttujana on taloudellinen mahdollisuus viikon lomaan kodin ulkopuolella Muuttuja on kaksiluokkainen (kyllaumlndashei) jolloin logistisen mallin kaumlyttouml on perusteltua Selittaumlvinauml muuttujina mallissa ovat tyoumlhistoria sukupuoli ikauml kotitalouden kaumlytettaumlvissauml olevat tulot koettu terveys sekauml siviilisaumlaumlty (onko henkilouml naimisissa vai ei) Lisaumlksi selitettaumlviin muuttujiin otetaan toisen tason muuttujana mukaan maaryhmauml Tarkasteltaessa koumlyhy yttauml ja tulojen riittaumlvy yttauml on perusteltua tarkastella maaryhmien vaumllisiauml eroja sillauml kuten Kainu ja Niemelauml taumlmauml kirjan johdantoluvussa toteavat koumlyhy yden ja syrjaumlytymisen laajuus vaihtelee maiden mutta myoumls maaryhmien vaumllillauml

Eurooppalaiset elinolot

190

Lomailu ja lomailun mahdollisuus Euroopassa

Matkailun yleisy ys Euroopan eri maissa vaihtelee hy vin paljon Taulukosta 2 naumlhdaumlaumln miten vuonna 2011 tehdy t matkat suhteutuvat vaumlestoumlmaumlaumlraumlaumln kyshyseisenauml vuonna (suhdeluku) Eniten matkailevat suomalaiset jossa jokaista asukasta kohden tehtiin laumlhes seitsemaumln lomamatkaa Suomen jaumllkeen yleisintauml lomamatkustaminen on ruotsalaisilla jotka tekevaumlt matkoja laumlhes viisi asukasta kohden Huomionarvoista on se ettauml kaikki Pohjoismaat joista on saatavilla tietoa tehtyjen lomamatkojen maumlaumlristauml ovat selvaumlsti EU-27-maiden keskiarvon ylaumlpuolella ja itse asiassa muodostavat kaumlrkinelikon maiden vaumllisessauml vertailussa

Vaumlhiten matkailevat itaumleurooppalaiset ja heistauml puolalaiset bulgarialaiset ja liettualaiset joiden vuosittaisten lomamatkojen maumlaumlrauml jaumlauml alle yhteen asukasta kohden Myoumls Iso-Britannia ja Alankomaat jaumlaumlvaumlt EU-27-maiden keskiarvon alapuolelle Matkustamisen yleisy ys kertoo yhtaumlaumlltauml maan vaurauden tasosta ja niistauml taloudellisista resursseista joita kyseisen maan asukkailla on kaumlyttaumlauml matkustamiseen Toisaalta yleisy ys kertoo siitauml millainen merkitys lomamatshykailulla on kulutukseen osallistumisen naumlkoumlkulmasta On osin myoumls kulttuurishysidonnainen kysymys pitaumlaumlkouml lomalla jonka maumlaumlrauml vaihtelee paljon maittain laumlhteauml pois kotoa

Naumlin ollen kaikkia EU-maita samalla tavoin kohteleva kodin ulkopuolisen lomailun puute aineellisen deprivaation osatekijaumlnauml kuten muutkin aineellisen puutteen indikaattorit sotii suhteellisen koumlyhy yden maumlaumlritelmaumlauml vastaan Suhshyteellinen koumlyhy ys tarkoittaa syrjaumlytymistauml vallitsevasta elaumlmaumlntavasta Monissa maissa erityisesti Pohjoismaissa mahdollisuuden puutetta lomailuun kodin ulkopuolella voidaan taumlstauml naumlkoumlkulmasta pitaumlauml indikaattorina ndash tai vaumlhintaumlaumln osatekijaumlnauml ndash myoumls vallitsevasta elaumlmaumlntavasta syrjaumlytymisestauml Mutta monissa maissa kyse on enemmaumln luksuksesta kuin normaaliin elaumlmaumlntapaan liitty vaumlstauml toiminnasta (Ks myoumls Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa)

Lomamatkojen maumlaumlriauml tarkasteltaessa pitaumlauml ottaa huomioon se ettauml maumlaumlrauml ei suoraan kerro kuinka monella on varaa tai mahdollisuus lomailla kodin ulkoshypuolella Se antaa kuitenkin jonkinlaisen kuvan siitauml missauml maumlaumlrin yksittaumlisten kotitalouksien odotetaan matkustavan lomallaan pois kotoa Esimerkiksi Suoshymessa kulttuuri on lomailun suhteen muuttunut niin ettauml ennen lomaa ystaumlvaumlltauml tai tyoumlkaverilta ei enaumlauml kysytauml rdquolaumlhdetkouml lomallasi matkallerdquo vaan rdquominne aiot lomallasi laumlhteaumlrdquo (Tamminen 2011) Voidaan olettaa ettauml ainakaan aivan koko vaumlestoumln keskuudessa ei esimerkiksi Bulgariassa tai Liettuassa ole yhtauml selvaumlauml ettauml lomalla matkustetaan pois kotoa

Ylikaumlnnouml Tyoumlmarkkina-asema ja lomailun taloudelliset mahdollisuudet

191

Taulukko 2 Tehdyt lomamatkat maaryhmittaumlin maakohtaiset vaumlestoumlmaumlaumlraumlt ja lomamatkojen suhdeluku

Mukana ovat sekauml ulkomaan- ettauml kotimaan matkat

Maa Lomamatkat 2011 Vaumlestoumlmaumlaumlrauml 112011 Suhdeluku

Pohjoismaat Islanti na

Norja 17 318 000 4 858 200 356

Ruotsi 42 198 000 9 340 700 452

Suomi 37 090 000 5 351 400 693

Tanska 28 931 000 5 529 400 523

Laumlntinen Keski-Eurooppa

Alankomaat 30 269 000 16 575 000 183

Belgia 11 280 000 10 839 900 104

Itaumlvalta 16 393 000 8 375 300 196

Luxemburg 1 340 000 502 100 267

Ranska 203 851 000 64 716 300 315

Etelauml-Eurooppa Espanja 121 535 000 45 989 000 264

Italiaa 71 264 000 60 340 300 118

Kreikka na

Kypros 1 705 000 803 100 212

Malta 429 000 414 400 104

Portugali 11 096 000 10 637 700 104

Anglosaksiset maat

Irlanti na

Iso-Britannia 116 925 000 62 027 000 189

Itauml-Eurooppa Bulgaria 5 573 000 7 563 700 074

Latvia 3 423 000 2 248 400 152

Liettua 1 340 000 3 329 000 040

Puola 30 759 000 38 167 300 081

Slovakia 6 855 000 5 424 900 126

Slovenia 4 249 000 2 047 000 208

Tšekki 33 985 000 10 506 800 323

Unkari 19 272 000 10 014 300 192

Viro 2 236 000 1 340 100 167

EU-27-maat 1 019 269 000 501 120 700 203

a Matkojen maumlaumlrauml perustuu vuoden 2010 tietoon na = Tietoa ei saatavilla Laumlhde Eurostat 2012

Eurooppalaiset elinolot

192

Kaiken kaikkiaan itaumleurooppalaisten lomailu on selvaumlsti harvinaisempaa kuin pohjoismaalaisten mutta verrattuna muihin maaryhmiin erot eivaumlt ole suuret Itse asiassa jos muiden maaryhmien kuin Pohjoismaiden maat laitettaishysiin suhdeluvun mukaan suuruusjaumlrjestykseen mitaumlaumln selvaumlauml maaryhmaumljakoa ei voitaisi havaita Siten maaryhmittaumlin tarkastelu ei ole lomailun osalta aivan yhtauml perusteltua kuin taloudellisten elinolojen osalta (ks Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa) Kuitenkin kun lomailu yhdistetaumlaumln toimeentuloon ja kulutusmahdollisuuksiin hy vinvointivaltiomallilla voi olettaa olevan merkitystauml Siksi se tullaan ottamaan huomioon tilastollisissa analy yseissa

Taulukosta 3 naumlhdaumlaumln ettauml niiden kotitalouksien1 joilla on varaa vaumlhintaumlaumln viikon lomaan kodin ulkopuolella vuosittain osuus on suurin Pohjois- ja Laumlnsi-Euroopan vanhoissa hy vinvointivaltioissa Esimerkiksi Pohjoismaissa vaumlhintaumlaumln yhdeksaumlllauml kymmenestauml kotitaloudesta on varaa viikon lomaan kodin ulkopuoshylella vuosittain Islannissa vain 16 prosentilla kotitalouksista ei ole varaa viikon vuosittaiseen lomaan Tanskassa vastaava luku on 37 prosenttia ja Norjassa ja Ruotsissakin alle 5 prosenttia Keski-Euroopan maista keskiarvon ylaumlpuolelle yltaumlvaumlt Alankomaat Luxemburg Belgia Itaumlvalta ja Ranska Lisaumlksi keskiarvon ylaumlpuolelta loumlyty vaumlt Iso-Britannia sekauml Itauml-Euroopan maista Slovenia ja Liettua

Heikoin tilanne on Itauml- ja Etelauml-Euroopan maissa Enintaumlaumln puolella bulshygarialaisista portugalilaisista unkarilaisista ja maltalaisista kotitalouksista on varaa viikon lomaan kodin ulkopuolella Selvaumlsti alle keskiarvon jaumlaumlvaumlt myoumls Puola sekauml Baltian maista Viro ja Latvia Keskiarvon ylaumlpuolelle Itauml- ja Etelauml-Euroopan maista paumlaumlsevaumlt ainoastaan Slovenia ja Liettua ja jaumllkimmaumlinenkin vain siksi ettauml siellauml niiden osuus joilla on taloudelliset resurssit lomailuun on kasvanut huomattavasti vuosien 2008 ja 2009 vaumllillauml

Euroopan maat ovat lomailun suhteen hy vin erilaisia Yhtaumlaumlltauml kuten taulukosta 3 naumlemme pienituloisten osuudet kulutukseen osallistumisella ja taumlssauml tapauksessa lomailulla mitattuna vaihtelevat maittain hy vin paljon Toishysaalta Euroopan maat eroavat paljon esimerkiksi ilmastonsa suhteen Voidaan ajatella ettauml Pohjois-Euroopasta on suurempi tar ve paumlaumlstauml mat kusta maa n esimerkiksi talven pimeinauml ja kylminauml aikoina johonkin laumlmpimaumlmpaumlaumln kuin Etelauml-Euroopasta jossa laumlmpoumltilat pysyttelevaumlt ympaumlri vuoden reilusti nollan ylaumlpuolella Laumlhtoumlkohtana taumlssauml tutkimuksessa on kuitenkin se ettauml hy vinvoinnin naumlkoumlkulmasta jokaisen yksiloumln ilmastosta riippumatta tulisi paumlaumlstauml aika ajoin pois arjen ympyroumlistauml Etenkin juuri pienituloisille joille arjesta selviytyminen on haastavampaa lomailun merkitys on suuri

1 Mukana ovat vain sellaiset kotitaloudet joissa referenssijaumlsen on ollut tyoumlssauml tai tyoumlttoumlmaumlnauml vuosina 2006 ndash2009

Ylikaumlnnouml Tyoumlmarkkina-asema ja lomailun taloudelliset mahdollisuudet

193

Taulukko 3 Sellaisten kotitalouksien osuudet joilla on varaa viikon lomaan kodin ulkopuolella maashy

ryhmittaumlin vuosina 2006ndash2009

Maa 2006 2007 2008 2009

Pohjoismaat Islanti 910 922 991 984

Norja 953 950 950 953

Ruotsi 902 927 944 951

Suomi 885 887 914 903

Tanska 964 954 950 963

Laumlntinen Keski-Eurooppa

Alankomaat 923 920 918 930

Belgia 842 872 860 871

Itaumlvalta 769 860 793 831

Luxemburg 879 906 878 882

Ranska 745 781 772 792

Etelauml-Eurooppa Espanja 732 755 766 706

Italia 693 687 678 678

Kreikka 552 574 584 579

Kypros 591 607 663 692

Malta 432 419 416 394

Portugali 515 497 479 466

Anglosaksiset maat

Irlanti 803 793 754 649

Iso-Britannia 843 847 849 848

Itauml-Eurooppa Bulgaria 281 267 502 468

Latvia 427 545 586 561

Liettua 516 584 561 772

Puola 442 491 498 529

Slovakia 522 572 548 572

Slovenia 821 862 825 834

Tšekki 721 740 695 703

Unkari 423 414 459 439

Viro 472 512 648 551

EU-27-maat 1 019 269 000 501 120 700 203

Laumlhde EU-SILC 2006ndash2009

Eurooppalaiset elinolot

194

Tyoumlmarkkina-asema ja mahdollisuus lomailuun

Taulukosta 4 naumlhdaumlaumln missauml maumlaumlrin eurooppalaisilla joiden tyoumlhistoriat ovat erilaisia on varaa viikon vuosittaiseen lomaan kodin ulkopuolella Hieman yllaumlttaumlen tilanne on lomailun kannalta paras niillauml jotka ovat jaumlaumlneet viimeisen vuoden aikana tyoumlttoumlmiksi Heistauml hieman useammalla kuin koko tarkastelushyjakson tyoumlssauml olleista on varaa viikon vuosittaiseen lomaan kodin ulkopuolella Heikoin tilanne on niillauml joilla tyoumlttoumlmy ys on pitkittynyt He ovat siis olleet vaumlhintaumlaumlnkin vuosina 2008 ja 2009 tyoumlttoumlminauml Kovin paljon parempi ei ole tilanne niillauml jotka olivat kyllaumlkin tyoumlssauml vuonna 2009 mutta ovat olleet vaumlshyhintaumlaumln yhtenauml aiempana tarkasteluvuotena tyoumlttoumlmiauml Tyoumlllistyminen ei siten takaa samanlaista kulutukseen osallistumista kuin vakaampi tyoumlura ainakaan kovin pian tyoumlllistymisen jaumllkeen Taumlmauml voi johtua yhtaumlaumlltauml esimerkiksi siitauml ettauml tulotaso tyoumlhoumln palatessa on sen verran alhainen ettei lomailuun heti ole varaa Toisaalta kyse voi myoumls olla siitauml ettauml vastatyoumlllistyneen on hankalampi saada pitkiauml lomia uudessa tyoumlssaumlaumln

Taulukko 4 Kotitaloudet joilla on varaa viikon lomaan kodin ulkopuolella tyoumlhistorian mukaan vuonna

2009

Ensisijainen tilanne vuosina 2006ndash2008 Tilanne vuonna 2009

Tyoumlllinen Tyoumlllinen 772

Tyoumlllinen+tyoumltoumln Tyoumlllinen 599

Tyoumlllinen Tyoumltoumln 775

Tyoumltoumln Tyoumltoumln 536

Laumlhde EU-SILC 2006ndash2009

Seuraavaksi tarkastellaan miten eri tekijaumlt kuten tyoumlhistoria tai kotitalouden tulot ovat yhteydessauml mahdollisuuteen lomailla kodin ulkopuolella (taulukko 5) Menetelmaumlnauml kaumly tetaumlaumln binaumlaumlristauml logistista monitasomallinnusta Mallissa kaikki mukaan otetut selittaumlvaumlt tekijaumlt selittaumlvaumlt eroja mahdollisuuksissa loshymailla kodin ulkopuolella tilastollisesti merkitsevaumlsti Vahvimmin eroja selittaumlauml hy vinvointivaltiomalli verrattuna Pohjoismaihin on Itauml-Euroopassa asuvan todennaumlkoumlisy ys jaumlaumldauml kotiin lomallaan selvaumlsti suurempi Myoumls Etelauml-Euroopassa mahdollisuus lomailuun kodin ulkopuolella on selvaumlsti harvinaisempaa kuin Pohjoismaissa Naumliden kolmen maaryhmaumln vaumlliin jaumlaumlvaumlt laumlntisen Keski-Euroopan maat ja anglosaksiset maat Tulos ei sinaumlnsauml ole yllaumlttaumlvauml sillauml tarkastelun kohshyteena on taloudellisten resurssien riittaumlvy ys ja hy vinvointivaltiomallien vaumllillauml on selviauml eroja sekauml tulotasossa ettauml resurssien jakautumisessa

Ylikaumlnnouml Tyoumlmarkkina-asema ja lomailun taloudelliset mahdollisuudet

195

Taulukko 5 Binaumlaumlrinen logistinen monitasomalli

Muuttuja Ristitulosuhde

Sukupuoli (ref = mies)

Nainen 143

Ikauml 100 (lt 1)

Tyoumlhistoriaa (ref = ryhmauml 1)

Ryhmauml 1 215

Ryhmauml 2 090

Ryhmauml 3 256

Siviilisaumlaumlty (ref = ei ole koskaan ollut naimisissa)

Naimisissa 096

Eronnut asumuserossa leski 157

Koettu terveys (ref = erittaumlin hyvauml)

Hyvauml 141

Kohtuullinen tai heikko 238

Maaryhmauml (ref = Pohjoismaat)

Laumlntinen Keski-Eurooppa 480

Anglosaksiset maat 415

Itauml-Eurooppa 1424

Etelauml-Eurooppa 1051

Tilastollisesti erittaumlin merkitsevaumlt erot r yhmien vaumllillauml Tulokset ovat r yhmaumllle rdquoei ole varaa viikon lomaan vuodessardquo Referenssir yhmaumlnauml mallissa on rdquoon varaa viikon lomaan vuodessardquo a Ryhmauml 1 = kaikkina ajankohtina t youmlssauml olleet r yhmauml 2 = vuonna 2009 t youmlssauml yhtenauml tai useampana aiempana ajankohtana t youmlttoumlmaumlnauml r yhmauml 3 = vuonna 2009 t youmlttoumlmaumlnauml aiempina ajankohtina paumlaumlasiassa t youmlssauml r yhmauml 4 = vuonna 2009 t youmlttoumlmaumlnauml aiempina vuosina paumlaumlasiassa t youmlttoumlmaumlnauml Laumlhde EU-SILC 2006ndash2009

Tyoumlhistoria josta taumlssauml artikkelissa ollaan erityisen kiinnostuneita selittaumlauml myoumls tilastollisesti erittaumlin merkitsevaumlsti eroja mahdollisuuksissa lomailla kodin ulkopuolella Heikoin tilanne on pidempaumlaumln tyoumlttoumlmaumlnauml olleilla mutta tilanne ei ole hy vauml myoumlskaumlaumln niillauml jotka ovat vuonna 2009 olleet tyoumlssauml mutta yhtenauml tai useampana edeltaumlvaumlnauml vuonna tyoumlttoumlmaumlnauml Jaumllkimmaumlisen ryhmaumln tilanne voi olla sellainen ettauml vaikka nykyiset tulot riittaumlisivaumltkin matkustamiseen aiempi tyoumlttoumlmy ys on lisaumlnnyt varovaisuutta menojen suhteen tai tulot menevaumlt vanshyhojen velkojen takaisinmaksuun Selitys taumllle on se ettauml niillauml joilla on eheaumlmpi tyoumlhistoria on useammin saumlaumlstoumljauml ja omaisuutta mikauml helpottaa lomalle laumlhteshymistauml Heidaumln on todennaumlkoumlisesti myoumls helpompaa luotottaa lomailuaan kuin

Eurooppalaiset elinolot

196

sellaisen henkiloumln jolla tyoumlttoumlmy yden seurauksena voi olla velkaa tai ongelmia luottojen takaisinmaksussa

Sekaumlaumln ei yllaumltauml ettauml heikko terveys heikentaumlauml mahdollisuuksia lomailuun Sairastaville henkiloumlille kerty y usein kustannuksia sairaalassa kaumlynneistauml ja laumlaumlshykeostoista Myoumls sukupuoli ikauml sekauml se onko henkilouml naimisissa ovat yhteydessauml taloudellisiin resursseihin matkustaa lomalle kodin ulkopuolelle Miehillauml on naisia todennaumlkoumlisemmin varaa vuosittaiseen lomaan kodin ulkopuolella Iaumln yhteys lomailumahdollisuuksiin on negatiivinen mitauml nuoremmasta henkiloumlstauml on kyse sen todennaumlkoumlisempaumlauml on ettauml lomailuun on varaa Parhaat mahdollishysuudet lomailla on perheettoumlmillauml

Aineiston suuren koon vuoksi selittaumlvien tekijoumliden yhteys selitettaumlvaumlaumln muuttujaan nousee herkaumlsti tilastollisesti merkitsevaumlksi Tulosten perusteella voidaan kuitenkin todeta ettauml tyoumlttoumlmy ys joko nykyisenauml tai aiemmin koetshytuna elaumlmaumlntilanteena heikentaumlauml henkiloumln mahdollisuuksia lomailla kodin ulkopuolella Samoin sitauml heikentaumlauml heikko terveys sekauml myoumlskin se missauml paumlin Eurooppaa henkilouml asuu Vaik ka itaumleurooppalaiset tekevaumltkin lomamatkoja ovat ne kuitenkin yhauml selvaumlsti harvinaisempia kuin esimerkiksi Pohjoismaissa nimenomaan tyoumlttoumlmy yden ja siitauml johtuvien pienien tulojen takia

Johtopaumlaumltoumlkset

Koumlyhy ystutkimuksessa koumlyhy ys maumlaumlritellaumlaumln taloudellisten resurssien puutteesta johtuvaksi vastentahtoiseksi syrjaumlytymiseksi yhteiskunnassa vallitsevista elinshyoloista tai elaumlmaumlntavasta Yhteiskunnassa vallitsevat elinolot muuttuvat yleisen elintason noustessa mutta se ei vaumllttaumlmaumlttauml kerro siitauml mikauml on yhteiskunnan kannalta kestaumlvaumlauml Taumlmauml artikkelin naumlkoumlkulmasta keskeinen kysymys on se onko lomailu sellainen ajankaumlytoumln muoto johon kaikilla tulisi olla varaa On selvaumlauml ettauml jos kaikki eurooppalaiset matkustaisivat useita kertoja vuodessa lomalle esimerkiksi lentokoneella olisi se ekologisesti kestaumlmaumltoumlntauml

Kansalaisten keskuudessa lomailu ja lomamatkojen tekeminen on viime vuosikymmenten aikana yleistynyt selvaumlsti On kuitenkin yhauml niitauml joille loshymailu kodin ulkopuolella on taloudellisesti mahdotonta Pienet tulot menevaumlt valtaosin pakollisiin menoihin (Niemelauml ja Raijas 2012) Nykyisen kaltaisessa kulutusyhteiskunnassa on kuitenkin vaikea elaumlauml jollei ole varaa kuluttaa Ymshypaumlroumlivaumlaumln yhteiskuntaan samaistutaan ja omaa identiteettiauml rakennetaan yhauml vahvemmin kuluttamisen kautta (Raumlsaumlnen 2011) Esimerkiksi lomailua kodin ulkopuolella pidetaumlaumln taumlstauml naumlkoumlkulmasta keskeisenauml kuluttamisen muotona Hyvinvointiamme ei siten maumlaumlrittele ainoastaan se onko meillauml ylipaumlaumltaumlaumln rashy

Ylikaumlnnouml Tyoumlmarkkina-asema ja lomailun taloudelliset mahdollisuudet

197

haa ja millaisiin hyoumldykkeisiin meillauml on varaa vaan myoumls se miten pystymme kaumlyttaumlmaumlaumln aikaamme sosiaalisesti hy vaumlksyttaumlvaumlllauml tavalla

Koumlyhy ydestauml ja koumlyhy yden vaumlhentaumlmisestauml keskusteltaessa ei lomamatkailu useinkaan nouse esille Vaikka viikon lomaa kodin ulkopuolella vuosittain pideshytaumlaumln EUn materiaalisen puutteen mittarin yhtenauml osatekijaumlnauml ei vaumllttaumlmaumlttauml tulla ajatelleeksi etteikouml ihminen paumlrjaumlisi ilman vuosittaista lomamatkaa Lomailulla yhtenauml ajankaumlytoumln muotona on kuitenkin oma taumlrkeauml roolinsa ihmisten elaumlmaumlssauml Laumlhtiessaumlaumln lomalle pois kotoa ihminen paumlaumlsee irti arjesta ja sen velvoitteista Lomalla voi unohtaa tyoumlasiat eikauml yleensauml tarvitse huolehtia siivouksesta tai ruoanlaitosta Lomalla on myoumls mahdollisuus tutustua uusiin paikkoihin ja luoda uusi ihmissuhteita

Kaiken kaikkiaan lomailu lisaumlauml ihmisen hy vinvointia Lomailun on esimershykiksi havaittu parantavan perheenjaumlsenten vaumllisiauml suhteita Lomailun taumlrkeys elaumlmaumlnlaadun naumlkoumlkulmasta naumlky y siinauml ettauml sitauml tuetaan jopa valtioiden taholta taloudellisesti Puhutaan sosiaalisista lomista jotka on tarkoitettu sellaisille kotishytalouksille joilla ei olisi mahdollisuutta lomailuun ilman yhteiskunnan tukea Aiempien tutkimusten mukaan lomailulla on myoumlnteinen vaikutus juuri taumlllaisiin kotitalouksiin perheenjaumlsenten vaumlliset suhteet paranevat itseluottamus lisaumlaumlnty y luodaan uusia sosiaalisia suhteita ja ylipaumlaumltaumlaumln asennoituminen elaumlmaumlaumln muutshytuu positiivisemmaksi (Minnaert ym 2009 ks myoumls Haukeland 1990 Smith ja Hughes 1999 Minnaert ja Schapmans 2009) Sosiaalisiin lomiin on siten tarvetta vaikka nykyaumlaumln lomamatkalle laumlhteminen ei vaadikaan vaumllttaumlmaumlttauml kovin suurta taloudellista panostusta Lentoja ja hotelliyoumlpymisiauml voi saada hyvinkin edullisesshyti ja osassa Euroopankin maita hintataso on yhauml kohtuullinen ja jopa alhainen

Taumlmaumln tut k imu ksen tu losten perusteella t youmlmark k ina-asema ja siinauml tapahtuneet muutokset ovat vahvasti yhteydessauml mahdollisuuksiin osallistua ku luttamiseen Tyoumlt toumlmy ys merk itsee vauml istauml maumlt tauml hen k i loumlkohtaisen tu loshytason laskua Mitauml pidemmaumlksi ajaksi tyoumlttoumlmy ys pitkitty y sitauml pienemmiksi muodostuvat myoumls tulot Lomailun naumlkoumlkulmasta heikoin tilanne on pitkaumlaumln tyoumlttoumlmaumlnauml olleilla sekauml niillauml joilla on ennen nykyistauml tyoumltauml takana useita tai pidempiauml tyoumlttoumlmy ysjaksoja Tyoumlllistyminen ei tuo heti rahallista helpotusta vaan kotitalouden taloudellisen tilanteen vakauttamiseen tarvitaan pidempi aika Taumlmauml naumlky y siinauml ettauml tutkimuksessa viimeistauml tarkasteluajankohtaa edeltaumlvaumlnauml vuotena tyoumlttoumlmaumlksi jaumlaumlneillauml mahdollisuus lomailuun oli parempi

Erityisesti pitkaumlaumln tyoumlttoumlmaumlnauml olleelle lomailu kodin ulkopuolella olisi kuitenkin taumlrkeauml sosiaalisen osallistumisen muoto Sen lisaumlksi ettauml tyoumlttoumlmaumlllauml on muita suurempi riski eristaumlytyauml sosiaalisista suhteista (ks Gallie ym 2003) arki voi muodostua hy vinkin yksitoikkoiseksi Tyoumln tilalle voi olla vaikeaa loumlytaumlauml mielekaumlstauml tekemistauml joko siitauml sy ystauml ettauml siihen ei ole varaa tai yksinkertaisesti siksi ettauml siihen ei loumlydy motivaatiota Tyoumlttoumlmy ys on aina henkiloumlkohtainen kriisi josta ylipaumlaumlseminen voi olla vaikeaa Taumllloumlin olisi taumlrkeaumlauml ettauml tyoumltoumln ei

Eurooppalaiset elinolot

198

syrjaumlytyisi niin sanotusta normaalista elaumlmaumlstauml jossa harrastetaan vietetaumlaumln aishykaa ystaumlvien kanssa ja kaumlydaumlaumln lomamatkoilla Naumlitauml kaikkia ajankaumlytoumln muotoja pidetaumlaumln sosiaalisen puutteen osatekijoumlinauml Taumlmaumlkin puoltaa ajatusta siitauml ettauml myoumls tyoumlttoumlmaumln tulisi voida paumlaumlstauml aika ajoin pois arjesta ja kodin rutiineista

Laumlhteet Airio I In-work poverty in a comparative perspective Helsinki Kela Studies in social security and health 92 2008

Andreszlig H Lohmann H The working poor in Europe Employment poverty and globalisation Cheltenham Elgar 2008

Anttila A Yhteiskuntapoliittinen interventio lomaan Yhteiskuntapolitiikka 2006 6 (6) 610ndash618

Boarini R Mira drsquoErcole M Measures of material deprivation in OECD Countries Paris OECD 2006

Callan T Nolan B Whelan CT Resources deprivation and the measurement of poverty Journal of Social Policy 1993 22 (2) 141ndash172

Dawson D Leisure and the definition of poverty Leisure studies 1988 7 (3) 221ndash231

Ehrenreich B Nickel and dimed On (not) getting by in America New York NY Metropolitan Books 2001

Elliott R Leonard C Peer pressure and poverty Exploring fashion brands and consumption symbolism among children of the lsquoBritish poorrsquo Journal of Consumer Behaviour 2004 3 (4) 347ndash359

Eurostat Tourism in Europe Results for 2011 Luxembourg Eurostat Statistics in focus 28 2012 Saatavissa lthttpeceuropaeueurostatgt Viitattu 132013

Gallie D Unemployment and social exclusion in the European Union European Societies 1999 1 (2) 139ndash168

Gallie D Paugam S Jacobs S Unemployment poverty and social isolation Is there a vicious circle of social exclusion European Societies 2003 5 (1) 1ndash32

Gilbert D Abdullah J A study of the impact of the expectation of a holiday on an individualrsquos sense of well-being Journal of Vacation Marketing 2002 8 (4) 352ndash361

Guio AC Fusco A Marlier E A European Union approach to material deprivation using EU-SILC and Eurobarometer data Luxembourg Integrated Research Infrastructure in the Socio-economic Sciences (IRISS) Working Paper Series 2009

Hakovirta M Rantalaiho M Taloudellinen eriarvoisuus lasten arjessa Helsinki Kela Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 124 2012

Haukeland JV Non-travelers The flip side of motivation Annals of Tourism Research 1990 17 (2) 172ndash184

Ylikaumlnnouml Tyoumlmarkkina-asema ja lomailun taloudelliset mahdollisuudet

199

Honkanen P Perusturvan kasvava aukko Tulottomien kotitalouksien maumlaumlrauml kasvaa Hyvinvointikatsaus 2011 22 (2) 2ndash5

McKay S Poverty or preference What do lsquoconsensual deprivation indicatorsrsquo really mean Fiscal Studies 2004 25 (2) 201ndash223

Minnaert L Social tourism A potential policy to reduce social exclusion Paper presented at the 39th Annual UTSG Conference Harrogate 3ndash5 January 2007

Minnaert L Maitland R Miller G Tourism and social policy The value of social tourism Annals of Tourism Research 2009 36 (2) 316ndash334

Minnaert L Schapmans M Tourism as a form of social intervention The holiday participation centre in Flanders Journal of Social Intervention Theory and Practice 2009 18 (3) 42ndash61

Minnaert L Stacey J Quinn B Griffin K Social tourism for low income groups Benefits in a UK and Irish context Julkaisussa Stroma C Morgan N toim Tourism and inequality Problems and prospects Wallingford CABI 2010 126ndash142

Niemelauml M Raijas A Kohtuullinen kulutus ja perusturvan riittaumlvyys Naumlkoumlkulmia kohtuullisen kulutuksen maumlaumlrittelyyn ja mittaamiseen Helsinki Kela Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 80 2012

Nolan B Whelan CT Using non-monetary deprivation indicators to analyse poverty and social exclusion in rich counties Lessons from Europe Journal of Policy Analysis and Management 2010 29 (2) 305ndash323

OECD Labour statistics Paris OECD 2012 Saatavissa lthttpstatsoecdorggt Viitattu 31122012

Quinn B Stacey J The benefits of holidaying for children experiencing social exclusion Recent Irish evidence Leisure Studies 2010 29 (1) 29ndash52

Raumlsaumlnen P Miten meistauml tuli kuluttajakansalaisia Hyvinvointikatsaus 2011 22 (3) 40ndash43

Richards G Time for a holiday Time amp Society 1998 7 (1) 145ndash160

Roberts K Leisure inequalities class divisions and social exclusion in present-day Britain Cultural Trends 2004 13 (2) 57ndash71

Rowntree S Poverty A study of town life London Macmillan 1901

Saunders P Naidoo Y Poverty deprivation and consistent poverty Economic Record 2009 85 (271) 417ndash432

Sirgy MJ Kruger PS Lee DJ Grace BY How does a travel trip affect touristsrsquo life satisfaction Journal of Travel Research 2011 50 (3) 261ndash275

Smith V Hughes H Disadvantaged families and the meaning of the holiday International Journal of Tourism Research 1999 1 (2) 123ndash133

Tamminen T Suomalainen matkustaa innokkaasti vapaa-ajallaan Hyvinvointikatsaus 2011 22 (3) 56ndash60

Tilastokeskus Statfin-tilastotietokanta ElinolotAjankaumlyttoumltutkimus Saatavissa ltwwwstat figt Viitattu 132013

Eurooppalaiset elinolot

Van der Hoek T Through childrenrsquos eyes An initial study of childrenrsquos personal experiences and coping strategies growing up poor in an affluent Netherlands Florence UNICEF Innocenti Research Centre 2005

Whelan CT Maitre B Poverty in Ireland in comparative European perspective Social Indicators Research 2010 95 (1) 91ndash110

Ylikaumlnnouml M Away from daily routines Holiday as a standard of prevailing society and a manifestation of unequal society Julkaisussa Minnaert L Maitland R Miller G toim Social

200 tourism Perspectives and potential London Routledge 2012 77ndash88

Eurooppalaiset elinolot

Anita Haataja ja Merja Kauhanen 202 Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa

Yleisyys selittaumljaumlt ja taloudelliset seuraukset

Tyoumlnteon muodot ovat moninaistuneet viime v uosina useissa laumlnsimaissa Taumlmauml on naumlkynyt muun muassa sekauml osa-aikaisen ettauml maumlaumlraumlaikaisen tyoumln lishysaumlaumlntymisenauml (OECD 2001 2011) Lisaumlksi kahden tyoumln tekeminen on yleistynyt useissa maissa Kahden tyoumln tekemisellauml tarkoitetaan tilannetta jossa henkilouml tekee samanaikaisesti useampaa kuin yhtauml tyoumltauml josta saa palkkaa EU-maissa noin 83 miljoonaa eli 39 prosenttia tyoumlllisistauml teki useampaa kuin yhtauml tyoumltauml vuonna 2011 eli kyse ei ole aivan pienestauml ryhmaumlstauml Kymmenen vuotta sitten vastaava osuus oli 33 prosenttia Aikaisemmissa Yhdysvaltoja koskevissa tutshykimuksissa (Paxson ja Sichermann 1996) on havaittu ettauml yli puolet tiiviisti tyoumlelaumlmaumlssauml olevista miehistauml tekee kahta tyoumltauml jossakin vaiheessa tyoumluraansa Toisin sanoen kahden tyoumln tekeminen koskettaa suurempaa osaa tyoumlllisistauml kuin tietyn tutkimushetken perusteella voidaan saada tulokseksi Paxsonin ja Sichermanin (1996) mukaan Yhdysvalloissa noin 17 prosenttia vuotuisista tyoumltunneista tehtiin toisessa tyoumlssauml mikauml kertoo myoumls kahden tyoumln merkityksestauml koko kansantalouden tuotannolle Sukupuolen mukaan tarkasteltuna naisilla kahden tyoumln tekeminen on lisaumlaumlntynyt selvaumlsti miehiauml enemmaumln EU-15-maissa viimeisten viidentoista vuoden aikana ja nykyisin naisilla kahden tyoumln tekeminen on yleisempaumlauml kuin miehillauml (ks kuvio 1) Vastaava trendi on havaittu myoumls Yhdysvalloissa (Hipple 2010) Maiden vaumllillauml on kuitenkin merkittaumlviauml eroja kahden tyoumln tekemisen yleisy ydessauml mikauml on taumlrkeaumlauml ottaa huomioon vertailuissa

Aikaisemmassa tutkimuskirjallisuudessa kahden tyoumln tekeminen on yhdisshytetty tyoumlelaumlmaumln muutoksiin (Barnberry ja Campbell 2012) kuten osa-aikaisen tyoumln kasvuun (Abhayaratna ym 2008) lisaumlaumlntyneeseen alityoumlllisyyteen (Campshybell 2008) sekauml muutoksiin tyoumlajoissa (Headey ym 2006) Tutkimuskirjallisuushydessa on tuotu esille myoumls kahden tyoumln tekemisen erilaiset motiivit Niistauml taumlrkein esiin tullut motiivi on ollut liian pieni tyoumltuntimaumlaumlrauml paumlaumltyoumlssauml ja sen myoumltauml riittaumlmaumltoumln tulotaso Toisaalta esille on noussut myoumls heterogeenisten toumliden motiivi jonka mukaan toista tyoumltauml voidaan tehdauml myoumls sen tarjoaman tyoumlty ytyshyvaumlisy yden tai kehittymismahdollisuuksien vuoksi Ensimmaumlinen motiivi viittaa kahden tyoumln tekemiseen ennemminkin pakkona kun taas jaumllkimmaumlinen motiivi

Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa

omaan valintaan Riippuen kahden tyoumln tekemisen syistauml politiikkaimplikaatiot ovat hy vin erilaisia Samoin myoumls hy vinvointiseuraukset (kuten toimeentulo ja koumlyhy ysriskit) voivat olla kahden tyoumln tekijoumlille hy vinkin erilaisia

Kuvio 1 Kahta tyoumltauml tekevien osuus kaikista tyoumlllisistauml sukupuolen mukaan EU15-maissa

203

00

05

10

15

20

25

30

35

40

45

Naiset Miehet

1995

1997

1999

2001

2003

2005

2007

2009

2011

Laumlhde Eurostatin tilastotietokanta oma laskelma

Vaikka kahden tyoumln tekemisessauml on kyse varsin merkittaumlvaumlstauml tyoumlelaumlmaumln ilmioumlstauml kahden tyoumln tekemisen syitauml ja selittaumljiauml on tutkittu yllaumlttaumlvaumln vaumlhaumln ja olemassa oleva tutkimuskin on selvaumlsti keskittynyt muutamiin maihin kuten Yhdysvaltoihin ja Isoon-Britanniaan Maavertailuja ei ole juuri tehty Mitkauml tekijaumlt selittaumlvaumlt kahden tyoumln tekemistauml Loumlytyykouml taumlssauml eroja sukupuolten vaumlshyliltauml ja eri maiden vaumlliltauml Taumlmaumln tutkimuksen tarkoituksena on selvittaumlauml usean tyoumln tekemisen yleisy yttauml selittaumljiauml ja seurauksia kolmessatoista EU-maassa sekauml Norjassa Tarkastelut tehdaumlaumln erikseen naisille ja miehille Koska maavertailussa on mukana maita erilaisista hy vinvointiregiimeistauml (pohjoismainen mannershymainen anglosaksinen ja etelaumleurooppalainen) voidaan olettaa ettauml maiden erilaisilla tyoumlmarkkinoilla ja instituutioilla on merkitystauml lopputulemille

Artikkelin alussa kaumlydaumlaumln laumlpi kahden tyoumln tekemistauml kaumlsittelevaumlauml aikaisemshypaa tutkimuskirjallisuutta Sen jaumllkeen esitellaumlaumln aineisto ja menetelmaumlt joilla kahden tyoumln tekemistauml tutkitaan Taumltauml seuraavat empiirisen analy ysin tulokset kahden tyoumln tekemisen yleisy ydestauml selittaumljistauml ja seurauksista Lopuksi esitetaumlaumln johtopaumlaumltoumlkset

Eurooppalaiset elinolot

204

Aikaisempi tutkimuskirjallisuus

Aiemman tutkimuskirjallisuuden mukaan t youmlntekijaumlt voivat hank kia toisen tyoumln useasta eri sy ystauml (esim Kimmel ja Conway 2001 Boumlheim ja Taylor 2004 Heineck ja Schwarze 2004) Kahden tyoumln tekeminen voi liittyauml paumlaumltyoumln tuntishyrajoitukseen (hours constraint) tyoumlntekijauml haluaisi tehdauml enemmaumln tyoumltunteja paumlaumltyoumlssaumlaumln mutta ei voi koska tyoumlnantaja ei pysty tarjoamaan lisaumltunteja Myoumls institutionaaliset tekijaumlt kuten tyoumlaikalainsaumlaumldaumlntouml ja alityoumlllisten sovitellut oikeudet tyoumlttoumlmy ysetuuksiin voivat rajoittaa lisaumltuntien tekemistauml (Haataja ym 2011) Tyoumlvoiman tarjontansa optimoimiseksi tyoumlntekijauml hankkii toisen tyoumln Pieni palkka voi myoumls olla motiivi toisen tyoumln hankkimiseen Siinauml tapauksessa kahden tyoumln tekijoumlillauml pitaumlisi olla keskimaumlaumlrin pienempi palkka paumlaumltyoumlstauml kuin yhden tyoumln tekijoumlillauml Toisen tyoumln tekeminen voi liittyauml myoumls vaumlliaikaisiin taloushydellisiin vaikeuksiin Tyoumlntekijauml voi taloudellisten vaikeuksien vuoksi hankkia vaumlliaikaisesti toisen tyoumln Lisaumlksi paumlaumltyoumln epaumlvarmuus voi saada tyoumlntekijaumln hankkimaan toisen tyoumln Toinen tyouml tavallaan suojaa tyoumlttoumlmy ydeltauml ja on vashykuutus sitauml vastaan ettauml tyoumlntekijauml menettaumlauml paumlaumltyoumlnsauml (Bell ym 1997 Boumlheim ja Taylor 2004 Livanos ja Zangelidis 2012)

Edellauml esitetyt sy yt toisen tyoumln tekemiseen liitty vaumlt siihen ettauml paumlaumltyoumln tyoumlshytunnit tai tulotaso tai sen tarjoama varmuus ei ole tyoumlntekijaumln toivomalla tasolla Heterogeenisten tyoumlpaikkojen selityksen mukaan tyoumlntekijauml voi hankkia toisen tyoumln syistauml jotka eivaumlt liity paumlaumltyoumln tuntirajoitukseen tai matalaan tulotasoon Taumlmaumln selityksen mukaan tyoumlntekijauml hankkii toisen tyoumln joka taumlydentaumlauml paumlaumltyoumltauml Toinen tyouml voi esimerkiksi tarjota tyoumlty ytyvaumlisy y ttauml jota tekijauml ei paumlaumltyoumlstaumlaumln saa Toinen tyouml voi myoumls olla keino hankkia tyoumlkokemusta jonka avulla henkilouml saa parempipalkkaisen toisen tyoumln tai kahden tyoumln tekeminen voi tuoda joustoa tyoumlaikoihin (Boumlheim ja Taylor 2004 Livanos ja Zangelidis 2012)

Taloustieteen teoriassa oletetaan ettauml yksiloumln tyoumln tarjontapaumlaumltoumlkset sekauml paumlaumltyoumlssauml ettauml toisessa tyoumlssauml perustuvat hyoumldyn maksimointiin Tyoumltuntirajoishytuksen vallitessa tyoumlntekijauml ei pysty tekemaumlaumln riittaumlvaumlsti tyoumltunteja saavuttaakseen ansiotason joka maksimoi haumlnen hyoumltynsauml Taumllloumlin ainut tapa tehdauml lisaumltunteja on hankkia toinen tyouml (Kimmel ja Conway 1998) Paumlaumltoumls tehdauml toista tyoumltauml annettuna maksimimaumlaumlrauml tyoumltunteja paumlaumltyoumlstauml riippuu toisen tyoumln palkasta sekauml toisen tyoumln tekemisen rajahyoumldystauml Jos vapaa-aika on normaali hyoumldyke1 toisen tyoumln tyoumltunnit vaumlhenevaumlt kun tulot muista laumlhteistauml kasvavat (Boumlheim ja Taylor 2004)

Toisen tyoumln tekemisen sy y voi vaikuttaa myoumls siihen kuinka kauan kahta tyoumltauml tehdaumlaumln Niiden tyoumlntekijoumliden joilla toisen tyoumln tekemisen sy ynauml on tyoumlshytuntirajoite pitaumlisi teorian mukaan tehdauml kahta tyoumltauml keskimaumlaumlrin lyhyemmaumln

1 Normaali hyoumldyke tarkoittaa hyoumldykettauml jonka kysyntauml kasvaa tulojen kasvaessa

Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa

205

aikaa kuin niiden tyoumlntekijoumliden joilla tyoumltuntirajoite ei ole toisen tyoumln tekemishysen sy ynauml Tyoumltuntirajoitteen alaiset tyoumlntekijaumlt nimittaumlin pyrkivaumlt vaihtamaan paumlaumltyoumlnsauml sellaiseen jossa he pysty vaumlt maksimoimaan tyoumltuntinsa (Boumlheim ja Taylor 2004) Lisaumlksi liian pieni tuntimaumlaumlrauml ja matala tulotaso ovat selvaumlsti yleisin sy y kahden tyoumln tekemiselle mutta tyoumltuntirajoitteen ohella tutkimuksissa on saatu naumlyttoumlauml myoumls heterogeenisten tyoumlpaikkojen motiivista (esim Kimmel ja Conway 1998 Boumlheim ja Taylor 2004 Heineck ja Schwarze 2004)

Kahden tyoumln tekemisen dynamiikkaa ovat tutkineet muun muassa Boumlheim ja Taylor (2004) Ison-Britannian aineistolla sekauml Paxson ja Sichermann (1996) yhdysvaltalaisella aineistolla Boumlheimin ja Taylorin tulokset viittaavat siihen ettauml toisen tyoumln tekeminen on melko pysy vaumlauml yli ajan eikauml pelkaumlstaumlaumln vaumlliaikaista sopeutumista tyoumlvoiman kysynnaumln vaihteluihin Kahden vuoden jaumllkeen noin puolet ensimmaumlisellauml haastattelukerralla kahta tyoumltauml tehneistauml edelleen teki kahta tyoumltauml Paxson ja Sicherman havaitsivat ettauml kahden tyoumln tekeminen on dynaamishynen prosessi jossa tyoumlntekijaumlt tekevaumlt kahta tyoumltauml pitkin tyoumluraansa ja kaumlyttaumlvaumlt toisen tyoumln tekemistauml sopeuttamaan tyoumltuntejaan Toisaalta Isossa-Britanniassa on huomattu ettauml toisen tyoumln tekeminen voi edistaumlauml tyoumlpaikanvaihtoa ja siirtyshymistauml uudelle tyoumluralle erityisesti itsenaumliseen ammatinharjoittamiseen (Panos ym 2009) Samaan suuntaan viittaavat myoumls venaumllaumlisellauml aineistolla saadut tushylokset siitauml ettauml kahden tyoumln tekeminen on vaumlliaikaista ja yleisesti siihen liitty y uravaihdoksia (Guariglia ja Kim 2006)

Averettin (2001) mukaan sukupuolten vaumllillauml ei loumlytynyt merkittaumlviauml eroja kahden tyoumln tekemistauml selittaumlvissauml tekijoumlissauml Lisaumlksi tulokset viittaavat siihen ettauml erot sukupuolten vaumllillauml toisen tyoumln palkassa eivaumlt selity henkiloumlkohtaisilla ominaisuuksilla Lilja (1991) havaitsi suomalaisella aineistolla ettauml naisilla ja miehillauml on eri motiivit kahden tyoumln tekemiselle Naisten kahden tyoumln tekemisen taustalla naumlyttaumlauml olevan paumlaumltyoumln tyoumltuntirajoite kun taas miehillauml kyseessauml on enemmaumln heterogeenisten tyoumlpaikkojen motiivi

Myoumls suhdannetilanteella naumlyttaumlisi olevan merkitystauml kahden tyoumln tekeshymiselle Taumltauml on tutkittu yhdysvaltalaisella aineistolla (Amueacutedo-Dorantes ja Kimmel 2009) Tutkimuksessa havaittiin ettauml kun huomioidaan valikoitumishynen kahden tyoumln tekemiseen kahden tyoumln tekemisen todennaumlkoumlisy ys kasvaa noususuhdanteen aikana miehillauml Taumlmauml tulos naumly ttaumlisi viittaavan siihen ettauml tyoumltilaisuuksien saatavuus selittaumlisi miehillauml enemmaumln kahden tyoumln tekemistauml kuin tyoumln epaumlvarmuus tai taloudellinen ahdinko

Eurooppalaiset elinolot

206

Aineisto ja menetelmauml

Taumlssauml tutkimuksessa kahden tyoumln tekemistauml tutkitaan 13 EU-maassa Itaumlvallasshysa Belgiassa Tanskassa Saksassa Ranskassa Espanjassa Kreikassa Suomessa Alankomaissa Portugalissa Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa sekauml Norjassa Naumlmauml maat edustavat erilaisia eurooppalaisia hy vinvointiregiimejauml pois lukien Itauml-Euroopan maat (ks ominaispiirteistauml ja luokittelusta tarkemmin esim Arts ja Gelissen 2002 ks myoumls Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa)

Aineistona hyoumldynnetaumlaumln eurooppalaisen tulo- ja elinolotutkimuksen (EU-SILC) paumlaumlosin vuoden 2010 poikkileikkaustiedostoa Aineisto sopii hy vin maavertailuihin varsin yhtenaumlisen tietosisaumlltoumlnsauml ja muuttujien samanlaisten maumlaumlritelmien vuoksi Tarkastelu rajataan 16ndash 64-vuotiaaseen vaumlestoumloumln

Tyoumlmarkkina-aseman (esim tyoumlllinen tai tyoumltoumln) maumlaumlraumlytyminen perustuu EU-SILC-aineistossa henkiloumln omaan kaumlsitykseen siitauml mikauml on haumlnen paumlaumlasialshylinen toimintansa haastatteluhetkellauml Tyoumlmarkkina-aseman maumlaumlraumly tyminen poikkeaa Kansainvaumllisen tyoumljaumlrjestoumln (ILO) maumlaumlritelmaumlstauml ILOn maumlaumlritelmaumln mukaan esimerkiksi henkilouml joka pitaumlauml itseaumlaumln paumlaumltoimisena opiskelijana luokitellaan tyoumllliseksi jos haumln opiskelijana tekee lyhyttaumlkin osa-aikatyoumltauml EUshySILC-aineistossa sama henkilouml luokitellaan opiskelijaksi Aineiston luokittelua on muutettu vuodesta 2009 laumlhtien niin ettauml taumltauml ennen tyoumllliset luokiteltiin osa-aika- ja kokoaikatyoumltauml tekeviin tekemaumlttauml eroa palkansaajien ja ammatinshyharjoittajien tai itsensauml tyoumlllistaumljien vaumllillauml Vuodesta 2009 laumlhtien tyoumllliset on luokiteltu niin ettauml kokoaikaiset ja osa-aikaiset itsensauml tyoumlllistaumljaumlt ja ammatinshyharjoittajat joihin kuuluvat myoumls taumltauml kautta tyoumlllisty vaumlt perheenjaumlsenet naumlky vaumlt omina ryhminaumlaumln

Aineistossa ei ole suoraan maumlaumlritelty ketkauml tekevaumlt kahta tyoumltauml vaan maumlaumlshyrittely taumlyty y tehdauml toisessa tyoumlssauml tehtyjen tyoumltuntien perusteella Jos toisessa tyoumlssauml tehtyjen tyoumltuntien maumlaumlrauml on nollaa suurempi (eikauml ole puuttuva arvo) indikaattorimuuttuja rdquokaksi tyoumltaumlrdquo saa arvon yksi ja muutoin arvon nolla

Kahden tyoumln taustalla olevia tekijoumlitauml tutkitaan tilastollisen probit-mallin avulla Mallissa selitettaumlvaumlnauml muuttujana on kahden tyoumln tekeminen ja selittaumlshyvinauml muuttujina kaumlytetaumlaumln laajaa joukkoa tekijoumlitauml jotka kuvaavat henkiloumliden tyoumlpaikan sekauml kotitalouden ominaisuuksia Aineiston rikas tietosisaumlltouml esishymerkiksi henkiloumliden ominaisuuksista (sukupuoli ikauml koulutus siviilisaumlaumlty) tyoumlmarkkina-asemasta tyoumlpaikan ominaisuuksista (tyoumlsuhteen ty yppi ammatti toimiala tehdyt tyoumltunnit palkka) sekauml kotitalouden ty ypistauml ja toimeentulosta mahdollistavat sen ettauml kahden tyoumln tekemisen taustalla olevia havaittavissa olevia tekijoumlitauml voidaan kontrolloida kattavasti naumlissauml malleissa Aineiston rajoishytuksena voidaan pitaumlauml sitauml ettauml siinauml ei ole kysytty syitauml toisen tyoumln tekemiseen eikauml siinauml ole myoumlskaumlaumln tietoja toisen tyoumln ominaisuuksista lukuun ottamatta

Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa

Norja Ta

nska

Alankomaat

Ruotsi

Saksa Itauml

valta

Suomi

EU

Belgia

Iso-Brit

annia

Kreikka

Ranska

Ita

lia

Espanja

Portugali

siinauml tehtyauml tyoumltuntimaumlaumlraumlauml Aineiston rajoitteiden takia emme pysty suoraan tutkimaan eri motiivien vaikutusta kahden tyoumln tekemiseen

207 Kuinka yleistauml kahden tyoumln tekeminen on ja ketkauml tekevaumlt kahta tyoumltauml

Tutkimusaineisto antaa samansuuntaisen joskin hieman eritasoisen kuvan kahden tyoumln tekemisen yleisy ydestauml kuin tyoumlvoimatutkimukset Taumlmauml johtunee paumlaumlosin erilaisista maumlaumlritelmistauml Aineiston kaumlsittein kahden tyoumln tekeminen on hieman yleisempaumlauml tyoumlllisten keskuudessa kuin tyoumlvoimatutkimuksissa Yhteistauml molemmille tietolaumlhteille on se ettauml tyoumlllisistauml kahta tyoumltauml tekevien naisten osuus on suurempi kuin miesten ja kahta tyoumltauml tekevien osuus on useissa maissa kasvashynut viime vuosina EU-SILCin mukaan tutkimuskohteena olevissa maissa kahta tyoumltauml tekevien osuus tyoumlllisistauml oli keskimaumlaumlrin laumlhes 5 prosenttia vuonna 2010 Naisista kahta tyoumltauml teki suhteellisesti useampi (54 prosenttia) kuin miehistauml (42 prosenttia) Maakohtaiset erot sekauml erot sukupuolten vaumllillauml olivat kuitenkin suuria Kuviossa 2 on esitetty kahta tyoumltauml tekevien osuus tyoumlllisistauml vuonna 2010

Kuvio 2 Kahta tyoumltauml tekevien sekauml naisten ja miesten osuudet tyoumlllisistauml vuonna 2010

1 6

1 4 1 2 21 2

1 0

8 7 5 7 3 7 3 6 8 6 8 6

4 9 4 8 4 6 4 3 4 14 3 5 2 9 2 7 2 6

2

0

K e s k i arvo

N a i s e t

M i e h e t

Laumlhde EU-SILC 2010

Eurooppalaiset elinolot

208

Yksittaumlisistauml maista kahden tyoumln tekeminen oli vuonna 2010 yleisintauml Norshyjassa jossa yli 12 prosentilla tyoumlllisistauml oli toinen tyoumlpaikka Ruotsissa Tanskassa ja Alankomaissa osuudet olivat yli 7 prosenttia Myoumls Saksassa ja Itaumlvallassa osuudet ovat keskimaumlaumlraumlistauml suurempia Vaumlhaumlisintauml kahden tyoumln tekeminen oli puolestaan Portugalissa Espanjassa ja Italiassa Naumlyttaumlauml siis siltauml ettauml kahden tyoumln tekeminen olisi yleisempaumlauml pohjoismaista hy vinvointimallia edustavissa valtioissa Suomea lukuun ottamatta Har vinaisinta kahden t youmln tekeminen puolestaan on Etelauml-Euroopassa Roualtin (2002) mukaan kahden tyoumln tekemisen yleisy ys Pohjoismaissa voi selittyauml sillauml ettauml niissauml sosiaaliturvan piiriin paumlaumlsy maumlaumlraumlyty y kansalaisuuden perusteella toisin kuin esimerkiksi mannermaisessa mallissa jossa sosiaaliturvan painopiste on tyoumlsuhteen perusteella muodostuvassa vakuutussuhteessa Etelauml-Euroopan maissa sosiaaliturva perustuu paumlaumlasiassa myoumls ansiotyoumlhoumln Roualtin mielestauml sosiaaliturvan universalismilla voi olla merkitystauml mahdollisuuksille liikkua tyoumlmarkkinoilla ja yhdistellauml useampaa tyoumltauml (ks myoumls Arts ja Gelissen 2002)

Sosiaaliturva- ja verojaumlrjestelmillauml on myoumls erityinen yhteys naisten tyoumlllishysy yteen Yksiloumlllinen sosiaaliturva on yhteydessauml naisten korkeaan tyoumlllisy yteen (esim Daly 2000 Dingelday 2001) Tarkastelun kohteina olevissa maissa naiset tekevaumlt keskimaumlaumlrin yleisemmin kahta tyoumltauml kuin miehet Vaik ka naisia on vaumlhemmaumln tyoumlllisinauml kuin miehiauml on heidaumln maumlaumlraumlnsauml kahta tyoumltauml tekevistauml jopa hieman suurempi kuin miesten Maiden vaumllillauml on taumlssaumlkin suhteessa eroja Kahden tyoumln tekeminen on yleisempaumlauml naisilla kuin miehillauml kahdeksassa maassa muun muassa Alankomaissa Saksassa ja Ranskassa Pohjoismaissa sen sijaan kahden tyoumln tekeminen on miehillauml yleisempaumlauml kuin naisilla Norjassa Tanskassa ja Suomessa Suurimmat erot miesten ja naisten vaumllillauml kahden tyoumln tekemisessauml loumlyty vaumlt Ranskasta Isosta-Britanniasta ja Kreikasta Ranskassa ja Isossa-Britanniassa kahden tyoumln tekeminen on naisilla 2ndash3 prosenttiyksikkoumlauml yleisempaumlauml kuin miehillauml Kreikassa tilanne on juuri paumlinvastainen

Tarkasteluvuotenamme 2010 erityisesti etelaumleurooppalaiseen maaryhmaumlaumln kuuluvat maat kaumlrsivaumlt edelleen voimakkaasti Euroopan talouskriisistauml ja naumlissauml maissa tyoumlttoumlmy ys kasvoi edelleen Taumlllauml voi olla merkitystauml myoumls mahdollisuukshysiin tehdauml kahta tyoumltauml ja taumlmauml vaikuttaa myoumls maiden vaumllillauml havaittuihin eroihin Siksi on hy vauml katsoa kahden tyoumln tekemisen yleisy yden ohella myoumls muutoksen suuntaa eri maissa Taulukossa 1 kuvataan naisten ja miesten tyoumlllisy ysasteita (osuutena 16ndash 64-vuotiaasta vaumlestoumlstauml) vuonna 2010 ja tyoumlllisy ysasteiden muutosta vuosina 2005ndash2010 Yleinen kehityssuunta taumlllauml aikavaumllillauml on se ettauml naisten tyoumlllisy ys on kasvanut miesten vaumlhentyny t Naisten tyoumlllisy ys on vaumlhentyny t kuitenkin Suomessa2 ja Portugalissa joissa molemmissa kokoaikatyouml on naisille

2 On muistettava ettauml EU-SILC-aineiston tyoumlllisy ysasteet eivaumlt ole vertailukelpoisia tyoumlvoimatutkishymusten tyoumlllisy yskaumlsitteen kanssa Esimerkiksi Suomessa naisten tyoumlllisy ysaste nousi 04 prosentshytiyksik koumlauml vuosina 2005 ndash2010 kun se tutkimusaineistomme mukaan laski

Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa

209

ty ypillisempaumlauml kuin osa-aikatyouml Miesten tyoumlllisy ys on sen sijaan vaumlhentynyt useimmissa maissa Taumlssauml tutkimusaineistossa miesten tyoumlllisy ysaste nousi vain Isossa-Britanniassa Lisaumlksi muutokset monissa Keski-Euroopan maissa olivat hy vin pieniauml

Taulukko 1 Naisten ja miesten tyoumlllisyysasteet ja kahta tyoumltauml tekevien osuudet vuonna 2010 ja osuuksien

muutokset vuosina 2005ndash2010 prosenttiyksikkoumlauml

Maa

Tyoumlllisyysasteet Kahta tyoumltauml tekevien osuus

Naiset

Muutos prosenttishyyksikkoumlauml

Miehet

Muutos prosenttishyyksikkoumlauml

Naiset

Muutos prosenttishyyksikkoumlauml

Miehet

Muutos prosenttishyyksikkoumlauml

2010 2005ndash 2010 2010

2005ndash 2010 2010

2005ndash 2010 2010

2005ndash 2010

EU13 + Norja 582 50 701 ndash10 54 00 42 ndash02

Norja 693 37 748 ndash22 108 14 134 20

Ruotsi 701 17 742 ndash15 75 37 71 00

Suomi 609 ndash38 647 ndash27 45 19 54 21

Tanskaa 659 14 687 ndash52 67 ndash02 81 ndash05

Belgia 558 32 651 ndash31 41 04 50 02

Alankoshymaat 621 138 756 ndash02 81 ndash02 68 12

Itaumlvalta 577 10 735 ndash02 65 34 70 33

Ranska 596 08 665 ndash18 50 13 22 03

Saksa 629 125 726 ndash04 75 ndash29 61 ndash09

Iso-Britannia 645 57 731 69 54 ndash01 33 ndash02

Viro 518 30 663 ndash86 27 01 27 02

Italia 458 14 689 ndash10 31 02 28 ndash07

Kreikka 524 48 693 ndash45 28 ndash08 51 ndash20

Portugali 583 ndash22 687 ndash48 26 ndash16 26 ndash27

aTanskan muutostiedot vuosilta 2008ndash2010 koska taumltauml aikaisemmin Tanskasta ei ole tietoa toisen t youmln tekemishysestauml Laumlhde EU-SILC 2005ndash2010

Vuositasolla tarkasteltuna kahta tyoumltauml tekevien keskimaumlaumlraumlinen osuus laski tutkimusmaissa vuosina 2005ndash2007 mutta kaumlaumlntyi sen jaumllkeen kasvuun niin ettauml kahta tyoumltauml tekevien osuus vuonna 2010 saavutti naisten mutta ei vielauml miesten

Eurooppalaiset elinolot

210

kohdalla vuoden 2005 tilanteen Kahden tyoumln tekeminen on vaumlhentynyt erishytyisesti etelaumleurooppalaisilla miehillauml eli samoissa maissa joissa myoumls miesten tyoumlllisy ysaste aleni huomattavasti Toisaalta on myoumls maita joissa tyoumlllisy ys on vaumlhentynyt mutta kahden tyoumln tekeminen on lisaumlaumlntynyt kuten Suomessa (taushylukko 1) Kahden tyoumln tekeminen naumlyttaumlauml kuitenkin yleensauml olevan yhteydessauml tyoumlllisy yteen siten ettauml mitauml korkeampi on tyoumlllisy ys sitauml yleisempaumlauml on myoumls kahden tyoumln tekeminen (kuvio 3) Yhteys on naisten tyoumlllisy yden kanssa selvempi (R2 = 063) kuin miesten tyoumlllisy yden suhteen (R2 = 030)

Kuvio 3 Naisten ja miesten tyoumlllisyysaste ja kahta tyoumltauml tekevien osuus tyoumlllisistauml vuonna 2010

Naiset Miehet 14

12

10

8

6

4

2

0

Italia

Saksa

EU

Norja

Ruotsi

Suomi

Tanska

Belgia

Alankomaat

Itaumlvalta

Ranska Iso-Britannia

Espanja Kreikka

Portugali

14

12

10

8

6

4

2

0

EU

Norja

Ruotsi

Suomi

Tanska

Belgia

Alankomaat Itaumlvalta

Ranska

Saksa

Iso-Britannia Espanja

Italia

Kreikka

Portugali

45 50 55 60 65 70 75 55 60 65 70 75 80 85 y = 02822x ndash 1133 y = 04354x ndash 25078 Rsup2 = 06306 Rsup2 = 02971

Laumlhde EU-SILC 2010

Kahden tyoumln tekijaumlt henkiloumlkohtaisten ominaisuuksien ja tyoumlmarkkina-aseman mukaan

Kaikista kahta tyoumltauml tekevistauml tyoumlllisistauml joissa ovat mukana sekauml palkansaajat ettauml yrittaumljaumlt enemmistouml on miehiauml useimmissa maissa Naisten osuus on suurempi ainoastaan Saksassa Ranskassa ja Isossa-Britanniassa Alankomaissa ja Ruotsissa naisia ja miehiauml on suunnilleen yhtauml paljon kahta tyoumltauml tekevistauml tyoumlllisistauml

Taulukoissa 2a (s 212) ja 2b (s 213) on kuvattu kahta tyoumltauml tekevien naisten ja miesten jakaumat iaumln koulutuksen ja tyoumlmarkkina-aseman mukaan Kahta tyoumltauml tekevaumlt ovat keskimaumlaumlrin 42-vuotiaita mikauml on kaikkien tyoumlllisten keskishyikaumlauml hieman enemmaumln Maiden vaumllillauml loumly ty y eroja kahta tyoumltauml tekevaumlt ovat keskimaumlaumlrin hieman vanhempia Belgiassa Itaumlvallassa Ranskassa Saksassa Isossa-Britanniassa Kreikassa ja Portugalissa verrattuna kaikkiin tyoumlllisiin ja keskimaumlaumlrin hieman nuorempia kaikissa Pohjoismaissa Alankomaissa Italiassa

Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa

211

ja Espanjassa Valtaosa kahta tyoumltauml tekevistauml naisista ja miehistauml on parhaassa tyoumliaumlssauml eli kuuluu ikaumlryhmaumlaumln 25ndash54-vuotiaat

Vaikka kahta tyoumltauml tekevaumlt ovat heterogeeninen ryhmauml myoumls koulutustason mukaan on kahta tyoumltauml tekevissauml keskimaumlaumlrin koulutetumpaa vaumlkeauml sekauml naisten ettauml miesten keskuudessa Miehillauml kuudessa maassa neljaumlstaumltoista ja naisilla seitshysemaumlssauml maassa neljaumlstaumltoista korkea-asteen koulutetut muodostavat suurimman kahta tyoumltauml tekevien ryhmaumln Verrattuna kaikkiin tyoumlllisiin korkeasti koulutetut naumlyttaumlvaumlt tekevaumln yleisemmin kahta tyoumltauml eli ovat yliedustettuina kahden tyoumln tekijoumliden joukossa kaikissa muissa tarkastelun kohteena olevissa maissa paitsi Ranskassa Italiassa ja Kreikassa

Vaikka palkansaajat ovat ylivoimaisesti suurin kahta tyoumltauml tekevien ryhmauml itsensauml tyoumlllistaumljien osuus kahta tyoumltauml tekevistauml on laumlhes poikkeuksetta selvaumlsti suurempi kuin heidaumln osuutensa kaikista tyoumlllisistauml Kreikassa Italiassa ja Alankoshymaissa itsensauml tyoumlllistaumlvien osuus kahta tyoumltauml tekevistauml on kaksi tai jopa kolme kertaa suurempi kuin keskimaumlaumlrin Miehillauml itsensauml tyoumlllistaumljien osuus kahta tyoumltauml tekevistauml on selvaumlsti suurempi kuin naisilla Portugalia lukuun ottamatta

Kahta tyoumltauml tekevaumlt ilmoittavat yleisemmin tekevaumlnsauml osa-aikatyoumltauml kuin kaikki tyoumllliset Tutkimuksen kohdemaissa ero on keskimaumlaumlrin 9 prosenttishyyksikkoumlauml naisilla hieman enemmaumln ja miehillauml vain 5 prosenttiyksikkoumlauml Kahta tyoumltauml tekevistauml naisista 44 prosenttia ja miehistauml 11 prosenttia tekee osa-aikatyoumltauml Kaikkien tyoumlllisten keskuudessa vastaavat osuudet olivat 34 ja 6 prosenttia Osashyaikatyoumln enemmy ys kahta tyoumltauml tekevillauml oli erityisen suuri Ranskassa (laumlhes 30 prosenttiyksikkoumlauml) ja Espanjassa (runsaat 10 prosenttiyksikkoumlauml) Suomessa Ruotsissa ja Belgiassa osa-aikatyoumln yleisy ys oli kahta tyoumltauml tekevien keskuudessa yli 10 prosenttiyksikkoumlauml vain naisilla Suomessa ja Ruotsissa vastentahtoinen osa-aikatyouml ja osa-aikatyoumlttoumlmy ys ovatkin eurooppalaisittain keskimaumlaumlraumlistauml yleisempiauml (Haataja ym 2011) mikauml viittaisi siis usein kahden tyoumln tekemiseen pakkona Toisaalta Alankomaissa jossa koko naistyoumlvoimasta noin 70 prosentshytia tekee osa-aikatyoumltauml kahden tyoumln tekijoumlistauml osa-aikatyoumlntekijoumliden osuus on 12 prosenttiyksikkoumlauml pienempi Sen sijaan norjalaiset naiset tekevaumlt osa-aikatyoumltauml vaumlhemmaumln kuin naiset kaikissa tutkimusmaissa keskimaumlaumlrin ja osa-aikatyouml on harvinaisempaa kahta tyoumltauml tekevien keskuudessa kuin kaikilla tyoumlllisillauml

Kahta tyoumltauml tekevaumlt naiset tyoumlskentelevaumlt keskimaumlaumlrin useammin maumlaumlraumlshyaikaisissa tyoumlsuhteissa kuin yhtauml tyoumltauml tekevaumlt naiset Miehillauml vastaavaa eroa ei ole Kahta tyoumltauml tekevistauml naisista 15 prosenttia ja miehistauml 8 prosenttia tekee maumlaumlraumlaikaista tyoumltauml Yhtauml tyoumltauml tekevien tyoumlllisten keskuudessa vastaavat osuudet olivat 11 ja 9 prosenttia

Eurooppalaiset elinolot

212

Taul

ukko

2a

Kah

den

tyoumln

teki

jaumlt i

aumln k

oulu

tust

ason

ja ty

oumlmar

kkin

a-as

eman

muk

aan

nai

set

Norja

Ru

otsi

Su

omi

Tans

ka

Belg

ia

Alan

kom

aat

Itaumlva

lta

Rans

ka

Saks

a Is

o-Br

itann

ia

Espa

nja

Italia

Kr

eikk

a Po

rtug

ali

Ikauml

(ka

) 41

2

401

41

2

413

42

5

412

42

2

424

42

9

415

39

9

402

40

5

408

Ikauml 16

ndash24

7 14

6

9 2

8 6

5 3

10

4 4

-1

25ndash5

4 57

49

56

46

57

53

52

53

58

48

69

67

67

62

55ndash6

4 36

37

38

45

41

39

42

42

39

42

27

29

33

38

Koul

utus

Peru

sast

e 18

5

8 19

10

14

8

31

14

19

26

26

34

45

Kesk

iast

e 42

54

38

37

29

44

58

41

55

32

29

44

23

16

Kork

ea-a

ste

40

41

54

44

61

42

34

29

32

49

44

30

44

39

Tyoumlm

arkk

ina-

asem

a

Yritt

aumljauml

0 0

2 2

2 2

1 1

1 0

4 4

10

2

Itsen

saumlty

oumlllis

taumljauml

6

6 9

5 6

17

22

5 7

11

8 19

29

15

Palk

ansa

aja

91

94

88

93

93

80

78

93

93

89

88

75

58

83

Muu

0

-1

0 -

1 -

0 0

--

3 3

-

Tyoumls

uhde

Osa

-aik

atyouml

15

42

31

18

54

59

48

59

45

44

38

19

13

18

Maumlauml

raumlai

kain

en ty

ouml 8

18

10

-14

13

10

23

16

7

27

21

23

22

Maumlauml

raumlai

kais

ten

osuu

det s

uhte

utet

tu ta

uluk

ossa

t youmll

lisiin

eik

auml pa

lkan

saaj

iin

Laumlhd

e E

U-S

ILC

2010

Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa

213

Taul

ukko

2b

Kah

den

tyoumln

teki

jaumlt i

aumln k

oulu

tust

ason

ja ty

oumlmar

kkin

a-as

eman

muk

aan

mie

het

)

Norja

Ru

otsi

Su

omi

Tans

ka

Belg

ia

Alan

kom

aat

Itaumlva

lta

Rans

ka

Saks

a Is

o-Br

itann

ia

Espa

nja

Italia

Kr

eikk

a Po

rtug

ali

Ikauml

(ka

) 41

5

398

42

2

413

41

8

417

43

2

420

42

9

433

40

9

416

45

2

426

Ikauml 16

ndash24

7 12

6

5 1

9 5

5 4

9 4

3 1

3

25ndash5

4 58

53

54

59

62

51

47

58

54

48

64

58

51

55

55ndash6

4 35

35

40

36

37

40

48

37

42

44

31

39

48

42

Koul

utus

Peru

sast

e 18

11

13

15

11

17

10

19

11

18

23

26

34

58

Kesk

iast

e 44

55

49

41

36

40

51

40

52

34

25

43

39

15

Kork

ea-a

ste

38

34

38

44

53

43

39

42

38

48

53

30

27

27

Tyoumlm

arkk

ina-

asem

a

Yritt

aumljauml

6 3

11

9 4

5 7

7 0

6 2

9 12

11

Itsen

saumlty

oumlllis

taumljauml

12

12

9

7 10

25

19

12

8

18

14

23

37

5

Palk

ansa

aja

82

85

80

83

87

69

74

81

89

76

84

68

51

84

Muu

0

-1

--

1 1

--

1 0

0 -

Tyoumls

uhde

Osa

-aik

atyouml

3

14

8 6

17

20

16

31

6 16

14

4

7 2

Maumlauml

raumlai

kain

en ty

ouml 4

7 4

-3

8 5

16

8 2

15

11

13

11

Maumlauml

raumlai

kais

ten

osuu

det s

uhte

utet

tu ta

uluk

ossa

t youmll

lisiin

eik

auml pa

lkan

saaj

iin

Laumlhd

e E

U-S

ILC

2010

Eurooppalaiset elinolot

214

Kahden tyoumln tekemisessauml ammattiryhmittaumlisiauml eroja

Taulukoissa 3a (s 216) ja 3b (s 217) on tarkasteltu kahta tyoumltauml tekevien naisten ja miesten jakaumia ammattiryhmaumln mukaan Miehillauml kahden tyoumln tekeminen paikantuu selvaumlsti enemmaumln korkeaa koulutusta vaativiin ammattiryhmiin maasta riippumatta Kahta tyoumltauml tekevaumlt enemmaumln miehet jotka paumlaumltyoumlssaumlaumln tyoumlskentelevaumlt erityisasiantuntijoina ja asiantuntijoina3 Miehistauml naumlihin amshymattiryhmiin sijoittuu suhteellisesti suurempi osuus kahta tyoumltauml tekevistauml kuin kaikista tyoumlllisistauml Monessa maassa kahden tyoumln tekeminen on varsin yleistauml myoumls rakennus- korjaus- ja valmistustyoumlntekijoumliden keskuudessa

Naisilla kahden tyoumln tekijoumliden ammattir yhmittaumlisessauml jakautumisessa loumlyty y kaksijakoisuutta varsinkin Etelauml-Euroopan maaryhmaumlssauml mutta myoumls Ranskassa ja Saksassa Kahden tyoumln tekeminen on yleisintauml korkeaa koulutusta vaativissa erity isasiantuntijoiden ja asiantuntijoiden tehtaumlvissauml mutta myoumls vaumlhaumlistauml koulutusta vaativissa muissa tehtaumlvissauml4 Pohjoismaissa kahta tyoumltauml tekevien naisten suurin ryhmauml loumlyty y miesten tavoin erityisasiantuntijoiden ja asiantuntijoiden joukosta ja toinen yleinen ammattiryhmauml ovat palvelu- my yntishyja hoitotyoumlntekijaumlt Jaumllkimmaumliseen ryhmaumlaumln kuuluu paljon osa-aikatyoumltauml teshykeviauml Itaumlvallassa ja Saksassa naisten kahden tyoumln tekeminen on melko yleistauml erit yisasiantuntijoiden ja asiantuntijoiden ohella myoumls toimisto- ja asiakasshypalvelutyoumlntekijoumlillauml

Yhden aikuisen talouksissa eniten kahta tyoumltauml tekeviauml

Tyoumlntekijaumln perhety yppi voi vaikuttaa kahden tyoumln tekemiseen Perhety yppi voi joko lisaumltauml tai rajoittaa ajankaumlytoumlllisiauml mahdollisuuksia tehdauml kahta tyoumltauml Pienistauml lapsista ja muista hoivaa vaativista perheenjaumlsenistauml seuraa ajankaumlytoumln rajoitteita Toisaalta perheen toimeentulo saattaa edellyttaumlauml elannon hankkimista vaikka kahta tyoumltauml tekemaumlllauml Taumllloumlin julkisilla palveluilla on taumlrkeauml merkitys tyoumlssaumlkaumlynnin edellytyksenauml (ks Vaalavuon artikkeli taumlssauml teoksessa) Verratshytuna kaikkiin tyoumlllisiin kahden tyoumln tekijoumlistauml suhteellisesti suurempi osuus sijoittui lapsettomiin yhden ja kahden aikuisen kotitalouksiin Yksinhuoltajien ja kahden aikuisen lapsiperheissauml tilanne oli paumlinvastainen Tulos muuttuu kuishytenkin osittain kun tarkastellaan kahden tyoumln tekijoumliden osuuksia tyoumlllisistauml perhety ypeittaumlin (kuvio 4)

3 Kaikissa tarkastelun kohteena olevissa maissa keskimaumlaumlrin 71 prosenttia erityisasiantuntijoina tyoumlskentelevistauml miehistauml teki kahta tyoumltauml mikauml on suurempi osuus kuin miehillauml keskimaumlaumlrin

4 Muissa tehtaumlvissauml tyoumlskentelevistauml naisista keskimaumlaumlrin 82 prosenttia teki kahta tyoumltauml kun katsoshytaan kaik kia maita yhdessauml Yksittaumlisistauml maista mm Ranskassa muissa tehtaumlvissauml tyoumlskentelevistauml naisista 155 prosenttia teki kahta tyoumltauml

Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa

215

Kahden tyoumln tekeminen on yleisintauml sekauml yksin asuvien ettauml yksinhuoltashyjatalouksien tyoumlllisillauml olipa kyse naisista tai miehistauml mutta maiden vaumllillauml on jonkin verran eroa Yksinhuoltajatalouksissa kahden tyoumln tekeminen oli yleisemshypaumlauml kuin yksin asuvien talouksissa Norjassa Ruotsissa ja Ranskassa sekauml naisilla

Kuvio 4 Kahta tyoumltauml tekevien naisten ja miesten osuudet tyoumlllisistauml kotitaloustyypin mukaan vuonna

2010

Naiset

0 2 4 6 8

10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30

Yksin asuvat Yksinhuoltajat Lapseton pari Pari ja lapsia

Laumlhde EU-SILC 2010

EUEU

Alan

kom

aat

Alan

kom

aat

Itaumlva

ltaItauml

valta

Rans

kaRa

nska

Saks

aSa

ksa

Iso-

Brita

nnia

Iso-

Brita

nnia

Espa

nja

Espa

nja

Italia

Italia

Krei

kka

Krei

kka

Port

ugal

i Po

rtug

ali

0 2 4 6 8

10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30

Miehet

Norja

Ruot

si

Suom

i

Tans

ka

Belg

ia

Norja

Ruot

si

Suom

i

Tans

ka

Belg

ia

Yksin asuvat Yksinhuoltajat Lapseton pari Pari ja lapsia

Eurooppalaiset elinolot

216

Taul

ukko

3a

Kah

den

tyoumln

teki

joumlid

en ja

kaut

umin

en a

mm

attir

yhm

ittaumli

n n

aise

t

Amm

attir

yhm

auml No

rja

Ruot

si

Suom

i Ta

nska

Be

lgia

Al

anko

shym

aat

Itaumlva

lta

Rans

ka

Saks

a Is

o-Br

itann

ia

Espa

nja

Italia

Kr

eikk

a Po

rtug

ali

Joht

ajat

9

4 13

5

8 12

-

3 3

6 5

8 6

7

Erity

isas

iant

untij

at

16

25

28

21

29

24

24

13

19

14

26

16

33

23

Asia

ntun

tijat

23

19

17

24

21

27

22

13

27

26

12

22

6

9

Toim

isto

- ja

asia

kasp

alve

lushy

tyoumln

teki

jaumlt

4 7

-5

14

9 19

9

21

15

10

12

--

Palv

elu-

myy

nti-

ja

hoito

tyoumln

teki

jaumlt

23

22

13

23

6 14

10

11

14

25

20

15

9

-

Maa

nvilj

elijauml

t ym

6

-6

--

-11

3

--

--

17

-

Rake

nnus

-ko

rjaus

- ja

valm

istu

styouml

ntek

ijaumlt

9 8

10

9 7

4 -

-4

--

3 19

16

Pros

essi

- ja

kulje

tusshy

tyoumln

teki

jaumlt

7 7

6 5

4 3

-5

2 1

4 4

-18

Muu

t tyouml

ntek

ijaumlt

3 6

4 7

9 3

11

42

11

13

23

17

24

18

Puut

tuva

t luv

ut e

i hav

aint

oja

tai h

avai

ntom

aumlaumlrauml

n pi

enuu

dest

a jo

htue

n os

uutt

a ei

voi

da ra

por t

oida

Lauml

hde

EU

-SIL

C 20

10

Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa

217

Taul

ukko

3b

Kah

den

tyoumln

teki

joumlid

en ja

kaut

umin

en a

mm

attir

yhm

ittaumli

n m

iehe

t

Amm

attir

yhm

auml No

rja

Ruot

si

Suom

i Ta

nska

Be

lgia

Al

anko

shym

aat

Itaumlva

lta

Rans

ka

Saks

a Is

o-Br

itann

ia

Espa

nja

Italia

Kr

eikk

a Po

rtug

ali

Joht

ajat

11

5

19

7 14

17

10

8

10

13

9 7

15

7

Erity

isas

iant

untij

at

18

26

27

25

25

27

24

31

19

28

32

22

15

23

Asia

ntun

tijat

20

23

14

21

22

21

18

15

23

12

13

23

4

9

Toim

isto

- ja

asia

kasshy

palv

elut

youmlnt

ekijauml

t 3

3 -

-11

7

6 -

10

8 7

5 4

-

Palv

elu-

myy

nti-

ja

hoito

tyoumln

teki

jaumlt

13

11

-14

5

8 6

5 5

14

8 7

8 -

Maa

nvilj

elijauml

t ym

9

2 11

-

--

11

14

3 4

5 5

24

-

Rake

nnus

-ko

rjaus

- ja

valm

istu

styouml

ntek

ijaumlt

14

15

15

15

11

8 11

9

20

9 11

15

19

16

Pros

essi

- ja

kulje

tusshy

tyoumln

teki

jaumlt

11

11

9 7

5 6

5 9

6 3

14

8 5

18

Muu

t tyouml

ntek

ijaumlt

-4

-7

6 5

9 6

5 11

-

8 7

18

Puut

tuva

t luv

ut e

i hav

aint

oja

tai h

avai

ntom

aumlaumlrauml

n pi

enuu

dest

a jo

htue

n os

uutt

a ei

voi

da ra

por t

oida

Lauml

hde

EU

-SIL

C 20

10

Eurooppalaiset elinolot

218

ettauml miehillauml ja Saksassa yksinhuoltajanaisilla Yksinhuoltajanaisilla kahden tyoumln tekeminen oli harvinaisempaa kuin missaumlaumln muunty yppisissauml kotitalouksissa asuvilla naisilla Suomessa Belgiassa Isossa-Britanniassa ja Kreikassa Yksinshyhuoltajien valintoihin voivat vaikuttaa mahdollisuudet tehdauml kahta tyoumltauml Esishymerkiksi paumlivaumlhoitopalvelujen tarjonta lisaumlauml mahdollisuuksia hakeutua kahteen tyoumlhoumln mutta pienituloisuutta paikkaavat tai lasten hoitamista kotona tukevat tulonsiirrot vaumlhentaumlvaumlt tarvetta hakeutua kahteen tyoumlhoumln

Muista maista poiketen suomalaisilla yksin asuvilla miehillauml kahden tyoumln tekeminen oli harvinaisempaa kuin muunty yppisissauml kotitalouksissa asuvilla miehillauml Suomessa ja joissakin muissa maissa (ks myoumls Haatajan artikkeli taumlssauml teoksessa) yksin asuvat miehet ovat jakautuneet suhteellisen jyrkaumlsti pieni- ja hyshyvaumltuloisiin Pienituloisilla yksin asuvilla miehillauml naumlytti olevan ylipaumlaumltaumlaumln heikot tyoumlllistymismahdollisuudet joten taumllle ryhmaumllle myoumls toisen tyoumln hankkiminen on epaumltodennaumlkoumlistauml

Tyoumltunnit ja kokonaisansiot yhtauml ja kahta tyoumltauml tekevillauml

Tyoumltuntirajoitehypoteesin mukaisesti kahta tyoumltauml tekevillauml paumlaumltyoumln tyoumltuntishymaumlaumlraumln pitaumlisi olla pienempi kuin ainoastaan yhtauml tyoumltauml tekevillauml Taulukko 4 (s 220) osoittaa ettauml kahden tyoumln tekijoumlillauml keskimaumlaumlraumlisten tyoumltuntien maumlaumlrauml paumlaumltyoumlssauml on pienempi kuin niillauml tyoumlllisillauml jotka eivaumlt tee kahta tyoumltauml Taumlmauml paumltee sekauml naisiin ettauml miehiin joskin miehillauml ero on selvaumlsti pienempi Kaikkia maita katsottaessa ero on miehillauml keskimaumlaumlrin noin kolme tuntia kun naisilla kahta tyoumltauml tekevien keskimaumlaumlraumlinen viikkotyoumlaika paumlaumltyoumlstauml on liki viisi tuntia lyhyempi kuin vain yhtauml tyoumltauml tekevillauml naisilla Kuitenkin maiden vaumllillauml on taumlssauml suuria eroja miehillauml Pohjoismaissa ja joissakin Keski-Euroopan maissa erot kahta ja yhtauml tyoumltauml tekevien paumlaumltyoumln tyoumltunneissa ovat hy vin pienet kun taas Espanjassa Belgiassa ja Isossa-Britanniassa erot ovat noin viiden tunnin luokkaa Myoumls naisilla loumlyty y vaihtelua maiden vaumllillauml Etelauml-Euroopassa ero kahta tyoumltauml tekevien naisten ja yhtauml tyoumltauml tekevien naisten paumlaumltyoumln tyoumltunneissa on selvaumlsti keskiarvoa suurempi

Myoumls sukupuolten vaumllinen ero tyoumltunneissa on mielenkiintoinen kahta tyoumltauml tekevaumlt miehet tekevaumlt paumlaumltyoumlssaumlaumln keskimaumlaumlrin yhdeksaumln tuntia enemmaumln toumlitauml viikossa kuin kahta tyoumltauml tekevaumlt naiset Heidaumln keskimaumlaumlraumliset tyoumltuntinsa toisessa tyoumlssauml ovat myoumls 15 tuntia pidemmaumlt kuin naisilla Taumlmauml naumlyttaumlauml viitshytaavan siihen ettauml tyoumltuntirajoite ei ole kahden tyoumln tekemisen sy ynauml miehillauml keskimaumlaumlrin niin taumlrkeauml kuin naisilla vaikka taumlssaumlkin maiden vaumllillauml naumly ttaumlisi olevan eroja

Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa

219

Kun katsotaan kahta tyoumltauml tekevien yhteenlaskettuja tyoumltunteja sekauml paumlaumlshytyoumlstauml ettauml toisesta tyoumlstauml voidaan havaita ettauml viikoittaisten tyoumltuntien maumlaumlrauml on suuri Varsinkin kahta tyoumltauml tekevillauml miehillauml ylitty y yleisesti 48 tunnin raja joka on Euroopan unionin tyoumlaikadirektiivissauml (200388EY) saumlaumldetty ylaumlraja jota keskimaumlaumlraumlinen tyoumlaika seitsemaumln paumlivaumln jaksolla ylityouml mukaan lukien ei saisi palkansaajilla ylittaumlauml Vaikka direktiivi ei kata usean tyoumln tekemistauml sen alkuperaumlinen tavoite on rajoittaa liiallisen tyoumln maumlaumlraumlauml tyoumlntekijoumliden terveyden ja turvallisuuden vuoksi On naumlyttoumlauml siitauml ettauml pitkauml tyoumlaika vaikuttaa merkitshytaumlvaumlsti tyoumlntekijoumliden terveyteen5 ja turvallisuuteen ne tyoumllliset jotka tekevaumlt toumlitauml yli 48 tuntia viikossa ovat yli kaksi kertaa useammin sitauml mieltauml ettauml heidaumln terveytensauml ja turvallisuutensa ovat vaarassa tyoumln vuoksi (European Foundation 2008) Lisaumlksi pitkaumlauml tyoumlaikaa tekevaumlt ovat sitauml mieltauml ettauml heidaumln tyoumltuntishymaumlaumlraumlnsauml eivaumlt sovi yhteen heidaumln sosiaalisen elaumlmaumlnsauml ja perhevelvoitteidensa kanssa Koska kahta tyoumltauml tekevien tyoumlaika on varsin pitkauml he kohtaavat samoja tyoumln ja perheen yhteensovittamisen ongelmia kuin muut pitkaumlauml tyoumlaikaa tekevaumlt Bohlen ym (2004) mukaan kahden tyoumln tekemisellauml voi olla jopa suurempia turvallisuusvaikutuksia (johtuen tyoumlmatka-ajoista tehtaumlviin uudelleenorientoitushymisesta ja lisaumlaumlntyneestauml stressistauml) kuin pitkaumlauml tyoumlaikaa yhdessauml tyoumlssauml tekevillauml

Naisten keskimaumlaumlraumliset kokonaisansiot tyoumlstauml ovat pienemmaumlt kahta tyoumltauml tekevillauml

Myoumls keskimaumlaumlraumlisten kokonaisansioiden vertailu kahta ja yhtauml tyoumltauml tekevien kesken (ilman kontrollimuuttujia) antaa tukea sille ettauml naisilla tyoumltuntirajoite ja tulojen pienuus olisivat keskeisimpiauml motiiveja kahden tyoumln tekemiselle Kuviosshysa 5 (s 221) on esitetty keskimaumlaumlraumlisten kokonaisansioiden erotus yhtauml ja kahta tyoumltauml tekevien vaumllillauml Positiivinen erotus tarkoittaa sitauml ettauml yhtauml tyoumltauml tekevien keskimaumlaumlraumliset ansiot ovat suuremmat kuin kahta tyoumltauml tekevillauml Jos erotus on negatiivinen tilanne on paumlinvastainen Kuviosta kaumly ilmi ettauml valtaosassa maista kahta tyoumltauml tekevien naisten kokonaisansiot ovat keskimaumlaumlrin pienemmaumlt kuin yhtauml tyoumltauml tekevien naisten vaikka edellisten viikoittainen tyoumlaika on keskishymaumlaumlrin pidempi kuin jaumllkimmaumlisten6 Esimerkiksi Italiassa yhtauml tyoumltauml tekevaumlt naiset ansaitsivat vuodessa keskimaumlaumlrin 6 000 euroa enemmaumln kuin kahta tyoumltauml tekevaumlt vaikka viikkotyoumlajan perusteella he tekivaumlt vaumlhemmaumln tyoumltunteja kuin kahta tyoumltauml tekevaumlt naiset Poikkeuksen muodostavat ainoastaan Tanska Saksa ja Portugali joissa kahta tyoumltauml tekevien keskimaumlaumlraumliset kokonaisansiot olivat hieman suuremmat kuin yhtauml tyoumltauml tekevien naisten

5 Ks vaikutuksista ter veyteen myoumls White and Beswick (2003)

6 Tosin meillauml ei ole tiedossa kokonaistyoumlaikaa vuositasolla

Eurooppalaiset elinolot

220

Taulukko 4 Kahta ja yhtauml tyoumltauml tekevien keskimaumlaumlraumliset viikkotyoumltunnit sukupuolen mukaan

Maa

Kahta tyoumltauml tekevaumlt Yhtauml tyoumltauml tekevaumlt

Paumlaumltyoumln tunnit Toisen tyoumln tunnit Tunnit yhteensauml Paumlaumltyoumln tunnit

Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet

Norja 308 396 91 112 399 508 349 407

Ruotsi 272 339 106 128 378 467 303 356

Suomi 320 391 120 118 440 509 368 407

Tanska 333 387 68 89 402 476 351 395

Belgia 288 369 107 127 395 496 338 417

Itaumlvalta 311 425 107 128 418 553 349 430

Alankomaat 234 342 93 112 327 454 278 389

Ranska 233 335 121 135 354 470 354 415

Saksa 298 414 70 82 368 496 318 425

Iso-Britannia 289 372 97 107 386 479 322 423

Espanja 305 368 119 128 424 496 362 423

Italia 312 382 123 119 435 501 353 415

Kreikka 308 376 162 168 470 544 363 421

Portugali 311 388 155 157 466 545 383 417

Maat yht ka 293 387 100 115 393 502 341 419

Laumlhde EU-SILC 2010

Miesten tilanne on kaksijakoisempi Yli puolessa maista kahta tyoumltauml tekevien miesten kokonaisansiot ovat keskimaumlaumlrin suuremmat kuin yhtauml tyoumltauml tekevien Jo aiemmin tuotiin esille ettauml miehillauml toinen tyouml saattaa olla enemmaumln paumlaumltyoumln taumlydentaumljauml ja tulojen pienuus tai tyoumltuntirajoite ei ole yhtauml yleinen sy y toisen tyoumln tekemiseen kuin naisilla Taumllloumlin on todennaumlkoumlisempaumlauml myoumls se ettauml kahta tyoumltauml tekevillauml on suuremmat tulot kuin yhtauml tyoumltauml tekevillauml Aineiston mukaan miehille on myoumls yleisempaumlauml ettauml kuukausiansiot paumlaumltyoumlstauml ovat kahta tyoumltauml tekevillauml keskimaumlaumlrin suuremmat kuin vain yhtauml tyoumltauml tekevillauml (tuloksia ei ole raportoitu taumlssauml artikkelissa koska tarkastelu pystyttiin tekemaumlaumln vain osalle maista) Naisten kohdalla tilanne on toisinpaumlin

Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa

Kuvio 5 Keskimaumlaumlraumlisten kokonaisansioiden erotus yhtauml ja kahta tyoumltauml tekevillauml euroa vuodessa

eurov Naiset eurov Miehet 7 500 7 500 6 500 6 500 5 500 5 500 4 500 4 500 3 500 3 500 2 500 2 500

221 1 500 1 500 500 500

ndash500 ndash500 ndash1 500 ndash1 500 ndash2 500 ndash2 500 ndash3 500 ndash3 500 ndash4 500 ndash4 500

Nor

jaRu

otsi

Suom

iTa

nska

Belg

iaItauml

valta

Alan

kom

aat

Rans

kaSa

ksa

Iso-

Brita

nnia

Espa

nja

Italia

Krei

kka

Port

ugal

iEU

Nor

jaRu

otsi

Suom

iTa

nska

Belg

iaItauml

valta

Alan

kom

aat

Rans

kaSa

ksa

Iso-

Brita

nnia

Espa

nja

Italia

Krei

kka

Port

ugal

iEU

Laumlhde EU-SILC 2010

Kahden tyoumln tekemistauml selittaumlvaumlt tekijaumlt

Yksittaumlisten tekijoumliden vaikutusta naisten ja miesten kahden tyoumln tekemiseen eri maissa tutkittiin tilastollisten probit-mallien avulla7 Estimoitujen probitshymallien perusteella olemme laskeneet niin sanotut marginaalivaikutukset jotka kuvaavat yksittaumlisten tekijoumliden vaikutusta kahden tyoumln tekemiseen kun muiden havaittavissa olevien tekijoumliden vaikutus on kontrolloitu (ks liitetaulukot 1 s 230ndash232 ja 2 s 233ndash235)

Tulokset osoittavat ettauml maiden vaumllillauml esiinty y eroja siinauml mitkauml tekijaumlt vaikuttavat kahden tyoumln tekemiseen ja mihin suuntaan Samoin eroja loumly ty y myoumls miesten ja naisten vaumllillauml Tyoumlllisten ikauml sekauml koulutustausta vaikuttavat kahden tyoumln tekemiseen Saksassa Isossa-Britanniassa Italiassa ja Portugalissa parhaassa tyoumliaumlssauml olevilla tyoumlllisillauml naisilla on kahdesta viiteen prosenttiyksikkoumloumln suushyrempi todennaumlkoumlisy ys tehdauml kahta tyoumltauml kuin nuorilla (16 ndash24-vuotiailla) Naumlissauml maissa myoumls ikaumlaumlntyneet naiset tekevaumlt nuoria todennaumlkoumlisemmin kahta tyoumltauml Italiaa lukuun ottamatta Poikkeus taumlssauml on Ruotsi missauml nuorilla naisilla on suurempi todennaumlkoumlisy ys tehdauml kahta tyoumltauml vanhempiin ikaumlryhmiin verrattuna

7 Estimoimme myoumls probit-malleja joissa on huomioitu valikoituminen tyoumlllisy y teen (ns Heckman probit -malleja) Wa ld-testien perusteella paumlaumldy imme rapor toimaan tava l listen probit-ma llien tuloksia

Eurooppalaiset elinolot

222

Myoumls korkea koulutus naumlyttaumlauml lisaumlaumlvaumln kahden tyoumln tekemisen todennaumlshykoumlisy y ttauml monissa maissa sekauml naisilla ettauml miehillauml Miehillauml korkea-asteen koulutus lisaumlauml todennaumlkoumlisy yttauml tehdauml kahta tyoumltauml Ruotsissa Tanskassa Belgiassa ja Italiassa Tanskassa korkea-asteen koulutetuilla miehillauml on liki seitsemaumln prosenttiyksikkoumlauml suurempi todennaumlkoumlisy ys tehdauml kahta tyoumltauml kuin perusasteen koulutuksen saaneilla miehillauml

Kuten edellauml todettiin perhety ypillauml voi myoumls olla vaikutusta kahden tyoumln tekemiseen Yksinhuoltajanaisten naumlyttaumlauml olevan vaikeampi tehdauml useaa tyoumltauml verrattuna yksin asuviin naisiin Yksinhuoltajuuden vaikutus oli negatiivinen monessa maassa joskin tilastollisesti merkitsevaumlsti vain Suomessa Isossa-Britanniassa ja Kreikassa Samoin kotitalouden koko eli kotitalouden jaumlsenten lukumaumlaumlrauml naumlyttaumlauml naisilla vaumlhentaumlvaumln kahden tyoumln tekemistauml mutta jaumllleen tilastollisesti merkitsevaumlsti vain muutamassa maassa Miehillauml kahden tyoumln teshykeminen naumlyttaumlisi olevan vaumlhaumlisempaumlauml kotitalouksissa joissa on kaksi aikuista mutta ei alaikaumlisiauml lapsia verrattuna yksin asuviin mutta tilastollisesti merkitshysevaumlsti ainoastaan Norjassa Alankomaissa ja Saksassa

Tyoumln koko- tai osa-aikaisuudella on aikaisempien tutkimusten mukaan ollut vaikutusta kahden tyoumln tekemiseen siten ettauml osa-aikaisuus lisaumlauml toisen tyoumln tekeshymisen yleisy yttauml (esim Heineck 2009) Omien tulostemme mukaan osa-aikatyoumln tekeminen lisaumlauml miehillauml kahden tyoumln tekemisen todennaumlkoumlisy yttauml verrattuna kokoaikatyoumltauml tekeviin laumlhinnauml Keski-Euroopassa (Itaumlvalta Ranska ja Belgia) sekauml Italiassa Naisilla kahden tyoumln tekeminen yhdistyy selvaumlsti yleisemmin osashyaikatyoumln tekemiseen osa-aikatyoumln tekeminen lisaumlauml tilastollisesti merkitsevaumlsti naisten todennaumlkoumlisy yttauml tehdauml kahta tyoumltauml noin puolessa tarkastelluista maista (Suomi Ruotsi Belgia Itaumlvalta Ranska Espanja Portugali) Esimerkiksi Suoshymessa naisilla jotka tekevaumlt osa-aikatyoumltauml on 53 prosenttiyksikkoumlauml suurempi todennaumlkoumlisy ys tehdauml kahta tyoumltauml kokoaikatyoumltauml tekeviin verrattuna kun muut muuttujat ovat keskiarvoissaan

Naumliden maiden osalta tilastollisen mallin tulokset naumlyttaumlisivaumlt siis antavan tukea tyoumltuntirajoitteelle motiivina naisten kahden tyoumln tekemiseen jos osashyaikatyoumln yhdistaumlmistauml toiseen tyoumlhoumln pidetaumlaumln osoituksena tyoumlntuntirajoitteesta ja liian vaumlhaumlisistauml tyoumltunneista paumlaumltyoumlssauml Toisaalta taumlytyy muistaa ettauml osashyaikatyoumln yhdistaumlminen kahden tyoumln tekemiseen voi myoumls olla keino saavuttaa joustavuutta tyoumlaikajaumlrjestelyihin (Heineck 2009 Dickey ym 2011) Mielenkiinshytoisesti Norjassa ja Alankomaissa osa-aikatyoumlllauml paumlaumltyoumlnauml oli negatiivinen yhteys naisten kahden tyoumln tekemiseen

Naisilla (jotka monissa maissa tekevaumlt miehiauml yleisemmin maumlaumlraumlaikaista tyoumltauml) myoumls maumlaumlraumlaikainen tyouml yhdisty y useammin kahden tyoumln tekemiseen kuin miehillauml Tulosten mukaan tyoumlsuhteen maumlaumlraumlaikaisuus lisaumlsi kahden tyoumln tekemisen todennaumlkoumlisy yttauml tilastollisesti merkitsevaumlsti Suomessa Ruotsissa Alankomaissa Saksassa ja Italiassa Suurin vaikutus oli Ruotsissa jossa paumlaumlshy

Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa

223

tyoumlssaumlaumln maumlaumlraumlaikaisena tyoumlskentelevien naisten todennaumlkoumlisy ys tehdauml kahta tyoumltauml oli kuusi prosenttiyksikkoumlauml suurempi verrattuna pysy vaumlssauml tyoumlsuhteessa oleviin naisiin

Maumlaumlraumlaikaisissa tyoumlsuhteissa olevilla miehillauml on suurempi todennaumlkoumlisy ys tehdauml kahta tyoumltauml verrattuna pysy vissauml tyoumlsuhteissa oleviin ainoastaan Kreikassa Lisaumlksi kahdessa maassa (Belgiassa ja Isossa-Britanniassa) pysyvaumlssauml tyoumlsuhteessa olevilla on suurempi todennaumlkoumlisy ys tehdauml kahta tyoumltauml kuin maumlaumlraumlaikaisissa tyoumlsuhteissa olevilla Tyoumlsuhteen maumlaumlraumlaikaisuudella naumlyttaumlisi siis olevan vaumlshyhaumlisempi merkitys kahden tyoumln tekemiseen miehillauml kuin naisilla Taumlmauml viittaa siihen ettauml tyoumlsuhteen epaumlvarmuus ei ole miehillauml yhtauml merkittaumlvauml sy y kahden tyoumln tekemiseen kuin naisilla

Itsensauml tyoumlllistaumlminen lisaumlauml myoumls kahden tyoumln tekemistauml tilastollisesti mershykitsevaumlsti tyoumlllisillauml naisilla varsinkin Pohjoismaissa Kun muiden tekijoumliden vaikutus kontrolloidaan miehillauml itsensauml tyoumlllistaumlminen lisaumlsi kahden tyoumln tekeshymistauml tilastollisesti merkitsevaumlsti vain kolmessa maassa Belgiassa Alankomaissa ja Isossa-Britanniassa

Naisilla tilastollisen mallin tulokset vahvistavat kahden tyoumln tekijoumliden sijoitshytumisen ammattijakauman ylauml- ja alapaumlaumlhaumln Erityisasiantuntija- ja asiantuntishyjatehtaumlvissauml tyoumlskentely lisaumlauml tilastollisesti merkitsevaumlsti todennaumlkoumlisy yttauml tehdauml kahta tyoumltauml useissa maissa verrattuna johtotehtaumlvissauml tyoumlskenteleviin Todenshynaumlkoumlisy yttauml lisaumlauml vielauml yleisemmin tyoumlskentely vaumlhaumlistauml koulutusta vaativissa muissa tehtaumlvissauml Ryhmaumlaumln muut tehtaumlvaumlt kuuluvat muun muassa siivousalan ammatit joissa tyouml on usein osa-aikaista ja huonosti palkattua Pohjoismaissa ja Belgiassa kahden tyoumln tekeminen paikantuu naisilla myoumls palvelu- my ynti- ja hoitotyoumlhoumln joissa tehdaumlaumln yleisesti paljon osa-aikatyoumltauml Vastaavasti miehillauml erityisasiantuntijana tyoumlskentely lisaumlsi kahden tyoumln tekemisen todennaumlkoumlisy yttauml Keski- ja Etelauml-Euroopassa sekauml Isossa-Britanniassa mutta yllaumlttaumlen ei Pohjoisshymaissa Ruotsissa ja Tanskassa myoumls miehillauml paumlaumltyoumln tekeminen palvelu- my yntishyja hoitotyoumlntekijoumlinauml lisaumlauml kahden tyoumln tekemisen todennaumlkoumlisy yttauml Toisin kuin naisilla miehillauml kahden tyoumln tekeminen ei paikannu vaumlhaumlistauml koulutusta vaatishyviin muihin tehtaumlviin Poikkeuksen muodostaa ainoastaan Portugali

Tutkimme tilastollisessa mallissa myoumls kotitalouden itse arvioidun toishymeentulon vaikutusta kahden tyoumln tekemiseen lisaumlaumlmaumlllauml selittaumlviin muuttujiin indikaattorimuuttujan joka saa arvon yksi jos tyoumlllisen kotitalouden on erittaumlin vaikea tulla toimeen Naisilla vaikeudet toimeentulossa lisaumlsivaumlt tilastollisesti merkitsevaumlsti kahden tyoumln tekemistauml ainoastaan Espanjassa ja miehillauml Tanskassa Muutamissa maissa vaikutus oli paumlinvastainen (ks tarkemmin liitetaulukot 1 ja 2)

Eurooppalaiset elinolot

224

Kahden tyoumln tekeminen ei aina poista suhteellista koumlyhyysriskiauml

Kuten aiemmin jo tuotiin esille tyoumltuntirajoite ja taloudelliset tekijaumlt ovat useiden tutkimusten mukaan yleisin sy y kahden tyoumln tekemiseen Esimerkiksi Yhdysvalloissa kahden tyoumln tekijoumlistauml 38 prosenttia sanoi tekevaumlnsauml kahta tyoumltauml ansaitakseen lisaumlauml rahaa ja 26 prosenttia teki kahta tyoumltauml selvitaumlkseen menoista tai maksaakseen velkansa (Hipple 2010) EU-SILC-aineistossa kahden tyoumln motiiveja ei ole kysytty vastaajilta mutta aineisto sisaumlltaumlauml kotitalouksien tulojen ohella myoumls muita toimeentulosta kertovia muuttujia kuten koumlyhy yttauml mittaavan indishykaattorin ja vastaajien arvion siitauml riittaumlvaumltkouml kotitalouden tulot toimeentuloon

Kaumly taumlmme tutkimusaineiston valmista koumlyhy ysindikaattoria vertaillesshysamme kahta ja yhtauml tyoumltauml tekevien suhteellisia tulokoumlyhyysriskejauml (ks Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml kirjassa) Vertailemme erikseen tulokoumlyhy ysasteita niissauml kotitalouksissa joiden tyoumlllisissauml on mukana kahden tyoumln tekijoumlitauml ja niissauml kotitalouksissa joissa on vaumlhintaumlaumln yksi tyoumlllinen ja joiden tyoumllliset tekevaumlt vain yhtauml tyoumltauml Tulokset kaumlyvaumlt ilmi kuviosta 6

Tulosten mukaan kahden tyoumln tekeminen pienentaumlauml kotitalouksien koumlyshyhy ysriskiauml keskimaumlaumlrin 14 prosenttiyksikkoumlauml Vaikutus oli samansuuntainen laumlhes kaikissa etelaumlisen Euroopan maissa sekauml Keski-Euroopan maista Belgiassa ja Itaumlvallassa sekauml Isossa-Britanniassa Pohjoismaissa ja erityisesti Alankomaisshysa kahta tyoumltauml tekevien kotitalouksien tulokoumlyhy ysriski oli muiden tyoumlllisten talouksien tulokoumlyhy ysriskiauml suurempi Osa-aikatyoumln yleisy ydestauml tunnetussa Alankomaissa tulokoumlyhy ysriski oli huomattavasti suurempi niissauml kotitaloukshysissa joissa oli kahden tyoumln tekijoumlitauml kuin muiden tyoumlllisten talouksissa Muissa maissa erot olivat hy vin pienet

Kuvio 6 Tyoumlllisten kotitalouksien suhteellinen tulokoumlyhyysriski vuonna 2010

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

Kahta tyoumltauml tekevaumlt Muut tyoumllliset

EU

Norja

Ruot

si

Suom

i

Tans

ka

Belg

ia

Alan

kom

aat

Itaumlva

lta

Rans

ka

Saks

a

Iso-

Brita

nnia

Espa

nja

Italia

Krei

kka

Port

ugal

i

Laumlhde EU-SILC 2010

Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa

225

Tulokoumlyhy ystarkastelu tehtiin myoumls henkiloumltasolla vertailemalla kahta ja yhtauml tyoumltauml tekevien keskimaumlaumlraumlisiauml suhteellisia koumlyhy ysriskejauml erikseen naisille ja miehille (taulukko 5) Taumllloumlin taumlytyy huomioida ettauml kun tulokoumlyhy ysriski lasketaan kotitalouden kaumly tettaumlvissauml olevien tulojen avulla pienituloisuuden taustalla voivat olla muutkin kuin tyoumlntekijaumln ominaisuuksiin tyoumlpaikkojen lukumaumlaumlraumlaumln tai tyoumlsuhteen ty yppiin liitty vaumlt tekijaumlt

Taulukko 5 Kahta ja yhtauml tyoumltauml tekevien suhteellinen tulokoumlyhyysriski sukupuolen mukaan

Maa

Yhteensauml Ero Naiset Ero Miehet Ero

2 tyoumltauml

1 tyouml

Prosenttishyyksikkoumlauml

2 tyoumltauml

1 tyouml

Prosenttishyyksikkoumlauml

2 tyoumltauml

1 tyouml

Prosenttishyyksikkoumlauml

Norja 93 49 44 93 47 46 72 51 21

Ruotsi 135 67 68 135 64 71 97 70 27

Suomi 79 46 33 79 41 38 55 50 05

Tanska 112 71 41 112 64 48 89 79 10

Belgia 40 53 ndash13 40 48 ndash08 46 57 ndash11

Alankomaat 118 58 60 118 55 63 166 61 105

Itaumlvalta 47 57 ndash10 47 54 ndash07 38 59 ndash21

Ranska 100 76 24 100 72 28 109 79 30

Saksa 113 79 34 113 88 25 84 72 12

Iso-Britannia 46 74 ndash28 46 72 ndash26 44 76 ndash32

Espanja 162 135 27 162 117 45 103 148 ndash45

Italia 115 103 12 115 79 36 74 119 ndash45

Kreikka 162 142 20 162 114 48 193 164 29

Portugali 175 107 68 175 102 73 61 112 ndash51

EU15-maat ka 95 90 05 100 84 16 90 95 ndash05

Laumlhde EU-SILC 2010

Tulostemme mukaan kahta tyoumltauml tekevillauml naisilla on suurempi suhteellinen tulokoumlyhy ysriski kuin yhtauml tyoumltauml tekevillauml naisilla eli kahta tyoumltauml tekevaumlt naiset sijoittuvat koumlyhiin kotitalouksiin useammin kuin yhtauml tyoumltauml tekevaumlt kun tausshytatekijoumliden vaikutusta ei ole kontrolloitu Ainoastaan Belgiassa Itaumlvallassa ja Isossa-Britanniassa tilanne on paumlinvastainen Yksi tulkinta sille ettauml kahta tyoumltauml tekevaumlt naiset ovat useammin koumlyhistauml kotitalouksista on se ettauml kotitalouden pienituloisuuden vuoksi naiset joutuvat tekemaumlaumln kahta tyoumltauml Kuviosta 4 edellauml kaumlvi ilmi ettauml kysymys on usein yhden aikuisen talouksista

Eurooppalaiset elinolot

226

Miesten tulokoumlyhy ysriskeissauml kahta ja yhtauml tyoumltauml tekevien vaumllillauml on enemmaumln hajontaa Kahdeksassa maassa kahta tyoumltauml tekevillauml miehillauml on suurempi tuloshykoumlyhy ysriski kuin yhtauml tyoumltauml tekevillauml ja kuudessa maassa tilanne on toisin paumlin Huomiota kuitenkin kiinnittaumlauml se ettauml miehillauml erot kahta ja yhtauml tyoumltauml tekevien tulokoumlyhy ysriskeissauml ovat keskimaumlaumlrin pienempiauml kuin naisilla Esimerkiksi Suomessa kahta tyoumltauml tekevien naisten tulokoumlyhy ysriski on 38 prosenttiyksikkoumlauml suurempi kuin yhtauml tyoumltauml tekevillauml naisilla Miehillauml vastaava ero on vain puoli prosenttiyksik koumlauml

Johtopaumlaumltoumlkset

Taumlmaumln artikkelin tarkoitus on ollut selvittaumlauml usean tyoumln tekemisen yleisy y ttauml selittaumljiauml ja seurauksia kolmessatoista EU-maassa sekauml Norjassa Vaikka kahden tyoumln tekemisessauml on kyse varsin merkittaumlvaumlstauml tyoumlelaumlmaumln ilmioumlstauml kahden tyoumln tekemisen syihin ja selittaumljiin keskittynyttauml tutkimusta on tehty yllaumlttaumlvaumln vaumlhaumln ja olemassa oleva tutkimuskin on selvaumlsti keskittynyt muutamiin maihin kuten Yhdysvaltoihin ja Isoon-Britanniaan Maavertailuja ei ole juuri tehty

Tarkastelumme osoitti ettauml kahden tyoumln tekeminen on yleistynyt erityisesti viime vuosina Euroopassa ja erityisesti naisilla mutta kehitys ei ole kaikissa maissa ollut samanlainen Naumlyttaumlauml siltauml ettauml kahden tyoumln tekeminen on yleishysempaumlauml pohjoismaista hy vinvointiregiimiauml edustavissa valtioissa Suomea lukuun ottamatta Harvinaisinta kahden tyoumln tekeminen puolestaan on Etelauml-Euroopan maissa jotka edelleen vuonna 2010 kaumlrsivaumlt voimakkaasti talouskriisistauml Kahta tyoumltauml tekevaumlt osoittautuivat hy vin heterogeeniseksi ryhmaumlksi henkiloumlkohtaisten ominaisuuksiensa ja tyoumlmarkkina-asemansa perusteella paitsi maittain ja eri maiden kesken myoumls sukupuolen mukaan Yleisintauml maavertailussa oli se ettauml kahta tyoumltauml tekevaumlt olivat koulutetumpia kuin yhden tyoumln tekijaumlt heissauml oli runshysaasti asiantuntijatehtaumlvissauml toimivia ja he etenkin miehet olivat muita tyoumlllisiauml useammin itsensauml tyoumlllistaumljiauml Toisaalta naisten keskuudessa kahta tyoumltauml tekevien paumlaumltyouml oli useammin osa-aikainen ja maumlaumlraumlaikainen kuin yhden tyoumln tekijoumlillauml Miehillauml puolestaan naumlyttaumlauml olevan yleistauml se ettauml kahta tyoumltauml tekevien paumlaumltyouml on useimmiten pysy vauml ja kokoaikainen Kahden tyoumln tekijoumlitauml oli suhteellisesti yleisemmin yksin asuvien naisten ja miesten sekauml yksinhuoltajien keskuudessa kuin muunty yppisissauml kotitalouksissa

Aiemman tutkimuskirjallisuuden mukaan kahden tyoumln tekemisen taumlrkein motiivi on ollut liian pieni tyoumltuntimaumlaumlrauml paumlaumltyoumlssauml (tyoumltuntirajoite) ja siihen liitty vauml riittaumlmaumltoumln tulotaso Toisaalta esiin on noussut myoumls heterogeenisten toumliden motiivi jonka mukaan toista tyoumltauml voidaan tehdauml myoumls sen tarjoaman tyoumlty ytyvaumlisy yden tai kehittymismahdollisuuksien vuoksi Ensimmaumlinen motiivi

Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa

227

viittaa kahden tyoumln tekemiseen ennemminkin pakkona kun taas jaumllkimmaumlishynen motiivi omaan valintaan Tulostemme mukaan kahden tyoumln tekeminen ilmeni sekauml pakkona ettauml valintana naisilla kuitenkin miehiauml yleisemmin liian alhaisen tyoumltuntimaumlaumlraumln ja tulotason aiheuttamana pakkona ja miehillauml naisia useammin omaehtoisena valintana joka voi tarjota lisaumlauml tyoumlty yty vaumlisy yttauml tai kehittymismahdollisuuksia Naisilla on kuitenkin myoumls havaittavissa enemmaumln kaksijakoisuutta motiiveissa kuin miehillauml Mielenkiintoista on ettauml jakolinja menee selkeaumlmmin naisten ja miesten vaumllillauml eikauml niinkaumlaumln maaryhmien vaumllillauml

Tyoumltuntirajoitehypoteesin mukaisesti erityisesti naisten keskuudessa kahden tyoumln tekijoumlillauml keskimaumlaumlraumliset tyoumltunnit paumlaumltyoumlssauml olivat pienemmaumlt kuin niillauml tyoumlllisillauml jotka eivaumlt tee kahta tyoumltauml Naisilla pidemmaumlt tyoumlajat verrattuna yhden tyoumln tekijoumlihin eivaumlt myoumlskaumlaumln yleensauml tuota kahta tyoumltauml tekeville naisille miesshyten tapaan parempia kokonaisansioita Tilastollisesta mallista saatujen tulosten mukaan naisilla osa-aikatyoumln tekeminen lisaumlauml todennaumlkoumlisy yttauml tehdauml kahta tyoumltauml noin puolessa tarkastelluista maista Jos osa-aikatyoumln yhdistaumlmistauml toiseen tyoumlhoumln pidetaumlaumln osoituksena tyoumltuntirajoitteesta ja liian vaumlhaumlisistauml tyoumltunneista paumlaumltyoumlssauml tulosten voidaan tulkita antavan tukea sille ettauml naisille toisen tyoumln tekeminen on enemmaumln pakon sanelemaa naumlissauml maissa Toisaalta on myoumls mahshydollista ettauml osa-aikatyoumln yhdistaumlminen kahden tyoumln tekemiseen voi olla keino saavuttaa joustavuutta tyoumlaikajaumlrjestelyihin jolloin kyse ei ole pakosta Toisin kuin miesten kahta tyoumltauml tekevien naisten paumlaumltyouml on usein vaumlhaumlistauml koulutusta vaativia muita tehtaumlviauml joissa tulotaso on yleensauml alhainen ja toimeentulo niukshykaa jolloin toisen tyoumln tuoma lisaumltulo voi olla tarpeen

Lopputulokset yhtauml ja kahta tyoumltauml tekevien toimeentulonaumlkoumlkulmasta jakoivat maat kahteen suurin piirtein yhtauml suureen ryhmaumlaumln Noin puolessa tutkimuskohteena olevista maista kahta tyoumltauml tekevien tyoumlllisten kotitalouksien tulokoumlyhy ysriski oli suurempi Pohjoismaat mukaan lukien kuin vain yhtauml tyoumltauml tekevien Noin puolessa maista taas kahden tyoumln tekeminen joko alensi tulokoumlyshyhy ysriskiauml tai poisti koumlyhy yserot yhtauml ja kahta tyoumltauml tekevien tyoumlllisten talouksien vaumlliltauml Useimmissa maissa kaikki Pohjoismaat mukaan lukien kahta tyoumltauml tekevaumlt naiset asuivat yhtauml tyoumltauml tekeviauml useammin tulokoumlyhissauml kotitalouksissa Miehillauml tilanne oli kuudessa maassa paumlinvastainen Pohjoismaissa kahta tyoumltauml tekevaumlt miehet kuitenkin asuivat useammin koumlyhissauml kotitalouksissa kuin yhtauml tyoumltauml tekevaumlt joskin erot olivat melko pienet

Kahden tyoumln tekemisellauml voi toimeentulon ohella olla muitakin seurauksia tyoumlntekijoumliden kokemalle hy vinvoinnille ja elaumlmaumln hallinnalle mutta aineiston rajoitusten takia emme voineet tutkia kahden tyoumln tekemisen vaikutuksia tyoumlnshytekijoumliden kokemaan hy vinvointiin ja elaumlmaumlnhallintaan Aikaisempien tosin Eushyroopan ulkopuolella tehtyjen tutkimusten mukaan on havaittu ettauml kahta tyoumltauml tekevaumlt kokevat yhtauml tyoumltauml tekeviauml enemmaumln stressiauml ajankaumlytoumlstaumlaumln (time stressed) ja ettauml paumlaumlsy y yli kolmanneksella heistauml oli se etteivaumlt heidaumln tyouml- ja perheshy

Eurooppalaiset elinolot

228

vastuunsa olleet tasapainossa (Australian Bureau of Statistics 2009) Lisaumlksi on naumlyttoumlauml siitauml ettauml kahden tyoumln tekeminen rajoittaa henkiloumlkohtaisten suhteiden kehittymistauml kuntoilua ja vapaa-ajankaumlyttoumlauml sekauml haittaa terveyttauml (Warren ja Procter 2004) Toisaalta hy vinvointivaikutuksetkin voivat jakautua osin niiden syiden mukaan miksi kahta tyoumltauml tehdaumlaumln

Koska kahden tyoumln teko toimeentulon laumlhteenauml ja tyoumlmuotona on yleistyshymaumlssauml ja suurelle osalle (erityisesti naisia) kahden tyoumln tekeminen on taloudelshylinen pakko eikauml optimaalinen valinta olisi jatkotutkimuksessa kiinnitettaumlvauml huomiota etenkin kahden tyoumln tekemisestauml aiheutuviin hy vinvointihaittoihin sekauml mahdollisiin epaumlkohtiin niin tyoumlaikalainsaumlaumldaumlnnoumlssauml kuin sosiaaliturvashyjaumlrjestelmaumlssaumlkin sekauml siihen kuinka pitkaumlkestoista kahden tyoumln tekeminen on

Laumlhteet Abhayaratna J Nuch H Podbury T Part time employment The Australian experience Canberra The Productivity Commission Staff Working Paper 2008

Australian Bureau of Statistics People with more than one job Canberra Australian Bureau of Statistics (ABS) Australian Social Trends 42100 2009

Amueacutedo-Dorantes C Kimmel J Moonlighting behavior over the business cycle Economic Inquiry 2009 47 (4) 754ndash765

Arts W Gelissen J Three worlds of welfare capitalism or more A state-of-the-art report Journal of European Social Policy 2002 12 (2) 137ndash158

Averett SL Moonlighting multiple motives and gender differences Applied Economics 2001 33 (11) 1391ndash1410

Barnberry L Campbell I Multiple job holders in Australia Motives and personal impact Australian Bulletin of Labour 2012 38 (4) 293ndash314

Bell D Hart RA Wright RE Multiple job holding as a lsquohedgersquo against unemployment London Centre for Economic Policy Research CEPR Discussion Paper 1626 1997

Bohle P Quinlan M Kennedy D Williamson A Working hours work-life conflict and health in precarious and ldquopermanentrdquo employment Revista de Sauacutede Puacuteblica 2004 38 (Suppl) 19ndash25

Boumlheim R Taylor M And in the evening shersquos a singer with the band Second jobs plight or pleasure Bonn The Institute for the Study of Labour (IZA) IZA Discussion paper 1081 2004

Campbell I Pressing towards full employment The persistence of underemployment in Australia Journal of Australian Political Economy 2008 61 156ndash180

Daly MA Fine balance Womenrsquos labour market participation in international comparison Julkaisussa Scharpf FW Schmidt VA toim Welfare and work in the open economy Diverse responses to common challenges Oxford Oxford University Press 2000 475ndash510

Dickey H Watson V Zangelidis A Is it all about money An examination of the motives behind moonlighting Applied Economics 2011 43 (26) 3767ndash3774

Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa

229

Dingeldey I European tax systems and their impact on family employment patterns Journal of Social Policy 2001 30 (4) 653ndash672

European Foundation Revisions to the European working time directive Recent Eurofound research Luxembourg Eurostat European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions Background Paper 2008

Guariglia A Kim B The dynamics of moonlighting in Russia What is happening in the Russian informal economy Economics of Transition 2006 14 (1) 1ndash45

Haataja A Kauhanen M Naumltti J Underemployment and part-time work in the Nordic countries 2011 Helsinki Kela Online working papers 32 2011

Headey B Warren D Harding G Multiple job holders Who are they and how many hours do they work Julkaisussa Headey B Warren D Harding G toim Families incomes and jobs A statistical report of the HILDA Survey Canberra Commonwealth of Australia 2006 67ndash69

Heineck G The determinants of secondary jobholding in Germany and the UK Zeitschrift fuumlr Arbeitsmarkt Forschung 2009 42 (2) 107ndash120

Heineck G Schwarze J Fly me to the moon The determinants of secondary jobholding in Germany and the UK Bonn The Institute for the Study of Labour (IZA) IZA Discussion paper 1358 2004

Hipple SF Multiple jobholding during the 2000s Monthly Labor Review 2010 133 (7) 21ndash32

Kimmel J Conway KS Male labor supply estimates and the decision to moonlight Labour Economics 1998 5 (2) 135ndash166

Kimmel J Conway KS Who moonlights and why Evidence from the SIPP A Journal of Economy and Society 2001 40 (1) 89ndash120

Lilja R The problematic and unproblematic second job Helsinki Labour Institute for Economic research Discussion Paper 107 1991

Livanos I Zangelidis A Multiple job-holding among male workers in Greece Regional Studies 2012 46 (1) 119ndash135

OECD Employment outlook Paris OECD 2001

OECD Employment outlook Paris OECD 2011

Panos G Pouliakas K Zangelidis A The inter-related dynamics of dual job holding human capital and occupational choice Bonn The Institute for the Study of Labour (IZA) IZA Discussion paper 4437 2009

Paxson K Sichermann N The dynamics of dual job holding and job mobility Journal of Labor Economics 1996 14 (3) 357ndash393

Roualt S Multiple job holding and path-dependent employment regimes Answering the qualification and protection needs of multiple jobs holders Berlin Wissenschaftszentrum Berlin fuumlr Sozialforschung Arbeitsmarkt und Beschaumlftigung Discussion Paper FS I 02-201 2002

Warren J Procter L Analysis of interviews with people holding multiple jobs in the cafeacute and restaurant sector Taylor Baines Working Paper 7 2004

White J Beswick J Working Long Hours Sheffield Health and Safety Laboratory 2003

Eurooppalaiset elinolot

230

Liite

taul

ukko

1 S

elitt

aumlvie

n te

kijouml

iden

mar

gina

aliv

aiku

tuks

et k

ahde

n ty

oumln te

kem

isee

n p

robi

t-mal

lit n

aise

t

Norja

Su

omi

Ruot

si

Tans

ka

Belg

ia

Alan

koshy

maa

t Itauml

valta

Ra

nska

Sa

ksa

Iso-

Brita

nnia

Es

panj

a Ita

lia

Krei

kka

Port

ugal

i

Ikauml 25

ndash54

000

24(0

030

) 0

007

(00

16)

ndash00

617

(0

044

) ndash0

050

(00

46)

002

32(0

015

) ndash0

018

7(0

027

) ndash0

002

7(0

025

) 0

006

(00

16)

005

37

(0

011

) 0

0318

(0

010

) 0

027

(00

12)

002

2

(00

76)

ndash 0

0282

(00

72)

55ndash6

4 ndash0

010

(0

033

) ndash0

005

(00

16)

ndash00

92

(00

30)

ndash00

62(0

045

) 0

006

(00

169)

ndash0

027

(00

29)

001

42(0

030

) 0

0016

(00

17)

002

7

(00

13)

002

47

(00

13)

ndash00

137

(00

13)

000

77(0

008

) ndash

001

53

(00

08)

Koul

utus

taso

Kesk

iast

e 0

004

(00

21)

000

9(0

011

) 0

0289

(0

015

) 0

024

(00

13)

002

2

(00

08)

001

54(0

013

) 0

0129

(00

13)

ndash00

042

(00

08)

ndash00

004

(00

14)

ndash00

05(0

013

) 0

0177

(0

008

) 0

0023

(00

06)

ndash00

062

(00

13)

000

32(0

008

)

Kork

eashy

aste

0

0037

(00

23)

001

2(0

012

) 0

035

(00

18)

006

8

(00

19)

004

7

(00

13)

002

99

(00

169)

0

0462

(0

020

9)

000

74(0

012

) 0

0177

(00

17)

001

76(0

014

) 0

0068

(00

08)

001

4(0

09)

ndash0

002

(00

17)

004

37

(00

231)

Perh

etyy

ppi

2 ai

kuis

taja

ala

-ikaumli

siauml

laps

ia

ndash00

229

(00

37)

ndash00

04(0

024

) ndash0

032

4(0

030

) ndash0

014

(00

33)

ndash00

179

(00

24)

ndash00

47(0

037

) ndash0

025

4(0

026

) ndash0

000

3(0

016

8)

ndash00

57

(00

25)

ndash00

22(0

024

) ndash0

018

9(0

019

7)

ndash00

038

(00

13)

ndash00

29(0

028

) ndash0

007

(00

19)

Yksi

nshyhu

olta

ja

002

71(0

040

) ndash0

031

(0

018

) 0

0211

(00

34)

ndash00

07(0

034

) ndash0

016

0(0

024

8)

ndash00

20(0

041

) 0

0064

(00

26)

002

14(0

019

) ndash0

004

4(0

025

) ndash0

039

(0

021

) ndash0

019

7(0

019

) ndash0

006

3(0

013

) ndash0

045

(0

026

) ndash0

005

(00

21)

2 ai

kuis

ta

ei a

laik

aumlisi

auml la

psia

ndash0

031

2(0

028

) ndash0

017

(00

16)

ndash00

22(0

022

) ndash0

035

(00

23)

000

17(0

019

) ndash0

045

(00

30)

ndash00

159

(00

19)

ndash00

095

(00

12)

ndash00

548

(0

018

) ndash0

010

(00

98)

ndash00

24(0

017

) ndash0

005

(00

10)

ndash00

16(0

027

) 0

0068

(00

18)

Muu

per

heshy

tyyp

pi

ndash00

074

(01

10)

ndash ndash0

047

4(0

044

) 0

024

(00

81)

ndash ndash

ndash ndash0

028

1(0

028

) ndash0

070

(00

55)

005

6(0

117

) ndash

ndash ndash

ndash

Paumlaumlo

mat

ulot

0

0002

(0

000

1)

000

02

(00

009)

0

0001

(00

001)

ndash0

000

6(0

000

9)

000

08

(00

005)

0

0001

(00

004)

ndash0

000

02(0

000

4)

000

03

(00

001)

0

0002

(00

004)

ndash0

001

6(0

000

9)

000

07(0

000

5)

000

06(0

000

3)

0(0

000

8)

000

18

(00

01)

Kotit

alou

den

koko

0

0077

(00

089)

ndash0

001

5(0

005

) ndash0

002

9(0

007

5)

ndash00

17

(00

08)

ndash00

057

(00

065)

0

0117

(0

006

9)

ndash00

003

(00

07)

ndash00

045

(00

04)

000

98(0

007

0)

000

11(0

006

) ndash0

010

2

(00

04)

ndash00

0007

(00

035)

ndash0

013

(0

006

) ndash0

004

5(0

004

)

Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa

231

Norja

Su

omi

Ruot

si

Tans

ka

Belg

ia

Alan

koshy

maa

t Itauml

valta

Ra

nska

Sa

ksa

Iso-

Brita

nnia

Es

panj

a Ita

lia

Krei

kka

Port

ugal

i

Itsen

saumlty

oumlllis

taumljauml

0

0824

(0

031

7)

002

59

(00

12)

005

97

(0

021

) 0

032

(00

21)

002

42(0

017

) 0

0474

(0

022

) 0

0580

(00

58)

003

61

(00

162)

0

0289

(00

20)

003

56

(00

16)

000

9(0

009

) 0

0236

(0

068

) 0

006

(00

14)

001

27(0

013

)

Osa

-aik

aine

n ty

ouml ndash0

058

1

(00

167)

0

053

(0

011

) 0

029

(0

010

) ndash0

019

4(0

015

) 0

0282

(0

010

) ndash0

043

(0

013

) 0

0234

(0

011

) 0

0409

(00

07)

ndash00

028

(00

09)

001

26(0

008

) 0

0268

(00

06)

ndash00

10(0

070

) ndash0

004

(00

15)

002

62

(00

14)

Maumlauml

raumlai

kain

en

tyouml

003

38(0

030

) 0

036

(0

017

) 0

060

(0

017

) ndash

000

9(0

014

) 0

037

(00

21)

001

01(0

016

) 0

0077

(00

08)

003

86

(00

13)

002

64(0

022

) 0

0048

(00

07)

002

5

(00

078)

0

0171

(00

12)

000

5(0

010

)

Amm

atti

Erity

isshy

asia

ntun

tijat

0

066

(00

25)

003

4

(00

13)

002

89(0

024

8)

000

09(0

023

9 0

0452

(00

09)

000

30(0

017

8)

004

54

(00

26)

001

84(0

012

) 0

0014

(00

30)

000

9(0

013

) 0

0145

(00

132

ndash00

03(0

012

) 0

010

(00

28)

000

8(0

009

)

Asia

ntun

tijat

0

0070

(00

23)

001

76(0

011

7)

ndash00

058

(00

23)

000

29(0

023

) 0

0454

(00

109)

0

0472

(0

021

) 0

0313

(00

22)

000

25(0

010

3)

ndash00

185

(00

28)

003

5(0

015

) 0

0187

(00

14)

ndash00

02(0

011

) ndash0

019

9(0

025

) 0

0118

(00

13)

Toim

isto

- ja

asia

kasp

alve

shylu

tyoumln

teki

jaumlt

ndash00

028

(00

29)

ndash00

07(0

010

9)

001

58(0

026

) ndash0

009

(00

25)

003

30

(0

009

) 0

0092

(0

019

) 0

0261

(00

23)

000

85(0

011

) 0

0208

(00

299)

0

014

(00

12)

ndash00

071

(00

09)

ndash00

051

(01

18)

ndash00

291

(00

25)

002

60(0

017

)

Palv

elu-

m

yynt

i- ja

ho

itoty

oumlnshy

teki

jaumlt

004

71

(00

274)

0

008

(00

13)

002

40(0

025

) 0

072

(0

030

) 0

0372

(0

013

) 0

0397

(00

215)

ndash0

028

(00

212)

0

0097

(00

11)

ndash00

196

(00

28)

001

9(0

013

) 0

0047

(00

10)

ndash00

043

(00

12)

ndash00

168

(00

25)

001

45(0

012

)

Maa

nvilj

elijauml

tm

etsauml

tyoumln

shyte

kijauml

t ym

0

194

(0

097

4 0

0769

(0

037

) ndash0

021

2(0

038

) 0

081

(00

69)

007

54(0

090

) ndash

002

07(0

048

) 0

0883

(01

08)

ndash00

297

(00

51)

ndash ndash0

012

0(0

015

1)

000

6(0

028

) 0

0249

(00

50)

005

74(0

044

)

Rake

nnus

- ko

rjaus

- ja

valm

istu

sshyty

oumlnte

kijauml

t 0

0316

(00

56)

004

14(0

043

) 0

0177

(00

45)

ndash00

006

(00

46)

005

76(0

052

) ndash0

015

2(0

048

) ndash0

010

6(0

030

) 0

0163

(00

29)

005

98(0

048

) 0

028

(00

59)

ndash 0

0125

(00

27)

002

49(0

050

) ndash0

004

(00

10)

Liite

taul

ukko

1 ja

tkuu

Eurooppalaiset elinolot

232

Norja

Su

omi

Ruot

si

Tans

ka

Belg

ia

Alan

koshy

maa

t Itauml

valta

Ra

nska

Sa

ksa

Iso-

Brita

nnia

Es

panj

a Ita

lia

Krei

kka

Port

ugal

i

Pros

essi

- ja

kulje

tusshy

tyoumln

teki

jaumlt

004

87(0

066

) 0

024

(00

33)

002

05(0

038

) 0

016

(00

49)

009

35

(00

53)

002

24(0

040

) ndash

007

62

(00

33)

ndash00

278

(00

49)

002

2(0

031

) 0

0338

(00

35)

ndash00

61(0

149

) ndash

001

19(0

023

)

Muu

tty

oumlnte

kijauml

t 0

066

(00

44)

003

6

(00

17)

005

06

(00

34)

003

8(0

036

) 0

0690

(0

024

) 0

0935

(0

037

4)

003

40(0

028

) 0

108

(0

020

8 0

0157

(00

32)

005

7

(00

21)

001

28

(00

13)

001

88(0

016

1)

003

40(0

035

) 0

046

(0

019

8

Toim

iala

2 0

029

(00

42)

ndash00

03(0

030

) ndash0

126

(01

09)

ndash00

71(0

120

) ndash0

072

(07

19)

ndash00

973

(00

90)

ndash00

629

(00

71)

000

4(0

044

) ndash0

038

4(0

068

) ndash0

414

(01

86)

ndash00

45(0

047

) ndash0

012

8(0

018

) 0

0004

(00

31)

000

9(0

016

)

3 0

084

(0

038

) 0

0319

(00

28)

ndash01

56(0

107

) ndash0

047

(01

19)

ndash00

49(0

070

) ndash0

065

(00

88)

ndash00

53

(00

70)

000

21(0

042

) ndash0

031

9(0

067

) ndash0

421

(01

86)

ndash00

31(0

047

) 0

0042

(00

18)

000

6(0

026

) 0

029

(0

012

)

4 0

088

(0

036

) 0

004

(00

27)

ndash01

45(0

107

) ndash0

036

(01

18)

ndash00

49(0

070

) ndash0

046

(00

89)

ndash00

32(0

071

) 0

020

(00

42)

ndash00

155

(00

67)

ndash04

07(0

186

) ndash0

031

(00

47)

ndash00

05(0

019

) ndash0

003

(00

24)

001

19(0

011

)

5 0

081

(0

033

) ndash0

008

(00

25)

ndash01

54(0

106

) ndash0

045

(01

18)

ndash00

53(0

071

) ndash0

053

(00

89)

003

87(0

078

) 0

0385

(00

44)

000

1(0

096

) ndash0

416

(01

86)

ndash00

42(0

047

) ndash0

005

(00

19)

001

1(0

039

) 0

006

(00

12)

Eritt

aumlin

vaik

ea

tulla

toim

een

001

90(0

066

) ndash0

083

1

(00

34)

ndash00

16(0

034

) 0

089

(0

033

) ndash0

023

(00

29)

000

67(0

039

) ndash0

104

(0

042

) 0

023

(00

16)

003

6(0

027

) 0

025

(00

18)

002

28

(00

09)

000

6(0

078

) 0

013

(00

12)

ndash00

217

(00

16)

Hava

into

jen

lkm

5

483

5 24

2 3

039

2 49

6 4

991

2 21

5 4

785

5 48

3 3

297

4 99

6 6

410

2 28

5 1

937

Laumlhd

e E

U-S

ILC

2010

kes

kivi

rhee

t sul

uiss

a T

ilast

ollin

en m

erki

tsev

y ys

p lt

001

p lt 0

05

p

lt 0

1

Jatk

oa li

iteta

uluk

koon

1

Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa

233

Liite

taul

ukko

2 S

elitt

aumlvie

n te

kijouml

iden

mar

gina

aliv

aiku

tuks

et k

ahde

n ty

oumln te

kem

isee

n p

robi

t-mal

lit m

iehe

t

Norja

Su

omi

Ruot

si

Tans

ka

Belg

ia

Alan

koshy

maa

t Itauml

valta

Ra

nska

Sa

ksa

Iso-

Brita

nnia

Es

panj

a Ita

lia

Krei

kka

Port

ugal

i

Ikauml 25

ndash54

ndash00

068

(00

39)

ndash00

25(0

033

) 0

011

(00

29)

ndash00

50(0

046

) ndash

ndash00

199

(00

36)

001

69(0

018

) ndash0

005

(00

16)

003

17

(00

14)

ndash00

151

(00

18)

ndash00

90(0

019

) 0

007

(00

11)

004

0

(00

10)

ndash00

01(0

027

)

55ndash6

4 ndash0

040

(0

040

) ndash0

039

(00

33)

ndash00

12(0

029

) ndash0

062

(00

45)

ndash ndash0

038

(00

35)

000

35(0

022

) ndash0

003

(00

17)

003

35

(00

16)

ndash00

09(0

019

) ndash0

013

(00

20)

ndash00

05(0

012

) 0

0814

(00

30)

000

2(0

028

)

Koul

utus

taso

Kesk

iast

e 0

026

8(0

020

) 0

005

(00

11)

001

38(0

016

) 0

024

(00

13)

001

68(0

011

6)

001

39(0

013

) ndash0

011

(00

17)

000

2(0

006

) ndash0

010

3(0

019

) 0

003

(00

14)

000

9(0

006

) 0

0077

(00

05)

000

09(0

015

) 0

007

(00

11)

Kork

eashy

aste

0

033

(00

23)

ndash00

11(0

012

) 0

0549

(0

022

) 0

068

(0

019

) 0

0241

(0

012

) 0

0194

(00

167)

0

0046

(00

20)

000

28(0

006

) ndash0

000

2(0

021

) 0

011

(00

14)

000

91(0

006

) 0

0181

(0

008

) ndash0

003

(00

20)

000

6(0

013

)

Perh

etyy

ppi

2 ai

kuis

ta

ja a

laik

aumlisi

auml la

psia

ndash0

095

(0

039

) ndash0

003

(00

19)

004

48(0

030

) ndash0

014

(00

33)

ndash00

03(0

023

) ndash0

043

(00

30)

ndash00

04(0

023

) 0

0004

(00

09)

ndash00

07(0

022

) 0

0319

(0

012

) ndash0

002

7(0

013

) ndash0

018

(00

15)

005

89

(0

019

) ndash0

031

0(0

039

)

Yksi

nhuo

lshyta

ja

004

87(0

057

) 0

004

(00

44)

ndash00

263

(00

314)

ndash0

007

(00

34)

ndash00

34(0

030

) ndash0

011

(00

47)

ndash00

128

(00

38)

000

7(0

018

) ndash0

055

(00

19)

000

4(0

023

) ndash0

003

9(0

023

) 0

013

(00

37)

ndash ndash

2 ai

kuis

ta

ei a

laik

aumlisi

auml la

psia

ndash0

082

7

(00

30)

001

2(0

015

) 0

0091

(00

91)

ndash00

35(0

023

) ndash0

013

(00

17)

ndash00

43

(00

24)

ndash00

07(0

017

) ndash0

002

2(0

007

) ndash0

054

8

(00

18)

002

0

(00

09)

ndash00

01(0

011

) ndash0

019

(00

13)

002

11(0

014

) ndash0

039

3(0

037

)

Muu

per

heshy

tyyp

pi

008

8(0

157

ndash

ndash 0

024

(00

81)

009

0(0

126

) ndash

ndash ndash

ndash00

19

(00

57)

008

3(0

087

) ndash

ndash 0

1067

(00

91)

ndash

Paumlaumlo

mat

ulot

ndash0

000

1

(00

001)

0

0003

(0

000

1)

ndash00

007

(00

005)

ndash0

000

6(0

000

9)

ndash00

004

(00

006)

0

0001

(00

003)

ndash0

000

02(0

000

4)

ndash00

0006

(00

001)

0

0001

(00

002)

0

0008

(0

000

3)

000

04(0

000

6)

000

01(0

000

3)

ndash00

001

(00

015)

ndash0

007

1

(00

03)

Liite

taul

ukko

2 ja

tkuu

Eurooppalaiset elinolot

234

Norja

Su

omi

Ruot

si

Tans

ka

Belg

ia

Alan

koshy

maa

t Itauml

valta

Ra

nska

Sa

ksa

Iso-

Brita

nnia

Es

panj

a Ita

lia

Krei

kka

Port

ugal

i

Kotit

alou

den

koko

0

0174

(0

009

) 0

0118

(0

004

) ndash0

016

(0

009

) ndash0

017

(0

008

) ndash0

007

6(0

006

1)

000

35(0

006

5)

ndash00

003

(00

07)

000

1(0

002

) ndash0

002

6(0

006

1)

ndash00

067

(00

05)

ndash00

005

(00

03)

000

03(0

003

7)

ndash00

069

(00

07)

ndash00

037

(00

05)

Itsen

saumlty

oumlllis

taumljauml

0

0788

(00

26)

ndash00

07(0

012

) 0

016

(00

26)

003

2(0

021

) ndash0

004

9(0

017

) 0

0580

(00

15)

005

80(0

058

) 0

005

(00

08)

004

08

(00

17)

002

35

(00

09)

000

78(0

006

) 0

007

(00

04)

001

11(0

015

) ndash0

033

6(0

018

)

Osa

-aik

aine

n ty

ouml ndash0

064

(00

39)

002

3(0

017

) 0

0058

(00

30)

ndash00

194

(00

15)

005

48

(0

014

) 0

0072

(00

12)

002

34

(00

11)

004

03

(0

007

) 0

013

(00

16)

001

4(0

011

) 0

0489

(00

11)

000

07(0

014

) 0

0008

(00

31)

ndash

Maumlauml

raumlai

kain

en

tyouml

ndash00

295

(00

44)

001

8(0

028

) ndash

ndash ndash0

051

4

(00

25)

001

18(0

020

) 0

0101

(00

16)

ndash00

108

(00

07)

000

7(0

014

) ndash0

035

(0

020

) ndash0

004

(00

08)

001

13(0

007

) 0

0451

(0

019

) ndash0

005

(00

12)

Amm

atti

Erity

isshy

asia

ntun

tijat

0

007

(00

25)

007

4(0

013

) 0

0142

(00

22)

000

09(0

023

9 ndash0

007

(00

17)

001

18(0

015

) 0

0454

(0

026

) 0

0237

(0

010

) 0

0249

(00

17)

003

19

(00

14)

002

88

(00

11)

003

27

(0

009

) ndash0

033

6(0

032

) 0

0397

(00

25)

Asia

ntun

tijat

ndash0

010

8(0

022

) ndash0

005

(00

15)

002

0(0

023

) 0

0029

(00

23)

001

1(0

019

) 0

0132

(00

17)

003

13(0

022

) ndash0

000

01(0

008

) ndash0

019

4(0

021

) 0

0004

(00

10)

000

7(0

008

) 0

0182

(00

067)

ndash0

046

7(0

032

) 0

005

(00

18)

Toim

isto

- ja

asia

kasp

alve

shylu

tyoumln

teki

jaumlt

000

5(0

040

) ndash0

017

(00

21)

ndash00

121

(00

28)

ndash00

09(0

025

) ndash0

015

8(0

018

) 0

0210

(00

24)

002

61(0

023

) ndash0

009

(00

08)

ndash00

049

(00

21)

001

10(0

017

) ndash0

003

6(0

007

) 0

0004

(00

64)

ndash00

647

(0

028

) ndash0

011

9(0

013

)

Palv

elu-

myy

nshyti-

ja h

oito

tyoumln

shyte

kijauml

t 0

0265

(00

31)

001

4(0

024

) 0

0715

(0

036

) 0

072

(0

030

) ndash0

022

(00

21)

002

77(0

025

) ndash0

028

(00

212)

ndash0

002

9(0

010

) ndash0

030

3(0

019

7)

003

32(0

022

) ndash0

001

4(0

008

) 0

0052

(00

076)

ndash0

043

(00

27)

ndash00

133

(00

12)

Maa

nvilj

elijauml

t m

etsauml

tyoumln

teki

shyjauml

t ym

0

103

(00

57)

001

1(0

047

) ndash0

005

(00

37)

008

1(0

069

) 0

0168

(00

49)

ndash00

353

(00

23)

002

07(0

048

) 0

0079

(00

13)

ndash00

607

(00

578)

0

0124

(02

37)

002

8(0

047

) 0

0544

(0

028

) ndash0

024

(00

64)

006

5(0

033

)

Rake

nnus

-

korja

us- j

a va

lmis

tust

youmlnshy

teki

jaumlt

ndash00

185

(00

24)

ndash00

06(0

021

) 0

031

(00

28)

ndash00

006

(00

46)

ndash00

12(0

020

) ndash0

017

8(0

016

) ndash0

010

6(0

030

) ndash0

000

2(0

008

) ndash0

009

7(0

018

6)

ndash00

017

(00

11)

000

44(0

008

5)

000

53(0

006

6)

ndash00

322

(00

29)

ndash00

01(0

014

)

Jatk

oa li

iteta

uluk

koon

2

Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa

235

Norja

Su

omi

Ruot

si

Tans

ka

Belg

ia

Alan

koshy

maa

t Itauml

valta

Ra

nska

Sa

ksa

Iso-

Brita

nnia

Es

panj

a Ita

lia

Krei

kka

Port

ugal

i

Pros

essi

- ja

kulje

tusshy

tyoumln

teki

jaumlt

00

317

(00

32)

000

16(0

022

) 0

022

(00

31)

001

6(0

049

) ndash0

018

7(0

020

) ndash0

004

(00

18)

ndash 0

009

(00

10)

ndash00

41

(00

49)

ndash00

10(0

012

) 0

0139

(00

98)

000

73(0

007

) ndash0

056

(0

027

) 0

014

(00

16)

Muu

t tyouml

nteshy

kijauml

t ndash0

041

(00

47)

002

5(0

034

) ndash0

001

9(0

028

) 0

038

(00

36)

ndash00

25(0

019

) 0

030

(00

30)

003

40(0

028

) ndash0

001

8(0

097

) ndash0

010

(00

25)

00

138

(00

15)

ndash00

11(0

007

) 0

0157

(00

100)

ndash0

024

9(0

035

) 0

048

(00

27)

Toim

iala

2 ndash0

107

(00

82)

ndash00

33(0

050

) 0

012

(00

34)

ndash00

71(0

120

) ndash0

087

(0

051

) ndash0

149

(0

066

) ndash0

062

9(0

071

) ndash0

033

6(0

024

) 0

044

(00

28)

ndash00

60(0

050

) 0

0048

(00

19)

001

35

(00

07)

ndash00

70(0

084

) 0

0167

(0

010

)

3 ndash0

082

(00

82)

ndash00

38(0

049

) 0

0689

(0

036

) ndash0

047

(01

19)

ndash00

92

(00

50)

ndash01

41

(00

66)

ndash00

53

(00

70)

ndash00

377

(00

24)

002

3(0

028

ndash0

056

(00

49)

000

7(0

019

) 0

0159

(0

006

) ndash0

066

(00

82)

001

2(0

009

)

4 0

041

(00

87)

002

0(0

053

) 0

105

(0

042

) ndash0

036

(01

18)

ndash00

65(0

051

) ndash0

089

(00

68)

ndash00

32(0

071

) ndash0

008

3(0

024

) 0

040

(00

29)

ndash00

24(0

050

) 0

029

(00

21)

003

22

(0

09)

ndash0

070

(00

83)

002

92

(00

12)

5 ndash0

095

(00

80)

ndash00

48(0

049

) 0

040

(00

34)

ndash00

45(0

118

) ndash0

095

(0

052

) ndash0

103

(00

66)

003

87(0

078

) ndash0

003

6(0

026

) 0

057

(00

38)

ndash00

11(0

515

) 0

022

(00

25)

001

42(0

011

) 0

0062

(00

99)

001

00(0

024

)

Eritt

aumlin

vaik

ea

tulla

toim

een

ndash00

42(0

104

) 0

063

(00

38)

000

39(0

048

) 0

089

(0

033

) ndash0

039

(00

33)

000

57(0

050

) ndash0

104

(0

042

) 0

0163

(00

118)

ndash

ndash00

25(0

019

) 0

010

(00

09)

000

05(0

011

) ndash0

031

(0

014

) ndash0

011

3(0

012

)

Hava

into

jen

lkm

2

914

5 61

5 3

039

2 68

5 5

589

2 21

5 4

919

5 58

3 3

342

6 25

4 8

937

3 14

9 2

002

Laumlhd

e E

U-S

ILC

2010

kes

kivi

rhee

t sul

uiss

a T

ilast

ollin

en m

erki

tsev

y ys

p lt

001

p lt 0

05

p

lt 0

1

Elinolot ja elaumlkkeelle siirtyminen

Eurooppalaiset elinolot

Olli Kangas ja M Azhar Hussain 238 Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski Euroopassa

Ihmiselaumlmauml on taumlynnauml riskejauml Osa riskeistauml on taumlysin ennustamattomia osa toteutuu jollain todennaumlkoumlisy ydellauml tiet yssauml ihmisjoukossa osa on jokaisen vaumlistaumlmaumltoumln kohtalo Vanhenemisen ja kuoleman kohtaavat varmuudella kaikki Vanhenemme hetki kerrallaan emmekauml voi vaikuttaa omalla toiminnallamme taumlhaumln prosessiin Kuoleman todennaumlkoumlisy ys eri ikaumlryhmissauml voidaan matemaattishysesti mallintaa laskea riskit ja vakuuttaa ne Moniin muihin sosiaalisiin riskeihin naumlhden vanheneminen ndash tai itse asiassa siihen liitty vauml tyoumlky v yn menetys ja siitauml seuraava tulojen menetys ndash on helpompi vakuuttaa myoumls yksityisvakuutuksen keinoin Vaikka vanhuus onkin yksityisvakuutuksen keinoin vakuutettavissa kaikilla ei kuitenkaan ole varhaisen tyoumlky v yttoumlmy yden pienten tulojen ja monien muiden vastaavien syiden vuoksi kykyauml ja mahdollisuutta hankkia yksityisvakuushytusta Siksi julkisen vallan on tultava mukaan turvaamaan vanhuudesta johtuva tyoumlky vyn heikkeneminen ja tulojen menetys

Sosiaalipolitiikan varhaiskaudella julkisen vallan vaumlliintulo hoidettiin kershyjuuluvalla huutolaismarkkinoilla ja vaivaistaloilla Naumlistauml varhaisen perusturvan muodoista kehitettiin Pohjoismaissa kaikki kansalaiset kattava kansanelaumlkejaumlrjesshytelmauml Useimmissa muissakin maissa on toteutettu vaumlhimmaumliselaumlkejaumlrjestelmauml jonka tarkoituksena on ehkaumlistauml vanhuusiaumln koumlyhy yttauml Minimielaumlkkeiden tasosshysa on kuitenkin suuria maakohtaisia eroja Elaumlkkeen organisointitapa vaihtelee tasaelaumlkkeistauml tulovaumlhenteisiin ja tarveharkintaisiin suoritteisiin Myoumls ansioihin suhteutetut elaumlkkeet vaihtelevat suuresti maa- ja ryhmaumlkohtaisesti elaumlketasojen karttuma-aikojen ja -prosenttien rahoitusmallien sekauml etuuksien indeksoinnin mukaan Niin ikaumlaumln julkisen ja yksityisen yhteispeli (publicndashprivate mix) vaihshytelee Joissain maissa esimerkiksi Suomessa kollektiivisia lisaumlvakuutuksia tai markkinaperusteisia yksiloumlllisiauml vakuutuksia ei juuri ole (Kangas 2009) Toisissa maissa kuten vaikkapa Tanskassa ja Alankomaissa lisaumlelaumlketurvaa on hankittu runsaasti lakisaumlaumlteisen elaumlkkeen lisaumlksi (Immergut ym 2009 Ebbinghaus 2011) Kaikilla naumlillauml eri tekijoumlillauml on oma vaikutuksensa elaumlkelaumlisten toimeentuloon ja keskittyminen vain yhteen osatekijaumlaumln voi johtaa harhaisiin tuloksiin verrattaessa eri maiden elaumlkejaumlrjestelmiauml niiden tarjoaman turvan tasoa ja kustannuksia

Kangas ja Hussain Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski Euroopassa

239

Taumlllauml artikkelilla on kolme toisiinsa liitty vaumlauml tavoitetta 1) kuvata aiempaa laaja-alaisemmin elaumlketurvan tasoa Euroopan eri maissa 2) tarkastella elaumlkelaumlisshykoumlyhy yttauml Euroopassa ja 3) suhteuttaa elaumlketurva elaumlkelaumliskoumlyhy y teen ja katsoa mitkauml elaumlkejaumlrjestelmaumln piirteet parhaiten selittaumlvaumlt maakohtaisia koumlyhy yseroja Samalla arvioimme laajempien kolmeen eri tutkimussukupolveen kuuluvien laumlhestymistapojen toimivuutta elaumlkelaumliskoumlyhy yden selittaumljinauml

Vertailevan hyvinvointivaltiotutkimuksen kolme sukupolvea

Sosiaalipolitiikan moninaisuus on synnyttaumlnyt monimuotoisen kirjon erilaisia laumlhestymistapoja tutkia ja verrata eri maiden sosiaalipoliittisia malleja Hy vinshyvointivaltiotutkimuksessa on tavattu puhua tutkimuksen kolmesta sukupolvesta joista jokainen paikantaa ongelmia aiemmissa laumlhestymistavoissa ja vakaasti uskoo itse ylittaumlvaumlnsauml nuo ongelmat ja kuvaavansa sosiaalista todellisuutta edelshytaumljiaumlaumln paremmin Tarkastelemme tutkimuksessamme laumlhemmin naumlitauml kolmea sukupolvea jotka keskitty vaumlt 1) sosiaalimenoihin 2) sosiaalisiin oikeuksiin ja 3) julkisen ja yksityisen yhteispeliin

Ensimmaumlinen sukupolvi sosiaalimenot

Ensimmaumlisen sukupolven tutkimuksissa sosiaalipolitiikan (myoumls elaumlketurvan) hy vy yden osoittimena kaumlytettiin sosiaalimenoja Mitauml suuremmat sitauml parempi (Ringen ja Uusitalo 1992) Yksinkertaisin indikaattori oli elaumlkemenojen kansanshytuoteosuus Elaumlkemenot voivat kuitenkin olla kahdessa maassa hy vin erisuuruishyset vaikka naumlissauml maissa olisikin taumlsmaumllleen sama elaumlkejaumlrjestelmauml Menoihin vaikuttaa nimittaumlin elaumlkkeiden tason lisaumlksi elaumlkelaumlisvaumlestoumln maumlaumlrauml (Alestalo ja Uusitalo 1992 Kangas ja Palme 2007) Seuraava askel oli luonnollisesti suhteutshytaa elaumlkemenojen kansantuoteosuus vanhusten vaumlestoumlosuuteen jolloin maiden vaumllinen vertailukelpoisuus lisaumlaumlntyi Taumltauml menojen niin sanottua dekomponointia on kehitetty tarkemmaksi jolloin laskelmat tuottavat kohdistettua tietoa eri vaumlshyestoumlryhmille suunnatuista sosiaalimenoista Hy viauml esimerkkejauml sosiaalimenojen varhaisemmista dekomponoinneista ovat muun muassa Peter Floran (1986a ja b) toimittamissa kirjoissa olevat sosiaalimenolaskelmat joissa menojen kasvu hajotettiin (dekomponoitiin) vaumlestoumlllisiin tekijoumlihin (demographic component) ja jaumlrjestelmaumln anteliaisuutta (transfer component) koskeviin tekijoumlihin (ks myoumls OECD 1985 Saunders 1986 Alestalo ja Uusitalo 1992)

Eurooppalaiset elinolot

240

Perusidea oli suhteuttaa tietylle vaumlestoumlryhmaumllle suunnatut sosiaalimenot kyseisen ryhmaumln suuruuteen Esimerkiksi elaumlkelaumlisten kohdalla dekomponointi suoritettiin siten ettauml elaumlkemenojen osuus kansantuotteesta (elaumlkkeetBKT ) suhteutettiin elaumlkelaumlisten vaumlestoumlosuuteen (yli 65-vuotiaat koko vaumlestouml ) Vasshytaava dekomponointi voitiin myoumls tehdauml absoluuttisilla luvuilla suhteuttamalla absoluuttiset elaumlkelaumlistauml kohden lasketut elaumlkemenot henkeauml kohti laskettuun kansantuotteeseen ((elaumlkemenot (euro) elaumlkelaumlisten lukumaumlaumlrauml) BKT (euro) per capita) (Alestalo ja Uusitalo 1992 49) Myoumlhemmin taumlllaisia laskelmia on soveltanut muun muassa Francis Castles (esim 2004) OECDn tilastoihin pohjaavissa tutshykimuksissaan Dekomponoinnin perinne jatkuu vahvana myoumls Eurostatin (esim 2011) indikaattorilaskelmissa elaumlketurvan tasosta eri maissa Indikaattoreissa elaumlkelaumlisten keskimaumlaumlraumliset tulot on suhteutettu aktiivi-ikaumlisten keskimaumlaumlraumlisiin tuloihin Myoumls Suomessa Elaumlketurvakeskus tekee taumlmaumln tyyppisiauml korvaustasoshylaskelmia (esim Kautto 2011)

Toinen sukupolvi lakisaumlaumlteiset sosiaaliset oikeudet

Menoperusteista tarkastelua pidettiin kuitenkin liian suppeana Samoihin menoshytasoihin voidaan nimittaumlin paumlaumltyauml hy vin erilaisten elaumlkeratkaisujen kautta Menot voivat olla taumlsmaumllleen samat kahdessa maassa Ensimmaumlisessauml maassa kaikki yli 65-vuotiaat saavat universaalin tasasuuruisen kansanelaumlkkeen Toisessa taas maksetaan suuria ansiosidonnaisia elaumlkkeitauml vain tyoumlelaumlmaumlssauml mukana olleille osan vaumlestoumlauml jaumlaumldessauml ilman elaumlkkeitauml

Edellauml mainittuja ongelmia yritettiin ratkaista englantilaisen sosiologin TH Marshallin (1959) ajattelun innoittamana Marshallia seuraten tutkijat alkoivat kehittaumlauml sosiaalisten oikeuksien mittareita Ajatuksena oli mitata niitauml oikeuksia joita hy vinvointivaltio poliittisen paumlaumltoumlksenteon ja lainsaumlaumldaumlnnoumln kautta takaa kansalaisilleen Taumlmauml oli laumlhtoumlkohtana 1980-luvun alussa kaumlynnistyshyneessauml Tukholman yliopiston sosiaalitutkimuslaitoksen laajassa 18 OECD-maan sosiaalipolitiikkaa analysoivassa Social Citizenship Indicators Program (SCIP) -hankkeessa jota voidaan pitaumlauml sosiaalisten oikeuksien empiirisen tutkimukshysen uranuurtajana (ks Korpi 1980 Palme 1990 Kangas 1991 Wennemo 1994 Carroll 1999 Sjoumlberg 2000 Ferrarini 2003 Nelson 2003 SCIP 2012) Oikeuksia mitattiin erilaisin hypoteettisin mallilaskelmin Rakennettiin ty yppitapauksia joille oletettiin tulot ja tyoumlhistoria Ty y ppitapauksille laskettiin lakisaumlaumlteiset sosiaaliset oikeudet erilaisten sosiaalisten riskien (tyoumlttoumlmy ys sairaus tyoumlshytapaturma vanhuus) toteutuessa Elaumlketurvassa keskityttiin selvittaumlmaumlaumln mikauml lakisaumlaumlteisten elaumlkkeiden korvaustaso aktiiviaikaisiin tuloihin naumlhden eri maissa oli Myoumlhemmin samankaltaisia ty yppitapauslaskelmia on tehty Comparative Welfare Entitlements -projektissa (Scruggs ym 2014)

Kangas ja Hussain Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski Euroopassa

241

Kolmas sukupolvi kokonaiselaumlketurva

Toisen sukupolven laumlhestymistapa toi uuden naumlkoumlkulman 1990-luvun ja 2000-lushyvun alkupuolen vertailevaan hy vinvointivaltiotutkimukseen Mutta myoumls taumltauml naumlkoumlkulmaa kaumlytiin pian moittimaan liian rajoittuneeksi Rajoitteet liittyivaumlt teoreettisiin laumlhtoumlkohtiin ja tavoitteisiin mitata vain kansallisen lainsaumlaumldaumlnnoumln takaamia sosiaalisia oikeuksia Lakisaumlaumlteisiin etuuksiin keskittyminen rajasi ulkoshypuolelle kaikki vaihtoehtoiset keinot hankkia vanhuudenturvaa Taumllloumlin ei oteta huomioon eri maiden valtavaa kollektiivisten ja yksiloumlllisten vakuutusten kirjoa joka vaikuttaa ihmisten taloudelliseen tilanteeseen ja hy vinvointiin (Castles 1985 Castles ja Mitchell 1993) Vain lakisaumlaumlteisiin etuuksiin keskitty vaumlssauml vertailussa ne maat (yleensauml angloamerikkalaiset maat) jotka ovat rakentaneet sosiaalipolitiikshykansa useamman pilarin (lakisaumlaumlteiset kollektiiviset ja yksiloumllliset vakuutukset) varaan haumlviaumlvaumlt vertailussa niille maille joissa kaikki etuudet ovat lakisaumlaumlteisiauml (yleensauml Pohjoismaat) Niin ikaumlaumln ne maat joissa palkkaverotus on voimakkaan progressiivinen voittavat suhteessa kevyemmin verottaviin maihin1

Toinen moite liittyi siihen ettauml tarkastelupiste on kiinnitetty keskituloiseen palkansaajaan Keskivertopalkansaajan (average paid worker APW) etuuksien tarkastelu ei paljasta sitauml suurta maiden vaumllistauml vaihtelua joka eri tuloryhmille maksettavissa etuuksissa on Jossain maassa elaumlkejaumlrjestelmauml voi olla antelias pienituloisille jossain toisessa taas suurituloisille mutta keskivertopalkansaajashyryhmissauml etuudet saattavat naumlissauml kahdessa maassa olla taumlysin samat Jaumlrjestelmien tulonjako- ja koumlyhy ysvaikutukset ovat kuitenkin hy vin erilaiset Keskimaumlaumlriin katsova analy ysi ei naumlitauml vaikutuksia pysty havainnoimaan Maat saattavat taumllloumlin naumlyttaumlauml liian samankaltaisilta kun tulojakauman ala- ja ylaumlpaumlaumlhaumln kohdistuneita sosiaalietuuksia ei oteta vertailussa huomioon

Kolmanneksi feministinen kritiikki kohdistui siihen ettauml laskelmat heijastashyvat miehistauml palkansaajamallia mallinnukset rakentuvat liiaksi ty yppitapauksiin jotka sopivat paremmin miesten kuin naisten tyoumluriin ja palkkoihin (esim Lewis 1992 ja 2001 Orloff 1993 van Gerven 2008) Tarkastelemalla eri tuloryhmiauml saadaan paremmin esiin se sukupuolittunut todellisuus joka tyoumlelaumlmaumlaumln ja palkkaukseen kaikissa maissa liitty y

Vastaukseksi kritiikkiin kaumlytiin laskemaan etuuksien korvaustasoja useamshymalle tuloryhmaumllle (pieni- keski- ja suurituloiset) ja sisaumlllyttaumlmaumlaumln vertailuun

1 Oletetaan ettauml maissa A ja B kummassakin palk ka on 100 yksikkoumlauml ja kummassakin maassa veroton kansanelaumlke on 40 yksik koumlauml Bruttokorvaustaso naumlin ollen molemmissa maissa on 40 prosenttia Maassa A palkasta maksetaan veroa 10 prosenttia maassa B verokarhun kaumlpaumllauml kouraisee 30 prosenttia palkasta Vaik ka elaumlke on kummassakin maassa taumlydellisesti sama nettomaumlaumlraumliset kor vaustasot ovat varsin erilaiset 44 prosenttia maalle A ja 57 prosenttia maalle B Taumlstauml sy ystauml elaumlkkeiden kor vaustashysojen nettovertailussa korkean verotuksen Pohjoismaat parantavat asemiaan Verotuskaumly taumlnnoumlillauml on merkitys myoumls ajan yli tapahtuvissa vertailuissa Elaumlkkeiden nettomaumlaumlraumlisissauml korvaustasoissa tapahtuneet parannukset tai heikennykset saattavat johtua kokonaan verotuksen muutoksista eikauml parannuksilla ole suoranaista yhtey ttauml elaumlkepolitiikkaan

Eurooppalaiset elinolot

242

myoumls ei-lakisaumlaumlteisiauml elaumlkkeitauml ja sosiaaliturvaa Ennen muuta OECD on lukuisissa tutkimusjulkaisuissaan soveltanut taumlllaista rdquokolmannen sukupolvenrdquo laumlhestyshymistapaa ja mallittanut tuloryhmittaumlisiauml elaumlketasoja erilaisilla publicndashprivate shyyhdistelmillaumlaumln Pensions at a Glance on oivallinen esimerkki moniulotteisesta tutkimusotteesta johon sisaumllty vaumlt sekauml lakisaumlaumlteiset ettauml kollektiiviset ja yksiloumllshyliset lisaumlelaumlkkeet ja vertailuja elaumlketurvan tasosta eri tuloryhmissauml (heijastaen miesten ja naisten palkkaeroja) (esim OECD 2011a ja 2013)

Tutkimuksen tavoitteet

Artikkelin ensimmaumlinen tavoite on kuvata aiempaa laaja-alaisemmin elaumlketurvan tasoa Euroopan eri maissa Selvitaumlmme millaisen kuvan vertailevan hy vinvointishyvaltiotutkimuksen eri sukupolvien kaumly ttaumlmaumlt indikaattorit antavat EU-maiden elaumlketur vasta Keskeiset kysy mykset ovat kuinka paljon kuva muuttuu jos tarkastelemme eri tuloryhmiauml ja miten kollektiivisten lisaumlelaumlkkeiden huomioon ottaminen muuttaa naumlkemystauml elaumlketurvan tasosta eri tuloryhmissauml

Toinen tavoite on tutkia elaumlkelaumliskoumlyhy yden yleisy yttauml Euroopassa Taumlllaisia koumlyhy yden yleisy yttauml koskevia vertailuita on jo olemassa varsin paljon (esim Eurostat 2011 OECD 2011b ja OECD 2013) On olemassa myoumls asiaa koskevia kotimaisia tutkimusjulkaisuja (esim Ahonen 2011) Elaumlkelaumliskoumlyhy yden maumlaumlraumlauml koskeva jakso on laumlhtoumlkohta dynaamisemmalle tarkastelulle Taumlmaumln tutkimuksen kontribuutio aiempaan tutkimukseen on suhteellisen tulokoumlyhy ysriskin siirtymishysen tarkastelussa Valotamme mitauml tapahtuu erilaisissa siirtymissauml Miten tulot ja tulojen perusteella koumlyhaumlksi luokittuminen muuttuvat eri maissa kun ihmiset siirty vaumlt tyoumlstauml elaumlkkeelle Niin ikaumlaumln olemme kiinnostuneita siitauml miten useita vuosia elaumlkkeellauml olleiden tulokoumlyhy ysriski muuttuu ajan myoumltauml Voi nimittaumlin olla niin ettauml jossain maassa elaumlkkeen korvaustaso elaumlkkeen alkamisvuonna on korkea (henkilouml ei ole koumlyhauml vuonna t) mutta koska elaumlkkeitauml ei ole taumlysin indeksoitu seuraamaan yleistauml ansiotasokehitystauml niiden taso suhteessa vaumlestoumln mediaanituloon laskee ja henkilouml luokittuukin muutaman vuoden kuluttua elaumlkshykeelle siirtymisestaumlaumln koumlyhaumlksi (henkilouml on koumlyhauml vuonna t+n) Tarkastelemme lyhyesti myoumls sitauml miten puolison kuolema tai parisuhteen purkautuminen vaishykuttaa miesten ja naisten tulokoumlyhy ysriskiin (henkilouml on parisuhteessa vuonna t mutta elaumlauml yksin vuonna t+1)

Maiden vaumlliset erot tulonjaossa ja suhteellisissa tulokoumlyhy ysriskeissauml luetaan usein tulonsiirtojaumlrjestelmien ansioiksi tai syiksi Tulonsiirtojaumlrjestelmaumln toiminshyta on yksi tekijauml monimuotoisessa palapelissauml Tulonmuodostukseen vaikuttavat paljon myoumls sosiaalipalvelut (ks Vaalavuon artikkeli taumlssauml teoksessa) tyoumlmarkkishy

Kangas ja Hussain Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski Euroopassa

243

nat ja demografiset tekijaumlt miesten ja naisten tyoumlllisy ysasteet kotitalousrakenne ja vaumlestoumln ikauml On oletettavaa ettauml elaumlkelaumliskoumlyhy ys olisi pienempaumlauml kahden kuin yhden palkansaajamallin maissa Niin ikaumlaumln voidaan olettaa ettauml yksin asuminen lisaumlauml elaumlkelaumlisten koumlyhy ysriskiauml Voidaan myoumls otaksua ettauml niissauml maissa joissa on paljon iaumlkkaumlitauml elaumlkelaumlisiauml koumlyhy ys on yleisempaumlauml kuin elaumlkelaumlisrakenteeltaan nuoremmissa maissa Naumlin siksi ettauml vanhat elaumlkelaumlissukupolvet (ennen muuta naiset) eivaumlt ole siinauml maumlaumlrin kuin nuoremmat kohortit tehneet tyoumlelaumlkkeeseen oikeuttavaa ansiotyoumltauml Lisaumlksi heidaumln elaumlkkeensauml alkamisesta on kulunut jo pitkauml aika eikauml elaumlkkeitauml yleensauml taumlysimaumlaumlraumlisesti indeksoida vastaamaan yhteiskunnan yleistauml ansiokehitystauml Taumlmauml seikka on pienentaumlnyt pitkaumlaumln elaumlkkeellauml olleiden tulonsiirtojen reaaliarvoa Naumlmauml koumlyhy ystarkastelut muodostavat tutkimuksen keskeisimmaumln osan

Tutkimuksen kolmas tavoite on suhteuttaa erilaiset elaumlketurvan tasoa koskevat indikaattorit elaumlkepolitiikan tuotoksiin toisin sanoen tulokoumlyhy ysshyriskeihin Kysymme selittaumlvaumltkouml laaja-alaiset kolmannen tutkimussukupolven mittarit paremmin eroja suhteellisissa tulokoumlyhy ysriskeissauml eri maiden vaumllillauml kuin perinteisemmaumlt ensimmaumlisen sukupolven menoperusteiset tai toisen sushykupolven sosiaalisiin oikeuksiin liitty vaumlt mittarit Tarvitaanko laaja-alaisia eri tuloryhmien sosiaalietuja luotaavia ja yksityisiauml elaumlkkeitauml mallintavia mittareita vai riittaumlisivaumltkouml vanhat sosiaalimenolaskelmat tai minimielaumlketur van taso selittaumlmaumlaumln maiden vaumllisiauml eroja elaumlkelaumliskoumlyhy ydessauml Naumliltauml osin toistamme laajennetussa muodossa aiempaa tutkimusta (Kangas ja Palme 2000) Ennen kuin siirrymme selvittaumlmaumlaumln ja vertailemaan elaumlketurvan tasoja kuvaamme kaumlyttaumlmaumlmme aineistot ja menetelmaumlt

Aineisto ja menetelmaumlt

Taumlssauml tut k imu ksessa yhdistel laumlaumln tietoja eri aineistoista Sosiaalimenoista kaumlytaumlmme vuoden 2007 tietoja ja ne pohjautuvat Eurostatin (2011) ja OECDn (2011b) lukuihin Lakisaumlaumlteisen elaumlketurvan tasoa koskevat tiedot on saatu Tukholman yliopiston sosiaalitutkimuslaitoksen Social Citizenship Indicators Program2 -hankkeesta (SCIP 2012) Niiltauml osin kuin SCIP ei kata kaikkia elaumlkeshyturvan muotoja ja maita korvaustasot on saatu Matti Karin ja Jari Markwortin (2008) Sosiaaliturvajaumlrjestelmaumlt eri maissa -teoksesta sekauml Comparative Welfare Entitlements-tiedostoista (Kuitto ym 2012 Scruggs ym 2014) Palkkatiedot naumlishyhin laskelmiin on saatu OECDn (2012) nettilaskurista Kollektiivisia lisaumlelaumlkkeitauml

2 Ajantasaiset elaumlkkeiden korvaustiedot on saatu Tommy Ferrarinilta mistauml haumlnelle ja Tukholman projektiryhmaumllle lausumme kiitokset

Eurooppalaiset elinolot

244

koskevat tiedot on saatu Pensions at a Glance 2011 -julkaisun taulukoista (OECD 2011a) Kaikissa naumlissauml korvaustasovertailuissa laumlhtoumlkohta on samantapainen Ensiksi ty yppitapauksille lasketaan elaumlkeoikeudet olettaen tietty tyoumlura ja palkshykataso Sen jaumllkeen sekauml elaumlkkeet ettauml palkka verotetaan ja nettoelaumlke suhteuteshytaan elaumlkkeelle jaumlaumlmisvuoden nettopalkkaan Naumlin saatua suhdelukua (elaumlkkeen korvaus- eli kompensaatiotaso ilmaistuna prosenttiosuutena palkasta) kaumly tetaumlaumln elaumlkejaumlrjestelmaumln anteliaisuuden mittarina Toisen ja kolmannen tutkimusshysukupolven ero on siinauml ettauml edellinen keskittyi vain lakisaumlaumlteisiin elaumlkkeisiin kun taas kolmannessa tutkimusaallossa ollaan kiinnostuneita laskemaan edellauml kuvatulla tavalla myoumls kollektiivisten lisaumlelaumlkkeiden vaikutus

Elaumlkelaumlisten tulokoumlyhy ysanaly ysit on tehty vuosien 2004ndash2009 EU-SILCshyaineistoilla (aineiston tarkempi esittely Kainun ja Niemelaumln artikkelissa taumlssauml teoksessa) Tiedot sosiaalimenoista on esitetty vuoden 2007 mukaisina Taumlssauml tutkimuksessa t youmlssauml kaumly vauml vaumlestouml on rajattu yli 30-vuotiaisiin Alaikaumlrajan tarkoitus on rajata opiskelijat analy ysin ulkopuolelle Tyoumlssauml oleviksi on luokishyteltu kaikki ne jotka ovat ilmoittaneet olevansa koko- tai osa-aikatyoumlssauml (muutshytuja PL030 = 1 tai 2) Elaumlkelaumliset on maumlaumlritelty yhtaumlaumlltauml tyoumlmarkkina-aseman (PL030 = 5) ja toisaalta iaumln perusteella (henkilouml on yli 65 vuotta) Elaumlkelaumlisten osalta keskitymme yli 65-vuotiaisiin Vuosittaisissa tarkasteluissa (esimerkiksi vuosittainen suhteellinen tulokoumlyhy ysriski) kaumlytaumlmme poikkileikkausaineistoja Tyoumlmarkkina- ja tulokoumlyhy yssiirtymiauml analysoidaan paneeliaineiston avulla Tulot on muutettu vertailukelpoisiksi kaumly ttaumlmaumlllauml niin sanottua OECDn moshydifioitua ekvivalenssiskaalaa (ks tarkemmin Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa)

Asioiden vaumllisiauml yhteyksiauml maatasolla havainnollistetaan kahden muuttujan sirontakuviolla ja tekstissauml joskus myoumls numeerisesti korrelaatiokertoimella (r) Tilastolliset merkitsev y ydet ndash jos niitauml muuttujien vaumllisissauml yhteyksistauml loumlyty y ndash on merkitty taumlhdillauml seuraavalla tavalla = tulos on merkitsevauml 5 prosentin riskitasolla = tulos on merkitsevauml 1 prosentin riskitasolla ja = tulos on merkitsevauml 01 prosentin riskitasolla Eri elaumlkemittareiden yhtaumlpitaumlv y yttauml selvishytetaumlaumln aluksi paumlaumlkomponenttianaly ysilla Mallinnus tuottaa kolme ulottuvuutta (komponenttia) jotka vastaavat vertailevan tutkimuksen kolmea rdquosukupolveardquo Paumlaumlkomponenttien pohjalta muodostetaan summamuuttujat joita empiirisen tarkastelun lopussa kaumlytetaumlaumln hy vaumlksi selitettaumlessauml suhteellisen tulokoumlyhy ysriskin yleisy yttauml elaumlkelaumlisten keskuudessa Euroopan eri maissa Taumlssauml tarkastelussa kaumlyshytetaumlaumln logistista regressiomallia jonka avulla voidaan vakioida yksiloumlllisten (ikauml sukupuoli ja koulutustaso) sekauml kotitalouskohtaisten tekijoumliden (kotitalouden rakenne) vaikutus Tulokset esitetaumlaumln havainnollisina ja helposti tulkittavissa olevina sirontakuvioina

Kangas ja Hussain Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski Euroopassa

245

Elaumlkkeiden tason mittaaminen menotarkasteluista vapaaehtoisiin elaumlkkeisiin

Kuviossa 1 on havainnollistettu ensimmaumlisen tutkimussukupolven menopeshyrusteisia sosiaaliturvavertailuja Vasen asetelma esittaumlauml rdquobruttotilanteenrdquo toisin sanoen tilanteen jossa kokonaissosiaalimenot on suhteutettu vain bruttokanshysantuotteeseen (BKT) Kokonaissosiaalimenojen ja elaumlkelaumlisiin kaumly tetty jen sosiaalimenojen (elaumlkkeiden ja muiden elaumlkelaumlisille suunnattujen tulonsiirshytojen ja palveluiden osuus bruttokansantuotteesta luokka rdquoold agerdquo OECDn tietokannoissa) vaumllinen yhteys on vahva (korrelaatiokerroin r = 073) mikauml ilmentaumlauml yksinkertaisesti sitauml ettauml ikaumlperusteiset menot paljolti maumlaumlrittaumlvaumlt soshysiaalimenojen suuruutta Maiden vaumllillauml on kuitenkin suuria eroja siinauml miten menot jakaantuvat julkispalveluihin ja tulonsiirtoihin Pohjoismaissa kaumlytetaumlaumln suhteellisen paljon varoja palveluihin Erilaisten elaumlkelaumlisille suunnattujen palveluiden kansantuoteosuus on suurin Ruotsissa (n 25 prosenttia BKTsta) Norjassa ja Tanskassa (noin 2 prosenttia BKTsta) Suomi yhden prosentin menoshyosuudellaan on rajatapaus Skandinavian maiden ja Keski-Euroopan vaumllissauml Suomi on pohjoismaisen hy vinvointivaltiomallin koumlyhauml muunnelma perusversio ilman lisaumlvarusteita Pienimmaumlt palveluiden meno-osuudet ovat eraumlissauml Keski- ja Etelauml-Euroopan maissa jotka jaumlaumlvaumlt alle 01 prosentin Siinauml missauml Skandinavian maita voi luonnehtia julkispalveluvaltioiksi Vaumllimeren maat luokittuvat selkeiksi tulonsiirtovaltioiksi (ks Vaalavuon artikkeli taumlssauml teoksessa)

Kuvio 1 Elaumlketurvan taso sosiaalimenojen ja ikaumlsidonnaisten menojen perusteella (vasen kuvio) ja

keskimaumlaumlraumlisten ja ikaumlperusteisten sosiaalimenojen mukaan laskettu laskennallinen korvaustaso 15

Euroopan maassa 2007

a) b)

Sosiaalimenot osuus BKTsta Keskimaumlaumlraumlinen korvaustaso

300 70Ranska Ranska275 Ruotsi 65

Belgia Tanska ItaumlvaltaItaliaItaumlvalta250 Saksa 60Suomi Ruotsi

Portugali 55225 Espanja Norja ItaliaPortugaliEspanjaNorja Kreikka 50 Irlanti200 SaksaIso-Britannia SuomiAlanko-Alankomaat 45 Belgiamaat175 Irlanti Iso-Tanska Kreikka40 Britannia

25 50 75 100 125 20 30 40 50 60 70

Ikaumlperusteiset menot osuus BKTsta Laskennallinen korvaustaso

Eurooppalaiset elinolot

246

Kuvion 1a mukaan kaikkein anteliaimpia maita vanhusten suhteen naumlyttaumlishysivaumlt olevan Italia Ranska Ruotsi ja Itaumlvalta Naumlissauml maissa sekauml sosiaalimenot ettauml vanhuksiin (old age) kaumly tettyjen menojen bruttokansantuoteosuus ovat suurimmat Taumlllaista yleistarkastelua voidaan kuitenkin tehdauml hajottamalla (dekomponoimalla) menoeriauml pienempiin ryhmiin ja suhteuttamalla niitauml saajashyjoukon suuruuteen Kuvio 1b havainnollistaa menettelyauml Vaaka-akselin laskenshynallinen korvaustaso on saatu jakamalla elaumlkemenojen bruttokansantuoteosuus elaumlkelaumlisten vaumlestoumlosuudella Mittari toimii elaumlkejaumlrjestelmaumln anteliaisuuden yleisluontoisena osoittimena (vrt Alestalo ja Uusitalo 1992) Toinen verrannolshylinen tapa on suhteuttaa elaumlkelaumlisvaumlestoumln keskitulo aktiivivaumlestoumln keskituloon Naumlin saatu aggregoitu korvaustaso on esitetty kuvion 1b pystyakselilla Myoumls naumlmauml kaksi mittaria korreloivat positiivisesti (r = 068) ja samat maat (Ranska Itaumlvalta Italia ja Ruotsi) ovat kummallakin mittarilla anteliaita Yllaumlttaumlvaumlauml on ehkauml Alankomaiden ja oikeanpuoleisessa kuviossa myoumls Tanskan sijoittuminen keskimaumlaumlraumlisellauml korvaustasolla mitattuna viimeisten maitten joukkoon Kreikka on poikkeuksellinen tapaus sikaumlli ettauml kummankin kuvion x-akselilla se sijoittuu viiden anteliaimman maan joukkoon mutta y-akselin korvaustasomittauksessa se on suhteellisen kitsas Kreikan kummallisuuksiin joudumme palaamaan tuonnempana muutamaan otteeseen

Edellauml kuvatun kaltaisia sosiaalimenoihin pohjaavia laskelmia moitittiin aikanaan liian karkeiksi Valtaresurssiteorioiden mukaan esimerkiksi vasemshymistopuolueiden ndash joiden merkitystauml valtaresurssiteorioissa vahvasti painotettiin (Korpi 1978 ja 1980 Esping-Andersen 1985 ja 1990) ndash itsetarkoituksellinen tavoite ei suinkaan ole ollut kasvattaa sosiaalimenoja vaan taata kansalaisille sosiaalista turvallisuutta parlamentaarisen lainsaumlaumldaumlnnoumln kautta 1980-luvun alussa kaumlynshynistyneessauml Tukholman yliopiston sosiaalitutkimuslaitoksen Social Citizenship Indicators Program (SCIP) -hankkeessa elaumlketurvan tasoa alettiinkin mitata suhteuttamalla elaumlkkeet aktiiviaikaisiin tuloihin Hankkeessa tehtiin oletuksia keskimaumlaumlraumlisistauml tyoumlurista ja kansallisia elaumlkesaumlaumlntoumljauml hy vaumlksi kaumlyttaumlen oletetulle keskimaumlaumlraumliselle palkansaajalle (APW) laskettiin elaumlkeoikeudet kussakin maassa kunakin tarkasteluvuotena Keskimaumlaumlraumlisten APW-elaumlkkeiden lisaumlksi analysoishytiin mille tasolle minimielaumlke asettuu suhteessa keskimaumlaumlraumliseen palkkaan3

Kuviossa 2 on esitetty eraumlitauml keskeisiauml SCIP-aineistosta saatuja elaumlkejaumlrjestelshymaumln korvaustasotietoja vuodelta 2005 Vasemmassa kuviossa (2a) havainnollisteshytaan vaumlhimmaumliselaumlkkeen (joka Suomen kohdalla on taumlysi kansanelaumlke suhteessa nettomaumlaumlraumliseen keskipalkkaan) ja ty y ppitapauksena kaumly tetyn palkansaajan (40 vuoden tyoumlhistoria keskimaumlaumlraumlisellauml palkalla) taumlyttauml elaumlkettauml Kuviosta naumlky y

3 Lyle Scruggsin Welfare State Ent itlement Data (WSED) ta rjoaa SCIPn kanssa samanka lta isen sosiaalisten oikeuksien tiedoston joka SCIPn tavoin kattaa taumlrkeimmaumlt sosiaalivakuutusmuodot WSEDn tiedot on keraumltty vuosittain vuodesta 1960 laumlhtien SCIP-tiedot on keraumltty vuodesta 1930 alkaen viiden vuoden vaumllein

Kangas ja Hussain Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski Euroopassa

247

ettauml esimerkiksi Suomessa taumlyden tyoumlelaumlkkeen korvaustaso suhteessa keskipalkshykaan on 70 prosentin tietaumlmissauml ja taumlyden kansanelaumlkkeen suhde keskimaumlaumlraumliseen palkkaan on 30 prosentin luokkaa On esitetty (esim Korpi ja Palme 1998 Nelson 2004) ettauml ne maat jotka sosiaalipolitiikassaan ovat anteliaita keskituloisille ryhshymille ovat anteliaita myoumls huonotuloisille Taumlmaumln niin sanotun uudelleenjaon paradoksin mukaan ansioturvan ja perusturvan vaumllillauml on positiivinen yhteys Maissa joissa on hyvauml ansioturva on myoumls hy vauml perusturva Hyvaumlosaisten edut rdquovetaumlvaumltrdquo perusturvaetuudet yloumlspaumlin (Korpi ja Palme 1998) Toisaalta pienet ansiosidonnaiset edut merkitsevaumlt huonoja perusturvaetuja ansioturvan mi-nimitaso on perusturvaetuuksien enimmaumlistaso (Nelson 2003) Uudelleenjaon paradoksin mukaan vasemmassa kuviossa olevien maiden pitaumlisi ryhmittyauml vasemmalta alhaalta oikealle yloumls kulkevalle halkaisijalle mitauml paremmat ovat tyoumlelaumlkkeet sitauml parempi on minimiturva Taumlllaista yhtey ttauml ei kuitenkaan naumly tauml olevan Itse asiassa korrelaatio vaumlhimmaumlisturvan ja keskimaumlaumlraumlisen ansioturvan vaumllillauml on heikko Tulos on edellauml kuvatun uudelleenjaon paradoksin kannalta rdquovaumlaumlraumlnrdquo suuntainen (r = ndash 030) mitauml paremmat ansiosidonnaiset edut ovat sitauml heikompi on perusturva

Oikeanpuoleisessa kuviossa 2b puolestaan keskitytaumlaumln ansiosidonnaisiin etuuksiin Taumlssauml kuvassa pystyakseli edustaa taumlyttauml tyoumlelaumlkettauml ja vaaka-akseli taas kertoo kuinka korkealle lakisaumlaumlteisessauml elaumlkejaumlrjestelmaumlssauml elaumlkekatto eli maksimielaumlke on asetettu Maksimi on suhteutettu keskimaumlaumlraumliseen palkkaan Maissa joissa katto on hy vin korkealla (esim Kreikka) tai sitauml ei ole lainkaan (esim Suomi) maksimiarvoksi on keinotekoisesti merkitty 200

Kuvio 2 Minimielaumlke ja palkansaajan taumlysi elaumlke (kuvio a) sekauml palkansaajan taumlysi elaumlke ja maksimielaumlke

(kuvio b) suhteessa keskipalkkaan () eraumlissauml Euroopan maissa 2005

a) b)

Minimielaumlke Palkansaajan taumlysi elaumlke

55

50

45

40

35

30

25

Alankomaat

Belgia

Tanska Norja Itaumlvalta

RanskaIrlanti Italia

Suomi Saksa

Ruotsi Iso-Britannia KreikkaPortugali

Espanja

100

80

60

40

Kreikka

ItaliaEspanjaItaumlvalta SuomiBelgia

PortugaliNorja Ruotsi SaksaAlankoshy

maat Ranska Tanska Iso-Britannia

Irlanti

40 60 80 100 0 50 100 150 200

Palkansaajan taumlysi elaumlke Maksimielaumlke

Eurooppalaiset elinolot

248

Taumlyden tyoumlelaumlkkeen ja maksimietujen vaumllillauml on selkeauml yhteys Vahva tuloshysidonnaisuus tulohaitarin ylaumlpaumlaumlssauml liitty y suhteellisiin hy viin ansioetuihin myoumls keskituloisissa ryhmissauml (r = 079) Maksimi- ja minimietujen vaumllillauml sen sijaan on selkeauml negatiivinen yhteys (r = ndash 056) Suurituloisille anteliaissa jaumlrjestelmissauml ei aina riitauml solidaarisuutta pienituloisille ryhmille Myoumls Suomi naumlyttaumlauml kuuluvan taumlhaumln ryhmaumlaumln Itse asiassa Suomen kansanelaumlkkeen taso on varsin matala verrattuna moniin muihin Euroopan maihin Myoumls taumlmauml tulos on uudelleenjaon paradoksin vastainen

OECD on useissa hankkeissaan pyrkinyt laajentamaan sosiaalimeno- ja sosiaaliturvavertailuja Pensions at a Glance -julkaisu sisaumlltaumlauml vertailutietoja elaumlshyketurvan tasosta eri tuloryhmissauml (jotka heijastavat jossain maumlaumlrin myoumls miesten ja naisen palkkaeroja) ja ottaa huomioon sekauml lakisaumlaumlteiset ettauml kollektiiviset ja yksiloumllliset lisaumlelaumlkkeet (OECD 2011a) Keskeiset tulokset on tiivistetty kuvioon 3 josta ilmenee tulonsaajaryhmittaumlinen etuuksien vaihtelu OECD suhteuttaa elaumlkkeet kolmeen eri palk katasoon puolet maan keskipalkasta ansaitsevan pienipalk kaisen tuloihin (05APW) keskimaumlaumlraumliseen palkkaan (1APW) ja hy vaumltuloiseen (15APW) jonka ansiot ovat 15-kertaiset keskituloiseen naumlhden4

Yleensauml lakisaumlaumlteiset elaumlkkeet on rakennettu niin ettauml pienituloisten elaumlke suhteessa aiempaan palkkaan on suurin Kuviossa 3 (s 250) kaumlrjellaumlaumln pystyjanan ylaumlpaumlaumlssauml oleva neliouml kuvaa heidaumln tilannettaan Vastaavasti hy vaumltuloiset (janan alaosassa oleva ympyrauml) jaumlaumlvaumlt yleensauml alempiin korvaustasoihin Keskittyminen keskimaumlaumlraumliseen tulonsaajaan ja haumlnen etuuksiinsa (jotka kuviossa 3 on merkitty poikkiviivalla elaumlkkeiden hajontaa kuvaaviin pystyjanoihin) kaumltkee taakseen suuren maakohtaisen variaation Joissain maissa keskimaumlaumlraumliselle palkansaajalle tehdyt laskelmat kuvaavat suhteellisen hy vin myoumls muissa tuloluokissa olevien etuja Taumlllaisia maita aineistossamme ovat Suomi Itaumlvalta Saksa Kreikka Italia Portugali ja Espanja Taumllle ryhmaumllle on ty ypillistauml vahva ansiosidonnaisuus ja suhshyteellisen suuret maksimielaumlkkeet Elaumlkekatto on korkealla Elaumlkekaton vaikutus naumlkyy verrattaessa ylempaumlauml ja alempaa kuviota toisiinsa Alemmassa asetelmassa ovat mukana myoumls kollektiiviset lisaumlelaumlkkeet Edellauml mainittujen seitsemaumln maan tilanteeseen siirtyminen lakisaumlaumlteisistauml elaumlkkeistauml kokonaiselaumlketarkasteluun jossa lakisaumlaumlteisten elaumlkkeiden lisaumlksi mukana ovat myoumls kollektiiviset elaumlkkeet ei tuo oleellista muutosta

Muiden maiden keskimaumlaumlraumlisten lakisaumlaumlteisten elaumlke-etuuksien tarkastelu on harhainen eikauml paljasta elaumlketurvan suurta tuloryhmittaumlistauml vaihtelua eikauml sitauml kuinka voimakkaasti kuva eraumliden maiden elaumlketurvan tasosta muuttuu kun mukaan otetaan myoumls tyoumlmarkkinoilla sovitut kollektiiviset etuudet (ks myoumls Ebbinghaus 2011) Tanska Alankomaat Belgia Irlanti ja Iso-Britannia ovat

4 Koska elaumlkkeiden laskentatapa poik keaa jonkin verran OECDn ja SCIPn tietokannoissa kuvion 3 tiedot (vasen kuvio) eivaumlt ole taumlysin vertailukelpoisia kuvion 2 tietojen kanssa

Kangas ja Hussain Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski Euroopassa

249

esimerkkejauml taumlllaisesta tilanteesta Kuviosta selviaumlauml ettauml Tanskassa suurituloinen (15APW) saa ty ytyauml elaumlkkeeseen joka vastaa pariakymmentauml prosenttia haumlnen tyoumltuloistaan Kyseinen korvaustaso on yksi vertailtavien maiden heikoimmisshyta Sen sijaan pienipalkkaisen (05APW) korvaustaso on Tanskassa verrattain korkea Tanska havainnollistaa myoumls sitauml miten tilanne muuttuu oleellisesti kollektiivisten elaumlkkeiden huomioimisen myoumltauml Tanskan asema muihin maishyhin naumlhden paranee kaikilla tulotasoilla Pienituloisten elaumlketaso Tanskassa on muihin maihin naumlhden korkein keskituloisten kompensaatiot parhaimpien joushykossa ja suurituloisempienkin elaumlkkeet ovat keskimaumlaumlraumlisiauml eurooppalaisia etuja paremmat Kollektiivisten elaumlkkeiden huomioiminen ei vaumllttaumlmaumlttauml pienennauml tuloryhmien vaumllisiauml eroja Itse asiassa Tanskassa erot korvaustasoissa kasvavat siitauml sy ystauml ettauml huonotuloisen palkansaajan elaumlketurva naumlyttaumlisi huikeasti parantuvan kollektiivisten elaumlkkeiden myoumltauml Toisissa maissa ndash esimerkiksi Ruotsissa Norjassa ja Alankomaissa ndash erot tuloryhmien vaumllillauml supistuvat mikaumlli kollektiivielaumlkkeet otetaan huomioon Edellauml mainituissa seitsemaumlssauml vahvan ansiosidonnaisuuden maassa ei muutoksia tapahdu olivatpa tyoumlmarkkinapohjaiset elaumlkkeet mukana tai eivaumlt

Suomen suhteelliseen asemaan muihin maihin naumlhden vaikuttaa paljon se tarkastellaanko pelkaumlstaumlaumln lakisaumlaumlteisiauml elaumlkkeitauml vai elaumlketurvan kokonaisuutta Lakisaumlaumlteisten elaumlkkeiden vertailussa suomalainen elaumlketurva naumlyttaumlauml suhteelshylisen hy vaumlltauml Sen sijaan jos naumlkoumlkulmaksi otetaan koko elaumlkepaketti Suomen jaumlrjestelmauml ei ole mitenkaumlaumln erityisen antelias ja sijoittuu Euroopan keskitasoon (ks myoumls Ahonen 2011)

Kuten edellauml todettiin kukin uusi tutkimussukupolvi on rakentanut oman perustelunsa aiemman tutkimuksen heikkouksiin ja oman laumlhestymistapansa ylivertaisuuteen Mutta kuinka erilaisia tuloksia laumlhestymistavat sitten lopulta tuottavat ja kuinka mullistavaa uutta eri tutkimussukupolvet ovat saaneet aikaan Eri mittareiden yhtaumlpitaumlv y yttauml on tarkasteltu paumlaumlkomponettianaly ysilla jonka keskeiset tulokset on esitetty taulukossa 1 (s 251) Paumlaumlkomponenttianaly ysilla etsitaumlaumln yksittaumlisten muuttujien taustalla olevia piileviauml yhteisiauml ulottuvuuksia (paumlaumlkomponentteja) joihin yksittaumliset muuttujat latautuvat Lataukset kertoshyvat muuttujan korrelaation voimak kuuden taustalla olevaan ulottuvuuteen Ominaisarvo puolestaan kertoo miten hy vin kyseinen komponentti selittaumlauml muuttujien vaihtelua

Paumlaumlkomponenttianalyysiin otettiin mukaan keskeisimmaumlt eri sukupolvien (merkitty roomalaisin numeroin taulukkoon 1) tutkimuksessa kaumly tetyt elaumlketurshyvan mittarit joista on keskusteltu edellauml Analy ysi tuotti kolmen komponentin mallin (taulukko 1) Muuttujien korrelaatiot naumlihin kolmeen komponenttiin ovat vahvat ja selvaumlt Ne ovat myoumls mielekkaumlaumlllauml tavalla tulkittavissa sisaumllloumllshylisesti Ensimmaumlisellauml ulottuvuudella latautuvat ensimmaumlisen sukupolven soshy

Eurooppalaiset elinolot

250

Tans

kaTa

nska

Suom

iSu

omi

siaalimenoperusteiset mittarit toisen paumlaumlkomponentin muodostavat OECDn lisaumlelaumlkejaumlrjestelmaumlmuuttujat ja kolmas koostuu lakisaumlaumlteisistauml (SCIP) elaumlkkeistauml

Kuvio 3 Lakisaumlaumlteisten (kuvio 3a) ja lakisaumlaumlteisten ja kollektiivisten (kuvio 3b) lisaumlelaumlkkeiden yhteenshy

laskettu nettokorvaustaso Euroopan maissa eri tulotasoilla 2010

a) Lakisaumlaumlteiset elaumlkkeet

140

120

100 05 APW

80 1 APW 15 APW

60

40

20

0

05 APW 1 APW 15 APW

Irlan

tiIrl

anti

Iso-

Brita

nnia

Iso-

Brita

nnia

Krei

kka

Krei

kka

Italia

Italia

Port

ugal

iPo

rtug

ali

Espa

nja

Espa

nja

b) Lakisaumlaumlteiset ja kollektiiviset elaumlkkeet

140

120

100

80

60

40

20

0

Nor

jaN

orja

Ruot

siRu

otsi

Itaumlva

ltaItauml

valta

Belg

iaBe

lgia

Rans

kaRa

nska

Saks

aSa

ksa

Alan

kom

aat

Alan

kom

aat

Kangas ja Hussain Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski Euroopassa

Taulukko 1 Ensimmaumlisen toisen ja kolmannen tutkimussukupolven kaumlyttaumlmien muuttujien paumlaumlshy

komponenttianalyysi

251

Tutkimus-sukupolvi Muuttuja

Elaumlkemenot- jaumlrjestelmauml

Lisaumlelaumlke-oikeudet

Sosiaaliset oikeudet

I Sosiaalimenot BKTsta 0870 ndash0181 ndash0108

I Ikaumlsidonnaiset menot BKTsta 0876 ndash0018 0400

I Laskennallinen korvaustaso 0927 ndash0061 0242

I Keskimaumlaumlraumlinen korvaustaso 0714 ndash0384 ndash0112

II Minimielaumlke keskitulo 0160 0127 ndash0823

II Taumlysi tyoumlelaumlke keskitulo 0376 0474 ndash0678

II Maksimielaumlke keskitulo 0250 0108 ndash0905

III

Pienituloisen (05APW) kaikki elaumlkkeet ndash0470 0643 ndash0385

III Keskituloisen (APW) kaikki elaumlkkeet ndash0253 0955 ndash0013

III

Suurituloisen (15APW) kaikki elaumlkkeet ndash0058 0906 ndash0189

Ominaisar vo 4218 2757 1400

Paumlaumlkomponenttianaly ysissa saatujen tulosten pohjalta muodostettiin jatshykoanaly ysia varten kolme summamuuttujaa Ensimmaumlinen summamuuttuja koostuu ensimmaumlisen menoperusteisen sukupolven neljaumlstauml muuttujasta joista kutakin painotettiin taulukossa 1 olevilla latausarvoilla Painotetut muuttujat laskettiin yhteen ja summa jaettiin neljaumlllauml Vastaavalla tavalla toisen ja kolmanshynen sukupolven kaumly ttaumlmistauml mittareista rakennettiin summamuuttujat jotka jaettiin kolmella Sosiaalisten oikeuksien kohdalla minimielaumlkkeen saaman latauksen etumerkki muutettiin Myoumlhemmin naumlitauml kolmea summamuuttujaa kaumlytetaumlaumln hy vaumlksi yritettaumlessauml ymmaumlrtaumlauml maiden vaumllistauml vaihtelua elaumlkelaumlisten tulokoumlyhy ydessauml

Eurooppalaiset elinolot

252

Elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski kaumlaumlrmeitauml pohjoismaisessa paratiisissa

Elaumlkejaumlrjestelmaumln eraumls keskeinen tehtaumlvauml on ollut estaumlauml se pysy vaumlisluonteinen koumlyhy ys joka vanhuuteen perinteisesti on liittynyt (ks Kangas ja Palme 2000 Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa) Mutta missauml maumlaumlrin eri EU-maiden elaumlketurva pysty y takaamaan suojan taloudellista huono-osaisuutta vastaan Vastausta etsitaumlaumln tarkastelemalla elaumlkelaumlisten suhteellista tulokoumlyhy ysriskiauml neljaumlstauml perspektiivistauml Ensiksi keskitymme suhteellisen tulokoumlyhy ysriskin yleisy yteen elaumlkelaumlisten keskuudessa Suhteellista tulokoumlyhy ysriskiauml mitataan EUn standardien mukaisesti (ks Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa) Tarkasteluvuodet ovat 2004 ndash2009 Laumlhtoumlkohtana on suhteellisen tulokoumlyhy ysshyriskin keskimaumlaumlraumlinen yleisy ys kyseisinauml vuosina Taumlmaumln jaumllkeen siirrymme dynaamisempaan analy ysiin jossa katsotaan mitauml eri maissa tapahtuu kun siirr y taumlaumln tyoumlmark kinoilta elaumlk keelle Kolmas naumlkoumlkulma liitty y pidempishyaikaiseen elaumlkkeellauml oloon Mitauml suhteellisissa tulokoumlyhy ysriskeissauml tapahtuu kun on pitkaumlaumln elaumlkkeellauml Neljaumls tarkastelukehikko liitty y puolison menettaumlshymiseen Taumlssauml katsomme kuinka suuren tulokoumlyhy ysriskin puolison kuolema tai eroaminen eri EU-maissa aiheuttaa

Taulukossa 2 esitetaumlaumln elaumlkelaumliskoumlyhy yden yleisy ys vuosien 2004ndash2009 kesshykiarvona eri maissa Silmiinpistaumlvaumlauml on Pohjoismaiden suuret tulokoumlyhy ysriskit ja ennen muuta suuret erot miesten ja naisten vaumllillauml Tanska pois lukien sukushypuolten vaumlliset erot ovat Pohjolassa suuremmat kuin muissa maissa (ks myoumls OECD 2011a 149) Pohjoismaiden yllaumlttaumlvaumln suuret tulokoumlyhy ysriskit johtuvat kaumlytetystauml tulokoumlyhy ysrajasta Jos koumlyhy ysrajana kaumlytetaumlaumln 40tauml prosenttia koko vaumlestoumln mediaanitulosta Suomi ja Skandinavian maat sijoittuvat vertailussa parhaiten Sama paumltee myoumls 50 prosentin koumlyhy ysrajaan Itse asiassa Suomessa Tanskassa ja Alankomaissa niin sanottu suhteellinen tulokoumlyhy ysvaje (60 prosenshytin koumlyhyysrajan alapuolella olevien keskitulon ja koumlyhy ysrajan vaumllinen erotus) on OECD-maiden pienin (OECD 2011b 52 myoumls Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa) Taumlmauml merkitsee sitauml ettauml juuri ja juuri 60 prosentin rajan alapuolella on suuri joukko pienituloisia ihmisiauml joista suuri osa on nimenomaan elaumlkelaumlisiauml Koumlyhy ysrajan nostaminen 50 prosentista 60 prosenttiin vaikuttaakin Suomessa erityisen paljon kuvaan elaumlkelaumlisten koumlyhy ydestauml Elaumlketurva on kattava mutta ei kaikin osin riittaumlvauml Pohjoismaissa tulokoumlyhy ysriskiauml nostaa myoumls se ettauml monet vanhukset asuvat yksin ja kaiken ikaumlisillauml yhden hengen kotitalouksilla ylipaumlaumltaumlaumln on suurempi suhteellinen tulokoumlyhyysriski kuin useamman henkiloumln muodostamilla kotitalouksilla Suomessa yksin asuvilla 75 vuotta taumlyttaumlneillauml naisilla tulokoumlyhy ysriski on erityisen suuri (Ahonen 2011) Yhtaumlaumlltauml taumlmauml johtuu yksin asumisesta ja toisaalta siitauml ettauml vanhemmilla naiskohorteilla ei ole pitkaumlauml tyoumlhistoriaa joka olisi kerry ttaumlnyt tyoumlelaumlkettauml Pelkkauml kansanelaumlke merkitsee pienituloisuutta (ks myoumls Airio ym 2013)

Kangas ja Hussain Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski Euroopassa

253

Taulukko 2 Elaumlkelaumlisten suhteellinen tulokoumlyhyysriski () eraumlissauml EU-maissa (keskiarvo 2004ndash2009)

Koumlyhyysraja 60 prosenttia mediaanista

Maa N Naiset Miehet Kaikki

Pohjoismaat

Suomi 5 344 232 150 198

Tanska 4 734 203 209 206

Norja 3 375 214 66 149

Ruotsi 7 165 194 100 153

Keski-Eurooppa

Itaumlvalta 10 152 150 111 132

Belgia 6 624 182 166 174

Ranska 17 245 123 119 121

Saksa 27 143 191 150 175

Alankomaat 7 178 61 68 65

Anglosaksiset maat

Irlanti 1 806 154 192 184

Iso-Britannia 12 568 310 284 299

Etelauml-Eurooppa

Kreikka 9 929 268 196 228

Italia 24 163 169 163 166

Portugali 5 638 225 208 217

Espanja 14 812 196 238 222

EU-15-maat (painottamaton keskiarvo) 157 878 197 174 186

Laumlhde EU-SILC 2004ndash2009

Pienimmaumlt tulokoumlyhy ysriskit loumly ty vaumlt Alankomaista Haumlmmaumlsty ttaumlvaumln pienelle koumlyhy ysriskille voidaan esittaumlauml kolme selitystauml Ensimmaumlinen liitty y Alankomaiden aineistoon Alankomaalaisista yli 65-vuotiaista yllaumlttaumlvaumln moni ilmoitti olevansa toumlissauml Taumlllauml saattaa olla oma vaikutuksensa myoumls siirtymiauml koskevan taulukon 3 (s 255) tulkinnassa Toisekseen tulokseen vaikuttaa Eurooshypan anteliaimpiin kuuluva kansanelaumlkejaumlrjestelmauml peruselaumlkkeiden korkea taso ehkaumlisee tehokkaasti koumlyhy yttauml Kolmas selittaumlvauml tekijauml on alankomaalaisnaisten yleinen osa-aikatyouml Alankomaissa suuri osa tyoumlssauml kaumly vistauml naisista tekee varsin lyhyttauml tyoumlviikkoa minkauml seurauksena pariskunnan yhteenlasketut ansiot saatshytavat nousta kun puolisot siirty vaumlt elaumlkkeelle Kumpikin puolisoista nimittaumlin saa anteliaan kansanelaumlkkeen ja sen lisaumlksi anteliaat lisaumlelaumlkkeet (ks kuvio 3) Elaumlkelaumliskoumlyhy ys on yleisintauml Isossa-Britanniassa ja Vaumllimeren maissa

Eurooppalaiset elinolot

254

Taulukon 2 tapaisia tarkasteluja koumlyhy yden yleisy ydestauml on tehty paljon Huomattavasti vaumlhemmaumln on dynaamisia virtatarkasteluita joissa katsotaan mitauml erilaisissa siirtymissauml tapahtuu (vrt Suoniemi 2013) Olemme keraumlnneet taulu k koon 3 seurantat ietoja ka hdelta peraumlttaumliseltauml v uodelta (2004 ndash2005 2005ndash2006 2006 ndash2007 2007ndash2008 ja 2008ndash2009) siitauml miltauml erilaisissa tilanshyteissa pysyneiden ja erilaisia siirt y miauml kokeneiden tulokoumlyhy ysriski naumly ttaumlauml rsquoTyoumlssauml rarr tyoumlssaumlrsquo-sarake viittaa niihin jotka olivat toumlissauml kahtena peraumlkkaumlisenauml vuotena Tyoumlssauml olemisen siunauksellisuudesta on puhuttu Kankaan ja Hussainin taumlmaumln kirjan artikkelissa tyoumlttoumlmy ydestauml ja tyoumlttoumlmy ysturvasta Toumlissauml olevien tulokoumlyhy ysriskit tarjoavat taumlssauml tarkastelussa laumlhinnauml vertailupohjan elaumlkelaumlisiauml koskeville tiedoille5

Seuraava rsquoTyoumlssauml rarr elaumlkkeellaumlrsquo-sarake viittaa niiden henkiloumliden koumlyhy ysshyriskiin jotka ovat jaumllkimmaumlisenauml havaintovuotena elaumlkkeellauml Kyseinen luku viittaa rdquotuoreisiinrdquo elaumlkelaumlisiin ja nuorempiin elaumlkelaumliskohortteihin Sen sijaan sarakkeessa rsquoElaumlkkeellauml rarr elaumlkkeellaumlrsquo tarkastellaan kahtena havaintovuotena elaumlkkeellauml olleiden tilannetta Asetelma tulee laumlhelle taulukossa 2 esitettyjauml lushykuja tulokoumlyhy ysriskin yleisy ydestauml Luvut ovat samansuuntaisia mutta ne eivaumlt kuitenkaan ole identtisiauml siitauml sy ystauml ettauml edellisen taulukon luvut ovat vuosien 2004ndash2009 keskiarvoja Ryhmissauml on eri ihmisiauml ja eri verran havaintoja Taulushykon 2 luvuissa on kaikkiaan 157 878 elaumlkelaumlistauml kun taas taulukon 3 molempina havaintovuosina elaumlkkeellauml olleita on 90 139 (42 776 naista ja 47 363 miestauml)

Yleisesti ottaen elaumlkkeelle siirtyminen merkitsee suhteellisen tulokoumlyhy ysrisshykin kasvamista EU-15-maissa tyoumlssauml olevien naisten tulokoumlyhy ysriski on seitsemaumln prosenttia ja elaumlkkeelle siirtyneillauml naisilla se on 85 prosenttia Miehillauml vastaavat luvut ovat 83 ja 116 prosenttia Myoumls Suomi seuraa taumltauml yleistauml eurooppalaista trendiauml joskin Suomessa luvut ovat pienemmaumlt kuin Euroopassa keskimaumlaumlrin Elaumlkkeelle siirtyminen lisaumlauml pienituloisuuden uhkaa etenkin Isossa-Britanniassa ja Portugalissa Toisissa maissa (Ruotsi ja Alankomaat) taas elaumlkkeelle siirtyminen naumlyttaumlisi laskevan pienituloisuusriskiauml Taumlmauml intuitiivisesti haumlmmaumlstyttaumlvauml tulos saattaa johtua siitauml ettauml tyoumlmarkkinasiirtymaumlt viittaavat yksiloumllliseen prosessiin kun taas tulot mitataan kotitalouskohtaisesti (keskustelusta laumlhemmin Kankaan ja Hussainin taumlmaumln teoksen artikkelissa tyoumlttoumlmy ysturvasta) Toinen selitys liitty y siihen ettauml useissa maissa ei siirrytauml suoraan tyoumlstauml elaumlkkeelle vaan elaumlkkeelle siirtymistauml saattaa edeltaumlauml sairaus- tyoumlttoumlmyys- ja toimeentulotukijaksoja jotka luonnollisestikin vaikuttavat edellauml kuvatun kaltaisiin siirtymaumltarkasteluihin (ks myoumls Rantala ja Suoniemi 2010 Nummi ym 2012) Tarkemman kuvan saamiseksi tarvitaan kansallisia rekisteriaineistoja EU-SILCin tulotiedot ovat liian yleisellauml tasolla yksityiskohtaisemman erittelyn tekemiseen

5 Tyoumlssauml olevien koumlyhy ysluvut taumlssauml taulukossa ja tyoumlttoumlmy ysartik kelissa eivaumlt ole taumlsmaumllleen samat mikauml johtuu erilaisesta ikaumljaottelusta

Kangas ja Hussain Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski Euroopassa

255

Taulukko 3 Koumlyhyysriskit () erilaisissa asemissa olevilla ihmisillauml 15 EU-maassa Koumlyhyysraja

60 prosenttia mediaanista

Maa

1 Tyoumlssauml rarr tyoumlssauml

2 Tyoumlssauml rarr elaumlkkeellauml

3 Elaumlkkeellauml rarr elaumlkkeellauml

4 Pari rarr Pari

5 Pari rarr Yksin Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet

Pohjoismaat

Suomi 37 38 76 60 214 145 94 (676)

Tanska 34 43 08 55 182 201 176 (695)

Norja 31 34 20 34 209 67 33 369

Ruotsi 41 46 31 28 167 91 57 237

Keski-Eurooppa

Itaumlvalta 72 70 61 79 149 116 69 189

Belgia 40 49 ndash 67 176 155 130 180

Ranska 62 73 18 82 129 128 97 220

Saksa 82 56 90 116 182 137 116 366

Alankomaat 47 66 19 40 59 56 70 ndash

Anglosaksiset maat

Irlanti 47 64 ndash 65 105 170 85 260

Iso-Britannia 60 57 163 184 304 282 272 430

Etelauml-Eurooppa

Kreikka 124 154 141 155 301 212 260 405

Italia 73 121 27 121 159 158 107 434

Portugali 112 133 177 165 221 211 209 437

Espanja 87 122 122 120 170 233 228 384

EU-15-maat (painottamaton keskiarvo)

70 83 85 116 188 169 141 326a

N (EU-15-maat) 100 979 125 649 1 394 2 295 42 776 47 363 33 910 852

a Ilman Suomea ja Tanskaa Laumlhde EU-SILC 2004ndash2009

Eurooppalaiset elinolot

256

Pohjoismaiden yllaumlttaumlvaumln suuria tulokoumlyhy ysriskejauml selitettiin edellauml ykshysin asuvien elaumlkelaumlisten maumlaumlraumlllauml Useimmissa maissa parisuhde on nimittaumlin hy vauml turva koumlyhy yttauml vastaan ndash olipa sitten kyse tyoumlssauml olevista tai elaumlkelaumlisistauml (Airio 2008) Siksi tarkastelemme taulukossa 3 myoumls sitauml mitauml tapahtuu kun elaumlkelaumlinen edellisenauml havaintovuotena on parisuhteessa (neljaumls sarake) mutta asuu seuraavana vuonna yksin (viides sarake) joko eron tai todennaumlkoumlisemmin puolison kuoleman vuoksi Taumltauml tarkastelua ei ole mahdollista tehdauml erikseen miehille ja naisille sillauml useimpien maiden kohdalla tapausten lukumaumlaumlraumlt jaumlaumlvaumlt niin pieniksi ettauml tulokset ovat hy vin sattumanvaraisia Varma kuva piirty y kuishytenkin siitauml ettauml Euroopassa parisuhdestatuksen muutoksen myoumltauml suhteellinen tulokoumlyhy ysriski kaksinkertaistuu (141 prosentista 326 prosenttiin) Suunta on sama kaikissa maissa mutta maiden vaumllillauml on huomattavia eroja siinauml kuinka paljon puolison menettaumlminen vaikuttaa Taas kerran ndash vastoin olettamuksia ja ennakkokaumlsityksiauml pohjoismaisen sosiaalipoliittisen mallin ylivertaisuudesta ndash Pohjoismaat eivaumlt poikkea millaumlaumln erityisellauml tavalla edukseen muista maista tai maaryhmistauml Itse asiassa yksin jaumlaumlneiden (jotka ovat useimmiten naisia) tushylokoumlyhy ysriski on kaikkein suurin Suomessa ja Tanskassa (reilut 60 prosenttia)

Tanskan ja Suomen tulokset saattavat selittyauml ensinnaumlkin sillauml teknisellauml seikalla ettauml kyseisen kaltaisia siirtymiauml oli aineistossa liian vaumlhaumln varman kushyvan saamiseksi (Tanskassa 21 ja Suomessa 30 kappaletta) Muissa maissa (pois lukien Alankomaat jossa yksin jaumlaumlneitauml oli vain kuusi kappaletta) tapauksia oli enemmaumln Esimerkiksi Ruotsissa vastaavia havaintoja on 270 ja jo tuo maumlaumlrauml tekee Ruotsin tuloksista suhteellisen luotettavia Naumlmauml rdquoluotettavatrdquo luvutkin ovat melko suuria ottaen huomioon sen ettauml naisten tyoumlhoumln osallistumisaste on korkeampi kuin monissa muissa maissa Siksi myoumls naisilla pitaumlisi periaatteessa olla kerry tettynauml omaa tyoumlelaumlkettauml eikauml puolison menettaumlmisellauml pitaumlisi olla drashymaattisia vaikutuksia tulotasoon Asiaa voisi tutkia selvittaumlmaumlllauml nuorempien lesshykeksi jaumlaumlneiden elaumlkelaumlisnaisten tilannetta ja vertaamalla sitauml vanhempiin naisiin joilla ei omaa tyoumlelaumlkettauml ole juurikaan kertynyt Tapausten harvalukuisuuden vuoksi taumlllaista tarkastelua ei EU-SILC-aineistolla voida kuitenkaan tehdauml Etelauml-Euroopassa jossa naisten tyoumlssauml kaumlyminen on harvinaisempaa kuin Euroopassa keskimaumlaumlrin leskien koumlyhy ysriski on hyvin suuri ndash mikauml tukee aiempia naumlkeshymyksiauml mieselaumlttaumljy yteen perustuvien hyvinvointivaltioiden koumlyhy ysriskeistauml

Toinen pohjoismaisia lukuja selittaumlvauml seikka voi liittyauml siihen ettauml Pohjoisshymaissa naiset jaumlaumlvaumlt jostain sy ystauml huomattavasti useammin yksin puolison kuoshyleman tai eron vuoksi kuin muissa hy vinvointivaltioty ypeissauml (esim Suomessa miesten ja naisten elinajanodotteissa on iso ero) Taulukon 3 viidennen sarakkeen kuvaamissa siirtymissauml (pariskunta ndash yksin) Pohjolassa yksin jaumlaumlneistauml naisia oli peraumlti kaksi kolmasosaa kun taas muualla Euroopassa puolet Taumlllauml on omat vaikutuksensa elaumlkelaumlisten tulokoumlyhy ysriskeihin Ylipaumlaumltaumlaumlnkaumlaumln pohjoismainen

Kangas ja Hussain Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski Euroopassa

257

hy vinvointivaltiomalli ei ole erityisen hy vauml torjumaan koumlyhy y ttauml yhden hengen kotitalouksissa (Fritzell ym 2012 ks myoumls Haatajan artikkeli taumlssauml teoksessa)

EU-SILC-aineiston paneeliluonne antaa mahdollisuuden tehdauml vielauml yhden dynaamisen seurannan jollaisia ei juurikaan ole aiemmin tehty On nimittaumlin mahdollista laajentaa taulukon 3 kolmannessa sarakkeessa olevaa tarkastelua ja seurata pidemmaumlllauml aikavaumllillauml mitauml tapahtuu niille elaumlkelaumlisille jotka ajankohtashyna t olivat elaumlkkeellauml Voi nimittaumlin olla niin ettauml seurantajakson ensimmaumlisenauml vuonna (t = 2005) he eivaumlt ole koumlyhiauml mutta riippuen elaumlkkeiden indeksoinnista ja maan yleisestauml taloudellisesta kehityksestauml heidaumln tulonsa ajankohtaan t+n mennessauml saattavat olla jaumlaumlneet siinauml maumlaumlrin jaumllkeen yleisestauml ansiokehityksestauml ettauml he luokittuvatkin jo tulokoumlyhiksi Laumlhestymistapaa on sovellettu kuviossa 4 jossa seurataan vuonna 2004 elaumlkkeellauml olleiden tulokoumlyhy ysriskin muutosta yli ajan vuodesta 2005 vuoteen 2009 saakka

Kuvio 4 Elaumlkkeellauml vuodesta 2004 olleiden suhteellisen tulokoumlyhyysriskin kehittyminen vuosina

2005ndash2009 15 Euroopan maassa

a) Pohjoismaat

35

30

25

20

15

10

5

0

b) Keski-Eurooppa

2005 2006 2007 2008 2009

35 30 25 20 15 10

5 0

2005 2006 2007 2008 2009

Tanska Suomi Norja Ruotsi EU15

Itaumlvalta Belgia Ranska Saksa Alankomaat EU15

Eurooppalaiset elinolot

258

c) Anglosaksiset maat

35 30 25 Irlanti

2005 2006 2007 2008 2009

20 Iso-Britannia 15 EU15 10

5 0

2005 2006 2007 2008 2009

d) Etelauml-Eurooppa

35 30 25 Kreikka 20 Italia

Portugali 15 Espanja

10 EU15

5 0

Laumlhde EU-SILC 2004ndash2009

Kuviosta naumlhdaumlaumln suuri maakohtainen vaihtelu Suomessa Ruotsissa Tansshykassa ja Irlannissa tulokoumlyhy ysriski naumlyttaumlauml nousevan elaumlkkeellauml oloajan myoumltauml Taumlmauml selitty y osin edellauml kuvatulla puolison menettaumlmisen tulovaikutuksella Tilanne on paumlinvastainen esimerkiksi Ranskassa ja monissa Etelauml-Euroopan maissa Isossa-Britanniassa elaumlkelaumlisten tulokoumlyhy ysriski on laumlhtoumlkohtaisesti suuri eikauml siinauml ole havaittavissa kovin suuria muutoksia yli ajan Maiden vaumlliset erot liitty vaumlt myoumls siihen millauml tavoin elaumlkkeet on indeksoitu vastaamaan kanshysantalouden kasvua ja tyoumlssauml olevien tulokehitystauml Vielauml suuremmassa maumlaumlrin tulos riippuu kansantalouden kasvuvauhdista Suhteellinen koumlyhy ysriski ndash kuten yleisesti tiedetaumlaumln ndash tapaa kasvaa vahvan nousukauden aikana ja vastaavasti pieshynentyauml sy vaumln taloudellisen taantuman aikana mistauml hyvauml esimerkki on vaikkapa Suomen 1990-luvun lamanaikainen suhteellisen koumlyhy ysriskin voimakas lasku ja yhtauml voimakas kasvu 1990-luvun loppupuoliskon vahvan taloudellisen kasvun jaksolla ilman ettauml elaumlkkeissauml olisi tapahtunut merkittaumlviauml muutoksia puoleen tai toiseen (Uusitalo 2012 100 Suoniemi 2013 53ndash58) Vastaavalla tavalla kuvion 4 esiin tuomat suhteellisen suuret maiden vaumlliset erot tulokoumlyhy yden trendissauml liitty vaumlt siihen kuinka voimakasta taloudellinen kasvu tuolla ajanjaksolla oli Tulokoumlyhy ysriskin kehittymisen (muutos vuodesta 2005 vuoteen 2009 prosentshy

Kangas ja Hussain Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski Euroopassa

259

tiyksikkoumlauml) ja talouskasvun (keskimaumlaumlraumlinen BKTn reaalinen vuosikasvu ) vaumllillauml on vahvahko yhteys (r = 044) Suomessa ja Irlannissa talouskasvu oli yli kolmen prosentin luokkaa ja Ruotsissakin laumlhes samaa tasoa Vuonna 2008 kasvu oli pysaumlhtynyt tai kaumlaumlntyny t negatiiviseksi Irlannissa Ranskassa Kreishykassa Italiassa ja Portugalissa Etelauml-Euroopan kehitys selitty y siis pitkaumllti sillauml ettauml maat olivat taloudellisissa vaikeuksissa eikauml niinkaumlaumln elaumlketurvan hy vaumlllauml indeksoinnilla

Elaumlkejaumlrjestelmaumlt ja elaumlkelaumlisten koumlyhyys

Sosiaalisten oikeuksien vertaileminen laumlhti liikkeelle politiikan ja sosiaaliturvan vaumllisestauml yhteydestauml Tutkijat olivat kiinnostuneita selvittaumlmaumlaumln miksi sosiaalishyturvan taso rikkaissa maissa vaihtelee niin paljon Kiinnostuksen kohteena oli politiikan ja sosiaalisten oikeuksien vaumllinen yhteys Vaumlhitellen laumlhestymistapaa laajennettiin ja kaumlytiin pohtimaan myoumls lopputuloksia eli sitauml missauml maumlaumlrin eri maiden sosiaaliturvajaumlrjestelmaumlt tasoittavat tulonjakoa ja kuinka tehokkaita erity yppiset jaumlrjestelmaumlratkaisut ovat koumlyhy yden vaumlhentaumlmisessauml Koumlyhy yden vaumlhentaumlmistaumlhaumln voidaan pitaumlauml eraumlaumlnauml keskeisimmistauml sosiaalipolitiikan tavoitshyteista (esim Korpi ja Palme 1998 Kangas ja Palme 2000) Taumlssauml jaksossa suljemme ympyraumln ja vedaumlmme yhteen edellauml tehtyjauml tarkasteluja ja analysoimme kuinka hy vin ensimmaumlisen toisen ja kolmannen sukupolven laumlhestymistavat onnistuvat selittaumlmaumlaumln suhteellisissa tulokoumlyhy ysriskeissauml havaittavaa maavaihtelua

Laumlhdemme liikkeelle kaumlyttaumlmaumlllauml hy vaumlksi taulukossa 1 esitettyjauml paumlaumlkomshyponentteja joita kuvioissa 5andash5d kaumlytetaumlaumln vaaka-akselilla selittaumlvinauml tekijoumlinauml Selitettaumlvinauml Y-muuttujina kaumlytaumlmme elaumlkelaumliskoumlyhy yden maatasoisia logistisessa regressiomallissa saatuja ristitulosuhteita joita selv y yden vuoksi kutsumme todennaumlkoumlisyyksiksi Olemme vakioineet iaumln sukupuolen koulutuksen subshyjektiivisen terveydentilan ja kotitalouden koon Maakohtaiset tulokoumlyhy ysriskit on suhteutettu Ranskan lukuihin Ranskan aineisto nimittaumlin on suhteellisen suuri ja luotettava sekauml sisaumlltaumlauml keskeiset muuttujat Logistisessa regressiomallissa Ranska saa arvon 1 Sitauml suuremmat maa-arvot ilmentaumlvaumlt sitauml ettauml kyseisessauml maassa elaumlkelaumlisten tulokoumlyhy ysriski on suurempi kuin Ranskassa Vastaavasti ykkoumlstauml pienemmaumlt luvut kertovat Ranskaa pienemmaumlstauml elaumlkelaumliskoumlyhy ydestauml

Ajatuksena on siis tarkastella kuinka suuria maiden vaumlliset erot ovat sen jaumllkeen kun erot maiden vaumlestoumlrakenteessa on vakioitu Laumlhestymistavalla yriteshytaumlaumln kontrolloida eraumliden keskeisten yksiloumltasoisten muuttujien vaikutus ja saada selville sosiaaliturvajaumlrjestelmaumln rdquonettovaikutusrdquo Toki taumlssaumlkin analy ysissa jaumlauml monia tekijoumlitauml kontrolloimatta ja huomattava osa maiden vaumllisestauml varianssista

Eurooppalaiset elinolot

260

jaumlauml selittaumlmaumlttauml Aiemmissa Ranskaa ja Pohjoismaita koskevissa tutkimuksissa on osoitettu ettauml Pohjoismaiden Ranskaa pienimmistauml tulokoumlyhy ysriskeistauml kolmannes selitty y sosiaalipolitiikan eroilla ja loput vaumlestoumlllisillauml tekijoumlillauml ndash laumlhinnauml sillauml ettauml naiset kaumly vaumlt Pohjoismaissa yleisemmin toumlissauml (Kangas ja Ritakallio 2000)

Kuviossa 5a esitetaumlaumln hyvinvointitutkimuksen ensimmaumlisen sukupolven sosiaalimenoperusteiset vertailut Kuviosta tulee esiin varsin selvauml trendi mitauml suurempia arvoja sosiaalimenokomponentti (vaaka-akseli) saa sen pienempaumlauml elaumlkelaumliskoumlyhy ys (pystyakseli) on Korrelaatio ei ole kuitenkaan kovin vahva (r = ndash031) Ilman poikkeavaa tapausta Alankomaita yhteys on jonkin verran voimakkaampi (r = ndash 053) Eri kuvioiden vertaaminen valaisee mistauml Alanshykomaiden poik keavuudessa on kyse Poik keavuus saa selityksensauml siitauml ettauml Alankomaissa lakisaumlaumlteinen elaumlke sisaumlltaumlauml vain kansanelaumlkkeen joka on hyvin antelias (kuvio 5d) Ansiosidonnaiset edut perustuvat kollektiivisiin sopimuksiin (kuvio 5c) jotka kattavat laumlhes kaikki palkansaajat ndash toisin kuin esimerkiksi toisessa poikkeavassa tapauksessa Kreikassa Sopimuspohjaiset elaumlkkeet eivaumlt naumly sen kummemmin virallisissa elaumlkemenotilastoissa (I sukupolvi) kuin SCIPn sosiaalisten oikeuksien laskelmissakaan (II sukupolvi) Siitauml sy ystauml malli jossa myoumls lisaumlelaumlkkeet on otettu huomioon (rdquolisaumlelaumlkekomponenttirdquo) kuvaa osuvimshymin elaumlkelaumlisten todellista toimeentulon tasoa Alankomaissa

Kuten kuviosta 5b ilmenee toisen sukupolven sosiaalisten oikeuksien inshydeksi (vaaka-akseli) ei kovin hyvin selitauml eroja tulokoumlyhy ysriskeissauml (pystyakseli) Itse asiassa yhteys tulokoumlyhy ysriskin ja lakisaumlaumlteisten elaumlkkeiden vaumllillauml menee rdquovaumlaumlraumlaumlnrdquo suuntaan mitauml korkeampia arvoja lakisaumlaumlteinen komponentti saa sitauml suurempi on tulokoumlyhy ysriski (r = 023) Yhteyteen vaikuttavat sekauml Suomen ettauml Etelauml-Euroopan suhteellisen suuret rdquoelaumlkelupauksetrdquo jotka kuitenkin yhdisty vaumlt suureen elaumlkelaumliskoumlyhy yteen Positiivinen korrelaatio on vastoin monien aiempien tutkimusten tuloksia joiden mukaan yhteys on negatiivinen mitauml paremmat ovat elaumlkeoikeudet sitauml pienempi on tulokoumlyhy ysriski Erot selitty vaumlt erilaisella maaotoksella SCIP-pohjaiset tutkimukset ovat yleensauml tarkastelleet 18 OECD-maata joihin Espanja Portugali ja Kreikka eivaumlt ole kuuluneet Sen sijaan Austshyralia Yhdysvallat ja Uusi-Seelanti ovat mukana ja asettuvat vasemmalle yloumls mikauml aiheuttaa sen ettauml yhteys tulee negatiiviseksi Yhtauml kaikki taumlssauml aineistossa sosiaaliset oikeudet eivaumlt selitauml maakohtaisia eroja tulokoumlyhy ysriskeissauml oletetulla tavalla Tilanne muuttuu jonkin verran jos sosiaalisten oikeuksien indeksistauml poistetaan maksimielaumlkkeet (r = ndash 025)

Sosiaalisten oikeuksien selityskykyauml voitaisiin tietysti parantaa painottamalshyla sosiaalisia oikeuksia niistauml nauttivien osuudella Taumllloumlin meidaumln tulisi mm tietaumlauml kuinka suuri osuus Kreikan elaumlkelaumlisistauml on oikeutettu kompensaatioshytasoltaan 100aa prosenttia laumlheneviin elaumlkkeisiin ja kuinka monella elaumlke jaumlauml pelkaumlksi lupaukseksi Vastaavaan ongelmaan toumlrmaumltaumlaumln tutkittaessa entisten

Kangas ja Hussain Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski Euroopassa

261

sosialistimaiden sosiaaliturvan tasoa ja koumlyhy yttauml Paperilla ja laskennallisesti oikeudet ovat hyviauml ndash mutta vain paperilla Ongelmaa on yritetty ratkaista (Esser ym 2009) painottamalla oikeuksia sosiaalimenojen suuruudella Menetelmauml parantaa mallien selitysastetta mutta samalla liursquoutaan puhtaasta oikeusperusteishysesta laumlhestymistavasta kohti ensimmaumlisen sukupolven menopohjaista analy ysia Kuvio 5c havainnollistaa lakisaumlaumlteisten ja kollektiivisten lisaumlelaumlkkeiden muodosshytaman kokonaiselaumlkkeen (vaaka-akseli) yhteyttauml elaumlkelaumlisten tulokoumlyhy ysriskiin Yhteys jaumlauml taumlssaumlkin tapauksessa heikoksi (r = ndash 007)

Kuvioista 5 andashd ilmenee ettauml perinteiset ensimmaumlisen sukupolven menopeshyrusteiset mittarit toimivat suhteellisen hy vin Toisen sukupolven lakisaumlaumlteisiin elaumlkeoikeuksiin perustuvat mallit sen sijaan eivaumlt onnistu kovinkaan ty ydyttaumlvaumlsti selittaumlmaumlaumln maiden vaumllisiauml eroja Sama paumltee myoumls kolmannen sukupolven laumlshyhestymistapaan Lakisaumlaumlteisissauml tarkasteluissa on se pulma ettauml ne eivaumlt huomioi Alankomaiden kaltaisten tasaelaumlkemaiden suhteellisen anteliaita kollektiivisia etuuksia Ilmeisesti on myoumls niin ettauml sosiaaliset oikeudet liioittelevat elaumlketurvan tasoa Kreikassa ja muissa Vaumllimeren maissa Elaumlketurvan tason lisaumlksi meidaumln tulisi tarkemmin tietaumlauml mikauml elaumlketurvan todellinen kattavuus on Kreikan huikean korkea elaumlketaso jaumlttaumlauml paljon arvailujen varaan Kuka saa ja mitauml kukin saa Pelkaumlt korvaustasolaskelmat saattavat johtaa harhaan Tarvittaisiin tietoa siitauml miten suurta joukkoa elaumlkeoikeudet koskevat

Kuvio 5 Elaumlkelaumliskoumlyhyyden todennaumlkoumlisyys (Ranska = 1) 2005ndash2009 sosiaalimenot (sosiaalishy

menokomponentti) lakisaumlaumlteiset sosiaaliset oikeudet (lakisaumlaumlteinen komponentti) lisaumlelaumlketurva

(lisaumlelaumlkekomponentti) sekauml minimielaumlkkeen suuruus 15 EU-maassa

a) Sosiaalimenokomponentti (I sukupolvi)

Koumlyhyysriski (Ranska = 1) 35

30

25

20

15

10

05

Espanja Portugali

Italia

Kreikka

Iso-Britannia

Irlanti

Alankomaat Saksa Ranska

Belgia

Itaumlvalta

RuotsiNorja

SuomiTanska

200 250 300 350 Sosiaalimenokomponentti (I sukupolvi)

Eurooppalaiset elinolot

b) Lakisaumlaumlteiset sosiaaliset oikeudet (II sukupolvi)

Koumlyhyysriski (Ranska = 1) 35

Iso-Britannia 30

25 Kreikka

PortugaliEspanja262 20 TanskaIrlanti Suomi Italia15 Norja

Belgia 10

Ruotsi ItaumlvaltaSaksa

Alankomaat Ranska

05

300 400 500 600 700 800 900 Lakisaumlaumlteiset sosiaaliset oikeudet (II sukupolvi)

c) Lisaumlelaumlketurva (III sukupolvi)

Koumlyhyysriski (Ranska = 1)

35 Iso-Britannia

30

25 Kreikka

Espanja20 Suomi PortugaliIrlanti Tanska

15 Belgia Italia RuotsiNorja

10 Saksa

Itaumlvalta Alankomaat

Ranska

05

200 400 600 800 1000

Lisaumlelaumlketurva (III sukupolvi)

d) Minimielaumlkekeskipalkka

Koumlyhyysriski (Ranska = 1) 35

Iso-Britannia 30

Kreikka25

Espanja 20 Suomi

Portugali Irlanti Tanska15

Italia Norja Belgia 10 Ruotsi ItaumlvaltaSaksa Ranska Alankomaat05

250 300 350 400 450 500 550 Minimielaumlkekeskipalkka

Laumlhde EU-SILC 2005ndash2009

Kangas ja Hussain Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski Euroopassa

263

Sosiaalimenoperusteisissa indikaattoreissa taas huomioidaan paremmin sekauml se paljonko rahaa elaumlkkeisiin kaumlytetaumlaumln ettauml se miten ja kuinka suurelle joukolle tuo kaumlytetty rahamaumlaumlrauml jakaantuu Jos maan tilastot ovat kunnossa sosiaalimenojen dekomponoinnilla voidaan saada suhteellisen hy vauml kuva eri r yhmien sosiaaliturvasta ja elinoloista Kolmannen sukupolven laumlhestymisshytavoissa luodataan lakisaumlaumlteisten oikeuksien lisaumlksi kollektiivisesti hankittua elauml keturvaa (sekauml etuusperusteisin laskelmin kuten esim OECD 2011a tai menoperusteisin laskelmin kuten esim OECD 2007) Niissauml tarkastellaan myoumls eri tulotasoja ndash pieni- keski- ja suurituloisia ja heille kuuluvia etuuksia Naumlillauml laumlhestymistavoilla kuvataan parhaiten sitauml sosiaalista todellisuutta jota kohden ollaan useissa maissa siirtymaumlssauml Kaventuvaa lakisaumlaumlteistauml elaumlketurvaa kaumlydaumlaumln parantamaan kollektiivisilla ja yksiloumlllisillauml lisaumlelaumlkkeillauml Taumlllauml taas saattaa olla omat elaumlkelaumlisten vaumlliseen tulonjakoon liitty vaumlt vaikutuksensa

Kuvioon 5 on otettu mukaan myoumls minimielaumlkkeen ja elaumlkelaumliskoumlyhy yden vaumllistauml yhteyttauml havainnollistava asetelma Kuviosta 5d selviaumlauml huomattavan vahva korrelaatio naumliden asioiden vaumllillauml (r = ndash 068 ilman Tanskaa r = ndash074) Naumlytshytaumlauml siis siltauml ettauml kaikkein keskeisin tekijauml maiden vaumllisten elaumlkelaumliskoumlyhy yserojen selittaumlmisessauml on yksinkertaisesti se mille tasolle peruselaumlketurva on asetettu

Tulokset ovat kuitenkin eraumlissauml tapauksissa herkkiauml valitun koumlyhyysrajan suhteen Toisen sukupolven mittarit toimivat suhteellisen huonosti riippumatta kaumly tetystauml koumlyhy ysmittarista Kolmannen sukupolven laumlhesty mistapa toimii paremmin 40 ja 50 prosentin kuin 60 prosentin rajalla Suomen suhteellinen asema muihin maihin naumlhden parantuu jos koumlyhy ysrajaa lasketaan 40 proshysentin rajalla vanhuskoumlyhy ys on Suomessa parin prosentin tietaumlmissauml mikauml on yksi Euroopan pienimmistauml luvuista (LIS 2013) Suomessa 40 ja 60 prosentin koumlyhyysrajan vaumlliin sijoittuu paljon elaumlkelaumlisiauml Siksi kuva vanhuusiaumln koumlyhyyden kehittymisestauml 1990-luvulta naumlihin paumliviin (ks LIS 2013) riippuu pitkaumllti siitauml mitauml koumlyhy ysrajaa kaumlytetaumlaumln

Elaumlketurva ja koumlyhyys ovatko vanhat konstit parempia kuin OECD-kirjallinen uusia

Taumlmaumln tutkimuksen yleisenauml laumlhtoumlkohtana oli aiempi keskustelu vertailevan hy vinvointitutkimuksen eri suuntauksista tai kolmesta sukupolvesta menoshyperusteisesta mallinnuksesta lakisaumlaumlteisiauml sosiaalisia oikeuksia tarkastelevasta perinteestauml ja laajemmasta eri tuloryhmiauml ja julkisia ja yksityisiauml sosiaaliturvan muotoja mittaavasta laumlhestymistavasta Sukupolvet eivaumlt niinkaumlaumln ole toisiaan pois sulkevia kuin toisiaan taumlydentaumlviauml Menoperusteisten analy ysien vahvuus

Eurooppalaiset elinolot

264

on niiden objektiivisuudessa Menot ovat toteutunutta sosiaaliturvaa Pulmaksi saattaa muodostua se ettauml vaikka tehtaumlisiin hy vin hienojakoisia menoerittelyishytauml ei vaumllttaumlmaumlttauml saada esiin taustalla olevaa sosiaalisiin oikeuksiin liittyvaumlauml tulonjakomekaniikkaa Sosiaalisten oikeuksien tarkastelu puolestaan kuvaa sitauml kuka saa mitauml ja kuinka paljon Laumlhestymistavan ongelmat tulivat empiirisesshysauml jaksossa esiin Kreikan tai laajemminkin koko Etelauml-Euroopan elaumlketurvan kohdalla Vaumllimeren maissa naumlyttaumlisi sosiaalisten oikeuksien pohjalta olevan Euroopan parhaat elaumlkkeet Taumltauml taustaa vasten EU-SILCin paljastama koumlyhy yden yleisy ys Etelauml-Euroopan maissa on outo tulos Joko elaumlkelupaukset eivaumlt pidauml paikshykaansa tai tulonjakotilastot ovat harhaisia Tai kenties kummatkin ovat harhaisia

Kol ma n nen su kupolven t ut k i mus jossa mu k aa n tuodaa n eri tu lonshysaajaryhmaumlt ja heille maksettavat lakisaumlaumlteiset ja muut etuudet (kollektiiviset tai yksiloumllliset elaumlkkeet) tuo esiin sen suuntauksen johon sosiaalipolitiikka naumlyttaumlauml monissa maissa olevan kehittymaumlssauml Lakisaumlaumlteisiauml sosiaalisia oikeuksia leikataan ja kukin ammattiryhmauml pyrkii voimavarojensa mukaan kompensoimaan leikshykauksia taumlydentaumlmaumlllauml vanhuudenturvaansa erilaisilla kollektiivisilla elaumlkkeillauml Kuten alussa todettiin periaatteellisesti vanheneminen on sellainen riski johon myoumls yksiloumlllinen vakuuttautuminen sopii varsin hy vin tai ainakin paremmin kuin vaikkapa sairauteen tai tyoumlttoumlmy yteen

Tutkimuksen kannalta ei-lakisaumlaumlteisen sosiaaliturvan laajeneminen on ongelma Meillauml ei ole tietoa siitauml millaisia elaumlkeoikeuksia eri ryhmille taataan eikauml meillauml myoumlskaumlaumln ole asianmukaista tietoa naumliden oikeuksien aiheuttamista todellisista kustannuksista Oikeudenmukaisuusperspektiivistauml katsoen pulmaksi taas tulee se ettauml yksityisvakuuttamisen mahdollisuus ja kyky vaihtelevat hy vin paljon eri sosiaaliluokissa Kollektiivisilla ja yksityisillauml vakuutuksilla on taipushymus suosia yhteiskunnan hy vaumlosaisia ryhmiauml hy vaumltuloisia suurten yrityksen palveluksessa olevia toimihenkiloumlitauml miehiauml ja vahvoja ammattiryhmiauml Taumlssauml tutkimuksessa saatu tulos osoittaa ettauml tilanne ei vaumllttaumlmaumlttauml ole niin suuri onshygelma niissauml maissa joissa lisaumlvakuuttaminen yhdisty y vahvaan perusturvaan Itse asiassa Alankomaat on hy vauml esimerkki siitauml miten antelias kansanelaumlke yhshydistettynauml kollektiivisiin elaumlkkeisiin tuottaa pieniauml tulokoumlyhy yteen ja tulonjaon eriarvoisuuteen liittyviauml lukuja Alankomaissa taumlysi kansanelaumlke on noin 50 proshysenttia keskimaumlaumlraumlisestauml palkasta mikauml merkitsee yhtaumlaumlltauml sitauml ettauml elaumlkelaumlisten tulokoumlyhy ys on pientauml ja toisaalta sitauml ettauml mitauml tahansa kansanelaumlkkeen lisaumlksi henkilouml saa se ei kovin paljoa lisaumlauml elaumlkelaumlisten vaumllistauml eriarvoisuutta Yleenshysaumlhaumln kollektiiviset elaumlkkeet ovat parhaimmillaan luvanneet 70 ndash80 prosentin korvaustason Elaumlkevariaatio olisi enimmillaumlaumln siis noin 30 prosenttiyksikkoumlauml (80 ndash 50 ) Tilanne on toinen niissauml maissa joissa peruselaumlkkeen taso on alhainen vaikkapa 25 prosenttia keskipalkasta Taumllloumlin peruselaumlke ei tarjoa riitshytaumlvaumlauml suojaa sen kummemmin tulokoumlyhy yttauml kuin eriarvoisuuden kasvuakaan vastaan Jos taumlssauml tilanteessa oletetaan ettauml kollektiivisten elaumlkkeiden tavoitetaso

Kangas ja Hussain Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski Euroopassa

265

on asetettu vaikkapa edellauml mainittuun 80 prosenttiin elaumlkevariaatio on paljon suurempi kuin kuvatussa Alankomaiden tapauksessa eli noin 55 prosenttiyksikshykoumlauml (80 ndash 25 ) Laskelmat ovat hypoteettisia mutta ne kuvaavat sitauml uutta todellisuutta jossa monessa maassa ollaan Kenties on sy ytauml arvioida uudelleen rdquouudelleenjaon paradoksinrdquo paikkansapitaumlv y ys Paradoksissahan oletettiin ettauml niissauml maissa joissa on hy vauml ansioturva on myoumls hy vauml perusturva Hyvaumlosaisille maksettavien etujen ajateltiin nostavan myoumls perusturvaetuuksia (Korpi ja Palme 1998) Toisaalta alhaiset ansiosidonnaiset edut muodostavat alhaalla olevan katon jota perusturvaetuudet eivaumlt voi puhkaista (Nelson 2003)

Meidaumln tarkastelumme viittaa pikemminkin siihen ettauml oleellista ei niinshykaumlaumln ole se mille tasolle keskivertopalkansaajan elaumlke tai maksimielaumlke asettuvat Niiden suhde perusturvaan osoittautui negatiiviseksi Jos ansioeduilla joskus on ollut uudelleenjaon paradoksin osoittama yhteys tuota yhteyttauml ei enaumlauml ole tai yhteys on epaumlselvempi Oleellisempaa koumlyhy yden pienentaumlmisessauml naumlyttaumlauml olevan vaumlhimmaumliselaumlketurvan riittaumlvauml taso

Laumlhteet Ahonen K Elaumlkelaumlisten toimeentulo eurooppalaisessa vertailussa Julkaisussa Kautto M toim Elaumlkkeet ja elaumlkkeensaajien toimeentulo 2000ndash2010 Helsinki Elaumlketurvakeskus 2011 127ndash144

Airio I Change of norm In-work poverty in a comparative perspective Helsinki Kela Studies in social security and health 92 2008

Airio I Blomberg H Kangas O Kroll C Niemelauml M Taumlyden kansanelaumlkkeen saajien tulot ja kokemukset toimeentulosta Julkaisussa Airio I toim Toimeentuloturvan verkkoa kokemassa Kansalaisten kaumlsitykset ja odotukset Helsinki Kela 2013 142ndash167

Alestalo M Uusitalo H Social expenditure A decompositional approach Julkaisussa Kolberg J-E toim The study of welfare state regimes Armonk NY Sharpe 1992 37ndash68

Carroll E Emergence and structuring of social insurance institutions Stockholm Swedish Institute for Social Research 1999

Castles F The working class and welfare Reflections on the political development of the welfare state in Australia and New Zealand 1890ndash1990 Wellington Allen amp Unwin 1985

Castles F The future of the welfare state Crisis myths and crisis realities Oxford Oxford University Press 2004

Castles F Mitchell D Worlds of welfare and families of nations Julkaisussa Castles F toim Families of nations Patterns of public policy in Western democracies Aldershot Dartmouth 1993 206ndash222

Ebbinghaus B The varieties of pension governance Pension privatization in Europe Oxford Oxford University Press 2011

Eurooppalaiset elinolot

266

Esping-Andersen G Politics against markets The social democratic road to power Princeton NJ Princeton University Press 1985

Esping-Andersen G Three worlds of welfare capitalism Cambridge Polity Press 1990

Esser I Ferrarini T Nelson K Sjoumlberg O A framework for comparing social protection in developing and developed countries The example of child benefits International Social Security Review 2009 62 (1) 91ndash115

Eurostat Active ageing and solidarity between generations A statistical portrait of the European Union 2012 Luxembourg Eurostat 2011

Ferrarini T Parental leave institutions in eighteen post-war welfare states Stockholm Swedish Institute for Social Research 2003

Flora P toim Growth to limits The Western European welfare states since World War II vol I Sweden Norway Finland Denmark Berlin de Gruyter 1986a

Flora P toim Growth to limits The Western European welfare states since World War II vol II Germany United Kingdom Ireland Italy Berlin de Gruyter 1986b

Fritzell J Baumlckman O Ritakallio V-M Income inequality and poverty Do the Nordic countries still constitute a family of their own Julkaisussa Kvist J Fritzell J Hvinden B Kangas O toim Changing social equality The Nordic welfare model in the 21st century Bristol Policy Press 2012 165ndash185

Immergut E Anderson K Schulze I toim The handbook of West European pension politics Oxford Oxford University Press 2009

Kangas O The politics of social rights Studies on the dimensions of sickness insurance in OECD countries Stockholm Swedish Institute for Social Research 1991

Kangas O Finland Labor markets against politics Julkaisussa Immergut E Anderson K Schulze I toim The handbook of West European pension politics Oxford Oxford University Press 2009 248ndash296

Kangas O Palme J Does social policy matter Poverty cycles in OECD countries International Journal of Health Services 2000 30 (2) 335ndash352

Kangas O Palme J Social rights structural needs and social expenditure A comparative study of 18 OECD countries 1960ndash2000 Julkaisussa Clasen J Siegel N toim Investigating welfare state change The rsquodependent variable problemrsquo in comparative analysis Cheltenham Elgar 2007 106ndash129

Kangas O Ritakallio V-M Socialpolitik eller social struktur Inkomsttransfereringar sociodemografiska faktorer och fattigdom i Frankrike och de nordiska laumlnderna Dansk sosiologi 2000 10 (3) 49ndash68

Kari M Markwort J Sosiaaliturvajaumlrjestelmaumlt eri maissa Helsinki Finanssi- ja vakuutuskustannus 2008

Kautto M toim Elaumlkkeensaajat ja elaumlkelaumlisten toimeentulo 2000ndash2010 Helsinki Elaumlketurvakeskus Raportteja 4 2011

Korpi W Working class in welfare capitalism London Routledge 1978

Korpi W Social policy and distributional conflict in the capitalist democracies West European Politics 1980 3 (3) 296ndash216

Kangas ja Hussain Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski Euroopassa

Korpi W Palme J The paradox of redistribution and the strategy of equality Welfare state institutions inequality and poverty in the Western countries American Sociological Review 1998 63 (5) 661ndash687

Kuitto K Jahn D Dupond N Welfare policy institutions in the enlarged EU Convergence divergence or persistence Greifswald University of Greifswald Greifswald Comparative Politics Working paper 1 2012

Lewis J Gender and the development of welfare regimes Journal of European Social Policy 267 1992 2 (3) 159ndash173

Lewis J The decline of the male breadwinner model Implications for work and care Social politics 2001 8 (2) 152ndash169

LIS Luxembourg Luxembourg Income Study 2013 Saatavissa lthttpwwwlisdatacenter orgdata-accesskey-figuresdownload-key-figuresgt Viitattu 1552013

Marshall TH Class citizenship and social development Garden City NY Anchor Books 1959

Nelson K Fighting poverty Comparative studies on social insurance means-tested benefits and income redistribution Stockholm Swedish Institute for Social Research 2003

Nummi T Salonen J Koskinen L Earnings profiles of Finnish wage earners 2000ndash2010 Helsinki Finnish Centre for Pensions Working Papers 5 2012

OECD Social expenditure 1960ndash1990 Problems of growth and control Paris OECD 1985

OECD The social expenditure database An interpretive guide SOCX 1980ndash2003 Paris OECD 2007 Saatavissa lthttpstatsoecdorgOECDStatDownloadFiles OECDSOCX2007InterpretativeGuide_Enpdfgt Viitattu 1592012

OECD Pensions at a glance 2011 Paris OECD 2011a

OECD Howrsquos life Measuring well-being Paris OECD 2011b

OECD Net benefits Paris OECD 2012 Saatavissa lthttpwwwoecdorgdocument18033 43en_2649_34637_39717906_1_1_1_100htmlgt Viitattu 1592012

OECD Pensions at a Glance 2013 Retirement-Income Systems in OECD and G20 Countries Paris OECD 2013

Orloff A Gender and the social rights of citizenship The comparative analysis of state policies and gender relations American Sociological Review 1993 58 (3) 303ndash328

Palme J Pension rights in welfare capitalism The development of old-age pensions in 18 OECD Countries 1930 to 1980 Stockholm Swedish Institute for Social Research 1990

Rantala J Suoniemi I Tyoumlstauml elaumlkkeelle Tulokehitys ja korvaussuhteet Helsinki Elaumlketurvakeskus Raportteja 3 2010

Ringen S Uusitalo H Income distribution and redistribution in the Nordic welfare states Julkaisussa Kolberg J-E toim The study of welfare state regimes Armonk NY Sharpe 1992 69ndash91

Saunders P What can we learn from international comparisons of public sector size and economic performance European Sociological Review 1986 2 (1) 52ndash60

Eurooppalaiset elinolot

268

SCIP Social Citizenship Indicators Program Stockholm Swedish Institute for Social Research 2012 Saatavissa lthttpsdspaceitsusedspacehandle101027gt Viitattu 11112012

Scruggs L Jahn D Kuitto K Comparative Welfare Entitlements Dataset 2 Version 2014-03 Storrs CN University of Connecticut amp Greifswald University of Greifswald 2014

Sjoumlberg O Duties in the welfare state Working and paying for social rights Stockholm Swedish Institute for Social Research 2000

Suoniemi I Koumlyhyyden dynamiikka Suomessa 1995ndash2008 Helsinki Elaumlketurvakeskus Elaumlketurvakeskuksen tutkimuksia 114 2013

Uusitalo H Elaumlkevakuutus Julkaisussa Havakka P Niemelauml M Uusitalo H toim Sosiaalivakuutus Helsinki Finanssi- ja vakuutuskustannus 2012 76ndash113

van Gerven M The broad tracks of path dependent benefit reform A longitudinal study of social benefit reforms in three European countries 1980ndash2006 Helsinki Kela Studies in social security and health 100 2008

Wennemo I Sharing the costs of children Studies of the development of family support in the OECD Countries Stockholm Swedish Institute for Social Research 1994

Eurooppalaiset elinolot

Jenni Blomgren Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutus terveyteen ja tyytyvaumlisyyteen

270 Euroopassa

Elaumlkkeelle siirtymiseen liittyvaumlt tekijaumlt ovat tyoumlurien pidentaumlmisen paineessa nousseet paumlivaumlnpolitiikan keskioumloumln Keskustelu kierty y enimmaumlkseen sen ympaumlshyrille mitkauml tekijaumlt ennustavat elaumlkkeelle siirtymistauml ja miten sitauml voitaisiin siirtaumlauml yhauml myoumlhaumlisempaumlaumln ikaumlaumln Vaumlhemmaumllle keskustelulle ovat jaumlaumlneet elaumlkkeelle siirtymisen vaikutukset yksiloumln hy vinvointiin Tarkastelemalla kuinka yksiloumln elaumlmauml muuttuu elaumlkkeelle siirtymisen seurauksena voidaan mahdollisesti etsiauml vastauksia myoumls siihen mihin seikkoihin tyoumluran loppupaumlaumlssauml tulisi kiinnitshytaumlauml huomiota jos ja kun tyoumluria halutaan pidentaumlauml Toisaalta tieto elaumlkkeelle siirtymisen ter veys- ja hy vinvointivaikutuksista on taumlrkeaumlauml myoumls siksi ettauml osataan paremmin ennakoida terveys- ja sosiaalipalvelujaumlrjestelmaumllle tulevaa kuormitusta Esimerkiksi terveydenhuollossa vaikutukset voivat olla suuria sillauml elaumlkkeelle siirtyjaumlt siirty vaumlt useimmiten tyoumlterveyshuollon piiristauml julkisen terveydenhuollon asiakkaiksi

Suomen vaumlestoumln ikaumlaumlntyessauml elaumlk keellauml olevien osuus vaumlestoumlstauml kasvaa Vuoden 2012 lopussa Suomessa oli 145 miljoonaa omaelaumlkkeen1 saajaa mikauml vastasi 27aumlauml prosenttia vaumlestoumlstauml Vanhuuselaumlkkeellauml naumlistauml oli 117 miljoonaa henkiloumlauml (Elaumlketurvakeskus 2014 Tilastokeskus 2014) Aikavaumllillauml 2000 ndash2012 elaumlkelaumlisten maumlaumlrauml on kasvanut 220 000lla ja vaumlestoumlosuus kolmella prosenttishyyksikoumlllauml Etenkin vanhuuselaumlkkeelle siirtyminen on suurten ikaumlluokkien ikaumlaumlnshytyessauml koskettanut vuosi vuodelta yhauml useampia suomalaisia Kun vuonna 2001 elaumlkkeelle siirtyi noin 61 000 henkiloumlauml joista 20 000 siirtyi vanhuuselaumlkkeelle vuonna 2012 elaumlkkeelle siirtyneitauml oli 71 000 joista 48 000 oli vanhuuselaumlkkeelle siirtyjiauml (Elaumlketurvakeskus ja Kela 2013)

Taumlssauml artikkelissa kaumlyn aluksi laumlpi elaumlkkeelle siirtymisen hyvinvointivaikushytuksiin liitty vaumlauml kirjallisuutta minkauml jaumllkeen tarkastelen ECHP-aineistolla sitauml millaisia seurauksia elaumlkkeelle siirtymisellauml on terveyteen ja ty yty vaumlisy yteen Suomessa ja muutamassa muussa Euroopan maassa

1 Omaelaumlk keitauml ovat Suomessa vanhuus- tyoumlky v yttoumlmy ys- tyoumlttoumlmy ys- osa-aika- ja maatalouden erityiselaumlkkeet Omaelaumlkettauml saavien lukumaumlaumlraumlssauml eivaumlt ole mukana ne elaumlk keensaajat jotka saivat pelk kaumlauml perhe-elaumlkettauml (leskenelaumlke ja lapsenelaumlke)

Blomgren Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutus terveyteen ja tyytyvaumlisyyteen Euroopassa

271

Ikaumlaumlntyvien hyvinvointi Suomessa ja Euroopassa

Elaumlkeikaumlisten elinoloista terveydestauml ja hy vinvoinnista tiedetaumlaumln tutkimusten perusteella paljon ndash Suomessa tietoa elaumlkeikaumlisten terveydestauml ja hyvinvoinnista kootaan saumlaumlnnoumlllisin vaumlliajoin esimerkiksi Terveyden ja hy vinvoinnin laitoksen keraumlaumlmaumlssauml Suomalaisten hy vinvointi ja palvelut -kyselyssauml (HYPA) sekauml Elaumlke-i kaumlisen vaumlestoumln ter veyskaumly ttaumly t y minen ja ter veys -tut k imu ksessa (EV TK) Ikaumlaumlntyneiden elaumlmaumlnlaadun keskeisiauml elementtejauml ovat hyvauml terveys riittaumlvauml toimeentulo psy ykkinen hy vinvointi ja hy vaumlt sosiaaliset verkostot (Vaarama ym 2006) Vuoden 2009 EVTK-tutkimuksen mukaan 65ndash84-vuotiaista suomashylaisista 48 prosenttia arvioi terveydentilansa vaumlhintaumlaumln melko hy vaumlksi ndash osuus kasvoi 8ndash9 prosenttiyksikoumlllauml vuoteen 2001 verrattuna Ystaumlviaumlaumln tai sukulaishysiaan tapasi vaumlhintaumlaumln kerran tai pari viikossa 59 prosenttia 65ndash84-vuotiaista miehistauml ja 66 prosenttia naisista (Laitalainen ym 2010) Vaaraman ja Ollilan (2008) HYPA-tutkimuksen 60ndash79-vuotiaita vuonna 2006 koskevat tulokset ovat samansuuntaisia miehistauml 50 prosenttia ja naisista 53 prosenttia arvioi terveyshytensauml vaumlhintaumlaumln melko hy vaumlksi ja miehistauml 72 prosenttia ja naisista 76 prosenttia tapasi eri taloudessa asuvia ystaumlviauml tai sukulaisia vaumlhintaumlaumln viikoittain Menojen kattaminen oli vaumlhintaumlaumln melko helppoa 75 prosentille taumlmaumlnikaumlisistauml miehistauml ja 71 prosentille naisista (ks myoumls Kautto ym 2009) Ainakin naumlmauml nuoremmat ikaumlaumlntyneet ns rdquokolmasikaumllaumlisetrdquo (Laslett 1994 Vaarama ja Ollila 2008) voivat Suomessa keskimaumlaumlrin varsin hyvin

Entauml kuinka elaumlkeikaumliset voivat muissa Euroopan maissa Kuvioon 1 (s 272) on koottu EU-SILC-elinolotutkimuksen (ks Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa) aineistosta laskettuja tietoja 55 vuotta taumlyttaumlneiden vastaajien kokeshymuksista terveydentilastaan ja kuvioon 2 (s 273) tietoja tulojen riittaumlv y ydestauml vuonna 2010 eriteltynauml sen mukaan oliko henkilouml elaumlkkeellauml vai ei Tarkastelu on rajattu 55 vuotta taumlyttaumlneisiin jotta voitaisiin jo taumlssauml vaiheessa tehdauml vertailua myoumlhaumlisessauml tyoumliaumlssauml olevien ja elaumlkelaumlisten vaumllillauml Lisaumlksi kuviossa 1 on arvioinshynin taustaksi Eurostatin tilastotietokannasta poimittua tietoa 60-vuotiaiden elinajanodotteesta ja kuviossa 2 tietoa 60 vuotta taumlyttaumlneiden koumlyhy ysasteista

Kuviossa 1 maat on jaumlrjestetty laskevaan jaumlrjestykseen elaumlkkeellauml olevien koetun terveyden mukaan Kuviosta nousee esiin seuraavia havaintoja Maiden vaumllillauml on suuria eroja hyvaumlssauml koetussa terveydessauml mutta keskimaumlaumlraumlisestauml tasosta riippumatta elaumlkkeellauml olevat kokevat joka maassa olevansa vaumlhemmaumln terveitauml kuin muut Maat tosin eroavat siinauml miten paljon elaumlkelaumliset ja muut poikkeavat toisistaan esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa joissa hy vauml koettu terveys on yleistauml elaumlkelaumlisillaumlkin ero muihin kuin elaumlkkeellauml oleviin on prosenttishyyksikoumlissauml mitattuna varsin suuri Toisaalta esimerkiksi Alankomaissa ja Belgiassa ero elaumlkelaumlisten ja ei-elaumlkelaumlisten vaumllillauml on pieni Suomi sijoittuu maavertailun haumlntaumlpaumlaumlhaumln sekauml elaumlkelaumlisten ettauml muiden hy vaumln koetun terveyden mittarilla

Eurooppalaiset elinolot

272

Portugali erottuu kuitenkin muista maista siinauml ettauml siellauml koettu terveys on selvaumlsti vertailun heikoin

Itse arvioidun terveydentilan on todettu olevan hy vauml yleinen terveysmittari sillauml se ennustaa hy vin myoumls objektiivisempia terveyden mittareita elaumlmaumlnlaatua ja kuolleisuutta (Jylhauml 2009) Toisaalta myoumls esimerkiksi onnellisuus voi ennustaa koettua terveyttauml (Kinnunen ym 2011) Koetun terveyden mittari on kuitenkin hy vin kulttuurisidonnainen sen raportoiminen on yhteydessauml kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin tekijoumlihin jotka vaikuttavat siihen kuinka omaa tervey ttauml kusshysakin maassa ja kulttuurissa arvioidaan (Vuorisalmi ym 2008 Layes ym 2012) Taumlstauml sy ystauml kuviossa 1 havaittuihin maiden vaumllisiin eroihin koetussa terveydessauml on suhtauduttava varauksella Koetun terveyden mittarin luotettavuutta voidaan edellauml tarkasteltujen maiden osalta arvioida vertailemalla hy vaumlauml koettua terveyttauml raportoivien osuutta kunkin maan elinajanodotteeseen Kuviosta 1 naumlhdaumlaumln ettauml elinajanodote ei korreloi hy vaumln koetun terveyden kanssa Portugalissa mittarit naumlyttaumlvaumlt osoittavan samaan suuntaan mutta Tanska on muissakin yhteyksissauml mainittu malliesimerkki siitauml miten ihmiset ilmoittavat tervey tensauml hy vaumlksi mutta he kuitenkin kuolevat verrattain nuorina (ks myoumls Kangas 2012) Toisaalta kunkin maan sisaumlisiin vaumlestoumlryhmien vaumllisiin eroihin harhan ei pitaumlisi vaikuttaa

Kuvio 1 Terveytensauml hyvaumlksi tai erittaumlin hyvaumlksi kokevien osuus 55 vuotta taumlyttaumlneistauml elaumlkkeellauml oleshy

vista ja muista kuin elaumlkkeellauml olevista EU-15-maissaa sekauml 60-vuotiaiden jaumlljellauml oleva elinajanodote

vuonna 2010

Vuotta 100 23

90 225

80 22 Osuus elaumlkkeellauml olevista 215

60

70 Osuus muista 21

50 205 60-vuotiaiden 40 elinajanodote

vuotta 20

30 195

20 19

10 185

18

Iso-

Brita

nnia

Ruot

si

Alan

kom

aat

Belg

ia

Tans

ka

Luxe

mbu

rg

Rans

ka

Itaumlva

lta

Krei

kka

Espa

nja

Saks

a

Suom

i

Italia

Port

ugal

i

a Lukuun ottamat ta Irlantia josta aineistoa ei saatavilla Painotetut osuudet laskettu niiden joukosta jotka ovat vastanneet kysymykseen (puuttuvat poistettu) Laumlhteet EU-SILC 2010

0

Blomgren Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutus terveyteen ja tyytyvaumlisyyteen Euroopassa

Kuvio 2 Tulonsa riittaumlmaumlttoumlmiksia kokevien osuus 55 vuotta taumlyttaumlneistauml elaumlkkeellauml olevista ja muista

kuin elaumlkkeellauml olevista EU-15-maissab sekauml 60 vuotta taumlyttaumlneiden koumlyhyysaste (ekvivalisoidut kaumlyshy

tettaumlvissauml olevat tulot alle 60 mediaanista) vuonna 2010

273

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

Osuus elaumlkkeellauml olevista

Osuus muista

60 vuotta taumlyttaumlneiden koumlyhyysaste

Krei

kka

Port

ugal

i

Italia

Rans

ka

Espa

nja

Belg

ia

Itaumlva

lta

Iso-

Brita

nnia

Alan

kom

aat

Tans

ka

Suom

i

Saks

a

Luxe

mbu

rg

Ruot

si

a Riittaumlmaumlt toumlminauml pidetaumlaumln tuloja jotka eivaumlt riitauml kattamaan menoja hy vin tai melko hy vin b Lukuun ottamatta Irlantia josta aineistoa ei saatavilla Painotetut osuudet laskettu niiden joukosta jotka ovat vastanneet kysymykseen (puuttuvat poistettu) Laumlhteet EU-SILC 2010

Tulojen riittaumlv y yden kokemukset eroavat selvaumlsti vaumlhemmaumln elaumlkelaumlisten ja ei-elaumlkelaumlisten vaumllillauml (kuvio 2) Tulokset ovat eri maissa kuitenkin erisuuntaisia noin puolessa maista elaumlkelaumliset kokevat tulonsa riittaumlviksi jopa useammin kuin muut (esimerkiksi Saksassa Isossa-Britanniassa ja Suomessa) lopuissa maissa elaumlkelaumlisten tulot riittaumlvaumlt huonommin kuin muiden (esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa ndash vaikka tosin naumlissauml maissa elaumlkelaumlistenkin tulot riittaumlvaumlt tarpeisiin yli neljaumlllauml viidestauml) Portugali erottuu muista maista siinauml ettauml siellauml sekauml elaumlkeshylaumliset ettauml muut kokevat itsensauml sekauml sairaiksi ettauml koumlyhiksi Kreikkalaiset kokevat vielauml portugalilaisia useammin tulojen riittaumlmaumlttoumlmy y ttauml mutta he pitaumlvaumlt terveydentilaansa portugalilaisia parempana (vrt kuviot 1 ja 2) Kiinnostava huomio kuvion 2 perusteella on lisaumlksi se ettauml ikaumlaumlntyneiden koumlyhy ysaste ja tulojen riittaumlvy yden kokemukset ovat suurin piirtein synkroniassa keskenaumlaumln Pohjoismaissa ja Saksassa Muissa maissa koettu tulojen riittaumlmaumlttoumlmy ys on huomattavasti koumlyhy ysastetta korkeammalla tasolla Esimerkiksi Kreikassa yli 80 prosenttia sekauml elaumlkkeellauml olevista ettauml muista raportoi etteivaumlt tulot riitauml menoihin vaikka ikaumlaumlntyneiden virallinen koumlyhy ysaste oli vuonna 2010 rdquovainrdquo 21 prosenttia

Eurooppalaiset elinolot

274

Erot elaumlkkeellauml olevien ja muiden kuin elaumlkkeellauml olevien itse arvioidussa terveydessauml ja ty yty vaumlisy ydessauml johtuvat osittain naumliden ryhmien vaumllisistauml muista eroista terveyden osalta esimerkiksi siitauml ettauml elaumlkkeellauml olevat ovat keskimaumlaumlrin ei-elaumlkkeellauml olevia vanhempia Pelkaumln poikkileikkaustilanteen perusteella ei voida sanoa onko elaumlkkeelle siirtyminen se vaikuttava tekijauml joka tuo ryhmien vaumllille eroja vai onko mukana joitakin muita selittaumlviauml tekijoumlitauml Elaumlkkeelle siirtymisen varsinaisten terveys- ja hyvinvointivaikutusten tutkimiseksi tarvishytaankin samoja ihmisiauml koskevaa seuranta-aineistoa Seuraavassa luvussa kaumlyn laumlpi tutkimustietoa elaumlkkeelle siirtymisen vaikutuksista eri elaumlmaumlnalueisiin

Elaumlkkeelle siirtymisen seurausvaikutuksia

Elaumlkkeelle siirtyminen on yksi keskeisimmistauml elaumlmaumlnmuutoksista jolla voi olla seurausvaikutuksia kaikilla elaumlmaumlnalueilla Elaumlkkeelle jaumlaumlminen voi vaikuttaa muun muassa ta loudelliseen hy v invointiin sosiaaliseen kanssakaumly miseen f y ysisiin ja aumllyllisiin toimintoihin sekauml hyvinvointiin ja terveydentilaan Tutshykimusten mukaan elaumlkkeelle jaumlaumlmisen vaikutukset voivat olla sekauml positiivisia ettauml negatiivisia ja samankin henkiloumln kohdalla vaikutukset voivat olla yhdellauml elaumlmaumlnalueella myoumlnteisiauml mutta toisella kielteisiauml (esim George ym 1984 Reitzes ym 1996 Alpass ym 2000)

Elaumlkkeelle siirtymisen useimmiten myoumlnteiseksi koettuja seurauksia on useita elaumlkkeelle jaumlaumlminen lisaumlauml vapaa-aikaa tarjoaa tilaisuuden lepoon sekauml aiempaa enemmaumln mahdollisuuksia itsensauml toteuttamiseen mihin ei ole aiemmin ollut aikaa (Shanas 1970 Alpass ym 2000 Rijs ym 2012) Elaumlkkeelle jaumlaumlminen voi olla helpotus ja se voi lisaumltauml hy vinvointia esimerkiksi silloin kun elaumlkettauml edeltaumlvauml tyoumlura on ollut stressaava tyoumlhoumln liitty vien seikkojen tai vaikkapa perheen ja tyoumln yhteen sovittamisen kannalta (Reitzes ym 1996 Coursolle ym 2010)

Elaumlkkeelle jaumlaumlmisen kielteisistauml vaikutuksista kenties keskeisin on rahanshytulon vaumlheneminen ja toimeentulon vaikeutuminen (Shanas 1970) Eri maiden elaumlkejaumlrjestelmaumlt ja korvaussuhteet vaikuttavat siihen kuinka merkittaumlvauml tuloshytason lasku tyoumlelaumlmaumlstauml pois siirtymisestauml seuraa Esimerkiksi pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden melko kattava sosiaaliturva ndash sisaumlltaumlen sekauml tulonsiirrot ettauml palvelut ndash toimii osaltaan puskurina elaumlkkeelle siirtymisen mukanaan tuomaa koumlyhy ysriskiauml vastaan Toisaalta elaumlkkeellauml olevien subjektiiviset kokemukset tushylojen riittaumlvyydestauml voivat antaa toisenlaisen kuvan tilanteesta kuin objektiivisesti mitatut tulot ndash jaumlaumlhaumln tyoumlstauml elaumlkkeelle siirtyvaumlltauml pois myoumls monia tyoumlssaumlkaumlyntiin liitty viauml kuluja Elaumlkkeelle siirtymiseen liitty vaumlaumln tulotason pysy vaumlisluonteiseen laskuun voidaan sopeutua kun lisaumlksi kulutustarpeet kaik kiaan vaumlhenevaumlt

Blomgren Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutus terveyteen ja tyytyvaumlisyyteen Euroopassa

275

(Airio ym 2013) On kuitenkin huomattava ettauml koetun toimeentulon mittareishyden keskeinen ongelma on se ettauml ei tiedetauml mihin vastaaja suhteuttaa arviossa oman toimeentulonsa Vastauksiin vaikuttaa se arvioiko vastaaja omaa toimeenshytuloaan esimerkiksi suhteessa koko vaumlestoumloumln muihin samassa elaumlmaumlntilanteessa oleviin johonkin yksittaumliseen henkiloumloumln vai omaan aiempaan tilanteeseensa (Airio ym 2013) Elaumlkkeelle jaumlaumlmisen yhteyttauml tulotasoon kaumlsitellaumlaumln tarkemmin taumlmaumln kirjan edellisessauml artikkelissa (ks Kankaan ja Hussainin elaumlkeartikkeli taumlssauml teoksessa) eikauml siihen siten taumlssauml artikkelissa sy vemmin paneuduta

Elaumlkkeelle jaumlaumlmisen kielteinen seurausvaikutus voi olla myoumls jaumlaumlminen ilman selkeaumlauml roolia yhteiskunnassa (Alpass ym 2000) Elaumlkkeelle jaumlaumlminen voidaan naumlhdauml kriisinauml omaa identiteettiauml joudutaan pohtimaan uudelleen kun yksi keskeinen identiteetin osa-alue ndash tyoumlidentiteetti ndash jaumlauml taakse Ihmisen mahdolliset muut roolit kuin tyoumlelaumlmaumlrooli vaikuttavat kuitenkin siihen miten elaumlkkeelle jaumlaumlminen koetaan Ns jatkuvuusteorian mukaan vaikutukset yleiseen hy vinshyvointiin voivat vaihdella sen mukaan onko ihmisellauml muita ennallaan jatkuvia ja kannattelevia ehkauml tyoumlroolia taumlrkeaumlmpiaumlkin rooleja ndash esimerkiksi rooli perheen yhteisoumln taikka ystaumlvaumlpiirin jaumlsenenauml (Atchley 1971) Etenkin jos tyoumlrooli ei ole elaumlkkeelle jaumlaumlneen keskeisin rooli muut roolit ehkaumlisevaumlt elaumlkkeelle jaumlaumlmisen negatiivisia seurauksia Elaumlkkeelle jaumlaumlminen voi itse asiassa olla helpotus koska tyoumlhoumln liitty vaumlt odotukset ja suorituspaineet jaumlaumlvaumlt taakse Elaumlkkeelle siirtyminen voi siis olla yhtaumlaumlltauml stressiauml aiheuttava mutta toisaalta myoumls stressiauml vaumlhentaumlvauml tapahtuma (Minkler 1981 Reitzes ym 1996 Behncke 2012)

Monet tyoumlhoumln ja tyoumluraan liitty vaumlt tekijaumlt voivat muokata elaumlkkeelle jaumlaumlmishysen kokemusta ja sen seurauksia esimerkiksi se onko elaumlkkeelle jaumlaumlminen ollut vapaaehtoista vai pakollista millaista tyoumltauml on tehty onko tyoumlura ollut palkitseva vai ei ja missauml sosioekonomisessa asemassa on oltu (Reitzes ym 1996 Alpass ym 2000 Mein ym 2003 Warr ym 2004 Dave ym 2006) Myoumls monet muut elaumlkkeelle siirtyjaumlauml kuvaavat tekijaumlt voivat vaikuttaa kokemukseen vaikuttavia tekijoumlitauml ovat muun muassa sukupuoli puolison ja perheen olemassaolo ja omishynaisuudet kertynyt varallisuus luonteenpiirteet ja terveydentila (Atchley 1982 Mein ym 2003 Szinovacz ja Davey 2004 Dave ym 2006)

Elaumlkkeelle siirtymiseen liitty vaumlt muutokset esimerkiksi vapaa-ajassa toimeenshytulossa ja identiteetissauml voivat naumlkyauml muutoksina myoumls terveydentilassa ja hy vinshyvoinnissa Terveys voi heikentyauml etenkin silloin kun elaumlk keelle siirtymisen mukanaan tuomiin muutoksiin sopeutuminen on vaikeaa (Atchley 1976) Soshypeutumisvaikeudet voivat naumlkyauml esimerkiksi psykologisena stressinauml taikka epaumlshyterveellisinauml elaumlmaumlntapoina Jos sopeutuminen on sen sijaan helppoa elaumlkkeelle jaumlaumlmisellauml voi olla positiivinen vaikutus tervey teen Tyoumlssaumlkaumlynnin loppuminen voi tuoda mukanaan terveyden ja toimintaky v yn kannalta eri tavoin myoumlnteisiauml ja kielteisiauml vaikutuksia Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutukset terveyteen ja hy vinshyvointiin voivat johtua mm elintapojen muutoksista sekauml terveyttauml muovaavista

Eurooppalaiset elinolot

276

psykososiaalisista prosesseista (Warr 2004 Helldaacuten ym 2011 Behncke 2012) Elintapojen on todettu joissakin tutkimuksissa olevan ndash etenkin naisilla ndash tershyveellisempiauml elaumlkkeelle siirtyneillauml kuin myoumlhaumlisessauml tyoumliaumlssauml olleilla (Helldaacuten ym 2011 Rijs ym 2012) Sy yndashseuraus-suhde ei kuitenkaan ole vaumllttaumlmaumlttauml selkeauml yhtaumlaumlltauml elaumlkelaumlisillauml voi olla aiempaa enemmaumln aikaa yllaumlpitaumlauml terveyttaumlaumln esishymerkiksi terveellisiauml elaumlmaumlntapoja noudattamalla ndash mutta toisaalta elaumlkelaumlisillauml ei ole tyoumlssauml kaumly viin naumlhden enaumlauml samankaltaista kannustinta hy vaumln terveydentilan yllaumlpitaumlmiseen (Behncke 2012) Tyoumlelaumlmaumlstauml elaumlkkeelle siirryttaumlessauml jaumlaumlvaumlt joka tapauksessa pois tyoumln aiheuttamat fy ysiset ja henkiset rasitteet mikauml voi parantaa kokemusta omasta terveydestauml ja sen riittaumlvy ydestauml Toisaalta tyoumlhoumln ja tyoumlmatshykoihin liitty vaumln fy ysisen aktiivisuuden pois jaumlaumlmisestauml voi seurata terveydenshytilan ja toimintakyvyn heikkeneminen jollei vapaa-ajan aktiivisuus samalla vastaavasti lisaumlaumlnny Tyoumlssaumlkaumlynnin mukanaan tuoman paumlivaumlrytmin poisjaumlaumlnti saattaa myoumls johtaa passivoitumiseen (Atchley 1982) ja sitauml kautta toimintaky vyn heikkenemiseen Elaumlkkeelle siirryttaumlessauml myoumls sosiaalinen verkosto muuttuu muu kuin tyoumlhoumln liitty vauml sosiaalinen ympaumlristouml (tai sen puute) saa taumllloumlin entistauml suuremman painoarvon Elaumlkkeelle jaumlaumldessauml vaarana onkin eristyminen (Alpass ym 2000) Tyoumlelaumlmaumln sosiaaliset suhteet eivaumlt elaumlkkeellauml vaumllttaumlmaumlttauml korvaannu muilla suhteilla toisaalta vapaa-ajan lisaumlaumlntyminen voi mahdollistaa myoumls soshysiaalisten verkostojen laajenemisen ja sy venemisen Elaumlkkeelle siirtyminen voi vaikuttaa myoumls kognitiivisiin kykyihin koska elaumlkkeellauml ei vaumllttaumlmaumlttauml yllaumlpidetauml kognitiivista kapasiteettia samalla tavalla kuin tyoumlelaumlmaumlssauml (Bonsang ym 2012)

Edellauml esitetyn valossa on odotettavaa ettauml tutkimustieto elaumlkkeelle siirtyshymisen hy vinvointivaikutuksista on ristiriitaista Tulokset siitauml ovatko elaumlkkeelle siirtymisen vaikutukset myoumlnteisiauml vai kielteisiauml tai onko niitauml ylipaumlaumltaumlaumln ovat vaihtelevia (Behncke 2012) Joidenkin tutkimusten mukaan elaumlkkeelle siirtymishynen parantaa mielenterveyttauml (Mein ym 2003 Mandal ja Roe 2008 Oksanen ym 2011 Laaksonen ym 2012) onnellisuutta (Latif 2011) koettua tervey ttauml (Wesshyterlund ym 2009) ja kognitiivisia kykyjauml (Coe ym 2012) sekauml vaumlhentaumlauml henkistauml ja fy ysistauml vaumlsymystauml ja masennusoireita (Westerlund ym 2010) Se myoumls lisaumlauml ty yty vaumlisy yttauml (Pinquart ja Schindler 2007) ja psykologista hyvinvointia (Kim ja Moen 2002) Toisten tutkimusten mukaan elaumlkkeelle siirtyminen sen sijaan heikentaumlauml koettua terveyttauml ja toimintakykyauml ja lisaumlauml sairastavuusriskiauml (Dave ym 2006 Behncke 2012) sekauml heikentaumlauml kognitiivisia kykyjauml (Mazzonna ja Peshyracchi 2010 Roberts ym 2011 Bonsang ym 2012) mielenterveyttauml (Dave ym 2006) ja hyvinvointia (Jaeligger ja Holm 2004) Joissakin tutkimuksissa puolestaan ei ole havaittu yhteyksiauml elaumlkkeelle jaumlaumlmisen ja terveyden (Van Solinge 2007) elaumlkkeelle jaumlaumlmisen ja kognitiivisten kykyjen muutoksen (Coe ja Zamarro 2011) taikka elaumlkkeelle jaumlaumlmisen ja masennusoireiden (Behncke 2012) vaumllillauml Tutkishymuksissa on myoumls havaittu samanaikaisia ristiriitaisiakin tuloksia esimerkiksi

Blomgren Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutus terveyteen ja tyytyvaumlisyyteen Euroopassa

277

ettauml elaumlkkeelle siirtymisellauml on positiivinen vaikutus itsearvostukseen mutta negatiivinen vaikutus masennukseen (Reitzes ym 1996)

On luonnollista ettauml elaumlk keelle jaumlaumlminen vaikuttaa eri tavoin erilaisiin ter veys- ja hy vinvointivasteisiin (Van Solinge 2007) Vaikutukset voivat olla erilaisia mittarista riippuen ja myoumls sen mukaan millainen on henkiloumln muu tilanne Tutkimuksiakin on kuitenkin tehty hy vin erilaisilla asetelmilla ja eri konteksteissa sekauml poikkileikkaus- ettauml pitkittaumlisaineistoilla erilaisilla meneshytelmillauml ja kaumly ttaumlen erilaisia muuttujia Keskeinen erityisesti elaumlkkeelle siirtyshymisen terveysvaikutusten tutkimusta hankaloittava seikka on se ettauml elaumlkkeelle jaumlaumlminen ei ole riippumaton vaan endogeeninen tekijauml suhteessa terveyteen heikentyny t terveydentila voi vaikuttaa ja todennaumlkoumlisesti vaikuttaakin elaumlkshykeelle siirtymiseen ei ainoastaan toisin paumlin Heikko terveydentila johtaa usein tyoumlky v y ttoumlmy yselaumlkkeelle siirty miseen mutta ter veyden heikenny ttyauml myoumls vanhuuselaumlk keelle siirry taumlaumln todennaumlkoumlisesti aikaisemmassa vaiheessa kuin siirry ttaumlisiin mikaumlli terveys pysyisi riittaumlvaumln hyvaumlnauml Kaikki tutkimukset eivaumlt ole kontrolloineet sellaisten havaitsemattomien tekijoumliden vaikutusta jotka voivat olla yhteydessauml sekauml elaumlkkeelle siirtymiseen ettauml terveyteen tai hy vinvoinshytiin Esimerkiksi henkiloumln pessimistinen luonteenlaatu voi olla yhteydessauml sekauml hy vinvoinnin kokemukseen ettauml elaumlkkeelle hakeutumiseen Taumlllaisten havaitseshymattomien tekijoumliden vakioiminen on keskeistauml jotta saadaan esiin elaumlkkeelle siirtymisen todelliset vaikutukset Joissakin tutkimuksissa onkin havaittu ettauml alustavissa analy yseissa elaumlkkeelle jaumlaumlminen naumlyttaumlisi heikentaumlvaumln terveyden eri osa-alueita mutta yhteys haumlviaumlauml tai kaumlaumlnty ykin positiiviseksi kun otetaan huomioon se ettauml elaumlkkeelle jaumlaumlminen voi johtua heikentyneestauml terveydentilasta (Charles 2004 Bound ja Waidmann 2007 Neuman 2008)

Tutkimuksen tavoitteet rajaukset ja menetelmaumlt

Taumlssauml artikkelissa tarkastellaan useita vuosia kattavalla paneeliaineistolla sitauml miten elaumlkkeelle siirtyminen on vaikuttanut koettuun terveydentilaan ja ty ytyshyvaumlisyyteen lyhyellauml aikavaumllillauml muutamissa Euroopan maissa Aiheesta ei kaumlytaumlnshynoumlssauml ole vertailevaa tutkimusta jossa eri maita olisi tarkasteltu rinnakkain Eri maissa ndash erilaisten hy vinvointiregiimien ja kulttuuripiirien alueilla ndash elaumlkkeelle siirtymisen vaikutukset hy vinvoinnin eri osa-alueisiin voivat olla hyvin erilaisia Koska aiemman tutkimuksen perusteella tiedetaumlaumln ettauml muun muassa perheshyympaumlristouml sosioekonominen asema sekauml tyoumlhoumln liitty vaumlt tekijaumlt voivat modifioida elaumlkkeelle jaumlaumlmisen hyvinvointivaikutuksia elaumlkkeelle siirtymisen vaikutuksia

Eurooppalaiset elinolot

278

tarkastellaan useassa alaryhmaumlssauml erikseen sukupuolittain siviilisaumlaumldyn2 mushykaan koulutustaustan sekauml elaumlkettauml edeltaumlvaumln tyoumlty yty vaumlisy yden mukaan

Aineistona kaumlytetaumlaumln vuosien 1994ndash2001 aikana keraumlttyauml ECHP-aineistoa (ks Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa) jolla tehdaumlaumln varsinaiset elaumlkkeelle siirtymisen vaikutuksia koskevat analy ysit Tuoreemmalla EU-SILCshyaineistolla ei valitettavasti voida tehdauml artikkelin asetelmaan liitty viauml selittaumlviauml regressioanaly yseja sillauml tuossa aineistossa ei ole kaikkia tarvittavia hy vinvointia kuvaavia mittareita

Vertailtavien maiden valinnassa periaatteena oli se ettauml Suomen lisaumlksi vertailuun valitaan yksi maaedustaja jokaisesta hy vinvointivaltioregiimistauml (ks Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa) Valinnan perusteena kaumlytettiin myoumls seuraavia kriteerejauml 1) maiden osalta on ainakin paumlaumlosin ja mahdollisimshyman yhdenmukaisesti keraumltty taumlssauml kiinnostuksen kohteena olevat muuttujat 2) maiden osalta kysely yn osallistumisaste on mahdollisimman korkea ja keruushyhetkien vaumllinen kato eli attritio on pientauml sekauml 3) aineisto on aidosti pitkittaumlisshyluonteinen mikauml vaatimus sulkee pois esimerkiksi Ruotsin (ks Haumlrkoumlnen 2003)

Edellauml mainituilla perusteilla Pohjoismaista valittiin Suomen rinnalle Tanska englanninkielisistauml maista Iso-Britannia laumlntisestauml Keski-Euroopasta Ranska sekauml Etelauml-Euroopan maista Italia Itauml-Euroopan maita ei ole mukana vielauml ECHP-aineistossa Tanskan aineisto ei aivan taumlytauml korkean osallistumisasteen ja pienen kadon vaatimusta mutta Tanska on perusteltua kuitenkin pitaumlauml mushykana jotta Suomen tuloksia voitaisiin verrata johonkin toiseen Pohjoismaahan Edellauml kuvioissa 1 ja 2 esitetyn vuoden 2010 tilanteen perusteella maita voidaan karkeasti luonnehtia seuraavasti Suomessa ikaumlaumlntyneiden koettu terveys on eurooppalaisessa vertailussa huono mutta tulojen koettu riittaumlv y ys verrattain hy vauml Tanskassa sekauml koettu terveys ettauml koettu tulojen riittaumlvy ys ovat keskishymaumlaumlraumlistauml korkeammalla tasolla Isossa-Britanniassa koettu terveys on vanhojen EU-maiden huippua mutta tulojen riittaumlv y ys vain keskitasoa Ranskassa koettu terveys keskitasoa mutta tulojen riittaumlvy ys keskitasoa heikompaa ja Italiassa sekauml koettu terveys ettauml tulojen riittaumlvy ys eurooppalaisittain heikoimmasta paumlaumlstauml Analy yseihin valitut maat siis ovat suhteellisen erilaisia jo taumlmaumln alustavan tarkastelun perusteella

Tanskan Ison-Britannian Ranskan ja Italian osalta tarkemmissa anashyly yseissa on kaumly toumlssauml tiedot v uosilta 1994 ndash2001 ja Suomen osalta v uosi lta 1996 ndash2001 Ison-Britannian osalta on kaumlytoumlssauml ECHPn kanssa harmonisoitu ja vertailukelpoinen British Household Panel Survey (BHPS) -aineisto Aineisto rajattiin ikaumlaumlntyneisiin tyoumlikaumlisiin eli 55 vuotta taumlyttaumlneisiin joiden elaumlkkeelle

2 Taumlssauml artikkelissa siviilisaumlaumltyauml kaumly tetaumlaumln erottamaan avo- ja avioliitoissa olevat muista taumlmauml ei noudata virallista siviilisaumlaumltyluokitusta

Blomgren Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutus terveyteen ja tyytyvaumlisyyteen Euroopassa

279

siirtymistauml tarkasteltiin kahdeksan vuoden seuranta-aineistolla Aineistossa oli naumlillauml rajauksilla yhteensauml 111 821 havaintoa 21 817 eri henkiloumlltauml

Selitettaumlvaumlt muuttujat koettu terveys ja tyytyvaumlisyys

Koettu terveys Koetun terveyden mittari kertoo kuinka hyvaumlksi tai huonoksi vastaaja koki tervey tensauml viisiportaisella asteikolla A lkuperaumlinen asteik ko kaumlaumlnnettiin analy yseja varten toisin paumlin siten ettauml pistemaumlaumlrauml vaihteli vaumllillauml 1 (erittaumlin huono koettu terveys) ndash 5 (erittaumlin hyvauml koettu terveys) Ranskassa kaumlytetty asteikko oli kuusiportainen mutta asteikko on ECHP-aineistossa valshymiiksi skaalattu vastaamaan muiden maiden viisiportaista asteikkoa (Eurostat 2003) Eurostatilta ei valitettavasti ole saatavissa lisaumltietoa siitauml kuinka uudelleenshyskaalaus on tehty ja miten se vaikuttaa tietojen vertailukelpoisuuteen

Tyytyvaumlisyys ECHP-aineistossa on neljauml ty y ty vaumlisy y ttauml elaumlmaumln eri osashyalueisiin koskevaa kysymystauml Kysymykset koskevat ty yty vaumlisy yttauml paumlaumlasialliseen toimintaan taloudelliseen tilanteeseen asumiseen sekauml vapaa-ajan maumlaumlraumlaumln Ty y t y vaumlisy yden saama pistemaumlaumlrauml vai htelee kun k in k ysy myksen kohda l la vaumllillauml 1 (ei lainkaan ty yty vaumlinen) ndash 6 (taumlysin ty ytyvaumlinen) Osiot yhdistettiin summamuuttujaksi Ison-Britannian aineistossa on kaumlytettaumlvissauml ainoastaan tieto ty y ty vaumlisy ydestauml taloudelliseen tilanteeseen ndash muut kolme osiota ovat kaumlyttoumlkelvottomia sillauml niissauml puuttuvien vastausten osuus on taumlssauml ikaumlryhmaumlssauml 63ndash83 prosenttia Muiden maiden osalta kaumlytetyn summamuuttujan saamat pistearvot vaihtelevat siten vaumllillauml 4ndash24 Summamuuttujan reliabiliteetti Cronshybachin alfalla tarkasteltuna sai arvot 070 (Suomi) 064 (Tanska) 064 (Ranska) ja 075 (Italia) Jotta muita maita voitaisiin verrata myoumls ty yty vaumlisy yden osalta Isoon-Britanniaan ty y ty vaumlisyyttauml taloudelliseen tilanteeseen tarkastellaan myoumls erikseen sekauml Ison-Britannian ettauml muiden maiden osalta

Taustatekijaumlt ja selittaumlvaumlt muuttujat

Taumlrkein tekijauml jonka vaikutuksia halutaan arvioida on elaumlkkeelle jaumlaumlminen Taumltauml varten henkiloumlt luokitellaan paumlaumlasiallisen toiminnan mukaan analy yseissa kahshyteen paumlaumlluokkaan elaumlkkeellauml oleviin ja muihin kuin elaumlkkeellauml oleviin 55 vuotta taumlyttaumlneiden ikaumlryhmaumlssauml elaumlkkeellauml jo olevia on kunakin poikkileikkausvuotena valtaosa Suurin osa muista kuin elaumlkkeellauml olevista on tyoumlssauml mutta osa myoumls tyoumlttoumlmaumlnauml Tyoumlttoumlmien maumlaumlraumlt ovat aineistossa kuitenkin joissakin maissa jatai joinakin vuosina niin pieniauml ettauml tyoumlttoumlmiauml ei voida ECHP-aineiston kaumlsitshytelysaumlaumlnnoumlistauml johtuen3 pitaumlauml omana luokkanaan Muista kuin elaumlkkeellauml olevista

3 Aineiston perusteella ei saa julkaista lukuja jotka perustuvat alle 20 hengen ryhmiin

Eurooppalaiset elinolot

280

osa on ilmoittanut paumlaumlasialliseksi toiminnakseen myoumls mm kodinhoidon tai opiskelun taikka ilmoittanut olevansa muuten tyoumlmarkkinoiden ulkopuolella Myoumls naumlitauml henkiloumlitauml on 55 vuotta taumly ttaumlneiden ikaumlryhmaumlssauml hyvin vaumlhaumln Kaikshykiaan siis analy yseissa pitaumlydy taumlaumln kaksiluokkaisessa paumlaumlasiallisen toiminnan muuttujassa Keskeistauml analy yseissa on tarkastella siirtymiauml ei-elaumlkkeellauml olevien ryhmaumlstauml elaumlkkeellauml olevien ryhmaumlaumln Jotta elaumlkkeelle siirtyneistauml saataisiin tarshyvittaessa eroteltua pois tyoumlky vyttoumlmy yselaumlkkeelle siirtyneet kaumlytetaumlaumln apumuutshytujana tietoa siitauml saiko elaumlkkeellauml oleva henkilouml tulona tyoumlkyv yttoumlmy ysetuutta

Elaumlkkeelle jaumlaumlmisen vaikutuksia tutkitaan useassa eri alaryhmaumlssauml Tarshykasteluja tehdaumlaumln erikseen sukupuolen siviilisaumlaumldyn (avio- tai avoliitossa olevat vs muut) koulutusasteen (vaumlhemmaumln kuin ylemmaumln keskiasteen koulutus vs vaumlhintaumlaumln ylemmaumln keskiasteen koulutus) sekauml elaumlkkeelle jaumlaumlmistauml edeltaumlneen ajankohdan tyoumltyytyvaumlisyyden mukaan Tyoumlty yty vaumlisy yttauml mitattiin summashymuuttujalla johon yhdistettiin tiedot seitsemaumlstauml kysymyksestauml kuinka ty yshyty vaumlinen vastaaja oli tyoumlnsauml palkkatasoon tyoumlturvallisuuteen tyoumln ty yppiin tyoumltuntimaumlaumlriin tyoumlaikoihin tyoumloloihin sekauml tyoumlmatkaan Ison-Britannian osalta oli kaumlytettaumlvissauml ainoastaan neljaumln ensimmaumlisen osion tiedot mikauml otetshytiin luokittelussa huomioon Kuhunkin osioon saattoi vastata asteikolla 1 (ei lainkaan ty yty vaumlinen) ndash 6 (taumlysin ty yty vaumlinen) Summamuuttujan reliabiliteetti oli hy vauml (Cronbachin alfa Suomi 076 Italia 083 Tanska 073 Ranska 066 Iso-Britannia 071) Muuttujan arvon perusteella henkiloumlt jaettiin kahteen ryhshymaumlaumln kaumly ttaumlen jakopisteenauml kullekin maalle erikseen laskettua tyoumlty yty vaumlisy ysshysummamuuttujan keskiarvoa Keskiarvoa alhaisemman pistemaumlaumlraumln saaneet maumlaumlriteltiin tyoumlhoumlnsauml ty ytymaumlttoumlmiksi ja keskiarvoa korkeamman pistemaumlaumlraumln saaneet tyoumlhoumlnsauml ty ytyvaumlisiksi On huomattava ettauml tyoumlty yty vaumlisy ys-tieto on saatavilla vain niiden osalta jotka ylipaumlaumltaumlaumln olivat kyseisenauml vuonna tyoumlssauml joten taumltauml muuttujaa kaumlyttaumlvissauml regressiomalleissa on vaumlhemmaumln henkiloumlitauml kuin muissa malleissa

Elaumlkkeelle siirtymisen lisaumlksi regressiomalleissa otetaan ajassa muuttuvina ja elaumlkkeelle siirtymiseen liitty vinauml kontrollimuuttujina huomioon henkiloumliden ikauml ja tulojen riittaumlvyyden muutos jota mitataan 6-portaisella kysymyksellauml siitauml kuinka hy vin kotitalouden tulot riittaumlvaumlt menoihin (1 = erittaumlin huonosshyti ndash 6 = erittaumlin hy vin) Muuttujaa kaumlsitellaumlaumln analy yseissa lineaarisena vaikka se tarkalleen ottaen on mitattu jaumlrjestysasteikollisena

Taulukkoon 1 on koottu 55 vuotta taumlyttaumlnyttauml vaumlestoumlauml koskevia aineiston perustunnuslukuja analy ysissa mukana olevissa maissa kaikkina aineiston vuosishyna (19941996 ndash2001) Liitetaulukossa 1 (s 300) joitakin jakaumalukuja esitetaumlaumln tarkemmin vuosittain Luvut on painotettu siten ettauml ne edustavat kussakin poikkileikkaustilanteessa kyseisen maan vaumlestoumlauml Muihin maihin verrattuna suomalaiset ovat aineistossa keskimaumlaumlrin nuorempia heistauml suurempi osuus on naisia suurempi osuus on kunakin poikkileikkaushetkenauml elaumlkkeellauml ja pienempi

Blomgren Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutus terveyteen ja tyytyvaumlisyyteen Euroopassa

281

osuus naimisissa tai avoliitossa Liitetaulukkoon 2 (s 301) on koottu vertailun vuoksi EU-SILC-aineiston pohjalta laskettuja vastaavia kuvailevia tietoja 55 vuotshyta taumlyttaumlneestauml vaumlestoumlstauml vuosilta 2004ndash2010 Vastaajajoukon rakenne on naumlissauml eri vuosikymmeninauml keraumltyissauml aineistoissa tarkasteltujen muuttujien mukaan paumlaumlpiirteissaumlaumln samankaltainen joskin elaumlkkeellauml olevien osuudet ovat selvaumlsti pienempiauml tuoreemmassa aineistossa

Taulukko 1 Aineiston tunnuslukuja 55 vuotta taumlyttaumlneet ECHP-aineistossa olevat vuodet 19941996ndash

2001 yhdistetty

Suomi Tanska Iso-

Britannia Ranska Italia

Ikauml keskimaumlaumlrin (vuotta) 677 682 690 687 683

Naisia () 572 549 562 559 561

On avio- tai avoliitossa () 603 715 627 694 673

Vaumlhintaumlaumln ylemmaumln toisen asteen koulutus () 395 500 302 247 156

Elaumlkkeellauml olevia () 764 695 650 728 603

Elaumlkkeelle siirtyneitauml niistauml jotka eivaumlt edellisessauml aallossa olleet vielauml elaumlkkeellauml () 172 161 199 130 98

Elaumlkkeellesiirtymisikauml keskimaumlaumlrin aineistossa miehet 622 647 649 604 638

Elaumlkkeellesiirtymisikauml keskimaumlaumlrin aineistossa naiset 624 630 690 644 667

N (eri henkiloumlitauml) 2 790 2 386 3 688 5 637 7 316

N (havaintoja paneelissa) 11 208 10 936 20 694 29 328 39 646

Virallinen elaumlkeikauml vuonna 1999 (Laumlhde OECD 2011) 65 67

65 (m) 60 (n) 60 55

Toteutunut elaumlkkeellesiirtymisikauml keskimaumlaumlrin vuonna 1999 miehet (Laumlhde OECD 2013) 597 631 624 591 599

Toteutunut elaumlkkeellesiirtymisikauml keskimaumlaumlrin vuonna 1999 naiset (Laumlhde OECD 2013) 592 606 607 592 581

Laumlhde ECHP 1994ndash2001

Keskeinen ongelma vertailevassa tutkimuksessa elaumlkkeelle siirtymisestauml on se ettauml eri maiden elaumlkkeelle siirtymisen jaumlrjestelmaumlt ovat hy vinkin erilaisia ndash esimerk i ksi va nhuuselauml k keiden i kaumlrajat ovat erilaisia ja muut tuvat lisauml ksi ajassa kunkin maan sisaumlllauml sekauml vaihtelevat esimerkiksi ammattiryhmittaumlin Taulukkoon 1 on koottu tietoa myoumls keskimaumlaumlraumlisestauml elaumlkkeellesiirtymisiaumlstauml ndash sekauml kaumly tetystauml 55 vuotta taumly ttaumlneiden aineistosta laskettuna ettauml OECDn tilastojen tietoa OECDn tietojen mukaan virallinen vanhuuselaumlkeikauml vaihteli vertailun maiden vaumllillauml melko lailla mutta toteutuneet elaumlkkeellesiirtymisiaumlt

Eurooppalaiset elinolot

282

eri maissa olivat laumlhempaumlnauml toisiaan (taulukko 1 OECD 2011 OECD 2013) Toteutuneen keskimaumlaumlraumlisen elaumlkkeellesiirtymisiaumln laskelmissa ovat mukana myoumls varhaiselaumlkkeille (esimerkiksi tyoumlky vy ttoumlmy yselaumlkkeille) siirtyneet mistauml sy ystauml toteutuneet iaumlt ovat yleensauml lakisaumlaumlteisiauml vanhuuselaumlkeikaumlrajoja alhaisemshymat Poikkeuksen tekee Italia jossa jostakin sy ystauml elaumlkkeellesiirtymisikauml on ollut huomattavasti virallista elaumlkeikaumlauml korkeampi On huomattava ettauml taumlssauml kaumly tetystauml ECHP-aineistosta lasketut elaumlk keellesiirtymisiaumlt ovat korkeampia kuin OECDn julkaisemat keskimaumlaumlraumliset elaumlkkeellesiirty misiaumlt vastaavana ajankohtana sillauml taumlmauml analy ysi rajoittuu 55 vuotta taumlyttaumlneisiin ja elaumlkkeelle siirtyminen on laskettu niistauml jotka ovat jaumlaumlneet elaumlkkeelle vasta tuon iaumln saashyvuttamisen jaumllkeen Ennen 55 vuoden ikaumlauml alkaneet varhaiselaumlkkeet eivaumlt siten ole laskelmissa mukana

Vaikka maiden vaumllillauml on kaumly tetyssauml aineistossa jonkin verran eroja kesshykimaumlaumlraumlisessauml elaumlkkeellesiirtymisiaumlssauml erot ovat kuitenkin niin pieniauml ettei elaumlkkeellesiirtymisikaumlauml oteta analy yseissa erikseen huomioon

Menetelmaumlt ja analyysin kulku

Aluksi aineistoa kuvaillaan ja elaumlkkeellauml olevia vertaillaan ei-elaumlkkeellauml oleviin vuosittaisilla poikkileikkauksilla eri maiden osalta Taumlmaumln jaumllkeen elaumlkkeelle siirtymisen vaikutuksia koetun terveyden tyyty vaumlisy yden ja sosiaalisten suhshyteiden tiiviyden muutoksiin analysoidaan paneeliregressiomalleilla ns fixed ef fects -malleilla Malleissa kaumlytetaumlaumln hy vaumlksi aineiston koko paneeliluonnetta joten kaikki vuodet 19941996ndash2001 ovat mukana samoissa malleissa Elaumlkkeelle siirtymistauml ja muita muutoksia pystytaumlaumln siten seuraamaan analy yseissa samanshyaikaisesti jokaisena yksivuotisjaksona (1994ndash1995 1995ndash1996 jne) Kiinnostus kohdistuu siihen oliko elaumlkkeelle siirtymisellauml vaikutusta kuhunkin selitettaumlvaumlaumln tekijaumlaumln 55 vuotta taumlyttaumlneiden ryhmaumlssauml Analy ysien paneeliregressiomalleissa on tutkimuskysymysten kannalta taumlrkeimpaumlnauml muuttujana elaumlkkeelle siirtymishynen Taumlmaumln lisaumlksi otetaan huomioon muutos iaumlssauml jonka lisaumlaumlntyminen on yhteydessauml monenlaisiin etenkin terveyteen liitty viin vasteisiin ja joka saattaa sekoittaa elaumlkkeelle siirtymisen yhteyksiauml selitettaumlviin ilmioumlihin Lisaumlksi malleissa kaumlytetaumlaumln henkiloumln kokemusta kotitalouden tulojen riittaumlvy ydestauml menoihin tervey ttauml ja ty y ty vaumlisy y ttauml selittaumlvinauml tekijoumlinauml Tulojen riittaumlv y ys on tekijauml joka saattaa liittyauml vahvasti sekauml elaumlkkeelle siirtymiseen ettauml koetun terveyden ja ty y ty vaumlisy yden muutoksiin

Paneelimallit ottavat huomioon vain ajankohdasta toiseen muuttuvien tekishyjoumliden vaikutuksen ja jaumlttaumlvaumlt pois tekijaumlt jotka eivaumlt muutu Taumllloumlin esimerkiksi sukupuoli ja koulutustaso jaumlaumlvaumlt malleista pois ndash sukupuoli on kaumlytaumlnnoumlssauml pyshysyvauml muuttuja eikauml koulutuskaan ikaumlaumlntyneillauml yleensauml enaumlauml muutu Sukupuolta

Blomgren Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutus terveyteen ja tyytyvaumlisyyteen Euroopassa

283

siviilisaumlaumltyauml koulutusta ja ty ytyvaumlisy y ttauml elaumlkettauml edeltaumlvaumlaumln tyoumlhoumln kaumlytetaumlaumln kuitenkin aineistoa jakavina tekijoumlinauml tarkasteltaessa sitauml ovatko elaumlkkeelle jaumlaumlshymisen vaikutukset erilaisia eri ryhmissauml Paneeliregressiomalleilla pystytaumlaumln autoshymaattisesti vakioimaan havaitsemattomat ja ajassa muuttumattomiksi oletetut henkiloumlauml kuvaavat taustatekijaumlt (esimerkiksi luonteenpiirteet ja elaumlmaumlnasenne) jotka voivat olla yhteydessauml sekauml elaumlkkeelle siirtymiseen ettauml selitettaumlviin muuttushyjiin Paneelimallien kaumlyttouml ratkaisee siten suurelta osin valikoitumisen ongelman

Henkiloumlitauml kuvaavat taustatekijaumlt ovat taumlmaumln artikkelin analyyseissa hiukan erilaisissa rooleissa riippuen siitauml ovatko ne seurantahetkestauml toiseen muuttuvia tietoja (ikauml paumlaumlasiallinen toiminta tulot) vai ovatko ne periaatteessa pysy viauml ja muuttumattomia tietoja (sukupuoli koulutus) taikka tietoja jotka on tarpeen mitata vain elaumlkettauml edeltaumlvaumlltauml ajalta (esimerkiksi tyoumlty y t y vaumlisy ys) Kahden jaumllkimmaumlisten kategorian tietoja kaumlytetaumlaumln analy yseissa aineistoa jakavina tekishyjoumlinauml ja regressioanalyyseissa kaumlytetaumlaumln vain seurantapisteestauml toiseen muuttuvia tekijoumlitauml

Regressioanaly yseissa aineistosta poistettiin tyoumlky v yttoumlmy yden takia elaumlkshykeelle siirtyneet koska heidaumln tapauksessaan terveyteen perustuva valikoitumishynen on ilmeistauml taumllloumlin terveyden heikentyminen on nimenomaan ollut elaumlkkeelle siirtymisen sy ynauml Mallit tehtiin kuitenkin myoumls siten ettauml tyoumlky v yttoumlmy yselaumlkshykeelle siirtyneet olivat mukana Heidaumln mukaan ottamisensa kasvatti jonkin verran elaumlkkeelle siirtymisen vaikutuksista kertovia parametreja taumlmauml kertoo osaltaan tyoumlky vy ttoumlmy yselaumlkkeelle siirtymiseen liitty vaumlstauml valikoitumisesta

Elaumlkkeellauml olevien ja muiden koettu terveys ja tyytyvaumlisyys

Taulukkoon 2 (s 284) on koottu koetun terveyden ja ty y ty vaumlisy yden saamat pistearvot eri maissa elaumlkkeellauml olevien ja ei-elaumlkkeellauml olevien ryhmissauml Luvut on laskettu koko aineistosta siten ettauml vuosien 19941996ndash2001 tiedot on yhdisshytetty Keskiarvojen lisaumlksi taulukossa esitetaumlaumln vuosittaisten tietojen vaihtelushyvaumllit Kaikissa maissa elaumlkkeellauml olevat kokivat tervey tensauml huonommaksi kuin ei-elaumlkkeellauml olevat Vaihteluvaumllien kapeus osoittaa ettauml koetussa terveydessauml ei ole tapahtunut suuria muutoksia eri vuosien vaumllillauml vaan kunkin ryhmaumln taso kussakin maassa on pysynyt varsin vakaana Poikkeus on Iso-Britannia jossa vuonna 1999 raportoitu keskimaumlaumlraumlinen koettu terveys on jostain sy ytauml muita vuosia selvaumlsti heikompi Poikkeamia saattavat selittaumlauml ECHP-aineistossa olevat virheet joita ei kuitenkaan voida jaumlljittaumlauml kaumlytettaumlvissauml olevilla tiedoilla Ranskan osalta koetun terveyden tietojen vertailukelpoisuus on kyseenalaista sillauml Eurostat

Eurooppalaiset elinolot

284

on aineistoja muokatessaan skaalannut Ranskan alkuperaumlisen kuusiportaisen kysymysasteikon viisiportaiseksi (Eurostat 2003)

Taulukko 2 55 vuotta taumlyttaumlneiden koettu terveys ja tyytyvaumlisyys viidessauml Euroopan maassa vuosina

1994ndash2001 Kaikkien vuosien keskiarvot sekauml vuosittaisten tietojen vaihteluvaumllit

Suomi Tanska Iso-Britannia Ranska Italia

Ka Vaihtelu Ka Vaihtelu Ka Vaihtelu Ka Vaihtelu Ka Vaihtelu

Koettu terveysa

Elaumlkkeellauml olevat 30

(29ndash 31) 34

(34ndash 35) 34

(30ndash 36) 31

(31ndash 32) 29

(28ndash 30)

Muut 34 (34ndash 35) 41

(40ndash 42) 36

(32ndash 38) 33

(32ndash 33) 31

(30ndash 32)

Yleinen tyytyvaumlisyysb

Elaumlkkeellauml olevat 198

(194ndash 201) 214

(212ndash 216) ndash ndash 182

(180ndash 184) 153

(148ndash 156)

Muut 184 (183ndash 186) 206

(201ndash 213) ndash ndash 171

(169ndash 173) 143

(140ndash 145)

Tyytyvaumlisyys taloudelliseen tilanteeseenc

Elaumlkkeellauml olevat 44

(43ndash 45) 50

(49ndash 51) 40

(38ndash 41) 39

(38ndash 40) 32

(31ndash 33)

Muut 42 (41ndash 42)

49 (48ndash 51)

40 (38ndash 41)

36 (35ndash 38)

30 (29ndash 32)

a Koetun ter veyden asteikko vaihtelee vaumllillauml 1 (erittaumlin huono) ndash 5 (erittaumlin hy vauml) b Ty y t y vaumlisy ys-summamuuttujan asteikko vaihtelee vaumllillauml 4 (ei lainkaan t y y t y vaumlinen) ndash 24 (taumlysin t y y t y vaumlinen) Osiot t y y t y vaumlisy ys paumlaumlasialliseen toimintaan taloudelliseen tilanteeseen asumiseen sekauml vapaa-ajan maumlaumlshyraumlaumln Yksittaumlisen osion pistemaumlaumlrauml vaihtelee vaumllillauml 1ndash6 c Ty y t y vaumlisy ys taloudelliseen tilanteeseen -osion asteikko vaihtelee vaumllillauml 1 (ei lainkaan t y y ty vaumlinen) ndash 6 (taumlysin t y y t y vaumlinen) ndash = T ietoja ei ole saatavilla Laumlhde ECHP 1994ndash2001

Lisaumlksi maiden vaumllillauml on eroja koetun terveyden tasossa Tanskalaiset rashyportoivat koetun terveytensauml vertailtavista maista parhaimmaksi italialaiset ja suomalaiset heikoimmaksi On tiedossa ettauml eri maissa raportoidaan koettua tervey ttauml eri kriteereillauml eikauml itse raportoitu koettu terveys vaumllttaumlmaumlttauml vastaa objektiivisilla mittareilla mitattua terveydentilaa kun sitauml verrataan eri maiden vaumllillauml (Vuorisalmi ym 2008 Kangas 2012) vaikkakin koettu terveys esimershykiksi kunkin maan sisaumlllauml ennustaa hyvin objektiivisia terveysvasteita (Jylhauml 2009) Taumlmaumln artikkelin jatkoanaly ysien kannalta tasoerot eivaumlt kuitenkaan ole ongelma sillauml analy yseissa tutkitaan koetun ter veyden muutosta ei sen tasoeroja Koetusta terveydestauml on saatavilla myoumls uudempaa vertailevaa tietoa

Blomgren Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutus terveyteen ja tyytyvaumlisyyteen Euroopassa

285

EU-SILC-aineistosta (liitetaulukko 3 s 301) Maiden vaumlliset tasoerot ovat EUshySILC-aineistossa samankaltaiset kuin ECHPssa ja elaumlkkeellauml olevat arvioivat EU-SILCissaumlkin terveytensauml huonommaksi kuin muut

Toisin kuin koettu terveys ty yty vaumlisyys-summamuuttuja jossa on laskettu yhteen ty ytyvaumlisy ys paumlaumlasialliseen toimintaan taloudelliseen tilanteeseen asushymiseen sekauml vapaa-ajan maumlaumlraumlaumln saa suurempia arvoja elaumlkkeellauml olevien kuin muiden ryhmaumlssauml jokaisessa maassa Naumlin asia on myoumls summamuuttujan yhden osion taloudellisen ty yty vaumlisy yden osalta Taloudellisesta ty yty vaumlisy ydestauml on saatavilla tieto myoumls Isosta-Britanniasta ndash tosin briteillauml ryhmien vaumllistauml eroa ei havaita Ty y tyvaumlisy ydessaumlkin havaitaan kuitenkin sekauml selviauml maiden vaumllisiauml tasoshyeroja ettauml tietynlainen pysy v y ys ajassa Suomalaiset sijoittuvat ty yty vaumlisyydellauml mitattuna vertailtavista maista Tanskan jaumllkeen toiseksi Italialaiset ikaumlaumlnty vaumlt ovat oman arvionsa mukaan taumlssauml maavertailussa sekauml ty ytymaumlttoumlmimpiauml ettauml kokevat tervey tensauml keskimaumlaumlrin heikoimmaksi

Seuraavissa taulukoissa 3 (s 287ndash288) 4 (s 289ndash290) ja 5 (s 291ndash292) esishytetaumlaumln paneeliregressiomalleilla lasketut tulokset elaumlkkeelle siirtymisen yhteykshysistauml koettuun terveyteen ja ty yty vaumlisy yteen Mallit esitetaumlaumln erikseen naisille ja miehille avio- tai avoliitossa oleville ja muille vaumlhaumln ja paljon koulutetuille sekauml edeltaumlvaumlaumln tyoumlhoumlnsauml tyytymaumlttoumlmille ja ty yty vaumlisille Paneeliasetelmassa kaik kien vuosien havainnot ovat samassa analy ysissa Keskeinen ero edellauml esitetty yn verrattuna on se ettauml taulukossa 2 selvitettiin koettua terveyttauml ja ty y ty vaumlisy y ttauml poik kileik kauksena seuraavassa sen sijaan tutkitaan nimenshyomaan elaumlkkeelle jaumlaumlmisen vaikutusta naumliden ilmioumliden muutoksiin samoilla henkiloumlillauml Taulukossa 2 havaittavat erot elaumlk keellauml olevien ja ei-elaumlkkeellauml olevien vaumllillauml voivat johtua suureksi osaksi siitauml ettauml naumliden kahden ryhmaumln rakenne ndash esimerkiksi ikaumlrakenne ndash on varsin erilainen eikauml elaumlkkeellauml oleminen tai ei-elaumlkkeellauml oleminen sinaumlnsauml ole useinkaan havaittujen erojen varsinaisena sy ynauml Lisaumlksi poikkileikkausten avulla ei voida tutkia varsinaisia vaikutuksia samojen ihmisten kohdalla

Elaumlkkeelle siirtyminen parantaa koettua terveyttauml ndash mutta ei kaikissa olosuhteissa

Tulosten mukaan (taulukko 3) kaikissa maissa iaumln kertyminen heikensi tilastollishysesti merkitsevaumlsti koettua tervey ttauml sekauml naisilla ettauml miehillauml Samoin kokemus tulojen riittaumlvy yden paranemisesta lisaumlsi koettua terveyttauml ndash toisin sanoen jos tulojen riittaumlv y ys oli seurannan aikana heikentynyt myoumls koettu terveys oli

Eurooppalaiset elinolot

286

heikentynyt Kun ikaumlaumlntyminen ja muutokset tulotasossa oli huomioitu elaumlkshykeelle siirtyminen sen sijaan paransi koettua terveyttauml Suomessa 008 pistettauml ja Ranskassa 011 pistettauml (asteikolla 1ndash5 pistettauml) Myoumls Ison-Britannian osalta oli viitteitauml samansuuntaisesta vaikutuksesta mutta tulos ei ollut merkitsevauml 95 prosentin merkitsev y ystasolla Tanskassa ja Italiassa elaumlkkeelle siirtymisellauml ei ollut keskimaumlaumlrin mitaumlaumln vaikutusta koettuun terveyteen

Naisilla ja miehillauml elaumlkkeelle siirtymisen iaumln ja tulojen vaikutus oli varsin samanlainen kaikissa maissa Siviilisaumlaumldyn mukaan naumlyttaumlauml siltauml ettauml elaumlkkeelle siirtyminen vaikutti myoumlnteisesti avio- tai avoliitossa olleiden kokemaan tershyveyteen Suomessa ja Ranskassa mutta niillauml jotka eivaumlt elaumlneet parisuhteessa mitaumlaumln vaikutusta ei ollut Myoumls koulutusryhmillauml naumlyttaumlauml Suomessa ja Ranskassa olevan jonkin verran eroa korkeamman koulutuksen hankkineilla elaumlkkeelle siirtyminen vaikutti vielauml myoumlnteisemmin koettuun terveyteen kuin vaumlhemmaumln koulutusta hankkineilla Aiemmalla tyoumlty yty vaumlisy ydellauml oli merkitystauml ainoasshytaan Ranskassa jossa elaumlkettauml edeltaumlvaumlaumln tyoumlhoumlnsauml ty ytymaumlttoumlmaumlt raportoivat terveytensauml kohentuneen 028 pistettauml elaumlkkeelle siirtymisen seurauksena Jonkin verran viitettauml oli siitauml ettauml tyoumlhoumlnsauml ty ytyvaumlisten joukossa elaumlkkeelle siirtymisellauml olisi ollut negatiivisia vaikutuksia (kertoimet ovat negatiivisia) ndash etenkin Isossa-Britanniassa ndash mutta tulokset eivaumlt saavuttaneet tilastollista merkitsevy ystasoa

Kaikkiaan taulukon 3 viesti on paumlinvastainen kuin taulukon 2 jossa hashyvaittiin ettauml poikkileikkaustarkasteluissa elaumlkkeellauml olevien koettu terveys oli heikompi kuin muilla Taulukon 3 tulokset osoittavat ettauml elaumlkkeelle jaumlaumlminen pikemminkin kohentaa terveyttauml ainakin osassa maista Naumlin on ainakin lyhyellauml aikavaumllillauml Pitkaumlllauml aikavaumllillauml kun elaumlkkeellauml olevat ikaumlaumlnty vaumlt ja heille kerty y terveysongelmia poikkileikkaustilanteessa elaumlkkeellauml olevat naumlyttaumlvaumlt sairaamshymilta kuin ei-elaumlkkeellauml olevat mikauml havaittiin taulukossa 2

Elaumlkkeelle siirtyminen lisaumlauml myoumls elaumlmaumlaumln tyytyvaumlisyyttauml

Ty yty vaumlisy ys (taulukko 4) sen sijaan kasvoi elaumlkkeelle siirtymisen myoumltauml kaikissa maissa vaikkakin vaikutuksen suuruusluokka vaihteli Suomessa ja Ranskassa elaumlkkeelle siirtyminen kasvatti ty y tyvaumlisyys-summamuuttujan arvoa yli yhdellauml pisteellauml kun muuttujan asteikko vaihteli vaumllillauml 4ndash24 Naisilla ja miehillauml ty yshyty vaumlisy ys kasvoi elaumlkkeelle siirtymisen seurauksena samansuuntaisesti joskin muissa maissa Suomea lukuun ottamatta miesten ty ytyvaumlisy ys kasvoi hiukan naisten ty yty vaumlisyyttauml enemmaumln Elaumlkkeelle siirtyminen lisaumlsi ty yty vaumlisy yttauml eniten ranskalaisilla miehillauml (145 pistettauml) Italialaisilla ty yty vaumlisy ys kasvoi vertailtavista maista vaumlhiten elaumlkkeelle siirtymisen seurauksena

Blomgren Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutus terveyteen ja tyytyvaumlisyyteen Euroopassa

287

Taulukko 3 Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutukset koetun terveyden muutokseena 55 vuotta taumlyttaumlneillauml

eri ryhmissauml kun ikaumlaumlntyminen ja tulojen riittaumlvyyden muutokset on vakioitu Paneeliregressiomallit

Suomi Tanska Iso-Britannia Ranska Italia

Kaikki

Elaumlkkeelle siirtyminen 008 004 004() 011 000

Ikauml ndash002 ndash006 ndash006 ndash004 ndash003

Tulojen riittaumlvyys 002 002 003 004 007

Sukupuoli

Naiset

Elaumlkkeelle siirtyminen 008 002 005 009 000

Ikauml ndash002 ndash006 ndash006 ndash004 ndash002

Tulojen riittaumlvyys 003 001 004 005 007

Miehet

Elaumlkkeelle siirtyminen 007() 006 000 014 000

Ikauml ndash002 ndash006 ndash006 ndash005 ndash003

Tulojen riittaumlvyys 002 003 003() 003 007

Siviilisaumlaumlty

Avio-avoliitossa

Elaumlkkeelle siirtyminen 011 003 004 013 ndash001

Ikauml ndash003 ndash006 ndash006 ndash005 ndash003

Tulojen riittaumlvyys 001 002 003 004 006

Ei avio-avoliitossa

Elaumlkkeelle siirtyminen ndash006 004 ndash002 008 000

Ikauml ndash001 ndash007 ndash007 ndash004 ndash002

Tulojen riittaumlvyys 005 002 004 005 007

Koulutus

Alle ylemmaumln keskiasteen koulutus

Elaumlkkeelle siirtyminen 007() 011() 003 009 001

Ikauml ndash002 ndash006 ndash006 ndash004 ndash003

Tulojen riittaumlvyys 003 002 003 004 007

Vaumlhintaumlaumln ylemmaumln keskiasteen koulutus

Elaumlkkeelle siirtyminen 010 000 006 016 000

Ikauml ndash003 ndash006 ndash006 ndash006 ndash004

Tulojen riittaumlvyys 001 002 004 003 004

Taulukko 3 jatkuu

Eurooppalaiset elinolot

288

Jatkoa taulukkoon 3

Suomi Tanska Iso-Britannia Ranska Italia

Tyoumltyytyvaumlisyys

Aikaisempaan tyoumlhoumlnsauml tyytymaumlttoumlmaumlt

Elaumlkkeelle siirtyminen 013 007 ndash008 028 ndash004

Ikauml ndash006 ndash005 ndash006 ndash006 ndash003

Tulojen riittaumlvyys 003 ndash001 004 ndash001 ndash005

Aikaisempaan tyoumlhoumlnsauml tyytyvaumliset

Elaumlkkeelle siirtyminen ndash004 ndash003 ndash030() ndash002 004

Ikauml ndash004() ndash002 ndash003 001 ndash003

Tulojen riittaumlvyys 003 ndash002 014 003 009

a Koetun ter veyden asteikko vaihtelee vaumllillauml 1 (erittaumlin huono) ndash 5 (erittaumlin hy vauml) p lt 0001 p lt 001 p lt 005 () p lt 010 Laumlhde ECHP 1994ndash2001

Tanskassa Ranskassa ja Italiassa ty y ty vaumlisy ys lisaumlaumlntyi elaumlkkeelle siirtymisen seurauksena enemmaumln tai ainoastaan avio- tai avoliitossa olevilla verrattuna muihin Suomessa sen sijaan asia oli paumlinvastoin ei-avio- tai avoliitossa oleshyvien suomalaisten tyyty vaumlisy ys kasvoi jonkin verran enemmaumln kuin avio- tai avoliitossa olevien ty yty vaumlisy ys Erot ryhmien vaumllillauml olivat tosin pieniauml eivaumltkauml tilastollisesti merkitseviauml joten niistauml ei kannata tehdauml pitkaumllle meneviauml johtopaumlaumlshytoumlksiauml Samoin koulutusryhmien vaumllillauml ei ollut suuria eroja vaan ty yty vaumlisy ys kasvoi melko samansuuntaisesti sekauml vaumlhaumln ettauml paljon koulutetuilla Aiemman tyoumlty ytyvaumlisy yden mukaan muodostettujen ryhmien vaumllillauml sen sijaan oli selvaumlt erot tyoumlhoumlnsauml ty ytymaumlttoumlmillauml ty yty vaumlisy ys kasvoi elaumlkkeelle siirtymisen seushyrauksena selvaumlsti enemmaumln kuin tyoumlhoumlnsauml ty ytyvaumlisillauml

Myoumls taulukon 4 malleissa vakioitiin elaumlkkeelle siirtymisen ohella ikauml ja kokemus tulojen riittaumlv y ydestauml menoihin Iaumln lisaumlaumlnty misellauml oli eri maissa erisuuntainen vaikutus ty yty vaumlisy yden muutoksiin Tanskassa ja Ranskassa vanshyheneminen vaumlhensi ty yty vaumlisy yttauml systemaattisesti laumlhes kaikissa tarkastelluissa ryhmissauml Sen sijaan Italiassa iaumln kertyminen lisaumlsi ty yty vaumlisy y ttauml Suomessakin oli viitteitauml iaumln ty yty vaumlisy yttauml lisaumlaumlvaumlstauml vaikutuksesta Kokemus tulojen riitshytaumlvy ydestauml on vakioitu myoumls taulukon 4 malleissa ja onkin selvaumlauml ettauml tulojen riittaumlv y yden paraneminen on yhteydessauml myoumls ty yty vaumlisy yden paranemiseen ndash etenkin kun ty yty vaumlisy ys taloudelliseen tilanteeseen on yksi ty yty vaumlisy ysshysummamuuttujan osio Regressiomalleja tehtiin myoumls ilman tulo-muuttujaa mutta tulokset elaumlkkeelle siirtymisen vaikutuksista eivaumlt olennaisesti poikenneet taulukossa 4 esitetyistauml

Blomgren Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutus terveyteen ja tyytyvaumlisyyteen Euroopassa

289

Elaumlk keelle jaumlaumlmisen yleistauml ty y ty vaumlisy y ttauml lisaumlaumlvauml vaikutus naumly ttaumlauml siis taulukon 4 perusteella varsin selkeaumlltauml Yhtauml osa-aluetta ndash ty ytyvaumlisy y ttauml taloushydelliseen tilanteeseen ndash katsottaessa kuva kuitenkin pirstaloituu (taulukko 5) Suomalaisilla ja ranskalaisilla myoumls ty y ty vaumlisy ys taloudelliseen tilanteeseen naumlytti selvaumlsti kasvavan elaumlkkeelle siirtymisen myoumltauml Tanskalaisten taloudelshyliseen ty yty vaumlisy yteen elaumlkkeelle siirtyminen ei vaikuttanut Briteillauml vaikutus oli pikemminkin negatiivinen joskin kerroin ylsi tilastolliseen merkitsevy y teen ainoastaan korkeammin koulutettuja tarkasteltaessa Myoumls Italian osalta tulokset ovat epaumlselviauml useissa alaryhmissauml elaumlkkeelle jaumlaumlmisen vaikutuksesta kertovat estimaatit ovat positiivisia ja melkein merkitseviauml mutta ainoastaan vaumlhemmaumln koulutettujen osalta elaumlkkeelle siirtymisen myoumlnteinen vaikutus taloudelliseen ty yty vaumlisy yteen on merkitsevauml

Vaumlestoumlryhmittaumlisen tarkastelun mukaan elaumlk keelle siirty minen vaikutti paumlaumlosin samansuuntaisesti taloudelliseen ty y ty vaumlisy yteen kaikissa ryhmissauml Poikkeuksen tekee jaumllleen aiempi tyoumlty yty vaumlisy ys Etenkin Suomen osalta naumlyttaumlauml selvaumlltauml ettauml aiempaan tyoumlhoumlnsauml ty ytymaumlttoumlmillauml myoumls taloudellinen tyyty vaumlishysy ys on elaumlkkeelle siirtymisen seurauksena kasvanut enemmaumln kuin niillauml jotka olivat tyoumlhoumlnsauml ty y ty vaumlisiauml

Taulukko 4 Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutukset yleisen tyytyvaumlisyyden muutokseena 55 vuotta taumlyttaumlneillaumlb

eri ryhmissauml kun ikaumlaumlntyminen ja tulojen riittaumlvyyden muutokset on vakioitu Paneeliregressiomallit

Suomi Tanska Ranska Italia

Kaikki

Elaumlkkeelle siirtyminen 107 082 106 042

Ikauml 003() ndash007 ndash008 003

Tulojen riittaumlvyys 035 041 053 072

Sukupuoli

Naiset

Elaumlkkeelle siirtyminen 113 067 079 034

Ikauml 001 ndash008 ndash009 005

Tulojen riittaumlvyys 032 041 053 073

Miehet

Elaumlkkeelle siirtyminen 100 092 145 051

Ikauml 006 ndash005 ndash007 002

Tulojen riittaumlvyys 040 042 053 070

Taulukko 4 jatkuu

Eurooppalaiset elinolot

290

Jatkoa taulukkoon 4

Suomi Tanska Ranska Italia

Siviilisaumlaumlty

Avio-avoliitossa

Elaumlkkeelle siirtyminen 105 088 117 048

Ikauml 003 ndash005 ndash008 003

Tulojen riittaumlvyys 036 037 049 072

Ei avio-avoliitossa

Elaumlkkeelle siirtyminen 120 035 078 027

Ikauml 003 ndash008 ndash008 004()

Tulojen riittaumlvyys 032 043 058 069

Koulutus

Alle ylemmaumln keskiasteen koulutus

Elaumlkkeelle siirtyminen 095 076 103 046

Ikauml 005() ndash010 ndash009 003

Tulojen riittaumlvyys 036 041 052 073

Vaumlhintaumlaumln ylemmaumln keskiasteen koulutus

Elaumlkkeelle siirtyminen 121 088 095 021

Ikauml 002 ndash004 ndash007 000

Tulojen riittaumlvyys 031 040 055 060

Tyoumltyytyvaumlisyys

Aikaisempaan tyoumlhoumlnsauml tyytymaumlttoumlmaumlt

Elaumlkkeelle siirtyminen 301 176 186 103

Ikauml 009 012() 021 010

Tulojen riittaumlvyys 032() 033 027 066

Aikaisempaan tyoumlhoumlnsauml tyytyvaumliset

Elaumlkkeelle siirtyminen 114 061 112 009

Ikauml 006 ndash004 ndash006 003

Tulojen riittaumlvyys 013 034 051 045

a Ty y t y vaumlisy ys-summamuut tujan asteikko vaihtelee vaumllillauml 4 (ei lainkaan t y y t y vaumlinen) ndash 24 (taumlysin t y y t y vaumlishynen) Osiot t y y t y vaumlisy ys paumlaumlasialliseen toimintaan taloudelliseen tilanteeseen asumiseen sekauml vapaa-ajan maumlaumlraumlaumln b Iso-Britannia ei ole mukana koska kaikista t y y t y vaumlisy yden osa-alueista ei ole tietoa p lt 0001 p lt 001 p lt 005 () p lt 010 Laumlhde ECHP 1994ndash2001

Blomgren Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutus terveyteen ja tyytyvaumlisyyteen Euroopassa

291

Taulukko 5 Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutukset siihen miten tyytyvaumlisyys taloudelliseen tilanteeseena

muuttui 55 vuotta taumlyttaumlneillauml kun ikaumlaumlntyminen ja tulojen riittaumlvyyden muutokset on vakioitu Paneelishy

regressiomallit

Suomi Tanska IsondashBritannia Ranska Italia

Kaikki

Elaumlkkeelle siirtyminen 016 003 ndash002() 014 004()

Ikauml 003 ndash001 001 000 001

Tulojen riittaumlvyys 021 032 081 036 032

Sukupuoli

Naiset

Elaumlkkeelle siirtyminen 012 000 ndash002 014 010()

Ikauml 002 ndash001 001 000 001

Tulojen riittaumlvyys 019 031 075 037 032

Miehet

Elaumlkkeelle siirtyminen 021 005 ndash004() 014 000

Ikauml 003 ndash001 000 000 002

Tulojen riittaumlvyys 023 032 089 035 032

Siviilisaumlaumlty

Aviondashavoliitossa

Elaumlkkeelle siirtyminen 014 004 ndash002 014 002

Ikauml 003 ndash001 001 000 002

Tulojen riittaumlvyys 018 027 072 033 032

Ei avio-avoliitossa

Elaumlkkeelle siirtyminen 025 ndash015 ndash002 010() 010()

Ikauml 002 ndash001 000() 001 002

Tulojen riittaumlvyys 025 035 095 039 032

Koulutus

Alle ylemmaumln keskiasteen koulutus

Elaumlkkeelle siirtyminen 015 009 ndash002 016 006

Ikauml 004 ndash001 001 000 001

Tulojen riittaumlvyys 020 032 082 036 032

Vaumlhintaumlaumln ylemmaumln keskiasteen koulutus

Elaumlkkeelle siirtyminen 020 000 ndash004 004 ndash003

Ikauml 001 ndash010 000 000 002

Tulojen riittaumlvyys 019 029 079 037 031

Taulukko 5 jatkuu

Eurooppalaiset elinolot

292

Jatkoa taulukkoon 5

Suomi Tanska IsondashBritannia Ranska Italia

Tyoumltyytyvaumlisyys

Aikaisempaan tyoumlhoumlnsauml tyytymaumlttoumlmaumlt

Elaumlkkeelle siirtyminen 056 005 ndash007 008 003

Ikauml 001 002 ndash002 008 005

Tulojen riittaumlvyys 022 030 084 035 024

Aikaisempaan tyoumlhoumlnsauml tyytyvaumliset

Elaumlkkeelle siirtyminen 003 002 007 004 ndash012()

Ikauml ndash001 ndash002 000 001 004

Tulojen riittaumlvyys 009 020 071 026 023

a Ty y t y vaumlisy ys taloudelliseen tilanteeseen -muut tujan asteikko vaihtelee vaumllillauml 1 (ei lainkaan t y y t y vaumlinen) ndash 6 (taumlysin t y y t y vaumlinen) p lt 0001 p lt 001 p lt 005 () p lt 010 Laumlhde ECHP 1994ndash2001

Yhteenveto ja johtopaumlaumltoumlkset elaumlkkeelle siirtyminen parantaa suomalaisten koettua terveyttauml ja tyytyvaumlisyyttauml

Taumlssauml artik kelissa tarkasteltiin elaumlk keelle siirty misen vaikutuksia koettuun ter vey teen ja t y y t y vaumlisy y teen 55 v uotta taumly t tauml neellauml vaumlestoumll lauml v iidessauml erishyty yppisiauml hy vinvointivaltioita edustavassa Euroopan maassa Suomessa Tanskasshysa Isossa-Britanniassa Ranskassa ja Italiassa Analy ysit tehtiin ECHP-aineistolla joka kattaa vuodet 1994ndash2001 (Suomen osalta 1996 ndash2001) Analy ysimenetelmaumlnauml kaumlytettiin fixed ef fects -mallinnusta jossa elaumlkkeelle siirtyminen ikaumlaumlntyminen ja kokemus tulojen riittaumlv y ydestauml olivat yhtauml aikaa hy vinvoinnin osa-alueiden muutosta selittaumlviauml tekijoumlitauml ja muuttumattomina pysy vien taustatekijoumliden sekauml henkiloumliden ominaisuuksia kuvaavien havaitsemattomien tekijoumliden vaikutukset saatiin suoraan kontrolloitua Selitettaumlviauml tekijoumlitauml olivat koettu terveys sekauml t y y t y vauml i s y y s Y lei stauml t y y t y vauml is y y t t auml m it at t i i n su m ma muut tuja l la johon yhdistettiin ty y ty vaumlisy ys paumlaumlasialliseen toimintaan asumiseen taloudelliseen tilanteeseen sekauml vapaa-ajan maumlaumlraumlaumln Ty yty vaumlisyyttauml taloudelliseen tilanteeseen tarkasteltiin myoumls erikseen sillauml Ison-Britannian osalta muut ty yty vaumlisy yden osiot olivat poikkeuksellisen suuren puuttuvuuden takia kaumlyttoumlkelvottomia

Elaumlkkeelle siirtyminen paransi itse arvioitua terveydentilaa Suomessa ja Ranskassa Myoumls Isossa-Britanniassa oli viitteitauml samansuuntaisesta vaikushytuksesta mutta Tanskassa ja Italiassa mitaumlaumln vaikutusta ei havaittu Yleiseen

Blomgren Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutus terveyteen ja tyytyvaumlisyyteen Euroopassa

293

ty y ty vaumlisy y teen elaumlk keelle siirtymisellauml oli selvauml vaikutus kaikissa maissa mutta kaikkein suurin se oli Suomessa ja Ranskassa Erityistauml oli se ettauml koettu terveys parani sekauml suomalaisilla ettauml ranskalaisilla tilastollisesti merkitsevaumlsti ainoastaan avio- tai avoliitossa olevien keskuudessa Toisaalta myoumlskaumlaumln niillauml jotka eivaumlt olleet avio- tai avoliitossa koettu terveys ei missaumlaumln maassa merkitshysevaumlsti heikentynyt elaumlkoumlitymisen seurauksena Sen sijaan ty y ty vaumlisy ys kasvoi Suomessa ei-avio- tai avoliitossa olevilla hieman enemmaumln kuin avio- tai avoshyliitossa olevilla muissa maissa ty yty vaumlisy ys kasvoi enemmaumln avio- tai avoliitossa olevilla Koulutusryhmien vaumllillauml ei ollut suuriakaan eroja elaumlkkeelle siirtymisen vaikutuksissa Suhteellisen selkeaumlsti nousi esiin odotettu tulos aikaisempaan tyoumlhoumlnsauml ty y tymaumlttoumlmillauml elaumlk keelle siirtymisellauml oli vahvempia myoumlnteisiauml vaikutuksia etenkin yleiseen ty yty vaumlisy yteen mutta myoumls koettuun tervey teen verrattuna niihin jotka olivat tyoumlhoumlnsauml ty ytyvaumlisiauml Missaumlaumln ryhmaumlssauml yleinen ty ytyvaumlisy ys ndash kuten koettu terveyskaumlaumln ndash ei kuitenkaan merkitsevaumlsti vaumlhentynyt elaumlkkeelle siirtymisen seurauksena joskin Ison-Britannian osalta oli viitteitauml siitauml ettauml tyoumlhoumlnsauml ty yty vaumlisten joukossa elaumlkkeelle siirtyminen olisi heikentaumlnyt koettua terveydentilaa

Suomessa ja Ranskassa ty y ty vaumlisy ys taloudelliseen tilanteeseen jopa kasvoi elaumlkkeelle siirtymisen seurauksena Italian tulokset olivat samansuuntaisia joskaan eivaumlt riittaumlvaumln vahvoja tilastollisen merkitsev y yden saavuttamiseen Tanskassa vaikutusta ei ollut Isossa-Britanniassa sen sijaan taloudellinen tyytyshyvaumlisy ys naumlytti vaumlhenevaumln elaumlkkeelle siirtymisen takia erityisesti miehillauml joskaan taumlmaumlkaumlaumln tulos ei ollut merkitsevauml Mikaumlli Ison-Britannian tiedot muista ty ytyshyvaumlisyyden osa-alueista olisivat olleet kaumlyttoumlkelpoisia olisi ollut mielenkiintoista naumlhdauml vaikuttiko elaumlk keelle siirt y minen briteillauml yleisestikin t y y t y vaumlisy y ttauml heikentaumlvaumlsti Muissa maissa ty yty vaumlisy ys taloudelliseen tilanteeseen naumly tti korreloivan positiivisesti muiden ty yty vaumlisy ysindikaattorien kanssa Se ettauml elaumlkkeelle siirtyneet paumlaumlosin arvioivat myoumls taloudellisen ty y ty vaumlisy ytensauml paranshytuneen on sopusoinnussa sen aiemman havainnon kanssa ettauml ty ytyvaumlisy ys ja onnellisuus ovat suhteellisia kaumlsitteitauml (Carp ym 1982 Crowley 1986 Veenhoven 1991) Ikaumlaumlntyneet arvioivat ty yty vaumlisy ytensauml enemmaumlnkin suhteessa siihen mitauml on jaumlrkevaumlauml heidaumln tilanteessaan odottaa elaumlmaumlltaumlaumln nuorilla sen sijaan voi olla vielauml monenlaisia epaumlrealistisiakin ty ydy ttymaumlttoumlmiauml odotuksia joihin omaa ty yty vaumlisy yttauml peilataan (Carp ym 1982)

Taumlssauml tutkimuksessa saadut tulokset tukevat aiempia tuloksia siitauml ettauml elaumlk keelle siirtyminen parantaa hy vinvointia mielialaa ja koettua tervey ttauml (esim Kim ja Moen 2002 Charles 2004 Pinquart ja Schindler 2007 Westerlund ym 2009 Westerlund ym 2010 Latif 2011) Toisaalta tulokset ovat ristiriidassa niiden tutkimusten kanssa joiden mukaan elaumlkkeelle siirtymisellauml on negatiivisia vaikutuksia terveyteen ja hy vinvointiin (mm Jaeligger ja Holm 2004 Dave ym 2006

Eurooppalaiset elinolot

294

Behncke 2011) Eri tutkimusten tuloksia on kuitenkin varsin hankalaa verrata keskenaumlaumln kaumlytettyjen aineistojen ja menetelmien erojen vuoksi

Taumlmauml tutkimus tukee aiempaa tietoa siitauml ettauml elaumlkkeelle jaumlaumlmisen terveys- ja hyvinvointivaikutusten ymmaumlrtaumlmiseksi taumlyty y ottaa huomioon henkiloumln muut resurssit muun muassa taloudelliset ja sosiaaliset resurssit (Crowley 1986 Pinquart ja Schindler 2007) sekauml aiempaan tyoumlhoumln liitty vaumlt tekijaumlt Elaumlkkeelle siirtyminen voi parantaa koettua terveyttauml ja hyvinvointia sekauml tyoumlelaumlmaumlaumln ettauml itse elaumlkkeellauml oloon liitty vistauml syistauml Elaumlkkeen alkaessa tyoumlelaumlmaumln paineet ja f y ysinen ja henkinen rasitus jaumlaumlvaumlt taakse lisaumlksi tyyty vaumlisy yttauml voivat parantaa elaumlkkeen alkamiseen liitty vaumlt positiiviset uudet tekijaumlt Elaumlkkeelle siirtyminen merkitsee muun muassa lisaumlaumlntynyttauml vapaa-aikaa ja itsensauml toteuttamisen mahshydollisuuksia (mm Shanas 1970 Alpass ym 2000) Taumllloumlin voi avautua entistauml parempia mahdollisuuksia esimerkiksi terveellisten elaumlmaumlntapojen yllaumlpitaumlmishyseen (Helldaacuten ym 2011) Elaumlkkeelle siirtymisen onnistuminen riippuu sekauml siitauml miten hy vin totutaan tyoumln loppumiseen sekauml siitauml miten henkilouml onnistuu uuden elaumlmaumlntavan luomisessa (Van Solinge ja Henkens 2008)

Muiden kuin tyoumlelaumlmaumlaumln liitty vien resurssien merkitystauml kuvaa se ettauml avio- tai avoliitossa asuvilla elaumlkkeelle siirtyminen lisaumlsi ty yty vaumlisy yttauml yleensauml enemmaumln kuin muilla Tulokset antavat siten monelta osin tukea Atchley n (1976) jatkuvuusteorian oletuksille elaumlkkeelle jaumlaumlminen parantaa hy vinvointia etenkin jos ihmisellauml on jokin muukin taumlrkeauml rooli ndash taumlssauml tapauksessa rooli puolisona ndash joka jatkuu ennallaan ja kannattelee identiteettiauml tyoumlidentiteetin jaumlaumldessauml taa kse Myoumls aiemmissa tutkimuksissa on havaittu ettauml naimisissa oleminen saattaa suojata elaumlkkeelle siirtyjiauml ainakin terveyden heikkenemiseltauml (Dave ym 2006) Taumlmauml naumlytti taumlssauml tutkimuksessa pitaumlvaumln paikkansa suomashylaisten ja ranskalaisten osalta

Ty ytyvaumlisy ys elaumlkkeelle siirtymistauml edeltaumlvaumlaumln tyoumlhoumln naumlytti olevan erityishysen vahvasti yhteydessauml siihen millaisia vaikutuksia elaumlkkeelle siirtymisellauml oli hy vinvointiin Olisi kiinnostavaa tutkia tarkemmin sitauml miten muut edeltaumlvaumlaumln tyoumlhoumln liitty vaumlt seikat ovat yhteydessauml elaumlkkeelle jaumlaumlmisen terveys- ja hyvinshyvointivaikutuksiin eri maissa Esimerkiksi se millaisesta ammattiasemasta elaumlkkeelle on jaumlaumlty voi vaikuttaa siihen miten suuri helpotus tai haikeuden aihe elaumlkelaumliseksi siirtyminen on Lisaumlksi olisi tarpeellista seurata havaittuja yhteyksiauml pidemmaumlllauml aikavaumllillauml Taumlssauml artik kelissa tilannetta tarkasteltiin vuosimuutoksina ja vastemuuttujat mitattiin heti elaumlkkeelle jaumlaumlmisen jaumllkeen Elaumlkkeelle jaumlaumlmisessaumlkin havaitaan kuitenkin usein rdquokuherruskuukausirdquo jonshyka aikana nautitaan vapaa-ajasta ja tehdaumlaumln asioita joita on aina haluttu tehdauml (Atchley 1976) Taumlmauml voi lisaumltauml lyhyellauml aikavaumllillauml ty yty vaumlisy yttauml ja esimerkiksi yllaumlpitaumlauml kognitiivista kapasiteettia On kuitenkin mahdollista ettauml negatiiviset vaikutukset esimerkiksi ty yty vaumlisy yteen kerty vaumlt vasta pidemmaumlllauml aikavaumllillauml (Bonsang 2012) Aikaperspektiivi saattaa osittain selittaumlauml myoumls eroja eri tutkishy

Blomgren Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutus terveyteen ja tyytyvaumlisyyteen Euroopassa

295

musten lopputuloksissa Pidemmaumlssauml seurannassa ty y tyvaumlisy ys saattaa vaumlhentyauml etenkin jos aiemmin keraumltyt varallisuus- ja tulopuskurit hupenevat ja elaumlketulon kehitys jaumlauml lisaumlksi jaumllkeen yleisestauml tulokehityksestauml Syvaumlllisemmaumlt analy ysit sekauml mittarivalikoiman monipuolistamisen ettauml seurannan aikaperspektiivin osalta jaumlaumlvaumlt jatkotutkimuksiin Taumlssauml artikkelissa esitettiin ainoastaan alustava laumlpishyleikkaus elaumlkkeelle siirtymisen terveys- ja hyvinvointivaikutuksista muutamassa erilaisessa Euroopan maassa

Lisaumlksi olisi tarpeellista tutkia tarkemmin miten hy vinvoinnin eri osashyalueet ja muutokset niissauml liitty vaumlt toisiinsa Koettu onnellisuus ja koettu tershyveys kulkevat kaumlsi kaumldessauml (Kinnunen ym 2011) Taumlssauml artikkelissa terveyttauml ja ty yty vaumlisy yttauml analysoitiin erillisissauml malleissa mutta myoumls niiden yhtaumlaikaisen muutoksen selvittaumlminen olisi taumlrkeaumlauml

ECHP-aineistolla elaumlkkeelle siirtymisen vaikutuksia voidaan tutkia suhteelshylisen monipuolisesti sillauml siinauml on muun muassa tyyty vaumlisy ydestauml kysymyksiauml jotka on jaumltetty pois myoumlhemmaumlstauml EU-SILC-aineistosta ECHPn puutteena on kuitenkin suhteellisen vaatimaton osallistumisaste ja melko merkittaumlvauml kato tutshykimuksen eri aaltojen vaumllillauml (Haumlrkoumlnen 2003) Lisaumlksi tietojen vertailukelpoisuus maiden vaumllillauml ei aina ole selvaumlauml Esimerkiksi taumlmaumln artikkelin koetun terveyden mittari saattaa Ranskan osalta olla yhteismitaton muiden maiden kanssa sillauml ECHP-dokumentaation mukaan (Eurostat 2003) mittarin asteikko on jaumllkikaumlteen skaalattu vastaamaan muiden maiden asteikkoa Muitakin vertailukelpoisuuteen liitty viauml ongelmia varmasti on sekauml maiden ettauml eri aaltojen vaumllillauml

ECHP-aineisto alkaa nykyhetkellauml olla varsin vanha Jotta vertailu tuoshyreempaan tilanteeseen olisi mahdollista on liitetaulukkoon 2 koottu EU-SILCshyaineiston pohjalta laskettuja liitetaulukkoa 1 vastaavia kuvailevia tietoja 55 vuotta taumlyttaumlneestauml vaumlestoumlstauml vuosilta 2004ndash2010 Taulukoita vertailtaessa huomataan ettauml muutokset 55 vuotta taumly ttaumlneiden vastaajien tilanteessa ovat olleet varsin maltillisia aineistojen kattaman puolentoista vuosikymmenen aikana Taumlmaumln peshyrusteella voidaan myoumls arvioida ettauml myoumlskaumlaumln elaumlkkeelle siirtymisen mukanaan tuomat muutokset eivaumlt olisi juuri muuttuneet ja vanhahkolla ECHP-aineistolla esiin saatavat yhteydet muuttujien vaumllillauml olisivat ainakin karkeasti yleistettaumlvissauml myoumls 2000-luvun ensikymmenelle

Kyselyaineistoilla tehtaumlvaumlaumln vertailevaan tutkimukseen vaikuttavat maa- ja kulttuurikohtaiset tavat vastata esimerkiksi oman hyvinvoinnin tasoa koskeviin kysymyksiin Itse arvioitu terveydentila on tunnetusti mittari jossa kulttuuriset erot ovat suuria eivaumltkauml vaumllttaumlmaumlttauml korreloi objektiivisesti mitatun terveydentilan kanssa (Vuorisalmi ym 2008 Kangas 2012) Taumlssauml artikkelissa maiden vaumllisistauml raportointikaumlytaumlnnoumlistauml ei kuitenkaan oleteta aiheutuvan merkittaumlvaumlauml haittaa sillauml kunkin maan sisaumlisiauml muutoksia tarkasteltiin rinnakkain mutta maita ei verrattu samoissa malleissa toisiinsa

Eurooppalaiset elinolot

296

Vaikka analy yseissa kaumlytettiin paneeliregressiomalleja joilla saatiin kontshyrolloitua yksiloumlitauml kuvaavien vakioiksi oletettujen taustatekijoumliden vaikutus sekauml hy vinvoinnin osa-alueisiin ettauml elaumlkkeelle jaumlaumlmiseen ei voida taumlysin sulkea pois mahdollista endogeenisy yttauml eli sitauml ettauml terveys olisi vaikuttanut elaumlkkeelle jaumlaumlmiseen eikauml ainoastaan toisin paumlin Taumlmaumln tarkastelu jaumlauml kuitenkin jatkoshytutkimuksissa selvitettaumlvaumlksi

Elaumlkkeelle siirty y vuosittain kymmeniauml tuhansia suomalaisia Kansanterveyshydellisesti on siis taumlrkeaumlauml kuinka elaumlkkeelle siirtyminen vaikuttaa hy vinvointiin ndash taumlmaumln tutkimuksen tulosten perusteella elaumlkoumlitymisen vaikutukset ovat etenshykin Suomessa lyhyellauml aikavaumllillauml yksiloumllle myoumlnteisiauml mikauml helpottaa julkiselle sektorille kohdistuvaa painetta sosiaali- ja ter veyspalvelujen jaumlrjestaumlmiseen Toisaalta tyoumlelaumlmaumln pidentaumlmisen ja elaumlkkeellesiirtymisiaumln myoumlhentaumlmisen tashyvoitteiden kannalta on varsin haasteellista se ettauml elaumlkkeelle jaumlaumlminen parantaa huomattavasti ty yty vaumlisy yttauml ja terveydentilaa Olisikin mietittaumlvauml millauml keinoin tyoumlelaumlmaumln loppupaumlaumltauml voitaisiin saada houkuttelevammaksi jotta elaumlkkeelle paumlaumlseminen ei tuntuisi valtavalta helpotukselta suhteessa tyoumlssauml jatkamiseen Tyoumlelaumlmaumlauml ja tyoumln vaatimuksia tulisi muokata uudelleen siten ettauml ikaumlaumlntyneetkin tyoumlntekijaumlt voisivat kokea sekauml f y ysisen ettauml psy ykkisen tyoumlkykynsauml riittaumlvaumlksi Toisaalta hyvinvointivaltion rahoituskriisi ja mahdollinen tulevien elaumlkkeiden pienuus saattavat tulevaisuudessa kaumlaumlntaumlauml vaikutussuhteet toisensuuntaisiksi elaumlkkeelle siirtyminen saattaa vastaisuudessa vaikuttaa hy vinvointiin pikemminshykin heikentaumlvaumlsti etenkin siinauml tapauksessa ettauml elaumlkkeelle siirtyminen tarkoittaa tulotason merkittaumlvaumlauml romahtamista

Laumlhteet Airio I Blomberg H Kangas O Kroll C Niemelauml M Taumlyden kansanelaumlkkeen saajien tulot ja kokemukset toimeentulosta Julkaisussa Airio I toim Toimeentuloturvan verkkoa kokemassa Helsinki Kela 2013 142ndash167

Alpass F Neville S Flett R Contribution of retirement-related variables to well-being in an older male sample New Zealand Journal of Psychology 2000 29 (2) 74ndash79

Atchley RC Retirement and leisure participation continuity or crisis The Gerontologist 1971 11 (1) 13ndash17

Atchley RC The sociology of retirement New York Wiley 1976

Atchley RC Retirement Leaving the world of work Annals of the American Academy of Political and Social Science 1982 464(1) 120ndash131

Behncke S Does retirement trigger ill health Health Economics 2012 21 (3) 282ndash300

Blomgren Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutus terveyteen ja tyytyvaumlisyyteen Euroopassa

297

Bonsang E Adam S Perelman S Does retirement affect cognitive functioning Journal of Health Economics 2012 31 (3) 490ndash501

Bound J Waidmann T Estimating the health effects of retirement Ann Arbor MI Michigan University Michigan Retirement Research Center Working Paper 168 2007

Carp FM Carp A Millsap R Equity and satisfaction among the elderly International Journal of Aging and Human Development 1982 15 (2) 151ndash166

Charles KK Is retirement depressing Labor force inactivity and psychological well-being in later life Research in Labor Economics 2004 23 (1) 269ndash299

Coe NB Von Gaudecker HM Lindeboom M Maurer J The effect of retirement on cognitive functioning Health Economics 2012 21 (8) 913ndash927

Coe NB Zamarro G Retirement effects on health in Europe Journal of Health Economics 2011 30 (1) 77ndash86

Coursolle KM Sweeney MM Raymo JM Ho J-H The association between retirement and emotional well-being Does prior work-family conflict matter The Journals of Gerontology Series B Psychological Sciences and Social Sciences 2010 65B (5) 609ndash620

Crowley JE Longitudinal effects of retirement on menrsquos well-being and health Journal of Business and Psychology 1986 1 (2) 95ndash113

Dave D Rashad I Spasojevic J The effects of retirement on physical and mental health outcomes Cambridge MA National Bureau of Economic Research NBER Working Paper 12123 2006

Elaumlketurvakeskus Elaumlketurvakeskuksen tilastotietokanta 2014 Saatavissa lthttpwwwetk fitilastotgt Viitattu 2132014

Elaumlketurvakeskus ja Kela Tilasto Suomen elaumlkkeensaajista 2012 Helsinki Elaumlketurvakeskus ja Kela SVT 2013

Eurostat ECHP UDB Description of variables Data dictionary codebook and differences between countries and waves DOC PAN 1662003-12 Luxembourg Eurostat 2003

George LK Fillenbaum GG Palmore E Sex differences in the antecedents and consequences of retirement Journal of Gerontology 1984 39 (3) 364ndash371

Helldaacuten A Lallukka T Rahkonen O Lahelma E Ruokatottumusten muutokset vanhuuselaumlkkeelle siirryttaumlessauml Suomen Laumlaumlkaumlrilehti 2011 66 (3) 153ndash158

Haumlrkoumlnen J European Community Household Panel ECHP Lyhyt esittely Turku Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitos Sarja C 92003

Jaeligger MM Holm A How stressful is retirement New evidence from a longitudinal fixedshyeffects analysis Working paper Copenhagen Centre for Applied Microeconometrics Institute of Economics University of Copenhagen 2004

Jylhauml M What is self-rated health and why does it predict mortality Towards a unified conceptual model Social Science amp Medicine 2009 69 (3) 307ndash316

Kangas O Vaumllskaumlri vaiko rauhanneuvottelija Sosioekonomisia terveyseroja selittaumlvaumlt tekijaumlt Euroopassa Julkaisussa Mikkola H Blomgren J Hiilamo H toim Kansallista vai paikallista Puheenvuoroja sosiaali- ja terveydenhuollosta Helsinki Kela 2012 52ndash75

Kautto M Palomaumlki L-M Rantala J Tuominen E Elaumlkelaumlisten tulot ja kokemukset toimeentulosta Yhteiskuntapolitiikka 2009 74 (3) 290ndash302

Eurooppalaiset elinolot

Kim JE Moen P Retirement transitions gender and psychological well-being A life-course ecological model Journal of Gerontology Psychological Sciences 2002 57B (3) P212ndashP222

Kinnunen K Virtanen P Valtonen H Koettu onnellisuus ja koettu terveys Sairaus ei tee onnettomaksi mutta onneton ei pysy terveenaumlkaumlaumln Yhteiskuntapolitiikka 2011 76 (4) 387ndash396

Laaksonen M Metsauml-Simola N Martikainen P ym Trajectories of mental health before and after old-age and disability retirement A register-based study on purchases of psychotropic

298 drugs Scandinavian Journal of Work Environment and Health 2012 38 (5) 409ndash417

Laitalainen E Helakorpi S Uutela A Elaumlkeikaumlisen vaumlestoumln terveyskaumlyttaumlytyminen ja terveys kevaumlaumlllauml 2009 ja niiden muutokset 1993ndash2009 Helsinki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Raportteja 30 2010

Laslett P The third age the fourth age and the future Ageing amp Society 1994 14 (3) 436ndash447

Latif E The impact of retirement on psychological well-being in Canada Journal of Socio-Economics 2011 40 (4) 373ndash380

Layes A Asada Y Kephart G Whiners and deniers ndash what does self-rated health measure Social Science amp Medicine 2012 75 (1) 1ndash9

Mandal B Roe B Job loss retirement and the mental health of older Americans Journal of Mental Health Policy and Economics 2008 11 (4) 167ndash176

Mazzonna F Peracchi F Ageing cognitive abilities and retirement Rome University of Rome Tor Vergata Einaudi Institute for Economic and Finance working paper 1015 2010

Mein G Martikainen P Hemingway H Stansfeld S Marmot M Is retirement good or bad for mental and physical health functioning Whitehall II longitudinal study of civil servants Journal of Epidemiology and Community Health 2003 57 (1) 46ndash49

Minkler M Research on the health effects of retirement An uncertain legacy Journal of Health and Social Behavior 1981 22 (2) 117ndash130

Neuman K Quit your job and get healthier The effect of retirement on health Journal of Labor Research 2008 29 (2) 177ndash201

OECD Pensions at a Glance 2011 Retirement-income systems in OECD and G20 countries Paris OECD 2011

OECD OECDn elaumlketilastot 2013 Saatavissa lthttpwwwoecdorginsurance pensionsystems ageingandemploymentpolicies-statisticsonaverageeffectiveageofretirement htmgt Viitattu 1322013

Oksanen T Vahtera J Westerlund H ym Is retirement beneficial for mental health Antidepressant use before and after retirement Epidemiology 2011 22 (4) 553ndash559

Pinquart M Schindler I Changes of life satisfaction in the transition to retirement A latentshyclass approach Psychology and Aging 2007 22 (3) 442ndash455

Reitzes DC Mutran EJ Fernandez ME Does retirement hurt well-being Factors influencing self-esteem and depression among retirees and workers The Gerontologist 1996 36 (5) 649ndash656

Blomgren Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutus terveyteen ja tyytyvaumlisyyteen Euroopassa

299

Rijs KJ Cozijnsen R Deeg DJH The effect of retirement and age at retirement on selfshyperceived health after three years of follow-up in Dutch 55ndash64-year-olds Ageing amp Society 2012 32 (2) 281ndash306

Roberts BA Fuhrer R Marmot M Richards M Does retirement influence cognitive performance The Whitehall II Study Journal of Epidemiology amp Community Health 2011 65 (11) 958ndash963

Shanas E Health and adjustment in retirement The Gerontologist 1970 10 (1) 19ndash21

Szinovacz ME Davey A Honeymoons and joint lunches Effects of retirement and spousersquos employment on depressive symptoms Journals of Gerontology Psychological Sciences 2004 59B (5) P233ndashP245

Tilastokeskus StatFin-tietokanta 2014 Saatavissa lthttptilastokeskusfitupstatfingt Viitattu 2132014

Vaarama M Luoma M-L Yloumlnen L Ikaumlaumlntyneiden toimintakyky palvelut ja koettu elaumlmaumlnlaatu Julkaisussa Kautto M toim Suomalaisten hyvinvointi 2006 Helsinki Stakes 2006 104ndash136

Vaarama M Ollila K Koettu hyvinvointi ja elaumlmaumlnlaatu kolmannessa iaumlssauml Julkaisussa Moisio P Karvonen S Simpura J Heikkilauml M toim Suomalaisten hyvinvointi 2008 Helsinki Stakes 2008 116ndash139

Van Solinge H Health change in retirement A longitudinal study among older workers in the Netherlands Research on Ageing 2007 29 (3) 225ndash256

Van Solinge H Henkens K Adjustment to and satisfaction with retirement Two of a kind Psychology and Aging 2008 23 (2) 422ndash434

Veenhoven R Is happiness relative Social Indicators Research 1991 24 (1) 1ndash34

Vuorisalmi M Pietilauml I Pohjolainen P Jylhauml M Comparison of self-rated health in older people of St Petersburg Russia and Tampere Finland How sensitive is SRH to crossshycultural factors European Journal of Ageing 2008 5 (4) 327ndash334

Warr P Butcher V Robertson I Callinan M Older peoplersquos well-being as a function of employment retirement environmental characteristics and role preference British Journal of Psychology 2004 95 (3) 297ndash324

Westerlund H Kivimaumlki M Singh-Manoux A ym Self-rated health before and after retirement in France (GAZEL) A cohort study The Lancet 2009 374 (9705) 1889ndash1896

Westerlund H Vahtera J Ferrie JE ym Effect of retirement on major chronic conditions and fatigue French GAZEL occupational cohort study BMJ 2010 341 c6149 Saatavissa lthttp wwwbmjcomcontent341bmjc6149gt Viitattu 2102013

Eurooppalaiset elinolot

300

Liitetaulukko 1 Aineiston perustunnuslukuja 55 vuotta taumlyttaumlneet Painotetut frekvenssit

Suomi 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Kaikki

Ikauml keskimaumlaumlrin ndash ndash 676 677 678 679 676 677 677

Naisia () ndash ndash 577 576 574 571 566 567 572

Elaumlkkeellauml () ndash ndash 772 768 771 763 754 745 764

On avio- tai avoliitossa () ndash ndash 595 596 599 602 606 627 603

n (henkiloumlitauml) ndash ndash 2 125 2 075 1 951 1 939 1 530 1 588 2 790

N (havaintoja paneelissa) ndash ndash ndash ndash ndash ndash ndash ndash 11 208

Tanska 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Kaikki

Ikauml keskimaumlaumlrin 685 685 685 683 680 680 680 678 682

Naisia () 552 553 556 548 546 547 546 541 549

Elaumlkkeellauml () 701 699 695 700 698 691 697 672 695

On avio- tai avoliitossa () 630 680 700 723 747 752 759 775 715

n (henkiloumlitauml) 1 840 1 611 1 463 1 325 1 190 1 182 1 154 1 171 2 386

N (havaintoja paneelissa) ndash ndash ndash ndash ndash ndash ndash ndash 10 936

Iso-Britannia 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Kaikki

Ikauml keskimaumlaumlrin 686 690 690 690 691 692 692 692 690

Naisia () 567 561 563 561 557 561 556 568 562

Elaumlkkeellauml () 628 638 644 654 654 660 649 669 650

On avio- tai avoliitossa () 609 613 622 633 627 628 640 646 627

n (henkiloumlitauml) 2 589 2 548 2 541 2 583 2 587 2 598 2 609 2 639 3 688

N (havaintoja paneelissa) ndash ndash ndash ndash ndash ndash ndash ndash 20 694

Ranska 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Kaikki

Ikauml keskimaumlaumlrin 683 684 687 688 689 689 690 689 687

Naisia () 560 561 560 560 560 560 557 552 559

Elaumlkkeellauml () 731 700 704 725 752 739 747 735 728

On avio- tai avoliitossa () 666 672 681 686 707 710 714 738 694

n (henkiloumlitauml) 4 452 3 992 3 883 3 606 3 473 3 374 3 264 3 284 5 637

N (havaintoja paneelissa) ndash ndash ndash ndash ndash ndash ndash ndash 29 328

Italia 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Kaikki

Ikauml keskimaumlaumlrin 678 696 679 682 680 682 683 685 683

Naisia () 563 562 561 560 562 561 560 562 561

Elaumlkkeellauml () 595 612 597 607 605 607 599 597 603

On avio- tai avoliitossa () 676 650 663 668 682 683 686 683 673

n (henkiloumlitauml) 5 163 5 292 5 365 5 153 4 946 4 813 4 609 4 305 7 316

N (havaintoja paneelissa) ndash ndash ndash ndash ndash ndash ndash ndash 39 646

ndash = Tietoja ei ole kysy t t y ei relevantti

Blomgren Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutus terveyteen ja tyytyvaumlisyyteen Euroopassa

301

Liitetaulukko 2 EU-SILC-aineiston 55 vuotta taumlyttaumlneet 2010 tiedot

Suomi Tanska Iso-Britannia Ranska Italia

Ikauml keskimaumlaumlrin 669 669 676 677 687

Naisia () 548 528 532 548 553

Elaumlkkeellauml () 619 671 624 729 533

On avio- tai avoliitossa () 635 610 645 648 639

n (henkiloumlitauml) 8 169 4 363 6 504 8 075 16 262

Liitetaulukko 3 Koettu terveysa EU-SILC-aineistossa 2004ndash2010 55 vuotta taumlyttaumlneet (painotetut

frekvenssit)

Suomi Tanska Iso-Britannia Ranska Italia

2006 2010 2006 2010 2006 2010 2006 2010 2006 2010

Elaumlkkeellauml olevat 32 32 36 35 36 37 32 33 30 31

Muut 37 35 39 39 38 39 35 35 31 32

a Koetun ter veyden asteikko vaihtelee vaumllillauml 1 (erittaumlin huono) ndash 5 (erittaumlin hy vauml)

Suomi ja suomalaiset eurooppalaisessa vertailussa

Eurooppalaiset elinolot

Mikko Niemelauml 304 Suomalaisten elinolot eurooppalaisessa vertailussa

Taumlmaumln kirjan tavoitteena on ollut tarkastella eurooppalaisia elinoloja eri elaumlmaumlnshyvaiheissa Pyrkimys on ollut tuottaa tietoa siitauml minkaumllaisia hyvinvointivaikutukshysia siirtymillauml elaumlmaumlnvaiheiden ja -tilanteiden vaumllillauml on ja missauml maumlaumlrin naumlmauml vaikutukset vaihtelevat eri maissa ja maaryhmissauml Toiseksi tavoitteena on ollut tutkia mekanismeja jotka selittaumlvaumlt siirtymiauml ja niiden vaikutuksia eri maissa Vaumllillisenauml tavoitteena on ollut lisaumlksi pohtia millauml tavoin kirjassa kaumly tet y t eurooppalaiset tulo- ja elinoloaineistot palvelevat suomalaista toimeentulo- ja elinolokysymyksiin liitty vaumlauml tutkimusta Missauml ovat aineistojen heikkoudet missauml vahvuudet Millaisia tutkimusasetelmia aineistot mahdollistavat ja mitkauml kysyshymykset ovat sellaisia jotka edelleen jaumlaumlvaumlt kansallisten tutkimusaineistojen varaan

Taumlssauml artikkelissa tehdaumlaumln yhteenveto edellisten artikkelien tuloksista Niin koumlyhy yden ja sosiaalisen syrjaumlytymisen estaumlmiseen taumlhtaumlaumlvien toimenpiteiden kuin laajemminkin vaumlestoumln hy vinvoinnin edistaumlmisen osalta on hyvauml tiedosshytaa missauml asioissa Suomessa on havaittavissa omia kansallisia erityispiirteitauml ja mitkauml asiat naumlyttaumlvaumlt pikemminkin yleiseurooppalaisilta Siksi taumlssauml artikkelissa pyritaumlaumln hahmottamaan missauml maumlaumlrin vaumlestoumln elinoloista saatavasta kuvasta on loumlydettaumlvissauml kansallisia erityispiirteitauml missauml olemme onnistuneet ja missauml kysymyksissauml meillauml on parantamisen varaa

Suomessa kuten muissakin Pohjoismaissa toimeentuloturvajaumlrjestelmaumlt on pitkaumllti rakennettu yhtaumlaumlltauml taumlystyoumlllisy ysoletuksen ja toisaalta kahden ansaitsijan mallin pohjalle Vaumlestoumllliset ja tyoumlmarkkinoihin liitty vaumlt rakenteelliset muutokset kuitenkin haastavat olemassa olevia jaumlrjestelmiauml Perherakenteiden muutokset vaumlestoumln ikaumlaumlntyminen sekauml tyoumlmarkkinoiden muutokset ovat pitkaumllti niin sanotshytuja hy vinvointivaltion sisaumlisiauml haasteita Ne haastavat erity yppisiauml hy vinvointishyjaumlrjestelmiauml eri tavoin riippuen siitauml millaisten periaatteiden pohjalle jaumlrjestelmaumlt on rakennettu Esimerkiksi naisten tyoumlssaumlkaumlynnin yleistyminen on aiheuttanut suurempia tyoumln ja perhe-elaumlmaumln yhteensovittamisen haasteita niissauml maissa joissa tyoumlssaumlkaumly ntimalleja ja toimeentuloturvajaumlrjestelmiauml ei ole rakennettu kahden ansaitsijan mallin pohjalle Pohjoismainen malli on taumlssauml suhteessa tarjonnut pikemminkin kansainvaumllisen esimerkin siitauml millauml tavoin korkea naisten tyoumlssaumlkaumlyntiaste sekauml tyouml ja perhe-elaumlmauml voidaan yhdistaumlauml onnistuneesti

Niemelauml Suomalaisten elinolot eurooppalaisessa vertailussa

305

Muutosten edessauml pohjoismainen mallikaan ei ole osoittautunut haavoitshytumattomaksi Perherakenteissa tyoumlmarkkinoilla ja tyoumlelaumlmaumlssauml tapahtuneet muutokset haastavat olemassa olevia toimeentuloturva- ja palvelujaumlrjestelmiauml Taumlssauml kirjassa Jani Erola ja Juho Haumlrkoumlnen kuvaavat niin sanottua toista vaumlesshytoumlllistauml murrosta Sen ty y pillisiauml piirteitauml ovat muun muassa avioerojen ja avoliittojen yleistyminen avioitumis- ja ensisynnyttaumlmisiaumln nouseminen sekauml lasten lukumaumlaumlraumln vaumlheneminen alle vaumlestoumln uusintamistason Sen lisaumlksi ettauml perherakenteiden muutoksilla on pitkaumln aikavaumllin vaikutuksia esimerkiksi sosiaaliturvan rahoitukseen ne vaikuttavat myoumls vaumlestoumln elinoloista ja niihin liitty vistauml eriarvoisuuksista saatavaan kuvaan Taumlmaumln teoksen perusteella kesshykeinen tulos on elinolojen puutteiden kasautuminen erityisesti yksin asuviin ja yksinhuoltajiin Parisuhteella on vastaavasti monia myoumlnteisiauml vaikutuksia niin objektiivisesti kuin subjektiivisestikin mitattuun hyvinvointiin Erityisesti yksin asumisen tuomat haasteet ovat tulosten valossa merkittaumlviauml Suomessa

Toinen suomalaisen hyvinvointivaltion keskeinen haaste liitty y tyoumlmarkkishynoihin Vielauml 1980-luvulla tyoumlllisy ysaste pysytteli yli 70 prosentissa ja tyoumlttoumlmy ysshyaste noin 5 prosentissa 1990-luvun alun laman oloissa tyoumlllisy ysaste kuitenkin putosi rajusti ja kaumlvi hetkellisesti jopa alle 60 prosentissa Tyoumlttoumlmy ysaste nousi vajaaseen 20 prosenttiin Laman jaumllkeinen suotuisa talouskasvu ei kuitenkaan nostanut tyoumlllisy ysastetta lamaa edeltaumlvaumllle tasolle Se nousi kuitenkin vaumlhitellen laumlhelle 70auml prosenttia Samaan aikaan myoumls tyoumlttoumlmy ys laski ollen parhaimmilshylaan noin 6 prosentissa Kehitys pysaumlhtyi vuonna 2009 Euroopan talouskriisin myoumltauml Samalla keskustelu julkisen talouden jakovarasta kaumlaumlntyi nopeasti kesshytaumlv y ysvajeeseen (Kuvio)

Kuvio Tyoumlllisyys- ja tyoumlttoumlmyysasteiden muutokset 1989ndash2013 ()a

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

Tyoumlllisyysaste Tyoumlttoumlmyysaste

1989

1991

1993

1995

1997

1999

2001

2003

2005

2007

2009

2011

2013

a Tyoumlllisy ysaste on t youmlllisten prosenttiosuus t youmlikaumlisestauml vaumlestoumlstauml (15ndash 64 v) t youmlttoumlmy ysaste on 15ndash74-vuotiaishyden t youmlttoumlmien prosenttiosuus saman ikaumlisestauml t youmlvoimasta Laumlhde T ilastokeskus 2013a

Eurooppalaiset elinolot

306

Tyoumlllisy ysasteen nosto on ollut koko 2000-luvun keskeinen poliittinen tavoite ja se on kehystetty poliittisessa keskustelussa vahvasti pohjoismaisen hy vinvointishymallin ympaumlrille Paumlaumlministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman tiivistelmaumlssauml taumlmauml muotoillaan seuraavasti

rdquoPohjoismainen korkeaan tyoumlllisy ysasteeseen kilpailukyk y iseen talouteen tasa-arvoisiin palveluihin sekauml huolenpitoon perustuva hy vinvointimalli on osoittautunut parhaaksi yhteiskuntajaumlrjestelmaumlkshysi minus minus Hy vinvointi synty y tyoumlstauml Suomen tulevaisuuden menestys sekauml hyvinvointivaltion kestaumlvauml rahoitus ovat riippuvaisia korkeasta tyoumlllisy ysasteestardquo (Valtioneuvoston kanslia 2011)

Tyoumlllisy ys on keskeinen tekijauml hy vinvointivaltion rahoituksen naumlkoumlkulmasta Vaumlestoumln ikaumlaumlntyminen ja suurten ikaumlluokkien siirtyminen elaumlkkeelle ovat entishysestaumlaumln korostaneet korkean tyoumlllisy ysasteen merkitystauml Taumlhaumln on kiertyny t myoumls keskustelu tyoumlurien pidentaumlmisestauml ndash alusta keskeltauml ja lopusta Tyouml on samalla myoumls taumlrkeauml hy vinvoinnin komponentti Se on keskeinen aineellista ja aineetonta hy vinvointia tuottava resurssi ja nykyisin myoumls Euroopan unionin koumlyhy yden ja sosiaalisen syrjaumly tymisen mittaristoon sisaumllty vauml indikaattori (Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa) Kirjan tulokset tukevat aiempia tutkimustuloksia siitauml ettauml tyoumlttoumlmy ys ja erityisesti pitkaumlaikaistyoumlttoumlmy ys ovat keskeisiauml elinolojen puutteiden selittaumljiauml Tyoumlmarkkinoiden epaumlvarmuudet ovat myoumls tietyiltauml osin kasvaneet Epaumlty y pilliset tyoumlsuhteet kuten tyoumlsuhteiden maumlaumlraumlaikaisuudet tai osa-aikaisuudet eivaumlt kuitenkaan ole yleistyneet (esim Uusitalo 2008) Esimerkiksi vuonna 1997 maumlaumlraumlaikaisissa tyoumlsuhteissa olevien osuus kaikista palkansaajista oli noin 18 prosenttia ja osa-aikaisten 10 prosenttia Vuonna 2010 maumlaumlraumlaikaisten tyoumlsuhteiden osuus oli pudonnut noin 16 prosentshytiin osa-aikaisten puolestaan kasvanut noin 14 prosenttiin (Tilastokeskus 2013b) Tyoumlmarkkinoiden epaumlvarmuudet kuitenkin naumlky vaumlt kenties toisaalla tyoumlttoumlmy ysshykokemusten ohella kyse on tyoumlelaumlmaumln kasvaneista tuottavuuspaineista ja siitauml ettauml tyoumlurat ovat muuttuneet aiempaa rikkonaisemmiksi Kirjan tulosten valossa naumlillauml tekijoumlillauml saattaa olla vaikutuksia objektiivisesti mitatun toimeentulon lisaumlksi myoumls laaja-alaisemmin yksiloumln koettuun hy vinvointiin muun muassa siihen millauml tavoin elaumlkkeelle siirtymisen hy vinvointivaikutukset koetaan

Muutokset perherakenteissa

Erola ja Haumlrkoumlnen tutkivat artikkelissaan millauml tavoin vanhemmuus ja lasten saaminen vaikuttavat hy vinvointiin elaumlmaumlaumln t y y t y vaumlisy y teen ja sosiaalisiin

Niemelauml Suomalaisten elinolot eurooppalaisessa vertailussa

307

verkostoihin eurooppalaisissa hyvinvointimalleissa Tulosten mukaan lapsen saaminen ja lasten lukumaumlaumlraumln kasvu heikentaumlvaumlt kotitalouden tulotasoa Naumliden seikkojen perheiden tulotasoa heikentaumlvauml vaikutus on kuitenkin pienin Pohjoisshymaissa Vaikuttaa myoumls siltauml ettauml pohjoismaiset aumlidit ovat taloudellisesti paremshymassa asemassa kuin virkasiskot muualla Euroopassa Politiikkapaumlaumltelmien osalta voidaan varsin helposti kehua pohjoismaista perhepolitiikkaa Vanhemmuuden hy vinvointivaikutuksista saatava kuva kuitenkin monipuolistuu huomattavasti kun tulojen lisaumlksi tarkastellaan myoumls muita hy vinvoinnin osa-alueita Erola ja Haumlrkoumlnen puhuvat onnellisuuspiikistauml jonka pohjoismaiset vanhemmat kokevat lapsen saamisen myoumltauml Tyyty vaumlisy ys elaumlmaumln eri osa-alueisiin on kuitenkin tulosshyten valossa lyhy taikainen Lapsen varttuessa ja perhearjen koittaessa ty y tyvaumlisy ys vaumlhenee lapsen saamista edeltaumlvaumln tason alapuolelle

Erola ja Haumlrkoumlnen toivovat toimenpiteitauml joilla tyouml ja perhe-elaumlmauml voitaishysiin sovittaa yhteen tavalla joka parantaisi myoumls ty yty vaumlisy yttauml ja sosiaalisen kanssakaumlymisen eri muotoja Kyse on taumllloumlin suurimmaksi osaksi jostain muusta kuin lapsiperheille suunnatuista tulonsiirroista tai lasten paumlivaumlhoitopalveluista Kyse on niin tyoumlelaumlmaumlaumln kuin perhearkeenkin liitty vistauml kysymyksistauml palaveshyrien saumlhkoumlposteihin vastaamisen rdquovarsinaisen tyoumlnrdquo suorittamisen perheen omien ja lasten harrastusten sukuloinnin ja ystaumlvien tapaamisen sekauml rdquooman ajanrdquo yhteensovittamisesta Kyse on arjen hallinnasta sen haasteista ja niistauml toimenpiteistauml joilla haasteisiin voidaan niin tyoumlelaumlmaumln julkisen sektorin kuin yksiloumliden ja perheidenkin toimesta vaikuttaa (ks myoumls Taumlnk 2013)

Toiseen vaumlestoumllliseen murrokseen liittyvauml avioerojen maumlaumlraumln lisaumlaumlntyminen on yhteydessauml yksin asumisen ja yksinhuoltajuuden lisaumlaumlntymiseen Hy vinvointishypolitiikan naumlkoumlkulmasta keskeiseksi haasteeksi nousee se millauml tavoin kahden ansaitsijan mallin pohjalle rakennetut mutta yksiloumllliseen sosiaaliturvaan perusshytuvat jaumlrjestelmaumlt pystyvaumlt vastaamaan naumlihin niin sanottuihin uusiin sosiaalisiin riskeihin Taumlssauml kirjassa Ilpo Airio tutkii parisuhteen paumlaumlttymisen ndash avio- ja avoerojen ndash yhtey ttauml tuloihin ja tulonmuodostukseen Suomessa Tanskassa Ranskassa Isossa-Britanniassa ja Italiassa Tutkimuksessa havaitaan ettauml eron vaikutukset vaihtelevat jossain maumlaumlrin maasta sukupuolesta ja perhety ypistauml riippuen Parisuhteen paumlaumlttymisen yhteys miesten tuloihin on maasta riippumatshyta pieni Sen sijaan naisten kaumlytettaumlvissauml olevat tulot laskevat jokaisessa maassa vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen Pohjoismaissa naisten tulotaso kuitenkin kasvaa eron jaumllkeisinauml vuosina nopeammin kuin muissa tarkasteltavissa maissa Tulokset myoumls osoittavat ettauml lapsettomille pariskunnille eron taloudellinen merkitys on vaumlhaumlisempi kuin eronneille lapsiperheille Lapsiperheissauml lasten hoivavastuun saavan puolison taloudellinen tilanne heikkenee heti eron jaumllkeen Yksinhuoltashyjuus naumly ttaumlaumlkin tulosten valossa selvaumlsti suuremmalta taloudelliselta riskitekijaumlltauml kuin yksin asuminen Airion havainnot myoumls korostavat tulonsiirtojen taumlrkey ttauml taloudellisen turvallisuuden takaajana erityisesti eronneiden lapsiperheiden

Eurooppalaiset elinolot

308

kohdalla Kokonaisuudessaan viiden maan vertailu antaa varsin suotuisan kuvan siitauml millauml tavoin Suomessa pystytaumlaumln vastaamaan eron aiheuttamiin taloudellisiin haasteisiin

Koumlyhy ys- ja huono-osaisuustutkimukset ovat jo pidempaumlaumln osoittaneet ettauml yksi keskeisimmistauml taloudellista huono-osaisuutta selittaumlvistauml tekijoumlistauml liitty y yksin asumiseen ja yksinhuoltajuuteen (esim Kangas ja Ritakallio 2008 Forsseacuten ja Ritakallio 2009) Yhden aikuisen kotitalouksissa asuvilta puuttuu toisen aikuisjaumlsenen antama taloudellinen turva Yksin asuvat ovat kuitenkin heterogeeninen vaumlestoumlr yhmauml ja siksi esimerkiksi yksinkertaisten politiik kashysuositusten antaminen heidaumln aseman parantamiseksi on vaikeaa Taumlssauml kirjassa Anita Haataja kuvaa yksin asumisen sosiodemografista profiilia eri maissa ja tutkii yksin asuvien hy vinvointia monipuolisesti useilla eri mittareilla Yksin asuminen on muuta Eurooppaa ty ypillisempaumlauml nimenomaan meillauml Pohjolassa Niin Suomessa kuin useissa muissakin Euroopan maissa yksin asuvat kokevat muuta vaumlestoumlauml enemmaumln toimeentulovaikeuksia ja osallistumista haittaavia terveysongelmia Lisaumlksi Etelauml-Eurooppaa lukuun ottamatta yksin asuvien osuus tyoumlky vyttoumlmy yselaumlkkeellauml olevista on muuta vaumlestoumlauml suurempi

Haatajan tuloksista ilmenee kuitenkin melko isojakin r yhmaumln sisaumlisiauml eroja Esimerkiksi Suomessa yksin asuvat miehet jakautuvat tulojakaumalla sekauml pieni- ettauml suurituloisiin Erityisesti yksin asuvien miesten pienituloisuus on Suomessa tavallista verrattiinpa sitauml yksin asuviin suomalaisiin naisiin tai muihin Pohjoismaihin (ks myoumls Haatajan ja Kauhasen artikkeli taumlssauml teoksessa) Keskeinen selitys taumllle on yksin asuvien miesten yleinen tyoumlttoumlmyys noin puoshylet yksin asuvista miehistauml ja reilu neljaumlnnes naisista oli kokenut tyoumlttoumlmy yttauml vuoden aikana Tyoumlttoumlmien osuus yksin asuvista suomalaisista miehistauml on eurooppalaisittain aumlaumlrimmaumlisen suuri ja tyoumlttoumlmien naistenkin osuus on yksi suurimmista Kokonaisuudessaan tulokset tarjoavat hy vaumln esimerkin siitauml millauml tavoin vaumlestoumlrakenteeseen liitty vaumlt seikat ja niiden yhteys vaumlestoumln elinoloihin ovat pohjimmiltaan kansallisia kysymyksiauml Niin yksin asumisen laajuus sen sosiodemografinen rakenne kuin yksin asumisen yhteydet elinolojen puutteisiin vaihtelevat maasta toiseen Haatajan tulokset osoittavat ettauml yksin asumiseen liitty y Suomessa monenlaista huono-osaisuutta erityisesti miehillauml Taumlmaumln lisaumlksi yksin asuvien maumlaumlraumln kasvu asettaa haasteita sosiaalipolitiikalle Kuten Haataja nostaa artikkelinsa lopuksi esiin toimenpiteet joilla yksin asuvien tilannetta voitaisiin parantaa koskevat sekauml etuus- ja verojaumlrjestelmiauml ettauml asuntopolitiikkaa

Niemelauml Suomalaisten elinolot eurooppalaisessa vertailussa

309

Tyoumlmarkkinoiden ja tyoumlelaumlmaumln muutokset

Olli Kangas ja Azhar Hussain tarkastelevat ensimmaumlisessauml artikkelissaan eri maiden tyoumlttoumlmy ysturvajaumlrjestelmiauml sekauml sitauml millaisia vaikutuksia tyoumlmarkkinashyasemilla ja siirtymillauml tyoumlmarkkina-asemasta toiseen on kotitalouksien suhteelshyliseen tulokoumlyhy ysriskiin Tulokset suhteellisen tulokoumlyhy ysriskin yhteydestauml siirtymiin tyoumlmarkkina-asemasta toiseen ovat sangen yhtenevaumlisiauml Maasta tai maaryhmaumlstauml riippumatta taloudellinen hy vinvointi synty y tyoumlstauml Tyoumlttoumlmaumlksi jaumlaumlminen ja erityisesti pitkaumlaumln jatkunut tyoumlttoumlmyys ennustavat suurta tulokoumlyshyhy ysriskiauml tyoumlllistyminen tai pysyvauml tyouml suojaavat tehokkaasti tulokoumlyhyydeltauml Tulokset ovat linjassa myoumls Minna Ylikaumlnnoumln artikkelin kanssa jossa tutkitaan millauml tavoin siirtymaumlt tyoumlttoumlmy ydestauml tyoumlhoumln ja paumlinvastoin sekauml tyoumlttoumlmy yden pitkittyminen ovat yhteydessauml taloudellisiin mahdollisuuksiin lomailla kodin ulkopuolella

Alkusyksystauml 2013 kaumlynnistynyt keskustelu rdquoosallistavasta sosiaaliturvastardquo joka julkisen keskustelun perusteella koskisi tosin pelkaumlstaumlaumln tyoumlttoumlmy ysturvaa vaikuttaa naumlin ollen tyoumlttoumlmien hy vinvoinnin naumlkoumlkulmasta perustellulta Tosin Pohjoismaat ndash Suomi mukaan lukien ndash ovat jo aiemmin panostaneet akshytiiviseen tyoumlmarkkinapolitiikkaan kuten tyoumlvoimapalveluihin koulutukseen tyoumlllistaumlmistukiin ja erilaisiin tyoumlllistaumlmistoimiin useita muita Euroopan maita enemmaumln Kankaan ja Hussainin tuloksista kuitenkin ilmenee ettauml panostukset aktiiviseen tyoumlmarkkinapolitiikkaan eivaumlt kovinkaan merkittaumlvaumlsti auta tyoumlttoumlshymiauml tyoumlllistymaumlaumln

Huomionar voista tuloksissa on myoumls se ettauml suomalaisten pitkaumlaikaisshytyoumlttoumlmien suhteellinen tulokoumlyhy ysriski on heti Norjan jaumllkeen Euroopan suurin Tulos kertoo tyoumlttoumlmy ysturvan peruspaumlivaumlrahan ja tyoumlmarkkinatuen matalasta tasosta Tyoumlttoumlmien taloudellisen toimeentulon naumlkoumlkulmasta paumlaumlshyministeri Jyrki Kataisen hallituksen toimet tyoumlttoumlmy ysturvan peruspaumlivaumlrahan ja tyoumlmarkkinatuen tasokorotuksesta sekauml tyoumlmarkkinatuen tarveharkinnan poistamisesta puolison tulojen osalta ovat tulosten valossa kohdentuneet oikeaan osoitteeseen

Myoumls tyoumlelaumlmauml ja tyoumlnteon muodot ovat muuttuneet ja moninaistuneet viishymeisten parin vuosikymmenen aikana Taumlssauml kirjassa tyoumlnteon moninaistumisen ja elinolojen vaumllistauml yhtey ttauml tarkasteltiin kahden tyoumln tekemisen naumlkoumlkulmasta Anita Haatajan ja Merja Kauhasen artikkelista ilmenee ettauml kahden tyoumln tekeshyminen on yleisintauml Pohjoismaissa Tosin Suomessa kahden tyoumln tekeminen on selvaumlsti harvinaisempaa kuin muissa Pohjoismaissa Kahta tyoumltauml tekevien osuus tyoumlllisistauml on Suomessa vajaa 5 prosenttia joka on laumlhellauml Euroopan unionin keskiarvoa Taumltauml selittaumlvaumlt ainakin osittain maiden vaumlliset tyoumlllisy yserot sillauml kahden tyoumln tekemisen yleisy ys on yleisesti sitauml suurempaa mitauml korkeampi on maan tyoumlllisyysaste

Eurooppalaiset elinolot

310

Angloamerikkalaisessa koumlyhy ystutkimuksessa useamman tyoumln tekeminen on liitetty minimipalkkojen pienuuteen jonka vuoksi yhdellauml tyoumlllauml ei tulla toishymeen (esim Newman 1999) Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa ei kuitenkaan naumlytauml liittyvaumln yhtauml suorasti taloudellisiin ongelmiin Pohjoismaissa kahta tyoumltauml tekevien suurin ryhmauml paikantuu korkeaa koulutusta vaativiin asiantuntijashyammatteihin Toki vaikuttaa siltauml ettauml tyoumltuntirajoite eli paumlaumltyoumlssauml tehdyt vaumlshyhaumliset tyoumltunnit ja taumlstauml johtuva ansiotulojen pienuus selittaumlauml jossain maumlaumlrin erityisesti naisten kahden tyoumln tekemistauml Ero kahta tyoumltauml tekevien suhteellisissa tulokoumlyhy ysriskeissauml suhteessa muihin tyoumlllisiin ei kuitenkaan ole Euroopan tasolla merkittaumlvauml Angloamerikkalaista mallia edustavassa Isossa-Britanniassa kahden tyoumln tekeminen turvaa tulokoumlyhy ydeltauml tehokkaasti sillauml muiden tyoumlsshysauml olevien koumlyhy ysaste on yli kaksi kertaa suurempi kuin kahta tyoumltauml tekevillauml Vastaavasti Suomessa ndash kuten muissakin Pohjoismaissa ndash kahta tyoumltauml tekevien tulokoumlyhy ysriski on hieman suurempi kuin muilla tyoumlllisillauml Erot ovat kuitenkin varsin pieniauml Lisaumlksi kahta tyoumltauml tekevienkin tulokoumlyhy ysriskit ovat noin puolet pienempiauml kuin vaumlestoumlssauml keskimaumlaumlrin

Elaumlkkeelle siirtyminen

Kuten taumlmaumln teoksen johdantoartikkelissa kuvattiin perinteinen kuva elaumlmaumlnshyvaiheiden mukaisesta koumlyhy yssyklistauml on muuttunut ennen muuta elaumlkelaumlisten osalta Elaumlkejaumlrjestelmien kehittymisen myoumltauml palkkatyoumlstauml elaumlkkeelle siirtymishynen ei enaumlauml vaumllttaumlmaumlttauml merkitse rajua toimeentulon pudotusta Tyoumlelaumlkejaumlrjesshytelmaumln kypsymisen vuoksi yhauml suurempi osa elaumlkkeelle siirty vistauml on oikeutettu taumlysimaumlaumlraumliseen tyoumlelaumlkkeeseen ja yhauml suuremmalla osalla heistauml on parempi tulotaso kuin heitauml vanhemmilla ikaumlpolvilla Lisaumlksi suurin osa ikaumlaumlnty vaumlstauml vaumlestoumlstauml asuu velattomassa omistusasunnossa mikauml merkitsee sitauml ettauml heillauml on selvaumlsti pienemmaumlt asumismenot kuin muilla ikaumlryhmillauml Iaumln myoumltauml myoumls kestokulutushyoumldykkeisiin liitty vaumlt kulutustarpeet pienentyvaumlt (esim Niemelauml 2008) Lisaumlksi terveydentilan paraneminen on merkinnyt sitauml ettauml yhauml suurempi osa ikaumlaumlnty vistauml on toimintakykyisempiauml ja aktiivisempia kuin aiemmat sukupolvet Puhutaan kolmannesta iaumlstauml jolla viitataan elaumlkeiaumln alkupaumlaumlhaumln tyoumliaumln ja varsishynaisen vanhuuden vaumllissauml olevaan ikaumlvaiheeseen Kolmannessa iaumlssauml olevista piirtyy kuva aktiivisista ikaumlaumlnty vistauml jotka suuntaavat rahansa matkailuun kulttuuriharshyrastuksiin ja muuhun vapaa-aikaan sekauml erilaisiin palveluihin (esim Karisto 2004)

Taumlmaumln kirjan tulokset vahvistavat yllauml kuvattua varsin positiivista kuvaa elaumlkkeelle siirtymisen ja elinolojen yhteydestauml Jenni Blomgrenin artik kelin valossa erityisesti Suomessa elaumlkkeelle siirtymisen ja koetun hy vinvoinnin vaumlshy

Niemelauml Suomalaisten elinolot eurooppalaisessa vertailussa

311

linen yhteys on yllaumlttaumlvaumlnkin myoumlnteinen Elaumlkkeelle siirtyminen parantaa itse arvioitua terveydentilaa yleistauml ty ytyvaumlisy y ttauml elaumlmaumlaumln ja jopa ty y ty vaumlisy yttauml taloudelliseen tilanteeseen (vrt Palomaumlki 2013) Kankaan ja Hussainin toisen artik kelin perusteella elaumlk keelle siirty neiden suhteellinen tulokoumlyhy ysriski on Suomessa jonkin verran suurempi kuin tyoumlssauml olevien Elaumlkelaumlisten tuloshykoumlyhy ysriski on Suomessa kuitenkin vain noin puolet vaumlestoumln keskimaumlaumlraumlisestauml tulokoumlyhy ysriskistauml Elaumlkkeelle siirtyneiden tulokoumlyhy ys on Suomessa yleisempaumlauml kuin muissa Pohjoismaissa Vaumlestoumln keskimaumlaumlraumliseen tasoon naumlhden verraten pieni elaumlkelaumlisten tulokoumlyhy ysriski elaumlkkeelle siirtymisen ajankohtana kuitenkin kasvaa Pohjoismaissa ajan myoumltauml Naumlin kaumly erityisesti naisilla Kyse on osittain kotitalouksien rakenteessa tapahtuvista muutoksista puolison kuoleman myoumltauml Naumlin ollen tulokset ovat linjassa edellauml todettujen tulosten kanssa jotka osoittivat parisuhteen myoumlnteisen merkityksen kotitalouksien toimeentulolle Myoumls Kanshykaan ja Hussainin tuloksista nousee esiin ettauml pohjoismainen hy vinvointimalli ei ole onnistunut kovinkaan hy vin torjumaan koumlyhy yttauml yhden hengen kotitaloukshysissa Parisuhteen merkitys naumlky y myoumls Jenni Blomgrenin koettua hy vinvointia koskevissa analy yseissa Elaumlkkeelle siirtyminen vaikuttaa positiivisesti koettuun tervey teen nimenomaan parisuhteessa oleville

Koetun hy vinvoinnin puutteiden naumlkoumlkulmasta tulokset elaumlkkeelle siirtyshymisen hy vinvointivaikutuksista pikemminkin suuntaavat huomion ikaumlaumlnty vien suomalaisten tyoumlntekijoumliden kuin elauml k keellauml olev ien tilanteeseen Tyoumlurien pidentaumlmisen osalta tulisikin pohtia millauml keinoin tyoumlelaumlmaumln loppupaumlaumltauml voishytaisiin saada houkuttelevammaksi Suhteellisiin tulokoumlyhy ysriskeihin liitty vauml politiikkasuositus puolestaan liitty y peruselaumlketurvaan Keskeisin tekijauml maiden vaumllisten elaumlkelaumliskoumlyhy yserojen selittaumlmisessauml on se mille tasolle peruselaumlketurva on asetettu Esimerkiksi Suomessa tulos on kuitenkin herkkauml valitulle tuloshykoumlyhy ysrajalle Elaumlkelaumlistalouksien koumlyhyysvaje on varsin pieni mikauml viittaa siihen ettauml elaumlkelaumlistalouksien tulotaso on varsin laumlhellauml EUn standardien mukaista suhteellista tulokoumlyhyysrajaa Lisaumlksi elaumlkelaumlistalouksien aineellinen puute on koko vaumlestoumln keskimaumlaumlraumlistauml tasoa pienempaumlauml (Ks Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa)

Pelkaumlstaumlaumln kotitalouden tuloja tarkasteltaessa on hy vauml muistaa ettauml myoumls julshykisilla palveluilla on taumlrkeauml merkitys kotitalouksien hy vinvoinnille Kuten Maria Vaalavuon artikkeli osoittaa veroista ja toimeentuloturvaetuuksista koostuvan tulonsiirtojaumlrjestelmaumln lisaumlksi meidaumln tulisi esimerkiksi koumlyhy yttauml ja tulonjakoa tutkiessamme pohtia myoumls eri vaumlestoumlryhmille suunnattujen palvelujen arvoa ja sen jakautumista Vaalavuon tulokset osoittavat ettauml vanhuspalvelut kohdentuvat Suomessa erityisesti pienituloisille lasten paumlivaumlhoitopalveluista hyoumltyvaumlt puoshylestaan keskituloiset tyoumlssauml kaumly vaumlt perheet Palvelujen huomioon ottamisella on merkitystauml myoumls eri maiden sosiaalipoliittisista ponnisteluista saatavalle kuvalle sillauml valtavirran vertailevassa toimeentulotutkimuksessa rahallisia toimeenshy

Eurooppalaiset elinolot

312

tuloturva- ja veroetuuksia suosivat maat naumlyttaumlvaumlt anteliaammilta kuin ne maat jotka kohdentavat sosiaalimenonsa hy vinvointipalveluihin Samalla tavoin on havaittu ettauml maiden vaumllisillauml eroilla asuntopolitiikassa ja omistusasumisessa on merkitystauml erityisesti ikaumlaumlntyvien ihmisten taloudellisesta huono-osaisuudesta saatavalle kuvalle (Ritakallio 2003)

Eurooppalaista ja suomalaista elinolotutkimusta

Kansainvaumllinen vertaileva elinolotutkimus on monipuolistunut viimeisten parin v uosikymmenen aikana kotitalouksien tuloja mittaavista aineistoista laajashyalaisempiin hyvinvointiaineistoihin Taumlssauml kirjassa on hyoumldynnetty EUn koumlyshyhy yden ja sosiaalisen syrjaumlytymisen estaumlmisen tavoitteiden seurantaan kehitettyjauml elinoloaineistoja ECHPtauml ja EU-SILCiauml Aineiston etuna suhteessa muihin kanshysainvaumllisesti vertaileviin aineistoihin joita ovat esimerkiksi Luxembourg Income Study (LIS) European Social Survey (ESS) ja Eurobarometrit on siihen sisaumlltyvauml paneeliominaisuus Toisin kuin kilpailijansa se on myoumls vuotuinen aineisto joka mahdollistaa ndash ainakin niin sanottujen avainindikaattorien osalta ndash elinolojen muutosten seurannan melko lyhyellaumlkin varoitusajalla Kuten teoksen johdanshytoartikkelissa todettiin aineisto sisaumlltaumlauml kuitenkin myoumls ongelmia muun muassa pitkittaumlisaineiston seuranta-asetelmassa sekauml tietojen vertailukelpoisuudessa yli ajan ja maiden vaumllillauml

Kirjan artikkelit osoittavat ettauml aineistojen kaumlyttoumlkelpoisuus vaihtelee jonshykin verran tutkittavasta teemasta ja tutkimusasetelmasta riippuen EU-SILCin pitkittaumlisluonnetta pysty ttiin hyoumldyntaumlmaumlaumln erityisesti tulotietoja tarkastelshytaessa Tulotietojen osalta EU-SILC tarjoaakin verrattain hyvaumln aineistoperustan eurooppalaisiin vertailuihin Samaa voi sanoa myoumls muiden EUn maumlaumlrittaumlmien avainindikaattorien osalta (esim Ylikaumlnnoumln artikkeli taumlssauml teoksessa) Maria Vaalavuon artikkeli osoittaa ettauml aineisto soveltuu myoumls tuloilla mitatun toishymeentulo- ja uudelleenjakotutkimuksen metodologiseen kehittely yn Tulotietojen luotettavuudesta ja vertailukelpoisuudesta kertoo myoumls se ettauml EU-SILC toimii myoumls eurooppalaisen mikrosimulaatiomalli EUROMODin pohjana Aineiston seuranta-asetelma kuitenkin saattaa rajoittaa analy yseja tutkittavasta teemasta riippuen Esimerkiksi Ilpo Airio tuo artikkelissaan esiin kuinka tiettyjauml perheshyrakenteita koskevia siirtymiauml voidaan tarkastella varsin rajoittuneesti (ks myoumls Iacovou ym 2012)

Pitkittaumlisaineiston hyoumldy nnettaumlv y ys on selvaumlsti heikompaa silloin kun halutaan tutkia tulojen sijaan muita hy vinvoinnin ulottuvuuksia Kirjan artikshykeleista kaksi tarkasteli paneeliasetelmin tulojen lisaumlksi myoumls koettua hy vinshy

Niemelauml Suomalaisten elinolot eurooppalaisessa vertailussa

313

vointia ja sosiaalisia suhteita (Blomgrenin sekauml Erolan ja Haumlrkoumlsen artikkelit) Vertailukelpoisuuden ja seuranta-asetelman vuoksi molempien artikkelien paneelianaly ysit rajoittuivat ECHP-aineistoon Muissa taumlmaumln teoksen elinoloja laaja-alaisemmin tarkastelevissa artikkeleissa hyoumldynnettiin poikkileikkaustarshykasteluja Lisaumlksi pitkittaumlisaineistojen seurannan rajoittuminen neljaumlaumln vuoteen vaikeuttaa tutkimusasetelmien luomista Neljaumln vuoden seuranta on usein liian lyhyt luotettavien paumlaumltelmien tekemiseksi mikaumlli haluttaisiin tutkia sekauml siirshytymiin kuten avioeroon tai tyoumlttoumlmy y teen johtavia mekanismeja ettauml niiden hy vinvointivaikutuksia

Rajoituksistaan huolimatta eurooppalaiset elinoloaineistot yhdessauml esimershykiksi ESSn tuottamien tietojen kanssa muodostavat sangen vahvan aineistoshypohjan vaumlestoumln hy vinvoinnin tutkimukselle Ne soveltuvat suomalaisten elinoloshyjen tutkimukseen myoumls ilman kansainvaumllisesti vertailevaa naumlkoumlkulmaa Taumlmaumln vuoksi myoumls tarve kansallisille vaumlestoumlauml edustaville hy vinvointikyselyille on vaumlshyhentynyt etenkin kun otetaan huomioon yhtaumlaumlltauml kansallisten postikyselyiden sangen pienet vastausprosentit sekauml toisaalta vaihtoehtoisten kyselytekniikoiden kuten puhelin- ja kaumlyntihaastattelujen korkea hinta

Useita mielenkiintoisia tutkimuskohteita esimerkiksi koumlyhy yden ja sosiaalishysen syrjaumlytymisen osalta ei edelleenkaumlaumln voida kansainvaumllisesti vertaillen tutkia eikauml kaikkia tutkimuskohteita ole kansallisista eroista johtuen edes mielekaumlstauml tutkia vertailevasta naumlkoumlkulmasta Esimerkiksi kansalliset rekisteriaineistot tarshyjoavat siirtymien ja niiden vaikutusten pitkittaumlisseurantaan monesti paremman laumlhtoumlkohdan kuin lyhyet seurantajaksot kyselytutkimuksin Rekisteriaineistoilla voidaan myoumls tavoittaa sellaisia vaumlestoumlryhmiauml joita vaumlestoumlauml edustavilla kyselyillauml ei aina tavoiteta riittaumlvaumlsti Tosin viime aikoina myoumls kyselytutkimuksin on erillisillauml otannoilla pyritty tavoittamaan vaumlestoumlkyselyissauml marginaaleihin jaumlaumlviauml vaumlestoumlryhmiauml (esim Airio 2013 Niemelauml ja Saari 2013) Lisaumlksi monet Tilastoshykeskuksen tuottamat aineistot (esim tulonjakotilasto ja kulutustutkimusaineisshytot) ja suoremmin vaumlestoumln hy vinvointia ja elinoloja kartoittavat kyselyaineistot (esim Terveyden ja hy vinvoinnin laitoksen HYPA-kyselyt Vaarama ym 2010 Turun yliopiston KONSE-kyselyt Kangas ja Ritakallio 2008) muodostavat aikashysarjoja joita eurooppalaisilla kyselytutkimuksilla ei pysty korvaamaan

Kirjan artikkeleista nousee jatkotutkimuksen kohteiksi useita kansallisia ja kansainvaumllisesti vertailevia tutkimustarpeita Eurooppalaisten elinolotutkishymustenkaan venymiskykyauml ei ole vielauml toistaiseksi taumlysin tyhjentaumlvaumlsti testattu Johdantoartikkelissa kuvattu elinolotutkimuksen 1990-luvulla tapahtunut rdquoEUshykaumlaumlnnerdquo yhdessauml 2000-luvulla perustetun ESSn kanssa merkitsevaumlt sitauml ettauml tutkijoilla on aiempaan naumlhden poikkeuksellisen hy vaumlt laumlhtoumlkohdat tutkia koko vaumlestoumlauml edustavia elinoloja monipuolisesti eurooppalaisesta perspektiivistauml Kun taumlhaumln vielauml lisaumltaumlaumln kansainvaumllisestikin poikkeukselliset kansalliset aikasarjashyaineistot esimerkiksi kotitalouksien tulo- ja kulutustiedoista voidaan sanoa ettauml

Eurooppalaiset elinolot

314

toimeentulo- ja elinolotutkimukseen soveltuvia korkealaatuisia aineistoja on tarjolla enemmaumln kuin koskaan aiemmin Erityisesti 2000-luvun aikana myoumls vertailevaan tutkimukseen ja pitkittaumlisasetelmiin liitty vaumlt tutkimusmenetelmaumlt ovat kehittyneet isoin harppauksin Jatko on oikeastaan tutkijoista ja tutkimusshyasetelmien innovatiivisuudesta kiinni

Laumlhteet Airio I toim Toimeentuloturvan verkkoa kokemassa Kansalaisten kaumlsitykset ja odotukset Helsinki Kela 2013

Forsseacuten K Ritakallio V-M Yksinhuoltajaaumlitien moniulotteinen koumlyhyys Euroopassa Julkaisussa Forsseacuten K Haataja A Hakovirta M toim Yksinhuoltajuus Suomessa Helsinki Vaumlestoumlliitto Vaumlestoumlntutkimuslaitos Tutkimuksia D 50 2009 77ndash94

Iacovou M Kaminska O Levy H Using EU-SILC data for cross-national analysis Strengths problems and recommendations University of Essex Institute for Social and Economic Research Working Papers 3 2012

Kangas O Ritakallio V-M Koumlyhyyden mittaustavat sosiaaliturvan riittaumlvyys ja koumlyhyyden yleisyys Suomessa Helsinki Kela Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 61 2008

Karisto A Kolmas ikauml Uusi naumlkoumlkulma vaumlestoumln vanhenemiseen Julkaisussa Ikaumlaumlntyminen voimavarana Helsinki Valtioneuvoston kanslia Tulevaisuusselonteon liiteraportti 5 2004 91ndash103

Newman KS No shame in my game The working poor in the inner city New York Sage Foundation 1999

Niemelauml M Ikaumlaumlntyvaumln vaumlestoumln kulutustapojen muutokset 1966ndash2001 Julkaisussa Tuominen E toim Naumlkoumlkulmia elaumlkelaumlisten hyvinvointiin Toimeentulosta kulutukseen ja ajankaumlyttoumloumln Helsinki Elaumlketurvakeskus Raportteja 4 2008 31ndash64

Niemelauml M Saari J toim Huono-osaisten hyvinvointi Suomessa Helsinki Kela 2013

Palomaumlki L-M Elaumlkkeelle siirtyminen ja subjektiivinen taloudellinen hyvinvointi Tulomuutosten ja toimeentulokokemusten tarkastelua Yhteiskuntapolitiikka 2013 78 (4) 378ndash394

Ritakallio V-M The importance of housing costs in cross-national comparisons of welfare (state) outcomes International Social Security Review 2003 56 (2) 81ndash101

Tilastokeskus Tyoumlllisyys- ja tyoumlttoumlmyysaste kuukausittain 1989ndash2013 2013a Saatavissa tyoumlllisyysaste ltwwwfindikaattorififi41gt tyoumlttoumlmyysaste ltwwwfindikaattorififi34gt Viitattu 31102013

Tilastokeskus Tyoumlvoimatutkimuksen aikasarjataulukot 2013b Saatavissa lthttp tilastokeskusfitiltytitauhtmlgt Viitattu 4112013

Taumlnk Homma hallussa Elaumlmaumlnhallinta ndash arjen sanastosta yhteiskuntapolitiikan keskioumloumln Helsinki Ajatushautomo Taumlnk 2013

Niemelauml Suomalaisten elinolot eurooppalaisessa vertailussa

315

Uusitalo R Onko paumltkaumltoumlitten yleistyminen totta vai tilastoharhaa Yhteiskuntapolitiikka 2008 73 (1) 5ndash11

Vaarama M Moisio P Karvonen S toim Suomalaisten hyvinvointi 2010 Helsinki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2010

Valtioneuvoston kanslia Paumlaumlministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma Helsinki Valtioneuvoston kanslia 2011

Eurooppalaiset elinolot

316

Kirjoittajat

Ilpo Airio VTT erikoistutkija Kelan tutkimusosasto etunimisukunimikelafi

Jenni Blomgren VTT erikoistutkija Kelan tutkimusosasto etunimisukunimikelafi

Jani Erola FT dosentti sosiologian professori Turun yliopisto Sosiaalitieteiden laitos etunimisukunimiutufi

Anita Haataja VTT dosentti johtava tutkija Kelan tutkimusosasto etunimisukunimikelafi

M Azhar Hussain PhD yliopistonlehtori Roskilden yliopisto Institut for Samfund og Globalisering azharhrucdk

Juho Haumlrkoumlnen PhD dosentti yliopistonlehtori Tukholman yliopisto sosiologian laitos erityisasiantuntija Turun yliopisto sosiaalitieteiden laitos etunimisukunimisociologysuse

Markus Kainu VTM tohtorikoulutettava Turun yliopisto sosiaalitieteiden laitos etunimisukunimiutufi

Olli Kangas VTT dosentti tutkimusprofessori osastopaumlaumlllikkouml Kelan tutkimusosasto etunimisukunimikelafi

Merja Kauhanen KTT tutkimuskoordinaattori Palkansaajien tutkimuslaitos etunimisukunimilabourfi

Kirjoittajat

317

Mikko Niemelauml VTT dosentti tutkimusprofessori Kelan tutkimusosasto etunimisukunimikelafi

Maria Vaalavuo PhD erikoistutkija Terveyden ja hy vinvoinnin laitos Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkouml CHESS etunimisukunimithlfi

Minna Ylikaumlnnouml VTT erikoistutkija Kelan tutkimusosasto ma sosiaalipolitiikan professori TOPSOS Turun yliopisto sosiaalitieteiden laitos etunimisukunimikelafi

  • 142_143_uudet_nettipdf
    • _GoBack
    • hriac5f41cuua
    • hsof1v9tbz3kk
    • hnf180528eb5h
    • hyxwwd468iw49
    • ht5l20kllp7n1
    • hfzcqsdbp0we9
    • hfqafd2qw6yps
    • hjjju7zmincdj
    • citation
    • _GoBack
      • 261_262_uudet_nettipdf
        • _GoBack
        • hriac5f41cuua
        • hsof1v9tbz3kk
        • hnf180528eb5h
        • hyxwwd468iw49
        • ht5l20kllp7n1
        • hfzcqsdbp0we9
        • hfqafd2qw6yps
        • hjjju7zmincdj
        • citation
        • _GoBack
          • Tyhjauml sivu
          • Tyhjauml sivu
Page 3: Eurooppalaiset elinolot

Eurooppalaiset elinolot

Alkusanat

Kelan tutkimusosasto hankki vuonna 2008 kaumlyttoumloumlnsauml Euroopan yhteisoumljen tilastotoimisshyton Eurostatin tuottamat eurooppalaiset tulo- ja elinoloaineistot Taumlmaumln kirjahankkeen tavoite oli koota yhteen eurooppalaisista elinoloista kiinnostuneet tutkijat siten ettauml voishysimme yhdessauml oppia aineistojen kaumlyttoumloumln ja pitkittaumlistutkimuksen menetelmiin liittyviauml seikkoja Saimme taumlmaumln oppimisprosessin tueksi houkuteltua mukaan myoumls joukon Kelan ulkopuolisia tutkijoita

Tutkimusosasto on julkaissut viime aikoina kyselytutkimusaineistoihin perustuvia toimeenshytulo- ja huono-osaisuustutkimuksia joissa on keskitytty yksittaumlisten vaumlestoumlryhmien erityisshykysymyksiin Vaumllillauml on kuitenkin syytauml katsoa myoumls laajempaa kuvaa kansainvaumllisesti vershytaillen Taumlmaumln kirjan tavoite on antaa laajempi kuva eurooppalaisista elinoloista eri elaumlmaumlnshyvaiheissa

Kirjan artikkelien kaumlsikirjoituksia on kommentoitu useassa kirjahankkeen seminaarissa hankkeen ympaumlrille kootussa Sosiaalipolitiikan paumlivien tyoumlryhmaumlssauml sekauml muissa tieteelshylisissauml konferensseissa ja seminaareissa Kirjan toimittajana haluan kiittaumlauml ensisijaisesti kaikkia kirjoittajia hyvaumlstauml yhteistyoumlstauml sekauml aktiivisesta osallistumisesta myoumls hankkeen kirjaseminaarien sosiaaliseen antiin Kirjoittajien kiireiset aikataulut finanssikriisi ja Eurostatin paumlivitetyt ja uudet aineistot merkitsivaumlt sitauml ettauml hankkeen aikataulu venyi arvioishytua pidemmaumlksi Toimittajana olen voinut kuitenkin olla levollisin mielin sillauml kirjoittajajoushykon osaamiseen olen voinut koko ajan luottaa Kiitos ettauml laumlhditte mukaan

Taumlmaumln teoksen kielenhuollosta ja taitosta vastasivat Tarja Hyvaumlrinen ja Leena Rautjaumlrvi Laumlmmin kiitos teille

Helsingissauml maaliskuussa 2014

Mikko Niemelauml

Graafinen suunnit telu Pekka Loiri

Kustantaja Kelan tutkimusosasto Helsinki

copy Kirjan tekijaumlt ja Kelan tutkimusosasto

Teemakirja 14

ISBN 978-951-669-936-6 (nid) 978-951-669-937-3 (pdf )

ISSN-L 2323-7813

ISSN 2323-7813 (painettu) 2323-7821 (verkkojulkaisu)

Painopaikka Juvenes Print

Tampere 2014

Sisaumlltouml

Elinolot ja tulonjako eri elaumlmaumlnvaiheissa

Markus Kainu ja Mikko Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa 8 Maria Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml 46

Elinolot ja muuttuvat perherakenteet

Jani Erola ja Juho Haumlrkoumlnen Lastensaannin vaikutus hyvinvointiin Euroopassa 78 Ilpo Airio Parisuhteen paumlaumlttymisen yhteys tuloihin ja tulonmuodostukseen Euroopassa 100 Anita Haataja Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus 122

Elinolot ja muuttuvat tyoumlmarkkina-asemat

Olli Kangas ja M Azhar Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa 152 Minna Ylikaumlnnouml Tyoumlmarkkina-asema ja lomailun taloudelliset mahdollisuudet 182 Anita Haataja ja Merja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa 202

Elinolot ja elaumlkkeelle siirtyminen

Olli Kangas ja M Azhar Hussain Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski Euroopassa 238

Jenni Blomgren Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutus terveyteen ja tyytyvaumlisyyteen Euroopassa 270

Suomi ja suomalaiset eurooppalaisessa vertailussa

Mikko Niemelauml Suomalaisten elinolot eurooppalaisessa vertailussa 304

Kirjoittajat 316

Elinolot ja tulonjako eri elaumlmaumlnvaiheissa

Eurooppalaiset elinolot

8 Markus Kainu ja Mikko Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa

Kaumlsillauml olevan kirjan tavoite on tarkastella eurooppalaisia elinoloja elaumlmaumlnshyvaiheiden naumlkoumlkulmasta Kirjassa tutkitaan miten siirtymaumlt elaumlmaumlnvaiheesta toiseen vaikuttavat hyvinvointiin ja missauml maumlaumlrin naumlmauml vaikutukset vaihtelevat eri maiden vaumllillauml Euroopassa Kirjan johdantoartikkelissa keskustelemme siitauml millauml tavoin Euroopan unionin (EUn) puitteissa viimeisten parinkymmenen vuoden aikana muotoutunut elinolotutkimus suhteutuu aiempaan suomalaisen ja pohjoismaisen elinolotutkimuksen perinteeseen Lisaumlksi artikkelissa esitellaumlaumln EUn sosiaalisia indikaattoreita erityisesti koumlyhy yden ja sosiaalisen syrjaumly tymisen vaumlhentaumlmistavoitteiden naumlkoumlkulmasta Samalla esittelemme tutkimusaineistot joihin kaikki taumlmaumln kirjan artikkelit perustuvat

Hyvinvointi- ja elinolotutkimuksen perinne

Empiirinen vaumlestoumln hy vinvointia ja elinoloja tarkasteleva tutkimus on perinshyteikaumls tutkimusala niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa Suomalainen hy vinvointitutkimus eli erityisen vahvana 1960- 1970- ja 1980-luvuilla (esim Koskiaho 1969 Salav uo 1969 Roos 1973 Raunio 1983) Tutkimukset olivat pitkaumllti hy vinvoinnin perustutkimusta Ne loivat hy vinvoinnin tutkimukselle teoreettisen perustan ja kaumlsitteistoumlauml sekauml toivat esille metodologisia kysymyksiauml jotka liitty vaumlt vaumlestoumltason haastatteluaineistoilla tehtaumlvaumlaumln tutkimukseen yhauml taumlnaumlkin paumlivaumlnauml Teoreettisilta perusteiltaan tutkimukset saattoivat vaihdella Esimerkiksi Briitta Koskiahon (1969) ja Kari Salavuon (1969) tutkimusten laumlhtoumlshykohtana oli YKn asiantuntija Jan Drewnowskin kehittaumlmauml elintason kaumlsite jolla viitattiin tavaroiden ja palveluiden aikaansaamaan tarpeenty ydytyksen tasoon Erik Allardtin (1975 1976) hahmottelemista hy vinvoinnin ulottuv uuksista muodostui puolestaan kansainvaumllisenkin mittapuun mukaan klassikko jossa materiaalisen elintason lisaumlksi hy vinvointi sisaumlltaumlauml yhteisoumlllisy yden sosiaalisten suhteiden ja itsensauml toteuttamisen osatekijoumlitauml

Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa

9

Hy vinvointia on ylipaumlaumlnsauml laumlhesty tty teoreettisella ja maumlaumlritelmaumlllisellauml tasolla monesta nauml koumlkulmasta Laumlhesty mistapoina ovat olleet niin elaumlmaumlnshylaatu (Nussbaum ja Sen 1993 Offer 1996) toimintamahdollisuudet (Sen 1984 ja 1985) tarpeet (Allardt 1975 Doyal ja Gough 1991) onnellisuus (Easterlin 1974 Veenhoven 1984 Layard 2005) kuin elintaso ja elinolot (Johansson 1970 Erikson ja Aringberg 1984 Erikson ym 1987) Suomalainen ndash ja ylipaumlaumlnsauml pohjoismainen ndash hy vinvointitutkimus on keskittynyt perinteisesti vaumlestoumln elinoloihin Elinoloja on kuitenkin mitattu eri tavoin muun muassa siksi ettauml niitauml voidaan mitata niin objektiivisin kuin subjektiivisin mittarein

Lisaumlksi tutkimukset ovat olleet laumlhtoumlkohdiltaan joko tarveperusteisia tai resurssiperusteisia Tarveteoreettisessa hy vinvointikaumlsityksessauml keskeistauml hy vinshyvoinnin toteutumisessa on perustarpeiden t y ydy tys jolle ei useinkaan ole vaihtoehtoa Naumlitauml ovat esimerkiksi terveys ravinto ja lukutaito Hy vinvointi edellyttaumlauml naumliden tarpeiden melko saumlaumlnnoumlllistauml ja tasapainoista ty ydy ttaumlmistauml Pohjoismainen elinolotutkimus on puolestaan maumlaumlritelty resurssiperusteiseksi Hy vinvointi maumlaumlritellaumlaumln taumllloumlin yksiloumln kaumly tettaumlvissauml olevien voimavarojen avulla Voimavarat ovat keinoja joiden avulla yksilouml voi tietoisesti ohjata ja hallita elaumlmaumlaumlnsauml ja elinolosuhteitaan (Uusitalo 1975 29) Edellauml kuvatut esimerkit ndash terveys ravinto ja lukutaito ndash ymmaumlrretaumlaumln naumlin ollen keinoiksi joilla ihminen voi oman toimintansa kautta parantaa hyvinvointiaan Taumlstauml tulkinnasta ei ole pitkauml matka Nobelilla palkitun taloustieteilijauml Amartya Senin toimintamahdolshylisuuksien (capabilities) kaumlsitteeseen joka voidaan tulkita yksiloumln resurssien ja haumlnen tarpeidensa suhteeksi mitauml yksilouml pysty y tekemaumlaumln kun haumlnen tarpeensa tiedetaumlaumln Resurssien avulla yksiloumlllauml on mahdollisuus saavuttaa kyky toimia (capability to function) hy vinvointiaan edistaumlvaumlsti Lisaumlksi resurssit mahdollisshytavat yksiloumln yhteiskuntaan osallistumisen Toisaalta samanlaiset resurssit eivaumlt takaa yhtaumllaumlisiauml toimintamahdollisuuksia eri tilanteissa tai olosuhteissa (Esim Sen 1985)

1980-luvulla tuloihin ja tulonjakoon keskittyvien aineistojen keruussa aletshytiin ottaa edistysaskeleita Taumlmauml alkoi myoumls suunnata tutkijoiden kiinnostusta tulojen tutkimiseen Tuloja oli toki tarkasteltu jo aiemmin (esim Uusitalo 1975) mutta 1980-luvulla myoumls kansainvaumllisesti vertailevat aineistot ndash eritoten Luxemshybourg Income Study ndash samoin kuin tulonjakoaineistojen laadun parantuminen tekivaumlt tulonjaosta mielenkiintoisen tutkimuskohteen (Sullstroumlm 1987 Paananen 1988 Uusitalo 1988 Mitchell 1991 Jaumlntti 1993 Ritakallio 1994) Tulonjako ja tuloilla mitattu taloudellinen toimeentulo on sittemmin vakiintunut omaksi tutkimushaarakseen (Atkinson ym 1995 OECD 2008 Riihelauml 2009 Gornick ja Jaumlntti 2013)

1980-luvun lopulla myoumls elinolotutkimuksen luonne muuttui melko laajashyalaisista ja monista elinolojen osatekijoumlistauml koostuvista tarkasteluista koumlyhy yden tutkimiseen Vaumlestoumln yleisen hy vinvoinnin tason sijaan kiinnostus kaumlaumlntyi

Eurooppalaiset elinolot

10

huono-osaisiin (Heikkilauml 1990 Kangas ja Ritakallio 1996) 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa tapahtuneen koumlyhy ystutkimuksellisen kaumlaumlnteen jatkuvuutta vahvisti 1990-luvun alun talouslama Lisaumlksi Suomessa viimeinen pohjoismaisen peshyrinteen mukainen elinolotutkimusaineisto (ELO) keraumlttiin Tilastokeskuksessa vuonna 1994 Elinolotutkimus siirtyi taumlmaumln jaumllkeen eurooppalaiseen aikaan Taumlmauml rdquoEU-kaumlaumlnnerdquo (Sauli ja Simpura 2002) naumlkyi ensinnaumlkin siinauml ettauml Suomi osallistui vuosina 1996 ndash2001 EUn elinolotutkimus ECHPhen (European Comshymunity Household Panel) Nykyisin Suomi on mukana vuodesta 2004 alkaen keraumltyssauml EUn tulo- ja elinolotutkimus EU-SILCssauml (The European Union Stashytistics on Income and Living Conditions) Taumlmauml on muuttanut elinolotutkimusshyaineistojen luonnetta

Aineistotuotannon naumlkoumlkulmasta pohjoismainen perinne on saanut vaumlistyauml EUn koumlyhy yden ja sosiaalisen syrjaumlytymisen estaumlmisen tavoitteiden seurantaan kehitetyn tutkimusaineiston tieltauml (Atkinson ym 2002 Marlier ym 2012) Taumlmaumln ohella siirtymauml heijastaa myoumls laajempaa ajatuksellista siirtymaumlauml laaja-alaisesta sosiaa lipoliti i k asta suppeaa n sosiaa lipoliti i k k aa n eli koumlyhy yspol it i i k kaa n (Kuivalainen ja Niemelauml 2010) Pohjoismaisessa perinteessauml sosiaalipolitiikan laumlhtoumlkohta on ollut laajempi kuin koumlyhy yden estaumlminen tai vaumlhentaumlminen Taumlmauml institutionaalinen sosiaalipolitiik ka kohdistuu vaumlestoumln enemmistoumloumln joka muodostuu riskikohtaisesti eriytetyistauml tulonsiirroista ja palveluista Sen tavoite on ollut ennen muuta vaumlestoumlryhmien vaumllisen tasa-arvon kuten tulojen uudelleenjaon edistaumlminen Taumllloumlin toimeentulon ja elinolojen tilastoinnin peruslaumlhtoumlkohtanakin oli koko vaumlestoumln elinolosuhteiden kuvaaminen (Ks myoumls Ahlqvist ja Okkonen 2011 Simpura ja Uusitalo 2011)

Suomessa on tok i ELO-tut k imusten jauml l keenk in saatav i lla laaduk kaita vaumlestoumltason tietolaumlhteitauml vaumlestoumln elintasosta ja elinolosuhteista mutta ne ovat pitkaumllti sektorilaumlhtoumlisiauml Eri kyselyillauml keraumltaumlaumln tietoa tuloista (Tilastokeskukshysen (TK) tulonjakotilasto) kulutuksesta (TKn kulutustutkimus) tyoumlstauml (TKn tyoumlvoimatutkimus) tyoumloloista (TKn tyoumlolotutkimus) terveydestauml (Terveyden ja hy vinvoinnin laitoksen aikuisvaumlestoumln ja elaumlkeikaumlisen vaumlestoumln terveyskaumlyttaumlyshytymistutkimukset) ja koulutuksesta (TKn aikuiskoulutustutkimus)

Taumlmaumlnkaltaisten sektorikohtaisten aineistojen hyoumldynnettaumlv y ys lukumaumlaumlshyraumlllisestauml rikkaudestaan huolimatta ndash tai siitauml johtuen ndash on vaikeaa erityisesti silloin kun pyrkimyksenauml on arvioida laaja-alaisesti vaumlestoumln elinoloja tai silloin kun pyrkimyksenauml on tehdauml laaja-alaisia politiikkasuosituksia vaumlestoumln hy vinvoinshynin parantamiseksi Taumllloumlin tarvittaisiin sellainen aineistoperusta jossa vaumlestoumln hy vinvointiin ja elinoloihin liitty vaumlt osa-alueet olisivat samanaikaisesti edustetshytuina Esimerkiksi pohjoismaisen elinolotutkimuksen mallimaassa Ruotsissa on pidetty kiinni taumlstauml periaatteesta Ruotsissa keraumltaumlaumln edelleen kahta elinoloshytutkimusaineistoa ndash ULFia (undersoumlkningen foumlr levnadsfoumlrharingllanden) ja LNUia (levnadsnivaringundersoumlkningen) Suomessa sen sijaan oltiin pitkaumlaumln ainoastaan

Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa

11

eurooppalaisen ECHPn ja myoumlhemmin EU-SILCin varassa Suomessa aineistot ovat kuitenkin olleet alikaumlytettyjauml Esimerkiksi vaumlitoumlskirjoja jotka perustuvat vaumlhintaumlaumln osittain ECHP- tai EU-SILC-aineistoihin on erittaumlin vaumlhaumln (ks kuishytenkin Moisio 2004 Haumlrkoumlnen 2007 Airio 2008 Vaalavuo 2011)

Osittain edellauml kuvatun kansallisen elinolotutkimusperinteen kuihtumisen vuoksi Stakes toteutti vuonna 2004 Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut -kyselyn (HYPA) Se suunniteltiin pohjoismaisen elinolotutkimustradition mukaisesti resurssiteoreettisesta perinteestauml kaumlsin sillauml taumlydennyksellauml ettauml ihmisten omaa arviota ja kokemusta korostavat painotukset tulevat vahvemmin huomioiduiksi (Kautto 2006a 29 ndash30) Kysely sisaumlltaumlauml suomalaisten taloudellista tilannetta koulutusta tyoumltauml ja tyoumlttoumlmy yttauml asumista ja asuinympaumlristoumlauml terveyttauml sekauml soshysiaalisia suhteita koskevia kysymyksiauml Lisaumlksi kyselyllauml on keraumltty tietoa sosiaali-ja terveyspalveluiden kaumlytoumlstauml sekauml ihmisten mielipiteistauml sosiaaliturvasta ja hy vinshyvointipolitiikasta Kysely toteutetaan noin joka kolmas vuosi (ks Heikkilauml ja Kautto 2002 Kautto 2006b Moisio ym 2008 Vaarama ym 2010) HYPA-kyselyt ovat olleet merkittaumlvauml panostus suomalaiseen hy vinvointitutkimukseen

Se mitauml elinolotutkimuksen rdquoEU-kaumlaumlnteessaumlrdquo kenties menetettiin kansalshylisessa tai pohjoismaisessa perinteessauml kompensoituu osittain sillauml ettauml uudet Euroopan laajuiset elinoloaineistot ovat puutteistaankin huolimatta parantaneet huomattavasti elinolojen kansainvaumllistauml vertailua Ennen ECHPn tuloa useamshyman maan vertailuun soveltuvia tutkimusaineistoja tarjosi laumlhinnauml Luxembourg Income Study (LIS) joka mahdollisti kotitalouksien tuloihin keskittyvien analy yshysien tekemisen vertailukelpoisesti Myoumlhemmin LISn ympaumlrille on muodostunut monipuolisempi aineistoarsenaali jonka avulla voi vertailla muun muassa tuloja varallisuutta tyoumlssaumlkaumlyntiauml sekauml joidenkin maiden osalta myoumls kulutusmenoja LISn tulotietoja sisaumlltaumlvillauml aineistoilla voi nykyisin vertailla noin 40tauml maata Muiden tietojen osalta aineistojen paumlivitykset vaihtelevat tai niiden paumlivittaumlminen on lopetettu LISn pulmana on kuitenkin aineistojen hidas paumlivitysprosessi Esishymerkiksi taumltauml kirjoittaessamme (marraskuussa 2013) vuotta 2007 koskeva LISn seitsemaumlnnen aallon harmonisointi on edelleen joidenkin maiden osalta kesken Uusimmillaankin aineiston pohjalta saadut tiedot ovat naumlin ollen useita vuosia vanhoja Taumlmauml luonnollisesti heikentaumlauml aineiston hyoumldy ntaumlmistauml poliittisen paumlaumltoumlksenteon vaumllineenauml Eurooppalaisten elinoloaineistojen pohjalta tuotettujen keskeisimpien tietojen (avainindikaattoreiden) paumlivittyminen on sen sijaan huoshymattavasti nopeampaa Taumlmaumln lisaumlksi tavoitteena on ollut alusta laumlhtien tarjota mahdollisimman vertailukelpoista tietoa taloudellisen toimeentulon lisaumlksi myoumls muista hyvinvoinnin osatekijoumlistauml kuten sosiaalisista suhteista asumisolosuhshyteista sekauml terveydestauml ja terveyspalvelujen kaumlytoumlstauml (kokoavia esityksiauml ks esim Ward ym 2009 Atkinson ja Marlier 2010 Nolan ja Whelan 2011)

Samankaltaisen laaja-alaisen otteen vaumlestoumln hy vinvoinnin tutkimiseen tarjoaa myoumls joka toinen vuosi keraumlttaumlvauml European Social Survey (ESS) jonka

Eurooppalaiset elinolot

12

ensimmaumlinen kierros oli vuonna 2002 ESS on Eurostatin hallinnoimia tulo- ja elinolotutkimusaineistoja tutkijavetoisempi ja tarjoaa monipuolisesti tietoa eurooppalaisten hy vinvoinnista osallistumisesta luottamuksesta asenteista ja arvoista (ks esim Ervasti ym 2008 ja 2012) ECHP- ja EU-SILC-aineistojen etu suhteessa LIS- ja ESS-aineistoihin on kuitenkin niihin sisaumllty vauml paneeliominaishysuus jossa samoja yksiloumlitauml ja kotitalouksia voidaan seurata useamman vuoden ajan Pitkittaumlisaineistot mahdollistavat siten esimerkiksi elaumlmaumlnvaiheesta toiseen tapahtuvien siirtymien ja niiden hy vinvointivaikutusten analysoinnin

Elinolot Euroopan unionissa

Koumlyhy ys ja sosiaalinen syrjaumlytyminen nousivat Euroopan unionin toimintashyohjelmaan Lissabonin huippukokouksessa maaliskuussa 2000 Tavoitteet naumliden ongelmien ehkaumlisemiseksi paumlaumltettiin Nizzan Eurooppa-neuvostossa saman vuoshyden joulukuussa Naumlitauml olivat rdquososiaalisten investointienrdquo (ks Morel ym 2009) hengessauml tyoumln ensisijaisuus panostaminen syrjaumlytymistauml ja koumlyhy yttauml ehkaumlishyseviin toimiin tuen kohdentaminen heikoimmassa asemassa oleville sekauml eri toimijoiden yhteistyoumln edistaumlminen syrjaumlytymisen ja koumlyhy yden ehkaumlisemisessauml Ongelmiin pyrittiin vastaamaan niin sanotulla avoimen koordinaation menetelshymaumlllauml jossa keskeisessauml roolissa olivat muun muassa kunkin maan koumlyhy yden ja sosiaalisen syrjaumlytymisen vastaiset toimintasuunnitelmat Euroopan komission Sosiaalisen suojelun komitea (SPC) sai tehtaumlvaumlkseen koordinoida ja seurata tashyvoitteiden toteutumista Sosiaalisen suojelun komitean alaisuuteen perustettiin lisaumlksi tekninen indikaattoriryhmauml (ISG) tavoitteiden seurannan mittaamiseksi Belgian EU-puheenjohtajuuden yhteydessauml maan hallitus rahoitti tutkimuksen joka julkaisi suositukset sosiaalisten indikaattoreiden mittaamisesta ja keskeishysimmistauml indikaattoreista joiden avulla koumlyhy yden ja sosiaalisen syrjaumly tymisen tavoitteita seurataan (Social Protection Committee 2001 Atkinson ym 2002) Naumlistauml paumlaumltettiin Eurooppa-neuvoston kokouksessa Laekenissa joulukuussa 2001

Laekenin indikaattoreissa korostuivat ennen muuta tulot ja tyoumlllisy ys Taumlmaumln jaumllkeen indikaattorien kehitystyouml jatkui ja niiden fokus laajentui EUn sosiaalisen osallisuuden ensisijaisissa indikaattoreissa tulokoumlyhy yden ja tyoumlllisy yden lisaumlksi esille nousivat koulutuksen puutteet materiaalinen huono-osaisuus asuminen terveyspalvelujen saatavuus ja kaumlyttouml sekauml lasten hy vinvointi (Indicators Sub-Group 2006) Kesaumlkuussa 2010 Eurooppa-neuvosto paumlaumltti aumllykkaumlaumln kestaumlvaumln ja osallistavan kasvun Eurooppa 2020 -strategiasta jonka yksi paumlaumltavoite on koumlyhy yden vaumlhentaumlminen sosiaalisen osallisuuden lisaumlaumlmiseksi Konkreettiseksi tavoitteeksi tuli vaumlhentaumlauml koumlyhy ys- ja syrjaumly tymisriskissauml olevien henkiloumliden

Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa

13

maumlaumlraumlauml 20 miljoonalla vuoteen 2020 mennessauml vuoden 2008 120 miljoonasta Suomen osalta tavoitteeksi asetettiin koumlyhien ja syrjaumlytyneiden maumlaumlraumln vaumlhenshytaumlminen 150 000lla vuoteen 2020 mennessauml Koumlyhiksi ja syrjaumlytyneiksi taumlssauml tarkastelussa luetaan tulokoumlyhy ysriskissauml tai aineellisessa puutteessa elaumlvaumlt sekauml vajaatyoumllliset (taulukko 1)

Taulukko 1 EU2020-strategian koumlyhyyden ja sosiaalisen syrjaumlytymisen vaumlhentaumlmistavoitteiden

seurannan paumlaumlindikaattorit

Tulokoumlyhyysriski Ne henkiloumlt joiden kotitalouden kaumlytettaumlvissauml olevat tulot kulutusyksikkoumlauml kohti ovat pienemmaumlt kuin 60 prosenttia maan vastaavasta mediaanishytulosta

Aineellinen puute Kotitaloudella on puutteita aineellisessa elintasossa jos vaumlhintaumlaumln neljauml ehtoa yhdeksaumlstauml taumlyttyy 1) raumlstit asuntolainan vuokran muiden asumismenojen tai osamaksujen

tai muiden lainojen takaisinmaksussa 2) ei mahdollisuutta viikon lomaan kodin ulkopuolella 3) ei mahdollisuutta proteiinipitoiseen ruokaan joka toinen paumlivauml 4) ei varaa hoitaa odottamattomia rahoituskuluja edellisvuoden koumlyhyysshy

rajaa vastaavaa maumlaumlraumlauml 5) ei varaa (matka)puhelimeen 6) ei varaa vaumlritelevisioon 7) ei varaa pesukoneeseen 8) ei varaa autoon 9) ei varaa laumlmmittaumlauml asuntoaan riittaumlvaumlsti

Vajaatyoumlllisyys Lasketaan kotitalouksien tyoumlikaumlisen (18ndash59-vuotiaat) vaumlestoumln tyoumlllisyysshyasteen perusteella Kotitalouden tyoumlikaumliset aikuiset muodostavat potenshytiaalisen tyoumlssauml kaumlvijoumliden perusjoukon Heidaumln tyoumlllisinauml oloaikansa vuoden aikana kuvaa tyoumlssaumlkaumlynnin intensiteettiauml 18ndash24-vuotiaat opiskelijat jaumltetaumlaumln laskelman ulkopuolelle Kotitalouden tyoumlintensiteetti lasketaan suhteuttamalla tyoumlikaumlisten jaumlsenten tyoumlllisyyskuukausien summa kaikkien tyoumlikaumlisten yhteenlaskettuun potentiaaliseen aikaan (12 kuukautta kullakin) Lopuksi otetaan huomioon kaikki naumliden kotishytalouksien alle 60-vuotiaat jaumlsenet myoumls lapset Mittari kuvaa sitauml kuinka suuri osa vaumlestoumlstauml elaumlauml niissauml kotitalouksissa joissa tyoumlllisenauml oloaika jaumlauml vaumlhaumlisemmaumlksi kuin 20 prosenttia mahdollisesta tyoumlhoumln kaumlytettaumlvissauml olevasta ajasta

Eurooppalaiset elinolot

14

Suhteellinen tulokoumlyhyysriski on tavanomainen ja laajasti kansainvaumllisissauml vertailuissa kaumlytetty koumlyhy yden mittari joka mittaa kotitalouksien pienituloishysuutta Kyseessauml on puhtaasti suhteellinen mittari sillauml se lasketaan tiettynauml prosenttiosuutena vaumlestoumln keskimaumlaumlraumlisestauml tulosta Euroopan unionin maumlaumlshyritelmaumln mukaisesti tulokoumlyhy ysriskissauml elaumlvaumlt ne kotitaloudet joiden kotishytalouden kaumlytettaumlvissauml olevat tulot kulutusyksikkoumlauml kohti ovat pienemmaumlt kuin 60 prosenttia maan vastaavasta mediaanitulosta Kulutusyksikkoumlasteikoilla eli ekvivalenssiskaaloilla pyritaumlaumln tasoittamaan kotitalouksien rakenteellisia eroja Kotitaloudet py ritaumlaumln tekemaumlaumln rakenteeltaan vertailukelpoisiksi jakamalla kotitalouden tulot kotitalouden kulutusyksikkoumlkertoimella Erilaiset kulutusshyyksikkoumlasteikot eroavat toisistaan huomioon otettavien rakennetekijoumliden ja niiden painotusten suhteen (keskustelusta ks esim Whiteford ja Kennedy 1995 Deaton 2003) Euroopan unionin suhteellisen tulokoumlyhy ysriskin mittariin sisaumlltyshyvauml ekvivalenssiskaala on niin sanottu modifioitu OECD-skaala jossa kotitalouden ensimmaumlinen aikuinen saa arvon 1 ja seuraavat kotitalouden aikuisjaumlsenet sekauml 14 vuotta taumlyttaumlneet henkiloumlt saavat arvon 05 ja alle 14-vuotiaat lapset arvon 03

Aineellinen puute mittaa puolestaan tuloja suoremmin erilaisten yhteisshykuntaan osallistumisen kannalta rdquovaumllttaumlmaumlttoumlmienrdquo hyoumldykkeiden tai palvelujen vajeita Deprivaatioindikaattorit ovat klassinen koumlyhy yden mittaamisen laumlhesshytymistapa joskin yhteen ja oikeaan indikaattoriin ei ole vielauml paumlaumlsty ndash eikauml tulla koskaan paumlaumlsemaumlaumlnkaumlaumln Koumlyhyystutkijat Peter Townsendista (1979) laumlhtien ovat kuitenkin onnistuneet tyoumlllistaumlmaumlaumln itseaumlaumln kehittaumlmaumlllauml useita erilaisia indikaattoreita (katsauksia mittareihin ks esim Boarini ja Mira drsquoErcole 2006 Nolan ja Whelan 2010) Perusidea mittareissa on ollut pyrkimys mitata valtavirran elaumlmaumlnty ylistauml syrjaumlytymistauml Pulmaksi luonnollisesti nousee se millauml tavoin yleistauml elaumlmaumlnty yliauml tai elintasoa tulisi objektiivisesti tutkia ja kuka paumlaumlttaumlauml mitauml yleiseen elaumlmaumlntyyliin sisaumllty y Lisaumlksi yhteiskuntaan osallistumiseen vaadittavat vaumllttaumlmaumlttoumlmy ydet ovat luonnollisesti ajassa muuttuvia Samoin voidaan hy vin kuvitella ettauml naumlmauml tekijaumlt vaihtelevat myoumls alueellisesti esimerkiksi kuljettaessa Utsjoelta Malagaan tai Biskajanlahdelta Mustallemerelle EUn koumlyhy yden ja syrjaumly tymisen vaumlhentaumlmistavoitteen seurantaan liittyvauml aineellisen puutteen indikaattori maumlaumlritty y kuitenkin kaikissa EU-maissa samalla tavoin yhdeksaumlstauml osatekijaumlstauml Mittarin mukaan kotitalous elaumlauml aineellisessa puutteessa mikaumlli kotitaloudella ei ole varaa neljaumlaumln tai useampaan mittarissa mainittuun tekijaumlaumln (Ks myoumls Guio 2009)

Aineellinen puute eroaa tulokoumlyhy ydestauml siinauml ettauml aineellinen puute mittaa vastentahtoisia puutteita elinoloissa suoraan kun taas suhteellinen tulokoumlyhy ysshyriski mittaa taloudellisten resurssien pienuutta joka saattaa johtaa aineellisten elinolojen puutteisiin Juuri taumlstauml tulee nimitys tulokoumlyhy ysriski Toinen huomionshyarvoinen ero on siinauml ettauml tulokoumlyhy ysriski on suhteellinen mitta joka laskeshytaan suhteessa vaumlestoumln keskimaumlaumlraumlisiin tuloihin Sen sijaan aineellisen puutteen

Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa

15

mittari maumlaumlritellaumlaumln koko Euroopan unionin tasolla samalla tavoin riippumatta esimerkiksi maan keskimaumlaumlraumlisestauml aineellisesta elintasosta Koumlyhy ystutkishymuksista loumlyty y myoumls useita mittareita tulokoumlyhy yden ja aineellisen puutteen yhdistelmistauml joissa koumlyhy ys maumlaumlritellaumlaumln erilaisin kaksois- tai kolmoisehdoin yhtaumlaumlltauml pienituloisuuden ja toisaalta aineellisen huono-osaisuuden kautta (esim Ringen 1988 Halleroumld 1995 Kangas ja Ritakallio 1996)

Toisin kuin tulokoumlyhy ys tai aineellinen huono-osaisuus kotitalouden vajaashytyoumlllisy ys on verrattain uusi kaumlsite koumlyhy ystutkimuksessa Se on erityisesti EU-koneiston tuoma laumlhestymistapa koumlyhy yteen ja sosiaaliseen syrjaumly tymiseen ja heijastaa Euroopan unionin kasvu- ja tyoumlllisy ysstrategian painopisteitauml Vajaashytyoumlllisy ys voidaan toki ymmaumlrtaumlauml syrjaumly tymisen osa-alueeksi ja tyouml on ollut keskeinen komponentti materiaalista hy vinvointia tutkittaessa jo pitkaumlaumln muun muassa ruotsalaisessa elinolotutkimuksessa (Johansson 1970) Vajaatyoumlllisy yshydellauml saattaa olla negatiivisia seurauksia taloudelliselle toimeentulolle fy ysiselle ja psy ykkiselle terveydelle tai sosiaalisille suhteille Samalla taumlmauml indikaattori haumlmaumlrtaumlauml jossain maumlaumlrin koumlyhy yden ja sitauml aiheuttavien mekanismien vaumllistauml yhteyttauml Perinteisesti tyoumlmarkkina-asemaan liitty vaumlt tekijaumlt on naumlhty koumlyhy y ttauml selittaumlvinauml tekijoumlinauml ei sen ilmentymismuotoina

Marloes de Graaf-Zijlin ja Brian Nolanin (2011 425) mukaan yksi sy y vajaashytyoumlllisyyden sisaumllly ttaumlmiseen indikaattorien listaan olikin tiettyjen jaumlsenmaiden halu keskittyauml nimenomaan tyoumlllisy yden parantamista koskeviin toimenpiteisiin sy ynauml eivaumlt niinkaumlaumln olleet koumlyhy yden ja sosiaalisen syrjaumly tymisen kaumlsitteestauml tai sisaumllloumlstauml kumpuavat perusteet Keskeinen kysymys koumlyhy yden ja sosiaalisen syrjaumlytymisen vaumlhentaumlmisen kannalta on taumllloumlin luonnollisesti se vaikuttavatko vajaatyoumlllisy y teen kohdistuvat toimenpiteet myoumls tulokoumlyhy ysriskissauml tai aishyneellisessa puutteessa elaumlviin kotitalouksiin De Graaf-Zijlin ja Nolanin (2011) mukaan naumlin ei vaumllttaumlmaumlttauml ole Vajaatyoumlllisy yden yhteys tulokoumlyhy yteen tai aineelliseen puutteeseen vaihtelee maittain ja vielaumlpauml siten ettauml taumltauml vaihtelua ei pystytauml palauttamaan perinteisiin hy vinvointivaltiomalleihin Politiikan naumlkoumlshykulmasta vajaatyoumlllisy yteen puuttuminen luonnollisesti edistaumlauml laumlhentymistauml EU2020-strategian tavoitteisiin mutta monissa maissa sillauml on rajallinen merkitys tulokoumlyhy ysriskin ja aineellisen puutteen vaumlhentaumlmiseen

EU2020-strategiaan liitty vauml koumlyhy yden ja syrjaumlytymisen maumlaumlraumlllinen vaumlhenshytaumlmistavoite voi toteutua vain mikaumlli vaumlestoumlmaumlaumlraumlltaumlaumln suuret jaumlsenmaat pystyvaumlt saavuttamaan tavoitteensa Kuten kuviosta 1 (s 16) havaitaan keskeisessauml roolissa ovat Keski-Euroopassa Saksa ja Ranska Etelauml-Euroopassa Italia ja Espanja Itauml-Euroopassa Puola ja Romania sekauml anglosaksisista maista Iso-Britannia Pohjoisshymaiden tai Baltian maiden kaltaisten pienten jaumlsenmaiden rooli EUn laajuisen tavoitteen saavuttamisessa on selvaumlsti vaumlhaumlisempi Vaumlhentaumlmistavoitteessa ei toistaiseksi ole onnistuttu sillauml koumlyhy ys- ja syrjaumlytymisriskissauml elaumlvien lukumaumlaumlrauml on edelleen noin 120 miljoonaa Suomessa koumlyhy ys- ja syrjaumlytymisriskissauml elaumlvien

Eurooppalaiset elinolot

16

Kuvi

o 1

Koumly

hyys

- ja

syrjauml

ytym

isris

kiss

auml el

aumlvie

n lu

kum

aumlaumlrauml

Eur

oopa

ssa

vuos

ina

2008

(vas

emm

anpu

olei

nen

arvo

) ja

2011

(oik

eanp

uole

inen

arv

o)

Milj

hen

kilouml

auml

Islanti

Luxemburg

Malta

Kypros

Viro

Slovenia

Norja

Latvia

Suomi

Tanska

Liettua

Slovakia

Sveitsi

Itaumlvalta

Ruotsi

Tšekki

Belgia

Alankomaat

Portugali

Unkari

Bulgaria

Romania

Puola

Ranska

Espanja

Iso-Britannia

Saksa

Italia

Laumlhd

e E

uros

tat 2

013a

175 15

125 10 75 5

25 0

Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa

17

lukumaumlaumlrauml nousi vuodesta 2008 vuoteen 2011 noin 40 000 ihmisellauml Suurissa jaumlsenmaissa heilahtelut suuntaan tai toiseen ovat huomattavasti suurempia Samalla periodilla esimerkiksi Italiassa ja Espanjassa koumlyhyys- ja syrjaumly tymisshyriskissauml elaumlvien lukumaumlaumlrauml nousi noin kahdella miljoonalla Vastaavasti Puolassa ja Romaniassa lukumaumlaumlrauml on vaumlhentynyt noin miljoonalla

Koumlyhy yden ja sosiaalisen syrjaumlytymisen maumlaumlraumlllinen vaumlhentaumlmistavoite siirshytaumlauml jossain maumlaumlrin huomiota tarkastelusta jossa on oltu kiinnostuneita koumlyhien ja syrjaumlytyneiden vaumlestoumlosuudesta Pienen maan koumlyhy ys- ja syrjaumlytymisongelmat naumly ttaumlvaumlt maumlaumlraumlllisissauml EU-tason tarkasteluissa pieniltauml ongelmilta vaik ka ongelmien suhteellinen merkitys kyseisessauml maassa olisikin suuri Taulukosshysa 2 (s 18ndash19)on esitetty perinteisemmin suhteellisessa tulokoumlyhy ysriskissauml aineellisessa puutteessa ja vajaatyoumlllisissauml kotitalouksissa asuvien osuus kunkin maan vaumlestoumlstauml vuonna 2011 Odotetusti kuva taloudellisen huono-osaisuuden laajuudesta vaihtelee eri mittareiden vaumllillauml Tulokoumlyhy ysriskissauml elaumlviauml on noin 17 prosenttia aineellisen elintason puutteessa elaumlviauml noin 9 prosenttia ja vajaatyoumllshylisessauml kotitaloudessa asuvia noin 10 prosenttia koko Euroopan unionin alueella (Suomessa vastaavasti 14 3 ja 10 prosenttia) Kokonaisuudessaan 24 prosenttia Euroopan unionin kansalaisista elaumlauml tulokoumlyhy ysriskissauml aineellisessa puutshyteessa tai vajaatyoumlllisessauml kotitaloudessa tai heidaumln kotitaloudessaan yhdisty vaumlt useammat naumlistauml (Suomessa 18 prosenttia) (Ks myoumls Euroopan komissio 2011)

Koumlyhy yden ja sosiaalisen syrjaumlytymisen laajuus vaihtelee myoumls niin maiden kuin maaryhmienkin vaumllillauml Pohjoismaat muistuttavat paljolti toisiaan miltei kaikilla mittareilla Pohjoismaissa on keskimaumlaumlrin myoumls pienin tulokoumlyhy ysriski aineellisen elintason puute ja vajaatyoumlllisy ys Pohjoismaiden ja laumlntisen Keski-Euroopan vaumllinen ero on kuitenkin suhteellisen pieni Tulokoumlyhy yttauml ja etenkin puutteita aineellisessa elintasossa on vaumlhaumln erityisesti Alankomaissa joka usein luokitellaankin hyvinvointivaltioty yppejauml maumlaumlriteltaumlessauml samaan ryhmaumlaumln Pohshyjoismaiden kanssa Vajaatyoumlllisy ys on useissa laumlntisen Keski-Euroopan maissa Suomea ja Tanskaa vaumlhaumlisempaumlauml Vajaatyoumlllisy yden yleisy ys vaihteleekin sangen paljon maaryhmien sisaumlllauml

Etelauml-Euroopan maat muodostavat suhteellisen tulokoumlyhy ysriskin osalta melko yhtenaumlisen kokonaisuuden Suurimpien maiden tulokoumlyhy ysriski vaihtelee 18 ja 22 prosentin vaumllillauml Kyproksen ja Maltan saarilla riski on pienempi Maiden vaumlliset erot ovat samansuuntaisia vajaatyoumlllisy yden yleisy yttauml tarkasteltaessa Maashyryhmaumln sisaumliset erot aineellisen puutteen yleisy ydessauml ovat sen sijaan verrattain suuria Kreikassa Kyproksella ja Italiassa puutteet aineellisessa elintasossa ovat laajempia kuin muissa Etelauml-Euroopan maissa Espanjan tulokoumlyhyysriski on yksi Euroopan suurimmista mutta se ei kuitenkaan kohtaa aineellisen puutshyteen esiinty vy yden kanssa aineellisesta puutteesta kaumlrsii vain noin 4 prosenttia espanjalaisista

Eurooppalaiset elinolot

18

Anglosaksisten maiden Ison-Britannian ja Irlannin tulokoumlyhy ysriskit asettuvat laumlntisen Keski-Euroopan ja Etelauml-Euroopan vaumlliin Irlannissa aineelshylisessa puutteessa elaumlvien osuus vaumlestoumlstauml on jopa 8 prosenttia Poikkeuksellista anglosaksisten maiden luvuissa on kuitenkin laaja vajaatyoumlllisy ys Aggregaattishytason tarkastelun perusteella voidaan jo paumlaumltellauml ettauml vajaatyoumlllisy ys ei ole suoshyraan yhteydessauml ainakaan aineellisen elintason puutteisiin Vajaatyoumlllisy yden ja aineellisen huono-osaisuuden heikohko yhteys on todettu myoumls mikrotason analy yseissauml (de Graaf-Zijl ja Nolan 2011)

Taulukko 2 Tulokoumlyhyysriskissauml ja vajaatyoumlllisessauml kotitaloudessa elaumlvien sekauml puutteellisesta aineelshy

lisesta elintasosta kaumlrsivien vaumlestoumlosuus Euroopassa vuonna 2011

Tulokoumlyhyysriski Aineellisen

elintason puute Vajaatyoumlllisyys

Vaumlhintaumlaumln yhden inshydikaattorin mukaan

huono-osainen

Pohjoismaat 12 2 8 16

Islanti 9 2 6 14

Norja 11 2 7 15

Ruotsi 14 1 7 16

Suomi 14 3 10 18

Tanska 13 3 11 19

Laumlntinen Keski-Eurooppa

14 4 9 18

Alankomaat 11 3 9 16

Belgia 15 6 14 21

Itaumlvalta 13 4 8 17

Luxemburg 14 1 6 17

Ranska 14 5 9 19

Saksa 16 5 11 20

Sveitsi 15 1 5 17

Etelauml-Eurooppa 18 9 9 26

Espanja 22 4 12 27

Italia 20 11 10 28

Kreikka 21 15 12 31

Kypros 15 11 5 24

Malta 15 6 8 21

Portugali 18 8 8 24

Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa

19

Tulokoumlyhyysriski Aineellisen

elintason puute Vajaatyoumlllisyys

Vaumlhintaumlaumln yhden inshydikaattorin mukaan

huono-osainen

Anglosaksiset maat

16 6 17 26

Irlanti 16 8 23 30

Iso-Britannia 16 5 12 23

Itauml-Eurooppa 17 19 9 30

Bulgaria 22 44 11 49

Latvia 19 31 13 40

Liettua 20 19 12 33

Puola 18 13 7 27

Romania 22 29 7 40

Slovakia 13 11 8 21

Slovenia 14 6 8 20

Tšekki 10 6 7 15

Unkari 14 23 12 31

Viro 18 9 10 23

EU-27-maat 17 9 10 24

Laumlhde Eurostat 2013a Irlannin luvut vuodelta 2010

Itauml-Eurooppa muodostaa epaumlyhtenaumlisen kokonaisuuden niin taloudellisen kuin sosiaalisen kehityksen ja hy vinvointipoliittisten jaumlrjestelmienkin osalta (Juhaacutesz 2006 Cerami ja Vanhuysse 2009) Usein Itauml-Euroopan maat on jaumltetty kokonaan hy vinvointivaltioluokittelujen ulkopuolelle (Bonoli 1997 Gelissen 2001) mikauml ei sinaumlnsauml kuitenkaan merkitse sitauml ettauml niiden tutkiminen olisi merkityksettoumlmaumlmpaumlauml Paumlinvastoin Itauml-Eurooppa on kiintoisa tutkimuksen kohde erit y isesti elinolojen naumlkoumlkulmasta Sen tutkimisessa tulee kuitenkin ottaa vaumlhintaumlaumln tulkinnoissa huomioon ryhmaumln sisaumlinen vaihtelu Itauml-Euroopan maiden tulokoumlyhy ysriskit vaihtelevat sangen paljon Aumlaumlripaumlinauml ovat Tšekki jossa tulokoumlyhy ysriski on yksi Euroopan pienimpiauml sekauml Romania ja Bulgaria joiden tulokoumlyhy ysriskit ovat Euroopan suurimpia Tšekin lisaumlksi Slovakiassa Sloveshyniassa ja Unkarissa tulokoumlyhyysriskit ovat eurooppalaisittain pienet Sen sijaan Baltiassa Romaniassa ja Bulgariassa koumlyhy ysriskit ovat suuret Maiden vaumllinen jaumlrjestys ei paljoakaan muutu aineellisen elintason puutteita tarkasteltaessa Vishyrossa ja Sloveniassa aineellinen puute on selvaumlsti tulokoumlyhy ysriskiauml pienempaumlauml Sen sijaan Bulgariassa Romaniassa Latviassa ja Unkarissa aineellisessa puutteessa elaumlvien vaumlestoumlosuudet ovat selvaumlsti tulokoumlyhy ysriskiauml suurempia

Eurooppalaiset elinolot

20

Kiinnostavaa on jaumllleen vajaatyoumlllisy ys jonka yleisy ys poikkeaa selvaumlsti tulokoumlyhy ysriskistauml ja aineellisen elintason puutteiden yleisy ydestauml myoumls Itauml-Euroopassa Maiden vaumllillauml ei ensinnaumlkaumlaumln ole juurikaan eroja Toiseksi vajaatyoumllshylisten osuus on monissa Itauml-Euroopan maissa Euroopan unionin keskimaumlaumlraumlistauml vajaat youmlllisten osuutta pienempi Kokonaisuudessaan vajaatyoumlllisy ys tuntuu olevan ainakin aggregaattitason tarkastelussa taumlysin erilainen koumlyhy yden ja sosiaalisen syrjaumlytymisen mitta kuin tavanomaisemmat pienituloisuuteen tai deprivaatioindikaattoriin perustuvat mitat Muutamia maita lukuun ottamatta erot maiden vaumllillauml ovat pieniauml eikauml vajaatyoumlllisy yden yleisy ys tunnu olevan juuri lainkaan yhteydessauml tulokoumlyhy ysriskiin tai aineellisen puutteen yleisy yteen (ks myoumls de Graaf-Zijl ja Nolan 2011) Taumlllauml on luonnollisesti merkitystauml silloin kun eri jaumlsenmaissa pohditaan koumlyhy yden ja sosiaalisen syrjaumlytymisen vastaisia toimenpiteitauml

Kokonaisuudessaan maiden ja maaryhmien vaumlliset erot ovat suhteellisen tasaiset kun tarkastellaan EUn koumlyhy yden ja sosiaalisen syrjaumlytymisen maumlaumlshyritelmaumln mukaisesti kaikkia kolmea mittaria samanaikaisesti Erot aumlaumlripaumliden vaumllillauml ovat moninkertaiset erityisesti aineellisen elintason puutetta tutkittaessa Toki myoumls kokonaistarkastelu tuo selvaumlsti ilmi sen ettauml suurimmat koumlyhien ja sosiaalisesti syrjaumlytyneiden vaumlestoumlosuudet loumlytyvaumlt Itauml-Euroopasta Bulgariassa Romaniassa ja Latviassa laumlhes puolet vaumlestoumlstauml voidaan maumlaumlritellauml koumlyhiksi ja sosiaalisesti syrjaumlytyneiksi Vastaavasti maat joissa koumlyhy yttauml ja sosiaalista syrshyjaumlytymistauml on vaumlhiten eivaumlt paikannu yhteen regiimiin Naumlitauml ovat Pohjoismaista Islanti Norja ja Ruotsi Keski-Euroopasta Alankomaat ja Itauml-Euroopasta Tšekki Suomi sijoittuu suhteellisen hy vin muiden Pohjoismaiden joukkoon Tosin jokaishysen mittarin mukaan Suomi saa suurempia arvoja kuin Pohjoismaat keskimaumlaumlrin

Taulukossa 3 (s 21ndash22) tarkastellaan suhteellisen tulokoumlyhyysriskin muushytosta Euroopassa vuodesta 1996 vuoteen 2011 Kokonaisuudessaan tulokoumlyhy ys on pysy tellyt 1990-luvun puolivaumllistauml laumlhtien noin 16 prosentissa koko Euroopan unionin tasolla Vain muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta muutokset ovat olleet erittaumlin pieniauml Pohjoismaat muistuttavat toisiaan myoumls tulokoumlyhy yden trendin osalta Norjaa ja Islantia lukuun ottamatta tulokoumlyhy ysriski on kasvanut Pohjoismaissa Pohjoismaat eivaumlt itse asiassa eroa enaumlauml kovinkaan merkittaumlvaumlsti laumlntisen Keski-Euroopan maista Keski-Euroopassa tulokoumlyhy ysriskien muutokshyset ovat olleet varsin maltillisia Poikkeuksena on Saksa jossa tulokoumlyhy ysriski on kasvanut laumlhes 4 prosenttiyksikkoumlauml vuodesta 2005 vuoteen 2011

Myoumls Etelauml-Euroopassa viime vuosien muutokset ovat olleet varsin malshytillisia Euroopan talouskriisi kuitenkin naumlky y vuosien 2008 ja 2011 vaumllisten muutoksien tarkastelussa jonka mukaan Espanjan ja Kreikan suhteellinen tulokoumlyhy ysriski on selvaumlsti kasvanut Anglosaksisissa maissa ndash Isossa-Britanshyniassa ja Irlannissa ndash tulokoumlyhy ysriski on sen sijaan pienentynyt Molempien maiden tulokoumlyhy ysriski oli vielauml vuonna 2005 noin 20 prosenttia mutta se on

Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa

21

pienentyny t vajaat 4 prosenttiyksikkoumlauml Irlannissa ja vajaat 3 prosenttiyksikkoumlauml Isossa-Britanniassa Kuten edellauml havaittiin tulokoumlyhy ysriskin yleisy ys vaihtelee erityisen paljon Itauml-Euroopassa Maat poikkeavat toisistaan myoumls muutoksen osalta Erityisesti Bulgariassa tulokoumlyhy ysriski on kasvanut voimakkaasti Sen sijaan Puolassa tulokoumlyhy ysriski on pienentynyt vajaalla 3 prosenttiyksikoumlllauml Joissakin maissa erityisesti Latviassa muutokset vaihtelevat eri vuosina epaumlshysystemaattisesti

Y ksittaumlisen tulokoumlyhy ysrajan kaumly ttoumlauml on kritisoitu siitauml ettauml kuva tuloshykoumlyhy yden laajuudesta saattaa riippua merkittaumlvaumlsti tulojakauman muodosta kussakin maassa Tulosten sensitiivisy yttauml voidaan tarkastella kuviossa 2 (s 24) esitetyllauml tavalla jossa kunkin maan tulokoumlyhy ysriski on raportoitu 60 prosentin rajan lisaumlksi 50 ja 70 prosentin rajoilla Maiden vaumlliset erot eivaumlt juuri muutu vaik ka tulorajaa muutetaankin Selkeimmin poik keavat Slovakia Tanska ja Suomi Slovakian ja Tanskan suhteellinen asema heikkenee mikaumlli tulokoumlyhy ysshyriski lasketaan 50 prosentin rajalla Suomen asema puolestaan paranee Kuviosta voidaan myoumls havaita ettauml tietyissauml maissa kuva suhteellisen tulokoumlyhy ysriskin laajuudesta muuttuu tulorajasta riippuen selvaumlsti enemmaumln kuin muissa maissa Tšekissauml Islannissa ja Slovakiassa ero 50 prosentin ja 60 prosentin vaumllillauml on alle 5 prosenttiyksikkoumlauml Suomessa puolestaan suhteellinen tulokoumlyhy ysriski kasvaa erity isen paljon siirr y ttaumlessauml 50 prosentin rajalla lasketusta koumlyhy ysriskistauml 60 prosentin rajalla laskettuun koumlyhy ysriskiin ndash ero on laumlhes 8 prosenttiyksikkoumlauml Taumltauml voidaan selittaumlauml tulojakauman muodolla Suomessa on paljon kotitaloukshysia jotka sijoittuvat 50 ja 60 prosentin tulorajojen vaumlliin Suomessa EU2020shykoumlyhy ystavoitteiden seurantaan onkin sovittu omat kansalliset mittarit joista yksi on 50 prosentin rajalla laskettu suhteellinen tulokoumlyhy ysriski (Sosiaali- ja terveysministeriouml 2011)

Taulukko 3 Tulokoumlyhyysriskissauml elaumlvien vaumlestoumlosuus Euroopassa 1990-luvun puolivaumllissauml ja

2000-luvulla

1996 2005 2008 2011

Muutos prosenttiyksikkoumlauml

2005ndash2011 2008ndash2011

Pohjoismaat 10 11 12 12 +13 +03

Islanti 10 10 9 ndash05 ndash09

Norja 13a 11 11 11 ndash09 ndash09

Ruotsi 10a 10 12 14 +45 +18

Suomi 8 12 14 14 +20 +01

Tanska 10 12 12 13 +12 +12

Taulukko 3 jatkuu

Eurooppalaiset elinolot

22

Jatkoa taulukkoon 3

1996 2005 2008 2011

Muutos prosenttiyksikkoumlauml

2005ndash2011 2008ndash2011

Laumlntinen Keski-Eurooppa 14 13 14 14 +08 +03

Alankomaat 12 11 11 11 +03 +05

Belgia 15 15 15 15 +05 +06

Itaumlvalta 14 12 12 13 +03 +02

Luxemburg 11 14 13 14 ndash01 +02

Ranska 15 13 13 14 +10 +13

Saksa 14 12 15 16 +36 +06

Sveitsi 14a 15a 16 15 +02 ndash12

Etelauml-Eurooppa 20 18 18 18 +05 +05

Espanja 18 20 20 22 +21 +22

Italia 20 19 19 20 +07 +09

Kreikka 21 20 20 21 +18 +13

Kypros 16 16 15 ndash16 ndash12

Malta 14 15 15 +15 +04

Portugali 21 19 19 18 ndash14 ndash05

Anglosaksiset maat 19 19 17 16 ndash32 ndash10

Irlanti 19 20 16 16 ndash36 +06

Iso-Britannia 18 19 19 16 ndash28 ndash25

Itauml-Eurooppa 16 17 17 +11 ndash02

Bulgaria 14 21 22 +83 +09

Latvia 19 26 19 ndash01 ndash65

Liettua 21 20 20 ndash05 00

Puola 18a 21 17 18 ndash28 +08

Romania 15a 23 22 ndash12

Slovakia 13 11 13 ndash03 +21

Slovenia 15a 12 12 14 +14 +13

Tšekki 10a 10 9 10 ndash06 +08

Unkari 14a 14 12 14 +03 +14

Viro 18 20 18 ndash08 ndash20

EU-27-maat 16 16 17 +05 +05

a Luxembourg Income Study (laumlhin mahdollinen vuosi) Laumlhde ECHP 1996 Eurostat 2013a Irlannin viimeisin luku on vuodelta 2010

Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa

23

Suhteellinen tulokoumlyhy ysriski on yksinkertainen ja hy vauml mittari silloin kun halutaan tietaumlauml kuinka monta kotitaloutta tai yksiloumlauml milloinkin maumlaumlritellyn tulorajan alapuolelle jaumlauml Kuvion 2 tematiikkaan liittyen taumlmauml ei kuitenkaan kerro mitaumlaumln koumlyhy yden sy vy ydestauml eli siitauml kuinka paljon tulorajan alle sen alapuolella olevien tulot jaumlaumlvaumlt Taumlmauml kuitenkin tulisi ottaa huomioon muun muassa jaumlrjestelmaumlmuutoksien tai etuustasojen muutosten vaikutusten arvioinshynissa Esimerkiksi perusturvaetuuksien muutokset eivaumlt vaumllttaumlmaumlttauml naumly juuri lainkaan tulokoumlyhy ysriskien muutoksina (esim Honkanen ja Tervola 2012) Sen sijaan muutokset saattavat merkittaumlvaumlstikin nostaa perusturvaetuuksien varassa elaumlvien keskimaumlaumlraumlisiauml tuloja laumlhelle tulorajaa Taumlmaumlnkaltaisiin kysymyksiin voishydaan hakea vastauksia laskemalla koumlyhy ysvaje jonka mittaamiseen on kehitetty useita menetelmiauml (ks Atkinson ym 2002 114ndash118) Laekenin indikaattoreihin sisaumllty vauml ja Eurostatin kaumlyttaumlmauml koumlyhy ysvaje lasketaan pienituloisten mediaanishytulojen suhteellisena etaumlisyytenauml 60 prosentin tulokoumlyhy ysrajasta Kyseessauml on siis mittari joka kuvaa pieni- ja keskituloisten suhteellisia etaumlisy yksiauml tulojakaumalla Koumlyhyysvajeen pieneneminen tarkoittaa naumlin ollen sitauml ettauml tulorajan alapuolella olevien pienituloisten tulokehitys paranee suhteessa muun vaumlestoumln tulokehitykshyseen Vastaavasti vajeen kasvaessa pienituloisten tulot jaumlaumlvaumlt entisestaumlaumln jaumllkeen keskimaumlaumlraumlisestauml tulokehityksestauml

Kuten kuviosta 3 (s 25) havaitaan yleinen tendenssi Euroopassa on se ettauml mitauml suurempi on tulokoumlyhy ysriski sitauml suurempi on myoumls koumlyhy ysvaje Eurooshypan unionin (EU 27) keskimaumlaumlraumlinen koumlyhyysvaje oli 23 prosenttia vuonna 2011 Koumlyhy ysvaje kuitenkin vaihtelee Suomen 14 prosentin vajeesta Latvian ja Romashynian 32 prosenttiin Koumlyhy ysvaje on suuri useissa Itauml- ja Etelauml-Euroopan maissa Suhteelliseen tulokoumlyhy ysriskiin verrattuna kiintoisia maita ovat esimerkiksi Islanti ja Norja jotka ovat pienen tulokoumlyhy ysriskin maita Maiden koumlyhyysvajeet ovat kuitenkin sangen laumlhellauml Euroopan unionin keskimaumlaumlraumlistauml koumlyhy ysvajetta Pienestauml koumlyhy ysriskistauml huolimatta Islannissa ja Norjassa tulokoumlyhy ysriskissauml elaumlvien tulokoumlyhy yden rdquosy vyysrdquo on sangen suuri Kuten jo kuvio 2 osoitti Suoshymessa on vastaavasti pohjoismaisittain suurehko 60 prosentin rajalla laskettu tulokoumlyhy ysriski mutta tulorajan alapuolella olevien keskimaumlaumlraumliset tulot ovat sangen laumlhellauml tulokoumlyhy ysrajaa

Eurooppalaiset elinolot

24

20

30

25 1535

Kuvi

o 2

Tulo

koumlyh

yysr

iski

ssauml

elaumlv

ien

vaumles

toumlos

uus

eri k

oumlyhy

ysra

joill

a 5

0 6

0 ja

70

pros

entti

a vauml

estouml

n ek

viva

lent

ista

med

iaan

itulo

sta

vuon

na 2

010

282

27

6

263

26

525

9 27

243

285

27

26

5

25

274

246

202

20

419

9

204

202

20

4

234

201

229

231

22

2

235

199

22 2

22

146

14

5

167

18

218

3

169

146

152

175

179

159

154

188

171

18

718

3

153

19

142

139

13

8

108

115

124

95

137

113

105

9

5 10

39

9

124

119

13

6

114

12

8

138

139

118

52

73

88

54

7 7

6 7

6 6

5 7

27

1 7

4 6

1

83

45

59

9 8

4

Ylin

arv

o70

m

edia

anis

ta

Kesk

imm

aumline

n ar

vo

60

med

iaan

ista

Alin

arv

o50

m

edia

anis

ta

Romania

Espanja

Latvia

Bulgaria

Liettua

Kreikka

Italia

Iso-Britannia

Portugali

Puola

Kypros

Irlanti

Saksa

Viro

Malta

Luxemburg

Belgia

Suomi

Tanska

Ruotsi

Slovenia

Itaumlvalta

Norja

Unkari

Slovakia

Alankomaat

Islanti

Tšekki

Laumlhd

e E

U-S

ILC

2010

10 5 0

Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa

Kuvio 3 Tulokoumlyhyysriski ja suhteellinen tulokoumlyhyysvaje Euroopassa vuonna 2011

Koumlyhyysvaje

35

30 25

25

20

15

Espanja Latvia Romania

Bulgaria

Viro Italia

Liettua

Tanska Saksa Norja

Islanti Puola

Slovakia Sveitsi Por tugali

Slovenia Iso-Britannia Itaumlvalta BelgiaKypros

Ranska Irlanti

Malta RuotsiTšekkiUnkari

Suomi

Luxemburg Alankomaat

Koumlyhyysaste 5 10 15 20 25

Anglosaksiset maat Itauml-Eurooppa Pohjoismaat EtelaumlminusEurooppa Laumlntinen Keski-Eurooppa

Laumlhde Eurostat 2013a

Kuten edellauml mainittiin Euroopan unionin koumlyhy yden ja sosiaalisen syrjaumlyshytymisen indikaattoreista aineellisen puutteen ja vajaatyoumlllisy yden mittaamiseen kaumlytetaumlaumln samoja kriteerejauml maiden elintasosta riippumatta Tulokoumlyhy ysriski ja koumlyhy ysvaje ovat puolestaan suhteellisia mittareita Suhteellisia mittareita tarkasteltaessa on kuitenkin hy vauml pitaumlauml mielessauml tulotasojen vaihtelu eri maissa sillauml suhteellisten mittareiden vertailu peittaumlauml maiden vaumlliset todelliset tulotasojen erot Maiden vaumlliset tulotasoerot osittain selittaumlvaumlt myoumls aineellisessa puutteessa havaittuja eroja maiden vaumllillauml Katsaus maiden tulojakaumiin ja maiden vaumllisiin tulotasoeroihin on myoumls taumlmaumln teoksen naumlkoumlkulmasta keskeistauml sillauml useissa kirjan artikkeleissa kaumlytetaumlaumln taloudellisen toimeentulon puutteiden mittana nimenomaan suhteellista tulokoumlyhy ysriskiauml

Kuviossa 4 (s 26) on esitetty eri maiden tulojakaumat laatikkojanakuvioina vaumlritettynauml maaryhmittaumlin Laatikkojanakuviolla kuvataan muuttujan jakauman muotoa ja sijaintia siten ettauml laatikon keskellauml oleva viiva merkitsee keskiarvoa ja laatikon ylauml- ja alapuoliskot keskiarvon ylauml- ja alapuolella olevia 25 prosentshytia ja laatikon paumlissauml olevat viivat jakauman ylintauml ja alinta neljaumlnnestauml Tulot on korjattu eroilla maiden kuluttajahinnoissa (Eurostat 2013b) vastaamaan toisiaan ostovoimaltaan mittausajankohtana

Katkoviivalla on merkitty Euroopan kulutusyksikkoumlpainotettu mediaanishytulo joka on 14 750 euroa vuodessa Suomen keskitulo on 21 350 euroa ja se

Eurooppalaiset elinolot

26

on taumlssauml vertailussa Pohjoismaista keskimmaumlinen Itauml-Euroopan maat erottuvat selkeaumlsti pienituloisimpana ryhmaumlnauml Yli puolet slovenialaisista on Euroopan meshydiaanitulon alapuolella samoin kuin miltei kaikki muiden Itauml-Euroopan maiden kansalaiset Matalin tulotaso on Romaniassa jossa mediaanitulo on 2 040 euroa vuodessa Romanian mediaanitulo on 24 prosenttia Euroopan mediaanitulosta ja samalla vain vajaat 6 prosenttia suurituloisimman maan Norjan mediaanitulosta joka on 32 400 euroa vuodessa

Kuvio 4 Kotitalouden kaumlytettaumlvissauml olevat tulot kulutusyksikkoumlauml kohti Euroopassa vuonna 2010 euroa

vuodessa

EU mediaanitulo 2011 = 14 846 euroa

0

20 000

40 000

60 000

10 000

30 000

50 000

70 000 eurovKulutusyksikkouml

Rom

ania

Bulg

aria

Latv

iaLi

ettu

aUn

kari

Puol

aVi

roSl

ovak

iaTš

ekki

Port

ugal

iM

alta

Krei

kka

Slov

enia

Espa

nja

Isla

nti

Kypr

osIs

o-Br

itann

iaIta

liaBe

lgia

Saks

aIrl

anti

Ruot

siItauml

valta

Ra

nska

Su

omi

Alan

kom

aat

Tans

kaLu

xem

burg

Norja

Anglosaksiset maat Etelauml-Eurooppa Itauml-Eurooppa

Laumlntinen Keski-Eurooppa Pohjoismaat

Laumlhde EU-SILC 2010

Toisin sanoen hy vin erilaiset tulotasot tuottavat suhteellisesti mitattuna toisiaan hy v in lauml hel lauml olev ia suhteel lisia tulokoumlyhy ysriskejauml Taumlstauml hy vaumlnauml esimerkkinauml voidaan pitaumlauml naapurimaita Itaumlvaltaa ja Unkaria Kotitalouksien mediaanitulo oli Itaumlvallassa 20 620 euroa vuonna 2010 kun se oli 4 240 euroa rajan takana Unkarissa Vastaavasti suhteellinen tulokoumlyhyysaste samana vuonshyna oli Itaumlvallassa 121 ja Unkarissa 123 prosenttia Eurooppalaisen koumlyhy yden kokonaisdynamiikkaa tutkittaessa absoluuttisten tulotasojen huomioiminen on hy vin taumlrkeaumlauml Etenkin koumlyhien maiden ihmiset vertaavat elinolojaan vauraamshypien maiden tasoon ja ovat usein kiinnostuneempia absoluuttisista euroista kuin kansallisista prosenteista

Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa

27

Elaumlmaumlnvaihe ja taloudelliset elinolot

Koumlyhy ystutkimuksissa klassisin elaumlmaumlnvaiheiden ja taloudellisen toimeentulon vaumllistauml yhteyttauml kuvaava laumlhtoumlkohta on Seebohm Rowntreen (1901) havaitsema seikka ettauml koumlyhy ys on yhteydessauml ikaumlaumln ja perherakenteeseen (kuvio 5) Rowntree havaitsi ettauml tyoumlvaumlestoumln elaumlmaumlssauml koumlyhy yden vaihtelu oli paikannettavissa viiteen eri elaumlmaumlnvaiheeseen Koumlyhy ys vaivasi ensimmaumlisenauml lapsuudessa Perheessauml oli usein monta suuta ruokittavana mihin perheen isaumln ansaitsema palkka oli usein riittaumlmaumltoumln Taloudellinen tilanne helpottui nuoruudessa jolloin nuori muutti kotoaan ja alkoi ansaita oman toimeentulonsa Koumlyhy ys kuitenkin tiukensi jaumllleen otettaan avioliiton ja lastenhankinnan jaumllkeen Lapsiperhevaihe jatkui kunnes lapset yksi toisensa jaumllkeen muuttivat omaan talouteen Taloudellinen tilanne helpottui tyhjenevaumlssauml pesaumlssauml (engl empty nest) oli vaumlhemmaumln suita ruokittavana ja perheen ansiot alkoivat riittaumlauml paremmin arjen tarpeisiin Vanshyhuuden myoumltauml tyoumlkyky heikkeni ja ajoi jaumllleen perheen talouden ahtaalle sillauml heikentyneen terveyden takia palkkatyoumltauml ei enaumlauml vaumllttaumlmaumlttauml voinut tehdauml eikauml elaumlketurvaa juuri ollut olemassa

Kuvio 5 Koumlyhyyssykli Yorkissa 1899

Lapsiperhe

Nuoruus Tyhjauml pesauml

Vanhuus

ndash K

oumlyhy

ys +

Laumlhde Rowntree 1901

Ta loudellinen kasv u ja hy v invointijaumlr jestelmien kehit ys 1900-luv u l la merkitsivaumlt yhtaumlaumlltauml elintason nousua sekauml toisaalta taloudellisten toimeentuloshyongelmien ja elaumlmaumlnvaiheiden vaumllisen yhteyden muutosta Olli Kankaan ja Joa k im Pa lmen (2000) 1990-luv un a l kuun u lottuv ien laskelmien mu kaa n erity isesti elaumlkejaumlrjestelmien kehittyminen merkitsi huomattavaa elaumlkelaumlisshykoumlyhy yden vaumlhentymistauml erityisesti Keski- ja Pohjois-Euroopassa Sama havainto on naumlhtaumlvissauml myoumls suomalaisten elaumlkelaumlisten toimeentuloa tarkastelevissa tutshykimuksissa (Rantala ja Suoniemi 2007 Tuominen 2008) Samalla tavoin myoumls lapsiperheiden toimeentulo on kohentunut vuosien saatossa Perhepolitiikan

Eurooppalaiset elinolot

28

samoin kuin sukupuolten vaumllisen tasa-arvon kehittyminen ovat merkinneet sitauml ettauml lapsuus- ja lapsiperhevaiheet eivaumlt vaumllttaumlmaumlttauml enaumlauml johda taloudelliseen puutteeseen Tosin kansainvaumllisessauml vertailussa maiden ja maaryhmien vaumllillauml on taumlssauml suhteessa suuria eroja Anglosaksisissa maissa Isossa-Britanniassa Kashynadassa ja Yhdysvalloissa lapsiperheiden tilanne muistuttaa selvaumlsti enemmaumln Rowntreen koumlyhy yssyklin mukaista tilannetta kuin vaikkapa Pohjoismaissa

Kankaan ja Palmen (2000) kahdeksan maan vertailussa suurimmat maiden vaumlliset erot paikantuvat nuoruusvaiheeseen Lisaumlksi eroja on vaikea palauttaa perinteisiin hy vinvointiregiimeihin Suurin nuoruusvaiheen suhteellinen tuloshykoumlyhy ysriski oli 1990-luvun alussa Ruotsissa ja pienin Australiassa Rowntreen viiden elinvaiheen luokittelussa nuoruus on selvaumlsti se elinvaihe johon Pohjoisshymaiden koumlyhy ys erityisesti paikantuu Vastaavasti lasten muuttaminen omaan talouteen vaumlhentaumlauml edelleen koumlyhy ysriskiauml kaikissa maissa

Kuviossa 6 on tarkasteltu iaumln ja taloudellisten elinolojen vaumllistauml suhdetta kahdeksassa Euroopan maassa Kunkin ikaumlryhmaumln suhteellinen tulokoumlyhy ysshyriski aineellinen puute ja suhteellinen tulokoumlyhy ysvaje on suhteutettu koko maan keskimaumlaumlraumliseen tulokoumlyhy ysriskiin deprivaatioasteeseen ja tulokoumlyhy ysshyvajeeseen Tulokset ovat varsin yhtenevaumlisiauml Kankaan ja Palmen 1990-luvun alun tulosten kanssa Suomessa Ruotsissa ja Alankomaissa suhteellinen tuloshykoumlyhy ysriski samoin kuin koumlyhy ysvaje ovat keskimaumlaumlraumlistauml suurempia erityisesti nuorilla Suomessa aineellinen puute vaihtelee iaumln mukaan samalla tavoin kuin suhteellinen tulokoumlyhy ysvaje Isossa-Britanniassa on havaittavissa suhteellisen tulokoumlyhy ysriskin kasvu elinkaaren alku- ja loppupaumlaumlssauml Materiaalinen puute kuitenkin vaumlhenee tasaisesti iaumln kertyessauml Itauml-Euroopan maissa taloudellinen huono-osaisuus ei naumlytauml vaihtelevan kovinkaan paljon iaumln mukaan Samanshykaltainen melko maltillinen vaihtelu on havaittavissa Saksassa ja Irlannissa

Yli 65-vuotiaiden lukuja tarkasteltaessa voidaan arvioida kunkin maan elaumlkeshyturvan onnistuneisuutta koumlyhy yden torjunnassa Suomessa yli 65-vuotiaiden tuloshykoumlyhy ysriski on keskimaumlaumlraumlistauml selvaumlsti suurempi Sen sijaan aineellinen puute ja koumlyhy ysvaje ovat keskimaumlaumlraumlistauml matalammalla tasolla Tulos viittaa siihen ettauml keskimaumlaumlraumlistauml suuremmasta tulokoumlyhy ysriskistauml huolimatta elaumlkelaumlistalouksien tulotaso on suhteellisen laumlhellauml ndash tai ainakin muihin ikaumlryhmiin naumlhden keskishymaumlaumlraumlistauml laumlhempaumlnauml ndash tulokoumlyhy ysrajaa Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan 65 vuotta taumly ttaumlneiden suomalaisten suhteellinen tulokoumlyhy ysriski pieneneekin huomattavan paljon mikaumlli suhteellinen tulokoumlyhy ysriski lasketaan 60 prosentin tulorajan sijasta 50 prosentin tulorajalla Vuoden 2010 tulonjakoshytilaston mukaan suhteellinen tulokoumlyhy ysriski laskee 136 prosentista 36 prosentshytiin Samansuuntaisia tuloksia on saatu myoumls suomalaisen toimeentuloturvan riittaumlv y yttauml arvioivissa tutkimuksissa Suomalainen peruselaumlketurva on muihin perusturvaetuuksiin naumlhden hy vaumlllauml tasolla (esim Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2011 Niemelauml ja Raijas 2012)

Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa

Kuvio 6 Suhteellinen tulokoumlyhyysriski aineellisen elintason puute ja koumlyhyysvaje iaumln mukaan suhteessa

maan keskiarvoon kahdeksassa Euroopan maassa

Iso-Britannia Irlanti 250

200

150

10029 50

0

Romania Puola 250

200

150

100

50

0

Italia Espanja 250

200

150

100

50

0

Alankomaat Saksa 250

200

150

100

50

0

Suomi Ruotsi250

200

150

100

50

0

0minus17

v

18minus2

4 v

25minus5

4 v

55minus6

4 v

65 v

lt

0minus17

v

18minus2

4 v

25minus5

4 v

55minus6

4 v

65 v

lt

Materiaalinen puute Tulokoumlyhyys Tulovaje

Laumlhde EU-SILC 2010

Eurooppalaiset elinolot

30

Samankaltainen kuva ikaumlaumlntymisen ja tulokoumlyhy ysriskin vaumllillauml on havaitshytavissa myoumls muissa maissa kuten Ruotsissa Saksassa ja Isossa-Britanniassa Joissakin maissa aineellisen puutteen laajuus seuraa suhteellisen tarkasti tuloshykoumlyhy ysriskissauml iaumln mukana tapahtuvia vaihteluita Sen sijaan esimerkiksi Suomessa Ruotsissa Isossa-Britanniassa ja A lankomaissa yli 65-vuotiaiden aineellinen puute on selvaumlsti keskimaumlaumlraumlistauml vaumlhaumlisempaumlauml sekauml matalammalla tasolla kuin niiden suhteellinen tulokoumlyhy ysriski Naumlissauml maissa iaumln mukanaan tuoma varallisuuden kasvu kenties naumlky y aineellisen puutteen matalana tasona

Yleisesti ottaen ikaumlaumlnty vien koumlyhy ys olisi luonnollisesti yleistauml niissauml maisshysa joissa ei ollut julkista elaumlketurvaa Eurooppalaisen mikrosimulaatiomalli EUROMODin pohjalta laskettujen tulosten mukaan yli 65-vuotiaiden suhteelshylinen tulokoumlyhy ysriski olisi kaikkialla Euroopassa noin 75 ndash95 prosenttia ilman julkista tulonsiirtojaumlrjestelmaumlauml Julkisella tulonsiirtojaumlrjestelmaumlllauml on keskeinen merkitys myoumls lapsikoumlyhy yden vaumlhentaumlmisessauml Lapsiperheille suunnattujen etushyjen lapsikoumlyhy yttauml vaumlhentaumlvauml vaikutus vaihtelee maiden vaumllillauml kuitenkin sangen voimakkaasti Heikoiten julkinen tulonsiirtojaumlrjestelmauml pysty y vaikuttamaan lapsikoumlyhy yteen Etelauml-Euroopassa Parhaiten lapsikoumlyhy yttauml pysty vaumlt vaumlhenshytaumlmaumlaumln Ranskan Unkarin Itaumlvallan Ruotsin ja Tanskan julkiset tulonsiirrot Kokonaisuudessaan tulonsiirtojen koumlyhyysriskiauml vaumlhentaumlvauml vaikutus koko vaumlesshytoumln tasolla vaihtelee Euroopassa 30 ndash50 prosentista 10 ndash20 prosenttiin Julkisten tulonsiirtojen koumlyhy ysriskiauml vaumlhentaumlvauml vaikutus on suurimmillaan Tanskassa Ranskassa Itaumlvallassa Ruotsissa ja Belgiassa Tulonsiirtojaumlrjestelmien vaikutus on pienintauml Etelauml-Euroopassa ja Irlannissa Suomi sijoittuu taumlssauml tarkastelussa eurooppalaiseen keskikastiin (Ward ym 2009 168ndash173 ks myoumls Caminada ja Wang 2011 Blomgren ym 2014)

Kirjan tavoitteet ja rakenne

Laumlnsimaiset hyvinvointivaltiot pystyivaumlt vastaamaan 1970ndash1980-luvuille asti suhteel lisen menest yksek kaumlaumlsti tarpeisiin jot ka johtuivat t youmlma rk k inoilta ansaittujen tulojen puutteista (elaumlkkeelle siirtyminen tyoumlttoumlmy ys sairaus ja tyoumlky vyttoumlmy ys) kustannuspiikeistauml elinkaaren aikana (lastensaanti) tai tarshypeista joihin julkisen sektorin puuttuminen naumlhtiin toivottavana (koulutus terveydenhuolto) Laumlnsimaiset hy vinvointivaltiot rakennettiin turvaksi naumliden vanhojen sosiaalisten riskien varalle Vastauksena tarpeisiin syntyi erimuotoisia keynesilaumlis-beveridgelaumlis- tai keynesilaumlis-bismarckilais-ty yppisiauml hy vinvointishyvaltioita taloudellinen kasvu taumlystyoumlllisy ys kiinteaumlt ydinperheet ja hy vinvointishyvaltiolliset toimet takasivat elinolosuhteiden jatkuvan parantumisen 1970-luvun

Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa

31

oumlljykriiseistauml laumlhtien taloudellinen kasvu ei ole enaumlauml ollut itsestaumlaumlnselv y ys Tekshynologinen kehitys ja elinkeinorakenteen muutos merkitsivaumlt tyoumlelaumlmaumln muutosta ja moninaistumista Samalla ihmiset ovat aiempaa terveempiauml ja elaumlvaumlt pidemshypaumlaumln Vaumlestoumlrakenteessa korostuu aiempaa enemmaumln ikaumlaumlnty vien osuus Myoumls perherakenteet ovat muuttuneet avioero yksin asuminen ja yksinhuoltajuus eivaumlt ole enaumlauml tavallisuudesta poikkeavia seikkoja Samalla naisten tyoumlssaumlkaumlynti erityisesti Etelauml- ja Keski-Euroopassa on yleistyny t ja muuttanut naumlin ollen anshysaintamalleja Taumlmauml puolestaan vaikuttaa tyouml- ja perhevelvollisuuksien vaumlliseen suhteeseen Muutokset merkitsevaumlt uusia sosiaalisia riskejauml joiden ehkaumlisemiseen tai kattamiseen hy vinvointivaltioita ei ole alun perin rakennettu (Ks esim Taylor-Gooby 2004 Bonoli 2005 Fritzell ja Ritakallio 2010)

Edellauml kuvatun Seebohm Rowntreen koumlyhy yssyklin pohjalta tulkittu tarkasshytelu iaumln ja taloudellisten elinolosuhteiden vaumllisestauml yhteydestauml saattaakin peittaumlauml monia muita elaumlmaumlnvaiheisiin ja elaumlmaumlntilanteisiin liitty viauml seikkoja Rownshytreelaisin silmin ei vaumllttaumlmaumlttauml pysty naumlkemaumlaumln elinolosuhteisiin vaikuttavia elaumlmaumlnvaihetekijoumlitauml nyky-yhteiskunnassa Taumlllaisia tekijoumlitauml ovat esimerkiksi perherakenteisiin tyoumlelaumlmaumlaumln ja naumliden vaumllisiin kytkoumlksiin liitty vaumlt seikat jotka eivaumlt vaumllttaumlmaumlttauml ilmene yhtauml kronologisesti tai lineaarisesti kuin perinteisissauml elaumlmaumlnvaiheista tai -kaaresta laumlhtevissauml laumlhestymistavoissa on ajateltu Niin psykologisessa kuin sosiologisessa keskustelussa onkin alettu puhua laveammin elaumlmaumlnkulusta joka sisaumlltaumlauml erilaisia elaumlmaumln kaumlaumlnnekohtia (esim Mayer 2009)

Taumlssauml kirjassa tarkastel laan elaumlmauml nvaihenauml koumlku lmasta eurooppa la isia elinoloja Kirjassa tarkastellaan yhtaumlaumlltauml minkaumllaisia hy vinvointivaikutuksia on siirtymillauml elaumlmaumlnvaiheista ja elaumlmaumlntilanteista toisiin ja missauml maumlaumlrin naumlmauml vaishykutukset vaihtelevat eri maissa Euroopassa Toisaalta kiinnostus kohdistuu myoumls siihen mitkauml mekanismit selittaumlvaumlt siirtymiauml ja niiden vaikutuksia eri maissa

Kirja on jaettu viiteen laajempaan osaan Ensimmaumlisen osan tavoite on laaja-alaisemmin tarkastella elaumlmaumlnvaiheiden elinolojen ja hy vinvointivaltion vaumllisiauml yhteyksiauml Kirjan kolme seuraavaa osaa tarkastelevat yksityiskohtaisemmin erilaisia elaumlmaumlnvaiheiden ja elaumlmaumlntilanteiden vaumllisiauml siirtymiauml ndash elaumlmaumlnkulun kaumlaumlnnekohtia ndash ja niiden hy vinvointivaikutuksia Tarkastelun kohteena ovat pershyherakenteeseen liitty vaumlt siirtymaumlt tyoumlikaumlisen vaumlestoumln siirtymaumlt tyoumlmarkkinoilla sekauml siirtymaumlt tyoumlmarkkinoilta elaumlkkeelle Laumlhes jokaisessa artikkelissa aihetta laumlhestytaumlaumln taloudellisten elinolosuhteiden naumlkoumlkulmasta mutta useissa artikshykeleissa elinolosuhteita tarkastellaan myoumls laajemmin (Ks taulukko 4 s 32)

Taumlmaumln johdantoartikkelin tarkoitus on pohjustaa kirjan seuraavia artikkeshyleja erityisesti taloudellisten elinolojen naumlkoumlkulmasta ja keskustella siitauml millauml tavoin Euroopan unionin elinolotutkimus suhteutuu aiempaan suomalaisen ja pohjoismaisen elinolotutkimuksen perinteeseen Lisaumlksi artikkelissa on tarkasshyteltu Euroopan unionin sosiaalisia indikaattoreita erityisesti koumlyhy yden ja sosiaashy

Eurooppalaiset elinolot

32

lisen syrjaumlytymisen vaumlhentaumlmistavoitteiden naumlkoumlkulmasta Samalla esittelemme taustaa tutkimusaineistoille joihin kaikki taumlmaumln kirjan artikkelit perustuvat

Taulukko 4 Tiivistelmauml kirjan empiiristen artikkelien tutkimusasetelmista

Teema Elinoloaineistot Asetelma Elinolosuhteiden osatekijaumlt

Elinolot ja tulonjako eri elaumlmaumlnvaiheissa

Markus Kainu ja Mikko Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnshyvaiheet

ECHP EU-SILC

Poikkileikkaus Tulot Aineellinen puute Vajaatyoumlllisyys

Maria Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut

EU-SILC Poikkileikkaus Tulot

Elinolot ja muuttuvat perherakenteet

Jani Erola ja Juho Haumlrkoumlnen Lastensaannin vaikutus hyvinshyvointiin

ECHP Paneeli Tulot Tyytyvaumlisyys elaumlmaumlaumln Sosiaaliset suhteet

Ilpo Airio Parisuhteen paumlaumlttyminen ja tulojen muutos

EU-SILC Paneeli Tulot

Anita Haataja Yksin asuminen ja hyvinvointi

EU-SILC Poikkileikkaus Tulot Kokemukset toimeenshytulovaikeuksista Asuminen Tyoumlttoumlmyys Terveys

Elinolot ja muuttuvat tyoumlmarkkina-asemat

Olli Kangas ja Azhar Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski

ECHP EU-SILC

Paneeli Tulot

Anita Haataja ja Merja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen ja sen taloudelliset seuraukset

EU-SILC Poikkileikkaus Tulot

Minna Ylikaumlnnouml Siirtymaumlt tyoumlmarkkinoilla ja taloushydelliset mahdollisuudet lomaan

EU-SILC Paneeli Taloudelliset mahshydollisuudet viikon lomaan kodin ulkoshypuolella

Elinolot ja elaumlkkeelle siirtyminen

Olli Kangas ja Azhar Hussain Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tuloshykoumlyhyysriski

EU-SILC Paneeli Tulot

Jenni Blomgren Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutus terveyteen ja tyytyvaumlisyyteen

ECHP Paneeli Koettu terveys Tyytyvaumlisyys elaumlmaumln eri osa-alueisiin Sosiaaliset suhteet

Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa

33

Seuraavassa artikkelissa Maria Vaalavuo jatkaa pohdiskelua taloudellisten elinolojen mittaamisesta Haumlnen laumlhtoumlkohtanaan on ajatus siitauml ettauml keskittyshyminen ainoastaan kotitalouden kaumly tettaumlvissauml oleviin tuloihin antaa vaumlaumlristyneen kuvan mikaumlli julkisin varoin tuotettuja palveluita ei oteta lainkaan huomioon Artikkelissa tarkastellaan minkaumllaisia tulonjaollisia vaikutuksia on sillauml ettauml kaumlytettaumlvissauml olevien tulojen kaumlsitteestauml siirry taumlaumln laajempaan tulokaumlsitteeseen joka sisaumlltaumlauml julkisten palvelujen kotitalouksille tarjoaman taloudellisen hyoumldyn Empiirisenauml esimerkkinauml Vaalavuo tarkastelee lapsille ja vanhuksille suunnattujen palvelujen eli lasten paumlivaumlhoidon esiopetuksen ja vanhuspalvelujen tulonjaollisia vaikutuksia 14 Euroopan maassa

Kirjan toinen osa keskitty y perherakenteisiin Jani Erola ja Juho Haumlrkoumlnen kuvaavat artikkelissaan eurooppalaisten perhejaumlrjestelmien ominaisuuksia ja perherakenteisiin liitty viauml muutoksia viime vuosikymmeninauml Erola ja Haumlrkoumlnen tutkivat miten vanhemmuus vaikuttaa taloudelliseen hyvinvointiin ty y ty vaumlishysy y teen ja sosiaalisiin verkostoihin eurooppalaisissa hy vinvointiregiimeissauml Artik kelin keskeisenauml tarkastelun kohteena ovat kompensoivat mekanismit lisaumlaumlnty vaumltkouml ty yty vaumlisy ys ja sosiaaliset suhteet vaikka talous kokisikin rasitteita Lisaumlksi artikkelissa analysoidaan missauml maumlaumlrin hy vinvointivaltioiden institutioshynaaliset puitteet liittyvaumlt hy vinvoinnin ulottuvuuksien ja lastensaannin vaumllisen yhteyden vaihtelemiseen

Ilpo Airio puolestaan tutkii parisuhteen paumlaumlttymisen ndash avio- ja avoeroshyjen ndash yhteyttauml tuloihin ja tulonmuodostukseen Suomessa Tanskassa Ranskasshysa Isossa-Britanniassa ja Italiassa Airio tarkastelee millauml tavoin parisuhteen paumlaumlttyminen vaikuttaa kotitalouden kaumlytettaumlvissauml oleviin tuloihin ja erityisesti sitauml miten markkinatulojen ja sosiaalisten tulonsiirtojen merkitys kotitalouden tulopaketissa muuttuu parisuhteen paumlaumlttymisen myoumltauml Artikkelissa analysoidaan myoumls missauml maumlaumlrin parisuhteen paumlaumlttymisen tulonjaolliset seuraukset vaihtelevat sukupuolen ja perhety ypin mukaan

Anita Haatajan artikkelin keskioumlssauml on puolestaan yksin asuvien tyoumlikaumlisten toimeentulo Haataja tarkastelee eroavatko yksin asuvat sukupuolijakaumaltaan siviilisaumlaumldyltaumlaumln ja koulutustasoltaan eri maissa Artikkelissa tutkitaan yksin asuvien tulojakaumia koettuja toimeentulovaikeuksia ja asumisolosuhteita sekauml tyoumlttoumlmy y ttauml ja sairastavuutta

Kirjan kolmas osa sy venty y tyoumlmark kinoihin Osa alkaa Olli Kankaan ja Azhar Hussainin tutkimuksella jossa analysoidaan tyoumln tyoumlttoumlmy yden ja tyoumlttoumlmy ysturvajaumlrjestelmien yhteyttauml suhteelliseen tulokoumlyhy ysriskiin 15ssauml Euroopa n maassa A rti k keli hava innollistaa mi l laisia koumlyhy ysvaikutuksia tyoumlmarkkina-asemilla ja sosiaaliturvajaumlrjestelmillauml on eri maissa ja maaryhmissauml

Minna Ylikaumlnnouml keskitt y y tarkemmin yhteen aineellista puutetta mitshytaavan indikaattorin (taulukko 1) osatekijaumlaumln kotitalouden mahdollisuuteen viikon lomaan kodin ulkopuolella Ylikaumlnnoumln empiirisenauml tutkimustehtaumlvaumlnauml

Eurooppalaiset elinolot

34

on tarkastella miten siirtymaumlt tyoumlttoumlmy ydestauml tyoumlhoumln ja paumlinvastoin sekauml tyoumlttoumlshymy yden pitkittyminen ovat yhteydessauml taloudellisiin mahdollisuuksiin lomailla kodin ulkopuolella Lisaumlksi artikkelissa keskustellaan siitauml millauml tavoin lomailu soveltuu kotitalouksien hy vinvoinnin ja kulutukseen osallistumisen mittariksi

Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana tyoumlnteon muodot ovat monishynaistuneet useissa laumlnsimaissa Yksi esimerkki tyoumlnteon moninaistumisesta on kahden tyoumln tekemisen yleistyminen Anita Haataja ja Merja Kauhanen tutkishyvat missauml maumlaumlrin kahden tyoumln tekemisen yleisy ys vaihtelee Euroopassa Lisaumlksi artikkelissa tarkastellaan tekijoumlitauml jotka selittaumlvaumlt kahden tyoumln yleisy yttauml eri maissa Missauml maumlaumlrin kahta tyoumltauml tekevaumlt eroavat muista tyoumlllisistauml sukupuolen perheaseman koulutuksen tai ammatin mukaan Haataja ja Kauhanen selvittaumlshyvaumlt lisaumlksi kahden tyoumln tekemisen seurauksia tarkastelemalla tehtyjauml tyoumltunteja kokonaisansioita sekauml suhteellisia tulokoumlyhy ysriskejauml

Kirjan neljaumls osa muodostuu kahdesta artikkelista jossa kaumlsitellaumlaumln siirtymaumlauml tyoumlmarkkinoilta elaumlkkeelle Olli Kangas ja Azhar Hussain aloittavat artikkelinsa kuvaamalla elaumlketurvan tasoa Euroopassa Taumlmaumln jaumllkeen kirjoittajat tarkasshytelevat elaumlkelaumliskoumlyhy yden yleisy yttauml Kangas ja Hussain tutkivat millauml tavoin elaumlkkeelle siirtyminen ja pidempaumlaumln elaumlkkeellauml oleminen vaikuttavat elaumlkelaumlisshyten tulokoumlyhy ysriskeihin eri maissa Lisaumlksi artikkelissa tutkitaan millauml tavoin eri maiden elaumlketurvajaumlrjestelmien ominaisuudet ovat yhteydessauml elaumlkelaumlisten tulokoumlyhy ysriskeihin Naumlin voidaan arvioida mitkauml elaumlkejaumlrjestelmaumln piirteet selittaumlvaumlt maiden vaumllisiauml eroja tulokoumlyhy ydessauml

Jenni Blomgren puolestaan tarkastelee elaumlkelaumlisten hyvinvointia edellistauml arshytikkelia laaja-alaisemmin Haumln tutkii elaumlkkeelle siirtymisen vaikutuksia koettuun terveydentilaan ja ty yty vaumlisy yteen Suomessa Tanskassa Isossa-Britanniassa Ranskassa ja Italiassa Artikkelissa tutkitaan millauml tavoin sukupuoli siviilisaumlaumlty koulutustausta ja elaumlkettauml edeltaumlvauml tyoumlty yty vaumlisy ys ovat yhteydessauml elaumlkkeelle siirtymisen hy vinvointivaikutuksiin

Kirjan viidennessauml osassa Mik ko Niemelauml tekee yhteenvedon edellauml mainishytuista tutkimusartikkeleista Niemelauml erittelee artikkelien tuloksia suomalaisesta naumlkoumlkulmasta ja pohtii missauml maumlaumlrin vaumlestoumln elinoloista saatavasta kuvasta on havaittavissa omia kansallisia erityispiirteitauml ja mitkauml asiat naumly ttaumly ty vaumlt pikemminkin yleiseurooppalaisina Artikkelin lopuksi pohditaan suomalaisen elinolotutkimuksen mahdollisuuksia kaumly tettaumlvissauml olevien tutkimusaineistojen naumlkoumlkulmasta

Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa

35

Kirjan aineistot

Kirjan analy ysit perustuvat eurooppalaisiin tulo- ja elinolotutkimuksiin eli ECHP- ja EU-SILC-aineistoihin Eurooppalaisten elinoloaineistojen suunnittelun kaumlynnistaumlminen ajoittui 1990-luvun alkuun Tavoitteeksi asetettiin kaikki EU-jaumlsenvaltiot kattava mahdollisimman vertailukelpoinen monia hyvinvoinnin osa-alueita sisaumlltaumlvauml pitkittaumlinen elinoloaineisto ECHPn ensimmaumlinen aalto keraumlttiin vuonna 1994 jolloin mukana olivat kaikki sen hetkiset jaumlsenvaltiot Uudet jaumlsenvaltiot liittyivaumlt mukaan myoumlhemmin Itaumlvalta vuonna 1995 Suomi vuonna 1996 ja Ruotsi vuonna 1997 ECHPn keruu lopetettiin vuonna 2001 Tiukasti harmonisoitu pitkittaumlisaineisto kaatui osittain aineistojen keruuseen ja koordinointiin liitty viin ongelmiin osittain ulkoisiin muutoksiin kuten EUn laajentumiseen ECHPn korvannut EU-SILC keraumlttiin seitsemaumlssauml maassa enshysimmaumlisen kerran jo vuonna 2003 Ensimmaumlinen varsinainen julkaistu aineisto koskee kuitenkin vuotta 2004 joka kaumlsittaumlauml 15 maata Sittemmin aineisto on laajentunut kattamaan kaikki EUn jaumlsenvaltiot sekauml joukon EUn ulkopuolisia maita (Islanti Norja Kroatia1 Sveitsi Turkki Serbia Makedonia) Aineiston kaumly ttaumljille toimitettu EU-SILC-aineiston maavalikoima ei kuitenkaan kata kaikkia EUn ulkopuolisia maita (ks taulukko 5 s 36 ndash37)

Vaikka EU-SILC on ECHPn seuraaja aineistot poikkeavat toisistaan moshynin osin Ensinnaumlkin yksi ECHPn taumlrkeimmistauml ominaisuuksista on aineiston pitkittaumlisluonne joka mahdollistaa elinolojen dynamiikan ja niihin vaikuttavien tekijoumliden tutkimisen ECHP on prospektiivinen pitkittaumlisaineisto eli paneelishyaineisto jossa alkuperaumliseen otokseen valikoituneita henkiloumlitauml ja heidaumln kotishytalouksiaan on seurattu vuodesta toiseen EU-SILC on sen sijaan luonteeltaan poikkileik kausaineisto joka sisaumlltaumlauml pitkittaumliskomponentin Eri maiden pitkitshytaumlisseurannan pituus vaihtelee sen mukaan milloin aineiston keruu on aloitettu kyseisessauml maassa (ks taulukko 5) Neljaumln vuoden seuranta mahdollistuu Roshymaniaa ja Saksaa lukuun ottamatta vuoden 2009 pitkittaumlisaineistolla Toisin kuin monissa muissa pitkittaumlistutkimuksissa EU-SILCn poikkileikkausaineisto ja pitkittaumlisaineisto toimitetaan erillisinauml tiedostoina joita ei voi yhdistaumlauml keskeshynaumlaumln Tutkijan pulmaksi muodostuu taumllloumlin se ettauml joitakin muuttujia saattaa loumly tyauml vain poikkileikkaustiedostosta joitakin muita vain pitkittaumlistiedostosta Taumlmauml rajoittaa tutkimusasetelmien luomista

1 Kroatia liittyi EUn jaumlseneksi 172013

Eurooppalaiset elinolot

36

Taul

ukko

5 M

aide

n es

iinty

vyys

kirj

assa

kaumly

tettauml

viss

auml eu

roop

pala

isis

sa e

linol

oain

eist

oiss

a

Euro

pean

Com

mun

ity H

ouse

hold

Pan

el (E

CHP)

Th

e Eu

rope

an U

nion

Sta

tistic

s on

Inco

me

and

Livi

ng C

ondi

tions

(EU-

SILC

)

1994

19

95

1996

19

97

1998

19

99

2000

20

01

2004

20

05

2006

20

07

2008

20

09

2010

Alan

kom

aat

x C

C+L

(2 v

) C+

L (3

v)

C+ L

(4 v

) C+

L (4

v)

C

Belg

ia

x C

C+L

(2 v

) C+

L (3

v)

C+L

(4 v

) C+

L (4

v)

C+L

(4 v

) C

Bulg

aria

C

C+L

(2 v

) C+

L (3

v)

C+L

(4 v

) C

Espa

nja

x C

C+L

(2 v

) C+

L (3

v)

C+L

(4 v

) C+

L (4

v)

C+L

(4 v

) C

Irlan

ti x

C C+

L (2

v)

C+L

(3 v

) C+

L (4

v)

C+L

(4 v

) C+

L (4

v)

Isla

nti

C C+

L (2

v)

C+L

(3 v

) C+

L (4

v)

C+L

(4 v

) C+

L (4

v)

C

Iso-

Brita

nnia

x

C C+

L (2

v)

C+L

(3 v

) C+

L (4

v)

C+L

(4 v

) C

Italia

x

C C+

L (2

v)

C+L

(3 v

) C+

L (4

v)

C+L

(4 v

) C+

L (4

v)

C

Itaumlva

lta

x C

C+L

(2 v

) C+

L (3

v)

C+L

(4 v

) C+

L (4

v)

C+L

(4 v

) C

Krei

kka

x C

C+L

(3 v

) C+

L (4

v)

C+L

(4 v

) C+

L (4

v)

C+L

(4 v

) C

Kypr

os

C C+

L (2

v)

C+L

(3 v

) C+

L (4

v)

C+L

(4 v

) C

Latv

ia

C C+

L (2

v)

C+L

(3 v

) C+

L (4

v)

C+L

(4 v

) C

Liet

tua

C C+

L (2

v)

C+L

(3 v

) C+

L (4

v)

C+L

(4 v

) C

Luxe

mbu

rg

x C

C+L

(3 v

) C+

L (4

v)

C+L

(4 v

) C+

L (4

v)

C+L

(4 v

) C

Mal

ta

C C+

L (2

v)

C+L

(3 v

) C+

L (4

v)

C+L

(4 v

) C

Norja

C

C+L

(3 v

) C+

L (4

v)

C+L

(4 v

) C+

L (4

v)

C+L

(4 v

) C

Port

ugal

i x

C C

C+L

(2 v

) C+

L (3

v)

C+L

(4 v

) C+

L (4

v)

C

Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa

37

Euro

pean

Com

mun

ity H

ouse

hold

Pan

el (E

CHP)

Th

e Eu

rope

an U

nion

Sta

tistic

s on

Inco

me

and

Livi

ng C

ondi

tions

(EU-

SILC

)

1994

19

95

1996

19

97

1998

19

99

2000

20

01

2004

20

05

2006

20

07

2008

20

09

2010

Puol

a C

C+L

(2 v

) C+

L (3

v)

C+L

(4 v

) C+

L (4

v)

C

Rans

ka

x C

C+L

(2 v

) C+

L (3

v)

C+L

(4 v

) C+

L (4

v)

C+L

(4 v

) C

Rom

ania

C

C+L

(2 v

) C+

L (3

v)

C

Ruot

si

x C

C+L

(2 v

) C+

L (3

v)

C+L

(4 v

) C+

L (4

v)

C+L

(4 v

) C

Saks

a x

C C+

L (2

v)

C+L

(3 v

) C

C C

Slov

akia

C

C+L

(2 v

) C+

L (3

v)

C +

L (4

v)

C +

L (4

v)

C

Slov

enia

C

C+L

(2 v

) C+

L (3

v)

C +

L (4

v)

C +

L (4

v)

C

Suom

i x

C C+

L (2

v)

C+L

(3 v

) C+

L (4

v)

C +

L (4

v)

C +

L (4

v)

C

Tans

ka

x C

C C+

L (2

v)

C+L

(3 v

) C

+ L

(4 v

) C

+ L

(4 v

) C

Tšek

ki

C C+

L (2

v)

C+L

(3 v

) C

+ L

(4 v

) C

+ L

(4 v

) C

Unka

ri C

C+L

(2 v

) C+

L (3

v)

C +

L (4

v)

C +

L (4

v)

C

Viro

C

C+L

(2 v

) C+

L (3

v)

C+L

(4 v

) C

+ L

(4 v

) C

+ L

(4 v

) C

Yhte

ensauml

12

13

14

15

15

15

15

15

15

26

26

26

29

29

28

C =

poik

kile

ikka

usai

neis

to L

= p

itkit t

aumlisa

inei

sto

1 v

2 v

3 v

tai 4

v =

pitk

ittaumli

sain

eist

on m

ahdo

llist

aman

seu

rann

an p

ituus

vuo

sina

x =

vuo

si j

ona

maa

liitt

yi a

inei

stoo

n

Eurooppalaiset elinolot

38

EU-SILCin pitkittaumlisaineisto on niin sanottu rotatoiva paneeli aineiston otos on jaettu rotaatior yhmiin joita seurataan yleensauml maksimissaan neljauml vuotta ja jokaisena vuotena yksi rotaatioryhmistauml putoaa seurannasta ja se korvataan uudella otoksella Rotaatioryhmien osalta poikkeuksia ovat Ranska (yhdeksaumln vuoden paneeli) Norja (kahdeksan vuoden) ja Luxemburg (rdquooikeardquo paneeli) ECHPn yhdeksi ongelmaksi muodostui aaltojen vaumllinen kato eli attritio Rotatoivan paneelin yksi hy vistauml puolista lienee se ettauml sillauml pystytaumlaumln paremmin vastaamaan kadosta aiheutuviin ongelmiin koska seuranta on rdquolukitturdquo samoishyhin kotitalouksiin vain maumlaumlraumlajaksi Aaltojen vaumllinen kato ei olekaan ollut yhtauml suurta EU-SILC-aineistossa kuin ECHP-aineistossa Esimerkiksi vuosien 2005 ja 2008 pitkittaumlistiedostojen perusteella maasta riippuen 75ndash98 prosenttia seushyrantaan kuuluvista oli edelleen seurannassa (Suomen aineistossa 90 prosenttia) Seurannan rajoittuminen vain neljaumlaumln vuoteen luonnollisesti aiheuttaa rajoituksia tutkimusasetelmaan Lisaumlksi seuranta-asetelman vuoksi tiettyjauml siirtymiauml ei ole mahdollista tutkia Esimerkiksi nuorten kotoa poismuuton ja avo- tai avioeroshyjen hyvinvointivaikutuksia ei pystytauml kunnolla tutkimaan siksi ettauml aineistossa olevasta kotitaloudesta poismuuttaja putoaa yleensauml myoumls seurannasta (Ks Iacovou ym 2012)

Toiseksi ECHPn laumlhtoumlkohtaisesta tavoitteesta tuottaa mahdollisimman vertailukelpoista mikrotason tietoa EUn jaumlsenmaiden elinoloista on jouduttu EU-SILC-aineistoa keraumlttaumlessauml joustamaan ECHP ja monet muut kansainshyvaumlliset vertailevat aineistot ovat niin sanottuja input-harmonisoituja aineistoja joissa jo keruuvaiheessa pyritaumlaumln kyselylomakkeen keruutapojen ja painotusten koordinoinnilla mahdollisimman tark kaan harmonisointiin Taumlstauml Eurostat joutui tosin joustamaan sillauml Saksa Iso-Britannia ja Luxemburg keskeyttivaumlt ECHP-aineiston keruun vuonna 1996 ja korvasivat ECHPn omilla kansallishysilla aineistoilla jotka harmonisoitiin jaumllkikaumlteen Lisaumlksi Ruotsin osa-aineisto perustui jo alun perin kansalliselle poikkileikkausaineistolle EU-SILC on alusta laumlhtien ollut niin sanottu output-harmonisoitu aineisto Jaumlsenmaille on annettu lista avainmuuttujista jotka on oltava aineistossa mutta tietojenkeruutavoissa on kuitenkin annettu aiempaa suurempia vapauksia Naumlmauml suuremmat vapaudet heijastuvat kuitenkin aineistojen heterogeenisuutena niin otantamenetelmissauml rekisteri- ja haastattelutietojen kaumlytoumlssauml kuin ylipaumlaumlnsauml siinauml mitauml yksittaumlisiauml tieshytoja kussakin maassa on keraumltty ja mitauml ei ole keraumltty (ks esim Verma ym 2010) Esimerkiksi tulotietojen osalta tietyt maat raportoivat nettotuloja toiset maat bruttotuloja Myoumls kotitalouden tulojen viitejakso vaihtelee jossain maumlaumlrin eri maiden vaumllillauml (ks Jaumlntti 2007)

Kolmanneksi ECHP- ja EU-SILC-aineistojen tuottamien tietojen keskinaumlishynen vertailukelpoisuus on melko heikkoa (Euroopan komissio 2005) Molempien aineistojen tavoitteena on ollut tarjota tietoa materiaalisista elinoloista tulotietoja laaja-alaisemmin Materiaalisen puutteen mittarit ovat kuitenkin seuranneet

Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa

39

poliittisia linjauksia jolloin ECHPn ja EU-SILCin avulla ei voida tarkastella esimerkiksi materiaalisessa deprivaatiossa tapahtuneita muutoksia samoilla muuttujilla yli ajan Vahvoja tulkintoja ei voi myoumlskaumlaumln tehdauml esimerkiksi vuoshysien 1994 ja 2010 tulotietoihin perustuvien analy ysien vaumllillauml sillauml tulotietojen keruussa ja tulokaumlsitteistoumlssauml on tapahtunut muutoksia muun muassa niin sanotun Canberra-ryhmaumln tyoumln myoumltauml (Expert Group on Household Income Statistics 2001 ks myoumls van der Laan 2007) Analy ysien perusteella voi tehdauml ajanjaksojen sisaumlisiauml tarkasteluja ja tehdauml niistauml yleisempiauml johtopaumlaumltoumlksiauml joita puolestaan voi suhteuttaa yli ajan toisiinsa

Rajoituksistaan huolimatta eurooppalaisten elinoloaineistojen etuna on se ettauml ne sisaumlltaumlvaumlt kotitalouden tulotietojen lisaumlksi tietoa myoumls materiaalisen elintason muista osa-alueista sekauml laajemmin yksiloumliden hy vinvoinnista kuten sosiaalisista suhteista ja terveydentilasta Toiseksi pitkittaumlisominaisuuksiensa vuoksi aineistot mahdollistavat muita kansainvaumllisesti vertailevia aineistoja paremmin taumlmaumln kirjan naumlkoumlkulmasta keskeisten siirtymien ja niiden hy vinshyvointivaikutusten analysoinnin Naumlin ollen politiikkapaumlaumltelmien ja poliittisten suositusten muodostaminen mahdollistuu luotettavammalla tavalla kuin yhden tai useamman poikkileikkaushetken tarkastelun perusteella Erot aineistojen paneeliominaisuuksissa ja muuttujien sisaumllloumlissauml vaikuttavat kuitenkin siihen ettauml tiety t siirtymiauml koskevat analy ysit tehdaumlaumln kirjassa ECHPlla eikauml sitauml uushydemmalla EU-SILCillauml Osa artikkeleista perustuu vain poikkileikkaushetken tarkasteluun joko siksi ettauml artikkelille asetetut tutkimustehtaumlvaumlt eivaumlt edellytauml paneeliasetelmaa tai siksi ettauml aihetta ei pystytauml eurooppalaisilla elinoloaineisshytoilla luotettavasti tarkastelemaan paneeliasetelmalla Kussakin artikkelissa kerrotaan tarkemmin mitauml valintoja ja rajoituksia aineistoihin sisaumllty y ja millauml tavoin aineistot palvelevat kunkin artikkelin tutkimusasetelmaa Kirjan artikkelit tarjoavat siten myoumls esimerkkejauml siitauml minkaumllaisiin tutkimuskysymyksiin aineisshytojen avulla voidaan vastata ja toisaalta siitauml minkaumllaisia rajoituksia aineistot tutkimukselle asettavat

Laumlhteet Ahlqvist K Okkonen K-M EU tilastot ja koumlyhyyspolitiikka Hyvinvointikatsaus 2011 3 72ndash77

Airio I Change of norm In-work poverty in a comparative perspective Helsinki Kela Studies in social security and health 92 2008

Allardt E Att ha att aumllska att vara Om vaumllfaumlrden i Norden Lund Argos 1975

Allardt E Hyvinvoinnin ulottuvuuksia Porvoo WSOY 1976

Eurooppalaiset elinolot

40

Atkinson AB Marlier E Income and living conditions in Europe Luxembourg Eurostat 2010

Atkinson AB Rainwater L Smeeding TM Income distribution in OECD countries Evidence from the Luxembourg income study Paris OECD Social policy studies 18 1995

Atkinson T Cantillon B Marlier E Nolan B Social indicators The EU and social inclusion Oxford Oxford University Press 2002

Blomgren J Hiilamo H Kangas O Niemelauml M Finland Growing inequality with contested consequences Julkaisussa Nolan B Salverda W Checchi D ym toim Changing inequalities amp societal impacts in rich countries Thirty countriesrsquo experiences Oxford Oxford University Press 2014 222ndash247

Boarini R Mira drsquoErcole M Measures of material deprivation in OECD countries Paris OECD OECD social employment and migration working papers 37 2006

Bonoli G Classifying welfare states A two-dimension approach Journal of European Social Policy 1997 26 (3) 351ndash372

Bonoli G The politics of the new social policies Providing coverage against the new social risks in mature welfare states Policy amp Politics 2005 33 (3) 431ndash449

Caminada K Wang C Disentangling income inequality and the redistributive effect of social transfers and taxes in 36 LIS countries Luxembourg Luxembourg Income Study Working Papers 567 2011

Cerami A Vanhuysse P toim Post-communist welfare pathways Theorizing social policy transformations in Central and Eastern Europe Hampshire Palgrave Macmillan 2009

Deaton A Household surveys consumption and the measurement of poverty Economic Systems Research 2003 15 (2) 135ndash159

De Graaf-Zijl M Nolan B Household joblessness and its impact on poverty and deprivation in Europe Journal of European Social Policy 2011 21 (5) 413ndash431

Doyal L Gough I A theory of human need Basingstoke Macmillan 1991

Easterlin RA Does economic growth improve the human lot Some empirical evidence Julkaisussa David PA Reder MW toim Nations and households in economic growth Essays in honor of Moses Abramovitz New York NY Academic Press 1974 89ndash125

Erikson R Hansen EJ Ringen S Uusitalo H toim The Scandinavian model Welfare states and welfare research Armonk NY Sharpe 1987

Erikson R Aringberg R Vaumllfaumlrd i foumlraumlndring Levnadsvillkor i Sverige 1968ndash1981 Stockholm Prisma 1984

Ervasti H Fridbeg T Hjerm M Ringdal K toim Nordic social attitudes in a European perspective Cheltenham Elgar 2008

Ervasti H Goul Andersen J Fridberg T Ringdal K toim The future of the welfare state Social policy attitudes and social capital in Europe Cheltenham Elgar 2012

Euroopan komissio The continuity of indicators during the transition between ECHP and EU-SILC Luxembourg Publications office of the European Union Working Papers and Studies 2005

Euroopan komissio Employment and social developments in Europe 2011 Luxembourg Publications office of the European Union 2011

Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa

Eurostat Europe 2020 indicators Headline indicators Poverty and social exclusion Luxembourg Eurostat 2013a Saatavissa lthttpeppeurostateceuropaeuportalpage portaleurope_2020_indicatorsheadline_indicatorsgt Viitattu 2822013

Eurostat Harmonized Indices of Consumer Prices (HICP) Luxembourg Eurostat 2013b Saatavissa lthttpeppeurostateceuropaeuportalpageportalhicpintroductiongt Viitattu 342013

Expert Group on Household Income Statistics Final report and recommendations Ottawa 41 2001 Saatavissa lthttpwwwlisdatacenterorgwp-contentuploadscanberra_reportpdfgt

Viitattu 1832013

Fritzell J Ritakallio V-M Societal shifts and changed patterns of poverty International Journal of Social Welfare 2010 19 (S1) S25ndashS41

Gelissen J Worlds of welfare worlds of consent Public opinion on the welfare state Leiden Brill 2002

Gornick JC Jaumlntti M toim Income inequality Economic disparities and the middle class in affluent countries Stanford Stanford University Press 2013

Guio A-C What can be learned from deprivation indicators in Europe Luxembourg Eurostat Eurostat Methodologies and Working Papers 2009

Halleroumld B The truly poor Direct and indirect consensual measurement of poverty in Sweden Journal of European Social Policy 1995 5 (2) 111ndash129

Heikkilauml M Koumlyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Tutkimus koumlyhyydestauml ja hyvinvoinnin puutteiden kasautumisesta Suomessa Helsinki Sosiaalihallitus Julkaisuja 8 1990

Heikkilauml M Kautto M toim Suomalaisten hyvinvointi 2002 Helsinki Stakes 2002

Honkanen P Tervola J Vuoden 2012 perusturvamuutoksien vaikutukset Helsinki Kela Nettityoumlpapereita 35 2012

Haumlrkoumlnen J Jobless couples in Europe Comparative studies with longitudinal data Florence European University Institute 2007

Iacovou M Kaminska O Levy H Using EU-SILC data for cross-national analysis Strengths problems and recommendations Essex Institute for Social and Economic Research Working Papers 3 2012

Indicators Sub-Group Proposal for a portfolio of overarching indicators and for the streamlined social inclusion pensions and health portfolios Brussels Social Protection Committee 2006

Johansson S Om levnadsnivaringundersoumlkningen Stockholm Allmaumlnna foumlrlaget 1970

Juhaacutesz G Exporting or pulling down The European Social Model and Eastern enlargement of the EU European Journal of Social Quality 2006 6 (1) 82ndash107

Jaumlntti M Essays on income distribution and poverty Turku Aringbo Akademi 1993

Jaumlntti M The EU-SILC in comparative income distribution research Design and definitions in international perspective Julkaisussa Comparative EU statistics on income and living conditions Issues and challenges Luxembourg Eurostat Eurostat methodologies and working papers 2007 311ndash334

Eurooppalaiset elinolot

42

Kangas O Palme J Does social policy matter Poverty cycles in OECD countries International Journal of Health Services 2000 30 (2) 335ndash352

Kangas O Ritakallio V-M toim Kuka on koumlyhauml Koumlyhyys 1990-luvun puolivaumllin Suomessa Helsinki Stakes Tutkimuksia 65 1996

Kautto M Suomalaisten hyvinvointi uuden kyselytutkimuksen valossa Julkaisussa Kautto M toim Suomalaisten hyvinvointi 2006 Helsinki Stakes 2006a 19ndash34

Kautto M toim Suomalaisten hyvinvointi 2006 Helsinki Stakes 2006b

Koskiaho B Elintason osatekijoumliden kasautumisesta ja elintasoon vaikuttavista tekijoumlistauml Tampere Tampereen yliopisto Acta Universitatis Tamperensis A 30 1969

Kuivalainen S Niemelauml M From universalism to selectivism The ideational turn of the antishypoverty policies in Finland Journal of European Social Policy 2010 20 (3) 263ndash276

Layard R Happiness Lessons from a new science New York NY Penguin 2005

Marlier E Cantillon B Nolan B Van den Bosch K Van Rie T Developing and learning from EU measures of social inclusion in the European Union Julkaisussa Besharov DJ Couch KA toim Counting the poor New thinking about European poverty measures and lessons from the United States Europe Oxford Oxford University Press 2012 299ndash342

Mayer KU New directions in life course research Annual Review of Sociology 2009 35 413ndash433

Mitchell D Income transfers in ten welfare states Aldershot Avebury 1991

Moisio P Poverty dynamics according to direct indirect and subjective measures Modelling Markovian processes in a discrete time and space with error Helsinki Stakes Research report 145 2004

Moisio P Karvonen S Simpura J Heikkilauml M toim Suomalaisten hyvinvointi 2008 Helsinki Stakes 2008

Morel N Palier B Palme J What future for social investments Stockholm Institute for Future Studies Research Report 1 2009

Niemelauml M Raijas A Kohtuullinen kulutus ja perusturvan riittaumlvyys Naumlkoumlkulmia kohtuullisen kulutuksen maumlaumlrittelyyn ja mittaamiseen Helsinki Kela Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 80 2012

Nolan B Whelan CT Using non-monetary deprivation indicators to analyse poverty and social exclusion in rich countries Lessons from Europe Journal of Policy Analysis and Management 2010 29 (2) 305ndash323

Nolan B Whelan CT Poverty and deprivation in Europe Oxford Oxford University Press 2011

Nussbaum MC Sen A toim The quality of life Oxford Clarendon Press 1993

OECD Growing unequal Income distribution and poverty in OECD countries Paris OECD 2008

Offer A toim Pursuit of the quality of life Oxford Clarendon Press 1996

Paananen S Pienituloiset kotitaloudet 1985 Helsinki Sosiaalihallitus Julkaisuja 10 1988

Kainu ja Niemelauml Taloudelliset elinolot ja elaumlmaumlnvaiheet Euroopassa

43

Rantala J Suoniemi I Elaumlkelaumlisten toimeentulo tulonjaon kokonaisuudessa Helsinki Elaumlketurvakeskus Elaumlketurvakeskuksen tutkimuksia 2 2007

Raunio K Hyvinvointi ja taloudelliset muutokset Tutkimus suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin sisaumllloumlstauml ja taloudellisten muutosten hyvinvointivaikutuksista vuosina 1950ndash1977 Turku Sosiaalipoliittisen yhdistyksen tutkimuksia 41 1983

Riihelauml M Essays on income inequality poverty and the evolution of the top income shares Helsinki Government Institute for Economic Research VATT Publications 52 2009

Ringen S Direct and indirect measures of poverty Journal of Social Policy 1988 17 (3) 351ndash365

Ritakallio V-M Koumlyhyys Suomessa 1981ndash1990 Tutkimus tulonsiirtojen vaikutuksista Helsinki Stakes Tutkimuksia 39 1994

Roos JP Welfare theory and social policy A study in policy science Helsinki Societas Scientarium Fennica Commentationes Scientarium Socialium 4 1973

Rowntree BS Poverty A study of town life London Nelson 1901

Salavuo K Taloudellisen tason asteikko elintason mittana Tutkimus taloudellisen tason asteikon soveltuvuudesta palkansaajien ja pienviljelijoumliden elintason mittaamiseen ja vertailuun Helsinki WSOY Sosiaalipoliittisen yhdistyksen tutkimuksia 17 1969

Sauli H Simpura J Pohjoismaisista elinolotutkimuksista EU-eurooppalaisiin tulonjakotutkimuksiin Elinolotutkimuksen tuottajien naumlkoumlkulma Hyvinvointikatsaus 2002 4 57ndash62

Sen A Resources values and development Oxford Blackwell 1984

Sen A Commodities and capabilities Amsterdam North-Holland 1985

Simpura J Uusitalo H Hyvinvointi ja sosiaalinen kehitys Julkaisussa Saari J toim Hyvinvointi Helsinki Gaudeamus 2011 106ndash139

Social Protection Committee Report on indicators in the field of poverty and social exclusion Brussels Social Protection Committee 2001

Sosiaali- ja terveysministeriouml Eurooppa 2020 strategia Koumlyhyyden syrjaumlytymisen ja pienituloisuuden vaumlhentaumlmisen toimintaohjelman valmistelu Suomessa Asettamispaumlaumltoumls 1822011

Sullstroumlm R Alimman tuloviidenneksen toimeentulo Suomessa vuonna 1981 Kansantaloudellinen aikakauskirja 1987 83 (1) 29ndash45

Taylor-Gooby P New risks and social change Julkaisussa Taylor-Gooby P toim New risks new welfare The transformation of the European welfare state Oxford Oxford University Press 1ndash28

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Perusturvan riittaumlvyyden arviointiraportti Helsinki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Avauksia 4 2011

Townsend P Poverty in the United Kingdom A survey of household resources and standards of living London Penguin Books 1979

Tuominen E toim Naumlkoumlkulmia elaumlkelaumlisten hyvinvointiin Toimeentulosta kulutukseen ja ajankaumlyttoumloumln Helsinki Elaumlketurvakeskus Elaumlketurvakeskuksen raportteja 4 2008

Eurooppalaiset elinolot

Uusitalo H Income and welfare A study of income as a component of welfare in the Scandinavian countries in the 1970s Helsinki University of Helsinki Research group for comparative sociology Research reports 8 1975

Uusitalo H Muuttuva tulonjako Hyvinvointivaltion ja yhteiskunnan rakennemuutosten vaikutukset tulonjakoon 1966ndash1985 Helsinki Tilastokeskus Tutkimuksia 148 1988

Vaalavuo M Towards an improved measure of income inequality The impact of public services on income distribution An international comparison Florence European University

44 Institute 2011

Vaarama M Moisio P Karvonen S Suomalaisten hyvinvointi 2010 Helsinki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Teema 11 2010

Van der Laan P The income concept in EU-SILC Relevance feasibility challenges Julkaisussa Comparative EU statistics on income and living conditions issues and challenges Luxembourg Eurostat Methodologies and working papers 2007 45ndash56

Veenhoven R Conditions of happiness Dordrecht D Reidel 1984

Verma V Betti G Gagliardi F An assessment of survey errors in EU-SILC Luxembourg Eurostat Methodologies and Working Papers 2010

Ward T Lelkes O Sutherland H Toacuteth IG toim European inequalities Social inclusion and income distribution in the European Union Budapest TAacuteRKI 2009

Whiteford P Kennedy S Incomes and living standards of older people A comparative analysis LondonHMSO Department of Social Security Research Report 34 1995

Eurooppalaiset elinolot

Maria Vaalavuo 46 Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml1

Tanskalainen politiikan tutkija Carsten Jensen (2011) on vaumlittaumlnyt ettauml elaumlmaumlnshykaaririskit joihin julkisilla palveluilla hy vinvointivaltioissa usein vastataan eroavat sosioekonomiseen asemaan liitty vistauml luokkariskeistauml siinauml etteivaumlt ne liity henkiloumln tyoumlmarkkina-asemaan Elaumlmaumlnkaaririskit liitty vaumlt nuoruuteen (lastenhoidon ja koulutuksen tarve) aikuisuuteen (aumlitiys tai vanhemmuus) ja vanhuuteen (terveydenhuollon ja vanhustenhoidon tarve) Jensen paumlaumlttelee ettauml elaumlmaumlnkaaririskejauml kuvaa kaksi ominaispiirrettauml 1) kaikki yhteiskunnan jaumlsenet kohtaavat niitauml yhtaumllaumlisesti ndash tai ainakin tasapuolisemmin kuin luokkariskejauml ja 2) elaumlmaumlnkaaririskien sattuminen omalle kohdalle on todennaumlkoumlisempaumlauml kuin monien luokkariskien kuten tyoumlttoumlmy yden Mielestaumlni ei ole kuitenkaan itsestaumlaumln selvaumlauml ettauml naumlmauml kaksi olettamusta pitaumlvaumlt taumlysin paikkansa sillauml elaumlmaumlnkaareen liitty vauml luonnollinen tapahtuma kuten vanhuus ei kaikilla muodostu riskiksi ensinkaumlaumln Ilman sy vaumlllisempaumlauml analy ysiauml ei voida ehdottomasti vaumlittaumlauml ettei palveluilla olisi tulonjaollisia vaikutuksia sillauml naumlitauml tapahtumia varten rakenshynettuja turvaverkkoja saatetaan kaumlyttaumlauml hy vinkin eri lailla sosioekonomisesta taustasta riippuen Siinauml Jensen on oikeassa ettauml palvelut ovat usein the forgotten half ndash hy vinvointivaltion unohdettu puolikas Naumlihin teemoihin paneudun taumlssauml artikkelissa

Tarkoitukseni on tutkia lasten paumlivaumlhoidon ja vanhuspalveluiden tulonjaollishysia seurauksia Euroopan unionin jaumlsenvaltioissa eli tavoitteena on tarkastella mishyten niihin kohdistetut menot jakaantuvat yhteiskunnassa Toisin kuin terveydenshyhuoltoa tai koulutusta sosiaalipalveluja on harvoin tutkittu taumlssauml artikkelissa kaumlyttaumlmaumlstaumlni naumlkoumlkulmasta kaumlsin Siksi olen rajannut tutkimuksen empiirisen fokuksen naumlihin palveluihin Taumlmaumln naumlkoumlkulman implisiittisenauml paumlaumlmaumlaumlraumlnauml on luoda konteksti kotitalouksien elintason ja kaumlytettaumlvissauml olevien tulojen riittaumlvyyshyden tutkimiselle Maan sisaumlllauml vanhusten elintason vertaaminen lapsiperheiden elintasoon ei ole mahdollista ellemme ota huomioon heidaumln hyoumldyntaumlmiaumlaumln palveluita samoin kansainvaumllisessauml tutkimuksessa italialaisen ja suomalaisen elaumlkelaumlisen tulojen vertailu on kovin yksiulotteista ilman muiden resurssien (omistusasunto ilmainen terveydenhuolto kattavat vanhuspalvelut ym) huoshy

1 Artikkeli pohjautuu kirjoittajan vaumlitoumlskirjaan (ks Vaalavuo 2011)

Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml

47

mioon ottamista Elaumlkkeiden sosiaalietuuksien ja palkkojen riittaumlv y ys tietyn elintason saavuttamiseksi riippuu yhteiskunnan tuottamasta kehyksestauml kuten siitauml mitauml palveluja yhteiskunta kansalaisilleen jaumlrjestaumlauml Elintasoa tutkittaessa on taumlrkeaumlauml ottaa huomioon kotitalouksien julkinen kulutus joka lisaumlauml merkitshytaumlvaumlsti niiden hy vinvointia On nimittaumlin arvioitu ettauml palveluista saatu hyoumlty merkitsee noin 20 prosentin lisaumlystauml kotitalouden kulutusmenoihin Suomessa Pienituloisimmissa kotitalouksissa taumlmauml voi olla jopa puolet kotitalouden tuloista (ks Lindqvist 2008)

Artikkelin tavoite on siirtyauml eteenpaumlin perinteisistauml tulonjakotutkimuksista lisaumlaumlmaumlllauml julkisten lastenhoito- ja vanhuspalveluiden rahallinen arvo kotishytalouksien kaumlytettaumlvissauml oleviin tuloihin Hy vinvointivaltiot voivat valita suoran rahallisen (esim kotihoidon tuki) ja ei-rahallisen (esim hoidon jaumlrjestaumlminen kunnallisessa paumlivaumlkodissa) tuen vaumllillauml tavoitellessaan samojakin paumlaumlmaumlaumlriauml Naumlin ollen on taumlrkeaumlauml tutkia naumliden molempien vaikutusta tulonjakoon samanshyaikaisesti Taumlssauml artikkelissa keskityn ei-rahallisten etuuksien eli julkisten palshyveluiden vaikutukseen tulojen uudelleenjaossa ja tutkin ketkauml naumlistauml palveluista eniten hyoumlty vaumlt Vaumllitoumln kohderyhmauml ovat elinkaaren alku- ja loppupaumlaumlssauml olevat henkiloumlt vaik kakin palvelut hyoumldy ttaumlvaumlt vaumllillisesti yhteiskunnan aktiivisia jaumlseniauml vapauttamalla heidaumlt hoitovelvoitteista

Artikkeli rakentuu seuraavasti Aluksi erittelen tarkemmin sy yt ja motishyvaation julkisten palveluiden huomioon ottamiselle tulonjakotutkimuksissa Lisaumlksi esittelen olemassa olevia tutkimustuloksia julkisten palveluiden ja tulonshyjaon yhteyksistauml Taumlmaumln jaumllkeen kuvaan tutkimuksen hypoteesit aineistot ja tutkimukseen liitty vaumlt metodologiset kysymykset Empiiristen tulosten esittelyn jaumllkeen tuon lopuksi esille tutkimukselliset ja poliittiset paumlaumltelmaumlt

Julkisten palveluiden huomioon ottamisen perustelut ja tutkimuksen rajaus

Julkisten palveluiden on jo kauan naumlhty esittaumlvaumln taumlrkeaumlauml roolia tulonjaossa progressiivisesti keraumltyillauml verovaroilla rahoitetaan palveluita terveydenhuollosta aina linja-autoliikenteeseen Esimerkiksi Richard Tawney (1964) uskoi taumlmaumln huomattavasti vaumlhentaumlvaumln taloudellista ja sosiaalista eriarvoisuutta ja eriarvoishysuuden epaumltoivottavia tai haitallisia seurauksia (ks myoumls Le Grand 1982 3) Viime aikoina julkiset palvelut ovat yhauml kasvavassa maumlaumlrin loumlytaumlneet tiensauml tulonjakoshytutkimuksen piiriin ndash ja syystaumlkin (Marical ym 2006 Vaalavuo 2011 Verbist ym 2012 Suomessa Lindqvist 2008) Erityisesti kansainvaumllisessauml vertailevassa tutkimuksessa kuva taloudellisista resursseista on puutteellinen sillauml maat eroavat

Eurooppalaiset elinolot

48

suuressa maumlaumlrin toisistaan siinauml miten kansalaisten hy vinvointia tuetaan Taumlmaumln suhteen valtiot tasapainottelevat rahallisten etuuksien ja julkisesti tuotettujen palveluiden vaumllillauml Kun tutkimukset ovat keskittyneet naumlistauml vain ensimmaumliseen on hyvinvointivaltion (vaihtelevasti) merkittaumlvauml rooli palveluiden tuottajana tai rahoittajana jaumlaumlnyt useimmiten huomioimatta Julkisten palveluiden taumlrkeys eri maissa ja erilaisille kotitaloustyypeille tai tuloryhmille vaihtelee mikauml omalta osaltaan lisaumlauml taumlmaumln tutkimuksen mielenkiintoa ja poliittista relevanssia

Sosiaalipalveluihin2 osoitetut julkiset varat ovat lisaumlaumlntyneet huomattavasti viime vuosien aikana samalla kun palveluiden merkitys ihmisten elaumlmaumlssauml on kasvanut Ylipaumlaumltaumlaumln tilastot osoittavat ettauml palveluiden maumlaumlrauml on sosiaalibudshyjetissa kasvanut rahallisia etuuksia nopeammin useissa OECD-maissa (Harding y m 2004) Vertaillessamme julkisten menojen kasvua suhteessa bruttokanshysantuotteeseen vuosien 1980 ja 2005 vaumllillauml voimme todeta ettauml lastenhoito- ja vanhuspalvelumenot ovat kasvaneet suhteellisesti eniten (16 EU-maan keskiarvo) Vaikka kuviossa 1 kehitys naumly ttaumlauml vaumlhemmaumln dramaattiselta julkisten lastenhoishytopalveluiden menot ovat kasvaneet jopa 104 prosenttia (Suomessa 47 prosentshytia) ja vanhuspalveluiden menot 48 prosenttia (Suomessa laumlhes 100 prosenttia) Vastaavasti esimerkiksi terveydenhuoltomenojen kasvu on ollut 34 prosenttia ja rahallisten perhe-etuuksien kasvu vain 6 prosenttia (Vaalavuo 2013) Maiden vaumllillauml esiinty y suuria eroja niin laumlhtoumltasossa kuin kasvussakin mutta ei liene epaumlselvaumlauml ettauml kasvutrendi palveluiden osalta jatkuu Muutokset vaumlestoumln ikaumlrashykenteessa ja naisten lisaumlaumlntynyt osallistuminen kodin ulkopuolisille tyoumlmarkkishynoille kasvattavat tarvetta julkisen palvelurakenteen laajentamiselle

Taumlmaumln artikkelin viitekehyksenauml on siis ajatus ettauml keskittyminen ainoasshytaan kaumly tettaumlvissauml oleviin tuloihin antaa rajoittuneen jopa vaumlaumlristyneen kuvan kotitalouksien taloudellisesta tilanteesta kun julkisin varoin tuotettuja palveluita ei oteta lainkaan huomioon Pyrin tuomaan esille miten julkiset palvelut voitaishysiin vastedes integroida paremmin hy vinvointitutkimukseen vaikka empiirinen kokeilu jaumlaumlkin taumlssauml tutkimuksessa rajallisemmaksi Toki lastenhoito- ja vanhusshypalvelut muodostavat toistaiseksi vain marginaalisen osan maiden sosiaalimeshynoista ja terveydenhuolto ja koulutus jotka onkin otettu useammin tarkastelun kohteeksi tulonjakotutkimuksissa ovat merkittaumlvaumlsti suuremmat menokategoriat Taumlstauml huolimatta kiinnostuksen suuntaaminen sosiaalipalveluihin on taumlrkeaumlauml maiden vaumllillauml vallitsevien huomattavien erojen vuoksi Taumlmauml voi osaltaan olla yhteydessauml perinteiseen kaumlsitykseemme eri hy vinvointivaltioregiimeistauml Tutkimukseen on taumlmaumln takia valikoitu maat jotka edustavat monipuolisesti eri regiimejauml (ja niiden mahdollista sisaumlistauml vaihtelua) ja Euroopan kolk kia

2 Taumlssauml artikkelissa taumlmaumln termin kaumly ttouml on rajattu lastenhoito- ja vanhuspalveluihin

Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml

Kuvio 1 Julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta eri palvelumuotojen mukaan vuosina

1980ndash2005 16 EU-maan keskiarvo

49

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9

10

1980

1990

2000

2005

Terveydenhuolto Vanhuus Vanhuus Rahalliset Lasten rahaetuudet luontoisetuudet perhe-etuudet paumlivaumlhoito

Laumlhde Eurostat Social Protection

sosiaalidemokraattista mallia edustavat Suomen lisaumlksi muut Pohjoismaat angloshysaksisen mallin ty yppimaana on Iso-Britannia bismarckilaista hy vinvointimallia edustavat Saksa Alankomaat ja Ranska Italia ja Espanja kuuluvat taumlmaumln mallin etelaumliseen versioon ja heterogeeninen valikoima Itauml-Euroopan maita ndash Unkari Slovenia ja Viro ndash edustavat jaumllkikommunistista klusteria

Julkisten palveluiden osalta tutkimus rajataan lasten- ja vanhustenhoitoshypalveluihin Ne ovat eri maiden sosiaalibudjeteissa ainakin toistaiseksi pienimuoshytoisia Lindqvistin (2008) tutkimuksen mukaan sosiaalipalveluiden osuus kaikshykien hy vinvointipalveluiden arvosta kotitalouksille Suomessa oli 116 prosenttia Kategorian pienehkoumlstauml koosta huolimatta kansainvaumllisissauml tutkimuksissa niiden huomioiminen on taumlrkeaumlauml jos haluamme vertailla taloudellista hy vinvointia Yhdessauml maassa saatetaan tarvita esimerkiksi suurempia elaumlkkeitauml vanhuspalshyveluiden ollessa olemattomat kun toisaalla sosiaalipalvelut vaumlhentaumlvaumlt painetta nostaa rahaetuuksien suuruutta

Alle kouluikaumlisille lapsille suunnatut palvelut vaikuttavat erityisesti naisten tuloihin mahdollistamalla heidaumln tyoumlssaumlkaumlyntinsauml palkattoman kotityoumln sijaan Taumlmauml tulonjakovaikutus ei kuitenkaan kuulu taumlmaumln artikkelin tutkimuskohshyteisiin vaikka onkin varmasti merkittaumlvaumlmpi kuin julkisen palvelun rahallinen arvo lapsiperheille Taumltauml jaumllkimmaumlistauml on tutkittu aumlaumlrimmaumlisen harvoin etenkin siksi ettauml monissa maissa julkiset lastenhoitopalvelut ovat vielauml kovin marginaashylisia (ks erityisesti Foumlrster ja Verbist 2012) Joris Ghysels ym (2010) vertailivat perhepolitiikan tulonjakovaikutuksia Belgiassa Suomessa ja Saksassa Heidaumln tuloksensa osoittivat ettauml kotihoidon tuki kohdistui useimmiten alempiin

Eurooppalaiset elinolot

50

tuloluokkiin tutkituissa maissa kun taas lastenhoitopalveluilla oli juuri paumlinshyvastainen vaikutus Saksaa lukuun ottamatta Taumlllaiset tutkimustulokset ovat taumlrkeitauml politiikan suunnittelun kannalta jos haluamme kehittaumlauml lapsiperheiden elintasoa ja tyoumln ja perheen yhteensovittamista unohtamatta sosioekonomisen luokan vaikutusta naumlihin

Vanhustenhoitopalvelut ovat useassa suhteessa verrannollisia lastenhoitoshypalveluihin vaikka vaikuttavatkin ihmisen elaumlmaumlaumln elinkaaren toisessa aumlaumlripaumlaumlsshysauml Ensinnaumlkin niiden tulonjakovaikutuksista on aumlaumlrimmaumlisen vaumlhaumln tutkimusta Toiseksi myoumls ne ovat nousseet esille uudessa sosiaalisia riskejauml kaumlsittelevaumlssauml kirjallisuudessa yhtenauml mahdollisuutena poistaa esteitauml naisten tyoumlllisy ydelle ja sukupuolien tasa-arvoon liitty vaumlnauml tekijaumlnauml Kolmanneksi vanhustenhoitoshypalvelut ovat demografisten syiden vuoksi muodostumassa taumlrkeaumlksi poliittiseksi taloudelliseksi ja sosiaaliseksi kysymykseksi kaikkialla Euroopassa Neljaumlnneksi naumlihin palveluihin osoitetut julkiset varat vaihtelevat huomattavasti eri maissa mikauml tekee niistauml kiinnostavan kohteen vertailevassa tulonjakotutkimuksessa

Aikaisempi tutkimus julkisten palveluiden vaikutus tulonjakoon

Tulonjakotutkimuksen piirissauml on kaumlyty sen koko historian ajan tiukkaa kaumldenshyvaumlaumlntoumlauml siitauml miten tulonjakoa tai eriarvoisuutta tulisi mitata ja mitauml tulokaumlsitettauml pitaumlisi kaumlyttaumlauml Aina 1990-luvulle saakka alan tutkimukset perustuivat laumlhinnauml kaumlytettaumlvissauml olevien tulojen kaumlsitteeseen eli tulonjakoa tarkasteltiin verojen (ei kuitenkaan epaumlsuorien verojen esimerkiksi arvonlisaumlveron) ja tulonsiirtojen jaumllkeen Sittemmin julkisten palveluiden rooli eriarvoisuuden sekauml tulonjaon laajuuden ja ominaispiirteiden tunnistamisessa on saanut yhauml enemmaumln huoshymiota (Smeeding ym 1993 Garfinkel ym 2006 Verbist ym 2012) Useat kaumlyshytaumlnnoumln seikat sen sijaan ovat estaumlneet palveluiden integroimisen taloudellisen hy vinvoinnin kaumlsitteeseen Askel kaumlytettaumlvissauml olevista tuloista kattavampaan tulokaumlsitteeseen tuo mukanaan komean kavalkadin metodologisia olettamuksia ja lisaumlauml teoreettisia pohdintoja julkisten palveluiden ja taloudellisen hy vinvoinshynin suhteesta Keskustelu aiheesta on kuitenkin jo vakiinnuttanut paikkansa tutkijoiden parissa3

Monet aiemmat tutkimukset ovat eronneet toisistaan siinauml miten ja mitkauml julkiset palvelut on otettu huomioon Ennen kaikkea taumlrkeitauml ovat tutkimukshyselliset va linnat pa lveluiden ra ha l lisen vastineen sekauml edunsaajien joukon maumlaumlrittaumlmisessauml Sanon tarkoituksella rsquovalinnatrsquo sillauml useita eri vaihtoehtoja on

3 OECDn tutkimusten jaumllkeen myoumls Eurostat ja Euroopan komissio ovat vihdoin paumlaumlttaumlneet kaumlsitellauml aihetta jaumlrjestelmaumlllisemmin

Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml

51

tarjolla eikauml mitaumlaumln ole voitu osoittaa oikeaksi (ja harvoin edes paremmaksi sillauml useimmiten tutkimusta tehdaumlaumln kaumlytaumlnnoumln sanelemilla ehdoilla eli ennen kaikshykea tietojen saatavuuteen perustuen) Yleensauml imputointi eli palvelun arvioidun rahallisen vastineen kohdentaminen (tulonjakotilaston) henkiloumlille ei perustu todelliseen palveluiden kaumlyttoumloumln vaan valitun edunsaajajoukon henkiloumlkohtaishysiin ominaisuuksiin kuten ikaumlaumln ja sukupuoleen Kyseessauml on siis potentiaalinen edusta nauttiminen Tarkemmat asiaa koskevat tiedot kysely tutkimuksissa ovat vaumllillauml antaneet mahdollisuuden tosiasialliseen palveluiden kaumlyttoumloumln perustuvaan imputointiin4

Aiemmissa tutkimuksissa koulutuksen tulonjakovaikutuksista on todettu ettauml ensimmaumlisen ja osin toisen asteen koulutus kaventaa tuloeroja (Tsakloglou ja Antoninis 1999 Sef ton 2002 Lakin 2004 Marical ym 2006 Callan ym 2007) ja koulutuksen ansiosta lapsiperheet ovat yleensauml rdquonettovoittajiardquo julkisten palveluiden saralla (Steckmest 1996 Harding ym 2004) Taumlssauml suhteessa erot Euroopan maiden vaumllillauml ovat pieniauml sillauml laumlhes kaikissa maissa osallistumisaste pakollisessa koulutuksessa on laumlhes 100 prosenttia ja vaihtoehtoja julkiselle koulushysysteemille on vain rajallisesti Korkeakoulutusta koskevat tulokset ovat hy vin toisenlaiset ja useimmiten todetaan kolmannen asteen koulutuksen suosivan rikkaita (Vaalavuo 2011)

Terveydenhuollon tarkastelussa on tavallisesti kaumlytetty kahta vaihtoehtoista imputointimenetelmaumlauml toinen perustuu tosiasialliseen kaumly ttoumloumln ja toinen niin sanottuun vakuutusperiaatteeseen Vaikka jaumllkimmaumlisen kaumlyttoumlauml usein puoltavat myoumls kaumlytaumlnnoumln sy yt on tarpeellista huomioida naumliden kahden menetelmaumln teoreettisesti eroavat laumlhtoumlkohdat jotka mielestaumlni kannustavat vakuutusperishyaatteeseen perustuvaan imputointiin Vakuutusperiaate perustuu ikaumlaumln ja joskus myoumls sukupuoleen (Smeeding ym 1993 Steckmest 1996 Lakin 2004 Garfinkel ym 2005 Aaberge ym 2006) Laumlhtoumlkohtana on ajatus siitauml ettauml kaikki hyoumlty vaumlt terveyspalveluiden olemassaolosta vaikkei niitauml juuri haastatteluvuonna olisi kaumly ttaumlny tkaumlaumln Julkinen terveydenhuolto korvaa yksity isen vakuutuksen ja on naumlin ollen vakuutushinnan arvoinen etuus yksittaumliselle terveydenhuoltoon oikeutetulle henkiloumllle Taumltauml metodia on kaumlytetty useimmissa terveyspalvelut huomioon ottavissa tutkimuksissa joissa on todettu ettauml terveydenhoitopalvelut toimivat tehokkaasti tulonjakomekanismin osana kaventaen kuilua rikkaiden ja koumlyhien vaumllillauml riippumatta siitauml onko kyseessauml universaali vai tarveharkinshytainen jaumlrjestelmauml (Marical ym 2006) Jos imputoinnin perustana on sen sijaan tosiasiallinen terveyspalveluiden kaumly ttouml alin tuloluokka naumlyttaumlauml hyoumltyvaumln jopa

4 Imputoinnilla tarkoitetaan taumlssauml tutkimuksessa palvelun arvon liittaumlmistauml henkiloumloumln tulonjakotilasshytossa eli tilastoon luodaan uusi muuttuja vanhuspalveluille ja lastenhoidolle ja sen arvo korvataan arvioidulla rahallisella arvolla Tarkemmat tiedot menetelmaumlstauml ja kaumlytetyistauml aineistoista loumly ty vaumlt teoksesta Vaalavuo (2011)

Eurooppalaiset elinolot

52

enemmaumln sillauml useasti koumlyhimmaumlt kaumlrsivaumlt pienten tulojen lisaumlksi heikommasta terveydentilasta (Goddard ja Smith 2001)

Toisaalta vakuutusperiaatteen kaumlyttouml imputoinnin pohjana voi haumlmaumlrtaumlauml sen tosiseikan ettauml koumlyhaumlt ja palveluita usein eniten tarvitsevat eivaumlt kaumlytauml palveluita samassa suhteessa tarpeeseensa kuin rikkaat Tutkimusten mukaan hyvaumltuloiset kaumlyttaumlvaumlt erikoisterveydenhoitopalveluita muita useammin (De Graeve ja van Ourti 2003 Van Doorslaer ym 2004 Kunst ym 2005 Hernagravendez-Quevado ym 2006)

Vaikka erot metodien teoreettisten laumlhtoumlkohtien vaumllillauml ovatkin huomattavat lopputuloksiin imputointimenetelmaumln valinta ei juuri vaikuta Maria Evandroun ym (1993) ja Tom Seftonin (2002) Isoa-Britanniaa koskevat tutkimukset peshyrustuivat yksity iskohtaisiin tilastoihin palveluiden tosiasiallisesta kaumly toumlstauml kun taas Caroline Lakin (2004) tutki asiaa vakuutusperiaatteeseen perustuvilla analy yseilla Tutkimukset eroavat tuloksiltaan vain vaumlhaumlisesti toisistaan kumshymallakin menetelmaumlllauml saavutetut tulokset osoittavat tuloerojen pienentyneen luontoisetuuksien huomioon ottamisen jaumllkeen ja alimman tuloluokan hyoumltyneen palveluista eniten

Julkiset menot ja palveluiden kaumlyttaumljaumlt Alle kouluikaumlisten palvelut

Hyvinvointivaltiot tukevat lapsiperheitauml monin eri tavoin esimerkiksi rahoitshytamalla ja tuottamalla palveluita subventoimalla yksityisiauml palveluntuottajia jaumlrjestaumlmaumlllauml rahallisia etuuksia suoraan perheille tai tukemalla niitauml erityisten verojaumlrjestelyjen kautta Naumlmauml kaikki tukevat perheiden taloudellista tilannetta mutta naumliden vaikutuksia on vaikea eritellauml tulonjakotutkimuksissa Osa niistauml vaikuttaa suoraan kaumlytettaumlvissauml oleviin tuloihin kuten esimerkiksi tulonsiirrot tai alempi veroprosentti lasten lukumaumlaumlraumln mukaan

Kuviossa 2 vertaillaan eri maiden julkisia menoja perhe-etuuksien osalta Menot on jaettu rahaetuuksiin ja palveluihin5 Jaumllkimmaumlinen kategoria voi sishysaumlltaumlauml myoumls muita palveluita kuin lasten paumlivaumlhoidon mutta tavallisesti taumlmauml on kategorian suurin menoerauml Tanska on selvaumlsti rdquoperheystaumlvaumlllisinrdquo hy vinvointishyvaltio taumlmaumln tilaston perusteella 42 prosentin bruttokansantuoteosuudellaan

5 Eurostatin tilastot julkisten menojen suhteen eroavat jossain maumlaumlrin OECDn vastaavista tilastoista joten naumlitauml lukuja pitaumlisi kohdella arviona Vastaavat tilastolliset eroavaisuudet ovatkin taumlmaumlnty ypshypisen tutkimuksen yksi suurimmista haasteista ja tilastojen harmonisoitu keraumlaumlminen EU-tasolla on taumlsmaumlllisen tutkimuksen taumlrkein edelly tys tulevaisuudessa

Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml

53

Tansk

a Suomi

Norja Ruotsi

Islanti

Saksa

Unkari Ransk

a EU-27

Viro

Slovenia

Iso-Brit

annia

Espanja

Italia

Alankomaat

(EU-27-maiden keskiarvo 23 prosenttia)6 Sitauml vastoin Espanja Italia ja Alanshykomaat kuluttavat vain noin kolmanneksen taumlstauml Jos otamme huomioon vain julkiset palvelut Pohjoismaat muodostavat yhtenaumlisen palveluorientoituneen klusterin niin kuin hy vinvointivaltioregiimiteorioissa usein painotetaan (muut maaryhmaumlt eivaumlt tule selkeaumlsti esille) Naumliden maiden ulkopuolella ei missaumlaumln ylity 1 prosentin osuus kun taas Pohjoismaissa palveluihin panostetaan keskishymaumlaumlrin 18 prosentin bruttokansantuoteosuudella Taumlmaumln perusteella voidaan paumlaumltellauml ettei lastenhoidon lisaumlaumlminen tulonjakotutkimuksiin juurikaan muuta lopputuloksia tulonjaon tasaisuudesta Pohjoismaita lukuun ottamatta sillauml muissa maissa lastenhoitoon kaumlytetyt julkiset menot ovat hy vin marginaalisia

Kuvio 2 Perhe-etuuksiin kohdistuvien julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta vuonna 2009

4 5 4 0 3 5 3 0

P a l v e l u t2 5 2 0 R a h a e t u u d e t 1 5 1 0 0 5 0 0

Laumlhde Eurostat Social Protection

Kuviossa 3 (s 54) keskitytaumlaumln ainoastaan lapsille suunnattuihin palveluihin eli lasten paumlivaumlhoitoon ja esiopetukseen (esiopetus kuuluu tilastoissa yleensauml koulutuksen alaan joten siihen kohdistettuja menoja ei ole otettu huomioon kushyviossa 2) sekauml perheisiin kohdistuviin veroetuuksiin7 Huomaamme ettauml esiopeshytuksen huomioiminen muuttaa maajaumlrjestystauml Etenkin Ranskassa ja Italiassa on perinteisesti luotettu laajaan esiopetukseen jo kolmannesta ikaumlvuodesta laumlhtien

6 Taumlmauml ei tosin ota huomioon eroja maiden tarvetekijoumlissauml

7 Kuten on jo mainittu alaviitteessauml 5 kuviossa 3 esitety t tilastot lastenhoidon osalta eivaumlt vastaa taumlysin kuvion 2 tilastoja sillauml laumlhteenauml on OECD eikauml Eurostat Taumlmaumln lisaumlksi taumlssauml tilastossa menot on suhteutettu pakolliseen koulunaloitusikaumlaumln jotta vertailu maiden vaumllillauml olisi mahdollista Toisin sanoen kuviossa 3 otetaan huomioon se ettauml esimerkiksi monissa Pohjoismaissa koulu aloitetaan vasta 7 vuoden iaumlssauml ja esiopetukseen osallistutaan 6-vuotiaana kun muissa maissa kouluvelvollisuus alkaa vuotta aiemmin Ilman taumltauml korjausta maiden vaumlliset erot kohderyhmaumln koossa vaikuttaisivat tuloksiin (Adema ja Ladaique 2009 10) Lopullisessa imputoinnissa naumlillauml eroilla ei tosin ole vaishykutusta tuloksiin sillauml siinauml otetaan huomioon kulut yhtauml oppilasta tai paumlivaumlkotihoidossa olevaa kohden

Eurooppalaiset elinolot

54

Ranska

Alankomaat

Iso-Brit

annia

Tansk

a Saksa

Ruotsi Norja

Suomi Isl

anti

Espanja

Unkari Ita

lia

Slovenia Viro

Kuvio 3 Lastenhoitoona ja esiopetukseen kohdistuvien julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta

vuonna 2007

1 8

1 6

1 4

1 2 V e r o t u s1 0

E s i o p e t u s0 8

0 6 L a s t e n h o i t o

0 4

0 2

0 0

a Sloveniasta ei tietoja lastenhoidon osalta Laumlhde OECD Family Database

Kuviossa 4 tehdaumlaumln maiden vaumllisestauml vertailusta jaumllleen hieman helpompaa kun etuuden arvo suhteutetaan maan keskituloihin8 Maiden vaumllinen jaumlrjestys muuttuu jaumllleen huomattavasti Taumlmauml kertoo siitauml ettauml julkiset menot saattavat olla suhteessa bruttokansantuotteeseen pienet (Italia) mutta yhtauml lasta kohden kulut voivatkin olla merkittaumlvaumlt tai paumlinvastoin (Islanti) Naumlin ollen onkin taumlrkeaumlauml huomioida julkisten menojen lisaumlksi kaumlyttaumljien maumlaumlrauml sekauml maan yleinen tulotaso Taumlmaumln kuvion perusteella voisimme ennakoida perheiden luontoisetuuksien vaikuttavan tulonjakoon erityisesti Ruotsissa Unkarissa ja Suomessa Kuvio esittaumlauml julkiset menot palveluita kaumlyttaumlvaumlauml lasta kohden (julkiset menot jaettuna palveluita kaumly ttaumlvien lapsien maumlaumlraumlllauml) Lopullisessa imputoinnissa myoumls palvelun kaumlytoumln intensiteetti (tuntimaumlaumlrauml per viikko) otetaan huomioon

Useimmissa maissa alle kouluikaumliset saavat esiopetusta jo alle viisivuotiaina OECDn (2009 10) mukaan kaksi kolmasosaa 3- ja 4-vuotiaista lapsista osallistuu esiopetukseen ja ajatus universaalista joskin monissa maissa osa-aikaisesta esikoulusta 3 ndash 6-vuotiaille on kaumly taumlnnoumlssauml toteutunut tai toteutumassa suushyrimmassa osassa Eurooppaa Siksi vaihtelu lapsille suunnatuissa palveluissa tulee esille laumlhinnauml alle 3-vuotiaiden paumlivaumlhoidossa Ainoastaan Pohjoismaissa

8 Tarkoitan tuloista puhuttaessa kotitalouden ekvivalentteja kaumlytettaumlvissauml olevia tuloja (eli verojen ja tulonsiirtojen jaumllkeen)

Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml

Unkari Ruotsi

Suomi

Slovenia

Italia

Tansk

a Norja

Ranska

Saksa

Iso-Brit

annia

Alankomaat Viro

Kuvio 4 Lasten paumlivaumlhoidon ja esiopetuksen suhteellinen taloudellinen merkitys osuus kotitalouden

55

keskimaumlaumlraumlisistauml kaumlytettaumlvissauml olevista tuloistaa

0

1 0

2 0

3 0

4 0

5 0

6 0

7 0

8 0

9 0

1 0 0

Espanja

b

Islanti

b

E s i o p e t u s

L a s t e n paumlivauml h o i t o

a Valuutat on muunnet tu euroiksi EU-SILCin valuut tamuuntimen mukaisesti b Espanjan ja Islannin osalta ei ole saatavissa eriteltyauml tietoa lasten paumlivaumlhoidon ja esiopetuksen menoista ne on taumlssauml esitetty siis yhdessauml Laumlhde Kirjoittajan omat EU-SILC-aineistoon perustuvat laskelmat (maan keskimaumlaumlraumliset kaumlytettaumlvissauml olevat tulot) ja kansalliset laumlhteet julkisia palveluja kaumlyttaumlvien lasten lukumaumlaumlraumln ja julkisten menojen osalta

tarjotaan riittaumlvaumlsti paumlivaumlhoitopaikkoja kaikkein pienimmille lapsille Useimshymissa muissa maissa vanhemmat joutuvat yhauml turvautumaan isovanhempien muiden sukulaisten kolmannen sektorin tai yksityisen sektorin apuun

Kuviosta 5 (s 56) kaumly ilmi vielauml yksi tuloksiin vaikuttava tekijauml lasten jakautuminen tulokvintiileittaumlin9 eri maissa Unkarissa ja Islannissa pienet lapset kuuluvat useammin koumlyhimpaumlaumln tuloluokkaan kuin muissa maissa Sitauml vastoin Virossa lasten suhteellinen asema on paras Lapsille suunnatut etuudet kohdistushyvat pienituloisimmille etenkin Unkarissa Islannissa ja Isossa-Britanniassa kun taas Virossa ja Tanskassa taumlllaisten etuuksien tulonjakovaikutus on pienempi Voidaankin arvioida ettauml lasten ja vanhusten suhteellinen taloudellinen asema maassa vaikuttaa sosiaalipalveluiden tulonja kovaikutukseen (hy poteesi 1) Vaikutus jaumlauml pienemmaumlksi niissauml maissa joissa naumlmauml ryhmaumlt ovat tasaisemmin jakaantuneet silloin kun etuuksien saantiin tai kaumlyttoumloumln eivaumlt vaikuta mitkaumlaumln muut tekijaumlt

9 Kotitaloudet on analy ysejauml varten jaettu viiteen samansuuruiseen tuloluok kaan eli kvintiiliin Ylimmaumlssauml kvintiilissauml on 20 prosenttia maan rikkaimmista kotitalouksista alimmassa kvintiilissauml 20 prosenttia maan pienituloisimmista kotitalouksista

Eurooppalaiset elinolot

Unkari

Islanti

Iso-Brit

annia Ita

lia

Ranska

Alankomaat

Norja

Espanja

Suomi

Slovenia

Saksa

Ruotsi

Tansk

a Viro

Kuvio 5 Alle 6-vuotiaiden lasten jakautuminen tuloluokittain vuonna 2006

1 0 0

9 0 8 0 7 0 V k vint iili

56 6 0 IV k vint iili

5 0 III k vint iili 4 0 II k vint iili 3 0 I k vint iili 2 0 1 0

0

Laumlhde EU-SILC 2007

Useissa maissa varakkaampien perheiden lapsia hoitaa kuitenkin useammin joku muu kuin heidaumln vanhempansa Esimerkiksi Suomessa alimpaan tulokvinshytiiliin kuuluvista 0 ndash5-vuotiaista lapsista 422 prosenttia hyoumlty y lasten paumlivaumlhoishydosta tai esikoulusta ja ylimpaumlaumln kvintiiliin kuuluvista 661 prosenttia (Foumlrster ja Verbist 2012 32) Voi olla ettauml parempiosaiset hyoumltyvaumlt palveluista jo ennalta enemmaumln kuin muut Eraumlissauml maissa etuoikeus lastenhoitopaikkaan annetaan niille lapsille joiden aumliti kaumly toumlissauml (Kremer 2002) Isossa-Britanniassa on havaittu ettauml virallisia lastenhoitopalveluita kaumlyttaumlvaumlt todennaumlkoumlisemmin vanhemmat joista kumpikin on hy vaumltuloisia kokoaikatyoumltauml tekeviauml (Baldock 2003 115 [Wasoff ja Dey 2000]) Samoin Daycare Trust (2008) pelkaumlauml oikeutetusti ettauml se osa lapsista joka ei osallistu ilmaiseen osa-aikaiseen esikouluun kuuluu varmemshymin Ison-Britannian jo ennestaumlaumln heikoimmin toimeentuleviin ryhmiin Naumliden maakohtaisten havaintojen perusteella voidaan arvioida ettauml lasten paumlivaumlhoidon tai esikoulun tarjonnan ollessa rajatumpaa palveluita kaumlyttaumlvaumlt laumlhinnauml paremshypituloiset perheet Sitauml vastoin kattavat julkiset palvelut takaavat tasapuolisemshyman palveluiden kaumlytoumln sosioekonomiseen luokkaan katsomatta (hypoteesi 2) Suomessa tilanteeseen liitty y myoumls kotihoidontuen kaumlytoumln mahdollisuus joka on johtanut pienempiin paumlivaumlhoidon kaumly ttoumlosuuksiin ja heikompaan naisten tyoumlllisy ysasteeseen kuin muissa Pohjoismaissa Kotihoidontuen kaumly ttouml painottuu usein pienempituloisiin perheisiin joiden aumlideillauml ei ole tyoumlpaikkaa Taumlmauml aihe on viime aikojen poliittisessa keskustelussa noussut voimakkaasti esiin kun on vertailtu nuorten suomalaisaumlitien tyoumlssaumlkaumlyntiauml ruotsalaisiin aumliteihin

Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml

57

Vanhuspalvelut

Kuten kuviosta 6 (s 58) ilmenee Ruotsi ja Alankomaat panostavat selkeaumlsti eniten pitkaumlaikaishoitoon (taumlssauml otettu huomioon myoumls muu kuin vanhustenhoito) Muut Pohjoismaat Suomea lukuun ottamatta tulevat tiiviisti peraumlssauml Vanhusshypalveluihin osoitetut julkiset varat vaihtelevat Viron 01 prosentista Alankoshymaiden 25 prosenttiin bruttokansantuotteesta (Huber ym 2009 99) Vaihtelu maiden vaumllillauml on huomattavasti suurempaa kuin muiden menokategorioiden kuten terveydenhuoltomenojen kohdalla (ks myoumls Jensen 2008) Taumlssauml esitetyt menot muuttuvat kuitenkin jo laumlhitulevaisuudessa vanhustenhuollon merkitykshysen ja vaatimusten kasvaessa Muun muassa Espanjassa on tarkoitus korottaa menojen maumlaumlrauml 1 prosenttiin vuoteen 2015 mennessauml (Celdragraven ym 2009)

Artik kelin tulonja kovaikutusta koskevissa analy yseissauml olen kaumly ttaumlny t taumlsmaumlllisempiauml tilastoja julkisista menoista Niiden perusteella olen laskenut menot henkeauml kohden mitkauml puolestaan on suhteutettu kaumlytettaumlvissauml oleviin tuloihin eri maissa kuviossa 7 (s 58) Taumlmauml antaa tarkemman kuvan julkisten vanhustenhoitopalveluiden rahallisesta merkityksestauml kotitalouksille Ruotsissa niiden arvo on suurin eli laumlhes 160 prosenttia keskimaumlaumlraumlisistauml tuloista Isossa-Britanniassa Alankomaissa ja Norjassakin laumlhes 100 prosenttia Sitauml vastoin palshyveluiden merkitys vanhustenhuollossa Etelauml-Euroopassa Sloveniassa ja Saksassa on erittaumlin pieni Selkeitauml maaklustereita on vaikea hahmottaa kuviosta Naumlmauml erot heijastunevat tuloksissa kun mittaamme vanhuspalveluiden vaikutusta kotitalouksien tuloihin

Eroja maiden vaumllillauml loumlyty y vanhustenhuoltoon kaumlytettaumlvien menojen lisaumlksi myoumls vanhuspalveluiden kaumlytoumlssauml Taumlydellistauml vertailua on tosin vaikea tehdauml sillauml ikaumlryhmaumlt vaihtelevat maiden erilaisten tilastointikaumlytaumlntoumljen mukaan Selkeitauml eroja ei voi kuitenkaan olla huomaamatta Norjassa 62 prosenttia vanhimmasta ikaumlryhmaumlstauml (yli 85-vuotiaista) kaumlyttaumlauml kotipalveluita kun taas Virossa vastaava luku on 7 prosenttia (yli 80-vuotiaat) laitospalveluita kaumlyttaumlauml jopa 40 prosenttia Islannissa ja 34 prosenttia Tanskassa kun Virossa ja Espanjassa laitospalveluista hyoumlty y reilusti alle kymmenen prosenttia (ks Vaalavuo 2011)

Eurooppalaiset elinolot

Ruotsi

Alankomaatb

Tansk

a Norja

Islanti

Italia

Iso-Brit

annia Suomi

Ransk

a Saksa

Slovenia Viro

Espanja

Ruotsi

Iso-Brit

annia

Alankomaat

Norja

Tansk

a Suomi

Ransk

a

Unkari Isl

anti Viro

Saksa

Slovenia

Espanja

Italia

Kuvio 6 Pitkaumlaikaishoitoon kohdistettujen julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta vuosina

2004ndash2008 a

4 5

4

3 5

58 3 R a h a e t u u d e t 2 5 K o t i p a l v e l u t

2 L a i t o s h o i t o

1 5

1

0 5

0

a Ei tilastoja Unkarista b Ei erillisiauml kategorioita Alankomaiden osalta Laumlhde Huber ym 2009 99

Kuvio 7 Vanhuspalveluiden suhteellinen taloudellinen merkitys osuus kotitalouden keskimaumlaumlraumlisistauml

kaumlytettaumlvissauml olevista tuloista vuonna 2006 Mukana sekauml koti- ettauml laitospalvelut

1 6 0

1 4 0

1 2 0

1 0 0

8 0

6 0

4 0

2 0

0

Laumlhteet Kaumly tet taumlvissauml olevat tulot EU-SILC 2007 ja vanhuspalvelumenot kansallisista laumlhteistauml

Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml

59

Tansk

a

Islanti

Suomi Viro

Iso-Brit

annia

Ruotsi

Norja

Slovenia

Espanja

Alankomaat

Saksa

Italia

Ranska

Unkari

Yleisesti ottaen vanhuspalveluista hyoumlty y suoraan vain marginaalinen osa koko vaumlestoumlstauml mutta naumliden palveluiden tulonjakovaikutus voi olla sitaumlkin mershykittaumlvaumlmpi sillauml menot henkeauml kohden ovat eraumlissauml maissa suuret Samoin kuin paumlivaumlhoidon kohdalla voidaan empiirisissauml tuloksissa odottaa palveluita kaumlytshytaumlvien maumlaumlraumln vaikuttavan tulonjakovaikutuksen suuruuteen yhdessauml menojen suhteellisen merkityksen kanssa (hypoteesi 3) Mihin suuntaan taumlmauml tulonjako kulkee riippuu vanhusten jakautumisesta tuloluokittain (kuvio 8) Useimmissa maissa vanhuskotitaloudet ovat yliedustettuina alimmissa tuloluokissa Toisaalta pitaumlauml huomioida sosioekonomisen aseman vaikutus elinikaumlaumln Esimerkiksi Suoshymessa miesten eliniaumlnodotteessa on hurja 12 vuoden ero ylimmaumln ja alimman sosioekonomisen luokan vaumllillauml10 Demografinen jakautuminen johtaa luonnolshylisesti vanhuspalveluiden vahvasti heikkotuloisia hyoumldyttaumlvaumlaumln luonteeseen Toishysaalta perinteisissauml bismarckilaisissa hy vinvointivaltioissa joissa elaumlkejaumlrjestelmauml on antelias ja elaumlkkeelle siirtymistauml edeltaumlvaumlauml tulotasoa yllaumlpitaumlvauml vanhukset nautshytivat tavallisesti esim lapsiperheitauml paremmasta elin- tai tulotasosta Suuri osa hy vinvointivaltion etuuksista erityisesti elaumlkkeet vanhuspalvelut ja terveydenshyhuolto kohdistuu elinkaaren loppupaumlaumlhaumln Niinpauml vanhusten suhteellinen taloudellinen asema maumlaumlrittaumlauml jaumlrjestelmaumln tulojen uudelleenjaon laajuuden ja tehokkuuden

Kuvio 8 Yli 65-vuotiaiden jakautuminen tulokvintiileittaumlin vuonna 2006

1 0 0

9 0 8 0 7 0 V k vint iili 6 0 IV k vint iili 5 0 III k vint iili 4 0

II k vint iili 3 0

I k vint iili2 0 1 0

0

Laumlhde EU-SILC 2007

10 Taumlssauml ikaumlr yhmaumlkohtaisessa tuloluok kien tarkastelussa ei tosin huomioida sitauml tosiseikkaa ettauml monilla vanhuksilla on omistusasunto ja hy vin erilaiset kulutustottumukset kuin esimerkiksi lapsiperheilshylauml joten vertailu ei oikeastaan ole ihan yhtauml yksioikoinen On myoumls huomioitava ettauml yksin elaumlvauml elaumlkelaumlinen saattaa kuulua pienituloisten r yhmaumlaumln elaumlk keensauml ja muiden tulojensa puolesta vaikka olisikin korkeasti koulutettu varakas ja asuisi omistusasunnossa kaupungin paraatipaikalla

Eurooppalaiset elinolot

60

Edellauml esitetyt tilastot kiinnittaumlvaumlt huomion siihen seikkaan ettauml jo ennesshytaumlaumln tasa-arvoisimmat maat naumlyttaumlvaumlt panostavan palveluihin enemmaumln Taumlmauml saattaa tuloksissa lisaumltauml eroja maiden vaumllillauml Kuten jo artikkelin johdannossa todettiin sosiaalipalveluiden huomioiminen tulonjakotutkimuksessa vaikuttaa erityisesti maiden vaumlliseen vertailuun sillauml julkiset menot ja palveluiden kattavuus vaihtelevat merkittaumlvaumlsti eri maissa (hypoteesi 4) Erityisesti Pohjoismaat korosshytuvat edellauml esitellyissauml tilastoissa palveluvaltioina mutta muutamat muutkin maat nousevat vaihtelevasti esille

Aineistot ja metodologiset kompastuskivet

Taumlmauml artikkelin tulovaikutuksia tutkiva empiirinen osuus pohjautuu EU-SILCin vuoden 2007 versioon (tulotiedot vuodelta 2006) Vaikka tulotiedot ovat kielshytaumlmaumlttauml jo hieman vanhat taumlrkeintauml on pohtia taumlmaumln tulonjakomekanismin rinnakkaisen osan roolia eikauml niinkaumlaumln takertua tarkkoihin lukuihin joihin pitaumlauml joka tapauksessa suhtautua ensisijaisesti suuntaa antavina arvioina Tiedot julkisista sosiaalipalveluista on saatu kansallisista laumlhteistauml (ks Vaalavuo 2011) ja esiopetustilastot OECDn koulutustilastoista Taumlmauml on taannut yksityiskohshytaisemmat ja tarkemmat tiedot lasten paumlivaumlhoidon ja vanhuspalveluiden osalta mutta tilastojen vertailtavuus on saattanut taumlssauml hieman kaumlrsiauml Taumlssauml kohtaa sopiikin huomauttaa ettauml hoito- ja hoivapalveluihin perehtyneet tutkimukset yleensauml alkavat toteamuksella siitauml kuinka vaikeaa on saada naumlistauml palveluista luoshytettavaa kansainvaumllisesti vertailtavaa tilastotietoa Oma kokemukseni vahvistaa taumlmaumln haasteellisuuden EU-tasolla ei aiheesta loumlydy vielauml harmonisoituja tilastoja (Eurostat 2004) Eri maissa lapsille suunnatuista palveluista vastaa vaihtelevasti koulutus- perhe- tai hyvinvointisektori mikauml johtaa tilastojen hajaantumiseen eri hallinnonaloille Samaten vanhuspalvelut ovat monissa maissa jaettu sosiaashyliseen ja terveydelliseen komponenttiin

Imputointimenetelmaumlaumln liittyvaumlt oletukset

Kuten edellauml on jo mainittu kaumlytettaumlvissauml olevien tulojen laajentaminen kattashymaan myoumls mahdollisen tai todellisen julkisten palveluiden kaumlytoumln vaatii myoumls teknisten ratkaisujen perinpohjaisempaa harkintaa Ensinnaumlkin mikauml on palshyveluiden arvo eli mikauml rahallinen summa palvelusta hyoumltyjille jaetaan Toiseksi kenelle taumlmauml rahallinen etuus jaetaan eli ketkauml hyoumltyvaumlt Naumlmauml kysymykset toimivat imputointimenetelmaumln pohjana Myoumls Julian Le Grand (1987) on

Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml

61

pohtinut naumlitauml kysymyksiauml Haumln epaumlilee ettauml taumlmaumlnkaltainen empiirinen tutkishymus voi analysoida ainoastaan julkisten menojen mutta ei todellisten hyoumltyjen jakautumista Ns kustannusarvo eli julkisen menon suuruus rahallisen arvon pohjana ei siis anna oikeaa kuvaa palvelun arvosta yksiloumllle Lisaumlksi monet talousshytieteilijaumlt ovat vaumlittaumlneet ettei luontoisetuus ole kaumlyttaumljaumllleen yhtauml arvokas kuin vastaava rahallinen etuus jonka vastaanottaja voi kaumlyttaumlauml haluamallaan tavalla (Smeeding ym 1993 249 Expert Group on Household Income Statistics 2001 15 Garfinkel ym 2006 24) Taumlhaumln kysymykseen liittyy myoumls toinen oletus siitauml ettauml palvelut olisivat yhtauml arvokkaita kaikille Timothy Smeeding (1977) on kuishytenkin havainnut ettauml tulotason noustessa julkiset palvelut korvaavat rahalliset etuudet paremmin Toisin sanoen pienituloiset mieluummin ottaisivat etuuden vastaan kaumlteisen muodossa Lisaumlksi julkisten menojen suuruus ei vaumllttaumlmaumlttauml kerro mitaumlaumln palveluiden laadusta ja maumlaumlraumlstauml mikauml pitaumlauml muistaa erityisesti kansainvaumllisessauml vertailussa

Imputointi kaumlytaumlnnoumlssauml

EU-SILC-aineisto sisaumlltaumlauml vastaajien tiedot kaumlytetyistauml lasten paumlivaumlhoitopalveshyluista sekauml esiopetuksesta viikkotuntien tarkkuudella Niinpauml naumliden etuuksien imputointi onnistuu raportoitujen tuntien tarkkuudella ja ottaa siis huomioon kaumlytoumln todellisen intensiteetin Rahallinen arvo on laskettu julkisista menoista yhtauml kaumlyttaumljaumlauml kohden (eli julkiset menot jaettuna kaumlyttaumljien maumlaumlraumlllauml) yhden tunshynin hinta tai rahallinen arvo on laskettu jakamalla kaumlyttaumljaumlkohtainen etuus maan keskimaumlaumlraumlisellauml tuntimaumlaumlraumlllauml jonka verran palveluita on kaumlytetty Esiopetus on ilmaista kaikissa tutkimuskohteena olevissa maissa mutta lasten paumlivaumlhoitoon sen sijaan usein liitty y kaumlyttaumljaumlmaksuja joita ei ole taumlssauml tutkimuksessa otettu huomioon OECDn perhetilastojen mukaan (OECD Family Database PF 34) lastenhoidon maksut 2-vuotiaasta ovat keskiarvoltaan 141 prosenttia keskipalshykasta EU-maissa (vaihtelu on suurta 42 prosenttia keskipalkasta Unkarissa ja 303 prosenttia Espanjassa) Suomessa maksut ovat keskimaumlaumlrin 76 prosenttia keskipalkasta mutta kaumlyttaumljaumlmaksut on sidottu tulotasoon porrastetusti mikauml lisaumlauml nettohyoumldyn progressiivisuutta yhteiskunnassa sillauml varakkaammat kotishytaloudet maksavat palvelusta enemmaumln

Sosiaalipalveluiden jaumlrjestaumlminen on usein paikallishallinnon vastuulla Taumlmauml johtaa usein sekauml laadun ettauml maumlaumlraumln alueelliseen vaihteluun Esimerkiksi ero entisten Laumlnsi- ja Itauml-Saksan vaumllillauml on huomattava entisen Itauml-Saksan alueella on edelleen osaksi naumlky vissauml sosialistisen ajan valtiolle ominainen naisten runsas osallistuminen tyoumlelaumlmaumlaumln aumlitien tyoumlllisy ysaste on siellauml edelleen laumlnttauml korkeampi Alle 3-vuotiaista jopa yli puolet on julkisessa paumlivaumlhoidossa kun vastaava luku laumlnnessauml on 5 prosenttia Myoumls Italiassa tiety t alueet ovat ottaneet perheen ja tyoumln

Eurooppalaiset elinolot

62

yhteensovittamisen hoidettavakseen Bolognan alueella n 30 prosenttia pienistauml lapsista on paumlivaumlhoidossa kun muilla alueilla paumlivaumlhoidossa on 6 prosenttia (Kamerman 2000) Samanlainen alueellinen vaihtelu on huomattavaa vanhuspalshyveluiden kohdalla erityisesti Italiassa ja Espanjassa Naumlitauml alueellisia vaihteluita ei oteta huomioon taumlssauml tutkimuksessa vaan analy ysit tehdaumlaumln kansallisella tasolla Taumlmauml ei vaikuta tuloksiin jos oletamme ettauml vaumlestouml on tasapuolisesti jakautunut eri alueille tuloihin katsomatta Taumlmauml ei luonnollisestikaan pidauml paikkaansa sillauml useasti koumlyhemmaumlt kotitaloudet asuvat koumlyhemmillauml alueilla huonommin menestyvissauml kunnissa ja usein jopa syrjaumlseuduilla

Sosiaalipalveluiden tavoite on parantaa avun tai hoivan tarpeessa olevien ihmisten elintasoa ja samaten helpottaa heidaumln epaumlvirallisten hoitajiensa hoivashytaakkaa (Sipilauml 1997 36) Taumlstauml laumlhtoumlkohdasta voikin olla vaikea paumlaumlttaumlauml hyoumldytshytaumlvaumltkouml vanhuspalvelut niitauml kaumlyttaumlvaumlauml vanhusta vai sittenkin esimerkiksi haumlnen lapsiaan jotka vapautuvat jatkuvan hoivan takaamisesta iaumlkkaumlille vanhemmilshyleen Taumlssauml tutkimuksessa vanhuspalveluiden katsotaan hyoumldyttaumlvaumln vanhusta (ja haumlnen kotitalouttaan) samoin kuin lastenhoitopalvelut hyoumldyttaumlvaumlt lapsen koko kotitaloutta Kotitalouden resurssien arvioidaan olevan tasaisesti jaettu kotitalouden jaumlsenien kesken

Toisin kuin lapsille tai lapsiperheille suunnattujen palveluiden kaumlytoumlstauml vanhustenpalveluista ei ole valitettavasti mitaumlaumln vastaavaa tilastoa EU-SILCshyaineistossa Niinpauml imputointi ei perustu todelliseen kaumlyttoumloumln vaan potentiaashyliseen kaumly ttoumlmahdollisuuteen ikaumlryhmittaumlin Ajatus on sama kuin monissa tutkimuksissa joissa on tarkasteltu terveyspalveluiden tulonjakovaikutusta eli otamme vanhuspalveluiden kaumlyttoumlmahdollisuuden huomioon ikaumlaumln kuin se olisi hy vinvointivaltion takaama vakuutus vanhuuden toimintavajetta vastaan Ilman julkisia palveluita saattaisimme varautua vanhuuden heikkoutta vastaan yksishytyisin vakuutuksin kattavassa hy vinvointivaltiossa taumlhaumln ei ole tarvetta ja naumlin ollen taumlmaumln tutkimuksen taustalla on ajatus ettauml kaikki iaumlkkaumlaumlmmaumlt henkiloumlt saavat taumlmaumln rdquovakuutusmaksunrdquo tuloihinsa lisaumlttynauml sosiaalietuutena Imputointi perustuu siis kansallisista laumlhteistauml saatuihin tilastoihin siitauml kuinka suuri osa ikaumlryhmaumlstauml kaumlyttaumlauml vanhuspalveluita Jokainen yli 65-vuotias saa ikaumlnsauml mushykaisen tulonsiirron joka lasketaan ikaumlryhmaumln kaumlyttoumlasteen ja henkiloumlauml kohden lasketun palvelun arvon perusteella Viron Islannin ja Ruotsin tilastot sallivat myoumls sukupuolen kaumlytoumln yhtenauml kaumlyttoumloumln vaikuttavana muuttujana Taumlmauml olisi taumlrkeaumlauml myoumls muiden maiden kohdalla sillauml naiset elaumlvaumlt miehiauml pidempaumlaumln ja naumlin ollen vanhentuvat useammin yksin kun taas miehet voivat monissa tapaukshysissa luottaa puolisonsa hoivaan (Bettio ja Plantenga 2004 104) Esimerkiksi Ranskassa jopa kolme neljaumlsosaa laitoshoidon kaumlyttaumljistauml on naisia yli 80-vuotiaishyden ikaumlryhmaumlssauml ja naisista 18 sekauml miehistauml 7 prosenttia hyoumlty y taumlstauml palvelusta (Preacutevot 2009) Koska vanhuspalveluiden kaumlyttoumloumln vaikuttavat myoumls muut tekijaumlt kuin ikauml esimerkiksi perhetilanne epaumlvirallisten hoitajien kaumlyttoumlmahdollisuus

Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml

63

kaumlvelymatka laumlhimmaumllle julkisen liikenteen pysaumlkille ja koulutustaso (Oumlsterle 2002 39) tulee muistaa ettauml ajatuksena on tulkita luontoisetuudet vakuutusta vastaavaksi eduksi eli emme laske todellisen hyoumldyn suuruutta

Tuloerojen analysointi ja tulojen uudelleenjako

Tutkimuksessa analysoidaan kulutusyksikkoumlauml kohti laskettuja tuloja (ns ekvivashylenssitulot) eli kotitalouden tulot on sopeutettu kuvaamaan kotitalouden kokoa ja rakennetta (OECD-ekvivalenssiskaalan mukaisesti ensimmaumlinen aikuinen saa arvon 1 seuraavat aikuiset arvon 05 ja alle 14-vuotiaat lapset arvon 03)11

Analy ysit kohdistuvat vuoden tulojaksoon Joidenkin mielestauml vuoden pituinen jakso voi olla liian lyhyt julkisia palveluita tarkasteltaessa sillauml useimshymat eurooppalaiset hy vinvointivaltioiden asukkaat hyoumlty vaumlt palveluista jossain vaiheessa elaumlmaumlaumlnsauml Vanhukset ovat nauttineet koulutuksesta aikaisemmin elaumlmaumlssaumlaumln ja nuoremmatkin ennen pitkaumlauml kaumly ttaumlvaumlt terveydenhuoltopalveluita yhauml useammin Koko elaumlmaumlnaikaiseen eriarvoisuuteen keskittyminen kaumltkee kuitenkin sen tosiseikan ettauml tietyillauml ihmisryhmillauml menee usein muita hieman kehnommin vaikkei taumlmauml huono-osaisuus olisikaan pysy vaumlauml laatua Niinpauml taumlshymaumln tutkimuksen kaltainen poikkileikkauskuva eriarvoisuudesta ja palveluiden kaumlytoumlstauml on hedelmaumlllisempi tarkoituksiimme kun haluamme tarkastella myoumls vaumlestoumlryhmien vaumllisiauml eroja

Taumlssauml artikkelissa olen kaumlyttaumlnyt tulonjaon mittareina sekauml Gini-kerrointa (Gini) ettauml ylimmaumln ja alimman tulokvintiilin vaumllistauml suhdetta (S80S20) Jaumllshykimmaumlinen kertoo mielestaumlni selvemmin missauml tulonjaon kohdassa muutokset tapahtuvat Koumlyhy yden lisaumlaumlntyessauml on taumlrkeaumlauml keskittyauml juuri siihen miten pienishytuloisin 20 prosenttia vaumlestoumlstauml palveluista hyoumlty y Gini-kerroin sen sijaan voi pienentyauml vaikka tuloerot kaventuisivat vain kaikkein rikkaimpien vaumlestoumlnosien vaumllillauml ja koumlyhimpien elintaso ei muuttuisi suuntaan tai toiseen

11 Vaikka taumlmauml on jo vakiintunut kaumly taumlntouml tapaa kaumly ttaumlauml samaa ekvivalenssiskaalaa sekauml rahatuloihin ettauml luontoisetuuksiin on myoumls kyseenalaistettu (Radner 1997) Kun Rolf Aaberge y m (2010) mukautshytivat skaalaa ottaakseen huomioon erilaiset terveydenhuolto- ja koulutustarpeet he havaitsivat ettauml epaumltasaisesti jakautuneiden tarpeiden huomioiminen alentaa luontoisetuuksien tulonjakovaikutusta laumlhes puoleen siitauml mikauml oli tulos perinteisellauml ekvivalenssiskaalalla

Eurooppalaiset elinolot

64

Lapsille suunnattujen palveluiden tulonjakovaikutukset

Taulukko 1 esittelee vaatimattomaksi osoittautuneet muutokset tulonjaon mittashyreissa kun kaumlytettaumlvissauml olevien tulojen kaumlsitteeseen on lisaumltty lapsille suunnatshytujen palveluiden rahallinen arvo Kvintiilien eroa tarkasteltaessa huomaamme ettauml Unkaria ja Ruotsia lukuun ottamatta ero rikkaimpien ja koumlyhimpien vaumllillauml on kaventunut laumlhinnauml triviaalilla tavalla Gini-kerroin pysy y laumlhes samana ja kvintiilisuhde pienenee suurimmassa osassa maista vain 2 tai 3 prosenttia Taumlstauml voimme paumlaumltellauml ettauml joko koumlyhemmaumlt perheet eivaumlt hyoumldy palveluista merkittaumlvaumlsti tai niiden arvo ja etuudesta hyoumltyjien maumlaumlrauml ovat liian mitaumlttoumlmaumlt vaikuttaakseen tulonjaon kokonaiskuvaan edes palvelukeskeisimmissauml pohjoisen hy vinvointivaltioissa Itse asiassa Espanja ja Italia lukeutuvat yllaumlttaumlen niihin maishyhin joissa muutos kvintiilisuhteessa on keskiarvoa suurempi Suomi sitauml vastoin on keskiarvon alapuolella Maiden vaumlliset erot tuloeroissa saumlily vaumlt laumlhestulkoon samoina vertailtaessa kaumlytettaumlvissauml olevia tuloja ja laajennettua tulojen maumlaumlrishytelmaumlauml Toisin sanoen hypoteesi (H4) siitauml ettauml maiden vaumlliset erot kasvaisivat ei naumlytauml pitaumlvaumln paikkansa ainakaan lasten paumlivaumlhoidon ja esikoulun osalta Taulukon perusteella emme voi myoumlskaumlaumln erottaa selkeitauml maaryhmiauml eikauml yhteys lasten taloudelliseen tilanteeseen maassa tunnu selittaumlvaumln tuloksia Ensimmaumlisen hypoteesin mukaan lasten suhteellinen taloudellinen asema maassa vaikuttaa sosiaalipalveluiden tulonjakovaikutukseen Tulosten perusteella ei kuitenkaan naumlhdauml ettauml vaikutus olisi systemaattisesti pienempi niissauml maissa joissa lapset ovat tasaisesti jakaantuneet tuloluokkien vaumllillauml tai joissa lapsikoumlyhy yttauml olisi vaumlhemmaumln (esim Ruotsi)

Tarkasteltaessa palveluiden imputoidun arvon osuutta kaikkien kotitaloukshysien tuloissa keskimaumlaumlrin kaumly ilmi ettauml maiden vaumlliset erot ovat pieniauml Etuuden osuus alimman tulokvintiilin kaumlytettaumlvistauml olevista tuloista vaihtelee 2 ja 10 prosentin vaumllillauml Unkarissa (10 prosenttia) ja Ruotsissa (9 prosenttia) osuus on merkittaumlvin Suomessa se on alle keskiarvon eli 4 prosenttia Kun samaa asiaa tarkastellaan ainoastaan lasten paumlivaumlhoidosta ja esiopetuksesta hyoumlty vien kotishytalouksien kannalta palvelut edustavat keskimaumlaumlrin 16ta prosenttia lopullisista tuloista (eli kun kaumlytettaumlvissauml oleviin tuloihin on laskettu mukaan palvelun arvo) Ruotsissa osuus on suurin yli 30 prosenttia Suomessakin laumlhemmaumls 20 prosenttia Tulovaikutus edunsaajien naumlkoumlkulmasta on siis huomattava

Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml

65

Taulukko 1 Lasten paumlivaumlhoidon ja esiopetuksen vaikutus tulonjakoon

Maa

Gini-kerroin Kvintiilisuhde

Kaumlytettaumlshyvissauml olevat tulot

Kaumlytettaumlvissauml olevat tulot

+ lasten paumlivaumlhoito ja

esiopetus

Vaishykutus tuloshy

eroihin

Kaumlytettaumlshyvissauml

olevat tulot

Kaumlytettaumlvissauml olevat tulot

+ lasten paumlivaumlhoito ja

esiopetus

Vaishykutus tuloshy

eroihin

Unkari 0257 0252 ndash2 369 342 ndash7

Ruotsi 0232 0231 0 335 315 ndash6

Islanti 0280 0273 ndash3 395 377 ndash5

Espanja 0311 0306 ndash2 529 506 ndash4

Italia 0317 0314 ndash1 545 522 ndash4

Alankoshymaat 0268 0264 ndash1 389 376 ndash3

Ranska 0263 0259 ndash2 381 369 ndash3

Tanska 0241 0240 0 350 340 ndash3

Norja 0235 0233 ndash1 357 347 ndash3

Saksa 0296 0292 ndash1 476 463 ndash3

Iso-Britannia 0326 0324 ndash1 544 531 ndash2

Suomi 0261 0260 0 371 363 ndash2

Slovenia 0228 0226 ndash1 323 317 ndash2

Viro 0332 0330 ndash1 554 544 ndash2

Laumlhde EU-SILC 2007

Kuvio 9 (s 66) havainnollistaa palveluiden arvon jakautumista tulokvintiishyleittaumlin Taumlmauml on ehkauml analy ysien kiinnostavin tulos Kuvion perusteella voimme ainakin osittain todeta lasten taloudellisen aseman (H1) ja epaumltasaisen palveluishyden kaumlytoumln vaikutuksen Palvelut hyoumldy ttaumlvaumlt koumlyhiauml enemmaumln Alankomaissa Unkarissa ja Islannissa Todennaumlkoumlisesti taumlmauml seuraa siitauml ettauml lapset ovat naumlissauml maissa useammin edustettuina alimmassa tulokvintiilissauml Keskiluokat hyoumltyshyvaumlt monissa maissa eniten saman ilmioumln vuoksi ei siis ehkauml niinkaumlaumln koumlyhien heikon palveluiden kaumlyttoumlmahdollisuuden vuoksi Sen sijaan Isossa-Britanniassa ja Espanjassa joissa rikkain tuloviidennes hyoumlty y suhteettomasti eniten lapsille suunnatuista palveluista eriarvoistava palvelujaumlrjestelmauml on todennaumlkoumlisemmin sy ypaumlauml tulokseen sillauml palvelut ovat harvassa ja kaumlyttaumljaumlmaksut suuret Osaksi hypoteesi 2 eli kattavat palvelut takaavat tasapuolisemman palveluiden kaumlytoumln on siis paikkansa pitaumlvauml Toki on vaikea tietaumlauml hyoumltyvaumltkouml parempituloiset siksi

Eurooppalaiset elinolot

66

Alankomaat

Espanja

Islanti

Iso-Brit

annia Ita

lia

Norja

Ranska

Ruotsi

Saksa

Slovenia

Suomi

Tansk

a

Unkari Viro

ettauml naumlissauml kotitalouksissa palveluita tarvitaan kipeaumlmmin sillauml molemmat vanshyhemmista tyoumlskentelevaumlt kodin ulkopuolella (mikauml myoumls johtaa siihen ettauml perhe on parempituloinen kuin palveluista hyoumltymaumltoumln yhden palkansaajan kotitalous)

Kattavat ja edulliset lastenhoitopalvelut auttavat toki koumlyhempiaumlkin perheishytauml siirtymaumlaumln kahden palkansaajan malliin mutta jos esimerkiksi vain vaumlhaumln koulutusta saaneille naisille ei ole tarjolla mielekkaumlitauml toumlitauml voi kotiin jaumlaumlminen olla heille myoumls oma valinta johon lisaumlksi kotihoidon tuen kaltainen cash-forshycare-jaumlrjestelmauml kannustaa12

Kuvio 9 Etuuksien jakautuminen tulokvintiileittaumlin Lasten paumlivaumlhoidon ja esiopetuksen osuus kaikista

luontaisetuuksista

30

25

20

15

10

5

V k vint iili

IV k vint iili

III k vint iili

II k vint iili

I k vint iili

0

Laumlhde EU-SILC 2007

Kuvio 10 kuvaa vielauml sitauml kuinka kaumlytettaumlvissauml olevat tulot ja lapsille suunshynatut luontoisetuudet jakaantuvat Suomessa lapsiperheiden kesken Palveluista saatava hyoumlt y jakaantuu kohtalaisen tasaisesti kun tarkastellaan ainoastaan lapsiperheitauml mutta on toki merkille pantavaa ettauml kaksi ylintauml tulokvintiiliauml hyoumlty y lasten paumlivaumlhoidosta ja esiopetuksesta eniten Sitauml vastoin Ruotsissa ja Tanskassa alin tulokviintiili hyoumlty y rikkaita enemmaumln Taumlmaumln eron taustalla lienee nimenomaan Suomen kotihoidon tuki jota pienituloiset perheet kaumly ttaumlshyvaumlt ahkerammin Suomea epaumltasaisempaa luontoisetuuksien jakaantuminen on etenkin Isossa-Britanniassa jossa rikkaimmat perheet kahmivat 30 prosenttia eduista ja alimmassa tulokvintiilissauml perheet saavat 13 prosenttia

12 Valitettavasti EU-SILCin perusteella ei ole mahdollista tietaumlauml kaumly ttaumlvaumltkouml varak kaat britit ja esshypanjalaiset itse asiassa yksity isiauml palveluita Siinauml tapauksessa julkisten palveluiden kaumly ttouml voisi olla tasaisempaa kuin kuviossa 9 Toisin kuin Isossa-Britanniassa Espanjassa yksityiset palvelut ovat kuitenkin yhauml harvinaisia Myoumlskaumlaumln muissa maissa taumlmauml jaottelun puute ei todennaumlkoumlisesti tuota yhtauml suurta ongelmaa kuin juurikin Ison-Britannian kohdalla

Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml

I kvintiili II kvintiili III kvintiili IV kvintiili V kvintiili

Kuvio 10 Kaumlytettaumlvissauml olevien tulojen ja luontoisetuuksien jakaantuminen suomalaisissa lapsishy

perheissaumla tulokvintiileittaumlin

b

40

35

30 67 Kaumlytettaumlvissauml olevat tulot

Lasten paumlivaumlhoito ja 25

20 esiopetus

15

10

5

0

a Lapsiperheillauml tarkoitetaan taumlssauml kaikkia kotitalouksia joissa on alle kouluikaumlisiauml lapsia b Y-akseli osoittaa osuuden yhteenlasketuista tuloista (eli k vintiilien osuudet summaantuvat 100 iin) Laumlhde EU-SILC 2007

Vanhuspalveluiden tulonjakovaikutukset

Kuten kuvio 8 vanhusten jakaantumisesta tuloluokittain ennusti empiiriset anashyly ysit vahvistivat vanhuspalveluiden huomattavasti koumlyhiauml hyoumldyttaumlvaumln luonteen Taulukko 2 (s 68) esittelee imputointiin perustuvat analy ysit vanhuspalveluiden tulonjakovaikutuksesta Sekauml Gini-kerroin ettauml kvintiilisuhde osoittavat eriarvoishysuuden vaumlhenevaumln miltei kaikissa maissa Itse asiassa tuloerojen kaventuminen (S80S20) on voimakkuudeltaan huomattava tutkituista maista laumlhes puolessa toisin kuin oli ennakkoon arvioitu Vanhuspalveluiden huomioiminen johtaa paljon selvempaumlaumln maiden ryhmittymiseen toisin kuin lasten paumlivaumlhoidon ja esiopetuksen tapauksessa tai ehkauml taumltauml voisi kutsua ennemminkin kahtiajaoksi ensimmaumliseen ryhmaumlaumln kuuluvat Pohjoismaat ja vanhuspalveluihin perinteisesti panostaneet Iso-Britannia ja Alankomaat toisessa ryhmaumlssauml on heterogeeninen joukko maita Jaumllkimmaumliseen joukkoon kuuluu konservatiiviset maat joissa luotetaan edelleen perheen hoivatyoumlhoumln ja Itauml-Euroopan maat joihin ei ole kehittynyt kommunismin jaumllkeen kattavaa palveluverkostoa

Eurooppalaiset elinolot

68

Taulukko 2 Vanhuspalveluiden vaikutus tulonjakoon

Maa

Gini-kerroin Kvintiilisuhde

Kaumlytettaumlvissauml olevat tulot

Kaumlytettaumlvissauml olevat tulot + vanhusshy

palveluiden rahallinen

arvo

Vaikutus tuloshy

eroihin

Kaumlytettaumlvissauml olevat tulot

Kaumlytettaumlvissauml olevat tulot + vanhusshy

palveluiden rahallinen

arvo

Vaikutus tuloshy

eroihin

Ruotsi 0232 0225 ndash3 335 272 ndash19

Norja 0235 0226 ndash4 357 299 ndash16

Tanska 0241 0229 ndash5 350 306 ndash13

Alankoshymaat 0268 0263 ndash2 389 348 ndash11

Islanti 0280 0272 ndash3 395 356 ndash10

Suomi 0261 0254 ndash3 371 354 ndash5

Iso-Britannia 0326 0321 ndash2 544 522 ndash4

Espanja 0311 0306 ndash2 529 517 ndash2

Unkari 0257 0254 ndash1 369 365 ndash1

Ranska 0263 0261 ndash1 381 377 ndash1

Viro 0332 0331 0 554 548 ndash1

Saksa 0296 0295 0 476 473 ndash1

Italia 0317 0317 0 545 543 0

Slovenia 0228 0227 0 323 322 0

Laumlhde EU-SILC 2007

Suurimmat erojen kavennukset tapahtuvat sosiaalidemokraattisissa maissa kuten oli tilastojen perusteella mahdollista paumlaumltellaumlkin taumlmauml vahvistaa kolshymannen hypoteesin jonka mukaan tulonjakovaikutuksen suuruuteen vaikuttaa palveluita kaumly ttaumlvien maumlaumlrauml yhdessauml menojen suhteellisen merkityksen kanssa kvintiilisuhde pienenee jopa 19 prosentilla Ruotsissa 16 prosentilla Norjassa ja 13 prosentilla Tanskassa (myoumls Islannissa ja Alankomaissa erot kaventuvat selvaumlsti) Sitauml vastoin Suomessa tuloerojen kaventuminen on huomattavasti vaumlhaumlisempaumlauml ainoastaan 5 prosenttia Sloveniassa ja Italiassa vaikutus on olematon niiden vaumlhaumlisten julkisten vanhuspalvelumenojen vuoksi ja myoumls siitauml sy ystauml ettauml itashylialaiset vanhukset jakautuvat tasaisesti eri tuloluokkiin kuten hypoteesissa 1 oli arvioitu Naumlmauml tulokset vahvistavat edellisessauml luvussa esitetyt hypoteesit

Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml

69

Alankomaat

Espanja

Islanti

Iso-Brit

annia Ita

lia

Ranska

Ruotsi

Saksa

Slovenia

Suomi

Tansk

a

Unkari Viro

Norja

Kuviossa 11 havainnollistetaan vanhuspalveluiden progressiivista jakautushymista edellistauml tarkastelua paremmin Miltei kaikissa maissa koumlyhin tuloviidenshynes hyoumlty y luontoisetuuksista eniten (etenkin Pohjoismaissa) Vain Unkarissa ja Italiassa etuudet kohdistuvat enemmaumln keskiluokalle kun taas Saksassa ja Ranskassa jakautuminen tuloluokkien vaumllillauml on tasaisempaa Taumlmauml on seurausta Saksan ja Ranskan konservatiivisen hy vinvointivaltion peruseetoksesta jonka perusteella vanhukset nauttivat usein suurista elaumlkkeistauml eivaumltkauml vanhetessaan putoa alempiin tuloryhmiin (hypoteesi 1)

Kuvio 11 Etuuksien jakautuminen tulokvintiileittaumlin Vanhuspalveluiden osuus kaikista luontaisshy

etuuksista

60

5 0

4 0

30

20

10

0

V k vint iili

IV k vint iili

III k vint iili

II k vint iili

I k vint iili

Laumlhde EU-SILC 2007

Kun otamme huomioon vanhuspalvelut jo ennestaumlaumln pienimpien tuloerojen maissa tuloerot kaventuvat eniten Hypoteesin 4 mukaan sosiaalipalveluiden tarkastelu vaikuttaa maiden vaumlliseen vertailuun sillauml palveluiden kattavuus ja niihin kohdistetut voimavarat vaihtelevat suuresti maittain Taumlmauml hypoteesi osoittautui vanhuspalveluiden osalta oikeaksi sillauml maiden vaumlliset erot kasvavat tuloeroja tarkasteltaessa Ero Ruotsin jossa tuloerot ovat alun perinkin vaumlhaumlishysimmaumlt ja Viron joka on tutkituista maista tulonjaoltaan epaumltasa-arvoisin vaumllillauml kasvaa entisestaumlaumln

Kuviosta 12 (s 70) kaumly ilmi ettauml suomalaisten vanhuskotitalouksien kesken vanhuspalveluista koituva hyoumlty jakautuu tuloluokkien vaumllillauml hy vin tasaisesti Palveluiden hyoumldyn jakautuminen vanhusten kesken on huomattavasti enemmaumln koumlyhiauml vanhuksia suosivaa muissa Pohjoismaissa joissa alin kvintiili hyoumlty y jopa 30 prosentin osuudella kokonaisetuudesta Taumlmauml kuitenkin kertoo enemmaumln siitauml ettauml kaikkein vanhimmat henkiloumlt eli palveluista eniten hyoumlty vaumlt ovat myoumls koumlyhempiauml kuin muut vanhukset toisin kuin Suomessa Tulisi kuitenkin vielauml

Eurooppalaiset elinolot

tutkia onko kaikilla vanhuksilla tosiasiassa yhtaumllaumlinen mahdollisuus kaumlyttaumlauml palveluita

Kuvio 12 Kaumlytettaumlvissauml olevien tulojen ja luontoisetuuksien jakaantuminen suomalaisissa vanhusshy

talouksissaa tulokvintiileittaumlin

I Kvintiili II Kvintiili III Kvintiili IV Kvintiili V Kvintiili

b

70 40

35

30

25 Kaumlytettaumlvissauml olevat tulot 20

Vanhuspalvelut 15

10

5

0

a Vanhustalouksilla tarkoitetaan taumlssauml kaikkia kotitalouksia joissa on yli 65-vuotiaita henkiloumlitauml b Y-akseli osoittaa osuuden yhteenlasketuista tuloista (eli kvintiilien osuudet summaantuvat 100 iin) Laumlhde EU-SILC 2007

Etuuksien suhde kaumlytettaumlvissauml oleviin tuloihin osoittaa ettauml alin tulokvinshytiili hyoumlty y palveluista eniten Keskimaumlaumlrin hyoumlty vastaa 7aumlauml prosenttia heidaumln tuloistaan (5tauml prosenttia lasten paumlivaumlhoidon ja esiopetuksen kohdalla) vaihdelshylen Ruotsin 24 prosentista Slovenian ja Italian laumlhes nollaan Suomessa tulos on alle keskiarvon 5 prosenttia Kuitenkin vanhuspalveluiden osuuden merkitys vain vanhuskotitalouksien tuloille on pienempi kuin lasten palveluiden hyoumlty kotitalouksille Vain muutamissa maissa niiden rahallinen hyoumlty on merkittaumlvauml Pohjoismaissa Suomea lukuun ottamatta ja Alankomaissa etuus on arvoltaan noin viidenneksen kaumly tettaumlvissauml olevista tuloista

Johtopaumlaumltoumlkset

Monissa maissa perheille ja vanhuksille kohdistuvat sosiaalietuudet toteutetaan verojaumlrjestelmaumln kautta tai rahaetuuksien muodossa joten ne automaattisesti oteshytaan huomioon kaumly tettaumlvissauml olevien tulojen kaumlsitteessauml Vastaava etuus palveluiden muodossa ei sen sijaan sisaumllly taumlhaumln tulokaumlsitteeseen ja rajautuu naumlin tutkimusten

Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml

71

ulkopuolelle Taumlmauml epaumlsuhta johtaa vaumlaumlristyneeseen kuvaan hy vinvointivaltion ponnistuksista kun tulosiirtoja ja veroetuuksia suosivat maat naumlyttaumlvaumlt anteliaamshymilta kuin ne maat jotka perustavat suuren osan tuestaan hy vinvointipalveshyluihin Toisaalta jaumltaumlmme huomiotta myoumls sen miten palveluiden kaumlyttouml maan sisaumlllauml jakautuu Taumlmauml voi osaltaan haumlmaumlrtaumlauml ymmaumlrrystaumlmme eriarvoisuuden moninaisista muodoista

Sosia a l ipol it i i k a n t ut k i mu k sen a iempi l i ia l l i nen fok u soi nt i sosiaa l i-menoihin jaumltti usein haumlmaumlraumlaumln sen ettauml valtiot tarvitsevat erilaista panostusta eri ongelmien ratkaisuun riippuen maan demografisesta ja sosiaalisesta rakenteesta Moitteen sijaa on myoumls kehittyneemmaumlssaumlkin tutkimuksessa joka liian usein sivuuttaa sen miten julkisia varoja kaumlytetaumlaumln ja kuka niistauml oikeastaan hyoumlty y Vastaavanlaista kritiikkiauml heijastelee myoumls esimerkiksi Joseph Stiglitzin ym (2009) kuuluisa raportti jossa pelkaumln talouskasvun seuraamisen sijaan peraumlttiin mittareita jotka kertoisivat muun muassa kuka talouskasvun hedelmaumlt keraumlauml ja miten voitot yhteiskunnassa jaetaan Myoumls Goslashsta Esping-Andersen (1990 19ndash20) toteaa etteivaumlt kaikki sosiaalimenot ole samanarvoisia eivaumltkauml kaikki menoeraumlt ole yhtauml lailla sitoutuneita sosiaaliseen yhdenvertaisuuteen tai solidaashyrisuuteen Siten keskittyminen tulonjaollisiin seurauksiin (outcome) ennemmin kuin menoihin (input) on perusteltua sosiaalipolitiikkoja vertailtaessa Erityisen taumlrkeaumlauml on tutkia kuka hyoumlty y sosiaalipalveluihin osoitetuista yhauml suuremmista menoeristauml ja toisaalta kuka kaumlrsii kun julkisen sektorin budjettia talouskriisin aikana leikataan

Olen taumlssauml artikkelissa argumentoinut edellauml mainituista laumlhtoumlkohdista kaumlsin sen puolesta ettauml julkiset palvelut otettaisiin paremmin huomioon tulonjako- ja hy vinvointitutkimuksessa Ajatuksenani oli siirtyauml kaumlytettaumlvissauml olevien tulojen kaumlsitteestauml laajempaan tulokaumlsitteeseen joka sisaumlltaumlisi sen taloudellisen hyoumldyn jonka lasten paumlivaumlhoito ja esiopetus sekauml vanhuspalvelut tarjoavat hy vinvointishyvaltion kansalaisille Ymmaumlrtaumlaumlksemme paremmin kotitalouksien hy vinvoinshytia ja sitauml kontekstia jossa rahallisten etuuksien pitaumlauml turvata toimeentulo on luonnollisesti taumlrkeaumlauml tarkastella julkisiin palveluihin kaumlytettyjauml resursseja sekauml niistauml hyoumlty vien henkiloumliden maumlaumlraumlauml

Taumlllaiselle tutkimukselle on kysyntaumlauml erityisesti poliittisen paumlaumltoumlksenteon parissa mutta myoumls tieteellistauml tutkimusta tehtaumlessauml Esteenauml ovat kuitenkin olleet tilastojen ja luotettavien aineistojen puute sekauml useat metodologiset haasteet Taumlmauml artikkeli esittaumlauml yhden tavan edetauml asiassa Valintoihin ovat vaikuttaneet saatavilla oleva aineisto ja teoreettinen perusteltavuus Edellauml esitetyt tulokset auttavat hahmottamaan selkeaumlmmin kuvaa hy vinvointivaltion tehokkuudesta tuloerojen kaventamiseksi sekauml maiden vaumllisistauml eroista

Vaikka paumlivaumlhoito ja esikoulu ovat merkittaumlvauml taloudellinen hyoumldyke niitauml kaumlyttaumlville perheille ei niiden rooli tulonjaon kokonaismekanismissa ole kovin suuri Taumlmauml johtuu toisaalta niihin kohdistetuista vaumlhaumlisistauml resursseista ja

Eurooppalaiset elinolot

72

toisaalta myoumls kaumlyttaumljien pienestauml maumlaumlraumlstauml suhteessa koko vaumlestoumloumln Lisaumlksi monissa maissa lapsiperheet sijoittuvat tulonjaon keskivaiheille (suurimpina poikkeuksina Unkari Iso-Britannia ja Islanti) niin etteivaumlt niille kohdistetut etuudet muuta aumlaumlripaumliden asemaa Monet tekijaumlt vaikuttavat luontoisetuuksien tehok kuuteen tulonjakoinstrumenttina ei vain julkisten menojen suuruus tai palvelun kattavuus vaan myoumls kaumlyttaumljaumlauml kohti laskettujen menojen suhde keskimaumlaumlraumlisiin kaumlytettaumlvissauml oleviin tuloihin tasapuolinen mahdollisuus kaumlyttaumlauml palveluita sekauml lapsikoumlyhyys selittaumlvaumlt maiden vaumllisiauml eroja Suomen kohdalla tulisi tarkastella analy yttisemmin kotihoidon tuen ja paumlivaumlhoidon kaumlytoumln suhdetta sosioekonomiseen asemaan ja tutkia mikauml on naumliden etuuksien vuorovaikutus tyoumlssaumlkaumlynnin ja tulojen kanssa sekauml lyhyemmaumlllauml ettauml pidemmaumlllauml aikavaumllillauml Aiheuttaako nykyjaumlrjestelmauml rakenteellista eriarvoisuutta vai mahdollistaako se perheiden valinnanvapauden Naumlihin kysymyksiin tulisi ottaa kantaa vankan tutkimuksellisen tiedon perusteella nyt kun kotihoidon tuen uudistaminen on tullut jaumllleen ajankohtaiseksi Taumlmaumln tutkimuksen tulokset ovat laumlhinnauml raapaisseet pintaa monimutkaisessa kokonaisuudessa Tulosten perusteella voidaan kuitenkin todeta ettauml Suomessa lasten paumlivaumlhoitoa tulisi kehittaumlauml myoumls eriarvoisuuden naumlkoumlkulmasta sillauml nykyisin palvelusta hyoumlty vaumlt eniten 3 ja 4 tulokvintiilin perheet

Hoivajaumlrjestelmauml vaikuttanee tulonjakoon ensisijaisesti madaltamalla niin yksinhuoltajaperheiden kuin kahden vanhemman perheiden (naisten) kynnystauml osallistua tyoumlelaumlmaumlaumln kodin ulkopuolella Taumlmaumln lisaumlksi hy vaumllaatuiset palvelut tarjoavat kaikille lapsille tasapuolisesti hedelmaumlllisen ympaumlristoumln kognitiivisten ja sosiaalisten taitojen kehittaumlmiseen Taumlmauml on entistauml enemmaumln esillauml ajatuksessa investointiyhteiskunnasta missauml tuloksia saavutetaan inhimilliseen paumlaumlomaan panostamalla Taumlssauml artikkelissa on esitetty kolmas perustelu alle kouluikaumlisten lasten palveluille Vaikka naumlmauml luontoisetuudet vaikuttavat tulonjakoon vain vaumlshyhaumlisesti useimmissa maissa niiden rooli lapsiperheiden taloudessa on merkittaumlvauml Lisaumlksi huomasimme ettauml mitauml enemmaumln julkisia varoja palveluiden tuotantoon kaumlytetaumlaumln sitauml tasaisemmin sekauml koumlyhaumlt ettauml rikkaat paumlaumlsevaumlt niistauml hyoumltymaumlaumln Toisaalta etenkin Ison-Britannian Espanjan ja Viron palvelurakennetta tulisi tutkia tarkemmin sillauml taumlllauml hetkellauml etenkin ylimmaumlt tuloluokat korjaavat naumlistauml palveluista suurimman hyoumldyn Kuten Suomessa myoumls muualla Euroopassa olisi sy ytauml miettiauml perusteellisemmin miten rahalliset etuudet ja paumlivaumlhoito auttavat erilaisten perheiden arjessa ja miten erilaiset politiikkapaumlaumltoumlkset vaikuttavat eri lailla perheen sosioekonomisesta luokasta riippuen Lisaumlksi pitaumlisi ottaa huomioon asiakasmaksut jotka voivat osaltaan lisaumltauml palveluiden rahoituksen ja sitauml myoumltauml nettohyoumldyn progressiivisuutta jos ne on sidottu vanhempien tuloihin Liian suuret asiakasmaksut taas voivat estaumlauml kaikkein koumlyhimpien lapsien mahdollishysuuden osallistua julkiseen paumlivaumlhoitoon

Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml

73

Vaikka vanhuspalveluiden kaumlytoumln jakautumisen progressiivisuus saattaa olla yliarvioitu edellauml esitetyissauml kuvioissa ei voida kieltaumlauml niiden pienituloisia suosivaa luonnetta Taumlmauml johtuu siitauml luonnollisesta sy ystauml ettauml monissa maisshysa vanhukset ja etenkin kaikkein vanhimmat (yksin asuvat naiset) kuuluvat usein alimpiin tuloluokkiin Vain Saksan ja Ranskan konservatiivisissa hy vinshyvointivaltioissa taumlmauml progressiivisuus on vaumlhemmaumln korostunut Naumlmauml ovat mielenkiintoisia tuloksia Vanhuspalvelut eivaumlt ole vain helpotus hoivataakan kanssa kamppaileville perheenjaumlsenille ja muille epaumlvirallisille hoitajille vaan ne ovat myoumls tulonsiirto vaumlhaumltuloisille ja voivat siten osaltaan korvata iaumlkkaumliden henkiloumliden tukeutumisen sosiaaliavustukseen Poliittisesti taumlrkeaumlauml on jaumllleen tutkia paremmin kaumlyttoumlmahdollisuuksien tasapuolisuutta niin taloudellisesti sosiaalisesti kuin alueellisestikin Mikauml vaikuttaa palveluiden kaumlyttoumloumln ja ovatko kaikki hoivasta riippuvaiset vanhukset samassa asemassa avun saamiseksi Taumlmauml on taumlrkeauml kysymys myoumls Suomessa jossa alueellinen eriarvoisuus on yksi suuri huolenaihe kuntien palvelurakenteita kehitettaumlessauml

Vanhuspalveluiden laskeminen osaksi kotitalouksien tuloja suurensi kuilua maiden vaumllillauml Jo ennestaumlaumln tasaisempaan tulonjakoon sitoutuneet maat pashyransivat asemiaan entisestaumlaumln maiden vaumllisessauml vertailussa Lapsille suunnatut palvelut eivaumlt kuitenkaan sy ventaumlneet taumltauml kuilua

Metodologiset olettamukset heraumlttaumlvaumlt kysymyksiauml mutta epaumlselvaumlksi ei jaumlauml imputoinnin taumlrkeys ja vaikutusten suunta Taumlmauml naumlkoumlkulma ei ole merkittaumlvauml ainoastaan julkisen sektorin reformien arvioinnissa ja suunnittelussa vaan se kasvattaa myoumls kaumlsitystaumlmme tulonjaosta ja tuloeroista Euroopan hy vinvointishyvaltiossa Julkisten palveluiden ja luontoisetuuksien luoma konteksti pitaumlisikin paremmin huomioida kaikenlaisessa vertailevassa hy vinvointitutkimuksessa

Laumlhteet Aaberge R Bhuller M Langoslashrgen A Mogstad M The distributional impact of public services when needs differ Bonn The Institute for the Study of Labour IZA Discussion Paper 4826 2010

Aaberge R Langoslashrgen A Measuring the benefits from public services The effects of local government spending on the distribution of income in Norway Review of Income and Wealth 2006 52 (1) 61ndash83

Adema W Ladaique M How expensive is the welfare state Gross and net indicators in the OECD Social Expenditure Database (SOCX) Paris OECD OECD Social Employment and Migration Working Papers 92 2009

Baldock J Social care in the United Kingdom A pattern of discretionary social administration Julkaisussa Anttonen A Baldock J Sipilauml J toim The young the old and the state Cheltenham Elgar 2003 109ndash142

Eurooppalaiset elinolot

Bettio F Plantenga J Comparing care regimes in Europe Feminist Economics 2004 10 (1) 85ndash113

Callan T Smeeding T Tsakloglou P Distributional effects of public education transfers in seven European countries Dublin The Economic and Social Research Institute Working Paper 207 2007

Celdragraven X Bermejo E Puente R ym El sistema estatal de atenciacuteon sosiosanitaria en el agravembito de la dependencia 2009 Valencia IBV Asociacioacuten para el cuidado de la calidad

74 de vida 2009 Saatavissa lthttpwwwceafaesthemedceafafilesdocs4a24d0ff10pdfgt Viitattu 2152013

Daycare Trust Childcare Costs Survey 2008London Daycare Trust 2008 Saatavissa lthttp wwwdaycaretrustorgukdatafilesResearchcosts_surveyscost_survey2008pdfgt Viitattu 2152013

Esping-Andersen G The three worlds of welfare capitalism Cambridge Polity Press 1990

Eurostat Development of a methodology for the collection of harmonised statistics on childcare Luxembourg Eurostat Working Papers and Studies 2004

Eurostat Social Protection Database (ESSPROS) Saatavissa lthttpeppeurostateceuropa euportalpageportalsocial_protectionintroductiongt Viitattu 1132014

Evandrou M Falkingham J Hills J Le Grand J Welfare benefits in kind and income distribution Fiscal Studies 1993 14 (1) 57ndash76

Expert Group on Household Income Statistics Final report and recommendations Ottawa 2001 Saatavissa ltwwwlisprojectorglinkscanberrafinalreportpdfgt Viitattu 1832013

Foumlrster M Verbist G Money or kindergarten Distributive effects of cash versus in-kind family transfers for young children Paris OECD Social Employment and Migration Working Papers 135 2012

Garfinkel I Rainwater L Smeeding T Welfare state expenditures and the redistribution of well-being Children elders and others in comparative perspective Luxembourg Luxembourg Income Study Working Paper 387 2005

Garfinkel I Rainwater L Smeeding T A re-examination of welfare states and inequality in rich nations How in kind transfers and indirect taxes change the story Journal of Policy Analysis and Management 2006 25 (4) 897ndash919

Ghysels J Vanhille J Verbist G Compensating for childcare Paper presented at the 8th ESPAnet conference in Budapest September 2ndash4 2010

Goddard M Smith P Equity of access to health care services Theory and evidence from the UK Social Science amp Medicine 2001 53 (9) 1149ndash1162

De Graeve D Van Ourti T The distributional impact of health financing in Europe A review The World Economy 2003 26 (10) 1459ndash1479

Harding A Lloyd R Warren N The distribution of taxes and government benefits in Australia Paper presented at the conference on the distributional effects of government spending and taxation The Levy Economics Institute 15 October 2004 NATSEM 2004

Hernaacutendez-Quevado C Jones AM Loacutepez-Nicolaacutes A Rice N Socio-economic inequalities in health A comparative longitudinal analysis using the European Community Household Panel Social Science amp Medicine 2006 63 (5) 1246ndash1261

Vaalavuo Tulonjako ja sosiaalipalvelut elinkaaren aumlaumlripaumlissauml

75

Huber M Rodrigues R Hoffmann F Gasior K Marin B Facts and figures on long-term care Europe and North America Vienna European Centre for Social Welfare Policy and Research 2009

Jensen C Worlds of welfare services and transfers Journal of European Social Policy 2008 18 (2) 151ndash162

Jensen C The forgotten half Analysing the politics of welfare services International Journal of Social Welfare 2011 20 (4) 404ndash412

Kamerman SB Early childhood education and care An overview of developments in the OECD countries International Journal of Educational Research 2000 33 (1) 7ndash29

Kremer M The illusion of free choice Ideals of care and child care policy in the Flemish and Dutch welfare states Julkaisussa Michel S Mahon R toim Childcare policy at the crossroads Gender and welfare state restructuring New York Routledge 2002 113ndash142

Kunst AE Bos V Lahelma E ym Trends in socioeconomic inequalities in self-assessed health in 10 European countries International Journal of Epidemiology 2005 34 (2) 295ndash305

Lakin C The effects of taxes and benefits on household income 2002ndash2003 Economic Trends 2004 607 39ndash84

Le Grand J The strategy of equality Redistribution and the social services London Allen amp Unwin 1982

Le Grand J Measuring the distributional impact of the welfare state Methodological issues Julkaisussa Goodin RE Le Grand J toim Not only the poor Boston MA Allen amp Unwin 1987 17ndash33

Lindqvist M Julkisten hyvinvointipalveluiden arvo kotitalouksille Hyvinvointikatsaus 2008 4 40ndash44

Marical F Mira DrsquoErcole M Vaalavuo M Verbist G Publicly-provided goods and the distribution of resources Paris OECD Working paper for Directorate for Employment Labour and Social Affairs 2006

OECD Family Database Paris OECD Saatavissa ltwwwoecdorgelssocialfamily databasegt Viitattu 1342010

OECD Education today The OECD perspective Paris OECD 2009

Preacutevot J Les reacutesidents des eacutetablissements drsquoheacutebergement pour personnes ageacutes en 2007 Eacutetudes et reacutesultats 699 2009 Saatavissa lthttpwwwdreessantegouvfrIMGpdfer699 pdfgt Viitattu 2152013

Radner DB Non-cash income equivalence scales and the measurement of economic wellshybeing Review of Income and Wealth 1997 43 (1) 71ndash88

Sefton T Recent changes in the distribution of the social wage London London School of Economics CASE Paper 62 2002

Sipilauml J Social care services Key to the Scandinavian welfare model Aldershot Avebury 1997

Smeeding T The antipoverty effectiveness of in-kind transfers The Journal of Human Resources 1977 12 (3) 360ndash378

Eurooppalaiset elinolot

Smeeding T Saunders S Coder J ym Poverty inequality and family living standards impact across seven nations The effect of noncash subsidies for health education and housing Review of Income and Wealth 1993 39 (3) 229ndash256

Steckmest E Noncash benefits and income distribution Luxembourg Luxembourg Income Study Working Paper 100 1996

Stiglitz JE Sen A Fitoussi J-P Report by the Commission on the measurement of economic performance and social progress 2009 Saatavissa lthttpwwwstiglitz-sen-fitoussifr

76 documentsrapport_anglaispdfgt Viitattu 2152013

Tawney RH Equality London George Allen amp Unwin Ltd 1964

Tsakloglou P Antoninis M On the distributional impact of public education Evidence from Greece Economics of Education Review 1999 18 (4) 439ndash452

Vaalavuo M Towards an improved measure of income inequality The impact of public services on income distribution An international comparison Florence European University Institute 2011

Vaalavuo M The redistributive impact of ldquooldrdquo and ldquonewrdquo social spending Journal of Social Policy 2013 42 (3) 513ndash539

Van Doorslaer E Koolman X Jones AM Explaining income-related inequalities in doctor utilization in Europe Health Economics 2004 13 (7) 629ndash647

Verbist G Foumlrster M Vaalavuo M The impact of publicly provided services on the distribution of resources Review of new results and methods Paris OECD Social Employment and Migration Working Papers 130 2012

Wasoff F Day I Family policies Eastbourne Gildredge Press 2000

Oumlsterle A Equity choices and long-term care policies in Europe Allocating resources and burdens in Austria Italy the Netherlands and the United Kingdom Aldershot Ashgate 2002

Elinolot ja muuttuvat perherakenteet

Eurooppalaiset elinolot

Jani Erola ja Juho Haumlrkoumlnen 78 Lastensaannin vaikutus hyvinvointiin Euroopassa

Lapsiperheiden hy vinvointi on yhteiskunnallisen keskustelun pysy vauml teema Aihe liitty y paitsi lapsiin ja lasten kasvattamiseen myoumls kysymyksiin perheen ja tyoumln yhteen sovittamisesta sekauml tasa-arvosta miesten ja naisten sekauml eri sukupolvien vaumllillauml Laaja-alaisuudesta johtuen keskusteluun osallistuvat niin kansalaiset paumlaumlttaumljaumlt kuin tutkijatkin Viime aikoina tiedot lapsiperheiden toimeentulon muutoksista ja lasten suhteellisen tulokoumlyhy ysriskin lisaumlaumlntymisestauml ovat vauhshydittaneet keskustelua (esim Haumlmaumllaumlinen ja Kangas 2010 Moisio 2010)

Keskustelua on luonnollisesti motivoinut huoli lapsista Yhtauml hy vin voishydaan kuitenkin myoumls kysyauml miten perheellistyminen ja lastensaanti vaikuttavat vanhempien hy vinvointiin Voidaan olettaa ettauml vaikutukset riippuvat tutkitun hy vinvoinnin luonteesta Ruokittavien suiden lisaumlaumlntyminen asettaa usein paishyneita perheiden taloudelle samaan aikaan kun hoivan tarpeen lisaumlaumlntyminen vaumlhentaumlauml naisten tyoumln tarjontaa ja lastensaanti naumlin ollen usein heikentaumlauml pershyheiden taloudellista hy vinvointia

On mahdollista ettauml perheellistymisen taloudelliseen toimeentuloon luoshymia paineita pidetaumlaumln luonnollisena osana lastensaantia Perheellistymisellauml saattaa olla positiivisia vaikutuksia muihin hy vinvoinnin osa-alueisiin Lasten syntymaumlaumln itsessaumlaumln liitty y positiivisia tunteita ja lasten kasvamiseen liitty villauml tapahtumilla voi olla myoumlnteinen vaikutus myoumls vanhempiin Lisaumlksi synnytysshysairaaloiden neuvoloiden leikkipuistojen paumlivaumlkotien ja koulujen kautta tutusshytutaan ihmisiin joiden kanssa vanhemmat eivaumlt vaumllttaumlmaumlttauml aiemmin ole olleet tekemisissauml Naumlmauml kontaktit eivaumlt liity ainoastaan koulutus- tai tyoumlpaikkaan Lasten kautta synty vaumlt uudet sosiaaliset suhteet ja verkostot voivat toimia myoumls vanhempia hyoumldyttaumlvinauml sosiaalisina resursseina

Lastensaannin vaikutuksella hy vinvointiin voi olla vaikutuksia myoumls vaumlestoumln uusintamiseen Kun lapsia ei moderneissa yhteiskunnissa tarvitse hankkia vain siitauml sy ystauml ettauml vanhemmat tarvitsisivat heitauml turvaamaan oma toimeentulonsa vanhuudessa lasten hankkimisen materiaaliset motiivit katoavat Tehokkaan raskauden ehkaumlisyn aikakaudella syntyv y yttauml on myoumls helpompi kontrolloida Taumllloumlin on oletettavaa ettauml lastensaannin todellisilla tai oletetuilla hy vinvointishyvaikutuksilla on suurempi merkitys kuin aikaisemmin Jos naumlmauml vaikutukset

Erola ja Haumlrkoumlnen Lastensaannin vaikutus hyvinvointiin Euroopassa

79

ovat paumlaumlosin negatiivisia voidaan sen odottaa heijastuvan myoumls miesten ja naisten lastensaantisuunnitelmiin ja taumlten vaumlhentaumlvaumln synty v y yttauml

Eurooppalaiset yhteiskunnat poikkeavat toisistaan paitsi lapsiperheille osoishytetun perusturvan myoumls sosiaalisten suhteiden jaumlrjestaumlytymisen ja onnellisuuden osalta Ilmioumliden keskinaumlisiauml syyndashseuraus-suhteita ei tunneta kovinkaan hy vin saati niiden yhteisvaihtelun roolia kolmansien esimerkiksi vaumlestoumlllisten tekijoumliden maumlaumlrittelijaumlnauml Siinauml missauml tulonsiirroilla voidaan ehkauml helpostikin vaikuttaa lapsiperheiden taloudelliseen hy vinvointiin ja sitauml kautta perheellistymiseen on muiden hy vinvoinnin ulottuvuuksien vaikutus vaikeammin ennustettavissa ja ennakoitavissa

Tutkimme taumlssauml artikkelissa miten vanhemmuus vaikuttaa kotitalouden taloudelliseen hy vinvointiin ty y t y vaumlisy y teen ja sosiaalisiin verkostoihin eri eurooppalaisissa hyvinvointiregiimeissauml Keskeinen kiinnostus liittyy kysymykseen kompensoivista mekanismeista lisaumlaumlnty vaumltkouml ty yty vaumlisy ys ja sosiaaliset suhteet vaikka talous kokisikin rasitteita Voidaanko lapsiperheiden vanhempia siis pitaumlauml ty yppiesimerkkeinauml jonkinlaisista rdquoonnellisista koumlyhistaumlrdquo Missauml maumlaumlrin eri hy vinshyvointivaltioiden institutionaaliset puitteet liitty vaumlt hy vinvoinnin ulottuvuukshysien ja lastensaannin vaumllisen yhteyden vaihtelemiseen Taumltauml ennen kuvaamme kuitenkin eraumlitauml keskeisiauml eurooppalaisten perhejaumlrjestelmien ominaisuuksia ja merkittaumlviauml muutoksia viime vuosikymmeninauml

Perheellistymisen muuttuminen Euroopassa

Eurooppalaisten yhteiskuntien uskotaan kaumlyvaumln laumlpi niin sanottua toista vaumlesshytoumlllistauml murrosta (esim Lesthaeghe 1998) Ensimmaumlinen murros alkoi joissakin yhteiskunnissa jo 1700-luvulla viimeisissauml Euroopan maissa viime vuosisadan aikana Taumllle murrokselle oli leimallista elinajan pidentyminen ja lapsikuolleishysuuden vaumlheneminen niin sanotun romanttisen avioliiton yleistyminen ja lapshysiluvun pieneneminen Toinen murros on ajoitettu alkamaan viime vuosisadan jaumllkimmaumlisellauml puoliskolla Taumllle murrokselle on ollut ty y pillistauml avioerojen yleistyminen avoliiton muuttuminen yleisesti hy vaumlksy tyksi perhemuodoksi avioitumis- ja naisten ensisynnytysiaumln nouseminen sekauml lasten maumlaumlraumln vaumlheshyneminen entisestaumlaumln ja alle vaumlestoumln uusintamistason Naumlmauml muutokset ovat tapahtuneet samaan aikaan niitauml tukevien yhteiskunnallisten arvomuutosten kanssa (Lesthaeghe 2010)

Tarkastellaan ensin avioliittoja ja avioeroja Kuviossa 1 (s 80) esitetaumlaumln avioliittojen maumlaumlrauml tuhatta henkeauml kohden Euroopan suurissa maissa Saksassa

Eurooppalaiset elinolot

Kuvio 1 Avioliitot 1 000 asukasta kohden eraumlissauml EU-maissa vuosina 1990ndash2011

Avioliitot 1 000 asukasta

Laumlhde Eurostat 2012

Kuvio 2 Avioituneet 35-vuotiaasta vaumlestoumlstauml

Laumlhde Eurostat 2012

1990

1990

1992

1992

1994

1994

1996

1996

1998

1998

2000

2000

2002

2002

2004

2010

0

10

20

30

40

50

60

70

Saksa

Ranska

Italia

Suomi

Ruotsi

2010

2004

2006

20

06

2008

2008

80

0

1

2

3

4

5

6

7

8

Saksa

Viro Ranska Italia Suomi Ruotsi Iso-Britannia

Erola ja Haumlrkoumlnen Lastensaannin vaikutus hyvinvointiin Euroopassa

81

Ranskassa Italiassa ja Isossa-Britanniassa sekauml Suomessa ja naapurimaissamme Ruotsissa ja Virossa vuosina 1990ndash2011 Jakaumien perusteella ei ole havaittavissa yleiseurooppalaista vahvaa avioitumiseen liitty vaumlauml trendiauml Avioliittojen maumlaumlrauml tuntui vuoden 2001 paikkeilla jossain maumlaumlrin laumlhenty vaumln eri maissa joskin useamshypien maiden vertailussa taumlmauml olisi tulkittavissa laumlhinnauml sattumanvaraiseksi vaihteluksi

Suomen ja Ruotsin trendien perusteella ehkaumlpauml taumlrkein huomio on se ettauml vaihtelu naumlyttaumlauml naumlissauml maissa seuraavan muutaman vuoden viiveellauml taloudellisia suhdanteita ndash nousukaudella avioliittojen maumlaumlrauml lisaumlaumlnty y laskukaudella vaumlhenee Muihin maihin vastaava havainto ei kuitenkaan sovi Laumlhes kaikissa Euroopan suurissa maissa avioituminen on taumlnauml ajanjaksona vaumlhentynyt Virossa avioishytumisen nopea vaumlheneminen liitty y itaumlblokin murtumisen myoumltauml siirtymiseen jaumlrjestelmaumltaloudesta markkinatalousregiimiin

Kokonaisavioitumislukujen ongelmana on se ettauml ne eivaumlt kerro suoraan moniko avioituu elinaikanaan Toisin sanoen avioitumisen vaumlheneminen saatshytaa vaihtoehtoisesti kuvastaa avioitumisen viivaumlstymistauml avioliitot solmitaan vanhemmalla iaumlllauml mahdollisesti vasta ensimmaumlisten lasten syntymaumln jaumllkeen Kuviossa 2 esitetaumlaumln kuinka suuri osuus 35-vuotiaasta vaumlestoumlstauml on tuohon ikaumlaumln mennessauml avioitunut niissauml kuviossa 1 esitetyissauml maissa joista tieto on saatavilla Kuvio 2 osoittaa kuinka avioituminen on 35 vuoden ikaumlaumln mennessauml muuttunut etenkin suurissa maissa entistauml harvinaisemmaksi Vaikka taumlmaumlkaumlaumln kuvio ei suoraan kerro moniko avioituu elinaikaan tukevat tulokset oletuksia toisesta vaumlestoumlllisestauml murroksesta Suomessa ja Ruotsissa avioitumisen vaumlheneminen naumlyttaumlauml pysaumlhtyneen (esim Ohlsson-Wijk 2011) Kaiken kaikkiaan avioitumisen yleisy ys naumlyttaumlauml eri maissa jossain maumlaumlrin laumlhentyvaumln toisiaan

Avioerojen kohdalla maiden laumlhentyminen naumlky y avioitumista selkeaumlmmin Kuv iossa 3 (s 82) esitet auml auml n av ioerojen mauml auml rauml t u hat ta a su k asta kohden ensimmaumlisestauml vertailusta tutuissa seitsemaumlssauml Euroopan valtiossa Avioeroriskin vaihtelu on maiden vaumllillauml pienent yny t huomattavasti Vertailumaista vain katolisen Italian avioeroaste poikkeaa huomattavasti muista maista Italia on myoumls ainoa maa jossa avioerot ovat tasaisesti lisaumlaumlntyneet koko tarkastellun ajanjakson ajan Avioerojen osalta toinen vaumlestoumlllinen murros onkin useimmissa eurooppalaisissa yhteiskunnissa jo tapahtunut

Eurooppalaiset elinolot

1990

1992

1994

1996

1998

2000

2002

2004

2006

2008

2010

Kuvio 3 Avioerot 1000 asukasta kohden eraumlissauml EU-maissa

70

60

50

40

30

20

10

0

1990

1992

1994

1996

1998

2000

2002

2004

2006

2008

2010

Saksa Viro Ranska Italia Suomi Ruotsi Iso-Britannia

Laumlhde Eurostat 2012

Kuvio 4 Avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten osuus kaikista syntyneistauml

0

Avioerot 1 000 asukasta 6

5

Saksa 82 4 Viro Ranska

3 Italia Suomi Ruotsi 2 Iso-Britannia

1

Laumlhde Eurostat 2012

Erola ja Haumlrkoumlnen Lastensaannin vaikutus hyvinvointiin Euroopassa

Laumlhde Eurostat 2012

1990

1992

1994

1996

1998

2000

2002

2004

2006

2008

2010

Laumlhde Eurostat 2012

Kuvio 6 Synnyttaumlneiden naisten keski-ikauml

Ikauml 32

31

30

29

28

27

26

25

1990

1992

1994

1996

1998

2000

2002

2004

2006

2008

2010

Kuvio 5 Kokonaishedelmaumlllisyysaste

Lastanainen 22

2

1883

16

14

12

1

Saksa Viro Ranska Italia Suomi Ruotsi Iso-Britannia

Saksa Viro Ranska Italia Suomi Ruotsi Iso-Britannia

Eurooppalaiset elinolot

84

Avioliiton uskotaan menettaumlneen suosiotaan avoliittojen yleistymisen myoumltauml (esim Sobotka ja Toulemon 2008) Suomen kohdalla tiedaumlmme avoliiton olevan kaumlytaumlnnoumlssauml universaali sillauml yli 90 prosenttia uusista liitoista on avoliittoja (Jalovaara 2011) Luotettavia aikasarja-aineistoja avoliitoista Euroopan eri maissa ei sellaisenaan ole saatavilla Hy vaumln kuvan avoliittojen muuttumisesta entistauml hy vaumlksytymmaumlksi perhemuodoksi antaa kuitenkin kuvio 4 (s 82) Siinauml esitetaumlaumln avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten maumlaumlrauml samoissa maissa tarkasteluajanshyjaksona Maumlaumlrauml naumlyttaumlauml lisaumlaumlnty vaumln kaikissa muissa maissa paitsi Suomessa ja Ruotsissa Maiden vaumlliset erot ovat suuria Esimerkiksi Virossa avioliiton ulkoshypuolella synty y liki puolet enemmaumln lapsia kuin Suomessa Italiassa taas puolet vaumlhemmaumln Taumlmaumlkin tulos on yhtenevaumlinen toisen vaumlestoumlllisen murroksen teesin kanssa jonka mukaan avioliittoinstituution merkitys perhe-elaumlmaumln jaumlsentaumljaumlnauml on vaumlhenty ny t

Vaikka kuvioiden 5 ja 6 (s 83) maakohtaiset trendit eivaumlt osoitakaan mershykittaumlvaumlauml paumlaumlllekkaumlisy yttauml on lastensaannin siirtymisen myoumlhempaumlaumln elaumlmaumlnshyvaiheeseen (sekauml muiden lastensaannin ajoitukseen liitty vien tekijoumliden) naumlhty merkittaumlvaumlsti selittaumlvaumln kokonaishedelmaumlllisy ysasteessa tapahtuneita muutoksia (esim Goldstein ym 2009) Taumlmauml siksi ettauml aivan kuten kokonaisavioituvuusshyluvutkaan ei myoumlskaumlaumln kokonaishedelmaumlllisy ysaste suoraan kerro siitauml monshytako lasta kukin nainen saa elaumlmaumlnsauml aikana Synnyttaumljien keski-iaumln noustessa trendinomaisesti kunakin vuonna syntyneiden lasten maumlaumlrauml vaumlhenee vaikka naisten elinaikanaan saamien lasten lukumaumlaumlrauml pysyisikin vakiona

Eurooppalaisten kotitalouksien rakenteissa esiinty vistauml eroista (Lief broer ja Fok kema 2008) huolimatta perheiden muodostu ksen ja purkautumisen trendit muistuttavat yleisellauml tasolla toisiaan Ne ovat taumlltauml osin nyt laumlhempaumlnauml toisiaan kuin esimerkiksi Goslashsta Esping-Andersenin The Three Worlds of Welfare Capitalism -kirjaa julkaistaessa vuonna 1990 Toisin sanoen perheellistymisen osalta maat ovat laumlhentyneet toisiaan Sen sijaan perhepolitiikassa esiinty y yhauml eroja maiden vaumllillauml vaikka taumlllaumlkin saralla tiettyauml laumlhentymistauml on tapahtunut Etenkin huoli ikaumlrakenteen muutoksista on aktivoinut sosiaalipolitiikan tekijoumlitauml ympaumlri Euroopan Kuten kuviosta 7 naumlky y tulonsiirtojen osalta maat poikkeavat 2000-luvulla etenkin lapsiperheiden tukemisen ty ypin pikemminkin kuin absoshyluuttisen maumlaumlraumln suhteen Pohjoismaissa lapsiperheitauml on tuettu palveluiden ja tulonsiirtojen avulla Isossa-Britanniassa Saksassa ja Italiassa veroetujen kautta

Pohjoismaat ovat yllaumlpitaumlneet asemaansa aktiivisen perhepolitiikan suunnanshynaumlyttaumljinauml ja tukevat muita maita aktiivisemmin aumlitien tyoumlssaumlkaumlyntiauml vanhemshypainvapaiden ja lastenhoidon keinoin vaikkakin Suomen kotihoidon tuen avulla yllaumlpidetyt pitkaumlt poissaolot poikkeavatkin hieman taumlstauml ideaality yppisestauml mallista Mannermaisen regiimin maissa ja etenkin Etelauml-Euroopassa perheillauml on puolestaan ollut perinteisesti suurempi vastuu hyvinvoinnin tuottajina ja sosiaalipolitiikan rooli perheiden ja etenkin aumlitien tyoumlssaumlkaumlynnin tukemisessa

Erola ja Haumlrkoumlnen Lastensaannin vaikutus hyvinvointiin Euroopassa

SVir

Ransk Itali

Iso-Brit

anniSaks

Kuvio 7 Julkisten varojen kohdentaminen perhe-etuuksiin osuus bruttokansantuotteesta vuonna

2007

4 0

3 5

85 3 0

2 5

2 0

1 5

1 0

0 5

0 0

V e r o e d u t P a l v e l u t T u l o n s i i r r o t

Iso-Brit

annia Suomi

Ruotsi Viro

Ranska

Saksa Ita

lia

Yhdysvalla

t

OECD-ke

skiarvo

Laumlhde OECD 2012

Kuvio 8 Vanhempien tyoumlssaumlkaumlynti maittain

Muut Molemmat tyoumlvoimanulkopuolella Yksi kokoaikainen Toinen koko- toinen osa-aikainen Molemmat vanhemmat kokoaikaisia

0

20

40

60

80

100

uomi o a a a a

Laumlhde OECD 2012

Eurooppalaiset elinolot

86

on ollut rajoittuneempi Taumlmauml naumlky y selvaumlsti kuviossa 8 (s 85) jossa esitetaumlaumln tyoumlssaumlkaumlynnin jakautuminen maittain perheissauml (pois lukien Ruotsi) Molempien vanhempien kokoaikainen tyoumlssaumlkaumlynti on yleisintauml Suomessa harvinaisinta Saksassa Yhden tyoumlssauml kaumlyvaumln vanhemman kotitaloudet ovat kuitenkin kohshytuullisen tavallisia myoumls Suomessa

Lastensaannin vaikutus hyvinvointiin

Lastensaannin vaikutuksia hy vinvointiin on laumlhestytty monin tavoin Perheen taloustieteessauml lastensaannin on naumlhty lisaumlaumlvaumln palkkatyoumln ulkopuolella vietettaumlshyvaumln ajan arvoa ja taumlten vaumlhentaumlvaumln tyoumln tarjontaa Tosin tyoumln tarjonnan on naumlhty vaumlhenevaumln ainoastaan aumlideillauml jotka yhauml kantavat paumlaumlvastuun lastenhoidosta kun taas isien tyoumln tarjonnan odotetaan jopa lisaumlaumlntyvaumln perheen kasvamisesta johtuvien taloudellisten paineiden johdosta (Becker 1981) Kaiken kaikkiaan lastensaannin on uskottu vaumlhentaumlvaumln naisten tyoumlssaumlkaumlyntiauml t youmltunteja sekauml palkkatuloja (Killingsworth ja Heckman 1987) Naumlmauml seikat heikentaumlvaumlt koko kotitalouden taloudellista toimeentuloa (Aassve ym 2005)

Sosioekonomiset tekijaumlt vaikuttavat lastensaantiin Esimerkiksi korkeasti koulutetut naiset saavat ensimmaumlisen lapsensa keskimaumlaumlraumlistauml myoumlhemmin (esim Andersson ym 2009) Toisaalta myoumls taloudellisten hankaluuksien on naumlhty vaikuttavan lastentekoaikeisiin negatiivisesti (Easterlin 1975) Suomessa tyoumlvaumlenluok kaisten naisten lapsiluku on esimerkiksi pienempi kuin muihin yhteiskuntaluokkiin kuuluvien naisten (Erola 2010) Naumliden valikoivien mekashynismien vuoksi lastensaannin kausaalista vaikutusta hyvinvointiin on vaikea analysoida

Perheen ja tyoumln vaumllistauml jaumlnnitettauml on pyritty lieventaumlmaumlaumln erilaisin perhe- ja sosiaalipoliittisin ohjelmin Vanhempainvapaiden avulla on mahdollistettu pienten lasten hoitaminen ilman tyoumlpaikan menettaumlmisen tai merkittaumlvaumln tulonshymenetyksen vaaraa Sen sijaan lasten paumlivaumlhoitojaumlrjestelmiauml on kehitetty etenkin aumlitien tyoumlssaumlkaumlyntiauml silmaumlllauml pitaumlen Vaikka pitkitty neet vanhempainvapaat voivatkin osaltaan olla yhteydessauml sukupuolten eriarvoisuuteen (Ruhm 1998) on vanhempainvapaiden todettu kuitenkin vaikuttavan positiivisesti aumlitien tyoumlllishysy yteen (Jaumotte 2003) Edullisen ja laadukkaan paumlivaumlhoidon on myoumls osoitettu lisaumlaumlvaumln naisten tyoumln tarjontaa (Blau ja Robins 1991 Uunk ym 2005) Kaiken kaikkiaan perhepalvelut vahvistavat perheiden kiinnittymistauml tyoumlmarkkinoille ja taumltauml kautta niiden toimeentuloa

Lastensaanti vaikuttaa toki hyvinvointiin ja ty yty vaumlisy yteen laajemminkin Tuloihin perustuvia hy vinvoinnin mittareita on pitkaumlaumln pidetty rajoittuneina ja

Erola ja Haumlrkoumlnen Lastensaannin vaikutus hyvinvointiin Euroopassa

87

hy vinvoinnin laajempia ulottuvuuksia huomioimattomina Esimerkiksi Arnstein Aassve ym (2005) tutkivat lastensaannin vaikutusta yleiseen materiaaliseen hyvinshyvointiin kaumly ttaumlen tulomittareita monipuolisempia deprivaation mittareita Tulosten mukaan lapsen saaminen heikensi materiaalista hy vinvointia kaumlytetystauml mittarista riippumatta joskin naumlmauml negatiiviset vaikutukset olivat heikompia Pohjoismaissa ja merkittaumlvaumlmpiauml Etelauml- ja Manner-Euroopassa

Materiaalisten elinolojen lisaumlksi on tutkittu lastensaannin vaikutuksia muun muassa sosiaalisiin suhteisiin sekauml onnellisuuteen Lapsen syntymauml vaumlhentaumlauml puolisoiden keskinaumlistauml aikaa ja usein myoumls parisuhdety y ty vaumlisy y ttauml (esim Crohan 1996) Toisaalta lasten on naumlhty integroivan vanhempiaan muihin soshysiaalisiin verkostoihin (Gallagher ja Gerstel 2001) Joka tapauksessa voitaneen argumentoida ettauml vanhemmuus muuttaa sosiaalisia verkostoja enemmaumln lasten ympaumlrille rakentuviksi ja lasten ehdoilla toimiviksi

Viime aikoina on yhteiskuntatieteissaumlkin kiinnitetty yhauml enemmaumln huomiota onnellisuuteen Perhe-elaumlmaumlauml vakaine parisuhteineen ja lapsineen pidetaumlaumln yleisesti onnellisen elaumlmaumln kulmakivinauml Odotusta onnellisuuden taumlyttymisestauml voidaan pitaumlauml yhtenauml lastensaantiin ylipaumlaumlnsauml vaikuttavista tekijoumlistauml Hans-Peter Kohler ym (2005) ovat todenneet ettauml ensimmaumlisen lapsen saanti lisaumlauml onnellishysuutta etenkin naisilla kun taas myoumlhemmaumlllauml synty vy ydellauml on pikemminkin onnellisuutta vaumlhentaumlvauml vaikutus Lastensaannin vaikutus onnellisuuteen riippuu silti muistakin tekijoumlistauml Kohlerin ja haumlnen kollegoidensa tutkimuksessa havaitshytiin ettauml miehillauml vaikutus liitty y vahvasti parisuhteessa elaumlmiseen Toisaalla on havaittu tyoumlssaumlkaumlynnin lisaumlaumlvaumln isien mutta harvemmin aumlitien onnellisuutta (Aassve ym 2012) Jaumllkimmaumlisessauml tutkimuksessa havaittiin lisaumlksi ettauml lasten onnellisuutta lisaumlaumlvauml vaikutus oli voimakkaampi Pohjoismaissa ja Etelauml-Eurooshypassa muuhun Eurooppaan verrattuna ja ettauml maaryhmaumlkohtainen vaihtelu oli erityisen voimakasta naisilla Rachel Margolis ja Mikko Myrskylauml (2011) saivat vastaavanlaisia tuloksia omassa vertailevassa tutkimuksessaan joskin heidaumln tutkimuksensa loi pessimistisemmaumln kuvan lasten lukumaumlaumlraumln vaikutuksesta onnellisuuteen lapsiluvun lisaumlaumlnty minen vaumlhensi onnellisuutta mutta vain hetkellisesti Kun lapset olivat muutaman vuoden vanhempia ne lisaumlsivaumlt onnelshylisuutta Jukka Savolainen ym (2001) puolestaan havaitsivat tutkimuksessaan ettauml vastasyntyneiden aumlidit ovat yleisesti ottaen kaikkein ty yty vaumlisimpiauml mutta lapsiluvun lisaumlaumlntyminen lisaumlauml myoumls aumlrtyneisy yttauml ja masennusta

Kaiken kaikkiaan lastensaannin vaikutus hy vinvointiin on moniulotteinen ja riippuu niin parisuhdetilanteesta taloudellisesta asemasta ja tyoumlssaumlkaumlynnistauml aiempien lasten lukumaumlaumlraumlstauml kuin asuinmaastakin

Eurooppalaiset elinolot

88

Aineisto ja muuttujat

Miten vanhemmuus siis vaikuttaa taloudelliseen hyvinvointiin ty ytyvaumlisy y-teen ja sosiaalisiin verkostoihin eurooppalaisissa hy vinvointiregiimeissauml Entauml miten taloudellinen tilanne vaikuttaa ty yty vaumlisyyteen ja sosiaalisiin suhteisiin Kaumly taumlmme tutkimuskysymyksiimme vastaamiseen Eurooppalaisen elinoloshyaineiston (ECHP) kaikkia aaltoja jotka kattavat ajanjakson vuodesta 1994 vuoteen 2001 Vaikka aineisto ei olekaan taumlysin ajantasainen on sen merkittaumlvauml etu sen pitkittaumlisluonne ECHP onkin ainoa vertailukelpoinen koko Euroopan kattava paneeliaineisto (ks myoumls Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa) Taumlstauml on etua tutkittaessa lastensaannin vaikutuksia hy vinvointiin ja ty yty vaumlisy yteen Taumlstauml enemmaumln edempaumlnauml Voidaan olettaa ettauml lastensaannin ja hy vinvoinnin vaumlliseen yhteyteen vaikuttavat mekanismit ovat sen verran yleisiauml ja myoumls pysy viauml ettauml tulokset olisivat vastaavia uuttakin aineistoa kaumlytettaumlessauml

Aineisto kattaa 14 eurooppalaista yhteiskuntaa Suomi Saksa Tanska Alankomaat Belgia Luxemburg Ranska Iso-Britannia Irlanti Italia Kreikka Espanja Portugali ja Itaumlvalta Taumlmaumln ansiosta kaumlytettaumlvissaumlmme on noin 50 000 tapausta joissa yksiloumlauml kohden on parhaimmillaan kahdeksan havaintoa

Tarkastelemme tutkimuskysymyksiaumlmme hyvinvointiregiimeittaumlin (Esping-Andersen 1999) Kiinnostuksemme kohteena on lastensaannin vaikutuksissa mahdollisesti esiinty vaumlt maaryhmaumlkohtaiset erot Raportoimalla tuloksemme maaryhmittaumlin maittaisten analy ysien sijaan varmistamme tarpeeksi suuret aishyneistokoot kutakin analy ysia varten (ks Aassve ym 2005 esimerkkinauml vastaavasta asetelmasta) Jaamme maat neljaumlaumln hy vinvointivaltioregiimiin pohjoismainen (Suomi ja Tanska) liberaali (Iso-Britannia ja Irlanti) konservatiivinen (Alankoshymaat Belgia Luxemburg Ranska Saksa ja Itaumlvalta) sekauml familistinen (Espanja Ita lia Por tuga li K reik ka) Naumliden maar yhmien voidaan katsoa erottuva n dekommodifikaation1 sosiaaliturvan jaumlrjestaumlmisen yleisen yhteiskunnallisen eriarvoisuuden sekauml naumlihin liitettyjen yhteiskunnallisten arvojen suhteen (Esping-Andersen 1999 Andreszlig ja Heien 2001 Arts ja Gelissen 2002)2 Niin kuin edellauml esitetyistauml kuvioista voi havaita maat poikkeavat vaumlhaumlisemmin perherakenteen ja erityisesti sen muutosten osalta

Mittaamme kotitalouksien taloudellista toimeentuloa kotitalouden z-stanshydardoituina kokonaistuloina (OECDn modifioitua ekvivalenssiskaalaa kaumlyttaumlen vrt Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa)3 Kaumlytetty tulostandardointi skaalaa kussakin maassa tulot poikkileikkausajankohdan mukaan niin ettauml

1 Dekommodifikaatiolla tarkoitetaan yleisesti hy vinvointivaltion takaamaa mahdollisuutta markkishynoista riippumattomaan toimeentuloon

2 Koska Ruotsin ECHP-aineisto ei ole paneeli emme ota sitauml mukaan analy yseihimme

3 Lisaumlksi analyysit toistettiin kaumlyttaumlen kotitalouden pienituloisuutta selitettaumlvaumlnauml muuttujana Tulokset ovat yhtenevaumliset kotitaloustulojen perusteella saatujen kanssa

Erola ja Haumlrkoumlnen Lastensaannin vaikutus hyvinvointiin Euroopassa

89

tulojen keskiarvo on 0 ja keskihajonta 1 Taumlmaumln ansiosta tulot ovat vertailukelshypoisia yli ajan ja eri maiden (ja niiden valuuttojen) vaumllillauml Kotitalouden tulot ovat henkiloumlkohtaisia tuloja parempi toimeentulon mittari kotitalouden sisaumlisen tulonjaon seurauksena

Mittaamme yleistauml hy vinvoinnin tasoa neliulotteisena itse ar vioituna ty yty vaumlisy ytenauml tyoumlhoumln omaan talouteen asumiseen ja vapaa-aikaan Kukin muuttuja saa aineistossa arvoja 1ndash 6 arvon 6 viitatessa siihen ettauml vastaaja on taumlysin ty yty vaumlinen Naumlistauml on muodostettu yksinkertainen summamuuttuja joka on myoumls z-standardoitu Sosiaalisia suhteita arvioimme kahden muuttujan perusteella kuinka usein tapaa ystaumlviauml ja sukulaisia (paumlivittaumlin kerran viikossa pari kertaa viikossa pari kertaa kuukaudessa harvemmin) sekauml yhdistyksiin ja kerhoihin kuulumisen kautta (kuuluuei)

Lastensaantiin liitty vinauml selittaumlvinauml muuttujina kaumlytaumlmme lasten maumlaumlraumlauml lineaarisena sekauml dummy-muuttujia ensimmaumliselle ja toiselle lapselle Lisaumlksi kaumlytaumlmme dummy-muuttujia sille ettauml perheessauml on vastasyntynyt lapsi (toisin sanoen joku lapsista on alle 1 vuotta) tai pikkulapsi (alle 4 vuotta) Kontrollishymuuttujina kaumlytaumlmme ikaumlauml iaumln nelioumltauml sekauml dummy-muuttujia sille onko henkilouml yksin asuva vai avioliitossa tyoumltoumln vai toumlissauml Naumlillauml kontrollimuuttujilla pyrimme korjaamaan ajan myoumltauml muuttuvista tekijoumlistauml mahdollisesti koituvaa harhaa Kontrollimuuttujien osalta emme raportoi tuloksia vaan ne ovat tarvittaessa saatavissa kirjoittajilta Estimoimme mallit miesten ja naisten osalta erikseen pois lukien ne joissa koko kotitalouden tulot ovat selitettaumlvaumlnauml muuttujana

Menetelmaumlt

Kausaa lisen paumlaumlttely n kanna lta suurin haaste liitt y y havainnoimat tomien muuttujien kontrollointiin (Haumlrkoumlnen 2004) Hokema siitauml ettauml korrelaatio ei ole kausaalisuutta tarkoittaa taumlssauml tapauksessa sitauml ettauml pelkaumlstaumlaumln vertailemalla lapsen saaneiden hyvinvointia ja ty yty vaumlisy yttauml lapsettomien vastaaviin emme voi sanoa vielauml mitaumlaumln lastensaannin vaikutuksista Tavallisten (havaittujen) muuttujien kontrollointikaan ei vielauml tuota ratkaisua pulmaan joka pohjimshymiltaan liitty y siihen ettauml lapsen saaneet saattaisivat olla muita enemmaumln tai vaumlhemmaumln ty ytyvaumlisiauml lapsen saamisesta huolimatta Lapsen saaneet eroavat siis muista todennaumlkoumlisesti myoumls havainnoimattomien muuttujien osalta

Osaratkaisun taumlhaumln ongelmaan tuovat paneeliaineistot Kaumlyttaumlmaumlllauml samoshyjen henkiloumliden peraumlkkaumlin havaittuja tietoja voimme jossain maumlaumlrin lieventaumlauml havainnoimattomista muuttujista koituvaa estimointiharhaa (Halaby 2004) Niin sanottujen kiinteiden vaikutusten (fixed ef fects FE) paneeliregressioiden

Eurooppalaiset elinolot

90

avulla voidaan kontrolloida ajan myoumltauml vakiona saumlily vien tekijoumliden vaikutus Taumlmauml perustuu siihen ettauml naumliden tekijoumliden voidaan ajatella vaikuttavan hy vinvointiin ja ty y ty vaumlisy yteen samalla tavalla sekauml lastensaantia ennen ettauml sen jaumllkeen Esimerkiksi lapsen saamisen vaikutus tuloihin estimoitaisiin liian suurena ellei tutkittaessa otettaisi huomioon niiden laumlhtoumltasoa Hyoumldynnaumlmme tietoa kulloinkin selitettaumlvaumln muuttujan aikaisemmasta aallosta saamasta arvosta niin sanottuna myoumlhaumlistettynauml (lagged) paneeli-instrumenttina Esimerkiksi tutkittavan henkiloumln myoumlhempi tulo ei voi vaikuttaa aiempaan tuloon sen sijaan vastakkaiseen suuntaan yhteys on todennaumlkoumlinen

Raportoitavat estimaatit tulkitaan muutoksina peraumlkkaumlisten havaintojen vaumllillauml Toisin sanoen lasten maumlaumlraumln lineaarinen vaikutus viittaa selitettaumlvaumlaumln muutokseen kun lasten maumlaumlrauml kasvaa yhdellauml Vastaavasti ensimmaumlisen lapsen estimaatti viittaa siihen kuinka paljon erityisesti esikoisen syntymauml vaikuttaa selitettaumlvaumlaumln muuttujaan kun taas alle yksivuotiaan lapsen vaikutus viittaa yleisesti ottaen lapsen syntymaumlaumln

Jotta tulokset olisivat paremmin vertailtavissa myoumls eri selitettaumlvien muutshytujien osalta mallinnamme myoumls muiden ihmisten tapaamisalttiuden sekauml yhshydistyksiin ja seuroihin kuulumisen todennaumlkoumlisy ydet niin sanottuna lineaarisena todennaumlkoumlisyytenauml Toisin sanoen logistisen regression sijaan myoumls dikotomisia vasteita selitetaumlaumln lineaarisia regressiomalleja kaumlyttaumlen

Tulokset Lastensaannin vaikutus tuloihin

Taulukossa 1 esitaumlmme lasten maumlaumlraumln kasvun taumlstauml poikkeavan ensimmaumlisen ja toisen lapsen syntymaumln sekauml vastasyntyneen ja alle nelivuotiaan lapsen vaishykutuksen kotitalouksien tuloihin Aiempien tulosten mukaisesti (ks Aassve ym 2005) lastensaanti vaumlhentaumlauml kotitalouksien tuloja regiimistauml riippumatta Pohjoismaissa kotitalouksien tulot pysy vaumlt suojattuina lapsen ensimmaumlisen elinvuoden aikana jolloin perhepoliittiset etuudet vaumlhentaumlvaumlt mahdollisesta tyoumltuntien vaumlhenemisestauml aiheutuvaa tulonmenetystauml Pitkaumlllauml aikavaumllillauml lapsishyluvun lisaumlaumlntyminen ndash etenkin kahden ensimmaumlisen lapsen jaumllkeen ndash kuitenkin heikentaumlauml kotitalouden tulokehitystauml Vastaavanlaisia tuloksia voidaan havaita myoumls muissa regiimeissauml Pohjoismaista poiketen tulot putoavat jo ensimmaumlisestauml lapsesta ja haumlnen ensimmaumlisestauml vuodestaan alkaen Lastensaannin negatiiviset vaikutukset ovat voimakkaimmat liberaalissa ja konservatiivisessa regiimissauml ja vaikuttavat heikoimmilta familistisessa mallissa Tyoumlssaumlkaumlynnin ja tyoumltuntien

Erola ja Haumlrkoumlnen Lastensaannin vaikutus hyvinvointiin Euroopassa

91

vaumlheneminen koko kotitalouden tasolla (ks Haumlrkoumlnen 2011) on todennaumlkoumlisin lastensaannin ja tulojen vaumlhenemiseen vaikuttava tekijauml

Taulukko 1 Lasten vaikutus kotitalouksien taloudelliseen tuloihin kulutusyksikkoumlauml kohti Kiinteiden

vaikutusten paneeliregressiomallit regiimit analysoitu erikseen

Pohjoismaat Liberaali Konservatiivinen Familistinen

Lasten maumlaumlrauml ndash0157 ndash0118 ndash0114 ndash0045

1 lapsi 0012 ndash0068 ndash0063 ndash0024

2 lapsi ndash0037 ndash0071 ndash0082 ndash0030

Lapsi lt 1 v 0006 ndash0068 ndash0039 ndash0067

Lapsi lt 4 v ndash0106 ndash0072 ndash0105 ndash0089

Tilastollisesti erittaumlin merkitsevauml tilastollisesti merkitsevauml tilastollisesti melkein merkitsevauml Laumlhde ECHP 1994ndash2001

Lapset ja vanhempien tyytyvaumlisyys

Entauml vaikuttavatko lapset tyyty vaumlisy yteen Taumlssauml analy ysissa (taulukko 2 s 92) kaumlytaumlmme selitettaumlvaumlnauml muuttujana ty yty vaumlisy yskysymyksistauml muodostettua summamuuttujaa Tulokset voidaan tiivistaumlauml seuraavasti Lasten lukumaumlaumlraumln kasvaminen ei vaikuta miesten ty yty vaumlisy yteen missaumlaumln hy vinvointiregiimeistauml Vastasyntynyt lapsi lisaumlauml pohjoismaisten miesten ty yty vaumlisy yttauml kun taas vasshytaavanlaista vaikutusta ei voida havaita muissa maaryhmissauml Sen sijaan Etelauml-Euroopassa esikoisen syntymauml lisaumlauml miesten ty yty vaumlisy yttauml Myoumls vastasyntyneen lapsen pohjoismaiset aumlidit kokevat lisaumlaumlnty vaumlauml ty y ty vaumlisy yttauml Sama tulos koskee mannereurooppalaisia konservatiivisen regiimin aumlitejauml joskin heidaumln kohdallaan positiivinen vaikutus on heikompi

Alle nelivuotiaan lapsen vanhemmat sen sijaan kokevat tyyty vaumlisy ytensauml heikentyneen Poikkeuksen muodostavat liberaalin regiimin maissa asuvat mieshyhet joiden ty yty vaumlisy yttauml pieni lapsi vaumlhentaumlauml vain vaumlhaumln Naumlmauml tulokset ovat varsin mielenkiintoisia ja heraumlttaumlvaumlt kysymyksen niiden taustalla vaikuttavista mekanismeista Onko niin ettauml pohjoismaisten yhteiskuntien vanhempainshyvapaajaumlrjestely t mahdollistavat vastasyntyneestauml lapsesta nauttimisen sekauml isille ettauml aumlideille Mannereurooppalaisten aumlitien lisaumlaumlntynyt ty y ty vaumlisy ys voi myoumls liittyauml monessa maassa vanhempainvapaisiin joskin suuri osa naumlistauml aumlideistauml jaumlauml lapsen saatuaan tyoumlvoiman ulkopuolelle Etelauml-Euroopassa ja liberaalin regiimin maissa tyoumln ja pienen lapsen yhteensovittaminen on sen sijaan hankalampaa mikauml voi tasoittaa vauvoista johtuvaa onnellisuuspiikkiauml Kaikissa maaryhmissauml

Eurooppalaiset elinolot

92

Taul

ukko

2 L

aste

n va

ikut

us y

leis

een

tyyt

yvaumli

syyt

een

mui

den

ihm

iste

n ta

paam

isee

n ja

osa

llist

umis

een

Kiin

teid

en v

aiku

tust

en p

anee

lireg

ress

iom

allit

reg

iimit

sekauml

mie

het j

a na

iset

ana

lyso

itu e

rikse

en

Tyyt

yvaumli

syys

(sum

ma)

M

iehe

t Na

iset

Pohj

oism

aat

Libe

raal

i Ko

nser

vatii

vine

n Fa

mili

stin

en

Pohj

oism

aat

Libe

raal

i Ko

nser

vatii

vine

n Fa

mili

stin

en

Last

en m

aumlaumlrauml

ndash0

077

ndash0

095

0

01

ndash00

51

ndash01

13

ndash00

81

ndash00

24

ndash01

33

1 la

psi

001

4 0

132

ndash00

15

008

2

005

1 0

067

002

5 0

106

2 la

psi

ndash00

44

018

4 0

033

002

9 ndash0

076

0

123

ndash00

77

013

1

Laps

i lt 1

v

035

6

ndash01

93

ndash00

29

001

4 0

587

ndash01

1 0

181

0

019

Laps

i lt 4

v

ndash02

20

ndash00

16

ndash02

18

ndash0

209

ndash02

92

ndash0

367

ndash02

35

ndash0

352

Tapa

amin

en

Mie

het

Nais

et

Pohj

oism

aat

Libe

raal

i Ko

nser

vatii

vine

n Fa

mili

stin

en

Pohj

oism

aat

Libe

raal

i Ko

nser

vatii

vine

n Fa

mili

stin

en

Last

en m

aumlaumlrauml

0

007

ndash00

02

001

9

001

9

000

8 ndash0

036

ndash00

01

002

6

1 la

psi

000

3 0

008

ndash00

14

000

1 0

03

000

9 0

005

ndash00

22

2 la

psi

001

8 ndash0

006

ndash0

008

ndash0

001

ndash0

008

ndash0

007

ndash0

008

ndash0

050

Laps

i lt 1

v

ndash00

05

ndash00

08

ndash00

19

ndash00

09

ndash00

21

001

7 ndash0

007

0

026

Laps

i lt 4

v

ndash00

14

002

9 0

017

ndash00

15

ndash00

76

0

023

002

5

ndash00

01

Osa

llist

umin

en

Mie

het

Nais

et

Pohj

oism

aat

Libe

raal

i Ko

nser

vatii

vine

n Fa

mili

stin

en

Pohj

oism

aat

Libe

raal

i Ko

nser

vatii

vine

n Fa

mili

stin

en

Last

en m

aumlaumlrauml

ndash0

002

ndash0

015

0

003

ndash00

03

ndash00

31

ndash0

012

ndash0

003

ndash0

008

1 la

psi

001

8 0

028

0

ndash00

01

002

8

000

4 0

019

000

2

2 la

psi

ndash00

07

001

6 ndash0

005

ndash0

001

0

039

0

019

002

7

0

002

Laps

i lt 1

v

002

5 0

006

ndash00

04

ndash00

04

003

9

002

2 0

023

0

003

Laps

i lt 4

v

001

3 ndash0

003

0

017

0

006

001

5 0

033

0

034

000

6

Tila

stol

lises

ti er

ittaumli

n m

erki

tsev

auml

til

asto

llise

sti m

erki

tsev

auml

tila

stol

lises

ti m

elke

in m

erki

tsev

aumlL auml

hde

ECH

P 19

96ndash2

001

Erola ja Haumlrkoumlnen Lastensaannin vaikutus hyvinvointiin Euroopassa

93

arki kuitenkin koittaa lapsen varttuessa Yleinen ty y ty vaumlisy ys siis vaumlhenee lapsen ensimmaumlisen syntymaumlpaumlivaumln jaumllkeen kaikilla paitsi liberaalin regiimin isillauml

On myoumls huomattavaa ettauml lapsen iaumlllauml on selkeaumlsti systemaattisempi vaishykutus yleiseen ty yty vaumlisy yteen kuin lasten lukumaumlaumlraumlllauml Useimmissa tapaukshysissa jaumllkimmaumlisellauml ei ole merkitystauml Selkeimmaumln poikkeuksen taumlhaumln tekevaumlt etelaumleurooppalaiset aumlidit joiden tyyty vaumlisy ys vaumlhenee toisen lapsen syntymaumln jaumllkeen (joskin joitain viitteitauml samasta naumlhdaumlaumln myoumls mannermaiseen regiimiin kuuluvissa maissa) Liitty ykouml taumlmauml tyoumln ja perheen yhteensovittamisen vaikeukshysiin naumlissauml maissa ja piileekouml taumlssauml osaselitys Etelauml-Euroopan pienille synty v yysshyluvuille Tiivistettynauml voidaan kuitenkin todeta ettauml vastasyntyneellauml lapsella on ty ytyvaumlisy y ttauml potentiaalisesti lisaumlaumlvauml vaikutus kun taas lapsen varttuminen johtaa ty ytyvaumlisy yden heikkenemiseen Vastasyntyneiden tyytyvaumlisy yttauml lisaumlaumlvaumln potentiaalin toteutuminen kuitenkin riippuu yhteiskunnallisesta kontekstista

Sosiaaliset suhteet ja osallistuminen

Ovatko vanhemmat ainoastaan keskenaumlaumln ty yty vaumlisiauml tai ty ytymaumlttoumlmiauml vai onko lastensaannilla merkitystauml myoumls sosiaalisten suhteiden ja jaumlrjestoumlihin ja yhdistyksiin kuulumisen kannalta Taulukossa 2 esitaumlmme tulokset lastensaannin vaikutuksesta sosiaalisiin suhteisiin (ystaumlvien ja sukulaisten tapaamistiheys) Lasshyten lukumaumlaumlraumlllauml ei ole vaikutusta pohjoismaisten miesten ja naisten sosiaalisiin suhteisiin vaikka 1ndash3-vuotiaiden lasten aumlidit tapaavatkin ystaumlviauml ja sukulaisia aiempaa harvemmin Muiden maaryhmien osalta selkein ja voimakkain lastenshysaannin vaikutus loumlyty y liberaalin regiimin maaryhmaumlstauml jossa lasten paumlaumlluvun lisaumlaumlntyminen vaumlhentaumlauml aumlideillauml ystaumlvien ja sukulaisten tapaamistiheyttauml Miesshyten osalta vastaavaa ei ole havaittavissa Lasten iaumlllauml ei sen sijaan ole merkitystauml Manner-Euroopassa lasten maumlaumlraumln lisaumlaumlntyminen sen sijaan tiivistaumlauml miesten tapaamiskertoja ystaumlviensauml ja sukulaistensa kanssa Samanlainen ilmiouml voidaan havaita Etelauml-Euroopassa sekauml miesten ettauml naisten osalta (joskin ensimmaumlisen lapsen saamisella ei ole merkitystauml naisille) Eraumls selitys voi olla isovanhempien suurempi hoivavastuu naumlissauml maissa taumllloumlinhaumln sukulaisia tapaa jo pakosta Tulokset eivaumlt kuitenkaan kerro laajemmin siitauml muuttuvatko sosiaaliset suhteet laadullisesti tapaavatko vanhemmat lasten myoumltauml aiempien kavereidensa sijaan useammin sukulaisia tai muita ihmisiauml joihin he ovat tutustuneet lasten kautta

Analysoimme myoumls lastensaannin vaikutusta yhdistysten ja jaumlrjestoumljen jaumlseny yksiin (taulukko 2 osallistuminen) Lastensaannilla on suurin merkitys konservatiivisen regiimin aumlitien jaumlseny yksiin joiden todennaumlkoumlisy ys lisaumlaumlnty y ensimmaumlisen ja toisen lapsen syntymaumln myoumltauml ja kasvaa yhauml lasten ollessa pieniauml Lasten lukumaumlaumlraumln kasvaminen sen sijaan vaumlhentaumlauml yhdistyksiin ja jaumlrjestoumlihin kuulumisen todennaumlkoumlisyyttauml Etelauml-Euroopassa Lasten maumlaumlraumln kasvulla on negashy

Eurooppalaiset elinolot

94

tiivinen vaikutus myoumls Pohjoismaissa joskin vain perheissauml joissa on enemmaumln kuin kaksi lasta Lasten iaumlllauml on merkitystauml naisten jaumlsenyyksien kannalta myoumls Pohjoismaissa ja konservatiivisen regiimin maissa Miesten kerhotoimintaan lastensaannilla ei sen sijaan ole mitaumlaumln merkitystauml konservatiivisen regiimin pikkulasten isiauml lukuun ottamatta Tuloksia voidaankin tulkita siten ettauml tyoumln ja perheen yhteensovittamisen lisaumlksi myoumls perheen ja osallistumisen yhteenshysovittaminen voi olla naisilla hankalaa etenkin Etelauml-Euroopassa Samanaikaishysesti lastensaanti voi kuitenkin lisaumltauml kiinnostusta liittyauml etenkin perhe-elaumlmaumlaumln liitty viin yhdistyksiin mikauml voi olla taumlrkeaumlauml myoumls lasten harrastusten kannalta Kaikesta huolimatta lastensaannin ja jaumlrjestoumlihin kuulumisen yhteys on erittaumlin merkittaumlvaumlsti sukupuolittunutta

Tulojen ja sosiaalisten suhteiden muutosten vaikutus tyytyvaumlisyyteen

Tarkastellaan lopuksi vielauml laumlhemmin lasten maumlaumlraumln ja yleisen ty yty vaumlisy yden vaumllistauml yhteyttauml Raportoimattomien lisaumlanaly ysien perusteella emme havainshyneet ettauml tulojen muiden ihmisten tapaamisen tai osallistumisen vaikutus ty yty vaumlisy yteen vaihtelisi sen mukaan onko perheessauml vastasyntynyt tai pieni lapsi missaumlaumln regiimeistauml Sen sijaan taumlllaisia yhteyksiauml voidaan havaita lasten lukumaumlaumlraumln osalta Taulukossa 3 esitetaumlaumln regiimeittaumlin ja sukupuolittain miten lasten maumlaumlraumln vaikutus ty ytyvaumlisy yteen muuttuu kun vakioidaan ensin muiden ihmisten tapaamistiheys ja yhdistysten ja jaumlrjestoumljen jaumlseny ydet ja sen jaumllkeen kotitalous- mutta myoumls henkiloumlkohtaiset tulot

Ennen vakiointeja lasten lukumaumlaumlraumln kasvu vaumlhentaumlauml voimakkaimmin konshyservatiivisissa ja familistisissa maissa asuvien naisten tyytyvaumlisyyttauml Lasten lukushymaumlaumlrauml vaikuttaa lisaumlksi familistisissa maissa asuvien miesten ty yty vaumlisy yteen

Muiden ihmisten tapaaminen vaikuttaa ty yty vaumlisy yteen negatiivisesti kaishykissa tapauksissa liberaalin regiimin miehiauml lukuun ottamatta Osallistumisella ei ole vaikutusta ty yty vaumlisy yteen Pohjoismaissa Sen sijaan sillauml on negatiivinen vaikutus naisten ty yty vaumlisy yteen kaikissa muissa regiimeissauml kuten myoumls famishylistisen regiimin miesten ty yty vaumlisy yteen Tulosten tarkempi tarkastelu kuitenkin osoittaa ettauml lastensaantiin liitty vien estimaattien koot eivaumlt muutu missaumlaumln tapauksessa tilastollisesti merkitsevaumlsti kun osallistumisen ja tapaamisen vaishykutus ty y ty vaumlisy yteen on otettu huomioon

Tulojen vakioinnilla on merkitystauml yleiseen ty ytyvaumlisy yteen laumlhinnauml Pohshyjoismaissa joskin Suomessa ja Tanskassa lasten vaikutus ty yty vaumlisy yteen oli laumlhtoumlkohtaisesti pienin Siinauml missauml tulonsiirroilla parannetaan perheiden taloushydellista toimeentuloa voikin niillauml olla vaikea vaikuttaa lapsiperheiden yleisen ty ytyvaumlisy yden vaumlhenemiseen

Erola ja Haumlrkoumlnen Lastensaannin vaikutus hyvinvointiin Euroopassa

95

Taulukko 3 Lasten maumlaumlraumln yhteys vanhempien tyytyvaumlisyyteen kun tapaaminen osallistuminen ja

tulomuuttujat vakioidaan Kiinteiden vaikutusten paneeliregressiomallit regiimit sekauml miehet ja naiset

analysoitu erikseen

Pohjoismaat

Miehet Naiset

Malli 1 Malli 2 Malli 3 Malli 1 Malli 2 Malli 3

Lasten maumlaumlrauml ndash0021 ndash0021 ndash0008 ndash0029 ndash0030 ndash002

1 lapsi ndash0006 ndash0005 ndash0004 ndash0001 0 ndash0003

2 lapsi ndash0014 ndash0014 ndash0011 ndash0026 ndash0027 ndash0026

Tapaaminen ndash0028 ndash0027 ndash0023 ndash0024

Osallistuminen ndash0007 ndash0006 ndash0005 ndash0005

Omat tulot ndash0021 0

Kotitalouden tulot 0055 0056

Liberaali

Miehet Naiset

Malli 1 Malli 2 Malli 3 Malli 1 Malli 2 Malli 3

Lasten maumlaumlrauml ndash0035 ndash0029 ndash0025 ndash0043 ndash0040 ndash0037

1 lapsi 0032 0043 0047 ndash0002 0015 0017

2 lapsi 0054 0057 0061 0024 0038 0039

Tapaaminen ndash0031 ndash0031 ndash0051 ndash0052

Osallistuminen ndash0009 ndash001 ndash0086 ndash0086

Omat tulot 0011 0003

Kotitalouden tulot 0036 0032

Konservatiivinen

Miehet Naiset

Malli 1 Malli 2 Malli 3 Malli 1 Malli 2 Malli 3

Lasten maumlaumlrauml ndash0011 ndash001 ndash0006 ndash0020 ndash0020 ndash0017

1 lapsi ndash0019 ndash002 ndash0019 ndash0002 0 0001

2 lapsi 0001 0002 0003 ndash0025 ndash0024 ndash0022

Tapaaminen ndash0039 ndash0040 ndash0040 ndash0039

Osallistuminen ndash0007 ndash0007 ndash0028 ndash0027

Omat tulot ndash0005 ndash0016

Kotitalouden tulot 0025 0029

Taulukko 3 jatkuu

Eurooppalaiset elinolot

96

Jatkoa taulukkoon 3

Familistinen

Miehet Naiset

Malli 1 Malli 2 Malli 3 Malli 1 Malli 2 Malli 3

Lasten maumlaumlrauml ndash0027 ndash0026 ndash0023 ndash0058 ndash0057 ndash0054

1 lapsi 0012 0011 0014 0018 0017 0017

2 lasta 0002 0001 0004 0035 0032 0033

Tapaaminen ndash0059 ndash0058 ndash0057 ndash0056

Osallistuminen ndash0025 ndash0022 ndash0019 ndash0016

Omat tulot 0033 0023

Kotitalouden tulot 0045 0058

Tilastollisesti erittaumlin merkitsevauml tilastollisesti merkitsevauml tilastollisesti melkein merkitsevauml Laumlhde ECHP 1996ndash2001

Johtopaumlaumltoumlkset

Olemme taumlssauml tutkimuksessa tarkastelleet lastensaannin ndash lasten lukumaumlaumlraumln ja iaumln ndash vaikutuksia hy vinvoinnin eri osa-alueisiin (kotitalouden tuloihin ty yty vaumlisy yteen sosiaalisiin suhteisiin ja jaumlrjestoumlihin kuulumiseen) Euroopan hy vinvointiregiimeissauml Lastensaannilla on potentiaalisesti suuri merk it ys hy vinvoinnin osa-alueisiin Vaik ka lastensaanti vaikuttaa kin negatiivisesti kotitalouksien tuloihin saattaa se lisaumltauml laajemmin maumlaumlriteltyauml hy vinvointia Vastasyntyneiden vanhemmat kokevat potentiaalista tyyty vaumlisy yden lisaumlaumlntyshymistauml mutta taumlmaumln vaikutuksen realisoituminen riippuu yhteiskunnallisesta kontekstista Pohjoismaissa vanhemmat kokevat rdquoonnellisuuspiikinrdquo eli heidaumln onnellisuutensa lisaumlaumlnty y vaumlliaikaisesti ja sama paumltee konservatiivisen regiimin aumliteihin Taumlmauml vaikutus on kuitenkin usein lyhytaikainen ja lapsen varttuessa ja lapsiperheen arjen koittaessa useine kilpailevine vaatimuksineen ty yty vaumlisy ys yleisesti vaumlhenee lastensaantia aiemman tason alapuolelle Lasten lukumaumlaumlraumln ja ty yty vaumlisy yden yhteyteen ei juuri voida vaikuttaa tulonsiirroin

Kaiken kaikkiaan hypoteesimme rdquoonnellisista koumlyhistaumlrdquo ei saanut varaukshysetonta tukea Lasten lukumaumlaumlrauml heikentaumlauml tuloja (vaumlhiten Pohjoismaissa) mutta ei lisaumlauml ty y ty vaumlisy yttauml muuten kuin lyhyellauml aikavaumllillauml Vanhemmuus asettaakin uusia haasteita joihin monet vanhemmista eivaumlt ehkauml ole taumlysin valmistautuneet Kun usean lapsen hankkimiseen ei liity vahvaa normatiivista motiivia yleisen hyvinvoinnin vaumlheneminen voi hy vin johtaa siihen ettauml ensimmaumliseksi hankittu

Erola ja Haumlrkoumlnen Lastensaannin vaikutus hyvinvointiin Euroopassa

97

lapsi jaumlauml ainoaksi Toisaalta sanoman levitessauml lapsettomien parissa hekin saatshytavat harkita lastensaannin mielekkyyttauml Yhdessauml naumlmauml tekijaumlt voivat vaikuttaa synty vy yteen Sosiaalipoliittisilla toimenpiteillauml tulisikin pyrkiauml tyoumln ja perheen yhteensovittamiseen tavalla joka parantaa myoumls ty yty vaumlisy yttauml ja sosiaalisen kanssakaumlymisen eri muotoja

Laumlhteet Aassve A Goisis A Sironi M Happiness and childbearing across Europe Social Indicators Research 2012 108 (1) 65ndash86

Aassve A Mazzuco S Mencarini L Childbearing and well-being A comparative analysis of European welfare regimes Journal of European Social Policy 2005 15 (4) 283ndash299

Andersson G Roslashnsen M Knudsen LB ym Cohort fertility patterns in the Nordic countries Demographic Research 2009 20 313ndash352

Andreszlig H-J Heien T Four worlds of welfare state attitudes A comparison of Germany Norway and the United States European Sociological Review 2001 17 (4) 337ndash356

Arts W Gelissen J Three worlds of welfare capitalism or more A state-of-the-art report Journal of European Social Policy 2002 12 (2) 137ndash158

Becker GS A treatise on the family Cambridge MA Harvard University Press 1981

Blau DM Robins PK Child care demand and labor supply of young mothers over time Demography 1991 28 (3) 333ndash351

Crohan SE Marital quality and conflict across the transition to parenthood in African American and white couples Journal of Marriage and Family 1996 58 (4) 933ndash944

Easterlin RA An economic framework for fertility analysis Studies in Family Planning 1975 6 (3) 54ndash63

Erola J Yhteiskuntaluokat tulot ja lasten maumlaumlrauml Julkaisussa Erola J toim Luokaton Suomi Yhteiskuntaluokat 2000-luvun Suomessa Helsinki Gaudeamus 2010 89ndash106

Esping-Andersen G The three worlds of welfare capitalism Cambridge Polity Press 1990

Esping-Andersen G Social foundations of postindustrial economies Oxford Oxford University Press 1999

Eurostat Population 2012 Saatavissa lthttpeppeurostateceuropaeuportalpageportal populationdatadatabasegt Viitattu 19112012

Gallagher SK Gerstel N Connections and constraints The effects of children on caregiving Journal of Marriage and Family 2001 63 (1) 265ndash275

Goldstein JR Sobotka T Jasilioniene A The end of lowest-low fertility Population and Development Review 2009 35 (4) 663ndash700

Halaby CN Panel models in sociological research Theory into practice Annual Review of Sociology 2004 30 507ndash544

Eurooppalaiset elinolot

98

Haumlmaumllaumlinen U Kangas O toim Perhepiirissauml Helsinki Kela 2010

Haumlrkoumlnen J Kausaalinen paumlaumlttely sosiologiassa Julkaisussa Raumlsaumlnen P Kantola I toim Kiistoja ja dilemmoja Sosiologian kiistakysymykset Turku Kirja-Aurora 2004

Haumlrkoumlnen J Childbearing and dual joblessness in Europe A comparison of nine countries European Journal of Population 2011 27 217-41

Jalovaara M Socioeconomic resources and the dissolution of cohabitations and marriages Stockholm University of Stockholm Stockholm Research Reports in Demography 8 2011

Jaumotte F Female labour force participation Past trends and main determinants in OECD countries Paris OECD Working Papers 376 2003

Killingsworth MR Heckman JJ Female labor supply A survey Julkaisussa Ashenfelter O Layard R toim Handbook of labor economics vol 1 Amsterdam Elsevier 1987 103ndash204

Kohler H-P Behrman JR Skytthe A Partner + children = happiness The effects of partnerships and fertility on well-being Population and Development Review 2005 31 (3) 407ndash445

Lesthaeghe R On theory development Applications to the study of family formation Population and Development Review 1998 24 (1) 1ndash14

Lesthaeghe R The unfolding story of the second demographic transition Population and Development Review 2010 36 (2) 211ndash251

Liefbroer AC Fokkema T Recent trends in demographic attitudes and behaviour Is the second demographic transition moving to Southern and Eastern Europe Julkaisussa Surkyn J Deboosere P Bavel J toim Demographic challenges for the 21st century A state of the art in demography Brussels VUBPress 2008 115ndash141

Margolis R Myrskylauml M A global perspective on happiness and fertility Population and Development Review 2011 37 (1) 29ndash56

Moisio P Tuloerojen koumlyhyyden ja toimeentulo-ongelmien kehitys Julkaisussa Vaarama M Moisio P Karvonen S toim Suomalaisten hyvinvointi 2010 Helsinki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2010 180ndash196

OECD Social expenditure database 2012 Saatavissa ltwwwoecdorgelssocial expendituregt Viitattu 19112012

Ohlsson-Wijk S Swedenrsquos marriage revival An analysis of the new-millennium switch from long-term decline to increasing popularity Population Studies 2011 65 (2) 183ndash200

Ruhm CJ Parental leave and child health Cambridge MA National Bureau of Economic Research Working Paper 6554 1998

Savolainen J Lahelma E Silventoinen K Gauthier AH Parenthood and psychological wellshybeing in Finland Does public policy make a difference Journal of Comparative Family Studies 2001 32 (1) 61ndash74

Sobotka T Skirbekk V Philipov D Economic recession and fertility in the developed world Population and Development Review 2011 37 (2) 267ndash306

Sobotka T Toulemon L Changing family and partnership behaviour Demographic Research 2008 19 (6) 85ndash138

Uunk W Mach BW Mayer KU Job mobility in the former East and West Germany The effects of state-socialism and labor market composition European Sociological Review 2005 21 (4) 393ndash408

Eurooppalaiset elinolot

Ilpo Airio Parisuhteen paumlaumlttymisen yhteys tuloihin ja tulonmuodostukseen

100 Euroopassa

Kotitalouksien taloudellista hy vinvointia tutkittaessa voidaan todeta ettauml kahden aikuisen ndash ja ennen kaikkea kahden ansaitsijan ndash perheet ovat parhaiten turvassa erilaisilta taloudellisilta riskeiltauml (ks esim Airio 2008) Lapsiperheiden kohdalla suuri kysymys on siinauml miten ratkaistaan tyoumln ja hoivan vaumllinen monimutkaishynen suhde Pohjoismaissa taumlhaumln kysymykseen on vastattu laajoilla paumlivaumlhoitoshypalveluilla jotka ovat mahdollistaneet naisten osallistumisen tyoumlelaumlmaumlaumln Keski-Euroopassa julkinen sektori on tukenut esimerkiksi verohelpotuksin mallia jossa toinen perheen aikuisista kaumly toumlissauml ja toinen hoitaa kotona lapsia Kahden aikuisen kotitaloudet muodostavat taumlten rdquovakuutuslaitoksenrdquo jossa taloudellisia ja sosiaalisia riskejauml on pystytty tehokkaasti ehkaumlisemaumlaumln

Parisuhteen muodostaman vakuutuslaitoksen hajoaminen johtaa usein erishylaisten hy vinvointia uhkaavien riskien lisaumlaumlntymiseen Eron myoumltauml esimerkiksi kotitalouden kaumlytettaumlvissauml olevista tuloista poistuvat puolison tulot ja eronneet voivat joutua turvautumaan erilaisiin sosiaaliturvaetuuksiin joita eivaumlt aiemmin ole tarvinneet

Aikaisemmat tutkimukset parisuhteen hajoamisen taloudellisista seuraukshysista osoittavat ettauml tulojen menetykset ovat suuria niin henkiloumlkohtaisilla kuin kotitalouden kokonaistuloillakin tarkasteltuna (ks esim Andreszlig y m 2006 Dewilde ja Uunk 2008) Naumlmauml menetykset koskettavat perheenjaumlseniauml eri tavoin Naiset ja (hoivattavat) lapset ovat useimmiten haumlviaumljiauml kun taas miesten tulojen menetykset ovat vaatimattomampia tai heidaumln taloudellinen asemansa usein jopa paranee eron jaumllkeen

Maiden vaumllisissauml tarkasteluissa naumlmauml yleiset trendit pysy vaumlt samoina Sen sijaan maiden vaumllillauml on suuria eroja erityisesti siinauml kuinka suuria tulojen muutokset ovat (ks esim Andreszlig ym 2006 534) Esimerkiksi Saksassa naisten tulot laskivat jopa 80 prosenttia eron jaumllkeen (Soumlrensen 1994) kun taas Belgiassa heidaumln tulonsa nousivat hieman (Dewilde 2003)

Yksiloumlllisillauml tekijoumlillauml on luonnollisesti merkittaumlvauml rooli eron taloudellisten seurausten maumlaumlrittaumljaumlnauml mutta maiden vaumllisiauml eroja selitettaumlessauml institutionaalishynen konteksti on olennainen Taumllloumlin esiin nousee keskeisiauml kysymyksiauml Miten eri maiden institutionaaliset jaumlrjestelmaumlt rohkaisevat naisten osallistumista

Airio Parisuhteen paumlaumlttymisen yhteys tuloihin ja tulonmuodostukseen Euroopassa

101

tyoumlmarkkinoille Tarjoavatko tyoumlmarkkinat tyoumlllistymismahdollisuuksia molemshymille sukupuolille Millaisia oikeuksia lapsiperheillauml on ja millaista taloudellista tukea heille on tarjolla Miten sukulais- ystaumlvauml- ja muut sosiaaliset verkostot toimivat parisuhteen pettaumlessauml Yleisesti ottaen hy vinvoinnin tuotannon keskeishysillauml toimijoilla ndash perheellauml markkinoilla ja valtiolla ndash on merkittaumlvauml rooli siinauml millaisia ovat avioeron taloudelliset vaikutukset

Taumlssauml artikkelissa tarkastellaan sitauml miten ero vaikuttaa parisuhteen osashypuolten tulonmuodostukseen Paumlaumlkysymys on mitauml muutoksia henkiloumliden tulopaketeissa1 tapahtuu eron seurauksena Tarkastelun kohteena on viisi EU-maata (Suomi Tanska Ranska Iso-Britannia ja Italia) jotka edustavat erilaisia perhepoliittisia malleja (ks Andreszlig ym 2006) Maiden vaumlliltauml voidaan olettaa loumlyty vaumln eroja siinauml miten pariskunta on keskenaumlaumln jakanut tyouml- ja hoivasuhteet ja mitauml erilaisia julkisia toimeentuloa turvaavia etuusjaumlrjestelmiauml eronneille on tarjolla Aineistona kaumlytetaumlaumln EU-SILCin pitkittaumlisaineistoa vuosilta 2006 ndash2009 (aineistosta tarkemmin ks Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa) Vershytailua tehdaumlaumln niin eri maiden vaumllillauml kuin sukupuolten sekauml perhety yppienkin vaumllillauml

Avioeron vaikutus hyvinvointiin aiemman tutkimuksen valossa

Monissa tutkimuksissa on havaittu ettauml eroaminen heikentaumlauml erityisesti naisten taloudellista toimeentuloa (ks esim Smock ym 1999 Aassve ym 2007 Airio 2010) Miehillauml taloudellisessa tilanteessa ei ole havaittu yhtauml suurta muutosta Sy yksi sukupuolten vaumllisiin eroihin on loumlydetty ensinnaumlkin se ettauml naiset saavat eron myoumltauml useammin lasten hoivavastuun joka lisaumlauml heidaumln taloudellista taakshykaansa suhteessa miehiin Toinen merkittaumlvauml sy y on se ettauml naisten osallistumishynen tyoumlmarkkinoille on useissa maissa miehiauml vaumlhaumlisempaumlauml Kolmanneksi lapsi- ja perhe-etuuksien tasot eivaumlt aina riitauml kompensoimaan lapsista aiheutuvia kusshytannuksia Toisaalta miesten ja naisten vaumllisiauml tuloeroja vaumlaumlristaumlauml jossain maumlaumlrin se ettauml elatusmaksut eivaumlt naumly tuloja tarkasteltaessa miesten tuloja vaumlhentaumlvaumlnauml ja naisten tuloja lisaumlaumlvaumlnauml tuloeraumlnauml Lisaumlksi maiden vaumllisten tarkastelujen osalta eri maiden institutionaaliset piirteet (ennen kaikkea naisten tyoumlssaumlkaumlynti sekauml lapsi- ja perhe-etuudet) vaikuttavat siihen kuinka suuria maiden vaumlliset erot ovat ja millainen kuilu miesten ja naisten vaumlliltauml loumlyty y

Pitkaumln ajanjakson paneelitarkasteluissa on havaittu ettauml naisten ja miesten tulojen muutokset saattavat ajan kuluessa vaihdella merkittaumlvaumlsti Esimerkiksi

1 Tulopaketilla tarkoitetaan markkinatulojen ja sosiaalisten tulonsiirtojen suhteellista osuutta kokoshynaistuloista

Eurooppalaiset elinolot

102

tanskalaisia tarkastelleessa tutkimuksessa miesten tulokehityksessauml ei tapahtushynut juurikaan muutoksia edes pitkaumln ajan kuluessa Heidaumln tulonsa siis pysyivaumlt osapuilleen samoina ennen eroa vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen ja vielauml vuosia myoumlshyhemminkin Sen sijaan naisilla vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen tapahtunutta erittaumlin merkittaumlvaumlauml tulojen laskua seurasi seuraavina tarkasteluvuosina tulojen kasvu Toisin sanoen naisilla vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen tapahtunut taloudellinen sokki oli luonteeltaan tilapaumlinen (Hussain ja Kangas 2009)

Sosiaalisten suhteiden naumlkoumlkulmasta miehet kaumlrsivaumlt erosta naisia enemmaumln joskin myoumls eronneiden naisten sosiaalisen hyvinvoinnin on havaittu heikkeshynevaumln eron myoumltauml Avo- tai avioliitto yhdistaumlauml parin moniin sosiaalisiin verkosshytoihin jotka tuovat lisaumlauml sosiaalista paumlaumlomaa heidaumln elaumlmaumlaumlnsauml Esimerkiksi Yhdysvalloissa avioliiton havaittiin lisaumlaumlvaumln naisten taloudellista hy vinvointia kun taas miehillauml avioliiton hyoumldy t olivat enemmaumln sosiaalista hy vinvointia kuten f y ysistauml ja emotionaalista ty ytyvaumlisyyttauml puolisoon (Waite 1995) Eron sattuessa naiset naumlyttaumlvaumlt selviaumlvaumln miehiauml paremmin sosiaalisesti Tanskassa eronneiden miesten luottamus muihin ihmisiin ja sosiaaliset kontaktit olivat kaikkein heikoimpia kun taas eronneilla naisilla naumlmauml olivat jopa korkeammalla tasolla kuin naimisissa olevilla naisilla (Hussain ja Kangas 2009)

Sosiaalisen hy vinvoinnin mittareiden kohdalla on muistettava ettauml myoumls y mpaumlristoumln suhtautuminen avioeroon voi olla merkittaumlvauml tekijauml sille miten sosiaalinen hy vinvointi muuttuu eron jaumllkeen Alueilla joissa suhtautuminen avioeroon on vaumlhemmaumln hyvaumlksy vaumlauml (esimerkiksi Euroopan katoliset alueet) eronneiden naisten sosiaaliset kontaktit kuten ystaumlvien ja sukulaisten tapaamishynen vaumlhenivaumlt Vastaavasti esimerkiksi Pohjoismaissa joissa avioeroon suhtaushytuminen on vaumlhemmaumln tuomitsevaa eronneiden sosiaalisissa kontakteissa ei tapahtunut suuria muutoksia (Kalmijn ja Uunk 2007)

Lukuisissa tutkimuksissa on havaittu ettauml avioeroihin sisaumllty y valikoitushymista (esim Del Boca 2003 Ananat ja Michaels 2008) On todennaumlkoumlistauml ettauml sosioekonomiselta statukseltaan samankaltaiset henkiloumlt menevaumlt naimisiin keskenaumlaumln mutta sosioekonomisella statuksella on havaittu olevan yhteys myoumls avioeron yleisyyteen Taloudelliset ongelmat perheessauml lisaumlaumlvaumlt avioeron mahshydollisuutta kun taas esimerkiksi molempien puolisoiden korkea koulutustaso vaumlhentaumlauml avioeroriskiauml (esim Holden ja Smock 1991) Naumlin ollen eroavat parit saattavat olla jo avioliitossa taloudellisesti huono-osaisia jolloin eroaminen vain vahvistaa huono-osaisuutta Toinen valikoitumisen muoto on vaikeammin mishytattavissa Esimerkiksi negatiivisten odotusten toimeentulon kehittymisestauml on havaittu olevan tekijauml joka vaumlhentaumlauml avioliiton pysy vyyttauml (esim Peters 1993)

Airio Parisuhteen paumlaumlttymisen yhteys tuloihin ja tulonmuodostukseen Euroopassa

103

Perhepoliittiset mallit

Yhteiskunnallisen kehityksen kannalta perherakenteiden muutoksella on ollut suuri merkitys viime vuosikymmeninauml Elizabeth O Ananat ja Guy Michaels (2008) havaitsivat ettauml jos Yhdysvaltain perherakenteet olisivat pysyneet taumlysin ennallaan 1970-luvulta laumlhtien maan nykyinen koumlyhy ysaste olisi selvaumlsti mashytalampi Koumlyhy yden kasvua Yhdysvalloissa voidaan siis jossain maumlaumlrin selittaumlauml sillauml ettauml vielauml 1970-luvulla tavallinen kahden huoltajan ndash ja kahden elaumlttaumljaumln ndash perhemalli on tullut harvinaisemmaksi ja tilalle on tullut yhden aikuisen ja yksinhuoltajien kotitalouksia Avio- ja avoeroilla on luonnollisesti ollut taumlssauml kehityksessauml oma roolinsa

Kuvio 1 Solmittujen avioliittojen maumlaumlrauml 1 000 asukasta kohden vuosina 1960ndash2010

Avioliitot 1 000 asukasta 10

9

8

7 EU-27 Tanska 6 Ranska

5 Italia

4 Suomi 3 Iso-Britannia

2

1

0

Laumlhde Eurostat Marriage and divorce statistics 2012

Avioliittojen vaumlheneminen ja avioerojen yleistyminen on ollut havaittavissa myoumls Euroopassa Kuviossa 1 on esitetty avioliittojen solmimisessa tapahtushyneet muutokset EU-27-maissa yhteensauml ja tutkimusmaissa erikseen vuosina 1960 ndash2010 Kuviosta on naumlhtaumlvissauml selvauml laskeva trendi avioliittojen solmimisen yleisy ydessauml Vain Suomessa avioliittojen solmiminen on yleistynyt vuosien 2000 ja 2010 vaumllisenauml aikana

Kuviossa 2 (s 104) on vastaavasti esitetty avioerojen maumlaumlrauml 1 000 henkiloumlauml kohden vuosien 1960 ja 2010 vaumllillauml Kuviosta voidaan havaita kasvava trendi avioerojen yleistymisessauml aina vuoteen 2000 asti Kuviota tulkittaessa on huoshymattava ettauml Italiassa avioero sallittiin vasta vuonna 1970 Avioerot ovat edelleen Italiassa harvinaisia Tanskassa ja Suomessa avioerot ovat selvaumlsti EU-27-maiden keskitasoa yleisempiauml

1960 1970 1980 1990 2000 2010

Eurooppalaiset elinolot

104

Kuvio 2 Avioerojen maumlaumlrauml 1 000 asukasta kohden vuosina 1960ndash2010

Avioerot1 000 asukasta 30

25

20

15

10

05

00 1960 1970 1980 1990 2000 2010

EU-27 Tanska Ranska Italia Suomi Iso-Britannia

Laumlhde Eurostat Marriage and divorce statistics 2012

Kolmas merkittaumlvauml tekijauml avioliittojen vaumlhenemisen ja avioerojen yleistyshymisen rinnalla on avoliittojen yleistyminen Avoliitoista ei ole juurikaan vershytailukelpoista tilastotietoa koska ne eivaumlt ole virallisia suhteita kuten avioliitot Kuitenkin avoliittojen yleisyyttauml voi tarkastella epaumlsuorasti esimerkiksi avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten osuudella kaikista syntyneistauml lapsista (ks kushyvio 3) Jaumllleen voimme havaita selvaumln nousevan trendin vuosikymmenten aikashyna Jopa Italiassa avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten osuus on kasvanut selvaumlsti 2000-luvun aikana

Maria Iacovou ja Alexandra Skew (2010) tarkastelivat erilaisia kotitalousshyrakenteita EU-SILCin vuoden 2007 poikkileikkausaineistolla Alle 30-vuotiaiden keskuudessa avoliitto on hy vin tavanomainen parisuhteen muoto Suomessa Tanskassa ja Ranskassa avoliitot ovat hy vin tavanomaisia Maiden vaumlliset erot ovat hy vin pieniauml Isossa-Britanniassa alle 30-vuotiaiden avoliitot ovat jo jonkin verran harvinaisempia Italiassa taas suurin osa alle 30-vuotiaiden parisuhteista on avioliittoja Muiden ikaumlryhmien kohdalla maiden vaumlliset erot pysyvaumlt samanshykaltaisina Avoliittojen lukumaumlaumlrauml suhteessa avioliittojen lukumaumlaumlraumlaumln laskee kaikissa maissa iaumln myoumltauml mutta Tanskassa Suomessa ja Ranskassa ne ovat selvaumlsti yleisempiauml kaikissa ikaumlluokissa verrattuna Isoon-Britanniaan tai Italiaan Italiassa ei ole havaittavissa samanlaista avoliittojen ja iaumln vaumllistauml yhtey ttauml kuin muissa maissa koska Italiassa avoliitot ovat alun alkaenkin harvinainen parishysuhteen muoto (Iacovou ja Skew 2010)

Airio Parisuhteen paumlaumlttymisen yhteys tuloihin ja tulonmuodostukseen Euroopassa

Kuvio 3 Avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten osuus kaikista syntyneistauml lapsista vuosina

1960ndash2010

60

50

105 40

30

20

10

EU-27

Tanska

Ranska

Italia

Suomi

Iso-Britannia

0 1960 1970 1980 1990 2000 2010

Laumlhde Eurostat Marriage and divorce statistics 2012

Yksinhuoltajakotitalouksien lukumaumlaumlrauml on myoumls kansainvaumllisesti tarkastelshytuna lisaumlaumlntynyt viime vuosikymmeninauml Eraumls merkittaumlvauml tekijauml taumlhaumln on juuri avioerojen yleistyminen Esimerkiksi Suomessa avioeron myoumltauml yksinhuoltajiksi tulleiden maumlaumlrauml oli noin kuusi prosenttia kaikista lapsiperheistauml 1980-luvun puolivaumllissauml 1990-luvun puolivaumlliin tultaessa heidaumln osuutensa oli jo laumlhes kolshyminkertaistunut (OECD 2011) Sosiaalitieteellisessauml tutkimuksessa yksinhuolshytajien on todettu paikantuvan vaumlestoumln huono-osaisimpiin niin Suomessa (esim Moisio 2005 Haataja 2009) kuin yleisemminkin EU-maissa (Eurostat 2010 43) Yksinhuoltajuuden kasvulla on myoumls yhteys sukupuolten vaumlliseen tasa-arvoon sillauml huoltaja on useimmiten nainen Esimerkiksi Suomessa naiset muodostavat noin 87 prosenttia yhden huoltajan perheistauml (Tilastokeskus 2011a)

Eri maiden vaumllisten erojen selittaumlmisessauml erityisesti naisten kiinnittyminen tyoumlmarkkinoille ja julkisten perhe-etuusjaumlrjestelmien taso ovat merkityksellisiauml Naumlistauml muodostuu erity yppisiauml perhepoliittisia malleja joista saattaa seurata se ettauml avioeron taloudelliset seuraukset vaihtelevat myoumls maiden tai maaryhmien vaumllillauml (esim Aassve ym 2007) Taumlssauml artikkelissa tarkastellaan viittauml maata jotka Andreszligin ym (2006) jaottelun mukaan edustavat eri perhepoliittisia malleja Suomi ja Tanska kahden ansaitsijan mallia Ranska perinteisen tyoumlnjaon mallia Iso-Britannia markkinamallia ja Italia laajan perheen solidaarisuuden mallia

Kahden ansaitsijan mallissa voimme olettaa ettauml eronneiden naisten taloushydellinen asema pysy y eniten ennallaan johtuen naisten korkeasta tyoumlhoumln osalshylistumisasteesta Lisaumlksi julkisen sektorin jaumlrjestaumlmaumlt lasten paumlivaumlhoitopalvelut ovat laajasti saavutettavissa ja perhe-etuuksien taso ja kattavuus ovat suhteellisen

Eurooppalaiset elinolot

106

hy vaumlt Kun kahden ansaitsijan mallin maita (Suomi ja Tanska) verrataan esishymerkiksi markkinamalliin (Iso-Britannia) suurin ero loumly ty y juuri lapsiperheille suunnattujen etuuksien tasossa ja kattavuudessa Markkinamallissa eronneilla naisilla on suuri riski joutua taloudellisiin vaikeuksiin ellei heillauml ole tyoumlpaikkaa Taloudellinen turva hankitaan markkinamallissa ensisijaisesti tyoumlmarkkinoiden kautta (Andreszlig ym 2006)

Perinteisen tyoumlnjaon mallia kutsutaan usein myoumls mieselaumlttaumljaumlmalliksi sillauml traditionaalisesti malliin kuuluvissa maissa (kuten Ranskassa) miehet kaumly vaumlt toumlissauml ja naiset kantavat hoivavastuun Taumlmaumln mallin maat sijoittuvat kahden elaumlttaumljaumln mallin ja markkinamallin vaumllimaastoon Toisaalta perinteisen tyoumlnshyjaon malli perustuu siihen ajatukseen ettauml julkinen sektori tukee naimisissa olevia lapsiperheitauml joissa on yksi palkansaaja antamalla esimerkiksi veroetuja Samalla julkinen sektori ei subventoi (kokopaumlivaumlisten) lastenhoitopalveluiden jaumlrjestaumlmistauml Taumlmaumln vuoksi kokopaumlivaumlinen tyoumlssaumlkaumlynti on monille naisille hyoumldy toumlntauml (perheen elatus jaumlrjesty y yhdellauml palkalla ja lapsiperhe-eduilla) tai jopa mahdotonta (kokopaumlivaumlisten paumlivaumlhoitopalveluiden puuttuminen) Toisaalta malli tukee naisten osa-aikatyoumltauml tarjoamalla puolipaumlivaumlisiauml lastenhoitopalveluishyta Naumlin ollen eronneet naiset saattavat usein olla tyoumlelaumlmaumlssauml osapaumlivaumlisesti jo naimisissa ollessaan

Laajan perheen solidaarisuuden mallin maissa (kuten Italiassa) naisten tyoumlssaumlshykaumlynti on vaumlhaumlistauml lapsi- ja perhe-etuuksien taso matala ja kattavuus huono Taumlmaumln mallin maiden kohdalla on tosin korostettu sitauml ettauml perheen tai suvun vaikutus taloudellisen turvan ja hoiva-avun antajana on merkittaumlvauml (ks esim Saraceno 2000) Naumlmauml epaumlviralliset avun muodot jaumlaumlvaumlt usein tutkimuksissa havaitsematta koska niiden mittaaminen on vaikeaa

Perhepoliittiset mallit laumlhtevaumlt siitauml oletuksesta ettauml eron sattuessa miesshyten kaumly tettaumlvissauml olevissa tuloissa ei tapahdu juurikaan muutoksia tai heidaumln kaumlytettaumlvissauml olevat tulonsa jopa kasvavat Taumlmauml johtuu siitauml ettauml kaikissa malshyleissa vahva laumlhtoumloletus on se ettauml miehet ovat kiinnittyneet tyoumlmarkkinoille Perhepoliittisten mallien suurimmat erot tulevatkin esille siinauml mikauml on naisen rooli tyoumlssauml kaumlyvaumlnauml ja hoivan antajana Kahden ansaitsijan mallin maissa laumlhtoumlshyoletuksena voidaan pitaumlauml sitauml ettauml naisten taloudellinen tilanne heikkenee eron jaumllkeen mikauml johtuu siitauml ettauml puolison ansiotulot poistuvat kotitalouden kaumlytetshytaumlvissauml olevista tuloista Kuitenkin naisten korkea tyoumlssaumlkaumlyntiaste yhdistettynauml laajoihin ja suhteellisen suuriin perhe-etuuksiin pienentaumlvaumlt eron aiheuttamaa taloudellisen tilanteen heikentymistauml ja palauttavat naisten tulot nopeasti laumlhelle eroa edeltaumlnyttauml tilannetta

Perinteisen tyoumlnjaon maissa (Ranska) ja laajan perheen solidaarisuuden maissa (Italia) oletetaan ettauml naisten eron jaumllkeen kokema taloudellinen pudotus on sy vempi kuin kahden ansaitsijan mallin maissa koska naisten tyoumlssaumlkaumlynti on

Airio Parisuhteen paumlaumlttymisen yhteys tuloihin ja tulonmuodostukseen Euroopassa

107

harvinaisempaa ja tyoumlsuhteet ovat useammin osa-aikaisia Myoumls perhe-etuuksien taso ja laajuus eivaumlt ole yhtauml hy vaumlt kuin kahden ansaitsijan mallin maissa

Markkinamallia edustavassa Isossa-Britanniassa naisten tyoumlssaumlkaumlynti on yleistauml mutta julkisen sektorin tarjoamat perhe-etuudet ovat vaatimattomia Naumlin ollen voidaan olettaa ettauml Isossa-Britanniassa eron jaumllkeen naisten kaumlytetshytaumlvissauml olevat tulot laskevat vaumllittoumlmaumlsti jonkin verran ja ne pysy vaumlt pienempinauml seuraavinakin vuosina

Kotitalouksien tulojen muodostuminen

Kotitalouksien tulot muodostuvat erilaisista tulolaumlhteistauml Ne voidaan pilkkoa hy vinkin moniin eri osiin mutta yleisesti ottaen tulonmuodostusprosessin keskeiset tekijaumlt ovat saadut markkinatulot sekauml saadut ja maksetut tulonsiirrot Markkinatulot jakautuvat palkkatuloihin yrittaumljaumltuloihin ja omaisuustuloihin Kun naumlihin lisaumltaumlaumln saadut tulonsiirrot (erilaiset toimeentuloturvaetuudet) ja vaumlhennetaumlaumln maksetut tulonsiirrot (kuten verot) saadaan kotitalouden kaumlyshytettaumlvissauml olevat tulot Taumlmauml on tulonjakotutkimuksissa yleisimmin tarkasteltu kotita lou ksien tuloja kuvaava kaumlsite Luonnollisesti kotita louden kokonaisshytuloihin vaikuttavat vielauml erilaiset yhteiskunnalliset palvelut joiden arvo voidaan lisaumltauml kaumlytettaumlvissauml oleviin tuloihin (ks Vaalavuon artikkeli taumlssauml teoksessa) Erishykokoisten kotitalouksien kaumly tettaumlvissauml olevien tulojen vertailemiseksi artikkelissa kaumlytetaumlaumln modifioitua OECDn ekvivalenssiskaalaa (ks Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa)

Tulonmuodostuksessa on selvaumlsti havaittavia eroja eri vaumlestoumlryhmien vaumllillauml Taumlmauml kaumly ilmi esimerkiksi eri tulodesiileitauml eli -kymmennyksiauml tarkasteltaessa (esim Immervoll y m 2005) Alimpiin desiileihin kuuluvien tulopaketeissa erilaiset sosiaaliset tulonsiirrot saattavat olla jopa taumlrkein osatekijauml Vastaavasti siirry ttaumlessauml ylimpiin desiileihin markkinatulojen merkitys kasvaa Kuviossa 4 (s 108) on esitetty Suomen tulonsaajakymmennyksien markkinatulot ja tulonsiirshyrot vuonna 2010 Kaksi pienituloisinta desiiliauml saavat enemmaumln tulonsiirtoja kuin markkinatuloja Vastaavasti kolme suurituloisinta desiiliauml maksavat enemmaumln tulonsiirtoja veroina kuin saavat niitauml sosiaaliturvaetuina takaisin

Eron myoumltauml tulonmuodostuksessa saattaa tapahtua suuriakin muutoksia Erityisesti lapsiperheissauml tyoumln ja hoivan yhteensovittamisen ongelmat eron myoumltauml saattavat naumlkyauml sosiaalisten tulonsiirtojen kasvuna tulopaketissa Taumlmauml koskee erityisesti eroavia naisia jotka usein saavat lasten hoivavastuun Miehillauml taloudellisen hy vinvoinnin muutokset ovat tutkimusten perusteella pienempiauml joten voidaan olettaa ettauml heidaumln tulopaketeissaan eron vaikutukset naumlky vaumlt

Eurooppalaiset elinolot

108

I II III IV V VI VII VIII IX X

vaumlhemmaumln Maiden vaumllillauml luonnollisesti merkittaumlvin tekijauml eron sattuessa on se miten julkinen sektori pysty y kompensoimaan sosiaaliturvaetujen ja -palveshyluiden kautta tulojen menetyksiauml Erityisesti lapsiperheiden kohdalla julkisten tulonsiirtojen laajuus ja rahallinen taso ovat keskeisessauml roolissa taloudellisen hy vinvoinnin turvaamisessa

Kuvio 4 Tulopakettien koostumus eri tulodesiileissauml Suomessa vuonna 2010

euro140 000

120 000

100 000

80 000 Markkinatulot 60 000 Tulonsiirrot

40 000

20 000

0

ndash20 000

ndash40 000

Laumlhde T ilastokeskus 2011b

Tutkimusasetelma

Artik kelissa tarkastellaan millauml tavoin tulot ja tulonmuodostus muuttuvat parisuhteen paumlaumltty misen jaumllkeen Tarkastelun kohteena on viisi EU-maata (Suomi Tanska Ranska Iso-Britannia ja Italia) jotka edustavat erilaisia perheen tukemismalleja Tutkimuskysymykset voidaan jakaa kolmeen

1 Mitauml muutoksia tapahtuu eronneiden naisten ja miesten tuloissa (kotitashylouden kaumly tettaumlvissauml olevat tulot) eron jaumllkeisinauml v uosina Voidaan olettaa ettauml miesten ja naisten vaumllillauml on havaittavissa eroja tulojen kehityksessauml Lapsiperheellisten kohdalla naisten kotitalouden kaumlytettaumlvissauml olevat tulot oletettavasti laskevat puolison tulojen menetyksen ja lasten hoivavastuun vuoksi kun naisista tulee useammin eron seurauksena yksinhuoltajia Miesshyten kohdalla kotitalouden kaumlytettaumlvissauml olevat tulot oletettavasti nousevat eron jaumllkeen koska he ovat usein jo parisuhteessa perheen ensisijaisia elaumltshytaumljiauml Lapsettomien pariskuntien erotessa eron jaumllkeinen tulokehitys miesten

Airio Parisuhteen paumlaumlttymisen yhteys tuloihin ja tulonmuodostukseen Euroopassa

109

ja naisten vaumllillauml ei oletettavasti ole yhtauml selvaumlpiirteistauml kuin lapsiperheissauml Taumllloumlin puolisoiden tyoumlmarkkina-asemalla on olennainen rooli siinauml mitauml muutoksia kaumly tettaumlvissauml olevissa tuloissa tapahtuu siirr y ttaumlessauml kahden aikuisen kotitaloudesta yhden aikuisen kotitalouteen

2 Mitauml muutoksia eronneiden tulopaketeissa tapahtuu Eronneiden lapshysiperheiden kohdalla lasten paumlaumlasiallisen huoltajan (useimmiten naisen) tulopaketissa erilaisten tulonsiirtojen osuus oletettavasti korostuu Vastaashyvasti lapsiperheellisten miesten tulopaketeissa eron jaumllkeen markkinatulojen osuus oletettavasti kasvaa Lapsettomien pariskuntien kohdalla on jaumllleen olennaista se millaisessa tyoumlmark kina-asemassa eroavat puolisot ovat Heikko kiinnittyminen tyoumlmarkkinoille naumlkynee lisaumlaumlntyneenauml sosiaalisten tulonsiirtojen osuutena tulopaketissa

3 Miten erilaiset perhepoliittiset mallit naumlky vaumlt eronneiden tulopaketeisshysa ja yleisemmin tulojen kehityksessauml avioeron jaumllkeen On oletettavaa ettauml kahden ansaitsijan mallin maissa (Suomi ja Tanska) naisten ja miesten vaumlliset erot tuloissa ovat eron jaumllkeen pienimmaumlt Laajat perhe-etuudet naumlshykynevaumlt naisten tulopaketeissa siten ettauml sosiaalisten tulonsiirtojen osuus kasvaa Perinteisen tyoumlnjaon mallissa (Ranska) voimme olettaa varsinkin tulopakettien kohdalla naisten ja miesten vaumllillauml muutoksia siten ettauml naisten paketeissa tulonsiirtojen osuus kasvaa huomattavasti Markkinamallissa (Iso-Britannia) olennainen kysymys on jaumllleen se millainen tyoumlmarkkinashyasema eroavilla on Tyoumlssauml kaumly villauml aumlideillauml muutokset saattavat olla pieniauml Sen sijaan tyoumlttoumlmillauml tai tyoumlvoiman ulkopuolella olevilla kaumly tettaumlvissauml oleshyvien tulojen lasku eron jaumllkeen voi olla hy vin suurta ja tulonsiirtojen osuus tulopaketista korostuu Laajan perheen solidaarisuuden mallissa (Italia) voidaan olettaa olevan samoja piirteitauml kuin perinteisen tyoumlnjaon mallissa

Tut k i musa i neistona k aumly tetaumlauml n EU-SILC -pit k it t auml isa ineistoa v uosi lta 2006 ndash2009 Paneeliaineistossa v uodesta toiseen seurattavien henkiloumliden ja kotitalouksien osuus on useissa maissa sangen suuri mutta niiden henkiloumliden osuus jotka muuttavat pois kotitaloudesta (esim siirtyvaumlt opiskelemaan toiselle paikkakunnalle tai parisuhde paumlaumltty y) on monissa maissa hy vin pieni (ks Iacovou ym 2012 11) Taumlmaumln vuoksi aineisto ei ole eron vaikutusten tutkimisen kanshynalta kovinkaan hy vauml Analy yseissa ei pysty tauml tekemaumlaumln vertailua kotitalouden sisaumlllauml siitauml miten miehen ja naisen tulopaketit muuttuvat eron jaumllkeen koska useimmissa maissa kotitaloudesta pois muuttavaa jaumlsentauml ei seurata

Paneeliasetelman takia erotilanteissa seurattavien tapausten lukumaumlaumlrauml jaumlauml monissa maissa hyvin pieneksi Naumlin ollen varsinaisia selittaumlviauml paneelimeneshytelmiauml kuten kiinteiden vaikutusten malleja joissa voitaisiin vakioida esimershykiksi tyoumlmarkkina-asemaan liittyvien tekijoumliden vaikutuksia tai lapsiperheiden kohdalla lasten lukumaumlaumlraumlauml ei voida EU-SILC-aineiston avulla tehdauml Taumlssauml

Eurooppalaiset elinolot

110

artikkelissa tutkimuskysymyksiin vastataan siten vain kuvailevin menetelmin Eron jaumllkeen yksinhuoltajiksi tai yksin asuviksi siirty viauml ei myoumlskaumlaumln erotella sukupuolen mukaan sillauml tapausten lukumaumlaumlraumlt jaumlaumlvaumlt hyvin pieniksi (jakaumista ks liitetaulukko 1 s 120)

Eron jaumllkeen tutkitaan naumlin ollen vain otokseen jaumlaumlviauml henkiloumlitauml Tutkimusshyasetelma muodostetaan siten ettauml tarkastelemme niitauml henkiloumlitauml joiden siviilishysaumlaumlty on vuonna 2006 avio- tai avoliitto ja vuonna 2007 eronnut Kadosta ja paneelirotaatiosta riippuen myoumls vuosina 2008 ja 2009 eronneina pysy vaumlt ovat mukana tarkastelussa

Taulukossa 1 on esitetty suoria jakaumia vuonna 2007 eronneista tutkimusshymaissa Eronneiden lukumaumlaumlraumlt ovat sangen pieniauml Eronneiden maumlaumlrauml vaihtelee Tanskan 49stauml Ranskan 184aumlaumln Eronneiden sukupuolijakauman tarkastelussa Suomen aineistossa on miehiauml ja naisia suurin piirtein yhtauml paljon Muissa maissa aineisto sisaumlltaumlauml enemmaumln eronneita naisia

Taulukko 1 Painottamattomien avio- ja avoerotapausten lukumaumlaumlraumlt ja niiden jakautuminen aineistossa

sukupuolen ja kotitaloustyypin mukaan sekauml keski-ikauml

Suomi Tanska Ranska Italia Iso-Britannia

Eronneiden lukumaumlaumlrauml (N) 85 49 184 99 127

Sukupuoli

Mies 43 (51 ) 14 (29 ) 78 (42 ) 45 (46 ) 51 (40 )

Nainen 42 (49 ) 35 (71 ) 106 (58 ) 54 (54 ) 76 (60 )

Ikauml vuonna 2007 (keskiarvo)

Mies 45 46 45 45 52

Nainen 43 45 44 41 44

Kotitaloustyyppi (eron jaumllkeen)

Yksinhuoltaja 46 (54 ) 30 (61 ) 114 (62 ) 67 (68 ) 75 (59 )

Yksin asuva 39 (46 ) 19 (39 ) 70 (38 ) 32 (32 ) 52 (41 )

Eronneet miehet ovat keskimaumlaumlrin 1ndash4 vuotta eronneita naisia vanhempia kaikissa maissa Isoa-Britanniaa lukuun ottamatta Siellauml eronneet miehet ovat jonkin verran iaumlkkaumlaumlmpiauml kuin muissa maissa ja selvaumlsti vanhempia kuin eronshyneet naiset Kotitalousty ypin kohdalla maiden vaumllillauml on eroja Yhteistauml jokaiselle maalle aineistossa on se ettauml eronneita lapsiperheiden vanhempia on enemmaumln kuin lapsettomia pariskuntia Eroja loumlyty y siinauml ettauml Suomessa lapsiperheiden ja lapsettomien pariskuntien suhde on kaikkein tasaisin Muissa maissa lapsishyperheitauml on huomattavasti enemmaumln mukana tarkastelussa

Airio Parisuhteen paumlaumlttymisen yhteys tuloihin ja tulonmuodostukseen Euroopassa

111

Tulopakettien analysoinnissa tarkasteltavina ovat kotitalouden kaumlytettaumlvissauml olevat tulot Kaumlytettaumlvissauml olevien tulojen kohdalla ekvivalenssiskaalana kaumly tetaumlaumln OECDn modifioitua skaalaa (ks Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa) Tulopakettien tarkastelussa kotitalouden ja henkiloumlkohtaiset bruttotulot jaetaan kahteen eri komponenttiin markkinatuloihin ja sosiaalisiin tulonsiirtoihin Liitetaulukossa 2 (s 120) esitetaumlaumln komponenttien tulomuuttujat

Tulojen muutokset eron jaumllkeen

Aloitan analy ysin tarkastelemalla ensin mitauml muutoksia kaumlytettaumlvissauml olevissa ekvivalenteissa tuloissa tapahtuu Kuviossa 5 on esitetty eronneiden kaumlytettaumlvissauml olevien tulojen kehitys vuosina 2006 ndash2009 sukupuolen mukaan Tulojen kehitys on esitetty indeksinauml jossa vuosi 2006 jolloin tutkittavat olivat vielauml naimisissa saa arvon 100

Kuvio 5 Kaumlytettaumlvissauml olevien tulojen kehitys eronneilla sukupuolen mukaan vuosina 2006ndash2009

Miehet Naiset

120

100

80

60

40

20

0

120

100 Suomi

80 Tanska Ranska 60 Iso-Britannia Italia 40

20

0 2006 2007 2008 2009 2006 2007 2008 2009

Laumlhde EU-SILC pitkittaumlistiedosto 2009

Miesten tuloista voidaan havaita ettauml vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen kaumlytettaumlvissauml olevat tulot muuttuvat hyvin vaumlhaumln (siirtymauml vuodesta 2006 vuoteen 2007) Itashyliassa ja Tanskassa eronneiden miesten kaumlytettaumlvissauml olevat tulot laskivat hieman Muissa maissa tulot pysyivaumlt laumlhes ennallaan Eron jaumllkeisinauml vuosina (2008ndash2009) kotitalouden kaumlytettaumlvissauml olevat tulot kasvoivat miehillauml kaikissa maissa Isoa-Britanniaa lukuun ottamatta Tulokset tukevat siis paumlaumlosin aikaisempia havaintoja siitauml ettauml eron aiheuttama taloudellinen muutos on miehillauml pieni

Eurooppalaiset elinolot

112

Naisten kaumlytettaumlvissauml olevat tulot laskevat jokaisessa maassa heti eron jaumllkeen Tanskassa ja Suomessa pudotus on aineistomme perusteella jopa sangen suuri Kuitenkin on huomattava ettauml eron jaumllkeisinauml vuosina (2008 ja 2009) naisten kaumlytettaumlvissauml olevat tulot kasvavat nopeasti kyseisissauml maissa ja ne saavuttavat eroa edeltaumlneen tulotason Muista maista Ranskassa ja Isossa-Britanniassa naisten tulot laskevat vielauml vuonna 2008 mutta 2009 ne laumlhtevaumlt jaumllleen nousuun Italiasshysa naisten kaumly tettaumlvissauml olevat tulot laskevat tasaisesti eron jaumllkeisinauml vuosina

Seuraavaksi tarkastelemme mitauml eron jaumllkeen tapahtuu kaumlytettaumlvissauml oleshyville tuloille lapsettomilla pariskunnilla ja lapsiperheillauml (kuvio 6) Kaumlytettaumlvissauml olevien tulojen muutoksen kuvaamiseen kaumlytetaumlaumln vastaavaa indeksitarkastelua kuin kuviossa 5

Kuvio 6 Kaumlytettaumlvissauml olevien tulojen kehitys eronneilla lapsiperheiden vanhemmilla ja lapsettomilla

pariskunnilla vuosina 2006ndash2009

Eronneet lapsettomat pariskunnat Eronneet lapsiperheet 120 120

100 100

Suomi 80 80 Tanska

60 60 Ranska Iso-Britannia 40 40 Italia

20 20

00 2006 2007 2008 2009 2006 2007 2008 2009

Laumlhde EU-SILC pitkittaumlistiedosto 2009

Lapsettomilla pariskunnilla tulojen muutokset eron jaumllkeen ovat sangen pieniauml Vain Suomessa ja Italiassa tulot laskevat vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen Kuishytenkin viimeisenauml tarkasteluvuotena (2009) kaikissa maissa Isoa-Britanniaa lukuun ottamatta eronneiden tulot ovat kohonneet yli laumlhtoumltason Taloudellisen hy vinvoinnin kannalta ero ei vaikuta olevan merkittaumlvauml riskitekijauml lapsettomille pariskunnille

Eronneiden lapsiperheiden kohdalla on sen sijaan havaittavissa selkeaumlsti kuinka vaumllittoumlmaumlsti eroa seuraavana vuonna kotitalouden kaumlytettaumlvissauml olevat tulot laskevat On huomattava ettauml suurin osa eron jaumllkeen yksinhuoltajiksi siirty vistauml on naisia Taloudellinen sokki jaumlauml kuitenkin suurimmassa osassa maista lyhytaikaiseksi ja kaumlytettaumlvissauml olevat tulot kaumlaumlnty vaumlt nopeasti nousuun Suomessa eronneet lapsiperheet saavuttavat vuonna 2009 jo saman suhteellisen tulotason kuin heillauml oli ennen eroa

Airio Parisuhteen paumlaumlttymisen yhteys tuloihin ja tulonmuodostukseen Euroopassa

113

Kotitalouksien tulopakettien muutokset avioeron jaumllkeen

Seuraavaksi siirrymme tarkastelemaan miten kotitalouksien tulonmuodostuksen eri komponenttien osuus muuttuu eron jaumllkeen Pienien otoksien vuoksi markkina- tulojen ja tulonsiirtojen vaumllistauml suhdetta tutkitaan taumlssaumlkin indeksitarkastelun avulla Tarkastelu tehdaumlaumln siten ettauml vuoden 2006 (ennen eroa) sosiaalisten tulon-siirtojen keskimaumlaumlraumlinen osuus kotitalouksien tulopaketeista saa arvon 100 Jos tulonsiirtojen osuus kasvaa tulopaketeissa indeksiluku kasvaa ja vastaavasti jos niiden osuus pienenee indeksiluku laskee

Kuvio 7 Sosiaalisten tulonsiirtojen osuuden muutos eronneilla lapsiperheillauml ja lapsettomilla paris-

kunnilla vuosina 2006ndash2009

020406080

100120140160180

2006 2007 2008 20090

20406080

100120140160

2006 2007 2008 2009

180Lapsettomat pariskunnat Lapsiperheet

SuomiTanskaRanskaIso-BritanniaItalia

Laumlhde EU-SILC pitkittaumlistiedosto 2009

Lapsettomilla pariskunnilla eron vaikutus tulopakettien koostumukseen vaihtelee maittain Tanskassa ja Isossa-Britanniassa tulonsiirtojen osuus tulo-paketista laskee vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen Muissa maissa tulonsiirtojen osuus kasvaa Eron jaumllkeisinauml vuosina kehitys on hyvin erilaista eri maissa Tanskassa tulonsiirtojen osuus tulopaketista laskee tasaisesti Myoumls Suomessa vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen havaittava tulonsiirtojen osuuden kasvu taittuu seuraavina vuosina Italian kohdalla kuvion 7 perusteella voisi epaumlillauml ettauml riippuvuus sosiaaliturvasta lisaumlaumlntyy eron jaumllkeen huomattavasti mutta suurehkossa indeksin kasvussa on ehkauml sittenkin kyse enemmaumln siitauml ettauml tulonsiirtojen osuus tulopaketista on hyvin pieni ennen eroa Naumlin pienikin kasvu naumlkyy voimakkaana suhteellisen osuuden kasvuna

Lapsiperheiden kohdalla on sen sijaan havaittavissa ettauml vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen tulonsiirtojen osuus tulopaketista kasvaa jokaisessa maassa Taumlmaumln jaumllkeen kehitys on jaumllleen eri maissa erilaista Tanskassa lapsiperheet palaavat pian eroa edeltaumlneeseen tulonsiirtojen ja markkinatulojen suhteeseen Myoumls muissa maissa voidaan havaita ettauml eron aiheuttama vaumllitoumln piikki tasoittuu

Eurooppalaiset elinolot

114

seuraavina vuosina Tulos saattaa viitata siihen ettauml sosiaaliturvaverkostot eivaumlt vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen pysty auttamaan taloudellisten seurausten korjaamista Vaikka aineistomme on pieni ja tarkastelumittarimme karkea tulokset antavat kuitenkin tukea sille aikaisempien tutkimuksien havainnolle ettauml eron taloudelshyliset vaikutukset koskettavat erityisesti lapsiperheitauml ja julkisten tulonsiirtojen merkitys taloudellisen hy vinvoinnin turvaajana korostuu

Perhepoliittiset mallit puntarissa

Miten hy vin erilaiset perhepoliittiset mallit sopivat tuloksiin Suomi ja Tanska ovat esimerkkejauml kahden ansaitsijan mallista Oletuksena on se ettauml taumlmaumln mallin maissa eron aiheuttamia taloudellisia riskejauml ehkaumlisee molempien puolisoiden tyoumlssaumlkaumlynti laajat lasten paumlivaumlhoitopalvelut sekauml kattavat lapsiperhe-etuudet Vaikka perhepoliittisten mallien ryhmittely on tehty vertailemaan lapsiperheitauml kahden ansaitsijan malli naumlky y Suomessa ja Tanskassa lapsettomien pariskuntien kohdalla siten ettauml eron jaumllkeen kotitalouksien kaumlytettaumlvissauml olevat tulot eivaumlt juurikaan muutu ja eron jaumllkeisinauml vuosina tulot kasvavat jonkin verran (ks kushyvio 6) Taumlmauml viittaa siihen ettauml puolisoiden henkiloumlkohtaisten tulojen erot ovat niin pienet ettauml parempituloisen puolison tulojen poistuminen ei kuitenkaan romahduta huonompituloisen kaumlytettaumlvissauml olevia tuloja

Toisaalta tulopaketteja tarkasteltaessa sosiaaliset tulonsiirrot lisaumlaumlntyvaumlt Suomessa eron jaumllkeen kun taas Tanskassa naumliden osuus pienenee Taumlmaumln perusteella Suomessa eron jaumllkeen joudutaan jonkin verran turvautumaan tulonsiirtoihin Toisaalta absoluuttiset muutokset ovat sangen pieniauml joten tarshykempia johtopaumlaumltoumlksiauml on vaikea vetaumlauml siitauml kuinka yleistauml on se ettauml eron jaumllkeen joudutaan taloudellisen tilanteen takia turvautumaan sosiaaliturvaetuuksiin

Naisten ja miesten kaumly tettaumlvissauml olevia tuloja tarkasteltaessa voidaan havaita ettauml miehillauml ero ei aiheuta juurikaan muutoksia tulotasoon kun taas naisilla kaumlytettaumlvissauml olevien tulojen suhteellinen muutos vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen on suuri Itse asiassa kahden ansaitsijan mallin maissa naisten tulot pienenevaumlt indeksitarkastelun mukaan eniten rdquoToipuminenrdquo vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen aiheutuvasta taloudellisesta muutoksesta on kuitenkin nopeaa sekauml Suomessa ettauml Tanskassa Tulosta selittaumlauml osittain se ettauml sosiaalipoliittiset turvaverkostot eivaumlt vaumllttaumlmaumlttauml ehdi reagoimaan vaumllittoumlmaumlsti eron myoumltauml tuleviin taloudellisiin vaikeuksiin (ks myoumls Hussain ja Kangas 2009 125) Osittain taustalla lienee myoumls se ettauml eron jaumllkeen tyoumln ja mahdollisen lasten hoivan yhteen sovittaminen voi viedauml aikansa mutta taumlmaumlkin tilanne normalisoituu tulosten perusteella sangen pian eron jaumllkeen

Airio Parisuhteen paumlaumlttymisen yhteys tuloihin ja tulonmuodostukseen Euroopassa

115

Lapsiperheiden kaumlytettaumlvissauml olevat tulot laskevat jonkin verran Suomessa ja Tanskassa eron jaumllkeen Taumlmauml on linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa joiden mukaan lasten hoivavastuun saavan puolison taloudellinen tilanne heikkenee vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen Kuitenkin eron jaumllkeisinauml vuosina tulot kohenevat sekauml Suomessa ettauml Tanskassa Taumlmauml vastaavasti on linjassa perhepoliittisista malleista tehdyn oletuksen kanssa jonka mukaan eron jaumllkeisiauml taloudellisia riskejauml on ehkaumlisemaumlssauml koko joukko tekijoumlitauml Tarkastellessamme lapsiperheishyden tulopaketteja (kuvio 7) voimme havaita ettauml tulonsiirtojen osuus kasvaa vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen kahden ansaitsijan mallin maissa Julkisen sektorin tarjoama rahallinen tuki lapsiperheille korostuu naumlin ollen heti eron jaumllkeen ja se kompensoi eron aiheuttamia taloudellisia ongelmia (esim puolison tulojen menetys) Varsinkin Tanskassa tilanne rdquonormalisoituurdquo nopeasti ja sosiaalishyturvaetuuksien osuus tulopaketista laskee

Ranska kuuluu perhepoliittisten mallien ryhmittelyssauml perinteisen tyoumlnjaon maihin Voidaan olettaa ettauml miesten ja naisten vaumllillauml on havaittavissa selviauml eroja tulojen muutoksessa eron jaumllkeen koska naisten tyoumlssaumlkaumlynti ei ole yhtauml yleistauml kuin esimerkiksi Pohjoismaissa ja eron jaumllkeen aumliti saa useimmiten lasten hoivashyvastuun Taumlmauml oletus saa jossain maumlaumlrin tukea kuviosta 5 Miesten kaumly tettaumlvissauml olevat tulot pysy vaumlt osapuilleen ennallaan kun taas naisten kaumlytettaumlvissauml olevat tulot laskevat vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen ja pysy vaumlt eroa seuraavinakin vuosina matalammalla tasolla kuin ennen eroa

Lapsettomilla pariskunnilla eron jaumllkeiset muutokset kaumlytettaumlvissauml olevissa tuloissa ovat marginaalisia Sen sijaan perinteisen tyoumlnjaon mallin maissa on lapsiperheiden kohdalla jossain maumlaumlrin havaittavissa oletettu muutos jossa eron jaumllkeen lasten hoivavastuun saavan puolison kaumly tettaumlvissauml olevat tulot laskevat On kuitenkin huomattava ettauml muutokset eroa edeltaumlneeseen tilanteeseen ovat Ranskassa pieniauml

Jos tarkastelemme tulopaketteja lapsettomien pariskuntien kohdalla sosiaalishyturvaetujen osuus kasvaa vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen Kuitenkin eroa seuraavina vuosina niiden osuus jaumllleen laskee verrattuna markkinatuloihin Taumlmaumln peshyrusteella voidaan olettaa ettauml ero aiheuttaa tilapaumlistauml tukeutumista sosiaaliturshyvaan jopa lapsettomilla pariskunnilla mutta tilanne normalisoituu nopeasti Lapsiperheiden kohdalla voimme havaita perinteisen tyoumlnjaon mallin maista tehdyn oletuksen suuntaista kehitystauml Eron jaumllkeen lasten hoivavastuun saavan tulopaketissa sosiaaliturvaetujen osuus kasvaa eron jaumllkeen ja seuraavinakin vuosina niiden merkitys saumlily y suurena

Italia kuuluu perhepoliittisten mallien ryhmittelyssauml perheen laajan solidaashyrisuuden maihin Oletuksena taumlssauml mallissa voidaan pitaumlauml tyoumlnjaon olevan laumlhellauml perinteisen tyoumlnjaon mallia mutta julkisen sektorin vastaantulo sosiaaliturvan antajana on eron jaumllkeen vaumlhaumlistauml lapsiperheille Kuviossa 5 tarkastellaan miesshyten ja naisten kaumlytettaumlvissauml olevissa tuloissa tapahtuvia muutoksia eron jaumllkeen

Eurooppalaiset elinolot

116

Miesten kohdalla muutokset ovat laumlhinnauml marginaalisia kun taas naisten kaumlytetshytaumlvissauml olevat tulot vaumlhenevaumlt eron myoumltauml Lapsettomilla pariskunnilla muutokset kaumlytettaumlvissauml olevissa tuloissa ovat hy vin pieniauml eron jaumllkeen (kuvio 6) Sen sijaan lapsiperheiden kohdalla on havaittavissa se ettauml kaumlytettaumlvissauml olevat tulot laskevat eron jaumllkeen ja pysyvaumlt matalammalla tasolla parina seuraavanakin vuotena

Naumlmauml tulokset ovat jossain maumlaumlrin linjassa perheen laajan solidaarisuuden maista tehtyjen oletusten kanssa Naisten ja lapsiperheiden kaumlytettaumlvissauml olevat tushylot laskevat eron jaumllkeen mikauml viittaa siihen ettauml lasten hoivavastuu siirty y usein eron jaumllkeen aumlidille Julkisen sektorin antama tuki lapsiperheille on vaumlhaumlistauml mikauml naumlky y eronneiden lapsiperheiden kaumlytettaumlvissauml olevien tulojen vaumlhenemisenauml

Tulopaketteja tarkasteltaessa (kuvio 7) Italiassa sekauml lapsettomilla ettauml lapsishyperheillauml sosiaaliturvaetujen osuus tulopaketeista kasvaa eron jaumllkeen Lapsettoshymien pariskuntien kohdalla sy ynauml voi olla osittain se ettauml ennen eroa sosiaalisten tulonsiirtojen osuus tulopaketista on hy vin pieni Naumlin ollen pienikin muutos eron jaumllkeen naumly ttaumlauml indeksitarkastelussa suhteellisesti ottaen suurelta muutokshyselta Lapsiperheiden kohdalla sosiaaliturvaetujen kasvava merkitys tulopaketissa on oletusten mukainen Aumlitien tyoumlssaumlkaumlynti on jonkin verran vaumlhaumlisempaumlauml kuin esimerkiksi Suomessa ja Tanskassa jolloin eron jaumllkeen tulonsiirtojen osuus tulopaketissa kasvaa

Iso-Britannia asettuu perhepoliittisten mallien luokittelussa niin sanotun markkinamallin edustajaksi Taumlssaumlkin mallissa valtion rooli eron jaumllkeisten taloudelshylisten riskien ehkaumlisemisessauml on pieni Erona perheen laajan solidaarisuuden maihin on se ettauml yksityisen sektorin merkitys turvan tuottajana on keskeisempi Toisaalta sekauml miesten ettauml naisten tyoumlssaumlkaumlynti on yleistauml

Miesten ja naisten tulojen muutos avioeron jaumllkeen on Isossa-Britanniassa samansuuntainen Molemmilla sukupuolilla kaumly tettaumlvissauml olevat tulot vaumlhenevaumlt avioeron jaumllkeisinauml vuosina Naisilla tulot pienenevaumlt enemmaumln kuin miehillauml Sama on havaittavissa sekauml lapsettomien pariskuntien ettauml lapsiperheiden kohshydalla Avioeron jaumllkeen kaumlytettaumlvissauml olevat tulot laskevat Lapsiperheillauml tulot laskevat enemmaumln kuin lapsettomilla

Tulopaketeista on myoumls havaittavissa ettauml sosiaaliturvaetujen osuus eronshyneiden tulopaketeissa ndash niin lapsettomilla pariskunnilla kuin lapsiperheillaumlkin ndash kasvaa avioeroa seuraavina vuosina Tulos on ehkauml jossain maumlaumlrin ristiriitainen sen oletuksen kanssa ettauml markkinamallin maissa eron jaumllkeen taloudellista turvaa haetaan markkinatuloja lisaumlaumlmaumlllauml ndash eli lisaumlaumlmaumlllauml tyoumlssaumlkaumlyntiauml Naumlin ei tulosten perusteella vaikuta tapahtuneen Tosin Ison-Britannian kohdalla on huomattava ettauml vuoden 2008 taantuma saattaa naumlkyauml tuloksissa enemmaumln kuin monissa muissa maissa maan heikentyneen tyoumlllisy ystilanteen ja julkisen sektorin (mukaan lukien sosiaaliturvan) rajujen leikkausten vuoksi

Airio Parisuhteen paumlaumlttymisen yhteys tuloihin ja tulonmuodostukseen Euroopassa

117

Johtopaumlaumltoumlkset

Artikkelissa tarkasteltiin miten avioero vaikuttaa kotitalouden kaumlytettaumlvissauml oleviin tuloihin erilaisia perhepoliittisia regiimejauml edustavissa maissa Lisaumlksi tarkasteltiin miten kotitalouksien tulopaketeissa markkinatulojen ja sosiaalisten tulonsiirtojen vaumllinen suhde muuttuu eron myoumltauml Tarkastelussa olivat eronneet naiset ja miehet sekauml lapsettomat pariskunnat ja lapsiperheet

Tulokset ovat paumlaumlpiirteissaumlaumln samankaltaisia aikaisempien eronneiden tashyloudellista hy vinvointia tarkastelleiden tutkimustulosten kanssa Miehille eron aiheuttama taloudellinen muutos oli tarkastelumaissa pieni Naisilla ero aiheutti selvaumln laskun kaumly tettaumlvissauml olevissa tuloissa Eri maissa naisten tulojen kehitys kulki eri latuja Suomessa ja Tanskassa naisten tulot kasvoivat eroa seuraavina vuosina Muissa maissa naisten tulot jaumlivaumlt eroa edeltaumlvaumlauml tilannetta pienemmiksi

Tulopaketeissa tapahtuneita muutoksia tarkasteltaessa voidaan havaita ettauml ilman tulonsiirtoja taloudellinen tilanne etenkin lapsiperheissauml voisi olla huono Sosiaaliturvaetujen osuus tulopaketeissa kasvaa kaikissa maissa lapsiperheillauml vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen Eron aiheuttamat muutokset lapsettomien pariskuntien tulopaketeissa vaihtelevat maittain

Analy ysissa tarkastelu oli sangen pintapuolista aineiston koon ja laadun vuoksi jolloin selkeitauml johtopaumlaumltoumlksiauml eron taloudellisista seurauksista naisille ja miehille tai erilaisten perhepoliittisten mallien toimivuudesta ei voi tehdauml Jossain maumlaumlrin erilaisten perhepoliittisten mallien erityispiirteitauml oli havaittashyvissa Esimerkiksi kahden ansaitsijan mallin maissa (Suomi ja Tanska) naisten nopea taloudellinen toipuminen erosta on jossain maumlaumlrin havaittavissa Myoumls lapsiperheiden taloudellinen tilanne eron jaumllkeisinauml vuosina kohenee Suomessa ja Tanskassa (ja Ranskassa)

Kaumlytettaumlvissauml oleva aineisto ei mahdollista analy yseja joissa esimerkiksi molempia osapuolia voitaisiin seurata eron jaumllkeen Myoumlskaumlaumln aineiston paneelishyasetelma ei mahdollista pitkaumln aikavaumllin dynaamista seurantaa Naumliden seikkojen johdosta sy vaumlllistauml eron aiheuttamien taloudellisten ongelmien analy ysia varten tarvittaisiin parempia aineistoja

Laumlhteet Aassve A Mazzuco S Mencarini L Childbearing and wellbeing A comparative analysis of European welfare regimes Journal of European social policy 2005 15 (4) 283ndash299

Aassve A Betti G Mazzuco S Mencarini L Marital disruption and economic well-being A comparative analysis Journal of Royal Statistical Society 2007 170 (3) 781ndash799

Eurooppalaiset elinolot

118

Airio I Change of norm In-work poverty in a comparative perspective Helsinki Kela Studies in social security and health 92 2008

Airio I Avioero suomalaiseen tapaan Laumlhivanhemman ja lasten taloudellinen selviaumlminen avioerosta Julkaisussa Haumlmaumllaumlinen U Kangas O toim Perhepiirissauml Helsinki Kela 2010 196ndash214

Ananat EO Michaels G The effect of marital breakup on the income distribution of women with children Journal of Human Resources 2008 43 (3) 611ndash629

Andreszlig H-J Borgloh B Broumlckel M Giesselmann M Hummelsheim D The economic consequences of partnership dissolution A comparative analysis of panel studies from Belgium Germany Great Britain Italy and Sweden European Sociological Review 2006 22 (5) 533ndash560

Del Boca D Mothers fathers and children after divorce The role of institutions Journal of Population Economics 2003 16 (3) 399ndash422

Dewilde C The financial consequences of relationship dissolution for women in Western Europe Julkaisussa Ruspini E Dale A toim The gender dimension of social change The contribution of dynamic research to the study of womenrsquos life courses Bristol Policy Press 2003 81ndash110

Dewilde C Uunk W Remarriage as a way to overcome the financial consequences of divorce A test of the economic need hypothesis for European women European Sociological Review 2008 24 (3) 393ndash407

Eurostat Combating poverty and social exclusion A statistical portrait of the European Union 2010 Luxembourg Publications office of the European Union 2010

Eurostat Marriage and divorce statistics Brussels European Commission 2012 Saatavissa lthttpeppeurostateceuropaeustatistics_explainedindexphpMarriage_and_divorce_ statisticsgt Viitattu 2822013

Haataja A Yksinhuoltajaaumlitien sosioekonominen asema ja toimeentulo Julkaisussa Forssen K Haataja A Hakovirta M toim Yksinhuoltajuus Suomessa Helsinki Vaumlestoumlntutkimuslaitos Tutkimuksia D 50 2009 95ndash114

Holden KC Smock PJ The economic costs of marital dissolution Why do women bear a disproportionate cost Annual Review of Sociology 1991 17 51ndash78

Hussain MA Kangas O New holes in the safety net Economic and social consequences of divorce in Denmark Julkaisussa Andreszlig H-J Hummelsheim D toim When marriage ends Economic and social consequences of partnership dissolution Cheltenham Edward Elgar 2009 98ndash131

Iacovou M Skew A Household structure in the EU Julkaisussa Atkinson AB Marlier E toim Income and living conditions in Europe Luxembourg Publications Office of the European Union 2010 79ndash100

Iacovou M Kaminska O Levy H Using EU-SILC data for cross-national analysis Strengths problems and recommendations Essex Institute for Social and Economic Research Working Paper 3 2012

Immervoll H Levy H Lietz C ym Household incomes and redistribution in the European Union Quantifying the equalizing properties of taxes and benefits Essex Euromod Working Paper 9 2005

Airio Parisuhteen paumlaumlttymisen yhteys tuloihin ja tulonmuodostukseen Euroopassa

119

Kalmijn M Uunk W Regional value differences in Europe and the social consequences of divorce A test of the stigmatization hypothesis Social Science Research 2007 36 (2) 447ndash468

Moisio P toim Lapsiperheiden taloudellisen tilanteen kehitys Suomessa 1990ndash2002 Helsinki Stakes Raportteja 4 2005

OECD Family database Paris OECD 2011 Saatavissa lthttpwwwoecdorgsocialsoc oecdfamilydatabasehtmgt

Peters HE The importance of financial considerations in divorce decisions Economic Inquiry 1993 31 (1) 71ndash86

Saraceno C The ambivalent familism of the Italian welfare state Social Politics 1994 1(1) 60ndash82

Smock PJ Manning WD Gupta S The effect of marriage and divorce on womenrsquos economic well-being American Sociological Review 1999 64 (6) 794ndash812

Soumlrensen A Womenrsquos risk and the economic position of single mothers European Sociological Review 1994 10 (2) 173ndash188

Tilastokeskus Siviilisaumlaumldyn muutokset 2010 Helsinki Tilastokeskus 2011a

Tilastokeskus Tulonjakotilasto 2010 Helsinki Tilastokeskus 2011b

Waite LJ Does marriage matter Demography 1995 32 (4) 483ndash507

Eurooppalaiset elinolot

120

Liitetaulukko 1 Eronneiden lukumaumlaumlraumlt kotitaloustyypin ja sukupuolen mukaan tutkimusmaissa (eron

jaumllkeinen vuosi 2007)

Suomi Tanska Ranska Italia Iso-Britannia

Yksin asuva Mies 26 6 34 17 27

Nainen 13 13 36 15 25

Yksinhuoltaja Mies 17 8 44 28 24

Nainen 29 22 70 39 51

Liitetaulukko 2 Markkinatuloihin ja sosiaalisiin tulonsiirtoihin kaumlytetyt tulomuuttujat

Markkinatulot Sosiaaliset tulonsiirrot (saadut)

Sosiaaliset tulonsiirrot (maksetut)

HY040G Vuokratulo osakeshyhuoneistosta ja kiinteistoumlstauml

HY050G Saadut perheeseen ja lapsiin liittyvaumlt tulonsiirrot

HY120G Saumlaumlnnoumlnshymukaiset varallisuusverot

HY090G Korot osingot sekauml sijoitetusta paumlaumlomasta saadut tulot

HY070G Asumistuet HY140G Tulovero ja sosiaalishyvakuutusmaksut

PY010G Palkat ja palkanshyluonteiset korvaukset bruttona

PY090G Tyoumlttoumlmyysshyetuudet

PY050G Yrittaumljaumltulot ja -tappiot bruttona

PY100G Vanhuusshyetuudet

PY110G Lesken ja muiden edunshysaajien etuudet

PY120G Sairausetuudet

PY130G Tyoumlkyvyttoumlmyysshyetuudet

PY140G Koulutustuet ja -avustukset

Eurooppalaiset elinolot

Anita Haataja 122 Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus

Yksin asuminen kuuluu Seebohm Rowntreen (ks Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa) perinteiseen elinkaarimalliin nuoruudessa ja vanhuudessa mutta ei niiden vaumllillauml Taumlhaumln ajankohtaan sijoittuu perheen perustamisen ja lasten kasvattamisen vaihe Yksin asuvat ohittavat taumlmaumln vaumllivaiheen joko osittain tai kokonaan Keitauml naumlmauml elinkaarimallin erilaiset ovat paljonko heitauml on suhteessa kaikkiin talouksiin ja missauml maumlaumlrin he ovat huono-osaisia tai hy vaumlosaisia Onko yksin asuvien kotitalouksien toimeentulotasossa eroja EU-maiden vaumllillauml ja jos on onko eroilla yhteyttauml perinteisiin hyvinvointivaltioregiimeihin Naumlihin kyshysymyksiin vastaavaa kansainvaumllistauml vertailevaa tutkimusta ei juuri ole Taumlmaumln artikkelin yksi tavoite on saada tietoa yksin asuvien mahdollisista yhtaumllaumlisy ykshysistauml ja eroista eri maissa Tietojen pohjalta on helpompi suunnitella kuvailua sy vemmaumllle meneviin analy yseihin pureutuvaa tutkimusta

Kotitalouksien keskikoko on viimeisten vuosikymmenien aikana pienentyshynyt koska lapsimaumlaumlrauml perheissauml on vaumlhentynyt ja yhden aikuisen talouksien maumlaumlrauml on kasvanut Nuoret perustavat aikaisin omia talouksiaan ja vanhuusiaumlssauml yksin asuvien usein naisleskien maumlaumlrauml kasvaa samalla kun vanhusvaumlestoumln osuus koko vaumlestoumlstauml kasvaa Myoumls yksin asuvien tyoumlikaumlisten maumlaumlrauml on lisaumlaumlntymaumlssauml Taumlmauml johtuu muun muassa avio- ja avoerojen yleistymisestauml (ks Airion artikkeli taumlssauml teoksessa) Yksin asumisen yleistymistauml pidetaumlaumln viime vuosikymmenten aikana yhtenauml merkittaumlvimpaumlnauml demografisena muutoksena (Bennet ja Dixon 2006) Suomessa yksin asuvien asuntokuntien maumlaumlrauml on kasvanut 1960-luvun vajaasta 200 000sta yli miljoonaan talouteen 2000-luvulla (Kaumlrkkaumlinen 2010 218)

Yksin asumisen sy inauml on pidetty omaan valintaan perustuvaa (elective single) tai olosuhteiden pakottamaa (forced single) yksin asumista (Bennett ja Dixon 2006) Yksin asuvien taustoista yksin asumisen pysy v y ydestauml tai elaumlshymaumlnvaiheiden muutoksista ei ole saatavana jatkuvaa tietoa Yksi sy y taumlhaumln on se ettei avoliittoja ja niiden hajoamisia tilastoida Yksin asuvien siviilisaumlaumlty yn rsquonaimatonrsquo kuuluvat sekauml pysyvaumlsti yksin asuvat ettauml avoliitosta eronneet Suoshymessa avoerot ovat lapsiperheissaumlkin kolme kertaa yleisempiauml kuin avioerot (Tilastokeskus 2007)

Haataja Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus

123

Yksin asumisen yleistymisen on arvioitu tuovan huomattavia haasteita niin asunto- kuin hoivapolitiikallekin (Hall ym 1997 Kaumlrkkaumlinen 2010) Yksin asuvat ovat heterogeeninen ryhmauml nuoria keski-ikaumlisiauml ja vanhuksia miehiauml ja naisia Yksin asuvien tyoumlikaumlisten talouksiin ei kohdistu sosiaalisten riskien naumlkoumlkulmasta erityistauml lainsaumlaumldaumlntoumlauml kuten esimerkiksi lapsiperheisiin tai opiskelija- ja vanhustalouksiin Yksin asuvien tyoumlikaumlisten taloudet eivaumlt ole olleet sosiaalipolitiikan eivaumltkauml sosiaalipoliittisen tutkimuksen erityinen kohde (Nihtilauml ja Martikainen 2004 Eeva 2010 Kaumlrkkaumlinen 2010)

Empiirisissauml tulonjako- ja terveyspoliittisissa tutkimuksissa raportoidaan usein ettauml koumlyhy ys- ja terveysriskit ovat suuret erityisesti yksin asuvien kesshykuudessa (Lindroos 2008) Isossa-Britanniassa on arvioitu ettauml demografiset muutokset joista merkittaumlvin on yksin asuvien maumlaumlraumln kasvu selittaumlvaumlt noin viidenneksen tuloerojen kasvusta vuosina 1979ndash2004 (Bennet ja Dixon 2006) Toisaalta suomalaisessa koumlyhy ystutkimuksessa esimerkiksi Raija Eevan (2010) mukaan rdquoyksin elaumlvaumlt tyoumlikaumliset jaumlaumlvaumlt rsquotekstittoumlmaumlaumlnrsquo hiljaisuuteen verrattuna muihin perhe-elinvaiheisiin perheisiinrdquo

Yksin asuvat ovat suuri kotitalousryhmauml joten siksikaumlaumln ei ole ihme jos heidaumln osuutensa erilaisissa riskiryhmissauml on suuri Jos yksin asuva on tyoumltoumln tai sairas koko talous on tyoumltoumln tai sairas Kahden aikuisen talouksissa tyoumlttoumlshymy ys tai sairaus kohdistuu usein yhteen aikuiseen kerrallaan joten sosiaaliset riskit kohdentuvat niihin lievempinauml Suomalaisissa vaumlhimmaumlisturvaetuuksissa viimeaikainen suuntaus on ollut sellainen ettauml puolisoita kohdellaan yhauml useamshymassa etuudessa samalla tavalla yksiloumlinauml kuin kahta yksin asuvaa Taumlstauml ovat esimerkkeinauml takuuelaumlke 132011 alkaen ja tyoumlmarkkinatuki 112013 alkaen Yksin asuvien suurempia yksikkoumlkustannuksia ei kompensoida kaumlytaumlnnoumlssauml enaumlauml muissa etuuksissa kuin viimesijaisessa toimeentulotuessa jota saavista yksin asuvat muodostavat suurimman ryhmaumln (Haataja 2013) Toisaalta kohtuullisen minimin mukainen kulutustaso on kaikissa kotitalousty ypeissauml todettu korkeamshymaksi kuin toimeentulotuen taso (Lehtinen ym 2010 51ndash52)

Amerikkalaisten tutkimusten mukaan yksin asuviin kohdistuu perhekesshykeisissauml yhteiskunnissa stereoty yppisiauml asenteita ja niiden perusteella tapahtuvaa syrjintaumlauml (DePaulo ja Morris 2005 ja 2006 Morris ym 2007) Perhekeskeisiauml yksin asuvien tarpeet syrjaumlyttaumlviauml asenteita jopa sy yllistaumlmistauml esiinty y Suomessakin Esimerkiksi 2000-luvun alussa laatiessaan kestaumlvaumln kehityksen indikaattoreita Lahden kaupunkiseudulle Haumlmeen ympaumlristoumlkeskus kaumlsitteli yksin asumista seuraavasti rdquoEkologisen kestaumlvy yden kannalta on parempi mitauml useampi henkilouml kaumlyttaumlauml asumiseen samoja tiloja huonekaluja ja tavaroita Taumlmaumln perusteella asuntokuntien kesk ikoon pieneneminen lisaumlauml luonnonvarojen kulutusta ja ympaumlristoumlkuormitusta Yksin asuminen on myoumls usein kielteinen asia yksiloumln hy vinvoinnin ja naumlin ollen sosiaalisen kestaumlvy yden kannaltardquo (Haumlmeen ympaumlshyristoumlkeskus 2003 23) Kuitenkin sosiaalipoliittisesti kestaumlmaumlttoumlmaumlnauml voidaan

Eurooppalaiset elinolot

124

pitaumlauml nykyistauml asuntopolitiikkaa jossa ei oteta riittaumlvaumlsti huomioon kasvavaa yksin asuvien maumlaumlraumlauml ja heidaumln tarpeitaan (Kaumlrkkaumlinen 2010) Tampereen teknillisessauml yliopistossa on vuonna 2012 kaumlynnistynyt tutkimus yksin asuvien asumispreferensseistauml ja siitauml miten yhden hengen talouksien lisaumlaumlntyminen vaikuttaa asuntomarkkinoihin1

Joissakin maissa yksin asuviin on liitetty hy vaumlosaisuus Esimerkiksi Isossa-Britanniassa ja Ranskassa yksin asuvien erityisesti naisten sosioekonomisen jakauman on todettu keskitty vaumln enemmaumln ylempiin kuin alempiin luokkiin (Hall ym 1997) Toisaalta koumlyhy ysriskit ovat olleet suuremmat yksin asuvien naisten kuin miesten keskuudessa (Quintano ja DrsquoAgostino 2006) Toisin kuin nuoret ja vanhukset tai yksinhuoltajat tyoumlikaumliset yksin asuvat ovat olleet tulonshysiirtojen nettomaksajia eivaumltkauml nettosaajia (Halla 1988) eli yksin asuvat tyoumlikaumliset maksavat keskimaumlaumlrin enemmaumln veroja kuin saavat tulonsiirtoja

Artikkelin tavoitteet ja rajaukset

Taumlmauml artikkeli pyrkii omalta osaltaan paikkaamaan yksin asuviin tyoumlikaumlisiin kohdistuvan vertailevan tutkimuksen puutetta Yksin asuvien yleispiirteitauml tarkastellaan aluksi kaikissa 28ssa vuonna 2010 EU-SILC-aineistossa mukana olevassa maassa Jatkotarkasteluun valitaan 14 maata siten ettauml ne edustavat erilaisia eurooppalaisia hy vinvointivaltiomalleja

Yksin asuviksi tyoumlikaumlisiksi rajataan 30 ndash55-vuotiaat yhden aikuisen kotitaloushydet Ikaumlrajan alkupaumlauml 30 vuotta on valittu siksi ettauml taumlssauml vaiheessa useimpien opiskelu on paumlaumlttynyt ja suuri osa on siirtynyt tyoumlelaumlmaumlaumln Perheen perustaminen ennen 30tauml ikaumlvuotta on tavallista varsinkin naisille sillauml ensimmaumlinen lapsi synnytetaumlaumln useimmin ennen taumltauml ikaumlauml (Plantega ja Remery 2009 25) Ylaumlikaumlshyrajaksi on taas valittu 55 vuotta koska taumlmaumln ikaumlrajan jaumllkeen siirtymaumlt tyoumlelaumlmaumln ulkopuolelle etenkin tyoumlky v yttoumlmy yselaumlkkeelle alkavat kasvaa Ikaumlaumlnty vien 55 ndash 64-v uotiaiden tyoumlllisy ysasteen nostaminen onkin ollut erity inen haaste EUn tyoumlllisy yspolitiikassa

Artikkelia kirjoitettaessa tutkimusaineiston paneeliasetelma ei ollut vielauml kaumlytettaumlvissauml vuoteen 2010 asti Euroopassa koettiin taloudellinen kriisi vuosishykymmenen vaihteessa joten kriisin vaikutukset ovat jossain maumlaumlrin yhauml olemassa vuonna 2010 Paneeliasetelman sijasta vuoden 2010 tilannetta verrataan toiseen poik kileik kausaineistoon vuodelta 2008

1 SINKKU ndash Asuntomarkkinat ja asumisen preferenssit yhden hengen talouksissa lthttpaslififi kaynnissa-olevat-tutkimushankkeetasuntojen-hintojen-mallintaminen-ja-asumisen-preferenssitshyyhden-hengen-talouksissa-sinkkugt

Haataja Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus

125

Artikkelin sisaumlltouml jakautuu seuraavasti Ensin tarkastellaan yksin asuvien maumlaumlriauml sukupuolijakaumaa siviilisaumlaumltyauml ja koulutustasoa kaikissa aineistoon kuuluvissa maissa vuonna 2010 Taumlmaumln jaumllkeen keskitytaumlaumln yksin asuvien toishymeentuloon seuraavissa maissa Pohjoismaista Suomi Ruotsi Tanska ja Norja Keski-Euroopasta Belgia Alankomaat Itaumlvalta ja Saksa Itauml-Euroopasta Viro Tšekki ja Puola Etelauml-Euroopasta Italia ja Espanja sekauml anglosaksista hy vinshyvointivaltiota edustava Iso-Britannia Yksin asuvien taloudellista asemaa vershyrataan suhteessa kunkin maan kaikkien kotitalouksien toimeentuloon Taumlmaumln jaumllkeen tarkastellaan eraumliden hy vauml- ja huono-osaisuutta selittaumlvien tekijoumliden kohdentumista kotitalous- ja yksiloumltasolle Lisaumlksi yksiloumltason ominaisuuksia tyoumlttoumlmy yttauml ja terveyttauml verrataan muihin saman ikaumlisiin naisiin ja miehiin Lopuksi yksin asuvien huono- ja hyvaumlosaisuutta selittaumlvaumlt tekijaumlt tiivistetaumlaumln monimuuttujamallilla Artikkeli paumlaumltty y loppupohdintoihin ja yhteenvetoon

Yksin asuvien tyoumlikaumlisten taloudet EU-maissa

Melkein joka kolmas eurooppalainen kotitalous on nykyisin yhden aikuisen talous ja yhden aikuisen talouksien maumlaumlrauml ja osuus ovat kasvaneet myoumls viime vuosina melkein jokaisessa maassa Yksin asuvien osuudet ja ikaumlrakenne vaihshytelevat kuitenkin hy vin paljon maiden vaumllillauml EU-SILC-aineiston 14 maassa vuonna 2004 yksin asuvien kotitalouksien osuus kaikista kotitalouksista nousi 285stauml 308 prosenttiin vuoteen 2010 mennessauml Suhteellinen osuus kasvoi siis noin kaksi prosenttiyksikkoumlauml mutta yksin asuvien maumlaumlrauml lisaumlaumlntyi keskimaumlaumlshyrin jopa 16 prosenttia Useimmissa maissa yksin asuvien osuus kasvoi kaikissa ikaumlryhmissauml toisissa maissa vain tyoumlikaumlisissauml ja vanhusikaumlisten kotitalouksissa Suhteellisesti eniten yksin asuvien talouksien osuus kasvoi Espanjassa Italiassa ja Virossa Yksin asuvien talouksien osuus sen sijaan laski hieman kaikista taloukshysista Luxemburgissa ja Ruotsissa tyoumlikaumlisissauml talouksissa Suomessa ja Ruotsissa Taulukossa 1 (s 126) maat on jaumlrjestetty sen mukaan kuinka suuri osuus maassa oli yhden aikuisen tyoumlikaumlisiauml talouksia vuonna 2010

Kuviossa 1 (s 127) on esitetty ikaumlryhmittaumlin kaikkien aineistossa vuonna 2010 mukana olevien maiden yksin asuvien kotitalouksien osuudet kaikista kotishytalouksista Vuonna 2010 useimmissa Etelauml-Euroopan maissa yksin asuvia oli noin viidennes kaikista talouksista mutta Pohjoismaissa Islantia lukuun ottamatta sekauml Saksassa noin kaksi viidennestauml (40 prosenttia) kaikista kotitalouksista Tutkimuksen kohderyhmaumlaumln kuuluvia yksin asuvia tyoumlikaumlisiauml 30ndash55-vuotiaita yksin asuvia oli kaikista talouksista keskimaumlaumlrin 10 prosenttia Pohjoismaissa ja

Eurooppalaiset elinolot

126

Saksassa osuudet olivat suurempia 12ndash16 prosenttia ja etelaumlisessauml sekauml itaumlisessauml Euroopassa pienempiauml vain 3ndash7 prosenttia kaikista kotitalouksista

Taulukko 1 Yksin asuvien kotitalouksien maumlaumlrauml vuonna 2010 sekauml kaikkien ja tyoumlikaumlisten 30ndash35shy

vuotiaiden yhden aikuisen talouksien osuudet vuosina 2004 ja 2010 (prosenttia) ja osuuksien muutokset

(prosenttiyksikkoumlauml) vuosina 2004ndash2010

Maa

Yksin asuvien talouksia Yhden aikuisen taloudet osuus kaikista talouksista

1 000 kpl Kaikki yksin

asuvien taloudet Tyoumlikaumliset 30ndash55 v Muutos 2004ndash2010

2010 2004 2010 2004 2010a Kaikki 30ndash55 v

Tanskab 1 288 434 462 150 153 28 03

Itaumlvaltab 1 305 341 360 118 135 19 17

Belgiab 1 613 324 345 122 134 20 12

Norjab 977 411 413 130 131 02 01

Luxemburg 57 293 289 121 127 ndash04 06

Suomib 1 002 379 396 128 123 17 ndash05

Islanti 39 300 313 108 110 13 02

Ranska 9 625 328 353 94 106 25 12

Italiab 7 825 277 311 89 103 33 15

Ruotsib 1 774 420 395 115 99 ndash26 ndash16

Virob 201 315 345 76 90 30 13

Espanjab 3 226 156 188 46 68 33 22

Kreikka 836 197 203 42 48 06 06

Portugali 696 165 177 33 33 11 00

EUn keskiarvo 30 463 285 308 86 98 23 12

a Maiden jaumlrjest ysperuste b Maat on valittu myoumls jatkover tailuun Muita ver tailumaita jaksossa 3 ovat Puola ja Tšekki Iso-Britannia Alankomaat ja Saksa

Laumlhde EU-SILC 2004 ja 2010

Nuoria alle 30-vuotiaita yhden aikuisen talouksia on eniten Pohjoismaissa ja Alankomaissa Sen sijaan monissa Etelauml-Euroopan ja itaumlisen Euroopan maissa nuoret asuvat pitkaumlaumln vanhempiensa luona Eurostatin mukaan noin 46 proshysenttia 18ndash34-vuotiaista nuorista aikuisista asui vuonna 2008 ainakin toisen vanhempansa luona Erot johtuvat monista syistauml Toisissa maissa sosiaalipoliitshy

Haataja Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus

127

tiset jaumlrjestelyt tekevaumlt mahdolliseksi sen ettauml nuoret voivat saada kohtuullisin kustannuksin asunnon ja tukea opintokustannuksiin Toisissa maissa nuoret joutuvat muuttamaan kotoaan maaseudulta suuremmille paikkakunnille opisshykelemaan tai tyoumlnhakuun (Choroszewicz ja Wolff 2010)

Taloudelliset sy yt ovat siis yksi selitys sille missauml vaiheessa nuoret laumlhtevaumlt kotoa Kulttuuriset erilaisia perhearvoja painottavat sy yt selittaumlvaumlt myoumls yksin asumisen yleisy yttauml eri ikaumlryhmissauml Erityisesti itaumlisessauml Euroopassa ja osittain myoumls etelaumlisessauml Euroopassa kolmen sukupolven perheet ovat keskimaumlaumlraumlistauml yleisempiauml (Iacovou ja Skew 2011) Etelauml-Euroopassa perhe ja monen sukupolven asuminen yhdessauml voivat yhauml tarjota suuren osan perussosiaaliturvasta Taloushydelliset ja kulttuuriset sy y t naumlyttaumlvaumlt siis olevan yhteydessauml toisiinsa

Kuvio 1 Yhden aikuisen kotitalouksien osuus ikaumlryhmittaumlin kaikista kotitalouksista vuonna 2010

50

45

40

35

30

25

20

15

10

5

0

9 11 5 6 9 8

5 5 5 3 2 3 6 2 2 3 2 2 2 1 2 1 1

5 1 2 1 1

15 13

16 12 10 12 13 11 9 13

9 10

11

10 9 13

7 8 5 6 6 6 4

5

3 7

4 3

22 17

20 21 21 16 18 20 21

18

21 18 14

19 20 14

18 17 18 17 16 16

16 11

16 10

14 13

Yli 55 v

30ndash55 v

Alle 30 v

Tans

kaN

orja

Saks

aSu

omi

Ruot

siAl

anko

maa

tItauml

valta

Rans

kaVi

roBe

lgia

Liet

tua EU

Isla

nti

Italia

Luxe

mbu

rgIs

o-Br

itann

iaLa

tvia

Slov

enia

Puol

aUn

kari

Tšek

kiSl

ovak

iaRo

man

iaKr

eikk

aBu

lgar

iaEs

panj

aM

alta

Port

ugal

i

Laumlhde EU-SILC 2010

Kun yksin asuvien osuus on kaikista kotitalouksista keskimaumlaumlraumlistauml pienemshypi nousee vanhustalouksien osuus yksin asuvista suurimmaksi ryhmaumlksi Esishymerkiksi etelaumlisen ja itaumlisen Euroopan maissa yksin asuminen on ty ypillisempaumlauml vanhusvaumlestoumllle kuin tyoumlikaumliselle vaumlestoumllle tai nuorille mutta samalla yksin asuvia on kaiken kaikkiaan vaumlhemmaumln kuin muissa maaryhmissauml Pohjois-Euroopassa ja joissakin Keski-Euroopan maissa yksin asuminen on sen sijaan yhtauml ty ypillistauml nuorille ja tyoumlikaumlisille yhteensauml kuin vanhemmalle vaumlestoumllle

Enemmistouml yksin asuvista on naisia (58 prosenttia) kaikissa maissa Taumlmauml johtuu ensisijaisesti vanhusvaumlestoumln sukupuolirakenteesta sillauml naisten elinikauml on pidempi kuin miesten Sen sijaan tyoumlikaumliset yksin asuvat ovat useammin miehiauml

Eurooppalaiset elinolot

128

kuin naisia Kaikista 30 ndash55-vuotiaista yksin asuvista naisten osuus oli 41 proshysenttia vuonna 2010 Vuosina 2004ndash2010 miesten osuus ikaumlryhmaumln talouksista lisaumlaumlntyi keskimaumlaumlrin yhden prosenttiyksikoumln Miesten osuus kasvoi tosin vain kuudessa mutta vaumlheni kahdeksassa maassa Suhteellisesti eniten yksin asuvien tyoumlikaumlisten miesten osuus kasvoi Virossa ja Portugalissa ja naisten osuus suhteelshylisesti eniten Islannissa Norjassa ja Ruotsissa Suomessa yksin asuvien tyoumlikaumlisten naisten osuus ikaumlryhmaumlssauml vaumlheni kuusi prosenttiyksikkoumlauml Yli 55-vuotiaista naisten osuus oli keskimaumlaumlrin 69 prosenttia ja alle 35-vuotiaista 47 prosenttia

Itaumlisen Euroopan maissa yksin asuvista tyoumlikaumlisistauml naisten osuus on keskishymaumlaumlraumlistauml suurempi Suomessa yksin asuvista tyoumlikaumlisistauml naisia oli 41 prosenttia samoin kuin EUssa keskimaumlaumlrin mutta muissa Pohjoismaissa sekauml Sloveniassa ja Kreikassa selvaumlsti alle EUn keskiarvon Ruotsissa ja Norjassa naisten osuus oli 33 Tanskassa 36 prosenttia ja Islannissa 30 prosenttia eli vaumlhiten kaikista maista (kuvio 2)

Kuvio 2 Naisten osuus yksin asuvien kotitalouksista ikaumlryhmittaumlin vuonna 2010

90

80

70

60

50

40

30

20

10

0

Alle 30 v 30ndash55 v Yli 55 v

Puol

aLi

ettu

aSl

ovak

iaLa

tvia

Viro

Rom

ania

Saks

aItauml

valta

Luxe

mbu

rgUn

kari

Suom

iBu

lgar

ia EUIta

liaRa

nska

Tšek

kiM

alta

Iso-

Brita

nnia

Espa

nja

Belg

iaTa

nska

Port

ugal

iAl

anko

maa

tKr

eikk

aRu

otsi

Norja

Slov

enia

Isla

nti

Laumlhde EU-SILC 2010

Yksin asuvien naisten vaumlhemmy yttauml miehiin verrattuna selittaumlauml osaltaan se ettauml taumlhaumln ikaumlryhmaumlaumln osuu paljon myoumls lapsiperheiden avo- ja avioeroja Eron jaumllkeen lapset jaumlaumlvaumlt useimmiten asumaan aumlitinsauml kanssa kaikissa maissa jolloin aumlidit luokittuvat yksinhuoltajiksi Yksinhuoltajien maumlaumlraumln kasvu on pysaumlhtynyt useissa maissa muun muassa Suomessa 2000-luvulla (Haataja 2009) Vuosina 2004ndash2010 aineistossa mukana olevissa maissa yksinhuoltajatalouksien osuus oli 38 prosenttia vuonna 2004 ja 39 prosenttia vuonna 2010 Kaikissa 27 maassa

Haataja Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus

129

yksinhuoltajien osuus talouksista oli hieman suurempi eli 41 prosenttia vuonna 2010 Osuus on Suomessa suunnilleen samaa luokkaa

30 ndash55-vuotiaat ovat parhaassa tyoumliaumlssauml ja usein perheellistyneitauml Avioeroshyjen samoin kuin avoliittojen ja avoerojen yleistymisen yhtenauml seurauksena on yksin asuvien maumlaumlraumln kasvu juuri taumlssauml ikaumlryhmaumlssauml Vaikka avioerot samoin kuin avoerotkin ovat yleistyneet kaikkialla on maiden vaumllillauml yhauml kulttuurisia ja uskonnollisia eroja Yksin asuminen voi olla myoumls omavalintainen enemmaumln tai vaumlhemmaumln pysy vauml elinvaihe Koulutustason nousu ja taumltauml kautta parantuvat tyoumlllistymisen mahdollisuudet lisaumlaumlvaumlt taloudellista riippumattomuutta ja mahshydollisuuksia perustaa ja yllaumlpitaumlauml omaa kotitaloutta

Yksin asuvien siviilisaumlaumlty kuvaa vain osittain yksin asumisen taustoja koska naimattomiin kuuluvat sekauml aina yksin asuneet ettauml avoliitosta eronneet Jotain taustaa siviilisaumlaumlty kuitenkin tarjoaa Kaikista yhden aikuisen talouksista keskishymaumlaumlrin 41 prosenttia oli vuonna 2010 siviilisaumlaumldyltaumlaumln naimattomia tyoumlikaumlisistauml jopa 66 prosenttia Joka neljaumls yksin asuva oli eronnut avioliitosta tyoumlikaumlisistauml 30 prosenttia Kaikista yksin asuvista oli leskiauml 33 prosenttia mutta tyoumlikaumlisistauml vain kolme prosenttia

Vaikka avoeroista ei ole poikkileik kausaineistossa tietoa voidaan tutkimusshyaineiston perusteella todeta ettauml 30 ndash55 vuotta taumlyttaumlneestauml vaumlestoumlstauml asui avoshyliitossa enimmillaumlaumln 24ndash28 prosenttia ja vaumlhimmillaumlaumln alle 10 prosenttia vuonna 2010 Edelliseen ryhmaumlaumln kuuluivat Pohjoismaat Ranska ja Viro Alankomaissa jossa naimattomien yksin asuvien osuus oli EU-maiden suurin avoliitossa asuvia oli ikaumlryhmaumlstauml 22 prosenttia Keskiarvo avoliitossa asuvasta vaumlestoumlstauml EUssa oli 15 prosenttia Avoliitossa asuvien osuus jaumli alle 10 prosentin useimmin etelaumlisen ja itaumlisen Euroopan maissa (Laumlhde EU-SILC)

Yksin asuvien tyoumlikaumlisten siviilisaumlaumltyrakenne vaihtelee siis huomattavasti maiden vaumllillauml (kuvio 3 s 130) Ensiksikin naimattomien osuus ryhmaumlstauml on suurimmillaan yli 70 prosenttia Pohjoismaissa Kreikassa Alankomaissa ja Ransshykassa mutta vain noin 40 prosenttia itaumlisessauml Euroopassa Itauml-Euroopan maissa avioliitosta eronneiden osuudet yksin asuvista ovat suurimmat eli 40 ndash50 prosentshytia kun taas Pohjoismaissa Alankomaissa ja Kreikassa avioliitosta eronneiden osuus on vain noin neljaumlnnes Pohjoismaissa eronneiden osuus yksin asuvista oli alle 30 prosenttia vuonna 2010 Leskien osuus jaumlauml useimmissa maissa enintaumlaumln 5ndash 6 prosenttiin taumlssauml ikaumlryhmaumlssauml Yleisintauml leskeys yksin asumisen taustalla oli useassa itaumlisen Euroopan maassa

Eurooppalaiset elinolot

130

Kuvio 3 Yksin asuvien 30ndash55-vuotiaiden siviilisaumlaumlty vuonna 2010

100 2 1 2 4 3 1 2 3 3 1 3 3 2 3 2 5

16 12 10 6 9 7 90

9 6 4 3 9 8 22 24 23 22 26 29 28 28 28 31 29 30 33 33 35 30 34 37 39 80

34 38 41 70 32 36 39 48 47 52 60 50 40 76 75 74 74 71 70 70 70 69 68 68 66 65 63 62 61 60 59 58 56 54 54 52 51 51 46 44 41 30 20 10

0

Leski Eronnut Naimaton

Alan

kom

aat

Ruot

siKr

eikk

aN

orja

Rans

kaSu

omi

Tans

kaSl

oven

iaEs

panj

aIs

lant

iSa

ksa

Iso-

Brita

nnia EU

Ita

liaLu

xem

burg

Puol

aM

alta

Itaumlva

ltaBe

lgia

Slov

akia

Port

ugal

iVi

roRo

man

iaBu

lgar

iaUn

kari

Tšek

kiLi

ettu

aLa

tvia

Laumlhde EU-SILC 2010

Lopuksi vertaillaan yksin asuvien ja muiden samanikaumlisten koulutustasoa eli ovatko yksin asuvat enemmaumln vai vaumlhemmaumln koulutettuja kuin muut saman ikaumliset ja siinauml mahdollisia sukupuolten vaumllisiauml eroja Koulutustasoa vertaillaan yksin asuvien ja muiden 30 ndash55-vuotiaiden naisten ja miesten kesken korkeasti koulutettujen osuuksina vastaavista vaumlestoumlryhmistauml (Kuvio 4)

Tyoumlikaumlisistauml 30ndash55-vuotiaista naiset olivat suorittaneet selvaumlsti useammin korkea-asteen koulutuksen kuin miehet Yksin asuvista naisista korkea-asteen tutkinto oli keskimaumlaumlrin 368 ja yksin asuvista miehistauml vain 284 prosentilla Vastaavat osuudet muulla samanikaumlisellauml vaumlestoumlllauml olivat naisilla 263 ja miehillauml 250 prosenttia eli erot sukupuolten vaumllillauml olivat pienemmaumlt kuin yksin asuvilla Keskimaumlaumlrin yksin asuvat naiset ja miehet ovat EUn tasolla siis useammin korshykeasti koulutettuja kuin muissa kotitaloustyypeissauml asuvat samanikaumliset naiset ja miehet Erot maiden vaumllillauml ovat kuitenkin suuret ja jopa erisuuntaiset naisten ja miesten kesken kuten kuviosta 4 kaumly ilmi

Naisten koulutuserot ovat pienet yksin asuvien ja muiden tyoumlikaumlisten naisten vaumllillauml erityisesti Pohjoismaissa mutta myoumls Belgiassa ja Ranskassa Korkeasti koulutettuja naisia on jopa muutama prosenttiyksikkouml vaumlhemmaumln yksin asuvien kuin muiden naisten keskuudessa Sen sijaan sekauml Etelauml- ettauml Itauml-Euroopassa korkea-asteen koulutus on huomattavasti ty ypillisempaumlauml yksin asuville kuin perheellisille ja parisuhteessa asuville naisille Naumlmauml erot voivat kuvata naisten erilaisia mahdollisuuksia sovittaa yhteen tyouml ura ja perhevelvollisuudet sekauml tehdauml valintoja perheellist ymisen ja yksin asumisen vaumllillauml eri hy vinvointishyvaltioregiimeissauml

Haataja Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus

Kuvio 4 Vaumlhintaumlaumln korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden 30ndash55-vuotiaiden yksin asuvien naisten

ja miesten osuuksien maumlaumlrauml muihin 30ndash55-vuotiaisiin naisiin ja miehiin verrattuna prosenttiyksikkoumlauml

vuonna 2010

Ero prosenttiyksikkoumlauml

131

ndash15

ndash10

ndash5

0

5

10

15

20

25

30

35

40

Yksin asuvien korkeakoulutettujen naisten enemmyys

Yksin asuvien korkeakoulutettujen miesten enemmyys

Krei

kka

Puol

aPo

rtug

ali

Iso-

Brita

nnia

Latv

iaEs

panj

aUn

kari

Liet

tua

Italia

Slov

enia

Saks

aRo

man

iaAl

anko

maa

tEU

Lu

xem

burg

Tšek

kiItauml

valta

Slov

akia

Viro

Mal

taBu

lgar

iaN

orja

Rans

kaRu

otsi

Isla

nti

Tans

kaBe

lgia

Suom

i

Laumlhde EU-SILC 2010

Yksin asuvien ja muiden tyoumlikaumlisten miesten vaumllillauml korkeakoulutettujen osuudet vaihtelevat vaumlhemmaumln kuin naisilla Yksin asuvat miehet ovat kuitenkin useammin vailla korkea-asteen tutkintoa kuin muut miehet useimmissa maissa Suurimmat erot korkea-asteen osuuksissa yksin asuvien ja muiden miesten vaumllillauml olivat Suomessa yli 10 prosenttiyksikkoumlauml Norjassa ja Ranskassa sekauml itaumlisen Eushyroopan maista Liettuassa Sloveniassa ja Slovakiassa Naumlissauml maissa parisuhteessa asuvat miehet ovat suorittaneet useammin korkea-asteen koulutuksen kuin yksin asuvat miehet joille taumlstauml naumlkoumlkulmasta jaumlauml rajoitetummat mahdollisuudet valita yksin asumisen ja perheellistymisen vaumllillauml

Koulutustaso on yhteydessauml tyoumlllistymismahdollisuuksiin tyoumlllisy yteen ja toimeentuloon Seuraavaksi tarkastellaan yksin asuvien toimeentuloa ja tuloshytasoa suhteessa kaikkiin kotitalouksiin Koulutuksen mukainen tarkastelu antaa aiheen olettaa ettauml yksin asuvien toimeentulo saattaa poiketa paitsi naisten ja miesten kesken myoumls suhteessa muihin kotitalouksiin ja eri tavoin eri maissa

Eurooppalaiset elinolot

132

Yksin asuvien toimeentulo Yksin asuvien tulojakaumat kaikkiin talouksiin verrattuna

Naisten palkkataso on keskimaumlaumlrin alempi ja osallistuminen tyoumlmarkkinoille vaumlhaumlisempaumlauml kuin miesten Jos naisten ja miesten keskimaumlaumlraumliset tyoumlmarkkinashyerot heijastuvat sellaisenaan yksin asuvien tulotasoihin olisivat miehet naisia useammin hy vaumltuloisia Toisaalta kuten edellauml kaumlvi ilmi yksin asuvat naiset ovat saaneet useammin kuin miehet korkea-asteen koulutuksen ja etenkin ykshysin asuvat naiset ovat hankkineet useimmissa maissa useammin korkea-asteen koulutuksen kuin muut samanikaumliset naiset Taumlmauml voi puolestaan parantaa yksin asuvien naisten asemaa suhteessa miehiin ja kaikkiin kotitalouksiin

Seuraavassa kuviossa tulotasot on muodostettu kaikkien kotitalouksien kaumly tettaumlvissauml olevista tuloista kulutusyksikkoumlauml kohti Taumlmaumln jaumllkeen kotitaloudet on jaettu tulojen perusteella viiteen yhtauml suureen ryhmaumlaumln tuloviidennekseen Pienituloisinta viidennestauml kutsutaan alimmaksi (I) ja suurituloisinta ylimmaumlksi (V) tuloluokaksi Jos yksin asuvat jakautuisivat samoin kuin kaikki taloudet olisi heitauml 20 prosenttia jokaisessa tuloluokassa (Kuvio 5)

Kuviossa 5 kuvataan yksin asuvien naisten ja miesten jakautuminen eri tulotasoille suhteessa kaikkiin kotitalouksiin vuonna 2010 Jakaumat on laskettu myoumls vuodelle 2008 mutta vertailevat tulokset molemmilta vuosilta esitetaumlaumln vain alimpaan ja ylimpaumlaumln tuloluokkaan kuuluvien osuuksina ja osuuksien muutoksishyna vuodesta 2008 vuoteen 2010 Naumlmauml tulokset on esitetty liitetaulukossa (s 150)

Yksin asuvien tyoumlikaumlisten tulojakaumat suhteessa kaikkiin kotitalouksiin vaihtelevat sekauml regiimeittaumlin ettauml sukupuolen mukaan Pohjoismaissa varsinkin Suomessa naisten ja miesten jakaumat ovat melkein toistensa peilikuvia Naisten enemmistouml kuuluu keskituloisiin kun taas miehet jakautuvat pieni- ja suurishytuloisiin Ruotsalaisten naisten tulojakauma oli vuonna 2010 selvaumlsti litteaumlmpi kuin muiden vertailussa mukana olevien Pohjoismaiden eli naisia oli pienishytuloisimmassa viidenneksessauml enemmaumln kuin muissa Pohjoismaissa mutta ei yleisemmin kuin kaikkia kotitalouksia Pohjoismaisten naisten tulojakaumat poik keavat myoumls kaik k ien muiden reg iimien naisten ja kaumista Vuosina 2008 ndash2010 pienituloisten naisten osuus kasvoi muissa Pohjoismaissa paitsi Tanskassa Hy vaumltuloisten naisten osuus sen sijaan kasvoi Suomessa ja Tanskassa mutta vaumlheni Ruotsissa ja erityisesti Norjassa (liitetaulukko s 150)

Pohjoismaalaisten miesten tulojakaumat poikkeavat keskenaumlaumln enemmaumln kuin naisten Selvin kahtiajako hy vauml- ja pienituloisiin yksin asuviin loumly ty y Suomesta Suomalaisista yksin asuvista miehistauml alimpaan tuloviidennekseen sijoittuvien osuus on kaikkia kotitalouksia ja muita Pohjoismaita selvaumlsti yleishysempaumlauml Ruotsalaismiestenkin tulojakauma on osittain kahtiajakautunut mutta ylimpaumlaumln tuloviidennekseen sijoittuu selvaumlsti vaumlhemmaumln kuin toiseksi ylimpaumlaumln viidennekseen ja pienituloisimpien osuus on pienempi kuin kaikissa talouksissa

Haataja Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus

Kuvio 5 Yksin asuvien 30ndash55-vuotiaiden nais- ja miestalouksien jakaumat kaikkien kotitalouksien

kesken muodostettuihin tuloviidenneksiin vuonna 2010

Pohjoismaat miehet Pohjoismaat naiset 40 40

35 35

30 30 Suomi 25 Ruotsi 25 133 Tanska 20 20 Norja 15 15

10 10

5 5

0 0 I II III IV V I II III IV V

Keski-Eurooppa miehet Keski-Eurooppa naiset 40 40

35 35

Itaumlvalta 30 30 Belgia 25 25 Hollanti

20 Saksa 20

15

10

5

0 I II III IV V

Etelauml-Eurooppa ja Iso-Britannia miehet 40

35

30 Italia

25 25 Espanja Isoshy20 20

15

10

5

0 I II III IV V

Itauml-Eurooppa miehet 40

35

30 Puola25 25 Viro

20 Tšekki 20

15 15

10 10

5 5

0 0 I II III IV V I II III IV V

15

10

5

0 I II III IV V

Etelauml-Eurooppa ja Iso-Britannia naiset 40

35

30

Britannia 15

10

5

0 I II III IV V

Itauml-Eurooppa naiset 40

35

30

Laumlhde EU-SILC 2010

Eurooppalaiset elinolot

134

keskimaumlaumlrin Yksin asuvien norjalaisten ja tanskalaisten miesten tulojakaumat poikkeavat vain hyvin vaumlhaumln kaikkien kotitalouksien jakaumasta mutta kaikkein pienituloisimpia on hieman vaumlhemmaumln ja suurituloisimpia hieman enemmaumln kuin kaikissa kotitalouksissa Vuosina 2008ndash2010 pienituloisten miesten osuus vaumlheni vain Ruotsissa ja hy vaumltuloisten miesten osuus pieneni Suomessa ja Tansshykassa (liitetaulukko)

Oletus yksin asuvien hy vaumltuloisuudesta muihin kotitalouksiin verrattuna saa vastinetta jossain maumlaumlrin Etelauml-Euroopassa Italiasta ja Espanjasta mitauml korkeamshymasta tulotasosta on kysymys sitauml todennaumlkoumlisemmin tuloluokasta loumlyty y yksin asuvia naisia ja miehiauml suhteessa kaikkiin kotitalouksiin Vuoteen 2008 verrattuna pienituloisimpien miesten osuus nousi ja hy vaumltuloisimpien laski huomattavasti Espanjassa vuoteen 2010 mennessauml Muutokset espanjalaisten naisten tulojashykaumassa olivat pienemmaumlt ja Italiassa ylipaumlaumltaumlaumln pienet (liitetaulukko) Isossa-Britanniassa yksin asuvat naiset ja miehet ovat enemmaumln jakautuneita pieni-ja suurituloisiin ja jakautuminen vahvistui vuosina 2008ndash2010 (liitetaulukko) Yksin asuvien sosiaaliset riskit kasvavat herkemmin kuin kaikkien talouksien huonoina taloudellisina aikoina

Keski-Euroopassa Saksaa lukuun ottamatta yksin asuvista naisista ja mieshyhistauml sijoittui alimpaan tuloviidennekseen vielauml 2010 suunnilleen sama osuus kuin vuonna 2008 Vain Saksassa yksin asuvien osuus alimmassa tuloluokassa oli jo tuolloin suurempi kuin kaikkien talouksien Vuonna 2010 pienituloisimpien naisten osuus alimmassa tuloluokassa oli jo suurempi kuin kaikkien talouksien kaikissa neljaumlssauml maassa Alankomaita lukuun ottamatta muiden maiden yksin asuvista miehistauml ylimpaumlaumln tuloviidennekseen sijoittui useampi kuin kaikista talouksista keskimaumlaumlrin sekauml vuonna 2008 ettauml 2010 Alankomaissa hy vaumltushyloisimpien miesten osuus pieneni kaikkien talouksien osuutta vaumlhaumlisemmaumlksi vuoteen 2010 tultaessa (liitetaulukko) Yksin asuvista naisista oli hy vaumltuloisia hieman useampi tai samassa suhteessa kuin naisista kaikissa talouksissa vielauml vuonna 2008 mutta vuonna 2010 heidaumln osuutensa oli pienempi kuin kaikissa talouksissa Alankomaat poikkeaa taumlssaumlkin suhteessa muista keskieurooppalaishysista maista Alankomaissa naisten osuus tyoumlllisistauml on suuri mutta heistauml suuri osa on osa-aikatyoumlssauml Hy vaumltuloisimpaan viidennekseen yksin asuvista naisista sijoittuvien osuus oli 12ndash13 prosentin luokkaa molempina vuosina (liitetaulukko)

Itauml-Euroopassa yksin asuvien naisten ja miesten tulojakaumat olivat vuonshyna 2010 eniten jakautuneita sekauml pieni- ettauml suurituloisiin Taumlstauml poikkesivat tšekkilaumliset yksin asuvat miehet joiden tulojakauma muistutti eniten kaikkien kotitalouksien jakaumaa ja virolaiset naiset joiden tulojakauma muistutti pohjoismaisten naisten tulojakaumaa eli jakauman huippu oli keskituloisissa Puolassa ja Virossa alimpaan tuloviidennekseen kuuluvien yksin asuvien miesten osuus oli kaikkiin talouksiin naumlhden melkein kaksinkertainen Puolassa taas

Haataja Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus

135

yksin asuvista naisista useampi kuin joka kolmas sijoittui ylimpaumlaumln tuloviidenshynekseen

Rahan riittaumlvyys

Kaumly tettaumlvissauml olevat tulot kulutusyksikkoumlauml kohti mittaavat mahdollisimman vertailukelpoisesti erikokoisten kotitalouksien toimeentuloa ja tulojakaumia Subjektiiviset kokemukset pienituloisuudesta taumlydentaumlvaumlt kokonaiskuvaa vaikka eivaumlt aina taumlsmaumlllisesti vastaa rahalla mitattua tulotasoa (esim Kainun ja Niemeshylaumln artikkeli taumlssauml teoksessa ks myoumls Kangas ja Ritakallio 1996) Subjektiivista toimeentuloa mitataan seuraavassa kolmella mittarilla 1) kyky saada rahat riittaumlmaumlaumln 2) kyky selvitauml odottamattomista taloudellisista menoista ja 3) kyky kantaa asumiskustannuksista taloudelle muodostuva taakka

Vastaajat arvioivat kuusiluokkaisella asteikolla miten he saavat rahat riittaumlshymaumlaumln kotitalouden tarpeisiin Jos vastattiin ettauml suurin vaikeuksin tai vaikeuksin talous luokiteltiin ryhmaumlaumln rsquovaikeus saada rahat riittaumlmaumlaumlnrsquo Sitauml riittaumlaumlkouml kotishytalouden kapasiteetti vastaamaan yllaumlttaumlviin menoihin on kysytty dikotomisella kyllauml ja ei -asteikolla Asumiskustannukset ovat vaumllttaumlmaumlttoumlmy ysmenoja vaikka niitauml ei vaumlhennetauml kaumlytettaumlvissauml olevista tuloista Raskaita asumiskustannuksia kuvaamaan on valittu vain rankin vaihtoehto (Taulukko 2 s 136)

Yksin asuvat tyoumlikaumliset kokivat asumiskustannusten muodostuvan raskaaksi taakaksi hieman harvemmin (27 prosenttia) kuin kaikki taloudet keskimaumlaumlrin (31 prosenttia) Kuitenkin kaikissa Pohjoismaissa Isossa-Britanniassa sekauml osassa Keski- ja Itauml-Euroopan maista yksin asuvat kokivat asumiskustannukset raskaaksi taakaksi useammin kuin kaikki taloudet Itaumlvallassa ei yksin asuvien ja muiden vaumllillauml eroa juuri ollut Italiassa ja Espanjassa sekauml Puolassa laumlhes puolet kotitalouksista raportoi raskaista asumiskustannuksista Pohjoismaista raskaista asumiskustannuksista raportoi Suomessa joka viides muissa Pohjoismaissa tuskin joka kymmenes

Y k sin asuvi lla oli yleisemmin sekauml va ikeu k sia saada rahat riittauml maumlauml n (24 prosenttia) ettauml kapasiteetin puute vastata odottamattomiin talousmenoishyhin (44 prosenttia) kuin kaikilla talouksilla keskimaumlaumlrin (21 ja 35 prosenttia) Vain Italiassa jossa yksin asuvat ovat usein kaikkia talouksia hyvaumltuloisempia kokemukset rahojen riittaumlmaumlttoumlmy ydestauml olivat yleisempiauml kaikkien talouksien kuin yksin asuvien keskuudessa Toisaalta Italiassa samoin kuin Espanjassa ja kaikissa itaumlisen Euroopan maissa vaikeuksia rahan riittaumlmaumlttoumlmy ydestauml raportoi yli 30 prosenttia yksin asuvista Pohjoismaissa vastaava osuus vaihteli 13 ja 16 prosentin vaumllillauml

Eurooppalaiset elinolot

Taulukko 2 Yksin asuvien ja kaikkien kotitalouksien toimeentulovaikeuksia kuvaavia subjektiivisia

kokemuksia vuonna 2010

136

Maa

Raskaat asumis-kustannukset

Vaikeuksia saada rahat riittaumlmaumlaumln

Ei kapasiteettia odottamattomiin

menoihin

Yksin asuvat Kaikki

Ero pro-

sentti-yks

Yksin asuvat Kaikki

Ero pro-

sentti-yks

Yksin asuvat Kaikki

Ero pro-

sentti-yks

Keskimaumlaumlrin 27 31 ndash4 24 21 3 44 35 9

Suomi 21 18 3 15 7 8 45 31 15

Ruotsi 9 8 2 13 8 5 26 18 8

Tanska 12 7 4 16 9 7 39 26 13

Norja 9 5 4 16 7 9 24 13 11

Itaumlvalta 14 14 0 21 15 5 34 27 8

Belgia 33 28 5 30 22 8 39 27 12

Alankomaat 23 12 11 26 13 12 43 25 18

Saksa 16 17 ndash1 17 10 7 51 37 15

Italia 46 53 ndash7 33 36 ndash3 33 34 ndash1

Espanja 44 50 ndash6 34 31 3 37 37 0

Iso-Britannia 30 24 7 24 15 8 48 34 14

Puola 51 57 ndash6 39 36 2 54 53 0

Viro 30 27 3 31 25 6 48 44 4

Tšekki 27 26 2 31 28 3 44 39 5

Laumlhde EU-SILC 2010

Suurin ero 10 prosenttiyksikoumln molemmin puolin yksin asuvien ja muiden kotitalouksien vaumllillauml oli ky vyssauml vastata odottamattomiin menoihin Erot olivat suurimmat Pohjoismaissa Keski- Euroopassa ja Isossa-Britanniassa ja pienimmaumlt (jos niitauml oli ollenkaan) Etelauml- ja Itauml-Euroopassa Itauml-Euroopan maissa vaikeudet vastata odottamattomiin menoihin olivat myoumls kaikilla kotitalouksilla yleisempiauml kuin muissa vertailumaissa

Haataja Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus

137 18

Taulukko 3 Kaikkien kotitalouksien ja yksin asuvien 30ndash55-vuotiaiden kotitalouksien asumista kuvaavia

indikaattoreita vuonna 2010

Maa

Omistusasunto Vuokralla Alennetut

asuinkustannukset

Kaikki taloudet

Yksin asu-vat (30ndash55)

Kaikki taloudet

Yksin asu-vat (30ndash55)

Kaikki taloudet

Yksin asuvat (30ndash55)

Yhteensauml 71 54 16 28 13

Suomi 68 51 13 23 19 26

Ruotsi 63 49 36 50 1 0

Tanska 57 42 42 58 0 0

Norja 77 69 15 21 8 10

Itaumlvalta 50 33 29 45 20 22

Belgia 66 41 24 43 11 16

Alankomaat 57 38 43 62 ndash ndash

Saksa ndash ndash ndash ndash ndash ndash

Italia ndash ndash ndash ndash ndash ndash

Espanja 82 70 9 14 9 16

Iso-Britannia 68 55 12 17 20 28

Puola 79 72 3 5 18 23

Viro ndash ndash ndash ndash ndash ndash

Tšekki 77 67 5 9 18 24

Laumlhde EU-SILC 2010

Asumista taustoittavaan kysely yn ei ollut saatavana vastauksia Italiasta Saksasta ja Virosta vuodelta 2010 joten taulukossa 3 esitettaumlvaumlt keskimaumlaumlraumliset arvot eivaumlt myoumlskaumlaumln perustu kaikkiin vertailumaihin Asumismuoto on jaettu kolmeen luokkaan omistusasumiseen vuokra-asumiseen markkinahinnoilla sekauml vuokra-asumiseen alennetuin asumiskustannuksin Jaumllkimmaumliseen ryhshymaumlaumln voi kuulua sekauml hy vauml- ettauml huono-osaisia eli kotitalouksia jotka asuvat edullisessa tyoumlsuhdeasunnossa ettauml kotitalouksia joiden vuokramenot ovat edullisia sosiaalisesti tuetun asumisen vuoksi

Yleisin asumismuoto kaikissa talouksissa ja yksin asuvilla oli omistusasunto vuonna 2010 Yksin asuvista tyoumlikaumlisistauml joka toisella (54 prosenttia) ja kaikista talouksista laumlhes kolmella neljaumlsosalla (71 prosenttia) oli omistusasunto Yksin asuvien omistusasunto oli yleisin yli 70 prosentilla vastanneista Espanjassa ja Puolassa sekauml (vuoden 2008 tietojen mukaan) myoumls Virossa Itaumlvallassa ja

Eurooppalaiset elinolot

138

Alankomaissa noin kolmannes yksin asuvista (ja vuonna 2008 vajaa neljaumlnnes saksalaisista yksin asuvista) asui omistusasunnossa

Vuokra-asuminen yksityisillauml markkinoilla on yleisempaumlauml yksin asuvilla kuin kaikilla talouksilla keskimaumlaumlrin Vuokralla asuminen yksityisillauml markshykinoilla on yleisintauml Tanskassa ja Ruotsissa sekauml Alankomaissa Alennettujen asumiskustannusten vertailu osoittautuu ongelmalliseksi koska esimerkiksi kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen hy vauml saatavuus voi olla pitkaumln aikavaumllin kanshysallisen asuntopolitiikan tulos eivaumltkauml vastaajat vaumllttaumlmaumlttauml luokittele kuuluvansa taumlhaumln ryhmaumlaumln kuten esimerkiksi Alankomaissa (ks esimerkiksi Marical ym 2006) Taumlssauml aineistossa tavallista edullisempien asumiskustannusten vuokrashyasunnoissa asuvien osuus oli keskimaumlaumlraumlistauml suurempi Suomessa Itaumlvallassa Britanniassa ja Tšekissauml Alennettujen kustannusten asumismuoto oli yleisempaumlauml (18 prosenttia) yksin asuvilla kuin kaikilla talouksilla (13 prosenttia) keskimaumlaumlrin mutta maiden vaumllinen vaihtelu heijastaen myoumls maiden vaumllisiauml asuntopoliittisia eroja on suurta

Tyoumlttoumlmyys ja sairastavuus

Lopuksi vertaillaan tyoumlttoumlmy yden ja sairauden esiintymistauml yksin asuvilla ja muilla 30 ndash55-vuotiailla henkiloumlillauml Tyoumlttoumlmy ys ja tyoumlttoumlmy yden kesto ovat haasshytattelutietoa toimintakuukausista Tyoumlttoumlmiksi maumlaumlritellaumlaumln ne jotka olivat olleet vaumlhintaumlaumln kuukauden tyoumlttoumlmaumlnauml vuoden aikana pitkaumlaikaistyoumlttoumlmiksi ne joiden tyoumlttoumlmyys oli kestaumlnyt vaumlhintaumlaumln puoli vuotta (taulukko 4) Naumlin mitatut tyoumlttoumlmien vaumlestoumlosuudet poikkeavat tyoumlvoimatutkimuksen tyoumlttoumlmy ysasteista jotka lasketaan tyoumlvoimaan kuuluvista (ks esim Haataja ym 2011)

Tyoumlttoumlmy ys oli yleisempaumlauml yksin asuvilla kuin muilla 30ndash55-vuotiailla ja yksin asuvista miehillauml useammin kuin naisilla useimmissa maissa Tyoumlttoumlmy ysshykuukausia esiintyi yleisimmin Suomessa Itaumlvallassa ja Espanjassa ja vaumlhiten eli alle 10 prosenttia Norjassa Italiassa ja Isossa-Britanniassa Yksin asuvien sukushypuolten vaumlliset tyoumlttoumlmy yserot tyoumlttoumlmien miesten suurempi osuus verrattuna naisiin olivat erityisen suuret Suomessa Belgiassa Isossa-Britanniassa Puolassa ja Virossa Sen sijaan Ruotsissa Alankomaissa ja Espanjassa eroja naisten ja miesten vaumllillauml ei juuri ollut

Haataja Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus

Taulukko 4 Tyoumlttoumlmyyden ja pitkaumlaikaistyoumlttoumlmyyden (vaumlhintaumlaumln 6 kuukautta vuoden aikana) osuus

vastaavasta vaumlestoumlstauml vuonna 2010 yksin asuvat ja muut 30ndash55-vuotiaat

139 Maa

Tyoumlttoumlmien osuus Pitkaumlaikaistyoumlttoumlmien osuus

tyoumlttoumlmistauml

Yksin asuvat 30ndash55 v

Muut 30ndash55 v

Yksin asuvat 30ndash55 v

Muut 30ndash55 v

Miehet Naiset Keskim Keskim Miehet Naiset Keskim Keskim

Yhteensauml 19 15 17 10 77 70 74 70

Suomi 48 27 39 23 63 31 53 37

Ruotsi 12 11 12 6 52 60 55 59

Tanska 18 14 17 6 73 76 74 72

Norja 6 2 5 2 39 34 38 63

Itaumlvalta 27 24 26 15 43 63 51 48

Belgia 21 16 19 9 82 82 82 73

Alankomaat 28 28 28 7 77 67 73 50

Saksa 21 17 20 10 85 78 82 71

Italia 9 11 9 10 77 70 74 76

Espanja 24 23 24 24 84 51 72 77

Iso-Britannia 16 7 12 4 68 64 67 61

Puola 16 8 12 11 59 68 62 71

Viro 29 16 23 19 81 62 75 64

Tšekki 15 17 15 12 65 86 74 68

Laumlhde EU-SILC 2010

Myoumls pitkaumlaikaistyoumlttoumlmien osuus kaikista tyoumlttoumlmistauml oli yleisempaumlauml (75 prosenttia) yksin asuv ien kuin muiden 30 ndash55-v uotia iden keskuudessa (70 prosenttia) ja yksin asuvilla miehillauml yleisempaumlauml kuin naisilla Pohjoismaista Suomessa Ruotsissa ja Norjassa pitkaumlaikaistyoumlttoumlmien osuus kaikista tyoumlttoumlshymistauml oli keskimaumlaumlraumlistauml harvinaisempaa Belgiassa ja Saksassa keskimaumlaumlraumlistauml yleisempaumlauml sekauml yksin asuvilla naisilla ettauml miehillauml Saksassa Espanjassa ja Vishyrossa pitkaumlaikaistyoumlttoumlmien miesten osuus tyoumlttoumlmistauml miehistauml oli jopa yli 80 prosenttia Pitkaumlaikaistyoumlttoumlmien osuus tyoumlttoumlmistauml naisista nousi vain Tšekissauml yli 80 prosentin

Yksin asuvien terveystilannetta suhteessa muihin 30 ndash55-vuotiaisiin mitatshytiin tyoumlkyvy ttoumlmy yselaumlkelaumlisten osuudella ja vastaajien omilla tuntemuksilla terveystilanteen rajoittavuudesta eli siitauml haittaako terveys yleistauml osallistumista

Eurooppalaiset elinolot

Taulukko 5 Tyoumlkyvyttoumlmyyden ja osallistumista haittaavien terveysongelmien yleisyys yksin asuvien ja

muiden 30ndash55-vuotiaiden keskuudessa vuonna 2010

140 Maa

Tyoumlkyvyttoumlmyyselaumlkkeellauml olevien osuus Heikko terveys haittaa osallistumista

Yksin asuvat 30ndash55 v Muut

30ndash55 v Yksin asuvat 30ndash55 v Muut

30ndash55 v

Miehet Naiset Keskim Keskim Miehet Naiset Keskim Keskim

Yhteensauml 9 8 8 4 9 10 9 4

Suomi 15 20 17 7 9 8 8 4

Ruotsi 7 14 9 5 7 13 9 4

Tanska 10 18 13 5 12 15 13 8

Norja 24 29 25 12 8 8 8 4

Itaumlvalta 4 5 5 2 7 12 9 5

Belgia 11 13 12 4 8 14 10 5

Alankomaat 10 12 11 4 10 10 10 3

Saksa 7 6 7 3 10 11 10 6

Italia 4 5 4 4 3 3 3 3

Espanja 5 1 4 3 2 2 2 3

Iso-Britannia 13 12 13 5 16 15 16 6

Puola 14 10 12 7 7 5 6 4

Viro 18 10 15 9 6 6 6 4

Tšekki 11 16 13 8 6 4 6 3

Laumlhde EU-SILC 2010

Tyoumlky vyttoumlmy yselaumlkkeellauml oli 30 ndash55-vuotiaista yksin asuvista keskimaumlaumlrin 8 prosenttia eli suhteessa kaksi kertaa useampi kuin muista samanikaumlisistauml Useimmissa maissa tyoumlky v y ttoumlmy yselaumlke oli selvaumlsti yleisempi naisten kuin miesten keskuudessa Tilanne oli paumlinvastainen vain Espanjassa ja Saksassa joissa tyoumlky v yttoumlmy yselaumlke oli muutoinkin harvinaisempaa kuin muissa maisshysa Myoumls Itaumlvallassa ja Italiassa tyoumlky vy ttoumlmy yselaumlkkeellauml olevien osuus ja erot sukupuolten vaumllillauml olivat pienet Suhteellisesti eniten tyoumlky vyttoumlmy yselaumlkelaumlisiauml oli yksin asuvista Suomessa ja Norjassa (taulukko 5)

Heikko terveys haittasi osallistumista keskimaumlaumlrin samassa suhteessa kuin maissa on tyoumlky v y ttoumlmy yselaumlkelaumlisiauml Maiden vertailu kuitenkin paljastaa ettei tyoumlky v yttoumlmy yselaumlkkeen ja terveyshaittojen yleisy ys mittaa samaa asiaa Esimerkiksi Norjassa ja Suomessa joissa tyoumlky v yttoumlmy yselaumlkkeellauml on eniten 30 ndash55-vuotiaista yksin asuvista on heikosta terveydestauml haittaa osallistumiselle

Haataja Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus

141

suunnilleen vain samassa suhteessa kuin kaikissa maissa keskimaumlaumlrin Myoumls Itauml-Euroopan maissa tyoumlky v y ttoumlmy yselaumlke oli selvaumlsti yleisempi kuin osallistumista haittaavat terveysongelmat Paumlinvastainen tilanne oli Saksassa jossa noin 10 proshysentilla yksin asuvista tyoumlikaumlisistauml huono terveystilanne haittasi osallistumista mutta tyoumlky vy ttoumlmy yselaumlke oli vain 6ndash7 prosentilla

Osallistumista vaikeuttavat terveyshaitat ja tyoumlkyv yttoumlmy yselaumlkkeellauml olo olivat yksin asuvien keskuudessa suunnilleen yhtauml yleisiauml ja noin kaksi kertaa yleisempiauml kuin muilla 30 ndash55-vuotiailla

Pienituloisuuden selittaumljaumlt

Lopuksi tarkastellaan mitkauml eri taustaominaisuudet ja sosiaaliset riskit osoitshytautuvat tilastollisesti merkitseviksi pienituloisuutta selittaumlviksi tekijoumliksi kun muiden tek ijoumliden samanaikainen vaikutus va k ioidaan2 Analy ysi on tehty jokaiselle maalle erikseen samalla logit-mallilla jossa selitettaumlvauml muuttuja on pienituloisuus eli kuuluminen alimpaan tuloviidennekseen Tulokset on esitetty riskisuhteina (odds ratio -lukuina) Jos riskisuhde on yli yhden kasvattaa tekijauml yksin asuvien koumlyhy yden todennaumlkoumlisy y ttauml kyseisessauml maassa ja jos luku on alle yhden on selittaumljaumlllauml paumlinvastainen vaikutus Selittaumlvien tekijoumliden tilastollisen merkitsev y yden taso ja vakiotermit esitetaumlaumln kolmiluokkaisena3 Osa selittaumlvistauml muuttujista korreloi keskenaumlaumln ja saattaa vaikuttaa mallin selitysasteisiin Tashyvoitteena ei kuitenkaan ollut loumlytaumlauml jokaiselle maalle parasta mallia vaan testata sitauml miten samat mittarit selittaumlvaumlt pienituloisuutta eri maissa

Sama malli ei sovi kaikille maille yhtauml hy vin mikauml sekin kuvaa maiden vaumllisiauml eroja Mallin sopivuutta maittain kuvataan arvolla joka perustuu uskottavuusshyperusteiseen Pseudo R-Square -arvoon ja taumlmaumln uudelleen skaalattuun R-Square -arvoon (Max-rescaled R-Square) Vaikka kysymyksessauml ei ole regressiomallin selitysaste on malli sitauml parempi mitauml suuremman arvon uudelleen skaalattu R-Square-arvo saa Toisena mallin sopivuuden kuvaajana kaumly tetaumlaumln Percent ConcordantDisconcordant -taulukoista saatua ennusteen ja havaitun vasteen osuvuutta prosentteina Tulokset esitetaumlaumln taulukossa 6 (s 142ndash143)

Vaikka naisten ja miesten tulojakaumat poikkeavat toisistaan useissa maissa ei sukupuoli muodostu pienituloisuutta tilastollisesti merkittaumlvaumlksi tekijaumlksi muualla kuin Tšekissauml Italiassa ja Itaumlvallassa Naumlissauml maissa naisilla on tilasshy

2 Kiitos tutkijakollega Maria Valasteelle malliin liitty vistauml neuvoista

3 p lt 0001 = tilastollisesti erittaumlin merkitsevauml p lt 01 = tilastollisesti merkitsevauml ja p lt 05 = tilastollisesti melkein merkitsevauml Jossain tapauksissa mukaan on otettu myoumls p-arvojen tuloksia jotka ylittaumlvaumlt hieman p-ar von 005 Naumlmauml tulokset on merkitty taulukossa merkinnaumlllauml ()

Eurooppalaiset elinolot

142

Taulukko 6 Yksin asuvien 30ndash55-vuotiaiden koumlyhyyttauml taustoittavia tekijoumlitauml ja niiden merkitsevyys

maittain vuonna 2010

Suomi Ruotsi Norja Tanska Puola Viro Tšekki

Vakiotermi 0033 031 0117 009 0041 0046 0018

Sukupuoli nainen 089 082 067 064 072 043 191

Eronnut leski 081 052 049 192 103 080 084

Yli 40-vuotias 132 049 072 043 159 237 222

Ei korkea-asteen koulutusta 330 095 091 109 248 136 238

Ei asu taajamassa 186 048 178 096 155 249 229

On vaikeuksia saavuttaa tavoitteensa 436 376 306 251 653 1272 240

Asumis-kustannukset raskas taakka 042 171 211 088 136 123 231

On ollut tyoumlttoumlmaumlnauml 430 721 1997 664 1092 184 324

Heikko terveys haittaa osallistumista 131 309 082 346 127 111 120

On saanut sairaspaumlivauml-rahaa 165 039 031 022 011 008 083

On tyouml-kyvyttoumlmyys-elaumlkkeellauml 241 191 502 046 287 344 229

Max-rescaled R-Square 089 082 067 064 072 043 191

Percent Concordant 081 052 049 192 103 080 084

Haataja Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus

143

Itaumlvalta Belgia Hollanti Saksa Italia Espanja Iso-

Britannia

Vakiotermi 0054 0051 0043 0061 0039 0042 0104

Sukupuoli nainen 170 123 081 106 160 096 072

Eronnut leski 075 094 130 117 155 177 078

Yli 40-vuotias 097 096 078 070 116 143 142

Ei korkeashyasteen koulutusta 138 224 120 260 180 176 169

Ei asu taajamassa 106 105 406 099 126 184 076

On vaikeuksia saavuttaa tavoitteensa 508 331 192 388 377 383 197

Asumisshykustannukset raskas taakka 139 096 267 131 086 089 154

On ollut tyoumlttoumlmaumlnauml 805 537 283 1811 312 188 5911

Heikko terveys haittaa osallistumista 145 155 025 219 092 147 240

On saanut sairaspaumlivaumlshyrahaa 139 050 170 017 098 144

On tyoumlshykyvyttoumlmyysshyelaumlkkeellauml 383 251 000 477 126 104 101

Max-rescaled R-Square 03642 02916 02334 04855 01550 02266 03035

Percent Corcondant 811 804 806 867 723 761 779

Tilastollisesti melkein merkitsevauml (001 lt = p lt005) Tilastollisesti merkitsevauml (0001 lt = p0 lt 001 ) Tilastollisesti erittaumlin merkitsevauml ( p lt 0001) Max-rescaled R-Square (Pseudo R-Square) Laumlhde EU-SILC 2010

Eurooppalaiset elinolot

144

tollisesti merkitsevaumlsti suurempi pienituloisuusriski kuin miehillauml Tulos on mielenkiintoinen koska kukin naumlistauml maista kuuluu eri hy vinvointivaltioregiishymiin Lisaumlksi vain Tšekissauml naisten koumlyhy ysasteet olivat poikkeuksellisen korkeat (kuvio 5) Italiassa kaikkien talouksien keskitasoa ja Itaumlvallassakin vasta vuonna 2010 keskiarvon ylaumlpuolelle selvaumlsti nousevia (liitetaulukko) Myoumls Belgiassa ja Saksassa naisten koumlyhy ysriski oli suurempi kuin miesten mutta ei tilastollisesti merkitsevaumlsti Sen sijaan Pohjoismaissa ja useimmissa muissa maissa yhteensauml kahdeksassa eri valtiossa yksin asuvien miesten koumlyhy ysriski oli naisia suurempi mutta ei myoumlskaumlaumln tilastollisesti merkitsevaumlsti Yksin asuminen tyoumlikaumlisenauml ei siis ole yleisesti niinkaumlaumln naisten kuin miesten koumlyhy ysriski

Siviilisaumlaumldyllauml oli tilastollisesti merkitsevauml vaikutus pienituloisuusriskiin vain Italiassa ja Espanjassa Jos oli eronnut tai leski oli todennaumlkoumlisemmin pienituloinen kuin naimattomana Tulos kertoo siitauml ettauml yksin asuminen on etenkin Etelauml-Euroopassa perustunut omaan valintaan ja muista riippumattoshymaan toimeentuloon Alankomaissa ja Saksassa sekauml Tanskassa yhteys oli samanshysuuntainen mutta ei tilastollisesti merkitsevauml Pohjoismaissa Tanskaa lukuun ottamatta ja viidessauml muussa maassa pienituloisuusriski oli todennaumlkoumlisempi naimattomilla mutta riski ei ollut tilastollisesti merkitsevauml Sillauml oliko vastaaja alle vai yli 40-vuotias oli tilastollisesti merkitsevauml yhteys pienituloisuuteen vain Ruotsissa ja Tanskassa sekauml Tšekissauml Pohjoismaissa korkeampi ikauml pienensi ja Tšekissauml lisaumlsi pienituloisuuden todennaumlkoumlisy yttauml

Korkea-asteen koulutuksen puuttuminen lisaumlauml pienituloisuuden riskiauml kaishykissa muissa maissa paitsi Ruotsissa ja Norjassa Tilastollisesti erittaumlin merkitsevauml riski on vain Suomessa ja Saksassa muissa maissa lievemmin merkitsevauml tai ei lainkaan tilastollisesti merkitsevauml Taajamien ulkopuolella asuminen selittaumlauml joissakin maissa myoumls tilastollisesti merkitsevaumlsti pienituloisuusriskiauml Taumlllaisia maita ovat Suomi Alankomaat ja Espanja sekauml Tšekki Pienituloisuusriski on useimmissa maissa kuitenkin suurempi jos asuu taajamassa vaikka tulos ei olekaan tilastollisesti merkitsevauml

Pienituloisuus on odotetusti yhteydessauml taloudellisiin vaikeuksiin saavuttaa tavoitteet ja naumlmauml muuttujat korreloivatkin voimakkaasti keskenaumlaumln Sen sijaan asumiskustannuksista koituva taakka ei ole samalla tavalla yhteydessauml pienishytuloisuuteen Vain Tšekissauml ja Alankomaissa suuret asumiskustannukset olivat tilastollisesti merkitsevaumlsti yhteydessauml pienituloisuuteen Esimerkiksi Suomessa tilanne oli paumlinvastoin vaikka niin sanottujen alennettujen asumiskustannusten turvin asuvien osuus yksin asuvista oli samaa luokkaa kuin Tšekissauml

Tyoumlttoumlmy ys selitti Viroa lukuun ottamatta tilastollisesti vaumlhintaumlaumln merkitshysevaumlsti yksin asuvien pienituloisuutta Erittaumlin merkitsevauml yhteys tyoumlttoumlmy yden ja pienituloisuuden vaumllillauml oli muissa Pohjoismaissa paitsi Ruotsissa kaikissa Keski-Euroopan maissa sekauml Espanjassa ja Isossa-Britanniassa Sen sijaan erilaiset terveydentilaa kuvaavat selittaumljaumlt ovat vaikutuksiltaan jopa erisuuntaisia Vain

Haataja Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus

145

Italiassa Alankomaissa ja Norjassa (ilman tilastollista merkitsevy y ttauml) se ettauml heikko terveys haittasi osallistumista ei ollut yhteydessauml pienituloisuuteen Sen sijaan Ruotsissa Tanskassa Saksassa ja Isossa-Britanniassa yhteys oli voimakas ja tilastollisesti merkitsevauml

Se ettauml on tyoumlikaumlisenauml tyoumlky vy ttoumlmy yselaumlkkeellauml lisaumlauml pienituloisuuden riskiauml Tanskaa ja Alankomaita lukuun ottamatta kaikissa maissa Yhteys on tilastollisesti merkitsevauml Itaumlvallassa ja Belgiassa ja erityisesti Suomessa Norjassa ja Saksassa Sen sijaan se ettauml on saanut vuoden aikana sairauspaumlivaumlrahaa ei liity pienituloisuuteen pikemminkin paumlinvastoin Taumlmauml voi selittyauml sillauml ettauml paumlivaumlshyraha yleensauml edellyttaumlauml (Suomea ja Ruotsia lukuun ottamatta) ettauml paumlivaumlrahan saaja on tyoumlsuhteessa jossa sairauspaumlivien palkkamenetyksiauml kompensoidaan

Johtopaumlaumltoumlkset

Yksin asuvien maumlaumlrauml ja osuus kaikista kotitalouksista on pitkaumlllauml aikavaumllillauml kasvanut merkittaumlvaumlsti mutta empiirisen vertailevan tutkimuksen kohteena ne eivaumlt juuri ole olleet Taumlssauml artikkelissa tarkasteltiin yksin asuvien tyoumlikaumlisten (30ndash55-vuotiaat naiset ja miehet) taloudellista toimeentuloa ja pienituloisuuden riskejauml selittaumlviauml tekijoumlitauml Yksin asuvat tyoumlikaumliset ovat heterogeeninen ryhmauml tarkasteltiinpa heitauml yhden maan sisaumlllauml tai eri maiden kesken

Monet yksin asuvia kuvaavat ominaisuudet luokittuvat hyvinvointivaltioshyregiimeittaumlin Ensiksikin Pohjoismaissa on eniten yksin asuvia kaikista kotitashylouksista myoumls tyoumlikaumlisistauml talouksista Yksin asuvia 30ndash55-vuotiaita tyoumlikaumlisiauml miehiauml on useimmissa maissa enemmaumln kuin naisia Lisaumlksi yksin asuvien siviilisaumlaumlty on useammin naimaton kuin jokin muu Pohjoismaissa yksiloumlllisen sosiaaliturvan ja naisten yleisen tyoumlssaumlkaumlynnin seurauksena perhettauml ei tarvita samalla tavalla toimeentulon turvaajaksi kuin useissa Etelauml- ja Itauml-Euroopan maissa Myoumls avoliitot ja avoerot ovat yleisempiauml Pohjoismaissa kuin useimmissa muissa maissa ja yksinhuoltajien suuret osuudet selittaumlvaumlt yksin asuvien naisten vaumlhemmy yttauml miehiin verrattuna

Pienimmaumlt yksin asuvien osuudet loumlyty vaumlt sekauml etelaumlisen ettauml itaumlisen Eurooshypan maista Naumlissauml maissa suurin osa yksin asuvista on vanhuksia ja pienemmaumlt osuudet tyoumlikaumlisiauml tai nuoria Itauml-Euroopassa naisten osuudet yksin asuvista tyoumlikaumlisistauml ovat usein muita maita suuremmat ja siviilisaumlaumlty useammin kuin muissa maissa eronnut tai leski

Pohjoismaissa korkeasti koulutettujen osuus ei paljonkaan poikkea yksin asuvien ja muiden samanikaumlisten naisten ja miesten kesken ja kun se poikkeaa ovat yksin asuvat miehet harvemmin korkeasti koulutettuja kuin muut samanshy

Eurooppalaiset elinolot

146

ikaumliset miehet Sen sijaan useimmissa etelaumlisen ja itaumlisen Euroopan maissa yksin asuvien naisten koulutustaso on samanikaumlisiauml naisia selvaumlsti korkeampi mutta miesten keskinaumliset erot eivaumlt ole suuria

Isossa-Britanniassa yksin asuvien ominaisuudet ovat yleensauml melko laumlshyhellauml kaikkien EU-maiden keskiarvoja Aikaisemmissa tutkimuksissa havaittu yhteys yksin asuvien suhteelliseen hy vaumlosaisuuteen vaikuttaa lieventyneen Keski-Euroopassa yksin asuvien ominaisuudet hajoavat keskiarvon molemmin puolin mutta joidenkin ominaisuuksien jakaumat muistuttavat Pohjoismaita Esimerkiksi Saksassa on yksin asuvia tyoumlikaumlisiauml ja Alankomaissa siviilisaumlaumldylshytaumlaumln naimattomia suunnilleen samassa suhteessa kuin Pohjoismaissa Kaiken kaikkiaan naumlyttaumlauml siltauml ettauml samalla kun yksin asuvien osuus on lisaumlaumlntynyt ovat yksin asuvien ominaisuudet laumlhentymaumlssauml myoumls kaikkien kotitalouksien ominaisuuksia Laumlhinnauml kysymys on silloin tyoumlssaumlkaumlynti- ja ehkauml osittain myoumls perhemallien samankaltaistumisesta ndash vaikkakin erot ovat yhauml suuria

Tyoumlikaumlisten naisten ja miesten tulojakaumat suhteessa kaikkiin kotitaloukshysiin noudattivat yleensauml regiimeittaumlin keskenaumlaumln samoja piirteitauml Toisaalta tashyloudellinen lama vuoden 2008 jaumllkeen naumlyttaumlauml tasoittaneen eroja vuoteen 2010 mennessauml Pohjoismaisten yksin asuvien naisten tulojakauma muistuttaa norshymaalijakaumaa siten ettauml naisten enemmistouml on keskituloisia ja kaikkein pieni- tai suurituloisimpia keskimaumlaumlraumlistauml vaumlhemmaumln Muista maista vain virolaisten naisten jakaumat ovat samanmuotoisia Muissa Itauml-Euroopan maissa naiset ovat jakautuneet pieni- ja hyvaumltuloisiin Ison-Britannian yksin asuvien naisten jakaushytuminen on edellisiauml selvaumlsti loivempi Keski-Euroopan maissa yksin asuvista naisista enemmaumln on pieni- kuin hy vaumltuloisia mutta Etelauml-Euroopassa tilanne on paumlinvastoin Naiset ovat ehkauml joutuneet valitsemaan uran ja perheen vaumllillauml

Yksin asuvien miesten jakaumat poikkeavat naisten jakaumista samoissa regiimeissauml lukuun ottamatta Etelauml-Euroopan maita ja Isoa-Britanniaa Naumlissauml maissa hy vaumltuloisten miesten osuus kasvaa mitauml suurituloisempien tuloluokasta on kysymys ndash alinta tuloviidennestauml lukuun ottamatta Erityisesti Isossa-Britanshyniassa mutta myoumls Espanjassa yksin asuvien pienituloisimpien miesten osuus on muutamassa vuodessa kasvanut ja hy vaumltuloisimpien vaumlhentynyt Itauml-Euroopassa ja Suomessa miehet ovat eniten jakautuneita tulojensa suhteen Keski-Euroopassa ja Itauml-Euroopassa Tšekissauml miesten jakaumat poikkeavat ehkauml vaumlhiten kaikkien talouksien jakaumista Pohjoismaista Tanska ja Norja kuuluvat taumlhaumln ryhmaumlaumln

Eri taustaominaisuuksilla on erilainen merkitys yksin asuvien pienituloishysuutta selittaumlvaumlnauml tekijaumlnauml Yksin asuvien hy vaumltuloisuutta ja muita korkeampaa koulutusastetta etenkin naisten keskuudessa Etelauml-Euroopassa voi selittaumlauml se ettauml tyoumln uran ja perhevelvollisuuksien yhdistaumlmiselle on heikommat edellytykset kuin vaikkapa Pohjoismaissa Espanjassa ja Italiassa se ettauml on eronnut tai leski kasvattaa koumlyhy ysriskiauml verrattuna siihen ettauml olisi samanikaumlinen naimaton Melkein kaikissa maissa tyoumlttoumlmy ys on yhteydessauml pienituloisuuteen mutta

Haataja Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus

147

tyoumlky v yttoumlmy ys tai terveydestauml johtuvat osallistumisvaikeudet eivaumlt Tyoumlttoumlshymy yden kesto ja sosiaaliturvajaumlrjestelmien heikkous sosiaalisten riskien aikana voivat myoumltaumlvaikuttaa lopputuloksiin

Saadut tulokset heraumlttaumlvaumlt kysymyksiauml ndash ennustetaanhan yksin asuvien maumlaumlraumln ja osuuden kasvavan edelleen Miksi Suomessa Virossa ja Puolassa tyoumlshyikaumliset yksin asuvat miehet ovat niin vahvasti jakautuneet huono- ja hy vaumlosaisiin Mistauml johtuu ettauml Etelauml-Euroopassa yksin asuvat naiset ja miehet ovat useammin hy vaumltuloisia kuin kaikki taloudet Ovatko hy vaumltuloiset usean aikuisen taloudet naumlissauml maissa yhden hy vaumltuloisen vai kahden keskituloisen talouksia Miten asumisen tukeminen eri maissa vaikuttaa yksin asuvien ja muiden talouksien toishymeentuloon Kuinka pysy viauml jakaumat ovat Ovatko maiden vaumlliset erot herkkiauml taloudellisille suhdanteille vai ovatko eri kotitalousty ypit harmonisoitumassa keskenaumlaumln Miten hy vinvointivaltioiden jaumlrjestelmaumlt vaikuttavat tai voisivat vaikuttaa kehitykseen mitkauml olisivat yksin asuvien hy vinvointivaltioregiimit Euroopassa

Yksin asuvien maumlaumlraumln kasvu asettaa haasteita myoumls sosiaalipolitiikalle erishytyisesti asuntopolitiikalle sekauml etuus- ja verojaumlrjestelmille Esimerkiksi Suomessa yksin asuvat jaumlaumlvaumlt helpommin jonon jatkoksi kuntien vuokra-asuntojonoissa kuin yksinhuoltajat ja muut lapsiperheet Ratkaisu ongelmaan ei loumlydy jaumlrjestystauml muuttamalla vaan lisaumlaumlmaumlllauml pienten asuntojen tarjontaa

Pohjoismaissa etuusjaumlrjestelmien tai verotuksen taso johdetaan vain harshyvoissa tapauksissa perheen perusteella ja suuntaus on yleistymaumlssauml muuallakin Euroopassa Perheen perusteella myoumlnnettaumlviauml etuuksia pidetaumlaumln ongelmallisina erityisesti naimisissa olevien naisten tyoumln tarjonnalle Yksin asuvien naumlkoumlkulshymasta varsinkin kun tarkastellaan vaumlhimmaumlisturvaa tai viimesijaisia etuuksia kehitys on myoumls ongelmallinen Esimerkiksi Suomessa vain toimeentulotuki on etuus jota maksetaan yhtauml aikuista kohti enemmaumln yhden aikuisen kuin kahden aikuisen taloudessa Aikaisemmin naumlin tehtiin myoumls kansanelaumlkkeissauml ja elaumlketulovaumlhennyksessauml Asuntoon ja kestokulutushyoumldykkeisiin investointi vaatii kuitenkin yksin asuvilta huomattavasti suurempia taloudellisia ponnisteluja kuin useamman aikuisen talouksissa Perhe-etuuksien rinnalla yksin asuville tarkoitettujen lisien kehittaumlminen vaumlhimmaumlisetuuksiin ei ole saanut huomiota politiikassa

Eurooppalaiset elinolot

Laumlhteet Bennett J Dixon M Single person households and social policy Looking forwards York Rowntree Foundation 2006 Saatavissa ltwwwjrforguksitesfilesjrf bennett-9781859354759pdfgt Viitattu 2342013

Choroszewicz M Wolff P 51 million young EU adults lived with their parent(s) in 2008 Luxembourg Eurostat Statistics in focus 50 2010

148 DePaulo BM Morris WL Singles in society and in science Psychological Inquiry 2005 16 (2ndash3) 57ndash83

DePaulo BM Morris WL The unrecognized stereotyping and discrimination against singles Current Directions in Psychological Science 2006 5 (5) 251ndash254

Eeva R Yksin asuvat suomalaisessa koumlyhyystutkimuksessa 2000-luvulla Turku Turun yliopisto Julkaisematon kandidaatintutkielma 2010

Haataja A Kuka on yksinhuoltaja Yksinhuoltajien maumlaumlrauml ja profiili eri aineistojen valossa Julkaisussa Forsseacuten K Haataja A Hakovirta M toim Yksinhuoltajuus Suomessa Helsinki Vaumlestoumlliitto Vaumlestoumlntutkimuslaitoksen Tutkimuksia D 50 2009 46ndash62

Haataja A Toimeentulotuki yhden aikuisen talouksissa Helsingissauml Julkaisussa Ahola E Hiilamo H toim Koumlyhyyttauml Helsingissauml Toimeentulotuen saajat ja kaumlyttouml 2008ndash2010 Helsinki Kela Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 127 2013 30ndash53

Haataja A Kauhanen M Naumltti J Underemployment and part-time work in the Nordic countries Helsinki Kela Online working papers 31 2011

Hall R Ogden PE Hill C The pattern and structure of one-person households in England and Wales and France International Journal of Population Geography 1997 3 (2) 161ndash181

Halla K Kotitalouksien tulonmuodostuksen muutokset vuosina 1981ndash1985 Sosiaaliturvaetuuksien kohdentumisprojekti Helsinki Sosiaali- ja terveysministerioumln suunnitteluosasto Julkaisuja 5 1988

Haumlmeen ympaumlristoumlkeskus Kestaumlvaumlauml kehitystauml Lahden seudulle Kestaumlvaumln kehityksen indikaattorit Vellamoinen 2003 21 Saatavissa ltwww4lahtifivyksuojeluprojektivella indik2003pdfgt Viitattu 2442013

Iacovou M Skew A More than 10 of households in Romania Latvia and Bulgaria were three-generation in 2008 Luxembourg Eurostat Statistics in focus 52 2011

Kangas O Ritakallio V-M toim Kuka on koumlyhauml Koumlyhyys 1990-luvun puolivaumllin Suomessa Helsinki Stakes Tutkimuksia 65 1996

Kaumlrkkaumlinen S Yksin asuminen Suomessa Julkaisussa Haumlnninen S Palola E Kaivonurmi M toim Mikauml meitauml jakaa Sosiaalipolitiikkaa kilpailuvaltiossa Helsinki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Teema 7 2010 181ndash218

Lehtinen A-R Varjonen J Raijas A Aalto K Pakoma R Mitauml elaumlminen maksaa Kohtuullisen minimin viitebudjetit Helsinki Kuluttajatutkimuskeskus Julkaisuja 4 2010

Lindroos I Yksinasuvien koumlyhien selviytyminen Merkityksellisyyttauml ja tulevaisuusodotuksia Helsinki Helsingin yliopisto 2008

Marical F Mira DrsquoErcole M Vaalavuo M Verbist G Publicly provided goods and the distribution of resources Paris OECD Working paper for Directorate for Employment Labour and Social Affairs 2006

Haataja Yksin asuvana EUssa ndash taloudellinen riski vai mahdollisuus

149

Morris WL Sinclair S DePaulo BM No shelter for singles The perceived legitimacy of marital status discrimination Group Processes amp Intergroup Relations 2007 10 (4) 457ndash470

Nihtilauml E Martikainen P Ikaumlihmisten yksinasuminen Suomessa vuosina 1970ndash2000 Yhteiskuntapolitiikka 2004 69 (2) 135ndash146

Quintano G DrsquoAgostino A Studying inequality in income distribution of single-person households in four developed countries Review of Income and Wealth 2006 52 (4) 525ndash546

Plantega J Remery C The provision of childcare services A comparative review of 30 European countries Brussels European Commissionrsquos Expert Group on Gender and Employment Issues (EGGE) 2009

Tilastokeskus Suomalainen lapsi 2007 Helsinki Tilastokeskus SVT Vaumlestouml 2007

Eurooppalaiset elinolot

150

Liite

taul

ukko

Pie

ni- j

a su

uritu

lois

impi

en y

ksin

asu

vien

30ndash

55-v

uotia

iden

mie

sten

ja n

aist

en o

suud

et (

) kai

kkie

n ko

tital

ouks

ien

kesk

en m

uodo

stet

uiss

a tu

lovi

iden

shy

neks

issauml

ja m

uuto

s os

uuks

issa

(pro

sent

tiyks

ikkouml

auml) v

uosi

na 2

008

ja 2

010

Maa

Pien

itulo

iset

(I k

vint

iili)

suht

eess

a ka

ikki

in ta

louk

siin

Hy

vaumltu

lois

et (V

kvi

ntiil

i) su

htee

ssa

kaik

kiin

talo

uksi

in

Mie

het

Nais

et

Mie

het

Nais

et

2008

20

10

Muu

tos

pros

entt

iyks

ikkouml

auml 20

08

2010

M

uuto

spr

osen

ttiy

ksik

koumlauml

2008

20

10

Muu

tos

pros

entt

iyks

ikkouml

auml 20

08

2010

M

uuto

spr

osen

ttiy

ksik

koumlauml

Suom

i 24

8

276

2

8 14

9

169

2

0 23

8

222

ndash1

5

105

15

3

48

Ruot

si

204

16

1

ndash43

13

4

202

6

9 17

7

217

4

1 16

3

132

ndash3

1

Tans

ka

138

18

0

43

143

11

5

ndash28

25

3

224

ndash2

9

90

151

6

1

Norja

19

2

191

0

0 7

7 12

0

43

210

22

4

14

196

9

8 ndash9

8

Itaumlva

lta

198

19

7

ndash01

21

1

265

5

4 24

7

245

ndash0

3

232

18

7

ndash45

Belg

ia

199

19

4

ndash06

20

0

235

3

5 25

4

234

ndash2

0

217

18

2

ndash36

Alan

kom

aat

204

23

0

26

207

23

4

27

231

16

7

ndash64

12

8

121

ndash0

7

Saks

a 26

4

268

0

4 25

9

252

ndash0

7

251

26

5

14

205

19

8

ndash08

Italia

15

2

155

0

2 19

2

209

1

7 30

8

296

ndash1

2

227

22

4

ndash03

Espa

nja

150

22

3

74

160

15

0

ndash10

36

5

236

ndash1

29

275

29

6

22

Iso-

Brita

nnia

20

6

284

7

8 16

6

231

6

5 30

6

225

ndash8

2

232

22

8

ndash03

Puol

a 38

9

387

ndash0

2

220

24

7

26

241

25

5

14

344

36

5

21

Viro

35

6

370

1

3 13

8

152

1

4 23

8

223

ndash1

5

272

20

7

ndash64

Tšek

ki

212

20

1

ndash10

25

9

339

8

0 31

5

267

ndash4

8

213

20

0

ndash12

Laumlhd

e E

U-S

ILC

2008

ja 2

010

Elinolot ja muuttuvat tyoumlmarkkina-asemat

Eurooppalaiset elinolot

Olli Kangas ja M Azhar Hussain 152 Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa

rdquoPohjoismainen korkeaan tyoumlllisy ysasteeseen kilpailukykyiseen talouteen tasa-arvoisiin palveluihin sekauml huolenpitoon perustuva hy vinvointimalli on osoittautunut parhaaksi yhteiskuntajaumlrjestelmaumlksi Siinauml yhdisty vaumlt sosiaalinen eheys ja kilpailukyky ndash ndash Hy vinvointi syntyy tyoumlstaumlrdquo linjaa Jyrki Kataisen hallishytuksen ohjelma suhdettaan tyoumlhoumln (Valtioneuvoston kanslia 2011) Kulumiseen asti toistettu sanonta vaumlittaumlaumlkin ettauml tyouml on parasta sosiaaliturvaa ja paras turva koumlyhy yttauml ja sosiaalista syrjaumlytymistauml vastaan

Epaumlilemaumlttauml edellauml oleviin ajatuksiin sisaumllty y paljon viisautta ja poliittista painoa Kaikkien tyoumlssauml olevien Euroopan unionin (EU-27-maiden) asukkaiden suhteellinen tulokoumlyhy ysriski on alle kymmenen prosenttia Pohjoismaissa alle viisi prosenttia muissa maissa vaumlhaumln suurempi Vakituisissa tyoumlsuhteissa olevien eurooppalaisten tulokoumlyhy ysriski on viiden prosentin tietaumlmissauml kun taas tyoumlttoumlshymistauml noin 60 prosenttia putoaa EUn maumlaumlrittaumlmaumln suhteellisen tulokoumlyhy ysrajan alapuolelle ndash tulokoumlyhy ysriskissauml ovat ne joiden tulot jaumlaumlvaumlt alle 60 prosentin kansallisesta keskitulosta (Eurostat 2010 4) Tyoumlttoumlmien taloudellinen tilanne naumlyttaumlauml parhaimmalta Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa Vaikka tyouml on paras tae koumlyhy yttauml vastaan kokonaan turvassa tyoumlllisetkaumlaumln eivaumlt ole Kansainvaumllinen tutkimuskirjallisuus nimittaumlin vaumlittaumlauml ettauml tyoumlelaumlmaumln muutokset muutokset tuotantotavoissa ja -rakenteissa ja itse tyoumlnteon kaumlsitteessauml johtavat siihen ettauml yhauml suurempi osa tyoumlssauml kaumlyvaumlstauml vaumlestoumlstauml on ja tulee olemaan koumlyhy ysuhkan alaisia (esim Rif kin 1995 Gray 1998 Sennett 2006 Standing 2009)

Naumlitauml voimakkaita vaumlitteitauml ja ennusteita vasten on yllaumlttaumlvaumlauml ettauml empiirinen tutkimus ei kuitenkaan anna yksiselitteistauml tukea ennusteille tyoumln loppumisesta ja vaumlitteille tyoumlssauml olevien koumlyhy yden lisaumlaumlntymisestauml Pikemminkin naumlyttaumlauml siltauml ettauml mitaumlaumln dramaattisia muutoksia ei ainakaan Euroopassa olisi tapahtushynut Esimerkiksi Hans-Juumlrgen Andreszlig ja Henning Lohmann toteavat kirjassaan Working poor in Europe (2008) ettauml tyoumlssauml olevien koumlyhien osuudet ovat pysyneet suhteellisen vakaina viimeisen kahden vuosikymmenen aikana ja jos kasvua on tapahtunut kasvu ei suinkaan ole ollut niin dramaattista kuin edellauml kuvatut ennusteet ovat antaneet ymmaumlrtaumlauml Working poor in Europe osoittaa myoumlskin ettauml eurooppalaisten hy vinvointivaltiomallien vaumllillauml ei ole oleellisia eroja Pohshy

Kangas ja Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa

joismaat eivaumlt paumlrjaumlauml Keski-Eurooppaa tai anglosaksisia maita (Iso-Britannia ja Irlanti) paremmin Etelauml-Euroopan maat toki poik keavat naumlistauml kolmesta ryhmaumlstauml suurempine koumlyhyyslukuineen mutta erot eivaumlt ole suinkaan yksiselitshyteiset ja selkeaumlt (Lohmann ja Andreszlig 2008 ks myoumls Immervoll ja Pearson 2009 DiMarco 2010) Eraumlaumlt toiset tutkimukset taas korostavat hy vinvointivaltiomallien vaumllisiauml eroja jotka edelleenkin heijastavat aiempien tutkimusten esille tuomaa hy vaumlt pahat ja rumat -asetelmaa (Esping-Andersen 1990) esimerkiksi Ilpo 153 Airio (2008) osoittaa vaumlitoumlskirjassaan tyoumlssauml kaumly vien koumlyhien osuuden olevan pienin Pohjoismaissa toiseksi pienin Keski-Euroopassa ja suurehkon Irlannissa ja Isossa-Britanniassa sekauml Etelauml-Euroopan maissa

Kaiken kaikkiaan tiedot tyoumlssauml olevien ja tyoumlttoumlmien taloudellisesta tilanshyteesta vaihtelevat Myoumlskaumlaumln kuva eri hyvinvointivaltiomallien eli regiimien tehokkuudesta tasata tuloja ja eliminoida koumlyhy yttauml ei ole taumlysin selvauml Riippuu paljon siitauml mitauml ryhmaumlauml tarkastelemme mitauml aineistoja ja koumlyhy ysmaumlaumlritelmiauml kaumlytaumlmme (esim Fritzell ym 2012) Niin ikaumlaumln keskustelussa usein kaumly tetaumlaumln hy vinvointivaltiomalleja yleisselityksinauml Pohjoismainen malli tekee yhtauml kun taas anglosaksisen liberalistisen mallin aikaansaannokset ovat toiset Ongelma naumlissauml yleisluontoisissa selityksissauml on se ettauml ne selittaumlvaumlt liian paljon Taumlstauml seuraa se ettauml ne eivaumlt taumlsmaumlllisesti selitauml mitaumlaumln Regiimit ovat kuin mustia laatikoita joissa tapahtuu jotain mutta emme tiedauml mitauml ja miksi Mikauml pohjoisshymaisessa mallissa on se erityispiirre joka tuottaa tiettyjauml tuloksia ja mitkauml ovat ne liberalistisen mallin piirteet jotka johtavat toisiin lopputuloksiin Asetelmaa voishydaan kehittaumlauml tarkastelemalla eri regiimien keskeisiauml institutionaalisia rakenteita ja yrittaumlauml selittaumlauml niillauml hy vinvointivaltiomallien tuotoksia Taumlssauml tutkimuksessa etenemme juuri naumlin Keskitymme tyoumlhoumln tyoumlttoumlmy yteen tyoumlttoumlmy ysturvashyjaumlrjestelmiin ja siihen millainen on naumliden tekijoumliden yhteys koumlyhy yteen eri maissa ja maaryhmissauml Emme niinkaumlaumln ole kiinnostuneita koumlyhy ydestauml sinaumlnsauml vaan erilaisten tyoumlmarkkina-asemien ja sosiaaliturvajaumlrjestelmien yhteispelistauml ja taumlmaumln yhteispelin koumlyhy ysvaikutuksista Erityisesti olemme kiinnostuneet erilaisten t youmlmark kinasiirty mien ja suhteellisen tulokoumlyhy ysriskin vaumllisistauml ky tkennoumlistauml Tutkimuskysymyksemme ovat seuraavat

ndash Millainen on tyoumlssauml olevien suhteellinen tulokoumlyhy ysriski eri EU-maissa (tyoumlssauml vuonna t

1 ja tyoumlssauml vuonna t

2)

ndash Mitauml tulokoumlyhy ysriskissauml tapahtuu kun tyoumlntekijauml tulee tyoumlttoumlmaumlksi (tyoumlssauml vuonna t

1 ja tyoumltoumln vuonna t

2)

ndash Millainen on pitkaumlaikaistyoumlttoumlmien tulokoumlyhyysriski (tyoumltoumln vuonna t1 ja

tyoumltoumln vuonna t2)

ndash Missauml maumlaumlrin tyoumlllistyminen auttaa koumlyhyyden eliminoinnissa (tyoumltoumln vuonna t

1 ja tyoumlssauml vuonna t

2) Toisin sanoen missauml maumlaumlrin tyoumlllistyminen auttaa eri

maissa koumlyhyydestauml paumlaumlsemisessauml

Eurooppalaiset elinolot

ndash Mikauml rooli tyoumlttoumlmyysturvajaumlrjestelmillauml naumlissauml siirtymissauml on ndash Millaisia maa- tai hyvinvointivaltiomallikohtaisia muutoksia on havaittashy

vissa viimeisten parin vuosikymmenen aikana Ovatko maat ja maaryhmaumlt eriytyneet toisistaan vai ovatko ne muuttuneet enemmaumln samankaltaisiksi keskenaumlaumln konvergenssi vai divergenssi

ndash Missauml maumlaumlrin Pohjoismaat ovat olleet ja ovat oma erikoislaatuinen ryhmaumlnsauml

154 Tutkimuksessa on mukana 14 EU-maata ja Norja Pohjoismainen ryhmauml koostuu Tanskasta Suomesta Norjasta ja Ruotsista Keskieurooppalaiseen malliin lukeutuvat Itaumlvalta Belgia Ranska Saksa ja Alankomaat Anglosaksinen malli koostuu vain kahdesta maasta Irlannista ja Isosta-Britanniasta Etelauml-Eurooppaan kuuluvat Kreikka Italia Portugali ja Espanja Analy ysin tavoitteena on tarkastella maiden ja maaryhmien vaumllisiauml samankaltaisuuksia ja erilaisuuksia sekauml niiden muutoksia parin viimeksi kuluneen vuosikymmenen ajalta Voisi kushyvitella ettauml 1990-luvun talouskriisi olisi jaumlttaumlnyt pysy vaumlt jaumlljet Ruotsin ja Suomen hy vinvointipolitiikkaan ja maat olisivat hylaumlnneet keskeisiauml pohjoismaisen mallin tunnuspiirteitauml mitauml tulee tyoumlttoumlmy yteen ja tyoumlttoumlmy ysturvan anteliaisuuteen Mikaumlli naumlin on tapahtunut pohjoismainen malli olisi menettaumlnyt erityislaatuaan suhteessa muihin hy vinvointivaltiomalleihin Sama paumltee myoumls vuoden 2008 jaumllkeiseen talouskriisiin ja sen vaikutuksiin eri maihin ja maaryhmiin

Pohjoismaisen mallin erityispiirre ei ole ollut pelkaumlstaumlaumln antelias sosiaalishypolitiikka Anteliaiden etujen yhdistaumlminen tyoumlhoumln ja aktiiviseen tyoumlmarkkinashypolitiikkaan (ATMP) on usein mainittu nimenomaisena pohjoismaisen mallin tunnuspiirteenauml (Carroll 1999 Droslashpping ym 1999) Taumlystyoumlllisy yden luomisessa sosiaalipalvelut ovat keskeisiauml antamalla mahdollisuuksia perheen ja tyoumlelaumlmaumln yhdistaumlmiseen ja mahdollistamalla niin isien kuin aumlitienkin miesten ja naisten osallistumisen yhtaumllaumlisesti tyoumlelaumlmaumlaumln Taumlmaumln seurauksena tyoumlvoima-aste yleenshysauml ja naisten tyoumlvoima-aste erityisesti on ollut leimallisen korkea Pohjoismaissa Monet maat ovat kuitenkin seuranneet pohjoismaisia esimerkkejauml kehittaumlmaumlllauml perhepalveluita Taumlmaumln seurauksena naisten tyoumlvoimaosuudet ovat olleet kasvusshysa niin anglosaksisissa maissa kuin Keski- ja Etelauml-Euroopassakin Taumltauml taustaa vasten voisi olettaa ettauml maiden ja regiimien vaumlliset erot olisivat kaventuneet On kuitenkin sy ytauml pitaumlauml mielessauml ettauml esimerkiksi Etelauml-Euroopassa ja monissa Itauml-Aasian maissa naisten lisaumlaumlntynyt tyoumlssauml kaumlyminen liitty y hy vin vaumlhaumliseen syntyv y yteen toisin sanoen naumlissauml maissa on valittava joko tyouml tai lasten hankkishyminen (ks myoumls Erolan ja Haumlrkoumlsen artikkeli taumlssauml teoksessa) Pohjoismaalainen sosiaalisen investoinnin politiikka (ks Morel ym 2012) on onnistunut yhdistaumlshymaumlaumln naisten tyoumlssauml kaumlymisen ja suhteellisen suuren synty vy yden

Etenemme seuraavalla tavalla Aloitamme esittelemaumlllauml aineiston ja menetelshymaumlt joita kaumly taumlmme Sen jaumllkeen tarkastelemme tyoumlmarkkinajaumlrjestelmiauml 15ssauml mukana olevassa maassa Taumlmaumln jakson tavoite ja tarkoitus on luoda kuvailevaa

Kangas ja Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa

155

taustaa myoumlhemmille numerollisille tarkasteluille Tyoumlmarkkinajaumlrjestelmistauml siirry taumlaumln kuvaamaan tyoumlttoumlmy ysturvan rakennetta ja anteliaisuutta eri maissa Naumliden kahden kuvailevan jakson jaumllkeen siirrytaumlaumln vastaamaan tutkimuskysyshymyksiin eli siihen miten tyoumlmarkkinasiirtymaumlt heijastuvat tulokoumlyhy ysstatusten muutoksissa (koumlyhauml vs ei-koumlyhauml) Toiseksi viimeisessauml jaksossa analysoimme tyoumlttoumlmy ysturvajaumlrjestelmaumln kykyauml eliminoida suhteellista tulokoumlyhy ysriskiauml tyoumlttoumlmy yden kohdatessa Toisaalta olemme kiinnostuneita siitauml missauml maumlaumlrin tyoumlttoumlmy yden jaumllkeinen tyoumlllistyminen edistaumlauml tulokoumlyhy ydestauml poistumista Viimeisessauml kappaleessa pohdimme tuloksia ja keskustelemme missauml maumlaumlrin ja millauml ulottuvuuksilla voimme puhua maiden ja hy vinvointivaltiomallien vaumllisestauml konvergenssista

Aineisto ja menetelmaumlt

Koumlyhy ys- ja eriarvoisuustilastot ja niihin pohjaavat analy ysit perustuvat yleensauml vuosittaisiin poikkileikkaustietoihin Taumlmauml laumlhestymistapa on yhauml laajemmin kyseenalaistettu Poikkileikkausmittauksilla on oma merkityksensauml mutta ne eivaumlt yksinaumlaumln riitauml antamaan ty ydyttaumlvaumlauml kuvaa tuloihin tai tulojen puutteeseen liitty vaumlstauml dy namiikasta Poikkileik kausaineistojen pohjalta on mahdotonta vastata muun muassa siihen hy vin taumlrkeaumlaumln kysymykseen miten kauan samat ihmiset ovat koumlyhiauml Kuinka suurta on liikkuvuus koumlyhyyteen ja ulos koumlyhy ydesshytauml Millainen on tulokehitys yli ihmisen elinkaaren eri maissa Entauml sukupolvien vaumllinen tuloliikkuvuus (Keskustelusta yleisemmin ks Aaberge ym 1996 Gooshydin ym 1999 Oumlsterbacka 2001) Siirtyminen poikkileikkausanaly yseistauml dynaashymisempaan paneeliasetelmaan ei pelkaumlstaumlaumln anna mahdollisuuksia analysoida tyoumlmarkkinasiirtymien ja taloudellisen toimeentulon vaumllisiauml ky tkentoumljauml kuten taumlssauml kaumlsillauml olevassa tutkimuksessa tehdaumlaumln vaan dynaamisempi tutkimusote antaa mahdollisuuksia ottaa paremmin kantaa suuriin kysymyksiin yhteiskunnan avoimuudesta yhtaumllaumlisistauml mahdollisuuksista ja sosiaalisesta liikkuvuudesta

Taumlssauml tutkimuksessa kaumly taumlmme molempia Euroopan unionin keraumlaumlmiauml elinoloaineistoja ECHP- ja EU-SILC-aineistoja (ks Kainun ja Niemelauml artikkeli taumlssauml teoksessa) Taumlssauml kaumly tetty EU-SILC-tiedosto ulottuu aloitusvuodesta 2004 vuoteen 2008 Vaikka EU-SILC sisaumlltaumlaumlkin tiedot noin 20 maasta rajoitumme kuitenkin niihin maihin jotka olivat mukana aiemmin ECHP-aineistossa Lisaumlksi otamme EU-SILCista mukaan Ruotsin ja Norjan Kaikista maista ei kuitenkaan ole vertailukelpoisia tietoja kaikilta niiltauml ulottuvuuksilta joista olemme kiinnosshytuneita siksi jaumltaumlmme muun muassa Saksan pois eraumlistauml 2000-lukua koskevista vertailuista

Eurooppalaiset elinolot

156

Vai k ka EU-SILC y rittaumlauml k in mukail la a iempaa ECHP-ha n ketta nauml mauml kaksi aineistoa eivaumlt ole taumlysin vertailukelpoisia Siksi vahvoja johtopaumlaumltoumlksiauml kehit yskuluista v uosien 1994 ndash2008 vauml lil lauml on sy y tauml vauml lt taumlauml Aineistot ovat kuitenkin siinauml maumlaumlrin samankaltaisia ettauml niiden pohjalta voidaan tehdauml ajanjaksojen sisaumlllauml suhteellisen luotettavia maiden vaumllisiauml vertailuja (esim missauml maissa tyoumlttoumlmien suhteellinen tulokoumlyhy ysriski on kaikkein suurin) ja vertailla naumlitauml tuloksia yli ajan Sen sijaan aineistojen erilaisuuden vuoksi on vaikea luotettavasti arvioida esimerkiksi koumlyhy yden tasossa tapahtuneita muutoksia Siksi vertailut jotka koskevat erilaisten dynaamisten siirtymien tasoa (esim kuinka paljon tyoumlttoumlmaumlksi joutuneiden tulokoumlyhy ysriski lisaumlaumlnt yi vuodesta 1994 vuoteen 2008) eri ajanjaksoilla ovat suuntaa antavia (ks esim Atkinson ja Marlier 2010) Mutta taas kerran naumlitauml voidaan arvioida ajanjaksojen sisaumlllauml ja yleisiauml tuloksia voidaan sitten suhteuttaa yli ajan toisiinsa Aineiston ja tulosten luotettavuutta tarkistamme useammassa yhteydessauml OECDn antamia tietoja vastaan

Tulomittarina on kaumlytettaumlvissauml oleva kotitalouskohtainen vuositulo johon sisaumllty vaumlt erilaiset saadut tulosiirrot maksetut verot ja sosiaaliturvamaksut (ks laumlhemmin Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa) Aineistot mahdollistavat tyoumlmarkkinasiirtymien ja suhteellisen tulokoumlyhy ysriskin vaumllisen dynamiikan tarkemman analy ysin joka etenee seuraavalla tavalla seuraamme yksiloumln tyoumlmarkkina-asemaa ja tuloja (koumlyhauml vs ei-koumlyhauml) kahtena peraumlkkaumlisenauml vuoshytena t ja t +1 Laumlhtoumlvuosi on joko 1994 1996 tai 1998 ja tulovuosi on vastaavasti joko 1995 1997 tai 1999 Samoja yksiloumlitauml seurattiin siis 1994ndash1995 1996 ndash1997 ja 1998ndash1999 EU-SILC-aineiston kanssa meneteltiin samalla tavalla

Tyoumlmarkkina- ja koumlyhy yssiirtymien tarkasteluiden suurin pulma liittyy siishyhen ettauml tyoumlmarkkinoilla tapahtuvat siirtymaumlt viittaavat yksiloumltason muutoksiin kun taas tuloissa tapahtuvat siirtymaumlt viittaavat kotitalouskohtaisiin tietoihin Havaintoyksikoumlt ovat siis eritasoiset Ongelmana on ensinnaumlkin se ettauml tarkastelshytava henkilouml voi olla tyoumltoumln tai hy vin pienipalkkainen ja omien tulojensa mukaan luokittua koumlyhaumlksi mutta haumln voi asua kotitaloudessa jonka yhteenlasketut tulot ylittaumlvaumlt koumlyhy ysrajan Naumlin ollen saattaa olla niin ettauml tyoumlmarkkinasiirtymien tulovaikutukset eivaumlt vaumllttaumlmaumlttauml taumlysimaumlaumlraumlisesti naumly kaumlytetyssauml suhteellisen tulokoumlyhy ysriskin mittarissa Toisekseen kotitalouden rakenteessa tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaa koumlyhy ysstatukseen Parinmuodostus tai parisuhteen purkautuminen vaikuttavat kotitalouden yhteenlaskettuihin tuloihin (ks Airion artikkeli taumlssauml teoksessa) Taumlssauml tapauksessa kotitalouden rakennemuutokset aiheuttavat tulomuutokset joilla ei ole yhteyttauml tyoumlmarkkinastatuksen muutokshysiin tai pysy vyyksiin Taumlmauml ongelma koskee tulonjako- ja koumlyhy ystutkimusta kokonaisuudessaan On kuitenkin niin ettauml vaikka kaikki huonotuloiset ihmiset eivaumlt asu koumlyhissauml kotitalouksissa useimmilla koumlyhissauml kotitalouksissa asuvista

Kangas ja Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa

157

ihmisistauml on sekauml huonot tulot ettauml heikko tyoumlmarkkina-asema (Nolan ja Marx 1999 Cantillon ym 2002 Airio 2008 Andreszlig ja Lohmann 2008)

Koska laumlhtoumlkohtana on se ettauml mikrotason ilmioumlt (joko yksilouml- tai kotitalousshykohtaiset tiedot) ovat yhteydessauml maa- ja maaryhmaumltasoisiin toimintamekashynismeihin taumlssauml voitaisiin kaumlyttaumlauml monitasomallitusta Pulmana on kuitenkin se ettauml monitasomallitus vaatii onnistuakseen huomattavan suuren maumlaumlraumln ylemmaumln tason havaintoyksikoumlitauml ja rajallisen maumlaumlraumln alemman tason yksikoumlitauml (Rasbash ym 2000 Goldstein 2003 Hox 2010) Meidaumln aineistossamme tilanne on paumlinvastainen Alemman tason yksiloumltason tietoja on valtaisasti ndash esimerkiksi EU-SILC-vuosiaineistossa on yli 140 000 tapausta mutta ylemmaumln tason yksikoumlitauml (maa) vain 15 kappaletta Siksi sovellamme toisen ty yppistauml analy ysia jota on jonshykin verran kaumlytetty vertailevissa politologisissa tutkimuksissa (Political Analysis 2005) Ensimmaumlisessauml vaiheessa laskemme yksiloumltason aineistosta kullekin maalle logistisen regression avulla omat parametrit Logistisessa regressiomallissa kontshyrolloidaan iaumln sukupuolen koulutuksen terveyden ja kotitalouden rakenteen vaikutukset Maiden ristitulosuhteet (odds ratios) edustavat sellaisia maakohtaisia tekijoumlitauml joita malliin ei sisaumlllytetty Toisessa vaiheessa naumlmauml maakohtaiset parashymetrit sovitetaan regressiomallilla yhteen maatasoisten tyoumlttoumlmy ysturvan tasoa koskevien muuttujien kanssa Taumlmaumln ty yppisen tarkastelun etuna on havainnollishysuus Tavoite on selvittaumlauml missauml maumlaumlrin eri maiden toimeentuloturvajaumlrjestelmaumlt pysty vaumlt erilaisissa siirtymissauml tukemaan yksiloumlauml ja vaimentamaan tyoumlttoumlmy yshyden aiheuttamaa koumlyhy ysriskiauml Jos toumlissauml vuonna t ollut ei-koumlyhauml henkilouml on vuonna t+1 tyoumltoumln ja koumlyhauml tyoumlttoumlmy ysturvajaumlrjestelmaumlssauml tai laajemmin maan sosiaalipoliittisessa jaumlrjestelmaumlssauml on aukkoja Toisaalta voimme myoumls vaumllillishysesti arvioida missauml maumlaumlrin eri maiden tyoumlttoumlmy ysturvajaumlrjestelmiin sisaumllty y elementtejauml jotka eivaumlt vaumllttaumlmaumlttauml kannusta tyoumlntekoon Viimeksi mainitusta tilanteesta saadaan viitteitauml jos vuonna t tyoumlttoumlmaumlnauml olleiden koumlyhy ysriski on pienempi kuin samojen henkiloumliden koumlyhy ysriski vuonna t+1 jolloin he olivat jo toumlissauml Tai toisin paumlin tyoumlttoumlmy ysturvajaumlrjestelmaumlaumln voi sisaumlltyauml kannustinshyongelmia silloin kun vuonna t toumlissauml olevan henkiloumln koumlyhy ysriski on suurempi kuin vuonna t+1 jolloin haumln joutui tyoumlttoumlmaumlksi Naumlihin kysymyksiin palaamme tarkemmin tyoumlmarkkinajaumlrjestelmien ja tyoumlttoumlmy ysturvan tasojen tarkastelun jaumllkeen Kaikki tarkastelut perustuvat kansainvaumlliseen Euroopan maiden vaumlliseen vertailuun Vertailukohtana kuitenkin ovat Pohjoismaat missauml maumlaumlrin ne ovat olleet ja missauml maumlaumlrin ne edelleenkin ovat muista poikkeava ryhmaumlnsauml

Eurooppalaiset elinolot

158

Eurooppalaiset tyoumlmarkkinamallit Pohjoismaat vertailevassa valossa

Tyoumlllauml ja tyoumln puutteella on suuri vaikutus kokonaisvaltaiseen hy vinvointiin terveyteen taloudelliseen tilanteeseen onnellisuuteen Teoksessaan Happiness ndash Lessons from a New Science englantilainen tyoumlmarkkinaekonomisti Richard Layard (2006 64ndash 68) osoittaa ettauml 10 ndash100-onnellisuusasteikolla tyoumlttoumlmy ys aiheuttaa kuuden yksikoumln pudotuksen onnellisuuspisteissauml Pudotus on samaa luokkaa kuin huonon terveyden tai avioeron onnellisuutta laskeva vaikutus Myoumls tyoumln epaumlvarmuus ja maan yleinen huono tyoumlllisy ystilanne nakertavat koettua elaumlmaumlaumln tyyty vaumlisy yttauml ja onnellisuutta Omaan tyoumlsuhteeseen liitty vauml epaumlvarshymuus ja yli kymmenen prosentin kansallinen tyoumlttoumlmy ysaste vaikuttavat kolmen pisteen verran kumpikin Kaiken kaikkiaan yksiloumln tyoumlmarkkinastatuksella on suuri vaikutus ndash ei pelkaumlstaumlaumln lompakon paksuuteen vaan myoumls elaumlmaumlaumln ty yshyty vaumlisy yteen ja psy ykkiseen hyvinvointiin Siksi onkin paikallaan aluksi luoda lyhyt silmaumlys Euroopan maiden tyoumlmarkkinoiden rakenteisiin ja niissauml viimeisen vuosikymmenen aikana tapahtuneisiin muutoksiin

Taulukkoihin 1 (s 160 ndash161) ja 2 (s 162ndash163) on keraumltty eraumlitauml keskeisiauml tyoumlshymarkkinoiden tunnuspiirteitauml taumlssauml tutkimuksessa mukana olevista Euroopan maista vuosilta 1997 2007 ja 2010 Tyoumlttoumlmy ysasteen tiedot on otettu myoumls vuoshydelta 2012 jotta naumlhtaumlisiin vuonna 2008 alkaneen laman vaikutukset eri maihin ja maaryhmiin Vuodet 1997 ja 2007 edustavat ECHP- ja EU-SILC-aineistojen kattaman ajanjakson keskimaumlaumlraumlistauml tilannetta Taulukoissa maat on luokitelshytu niiden hy vinvointivaltiomallin mukaisesti Maakohtaisten tunnuslukujen lisaumlksi taulukoissa esitetaumlaumln mallikohtaiset ja kaikkien maiden keskiarvot sekauml variaatiokerroin (CV) joka saadaan jakamalla kunkin ryhmaumln keskihajonta ryhmaumln keskiarvolla Variaatiokerroin toimii hy vin konvergenssin eli samanshykaltaistumisen mittarina pienenevaumlt arvot ilmaisevat ettauml maat tai maaryhmaumlt ovat tulleet yhtenaumlisemmiksi ja vastaavasti kasvavat arvot ilmentaumlvaumlt kasvavia eroja maitten vaumllillauml

Yhtenauml pohjoismaisen hy vinvointivaltion tunnusmerkkinauml on pidetty korshykeaa tyoumlllisy ysastetta ja vaumlhaumlistauml tyoumlttoumlmy yttauml Tilanne olikin taumlllainen 1990shyluvun taloudelliseen kriisin saakka Tuolloin ennen muuta Suomessa ja Ruotsissa tyoumlttoumlmy ys kasvoi ennennaumlkemaumlttoumlmiin suuruusluokkiin ja pohjoismainen malli naumliltauml osin heikkeni Siitauml huolimatta pohjoismainen tyoumlllisy ysaste ndash Suomea lukuun ottamatta ndash oli korkeampi kuin muissa maissa Kaikissa maaryhmissauml tyoumlllisy ysasteet kasvoivat vuoden 2008 lamaan saakka Lisaumlksi sekauml ryhmien sisaumliset ettauml niiden vaumlliset erot supistuivat Tapahtui siis samankaltaistumista eli konvergenssia Maaryhmien vaumlliset erot ovat suurimmat naisten tyoumlvoimashyosuuksissa Vuonna 1997 ero naisten tyoumlllisy ydessauml Pohjoismaiden (677 prosentshytia) ja Etelauml-Euroopan (420 prosenttia) vaumllillauml oli peraumlti 26 prosenttiyksikkoumlauml Vuosikymmen myoumlhemmin ero oli kaventunut 19 prosenttiyksikkoumloumln Myoumls

Kangas ja Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa

159

sukupuolten vaumlliset tyoumlllisy yserot kaventuivat vuoteen 2007 saakka mitauml pieshynenevaumlt variaatiokertoimen arvot ilmaisevat Naumlissauml suhteissa pohjoismainen malli menetti erikoislaatuaan suhteessa muihin maihin Pohjoismaat eivaumlt toki hylaumlnneet aikaisempia oman mallinsa keskeisiauml tunnuspiirteitauml runsasta tyoumlllisy yttauml ja pyrkimystauml sukupuolten vaumlliseen tasa-arvoon tyoumlmarkkinoilla Yhdenmukaistuminen johtui siitauml ettauml muut maat omaksuivat osia pohjoismaisen mallin tunnuspiirteistauml ja naumliltauml osin laumlhentyivaumlt pohjoismaista mallia

Vuonna 2008 alkaneen laman vaikutukset samankaltaistumiskehitykseen ovat kahtalaiset Yhtaumlaumlltauml Keski-Euroopan maiden suhteellisen hy vauml tyoumlllisy ysshykehitys on laumlhentaumlny t niitauml Pohjoismaihin Toisaalta anglosaksiset ja Etelauml-Euroopan maat ovat huonomman tyoumlllisy yskehityksensauml vuoksi hienokseltaan loitontuneet Keski-Euroopan ja Pohjoismaiden ryhmaumlstauml Vuoden 2008 lama naumlyttaumlauml jakavan Eurooppaa kahtia Kiintoisa havainto taulukosta 1 on se ettauml kesk imaumlaumlraumlinen t youmll lisy ysaste on vaumlhauml n noussut (+06 prosenttiyk si k koumlauml) vuoteen 2010 tultaessa Keski-Euroopassa mutta laskenut muissa maaryhmissauml (ndash27 Pohjoismaissa ndash59 anglosaksisissa maissa ja ndash22 Etelauml-Euroopassa) Toishynen kiinnostava piirre on se ettauml kaikissa maaryhmissauml eniten ovat laskeneet miesten tyoumlvoimaosuudet Keski-Euroopassa naisten tyoumlllisyysaste itse asiassa kasvoi 16 prosenttiyksikoumlllauml vuodesta 2007 vuoteen 2010

Ennen muuta Tanska ja Ruotsi ovat tunnettuja ja kiiteltyjauml aktiivisesta tyoumlshymarkkinapolitiikastaan (ATMP) johon luetaan muun muassa tyoumlvoimapalvelut koulutus tyoumlllistaumlmistuet ja erilaiset suorat julkisen sektorin hoitamat tyoumlllisshytaumlmistoimet OECDn tiedot vuosilta 1997 ja 2007 osoittavat ettauml keskimaumlaumlrin Pohjoismaat kaumlyttivaumlt enemmaumln rahaa aktiiviseen tyoumlmarkkinapolitiikkaan kuin muut maaryhmaumlt Vuoden 2008 laman jaumllkeen Pohjoismaiden ja Keski-Euroopan vaumllillauml tosin ei enaumlauml ole eroja Myoumls taumlssauml suhteessa naumlmauml kaksi maaryhmaumlauml ovat samankaltaistuneet (kolme oikeanpuoleista saraketta taulukossa 2)

Voisi olettaa ettauml naumlmauml ATMP-satsaukset naumlkyisivaumlt myoumls tyoumlttoumlmy ystilasshytoissa pienenauml tyoumlttoumlmy ytenauml ja ennen muuta vaumlhaumlisenauml pitkaumlaikaistyoumlttoumlmy yshytenauml Oletus pitaumlaumlkin paikkansa pitkaumlaikaistyoumlttoumlmy yteen naumlhden Pitkaumlaikaisshytyoumlttoumlmiauml on keskimaumlaumlrin vaumlhiten Pohjoismaissa Muiden maaryhmien vaumllillauml ei ole yhtauml suuria eroja Pohjoismaiden sisaumlinen vaihtelu on kuitenkin suurta mikauml naumlky y variaatiokertoimista Vuoden 1997 tilanne selittyy suurelta osin 1990shyluvun laman vaikutuksilla jotka vielauml naumlkyivaumlt Ruotsin ja Suomen tilanteissa kyseisen vuosikymmenen lopussa Tyoumlttoumlmy ysaste naumlissauml kahdessa maassa oli korkeampi kuin eraumlissauml Keski-Euroopan maissa tai Isossa-Britanniassa Vuonna 2007 pohjoismainen tyoumlttoumlmy ys oli yhdessauml Ison-Britannian ja Irlannin kanssa Euroopan vaumlhaumlisintauml (49 prosenttia) Vaikka tyoumlttoumlmy ys yleensauml oli anglosaksishysissa maissa ja Pohjoismaissa samalla tasolla pitkaumlaikaistyoumlttoumlmiauml oli Irlannissa ja Isossa-Britanniassa (28 prosenttia) laumlhes kaksinkertainen maumlaumlrauml Pohjoisshymaihin verrattuna (16 prosenttia) Pitkaumlaikaistyoumlttoumlmy ys oli suurinta Keski- ja

Eurooppalaiset elinolot

160

Taul

ukko

1 E

uroo

ppal

aise

t tyouml

llisy

ysas

teet

199

7 2

007

ja 2

010

(M =

kes

kiar

vo C

V =

varia

atio

kerr

oin)

Maa

Tyoumll

lisyy

sast

e (

) 199

7 Ty

oumlllis

yysa

ste

() 2

007

Tyoumll

lisyy

sast

e (

) 201

0

Kaik

ki

Mie

het

Nais

et

Kaik

ki

Mie

het

Nais

et

Kaik

ki

Mie

het

Nais

et

Pohj

oism

aat

Tans

ka

754

81

3

694

77

3

813

73

3

734

75

6

711

Suom

i 62

8

652

60

4

705

72

4

685

68

2

694

67

4

Norja

77

0

817

72

2

769

79

7

740

75

3

773

73

3

Ruot

si

707

72

4

689

75

7

780

73

2

727

74

2

703

MC

V 71

50

09

752

01

1 67

70

08

751

00

4 77

90

05

723

00

3 72

40

04

741

00

5 70

50

03

Kesk

i-Eur

oopp

a

Itaumlva

lta

672

75

9

585

71

4

784

64

4

717

77

2

664

Belg

ia

570

67

1

467

61

4

682

54

9

620

67

5

565

Rans

ka

589

66

3

517

64

4

691

59

8

639

68

2

597

Saks

a 63

8

721

55

3

689

74

8

629

71

1

760

66

1

Alan

kom

aat

675

77

9

569

74

1

800

68

1

747

80

0

693

MC

V 62

90

08

719

00

7 53

80

09

681

00

8 74

10

08

620

00

8 68

70

08

738

00

8 63

60

08

Angl

osak

sise

t maa

t

Irlan

ti 56

3

678

44

7

690

77

4

603

60

1

641

56

1

Iso-

Brita

nnia

70

8

775

64

1

723

78

4

663

69

5

745

64

6

MC

V 63

60

16

727

00

9 54

40

25

707

00

3 77

90

01

633

00

7 64

80

10

693

01

1 60

40

10

Kangas ja Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa

161

Maa

Tyoumll

lisyy

sast

e (

) 199

7 Ty

oumlllis

yysa

ste

() 2

007

Tyoumll

lisyy

sast

e (

) 201

0

Kaik

ki

Mie

het

Nais

et

Kaik

ki

Mie

het

Nais

et

Kaik

ki

Mie

het

Nais

et

Etel

auml-Eu

roop

pa

Krei

kka

548

71

9

391

61

6

749

48

1

596

70

9

481

Italia

51

6

668

36

4

587

70

7

486

56

9

677

46

1

Port

ugal

i 64

7

725

57

2

678

73

9

619

65

6

701

61

2

Espa

nja

507

66

1

352

66

6

774

55

5

586

64

7

523

MC

V 55

50

12

693

00

5 42

00

25

637

00

7 74

20

04

535

01

2 60

20

06

684

00

4 51

90

13

Kaik

ki m

aat M

CV

633

01

3 72

20

08

544

02

2 69

10

08

756

00

5 62

70

13

669

00

9 71

80

07

619

01

4

Laumlhd

e In

tern

atio

nal S

ocia

l Sec

urit

y A s

soci

atio

n 19

95 S

alom

aumlki j

a M

unzi

1999

17ndash

18 ja

26

OEC

D 20

10 O

ECD

2012

Eurooppalaiset elinolot

162

Taul

ukko

2 T

youmlttouml

myy

sast

e p

itkaumla

ikai

styouml

ttoumlm

yys

ja a

ktiiv

inen

tyoumlv

oim

apol

itiik

ka

BKT

sta

erauml

issauml

Eur

oopa

n m

aiss

a 19

97 2

007

ja 2

012

Maa

Tyoumlt

toumlm

yys

()

Pitk

aumlaik

aist

youmltt

oumlmaumlt

( k

aiki

sta

tyoumlt

toumlm

istauml

) Ak

tiivi

nen

tyoumlm

arkk

inap

oliti

ikka

( B

KTs

ta)

1997

20

07

2010

20

12

1997

20

07

2010

19

97

2007

20

10

Pohj

oism

aat

Tans

ka

68

38

75

77

269

18

2

202

1

66

185

1

91

Suom

i 15

1

69

84

77

275

23

0

236

1

40

089

1

04

Norja

5

5 2

6 3

6 3

3 8

2 8

5 9

6 0

90

100

0

55

Ruot

si

88

61

84

77

335

13

0

166

1

96

136

1

14

MC

V 9

10

47

49

041

7

00

33

66

033

24

00

46

157

04

0 17

50

35

148

03

0 1

280

44

116

04

8

Kesk

i-Eur

oopp

a

Itaumlva

lta

39

44

44

43

303

26

8

252

0

44

071

0

84

Belg

ia

97

75

83

74

617

50

0

488

1

22

109

1

48

Rans

ka

110

8

3 9

7 10

3

442

42

2

402

1

35

092

1

14

Saks

a 8

0 8

4 7

1 5

5 52

6

566

47

4

127

0

88

094

Alan

kom

aat

66

32

45

53

479

41

7

276

1

58

122

1

22

MC

V 7

80

36

64

035

6

80

34

66

036

47

30

24

453

02

6 37

80

29

117

03

7 0

960

20

112

02

2

Angl

osak

sise

t maa

t

Irlan

ti 12

3

45

139

14

8

560

30

3

493

1

60

062

0

96

Engl

anti

85

53

96

81

327

24

7

326

0

38

042

0

38

MC

V 10

40

26

49

012

9

60

25

115

04

1 44

40

37

275

01

4 41

00

29

099

08

7 0

520

25

067

06

1

Kangas ja Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa

163

Maa

Tyoumlt

toumlm

yys

()

Pitk

aumlaik

aist

youmltt

oumlmaumlt

( k

aiki

sta

tyoumlt

toumlm

istauml

) Ak

tiivi

nen

tyoumlm

arkk

inap

oliti

ikka

( B

KTs

ta)

1997

20

07

2010

20

12

1997

20

07

2010

19

97

2007

20

10

Etel

auml-Eu

roop

pa

Krei

kka

90

83

126

17

7

549

50

3

450

0

44

007

0

22

Italia

11

2

61

84

107

59

6

499

48

5

040

0

53

046

Port

ugal

i 7

1 8

0 11

0

157

44

7

473

52

3

077

0

61

072

Espa

nja

184

8

3 20

1

251

54

3

276

36

6

070

0

80

089

MC

V 11

40

43

77

014

13

00

38

173

03

4 53

40

12

438

02

5 45

60

15

058

03

2 0

500

62

057

05

3

Kaik

ki m

aat M

CV

95

040

6

10

33

92

045

10

10

59

423

03

6 34

00

45

349

04

0 1

070

50

084

05

1 0

960

47

Laumlhd

e In

tern

atio

nal S

ocia

l Sec

urit

y A s

soci

atio

n 19

95 S

alom

aumlki j

a M

unzi

1999

17ndash

18 ja

26

OEC

D 20

00 2

002

200

8 2

010

ja 2

012

Eurooppalaiset elinolot

164

Etelauml-Euroopassa (44 prosenttia)1 2010-luvulle tultaessa tilanne on muuttunut oleellisesti sikaumlli ettauml tyoumlttoumlmy ysaste oli kaikissa maaryhmissauml noussut vaumlhiten Keski-Euroopassa ja Pohjoismaissa Vuodesta 2010 vuoteen 2012 tyoumlttoumlmy ys on laskenut Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa 66 prosenttiin mutta noussut Ison-Britannian ja Irlannin ryhmaumlssauml 12 prosenttiin ja Etelauml-Euroopassa 17 proshysenttiin Myoumls tyoumlttoumlmyyden suhteen Eurooppa naumlyttaumlisi jakaantuvat pohjoiseen ja etelaumlaumln

Aktiivisen tyoumlmarkkinapolitiikan tulosten tarkastelu ei kuitenkaan tuota mitaumlaumln selkeaumlauml yleistulosta Olettaen ettauml ATMP estaumlauml tyoumlttoumlmy yttauml ja auttaa tyoumlttoumlmiauml nopeasti loumly taumlmaumlaumln uuden tyoumlpaikan korrelaation aktiivisen tyoumlmarkshykinapolitiikan ja siirtymaumln tyoumlttoumlmyydestauml tyoumllliseksi pitaumlisi olla positiivinen ja vastaavasti negatiivinen mitauml tulee siirtymaumlaumln tyoumlllisestauml tyoumlttoumlmaumlksi Taulushykon 2 ja taulukon 4 (s 170ndash171) pohjalta ilmenee ettauml asioiden vaumlliset yhteydet ovat oletetun suuntaisia mutta eivaumlt tilastollisesti merkitseviauml ja pienessauml 15 maan otoksessa poikkeavat tapaukset vaikuttavat yhteyksiin 1990-luvun tilanteessa (ECHP-aineisto) korrelaatio ATMPn ja tyoumlttoumlmy y teen siirty maumln vaumllillauml on ndash029 mutta jos poikkeava maa Itaumlvalta (pieni ATMP-osuus ja vaumlhaumlinen liikshykuvuus) poistetaan korrelaatiokin kohenee (r = ndash 045) Korrelaatio aktiivisen tyoumlmarkkinapolitiikan ja tyoumlllistymisen vaumllillauml on olematon (r = 001) Mutta nytkin poikkeavan tapauksen (Espanja suurine siirtymineen ja pienine ATMPshyosuuksineen) poistaminen nostaa vaumlhaumln korrelaatiota (r = ndash023)

20 0 0 -luv u n jauml l k ipuol iskon t i la n ne EU-SILC-t ietojen va lossa naumly t t auml auml pit kaumllti sama lta kuin v uosik y mmen aiemmin Myoumlhemmauml llauml aja nja ksol la tyoumlmarkkinapolitiikan ja tyoumlttoumlmy yteen siirtymisen vaumllillauml on vahvempi yhshyteys (r = ndash 033) mikauml vahvistuu jos poikkeavat Norja ja Iso-Britannia jaumltetaumlaumln tarkastelun ulkopuolelle (r = ndash 056) Taumlmauml viittaisi siihen ettauml ATMPlla saattaa olla tyoumlttoumlmy yteen siirtymistauml vaumlhentaumlvauml vaikutus Sen sijaan yhteys aktiivisen tyoumlmarkkinapolitiikan ja tyoumln loumly taumlmisen vaumllillauml ei ole oletuksen mukainen (r = ndash 006) Taumlssauml tapauksessa koko Etelauml-Eurooppa suurine tyoumlttoumlmy ydestauml tyoumllliseksi siirtymaumllukuineen ja pienine ATMP-satsauksineen on muista maista poik keava ryhmauml Mikaumlli kaik ki Etelauml-Euroopan maat jaumltetaumlaumln tarkastelun ulkopuolelle korrelaatio paranee ja sen suunta on oletuksen mukainen mitauml enemmaumln harjoitetaan aktiivista tyoumlmarkkinapolitiikkaa sitauml paremmin tyoumltshytoumlmaumlt tyoumlllistyvaumlt (r = 052)

1 Tarkistimme kaumly ttaumlmaumlmme EU-aineistojen tietoja taulukossa 1 esitettyjauml vasten Yhtaumlpitaumlv y ys meidaumln aineistoista saamiemme tyoumlllisy yslukujen ja OECDn lukujen vaumllillauml on erittaumlin hy vauml Vuonna 1997 korrelaatiokerroin (r) ECHP-aineistosta laskettujen tyoumlttoumlmy ysasteitten ja OECDn tyoumlttoumlmy yden vaumllillauml oli 091 Vuoden 2007 kohdalla yhtaumlpitaumlv y ys ei ollut yhtauml hy vauml (r = 041) EU-SILC-aineiston ja OECDn lukujen vaumllinen ero johtuu A lankomaiden lukujen poikkeavuudesta Mikaumlli Alankomaat jaumltetaumlaumln tarkastelun ulkopuolelle korrelaatio sekauml yleisen (r = 071) ettauml pitkaumlaikaistyoumlttoumlmy ysasteen suhteen paranee (r = 078)

Kangas ja Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa

165

Naumliden tulosten perusteella naumlyttaumlauml siltauml ettauml aktiivinen tyoumlllisy yspolitiikka onnistuu paremmin estaumlmaumlaumln ihmisiauml joutumasta tyoumlttoumlmaumlksi kuin auttamaan tyoumlttoumlmiauml tyoumlllistymaumlaumln Yhteydet ovat kuitenkin taumlssauml kaumly tetyissauml aineistoissa varsin heikot Aktiivinen tyoumlmarkkinapolitiikka on vain yksi pala suurempaa tyoumlmarkkinallista palapeliauml jossa ihmiset tyoumlllisty vaumlt jaumlaumlvaumlt tyoumlttoumlmiksi ja tyoumllshylisty vaumlt uudelleen tai jaumlaumlvaumlt pitkaumlaikaistyoumlttoumlmiksi (De Vreyer ym 2000) Naumlin ollen aktiivinen tyoumlmarkkinapolitiikka ei ole riittaumlvauml tekijauml selittaumlmaumlaumln tyoumlmarkshykinoilla tapahtuvien siirtymien eroja maiden tai hy vinvointivaltiomallien vaumllillauml

Tyoumlttoumlmyysturva Pohjoismaat anteliaita alemmissa Keski-Eurooppa ylemmissauml tuloryhmissauml

Turva tyoumlttoumlmy yttauml ja muita sosiaalisia riskejauml vastaan voidaan hankkia useilla eri tavoilla Turvan tasoa ja kattavuutta voidaan myoumls mitata useilla eri tavoilla Useimmin kaumlytety t mittarit viittaavat etuuksien anteliaisuuteen siihen kuinka suuri toimeentuloturvajaumlrjestelmaumlstauml saatava korvaus on suhteessa aiempaan palk kaan Useimmat kansainvaumlliset vertailut perustuvat ty y ppitapauksiin ja niihin liitty viin hypoteettisiin laskelmiin Yleensauml laskuperusteena kaumlytetaumlaumln keskivertopalkansaajaa (average paid worker APW) ja haumlnen palkkaansa jonshyka oletetaan heijastavan kunkin maan keskimaumlaumlraumlistauml palkkatasoa Taumlllaisilla keskimaumlaumlraumliseen tilanteeseen perustuvilla laskelmilla on oma taumlrkeauml informaashytioarvonsa mutta niillauml on omat rajoitteensa Ne eivaumlt kerro mitaumlaumln siitauml miten sosiaaliturvajaumlrjestelmauml kohtelee tulohaitarin ala- ja ylaumlpaumlaumlssauml olevia tulonsaajia Voi olla niin ettauml kahden maan keskivertopalkansaajan korvausaste on taumlsmaumllleen sama mutta toisessa saattaa olla korkea korvaustaso alemmille tuloryhmille mutshyta hy vaumltuloisille suhteellisen alhainen korvaustaso suhteessa palkkaan Tilanne on seurausta korkeasta korvausasteesta (esim 90 prosenttia palkasta) ja pienestauml maksimietuudesta (esimerkiksi Tanska) Toisissa maissa taas maksimietuudet ovat suuremmat tai niitauml ei ole rajoitettu lainkaan (esimerkiksi Suomi) Naumlistauml syistauml tarvitaan vaihtoehtoisia laskelmia

OECD on vuosille 2001ndash2008 tehnyt lukuisia erilaisia anteliaisuusmallituksia eri tuloryhmille ja perhety ypeille Kaumlytaumlmme taumlssauml kolmen eri tuloryhmaumln tietoja vuodelta 2007 1) pienipalkkaiselle palkansaajalle jonka tulot ovat 67 prosentshytia keskivertopalkansaajan tuloista (067APW) 2) keskipalkkaiselle (APW) ja 3) suurituloiselle henkiloumllle jonka tulot ovat 15 kertaa keskituloja suuremmat (15APW) (OECD 2010) Koska OECD-tiedot alkavat vuodesta 2001 on 1990shyluvun tietojen saamiseksi kaumly tettaumlvauml vaihtoehtoisia laumlhteitauml (International Social

Eurooppalaiset elinolot

166

Security Association 1995 Salomaumlki ja Munzi 1999)2 Jaumlrjestelmien anteliaisuus eri tulotasoilla on esitetty taulukossa 3

Taulukko 3 Tyoumlttoumlmyysturvajaumlrjestelmaumln korvausasteet eri tuloryhmissauml 1995 ja 2007 Korvausaste =

nettokorvaus nettopalkka APW = keskimaumlaumlraumlinen palkansaajan tulo

Maaryhmaumlmaa

1995 2007

Pienishytuloinen

(067APW)

Keskishytuloinen

(APW)

Suurishytuloinen (15APW)

Pienishytuloinen

(067APW)

Keskishytuloinen

(APW)

Suurishytuloinen (15APW)

Pohjoismaat

Tanska 93 70 55 89 72 59

Suomi 87 77 61 79 70 58

Norja 85 70 65 80 72 55

Ruotsi 80 78 63 84 71 55

MCV 864006 733005 618005 830005 713001 568004

Keski-Eurooppa

Itaumlvalta 65 63 62 70 67 53

Belgia 79 61 51 76 60 48

Ranska 86 76 71 78 71 71

Saksa 74 72 72 76 74 70

Alankomaat 87 79 55 82 74 59

MCV 782012 702011 622015 764006 692009 602169

Anglosaksiset maat

Irlanti 60 49 42 65 49 39

Iso-Britannia 58 38 43 67 53 39

MCV 590002 425022 425002 660002 510005 390000

Etelauml-Eurooppa

Kreikka 82 51 40 63 48 36

Italia 41 42 42 71 71 56

Portugali 88 78 80 81 85 85

Espanja 72 74 59 81 73 54

MCV 708030 613029 553034 740011 693022 578035

Kaikki maat MCV 758018 649022 576021 761010 673015 558023

Laumlhde International Social Securit y Association 1995 Salomaumlki ja Munzi 1999 17ndash18 ja 26 OECD 2008 ja 2010

2 Vertasimme taumlssauml kaumly tet t y jauml APW-laskelmia Lyle Scruggsin (2011) tietoi hin (lthtt pspuconn edu~scruggswphtmgt) Korrelaatio kaumly ttaumlmiemme APW-tietojen ja Scruggsin lukujen vaumllillauml oli 094 Koska Scruggsilla ei ole 067APW- tai 15APW-lukuja emme voineet verrata muita kuin keskimaumlaumlraumlisen palkansaajan kor vaustasoja

Kangas ja Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa

167

Kuten taulukosta 3 naumlhdaumlaumln korvausasteet vaihtelevat tuloryhmien vaumllilshylauml Useimmissa maissa korvaustasot ovat korkeampia alemmissa tuloryhmissauml oleville joskin maiden vaumllillauml on jonkin verran eroja taumlssauml suhteessa Maat ovat kuitenkin pienipalkkaisten (067APW) korvausasteissa enemmaumln toistensa kalshytaisia kuin muissa tuloryhmissauml mikauml ilmenee alimmalla rivillauml olevista rdquoKaikki CVrdquo -luvuista Eniten maat poikkeavat toisistaan siinauml millaisia etuja tarjotaan hy vaumltuloisille Kaikkiaan eri palkkaryhmille taattujen korvausasteiden yhtaumlshypitaumlvy ys on suhteellisen vahva Vuonna 1995 korrelaatio pieni- ja keskituloisen korvausasteen vaumllillauml oli 077 pieni- ja suurituloisen korvausasteen vaumllillauml 056 ja keski- ja suurituloisen vaumllillauml 082 Vuonna 2007 korrelaatiot eri korvausasteiden vaumllillauml olivat vielaumlkin korkeammat 078 062 ja 090 Korvausjaumlrjestelmaumln yhtaumlshypitaumlv y ys eri tulotasojen vaumllillauml naumlyttaumlisi lisaumlaumlntyneen toisin sanoen korvausasteet eri tuloryhmissauml ovat laumlhentyneet toisiaan

On vaumlitett y et tauml maat jot ka tarjoavat ylemmissauml tu lor yhmissauml hy v iauml etuja ovat kaikkein anteliaimpia myoumls huono-osaisille (Korpi ja Palme 1998 Nelson 2004) Jossain maumlaumlrin taumlmauml uudelleenjaon paradoksi naumlyttaumlisi pitaumlvaumln paikkansa vuonna 1997 jolloin Pohjoismaat tarjosivat kaikissa tuloryhmissauml suushyrimmat etuudet ndash poikkeuksena suurituloisin ryhmauml jossa Keski-Euroopan maat ovat anteliaimmat Vuonna 2007 tilanne on jossain maumlaumlrin monimutkaisempi Pohjoismaat jotka variaatiokertoimen perusteella ovat kaikkein homogeenisin ryhmauml yhdessauml Irlannin ja Ison-Britannian kanssa edelleenkin maksavat parhaat tyoumlttoumlmy yskorvaukset keskituloisille ja sitauml heikkotuloisemmille mutta jaumlaumlvaumlt nyt aiempaa selkeaumlmmin jaumllkeen Keski-Euroopasta mitauml tulee hyvaumltuloisille maksettaviin tyoumlttoumlmy yskorvauksiin Tulokset ovat varsin hy vin linjassa Goslashsta Esping-Andersenin (1990) ajatuksen kanssa keskieurooppalaisen sosiaalipolishytiikan statushierarkioita yllaumlpitaumlvaumlstauml luonteesta Variaatiokertoimien mukaan maiden vaumllillauml on tapahtunut lievaumlhkoumlauml yhdenmukaistumista tarkasteluajanshyjaksolla alemmissa ja keskituloisissa ryhmissauml Variaatiokerroin pienituloisten (067APW) ryhmaumlssauml on laskenut vuoden 1997 luvusta 018 arvoon 010 vuonna 2007 Keskipalkkaisen (APW) henkiloumln korvausasteen variaatiokertoimien arvot ovat 022 ja 015 Yhdenmukaistumista ei sen sijaan ole tapahtunut hyvaumltuloisten (15APW) ryhmaumlssauml (variaatiokertoimet 021 ja 023) Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa korvaustasot ovat laskeneet kaikissa tuloryhmissauml mutta keskimaumlaumlrin parantuneet Etelauml-Euroopassa Anglosaksisissa maissa taas parannukset ovat kohdistuneet ennen muuta keski- ja huonotuloisille Naumlmauml muutokset selittaumlvaumlt maiden vaumllistauml kasvanutta samankaltaisuutta

Eurooppalaiset elinolot

168

Tyoumlmarkkinasiirtymaumlt ja koumlyhyys regiimierot naumlkyvaumlt

Taumlmauml jakso kuvaa tyoumlmarkkinasiirty mien ja suhteellisen tulokoumlyhy ysriskin vaumllisiauml yhteyksiauml Tavoitteena on havainnollistaa miten tyoumlmarkkinoilla tapahshytuvat muutokset vaikuttavat eri maissa siirtymien kohteena olevien ihmisten taloudelliseen asemaan ja muutoksiin taloudellisessa asemassa Kyseessauml on kahden peraumlkkaumlisen vuoden seuranta Taulukon 4 (s 170) tulkinta voi olla hanshykalahko joten tarvitaan tulkinta-avain Esimerkiksi sarake rdquoTyoumlssauml rarr tyoumlssaumlrdquo viittaa niihin jotka kahtena peraumlttaumlisenauml seurantavuotena (t ja t+1) olivat moshylempina toumlissauml Vastaavasti sarake rdquoTyoumlssauml rarr tyoumltoumlnrdquo kuvaa niiden tilannetta jotka vuonna t olivat toumlissauml mutta joutuivat vuonna t +1 tyoumlttoumlmiksi Numerot kuvaavat eri maiden ja eri t youmlmark kinapositioissa olevien suhteellisia tuloshykoumlyhy ysriskejauml Esimerkiksi Suomen luku 38 rdquoTyoumlssauml rarr tyoumlssaumlrdquo -sarakkeessa kertoo ettauml kahtena peraumlkkaumlisenauml vuotena tyoumlssauml olleiden suhteellinen tuloshykoumlyhy ysaste Suomessa 1990-luvulla oli 38 prosenttia Ajanjaksolla 2005ndash2008 vastaava osuus oli 37 prosenttia Tyoumlssauml olevien koumlyhy ydessauml ei siis Suomessa ole tarkasteluperiodilla tapahtunut muutoksia Sen sijaan muutoksia on tapahtunut kahtena peraumlttaumlisenauml vuotena tyoumlttoumlmaumlnauml (rdquoTyoumltoumln rarr tyoumltoumlnrdquo sarake) olleiden tulokoumlyhy ysasteissa (24 prosenttia 1990-luvulla ja 45 prosenttia 2000-luvulla) Verrattuna aiempiin koumlyhy ystarkasteluihin taumlmaumln tarkastelun laumlhtoumlkohta on dynaamisempi vertaamme tyoumlmarkkinastatusmuutoksia koumlyhy ysmuutoksiin yli ajan ja maitten ja hy vinvointivaltiomallien vaumllillauml (taulukko 4)

rdquoTyoumlssauml rarr tyoumlssaumlrdquo -sarake osoittaa kulumiseen asti toistetun sanonnan olevan totta Tyouml on paras turva koumlyhy y ttauml vastaan olipa kyse mistauml tahansa hy vinvointivaltiomallista Yli ajan tapahtuva vertailu osoittaa suhteellisen pysyshyviauml regiimien vaumllisiauml eroja Tyoumlssauml olevien koumlyhy ys on pienintauml Pohjoismaissa ja suurinta Etelauml-Euroopassa ja anglosaksisissa maissa Kovin mullistavia muutoksia eri vuosien vaumllillauml ei ole Tulosten mukaan tyoumlssauml kaumly vien koumlyhy ys ei Euroopassa olisi lisaumlaumlntynyt joskaan oleellista pienentymistaumlkaumlaumln ei ole tapahtunut Tulos on yhdenmukainen Lohmannin ja Andreszligin (2008) tulosten kanssa joskin meidaumln tuloksemme osoittavat suurempia ja systemaattisempia maaryhmiin liitty viauml eroja

Tyoumln menettaumlminen (rdquoTyoumlssauml rarr tyoumltoumlnrdquo -ryhmauml) selvaumlsti lisaumlauml suhteellista tulokoumlyhyysriskiauml kaikissa regiimeissauml ja laumlhestulkoon kaikissa maissa Kun tyoumlssauml olevien tulokoumlyhy ysaste keskimaumlaumlrin on alle kymmenen prosenttia tyoumlttoumlmaumlksi vuonna t +1 joutuneiden koumlyhy ysaste oli yli kolminkertainen Ensimmaumlinen johshytopaumlaumltoumls taumlstauml tarkastelusta on se ettauml tyoumlttoumlmy ys on taloudellinen riski Toinen johtopaumlaumltoumls on se ettauml sosiaaliturvajaumlrjestelmauml ei taumltauml riskiauml kaikkien kohdalla eliminoi Kolmas johtopaumlaumltoumls ja sosiaaliturvajaumlrjestelmaumln kannalta lohdullinen uutinen on se ettauml useimpien kohdalla tyoumlttoumlmy ys ei ainakaan vaumllittoumlmaumlsti johda tulokoumlyhy ysrajan alittamiseen rdquoTyoumlssauml rarr tyoumltoumlnrdquo -ryhmaumlssauml on havaittavissa

Kangas ja Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa

169

selvaumlt regiimikohtaiset erot Pienimmaumlt tulokoumlyhy ysluvut loumly ty vaumlt Pohjoismaista (alle 20 prosenttia) ja suurimmat Etelauml-Euroopasta (yli 30 prosenttia) Todellisuushydessa eraumlaumlt maat poikkeavat hy vinvointimallistaan Esimerkiksi Alankomaiden suhteelliset tulokoumlyhy ysriskit ovat selvaumlsti pienemmaumlt kuin Keski-Euroopan luvut yleensauml ja usein Alankomaat selviaumlauml vertailuista paremmin kuin Suomi Taumlssauml suhteessa Alankomaat on Suomea rsquopohjoismaisempirsquo hyvinvointivaltio

Suurin suhteellinen tulokoumlyhy ysriski on niillauml jotka ovat olleet tyoumlttoumlminauml molempina tarkasteluvuosina 1990-luvulla naumlin maumlaumlriteltyjen pitkaumlaikaistyoumlttoumlshymien koumlyhy ysaste oli 32 prosenttia 2000-luvulla se oli laumlhellauml 40tauml prosenttia Pohshyjoismaat eivaumlt 2000-luvun tilanteen mukaan naumlyttaumlisi olevan mikaumlaumln kovin homoshygeeninen ryhmauml Tilanteeseen vaikuttavat ennen muuta Suomen ja Norjan suuret tulokoumlyhy ysluvut Suomen kohdalla muutos ei johtune pelkaumlstaumlaumln siirtymisestauml aineistosta toiseen vaan taustalla on tyoumlttoumlmy ysturvan ja nimenomaisesti tyoumltshytoumlmy ysturvan peruspaumlivaumlrahan ja tyoumlmarkkinatuen riittaumlmaumlttoumlmy ys ja jaumllkeenshyjaumlaumlneisy ys Norjan tilanne lienee teknisempi ja johtunee ennemminkin siitauml ettauml Norjan tyoumlttoumlmy ysaste on alhainen ja pitkaumlaikaistyoumlttoumlmiauml on varsin vaumlhaumln Taumlmaumln vuoksi Norjan pitkaumlaikaistyoumlttoumlmaumlt saattavat olla paljon valikoituneempi ryhmauml kuin muissa maissa Kaikkiaan pitkaumlaikaistyoumlttoumlmien suhteen on vaikea puhua mistaumlaumln selvistauml hyvinvointimallikohtaisista eroista

Y leensauml tyoumlhoumln meneminen on kaikissa maissa kannattavampaa kuin tyoumlttoumlmaumlnauml oleminen rdquoTyoumltoumln rarr tyoumlssaumlrdquo -ryhmaumln tulokoumlyhyysluvut ovat pieshynemmaumlt kuin tyoumlttoumlmaumlksi joutuneilla (rdquoTyoumlssauml rarr tyoumltoumlnrdquo) tai kahtena vuotena tyoumlttoumlmaumlnauml olleilla Taumlstauml yleisestauml saumlaumlnnoumlstauml on muutama harva poik keus 1990-luvun ECHP-aineistossa Itaumlvalta ja Alankomaat ovat taumlllaisia tapauksia ja EU-SILC-tiedostossa Ranska ja Tanska ovat omat erikoisuutensa Naumlmauml tilanteet voivat johtua aineistoon liittyvistauml ongelmista taumlssauml tarkastellaan vuosittaisia tuloja tai kotitalouden rakenteeseen liitty vaumlt tekijaumlt voivat aiheuttaa sekaannusta Naumlistauml aineisto-ongelmista keskusteltiin jo aiemmin Selitykset voivat liittyauml myoumls tyoumlttoumlmy ysturvajaumlrjestelmien kannustinrakenteisiin Kaumlsillauml olevilla aineistoilla asiaan ei voida kovin tarkasti pureutua Tarvittaisiin paljon yksiloumlidympiauml ja hienosyisempiauml tietoja kotitalouden rakenteesta henkiloumlkohtaisista tuloista ja niiden muutoksista myoumls lyhyemmaumlllauml aikavaumllillauml kuin vuoden aikana

Vaumlliin tulevien muuttujien kontrollointi sekoittaa regiimierot

Taumlssauml jaksossa yhdistetaumlaumln kahden edellisen jakson sisaumlltouml Tarkastelemme miten tyoumlttoumlmy ysturvajaumlrjestelmaumln anteliaisuus on yhteydessauml tyoumlmarkkinasiirtymissauml havaittuihin muutoksiin suhteellisissa tulokoumlyhy ysriskeissauml Koska tyoumlttoumlmy ysshy

Eurooppalaiset elinolot

170

Taul

ukko

4 T

youmlm

arkk

inas

iirty

maumlt

ja s

uhte

ellin

en tu

lokouml

yhyy

sris

ki 1

990-

ja 2

000-

luvu

lla

Maa

ryhm

aumlm

aa

1994

ndash99

2005

ndash07

Tyoumls

sauml rarr

ty

oumlssauml

Ty

oumlssauml

rarr

tyoumlt

oumln

Tyoumlt

oumln rarr

ty

oumlssauml

Ty

oumltoumln

rarr

tyoumlt

oumln

Tyoumls

sauml rarr

ty

oumlssauml

Ty

oumlssauml

rarr

tyoumlt

oumln

Tyoumlt

oumln rarr

ty

oumlssauml

Ty

oumltoumln

rarr

tyoumlt

oumln

Pohj

oism

aat

Tans

ka

34

106

8

1 8

5 3

5 6

8 9

0 25

0

Suom

i 3

8 20

9

123

24

1

37

212

17

9

449

Norja

ndash

ndash ndash

ndash 2

7 36

1

210

66

4

Ruot

si

ndash ndash

ndash ndash

65

142

17

4

346

MC

V 3

60

08

158

04

6 10

20

29

163

06

7 4

10

41

196

06

4 16

30

31

427

04

2

Kesk

i-Eur

oopp

a

Itaumlva

lta

64

139

21

9

171

3

9 33

4

165

43

3

Belg

ia

51

196

12

0

285

4

5 35

7

241

19

9

Rans

ka

63

253

23

3

371

7

0 6

1 13

9

342

Saks

a 4

7 19

3

157

44

7

ndash ndash

ndash ndash

Alan

kom

aat

43

129

17

9

255

3

8 20

8

183

40

0

MC

V 5

40

17

182

02

7 18

20

25

306

03

4 4

80

31

240

05

7 18

70

24

344

03

0

Angl

osak

sise

t maa

t

Irlan

ti 5

2 25

6

170

44

6

58

175

12

3

277

Iso-

Brita

nnia

5

7 26

4

205

47

3

73

483

26

3

587

MC

V 5

50

07

260

00

2 18

60

13

471

00

7 6

70

16

329

06

6 19

30

51

432

05

2

Kangas ja Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa

171

Maa

ryhm

aumlm

aa

1994

ndash99

2005

ndash07

Tyoumls

sauml rarr

ty

oumlssauml

Ty

oumlssauml

rarr

tyoumlt

oumln

Tyoumlt

oumln rarr

ty

oumlssauml

Ty

oumltoumln

rarr

tyoumlt

oumln

Tyoumls

sauml rarr

ty

oumlssauml

Ty

oumlssauml

rarr

tyoumlt

oumln

Tyoumlt

oumln rarr

ty

oumlssauml

Ty

oumltoumln

rarr

tyoumlt

oumln

Etel

auml-Eu

roop

pa

Krei

kka

148

27

0

188

30

6

134

36

5

183

33

9

Italia

10

4

429

29

2

473

11

4

412

24

0

375

Port

ugal

i 14

6

265

10

9

255

11

3

263

17

7

322

Espa

nja

94

294

19

9

336

11

6

314

17

2

410

MC

V 12

30

23

315

02

4 19

70

38

343

02

7 11

90

08

339

01

9 19

30

17

361

01

1

Kaik

ki m

aat M

CV

72

054

23

10

37

175

03

3 32

00

34

69

034

26

30

48

183

02

6 38

50

32

Laumlhd

e E

CHP

1994

ndash200

1 E

U-S

ILC

pitk

ittaumli

stie

dost

o 20

08

= T

ieto

a ei

saa

tavi

lla

ndash Taul

ukko

5 T

youmlttouml

myy

stur

van

korv

ausa

stei

den

ja ty

oumlmar

kkin

asiir

tym

iin li

ittyv

ien

suht

eelli

sten

tulo

koumlyh

yysr

iski

en v

aumllis

et k

orre

laat

iot 1

990-

ja 2

000-

luvu

illa

Tulo

ryhm

auml 19

94ndash1

999

2005

ndash200

7

Tyoumls

sauml rarr

tyoumlt

oumln

Tyoumlt

oumln rarr

tyoumlt

oumln

Tyoumlt

oumln rarr

tyoumls

sauml

Tyoumls

sauml rarr

tyoumlt

oumln

Tyoumlt

oumln rarr

tyoumlt

oumln

Tyoumlt

oumln rarr

tyoumls

sauml

Pien

itulo

inen

(06

7 AP

W)

ndash06

4

ndash06

8

ndash07

1

ndash05

6ndash

076

ndash00

9ndash0

57

ndash03

1ndash0

68

Kesk

itulo

inen

(APW

) ndash0

51

ndash05

2 ndash0

39

ndash03

1ndash0

47

00

ndash03

5 ndash0

12

ndash05

0

Suur

itulo

inen

(15

APW

) ndash0

31

ndash03

3 ndash0

34

ndash04

3ndash0

53

ndash01

1ndash0

37

ndash02

3ndash0

49

Vino

viiv

an o

ikea

lla p

uole

lla o

leva

t num

erot

viit

taav

at k

orre

laat

ioih

in k

un p

oikk

eava

t tap

auks

et K

reik

ka ja

Irla

nti o

n po

iste

t tu

tark

aste

lust

a

= ti

last

ollis

esti

mel

kein

mer

kits

evauml

= ti

last

ollis

esti

mer

kits

evauml

Lauml

hde

ECH

P 19

94ndash2

001

EU

-SIL

C p

itkitt

aumlist

iedo

sto

2008

Eurooppalaiset elinolot

172

turvajaumlrjestelmaumlauml koskevat tiedot ovat maatasoisia aggregoimme myoumls suhteellishyset tulokoumlyhy ysriskit maatasolle Olemme kiinnostuneita siitauml miten koumlyhy ysriski liitty y eri tulotasoilla (067APW APW ja 15APW) maksettaviin tyoumlttoumlmy ysshykorvauksiin Laumlhdemme liikkeelle kahdenvaumllisten korrelaatioiden tarkastelusta Tulokset on esitetty taulukossa 5 (s 171) Koska tyoumlttoumlmy yskorvausjaumlrjestelmaumln anteliaisuus ei koske niitauml jotka ovat olleet koko ajan toumlissauml kategoria rdquoTyoumlssauml rarr

tyoumlssaumlrdquo on jaumltetty huomioimatta Kaikki taulukossa 5 esitetyt korrelaatiot ovat ennakko-oletusten suuntaisia

ja luontevia mitauml parempi on tyoumlttoumlmy ysturva sen pienempi on suhteellinen tulokoumlyhy ysriski Korrelaatiot ovat voimakkaampia 1990-luvulla kuin 2000shyluvulla Myoumlhemmaumlssauml EU-SILC-aineistossa korrelaatioiden voimakkuuteen vaikuttavat vahvasti poikkeavat tapaukset Irlanti ja Kreikka Pitkaumlaikaistyoumltshytoumlmy yden kohdalla myoumls Norja suurine koumlyhy yslukuineen (joista keskusteltiin aiemmin) vaikuttaa yhteyden voimakkuuteen Jos naumlmauml kolme poikkeuksellista maata poistetaan korrelaatio voimistuu huomattavasti Voimak kain yhteys koumlyhy yslukuihin on alimmille tuloryhmille maksettavilla korvauksilla Taumlmauml ilmentaumlauml sitauml ettauml riittaumlvauml perustur van taso on paras tae koumlyhy y ttauml vastaan tyoumlttoumlmy yden kohdatessa

Aiemmat tutkimukset (esim Kangas ja Ritakallio 2000 Fritzell ja Ritashykallio 2010) ovat osoittaneet ettauml maiden vaumlliset demografiset erot erot tyoumlssauml kaumlymisessauml (kahden vai yhden ansaitsijan malli) erot vaumlestoumln koulutustasossa jne vaikuttavat koumlyhy yden yleisy yteen OECD-maissa Naumliden vaumlliin tulevien maakohtaisten muuttujien vaikutusten eliminointi tehtiin taumlssauml tutkimuksessa mikroaineistoon perustuvalla logistisella regressiolla jolla kontrolloitiin sushykupuoli perhesuhteet ikauml koulutus ja terveys Mallituksista saadut ristituloshysuhteet (odds ratios) kuvaavat kunkin maan tilannetta suhteessa vertailukohdaksi valittuun Itaumlvaltaan (Itaumlvalta = 1) Ykkoumlstauml suuremmat kertoimet ilmaisevat ettauml kun edellauml mainitut tekijaumlt on vakioitu kyseisen maan koumlyhy ysluvut ovat suuremmat kuin Itaumlvallassa Vastaavasti ykkoumlstauml pienemmaumlt luvut osoittavat ettauml maan tyoumlttoumlmistauml pienempi osuus on koumlyhiauml kuin Itaumlvallassa

Taustamuuttujien vaikutuksen huomioiminen muuttaa jonkin verran maishyden keskinaumlisiauml jaumlrjestyksiauml Esimerkiksi 2000-luvulla suhteelliset tulokoumlyhyysshyriskit ryhmaumlssauml rdquoTyoumltoumln rarr tyoumltoumlnrdquo ovat laumlhestulkoon samat Itaumlvallassa (433 proshysenttia) ja Suomessa (449 prosenttia) Taumlssauml koumlyhy yden rdquobruttovertailussardquo Suoshymen koumlyhy ysaste on 103 kertaa suurempi kuin Itaumlvallan Jos siirrymme rdquonettoshyvertailuunrdquo eli tilanteeseen jossa taustamuuttujien vaikutukset on vakioitu tilanne on aika tavalla toinen Taumlssauml vertailussa Suomen koumlyhy ysluvut ovat 166-kertaiset Itaumlvaltaan naumlhden Tulos ilmentaumlauml sitauml ettauml jos Suomen vaumlestouml- ja tyoumlllisy ysrakenne olisivat samat kuin Itaumlvallassa Suomen pitkaumlaikaistyoumlttoumlmien tulokoumlyhy ysriskit olisivat merkittaumlvaumlsti suuremmat Vastaavasti pitkaumlaikaistyoumltshytoumlmien tulokoumlyhyysriski Espanjassa on 410 prosenttia mikauml Itaumlvallan 433 proshy

Kangas ja Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa

173

senttiin suhteutettuna on 095 Vaumlestouml- ja tyoumlllisy ysrakenteen vakioinnin jaumllkeen rdquonettotilannerdquo on 081 Taumlmauml tulos puolestaan kertoo sen ettauml jos Espanja olisi taustarakenteeltaan samankaltainen Itaumlvallan kanssa espanjalainen tyoumlttoumlmy ys olisi de facto vaumlhaumlisempi

Kuten taulukosta 4 ilmeni kaikkein voimakkaimmin koumlyhy yteen oli yhshyteydessauml alimmilla tulotasoilla tarjottu tyoumlttoumlmy yskorvaus Siksi seuraavissa tarkasteluissa (kuvio s 174) keskity mme maakohtaisten ristitulosuhteiden ja pienituloisten (067APW) korvaustason yhteyksien selvittaumlmiseen Koska tyoumlttoumlmy yskorvausjaumlrjestelmaumln anteliaisuus koskee ennen muuta tyoumlttoumlmaumlksi joutuneita (rdquoTyoumlssauml rarr tyoumltoumlnrdquo) ja pitkaumlaikaistyoumlttoumlmiauml (rdquoTyoumltoumln rarr tyoumltoumlnrdquo) ja vaumlhemmaumlssauml maumlaumlrin muita ryhmiauml tarkastelemme vain edellauml mainittua kahta tyoumlttoumlmien jouk koa

1990-luvun tilanteessa (ylemmaumlt kuviot) selvauml yhteys on havaittavissa mitauml parempi on tyoumlttoumlmy ysturvasta saatava korvaus sitauml vaumlhaumlisempaumlauml on koumlyhy ys Vuonna 1997 italialaisen tyoumlttoumlmaumlksi joutuneen todennaumlkoumlisy ys3 olla koumlyhauml itaumlvaltalaiseen tyoumlnsauml menettaumlneeseen verrattuna oli noin kolminkertainen (Tyoumlsshysauml rarr tyoumltoumln) Suomessa vastaava todennaumlkoumlisy ys oli 17 Korvausaste on korkein Tanskassa jossa myoumlskin tulokoumlyhy yden todennaumlkoumlisy ys on pienin (07-kertaishynen Itaumlvaltaan naumlhden) Pitkaumlaikaistyoumlttoumlmien (Tyoumltoumln rarr tyoumltoumln) suhteellinen tulokoumlyhy ysriski oli kaikkein suurin Italiassa ja Isossa-Britanniassa noin nelinshykertainen Itaumlvaltaan verrattuna Tanska selviaumlauml pienimmillauml tulokoumlyhy ysriskeillauml taumlssaumlkin vertailussa Suomessa todennaumlkoumlisy ys ettauml pitkaumlaikaistyoumltoumln on koumlyhauml oli laumlhes kaksinkertainen Itaumlvaltaan verrattuna

Kuvion ylauml- ja alaosassa on kaumlytetty samaa skaalaa mikauml helpottaa vertailua ja tuo havainnollisesti esiin maiden samankaltaistumisen Vuoden 1997 tilanteesshysa sekauml tulokoumlyhy ysriskien ettauml korvaustasojen hajonta oli selkeaumlsti suurempaa kuin kymmenen vuotta myoumlhemmaumlssauml tilanteessa Maiden vaumlliset erot ovat molemmilla ulottuvuuksilla kaventuneet Kuvioista selviaumlauml myoumls se kuinka Pohjoismaat ovat vaakasuunnassa liukuneet vasemmalle (edut ovat huonontushyneet) ja toisaalla esimerkiksi Italia on siirtynyt oikealle (edut ovat parantuneet) Vastaavasti erot tulokoumlyhy ysriskeissauml ovat kaventuneet suhteellisen pieniksi Vuonna 2007 rdquoTyoumlssauml rarr tyoumltoumlnrdquo -ryhmaumlssauml oikeastaan vain Iso-Britannia mershykittaumlvaumlsti poikkeaa muista rdquoTyoumltoumln rarr tyoumltoumlnrdquo -kategoriassa taas Norja osin Suomi ja Iso-Britannia poikkeavat muista maista Muutoin maat ovat aika laumlhellauml vertailupiste Itaumlvaltaa

3 Tulkinnallisen yksinkertaisuuden vuoksi puhumme todennaumlkoumlisy yksistauml

Eurooppalaiset elinolot

100908070605040

Italia Iso-Britannia R2 Linear = 0503

Irlanti

Itaumlvalta

Espanja Belgia AlankoshymaatSuomi

Portugali

Tanska

Kreikka

Ranska

Kuvio Koumlyhyyden todennaumlkoumlisyys eri tyoumlmarkkinapositioissa (Itaumlvalta = 1) ja tyoumlttoumlmyysturvan

korvausaste pienituloisessa (067 APW) ryhmaumlssauml

Tyoumlssauml rarr tyoumltoumln Tyoumltoumln rarr tyoumltoumln

50

Portugali

100908070605040

Italia

Iso-Britannia

Irlanti KreikkaRanska Suomi

BelgiaEspanja

Alanko-maat

Tanska Itaumlvalta

R2 Linear = 0471 50

40 40

174 30 30

20 20

10 10

00 00

067 APW 1997 067 APW 1997

Tyoumlssauml rarr tyoumltoumln Tyoumltoumln rarr tyoumltoumln

40 50 60 70 80 90 100 067 APW 2007 067 APW 2007

50

40

30

20

10

00

R2 Linear = 0236

Iso-Britannia

Itaumlvalta

Kreikka

Irlanti

Italia Ranska

Belgia Norja

Suomi Espanja

Ruotsi

Alanko-maat

PortugaliTanska

100908070605040

50

40

30

20

10

00

R2 Linear = 0026

Kreikka

Iso-Britannia

Itaumlvalta

Italia

Ruotsi

Irlanti Belgia

Ranska

Norja

Suomi Alankomaat

Tanska

Portugali

Espanja

Kuvioiden oikeassa ylaumlkulmassa esitetaumlaumln esiin piirretyn lineaarisen regresshysiosuoran selitysaste (Rsup2) Vasemman ylaumlkuvion kohdalla ilmoitus rdquoRsup2 = 0471rdquo tarkoittaa sitauml ettauml tyoumlttoumlmy ystur van korvaustaso tulor yhmaumlssauml 067APW rdquoselittaumlaumlrdquo vajaa 50 prosenttia y-muuttujan toisin sanoen maakohtaisten ristituloshysuhteiden rdquotodennaumlkoumlisy yksienrdquo eroista Loppu jaumlauml muille kansallisille tekijoumlille joita taumlssauml kaumlytetty malli ei sisaumlllauml Malli toimii paljon huonommin 2000-luvun tilanteessa (alemmat kuviot) Parhaimmillaankin se selittaumlauml vain noin neljaumlnnekshysen y-muuttujan vaihtelusta (kuvio rdquoTyoumlssauml rarr tyoumltoumlnrdquo) Pitkaumlaikaistyoumlttoumlmien kohdalla malli ei paumlde lainkaan

Ei ole kovinkaan suuri yllaumltys ettauml malli toimii parhaiten tyoumlttoumlmaumlksi joutushyneiden ryhmaumlssauml Vastikaumlaumln tyoumlttoumlmaumlksi joutuneet ovat kaikkein vaumllittoumlmimmin tyoumlttoumlmy ysvakuutuksen piirissauml On yllaumlttaumlvaumlauml ettauml malli ei toimi pitkaumlaikaisshy

Kangas ja Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa

175

tyoumlttoumlmien tarkastelussa Tulokselle voidaan loumlytaumlauml kolme mahdollista selitystauml Ensinnaumlkin tilanne muuttuu kun siirry taumlaumln rdquobruttotarkastelustardquo (taulukko 4) rdquonettotarkasteluunrdquo toisin sanoen vakioimattomasta tilanteesta tilanteeseen jossa taustamuuttujien vaikutus on huomioitu Vaumlestouml- ja tyoumlssaumlkaumlymisrakenshyteisiin liitty vaumlt tekijaumlt saattavat haumlmaumlrtaumlauml tilannetta kuten aiemmin keskusshyteltiin Toisekseen siirryttaumlessauml 1990-luvulta 2000-luvulle tyoumlttoumlmy ys yleisesti laski Euroopassa mikauml muutti tyoumlttoumlmy yden rakennetta ja vahvisti tyoumlttoumlmien joukossa olevien valikoitumista Valikoituminen tarkoittaa sitauml ettauml rdquotyoumlllistetshytaumlvissauml olevatrdquo tyoumlttoumlmaumlt tyoumlllistyivaumlt ja pitkaumlaikaistyoumlttoumlmien joukkoon jaumlivaumlt ne joilla on sy ystauml tai toisesta (terveyssy y t puutteellinen koulutus yms) erilaisia tyoumlllistymisen esteitauml Toisin sanoen pitkaumlaikaistyoumlttoumlmaumlt olivat vaikeammin tyoumlllistettaumlviauml Norjan tapaus on oivallinen esimerkki taumlstauml vaumlhaumlinen tyoumlttoumlmy ys alhainen pitkaumlaikaistyoumlttoumlmien osuus mutta suuri suhteellinen tulokoumlyhy ysriski pitkaumlaikaistyoumlttoumlmien joukossa Kolmanneksi koska pitkaumlaikaistyoumlttoumlmy yden rakenne on muuttunut tyoumlttoumlmien joukossa on enemmaumln ja enemmaumln sellaisia jotka eivaumlt enaumlauml ole oikeutettuja tyoumlttoumlmy ysvakuutuksesta saataviin etuuksiin vaan monet ovat siirtyneet toimeentulotukijaumlrjestelmaumln piiriin Naumlin ollen tyoumltshytoumlmy ysturvan taso ei enaumlauml ole heidaumln kohdallaan relevantti mittari Tarkasteluun pitaumlisi ottaa viimesijaiset etuudet toimeentulotuki ja asumistuki

Kaik kiaan taumlllainen vaumlliin tulevien muuttujien kontrollointi sekoittaa sitauml suhteellisen selvaumlauml kuvaa joka edellauml esitettyjen rdquobruttotilannerdquo taulukoiden pohjalta on syntynyt rdquoNettotilanteessardquo Pohjoismaat eivaumlt enaumlauml olekaan selvaumlsti muista maista poikkeava ryhmaumlnsauml Vertailut myoumls osoittavat ettauml suuri osa pohshyjoismaisen mallin pienistauml tulokoumlyhy ysluvuista ei suinkaan aina tule anteliaasta sosiaaliturvasta vaan vaumlestoumlrakenteeseen ja ennen muuta tyoumlssauml kaumlymisen tapaan liitty vistauml tekijoumlistauml Esimerkiksi Ranskan ja Pohjoismaiden koko vaumlestoumltason koumlyhy ysasteiden eroista yksi kolmasosa selitty y tulonsiirtojaumlrjestelmiin liitty villauml eroilla ja kaksi kolmasosaa selitty y muilla laumlhinnauml naisten tyoumlhoumln osallistumisen eroilla (Kangas ja Ritakallio 2000) Taulukosta 1 ilmeni ettauml muihin maihin verrattuna Pohjoismaissa naisten tyoumlvoimaosuudet ovat suuret vallalla on niin sanottu kahden palkansaajan malli Kahden tulonsaajan tilanteessa kotitalous ei luonnollisestikaan ole yhtauml herkkauml tyoumlttoumlmy yden aiheuttamalle koumlyhy ydelle kuin sellainen kotitalous jossa on vain yksi tulonsaaja Etelauml-Euroopan suuret suhteelliset tulokoumlyhy ysriskit liitty vaumlt yhden palkansaajan mallin yleisy yteen Jos palkkatyoumlssauml oleva etelaumleurooppalainen mies jaumlauml tyoumlttoumlmaumlksi kotitalouden tulot laskevat voimakkaasti koskapa puolison tulot eivaumlt ole vakauttamassa tilannetta Tulokset antavat vahvaa tukea ensinnaumlkin sille ajatukselle ettauml tyouml on parasta sosiaaliturvaa Toisekseen tulokset painottavat sitauml ettauml parasta koumlyhy yttauml ennalta ehkaumlisevaumlauml politiikkaa ovat ne sosiaalipalvelut jotka mahdollistavat kummankin puolison tyoumlssauml kaumlymisen Erityisen taumlrkeauml rooli on perheille suunnatuilla palveshyluilla (ks Ferrarini 2003 Anttonen 2005 Meagher ja Szebehely 2012)

Eurooppalaiset elinolot

176

Erot pienenevaumlt ndash mallit saumlilyvaumlt

Artikkelin tavoite oli tarkastella miten tyoumlmarkkinasiirtymaumlt heijastuvat eri maiden ja eri maaryhmien suhteellisissa tulokoumlyhy ysriskeissauml Pohjavireenauml oli selvittaumlauml missauml maumlaumlrin voidaan puhua erityisestauml pohjoismaisesta mallista joka selvaumlrajaisesti piirty y esiin muiden Euroopan maiden joukosta Jotta sosiaalishyturvajaumlrjestelmauml ja erilaiset siirtymaumlt tulopositioissa asettuisivat laajempaan perspektiiviin laumlhdimme liikkeelle tarkastelemalla aluksi tyoumlmark kinajaumlrshyjestelmiauml ja niitauml muutoksia joita naumlissauml jaumlrjestelmissauml on tapahtunut 1990shyluvulta laumlhtien 1990-luvun tilanteessa laman pitkaumlkestoinen vaikutus oli vielauml selvaumlsti naumlhtaumlvissauml ennen muuta Suomessa ja Ruotsissa Naumliden maiden suurien tyoumlttoumlmy yslukujen vuoksi pohjoismainen taumlystyoumlllisy ysmalli ei hahmottunut Sen sijaan tyoumlllisy ysasteet olivat edelleenkin Pohjoismaissa korkeammat kuin Euroopassa keskimaumlaumlrin Taumlmauml paumltee myoumls Suomeen joka vertailussa skandishynaavisiin naapureihinsa ei yleensauml ole kovin hy vin paumlrjaumlnnyt 2000-luvun loppua kohden tyoumlllisy ystilanne koheni ja Pohjoismaat erottuvat omana ryhmaumlnaumlaumln korkean tyoumlllisy ysasteen ja vaumlhaumlisen tyoumlttoumlmy yden suhteen Vuonna 2012 Suoshymen tyoumlllisy ysaste oli muita Pohjoismaita matalampi mutta tyoumlttoumlmy ysasteissa ei Norjaa lukuun ottamatta ollut juurikaan eroja Vuoden 2008 talouskriisin vaikutukset naumlyttaumlvaumlt jakavan Euroopan kahtia Yhtaumlaumlllauml on Pohjoismaista ja Keski-Euroopasta koostuva pohjoinen Eurooppa ja toisaalla Etelauml-Eurooppa suurine tyoumlttoumlmy yslukuineen Vuoden 2008 talouskriisi on vaikuttanut voishymakkaasti myoumls Irlantiin (jossa pankkisektorin ongelmat laukaisivat kriisin) ja Isoon-Britanniaan Myoumls tyoumlvoimaosuuksissa on tapahtunut muutoksia jotka nekin osaltaan haumlmaumlrtaumlvaumlt aiempia hy vinvointimallirajoja 1990-luvulta tyoumlllisy ysosuudet ovat nousseet laumlhes kaikissa maissa ja maaryhmissauml Kasvu on ollut voimakkaampaa naisten kohdalla muissa kuin Pohjoismaissa Pohshyjoismaissa kasvu oli vuodesta 1997 vuoteen 2007 noin neljauml prosenttiyksikkoumlauml muissa regiimeissauml laumlhes 10 prosenttiyksikkoumlauml Muut maat ovat kuroneet ja ovat kuromassa umpeen Skandinavian maiden etumatkaa ja hy vinvointivaltiomallit ovat tulleet samankaltaisemmiksi Samankaltaistuminen ei johdu siis siitauml ettauml Pohjoismaat olisivat hylaumlnneet aiempia omia tunnuspiirteitaumlaumln vaan siitauml ettauml muut maat ovat niin sanotusti pohjoismaalaistuneet

Seuraavaksi analysoimme tyoumlttoumlmy ysturvajaumlrjestelmiauml ja niiden anteliaishysuutta eri maissa ja maaryhmissauml 1990-luvulla Pohjoismaat tarjosivat anteliaimshymat etuudet keski- ja huonotuloisille ryhmille Hy vaumltuloisten etuudet puolestaan olivat tuolloin ndash ja ovat edelleen ndash parhaat Keski-Euroopan maissa Anglosakshysisten maiden jaumlrjestelmien taso on heikoin heikompi kuin Etelauml-Euroopassa Tulokset sopivat varsin hy vin yhteen aiempien tutkimusten kanssa hy vinvointishyvaltioregiimien tunnuspiirteistauml (Esping-Andersen 1990) Taumlssaumlkin suhteessa tiettyauml samankaltaistumista on kuitenkin tapahtunut Pohjoismaissa on kautta

Kangas ja Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa

177

linjan leikattu etuja kun taas Etelauml-Euroopassa edut parantuivat tarkasteluajanshyjaksolla Samankaltaistuminen koskee laumlhinnauml keskituloisten ja pienituloisten etuuksia Hy vaumltuloisten (15APW) eduissa sen sijaan on havaittavissa lievaumlauml erilaistumista Kun puhutaan hy vinvointivaltioitten samankaltaistumisesta tai erilaistumisesta on pidettaumlvauml mielessauml mistauml ulottuvuudesta puhutaan ja millauml mittarilla asioita mitataan

Kansalliset tyoumlttoumlmy ysturvajaumlrjestelmaumlt ovat se iskunvaimennin jonka tarkoitus on vaumlhentaumlauml niitauml taloudellisia seurausvaikutuksia joita tyoumlttoumlmy ydellauml on Taumlssauml tutkimuksessa tavoitteena oli tarkastella dynaamisesti millaisia tuloshyvaikutuksia erilaisilla tyoumlmarkkinasiirtymillauml on Tarkastelun lopputulema oli suhteellisen selvaumlt regiimierot Pitkaumlaikaistyoumlttoumlmiauml lukuun ottamatta Pohjoisshymaissa suhteelliset tulokoumlyhy ysriskit ovat kaikissa tyoumlmarkkinapositioissa pieshynimmaumlt Tyoumlssauml kaumlyvien koumlyhy ys naumlyttaumlisi seuraavan perinteisiauml hy vinvointivalshytiollisia linjoja Pienintauml se on Pohjoismaissa vaumlhaumln suurempaa Keski-Euroopassa ja anglosaksisissa maissa Suhteellisesti katsoen kaikkein eniten tyoumlssauml kaumly viauml koumlyhiauml on Etelauml-Euroopassa jossa yhden palkansaajan tai miehisen elaumlttaumljaumln malli on vielauml varsin yleinen Mallin ongelmat ovat ilmeiset

Pohjoismaat eivaumlt selviauml vertailusta yhtauml hy vin kun kohteena ovat pitkaumlshyaikaistyoumlttoumlmaumlt Heidaumln tulokoumlyhy ysriskinsauml on verrattain suuri etenkin Suoshymessa ja Norjassa Tyoumlttoumlmien ryhmaumln rakenteellisiin eroihin liitty vauml selitys olisi se ettauml koska Pohjoismaissa on vaumlhaumln pitkaumlaikaistyoumlttoumlmiauml muihin maihin verrattuna he ovat suuremmassa maumlaumlrin valikoitunut ryhmauml omine tyoumlllistymisshyongelmineen Taumlmaumln vuoksi saattaa olla niin ettauml monet eivaumlt enaumlauml kuulu tyoumltshytoumlmy ysturvajaumlrjestelmaumln piiriin Myoumls aineisto saattaa aiheuttaa pulmia Sekauml ECHP ettauml EU-SILC nimittaumlin kaumlyttaumlvaumlt vuositason tulotietoja mikauml saattaa johtaa ongelmiin kun tulotietoja sovitetaan yhteen tyoumlmarkkinastatustietojen kanssa Kaksi erilaista henkiloumlauml saatetaan luokitella pitkaumlaikaistyoumlttoumlmiksi toisin sanoen tyoumlttoumlmaumlksi kahtena peraumlkkaumlisenauml vuotena Ensimmaumlinen sattui olemaan lyhytaikaisesi tyoumlttoumlmaumlnauml kahtena haastatteluhetkenauml Toinen sen sijaan on ollut tyoumlttoumlmaumlnauml yhtaumljaksoisesti pitkaumlaumln kenties jo useita vuosia Aineistossa heidaumlt luokitellaan samaan ryhmaumlaumln huolimatta siitauml ettauml heidaumln tulopositionsa ovat hy vin erilaiset Taumlllaisten ongelmien ratkaisemiseksi tarvittaisiin huomattavasti tarkempia tietoja tyoumlttoumlmy yden kestoista ja ennen muuta hienojakoisempaa ajallista tietoa tuloista ja tulonmuodostuksesta Niin ikaumlaumln se aiemmin keskusshyteltu seikka ettauml tyoumlmarkkinoilla tapahtuvissa siirtymissauml kohteena on yksilouml ja tulosiirtymissauml koko kotitalous hankaloittaa selkeaumln ja yksiselitteisen kuvan saamista

Yleensauml tuloero- ja koumlyhy ysvertailuissa maiden vaumlliset erot selitetaumlaumln sosiaalishyturvan anteliaisuudella Mitauml anteliaammat ovat edut ja mitauml suurempi on sosiaalibudjetti sitauml pienemmaumlt ovat tuloerot ja sitauml vaumlhaumlisempaumlauml on koumlyhyys Yleensauml selitysmalli toimiikin Sosiaaliturvan rakenteen ja tason lisaumlksi tulonjako

Eurooppalaiset elinolot

178

maumlaumlritty y pitkaumllti demografisilla ja tyoumlssauml kaumlymisen tapoihin liitty villauml tekijoumlillauml Tulokoumlyhy ysriskeissauml havaittavat erot liitty vaumlt usein vahvasti siihen millaista palkansaajamallia maa noudattaa yhden palkansaajan miehistauml mallia vaiko kahden palkansaajan mallia Jos erilaiset rakenteelliset tekijaumlt otetaan huomioon vakioimalla ne monimuuttujatarkastelussa maaryhmien vaumlliset ennen vakiointia esille tulevat selvaumlt erot haumlviaumlvaumlt Tarkoittaako taumlmauml ettauml hy vinvointivaltiomallilla ei ole merkitystauml tulonjaon tai koumlyhy yden kannalta Ei merkitse Meidaumln on vain laajennettava perspektiiviauml tulonsiirtojaumlrjestelmaumln ulkopuolelle ja sisaumlllytettaumlvauml mukaan myoumls sosiaalipalvelut (ks myoumls Vaalavuon artikkeli taumlssauml teoksessa) Sosiaalipalvelut mahdollistavat kahden palkansaajan mallin yleistymisen Ne muotoilevat eri maiden perherakennetta rajoittavat tai mahdollistavat miesten ja naisten tyoumlssauml kaumlymistauml millauml seikoilla taas on omat tulo- ja koumlyhy ysvaikushytuksensa Hy vinvointivaltiomalli on tulonsiirtojen sosiaalipalveluiden ja tyoumlshymarkkinoiden yhteispelin muodostama kokonaisuus (Esping-Andersen 1990 ja 2009 Kangas ja Palme 2005)

Hy vinvointivaltiomallit voivat menettaumlauml omat erikoispiirteensauml suhteessa muihin maihin tai maaryhmiin kahdella eri tavalla Ensinnaumlkin maat voivat hylaumltauml oman mallinsa ominaispiirteet ja liukua etaumlaumlmmaumllle tai jopa kokonaan ulos aiemmasta mallistaan Toisekseen maat voivat olla uskollisia omalle regiimilshyleen mutta toiset maat saattavat nopeasti omaksua kyseisen mallin elementtejauml ja naumlin kaventaa eroja Saattavatpa jotkut maat tunkea mukaan toiseen malliin Alankomaat pienine tulokoumlyhy yslukuineen ja anteliaine sosiaalietuineen luetaan usein mukaan pohjoismaiseen malliin

Tarkastelimme kolmea ulottuvuutta joita on pidetty pohjoismaisen mallin tunnuspiirteinauml korkeaa tyoumlllisy ysastetta anteliasta sosiaaliturvaa ja matalaa tulokoumlyhy ysastetta Korkean tyoumlllisy ysasteen suhteen havaitsimme jaumllkimmaumlisen ty ypin konvergenssia Pohjoismaat ovat olleet uskollisia tyoumlllisy ysperiaatteelleen mutta muissa maissa etenkin naisten tyoumlvoimaosuudet ovat kasvaneet nopeasti ja maat ovat laumlhentyneet Pohjoismaita On tapahtunut konvergenssia yloumlspaumlin Mitauml taas tulee anteliaaseen sosiaaliturvaan tulokset ovat epaumlselvemmaumlt ja niissauml on havaittavissa kummankin suuntaista konvergenssia Tulonsiirtojaumlrjestelmien anshyteliaisuus on vaumlhentynyt Pohjoismaissa (ja Keski-Euroopassa) mutta parantunut anglosaksisissa maissa ja Etelauml-Euroopan maissa mikauml on pienentaumlnyt maitten vaumllisiauml eroja Koumlyhy yden suhteen kovin suuria muutoksia maaryhmien vaumllisissauml suhteissa ei ole tapahtunut Vaikka koumlyhy ys ja eriarvoisuus ovatkin Pohjoismaissa lisaumlaumlntyneet erot muihin maihin eivaumlt ole juurikaan kaventuneet Muissakin maissa tuloerot ovat nimittaumlin olleet kasvussa Kaiken kaikkiaan vaikka tiettyauml konvergenssia ja maitten vaumllisten erojen kaventumista on havaittavissa hy vinshyvointivaltioregiimit osoittavat sitkeaumlhenkisy y ttauml

Kangas ja Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa

Laumlhteet Aaberge R Bjoumlrklund A Jaumlntti M ym Income inequality and income mobility in the Scandinavian countries compared to the United States Oslo Statistics Norway Research Department Discussion Paper 168 1996

Airio I Change of norm In-work poverty in a comparative perspective Helsinki Kela Studies in social security and health 92 2008

179 Andreszlig H-J Lohmann H toim The working poor in Europe Employment poverty and globalization Cheltenham Elgar 2008

Anttonen A Empowering social policy The role of social care services in modern welfare states Julkaisussa Kangas O Palme J toim Social policy and economic development in the Nordic countries Houndsmills Macmillan amp Palgrave 2005 88ndash117

Atkinson A Marlier E toim Income and living conditions in Europe Luxembourg Eurostat 2010

Cantillon B Marx I Van den Bosch K The puzzle of egalitarianism About the relationship between employment wage inequality social expenditures and poverty Luxembourg Luxembourg Income Study LIS Working Paper 337 2002

Carroll E Emergence and structuring of social insurance institutions Comparative studies on social policy and unemployment insurance Stockholm Stockholm University Swedish Institute for Social Research Dissertation Series 38 1999

De Vreyer P Layte P Wolbers M Hussain MA The permanent effects of labour market entry in times of high unemployment Julkaisussa Gallie D Paugam S toim Welfare regimes and the experience of unemployment in Europe Oxford Oxford University Press 2000 134ndash152

DiMarco M Employment and social inclusion in the EU A paper presented at the 2010 International conferences on comparative EU statistics on income and living conditions Warsaw 25ndash26 March 2010

Droslashpping JA Hvinden B Vik K Activation policies in the Nordic countries Julkaisussa Kautto M Heikkilauml M Hvinden B Marklund S Ploug N toim Nordic social policy Changing welfare states London Routledge 1999 133ndash158

Esping-Andersen G Three worlds of welfare capitalism Cambridge Polity Press 1990

Esping-Andersen G The incomplete revolution Adapting welfare states to womenrsquos new roles Cambridge Polity Press 2009

Eurostat Population and social conditions Luxembourg Eurostat Statistics in focus 9 2010

Ferrarini T Parental leave institutions in eighteen post-war welfare states Stockholm Stockholm University Swedish Institute for Social Research Dissertation Series 58 2003

Fritzell J Baumlckman O Ritakallio V-M Income inequality and poverty Do the Nordic countries still constitute a family of their own Julkaisussa Kvist J Fritzell J Hvinden B Kangas O toim Changing social equality The Nordic welfare model in the 21st century Bristol Policy Press 2012 165ndash185

Fritzell J Ritakallio V-M Societal shifts and changed patterns of poverty International Journal of Social Welfare 2010 19 (S1) S25ndashS41

Goldstein H Multilevel statistical models London Arnold 2003

Eurooppalaiset elinolot

180

Goodin R Hedey B Muffels R Dirven H-J The real worlds of welfare capitalism Cambridge Cambridge University Press 1999

Gray J False dawn The delusions of global capitalism London Granta 1998

Hox J Multilevel analysis Techniques and applications New York NY Routledge 2010

Immervoll H Pearson M A good time for making work pay Taking stock of in-work benefits and related measures across the OECD Paris OECD Social Employment and Migration Working Papers 81 2009

International Social Security Association Social security programs throughout the world Geneva International Social Security Association 1995

Kangas O Palme J toim Social policy and economic development in the Nordic countries London PalgraveMacmillan 2005

Kangas O Ritakallio V-M Social policy or structure Julkaisussa Palier B Bouget D toim Comparing social welfare systems in Nordic Europe and France Paris MIRE 2000

Korpi W Palme J The paradox of redistribution and strategies of equality Welfare state institutions inequalities and poverty in the western countries American Sociological Review 1998 63 (5) 661ndash687

Layard R Happiness Lessons from a new science London Penguin 2006

Lohmann H Andreszlig H-J Explaining in-work poverty within and across countries Julkaisussa Andreszlig H-J Lohmann H toim The working poor in Europe Employment poverty and globalization Cheltenham Elgar 2008 293ndash313

Meagher G Szebehely M Equality in the social service state Nordic childcare models in comparative perspective Julkaisussa Kvist J Fritzell J Hvinden B Kangas O toim Changing social equality The Nordic welfare model in the 21st century Bristol Policy Press 2012 89ndash115

Morel N Palier B Palme J toim Towards a social investment welfare state Ideas policies challenges Bristol Policy Press 2012

Nelson K Fighting Poverty Comparative studies on social insurance means-tested benefits and income redistribution Stockholm Swedish Institute for Social Research Dissertation Series 60 Stockholm University 2003

Nelson K Mechanisms of poverty alleviation Anti-poverty effects of non-means tested and means tested benefits in five welfare states Journal of European Social Policy 2004 14 (4) 371ndash390

Nolan B Marx I Low pay and household poverty Luxembourg Luxembourg Income Study LIS Working Paper 216 1999

OECD Work Incentives Paris OECD 2010 Saatavissa lthttpwwwoecdorgelssocial workincentivesgt Viitattu 1022011

OECD Online OECD Employment database Paris OECD 2012 Saatavissa lthttpstats orgindivaspxqueryid=36324gt Viitattu 2222013

OECD Economic studies 30 Paris OECD 2000

OECD Employment Outlook Paris OECD 2002

OECD Employment Outlook Paris OECD 2008

Kangas ja Hussain Tyoumlttoumlmyys tyoumlttoumlmyysturva ja tulokoumlyhyysriski Euroopassa

181

Political Analysis 2005 13 (4)

Rasbash J Browne W Goldstein H ym A userrsquos guide to MLwiN London University of London 2000

Rifkin J The end of work The decline of the global labor force and the dawn of the postshymarket era New York NY Putnam 1995

Salomaumlki A Munzi T Net replacement rates of the unemployed Brussels European Comission Economic Papers 133 1999

Scruggs L Welfare state entitlement database 2011 Saatavissa lthttpspuconn edu~scruggswphtmgt Viitattu 10122011

Sennett R The culture of new capitalism New Haven CN Yale University Press 2006

Standing G Work after globalization Building occupational citizenship Cheltenham Elgar 2009

Valtioneuvoston kanslia Paumlaumlministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma Helsinki Valtioneuvoston kanslia 2011

Oumlsterbacka E Family background and economic status in Finland Scandinavian Journal of Economics 2001 103 (3) 467ndash484

Eurooppalaiset elinolot

Minna Ylikaumlnnouml 182 Tyoumlmarkkina-asema ja lomailun taloudelliset mahdollisuudet

Taumlssauml artikkelissa eurooppalaisia elinoloja laumlhestytaumlaumln kulutukseen osallistumishysen naumlkoumlkulmasta Kiinnostuksen kohteena ovat taloudelliset mahdollisuudet lomailuun kodin ulkopuolella Viikon vuosittaista lomaa kodin ulkopuolella pidetaumlaumln yleisesti yhtenauml kotitalouksien elinoloja kuvaavien mittarien indikaatshytorina (ks esim Whelan ja Maitre 2010 Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa) Se naumlhdaumlaumln siis taumlrkeaumlksi osaksi ihmisten ja perheiden hy vinvointia Taumltauml naumlkemystauml vahvistavat tutkimukset joissa lomailulla on havaittu olevan myoumlnteisiauml vaikutuksia moniin elaumlmaumln osa-alueisiin (Smith ja Hughes 1999 Gilbert ja Abdullah 2002 Minnaert 2007 Minnaert ja Schapmans 2009 Sirgy ym 2011 Ylikaumlnnouml 2012)

Pienituloiselle muutamankin paumlivaumln loma kodin ulkopuolella voi kuitenkin olla taloudellisesti mahdotonta Jos kyse olisi jonkin ei aivan vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlksi koetun hyoumldykkeen tai palvelun hankkimisesta tai hankkimatta jaumlttaumlmisestauml lomailu kuluttamisen muotona ei korostuisi tai se ei ainakaan niin vahvasti jaumlsentaumlisi arkielaumlmaumlaumlmme (ks Raumlsaumlnen 2011) Nyt sillauml on yhtenauml keskeisenauml elinolojen indikaattorina ja kulutuksen muotona laajempi funktio lomailu kodin ulkopuolella kiinnittaumlauml yksiloumlt ympaumlroumlivaumlaumln yhteiskuntaan ja ehkaumlisee osaltaan syrjaumlytymistauml

Vaikka lomailun esteenauml voivat olla muutkin sy yt pienet tulot ovat kuishytenkin yleisin sy y sille ettauml lomalle ei laumlhdetauml (Minnaert ym 2010) Edelleen pienten tulojen taustalla on usein tyoumlttoumlmy ys Verrattuna keskituloiseen tyoumlssauml kaumly vaumlaumln tyoumlttoumlmaumln kulutusmahdollisuudet ovat yleensauml selvaumlsti heikommat Osallistuminen normaaliksi katsottuun ja sosiaalisesti hy vaumlksytty yn elaumlmaumlaumln johon myoumls lomailun katsotaan kuuluvan on taumllloumlin haastavaa Kulutuksen naumlkoumlshykulmasta tyoumlttoumlmy ys mutta myoumls siirtymaumlt tyoumlssaumlkaumlynnin ja tyoumlttoumlmy yden vaumllillauml ovat siksi kiinnostavia Erityisesti tyoumlttoumlmaumlksi jaumlaumlminen on kulutukseen osallistumisen naumlkoumlkulmasta suuri muutos ei yksin tyoumln tai rahan puute mutta lisaumlksi mahdollinen haumlpeauml omasta tilanteesta voi synnyttaumlauml kierteen joka johshytaa pahimmillaan tyoumlttoumlmaumln ja haumlnen perheensauml sosiaaliseen syrjaumlytymiseen Tyoumlttoumlmy yden pitkittyminen ei luonnollisesti helpota perheiden taloudellista tilannetta (Gallie 1999 Gallie ym 2003)

Ylikaumlnnouml Tyoumlmarkkina-asema ja lomailun taloudelliset mahdollisuudet

183

Taumlssauml artikkelissa taloudellisia mahdollisuuksia lomailuun tarkastellaan tyoumlssaumlkaumlynnin ja tyoumlttoumlmy yden vaumllisten siirtymien naumlkoumlkulmasta Tavoitteena on selvittaumlauml miten tyoumlttoumlmaumlksi jaumlaumlminen tyoumlllistyminen ja toisaalta tyoumlttoumlmy yden pitkittyminen vaikuttavat mahdollisuuksiin lomailla kodin ulkopuolella ja siten osallistua yhteiskunnassa vallitsevaan elaumlmaumlntapaan

Lomailu osana elaumlmaumlauml ja normaalia ajankaumlyttoumlauml

Kun ajatellaan ajankaumlyttoumlauml kokonaisuudessaan viikon lomalla vuodessa ei ole kovin suurta ajallista merkitystauml Tuota lyhy ttaumlkin aikaa kuitenkin yleensauml odoshytetaan paljon Odotus voi lisaumlksi kestaumlauml useita kuukausia ellei jopa useita vuosia jos matkaa suunnitellaan tai sitauml varten saumlaumlstetaumlaumln pitkaumlaumln Monet haikailevat uudelle lomamatkalle heti edelliseltauml lomalta palattuaan he aloittavat uuden matkan suunnittelun matkanjaumlrjestaumljien mainosten selailun ja lomakohteiden vertailun

Vaik ka lomamatka itsessaumlaumln ei kestaumlisikaumlaumln kuin muutamasta paumlivaumlstauml muutamaan viikkoon on sillauml suhteellisesti suurempi merkitys ihmisen elaumlmaumlssauml kuin jokapaumlivaumlisillauml arkisilla toiminnoilla Monet paumlivittaumlin tai laumlhes paumlivittaumlin toistuvat rutiininomaiset toiminnot kuten siivous kaupassakaumlynti ruoanlaitto tai vaikkapa sanomalehden lukeminen vievaumlt merkittaumlvaumln osan ajastamme kun niihin kaikkiin kaumlytetty aika lasketaan yhteen vuositasolla Esimerkiksi suoshymalaiset kaumlyttaumlvaumlt aikaa siivoukseen ja ruoanlaittoon molempiin jo pelkaumlstaumlaumln paumlivaumlssauml noin puoli tuntia Ostosten tekemiseen kaumlytetaumlaumln paumlivaumlssauml aikaa noin kaksikymmentauml minuuttia ja sanomalehden lukuun varttitunti Yhteensauml naumlihin kaikkiin kaumlytetaumlaumln vuodessa aikaa yli 550 tuntia (Tilastokeskus 2013) Harvoin kuitenkaan muistamme jaumllkeenpaumlin yksittaumlisiauml ruoanlaittohetkiauml tai kaupassa kaumlyntejauml samalla tavoin kuin lomamatkamme

Odotamme lomaa jotta paumlaumlsemme hetkeksi irti arjesta Lomalla ei tarvitse huolehtia tekemaumlttoumlmistauml toumlistauml murehtia arkisia asioita siivota tai vaumllttaumlmaumlttauml edes tehdauml itse ruokaa Ajatukset irtaantuvat ikaumlvistauml asioista kuten laskujen maksusta tai hiertaumlvistauml ihmissuhteista Hassisen koneen laulun sanoin rdquoei huolet paina ei rasitu pollardquo Lomamatkan myoumlnteiset kokemukset muistetaan pitkaumlaumln samoin myoumls kielteiset sairastuminen ja matkatavaroiden katoaminen tuovat haluamattamme arjen lomallakin hy vin laumlhelle

Lomailun ajallista kestoa keskeisempaumlauml onkin se millainen lomamatka on kokemuksena Pelkaumlstaumlaumln lomailuun kaumlytettyauml aikaa tarkastelemalla emme pysty sanomaan vielauml paljoakaan siitauml lisaumlaumlkouml se yksiloumliden onnellisuutta elaumlmaumlnshyty yty vaumlisy yttauml ja sitauml kautta hy vinvointia Jo pelkaumlstaumlaumln perheenjaumlsenten vaumllillauml

Eurooppalaiset elinolot

184

voi olla eroa siinauml miten myoumlnteisenauml tai kielteisenauml loma koetaan Lisaumlaumlkouml esimerkiksi aumlitien hyvinvointia se ettauml he lomallaankin huolehtivat ensisijaisesti muun perheen hy vinvoinnista Loma ei varmastikaan ole taumllloumlin sitauml arjesta ja arjen rutiineista irtautumista jota yleensauml lomailun odotamme olevan

Vaikka kokemukset ovat taumlrkeauml osa ajankaumlyttoumlauml niitauml ei taumlssauml tutkimuksessa pystytauml aineiston luonteen vuoksi tarkastelemaan Keskioumlssauml ovat siten ainoastaan taloudelliset resurssit ja niiden elaumlmisen mahdollisuuksia eriarvoistavat vaikutukshyset Lomailu vaatii taloudellista panostusta jolloin on selvaumlauml ettauml kaikilla ei siihen ole varaa Vaikka ei matkustaisi kauaskaan kotoa pitaumlauml olla varaa vaumlhintaumlaumlnkin paikasta toiseen siirtymiseen Jos tulot riittaumlvaumlt juuri ja juuri arjesta selviytyshymiseen ja perustarpeiden ty ydyttaumlmiseen ei lomamatkailuun yksinkertaisesti ole varaa Taumlllaisia kotitalouksia on varakkaissa laumlnsimaissakin huomattavan paljon Keskimaumlaumlrin OECD-maissa noin joka kolmannella kotitaloudella ei ole varaa lomailla kodin ulkopuolella vaumlhintaumlaumln kerran vuodessa (Boarini ja Mira drsquoErcole 2006 23)

Toisaalta aiempaa useammilla kotitalouksilla on nykyaumlaumln varaa lomailla jopa useita kertoja vuodessa (ks Roberts 2004) Vielauml joitakin vuosikymmeniauml sitten tilanne oli lomailun suhteen hy vin erilainen Vaikka ruotsalainen matkatoimisto Vingresor totesi vuonna 1967 mainoslauseessaan rdquoSinun ei enaumlauml tarvitse olla rikas lomaillaksesi loisteliaastirdquo tehtiin esimerkiksi Suomessa lomamatkoja tuolloin selvaumlsti vaumlhemmaumln ja ulkomaanmatkailu oli mahdollista vain harvoille Vasta niin sanotun massaturismin lisaumlaumlnnyttyauml lomamatkat ovat tulleet keskipalkkaisen tyoumlntekijaumln ulottuville Muun muassa tekninen kehitys ja hintakilpailu ovat johtaneet siihen ettauml myoumls muilla kuin rikkailla on varaa matkustella

Pienet tulot rajoittavat silti edelleen monen lomanvietto- ja ajankaumlyttoumlshytapoja Tilanne ei naumlyttaumlisi yhtauml ongelmalliselta jos lomailua kodin ulkopuolella pidettaumlisiin kuten vielauml joitakin vuosikymmeniauml sitten harvojen ylellisy ytenauml Tuolloin lomamatkailua ei naumlhty samalla tavalla yhteiskunnallista asemaa maumlaumlritshytaumlvaumlnauml tekijaumlnauml kuin nykyaumlaumln Kyse oli tuolloin ennemminkin siitauml laumlhdetaumlaumlnkouml lomamatkalle kuin siitauml minne lomalla mennaumlaumln Nykyaumlaumln lomailu on taumlrkeauml sosiaalinen ilmiouml miljoonat ihmiset ympaumlri maailmaa matkustavat aika ajoin lomalle pois kotoa (Minnaert ym 2010) Myoumls suomalaiset matkailevat entistauml enemmaumln ja etenkin ulkomaille suuntautuva matkailu on lisaumlaumlntynyt Edes 1990-luvun taloudellinen lama ei lannistanut suomalaisia vaan arjen harmaushydesta matkattiin pois kiihty vaumlllauml vauhdilla (Tamminen 2011 60)

Ylikaumlnnouml Tyoumlmarkkina-asema ja lomailun taloudelliset mahdollisuudet

185

Lomailu kuluttamiseen osallistumisen mittarina

Lomailusta tuli osa yleistauml elaumlmaumlnty yliauml kun sotien jaumllkeisinauml vuosina matkailu sekauml elinkeinona ettauml kuluttamisen muotona yleistyivaumlt Elintason noustessa yhauml useammalla oli varaa laumlhteauml lomallaan pois kotoa (Richards 1998 156) Vaikka sosioekonominen asema yhauml maumlaumlritti lomailua aiempaa suuremmassa maumlaumlrin kyse oli elaumlmaumlnty ylistauml ja valinnoista eri kulutusmuotojen vaumllillauml (Haukeland 1990 176) Yleistyessaumlaumln lomailusta on tullut yhtenauml kuluttamisen muotona taumlrkeauml osa yksiloumliden identiteetin rakentumista Kulutukseen osallistumisesta ja samalla lomamatkojen tekemisestauml on tullut keskeinen sosiaalinen kaumlytaumlntouml jonka avulla yksiloumlt kiinnitty vaumlt ympaumlroumlivaumlaumln yhteiskuntaan (Ks Dawson 1988 Raumlsaumlnen 2011)

Vaikka aiempaa useammilla on nykyaumlaumln varaa laumlhteauml lomamatkalle on taumlsshysaumlkin suhteessa tapahtunut viimeisten vuosikymmenien aikana eriarvoistumista 1980-luvun jaumllkeen matkailun kasvu on ollut laumlhinnauml seurausta siitauml ettauml ne joilla on varaa matkustelevat useammin (Richards 1998 156) Esimerkiksi Isossa-Britanniassa niiden jotka eivaumlt lomaile kodin ulkopuolella osuus ei ole 1980shyluvun puolivaumllin jaumllkeen laskenut lainkaan Toisaalta ne jotka lomailevat tekevaumlt matkoja useamman kerran vuodessa Kulutuksella mitattuna rikkain tulokymshymenys Isossa-Britanniassa kulutti vuosina 2000ndash2001 lomailuun 27-kertaisesti niin paljon kuin alin tulokymmenys (Roberts 2004 63)

Voisi ajatella ettauml hy vinvoinnin naumlkoumlkulmasta ei olisi niinkaumlaumln vaumlliauml sillauml kuinka paljon vapaa-aika maksaa vaan sillauml miten vapaa-aika koetaan Naumlin ei kuitenkaan ole Toisten hyvaumlksynnaumln koetaan tulevan ennemminkin siitauml mihin on varaa kuin siitauml mikauml tuo elaumlmaumlaumln mielekaumlstauml sisaumlltoumlauml Esimerkiksi kouluikaumlishysillauml lapsilla ryhmaumln paine on valtava (ks Van der Hoek 2005) Jos jollakulla ei ole varaa merkkivaatteisiin tai koulun retkiin haumlntauml voidaan kiusata siitauml Hy vin pienituloisten perheiden lapset kokevat myoumls itse tilanteensa ahdistavana Kun muilla on varaa kaumlnnykkaumlaumln ja uusiin vaatteisiin mutta itse jaumlauml naumlistauml paitsi voi seurauksena olla ulkopuoliseksi jaumlaumlminen ja sosiaalinen syrjaumlytyminen (Ks Elliott ja Leonard 2004 Hakovirta ja Rantalaiho 2012)

Van der Hoekin (2005 28) tutkimuksessa osana keskeistauml kuluttamista nousi esille lomailu kodin ulkopuolella Kun lapset puhuvat kaukaisista maista ja matkailusta eri puolille maailmaa he eivaumlt aina osaa ottaa huomioon sitauml ettauml kaikilla ei ole varaa matkustella Lomat eksoottisissa turistikohteissa jaumlaumlvaumlt osalle vain haaveeksi mikauml osaltaan lisaumlauml ulkopuolisuuden tunnetta Naumlmauml lapset jaumlaumlvaumlt lisaumlksi paitsi siitauml hyvaumlstauml jota lomien on havaittu tuovan muun muassa perheenjaumlsenten vaumllisiin suhteisiin itseluottamukseen sosiaalisiin suhteisiin ja yleiseen asennoitumiseen elaumlmaumlauml kohtaan (Minnaert ym 2009 ks myoumls Haushykeland 1990 Smith ja Hughes 1999 Minnaert ja Schapmans 2009)

Eurooppalaiset elinolot

186

Yleisesti ottaen viikon lomaan kodin ulkopuolella kerran vuodessa tulisi kotitalouksilla olla varaa useimmissa materiaalista puutetta mittaavissa tutkishymuksissa lomailu on mukana yhtenauml vaumllttaumlmaumlttoumlmaumln kuluttamisen muotona ruoan vaatteiden ja kodinkoneiden rinnalla Esimerkiksi Whelanin ja Maicirctren (2010) seitsemaumln muuttujan muodostama kulutuksesta syrjaumly tymisen indeksi sisaumlltaumlauml taloudellisen edellytyksen viikon lomaan kodin ulkopuolella (capacity to afford paying for one week annual holiday away from home)

Lomailua kodin ulkopuolella pidetaumlaumln yleisesti yhtenauml taloudellisen hy vinshyvoinnin osatekijaumlnauml Voidaan kuitenkin kysyauml onko tarve lomailuun kodin ulkoshypuolella yhtaumllaumlisesti keskeinen hyvinvoinnin tekijauml eri maissa Isossa-Britanniassa 1990-luvun lopussa vain joka viides piti lomailua kodin ulkopuolella tarpeellisena (McKay 2004 221) Irlannissa puolestaan jo 1980-luvun lopussa joka toinen oli sitauml mieltauml ettauml viikon loma kodin ulkopuolella vuosittain on vaumllttaumlmaumlttoumlmy ys (Callan ym 1993 148) Australiassa vuonna 2007 lomailun naumlki vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlksi samoin joka toinen (Saunders ja Naidoo 2009 421) Maiden vaumllillauml on siis eroja siinauml miten taumlrkeaumlnauml pidetaumlaumln lomailua kodin ulkopuolella

Eurooppalainen tyoumlttoumlmyys kulutuksen naumlkoumlkulmasta

Pienituloisuus ja koumlyhy ys yhdistetaumlaumln usein tiettyihin vaiheisiin elaumlmaumlssauml Jo 1900-luvun alussa Seebohm Rowntree (1901) totesi taloudellisten resurssien muuttuvan siirryttaumlessauml lapsuudesta aikuisuuteen ja edelleen vanhuuteen Tuohon aikaan ei ollut vielauml vahvasti esillauml ajatus siitauml ettauml tulonsiirtoja voitaisiin tehdauml horisontaalisesti saati vertikaalisesti Myoumlhemmin erilaisin sosiaalipoliittisin jaumlrjestelmin on kehittyneissauml maissa saatu lievennettyauml elaumlmaumlnvaiheiden ja toishymeentulon yhteyttauml (ks Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa) Koumlyhy yden riski on kuitenkin yhauml olemassa nykyaumlaumln se liitty y elaumlmaumlnvaihetta vahvemmin erilaisten sosiaalisten riskien toteutumiseen

Yksi taumlllainen sosiaalinen riski on tyoumlttoumlmy ys Tyoumlmarkkinoilla tapahtuneet muutokset ovat johtaneet siihen ettauml aiempaa suurempi joukko ihmisiauml on vailla tyoumltauml joko vaumlliaikaisesti tai pahimmassa tapauksessa pysy vaumlsti Euroopan tasolla tyoumlttoumlmy ys on parin viime vuoden aikana taas nousussut joulukuussa 2013 EU28-maissa tyoumlttoumlmy ysaste oli keskimaumlaumlrin 108 Vaihtelua maiden vaumllillauml on paljon Esimerkiksi Kreikassa tyoumlttoumlmy ysaste oli tuolloin joulukuussa 2013 275 prosenttia ja Espanjassakin laumlhes 26 prosenttia Toista aumlaumlripaumlaumltauml edustavat Itaumlvalta ja Saksa joissa molemmissa tyoumlttoumlmy ysaste oli alle 6 prosenttia (OECD 2012)

Tyoumlmarkkina-asemasta toiseen siirtyminen vaikuttaa kulutukseen ja myoumls ajankaumly ttoumloumln sekauml suoraan ettauml vaumllillisesti tulotason vaihdellessa (ks myoumls Kanshy

Ylikaumlnnouml Tyoumlmarkkina-asema ja lomailun taloudelliset mahdollisuudet

187

kaan ja Hussainin tyoumlttoumlmy yttauml koskeva artikkeli) Siinauml missauml tyoumlssauml kaumly vaumln paumlivaumlstauml useampi tunti kuluu tyoumln tekemiseen ja tyoumlmatkoihin tyoumlttoumlmaumlllauml vapaa-aikaa on runsaasti Aikakoumlyhy yden sijasta ongelmana on tulokoumlyhy ys Naumlin on etenkin silloin kun tyoumlttoumlmy ys pitkitty y ja tulot pienenevaumlt entisestaumlaumln

Euroopassa tyoumlttoumlmaumln tilanne on sikaumlli hy vauml ettauml usein etenkin tyoumlttoumlshymy yden alkuvaiheessa tyoumlttoumlmaumllle taataan kohtuullinen toimeentulo erilaisten sosiaalietuuksien tai korvausten muodossa Pidempaumlaumlnkin tyoumlttoumlmaumlnauml olleelle taataan yleensauml jonkin suuruinen minimikorvaus jolla pyritaumlaumln turvaamaan tietshyty elaumlmisen taso Keskustelua voidaan toki kaumlydauml siitauml turvaako tuo minimitaso mahdollisuuden hy vaumlaumln elaumlmaumlaumln tai edes vaumllttaumlmaumlttoumlmien tarpeiden hankinnan Suomessa on viime vuosina kaumlyty paljon keskustelua taumlstauml ja yleisemminkin perusturvan tasosta (ks esim Honkanen 2011)

Tyoumlkaumlaumln ei toki aina takaa riittaumlvaumlauml tulotasoa jolla saavutettaisiin yleisesti hy vaumlksi katsottu elaumlmisen taso Tulot esimerkiksi osa-aikatyoumlstauml voivat jaumlaumldauml niin pieniksi ettauml selvitaumlkseen ihmisen on tehtaumlvauml kahta tai useampaa tyoumltauml (Airio 2008 Andreszlig ja Lohmann 2008 ks myoumls Ehrenreich 2003) Kaikille ei ole myoumlsshykaumlaumln itsestaumlaumln selvaumlauml ettauml joka vuosi voi viettaumlauml palkallista lomaa Maumlaumlraumlaikaisista tyoumlsuhteista ei vaumllttaumlmaumlttauml kerry lomaa ja paumltkaumltoumliden vaumllissauml ei ole joko aikaa laumlhteauml lomalle tai palkattoman loman pitaumlminen on taloudellisesti mahdoton ajatus Suomessa kuten muissakin Euroopan maissa vuosilomalait takasivat palkallisen loman pitkaumlaumln vain pitkaumlaikaisissa kokopaumlivaumlisissauml palkkatyoumlsuhteisshysa tyoumlskenteleville (Anttila 2006 615) Epaumlty ypillisten tyoumlsuhteiden yleistyessauml huomiota on alettu kiinnittaumlauml enenevaumlssauml maumlaumlrin siihen ettauml myoumls muilla kuin niin sanotuissa normaaleissa tyoumlsuhteissa olevilla olisi mahdollisuus lomaan

Vaikka taumlssauml tutkimuksessa tarkastellaan ainoastaan siirtymiauml tyoumln ja tyoumltshytoumlmy yden vaumllillauml vastaisuudessa olisi mielekaumlstauml laajentaa tutkimusta koskemaan myoumls epaumlty ypillisissauml tyoumlsuhteissa olevia Taumlmauml vaatisi kuitenkin nykyistauml laajemshypaa tietoa tyoumlntekijoumliden tyoumlsuhteen laadusta ja pituudesta eri Euroopan maissa

Tutkimusasetelma

Artikkelissa tarkastellaan miten siirtymaumlt tyoumlttoumlmyydestauml tyoumlhoumln ja paumlinvastoin sekauml tyoumlttoumlmy yden pitkittyminen ovat yhteydessauml taloudellisiin mahdollisuuksiin lomailla kodin ulkopuolella Oletettavaa on ettauml etenkin pidempaumlaumln tyoumlttoumlmaumlnauml olleiden mahdollisuudet viikon lomaan kodin ulkopuolella ovat vaumlhaumlisemmaumlt kuin tyoumlssauml kaumly villauml tai niillauml jotka ovat vasta jaumlaumlneet tyoumlttoumlmiksi Mielenkiintoisshyta on katsoa lisaumlksi sitauml miten tyoumlllistyminen naumlky y lomailumahdollisuuksissa Onko niin ettauml tyoumlhoumln siirtyminen parantaa heti taloudellisia resursseja siinauml

Eurooppalaiset elinolot

188

maumlaumlrin ettauml viikon loma kodin ulkopuolella on mahdollinen Voisi olettaa ettei naumlin ainakaan kaikkien kohdalla ole Edessauml voi olla muita vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlmpiauml hankintoja tai mahdollisten tyoumlttoumlmy yden aikaisten velkojen takaisinmaksu ennen kuin lomamatka on realistinen vaihtoehto

Aineistona artikkelissa kaumly tetaumlaumln EU-SILCin pitkittaumlisaineistoja vuosilta 2006 ndash2009 Mukana on yhteensauml 27 Euroopan maata joista suurin on Ranska ja pienin Malta Valitettavasti Euroopan vaumlestoumlmaumlaumlraumln perusteella suurin maa eli Saksa ei ole mukana aineistossa Pohjois-Eurooppaa edustavat aineistossa Suomi Ruotsi Tanska Norja ja Islanti Keski-Eurooppaa edustavat Ranska Itaumlvalta Belgia Alankomaat ja Luxemburg Anglosaksisia maita on kaksi Iso-Britannia ja Irlanti Itauml-Eurooppaa edustavat tutkimuksessa Bulgaria Latvia Liettua Puola Slovenia Slovakia Tšekki Unkari ja Viro Etelaumleurooppalaisia maita ovat Espanja Portugali Italia Kreikka Kypros ja Malta

EU-SILCin pitkittaumlisaineistot muodostuvat henkilouml- ja kotitaloustason kysely- ja rekisteriaineistoista Naumlistauml on taumlssauml tutkimuksessa muodostettu yksi pitkittaumlisaineisto joka sisaumlltaumlauml sekauml kysely- ettauml rekisteritietoja yksiloumlistauml ja kotishytalouksista Lopullisessa aineistossa yhden tapauksen muodostaa aina yhden kotitalouden referenssijaumlsen eli se jaumlsen joka on alun perin valikoitunut mukaan tutkimukseen Koska kotitaloutta koskeviin kysymyksiin kuten taloudellisten resurssien riittaumlvy y teen on vastannut vain taumlmauml kyseinen kotitalouden jaumlsen rajataan muut perheenjaumlsenet tutkimuksen ulkopuolelle Taumlmauml vaumlhentaumlauml myoumls aineistossa sen asetelman vuoksi olevaa sisaumlkorrelaatiota

Koska tarkastelujakso haluttiin ulottaa mahdollisimman pitkaumlksi mukaan aineistoon on valittu ne henkiloumlt jotka ovat olleet mukana tutkimuksessa koko tarkastelujakson eli vuodesta 2006 vuoteen 2009 asti Lisaumlksi koska kiinnosshytuksen kohde on tyoumlttoumlmy yden yhteys kulutukseen osallistumiseen on aineisto rajattu parhaassa tyoumliaumlssauml (25ndash54-vuotiaat) oleviin jotka ovat olleet koko tarshykastelujakson joko tyoumlssauml tai tyoumlttoumlminauml tai siirtyneet tyoumlllisistauml tyoumlttoumlmiksi tai paumlinvastoin Tyoumlssauml kaumly viin lasketaan mukaan sekauml kokoaikatyoumlssauml ettauml osashyaikatyoumlssauml olevat Naumlitauml ei tutkimuksessa erotella toisistaan koska osa-aikatyoumln maumlaumlrittely ja yleisy ys poikkeavat maittain hy vin paljon Tyoumlmarkkina-asema on aineistossa vastaajan itsensauml maumlaumlrittelemauml ja koskee haastatteluajankohdan tilannetta Lopullinen aineisto sisaumlltaumlauml jokaiselle henkiloumllle tiedot kaikilta nelshyjaumlltauml vuodelta sisaumlltaumlen oleelliset taustatiedot sekauml lisaumlksi vuosittain muuttuvat yksilouml- ja kotitaloustason tiedot

Aineistossa on kullekin vuodelle oma tyoumlmarkkina-asemaa kuvaava muuttushyja Naumliden pohjalta on tehty uusi muuttuja joka kuvaa tyoumlhistoriaa koko tarkasteshyluaikana Siinauml on neljauml luokkaa joihin vastaajat on jaettu yhtaumlaumlltauml viimeisimmaumln tyoumlmarkkina-aseman (vuonna 2009) ja toisaalta tyoumlssaumlkaumlynnin ja tyoumlttoumlmyyden perusteella (taulukko 1) Ensimmaumlisen ryhmaumln muodostavat ne henkiloumlt jotka ovat olleet koko tarkastelujakson tyoumlssauml Toiseen ryhmaumlaumln kuuluvat ne joilla

Ylikaumlnnouml Tyoumlmarkkina-asema ja lomailun taloudelliset mahdollisuudet

189

on aiempaa tyoumlttoumlmy yshistoriaa mutta jotka ovat olleet vuonna 2009 tyoumlssauml Kolmannessa ryhmaumlssauml ovat ne henkiloumlt jotka ovat olleet vuonna 2008 tyoumlssauml mutta jaumlaumlneet sen jaumllkeen tyoumlttoumlmiksi ja neljaumlnnessauml ryhmaumlssauml ne jotka ovat olleet vuonna 2009 tyoumlttoumlminauml ja joilla tyoumlttoumlmy ys on kestaumlnyt vaumlhintaumlaumln kaksi vuotta Koska tyoumlmarkkina-asemaa on kysytty aina haastatteluajankohtana voi niiden vaumlliin jaumlaumldauml sellaisia tyoumlttoumlmy ysjaksoja jotka eivaumlt naumly taumlssauml tutkimuksessa kaumlytetyssauml aineistossa Taumlllaumlkin tavoin saadaan kuitenkin riittaumlvaumln hy vauml kuva tyoumlttoumlmy yden ja kulutukseen osallistumisen vaumllisestauml yhteydestauml

Taulukko 1 Muutokset tyoumlmarkkina-asemassa

Ensisijainen tilanne vuosina 2006ndash2008 Tilanne vuonna 2009 N

Tyoumlllinen Tyoumlllinen 76 084 343 876

Tyoumlllinen+tyoumltoumln Tyoumlllinen 1 354 200 16

Tyoumlllinen Tyoumltoumln 9 203 283 106

Tyoumltoumln Tyoumltoumln 219 916 03

Laumlhde EU-SILC 2006ndash2009

Vertailtavat ryhmaumlt ovat hyvin erikokoiset mikauml ei tilastollisen analy ysin naumlkoumlkulmasta ole hy vauml laumlhtoumlkohta Etenkin pitkaumlaumln tyoumlttoumlmaumlnauml olleita on aishyneistossa hyvin vaumlhaumln Toisaalta pienimpaumlaumlnkin ryhmaumlaumln kuuluu yli 200 000 eurooppalaista jolloin tilastollisten analy ysien pohjalta saatujen tulosten voi olettaa olevan riittaumlvaumln luotettavia

Tyoumlmarkkina-aseman ja erityisesti tyoumlttoumlmy yden yhteyttauml mahdollisuuteen lomailla kodin ulkopuolella tarkastellaan binaumlaumlrisen logistisen monitasomallinshynuksen avulla Selitettaumlvaumlnauml muuttujana on taloudellinen mahdollisuus viikon lomaan kodin ulkopuolella Muuttuja on kaksiluokkainen (kyllaumlndashei) jolloin logistisen mallin kaumlyttouml on perusteltua Selittaumlvinauml muuttujina mallissa ovat tyoumlhistoria sukupuoli ikauml kotitalouden kaumlytettaumlvissauml olevat tulot koettu terveys sekauml siviilisaumlaumlty (onko henkilouml naimisissa vai ei) Lisaumlksi selitettaumlviin muuttujiin otetaan toisen tason muuttujana mukaan maaryhmauml Tarkasteltaessa koumlyhy yttauml ja tulojen riittaumlvy yttauml on perusteltua tarkastella maaryhmien vaumllisiauml eroja sillauml kuten Kainu ja Niemelauml taumlmauml kirjan johdantoluvussa toteavat koumlyhy yden ja syrjaumlytymisen laajuus vaihtelee maiden mutta myoumls maaryhmien vaumllillauml

Eurooppalaiset elinolot

190

Lomailu ja lomailun mahdollisuus Euroopassa

Matkailun yleisy ys Euroopan eri maissa vaihtelee hy vin paljon Taulukosta 2 naumlhdaumlaumln miten vuonna 2011 tehdy t matkat suhteutuvat vaumlestoumlmaumlaumlraumlaumln kyshyseisenauml vuonna (suhdeluku) Eniten matkailevat suomalaiset jossa jokaista asukasta kohden tehtiin laumlhes seitsemaumln lomamatkaa Suomen jaumllkeen yleisintauml lomamatkustaminen on ruotsalaisilla jotka tekevaumlt matkoja laumlhes viisi asukasta kohden Huomionarvoista on se ettauml kaikki Pohjoismaat joista on saatavilla tietoa tehtyjen lomamatkojen maumlaumlristauml ovat selvaumlsti EU-27-maiden keskiarvon ylaumlpuolella ja itse asiassa muodostavat kaumlrkinelikon maiden vaumllisessauml vertailussa

Vaumlhiten matkailevat itaumleurooppalaiset ja heistauml puolalaiset bulgarialaiset ja liettualaiset joiden vuosittaisten lomamatkojen maumlaumlrauml jaumlauml alle yhteen asukasta kohden Myoumls Iso-Britannia ja Alankomaat jaumlaumlvaumlt EU-27-maiden keskiarvon alapuolelle Matkustamisen yleisy ys kertoo yhtaumlaumlltauml maan vaurauden tasosta ja niistauml taloudellisista resursseista joita kyseisen maan asukkailla on kaumlyttaumlauml matkustamiseen Toisaalta yleisy ys kertoo siitauml millainen merkitys lomamatshykailulla on kulutukseen osallistumisen naumlkoumlkulmasta On osin myoumls kulttuurishysidonnainen kysymys pitaumlaumlkouml lomalla jonka maumlaumlrauml vaihtelee paljon maittain laumlhteauml pois kotoa

Naumlin ollen kaikkia EU-maita samalla tavoin kohteleva kodin ulkopuolisen lomailun puute aineellisen deprivaation osatekijaumlnauml kuten muutkin aineellisen puutteen indikaattorit sotii suhteellisen koumlyhy yden maumlaumlritelmaumlauml vastaan Suhshyteellinen koumlyhy ys tarkoittaa syrjaumlytymistauml vallitsevasta elaumlmaumlntavasta Monissa maissa erityisesti Pohjoismaissa mahdollisuuden puutetta lomailuun kodin ulkopuolella voidaan taumlstauml naumlkoumlkulmasta pitaumlauml indikaattorina ndash tai vaumlhintaumlaumln osatekijaumlnauml ndash myoumls vallitsevasta elaumlmaumlntavasta syrjaumlytymisestauml Mutta monissa maissa kyse on enemmaumln luksuksesta kuin normaaliin elaumlmaumlntapaan liitty vaumlstauml toiminnasta (Ks myoumls Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa)

Lomamatkojen maumlaumlriauml tarkasteltaessa pitaumlauml ottaa huomioon se ettauml maumlaumlrauml ei suoraan kerro kuinka monella on varaa tai mahdollisuus lomailla kodin ulkoshypuolella Se antaa kuitenkin jonkinlaisen kuvan siitauml missauml maumlaumlrin yksittaumlisten kotitalouksien odotetaan matkustavan lomallaan pois kotoa Esimerkiksi Suoshymessa kulttuuri on lomailun suhteen muuttunut niin ettauml ennen lomaa ystaumlvaumlltauml tai tyoumlkaverilta ei enaumlauml kysytauml rdquolaumlhdetkouml lomallasi matkallerdquo vaan rdquominne aiot lomallasi laumlhteaumlrdquo (Tamminen 2011) Voidaan olettaa ettauml ainakaan aivan koko vaumlestoumln keskuudessa ei esimerkiksi Bulgariassa tai Liettuassa ole yhtauml selvaumlauml ettauml lomalla matkustetaan pois kotoa

Ylikaumlnnouml Tyoumlmarkkina-asema ja lomailun taloudelliset mahdollisuudet

191

Taulukko 2 Tehdyt lomamatkat maaryhmittaumlin maakohtaiset vaumlestoumlmaumlaumlraumlt ja lomamatkojen suhdeluku

Mukana ovat sekauml ulkomaan- ettauml kotimaan matkat

Maa Lomamatkat 2011 Vaumlestoumlmaumlaumlrauml 112011 Suhdeluku

Pohjoismaat Islanti na

Norja 17 318 000 4 858 200 356

Ruotsi 42 198 000 9 340 700 452

Suomi 37 090 000 5 351 400 693

Tanska 28 931 000 5 529 400 523

Laumlntinen Keski-Eurooppa

Alankomaat 30 269 000 16 575 000 183

Belgia 11 280 000 10 839 900 104

Itaumlvalta 16 393 000 8 375 300 196

Luxemburg 1 340 000 502 100 267

Ranska 203 851 000 64 716 300 315

Etelauml-Eurooppa Espanja 121 535 000 45 989 000 264

Italiaa 71 264 000 60 340 300 118

Kreikka na

Kypros 1 705 000 803 100 212

Malta 429 000 414 400 104

Portugali 11 096 000 10 637 700 104

Anglosaksiset maat

Irlanti na

Iso-Britannia 116 925 000 62 027 000 189

Itauml-Eurooppa Bulgaria 5 573 000 7 563 700 074

Latvia 3 423 000 2 248 400 152

Liettua 1 340 000 3 329 000 040

Puola 30 759 000 38 167 300 081

Slovakia 6 855 000 5 424 900 126

Slovenia 4 249 000 2 047 000 208

Tšekki 33 985 000 10 506 800 323

Unkari 19 272 000 10 014 300 192

Viro 2 236 000 1 340 100 167

EU-27-maat 1 019 269 000 501 120 700 203

a Matkojen maumlaumlrauml perustuu vuoden 2010 tietoon na = Tietoa ei saatavilla Laumlhde Eurostat 2012

Eurooppalaiset elinolot

192

Kaiken kaikkiaan itaumleurooppalaisten lomailu on selvaumlsti harvinaisempaa kuin pohjoismaalaisten mutta verrattuna muihin maaryhmiin erot eivaumlt ole suuret Itse asiassa jos muiden maaryhmien kuin Pohjoismaiden maat laitettaishysiin suhdeluvun mukaan suuruusjaumlrjestykseen mitaumlaumln selvaumlauml maaryhmaumljakoa ei voitaisi havaita Siten maaryhmittaumlin tarkastelu ei ole lomailun osalta aivan yhtauml perusteltua kuin taloudellisten elinolojen osalta (ks Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa) Kuitenkin kun lomailu yhdistetaumlaumln toimeentuloon ja kulutusmahdollisuuksiin hy vinvointivaltiomallilla voi olettaa olevan merkitystauml Siksi se tullaan ottamaan huomioon tilastollisissa analy yseissa

Taulukosta 3 naumlhdaumlaumln ettauml niiden kotitalouksien1 joilla on varaa vaumlhintaumlaumln viikon lomaan kodin ulkopuolella vuosittain osuus on suurin Pohjois- ja Laumlnsi-Euroopan vanhoissa hy vinvointivaltioissa Esimerkiksi Pohjoismaissa vaumlhintaumlaumln yhdeksaumlllauml kymmenestauml kotitaloudesta on varaa viikon lomaan kodin ulkopuoshylella vuosittain Islannissa vain 16 prosentilla kotitalouksista ei ole varaa viikon vuosittaiseen lomaan Tanskassa vastaava luku on 37 prosenttia ja Norjassa ja Ruotsissakin alle 5 prosenttia Keski-Euroopan maista keskiarvon ylaumlpuolelle yltaumlvaumlt Alankomaat Luxemburg Belgia Itaumlvalta ja Ranska Lisaumlksi keskiarvon ylaumlpuolelta loumlyty vaumlt Iso-Britannia sekauml Itauml-Euroopan maista Slovenia ja Liettua

Heikoin tilanne on Itauml- ja Etelauml-Euroopan maissa Enintaumlaumln puolella bulshygarialaisista portugalilaisista unkarilaisista ja maltalaisista kotitalouksista on varaa viikon lomaan kodin ulkopuolella Selvaumlsti alle keskiarvon jaumlaumlvaumlt myoumls Puola sekauml Baltian maista Viro ja Latvia Keskiarvon ylaumlpuolelle Itauml- ja Etelauml-Euroopan maista paumlaumlsevaumlt ainoastaan Slovenia ja Liettua ja jaumllkimmaumlinenkin vain siksi ettauml siellauml niiden osuus joilla on taloudelliset resurssit lomailuun on kasvanut huomattavasti vuosien 2008 ja 2009 vaumllillauml

Euroopan maat ovat lomailun suhteen hy vin erilaisia Yhtaumlaumlltauml kuten taulukosta 3 naumlemme pienituloisten osuudet kulutukseen osallistumisella ja taumlssauml tapauksessa lomailulla mitattuna vaihtelevat maittain hy vin paljon Toishysaalta Euroopan maat eroavat paljon esimerkiksi ilmastonsa suhteen Voidaan ajatella ettauml Pohjois-Euroopasta on suurempi tar ve paumlaumlstauml mat kusta maa n esimerkiksi talven pimeinauml ja kylminauml aikoina johonkin laumlmpimaumlmpaumlaumln kuin Etelauml-Euroopasta jossa laumlmpoumltilat pysyttelevaumlt ympaumlri vuoden reilusti nollan ylaumlpuolella Laumlhtoumlkohtana taumlssauml tutkimuksessa on kuitenkin se ettauml hy vinvoinnin naumlkoumlkulmasta jokaisen yksiloumln ilmastosta riippumatta tulisi paumlaumlstauml aika ajoin pois arjen ympyroumlistauml Etenkin juuri pienituloisille joille arjesta selviytyminen on haastavampaa lomailun merkitys on suuri

1 Mukana ovat vain sellaiset kotitaloudet joissa referenssijaumlsen on ollut tyoumlssauml tai tyoumlttoumlmaumlnauml vuosina 2006 ndash2009

Ylikaumlnnouml Tyoumlmarkkina-asema ja lomailun taloudelliset mahdollisuudet

193

Taulukko 3 Sellaisten kotitalouksien osuudet joilla on varaa viikon lomaan kodin ulkopuolella maashy

ryhmittaumlin vuosina 2006ndash2009

Maa 2006 2007 2008 2009

Pohjoismaat Islanti 910 922 991 984

Norja 953 950 950 953

Ruotsi 902 927 944 951

Suomi 885 887 914 903

Tanska 964 954 950 963

Laumlntinen Keski-Eurooppa

Alankomaat 923 920 918 930

Belgia 842 872 860 871

Itaumlvalta 769 860 793 831

Luxemburg 879 906 878 882

Ranska 745 781 772 792

Etelauml-Eurooppa Espanja 732 755 766 706

Italia 693 687 678 678

Kreikka 552 574 584 579

Kypros 591 607 663 692

Malta 432 419 416 394

Portugali 515 497 479 466

Anglosaksiset maat

Irlanti 803 793 754 649

Iso-Britannia 843 847 849 848

Itauml-Eurooppa Bulgaria 281 267 502 468

Latvia 427 545 586 561

Liettua 516 584 561 772

Puola 442 491 498 529

Slovakia 522 572 548 572

Slovenia 821 862 825 834

Tšekki 721 740 695 703

Unkari 423 414 459 439

Viro 472 512 648 551

EU-27-maat 1 019 269 000 501 120 700 203

Laumlhde EU-SILC 2006ndash2009

Eurooppalaiset elinolot

194

Tyoumlmarkkina-asema ja mahdollisuus lomailuun

Taulukosta 4 naumlhdaumlaumln missauml maumlaumlrin eurooppalaisilla joiden tyoumlhistoriat ovat erilaisia on varaa viikon vuosittaiseen lomaan kodin ulkopuolella Hieman yllaumlttaumlen tilanne on lomailun kannalta paras niillauml jotka ovat jaumlaumlneet viimeisen vuoden aikana tyoumlttoumlmiksi Heistauml hieman useammalla kuin koko tarkastelushyjakson tyoumlssauml olleista on varaa viikon vuosittaiseen lomaan kodin ulkopuolella Heikoin tilanne on niillauml joilla tyoumlttoumlmy ys on pitkittynyt He ovat siis olleet vaumlhintaumlaumlnkin vuosina 2008 ja 2009 tyoumlttoumlminauml Kovin paljon parempi ei ole tilanne niillauml jotka olivat kyllaumlkin tyoumlssauml vuonna 2009 mutta ovat olleet vaumlshyhintaumlaumln yhtenauml aiempana tarkasteluvuotena tyoumlttoumlmiauml Tyoumlllistyminen ei siten takaa samanlaista kulutukseen osallistumista kuin vakaampi tyoumlura ainakaan kovin pian tyoumlllistymisen jaumllkeen Taumlmauml voi johtua yhtaumlaumlltauml esimerkiksi siitauml ettauml tulotaso tyoumlhoumln palatessa on sen verran alhainen ettei lomailuun heti ole varaa Toisaalta kyse voi myoumls olla siitauml ettauml vastatyoumlllistyneen on hankalampi saada pitkiauml lomia uudessa tyoumlssaumlaumln

Taulukko 4 Kotitaloudet joilla on varaa viikon lomaan kodin ulkopuolella tyoumlhistorian mukaan vuonna

2009

Ensisijainen tilanne vuosina 2006ndash2008 Tilanne vuonna 2009

Tyoumlllinen Tyoumlllinen 772

Tyoumlllinen+tyoumltoumln Tyoumlllinen 599

Tyoumlllinen Tyoumltoumln 775

Tyoumltoumln Tyoumltoumln 536

Laumlhde EU-SILC 2006ndash2009

Seuraavaksi tarkastellaan miten eri tekijaumlt kuten tyoumlhistoria tai kotitalouden tulot ovat yhteydessauml mahdollisuuteen lomailla kodin ulkopuolella (taulukko 5) Menetelmaumlnauml kaumly tetaumlaumln binaumlaumlristauml logistista monitasomallinnusta Mallissa kaikki mukaan otetut selittaumlvaumlt tekijaumlt selittaumlvaumlt eroja mahdollisuuksissa loshymailla kodin ulkopuolella tilastollisesti merkitsevaumlsti Vahvimmin eroja selittaumlauml hy vinvointivaltiomalli verrattuna Pohjoismaihin on Itauml-Euroopassa asuvan todennaumlkoumlisy ys jaumlaumldauml kotiin lomallaan selvaumlsti suurempi Myoumls Etelauml-Euroopassa mahdollisuus lomailuun kodin ulkopuolella on selvaumlsti harvinaisempaa kuin Pohjoismaissa Naumliden kolmen maaryhmaumln vaumlliin jaumlaumlvaumlt laumlntisen Keski-Euroopan maat ja anglosaksiset maat Tulos ei sinaumlnsauml ole yllaumlttaumlvauml sillauml tarkastelun kohshyteena on taloudellisten resurssien riittaumlvy ys ja hy vinvointivaltiomallien vaumllillauml on selviauml eroja sekauml tulotasossa ettauml resurssien jakautumisessa

Ylikaumlnnouml Tyoumlmarkkina-asema ja lomailun taloudelliset mahdollisuudet

195

Taulukko 5 Binaumlaumlrinen logistinen monitasomalli

Muuttuja Ristitulosuhde

Sukupuoli (ref = mies)

Nainen 143

Ikauml 100 (lt 1)

Tyoumlhistoriaa (ref = ryhmauml 1)

Ryhmauml 1 215

Ryhmauml 2 090

Ryhmauml 3 256

Siviilisaumlaumlty (ref = ei ole koskaan ollut naimisissa)

Naimisissa 096

Eronnut asumuserossa leski 157

Koettu terveys (ref = erittaumlin hyvauml)

Hyvauml 141

Kohtuullinen tai heikko 238

Maaryhmauml (ref = Pohjoismaat)

Laumlntinen Keski-Eurooppa 480

Anglosaksiset maat 415

Itauml-Eurooppa 1424

Etelauml-Eurooppa 1051

Tilastollisesti erittaumlin merkitsevaumlt erot r yhmien vaumllillauml Tulokset ovat r yhmaumllle rdquoei ole varaa viikon lomaan vuodessardquo Referenssir yhmaumlnauml mallissa on rdquoon varaa viikon lomaan vuodessardquo a Ryhmauml 1 = kaikkina ajankohtina t youmlssauml olleet r yhmauml 2 = vuonna 2009 t youmlssauml yhtenauml tai useampana aiempana ajankohtana t youmlttoumlmaumlnauml r yhmauml 3 = vuonna 2009 t youmlttoumlmaumlnauml aiempina ajankohtina paumlaumlasiassa t youmlssauml r yhmauml 4 = vuonna 2009 t youmlttoumlmaumlnauml aiempina vuosina paumlaumlasiassa t youmlttoumlmaumlnauml Laumlhde EU-SILC 2006ndash2009

Tyoumlhistoria josta taumlssauml artikkelissa ollaan erityisen kiinnostuneita selittaumlauml myoumls tilastollisesti erittaumlin merkitsevaumlsti eroja mahdollisuuksissa lomailla kodin ulkopuolella Heikoin tilanne on pidempaumlaumln tyoumlttoumlmaumlnauml olleilla mutta tilanne ei ole hy vauml myoumlskaumlaumln niillauml jotka ovat vuonna 2009 olleet tyoumlssauml mutta yhtenauml tai useampana edeltaumlvaumlnauml vuonna tyoumlttoumlmaumlnauml Jaumllkimmaumlisen ryhmaumln tilanne voi olla sellainen ettauml vaikka nykyiset tulot riittaumlisivaumltkin matkustamiseen aiempi tyoumlttoumlmy ys on lisaumlnnyt varovaisuutta menojen suhteen tai tulot menevaumlt vanshyhojen velkojen takaisinmaksuun Selitys taumllle on se ettauml niillauml joilla on eheaumlmpi tyoumlhistoria on useammin saumlaumlstoumljauml ja omaisuutta mikauml helpottaa lomalle laumlhteshymistauml Heidaumln on todennaumlkoumlisesti myoumls helpompaa luotottaa lomailuaan kuin

Eurooppalaiset elinolot

196

sellaisen henkiloumln jolla tyoumlttoumlmy yden seurauksena voi olla velkaa tai ongelmia luottojen takaisinmaksussa

Sekaumlaumln ei yllaumltauml ettauml heikko terveys heikentaumlauml mahdollisuuksia lomailuun Sairastaville henkiloumlille kerty y usein kustannuksia sairaalassa kaumlynneistauml ja laumlaumlshykeostoista Myoumls sukupuoli ikauml sekauml se onko henkilouml naimisissa ovat yhteydessauml taloudellisiin resursseihin matkustaa lomalle kodin ulkopuolelle Miehillauml on naisia todennaumlkoumlisemmin varaa vuosittaiseen lomaan kodin ulkopuolella Iaumln yhteys lomailumahdollisuuksiin on negatiivinen mitauml nuoremmasta henkiloumlstauml on kyse sen todennaumlkoumlisempaumlauml on ettauml lomailuun on varaa Parhaat mahdollishysuudet lomailla on perheettoumlmillauml

Aineiston suuren koon vuoksi selittaumlvien tekijoumliden yhteys selitettaumlvaumlaumln muuttujaan nousee herkaumlsti tilastollisesti merkitsevaumlksi Tulosten perusteella voidaan kuitenkin todeta ettauml tyoumlttoumlmy ys joko nykyisenauml tai aiemmin koetshytuna elaumlmaumlntilanteena heikentaumlauml henkiloumln mahdollisuuksia lomailla kodin ulkopuolella Samoin sitauml heikentaumlauml heikko terveys sekauml myoumlskin se missauml paumlin Eurooppaa henkilouml asuu Vaik ka itaumleurooppalaiset tekevaumltkin lomamatkoja ovat ne kuitenkin yhauml selvaumlsti harvinaisempia kuin esimerkiksi Pohjoismaissa nimenomaan tyoumlttoumlmy yden ja siitauml johtuvien pienien tulojen takia

Johtopaumlaumltoumlkset

Koumlyhy ystutkimuksessa koumlyhy ys maumlaumlritellaumlaumln taloudellisten resurssien puutteesta johtuvaksi vastentahtoiseksi syrjaumlytymiseksi yhteiskunnassa vallitsevista elinshyoloista tai elaumlmaumlntavasta Yhteiskunnassa vallitsevat elinolot muuttuvat yleisen elintason noustessa mutta se ei vaumllttaumlmaumlttauml kerro siitauml mikauml on yhteiskunnan kannalta kestaumlvaumlauml Taumlmauml artikkelin naumlkoumlkulmasta keskeinen kysymys on se onko lomailu sellainen ajankaumlytoumln muoto johon kaikilla tulisi olla varaa On selvaumlauml ettauml jos kaikki eurooppalaiset matkustaisivat useita kertoja vuodessa lomalle esimerkiksi lentokoneella olisi se ekologisesti kestaumlmaumltoumlntauml

Kansalaisten keskuudessa lomailu ja lomamatkojen tekeminen on viime vuosikymmenten aikana yleistynyt selvaumlsti On kuitenkin yhauml niitauml joille loshymailu kodin ulkopuolella on taloudellisesti mahdotonta Pienet tulot menevaumlt valtaosin pakollisiin menoihin (Niemelauml ja Raijas 2012) Nykyisen kaltaisessa kulutusyhteiskunnassa on kuitenkin vaikea elaumlauml jollei ole varaa kuluttaa Ymshypaumlroumlivaumlaumln yhteiskuntaan samaistutaan ja omaa identiteettiauml rakennetaan yhauml vahvemmin kuluttamisen kautta (Raumlsaumlnen 2011) Esimerkiksi lomailua kodin ulkopuolella pidetaumlaumln taumlstauml naumlkoumlkulmasta keskeisenauml kuluttamisen muotona Hyvinvointiamme ei siten maumlaumlrittele ainoastaan se onko meillauml ylipaumlaumltaumlaumln rashy

Ylikaumlnnouml Tyoumlmarkkina-asema ja lomailun taloudelliset mahdollisuudet

197

haa ja millaisiin hyoumldykkeisiin meillauml on varaa vaan myoumls se miten pystymme kaumlyttaumlmaumlaumln aikaamme sosiaalisesti hy vaumlksyttaumlvaumlllauml tavalla

Koumlyhy ydestauml ja koumlyhy yden vaumlhentaumlmisestauml keskusteltaessa ei lomamatkailu useinkaan nouse esille Vaikka viikon lomaa kodin ulkopuolella vuosittain pideshytaumlaumln EUn materiaalisen puutteen mittarin yhtenauml osatekijaumlnauml ei vaumllttaumlmaumlttauml tulla ajatelleeksi etteikouml ihminen paumlrjaumlisi ilman vuosittaista lomamatkaa Lomailulla yhtenauml ajankaumlytoumln muotona on kuitenkin oma taumlrkeauml roolinsa ihmisten elaumlmaumlssauml Laumlhtiessaumlaumln lomalle pois kotoa ihminen paumlaumlsee irti arjesta ja sen velvoitteista Lomalla voi unohtaa tyoumlasiat eikauml yleensauml tarvitse huolehtia siivouksesta tai ruoanlaitosta Lomalla on myoumls mahdollisuus tutustua uusiin paikkoihin ja luoda uusi ihmissuhteita

Kaiken kaikkiaan lomailu lisaumlauml ihmisen hy vinvointia Lomailun on esimershykiksi havaittu parantavan perheenjaumlsenten vaumllisiauml suhteita Lomailun taumlrkeys elaumlmaumlnlaadun naumlkoumlkulmasta naumlky y siinauml ettauml sitauml tuetaan jopa valtioiden taholta taloudellisesti Puhutaan sosiaalisista lomista jotka on tarkoitettu sellaisille kotishytalouksille joilla ei olisi mahdollisuutta lomailuun ilman yhteiskunnan tukea Aiempien tutkimusten mukaan lomailulla on myoumlnteinen vaikutus juuri taumlllaisiin kotitalouksiin perheenjaumlsenten vaumlliset suhteet paranevat itseluottamus lisaumlaumlnty y luodaan uusia sosiaalisia suhteita ja ylipaumlaumltaumlaumln asennoituminen elaumlmaumlaumln muutshytuu positiivisemmaksi (Minnaert ym 2009 ks myoumls Haukeland 1990 Smith ja Hughes 1999 Minnaert ja Schapmans 2009) Sosiaalisiin lomiin on siten tarvetta vaikka nykyaumlaumln lomamatkalle laumlhteminen ei vaadikaan vaumllttaumlmaumlttauml kovin suurta taloudellista panostusta Lentoja ja hotelliyoumlpymisiauml voi saada hyvinkin edullisesshyti ja osassa Euroopankin maita hintataso on yhauml kohtuullinen ja jopa alhainen

Taumlmaumln tut k imu ksen tu losten perusteella t youmlmark k ina-asema ja siinauml tapahtuneet muutokset ovat vahvasti yhteydessauml mahdollisuuksiin osallistua ku luttamiseen Tyoumlt toumlmy ys merk itsee vauml istauml maumlt tauml hen k i loumlkohtaisen tu loshytason laskua Mitauml pidemmaumlksi ajaksi tyoumlttoumlmy ys pitkitty y sitauml pienemmiksi muodostuvat myoumls tulot Lomailun naumlkoumlkulmasta heikoin tilanne on pitkaumlaumln tyoumlttoumlmaumlnauml olleilla sekauml niillauml joilla on ennen nykyistauml tyoumltauml takana useita tai pidempiauml tyoumlttoumlmy ysjaksoja Tyoumlllistyminen ei tuo heti rahallista helpotusta vaan kotitalouden taloudellisen tilanteen vakauttamiseen tarvitaan pidempi aika Taumlmauml naumlky y siinauml ettauml tutkimuksessa viimeistauml tarkasteluajankohtaa edeltaumlvaumlnauml vuotena tyoumlttoumlmaumlksi jaumlaumlneillauml mahdollisuus lomailuun oli parempi

Erityisesti pitkaumlaumln tyoumlttoumlmaumlnauml olleelle lomailu kodin ulkopuolella olisi kuitenkin taumlrkeauml sosiaalisen osallistumisen muoto Sen lisaumlksi ettauml tyoumlttoumlmaumlllauml on muita suurempi riski eristaumlytyauml sosiaalisista suhteista (ks Gallie ym 2003) arki voi muodostua hy vinkin yksitoikkoiseksi Tyoumln tilalle voi olla vaikeaa loumlytaumlauml mielekaumlstauml tekemistauml joko siitauml sy ystauml ettauml siihen ei ole varaa tai yksinkertaisesti siksi ettauml siihen ei loumlydy motivaatiota Tyoumlttoumlmy ys on aina henkiloumlkohtainen kriisi josta ylipaumlaumlseminen voi olla vaikeaa Taumllloumlin olisi taumlrkeaumlauml ettauml tyoumltoumln ei

Eurooppalaiset elinolot

198

syrjaumlytyisi niin sanotusta normaalista elaumlmaumlstauml jossa harrastetaan vietetaumlaumln aishykaa ystaumlvien kanssa ja kaumlydaumlaumln lomamatkoilla Naumlitauml kaikkia ajankaumlytoumln muotoja pidetaumlaumln sosiaalisen puutteen osatekijoumlinauml Taumlmaumlkin puoltaa ajatusta siitauml ettauml myoumls tyoumlttoumlmaumln tulisi voida paumlaumlstauml aika ajoin pois arjesta ja kodin rutiineista

Laumlhteet Airio I In-work poverty in a comparative perspective Helsinki Kela Studies in social security and health 92 2008

Andreszlig H Lohmann H The working poor in Europe Employment poverty and globalisation Cheltenham Elgar 2008

Anttila A Yhteiskuntapoliittinen interventio lomaan Yhteiskuntapolitiikka 2006 6 (6) 610ndash618

Boarini R Mira drsquoErcole M Measures of material deprivation in OECD Countries Paris OECD 2006

Callan T Nolan B Whelan CT Resources deprivation and the measurement of poverty Journal of Social Policy 1993 22 (2) 141ndash172

Dawson D Leisure and the definition of poverty Leisure studies 1988 7 (3) 221ndash231

Ehrenreich B Nickel and dimed On (not) getting by in America New York NY Metropolitan Books 2001

Elliott R Leonard C Peer pressure and poverty Exploring fashion brands and consumption symbolism among children of the lsquoBritish poorrsquo Journal of Consumer Behaviour 2004 3 (4) 347ndash359

Eurostat Tourism in Europe Results for 2011 Luxembourg Eurostat Statistics in focus 28 2012 Saatavissa lthttpeceuropaeueurostatgt Viitattu 132013

Gallie D Unemployment and social exclusion in the European Union European Societies 1999 1 (2) 139ndash168

Gallie D Paugam S Jacobs S Unemployment poverty and social isolation Is there a vicious circle of social exclusion European Societies 2003 5 (1) 1ndash32

Gilbert D Abdullah J A study of the impact of the expectation of a holiday on an individualrsquos sense of well-being Journal of Vacation Marketing 2002 8 (4) 352ndash361

Guio AC Fusco A Marlier E A European Union approach to material deprivation using EU-SILC and Eurobarometer data Luxembourg Integrated Research Infrastructure in the Socio-economic Sciences (IRISS) Working Paper Series 2009

Hakovirta M Rantalaiho M Taloudellinen eriarvoisuus lasten arjessa Helsinki Kela Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 124 2012

Haukeland JV Non-travelers The flip side of motivation Annals of Tourism Research 1990 17 (2) 172ndash184

Ylikaumlnnouml Tyoumlmarkkina-asema ja lomailun taloudelliset mahdollisuudet

199

Honkanen P Perusturvan kasvava aukko Tulottomien kotitalouksien maumlaumlrauml kasvaa Hyvinvointikatsaus 2011 22 (2) 2ndash5

McKay S Poverty or preference What do lsquoconsensual deprivation indicatorsrsquo really mean Fiscal Studies 2004 25 (2) 201ndash223

Minnaert L Social tourism A potential policy to reduce social exclusion Paper presented at the 39th Annual UTSG Conference Harrogate 3ndash5 January 2007

Minnaert L Maitland R Miller G Tourism and social policy The value of social tourism Annals of Tourism Research 2009 36 (2) 316ndash334

Minnaert L Schapmans M Tourism as a form of social intervention The holiday participation centre in Flanders Journal of Social Intervention Theory and Practice 2009 18 (3) 42ndash61

Minnaert L Stacey J Quinn B Griffin K Social tourism for low income groups Benefits in a UK and Irish context Julkaisussa Stroma C Morgan N toim Tourism and inequality Problems and prospects Wallingford CABI 2010 126ndash142

Niemelauml M Raijas A Kohtuullinen kulutus ja perusturvan riittaumlvyys Naumlkoumlkulmia kohtuullisen kulutuksen maumlaumlrittelyyn ja mittaamiseen Helsinki Kela Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 80 2012

Nolan B Whelan CT Using non-monetary deprivation indicators to analyse poverty and social exclusion in rich counties Lessons from Europe Journal of Policy Analysis and Management 2010 29 (2) 305ndash323

OECD Labour statistics Paris OECD 2012 Saatavissa lthttpstatsoecdorggt Viitattu 31122012

Quinn B Stacey J The benefits of holidaying for children experiencing social exclusion Recent Irish evidence Leisure Studies 2010 29 (1) 29ndash52

Raumlsaumlnen P Miten meistauml tuli kuluttajakansalaisia Hyvinvointikatsaus 2011 22 (3) 40ndash43

Richards G Time for a holiday Time amp Society 1998 7 (1) 145ndash160

Roberts K Leisure inequalities class divisions and social exclusion in present-day Britain Cultural Trends 2004 13 (2) 57ndash71

Rowntree S Poverty A study of town life London Macmillan 1901

Saunders P Naidoo Y Poverty deprivation and consistent poverty Economic Record 2009 85 (271) 417ndash432

Sirgy MJ Kruger PS Lee DJ Grace BY How does a travel trip affect touristsrsquo life satisfaction Journal of Travel Research 2011 50 (3) 261ndash275

Smith V Hughes H Disadvantaged families and the meaning of the holiday International Journal of Tourism Research 1999 1 (2) 123ndash133

Tamminen T Suomalainen matkustaa innokkaasti vapaa-ajallaan Hyvinvointikatsaus 2011 22 (3) 56ndash60

Tilastokeskus Statfin-tilastotietokanta ElinolotAjankaumlyttoumltutkimus Saatavissa ltwwwstat figt Viitattu 132013

Eurooppalaiset elinolot

Van der Hoek T Through childrenrsquos eyes An initial study of childrenrsquos personal experiences and coping strategies growing up poor in an affluent Netherlands Florence UNICEF Innocenti Research Centre 2005

Whelan CT Maitre B Poverty in Ireland in comparative European perspective Social Indicators Research 2010 95 (1) 91ndash110

Ylikaumlnnouml M Away from daily routines Holiday as a standard of prevailing society and a manifestation of unequal society Julkaisussa Minnaert L Maitland R Miller G toim Social

200 tourism Perspectives and potential London Routledge 2012 77ndash88

Eurooppalaiset elinolot

Anita Haataja ja Merja Kauhanen 202 Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa

Yleisyys selittaumljaumlt ja taloudelliset seuraukset

Tyoumlnteon muodot ovat moninaistuneet viime v uosina useissa laumlnsimaissa Taumlmauml on naumlkynyt muun muassa sekauml osa-aikaisen ettauml maumlaumlraumlaikaisen tyoumln lishysaumlaumlntymisenauml (OECD 2001 2011) Lisaumlksi kahden tyoumln tekeminen on yleistynyt useissa maissa Kahden tyoumln tekemisellauml tarkoitetaan tilannetta jossa henkilouml tekee samanaikaisesti useampaa kuin yhtauml tyoumltauml josta saa palkkaa EU-maissa noin 83 miljoonaa eli 39 prosenttia tyoumlllisistauml teki useampaa kuin yhtauml tyoumltauml vuonna 2011 eli kyse ei ole aivan pienestauml ryhmaumlstauml Kymmenen vuotta sitten vastaava osuus oli 33 prosenttia Aikaisemmissa Yhdysvaltoja koskevissa tutshykimuksissa (Paxson ja Sichermann 1996) on havaittu ettauml yli puolet tiiviisti tyoumlelaumlmaumlssauml olevista miehistauml tekee kahta tyoumltauml jossakin vaiheessa tyoumluraansa Toisin sanoen kahden tyoumln tekeminen koskettaa suurempaa osaa tyoumlllisistauml kuin tietyn tutkimushetken perusteella voidaan saada tulokseksi Paxsonin ja Sichermanin (1996) mukaan Yhdysvalloissa noin 17 prosenttia vuotuisista tyoumltunneista tehtiin toisessa tyoumlssauml mikauml kertoo myoumls kahden tyoumln merkityksestauml koko kansantalouden tuotannolle Sukupuolen mukaan tarkasteltuna naisilla kahden tyoumln tekeminen on lisaumlaumlntynyt selvaumlsti miehiauml enemmaumln EU-15-maissa viimeisten viidentoista vuoden aikana ja nykyisin naisilla kahden tyoumln tekeminen on yleisempaumlauml kuin miehillauml (ks kuvio 1) Vastaava trendi on havaittu myoumls Yhdysvalloissa (Hipple 2010) Maiden vaumllillauml on kuitenkin merkittaumlviauml eroja kahden tyoumln tekemisen yleisy ydessauml mikauml on taumlrkeaumlauml ottaa huomioon vertailuissa

Aikaisemmassa tutkimuskirjallisuudessa kahden tyoumln tekeminen on yhdisshytetty tyoumlelaumlmaumln muutoksiin (Barnberry ja Campbell 2012) kuten osa-aikaisen tyoumln kasvuun (Abhayaratna ym 2008) lisaumlaumlntyneeseen alityoumlllisyyteen (Campshybell 2008) sekauml muutoksiin tyoumlajoissa (Headey ym 2006) Tutkimuskirjallisuushydessa on tuotu esille myoumls kahden tyoumln tekemisen erilaiset motiivit Niistauml taumlrkein esiin tullut motiivi on ollut liian pieni tyoumltuntimaumlaumlrauml paumlaumltyoumlssauml ja sen myoumltauml riittaumlmaumltoumln tulotaso Toisaalta esille on noussut myoumls heterogeenisten toumliden motiivi jonka mukaan toista tyoumltauml voidaan tehdauml myoumls sen tarjoaman tyoumlty ytyshyvaumlisy yden tai kehittymismahdollisuuksien vuoksi Ensimmaumlinen motiivi viittaa kahden tyoumln tekemiseen ennemminkin pakkona kun taas jaumllkimmaumlinen motiivi

Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa

omaan valintaan Riippuen kahden tyoumln tekemisen syistauml politiikkaimplikaatiot ovat hy vin erilaisia Samoin myoumls hy vinvointiseuraukset (kuten toimeentulo ja koumlyhy ysriskit) voivat olla kahden tyoumln tekijoumlille hy vinkin erilaisia

Kuvio 1 Kahta tyoumltauml tekevien osuus kaikista tyoumlllisistauml sukupuolen mukaan EU15-maissa

203

00

05

10

15

20

25

30

35

40

45

Naiset Miehet

1995

1997

1999

2001

2003

2005

2007

2009

2011

Laumlhde Eurostatin tilastotietokanta oma laskelma

Vaikka kahden tyoumln tekemisessauml on kyse varsin merkittaumlvaumlstauml tyoumlelaumlmaumln ilmioumlstauml kahden tyoumln tekemisen syitauml ja selittaumljiauml on tutkittu yllaumlttaumlvaumln vaumlhaumln ja olemassa oleva tutkimuskin on selvaumlsti keskittynyt muutamiin maihin kuten Yhdysvaltoihin ja Isoon-Britanniaan Maavertailuja ei ole juuri tehty Mitkauml tekijaumlt selittaumlvaumlt kahden tyoumln tekemistauml Loumlytyykouml taumlssauml eroja sukupuolten vaumlshyliltauml ja eri maiden vaumlliltauml Taumlmaumln tutkimuksen tarkoituksena on selvittaumlauml usean tyoumln tekemisen yleisy yttauml selittaumljiauml ja seurauksia kolmessatoista EU-maassa sekauml Norjassa Tarkastelut tehdaumlaumln erikseen naisille ja miehille Koska maavertailussa on mukana maita erilaisista hy vinvointiregiimeistauml (pohjoismainen mannershymainen anglosaksinen ja etelaumleurooppalainen) voidaan olettaa ettauml maiden erilaisilla tyoumlmarkkinoilla ja instituutioilla on merkitystauml lopputulemille

Artikkelin alussa kaumlydaumlaumln laumlpi kahden tyoumln tekemistauml kaumlsittelevaumlauml aikaisemshypaa tutkimuskirjallisuutta Sen jaumllkeen esitellaumlaumln aineisto ja menetelmaumlt joilla kahden tyoumln tekemistauml tutkitaan Taumltauml seuraavat empiirisen analy ysin tulokset kahden tyoumln tekemisen yleisy ydestauml selittaumljistauml ja seurauksista Lopuksi esitetaumlaumln johtopaumlaumltoumlkset

Eurooppalaiset elinolot

204

Aikaisempi tutkimuskirjallisuus

Aiemman tutkimuskirjallisuuden mukaan t youmlntekijaumlt voivat hank kia toisen tyoumln useasta eri sy ystauml (esim Kimmel ja Conway 2001 Boumlheim ja Taylor 2004 Heineck ja Schwarze 2004) Kahden tyoumln tekeminen voi liittyauml paumlaumltyoumln tuntishyrajoitukseen (hours constraint) tyoumlntekijauml haluaisi tehdauml enemmaumln tyoumltunteja paumlaumltyoumlssaumlaumln mutta ei voi koska tyoumlnantaja ei pysty tarjoamaan lisaumltunteja Myoumls institutionaaliset tekijaumlt kuten tyoumlaikalainsaumlaumldaumlntouml ja alityoumlllisten sovitellut oikeudet tyoumlttoumlmy ysetuuksiin voivat rajoittaa lisaumltuntien tekemistauml (Haataja ym 2011) Tyoumlvoiman tarjontansa optimoimiseksi tyoumlntekijauml hankkii toisen tyoumln Pieni palkka voi myoumls olla motiivi toisen tyoumln hankkimiseen Siinauml tapauksessa kahden tyoumln tekijoumlillauml pitaumlisi olla keskimaumlaumlrin pienempi palkka paumlaumltyoumlstauml kuin yhden tyoumln tekijoumlillauml Toisen tyoumln tekeminen voi liittyauml myoumls vaumlliaikaisiin taloushydellisiin vaikeuksiin Tyoumlntekijauml voi taloudellisten vaikeuksien vuoksi hankkia vaumlliaikaisesti toisen tyoumln Lisaumlksi paumlaumltyoumln epaumlvarmuus voi saada tyoumlntekijaumln hankkimaan toisen tyoumln Toinen tyouml tavallaan suojaa tyoumlttoumlmy ydeltauml ja on vashykuutus sitauml vastaan ettauml tyoumlntekijauml menettaumlauml paumlaumltyoumlnsauml (Bell ym 1997 Boumlheim ja Taylor 2004 Livanos ja Zangelidis 2012)

Edellauml esitetyt sy yt toisen tyoumln tekemiseen liitty vaumlt siihen ettauml paumlaumltyoumln tyoumlshytunnit tai tulotaso tai sen tarjoama varmuus ei ole tyoumlntekijaumln toivomalla tasolla Heterogeenisten tyoumlpaikkojen selityksen mukaan tyoumlntekijauml voi hankkia toisen tyoumln syistauml jotka eivaumlt liity paumlaumltyoumln tuntirajoitukseen tai matalaan tulotasoon Taumlmaumln selityksen mukaan tyoumlntekijauml hankkii toisen tyoumln joka taumlydentaumlauml paumlaumltyoumltauml Toinen tyouml voi esimerkiksi tarjota tyoumlty ytyvaumlisy y ttauml jota tekijauml ei paumlaumltyoumlstaumlaumln saa Toinen tyouml voi myoumls olla keino hankkia tyoumlkokemusta jonka avulla henkilouml saa parempipalkkaisen toisen tyoumln tai kahden tyoumln tekeminen voi tuoda joustoa tyoumlaikoihin (Boumlheim ja Taylor 2004 Livanos ja Zangelidis 2012)

Taloustieteen teoriassa oletetaan ettauml yksiloumln tyoumln tarjontapaumlaumltoumlkset sekauml paumlaumltyoumlssauml ettauml toisessa tyoumlssauml perustuvat hyoumldyn maksimointiin Tyoumltuntirajoishytuksen vallitessa tyoumlntekijauml ei pysty tekemaumlaumln riittaumlvaumlsti tyoumltunteja saavuttaakseen ansiotason joka maksimoi haumlnen hyoumltynsauml Taumllloumlin ainut tapa tehdauml lisaumltunteja on hankkia toinen tyouml (Kimmel ja Conway 1998) Paumlaumltoumls tehdauml toista tyoumltauml annettuna maksimimaumlaumlrauml tyoumltunteja paumlaumltyoumlstauml riippuu toisen tyoumln palkasta sekauml toisen tyoumln tekemisen rajahyoumldystauml Jos vapaa-aika on normaali hyoumldyke1 toisen tyoumln tyoumltunnit vaumlhenevaumlt kun tulot muista laumlhteistauml kasvavat (Boumlheim ja Taylor 2004)

Toisen tyoumln tekemisen sy y voi vaikuttaa myoumls siihen kuinka kauan kahta tyoumltauml tehdaumlaumln Niiden tyoumlntekijoumliden joilla toisen tyoumln tekemisen sy ynauml on tyoumlshytuntirajoite pitaumlisi teorian mukaan tehdauml kahta tyoumltauml keskimaumlaumlrin lyhyemmaumln

1 Normaali hyoumldyke tarkoittaa hyoumldykettauml jonka kysyntauml kasvaa tulojen kasvaessa

Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa

205

aikaa kuin niiden tyoumlntekijoumliden joilla tyoumltuntirajoite ei ole toisen tyoumln tekemishysen sy ynauml Tyoumltuntirajoitteen alaiset tyoumlntekijaumlt nimittaumlin pyrkivaumlt vaihtamaan paumlaumltyoumlnsauml sellaiseen jossa he pysty vaumlt maksimoimaan tyoumltuntinsa (Boumlheim ja Taylor 2004) Lisaumlksi liian pieni tuntimaumlaumlrauml ja matala tulotaso ovat selvaumlsti yleisin sy y kahden tyoumln tekemiselle mutta tyoumltuntirajoitteen ohella tutkimuksissa on saatu naumlyttoumlauml myoumls heterogeenisten tyoumlpaikkojen motiivista (esim Kimmel ja Conway 1998 Boumlheim ja Taylor 2004 Heineck ja Schwarze 2004)

Kahden tyoumln tekemisen dynamiikkaa ovat tutkineet muun muassa Boumlheim ja Taylor (2004) Ison-Britannian aineistolla sekauml Paxson ja Sichermann (1996) yhdysvaltalaisella aineistolla Boumlheimin ja Taylorin tulokset viittaavat siihen ettauml toisen tyoumln tekeminen on melko pysy vaumlauml yli ajan eikauml pelkaumlstaumlaumln vaumlliaikaista sopeutumista tyoumlvoiman kysynnaumln vaihteluihin Kahden vuoden jaumllkeen noin puolet ensimmaumlisellauml haastattelukerralla kahta tyoumltauml tehneistauml edelleen teki kahta tyoumltauml Paxson ja Sicherman havaitsivat ettauml kahden tyoumln tekeminen on dynaamishynen prosessi jossa tyoumlntekijaumlt tekevaumlt kahta tyoumltauml pitkin tyoumluraansa ja kaumlyttaumlvaumlt toisen tyoumln tekemistauml sopeuttamaan tyoumltuntejaan Toisaalta Isossa-Britanniassa on huomattu ettauml toisen tyoumln tekeminen voi edistaumlauml tyoumlpaikanvaihtoa ja siirtyshymistauml uudelle tyoumluralle erityisesti itsenaumliseen ammatinharjoittamiseen (Panos ym 2009) Samaan suuntaan viittaavat myoumls venaumllaumlisellauml aineistolla saadut tushylokset siitauml ettauml kahden tyoumln tekeminen on vaumlliaikaista ja yleisesti siihen liitty y uravaihdoksia (Guariglia ja Kim 2006)

Averettin (2001) mukaan sukupuolten vaumllillauml ei loumlytynyt merkittaumlviauml eroja kahden tyoumln tekemistauml selittaumlvissauml tekijoumlissauml Lisaumlksi tulokset viittaavat siihen ettauml erot sukupuolten vaumllillauml toisen tyoumln palkassa eivaumlt selity henkiloumlkohtaisilla ominaisuuksilla Lilja (1991) havaitsi suomalaisella aineistolla ettauml naisilla ja miehillauml on eri motiivit kahden tyoumln tekemiselle Naisten kahden tyoumln tekemisen taustalla naumlyttaumlauml olevan paumlaumltyoumln tyoumltuntirajoite kun taas miehillauml kyseessauml on enemmaumln heterogeenisten tyoumlpaikkojen motiivi

Myoumls suhdannetilanteella naumlyttaumlisi olevan merkitystauml kahden tyoumln tekeshymiselle Taumltauml on tutkittu yhdysvaltalaisella aineistolla (Amueacutedo-Dorantes ja Kimmel 2009) Tutkimuksessa havaittiin ettauml kun huomioidaan valikoitumishynen kahden tyoumln tekemiseen kahden tyoumln tekemisen todennaumlkoumlisy ys kasvaa noususuhdanteen aikana miehillauml Taumlmauml tulos naumly ttaumlisi viittaavan siihen ettauml tyoumltilaisuuksien saatavuus selittaumlisi miehillauml enemmaumln kahden tyoumln tekemistauml kuin tyoumln epaumlvarmuus tai taloudellinen ahdinko

Eurooppalaiset elinolot

206

Aineisto ja menetelmauml

Taumlssauml tutkimuksessa kahden tyoumln tekemistauml tutkitaan 13 EU-maassa Itaumlvallasshysa Belgiassa Tanskassa Saksassa Ranskassa Espanjassa Kreikassa Suomessa Alankomaissa Portugalissa Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa sekauml Norjassa Naumlmauml maat edustavat erilaisia eurooppalaisia hy vinvointiregiimejauml pois lukien Itauml-Euroopan maat (ks ominaispiirteistauml ja luokittelusta tarkemmin esim Arts ja Gelissen 2002 ks myoumls Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa)

Aineistona hyoumldynnetaumlaumln eurooppalaisen tulo- ja elinolotutkimuksen (EU-SILC) paumlaumlosin vuoden 2010 poikkileikkaustiedostoa Aineisto sopii hy vin maavertailuihin varsin yhtenaumlisen tietosisaumlltoumlnsauml ja muuttujien samanlaisten maumlaumlritelmien vuoksi Tarkastelu rajataan 16ndash 64-vuotiaaseen vaumlestoumloumln

Tyoumlmarkkina-aseman (esim tyoumlllinen tai tyoumltoumln) maumlaumlraumlytyminen perustuu EU-SILC-aineistossa henkiloumln omaan kaumlsitykseen siitauml mikauml on haumlnen paumlaumlasialshylinen toimintansa haastatteluhetkellauml Tyoumlmarkkina-aseman maumlaumlraumly tyminen poikkeaa Kansainvaumllisen tyoumljaumlrjestoumln (ILO) maumlaumlritelmaumlstauml ILOn maumlaumlritelmaumln mukaan esimerkiksi henkilouml joka pitaumlauml itseaumlaumln paumlaumltoimisena opiskelijana luokitellaan tyoumllliseksi jos haumln opiskelijana tekee lyhyttaumlkin osa-aikatyoumltauml EUshySILC-aineistossa sama henkilouml luokitellaan opiskelijaksi Aineiston luokittelua on muutettu vuodesta 2009 laumlhtien niin ettauml taumltauml ennen tyoumllliset luokiteltiin osa-aika- ja kokoaikatyoumltauml tekeviin tekemaumlttauml eroa palkansaajien ja ammatinshyharjoittajien tai itsensauml tyoumlllistaumljien vaumllillauml Vuodesta 2009 laumlhtien tyoumllliset on luokiteltu niin ettauml kokoaikaiset ja osa-aikaiset itsensauml tyoumlllistaumljaumlt ja ammatinshyharjoittajat joihin kuuluvat myoumls taumltauml kautta tyoumlllisty vaumlt perheenjaumlsenet naumlky vaumlt omina ryhminaumlaumln

Aineistossa ei ole suoraan maumlaumlritelty ketkauml tekevaumlt kahta tyoumltauml vaan maumlaumlshyrittely taumlyty y tehdauml toisessa tyoumlssauml tehtyjen tyoumltuntien perusteella Jos toisessa tyoumlssauml tehtyjen tyoumltuntien maumlaumlrauml on nollaa suurempi (eikauml ole puuttuva arvo) indikaattorimuuttuja rdquokaksi tyoumltaumlrdquo saa arvon yksi ja muutoin arvon nolla

Kahden tyoumln taustalla olevia tekijoumlitauml tutkitaan tilastollisen probit-mallin avulla Mallissa selitettaumlvaumlnauml muuttujana on kahden tyoumln tekeminen ja selittaumlshyvinauml muuttujina kaumlytetaumlaumln laajaa joukkoa tekijoumlitauml jotka kuvaavat henkiloumliden tyoumlpaikan sekauml kotitalouden ominaisuuksia Aineiston rikas tietosisaumlltouml esishymerkiksi henkiloumliden ominaisuuksista (sukupuoli ikauml koulutus siviilisaumlaumlty) tyoumlmarkkina-asemasta tyoumlpaikan ominaisuuksista (tyoumlsuhteen ty yppi ammatti toimiala tehdyt tyoumltunnit palkka) sekauml kotitalouden ty ypistauml ja toimeentulosta mahdollistavat sen ettauml kahden tyoumln tekemisen taustalla olevia havaittavissa olevia tekijoumlitauml voidaan kontrolloida kattavasti naumlissauml malleissa Aineiston rajoishytuksena voidaan pitaumlauml sitauml ettauml siinauml ei ole kysytty syitauml toisen tyoumln tekemiseen eikauml siinauml ole myoumlskaumlaumln tietoja toisen tyoumln ominaisuuksista lukuun ottamatta

Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa

Norja Ta

nska

Alankomaat

Ruotsi

Saksa Itauml

valta

Suomi

EU

Belgia

Iso-Brit

annia

Kreikka

Ranska

Ita

lia

Espanja

Portugali

siinauml tehtyauml tyoumltuntimaumlaumlraumlauml Aineiston rajoitteiden takia emme pysty suoraan tutkimaan eri motiivien vaikutusta kahden tyoumln tekemiseen

207 Kuinka yleistauml kahden tyoumln tekeminen on ja ketkauml tekevaumlt kahta tyoumltauml

Tutkimusaineisto antaa samansuuntaisen joskin hieman eritasoisen kuvan kahden tyoumln tekemisen yleisy ydestauml kuin tyoumlvoimatutkimukset Taumlmauml johtunee paumlaumlosin erilaisista maumlaumlritelmistauml Aineiston kaumlsittein kahden tyoumln tekeminen on hieman yleisempaumlauml tyoumlllisten keskuudessa kuin tyoumlvoimatutkimuksissa Yhteistauml molemmille tietolaumlhteille on se ettauml tyoumlllisistauml kahta tyoumltauml tekevien naisten osuus on suurempi kuin miesten ja kahta tyoumltauml tekevien osuus on useissa maissa kasvashynut viime vuosina EU-SILCin mukaan tutkimuskohteena olevissa maissa kahta tyoumltauml tekevien osuus tyoumlllisistauml oli keskimaumlaumlrin laumlhes 5 prosenttia vuonna 2010 Naisista kahta tyoumltauml teki suhteellisesti useampi (54 prosenttia) kuin miehistauml (42 prosenttia) Maakohtaiset erot sekauml erot sukupuolten vaumllillauml olivat kuitenkin suuria Kuviossa 2 on esitetty kahta tyoumltauml tekevien osuus tyoumlllisistauml vuonna 2010

Kuvio 2 Kahta tyoumltauml tekevien sekauml naisten ja miesten osuudet tyoumlllisistauml vuonna 2010

1 6

1 4 1 2 21 2

1 0

8 7 5 7 3 7 3 6 8 6 8 6

4 9 4 8 4 6 4 3 4 14 3 5 2 9 2 7 2 6

2

0

K e s k i arvo

N a i s e t

M i e h e t

Laumlhde EU-SILC 2010

Eurooppalaiset elinolot

208

Yksittaumlisistauml maista kahden tyoumln tekeminen oli vuonna 2010 yleisintauml Norshyjassa jossa yli 12 prosentilla tyoumlllisistauml oli toinen tyoumlpaikka Ruotsissa Tanskassa ja Alankomaissa osuudet olivat yli 7 prosenttia Myoumls Saksassa ja Itaumlvallassa osuudet ovat keskimaumlaumlraumlistauml suurempia Vaumlhaumlisintauml kahden tyoumln tekeminen oli puolestaan Portugalissa Espanjassa ja Italiassa Naumlyttaumlauml siis siltauml ettauml kahden tyoumln tekeminen olisi yleisempaumlauml pohjoismaista hy vinvointimallia edustavissa valtioissa Suomea lukuun ottamatta Har vinaisinta kahden t youmln tekeminen puolestaan on Etelauml-Euroopassa Roualtin (2002) mukaan kahden tyoumln tekemisen yleisy ys Pohjoismaissa voi selittyauml sillauml ettauml niissauml sosiaaliturvan piiriin paumlaumlsy maumlaumlraumlyty y kansalaisuuden perusteella toisin kuin esimerkiksi mannermaisessa mallissa jossa sosiaaliturvan painopiste on tyoumlsuhteen perusteella muodostuvassa vakuutussuhteessa Etelauml-Euroopan maissa sosiaaliturva perustuu paumlaumlasiassa myoumls ansiotyoumlhoumln Roualtin mielestauml sosiaaliturvan universalismilla voi olla merkitystauml mahdollisuuksille liikkua tyoumlmarkkinoilla ja yhdistellauml useampaa tyoumltauml (ks myoumls Arts ja Gelissen 2002)

Sosiaaliturva- ja verojaumlrjestelmillauml on myoumls erityinen yhteys naisten tyoumlllishysy yteen Yksiloumlllinen sosiaaliturva on yhteydessauml naisten korkeaan tyoumlllisy yteen (esim Daly 2000 Dingelday 2001) Tarkastelun kohteina olevissa maissa naiset tekevaumlt keskimaumlaumlrin yleisemmin kahta tyoumltauml kuin miehet Vaik ka naisia on vaumlhemmaumln tyoumlllisinauml kuin miehiauml on heidaumln maumlaumlraumlnsauml kahta tyoumltauml tekevistauml jopa hieman suurempi kuin miesten Maiden vaumllillauml on taumlssaumlkin suhteessa eroja Kahden tyoumln tekeminen on yleisempaumlauml naisilla kuin miehillauml kahdeksassa maassa muun muassa Alankomaissa Saksassa ja Ranskassa Pohjoismaissa sen sijaan kahden tyoumln tekeminen on miehillauml yleisempaumlauml kuin naisilla Norjassa Tanskassa ja Suomessa Suurimmat erot miesten ja naisten vaumllillauml kahden tyoumln tekemisessauml loumlyty vaumlt Ranskasta Isosta-Britanniasta ja Kreikasta Ranskassa ja Isossa-Britanniassa kahden tyoumln tekeminen on naisilla 2ndash3 prosenttiyksikkoumlauml yleisempaumlauml kuin miehillauml Kreikassa tilanne on juuri paumlinvastainen

Tarkasteluvuotenamme 2010 erityisesti etelaumleurooppalaiseen maaryhmaumlaumln kuuluvat maat kaumlrsivaumlt edelleen voimakkaasti Euroopan talouskriisistauml ja naumlissauml maissa tyoumlttoumlmy ys kasvoi edelleen Taumlllauml voi olla merkitystauml myoumls mahdollisuukshysiin tehdauml kahta tyoumltauml ja taumlmauml vaikuttaa myoumls maiden vaumllillauml havaittuihin eroihin Siksi on hy vauml katsoa kahden tyoumln tekemisen yleisy yden ohella myoumls muutoksen suuntaa eri maissa Taulukossa 1 kuvataan naisten ja miesten tyoumlllisy ysasteita (osuutena 16ndash 64-vuotiaasta vaumlestoumlstauml) vuonna 2010 ja tyoumlllisy ysasteiden muutosta vuosina 2005ndash2010 Yleinen kehityssuunta taumlllauml aikavaumllillauml on se ettauml naisten tyoumlllisy ys on kasvanut miesten vaumlhentyny t Naisten tyoumlllisy ys on vaumlhentyny t kuitenkin Suomessa2 ja Portugalissa joissa molemmissa kokoaikatyouml on naisille

2 On muistettava ettauml EU-SILC-aineiston tyoumlllisy ysasteet eivaumlt ole vertailukelpoisia tyoumlvoimatutkishymusten tyoumlllisy yskaumlsitteen kanssa Esimerkiksi Suomessa naisten tyoumlllisy ysaste nousi 04 prosentshytiyksik koumlauml vuosina 2005 ndash2010 kun se tutkimusaineistomme mukaan laski

Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa

209

ty ypillisempaumlauml kuin osa-aikatyouml Miesten tyoumlllisy ys on sen sijaan vaumlhentynyt useimmissa maissa Taumlssauml tutkimusaineistossa miesten tyoumlllisy ysaste nousi vain Isossa-Britanniassa Lisaumlksi muutokset monissa Keski-Euroopan maissa olivat hy vin pieniauml

Taulukko 1 Naisten ja miesten tyoumlllisyysasteet ja kahta tyoumltauml tekevien osuudet vuonna 2010 ja osuuksien

muutokset vuosina 2005ndash2010 prosenttiyksikkoumlauml

Maa

Tyoumlllisyysasteet Kahta tyoumltauml tekevien osuus

Naiset

Muutos prosenttishyyksikkoumlauml

Miehet

Muutos prosenttishyyksikkoumlauml

Naiset

Muutos prosenttishyyksikkoumlauml

Miehet

Muutos prosenttishyyksikkoumlauml

2010 2005ndash 2010 2010

2005ndash 2010 2010

2005ndash 2010 2010

2005ndash 2010

EU13 + Norja 582 50 701 ndash10 54 00 42 ndash02

Norja 693 37 748 ndash22 108 14 134 20

Ruotsi 701 17 742 ndash15 75 37 71 00

Suomi 609 ndash38 647 ndash27 45 19 54 21

Tanskaa 659 14 687 ndash52 67 ndash02 81 ndash05

Belgia 558 32 651 ndash31 41 04 50 02

Alankoshymaat 621 138 756 ndash02 81 ndash02 68 12

Itaumlvalta 577 10 735 ndash02 65 34 70 33

Ranska 596 08 665 ndash18 50 13 22 03

Saksa 629 125 726 ndash04 75 ndash29 61 ndash09

Iso-Britannia 645 57 731 69 54 ndash01 33 ndash02

Viro 518 30 663 ndash86 27 01 27 02

Italia 458 14 689 ndash10 31 02 28 ndash07

Kreikka 524 48 693 ndash45 28 ndash08 51 ndash20

Portugali 583 ndash22 687 ndash48 26 ndash16 26 ndash27

aTanskan muutostiedot vuosilta 2008ndash2010 koska taumltauml aikaisemmin Tanskasta ei ole tietoa toisen t youmln tekemishysestauml Laumlhde EU-SILC 2005ndash2010

Vuositasolla tarkasteltuna kahta tyoumltauml tekevien keskimaumlaumlraumlinen osuus laski tutkimusmaissa vuosina 2005ndash2007 mutta kaumlaumlntyi sen jaumllkeen kasvuun niin ettauml kahta tyoumltauml tekevien osuus vuonna 2010 saavutti naisten mutta ei vielauml miesten

Eurooppalaiset elinolot

210

kohdalla vuoden 2005 tilanteen Kahden tyoumln tekeminen on vaumlhentynyt erishytyisesti etelaumleurooppalaisilla miehillauml eli samoissa maissa joissa myoumls miesten tyoumlllisy ysaste aleni huomattavasti Toisaalta on myoumls maita joissa tyoumlllisy ys on vaumlhentynyt mutta kahden tyoumln tekeminen on lisaumlaumlntynyt kuten Suomessa (taushylukko 1) Kahden tyoumln tekeminen naumlyttaumlauml kuitenkin yleensauml olevan yhteydessauml tyoumlllisy yteen siten ettauml mitauml korkeampi on tyoumlllisy ys sitauml yleisempaumlauml on myoumls kahden tyoumln tekeminen (kuvio 3) Yhteys on naisten tyoumlllisy yden kanssa selvempi (R2 = 063) kuin miesten tyoumlllisy yden suhteen (R2 = 030)

Kuvio 3 Naisten ja miesten tyoumlllisyysaste ja kahta tyoumltauml tekevien osuus tyoumlllisistauml vuonna 2010

Naiset Miehet 14

12

10

8

6

4

2

0

Italia

Saksa

EU

Norja

Ruotsi

Suomi

Tanska

Belgia

Alankomaat

Itaumlvalta

Ranska Iso-Britannia

Espanja Kreikka

Portugali

14

12

10

8

6

4

2

0

EU

Norja

Ruotsi

Suomi

Tanska

Belgia

Alankomaat Itaumlvalta

Ranska

Saksa

Iso-Britannia Espanja

Italia

Kreikka

Portugali

45 50 55 60 65 70 75 55 60 65 70 75 80 85 y = 02822x ndash 1133 y = 04354x ndash 25078 Rsup2 = 06306 Rsup2 = 02971

Laumlhde EU-SILC 2010

Kahden tyoumln tekijaumlt henkiloumlkohtaisten ominaisuuksien ja tyoumlmarkkina-aseman mukaan

Kaikista kahta tyoumltauml tekevistauml tyoumlllisistauml joissa ovat mukana sekauml palkansaajat ettauml yrittaumljaumlt enemmistouml on miehiauml useimmissa maissa Naisten osuus on suurempi ainoastaan Saksassa Ranskassa ja Isossa-Britanniassa Alankomaissa ja Ruotsissa naisia ja miehiauml on suunnilleen yhtauml paljon kahta tyoumltauml tekevistauml tyoumlllisistauml

Taulukoissa 2a (s 212) ja 2b (s 213) on kuvattu kahta tyoumltauml tekevien naisten ja miesten jakaumat iaumln koulutuksen ja tyoumlmarkkina-aseman mukaan Kahta tyoumltauml tekevaumlt ovat keskimaumlaumlrin 42-vuotiaita mikauml on kaikkien tyoumlllisten keskishyikaumlauml hieman enemmaumln Maiden vaumllillauml loumly ty y eroja kahta tyoumltauml tekevaumlt ovat keskimaumlaumlrin hieman vanhempia Belgiassa Itaumlvallassa Ranskassa Saksassa Isossa-Britanniassa Kreikassa ja Portugalissa verrattuna kaikkiin tyoumlllisiin ja keskimaumlaumlrin hieman nuorempia kaikissa Pohjoismaissa Alankomaissa Italiassa

Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa

211

ja Espanjassa Valtaosa kahta tyoumltauml tekevistauml naisista ja miehistauml on parhaassa tyoumliaumlssauml eli kuuluu ikaumlryhmaumlaumln 25ndash54-vuotiaat

Vaikka kahta tyoumltauml tekevaumlt ovat heterogeeninen ryhmauml myoumls koulutustason mukaan on kahta tyoumltauml tekevissauml keskimaumlaumlrin koulutetumpaa vaumlkeauml sekauml naisten ettauml miesten keskuudessa Miehillauml kuudessa maassa neljaumlstaumltoista ja naisilla seitshysemaumlssauml maassa neljaumlstaumltoista korkea-asteen koulutetut muodostavat suurimman kahta tyoumltauml tekevien ryhmaumln Verrattuna kaikkiin tyoumlllisiin korkeasti koulutetut naumlyttaumlvaumlt tekevaumln yleisemmin kahta tyoumltauml eli ovat yliedustettuina kahden tyoumln tekijoumliden joukossa kaikissa muissa tarkastelun kohteena olevissa maissa paitsi Ranskassa Italiassa ja Kreikassa

Vaikka palkansaajat ovat ylivoimaisesti suurin kahta tyoumltauml tekevien ryhmauml itsensauml tyoumlllistaumljien osuus kahta tyoumltauml tekevistauml on laumlhes poikkeuksetta selvaumlsti suurempi kuin heidaumln osuutensa kaikista tyoumlllisistauml Kreikassa Italiassa ja Alankoshymaissa itsensauml tyoumlllistaumlvien osuus kahta tyoumltauml tekevistauml on kaksi tai jopa kolme kertaa suurempi kuin keskimaumlaumlrin Miehillauml itsensauml tyoumlllistaumljien osuus kahta tyoumltauml tekevistauml on selvaumlsti suurempi kuin naisilla Portugalia lukuun ottamatta

Kahta tyoumltauml tekevaumlt ilmoittavat yleisemmin tekevaumlnsauml osa-aikatyoumltauml kuin kaikki tyoumllliset Tutkimuksen kohdemaissa ero on keskimaumlaumlrin 9 prosenttishyyksikkoumlauml naisilla hieman enemmaumln ja miehillauml vain 5 prosenttiyksikkoumlauml Kahta tyoumltauml tekevistauml naisista 44 prosenttia ja miehistauml 11 prosenttia tekee osa-aikatyoumltauml Kaikkien tyoumlllisten keskuudessa vastaavat osuudet olivat 34 ja 6 prosenttia Osashyaikatyoumln enemmy ys kahta tyoumltauml tekevillauml oli erityisen suuri Ranskassa (laumlhes 30 prosenttiyksikkoumlauml) ja Espanjassa (runsaat 10 prosenttiyksikkoumlauml) Suomessa Ruotsissa ja Belgiassa osa-aikatyoumln yleisy ys oli kahta tyoumltauml tekevien keskuudessa yli 10 prosenttiyksikkoumlauml vain naisilla Suomessa ja Ruotsissa vastentahtoinen osa-aikatyouml ja osa-aikatyoumlttoumlmy ys ovatkin eurooppalaisittain keskimaumlaumlraumlistauml yleisempiauml (Haataja ym 2011) mikauml viittaisi siis usein kahden tyoumln tekemiseen pakkona Toisaalta Alankomaissa jossa koko naistyoumlvoimasta noin 70 prosentshytia tekee osa-aikatyoumltauml kahden tyoumln tekijoumlistauml osa-aikatyoumlntekijoumliden osuus on 12 prosenttiyksikkoumlauml pienempi Sen sijaan norjalaiset naiset tekevaumlt osa-aikatyoumltauml vaumlhemmaumln kuin naiset kaikissa tutkimusmaissa keskimaumlaumlrin ja osa-aikatyouml on harvinaisempaa kahta tyoumltauml tekevien keskuudessa kuin kaikilla tyoumlllisillauml

Kahta tyoumltauml tekevaumlt naiset tyoumlskentelevaumlt keskimaumlaumlrin useammin maumlaumlraumlshyaikaisissa tyoumlsuhteissa kuin yhtauml tyoumltauml tekevaumlt naiset Miehillauml vastaavaa eroa ei ole Kahta tyoumltauml tekevistauml naisista 15 prosenttia ja miehistauml 8 prosenttia tekee maumlaumlraumlaikaista tyoumltauml Yhtauml tyoumltauml tekevien tyoumlllisten keskuudessa vastaavat osuudet olivat 11 ja 9 prosenttia

Eurooppalaiset elinolot

212

Taul

ukko

2a

Kah

den

tyoumln

teki

jaumlt i

aumln k

oulu

tust

ason

ja ty

oumlmar

kkin

a-as

eman

muk

aan

nai

set

Norja

Ru

otsi

Su

omi

Tans

ka

Belg

ia

Alan

kom

aat

Itaumlva

lta

Rans

ka

Saks

a Is

o-Br

itann

ia

Espa

nja

Italia

Kr

eikk

a Po

rtug

ali

Ikauml

(ka

) 41

2

401

41

2

413

42

5

412

42

2

424

42

9

415

39

9

402

40

5

408

Ikauml 16

ndash24

7 14

6

9 2

8 6

5 3

10

4 4

-1

25ndash5

4 57

49

56

46

57

53

52

53

58

48

69

67

67

62

55ndash6

4 36

37

38

45

41

39

42

42

39

42

27

29

33

38

Koul

utus

Peru

sast

e 18

5

8 19

10

14

8

31

14

19

26

26

34

45

Kesk

iast

e 42

54

38

37

29

44

58

41

55

32

29

44

23

16

Kork

ea-a

ste

40

41

54

44

61

42

34

29

32

49

44

30

44

39

Tyoumlm

arkk

ina-

asem

a

Yritt

aumljauml

0 0

2 2

2 2

1 1

1 0

4 4

10

2

Itsen

saumlty

oumlllis

taumljauml

6

6 9

5 6

17

22

5 7

11

8 19

29

15

Palk

ansa

aja

91

94

88

93

93

80

78

93

93

89

88

75

58

83

Muu

0

-1

0 -

1 -

0 0

--

3 3

-

Tyoumls

uhde

Osa

-aik

atyouml

15

42

31

18

54

59

48

59

45

44

38

19

13

18

Maumlauml

raumlai

kain

en ty

ouml 8

18

10

-14

13

10

23

16

7

27

21

23

22

Maumlauml

raumlai

kais

ten

osuu

det s

uhte

utet

tu ta

uluk

ossa

t youmll

lisiin

eik

auml pa

lkan

saaj

iin

Laumlhd

e E

U-S

ILC

2010

Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa

213

Taul

ukko

2b

Kah

den

tyoumln

teki

jaumlt i

aumln k

oulu

tust

ason

ja ty

oumlmar

kkin

a-as

eman

muk

aan

mie

het

)

Norja

Ru

otsi

Su

omi

Tans

ka

Belg

ia

Alan

kom

aat

Itaumlva

lta

Rans

ka

Saks

a Is

o-Br

itann

ia

Espa

nja

Italia

Kr

eikk

a Po

rtug

ali

Ikauml

(ka

) 41

5

398

42

2

413

41

8

417

43

2

420

42

9

433

40

9

416

45

2

426

Ikauml 16

ndash24

7 12

6

5 1

9 5

5 4

9 4

3 1

3

25ndash5

4 58

53

54

59

62

51

47

58

54

48

64

58

51

55

55ndash6

4 35

35

40

36

37

40

48

37

42

44

31

39

48

42

Koul

utus

Peru

sast

e 18

11

13

15

11

17

10

19

11

18

23

26

34

58

Kesk

iast

e 44

55

49

41

36

40

51

40

52

34

25

43

39

15

Kork

ea-a

ste

38

34

38

44

53

43

39

42

38

48

53

30

27

27

Tyoumlm

arkk

ina-

asem

a

Yritt

aumljauml

6 3

11

9 4

5 7

7 0

6 2

9 12

11

Itsen

saumlty

oumlllis

taumljauml

12

12

9

7 10

25

19

12

8

18

14

23

37

5

Palk

ansa

aja

82

85

80

83

87

69

74

81

89

76

84

68

51

84

Muu

0

-1

--

1 1

--

1 0

0 -

Tyoumls

uhde

Osa

-aik

atyouml

3

14

8 6

17

20

16

31

6 16

14

4

7 2

Maumlauml

raumlai

kain

en ty

ouml 4

7 4

-3

8 5

16

8 2

15

11

13

11

Maumlauml

raumlai

kais

ten

osuu

det s

uhte

utet

tu ta

uluk

ossa

t youmll

lisiin

eik

auml pa

lkan

saaj

iin

Laumlhd

e E

U-S

ILC

2010

Eurooppalaiset elinolot

214

Kahden tyoumln tekemisessauml ammattiryhmittaumlisiauml eroja

Taulukoissa 3a (s 216) ja 3b (s 217) on tarkasteltu kahta tyoumltauml tekevien naisten ja miesten jakaumia ammattiryhmaumln mukaan Miehillauml kahden tyoumln tekeminen paikantuu selvaumlsti enemmaumln korkeaa koulutusta vaativiin ammattiryhmiin maasta riippumatta Kahta tyoumltauml tekevaumlt enemmaumln miehet jotka paumlaumltyoumlssaumlaumln tyoumlskentelevaumlt erityisasiantuntijoina ja asiantuntijoina3 Miehistauml naumlihin amshymattiryhmiin sijoittuu suhteellisesti suurempi osuus kahta tyoumltauml tekevistauml kuin kaikista tyoumlllisistauml Monessa maassa kahden tyoumln tekeminen on varsin yleistauml myoumls rakennus- korjaus- ja valmistustyoumlntekijoumliden keskuudessa

Naisilla kahden tyoumln tekijoumliden ammattir yhmittaumlisessauml jakautumisessa loumlyty y kaksijakoisuutta varsinkin Etelauml-Euroopan maaryhmaumlssauml mutta myoumls Ranskassa ja Saksassa Kahden tyoumln tekeminen on yleisintauml korkeaa koulutusta vaativissa erity isasiantuntijoiden ja asiantuntijoiden tehtaumlvissauml mutta myoumls vaumlhaumlistauml koulutusta vaativissa muissa tehtaumlvissauml4 Pohjoismaissa kahta tyoumltauml tekevien naisten suurin ryhmauml loumlyty y miesten tavoin erityisasiantuntijoiden ja asiantuntijoiden joukosta ja toinen yleinen ammattiryhmauml ovat palvelu- my yntishyja hoitotyoumlntekijaumlt Jaumllkimmaumliseen ryhmaumlaumln kuuluu paljon osa-aikatyoumltauml teshykeviauml Itaumlvallassa ja Saksassa naisten kahden tyoumln tekeminen on melko yleistauml erit yisasiantuntijoiden ja asiantuntijoiden ohella myoumls toimisto- ja asiakasshypalvelutyoumlntekijoumlillauml

Yhden aikuisen talouksissa eniten kahta tyoumltauml tekeviauml

Tyoumlntekijaumln perhety yppi voi vaikuttaa kahden tyoumln tekemiseen Perhety yppi voi joko lisaumltauml tai rajoittaa ajankaumlytoumlllisiauml mahdollisuuksia tehdauml kahta tyoumltauml Pienistauml lapsista ja muista hoivaa vaativista perheenjaumlsenistauml seuraa ajankaumlytoumln rajoitteita Toisaalta perheen toimeentulo saattaa edellyttaumlauml elannon hankkimista vaikka kahta tyoumltauml tekemaumlllauml Taumllloumlin julkisilla palveluilla on taumlrkeauml merkitys tyoumlssaumlkaumlynnin edellytyksenauml (ks Vaalavuon artikkeli taumlssauml teoksessa) Verratshytuna kaikkiin tyoumlllisiin kahden tyoumln tekijoumlistauml suhteellisesti suurempi osuus sijoittui lapsettomiin yhden ja kahden aikuisen kotitalouksiin Yksinhuoltajien ja kahden aikuisen lapsiperheissauml tilanne oli paumlinvastainen Tulos muuttuu kuishytenkin osittain kun tarkastellaan kahden tyoumln tekijoumliden osuuksia tyoumlllisistauml perhety ypeittaumlin (kuvio 4)

3 Kaikissa tarkastelun kohteena olevissa maissa keskimaumlaumlrin 71 prosenttia erityisasiantuntijoina tyoumlskentelevistauml miehistauml teki kahta tyoumltauml mikauml on suurempi osuus kuin miehillauml keskimaumlaumlrin

4 Muissa tehtaumlvissauml tyoumlskentelevistauml naisista keskimaumlaumlrin 82 prosenttia teki kahta tyoumltauml kun katsoshytaan kaik kia maita yhdessauml Yksittaumlisistauml maista mm Ranskassa muissa tehtaumlvissauml tyoumlskentelevistauml naisista 155 prosenttia teki kahta tyoumltauml

Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa

215

Kahden tyoumln tekeminen on yleisintauml sekauml yksin asuvien ettauml yksinhuoltashyjatalouksien tyoumlllisillauml olipa kyse naisista tai miehistauml mutta maiden vaumllillauml on jonkin verran eroa Yksinhuoltajatalouksissa kahden tyoumln tekeminen oli yleisemshypaumlauml kuin yksin asuvien talouksissa Norjassa Ruotsissa ja Ranskassa sekauml naisilla

Kuvio 4 Kahta tyoumltauml tekevien naisten ja miesten osuudet tyoumlllisistauml kotitaloustyypin mukaan vuonna

2010

Naiset

0 2 4 6 8

10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30

Yksin asuvat Yksinhuoltajat Lapseton pari Pari ja lapsia

Laumlhde EU-SILC 2010

EUEU

Alan

kom

aat

Alan

kom

aat

Itaumlva

ltaItauml

valta

Rans

kaRa

nska

Saks

aSa

ksa

Iso-

Brita

nnia

Iso-

Brita

nnia

Espa

nja

Espa

nja

Italia

Italia

Krei

kka

Krei

kka

Port

ugal

i Po

rtug

ali

0 2 4 6 8

10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30

Miehet

Norja

Ruot

si

Suom

i

Tans

ka

Belg

ia

Norja

Ruot

si

Suom

i

Tans

ka

Belg

ia

Yksin asuvat Yksinhuoltajat Lapseton pari Pari ja lapsia

Eurooppalaiset elinolot

216

Taul

ukko

3a

Kah

den

tyoumln

teki

joumlid

en ja

kaut

umin

en a

mm

attir

yhm

ittaumli

n n

aise

t

Amm

attir

yhm

auml No

rja

Ruot

si

Suom

i Ta

nska

Be

lgia

Al

anko

shym

aat

Itaumlva

lta

Rans

ka

Saks

a Is

o-Br

itann

ia

Espa

nja

Italia

Kr

eikk

a Po

rtug

ali

Joht

ajat

9

4 13

5

8 12

-

3 3

6 5

8 6

7

Erity

isas

iant

untij

at

16

25

28

21

29

24

24

13

19

14

26

16

33

23

Asia

ntun

tijat

23

19

17

24

21

27

22

13

27

26

12

22

6

9

Toim

isto

- ja

asia

kasp

alve

lushy

tyoumln

teki

jaumlt

4 7

-5

14

9 19

9

21

15

10

12

--

Palv

elu-

myy

nti-

ja

hoito

tyoumln

teki

jaumlt

23

22

13

23

6 14

10

11

14

25

20

15

9

-

Maa

nvilj

elijauml

t ym

6

-6

--

-11

3

--

--

17

-

Rake

nnus

-ko

rjaus

- ja

valm

istu

styouml

ntek

ijaumlt

9 8

10

9 7

4 -

-4

--

3 19

16

Pros

essi

- ja

kulje

tusshy

tyoumln

teki

jaumlt

7 7

6 5

4 3

-5

2 1

4 4

-18

Muu

t tyouml

ntek

ijaumlt

3 6

4 7

9 3

11

42

11

13

23

17

24

18

Puut

tuva

t luv

ut e

i hav

aint

oja

tai h

avai

ntom

aumlaumlrauml

n pi

enuu

dest

a jo

htue

n os

uutt

a ei

voi

da ra

por t

oida

Lauml

hde

EU

-SIL

C 20

10

Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa

217

Taul

ukko

3b

Kah

den

tyoumln

teki

joumlid

en ja

kaut

umin

en a

mm

attir

yhm

ittaumli

n m

iehe

t

Amm

attir

yhm

auml No

rja

Ruot

si

Suom

i Ta

nska

Be

lgia

Al

anko

shym

aat

Itaumlva

lta

Rans

ka

Saks

a Is

o-Br

itann

ia

Espa

nja

Italia

Kr

eikk

a Po

rtug

ali

Joht

ajat

11

5

19

7 14

17

10

8

10

13

9 7

15

7

Erity

isas

iant

untij

at

18

26

27

25

25

27

24

31

19

28

32

22

15

23

Asia

ntun

tijat

20

23

14

21

22

21

18

15

23

12

13

23

4

9

Toim

isto

- ja

asia

kasshy

palv

elut

youmlnt

ekijauml

t 3

3 -

-11

7

6 -

10

8 7

5 4

-

Palv

elu-

myy

nti-

ja

hoito

tyoumln

teki

jaumlt

13

11

-14

5

8 6

5 5

14

8 7

8 -

Maa

nvilj

elijauml

t ym

9

2 11

-

--

11

14

3 4

5 5

24

-

Rake

nnus

-ko

rjaus

- ja

valm

istu

styouml

ntek

ijaumlt

14

15

15

15

11

8 11

9

20

9 11

15

19

16

Pros

essi

- ja

kulje

tusshy

tyoumln

teki

jaumlt

11

11

9 7

5 6

5 9

6 3

14

8 5

18

Muu

t tyouml

ntek

ijaumlt

-4

-7

6 5

9 6

5 11

-

8 7

18

Puut

tuva

t luv

ut e

i hav

aint

oja

tai h

avai

ntom

aumlaumlrauml

n pi

enuu

dest

a jo

htue

n os

uutt

a ei

voi

da ra

por t

oida

Lauml

hde

EU

-SIL

C 20

10

Eurooppalaiset elinolot

218

ettauml miehillauml ja Saksassa yksinhuoltajanaisilla Yksinhuoltajanaisilla kahden tyoumln tekeminen oli harvinaisempaa kuin missaumlaumln muunty yppisissauml kotitalouksissa asuvilla naisilla Suomessa Belgiassa Isossa-Britanniassa ja Kreikassa Yksinshyhuoltajien valintoihin voivat vaikuttaa mahdollisuudet tehdauml kahta tyoumltauml Esishymerkiksi paumlivaumlhoitopalvelujen tarjonta lisaumlauml mahdollisuuksia hakeutua kahteen tyoumlhoumln mutta pienituloisuutta paikkaavat tai lasten hoitamista kotona tukevat tulonsiirrot vaumlhentaumlvaumlt tarvetta hakeutua kahteen tyoumlhoumln

Muista maista poiketen suomalaisilla yksin asuvilla miehillauml kahden tyoumln tekeminen oli harvinaisempaa kuin muunty yppisissauml kotitalouksissa asuvilla miehillauml Suomessa ja joissakin muissa maissa (ks myoumls Haatajan artikkeli taumlssauml teoksessa) yksin asuvat miehet ovat jakautuneet suhteellisen jyrkaumlsti pieni- ja hyshyvaumltuloisiin Pienituloisilla yksin asuvilla miehillauml naumlytti olevan ylipaumlaumltaumlaumln heikot tyoumlllistymismahdollisuudet joten taumllle ryhmaumllle myoumls toisen tyoumln hankkiminen on epaumltodennaumlkoumlistauml

Tyoumltunnit ja kokonaisansiot yhtauml ja kahta tyoumltauml tekevillauml

Tyoumltuntirajoitehypoteesin mukaisesti kahta tyoumltauml tekevillauml paumlaumltyoumln tyoumltuntishymaumlaumlraumln pitaumlisi olla pienempi kuin ainoastaan yhtauml tyoumltauml tekevillauml Taulukko 4 (s 220) osoittaa ettauml kahden tyoumln tekijoumlillauml keskimaumlaumlraumlisten tyoumltuntien maumlaumlrauml paumlaumltyoumlssauml on pienempi kuin niillauml tyoumlllisillauml jotka eivaumlt tee kahta tyoumltauml Taumlmauml paumltee sekauml naisiin ettauml miehiin joskin miehillauml ero on selvaumlsti pienempi Kaikkia maita katsottaessa ero on miehillauml keskimaumlaumlrin noin kolme tuntia kun naisilla kahta tyoumltauml tekevien keskimaumlaumlraumlinen viikkotyoumlaika paumlaumltyoumlstauml on liki viisi tuntia lyhyempi kuin vain yhtauml tyoumltauml tekevillauml naisilla Kuitenkin maiden vaumllillauml on taumlssauml suuria eroja miehillauml Pohjoismaissa ja joissakin Keski-Euroopan maissa erot kahta ja yhtauml tyoumltauml tekevien paumlaumltyoumln tyoumltunneissa ovat hy vin pienet kun taas Espanjassa Belgiassa ja Isossa-Britanniassa erot ovat noin viiden tunnin luokkaa Myoumls naisilla loumlyty y vaihtelua maiden vaumllillauml Etelauml-Euroopassa ero kahta tyoumltauml tekevien naisten ja yhtauml tyoumltauml tekevien naisten paumlaumltyoumln tyoumltunneissa on selvaumlsti keskiarvoa suurempi

Myoumls sukupuolten vaumllinen ero tyoumltunneissa on mielenkiintoinen kahta tyoumltauml tekevaumlt miehet tekevaumlt paumlaumltyoumlssaumlaumln keskimaumlaumlrin yhdeksaumln tuntia enemmaumln toumlitauml viikossa kuin kahta tyoumltauml tekevaumlt naiset Heidaumln keskimaumlaumlraumliset tyoumltuntinsa toisessa tyoumlssauml ovat myoumls 15 tuntia pidemmaumlt kuin naisilla Taumlmauml naumlyttaumlauml viitshytaavan siihen ettauml tyoumltuntirajoite ei ole kahden tyoumln tekemisen sy ynauml miehillauml keskimaumlaumlrin niin taumlrkeauml kuin naisilla vaikka taumlssaumlkin maiden vaumllillauml naumly ttaumlisi olevan eroja

Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa

219

Kun katsotaan kahta tyoumltauml tekevien yhteenlaskettuja tyoumltunteja sekauml paumlaumlshytyoumlstauml ettauml toisesta tyoumlstauml voidaan havaita ettauml viikoittaisten tyoumltuntien maumlaumlrauml on suuri Varsinkin kahta tyoumltauml tekevillauml miehillauml ylitty y yleisesti 48 tunnin raja joka on Euroopan unionin tyoumlaikadirektiivissauml (200388EY) saumlaumldetty ylaumlraja jota keskimaumlaumlraumlinen tyoumlaika seitsemaumln paumlivaumln jaksolla ylityouml mukaan lukien ei saisi palkansaajilla ylittaumlauml Vaikka direktiivi ei kata usean tyoumln tekemistauml sen alkuperaumlinen tavoite on rajoittaa liiallisen tyoumln maumlaumlraumlauml tyoumlntekijoumliden terveyden ja turvallisuuden vuoksi On naumlyttoumlauml siitauml ettauml pitkauml tyoumlaika vaikuttaa merkitshytaumlvaumlsti tyoumlntekijoumliden terveyteen5 ja turvallisuuteen ne tyoumllliset jotka tekevaumlt toumlitauml yli 48 tuntia viikossa ovat yli kaksi kertaa useammin sitauml mieltauml ettauml heidaumln terveytensauml ja turvallisuutensa ovat vaarassa tyoumln vuoksi (European Foundation 2008) Lisaumlksi pitkaumlauml tyoumlaikaa tekevaumlt ovat sitauml mieltauml ettauml heidaumln tyoumltuntishymaumlaumlraumlnsauml eivaumlt sovi yhteen heidaumln sosiaalisen elaumlmaumlnsauml ja perhevelvoitteidensa kanssa Koska kahta tyoumltauml tekevien tyoumlaika on varsin pitkauml he kohtaavat samoja tyoumln ja perheen yhteensovittamisen ongelmia kuin muut pitkaumlauml tyoumlaikaa tekevaumlt Bohlen ym (2004) mukaan kahden tyoumln tekemisellauml voi olla jopa suurempia turvallisuusvaikutuksia (johtuen tyoumlmatka-ajoista tehtaumlviin uudelleenorientoitushymisesta ja lisaumlaumlntyneestauml stressistauml) kuin pitkaumlauml tyoumlaikaa yhdessauml tyoumlssauml tekevillauml

Naisten keskimaumlaumlraumliset kokonaisansiot tyoumlstauml ovat pienemmaumlt kahta tyoumltauml tekevillauml

Myoumls keskimaumlaumlraumlisten kokonaisansioiden vertailu kahta ja yhtauml tyoumltauml tekevien kesken (ilman kontrollimuuttujia) antaa tukea sille ettauml naisilla tyoumltuntirajoite ja tulojen pienuus olisivat keskeisimpiauml motiiveja kahden tyoumln tekemiselle Kuviosshysa 5 (s 221) on esitetty keskimaumlaumlraumlisten kokonaisansioiden erotus yhtauml ja kahta tyoumltauml tekevien vaumllillauml Positiivinen erotus tarkoittaa sitauml ettauml yhtauml tyoumltauml tekevien keskimaumlaumlraumliset ansiot ovat suuremmat kuin kahta tyoumltauml tekevillauml Jos erotus on negatiivinen tilanne on paumlinvastainen Kuviosta kaumly ilmi ettauml valtaosassa maista kahta tyoumltauml tekevien naisten kokonaisansiot ovat keskimaumlaumlrin pienemmaumlt kuin yhtauml tyoumltauml tekevien naisten vaikka edellisten viikoittainen tyoumlaika on keskishymaumlaumlrin pidempi kuin jaumllkimmaumlisten6 Esimerkiksi Italiassa yhtauml tyoumltauml tekevaumlt naiset ansaitsivat vuodessa keskimaumlaumlrin 6 000 euroa enemmaumln kuin kahta tyoumltauml tekevaumlt vaikka viikkotyoumlajan perusteella he tekivaumlt vaumlhemmaumln tyoumltunteja kuin kahta tyoumltauml tekevaumlt naiset Poikkeuksen muodostavat ainoastaan Tanska Saksa ja Portugali joissa kahta tyoumltauml tekevien keskimaumlaumlraumliset kokonaisansiot olivat hieman suuremmat kuin yhtauml tyoumltauml tekevien naisten

5 Ks vaikutuksista ter veyteen myoumls White and Beswick (2003)

6 Tosin meillauml ei ole tiedossa kokonaistyoumlaikaa vuositasolla

Eurooppalaiset elinolot

220

Taulukko 4 Kahta ja yhtauml tyoumltauml tekevien keskimaumlaumlraumliset viikkotyoumltunnit sukupuolen mukaan

Maa

Kahta tyoumltauml tekevaumlt Yhtauml tyoumltauml tekevaumlt

Paumlaumltyoumln tunnit Toisen tyoumln tunnit Tunnit yhteensauml Paumlaumltyoumln tunnit

Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet

Norja 308 396 91 112 399 508 349 407

Ruotsi 272 339 106 128 378 467 303 356

Suomi 320 391 120 118 440 509 368 407

Tanska 333 387 68 89 402 476 351 395

Belgia 288 369 107 127 395 496 338 417

Itaumlvalta 311 425 107 128 418 553 349 430

Alankomaat 234 342 93 112 327 454 278 389

Ranska 233 335 121 135 354 470 354 415

Saksa 298 414 70 82 368 496 318 425

Iso-Britannia 289 372 97 107 386 479 322 423

Espanja 305 368 119 128 424 496 362 423

Italia 312 382 123 119 435 501 353 415

Kreikka 308 376 162 168 470 544 363 421

Portugali 311 388 155 157 466 545 383 417

Maat yht ka 293 387 100 115 393 502 341 419

Laumlhde EU-SILC 2010

Miesten tilanne on kaksijakoisempi Yli puolessa maista kahta tyoumltauml tekevien miesten kokonaisansiot ovat keskimaumlaumlrin suuremmat kuin yhtauml tyoumltauml tekevien Jo aiemmin tuotiin esille ettauml miehillauml toinen tyouml saattaa olla enemmaumln paumlaumltyoumln taumlydentaumljauml ja tulojen pienuus tai tyoumltuntirajoite ei ole yhtauml yleinen sy y toisen tyoumln tekemiseen kuin naisilla Taumllloumlin on todennaumlkoumlisempaumlauml myoumls se ettauml kahta tyoumltauml tekevillauml on suuremmat tulot kuin yhtauml tyoumltauml tekevillauml Aineiston mukaan miehille on myoumls yleisempaumlauml ettauml kuukausiansiot paumlaumltyoumlstauml ovat kahta tyoumltauml tekevillauml keskimaumlaumlrin suuremmat kuin vain yhtauml tyoumltauml tekevillauml (tuloksia ei ole raportoitu taumlssauml artikkelissa koska tarkastelu pystyttiin tekemaumlaumln vain osalle maista) Naisten kohdalla tilanne on toisinpaumlin

Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa

Kuvio 5 Keskimaumlaumlraumlisten kokonaisansioiden erotus yhtauml ja kahta tyoumltauml tekevillauml euroa vuodessa

eurov Naiset eurov Miehet 7 500 7 500 6 500 6 500 5 500 5 500 4 500 4 500 3 500 3 500 2 500 2 500

221 1 500 1 500 500 500

ndash500 ndash500 ndash1 500 ndash1 500 ndash2 500 ndash2 500 ndash3 500 ndash3 500 ndash4 500 ndash4 500

Nor

jaRu

otsi

Suom

iTa

nska

Belg

iaItauml

valta

Alan

kom

aat

Rans

kaSa

ksa

Iso-

Brita

nnia

Espa

nja

Italia

Krei

kka

Port

ugal

iEU

Nor

jaRu

otsi

Suom

iTa

nska

Belg

iaItauml

valta

Alan

kom

aat

Rans

kaSa

ksa

Iso-

Brita

nnia

Espa

nja

Italia

Krei

kka

Port

ugal

iEU

Laumlhde EU-SILC 2010

Kahden tyoumln tekemistauml selittaumlvaumlt tekijaumlt

Yksittaumlisten tekijoumliden vaikutusta naisten ja miesten kahden tyoumln tekemiseen eri maissa tutkittiin tilastollisten probit-mallien avulla7 Estimoitujen probitshymallien perusteella olemme laskeneet niin sanotut marginaalivaikutukset jotka kuvaavat yksittaumlisten tekijoumliden vaikutusta kahden tyoumln tekemiseen kun muiden havaittavissa olevien tekijoumliden vaikutus on kontrolloitu (ks liitetaulukot 1 s 230ndash232 ja 2 s 233ndash235)

Tulokset osoittavat ettauml maiden vaumllillauml esiinty y eroja siinauml mitkauml tekijaumlt vaikuttavat kahden tyoumln tekemiseen ja mihin suuntaan Samoin eroja loumly ty y myoumls miesten ja naisten vaumllillauml Tyoumlllisten ikauml sekauml koulutustausta vaikuttavat kahden tyoumln tekemiseen Saksassa Isossa-Britanniassa Italiassa ja Portugalissa parhaassa tyoumliaumlssauml olevilla tyoumlllisillauml naisilla on kahdesta viiteen prosenttiyksikkoumloumln suushyrempi todennaumlkoumlisy ys tehdauml kahta tyoumltauml kuin nuorilla (16 ndash24-vuotiailla) Naumlissauml maissa myoumls ikaumlaumlntyneet naiset tekevaumlt nuoria todennaumlkoumlisemmin kahta tyoumltauml Italiaa lukuun ottamatta Poikkeus taumlssauml on Ruotsi missauml nuorilla naisilla on suurempi todennaumlkoumlisy ys tehdauml kahta tyoumltauml vanhempiin ikaumlryhmiin verrattuna

7 Estimoimme myoumls probit-malleja joissa on huomioitu valikoituminen tyoumlllisy y teen (ns Heckman probit -malleja) Wa ld-testien perusteella paumlaumldy imme rapor toimaan tava l listen probit-ma llien tuloksia

Eurooppalaiset elinolot

222

Myoumls korkea koulutus naumlyttaumlauml lisaumlaumlvaumln kahden tyoumln tekemisen todennaumlshykoumlisy y ttauml monissa maissa sekauml naisilla ettauml miehillauml Miehillauml korkea-asteen koulutus lisaumlauml todennaumlkoumlisy yttauml tehdauml kahta tyoumltauml Ruotsissa Tanskassa Belgiassa ja Italiassa Tanskassa korkea-asteen koulutetuilla miehillauml on liki seitsemaumln prosenttiyksikkoumlauml suurempi todennaumlkoumlisy ys tehdauml kahta tyoumltauml kuin perusasteen koulutuksen saaneilla miehillauml

Kuten edellauml todettiin perhety ypillauml voi myoumls olla vaikutusta kahden tyoumln tekemiseen Yksinhuoltajanaisten naumlyttaumlauml olevan vaikeampi tehdauml useaa tyoumltauml verrattuna yksin asuviin naisiin Yksinhuoltajuuden vaikutus oli negatiivinen monessa maassa joskin tilastollisesti merkitsevaumlsti vain Suomessa Isossa-Britanniassa ja Kreikassa Samoin kotitalouden koko eli kotitalouden jaumlsenten lukumaumlaumlrauml naumlyttaumlauml naisilla vaumlhentaumlvaumln kahden tyoumln tekemistauml mutta jaumllleen tilastollisesti merkitsevaumlsti vain muutamassa maassa Miehillauml kahden tyoumln teshykeminen naumlyttaumlisi olevan vaumlhaumlisempaumlauml kotitalouksissa joissa on kaksi aikuista mutta ei alaikaumlisiauml lapsia verrattuna yksin asuviin mutta tilastollisesti merkitshysevaumlsti ainoastaan Norjassa Alankomaissa ja Saksassa

Tyoumln koko- tai osa-aikaisuudella on aikaisempien tutkimusten mukaan ollut vaikutusta kahden tyoumln tekemiseen siten ettauml osa-aikaisuus lisaumlauml toisen tyoumln tekeshymisen yleisy yttauml (esim Heineck 2009) Omien tulostemme mukaan osa-aikatyoumln tekeminen lisaumlauml miehillauml kahden tyoumln tekemisen todennaumlkoumlisy yttauml verrattuna kokoaikatyoumltauml tekeviin laumlhinnauml Keski-Euroopassa (Itaumlvalta Ranska ja Belgia) sekauml Italiassa Naisilla kahden tyoumln tekeminen yhdistyy selvaumlsti yleisemmin osashyaikatyoumln tekemiseen osa-aikatyoumln tekeminen lisaumlauml tilastollisesti merkitsevaumlsti naisten todennaumlkoumlisy yttauml tehdauml kahta tyoumltauml noin puolessa tarkastelluista maista (Suomi Ruotsi Belgia Itaumlvalta Ranska Espanja Portugali) Esimerkiksi Suoshymessa naisilla jotka tekevaumlt osa-aikatyoumltauml on 53 prosenttiyksikkoumlauml suurempi todennaumlkoumlisy ys tehdauml kahta tyoumltauml kokoaikatyoumltauml tekeviin verrattuna kun muut muuttujat ovat keskiarvoissaan

Naumliden maiden osalta tilastollisen mallin tulokset naumlyttaumlisivaumlt siis antavan tukea tyoumltuntirajoitteelle motiivina naisten kahden tyoumln tekemiseen jos osashyaikatyoumln yhdistaumlmistauml toiseen tyoumlhoumln pidetaumlaumln osoituksena tyoumlntuntirajoitteesta ja liian vaumlhaumlisistauml tyoumltunneista paumlaumltyoumlssauml Toisaalta taumlytyy muistaa ettauml osashyaikatyoumln yhdistaumlminen kahden tyoumln tekemiseen voi myoumls olla keino saavuttaa joustavuutta tyoumlaikajaumlrjestelyihin (Heineck 2009 Dickey ym 2011) Mielenkiinshytoisesti Norjassa ja Alankomaissa osa-aikatyoumlllauml paumlaumltyoumlnauml oli negatiivinen yhteys naisten kahden tyoumln tekemiseen

Naisilla (jotka monissa maissa tekevaumlt miehiauml yleisemmin maumlaumlraumlaikaista tyoumltauml) myoumls maumlaumlraumlaikainen tyouml yhdisty y useammin kahden tyoumln tekemiseen kuin miehillauml Tulosten mukaan tyoumlsuhteen maumlaumlraumlaikaisuus lisaumlsi kahden tyoumln tekemisen todennaumlkoumlisy yttauml tilastollisesti merkitsevaumlsti Suomessa Ruotsissa Alankomaissa Saksassa ja Italiassa Suurin vaikutus oli Ruotsissa jossa paumlaumlshy

Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa

223

tyoumlssaumlaumln maumlaumlraumlaikaisena tyoumlskentelevien naisten todennaumlkoumlisy ys tehdauml kahta tyoumltauml oli kuusi prosenttiyksikkoumlauml suurempi verrattuna pysy vaumlssauml tyoumlsuhteessa oleviin naisiin

Maumlaumlraumlaikaisissa tyoumlsuhteissa olevilla miehillauml on suurempi todennaumlkoumlisy ys tehdauml kahta tyoumltauml verrattuna pysy vissauml tyoumlsuhteissa oleviin ainoastaan Kreikassa Lisaumlksi kahdessa maassa (Belgiassa ja Isossa-Britanniassa) pysyvaumlssauml tyoumlsuhteessa olevilla on suurempi todennaumlkoumlisy ys tehdauml kahta tyoumltauml kuin maumlaumlraumlaikaisissa tyoumlsuhteissa olevilla Tyoumlsuhteen maumlaumlraumlaikaisuudella naumlyttaumlisi siis olevan vaumlshyhaumlisempi merkitys kahden tyoumln tekemiseen miehillauml kuin naisilla Taumlmauml viittaa siihen ettauml tyoumlsuhteen epaumlvarmuus ei ole miehillauml yhtauml merkittaumlvauml sy y kahden tyoumln tekemiseen kuin naisilla

Itsensauml tyoumlllistaumlminen lisaumlauml myoumls kahden tyoumln tekemistauml tilastollisesti mershykitsevaumlsti tyoumlllisillauml naisilla varsinkin Pohjoismaissa Kun muiden tekijoumliden vaikutus kontrolloidaan miehillauml itsensauml tyoumlllistaumlminen lisaumlsi kahden tyoumln tekeshymistauml tilastollisesti merkitsevaumlsti vain kolmessa maassa Belgiassa Alankomaissa ja Isossa-Britanniassa

Naisilla tilastollisen mallin tulokset vahvistavat kahden tyoumln tekijoumliden sijoitshytumisen ammattijakauman ylauml- ja alapaumlaumlhaumln Erityisasiantuntija- ja asiantuntishyjatehtaumlvissauml tyoumlskentely lisaumlauml tilastollisesti merkitsevaumlsti todennaumlkoumlisy yttauml tehdauml kahta tyoumltauml useissa maissa verrattuna johtotehtaumlvissauml tyoumlskenteleviin Todenshynaumlkoumlisy yttauml lisaumlauml vielauml yleisemmin tyoumlskentely vaumlhaumlistauml koulutusta vaativissa muissa tehtaumlvissauml Ryhmaumlaumln muut tehtaumlvaumlt kuuluvat muun muassa siivousalan ammatit joissa tyouml on usein osa-aikaista ja huonosti palkattua Pohjoismaissa ja Belgiassa kahden tyoumln tekeminen paikantuu naisilla myoumls palvelu- my ynti- ja hoitotyoumlhoumln joissa tehdaumlaumln yleisesti paljon osa-aikatyoumltauml Vastaavasti miehillauml erityisasiantuntijana tyoumlskentely lisaumlsi kahden tyoumln tekemisen todennaumlkoumlisy yttauml Keski- ja Etelauml-Euroopassa sekauml Isossa-Britanniassa mutta yllaumlttaumlen ei Pohjoisshymaissa Ruotsissa ja Tanskassa myoumls miehillauml paumlaumltyoumln tekeminen palvelu- my yntishyja hoitotyoumlntekijoumlinauml lisaumlauml kahden tyoumln tekemisen todennaumlkoumlisy yttauml Toisin kuin naisilla miehillauml kahden tyoumln tekeminen ei paikannu vaumlhaumlistauml koulutusta vaatishyviin muihin tehtaumlviin Poikkeuksen muodostaa ainoastaan Portugali

Tutkimme tilastollisessa mallissa myoumls kotitalouden itse arvioidun toishymeentulon vaikutusta kahden tyoumln tekemiseen lisaumlaumlmaumlllauml selittaumlviin muuttujiin indikaattorimuuttujan joka saa arvon yksi jos tyoumlllisen kotitalouden on erittaumlin vaikea tulla toimeen Naisilla vaikeudet toimeentulossa lisaumlsivaumlt tilastollisesti merkitsevaumlsti kahden tyoumln tekemistauml ainoastaan Espanjassa ja miehillauml Tanskassa Muutamissa maissa vaikutus oli paumlinvastainen (ks tarkemmin liitetaulukot 1 ja 2)

Eurooppalaiset elinolot

224

Kahden tyoumln tekeminen ei aina poista suhteellista koumlyhyysriskiauml

Kuten aiemmin jo tuotiin esille tyoumltuntirajoite ja taloudelliset tekijaumlt ovat useiden tutkimusten mukaan yleisin sy y kahden tyoumln tekemiseen Esimerkiksi Yhdysvalloissa kahden tyoumln tekijoumlistauml 38 prosenttia sanoi tekevaumlnsauml kahta tyoumltauml ansaitakseen lisaumlauml rahaa ja 26 prosenttia teki kahta tyoumltauml selvitaumlkseen menoista tai maksaakseen velkansa (Hipple 2010) EU-SILC-aineistossa kahden tyoumln motiiveja ei ole kysytty vastaajilta mutta aineisto sisaumlltaumlauml kotitalouksien tulojen ohella myoumls muita toimeentulosta kertovia muuttujia kuten koumlyhy yttauml mittaavan indishykaattorin ja vastaajien arvion siitauml riittaumlvaumltkouml kotitalouden tulot toimeentuloon

Kaumly taumlmme tutkimusaineiston valmista koumlyhy ysindikaattoria vertaillesshysamme kahta ja yhtauml tyoumltauml tekevien suhteellisia tulokoumlyhyysriskejauml (ks Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml kirjassa) Vertailemme erikseen tulokoumlyhy ysasteita niissauml kotitalouksissa joiden tyoumlllisissauml on mukana kahden tyoumln tekijoumlitauml ja niissauml kotitalouksissa joissa on vaumlhintaumlaumln yksi tyoumlllinen ja joiden tyoumllliset tekevaumlt vain yhtauml tyoumltauml Tulokset kaumlyvaumlt ilmi kuviosta 6

Tulosten mukaan kahden tyoumln tekeminen pienentaumlauml kotitalouksien koumlyshyhy ysriskiauml keskimaumlaumlrin 14 prosenttiyksikkoumlauml Vaikutus oli samansuuntainen laumlhes kaikissa etelaumlisen Euroopan maissa sekauml Keski-Euroopan maista Belgiassa ja Itaumlvallassa sekauml Isossa-Britanniassa Pohjoismaissa ja erityisesti Alankomaisshysa kahta tyoumltauml tekevien kotitalouksien tulokoumlyhy ysriski oli muiden tyoumlllisten talouksien tulokoumlyhy ysriskiauml suurempi Osa-aikatyoumln yleisy ydestauml tunnetussa Alankomaissa tulokoumlyhy ysriski oli huomattavasti suurempi niissauml kotitaloukshysissa joissa oli kahden tyoumln tekijoumlitauml kuin muiden tyoumlllisten talouksissa Muissa maissa erot olivat hy vin pienet

Kuvio 6 Tyoumlllisten kotitalouksien suhteellinen tulokoumlyhyysriski vuonna 2010

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

Kahta tyoumltauml tekevaumlt Muut tyoumllliset

EU

Norja

Ruot

si

Suom

i

Tans

ka

Belg

ia

Alan

kom

aat

Itaumlva

lta

Rans

ka

Saks

a

Iso-

Brita

nnia

Espa

nja

Italia

Krei

kka

Port

ugal

i

Laumlhde EU-SILC 2010

Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa

225

Tulokoumlyhy ystarkastelu tehtiin myoumls henkiloumltasolla vertailemalla kahta ja yhtauml tyoumltauml tekevien keskimaumlaumlraumlisiauml suhteellisia koumlyhy ysriskejauml erikseen naisille ja miehille (taulukko 5) Taumllloumlin taumlytyy huomioida ettauml kun tulokoumlyhy ysriski lasketaan kotitalouden kaumly tettaumlvissauml olevien tulojen avulla pienituloisuuden taustalla voivat olla muutkin kuin tyoumlntekijaumln ominaisuuksiin tyoumlpaikkojen lukumaumlaumlraumlaumln tai tyoumlsuhteen ty yppiin liitty vaumlt tekijaumlt

Taulukko 5 Kahta ja yhtauml tyoumltauml tekevien suhteellinen tulokoumlyhyysriski sukupuolen mukaan

Maa

Yhteensauml Ero Naiset Ero Miehet Ero

2 tyoumltauml

1 tyouml

Prosenttishyyksikkoumlauml

2 tyoumltauml

1 tyouml

Prosenttishyyksikkoumlauml

2 tyoumltauml

1 tyouml

Prosenttishyyksikkoumlauml

Norja 93 49 44 93 47 46 72 51 21

Ruotsi 135 67 68 135 64 71 97 70 27

Suomi 79 46 33 79 41 38 55 50 05

Tanska 112 71 41 112 64 48 89 79 10

Belgia 40 53 ndash13 40 48 ndash08 46 57 ndash11

Alankomaat 118 58 60 118 55 63 166 61 105

Itaumlvalta 47 57 ndash10 47 54 ndash07 38 59 ndash21

Ranska 100 76 24 100 72 28 109 79 30

Saksa 113 79 34 113 88 25 84 72 12

Iso-Britannia 46 74 ndash28 46 72 ndash26 44 76 ndash32

Espanja 162 135 27 162 117 45 103 148 ndash45

Italia 115 103 12 115 79 36 74 119 ndash45

Kreikka 162 142 20 162 114 48 193 164 29

Portugali 175 107 68 175 102 73 61 112 ndash51

EU15-maat ka 95 90 05 100 84 16 90 95 ndash05

Laumlhde EU-SILC 2010

Tulostemme mukaan kahta tyoumltauml tekevillauml naisilla on suurempi suhteellinen tulokoumlyhy ysriski kuin yhtauml tyoumltauml tekevillauml naisilla eli kahta tyoumltauml tekevaumlt naiset sijoittuvat koumlyhiin kotitalouksiin useammin kuin yhtauml tyoumltauml tekevaumlt kun tausshytatekijoumliden vaikutusta ei ole kontrolloitu Ainoastaan Belgiassa Itaumlvallassa ja Isossa-Britanniassa tilanne on paumlinvastainen Yksi tulkinta sille ettauml kahta tyoumltauml tekevaumlt naiset ovat useammin koumlyhistauml kotitalouksista on se ettauml kotitalouden pienituloisuuden vuoksi naiset joutuvat tekemaumlaumln kahta tyoumltauml Kuviosta 4 edellauml kaumlvi ilmi ettauml kysymys on usein yhden aikuisen talouksista

Eurooppalaiset elinolot

226

Miesten tulokoumlyhy ysriskeissauml kahta ja yhtauml tyoumltauml tekevien vaumllillauml on enemmaumln hajontaa Kahdeksassa maassa kahta tyoumltauml tekevillauml miehillauml on suurempi tuloshykoumlyhy ysriski kuin yhtauml tyoumltauml tekevillauml ja kuudessa maassa tilanne on toisin paumlin Huomiota kuitenkin kiinnittaumlauml se ettauml miehillauml erot kahta ja yhtauml tyoumltauml tekevien tulokoumlyhy ysriskeissauml ovat keskimaumlaumlrin pienempiauml kuin naisilla Esimerkiksi Suomessa kahta tyoumltauml tekevien naisten tulokoumlyhy ysriski on 38 prosenttiyksikkoumlauml suurempi kuin yhtauml tyoumltauml tekevillauml naisilla Miehillauml vastaava ero on vain puoli prosenttiyksik koumlauml

Johtopaumlaumltoumlkset

Taumlmaumln artikkelin tarkoitus on ollut selvittaumlauml usean tyoumln tekemisen yleisy y ttauml selittaumljiauml ja seurauksia kolmessatoista EU-maassa sekauml Norjassa Vaikka kahden tyoumln tekemisessauml on kyse varsin merkittaumlvaumlstauml tyoumlelaumlmaumln ilmioumlstauml kahden tyoumln tekemisen syihin ja selittaumljiin keskittynyttauml tutkimusta on tehty yllaumlttaumlvaumln vaumlhaumln ja olemassa oleva tutkimuskin on selvaumlsti keskittynyt muutamiin maihin kuten Yhdysvaltoihin ja Isoon-Britanniaan Maavertailuja ei ole juuri tehty

Tarkastelumme osoitti ettauml kahden tyoumln tekeminen on yleistynyt erityisesti viime vuosina Euroopassa ja erityisesti naisilla mutta kehitys ei ole kaikissa maissa ollut samanlainen Naumlyttaumlauml siltauml ettauml kahden tyoumln tekeminen on yleishysempaumlauml pohjoismaista hy vinvointiregiimiauml edustavissa valtioissa Suomea lukuun ottamatta Harvinaisinta kahden tyoumln tekeminen puolestaan on Etelauml-Euroopan maissa jotka edelleen vuonna 2010 kaumlrsivaumlt voimakkaasti talouskriisistauml Kahta tyoumltauml tekevaumlt osoittautuivat hy vin heterogeeniseksi ryhmaumlksi henkiloumlkohtaisten ominaisuuksiensa ja tyoumlmarkkina-asemansa perusteella paitsi maittain ja eri maiden kesken myoumls sukupuolen mukaan Yleisintauml maavertailussa oli se ettauml kahta tyoumltauml tekevaumlt olivat koulutetumpia kuin yhden tyoumln tekijaumlt heissauml oli runshysaasti asiantuntijatehtaumlvissauml toimivia ja he etenkin miehet olivat muita tyoumlllisiauml useammin itsensauml tyoumlllistaumljiauml Toisaalta naisten keskuudessa kahta tyoumltauml tekevien paumlaumltyouml oli useammin osa-aikainen ja maumlaumlraumlaikainen kuin yhden tyoumln tekijoumlillauml Miehillauml puolestaan naumlyttaumlauml olevan yleistauml se ettauml kahta tyoumltauml tekevien paumlaumltyouml on useimmiten pysy vauml ja kokoaikainen Kahden tyoumln tekijoumlitauml oli suhteellisesti yleisemmin yksin asuvien naisten ja miesten sekauml yksinhuoltajien keskuudessa kuin muunty yppisissauml kotitalouksissa

Aiemman tutkimuskirjallisuuden mukaan kahden tyoumln tekemisen taumlrkein motiivi on ollut liian pieni tyoumltuntimaumlaumlrauml paumlaumltyoumlssauml (tyoumltuntirajoite) ja siihen liitty vauml riittaumlmaumltoumln tulotaso Toisaalta esiin on noussut myoumls heterogeenisten toumliden motiivi jonka mukaan toista tyoumltauml voidaan tehdauml myoumls sen tarjoaman tyoumlty ytyvaumlisy yden tai kehittymismahdollisuuksien vuoksi Ensimmaumlinen motiivi

Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa

227

viittaa kahden tyoumln tekemiseen ennemminkin pakkona kun taas jaumllkimmaumlishynen motiivi omaan valintaan Tulostemme mukaan kahden tyoumln tekeminen ilmeni sekauml pakkona ettauml valintana naisilla kuitenkin miehiauml yleisemmin liian alhaisen tyoumltuntimaumlaumlraumln ja tulotason aiheuttamana pakkona ja miehillauml naisia useammin omaehtoisena valintana joka voi tarjota lisaumlauml tyoumlty yty vaumlisy yttauml tai kehittymismahdollisuuksia Naisilla on kuitenkin myoumls havaittavissa enemmaumln kaksijakoisuutta motiiveissa kuin miehillauml Mielenkiintoista on ettauml jakolinja menee selkeaumlmmin naisten ja miesten vaumllillauml eikauml niinkaumlaumln maaryhmien vaumllillauml

Tyoumltuntirajoitehypoteesin mukaisesti erityisesti naisten keskuudessa kahden tyoumln tekijoumlillauml keskimaumlaumlraumliset tyoumltunnit paumlaumltyoumlssauml olivat pienemmaumlt kuin niillauml tyoumlllisillauml jotka eivaumlt tee kahta tyoumltauml Naisilla pidemmaumlt tyoumlajat verrattuna yhden tyoumln tekijoumlihin eivaumlt myoumlskaumlaumln yleensauml tuota kahta tyoumltauml tekeville naisille miesshyten tapaan parempia kokonaisansioita Tilastollisesta mallista saatujen tulosten mukaan naisilla osa-aikatyoumln tekeminen lisaumlauml todennaumlkoumlisy yttauml tehdauml kahta tyoumltauml noin puolessa tarkastelluista maista Jos osa-aikatyoumln yhdistaumlmistauml toiseen tyoumlhoumln pidetaumlaumln osoituksena tyoumltuntirajoitteesta ja liian vaumlhaumlisistauml tyoumltunneista paumlaumltyoumlssauml tulosten voidaan tulkita antavan tukea sille ettauml naisille toisen tyoumln tekeminen on enemmaumln pakon sanelemaa naumlissauml maissa Toisaalta on myoumls mahshydollista ettauml osa-aikatyoumln yhdistaumlminen kahden tyoumln tekemiseen voi olla keino saavuttaa joustavuutta tyoumlaikajaumlrjestelyihin jolloin kyse ei ole pakosta Toisin kuin miesten kahta tyoumltauml tekevien naisten paumlaumltyouml on usein vaumlhaumlistauml koulutusta vaativia muita tehtaumlviauml joissa tulotaso on yleensauml alhainen ja toimeentulo niukshykaa jolloin toisen tyoumln tuoma lisaumltulo voi olla tarpeen

Lopputulokset yhtauml ja kahta tyoumltauml tekevien toimeentulonaumlkoumlkulmasta jakoivat maat kahteen suurin piirtein yhtauml suureen ryhmaumlaumln Noin puolessa tutkimuskohteena olevista maista kahta tyoumltauml tekevien tyoumlllisten kotitalouksien tulokoumlyhy ysriski oli suurempi Pohjoismaat mukaan lukien kuin vain yhtauml tyoumltauml tekevien Noin puolessa maista taas kahden tyoumln tekeminen joko alensi tulokoumlyshyhy ysriskiauml tai poisti koumlyhy yserot yhtauml ja kahta tyoumltauml tekevien tyoumlllisten talouksien vaumlliltauml Useimmissa maissa kaikki Pohjoismaat mukaan lukien kahta tyoumltauml tekevaumlt naiset asuivat yhtauml tyoumltauml tekeviauml useammin tulokoumlyhissauml kotitalouksissa Miehillauml tilanne oli kuudessa maassa paumlinvastainen Pohjoismaissa kahta tyoumltauml tekevaumlt miehet kuitenkin asuivat useammin koumlyhissauml kotitalouksissa kuin yhtauml tyoumltauml tekevaumlt joskin erot olivat melko pienet

Kahden tyoumln tekemisellauml voi toimeentulon ohella olla muitakin seurauksia tyoumlntekijoumliden kokemalle hy vinvoinnille ja elaumlmaumln hallinnalle mutta aineiston rajoitusten takia emme voineet tutkia kahden tyoumln tekemisen vaikutuksia tyoumlnshytekijoumliden kokemaan hy vinvointiin ja elaumlmaumlnhallintaan Aikaisempien tosin Eushyroopan ulkopuolella tehtyjen tutkimusten mukaan on havaittu ettauml kahta tyoumltauml tekevaumlt kokevat yhtauml tyoumltauml tekeviauml enemmaumln stressiauml ajankaumlytoumlstaumlaumln (time stressed) ja ettauml paumlaumlsy y yli kolmanneksella heistauml oli se etteivaumlt heidaumln tyouml- ja perheshy

Eurooppalaiset elinolot

228

vastuunsa olleet tasapainossa (Australian Bureau of Statistics 2009) Lisaumlksi on naumlyttoumlauml siitauml ettauml kahden tyoumln tekeminen rajoittaa henkiloumlkohtaisten suhteiden kehittymistauml kuntoilua ja vapaa-ajankaumlyttoumlauml sekauml haittaa terveyttauml (Warren ja Procter 2004) Toisaalta hy vinvointivaikutuksetkin voivat jakautua osin niiden syiden mukaan miksi kahta tyoumltauml tehdaumlaumln

Koska kahden tyoumln teko toimeentulon laumlhteenauml ja tyoumlmuotona on yleistyshymaumlssauml ja suurelle osalle (erityisesti naisia) kahden tyoumln tekeminen on taloudelshylinen pakko eikauml optimaalinen valinta olisi jatkotutkimuksessa kiinnitettaumlvauml huomiota etenkin kahden tyoumln tekemisestauml aiheutuviin hy vinvointihaittoihin sekauml mahdollisiin epaumlkohtiin niin tyoumlaikalainsaumlaumldaumlnnoumlssauml kuin sosiaaliturvashyjaumlrjestelmaumlssaumlkin sekauml siihen kuinka pitkaumlkestoista kahden tyoumln tekeminen on

Laumlhteet Abhayaratna J Nuch H Podbury T Part time employment The Australian experience Canberra The Productivity Commission Staff Working Paper 2008

Australian Bureau of Statistics People with more than one job Canberra Australian Bureau of Statistics (ABS) Australian Social Trends 42100 2009

Amueacutedo-Dorantes C Kimmel J Moonlighting behavior over the business cycle Economic Inquiry 2009 47 (4) 754ndash765

Arts W Gelissen J Three worlds of welfare capitalism or more A state-of-the-art report Journal of European Social Policy 2002 12 (2) 137ndash158

Averett SL Moonlighting multiple motives and gender differences Applied Economics 2001 33 (11) 1391ndash1410

Barnberry L Campbell I Multiple job holders in Australia Motives and personal impact Australian Bulletin of Labour 2012 38 (4) 293ndash314

Bell D Hart RA Wright RE Multiple job holding as a lsquohedgersquo against unemployment London Centre for Economic Policy Research CEPR Discussion Paper 1626 1997

Bohle P Quinlan M Kennedy D Williamson A Working hours work-life conflict and health in precarious and ldquopermanentrdquo employment Revista de Sauacutede Puacuteblica 2004 38 (Suppl) 19ndash25

Boumlheim R Taylor M And in the evening shersquos a singer with the band Second jobs plight or pleasure Bonn The Institute for the Study of Labour (IZA) IZA Discussion paper 1081 2004

Campbell I Pressing towards full employment The persistence of underemployment in Australia Journal of Australian Political Economy 2008 61 156ndash180

Daly MA Fine balance Womenrsquos labour market participation in international comparison Julkaisussa Scharpf FW Schmidt VA toim Welfare and work in the open economy Diverse responses to common challenges Oxford Oxford University Press 2000 475ndash510

Dickey H Watson V Zangelidis A Is it all about money An examination of the motives behind moonlighting Applied Economics 2011 43 (26) 3767ndash3774

Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa

229

Dingeldey I European tax systems and their impact on family employment patterns Journal of Social Policy 2001 30 (4) 653ndash672

European Foundation Revisions to the European working time directive Recent Eurofound research Luxembourg Eurostat European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions Background Paper 2008

Guariglia A Kim B The dynamics of moonlighting in Russia What is happening in the Russian informal economy Economics of Transition 2006 14 (1) 1ndash45

Haataja A Kauhanen M Naumltti J Underemployment and part-time work in the Nordic countries 2011 Helsinki Kela Online working papers 32 2011

Headey B Warren D Harding G Multiple job holders Who are they and how many hours do they work Julkaisussa Headey B Warren D Harding G toim Families incomes and jobs A statistical report of the HILDA Survey Canberra Commonwealth of Australia 2006 67ndash69

Heineck G The determinants of secondary jobholding in Germany and the UK Zeitschrift fuumlr Arbeitsmarkt Forschung 2009 42 (2) 107ndash120

Heineck G Schwarze J Fly me to the moon The determinants of secondary jobholding in Germany and the UK Bonn The Institute for the Study of Labour (IZA) IZA Discussion paper 1358 2004

Hipple SF Multiple jobholding during the 2000s Monthly Labor Review 2010 133 (7) 21ndash32

Kimmel J Conway KS Male labor supply estimates and the decision to moonlight Labour Economics 1998 5 (2) 135ndash166

Kimmel J Conway KS Who moonlights and why Evidence from the SIPP A Journal of Economy and Society 2001 40 (1) 89ndash120

Lilja R The problematic and unproblematic second job Helsinki Labour Institute for Economic research Discussion Paper 107 1991

Livanos I Zangelidis A Multiple job-holding among male workers in Greece Regional Studies 2012 46 (1) 119ndash135

OECD Employment outlook Paris OECD 2001

OECD Employment outlook Paris OECD 2011

Panos G Pouliakas K Zangelidis A The inter-related dynamics of dual job holding human capital and occupational choice Bonn The Institute for the Study of Labour (IZA) IZA Discussion paper 4437 2009

Paxson K Sichermann N The dynamics of dual job holding and job mobility Journal of Labor Economics 1996 14 (3) 357ndash393

Roualt S Multiple job holding and path-dependent employment regimes Answering the qualification and protection needs of multiple jobs holders Berlin Wissenschaftszentrum Berlin fuumlr Sozialforschung Arbeitsmarkt und Beschaumlftigung Discussion Paper FS I 02-201 2002

Warren J Procter L Analysis of interviews with people holding multiple jobs in the cafeacute and restaurant sector Taylor Baines Working Paper 7 2004

White J Beswick J Working Long Hours Sheffield Health and Safety Laboratory 2003

Eurooppalaiset elinolot

230

Liite

taul

ukko

1 S

elitt

aumlvie

n te

kijouml

iden

mar

gina

aliv

aiku

tuks

et k

ahde

n ty

oumln te

kem

isee

n p

robi

t-mal

lit n

aise

t

Norja

Su

omi

Ruot

si

Tans

ka

Belg

ia

Alan

koshy

maa

t Itauml

valta

Ra

nska

Sa

ksa

Iso-

Brita

nnia

Es

panj

a Ita

lia

Krei

kka

Port

ugal

i

Ikauml 25

ndash54

000

24(0

030

) 0

007

(00

16)

ndash00

617

(0

044

) ndash0

050

(00

46)

002

32(0

015

) ndash0

018

7(0

027

) ndash0

002

7(0

025

) 0

006

(00

16)

005

37

(0

011

) 0

0318

(0

010

) 0

027

(00

12)

002

2

(00

76)

ndash 0

0282

(00

72)

55ndash6

4 ndash0

010

(0

033

) ndash0

005

(00

16)

ndash00

92

(00

30)

ndash00

62(0

045

) 0

006

(00

169)

ndash0

027

(00

29)

001

42(0

030

) 0

0016

(00

17)

002

7

(00

13)

002

47

(00

13)

ndash00

137

(00

13)

000

77(0

008

) ndash

001

53

(00

08)

Koul

utus

taso

Kesk

iast

e 0

004

(00

21)

000

9(0

011

) 0

0289

(0

015

) 0

024

(00

13)

002

2

(00

08)

001

54(0

013

) 0

0129

(00

13)

ndash00

042

(00

08)

ndash00

004

(00

14)

ndash00

05(0

013

) 0

0177

(0

008

) 0

0023

(00

06)

ndash00

062

(00

13)

000

32(0

008

)

Kork

eashy

aste

0

0037

(00

23)

001

2(0

012

) 0

035

(00

18)

006

8

(00

19)

004

7

(00

13)

002

99

(00

169)

0

0462

(0

020

9)

000

74(0

012

) 0

0177

(00

17)

001

76(0

014

) 0

0068

(00

08)

001

4(0

09)

ndash0

002

(00

17)

004

37

(00

231)

Perh

etyy

ppi

2 ai

kuis

taja

ala

-ikaumli

siauml

laps

ia

ndash00

229

(00

37)

ndash00

04(0

024

) ndash0

032

4(0

030

) ndash0

014

(00

33)

ndash00

179

(00

24)

ndash00

47(0

037

) ndash0

025

4(0

026

) ndash0

000

3(0

016

8)

ndash00

57

(00

25)

ndash00

22(0

024

) ndash0

018

9(0

019

7)

ndash00

038

(00

13)

ndash00

29(0

028

) ndash0

007

(00

19)

Yksi

nshyhu

olta

ja

002

71(0

040

) ndash0

031

(0

018

) 0

0211

(00

34)

ndash00

07(0

034

) ndash0

016

0(0

024

8)

ndash00

20(0

041

) 0

0064

(00

26)

002

14(0

019

) ndash0

004

4(0

025

) ndash0

039

(0

021

) ndash0

019

7(0

019

) ndash0

006

3(0

013

) ndash0

045

(0

026

) ndash0

005

(00

21)

2 ai

kuis

ta

ei a

laik

aumlisi

auml la

psia

ndash0

031

2(0

028

) ndash0

017

(00

16)

ndash00

22(0

022

) ndash0

035

(00

23)

000

17(0

019

) ndash0

045

(00

30)

ndash00

159

(00

19)

ndash00

095

(00

12)

ndash00

548

(0

018

) ndash0

010

(00

98)

ndash00

24(0

017

) ndash0

005

(00

10)

ndash00

16(0

027

) 0

0068

(00

18)

Muu

per

heshy

tyyp

pi

ndash00

074

(01

10)

ndash ndash0

047

4(0

044

) 0

024

(00

81)

ndash ndash

ndash ndash0

028

1(0

028

) ndash0

070

(00

55)

005

6(0

117

) ndash

ndash ndash

ndash

Paumlaumlo

mat

ulot

0

0002

(0

000

1)

000

02

(00

009)

0

0001

(00

001)

ndash0

000

6(0

000

9)

000

08

(00

005)

0

0001

(00

004)

ndash0

000

02(0

000

4)

000

03

(00

001)

0

0002

(00

004)

ndash0

001

6(0

000

9)

000

07(0

000

5)

000

06(0

000

3)

0(0

000

8)

000

18

(00

01)

Kotit

alou

den

koko

0

0077

(00

089)

ndash0

001

5(0

005

) ndash0

002

9(0

007

5)

ndash00

17

(00

08)

ndash00

057

(00

065)

0

0117

(0

006

9)

ndash00

003

(00

07)

ndash00

045

(00

04)

000

98(0

007

0)

000

11(0

006

) ndash0

010

2

(00

04)

ndash00

0007

(00

035)

ndash0

013

(0

006

) ndash0

004

5(0

004

)

Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa

231

Norja

Su

omi

Ruot

si

Tans

ka

Belg

ia

Alan

koshy

maa

t Itauml

valta

Ra

nska

Sa

ksa

Iso-

Brita

nnia

Es

panj

a Ita

lia

Krei

kka

Port

ugal

i

Itsen

saumlty

oumlllis

taumljauml

0

0824

(0

031

7)

002

59

(00

12)

005

97

(0

021

) 0

032

(00

21)

002

42(0

017

) 0

0474

(0

022

) 0

0580

(00

58)

003

61

(00

162)

0

0289

(00

20)

003

56

(00

16)

000

9(0

009

) 0

0236

(0

068

) 0

006

(00

14)

001

27(0

013

)

Osa

-aik

aine

n ty

ouml ndash0

058

1

(00

167)

0

053

(0

011

) 0

029

(0

010

) ndash0

019

4(0

015

) 0

0282

(0

010

) ndash0

043

(0

013

) 0

0234

(0

011

) 0

0409

(00

07)

ndash00

028

(00

09)

001

26(0

008

) 0

0268

(00

06)

ndash00

10(0

070

) ndash0

004

(00

15)

002

62

(00

14)

Maumlauml

raumlai

kain

en

tyouml

003

38(0

030

) 0

036

(0

017

) 0

060

(0

017

) ndash

000

9(0

014

) 0

037

(00

21)

001

01(0

016

) 0

0077

(00

08)

003

86

(00

13)

002

64(0

022

) 0

0048

(00

07)

002

5

(00

078)

0

0171

(00

12)

000

5(0

010

)

Amm

atti

Erity

isshy

asia

ntun

tijat

0

066

(00

25)

003

4

(00

13)

002

89(0

024

8)

000

09(0

023

9 0

0452

(00

09)

000

30(0

017

8)

004

54

(00

26)

001

84(0

012

) 0

0014

(00

30)

000

9(0

013

) 0

0145

(00

132

ndash00

03(0

012

) 0

010

(00

28)

000

8(0

009

)

Asia

ntun

tijat

0

0070

(00

23)

001

76(0

011

7)

ndash00

058

(00

23)

000

29(0

023

) 0

0454

(00

109)

0

0472

(0

021

) 0

0313

(00

22)

000

25(0

010

3)

ndash00

185

(00

28)

003

5(0

015

) 0

0187

(00

14)

ndash00

02(0

011

) ndash0

019

9(0

025

) 0

0118

(00

13)

Toim

isto

- ja

asia

kasp

alve

shylu

tyoumln

teki

jaumlt

ndash00

028

(00

29)

ndash00

07(0

010

9)

001

58(0

026

) ndash0

009

(00

25)

003

30

(0

009

) 0

0092

(0

019

) 0

0261

(00

23)

000

85(0

011

) 0

0208

(00

299)

0

014

(00

12)

ndash00

071

(00

09)

ndash00

051

(01

18)

ndash00

291

(00

25)

002

60(0

017

)

Palv

elu-

m

yynt

i- ja

ho

itoty

oumlnshy

teki

jaumlt

004

71

(00

274)

0

008

(00

13)

002

40(0

025

) 0

072

(0

030

) 0

0372

(0

013

) 0

0397

(00

215)

ndash0

028

(00

212)

0

0097

(00

11)

ndash00

196

(00

28)

001

9(0

013

) 0

0047

(00

10)

ndash00

043

(00

12)

ndash00

168

(00

25)

001

45(0

012

)

Maa

nvilj

elijauml

tm

etsauml

tyoumln

shyte

kijauml

t ym

0

194

(0

097

4 0

0769

(0

037

) ndash0

021

2(0

038

) 0

081

(00

69)

007

54(0

090

) ndash

002

07(0

048

) 0

0883

(01

08)

ndash00

297

(00

51)

ndash ndash0

012

0(0

015

1)

000

6(0

028

) 0

0249

(00

50)

005

74(0

044

)

Rake

nnus

- ko

rjaus

- ja

valm

istu

sshyty

oumlnte

kijauml

t 0

0316

(00

56)

004

14(0

043

) 0

0177

(00

45)

ndash00

006

(00

46)

005

76(0

052

) ndash0

015

2(0

048

) ndash0

010

6(0

030

) 0

0163

(00

29)

005

98(0

048

) 0

028

(00

59)

ndash 0

0125

(00

27)

002

49(0

050

) ndash0

004

(00

10)

Liite

taul

ukko

1 ja

tkuu

Eurooppalaiset elinolot

232

Norja

Su

omi

Ruot

si

Tans

ka

Belg

ia

Alan

koshy

maa

t Itauml

valta

Ra

nska

Sa

ksa

Iso-

Brita

nnia

Es

panj

a Ita

lia

Krei

kka

Port

ugal

i

Pros

essi

- ja

kulje

tusshy

tyoumln

teki

jaumlt

004

87(0

066

) 0

024

(00

33)

002

05(0

038

) 0

016

(00

49)

009

35

(00

53)

002

24(0

040

) ndash

007

62

(00

33)

ndash00

278

(00

49)

002

2(0

031

) 0

0338

(00

35)

ndash00

61(0

149

) ndash

001

19(0

023

)

Muu

tty

oumlnte

kijauml

t 0

066

(00

44)

003

6

(00

17)

005

06

(00

34)

003

8(0

036

) 0

0690

(0

024

) 0

0935

(0

037

4)

003

40(0

028

) 0

108

(0

020

8 0

0157

(00

32)

005

7

(00

21)

001

28

(00

13)

001

88(0

016

1)

003

40(0

035

) 0

046

(0

019

8

Toim

iala

2 0

029

(00

42)

ndash00

03(0

030

) ndash0

126

(01

09)

ndash00

71(0

120

) ndash0

072

(07

19)

ndash00

973

(00

90)

ndash00

629

(00

71)

000

4(0

044

) ndash0

038

4(0

068

) ndash0

414

(01

86)

ndash00

45(0

047

) ndash0

012

8(0

018

) 0

0004

(00

31)

000

9(0

016

)

3 0

084

(0

038

) 0

0319

(00

28)

ndash01

56(0

107

) ndash0

047

(01

19)

ndash00

49(0

070

) ndash0

065

(00

88)

ndash00

53

(00

70)

000

21(0

042

) ndash0

031

9(0

067

) ndash0

421

(01

86)

ndash00

31(0

047

) 0

0042

(00

18)

000

6(0

026

) 0

029

(0

012

)

4 0

088

(0

036

) 0

004

(00

27)

ndash01

45(0

107

) ndash0

036

(01

18)

ndash00

49(0

070

) ndash0

046

(00

89)

ndash00

32(0

071

) 0

020

(00

42)

ndash00

155

(00

67)

ndash04

07(0

186

) ndash0

031

(00

47)

ndash00

05(0

019

) ndash0

003

(00

24)

001

19(0

011

)

5 0

081

(0

033

) ndash0

008

(00

25)

ndash01

54(0

106

) ndash0

045

(01

18)

ndash00

53(0

071

) ndash0

053

(00

89)

003

87(0

078

) 0

0385

(00

44)

000

1(0

096

) ndash0

416

(01

86)

ndash00

42(0

047

) ndash0

005

(00

19)

001

1(0

039

) 0

006

(00

12)

Eritt

aumlin

vaik

ea

tulla

toim

een

001

90(0

066

) ndash0

083

1

(00

34)

ndash00

16(0

034

) 0

089

(0

033

) ndash0

023

(00

29)

000

67(0

039

) ndash0

104

(0

042

) 0

023

(00

16)

003

6(0

027

) 0

025

(00

18)

002

28

(00

09)

000

6(0

078

) 0

013

(00

12)

ndash00

217

(00

16)

Hava

into

jen

lkm

5

483

5 24

2 3

039

2 49

6 4

991

2 21

5 4

785

5 48

3 3

297

4 99

6 6

410

2 28

5 1

937

Laumlhd

e E

U-S

ILC

2010

kes

kivi

rhee

t sul

uiss

a T

ilast

ollin

en m

erki

tsev

y ys

p lt

001

p lt 0

05

p

lt 0

1

Jatk

oa li

iteta

uluk

koon

1

Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa

233

Liite

taul

ukko

2 S

elitt

aumlvie

n te

kijouml

iden

mar

gina

aliv

aiku

tuks

et k

ahde

n ty

oumln te

kem

isee

n p

robi

t-mal

lit m

iehe

t

Norja

Su

omi

Ruot

si

Tans

ka

Belg

ia

Alan

koshy

maa

t Itauml

valta

Ra

nska

Sa

ksa

Iso-

Brita

nnia

Es

panj

a Ita

lia

Krei

kka

Port

ugal

i

Ikauml 25

ndash54

ndash00

068

(00

39)

ndash00

25(0

033

) 0

011

(00

29)

ndash00

50(0

046

) ndash

ndash00

199

(00

36)

001

69(0

018

) ndash0

005

(00

16)

003

17

(00

14)

ndash00

151

(00

18)

ndash00

90(0

019

) 0

007

(00

11)

004

0

(00

10)

ndash00

01(0

027

)

55ndash6

4 ndash0

040

(0

040

) ndash0

039

(00

33)

ndash00

12(0

029

) ndash0

062

(00

45)

ndash ndash0

038

(00

35)

000

35(0

022

) ndash0

003

(00

17)

003

35

(00

16)

ndash00

09(0

019

) ndash0

013

(00

20)

ndash00

05(0

012

) 0

0814

(00

30)

000

2(0

028

)

Koul

utus

taso

Kesk

iast

e 0

026

8(0

020

) 0

005

(00

11)

001

38(0

016

) 0

024

(00

13)

001

68(0

011

6)

001

39(0

013

) ndash0

011

(00

17)

000

2(0

006

) ndash0

010

3(0

019

) 0

003

(00

14)

000

9(0

006

) 0

0077

(00

05)

000

09(0

015

) 0

007

(00

11)

Kork

eashy

aste

0

033

(00

23)

ndash00

11(0

012

) 0

0549

(0

022

) 0

068

(0

019

) 0

0241

(0

012

) 0

0194

(00

167)

0

0046

(00

20)

000

28(0

006

) ndash0

000

2(0

021

) 0

011

(00

14)

000

91(0

006

) 0

0181

(0

008

) ndash0

003

(00

20)

000

6(0

013

)

Perh

etyy

ppi

2 ai

kuis

ta

ja a

laik

aumlisi

auml la

psia

ndash0

095

(0

039

) ndash0

003

(00

19)

004

48(0

030

) ndash0

014

(00

33)

ndash00

03(0

023

) ndash0

043

(00

30)

ndash00

04(0

023

) 0

0004

(00

09)

ndash00

07(0

022

) 0

0319

(0

012

) ndash0

002

7(0

013

) ndash0

018

(00

15)

005

89

(0

019

) ndash0

031

0(0

039

)

Yksi

nhuo

lshyta

ja

004

87(0

057

) 0

004

(00

44)

ndash00

263

(00

314)

ndash0

007

(00

34)

ndash00

34(0

030

) ndash0

011

(00

47)

ndash00

128

(00

38)

000

7(0

018

) ndash0

055

(00

19)

000

4(0

023

) ndash0

003

9(0

023

) 0

013

(00

37)

ndash ndash

2 ai

kuis

ta

ei a

laik

aumlisi

auml la

psia

ndash0

082

7

(00

30)

001

2(0

015

) 0

0091

(00

91)

ndash00

35(0

023

) ndash0

013

(00

17)

ndash00

43

(00

24)

ndash00

07(0

017

) ndash0

002

2(0

007

) ndash0

054

8

(00

18)

002

0

(00

09)

ndash00

01(0

011

) ndash0

019

(00

13)

002

11(0

014

) ndash0

039

3(0

037

)

Muu

per

heshy

tyyp

pi

008

8(0

157

ndash

ndash 0

024

(00

81)

009

0(0

126

) ndash

ndash ndash

ndash00

19

(00

57)

008

3(0

087

) ndash

ndash 0

1067

(00

91)

ndash

Paumlaumlo

mat

ulot

ndash0

000

1

(00

001)

0

0003

(0

000

1)

ndash00

007

(00

005)

ndash0

000

6(0

000

9)

ndash00

004

(00

006)

0

0001

(00

003)

ndash0

000

02(0

000

4)

ndash00

0006

(00

001)

0

0001

(00

002)

0

0008

(0

000

3)

000

04(0

000

6)

000

01(0

000

3)

ndash00

001

(00

015)

ndash0

007

1

(00

03)

Liite

taul

ukko

2 ja

tkuu

Eurooppalaiset elinolot

234

Norja

Su

omi

Ruot

si

Tans

ka

Belg

ia

Alan

koshy

maa

t Itauml

valta

Ra

nska

Sa

ksa

Iso-

Brita

nnia

Es

panj

a Ita

lia

Krei

kka

Port

ugal

i

Kotit

alou

den

koko

0

0174

(0

009

) 0

0118

(0

004

) ndash0

016

(0

009

) ndash0

017

(0

008

) ndash0

007

6(0

006

1)

000

35(0

006

5)

ndash00

003

(00

07)

000

1(0

002

) ndash0

002

6(0

006

1)

ndash00

067

(00

05)

ndash00

005

(00

03)

000

03(0

003

7)

ndash00

069

(00

07)

ndash00

037

(00

05)

Itsen

saumlty

oumlllis

taumljauml

0

0788

(00

26)

ndash00

07(0

012

) 0

016

(00

26)

003

2(0

021

) ndash0

004

9(0

017

) 0

0580

(00

15)

005

80(0

058

) 0

005

(00

08)

004

08

(00

17)

002

35

(00

09)

000

78(0

006

) 0

007

(00

04)

001

11(0

015

) ndash0

033

6(0

018

)

Osa

-aik

aine

n ty

ouml ndash0

064

(00

39)

002

3(0

017

) 0

0058

(00

30)

ndash00

194

(00

15)

005

48

(0

014

) 0

0072

(00

12)

002

34

(00

11)

004

03

(0

007

) 0

013

(00

16)

001

4(0

011

) 0

0489

(00

11)

000

07(0

014

) 0

0008

(00

31)

ndash

Maumlauml

raumlai

kain

en

tyouml

ndash00

295

(00

44)

001

8(0

028

) ndash

ndash ndash0

051

4

(00

25)

001

18(0

020

) 0

0101

(00

16)

ndash00

108

(00

07)

000

7(0

014

) ndash0

035

(0

020

) ndash0

004

(00

08)

001

13(0

007

) 0

0451

(0

019

) ndash0

005

(00

12)

Amm

atti

Erity

isshy

asia

ntun

tijat

0

007

(00

25)

007

4(0

013

) 0

0142

(00

22)

000

09(0

023

9 ndash0

007

(00

17)

001

18(0

015

) 0

0454

(0

026

) 0

0237

(0

010

) 0

0249

(00

17)

003

19

(00

14)

002

88

(00

11)

003

27

(0

009

) ndash0

033

6(0

032

) 0

0397

(00

25)

Asia

ntun

tijat

ndash0

010

8(0

022

) ndash0

005

(00

15)

002

0(0

023

) 0

0029

(00

23)

001

1(0

019

) 0

0132

(00

17)

003

13(0

022

) ndash0

000

01(0

008

) ndash0

019

4(0

021

) 0

0004

(00

10)

000

7(0

008

) 0

0182

(00

067)

ndash0

046

7(0

032

) 0

005

(00

18)

Toim

isto

- ja

asia

kasp

alve

shylu

tyoumln

teki

jaumlt

000

5(0

040

) ndash0

017

(00

21)

ndash00

121

(00

28)

ndash00

09(0

025

) ndash0

015

8(0

018

) 0

0210

(00

24)

002

61(0

023

) ndash0

009

(00

08)

ndash00

049

(00

21)

001

10(0

017

) ndash0

003

6(0

007

) 0

0004

(00

64)

ndash00

647

(0

028

) ndash0

011

9(0

013

)

Palv

elu-

myy

nshyti-

ja h

oito

tyoumln

shyte

kijauml

t 0

0265

(00

31)

001

4(0

024

) 0

0715

(0

036

) 0

072

(0

030

) ndash0

022

(00

21)

002

77(0

025

) ndash0

028

(00

212)

ndash0

002

9(0

010

) ndash0

030

3(0

019

7)

003

32(0

022

) ndash0

001

4(0

008

) 0

0052

(00

076)

ndash0

043

(00

27)

ndash00

133

(00

12)

Maa

nvilj

elijauml

t m

etsauml

tyoumln

teki

shyjauml

t ym

0

103

(00

57)

001

1(0

047

) ndash0

005

(00

37)

008

1(0

069

) 0

0168

(00

49)

ndash00

353

(00

23)

002

07(0

048

) 0

0079

(00

13)

ndash00

607

(00

578)

0

0124

(02

37)

002

8(0

047

) 0

0544

(0

028

) ndash0

024

(00

64)

006

5(0

033

)

Rake

nnus

-

korja

us- j

a va

lmis

tust

youmlnshy

teki

jaumlt

ndash00

185

(00

24)

ndash00

06(0

021

) 0

031

(00

28)

ndash00

006

(00

46)

ndash00

12(0

020

) ndash0

017

8(0

016

) ndash0

010

6(0

030

) ndash0

000

2(0

008

) ndash0

009

7(0

018

6)

ndash00

017

(00

11)

000

44(0

008

5)

000

53(0

006

6)

ndash00

322

(00

29)

ndash00

01(0

014

)

Jatk

oa li

iteta

uluk

koon

2

Haataja ja Kauhanen Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa

235

Norja

Su

omi

Ruot

si

Tans

ka

Belg

ia

Alan

koshy

maa

t Itauml

valta

Ra

nska

Sa

ksa

Iso-

Brita

nnia

Es

panj

a Ita

lia

Krei

kka

Port

ugal

i

Pros

essi

- ja

kulje

tusshy

tyoumln

teki

jaumlt

00

317

(00

32)

000

16(0

022

) 0

022

(00

31)

001

6(0

049

) ndash0

018

7(0

020

) ndash0

004

(00

18)

ndash 0

009

(00

10)

ndash00

41

(00

49)

ndash00

10(0

012

) 0

0139

(00

98)

000

73(0

007

) ndash0

056

(0

027

) 0

014

(00

16)

Muu

t tyouml

nteshy

kijauml

t ndash0

041

(00

47)

002

5(0

034

) ndash0

001

9(0

028

) 0

038

(00

36)

ndash00

25(0

019

) 0

030

(00

30)

003

40(0

028

) ndash0

001

8(0

097

) ndash0

010

(00

25)

00

138

(00

15)

ndash00

11(0

007

) 0

0157

(00

100)

ndash0

024

9(0

035

) 0

048

(00

27)

Toim

iala

2 ndash0

107

(00

82)

ndash00

33(0

050

) 0

012

(00

34)

ndash00

71(0

120

) ndash0

087

(0

051

) ndash0

149

(0

066

) ndash0

062

9(0

071

) ndash0

033

6(0

024

) 0

044

(00

28)

ndash00

60(0

050

) 0

0048

(00

19)

001

35

(00

07)

ndash00

70(0

084

) 0

0167

(0

010

)

3 ndash0

082

(00

82)

ndash00

38(0

049

) 0

0689

(0

036

) ndash0

047

(01

19)

ndash00

92

(00

50)

ndash01

41

(00

66)

ndash00

53

(00

70)

ndash00

377

(00

24)

002

3(0

028

ndash0

056

(00

49)

000

7(0

019

) 0

0159

(0

006

) ndash0

066

(00

82)

001

2(0

009

)

4 0

041

(00

87)

002

0(0

053

) 0

105

(0

042

) ndash0

036

(01

18)

ndash00

65(0

051

) ndash0

089

(00

68)

ndash00

32(0

071

) ndash0

008

3(0

024

) 0

040

(00

29)

ndash00

24(0

050

) 0

029

(00

21)

003

22

(0

09)

ndash0

070

(00

83)

002

92

(00

12)

5 ndash0

095

(00

80)

ndash00

48(0

049

) 0

040

(00

34)

ndash00

45(0

118

) ndash0

095

(0

052

) ndash0

103

(00

66)

003

87(0

078

) ndash0

003

6(0

026

) 0

057

(00

38)

ndash00

11(0

515

) 0

022

(00

25)

001

42(0

011

) 0

0062

(00

99)

001

00(0

024

)

Eritt

aumlin

vaik

ea

tulla

toim

een

ndash00

42(0

104

) 0

063

(00

38)

000

39(0

048

) 0

089

(0

033

) ndash0

039

(00

33)

000

57(0

050

) ndash0

104

(0

042

) 0

0163

(00

118)

ndash

ndash00

25(0

019

) 0

010

(00

09)

000

05(0

011

) ndash0

031

(0

014

) ndash0

011

3(0

012

)

Hava

into

jen

lkm

2

914

5 61

5 3

039

2 68

5 5

589

2 21

5 4

919

5 58

3 3

342

6 25

4 8

937

3 14

9 2

002

Laumlhd

e E

U-S

ILC

2010

kes

kivi

rhee

t sul

uiss

a T

ilast

ollin

en m

erki

tsev

y ys

p lt

001

p lt 0

05

p

lt 0

1

Elinolot ja elaumlkkeelle siirtyminen

Eurooppalaiset elinolot

Olli Kangas ja M Azhar Hussain 238 Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski Euroopassa

Ihmiselaumlmauml on taumlynnauml riskejauml Osa riskeistauml on taumlysin ennustamattomia osa toteutuu jollain todennaumlkoumlisy ydellauml tiet yssauml ihmisjoukossa osa on jokaisen vaumlistaumlmaumltoumln kohtalo Vanhenemisen ja kuoleman kohtaavat varmuudella kaikki Vanhenemme hetki kerrallaan emmekauml voi vaikuttaa omalla toiminnallamme taumlhaumln prosessiin Kuoleman todennaumlkoumlisy ys eri ikaumlryhmissauml voidaan matemaattishysesti mallintaa laskea riskit ja vakuuttaa ne Moniin muihin sosiaalisiin riskeihin naumlhden vanheneminen ndash tai itse asiassa siihen liitty vauml tyoumlky v yn menetys ja siitauml seuraava tulojen menetys ndash on helpompi vakuuttaa myoumls yksityisvakuutuksen keinoin Vaikka vanhuus onkin yksityisvakuutuksen keinoin vakuutettavissa kaikilla ei kuitenkaan ole varhaisen tyoumlky v yttoumlmy yden pienten tulojen ja monien muiden vastaavien syiden vuoksi kykyauml ja mahdollisuutta hankkia yksityisvakuushytusta Siksi julkisen vallan on tultava mukaan turvaamaan vanhuudesta johtuva tyoumlky vyn heikkeneminen ja tulojen menetys

Sosiaalipolitiikan varhaiskaudella julkisen vallan vaumlliintulo hoidettiin kershyjuuluvalla huutolaismarkkinoilla ja vaivaistaloilla Naumlistauml varhaisen perusturvan muodoista kehitettiin Pohjoismaissa kaikki kansalaiset kattava kansanelaumlkejaumlrjesshytelmauml Useimmissa muissakin maissa on toteutettu vaumlhimmaumliselaumlkejaumlrjestelmauml jonka tarkoituksena on ehkaumlistauml vanhuusiaumln koumlyhy yttauml Minimielaumlkkeiden tasosshysa on kuitenkin suuria maakohtaisia eroja Elaumlkkeen organisointitapa vaihtelee tasaelaumlkkeistauml tulovaumlhenteisiin ja tarveharkintaisiin suoritteisiin Myoumls ansioihin suhteutetut elaumlkkeet vaihtelevat suuresti maa- ja ryhmaumlkohtaisesti elaumlketasojen karttuma-aikojen ja -prosenttien rahoitusmallien sekauml etuuksien indeksoinnin mukaan Niin ikaumlaumln julkisen ja yksityisen yhteispeli (publicndashprivate mix) vaihshytelee Joissain maissa esimerkiksi Suomessa kollektiivisia lisaumlvakuutuksia tai markkinaperusteisia yksiloumlllisiauml vakuutuksia ei juuri ole (Kangas 2009) Toisissa maissa kuten vaikkapa Tanskassa ja Alankomaissa lisaumlelaumlketurvaa on hankittu runsaasti lakisaumlaumlteisen elaumlkkeen lisaumlksi (Immergut ym 2009 Ebbinghaus 2011) Kaikilla naumlillauml eri tekijoumlillauml on oma vaikutuksensa elaumlkelaumlisten toimeentuloon ja keskittyminen vain yhteen osatekijaumlaumln voi johtaa harhaisiin tuloksiin verrattaessa eri maiden elaumlkejaumlrjestelmiauml niiden tarjoaman turvan tasoa ja kustannuksia

Kangas ja Hussain Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski Euroopassa

239

Taumlllauml artikkelilla on kolme toisiinsa liitty vaumlauml tavoitetta 1) kuvata aiempaa laaja-alaisemmin elaumlketurvan tasoa Euroopan eri maissa 2) tarkastella elaumlkelaumlisshykoumlyhy yttauml Euroopassa ja 3) suhteuttaa elaumlketurva elaumlkelaumliskoumlyhy y teen ja katsoa mitkauml elaumlkejaumlrjestelmaumln piirteet parhaiten selittaumlvaumlt maakohtaisia koumlyhy yseroja Samalla arvioimme laajempien kolmeen eri tutkimussukupolveen kuuluvien laumlhestymistapojen toimivuutta elaumlkelaumliskoumlyhy yden selittaumljinauml

Vertailevan hyvinvointivaltiotutkimuksen kolme sukupolvea

Sosiaalipolitiikan moninaisuus on synnyttaumlnyt monimuotoisen kirjon erilaisia laumlhestymistapoja tutkia ja verrata eri maiden sosiaalipoliittisia malleja Hy vinshyvointivaltiotutkimuksessa on tavattu puhua tutkimuksen kolmesta sukupolvesta joista jokainen paikantaa ongelmia aiemmissa laumlhestymistavoissa ja vakaasti uskoo itse ylittaumlvaumlnsauml nuo ongelmat ja kuvaavansa sosiaalista todellisuutta edelshytaumljiaumlaumln paremmin Tarkastelemme tutkimuksessamme laumlhemmin naumlitauml kolmea sukupolvea jotka keskitty vaumlt 1) sosiaalimenoihin 2) sosiaalisiin oikeuksiin ja 3) julkisen ja yksityisen yhteispeliin

Ensimmaumlinen sukupolvi sosiaalimenot

Ensimmaumlisen sukupolven tutkimuksissa sosiaalipolitiikan (myoumls elaumlketurvan) hy vy yden osoittimena kaumlytettiin sosiaalimenoja Mitauml suuremmat sitauml parempi (Ringen ja Uusitalo 1992) Yksinkertaisin indikaattori oli elaumlkemenojen kansanshytuoteosuus Elaumlkemenot voivat kuitenkin olla kahdessa maassa hy vin erisuuruishyset vaikka naumlissauml maissa olisikin taumlsmaumllleen sama elaumlkejaumlrjestelmauml Menoihin vaikuttaa nimittaumlin elaumlkkeiden tason lisaumlksi elaumlkelaumlisvaumlestoumln maumlaumlrauml (Alestalo ja Uusitalo 1992 Kangas ja Palme 2007) Seuraava askel oli luonnollisesti suhteutshytaa elaumlkemenojen kansantuoteosuus vanhusten vaumlestoumlosuuteen jolloin maiden vaumllinen vertailukelpoisuus lisaumlaumlntyi Taumltauml menojen niin sanottua dekomponointia on kehitetty tarkemmaksi jolloin laskelmat tuottavat kohdistettua tietoa eri vaumlshyestoumlryhmille suunnatuista sosiaalimenoista Hy viauml esimerkkejauml sosiaalimenojen varhaisemmista dekomponoinneista ovat muun muassa Peter Floran (1986a ja b) toimittamissa kirjoissa olevat sosiaalimenolaskelmat joissa menojen kasvu hajotettiin (dekomponoitiin) vaumlestoumlllisiin tekijoumlihin (demographic component) ja jaumlrjestelmaumln anteliaisuutta (transfer component) koskeviin tekijoumlihin (ks myoumls OECD 1985 Saunders 1986 Alestalo ja Uusitalo 1992)

Eurooppalaiset elinolot

240

Perusidea oli suhteuttaa tietylle vaumlestoumlryhmaumllle suunnatut sosiaalimenot kyseisen ryhmaumln suuruuteen Esimerkiksi elaumlkelaumlisten kohdalla dekomponointi suoritettiin siten ettauml elaumlkemenojen osuus kansantuotteesta (elaumlkkeetBKT ) suhteutettiin elaumlkelaumlisten vaumlestoumlosuuteen (yli 65-vuotiaat koko vaumlestouml ) Vasshytaava dekomponointi voitiin myoumls tehdauml absoluuttisilla luvuilla suhteuttamalla absoluuttiset elaumlkelaumlistauml kohden lasketut elaumlkemenot henkeauml kohti laskettuun kansantuotteeseen ((elaumlkemenot (euro) elaumlkelaumlisten lukumaumlaumlrauml) BKT (euro) per capita) (Alestalo ja Uusitalo 1992 49) Myoumlhemmin taumlllaisia laskelmia on soveltanut muun muassa Francis Castles (esim 2004) OECDn tilastoihin pohjaavissa tutshykimuksissaan Dekomponoinnin perinne jatkuu vahvana myoumls Eurostatin (esim 2011) indikaattorilaskelmissa elaumlketurvan tasosta eri maissa Indikaattoreissa elaumlkelaumlisten keskimaumlaumlraumliset tulot on suhteutettu aktiivi-ikaumlisten keskimaumlaumlraumlisiin tuloihin Myoumls Suomessa Elaumlketurvakeskus tekee taumlmaumln tyyppisiauml korvaustasoshylaskelmia (esim Kautto 2011)

Toinen sukupolvi lakisaumlaumlteiset sosiaaliset oikeudet

Menoperusteista tarkastelua pidettiin kuitenkin liian suppeana Samoihin menoshytasoihin voidaan nimittaumlin paumlaumltyauml hy vin erilaisten elaumlkeratkaisujen kautta Menot voivat olla taumlsmaumllleen samat kahdessa maassa Ensimmaumlisessauml maassa kaikki yli 65-vuotiaat saavat universaalin tasasuuruisen kansanelaumlkkeen Toisessa taas maksetaan suuria ansiosidonnaisia elaumlkkeitauml vain tyoumlelaumlmaumlssauml mukana olleille osan vaumlestoumlauml jaumlaumldessauml ilman elaumlkkeitauml

Edellauml mainittuja ongelmia yritettiin ratkaista englantilaisen sosiologin TH Marshallin (1959) ajattelun innoittamana Marshallia seuraten tutkijat alkoivat kehittaumlauml sosiaalisten oikeuksien mittareita Ajatuksena oli mitata niitauml oikeuksia joita hy vinvointivaltio poliittisen paumlaumltoumlksenteon ja lainsaumlaumldaumlnnoumln kautta takaa kansalaisilleen Taumlmauml oli laumlhtoumlkohtana 1980-luvun alussa kaumlynnistyshyneessauml Tukholman yliopiston sosiaalitutkimuslaitoksen laajassa 18 OECD-maan sosiaalipolitiikkaa analysoivassa Social Citizenship Indicators Program (SCIP) -hankkeessa jota voidaan pitaumlauml sosiaalisten oikeuksien empiirisen tutkimukshysen uranuurtajana (ks Korpi 1980 Palme 1990 Kangas 1991 Wennemo 1994 Carroll 1999 Sjoumlberg 2000 Ferrarini 2003 Nelson 2003 SCIP 2012) Oikeuksia mitattiin erilaisin hypoteettisin mallilaskelmin Rakennettiin ty yppitapauksia joille oletettiin tulot ja tyoumlhistoria Ty y ppitapauksille laskettiin lakisaumlaumlteiset sosiaaliset oikeudet erilaisten sosiaalisten riskien (tyoumlttoumlmy ys sairaus tyoumlshytapaturma vanhuus) toteutuessa Elaumlketurvassa keskityttiin selvittaumlmaumlaumln mikauml lakisaumlaumlteisten elaumlkkeiden korvaustaso aktiiviaikaisiin tuloihin naumlhden eri maissa oli Myoumlhemmin samankaltaisia ty yppitapauslaskelmia on tehty Comparative Welfare Entitlements -projektissa (Scruggs ym 2014)

Kangas ja Hussain Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski Euroopassa

241

Kolmas sukupolvi kokonaiselaumlketurva

Toisen sukupolven laumlhestymistapa toi uuden naumlkoumlkulman 1990-luvun ja 2000-lushyvun alkupuolen vertailevaan hy vinvointivaltiotutkimukseen Mutta myoumls taumltauml naumlkoumlkulmaa kaumlytiin pian moittimaan liian rajoittuneeksi Rajoitteet liittyivaumlt teoreettisiin laumlhtoumlkohtiin ja tavoitteisiin mitata vain kansallisen lainsaumlaumldaumlnnoumln takaamia sosiaalisia oikeuksia Lakisaumlaumlteisiin etuuksiin keskittyminen rajasi ulkoshypuolelle kaikki vaihtoehtoiset keinot hankkia vanhuudenturvaa Taumllloumlin ei oteta huomioon eri maiden valtavaa kollektiivisten ja yksiloumlllisten vakuutusten kirjoa joka vaikuttaa ihmisten taloudelliseen tilanteeseen ja hy vinvointiin (Castles 1985 Castles ja Mitchell 1993) Vain lakisaumlaumlteisiin etuuksiin keskitty vaumlssauml vertailussa ne maat (yleensauml angloamerikkalaiset maat) jotka ovat rakentaneet sosiaalipolitiikshykansa useamman pilarin (lakisaumlaumlteiset kollektiiviset ja yksiloumllliset vakuutukset) varaan haumlviaumlvaumlt vertailussa niille maille joissa kaikki etuudet ovat lakisaumlaumlteisiauml (yleensauml Pohjoismaat) Niin ikaumlaumln ne maat joissa palkkaverotus on voimakkaan progressiivinen voittavat suhteessa kevyemmin verottaviin maihin1

Toinen moite liittyi siihen ettauml tarkastelupiste on kiinnitetty keskituloiseen palkansaajaan Keskivertopalkansaajan (average paid worker APW) etuuksien tarkastelu ei paljasta sitauml suurta maiden vaumllistauml vaihtelua joka eri tuloryhmille maksettavissa etuuksissa on Jossain maassa elaumlkejaumlrjestelmauml voi olla antelias pienituloisille jossain toisessa taas suurituloisille mutta keskivertopalkansaajashyryhmissauml etuudet saattavat naumlissauml kahdessa maassa olla taumlysin samat Jaumlrjestelmien tulonjako- ja koumlyhy ysvaikutukset ovat kuitenkin hy vin erilaiset Keskimaumlaumlriin katsova analy ysi ei naumlitauml vaikutuksia pysty havainnoimaan Maat saattavat taumllloumlin naumlyttaumlauml liian samankaltaisilta kun tulojakauman ala- ja ylaumlpaumlaumlhaumln kohdistuneita sosiaalietuuksia ei oteta vertailussa huomioon

Kolmanneksi feministinen kritiikki kohdistui siihen ettauml laskelmat heijastashyvat miehistauml palkansaajamallia mallinnukset rakentuvat liiaksi ty yppitapauksiin jotka sopivat paremmin miesten kuin naisten tyoumluriin ja palkkoihin (esim Lewis 1992 ja 2001 Orloff 1993 van Gerven 2008) Tarkastelemalla eri tuloryhmiauml saadaan paremmin esiin se sukupuolittunut todellisuus joka tyoumlelaumlmaumlaumln ja palkkaukseen kaikissa maissa liitty y

Vastaukseksi kritiikkiin kaumlytiin laskemaan etuuksien korvaustasoja useamshymalle tuloryhmaumllle (pieni- keski- ja suurituloiset) ja sisaumlllyttaumlmaumlaumln vertailuun

1 Oletetaan ettauml maissa A ja B kummassakin palk ka on 100 yksikkoumlauml ja kummassakin maassa veroton kansanelaumlke on 40 yksik koumlauml Bruttokorvaustaso naumlin ollen molemmissa maissa on 40 prosenttia Maassa A palkasta maksetaan veroa 10 prosenttia maassa B verokarhun kaumlpaumllauml kouraisee 30 prosenttia palkasta Vaik ka elaumlke on kummassakin maassa taumlydellisesti sama nettomaumlaumlraumliset kor vaustasot ovat varsin erilaiset 44 prosenttia maalle A ja 57 prosenttia maalle B Taumlstauml sy ystauml elaumlkkeiden kor vaustashysojen nettovertailussa korkean verotuksen Pohjoismaat parantavat asemiaan Verotuskaumly taumlnnoumlillauml on merkitys myoumls ajan yli tapahtuvissa vertailuissa Elaumlkkeiden nettomaumlaumlraumlisissauml korvaustasoissa tapahtuneet parannukset tai heikennykset saattavat johtua kokonaan verotuksen muutoksista eikauml parannuksilla ole suoranaista yhtey ttauml elaumlkepolitiikkaan

Eurooppalaiset elinolot

242

myoumls ei-lakisaumlaumlteisiauml elaumlkkeitauml ja sosiaaliturvaa Ennen muuta OECD on lukuisissa tutkimusjulkaisuissaan soveltanut taumlllaista rdquokolmannen sukupolvenrdquo laumlhestyshymistapaa ja mallittanut tuloryhmittaumlisiauml elaumlketasoja erilaisilla publicndashprivate shyyhdistelmillaumlaumln Pensions at a Glance on oivallinen esimerkki moniulotteisesta tutkimusotteesta johon sisaumllty vaumlt sekauml lakisaumlaumlteiset ettauml kollektiiviset ja yksiloumllshyliset lisaumlelaumlkkeet ja vertailuja elaumlketurvan tasosta eri tuloryhmissauml (heijastaen miesten ja naisten palkkaeroja) (esim OECD 2011a ja 2013)

Tutkimuksen tavoitteet

Artikkelin ensimmaumlinen tavoite on kuvata aiempaa laaja-alaisemmin elaumlketurvan tasoa Euroopan eri maissa Selvitaumlmme millaisen kuvan vertailevan hy vinvointishyvaltiotutkimuksen eri sukupolvien kaumly ttaumlmaumlt indikaattorit antavat EU-maiden elaumlketur vasta Keskeiset kysy mykset ovat kuinka paljon kuva muuttuu jos tarkastelemme eri tuloryhmiauml ja miten kollektiivisten lisaumlelaumlkkeiden huomioon ottaminen muuttaa naumlkemystauml elaumlketurvan tasosta eri tuloryhmissauml

Toinen tavoite on tutkia elaumlkelaumliskoumlyhy yden yleisy yttauml Euroopassa Taumlllaisia koumlyhy yden yleisy yttauml koskevia vertailuita on jo olemassa varsin paljon (esim Eurostat 2011 OECD 2011b ja OECD 2013) On olemassa myoumls asiaa koskevia kotimaisia tutkimusjulkaisuja (esim Ahonen 2011) Elaumlkelaumliskoumlyhy yden maumlaumlraumlauml koskeva jakso on laumlhtoumlkohta dynaamisemmalle tarkastelulle Taumlmaumln tutkimuksen kontribuutio aiempaan tutkimukseen on suhteellisen tulokoumlyhy ysriskin siirtymishysen tarkastelussa Valotamme mitauml tapahtuu erilaisissa siirtymissauml Miten tulot ja tulojen perusteella koumlyhaumlksi luokittuminen muuttuvat eri maissa kun ihmiset siirty vaumlt tyoumlstauml elaumlkkeelle Niin ikaumlaumln olemme kiinnostuneita siitauml miten useita vuosia elaumlkkeellauml olleiden tulokoumlyhy ysriski muuttuu ajan myoumltauml Voi nimittaumlin olla niin ettauml jossain maassa elaumlkkeen korvaustaso elaumlkkeen alkamisvuonna on korkea (henkilouml ei ole koumlyhauml vuonna t) mutta koska elaumlkkeitauml ei ole taumlysin indeksoitu seuraamaan yleistauml ansiotasokehitystauml niiden taso suhteessa vaumlestoumln mediaanituloon laskee ja henkilouml luokittuukin muutaman vuoden kuluttua elaumlkshykeelle siirtymisestaumlaumln koumlyhaumlksi (henkilouml on koumlyhauml vuonna t+n) Tarkastelemme lyhyesti myoumls sitauml miten puolison kuolema tai parisuhteen purkautuminen vaishykuttaa miesten ja naisten tulokoumlyhy ysriskiin (henkilouml on parisuhteessa vuonna t mutta elaumlauml yksin vuonna t+1)

Maiden vaumlliset erot tulonjaossa ja suhteellisissa tulokoumlyhy ysriskeissauml luetaan usein tulonsiirtojaumlrjestelmien ansioiksi tai syiksi Tulonsiirtojaumlrjestelmaumln toiminshyta on yksi tekijauml monimuotoisessa palapelissauml Tulonmuodostukseen vaikuttavat paljon myoumls sosiaalipalvelut (ks Vaalavuon artikkeli taumlssauml teoksessa) tyoumlmarkkishy

Kangas ja Hussain Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski Euroopassa

243

nat ja demografiset tekijaumlt miesten ja naisten tyoumlllisy ysasteet kotitalousrakenne ja vaumlestoumln ikauml On oletettavaa ettauml elaumlkelaumliskoumlyhy ys olisi pienempaumlauml kahden kuin yhden palkansaajamallin maissa Niin ikaumlaumln voidaan olettaa ettauml yksin asuminen lisaumlauml elaumlkelaumlisten koumlyhy ysriskiauml Voidaan myoumls otaksua ettauml niissauml maissa joissa on paljon iaumlkkaumlitauml elaumlkelaumlisiauml koumlyhy ys on yleisempaumlauml kuin elaumlkelaumlisrakenteeltaan nuoremmissa maissa Naumlin siksi ettauml vanhat elaumlkelaumlissukupolvet (ennen muuta naiset) eivaumlt ole siinauml maumlaumlrin kuin nuoremmat kohortit tehneet tyoumlelaumlkkeeseen oikeuttavaa ansiotyoumltauml Lisaumlksi heidaumln elaumlkkeensauml alkamisesta on kulunut jo pitkauml aika eikauml elaumlkkeitauml yleensauml taumlysimaumlaumlraumlisesti indeksoida vastaamaan yhteiskunnan yleistauml ansiokehitystauml Taumlmauml seikka on pienentaumlnyt pitkaumlaumln elaumlkkeellauml olleiden tulonsiirtojen reaaliarvoa Naumlmauml koumlyhy ystarkastelut muodostavat tutkimuksen keskeisimmaumln osan

Tutkimuksen kolmas tavoite on suhteuttaa erilaiset elaumlketurvan tasoa koskevat indikaattorit elaumlkepolitiikan tuotoksiin toisin sanoen tulokoumlyhy ysshyriskeihin Kysymme selittaumlvaumltkouml laaja-alaiset kolmannen tutkimussukupolven mittarit paremmin eroja suhteellisissa tulokoumlyhy ysriskeissauml eri maiden vaumllillauml kuin perinteisemmaumlt ensimmaumlisen sukupolven menoperusteiset tai toisen sushykupolven sosiaalisiin oikeuksiin liitty vaumlt mittarit Tarvitaanko laaja-alaisia eri tuloryhmien sosiaalietuja luotaavia ja yksityisiauml elaumlkkeitauml mallintavia mittareita vai riittaumlisivaumltkouml vanhat sosiaalimenolaskelmat tai minimielaumlketur van taso selittaumlmaumlaumln maiden vaumllisiauml eroja elaumlkelaumliskoumlyhy ydessauml Naumliltauml osin toistamme laajennetussa muodossa aiempaa tutkimusta (Kangas ja Palme 2000) Ennen kuin siirrymme selvittaumlmaumlaumln ja vertailemaan elaumlketurvan tasoja kuvaamme kaumlyttaumlmaumlmme aineistot ja menetelmaumlt

Aineisto ja menetelmaumlt

Taumlssauml tut k imu ksessa yhdistel laumlaumln tietoja eri aineistoista Sosiaalimenoista kaumlytaumlmme vuoden 2007 tietoja ja ne pohjautuvat Eurostatin (2011) ja OECDn (2011b) lukuihin Lakisaumlaumlteisen elaumlketurvan tasoa koskevat tiedot on saatu Tukholman yliopiston sosiaalitutkimuslaitoksen Social Citizenship Indicators Program2 -hankkeesta (SCIP 2012) Niiltauml osin kuin SCIP ei kata kaikkia elaumlkeshyturvan muotoja ja maita korvaustasot on saatu Matti Karin ja Jari Markwortin (2008) Sosiaaliturvajaumlrjestelmaumlt eri maissa -teoksesta sekauml Comparative Welfare Entitlements-tiedostoista (Kuitto ym 2012 Scruggs ym 2014) Palkkatiedot naumlishyhin laskelmiin on saatu OECDn (2012) nettilaskurista Kollektiivisia lisaumlelaumlkkeitauml

2 Ajantasaiset elaumlkkeiden korvaustiedot on saatu Tommy Ferrarinilta mistauml haumlnelle ja Tukholman projektiryhmaumllle lausumme kiitokset

Eurooppalaiset elinolot

244

koskevat tiedot on saatu Pensions at a Glance 2011 -julkaisun taulukoista (OECD 2011a) Kaikissa naumlissauml korvaustasovertailuissa laumlhtoumlkohta on samantapainen Ensiksi ty yppitapauksille lasketaan elaumlkeoikeudet olettaen tietty tyoumlura ja palkshykataso Sen jaumllkeen sekauml elaumlkkeet ettauml palkka verotetaan ja nettoelaumlke suhteuteshytaan elaumlkkeelle jaumlaumlmisvuoden nettopalkkaan Naumlin saatua suhdelukua (elaumlkkeen korvaus- eli kompensaatiotaso ilmaistuna prosenttiosuutena palkasta) kaumly tetaumlaumln elaumlkejaumlrjestelmaumln anteliaisuuden mittarina Toisen ja kolmannen tutkimusshysukupolven ero on siinauml ettauml edellinen keskittyi vain lakisaumlaumlteisiin elaumlkkeisiin kun taas kolmannessa tutkimusaallossa ollaan kiinnostuneita laskemaan edellauml kuvatulla tavalla myoumls kollektiivisten lisaumlelaumlkkeiden vaikutus

Elaumlkelaumlisten tulokoumlyhy ysanaly ysit on tehty vuosien 2004ndash2009 EU-SILCshyaineistoilla (aineiston tarkempi esittely Kainun ja Niemelaumln artikkelissa taumlssauml teoksessa) Tiedot sosiaalimenoista on esitetty vuoden 2007 mukaisina Taumlssauml tutkimuksessa t youmlssauml kaumly vauml vaumlestouml on rajattu yli 30-vuotiaisiin Alaikaumlrajan tarkoitus on rajata opiskelijat analy ysin ulkopuolelle Tyoumlssauml oleviksi on luokishyteltu kaikki ne jotka ovat ilmoittaneet olevansa koko- tai osa-aikatyoumlssauml (muutshytuja PL030 = 1 tai 2) Elaumlkelaumliset on maumlaumlritelty yhtaumlaumlltauml tyoumlmarkkina-aseman (PL030 = 5) ja toisaalta iaumln perusteella (henkilouml on yli 65 vuotta) Elaumlkelaumlisten osalta keskitymme yli 65-vuotiaisiin Vuosittaisissa tarkasteluissa (esimerkiksi vuosittainen suhteellinen tulokoumlyhy ysriski) kaumlytaumlmme poikkileikkausaineistoja Tyoumlmarkkina- ja tulokoumlyhy yssiirtymiauml analysoidaan paneeliaineiston avulla Tulot on muutettu vertailukelpoisiksi kaumly ttaumlmaumlllauml niin sanottua OECDn moshydifioitua ekvivalenssiskaalaa (ks tarkemmin Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa)

Asioiden vaumllisiauml yhteyksiauml maatasolla havainnollistetaan kahden muuttujan sirontakuviolla ja tekstissauml joskus myoumls numeerisesti korrelaatiokertoimella (r) Tilastolliset merkitsev y ydet ndash jos niitauml muuttujien vaumllisissauml yhteyksistauml loumlyty y ndash on merkitty taumlhdillauml seuraavalla tavalla = tulos on merkitsevauml 5 prosentin riskitasolla = tulos on merkitsevauml 1 prosentin riskitasolla ja = tulos on merkitsevauml 01 prosentin riskitasolla Eri elaumlkemittareiden yhtaumlpitaumlv y yttauml selvishytetaumlaumln aluksi paumlaumlkomponenttianaly ysilla Mallinnus tuottaa kolme ulottuvuutta (komponenttia) jotka vastaavat vertailevan tutkimuksen kolmea rdquosukupolveardquo Paumlaumlkomponenttien pohjalta muodostetaan summamuuttujat joita empiirisen tarkastelun lopussa kaumlytetaumlaumln hy vaumlksi selitettaumlessauml suhteellisen tulokoumlyhy ysriskin yleisy yttauml elaumlkelaumlisten keskuudessa Euroopan eri maissa Taumlssauml tarkastelussa kaumlyshytetaumlaumln logistista regressiomallia jonka avulla voidaan vakioida yksiloumlllisten (ikauml sukupuoli ja koulutustaso) sekauml kotitalouskohtaisten tekijoumliden (kotitalouden rakenne) vaikutus Tulokset esitetaumlaumln havainnollisina ja helposti tulkittavissa olevina sirontakuvioina

Kangas ja Hussain Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski Euroopassa

245

Elaumlkkeiden tason mittaaminen menotarkasteluista vapaaehtoisiin elaumlkkeisiin

Kuviossa 1 on havainnollistettu ensimmaumlisen tutkimussukupolven menopeshyrusteisia sosiaaliturvavertailuja Vasen asetelma esittaumlauml rdquobruttotilanteenrdquo toisin sanoen tilanteen jossa kokonaissosiaalimenot on suhteutettu vain bruttokanshysantuotteeseen (BKT) Kokonaissosiaalimenojen ja elaumlkelaumlisiin kaumly tetty jen sosiaalimenojen (elaumlkkeiden ja muiden elaumlkelaumlisille suunnattujen tulonsiirshytojen ja palveluiden osuus bruttokansantuotteesta luokka rdquoold agerdquo OECDn tietokannoissa) vaumllinen yhteys on vahva (korrelaatiokerroin r = 073) mikauml ilmentaumlauml yksinkertaisesti sitauml ettauml ikaumlperusteiset menot paljolti maumlaumlrittaumlvaumlt soshysiaalimenojen suuruutta Maiden vaumllillauml on kuitenkin suuria eroja siinauml miten menot jakaantuvat julkispalveluihin ja tulonsiirtoihin Pohjoismaissa kaumlytetaumlaumln suhteellisen paljon varoja palveluihin Erilaisten elaumlkelaumlisille suunnattujen palveluiden kansantuoteosuus on suurin Ruotsissa (n 25 prosenttia BKTsta) Norjassa ja Tanskassa (noin 2 prosenttia BKTsta) Suomi yhden prosentin menoshyosuudellaan on rajatapaus Skandinavian maiden ja Keski-Euroopan vaumllissauml Suomi on pohjoismaisen hy vinvointivaltiomallin koumlyhauml muunnelma perusversio ilman lisaumlvarusteita Pienimmaumlt palveluiden meno-osuudet ovat eraumlissauml Keski- ja Etelauml-Euroopan maissa jotka jaumlaumlvaumlt alle 01 prosentin Siinauml missauml Skandinavian maita voi luonnehtia julkispalveluvaltioiksi Vaumllimeren maat luokittuvat selkeiksi tulonsiirtovaltioiksi (ks Vaalavuon artikkeli taumlssauml teoksessa)

Kuvio 1 Elaumlketurvan taso sosiaalimenojen ja ikaumlsidonnaisten menojen perusteella (vasen kuvio) ja

keskimaumlaumlraumlisten ja ikaumlperusteisten sosiaalimenojen mukaan laskettu laskennallinen korvaustaso 15

Euroopan maassa 2007

a) b)

Sosiaalimenot osuus BKTsta Keskimaumlaumlraumlinen korvaustaso

300 70Ranska Ranska275 Ruotsi 65

Belgia Tanska ItaumlvaltaItaliaItaumlvalta250 Saksa 60Suomi Ruotsi

Portugali 55225 Espanja Norja ItaliaPortugaliEspanjaNorja Kreikka 50 Irlanti200 SaksaIso-Britannia SuomiAlanko-Alankomaat 45 Belgiamaat175 Irlanti Iso-Tanska Kreikka40 Britannia

25 50 75 100 125 20 30 40 50 60 70

Ikaumlperusteiset menot osuus BKTsta Laskennallinen korvaustaso

Eurooppalaiset elinolot

246

Kuvion 1a mukaan kaikkein anteliaimpia maita vanhusten suhteen naumlyttaumlishysivaumlt olevan Italia Ranska Ruotsi ja Itaumlvalta Naumlissauml maissa sekauml sosiaalimenot ettauml vanhuksiin (old age) kaumly tettyjen menojen bruttokansantuoteosuus ovat suurimmat Taumlllaista yleistarkastelua voidaan kuitenkin tehdauml hajottamalla (dekomponoimalla) menoeriauml pienempiin ryhmiin ja suhteuttamalla niitauml saajashyjoukon suuruuteen Kuvio 1b havainnollistaa menettelyauml Vaaka-akselin laskenshynallinen korvaustaso on saatu jakamalla elaumlkemenojen bruttokansantuoteosuus elaumlkelaumlisten vaumlestoumlosuudella Mittari toimii elaumlkejaumlrjestelmaumln anteliaisuuden yleisluontoisena osoittimena (vrt Alestalo ja Uusitalo 1992) Toinen verrannolshylinen tapa on suhteuttaa elaumlkelaumlisvaumlestoumln keskitulo aktiivivaumlestoumln keskituloon Naumlin saatu aggregoitu korvaustaso on esitetty kuvion 1b pystyakselilla Myoumls naumlmauml kaksi mittaria korreloivat positiivisesti (r = 068) ja samat maat (Ranska Itaumlvalta Italia ja Ruotsi) ovat kummallakin mittarilla anteliaita Yllaumlttaumlvaumlauml on ehkauml Alankomaiden ja oikeanpuoleisessa kuviossa myoumls Tanskan sijoittuminen keskimaumlaumlraumlisellauml korvaustasolla mitattuna viimeisten maitten joukkoon Kreikka on poikkeuksellinen tapaus sikaumlli ettauml kummankin kuvion x-akselilla se sijoittuu viiden anteliaimman maan joukkoon mutta y-akselin korvaustasomittauksessa se on suhteellisen kitsas Kreikan kummallisuuksiin joudumme palaamaan tuonnempana muutamaan otteeseen

Edellauml kuvatun kaltaisia sosiaalimenoihin pohjaavia laskelmia moitittiin aikanaan liian karkeiksi Valtaresurssiteorioiden mukaan esimerkiksi vasemshymistopuolueiden ndash joiden merkitystauml valtaresurssiteorioissa vahvasti painotettiin (Korpi 1978 ja 1980 Esping-Andersen 1985 ja 1990) ndash itsetarkoituksellinen tavoite ei suinkaan ole ollut kasvattaa sosiaalimenoja vaan taata kansalaisille sosiaalista turvallisuutta parlamentaarisen lainsaumlaumldaumlnnoumln kautta 1980-luvun alussa kaumlynshynistyneessauml Tukholman yliopiston sosiaalitutkimuslaitoksen Social Citizenship Indicators Program (SCIP) -hankkeessa elaumlketurvan tasoa alettiinkin mitata suhteuttamalla elaumlkkeet aktiiviaikaisiin tuloihin Hankkeessa tehtiin oletuksia keskimaumlaumlraumlisistauml tyoumlurista ja kansallisia elaumlkesaumlaumlntoumljauml hy vaumlksi kaumlyttaumlen oletetulle keskimaumlaumlraumliselle palkansaajalle (APW) laskettiin elaumlkeoikeudet kussakin maassa kunakin tarkasteluvuotena Keskimaumlaumlraumlisten APW-elaumlkkeiden lisaumlksi analysoishytiin mille tasolle minimielaumlke asettuu suhteessa keskimaumlaumlraumliseen palkkaan3

Kuviossa 2 on esitetty eraumlitauml keskeisiauml SCIP-aineistosta saatuja elaumlkejaumlrjestelshymaumln korvaustasotietoja vuodelta 2005 Vasemmassa kuviossa (2a) havainnollisteshytaan vaumlhimmaumliselaumlkkeen (joka Suomen kohdalla on taumlysi kansanelaumlke suhteessa nettomaumlaumlraumliseen keskipalkkaan) ja ty y ppitapauksena kaumly tetyn palkansaajan (40 vuoden tyoumlhistoria keskimaumlaumlraumlisellauml palkalla) taumlyttauml elaumlkettauml Kuviosta naumlky y

3 Lyle Scruggsin Welfare State Ent itlement Data (WSED) ta rjoaa SCIPn kanssa samanka lta isen sosiaalisten oikeuksien tiedoston joka SCIPn tavoin kattaa taumlrkeimmaumlt sosiaalivakuutusmuodot WSEDn tiedot on keraumltty vuosittain vuodesta 1960 laumlhtien SCIP-tiedot on keraumltty vuodesta 1930 alkaen viiden vuoden vaumllein

Kangas ja Hussain Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski Euroopassa

247

ettauml esimerkiksi Suomessa taumlyden tyoumlelaumlkkeen korvaustaso suhteessa keskipalkshykaan on 70 prosentin tietaumlmissauml ja taumlyden kansanelaumlkkeen suhde keskimaumlaumlraumliseen palkkaan on 30 prosentin luokkaa On esitetty (esim Korpi ja Palme 1998 Nelson 2004) ettauml ne maat jotka sosiaalipolitiikassaan ovat anteliaita keskituloisille ryhshymille ovat anteliaita myoumls huonotuloisille Taumlmaumln niin sanotun uudelleenjaon paradoksin mukaan ansioturvan ja perusturvan vaumllillauml on positiivinen yhteys Maissa joissa on hyvauml ansioturva on myoumls hy vauml perusturva Hyvaumlosaisten edut rdquovetaumlvaumltrdquo perusturvaetuudet yloumlspaumlin (Korpi ja Palme 1998) Toisaalta pienet ansiosidonnaiset edut merkitsevaumlt huonoja perusturvaetuja ansioturvan mi-nimitaso on perusturvaetuuksien enimmaumlistaso (Nelson 2003) Uudelleenjaon paradoksin mukaan vasemmassa kuviossa olevien maiden pitaumlisi ryhmittyauml vasemmalta alhaalta oikealle yloumls kulkevalle halkaisijalle mitauml paremmat ovat tyoumlelaumlkkeet sitauml parempi on minimiturva Taumlllaista yhtey ttauml ei kuitenkaan naumly tauml olevan Itse asiassa korrelaatio vaumlhimmaumlisturvan ja keskimaumlaumlraumlisen ansioturvan vaumllillauml on heikko Tulos on edellauml kuvatun uudelleenjaon paradoksin kannalta rdquovaumlaumlraumlnrdquo suuntainen (r = ndash 030) mitauml paremmat ansiosidonnaiset edut ovat sitauml heikompi on perusturva

Oikeanpuoleisessa kuviossa 2b puolestaan keskitytaumlaumln ansiosidonnaisiin etuuksiin Taumlssauml kuvassa pystyakseli edustaa taumlyttauml tyoumlelaumlkettauml ja vaaka-akseli taas kertoo kuinka korkealle lakisaumlaumlteisessauml elaumlkejaumlrjestelmaumlssauml elaumlkekatto eli maksimielaumlke on asetettu Maksimi on suhteutettu keskimaumlaumlraumliseen palkkaan Maissa joissa katto on hy vin korkealla (esim Kreikka) tai sitauml ei ole lainkaan (esim Suomi) maksimiarvoksi on keinotekoisesti merkitty 200

Kuvio 2 Minimielaumlke ja palkansaajan taumlysi elaumlke (kuvio a) sekauml palkansaajan taumlysi elaumlke ja maksimielaumlke

(kuvio b) suhteessa keskipalkkaan () eraumlissauml Euroopan maissa 2005

a) b)

Minimielaumlke Palkansaajan taumlysi elaumlke

55

50

45

40

35

30

25

Alankomaat

Belgia

Tanska Norja Itaumlvalta

RanskaIrlanti Italia

Suomi Saksa

Ruotsi Iso-Britannia KreikkaPortugali

Espanja

100

80

60

40

Kreikka

ItaliaEspanjaItaumlvalta SuomiBelgia

PortugaliNorja Ruotsi SaksaAlankoshy

maat Ranska Tanska Iso-Britannia

Irlanti

40 60 80 100 0 50 100 150 200

Palkansaajan taumlysi elaumlke Maksimielaumlke

Eurooppalaiset elinolot

248

Taumlyden tyoumlelaumlkkeen ja maksimietujen vaumllillauml on selkeauml yhteys Vahva tuloshysidonnaisuus tulohaitarin ylaumlpaumlaumlssauml liitty y suhteellisiin hy viin ansioetuihin myoumls keskituloisissa ryhmissauml (r = 079) Maksimi- ja minimietujen vaumllillauml sen sijaan on selkeauml negatiivinen yhteys (r = ndash 056) Suurituloisille anteliaissa jaumlrjestelmissauml ei aina riitauml solidaarisuutta pienituloisille ryhmille Myoumls Suomi naumlyttaumlauml kuuluvan taumlhaumln ryhmaumlaumln Itse asiassa Suomen kansanelaumlkkeen taso on varsin matala verrattuna moniin muihin Euroopan maihin Myoumls taumlmauml tulos on uudelleenjaon paradoksin vastainen

OECD on useissa hankkeissaan pyrkinyt laajentamaan sosiaalimeno- ja sosiaaliturvavertailuja Pensions at a Glance -julkaisu sisaumlltaumlauml vertailutietoja elaumlshyketurvan tasosta eri tuloryhmissauml (jotka heijastavat jossain maumlaumlrin myoumls miesten ja naisen palkkaeroja) ja ottaa huomioon sekauml lakisaumlaumlteiset ettauml kollektiiviset ja yksiloumllliset lisaumlelaumlkkeet (OECD 2011a) Keskeiset tulokset on tiivistetty kuvioon 3 josta ilmenee tulonsaajaryhmittaumlinen etuuksien vaihtelu OECD suhteuttaa elaumlkkeet kolmeen eri palk katasoon puolet maan keskipalkasta ansaitsevan pienipalk kaisen tuloihin (05APW) keskimaumlaumlraumliseen palkkaan (1APW) ja hy vaumltuloiseen (15APW) jonka ansiot ovat 15-kertaiset keskituloiseen naumlhden4

Yleensauml lakisaumlaumlteiset elaumlkkeet on rakennettu niin ettauml pienituloisten elaumlke suhteessa aiempaan palkkaan on suurin Kuviossa 3 (s 250) kaumlrjellaumlaumln pystyjanan ylaumlpaumlaumlssauml oleva neliouml kuvaa heidaumln tilannettaan Vastaavasti hy vaumltuloiset (janan alaosassa oleva ympyrauml) jaumlaumlvaumlt yleensauml alempiin korvaustasoihin Keskittyminen keskimaumlaumlraumliseen tulonsaajaan ja haumlnen etuuksiinsa (jotka kuviossa 3 on merkitty poikkiviivalla elaumlkkeiden hajontaa kuvaaviin pystyjanoihin) kaumltkee taakseen suuren maakohtaisen variaation Joissain maissa keskimaumlaumlraumliselle palkansaajalle tehdyt laskelmat kuvaavat suhteellisen hy vin myoumls muissa tuloluokissa olevien etuja Taumlllaisia maita aineistossamme ovat Suomi Itaumlvalta Saksa Kreikka Italia Portugali ja Espanja Taumllle ryhmaumllle on ty ypillistauml vahva ansiosidonnaisuus ja suhshyteellisen suuret maksimielaumlkkeet Elaumlkekatto on korkealla Elaumlkekaton vaikutus naumlkyy verrattaessa ylempaumlauml ja alempaa kuviota toisiinsa Alemmassa asetelmassa ovat mukana myoumls kollektiiviset lisaumlelaumlkkeet Edellauml mainittujen seitsemaumln maan tilanteeseen siirtyminen lakisaumlaumlteisistauml elaumlkkeistauml kokonaiselaumlketarkasteluun jossa lakisaumlaumlteisten elaumlkkeiden lisaumlksi mukana ovat myoumls kollektiiviset elaumlkkeet ei tuo oleellista muutosta

Muiden maiden keskimaumlaumlraumlisten lakisaumlaumlteisten elaumlke-etuuksien tarkastelu on harhainen eikauml paljasta elaumlketurvan suurta tuloryhmittaumlistauml vaihtelua eikauml sitauml kuinka voimakkaasti kuva eraumliden maiden elaumlketurvan tasosta muuttuu kun mukaan otetaan myoumls tyoumlmarkkinoilla sovitut kollektiiviset etuudet (ks myoumls Ebbinghaus 2011) Tanska Alankomaat Belgia Irlanti ja Iso-Britannia ovat

4 Koska elaumlkkeiden laskentatapa poik keaa jonkin verran OECDn ja SCIPn tietokannoissa kuvion 3 tiedot (vasen kuvio) eivaumlt ole taumlysin vertailukelpoisia kuvion 2 tietojen kanssa

Kangas ja Hussain Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski Euroopassa

249

esimerkkejauml taumlllaisesta tilanteesta Kuviosta selviaumlauml ettauml Tanskassa suurituloinen (15APW) saa ty ytyauml elaumlkkeeseen joka vastaa pariakymmentauml prosenttia haumlnen tyoumltuloistaan Kyseinen korvaustaso on yksi vertailtavien maiden heikoimmisshyta Sen sijaan pienipalkkaisen (05APW) korvaustaso on Tanskassa verrattain korkea Tanska havainnollistaa myoumls sitauml miten tilanne muuttuu oleellisesti kollektiivisten elaumlkkeiden huomioimisen myoumltauml Tanskan asema muihin maishyhin naumlhden paranee kaikilla tulotasoilla Pienituloisten elaumlketaso Tanskassa on muihin maihin naumlhden korkein keskituloisten kompensaatiot parhaimpien joushykossa ja suurituloisempienkin elaumlkkeet ovat keskimaumlaumlraumlisiauml eurooppalaisia etuja paremmat Kollektiivisten elaumlkkeiden huomioiminen ei vaumllttaumlmaumlttauml pienennauml tuloryhmien vaumllisiauml eroja Itse asiassa Tanskassa erot korvaustasoissa kasvavat siitauml sy ystauml ettauml huonotuloisen palkansaajan elaumlketurva naumlyttaumlisi huikeasti parantuvan kollektiivisten elaumlkkeiden myoumltauml Toisissa maissa ndash esimerkiksi Ruotsissa Norjassa ja Alankomaissa ndash erot tuloryhmien vaumllillauml supistuvat mikaumlli kollektiivielaumlkkeet otetaan huomioon Edellauml mainituissa seitsemaumlssauml vahvan ansiosidonnaisuuden maassa ei muutoksia tapahdu olivatpa tyoumlmarkkinapohjaiset elaumlkkeet mukana tai eivaumlt

Suomen suhteelliseen asemaan muihin maihin naumlhden vaikuttaa paljon se tarkastellaanko pelkaumlstaumlaumln lakisaumlaumlteisiauml elaumlkkeitauml vai elaumlketurvan kokonaisuutta Lakisaumlaumlteisten elaumlkkeiden vertailussa suomalainen elaumlketurva naumlyttaumlauml suhteelshylisen hy vaumlltauml Sen sijaan jos naumlkoumlkulmaksi otetaan koko elaumlkepaketti Suomen jaumlrjestelmauml ei ole mitenkaumlaumln erityisen antelias ja sijoittuu Euroopan keskitasoon (ks myoumls Ahonen 2011)

Kuten edellauml todettiin kukin uusi tutkimussukupolvi on rakentanut oman perustelunsa aiemman tutkimuksen heikkouksiin ja oman laumlhestymistapansa ylivertaisuuteen Mutta kuinka erilaisia tuloksia laumlhestymistavat sitten lopulta tuottavat ja kuinka mullistavaa uutta eri tutkimussukupolvet ovat saaneet aikaan Eri mittareiden yhtaumlpitaumlv y yttauml on tarkasteltu paumlaumlkomponettianaly ysilla jonka keskeiset tulokset on esitetty taulukossa 1 (s 251) Paumlaumlkomponenttianaly ysilla etsitaumlaumln yksittaumlisten muuttujien taustalla olevia piileviauml yhteisiauml ulottuvuuksia (paumlaumlkomponentteja) joihin yksittaumliset muuttujat latautuvat Lataukset kertoshyvat muuttujan korrelaation voimak kuuden taustalla olevaan ulottuvuuteen Ominaisarvo puolestaan kertoo miten hy vin kyseinen komponentti selittaumlauml muuttujien vaihtelua

Paumlaumlkomponenttianalyysiin otettiin mukaan keskeisimmaumlt eri sukupolvien (merkitty roomalaisin numeroin taulukkoon 1) tutkimuksessa kaumly tetyt elaumlketurshyvan mittarit joista on keskusteltu edellauml Analy ysi tuotti kolmen komponentin mallin (taulukko 1) Muuttujien korrelaatiot naumlihin kolmeen komponenttiin ovat vahvat ja selvaumlt Ne ovat myoumls mielekkaumlaumlllauml tavalla tulkittavissa sisaumllloumllshylisesti Ensimmaumlisellauml ulottuvuudella latautuvat ensimmaumlisen sukupolven soshy

Eurooppalaiset elinolot

250

Tans

kaTa

nska

Suom

iSu

omi

siaalimenoperusteiset mittarit toisen paumlaumlkomponentin muodostavat OECDn lisaumlelaumlkejaumlrjestelmaumlmuuttujat ja kolmas koostuu lakisaumlaumlteisistauml (SCIP) elaumlkkeistauml

Kuvio 3 Lakisaumlaumlteisten (kuvio 3a) ja lakisaumlaumlteisten ja kollektiivisten (kuvio 3b) lisaumlelaumlkkeiden yhteenshy

laskettu nettokorvaustaso Euroopan maissa eri tulotasoilla 2010

a) Lakisaumlaumlteiset elaumlkkeet

140

120

100 05 APW

80 1 APW 15 APW

60

40

20

0

05 APW 1 APW 15 APW

Irlan

tiIrl

anti

Iso-

Brita

nnia

Iso-

Brita

nnia

Krei

kka

Krei

kka

Italia

Italia

Port

ugal

iPo

rtug

ali

Espa

nja

Espa

nja

b) Lakisaumlaumlteiset ja kollektiiviset elaumlkkeet

140

120

100

80

60

40

20

0

Nor

jaN

orja

Ruot

siRu

otsi

Itaumlva

ltaItauml

valta

Belg

iaBe

lgia

Rans

kaRa

nska

Saks

aSa

ksa

Alan

kom

aat

Alan

kom

aat

Kangas ja Hussain Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski Euroopassa

Taulukko 1 Ensimmaumlisen toisen ja kolmannen tutkimussukupolven kaumlyttaumlmien muuttujien paumlaumlshy

komponenttianalyysi

251

Tutkimus-sukupolvi Muuttuja

Elaumlkemenot- jaumlrjestelmauml

Lisaumlelaumlke-oikeudet

Sosiaaliset oikeudet

I Sosiaalimenot BKTsta 0870 ndash0181 ndash0108

I Ikaumlsidonnaiset menot BKTsta 0876 ndash0018 0400

I Laskennallinen korvaustaso 0927 ndash0061 0242

I Keskimaumlaumlraumlinen korvaustaso 0714 ndash0384 ndash0112

II Minimielaumlke keskitulo 0160 0127 ndash0823

II Taumlysi tyoumlelaumlke keskitulo 0376 0474 ndash0678

II Maksimielaumlke keskitulo 0250 0108 ndash0905

III

Pienituloisen (05APW) kaikki elaumlkkeet ndash0470 0643 ndash0385

III Keskituloisen (APW) kaikki elaumlkkeet ndash0253 0955 ndash0013

III

Suurituloisen (15APW) kaikki elaumlkkeet ndash0058 0906 ndash0189

Ominaisar vo 4218 2757 1400

Paumlaumlkomponenttianaly ysissa saatujen tulosten pohjalta muodostettiin jatshykoanaly ysia varten kolme summamuuttujaa Ensimmaumlinen summamuuttuja koostuu ensimmaumlisen menoperusteisen sukupolven neljaumlstauml muuttujasta joista kutakin painotettiin taulukossa 1 olevilla latausarvoilla Painotetut muuttujat laskettiin yhteen ja summa jaettiin neljaumlllauml Vastaavalla tavalla toisen ja kolmanshynen sukupolven kaumly ttaumlmistauml mittareista rakennettiin summamuuttujat jotka jaettiin kolmella Sosiaalisten oikeuksien kohdalla minimielaumlkkeen saaman latauksen etumerkki muutettiin Myoumlhemmin naumlitauml kolmea summamuuttujaa kaumlytetaumlaumln hy vaumlksi yritettaumlessauml ymmaumlrtaumlauml maiden vaumllistauml vaihtelua elaumlkelaumlisten tulokoumlyhy ydessauml

Eurooppalaiset elinolot

252

Elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski kaumlaumlrmeitauml pohjoismaisessa paratiisissa

Elaumlkejaumlrjestelmaumln eraumls keskeinen tehtaumlvauml on ollut estaumlauml se pysy vaumlisluonteinen koumlyhy ys joka vanhuuteen perinteisesti on liittynyt (ks Kangas ja Palme 2000 Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa) Mutta missauml maumlaumlrin eri EU-maiden elaumlketurva pysty y takaamaan suojan taloudellista huono-osaisuutta vastaan Vastausta etsitaumlaumln tarkastelemalla elaumlkelaumlisten suhteellista tulokoumlyhy ysriskiauml neljaumlstauml perspektiivistauml Ensiksi keskitymme suhteellisen tulokoumlyhy ysriskin yleisy yteen elaumlkelaumlisten keskuudessa Suhteellista tulokoumlyhy ysriskiauml mitataan EUn standardien mukaisesti (ks Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa) Tarkasteluvuodet ovat 2004 ndash2009 Laumlhtoumlkohtana on suhteellisen tulokoumlyhy ysshyriskin keskimaumlaumlraumlinen yleisy ys kyseisinauml vuosina Taumlmaumln jaumllkeen siirrymme dynaamisempaan analy ysiin jossa katsotaan mitauml eri maissa tapahtuu kun siirr y taumlaumln tyoumlmark kinoilta elaumlk keelle Kolmas naumlkoumlkulma liitty y pidempishyaikaiseen elaumlkkeellauml oloon Mitauml suhteellisissa tulokoumlyhy ysriskeissauml tapahtuu kun on pitkaumlaumln elaumlkkeellauml Neljaumls tarkastelukehikko liitty y puolison menettaumlshymiseen Taumlssauml katsomme kuinka suuren tulokoumlyhy ysriskin puolison kuolema tai eroaminen eri EU-maissa aiheuttaa

Taulukossa 2 esitetaumlaumln elaumlkelaumliskoumlyhy yden yleisy ys vuosien 2004ndash2009 kesshykiarvona eri maissa Silmiinpistaumlvaumlauml on Pohjoismaiden suuret tulokoumlyhy ysriskit ja ennen muuta suuret erot miesten ja naisten vaumllillauml Tanska pois lukien sukushypuolten vaumlliset erot ovat Pohjolassa suuremmat kuin muissa maissa (ks myoumls OECD 2011a 149) Pohjoismaiden yllaumlttaumlvaumln suuret tulokoumlyhy ysriskit johtuvat kaumlytetystauml tulokoumlyhy ysrajasta Jos koumlyhy ysrajana kaumlytetaumlaumln 40tauml prosenttia koko vaumlestoumln mediaanitulosta Suomi ja Skandinavian maat sijoittuvat vertailussa parhaiten Sama paumltee myoumls 50 prosentin koumlyhy ysrajaan Itse asiassa Suomessa Tanskassa ja Alankomaissa niin sanottu suhteellinen tulokoumlyhy ysvaje (60 prosenshytin koumlyhyysrajan alapuolella olevien keskitulon ja koumlyhy ysrajan vaumllinen erotus) on OECD-maiden pienin (OECD 2011b 52 myoumls Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa) Taumlmauml merkitsee sitauml ettauml juuri ja juuri 60 prosentin rajan alapuolella on suuri joukko pienituloisia ihmisiauml joista suuri osa on nimenomaan elaumlkelaumlisiauml Koumlyhy ysrajan nostaminen 50 prosentista 60 prosenttiin vaikuttaakin Suomessa erityisen paljon kuvaan elaumlkelaumlisten koumlyhy ydestauml Elaumlketurva on kattava mutta ei kaikin osin riittaumlvauml Pohjoismaissa tulokoumlyhy ysriskiauml nostaa myoumls se ettauml monet vanhukset asuvat yksin ja kaiken ikaumlisillauml yhden hengen kotitalouksilla ylipaumlaumltaumlaumln on suurempi suhteellinen tulokoumlyhyysriski kuin useamman henkiloumln muodostamilla kotitalouksilla Suomessa yksin asuvilla 75 vuotta taumlyttaumlneillauml naisilla tulokoumlyhy ysriski on erityisen suuri (Ahonen 2011) Yhtaumlaumlltauml taumlmauml johtuu yksin asumisesta ja toisaalta siitauml ettauml vanhemmilla naiskohorteilla ei ole pitkaumlauml tyoumlhistoriaa joka olisi kerry ttaumlnyt tyoumlelaumlkettauml Pelkkauml kansanelaumlke merkitsee pienituloisuutta (ks myoumls Airio ym 2013)

Kangas ja Hussain Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski Euroopassa

253

Taulukko 2 Elaumlkelaumlisten suhteellinen tulokoumlyhyysriski () eraumlissauml EU-maissa (keskiarvo 2004ndash2009)

Koumlyhyysraja 60 prosenttia mediaanista

Maa N Naiset Miehet Kaikki

Pohjoismaat

Suomi 5 344 232 150 198

Tanska 4 734 203 209 206

Norja 3 375 214 66 149

Ruotsi 7 165 194 100 153

Keski-Eurooppa

Itaumlvalta 10 152 150 111 132

Belgia 6 624 182 166 174

Ranska 17 245 123 119 121

Saksa 27 143 191 150 175

Alankomaat 7 178 61 68 65

Anglosaksiset maat

Irlanti 1 806 154 192 184

Iso-Britannia 12 568 310 284 299

Etelauml-Eurooppa

Kreikka 9 929 268 196 228

Italia 24 163 169 163 166

Portugali 5 638 225 208 217

Espanja 14 812 196 238 222

EU-15-maat (painottamaton keskiarvo) 157 878 197 174 186

Laumlhde EU-SILC 2004ndash2009

Pienimmaumlt tulokoumlyhy ysriskit loumly ty vaumlt Alankomaista Haumlmmaumlsty ttaumlvaumln pienelle koumlyhy ysriskille voidaan esittaumlauml kolme selitystauml Ensimmaumlinen liitty y Alankomaiden aineistoon Alankomaalaisista yli 65-vuotiaista yllaumlttaumlvaumln moni ilmoitti olevansa toumlissauml Taumlllauml saattaa olla oma vaikutuksensa myoumls siirtymiauml koskevan taulukon 3 (s 255) tulkinnassa Toisekseen tulokseen vaikuttaa Eurooshypan anteliaimpiin kuuluva kansanelaumlkejaumlrjestelmauml peruselaumlkkeiden korkea taso ehkaumlisee tehokkaasti koumlyhy yttauml Kolmas selittaumlvauml tekijauml on alankomaalaisnaisten yleinen osa-aikatyouml Alankomaissa suuri osa tyoumlssauml kaumly vistauml naisista tekee varsin lyhyttauml tyoumlviikkoa minkauml seurauksena pariskunnan yhteenlasketut ansiot saatshytavat nousta kun puolisot siirty vaumlt elaumlkkeelle Kumpikin puolisoista nimittaumlin saa anteliaan kansanelaumlkkeen ja sen lisaumlksi anteliaat lisaumlelaumlkkeet (ks kuvio 3) Elaumlkelaumliskoumlyhy ys on yleisintauml Isossa-Britanniassa ja Vaumllimeren maissa

Eurooppalaiset elinolot

254

Taulukon 2 tapaisia tarkasteluja koumlyhy yden yleisy ydestauml on tehty paljon Huomattavasti vaumlhemmaumln on dynaamisia virtatarkasteluita joissa katsotaan mitauml erilaisissa siirtymissauml tapahtuu (vrt Suoniemi 2013) Olemme keraumlnneet taulu k koon 3 seurantat ietoja ka hdelta peraumlttaumliseltauml v uodelta (2004 ndash2005 2005ndash2006 2006 ndash2007 2007ndash2008 ja 2008ndash2009) siitauml miltauml erilaisissa tilanshyteissa pysyneiden ja erilaisia siirt y miauml kokeneiden tulokoumlyhy ysriski naumly ttaumlauml rsquoTyoumlssauml rarr tyoumlssaumlrsquo-sarake viittaa niihin jotka olivat toumlissauml kahtena peraumlkkaumlisenauml vuotena Tyoumlssauml olemisen siunauksellisuudesta on puhuttu Kankaan ja Hussainin taumlmaumln kirjan artikkelissa tyoumlttoumlmy ydestauml ja tyoumlttoumlmy ysturvasta Toumlissauml olevien tulokoumlyhy ysriskit tarjoavat taumlssauml tarkastelussa laumlhinnauml vertailupohjan elaumlkelaumlisiauml koskeville tiedoille5

Seuraava rsquoTyoumlssauml rarr elaumlkkeellaumlrsquo-sarake viittaa niiden henkiloumliden koumlyhy ysshyriskiin jotka ovat jaumllkimmaumlisenauml havaintovuotena elaumlkkeellauml Kyseinen luku viittaa rdquotuoreisiinrdquo elaumlkelaumlisiin ja nuorempiin elaumlkelaumliskohortteihin Sen sijaan sarakkeessa rsquoElaumlkkeellauml rarr elaumlkkeellaumlrsquo tarkastellaan kahtena havaintovuotena elaumlkkeellauml olleiden tilannetta Asetelma tulee laumlhelle taulukossa 2 esitettyjauml lushykuja tulokoumlyhy ysriskin yleisy ydestauml Luvut ovat samansuuntaisia mutta ne eivaumlt kuitenkaan ole identtisiauml siitauml sy ystauml ettauml edellisen taulukon luvut ovat vuosien 2004ndash2009 keskiarvoja Ryhmissauml on eri ihmisiauml ja eri verran havaintoja Taulushykon 2 luvuissa on kaikkiaan 157 878 elaumlkelaumlistauml kun taas taulukon 3 molempina havaintovuosina elaumlkkeellauml olleita on 90 139 (42 776 naista ja 47 363 miestauml)

Yleisesti ottaen elaumlkkeelle siirtyminen merkitsee suhteellisen tulokoumlyhy ysrisshykin kasvamista EU-15-maissa tyoumlssauml olevien naisten tulokoumlyhy ysriski on seitsemaumln prosenttia ja elaumlkkeelle siirtyneillauml naisilla se on 85 prosenttia Miehillauml vastaavat luvut ovat 83 ja 116 prosenttia Myoumls Suomi seuraa taumltauml yleistauml eurooppalaista trendiauml joskin Suomessa luvut ovat pienemmaumlt kuin Euroopassa keskimaumlaumlrin Elaumlkkeelle siirtyminen lisaumlauml pienituloisuuden uhkaa etenkin Isossa-Britanniassa ja Portugalissa Toisissa maissa (Ruotsi ja Alankomaat) taas elaumlkkeelle siirtyminen naumlyttaumlisi laskevan pienituloisuusriskiauml Taumlmauml intuitiivisesti haumlmmaumlstyttaumlvauml tulos saattaa johtua siitauml ettauml tyoumlmarkkinasiirtymaumlt viittaavat yksiloumllliseen prosessiin kun taas tulot mitataan kotitalouskohtaisesti (keskustelusta laumlhemmin Kankaan ja Hussainin taumlmaumln teoksen artikkelissa tyoumlttoumlmy ysturvasta) Toinen selitys liitty y siihen ettauml useissa maissa ei siirrytauml suoraan tyoumlstauml elaumlkkeelle vaan elaumlkkeelle siirtymistauml saattaa edeltaumlauml sairaus- tyoumlttoumlmyys- ja toimeentulotukijaksoja jotka luonnollisestikin vaikuttavat edellauml kuvatun kaltaisiin siirtymaumltarkasteluihin (ks myoumls Rantala ja Suoniemi 2010 Nummi ym 2012) Tarkemman kuvan saamiseksi tarvitaan kansallisia rekisteriaineistoja EU-SILCin tulotiedot ovat liian yleisellauml tasolla yksityiskohtaisemman erittelyn tekemiseen

5 Tyoumlssauml olevien koumlyhy ysluvut taumlssauml taulukossa ja tyoumlttoumlmy ysartik kelissa eivaumlt ole taumlsmaumllleen samat mikauml johtuu erilaisesta ikaumljaottelusta

Kangas ja Hussain Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski Euroopassa

255

Taulukko 3 Koumlyhyysriskit () erilaisissa asemissa olevilla ihmisillauml 15 EU-maassa Koumlyhyysraja

60 prosenttia mediaanista

Maa

1 Tyoumlssauml rarr tyoumlssauml

2 Tyoumlssauml rarr elaumlkkeellauml

3 Elaumlkkeellauml rarr elaumlkkeellauml

4 Pari rarr Pari

5 Pari rarr Yksin Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet

Pohjoismaat

Suomi 37 38 76 60 214 145 94 (676)

Tanska 34 43 08 55 182 201 176 (695)

Norja 31 34 20 34 209 67 33 369

Ruotsi 41 46 31 28 167 91 57 237

Keski-Eurooppa

Itaumlvalta 72 70 61 79 149 116 69 189

Belgia 40 49 ndash 67 176 155 130 180

Ranska 62 73 18 82 129 128 97 220

Saksa 82 56 90 116 182 137 116 366

Alankomaat 47 66 19 40 59 56 70 ndash

Anglosaksiset maat

Irlanti 47 64 ndash 65 105 170 85 260

Iso-Britannia 60 57 163 184 304 282 272 430

Etelauml-Eurooppa

Kreikka 124 154 141 155 301 212 260 405

Italia 73 121 27 121 159 158 107 434

Portugali 112 133 177 165 221 211 209 437

Espanja 87 122 122 120 170 233 228 384

EU-15-maat (painottamaton keskiarvo)

70 83 85 116 188 169 141 326a

N (EU-15-maat) 100 979 125 649 1 394 2 295 42 776 47 363 33 910 852

a Ilman Suomea ja Tanskaa Laumlhde EU-SILC 2004ndash2009

Eurooppalaiset elinolot

256

Pohjoismaiden yllaumlttaumlvaumln suuria tulokoumlyhy ysriskejauml selitettiin edellauml ykshysin asuvien elaumlkelaumlisten maumlaumlraumlllauml Useimmissa maissa parisuhde on nimittaumlin hy vauml turva koumlyhy yttauml vastaan ndash olipa sitten kyse tyoumlssauml olevista tai elaumlkelaumlisistauml (Airio 2008) Siksi tarkastelemme taulukossa 3 myoumls sitauml mitauml tapahtuu kun elaumlkelaumlinen edellisenauml havaintovuotena on parisuhteessa (neljaumls sarake) mutta asuu seuraavana vuonna yksin (viides sarake) joko eron tai todennaumlkoumlisemmin puolison kuoleman vuoksi Taumltauml tarkastelua ei ole mahdollista tehdauml erikseen miehille ja naisille sillauml useimpien maiden kohdalla tapausten lukumaumlaumlraumlt jaumlaumlvaumlt niin pieniksi ettauml tulokset ovat hy vin sattumanvaraisia Varma kuva piirty y kuishytenkin siitauml ettauml Euroopassa parisuhdestatuksen muutoksen myoumltauml suhteellinen tulokoumlyhy ysriski kaksinkertaistuu (141 prosentista 326 prosenttiin) Suunta on sama kaikissa maissa mutta maiden vaumllillauml on huomattavia eroja siinauml kuinka paljon puolison menettaumlminen vaikuttaa Taas kerran ndash vastoin olettamuksia ja ennakkokaumlsityksiauml pohjoismaisen sosiaalipoliittisen mallin ylivertaisuudesta ndash Pohjoismaat eivaumlt poikkea millaumlaumln erityisellauml tavalla edukseen muista maista tai maaryhmistauml Itse asiassa yksin jaumlaumlneiden (jotka ovat useimmiten naisia) tushylokoumlyhy ysriski on kaikkein suurin Suomessa ja Tanskassa (reilut 60 prosenttia)

Tanskan ja Suomen tulokset saattavat selittyauml ensinnaumlkin sillauml teknisellauml seikalla ettauml kyseisen kaltaisia siirtymiauml oli aineistossa liian vaumlhaumln varman kushyvan saamiseksi (Tanskassa 21 ja Suomessa 30 kappaletta) Muissa maissa (pois lukien Alankomaat jossa yksin jaumlaumlneitauml oli vain kuusi kappaletta) tapauksia oli enemmaumln Esimerkiksi Ruotsissa vastaavia havaintoja on 270 ja jo tuo maumlaumlrauml tekee Ruotsin tuloksista suhteellisen luotettavia Naumlmauml rdquoluotettavatrdquo luvutkin ovat melko suuria ottaen huomioon sen ettauml naisten tyoumlhoumln osallistumisaste on korkeampi kuin monissa muissa maissa Siksi myoumls naisilla pitaumlisi periaatteessa olla kerry tettynauml omaa tyoumlelaumlkettauml eikauml puolison menettaumlmisellauml pitaumlisi olla drashymaattisia vaikutuksia tulotasoon Asiaa voisi tutkia selvittaumlmaumlllauml nuorempien lesshykeksi jaumlaumlneiden elaumlkelaumlisnaisten tilannetta ja vertaamalla sitauml vanhempiin naisiin joilla ei omaa tyoumlelaumlkettauml ole juurikaan kertynyt Tapausten harvalukuisuuden vuoksi taumlllaista tarkastelua ei EU-SILC-aineistolla voida kuitenkaan tehdauml Etelauml-Euroopassa jossa naisten tyoumlssauml kaumlyminen on harvinaisempaa kuin Euroopassa keskimaumlaumlrin leskien koumlyhy ysriski on hyvin suuri ndash mikauml tukee aiempia naumlkeshymyksiauml mieselaumlttaumljy yteen perustuvien hyvinvointivaltioiden koumlyhy ysriskeistauml

Toinen pohjoismaisia lukuja selittaumlvauml seikka voi liittyauml siihen ettauml Pohjoisshymaissa naiset jaumlaumlvaumlt jostain sy ystauml huomattavasti useammin yksin puolison kuoshyleman tai eron vuoksi kuin muissa hy vinvointivaltioty ypeissauml (esim Suomessa miesten ja naisten elinajanodotteissa on iso ero) Taulukon 3 viidennen sarakkeen kuvaamissa siirtymissauml (pariskunta ndash yksin) Pohjolassa yksin jaumlaumlneistauml naisia oli peraumlti kaksi kolmasosaa kun taas muualla Euroopassa puolet Taumlllauml on omat vaikutuksensa elaumlkelaumlisten tulokoumlyhy ysriskeihin Ylipaumlaumltaumlaumlnkaumlaumln pohjoismainen

Kangas ja Hussain Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski Euroopassa

257

hy vinvointivaltiomalli ei ole erityisen hy vauml torjumaan koumlyhy y ttauml yhden hengen kotitalouksissa (Fritzell ym 2012 ks myoumls Haatajan artikkeli taumlssauml teoksessa)

EU-SILC-aineiston paneeliluonne antaa mahdollisuuden tehdauml vielauml yhden dynaamisen seurannan jollaisia ei juurikaan ole aiemmin tehty On nimittaumlin mahdollista laajentaa taulukon 3 kolmannessa sarakkeessa olevaa tarkastelua ja seurata pidemmaumlllauml aikavaumllillauml mitauml tapahtuu niille elaumlkelaumlisille jotka ajankohtashyna t olivat elaumlkkeellauml Voi nimittaumlin olla niin ettauml seurantajakson ensimmaumlisenauml vuonna (t = 2005) he eivaumlt ole koumlyhiauml mutta riippuen elaumlkkeiden indeksoinnista ja maan yleisestauml taloudellisesta kehityksestauml heidaumln tulonsa ajankohtaan t+n mennessauml saattavat olla jaumlaumlneet siinauml maumlaumlrin jaumllkeen yleisestauml ansiokehityksestauml ettauml he luokittuvatkin jo tulokoumlyhiksi Laumlhestymistapaa on sovellettu kuviossa 4 jossa seurataan vuonna 2004 elaumlkkeellauml olleiden tulokoumlyhy ysriskin muutosta yli ajan vuodesta 2005 vuoteen 2009 saakka

Kuvio 4 Elaumlkkeellauml vuodesta 2004 olleiden suhteellisen tulokoumlyhyysriskin kehittyminen vuosina

2005ndash2009 15 Euroopan maassa

a) Pohjoismaat

35

30

25

20

15

10

5

0

b) Keski-Eurooppa

2005 2006 2007 2008 2009

35 30 25 20 15 10

5 0

2005 2006 2007 2008 2009

Tanska Suomi Norja Ruotsi EU15

Itaumlvalta Belgia Ranska Saksa Alankomaat EU15

Eurooppalaiset elinolot

258

c) Anglosaksiset maat

35 30 25 Irlanti

2005 2006 2007 2008 2009

20 Iso-Britannia 15 EU15 10

5 0

2005 2006 2007 2008 2009

d) Etelauml-Eurooppa

35 30 25 Kreikka 20 Italia

Portugali 15 Espanja

10 EU15

5 0

Laumlhde EU-SILC 2004ndash2009

Kuviosta naumlhdaumlaumln suuri maakohtainen vaihtelu Suomessa Ruotsissa Tansshykassa ja Irlannissa tulokoumlyhy ysriski naumlyttaumlauml nousevan elaumlkkeellauml oloajan myoumltauml Taumlmauml selitty y osin edellauml kuvatulla puolison menettaumlmisen tulovaikutuksella Tilanne on paumlinvastainen esimerkiksi Ranskassa ja monissa Etelauml-Euroopan maissa Isossa-Britanniassa elaumlkelaumlisten tulokoumlyhy ysriski on laumlhtoumlkohtaisesti suuri eikauml siinauml ole havaittavissa kovin suuria muutoksia yli ajan Maiden vaumlliset erot liitty vaumlt myoumls siihen millauml tavoin elaumlkkeet on indeksoitu vastaamaan kanshysantalouden kasvua ja tyoumlssauml olevien tulokehitystauml Vielauml suuremmassa maumlaumlrin tulos riippuu kansantalouden kasvuvauhdista Suhteellinen koumlyhy ysriski ndash kuten yleisesti tiedetaumlaumln ndash tapaa kasvaa vahvan nousukauden aikana ja vastaavasti pieshynentyauml sy vaumln taloudellisen taantuman aikana mistauml hyvauml esimerkki on vaikkapa Suomen 1990-luvun lamanaikainen suhteellisen koumlyhy ysriskin voimakas lasku ja yhtauml voimakas kasvu 1990-luvun loppupuoliskon vahvan taloudellisen kasvun jaksolla ilman ettauml elaumlkkeissauml olisi tapahtunut merkittaumlviauml muutoksia puoleen tai toiseen (Uusitalo 2012 100 Suoniemi 2013 53ndash58) Vastaavalla tavalla kuvion 4 esiin tuomat suhteellisen suuret maiden vaumlliset erot tulokoumlyhy yden trendissauml liitty vaumlt siihen kuinka voimakasta taloudellinen kasvu tuolla ajanjaksolla oli Tulokoumlyhy ysriskin kehittymisen (muutos vuodesta 2005 vuoteen 2009 prosentshy

Kangas ja Hussain Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski Euroopassa

259

tiyksikkoumlauml) ja talouskasvun (keskimaumlaumlraumlinen BKTn reaalinen vuosikasvu ) vaumllillauml on vahvahko yhteys (r = 044) Suomessa ja Irlannissa talouskasvu oli yli kolmen prosentin luokkaa ja Ruotsissakin laumlhes samaa tasoa Vuonna 2008 kasvu oli pysaumlhtynyt tai kaumlaumlntyny t negatiiviseksi Irlannissa Ranskassa Kreishykassa Italiassa ja Portugalissa Etelauml-Euroopan kehitys selitty y siis pitkaumllti sillauml ettauml maat olivat taloudellisissa vaikeuksissa eikauml niinkaumlaumln elaumlketurvan hy vaumlllauml indeksoinnilla

Elaumlkejaumlrjestelmaumlt ja elaumlkelaumlisten koumlyhyys

Sosiaalisten oikeuksien vertaileminen laumlhti liikkeelle politiikan ja sosiaaliturvan vaumllisestauml yhteydestauml Tutkijat olivat kiinnostuneita selvittaumlmaumlaumln miksi sosiaalishyturvan taso rikkaissa maissa vaihtelee niin paljon Kiinnostuksen kohteena oli politiikan ja sosiaalisten oikeuksien vaumllinen yhteys Vaumlhitellen laumlhestymistapaa laajennettiin ja kaumlytiin pohtimaan myoumls lopputuloksia eli sitauml missauml maumlaumlrin eri maiden sosiaaliturvajaumlrjestelmaumlt tasoittavat tulonjakoa ja kuinka tehokkaita erity yppiset jaumlrjestelmaumlratkaisut ovat koumlyhy yden vaumlhentaumlmisessauml Koumlyhy yden vaumlhentaumlmistaumlhaumln voidaan pitaumlauml eraumlaumlnauml keskeisimmistauml sosiaalipolitiikan tavoitshyteista (esim Korpi ja Palme 1998 Kangas ja Palme 2000) Taumlssauml jaksossa suljemme ympyraumln ja vedaumlmme yhteen edellauml tehtyjauml tarkasteluja ja analysoimme kuinka hy vin ensimmaumlisen toisen ja kolmannen sukupolven laumlhestymistavat onnistuvat selittaumlmaumlaumln suhteellisissa tulokoumlyhy ysriskeissauml havaittavaa maavaihtelua

Laumlhdemme liikkeelle kaumlyttaumlmaumlllauml hy vaumlksi taulukossa 1 esitettyjauml paumlaumlkomshyponentteja joita kuvioissa 5andash5d kaumlytetaumlaumln vaaka-akselilla selittaumlvinauml tekijoumlinauml Selitettaumlvinauml Y-muuttujina kaumlytaumlmme elaumlkelaumliskoumlyhy yden maatasoisia logistisessa regressiomallissa saatuja ristitulosuhteita joita selv y yden vuoksi kutsumme todennaumlkoumlisyyksiksi Olemme vakioineet iaumln sukupuolen koulutuksen subshyjektiivisen terveydentilan ja kotitalouden koon Maakohtaiset tulokoumlyhy ysriskit on suhteutettu Ranskan lukuihin Ranskan aineisto nimittaumlin on suhteellisen suuri ja luotettava sekauml sisaumlltaumlauml keskeiset muuttujat Logistisessa regressiomallissa Ranska saa arvon 1 Sitauml suuremmat maa-arvot ilmentaumlvaumlt sitauml ettauml kyseisessauml maassa elaumlkelaumlisten tulokoumlyhy ysriski on suurempi kuin Ranskassa Vastaavasti ykkoumlstauml pienemmaumlt luvut kertovat Ranskaa pienemmaumlstauml elaumlkelaumliskoumlyhy ydestauml

Ajatuksena on siis tarkastella kuinka suuria maiden vaumlliset erot ovat sen jaumllkeen kun erot maiden vaumlestoumlrakenteessa on vakioitu Laumlhestymistavalla yriteshytaumlaumln kontrolloida eraumliden keskeisten yksiloumltasoisten muuttujien vaikutus ja saada selville sosiaaliturvajaumlrjestelmaumln rdquonettovaikutusrdquo Toki taumlssaumlkin analy ysissa jaumlauml monia tekijoumlitauml kontrolloimatta ja huomattava osa maiden vaumllisestauml varianssista

Eurooppalaiset elinolot

260

jaumlauml selittaumlmaumlttauml Aiemmissa Ranskaa ja Pohjoismaita koskevissa tutkimuksissa on osoitettu ettauml Pohjoismaiden Ranskaa pienimmistauml tulokoumlyhy ysriskeistauml kolmannes selitty y sosiaalipolitiikan eroilla ja loput vaumlestoumlllisillauml tekijoumlillauml ndash laumlhinnauml sillauml ettauml naiset kaumly vaumlt Pohjoismaissa yleisemmin toumlissauml (Kangas ja Ritakallio 2000)

Kuviossa 5a esitetaumlaumln hyvinvointitutkimuksen ensimmaumlisen sukupolven sosiaalimenoperusteiset vertailut Kuviosta tulee esiin varsin selvauml trendi mitauml suurempia arvoja sosiaalimenokomponentti (vaaka-akseli) saa sen pienempaumlauml elaumlkelaumliskoumlyhy ys (pystyakseli) on Korrelaatio ei ole kuitenkaan kovin vahva (r = ndash031) Ilman poikkeavaa tapausta Alankomaita yhteys on jonkin verran voimakkaampi (r = ndash 053) Eri kuvioiden vertaaminen valaisee mistauml Alanshykomaiden poik keavuudessa on kyse Poik keavuus saa selityksensauml siitauml ettauml Alankomaissa lakisaumlaumlteinen elaumlke sisaumlltaumlauml vain kansanelaumlkkeen joka on hyvin antelias (kuvio 5d) Ansiosidonnaiset edut perustuvat kollektiivisiin sopimuksiin (kuvio 5c) jotka kattavat laumlhes kaikki palkansaajat ndash toisin kuin esimerkiksi toisessa poikkeavassa tapauksessa Kreikassa Sopimuspohjaiset elaumlkkeet eivaumlt naumly sen kummemmin virallisissa elaumlkemenotilastoissa (I sukupolvi) kuin SCIPn sosiaalisten oikeuksien laskelmissakaan (II sukupolvi) Siitauml sy ystauml malli jossa myoumls lisaumlelaumlkkeet on otettu huomioon (rdquolisaumlelaumlkekomponenttirdquo) kuvaa osuvimshymin elaumlkelaumlisten todellista toimeentulon tasoa Alankomaissa

Kuten kuviosta 5b ilmenee toisen sukupolven sosiaalisten oikeuksien inshydeksi (vaaka-akseli) ei kovin hyvin selitauml eroja tulokoumlyhy ysriskeissauml (pystyakseli) Itse asiassa yhteys tulokoumlyhy ysriskin ja lakisaumlaumlteisten elaumlkkeiden vaumllillauml menee rdquovaumlaumlraumlaumlnrdquo suuntaan mitauml korkeampia arvoja lakisaumlaumlteinen komponentti saa sitauml suurempi on tulokoumlyhy ysriski (r = 023) Yhteyteen vaikuttavat sekauml Suomen ettauml Etelauml-Euroopan suhteellisen suuret rdquoelaumlkelupauksetrdquo jotka kuitenkin yhdisty vaumlt suureen elaumlkelaumliskoumlyhy yteen Positiivinen korrelaatio on vastoin monien aiempien tutkimusten tuloksia joiden mukaan yhteys on negatiivinen mitauml paremmat ovat elaumlkeoikeudet sitauml pienempi on tulokoumlyhy ysriski Erot selitty vaumlt erilaisella maaotoksella SCIP-pohjaiset tutkimukset ovat yleensauml tarkastelleet 18 OECD-maata joihin Espanja Portugali ja Kreikka eivaumlt ole kuuluneet Sen sijaan Austshyralia Yhdysvallat ja Uusi-Seelanti ovat mukana ja asettuvat vasemmalle yloumls mikauml aiheuttaa sen ettauml yhteys tulee negatiiviseksi Yhtauml kaikki taumlssauml aineistossa sosiaaliset oikeudet eivaumlt selitauml maakohtaisia eroja tulokoumlyhy ysriskeissauml oletetulla tavalla Tilanne muuttuu jonkin verran jos sosiaalisten oikeuksien indeksistauml poistetaan maksimielaumlkkeet (r = ndash 025)

Sosiaalisten oikeuksien selityskykyauml voitaisiin tietysti parantaa painottamalshyla sosiaalisia oikeuksia niistauml nauttivien osuudella Taumllloumlin meidaumln tulisi mm tietaumlauml kuinka suuri osuus Kreikan elaumlkelaumlisistauml on oikeutettu kompensaatioshytasoltaan 100aa prosenttia laumlheneviin elaumlkkeisiin ja kuinka monella elaumlke jaumlauml pelkaumlksi lupaukseksi Vastaavaan ongelmaan toumlrmaumltaumlaumln tutkittaessa entisten

Kangas ja Hussain Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski Euroopassa

261

sosialistimaiden sosiaaliturvan tasoa ja koumlyhy yttauml Paperilla ja laskennallisesti oikeudet ovat hyviauml ndash mutta vain paperilla Ongelmaa on yritetty ratkaista (Esser ym 2009) painottamalla oikeuksia sosiaalimenojen suuruudella Menetelmauml parantaa mallien selitysastetta mutta samalla liursquoutaan puhtaasta oikeusperusteishysesta laumlhestymistavasta kohti ensimmaumlisen sukupolven menopohjaista analy ysia Kuvio 5c havainnollistaa lakisaumlaumlteisten ja kollektiivisten lisaumlelaumlkkeiden muodosshytaman kokonaiselaumlkkeen (vaaka-akseli) yhteyttauml elaumlkelaumlisten tulokoumlyhy ysriskiin Yhteys jaumlauml taumlssaumlkin tapauksessa heikoksi (r = ndash 007)

Kuvioista 5 andashd ilmenee ettauml perinteiset ensimmaumlisen sukupolven menopeshyrusteiset mittarit toimivat suhteellisen hy vin Toisen sukupolven lakisaumlaumlteisiin elaumlkeoikeuksiin perustuvat mallit sen sijaan eivaumlt onnistu kovinkaan ty ydyttaumlvaumlsti selittaumlmaumlaumln maiden vaumllisiauml eroja Sama paumltee myoumls kolmannen sukupolven laumlshyhestymistapaan Lakisaumlaumlteisissauml tarkasteluissa on se pulma ettauml ne eivaumlt huomioi Alankomaiden kaltaisten tasaelaumlkemaiden suhteellisen anteliaita kollektiivisia etuuksia Ilmeisesti on myoumls niin ettauml sosiaaliset oikeudet liioittelevat elaumlketurvan tasoa Kreikassa ja muissa Vaumllimeren maissa Elaumlketurvan tason lisaumlksi meidaumln tulisi tarkemmin tietaumlauml mikauml elaumlketurvan todellinen kattavuus on Kreikan huikean korkea elaumlketaso jaumlttaumlauml paljon arvailujen varaan Kuka saa ja mitauml kukin saa Pelkaumlt korvaustasolaskelmat saattavat johtaa harhaan Tarvittaisiin tietoa siitauml miten suurta joukkoa elaumlkeoikeudet koskevat

Kuvio 5 Elaumlkelaumliskoumlyhyyden todennaumlkoumlisyys (Ranska = 1) 2005ndash2009 sosiaalimenot (sosiaalishy

menokomponentti) lakisaumlaumlteiset sosiaaliset oikeudet (lakisaumlaumlteinen komponentti) lisaumlelaumlketurva

(lisaumlelaumlkekomponentti) sekauml minimielaumlkkeen suuruus 15 EU-maassa

a) Sosiaalimenokomponentti (I sukupolvi)

Koumlyhyysriski (Ranska = 1) 35

30

25

20

15

10

05

Espanja Portugali

Italia

Kreikka

Iso-Britannia

Irlanti

Alankomaat Saksa Ranska

Belgia

Itaumlvalta

RuotsiNorja

SuomiTanska

200 250 300 350 Sosiaalimenokomponentti (I sukupolvi)

Eurooppalaiset elinolot

b) Lakisaumlaumlteiset sosiaaliset oikeudet (II sukupolvi)

Koumlyhyysriski (Ranska = 1) 35

Iso-Britannia 30

25 Kreikka

PortugaliEspanja262 20 TanskaIrlanti Suomi Italia15 Norja

Belgia 10

Ruotsi ItaumlvaltaSaksa

Alankomaat Ranska

05

300 400 500 600 700 800 900 Lakisaumlaumlteiset sosiaaliset oikeudet (II sukupolvi)

c) Lisaumlelaumlketurva (III sukupolvi)

Koumlyhyysriski (Ranska = 1)

35 Iso-Britannia

30

25 Kreikka

Espanja20 Suomi PortugaliIrlanti Tanska

15 Belgia Italia RuotsiNorja

10 Saksa

Itaumlvalta Alankomaat

Ranska

05

200 400 600 800 1000

Lisaumlelaumlketurva (III sukupolvi)

d) Minimielaumlkekeskipalkka

Koumlyhyysriski (Ranska = 1) 35

Iso-Britannia 30

Kreikka25

Espanja 20 Suomi

Portugali Irlanti Tanska15

Italia Norja Belgia 10 Ruotsi ItaumlvaltaSaksa Ranska Alankomaat05

250 300 350 400 450 500 550 Minimielaumlkekeskipalkka

Laumlhde EU-SILC 2005ndash2009

Kangas ja Hussain Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski Euroopassa

263

Sosiaalimenoperusteisissa indikaattoreissa taas huomioidaan paremmin sekauml se paljonko rahaa elaumlkkeisiin kaumlytetaumlaumln ettauml se miten ja kuinka suurelle joukolle tuo kaumlytetty rahamaumlaumlrauml jakaantuu Jos maan tilastot ovat kunnossa sosiaalimenojen dekomponoinnilla voidaan saada suhteellisen hy vauml kuva eri r yhmien sosiaaliturvasta ja elinoloista Kolmannen sukupolven laumlhestymisshytavoissa luodataan lakisaumlaumlteisten oikeuksien lisaumlksi kollektiivisesti hankittua elauml keturvaa (sekauml etuusperusteisin laskelmin kuten esim OECD 2011a tai menoperusteisin laskelmin kuten esim OECD 2007) Niissauml tarkastellaan myoumls eri tulotasoja ndash pieni- keski- ja suurituloisia ja heille kuuluvia etuuksia Naumlillauml laumlhestymistavoilla kuvataan parhaiten sitauml sosiaalista todellisuutta jota kohden ollaan useissa maissa siirtymaumlssauml Kaventuvaa lakisaumlaumlteistauml elaumlketurvaa kaumlydaumlaumln parantamaan kollektiivisilla ja yksiloumlllisillauml lisaumlelaumlkkeillauml Taumlllauml taas saattaa olla omat elaumlkelaumlisten vaumlliseen tulonjakoon liitty vaumlt vaikutuksensa

Kuvioon 5 on otettu mukaan myoumls minimielaumlkkeen ja elaumlkelaumliskoumlyhy yden vaumllistauml yhteyttauml havainnollistava asetelma Kuviosta 5d selviaumlauml huomattavan vahva korrelaatio naumliden asioiden vaumllillauml (r = ndash 068 ilman Tanskaa r = ndash074) Naumlytshytaumlauml siis siltauml ettauml kaikkein keskeisin tekijauml maiden vaumllisten elaumlkelaumliskoumlyhy yserojen selittaumlmisessauml on yksinkertaisesti se mille tasolle peruselaumlketurva on asetettu

Tulokset ovat kuitenkin eraumlissauml tapauksissa herkkiauml valitun koumlyhyysrajan suhteen Toisen sukupolven mittarit toimivat suhteellisen huonosti riippumatta kaumly tetystauml koumlyhy ysmittarista Kolmannen sukupolven laumlhesty mistapa toimii paremmin 40 ja 50 prosentin kuin 60 prosentin rajalla Suomen suhteellinen asema muihin maihin naumlhden parantuu jos koumlyhy ysrajaa lasketaan 40 proshysentin rajalla vanhuskoumlyhy ys on Suomessa parin prosentin tietaumlmissauml mikauml on yksi Euroopan pienimmistauml luvuista (LIS 2013) Suomessa 40 ja 60 prosentin koumlyhyysrajan vaumlliin sijoittuu paljon elaumlkelaumlisiauml Siksi kuva vanhuusiaumln koumlyhyyden kehittymisestauml 1990-luvulta naumlihin paumliviin (ks LIS 2013) riippuu pitkaumllti siitauml mitauml koumlyhy ysrajaa kaumlytetaumlaumln

Elaumlketurva ja koumlyhyys ovatko vanhat konstit parempia kuin OECD-kirjallinen uusia

Taumlmaumln tutkimuksen yleisenauml laumlhtoumlkohtana oli aiempi keskustelu vertailevan hy vinvointitutkimuksen eri suuntauksista tai kolmesta sukupolvesta menoshyperusteisesta mallinnuksesta lakisaumlaumlteisiauml sosiaalisia oikeuksia tarkastelevasta perinteestauml ja laajemmasta eri tuloryhmiauml ja julkisia ja yksityisiauml sosiaaliturvan muotoja mittaavasta laumlhestymistavasta Sukupolvet eivaumlt niinkaumlaumln ole toisiaan pois sulkevia kuin toisiaan taumlydentaumlviauml Menoperusteisten analy ysien vahvuus

Eurooppalaiset elinolot

264

on niiden objektiivisuudessa Menot ovat toteutunutta sosiaaliturvaa Pulmaksi saattaa muodostua se ettauml vaikka tehtaumlisiin hy vin hienojakoisia menoerittelyishytauml ei vaumllttaumlmaumlttauml saada esiin taustalla olevaa sosiaalisiin oikeuksiin liittyvaumlauml tulonjakomekaniikkaa Sosiaalisten oikeuksien tarkastelu puolestaan kuvaa sitauml kuka saa mitauml ja kuinka paljon Laumlhestymistavan ongelmat tulivat empiirisesshysauml jaksossa esiin Kreikan tai laajemminkin koko Etelauml-Euroopan elaumlketurvan kohdalla Vaumllimeren maissa naumlyttaumlisi sosiaalisten oikeuksien pohjalta olevan Euroopan parhaat elaumlkkeet Taumltauml taustaa vasten EU-SILCin paljastama koumlyhy yden yleisy ys Etelauml-Euroopan maissa on outo tulos Joko elaumlkelupaukset eivaumlt pidauml paikshykaansa tai tulonjakotilastot ovat harhaisia Tai kenties kummatkin ovat harhaisia

Kol ma n nen su kupolven t ut k i mus jossa mu k aa n tuodaa n eri tu lonshysaajaryhmaumlt ja heille maksettavat lakisaumlaumlteiset ja muut etuudet (kollektiiviset tai yksiloumllliset elaumlkkeet) tuo esiin sen suuntauksen johon sosiaalipolitiikka naumlyttaumlauml monissa maissa olevan kehittymaumlssauml Lakisaumlaumlteisiauml sosiaalisia oikeuksia leikataan ja kukin ammattiryhmauml pyrkii voimavarojensa mukaan kompensoimaan leikshykauksia taumlydentaumlmaumlllauml vanhuudenturvaansa erilaisilla kollektiivisilla elaumlkkeillauml Kuten alussa todettiin periaatteellisesti vanheneminen on sellainen riski johon myoumls yksiloumlllinen vakuuttautuminen sopii varsin hy vin tai ainakin paremmin kuin vaikkapa sairauteen tai tyoumlttoumlmy yteen

Tutkimuksen kannalta ei-lakisaumlaumlteisen sosiaaliturvan laajeneminen on ongelma Meillauml ei ole tietoa siitauml millaisia elaumlkeoikeuksia eri ryhmille taataan eikauml meillauml myoumlskaumlaumln ole asianmukaista tietoa naumliden oikeuksien aiheuttamista todellisista kustannuksista Oikeudenmukaisuusperspektiivistauml katsoen pulmaksi taas tulee se ettauml yksityisvakuuttamisen mahdollisuus ja kyky vaihtelevat hy vin paljon eri sosiaaliluokissa Kollektiivisilla ja yksityisillauml vakuutuksilla on taipushymus suosia yhteiskunnan hy vaumlosaisia ryhmiauml hy vaumltuloisia suurten yrityksen palveluksessa olevia toimihenkiloumlitauml miehiauml ja vahvoja ammattiryhmiauml Taumlssauml tutkimuksessa saatu tulos osoittaa ettauml tilanne ei vaumllttaumlmaumlttauml ole niin suuri onshygelma niissauml maissa joissa lisaumlvakuuttaminen yhdisty y vahvaan perusturvaan Itse asiassa Alankomaat on hy vauml esimerkki siitauml miten antelias kansanelaumlke yhshydistettynauml kollektiivisiin elaumlkkeisiin tuottaa pieniauml tulokoumlyhy yteen ja tulonjaon eriarvoisuuteen liittyviauml lukuja Alankomaissa taumlysi kansanelaumlke on noin 50 proshysenttia keskimaumlaumlraumlisestauml palkasta mikauml merkitsee yhtaumlaumlltauml sitauml ettauml elaumlkelaumlisten tulokoumlyhy ys on pientauml ja toisaalta sitauml ettauml mitauml tahansa kansanelaumlkkeen lisaumlksi henkilouml saa se ei kovin paljoa lisaumlauml elaumlkelaumlisten vaumllistauml eriarvoisuutta Yleenshysaumlhaumln kollektiiviset elaumlkkeet ovat parhaimmillaan luvanneet 70 ndash80 prosentin korvaustason Elaumlkevariaatio olisi enimmillaumlaumln siis noin 30 prosenttiyksikkoumlauml (80 ndash 50 ) Tilanne on toinen niissauml maissa joissa peruselaumlkkeen taso on alhainen vaikkapa 25 prosenttia keskipalkasta Taumllloumlin peruselaumlke ei tarjoa riitshytaumlvaumlauml suojaa sen kummemmin tulokoumlyhy yttauml kuin eriarvoisuuden kasvuakaan vastaan Jos taumlssauml tilanteessa oletetaan ettauml kollektiivisten elaumlkkeiden tavoitetaso

Kangas ja Hussain Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski Euroopassa

265

on asetettu vaikkapa edellauml mainittuun 80 prosenttiin elaumlkevariaatio on paljon suurempi kuin kuvatussa Alankomaiden tapauksessa eli noin 55 prosenttiyksikshykoumlauml (80 ndash 25 ) Laskelmat ovat hypoteettisia mutta ne kuvaavat sitauml uutta todellisuutta jossa monessa maassa ollaan Kenties on sy ytauml arvioida uudelleen rdquouudelleenjaon paradoksinrdquo paikkansapitaumlv y ys Paradoksissahan oletettiin ettauml niissauml maissa joissa on hy vauml ansioturva on myoumls hy vauml perusturva Hyvaumlosaisille maksettavien etujen ajateltiin nostavan myoumls perusturvaetuuksia (Korpi ja Palme 1998) Toisaalta alhaiset ansiosidonnaiset edut muodostavat alhaalla olevan katon jota perusturvaetuudet eivaumlt voi puhkaista (Nelson 2003)

Meidaumln tarkastelumme viittaa pikemminkin siihen ettauml oleellista ei niinshykaumlaumln ole se mille tasolle keskivertopalkansaajan elaumlke tai maksimielaumlke asettuvat Niiden suhde perusturvaan osoittautui negatiiviseksi Jos ansioeduilla joskus on ollut uudelleenjaon paradoksin osoittama yhteys tuota yhteyttauml ei enaumlauml ole tai yhteys on epaumlselvempi Oleellisempaa koumlyhy yden pienentaumlmisessauml naumlyttaumlauml olevan vaumlhimmaumliselaumlketurvan riittaumlvauml taso

Laumlhteet Ahonen K Elaumlkelaumlisten toimeentulo eurooppalaisessa vertailussa Julkaisussa Kautto M toim Elaumlkkeet ja elaumlkkeensaajien toimeentulo 2000ndash2010 Helsinki Elaumlketurvakeskus 2011 127ndash144

Airio I Change of norm In-work poverty in a comparative perspective Helsinki Kela Studies in social security and health 92 2008

Airio I Blomberg H Kangas O Kroll C Niemelauml M Taumlyden kansanelaumlkkeen saajien tulot ja kokemukset toimeentulosta Julkaisussa Airio I toim Toimeentuloturvan verkkoa kokemassa Kansalaisten kaumlsitykset ja odotukset Helsinki Kela 2013 142ndash167

Alestalo M Uusitalo H Social expenditure A decompositional approach Julkaisussa Kolberg J-E toim The study of welfare state regimes Armonk NY Sharpe 1992 37ndash68

Carroll E Emergence and structuring of social insurance institutions Stockholm Swedish Institute for Social Research 1999

Castles F The working class and welfare Reflections on the political development of the welfare state in Australia and New Zealand 1890ndash1990 Wellington Allen amp Unwin 1985

Castles F The future of the welfare state Crisis myths and crisis realities Oxford Oxford University Press 2004

Castles F Mitchell D Worlds of welfare and families of nations Julkaisussa Castles F toim Families of nations Patterns of public policy in Western democracies Aldershot Dartmouth 1993 206ndash222

Ebbinghaus B The varieties of pension governance Pension privatization in Europe Oxford Oxford University Press 2011

Eurooppalaiset elinolot

266

Esping-Andersen G Politics against markets The social democratic road to power Princeton NJ Princeton University Press 1985

Esping-Andersen G Three worlds of welfare capitalism Cambridge Polity Press 1990

Esser I Ferrarini T Nelson K Sjoumlberg O A framework for comparing social protection in developing and developed countries The example of child benefits International Social Security Review 2009 62 (1) 91ndash115

Eurostat Active ageing and solidarity between generations A statistical portrait of the European Union 2012 Luxembourg Eurostat 2011

Ferrarini T Parental leave institutions in eighteen post-war welfare states Stockholm Swedish Institute for Social Research 2003

Flora P toim Growth to limits The Western European welfare states since World War II vol I Sweden Norway Finland Denmark Berlin de Gruyter 1986a

Flora P toim Growth to limits The Western European welfare states since World War II vol II Germany United Kingdom Ireland Italy Berlin de Gruyter 1986b

Fritzell J Baumlckman O Ritakallio V-M Income inequality and poverty Do the Nordic countries still constitute a family of their own Julkaisussa Kvist J Fritzell J Hvinden B Kangas O toim Changing social equality The Nordic welfare model in the 21st century Bristol Policy Press 2012 165ndash185

Immergut E Anderson K Schulze I toim The handbook of West European pension politics Oxford Oxford University Press 2009

Kangas O The politics of social rights Studies on the dimensions of sickness insurance in OECD countries Stockholm Swedish Institute for Social Research 1991

Kangas O Finland Labor markets against politics Julkaisussa Immergut E Anderson K Schulze I toim The handbook of West European pension politics Oxford Oxford University Press 2009 248ndash296

Kangas O Palme J Does social policy matter Poverty cycles in OECD countries International Journal of Health Services 2000 30 (2) 335ndash352

Kangas O Palme J Social rights structural needs and social expenditure A comparative study of 18 OECD countries 1960ndash2000 Julkaisussa Clasen J Siegel N toim Investigating welfare state change The rsquodependent variable problemrsquo in comparative analysis Cheltenham Elgar 2007 106ndash129

Kangas O Ritakallio V-M Socialpolitik eller social struktur Inkomsttransfereringar sociodemografiska faktorer och fattigdom i Frankrike och de nordiska laumlnderna Dansk sosiologi 2000 10 (3) 49ndash68

Kari M Markwort J Sosiaaliturvajaumlrjestelmaumlt eri maissa Helsinki Finanssi- ja vakuutuskustannus 2008

Kautto M toim Elaumlkkeensaajat ja elaumlkelaumlisten toimeentulo 2000ndash2010 Helsinki Elaumlketurvakeskus Raportteja 4 2011

Korpi W Working class in welfare capitalism London Routledge 1978

Korpi W Social policy and distributional conflict in the capitalist democracies West European Politics 1980 3 (3) 296ndash216

Kangas ja Hussain Elaumlketurva ja elaumlkelaumlisten tulokoumlyhyysriski Euroopassa

Korpi W Palme J The paradox of redistribution and the strategy of equality Welfare state institutions inequality and poverty in the Western countries American Sociological Review 1998 63 (5) 661ndash687

Kuitto K Jahn D Dupond N Welfare policy institutions in the enlarged EU Convergence divergence or persistence Greifswald University of Greifswald Greifswald Comparative Politics Working paper 1 2012

Lewis J Gender and the development of welfare regimes Journal of European Social Policy 267 1992 2 (3) 159ndash173

Lewis J The decline of the male breadwinner model Implications for work and care Social politics 2001 8 (2) 152ndash169

LIS Luxembourg Luxembourg Income Study 2013 Saatavissa lthttpwwwlisdatacenter orgdata-accesskey-figuresdownload-key-figuresgt Viitattu 1552013

Marshall TH Class citizenship and social development Garden City NY Anchor Books 1959

Nelson K Fighting poverty Comparative studies on social insurance means-tested benefits and income redistribution Stockholm Swedish Institute for Social Research 2003

Nummi T Salonen J Koskinen L Earnings profiles of Finnish wage earners 2000ndash2010 Helsinki Finnish Centre for Pensions Working Papers 5 2012

OECD Social expenditure 1960ndash1990 Problems of growth and control Paris OECD 1985

OECD The social expenditure database An interpretive guide SOCX 1980ndash2003 Paris OECD 2007 Saatavissa lthttpstatsoecdorgOECDStatDownloadFiles OECDSOCX2007InterpretativeGuide_Enpdfgt Viitattu 1592012

OECD Pensions at a glance 2011 Paris OECD 2011a

OECD Howrsquos life Measuring well-being Paris OECD 2011b

OECD Net benefits Paris OECD 2012 Saatavissa lthttpwwwoecdorgdocument18033 43en_2649_34637_39717906_1_1_1_100htmlgt Viitattu 1592012

OECD Pensions at a Glance 2013 Retirement-Income Systems in OECD and G20 Countries Paris OECD 2013

Orloff A Gender and the social rights of citizenship The comparative analysis of state policies and gender relations American Sociological Review 1993 58 (3) 303ndash328

Palme J Pension rights in welfare capitalism The development of old-age pensions in 18 OECD Countries 1930 to 1980 Stockholm Swedish Institute for Social Research 1990

Rantala J Suoniemi I Tyoumlstauml elaumlkkeelle Tulokehitys ja korvaussuhteet Helsinki Elaumlketurvakeskus Raportteja 3 2010

Ringen S Uusitalo H Income distribution and redistribution in the Nordic welfare states Julkaisussa Kolberg J-E toim The study of welfare state regimes Armonk NY Sharpe 1992 69ndash91

Saunders P What can we learn from international comparisons of public sector size and economic performance European Sociological Review 1986 2 (1) 52ndash60

Eurooppalaiset elinolot

268

SCIP Social Citizenship Indicators Program Stockholm Swedish Institute for Social Research 2012 Saatavissa lthttpsdspaceitsusedspacehandle101027gt Viitattu 11112012

Scruggs L Jahn D Kuitto K Comparative Welfare Entitlements Dataset 2 Version 2014-03 Storrs CN University of Connecticut amp Greifswald University of Greifswald 2014

Sjoumlberg O Duties in the welfare state Working and paying for social rights Stockholm Swedish Institute for Social Research 2000

Suoniemi I Koumlyhyyden dynamiikka Suomessa 1995ndash2008 Helsinki Elaumlketurvakeskus Elaumlketurvakeskuksen tutkimuksia 114 2013

Uusitalo H Elaumlkevakuutus Julkaisussa Havakka P Niemelauml M Uusitalo H toim Sosiaalivakuutus Helsinki Finanssi- ja vakuutuskustannus 2012 76ndash113

van Gerven M The broad tracks of path dependent benefit reform A longitudinal study of social benefit reforms in three European countries 1980ndash2006 Helsinki Kela Studies in social security and health 100 2008

Wennemo I Sharing the costs of children Studies of the development of family support in the OECD Countries Stockholm Swedish Institute for Social Research 1994

Eurooppalaiset elinolot

Jenni Blomgren Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutus terveyteen ja tyytyvaumlisyyteen

270 Euroopassa

Elaumlkkeelle siirtymiseen liittyvaumlt tekijaumlt ovat tyoumlurien pidentaumlmisen paineessa nousseet paumlivaumlnpolitiikan keskioumloumln Keskustelu kierty y enimmaumlkseen sen ympaumlshyrille mitkauml tekijaumlt ennustavat elaumlkkeelle siirtymistauml ja miten sitauml voitaisiin siirtaumlauml yhauml myoumlhaumlisempaumlaumln ikaumlaumln Vaumlhemmaumllle keskustelulle ovat jaumlaumlneet elaumlkkeelle siirtymisen vaikutukset yksiloumln hy vinvointiin Tarkastelemalla kuinka yksiloumln elaumlmauml muuttuu elaumlkkeelle siirtymisen seurauksena voidaan mahdollisesti etsiauml vastauksia myoumls siihen mihin seikkoihin tyoumluran loppupaumlaumlssauml tulisi kiinnitshytaumlauml huomiota jos ja kun tyoumluria halutaan pidentaumlauml Toisaalta tieto elaumlkkeelle siirtymisen ter veys- ja hy vinvointivaikutuksista on taumlrkeaumlauml myoumls siksi ettauml osataan paremmin ennakoida terveys- ja sosiaalipalvelujaumlrjestelmaumllle tulevaa kuormitusta Esimerkiksi terveydenhuollossa vaikutukset voivat olla suuria sillauml elaumlkkeelle siirtyjaumlt siirty vaumlt useimmiten tyoumlterveyshuollon piiristauml julkisen terveydenhuollon asiakkaiksi

Suomen vaumlestoumln ikaumlaumlntyessauml elaumlk keellauml olevien osuus vaumlestoumlstauml kasvaa Vuoden 2012 lopussa Suomessa oli 145 miljoonaa omaelaumlkkeen1 saajaa mikauml vastasi 27aumlauml prosenttia vaumlestoumlstauml Vanhuuselaumlkkeellauml naumlistauml oli 117 miljoonaa henkiloumlauml (Elaumlketurvakeskus 2014 Tilastokeskus 2014) Aikavaumllillauml 2000 ndash2012 elaumlkelaumlisten maumlaumlrauml on kasvanut 220 000lla ja vaumlestoumlosuus kolmella prosenttishyyksikoumlllauml Etenkin vanhuuselaumlkkeelle siirtyminen on suurten ikaumlluokkien ikaumlaumlnshytyessauml koskettanut vuosi vuodelta yhauml useampia suomalaisia Kun vuonna 2001 elaumlkkeelle siirtyi noin 61 000 henkiloumlauml joista 20 000 siirtyi vanhuuselaumlkkeelle vuonna 2012 elaumlkkeelle siirtyneitauml oli 71 000 joista 48 000 oli vanhuuselaumlkkeelle siirtyjiauml (Elaumlketurvakeskus ja Kela 2013)

Taumlssauml artikkelissa kaumlyn aluksi laumlpi elaumlkkeelle siirtymisen hyvinvointivaikushytuksiin liitty vaumlauml kirjallisuutta minkauml jaumllkeen tarkastelen ECHP-aineistolla sitauml millaisia seurauksia elaumlkkeelle siirtymisellauml on terveyteen ja ty yty vaumlisy yteen Suomessa ja muutamassa muussa Euroopan maassa

1 Omaelaumlk keitauml ovat Suomessa vanhuus- tyoumlky v yttoumlmy ys- tyoumlttoumlmy ys- osa-aika- ja maatalouden erityiselaumlkkeet Omaelaumlkettauml saavien lukumaumlaumlraumlssauml eivaumlt ole mukana ne elaumlk keensaajat jotka saivat pelk kaumlauml perhe-elaumlkettauml (leskenelaumlke ja lapsenelaumlke)

Blomgren Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutus terveyteen ja tyytyvaumlisyyteen Euroopassa

271

Ikaumlaumlntyvien hyvinvointi Suomessa ja Euroopassa

Elaumlkeikaumlisten elinoloista terveydestauml ja hy vinvoinnista tiedetaumlaumln tutkimusten perusteella paljon ndash Suomessa tietoa elaumlkeikaumlisten terveydestauml ja hyvinvoinnista kootaan saumlaumlnnoumlllisin vaumlliajoin esimerkiksi Terveyden ja hy vinvoinnin laitoksen keraumlaumlmaumlssauml Suomalaisten hy vinvointi ja palvelut -kyselyssauml (HYPA) sekauml Elaumlke-i kaumlisen vaumlestoumln ter veyskaumly ttaumly t y minen ja ter veys -tut k imu ksessa (EV TK) Ikaumlaumlntyneiden elaumlmaumlnlaadun keskeisiauml elementtejauml ovat hyvauml terveys riittaumlvauml toimeentulo psy ykkinen hy vinvointi ja hy vaumlt sosiaaliset verkostot (Vaarama ym 2006) Vuoden 2009 EVTK-tutkimuksen mukaan 65ndash84-vuotiaista suomashylaisista 48 prosenttia arvioi terveydentilansa vaumlhintaumlaumln melko hy vaumlksi ndash osuus kasvoi 8ndash9 prosenttiyksikoumlllauml vuoteen 2001 verrattuna Ystaumlviaumlaumln tai sukulaishysiaan tapasi vaumlhintaumlaumln kerran tai pari viikossa 59 prosenttia 65ndash84-vuotiaista miehistauml ja 66 prosenttia naisista (Laitalainen ym 2010) Vaaraman ja Ollilan (2008) HYPA-tutkimuksen 60ndash79-vuotiaita vuonna 2006 koskevat tulokset ovat samansuuntaisia miehistauml 50 prosenttia ja naisista 53 prosenttia arvioi terveyshytensauml vaumlhintaumlaumln melko hy vaumlksi ja miehistauml 72 prosenttia ja naisista 76 prosenttia tapasi eri taloudessa asuvia ystaumlviauml tai sukulaisia vaumlhintaumlaumln viikoittain Menojen kattaminen oli vaumlhintaumlaumln melko helppoa 75 prosentille taumlmaumlnikaumlisistauml miehistauml ja 71 prosentille naisista (ks myoumls Kautto ym 2009) Ainakin naumlmauml nuoremmat ikaumlaumlntyneet ns rdquokolmasikaumllaumlisetrdquo (Laslett 1994 Vaarama ja Ollila 2008) voivat Suomessa keskimaumlaumlrin varsin hyvin

Entauml kuinka elaumlkeikaumliset voivat muissa Euroopan maissa Kuvioon 1 (s 272) on koottu EU-SILC-elinolotutkimuksen (ks Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa) aineistosta laskettuja tietoja 55 vuotta taumlyttaumlneiden vastaajien kokeshymuksista terveydentilastaan ja kuvioon 2 (s 273) tietoja tulojen riittaumlv y ydestauml vuonna 2010 eriteltynauml sen mukaan oliko henkilouml elaumlkkeellauml vai ei Tarkastelu on rajattu 55 vuotta taumlyttaumlneisiin jotta voitaisiin jo taumlssauml vaiheessa tehdauml vertailua myoumlhaumlisessauml tyoumliaumlssauml olevien ja elaumlkelaumlisten vaumllillauml Lisaumlksi kuviossa 1 on arvioinshynin taustaksi Eurostatin tilastotietokannasta poimittua tietoa 60-vuotiaiden elinajanodotteesta ja kuviossa 2 tietoa 60 vuotta taumlyttaumlneiden koumlyhy ysasteista

Kuviossa 1 maat on jaumlrjestetty laskevaan jaumlrjestykseen elaumlkkeellauml olevien koetun terveyden mukaan Kuviosta nousee esiin seuraavia havaintoja Maiden vaumllillauml on suuria eroja hyvaumlssauml koetussa terveydessauml mutta keskimaumlaumlraumlisestauml tasosta riippumatta elaumlkkeellauml olevat kokevat joka maassa olevansa vaumlhemmaumln terveitauml kuin muut Maat tosin eroavat siinauml miten paljon elaumlkelaumliset ja muut poikkeavat toisistaan esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa joissa hy vauml koettu terveys on yleistauml elaumlkelaumlisillaumlkin ero muihin kuin elaumlkkeellauml oleviin on prosenttishyyksikoumlissauml mitattuna varsin suuri Toisaalta esimerkiksi Alankomaissa ja Belgiassa ero elaumlkelaumlisten ja ei-elaumlkelaumlisten vaumllillauml on pieni Suomi sijoittuu maavertailun haumlntaumlpaumlaumlhaumln sekauml elaumlkelaumlisten ettauml muiden hy vaumln koetun terveyden mittarilla

Eurooppalaiset elinolot

272

Portugali erottuu kuitenkin muista maista siinauml ettauml siellauml koettu terveys on selvaumlsti vertailun heikoin

Itse arvioidun terveydentilan on todettu olevan hy vauml yleinen terveysmittari sillauml se ennustaa hy vin myoumls objektiivisempia terveyden mittareita elaumlmaumlnlaatua ja kuolleisuutta (Jylhauml 2009) Toisaalta myoumls esimerkiksi onnellisuus voi ennustaa koettua terveyttauml (Kinnunen ym 2011) Koetun terveyden mittari on kuitenkin hy vin kulttuurisidonnainen sen raportoiminen on yhteydessauml kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin tekijoumlihin jotka vaikuttavat siihen kuinka omaa tervey ttauml kusshysakin maassa ja kulttuurissa arvioidaan (Vuorisalmi ym 2008 Layes ym 2012) Taumlstauml sy ystauml kuviossa 1 havaittuihin maiden vaumllisiin eroihin koetussa terveydessauml on suhtauduttava varauksella Koetun terveyden mittarin luotettavuutta voidaan edellauml tarkasteltujen maiden osalta arvioida vertailemalla hy vaumlauml koettua terveyttauml raportoivien osuutta kunkin maan elinajanodotteeseen Kuviosta 1 naumlhdaumlaumln ettauml elinajanodote ei korreloi hy vaumln koetun terveyden kanssa Portugalissa mittarit naumlyttaumlvaumlt osoittavan samaan suuntaan mutta Tanska on muissakin yhteyksissauml mainittu malliesimerkki siitauml miten ihmiset ilmoittavat tervey tensauml hy vaumlksi mutta he kuitenkin kuolevat verrattain nuorina (ks myoumls Kangas 2012) Toisaalta kunkin maan sisaumlisiin vaumlestoumlryhmien vaumllisiin eroihin harhan ei pitaumlisi vaikuttaa

Kuvio 1 Terveytensauml hyvaumlksi tai erittaumlin hyvaumlksi kokevien osuus 55 vuotta taumlyttaumlneistauml elaumlkkeellauml oleshy

vista ja muista kuin elaumlkkeellauml olevista EU-15-maissaa sekauml 60-vuotiaiden jaumlljellauml oleva elinajanodote

vuonna 2010

Vuotta 100 23

90 225

80 22 Osuus elaumlkkeellauml olevista 215

60

70 Osuus muista 21

50 205 60-vuotiaiden 40 elinajanodote

vuotta 20

30 195

20 19

10 185

18

Iso-

Brita

nnia

Ruot

si

Alan

kom

aat

Belg

ia

Tans

ka

Luxe

mbu

rg

Rans

ka

Itaumlva

lta

Krei

kka

Espa

nja

Saks

a

Suom

i

Italia

Port

ugal

i

a Lukuun ottamat ta Irlantia josta aineistoa ei saatavilla Painotetut osuudet laskettu niiden joukosta jotka ovat vastanneet kysymykseen (puuttuvat poistettu) Laumlhteet EU-SILC 2010

0

Blomgren Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutus terveyteen ja tyytyvaumlisyyteen Euroopassa

Kuvio 2 Tulonsa riittaumlmaumlttoumlmiksia kokevien osuus 55 vuotta taumlyttaumlneistauml elaumlkkeellauml olevista ja muista

kuin elaumlkkeellauml olevista EU-15-maissab sekauml 60 vuotta taumlyttaumlneiden koumlyhyysaste (ekvivalisoidut kaumlyshy

tettaumlvissauml olevat tulot alle 60 mediaanista) vuonna 2010

273

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

Osuus elaumlkkeellauml olevista

Osuus muista

60 vuotta taumlyttaumlneiden koumlyhyysaste

Krei

kka

Port

ugal

i

Italia

Rans

ka

Espa

nja

Belg

ia

Itaumlva

lta

Iso-

Brita

nnia

Alan

kom

aat

Tans

ka

Suom

i

Saks

a

Luxe

mbu

rg

Ruot

si

a Riittaumlmaumlt toumlminauml pidetaumlaumln tuloja jotka eivaumlt riitauml kattamaan menoja hy vin tai melko hy vin b Lukuun ottamatta Irlantia josta aineistoa ei saatavilla Painotetut osuudet laskettu niiden joukosta jotka ovat vastanneet kysymykseen (puuttuvat poistettu) Laumlhteet EU-SILC 2010

Tulojen riittaumlv y yden kokemukset eroavat selvaumlsti vaumlhemmaumln elaumlkelaumlisten ja ei-elaumlkelaumlisten vaumllillauml (kuvio 2) Tulokset ovat eri maissa kuitenkin erisuuntaisia noin puolessa maista elaumlkelaumliset kokevat tulonsa riittaumlviksi jopa useammin kuin muut (esimerkiksi Saksassa Isossa-Britanniassa ja Suomessa) lopuissa maissa elaumlkelaumlisten tulot riittaumlvaumlt huonommin kuin muiden (esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa ndash vaikka tosin naumlissauml maissa elaumlkelaumlistenkin tulot riittaumlvaumlt tarpeisiin yli neljaumlllauml viidestauml) Portugali erottuu muista maista siinauml ettauml siellauml sekauml elaumlkeshylaumliset ettauml muut kokevat itsensauml sekauml sairaiksi ettauml koumlyhiksi Kreikkalaiset kokevat vielauml portugalilaisia useammin tulojen riittaumlmaumlttoumlmy y ttauml mutta he pitaumlvaumlt terveydentilaansa portugalilaisia parempana (vrt kuviot 1 ja 2) Kiinnostava huomio kuvion 2 perusteella on lisaumlksi se ettauml ikaumlaumlntyneiden koumlyhy ysaste ja tulojen riittaumlvy yden kokemukset ovat suurin piirtein synkroniassa keskenaumlaumln Pohjoismaissa ja Saksassa Muissa maissa koettu tulojen riittaumlmaumlttoumlmy ys on huomattavasti koumlyhy ysastetta korkeammalla tasolla Esimerkiksi Kreikassa yli 80 prosenttia sekauml elaumlkkeellauml olevista ettauml muista raportoi etteivaumlt tulot riitauml menoihin vaikka ikaumlaumlntyneiden virallinen koumlyhy ysaste oli vuonna 2010 rdquovainrdquo 21 prosenttia

Eurooppalaiset elinolot

274

Erot elaumlkkeellauml olevien ja muiden kuin elaumlkkeellauml olevien itse arvioidussa terveydessauml ja ty yty vaumlisy ydessauml johtuvat osittain naumliden ryhmien vaumllisistauml muista eroista terveyden osalta esimerkiksi siitauml ettauml elaumlkkeellauml olevat ovat keskimaumlaumlrin ei-elaumlkkeellauml olevia vanhempia Pelkaumln poikkileikkaustilanteen perusteella ei voida sanoa onko elaumlkkeelle siirtyminen se vaikuttava tekijauml joka tuo ryhmien vaumllille eroja vai onko mukana joitakin muita selittaumlviauml tekijoumlitauml Elaumlkkeelle siirtymisen varsinaisten terveys- ja hyvinvointivaikutusten tutkimiseksi tarvishytaankin samoja ihmisiauml koskevaa seuranta-aineistoa Seuraavassa luvussa kaumlyn laumlpi tutkimustietoa elaumlkkeelle siirtymisen vaikutuksista eri elaumlmaumlnalueisiin

Elaumlkkeelle siirtymisen seurausvaikutuksia

Elaumlkkeelle siirtyminen on yksi keskeisimmistauml elaumlmaumlnmuutoksista jolla voi olla seurausvaikutuksia kaikilla elaumlmaumlnalueilla Elaumlkkeelle jaumlaumlminen voi vaikuttaa muun muassa ta loudelliseen hy v invointiin sosiaaliseen kanssakaumly miseen f y ysisiin ja aumllyllisiin toimintoihin sekauml hyvinvointiin ja terveydentilaan Tutshykimusten mukaan elaumlkkeelle jaumlaumlmisen vaikutukset voivat olla sekauml positiivisia ettauml negatiivisia ja samankin henkiloumln kohdalla vaikutukset voivat olla yhdellauml elaumlmaumlnalueella myoumlnteisiauml mutta toisella kielteisiauml (esim George ym 1984 Reitzes ym 1996 Alpass ym 2000)

Elaumlkkeelle siirtymisen useimmiten myoumlnteiseksi koettuja seurauksia on useita elaumlkkeelle jaumlaumlminen lisaumlauml vapaa-aikaa tarjoaa tilaisuuden lepoon sekauml aiempaa enemmaumln mahdollisuuksia itsensauml toteuttamiseen mihin ei ole aiemmin ollut aikaa (Shanas 1970 Alpass ym 2000 Rijs ym 2012) Elaumlkkeelle jaumlaumlminen voi olla helpotus ja se voi lisaumltauml hy vinvointia esimerkiksi silloin kun elaumlkettauml edeltaumlvauml tyoumlura on ollut stressaava tyoumlhoumln liitty vien seikkojen tai vaikkapa perheen ja tyoumln yhteen sovittamisen kannalta (Reitzes ym 1996 Coursolle ym 2010)

Elaumlkkeelle jaumlaumlmisen kielteisistauml vaikutuksista kenties keskeisin on rahanshytulon vaumlheneminen ja toimeentulon vaikeutuminen (Shanas 1970) Eri maiden elaumlkejaumlrjestelmaumlt ja korvaussuhteet vaikuttavat siihen kuinka merkittaumlvauml tuloshytason lasku tyoumlelaumlmaumlstauml pois siirtymisestauml seuraa Esimerkiksi pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden melko kattava sosiaaliturva ndash sisaumlltaumlen sekauml tulonsiirrot ettauml palvelut ndash toimii osaltaan puskurina elaumlkkeelle siirtymisen mukanaan tuomaa koumlyhy ysriskiauml vastaan Toisaalta elaumlkkeellauml olevien subjektiiviset kokemukset tushylojen riittaumlvyydestauml voivat antaa toisenlaisen kuvan tilanteesta kuin objektiivisesti mitatut tulot ndash jaumlaumlhaumln tyoumlstauml elaumlkkeelle siirtyvaumlltauml pois myoumls monia tyoumlssaumlkaumlyntiin liitty viauml kuluja Elaumlkkeelle siirtymiseen liitty vaumlaumln tulotason pysy vaumlisluonteiseen laskuun voidaan sopeutua kun lisaumlksi kulutustarpeet kaik kiaan vaumlhenevaumlt

Blomgren Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutus terveyteen ja tyytyvaumlisyyteen Euroopassa

275

(Airio ym 2013) On kuitenkin huomattava ettauml koetun toimeentulon mittareishyden keskeinen ongelma on se ettauml ei tiedetauml mihin vastaaja suhteuttaa arviossa oman toimeentulonsa Vastauksiin vaikuttaa se arvioiko vastaaja omaa toimeenshytuloaan esimerkiksi suhteessa koko vaumlestoumloumln muihin samassa elaumlmaumlntilanteessa oleviin johonkin yksittaumliseen henkiloumloumln vai omaan aiempaan tilanteeseensa (Airio ym 2013) Elaumlkkeelle jaumlaumlmisen yhteyttauml tulotasoon kaumlsitellaumlaumln tarkemmin taumlmaumln kirjan edellisessauml artikkelissa (ks Kankaan ja Hussainin elaumlkeartikkeli taumlssauml teoksessa) eikauml siihen siten taumlssauml artikkelissa sy vemmin paneuduta

Elaumlkkeelle jaumlaumlmisen kielteinen seurausvaikutus voi olla myoumls jaumlaumlminen ilman selkeaumlauml roolia yhteiskunnassa (Alpass ym 2000) Elaumlkkeelle jaumlaumlminen voidaan naumlhdauml kriisinauml omaa identiteettiauml joudutaan pohtimaan uudelleen kun yksi keskeinen identiteetin osa-alue ndash tyoumlidentiteetti ndash jaumlauml taakse Ihmisen mahdolliset muut roolit kuin tyoumlelaumlmaumlrooli vaikuttavat kuitenkin siihen miten elaumlkkeelle jaumlaumlminen koetaan Ns jatkuvuusteorian mukaan vaikutukset yleiseen hy vinshyvointiin voivat vaihdella sen mukaan onko ihmisellauml muita ennallaan jatkuvia ja kannattelevia ehkauml tyoumlroolia taumlrkeaumlmpiaumlkin rooleja ndash esimerkiksi rooli perheen yhteisoumln taikka ystaumlvaumlpiirin jaumlsenenauml (Atchley 1971) Etenkin jos tyoumlrooli ei ole elaumlkkeelle jaumlaumlneen keskeisin rooli muut roolit ehkaumlisevaumlt elaumlkkeelle jaumlaumlmisen negatiivisia seurauksia Elaumlkkeelle jaumlaumlminen voi itse asiassa olla helpotus koska tyoumlhoumln liitty vaumlt odotukset ja suorituspaineet jaumlaumlvaumlt taakse Elaumlkkeelle siirtyminen voi siis olla yhtaumlaumlltauml stressiauml aiheuttava mutta toisaalta myoumls stressiauml vaumlhentaumlvauml tapahtuma (Minkler 1981 Reitzes ym 1996 Behncke 2012)

Monet tyoumlhoumln ja tyoumluraan liitty vaumlt tekijaumlt voivat muokata elaumlkkeelle jaumlaumlmishysen kokemusta ja sen seurauksia esimerkiksi se onko elaumlkkeelle jaumlaumlminen ollut vapaaehtoista vai pakollista millaista tyoumltauml on tehty onko tyoumlura ollut palkitseva vai ei ja missauml sosioekonomisessa asemassa on oltu (Reitzes ym 1996 Alpass ym 2000 Mein ym 2003 Warr ym 2004 Dave ym 2006) Myoumls monet muut elaumlkkeelle siirtyjaumlauml kuvaavat tekijaumlt voivat vaikuttaa kokemukseen vaikuttavia tekijoumlitauml ovat muun muassa sukupuoli puolison ja perheen olemassaolo ja omishynaisuudet kertynyt varallisuus luonteenpiirteet ja terveydentila (Atchley 1982 Mein ym 2003 Szinovacz ja Davey 2004 Dave ym 2006)

Elaumlkkeelle siirtymiseen liitty vaumlt muutokset esimerkiksi vapaa-ajassa toimeenshytulossa ja identiteetissauml voivat naumlkyauml muutoksina myoumls terveydentilassa ja hy vinshyvoinnissa Terveys voi heikentyauml etenkin silloin kun elaumlk keelle siirtymisen mukanaan tuomiin muutoksiin sopeutuminen on vaikeaa (Atchley 1976) Soshypeutumisvaikeudet voivat naumlkyauml esimerkiksi psykologisena stressinauml taikka epaumlshyterveellisinauml elaumlmaumlntapoina Jos sopeutuminen on sen sijaan helppoa elaumlkkeelle jaumlaumlmisellauml voi olla positiivinen vaikutus tervey teen Tyoumlssaumlkaumlynnin loppuminen voi tuoda mukanaan terveyden ja toimintaky v yn kannalta eri tavoin myoumlnteisiauml ja kielteisiauml vaikutuksia Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutukset terveyteen ja hy vinshyvointiin voivat johtua mm elintapojen muutoksista sekauml terveyttauml muovaavista

Eurooppalaiset elinolot

276

psykososiaalisista prosesseista (Warr 2004 Helldaacuten ym 2011 Behncke 2012) Elintapojen on todettu joissakin tutkimuksissa olevan ndash etenkin naisilla ndash tershyveellisempiauml elaumlkkeelle siirtyneillauml kuin myoumlhaumlisessauml tyoumliaumlssauml olleilla (Helldaacuten ym 2011 Rijs ym 2012) Sy yndashseuraus-suhde ei kuitenkaan ole vaumllttaumlmaumlttauml selkeauml yhtaumlaumlltauml elaumlkelaumlisillauml voi olla aiempaa enemmaumln aikaa yllaumlpitaumlauml terveyttaumlaumln esishymerkiksi terveellisiauml elaumlmaumlntapoja noudattamalla ndash mutta toisaalta elaumlkelaumlisillauml ei ole tyoumlssauml kaumly viin naumlhden enaumlauml samankaltaista kannustinta hy vaumln terveydentilan yllaumlpitaumlmiseen (Behncke 2012) Tyoumlelaumlmaumlstauml elaumlkkeelle siirryttaumlessauml jaumlaumlvaumlt joka tapauksessa pois tyoumln aiheuttamat fy ysiset ja henkiset rasitteet mikauml voi parantaa kokemusta omasta terveydestauml ja sen riittaumlvy ydestauml Toisaalta tyoumlhoumln ja tyoumlmatshykoihin liitty vaumln fy ysisen aktiivisuuden pois jaumlaumlmisestauml voi seurata terveydenshytilan ja toimintakyvyn heikkeneminen jollei vapaa-ajan aktiivisuus samalla vastaavasti lisaumlaumlnny Tyoumlssaumlkaumlynnin mukanaan tuoman paumlivaumlrytmin poisjaumlaumlnti saattaa myoumls johtaa passivoitumiseen (Atchley 1982) ja sitauml kautta toimintaky vyn heikkenemiseen Elaumlkkeelle siirryttaumlessauml myoumls sosiaalinen verkosto muuttuu muu kuin tyoumlhoumln liitty vauml sosiaalinen ympaumlristouml (tai sen puute) saa taumllloumlin entistauml suuremman painoarvon Elaumlkkeelle jaumlaumldessauml vaarana onkin eristyminen (Alpass ym 2000) Tyoumlelaumlmaumln sosiaaliset suhteet eivaumlt elaumlkkeellauml vaumllttaumlmaumlttauml korvaannu muilla suhteilla toisaalta vapaa-ajan lisaumlaumlntyminen voi mahdollistaa myoumls soshysiaalisten verkostojen laajenemisen ja sy venemisen Elaumlkkeelle siirtyminen voi vaikuttaa myoumls kognitiivisiin kykyihin koska elaumlkkeellauml ei vaumllttaumlmaumlttauml yllaumlpidetauml kognitiivista kapasiteettia samalla tavalla kuin tyoumlelaumlmaumlssauml (Bonsang ym 2012)

Edellauml esitetyn valossa on odotettavaa ettauml tutkimustieto elaumlkkeelle siirtyshymisen hy vinvointivaikutuksista on ristiriitaista Tulokset siitauml ovatko elaumlkkeelle siirtymisen vaikutukset myoumlnteisiauml vai kielteisiauml tai onko niitauml ylipaumlaumltaumlaumln ovat vaihtelevia (Behncke 2012) Joidenkin tutkimusten mukaan elaumlkkeelle siirtymishynen parantaa mielenterveyttauml (Mein ym 2003 Mandal ja Roe 2008 Oksanen ym 2011 Laaksonen ym 2012) onnellisuutta (Latif 2011) koettua tervey ttauml (Wesshyterlund ym 2009) ja kognitiivisia kykyjauml (Coe ym 2012) sekauml vaumlhentaumlauml henkistauml ja fy ysistauml vaumlsymystauml ja masennusoireita (Westerlund ym 2010) Se myoumls lisaumlauml ty yty vaumlisy yttauml (Pinquart ja Schindler 2007) ja psykologista hyvinvointia (Kim ja Moen 2002) Toisten tutkimusten mukaan elaumlkkeelle siirtyminen sen sijaan heikentaumlauml koettua terveyttauml ja toimintakykyauml ja lisaumlauml sairastavuusriskiauml (Dave ym 2006 Behncke 2012) sekauml heikentaumlauml kognitiivisia kykyjauml (Mazzonna ja Peshyracchi 2010 Roberts ym 2011 Bonsang ym 2012) mielenterveyttauml (Dave ym 2006) ja hyvinvointia (Jaeligger ja Holm 2004) Joissakin tutkimuksissa puolestaan ei ole havaittu yhteyksiauml elaumlkkeelle jaumlaumlmisen ja terveyden (Van Solinge 2007) elaumlkkeelle jaumlaumlmisen ja kognitiivisten kykyjen muutoksen (Coe ja Zamarro 2011) taikka elaumlkkeelle jaumlaumlmisen ja masennusoireiden (Behncke 2012) vaumllillauml Tutkishymuksissa on myoumls havaittu samanaikaisia ristiriitaisiakin tuloksia esimerkiksi

Blomgren Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutus terveyteen ja tyytyvaumlisyyteen Euroopassa

277

ettauml elaumlkkeelle siirtymisellauml on positiivinen vaikutus itsearvostukseen mutta negatiivinen vaikutus masennukseen (Reitzes ym 1996)

On luonnollista ettauml elaumlk keelle jaumlaumlminen vaikuttaa eri tavoin erilaisiin ter veys- ja hy vinvointivasteisiin (Van Solinge 2007) Vaikutukset voivat olla erilaisia mittarista riippuen ja myoumls sen mukaan millainen on henkiloumln muu tilanne Tutkimuksiakin on kuitenkin tehty hy vin erilaisilla asetelmilla ja eri konteksteissa sekauml poikkileikkaus- ettauml pitkittaumlisaineistoilla erilaisilla meneshytelmillauml ja kaumly ttaumlen erilaisia muuttujia Keskeinen erityisesti elaumlkkeelle siirtyshymisen terveysvaikutusten tutkimusta hankaloittava seikka on se ettauml elaumlkkeelle jaumlaumlminen ei ole riippumaton vaan endogeeninen tekijauml suhteessa terveyteen heikentyny t terveydentila voi vaikuttaa ja todennaumlkoumlisesti vaikuttaakin elaumlkshykeelle siirtymiseen ei ainoastaan toisin paumlin Heikko terveydentila johtaa usein tyoumlky v y ttoumlmy yselaumlkkeelle siirty miseen mutta ter veyden heikenny ttyauml myoumls vanhuuselaumlk keelle siirry taumlaumln todennaumlkoumlisesti aikaisemmassa vaiheessa kuin siirry ttaumlisiin mikaumlli terveys pysyisi riittaumlvaumln hyvaumlnauml Kaikki tutkimukset eivaumlt ole kontrolloineet sellaisten havaitsemattomien tekijoumliden vaikutusta jotka voivat olla yhteydessauml sekauml elaumlkkeelle siirtymiseen ettauml terveyteen tai hy vinvoinshytiin Esimerkiksi henkiloumln pessimistinen luonteenlaatu voi olla yhteydessauml sekauml hy vinvoinnin kokemukseen ettauml elaumlkkeelle hakeutumiseen Taumlllaisten havaitseshymattomien tekijoumliden vakioiminen on keskeistauml jotta saadaan esiin elaumlkkeelle siirtymisen todelliset vaikutukset Joissakin tutkimuksissa onkin havaittu ettauml alustavissa analy yseissa elaumlkkeelle jaumlaumlminen naumlyttaumlisi heikentaumlvaumln terveyden eri osa-alueita mutta yhteys haumlviaumlauml tai kaumlaumlnty ykin positiiviseksi kun otetaan huomioon se ettauml elaumlkkeelle jaumlaumlminen voi johtua heikentyneestauml terveydentilasta (Charles 2004 Bound ja Waidmann 2007 Neuman 2008)

Tutkimuksen tavoitteet rajaukset ja menetelmaumlt

Taumlssauml artikkelissa tarkastellaan useita vuosia kattavalla paneeliaineistolla sitauml miten elaumlkkeelle siirtyminen on vaikuttanut koettuun terveydentilaan ja ty ytyshyvaumlisyyteen lyhyellauml aikavaumllillauml muutamissa Euroopan maissa Aiheesta ei kaumlytaumlnshynoumlssauml ole vertailevaa tutkimusta jossa eri maita olisi tarkasteltu rinnakkain Eri maissa ndash erilaisten hy vinvointiregiimien ja kulttuuripiirien alueilla ndash elaumlkkeelle siirtymisen vaikutukset hy vinvoinnin eri osa-alueisiin voivat olla hyvin erilaisia Koska aiemman tutkimuksen perusteella tiedetaumlaumln ettauml muun muassa perheshyympaumlristouml sosioekonominen asema sekauml tyoumlhoumln liitty vaumlt tekijaumlt voivat modifioida elaumlkkeelle jaumlaumlmisen hyvinvointivaikutuksia elaumlkkeelle siirtymisen vaikutuksia

Eurooppalaiset elinolot

278

tarkastellaan useassa alaryhmaumlssauml erikseen sukupuolittain siviilisaumlaumldyn2 mushykaan koulutustaustan sekauml elaumlkettauml edeltaumlvaumln tyoumlty yty vaumlisy yden mukaan

Aineistona kaumlytetaumlaumln vuosien 1994ndash2001 aikana keraumlttyauml ECHP-aineistoa (ks Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa) jolla tehdaumlaumln varsinaiset elaumlkkeelle siirtymisen vaikutuksia koskevat analy ysit Tuoreemmalla EU-SILCshyaineistolla ei valitettavasti voida tehdauml artikkelin asetelmaan liitty viauml selittaumlviauml regressioanaly yseja sillauml tuossa aineistossa ei ole kaikkia tarvittavia hy vinvointia kuvaavia mittareita

Vertailtavien maiden valinnassa periaatteena oli se ettauml Suomen lisaumlksi vertailuun valitaan yksi maaedustaja jokaisesta hy vinvointivaltioregiimistauml (ks Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa) Valinnan perusteena kaumlytettiin myoumls seuraavia kriteerejauml 1) maiden osalta on ainakin paumlaumlosin ja mahdollisimshyman yhdenmukaisesti keraumltty taumlssauml kiinnostuksen kohteena olevat muuttujat 2) maiden osalta kysely yn osallistumisaste on mahdollisimman korkea ja keruushyhetkien vaumllinen kato eli attritio on pientauml sekauml 3) aineisto on aidosti pitkittaumlisshyluonteinen mikauml vaatimus sulkee pois esimerkiksi Ruotsin (ks Haumlrkoumlnen 2003)

Edellauml mainituilla perusteilla Pohjoismaista valittiin Suomen rinnalle Tanska englanninkielisistauml maista Iso-Britannia laumlntisestauml Keski-Euroopasta Ranska sekauml Etelauml-Euroopan maista Italia Itauml-Euroopan maita ei ole mukana vielauml ECHP-aineistossa Tanskan aineisto ei aivan taumlytauml korkean osallistumisasteen ja pienen kadon vaatimusta mutta Tanska on perusteltua kuitenkin pitaumlauml mushykana jotta Suomen tuloksia voitaisiin verrata johonkin toiseen Pohjoismaahan Edellauml kuvioissa 1 ja 2 esitetyn vuoden 2010 tilanteen perusteella maita voidaan karkeasti luonnehtia seuraavasti Suomessa ikaumlaumlntyneiden koettu terveys on eurooppalaisessa vertailussa huono mutta tulojen koettu riittaumlv y ys verrattain hy vauml Tanskassa sekauml koettu terveys ettauml koettu tulojen riittaumlvy ys ovat keskishymaumlaumlraumlistauml korkeammalla tasolla Isossa-Britanniassa koettu terveys on vanhojen EU-maiden huippua mutta tulojen riittaumlv y ys vain keskitasoa Ranskassa koettu terveys keskitasoa mutta tulojen riittaumlvy ys keskitasoa heikompaa ja Italiassa sekauml koettu terveys ettauml tulojen riittaumlvy ys eurooppalaisittain heikoimmasta paumlaumlstauml Analy yseihin valitut maat siis ovat suhteellisen erilaisia jo taumlmaumln alustavan tarkastelun perusteella

Tanskan Ison-Britannian Ranskan ja Italian osalta tarkemmissa anashyly yseissa on kaumly toumlssauml tiedot v uosilta 1994 ndash2001 ja Suomen osalta v uosi lta 1996 ndash2001 Ison-Britannian osalta on kaumlytoumlssauml ECHPn kanssa harmonisoitu ja vertailukelpoinen British Household Panel Survey (BHPS) -aineisto Aineisto rajattiin ikaumlaumlntyneisiin tyoumlikaumlisiin eli 55 vuotta taumlyttaumlneisiin joiden elaumlkkeelle

2 Taumlssauml artikkelissa siviilisaumlaumltyauml kaumly tetaumlaumln erottamaan avo- ja avioliitoissa olevat muista taumlmauml ei noudata virallista siviilisaumlaumltyluokitusta

Blomgren Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutus terveyteen ja tyytyvaumlisyyteen Euroopassa

279

siirtymistauml tarkasteltiin kahdeksan vuoden seuranta-aineistolla Aineistossa oli naumlillauml rajauksilla yhteensauml 111 821 havaintoa 21 817 eri henkiloumlltauml

Selitettaumlvaumlt muuttujat koettu terveys ja tyytyvaumlisyys

Koettu terveys Koetun terveyden mittari kertoo kuinka hyvaumlksi tai huonoksi vastaaja koki tervey tensauml viisiportaisella asteikolla A lkuperaumlinen asteik ko kaumlaumlnnettiin analy yseja varten toisin paumlin siten ettauml pistemaumlaumlrauml vaihteli vaumllillauml 1 (erittaumlin huono koettu terveys) ndash 5 (erittaumlin hyvauml koettu terveys) Ranskassa kaumlytetty asteikko oli kuusiportainen mutta asteikko on ECHP-aineistossa valshymiiksi skaalattu vastaamaan muiden maiden viisiportaista asteikkoa (Eurostat 2003) Eurostatilta ei valitettavasti ole saatavissa lisaumltietoa siitauml kuinka uudelleenshyskaalaus on tehty ja miten se vaikuttaa tietojen vertailukelpoisuuteen

Tyytyvaumlisyys ECHP-aineistossa on neljauml ty y ty vaumlisy y ttauml elaumlmaumln eri osashyalueisiin koskevaa kysymystauml Kysymykset koskevat ty yty vaumlisy yttauml paumlaumlasialliseen toimintaan taloudelliseen tilanteeseen asumiseen sekauml vapaa-ajan maumlaumlraumlaumln Ty y t y vaumlisy yden saama pistemaumlaumlrauml vai htelee kun k in k ysy myksen kohda l la vaumllillauml 1 (ei lainkaan ty yty vaumlinen) ndash 6 (taumlysin ty ytyvaumlinen) Osiot yhdistettiin summamuuttujaksi Ison-Britannian aineistossa on kaumlytettaumlvissauml ainoastaan tieto ty y ty vaumlisy ydestauml taloudelliseen tilanteeseen ndash muut kolme osiota ovat kaumlyttoumlkelvottomia sillauml niissauml puuttuvien vastausten osuus on taumlssauml ikaumlryhmaumlssauml 63ndash83 prosenttia Muiden maiden osalta kaumlytetyn summamuuttujan saamat pistearvot vaihtelevat siten vaumllillauml 4ndash24 Summamuuttujan reliabiliteetti Cronshybachin alfalla tarkasteltuna sai arvot 070 (Suomi) 064 (Tanska) 064 (Ranska) ja 075 (Italia) Jotta muita maita voitaisiin verrata myoumls ty yty vaumlisy yden osalta Isoon-Britanniaan ty y ty vaumlisyyttauml taloudelliseen tilanteeseen tarkastellaan myoumls erikseen sekauml Ison-Britannian ettauml muiden maiden osalta

Taustatekijaumlt ja selittaumlvaumlt muuttujat

Taumlrkein tekijauml jonka vaikutuksia halutaan arvioida on elaumlkkeelle jaumlaumlminen Taumltauml varten henkiloumlt luokitellaan paumlaumlasiallisen toiminnan mukaan analy yseissa kahshyteen paumlaumlluokkaan elaumlkkeellauml oleviin ja muihin kuin elaumlkkeellauml oleviin 55 vuotta taumlyttaumlneiden ikaumlryhmaumlssauml elaumlkkeellauml jo olevia on kunakin poikkileikkausvuotena valtaosa Suurin osa muista kuin elaumlkkeellauml olevista on tyoumlssauml mutta osa myoumls tyoumlttoumlmaumlnauml Tyoumlttoumlmien maumlaumlraumlt ovat aineistossa kuitenkin joissakin maissa jatai joinakin vuosina niin pieniauml ettauml tyoumlttoumlmiauml ei voida ECHP-aineiston kaumlsitshytelysaumlaumlnnoumlistauml johtuen3 pitaumlauml omana luokkanaan Muista kuin elaumlkkeellauml olevista

3 Aineiston perusteella ei saa julkaista lukuja jotka perustuvat alle 20 hengen ryhmiin

Eurooppalaiset elinolot

280

osa on ilmoittanut paumlaumlasialliseksi toiminnakseen myoumls mm kodinhoidon tai opiskelun taikka ilmoittanut olevansa muuten tyoumlmarkkinoiden ulkopuolella Myoumls naumlitauml henkiloumlitauml on 55 vuotta taumly ttaumlneiden ikaumlryhmaumlssauml hyvin vaumlhaumln Kaikshykiaan siis analy yseissa pitaumlydy taumlaumln kaksiluokkaisessa paumlaumlasiallisen toiminnan muuttujassa Keskeistauml analy yseissa on tarkastella siirtymiauml ei-elaumlkkeellauml olevien ryhmaumlstauml elaumlkkeellauml olevien ryhmaumlaumln Jotta elaumlkkeelle siirtyneistauml saataisiin tarshyvittaessa eroteltua pois tyoumlky vyttoumlmy yselaumlkkeelle siirtyneet kaumlytetaumlaumln apumuutshytujana tietoa siitauml saiko elaumlkkeellauml oleva henkilouml tulona tyoumlkyv yttoumlmy ysetuutta

Elaumlkkeelle jaumlaumlmisen vaikutuksia tutkitaan useassa eri alaryhmaumlssauml Tarshykasteluja tehdaumlaumln erikseen sukupuolen siviilisaumlaumldyn (avio- tai avoliitossa olevat vs muut) koulutusasteen (vaumlhemmaumln kuin ylemmaumln keskiasteen koulutus vs vaumlhintaumlaumln ylemmaumln keskiasteen koulutus) sekauml elaumlkkeelle jaumlaumlmistauml edeltaumlneen ajankohdan tyoumltyytyvaumlisyyden mukaan Tyoumlty yty vaumlisy yttauml mitattiin summashymuuttujalla johon yhdistettiin tiedot seitsemaumlstauml kysymyksestauml kuinka ty yshyty vaumlinen vastaaja oli tyoumlnsauml palkkatasoon tyoumlturvallisuuteen tyoumln ty yppiin tyoumltuntimaumlaumlriin tyoumlaikoihin tyoumloloihin sekauml tyoumlmatkaan Ison-Britannian osalta oli kaumlytettaumlvissauml ainoastaan neljaumln ensimmaumlisen osion tiedot mikauml otetshytiin luokittelussa huomioon Kuhunkin osioon saattoi vastata asteikolla 1 (ei lainkaan ty yty vaumlinen) ndash 6 (taumlysin ty yty vaumlinen) Summamuuttujan reliabiliteetti oli hy vauml (Cronbachin alfa Suomi 076 Italia 083 Tanska 073 Ranska 066 Iso-Britannia 071) Muuttujan arvon perusteella henkiloumlt jaettiin kahteen ryhshymaumlaumln kaumly ttaumlen jakopisteenauml kullekin maalle erikseen laskettua tyoumlty yty vaumlisy ysshysummamuuttujan keskiarvoa Keskiarvoa alhaisemman pistemaumlaumlraumln saaneet maumlaumlriteltiin tyoumlhoumlnsauml ty ytymaumlttoumlmiksi ja keskiarvoa korkeamman pistemaumlaumlraumln saaneet tyoumlhoumlnsauml ty ytyvaumlisiksi On huomattava ettauml tyoumlty yty vaumlisy ys-tieto on saatavilla vain niiden osalta jotka ylipaumlaumltaumlaumln olivat kyseisenauml vuonna tyoumlssauml joten taumltauml muuttujaa kaumlyttaumlvissauml regressiomalleissa on vaumlhemmaumln henkiloumlitauml kuin muissa malleissa

Elaumlkkeelle siirtymisen lisaumlksi regressiomalleissa otetaan ajassa muuttuvina ja elaumlkkeelle siirtymiseen liitty vinauml kontrollimuuttujina huomioon henkiloumliden ikauml ja tulojen riittaumlvyyden muutos jota mitataan 6-portaisella kysymyksellauml siitauml kuinka hy vin kotitalouden tulot riittaumlvaumlt menoihin (1 = erittaumlin huonosshyti ndash 6 = erittaumlin hy vin) Muuttujaa kaumlsitellaumlaumln analy yseissa lineaarisena vaikka se tarkalleen ottaen on mitattu jaumlrjestysasteikollisena

Taulukkoon 1 on koottu 55 vuotta taumlyttaumlnyttauml vaumlestoumlauml koskevia aineiston perustunnuslukuja analy ysissa mukana olevissa maissa kaikkina aineiston vuosishyna (19941996 ndash2001) Liitetaulukossa 1 (s 300) joitakin jakaumalukuja esitetaumlaumln tarkemmin vuosittain Luvut on painotettu siten ettauml ne edustavat kussakin poikkileikkaustilanteessa kyseisen maan vaumlestoumlauml Muihin maihin verrattuna suomalaiset ovat aineistossa keskimaumlaumlrin nuorempia heistauml suurempi osuus on naisia suurempi osuus on kunakin poikkileikkaushetkenauml elaumlkkeellauml ja pienempi

Blomgren Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutus terveyteen ja tyytyvaumlisyyteen Euroopassa

281

osuus naimisissa tai avoliitossa Liitetaulukkoon 2 (s 301) on koottu vertailun vuoksi EU-SILC-aineiston pohjalta laskettuja vastaavia kuvailevia tietoja 55 vuotshyta taumlyttaumlneestauml vaumlestoumlstauml vuosilta 2004ndash2010 Vastaajajoukon rakenne on naumlissauml eri vuosikymmeninauml keraumltyissauml aineistoissa tarkasteltujen muuttujien mukaan paumlaumlpiirteissaumlaumln samankaltainen joskin elaumlkkeellauml olevien osuudet ovat selvaumlsti pienempiauml tuoreemmassa aineistossa

Taulukko 1 Aineiston tunnuslukuja 55 vuotta taumlyttaumlneet ECHP-aineistossa olevat vuodet 19941996ndash

2001 yhdistetty

Suomi Tanska Iso-

Britannia Ranska Italia

Ikauml keskimaumlaumlrin (vuotta) 677 682 690 687 683

Naisia () 572 549 562 559 561

On avio- tai avoliitossa () 603 715 627 694 673

Vaumlhintaumlaumln ylemmaumln toisen asteen koulutus () 395 500 302 247 156

Elaumlkkeellauml olevia () 764 695 650 728 603

Elaumlkkeelle siirtyneitauml niistauml jotka eivaumlt edellisessauml aallossa olleet vielauml elaumlkkeellauml () 172 161 199 130 98

Elaumlkkeellesiirtymisikauml keskimaumlaumlrin aineistossa miehet 622 647 649 604 638

Elaumlkkeellesiirtymisikauml keskimaumlaumlrin aineistossa naiset 624 630 690 644 667

N (eri henkiloumlitauml) 2 790 2 386 3 688 5 637 7 316

N (havaintoja paneelissa) 11 208 10 936 20 694 29 328 39 646

Virallinen elaumlkeikauml vuonna 1999 (Laumlhde OECD 2011) 65 67

65 (m) 60 (n) 60 55

Toteutunut elaumlkkeellesiirtymisikauml keskimaumlaumlrin vuonna 1999 miehet (Laumlhde OECD 2013) 597 631 624 591 599

Toteutunut elaumlkkeellesiirtymisikauml keskimaumlaumlrin vuonna 1999 naiset (Laumlhde OECD 2013) 592 606 607 592 581

Laumlhde ECHP 1994ndash2001

Keskeinen ongelma vertailevassa tutkimuksessa elaumlkkeelle siirtymisestauml on se ettauml eri maiden elaumlkkeelle siirtymisen jaumlrjestelmaumlt ovat hy vinkin erilaisia ndash esimerk i ksi va nhuuselauml k keiden i kaumlrajat ovat erilaisia ja muut tuvat lisauml ksi ajassa kunkin maan sisaumlllauml sekauml vaihtelevat esimerkiksi ammattiryhmittaumlin Taulukkoon 1 on koottu tietoa myoumls keskimaumlaumlraumlisestauml elaumlkkeellesiirtymisiaumlstauml ndash sekauml kaumly tetystauml 55 vuotta taumly ttaumlneiden aineistosta laskettuna ettauml OECDn tilastojen tietoa OECDn tietojen mukaan virallinen vanhuuselaumlkeikauml vaihteli vertailun maiden vaumllillauml melko lailla mutta toteutuneet elaumlkkeellesiirtymisiaumlt

Eurooppalaiset elinolot

282

eri maissa olivat laumlhempaumlnauml toisiaan (taulukko 1 OECD 2011 OECD 2013) Toteutuneen keskimaumlaumlraumlisen elaumlkkeellesiirtymisiaumln laskelmissa ovat mukana myoumls varhaiselaumlkkeille (esimerkiksi tyoumlky vy ttoumlmy yselaumlkkeille) siirtyneet mistauml sy ystauml toteutuneet iaumlt ovat yleensauml lakisaumlaumlteisiauml vanhuuselaumlkeikaumlrajoja alhaisemshymat Poikkeuksen tekee Italia jossa jostakin sy ystauml elaumlkkeellesiirtymisikauml on ollut huomattavasti virallista elaumlkeikaumlauml korkeampi On huomattava ettauml taumlssauml kaumly tetystauml ECHP-aineistosta lasketut elaumlk keellesiirtymisiaumlt ovat korkeampia kuin OECDn julkaisemat keskimaumlaumlraumliset elaumlkkeellesiirty misiaumlt vastaavana ajankohtana sillauml taumlmauml analy ysi rajoittuu 55 vuotta taumlyttaumlneisiin ja elaumlkkeelle siirtyminen on laskettu niistauml jotka ovat jaumlaumlneet elaumlkkeelle vasta tuon iaumln saashyvuttamisen jaumllkeen Ennen 55 vuoden ikaumlauml alkaneet varhaiselaumlkkeet eivaumlt siten ole laskelmissa mukana

Vaikka maiden vaumllillauml on kaumly tetyssauml aineistossa jonkin verran eroja kesshykimaumlaumlraumlisessauml elaumlkkeellesiirtymisiaumlssauml erot ovat kuitenkin niin pieniauml ettei elaumlkkeellesiirtymisikaumlauml oteta analy yseissa erikseen huomioon

Menetelmaumlt ja analyysin kulku

Aluksi aineistoa kuvaillaan ja elaumlkkeellauml olevia vertaillaan ei-elaumlkkeellauml oleviin vuosittaisilla poikkileikkauksilla eri maiden osalta Taumlmaumln jaumllkeen elaumlkkeelle siirtymisen vaikutuksia koetun terveyden tyyty vaumlisy yden ja sosiaalisten suhshyteiden tiiviyden muutoksiin analysoidaan paneeliregressiomalleilla ns fixed ef fects -malleilla Malleissa kaumlytetaumlaumln hy vaumlksi aineiston koko paneeliluonnetta joten kaikki vuodet 19941996ndash2001 ovat mukana samoissa malleissa Elaumlkkeelle siirtymistauml ja muita muutoksia pystytaumlaumln siten seuraamaan analy yseissa samanshyaikaisesti jokaisena yksivuotisjaksona (1994ndash1995 1995ndash1996 jne) Kiinnostus kohdistuu siihen oliko elaumlkkeelle siirtymisellauml vaikutusta kuhunkin selitettaumlvaumlaumln tekijaumlaumln 55 vuotta taumlyttaumlneiden ryhmaumlssauml Analy ysien paneeliregressiomalleissa on tutkimuskysymysten kannalta taumlrkeimpaumlnauml muuttujana elaumlkkeelle siirtymishynen Taumlmaumln lisaumlksi otetaan huomioon muutos iaumlssauml jonka lisaumlaumlntyminen on yhteydessauml monenlaisiin etenkin terveyteen liitty viin vasteisiin ja joka saattaa sekoittaa elaumlkkeelle siirtymisen yhteyksiauml selitettaumlviin ilmioumlihin Lisaumlksi malleissa kaumlytetaumlaumln henkiloumln kokemusta kotitalouden tulojen riittaumlvy ydestauml menoihin tervey ttauml ja ty y ty vaumlisy y ttauml selittaumlvinauml tekijoumlinauml Tulojen riittaumlv y ys on tekijauml joka saattaa liittyauml vahvasti sekauml elaumlkkeelle siirtymiseen ettauml koetun terveyden ja ty y ty vaumlisy yden muutoksiin

Paneelimallit ottavat huomioon vain ajankohdasta toiseen muuttuvien tekishyjoumliden vaikutuksen ja jaumlttaumlvaumlt pois tekijaumlt jotka eivaumlt muutu Taumllloumlin esimerkiksi sukupuoli ja koulutustaso jaumlaumlvaumlt malleista pois ndash sukupuoli on kaumlytaumlnnoumlssauml pyshysyvauml muuttuja eikauml koulutuskaan ikaumlaumlntyneillauml yleensauml enaumlauml muutu Sukupuolta

Blomgren Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutus terveyteen ja tyytyvaumlisyyteen Euroopassa

283

siviilisaumlaumltyauml koulutusta ja ty ytyvaumlisy y ttauml elaumlkettauml edeltaumlvaumlaumln tyoumlhoumln kaumlytetaumlaumln kuitenkin aineistoa jakavina tekijoumlinauml tarkasteltaessa sitauml ovatko elaumlkkeelle jaumlaumlshymisen vaikutukset erilaisia eri ryhmissauml Paneeliregressiomalleilla pystytaumlaumln autoshymaattisesti vakioimaan havaitsemattomat ja ajassa muuttumattomiksi oletetut henkiloumlauml kuvaavat taustatekijaumlt (esimerkiksi luonteenpiirteet ja elaumlmaumlnasenne) jotka voivat olla yhteydessauml sekauml elaumlkkeelle siirtymiseen ettauml selitettaumlviin muuttushyjiin Paneelimallien kaumlyttouml ratkaisee siten suurelta osin valikoitumisen ongelman

Henkiloumlitauml kuvaavat taustatekijaumlt ovat taumlmaumln artikkelin analyyseissa hiukan erilaisissa rooleissa riippuen siitauml ovatko ne seurantahetkestauml toiseen muuttuvia tietoja (ikauml paumlaumlasiallinen toiminta tulot) vai ovatko ne periaatteessa pysy viauml ja muuttumattomia tietoja (sukupuoli koulutus) taikka tietoja jotka on tarpeen mitata vain elaumlkettauml edeltaumlvaumlltauml ajalta (esimerkiksi tyoumlty y t y vaumlisy ys) Kahden jaumllkimmaumlisten kategorian tietoja kaumlytetaumlaumln analy yseissa aineistoa jakavina tekishyjoumlinauml ja regressioanalyyseissa kaumlytetaumlaumln vain seurantapisteestauml toiseen muuttuvia tekijoumlitauml

Regressioanaly yseissa aineistosta poistettiin tyoumlky v yttoumlmy yden takia elaumlkshykeelle siirtyneet koska heidaumln tapauksessaan terveyteen perustuva valikoitumishynen on ilmeistauml taumllloumlin terveyden heikentyminen on nimenomaan ollut elaumlkkeelle siirtymisen sy ynauml Mallit tehtiin kuitenkin myoumls siten ettauml tyoumlky v yttoumlmy yselaumlkshykeelle siirtyneet olivat mukana Heidaumln mukaan ottamisensa kasvatti jonkin verran elaumlkkeelle siirtymisen vaikutuksista kertovia parametreja taumlmauml kertoo osaltaan tyoumlky vy ttoumlmy yselaumlkkeelle siirtymiseen liitty vaumlstauml valikoitumisesta

Elaumlkkeellauml olevien ja muiden koettu terveys ja tyytyvaumlisyys

Taulukkoon 2 (s 284) on koottu koetun terveyden ja ty y ty vaumlisy yden saamat pistearvot eri maissa elaumlkkeellauml olevien ja ei-elaumlkkeellauml olevien ryhmissauml Luvut on laskettu koko aineistosta siten ettauml vuosien 19941996ndash2001 tiedot on yhdisshytetty Keskiarvojen lisaumlksi taulukossa esitetaumlaumln vuosittaisten tietojen vaihtelushyvaumllit Kaikissa maissa elaumlkkeellauml olevat kokivat tervey tensauml huonommaksi kuin ei-elaumlkkeellauml olevat Vaihteluvaumllien kapeus osoittaa ettauml koetussa terveydessauml ei ole tapahtunut suuria muutoksia eri vuosien vaumllillauml vaan kunkin ryhmaumln taso kussakin maassa on pysynyt varsin vakaana Poikkeus on Iso-Britannia jossa vuonna 1999 raportoitu keskimaumlaumlraumlinen koettu terveys on jostain sy ytauml muita vuosia selvaumlsti heikompi Poikkeamia saattavat selittaumlauml ECHP-aineistossa olevat virheet joita ei kuitenkaan voida jaumlljittaumlauml kaumlytettaumlvissauml olevilla tiedoilla Ranskan osalta koetun terveyden tietojen vertailukelpoisuus on kyseenalaista sillauml Eurostat

Eurooppalaiset elinolot

284

on aineistoja muokatessaan skaalannut Ranskan alkuperaumlisen kuusiportaisen kysymysasteikon viisiportaiseksi (Eurostat 2003)

Taulukko 2 55 vuotta taumlyttaumlneiden koettu terveys ja tyytyvaumlisyys viidessauml Euroopan maassa vuosina

1994ndash2001 Kaikkien vuosien keskiarvot sekauml vuosittaisten tietojen vaihteluvaumllit

Suomi Tanska Iso-Britannia Ranska Italia

Ka Vaihtelu Ka Vaihtelu Ka Vaihtelu Ka Vaihtelu Ka Vaihtelu

Koettu terveysa

Elaumlkkeellauml olevat 30

(29ndash 31) 34

(34ndash 35) 34

(30ndash 36) 31

(31ndash 32) 29

(28ndash 30)

Muut 34 (34ndash 35) 41

(40ndash 42) 36

(32ndash 38) 33

(32ndash 33) 31

(30ndash 32)

Yleinen tyytyvaumlisyysb

Elaumlkkeellauml olevat 198

(194ndash 201) 214

(212ndash 216) ndash ndash 182

(180ndash 184) 153

(148ndash 156)

Muut 184 (183ndash 186) 206

(201ndash 213) ndash ndash 171

(169ndash 173) 143

(140ndash 145)

Tyytyvaumlisyys taloudelliseen tilanteeseenc

Elaumlkkeellauml olevat 44

(43ndash 45) 50

(49ndash 51) 40

(38ndash 41) 39

(38ndash 40) 32

(31ndash 33)

Muut 42 (41ndash 42)

49 (48ndash 51)

40 (38ndash 41)

36 (35ndash 38)

30 (29ndash 32)

a Koetun ter veyden asteikko vaihtelee vaumllillauml 1 (erittaumlin huono) ndash 5 (erittaumlin hy vauml) b Ty y t y vaumlisy ys-summamuuttujan asteikko vaihtelee vaumllillauml 4 (ei lainkaan t y y t y vaumlinen) ndash 24 (taumlysin t y y t y vaumlinen) Osiot t y y t y vaumlisy ys paumlaumlasialliseen toimintaan taloudelliseen tilanteeseen asumiseen sekauml vapaa-ajan maumlaumlshyraumlaumln Yksittaumlisen osion pistemaumlaumlrauml vaihtelee vaumllillauml 1ndash6 c Ty y t y vaumlisy ys taloudelliseen tilanteeseen -osion asteikko vaihtelee vaumllillauml 1 (ei lainkaan t y y ty vaumlinen) ndash 6 (taumlysin t y y t y vaumlinen) ndash = T ietoja ei ole saatavilla Laumlhde ECHP 1994ndash2001

Lisaumlksi maiden vaumllillauml on eroja koetun terveyden tasossa Tanskalaiset rashyportoivat koetun terveytensauml vertailtavista maista parhaimmaksi italialaiset ja suomalaiset heikoimmaksi On tiedossa ettauml eri maissa raportoidaan koettua tervey ttauml eri kriteereillauml eikauml itse raportoitu koettu terveys vaumllttaumlmaumlttauml vastaa objektiivisilla mittareilla mitattua terveydentilaa kun sitauml verrataan eri maiden vaumllillauml (Vuorisalmi ym 2008 Kangas 2012) vaikkakin koettu terveys esimershykiksi kunkin maan sisaumlllauml ennustaa hyvin objektiivisia terveysvasteita (Jylhauml 2009) Taumlmaumln artikkelin jatkoanaly ysien kannalta tasoerot eivaumlt kuitenkaan ole ongelma sillauml analy yseissa tutkitaan koetun ter veyden muutosta ei sen tasoeroja Koetusta terveydestauml on saatavilla myoumls uudempaa vertailevaa tietoa

Blomgren Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutus terveyteen ja tyytyvaumlisyyteen Euroopassa

285

EU-SILC-aineistosta (liitetaulukko 3 s 301) Maiden vaumlliset tasoerot ovat EUshySILC-aineistossa samankaltaiset kuin ECHPssa ja elaumlkkeellauml olevat arvioivat EU-SILCissaumlkin terveytensauml huonommaksi kuin muut

Toisin kuin koettu terveys ty yty vaumlisyys-summamuuttuja jossa on laskettu yhteen ty ytyvaumlisy ys paumlaumlasialliseen toimintaan taloudelliseen tilanteeseen asushymiseen sekauml vapaa-ajan maumlaumlraumlaumln saa suurempia arvoja elaumlkkeellauml olevien kuin muiden ryhmaumlssauml jokaisessa maassa Naumlin asia on myoumls summamuuttujan yhden osion taloudellisen ty yty vaumlisy yden osalta Taloudellisesta ty yty vaumlisy ydestauml on saatavilla tieto myoumls Isosta-Britanniasta ndash tosin briteillauml ryhmien vaumllistauml eroa ei havaita Ty y tyvaumlisy ydessaumlkin havaitaan kuitenkin sekauml selviauml maiden vaumllisiauml tasoshyeroja ettauml tietynlainen pysy v y ys ajassa Suomalaiset sijoittuvat ty yty vaumlisyydellauml mitattuna vertailtavista maista Tanskan jaumllkeen toiseksi Italialaiset ikaumlaumlnty vaumlt ovat oman arvionsa mukaan taumlssauml maavertailussa sekauml ty ytymaumlttoumlmimpiauml ettauml kokevat tervey tensauml keskimaumlaumlrin heikoimmaksi

Seuraavissa taulukoissa 3 (s 287ndash288) 4 (s 289ndash290) ja 5 (s 291ndash292) esishytetaumlaumln paneeliregressiomalleilla lasketut tulokset elaumlkkeelle siirtymisen yhteykshysistauml koettuun terveyteen ja ty yty vaumlisy yteen Mallit esitetaumlaumln erikseen naisille ja miehille avio- tai avoliitossa oleville ja muille vaumlhaumln ja paljon koulutetuille sekauml edeltaumlvaumlaumln tyoumlhoumlnsauml tyytymaumlttoumlmille ja ty yty vaumlisille Paneeliasetelmassa kaik kien vuosien havainnot ovat samassa analy ysissa Keskeinen ero edellauml esitetty yn verrattuna on se ettauml taulukossa 2 selvitettiin koettua terveyttauml ja ty y ty vaumlisy y ttauml poik kileik kauksena seuraavassa sen sijaan tutkitaan nimenshyomaan elaumlkkeelle jaumlaumlmisen vaikutusta naumliden ilmioumliden muutoksiin samoilla henkiloumlillauml Taulukossa 2 havaittavat erot elaumlk keellauml olevien ja ei-elaumlkkeellauml olevien vaumllillauml voivat johtua suureksi osaksi siitauml ettauml naumliden kahden ryhmaumln rakenne ndash esimerkiksi ikaumlrakenne ndash on varsin erilainen eikauml elaumlkkeellauml oleminen tai ei-elaumlkkeellauml oleminen sinaumlnsauml ole useinkaan havaittujen erojen varsinaisena sy ynauml Lisaumlksi poikkileikkausten avulla ei voida tutkia varsinaisia vaikutuksia samojen ihmisten kohdalla

Elaumlkkeelle siirtyminen parantaa koettua terveyttauml ndash mutta ei kaikissa olosuhteissa

Tulosten mukaan (taulukko 3) kaikissa maissa iaumln kertyminen heikensi tilastollishysesti merkitsevaumlsti koettua tervey ttauml sekauml naisilla ettauml miehillauml Samoin kokemus tulojen riittaumlvy yden paranemisesta lisaumlsi koettua terveyttauml ndash toisin sanoen jos tulojen riittaumlv y ys oli seurannan aikana heikentynyt myoumls koettu terveys oli

Eurooppalaiset elinolot

286

heikentynyt Kun ikaumlaumlntyminen ja muutokset tulotasossa oli huomioitu elaumlkshykeelle siirtyminen sen sijaan paransi koettua terveyttauml Suomessa 008 pistettauml ja Ranskassa 011 pistettauml (asteikolla 1ndash5 pistettauml) Myoumls Ison-Britannian osalta oli viitteitauml samansuuntaisesta vaikutuksesta mutta tulos ei ollut merkitsevauml 95 prosentin merkitsev y ystasolla Tanskassa ja Italiassa elaumlkkeelle siirtymisellauml ei ollut keskimaumlaumlrin mitaumlaumln vaikutusta koettuun terveyteen

Naisilla ja miehillauml elaumlkkeelle siirtymisen iaumln ja tulojen vaikutus oli varsin samanlainen kaikissa maissa Siviilisaumlaumldyn mukaan naumlyttaumlauml siltauml ettauml elaumlkkeelle siirtyminen vaikutti myoumlnteisesti avio- tai avoliitossa olleiden kokemaan tershyveyteen Suomessa ja Ranskassa mutta niillauml jotka eivaumlt elaumlneet parisuhteessa mitaumlaumln vaikutusta ei ollut Myoumls koulutusryhmillauml naumlyttaumlauml Suomessa ja Ranskassa olevan jonkin verran eroa korkeamman koulutuksen hankkineilla elaumlkkeelle siirtyminen vaikutti vielauml myoumlnteisemmin koettuun terveyteen kuin vaumlhemmaumln koulutusta hankkineilla Aiemmalla tyoumlty yty vaumlisy ydellauml oli merkitystauml ainoasshytaan Ranskassa jossa elaumlkettauml edeltaumlvaumlaumln tyoumlhoumlnsauml ty ytymaumlttoumlmaumlt raportoivat terveytensauml kohentuneen 028 pistettauml elaumlkkeelle siirtymisen seurauksena Jonkin verran viitettauml oli siitauml ettauml tyoumlhoumlnsauml ty ytyvaumlisten joukossa elaumlkkeelle siirtymisellauml olisi ollut negatiivisia vaikutuksia (kertoimet ovat negatiivisia) ndash etenkin Isossa-Britanniassa ndash mutta tulokset eivaumlt saavuttaneet tilastollista merkitsevy ystasoa

Kaikkiaan taulukon 3 viesti on paumlinvastainen kuin taulukon 2 jossa hashyvaittiin ettauml poikkileikkaustarkasteluissa elaumlkkeellauml olevien koettu terveys oli heikompi kuin muilla Taulukon 3 tulokset osoittavat ettauml elaumlkkeelle jaumlaumlminen pikemminkin kohentaa terveyttauml ainakin osassa maista Naumlin on ainakin lyhyellauml aikavaumllillauml Pitkaumlllauml aikavaumllillauml kun elaumlkkeellauml olevat ikaumlaumlnty vaumlt ja heille kerty y terveysongelmia poikkileikkaustilanteessa elaumlkkeellauml olevat naumlyttaumlvaumlt sairaamshymilta kuin ei-elaumlkkeellauml olevat mikauml havaittiin taulukossa 2

Elaumlkkeelle siirtyminen lisaumlauml myoumls elaumlmaumlaumln tyytyvaumlisyyttauml

Ty yty vaumlisy ys (taulukko 4) sen sijaan kasvoi elaumlkkeelle siirtymisen myoumltauml kaikissa maissa vaikkakin vaikutuksen suuruusluokka vaihteli Suomessa ja Ranskassa elaumlkkeelle siirtyminen kasvatti ty y tyvaumlisyys-summamuuttujan arvoa yli yhdellauml pisteellauml kun muuttujan asteikko vaihteli vaumllillauml 4ndash24 Naisilla ja miehillauml ty yshyty vaumlisy ys kasvoi elaumlkkeelle siirtymisen seurauksena samansuuntaisesti joskin muissa maissa Suomea lukuun ottamatta miesten ty ytyvaumlisy ys kasvoi hiukan naisten ty yty vaumlisyyttauml enemmaumln Elaumlkkeelle siirtyminen lisaumlsi ty yty vaumlisy yttauml eniten ranskalaisilla miehillauml (145 pistettauml) Italialaisilla ty yty vaumlisy ys kasvoi vertailtavista maista vaumlhiten elaumlkkeelle siirtymisen seurauksena

Blomgren Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutus terveyteen ja tyytyvaumlisyyteen Euroopassa

287

Taulukko 3 Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutukset koetun terveyden muutokseena 55 vuotta taumlyttaumlneillauml

eri ryhmissauml kun ikaumlaumlntyminen ja tulojen riittaumlvyyden muutokset on vakioitu Paneeliregressiomallit

Suomi Tanska Iso-Britannia Ranska Italia

Kaikki

Elaumlkkeelle siirtyminen 008 004 004() 011 000

Ikauml ndash002 ndash006 ndash006 ndash004 ndash003

Tulojen riittaumlvyys 002 002 003 004 007

Sukupuoli

Naiset

Elaumlkkeelle siirtyminen 008 002 005 009 000

Ikauml ndash002 ndash006 ndash006 ndash004 ndash002

Tulojen riittaumlvyys 003 001 004 005 007

Miehet

Elaumlkkeelle siirtyminen 007() 006 000 014 000

Ikauml ndash002 ndash006 ndash006 ndash005 ndash003

Tulojen riittaumlvyys 002 003 003() 003 007

Siviilisaumlaumlty

Avio-avoliitossa

Elaumlkkeelle siirtyminen 011 003 004 013 ndash001

Ikauml ndash003 ndash006 ndash006 ndash005 ndash003

Tulojen riittaumlvyys 001 002 003 004 006

Ei avio-avoliitossa

Elaumlkkeelle siirtyminen ndash006 004 ndash002 008 000

Ikauml ndash001 ndash007 ndash007 ndash004 ndash002

Tulojen riittaumlvyys 005 002 004 005 007

Koulutus

Alle ylemmaumln keskiasteen koulutus

Elaumlkkeelle siirtyminen 007() 011() 003 009 001

Ikauml ndash002 ndash006 ndash006 ndash004 ndash003

Tulojen riittaumlvyys 003 002 003 004 007

Vaumlhintaumlaumln ylemmaumln keskiasteen koulutus

Elaumlkkeelle siirtyminen 010 000 006 016 000

Ikauml ndash003 ndash006 ndash006 ndash006 ndash004

Tulojen riittaumlvyys 001 002 004 003 004

Taulukko 3 jatkuu

Eurooppalaiset elinolot

288

Jatkoa taulukkoon 3

Suomi Tanska Iso-Britannia Ranska Italia

Tyoumltyytyvaumlisyys

Aikaisempaan tyoumlhoumlnsauml tyytymaumlttoumlmaumlt

Elaumlkkeelle siirtyminen 013 007 ndash008 028 ndash004

Ikauml ndash006 ndash005 ndash006 ndash006 ndash003

Tulojen riittaumlvyys 003 ndash001 004 ndash001 ndash005

Aikaisempaan tyoumlhoumlnsauml tyytyvaumliset

Elaumlkkeelle siirtyminen ndash004 ndash003 ndash030() ndash002 004

Ikauml ndash004() ndash002 ndash003 001 ndash003

Tulojen riittaumlvyys 003 ndash002 014 003 009

a Koetun ter veyden asteikko vaihtelee vaumllillauml 1 (erittaumlin huono) ndash 5 (erittaumlin hy vauml) p lt 0001 p lt 001 p lt 005 () p lt 010 Laumlhde ECHP 1994ndash2001

Tanskassa Ranskassa ja Italiassa ty y ty vaumlisy ys lisaumlaumlntyi elaumlkkeelle siirtymisen seurauksena enemmaumln tai ainoastaan avio- tai avoliitossa olevilla verrattuna muihin Suomessa sen sijaan asia oli paumlinvastoin ei-avio- tai avoliitossa oleshyvien suomalaisten tyyty vaumlisy ys kasvoi jonkin verran enemmaumln kuin avio- tai avoliitossa olevien ty yty vaumlisy ys Erot ryhmien vaumllillauml olivat tosin pieniauml eivaumltkauml tilastollisesti merkitseviauml joten niistauml ei kannata tehdauml pitkaumllle meneviauml johtopaumlaumlshytoumlksiauml Samoin koulutusryhmien vaumllillauml ei ollut suuria eroja vaan ty yty vaumlisy ys kasvoi melko samansuuntaisesti sekauml vaumlhaumln ettauml paljon koulutetuilla Aiemman tyoumlty ytyvaumlisy yden mukaan muodostettujen ryhmien vaumllillauml sen sijaan oli selvaumlt erot tyoumlhoumlnsauml ty ytymaumlttoumlmillauml ty yty vaumlisy ys kasvoi elaumlkkeelle siirtymisen seushyrauksena selvaumlsti enemmaumln kuin tyoumlhoumlnsauml ty ytyvaumlisillauml

Myoumls taulukon 4 malleissa vakioitiin elaumlkkeelle siirtymisen ohella ikauml ja kokemus tulojen riittaumlv y ydestauml menoihin Iaumln lisaumlaumlnty misellauml oli eri maissa erisuuntainen vaikutus ty yty vaumlisy yden muutoksiin Tanskassa ja Ranskassa vanshyheneminen vaumlhensi ty yty vaumlisy yttauml systemaattisesti laumlhes kaikissa tarkastelluissa ryhmissauml Sen sijaan Italiassa iaumln kertyminen lisaumlsi ty yty vaumlisy y ttauml Suomessakin oli viitteitauml iaumln ty yty vaumlisy yttauml lisaumlaumlvaumlstauml vaikutuksesta Kokemus tulojen riitshytaumlvy ydestauml on vakioitu myoumls taulukon 4 malleissa ja onkin selvaumlauml ettauml tulojen riittaumlv y yden paraneminen on yhteydessauml myoumls ty yty vaumlisy yden paranemiseen ndash etenkin kun ty yty vaumlisy ys taloudelliseen tilanteeseen on yksi ty yty vaumlisy ysshysummamuuttujan osio Regressiomalleja tehtiin myoumls ilman tulo-muuttujaa mutta tulokset elaumlkkeelle siirtymisen vaikutuksista eivaumlt olennaisesti poikenneet taulukossa 4 esitetyistauml

Blomgren Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutus terveyteen ja tyytyvaumlisyyteen Euroopassa

289

Elaumlk keelle jaumlaumlmisen yleistauml ty y ty vaumlisy y ttauml lisaumlaumlvauml vaikutus naumly ttaumlauml siis taulukon 4 perusteella varsin selkeaumlltauml Yhtauml osa-aluetta ndash ty ytyvaumlisy y ttauml taloushydelliseen tilanteeseen ndash katsottaessa kuva kuitenkin pirstaloituu (taulukko 5) Suomalaisilla ja ranskalaisilla myoumls ty y ty vaumlisy ys taloudelliseen tilanteeseen naumlytti selvaumlsti kasvavan elaumlkkeelle siirtymisen myoumltauml Tanskalaisten taloudelshyliseen ty yty vaumlisy yteen elaumlkkeelle siirtyminen ei vaikuttanut Briteillauml vaikutus oli pikemminkin negatiivinen joskin kerroin ylsi tilastolliseen merkitsevy y teen ainoastaan korkeammin koulutettuja tarkasteltaessa Myoumls Italian osalta tulokset ovat epaumlselviauml useissa alaryhmissauml elaumlkkeelle jaumlaumlmisen vaikutuksesta kertovat estimaatit ovat positiivisia ja melkein merkitseviauml mutta ainoastaan vaumlhemmaumln koulutettujen osalta elaumlkkeelle siirtymisen myoumlnteinen vaikutus taloudelliseen ty yty vaumlisy yteen on merkitsevauml

Vaumlestoumlryhmittaumlisen tarkastelun mukaan elaumlk keelle siirty minen vaikutti paumlaumlosin samansuuntaisesti taloudelliseen ty y ty vaumlisy yteen kaikissa ryhmissauml Poikkeuksen tekee jaumllleen aiempi tyoumlty yty vaumlisy ys Etenkin Suomen osalta naumlyttaumlauml selvaumlltauml ettauml aiempaan tyoumlhoumlnsauml ty ytymaumlttoumlmillauml myoumls taloudellinen tyyty vaumlishysy ys on elaumlkkeelle siirtymisen seurauksena kasvanut enemmaumln kuin niillauml jotka olivat tyoumlhoumlnsauml ty y ty vaumlisiauml

Taulukko 4 Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutukset yleisen tyytyvaumlisyyden muutokseena 55 vuotta taumlyttaumlneillaumlb

eri ryhmissauml kun ikaumlaumlntyminen ja tulojen riittaumlvyyden muutokset on vakioitu Paneeliregressiomallit

Suomi Tanska Ranska Italia

Kaikki

Elaumlkkeelle siirtyminen 107 082 106 042

Ikauml 003() ndash007 ndash008 003

Tulojen riittaumlvyys 035 041 053 072

Sukupuoli

Naiset

Elaumlkkeelle siirtyminen 113 067 079 034

Ikauml 001 ndash008 ndash009 005

Tulojen riittaumlvyys 032 041 053 073

Miehet

Elaumlkkeelle siirtyminen 100 092 145 051

Ikauml 006 ndash005 ndash007 002

Tulojen riittaumlvyys 040 042 053 070

Taulukko 4 jatkuu

Eurooppalaiset elinolot

290

Jatkoa taulukkoon 4

Suomi Tanska Ranska Italia

Siviilisaumlaumlty

Avio-avoliitossa

Elaumlkkeelle siirtyminen 105 088 117 048

Ikauml 003 ndash005 ndash008 003

Tulojen riittaumlvyys 036 037 049 072

Ei avio-avoliitossa

Elaumlkkeelle siirtyminen 120 035 078 027

Ikauml 003 ndash008 ndash008 004()

Tulojen riittaumlvyys 032 043 058 069

Koulutus

Alle ylemmaumln keskiasteen koulutus

Elaumlkkeelle siirtyminen 095 076 103 046

Ikauml 005() ndash010 ndash009 003

Tulojen riittaumlvyys 036 041 052 073

Vaumlhintaumlaumln ylemmaumln keskiasteen koulutus

Elaumlkkeelle siirtyminen 121 088 095 021

Ikauml 002 ndash004 ndash007 000

Tulojen riittaumlvyys 031 040 055 060

Tyoumltyytyvaumlisyys

Aikaisempaan tyoumlhoumlnsauml tyytymaumlttoumlmaumlt

Elaumlkkeelle siirtyminen 301 176 186 103

Ikauml 009 012() 021 010

Tulojen riittaumlvyys 032() 033 027 066

Aikaisempaan tyoumlhoumlnsauml tyytyvaumliset

Elaumlkkeelle siirtyminen 114 061 112 009

Ikauml 006 ndash004 ndash006 003

Tulojen riittaumlvyys 013 034 051 045

a Ty y t y vaumlisy ys-summamuut tujan asteikko vaihtelee vaumllillauml 4 (ei lainkaan t y y t y vaumlinen) ndash 24 (taumlysin t y y t y vaumlishynen) Osiot t y y t y vaumlisy ys paumlaumlasialliseen toimintaan taloudelliseen tilanteeseen asumiseen sekauml vapaa-ajan maumlaumlraumlaumln b Iso-Britannia ei ole mukana koska kaikista t y y t y vaumlisy yden osa-alueista ei ole tietoa p lt 0001 p lt 001 p lt 005 () p lt 010 Laumlhde ECHP 1994ndash2001

Blomgren Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutus terveyteen ja tyytyvaumlisyyteen Euroopassa

291

Taulukko 5 Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutukset siihen miten tyytyvaumlisyys taloudelliseen tilanteeseena

muuttui 55 vuotta taumlyttaumlneillauml kun ikaumlaumlntyminen ja tulojen riittaumlvyyden muutokset on vakioitu Paneelishy

regressiomallit

Suomi Tanska IsondashBritannia Ranska Italia

Kaikki

Elaumlkkeelle siirtyminen 016 003 ndash002() 014 004()

Ikauml 003 ndash001 001 000 001

Tulojen riittaumlvyys 021 032 081 036 032

Sukupuoli

Naiset

Elaumlkkeelle siirtyminen 012 000 ndash002 014 010()

Ikauml 002 ndash001 001 000 001

Tulojen riittaumlvyys 019 031 075 037 032

Miehet

Elaumlkkeelle siirtyminen 021 005 ndash004() 014 000

Ikauml 003 ndash001 000 000 002

Tulojen riittaumlvyys 023 032 089 035 032

Siviilisaumlaumlty

Aviondashavoliitossa

Elaumlkkeelle siirtyminen 014 004 ndash002 014 002

Ikauml 003 ndash001 001 000 002

Tulojen riittaumlvyys 018 027 072 033 032

Ei avio-avoliitossa

Elaumlkkeelle siirtyminen 025 ndash015 ndash002 010() 010()

Ikauml 002 ndash001 000() 001 002

Tulojen riittaumlvyys 025 035 095 039 032

Koulutus

Alle ylemmaumln keskiasteen koulutus

Elaumlkkeelle siirtyminen 015 009 ndash002 016 006

Ikauml 004 ndash001 001 000 001

Tulojen riittaumlvyys 020 032 082 036 032

Vaumlhintaumlaumln ylemmaumln keskiasteen koulutus

Elaumlkkeelle siirtyminen 020 000 ndash004 004 ndash003

Ikauml 001 ndash010 000 000 002

Tulojen riittaumlvyys 019 029 079 037 031

Taulukko 5 jatkuu

Eurooppalaiset elinolot

292

Jatkoa taulukkoon 5

Suomi Tanska IsondashBritannia Ranska Italia

Tyoumltyytyvaumlisyys

Aikaisempaan tyoumlhoumlnsauml tyytymaumlttoumlmaumlt

Elaumlkkeelle siirtyminen 056 005 ndash007 008 003

Ikauml 001 002 ndash002 008 005

Tulojen riittaumlvyys 022 030 084 035 024

Aikaisempaan tyoumlhoumlnsauml tyytyvaumliset

Elaumlkkeelle siirtyminen 003 002 007 004 ndash012()

Ikauml ndash001 ndash002 000 001 004

Tulojen riittaumlvyys 009 020 071 026 023

a Ty y t y vaumlisy ys taloudelliseen tilanteeseen -muut tujan asteikko vaihtelee vaumllillauml 1 (ei lainkaan t y y t y vaumlinen) ndash 6 (taumlysin t y y t y vaumlinen) p lt 0001 p lt 001 p lt 005 () p lt 010 Laumlhde ECHP 1994ndash2001

Yhteenveto ja johtopaumlaumltoumlkset elaumlkkeelle siirtyminen parantaa suomalaisten koettua terveyttauml ja tyytyvaumlisyyttauml

Taumlssauml artik kelissa tarkasteltiin elaumlk keelle siirty misen vaikutuksia koettuun ter vey teen ja t y y t y vaumlisy y teen 55 v uotta taumly t tauml neellauml vaumlestoumll lauml v iidessauml erishyty yppisiauml hy vinvointivaltioita edustavassa Euroopan maassa Suomessa Tanskasshysa Isossa-Britanniassa Ranskassa ja Italiassa Analy ysit tehtiin ECHP-aineistolla joka kattaa vuodet 1994ndash2001 (Suomen osalta 1996 ndash2001) Analy ysimenetelmaumlnauml kaumlytettiin fixed ef fects -mallinnusta jossa elaumlkkeelle siirtyminen ikaumlaumlntyminen ja kokemus tulojen riittaumlv y ydestauml olivat yhtauml aikaa hy vinvoinnin osa-alueiden muutosta selittaumlviauml tekijoumlitauml ja muuttumattomina pysy vien taustatekijoumliden sekauml henkiloumliden ominaisuuksia kuvaavien havaitsemattomien tekijoumliden vaikutukset saatiin suoraan kontrolloitua Selitettaumlviauml tekijoumlitauml olivat koettu terveys sekauml t y y t y vauml i s y y s Y lei stauml t y y t y vauml is y y t t auml m it at t i i n su m ma muut tuja l la johon yhdistettiin ty y ty vaumlisy ys paumlaumlasialliseen toimintaan asumiseen taloudelliseen tilanteeseen sekauml vapaa-ajan maumlaumlraumlaumln Ty yty vaumlisyyttauml taloudelliseen tilanteeseen tarkasteltiin myoumls erikseen sillauml Ison-Britannian osalta muut ty yty vaumlisy yden osiot olivat poikkeuksellisen suuren puuttuvuuden takia kaumlyttoumlkelvottomia

Elaumlkkeelle siirtyminen paransi itse arvioitua terveydentilaa Suomessa ja Ranskassa Myoumls Isossa-Britanniassa oli viitteitauml samansuuntaisesta vaikushytuksesta mutta Tanskassa ja Italiassa mitaumlaumln vaikutusta ei havaittu Yleiseen

Blomgren Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutus terveyteen ja tyytyvaumlisyyteen Euroopassa

293

ty y ty vaumlisy y teen elaumlk keelle siirtymisellauml oli selvauml vaikutus kaikissa maissa mutta kaikkein suurin se oli Suomessa ja Ranskassa Erityistauml oli se ettauml koettu terveys parani sekauml suomalaisilla ettauml ranskalaisilla tilastollisesti merkitsevaumlsti ainoastaan avio- tai avoliitossa olevien keskuudessa Toisaalta myoumlskaumlaumln niillauml jotka eivaumlt olleet avio- tai avoliitossa koettu terveys ei missaumlaumln maassa merkitshysevaumlsti heikentynyt elaumlkoumlitymisen seurauksena Sen sijaan ty y ty vaumlisy ys kasvoi Suomessa ei-avio- tai avoliitossa olevilla hieman enemmaumln kuin avio- tai avoshyliitossa olevilla muissa maissa ty yty vaumlisy ys kasvoi enemmaumln avio- tai avoliitossa olevilla Koulutusryhmien vaumllillauml ei ollut suuriakaan eroja elaumlkkeelle siirtymisen vaikutuksissa Suhteellisen selkeaumlsti nousi esiin odotettu tulos aikaisempaan tyoumlhoumlnsauml ty y tymaumlttoumlmillauml elaumlk keelle siirtymisellauml oli vahvempia myoumlnteisiauml vaikutuksia etenkin yleiseen ty yty vaumlisy yteen mutta myoumls koettuun tervey teen verrattuna niihin jotka olivat tyoumlhoumlnsauml ty ytyvaumlisiauml Missaumlaumln ryhmaumlssauml yleinen ty ytyvaumlisy ys ndash kuten koettu terveyskaumlaumln ndash ei kuitenkaan merkitsevaumlsti vaumlhentynyt elaumlkkeelle siirtymisen seurauksena joskin Ison-Britannian osalta oli viitteitauml siitauml ettauml tyoumlhoumlnsauml ty yty vaumlisten joukossa elaumlkkeelle siirtyminen olisi heikentaumlnyt koettua terveydentilaa

Suomessa ja Ranskassa ty y ty vaumlisy ys taloudelliseen tilanteeseen jopa kasvoi elaumlkkeelle siirtymisen seurauksena Italian tulokset olivat samansuuntaisia joskaan eivaumlt riittaumlvaumln vahvoja tilastollisen merkitsev y yden saavuttamiseen Tanskassa vaikutusta ei ollut Isossa-Britanniassa sen sijaan taloudellinen tyytyshyvaumlisy ys naumlytti vaumlhenevaumln elaumlkkeelle siirtymisen takia erityisesti miehillauml joskaan taumlmaumlkaumlaumln tulos ei ollut merkitsevauml Mikaumlli Ison-Britannian tiedot muista ty ytyshyvaumlisyyden osa-alueista olisivat olleet kaumlyttoumlkelpoisia olisi ollut mielenkiintoista naumlhdauml vaikuttiko elaumlk keelle siirt y minen briteillauml yleisestikin t y y t y vaumlisy y ttauml heikentaumlvaumlsti Muissa maissa ty yty vaumlisy ys taloudelliseen tilanteeseen naumly tti korreloivan positiivisesti muiden ty yty vaumlisy ysindikaattorien kanssa Se ettauml elaumlkkeelle siirtyneet paumlaumlosin arvioivat myoumls taloudellisen ty y ty vaumlisy ytensauml paranshytuneen on sopusoinnussa sen aiemman havainnon kanssa ettauml ty ytyvaumlisy ys ja onnellisuus ovat suhteellisia kaumlsitteitauml (Carp ym 1982 Crowley 1986 Veenhoven 1991) Ikaumlaumlntyneet arvioivat ty yty vaumlisy ytensauml enemmaumlnkin suhteessa siihen mitauml on jaumlrkevaumlauml heidaumln tilanteessaan odottaa elaumlmaumlltaumlaumln nuorilla sen sijaan voi olla vielauml monenlaisia epaumlrealistisiakin ty ydy ttymaumlttoumlmiauml odotuksia joihin omaa ty yty vaumlisy yttauml peilataan (Carp ym 1982)

Taumlssauml tutkimuksessa saadut tulokset tukevat aiempia tuloksia siitauml ettauml elaumlk keelle siirtyminen parantaa hy vinvointia mielialaa ja koettua tervey ttauml (esim Kim ja Moen 2002 Charles 2004 Pinquart ja Schindler 2007 Westerlund ym 2009 Westerlund ym 2010 Latif 2011) Toisaalta tulokset ovat ristiriidassa niiden tutkimusten kanssa joiden mukaan elaumlkkeelle siirtymisellauml on negatiivisia vaikutuksia terveyteen ja hy vinvointiin (mm Jaeligger ja Holm 2004 Dave ym 2006

Eurooppalaiset elinolot

294

Behncke 2011) Eri tutkimusten tuloksia on kuitenkin varsin hankalaa verrata keskenaumlaumln kaumlytettyjen aineistojen ja menetelmien erojen vuoksi

Taumlmauml tutkimus tukee aiempaa tietoa siitauml ettauml elaumlkkeelle jaumlaumlmisen terveys- ja hyvinvointivaikutusten ymmaumlrtaumlmiseksi taumlyty y ottaa huomioon henkiloumln muut resurssit muun muassa taloudelliset ja sosiaaliset resurssit (Crowley 1986 Pinquart ja Schindler 2007) sekauml aiempaan tyoumlhoumln liitty vaumlt tekijaumlt Elaumlkkeelle siirtyminen voi parantaa koettua terveyttauml ja hyvinvointia sekauml tyoumlelaumlmaumlaumln ettauml itse elaumlkkeellauml oloon liitty vistauml syistauml Elaumlkkeen alkaessa tyoumlelaumlmaumln paineet ja f y ysinen ja henkinen rasitus jaumlaumlvaumlt taakse lisaumlksi tyyty vaumlisy yttauml voivat parantaa elaumlkkeen alkamiseen liitty vaumlt positiiviset uudet tekijaumlt Elaumlkkeelle siirtyminen merkitsee muun muassa lisaumlaumlntynyttauml vapaa-aikaa ja itsensauml toteuttamisen mahshydollisuuksia (mm Shanas 1970 Alpass ym 2000) Taumllloumlin voi avautua entistauml parempia mahdollisuuksia esimerkiksi terveellisten elaumlmaumlntapojen yllaumlpitaumlmishyseen (Helldaacuten ym 2011) Elaumlkkeelle siirtymisen onnistuminen riippuu sekauml siitauml miten hy vin totutaan tyoumln loppumiseen sekauml siitauml miten henkilouml onnistuu uuden elaumlmaumlntavan luomisessa (Van Solinge ja Henkens 2008)

Muiden kuin tyoumlelaumlmaumlaumln liitty vien resurssien merkitystauml kuvaa se ettauml avio- tai avoliitossa asuvilla elaumlkkeelle siirtyminen lisaumlsi ty yty vaumlisy yttauml yleensauml enemmaumln kuin muilla Tulokset antavat siten monelta osin tukea Atchley n (1976) jatkuvuusteorian oletuksille elaumlkkeelle jaumlaumlminen parantaa hy vinvointia etenkin jos ihmisellauml on jokin muukin taumlrkeauml rooli ndash taumlssauml tapauksessa rooli puolisona ndash joka jatkuu ennallaan ja kannattelee identiteettiauml tyoumlidentiteetin jaumlaumldessauml taa kse Myoumls aiemmissa tutkimuksissa on havaittu ettauml naimisissa oleminen saattaa suojata elaumlkkeelle siirtyjiauml ainakin terveyden heikkenemiseltauml (Dave ym 2006) Taumlmauml naumlytti taumlssauml tutkimuksessa pitaumlvaumln paikkansa suomashylaisten ja ranskalaisten osalta

Ty ytyvaumlisy ys elaumlkkeelle siirtymistauml edeltaumlvaumlaumln tyoumlhoumln naumlytti olevan erityishysen vahvasti yhteydessauml siihen millaisia vaikutuksia elaumlkkeelle siirtymisellauml oli hy vinvointiin Olisi kiinnostavaa tutkia tarkemmin sitauml miten muut edeltaumlvaumlaumln tyoumlhoumln liitty vaumlt seikat ovat yhteydessauml elaumlkkeelle jaumlaumlmisen terveys- ja hyvinshyvointivaikutuksiin eri maissa Esimerkiksi se millaisesta ammattiasemasta elaumlkkeelle on jaumlaumlty voi vaikuttaa siihen miten suuri helpotus tai haikeuden aihe elaumlkelaumliseksi siirtyminen on Lisaumlksi olisi tarpeellista seurata havaittuja yhteyksiauml pidemmaumlllauml aikavaumllillauml Taumlssauml artik kelissa tilannetta tarkasteltiin vuosimuutoksina ja vastemuuttujat mitattiin heti elaumlkkeelle jaumlaumlmisen jaumllkeen Elaumlkkeelle jaumlaumlmisessaumlkin havaitaan kuitenkin usein rdquokuherruskuukausirdquo jonshyka aikana nautitaan vapaa-ajasta ja tehdaumlaumln asioita joita on aina haluttu tehdauml (Atchley 1976) Taumlmauml voi lisaumltauml lyhyellauml aikavaumllillauml ty yty vaumlisy yttauml ja esimerkiksi yllaumlpitaumlauml kognitiivista kapasiteettia On kuitenkin mahdollista ettauml negatiiviset vaikutukset esimerkiksi ty yty vaumlisy yteen kerty vaumlt vasta pidemmaumlllauml aikavaumllillauml (Bonsang 2012) Aikaperspektiivi saattaa osittain selittaumlauml myoumls eroja eri tutkishy

Blomgren Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutus terveyteen ja tyytyvaumlisyyteen Euroopassa

295

musten lopputuloksissa Pidemmaumlssauml seurannassa ty y tyvaumlisy ys saattaa vaumlhentyauml etenkin jos aiemmin keraumltyt varallisuus- ja tulopuskurit hupenevat ja elaumlketulon kehitys jaumlauml lisaumlksi jaumllkeen yleisestauml tulokehityksestauml Syvaumlllisemmaumlt analy ysit sekauml mittarivalikoiman monipuolistamisen ettauml seurannan aikaperspektiivin osalta jaumlaumlvaumlt jatkotutkimuksiin Taumlssauml artikkelissa esitettiin ainoastaan alustava laumlpishyleikkaus elaumlkkeelle siirtymisen terveys- ja hyvinvointivaikutuksista muutamassa erilaisessa Euroopan maassa

Lisaumlksi olisi tarpeellista tutkia tarkemmin miten hy vinvoinnin eri osashyalueet ja muutokset niissauml liitty vaumlt toisiinsa Koettu onnellisuus ja koettu tershyveys kulkevat kaumlsi kaumldessauml (Kinnunen ym 2011) Taumlssauml artikkelissa terveyttauml ja ty yty vaumlisy yttauml analysoitiin erillisissauml malleissa mutta myoumls niiden yhtaumlaikaisen muutoksen selvittaumlminen olisi taumlrkeaumlauml

ECHP-aineistolla elaumlkkeelle siirtymisen vaikutuksia voidaan tutkia suhteelshylisen monipuolisesti sillauml siinauml on muun muassa tyyty vaumlisy ydestauml kysymyksiauml jotka on jaumltetty pois myoumlhemmaumlstauml EU-SILC-aineistosta ECHPn puutteena on kuitenkin suhteellisen vaatimaton osallistumisaste ja melko merkittaumlvauml kato tutshykimuksen eri aaltojen vaumllillauml (Haumlrkoumlnen 2003) Lisaumlksi tietojen vertailukelpoisuus maiden vaumllillauml ei aina ole selvaumlauml Esimerkiksi taumlmaumln artikkelin koetun terveyden mittari saattaa Ranskan osalta olla yhteismitaton muiden maiden kanssa sillauml ECHP-dokumentaation mukaan (Eurostat 2003) mittarin asteikko on jaumllkikaumlteen skaalattu vastaamaan muiden maiden asteikkoa Muitakin vertailukelpoisuuteen liitty viauml ongelmia varmasti on sekauml maiden ettauml eri aaltojen vaumllillauml

ECHP-aineisto alkaa nykyhetkellauml olla varsin vanha Jotta vertailu tuoshyreempaan tilanteeseen olisi mahdollista on liitetaulukkoon 2 koottu EU-SILCshyaineiston pohjalta laskettuja liitetaulukkoa 1 vastaavia kuvailevia tietoja 55 vuotta taumlyttaumlneestauml vaumlestoumlstauml vuosilta 2004ndash2010 Taulukoita vertailtaessa huomataan ettauml muutokset 55 vuotta taumly ttaumlneiden vastaajien tilanteessa ovat olleet varsin maltillisia aineistojen kattaman puolentoista vuosikymmenen aikana Taumlmaumln peshyrusteella voidaan myoumls arvioida ettauml myoumlskaumlaumln elaumlkkeelle siirtymisen mukanaan tuomat muutokset eivaumlt olisi juuri muuttuneet ja vanhahkolla ECHP-aineistolla esiin saatavat yhteydet muuttujien vaumllillauml olisivat ainakin karkeasti yleistettaumlvissauml myoumls 2000-luvun ensikymmenelle

Kyselyaineistoilla tehtaumlvaumlaumln vertailevaan tutkimukseen vaikuttavat maa- ja kulttuurikohtaiset tavat vastata esimerkiksi oman hyvinvoinnin tasoa koskeviin kysymyksiin Itse arvioitu terveydentila on tunnetusti mittari jossa kulttuuriset erot ovat suuria eivaumltkauml vaumllttaumlmaumlttauml korreloi objektiivisesti mitatun terveydentilan kanssa (Vuorisalmi ym 2008 Kangas 2012) Taumlssauml artikkelissa maiden vaumllisistauml raportointikaumlytaumlnnoumlistauml ei kuitenkaan oleteta aiheutuvan merkittaumlvaumlauml haittaa sillauml kunkin maan sisaumlisiauml muutoksia tarkasteltiin rinnakkain mutta maita ei verrattu samoissa malleissa toisiinsa

Eurooppalaiset elinolot

296

Vaikka analy yseissa kaumlytettiin paneeliregressiomalleja joilla saatiin kontshyrolloitua yksiloumlitauml kuvaavien vakioiksi oletettujen taustatekijoumliden vaikutus sekauml hy vinvoinnin osa-alueisiin ettauml elaumlkkeelle jaumlaumlmiseen ei voida taumlysin sulkea pois mahdollista endogeenisy yttauml eli sitauml ettauml terveys olisi vaikuttanut elaumlkkeelle jaumlaumlmiseen eikauml ainoastaan toisin paumlin Taumlmaumln tarkastelu jaumlauml kuitenkin jatkoshytutkimuksissa selvitettaumlvaumlksi

Elaumlkkeelle siirty y vuosittain kymmeniauml tuhansia suomalaisia Kansanterveyshydellisesti on siis taumlrkeaumlauml kuinka elaumlkkeelle siirtyminen vaikuttaa hy vinvointiin ndash taumlmaumln tutkimuksen tulosten perusteella elaumlkoumlitymisen vaikutukset ovat etenshykin Suomessa lyhyellauml aikavaumllillauml yksiloumllle myoumlnteisiauml mikauml helpottaa julkiselle sektorille kohdistuvaa painetta sosiaali- ja ter veyspalvelujen jaumlrjestaumlmiseen Toisaalta tyoumlelaumlmaumln pidentaumlmisen ja elaumlkkeellesiirtymisiaumln myoumlhentaumlmisen tashyvoitteiden kannalta on varsin haasteellista se ettauml elaumlkkeelle jaumlaumlminen parantaa huomattavasti ty yty vaumlisy yttauml ja terveydentilaa Olisikin mietittaumlvauml millauml keinoin tyoumlelaumlmaumln loppupaumlaumltauml voitaisiin saada houkuttelevammaksi jotta elaumlkkeelle paumlaumlseminen ei tuntuisi valtavalta helpotukselta suhteessa tyoumlssauml jatkamiseen Tyoumlelaumlmaumlauml ja tyoumln vaatimuksia tulisi muokata uudelleen siten ettauml ikaumlaumlntyneetkin tyoumlntekijaumlt voisivat kokea sekauml f y ysisen ettauml psy ykkisen tyoumlkykynsauml riittaumlvaumlksi Toisaalta hyvinvointivaltion rahoituskriisi ja mahdollinen tulevien elaumlkkeiden pienuus saattavat tulevaisuudessa kaumlaumlntaumlauml vaikutussuhteet toisensuuntaisiksi elaumlkkeelle siirtyminen saattaa vastaisuudessa vaikuttaa hy vinvointiin pikemminshykin heikentaumlvaumlsti etenkin siinauml tapauksessa ettauml elaumlkkeelle siirtyminen tarkoittaa tulotason merkittaumlvaumlauml romahtamista

Laumlhteet Airio I Blomberg H Kangas O Kroll C Niemelauml M Taumlyden kansanelaumlkkeen saajien tulot ja kokemukset toimeentulosta Julkaisussa Airio I toim Toimeentuloturvan verkkoa kokemassa Helsinki Kela 2013 142ndash167

Alpass F Neville S Flett R Contribution of retirement-related variables to well-being in an older male sample New Zealand Journal of Psychology 2000 29 (2) 74ndash79

Atchley RC Retirement and leisure participation continuity or crisis The Gerontologist 1971 11 (1) 13ndash17

Atchley RC The sociology of retirement New York Wiley 1976

Atchley RC Retirement Leaving the world of work Annals of the American Academy of Political and Social Science 1982 464(1) 120ndash131

Behncke S Does retirement trigger ill health Health Economics 2012 21 (3) 282ndash300

Blomgren Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutus terveyteen ja tyytyvaumlisyyteen Euroopassa

297

Bonsang E Adam S Perelman S Does retirement affect cognitive functioning Journal of Health Economics 2012 31 (3) 490ndash501

Bound J Waidmann T Estimating the health effects of retirement Ann Arbor MI Michigan University Michigan Retirement Research Center Working Paper 168 2007

Carp FM Carp A Millsap R Equity and satisfaction among the elderly International Journal of Aging and Human Development 1982 15 (2) 151ndash166

Charles KK Is retirement depressing Labor force inactivity and psychological well-being in later life Research in Labor Economics 2004 23 (1) 269ndash299

Coe NB Von Gaudecker HM Lindeboom M Maurer J The effect of retirement on cognitive functioning Health Economics 2012 21 (8) 913ndash927

Coe NB Zamarro G Retirement effects on health in Europe Journal of Health Economics 2011 30 (1) 77ndash86

Coursolle KM Sweeney MM Raymo JM Ho J-H The association between retirement and emotional well-being Does prior work-family conflict matter The Journals of Gerontology Series B Psychological Sciences and Social Sciences 2010 65B (5) 609ndash620

Crowley JE Longitudinal effects of retirement on menrsquos well-being and health Journal of Business and Psychology 1986 1 (2) 95ndash113

Dave D Rashad I Spasojevic J The effects of retirement on physical and mental health outcomes Cambridge MA National Bureau of Economic Research NBER Working Paper 12123 2006

Elaumlketurvakeskus Elaumlketurvakeskuksen tilastotietokanta 2014 Saatavissa lthttpwwwetk fitilastotgt Viitattu 2132014

Elaumlketurvakeskus ja Kela Tilasto Suomen elaumlkkeensaajista 2012 Helsinki Elaumlketurvakeskus ja Kela SVT 2013

Eurostat ECHP UDB Description of variables Data dictionary codebook and differences between countries and waves DOC PAN 1662003-12 Luxembourg Eurostat 2003

George LK Fillenbaum GG Palmore E Sex differences in the antecedents and consequences of retirement Journal of Gerontology 1984 39 (3) 364ndash371

Helldaacuten A Lallukka T Rahkonen O Lahelma E Ruokatottumusten muutokset vanhuuselaumlkkeelle siirryttaumlessauml Suomen Laumlaumlkaumlrilehti 2011 66 (3) 153ndash158

Haumlrkoumlnen J European Community Household Panel ECHP Lyhyt esittely Turku Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitos Sarja C 92003

Jaeligger MM Holm A How stressful is retirement New evidence from a longitudinal fixedshyeffects analysis Working paper Copenhagen Centre for Applied Microeconometrics Institute of Economics University of Copenhagen 2004

Jylhauml M What is self-rated health and why does it predict mortality Towards a unified conceptual model Social Science amp Medicine 2009 69 (3) 307ndash316

Kangas O Vaumllskaumlri vaiko rauhanneuvottelija Sosioekonomisia terveyseroja selittaumlvaumlt tekijaumlt Euroopassa Julkaisussa Mikkola H Blomgren J Hiilamo H toim Kansallista vai paikallista Puheenvuoroja sosiaali- ja terveydenhuollosta Helsinki Kela 2012 52ndash75

Kautto M Palomaumlki L-M Rantala J Tuominen E Elaumlkelaumlisten tulot ja kokemukset toimeentulosta Yhteiskuntapolitiikka 2009 74 (3) 290ndash302

Eurooppalaiset elinolot

Kim JE Moen P Retirement transitions gender and psychological well-being A life-course ecological model Journal of Gerontology Psychological Sciences 2002 57B (3) P212ndashP222

Kinnunen K Virtanen P Valtonen H Koettu onnellisuus ja koettu terveys Sairaus ei tee onnettomaksi mutta onneton ei pysy terveenaumlkaumlaumln Yhteiskuntapolitiikka 2011 76 (4) 387ndash396

Laaksonen M Metsauml-Simola N Martikainen P ym Trajectories of mental health before and after old-age and disability retirement A register-based study on purchases of psychotropic

298 drugs Scandinavian Journal of Work Environment and Health 2012 38 (5) 409ndash417

Laitalainen E Helakorpi S Uutela A Elaumlkeikaumlisen vaumlestoumln terveyskaumlyttaumlytyminen ja terveys kevaumlaumlllauml 2009 ja niiden muutokset 1993ndash2009 Helsinki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Raportteja 30 2010

Laslett P The third age the fourth age and the future Ageing amp Society 1994 14 (3) 436ndash447

Latif E The impact of retirement on psychological well-being in Canada Journal of Socio-Economics 2011 40 (4) 373ndash380

Layes A Asada Y Kephart G Whiners and deniers ndash what does self-rated health measure Social Science amp Medicine 2012 75 (1) 1ndash9

Mandal B Roe B Job loss retirement and the mental health of older Americans Journal of Mental Health Policy and Economics 2008 11 (4) 167ndash176

Mazzonna F Peracchi F Ageing cognitive abilities and retirement Rome University of Rome Tor Vergata Einaudi Institute for Economic and Finance working paper 1015 2010

Mein G Martikainen P Hemingway H Stansfeld S Marmot M Is retirement good or bad for mental and physical health functioning Whitehall II longitudinal study of civil servants Journal of Epidemiology and Community Health 2003 57 (1) 46ndash49

Minkler M Research on the health effects of retirement An uncertain legacy Journal of Health and Social Behavior 1981 22 (2) 117ndash130

Neuman K Quit your job and get healthier The effect of retirement on health Journal of Labor Research 2008 29 (2) 177ndash201

OECD Pensions at a Glance 2011 Retirement-income systems in OECD and G20 countries Paris OECD 2011

OECD OECDn elaumlketilastot 2013 Saatavissa lthttpwwwoecdorginsurance pensionsystems ageingandemploymentpolicies-statisticsonaverageeffectiveageofretirement htmgt Viitattu 1322013

Oksanen T Vahtera J Westerlund H ym Is retirement beneficial for mental health Antidepressant use before and after retirement Epidemiology 2011 22 (4) 553ndash559

Pinquart M Schindler I Changes of life satisfaction in the transition to retirement A latentshyclass approach Psychology and Aging 2007 22 (3) 442ndash455

Reitzes DC Mutran EJ Fernandez ME Does retirement hurt well-being Factors influencing self-esteem and depression among retirees and workers The Gerontologist 1996 36 (5) 649ndash656

Blomgren Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutus terveyteen ja tyytyvaumlisyyteen Euroopassa

299

Rijs KJ Cozijnsen R Deeg DJH The effect of retirement and age at retirement on selfshyperceived health after three years of follow-up in Dutch 55ndash64-year-olds Ageing amp Society 2012 32 (2) 281ndash306

Roberts BA Fuhrer R Marmot M Richards M Does retirement influence cognitive performance The Whitehall II Study Journal of Epidemiology amp Community Health 2011 65 (11) 958ndash963

Shanas E Health and adjustment in retirement The Gerontologist 1970 10 (1) 19ndash21

Szinovacz ME Davey A Honeymoons and joint lunches Effects of retirement and spousersquos employment on depressive symptoms Journals of Gerontology Psychological Sciences 2004 59B (5) P233ndashP245

Tilastokeskus StatFin-tietokanta 2014 Saatavissa lthttptilastokeskusfitupstatfingt Viitattu 2132014

Vaarama M Luoma M-L Yloumlnen L Ikaumlaumlntyneiden toimintakyky palvelut ja koettu elaumlmaumlnlaatu Julkaisussa Kautto M toim Suomalaisten hyvinvointi 2006 Helsinki Stakes 2006 104ndash136

Vaarama M Ollila K Koettu hyvinvointi ja elaumlmaumlnlaatu kolmannessa iaumlssauml Julkaisussa Moisio P Karvonen S Simpura J Heikkilauml M toim Suomalaisten hyvinvointi 2008 Helsinki Stakes 2008 116ndash139

Van Solinge H Health change in retirement A longitudinal study among older workers in the Netherlands Research on Ageing 2007 29 (3) 225ndash256

Van Solinge H Henkens K Adjustment to and satisfaction with retirement Two of a kind Psychology and Aging 2008 23 (2) 422ndash434

Veenhoven R Is happiness relative Social Indicators Research 1991 24 (1) 1ndash34

Vuorisalmi M Pietilauml I Pohjolainen P Jylhauml M Comparison of self-rated health in older people of St Petersburg Russia and Tampere Finland How sensitive is SRH to crossshycultural factors European Journal of Ageing 2008 5 (4) 327ndash334

Warr P Butcher V Robertson I Callinan M Older peoplersquos well-being as a function of employment retirement environmental characteristics and role preference British Journal of Psychology 2004 95 (3) 297ndash324

Westerlund H Kivimaumlki M Singh-Manoux A ym Self-rated health before and after retirement in France (GAZEL) A cohort study The Lancet 2009 374 (9705) 1889ndash1896

Westerlund H Vahtera J Ferrie JE ym Effect of retirement on major chronic conditions and fatigue French GAZEL occupational cohort study BMJ 2010 341 c6149 Saatavissa lthttp wwwbmjcomcontent341bmjc6149gt Viitattu 2102013

Eurooppalaiset elinolot

300

Liitetaulukko 1 Aineiston perustunnuslukuja 55 vuotta taumlyttaumlneet Painotetut frekvenssit

Suomi 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Kaikki

Ikauml keskimaumlaumlrin ndash ndash 676 677 678 679 676 677 677

Naisia () ndash ndash 577 576 574 571 566 567 572

Elaumlkkeellauml () ndash ndash 772 768 771 763 754 745 764

On avio- tai avoliitossa () ndash ndash 595 596 599 602 606 627 603

n (henkiloumlitauml) ndash ndash 2 125 2 075 1 951 1 939 1 530 1 588 2 790

N (havaintoja paneelissa) ndash ndash ndash ndash ndash ndash ndash ndash 11 208

Tanska 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Kaikki

Ikauml keskimaumlaumlrin 685 685 685 683 680 680 680 678 682

Naisia () 552 553 556 548 546 547 546 541 549

Elaumlkkeellauml () 701 699 695 700 698 691 697 672 695

On avio- tai avoliitossa () 630 680 700 723 747 752 759 775 715

n (henkiloumlitauml) 1 840 1 611 1 463 1 325 1 190 1 182 1 154 1 171 2 386

N (havaintoja paneelissa) ndash ndash ndash ndash ndash ndash ndash ndash 10 936

Iso-Britannia 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Kaikki

Ikauml keskimaumlaumlrin 686 690 690 690 691 692 692 692 690

Naisia () 567 561 563 561 557 561 556 568 562

Elaumlkkeellauml () 628 638 644 654 654 660 649 669 650

On avio- tai avoliitossa () 609 613 622 633 627 628 640 646 627

n (henkiloumlitauml) 2 589 2 548 2 541 2 583 2 587 2 598 2 609 2 639 3 688

N (havaintoja paneelissa) ndash ndash ndash ndash ndash ndash ndash ndash 20 694

Ranska 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Kaikki

Ikauml keskimaumlaumlrin 683 684 687 688 689 689 690 689 687

Naisia () 560 561 560 560 560 560 557 552 559

Elaumlkkeellauml () 731 700 704 725 752 739 747 735 728

On avio- tai avoliitossa () 666 672 681 686 707 710 714 738 694

n (henkiloumlitauml) 4 452 3 992 3 883 3 606 3 473 3 374 3 264 3 284 5 637

N (havaintoja paneelissa) ndash ndash ndash ndash ndash ndash ndash ndash 29 328

Italia 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Kaikki

Ikauml keskimaumlaumlrin 678 696 679 682 680 682 683 685 683

Naisia () 563 562 561 560 562 561 560 562 561

Elaumlkkeellauml () 595 612 597 607 605 607 599 597 603

On avio- tai avoliitossa () 676 650 663 668 682 683 686 683 673

n (henkiloumlitauml) 5 163 5 292 5 365 5 153 4 946 4 813 4 609 4 305 7 316

N (havaintoja paneelissa) ndash ndash ndash ndash ndash ndash ndash ndash 39 646

ndash = Tietoja ei ole kysy t t y ei relevantti

Blomgren Elaumlkkeelle siirtymisen vaikutus terveyteen ja tyytyvaumlisyyteen Euroopassa

301

Liitetaulukko 2 EU-SILC-aineiston 55 vuotta taumlyttaumlneet 2010 tiedot

Suomi Tanska Iso-Britannia Ranska Italia

Ikauml keskimaumlaumlrin 669 669 676 677 687

Naisia () 548 528 532 548 553

Elaumlkkeellauml () 619 671 624 729 533

On avio- tai avoliitossa () 635 610 645 648 639

n (henkiloumlitauml) 8 169 4 363 6 504 8 075 16 262

Liitetaulukko 3 Koettu terveysa EU-SILC-aineistossa 2004ndash2010 55 vuotta taumlyttaumlneet (painotetut

frekvenssit)

Suomi Tanska Iso-Britannia Ranska Italia

2006 2010 2006 2010 2006 2010 2006 2010 2006 2010

Elaumlkkeellauml olevat 32 32 36 35 36 37 32 33 30 31

Muut 37 35 39 39 38 39 35 35 31 32

a Koetun ter veyden asteikko vaihtelee vaumllillauml 1 (erittaumlin huono) ndash 5 (erittaumlin hy vauml)

Suomi ja suomalaiset eurooppalaisessa vertailussa

Eurooppalaiset elinolot

Mikko Niemelauml 304 Suomalaisten elinolot eurooppalaisessa vertailussa

Taumlmaumln kirjan tavoitteena on ollut tarkastella eurooppalaisia elinoloja eri elaumlmaumlnshyvaiheissa Pyrkimys on ollut tuottaa tietoa siitauml minkaumllaisia hyvinvointivaikutukshysia siirtymillauml elaumlmaumlnvaiheiden ja -tilanteiden vaumllillauml on ja missauml maumlaumlrin naumlmauml vaikutukset vaihtelevat eri maissa ja maaryhmissauml Toiseksi tavoitteena on ollut tutkia mekanismeja jotka selittaumlvaumlt siirtymiauml ja niiden vaikutuksia eri maissa Vaumllillisenauml tavoitteena on ollut lisaumlksi pohtia millauml tavoin kirjassa kaumly tet y t eurooppalaiset tulo- ja elinoloaineistot palvelevat suomalaista toimeentulo- ja elinolokysymyksiin liitty vaumlauml tutkimusta Missauml ovat aineistojen heikkoudet missauml vahvuudet Millaisia tutkimusasetelmia aineistot mahdollistavat ja mitkauml kysyshymykset ovat sellaisia jotka edelleen jaumlaumlvaumlt kansallisten tutkimusaineistojen varaan

Taumlssauml artikkelissa tehdaumlaumln yhteenveto edellisten artikkelien tuloksista Niin koumlyhy yden ja sosiaalisen syrjaumlytymisen estaumlmiseen taumlhtaumlaumlvien toimenpiteiden kuin laajemminkin vaumlestoumln hy vinvoinnin edistaumlmisen osalta on hyvauml tiedosshytaa missauml asioissa Suomessa on havaittavissa omia kansallisia erityispiirteitauml ja mitkauml asiat naumlyttaumlvaumlt pikemminkin yleiseurooppalaisilta Siksi taumlssauml artikkelissa pyritaumlaumln hahmottamaan missauml maumlaumlrin vaumlestoumln elinoloista saatavasta kuvasta on loumlydettaumlvissauml kansallisia erityispiirteitauml missauml olemme onnistuneet ja missauml kysymyksissauml meillauml on parantamisen varaa

Suomessa kuten muissakin Pohjoismaissa toimeentuloturvajaumlrjestelmaumlt on pitkaumllti rakennettu yhtaumlaumlltauml taumlystyoumlllisy ysoletuksen ja toisaalta kahden ansaitsijan mallin pohjalle Vaumlestoumllliset ja tyoumlmarkkinoihin liitty vaumlt rakenteelliset muutokset kuitenkin haastavat olemassa olevia jaumlrjestelmiauml Perherakenteiden muutokset vaumlestoumln ikaumlaumlntyminen sekauml tyoumlmarkkinoiden muutokset ovat pitkaumllti niin sanotshytuja hy vinvointivaltion sisaumlisiauml haasteita Ne haastavat erity yppisiauml hy vinvointishyjaumlrjestelmiauml eri tavoin riippuen siitauml millaisten periaatteiden pohjalle jaumlrjestelmaumlt on rakennettu Esimerkiksi naisten tyoumlssaumlkaumlynnin yleistyminen on aiheuttanut suurempia tyoumln ja perhe-elaumlmaumln yhteensovittamisen haasteita niissauml maissa joissa tyoumlssaumlkaumly ntimalleja ja toimeentuloturvajaumlrjestelmiauml ei ole rakennettu kahden ansaitsijan mallin pohjalle Pohjoismainen malli on taumlssauml suhteessa tarjonnut pikemminkin kansainvaumllisen esimerkin siitauml millauml tavoin korkea naisten tyoumlssaumlkaumlyntiaste sekauml tyouml ja perhe-elaumlmauml voidaan yhdistaumlauml onnistuneesti

Niemelauml Suomalaisten elinolot eurooppalaisessa vertailussa

305

Muutosten edessauml pohjoismainen mallikaan ei ole osoittautunut haavoitshytumattomaksi Perherakenteissa tyoumlmarkkinoilla ja tyoumlelaumlmaumlssauml tapahtuneet muutokset haastavat olemassa olevia toimeentuloturva- ja palvelujaumlrjestelmiauml Taumlssauml kirjassa Jani Erola ja Juho Haumlrkoumlnen kuvaavat niin sanottua toista vaumlesshytoumlllistauml murrosta Sen ty y pillisiauml piirteitauml ovat muun muassa avioerojen ja avoliittojen yleistyminen avioitumis- ja ensisynnyttaumlmisiaumln nouseminen sekauml lasten lukumaumlaumlraumln vaumlheneminen alle vaumlestoumln uusintamistason Sen lisaumlksi ettauml perherakenteiden muutoksilla on pitkaumln aikavaumllin vaikutuksia esimerkiksi sosiaaliturvan rahoitukseen ne vaikuttavat myoumls vaumlestoumln elinoloista ja niihin liitty vistauml eriarvoisuuksista saatavaan kuvaan Taumlmaumln teoksen perusteella kesshykeinen tulos on elinolojen puutteiden kasautuminen erityisesti yksin asuviin ja yksinhuoltajiin Parisuhteella on vastaavasti monia myoumlnteisiauml vaikutuksia niin objektiivisesti kuin subjektiivisestikin mitattuun hyvinvointiin Erityisesti yksin asumisen tuomat haasteet ovat tulosten valossa merkittaumlviauml Suomessa

Toinen suomalaisen hyvinvointivaltion keskeinen haaste liitty y tyoumlmarkkishynoihin Vielauml 1980-luvulla tyoumlllisy ysaste pysytteli yli 70 prosentissa ja tyoumlttoumlmy ysshyaste noin 5 prosentissa 1990-luvun alun laman oloissa tyoumlllisy ysaste kuitenkin putosi rajusti ja kaumlvi hetkellisesti jopa alle 60 prosentissa Tyoumlttoumlmy ysaste nousi vajaaseen 20 prosenttiin Laman jaumllkeinen suotuisa talouskasvu ei kuitenkaan nostanut tyoumlllisy ysastetta lamaa edeltaumlvaumllle tasolle Se nousi kuitenkin vaumlhitellen laumlhelle 70auml prosenttia Samaan aikaan myoumls tyoumlttoumlmy ys laski ollen parhaimmilshylaan noin 6 prosentissa Kehitys pysaumlhtyi vuonna 2009 Euroopan talouskriisin myoumltauml Samalla keskustelu julkisen talouden jakovarasta kaumlaumlntyi nopeasti kesshytaumlv y ysvajeeseen (Kuvio)

Kuvio Tyoumlllisyys- ja tyoumlttoumlmyysasteiden muutokset 1989ndash2013 ()a

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

Tyoumlllisyysaste Tyoumlttoumlmyysaste

1989

1991

1993

1995

1997

1999

2001

2003

2005

2007

2009

2011

2013

a Tyoumlllisy ysaste on t youmlllisten prosenttiosuus t youmlikaumlisestauml vaumlestoumlstauml (15ndash 64 v) t youmlttoumlmy ysaste on 15ndash74-vuotiaishyden t youmlttoumlmien prosenttiosuus saman ikaumlisestauml t youmlvoimasta Laumlhde T ilastokeskus 2013a

Eurooppalaiset elinolot

306

Tyoumlllisy ysasteen nosto on ollut koko 2000-luvun keskeinen poliittinen tavoite ja se on kehystetty poliittisessa keskustelussa vahvasti pohjoismaisen hy vinvointishymallin ympaumlrille Paumlaumlministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman tiivistelmaumlssauml taumlmauml muotoillaan seuraavasti

rdquoPohjoismainen korkeaan tyoumlllisy ysasteeseen kilpailukyk y iseen talouteen tasa-arvoisiin palveluihin sekauml huolenpitoon perustuva hy vinvointimalli on osoittautunut parhaaksi yhteiskuntajaumlrjestelmaumlkshysi minus minus Hy vinvointi synty y tyoumlstauml Suomen tulevaisuuden menestys sekauml hyvinvointivaltion kestaumlvauml rahoitus ovat riippuvaisia korkeasta tyoumlllisy ysasteestardquo (Valtioneuvoston kanslia 2011)

Tyoumlllisy ys on keskeinen tekijauml hy vinvointivaltion rahoituksen naumlkoumlkulmasta Vaumlestoumln ikaumlaumlntyminen ja suurten ikaumlluokkien siirtyminen elaumlkkeelle ovat entishysestaumlaumln korostaneet korkean tyoumlllisy ysasteen merkitystauml Taumlhaumln on kiertyny t myoumls keskustelu tyoumlurien pidentaumlmisestauml ndash alusta keskeltauml ja lopusta Tyouml on samalla myoumls taumlrkeauml hy vinvoinnin komponentti Se on keskeinen aineellista ja aineetonta hy vinvointia tuottava resurssi ja nykyisin myoumls Euroopan unionin koumlyhy yden ja sosiaalisen syrjaumly tymisen mittaristoon sisaumllty vauml indikaattori (Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa) Kirjan tulokset tukevat aiempia tutkimustuloksia siitauml ettauml tyoumlttoumlmy ys ja erityisesti pitkaumlaikaistyoumlttoumlmy ys ovat keskeisiauml elinolojen puutteiden selittaumljiauml Tyoumlmarkkinoiden epaumlvarmuudet ovat myoumls tietyiltauml osin kasvaneet Epaumlty y pilliset tyoumlsuhteet kuten tyoumlsuhteiden maumlaumlraumlaikaisuudet tai osa-aikaisuudet eivaumlt kuitenkaan ole yleistyneet (esim Uusitalo 2008) Esimerkiksi vuonna 1997 maumlaumlraumlaikaisissa tyoumlsuhteissa olevien osuus kaikista palkansaajista oli noin 18 prosenttia ja osa-aikaisten 10 prosenttia Vuonna 2010 maumlaumlraumlaikaisten tyoumlsuhteiden osuus oli pudonnut noin 16 prosentshytiin osa-aikaisten puolestaan kasvanut noin 14 prosenttiin (Tilastokeskus 2013b) Tyoumlmarkkinoiden epaumlvarmuudet kuitenkin naumlky vaumlt kenties toisaalla tyoumlttoumlmy ysshykokemusten ohella kyse on tyoumlelaumlmaumln kasvaneista tuottavuuspaineista ja siitauml ettauml tyoumlurat ovat muuttuneet aiempaa rikkonaisemmiksi Kirjan tulosten valossa naumlillauml tekijoumlillauml saattaa olla vaikutuksia objektiivisesti mitatun toimeentulon lisaumlksi myoumls laaja-alaisemmin yksiloumln koettuun hy vinvointiin muun muassa siihen millauml tavoin elaumlkkeelle siirtymisen hy vinvointivaikutukset koetaan

Muutokset perherakenteissa

Erola ja Haumlrkoumlnen tutkivat artikkelissaan millauml tavoin vanhemmuus ja lasten saaminen vaikuttavat hy vinvointiin elaumlmaumlaumln t y y t y vaumlisy y teen ja sosiaalisiin

Niemelauml Suomalaisten elinolot eurooppalaisessa vertailussa

307

verkostoihin eurooppalaisissa hyvinvointimalleissa Tulosten mukaan lapsen saaminen ja lasten lukumaumlaumlraumln kasvu heikentaumlvaumlt kotitalouden tulotasoa Naumliden seikkojen perheiden tulotasoa heikentaumlvauml vaikutus on kuitenkin pienin Pohjoisshymaissa Vaikuttaa myoumls siltauml ettauml pohjoismaiset aumlidit ovat taloudellisesti paremshymassa asemassa kuin virkasiskot muualla Euroopassa Politiikkapaumlaumltelmien osalta voidaan varsin helposti kehua pohjoismaista perhepolitiikkaa Vanhemmuuden hy vinvointivaikutuksista saatava kuva kuitenkin monipuolistuu huomattavasti kun tulojen lisaumlksi tarkastellaan myoumls muita hy vinvoinnin osa-alueita Erola ja Haumlrkoumlnen puhuvat onnellisuuspiikistauml jonka pohjoismaiset vanhemmat kokevat lapsen saamisen myoumltauml Tyyty vaumlisy ys elaumlmaumln eri osa-alueisiin on kuitenkin tulosshyten valossa lyhy taikainen Lapsen varttuessa ja perhearjen koittaessa ty y tyvaumlisy ys vaumlhenee lapsen saamista edeltaumlvaumln tason alapuolelle

Erola ja Haumlrkoumlnen toivovat toimenpiteitauml joilla tyouml ja perhe-elaumlmauml voitaishysiin sovittaa yhteen tavalla joka parantaisi myoumls ty yty vaumlisy yttauml ja sosiaalisen kanssakaumlymisen eri muotoja Kyse on taumllloumlin suurimmaksi osaksi jostain muusta kuin lapsiperheille suunnatuista tulonsiirroista tai lasten paumlivaumlhoitopalveluista Kyse on niin tyoumlelaumlmaumlaumln kuin perhearkeenkin liitty vistauml kysymyksistauml palaveshyrien saumlhkoumlposteihin vastaamisen rdquovarsinaisen tyoumlnrdquo suorittamisen perheen omien ja lasten harrastusten sukuloinnin ja ystaumlvien tapaamisen sekauml rdquooman ajanrdquo yhteensovittamisesta Kyse on arjen hallinnasta sen haasteista ja niistauml toimenpiteistauml joilla haasteisiin voidaan niin tyoumlelaumlmaumln julkisen sektorin kuin yksiloumliden ja perheidenkin toimesta vaikuttaa (ks myoumls Taumlnk 2013)

Toiseen vaumlestoumllliseen murrokseen liittyvauml avioerojen maumlaumlraumln lisaumlaumlntyminen on yhteydessauml yksin asumisen ja yksinhuoltajuuden lisaumlaumlntymiseen Hy vinvointishypolitiikan naumlkoumlkulmasta keskeiseksi haasteeksi nousee se millauml tavoin kahden ansaitsijan mallin pohjalle rakennetut mutta yksiloumllliseen sosiaaliturvaan perusshytuvat jaumlrjestelmaumlt pystyvaumlt vastaamaan naumlihin niin sanottuihin uusiin sosiaalisiin riskeihin Taumlssauml kirjassa Ilpo Airio tutkii parisuhteen paumlaumlttymisen ndash avio- ja avoerojen ndash yhtey ttauml tuloihin ja tulonmuodostukseen Suomessa Tanskassa Ranskassa Isossa-Britanniassa ja Italiassa Tutkimuksessa havaitaan ettauml eron vaikutukset vaihtelevat jossain maumlaumlrin maasta sukupuolesta ja perhety ypistauml riippuen Parisuhteen paumlaumlttymisen yhteys miesten tuloihin on maasta riippumatshyta pieni Sen sijaan naisten kaumlytettaumlvissauml olevat tulot laskevat jokaisessa maassa vaumllittoumlmaumlsti eron jaumllkeen Pohjoismaissa naisten tulotaso kuitenkin kasvaa eron jaumllkeisinauml vuosina nopeammin kuin muissa tarkasteltavissa maissa Tulokset myoumls osoittavat ettauml lapsettomille pariskunnille eron taloudellinen merkitys on vaumlhaumlisempi kuin eronneille lapsiperheille Lapsiperheissauml lasten hoivavastuun saavan puolison taloudellinen tilanne heikkenee heti eron jaumllkeen Yksinhuoltashyjuus naumly ttaumlaumlkin tulosten valossa selvaumlsti suuremmalta taloudelliselta riskitekijaumlltauml kuin yksin asuminen Airion havainnot myoumls korostavat tulonsiirtojen taumlrkey ttauml taloudellisen turvallisuuden takaajana erityisesti eronneiden lapsiperheiden

Eurooppalaiset elinolot

308

kohdalla Kokonaisuudessaan viiden maan vertailu antaa varsin suotuisan kuvan siitauml millauml tavoin Suomessa pystytaumlaumln vastaamaan eron aiheuttamiin taloudellisiin haasteisiin

Koumlyhy ys- ja huono-osaisuustutkimukset ovat jo pidempaumlaumln osoittaneet ettauml yksi keskeisimmistauml taloudellista huono-osaisuutta selittaumlvistauml tekijoumlistauml liitty y yksin asumiseen ja yksinhuoltajuuteen (esim Kangas ja Ritakallio 2008 Forsseacuten ja Ritakallio 2009) Yhden aikuisen kotitalouksissa asuvilta puuttuu toisen aikuisjaumlsenen antama taloudellinen turva Yksin asuvat ovat kuitenkin heterogeeninen vaumlestoumlr yhmauml ja siksi esimerkiksi yksinkertaisten politiik kashysuositusten antaminen heidaumln aseman parantamiseksi on vaikeaa Taumlssauml kirjassa Anita Haataja kuvaa yksin asumisen sosiodemografista profiilia eri maissa ja tutkii yksin asuvien hy vinvointia monipuolisesti useilla eri mittareilla Yksin asuminen on muuta Eurooppaa ty ypillisempaumlauml nimenomaan meillauml Pohjolassa Niin Suomessa kuin useissa muissakin Euroopan maissa yksin asuvat kokevat muuta vaumlestoumlauml enemmaumln toimeentulovaikeuksia ja osallistumista haittaavia terveysongelmia Lisaumlksi Etelauml-Eurooppaa lukuun ottamatta yksin asuvien osuus tyoumlky vyttoumlmy yselaumlkkeellauml olevista on muuta vaumlestoumlauml suurempi

Haatajan tuloksista ilmenee kuitenkin melko isojakin r yhmaumln sisaumlisiauml eroja Esimerkiksi Suomessa yksin asuvat miehet jakautuvat tulojakaumalla sekauml pieni- ettauml suurituloisiin Erityisesti yksin asuvien miesten pienituloisuus on Suomessa tavallista verrattiinpa sitauml yksin asuviin suomalaisiin naisiin tai muihin Pohjoismaihin (ks myoumls Haatajan ja Kauhasen artikkeli taumlssauml teoksessa) Keskeinen selitys taumllle on yksin asuvien miesten yleinen tyoumlttoumlmyys noin puoshylet yksin asuvista miehistauml ja reilu neljaumlnnes naisista oli kokenut tyoumlttoumlmy yttauml vuoden aikana Tyoumlttoumlmien osuus yksin asuvista suomalaisista miehistauml on eurooppalaisittain aumlaumlrimmaumlisen suuri ja tyoumlttoumlmien naistenkin osuus on yksi suurimmista Kokonaisuudessaan tulokset tarjoavat hy vaumln esimerkin siitauml millauml tavoin vaumlestoumlrakenteeseen liitty vaumlt seikat ja niiden yhteys vaumlestoumln elinoloihin ovat pohjimmiltaan kansallisia kysymyksiauml Niin yksin asumisen laajuus sen sosiodemografinen rakenne kuin yksin asumisen yhteydet elinolojen puutteisiin vaihtelevat maasta toiseen Haatajan tulokset osoittavat ettauml yksin asumiseen liitty y Suomessa monenlaista huono-osaisuutta erityisesti miehillauml Taumlmaumln lisaumlksi yksin asuvien maumlaumlraumln kasvu asettaa haasteita sosiaalipolitiikalle Kuten Haataja nostaa artikkelinsa lopuksi esiin toimenpiteet joilla yksin asuvien tilannetta voitaisiin parantaa koskevat sekauml etuus- ja verojaumlrjestelmiauml ettauml asuntopolitiikkaa

Niemelauml Suomalaisten elinolot eurooppalaisessa vertailussa

309

Tyoumlmarkkinoiden ja tyoumlelaumlmaumln muutokset

Olli Kangas ja Azhar Hussain tarkastelevat ensimmaumlisessauml artikkelissaan eri maiden tyoumlttoumlmy ysturvajaumlrjestelmiauml sekauml sitauml millaisia vaikutuksia tyoumlmarkkinashyasemilla ja siirtymillauml tyoumlmarkkina-asemasta toiseen on kotitalouksien suhteelshyliseen tulokoumlyhy ysriskiin Tulokset suhteellisen tulokoumlyhy ysriskin yhteydestauml siirtymiin tyoumlmarkkina-asemasta toiseen ovat sangen yhtenevaumlisiauml Maasta tai maaryhmaumlstauml riippumatta taloudellinen hy vinvointi synty y tyoumlstauml Tyoumlttoumlmaumlksi jaumlaumlminen ja erityisesti pitkaumlaumln jatkunut tyoumlttoumlmyys ennustavat suurta tulokoumlyshyhy ysriskiauml tyoumlllistyminen tai pysyvauml tyouml suojaavat tehokkaasti tulokoumlyhyydeltauml Tulokset ovat linjassa myoumls Minna Ylikaumlnnoumln artikkelin kanssa jossa tutkitaan millauml tavoin siirtymaumlt tyoumlttoumlmy ydestauml tyoumlhoumln ja paumlinvastoin sekauml tyoumlttoumlmy yden pitkittyminen ovat yhteydessauml taloudellisiin mahdollisuuksiin lomailla kodin ulkopuolella

Alkusyksystauml 2013 kaumlynnistynyt keskustelu rdquoosallistavasta sosiaaliturvastardquo joka julkisen keskustelun perusteella koskisi tosin pelkaumlstaumlaumln tyoumlttoumlmy ysturvaa vaikuttaa naumlin ollen tyoumlttoumlmien hy vinvoinnin naumlkoumlkulmasta perustellulta Tosin Pohjoismaat ndash Suomi mukaan lukien ndash ovat jo aiemmin panostaneet akshytiiviseen tyoumlmarkkinapolitiikkaan kuten tyoumlvoimapalveluihin koulutukseen tyoumlllistaumlmistukiin ja erilaisiin tyoumlllistaumlmistoimiin useita muita Euroopan maita enemmaumln Kankaan ja Hussainin tuloksista kuitenkin ilmenee ettauml panostukset aktiiviseen tyoumlmarkkinapolitiikkaan eivaumlt kovinkaan merkittaumlvaumlsti auta tyoumlttoumlshymiauml tyoumlllistymaumlaumln

Huomionar voista tuloksissa on myoumls se ettauml suomalaisten pitkaumlaikaisshytyoumlttoumlmien suhteellinen tulokoumlyhy ysriski on heti Norjan jaumllkeen Euroopan suurin Tulos kertoo tyoumlttoumlmy ysturvan peruspaumlivaumlrahan ja tyoumlmarkkinatuen matalasta tasosta Tyoumlttoumlmien taloudellisen toimeentulon naumlkoumlkulmasta paumlaumlshyministeri Jyrki Kataisen hallituksen toimet tyoumlttoumlmy ysturvan peruspaumlivaumlrahan ja tyoumlmarkkinatuen tasokorotuksesta sekauml tyoumlmarkkinatuen tarveharkinnan poistamisesta puolison tulojen osalta ovat tulosten valossa kohdentuneet oikeaan osoitteeseen

Myoumls tyoumlelaumlmauml ja tyoumlnteon muodot ovat muuttuneet ja moninaistuneet viishymeisten parin vuosikymmenen aikana Taumlssauml kirjassa tyoumlnteon moninaistumisen ja elinolojen vaumllistauml yhtey ttauml tarkasteltiin kahden tyoumln tekemisen naumlkoumlkulmasta Anita Haatajan ja Merja Kauhasen artikkelista ilmenee ettauml kahden tyoumln tekeshyminen on yleisintauml Pohjoismaissa Tosin Suomessa kahden tyoumln tekeminen on selvaumlsti harvinaisempaa kuin muissa Pohjoismaissa Kahta tyoumltauml tekevien osuus tyoumlllisistauml on Suomessa vajaa 5 prosenttia joka on laumlhellauml Euroopan unionin keskiarvoa Taumltauml selittaumlvaumlt ainakin osittain maiden vaumlliset tyoumlllisy yserot sillauml kahden tyoumln tekemisen yleisy ys on yleisesti sitauml suurempaa mitauml korkeampi on maan tyoumlllisyysaste

Eurooppalaiset elinolot

310

Angloamerikkalaisessa koumlyhy ystutkimuksessa useamman tyoumln tekeminen on liitetty minimipalkkojen pienuuteen jonka vuoksi yhdellauml tyoumlllauml ei tulla toishymeen (esim Newman 1999) Kahden tyoumln tekeminen Euroopassa ei kuitenkaan naumlytauml liittyvaumln yhtauml suorasti taloudellisiin ongelmiin Pohjoismaissa kahta tyoumltauml tekevien suurin ryhmauml paikantuu korkeaa koulutusta vaativiin asiantuntijashyammatteihin Toki vaikuttaa siltauml ettauml tyoumltuntirajoite eli paumlaumltyoumlssauml tehdyt vaumlshyhaumliset tyoumltunnit ja taumlstauml johtuva ansiotulojen pienuus selittaumlauml jossain maumlaumlrin erityisesti naisten kahden tyoumln tekemistauml Ero kahta tyoumltauml tekevien suhteellisissa tulokoumlyhy ysriskeissauml suhteessa muihin tyoumlllisiin ei kuitenkaan ole Euroopan tasolla merkittaumlvauml Angloamerikkalaista mallia edustavassa Isossa-Britanniassa kahden tyoumln tekeminen turvaa tulokoumlyhy ydeltauml tehokkaasti sillauml muiden tyoumlsshysauml olevien koumlyhy ysaste on yli kaksi kertaa suurempi kuin kahta tyoumltauml tekevillauml Vastaavasti Suomessa ndash kuten muissakin Pohjoismaissa ndash kahta tyoumltauml tekevien tulokoumlyhy ysriski on hieman suurempi kuin muilla tyoumlllisillauml Erot ovat kuitenkin varsin pieniauml Lisaumlksi kahta tyoumltauml tekevienkin tulokoumlyhy ysriskit ovat noin puolet pienempiauml kuin vaumlestoumlssauml keskimaumlaumlrin

Elaumlkkeelle siirtyminen

Kuten taumlmaumln teoksen johdantoartikkelissa kuvattiin perinteinen kuva elaumlmaumlnshyvaiheiden mukaisesta koumlyhy yssyklistauml on muuttunut ennen muuta elaumlkelaumlisten osalta Elaumlkejaumlrjestelmien kehittymisen myoumltauml palkkatyoumlstauml elaumlkkeelle siirtymishynen ei enaumlauml vaumllttaumlmaumlttauml merkitse rajua toimeentulon pudotusta Tyoumlelaumlkejaumlrjesshytelmaumln kypsymisen vuoksi yhauml suurempi osa elaumlkkeelle siirty vistauml on oikeutettu taumlysimaumlaumlraumliseen tyoumlelaumlkkeeseen ja yhauml suuremmalla osalla heistauml on parempi tulotaso kuin heitauml vanhemmilla ikaumlpolvilla Lisaumlksi suurin osa ikaumlaumlnty vaumlstauml vaumlestoumlstauml asuu velattomassa omistusasunnossa mikauml merkitsee sitauml ettauml heillauml on selvaumlsti pienemmaumlt asumismenot kuin muilla ikaumlryhmillauml Iaumln myoumltauml myoumls kestokulutushyoumldykkeisiin liitty vaumlt kulutustarpeet pienentyvaumlt (esim Niemelauml 2008) Lisaumlksi terveydentilan paraneminen on merkinnyt sitauml ettauml yhauml suurempi osa ikaumlaumlnty vistauml on toimintakykyisempiauml ja aktiivisempia kuin aiemmat sukupolvet Puhutaan kolmannesta iaumlstauml jolla viitataan elaumlkeiaumln alkupaumlaumlhaumln tyoumliaumln ja varsishynaisen vanhuuden vaumllissauml olevaan ikaumlvaiheeseen Kolmannessa iaumlssauml olevista piirtyy kuva aktiivisista ikaumlaumlnty vistauml jotka suuntaavat rahansa matkailuun kulttuuriharshyrastuksiin ja muuhun vapaa-aikaan sekauml erilaisiin palveluihin (esim Karisto 2004)

Taumlmaumln kirjan tulokset vahvistavat yllauml kuvattua varsin positiivista kuvaa elaumlkkeelle siirtymisen ja elinolojen yhteydestauml Jenni Blomgrenin artik kelin valossa erityisesti Suomessa elaumlkkeelle siirtymisen ja koetun hy vinvoinnin vaumlshy

Niemelauml Suomalaisten elinolot eurooppalaisessa vertailussa

311

linen yhteys on yllaumlttaumlvaumlnkin myoumlnteinen Elaumlkkeelle siirtyminen parantaa itse arvioitua terveydentilaa yleistauml ty ytyvaumlisy y ttauml elaumlmaumlaumln ja jopa ty y ty vaumlisy yttauml taloudelliseen tilanteeseen (vrt Palomaumlki 2013) Kankaan ja Hussainin toisen artik kelin perusteella elaumlk keelle siirty neiden suhteellinen tulokoumlyhy ysriski on Suomessa jonkin verran suurempi kuin tyoumlssauml olevien Elaumlkelaumlisten tuloshykoumlyhy ysriski on Suomessa kuitenkin vain noin puolet vaumlestoumln keskimaumlaumlraumlisestauml tulokoumlyhy ysriskistauml Elaumlkkeelle siirtyneiden tulokoumlyhy ys on Suomessa yleisempaumlauml kuin muissa Pohjoismaissa Vaumlestoumln keskimaumlaumlraumliseen tasoon naumlhden verraten pieni elaumlkelaumlisten tulokoumlyhy ysriski elaumlkkeelle siirtymisen ajankohtana kuitenkin kasvaa Pohjoismaissa ajan myoumltauml Naumlin kaumly erityisesti naisilla Kyse on osittain kotitalouksien rakenteessa tapahtuvista muutoksista puolison kuoleman myoumltauml Naumlin ollen tulokset ovat linjassa edellauml todettujen tulosten kanssa jotka osoittivat parisuhteen myoumlnteisen merkityksen kotitalouksien toimeentulolle Myoumls Kanshykaan ja Hussainin tuloksista nousee esiin ettauml pohjoismainen hy vinvointimalli ei ole onnistunut kovinkaan hy vin torjumaan koumlyhy yttauml yhden hengen kotitaloukshysissa Parisuhteen merkitys naumlky y myoumls Jenni Blomgrenin koettua hy vinvointia koskevissa analy yseissa Elaumlkkeelle siirtyminen vaikuttaa positiivisesti koettuun tervey teen nimenomaan parisuhteessa oleville

Koetun hy vinvoinnin puutteiden naumlkoumlkulmasta tulokset elaumlkkeelle siirtyshymisen hy vinvointivaikutuksista pikemminkin suuntaavat huomion ikaumlaumlnty vien suomalaisten tyoumlntekijoumliden kuin elauml k keellauml olev ien tilanteeseen Tyoumlurien pidentaumlmisen osalta tulisikin pohtia millauml keinoin tyoumlelaumlmaumln loppupaumlaumltauml voishytaisiin saada houkuttelevammaksi Suhteellisiin tulokoumlyhy ysriskeihin liitty vauml politiikkasuositus puolestaan liitty y peruselaumlketurvaan Keskeisin tekijauml maiden vaumllisten elaumlkelaumliskoumlyhy yserojen selittaumlmisessauml on se mille tasolle peruselaumlketurva on asetettu Esimerkiksi Suomessa tulos on kuitenkin herkkauml valitulle tuloshykoumlyhy ysrajalle Elaumlkelaumlistalouksien koumlyhyysvaje on varsin pieni mikauml viittaa siihen ettauml elaumlkelaumlistalouksien tulotaso on varsin laumlhellauml EUn standardien mukaista suhteellista tulokoumlyhyysrajaa Lisaumlksi elaumlkelaumlistalouksien aineellinen puute on koko vaumlestoumln keskimaumlaumlraumlistauml tasoa pienempaumlauml (Ks Kainun ja Niemelaumln artikkeli taumlssauml teoksessa)

Pelkaumlstaumlaumln kotitalouden tuloja tarkasteltaessa on hy vauml muistaa ettauml myoumls julshykisilla palveluilla on taumlrkeauml merkitys kotitalouksien hy vinvoinnille Kuten Maria Vaalavuon artikkeli osoittaa veroista ja toimeentuloturvaetuuksista koostuvan tulonsiirtojaumlrjestelmaumln lisaumlksi meidaumln tulisi esimerkiksi koumlyhy yttauml ja tulonjakoa tutkiessamme pohtia myoumls eri vaumlestoumlryhmille suunnattujen palvelujen arvoa ja sen jakautumista Vaalavuon tulokset osoittavat ettauml vanhuspalvelut kohdentuvat Suomessa erityisesti pienituloisille lasten paumlivaumlhoitopalveluista hyoumltyvaumlt puoshylestaan keskituloiset tyoumlssauml kaumly vaumlt perheet Palvelujen huomioon ottamisella on merkitystauml myoumls eri maiden sosiaalipoliittisista ponnisteluista saatavalle kuvalle sillauml valtavirran vertailevassa toimeentulotutkimuksessa rahallisia toimeenshy

Eurooppalaiset elinolot

312

tuloturva- ja veroetuuksia suosivat maat naumlyttaumlvaumlt anteliaammilta kuin ne maat jotka kohdentavat sosiaalimenonsa hy vinvointipalveluihin Samalla tavoin on havaittu ettauml maiden vaumllisillauml eroilla asuntopolitiikassa ja omistusasumisessa on merkitystauml erityisesti ikaumlaumlntyvien ihmisten taloudellisesta huono-osaisuudesta saatavalle kuvalle (Ritakallio 2003)

Eurooppalaista ja suomalaista elinolotutkimusta

Kansainvaumllinen vertaileva elinolotutkimus on monipuolistunut viimeisten parin v uosikymmenen aikana kotitalouksien tuloja mittaavista aineistoista laajashyalaisempiin hyvinvointiaineistoihin Taumlssauml kirjassa on hyoumldynnetty EUn koumlyshyhy yden ja sosiaalisen syrjaumlytymisen estaumlmisen tavoitteiden seurantaan kehitettyjauml elinoloaineistoja ECHPtauml ja EU-SILCiauml Aineiston etuna suhteessa muihin kanshysainvaumllisesti vertaileviin aineistoihin joita ovat esimerkiksi Luxembourg Income Study (LIS) European Social Survey (ESS) ja Eurobarometrit on siihen sisaumlltyvauml paneeliominaisuus Toisin kuin kilpailijansa se on myoumls vuotuinen aineisto joka mahdollistaa ndash ainakin niin sanottujen avainindikaattorien osalta ndash elinolojen muutosten seurannan melko lyhyellaumlkin varoitusajalla Kuten teoksen johdanshytoartikkelissa todettiin aineisto sisaumlltaumlauml kuitenkin myoumls ongelmia muun muassa pitkittaumlisaineiston seuranta-asetelmassa sekauml tietojen vertailukelpoisuudessa yli ajan ja maiden vaumllillauml

Kirjan artikkelit osoittavat ettauml aineistojen kaumlyttoumlkelpoisuus vaihtelee jonshykin verran tutkittavasta teemasta ja tutkimusasetelmasta riippuen EU-SILCin pitkittaumlisluonnetta pysty ttiin hyoumldyntaumlmaumlaumln erityisesti tulotietoja tarkastelshytaessa Tulotietojen osalta EU-SILC tarjoaakin verrattain hyvaumln aineistoperustan eurooppalaisiin vertailuihin Samaa voi sanoa myoumls muiden EUn maumlaumlrittaumlmien avainindikaattorien osalta (esim Ylikaumlnnoumln artikkeli taumlssauml teoksessa) Maria Vaalavuon artikkeli osoittaa ettauml aineisto soveltuu myoumls tuloilla mitatun toishymeentulo- ja uudelleenjakotutkimuksen metodologiseen kehittely yn Tulotietojen luotettavuudesta ja vertailukelpoisuudesta kertoo myoumls se ettauml EU-SILC toimii myoumls eurooppalaisen mikrosimulaatiomalli EUROMODin pohjana Aineiston seuranta-asetelma kuitenkin saattaa rajoittaa analy yseja tutkittavasta teemasta riippuen Esimerkiksi Ilpo Airio tuo artikkelissaan esiin kuinka tiettyjauml perheshyrakenteita koskevia siirtymiauml voidaan tarkastella varsin rajoittuneesti (ks myoumls Iacovou ym 2012)

Pitkittaumlisaineiston hyoumldy nnettaumlv y ys on selvaumlsti heikompaa silloin kun halutaan tutkia tulojen sijaan muita hy vinvoinnin ulottuvuuksia Kirjan artikshykeleista kaksi tarkasteli paneeliasetelmin tulojen lisaumlksi myoumls koettua hy vinshy

Niemelauml Suomalaisten elinolot eurooppalaisessa vertailussa

313

vointia ja sosiaalisia suhteita (Blomgrenin sekauml Erolan ja Haumlrkoumlsen artikkelit) Vertailukelpoisuuden ja seuranta-asetelman vuoksi molempien artikkelien paneelianaly ysit rajoittuivat ECHP-aineistoon Muissa taumlmaumln teoksen elinoloja laaja-alaisemmin tarkastelevissa artikkeleissa hyoumldynnettiin poikkileikkaustarshykasteluja Lisaumlksi pitkittaumlisaineistojen seurannan rajoittuminen neljaumlaumln vuoteen vaikeuttaa tutkimusasetelmien luomista Neljaumln vuoden seuranta on usein liian lyhyt luotettavien paumlaumltelmien tekemiseksi mikaumlli haluttaisiin tutkia sekauml siirshytymiin kuten avioeroon tai tyoumlttoumlmy y teen johtavia mekanismeja ettauml niiden hy vinvointivaikutuksia

Rajoituksistaan huolimatta eurooppalaiset elinoloaineistot yhdessauml esimershykiksi ESSn tuottamien tietojen kanssa muodostavat sangen vahvan aineistoshypohjan vaumlestoumln hy vinvoinnin tutkimukselle Ne soveltuvat suomalaisten elinoloshyjen tutkimukseen myoumls ilman kansainvaumllisesti vertailevaa naumlkoumlkulmaa Taumlmaumln vuoksi myoumls tarve kansallisille vaumlestoumlauml edustaville hy vinvointikyselyille on vaumlshyhentynyt etenkin kun otetaan huomioon yhtaumlaumlltauml kansallisten postikyselyiden sangen pienet vastausprosentit sekauml toisaalta vaihtoehtoisten kyselytekniikoiden kuten puhelin- ja kaumlyntihaastattelujen korkea hinta

Useita mielenkiintoisia tutkimuskohteita esimerkiksi koumlyhy yden ja sosiaalishysen syrjaumlytymisen osalta ei edelleenkaumlaumln voida kansainvaumllisesti vertaillen tutkia eikauml kaikkia tutkimuskohteita ole kansallisista eroista johtuen edes mielekaumlstauml tutkia vertailevasta naumlkoumlkulmasta Esimerkiksi kansalliset rekisteriaineistot tarshyjoavat siirtymien ja niiden vaikutusten pitkittaumlisseurantaan monesti paremman laumlhtoumlkohdan kuin lyhyet seurantajaksot kyselytutkimuksin Rekisteriaineistoilla voidaan myoumls tavoittaa sellaisia vaumlestoumlryhmiauml joita vaumlestoumlauml edustavilla kyselyillauml ei aina tavoiteta riittaumlvaumlsti Tosin viime aikoina myoumls kyselytutkimuksin on erillisillauml otannoilla pyritty tavoittamaan vaumlestoumlkyselyissauml marginaaleihin jaumlaumlviauml vaumlestoumlryhmiauml (esim Airio 2013 Niemelauml ja Saari 2013) Lisaumlksi monet Tilastoshykeskuksen tuottamat aineistot (esim tulonjakotilasto ja kulutustutkimusaineisshytot) ja suoremmin vaumlestoumln hy vinvointia ja elinoloja kartoittavat kyselyaineistot (esim Terveyden ja hy vinvoinnin laitoksen HYPA-kyselyt Vaarama ym 2010 Turun yliopiston KONSE-kyselyt Kangas ja Ritakallio 2008) muodostavat aikashysarjoja joita eurooppalaisilla kyselytutkimuksilla ei pysty korvaamaan

Kirjan artikkeleista nousee jatkotutkimuksen kohteiksi useita kansallisia ja kansainvaumllisesti vertailevia tutkimustarpeita Eurooppalaisten elinolotutkishymustenkaan venymiskykyauml ei ole vielauml toistaiseksi taumlysin tyhjentaumlvaumlsti testattu Johdantoartikkelissa kuvattu elinolotutkimuksen 1990-luvulla tapahtunut rdquoEUshykaumlaumlnnerdquo yhdessauml 2000-luvulla perustetun ESSn kanssa merkitsevaumlt sitauml ettauml tutkijoilla on aiempaan naumlhden poikkeuksellisen hy vaumlt laumlhtoumlkohdat tutkia koko vaumlestoumlauml edustavia elinoloja monipuolisesti eurooppalaisesta perspektiivistauml Kun taumlhaumln vielauml lisaumltaumlaumln kansainvaumllisestikin poikkeukselliset kansalliset aikasarjashyaineistot esimerkiksi kotitalouksien tulo- ja kulutustiedoista voidaan sanoa ettauml

Eurooppalaiset elinolot

314

toimeentulo- ja elinolotutkimukseen soveltuvia korkealaatuisia aineistoja on tarjolla enemmaumln kuin koskaan aiemmin Erityisesti 2000-luvun aikana myoumls vertailevaan tutkimukseen ja pitkittaumlisasetelmiin liitty vaumlt tutkimusmenetelmaumlt ovat kehittyneet isoin harppauksin Jatko on oikeastaan tutkijoista ja tutkimusshyasetelmien innovatiivisuudesta kiinni

Laumlhteet Airio I toim Toimeentuloturvan verkkoa kokemassa Kansalaisten kaumlsitykset ja odotukset Helsinki Kela 2013

Forsseacuten K Ritakallio V-M Yksinhuoltajaaumlitien moniulotteinen koumlyhyys Euroopassa Julkaisussa Forsseacuten K Haataja A Hakovirta M toim Yksinhuoltajuus Suomessa Helsinki Vaumlestoumlliitto Vaumlestoumlntutkimuslaitos Tutkimuksia D 50 2009 77ndash94

Iacovou M Kaminska O Levy H Using EU-SILC data for cross-national analysis Strengths problems and recommendations University of Essex Institute for Social and Economic Research Working Papers 3 2012

Kangas O Ritakallio V-M Koumlyhyyden mittaustavat sosiaaliturvan riittaumlvyys ja koumlyhyyden yleisyys Suomessa Helsinki Kela Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 61 2008

Karisto A Kolmas ikauml Uusi naumlkoumlkulma vaumlestoumln vanhenemiseen Julkaisussa Ikaumlaumlntyminen voimavarana Helsinki Valtioneuvoston kanslia Tulevaisuusselonteon liiteraportti 5 2004 91ndash103

Newman KS No shame in my game The working poor in the inner city New York Sage Foundation 1999

Niemelauml M Ikaumlaumlntyvaumln vaumlestoumln kulutustapojen muutokset 1966ndash2001 Julkaisussa Tuominen E toim Naumlkoumlkulmia elaumlkelaumlisten hyvinvointiin Toimeentulosta kulutukseen ja ajankaumlyttoumloumln Helsinki Elaumlketurvakeskus Raportteja 4 2008 31ndash64

Niemelauml M Saari J toim Huono-osaisten hyvinvointi Suomessa Helsinki Kela 2013

Palomaumlki L-M Elaumlkkeelle siirtyminen ja subjektiivinen taloudellinen hyvinvointi Tulomuutosten ja toimeentulokokemusten tarkastelua Yhteiskuntapolitiikka 2013 78 (4) 378ndash394

Ritakallio V-M The importance of housing costs in cross-national comparisons of welfare (state) outcomes International Social Security Review 2003 56 (2) 81ndash101

Tilastokeskus Tyoumlllisyys- ja tyoumlttoumlmyysaste kuukausittain 1989ndash2013 2013a Saatavissa tyoumlllisyysaste ltwwwfindikaattorififi41gt tyoumlttoumlmyysaste ltwwwfindikaattorififi34gt Viitattu 31102013

Tilastokeskus Tyoumlvoimatutkimuksen aikasarjataulukot 2013b Saatavissa lthttp tilastokeskusfitiltytitauhtmlgt Viitattu 4112013

Taumlnk Homma hallussa Elaumlmaumlnhallinta ndash arjen sanastosta yhteiskuntapolitiikan keskioumloumln Helsinki Ajatushautomo Taumlnk 2013

Niemelauml Suomalaisten elinolot eurooppalaisessa vertailussa

315

Uusitalo R Onko paumltkaumltoumlitten yleistyminen totta vai tilastoharhaa Yhteiskuntapolitiikka 2008 73 (1) 5ndash11

Vaarama M Moisio P Karvonen S toim Suomalaisten hyvinvointi 2010 Helsinki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2010

Valtioneuvoston kanslia Paumlaumlministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma Helsinki Valtioneuvoston kanslia 2011

Eurooppalaiset elinolot

316

Kirjoittajat

Ilpo Airio VTT erikoistutkija Kelan tutkimusosasto etunimisukunimikelafi

Jenni Blomgren VTT erikoistutkija Kelan tutkimusosasto etunimisukunimikelafi

Jani Erola FT dosentti sosiologian professori Turun yliopisto Sosiaalitieteiden laitos etunimisukunimiutufi

Anita Haataja VTT dosentti johtava tutkija Kelan tutkimusosasto etunimisukunimikelafi

M Azhar Hussain PhD yliopistonlehtori Roskilden yliopisto Institut for Samfund og Globalisering azharhrucdk

Juho Haumlrkoumlnen PhD dosentti yliopistonlehtori Tukholman yliopisto sosiologian laitos erityisasiantuntija Turun yliopisto sosiaalitieteiden laitos etunimisukunimisociologysuse

Markus Kainu VTM tohtorikoulutettava Turun yliopisto sosiaalitieteiden laitos etunimisukunimiutufi

Olli Kangas VTT dosentti tutkimusprofessori osastopaumlaumlllikkouml Kelan tutkimusosasto etunimisukunimikelafi

Merja Kauhanen KTT tutkimuskoordinaattori Palkansaajien tutkimuslaitos etunimisukunimilabourfi

Kirjoittajat

317

Mikko Niemelauml VTT dosentti tutkimusprofessori Kelan tutkimusosasto etunimisukunimikelafi

Maria Vaalavuo PhD erikoistutkija Terveyden ja hy vinvoinnin laitos Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkouml CHESS etunimisukunimithlfi

Minna Ylikaumlnnouml VTT erikoistutkija Kelan tutkimusosasto ma sosiaalipolitiikan professori TOPSOS Turun yliopisto sosiaalitieteiden laitos etunimisukunimikelafi

  • 142_143_uudet_nettipdf
    • _GoBack
    • hriac5f41cuua
    • hsof1v9tbz3kk
    • hnf180528eb5h
    • hyxwwd468iw49
    • ht5l20kllp7n1
    • hfzcqsdbp0we9
    • hfqafd2qw6yps
    • hjjju7zmincdj
    • citation
    • _GoBack
      • 261_262_uudet_nettipdf
        • _GoBack
        • hriac5f41cuua
        • hsof1v9tbz3kk
        • hnf180528eb5h
        • hyxwwd468iw49
        • ht5l20kllp7n1
        • hfzcqsdbp0we9
        • hfqafd2qw6yps
        • hjjju7zmincdj
        • citation
        • _GoBack
          • Tyhjauml sivu
          • Tyhjauml sivu
Page 4: Eurooppalaiset elinolot
Page 5: Eurooppalaiset elinolot
Page 6: Eurooppalaiset elinolot
Page 7: Eurooppalaiset elinolot
Page 8: Eurooppalaiset elinolot
Page 9: Eurooppalaiset elinolot
Page 10: Eurooppalaiset elinolot
Page 11: Eurooppalaiset elinolot
Page 12: Eurooppalaiset elinolot
Page 13: Eurooppalaiset elinolot
Page 14: Eurooppalaiset elinolot
Page 15: Eurooppalaiset elinolot
Page 16: Eurooppalaiset elinolot
Page 17: Eurooppalaiset elinolot
Page 18: Eurooppalaiset elinolot
Page 19: Eurooppalaiset elinolot
Page 20: Eurooppalaiset elinolot
Page 21: Eurooppalaiset elinolot
Page 22: Eurooppalaiset elinolot
Page 23: Eurooppalaiset elinolot
Page 24: Eurooppalaiset elinolot
Page 25: Eurooppalaiset elinolot
Page 26: Eurooppalaiset elinolot
Page 27: Eurooppalaiset elinolot
Page 28: Eurooppalaiset elinolot
Page 29: Eurooppalaiset elinolot
Page 30: Eurooppalaiset elinolot
Page 31: Eurooppalaiset elinolot
Page 32: Eurooppalaiset elinolot
Page 33: Eurooppalaiset elinolot
Page 34: Eurooppalaiset elinolot
Page 35: Eurooppalaiset elinolot
Page 36: Eurooppalaiset elinolot
Page 37: Eurooppalaiset elinolot
Page 38: Eurooppalaiset elinolot
Page 39: Eurooppalaiset elinolot
Page 40: Eurooppalaiset elinolot
Page 41: Eurooppalaiset elinolot
Page 42: Eurooppalaiset elinolot
Page 43: Eurooppalaiset elinolot
Page 44: Eurooppalaiset elinolot
Page 45: Eurooppalaiset elinolot
Page 46: Eurooppalaiset elinolot
Page 47: Eurooppalaiset elinolot
Page 48: Eurooppalaiset elinolot
Page 49: Eurooppalaiset elinolot
Page 50: Eurooppalaiset elinolot
Page 51: Eurooppalaiset elinolot
Page 52: Eurooppalaiset elinolot
Page 53: Eurooppalaiset elinolot
Page 54: Eurooppalaiset elinolot
Page 55: Eurooppalaiset elinolot
Page 56: Eurooppalaiset elinolot
Page 57: Eurooppalaiset elinolot
Page 58: Eurooppalaiset elinolot
Page 59: Eurooppalaiset elinolot
Page 60: Eurooppalaiset elinolot
Page 61: Eurooppalaiset elinolot
Page 62: Eurooppalaiset elinolot
Page 63: Eurooppalaiset elinolot
Page 64: Eurooppalaiset elinolot
Page 65: Eurooppalaiset elinolot
Page 66: Eurooppalaiset elinolot
Page 67: Eurooppalaiset elinolot
Page 68: Eurooppalaiset elinolot
Page 69: Eurooppalaiset elinolot
Page 70: Eurooppalaiset elinolot
Page 71: Eurooppalaiset elinolot
Page 72: Eurooppalaiset elinolot
Page 73: Eurooppalaiset elinolot
Page 74: Eurooppalaiset elinolot
Page 75: Eurooppalaiset elinolot
Page 76: Eurooppalaiset elinolot
Page 77: Eurooppalaiset elinolot
Page 78: Eurooppalaiset elinolot
Page 79: Eurooppalaiset elinolot
Page 80: Eurooppalaiset elinolot
Page 81: Eurooppalaiset elinolot
Page 82: Eurooppalaiset elinolot
Page 83: Eurooppalaiset elinolot
Page 84: Eurooppalaiset elinolot
Page 85: Eurooppalaiset elinolot
Page 86: Eurooppalaiset elinolot
Page 87: Eurooppalaiset elinolot
Page 88: Eurooppalaiset elinolot
Page 89: Eurooppalaiset elinolot
Page 90: Eurooppalaiset elinolot
Page 91: Eurooppalaiset elinolot
Page 92: Eurooppalaiset elinolot
Page 93: Eurooppalaiset elinolot
Page 94: Eurooppalaiset elinolot
Page 95: Eurooppalaiset elinolot
Page 96: Eurooppalaiset elinolot
Page 97: Eurooppalaiset elinolot
Page 98: Eurooppalaiset elinolot
Page 99: Eurooppalaiset elinolot
Page 100: Eurooppalaiset elinolot
Page 101: Eurooppalaiset elinolot
Page 102: Eurooppalaiset elinolot
Page 103: Eurooppalaiset elinolot
Page 104: Eurooppalaiset elinolot
Page 105: Eurooppalaiset elinolot
Page 106: Eurooppalaiset elinolot
Page 107: Eurooppalaiset elinolot
Page 108: Eurooppalaiset elinolot
Page 109: Eurooppalaiset elinolot
Page 110: Eurooppalaiset elinolot
Page 111: Eurooppalaiset elinolot
Page 112: Eurooppalaiset elinolot
Page 113: Eurooppalaiset elinolot
Page 114: Eurooppalaiset elinolot
Page 115: Eurooppalaiset elinolot
Page 116: Eurooppalaiset elinolot
Page 117: Eurooppalaiset elinolot
Page 118: Eurooppalaiset elinolot
Page 119: Eurooppalaiset elinolot
Page 120: Eurooppalaiset elinolot
Page 121: Eurooppalaiset elinolot
Page 122: Eurooppalaiset elinolot
Page 123: Eurooppalaiset elinolot
Page 124: Eurooppalaiset elinolot
Page 125: Eurooppalaiset elinolot
Page 126: Eurooppalaiset elinolot
Page 127: Eurooppalaiset elinolot
Page 128: Eurooppalaiset elinolot
Page 129: Eurooppalaiset elinolot
Page 130: Eurooppalaiset elinolot
Page 131: Eurooppalaiset elinolot
Page 132: Eurooppalaiset elinolot
Page 133: Eurooppalaiset elinolot
Page 134: Eurooppalaiset elinolot
Page 135: Eurooppalaiset elinolot
Page 136: Eurooppalaiset elinolot
Page 137: Eurooppalaiset elinolot
Page 138: Eurooppalaiset elinolot
Page 139: Eurooppalaiset elinolot
Page 140: Eurooppalaiset elinolot
Page 141: Eurooppalaiset elinolot
Page 142: Eurooppalaiset elinolot
Page 143: Eurooppalaiset elinolot
Page 144: Eurooppalaiset elinolot
Page 145: Eurooppalaiset elinolot
Page 146: Eurooppalaiset elinolot
Page 147: Eurooppalaiset elinolot
Page 148: Eurooppalaiset elinolot
Page 149: Eurooppalaiset elinolot
Page 150: Eurooppalaiset elinolot
Page 151: Eurooppalaiset elinolot
Page 152: Eurooppalaiset elinolot
Page 153: Eurooppalaiset elinolot
Page 154: Eurooppalaiset elinolot
Page 155: Eurooppalaiset elinolot
Page 156: Eurooppalaiset elinolot
Page 157: Eurooppalaiset elinolot
Page 158: Eurooppalaiset elinolot
Page 159: Eurooppalaiset elinolot
Page 160: Eurooppalaiset elinolot
Page 161: Eurooppalaiset elinolot
Page 162: Eurooppalaiset elinolot
Page 163: Eurooppalaiset elinolot
Page 164: Eurooppalaiset elinolot
Page 165: Eurooppalaiset elinolot
Page 166: Eurooppalaiset elinolot
Page 167: Eurooppalaiset elinolot
Page 168: Eurooppalaiset elinolot
Page 169: Eurooppalaiset elinolot
Page 170: Eurooppalaiset elinolot
Page 171: Eurooppalaiset elinolot
Page 172: Eurooppalaiset elinolot
Page 173: Eurooppalaiset elinolot
Page 174: Eurooppalaiset elinolot
Page 175: Eurooppalaiset elinolot
Page 176: Eurooppalaiset elinolot
Page 177: Eurooppalaiset elinolot
Page 178: Eurooppalaiset elinolot
Page 179: Eurooppalaiset elinolot
Page 180: Eurooppalaiset elinolot
Page 181: Eurooppalaiset elinolot
Page 182: Eurooppalaiset elinolot
Page 183: Eurooppalaiset elinolot
Page 184: Eurooppalaiset elinolot
Page 185: Eurooppalaiset elinolot
Page 186: Eurooppalaiset elinolot
Page 187: Eurooppalaiset elinolot
Page 188: Eurooppalaiset elinolot
Page 189: Eurooppalaiset elinolot
Page 190: Eurooppalaiset elinolot
Page 191: Eurooppalaiset elinolot
Page 192: Eurooppalaiset elinolot
Page 193: Eurooppalaiset elinolot
Page 194: Eurooppalaiset elinolot
Page 195: Eurooppalaiset elinolot
Page 196: Eurooppalaiset elinolot
Page 197: Eurooppalaiset elinolot
Page 198: Eurooppalaiset elinolot
Page 199: Eurooppalaiset elinolot
Page 200: Eurooppalaiset elinolot
Page 201: Eurooppalaiset elinolot
Page 202: Eurooppalaiset elinolot
Page 203: Eurooppalaiset elinolot
Page 204: Eurooppalaiset elinolot
Page 205: Eurooppalaiset elinolot
Page 206: Eurooppalaiset elinolot
Page 207: Eurooppalaiset elinolot
Page 208: Eurooppalaiset elinolot
Page 209: Eurooppalaiset elinolot
Page 210: Eurooppalaiset elinolot
Page 211: Eurooppalaiset elinolot
Page 212: Eurooppalaiset elinolot
Page 213: Eurooppalaiset elinolot
Page 214: Eurooppalaiset elinolot
Page 215: Eurooppalaiset elinolot
Page 216: Eurooppalaiset elinolot
Page 217: Eurooppalaiset elinolot
Page 218: Eurooppalaiset elinolot
Page 219: Eurooppalaiset elinolot
Page 220: Eurooppalaiset elinolot
Page 221: Eurooppalaiset elinolot
Page 222: Eurooppalaiset elinolot
Page 223: Eurooppalaiset elinolot
Page 224: Eurooppalaiset elinolot
Page 225: Eurooppalaiset elinolot
Page 226: Eurooppalaiset elinolot
Page 227: Eurooppalaiset elinolot
Page 228: Eurooppalaiset elinolot
Page 229: Eurooppalaiset elinolot
Page 230: Eurooppalaiset elinolot
Page 231: Eurooppalaiset elinolot
Page 232: Eurooppalaiset elinolot
Page 233: Eurooppalaiset elinolot
Page 234: Eurooppalaiset elinolot
Page 235: Eurooppalaiset elinolot
Page 236: Eurooppalaiset elinolot
Page 237: Eurooppalaiset elinolot
Page 238: Eurooppalaiset elinolot
Page 239: Eurooppalaiset elinolot
Page 240: Eurooppalaiset elinolot
Page 241: Eurooppalaiset elinolot
Page 242: Eurooppalaiset elinolot
Page 243: Eurooppalaiset elinolot
Page 244: Eurooppalaiset elinolot
Page 245: Eurooppalaiset elinolot
Page 246: Eurooppalaiset elinolot
Page 247: Eurooppalaiset elinolot
Page 248: Eurooppalaiset elinolot
Page 249: Eurooppalaiset elinolot
Page 250: Eurooppalaiset elinolot
Page 251: Eurooppalaiset elinolot
Page 252: Eurooppalaiset elinolot
Page 253: Eurooppalaiset elinolot
Page 254: Eurooppalaiset elinolot
Page 255: Eurooppalaiset elinolot
Page 256: Eurooppalaiset elinolot
Page 257: Eurooppalaiset elinolot
Page 258: Eurooppalaiset elinolot
Page 259: Eurooppalaiset elinolot
Page 260: Eurooppalaiset elinolot
Page 261: Eurooppalaiset elinolot
Page 262: Eurooppalaiset elinolot
Page 263: Eurooppalaiset elinolot
Page 264: Eurooppalaiset elinolot
Page 265: Eurooppalaiset elinolot
Page 266: Eurooppalaiset elinolot
Page 267: Eurooppalaiset elinolot
Page 268: Eurooppalaiset elinolot
Page 269: Eurooppalaiset elinolot
Page 270: Eurooppalaiset elinolot
Page 271: Eurooppalaiset elinolot
Page 272: Eurooppalaiset elinolot
Page 273: Eurooppalaiset elinolot
Page 274: Eurooppalaiset elinolot
Page 275: Eurooppalaiset elinolot
Page 276: Eurooppalaiset elinolot
Page 277: Eurooppalaiset elinolot
Page 278: Eurooppalaiset elinolot
Page 279: Eurooppalaiset elinolot
Page 280: Eurooppalaiset elinolot
Page 281: Eurooppalaiset elinolot
Page 282: Eurooppalaiset elinolot
Page 283: Eurooppalaiset elinolot
Page 284: Eurooppalaiset elinolot
Page 285: Eurooppalaiset elinolot
Page 286: Eurooppalaiset elinolot
Page 287: Eurooppalaiset elinolot
Page 288: Eurooppalaiset elinolot
Page 289: Eurooppalaiset elinolot
Page 290: Eurooppalaiset elinolot
Page 291: Eurooppalaiset elinolot
Page 292: Eurooppalaiset elinolot
Page 293: Eurooppalaiset elinolot
Page 294: Eurooppalaiset elinolot
Page 295: Eurooppalaiset elinolot
Page 296: Eurooppalaiset elinolot
Page 297: Eurooppalaiset elinolot
Page 298: Eurooppalaiset elinolot
Page 299: Eurooppalaiset elinolot
Page 300: Eurooppalaiset elinolot
Page 301: Eurooppalaiset elinolot
Page 302: Eurooppalaiset elinolot
Page 303: Eurooppalaiset elinolot
Page 304: Eurooppalaiset elinolot
Page 305: Eurooppalaiset elinolot
Page 306: Eurooppalaiset elinolot
Page 307: Eurooppalaiset elinolot
Page 308: Eurooppalaiset elinolot
Page 309: Eurooppalaiset elinolot