Bisneslounaalla

Se toinen JutiKolmas erä on polkaistu käyntiin, eikä vastapelaajien pelitaktiikan hahmotteleminen tussitaululle ole mikään helppo tehtävä. Avainpelaaja Blanca Juti tietää kuitenkin, miten työelämän ja innovaatioiden kriittisestä ratkaisuerästä selvitään hengissä palkintopallille saakka.

>

Meksikolais-suomalainen Blanca Juti ei kuitenkaan puhu itsestään jääkiek-kotermein. Cambridgestä tohtoriksi väitellyt mark-kinointiguru ja liikenainen

on omasta mielestään ennen kaikkea tarinan-kertoja – ja unelmoija. Ihailtavan akateemisen ja ammatillisen urapolun varrella Juti on oppi-nut tunnistamaan vahvuutensa ja luottamaan niihin. Itsetuntemuksen kehittämiseen hän kannustaa myös muita työelämän ristiaallo-kossa luovivia.

– Erityisesti Nokia-aikoinani kollegat tu-livat kysymään, miten he voisivat parantaa heikkouksiaan. Ihmiset yrittävät olla täydel-lisiä, vaikka tärkeämpää olisi tunnistaa omat vahvuudet ja satsata niihin.

Jutin tapa vastata kysyjille kertoo hänen sosiaalisesta tarkkanäköisyydestään, joka ni-voutuu piinkovaan bisnesvaistoon.

– Kun töitä tehdään isossa porukassa, ryh-män kokonaispanos on parhaimmillaan, kun

kaikki tekevät sitä, mitä osaavat. Ei muotoilu-johtajan kannata hukata aikaa tilastojen tulkit-semiseen, kun siihen hommaan on palkattu alan ammattilainen. Eikä numeroekspertin tarvitse pyörittää sosiaalista mediaa, kun jo-ku muu tekisi sen pienemmällä vaivalla ja paremmin.

Samaa filosofiaa sovelletaan myös Jutin perheessä.

– Rohkaisen lapsiani kehittämään itseään niissä asioissa, joissa he ovat todella hyviä. Muu saa mennä miten menee.

Ongelmanratkaisijat ja taivaanrannanmaalaritJuti työskenteli Nokian palveluksessa erilaisissa esimiestehtävissä 1998–2012. Vaikka manage-ment by perkele -tyyliset kauhutarinat on me-diassa viime vuosina usein yhdistetty Nokiaan, ei Jutilla ole pahaa sanaa sanottavana urastaan teknologiadinosauruksen leivissä.

– Nautin työstäni todella paljon, kunnes yrityksen strategia vaihtui. Kun en enää voinut

allekirjoittaa työnantajan toimintasuunnitel-maa, irtisanouduin.

Nokian-vuosina Juti huomasi, että työelä-mässä ihmiset järjestetään ryhmiin osaamisen perusteella. Lähestymistapa tuntui vieraal-ta. Jutin mukaan fiksumpaa olisi tarkastella ajattelua ja persoonallisuuksia, sillä sisäisesti samanlaiset ryhmät ovat ehkä sopuisia, mut-teivät välttämättä tehokkaita.

– Menestyvä työyhteisö tarvitsee monipuo-lisuutta ja erilaisia näkökulmia. Järjestin oman tiimini erilaisten ajattelutapojen perusteella viiteen ryhmään: tarinankertojiin, menestyk-sentekijöihin, aktivoijiin, haaveilijoihin ja on-gelmanratkaisijoihin.

Haaveilijoita Juti rohkaisi pystyttämään pilvilinnoja – ajattelemaan isosti.

– Tarkoituksena oli, että haaveilijoiden ei tarvinnut miettiä rajoitteita, vaan he saivat keskittyä unelmointiinsa. Sitten visio vietiin ongelmanratkaisijan pakeille ja kysyttiin, onko se ratkaisukelpoinen, ja jos on, millaisin komp-romissein ja ratkaisumallein. Usein ajatellaan,

TEKSTI MAARET LAUNIS KUVAT EERO KOKKO

Blanca Juti puhuu UPDATE-päivässä 27.4.

Lisää s. 58

20 2/2016

21 2/2016

>

Bisneslounaalla

>

että unelmoijat eivät ymmärrä realiteetteja ja analyyttiset ongelmanratkaisijat lyövät kyy-nisesti kapuloita rattaisiin, mutta siitä ei ole kyse. Heidän vahvuutensa ovat eri alueilla, ja juuri siksi molempia tarvitaan.

Avoin mieli elää ikuisestiNokian-vuosien jälkeen Juti tuli tunnetuksi Rovion markkinointijohtajana. Vuodenvaih-teessa tarinankertoja jäi kirjoitusvapaalle viimeistelläkseen syksyllä ilmestyvän kir-jansa. Yli kaksi vuosikymmentä suoma-laista teknologiakuplaa ja sen puhkeamista seuranneena Juti on oppinut yhtä ja toista innovaatioista ja suomalaisten roolista nii-den synnyttämisessä. Innovaatioiden suurin käyttövoima on avoin ja utelias mieli, ja siitä Juti kirjoitti ensimmäisen teoksensa Honest. Finnish. Magic.

– Panin merkille, että toimittajat puhuvat toisilleen, muusikot toisille muusikoille ja lääkärit lääkäreille. Itse ajattelen, että uusien oivallusten ja niistä johtuvien innovaatioiden syntymiseen tarvitaan monipuolisesti erilai-sia kontakteja. Ihmisten kannattaisi viettää aikaa myös oman sosiaalisen mukavuus-

alueensa ulkopuolella, mutta valitettavasti niin käy harvoin.

Juti on maailmankansalainen, jonka identi-teettiin on aina kuulunut ajatus matkailusta se-kä eri kulttuureihin ja vieraisiin asioihin tutus-tumisesta. Kun perhe oli perustettu Suomeen, ei matkustaminen ollutkaan enää vaivatonta.

– Silloin ymmärsin, ettei minun tarvitse matkustaa Nepaliin asti löytääkseni mielen-kiintoisia ihmisiä. Heitä on kaikkialla, kun-han vaan astuu ovesta ulos. On vääristynyttä ajatella, että vain paljon matkustaneet ihmiset ymmärtävät elämästä jotain.

Tämän oivalluksen turvin Juti otti puhe-limen käteensä ja alkoi soitella eri-ikäisille mielenkiintoisille suomalaisille muotoilija Eero Aarniosta 6-vuotiaisiin Tilda-tyttöihin.

Lopulta Juti kokosi haastattelut kirjaksi, ja jaotteli henkilökuvat samalla periaatteella kuin Nokian-vuosinaan: tarinankertojiin, me-nestyksentekijöihin, aktivoijiin, haaveilijoihin ja ongelmanratkaisijoihin.

Kuinka viheliäiset ongelmat taklataan?Jutin innovaatiojoukkue painiskelee mer-kittävien vastusten kanssa. Tutkijat puhuvat

niin sanotuista viheliäisistä ongelmista (engl. wicked problems), joilla tarkoitetaan esimerkik-si taloudellisen epätasa-arvon, ilmastonmuu-toksen ja globaalien terveysuhkien kaltaisia haasteita, joiden ratkaisu on erittäin vaikeaa niiden ristiriitaisen ja monisyisen luonteen vuoksi.

– Ilmastonmuutos on viheliäisistä ongel-mista kaikkein viheliäisin, sillä siitä ei ihmis-kunta yksinkertaisesti selviä, ellei sille tehdä jotain, ja heti. Toinen itselleni rakas teema on sukupuolten välinen tasa-arvo, jonka paranta-miseen suuryritykset Google etunenässä ovat onneksi viime aikoina heränneet.

Juti kuitenkin huomauttaa, että viheliäiset ongelmat eivät estä innovaatioita, vaan mah-dollistavat niiden syntymisen – erityisesti in-sinööriorientoituneessa Suomessa.

– Pian valmistuvan kirjani tärkein teesi onkin, että koskaan ei ole ollut niin otolli-nen aika innovaatioille kuin nyt. Leonardo da Vinci ja Albert Einstein olivat oman ai-kansa poikkeusyksilöitä, mutta teknologian ja tekoälyn kehityksen myötä maailmasta on tullut pienempi ja verkostoista tiiviimpiä. Ke-nellä tahansa internetyhteyden omistavalla on

”Ihmisten kannattaisi viettää aikaa myös oman sosiaalisen mukavuusalueensa ulkopuolella.”

22 2/2016

23 2/2016

Bisneslounaalla

pääsy sellaiseen tietoon, joka on ennen ollut auki vain harvoille. Ihmiskunta on ikään kuin kerääntynyt yhteen.

Viheliäiset ongelmat ovat Jutin mukaan muokanneet milleniaalien eli vuosien 1980–2000 välillä syntyneiden arvomaailmaa uu-teen suuntaan. Uusi sukupolvi ei kumarra vanhoille kuville, vaan hakee tekemiselleen mielekkyyttä ja merkityksellisyyttä esimer-kiksi säännöllisen kuukausipalkan sijaan. Omalle ammatilliselle kutsumukselle hae-taan rahoitusta joukkorahoitusjärjestelmistä, sillä omaehtoisuus on noussut työelämän keskiöön entistä voimakkaammin. Kulutus-tottumukset ovat muuttuneet, eikä musiikin, vaatteiden tai muun materian omistamisella ole milleniaaleille samanlaista arvoa kuin edellisille sukupolville.

Tekoäly korvaa kellokortinJuti uskoo, että tekoäly tulee muuttamaan työn merkityksen kertaheitolla – ja merkit ovat jo näkyvissä. Tekoälyn kehitys vauhdit-taa kokonaisten ammattikuntien katoamis-ta, eivätkä edes niin sanotut varmat ammatit

säästy muutoksilta. Juti ymmärtää ihmisten huolen oman toimeentulonsa kehityssuun-nasta, mutta vaikuttaa kuitenkin olevan muu-toksesta enemmän innoissaan.

– Tämä on suomalaiselle yhteiskunnalle iso haaste, sillä työ on määriteltävä uudelleen. Miten tämä kaikki toteutetaan oikeudenmu-kaisesti ja tasa-arvoisesti? Uskon, että tulevai-suudessa tarvitaan vähemmän työtunteja, ja ihanteellista olisikin, että ihmiset voisivat teh-dä tulevaisuudessa vähemmän töitä kuin nyt.

Juti kertoo Ruotsissa tehdystä kokeilusta, jossa huomattiin, että kun sairaanhoitajien työpäivää lyhennettiin, työtehot paranivat, sillä hoitajat tekivät työnsä hyvin levänneinä. Kysymys kuuluu, mistä osista tulevaisuuden toimeentulo koostuu.

– Tietenkään ei saa käydä niin, että vain pieni osa tekee hyvää tiliä palkansaajana ja loput jäävät kokonaan ilman. Hallituksen kaa-vailema perustulokokeilu onkin tässä mieles-sä oikein tervetullut. Uskon, että työ nähdään tulevaisuudessa yhteiskunnallisena henkisenä panoksena, ei niinkään yhdeksästä viiteen ta-pahtuvana suorituksena.

Juti uskoo, että ongelmanratkaisutaidot ja luovuus tulevat korostumaan entisestään – niitä ei tekoäly voi heti tai koskaan korvata.

– Kun tulevaisuudessa vapaa-ajan määrä kasvaa, yhteisölliset ilmiöt, kuten hyödykkei-den ja palvelujen vaihtaminen tulevat yleisty-mään. Tämä liittyy myös vaatimukseen kuluttaa vähemmän ja järkevämmin.

Kun Jutilta kysyy, miltä nykyhetken yh-teiskunnalliset ongelmat talouden haasteis-ta maahanmuuttokriisin ja yhteiskunnan radikalisoitumiseen näyttävät, hän nyökkää miettiväisenä.

– Minä olen koulutukseltani antropolo-gi, ja antropologin tehtävä on miettiä, mitä yhteiskunnallisten ilmiöiden takana oikeasti on. Mistä epätoivo ja voimattomuuden tun-teet oikein kumpuavat? Minulla on kuitenkin paljon uskoa Pohjoismaihin ja suomalaisiin. Meillä on tasa-arvoiset yhteiskuntarakenteet ja ainutlaatuinen koulutusjärjestelmä. Ne anta-vat erinomaiset eväät viheliäisten ongelmien ratkaisemiseen.

blancajutiblog.com

”Uskon, että tulevaisuudessa tarvitaan vähemmän työtunteja.”

24 2/2016

25 2/2016

KUKA?+ Blanca Juti, kirjailija, liikenainen ja brändiosaaja.

+ Väitellyt Cambridgen yliopistosta tohtoriksi vuonna 1995. Suorittanut myös MBA-tutkinnon Dallasin yliopistossa.

+ Työskennellyt Rovion brändijohtajana, Fazerin markkinointijohtajana, eri esimiestehtävissä Nokian palveluksessa sekä diplomaattina Meksikon Suomen-suurlähetystössä.

+ Asuu Helsingissä filosofimiehensä ja kahden lapsensa kanssa.

+ Syntynyt ja kasvanut Meksikossa, asunut Suomen lisäksi Englannissa ja Yhdysvalloissa. Omaa Suomen ja Meksikon kaksoiskansa- laisuuden.

+ Fortune Media nimesi Jutin kymmenen vaikutusvaltaisimman pelialalla toimivan naisen listalle vuonna 2015. Toimii tällä hetkellä MTV Oy:n hallituksessa sekä neuvon- antajana hyväntekeväisyyttä ja pelialaa yhdistävälle Playmobille.

+ Kirjoittanut kirjan Honest. Finnish. Magic (WSOY, 2014). Toinen, innovaatioita käsittelevä kirja ilmestyy syksyllä 2016.

MISSÄ?Taqueria El ReyTacoja ja meksikolaisia artesaanicocktaileja tarjoile-va El Rey on palvellut noin vuoden Helsingin Eirassa. Tarjolla on perinteisten ja modernien meksikolais-ten herkkujen lisäksi mittava valikoima mescalei-ta, tequiloita ja piscoja sekä tamarindi-hedelmällä maustettuja alkoholittomia juomia, mocktaileja.

elrey.fi

MITÄ SYÖTIIN?El Reyn maistelumenu + Guacamolea ja talon nachoja+ Lohi-cevicheä ja talon kastikkeita + Kalataco + Possu-ananastaco + Kaktustaco + Perinteinen meksikolainen karamellivanukas+ Tamarindi-mocktaileja+ Mescal Sour ja Pisco Sour

BISNESLOUNAALLA