Finanssiala –uuden ajan kumppani#finanssiala

Esko Kivisaari, FA:n vt. toimitusjohtajaToimittajien finanssiseminaari 7. – 8.9.2017

Suomen suurimpia veronmaksajia

OP Ryhmä 249

Nordea 216

Supercell 176

Bayer 104

Kesko 75

Metsä Fibre 68

UPM-Kymmene

61

Elisa 56

Danske Bank 54

ABB 53

LähiTapiola 48

Orion 45

Sampo 38

Alan erilaiset verot

1 106 milj.€Finanssialan maksamat yhteisöverot

777 milj.€Vakuutusmaksuvero

29 milj.€

Muut vakuutus-yhtiöiden keräämätveroluonteiset maksut

1,9mrd.€

Milj. EUR

12 suurimmastayhteisöveron

maksajasta viisi on finanssialan

toimijoita

Vuosi 2015

Mitä 1,9 miljardin euronveroilla saa?

n. 10 uutta keskussairaalaatai n. 60 uutta kouluatai peruskoulun kustannukset yli 20 000 oppilaalle

Näin sijoitukset pyörittävät Suomen taloutta

Lainat yleisölle219 mrd.€

Jvk-lainat106 mrd.€Rahamarkkinat

Helsingin pörssin osakkeiden markkina-arvo209 mrd.€

191 mrd. €

KOTITALOUDET125 mrd.€

YRITYKSET76 mrd.€

PÖRSSI-YRITYKSET

YRITYKSET 10 mrd.€

JULKINEN SEKTORI88 mrd.€

TALLETUKSET150 mrd.€

ELÄKERAHASTOT191 mrd.€

SIJOITUSRAHASTOT107 mrd.€

YKSITYISET VAKUUTUSSÄÄSTÖT

49 mrd.€

14 mrd.€Pörssiosakkeet

14 mrd.€Jvk-lainat 5 mrd.€

Rahamarkkinat 11 mrd.€

Osakkeet 8 mrd.€

Rahasto-osuudet 16 mrd.€Velkakirjat 6 mrd.€

SUORAT OSAKESIJOITUKSET187 mrd.€

ULK

OM

AAT

ULK

OM

AAT

Vahva ja vastuullinen yhteiskunnan rakentaja

Kestävä kasvu edellyttää, että kaikessa toiminnassa otetaan huomioon sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristöön kohdistuvat vaikutukset.

Panoksia:• Vahingontorjuntaan• Vastuulliseen sijoittamiseen• Vastuulliseen luotonantoon• Digitaaliseen asiointiin

EU-komission asiantuntijaryhmä kestävän kehityksen rahoituksesta Väliraportin linjaukset:

• Luokittelumalli, jossa määritellään kestävät sijoitukset• Eurooppalainen standardi vihreille joukkovelkakirjalainoille• Varainhoitajan tehtävien tarkentaminen niin, että myös sijoitusten kestävyys

otetaan näkyvästi huomioon• Raportointijärjestelmien kehittäminen tuomaan esiin sijoittamisen

kestävyyskysymykset• Eurooppalaisen sääntelyn alistaminen ennen säätämistä kestävyystestille, jotta

säädösten ympäristövaikutukset otetaan entistä paremmin huomioon• Eurooppalaisten valvontaviranomaisten roolin täsmentäminen niin, että näiden

tulee ottaa valvonnassa myös kestävyys huomioon

Finanssialan ilmastomuutoslinjaus

• Target two degrees(FA:n hallitus 3.2.2017)

• Jäsenyhtiöt päättävät omista toimenpiteistään

• Raportointia varten parhaiten sopivat indikaattorit

• Finanssialalla parhaat mahdollisuudet vaikuttaa

Kestävän kehityksen sitoumukset

2015

Rakenteisen tiedon

automatisointi, e-kuitin

kehittäminen

Yhdessä Taloushallintoliiton

kanssa

2015

Ajoneuvojen rekisteröinti ja vakuuttaminen

yhteen

Yhdessä LVK:nja Trafin kanssa

2017

Terveydenhuollonasiakirjojen digitalisointi

Yhdessä STM:n, Kelan, Trafin, Ilmarisen,

Varman, Elon, LähiTapiolan ja IF:n

kanssa

2017Finanssialan

ilmastonmuutos-linjaus

Torjuttu vahinko parempi kuin korvattu

• Poikkeukselliset tulvavahingot korvataan vakuutuksista ml. merivesi- ja rankkasadetulvat.

• Yksityismetsistä 40 % vakuutettu myrskyvahinkojen varalta.

• FA mukana Tulvakeskuksen ohjausryhmässä.

• FA tekee yhteistyötä Syken ja Ilmatieteenlaitoksen kanssa luonnonilmiöriskien varoitus-järjestelmien kehittämisessä.

Finanssisääntelyn laajuus kasvanut muutamassa vuodessa - esimerkki pankkisääntelystä

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

Aiemmin NykyisinDirektiivi Parlamentin ja neuvoston asetus (1-taso)

Komission asetus (2-taso) muu Komission asetus (2-taso) raportointi

Arvio EU – regulaation sivumääristä CRD IV/ CRR vakavaraisuusuudistuksen jälkeen

Lainvalmistelu kehnoa ja myöhässä – soveltaminen ongelmallista• Kiireellä tapahtuva EU-direktiivien kansallinen voimaansaattaminen johtaa

lainsäädännön heikkoon laatuun. Asetukset valmistuvat myöhässä. Yritykset joutuvat soveltamaan lakeja ilman tarkempia ohjeita.

• Vakuutusten tarjoamisen direktiiviä (IDD) täydentävät EU-tason alemman asteiset asetukset ovat komission valmistelussa. Ne valmistuvat vasta, kun kansallisen lainsäädännön tulisi olla voimassa. Asetukset sisältävät olennaisia säännöksiä vakuutusalan valmistautumisesta, henkilöiden kouluttamisesta, it-järjestelmistä ja tuotemateriaaleista. Lain sisältö joudutaan hyväksymään ilman tietoa lopullisen EU-tason sääntelyn sisällöstä.

• Rahoitusvälineiden kaupankäynnin kansallinen sääntely (MiFID2) hyväksytään todennäköisesti juuri ennen määräaikaa eli vuoden lopussa. Aika on riittämätön ottaen huomioon laajan sääntelyn merkitys arvopaperimarkkinoiden toiminnalle.

• SM:ltä on ollut määrä valmistua jo lähes 10 vuotta sitten asetukset automaattisista sammutuslaitteista ja paloilmoittimista sekä tulisijoista. Vakuutusalalle ne ovat oleellista sääntelyä.

Mitä sääntelytulva aiheuttaa?

• Ministeriöiden lainsäädäntöresurssit ovat riittämättömät.

• Virkamiesten osaaminen ja toimialan tuntemus eivät täytä uusia vaatimuksia.

• Lainvalmistelu pitäisi aloittaa nykyistä aiemmin ja laajapohjaisesti yhteistyössä toimialan asiantuntijoiden kanssa. riittämättömiä sääntelytulvaan nähden.

Ministeriöt tarvitsevat osaavia lainvalmistelijoita. On myös tehtäviä

lainvalmisteluun vaikuttamisessa: esimerkiksi etujärjestöissä on tärkeää, että on

lainvalmisteluprosessin ja argumentoinnin tuntemusta.

Lainsäädäntötutkimuksen professori Anssi Keinänen, Itä-Suomen yliopisto

Mitkä ovat velkaantumisen kovimmat haasteet?

Velkaantumisen kasvu ollut maltillistaVelka/käytettävissä olevat tulot, %

0

25

50

75

100

125

150

-2,5

0,0

2,5

5,0

7,5

10,0

12,5

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Velkaantumisasteen vuosimuutos (oikea asteikko)

Kotitalouksien lainavelat suhteessa käytettävissä oleviin vuosituloihin (vasen asteikko)

Lähde: Macrobond

%

Suomi vähän EU:n keskiarvon yläpuolellaKotitalouksien velkaantumisaste, vuosi 2016 (*-merkityt 2015)

Lähde: Eurostat

Lähde: Eurostat

Lyhennysvapaita käytetään maltillisesti - tuloksia 2 500 suomalaisen tutkimuksesta

15

19

18

22

19

12

15

23

12

20

28

42

17

0 20 40 60

Kevät 2012

Kevät 2013

Kevät 2014

Kevät 2015

Kevät 2017

Asuntolainan määrä:

Korkeintaan 10 000 €

10 001 - 40 000 €

40 001 - 60 000 €

60 001 - 100 000 €

100 001 - 150 000 €

150 001 - 200 000 €

200 001 - 250 000 €

Yli 250 000 €

kyllä-osuudet - % vastaajista, joilla on asuntolainaa (n=854 vuonna 2017)

Oletteko viimeisen 12 kuukauden aikana käyttänyt lainaa takaisin maksaessanne lyhennysvapaita jaksoja?

Lyhennysvapaiden jaksojen käyttö

Lähde: FA, Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat –tutkimus 2017 ( n= 2 500 )

Velkojen vastapainona kotitalouksilla paljon rahoitusvarallisuutta

Mrd. EUR

Rahoitusvarallisuuden lisäksi kotitalouksilla reaalivarallisuutta (2015):

• Asuinrakennukset 248 mrd. euroa

• Muu reaalivarallisuus 178 mrd. euroa

- 200

- 150

- 100

- 50

0

50

100

150

200

250

300

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Nettorahoitusvarat Kotitalouksien rahoitusvelat yhteensä Kotitalouksien rahoitusvarat yhteensä

Lähde: Macrobond

Maksuhäiriöt kasvussa Suomessa

Positiivinen luottorekisteri tarpeen – kattavampi kuva asiakkaan maksukyvystä

Maksukykyä arvioidaan pankissa mm. stressitestin avulla.

Luottorekisteristä tiedot kaikista luotoista.

Rekisteristä ajantasainen ja kustannustehokas.

Tiedonsaanti rajattava vain luotonmyöntöön.

Ylläpitäjä voisi olla esim. Suomen Pankki.

Finanssiala - uudistuvan alan ääni

WWW.FINANSSIALA.FI

Esko Kivisaari

Toimitusjohtajan äitiyslomasijainen

Esko.kivisaari@finanssiala.fi

+358 500 44 77 76

@EskoKivisaari