1

YLISÄÄNTELYSTÄ KOHTI TALOUSKASVUA TUKEVAA EU-POLITIIKKAA

Piia-Noora Kauppi

6.3.2014

2

EU-tason sääntelyllä on tärkeä roolinsa finanssimarkkinoiden vakauttamisessa ja sisämarkkinoiden kehittämisessä.

Nyt on olemassa suuri riski ylisääntelylle. Se tukahduttaa taloudellista toimeliaisuutta ja jarruttaa talouskasvua.

Suomalainen finanssiala haluaa olla mukana rakentamassa reilua EU:ta.

KATSE EU-VAALEISSA

3

FK:N LINJAUKSET EU-KAUDELLE 2014-2019

4

Tuemme markkinoiden vakautta edistävää finanssialan yhteistä sääntökirjaa ja yhteisiä valvonnan periaatteita.

Pankkiunioni ja kriisinratkaisujärjestelmä saatava pikaisesti voimaan.

Suurten jäsenmaiden suuria pankkeja on kohdeltava samoin kuin pienten maiden pankkeja.

YHTEISIÄ VALVONTAPERIAATTEITA FINANSSIALALLE

5

Varoitamme liian pitkälle menevästä yhteisvastuusta.

Pankkiunioniin sisältyvä yhteisvastuu voidaan ottaa käyttöön vasta viimeisenä vaihtoehtona.

Kaikkien jäsenmaiden pankkijärjestelmät on saatettava terveelle pohjalle ennen kuin yhteinen kriisinratkaisumekanismi voi aloittaa toimintansa.

YHTEISVASTUULLE TIUKAT RAJAT

6

Tallettajan talletukset ja niille kertynyt korko talletuspankissa ovat suojatut yhteensä enintään 100 000 euroon asti.

FK kannattaa etukäteisrahastointia, joka on Suomessa jo käytössä.

Talletussuojarahasto on rahoitettu jäsenpankkien kannatusmaksuilla, maksuja noin 70 miljoonaa euroa vuodessa. Rahastossa on varoja tällä hetkellä noin miljardi euroa.

TALLETUSSUOJAN HARMONISOINTI TARPEEN

7

Talletussuojarahaston tulisi säilyä toimialan hallinnoimana, ja talletussuojarahastolle säädettäväksi oikeudelliseksi muodoksi FK kannattaa julkisoikeudellista yhdistystä.

Toimialavetoisuus suojaa rahastoitujen varojen ajautumiselta valtiontalouden menojen katteeksi.

Talletussuoja ei ole valtiollinen tehtävä. Esimerkiksi Saksassa, Itävallassa, Sveitsissä ja Norjassa rahasto on toimialavetoinen.

8

Pakolliset rakennerajoitukset heikentävät pankkien mahdollisuuksia palvella asiakkaitaan monipuolisesti ja joustavasti.

Markkinatakaustoiminnan pakollinen eriyttäminen muusta pankkitoiminnasta haittaa yritysten ja julkisen sektorin varainhankintaa.

YLEISPANKKI OSOITTAUTUNUT VOIMANSA

9

LISÄRASITUS HYYDYTTÄÄ TALOUSMOOTTORIA

Pankkeihin ja vakuutusyhtiöihin ei pidä enää kohdistaa uutta sääntelyä ja veroja, jotka lisäävät alan yritysten ja sitä kautta asiakkaiden kustannuksia.

Finanssitransaktiovero (FTT) siirtyy pitkälti asiakkaiden maksettavaksi.

10

Lisää rahoitusvaihtoehtoja pankkirahoituksen rinnalle. Rahoituksen saatavuus on varmistettava, jotta erityisesti uusia työpaikkoja luova pk-sektori olisi toimintakykyinen.

VAIHTOEHTOJA YRITYSRAHOITUKSEEN

Pankkirahoituksen saatavuus Suomessa on kokonaisuudessaan kohtuullisen hyvä.

11

Kannatamme säästödirektiivin laajentamista verovälttelyä estävään suuntaan ja virka-apudirektiivin mahdollistaman automaattisen tietojenvaihdon laajempaa käyttöä.

 

HARMAA TALOUS KURIIN

Yhtiöveropohjaa voidaan EU:ssa yhtenäistää, mutta verokannoilla on voitava kilpailla jatkossakin.

12

Seuraamme tarkoin EU-eläkesääntelyn vaikutuksia työeläkejärjestelmään. Vakiintuneen EU-oikeudellisen käytännön mukaan vakuutusdirektiivejä ei sovelleta lakisääteiseen työeläkejärjestelmään.

Ammatillista lisäeläketurvaa tarjoavien säätiöiden ja kassojen yhdenmukaista eurooppalaista sääntelyä on edistettävä vakuutusyhtiöiden EU-sääntelyn suuntaisesti.

Vapaaehtoisten eläketuotteiden sääntely ei saa johtaa tuotteiden eurooppalaiseen harmonisointiin.

 

PUOLUSTAMME TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄÄ

13

1. Sääntelyä tuodaan alueille, jotka toimivat hyvin ilman sääntelyäkin. Esimerkiksi vähittäisasiakkaan pankin vaihto on hyvä esimerkki. Se toimii Suomessa hyvin, mutta siihen kaavaillaan EU-tason sääntelyä, jonka vuoksi me joutuisimme luopumaan hyvin toimivasta systeemistämme.

2. Sääntelyssä mennään liian syvälle, nippelitietoihin asti. Yritysten liikkumavapaus kärsii. Mitä yksityiskohtaisemmat säännöt, sitä hankalampi niitä on maailman muuttuvissa tilanteissa noudattaa. Ennemmin kaivataan periaatteita, kuin yksityiskohtia.

3. Liiallinen tuijottaminen vain Eurooppaan. On hyvä luoda yhteisiä toimintaperiaatteita, mutta Eurooppa ei ole koko maailma. Jos me asetamme itsellemme suuret rajoitteet vaikkapa pörssikaupan suhteen, menevät muut maanosat menojaan.

YLISÄÄNTELYÄ ON KOLMENLAISTA

14

KEITÄ OVAT EUROOPPALAISET FINANSSIVALVOJAT?

15

EU-VALVOJIEN TOIMINTAA ARVIOIDAAN VUONNA 2014

EBAEIOPA

ESMA

ESAt (European Supervisory Authorities) eli Eurooppalaiset finanssivalvojat:

EBA = Euroopan pankkivalvontaviranomainen

EIOPA = Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen

ESMA = Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen

ESRB = Euroopan järjestelmäriskikomitea

Finanssikriisi antoi lopullisen sysäyksen pitkään suunnitellulle yhteiselle valvonnalle – aloittivat vuonna 2011

Jo perustamisvaiheessa kovaa vääntöä siitä, perustetaanko valvojia vai sääntelijöitä?

Suurin osa ajasta mennyt alemmanasteisen sääntelyn valmisteluun

”Estetään tulevaisuuden kriisit”

16

FINANSSIVALVOJIIN LIITTYVÄT HAASTEET

Alan vähäiset vaikutus-

mahdollisuudet

Mitä tapahtuu Esojen

”sidosryhmissä” (stakeholder

group)?

Väliaikaiset ohjeet ja asetukset sekoittavat

pakkaa

Ministeriöiden vähäinen rooli valmistelussa

Poliittisen kontrollin

puute

Erilaiset painopisteet

Tuotekiellot: aiheuttavat

epävarmuutta ja käytännön

haasteita

Valvonta-käytännöt vaihtelevat

maittain

Lyhyet konsultaatio

-ajat

Kuka tulkitsee ESO:jen

sääntelyä?

Yksi Lontoossa, toinen

Pariisissa, kolmas

Frankfurtissa

Järjestelmä- riskikomitean

rooli?

Sääntelyn sitovuus:

kenen tulee noudattaa?

Resurssi-pula

ESO:issa ja Fivassa

Sääntöjen kopiointi sektorilta toiselle

17

EU:N UUSI MONIPORTAINEN SÄÄNTELY-KOKONAISUUS

18

3-taso (ESA-asetus):

Ohjeet ja suositukset

2,5-taso (ESA-asetus):

Tekninen täytäntöönpanostandardi

2-taso (SEUT* 290):

Delegoitu säädös

1-taso: Direktiivi tai asetus

2-taso (SEUT 291):

Täytäntöönpanosäädös

2,5-taso (ESA-asetus**):

Tekninen sääntelystandardi

UUSI MONIPORTAINEN SÄÄNTELYKOKONAISUUS

EU-viranomaisen valmistelemat sitovat

standardit: EU-asetus tai päätös

EU-viranomaisen ohjeet ja suositukset:

Noudata tai selitä

Komission säädösvalta:

EU-asetus

FIVA MOK

Kansalliseen lakiin

*SEUT: Sopimus Euroopan Unionin Toiminnasta; 1.12.2009 (”Lissabonin sopimus”)** ESA-asetukset (EBA-asetus N:o 1093/2010, EIOPA-asetus N:o 1094/2010, ESMA-astus N:o 1095/2010)

19

Nykyisin Jatkossa0

500

1000

1500

2000

2500

3000

EU-valvojien sääntelyAsetusDirektiivi

EU-SÄÄNTELYN MÄÄRÄ MONINKERTAISTUU: ESIMERKKINÄ VAKAVARAISUUSUUDISTUS (CRD IV)

Arvio sivumääristä

20

Pidemmät konsultaatioajat

Enemmän toimialan kuulemisia ja keskustelutilaisuuksia

Valmisteluasiakirjat avoimiksi

Valmisteluun mukaan parlamentti ja neuvosto

Kotimaassa selkeä valmisteluvaiheen kuulemismenettely

Lisää yhteistyötä EU-valvojien kesken välillä

Suositukset ja varoitukset tuotekieltojen sijaan

Sidosryhmätyö avoimeksi

Enemmän rahoitusta EU-budjetista

Sääntöjen luomisesta niiden valvontaan eri maissa

Vältettävä väliaikaisia sääntöjä, kun lainsäädäntötyö on kesken

Säännösten sitovuutta selkeytettävä – kenen tulee noudattaa?

FK:N PARANNUSEHDOTUKSIA ESA-ASETUSTEN ARVIOINTIIN

21

• Finanssivalvontajärjestelmää muutettava nykyistä läpinäkyvämmäksi.

• Sidosryhmien ja kansallisten hallitusten on voitava osallistua säännösten valmisteluun oikea-aikaisesti.

• Kolmen finanssivalvojan (EBA, EIOPA, ESMA) toimintatapoja on yhtenäistettävä ja niiden antamien säännösten ja ohjeiden oikeudellisen muodon on oltava täysin selkeä.

FINANSSIVALVONTAA LÄPINÄKYVÄMMÄKSI

22

Piia-Noora Kauppi

piia-noora.kauppi@fkl.fi