1

Kuoro on in

GramexpressE s i t t ä v i E n ta i t E i l i j o i d E n j a ä ä n i t t E i d E n t u o t ta j i E n t E k i j ä n o i k E u s y h d i s t y s G r a m E x r y : n a s i a k a s l E h t i

1 | 2009

Juha Tapion Kaksi puuta soitetuin kotimainen | 16

Syödäänkö kulttuurin tekijät? | 6

Gramexin asiakkaidene-palvelu laajenee | 9

Suomi laulaa niin maakunnissa kuin TV-ruudussa

2

A l K u S o i T T oToimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander.

NuorennusleikkausPori Jazzin johdossaPori jazzin taiteellinen johto nuor-tuu kertaheitolla, kun Jyrki Kangas jättää pestinsä tämän kesän festi-vaalin jälkeen. 65-vuotiaan kankaan paikan ottaa vuoden 2010 Pori jaz-zista alkaen 33-vuotias muusikko-tuottaja Tuomas Kallio. käytännössä taiteellinen joh-to siirtyy kolmen miehen niskoille, sillä 34-vuotiaan muusikko Teppo Mäkysen vastuualueena on koti-mainen jazz-ohjelmisto, kun taas 45-vuotias toimittaja ja tuottaja Markus Partanen vastaa kansain-välisen ohjelmiston tuotannosta. Pori jazzin puolelta todetaan, että uuden kolmijaon malli tulee Euroopan ja Pohjois-amerikan fes-tivaalikumppaneilta. kolmihenkinen ryhmä pystyy paremmin hallitse-maan 2000-luvun pirstaloitunutta musiikkikenttää. kallio tunnetaan parhaiten yhte-nä Flow-festivaalin perustajista, nu spirit helsinki -kollektiivin jäsenenä sekä maailmalla mainetta niittäneen the Five Corners Quintetin tuotta-jana ja säveltäjänä. kangas jatkaa festivaalin palveluksessa vuoden 2010 loppuun.

ku

va: w

ww

.th

EFi

vE

Co

rn

Er

sQ

uin

tEt.

Co

m

tuomas kallio astuu johtoon vuonna 2010.

•Vuodennaissolisti:Anna Abreu

•Vuodenmiessolisti:Juha Tapio

•Vuodenyhtye:Egotrippi

•Vuodenalbumi: ”maailmanloppua odotellessa” Egotrippi

•Vuodenpop-albumi: ”maailmanloppua odotellessa” Egotrippi

•Vuodenrock-albumi: ”kuutio” Apulanta

•Vuodenmetalli-/hardrock -albumi:”Blooddrunk” Children of Bodom

•Vuodeniskelmäalbumi: ”kädenjälki” Jorma Kääriäinen & Riku Niemi orchestra

•Vuodendebyyttialbumi: ”sata vuotta” Herra Ylppö & ihmiset

•Vuodenhiphop-,dance-, r&b-albumi: ”loppuasukas” Asa

•Vuodenbiisi: ”mun koti ei oo täällä” Chisu, säv. & san. Chisu

•Vuodentuottaja:Riku Mattila

ESEKin Leena Hirvoselle Erikois-EmmaEmma-palkinnot viime vuoden kiinnostavimmille ja menestyneimmille esiintyjille, äänitteille ja tuottajille jaettiin maaliskuun 14. päivänä helsingin kulttuuritalossa järjestetyssä Emma-gaalassa. Emmat myöntää suomen ääni- ja kuvatallennetuottajat äkt ry. Emma-gaala järjestettiin jo 23. kerran.

•Vuodenlastenlevy: ”tuttirallaa” Satu Sopanen & Tuttiorkesteri

•VuodenkotimainenDVD: ”video vortex” Disco Ensemble

•Vuodenmyydyinalbumi: ”DeathMagnetic”Metallica

•Kriitikoidenvalinta: ”hot Corner” The Five Corners Quintet

•e-Emma: ”mun koti ei oo täällä” Chisu

•Jazz-Emma: The Five Corners Quintet ”hot Corner”

•Etno-Emma: ”Phurane mirits” Hilja Grönfors & latšo Džinta

•KlassinenEmma: Markku luolajan-Mikkola ”Gambanova”

•Vienti-Emma: Apocalyptica

•Erikois-Emma: Tuomari Nurmio; leena Hirvonen

•KultainenEmma: Marita Kaasalainen

ESEKinpääsihteeriLeenaHirvonenpalkittiinErikois-Emmalla.Apulannan”Kuutio”onvuodenrock-albumi,jaHiljaGrönforssaiEtno-Emman. the Five Corners Quintet kunnostautui sekä kriitikoiden valintana että jazz-Emman voittajana.

Chisutekijaesittivuodenbiisin,markku luolajan-mikkolan levy GambaNovasaiKlassisenEmman.

2

VuodensolistitovatAnnaAbreujaJuhaTapio,vuodenyhtyeEgotrippi.

KuVAT:LEENAHirVoNEN/KiMMoTäHTiNEN.ApuLANTA/JArMoKATiLA.HiLJAGröNforS/SAuLiHEiKKiLä.THEfiVECorNErSquiNTET/THEfiVECorNErSquiNTET.CoM.

Ku

VAT:

AN

NA

AB

rE

u/

EM

iLiA

iKä

HE

iMo

.Ju

HA

TA

pio

/w

Ar

NE

rM

uS

iC.E

Go

Trip

pi/

HA

rr

iHu

uH

TAN

EN

.CH

iSu

/M

iNN

AA

Ho

LA.

3

Se pitää myös tärkeänä turvata ”te-kijöiden moraalisen oikeuden loukkaa-mattomuus” ja on huolissaan sellaisten työsopimusten (”work for hire”) yleis-tymisestä, joissa ”edellytetään tekijän-oikeuden luovuttamista ja loukataan tekijän oikeutta teokseensa sekä sen suojaa”.

Mietintö ottaa tiukan linjan myös nettipiratismiin. Tietenkin, ei-

hän nettiin synny markkinoita, jos jotkut rahastavat sillä, että tekevät va-

rastamisen helpommaksi. Se kehottaa jäsenvaltioiden oikeusviranomai-sia ”lakkauttamaan sellaisten sivujen toiminnan, jotka levittävät teoksia verkossa laittomasti”. Esimerkkinä mainitaan Pirate Bay. Lisäksi kehotetaan pohtimaan verkkoyhteyksien tarjoajien ”vastuuta piratismin torjunnassa” sekä pyydetään niitä ”yhteistyöhön sähköisen piratismin ehkäisemiseksi ja rankaisemiseksi”. Euroopan parlamentin asiakirja on rauhoittava järjen ääni kotimai-seen keskusteluumme. Tietoyhteiskunta ei menesty sillä tekniikalla, että sisältöjä tekevien ja tuottavien ihmisten oikeuksia poljetaan. Ellei sisältöjä tekemällä elä, mistä sen jälkeen enää syntyisi kuluttajaa kiinnostavaa kuunneltavaa ja katsottavaa – laitevalmistajien, teleoperaat-toreiden ja mediayhtiöiden tarpeisiin? Täytyy vain toivoa, että tuo ääni tavoittaa Suomessa oikeat ihmiset.

Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry:n jäsenlehti. Julkaisija: Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry, Pieni Roobertinkatu 16 A, 00120 Helsinki, puh. (09) 6803 400, fax (09) 6803 4010. Päätoimittaja: Lauri Kaira. Toimitusneuvoston puheenjohtaja: Risto Ryti. Toimitussihteeri: Anu Karlson. Ulkoasu ja taitto: Helena Kajander. Kirjapaino: Forssan kirjapaino Oy. ISSN 0787-6564. Painos 62 500 kpl.

02 Alkusoitto 03 Pääkirjoitus / Lauri Kaira05 Rytinää / Risto Ryti06 Syövätkö isot kalat kulttuurintekijät?09 Käyttäjäasiakkaat saivat e-palvelun10 Laulusta voimaa14 Välisoitto15 Soolo / Pekka Nissilä16 I kissed a Girl vuoden radiohitti 18 Hän: Viveca Still20 Pykäläviidakko / Tuomas Talonpoika 21 ESEKin päätöksiä 1.11.–31.12.200823 Yksi tuhannesta: Turisas24 Gramexin henkilökunnan yhteystiedot ja palvelukortti

P Ä Ä K i R J o i T u S

Gramexpress | sisältö

Kansi: Kuorosotaa ruudussa. Timo Kotipellon kuoro Lappajärveltä, solistina Caroline Lillmåns. Kuva: TV4 – Hannu Haapasalo

Vuoden 2009 verotustiedotvuoden 2009 veroprosentit tulivat voimaan 1.2.2009. Gramex saa suoraan verohalli-tukselta asiakkaittensa sivutuloprosentit. vuoden aikana tapahtuvista veroprosentin muutoksista emme kuitenkaan saa verot-tajalta tietoja, vaan muutosverokortista on asiakkaan toimitettava Gramexille kopio. Eläkeläinen, koululainen, opiskelija tai suomessa rajoitetusti verovelvollinen! sinun tulee aina toimittaa erikseen ajankohtaiset verotustietosi Gramexille varmistaaksesi oi-kean verotuksen.

Seuraava tilityksemme on jo touko-kuussa 2009. Tilitys koskee vuoden 2008 radiosoittoja!

tuottajat, muistattehan että ääniteilmoituk-set Gramexille pitää toimittaa viimeistään julkaisukuukautta seuraavan kuukauden loppuun mennessä. näin voimme varmis-taa, että esityskorvausten maksatus tapah-tuu ajallaan.

ääniteilmoituslomakkeita voi tulostaa koti-sivultamme www.gramex.fi.

Tilitysinfo

Kun Suomessa pohditaan, miten tekijöiden oikeuksia heikennettäisiin, muualla Euroopassa tekijänoikeussuoja halutaan päinvastoin turvata.

Euroopasta kuuluu järjen ääniLauri Kaira

Euroopan parlamentin vaikutusvaltainen oikeudellinen valiokunta antoi tammi-

kuussa mietinnön tekijänoikeudesta. Suo-sittelen sitä iltalukemiseksi suomalaisille päättäjille.

Ero suomalaiseen keskusteluun on suu-ri. Kun Suomessa komiteat pohtivat, miten tekijöiden ja kulttuuriteollisuuden oikeuk-sia heikennettäisiin, muualla Euroopassa

tekijänoikeussuoja halutaan päinvastoin turvata. Ja kun meillä heikennyshankkeita perustellaan tietoyhteiskunta-kehityksellä ja yritysten kilpailukyvyllä − EU:ssa juuri näillä samoilla argumenteilla perustellaan tekijänoikeuksien suojaamista.

Mietinnössä korostetaan monin tavoin, että tietoyhteiskuntakehitys vaatii vahvaa tekijänoikeuden suojaa.

Mietintö pitää tekijänoikeuden, lähioikeuksien ja henkisen omai-suuden suojaa ”tärkeänä osatekijänä Euroopan unionin taloudellisen kilpailukyvyn varmistamisessa”. Sen mukaan luova teollisuus on tietoyhteiskunnassa keskeisen tär-keässä osassa. ”Tekijänoikeuden ja lähioikeuksien suoja tietoyhteiskun-nassa on tärkeää sisämarkkinoiden taloudelliselle kehitykselle.” Tekijän-oikeuden ja lähioikeuksien noudattamisen varmistaminen on ”paras tae laillisten digitaalisten markkinoiden kehitykselle”. Mietintö painottaa, että tekijänoikeuden ja lähioikeuksien suoja ”on perusedellytys, jos halutaan edistää luovuutta ja innovaatiota sekä kulttuuri-identiteettien säilymistä”.

4

A l K u S o i T T oToimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander.

Al Jarreau ja Angie Stone April Jazziinapril jazzin tämän kevään vetonauloiksi saapuvat fuusiojazzin konkari Al Jarreau, uudemman soulin taitaja Angie Stone sekä Portugalin fa-don tähti Ana Moura. Festivaali soi Espoossa ajalla 22.–26. huhtikuuta. april jazzin esiintyjäkaartiin lukeutuvat myös new yorkin laulunteki-jä Garland Jeffreys, malilainen maailmanmusiikin tähti Salif Keita ja tanskalainen multi-instrumentalisti Marilyn Mazur. Festarille saapuvat niin ikään hip hopin takavuosien suosikki us3 sekä latinoamerikkalainen jazzryhmäMercadonegro. suomen muusikoista april jazzin estradeille kipuavat esimerkiksi the Five Corners Quintet, Emma SalokoskiEnsemble,Tuomo, PmmP, iiro Rantala & Pekka KuusistosekäEspooBigBand.pääkaupunkiseudunsuurin vuotuinen jazztapahtuma april jazz on soinut Espoossa joka ke-vät vuodesta 1987.

Stam1na pokkasi metallipystejähelsinki metal meetingin yhteydessä jaettiin yleisön äänestämät Finnish metal awards 2008 -palkinnot, joista karhunosan pokkasi itselleen sta-m1na.Yhtyesaineljäpystiätärkeissäkategorioissa:vuodenlevy,bändi,kansitaide ja vuoden laulaja Antti Hyyrynen. vuoden tulokas -palkintoa ei yhtyeelle voinutkaan antaa, ja se meni hate-formille.ChildrenofBodominkansainvälisestikinarvostettukitaristiAlexi laiho sai palkinnon vuoden soittajana. helsinki metal meeting laajeni tänä vuonna kaapelitehtaalta myös ta-vastialle ja dante’s highlightiin. helmikuisen viikonlopun aikana raskaan musiikin parissa juhli ja askarteli yli 6 000 messuvierasta ja keikoilla kävijää.

Indie-yhtyeet kiertävät EurooppaaHelsinkiläisyhtyeidenunderwaterSleepingSocietynjaDamnSeagullsinuunituoreetalbumitjulkaistaanympäriEurooppaa. vedenalaisten The Dead Vegas ilmestyi saksan, sveitsin, itävallan, hol-lannin,Belgian,Luxemburgin,TanskanjaNorjankauppoihinhelmi-maalis-kuussa.BackstageAlliancenSuomessajulkaisemaalbumiilmestyyusei-den pienten levy-yhtiöiden toimesta eri maissa. ”aloitamme nöyrästi mutta asenteella.Toisinsanoenbänditienpäälle,seontäältäkäsinparastapasaada jotain aikaiseksi suomen ulkopuolella”, sanoo yhtyeen laulaja okko Nieminen. DamnSeagullsinkolmasalbumiHunting Season julkaistaan saksassa, ruotsissa,Hollannissa,BelgiassajaKanadassa27.maaliskuuta.Suomes-salevynonjulkaissutfullsteamrecordings.

ku

va: P

au

lo s

EG

ad

aE

s

Fadotähti ana moura on april jazzin odotetuimpia vieraita.

ku

va: m

ar

ian

nE

hE

ikk

inE

n

stam1na kahmi karhunosan Finnish metal -palkinnoista.

Ku

VA:J

uK

KA

SA

LMiN

EN

/T

iiKE

riK

uVA

Huhtikuussa juhlitaantekijänoikeuksiatekijänoikeuspäivää vietetään 23. huhtikuuta, unEsCon julistamana kirjan ja tekijänoikeuden päivänä. tekijänoikeuspäivä on osa maailman henkisen omaisuuden päivän viettoa suomessa. lyhty (luovan työn tekijät ja yrittäjät) jär-jestää tekijänoikeuspäivänä kutsuvierassemi-naarin Finlandia-talolla. seminaarissa puhuvat muiden muassa viestintäministeri Suvi lin-dén, patentti- ja rekisterihallituksen pääjohtaja Martti Enäjärvi sekä mu-siikintekijä, muusikko Teemu Brunila. tekijänoikeuspäivä näkyy myös kouluissa. teeman käsittelyssä hyödyn-netään lyhdyn tuottamaa oppimateriaalia, joka sisältää perustietoa ja ope-tusaineistoa tekijänoikeudesta. viime vuoden tapaan tekijänoikeuspäivä le-vittäytyy myös elokuvateattereihin, joissa asiakkaille tarjotaan etukuponkia vastaan luovan työn näyttäviä tuloksia normaalia edullisempaan hintaan. kansainvälinen henkisen omaisuuden päivä 26.4. on wiPo:n (word intel-lectualpropertyorganisation)perustamajuhlapäivä.Suomessajuhlintaonlaajentunut henkisen omaisuuden viikoksi, jonka aikana järjestetään sekä tekijänoikeuteen että teollisoikeuksiin liittyviä tapahtumia. lisätietoja tekijänoikeuspäivästä: www.tekijanoikeuspaiva.fi

underwaterSleepingSocietyjaDamnSeagullsjulkaisevatmonikansallisesti.

ku

va: P

äiv

i ris

tEll

5

Universal Music Finlandille uusi toimitusjohtajaGugi Kokljuschkin on johtanut suomen suurinta levy-yhtiötä uni-versalMusiciasiitälähtien,kuntoi-misto aloitti toimintansa suomessa 17 vuotta sitten. nyt hän siirtyy toimitusjohtajan pallilta hallituksen puheenjohtajaksi.universalMusicFinlandin uutena toimitusjohtajana aloittaa 34-vuotias Jarkko Nord-lund, joka siirtyy tehtävään viasatin toimitusjohtajan paikalta. Kokljuschkintoimiaiemminpo-lygramin toimitusjohtajana, mutta levy-yhtiö sulautui yritysfuusion myötä universaliin. muusikkona Kokljuschkintunnetaanesimerkiksitopmost-yhtyeen solistina. hän on myös ääni- ja kuvatallennetuottaji-en (äkt) puheenjohtaja. nordlund on tehnyt paljon kehi-tystyötä satelliitti- ja kaapelitelevi-siopuolella, jossa hän ennen via-satia työskenteli Canal+-kanavan maajohtajana.

R Y T i N Ä Ä

Kenen lauluja laulaa RKP?Risto Ryti

5

Vuoden levyllä Tiensuun musiikkiaylEn musiikkitoimittajat ja -tuotta-jat ovat valinneet jukka tiensuun musiikkia sisältävän levyn nemo-Puro-Spiriti vuoden levyksi 2008. levy sisältää Jukka Tiensuun suurta huomiota saavuttaneita teoksia kolmelta vuosikymmeneltä. klarinettikonsertti ”Puro” on vuo-delta 1989, samplerilla ja elektro-niikalla maustettu nemo vuodelta 1997 ja harmonikkakonsertto spiriti vuodelta 2005. solisteina loistavat Kari Kriikku ja Mikko luoma, ja avanti!-orkesteria johtaa Susanna Mälkki.

Musex pitää kovan luokan seminaarinMusicExportfinlandjärjestäähuhtikuunalussaHelsingissäseminaa-rin, johon se on kutsunut noin 70 kovan luokan kansainvälistä musiik-kivaikuttajaa. heidän lisäkseen is this it -tapahtumaan osallistuu 70 suomalaista musiikkialan ammattilaista. seminaari poikkeaa tavallisesta musiikkitapahtumasta siinä, että pääpaino on intensiivisillä keskusteluilla, joissa keskitytään sisältöön – eli miten hyvää musiikkia tehdään, löydetään ja saadaan markkinoi-tua oikein. is this it’in tavoitteena on saada kokoon sata ideaa näistä aiheista. lisätietoja www.isthisit.fi

ku

va: m

inn

a a

nn

ola

Vahdinvaihtouniversalissa:GugiKokljuschkinjaJarkkoNordlund.

RKP mainostaa itseään puolueena, joka ajattelee itse. Pian näem-me, miten totta tämä slogan on.

Suomessa nimittäin ajetaan huolellisesti suunniteltua, tekijänoi-keuslain koko perusteita muuttavaa lainsäädäntöhanketta. Aloite tälle hankkeelle on teollisuus- ja käyttäjäyhtiölähtöinen − mutta hankkeen toteutus edellyttää RKP:n puheenjohtajan vahvaa myötävaikutusta. Uudistus tähtää kulttuuristen sisältöjen luojien, niiden esittäjien ja näitä sisältöjä tuottavien oikeudenhaltijoiden oikeuksien kaventa-miseen uudistustyön harmaina eminensseinä toimivien teollisuuden ja käyttäjäyhtiöiden hyväksi. Kysymys on pitkästä prosessista, joka aloitettiin tässä vaiheessa osin epäonnistuneella tekijänoikeusasioiden siirtohankkeella TEMiin. Juuri nyt koko tekijänoikeuslain uudistusprosessi on siirretty näppä-rillä pikku järjestelyillä RKP:n käsiin. Tekijänoikeuslakiin ei tällä vaa-likaudella tehdä yhtään sellaista muutosta, jota RKP vastustaa.

Tekijänoikeuslain uudistushanketta siihen kuuluvine teknisine operaatioineen ajetaan pääministerin ja hänen hallituksensa

omaksumalla pohjoiskorealaisella kansanvaltaopilla. Sen mukaan kansalaisille voidaan enintään tiedottaa jo tehdyistä ratkaisuista. Valmisteilla olevista asioista ei opin mukaan kuulu kertoa mitään. Sehän se voisi johtaa jäykkään demokratiaan kuuluvaan kansalaiskes-kusteluun asiasta. Likaisen työn tekijäksi on siis joutunut RKP, puolue, jonka ima-goon ja goodwilliin on koko sen olemassaolon ajan liitetty vahva kult-tuurimyönteisyys ja sivistyksellisiä etuja ajavan puolueen leima!

Tekijänoikeuden ja siihen liittyvän talouden perusarvona on kai-kissa sivistysvaltioissa aina ollut kulttuurisidonnaisuus. Oikeuk-

siin liitetty talous on niin ikään aina katsottu osaksi oikeudenhaltijoi-den tulonmuodostusta. Nyt valmisteltavat muutokset ovat todella radikaaleja. Tekijän-oikeus valjastetaankin palvelemaan oikeuksia käyttävien yhtiöiden ja laitevalmistajien liiketaloudellisia intressejä. Ja millä tavalla? Siirtä-mällä yksityisille ihmisille ja kulttuuriteollisuudelle kuuluvaa varalli-suutta ja niihin liittyvää tuloa käyttäjäyhtiöille! Tämä saadaan aikaan muun muassa nakertamalla ja romuttamalla sieltä täältä tekijänoikeu-den perustana olevaa yksinoikeutta, jolloin samalla romutetaan koko tekijänoikeustalouden nykyinen infrastruktuuri. Hallitus on siis ottanut tosissaan vanhan sanonnan artisti maksaa lisäämällä maksajaporukan joukkoon kulttuurisia sisältöjä tuottavat yritykset. Nähtäväksi jää, pannaanko ainakin muodollisesti RKP:n johdolla toimeen itsenäisen Suomen ja vielä sitäkin vanhemman kulttuuripe-rintömme selkärangan murtaminen. Vem styr din väg SFP? Tänker ni verkligen själva?

Risto Ryti on Gramexin hallituksen puheenjohtaja.

6

kulttuurintekijät?suomessa ajetaan pieninä palasina suuria muutoksia tekijänoikeuteen.

Ellei joku paina pian jarrua, lopputuloksena on tekijänoikeus, joka ei suojaakaan tekijää ja kulttuuriyrittäjää – vaan heidän

työnsä tuloksia hyödyntäviä ylikansallisia käyttäjä- ja jakeluyhtiöitä.

tEksti: lAuRi KAiRA Piirros: JouKo iNNANEN

oletko ajatellut, miksi sinä voit ostaa elokuvan Anttilasta 20 eurolla, mutta elokuvateatteri tai tv-yhtiö maksaa sii-

tä paljon enemmän? Vastaus on yksinkertainen. Sinä ostat lef-fan kotikäyttöön ja maksat siitä kotikäyttöä vastaavan hinnan. Elokuvateatteri taas ostaa oikeuden esittää elokuvaa teatterissaan. Vaik-ka tuote on sama, sitä koskevat käyttöoikeudet ovat aivan erilaiset. Hintaero johtuu oikeuksien laadusta. Luovan alan liiketoiminta on nykyisin pit-kälti käyttöoikeuksien kauppaa. Samaa sisältöä myydään erilaajuisiin käyttötarkoituksiin eri-kokoisella hinnalla.

Käyttöoikeuksien kauppaaTämän mahdollistaa tekijänoikeus. Siksi se onkin koko luovan talouden kivijalka. Tekijänoikeus antaa tekijälle oikeuden mää-

rätä teoksensa käytöstä. Sen nojalla käsikir-joittaja myy tarinan filmausoikeudet elo-kuvayhtiölle, ja sen nojalla elokuvayhtiö myy valmiin elokuvan esitysoikeuksia eri ta-hoille.

Kukin teosta käyttävä yritys maksaa juuri siitä, mitä itse teoksella tekee. Tällaisista viipaleista luovan alan leipä koos-tuu. Taiteilijalla ja yrittäjällä ei ole yleensä kuukausipalkkaa, vaan he saavat tuloja sen perusteella, paljonko teoksia ja niihin poh-jaavia tuotteita myydään, käytetään ja esite-tään.

Suomessa hivutetaan läpi suuria muutoksia tekijänoikeuteen

jos isot kalat saavat tahtonsa läpi, tekijänoikeus ei enää suojaa luovan työn tekijöitä, vaan niitä, jotka jakelevat luovuuden tuloksia.

Syövätkö isot kalat

7

luovan talouden ravintoketjuTekijänoikeusalalla toimii sekä tuotteiden val-mistajia että niitä jakelevia yrityksiä. Edelliset tekevät ja myyvät sisältöjä, jälkimmäiset taas os-tavat ja esittävät niitä esimerkiksi tv-kanavillaan. He muodostavat omanlaisensa ravintoket-jun, jossa alimpana ovat sisältötuotteita valmis-tavat pikkukalat ja ylimpänä niitä esittävät ja jakelevat isot kalat. Ravintoketjun alimmalla portaalla ovat taiteilijat. Seuraavalla portaalla ovat sisältötuo-tantoyritykset, kuten elokuva-, videopeli- ja levy-yhtiöt. Näiden yläpuolella ovat vielä sisäl-tötuotteita esittävät tv- ja radioyhtiöt ja niitä verkoissaan liikuttavat teleoperaattorit. Tässä ravintoketjussa esiintyy samanlais-ta yhteistyötä ja samanlaisia jännitteitä kuin muussakin elinkeinotoiminnassa. Kyse on kau-pankäynnistä, jossa hinta on yhdelle tuloa ja toiselle menoa.

Tv- ja lehtiyhtiöt, teleoperaattorit ja lai-tevalmistajat tahtovat enemmän. Niiden etu-järjestöt ajavat suuria muutoshankkeita, jotka vahvistaisivat isojen kalojen asemaa entisestään. Toteutuessaan ne heikentäisivät tekijän-oikeuden henkilökohtaista ja yksinomaista luonnetta. Näitä hankkeita perustellaan eri seuroissa eri syillä. Joillekin puhutaan siitä, että yritys-toimintaa pitää helpottaa; toisille siitä, että teknologisen kehityksen esteitä pitää purkaa. Kolmannelle kerrotaan, että mobiiliTV ei käynnisty, ellei lakeja muuteta. Jos ja kun kaikki menee läpi, taikatemppu on valmis: suuri osa oikeuksista siirtyy pois tekijöiltä ja kulttuurialan pienyrityksiltä − ja päätyy suurten käyttäjä- ja jakeluyhtiöiden kä-siin. Voidaan vain pohtia, onko kyse yhteensat-tumasta vai tarkkaan hiotusta strategiasta.

lohdutuspalkinto isoille kaloilleMuutosten ajamista oli tarkoitus helpottaa sillä, että tekijänoikeusasiat siirrettäisiin pois kulttuuriministerin käsistä, työ- ja elinkeino-ministeriöön (TEM). Tuossa ministeriössä suurten yritysten sana on perinteisesti painanut enemmän. Silloin tekijänoikeus ei eduskunnassakaan olisi vält-tämättä sivistysvaliokunnan vastuulla. Sivistys-valiokuntahan on usein puolustanut kulttuuri-intressejä. Taiteilijoiden ja kulttuuriyrittäjien vahva vastakampanja esti kuitenkin siirron toteutu-misen. Lohdutuspalkinnoksi siirron ajajille hallitus teki erityisen pöytäkirjan, jossa luvattiin tällä vaalikaudella ottaa valmisteluun kaikki heidän

päätavoitteensa, kuten työsuhdetekijänoikeuden ja monikanavajakelun kysymykset, sekä siirtää hyvitysmaksusta päättäminen hallitukselle. Millaisia muutoksia ne näihin siis ajavat?

TyösuhdetekijänoikeusTyösuhdetekijänoikeus olisi yrityksen kannal-ta järkevä ajatus. Lakia muutettaisiin niin, että työnantaja saisi käytännössä kaikki oikeudet työsuhteessa tehtyyn teokseen, ellei työsopi-muksessa olisi erityisesti sovittu toisin. Opetusministeriön asettama selvitysmies Mikko Tulokas esitti tämänsuuntaista muu-tosta. Ammattiyhdistysliike vastustaa asiaa: miksi työnantajapuoli suostuisi sopimaan tekijän-oikeuksista, jos se saa ne haltuunsa sillä, ettei asiasta lue sopimuksessa riviäkään?

MonikanavahankeMonikanava-asiassa kyse on siitä, millä ehdoil-la tv-ohjelmia voidaan ostaa ja myydä esitet-täväksi perinteisen kotitelevision lisäksi myös mobiiliTV:ssä ja internetissä. Kansainvälinen kauppatapa on selvä. Os-taja ja myyjä sopivat vapaasti, mihin käyttöön mikäkin ohjelma hankitaan. Tv-yhtiöt kuitenkin tahtovat, että Suomes-sa tehdään tästä kauppatavasta poikkeus. Ne haluavat lakiin työsuhdetekijänoikeutta muis-tuttavan olettamasäännöksen, joka antaisi niille oikeuden lähettää ohjelmat myös muilla kuin sopimuksessa mainituilla jakelutekniikoilla, el-lei muuta erikseen sovita. Kilpailuvirasto on arvostellut tätä mallia tiukasti. Tällainen säännös vahvistaisi toimilu-vallisten tv- ja radioyhtiöiden kilpailuaseman ylivertaiseksi niihin uusiin yrityksiin >>>

luovan talouden ravintoketjussa esiintyy samanlaisia jännitteitä kuin muussakin elinkeinotoiminnassa.

Tekijänoikeus on luovan talouden kivijalka.

Kaupoista neuvotellaan normaalin markki-natalouden mukaisesti. Näissä neuvotteluissa pätee luomakunnan perustotuus, että isot kalat ovat vahvempia kuin pikkukalat. Esimerkiksi tv-ohjelmien tekijöitä on Suo-messa paljon, mutta ostajina vain kolme tv-yhtiötä. Siksi alalla vallitsee ostajan markkinat.

Vahvat tahtovat vahvemmiksiVoisi kuvitella, että suuret jakelu- ja välittäjä-yritykset olisivat elämäänsä tyytyväisiä. Jostain syystä näin ei kuitenkaan ole.

8

Samaan aikaan toisaalla – muusikon suoja-aikavuoden alussa suomen hallitus otti kielteisen kannan Eu-komission esitykseen, jolla olisi pi-dennetty muusikon ja levytuottajan suoja-aikaa. he saavat nykyisin tekijänoikeussuojaa vain 50 vuotta äänitteen teosta, kun saman levyn säveltäjän, sanoittajan sekä sovittajan suoja-aika on koko elinaika ja 70 vuotta päälle. komission mielestä tässä on selvä epäsuh-ta. Ei ole oikein, että 50 vuoden umpeuduttua mikä tahansa kilpaileva yritys voi kopioida le-vyn ja alkaa myydä sitä yksin omaan lukuunsa. komission direktiiviesitys kasvattaisi suoja-aikaa usa:n mittaluokkaan eli 95 vuoteen. Esitykseen sisältyy kaksi kuluttajan ja muusi-kon hyväksi tehtyä ehtoa: levy-yhtiön pitää ensinnäkin panna yli 50-vuotias aineisto tar-jolle verkkokauppaan. toiseksi sen pitää pe-rustaa rahasto, josta muusikot saavat tuloja yli 50-vuotiaan aineiston myynnistä. Esitys ei lisäisi minkään tahon maksamia Gramex-maksuja, koska radioyhtiöt eivät käy-tännössä lainkaan esitä yli 50 vuotta vanhoja äänitteitä. silti suomen hallitus päätti olla tu-kematta pidennystä. sen sijaan eduskunnan sivistysvaliokunta päätti yksimielisesti – hallituksen ja opposi-tion rajat ylittäen – tukea sitä. suuri valiokunta teki hallituksen ja sivistysvaliokunnan kesken kompromissin, jonka mukaan hallituksen tulisi nyt toimia yhtäältä direktiivin parantelemiseksi ja toisaalta jonkin mittaisen suoja-ajan piden-tämisen puolesta.

nähden, jotka toimisivat ”yksikanavaisesti” vain uusissa verkoissa. Vanhojen tv-yhtiöiden intressissä olisi teh-dä näille markkinoille tulo kilpailijoille mah-dollisimman hankalaksi. Mikäpä olisi niille kivempi kuin − kaikista muista EU-maista poikkeava − kotikutoinen erityislaki, jolla toi-miluvallinen tv-yhtiö saisi sisältöä uusiin jake-luteihin kaikkia muita edullisemmin.

Kännykkään ei hyvitysmaksuaIsoihin kaloihin kuuluu myös suuria laitevalmis-tajia ja laitteiden maahantuojia. Ne toivoisivat, että yksityisen kopioinnin hyvitysmaksua leikat-taisiin tai että se saataisiin jopa hiipumaan pois. Hyvitysmaksua kerätään tallentamiseen käytettävien laitteiden hinnassa. Valtio päättää, mistä laitteista sitä kerätään. Aiemmin maksu seurasi teknistä kehitystä. Sitä kerättiin ensin c-kaseteista, sitten tallentavista CDR-levyistä ja sittemmin myös tallentavista digibokseista ja MP3-soittimista. Nyt teknisen kehityksen seuraaminen on kuitenkin pysähtynyt. Yksityinen kopiointi on siirtynyt musiikkipuhelimen kaltaisiin mo-nitoimilaitteisiin. Kun uudet tallennuslaitteet korvaavat vanhat, hyvitysmaksu hiipuu hiljal-leen pois, ellei myös maksu siirry.

59 miljoonaa biisiäHallituksen ensimmäinen hyvitysmaksupäätös oli siirtoa ajaneiden yhtiöiden toiveiden mu-kainen. Vaikka puolueettomat tutkimukset osoit-tivat, että noin miljoonalla suomalaisella on kännyköittensä MP3-tallentimille kopioituna keskimäärin 59 musiikkikappaletta, kännykät vapautettiin edelleenkin hyvitysmaksusta. Muistikohan kukaan päättäjä laskea, että 59 miljoonaa biisiä maksaisi verkkokaupassa noin 55 miljoonaa euroa – yli puolet koko äänite- ja levymyynnin vuosivolyymista? Esimerkiksi Ranskassa tallentavista mat-kapuhelimista kerätään hyvitysmaksua siinä missä muistakin tallennuslaitteista. Sen sijaan Nokian kotimaassa kulttuurialan esittämä 1,35 senttiä per tallentava kännykkä oli liikaa.

Suomesta poikkeusmaaEdellä kuvatut esimerkit kertovat, mihin suun-taan asioita halutaan viedä. Isot kalat haluavat

Ay-liike kysyy, miksi työnantaja suostuisi sopimaan tekijänoikeuksista, jos se saa ne haltuunsa sillä, ettei asiasta lue sopimuksessa riviäkään.

>>>siirtää tekijänoikeuksia pikkukaloilta itselleen ja pitää siten entistä suuremman osan tuotoista itse. Työsuhdetekijänoikeus- ja monikanavalain-säädäntö siirtäisivät oikeuksia samaan suuntaan. Ensimmäinen siirtää tekijänoikeuksia työnteki-jöiltä yrityksille, toinen taas pieniltä tuotantoyh-tiöiltä suurille käyttäjä- ja jakeluyhtiöille. Suunta on siis selvä. Tämän tien päässä on tekijänoikeus, joka ei suojaakaan luovaa työtä ja yrittämistä, vaan niitä suuryhtiöitä, jotka levit-tävät, esittävät, liikuttavat ja jakelevat luovuu-den tuloksia. Tämä murentaisi luovan talouden perustan ja kotimaisen luovan alan kyvyn kasvaa, viedä ja työllistää. Seuraukset kansallisen kulttuurin kannalta olisivat pitkällä tähtäimellä tuhoisat.

EK isojen kalojen asiallaElinkeinoelämän Keskusliitto EK tukee suur-ten laitevalmistajien sekä jakelu- ja käyttäjäyh-tiöiden toiveita. Tämä on herättänyt ihmetystä sisältötuotantoyrityksissä. Niistä on erikoista, että EK ei tue valmistajia, vaan välittäjiä. Syy on kuitenkin yksinkertainen. EK ei ole mikään puoleeton hyvän elinkeinopolitiikan edistäjä. Se on jäsenyritystensä ja jäsenjärjestö-jensä edunvalvoja. Nokian kokoisten yritysten sana painaa siellä rutkasti enemmän kuin pien-ten tuotantoyhtiöiden. EK ajaa isojen kalojen asiaa, koska se edustaa niitä. Tekijöiden, taiteilijoiden ja kulttuuriyrittä-jien edustajat eivät tietenkään vain istu ja odota huonompaa huomista. He tekevät sen, mitä pienillä resursseillaan pystyvät.

RKP avainasemassaMutta lopultakin asia on kiinni niistä, jotka säätävät lakeja ja johtavat niiden valmistelua. Ruotsalainen kansanpuolue RKP on nyt avain-paikalla. Tekijänoikeusasiat valmistellaan valtaosin RKP:n puheenjohtajan, kulttuuriministeri Stefan Wallinin johdolla opetusministeriössä sekä jonkin verran myös työ- ja elinkeinomi-nisteriössä. Wallin on nimittänyt ihmisiä tärkeille paikoille, sekä ministeriöönsä että tekijänoi-keustoimikunnan ja tekijänoikeusneuvoston puheenjohtajiksi.

Hallituksen sisällä tekijänoikeusasioita kä-sitellään työryhmässä, jonka puheenjohtajana on Stefan Wallin ja jäseninä Mauri Pekkari-nen, Tuija Brax ja Suvi Lindén. Ministeriöissä on osaavia virkamiehiä ja mi-nisterityöryhmässä kokeneita tahtopoliitikkoja. Erityisen tärkeässä roolissa on tietenkin Wallin, joka on hallituspuolueen puheenjohtaja. Kulttuuriväen kannattaa toivoa, että nämä vaikuttajat näkevät metsän puilta. Kyse on isois-ta asioista. Lyhyellä tähtäimellä siitä, kuinka Suomessa pystyy elättämään perheensä luoval-la työllä ja yrittämisellä. Ja pitkällä tähtäimellä siitä, miten kotimaisen kulttuurimme käy.•

9

Gramexin e-palvelu nytkähtää muuta-man askelen eteenpäin, kun taiteili-ja- ja tuottaja-asiakkaiden lisäksi myös

musiikin käyttäjät pääsevät asioimaan Grame-xin kanssa netin kautta. Palvelussa uudet asiakkaat voivat tehdä sopimuksia musiikin käytöstä. Vanhat asiak-kaat voivat vastaavasti ilmoittaa muuttuneet yhteystietonsa, tehdä uusia sopimuksia uusista toimipisteistä, ja sopimuksen lopettaminenkin onnistuu. Ja kun tarvetta on henkilökohtaiseen palveluun, sivuston kautta voi lähettää yhtey-denottopyynnön Gramexin asianomaiselle asiakaspalvelijalle. Sopimusta tehdessään asiakas näkee heti musiikin käytön hinnan sekä sen, mitä kaikkea sopimus tulee kattamaan.

Helppo vaihtoehtoYleisimmät toimialat kattava e-palvelu avautui maaliskuun alussa. ”Tarkoituksena on tarjota äänitemusiikin käyttäjille helppo ja joustava vaihtoehto hoitaa sopimusasiat kuntoon”, pe-rustelee Gramexin apulaisjohtaja Leena Pit-känen. ”E-palvelusta asiakas löytää helposti hinnan omalle musiikin käytölleen, ja hän voi asioida meillä ja tehdä sopimuksen juuri itsel-leen sopivana ajankohtana.” Netissä sopimus syntyy saman tien, ja Gramex lähettää asiakkaalle kirjallisen sopi-musvahvistuksen saamillaan tiedoilla. Tämän jälkeen asiakkaalla on 14 päivää aikaa korjata sopimusvahvistuksessa olevia tietoja, ennen kuin ne siirtyvät laskutusjärjestelmään. Pitkänen korostaa, että e-palvelu on musii-kin käyttäjille uusi vaihtoehto sopimusasioiden hoitamiseen Gramexin kanssa. ”Ne, jotka mie-luummin asioivat henkilökohtaisesti Gramexin asiakaspalvelijoiden kanssa, voivat jatkaa van-haan tapaan.”

Nopeaa palveluaPalvelusivustolta on ollut saatavissa jo viime marraskuusta lähtien vuosilisenssimallilla toi-mivat äänitteiden tallennus- ja käyttöluvat DJ- ja liikunnanohjaajatoimintaan. Asiakas saa ne-tissä luettavakseen sopimusehdot ja sen jälkeen täytettäväkseen yksinkertaisen lomakkeen, jonka perusteella hän valitsee haluamansa ko-

koisen ja hintaisen vuosilisenssin. Sopimus syntyy suoraan nettipalvelussa, kun asiakas on hyväksynyt sopimusehdot. Lasku toimitetaan asiakkaalle vielä tässä vaiheessa postitse, mut-ta ensi kesästä lähtien maksu voidaan suorittaa suoraan nettipalvelussa. ”Pelisäännöt ovat näillä aloilla hyvin sel-keät”, toteaa asiakas- ja sopimuskoordinaattori Jaripekka Koikkalainen. ”Muuttuvia tekijöitä ei ole oikeastaan muita kuin käytettävien ääni-teurien määrä”. Alan luonteeseen kuuluu, että DJ:t tarvit-sevat usein myös nopeaa palvelua, ja siinähän e-palvelu on lyömätön. Koikkalainen kertoo DJ-sopimusten määrän kasvaneen sähköisen palvelun käyttöönoton ansiosta.

Hyötyä aktiivisuudestaTilityksen asiakaspalvelupäällikkö Tarja Hen-riksson kertoo, että taiteilijoiden ja tuottajien e-palvelu on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin. Jo 400 asiakasta on tehnyt e-palvelusopimuk-sen. Moni heistä on jo löytänyt ja korjannut ääniteilmoituksissa olleita virheitä. ”On harmillista, jos vasta tilityksen jälkeen tulee ilmi, että taiteilijan nimi on puuttunut joltakin uralta”, Henriksson huomauttaa. ”Siksi on hienoa, että taiteilijat itse aktiivisesti valvo-vat etuaan tarkastamalla omat äänitetietonsa.” Kaikille uusille tilitysasiakkaille lähetetään automaattisesti e-palvelusopimus allekirjoitet-tavaksi. Vanha asiakas hoitaa asian kätevimmin tulostamalla verkkopalvelun tilauslomakkeen sivulta www.gramex.fi.•

Verkossa hoituu yhä useampi ääniteasia

musiikin käyttäjän on nyt entistä helpompi hoitaa sopimusasiansa Gramexin kanssa. käyttäjän oma e-palvelusivusto avautui maaliskuussa.

tEksti: ANu KARlSoN

Käyttäjien palvelut• Sopimuksentekeminen• Hintatietojenhakeminen• pienlisenssinostaminen• Tallennus-jakäyttöluvanostaminen• Yhteystietojenpäivittäminen• palautteenantaminen• Yhteydenottopyyntö• Sopimuksenlopettaminen

oikeudenhaltijoiden palvelut• osoitetietojentarkistaminen ja ylläpitäminen

• Veroprosentinsekä tilinumeron tarkistaminen

• omienäänitteidenselailu

• Tilitystenmaksupäivätja summien katsominen

• Esityskorvauslistaradiokohtaisesti tilitetyistä korvauksista

Käyttäjäasiakkaat saivat e-palvelun

musiikin käyttäjä voi nyt tehdä sopimuksen Gramexin kanssa myös netissä.

Ku

VA:D

AV

iDT

ro

oD

/G

or

iLLA

”Tarkoituksena on tarjota äänitemusiikin käyttäjille helppo ja joustava vaihtoehto hoitaa sopimusasiat kuntoon.”

10

”Kuoron ja yleisön välille pitää saada syntymään yhteys.”

KuVAT:pHiLoMELA(YLH.)/SYLVAiNGuiCHArD.MArJuKKAriiHiMäKi(VAS.)/MAAriTKYTöHArJu.KuoroSoTA-oHJELMA(oiK.)/TV4–HANNuHAApASALo.

ylhäällä: Philomela ranskassa vuonna 2006. vasemmalla: marjukka riihimäen kuoroissa on taikavoimaa. oikealla: timo kotipellon kuoro lappajärveltä, solistina Caroline lillmåns, rokkasi itsensä kuorosodan finaaliin.

11

laulaminen on mahtavaa. harvalla meistä on kanttia esiintyä omalla äänellään yksin, mutta kuorossa taito tiivistyy.

tuhansien laulajien maassa on kuoroja joka tarpeeseen: niin huolettomalle hyräilijälle kuin kunnianhimoiselle muusikollekin.

tEksti: ANu KARlSoN

”Jos olisin tiennyt että nämä ovat tämmöi-siä bileitä, olisin tullut teidän jokaiseen konserttiinne!”

Näin muuan nuori mies tuli kerran kiit-tämään Philomela-kuoron johtajaa Marjukka Riihimäkeä konsertin jälkeen, silmät ymmyr-käisinä. Kuorossa laulaminen on nyt trendikäs-tä. Lähes jokaisella televisiokanavalla on oma tosi-tv-kuoro-ohjelmansa. Marjukka Riihimä-ki työskenteli Mikki Kausteen apuna TV4:n Kuorosota-ohjelmassa ja pitää kuorolaulun näin saamaa julkisuutta hienona asiana. ”Tällaisista formaattiohjelmista voidaan tietysti olla monta mieltä, mutta eihän se ole keneltäkään pois, että sellaisiakin tehdään”, hän toteaa. ”Parhaassa tapauksessa ne tuot-tavat alalle uusia harrastajia ja kuoroille uutta yleisöä. On hienoa, että ihmisiä rohkaistaan laulamaan.” Suomessa on pyöreästi laskettuna tuhat valtakunnallisiin liittoihin järjestäytynyttä kuoroa. Näiden lisäksi on arvaamaton määrä järjestäytymättömiä kuoroja ja lauluyhtyeitä. Klassinen kuorolaulu – a cappella, ilman rytmiryhmää − ei ole Suomessa suuren yleisön musiikkia, niin kuin se on laulujuhlien Virossa tai vaikkapa kamarikuorojen Ruotsissa. Suo-malaisetkin kamarikuorot sekä lapsi- ja nuori-sokuorot ovat kuitenkin voittaneet merkittäviä kilpailuja maailmalla ja saaneet ihastunutta pa-lautetta. Marjukka Riihimäki uskoo, että suoma-laisten kuorojen esiintymisissä on taikavoimaa.

Omakohtaisesti hän on havainnut tämän vie-raillessaan äskettäin Philomelan kanssa Sambi-assa ja Sibelius-lukion kuoron kanssa Miamissa. ”Se oli ihan käsittämätöntä, miten nuoret ihmiset tulivat konsertin jälkeen kiittämään kädestä pitäen ja sanoivat, että he eivät ole kos-kaan kuulleet mitään sellaista. ”

leen, uskooko hän tosissaan saavansa tyydyt-täviä tuloksia ”noin kapea-alaisella instrumen-tilla”. Mutta instrumentti osoittautui lopulta hyvinkin laaja-alaiseksi. Sen parhaat elämykset ovat usein uusista ja jopa varta vasten tilatuista teoksista, joihin koreografi Päivi Järvinen on tehnyt näyttämöohjauksen.

Kuorossa laulaminen on nyt muotia

Laulusta voimaa

”Se on niin kuin pianisti miettisi, että saanko tänään ne kaikki 88 kosketinta paikalle vai saanko vain puolet ...”

Yhteys yleisöönNe bileet… Mutta miten ne tehdään? ”Kuoron ja yleisön välille pitää saada synty-mään yhteys”, vastaa Marjukka Riihimäki. ”Jos sitä ei synny, tunnen epäonnistuneeni.” Johtaja saattaa kesken konsertin jopa kävel-lä pois kuoron edestä ”häiritsemästä”, mikä saa kuulijat ensin hämilleen. Mutta pian ilmenee, että kuorolaiset kuuntelevat toisiaan tarkoin ja laulavat vaikka ilman johtajaa. ”Etenkin Philomelan kanssa tämä toimii hienosti. Ehkä me puhumme niin samaa kieltä, koska olemme kaikki naisia. Meille on syntynyt sellainen yhteys, että mikään ei ole mahdoton-ta. Mutta siihen ei riitä, että on 35 hyvää laula-jaa, vaan se vaatii rakentamista.” Philomela perustettiin 25 vuotta sitten, kun Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus ja Sulasolin Helsingin piiri halusivat saada aikaan riippumattoman ja korkeatasoisen naiskuoron. Marjukka Riihimäki muistaa monen ihmetel-

KokonaistaideteosJärvisen koreografiat eivät ole mitään pikku-sievää tepastelua. Riihimäki muistaa dramaat-tisen tapahtuman toisen kuoronsa Grex Mu-sicuksen esiintymisestä parikymmentä vuotta sitten Tampere-talossa. Esitettävänä oli Olli Kortekankaan sävellys Movement Echoing. Kun yksi kuoron tytöistä kompastui niin että venäytti jalkansa, katsojat uskoivat tempun kuuluvan koreografiaan. Vaikuttava kokonais-taideteos oli myös ”Reddress-konsertti” viime vuonna Tuusulanjärven kamarimusiikkijuhlilla. Grex Musicus on sekakuoro, jonka muo-dostavat Sibelius-lukiosta valmistuneet nuoret. Sibelius-lukion kamarikuoro taas on periaat-teessa normaali koulukuoro, johon on koelaulu. ”Olen ihan täpinöissä kun saan tehdä työtä näiden nuorten kanssa”, huokaa Marjukka Rii-himäki. ”Heistä paistaa sellainen vilpittömyys ja puhtaus. Lähtötasoltaan hyvinkin kirjavasta

>>>

ku

va: P

hil

om

Ela

12

joukosta kuoriutuu mielettömän taitavia kuo-rolaisia ja vastuunkantajia.” ”Meille on muotoutunut niin avoin ilma-piiri, että jos minä sanon että ryömikää lattial-la, niin eivät he edes kysy miksi, vaan lähtevät ryömimään. Ja kun näen hymyileviä kasvoja ympärilläni, saan itsekin niistä voimaa.”

Kuoro instrumenttinaPasi Hyökki, EMO Ensemblen ja Lauluyh-tye Tallan perustaja-johtaja sekä tämän vuo-den alusta myös Tapiolan kuoron taiteellinen johtaja, toteaa, että hän on ensi sijassa muusik-ko. Laulajana hän liikkuu harvinaisen laajalla äänialalla korkeasta baritonista sopraanokor-keudelle asti erityisellä sopranista-tekniikalla. Kuoron hän panee pystyyn, missä kulkeekin: lukiossa, armeijassa ja myöhemmin kollegojen parissa. Kuoro on hänen instrumenttinsa ja sitä instrumenttia hän haluaa soittaa. ”Se on niin kuin pianisti miettisi, että saanko tänään ne kaikki 88 kosketinta paikalle vai saanko vain puolet ...” Hyökki on yksi niistä harvoista kuoronjoh-tajista Suomessa, jotka elävät pelkällä kuoron johtamisella. Vaikka Tapiolan kuoro on nyt yksi hänen päätehtävistään, hän sanoo, ettei voisi kuvitella johtavansa mitään muuta lapsikuoroa kuin juuri tätä, jossa hän itse Erkki Pohjolan johdolla sai tärkeän osan musiikkikoulutustaan. ”Olen aina kuvitellut Tapiolan kuoron Ta-piolan kuoroksi enkä Tapiolan lapsikuoroksi”, Hyökki luonnehtii visiotaan. ”Se ei tarkoita sitä, etten ymmärtäisi että ne laulajat ovat oikeasti lapsia. Mutta lapset eivät välttämättä tajua, että jokin musiikki on hankalaa. He lähtevät avoimin mielin tekemään aikuisten silmissä hankalia asi-oita, ja niin ne eivät olekaan hankalia heille.”

Ajo-ohjeet vasta-alkajilleHyökin omat lauluyhtyeet Talla ja EMO En-semble koostuvat ammattimuusikoista, musii-kinopiskelijoista ja edistyneistä harrastajista. Kun hän sai vuosi sitten luotsattavakseen Yle Teeman Teemalaulajat-kuoron, hän tunnustaa ensin epäilleensä kykyään opastaa sellaisia lau-lajia, jotka aloittavat alkeista. ”Minua vähän pelotti että puhun heille ihan ufoja; että en osaa kertoa sellaisille ihmi-sille, jotka eivät ole koskaan laulaneet kuorossa, miten se oikein pelaa: missä on jarru ja missä on kaasu ja miten tätä autoa ajetaan.” Teemalaulajat olivat, paitsi noviiseja kuo-rolaulajina, myös toisilleen uusia tuttavuuksia. Hyökki kertoo ihmetelleensä, miten nopeasti nämä 45 valittua sosiaalistuivat kiinteäksi yh-

>>>

talla-yhtyeen yhdistää uspenskin katedraaliin rahmaninovin vigilia, jonka esitykset siellä ovat jo perinne. nyt vigilia on ilmestymässä myös levyllä.

Pasi hyökki edessä keskellä.

tapiolan kuoron lapset laulavat vaikeita teoksia, koska eivät tiedä, että ne ovat vaikeita.

Philomela valtoimenaan lapin ruskassa.

Ku

VAT:

pH

iLo

ME

LA/

pH

iLo

ME

LA.T

Ap

ioLA

NK

uo

ro

/A

iNo

Hu

oV

io.L

Au

LuY

HTY

ET

ALL

A/

MA

Ar

iTK

YTö

HA

rJu

.

13

teisöksi ja millaisella sykkeellä he tekivät työtä koko kevään. Kuoroon!-ohjelma päättyi touko-kuussa, mutta laulaminen ei päättynyt. Yhtei-sessä tapaamisessa viime tammikuussa ilmeni, että yli puolet teemalaulajista on jatkanut har-rastustaan jossakin ”oikeassa” kuorossa.

”Se kuulostaa makealta”Yksi heistä on Juha Virtanen. Omien sanojen-sa mukaan hän ei ollut kehdannut aikaisemmin mennä minkään kuoron koelauluun, vaikka oli harrastanut musiikkia. ”Ajattelin, etten viitsi saattaa lautakuntaa noloon tilanteeseen, kun he olisivat varmaan joutuneet toteamaan, että kiitos mielenkiinnosta, mutta ei tämä nyt oi-kein ole sinun juttusi.” Teemalaulajissa oli kuitenkin alusta pitäen valtavan hauskaa. ”Se vain kuulostaa niin ma-kealta, kun on paljon ihmisiä laulamassa!” Virtanen myöntää hieman yllättyneensä kuoron kovasta työtahdista. Kansanlauluvaihe ohitettiin nopeasti ja päädyttiin mm. Giovan-ni Gabrielin 16-ääniseen nelikuoroisuuteen, Folke Raben graafiseen notaatioon ja Jukka Linkolan uuteen teokseen, jossa oli solistikuo-ro, taustakuoro ja rytmiryhmä. Teemalaulajat-projektin julkinen huipennus oli esiintyminen osana Mahlerin 2. sinfonian kuoroa Radion sinfoniaorkesterin konsertissa. ”Yhtäkkiä tajusin, että se käsitys joka yleen-sä herkästi tulee kuorolaulusta, on niin väärä kuin olla voi. Kuoromusiikin kirjo ja tarjonta on valtavan laaja. Joka on vähänkin kiinnostu-nut, taatusti löytää itselleen jotakin sopivaa.” Virtasta hämmästytti myös, miten nopeasti kuoroon syntyi hyvä yhteishenki. ”Vaikka oli tietysti semmoista stemmaklikkiytymistä, että tenorit ovat tenoreita ja bassot ovat bassoja, niin se oli vain sellaista pientä herjanheittoa.” Seuraavana syksynä Juha Virtanen liittyi Cantabile-kuoroon. Tenorina hän huomasi

heti arvonsa: koska mieskuorot nielevät valta-osan sekä tenoreista että bassoista, sekakuorot potevat jatkuvaa mies- ja etenkin tenoripulaa. ”Ei minulla sellaista flaksia ole varmaan koskaan ollut kuin nyt. Jos aikaa ja mahdolli-suuksia olisi, laulaisin vaikka kolmessa kuoros-sa. Mutta olen onnellinen, että pääsin sellaiseen kuoroon joka on parempi kuin minä itse. Mi-nun on pakko skarpata ja treenata ja kehittyä.” Juha Virtanen on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja työskentelee nykyisin Metsolla Euroopan markkinoinnin parissa. Hän uskoo kuorolaulun edistävän myös ihmisen terveyttä ja henkistä hyvinvointia. ”Kun käyn treeneissä ker-ran viikossa, se hyvä olo kestää monta päivää.”

Kehä kolmosen takaaHelena Toivanen on harrastanut kuoro-laulua kaiken ikänsä. Hän kävi kansakoulun 1970-luvulla Ilomantsissa pienessä kyläkoulus-sa, pulpettitoverinaan Liisa Matveinen, josta tuli ammatikseen kansanlaulaja. ”Liisan van-hemmat olivat opettajiamme ja paljolti heidän ansiotaan on, että kuorolaulusta tuli sittemmin harrastukseni.” Nykyisin Toivanen laulaa peräti kolmessa kuorossa ja työpaikan lauluyhtyeessä. Toivanen tekee päivätyötään Joensuun Abloyn tehtaalla koulutuskoordinaattorina. Laulun tervehdyttävästä voimasta hänellä on vankkaa kokemusta. Kolme vuotta sitten syksyllä, laulukauden kynnyksellä, hän sai tietää sairastavansa rintasyöpää. Hän pääsi heti leik-kaukseen ja sai lääkäriltä hyviä uutisia, mutta joutui rankkojen hoitojen vuoksi rajoittamaan harrastuksiaan. Oli vaikea panna kolmea kuo-roa tärkeysjärjestykseen. ”Valinnan ratkaisi, että Canzonetta-kuoro oli kutsuttu joulun alla Berliiniin konsertoi-maan. Kuoron matkasta tuli minulle päämäärä, jonka avulla kestin sytostaattihoidot, sädetykset

ja kaljuuntuneen pääni, muusta ruumiin rappi-osta puhumattakaan. Naiskuoroon palasin seu-raavana keväänä juhlakonserttia laulamaan.” ”Kyllä minut tietysti lääkkeet paransivat, mutta mieli oli koko ajan valoisa ja sain hir-vittävästi tukea nimenomaan tuntemiltani kuo-roihmisiltä ympäri Suomea.” Helena Toivanen on kuoroharrastuksensa innoittamana käynyt pitkään myös laulutun-neilla ja jopa suorittanut laulun D-tutkinnon Joensuun konservatorion avoimella osastolla. ”Ehkäpä C-tutkintokin tulee tehdyksi lähivuo-sina”, hän ennustaa. Aktiivinen kuorolainen ei oikein voi välttyä yhdistystoiminnalta. Toivaselle on luottamus-toimia kertynyt niin kuoro- kuin liittotasolla-kin. Nyt hän on todennut, että niiden karsimi-sen aika on käsillä. ”Pitkään toimihenkilönä työskennelleelle kuoroharrastus alkaa tuntua työläältä eikä enää tuota sellaista mielihyvää kuin alussa. Täytyy löytyä uusia toimijoita. Kuorolaulu on edulli-nen harrastus siihen nähden, mitä siitä vasti-neeksi saa.” Pohjois-Karjalassa on eri yhteyksissä toi-mivia kuoroja kymmeniä. Helena Toivanen tietää, että mitä kauemmaksi Kehä kolmosen ulkopuolelle mennään, sitä vaikeampaa on löy-tää tasokkaallekaan kuorolle johtajaa. ”Sen vuoksi täällä pidetään kynsin hampain kiinni johtajasta, jonka kuoro on kerran saanut. Meillä on hyviä kuoronjohtajia, mutta heitä on liian vähän.”•

”Kuorolaulu on edullinen harrastus siihen nähden, mitä siitä vastineeksi saa.”

pAS

iHY

öK

Ki/

AiN

oH

uo

Vio

.EM

oE

NS

EM

BLE

/S

YLV

AiN

Gu

iCH

Ar

D.

pasiHyökkiontoisenpolvenkuoronjohtajajaEMoEnsemblenperustaja.

laulaminen tekee hyvää. helena toivanen joensuusta on pitkän linjan kuorolaulaja ja kolmen kuoron jäsen. juha virtanen syttyi kuorolaululle yle teeman kuoroon! -ohjelmassa.

14

V Ä l i S o i T T oToimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander.

ESEK jakoi jälleen yli 2 miljoonaa euroaEsittävän säveltaiteen edistämis-keskus EsEk myönsi vuoden 2008 aikana tukea erilaisille esittävän säveltaiteen hankkeille yhteensä runsaat 2,2 miljoonaa euroa. suurimman yhteissumman, 580 350 euroa, sai audiovisuaali-nen musiikkituotanto. suurin osa tuotannoista oli musiikkivideoita, ja ne olivat pääasiassa kevyen musiikin alalta. av-tuki on EsEkin ja lusEsin yhteistä rahaa. äänitetuotantoon myönnet-tiin 451 550 euroa, joiden turvin syntyi257uuttakotimaistacd:tä.monikansallisten yhtiöiden osuus tuotantotuesta oli 23 %, muiden äkt:n jäsenyhtiöiden 14 %. mui-den tuottajien ja omakustantei-den osuus oli 63 %. musiikkilajeista eniten tuotan-totukeaohjautuipop/rockille46,8%, seuraavaksi eniten taidemu-siikille, 20,1 %. iskelmä/viihde/laulelma-musiikin osuus oli 9,9 %, jazzin 9,2 %, kansanmusiikin 5,1 % ja hengellisen musiikin 1,0 %. lastenmusiikkilevyihin myönne-tyn tuen osuus oli 2,7 % ja genren ”muu” 4,4 %. Esiintymistilaisuuksiin myön-netyllä summalla tuettiin 316:ta erilaista elävän musiikin hanket-ta. näistä noin puolet toteutettiin kotimaassa, puolet ulkomailla. kevyen musiikin osuus tuesta oli noin 55 %, vakavan noin 45 %. koulutustukea myönnettiin 17 koulutustapahtumaan, joista 9 oli vakavan, 8 kevyen musiikin han-ketta. julkaisutukea myönnettiin yhdelle kevyen musiikin alaan liit-tyvälle julkaisulle. markkinointi- ja vientitukea myönnettiin 82 erilaiselle musiik-kialan markkinointi- ja vientihank-keelle, jotka pääosin edustivat kevyttä musiikkia. työskentelytukipäätöksiä teh-tiin 234 kpl. suurin osa oli kevyen musiikin alalta. Pääasiassa työs-kentelytukijaksot olivat yhden kuukauden pituisia. anomuksia EsEkille tehtiin vuonna 2008 lähes 1 800 kpl. myönteisen päätöksen sai 1 071 anomusta.

Kansallisoopperanorkesterille tallennesopimuskansallisoopperan säätiö ja muu-sikkojen liitto ovat solmineet oop-peran orkesteria koskevan tallen-nesopimuksen. sopimus koskee oopperan esityksistä tehtäviä kau-pallisia ääni- ja kuvatallenteita sekä radio- ja tv-lähetyksiä. toisin kuin talon muilla taiteelli-silla ryhmillä, kansallisoopperan or-kesterilla ei ole ollut pysyvää tallen-nesopimusta sitten vuoden 2003. oopperan taiteellinen johtaja Mikko Franck on toimikautensa alusta asti painottanut sopimuksen aikaansaamisen merkitystä ja on tyytyväinen yhteisten ponnistelujen tulokseen. myös muusikkojen liittoa syntynyt sopimus tyydyttää. sopi-mus noudattaa oopperassa aikai-semmin käytössä ollutta pistejärjes-telmää, jossa pisteet on hinnoiteltu eri käyttötapojen mukaan. sopimus on voimassa vuoden 2012 tammi-kuun loppuun saakka. sopimus tekee mahdollisiksi kauan haaveillut televisioinnit ja dvd-tallenteet. näin kansallisoop-pera pystyy nimensä mukaisesti todella palvelemaan koko suomea. Edessä ovat heti alkuun neu-vottelut levy-yhtiön kanssa Aulis Sallisen Punainen viiva -oopperan julkaisemisesta dvd-tallenteena. Pekka Milonoffin ohjaama ja Mikkofranckinjohtamaproduktiotaltioitiin tätä silmällä pitäen viime vuoden toukokuussa.

ku

va: s

ak

ar

i viik

a

jarmo rastas Punaisen viivan kohtalona.

Merikanto-kilpailuun yli sata laulajaataidekeskus salmelan järjestämään valtakunnalliseen merikanto-laulu-kilpailuun on ilmoittautunut enem-män laulajia kuin koskaan ennen: 66 sopraanoa, 19 mezzosopraanoa, 2alttoa,8tenoria,14baritoniaja2bassobaritonia.Nuorinlaulajistaon22- ja vanhin 34-vuotias. merikanto-kilpailun tarkoituksena on nostaa esiin sekä koko kansan rakastaman oskar merikannon että hänen modernistipoikansa aarre merikannon musiikkia. välierään valittavat 12–15 laula-jaa julkistetaan maaliskuun aikana. varsinainen kilpailu pidetään 5. hei-näkuuta mäntyharjun kirkossa. kil-pailun tuomaristoon kuuluvat oop-peralaulajat Gabriel Suovanen ja Cynthia MakrissekäSibelius-akatemian rehtori Gustav Djupsjö-backa ja tuottaja Aarno Cronvall.

rahapalkintojen lisäksi merikanto-kilpailun voittajat saavat ukri merikannon arvokkaan veistoksen. kuvan teos on nimeltään Barcarole.

ku

va: s

alm

Ela

n t

aid

Ek

Es

ku

s

Helin-kilpailuun ennätysmäärä ilmoittautuneitasuomen kulttuurirahasto järjestää vi kansainvälisen mirjam helin -lau-lukilpailun helsingissä 1.-12.8.2009. kilpailuun ilmoittautui määräaikaan 16.2. mennessä yhteensä 343 laula-jaa. tämä on kolmanneksen verran enemmän kuin vuonna 2004. haki-joita on 42 maasta, ja heidän jou-kossaan on 36 suomalaista laulajaa. Esikarsintaraati valitsee hake-musten ja dvd-tallenteiden perus-teella varsinaiset osanottajat, joi-den nimet julkistetaan perjantaina 3.4.2009. vi kansainvälisen mirjam helin -laulukilpailun tuomariston puheen-johtajana toimii Jorma Silvasti. tuomariston muut jäsenet ovat Te-resa Berganza, Soile isokoski, Thomas Moser, Jewgenij Neste-renko, René Pape, Birgitta Sven-dén ja Anna Tomowa-Sintow.

ku

va: h

Eik

ki t

uu

li

viisi vuotta sitten mirjam helin oli vielä onnittelemassa nimeään kantavan kilpailun voittajia,kuubalaistaEgliseGutierreziajaeteläkorealaista woo-kyung kimiä.

14

Gramexin julkisen esittämisen ryh-mä on saanut markkinointivastaa-van, kun työnsä aloitti tammikuussa Riina Virkkunen. hänen toimialu-eeseensa kuuluvat markkinointiin liittyvät kampanjat ja projektit sekä musiikin käytön yleiset asiakaspal-velutehtävät. virkkunen on koulutukseltaan filosofian maisteri pääaineenaan musiikkitiede. aikaisemmin hän on toiminut teostossa musiikkiluvat-yk-sikön markkinointikoordinaattorina ja NCB-yksikössäasiakasneuvojana.

ku

va: s

ar

i lin

ds

trö

m

Julkiselle esittämiselle markkinointivastaava

15

musavisa

S o o l o

Alussa oli sanaPekka Nissilä

ku

va: r

iku

nis

sil

ä

Musiikki syntyy säveltämisen jäljiltä. On olemassa ylen määrin tekijänsä aikaansaamia melodioita, joita muis-

telemme hyräillen, rallattaen tai viheltäen. Jotkin sävellykset muistamme niiden rytmistä, jota rallatamme, taomme pöy-dänkulmaan tai beatboxaamme. Ja kyllä joidenkin sävellysten harmoniaratkaisutkin ainakin osalle alan ihmisiä ovat muista-misen aihe. Vaan aivan omalla tavallaan me muistamme musiikkia sii-hen liitettyjen sanojen myötä. Myönnän, että uskoni täkäläi-seen muistitietoon horjui taajaan, kun seurasin aikanaan tv:stä ”Bumtsi-Bum”-show’ta. Aina ei löytynyt edes kokonaista ker-tosäettä, ja tietenkin samaan aikaan Ruotsin puolella Så ska de låta -show’ssa vedettiin suvereenisti säkeistökaupalla mitä vain. Mutta kestävään asemaan − ikivihreyteen, klassikoksi, lähes kansanlauluksi − on aikojen kuluessa noussut läjäpäin lauluja nimenomaan niiden tekstien ansiosta. Tekstejä ja niiden osia siteerataan jatkuvasti eri yhteyksissä, ja niitä myös sävelletään uudestaan. Onhan ainakin yksi sukupolvi jo olemassa, joka ei enää tunne ”Kalliolle, kukkulalle” -laulua sen vanhan melodian mukaisesti, vaan ainoastaan Kaj Chydeniuksen uuden sävellyk-sen vanhaan tekstiin.

olen viime aikoina joutunut pohtimaan sävellyksen ja teks-tin suhdetta sekä niiden olemusta erikseen muutaman

oopperan ja musikaalin parissa. Useimmin olen päätynyt tu-lokseen, että musiikki ei itsenäisenä kovinkaan hyvin pärjäisi. Parisataa vuotta sitten oli toisin; hyllyssänikin on instrumen-taaliesityksiä tuon ajan oopperoista, ja toimii. Toisaalta en tiedä ainuttakaan oopperaa tai musikaalia, joka olisi sävelletty ensin, vaan aina on lähdetty tekstistä. Ehkä pitäisikin puhua ooppe-roista niiden libretistin mukaan? Samoin kun on esitetty, että elokuvista pitäisi puhua käsikirjoittajan mukaan. Näytelmien suhteenhan siten menetellään totutusti. Kerta toisensa jälkeen olen hämmästellen ihaillut parhai-den tekstintekijöiden kykyä tiivistää sanottavansa lyhyeen ja jättää lisäksi paljon rivien väliin löydettäväksi. Lukekaapa − siis ihan erikseen lukekaa − joskus esimerkiksi Juha Vainon laulu-teksti ”Albatrossi”. Miten valtavan paljon siinä sanotaankaan, ja lyhyimmillään muutaman sanan fraaseilla.

En tiedä kenen copywriterin työtä on Jörn Donnerin suu-hun laitettu kampanjafraasi ”lukeminen kannattaa aina”,

mutta totta se on. Lukekaa lauluja.

Kirjoittaja on musiikkialan freelancetoimija, jonka luottamus-toimiin kuuluu mm. Muusikkojen liiton varapuheenjohtajuus.

15

tällä palstalla kirjoittavat omia ajatuksiaan musiikkia lähellä olevat henkilöt.

oikeat vastaukset sivulla 20.

1. John Cougar Mellencampin yksi 1980-luvun menestys-biiseistä oli

a)BorninTheu.S.A.b)r.o.C.Kintheu.S.A.c)Surf’inuSA

2. Ramona-nimisen kappaleen ovat levyttäneet mm. Tuomari Nurmio ja Olavi Virta. Ramonasta on laulanut myös

a) status Quob)ramonesc)LosLobos

3. Tumppi Varonen levytti aikoinaan ”Moottoritie on kuuma”. Kyseisen biisin on levyttänyt myös

a) Frederikb)Vesa-MattiLoiric)MattiNykänen

4. Monet muusikot ja bändit tukivat Barack Obaman valintaa Yhdysvaltojen presidentiksi, mm. yhtye R.E.M. Mistä Yhdysvaltojen kaupungista R.E.M. on kotoisin?

a) athens, Georgiab)paris,Texasc)Manchester,Tennessee

5. Johnny Cash esiintyi vuonna 1972 eräässä vankilassa. Keikasta julkaistiin äänite Johnny Cash på Österåker. Missä maassa Cash tuolloin vieraili?

a) tanskassab)Norjassac)ruotsissa

6. Madonna tulee Suomeen. Kuinka monta virallista live-albumia Madonna on julkaissut?

a) ei yhtäänb)kaksic)viisi

7. Kenen uutuusäänite on Ukonhauta?

a) kotiteollisuusb)Kaukoröyhkäc)MajKarma

8. Universalin levymerkkejä ovat mm. Island ja Polydor. Mikä 50-vuotisjuhlaa viettävä, Detroitissa perustettu levy-yhtiö on osa Universalia?

a) motorb)Motownc)Mute

9. Milloin julkaistiin Hurriganesin Roadrunner-LP?

a) 1974b)1976c)1980

ESEKin johtokunta2009–2010Gramexin hallitus on valinnut Esittä-vän säveltaiteen edistämiskeskuk-selle johtokunnan alkaneeksi kak-sivuotiskaudeksi. Puheenjohtajana jatkaa Hannu Saha ja varapuheen-johtajana juhani Merimaa. jäse-ninä jatkavat edellisestä johtokun-nasta Arto Alaspää (varalla Kari Helenius), Ahti Vänttinen (varalla Jouni Nieminen), Kai Amberla ja Minna lindgren. uutena jäseneä aloittaa Jutta Jaakkola. kolmen viimemainitun varajäseneksi valittiin Annamaija Saarela.

Suomen Kansallis-baletti SingaporeenSuomen Kansallisbaletti vieraileesingaporessa 29. ja 30. toukokuu-ta 2009 esittämässä Alexei Rat-manskyn (koreografia) ja Rodion Štšedrinin(musiikki)baletinAnna Karenina. teos nähdään osana sin-gapore arts Festivalin ohjelmaa, ja se esitetään singaporen Esplana-de-teatterissa. anna kareninan roo-lissa nähdään Minna Tervamäki/Petia ilieva, kreivi vronskina Jani Talo/Nicholas Ziegler ja aleksei karenina Jarkko Niininen/Hen-rik Burman. Esityksiä säestää sin-gapore arts Festivalin orkesteri. singapore arts Festival on vuo-tuinen kuukauden kestävä moni-taiteinen festivaali. viimeksi kan-sallisbaletti vieraili tammikuussaMacaossa, jossaLokki-balettisaikiitosta vastaanoton niin yleisöltä kuin kriitikoiltakin.

ku

va: s

ak

ar

i viik

a

minna tervamäki annana ja jani talo Vronskinaratmanskynbaletissaanna karenina.

16

Katy Perryn esittämä I Kissed a GirI (te-kijät: Gottwald Lukasz, Martin Max, Perry Katy, Dennis Cathy) oli viime

vuoden soitetuin radiohitti. Sitä soitettiin kau-pallisilla radiokanavillamme 3 783 kertaa eli yli 10 kertaa päivässä. Toiseksi eniten soitettiin Jason Mrazin esit-tämää kappaletta I’m Yours (3 766 soittokertaa) ja kolmanneksi eniten Leona Lewisin kappalet-ta Bleeding Love (3 672 soittokertaa). Nämä tiedot käyvät ilmi tekijänoikeusjär-jestö Gramexin tilastoista. Gramex kerää tarkat tiedot radiosoitoista voidakseen maksaa soitto-korvaukset taiteilijoille ja tuottajille.

10:n kärjessä kolme kotimaistaNeljäntenä oli Madonna kappaleella 4 Minutes 3 523 soittokerralla, viidentenä Vincent kappa-leella Miss Blue 3 357 soittokerralla. Kuudentena oli paras kotimainen. Se oli Juha Tapion säveltämä, sanoittama ja esittämä Kaksi puuta. Sitä soitettiin vuoden aikana yh-teensä 3 353 kertaa. Seitsemäntenä oli Leona Lewisin Better in Time 3 333 soittokerralla, kahdeksantena

Juha Tapion Kaksi puuta paras kotimainen

vuorostaan toiseksi paras kotimainen Jenni Vartiaisen Ihmisten edessä 3 317 soittokerralla. Yhdeksäntenä oli kolmas kotimainen, Chisun Mun koti ei oo täällä 3 133 soittokerralla. Kym-menentenä oli 3 Doors Downin It’s Not My Time 3 093 soittokerralla.

Eniten soitettu vai useimpien kuulema? Tämä lista siis kertoo, montako kertaa yhteen-sä kappaleet soivat eri kaupallisissa radioissa. Radioita ei ole eroteltu koon eikä kuulijamää-rän perusteella. Radiot ovat kuitenkin erikokoisia. Kun Nova mainostaa, että sillä on 1,5 miljoonaa kuulijaa, tyypillinen paikallisradio tavoittaa vain pienen osan tästä. Jos siis halutaan tietää, mitä keskiverto-suomalainen eniten radioista kuuli, kannattaa katsoa myös listaa valtakunnallisten radioiden kärkisoitoista. Tuossa listassa ovat mukana Nova, Iskelmä-radiot, Voice, NRJ, Radio Rock, RadioAalto, SuomiPOP, Cityradiot-ketju (957, Mega, Sata, Jyväskylä, Ramona), Classic, Dei ja Groove.

viime vuoden ykköshitti kaupallisissa radioissa oli katy Perryn esittämä i kissed a Girl. Paras kotimainen oli juha tapion kaksi puuta.

tEksti: lAuRi KAiRA tilastot: KARi NiEMElÄ

I Kissed a Girlvuoden radiohitti

Radiohitit 2008Kaikki kaupalliset radiot 01. i Kissed a Girl/Katyperry 3783

02. i’m Yours/JasonMraz 3766

03. Bleeding love/LeonaLewis 3672

04. 4 Minutes/Madonna 3523

05. Miss Blue/Vincent 3357

06. Kaksi puuta/JuhaTapio 3353

07. Better in Time/LeonaLewis 3333

08. ihmisten edessä/JenniVartiainen 3317

09. Mun koti ei oo täällä/Chisu 3133

10. it’s Not My Time/3DoorsDown 3093

Valtakunnalliset radiot 01. it’s Not My Time/3DoorsDown 2736

02. i Kissed a Girl/Katyperry 2312

03. Your love is a lie/Simpleplan 2285

04. ihmisten edessä/JenniVartiainen 2246

05. CrushCrushCrush/paramore 2094

06. Work/Kellyrowland 2005

07. 4 Minutes/Madonna 1930

08. When i’m Gone/Simpleplan 1912

09. Better in Time/LeonaLewis 1884

10. Apologize/Timbaland 1877

16

katy Perry (vas.) ja jason mraz (oik.) lauloivat itsensä hittilistan kärkeen. juha tapion (keskellä) kaksi puuta oli viime vuoden esitetyin kotimainen kappale.

Ku

VAT:

KAT

Yp

Er

rY

/M

iCH

AE

LE

LiN

S.J

uH

AT

Ap

io/

wA

rN

Er

Mu

SiC

.JA

So

NM

rA

z/

wA

rN

Er

Mu

SiC

.

17

Biisien tekijät ja tuottajatalla on tiedot kymmenen kärjessä -listojen kap-paleistakaavalla”Kappale•esittäjä/säveltäjä/sanoittaja/sovittaja/tuottaja”.Tuottajallaeitarkoiteta taiteellista vaan tekijänoikeuslain mu-kaista tuottajaa, joka on usein levy-yhtiö.

Kaksi puuta•JuhaTapio/TapioJuha/TapioJuha,riippa ville-heikki, kiiski ako, nyman markus, torniainen Kalle/warner

ihmisten edessä•JenniVartiainen/BrunilaTeemu/BrunilaTeemu/immonenJukka/warner

Mun koti ei oo täällä•Chisu/SundbergChristel/SundbergChristel/SundbergChristel/HMC

it’s Not My Time•3DoorsDown/ArnoldBradley/robertsMatthew,HendersonChristopher,Harrellrobert/ArnoldBradley,robertsMatthew,HendersonChristopher,Harrellrobert/eisov./universal

Better in Time•LeonaLewis,MartinAndrea,rotem,Jonathan/MartinAndrea,rotemJonathan/Sony/Syco

i Kissed a Girl •Katyperry/GottwaldLukasz,MartinMax,perryKaty,DennisCathy/GottwaldLukasz,MartinMax,perryKaty,DennisCathy/eisov./EMi/Capitol

i’m Yours•JasonMraz,MrazJason/MrazJason/eisov./warner/Atlantic

Miss Blue•Vincent/pontareVincent,JonssonGustav,SomajoSophia/pontareVincent,JonssonGustav,SomajoSophia/eisov./BonnierAmigo/TopTen

Bleeding love•LeonaLewis,Tedderryan,McCartneyJesse/Tedderryan,McCartneyJesse/eisov./Sony/Syco

4 Minutes•Madonna/Madonna,MosleyTimothy,Hillsfloyd,TimberlakeJustin/Madonna,MosleyTimothy,Hillsfloyd,TimberlakeJustin/eisov./warner/warnerBros

Your love is a lie•Simpleplan,LanniArnold,Bouvierpierre,ComeauCharles/LanniArnold,Bouvierpierre,ComeauCharles/eisov./warner/Atlantic

CrushCrushCrush•paramore/williamsHayley,farroJoshua/williamsHayley,farroJoshua/eisov./warner/fueledByramen

Work•Kellyrowland,rowlandKelendria,StorchScott,BoydJason/rowlandKelendria,StorchScott,BoydJason/eisov./Sony/Columbia/Musicworld

When i’m Gone•Simpleplan/LanniArnold,Bouvierpierre,ComeauCharles,Hillsfloyd/LanniArnold,Bouvierpierre,ComeauCharles,Hillsfloyd/eisov./warner/Atlantic

Apologize•Timbaland/Tedderryan/Tedderryan/eisov./universal/interscope/Mosley

TEKiJäTiEDoT:TEoSToJAESiTTäJä/TuoTTAJATiEDoT:GrAMEx

Tilastossa ovat mukana kaikkien kaupallisten radioiden vuoden 2008 raportoidut soittotapahtumat.

Radioilla on erojaKahden listan vertailu kertoo, että radioilla on eroja. Valtakunnallisten radioiden listaykköseksi nousee kaikkien radioiden listalla kymmenen-neksi sijoittunut 3 Doors Downin It’s Not My Time. Sitä soitettiin valtakunnallisissa radioissa 2 736 kertaa. Koska se soi kaupallisissa radiossa yhteensä 3 093 kertaa, sitä soitettiin paikallisra-dioissa vain noin 300 kertaa. Valtakunnallisen listan kakkoseksi nousi yleisen listan ykkönen I Kissed a Girl 2 312 soit-tokerralla. Se kiinnosti myös paikallisradioita, joissa sitä soitettiin yli 1 500 kertaa. Sen sijaan valtakunnallisen listan kolmo-nen, Simple Planin Your Love Is a Lie, soi niissä 2 285 kertaa, muttei mahtunut yhteisellä listal-la edes 20:n kärkeen. Valtakunnallisten nelonen, Jenni Vartiaisen Ihmisten edessä, soi niissä 2 246 kertaa ja pai-kallisradioissakin yli tuhat kertaa. Valtakunnal-listen viidenneksi soitetuin kappale Paramoren CrushCrushCrush (2 094 soittokertaa) taas ei mahtunut kokonaislistalle 20:n kärkeen.

Kerrottakoon lopuksi parin kotimaisen kappaleen sijoitus, vaikka ne eivät kymmenen kärkiin näillä listoilla mahtuneetkaan. Lauri Tähkän & Elonkerjuun Pauhaava sydän oli ko-konaislistan kahdestoista 3 006 soittokerralla, Jani Wickholmin Kaveri oli kokonaislistan nel-jästoista 2 858 soittokerralla, Rasmuksen Livin’ in a World Without You oli listan viidestoista 2 648 soittokerralla, Jenni Vartiaisen Toinen oli listan seitsemästoista 2 572 soittokerral-la, Laura Voutilaisen Vaarallinen yllätys listan kahdeksastoista 2 505 soittokerralla ja Kristian Meurmanin Läpi yön yhdeksästoista 2 493 soit-tokerralla.

Miten tutkittiin?Nämä luvut perustuvat soittotilastoihin, joita ei ole painotettu radioiden liikevaihdon eikä kuulijamäärän mukaan. Tilastossa ovat mukana kaikkien kaupallisten radioiden vuoden 2008 raportoidut soittotapahtumat. Valtakunnallis-ten, ns. puolivaltakunnallisten ja ketjuradioi-den soitot laskettiin tilastoon vain kertaalleen, jos soitot olivat identtisiä eri paikkakunnilla.•

leona lewis (vas. ylh.) oli suositumpi paikallisradioissa, jenni vartiainen (oik.) taas valtakunnallisissa. Chisu (vas. alh.) sijoittui 10:n kärkeen vain paikallisradioissa.

17

LEo

NA

LE

wiS

/S

oN

YB

MG

.CH

iSu

/M

iNN

AA

NN

oLA

.JE

NN

iVA

rTi

AiN

EN

/w

Ar

NE

rM

uS

iC.3

Do

or

SD

ow

N/

CH

Ap

MA

NB

AE

HLE

r.

3 doors downin it’s not my time oli valtakunnallinen listaykkönen.

18

”Tekijänoikeudessa on kysymys myös toisen ihmisen kunnioittamisesta.”

19

Mikä on tehtäväsi?Tekijänoikeusneuvos on titteli. Toimin tekijän-oikeudellisen tulosalueen päällikkönä.

Millaisella joukolla sitä hoidatte?Meitä on neljä juristia ja sihteeri.

Kolmas juristinuraMillainen on tähänastinen työurasi?Virkamiesura on kolmas juristiurani, tätä en-nen olen toiminut tutkijana ja ”praktikkona”. Tulin opetusministeriöön Taideteollises-ta korkeakoulusta, jossa olen hoitanut ensi-sijaisesti innovaatioiden kaupallistamiseen ja immateriaalioikeudelliseen neuvontaan, käy-täntöjen kehittämiseen ja sopimustoimintaan liittyviä tehtäviä. Ennen juristiksi valmistumistani ehdin kokeilla kaikenlaista sekalaista työtä aina puu-tarha-, myynti- ja toimistotyöstä erinäisiin virkamiesharjoittelijan tehtäviin. Esimerkiksi harjoittelukausi Euroopan neuvoston kv-sopi-musosastolla oli erityisen palkitseva kokemus. Millä mielellä otat homman vastaan?Uteliaisuudella, vastuuntunnolla.

Mikä on koulutuksesi?Olen oikeustieteen tohtori.

Aihe vei mennessäänMiksi tekijänoikeus on kiinnostanut sinua näin paljon?Se, että alun perin jouduin tekijänoikeuksien kanssa tekemisiin, on lähes puhdas sattuma. Aihe vei kuitenkin mennessään ja on avannut yhä uusia ulottuvuuksia. Tekijänoikeuslainsäädännön merkitys on nopeasti kasvanut tietoyhteiskuntakehityksen johdosta ja järjestelmän kehittäminen tarjoaa riittävästi haasteita.

Mitkä ovat mielestäsi tekijänoikeuslain ja -järjestelmän päätavoitteet?Tutkijaminän vastaus kysymykseen on, että tekijänoikeuslainsäädännön yhteiskunnalliset tavoitteet ovat meillä perinteisesti liittyneet sananvapauden toteutumiseen, kulttuurin ja sivistysyhteiskunnan edistämiseen ja markki-noiden toimivuuteen. Näiden toteutuminen on edellyttänyt teoksia koskevaa immateriaali-oikeudellista suojamuotoa. Eettisestä näkökul-masta on myös kysymys toisen ihmisen kunni-oittamisesta.

Miksi tekijänoikeusasiat ovat nykyisin niin paljon esillä?Tämä johtunee tietoyhteiskuntakehityksestä eli viestintävälineissä ja viestintätavoissa ta-pahtuneesta murroksesta sekä siihen liittyvästä

oikeustieteentohtoriVivecaStillaloittihelmikuunalussaopetusministeriön tekijänoikeudellisen tulosalueen päällikkönä. Eturivin tekijänoikeusvaikuttajan esittely avaa uuden ”hän”-sarjamme.

haastattElu: lAuRi KAiRA kuvat: SAARA VuoRJoKi

Viveca Still

”Tekijänoikeuslainsäädännön merkitys on kasvanut”

s.22.2.1970ruotsinpyhtää•oikeustieteenkandidaatti1997•oikeustieteentohtori2003•oikeusinformatiikanvastaavaHelsinginyliopistossa1999−2003•Taidekorkeakoulujentekijänoikeusasiamies2003−2008•Tekijän-oikeusneuvos2008,opetusministeriö•Tekijänoikeudellisentulosalueenpäällikkö2009,opetusministeriö

murroksesta sisällöntuotannossa ja viestintä-markkinoissa. Tekijänoikeuskysymyksiä on alkanut tulla vastaan kaikessa yhteiskunnallisessa, sekä kau-pallisessa että ei-kaupallisessa toiminnassa, kun ne aikaisemmin lähinnä koskettivat eräitä kau-pallisia toimijoita ja tekijöitä kulttuurin alalla.

Eu-vaikutus kasvaneeMitkä ovat nyt ajankohtaisia hankkeita teillä ministeriössä?Esimerkiksi tekijänoikeuslain 3. lukua koske-va osittaisuudistus, työsuhdetekijänoikeuteen liittyvä lainsäädäntöhanke, monikanavajake-luun ja luvattoman verkkojakelun torjumiseen liittyvät selvitystyöt sekä suoja-aikadirektiiviin liittyvät EU-neuvottelut.

Miten laaja liikkumavara Suomella on EU-maana kehittää tekijänoikeus-lainsäädäntöään?Nykyiset EU-direktiivit ovat monilta osin varsin väljät, joten kansallista liikkumavaraa edelleen on. Esimerkiksi moraalisia oikeuksia ei vielä ole EU:ssa harmonisoitu. On todennäköistä, että kansallinen liik-kumavara vähenee asteittain harmonisoinnin edetessä. Tämä olisi luonnollinen askel EU:n sisämarkkinoiden kehittyessä.

Mitä harrastat?Tieteellistä työtä, liikuntaa ja kulttuurielämyk-siä.•

H Ä N

20

Mitä internetissä saa tehdä omilla äänitteillään?Nykyään kysytään yhä useammin, mitä Gramexin taiteilija- ja tuot-taja-asiakas saa tehdä omilla äänitteillään internetissä. Toisin kuin usein luullaan, Gramexin lähtökohtana on, että asiakas voi varsin pitkälle itse päättää omien äänitteidensä käyttämisestä nettiym-päristössä.

Piirros: jouko innanEn

Gramexin apulaisjohtaja Tuomas Talonpoikavastaa lukijoiden

tekijänoikeudellisiin kysymyksiin.

Kysymyksiä voi lähettää osoitteella lakipalsta@gramex.fi

tämän palstan tarkoituksena on selventää maallikoille tekijänoikeuslakia esittävien

taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien oikeuksien osalta. Palstan tarkoitus ei ole

antaa oikeudellisia neuvoja. Pykäläviidakko keskittyy tällä kertaa äänitteiden käyttöön

internetissä taiteilijan ja tuottajan näkökulmasta.

P Y K Ä l ÄV i i D A K K o

Musavisan oikeat vastaukset: 1b,2b,3c,4a,5c,6b,7a,8bja9a.

Kokonaiset äänitteetjos kokonaisia äänitteitä halutaan laittaa internetiin kuunneltavaksi esimerkiksi streaming-tekniikkaa hyväksikäyttäen, muusikko ja tuot-taja päättävät siitä itse. Ei ole väliä, tarjotaanko äänitteitä muusikon tai tuottajan omalta kotisivulta vai jon-kun muun sivustolta. jos yksittäis-ten äänitteiden tilaajavalintainen kuuntelupalvelu halutaan järjestää ulkopuolisen palveluntarjoajan kaut-ta, asia ei kuulu lainkaan Gramexil-le. tällöin Gramexin oikeudenhaltijat päättävät kaikista ehdoista itse. jos äänitteitä taas halutaan jakaa tiedostomuodossa internetissä joko ilmaiseksi tai maksua vastaan, täs-täkin päättävät muusikot ja tuottajat itse. sama koskee äänitteiden käyt-töoikeuksien lisensointia erilaisia à lacarte-palveluitavarten.Tällöinon yleensä kyse äänitteiden lataus-palveluista, joihin liittyy varsin usein erilaisia kerta- tai kuukausimak-sujärjestelyjä. on kuitenkin hyvä muistaa, että äänitteiden jakeluun tai kuunneltavaksi saattamiseen ne-tissä tarvitaan äänitteen molempien oikeudenhaltijaryhmien eli sekä tuottajan että muusikoiden lupa. käytännössä äänitteiden tuottajat − useimmiten levy-yhtiöt − lisen-soivat äänitteiden käyttöoikeudet ulkopuolisille myös muusikoiden puolesta. näin erityisesti silloin, kun

äänitteitä käytetään kaupallisissa palveluissa. muusikoiden ja levy-yhtiöiden välisissä erilaisissa sopi-muksissa sovitaan näistä asioista tarkemmin.

Äänitenäytteetmuusikot ja tuottajat voivat laittaa omille kotisivuilleen äänitenäytteitä kuunneltavaksi joko streaming- tai lataustekniikkaa hyväksikäyttäen ilman Gramexin myötävaikutusta. muusikon tulee kuitenkin muistaa pyytää lupa tähän myös äänitteensä tuottajalta, aivan samoin kuin tuot-tajan muusikoilta. näytteen minuut-timääräinen kesto ei yleensä vaikuta asiaan. tällöin täytyy tietenkin muis-taa, että itse sävelteokseen liittyvät oikeudet eli teosto-oikeudet täytyy huomioida ja huolehtia erikseen. streaming-tekniikalla toimivien äänitenäytteiden käyttöä Gramex hallinnoi ainoastaan silloin, kun ne sijaitsevat muiden kuin Gramexin taiteilija- ja tuottaja-asiakkaiden omilla nettisivuilla. tällainen ulko-puolisen nettisivu voi olla esimer-kiksi jonkun mediatalon ylläpitämä niin sanottu viikkolistasivusto, jolla voidaan kuunnella näytteitä listalla olevista äänitteistä. Gramexin lisen-soimien äänitenäytteiden maksimi-pituus on normaalisti 30 sekuntia ja äänitteen tuottajan erillisvaltuutuk-sella 1 minuutti.

Internetsivujen taustamusiikkitoisinaan äänitemusiikkia halutaan käyttää esimerkiksi yrityksen in-ternetsivujen tunnusmusiikkina tai taustamusiikkina, joka soi sivustoa selattaessa. tällaiseen käyttöön Gramex ei myönnä lupia. näissä tilanteissa äänitteeseen liittyvät oi-keudet sekä tuottajan että muusi-koiden osalta saadaan useimmiten levy-yhtiöiltä.

Internetradiotmerkittävin poikkeus kaikesta edel-lä kerrotusta ovat internetradiot. koska äänitteiden käyttö niissä on luonteeltaan massakäyttöä, Gra-mex myöntää niihin tarvittavat luvat ja kerää niistä myös esityskorvauk-set. tämä koskee sekä niin sanot-tuja passiivisia että interaktiivisia nettiradioita.

Musiikkivideoiden nettikäytöstämusiikkivideoiden nettikäyttöoikeu-det ovat pääsääntöisesti kokonaan levy-yhtiöillä tai joissain tapauksissa musiikkivideon tuottaneella tuotan-toyhtiöllä. muusikko tarvitsee siis aina luvan levy-yhtiöltään tai musiik-kivideonsatuottajalta,jolleibändilläitsellään ole hallussaan myös mu-siikkivideon tuottajaoikeuksia. tämä onmahdollistaesimerkiksi,josbändion itse kustantanut videonsa. silloin kun musiikkivideo laitetaan netti-sivuille katseltavaksi siten, että kat-sojan täytyy erikseen käynnistää se, ja jos video on tehty suomessa, ei muusikoille suoriteta erillisiä musiik-kivideokorvauksia Gramexin kautta. tilanne netissä on siis hiukan toinen kuin suomalaisten musiikkivideoiden televisiokäytössä, josta Gramex ke-rää ja tilittää korvaukset muusikoille.

21

EsEkin äänitetuenmaksaminen edellyttää, että tukea saaneesta äänitteestä on toimitettu Gramexille ääniteilmoitus.

Gramexin yhteydessä toimiva Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEK tukee kotimaista säveltaidetta pääasiassa yksityisin tekijänoikeusvaroin.

E S E K i N P Ä Ä T ö K S E T 1.11.–31.12.2008

Gramexin asiakkaana voit tilata neljä huippulehteä erityisen edullisesti. alennuksen saa sekä korvauksen-

maksaja- että korvauksensaaja-asiakas. saat alennuksen, kun teet tilauksen Gramexin kotisivulla www.gramex.fi. tilauslinkki kotisivun alapalkissa: ”lehtiä Gramex-etuna”.

EpisodiSuomen suurin elokuvalehti

suomen suurin elokuvalehti esittelee ensi-iltaelokuvat

ja niiden taustat, sekä henkilöt elokuvien taka-na. lehti tulkitsee koti-maista ja kansainvälistä elokuvan maailmaa ja

sen tuoreimpia ilmiöitä. Episodia kannattaa lukea,

jos katsot elokuvia teatterissa, kotiteatterissa tai tv:stä.

infernoRaskaan rockin erikoislehtiraskaanrockinerikoislehti infernotarjoaa raskasta asiaalaadukkaassa paketissa.inferno on Pohjoismaiden suurin metallijulkaisu, jossa parhaat alan osaajat kirjoittavat aiheesta kuvia kumartelematta.

RumbaVältä huonoa musiikkia!

rumbaonvuonna1983perustetturock-japop-musiikin sanansaattaja. rumbauutisoituoreeltaankotimaan musiikkiuutiset, esittelee uudet levyt ja bänditensimmäisenäsekä

tuo maailmalta ajankohtaiset aiheet suomalaisille.

HuippulehtiäGramex-etuina!

RytmiMonipuolista musiikkia1934 perustettu rytmi on toiminut musiikin-harrastajien perus-oppaana vuosikymme-niä. rytmi on vahva lukupaketti, joka kattaa modernin populaarimusiikin ilmiöiden koko kaaren.

25€(norm 33,90 €)

6nroa/vuosi

41€(norm 54,90 €)

20nroa/vuosi

33€(norm 44,90 €)

10nroa/vuosi

41€(norm 54,90 €)

12nroa/vuosi

Äänitetuotanto

euroa

AEOLUS-Tonträger HelsinginBarokkiorkesterin Agrell-cd 3000

Alba Music Oy annikka konttori-Gustafssonin &JanLehtolancd 1000

jan lehtolan & Co:n rautavaara-cd 1500

MariMäntyläncd 1000

Avanti! ry SäveltäjienKalevala-cd 4000

Buckshotmusic Oy Eeppiursinincd 2200

Daigado Oy pellekaijapum-yhtyeencd 1500

Dynamic Arts Records Deathchain-yhtyeencd 500

Elements Music Oy MajorLabel-yhtyeencd 3000

EMI Finland Oy Ab ConsciousYouths -yhtyeencd 3000

Kendincd 2000

Maaritincd 3000

satu sopasen & Tuttiorkesterincd 1200

Teancd 2500

FinnConcert Oy jouni someron & Co:nArenski-cd 500

Five Spot Oy the Five Corners quintetincd 5000

Fullsteam Records Medeia-yhtyeencd 3000

Halvorsen Tero HelviLeiviskänsävellystencd 500

Hoedown Arts Oy Kimmopohjosen&KTu:ncd 3000

Hype Productions Oy DeadByGun-yhtyeencd 1200

Kaiho Music HyvätHyssykät-yhtyeencd 1000

Lehto Lassi jimi tenorin & KabuKabuncd 1500

Lehtola Jan jouko linjaman sävellystencd 1000

Loiskis ry lastenmusiikkiorkesteri Loiskiksencd 1300

Lumen Valo ry LumenValoncd 1000

Ondine Oy radion sinfoniaorkesterin JoonasKokkonen-cd2009 2000

radion sinfoniaorkesterin MagnusLindberg-cd 1500

Oulun Tuomiokirkon Sofia Magdalena -kamarikuoro sofia magdalenan -kamarikuoroncd 500

Perfect Sound Oy Kepancd 1200

Pilfink Records KaiNiemisensävellystencd 3500

Poko Rekords Dirtyfingernails-yhtyeencd 1000

Ruote Records Mimmit-duoncd 1200

Salix Ay kalevi korven levytysten 1953−1958cd 700

Sibelius-Akatemia LakeudenTangojaBothnia Punk -dokumenttiäänite 1 000

SonyBMG Music Entertainment Oy pauloxleyncd 1000

Soundstation Finland Oy Ltd LosBastardosfinlandeses -yhtyeencd 2000

Stay Heavy Oy BeforeTheDawn-yhtyeencd 1500 Blake-yhtyeencd 2000 Silentrain-yhtyeencd 800

Studio Stadi Vaillavakinaista-cd 1500

Suvanne William pentagon-yhtyeencd 2700

Texicalli Records Oy Eva alkula feat. TomoyaNakai-cd 1000

Huba-yhtyeencd 1000

JannaHurmerinnancd 2300

KatriinaHonkasencd 1500 Tokka-trioncd 2000

Turunen Tuomas Skalle&Sharon-yhtyeencd 800

Ultratone Oy pepeDeluxencd 1200

Universal Music Oy MariaLundincd 3500

Wolfgang Music Oy underwaterSleepingSociety -yhtyeencd 1800

Zen Master Records & Publishing Oy JaskaLukkarinenTrioncd 2500 >>>

21

22

Suomen Jazzliitto ry klima kalima -trion kiertue tammikuussa 2009 800

mikko karjalainen Fellow -yhtyeen kiertue maaliskuussa 2009 2 500

nada-yhtyeen kiertue helmikuussa 2009 2 500

Pekka Pylkkänen’s Tubefactorynkiertue maalis−huhtik. 2009 2 000

the mokners -yhtyeen kiertue huhtikuussa 2009 2 000

Suomen Kansanmusiikkiliitto ry ruuti-yhtyeen kiertue maaliskuussa 2009 500

samuelin Poloneesi 2009 2 000

svängin kiertue helmikuussa 2009 1 500

veera voiman kiertue tammikuussa 2009 1 000

vlle ojanen & rautavaara -yhtyeen kiertue huhtikuussa 2009 1 500

Suomenkontrabassoklubiry 30-vuotisjuhlakonsertti 15.5.2008 500

Suomen Pietarin Instituutti suomalaisartistien osall. made in Finland -festivaalille 2008 500

Taskinen Jukka BlackMagicSixja Boomhauer-yhtyeiden Euroopan kiertue 2009 1 000

Turunen Tuomas skalle & sharon -yhtyeen kiertue tammikuussa 2009 300

Vaasan kamarimuusikot ry jaana kärkkäisen konsertti 7.9.2008 500

Valo Timo ampron Prunni -yhtyeen esiint.matka yhdysvaltoihin toukok. 2009 600

Virtuosi di Kuhmo konsertti ritarihuoneella 6.4.2008 1 500

Julkaisutoiminta

euroa

Virtanen Hannu nykykansanmusiikin juuret -kirja 2 000

Muut avustukset

euroa

Suomen Jazz & Pop Arkiston Kannatusyhdistys ry varhaiset kotisivut -hanke 5 000

Markkinointi- ja vientituki

euroa

Abendmusik Produktion vanhan musiikin internet- portaalin rakentaminen 8 000

Aito Records Oy svängin promootiomatka lontooseen joulukuussa 2008 1 200

Audiovisuaalinen tuotanto euroa

Bravo United EmmaSalokoskiEnsemblen musiikkivideo 3 500

EMI Finland Oy Ab ConsciousYouths-yhtyeen musiikkivideo 3 000

Frameworks Production House Oy Sibelius-elokuvan käsikirjoituksen viimeistely 2 000

Inezz Tuotanto Emma-hoon musiikkivideo 1 000

Inkfish Oy haloo helsinki! -yhtyeen musiikkivideo 1 000

Janne Huotari Tmi Gary heffernin musiikkivideo 2 000

Johanna Kustannus Oy AutomaticEye-yhtyeen musiikkivideo 1 500

kiki Pau -yhtyeen musiikkivideo 1 000 regina-yhtyeen musiikkivideo 2 500

KHY Suomen Musiikki Oy Egotrippi-yhtyeen musiikkivideo 2 000

Last Man Standing Oy turisas-yhtyeen dvd 6 000

Metsola Media romu soi -dokumentin käsikirjoitus ja ennakko- suunnittelu 2 500

Paha Juuso Agency tuomon promovideo 750

Plastinka Records rajaton-yhtyeen promovideo 2 500

Provisual Oy Tapiorautavaara-tribuutti- konsertin tv-taltiointi 4 000

Renfeldt Hasse martti servo & napander -dokumentin käsikirjoitus 1 000

SatnaMusic SidHilleJazzorchestra -dokumentti/dvd 2500

Sonic Pump Studios Oy johanna kurkelan musiikkivideo 1 000 juha tapion musiikkivideo 750

SonyBMG Music Entertainment Oy AnnaAbreunmusiikkivideo 6000 happoradion musiikkivideo 3 000 lordin musiikkivideo 15 000

Spin-Farm Oy ChildrenofBodom-yhtyeen musiikkivideo 7 000

Suomalainen Kamariooppera ry vapauden vanki -oopperan dvd 13 000

Universal Music Oy anna Eriksson: live 2008 -dvd 5 000 jonna tervomaan musiikkivideo 3 000 kim heroldin musiikkivideo 2 000 liekki-yhtyeen musiikkivideo 1 000

uniklubi:irtipotilaasta -dokumentti 1 000

Uunila Raimo Käsikirj./AnnaHanskin20-v. -juhlakonsertin tv-elokuva 1 000

Warner Music Finland Oy maija vilkkumaan musiikkivideo 3 500

Esiintymistilaisuudet

euroa

Bluesland Production Oy Erja lyytisen yhtyeen esiint.matka saksaan lokakuussa 2008 700

Cellanova.org suomal.artistien osall. isi -festivaalille 2009 ranskassa 700

Disk/Club Transmediale suomalaisartistien esiintymiset Berliinissätammikuussa2009 500

Emäsalon musiikkijuhlat ry Emäsalon musiikkijuhlat 2009 500

folkBALTICA suomalaisartistien osall. folkBALTiCA-festivaalille2009 1000

Glatt & Verkehrt Musikfestival suomalaisartistien osall. Glatt&verkehrt-festivaalille 2009 2 000

Haavisto Joonas joonas haavisto trion kiertue joulukuussa 2008 300

Hanoi Productions Ay HanoirocksinEnglannin kiertue marraskuussa 2008 2 500

Hetan Musiikkipäivät ry hetan musiikkipäivät 2009 4 000

Hokkanen Jouni jouni hokkanen Quintetin kiertue keväällä 2009 500

International Gipsy Festival hilja Grönforsin konsertti hollannissa kesäkuussa 2009 1 200

Järvelä Arto nordik tree -yhtyeen esiint.matka kanadaan kesällä 2009 600

Jazz Aboa ry TurunJazz-klubiMonkin konserttisarja syksyllä 2008 1 000

Juhola Johanna timo alakotilan & johanna juholan sveitsin ja saksan kiertue 800

JuuriJuhla-RotFest-yhdistys ry juurijuhla-rotFest 2009 2 500

Kamarimusiikin kannatusyhdistys jousikvartetit ritarihuoneella -kons.sarja keväällä 2009 3 000

Kanteleliitto ry P. kuusiston & E. alkulan Tanabata-konsertti2.11.2008 800

Kantelinen Karoliina konserttikiertue uudellamaalla helmi−maaliskuussa 2009 500

Kapsäkki osuuskunta Lisätuki/Anna-Liisa-oopperan tuottaminen 4 000

Kleemola-Välimäki Piia viulutalkoot-kiertue helmi−maaliskuussa 2009 800

Kokkolan Talviharmonikka ry kokkolan talviharmonikka 2009 2 000

Kuulakamari-säätiö toivo kuula -juhlakonsertti 7.10.2008 500

Kuusisto Joonas kauhukakara-yhtyeen kiertue huhtik. 2009 500

Liburnia Jazz johanna juholan osall. jazz Ex tempore -projektiin 2008−2009 1 000

Loiskis ry loiskiksen joulukonserttikiertue marras−joulukuussa 2008 1 500

Luoma Mikko Esiintymismatka yhdysvaltoihin maaliskuussa 2009 500

LuostoClassic ry LuostoClassic2009 3000

Maailman musiikin keskus Etnosoi!-festivaali 2008 3 000

Mäkelä-Dunkel Mirja mirja mäkelä trion kiertue keväällä 2009 800

Martimo Oskari Knuckleboneoscar-yhtyeen keski-Euroopan kiertue jouluk. 2008 1 000

Mediawave International Visual Art Foundation suomalaisartistien osall. mEdiawavE-festivaalille 2009 1 500

Miooow Coop. Booking Agency Nicolewillisin&Co:n esiintymiset hampurissa ja Pariisissa 1 000

NEM-Booking Oy lovex-yhtyeen keski-Euroopan kiertue lokak. 2008 1 500

Nova Agency T:mi yö meren rannalla -levynjulkistamiskonsertti 10.10.2008 1 000

Numminen M. A. Esiintymismatka itävaltaan tammikuussa 2009 500

Ohjelmapalvelu J. Airaksinen T:mi ”liput liehuvat miesten wC:ssä” -ilta kulttuuritalossa 2008 1 000

viihteen viisi vuosikymmentä -konsertti kulttuuritalossa 2008 3 000

Ooppera Skaala ry TuringMachine-oopperan esittäminen vilnassa 2009 2 000

Oopperayhdistys Opera Pieno ry oopperan kosijan putti (Così fan tutte) tuottaminen 2008 1 500

Oskala Suvi auvo Quartetin kiertue isoon-Britanniaan tammi−helmik. 2009 400

Oulunsalon kulttuuri-instituutti oulunsalo soi -festivaali 2008 2 000

Pianoaura ry Pianoaura 2008 -festivaali 1 000

SatnaMusic platypusEnsemblen& Proton string Quartetin kons. hgissä 2008 500

Sergey Kuryokhin Foundation Paavoharju-yhtyeen osall. skiF-festivaalille 2009 300

Suomen Benelux-instituutti HotClubdefinlandenosall. djangofollies-festivaalille 2009 600

>>>

22

2323

ESEKin seuraavat anomusajat av-tuotanto: 15.4. mennessä. markkinointi ja vienti: 30.4. mennessä. äänitetuotanto: 30.4. mennessä. Esiintymistilaisuudet: 15.5. mennessä. kuoromatkat: 15.4. mennessä. työskentely: 15.5. mennessä. anomusten pitää olla EsEkissä mainittuina päivinä, postileima ei riitä!Anomuskaavakkeet internetissä osoitteessa www.esek.fi, postin kautta lähetettävien tilaukset puh. (09) 6803 4040.

käyttäkää päivitettyjä

kaavakkeita!

1 vuosittain EsEkiltä anotaan tukea noin 1 800:aan esittävän säveltaiteen hankkeeseen: äänilevyihin, av-tallenteisiin, vientitapahtumiin ja esiintymistilaisuuksiin sekä koulutustoimintaan. viime vuonna 1 071 anomusta johti myönteiseen päätökseen.

T u H A N N E S TA

Crom Productions Ay Kiuas-yhtyeenshowcasematka Chicagoontoukokuussa2009 1000

Frontact Oy Ltd AmberianDawninEuroopan promokiertue syksyllä 2008 3 000

Fullsteam Records DiscoEnsemblenjaLapkon Euroopan kiertue syksyllä 2008 3 000

no shamen keski-Euroopan promootiokiertue syksyllä 2008 2 000

GAEA Oy i was a teenage satan worshipperin Pietarin promokeikat 2008 500

HubproductionsBurnoutMama -yhtyeenshowcaseLontoossa keväällä 2009 700

Kansanmusiikin ja -tanssin edistämiskeskus kansanmusiikki kaupungissa -esitteet 2009 1 500

Kokkolan Talviharmonikka ry kokkolan talviharmonikka -festivaalin markkinointi 1 500

Lindholm Timo the howl -yhtyeen osall. wackenMetalBattle-kilpailuun 300

Music Export Finland Suomalaisyhtyeidenshowcaset Eurosonic-tapahtumassa2009 3000

suomen osallistuminen midemiin 2009 9 000

Paha Juuso Agency jazz from Finland -kiertueet Espanjassa keväällä 2009 2 000

Pietilä Esa Esa Pietilän yhtyeiden kans.väl. markkinointi 2009 1 000

Poko Rekords dirty Fingernails -yhtyeen suomen promootiokiertue 2008 1 000

Raski-Yhtiöt Oy/New Judas Records huoratron-yhtyeen australian promokiertue joulukuussa 2008 1 200

Remes Antti poisonblackinEuroopankiertue dark tranquillityn kanssa 3 500

Ripatti Sasu luomo-projektin maailmanlaajuinen promootio 1 500

Sähkö Recordings Oy JimiTenor&KabuKabunlevyn promootioBritanniassa 1000

Spin-Farm Oy kiuas-yhtyeen Euroopan promootiokiertue syksyllä 2008 7 000

Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus ArcticparadiseLiVE2009 7000

Työskentelytuki

aalto janne 1aho susan 1auer Petri 1Eerikäinen Pasi 1haaja vesa 1hägglund harriet 1halme heikki 1heinonen ilkka 1hurmerinta janna 1hynninen antti 2 iivonen sami 1ilmoniemi maria 2 immonen janne 1kaasinen-Paaso mari 1kantelinen karoliina 1kaukolampi timo 1kokko niko 1kotilainen lari 1kuronen jiri 2laitinen juho 1lajunen Emilia 1lastumäki janne 1lehto kukka 1logrén lassi 1lyytinen Pauli 1martimo oskari 1martin roni 1moilanen Pasi 1NordinBoris 1ojala henri 1ollikainen tommi 1oskala suvi 1Parviainen janne 1Pohto Eva 2Pöyhönen Pekka 1raasakka mikko 1ritakorpi juhana 1salovaara matti 1sayed sara 1sirén mikko 1turkka tellu 2valanne mika 1valppu jnne 1viljanen juho 1votkin niko 1

Turisas on epätyypillinen hevibändiGramexpress tavoitti turisaksen Mathias Nygårdin keski-Euroopan kiertueelta.Bändionollutreissussaoikeastaanviimesyyskuustayhtämittaa ja on yllättynyt menestyksestä nimenomaan Euroopassa. kiertu-eenpääesiintyjäDragonforcekunonpaljontunnetumpiYhdysvalloissa. ”ja on mukava kiertää Euroopassa, koska täällä maisemat ja kieletkin vähän vaihtuvat.” turisaksen dvd syntyi levy-yhtiön aloitteesta. ajatuksena oli välijulkai-suntuottaminen,sillävarsinaistaalbumiabändiltäeioleihanlähiaikoinatulossa. ”teimme tämän faniemme iloksi ja pitääksemme muutenkin yllä kiinnostusta, ”nygård perustelee. ”lähtökohtanamme oli, että teemme jotakin vähän kunnianhimoisempaa kuin peruskeikkataltioinnin.” kesä 2008 sattui olemaan yhtyeelle hyvä kotimaan keikkavuosi, ja siitä kehkeytyi konsepti ”kesä suomessa turisaksen kanssa”. nygård luonnehtii koostetta roadtrip-henkiseksi dokumentiksi. siinä on toki li-vetaltiointeja festivaaliesiintymisistä, mutta ne eivät ole pääasia. dvd:stä on nygårdin mukaan jo saatu paljon myönteistä palautetta. ”suomalaiselle ei ehkä ole niin kiinnostavaa katsoa jotain saunatou-huja tai Pohjanmaan maisemia, mutta ulkomaan ihmisille se tuntuu ole-van hyvinkin mielenkiintoista.” turisas on uransa alusta asti suuntautunut ulkomaille ja pyrkinyt ha-kemaankanavia,jotkaeivätolisikaikkeintyypillisimpiähevibändille.Yh-tyeelläonlevy-yhtiöuSA:ssa,brittiläinenkeikkamyyjä,jollaontallissaanhevibändienohellakoviapopnimiä,javuodenverranheilläonollutmyössaksalainen manageri. ”tavoitteemme on ollut, että saadaan homma pelittämään vähän isommilla markkinoilla, eikä toisaalta jumiuduta siihen ajatukseen, että ollaanhevimetallibändijatallataansitäsamaapolkuamitäkaikkiovattallanneet viimeiset 15 vuotta”, nygård määrittelee turisaksen vienti-ponnistuksia. audiovisuaalisen tuotannon tekeminen on kallista puuhaa. ”rahoitus menee kyllä viime kädessä artistin selkänahasta”, naurahtaa nygård. ”SiksiESEKintukitulitodellatarpeeseen.ihanpienenbudjetindvd:täeikannata tehdäkään, jos filmauksessa joutuu sitten tyytymään kotivideo-tasoon.” turisas on erittäin ahkerasti esiintyvä yhtye: viime vuonna tehtiin yli 130 keikkaa. ”se on kova tahti”, nygård myöntää. ”onneksi suomessa tukikuviot ovat sellaiset, että jos tehdään projekteja, jotka ovat joko vientimielessä kiinnostavia tai niillä on kulttuurisesti jotain annettavaa, niin sitten löytyy tukijoita, kuten EsEk.” Nygårdmuistaabändinsäalkuajatrunsaatkymmenenvuottasitten,jolloin anomuksia rustattiin tuloksetta. ”ajattelimme vähän katkerina, että EsEk tukee vain sellaisia taideprojekteja, jotka käyvät jossain kääntymässä mutta joista ei sitten tule sen enempää. nyt ymmärräm-me kyllä, että EsEk haluaa satsata sellaiseen, joka on jo vakavalla toi-miasteella. kun on astuttu puoliammattilaisuudesta ammattilaisuuteen, mutta resurssit eivät vielä pyöri tosi isolla vihreällä numerolla, juuri siinä vaiheessa tukiverkosto on tärkeä.”

Anu Karlson

turisas kuvasi faniensa iloksi dvd:n ”a Finnish summer with turisas”.

24

Musiikin käyttäjäasiakas

yrityksen nimi

y-tunnus

asiakasnumero

uusi ( ) laskutusosoite ( ) toimipaikan osoite

lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Puh.

sähköposti

( ) laskutusperusteina olevat tietoni ovat muuttuneet, ottakaa yhteyttä!

G R A M E X i N PA lV E l u K o R T T i

Taiteilija- ja tuottaja-asiakasolen ( ) taiteilija-asiakas ( ) tuottaja-asiakas

Etunimet

sukunimi

syntymäaika

Gramex-numero

uudet yhteystietoni

lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Puh. (työ ja koti)

sähköposti

jos pankkiyhteystietosi ovat muuttuneet, ole hyvä ja toimita vapaamuotoinen muutosilmoitus Gramexin asiakaspalveluun.

Gramexmaksaa

postimaksun

Gramex rytunnus 500509800003 vastauslähetys

ilmoita muuttuneet tietosi Gramexin rekisteriin, kiitos!

Tekijänoikeuskorvaukset ovat elintärkeitä suomalaiselle

kulttuurille. Muusikoille, laulajille, kapellimestareille ja äänitteiden

tuottajille ne kerää Gramex.

Gramex on Suomen suurin musiikkialan tekijänoikeusjärjestö.

Gramex edustaa yli 40 000 suomalaista taiteilijaa ja tuottajaa sekä palvelee noin

28 000 musiikin käyttäjää.

Gramexin korvaushallinnointi on kustannustehokasta:

vajaa yhdeksän kymmenesosaa kerätystä rahasta jaetaan eteenpäin.

Gramex on voittoa tuottamaton yhdistys, jossa päätösvaltaa

käyttävät muusikkojen, solistien ja äänitteiden tuottajien edustajat.

GRAMEX RYpieniroobertinkatu16A,00120 helsinki

toimisto avoinna: ma–pe 8.30–16.00asiakaspalvelu avoinna: ma-pe 9.00–15.00

vaihde puh. (09) 6803 400fax Gramex (09) 6803 4010fax EsEk (09) 6803 4033

etunimi.sukunimi@gramex.fiwww.gramex.fi

Musiikin käyttäjien palvelut• Äänitteiden julkinen esittäminen

Leena Pitkänen 6803 4029apulaisjohtaja 040 501 8714

Heljä Juutilainen 6803 4027asiakasvastaava

Pirjo Salmela 6803 4024yleisötilaisuudet

Riina Virkkunen 6803 4036markkinointivastaava

Tarja Ylitalo 6803 4014äänitteiden käyttösopimukset, laskutus, perintä

• Alue-edustajat

Harri Franssi 040 706 4742Etelä- ja keski-Pohjanmaa, Pirkanmaa

Jarmo Hänninen 040 707 8958varsinais-suomi, satakunta

Tapio Nokkala 0400 519 128savo, keski-suomi, Pohjois-karjala

GRAMEXiN KoKo HENKilöKuNTA PAlVElEE SiNuA

Matti Nummiaro 0400 892 604Etelä-karjala, kymi, Etelä-savo, häme

Hannu Virkkala 040 500 9938Pohjois-suomi

Carl-Johan Wolff 0400 609 305Pääkaupunkiseutu, itä-uusimaa

• Lakiasiat, kopiointi, sähköinen media (Radio, TV, internet, mobiili)

Tuomas Talonpoika 6803 4019apulaisjohtaja

Heidi Wilska-Lehtonen 6803 4013asiakas- ja sopimusneuvottelija

Jaripekka Koikkalainen 6803 4044asiakas- ja sopimuskoordinaattori

Taiteilijoiden ja tuottajien palvelut• Kotimainen tilitys ja asiakaspalvelu

Tarja Henriksson 6803 4016asiakaspalvelupäällikkö

Pirjo Peltonen 6803 4018tilityspäällikkö

Riitta Pelli 6803 4015asiakassopimukset, äänitetiedot

Taru Tuovinen 6803 4017asiakassopimukset, äänitetiedot

Ilona Saarela 6803 4046kotimaiset ja ulkomaiset äänitteet

• Ulkomainen musiikki, radioraportointi

Kari Niemelä 6803 4011projektipäällikkö, äänitteet ja tilitykset

Pekka Purhonen 6803 4030ulkomainen tilitys

Arttu Rokka 6803 4012radioraportointi

Logistiset palvelut• Talous, hallinto ja viestintä

Hannu Marttila 6803 4022toimitusjohtaja

Lauri Kaira 6803 4064apulaisjohtaja, tiedotus

Sari Lindström 6803 4021hallintosihteeri

Marja Hakkarainen 6803 4023taloushallinto

Tuija Niemi 6803 4098toimistopalvelut

• Tietojärjestelmät

Jorma Härkki 6803 4020apulaisjohtaja

Sami Hiltunen 6803 4032mikrotukihenkilö

• Gramexpress

Anu Karlson 6803 4058toimittaja/toimitussihteeri

ESEKLeena Hirvonen 6803 4041pääsihteeri

Ulla Lahdensuo 6803 4042toimistosihteeri

Finnish Music QuarterlyJonathan Mander 6803 4048toimittajajonathan.mander@fmq.fi