GRÖNMARKIN TARINATeknistä kauppaa taloushistorian ylä- ja alamäissä

Yritystoimintaa sodan varjossaEuroopassa kuohui 1910-luvulla ja vanha Eurooppa natisi liitoksistaan. Ensimmäinen maailmansota syttyi vuonna 1914 ja tempasi mukaansa myös Venäjän. Suomi irtau-tui Venäjästä ja julistautui itsenäiseksi vuonna 1917. Seuraavana vuonna Suomi ajautui traagiseen veljesso-taan. Suomessa ylitettiin 1910-luvun puolivälissä tuhan-nen auton raja ja Helsingin Telefoni-yhdistyksen puhelin-numerot olivat kolminumeroisia.

Toiminimi Brynolf Grönmark perustetaanja ensimmäinen maailmansota syttyy

1914

1914

Vanhin tallessa oleva tilaus vuodelta 1914.

Tallessa on myös taulu yhtiön perustajasta Brynolf Grönmarkista (1884-1960).

Samaan aikaan pääkaupunkiseudulla vaikutti itseoppinut ja ahkera liikemies nimeltä Brynolf Grönmark. Hän hankki määrätietoisesti edustuksia erilaisille tuotteille ja perusti omaa nimeään kantavan henkilöyhtiön vuonna 1914.

Silloinen Suomi eli Suomen suuriruhtinaskunta oli tuolloin vielä Venäjän keisarikunnan autonominen osa. Herra Grönmark oli kova liikemies ja teki jo tuolloin venäjänkauppaa. Kyseiseltä ajalta on säilynyt yhtiön vanhin tilaus vuodelta 1914, jonka mukaan Moskovaan toimitettiin mm. värjättyä paperia, valokuvapaperia ja väriainetta.

Liikemies Grönmarkin salkusta löytyi vuosien varrella monen-moisia yrityksiä kalasäilykefirmasta maalien maahantuontiin ja kauppaa käytiin mitä kummallisimmilla tuotteilla.

Joidenkin omistamiensa yritysten liiketoiminnassa Brynolf oli itsekin mukana. “Tytäryrityksiä” olivat mm.

• Oy Merko Ab• Oy Lakmet Ab• Oy Polttoainekeskus – Bränslecentralen Ab• Vasikkasaaren Konepaja Oy• Oy Kumisto Ab.

Kamelinkarva-remmien varastokirjan-pitoa.

Suomen sisällissota,ensimmäinen maailmansota päättyySuomi itsenäistyy

1915 1916 1917 1918 1919

Tuotevalikoimasta löytyi vetureita, kumia, kamelinkarvarem-mejä, äänenvaimentimia, höyrykoneita, pumppuja, vaakoja ja jokunen ompelukonekin. Kamelinkarvaremmejä käytettiin tuolloin kiilahihnoina ja niitä toimitettiin mm. Laatokan Karjalan pohjoispuolella toimineeseen Läskelän paperitehtaa-seen.

Kuvissa vasemmalta tyhjiöpumppu,hollanteri-jauhin ja kaksoissyöttöpumppu.

Aero Oy perustetaan ja lentoliikenne vesitasoilla alkaa Katajanokalla

1920 1921 1922 1923 1924

1920Ensimmäinen kaupallinen radiolähetys Amerikassa

Vahvan kasvun 20-luku1920-luvun puolivälistä alkaen Suomen teollisuustuo-tanto eli vahvaa kasvun aikaa. Eurooppaa jälleenraken-nettiin ensimmäisen maailmansodan jäljiltä ja varsinkin puuteollisuuden tuotteita vietiin Suomesta paljon maail-malle.

Grönmarkin myymien maalien vanhoja mainoksia.

Purukumi keksitäänNew Yorkin pörssiromahdus ja yleismaailmallinen lama alkaa

Kryoliitinmyynti alkaa

1925 1926 1927 1928 1929

Grönmark sai 20-luvulla edustussopimuksen luonnon kry-oliittiin. Jo tuolloin ounasteltiin, että kyseinen tuote tulee ehtymään maapallolta - ja näin kävikin. Teollisuuden käyttämä kryoliitti on jouduttu sittemmin korvaamaan synteettisellä kryoliitilla. Kryoliitti on Grönmarkin pisimpään myynnissä ollut tuote ja sitä myydään edelleen.

Ennen sotia Grönmark teki menestyksekästä liiketoimintaa myös autojen ja polkupyörien renkailla, joita myös varastoitiin Katajanokan varastolla.

Katajanokan varasto.

Kryoliittisäkkejä valmiina kuljetukseen Grönmarkin varastolla.

Vanha raakakumirengasmainos Pohjois-maisten Pyöräilymestaruuskilpailujen ohjelmasta vuodelta 1929.

Sota saartoi Suomen

Teollisuuden tuotanto kääntyy kasvuunja lama loppuu Suomessa

1930 1931 1932 1933 1934

Pluto-planeettalöydetään

Yleismaailmallinen lama alkoi syksyllä 1929 New Yorkin pörssikurssien romahduksesta. Sitä seuranneen 1930-lu-vun laman vaikutukset alkoivat Suomessa aikaisemmin kuin muualla Euroopassa: talouden kasvu hidastui jo vuonna 1929. Samana vuonna myös teollisuustuotannon kasvu hidastui selvästi edellisten vuosien yli 10 prosen-tin kasvuvauhdista. Vuosina 1930-31 Suomen teollisuus-tuotanto kärsi yhden historiansa voimakkaimmista laskukausista.

Suurimmat ongelmat seurasivat puuteollisuuden ongel-mista kansainvälisillä markkinoilla. Neuvostoliitto tuli kansainvälisille puutavaramarkkinoille ja polki hintoja alaspäin. Samanaikaisesti metsäteollisuuden kansain-välinen kysyntä hiipui. Suomessa 1930-luvun lama oli kuitenkin huomattavasti lyhyempi kuin muualla maail-massa ja teollisuuden tuotanto kääntyi uudelleen kas-vuun jo vuonna 1932.

Vuonna 1939 puhkesi toinen maailmansota ja kansain-välinen kauppa kutistui sotavuosien ajaksi lähes olemat-tomaksi.

1930

Malmin lentokentän avajaisetMainilan laukaukset

ja talvisota alkaa

1935 1936 1937 1938 1939

30-luvulla panostettiin myös

mainontaan ja markkinointiin.

1930-luvulla yhtiön toimintaa vaikeutti sodan varjo, johon Suomikin tempautui mukaan vuosikymmenen lopulla. Sodan vuoksi yhteydet ulkomaailmaan katkesivat ja Suomi oli tavara-liikenteen kannalta kuin saari. Kun postin kulkukin keskeytyi, maa oli täysin saarroksissa ja eristyksissä. Tämä luonnollisesti tyrehdytti myös herra Grönmarkin 20-luvulla hyvään vauhtiin päässeet liiketoimet.

Mainos paperimassan valmistuksen käsikirjasta

vuodelta 1933.

Välirauhan sopimus päättää jatkosodan,Mannerheimistä presidentti

1940 1941 1942 1943 1944

1940Moskovan välirauha Jatkosota syttyy

Paasivuorenkadun pommitukset vuonna 1944.

Sotavuosista uusi suuntaSuomi oli 1940-luvulla vajaan neljän miljoonan asuk-kaan maatalousyhteiskunta, joka oli joutunut silloisen itänaapurinsa Neuvostoliiton sotilaallisen aggression kohteeksi. 1940-luvun alkupuolta leimasi sota ja jälki-puolta tuhkasta nousu. Suomi siirtyi heti sodan ensim-

Sotavuodet vaikeuttivat myös liikemies Grönmarkin liiketoi-mia. Sodan syttyminen käytännössä tyrehdytti afäärit, sillä tuontilisenssejä kulutustuotteille oli mahdotonta saada.

Haasteelliset ajat jatkuivat lähes koko 1940-luvun ajan.Grönmark päätteli fiksuna liikemiehenä, että järkevintä olisikin tarjota tuotteita teollisuuden tarpeisiin, sillä niille oli huomat-tavan paljon helpompi saada lisenssejä. Niinpä hän alkoi sys-temaattisesti kehittää yhteistyöverkostoa teollisuustuotteiden valmistajien kanssa.

mäisinä vuosina säännöstelytalouteen. Kotona haisi lanttu ja kahvi oli korviketta. Sodan päätyttyä kansa rakensi ja valta vaihtui. Evakot piti asuttaa, orvot elät-tää, sotasyylliset tuomita, Porkkala luovuttaa ja sotakor-vausjunat täyttää.

YYA-sopimus allekirjoitetaanToinen maailmansota päättyy

1945 1946 1947 1948 1949

Helsingin Messuhalli sijaitsi nykyisessä Töölön kisahallissa. Kuva Teollisuus-

näyttelystä vuodelta 1946.

Kirjeet kirjoitettiin Underwoodin kirjoitus-koneella ja toimiston puhekielenä oli ruotsi. Kirjoituskone on vieläkin tallella toimistolla,

tosin ei enää käytössä.

Helsingin Olympialaiset

1950 1951 1952 1953 1954

1950Vuoristorata avataan LinnanmäelläGunnar Grandell aloittaa Grönmarkilla

1950-luvulla Suomi kaupungistui ja teollistui ripeää tah-tia. Väkimäärä oli kasvanut sotien jälkeen muutamassa vuodessa kertaluokkaa suuremmaksi karjalaisen siirto-väen ja suurten ikäluokkien myötä. 1950-luku olikin Suomessa rakentamisen ja nousun vuosikymmen.

Vuonna 1951 Korean sota kasvatti vientiä nostattamalla maailmalla valtavan sotatarvikkeiden ostoaallon ja edelleen kansainvälisen korkeasuhdanteen. Tämä näkyi lyhyenä piikkinä myös Suomen teollisuustuotannon volyymissä. Korkeasuhdanteen jälkeen vientikysyntä laimeni nopeasti ja Suomen taloutta heikensivät sekä tuontisäännöstely että tiukka rahapolitiikka.

Vuosina 1953-55 teollisuustuotannon kasvu oli jälleen nopeaa, sillä sotakorvaustuotannon myötä teollisuus-tuotannon laatu oli parantunut ja vienti alkoi kasvaa myös länsimarkkinoilla.

Vakaan kasvun aikaa

Yleislakko,Kekkonen presidentiksi

1955 1956 1957 1958 1959

1950-luku merkitsi virstanpylvästä Grönmarkin historiassa. 23.6.1950 yhtiömuoto vaihtui osakeyhtiöksi kun Brynolf Grönmark Ab - Brynolf Grönmark Oy perustettiin. Gunnar Grandell palkattiin yhtiöön myynti-insinööriksi saman vuoden syksyllä. Gunnar sai omistukseensa yhtiön viisi osaketta.

Gunnarilla oli jo tuolloin pitkä kokemus paperiteollisuudesta. Hän oli myös ensimmäinen Åbo Akademista valmistunut dip-lomi-insinööri. Kerrotaan, että samaan aikaan valmistui kaksi insinööriä, mutta Gunnar sai paperinsa leimattua ensin. Gunnar työskenteli Mäntän paperitehtaalla jo 1920-luvulla, josta hän siirtyi 30-luvulla Ahlströmin paperitehtaalle Varkauteen ja saman vuosikymmenen lopulla Ahlströmin konepajalle Karhulaan. Tämän kokemuksen turvin hän lähti mukaan Grönmarkin toimintaan.

Grönmarkin tuotevalikoimassa merkittävän osan muodos-tivat paperiteollisuuden tuotteet, kuten Wangnerin viirat, Heimbachin huovat sekä Jagenbergin pituus- ja arkkileikkurit. Grönmarkilla oli hyvät suhteet Jagenbergin omistajaan, joka oli innokas filatelisti. Niinpä yhtiöiden kesken oli sovittu, että Jagenbergiltä tulleet kirjekuoret palautetaan herra Jagenbergille merkkeineen. Myöhemmin hänen kerrotaan rehvastelleen tienaavansa postimerkeillään paremmin kuin ison konepajan omistuksella.

Gunnar Grandell oli tehokas myyntitykki, joka tuli kuuluisaksi siitä, ettei omistanut ajokorttia. Hän kiersi ympäri Suomea kauniaislaisen taksiautoilija Björkmanin kyydissä ja viipyi matkoillaan usein parikin viikkoa. Hän onnistui luomaan hyvät suhteet paperitehtaiden paikallisjohtajiin. Kun Varkauteen valmistui tuolloin maailman suurin paperikone PK3, sopi-muksessa luki: Grönmark toimittaa viiran per viikko, kunnes tehtaanjohtaja toisin määrää.

Yläkuvassa diplomi-insinööri Gunnar Grandell (1899-1970).

Oikealla Brynolf Grönmark Ab - Brynolf Grönmark Oy:n osakekirja.

Jagenberg-pituusleikkuri.

Merkittävä tuote Grönmarkin valikoimassa oli myös kyllästysaine nimeltä Rustikol, jolla käsiteltiin vuosien saatossa mm. Linnanmäen puinen vuoristorata.

1960-lukua leimasivat suuret murrokset. Suomi kehittyi sodanjälkeisen ajan maatalousvaltaisesta yhteiskunnas-ta teollisuusmaaksi. Kansainvälinen talous oli 1960-luvulla hyvin vakaa. Tämä näkyi myös Suomen teol-lisuustuotannon tasaisena kasvuna 1960-luvulla, vaikka-kin vuonna 1967 kasvu alkoi hieman hiipua. Samana vuonna Suomessa toteutettiin markan 31 prosentin devalvaatio, jonka jälkeisinä vuosina teollisuuden tuo-tanto kääntyi jälleen voimakkaaseen kasvuun.

Stammin edustus alkaa,Grönmark 50 vuotta

Karl-Erik Grandell aloittaa GrönmarkillaEnsimmäinen James Bond -elokuva

1960 1961 1962 1963 1964

1960Gunnar Grandell yhtiön omistajaksi,

Hanasaaren höyryvoimalaitos valmistuu

Muutosten vuosikymmen

Ylempi kuva: Stamm-suihkuputki ja oskillaattori.Alempi kuva: Thune-ruuvipuristin.

Karl-Erik lähti nuoren miehen innolla kalastelemaan uusia edustuksia myös Norjasta ja onnistui saamaan yhteyden Thuneen. Matkan päätteeksi yhtiöiden välille solmittiin ruuvi-puristimien ja rullanpakkauskoneiden edustussopimus. Yhteis-työ osoittautui vuosien saatossa erittäin hedelmälliseksi, sillä Grönmark myi ruuvipuristimia Suomeen kaiken kaikkiaan toista sataa kappaletta.

Brynolf Grönmark kuoli vuonna 1960 ja Gunnar Grandell osti yrityksen osake-enemmistön. 1.11.1963 mukaan toimin-taan tuli myös Gunnarin poika Karl-Erik Grandell. Vuonna 1964 yhtiön palveluksessa aloitti myös Karl-Erikin vaimo Pirkko Grandell, jonka Gunnar halusi yhtiöön hoitamaan ulkomaankirjeenvaihtoa. Pirkko Grandell oli jo tuolloin yhtiön osakas ja hoiti toimistotöiden lisäksi myös yhteyksiä asiakkai-siin ja päämiehiin.

Tärkeimpiä yhtiön tuotteita olivat edelleen Wangnerin viirat. Karl-Erik alkoi kuitenkin pohtia uusia tuotteita ja sai vihiä, että saksalainen Stamm voisi olla kiinnostunut yhteistyöstä. Niinpä nuoriherra matkusti Saksaan ja sai Grönmarkille edustuksen paperikoneiden suihkuputkille, jotka ovat vielä tänä päivänäkin yhtiön tuotevalikoimassa.

Gunnar ja Lisa Grandell pohjoismaisten paperi-insinöörien kongressissa 60-luvulla.

Haastaviakin hetkiä koettiin, kun edustussopimus Wangnerin kanssa katkesi. Viirat olivat tuoneet lähes 80 % Grönmarkin tuloista, eivätkä uudet tuotteet olleet ottaneet markkinoilla tulta alleen. Kulujen karsimiseksi tehtiin päätös vuokrata yhtiön tiloja toiselle yritykselle ja käyttää osin samaa hen-kilöstöä. Yhtiön palveluksessa oli tuolloin vahtimestari, joka oli entinen raitiovaunukuljettaja. Koska hänellä oli ilmaiskortti Helsingin joukkoliikennevälineisiin, hän kuljetti paikalliset kir-jeet asiakkaille. Näin vältyttiin postimerkkien ostamiselta.

Toimistotekniikassa otettiin edistysaskel kun taloon ilmestyi valokopiokone. Siihen saakka esimerkiksi valuuttailmoitus-lomakkeen naputtaminen ja kopioiminen kirjoituskoneella oli normaalia, mutta aikaa vievää työtä yhtiön kolmelle sihteerille. Nyt kopion saattoi tehdä kopiokoneella, joka valmisti sen 15 minuutissa! Vaikka kopiot tuoksuivatkin epämiellyttäviltä, oli se huima edistysaskel entiseen. Kiireellisiä asioita päämiehiin hoidettiin luonnollisesti sähkösanomilla, jota varten yhtiöllä oli oma sähkösanomaosoite: Brynmark Helsinki.

Tuotevalikoima laajeni vuosikymmenen puolivälissä vielä Astenin kuivatusviiroilla ja Swecon täryseuloilla. Grönmark oli edustanut Astenin tuotteita jo 20-luvulla, mutta yhteistyö oli katkennut sodan melskeissä.

60-luvun lopulla uudeksi tuote-edustukseksi hankittiin Merkel-tiivisteet, joiden kysyntä alkoikin kasvaa vauhdikkaasti. Niinpä Grönmarkille palkattiin uusi myyntimies, sitten toinen ja näin syntyi paperiteollisuusosaston rinnalle uusi tiivisteosasto oheistuotteineen.

Boppin edustus alkaa,minihameet markkinoille

Toimisto muuttaa Keskuskadulta Aurorankadulle,Swecon edustus alkaa, markan devalvaatio

1965 1966 1967 1968 1969

Suomen paperiteollisuudessa investoitiin lisäkapasiteetiin (julkaistu 1969).

Karl-Erik Grandell Sweco-täryseulan koeajoissa 60-luvun lopulla.

Grönmarkin messuosasto 60-luvulla. Puulattia oli kyllästetty voimakkaanhajuisella Rustikol-puunkyllästeellä. Swecon toimitus-johtaja seuloo näyttelykoneella.

Pirkko ja Karl-Erik Grandell messuilla

vuonna 1973.

Grönmark 60 vuotta,öljykriisi alkaaTaskulaskin markkinoilleAutoradiopuhelinverkko avataan (ARP)

1970 1971 1972 1973 1974

1970 1970-luvun alun tuotannon nopeita kasvun vuosia seurasi kansainvälinen öljykriisi. Vuosina 1974-79 öljyn hinta kymmenkertaistui, mikä johti maailmanlaajuiseen inflaatioon ja lamaan. Kansainvälisesti laman katsotaan alkaneen 1973, mutta Suomen teollisuustuotannossa laman vaikutukset näkyivät vasta vuonna 1975, jolloin tuotanto kääntyi laskuun. Öljykriisin lisäksi tuotannon laskuun vaikutti Suomen ja EY:n välinen vapaakauppa-sopimus, joka solmittiin vuonna 1973. Sopimus altisti Suomen teollisuuden yhä kovemmalle kansainväliselle kilpailulle ja länsivienti supistuikin voimakkaasti. Vuodet

Kasvun vuosikymmen1976 ja 1977 olivat vielä teollisuustuotannolle miltei nol-lakasvun aikaa, kunnes tuotanto kääntyi jälleen voimakkaaseen kasvuun vuonna 1978. Vuosien 1978 ja 1979 teollisuuden tuotannon kasvu oli keskimääräistä nopeampaa.

Grönmarkin tuotevalikoimaa 70-luvulta.

Artikkeli vuodelta 1970.

Artikkeli vuodelta 1971.

Grönmarkin messuosasto 70-luvun lopulla, jolloin tiivisteet saivat messuilla päähuomion.

Öljykriisistä huolimatta koko 1970-luku oli Grönmarkille voimakkaan kasvun aikaa ja yhtiön liikevaihto kuusinkertaistui edellisvuosikymmeneen verrattuna. Yhtiö tunnettiin ympäri Suomen tiivistetalona, jonka päätuotteita olivat hydrauliikka-tiivisteet ja O-renkaat. Tiivisteosastolla oli useita myyjiä ja varastossa laaja valikoima tiivisteitä.

Grönmark panosti vahvasti asiakkaiden ja suunnittelijoiden kouluttamiseen ja vakiinnutti asemansa merkittävänä yhteis-työkumppanina ja asiantuntijana, jonka puoleen asiakkaat kääntyivät erilaisissa haasteissa. Kaikki suomalaiset paperite-htaat olivat tuolloin Grönmarkin asiakkaita ja uusia kehitys-hankkeita suunniteltaessa suunnittelupöydässä istui usein myös Grönmarkin edustaja.

ETYK Helsingissä Grönmark muuttaa Fredrikinkadulle Frenzelitin edustus alkaaÄiti Teresa saa Nobelin rauhanpalkinnon,

öljykriisi loppuu

1975 1976 1977 1978 1979

Hunterlab-kiiltomittari 70-luvulta. Näitä saattaa vieläkin löytyä paperi-tehtaiden laboratorioista.

Tiivisteen halkaisijan mittaustulkki.

Messujen jälkeen Merkel-näytekaappi päätyi uuden toimiston seinälle Fredrikinkadulle.

1980

Nousukauden aikaa

1980-luvulla Grönmarkin toiminta suuntautui yhä enemmän paperi- ja selluteollisuuteen. Teollisuusosaston tuotevalikoi-maa laajennettiin. Uusia toimintamalleja kehitettiin palvele-maan prosessiteollisuuden asiakkaita.

Toimisto sijaitsi Fredrikinkadulla, varasto Runeberginkadulla ja tuotanto Malmilla. Tuotteita kuljetettiin asiakkaille, rekkater-minaaleihin ja maaliikennekeskuksiin useita kertoja päivässä. Koko vuosikymmen oli jatkumoa 1970-luvulla alkaneelle tasai-selle kasvulle ja 80-luvun aikana yhtiön liikevaihto tuplaantui.

Grönmark 70 vuotta

Rhodiuksen edustus alkaa,markan devalvaatiot,

Helsingin metro aloittaa liikennöinnin

1980 1981 1982 1983 1984

Rubikin kuutiosta tulee hittiNMT-verkko otetaan käyttöön,

IBM tuo PC:t markkinoille

Vuonna 1979 öljy kallistui jälleen voimakkaasti, mistä seurasi toinen öljykriisi ja edelleen 1980-luvun alun maailmanlaajuinen taloudellinen taantuma.

Taantuman vaikutukset eivät kuitenkaan juurikaan näkyneet Suomen teollisuuden tuotannossa. Teollisuu-den kansainvälistä kilpailukykyä pidettiin osaltaan yllävuoden 1982 kahdella devalvaatiolla, jotka nostivat ulkomaanvaluuttojen markka-kurssia yhteensä 11 pro-senttia. Lisäksi 1980-luvun alun öljykriisin yhteydessä öljyn hinnan nousu kasvatti jälleen vientiä Neuvostoliit-toon. Suomen talouden 1980-luvun lopun epävarmuus ei näkynyt teollisuuden tuotannossa vielä vuonna 1989, jolloin koko teollisuuden tuotanto oli yhä kasvussa.

Grönmarkin kuljetuskalustoa 80-luvulta.

Markan revalvaatio,Berliinin muuri puretaan

1985 1986 1987 1988 1989

Grönmark on ollut aina uuden teknologian aikainen omak-suja ja 80-luvulla yhtiöön hankittiin ensimmäinen tietokone. Tietokoneelle oli tarvetta, sillä sen avulla hoidettiin tuhan-sien tuotenimikkeiden varastonhallintaa. Käytettynä ostetun tietokoneen hankintahinta oli tuolloin 300 000 markkaa ja se myytiin muutamaa vuotta myöhemmin 300 markalla. Tieto-kone oli todellinen tietotekniikan ihme, mutta niin iso että se täytti silloisessa Fredrikinkadun toimistossa kokonaisen huoneen ja kehitti tilaan niin paljon lämpöä, että huoneeseen jouduttiin asentamaan vesijäähdytys.

Karl-Erik Grandell yrityksen 75-vuotisjuhlissa vuonna 1989.

Helsingin Länsisataman muutos Grönmarkin

historian aikana.

Kuvat vuosilta 1927, 1949 ja 2008.

Rohkeaa tiivistemainontaa 80-luvulta.

1990Lama kosketti myös Grönmarkin toimintaa - mutta vain hetken. Pahimman laman iskiessä yhtiöllä oli suuri varasto, joka oli hankittu lamaa edeltävien vuosien aikana. Se onnistut-tiin kuitenkin myymään, eikä yhtiöllä ollut kontollaan monen yrityksen turmioon ajaneita valuuttalainoja. Moni hyvä asiakas kaatui ympäriltä, mutta Grönmark onnistui luovimaan läpi vaikeiden vuosien. Vuonna 1995 kääntyi uusi lehti kun yhtiö muutti Espoon Matinkylään ja keskitti kaikki toimintonsa saman katon alle. Siitä alkoi samalla vahva uudistumisen kausi.

Lama ei lamaannuttanut1990-luvun alussa idänkauppa romahti, maassa oli pankkikriisi ja Suomen historian suurin lama. Pankit joutuivat suuriin vaikeuksiin muun muassa riskialttiiden operaatioiden vuoksi ja sen seurauksena syntyi pankki-kriisi. Vaikka talous oli kriisissä 15.11.1991 tehdyn devalvaation seurauksena, Suomen vienti alkoi kasvaa erittäin nopeasti.

Teollisuuden tuotannon kasvu alkoi uudelleen jo vuonna 1992, vaikka muut talouden sektorit kärsivät vielä pit-kään laman seurauksista. Eräs tärkeä tekijä teollisuus-tuotannon kasvussa oli juuri viennin kasvu. Vuoden 1991 jälkeen viennin osuus bruttokansantuotteesta kasvoi voimakkaasti ja oli vuonna 1997 jo noin 40 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Neuvoa antavan kansanäänestyksen jälkeen hallitus päätti noudattaa äänestystulosta ja Suomi liittyi EU:n jäseneksi. Nokia suuntautui vahvasti mobiiliteknologi-aan ja matkapuhelimiin. Vuosikymmenen loppuun ehdittäessä puhuttiin Suomesta uuden teknologian edelläkävijänä. Kännykät yleistyivät vauhdilla ja tietoko-neista tuli joka kodin perustavaraa.

Grönmark 80 vuottaInternetin käyttö

kasvaa räjähdysmäisesti

1990 1991 1992 1993 1994

Pankkikriisi Suomessa, markan devalvaatio,Neuvostoliiton luhistuminen,

maailman ensimmäinen GSM-puhelu

Grönmarkin uudet toimitilat Espoon Matinkylässä.

Sweco-tasoseuloja paperitehtaalla.

RHL:n edustus alkaa,Grönmark muuttaa Espooseen,Suomi liittyy Euroopan Unioniin

Mika Häkkinen Formula 1 -maailmanmestariksi

Herkuleksen edustus alkaa,euro tilivaluutaksi

1995 1996 1997 1998 1999

Paperin ja kartongin tuotanto kasvoi voimakkaasti Suomessa 90-luvulla.

Grönmarkin vanhoja laitteita eri vuosikymmeniltä: vanha Burroughs Calculator, paperirullallinen sähkölaskin

ja sähköinen puhelinmuistio.

Tukkukauppa koki Suomessa 1990-luvun laman aikana suuren muutoksen ja paineet koko tukkuportaan alasajosta elivät voi-makkaina. 1990-luvulla alkoi myös voimakas teknisen kaupan omistuksen siirtyminen ulkomaille. Kansainväliset tukkurit os-tivat perinteisiä suomalaisia perheyrityksiä ja kasvattivat näin kokoaan ja toiminta-aluettaan. Teknisessä kaupassa volyymi-tavaravirrat siirtyivät mahdollisimman suoriksi toimituketjuik-si. Toimitusketjujen muutosten lisäksi teollisuusyritykset pyrkivät pienentämään komponentti- ja materiaalivarasto-jaan, joten toimitusaikavaatimukset kiristyivät ja toimituserät pienenivät. Moni alan organisaatio Grönmarkin tavoin alkoi pohtia, mitä lisäarvoa he tuottivat sidosryhmilleen ja kuinka kehittää palvelujaan muuttuneisiin tarpeisiin.

Karl-Erik Grandellin poika Petri Grandell oli jo 90-luvun alussaopiskelujen ohessa työskennellyt kausiluontoisesti talossa,mutta pikkuhiljaa hänen roolinsa yhtiössä kasvoi. Toimisto-muuton yhteydessä hän ajoi IT-uudistuksen lisäksi yhtiöön uusia ajatuksia ja toimintamalleja. Kun Windows rantautui yhtiöön, muuttuivat myös vanhat prosessit ja toimintatavat. 90-luvun loppupuolta leimasikin vahva uudistamishenki ja kasvu.

Vuoteen 2000 asti jatkunut teollisuustuotannon voima-kas kasvu hidastui uuden vuosituhannen alussa IT-kup-lan puhjettua. Vuonna 2001 tuotannon pysähtymiseen vaikutti osaltaan maailmantaloudessa vallinnut epävar-muus, joka johtui Yhdysvaltoja kohdanneista terrori-iskuista. Vuonna 2002 Suomi siirtyi euroon ja markka poistui käytöstä. Suomalaisten ylpeys oli Nokia, maail-man suurin matkapuhelinvalmistaja. Suomea pidettiin yleisesti koulutuksen ja tuottavuuden mallimaana.

Suomen teollisuustuotanto kääntyi kasvuun vasta vuon-na 2004, jolloin tuotanto kasvoi runsaat 5 prosenttia. Vuonna 2005 teollisuustuotannon kasvu jälleen pysähtyi, kun kesällä 2005 paperiteollisuuden työtaistelu pysäytti metsäteollisuuden tuotannon kuudeksi viikoksi. Suomen paperiteollisuus muuttui peruuttamattomasti, kun alan yritykset yhdistyivät kansainvälisiksi metsäjäteiksi ja Aasiassa investoitiin voimakkaasti omaan paperin-valmistuskapasiteettiin. Vielä vuonna 2006 Suomessa tuotettiin ennätysmäärä massaa, paperia ja kartonkia.

GKN:n edustus alkaaGrönmark 90 vuotta

CNC-ohjattu tiivisteleikkuri GrönmarkilleEuro käteisvaluutaksi

Petri Grandell Grönmarkin johtoonWTC:n iskuHelsinki täyttää 450 vuotta

2000 2001 2002 2003 2004

Sopeutumisen vuosikymmen

2000Vuonna 2001 tapahtui yrityksen johdossa kapulanvaihto kun Petri Grandell nimitettiin yhtiön toimitusjohtajaksi. Petristä tuli näin jo perheensä kolmannen sukupolven edustaja Grönmarkissa.

Puheenaiheeksi nousivat kuitenkin tehtaiden sulkemi-nen ja tuotannon siirtäminen kehittyviin maihin.

Vuosikymmenen loppu elettiin koko Euroopassa synkis-sä merkeissä, kun Yhdysvalloista vuonna 2007 alkanut pankkikriisi ajoi koko euroalueen syvään taantumaan vuonna 2008. Suomessa tämä näkyi voimakkaana vien-nin laskuna, tehtaiden sulkemisina, yritysten taloudel-lisina vaikeuksina ja työttömyyden kasvuna.

Vuonna 2002 investoitiin omaan tiivisteleikkaamoon.

Petri Grandell yhtiön toimitusjohtajaksi 2001.

Grönmarkin henkilökuntaa 2000-luvun alusta.

Paperiteollisuuden työtaistelu

Erhardt+Leimerin edustus alkaa,Pluto menettää statuksensa planeettana

Grönmark Filtration perustetaan,Poliman edustus alkaa,

finanssikriisi alkaa Munters edustus alkaa

2005 2006 2007 2008 2009

2000-luvun alussa yhtiön toimintaa leimasi tuote- ja palvelu-tarjonnan kasvattaminen. Frenzelitin kuumuudenkestävien materiaalien myyntiin panostettiin voimakkaasti ja toiminta laajentui uusille toimialoille. Vuonna 2002 Grönmark osti Formek Oy:n suodatinliiketoiminnan, mikä antoi alkusysäyk-sen suodatus- ja erotustekniikkaan erikoistumiselle. Vuonna 2004 Grönmark sopi yhteistyöstä GKN Sinter Metals Filtersin kanssa ja synteettisten suodatuspatruunoiden rinnalle saatiin pulverimetalliset suodatusmateriaalit. Myös paperiteollisuu-den tuotetarjontaa kasvatettiin systemaattisesti. Yhtiön henkilöstömäärä kasvoi tasaiseen tahtiin aina 2000-luvun puoliväliin saakka.

Yhtiössä on ollut aina pioneerihenkeä. Vuonna 2007 perustet-tiin tytäryhtiö Grönmark Filtration Oy, joka alkoi kehittää uudentyyppistä mikrosuodatuslaitteistoa. Uuden suodatuslait-teiston kaupallistaminen ajoittui pahimpaan taloudelliseen tilanteeseen, kun koko euroalueen investoinnit olivat vuosina 2008-2009 käytännössä jäissä. Talouden taantuma ajoi myös Grönmarkin muuttamaan liiketoimintaansa. Kiinteitä kuluja pienennettiin ulkoistamalla tuotanto ja varasto osaomistusyh-tiö Vercoin Oy:lle ja henkilöstömäärääkin jouduttiin vähentä-mään. Myös yhtiön hallintoon tehtiin muutoksia, kun Riku Asi-kainen ja Mikko Lähteenmäki tulivat osakkaiksi ja hallituksen jäseniksi, Karl-Erik Grandellin jäädessä edelleen neuvonantajan rooliin.

Grönmarkin osasto Tehdaspalvelu 2003 -messuilla. PulPaper 2007 -messut. Grönmarkin osasto oli ennätyssuuri.

Purjehdusreissu yhteistyökumppaneiden kanssa vuodelta 2007.

Fan Separatorin edustus alkaa,Grönmark 100 vuottaGrönmark muuttaa Haukilahteen Grönmark Filtrationin liiketoiminta myydäänRVT:n ja UIC:n edustus alkaa

2010 2011 2012 2013 2014

Vuonna 2010 Grönmark osti Cretec Oy:n liiketoiminnan. Kaupan myötä yhteistyö Muntersin, RVT:n ja UIC:n kanssa on tuonut mukanaan uusia mielenkiintoisia osa-alueita mm. savukaasujen käsittelyyn ja alipainetislaukseen. Grönmark Filtration Oy:n liiketoiminta myytiin vuonna 2011 yhteistyössä perustetulle cleantech-yhtiö Sofi Filtration Oy:lle, jonka osak-kaana Grönmark on edelleen. Tuotetarjonnan kehitys on viime vuosina painottunut vahvastikemianteollisuuteen sekä energiasektorille. Asiakaskunnas-samme on useita yrityksiä, jotka kehittävät innovaatioita uusiutuvan energian ja polttoaineiden tuotantoon. Nesteiden ja kaasujen suodatus sekä teollisuuden erotustekniikat tulevat

Euroopan talouden taantuman jatkuessa, Kreikan hal-litus ilmoitti, että maa oli vaikeuksissa valtion-velkansa maksamisessa. Vuonna 2010 Kreikan valtiontalouden pelastamiseksi hyväksyttiin kolmivuotinen tukipaketti.

Aiemmilla vuosikymmenillä alkanut digitaalinen vallan-kumous jatkui 2010-luvulla edelleen voimakkaasti. Vuonna 2012 yli kolmasosa maailman väestöstä käytti internetiä ja lähes koko maaiman väestö kännyköitä. Erityisesti sosiaalisen median kasvu jatkui voimakkaana.

Luottavaisin mielin tulevaisuuteen

Teksti: Mia HeiskanenAsemointi: Anita Grandell

Suomen historiaa käsittelevät lähteet:WikipediaTilastokeskus: Suomen teollisuustuotannon kasvun vuodet

Kuvat:Grönmarkin kuva-arkistoHelsingin Kaupunginmuseo

PulPaper-messut vuonna 2014.

Uudentyyppinen Sweco-hydrosykloni lauhteiden ja kiertovesien kiintoaineen poistoon.

2010

olemaan tuotetarjonnan ja osaamisen kehittämisen painopis-teet lähitulevaisuudessa. Toimitusjohtaja Petri Grandellin sanoin: “Olemme eläneet läpi koko itsenäisen Suomen historian lamoineen ja nousu-kausineen, ja historiaamme nivoutuu monta sotaa, joista on selvitty. Sadan vuoden historia antaa perspektiiviä suh-tautua tulevaisuuteen luottavaisin mielin. Pitkä kokemuk-semme Suomen teollisuudesta, tekninen osaaminen sekä yhteistyöverkoston tuki varmistavat, että voimme tarjota asiakkaille jatkossakin laadukkaita ja taloudellisia tuote- ja palvelukokonaisuuksia”.