H A L S T A R I

LOHJAN

ROTARYKLUBI

LOJO

ROTARYKLUBB

SELOSTE N:o 2

2013-2014

ISSN 0781-4151

Joulusta päivä kääntyy isän-

nän puolelle, juhannuksesta

rengin puolelle.

2

HALSTARI

Seloste 2013-2014

N:o 2 2013

Tammikuu 2014

Sisällys Presidentin palsta ................................................................................................................. 3

Moottoripyörällä Euroopassa .............................................................................................. 4

Vuokrakonsultointia ............................................................................................................ 6

Vuosikokous ........................................................................................................................ 7

Henkilövuokrausta ............................................................................................................... 8

St. Honoré - vierailu ............................................................................................................ 9

Vaalikokous ....................................................................................................................... 11

Apulaiskuvernöörin vierailu .............................................................................................. 12

Kiinan markkinat, Yoka .................................................................................................... 13

Salome ja Halitic ............................................................................................................... 16

Lemmenjoki kävelykohteena ............................................................................................ 17

Itsenäisyyspäivä ................................................................................................................. 20

RYLA-Koulutus yritystalossa ........................................................................................... 20

Hyväntekeväisyyshuutokauppa Åsvallassa ....................................................................... 21

Vieras Zimbabwesta .......................................................................................................... 22

Zimbabwe .......................................................................................................................... 27

Uusi jäsen .......................................................................................................................... 30

Joulujuhla Vivamossa ........................................................................................................ 30

Syyskauden 2013 osallistumistilasto ................................................................................. 31

Painopaikka: Lohjan kopio

Halstarin toimituskunta:

Veikko Salminen, Irja Olkinuora

Pentti Kuosmanen (päätoimittaja, taitto, kuvat)

3

PRESIDENTIN PALSTA

Klubimme Rotary -kausi on jatkunut mielenkiintoisissa

merkeissä. Kokouksissamme on vieraillut kiinnostavia

puhujia ja olemme itse vierailleet Cafe St. Honoréssa.

Syksyn piirikokous oli 26.10. Helsingin Suomalaisella

klubilla. Pääasioita olivat sääntömääräiset asiat ja Uusi

Lastensairaala 2017. Muina asioina olivat klubien muut-

taminen rekisteröidyiksi yhdistyksiksi ja pienimuotoinen

hyväntekeväisyyshuutokauppa.

Syksyn muuttuessa talveksi, ainakin jonkinlaiseksi talvek-

si, ovat vierailijamme kertoneet mm. suomalaisen työelä-

män eri puolista. Kuten Mats Lindholm konsulttivuok-

rausjärjestelmästä ja Seppo Seunavaara henkilövuokrauksesta. Pienyritystoiminnasta oli

kertomassa Tero Kärkkäinen ja konsulttitoiminnasta maailmalla Kari Linna. Mukavasta

kevennyksestä vastasivat Rotaryveljet Keijo kertomalla moottoripyöräretkestä ja veli

Pentti vaelluksesta Lapissa.

St Honoré -vierailu oli todella mielenkiintoinen avaten silmiä kakkujen ja suklaan maa-

ilmaan. Apulaiskuvernöörin vierailu omalta osaltaan toi meille uusinta Rotarytietoutta

piirin suunnalta. Mutta ehkä mielenkiintoisin oli Zimbabwen AIDS-orpojen kouluprojek-

tin tukihenkilöiden vierailu sekä heidän kertomuksensa tukiohjelmasta ja sen laajuudesta.

Erityisesti mieltä lämmitti tieto apumme vaikutuksista tukikeskuksen toimintaan. Koko-

uksen yhteydessä luovutimme Lohjan Rotary standardin Dzikwa Trust Fundin edustajalle

Levita Cheneralle.

Klubimme jäsenet tekivät melkoisen ponnistuksen hyväntekeväisyyshuutokaupan järjes-

tämiseksi. Kehotimme kaikkia jäseniä tulemaan huutokauppaan ja tuomaan ainakin yh-

den ulkopuolisen mukaan. Huutokauppa järjestettiin Åsvallassa samaan aikaan kuin Loh-

jan Menneen ajan markkinat. Valitettavasti jäsenistö eikä erittäin suosittujen markkinoi-

den läheisyys tuonut riittävästi kävijöitä huutokauppaan. Näin ollen myynti jäi hyvin vä-

häiseksi. Klubissamme tuleekin vakavasti harkita toteutetaanko huutokauppa jatkossa ja

jos, niin missä ja milloin. Ehkäpä vanha Puu-Anttila voisi olla parempi paikka Menneen

ajan markkinoiden aikaan, sillä se sijaitsee markkina-alueen sydämessä.

Hyvää uuden vuoden alkua kaikille jäsenillemme!

Klaus Turhanen

presidentti

4

MOOTTORIPYÖRÄLLÄ EUROOPASSA

Veli Keijo Latvala vieraili pitkästä aikaa kokouk-

sessamme 2.10.3013 ja piti otsikon mukaisen esitel-

män. Hän oli tehnyt veljensä ja hyvän kaverinsa

kanssa moottoripyöräretken Etelä- ja Keski-

Euroopassa. Käytännön toimista ensimmäinen oli

siirtää pyörät Tampereelle, mistä ne kuljetettiin re-

kalla Italian Vicenzaan. Hintaa siirrolle tuli pyörää

kohti kesällä 2012 noin 600 euroa. Kolmen miehen

porukka lensi myöhemmin Milanoon. Kun he saa-

puivat sinne, oli ilman lämpötila klo 16 +32 astetta.

Ryhmä otti junan Milanosta Vicenzaan. Kaupunki

sijaitsee noin 200 km Milanosta länteen. Sen lähis-

töllä on tunnettuja kohteita kuten Verona, Padova ja

Venetsia.

Ensimmäisen ajopäivän tavoitteena oli Riva del Gar-

da n. 140 kilometriä Vicenzasta koilliseen. Gardajär-

ven eteläpäässä oli tunneleita ja eritasoliittymiä. GPS:ää seuraten ryhmä tuli takaisin sa-

maan paikkaan useamman kerran. Viidennen kerran jälkeen kaivettiin esiin paperikartta,

minkä avulla suunnistus onnistui ja matka jatkui kohti Rivaa.

Seuraavan päivän reitti oli Riva del Garda-Trento-Cortina, missä herrat olivat yötä. Tiet

olivat erittäin hyvät ja mukavat ajaa. Aamulla suunta oli edelleen pohjoiseen kohti Itäval-

taa Alppien eteläpuolelle Zell am Seehen. Reitiksi oli valittu vuoret ylittävä hieno Gross-

locknerin alppitie. Ylhäällä satoi, mikä kastoi ryhmän jäsenen, jolla ei ollut sadevaatteita

mukana.

Seuraava mielenkiintoinen

kohde oli Berchtesgadenis-

sa oleva Kehlsteinhaus

(Kotkanpesä) 1834 metrin

korkeudessa. Kehlsteinhaus

on Saksan kansallissosialis-

tisen työväenpuolueen

vuonna 1939 Adolf Hitle-

rille 50-vuotislahjaksi ra-

kennuttama loma-asunto

Saksan Alpeilla. Hyvällä

säällä voi talolta nähdä

esimerkiksi Salzburgin

kaupunkiin Itävaltaan.

Myös näkymä vieressä si-Kuva Tage Olsin

Kehlsteinhaus l. Kotkanpesä

5

jaitsevalle Königsseelle on upea. Paikalle pääsee nykyisin bussilla, jalkaisin tai helikopte-

rilla. Veli Keijo kertoi näkymän rajoittuneen ylhäällä vain muutamaan kymmeneen met-

riin sumun vuoksi.

Seuraava mainittava kohde oli Krimmlin ve-

siputous (Krimmler Wasserfälle). Se on

Krimmlin kylän lähellä Ache-joessa Hohe

Tauernin kansallispuistossa Salzburgin kun-

nassa reilut 50 kilometriä Zella am Seestä län-

teen. Vesi tulee jäätiköltä, joten virtaus kasvaa

kesällä nelikymmenkertaiseksi talveen verrat-

tuna. Putous on viidenneksi korkein maail-

massa.

Saksan puolella Dachau oli seuraava poik-

keamiskohde. Se sijaitsee hieman Münchenis-

tä pohjoiseen. Dachaun keskitysleiri oli en-

simmäinen laatuaan. Leiri rakennettiin käytös-

tä poistettuun ruutitehtaaseen ja valmistui 21.

maaliskuuta 1933. Dachaun keskitysleirille

vangittiin yhteensä yli 200 000 miesvankia,

joiden joukossa oli muun muassa juutalaisia,

natsien vastustajia, homoseksuaaleja, Jehovan

todistajia ja kommunisteja. Vuodesta 1941

lähtien Dachau toimi myös tuhoamisleirinä.

Siellä tiedetään murhatun noin 30 000 vankia.

Ehkä tunnelmaan sopii, että matkalla keski-

tysleirille pojat saivat 25 euron ylinopeussa-

kon. Münchenissä taidettiin käydä tutustu-

massa kaupungin iloihin. Niistä ei kertoja pal-

jon puhunut.

Münchenistä ryhmä suuntasi länteen Baden-

Badeniin nauttimaan kylpylän antimista. Mat-

kalla ajettiin Schwartzwaldin metsien halki. Kartan mukaan matkaa kertyi tuolle päivälle

lähes 350 kilometriä. Sai siinä istua. Baden-Badenista suunnattiin Mosel-joen rannalle

tavoitteena Cochem noin 300 kilometrin päässä pohjoiseen.

Viimeinen ajopäivä oli pitkä. Matkaa Cochemista Travemündeen on noin 620 kilometriä.

Lähtö oli aamulla ja pyörien lastaus laivaan puolen yön jälkeen

Reissun saldo: Matka kesti 10 päivää, joista ajopäiviä oli 7. Ajomatkaa kertyi 2500 kilo-

metriä. Laivassa aikaa kulutettiin päätteeksi vielä 1,5 vuorokautta. Laivamatka oli kuu-

lemma kuolettavan tylsä. Jatkossa sitä on tarkoitus välttää.

- pentti kuosmanen -

6

VUOKRAKONSULTOINTIA

Mats Lindholm eWorkistä kävi kertomassa

yrityksensä toiminnasta viikkokokouksessa

9.10.2013 Hotelli Lohjassa. Mats Lidholm on

valmistunut Uppsalan yliopiston kauppatieteel-

lisestä tiedekunnasta ekonomiksi. Sen jälkeen

hän on toiminut erilaisissa analyytikon tehtä-

vissä. Vuonna 2012 hän aloitti teknisen alan

liiketoiminta-alueen johtajana eWorkissa. Ky-

seessä on ruotsalainen yritys, joka on toiminut

10 vuotta Suomessa. Toiminta-ajatus on kon-

sulttien välitys, kun yritykset tarvitsevat lisää

osaajia. Pesti voi kestää yhdestä viikosta kuu-

kausiin, jopa vuosiin. Ison verkoston avulla

loppuasiakkaalle on mahdollista tarjota tarvit-

tavaa osaamista.

eWork on pohjoismaiden suurin asiantuntija-

välittäjä. Syksyllä 2013 poolissa oli 60 000

konsulttia. Osaajia tarvitaan mm. tehtäviin tietotekniikka, johto, tekninen projektipäällik-

kö, koodari, testaaja ja ERP-osaaja. Suomessa yrityksellä on tarjolla alle 5000 konsulttia,

joille esityshetkellä oli 200 toimeksiantoa. Välityspalkkiona peritään toimeksiannosta 15

prosenttia sen arvosta eli välitetty maksaa sen. Toimintatapa on väylä yrittäjille, jotka ei-

vät osaa tai pysty markkinoimaan itseään. Lisäksi on olemassa muitakin yrityksiä, jotka

välittävät ammattilaisia eri yrityksille. Ammattilainen voi käyttää kaikkia näitä yrityksiä

saadakseen palvelunsa myytyä mahdollisimman tehokkaasti.

eWork Pohjoismaissa 2012

Pohjoismaat

(muut)

Suomi

Liikevaihto 420 000 000 € 33 400 000 €

Henkilöstö 130 13

Toimeksiannot 2012 3150 500

Puitesopimusasiakkaat 130

Perustettu 2000 2004

Konsultiksi haluava voi rekisteröityä eWorkin sivuilla, minkä perusteella häntä voidaan

tarjota avoimiin tehtäviin. eWork hoitaa kaikki hallintoon liittyvät asiat. Tälläkin tavoin

ammattilainen voi saada itselleen töitä.

- pentti kuosmanen -

7

VUOSIKOKOUS

16.10 17.30 Hotelli Lohja

Vuosikokouksen puheenjohtajaksi valittiin presidentti Klaus Turhanen ja sihteeriksi klu-

bin sihteeri Irja Olkinuora. Pöytäkirjan tarkastajiksi ja äänten laskijoiksi valittiin Taru

Leino ja Matti Kupari. Kokoukseen osallistui 13 jäsentä ja 1 vierailija. Todettiin kokous

laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

Aki Hellgren esitteli rotaryvuoden 2012 – 2013 toimintakertomuksen, mikä hyväksyttiin

sellaisenaan. Markku Paasonen selosti Rota-

ryvuoden 2012 – 2013 tilit ja tilinpäätöksen.

Kuultiin tilintarkastajien lausunto. Tilit hy-

väksyttiin kiitosmaininnalla. Tilinpäätös vah-

vistettiin ja tilivelvollisille myönnettiin vas-

tuuvapaus.

Kulut yhteensä -10 361,60

Toiminnanalan kate -1 999,80

Tuotto-/kulujäämä -1 999,80

Vasemmalla ylinnä oleva taulukko kertoo

toiminnan tuloista. Kun siitä vähennetään

toiminnan kulut, syntyy alijäämää 1999,80

euroa. Jäsenmaksutuloista (varainhankinta) on

maksettu RI:lle noin 44 euroa jäseneltä ja ro-

taripiirille noin 60 euroa. Lisäksi olemme Apuomenan jäseniä (30€). Kun varainhankin-

nan tuotto on 1990,43€, niin kulujäämä oli 9,37€. Korkotuottojen avulla (16,44€) päästiin

7,07 euron positiiviseen tulokseen rotarivuodella 2012-13.

Markku Paasonen kävi läpi rotaryvuoden 2013-2014 talousarvion perusteet. Tuloja yh-

distys saa jäsenmaksujen lisäksi mm. hyväntekeväisyyshuutokaupasta 14.12. Åsvallassa.

Konserttitanssiaisajatus elää edelleen, mutta sen toteutuminen on hieman ilmassa, joten

siitä ei odoteta tulopuolen lisääjää. Jäsenmaksulaskujen perintää yksinkertaistetaan lähet-

tämällä ne sähköpostitse jäsenille, joiden sähköpostiosoite on tiedossa. Toiminnan tuotto-

jen on arvioitu olevan 3 100€ ja kulujen 4045 euroa, mistä tulee 945 euron kulujäämä.

Jäsenmaksujen tuotoksi arvioitiin 6450€ (43x150). Kun siitä vähennetään maksut RI:lle

(43x42=1806€) ja piirille (43x62,50=2688€), on varainhankinnan tuotto 1956 ja siten

koko vuoden tulos 1 011€ plussalla.

Keskustelun päätteeksi vahvistettiin rotaryvuoden 2013 – 2014 talousarvio. Sen mukai-

sesti jäsenmaksu päätettiin entisen mukaisena 2 x 75 € = 150€/v.

- pentti kuosmanen -

3000 Klubi / Ruokatuotot 2 533,70

3008 Muut tapahtumatuotot 1 180,00

3014 Taidehuutokaupan tulot 1 208,10

3015 Vuosijuhlatuotot 1 540,00

3020 Saadut Iahjoitukset 1 900,00

Tuotot 8 361,80

Varainhankinta

4000 Jäsenmaksut 6 375,00

Tuotot 6 375,00

4500 Jäsenmaksut RI -1 839,07

4600 Jäsenm / Piiri / Rot Fin -2 515,50

4650 Muut jäsenmaksut -30

Kulut -4 384,57

Tuotto-/kulujäämä 1 990,43

8

HENKILÖVUOKRAUSTA

Seppo Seunavaara kertoi viikkokokouksessamme

23.10.2013 itsestään ja työnantajastaan Adeccosta.

Seunavaara kertoi olevansa 50-vuotias syntyisin

Jämsästä. Hänellä on 13 vuoden kokemus henki-

löstön rekrytoinnista.

Adecco-konserni on monikansallinen henkilöstö-

palveluyritys, joka vuokraa työvoimaa ja avustaa

rekrytoinnissa. Adecco SA:n historia ulottuu vuo-

teen 1957, jolloin Adia perustettiin Sveitsissä.

Adia ja ranskalainen Ecco fuusioituivat Adeccoksi

vuonna 1996. Nykyisin Adecco on maailman joh-

tava henkilöstöpalveluyritys, jonka kautta päivit-

täin asiakasyrityksissä työskentelee yli 750 000

henkilöä. Se on maailman kymmenen suurimman

työnantajan joukossa. Konsernin liikevaihto vuon-

na 2012 oli 18,6 miljardia euroa ja henkilöstömää-

rä 33 000. Yrityksellä on toimipaikkoja yli 60 eri

maassa yhteensä 5 600, joista yli 190 Pohjoismaissa. Asiakkaita Adeccolla on 100 000

eri maissa. Adecco Groupin pääkonttori sijaitsee Zürichissä Sveitsissä.

Suomessa Adecco on toiminut vuodesta 1997 ja sen kautta työllistyy päivittäin yli 1800

eri alojen osaajaa. Pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa) lisäksi Adeccolla on

toimipisteet Tampereella, Turussa, Oulussa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Lahdessa, Lohjal-

la, Vaasassa, Kotkassa, Hyvinkäällä, Seinäjoella, Raumalla, Porissa, Salossa, Porvoossa,

Rovaniemellä ja Joensuussa. Adecco Finland Oy on ollut jäsenyrityksenä Henkilöstöpal-

veluyritysten Liitossa (HPL) vuodesta 1997.

Vuokratyö on hyvä alku työuralle. Keikkatyö sopii erinomaisesti esimerkiksi opiskelijal-

le: opinnot eivät kärsi, kun opintojen ja töiden aikataulut saa muokattua sopiviksi. Nuoren

aikuisen voi olla hankalaa löytää työpaikkaa, joka sopisi omaan elämäntilanteeseen.

Vuokratyö on usein erinomainen vaihtoehto. Lukukausien aikana työtä voi tehdä osa-

aikaisesti ja lomakausina kokopäiväisesti. Suurin osa Adeccon työnhakijoista onkin alle

35-vuotiaita. Ikä sinänsä ei ole rajoite. Vanhempaakin väkeä on Adeccolla töissä.

Yrityksille tarjotaan palveluna henkilöstövuokrausta, mikä on yleisön parhaiten tunte-

ma alue. Rekrytointi voidaan yrityksessä ulkoistaa osittain tai kokonaan Adeccolle. Jopa

koko henkilöstöhallinto on mahdollista ulkoistaa Adeccon hoitoon. Adecco tekee yrityk-

sille myös työnhakijoiden soveltuvuusarviointeja. Kansainvälinen verkosto helpottaa

tarvittaessa työvoiman rekrytointia ulkomailta.

- pentti kuosmanen -

9

ST. HONORÉ - VIERAILU

Maanantaina 28.10.2013 kokoonnuimme kuulemaan sokerileipuri Timo Stolpea hänen

omistamassaan kahvila-konditoria St. Honoréssa. Jäseniä oli mukana 12 ja seuralaisia

kuusi. Stolpe aloitti kertomalla sokerileipurin urastaan. Oppipojaksi hän meni 14 vuoden

ja seitsemän kuukauden ikäisenä paikallisen konditorian GW Sundmanin leipomoon.

Oppimestarina toimi kotkalaissyntyinen Ilmari Hagren. Kuuden vuoden kisälliajan jäl-

keen kutsui puolustusvoimat. Samalla oppimestari kehotti Stolpea lähtemään kauemmas

lisäoppiin.

Asevelvollisuuden suoritettuaan Stolpe pakkasi

Vespaansa tarpeelliset tavarat ja lähti Keski-

Eurooppaan. Muutaman kuukauden aikana hän

vieraili Ranskassa, Hollannissa ja Tanskassa.

Kun rahat kävivät vähiin Stolpe suuntasi Tuk-

holmaan kaverinsa luokse vipatakseen rahat

lauttalippua varten, jotta pääsisi takaisin Suo-

meen. Ystävä houkutteli hänet jäämään Ruot-

siin. Stolpen työnantajat Tukholmassa olivat

huippupaikkoja: Tore Wretmanin Riche ja

Stallmästaregården, Operakällaren ja viimein

kuninkaallinen hovileipuri Bakeriet Kringlan.

Veri veti kuitenkin Suomeen. Vuonna 1985

yrityksen nimeltä kahvila-konditoria St. Ho-

noré. Alku ei kovin ruusuinen ollut. Valuutta-

laina oli kaataa koko liikkeen. Joskus aikai-

semmin Stolpe on kertonut, miten Mirja Pyy-

kön ohjelmassa esiintyminen pelasti sokerilei-

pomon konkurssilta. Siitä lähtien lohjalaiset ovat oppineet käymään liikkeessä. Viimeiset

velatkin on maksettu pois, mikä helpottaa elämää.

Isäntämme kertoi tutustumisestaan prinssi Bertiliin. Yhtenä päivänä hienosti pukeutunut

herra oli ilmestynyt työpaikalle ja tiedustellut erästä siellä olevaa leipuria. Hän oli tuo-

massa jotain urheilukisan mitalia. Kyseinen leipuri ei ollut aivan heti valmis seremoni-

aan, vaan vaihtoi vaatteita ja siistiytyi. Niinpä Stolpe tarjosi vieraalle kahvia. Keskustelu

kääntyi mokkakakkuihin. Sen lopputuloksena molemmat totesivat, että hyvää mokkakak-

kua ei tahdo saada mistään. Vieraan lähdettyä paikan omistaja kysyi, tiesikö Stolpe kuka

vieras oli. Selvisi, että kahvivieras oli prinssi Bertil.

Juttu jatkui. Hoviin oli tilattu mokkakakku. Sen leipoi Stolpe. Seuraavana aamuna Tans-

kan kuningatar Ingrid oli kysellyt: ”Onko sitä mainiota mokkakakkua jäljellä?” Parempaa

kiitosta ei sokerileipurimme kuulemma ole juuri saanut. Viime viikolla näytti St Honorén

tiskissä olevan prinssi Bertilin mokkakakkua myynnissä siellä käydessäni.

10

Raaka-aineiden laadukkuudesta Stolpe kertoi monelta kannalta. Esimerkiksi ”vedetöntä”

voita hän ostaa Belgiasta tiettyyn tarkoitukseen. Valion voita hän pitää erittäin hyvänä ja

käyttökelpoisena useimpiin leivonnaisiin. Luomujauhot vaalean leivän juuren aineksena

ovat välttämättömyys. Muilla jauhoilla ei prosessi ole toiminut kunnolla.

Normaalisti isäntämme herää aamulla kello 3. Illalla pitää vastaavasti mennä ajoissa nuk-

kumaan, muuten ihmiset saattavat kohdata hyvin ”vähäpuheisen” leipurin. Hän korosti

myös työn iloa ja ammattiylpeyttä. Taitojen ylläpitämiseksi pitää käydä vakoilumatkoilla

vähintään pari kertaa vuodessa. Stolpe päivittää tietojaan vierailemalla Ruotsissa. Vaikka

reseptit pysyvät (jopa 1800-luvulta), tekniikat muuttuvat koko ajan. Reseptien ”varasta-

minen” kuuluu myös itseään kehittävän ammattilaisen kuvaan.

St. Honoréssa on leipomon puolella työssä Stolpen lisäksi kaksi leipuria ja yksi paistaja,

joka tulee jo puolelta öin töihin. Stolpe kertoi välttäneensä rasitusvaivat lyhyitä sarjoja

tekemällä. Sillä tavoin työstä saa vaihtelevan.

Juttua tuntui riittävän. Mies on aivan ”leuaton”. Hauskuus päätettiin juomalla kuppi

kuumaa, jonka talo tarjosi. Sen seuraksi jokainen osti maistiaiset tai useamman. Olipa

hyvältä maistuva kokous.

- pentti kuosmanen -

11

Kuvassa vasemmalla puolen takaa: AG Ritva Heinonen, Pekka Hynynen, Veikko Salminen, Jorma Mäenpää, Matti Lehtinen, Aki Hellgrén. Oikealla puolella pöydän päästä: presidentti Klaus Turhanen, sihteeri Irja Olkinuora, Roger Wintraub, Kalevi Laakso, Markku Paasonen ja Matti Kupari

VAALIKOKOUS

Vaalikokous pidettiin 6.11.2013 Hotelli Lohjan tiloissa. Vaalitoimikunnan puheenjohtaja

Pekka Hynynen esitteli toimikunnan ehdotuksen (Raimo Mäkelä, Kalevi Laakso, Eero

Rantalaiho, Pekka Hynynen). Kauden 2014-2015 toimihenkilöiksi valittiin yksimielisesti

seuraavat jäsenet:

Presidentti Aki Hellgren

Tuleva presidentti Roger Weitraub

Varapresidentti Mikko Wynne-Ellis

Edellinen presidentti Klaus Turhanen

I Sihteeri Taru Leino

II Sihteeri Matti Kupari

IT vastaava Pentti Kuosmanen

Säätiöasiamies Pentti Kuosmanen

Rahastonhoitaja Markku Paasonen

RYLA-vastaava Raimo Mäkelä

I Klubimestari Eero Rantalaiho

II Klubimestari Pekka Hynynen

Nuorisovaihtoasiamies Heikki Lindfors

Toiminnantarkastajat Heikki Lindfors ja Matti Kupari

Varalle Jorma Mäenpää

Muut tarvittavat toimihenkilöt valitsee hallitus.

12

APULAISKUVERNÖÖRIN VIERAILU

Apulaiskuvernööri Ritva Heinonen vieraili vaalikoko-

uksessamme 6.11.2013. Hän käsitteli ajankohtaisia ja

vireillä olevia asioita.

Prepets järjestetään Lohjan Meriturvassa 13.2.2014.

Klubit maksavat kukin 120 euroa osallistumismaksua,

millä saa mukaan 3 osallistujaa sekä PETSiin että

PrePETSiin. AG kertoi tulevasta Säätiöseminaarista

laivalla ja Tallinnassa vuoden 2014 tammikuun 24. ja

25. päivä. Hän innosti kovasti jäseniä osallistumaan

siihen.

Piirin 1420 syyskokous pidettiin Suomalaisella klubil-

la Helsingissä. Osallistujia oli n. 140. Piiri on saanut

RI:n kunniamaininnan positiivisesta jäsenkehityksestä. Piirin johtoelimet ovat päättäneet,

että pyritään saamaan klubit lastensairaalan rahankeräykseen. Sairaalan pitäisi olla valmis

vuonna 2017. Myös Viron klubit ovat luvanneet osallistua.

Jokainen Rotaryklubi joutuu rekisteröitymään. Vieraamme totesi, että klubimme osalta

asia on hoidettu. RI:n sääntöjen mukaan kokouksiin osallistumista seurataan edelleen.

Hän totesi klubimme hoitaneen raportoinnin Suomen rotarin tietokantaan asianmukaises-

ti. Osallistumisprosentti on yksi kuntokortin tekijöistä. Uusien jäsenten koulutus piirin

hoitamana ei ole saanut kannatusta. Äärialueilta matkustaminen Helsinkiin muutaman

tunnin vuoksi ei motivoi. Kouluttaminen jää edelleen klubien vastuulle.

Ideapankkia kerätään nettiin, mikä on klubien hyödynnettävissä. Matrikkelin hävityksestä

hän oli huolissaan. Ilmeisesti kirjoja on joutunut vääriin käsiin. Tuli vain mieleeni, että

asia ei koske pelkästään klubin hallussa olevia matrikkeleja, vaan myös jäsenille jaettuja

kappaleita.

Piirin apurahat ovat haettavissa tammikuusta maaliskuun puoleen väliin. Yleensä kaikki

anojat ovat jotakin saaneet. Hän suositteli lämpimästi paperitöiden hoitamista eli ano-

maan piiriapurahaa. AG vaihtuu kolmessa piirissä. Kaikki kiinnostuneet voivat lähettää

hakemuksensa Ritva Heinoselle.

Klubin jäsenkehityksessä hän ei nähnyt olennaista muutosta. Tilanne ei ole millään ta-

voin epätoivoinen. RI:n taholta toivotaan vahvaa jäsenkehitystä. Samaan syssyyn AG

Heinonen ehdotti yhteistyötä muiden klubien kanssa. Se on opettavaista ja antaa vinkkejä

omaan toimintaan. Samalla hän pahoitteli, että puolustusministeri Haglundin vierailua

Vihdissä ei osattu käyttää rotariaatteen markkinointiin ja jäsenien rekrytointiin.

Heinonen otti esille myös Itämeri-projektin, joka on monilla klubeilla vahvasti ohjelmas-

sa. Perimätiedon siirtäminen klubin sisällä oli uutta hänen esityksessään. Sinänsä asia on

hyvin tärkeä. - pentti kuosmanen -

13

KIINAN MARKKINAT, YOKA

Kari Linna YOKA Consulting Oy:stä vieraili kokouk-

sessamme 13.11.2013. Hän aloitti esittelemällä työ-

uraansa eri tehtävissä ja yhtiöissä: Tuoteasiantuntija,

Hewlett-Packard (1979-1989, Tuoteinsinööri, Outo-

kumpu Instruments /Metorex International (1990-

1995), Projektipäällikkö/Tuotantopäällikkö Elcoteq

Network (1995-1999), Senior Manager, Supply Chain

Engineering, Tellabs (1990-2005),Senior Consultant,

Partner, YOKA Consulting Oy (2005-). Sen jälkeen

hän puhui Kiinasta ja yleisesti Yokan toiminnasta.

Finpro on kansallinen suomalaisyritysten vientiä ja

kansainvälistymistä edistävä ja ulkomaisia investointe-

ja Suomeen hankkiva organisaatio. Se edistää asiak-

kaidensa kansainvälistä kasvua ja menestystä auttamal-

la niitä olemaan oikeilla markkinoilla oikeaan aikaan kilpailukykyisillä tuotteilla, palve-

luilla ja konsepteilla.

Linnan mukaan Finpro haluaa kaveerata yritysten kanssa, mutta hänen mielestään sen

Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiina

14

osaaminen ei aina riitä. Yrityksen pitää päästä oikeille markkinoille. Sen pitää pystyä te-

ollistamaan tuotteensa alusta asti. Lisäksi pitää hallita valmistus ja osata hankintaketjun

optimointi. Pitää tietää, miten valmistajien ja jakeluyhtiöiden kanssa toimitaan. Yoka on

tuote-, valmistus ja toimitusketjuratkaisujen eri elinkaarivaiheisiin erikoistunut riippuma

ton asiantuntijayritys. Yoka Oy edustaa pitkäaikaista, sitoutunutta ja vaikuttavaa työsken-

telyä Kiinassa.

Linna totesi, että ei ole vain yhtä Kiinaa, vaan joka jokilaaksossa on oma Kiinansa. Val-

taosa (91,5 %) Kiinan kansalaisista on han-kiinalaisia. Eri alueiden han-kiinalaisilla on

kielessään niin suuret erot, että ha eivät välttämättä ymmärrä toistensa puhetta. Loppu

8,5 %, eli yli 90 miljoonaa ihmistä, edustaa noin 55 etnistä vähemmistöä. Etniset vä-

hemmistöt nauttivat tietyistä etuuksista, esimerkiksi yhden lapsen politiikka ei sido kaik-

kia vähemmistökansoja. Kieliä on kuitenkin noin 100–120 vaikka eri kiinat laskettaisiin-

kin murteiksi.

Sanghai kuuluu painopistealueisiin Kiinassa. Se on Kiinan suurin kaupunki (21 miljoo-

naa asukasta) sekä talouden, kaupan ja rahoituksen keskus. Sanghai muodostaa yhdessä

Jiangsun ja Zhejiangin provinssien kanssa Jangtse-joen talousalueen. Se tuottaa neljän-

neksen Kiinan bruttokansantuotteesta ja saa kolmanneksen Kiinaan suuntautuvista ulko-

maisista investoinneista. Alueella on Kiinan parhaimpiin kuuluvia yliopistoja. Jangtse-

joen talousalueelle on sijoittunut puolet kaikista Kiinassa toimivista n. 260 suomalaisyri-

tyksestä. Alueen ongelmiin kuuluu erittäin huono ilman laatu, joka vaikuttaa ihmiseen

kuin hän ”polttaisi seitsemän Nortti-toppaa päivässä”

Toinen painopistealue on Etelä-Kiina. Guanzhou Kantonin ja Shenzhen Guangdongin

provinssissa ovat lähellä etelässä olevaa Hong Kongia. Guangdongin provinssi vastaa

kolmasosasta Kiinan viennistä ja tuottaa 12 % Kiinan BKT:sta. Lisäksi Guangdongin

alueella on 70 yliopistoa ja kuusi Kiinan tiedeinstituutin ylläpitämää tutkimuskeskusta.

Hong Kongista käsin on helppo toimia, koska siellä on englantilainen lainsäädäntö, ei

tarvita viisumia ja kaikilla merkittävillä kiinalaisilla yrityksillä on siellä konttori.

Miksi Kiinaan? Kiinassa kannatta valmistaa Kiinaan ja lähialueille meneviä tuotteita.

”Kiina on vaikea ja mahdollinen, mutta Intia vaikea ja mahdoton”. Kiina on harvoja mai-

ta, joissa on kasvua ja kysyntää. Toisaalta Kiina on infrastruktuuriltaan kehitysmaa. Mo-

nikaan yritys ei ole onnistunut kotiuttamaan sieltä suuria summia. Toistaiseksi koulutus

tuottaa esimerkiksi koodareita, mutta ohjelmistosuunnittelijoita ei juuri ole syntynyt.

Miten Kiinaan? Kotiläksyt pitää tehdä hyvin. Maan sisällä on kehitystasossa valtavat

erot. On päätettävä, minkä kerroksen kanssa yritys aikoo asioida? Markkinoiden valtaa-

minen on aikaa vievää, jopa sukupolvia. Yrityksen on syytä miettiä, miten suojata koko

liiketoiminta, koska kiinalaiset ovat todella hyviä ja innokkaita kopioimaan. Kaikki hyö-

dyllinen kopioidaan Kiinassa, samoin kaikki hyödytönkin. On päätettävä yrittääkö yksin

vain paikallisen kumppanin kanssa. Lista on todella pitkä. Tiedon hankinnassa on syytä

muistaa, että kaikki yli kolme vuotta vanha tieto on vanhentunutta.

15

Pitää kuitenkin muistaa, että Kiina on maailman tehdas. Siellä on saatavilla koko vali-

koima savimajasta avaruustekniikkaan. Kiina on mukana kaikessa vähänkin kehittyneen

elektroniikan tuotannossa.

Esitys aiheutti vilkkaan keskustelun. Paikalla oli 12 jäsentä.

- pentti kuosmanen -

ROTARYHUUMORIA

- Mikä on Suomen yleisurheilumaajoukkueen lempijoululaulu?

- En etsi valtaa loistoa, en kaipaa kultaakaan.

- Mitä eroa on rumpalilla ja kamelilla?

- Kameli voi olla juomatta kaksi viikkoa, mutta se ei pysty juomaan kahta viikkoa.

- Millaista oli viulutunnilla? Opitko mitään?

- Minä edistyn aivan valtavasti. Tänäänkin opettajalleni tuli kolme kertaa kyyneleet sil-

miin.

Puolalainen insinööri meni Helsingissä optikolle näöntarkastukseen. Optikko näytti hä-

nelle taulua, jossa luki: WRZESZCZ. Optikko kysyi:

- Näettekö nämä kirjaimet?

- Kyllä näen, sinnehän serkkuni juuri muutti.

Johtaja Karvanen tuli kotiin ja sanoi vaimolleen:

- Olen hankkinut liput oopperaan.

- Ihanaa, alankin heti meikata ja pukeutua!

- Tee se, liput ovat jo huomiseen näytökseen.

Synkeän näköinen mies seisoi bussipysäkillä viulukotelo kainalossaan. Pysäkille tuli

vanhempi herra, joka katsoi tutkivasti viulukoteloherraa ja kysyi tältä:

- Viuluako soitatte?

- En. Odotan bussia.

- Jukra, oltais jo kotona. Siellä mä sentään olen joku.

- Mistäs niin päättelet?

- Kun mä pääsen kotiin ja oikaisen sohvalle, niin heti vaimo sanoo, että voisko joku viedä

roskat.

16

Tero Kärkkäinen

SALOME JA HALITIC

Teemalla ”yritysten välisellä avoimella yhteistyöllä isompia

kauppoja” kertoi Halitic Oy:n toimitusjohtaja Tero Kärk-

käinen 20.11.2013 siitä, miten yritysten välinen yhteistyö

on toiminut Salon seudulla. Halitic oli vaikeuksissa Nokia

Salon toimintojen loppuessa. Palvelujen ostajat piti löytää

muualta matkapuhelin tuotannon alasajon seurauksena.

Liittoutuminen muiden alueen yritysten kanssa on pitänyt

Haliticinkin hengissä.

Halitic on erikoistunut sarjoihin, joiden koko on tyypillises-

ti alle kymmenen kappaletta (protosarjat). Protosarjojen ja

piensarjojen tuottaminen on lähinnä Haliticin omaa suun-

nittelua tukevaa lisäoptiota asiakkaille.

Halitic, Elmo Design, Saloteam ja Muurlan Elektroniikka

ovat aloittaneet SALOME-yhteistyön palvellakseen parhaalla mahdollisella tavalla asi-

akkaita, jotka tarvitsevat mekaniikan ja elektroniikan palvelu- ja tuotekokonaisuuksia.

SALOME-verkoston edut ovat: a) yksi sopimuskumppani, joka hoitaa projektiin tarvitta-

van yhteistyön muiden kumppaniyritysten kanssa, b) laaja elektroniikan ja mekaniikan

osaaminen ja palveluntarjonta tuotteen koko elinkaarelle,

c) selkeät roolit ja vastuut, toimivaa yhteistyötä ammattitaitoisten osapuolten välillä,

d) ei turhaa byrokratiaa, prosessit ovat nopeita ja tehokkaita, toimintavarmuus on korkea,

e) sopimusneuvottelut ja tekniset keskustelut sujuvat joustavasti ja aikaa säästäen,

f) toimintojen ja rajapintojen yhteensovittaminen on kitkatonta. Salome-yhteistyön avulla

on päästy tarjoamaan palveluita kansainvälisille yrityksille. Se ei olisi ollut mahdollista

yksittäisille yrityksille.

17

LEMMENJOKI KÄVELYKOHTEENA

Kerroin klubikokouksessa 27.11.2013 ennen Juhannusta tehdystä vaelluksesta Lemmen-

joelle. Lähdimme liikkeelle Repo-

joelta Inari-Kittilä -tien varresta.

Lauantai-iltapäivällä neljän maissa

suuntasimme merkittyä polkua

kohti ensimmäistä etappia Salli-

vaaran erotuspaikkaa. Lämmintä

riitti ja hiki juoksi. Pitkälti yli 20

asteen lämmössä olisi voinut olla

hurjia hyttysparvia. Muutamaa

inisijää lukuun ottamatta tässä suh-

teessa vallitsi rauha.

Runsaasti taukoja pidelleen saa-

vuimme kahdeksan kilometriä taivallettuamme leiripaikalle. Rutiinitoimien jälkeen läh-

dimme tutustumaan museoviraston ylläpitämään valtaisaan poroerotuspaikkaan sekä ym-

pärillä oleviin kämppiin, joita siellä on ollut parhaimmillaan 15.

Lopuksi kiipesimme Sallivaaran laelle ihailemaan myöhäisessä ilta-auringossa näkyvää

laajaa suoaluetta ja erotusaitoja.

Sallivaaran poroerotusaidat

Alkumatkasta soiden yli johtivat kapulasillat

18

Sunnuntaina jatkoimme Vaijoen ylittäen sen vartta ylävirtaan. Maanantaina saavuimme

Boijoskaidin rinteitä kulkien Lemmenjoelle, minkä yli kahlaaminen oli vähäisen virtauk-

sen vuoksi helppoa. Leiriytymisen jälkeen käytiin vielä Lemmenjoen ensimmäisen kulta-

löydön paikalla Morgamojan varressa.

Tiistaipäivä käytettiin kulta-aluetta kiertäen.

Matkan varrelle sattuivat Ruihtuäytsi, Puskuoja,

Kaarreoja, Miessi ja Kivipuro. Melkoisia maa-

kasoja oli nähtävissä konekaivuualueilla. Kaare-

ojalla tapasimme Kaskisista kotoisin olevan

Antti Kohtamäen, jonka kanssa tehtiin hippu-

kauppaa.

Martin Iskon palon lentokentän rakennukseen

oli perustettu Karhukorhosen kirjasto. Mor-

gamojan kultalassa eli Pellisen kämpässä nau-

timme juhlaillallisen. Yöllä lämpötila meni jopa

pari astetta pakkaselle.

Keskiviikkoaamuna lähdimme Kotaojan ja Jäkä-

lä-äytsin kautta Miessin kuvernöörin kammille,

missä nautimme lounaan. Sieltä jatkoimme

Miessiä ylävirtaan seuraten kohti Karakorven

kurua. Matkan varrella oli kaivuujälkien entis-

tämistä tehty kilometrien matkalla. Tosin se oli

liian tasaista ja jouduttaneen vielä käsittelemään

luonnonmukaisemmaksi. Miessin latvalla tapasimme seitsemänkymmentä luvulla aloitta-

neen kullankaivajan Pekka Turkan. Hän manasi ”uutta” kaivoslakia, joka pakottaa en-

tistämään maaston ja ennen kaikkea hävittämään kaikki konekaivuualueilla olevat raken-

nukset vuoteen 2020 mennessä. Kaivaminen loppuu vuonna 2018, jolloin jälkien hoitoon

jää aikaa pari vuotta.

Lemmenjoen ylitys

Karhukorhosen kirjasto

19

Yön vietimme Màttit Ravadas -joen rannalla. Torstaina kuljettiinkin sitten pääosin ylä-

maissa. Ylitimme Rahpesoaivin ja Hanhipään. Leirin pystytimme Keinoäytsistä pohjoi-

seen laskevan puron varressa.

Perjantaina kuljimme Keinoäytsin rinteitä kohti Ravadasta. Iltapäivällä saavuimme Ra-

vadas-putousta ihailemaan. Sieltä meidät noudettiin veneellä ja kuljetettiin maalikyliin.

Ravadas-putous Lapin maakuntakukka Kullero

Konekaivuun jälkiä Jäkälä-äytsissä

20

Riitta Pesonen

ITSENÄISYYSPÄIVÄ

Vanhaa tapaa noudattaen klubimme virallinen kokous oli itsenäisyyspäivänä 6.12. paik-

kana Pyhän Laurin kirkko. Jumalanpalveluksen jälkeen oli vuorossa kulkue sankarihau-

doille ja seppeleiden lasku. Lippua kantoi rutinoituneesti presidenttimme Klaus Turhanen

ja airuina toimivat Matti Kupari ja Pentti Kuosmanen. Sää oli lämmin, mutta luminen.

Aamuyöllä ja aamuna aikana olimme saaneet maahan ohuen lumipeitteen. Kirkossa ja

sankarihaudoilla lauloi Lohjan miehet johtajana Pia Hemming.

RYLA-KOULUTUS YRITYSTALOSSA

RYLA-koulutus järjestettiin tänä vuonna

aiheena ”Johtamisen haasteet”. Klubis-

tamme veli Raimo Mäkelä ja Lohjan-

nummen klubista sisar Riitta Pesonen

toimivat vastuullisina järjestäjinä.

Kutsussa mainittiin seuraavat asiat:

Lohjan rotaryklubit järjestävät yhteis-

työssä Rotary Youth Leadership Award

(RYLA)-koulutuksen Laurea-ammatti-

korkeakoulussa Lohjalla (Laurea Yritys-

labra, Yritystalo, Nummentie 12 – 14 B)

pe 13.12.2013 klo 16.30 – 20.00 ja la

14.12.2013 klo 8.30 – 16.00

Osallistujat saavat koulutuksen ja oppimistehtävän

suoritettuaan RYLA-todistuksen ja 1–2 op:n suori-

tuksen vapaasti valittaviin opintoihin. Koulutuksen

teemoina ovat:

pe 13.12. klo 16.30 – 18.00 Pienen, kehittyvän,

korkean teknologian yrityksen johtaminen, yrittäjä

Raimo Mäkelä

pe 13.12. klo 18.20 – 20.00 Pankkimaailman joh-

tamisen haasteet, pankinjohtaja Juhani Kumpulai-

nen

la 14.12. klo 8.30 – 10.00 Asiantuntijaorganisaa-

tion johtaminen, apteekkari Eeva Savela

la 14.12. klo 10.00 – 11.30 Kansainvälinen johta-

minen, toimitusjohtaja Jaakko Ingren

Raimo Mäkelä

21

Kurssilaiset kuuntelmassa ensimmäistä esitystä.

la 14.12. klo 12.15 – 13.45 Liiketoiminnan strateginen johtaminen – ideasta innovatiivi-

seen liiketoiminnan mahdollisuuteen, KTM Ari Pitkämäki

la 14.12. klo 14.00 – 15.30 Johtamisen haasteet julkisella sektorilla – sosiaali- ja terve-

ystoimen kustannustehokas toiminta, työikäisten palvelulinjan johtaja Pirkko Hynynen

la 14.12. klo 15.30 -16.00 Koulutuksen päätöskeskustelu, toimitusjohtaja Jaakko Ingren

ja Riitta Pesonen

Koulutukseen oli ilmoittautunut Laurean Otaniemen pisteestä 4 opiskelijaa, Lohjalta 12

ja Leppävaaran Laureasta 7 opiskelijaa eli yhteensä 23 osallistujaa, mikä on oikein hyvä

määrä. Poikia oli 10 ja tyttöjä 13. Voidaan tietysti kysyä pitäisikö koulutus suunnata vain

Lohjalla opiskeleville? On syytä muistaa, että tilaisuus mainostaa Lohjaa ja sen Rotary-

klubien toimintaa laajemmaltikin. Kyseessä on kaupungin markkinoinnista ulkopuolisil-

le. Toisaalta kulut eivät juuri nouse väkimäärän kasvaessa. Kiitokset Riitalle ja Raimolle

koulutuksen järjestämisestä!

- pentti kuosmanen -

HYVÄNTEKEVÄISYYSHUUTOKAUPPA ÅSVALLASSA

Perjantaina 13.12.2013 järjestettiin hyväntekeväisyyshuutokauppa Åsvallan tiloissa.

Koska matkaa Menneen ajan joulumarkkinapaikasta oli vain 700 metriä, uskoimme huu-

tajia löytyvän. Mainontakin oli kohtuullisen hyvää. Raimo Mäkelä kustansi sähköposti-

mainoksen 400 yrittäjälle kahdesti ja itse vastasin koko mainosmateriaalin tuotannosta

sekä kustannuksista. Aktiivit levittivät mainoksia liikkeiden ikkunoihin ja jakoivat lento-

lehtisiä n. 1200 kappaletta. Isot mainoskyltit sijoitettiin lauantaiaamuna aikaisin Laurin-

kadun ja Sibeliuksenkadun päihin tapahtumasta tiedottamaan. Viitoitus oli myös hoidettu

kattavasti. Siitä huolimatta vain puolenkymmentä ihmistä ja kymmenkunta jäsentä oli

paikalla tilaisuudessa. Nettotuotto oli noin 140 euroa, mikä ei juuri innosta jatkossa suu-

reen vaivannäköön. Olisi edes oma jäsenistö ollut riittävästi paikalla.

22

VIERAS ZIMBABWESTA

Saimme vieraiksemme 11.12.2013 kokoukseen Zimbabwen AIDS-orvot ry:n puheenjoh-

tajan Peter Rehnströmin, toiminnan perustajan ja kenttätyöntekijän Oili Wuolteen sekä

Dzikwa-säätiön kenttätyöntekijän Levita Cheneran Zimbabwesta.

Aluksi Oili Wuolle esitteli vierailijat. Hän kertoi Levitan kiertäneen eripuolilla Suomea

kertomassa Dzikwan toiminnasta. Olimme järjestyksessä toinen Rotaryklubi, jossa hän

kävi. Levita on tärkein työntekijä Zimbabwessa. Hän on Dzikwa Trust Fundin palkkaama

toimihenkilö. Levitan viiden viikon oleskelua ja matkaa on rahoittanut Kepa ry. (Kepa ry

on 300:n kehitysykysymyksistä kiinnostuneen kansalaisjärjestön kattojärjestö ja kehityspolitiikan järjes-

töasiantuntija. Kepan tehtävänä on innostaa suomalaisia toimimaan oikeudenmukaisemman maailman

puolesta.)

Oili Wuolle kertoi aluksi historiasta ja Levita Chenera jatkoi nykytilanteen kuvaamisella.

Esityksen päätteeksi Presidenttimme Klaus Turhanen ojensi rouva Levita Cheneralle klu-

bimme standaarin kotiin vietäväksi. Kokouksen lopuksi vieraamme toimi arpajaisten on-

nettarena.

Kaikki alkoi vuonna 1992, kun Seppo Ainamo, ohjelman alkuunpanija ja koordinaattori,

lupasi omista varoistaan maksaa yhden 8-vuotiaan zimbabwelaisen puoliorvon pojan

koulumaksut, koska pojan äidillä ei ollut siihen varaa. Vuonna 1994 mukana oli neljä las-

ta ja vuonna 1995 kahdeksan.

Kun Oili Wuolle tuli projektiin mukaan vuonna 1996, lasten lukumäärä nousi 18:sta

36:een. Vuoden 2007 alussa projektissa oli jo 170 lasta ja heillä 156 tukijaa. Lisäksi tuet-

tiin osittain 180 muuta varatonta koululasta, jotka eivät täyttäneet kaikkia Dzikwa-lasten

vaatimuksia. Projekti on saanut vuosina 2006-2008 myös Suomen valtion kansalaisjärjes-

töille tarkoitetuista kehitysyhteistyövaroista.

Levita Cheneran mukaan toiminta on vakiinnutettu noin 400 orpolapsen tasolle. Vuoden

2013 kolmannella lukukaudella peruskoulutuksen piirissä on yhdistyksen antamalla tuella

kaikkiaan 386 lasta ja jatko-opinnoissa 25 opiskelijaa. Näin ollen kaikkiaan koulutuen

piirissä oli yhteensä 411 lasta. Nyt vierailun aikana määrä oli 404 oppilasta. Kokonais-

23

määrä pyritään pitämään niin alhaise-

na, että toiminnan vastuuhenkilöt tun-

tevat jokaisen lapsen kotiolot, koulu-

menestyksen ja henkiset ominaisuu-

det. Kysyttäessä ohjelmasta tippuvien

määrää, saimme vastaukseksi, että

vuonna 2012 ohjelmasta putosi 12

oppilasta eri syistä.

Projektin perimmäisenä tarkoituksena

on luoda edellytykset köyhien ja op-

pimisesta innostuneiden Dzivarasek-

wan orpolasten koulutukselle ja mo-

nipuoliselle hyvinvoinnille. Tilaisuu-

dessa Oili Wuolle korosti kyseessä

olevan nimenomaan koulutusprojek-

tista. Erityisesti painotetaan tyttöjen

koulutusta.

Kerätyillä varoilla maksetaan oppilai-

den puolesta koulumaksut (kolme lu-

kukautta vuodessa) ja myös koulupu-

vut, urheiluasut, koulukirjat ja -tar-

vikkeet, terveydenhoitokulut sekä

päivittäinen ateria. Resurssien mu-

kaan järjestetään lapsille myös mah-

dollisuus osallistua kulttuuri-, urhei-

lu- ja luontotapahtumiin ja ympäris-

tökasvatukseen esim. omalla met-

sänistutuksella.

Tukiohjelmaan valittavien lasten tulee

täyttää viisi vaatimusta: 1) Lapsi on

orpo tai puoliorpo. 2) Lapsi on aloit-

tanut tai aloittamassa koulunkäyntinsä

Dziwarasekwassa. 3) Lapsen huoltaja

ei pysty maksamaan koulumaksuja. 4) Lapsi menestyy koulussa kohtuullisen hyvin. 5)

Lapsi käyttäytyy hyvin ja on innostunut oppimisesta.

Tärkeitä seikkoja orpolasten valinnassa ja tukiohjelmassa pysymisessä ovat lahjakkuus,

ahkeruus opinnoissa sekä hyvä käytös ja sitoutuneisuus Dzikwaan. Annettu taloudellinen

tuki on palkkio ahkerasta koulutyöstä. Dzikwan tiimi kerää kaikkien lasten todistukset

lukukausien päätteeksi ja tulokset syötetään aineittain seurantaohjelmaan.

Rouva Levita Chenera Zikwa Trust Fund

24

Tukiohjelmaan pyritään löytämään orpolapsia,

jotka ovat lahjakkaita ja innokkaita oppimaan.

Useimmiten koulujen rehtorit tai vastaavat opet-

tajat ovat suositelleet heitä. Joissain tapauksissa

lapset itse tai heidän huoltajansa ovat lähesty-

neet suoraan Dzikwaa. Ennen ohjelmaan hyväk-

symistä tutkitaan tarkkaan lapsen tilanne, käy-

dään hänen kotonaan selvittämässä perhetaustat

ja otetaan selvää lapsen koulumenestyksestä.

Dzikwan toimintakeskus on tärkeä koululaisten

hyvinvoinnin ja opiskelun tukemiseksi. Ajatus

toimintakeskuksesta syntyi 2000-luvun alussa.

Joulukuussa 2006 ostettiin 0,4523 hehtaarin tontti. Rakentaminen alkoi seuraavana vuon-

na. Tontti sijaitsee parhaalla mahdollisella paikalla Dzivarasekwan keskustassa aivan po-

liisiaseman ja paikallisen Rujeko-klinikan kyljessä.

Rakentaminen on edennyt vaiheittain sitä mukaa, kun rahoitusta on saatu kasaan. Tontti

on ympäröity aidalla. Sinne rakennettiin porakaivo ja pieni varastorakennus jo vuonna

2009. Suuri edistysaskel oli palloilukentän valmistuminen toukokuussa 2010. Samaan

aikaan valmistui myös uusi käytännöllinen keittiö- ja ruokasalirakennus, jonne Dzikwan

keittiö siirrettiin syksyn 2010 maikana. Lohjan Rotaryklubin lahjoittama kontti on saanut

oven ja ikkunat, mikä helpottaa sen käyttöä varastona. Oili Wuolle pahoitteli, että kontin

seinän lahjoittajasta kertovat kyltit ovat haalistuneet näkymättömiin armottomassa aurin-

gon paisteessa. Hän kiitteli samalla klubiamme kaikesta saadusta avusta.

Toimintakeskuksessa annettavaa tukiopetusta tarvitaan jatkuvasti. Vuonna 2012 Dzik-

wa pystyi järjestämään opetusta monella tasolla. Keskimäärin jokainen lapsi kävi lähes

kaksi kertaa tukiopetuksessa. Dzikwan tukiopettaja ja kulttuurikoordinaattori piti jatku-

vasti englannin ja historian tunteja yläasteen oppilaille. Ala-asteen lapsilla oli muutaman

viikon ajan matematiikan ja englannin opetusta, jota antoi kolme nuorta college-

opiskelijaa USA:sta

Elokuun 2012 lukukausiloman aikana Dzikwa järjesti Binduran yliopiston opettajien

avulla O-level tutkintoon valmistautuville kolmen viikon kertauskurssit useissa aineissa.

Yhteensä 121 oppilasta osallistui valmennukseen.

Toimintakeskuksessa Dzikwan tietotekniikan opettaja kehitti atk-ajokorttia noudattavan

viidestä moduulista koostuvan opintokokonaisuuden ja Dzikwan sisäisen atk-ajokortin.

Kunkin modulin päätteeksi oppilaat testataan. Kaikkiaan 7 yläasteen oppilasta suoritti

hyväksytysti kaikki viisi osaa. Toimintakeskukseen on saatu ADSL-yhteys vuoden 2013

alussa. Seuraavana tavoitteena on rekisteröidä Dzikwan keskus viralliseksi atk-

ajokorttitutkintoa tarjoavaksi keskukseksi; tätä varten Dzikwan opettaja on itse suoritta-

nut vaaditun opettajatutkinnon.

Toimintakeskuksessa on tarjottu päivittäinen lämmin ateria vuodesta 2003 lähtien. Ate-

ria koostuu maissimuhennoksesta, vihanneksista ja pienestä annoksesta joko lihaa, kalaa

Lasten jakautuminen kouluasteittain

Kouluaste 2012 2013

Ala-aste 225 219

Yläaste 124 133

Lukio 30 34

Jatko-opinnot 16 25

Yhteensä 395 411

25

tai papuja. Nykykustannusta-

solla yhden aterian hinnaksi

tulee 0,43 euroa. Keittämisestä

ja ruokailun sujumisesta huo-

lehtii neljä Dzkwa-lasten yk-

sinhuoltajaäitiä ja yksi työtön

opiskelija. Marraskuusta 2010

lähtien Dzikwalla on ollut hy-

vin varustettu kunnon keittiö

ja ruokasali Dzikwan omassa

toimintakeskuksessa. Se raken-

nettiin Suomen valtion myöntämän hanketuen turvin. Apua saatiin paljon myös Skotlan-

nista ja Saksasta. Kalusteita ja laitteita on saatu Espoon Hansakallion ja Tähtiniityn kou-

luilta sekä Klaukkalan koululta. Lisätietoa toimintakeskuksesta löytyy osoitteesta: http://www.zim-orvot.org/suomeksi/toimintakeskus/rakentamisen-vaiheet/

Dzivarasekwan lapsilta puuttuu usein syntymätodistus. Prosessi voi olla työläs erityises-

ti sellaisissa tapauksissa, joissa molemmat vanhemmat ovat menehtyneet, eivätkä huolta-

jan omat asiapaperit ole kunnossa. Vuonna 2012 yksi harjoittelija keskittyi syntymätodis-

tusten hankkimiseen. Hän onnistui saamaan 23 lapselle tämän tuiki tärkeän asiakirjan.

Vuonna 2013 projektia on jatkettu. Alkuvuonna jo 14 lasta on saanut puuttuneen synty-

mätodistuksen.

Yhdistyksen keräämillä varoilla voidaan hoitaa akuutit sairastumiset käyttämällä lapsia

lääkärin vastaanotolla tai sairaalassa sekä hankkimalla lääkkeitä. Tyypillisiä lieviä sairas-

tapauksia ovat nuhakuume, vatsataudit, loiset, erilaiset ihosairaudet, pienet ruhjeet ja jos-

kus harvemmin malaria tai tuberkuloosi. Dzikwa antaa myös akuutin hammashoidon,

järjestää näön tarkastuksia ja hankkii silmälaseja. Vuonna 2012 Dzikwan lapsilla oli

kaikkiaan 175 käyntiä terveysasemalla ja lääkärissä. Paikallinen Dr. Chagondan klinikka

ja Metodistikirkon hammashoitola antoivat edelleen 50%:n alennuksen Dzikwalle.

Yhdistys edistää

myös lasten yleis-

tä hyvinvointia ja

henkistä kehitys-

tä. Jokainen lapsi

pääsee kerran

vuodessa joko elo-

kuviin tai retkelle.

Suosittu retkikoh-

de on Chipangalin

villieläinten orpo-

koti, jossa lapset

26

tutustuvat mm. leijoniin leopardeihin ja sarvikuonoihin. Muita retkikohteita ovat mm.

Great Zimbabwe -rauniot, Bulawayon luonnonhistoriallinen museo, Imiren eläinfarmi ja

Antelope Park -eläinpuisto.

Lapsille on viikoittain laulu-, soitto-, tanssi- ja teatteriopetusta paikallisten taiteilijoiden

johdolla. Vuodesta 2007 lähtien lapset ovat osallistuneet marimba-, tanssi- ja näytelmä-

ryhmiin sekä kuorotoimintaan. Teatterikäynnit jatkuivat aktiivisesti. Vuonna 2012 kaiken

kaikkiaan 421 lasta pääsi joko REPS- tai Theatre in the Park -esityksiin. Dzikwan yläas-

teen ja lukion nuoret osallistuvat säännöllisesti Junior Chamber Internationalin järjestä-

miin puheviestinnän kilpailuihin.

Hararen kaupunki allekirjoitti vuonna 2012 vuokrasopimuksen 60 hehtaarin joutomaasta

suoraan Dzikwan kanssa. Välittömästi vuokrasuhteen selkiinnyttyä Dzikwa Trust porautti

porakaivon istutusalueen ytimeen ja pystytti sen yhteyteen vesipumput ja putket. Lisäksi

viime vuonna rakennettiin katettu taimitarha, sade- ja aurinkosuoja sekä varastorakennus.

Dzikwa pystyi vuonna 2012 kasvattamaan metsänistutukseen tarvittavat taimet itse uu-

dessa taimitarhassaan, eikä joutunut ostamaan taimia ulkopuolisilta. Taimitarhan kapasi-

teetti on yli 60.000 puuntainta vuodessa.

Syyskuusta 2002 alkaen toiminnan oikeushenkilönä Zimbabwessa on ollut Dzikwa

Trust Fund. Säätiötä tarvi-

taan virallisena kanavana

mm. vastaanottamaan avus-

tuksia sekä investointien tai

kauaskantoisempien sopi-

musten tekoon Zimbabwes-

sa. Dzikwa on merkittävä

vaikuttaja orpolasten kou-

lunkäynnin ja hyvinvoinnin

turvaamisessa Dzivarasek-

wassa ja samalla myös mer-

kittävä työnantaja köyhässä

lähiössä. Dzikwaan turvaudutaan monin

tavoin; koulut ja lasten huoltajat tuntevat

Dzikwan toiminnan hyvin.

Zimbabwen AIDS-orvot ry saa Suomen

ulkoministeriön myöntämää kansalaisjär-

jestöjen hanketukea nyt kolmannen kerran

eli vuosina 2012-2014 yhteensä €150.000.

Ulkoministeriö on myöntänyt kansalais-

järjestöjen hanketukea yhdistyksen perus-

toimintaan kehitysyhteistyömäärärahoista

vuosille 2007-2009; vuosille 2009-2011

sekä vuosille 2012-2014. Lisäksi ulko-Dzikwan toimintakeskuksen ATK-luokka valmistumassa

27

miniteriö myönsi 80.000 euroa keittiön ja ruokasalin rakentamiseen vuonna 2010. Suo-

men Lusakan suurlähetystö puolestaan tuki ATK-rakentamista 50.400 eurolla. Lisäksi

UM tukee metsänistutushanketta vuosina 2011-2013 yhteensä 68.000 eurolla.

Zimbabwessa on vireillä paikallisen kansalaisjärjestön Friends of Dzikwa -yhdistyksen

rekisteröinti. Rekisteröinnin jälkeen uusi yhdistys käynnistää julkisen varainhankinnan

Zimbabwessa.

ZIMBABWE

Zimbabwen tasavalta eli Zimbabwe on

390 000 neliökilometrin suuruinen noin 13

miljoonan asukkaan sisämaavaltio eteläi-

sessä Afrikassa Sambian, Mosambikin, Ete-

lä-Afrikan ja Botswanan välissä. Zimbab-

wen pääkaupunki on noin 700.000 asuk-

kaan Harare.

Maa julistautui alun perin itsenäiseksi jo

1965 Ian Smithin johdolla nimellä Rhode-

sia. Vuonna 1980 maassa siirryttiin enem-

mistövaltaan ja sen nimeksi muutettiin

Zimbabwe, minkä jälkeen sitä on hallinnut

Robert Mugabe. Hän on toiminut presidenttinä vuodesta 1987. Mugaben politiikan ai-

kana maan talous on romahtanut. Elinajanodote on laskenut 60 vuodesta (Afrikan kor-

keimpia) vain 37 vuoteen (maailman alhaisin). Länsimaissa Mugaben hallinnon jäsenet

ovat boikotissa.

Aikuisilla HIV-tartunnan esiintyvyys on 14,9 %. Yhteensä HIV:iä sairastavia oli vuonna

2011 arvion mukaan 1,2 miljoonaa (WHO). Samana vuonna AIDS-orpoja oli 1 miljoona

ja orpoja kaikkiaan 1,3 miljoonaa.

Zimbabwessa enemmistönä olevat shonat muuttivat Zimbabwen alueelle ensimmäisinä

vuosisatoina ajanlaskun alun jälkeen. Buurien tieltä Etelä-Afrikasta väistymään joutuneet

ndebelet alistivat shonat vuonna 1837 ja perustivat lyhytikäisen kuningaskunnan. Britit

valtasivat maan 1890-luvulla. Vuonna 1895 Zimbabwesta tuli Ison-Britannian siirtomaa

nimellä Etelä-Rhodesia, Cecil Rhodesin mukaan. Pohjois-Rhodesiana tunnettu alue on

nykyään Sambia. Vuonna 1953 Etelä- ja Pohjois-Rhodesia sekä Njassamaa (nyk. Mala-

wi) yhdistettiin Keski-Afrikan liittovaltioksi. Valtioliitto kuitenkin hajosi vuonna 1963.

Kun Sambia ja Malawi siirtyivät kohti demokratiaa ja enemmistövaltaa, valkoisten vä-

hemmistöhallitus julisti Rhodesian itsenäiseksi Ian Smithin johdolla. Maa jäi vaille kan-

28

sainvälistä tunnustusta ja koko sen ensimmäisen itsenäisyyden ajan Rhodesia oli noin

viiden prosentin suuruisen valkoisen vähemmistön hallitsema. Maan rotupolitiikka tuo-

mittiin laajasti. YK julisti sitä vastaan ensimmäiset talouspakotteet. Maan tukijoita olivat

lähinnä Etelä-Afrikka ja tuolloinen Portugalin siirtomaa Mosambik, joka itsenäistyi sit-

temmin vuonna 1975. YK:n julistama kauppasaarto vuosi pahasti, kun Etelä-Afrikka ei

liittynyt siihen.

Rhodesia palasi Ison-Britannian kruununsiirtomaaksi vuoden 1979 lopulla nimellä Zim-

babwe-Rhodesia. Mugaben johtaman ZANU-puolueen noustua valtaan helmikuussa 1980

maa julistautui uudelleen itsenäiseksi Zimbabwen tasavaltana. Siirtymäaikana valkoiset

saivat pitää 20 paikkaa parlamentissa. Kiintiöstä luovuttiin vasta vuonna 1987.

Mugaben noustessa pääministeriksi 70 prosenttia maan viljelymaasta oli valkoisen vä-

hemmistön hallussa. Myönteisenä pidetyn alkutaipaleen jälkeen Mugaben johtama Zim-

babwe on noussut uuti-

siin muun muassa val-

koisiin kohdistuvista vä-

kivallasta ja rotusorros-

ta. Maassa on tehty

maauudistus, jossa val-

koisten maanviljelijöi-

den maita on jaettu mus-

tille. Valkoisten tilojen

pakkolunastuksissa ja

häädöissä on ollut mu-

kana Zimbabwen armei-

ja ja muita aseellisia

joukkoja. Valkoisia ja

heidän mustia työnteki-

jöitään sekä heidän per-

heitään on pahoinpidel-

ty, murhattu ja raiskattu.

Valkoisilta anastettuja

tiloja on luovutettu ta-

hoille, joilla ei ole ko-

kemusta maanviljelystä,

muiden muassa Muga-

ben hallituksen suosikeille ja sotilashenkilöille.

Maan ruoantuotanto romahti valkoisten entisten tilojen jouduttua rappioille epäonnistu-

neen maareformin seurauksena. Tämä johti ulkomaanvaluuttavarantojen tyrehtymiseen ja

hyperinflaatioon, koska maatalous oli ollut maan tärkein vientiala.

Vuoden 1992 kuivuus johti maan julistamiseen hätätilaan ja maan velkakierteeseen.

1990-luvun lopulla 11.000 zimbabwelaista sotilasta oli vuosia Kongossa tukemassa maan

29

hallitusta kapinallisia vastaan. Joukkojen varustaminen ja ylläpito tulivat Zimbabwelle

kalliiksi.

Maailmanpankin sopeutusohjelma oli vienyt kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Veteraanit

ryhtyivät johtamaan maareformia vuonna 1997 Mugaben puolueen katsoessa sivusta. Se

ryhtyi tukemaan maanvaltaajia ymmärrettyään, että vallatuilla mailla oli miljoonan ää-

nestäjän joukko, jota edes ZANU-PF ei voinut jättää huomiotta. Toisten lähteiden kuten

maareformia arvioineiden tutkijoiden Joseph Hanlonin, Teresa Smartin ja Jeanette Man-

jengwan teoksen Zimbabwe Takes Back its Land mukaan maareformia voi pitää menes-

tyksenä. Kyseisten tutkijoiden mukaan brittilehdistön arvostelema Zimbabwen maare-

formin jälkeinen pientilajärjestelmä on alkanut tuottaa lähes saman verran tomaattia,

maissia ja tupakkaa ja soijaa, kuin vanhat suurtilat, ja työllistyminen tiloilla on merkittä-

vää.

Zimbabwen ihmisoikeustilanne on synkkä: toisinajattelijoita vainotaan ja tiedotusvälinei-

tä valvotaan. Maan talous on romahduksen partaalla. Syitä kriisiin ovat koko alueeseen

vaikuttava kuivuus, maan HIV/AIDS-epidemia ja maan hintasäännöstely sekä maiden

pakkolunastukset.

Huhtikuussa 2007 elinkustannukset Zimbabwessa kaksinkertaistuivat, kun inflaatio kiih-

tyi yli 3700 prosenttiin. Heinäkuussa 2007 sen arvioitiin olevan lähes 5 000 prosenttia.

Kansainvälinen valuuttarahasto varoitti, että silloisella tahdilla inflaatio voisi kiihtyä jopa

yli 100000 prosenttiin ennen vuodenvaihdetta. Vuoden 2008 lopulla inflaatio oli 231 mil-

joonaa prosenttia. Hyperinflaatiosta johtuen Zimbabwe hylkäsi oman valuuttansa tammi-

kuun lopussa 2009. Mugabe on syyttänyt talousvaikeuksista Zimbabwen nykyjohdon län-

simaisia vastustajia, erityisesti Britanniaa ja sen liittolaisia.

Vuoden 2005 vaalien jälkeen aloitettiin ”Operaatio Murambatsvina”. Siinä hajotettiin

kaupunkien yhteyteen muodostuneet slummit ja laittomat torit, jotka olivat muodostuneet

Mugaben vastaisen opposition tukialueiksi.

Maassa järjestettiin presidentinvaalit maaliskuussa 2008. Tuloksien laskennassa kuiten-

kin esiintyi epäselvyyksiä ja vaaleissa jouduttiin järjestämään toinen kierros kesäkuun

lopussa. Oppositiojohtaja Morgan Tsvangirai luopui ehdokkuudestaan ennen toista kier-

rosta väkivaltaisuuksien vuoksi. Hänen johtamansa MDC-puolue sai kuitenkin enemmis-

tön parlamenttiin. Syyskuussa solmitussa vallanjakosopimuksessa Tsvangirai sai päämi-

nisterin aseman Mugaben jatkaessa presidenttinä.

Pääministerin virka lakkautettiin maaliskuussa 2013. Heinäkuussa 2013 järjestettiin par-

lamentti- ja presidentinvaalit. Mugabe valittiin seitsemännelle kaudelle, ja Zanu-puolue

sai kolme neljäsosaa parlamenttipaikoista. Oppositiopuolue MDC syytti vaaleja vilpilli-

siksi.

Lähteet: http://www.worldbank.org/en/country/zimbabwe/overview

http://fi.wikipedia.org/wiki/Zimbabwe

30

UUSI JÄSEN

Klubiimme otettiin uusi

jäsen Seija Nyman

13.12.2013 luokitteella

pankkitoiminta. Hän on

asiakaspalvelupäällikkö

Länsi-Uudenmaan Sääs-

töpankissa.

JOULUJUHLA VIVAMOSSA

Traditionaalinen lohjalaisten klubien yhteinen joulujuhla vietettiin torstaina 19.12.2013.

Ohjelmasta vastasi Lohjannummen klubi. Käytännössä se tarkoittaa naapuriklubin jäsen-

tä rovasti Hannu Nymania perheineen. Tervetulotoivotusten jälkeen veli Hannu kertoi

siitä, miten vaikea on löytää aina uusi näkemys vanhaan tuttuun joulun teemaan. Hän oli

pohtinut, onko joulu vain ulkoista juhlaa, mihin liittyy erilaisia vain tapoja ilman sen sy-

vällisempää sisältöä. Ajassamme kun on niin paljon komeaa julkisivua, mutta sen takana

vain tyhjyyttä. Ajatus oli kuulemma lähtenyt erään urheilijan elämäkertafilmistä, sen ar-

vostelusta. Arvostelija sai hyvän kuvan urheilijan saavutuksista, mutta ihminen taustalla

oli jäänyt löytymättä. Joulussamme on kuitenkin vahva tausta. Historiallinen Jeesus on

ollut olemassa. Sitä kautta joululla on annettavana muutakin kuin julkisivu ja juurtuneet

tavat.

Veli Hannu oli pestannut nuorimman poikansa miniän säestäjäksi ja laulamaan pari lau-

lua. Siinä tehtävässä nuori rouva onnistui erittäin hyvin. Maija Nyman puhui vuorostaan

Vivamon historiasta ja sen perustaneista vahvoista naisista siirtyen edelleen Neitsyt Ma-

riaan. Hartaustilaisuuden jälkeen siirryimme Eväskartanoon nauttimaan jouluisen aterian.

Siitä siirryimme kukin omiin jouluvalmisteluihimme.

Klubimme jäseniä oli paikalla 11 ja seuralaisia 8.

Markku Paasonen onnit-telee uutta jäsentä Seija Nymania. Presidentti Klaus Turhanen seuraa tilannetta.

31

SYYSKAUDEN 2013 OSALLISTUMISTILASTO

Läsnäolot 2013

osall pros

NIMI lk heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu %

Ahtela Eero A 0 0 0 0 0 0 0

Hellgren Aki A 0 0 1 1 3 1 27

Hynynen Pekka A 2 0 1 5 3 0 50

Kalliala Kari V 0 0 0 2 0 2 18

Kanervisto Jukka V 0 0 0 1 1 0 9

Kangas Tellervo V 0 0 1 1 2 2 27

Kolehmainen Matti V 0 0 1 0 0 0 5

Kuningas Jarmo A 0 0 0 0 0 0 0

Kuosmanen Pentti A 2 4 2 6 5 3 105

Kupari Matti A 2 0 4 4 3 3 76

Laakkonen Janne A 0 1 2 3 1 3 48

Laakso Kalevi V 1 0 0 0 0 0 5

Latvala Keijo A 0 0 0 1 1 1 14

Lehtinen Matti V 0 3 4 3 3 2 71

Lehtonen Markku V 0 0 0 0 0 1 5

Leino Taru A 2 1 2 2 1 2 48

Leppälä Kimmo A 0 0 0 0 0 0 0

Lindeberg Tom V 0 0 1 0 1 0 10

Lindfors Heikki V 0 0 1 2 0 0 14

Lintunen Markku A 0 0 0 0 0 0 0

Luukkala Timo A 0 0 0 0 0 0 0

Mäenpää Jorma V 0 0 1 0 4 0 24

Mäkelä Raimo A 0 1 3 2 0 1 33

Mälkiä Pirkko A 0 0 0 0 0 1 5

Mäntyniemi Esko V 0 0 0 0 0 0 0

Nystén Tuire A 1 0 3 0 1 0 24

Olkinuora Irja A 2 3 4 6 5 1 100

Paasonen Markku A 2 3 3 7 5 3 110

Plaketti Hannu A 0 0 0 0 0 0 0

Rantalaiho Eero A 0 1 1 2 0 1 24

Remander Henry V 0 0 0 0 0 0 0

Saarenpää Juha A 0 0 0 0 0 0 0

Salminen Veikko V 1 3 2 3 4 1 67

Salven Ilkka V 0 2 2 4 3 1 57

Selin Chirstian A 0 0 0 0 0 0 0

Suikkari Erkki V 0 0 0 0 0 0 0

Tuononen Pertti V 2 1 0 3 1 2 43

Turhanen Klaus A 2 4 4 6 4 1 100

Weintraub Roger A 0 1 0 1 1 1 19

Willebrand Felix A 0 0 0 0 0 0 0

Virtanen Tarja A 1 2 1 1 2 0 33

Wynne-Ellis Mikko A 0 0 3 0 0 0 14

Öberg Walter A 0 0 0 0 0 0 0

32