Sähköinsinööriliitto SähköinsinööritSIL

www.sil.f

90 1926-2016

Sähköinsinööriliitto 90 v.

18.3.2016

Arvoisat juhlavieraat, hyvät sähköinsinöörikolleegat

Minulla on Sähköinsinööriliiton puheenjohtajana ilo jakaa tämä ainutlaatuinen kokemus ja juhlia kanssanne 90 vuoti-asta Sähköinsinööriliittoa. Tänä iltana vietämme merkkipäi-vää yhä elinvoimaisena yhteisönä, joka on kestänyt tuulet ja tuiskut.

Tämä juhla liittää meidät lähes vuosisadan mittaiseen suo-malaisten sähköinsinöörien perinteiden kunniakkaaseen jat-kumoon. Saamme viettää mukavan illan nauttien, niin ikään tänä vuonna 90 vuotiaan Ylioppilaskunnan Soittajat –sinfo-niaorkesterin taidokasta musiikkia hyvässä sähköinsinööri-seurassa.

Sinikka Hieta-WilkmanPuheenjohtaja, Sähköinsinööriliitto

Metalfare

Ifigenia Auliissa -alkusoitto

Pianokonsertto nro. 3,

d-molli op. 30 I Allegro ma non tantoII Intermezzo: AdagioIII Finale: Alla breve

25min

Sinfonia nro 3, C-duuri op. 52I Allegro moderatoII Andantino con moto, quasi allegrettoIII Moderato – Allegro ma non tanto

Ilari Hylkilä

Christoph Willibald Gluck

Sergei Rahmaninov

Väliaika

Jean Sibelius

Ohjelma

Ylioppilaskunnan SoittajatMikk Murdvee - kapellimestari

Kiril Kozlovsky - piano

Arvon vieraat, rakkaat ystävät,

Tänä vuonna 90 vuotta täyttäviä Sähköinsinööriliittoa ja Ylioppilaskunnan Soittajat -sinfoniaorkesteria yhdistää mää-rätietoisuus; molemmissa järjestöissä samoja päämääriä ta-voittelevat ihmiset ovat vuosikymmeniä tehneet yhteisten ta-voitteiden eteen valtavasti töitä tunteja laskematta. Yhteistyö ja pitkä historia ovat hienoja ja juhlimisen arvoisia asioita.

Illan juhlakonsertin ohjelmisto on koottu YlioppilaskunnanSoittajille tärkeistä kappaleista. Ilari Hylkilän fanfaari Metalfare voitti viisi vuotta sitten sävellyskilpailumme, ja Christoph Willibald Gluckin Ifigenia Auliissa -alkusoitto liit-tyy tiiviisti orkesterin syntyhistoriaan. Rahmaninovin piano-konsertot ovat olleet pitkään orkesterilaisten toivelistalla. Pianokonserton nro 3 solistina esiintyy todellinen lahjak-kuus, pianisti Kiril Kozlovsky. Suomen kansallissäveltäjä Jean Sibelius oli Ylioppilaskunnan Soittajien ensimmäinen kun-niajäsen. Olemme vuosien saatossa esittäneet kaikki hänen sinfoniansa sekä suuren osan muistakin teoksista. Tänään esittämämme kolmas sinfonia loppuu ylpeisiin ja päättäväi-siin säveliin.

Kiitos, että saamme olla osa arvokasta juhlaanne. Toivon kai-kille kuulijoille kiehtovaa konserttielämystä!

Mikk MurdveeKapellimestari

Ilari Hylkilä

Metalfare

-Maarit Rytioja

Metalfare on Ilari Hylkilän (s. 1978) säveltämä juhlava fanfaari sinfoniaorkesterille. Teos on saanut vaikutteita raskaasta metallimusiikista. Hylkilä on tuottelias aikaan-sa elävä suomalaissäveltä-jä, jonka tuotanto koostuu kymmenistä instrumentaa-liteoksista ja lauluista. Pää-asissa Hylkilä on säveltänyt musiikkia puhallin- ja sinfo-niaorkestereille. Ominaista Hylkilän sävellyksille ovat melodisuus, toisteisuus ja vaikutteet sinfonisesta elo-kuvamusiikista. Hylkilä on palkittu sävellyskilpailuissa useita kertoja, joista yhte-

nä on voitto Metalfare -fan-faarilla Ylioppilaskunnan Soittajien 85-vuotisjuhla-fanfaarin sävellyskilpailussa keväällä 2011. Sävellyskilpai-lun tarkoituksena oli löytää uutta, taiteellisesti korkea-laatuista, myös amatöörisin-foniaorkesterille soveltuvaa ohjelmistoa, jolla voidaan luoda ylevää tunnelmaa eri-laisiin juhlatilaisuuksiin, kuten YS:n 85-vuotisjuhla-konserttiin ja niin myös tä-nään Sähköinsinööriliiton 90-vuotisjuhlakonserttiin.

Ifigenia Auliissa -alkusoitto on YS:lle perinteikäs teos, sillä se on ensimmäinen vuonna 1926 juuri perustetun YS:n harjoiteltavaksi otettu kappale. Sittemmin YS on säännöllisesti ottanut sen ohjel-mistoonsa, etenkin juhlavuosien yhteydessä.

Christoph Willibald Gluck (1714–1787) oli merkittävimpiä 1700-luvun jälkipuoliskon oopperasä-veltäjiä. Hän uudisti oopperan muotoa pyrkien palauttamaan musiikin ja lyriikan välisen tasa-painon. Hän sävelsi yli 40 ooppe-raa vaikuttaen etenkin Milanossa, Pariisissa ja Wienissä.

Ifigenia Auliissa (Iphigénie en Au-lide, 1774) on kolminäytöksinen kreikkalaisesta mytologiasta juo-neensa ammentava ooppera ja ensimmäinen Gluckin kuudesta pariisilaisia näyttämöitä varten sä-velletyistä oopperoista. Libreton kirjoitti François-Louis Gand Le Bland Du Roullet ja se perustuu Jean Racinen tragediaan Iphigénie.

Ifigenia on Mykenen kuninkaan ja Troijan sodassa kreikkalaisten ylipäällikön Agamemnonin tytär. Agamemnonin johtama Kreikan laivasto ei pääse purjehtimaan Au-liin satamasta kohti Troijaa, sillä suuttunut jumalatar Artemis nos-tattaa purjehtijoille epäsuotuisan sään. Leppyäkseen jumalatar vaatii Agamemnonin uhraavan tyttären-sä Ifigenian. Kuningas kieltäytyy luopumasta tyttärestään, mutta Ifigenia on valmis uhrautumaan kaikkien puolesta. Jumalatar lep-pyy Ifigenian tottelevaisuudesta ja luopuu uhrista.

Richard Wagner muokkasi myö-hemmin Gluckin oopperasta sak-sankielisen version Dresdenin hovia varten ja uudisti sitä monin tavoin. Wagnerin uudistama Ifige-nia in Aulide olikin pitkään oop-peran tunnetuin versio etenkin Saksassa. Myös tässä konsertissa kuullaan Wagnerin uudistama oopperan alkusoitto.

- Sofia Schäfer

Christoph Willibald Gluck (1714–1787)sov. Richard Wagner

Ifigenia Auliissa -alkusoitto

Sergei Rahmaninov (1873-1943)

Pianokonsertto nro.3, d-molli op. 30

Sergei Rahmaninovin pianokon-serttoa nro.3 d-molli op. 30 on luonnehdittu yhdeksi musiikil-lisesti ja teknisesti haasteellisim-mista pianoteoksista. Rahmaninov sävelsi kolmannen pianokonsert-tonsa vuonna 1909 ja kantaesitti sen myös itse saman vuoden mar-raskuussa New Yorkissa Walter Damroschin johtamana. Rajallisen ajan vuoksi säveltäjä joutui harjoit-telemaan teosta mykällä klaviatuu-rilla laivamatkallaan Atlantin poik-ki.

Konserton ensimmäinen osa Allegro ma non tanto alkaa solistin pehmeällä diatonisella melodialla, joka siirtyy myöhemmin orkes-terille antaen tilaa pianon heleille juoksutuksille ja värikkäille lyhyil-le kadensseille. Rytmikkäämpi ja hieman rauhallisempi duuriteema nousee vuoropuhelun omaisesti orkesterin seasta. Osan lopussa or-kesteri antaa tilaa pianon virtuoo-simaiselle soolokadenssille, jonka päätteksi palataan varioiden alun teemaan.

Intermezzo: Adagio, konserton toinen osa, alkaa orkesterin viet-televillä variaatioilla yksittäisestä romanttisesta melodiasta. Pianon sisääntulon jälkeen esitellään hellä duurivoittoisempi teema, jossa or-kesteri antaa solistille tilaa tulkita Rahmaninoville tunnusomaisia juoksutuksia. Osan lopulla pala-taan ensimmäisen osan päätee-maan, jonka päätteeksi pianisti johdattaa koko orkesterin kadens-sillaan kolmanteen osaan.

Konserton viimeinen osa Alla breve alkaa pontevalla ja nopealla variaatiolla ensimmäisessä osas-sa esitetyistä teemoista. Teemojen vuorottelu vaihtuu lopulta koko-naan uuden päätösosan teeman esittelyyn, joka huipentuu ensim-mäisen soolokadenssin kaltaiseksi kohokohdaksi, tällä kertaa orkes-terin säestyksellä. Konserton lop-puosa pyörii toisen osan d-molli-teeman ympärillä muunnellen sitä intohimoisesti ja julistavasti. Lop-puun on kuultavissa neljästä nuo-tista koostuva rytminen melodia, jota väitetään Rahmaninovin alle-kirjoitukseksi.

-Henri Lommi

Jean Sibelius (1865-1957)

Sinfonia nro 3 C-duuri op. 52

Jean Sibeliuksen sinfonia nro 3 C-duuri op. 52 valmistui vuonna 1907. Sinfoniassa Sibelius luopui ensimmäisen ja toisen sinfonian romanttisesta ilmaisusta. Teemat ja orkestraatio ovat kauttaaltaan klassisen selväpiirteisiä. Kolman-nessa sinfoniassa Sibelius vapautui ensimmäistä kertaa perinteisten muotojen rajoitteista. Sibelius johti kantaesityksen 25. syyskuuta 1907 Helsingissä. Esitys sai ristiriitaisen vastaanoton: sitä ylistettiin ja kum-masteltiin.

”Rimsky-Korsakov III sinfonia-ni kuullessaan pudisti päätään ja sanoi: ’Miksi ette tee niinkuin on ta-pana; tulette näkemään, ettei yleisö voi tätä seurata eikä ymmärtää.’ Ja nyt olen varma siitä, että minun sin-fonioitani soitetaan enemmän kuin hänen.”

-Jean Sibelius 1940

Ensimmäinen osa alkaa sellojen ja bassojen marssilla. Alun jälkeen viulut ja vasket liittyvät mukaan. Tanssillinen huilusoolo väistyy voi-tokkaan käyrätorvifanfaarin tieltä. Ensimmäisen huipun jälkeen kap-

pale rauhoittuu ja tunnelma muut-tuu herkemmäksi. Puupuhaltimet vievät teemaa eteenpäin ja samalla jännite kasvaa, kunnes se purkau-tuu uudelleen avausteemaan. Alku-puolen herkkä selloteema kertau-tuu koko orkesterin voimin. Lopun loistokas puhallinkoraali, joka voi tuoda mieleen Howard Shoren elo-kuvamusiikin, päättyy kahteen pla-gaalikadenssiin (”Amen”).

Toinen osa tuo raikkaan tuulah-duksen gis-mollissa. Osassa leiki-tellään rytmin painotuksilla tun-nelman ollessa kaipaava. Osan ajavana voimana toimivat jousten pizzicatot, joiden päälle puupu-haltimet soittavat sydäntäsärkevän kauniin soolon.

Kolmas osa on käytännössä yhdis-tetty scherzo ja finaali. Energinen ja lähes kaoottinen alkupuoli on täynnä viittauksia ja palasia ai-emmista osista. Levottomuus kui-tenkin rauhoittuu ja finaalin sees-teinen ja ryhdikäs koraali kokoaa teoksen ja antaa sille ansaitsemansa lopetuksen.

-Janne Karvonen

Segerstam sekä mm. Atso Almila ja Jorma Panula. Orkesterinjohdon A-tutkinnon hän suoritti vuonna 2007. Hän on täydentänyt opinto-jaan myös Matti Hyökin kuoron-johtoluokalla.

Murdvee on johtanut useita or-kestereita Suomessa (mm. Helsin-gin Kaupunginorkesteri, Tampere Filharmonia ja Turun filharmo-ninen orkesteri), Virossa (mm. Viron kansallisorkesteri) ja Englannissa (mm. SouthBank Sinfonia). Hän on täydentä-nyt opintojaan mm. Jorma Panulan, Leif Segerstamin ja Neeme Järven mestarikursseil-la. Murdvee toimi helmikuus-sa 2011 Bernard Haitinkin as-sistenttina ja vuonna 2011 hän toimi Esa-Pekka Salosen ja Philharmonia Orchestran assis-tenttina Lontoossa sekä orkesterin Eurooppa-kiertueella.

Tampereen Oopperassa hän työs-kenteli vuosina 2005–2007 Eri Klasin, Andris Nelsonsin ja Giancarlo Andrettan assistent-tina ja apulaiskapellimestarina. Hän on johtanut oopperaa ja ope-rettia myös Keravan Oopperassa, Porin Oopperassa sekä Ilmajoen Musiikkijuhlilla. Viron kan-sallisoopperassa hän on vie-raillut vuodesta 2007 lähtien.Murdvee on levyttänyt yhteis-työssä englantilaisen Toccata Classics -levymerkin kanssa

Mikk Murdvee aloitti musiik-kiopintonsa viulunsoitolla kuusi-vuotiaana Tallinnan musiikkikes-kikoulussa. Vuosina 1998–1999 hän opiskeli Viron musiikkiaka-temiassa ja vuodesta 1999 alkaen Sibelius-Akatemiassa Mari Tampere-Bezrodnyn johdolla. Murdvee on täydentänyt opinto-jaan monien merkittävien viu-luprofessorien kursseilla. Viu-lunsoiton A-tutkinnon hän suoritti vuonna 2005 erinomaisin arvosanoin. Vuosina 2002–2007 Murdvee opiskeli Sibelius-Akate-mian kapellimestariluokalla, jossa hänen opettajinaan olivat Leif

Mikk Murdvee

Kaupo Kikkas

Mihkel Keremin viulusonaat-tien ja orkesteriteosten levyt sekä Ylioppilaskunnan Soittajien kanssa Ernst Mielck -levyn. Keväällä 2014 ilmestyi Tallinnan kamariorkeste-rin kanssa nauhoitettu uusinta vi-rolaista musiikkia sisältävä levy.

Kautena 2014–2015 Murdvee on debytoinut Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin ja Jyväskylä Sinfonian kapellimestarina sekä jatkanut monipuolista yhteistyö-tä Suomen ja Viron orkestereiden kanssa. Hän jatkaa kansainvälis-tä uraa myös viulistina ollen ky-

Kiril Kozlovsky syntyi v.1981 Mogilevissa. Hän on opiskel-lut pianonsoittoa Valko Venäjän Musiikkiakatemiassa Irina Semenjakon johdolla sekä Sibelius -Akatemiassa Matti Raekallion, Hamsa al Wadi Juriksen, Ilmo Rannan ja Eero Heinosen johdolla. Kiril Kozlovsky valmistui musiikin maisteriksi Sibelius -Akatemian pianomu-siikin osastolta keväällä 2005. Jatko -opinnot hän suoritti Wienin musiikkikorkeakoulus-sa Avo Kouyoumdjianin op-

Kiril Kozlovsky

sytty solisti, konserttimestari ja kamarimuusikko. Murdvee toi-mii sekä Sibelius- Akatemian ja Metropolia AMK:n tuntiopettajana että Tallinnan musiikkilukion sin-foniaorkesterin taiteellisena johta-jana ja ylikapellimestarina.

Mikk Murdvee oli YS:n varakapel-limestari vuosina 2005–2007. YS:n varsinaisena kapellimestarina hän on toiminut syksystä 2007 alkaen. Hänen johdollaan YS on tehnyt yli-oppilasmusiikkia tutuksi yleisölle useilla ulkomaan ja kotimaan kier-tueilla.

Kuva: Markus Kaarto

pilaana. Syksyllä 2010 Kozlovsky aloitti opinnot Sibelius- Akatemian Doc-Mus yksikön taiteilijakoulu-tuksessa. Hän on myös täyden-tänyt opintojaan useilla mestari-kursseilla opettajinaan mm. Dmitri Bashkirov, Petér Nagy, Ivari Ilja, Ralf Gothoni ja András Schiff. Kozlovsky on työskennel-lyt tuntiopettajana mm. Sibelius -Akatemiassa ja Grazin Musiikkiyliopistossa.

Kiril Kozlovsky on menestynyt kotimaisissa ja kansainvälisissä pianokilpailuissa; niistä mainit-takoon Jyväskylän pianokilpai-lun voitto vuonna 2004 sekä en-simmäiset palkinnot “Ciutat de Mallorca” pianokilpailussa Espanjassa vuonna 2003 ja Chopin- keskuksen pianokilpailussa Pariisissa vuonna 1998. Marras-kuussa 2004 Kiril Kozlovsky valittiin Finland Festivalsin vuoden 2005 nuoreksi taiteilijaksi.

Kiril Kozlovsky on esiintynyt soolokonsertein ja kamarimuusik-kona useilla kansainvälisillä festi-vaaleilla mm. Ranskassa, Saksassa, Sveitsissä, Venäjällä, Virossa ja Espanjassa. Omia soolokonsertte-ja hänellä on ollut paitsi Suomessa myös muualla Pohjoismaissa. So-listina hän on esiintynyt Minskin Filharmonisen orkesterin, Helsingin, Lappeenrannan ja Oulun kaupunginorkestereiden, Keski- Pohjanmaan Kamariorkesterin,

Tampere Filharmonian, Jyväskylä Sinfonian sekä Sinfoniaorkesteri Vivo:n kanssa. Kiril Kozlovsky esiintyy säännöllisesti liedpianis-tina Suomessa ja ulkomailla. Hän on esiintynyt yhdessä mm. Jorma Hynnisen, Jekaterina Gubanovan, Helena Juntusen, Monica Groopin, Arttu Katajan sekä Esa Ruuttusen kanssa ja saanut liedoppia mm. Dietrich Fischer -Dieskaulta ja Hartmut Hölliltä.

Ylioppilaskunnan Soittajat (YS) on Helsingin yliopiston ylioppi-laskunnan (HYY) piirissä toimiva lähes satahenkinen sinfoniaor-kesteri, joka viettää tänä keväänä 90-vuotisjuhlaansa. Orkesterin juuret ulottuvat vuoteen 1747, jol-loin Turun akatemian yhteyteen perustettiin Akateeminen Kapelli, maamme ensimmäinen vakituinen orkesteri. Vuonna 1926 tämä orkes-teritoiminta organisoitiin uudel-leen ja Ylioppilaskunnan Soittajat perustettiin. YS jatkaa siis Suomen vanhimman orkesterin perinnettä suoraan alenevassa polvessa. Orkesterin jäsenet ovat lähin-nä Helsingin yliopiston opiske-lijoita, mutta mukana on opis-kelijoita myös muun muassa

Aalto-yliopistosta, Sibelius-Akatemiasta ja Metropolia Ammattikorkeakoulusta. Soittajat ovat pääosin musiikkiharrastuk-sessaan lähes ammattitasolle eden-neitä akateemisen uran valinneita opiskelijoita. YS esittää vähintään kaksi suur-ta sinfoniaohjelmistoa vuodessa. Lisäksi orkesteri esiintyy sään-nöllisesti akateemisissa tilaisuuk-sissa ja muissa tapahtumissa. YS esiintyy tilauksesta myös pienem-missä kokoonpanoissa: kamarior-kesterina, salonkiorkesterina sekä jousikvartettina ja muina pien-yhtyeinä. Konserttimatkoja koti-maassa tehdään jokaisella kaudella. Myös ulkomaankiertueita järjes-tään säännöllisesti.

Ylioppilaskunnan Soittajat

Kuva: Matti Raivio

R

Parhaimmat onnittelut 90-vuotta täyttävälle Sähköinsinööriliitto ry:lle!Parhaimmat onnittelut 90-vuotta täyttävälle Sähköinsinööriliitto ry:lle!

Lauttasaarentie 50, PL 110, 00201 Helsinki

Puh. 0207 638 000 hedengren@hedengren.fi www.hedengren.fi

Soittajat

I viulu

Elina Palovaara (konserttimestari)Elisa Ylinen (2. konserttimestari)Matti FredrikssonIda NikulaMarja PapunenJarno RaukkoJuhana RautavirtaSofia SchäferKristina SvinhufvudLaura VesalainenHelinä Voipio

II viulu

Marja AhoMarjo ApajasaloErik ElfvingUrsula HehnenEmilia HellstènKatri Hämeenniemi Elina KarvonenLotta KarvonenMarko KaskelinSilke Möbius Elina Sarkkinen Anna-Maria Svinhufvud

Alttoviulu

Jaakko HaapaniemiPirita Hauta-aho Anni HolopainenHenri LommiMatthias RomerVilma ViitasaariHeikki Vilpponen

Sello

Velma AhoSara HaalahtiPaavo JunttilaAino Liutu Toni LähteinenJoanna Rinne Helena Zimmerman

Basso

Deniz KemppainenTuomo KuureChristina Långström

Huilu

Laura KorhonenIlona Saarikoski (piccolo)Aura Salonpää

Oboe

Tiia Huotari (englannintorvi)Katariina Mäkilä Karita Troberg

Klarinetti

Nelli HeikkiläDaniel Landau Maarit Rytioja

Fagotti

Lauri LehtimäkiMaria Rytioja

Käyrätorvi

Paula ErnesaksJanne KarvonenVenla KatilaIlona KelttiMaria WagnerGösta Ölander

Trumpetti

Olli-Pekka NäsäröTuomas TiainenRisto Vesala

Pasuuna

Mira MattilaAarne TähtimeriHeikki Vesala

Tuuba

Vilna Tyystjärvi

Lyömäsoittimet

Jarmo LahtirantaCasper Lidsle

ww

w.a

mt.f

i

Syvennä tietoasi.Vahvista

osaamistasi!

.f i

Minusta tulee isona standardointi-insinööri

ja SIL:n jäsen. Sähköinsinöörinä on kivaa!

Onnea 90-vuotiaalle jäsenjärjestöllemme!

Sähkötekniset standardit Suomessa

SIL 90v_standinsiksi isona.indd 1 24.2.2016 10:46:46

Taitto - Julia LehtoKuvat - Markus Kaarto, Matti Raivio ja Kaupo Kikkas

Suomen Standardisoimisliitto SFS ryMalminkatu 34, PL 130, 00101 HelsinkiPuh. 09 1499 3353, www.sfs.fi, sales@sfs.fi

Löydät ne SFS Kaupasta sales.sfs.fi.

Tai voit hankkia ne käyttöönne SFS Online -palvelun kautta, jolloin standardikokoelmanne on aina ajan tasalla.

Kaikki sähköalan julkaisut SFS:stä

Schneider Electric onnittelee 90 vuotiasta Sähköinsinööriliittoa!

schneider-electric.fi

INNOVAATIOPROJEKTIT ovat 4–5 hengen ryhmiä, ja kullakin jäsenellä on varattuna työn tähän osaan 3 op, eli noin 80 h työtä.

Nämä soveltuvat hyvin erityisesti luovaan tuotekehitykseen.

INSINÖÖRITYÖT ovat yleensä tarkasti rajattuja ja keskittyvät selkeään tavoitteeseen, jonka aikana

on mahdollista selvittää runsaasti yksityiskohtia. Insinöörityö on laajuudeltaan 15 op eli vastaa arvioituna 400 h työtä.

Myös LAAJEMMAT JA PITKÄAIKAISEMMAT PROJEKTIT ovat mahdollisia.Erityisenä kiinnostuksen aiheena nyt ovat älykkäät sähköverkot

ja uudistuva energia. Tällaiseen projektiin voidaan kiinnittää tutkija sekä tietysti tarpeellinen määrä opiskelijoita.