h8701 k.tut lannevesi - saarijarvi.fi · näyte materi-aali rakennusosa tila tuloksen tulkinta m1...

Inspecta Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Sörnäistenkatu 2 Fax. 010 521 6002 00580 Helsinki [email protected]

Kuntotutkimus Alapohja-, ulkoseinä- ja yläpohjarakenteet

Lanneveden koulu Koulukuja 1 41270 Lannevesi

Hanke nro: 8701 / 20.1.2015

Kuntotutkimus Lanneveden koulu H8701 20.1.2015 1 (13)

Sisällysluettelo: 1 Yleistä .............................................................................................................................................. 2

1.1 Yleistiedot kohteesta ............................................................................................................... 2

1.2 Lähtötiedot .............................................................................................................................. 2

1.3 Tutkimuksen tarkoitus ............................................................................................................. 2

2 Tutkimukset ..................................................................................................................................... 2

2.1 Suoritetut tutkimukset ............................................................................................................. 2

2.2 Tutkimusmenetelmät ja laitteet ............................................................................................... 3

3 Tutkimustulokset .............................................................................................................................. 3

3.1 Ulko- ja sisäolosuhteet tarkastuksen aikana ........................................................................... 3

3.2 Yleistarkastuksessa tehdyt havainnot ..................................................................................... 3

3.3 Ryömintätila ............................................................................................................................ 3

3.4 Ullakko .................................................................................................................................... 4

3.5 Lämpökamerakuvauksessa tehdyt havainnot ......................................................................... 4

3.6 Rakenteet ja rakenneavauksista tehdyt havainnot ................................................................. 5

3.6.1 Välipohja, RA1 .................................................................................................................... 5

3.6.2 Ryömintätilallinen alapohja, RA2, RA3, RA4 ...................................................................... 6

3.6.3 Ulkoseinän ja alapohjan liittymä, kellarikerros, RA5, RA7 .................................................. 8

3.6.4 Väliseinän ja alapohjan liittymä, kellarikerros, RA6 ............................................................ 9

3.6.5 Yläpohja, RA8 ..................................................................................................................... 9

3.7 Mikrobianalyysitulokset ......................................................................................................... 10

3.8 Asbesti- ja PAH -analyysitulokset ......................................................................................... 11

4 Yhteenveto ja johtopäätökset ........................................................................................................ 11

5 Toimenpide-ehdotukset ................................................................................................................. 12

LIITTEET

Liite 1, Pohjapiirrokset, 3 sivua

Liite 2, Mikrobinanalyysitulokset, MIK4545/2014

Liite 3, asbestianalyysitulos, ASB8765/2014

Liite 4, PAH-analyysitulos, PAH1234/2014


1 YLEISTÄ

1.1 Yleistiedot kohteesta

Kohde: Lanneveden koulu, Koulukuja 1, 41270 Lannevesi

Tilaaja / yhteyshenkilö : Saarijärven kaupunki / Vesa Ronkainen

Tarkastusajankohta: 2. ja 3.12.2014

Tutkimuksen tekijät: Inspecta Oy

Henri Käyrä Asko Karvonen

Myyntimiehenkuja 4

90420 OULU

puh. 040 1979 555 puh. 040 7690 340 [email protected] [email protected]

1.2 Lähtötiedot

Tutkimuksen kohteena on Lanneveden koulu. Kiinteistö toimii kyläkouluna ja päiväkotina. Koh-de on valmistunut 1900-luvun alussa ja kerrosala on noin 700 m2. Viimeisin laajempi peruskor-jaus on tehty 1970/80 –lukujen vaihteessa. Kohteessa on tiloja kolmessa kerroksessa, joista osa 2. kerroksen tiloista on ”kylmillään”. Kohteessa on vesikeskuslämmitys ja koneellinen tulo- poisto ilmanvaihtojärjestelmä.

Kohteeseen on tehty kuntoarvio syksyn 2014 aikana, jonka yhteydessä havaittiin lisätutkimus-tarvetta erityisesti alapohjarakenteiden osalta. Kuntoarvion aikana sisäilmassa oli havaittu lisä-selvityksiä vaativaa selkeää mikrobiperäistä hajua.

Kohteessa käyttäjillä on ilmennyt sisäilmaongelmiin viittaavaa oireilua. Kuntoarvion perusteella seuraava laajempi peruskorjaus olisi ajankohtaista noin 10 - 15 vuoden kuluttua.

1.3 Tutkimuksen tarkoitus

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kohteessa olevat alapohja- ulkoseinä- ja yläpohjaraken-teet ja niiden kunto korjaussuunnittelun lähtötiedoiksi ja rakennusosien jäljellä olevan käyttöiän arvioimiseksi.

2 TUTKIMUKSET

2.1 Suoritetut tutkimukset

Ennen varsinaisia tutkimuksia laadittiin tutkimussuunnitelma rakenteiden osalta ja avaukset teh-tiin tilaajan toimesta tutkimuksia edeltävällä viikolla. Varsinaiset tutkimukset suoritettiin 2. ja 3.12.2014 ja ne kohdistettiin erityisesti alapohjarakenteisiin ja ulkoseinän alaosiin.

Kohteeseen suoritettiin ensin aistinvarainen yleistarkastus sekä tarkasteltiin rakenteiden tiiveyttä merkkisavua ja lämpökameraa apuna käyttäen. Ryömintätila tarkastettiin tarkastusluukun kautta niiltä osin, kun se oli mahdollista tehdä.

Alapohjarakenteisiin ja ulkoseinien alaosiin oli tehty kuusi rakenneavausta, välipohjarakentee-seen yksi, samoin yläpohjarakenteeseen yksi tilaajan toimesta. Avauksista tarkastettiin raken-teiden nykykunto aistinvaraisesti, mitattiin rakennekosteuksia sekä otettiin materiaalinäytteitä mikrobitarkastelua varten. Avaus- ja näytteenottokohdat on merkitty liitteenä 1 olevaan pohjapii-rustukseen.


2.2 Tutkimusmenetelmät ja laitteet

Avauskohdat oli tehty sisäpuolelle pääasiassa sahaamalla aukkoja rakenteisiin sekä piikkaamal-la alapohjarakennetta.

Tutkimuksissa käytettiin seuraavaa mittauskalustoa:

• Pintakosteudenosoitin: Gann Hydromette Uni 2, mittapää B52 • Puun kosteusmittari: Gann Hydromette Uni 2, mittapää M18 • Lämpökamera: Fluke TiR-32 • Rakennekosteusmittari: Vaisala HMI-41 / HMP-42 • Paine-eromittari: TSI VelociCalc

Tarkastuksien aikana otetut materiaalinäytteet otettiin Asumisterveysoppaassa esitetyin mene-telmin, suljettiin ilmatiiviiseen muovipussiin. Mikrobianalyysit tehtiin Elintarvikeviraston hyväk-symän Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen 2003 ja Asumisterveysoppaan 2008 menetelmillä KiraLab:n laboratoriossa Oulussa. Tarkemmat menetelmäkuvaukset laboratorio-tutkimuksista on esitetty raportin liitteessä 2.

3 TUTKIMUSTULOKSET

3.1 Ulko- ja sisäolosuhteet tarkastuksen aikana

2.12.2014 olosuhteet:

• sisälämpötila: + 22 ºC • ulkolämpötila: -1 ºC • ulkoilman suhteellinen kosteus: 100 % • tuuli: Etelätuuli, 11 km/h • säätila: Pilvinen

3.2 Yleistarkastuksessa tehdyt havainnot • Kellarikerroksen sisäilmassa ei ollut havaittavissa poikkeavaa hajua.

• Pintakosteuden tunnistimella havainnoituna kellarin lattian vertailuarvot olivat paikoin koholla ja muovimaton alta mitattuna lattia on vertailuarvon perusteella märkä. Puutyö-luokassa seinän pintakosteuden vertailuarvot olivat koholla käytöstä poistetun halkokui-lun kohdalla.

• 1. kerroksen sisäilmassa oli yleisesti havaittavissa mikrobiperäistä hajua, voimakkaim-min rossipohjan alueella.

• Merkkisavulla tarkasteltaessa voi yleisesti todeta, että alapohjarakenne ja seinien liitty-mäkohdat eivät ole tiiviit. Vastaavat havainnot oli todennettavissa myös lämpökameral-la.

• Normaalitilanteessa sisäilma on alipaineinen suhteessa ulkoilmaan noin 6 Pascalin ver-ran.

• Päiväkodin puoleisen päädyn 2. kerroksen tilat ovat käyttämättömät ja kylmillään. Pin-nat ovat alkuperäiset ja heikkokuntoiset. 10.8 m2 tilassa väliseinän alaosalla pinkopah-vien pinnassa oli mikrobikasvustoihin viittaavaa tummentumaa (WC-tilan kohdalla).

3.3 Ryömintätila • Ryömintätila on paikoin matalaa estäen tarkastamisen kauttaaltaan.

• Ryömintätilan tuulettuminen heikkoa. Liikuntasalin kohdalla kivijalassa ei ole tuuletus-venttiileitä lainkaan.

• Maapohjan päällä on runsaasti kosteus- ja mikrobivaurioitunutta puunsälettä, vanhoja alapohjaeristeistä sekä muuta rakennusjätettä.

• Alapohjarakenteen kannatinpalkeissa on monin paikoin lahoa, samoin alapohjalaudoi-tuksessa. Puumateriaaleissa on lisäksi havaittavissa värimuutoksia.

• Alapohjarakenteissa havaituilla vaurioilla voi olla heikentävä vaikutus kantavuuteen.


• Alapohjarakenteet pääosalla rakennusta ovat todennäköisesti alkuperäisiä.

Kuva 1. Ryömintätilaa keskiosalta, matalaa.

Kuva 2. Ryömintätilaan keskiosalta.

Kuva 3. Ryömintätilaa pesutilojen kohdalta. Rakenteessa lahovaurioita

Kuva 4. Ryömintätilaa pesutilojen kohdalta. Rakenteissa lahovaurioita

3.4 Ullakko • Yläpohjan lämmöneristeenä on purua ja sammalta, päällä on laudoitus. Paikoin laudoi-

tuksen pinnassa on kosteusjälkiä.

• Nykyisen vesikatteen alla on vanha pärekatto.

• Vesikattorakenteessa on paikoin kosteuden aiheuttamia tummentumia ja jiiritaitteiden ja vesikatteen läpivientien kohdilla on veden valumajälkiä.

• Yläpohjan puru- ja sammaleristeistä otettiin materiaalinäytteet M15 - M18. Mikrobiana-lyysin perusteella näytteissä on viitteitä vaurioista.

3.5 Lämpökamerakuvauksessa tehdyt havainnot

Kohteeseen oli tarkastushetkellä noin 6 Pascalin alipaine ulkoilmaan nähden. Lämpökameraa apuna käyttäen tehtiin seuraavia havaintoja:

• Lämpökameralla sekä merkkisavulla havainnoituna oli paikoin havaittavissa selkeitä il-ma- ja lämpövuotoja etenkin ulkoseinien/alapohjien liittymäkohdissa, nurkissa sekä väli-seinien kohdilla.

Lämpökamerakuvien kohdat on merkitty liitteenä olevaan pohjapiirustukseen. Ohessa pistoke-luontoisesti otettuja kuvia ilmavuodoista (kaikkia kuvia ei ole esitetty raportissa):


Kuva 5. LK1, ilmavuotoa ulkoseinän lattialiittymästä. Vas-taavat havainnot toistuivat useassa kohdassa.

Kuva 6. LK2, ilmavuotoa väliseinän lattialiittymästä.

Kuva 7. LK3, ilmavuotoa ulkoseinän lattialiittymästä. Vas-taavat havainnot toistuivat useassa kohdassa.

Kuva 8. LK4, viittaa rakenteen sisäiseen ilmavuotoon pesu-tilan kohdalla.

3.6 Rakenteet ja rakenneavauksista tehdyt havainnot

Rakenneavauskohdat on esitetty liitteessä 1 olevassa pohjapiirustuksessa.

3.6.1 Välipohja, RA1

Kuva 9. Havainnepiirros rakenteesta ja kuvia RA1 kohdalta.


Havainnot:

• Rakenneavauskohdalla ei ollut havaittavissa mikrobiperäistä hajua tai vaurioita. Ulko-seinän huokoisessa puukuitulevyssä oli pientä kosteuden aiheuttamaa tummentumaa.

• Avauskohdalla on lämpöputkien betonirakenteisen välipohjan läpivienti. Putken ja pah-vieristeen välissä on asbestia sisältävää eristemateriaalia.

• Avauskohdalta otettiin materiaalinäyte mikrobianalyysiä varten purusta (M1, M2). Mik-robianalyysin tulos oli tavanomainen.

3.6.2 Ryömintätilallinen alapohja, RA2, RA3, RA4

Kuva 10. Havainnepiirros rakenteesta ulko- ja väliseinien kohdalta.


Kuva 11. RA2 alapohjaan ja ulkoseinän alaosaan.

Kuva 12. RA2. Alapohjarakenteen aluslaudoituksen päällä bituliittilevyä.

Kuva 13. RA3. Avaus väliseinän vierelle alapohjarakentee-seen.

Kuva 14. RA3. Eristeet tummuneet.

Kuva 15. RA4 alapohjaan ja ulkoseinän alaosaan.

Kuva 16. RA4. Putkieristeessä ja hirsipalkissa vesivuotojäl-kiä. Lämmöneriste tummunutta eristetilan alaosalla.

Havainnot: Rakenneavaus RA2

• Rakenneavauskohdalla oli aistittavissa voimakas mikrobiperäinen haju. Haju tulee to-dennäköisesti ryömintätilasta, ilmasulkua ei ole.

• Ulkoseinän vierustalta rakennetta on korjattu noin 500 mm leveydeltä. • Hirsirakenteissa oli havaittavissa alkavaa lahoa ja ulkoseinän osalla lisäksi kosteusjäl-

kiä. • Avauksesta otettiin materiaalinäytteet sammaleristeestä eri syvyyksiltä (M3, M4, M5).

Mikrobianalyysin perusteella näytteissä on viite vauriosta.


Rakenneavaus RA3 • Rakenneavauskohdalla oli aistittavissa voimakas mikrobiperäinen haju. Haju tulee to-

dennäköisesti ryömintätilasta, koska rakenne ei ole tiivis. • Hirsirakenne on tummunut alaosasta, mutta lahoa ei havaittu. • Alapohjan purueriste oli tummunut. • Avauksesta otettiin materiaalinäytteet purueristeestä (M6) eristetilan yläpinnasta sekä

sammaleristeestä (M7) eristetilan alaosasta. Mikrobianalyysin perusteella purueristees-sä on heikko viite vauriosta ja sammaleristeessä viite vauriosta.

Rakenneavaus RA4 • Lattian alapuolella hirsirakenteessa oli havaittavissa alkavaa lahoa. Lämpöputken pah-

vieristeessä ja alapuolisessa hirsirakenteessa (palkki) oli kosteusjälkiä. • Eristetilan alaosassa puru on tummunutta. • Avauksesta otettiin materiaalinäytteet hirsipalkin pinnasta (M8) ja purueristeen ylä- ja

alapinnasta eri syvyyksiltä (M9, M10). Mikrobianalyysin perusteella näytteissä on viite tai heikko viite vauriosta.

3.6.3 Ulkoseinän ja alapohjan liittymä, kellarikerr os, RA5, RA7

Kuva 17. Havainnepiirros rakenteesta ja kuvia RA5 kohdalta.

Havainnot:

• Avauskohdalla oli havaittavissa mikrobiperäistä hajua. • Alapohjarakenteessa on lasivillaeriste betonivalujen välissä, kosteuseristystä ei ole.

Kosteusteknisesti rakenne on toteutustavasta johtuen riskialtis ratkaisu. • Ulkoseinän ja alapohjan liitoskohta ei ole tiivis. • Pintakosteuden tunnistimella havainnoituna pohjalaatassa ei havaittu kohonneita luke-

mia. Betonirakenteisen perusmuurin kosteus oli korkea. • RA7 tehtiin eteiseen. Rakenne vastaa avauskohtaa RA5 pois lukien koolattu puulattia ja

styrox-lämmöneristettä. • Avauskohdalta RA5 otettiin materiaalinäytteet mikrobianalyysiä varten mineraalivilloista

(M11 ja M12). Avauskohdalta RA7 otettiin materiaalinäyte mineraalivillasta (M14). Mik-robianalyysin perusteella näytteissä oli heikko viite vauriosta.


3.6.4 Väliseinän ja alapohjan liittymä, kellarikerr os, RA6

Kuva 18. Havainnepiirros rakenteesta ja kuva RA6 kohdalta.

Havainnot:

• Avauskohdalla täyttöhiekassa oli voimakas mikrobiperäinen haju ja aistinvaraisesti arvi-oituna hiekka oli märkää. Muualla kuin rakenneavauskohdalla edellä mainittua hajua ei havaittu viitaten rakenteen olevan suhteellisen tiivis.

• Pohjalaatta oli pintakosteuden tunnistimella havainnoituna märkä ja tiilimuurauksen ala-osa oli kostea. Lattiapinnan korkeudella tiilimuurauksen kosteus oli tavanomainen.

• Avauskohdalta otettiin materiaalinäyte mikrobianalyysiä varten lasivillasta (M13). Mikro-bianalyysin perusteella näytteessä oli heikko viite vauriosta.

3.6.5 Yläpohja, RA8

Rakenneavaus tehtiin koulu-osan 2. kerrokseen.

Yläpohjarakenne on avauskohdalla seuraava : • Kipsilevy 13 mm • Huokoinen puukuitulevy 10 mm • Ponttilauta 22 mm • Ilmansulkupahvi • Puru 300 – 500 mm • Yläpohjatila • Vesikattorakenne

Kuva 19. RA8. Purueriste kirkasta.

Kuva 20. RA8. Vesikattorakenteissa tummentumia.


Havainnot: • Purueristeessä ei ollut havaittavissa tavanomaisesta poikkeavaa. • Vesikatteen aluslaudoitus on tummunut ja päätykolmion sisävuorauspaperissa oli kos-

teusjälkiä. • Avauksesta otettiin materiaalinäyte purueristeestä (M19). Mikrobianalyysin tulos oli ta-

vanomainen.

3.7 Mikrobianalyysitulokset Näyte Materi-

aali Rakennusosa Tila Tuloksen

tulkinta

M1 RA1 puru ulkoseinä, lattapinnan tasolta

päädyn luokkatila Ei viitettä vau-riosta

M2 RA1 puru alapohjan purueriste, ulkoseinän vierustalta

päädyn luokkatila Ei viitettä vau-riosta

M3 RA2 sammal alapohjan eriste, ylä-pinta

tekn. käsityöt Viite vauriosta

M4 RA2 sammal alapohjan eriste, ala-pinta


M5 RA2 min.villa uusittu välipohjaeriste, yläpinta


M6 RA3 puru alapohja, eristetilan yläpinta

luokkatila päiväkodin vieressä, rakennuksen keskiosa

Heikko viite vauriosta

M7 RA3 sammal alapohja/väliseinän alaosa


Viite vauriosta

M8 RA4 puu hirsipalkki, alapohja-kannatin ulkoseinän viereltä

päiväkodin puoleinen päätyluokka

Viite vauriosta

M9 RA4 puru alapohja, ulkoseinän vierus, eristetilan ylä-pinta/lattian raja



M10 RA4 puru alapohja, ulkoseinän vierus, eristetilan ala-pinta



M11 RA5 min.villa kellarin ulkoseinä, alaosan eriste

kirjasto- ja kerhohuone Heikko viite vauriosta

M12 RA5 min.villa alapohja, lattian raja seinän vierustalla

kirajsto- ja kerhohuone Heikko viite vauriosta

M13 RA6 min.villa alapohja, erist välisei-nän vierustalla

käytävä Heikko viite vauriosta



M15 sammal yläpohja, us vierus päiväkodin puoleinen pääty


M16 sammal yläpohja, keskiosa päiväkodin puoleinen pääty

Vahva viite vauriosta

M17 puru yläpohja, us vierus koulun puoleinen osa Ei viitettä vau-riosta


M18 puru yläpohja, keskiosa koulun puoleinen osa Ei viitettä vau-riosta

M19 puu yläpohja, ullakkohuo-ne, eristeen sisäpinta

koulun puoleinen osa Ei viitettä vau-riosta

Taulukko 1. Yhteenveto mikrobianalyysituloksista MIK4545/2014. Analyysivastaus kokonaisuudessaan on raportin liit-teenä.

3.8 Asbesti- ja PAH -analyysitulokset

Kohteeseen tehtiin kuntotutkimuksen yhteydessä asbesti- ja haitta-ainekartoitus (erillinen raport-ti). Kohteella tehtyjen havaintojen ja näytetuloksien perusteella asbestia sisältäviä materiaaleja ovat:

• Lämpö- ja käyttövesiputkien eristeet.

• Musta pikiliima (lattia).

• Proppausmassa (talotekniikan kiinnitykset tiili- ja betonirakenteisiin).

• Sähkötaulujen taustan valkoinen kuitulevy.

Alapohjarakenteen vedeneristeenä käytetystä pikieristeestä otettiin näyte PAH-analysointia var-ten. Näytteen PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus 27 mg/kg alittaa vaaralliselle jätteelle annetun raja-arvon 200 mg/kg, joten kyseinen materiaali ei ole PAH-yhdisteiden suhteen vaarallista jätet-tä.

4 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Yhteenveto

Rakenteet ovat vanhoja, joihin sisältyy useita kosteusteknisiä riskitekijöitä. Rakenneavauksien ja otettujen materiaalinäytteiden perusteella rakenteissa on myös mikrobivaurioita, jotka kohteel-la tehtyjen, mukaan lukien kuntoarvio, havaintojen perusteella aiheuttavat sisäilmahaittaa erityi-sesti rossipohjallisella alueella. Rakenteen ilmatiiveys on heikko ilmeten tiloissa havaittuna voi-makkaana mikrobiperäisenä hajuna. Kohdekäyntien aikana haju tarttui tutkijoiden vaatteisiin. Alapohjarakenteiden vaurioiden vuoksi korjauksiin on syytä ryhtyä pikaisesti.

Ryömintätilallinen alapohja

Ryömintätilallinen alapohja on pääosin alkuperäisessä kunnossa ja rakenteessa on monin pai-koin kosteus- ja mikrobivaurioita sekä lahovaurioita. Alapohjaeristeinä on käytetty luonnoneris-teitä kuten sammalta ja purua, joissa on jo lähtökohtaisesti usein mikrobeja ja niistä erittyy niille tyypillistä ominaishajua. Alapohjarakenteissa voi olla lisäksi olla vesi- ja viemäriputkien aiheut-tamia vaurioita.

Ryömintätilallisessa alapohjassa kosteusolosuhteet vaihtelevat ja pitkällä aikavälillä rakenteisiin on muodostunut kosteus- ja mikrobivaurioita, joiden syntyä on edesauttanut heikko tai olematon tuulettuminen. Lisäksi alapohjan ryömintätilassa on orgaanista aineista, mikä maatuessaan ai-heuttaa hajua. Alapohjarakenteet eivät ole toteutustavasta johtuen ilmatiiviit ja epäpuhtauksia ja hajuja pääsee kulkeutumaan myös sisäilmaan. Lisäksi hajut tarttuvat rakenteisiin ja materiaalei-hin.

Maanvarainen alapohja ja ulkoseinät

Laajennusosalla alapohjarakenne on toteutustavastaan johtuen riskialtis rakenne. Merkittävim-mät kosteustekniset riskit johtuvat siitä, että lämmöneristeet ovat maanvaraisen betonilaatan yläpuolella ja laatan alla ei ole kapilaarikatkoa. Kosteuseristystä ei ole kauttaaltaan, minkä seu-rauksena eristeet ovat alttiina maaperästä nousevalle kosteudelle. Vastaavantyyppisillä raken-teilla tavoitteellinen käyttöikä on noin 40 - 60 vuotta, joten rakenne alkaa olla myös elinkaarensa lopussa. Mikrobianalyysin ja paikalla tehtyjen aistinvaraisten havaintojen perusteella rakenteissa on paikoin vaurioita. Rakenne ei ole tiivis ja epäpuhtaudet saattavat paikoin kulkeutua sisäil-maan saakka.

Maanvastaisessa seinärakenteessa on sisäpuolinen kosteuseristys, jonka tekninen käyttöikä on lopuillaan, mikä näkyi otetuissa materiaalinäytteissä myös viitteinä vaurioista. Rakenne on kui-


tenkin suhteellisen tiivis sisäilmaan nähden, mutta mahdollisina ilmareitteinä toimivat rakentei-den liittymät ja läpiviennit.

Ulkoseinät

Ulkoseinien alaosien rakenteissa on lahovauriota, joilla voi olla sisäilman laatua heikentävä vai-kutus. On todennäköistä, että vaurioita esiintyy myös muissa kosteudelle riskialttiissa rakennus-osissa, kuten räystäiden läheisyydessä ja nurkka-alueilla.

Yläpohja

Rakennuksen yläpohjan rakenteet ovat alkuperäisessä kunnossa. Vesikattorakenteissa oli ha-vaittavissa monin paikoin vanhoja vuotojälkiä ja otettujen näytteiden perusteella yläpohjaraken-teissa on ainakin paikallisia vaurioita.

5 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Rakennuksen kosteus- ja mikrobivaurioiden sekä sisäilmaongelmien korjaaminen riskittömäksi vaatii rakenteiden purkamisen ja uusimisen lähes runkoa myöten.

Käytännössä rakenteiden korjaustyö tarkoittaa:

• Alapohjarakenteiden uusiminen kokonaisuudessaan kosteusteknisesti toimivalla ja tiiviillä rakenteella. Ryömintätilan tuuletusta parannetaan ja tarvittaessa asennetaan koneellinen ilmanvaihto.

• Ryömintätilasta poistetaan rakennusjäte sekä kosteus- ja mikrobivaurioituneet mate-riaalit. Maapohjaa poistetaan mahdollisten mikrobikasvustojen takia vähintään 200 mm ja paikoin siten, että maapohjan päälle saadaan asennettua suodatinkangas ja kevytsora tai vaihtoehtoisesti pesty sepeli, huomioiden riittävä ryömintätilan korkeus (≥ 800 mm). Uuden pintakerroksen tulee olla vähintään 200 mm vahvuinen maasta kapillaarisesti nousevan kosteuden estämiseksi.

• Piha-alueiden pintavesien poisohjauksen tarkastaminen ja pintavesisuunnitelma. Li-säksi sadevesijärjestelmän tarkastus.

• Seinärakenteiden lahovaurioituneiden hirsien korjaaminen/ uusiminen. • Väli- ja yläpohjapohjaeristeiden uusiminen ja jäävien kantavien rakenteiden puhdis-

tus, tarvittaessa kantavien rakenteiden vaurioiden korjaaminen. • Vesikattorakenteiden uusiminen tuulettumattomilta alueilta (2. kerroksen tilojen alu-

eet). Muilta osin vaurioituneet materiaalit uusitaan tarpeen mukaan. • Sisäpuolisten pintarakenteiden uusiminen ja rakenteiden epätiiviiden kohtien tiivis-

täminen siten, että ulkovaipasta saadaan ilmatiivis ja ettei rakenteiden kautta tapah-du ilmavirtauksia sisätiloihin.

Rakenteiden uusimisen ja korjaamisen perusperiaate on, että vauriot tulee korjattua ja rakenteet tiivistettyä siten, ettei rakenteista tule epäpuhtauksia sisäilmaan. Uudet ja korjattavat rakenteet tulee toteuttaa energiatehokkaaksi ja rakennusfysikaalisesti toimiviksi. Purkuvaiheen jälkeen ra-kenteiden puhtaus tulee varmistaa lisätutkimuksin ja/tai tarkastuksin.

Vaihtoehtoisesti korjauksen voi toteuttaa kevyempänä, jolloin korjaustyön tavoitteena ei ole poistaa ongelmia vaan vähentää ongelmien vaikutusta sisäilmanlaatuun. Kevyemmän korjauk-sen rajausta ja toteutusta tulee miettiä sekä suunnitella erikseen. Kevyempää vaihtoehtoa ei suositella, jos rakennusta käytetään nykyisen kaltaisessa ja jatkuvassa toiminnassa. Kevyem-män korjausvaihtoehdon soveltaminen voi tulla kysymykseen tilanteessa, jossa rakennuksen historia ja arvo estää rakenteiden purkamisen.

Riippumatta korjaustavasta korjaustoimenpiteistä tu lee laatia korjaussuunnitelma ja kor-jaustyö tulee tehdä valvotusti. Suunnittelijalla, v alvojalla ja työn toteuttajalla tulee olla kokemusta kosteus- ja homevaurioiden korjauksesta s ekä rakenteiden tiivistyskorjauk-sesta. Purkutyön aikana tulee huolehtia riittävästä suojauksesta ja ongelmajätteelle ase-tettujen purkumääräysten noudattamisesta. Tiivistys korjaustyön laatu ja onnistuminen tulee varmistaa merkkikaasun tai savun avulla. Korj austoimenpiteiden jälkeen tulee huo-lehtia perusteellisesta loppusiivouksesta.


Inspecta Oy vastaa antamastaan lausunnosta konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen mu-kaisesti (KSE 1995).

Oulussa 20.1.2015

Asko Karvonen, insinööri (AMK) Asiantuntija Inspecta Rakennusten ja rakenteiden tarkastukset

1 (5)

Inspecta KiraLab Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Myyntimiehenkuja 4 Fax. 010 521 6002 90410 OULU [email protected]

Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty

Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK4545/14 Inspecta KiraLab, 30.12.2014

Saarijärven kaupunki Vesa Ronkainen PL 13 43100 Saarijärvi

Kohde: Lanneveden koulu, Saarijärvi. Hanke 8701. Näytteenottaja: Henri Käyrä ja Asko Karvonen, Inspecta Oy Näytteenottopäivä: 2.12.2014 Näytteet vastaanotettu: 4.12.2014 Analysointi aloitettu: 8.12.2014

Analyysit Materiaalinäyte analysoidaan akkreditoidusti Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistusten mukaista laimennosviljelymenetelmää vasten validoidulla sisäisellä menetelmällä, jossa materiaalia ripotellaan suoraan kasvualustalle. Näytealustat [homeet: 2 % mallasuute- ja dikloran-glyseroli (DG18)- agar, bakteerit: tryptoni-hiivauute-glukoosiagar] pidetään +25 °C:ssa 7-14 vrk ajan, ja mikrobit tunnistetaan pesäkeulkonäön ja valomikroskoopissa havaittujen rakenteiden perusteella. Mikrobimäärät ilmoitetaan muodossa pmy (cfu)/ malja, joka tarkoittaa pesäkkeen muodostavia yksiköitä maljalla. Tulosten tulkinta ei kuulu akkreditoinnin piiriin.

Tulos ilmoitetaan suhteellisella asteikolla. - ei kasvua + niukka kasvu, alle 20 pmy/malja ++ kohtalainen kasvu, 20-49 pmy/malja +++ runsas kasvu, 50-200 pmy/malja ++++ erittäin runsas kasvu, yli 200 pmy/malja

Näytteet

Näyte Materiaali Rakennusosa Tila Tuloksen tulkinta

M1 RA1 puru ulkoseinä, lattapinnan tasolta

päädyn luokkatila Ei viitettä vauriosta

M2 RA1 puru alapohjan purueriste, ulkoseinän vierustalta

päädyn luokkatila Ei viitettä vauriosta

M3 RA2 sammal alapohjan eriste, yläpinta


M4 RA2 sammal alapohjan eriste, alapinta


M5 RA2 min.villa uusittu välipohjaeriste, yläpinta


M6 RA3 puru alapohja, eristetilan yläpinta



2 (5)




Näyte Materiaali Rakennusosa Tila Tuloksen tulkinta

M7 RA3 sammal alapohja/väliseinän alaosa


Viite vauriosta

M8 RA4 puu hirsipalkki, alapohja-kannatin ulkoseinän viereltä


Viite vauriosta

M9 RA4 puru alapohja, ulkoseinän vierus, eristetilan yläpinta/lattian raja



M10 RA4 puru alapohja, ulkoseinän vierus, eristetilan ala-pinta




kirjasto- ja kerhohuone Heikko viite vauriosta

M12 RA5 min.villa alapohja, lattian raja seinän vierustalla

kirajsto- ja kerhohuone Heikko viite vauriosta

M13 RA6 min.villa alapohja, erist väliseinän vierustalla




M15 sammal yläpohja, us vierus päiväkodin puoleinen pääty


M16 sammal yläpohja, keskiosa päiväkodin puoleinen pääty

Vahva viite vauriosta

M17 puru yläpohja, us vierus koulun puoleinen osa Ei viitettä vauriosta

M18 puru yläpohja, keskiosa koulun puoleinen osa Ei viitettä vauriosta

M19 puu yläpohja, ullakkohuo-ne, eristeen sisäpinta

koulun puoleinen osa Ei viitettä vauriosta

Tulokset

Näyte Sieni-itiöt pmy 2 % Mallasuuteagar

Sieni-itiöt pmy DG18-agar

Bakteerit pmy THG-agar

M1 Yhteensä + Penicillium + hiivat +

Yhteensä + Cladosporium + Penicillium +

Yhteensä + aktinobakteerit 1 + muut bakteerit +

M2 Yhteensä + Cladosporium + Penicillium +

Yhteensä + Penicillium +

Yhteensä -

3 (5)







M3 Yhteensä ++ Paecilomyces* 7 + Penicillium ++ hiivat +

Yhteensä ++ Paecilomyces* 5 + Penicillium ++

Yhteensä ++

M4 Yhteensä ++ Paecilomyces* 5 + Penicillium ++

Yhteensä ++ A. restricti* 18 + Eurotium* 1 + Paecilomyces* 1 + Penicillium +

Yhteensä +++

M5 Yhteensä + Cladosporium + Mucor˚ + Penicillium + steriilit sienet + ¤ +

Yhteensä ++ A. restricti* 6 + A. versicolor* 1 + Cladosporium + Eurotium* 2 + Paecilomyces* 1 + Penicillium ++ hiivat + steriilit sienet +

Yhteensä +

M6 Yhteensä + Paecilomyces* 2 + Penicillium + hiivat +

Yhteensä + A. restricti* 4 + Cladosporium + Penicillium + steriilit sienet +

Yhteensä ++

M7 Yhteensä ++ Geotrichum + Penicillium ++ steriilit sienet +

Yhteensä +++ A. restricti* 12 + Cladosporium + Penicillium +++

Yhteensä ++

M8 Yhteensä ++ Aureobasidium˚ ++

Yhteensä +++ Aureobasidium˚ +++ Cladosporium + Penicillium +

Yhteensä ++

M9 Yhteensä + Chaetomium* 1 + Cladosporium + Penicillium + steriilit sienet +

Yhteensä + Eurotium* 1 + Paecilomyces* 1 + Penicillium + steriilit sienet +

Yhteensä +

M10 Yhteensä + Cladosporium + Paecilomyces* 1 + Penicillium + steriilit sienet +

Yhteensä + A. restricti* 5 + Cladosporium + Penicillium +

Yhteensä +++

M11 Yhteensä + A. versicolor* 1 + Penicillium + Ulocladium* 1 + hiivat +

Yhteensä + A. versicolor* 2 + Penicillium + Ulocladium* 1 + hiivat + steriilit sienet +

Yhteensä + aktinobakteerit 13 + muut bakteerit +

määritysraja 1 pmy, A = Aspergillus, * = kosteusvaurioon viittaava mikrobi, ˚=mikrobin merkitys toistaiseksi avoin, ¤= mikrobia ei voitu tunnistaa leviävän pesäkkeen (Mucor) alta.

4 (5)







M12 Yhteensä + Penicillium + hiivat +

Yhteensä + A. restricti* 9 + Penicillium +

Yhteensä ++ aktinobakteerit 2 + muut bakteerit ++

M13 Yhteensä ++ Penicillium ++ steriilit sienet +

Yhteensä ++ Penicillium ++

Yhteensä +++ aktinobakteerit 1 + muut bakteerit +++

M14 Yhteensä + A. versicolor* 2 + Penicillium +

Yhteensä + A. restricti* 2 + A. versicolor* 3 + Penicillium +

Yhteensä ++ aktinobakteerit 4 + muut bakteerit ++

M15 Yhteensä ++ A. versicolor* 1 + Cladosporium + Penicillium ++ steriilit sienet +

Yhteensä ++ A. restricti* 1 + Aspergillus + Cladosporium + Penicillium ++ steriilit sienet +

Yhteensä ++

M16 Yhteensä ++++ Mucor˚ + Penicillium +++ Ulocladium* ++ mustat hiivat +++ muut sienet ++

Yhteensä ++++ Cladosporium + Penicillium +++ vaaleat hiivat +++

Yhteensä ++++

M17 Yhteensä + Cladosporium +


Yhteensä +

M18 Yhteensä + Cladosporium + Penicillium + steriilit sienet +

Yhteensä + Cladosporium + Penicillium +

Yhteensä +

M19 Yhteensä + steriilit sienet +


Yhteensä +

määritysraja 1 pmy, A = Aspergillus, * = kosteusvaurioon viittaava mikrobi, ˚=mikrobin merkitys toistaiseksi avoin

----------------------------------------------

KiraLab

Paula Kurola Laboratoriopäällikkö, FT

Mikrobitutkimukset

040 769 2011

5 (5)




LIITE: Materiaalinäytteiden tulosten arviointi

1. TULOSTEN TULKINTA Rakennusmateriaalin runsas elinkykyisten mikrobien määrä viittaa materiaalin kostumiseen ja vaurioitumiseen, jos näytteen sieni-itiöiden pitoisuus on runsas (+++/++++) tai näytteessä esiintyy kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja (Taulukko 1). Yksittäisten kosteusvauriomikrobien esiintyminen näytteessä on normaalia. Näytteen erittäin runsas bakteeripitoisuus voi viitata materiaalin kostumiseen, mutta pelkästään sen perusteella ei yleensä tehdä päätöksiä korjaustoimenpiteistä.

Mikrobikasvustot ovat yleensä epätasaisesti jakautuneita, joten yksi näyte antaa tiedon vain kyseisen näytteenottopaikan mikrobimäärästä ja -lajistosta. Näytetuloksesta ei voida vetää suoraa johtopäätöstä tilojen sisäilmaongelmaan tai käyttäjien oireisiin. Tulosten merkitys sisäilmaongelmien kannalta arvioituna riippuu tiloissa vietettävästä ajasta, ilmanvaihdon toimivuudesta, vaurioituneen pinta-alan laajuudesta sekä siitä, missä määrin mikrobien itiöt ja niiden aineenvaihduntatuotteet kulkeutuvat sisäilmaan rakenteiden kautta.

Taulukko 1. Esimerkkejä mikrobilajeista (Työterveyslaitoksen ympäristömikrobiologian laboratorion listaus, 2008).

Kosteusvaurioon viittaavia, mahdollisesti toksiineja tuottavia mikrobeja

Acremonium, A. fumigatus, A. ochraceus, A. versicolor, Chaetomium, Fusarium, Paecilomyces, Stachybotrys, Trichoderma, aktinobakteerit (Streptomyces)

Kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja A. restricti, Geomyces, Eurotium, Oidiodendron, Phialophora, Phoma, Scopulariopsis, Tritirachium, Ulocladium, Wallemia

Merkitys avoin Absidia, A. flavus, A. niger, A. ustus, Aureobasidium, Botrytis, Chrysonilia, Mucor, Rhizopus, punaiset hiivat

Tavanomaisia mikrobeja Alternaria, Aspergillus, Beauveria, Cladosporium, Geotrichum, Penicillium, hiivat, steriilit sienet, muut sienet

2. KIRJALLISUUS Hänninen M., Kirsi M., Lindroos O., Rautiala S. ja Reiman M. (2014). Rakennusmateriaalinäytteen mikrobimääritys suoraviljelymenetelmällä. Sisäilmastoseminaari 2014, SIY raportti 32. ss. 359-362.

Reiman M., Haatainen S., Kallunki H., Kujanpää L., Laitinen S., ja Rautiala S. (1999). Laimennossarja- ja suoraviljelymenetelmien käyttö rakennusmateriaalinäytteiden mikrobipitoisuuksien ja mikrobiston määrittämisessä. Sisäilmastoseminaari 1999, SIY raportti 13. ss. 337-342.

Reiman M. & Kujanpää L. (2005). Suoraviljelymenetelmän käytettävyys materiaalinäytteiden mikrobitutkimuksissa. Sisäilmastoseminaari 2005, SIY raportti 23. ss. 255-258

Sosiaali- ja terveysministeriö (2003). Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1. ISBN 952-00-1301-6.

Ympäristö- ja Terveys -lehti (2009) Asumisterveysopas. Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (STM:n oppaita 2003:1) soveltamisopas. ISBN 978-952-9637-38-6.

1 / 1


Asbestianalyysi ASB8765/2014 Inspecta KiraLab, 15.12.2014

Saarijärven kaupunki Vesa Ronkainen PL 13 43100 SAARIJÄRVI

Viite:

Analyysipyyntö asbestikartoituksen yhteydessä, Asko Karvonen, Inspecta.

Kohde:

Lanneveden koulu Koulukuja 1 41270 Saarijärvi

Analyysitulokset:

Analyysit on tehty joko valomikroskoopilla (merkintä VM) tai läpäisyelektronimikroskoopilla (merkintä EM)

Näytenro: Tutkittava materiaali ja näytteenott opaikka Tulos Asbest ilaatu

1. Musta, pikiliiman tyyppinen materiaali betonilatti-asta, kellarikerros, kirjasto-/kerhohuone

(VM) Sisältää asbestia, antofylliitti.

2. 100 mm x 100 mm lattialaatan kiinnitys- ja sau-malaasti, kellarikerros, WC-tila

(VM) Ei sisällä asbestia. -

3. 150 mm x 150 mm seinälaatan kiinnitys- ja sau-malaasti, kellarikerros, WC-tila


4. Valkoinen ja harmaa seinätasoite (valkoinen päällä), kellarikerros, puutyöluokka


5. Harmaa seinätasoite, 1. kerros, käytävä (VM) Ei sisällä asbestia. -

6. Harmaa lattiapinnoite, päällä harmaa lattiatasoi-te, 1. kerros, luokkahuone

(EM) Ei sisällä asbestia. -

7. Lattian valkoinen tasoite ja pintakerroksia (van-hoja), 1. kerros, OH-tila

(EM) Ei sisällä asbestia. -

8. Bitumihuopa (aluskate) (VM) Ei sisällä asbestia. -

Inspecta KiraLab

Antti Soini geologi, FM

1 / 1


PAH-analyysi PAH1234/2014 Inspecta KiraLab, 15.12.2014

Saarijärven kaupunki Vesa Ronkainen PL 13 43100 SAARIJÄRVI

Viite:

Analyysipyyntö asbestikartoituksen yhteydessä, Asko Karvonen, Inspecta.

Kohde:

Lanneveden koulu Koulukuja 1 41270 Saarijärvi

Tehtävät:

Tehtävänä oli määrittää kohteesta otetusta näytteestä PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus.

Tutkimusmenetelmä:

PAH-määritys suoritettiin Ahma ympäristö Oy:n laboratoriossa. Tutkimustodistus on esitetty liitteenä.

Tulokset:

Tutkitun näytteen PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus ilmoitetaan milligrammoina kiloa kohti (tuore-paino) eli mg/kg. Tutkitun näytteen PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus oli seuraava:

Näyte: Tutkittava materiaali ja näytteenottopaikka PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus

9. Vedeneristyspiki, alapohja 27 mg/kg

Yhteenveto:

Näytteen PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus alittaa vaaralliselle jätteelle annetun raja-arvon (200 mg/kg), joten kyseinen materiaali ei ole PAH-yhdisteiden suhteen vaarallista jätettä.

Inspecta KiraLab

Mikko Kivelä laboratorioanalyytikko, AMK

h8701 k.tut lannevesi - saarijarvi.fi · näyte materi-aali rakennusosa tila tuloksen tulkinta m1...

Documents