haasteena sosiaalinen - rakennerahastot.fi · euroopan sosiaalirahaston osarahoittamaa toimintaa on...

01_tietoyhteiskunta_kansi 20.11.2003 15:27

www.esr.fi

Haasteena sosiaalineninnovatiivisuusESR-viitekehyksen tietoyhteiskuntateemanarviointi ■ Loppuraportti

1/03

Mikko KuoppalaPetri Virtanen

Ari-VeikkoAnttiroiko

Eero Pantzar

A r v i o i n n i tA r v i o i n n i t

Haasteena sosiaalinen innovatiivisuus

ESR-Arvioinnit 1/03

HAASTEENA SOSIAALINEN INNOVATIIVISUUSESR-viitekehyksen tietoyhteiskuntateeman arviointi

Loppuraportti


Ari-Veikko AnttiroikoEero Pantzar

Tammikuu 2003

ESR arviointi -sarja

Päätoimittaja - Editor-in-ChiefSusanna Piepponen

Toimitussihteeri - EditorLeena Lyra

Toimituksen osoite - AddressTyöministeriö - Ministry of Labour

PL - P.o.Box 3400023 VALTIONEUVOSTO

puh. - tel. (09) 16006

ISBN 951-735-808-3ISSN 1459-6695

Taitto: Innocorp OyPaino: Oy Edita Ab

Helsinki 2003

SAATESANAT

Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamaa toimintaa on arvioitu ohjelmakauden2000-2006 puolivälissä. Arviot ESR -viitekehyksen viidestä horisontaalisesta tee-masta – tietoyhteiskunta, tasa-arvo, kestävä kehitys, paikallinen kumppanuus jaennakointi – julkaistaan tässä sarjassa. ESR -viitekehys on asiakirja, jossa on ku-vattu työllisyyttä ja inhimillisten voimavarojen kehittämistä edistävän toiminnanperusteet rakennerahasto-ohjelmissa Suomessa. Arviointiraporteissa esiin noste-tut havainnot auttavat ESR -toiminnan välitarkistuksen suorittamista, joka ko-mission asetuksen mukaan tehdään kaikista ohjelmista 31.3.2004 mennessä. Ar-vioitsijoilta on saatu arvokasta tietoa tuloksista ja kehitettävistä asioista.

ESR -arvioinnin ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut erikoissuunitte-lija Susanna Piepponen (sijaisena erikoissuunnittelija Tapani Kojonsaari) ja jäse-ninä hallintovirkamies SamuTuominen Euroopan komissiosta, hallintovirkamiesÅsa Sundholm Euroopan komissiosta, ylitarkastaja Sirpa Liljeström työministeri-östä, ylitarkastaja Merja Niemi opetusministeriöstä, neuvotteleva virkamies An-na-Liisa Levonen kauppa- ja teollisuusministeriöstä, neuvotteleva virkamies Mar-ja Taskinen sisäasiainministeriöstä, neuvotteleva virkamies Juho Saari sosiaali- jaterveysministeriöstä, vanhempi hallitussihteeri Eeva-Liisa Koivuneva työministe-riöstä, vanhempi hallitussihteeri Ralf Grahn opetusministeriöstä, ylitarkastaja Ai-la Ryynänen työministeriöstä, työmarkkinaneuvos Matti Sihto työministeriöstäsekä ylitarkastaja Pauliina Porkka työministeriöstä. Ryhmän sihteerinä toimi pro-jektikoordinaattori Sari Eskola.

Tietoyhteiskuntateemasta arviointiraportin on laatinut Net Effect Oy.

Helsingissä elokuussa 2003

Pertti ToivonenJohtaja

5

6

TEKIJÖIDEN ALKUSANAT

Käsillä oleva arviointitutkimus ei olisi onnistunut ilman hyvää yhteistyötä ESR-osara-hoitteisten projektien vetäjien kanssa. Samoin olemme kiitollisia arviointitutkimuk-sen tilaajalle siitä luottamuksesta, että saimme osaltamme olla mukana EU-ohjelmienarviointien tekemisessä tietoyhteiskuntateeman osalta.

Toivomme, että tutkimuksemme valottaa jotain uutta suomalaisen tietoyhteis-kunnan kehityksestä ja erityisesti tietoyhteiskuntakysymysten ja EU:n rakennerahas-totoiminnan välisestä suhteesta.

Mikonkadulla elokuussa 2003,

Petri VirtanenArviointihankkeen vetäjä Net Effectissä

SISÄLLYS

SAATESANAT.............................................................................................................................5

TEKIJÖIDEN ALKUSANAT........................................................................................................6

1. JOHDANTO...........................................................................................................................9

2. ARVIOINTITEHTÄVÄ, -METODOLOGIA JA -AINEISTOT.............................................122.1 Toimeksianto ...............................................................................................................122.2 Arviointiasetelma ........................................................................................................142.3 Arvioinnissa käytetyt aineistot ja tutkimusmenetelmät .............................................16

3. TIETOYHTEISKUNTA KEINONA ......................................................................................193.1 Tietoyhteiskunnan luonnehdintaa ...............................................................................193.2 Johdantoa keinokeskusteluun .....................................................................................203.3 Tietoyhteiskunnan ulottuvuuksia.................................................................................213.4 Tietoyhteiskunta keinona ja vaikuttavuutena .............................................................233.5 Osaamisalueet, valmiudet ja innovaatiorakenteet .....................................................253.6 Keinojen realisoimisen edellytykset............................................................................27

4. TIETOYHTEISKUNTAPAINOTUS OSANA ESR-PROJEKTITOIMINTAA ....................294.1 ESR-tietoyhteiskunta määrällinen ilmeneminen eri ohjelmissa .................................294.2 Tietoyhteiskunta osana työvoiman kysynnän hyödyntämistä ja

työllistyvyyden edistämistä (painopiste 1) ..................................................................314.2.1 Painopisteen 1 tietoyhteiskuntarelevanssi.....................................................314.2.2 Tietoyhteiskunnan merkitys työllisyyspainopisteen toteuttamisessa............324.2.3 Yhteenvetoa ja tulkintaa tietoyhteiskuntapainotuksesta

osana painopistettä 1 .....................................................................................364.3 Tietoyhteiskunta osana tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien

edistäminen työelämässä (painopiste 2).....................................................................384.3.1 Painopisteen 2 tietoyhteiskuntarelevanssi.....................................................384.3.2 Tietoyhteiskunnan merkitys tasa-arvon ja yhtäläisten

mahdollisuuksien painopisteen toteuttamisessa...........................................394.3.3 Yhteenvetoa ja tulkintaa tietoyhteiskuntapainotuksesta

osana painopistettä 2 .....................................................................................454.4 Tietoyhteiskunta osana koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantamista,

ammatillisen liikkuvuuden edistämistä sekä koulutuksen ja työelämän suhteiden vahvistamista (painopiste 3).......................................................................464.4.1 Painopisteen 3 tietoyhteiskuntarelevanssi.....................................................464.4.2 Tietoyhteiskunnan merkitys koulutuksen kehittämisen painopisteen

toteuttamisessa ..............................................................................................484.4.3 Yhteenvetoa ja tulkintaa tietoyhteiskuntapainotuksesta

osana painopistettä 3 .....................................................................................58

7

8

4.5 Tietoyhteiskunta osana osaamispääoman kehittämistä tukemaan yrittäjyyttä, työelämän uudistumista sekä tutkimustulosten ja teknologian hyödyntämistä (painopiste 4) ...............................................................................................................604.5.1 Painopisteen 4 tietoyhteiskuntarelevanssi.....................................................604.5.2 Tietoyhteiskunnan merkitys yritystoiminnan kehittämisen painopisteen

toteuttamisessa ..............................................................................................624.5.3 Yhteenvetoa ja tulkintaa tietoyhteiskuntapainotuksesta osana

painopistettä 4 ................................................................................................70

5. ARVIOINNIN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET ........................................................72

6. HAASTEENA SOSIAALINEN INNOVATIIVISUUS.........................................................78

LÄHTEET ....................................................................................................................................84

LIITTEET.....................................................................................................................................85Liite 1. Tietoyhteiskunta-arvioinnin kyselylomake ESR-projektipäälliköille (elokuu 2002)..85Liite 2. ESR-tietoyhteiskunta –teeman ilmeneminen eri ohjelmissa sen kolmen painotuksen suhteen (ns. strategiamatriisi). ........................................................................88Liite 3. Painopisteen 3 hankkeiden ensisijaiset kohderyhmät. ............................................92Liite 4. ESR-projektien jakautuminen odotettavissa olevien tietoyhteiskuntavaikutusten (viranomaisluokittelu) suhteen eri ohjelmissa (viitekehysevaluaattoreiden yhteiskysely, N=808). ..............................................................93Liite 5. Kuuden ohjelman projektipäälliköiden näkemykset siitä, missä määrin heidän edustamansa hankkeet toteuttavat ESR-viitekehyksen kolmiluokkaista päämäärää tietoyhteiskunnalle (N=649). ....................94Liite 6. ESR-tietoyhteiskunta hanketoiminnassa sen kolmen ulottuvuuden ja arviointikysymysten suhteen ............................................................................................95

LUK

U 1

Johdanto

1. JOHDANTO

Suomessa tietoyhteiskuntakehitystä seuraa varsin moni taho. Ministeriöistä voi-daan mainita esimerkiksi työ-, opetus- ja valtiovarainministeriöt. Työministeriötehtäväsarkaa on seurata kehitystä osana työmarkkinoiden kehittymistä, opetus-ministeriö on vastaavasti kiinnostunut esimerkiksi oppilaitosten tietoyhteiskun-taan liittyvistä rakenteista ja valmiuksista. Kokoavasti asian eri ulottuvuuksia seu-raa ja hallitukselle raportoi kuitenkin Tietoyhteiskunta-asioiden neuvottelukunta(www.infosoc.fi). Ensimmäisen ’Suomi tietoyhteiskunta’ –raportin neuvottelu-kunta luovutti Paavo Lipposen toiselle hallitukselle kesäkuussa 2000. Parhaillaanneuvottelukunta laatii asiantuntijoiden avustuksella vuoden 2002 raporttia.

Jotta näin ESR-arvioinnin aluksi saisimme muodostettua kuvan suomalaisen tie-toyhteiskunnan nykytilasta ja olemassa olevista haasteista, luomme lyhyen katsauksenneuvottelukunnan edellisvuoden raportin keskeisiin havaintoihin ja suosituksiin(ks. www.infosoc.fi/raportti206.pdf). Mainitussa julkaisussa keskityttiin kolmeenpääteemaan: tietoyhteiskuntakehityksen taloudelliseen analyysiin, alueellisen tietoyh-teiskuntakehityksen tarkasteluun sekä tietoja viestintätekniikan käyttöön julkisessahallinnossa ja palveluissa (ml. sähköinen asiointi).

Äkkiseltään teemat eivät suoranaisesti vaikuttaisi liittyvän ESR-viitekehykseen – työl-lisyyteen, tasa-arvoon ja sosiaalisen integraatioon, koulutukseen sekä yrittäjyyteen ja työ-elämään. Näin pitkälti siitä konkreettisesta syystä, että koulutuksen, osaamisen ja tutki-mustoiminnan tasoa ja tilaa käsiteltiin neuvottelukunnan vuosiraportissa 2000. Toisaaltamainittuja kysymyksiä käsitellään tarkemmin ennen muuta kolmen vuoden takaisessaKoulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiassa 2002-2004 (OPM 1999; www.minedu.fi/toim/koul_tutk_tietostrat/index.html). Vaikka neuvottelukunnan vuoden 2001 rapor-tin teemat ovatkin ESR-toimintaan verrattuna jossain määrin ’makrotason’ kysymyksiä,ovat neuvottelukunnan kannanotot ja ehdotukset tarkkuustasoltaan ajankohtaisuudes-saan hyödyllisiä esiin nostettaviksi:

Tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia on hyödynnettävä laajasti yhteiskunnassa- tekniikan käytön laajentaminen kaikilla tuotannon aloilla talouskasvun edel-

lytysten turvaamiseksi,- tutkimus ja tuotekehitystoiminta,- koulutus ja työvoiman saatavuus,- pienten ja keskisuurten yritysten valmiuksien kehittäminen,- suotuisan toimintaympäristön kehittäminen ja luottamuksen lisääminen,- sisältötuotannon tuotekehitys ja kulttuuriperinteen digitointi,

9

http://www.infosoc.fi

http://www.infosoc.fi/raportti206.pdf

http://www.minedu.fi/toim/koul_tutk_tietostrat/index.html

http://www.minedu.fi/toim/koul_tutk_tietostrat/index.html

10

LUK

U 1

Johd

anto

- alueellisten tietoyhteiskuntahankkeiden yhteensovittaminen ja- julkisen hallinnon ja palvelutuotannon tehokkuus.

Tietoyhteiskunnan palvelut ja mahdollisuudet kaikkien ulottuville- digitaalisen luku- ja kirjoitustaidon kehittäminen,- koulut ja oppilaitokset,- yleiset kirjastot,- huoltosuhde – väestön ikääntyminen,- internet-palvelujen käyttömahdollisuuksien laajentaminen sekä- kansalaisten osallistuminen.

Vaikka Suomi on neuvottelukunnan mukaan menestynyt toistaiseksi hyvin tieto-yhteiskuntakehitystä ja kilpailukykyä koskevissa kansainvälisissä vertailuissa, on edellälistatun perusteella vielä paljon tehtävää. Olennaista on luoda suomalaiseen yhteis-kuntaan valmiuksia, joiden avulla kansalaiset ja toimijatahot kykenevät osallistumaankehitykseen – kehitykseen joka itsessään on pyrkii koko ajan loittonemaan.

Suomen ESR-viitekehyksen tapauksessa sen neljä painopistettä kytkeytyvätensisijaisesti ensiksi mainittuun suureen päämäärään, tietoja viestintäteknologi-aan liittyvien mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Sen lisäksi, että ESR-hankkeetvälittömästi toteuttavat tavoitteitaan esimerkiksi uusina ja turvattuina työpaik-koina tai tarjoamalle toimenpiteitä sadoilletuhansille suomalaisille, on niiden vä-lillisenä päämääränä synnyttää sisällöllistä lisäarvoa yhteiskunnallisiin prosessei-hin. Tässä mielessä ESR-viitekehyksen painopisteillä ja horisontaalisilla tavoit-teella on oma selkeä merkityksensä. Käsissä olevan arviointiraportin pyrkimykse-nä on tietoyhteiskuntapainotuksen osalta yhtäältä tuoda esiin ”näkymättömän”teeman sisältöjä, toisaalta arvottaa sitä, kuinka kohdallisia nämä sisällöt ovat toi-minnan tavoitteiden saavuttamiseksi.

Edellä tarkastelimme suomalaisen tietoyhteiskuntakehityksen haasteita Tietoyh-teiskunta-asiain neuvottelukunnan linjausten pohjalta. Osa haasteista on huomatta-vassa määrin linjassa ESR-viitekehyksen painopisteiden päämäärien osalta (esimerkik-si koulutus ja työvoiman saatavuus, pienten yritysten valmiuksien kehittäminen).Neuvottelukunnan kannanotoissa ja ehdotuksissa on kyse globaalissa markkinatalou-dessa toimivan kansallisen (tietoyhteis)kunnan kansainvälisen kilpailukyvyn vahvista-misesta. Koska ESR-toiminnan tapauksessa kyse on - kansallisten politiikkojen tuke-misen ohella - myös Euroopan unionin tavoitteiden toteuttamisesta, on näin johdan-toluvun päätteeksi paikallaan luoda katsaus siihen, miten asetus Euroopan sosiaalira-hastosta (Euroopan komissio 1999; http://europa.eu.int/comm/employment_social/esf2000/regulations/esf/fi.pdf) tietoyhteiskunnalla ymmärtää.

http://europa.eu.int/comm/employment_social/esf2000/regulations/esf/fi.pdf

http://europa.eu.int/comm/employment_social/esf2000/regulations/esf/fi.pdf

LUK

U 1

Johdanto

Asetuksen 2 artiklan mukaan sosiaalirahasto ottaa toimi-alojen1 puitteissahuomioon tietoyhteiskunnan sosiaalisen ulottuvuuden ja sen työllisyysnäkökoh-dat, ”erityisesti kehittämällä toimintapoliittisia menettelytapoja ja ohjelmia, joillahyödynnetään tietoyhteiskunnan työllistämismahdollisuudet ja varmistetaan yh-täläiset mahdollisuudet käyttää sen tarjoamia palveluja ja etuja”. Tietoyhteiskun-tapainotuksen näkökulmasta huomionarvoisia ESR-toiminnan yleisiä periaatteitaovat innovatiivisuus ja lisäarvo sekä elinikäinen oppiminen. Viimeksi mainittui-hin periaatteisiin palaamme tämän arviointiraportin johtopäätös- ja kehittämis-suositusluvussa (so. kysymys ESR-toiminnasta ja sosiaalista innovaatioista).

Muilta osin raportti rakentuu siten, että johdantoluvun jälkeen esittelemmearviointitehtävän, -metodologian- ja aineistot (luku 2). Tämän jälkeen luvussa 3käsitellään tietoyhteiskuntaa keinona, ts. sen periaatteellisia mahdollisuuksia jarajoitteita edistää tavoitteellista toimintaa. Luku 4, ’Tietoyhteiskunta osana ESR-projektitoimintaa’ pitää sisällään havainnot painotuksen määrällisestä ja laadulli-sesta ilmenemisestä hanketoiminnassa. Tämän jälkeen yhteenvetoluvussa 5 yhdis-tetään kevään 2002 väliraportin ja arvioinnin loppuraportin havainnot. Arviointi-raportin päätteeksi esitetään kehittämissuositukset ja keskustellaan ESR-toimin-nasta suhteessa sosiaalisiin innovaatioihin.

1. ”Rahasto tukee ja täydentää työmarkkinoiden sekä inhimillisten voimavarojen kehittämiseen tähtääviä jäsenvaltioiden toimenpitei-tä seuraavilla toiminta-aloilla erityisesti monivuotisten kansallisten työllisyyttä koskevien toimintasuunnitelmien yhteydessä (aktiivi-nen työvoimapolitiikka, yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen, koulutuksen edistäminen ja parantaminen, työntekijöiden ammattitaidon kehittäminen sekä naisten työmarkkina-aseman parantaminen).”

11

12

LUK

U 2

Arv

ioin

titeh

tävä

, -m

etod

olog

ia ja

-ain

eist

ot

2. ARVIOINTITEHTÄVÄ, -METODOLOGIA JA -AINEISTOT

2.1 Toimeksianto

Suomen ESR-viitekehys vuosille 2000-2006 (TM 1999) asettaa raamit maassam-me kyseisinä vuosina toteutettavalle, inhimillisiä voimavaroja kehittävälle ja työl-lisyyttä edistävälle Euroopan unionin rakennerahastopolitiikalle. Viitekehystä so-velletaan niin tavoite 1-, 2-, 3- ohjelmissa kuin myös EQUAL-yhteisöaloitteessa.

ESR-viitekehys perustuu neljään strategiseen painopistealueeseen2 ja viiteen hor-isontaaliseen painotukseen. Erotukseksi strategisista-, tulee horisontaaliset painotuk-set (paikallinen kumppanuus, tietoyhteiskunnan sosiaalinen ulottuvuus, naisten jamiesten tasa-arvo, kestävän kehityksen periaate sekä ennakointi) huomioida kaikessaESR-projektitoiminnassa. Mielenkiintoiseksi teemojen arvioinnin tekee se, ettei viite-kehyksessä varsinaisesti periaatteellisen valtavirtaistamisen ohella määritellä horison-taalisten teemojen tarkempaa roolia tai funktiota osana ESR-toimintaa. Oikeastaanvasta keväällä 2001 toimitetun viitekehyksen arvioinnin tarjouspyynnön liitteessä (so.listatut kahdeksan tietoyhteiskunta –teemaa koskevaa arviointikysymystä) tässä arvioi-tavaan painotukseen liittyvät konkreettiset tavoitteet tulevat listatuiksi. Mainittuihinarviointikysymyksiin luotiin katsaus jo kevään arvioinnin väliraportissa ja niihin tul-laan palataan tämän loppuraportin päätteksi.

Viitekehyksessä (mt. s. 30) tietoyhteiskuntaa ja sen kehitystä määritetään kai-kesta huolimatta osana ESR-toimenpiteiden toteutusta. Kyseinen horisontaali-nen painotus ‘näkyy jälkiteollisen yhteiskunnan uudenlaisten osaamisalueidenkorostuksena, tietoteknisten valmiuksien ja mahdollisuuksien hyödyntämisenäsekä uutta tietoa tuottavien työ- ja oppimisrakenteiden vahvistamisena’. Huomi-onarvoista kyseisessä tavassa ymmärtää tietoyhteiskunta on ESR-määritelmän si-sältämä vahva sosiaalinen ulottuvuus sen suppeassa merkityksessä.

2. 1) työvoiman kysynnän hyödyntäminen ja työllistyvyyden edistäminen, 2) tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen työelämässä, 3) koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen, ammatillisen liikkuvuuden edistäminen sekä koulutuksen ja työelämän suhteiden vahvistaminen, 4) osaamispääoman kehittäminen tukemaan yrittäjyyttä, työelämän uudistumista sekä tutkimus-tulosten ja teknologian hyödyntämistä.

LUK

U 2

Arviointitehtävä, -m

etodologia ja -aineistot

Kyseessä olevan arvioinnin tarkoituksena on tuottaa arvioinnin tilaajalle luotetta-va kuva tietoyhteiskunta -teeman toteutumisesta mainittujen kuuden ohjelman ESR-toimenpiteiden, so. projektien ja kehittämiskumppanuuksien toteutuksessa. Arviointiohjeistuksessa evaluaattorien tehtäväksi määritellään ESR-toimenpitei-den neliportainen analyysi:1. Projektien määrällinen ja laadullinen analyysi, jossa tarkastellaan toimenpi-

teiden koherenssia suhteessa tavoiteohjelmissa määriteltyihin tavoitteisiin, toimenpiteiden kohdentumista kohderyhmittäin sekä temaattisen luokitte-lun relevanssia teeman kannalta

2. Hankkeiden toimeenpanon arvioinnissa tarkastellaan lähinnä hallinnon te-hokkuutta ja kumppanuusperiaatteen toteutumista ohjelma- ja hanketyössä

3. Hankkeiden vaikuttavuuden arvioinnissa verrataan toteutuneita tuloksia ase-tettuihin tavoitteisiin sekä tietoyhteiskuntakehityksen kannalta relevantteja vaikutuksia.

4. Hankkeiden oikeutuksen arviointi eli onko toiminnasta ollut hyötyä? Onko horisontaalinen teema oikeutettu ohjelmatyössä, onko toimintaympäristössä tapahtunut muutoksia? Onko ohjelma ja projektityö oikea tapa edistää tieto-yhteiskuntakehityksen sosiaalista ulottuvuutta?

Arvioinnin tuloksena on analyysi ja johtopäätöksiä teemojen painotusten to-teutumisesta ja toimenpiteiden toimivuudesta ja suosituksia toimenpiteiden ke-hittämiseksi jatkossa. Lisäksi arvioinnin yhteydessä pyritään löytämään ja rapor-toimaan hyvistä uusista toimintamalleista. Arviointimenetelmien kehittäminenon mainittu yhdeksi arvioinnin tavoitteeksi. Arvioinnin väliraportissa vastasimmearviointikysymyksistä kahteen ensimmäiseen. Loppuraportissa paneudummekahteen viimeksi mainittuun arviointikysymykseen: onko tietoyhteiskuntapaino-tuksesta hyötyä tavoitteelliselle projektitoiminnalle ja onko ESR-projektitoimin-nasta hyötyä tietoyhteiskuntakehitykselle?

Kevään 2002 väliraportissa arviointi keskittyi tietoyhteiskunnan rooliin kuu-dessa eri ohjelmassa, ESR-hankkeiden hallinnoinnissa, suunnittelussa ja toimeen-panossa sekä odotettavissa olevissa tuloksissa (so. tietoyhteiskuntapotentiaali).Tässä, teeman arvioinnin loppuraportissa on tarkoituksenmukaista keskittyä ko.horisontaalisen painotuksen vaikuttavuuden, tehokkuuden, hyödyn ja toiminnanjatkuvuuden arviointiin.

13

14

LUK

U 2

Arv

ioin

titeh

tävä

, -m

etod

olog

ia ja

-ain

eist

ot

2.2 Arviointiasetelma

Tietoyhteiskunta -teeman arvioinnin metodologisena viitekehyksenä on mukail-len käytetty ns. portaittaista teema-arvioinnin lähestymistapaa (ks. EuropeanCommission 1999, Means Collection Vol. 5, s. 169-178). Kyseinen arvioinninlähestymistapa ja sen tarkempi vaiheistus on esitetty oheisessa taulukossa 1. Ky-seistä menetelmää ei ole Suomessa juurikaan hyödynnetty. Tästä syystä oli odo-tettavissa, että arviointiasetelman soveltamisella saavutetaan sekä menetelmällistäettä sisällöllistä lisäarvoa, jota voidaan hyödyntää myös kansallisten toimenpitei-den arvioinnissa. Lisäarvon mahdollisuus oli perusteltavissa sillä, ettei Suomessaoltu juurikaan toteutettu horisontaalisia, temaattisia väliarviointeja. Menetelmänkäyttö on siis myös osoitus hyvien eurooppalaisten käytäntöjen soveltamisestakansallisten ohjelmien toimeenpanon kontekstissa.

Portaittaisen lähestymistavassa arvioitavan teeman osalta rakennetaan temaat-tinen arviointimatriisi (thematic assessment matrix), jonka avulla arviointi koh-dennetaan teeman kannalta relevantteihin kysymyksiin. Lähestymistavassa käy-tettävä toinen ”työkalu” on tuloskortin (score card) laatiminen, johon kootaan te-maattisen arvioinnin keskeiset kysymykset ja joiden pohjalta teeman toimenpitei-tä arvioidaan. Tuloskorttien avulla voidaan tehdä yhteenveto toimenpiteiden te-hokkuudesta, tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta.

Aineiston keruussa voidaan erottaa kolme vaihetta:1. Kaikkien toimenpiteiden määrällinen tarkastelu teemoittain, arvioinnin

alussa, ennen väliraporttia ja ennen loppuraporttia2. ESR-hankkeiden laadullinen tarkastelu, toimenpiteiden arviointi temaatti-

sen arviointimatriisin avulla, raportointi väliraportissa3. Kyselyt ja haastattelut erilaisille hankkeille (ml. vaikuttavat ja hyvät hank-

keet) käyttäen apuna tuloskortteja, erilaisten käytäntöjen raportointi keskeis-ten arviointikysymysten mukaan loppuraportissa.

Yhtäältä edellä taulukossa 1 esitetty viitekehys vastaa tietoyhteiskunta -teemanosalta arvioinnin tarjouspyynnön liitteessä esitettyyn ohjeistukseen vertailla tee-man painotuseroja, so. osuvuutta ja oikeutusta eri ohjelmien projekteissa. Arvi-oinnissa on toisaalta keskeisessä roolissa vaikuttavien ja tehokkaiden, ESR:n stra-tegisia painopisteitä tukevien mallien löytäminen ja levittäminen erityisesti koski-en inhimillisiä voimavaroja kehittämistä ja työllisyyden edistämistä. Kyseisen tar-kastelun kääntöpuolella on luonnollisesti syiden hakeminen sille, mihin lähtö-kohtaisesti potentiaaliset tietoyhteiskuntahankkeet voivat toimenpanossaantörmätä. Kolmanneksi, sovellettava vaiheittainen arviointimalli mahdollistaakonsultatiivisen yhteistyön niin arvioinnin tilaajan kuin ohjelmien arvioitsijoi-

LUK

U 2



Taulukko 1. ESR-tietoyhteiskunta -teeman portaittaisen arvioinnin vaiheistus.

”Askelma” TuotosVaihe 1. Arvioinnin tarkentaminen- tutustuminen kuuden ohjelman dokumen-

taatioon - ohjelmien informanttien, arvioinnin tilaa-

jan ja ohjelma-arvioitsijoiden kanssa käytä-vät keskustelut

- arviointisuunnitelma – ko. teemojen kannalta relevanttien ar-viointikysymysten ja painostu

- sten tarkentaminen ohjelmien (ml. EQUAL) erityispiirteet huo-mioiden (ml. indikaattorit)

- relevanttiin saatavilla olevaan ESR-projek-tien seurantatietoon ja dokumentaatioon (ml. hakemukset) tutustuminen1

- eri ohjelmien ESR-toimenpiteiden teemojen kannalta keskei-sen toimintaympäristön, tavoitteiden, panosten ja odotettujen tuotosten määrittely

Menetelmät:- Haastattelut ja keskustelut arvioinnin tilaajan ja ohjelma-arvioitsijoiden kanssa- Seurantatietojen määrällinen tarkastelu seurantajärjestelmistä (lähinnä ESRA) ja teemoittaisten toimenpitei-

den luokittelu ohjelmittain, alueittain, toimenpiteiden keston ja hankkeiden suuruuden mukaan.- Mikäli mahdollista, tarkastelussa huomioidaan kaikki hyväksytyt projektitVaihe 2. Strateginen arviointi- teeman ohjelmavaikutusten tarkempi mää-

rittely suhteessa eri ulottuvuuksiin - yksityiskohtainen lista toimenpiteiden potentiaalisista vaiku-

tuksista koskien tietoyhteiskuntaa2, sen kriteerejä, esim. alu-eellisten prioriteettien huomioiminen (kohderyhmiin ja niiden erilaisiin määritteisiin palataan arvioinnin loppuraportissa syk-syllä 2002)

- temaattisten arviointimatriisien (thematic assessment matrix) rakentaminen

- ohjelmien eri toimenpiteiden vaikutusten luokittelu kriteereit-täin >> teeman osuvuus ohjelmissa

Menetelmät:- asiantuntija-analyysi keskeisistä vaikutuksista teemoittain (loppukevät 2002, väliarvioinnin tulosten pilotointi)- keskustelut tilaajan ja ohjelma-arvioitsijoiden kanssa (loppukevät 2002)- kyselyaineistoon kuuluvien hankkeiden (N=949) laadullinen tarkastelu ja toimenpiteiden luokittelu temaatti-

seen arviointimatriisiin. Lähempään tarkasteltuun otettavien hankkeiden lukumäärästä on keskusteltava arvi-oinnin tilaajan kanssa.

Vaihe 3. Tietoyhteiskunta -teeman hankkeiden luokittelu ja valikointi- tuloskorttien laatiminen perustuen ohjelmi-

en ESR-hankkeiden tietoyhteiskunnan näkö-kulmasta keskeisiin toivottaviin vaikutuksiin koskien tehokkuutta, tuloksellisuutta, vai-kuttavuutta ja ohjelman hallintoa (vrt. tar-jouspyynnön liitteen arviointikysymykset).

- eri ohjelmien toimenpiteiden pisteytys sovittavan kriteeristön suhteen hankedokumentaation (ml. hakemus) perusteella

- ESR-informanttien kanssa käytävät tarken-tavat keskustelut

- lupaavien toimintamallien jatkoanalyysi, hankkeiden valinta tarkempaan an

- alyysiin ja vertailuun Menetelmät:- hankedokumentaation (esim. hakemukset, rahoittajalle toimitetut seurantaraportit) laadullinen tarkastelu- haastattelut ja keskustelut ohjelmien hallinnoijien (aluetaso), arvioinnin tilaajaan ja ohjelma-arvioitsijoiden

kanssa- asiantuntija-analyysi toimenpiteiden keskeisistä vaikutuksista teemoittain

15

16

LUK

U 2

Arv

ioin

titeh

tävä

, -m

etod

olog

ia ja

-ain

eist

ot

denkin kanssa. Neljänneksi on – konsultatiivisesta ja instrumentaalisesta otteestahuolimatta - kuitenkin syytä korostaa teeman arvioinnin lähtökohtaista riippu-mattomuutta (ks. keskustelusta enemmän esim. Newman & Brown 1996).

2.3 Arvioinnissa käytetyt aineistot ja tutkimusmenetelmät

Alun perin tietoyhteiskunta –teeman arvioinnissa oli ensi vaiheessa määrä tukeu-tua pitkälti ESRA-seurantajärjestelmän tarjoamaan projektidokumentaatioon.Näin pitkälti siksi, että verrattuna edelliseen ohjelmakauteen, hyväksyttyjen pro-jektien tiedot ’syötetään’ uuteen seurantajärjestelmään lähes täysimääräisinä.Työministeriön vastuuhenkilöiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella tä-mä tarkoittaa käytännössä sitä, että projektin koko elinkaari dokumentoituu hel-posti seurattavaan muotoon.

ESRA-järjestelmän valmistumisen viivästymisestä johtuen arvioinnissa välira-porttia varten ei kuitenkaan päästy käyttämään järjestelmän sisältämää tietoaines-ta hyväksi. Kyseinen, jossain vaiheessa arvioitsijoiden keskuudessa ongelmalliseksikoettu aineistollinen rajoite, kyettiin loppujen lopuksi ainakin tietoyhteiskunta –

Vaihe 4. Analyysin syventäminen - projektien hyvien- (l. vaikuttavien) ja vas-

taavasti vähemmän hyvien tietoyhteiskun-takäytäntöjen analysointi otoskyselyn, dokumentaation, haastattelujen ja tapaus-kuvausten avulla

- saada käsitys tietoyhteiskuntapainotuksen sisällöistä, vaiku-tuksista ja merkityksistä osana ESR-viitekehyksen neljää pai-nopistettä toteuttavia hankkeita

Menetelmät:- kyselyt, haastattelut ja tapauskuvaukset- otoksen koko 230 hanketta/ keskeinen vaikutus- tapauskuvaukset 1-2 hanketta/painopisteVaihe 5. Teemojen ohjelmatason synteesi- kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen synteesi

teemojen huomioimisesta eri ohjelmissa- summatiivinen matriisi teeman vaikutuksista valittujen kritee-

ristöjen eri luokissaMenetelmät:- laadullinen ja määrällinen yhteenveto, asiantuntija-analyysi- vertailukohtana käytetään seurantajärjestelmien tuottamaa tietoa ohjelmien tuloksista ja vaikutuksista- (lähinnä ESRA)Vaihe 6. Johtopäätösten ja suositusten raportointi - tietoyhteiskunnan horisontaalinen osuvuus

ja vaikuttavuus ESR-toiminnassa- arvioinnin tilaajan ja ohjelmaevaluaattoreiden kanssa käytä-

vät keskustelutLähde: Mukaillen European Commission (1999) Means Collection Vol. 5, s. 169-178.

1. ESRA-seurantajärjestelmän valmistumisen viivästymisestä johtuen ei arvioinnin ensimmäistä vaihetta voitu toteuttaa suunnitellulla taulukossa ilmoitetulla tavalla. Viitekehysevaluaattoreiden onnistunut yhteiskysely (ml. projektien taustatiedot) mahdollisti kuitenkin tietoyhteiskuntahankkeiden monipuolisen luokittelun.

2. 1. positiivinen, kansalaisten palveluja ja sovellutuksia tukeva, 2. positiivinen, pk-yritysten palveluja ja sovellutuksia tukeva, 3. positii-vinen, osallistujien työllistyvyyttä tukeva, 4. neutraali

Taulukko 1. ESR-tietoyhteiskunta -teeman portaittaisen arvioinnin vaiheistus.

”Askelma” Tuotos

LUK

U 2



teeman tapauksessa pitkälti ohittamaan erinomaisesti onnistuneen projektipääl-likkökyselyn avulla. Sen lisäksi, että kyselyn avulla ’päästiin kiinni’ tietoyhteis-kunnan ilmenemiseen projektitasolla, mahdollisti se havainnollisten ESRA-taus-tamuuttujien avulla myös teeman strategisen osuvuuden analyysin lukuisten eritaustaluokitusten avulla. Tämän lisäksi kyselyaineisto mahdollisti projektien va-linnan arvioinnin loppuraportin otospohjaista kyselyä varten.

Pitkälti kyselyaineiston tuloksiin ja analyyseihin painottuneen arvioinnin väli-raportin muina aineistoina käytettiin tavoite 1-, 2- ja 3-ohjelmia (ml. ESR-viite-kehys) ja niiden täydennysosia sekä Equal-yhteisöaloite –dokumentaatiota. Erik-seen on syytä vielä mainita tavoite 3 –ohjelman arvioitsijoiden kanssa tammikuunlopussa pidetyn palaverin yhteydessä käydyt keskustelut sekä työministeriönESR-asioista vastaavien kanssa käyty ajatuksenvaihto (ml. arviointikysymykset).Arviointiraportin taustoituksessa on koko prosessin ajan lisäksi soveltuvin osinkäytetty hyväksi arviointia ja tietoyhteiskuntaa käsittelevää tutkimuskirjallisuutta.Arviointiraportin luvut 5 ja 6 perustuvat koko arviointitiimin väliseen tutkijat-riangulaatioon eli siihen, että raportin johtopäätöksiä ja kehittämissuosituksia onlähestytty sekä tietoyhteiskunta- että ESR-projektimaailman –asiantuntijuudennäkökulmasta.

Tietoyhteiskuntapainotuksen arvioinnin loppuraportin aineistonkeruutamääritteli pitkälti arviointitiimin tekemä valinta, jossa teeman vaikuttavuutta läh-dettiin analysoimaan kuuden ohjelman sijaan neljän ESR-painopisteen suhteen.Yhtäältä ratkaisu on perusteltavissa sillä, että arvioinnin väliraportissa luotiin oh-jelmittainen, osin vertailevakin analyysi arviotavan teeman ilmenemiseen kuudes-sa ohjelmassa. Tähän tarkasteluun palaamme vielä tämän raportin luvussa 5. Toi-saalta loppuraportissa on nähdäksemme keskeistä syventää painotuksen tarkaste-lua, so. päästä kiinni tietoyhteiskunnan sisältöihin ja sisältöjen merkityksiin ESR-projektitoiminnassa. Kolmanneksi – päällekkäisen työn välttämiseksi - on syytähuomioida se tosiseikka, että parhaillaan käynnissä olevissa 1-, 2-, 3-ohjelmien se-kä EQUAL-yhteisöaloitteiden arvioinneissa tietoyhteiskunta joko horisontaalise-na tavoitteena tai –painotuksena on yksi arviointiulottuvuus. Neljänneksi ja edel-liseen liittyen, alueohjelmien (tavoitteet 1 ja 2) tapauksessa tietoyhteiskunnanedistäminen on keskeinen ohjelmatason tavoite, eikä näin ollen välttämättä tar-koituksenmukaisimmillaan eroteltuna tai irrotettuna ohjelmien kokonaisstrategi-asta, jossa pääpaino on EAKR-toimenpiteillä.

Teeman vaikuttavuutta, merkitystä ja relevanssia tullaankin tässä raportissaanalysoimaan väliraportin luvussa ’ESR-viitekehyksen tietoyhteiskuntakonseptija strategiset painopisteet’ (3.1) esitettyihin havaintoihin perustuen. Luvun tar-koituksena oli väliraportissa ”läpivalaista” viitekehys tietoyhteiskunnan näkökul-

17

18

LUK

U 2

Arv

ioin

titeh

tävä

, -m

etod

olog

ia ja

-ain

eist

ot

masta. Erityisessä tarkastelussa oli myös arvioinnin loppuraportin suuri kysymystietoyhteiskunnan sosiaalisesta ulottuvuudesta yhtäältä tukemassa ESR-projekti-toiminnan tavoitteiden saavuttamista, toisaalta toiminnan päämääränä.

Loppuraportin pääasiallisena aineistona on käytetty elo-syyskuussa toteutet-tua survey-kyselyä kuuden ohjelman ESR-projekteille. Kyseessä oli 234:lle hank-keelle lähetty otos-pohjainen kysely. Systemaattisen otoksen (so. joka neljäs) pe-rusjoukon muodostivat viitekehysarvioitsijoiden vuodenvaihteessa 2001-2002toteuttamaan kyselyyn vastanneet ESR-hankkeet. Pääasiallisesti avokysymyksiinperustuneeseen sähköiseen kyselyyn vastasi kahden kierroksen jälkeen 136 pro-jektipäällikköä. Kun otetaan huomioon joukko kohteliaita kieltäytymisiä ja otok-seen kuuluneita jo päättyneitä projekteja, saatiin vastausprosentiksi varsin koh-tuullinen 62%. Kyselyn ja täten myös arvioinnin tulokset esitellään seikkaperäi-sesti tämän raportin luvussa 4. Lomake on esitettynä liitteessä 1.

Muista arvioinnin tutkimusmenetelmistä voidaan ohjelmien temaattisen sisäl-lönanalyysin ohella mainita surveyn avokysymysten laadullinen käsittely ATLAS-ti –ohjelmalla (ks. http://www.atlasti.de). Arvioinnissa sovellettiin lisäksi tapaus-tutkimuksen menetelmää projektitasoisten tietoyhteiskuntakäytäntöjen paikan-tamiseksi ja tarkastelemiseksi.3 Niin arvioinnin menetelmäosiossa kuin välira-porttia käsitelleen poikkihallinnollisen arviointiryhmän keskusteluissa nousi esiinkysymys (tai tarve) tietoyhteiskunnan konkretian ja ns. hyvien käytäntöjen esiinnostamisesta. Tätä tarkoitusta varten arvioinnin kysely rakennettiin pitkälti siten,että vastaajat saivat itse määritellä ko. ESR-viitekehyksen painotuksen sisällön ja’käyttötarkoituksen’. Luvussa 4 esittelemmekin 7 projektiesimerkin tai –tapaus-kuvauksen avulla tarkemmin sitä, miltä tietoyhteiskunta ESR-hankkeiden näkö-kulmasta näyttää.

Lokakuun 8. päivä järjestettiin Helsingissä tietoyhteiskunta–arviointiin liitty-en asiantuntijaseminaari. Puolen päivän seminaarissa ESR-toiminnan ja tietoyh-teiskunta-asioiden asiantuntijat keskustelivat tietoyhteiskunnan sosiaalisen ulot-tuvuuteen liittyvistä kysymyksistä. Keskustelun lisäksi paikalla olijoilla oli mah-dollisuus kommentoida tilaisuudessa esitettyjä arvioinnin alustavia tuloksia sekäkahta tietoyhteiskunnan kannalta mielenkiintoista ESR-projektiesimerkkiä. Se-minaarissa käyty keskustelu kirjattiin ylös ja käytettiin soveltuvin osin tämän ra-portin johtopäätösten koostamisessa.

3. Tapaustutkimuksen menetelmää ei sovellettu tavanomaisessa muodossa, jossa olisi systemaattisesti analysoitu joukkoa lupaavia ESR-käytäntöjä kaikessa projektitoiminnan moninaisuudessa. Sen sijaan sovelsimme tapaustutkimuksen ideaa painottaen pattern matching –näkökulmaa eli sitä, miten ESR-projektitoiminnassa käytännössä edistetään suomalaista tietoyhteiskuntakehitystä ja miten tietoyh-teiskuntapainotus tosiasiassa näkyy yksittäisissä projekteissa. Näin ollen emme ole yrittäneet rakentaa sellaista tapaustutkimuksellista asetelmaa, jossa pyritään yleistämään tässä tutkittujen yksittäisten projektien tilannetta koskemaan koko laajaa ESR-projektitoimin-nan kirjoa (tapaustutkimuksen logiikasta ja toteuttamisesta ks. Virtanen 2002).

LUK

U 3

Tietoyhteiskunta keinona

3. TIETOYHTEISKUNTA KEINONA

3.1 Tietoyhteiskunnan luonnehdintaa

Tietoyhteiskuntakeskustelua – 1980-luvun jälkipuoliskolta lähtien – sävyttäneis-tä ydinteemoista yksi on ollut tietoyhteiskunnan käsite. Kiistatta on tunnustettukäsitteen tulkinnan erilaiset lähtökohdat ja siitä seuraavat monet erilaiset määri-tykset tietoyhteiskunnasta ja sen perusolemuksesta. Peruskysymyksenä on käytykeskustelua myös siitä, pitäisikö tietoyhteiskunnan sijaan puhua informaatioyh-teiskunnasta. Päätermin valinta on aina näkökulmakysymys. Yleisesti voidaankuitenkin todeta, että korostettaessa ennen kaikkea informaatio- ja kommunikaa-tioteknologista (IKT) kehitystä yleensä, teknisiä innovaatioita ja sovelluksia tainiiden perustalle kehiteltyä teknistä infrastruktuuria, on kysymys informaatioyh-teiskunnasta. Tietoyhteiskunta –käsite on helposti harhaanjohtava, jos se näh-dään vain joko IKT:n teknologiajohdannaisena tai vaiheena, jonka em. teknologi-nen kehitys on tuottanut. (esim. Stachon 1997, Karvonen 2001, Pantzar 2002,Pantzar et al 2001, Webster 2001)

Voidaksemme arvioida tietoyhteiskuntakehitystä itsessään tai sen tuottamiakeinoja yhteiskunnallisen kehityksen välineinä – ennen kaikkea yhteiskuntapo-liittiseen tavoitteenasetteluun perustuvat tavoitteet – on tietoyhteiskunta ymmär-rettävä informaatioyhteiskuntaa laajemmin sekä horisontaalisesti että vertikaali-sesti (tarkoittaa tässä historiallisen kehityksen näkökulmaa). Toisin sanoen tämätarkoittaa viimeaikaista yhteiskunnallista kehitystä edistävien välineiden tarkaste-lemista laajempana kokonaisuutena, jossa informaatioyhteiskuntavaihe on toi-saalta välitön vaikuttaja, toisaalta tuottamiensa sovellusten ja mahdollisuuksienkautta myös välillinen vaikuttaja.

Historiallinen perspektiivi avaa nähtäväksi sen tosiasian, että yhteiskunnallistahyvää on pyritty tavoitteellisesti edistämään jo kauan ennen nykyistä tietoyhteis-kunta-aikaa. Päämääriin vievät keinot ja strategiat ovat nykyisin vain osaksi uusia,esim. IKT –kehityksen mahdollistamia. Tästä syystä ei ole perusteltua unohtaakoettujen yhteiskuntapoliittisten keinojen merkitystä tässäkään ajassa, onpa ta-voitteena sitten työllisyyden lisääminen, erilaiset tasa-arvopyrkimykset, syrjäyty-misen ehkäiseminen, yleisempi hyvinvoinnin lisääminen tai jokin muu yleisestihyväksytty kansan ja kansalaisten parasta tukeva asia. Tarvitsemme kokemuksestakertynyttä tietoa esim. hyvien sivistys-, sosiaali-, alue- ja talouspoliittisten ratkai-sujen tekemiseen. Ratkaisujen löytämisessä tieto(informaatio)yhteiskunnan tarjo-amat välineet sitten voivat toimia tehokkaana apuna.

19

20

LUK

U 3

Tiet

oyht

eisk

unta

kei

nona

3.2 Johdantoa keinokeskusteluun

Tietoyhteiskuntakehitys ja siihen liittyvät institutionaaliset kehittämispyrkimyk-set ja kehittämispoliittiset linjaukset alkoivat lisääntyä 1990-luvun puolivälin tie-noilla eri puolilla maailmaa. Yhdysvaltojen National Information Infrastructure –ohjelma korosti pyrkimystä luoda saumaton tietoliikenneverkkojen, tietokonei-den, tietokantojen ja kulutuselektroniikan muodostama verkosto, joka tuo käyt-täjien ulottuville suunnattoman määrän informaatiota. Euroopan komissio no-jautui tietoyhteiskuntakäsitykseen, jossa korostettiin tietoverkkojen ja tietotekno-logian tehokasta käyttöä, tietoja viestintätuotteiden ja –palvelujen tuottamistasekä monipuolista sisältöteollisuutta. Tämäntyyppisiä luonnehdintoja tietoyh-teiskunnasta alkoi ilmaantua eri puolilla maailmaa kansainvälisissä, kansallisissa,alueellisissa ja paikallisissa strategioissa ja kehittämispoliittisissa linjauksissa.

Yksi erityispiirre näissä käsitteellistämistavoissa on niiden instrumentaalisuuseli välineellisyys. Tätä painotusta on esimerkiksi Suomessa yritetty tietoisesti vä-hentääkin korostamalla esimerkiksi sosiaalisia ja demokratisoivia aspekteja, muttaeri tason strategioissa yksi yleinen tunnuspiirre on selvästikin tietoyhteiskunnanvälineellinen käsitteellistäminen, mikä ilmenee käytännössä siten, että jopa itse”tietoyhteiskunta” – käsitteellisestä epämääräisyydestä huolimatta – nähdään kei-nona tiettyjen kehittämispoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tämä välineellinen lähestymistapa on sekä poliittisen ohjauksen että kehittä-mistoiminnan kannalta täysin perusteltu ja usein välttämätönkin. Ongelmaksi semuodostuu vasta siinä vaiheessa, kun se (a) alkaa rajata liian tiukasti tietoyhteis-kuntakehityksen tarjoamien mahdollisuuksien horisonttia, tai päinvastoin, kuntietoyhteiskunta ”keinona” (b) jää vaille riittäviä tarkentavia määrityksiä. Ensinmainitusta on kyse silloin, kun koko tietoyhteiskunnan muutospotentiaali määri-tellään esimerkiksi teknologisten sovellusten tai yksittäisten prosessimallien kaut-ta. Jälkimmäisestä on kyse silloin, kun kulloisessakin asiayhteydessä jätetään mää-rittelemättä, mitä tietoyhteiskunnan keinoilla ja mahdollisuuksilla kyseisessä asia-yhteydessä tarkoitetaan.

Tätä välineellistä ajattelua ilmentävät erilaiset yleiset ilmaukset tietoyhteiskun-nan keinoista tai mahdollisuuksista samoin kuin puheet tietoyhteiskuntaosaami-sesta tai tietoyhteiskuntataidoista ja vastaavista. Näillä kaikilla on vankka perustasiinä, että tietoyhteiskuntakehitys varmasti tarjoaa uusia keinoja ja sosiaalisia toi-mintamalleja ja yhtälailla ne edellyttävät uusia kompetensseja. Ilmaisuina ne ovatsiten hyvin linjassa meneillään olevan kehitysaallon kanssa. Ongelmalliseksi ne te-kee pääsääntöisesti edellä mainittu yleispiirteisyys, joka vaikeuttaa yhtäältä kehit-tämispoliittisten linjausten ja tavoitteiden selkiyttämistä ja operationalisointia jasitä kautta myös kehittämistoimenpiteiden johtamista ja arviointia. Jo tästä syystäon katsottu tarpeelliseksi nostaa po. kysymys yhdeksi tässä arviointiraportissa kä-siteltäväksi teemaksi.

LUK

U 3


3.3 Tietoyhteiskunnan ulottuvuuksia

Se, missä mielessä tietty yhteiskuntamuodostuma voidaan nähdä ”keinona”, on koko-naan oma teoreettinen ongelmansa. Tässä on lähdetty siitä, että tietyt yhteiskunnalli-sen rakennemuutoksen yhteydessä muotoutuneet uudet välineet, toimintamallit jakäytännöt voidaan kehittämisen näkökulmasta nähdä ”keinoina”. Esimerkiksi tieto-yhteiskunnan myötä muotoutuvia sähköisiä verkkoja tai etätyötä voidaan lähestyä kei-noina silloin, kun asiaa tarkastellaan yleisten yhteiskuntapoliittisten tavoitteiden kan-nalta. Kyse on siis lyhykäisyydessään sitä, että muotoutumassa oleva tietoyhteiskuntasynnyttää uusia teknologisesti välittyneitä tuotannon, kulutuksen, viestinnän ja vuo-rovaikutuksen muotoja, joita voidaan pyrkiä hyödyntämään yhteiskuntapoliittistentavoitteiden saavuttamiseksi. Suomen kansallisessa ESR-viitekehyksessä on nostettuesiin itse asiassa koko joukko juuri tältä kannalta huomionarvoisia kehittämisen osa-alueita ja hyödyntämismahdollisuuksia.

Tietoyhteiskunnan keino-ulottuvuuden hyödyntäminen edellyttää kuitenkintarkennusta ja erittelyä. Miten tämä keinojen kokonaisuus tulisi ryhmitellä? Min-kä luonteisia keinoja tietoyhteiskunnan kokonaisuuteen voidaan katsoa kuulu-van? Tämän tapaiset kysymykset ovat laajuudeltaan ja vaikeusasteeltaan sitä luok-kaa, ettei yksittäisen projektiarvioinnin yhteydessä ole luonnollisestikaan mahdol-lisuuksia esittää tyhjentävää kuvaa asiasta. Pyrimme seuraavassa kuitenkin tarken-tamaan tähän problematiikkaan liittyviä sellaisia piirteitä, joilla on ESR-viiteke-hyksen arvioinnin kannalta yleistä merkitystä.

Kysymystä tietoyhteiskunnan keino-ulottuvuudesta voidaan lähestyä niiden yleis-ten osa-alueiden kautta, joilla itse tietoyhteiskunnan käsitettä voidaan lähestyä. Taus-talla on siten yleinen kysymys siitä, minkä voidaan katsoa muodostavan tietoyhteis-kunnan ytimen. Tähän kysymykseen on tarjottu sellaisia vastauksia kuin tieto tai tietä-mys, teknologia, informationaalinen eli tietoperustainen talous, tietoperustaiset orga-nisointimuodot tai tietoperustaisen yhteiskunnan sosiaaliset suhteet. Tietoyhteiskun-nan käsitteellisiä ulottuvuuksia voidaan siten lähestyä mm. seuraavien ulottuvuuksienkautta.

a. Tieto ja tietämysTeesi: tietoyhteiskunnassa on olennaista tiedon ja tietämyksen uusi rooli.Instansseja: tietoperustaiset käytännöt, tietämyksen hallinta, tietoprosessit, oppiminen jne.

b. TeknologiaTeesi: tietoyhteiskunnassa on olennaista teknologia ja sen hyödyntäminen.Instansseja: tiedon infrastruktuuri ja tietoverkot, verkotetut tietokoneet, tie-totekniikan sovellukset, digitaalisen tiedon tallentaminen, siirtäminen ja esittäminen jne.

21

22

LUK

U 3

Tiet

oyht

eisk

unta

kei

nona

c. TalousTeesi: tietoyhteiskunnassa on olennaista informationaalinen tai digitaalinen talo-udellisten arvojen luominen ja sen yhteiskuntaan heijastamat vaikutukset.Instansseja: tietotalous, digitalisoidut tuotanto- ja liiketoimintaprosessit, talou-den globaalit verkostot, digitaaliset kulutusprosessit jne.

d. OrganisointiTeesi: tietoyhteiskunnan ytimen muodostavat uudet tietoperustaiset organi-sointi- ja toimintatavat.Instansseja: virtuaaliorganisaatiot, verkostot, oppivat organisaatiot, tietojoh-taminen, tietoprosessien fasilitointimekanismit jne.

e. Sosiaaliset suhteetTeesi: tietoyhteiskunnassa on olennaista yhteiskuntaa ja sen kehitystä mää-rittävä informationaalinen kehityslogiikka ja sen heijastuminen yhteiskun-nallisiin suhteisiin ja rakenteisiin.Instansseja: informationaalinen yhteiskunta, sosiaalinen järjestys, teknolo-giavälitteiset sosiaaliset prosessit, digital divide –problematiikka, dual city –ilmiö, osallisuus, ”neljännen maailman” muodostuminen jne.

Näillä määrityksillä on toki selvät peruseronsa. Tietoa korostava näkökulmakytkee tietoyhteiskunnan muotoutumisen kaikkea toimintaa määrittävään epis-teemiseen ulottuvuuteen, kun taas teknologiaa korostavassa näkökulmassa vastaa-vana ulottuvuutena ovat uusia toimintoja tai yhteyksiä mahdollistavat tai tehok-kuutta lisäävät teknologiset innovaatiot ja niiden kehitysvaikutukset. Talouttakorostava näkökulma nostaa erityisasemaan sen yhteiskunnan osa-järjestelmän,joka kuvaa ihmis- ja yhteiskuntaelämän aineellisesti mitattavissa olevien arvojenvaihtoa ja sen muotoa ja laajuutta. Organisointinäkökulma korostaa tietoyhteis-kuntaa yleisenä sosiaalisen toiminnan ja erityisesti yhteistyön ja vuorovaikutuksenmuotona, jota määrittävät tätä toimintaa kehystävät säännöt. Laajimpana näkö-kulmana nousee esiin yhteiskuntateoreettinen tarkastelu, jossa huomio kiinnittyyihmisten toimintaa ehdollistaviin yhteiskuntarakenteisiin. Nämä kaikki ovatomalla tavallaan toimivia näkökulmia tietoyhteiskuntaan, kunhan niitä ei tulkitaliian objektivistisesti tai reduktionistisesti (reduktionismissa tietoyhteiskunta il-miönä selitetään palauttamalla se johonkin kapeammin määriteltävissä olevaan il-miöön, kuten esimerkiksi teknologiseen kehitykseen, tiedon roolissa tapahtunei-siin muutoksiin tai vastaaviin).

LUK

U 3


3.4 Tietoyhteiskunta keinona ja vaikuttavuutena

Edellä esitetty tarjoaa näkökulmia tietoyhteiskunnan välineelliseen tulkintaan.Esitetyn viiden ulottuvuuden pohjalta voidaan käyttää heuristisena välineenäpohdittaessa sitä, millaisen keinoarsenaalin ”tietoyhteiskunnan” voidaan katsoamuodostavan. Tältä pohjalta tietoyhteiskunnan sosiaalinen ulottuvuus ja erityi-sesti ESR-viitekehyksen korostama inhimillisiä voimavaroja kehittävä ja työlli-syyttä edistävä pyrkimys voidaan jäsentää alustavasti seuraavalla tavalla.

Taulukko 2. Tietoyhteiskunnan keinojen makrotasoinen jäsennys.

Osallisuus yhteiskunnassa Osallisuus työelämässä

A

TIETOPeruskysymys: Miten tietämyksen ja tietoperustaisen osaamisen lisäämisellä voidaan edistää inhimillisiä voimavaroja niin, että ne vahvistavat osallisuutta yhteiskunnassa ja työelämässä?Tiedon tai tietämyksen tasoTiedon hyödyntämiskykyTiedon hyödynnettävyys yhteiskunnassa

Työelämässä tarvittavat tiedot ja taidotTyöelämän erityiset osaamisvaatimuksetTäsmäkoulutus

B

TEKNOLOGIAPeruskysymys: Miten teknologisten sovellusten ja teknologian hyödyntämisen avulla voidaan edistää osal-lisuutta yhteiskunnassa ja työelämässä?Teknologian käyttötaidotTeknologisoituvat sosiaaliset käytännötUudet vuorovaikutus- ja osallistumismuodot

Työllistymistä edistävät tekniset ja atk-taidotTeknologinen osaaminen

C

TALOUSPeruskysymys: Miten tietotalouden prosesseja kehittämällä ja niihin integroitumalla voidaan vahvistaa osallisuutta yhteiskunnassa ja työelämässä?

Kulutuksen uudet muodotKäyttäjä- ja kuluttajademokratia

Digitaalisen talouden osaamisammatit (tavaratuo-tanto, palvelut, sisältötuotanto)Talouden verkostojen hallintaTeknoyrittäjyys

D

ORGANISOINTIPeruskysymys: Miten verkostoihin pääsyn, oppimiskyvyn ja verkostotaitojen avulla voidaan edistää inhimil-lisiä voimavaroja niin, että ne vahvistavat osallisuutta yhteiskunnassa ja työelämässä?Tietämyksen hallinta eri konteksteissaOrganisointikyvytUlkoisten resurssien hankinnan taidot

Joustavuus työelämässäTyö-, tieto- ym. prosessien hallintaFasilitointimekanismien kehittäminen ja hallinta

E

SOSIAALISET SUHTEETPeruskysymys: Miten tietoyhteiskunnan sosiaalisten suhteiden ja rakenteiden avulla voidaan edistää inhi-millisiä voimavaroja niin, että ne vahvistavat osallisuutta yhteiskunnassa ja työelämässä?

Osallisuuden sisäistäminenOsallisuuden institutionalisoiminenInfokulttuurin tuntemusYhteiskunnallinen kompetenssi

Taloudellinen inklusiivisuusTyöelämän pelisäännötOsaamispääomaYrittäjyysSisäinen ja henkilöstöyrittäjyys

23

24

LUK

U 3

Tiet

oyht

eisk

unta

kei

nona

Yllä oleva taulukko havainnollistaa sitä, että tietoyhteiskunnan keinoista puhutta-essa on pystyttävä jollain tasolla jäsentämään sitä, mistä näissä keinoissa on viime kä-dessä kysymys ja miten niitä voidaan jäsentää. Vaikka eri keinokategoriat eivät ole yk-siselitteisiä eivätkä nämä viisi kategoriaa ole ainoita ajateltavissa olevia keinokategorioi-ta, ne riittävät joka tapauksessa osoittamaan tämäntyyppisen tarkastelun mahdollisuu-det ja tarpeellisuuden. Keinokategorioihin sijoittuvia yksittäisiä keinoja, sovelluksia jatoimintamalleja on kuvattu yllä olevassa kuviossa hyvin yleispiirteisesti. Käsittelyä tar-kennetaan jonkin verran seuraavassa alaluvussa. Tältä osin on kuitenkin muistutetta-va, että näitä tarkemmin määriteltäviä keinoja on löydettävissä nimenomaan ESR-vii-tekehyksen puitteissa toteutetuista hankkeista.

Koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden tarkastelussa on vastaavasti otettava huo-mioon ainakin seuraavat näkökulmatasot:

- Laadun ja vaikuttavuuden suhde, ts. se, miten merkittävä vaikuttavuuden al-kio laaduksi määriteltävä koulutuksen ominaisuus on

- Laadun käsite- Vaikuttavuuden käsite – ulottuvuudet ja kohteet- Tietoyhteiskunta ja vaikuttavuuden edistäminen

Olennaista on nähdä myös vaikuttavuuden tarkastelun tapahtuvan koulutuk-sen eri tasoilla. Makrotason kysymyksenä pohditaan koulutuksen yhteiskunnallis-ten vaikutusten perään. Tällöin pyritään arvioimaan muun muassa myönteisiä ta-loudellisia tai työvoiman kvalifikaatioihin kytkeytyviä seuraamuksia. Puheet kou-lutuksen taloudellisesta tai muusta tehokkuudesta liittyvät juuri makrotason vai-kuttavuuskäsitteistöön.

Mesotason vaikuttavuustarkastelu tehdään yleensä erilaisten organisaatioidenkoulutuksen tuottavuuden osalta. Vastaavasti kuin makrotasolla on kysymys en-nen kaikkea koulutuksen taloudellisesta ja pätevyyttä tuottavasta merkityksestä.Mesotasolla vaikuttavuustarkastelun primäärikohde on työntekijöiden ammatilli-nen pätevyys, toissijaisesti sen vaikutuksesta määrällinen ja laadullisen tuottavuus.

Mikrotasolla vaikuttavuudella tarkoitetaan ensisijaisesti yksilön uuden oppi-misen määrää ja laatua. Voidaan puhua inhimilliseen pääomaan kohdistuvastavaikutuksesta yksilötasolla. Hieman yksinkertaistetusti voidaan sanoa yksilön op-pimiseen kohdistuvan vaikutuksen olevan perusta koulutuksen vaikuttavuudellemyös meso- ja makrotasoilla, joilla toisaalta sen lisäksi syntyy erilaisia kumulatii-visia tuotoksia. Onnistunut koulutustuotos organisaatiotasolla on enemmän kuinyksilöiden uuden oppimisen summa. Vastaavia synergiavaikutuksia voidaan tun-nistaa myös yhteiskunnallisella koulutuksen makrotasolla.

LUK

U 3


Tietoyhteiskuntakehitykseen liittyvillä mahdollisuuksilla ja sen tuottamillavälineillä on uskottu olevan vahva merkitys koulutuksen vaikuttavuutta tehosta-vina tekijöinä. Toisaalta vähintään yhtä perusteltua on uskoa, että tietoyhteiskun-takehitys on asettanut koulutukselle (ja sen vaikuttavuuspohdiskeluun) aivan uu-sia haasteita. Erityisesti informaatio- ja kommunikaatioteknologia ja sen sovelluk-set näkyvät keskeisesti sekä mahdollisuuksien että haasteiden kentässä. Millään ta-voin varmaa ei ole se, ovatko tietoyhteiskuntakehityksen tarjoamat mahdollisuu-det vaikuttavuuden tehostamiseen suhteellisesti merkityksellisempi asia kuinkehityksen asettamat haasteet. Varmaa on ainakin se, että tietoyhteiskuntakehi-tyksen vaikutuksista ja merkityksestä ei ole vielä kovin tarkkaa selkoa. Se omaltaosaltaan vaikeuttaa vaikuttavuuden täsmällistä määrittämistä, sekä haasteiden ettämahdollisuuksien kentässä.

Pohdittaessa tietoyhteiskuntaa ja vaikuttavuuden edistämistä viittaamme en-siksi jo aiemmin esitettyyn eli siihen, että vaikuttavuuden tekijät ovat laajemmastayhteiskunnallisesta ja toiminnallisesta kontekstista nousevia asioita, joiden vaiku-tusta on mahdollista tehostaa merkittävästi tietoyhteiskunnan parhaita välineitätaitavasti käyttäen.

3.5 Osaamisalueet, valmiudet ja innovaatiorakenteet

Edellä luonnostellun osallisuutta painottavan tarkastelun (ks. taulukko 2) täyden-nykseksi näitä tietoyhteiskunnan ulottuvuuksia voidaan hyödyntää pohdittaessaESR-arvioinnissa sovellettuja tietoperustaisia rakennetekijöitä. Näitä on havain-nollistettu alla olevassa taulukossa.

Tässäkin esimerkinomaisesti tehty jäsennys tietoyhteiskuntaan liittyvistä kei-noista osoittaa, kuinka moniaineksisesta ja laajasta keinovalikoimasta lopultakinon kysymys. Tämäkin selittää osaltaan sitä vaikeutta, joka liittyy ”tietoyhteiskun-nan keinojen” täsmentämiseen: näiden keinojen mielekäs täsmentäminen edellyt-tää aina tarkentavia kontekstimäärityksiä.

Asiaa voidaan havainnollistaa esimerkillä siitä, miten tietoyhteiskunnan kei-nojen jäsennystä voidaan hyödyntää sekä kehittämispolitiikan muotoilussa ettäarvioinnissa. Jos pyrkimyksenä on vaikkapa ESR-viitekehyksen painopisteen 4mukaisesti erityisryhmien (naiset, akateemiset jne.) yrittäjyyden lisääminen, tee-man osalta voidaan aluksi pohtia sitä, miltä osin tietoyhteiskunnan yleiset keino-kategoriat suhteutuvat em. pyrkimykseen. Onko mahdollisten yrittäjyysloukku-jen syynä tiedon puuttuminen, teknologisen osaamisen ongelmat, taloudellisenosaamisen puutteet, organisointikysymyksiin liittyvät ongelmat tai heikot sosiaa-liset suhdeverkostot. Tätä kautta voidaan paikantaa ainakin joitakin sellaisia kei-noulottuvuuksia, jotka ovat joko erittäin relevantteja tai täysin irrelevantteja tie-toyhteiskuntakehityksen kannalta. Jos teemaa auki kirjoitettaessa huomio kohdis-tetaan vaikkapa akateemiseen yrittäjyyteen ja sen erityisinä ongelmakohtina näh-

25

26

LUK

U 3

Tiet

oyht

eisk

unta

kei

nona

dään tietotekniset valmiudet ja organisointikyvyssä esiintyvät puutteet, tällöinESR-toimenpiteitä voidaan kohdistaa nimenomaan näille osa-alueille. Se, mitentämä tehdään ja miten kohderyhmät määritellään on yleisellä tasolla koko viitekehystä

Taulukko 3. Tietoyhteiskunnan keinokategorioiden kolmitasoinen jäsennys.

Tietoyhteiskunnan ulottu-vuudet

Uudenlaiset osaamisalueet

Tietotekniset valmiudet ja niiden hyödyntäminen

Uutta tietoa tuottavat ra-kenteet työssä ja oppimi-sessa

Tieto InnovatiivisuusUuden tiedon hyödyntämi-sedellytykset (yksilö, yrittä-jyys, instituutiot, kulttuuri)

Tiedon tuottaminen, käsit-tely, jalostaminen ja jaka-minenAlueelliset etätyökeskuk-set Teknologinen tietämys

Uudet sisältötuotannon alueet ja foorumitT&K-toiminnan suuntaa-minen ja uudet sisältöalu-eetOppimisprosessien tehos-taminen

Teknologia eLearningVerkko-opetusmenetelmätEtäoppiminenVerkkoresurssit itseopiske-lussa ja työssäTeknologinen osaaminenTeknologiset innovaatiotTeknologian hyödyntämis-taidot

Teknologinen osaaminen ja sen hyödyntäminenperussovelluksettoimistosovelluksetmulti-/hypermediaohjelmointi

Teknologisesti avustetut työprosessitUutta tieto tuottavat oppi-mismenetelmät ja opetus-muodotTeknoyrittäjyyden tukeminenTutkimustiedon ja teknolo-gisen osaamisen tuotteis-taminen ja kaupallistaminen

Talous Uuden tiedon, tietämyksen ja osaamisen kaupallista-minen ja muuttaminen työ-paikoiksiDigitaalinen talousTietointensiiviset yritys-palvelut

Organisoitu tietointensiivi-nen taloudellinen toimintaTietoverkot ja talousEtätyön hyödyntäminenTuotantoprosessien uudis-taminenLiiketoimintaprosessien jakulutusprosessien uudista-minen

Yrittäjyyden tukeminen ja edistäminenSisältötuotantoTeknologisen osaamisen kaupallistaminenOppimisen yhteys elinkei-notoimintaan

Organisointi KompetenssijohtaminenVerkostojen hallintaUudelleenorganisointi ja re-engineeringProjektinhallintaAsiantuntijatehtävät

UudelleenorganisointiOppivat organisaatiot ja oppimisprosessien fasili-tointiVerkostojen hallintameka-nismitVirtuaaliyhteisöt

Työn uudelleen-organisointiVerkostoituminenVirtuaaliorganisaatiotEDI/OVT

Sosiaaliset suhteet Yhteiskunnalliset tiedot ja taidotYleinen koulutustasoOsallisuuden suudet muodotOppimisprosessit

Osallisuus tietoverkkojen ym. kauttaYhteisöverkotTiedonvälitysValmiuksien laajapohjai-nen kohottaminenTäsmäkoulutus

Yhteiskunnallinen oppiminenOsallisuusprosessien fasi-litointiToimintamallitSivistäväkansalaistoimintaKirjastot

LUK

U 3


koskeva kysymys ja toisaalta hanketasolla operationalisoituva kysymys. Arvioinninosalta voidaan tällöin pyrkiä hahmottamaan yhtäältä sitä, miten viitekehyksessä ononnistuttu paikantamaan näitä yleisiä keinoulottuvuuksia ja hanketasolla taas sitä,miltä osin nämä asiat on tiedostettu ja miten ne on operationalisoitu.

Koska käsillä olevan arviointiraportin lähtökohdat on määritelty tilaajan esit-tämien arviointikysymysten, ESRA-järjestelmän hyödyntämisen, projektipäällik-kökyselyjen ja sovitun yleisen arviointikehyksen kautta, tässä esitettyä keinoluoki-tusta ei ole valittu sinänsä arvioinnin operationaaliseksi välineeksi. Pikemminkinnäitä tietoyhteiskunnan keinoulottuvuuksia hyödynnetään valikoivasti täydentä-vänä viitekehys- ja projektitason arvioinnin näkökulmana, joka korostaa keinojenmäärittelyn merkitystä ESR-interventioiden tehokkuuden, tuloksellisuuden javaikuttavuuden rakennetekijänä.

3.6 Keinojen realisoimisen edellytykset

Tietoyhteiskuntaa on edellä käsitelty yleisellä tasolla ikään kuin hierarkiana, jossatietoyhteiskunta ”keinoa” hajotetaan temaattisiin luokkiin (tieto, teknologiajne.), jotka voidaan edelleen jakaa yksityiskohtaisempiin keinoihin (etäopetus,multimediaosaaminen, verkostojen hallinta jne.). Tämä käsitteellinen kokonai-suus olisi toki luokiteltavissa hyvinkin tarkkaan kunkin luokan sisällä tiettyjen so-vellettavien formaalien periaatteiden pohjalta, mutta toisaalta ensyklopedinen jamekanistinen tarkastelu ei olisi lopultakaan hedelmällinen sen enempää kehittä-mispolitiikan kuin sen toteuttamisen tai edes arvioinnin näkökulmasta. Huomat-tavasti tärkeämpää on pyrkiä hahmottamaan näiden yleisten luokitusten pohjaltane osa-alueet, joihin liittyvät ”keinot” voidaan sekä saatujen kokemusten että pe-rusteltujen odotusten varassa nostaa lähemmän tarkastelun kohteeksi.

Yksi keskeisimpiä kysymyksiä ESR-toiminnan tavoitteiden kannalta on se, et-tä tietoyhteiskunnan ”keinot” eivät useinkaan muodosta ns. riittävää ehtoa sille,että niihin liitettävissä olevat inhimillisiä voimavaroja kehittävät ja työllisyyttäedistävät vaikutukset realisoituisivat. Tällä kysymyksellä on kytkentöjä kysymyk-seen yhteiskuntapoliittisten interventioiden vaikuttavuudesta ja tuloksellisuudes-ta ja näiden vaikutusyhteyksien luonteesta.

Yleisesti ottaen vaikuttaa siltä, että tietoyhteiskuntaa konstituoivat tekijätmuodostavat keskinäisten suhteidensa kautta ehtoja toisilleen. Esimerkiksi hyvät-kään tietotekniset valmiudet eivät auta tilanteessa, jossa juuri kyseisen alan talou-delliset realiteetit eivät esimerkiksi markkinoiden kehitysnäkymien vuoksi mah-dollista näiden taitojen hyväksikäyttöä. Toisaalta taas tietyt tekijät voivat muo-dostaa erityisiä vahvistavia rakenteita, kuten akateemisella alalla virkojen vähäi-syys, naisyrittäjyydessä naisten yleinen emansipaatio eri muodoissaan jne. Reuna-ehtoihin liittyviä kysymyksiä havainnollistaa seuraava kuvio.

27

28

LUK

U 3

Tiet

oyht

eisk

unta

kei

nona

Tältä kannalta katsottuna tiettyjen tietoyhteiskunnan keinojen hyödyntämi-nen näyttää olevan sidoksissa useampiin tietoyhteiskuntaa konstituoiviin ulottu-vuuksiin, joiden synkronointiin tai keskinäisyhteyksiä valottavaan tarkasteluuntulisi kiinnittää riittävästi huomiota. Tämän luvun tematiikkaan tietoyhteiskun-nan keinoista (so. välineellisestä ulottuvuudesta) ja niihin liittyvistä rajoitteista,palaamme myöhemmin raportin luvuissa 5 ja 6.

Kuvio 1. Tietoyhteiskunnan keinojen realisoitumisen yleiset ehdot.

��

��

��

��

�� !��"�"��

��"��#�� $�� %��&

��'��!�� (��!��"��"��)�� &

�� *��+�,�*�

� ��

��

+��*+�� -��+��,�*�

��"��#�� ""�� "��"�

��+* *.��

LUK

U 4

Tietoyhteiskuntapainotus osana ESR

-projektitoimintaa

4. TIETOYHTEISKUNTAPAINOTUS OSANA ESR-PROJEKTITOIMINTAA

4.1 ESR-tietoyhteiskunta määrällinen ilmeneminen eri ohjelmissa

Keväällä tilaajalle jätetyssä arvioinnin väliraportissa keskityimme tietoyhteiskun-tateeman määrälliseen esiintymiseen ESR-rahoitteisessa projektitoiminnassa.Määrällisessä analyysissa keskeisessä osassa arvioitavaa teemaa jäsennettäessä oli-vat itse viitekehyksen- (TM 1999) ja toisaalta ESR-viranomaisten tietoyhteiskun-taluokitukset. Ensiksi mainitussa asiakirjassa ko. horisontaalinen painotus määri-tellään ”jälkiteollisen yhteiskunnan uudenlaisten osaamisalueiden korostuksena,tietoteknisten valmiuksien ja mahdollisuuksien hyödyntämisenä ja sekä uutta tie-toa tuottavien työ- ja oppimisrakenteiden vahvistamisena”.

Taannoisen väliraportin tulosten perusteella (luku 3.2) ESR-tietoyhteiskuntaoli lähtökohtaisesti, kuuden ohjelman tasolla tarkasteltuna, yleisesti hyvin huomi-oitu kolmiosaisen ’virallisen’ määritelmän eri luokissa. (ks. liite 2). Projekteilletehdyn kyselyn mukaan vahvimmin teema painottui kaikissa ohjelmissa ’uuden-laisten osaamisalueiden korostamisen’ osalta. Seuraavaksi vahvin painotus oli ’tie-toteknisten valmiuksien kehittämisellä’, eritoten alueohjelmissa. Vähäisin, mutteimissään nimessä heikko, painotus ESR-projektipäälliköiden mukaan oli ’uuttatietoa luovien työ- ja oppimisrakenteiden vahvistamisella’.

Toisesta näkökulmasta, viranomaisten ESR-hankkeille antaman tietoyhteis-kuntaluokituksen4 analysoinnin perusteella 68 prosentilla projekteista oli odotet-tavissa olevia positiivisia tietoyhteiskuntavaikutuksia. Kysyttäessä samaa asiaa(’tietoyhteiskuntavaikutuksia vai ei’) kuuden eri ohjelman projektipäälliköiltä, olitulos prosentuaalisesti samansuuruinen (68 %). Hankepäätösten luokittelustavastanneiden viranomaisten positiivisiksi määrittelemistä hankkeista kolme nel-jästä (74 %) samastui myös projektitasolla (so. kyselyn vastauksissa) vaikutuksil-taan positiivisiksi.

Kokoavasti väliraportissa todettiin, että sekä viranomaisluokitusten että ESR-projektipäälliköille tehdyn kyselyn perusteella koko hankemassassa (so. kuudessaohjelmassa) tietoyhteiskunta oli määrällisesti ja odotettavien vaikutusten osaltavarsin painokkaasti edustettuna. Tarkempiin ohjelmakohtaisiin havaintoihin pa-laamme vielä tämän raportin yhteenveto- ja johtopäätösluvussa 4.

4. Viranomaisten luokittelun mukaan hanke on odotettavissa olevilta tietoyhteiskuntavaikutuksiltaan joko 1) kansalaisten palveluja ja sovelluksia tukeva-, 2) pk-yritysten palveluja ja sovelluksia tukeva, 3) osallistujiensa työllistyvyyttä tukeva tai 4) neutraali hanke.

29

30

LUK

U 4

Tiet

oyht

eisk

unta

pain

otus

osa

na E

SR

-pro

jekt

itoim

inta

a

Kolmas väliraportissa sovellettu kategorinen ESR-tietoyhteiskunta -luokitteluliittyi tilaajan antamiin kahdeksaan arviointikysymykseen.5 Reilun 600 ESR-hankkeen antamia esimerkkejä kysymysten suhteen temaattisesti luokittelemallatotesimme, että enemmän tai vähemmän tietoteknisten valmiuksien ja mahdolli-suuksien hyödyntämiseen liittyvät kysymykset (erityisesti tietoverkkojen käytönhyödyntäminen opiskelussa ja opetuksessa) olivat määrällisesti pääosassa ESR-tie-toyhteiskunta –teeman strategista osuvuutta analysoitaessa. Uudenlaisten osaa-misalojen korostamisen osalta vastauksissa painottui tiedon ja osaamisen saata-vuuden- ja hyödyntämismahdollisuuksien parantuminen (esim. internetin käyt-tö). Projektipäälliköiden esimerkkivastausten perusteella esitimme tässä yhteydes-sä kuitenkin kysymyksen liittyen uuden tiedon heikkoon kytkentään tavoitteelli-seen kehittämiseen: onko itsessään riittävää, että ESR-hankkeissa syntyy suurimäärä uutta tietoa, osaamista ja sisältöä? Käsissä olevassa loppuraportissa pyrim-me vastaamaan ao. kysymykseen kysymällä yleisemmin sitä, missä määrin tieto-yhteiskuntapainotuksen huomioiminen tukee ESR-projektitoiminnan tavoittei-den toteutumista. Tilaajan arviointikysymyksistä ainoastaan ’Onko matematii-kan ja luonnontieteiden osaaminen parantunut ja tietoteollisuuden koulutus li-sääntynyt ottaen huomioon erityisesti naiset?’ –kysymykseen voitiin esimerkkienperustella vastata ”ei”.

Tietoyhteiskuntateeman varsin vahvaan määrälliseen painottumiseen liittyenarvioinnin väliraportin keskeisin johtopäätös kytkeytyi siihen, että käsitteellisenanalysoinnin sijaan teemaa on loppuraportissa tarkoituksenmukaista tarkastellakytkemällä se elimellisesti tavoitteelliseen toteutuskontekstiinsa. Teeman huomi-oimisen todettiin sisältävän joukon kiistämättömiä mahdollisuuksia (esim. tieto-verkkojen käytön hyödyntäminen opiskelussa ja opetuksessa) juuri lisäarvon nä-kökulmasta, mutta myös ilmeisiä rajoitteita ja reunaehtoja. Tässä mielessä kevään2002 väliraportin jossain määrin ”ylitsevuotavat” tulokset teeman huomioimises-ta viranomais- ja hanketasolla herättivät epäilyksen tietoyhteiskunnan todellisestalisäarvosta suhteessa hankkeiden tavoitteiden saavuttamiseen. Mitä teeman valta-virtaistaminen tai valtavirtaistuminen käytännössä merkitsee?

Seuraavissa luvuissa 4.2-4.5 lähdemme ESR-viitekehyksen painopiste kerral-laan käymään tarkemmin läpi sitä, mitä tietoyhteiskuntapainotus erilaisissa hank-keissa on ja mitä sen huomioiminen (tai vaihtoehtoisesti huomiotta jättäminen)tavoitteellisen toiminnan kannalta merkitsee. Ennen syksyllä 2002 toteutetun ky-

5. 1) Ovatko tietoja viestintäteknologian käyttö tai kehittäminen vaikuttaneet parempien osallistumismahdollisuuksien ja vuorovai-kutuksen lisäämiseen eri toimijoiden välillä?; 2) Onko uutta tietoa ja osaamista syntynyt ja ovatko niiden saatavuus- ja hyödyntämis-mahdollisuudet parantuneet (esim. internetin käyttö)?; 3) Ovatko hankkeet edistäneet kansalaisten, opetushenkilöstön, tietoteollisuuden ja uusmedian ammattilaisten valmiuksia? 4) Ovatko hankkeet edistäneet tietoverkkojen monipuolista hyväksikäyttöä opiskelussa ja opetuksessa?; 5) Onko sisältötuotanto laajentunut ja monipuolistunut hankkeissa?; 6) Onko tietoyhteiskunnan rakentei-ta, laite- ja verkkoympäristöjä sekä näihin liittyviä tukipalveluja vahvistettu opetuksen ja tutkimuksen alueella?; 7) Onko matematii-kan ja luonnontieteiden osaaminen parantunut ja tietoteollisuusalan koulutus lisääntynyt ottaen huomioon erityisesti naiset?; 8) Onko edistetty tutkimustulosten kaupallistamista ja uusien liiketoimintojen syntymistä sekä teknologian käyttöä ja hyödyntämistä talouden ja työllisyyden hyväksi samoin kuin tieteellisen tiedon julkistamista kansalaisten käyttöön?

LUK

U 4


-projektitoimintaa

selyn tulosten esittelyä luomme jokaisen alaluvun aluksi referoivan katsauksen ar-vioinnin väliraportin havaintoihin ESR-painopisteiden potentiaaleista ja rajoit-teista tietoyhteiskuntaan liittyen. Kyseisessä väliraportin luvussa (3.1) tarkoituk-sena oli arvioida yleisellä tasolla sitä, kuinka kohdallisia neljä painopistettä ovattietoyhteiskuntakehityksen valossa. Erityistä huomiota kiinnitettiin siihen ta-paan, jolla yksittäisiä teemoja tietoyhteiskunnan näkökulmasta viitekehyksessäperustellaan ja eksplikoidaan (so. näkökulmia ennen muuta siihen, kuinka selkei-den ja perusteltujen lähtökohtien varassa itse viitekehystä on tietoyhteiskunnanosalta rakennettu).

Kuten edellisessä luvussa totesimme, kunkin alaluvun (4.2-4.5) lopussa on esi-tettynä 1-2 ESR-projektiesimerkkiä, jossa on tapaustutkimuksen keinoin havain-nollistettu tietoyhteiskuntapainotuksen roolia ja merkitystä hanketason näkökul-masta. Kyseiset hankkeet on valittu arvioitsijoiden tekemien valintojen pohjaltatarkoituksenamme konkretisoida teemaa vietynä käytännön tasolle.

4.2 Tietoyhteiskunta osana työvoiman kysynnän hyödyntämistä

ja työllistyvyyden edistämistä (painopiste 1)

4.2.1 Painopisteen 1 tietoyhteiskuntarelevanssi

ESR-viitekehyksessä (TM 1999, s. 35) todetaan ensimmäisen ns. työllisyyspainopis-teen osalta, että ”ohjelmakaudella tullaan kehittämään, testaamaan ja ottamaan käyt-töön uusia innovatiivisia menettelytapoja työmarkkinoiden toimivuuden parantami-seksi, työvoiman kysynnän ja tarjonnan nopeaksi ja laadukkaaksi yhteensovittamiseksisekä työttömien työllistyvyyden parantamiseksi”. Edellä todetun katsotaan merkitse-vän ja edellyttävän nimenomaisesti panostamista uudenlaisiin innovatiivisiin ja lisäar-voa tuottaviin menettelytapoihin (vrt. sosiaaliset innovaatiot).

Tietoyhteiskuntakehityksen näkökulmasta työvoiman kysynnän hyödyntämi-sen ja työllistyvyyden edistäminen –painopisteen osalta mahdollisuudet paikan-tuvat työmarkkinoiden toimivuuden edistämiseen sekä osaamisen vahvistami-seen. Erityisiä potentiaaleja sisältävät siten työvoiman kysynnän ja tarjonnan koh-taannon "operationaalinen" tehostuminen sekä työvoimapalvelujen kehittämi-nen. Näiden alueella tietoja viestintäteknologiset sovellukset voivat merkittäväl-lä tavalla edistää työllistyvyyttä. Toinen tärkeä osa-alue liittyy eri tasoisten"tietoyhteiskuntataitojen" rooliin ammattitaidon kehittämisessä joko sen ydin-alueena tai sisältöosaamista tukevana teknis-metodisena osaamisena. Kolmantenavahvuutena on syytä mainita vielä alueelliset työllistämisstrategiat, kumppanuus-mallin paikalliset sovellukset, verkostojen vahvistaminen sekä kolmannen sekto-rin potentiaalin hyödyntäminen, joiden toteutuksessa voidaan käyttää hyväksitietoyhteiskunnan mukanaan tuomia mahdollisuuksia.

31

32

LUK

U 4

Tiet

oyht

eisk

unta

pain

otus

osa

na E

SR

-pro

jekt

itoim

inta

a

Painopisteen heikkoudet (tai rajoitteet) kytkeytyvät makro- ja rakennetasonongelmiin, joiden ydin on globaalin kilpailutalouden yleisten ehtojen kiristymi-sessä. Työllisyyttä on vaikea parantaa kestävällä tavalla niin, että työllistymismah-dollisuudet avautuisivat myös heikosti koulutetuille, pitkäaikaistyöttömille ja vä-häisen työkokemuksen omaaville työnhakijoille. Mainittu piirre kytkeytyy siihen,että työllistymistä edesauttavan osaamisen yleinen taso on kohoamassa tietoyh-teiskunnan ja globalisaation vaikutusten voimistuessa. Tämän painopisteen yksisuurimpia heikkouksia tietoyhteiskuntakehityksen kannalta tarkasteltuna on kes-tävien ratkaisujen löytäminen pitkäaikaistyöttömien ja osin myös nuorten työllis-tämiseen.

4.2.2 Tietoyhteiskunnan merkitys työllisyyspainopisteen toteuttamisessa

Painopisteen 1 osalta kyselyyn vastasi kaikkiaan 25 ESR-hanketta, 47 prosenttiaotokseen valikoituneista. Enemmistö vastanneista hankkeista on oppilaitosten taikuntien hallinnoimia hankkeita kuitenkin niin, että joukossa on myös muutamiakansalaisjärjestöjen sekä valtion alue- ja paikallisviranomaisten (TE-keskus, työ-voimatoimisto). Hankkeista yksi on yritysvetoinen. ESR-viitekehyksen ensim-mäisen painopisteen ’kysyntä-tarjonta’ –ulottuvuuden näkökulmasta hankkeissaon enenevästi kyse työllistyvyyden edistämisestä, mutta myös työmarkkinoidensegregaation ja suoranaisen syrjäytymisen purkamisesta ja ehkäisemisestä. Ainos-taan kolmessa hankkeessa projektin päämääränä tai lähtökohtana on olemassaoleva työvoiman kysyntä ja sen hyödyntäminen tai aktivointi. Lähtökohtainenpainotus hankkeissa on työvoiman osaamisen lisäämisessä. Kohderyhmien tapa-uksessa pääpaino hankkeissa on työttömissä työnhakijoissa, ml. nuoret ja pitkäai-kaistyöttömät. Huomionarvoisesti vastauksissa kohderyhmäksi nimetään neljässätapauksessa myös (pk-)yritykset (vrt. työvoiman kysynnän hyödyntäminen).

Kyselyssä ESR-projektipäälliköitä pyydettiin arvioimaan sitä, missä määrinko. hanke tulee saavuttamaan sille asetetut tavoitteet. Vastausten perusteellahankkeissa tavoitteet tullaan saavuttamaan kohtuullisen hyvin, vaikkakin vain aniharvoissa tapauksissa kokonaan. Saavutettavia tai jo saavutettuja ovat hanketoi-minnan määrälliset tavoitteet (esim. osanottajat, koulutuspäivät tms.). Paranta-misen varaa jää sen sijaan monessa tapauksessa toiminnan aiottuun vaikuttavuu-teen, yritysyhteistyöhön ja verkottumiseen. Huomionarvoista saaduissa vastauk-sissa on lisäksi se, että monen kehittämishankkeen tapauksessa ESR-tavoite uusi-en toimintamallien synnyttämisestä jää avoimeksi.

Kyselyn varsinaisen tietoyhteiskuntaosion aluksi ESR-painopistettä 1 toteut-tavien hankkeiden vastuuhenkilöitä pyydettiin määrittelemään, miten hanke liit-tyy tietoyhteiskuntaan. Vastauksissa valtaosa määrittelee projektinsa liittyvän tie-toyhteiskuntaan tarjolla olevan ATK-koulutuksen tms. kautta. Seitsemässä hank-keessa korostuu vastaavasti tietotekniikan ja -verkkojen käyttö esim. työnhaun

LUK

U 4


-projektitoimintaa

apuna ja yhdessä tapauksessa etäopetuksen muodossa. Noin puolelta hankkeistatämä subjektiivisesti määritelty ns. tyk-kytkentä puuttuu tai sitä ei näin kysyttäes-sä osata määritellä.

Edellä todetun perusteella tietoyhteiskunnan rooli työllisyys -painopisteenhankkeissa vaikuttaa huomattavan välineelliseltä: projektien järjestämiin koulu-tuskokonaisuuksiin liittyen kyse on usein mukaan kuuluvasta tietoteknisestä kou-lutusosiosta osana asiakkaan osaamisen täydentämistä (esim. ATK:n perusteetosana ohjaavaa koulutusta), työnhaussa tai pikemminkin sen etsimisessä tuetaanvastaavasti internetin käyttöä. Hankkeiden tietoyhteiskuntaan liittyviä toimenpi-teitä ja keinoja tiedusteltaessa vastauksissa kertautuvat juuri kyseiset, jossain mää-rin konkretisoimatta jäävät ulottuvuudet. Arviointi ei voikaan välttyä tulkinnaltasiitä, että hankkeiden tietoyhteiskuntatoimenpiteet ovat hanketoimintaan näh-den enemmän tai vähemmän ”päälle liimattuja”. Näin siitäkin huolimatta, ettätänä päivänä tietoteknisten perusvalmiuksien omaaminen on yksi osa työnhaki-jalta tai työntekijältä vaadittavaa osaamista. Varsinaisten kvalifikaatioiden osaltaesimerkiksi ATK-ajokortti mainitaan toimenpiteenä/keinona vain yhden hank-keen repertuaarissa.

Liittyen edellä tiedusteltuihin ’käytännön tietoyhteiskuntaan liittyviin toi-menpiteisiin ja keinoihin’ hankkeiden vastuuhenkilöiltä tiedusteltiin sitä, mitenniiden avulla voidaan hankkeesta saadun kokemuksen perusteella paremmin hyö-dyntää työvoiman kysyntää. Työvoiman kysynnän parantamisen näkökulmastahankkeet katsovat lisäarvon liittyvän parempaan tiedonkulkuun työmarkkinoiltaja –markkinoista työnhakijoille (so. avoimet työpaikat, muut työmarkkinoidenmahdollisuudet). Käytännön esimerkkeinä voidaan mainita työnhakijoidenmarkkinointi nettiportfolioiden avulla. Koska 25 hankkeen tapauksessa pääpainoon selvästikin työvoiman tarjontaa edistävissä pyrkimyksissä, on työvoiman ky-synnän edistäminen täten myös tietoyhteiskunnan näkökulmasta melkein kurio-siteetin asemassa.

Lukumääräisesti useammissa työllistyvyyden (so. työvoiman tarjonnan edistä-minen) näkökulmasta annetuissa vastauksissa korostuu ”tyk-toimenpiteiden ja –keinojen” merkitys osana kohderyhmien aktiivisuuden ja omatoimisuuden li-sääntymistä mm. itsevarmuuden ja parantuneen työnhakuosaamisen kautta. Var-sinaiseen työllistyvyyden substanssipuoleen ei kytkentää tunnu juurikaan olevan.Yhden vastaajan mukaan hankkeessa ei ole saadun kokemuksen perusteella ha-vaittu ko. toimenpiteillä ja keinoilla olevan merkitystä työllistyvyyteen. Näke-mykseen liittyen kysymys kuuluu kenties yleisemminkin, missä määrin tietoyh-teiskuntapainotuksella itsessään on aitoa lisäarvoa ESR-hankkeissa aikaansaatui-hin työllisyysvaikutuksiin?

33

34

LUK

U 4

Tiet

oyht

eisk

unta

pain

otus

osa

na E

SR

-pro

jekt

itoim

inta

a

Koska ESR-hankkeissa pyritään yleisesti – määrällisten tavoitteiden saavutta-misen ohella - hyvien ja vaikuttavien käytäntöjen ja toimintamallien aikaansaami-seen, projektipäälliköitä pyydettiin kertomaan lyhyesti tällaisista hankkeensa käy-tännöistä ja toimintamalleista, joissa tietoyhteiskunta on ollut keskeisesti esillä.Tämän kysymyksen yhteydessä vastaukset kytkeytyivät työvoiman tarjontaan, tie-don hankkimiseen, esim. työn ja avointen työpaikkojen etsimiseen tietoverkkojenkautta. Huomionarvoista vastauksissa on se, että työmarkkinat katsotaan työnvä-lityksen ja avoimien työpaikkojen osalta siirtyneen ainakin osin tietoverkkoon(vrt. www.mol.fi). Yhtä hanketta (ks. myöhemmin esiteltävä Puhtauspooli –pro-jekti) lukuun ottamatta varsinaisia työhakufoorumeita, jossa työnantajat ja työn-tekijät kohtaisivat, ei hankejoukkoon sisältynyt.

Kyselyssä olimme kiinnostuneita myös siitä, onko hankkeissa havaittu tieto-yhteiskuntatoimenpiteisiin liittyen sellaisia tuloksia tai vaikutuksia, joita ei oleosattu ennakoida (ml. kielteiset vaikutukset). Vastausten perusteella usein esitettyepäilys siitä, että tietotekniikka itsessään voisi ’vauhdittaa’ polarisaatiota, ei näytäpitävän paikkaansa. Tässäkin tapauksessa poikkeus näyttää vahvistavan säännön:

”Vaarana niiden henkilöiden syrjäytymisriski yhteiskunnasta / hankkeen toimenpi-teistä ( joissa välineenä kokonaan tai osittain tietotekniikka ) jotka eivät halua / opi /uskalla tai joilla ei ole käytössään tietokonetta ( maakuntien syrjäkylät).”

Sen lisäksi, että suoranaiset kielteiset vaikutukset ovat lähes poikkeuksellisia,myöskään ennakoimattomia vaikutuksia ei ole kuin nimeksi. Muutaman hank-keen tapauksessa vastuuhenkilö pitää yllättävänä sitä, että työttömät ovat – ken-ties ennakko-odotusten vastaisesti – osoittaneet suurta innostusta tietotekniikkaakohtaan yleensä. Toisena ei-aiottuna vaikutuksena nousee joissain vastauksissaesiin pienten yritysten kiinnostuminen tietotekniikan hyödyntämisestä.

Hieman näkökulmasta tietenkin riippuen ESR-toiminnan tietoyhteiskunta-painotusta pidetään vastuuhenkilöiden keskuudessa joko kohtalaisen- tai hyvintärkeänä. Ainoastaan muutamissa vastauksissa painotus koetaan toiminnan suh-teen vähämerkityksiseksi.

Esimerkki – Puhtauspooli –projekti (’tehostettu työhön ja koulutukseen ohjaus’)

Mikä?Puhtauspooli –hanke (ks. http://www.jaiko.fi/puhtauspooli.htm) on Keski-SuomenTE-keskuksen työvoimaosaston rahoittama Länsi-Suomen tavoite 2 –ohjelman han-ke (tpk. 2.2 Koulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen ja työllistymisen vahvista-minen), joka toteutetaan vuosien 2000-2004 kuluessa. Kolmen hankkeen Puhtaus-palvelut puhuttavat -kokonaisuuteen (Puhtauspooli-, Puhtaus osana laatutoimintaa-,

LUK

U 4


-projektitoimintaa

Puhtauspalvelun osaamiskeskittymä Keski-Suomeen-) kuuluvaa projektia hallinnoiJyväskylän aikuiskoulutus (JAIKO). Puhtauspoolin tavoitteena on turvata riittävä am-mattitaitoinen työvoima Keski-Suomen puhtaanapitoalalla.

Miksi?Lähtökohtanaan projektilla on ennuste, jonka mukaan alueen toimiala tarvitseeeläköitymisen seurauksena noin 1600 työntekijää vuoteen 2010 mennessä. Ver-tailun vuoksi kannattaa mainita, että JAIKO:n 400 oppilaan palvelualojen yksi-köstä valmistuu vuosittain 10 laitoshuoltajaa. Haastatellun projektin henkilöstönmukaan alan kehittämisen suuria ongelmia ovat matala arvostus, ankara hintakil-pailu sekä heikko palkkataso. Jyväskylän aikuiskoulutukseen kuntayhtymään aja-tus puhtauspalvelualan kehittämisestä osaavan riittävän työvoiman turvaamiseksituli nimenomaisesti työnantajapuolelta, jonne ei yksiselitteisesti löydetty laito-shuoltajia. Samaan aikaan Jyväskylän alueella kärsittiin ns. suurten kaupunkienkeskimääräistä suuremmasta työttömyydestä.

Miten?Puhtauspoolissa on nimenmukaisesti kyse keskisuomalaisten puhtauspalvelualantoimijoiden yhteen kokoamisesta ja ryhmäyttämisestä. Ensimmäisen ESR-paino-pisteen näkökulmasta kyse on huomionarvoisesti sekä alan työvoiman kysynnänedistämisestä että sen tarjonnan osaamisen parantamisesta. Toimenpiteiden tasol-la noin 120:lle poolilaiselle työnhakijalle tai –tekijälle sekä noin 20 työnantajalleon tarjolla

- tehostettua työnvälitystä yhteistyössä puhtauspoolin, työvoimatoimiston, työnantajien ja työttömän työnhakijan kanssa,

- pooliin kuuluvien organisaatioiden henkilöstön koulutustarpeiden kartoitusta,- pooliin kuuluvien työttömien osaamiskartoitusta,- koulutuksen suunnittelua ja toteuttamista (ammatillinen täydennyskoulu-

tus, työelämän näyttötutkinnot).

Koulutushankkeen kohderyhmän muodostavat työttömät työnhakijat, työ- javirkasuhteessa toimivat laitossiivoojat ja palveluesimiehet sekä puhtauspalvelu-alan pienyrittäjät. Tyypillinen poolilainen on työtön keski-ikäinen nainen, joltapuuttuu koulutus siivousalan kursseja lukuun ottamatta. Henkilön työhistorialleleimallista on pätkätyöllisyys. Projektipäällikön ohella projektissa työskenteleetyövoimatoimiston työvoimaneuvoja.

Määrällisten tavoitteiden (13 000 opiskelijatyöpäivää, 90 suoritettua tutkin-toa tai osatutkintoa, 200 työttömän valitseminen pooliin) ohella myös Puhtaus-pooli –hankkeessa pyritään uudenlaisen toimintamallin kehittämiseen. Tässä ta-pauksessa kyse on ns. vaihtokoulutusmallin luomisesta – mallin, jossa alan työn-

35

36

LUK

U 4

Tiet

oyht

eisk

unta

pain

otus

osa

na E

SR

-pro

jekt

itoim

inta

a

antajat henkilökuntansa ammatillisen osaamisen täydennyskoulutuksen aikanavoivat käyttää poolissa opiskelevien ja/tai työtä hakevien henkilöiden työpanostaesim. työssäoppimisjakson aikana. Lähtökohtaisesti mallin katsotaan tuottavanmolemminpuolisen hyödyn.

ESR-tietoyhteiskuntapainotuksen merkitys ko. painopisteen hankkeessaTämän arvioinnin näkökulmasta Puhtauspooli –hankkeen tietoyhteiskuntakytkentäliittyy yleisesti ottaen siihen, että kyseessä on viitekehyksessä ’peräänkuulutettu’ uu-denlainen ja oletettavasti lisäarvoa tuottava työnvälityksen innovaatio. Vaikka hankeon viranomaisluokittelun perusteella määritelty tietoyhteiskuntavaikutuksiltaan neut-raaliksi, eikä puhtausalaa voi varsinaisesti mieltää erityisen tietoteknistyneeksi, onPuhtauspoolissa olennaista pyrkimys ’matalan mielenkiinnon’ toimialan statuksen jaosaamisen kehittämiseksi. Riippumatta siitä, että puhtausala on vahvassa kehityspro-sessissa, ollaan elinikäisen oppimisen sisäistämisessä huomattavasti useimpia toimialo-ja jäljessä.6 Tietotekniikan hallinta voidaan ymmärtää yhdeksi välineeksi elinikäisessäoppimisessa ja ammattitaidon päivittämiseksi.

Konkretian tasolla lähes kaikki hankkeen koulutukset sisältävät tietotekniik-kaan liittyvän opintokokonaisuuden. Tietotekniikan perusosaaminen on yksi osaammattitekniikan osaamista. Vaikka ko. osaamisella ei kaikissa tapauksissa olevälttämättä kytkentää varsinaiseen puhtaustyöhön, on kyseessä tietyllä tapaa ajo-korttiin (projektipäällikkö Maarit Pakarisen käyttämä vertaus) rinnastettavastakvalifikaatiosta, joka on ”hyvä olla olemassa”. Esimerkkinä päinvastaisesta voi-daan tässä yhteydessä mainita Keski-Suomen keskussairaalan pesula, jonne tieto-tekninen osaaminen on yksi työllistymisen ehdoton edellytys.

Osaltaan keskisuomalaisen puhtaustoimialan työvoiman kohtaannon edistä-miseksi Puhtauspalvelut puhuttavat –hankekokonaisuus (ml. Puhtauspooli) onavaamassa vuorovaikutteisia www-sivuja vuoden 2002 lopussa. Tarkoituksenaon, että sivuille kootaan hanketiedon ohella ajankohtaista tietoa puhtauspalvelu-alan koulutuksesta, avoimista työpaikoista työtä ja työnhakijoista.

4.2.3 Yhteenvetoa ja tulkintaa tietoyhteiskuntapainotuksesta osana painopistettä 1

Arvioinnin kyselyyn ja hanketietoihin perustuen voidaan todeta kokoavasti, ettätyöllisyyspainopisteen ESR-hankkeissa tietoyhteiskuntapainotus on esillä varsinyllätyksettömästi. Viitekehyksen peräänkuulutettujen uusien ja innovatiivistenmenettelyjen sijaan hankkeiden konseptit ovat melko konventionaalisia ja painot-tuvat pääosin työttömien kohderyhmien työllistyvyyden edistämiseen (so. työvoi-man tarjontaan). Edellä, tietoyhteiskunta –vahvuuksia ja heikkouksia listatessatotesimme, että keskeisimmät lisäarvon mahdollisuudet liittyvät painopisteen 1

6. Yksi syy tähän on työintensiivisen alan imago (’uskomus siitä, että kuka tahansa osaa siivota’).

LUK

U 4


-projektitoimintaa

tapauksessa työvoiman osaamisen vahvistamiseen tietoyhteiskuntataitojen osaltasekä työvoiman tarjonnan ja kysynnän kohtaannon edistämiseen tietoteknisesti.Heikkouksiksi katsoimme vastaavasti työmarkkinoiden makro- ja rakennetasonongelmat, kuten työvoiman kysynnän tietoyhteiskuntaosaamisesta riippumatto-man erikoistumisen.

Kyselyyn vastanneiden projektien kytkentä tietoyhteiskuntaan liittyi useim-missa tapauksissa hankkeessa yhtenä koulutuksen muotona järjestettävään ATK-koulutukseen tms. Tähän liittyen tai tästä seuraten monessa tapauksessa osallistu-jat käyttivät tietoverkkoja työnhaun- ja työmarkkinatiedon hankkimisen apuväli-neenä. Projektipäälliköiden mielestä esimerkiksi taidolla etsiä työpaikkoja verkonavustuksella on positiivista merkitystä osallistujan aktiivisuudelle ja omatoimi-suudelle (so. itsevarmuutta ja työnhakuosaamista). Tässä mielessä painopisteen 1hanketoiminnan tietoyhteiskuntaan merkitykset paikantuvat juuri niille alueille,jonne oli ennakoitavissakin: ESR-projekteissa tarjottavalla tietoyhteiskuntaosaa-misen vahvistamisella on merkitystä työvoiman tarjonnan edistämisessä. Kyse onyksilötasolla osaamisesta, jota työnhakijalta useimmissa tapauksissa edellytetään,mutta jolla ei - esimerkiksi muutaman viikon ATK-käyttökoulutuksen mittakaa-vassa – voida olettaa välttämättä olevan ratkaisevaa merkitystä henkilön työllisty-miselle. Kysymys tietoyhteiskunnan uusista menettelytavoista tai sosiaalisista in-novaatioista työllisyyden edistämiseksi tuntuu suoranaisen mahdottomalta yksin-omaan työvoiman tarjontaan panostamalla.

Työvoiman kysynnän hyödyntämistä ja työllistyvyyden edistämistä eli ns.työllisyyspainopistettä ajatellen ESR-viitekehyksen ”tietoyhteiskunta” on käytän-nössä siis selvästi tarjontalähtöinen (so. työnhakijoiden osaamistason kohottamis-ta, erilaisten kohderyhmien kouluttamista sekä uusien työnhakustrategioiden ke-hittelyä). Perusvalintana tämä on sinänsä järkevä, sillä kysyntäpuolen sisällöllinenkehittäminen ja muuntaminen työpaikoiksi on jo lähtökohtaisesti vaikeampaa.Koska rakenteelliset tekijät kehystävät vahvasti tämän painopisteen toimenpiteitäja niiden vaikuttavuutta, tämä lähtökohta olisi tullut ottaa viitekehyksessä parem-min huomioon.7 Tältä osin ”sosiaalisen innovaation” paikka on nimenomaantyövoiman kysynnän pullonkaulojen tunnistaminen ja poistaminen ja myös ky-synnän stimulointi räätälöityjen palveluja tarjontapakettien avulla. Innovatiivis-ten institutionaalisten toimenpiteiden nivominen osaksi ESR-viitekehystä olisi lä-hinnä tosiasiallisen kehityksen tunnustamista

ESR-toiminnassa tulisi nykyistä selvemmin tarjota kaikille työttömille työn-hakijoille riittävät valmiudet tietoverkkojen ja verkkopalvelujen hyödyntämiseentyönhakuprosessissa. Voitaisiin jopa lähteä siitä, että ESR-toiminnalle annettai-

7. Viitekehyksen näkökulma kysynnän ja tarjonnan kohtaannon operationaaliseen tehostamiseen on vahvasti sidottu olemassa olevaan institutionaaliseen kehykseen.

37

38

LUK

U 4

Tiet

oyht

eisk

unta

pain

otus

osa

na E

SR

-pro

jekt

itoim

inta

a

siin nykyistä merkittävämpi sija yleisten tietoyhteiskuntataitojen vahvistamisessakaikissa sosiaalisen integraation ja erityisesti työmarkkinaosallisuuden kannaltakeskeisissä ryhmissä.

Kaiken kaikkiaan työllisyyspainopisteen kehittäminen on tietoyhteiskuntau-lottuvuuden kannalta yksi haastavimpia ESR-viitekehyksen osia. Sosiaalisten in-novaatioiden tuottamiseen edellyttää tässä kontekstissa integroivaa näkökulmaa,kumppanuusajattelua, vahvaa kytkentää eri toimija hallinnonalojen sisältöosaa-miseen ja ehkä kaikkein vaativimpana osa-alueena ESR-toiminnan yhteyksien ra-kentamista laajempiin työllisyyttä ja työllistyvyyttä tukeviin institutionaalisiinratkaisuihin.

4.3 Tietoyhteiskunta osana tasa-arvon ja yhtäläisten

mahdollisuuksien edistäminen työelämässä (painopiste 2)


ESR-viitekehyksen (TM 1999, s. 36) mukaan toisen strategiapainopisteen lähtökoh-tana on tavoite koko yhteiskuntaa koskevasta työelämän yhtäläisten mahdollisuuksienedistämisestä. Yhtäältä painopisteen toteutuksessa on kyse naisten aseman parantami-sesta työelämässä, toisaalta syrjäytymisen ehkäisemisestä sellaisten ryhmien osalta, joi-den tapauksessa uhka on todellinen. Tällaisina erityisryhminä viitekehys mainitseemm. pitkään työttömänä olleet, nuoret ja ikääntyvät työttömät, vajaakuntoiset javammaiset sekä maahanmuuttajat. Sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisessä kat-sotaan tarvittavan koulutuksen ja työhallinnon palvelujen kehittämistä sekä uusia työ-elämän malleja (ml. työaikaratkaisut, uudenlainen yritystoiminta). Syrjäytymisen eh-käisemisen näkökulmasta oleellista on mm. koulutukseen aktivointi, työllistyvyydenedistäminen sekä siihen liittyvät mallit ja palvelut, sosiaalisen yritystoiminnan kehittä-minen ja paikallisten toimintaverkostojen aktivointi.

Kyseessä olevan strategiapainopisteen osalta voidaan todeta, että tietoyhteis-kunnan erityiset lääkkeet syrjäytymisongelman ehkäisyssä ja tasa-arvon edistämi-sessä ovat kovin vähäiset. Pikemminkin on kysymys niistä mahdollisuuksista, joil-la tietoyhteiskunnan välinein ja keinoin voidaan tukea muutoin kehiteltyjä, syr-jäytymistä ehkäiseviä ratkaisuja. Syrjäytyminen työelämässä – erityisesti koskienjo aiemmin mainittuja ryhmiä – korostuu, kun se yhdistyy nykyisen tietoyhteis-kuntakehityksen vahvistamaan eriarvoisuuden lisääntymiseen (esimerkiksi työelä-män alati lisääntyvät kvalifikaatiot). Tietoyhteiskunnan mahdollisuudet vaikuttaaasiaan ovat merkityksettömät ilman vahvaa yhteiskuntapoliittista puuttumistamainittuihin epätasa-arvoa pönkittäviin mekanismeihin. Tämä seikka asettaa –ainakin periaatteellisesti - huomattavia vaatimuksia myös tasa-arvo –painopistettätoteuttavien hankkeiden substansseille.

LUK

U 4


-projektitoimintaa

Usko koulutuksen voimaan myös erilaisten syrjäytyneiden tai syrjäytymisuh-kan alla olevien kohdalla on ollut yhteiskunnassamme vahvaa. Sitä on vahvistanutkäsitys tietoyhteiskunnan paranevista mahdollisuuksista vastata ko. haasteisiin.8

Tilanne on paradoksaalinen, koska selvästi on pystytty osoittamaan koulutuksel-listen interventioiden suhteellisen heikot vaikutukset ko. asioiden edistämisessä.

Sukupuolten välisen tasa-arvon kannalta tietoyhteiskunnan mahdollisuudet kyt-keytyvät joustavien työaika- ja –paikkaratkaisujen kehittämiseen naisten yrittäjyyteen,työssä käymiseen tai opiskeluun. Heikkoutena on pidettävä koulutuksen hitaita, osinjopa kyseenalaisia vaikutukset tasa-arvoon. Tietoyhteiskunnan näkökulmasta tasa-ar-von määrittely sitoutuu toisaalta liiaksi työelämän kontekstiin

Jossain määrin pessimistisenä yhteenvetona tietoyhteiskuntakonseptista viite-kehyksen toisessa pilarissa voidaan todeta, että se ”kompastuu” jossain määrin lii-alliseen yleiseen optimismiin informaatio- ja kommunikaatioteknologian kaikki-voipaisuudesta. Tasa-arvo ja yhtäläiset mahdollisuudet eivät ensisijaisesti ole tie-toyhteiskuntakysymyksiä

4.3.2 Tietoyhteiskunnan merkitys tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien painopisteen toteuttamisessa

Tietoyhteiskunta-arvioinnin tulokset perustuvat painopisteen 2 osalta 15 ESR-hankkeen vastuuhenkilöiden vastauksiin. Otoskyselyn vastausprosentti oli näiltäosin vain tyydyttävä 45. Tehdyn katoanalyysin perusteella vastaamatta jätti muunmuassa kaksi naisyrittäjyyshanketta, kolme hoivatyön aihepiirin projektia sekähanke, jossa kohderyhmän muodostavat sosiaali- ja terveysalan ikääntyneet työn-tekijät. Kokonaistulkinnan kannalta kyseiset, painopisteen tavoitteenasetannankannalta huomionarvoiset, ”poisjäämiset” ovat luonnollisesti valitettavia. Erityi-sesti tämä näkyy sukupuolten välisen tasa-arvon projektien vähäisenä osuutenasuhteessa muihin segregaatiohankkeisiin. Vastanneet hankkeet jakautuivat emo-organisaation suhteen tasan kansalaisjärjestöjen, koulutusorganisaatioiden ja kun-tien hankkeisiin.

ESR-viitekehyksen painopisteen "tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksienedistäminen työelämässä" hankkeiden vastausten perusteella oleellista on toimin-ta ns. sosiaalisen osallisuuden viitekehyksessä. Toisin sanoen, hankkeiden tarkoi-tuksena on edistää kohderyhmiensä asiaa, ei välttämättä niinkään 'työttömyys -työllisyys' –akselilla, kuin suhteessa muihin yhteiskuntaryhmiin. Ensisijaistenkohderyhmien osalta lukumääräisesti pieni joukko hankkeita jakautuu hyvinkinheterogeenisesti (so. opiskelijat, maahanmuuttajat, työttömät yhteispalveluasiak-kaat, nuoret työttömät, naisyrittäjät, yksinhuoltajat). Tässä mielessä myös projek-tien päämäärät ovat varsin laaja-alaisesti levittyneitä: ammatillisen erityisopetuk-

8. Tietoyhteiskunta voi tarjoata uusia mahdollisuuksia esimerkiksi tukemalla tehokkaasti työssä oppimista, tukemalla opiskelua uusiin tietoyhteiskuntaan syntyviin työtehtäviin tukemalla omaehtoiseen ja itseohjautuvaan opiskeluun.

39

40

LUK

U 4

Tiet

oyht

eisk

unta

pain

otus

osa

na E

SR

-pro

jekt

itoim

inta

a

sen kuva- ja oppimateriaalipankki, seutukunnallinen työtoiminnan verkosto, so-siaalityöntekijöiden ja työvoimatoimiston työntekijöiden yhteistyön lisääminen,koulutukseen ja työelämään aktivointi, maahanmuuttajien työllistyvyyden edistä-minen, naisyrittäjyyden haluttavuuden ja arvostuksen nostaminen jne.

Samoin kuin ensimmäisen painopisteen hankkeiden osalla, myös tässä tapa-uksessa asetettujen tavoitteiden osittain saavuttaminen on vastausten mukaan sel-västi yleisin vaihtoehto. Ennen muuta määrällisten tavoitteiden saavuttamiseenuskotaan yleisesti. Sen sijaan laadulliset, esimerkiksi työmallien tai palvelujärjes-telmän kehittämiseen liittyvät tavoitteet ovat selvästi "tiukemmassa". Myös mu-kaan saatujen yrittäjien määrä nousee haasteena kertaalleen esille.

Jos ESR-viitekehyksen ’työllisyys’ –painopisteen tapauksessa hankkeiden tie-toyhteiskuntakytkentä liittyi kohderyhmien toimenpiteisiin sisältyviin tietotek-niikkakoulutuksiin ja joissain tapauksissa suoranaiseen ATK:n käyttämiseen saat-tamiseen, on tilanne painopistettä 2 toteuttavien hankkeiden tapauksessa milteianaloginen. Tietotekninen koulutus ja ohjaus on kenties yllättävänkin vahvastiesillä hankkeiden toimenpiteiden joukossa. Tästä yleisestä linjasta tietoyhteiskun-nan sosiaalisen ulottuvuuden näkökulmasta erottuu selvästi kaksi hanketta, joissamainittu kytkentä on hankesisällön sijaan elimellinen osa koko projektin toteu-tuskonseptia. Kyseiset, Kuurojen liiton ja Yksinhuoltajien ja yhteishuoltajien lii-ton hankkeet esitellään tarkemmin myöhemmin tässä luvussa.

Kysyttäessä sitä, missä määrin tietoyhteiskuntaan liittyvät toimenpiteet ja kei-not edesauttavat hankkeen tarkoituksen saavuttamista voidaan havaita, että mer-kitys voi liittyä yhtäältä kohderyhmien työllistyvyyteen, toisaalta tietotekniikkaanliittyvien pelkojen ja ennakkoluulojen hälventämiseen. Viimeksi mainitussa ontiivistäen kyse siitä, että esimerkiksi ATK-koulutus ”markkinoidaan” osana pro-jektilaisen tarvitsemaa osaamista ja sen oppimista.

Toinen painopisteen 2 tavoitteellinen ulottuvuus liittyy sukupuolten välisentasa-arvon edistämiseen työmarkkinoilla. Kaikkineen kytkentä 15 hankkeen jou-kossa on ilmeisestä vastauskadosta johtuen koko lailla heikko. Kuten ESR-projek-tit yleisemminkin, myös ko. hankkeet ilmoittavat jo "lähtöjänsä olevan tasa-arvo-painotteisia". Huomionarvoista on kuitenkin se, että molemmat sukupuolten vä-listä tasa-arvoa edistävät hankkeet profiloituvat vahvasti tietoyhteiskuntahank-keiksi (ks. yksinhuoltajien etälukio –hanke).

Enin osa kyselyyn vastanneista projekteista operoi kuitenkin yhtäläisten mah-dollisuuksien edistämiseksi. Aiemmin totesimme, että näissä hankkeissa ei kyseole niinkään suoranaisesta työmarkkinoille sijoittumisesta vaan sosiaalisesta osalli-suudesta suhteessa muihin ryhmiin. Tästä syystä myös tietoyhteiskunnan välineil-lä ja keinoilla katsotaan olevan merkitystä tai vaikutusta yhtenä työllistyvyyteenkytkeytyvänä elementtinä osana esimerkiksi matalampaa työelämäkynnystä. Jos-sain tapauksessa jo silkka tietotekniikan (esim. internet) käyttömahdollisuus ja sii-

LUK

U 4


-projektitoimintaa

hen liittyvä ohjaus ja neuvonta koetaan tärkeäksi yhteiskunnallisen osallisuudenareenaksi. Yksi projektipäällikkö esittääkin arvioitsijoille vastauksessaan vastaky-symyksen siitä, missä muualla kuin ESR-projektissa kohderyhmä pääsee omistalähtökohdistaan opettelemaan tietokoneen käyttöä.

Mitä sitten ovat tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistämisen, tieto-yhteiskuntaan liittyvät hyvät käytännöt? Melko moni vastaaja katsoo, ettei tällais-ta voida nimetä lainkaan (”Tietoyhteiskunta - ei me sitä varten töitä tehdä! Jos tie-toyhteiskunta löytää itsensä meidän hommista, niin hyvä on”). Muilta osin vasta-uksissa yleisesti ottaen painottuu työ- ja koulutuspaikkojen etsiminen sekä tie-donhaku tietoverkoista. Erikseen on syytä mainita seuraavassa tarkemmin esitel-tävät kuulovammaisten virtuaalinen uraohjauskeskus ja yksinhuoltajienetäopiskelun tukimalli.

Ei-ennakoitujen tietoyhteiskuntaan liittyvien toimenpiteiden vaikutusten9

osalta mielenkiintoisia ovat muun muassa seuraavat havainnot:

”Nk. tumpelot (oma nimityksemme henkilöistä, jotka ilmoittavat etteivät ole koskeneet ko-neeseen) ovat yllättävän kiinnostuneita tietotekniikkakoulutuksesta riippumatta iästä jafyysisestä kunnosta. Hankkeessamme ATK-koulutus ollut yksi suosituimmista.”

”Asiakkaat pitävät atk-kursseista, ne koetaan myönteisinä. Projektilla olisi voinut ollaerillistä rahoitusta atk-ajokorttikursseihin tms.”

”Yleinen aktivoituminen kanavoituu varsin monesti lisääntyneenä kiinnostuksenatietotekniikkaa kohtaan.”

Painopisteen 2 osalta kyselyyn vastanneet ESR-projektipäällikköt katsovat, et-tä hanketoiminnan tietoyhteiskuntapainotus on tärkeä osa tämän päivän tasa-ar-von ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistämistä. Vaikka ko. toimenpiteiden väli-tön lisäarvo esimerkiksi työllistymiseen on yleensä vähäinen, ei resursointi vaikutamissään nimessä menevän hukkaan.

Esimerkki - Helsingin yksinhuoltajien etäopiskeluprojekti

Mikä?Etelä-Suomen lääninhallituksen rahoittama Helsingin yksinhuoltajien etäopiske-luprojekti aloitti toimintansa maaliskuussa 2001 ja päättää näillä tiedoin sen vuo-den 2003 lopussa. Projektia hallinnoi Yksinhuoltajien ja yhteishuoltajien liitto(http://www.yksinjayhteishuoltajat.net), yhden vanhemman perheiden tuki- jaetujärjestö. Tavoite 3 –ohjelman toimenpidekokonaisuuteen 2.1 (Sukupuoltenmukaisen tasa-arvon edistäminen koulutuksessa ja työelämässä sekä naisten työ-markkina-aseman vahvistaminen) kuuluvan hankkeen tavoitteena on ”kehittää jalöytää sellaiset tukimuodot, joiden avulla yksinhuoltajat voivat kouluttautua etä-

9. Mainittakoon, että yksikään hanke ei katso tietoyhteiskuntaan liittyvillä toimenpiteillä olleen kielteisiä seurannaisvaikutuksia.

41

42

LUK

U 4

Tiet

oyht

eisk

unta

pain

otus

osa

na E

SR

-pro

jekt

itoim

inta

a

opiskelijoille ja aikuisopiskelijoille tarkoitetuissa oppilaitoksissa sekä etsiä keinojatiedottaa yksinhuoltajille sopivista koulutusmahdollisuuksista”. Yksinhuoltajienopiskelun tukimallia hanke kehittää pääasiallisena kohderyhmänään helsinkiläisetyksinhuoltajat ja yhteistyötahoinaan emojärjestö Yksinhuoltajien ja yhteishuolta-jien liitto, Töölön aikuislukio ja Laurea ammattikorkeakoulu.

Miksi?Projektihakemuksen perusteluosassa todetaan, että kyseessä on pilottihanke, jokaselvittää miten erilaisia koulutusmuotoja voitaisiin aiempaa tehokkaammin saat-taa yksinhuoltajien ulottuville. Hakemuksen mukaan koulutuksellinen segregaa-tio on yksinhuoltajien keskuudessa puolet yleisempää kuin kahden vanhemmanperheissä. Osaamiseen perustuvassa yhteiskunnassa koulutuksellisen ”osattomuu-den” voidaan katsoa olevan suoranainen syrjäytymisriski. Suurimmat yksittäisetesteet yksinhuoltajien opiskeluun liittyvät opintotukijärjestelmään ja lastenhoi-toon, joista viimeksi mainitun tukeminen on etäopiskeluprojektin merkittävintukitoimenpide. Kehitteillä olevassa tukimallissa projektin tukimuodot yhdisty-vät aikuislukiossa (ja jatkossa mahdollisesti muissa oppilaitoksissa) opiskeluun se-kä lähi- että etäopetuksena. Projektin tavoitteellisen toiminnan välillisenä tulok-sena on opiskelun tukimallin kehittäminen, välittömänä opiskelijoiden suoritta-mat ylioppilastutkinnot.

Miten?Projektin osallistujat rekrytoidaan mukaan yhtäältä ilmoittelun ja tiedotustilai-suuksien, toisaalta Pääkaupunkiseudun yksin- ja yhteishuoltajat ry:n toiminnan,erityisesti ns. olohuonetoiminnan kautta. Haastateltujen etäopiskeluprojektintyöntekijöiden mukaan kyseisten, yksinhuoltajia kokoavien tilaisuuksien kauttaprojekti on hyvällä menestyksellä aktivoinut nuoria yksinhuoltajaäitejä opiskele-maan. Töölön aikuislukiossa tapahtuvaa yksinhuoltajan opiskelua projekti tukeehenkilökohtaisen ohjauksen (ml. tukihenkilötoiminta), lähiopetusjaksojen aikai-sen lastenhoidon (’Lapsiparkki’) ja vertaisryhmätoiminnan avulla. Opiskelijoillaetäopiskelua varten projektiin on lisäksi hankittu joukko lainattavia tietokoneita.Etälukiossa projektilaiset opiskelevat yhtenä iltana lähiopetuksessa, lopun viikostaomatoimisesti ”kirjekurssina”.

ESR-tietoyhteiskuntapainotuksen merkitys ko. painopisteen hankkeessaYksi etälukiotoiminnan ja samalla myös Helsingin yksinhuoltajien etäopiskelu-projektin keskeisiä päämääriä on mahdollistaa opiskelu ’ajasta ja paikasta’ riippu-matta. Virtuaalisuuden kannalta etälukiossa on sisään kirjoitettuna insentiivi hyö-dyntää tietoyhteiskunnan uuteen teknologiaan perustuvia mahdollisuuksia (esim.tietoverkkojen käyttö, sähköiset oppimisympäristöt, sähköposti). Tästä syystä etä-opiskelu ymmärretään jo itsessään tapahtuvaksi tietoyhteiskunnassa.

LUK

U 4


-projektitoimintaa

Hankkeen opiskelijoiden kokemuksia opinnäytetyössään tutkineiden Laureaammattikorkeakoulun opiskelijoiden Outi Hynnisen ja Meri Vahannon tulostenmukaan projektin ja lukion toimintaan ollaan tyytyväisiä. Eritysmaininnan saalapsiparkki –toiminta. Tutkimus, samoin kuin Töölön aikuislukion rehtori Mik-ko Takalan kokemukset, viittaavat kuitenkin siihen, ettei etälukio kykene täs-sä(kään) muodossa sitomaan (keskeytysprojekti 30-40) kaikkia opiskelusta kiin-nostuneita. Yksinhuoltajissa on paljon niitä, joilla verkossa tapahtuvan etäopiske-lun tarve ja potentiaali olisi huomattava, mutta tietotekniset taidot olemattomiaja välineistö puuttuva. Ratkaisuksi Takala näkee sen, että projektin kohderyhmäl-le tulisi etälukiotoimintana kyetä järjestämään huomattavasti nykyistä suurempimäärä ATK-koulutusta lähiopetuksena.

ESR-tietoyhteiskuntapainotuksen näkökulmasta Helsingin yksinhuoltajienetäopiskeluprojektissa huomionarvoista on kunnianhimoinen ja ennakkoluulo-ton lähtökohta yhteiskunnalliseen osallisuuteen. Myös yksinhuoltajien tapaukses-sa osaaminen ja sen kartuttaminen on miltei kaikki kaikessa. Monelle kohderyh-mässä etäopiskelu tarkoittaa tasa-arvoisia mahdollisuuksia. Pilottitoiminnalleominaisesti hankkeen päämääränä on ’uuden’ kehittäminen – kehittämistyö, jos-sa yhtä olennaista kuin saavutettava lopputulos on tiedon tuottaminen, -keräämi-nen ja ylöskirjaaminen. ”Mitä pitää toteutua, jotta yksinhuoltaja kykenee tulok-sellisesti etäopiskelemaan? Miltä osin projektitoiminnalla kyetään parantamaanopiskelemisen edellytyksiä, missä määrin etäopiskelun sisältöjä ja formaattia onvastaavasti mukautettava?”.

Esimerkki - Virtuopo – viittomakielinen virtuaalinen opintoja uraohjauskeskus (www.virtuopo.net)

Mikä?Opetushallituksen ESR-rahoittama ’Virtuopo – viittomakielinen virtuaalinenopinto ja uraohjauskeskus’ on Kuurojen liiton kolmivuotinen hanke. Virtuopo-projektin tavoitteena on saada aikaan virtuaalinen tietoverkoissa toimiva opinto-ja uraohjauskeskus viittomakielisille käyttäjille. Keskus kokoaa, kehittää ja tuottaaviittomakielistä opintoja uraohjaukseen sekä työelämään liittyvää digitaalistamateriaalia tietoverkkoon sekä tarjoaa henkilökohtaista uraohjausta ja asiantunti-japalveluita. Tarkoituksena on, että virtuaalisen opintoja uraohjauskeskuksenperustalle luodaan varsinainen viittomakielisille henkilöille tarkoitettu viittoma-kielisten uraohjausmalli. Virtuopo on yksi opetushallituksen yhdestätoista Ura- jarekrytointipalvelut -projektista vuosille 2000-2003 (ks. http://db3.oph.fi/esr/do-cument.asp?siteID=1&docID=24).

43

44

LUK

U 4

Tiet

oyht

eisk

unta

pain

otus

osa

na E

SR

-pro

jekt

itoim

inta

a

Miksi?Kuulovammaisten, erityisesti viittomakielisten lasten ja nuorten on ollut kauttaaikojen vaikea saada tietoa omalla kielellään jatkokoulutusmahdollisuuksista jatyöelämästä. Viime vuosien kuluessa Kuurojen liitto on aktiivisesti selvittänytkohderyhmän työllisyystilannetta ja työttömyyden syitä (esim. Kuurojen työlli-syyskysely 2000; Raportti kuurojen työllisyystilanteesta 1998). Virtuopo –hank-keen varsinaisena lähtölaukauksena on kuitenkin pidettävä alkuvuodesta 1999valmistunutta ’Kuurojen ammatillisen ohjauksen ja urasuunnittelun kehittämi-nen sekä syrjäytymisen ennaltaehkäisy’ –loppuraporttia, jossa työryhmän toimes-ta esitettiin yhtenä kehittämistoimenpiteenä ajatus virtuaalisesta opintojenohja-uksen ja urasuunnittelun ohjauskeskuksesta.

Virtuopo perustaa olemassaolonsa sille tosiseikalle, että kuurojen ja kuulo-vammaisten keskuudessa työttömyys on huomattavasti yleisempää kuin väestölläkeskimäärin (joulukuussa 1999 kuurojen työttömyysaste 25,7%). Yksi keskeinensyy korkean työttömyyden taustalla on työikäisten kuurojen melko heikko koulu-tuspohja sekä melko yleinen opintojen keskeyttäminen (”Kuuroilla ei ole välttä-mättä käsitystä koulutusjärjestelmän hierarkkisuudesta, ennemminkin kokeillaankaikenlaista ja kierretään kehää puutteellisista elämänhallintataidoista johtuen”).Virtuopon www-palvelun sivustoille onkin tarkoituksena tuottaa, koota ja tarjotakoulutukseen ja työelämään liittyvää tietoa sekä antaa uraohjauspalveluita kuuro-jen omalla kielellä.

Miten?Virtuopon kohderyhmän muodostavat viittomakieltä ja viittomia käyttävät kuu-rot, kuulonäkövammaiset, huonokuuloiset ja dysfaattiset nuoret, jotka opiskele-vat ammatillisissa oppilaitoksissa tai peruskoulun päättöluokilla. Välillisiä hyö-dynsaajia ovat lisäksi kohderyhmän kanssa työskentelevät (opettajat, oppilaanoh-jaajat sekä viranomaiset jne.). Virtuopon www-palvelussa (www.virtuopo.net) kä-vijää opastetaan koulutukseen ja työelämään liittyvissä kysymyksissä joko viitto-makielellä tai helpolla suomen kielellä. Tietopankista on saatavissa tietoakoulutuksen kentältä mm. opiskelusta, opiskelutulkkauksesta, työelämään liitty-en esimerkiksi eri ammateista ja työllistymisestä. Kuulovammaisten opettajille jaopinto-ohjaajille sekä viranomaistoimijoille sivuilla on tarjolla opetukseen sovel-tuvaa verkkomateriaalia (esim. ammatti- ja uravalintaan liittyvää yksilöllistä tes-tausmateriaalia, tutkimus- ja koulutusmateriaalia, lyhyitä persoonallisuustestejä).Viimeaikoina sivuilla on käynyt kuukausittain yli 3500 kävijää. Huomattavastiennakoitua suuremmat kävijämäärät viestivät ’Design for all’ –periaatteen toteu-tumisesta (so. www-palvelun käytettävyys).

Toinen Virtuopon varsinainen tavoite liittyy kuulovammaisten uraohjausmal-lin kehittämiseen. Alkuperäisen tavoitteen mukaisesti projektin aikana oli tarkoi-tuksena haastatella, tukea, ohjata ja seurata 70 kohderyhmään kuuluvan opiskeli-

LUK

U 4


-projektitoimintaa

jan urapolkujen kehitystä. Syksyyn 2002 mennessä oli haastateltu 55 opiskelijaa,joiden tekemiä urasuunnitelmia toteutumista seurataan ja tuetaan.10 Haastatelta-vat opiskelevat joko peruskoulun päättöluokilla, erityisammattioppilaitoksessa taiintegroidusti viittomakielen tulkin kanssa ammattioppilaitoksessa.

Kunnianhimoisessa uraohjausmallissa ajatuksena on, ettei ”kuulovammainennuori ikään kuin häviäisi tai syrjäytyisi”. Nyt ongelmana on se, ettei tieto esimer-kiksi koulutuksen keskeyttämistä ja sen syistä tule tietoon. Projektin uraohjaus-mallissa on olennaista eri toimijoiden linkittäminen, ”saattaen vaihtaminen”.Uraohjauksessa perusperiaate on se, että asiakas saa ohjausta koulutuksen tai työ-elämään siirtymisen nivelvaiheissa. Tähänastinen palaute ja kokemukset nuortenuraohjauksesta olivat rohkaisevia.

ESR-tietoyhteiskuntapainotuksen merkitys ko. painopisteen hankkeessaArviointia varten haastatellut Virtuopon projektipäällikkö ja Kuurojen liitonkoulutuspäällikkö katsoivat, että tietoyhteiskuntakehitys on kuuroille yhtäältäuhka, toisaalta mahdollisuus. Uhka se on ennen muuta siinä mielessä, että tieto-yhteiskunnassa, esim. työelämässä tarvittavat kvalifikaatiot kasvavat koko ajan(esim. merkiksi tietotekniikan soveltaminen). Mahdollisuutena kehitys näyttäy-tyy vastaavasti Virtuopon kaltaisen ’design for all’ –välineen kautta. Kohderyh-mälle on koottu ajasta ja paikasta riippumaton tietopankki internetiin, jossa ontarjolla koulutukseen ja työelämään liittyviä tietoja, jotka olivat aiemmin hajal-laan tai ”väärällä” kielellä.

ESR-tietoyhteiskuntapainotuksen näkökulmasta Virtuopo –hankkeessa oleel-lista on kuulovammaisen kohderyhmän osallisuuden edistäminen tietoyhteiskun-nan välinein. Virtuopon verkkopalvelu on pitkälle räätälöity ja monipuolinen oh-jauspalvelu. Lähtökohtana voidaan todeta, että alle 25-vuotiaden kuurojen taikuulovammaisten työttömyysaste on oli Virtuopo-projektin alkuvaiheessa tällähetkellä noin 50 prosenttia. Tässä mielessä hankkeen tehtäväsarkaa on tietoyh-teiskunnan välineiden hyödyntämisen ohella – mitä suurimmassa määrin – sensosiaalisen ulottuvuuden edistäminen.


Painopisteen 2 lähtökohtana on koko yhteiskuntaa koskeva työelämän yhtäläistenmahdollisuuksien edistäminen. Päämäärä on huomattavan haasteellinen kun ot-taa huomioon, että esimerkiksi tämän arvioinnin kyselyyn vastanneissa projek-

10. Laajasti verkottunut Virtuopo tekee yhteistyötä mm. Albertin-, Haukkarannan- , Merikartanon koulun, Keskuspuiston ammatti-opiston, Turun kuulovammaisten ammattikoulun, Kuurojen kansanopiston ja Kuopion ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen sekä kuulovammaisalan järjestöjen kanssa. Vuorovaikutteisen kanssakäymisen tavoitteena on nimenomaisesti projektin palvelujen kehittä-minen esim. palautteen avulla. (”Uskon, että kuulovammaisten kouluissa oppilaanohjauksesta vastaavat opettajat saavat Virtuopon kautta hyvää ellen sanoisi loistavaa tukea työlleen, sillä mm. työvoimaviranomaisten yleinen suomen- tai ruotsinkielinen materiaali on liian vaikeaa monelle viittomakieliselle oppilaalle.”, toteaa arvioinnin haastattelema Virtuopon yhteistyötaho).

45

46

LUK

U 4

Tiet

oyht

eisk

unta

pain

otus

osa

na E

SR

-pro

jekt

itoim

inta

a

teissa puhuttiin pikemminkin sosiaalisen osallisuuden edistämisestä suhteessamuihin yhteiskuntaryhmiin.11 Kuten varsin monen työllisyyshankkeen tapauk-sessa edellä, myös tämän painopisteen hankkeiden kytkentä tietoyhteiskuntaanliittyi yleensä tietotekniikkakoulutuksiin. Saatujen vastausten perusteella tietoyh-teiskunnan merkitys on tarjota kohderyhmille välineitä itsetunnon ja osallisuu-den kartuttamiseen, mikä voidaan osaltaan nähdä yhtenä pienenä askeleena työ-elämän kynnyksen madaltamisessa. Hieman optimistisoiden joidenkin vastaustenperusteella tietoyhteiskunnan välineistä ja niihin liittyvästä opiskelusta voisi pu-hua jopa ”ikkunana yhteiskuntaan”.

Arnkil ym. (2002) toteavat tuoreessa arvioinnissa tavoite 3 –ohjelman toteu-tuksen olevan vakaata, mutta kärsivän tarjontapainotteisuudesta ja täten riskin-oton puutteesta. Käsillä oleva arviointi voi ainakin tässä vaiheessa, kaksi painopis-tettä käsiteltyään, yhtyä tietoyhteiskunnan näkökulmasta kollegojen toteamuk-seen. Ottaen huomioon esimerkiksi painopisteen 2 haasteelliset kohderyhmät,missä on viitekehyksessä toiminnan osalta korostettu tietoyhteiskunnan innova-tiivisuus? Tämän luvun lopuksi käsitellyt Virtuopo- ja yksinhuoltajien etälukio –hankkeet ovat hyviä mutta valitettavan harvinaisia esimerkkejä keskeneräisistä in-novaatioprosesseista, joissa erityisryhmän tarpeisiin on lähdetty vastaamaan en-nakkoluulottomasta näkökulmasta. Molempien hankkeiden kehitystyössä tieto-yhteiskuntaan liittyvät toimenpiteet ovat osoittautuneet hyödyllisiksi siitä huoli-matta, että toimintamallit ovat vielä kesken (esimerkiksi kysymys vaikuttavuudes-ta). Aito innovatiivinen kehittäminen on pitkäjännitteistä ja hidasta, tiedon ke-räämisestä yhtäältä hyödynnettäväksi, toisaalta poisheitettäväksi.

4.4 Tietoyhteiskunta osana koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden

parantamista, ammatillisen liikkuvuuden edistämistä sekä

koulutuksen ja työelämän suhteiden vahvistamista (painopiste 3)


Kuten jo viitekehyksen kolmannen painopisteen pitkähköstä nimestä voi päätellä, onkyse hyvin moninaisesta strategisesta päämäärästä. Tiivistäen painopisteessä on kysekoulutuksen kehittämisestä ja -levittämisestä suhteessa työelämän tarpeisiin. Yhdeltäkannalta kyse on toki koulutuksen laadun kehittämisestä itsessään olkoonkin, että laa-tu on sidoksissa vaikuttavuuteen ja vaikuttavuus vastaavasti osaamisen kysyntään työ-markkinoilla. Kuten kahden aiemmin esitellyn painopisteen tapauksessa, myös tässätapauksessa tavoitteena on käyttökelpoisten toimintamallien kehittäminen. Luotavis-

11. Varaumana, johtuen monen naisten tasa-arvo –hankkeen vastaamatta jättämisestä, toteamme kuitenkin aineiston painottuneen tässä tapauksessa sosiaalisen tasa-arvon hankkeisiin.

LUK

U 4


-projektitoimintaa

sa toimintamalleissa pannaan erityistä painoa elinikäisen oppimisen -periaatteelle,opiskelijoiden työelämään siirtymisen vahvistamiselle ja työssäkäynnin ohella tapah-tuvalle kouluttautumiselle. (TM 1999, s. 40-41.)

Esimerkiksi verrattuna painopisteen 2 selvästi enemmän kohderyhmä- tai erityis-ryhmäperustaiseen strategiaan, ’koulutuspainopisteessä’ on kyse kahden kokonaisenjärjestelmän (so. koulutus- ja työmarkkinat-) lähentämisestä. Tietoyhteiskuntakehi-tyksen näkökulmasta soveliaita tai potentiaalisia kehittämisen rajapintoja on huomat-tava määrä. Tietoyhteiskunnan tarjoamat uudet mahdollisuudet ovat kiistattomim-min juuri niitä, joilla luodaan entistä laadukkaampia koulutusprosesseja. Esimerkiksietäopetuksen, verkkoperustaisten opiskeluympäristöjen ja koulutusyksiköiden ver-kostoitumisen kautta voida nostaa koulutuksen laatua tasapainoisesti riippumatta siitämissä ja miten se toteutetaan. Tähän laatuun liittyvät myös monipuoliset työelämäyh-teydet.

Painopisteen toinen ns. alapainopiste eli ammatillisen liikkuvuuden edistämi-nen on tietoyhteiskuntakehityksen kannalta sen sijaan jo vaikeampi kysymys.Määritelmällisesti liikkuvuudessa on kyse joko siirtymisestä uudenlaisiin työteh-täviin uudella toimialalla (tarve: uudelleenkoulutuksen lisäksi mahdollisesti myösperuskoulutuksen päivittäminen), siirtymisestä sisällöltään merkittävästi uusiintyötehtäviin entisellä toimialalla (tarve: uudelleenkoulutus tai laaja jatkokoulu-tus), työtehtävien muuttumisesta esim. uudelleenjärjestelyjen kautta (tarve: täy-dennys- ja/tai jatkokoulutus) tai osaamisen päivittämisestä entisessä työssä (tarve:täydennyskoulutus). Tietoyhteiskunnan kannalta potentiaali kytkeytyy lähinnäkolmen viimeksi mainitun kehittämiseen.

Koulutuksen ja työelämän välisten suhteiden vahvistamisessa on tietoyhteis-kunnan perspektiivissä nähtävä ennen kaikkea pyrkimys tunnistaa työelämänmuuttuvat tarpeet ja siitä syntyvät koulutuksen haasteet. Näiden yhteensovitta-mista pyritään tukemaan tietoyhteiskunnan tarjoamin keinoin, mm. luomalla sel-laisia opiskeluun liittyviä ratkaisuja, jotka toisaalta sisällöllisellä ja toisaalta toi-minnan tasolla vievät koulutusta lähemmäksi työelämää. Tältä osin lähestytäänedellä eritelty ammatillisen liikkuvuuden käsitettä.

Tietyin reunaehdoin painopiste 3 pitää sisällään lähes yksinomaan tietoyhteis-kuntapotentiaaleja kysymyksiä. Yleisellä tasolla voitaneen puhua jopa mahdolli-suudesta tukea sellaisen koulutuksen perusstruktuurin rakentamista, jossa laaja-pohjaisen peruskoulutuksen varaan rakentuvat sekä laaja-alaisempi täydennys-koulutus että nopeista muutoksista nouseviin haasteisiin vastaava ’täsmäkoulu-tus’. Jossain mielessä, lähinnä aluepoliittisesta näkökulmasta, ongelmallisena voi-daan pitää vallitsevaa kehitystä, jossa hyvin koulutetuista merkittävän pieni osajää työskentelemään alueelle, jossa on koulutuksensa saanut.

47

48

LUK

U 4

Tiet

oyht

eisk

unta

pain

otus

osa

na E

SR

-pro

jekt

itoim

inta

a

4.4.2 Tietoyhteiskunnan merkitys koulutuksen kehittämisen painopisteen toteuttamisessa

ESR-viitekehyksen koulutuspainopisteen arviointi perustuu tietoyhteiskuntapai-notuksen osalta 48 projektipäällikön vastauksiin. Tietyllä tapaa painopisteen suu-remmasta ”latautumisesta” liittyen tietoyhteiskuntapainotukseen kertoo se, ettänoin 70 prosenttia otoksen ao. hankkeista vastasi arvioinnin kyselyyn. Muutamaapoikkeusta (kaupungin vapaa-aikatoimi, seudun kehitysyhtiö) lukuun ottamattakyselyyn vastanneet hankkeet olivat oppilaitosten hallinnoimia.

Todennäköisenä sattumana voidaan pitää sitä, että toisen asteen ammatillistenoppilaitosten-, ammattikorkeakoulujen- ja aikuiskoulutuskeskusten tms. hank-keita oli vastausten joukossa noin kolmannes kutakin. Hankkeista ainoastaan kol-me oli tiedekorkeakoulujen koordinoimia. Kokoavasti kolmannen painopisteen

Kuvio 2. Koulutuspainopisteen hankkeiden tarkoitus ja päämäärä (so. miksi hanke on olemassa)?1

1. Arvioinnin kyselyaineisto on käyty läpi laadullisen analyysin ATLASti-ohjelmalla. Kuviossa 2 kukin TA-alkuinen laatikko merkitsee nimenomaista koodiluokitusta. Yksittäinen koodi on vastaavasti luotu käymällä nimenomaiset vastaukset läpi sitaa-teittain (quotations) siten, että esimerkiksi koodin ’TA - kehittää työssäoppimisjärjestelmän laatua’ tietyn vastausjoukon yhtei-nen nimittäjä. Laatikon lopussa oleva numero kertoo vastaavasti siitä, kuinka tapausta yhden koodin ”alla”. Jokainen 48:sta ESR-hankkeesta on säännönmukaisesti luokiteltu yhden tarkoituksen hankkeeksi. Jatkossa kuvioissa ATLASti-kuvioissa voi ha-vaintoja olla huomattavastikin vähemmän johtuen vastaamatta jättämisestä (esimerkiksi kaikissa hankkeissa ei ole tavoitteena koulutuksen laadun parantaminen).

��

��1��&�� &��&��&��&�2/134

��1�� &� �� #�2/134

��1�� #��2/134

��1��"� ��2/134

��1��""��#�� 2/134

��1��""��1�"��"�� 25134

��1�� &�"��&#��2/134

��1��'�%��!��'20134

��1��"��&#&� ��26134

��1��#��#�!�'�'��2/134

��1��7�1��!��'��&�� 2/134

��1��"��28134

��1�� 1��""��2/134

��1�� "��"��2/134

��1��""��20134

��1�� #�� 2/134

��1�� "��"��"�"��"�20134

��1�#��#�1��&��#�� "�2/134

��1�#�1��#��2/134

��1��"��2/134

��1��!�� & ��#&�2/134��1�� &�2/134

��1��#��!��2/134

��1�� "2/134

LUK

U 4


-projektitoimintaa

hankkeiden tapauksessa voidaankin hyvällä syyllä puhua ’oman toiminnan’ –ke-hittämishankkeista. Oheisessa kuviossa 2 on tehty tarkemmin selkoa siitä, mitätarkoitusta varten hankkeet on käynnistetty.

Kuviosta voidaan havaita, että tarkoituksella mitattuna selvin painotus paino-pisteen 3 hankkeissa on koulutuksen ja sitä järjestävien järjestelmien kehittämi-sessä. Määrällisesti vastauksissa painottuu toisen asteen ammatillisten oppilaitos-ten työssäoppimisen kehittäminen (mm. laatu) sekä enemmän aikuiskoulutuk-seen liittyvä ammatillisten perustutkintojen näyttöjen kehittäminen. Muissa ku-vion neljässä ”haarassa” on kyse kehittämistoiminnasta enemmän irrallaan oppi-laitosmaailmasta. Kysyttäessä hankkeiden ensisijaisia kohderyhmiä vastauksissapainottuu – jossain määrin koulutuksen toimijoiden kustannuksella – pk-yrityk-set ja niiden kehittäminen (ks. liite 3).

Painopistettä 3 toteuttavien ESR-hankkeiden subjektiivista tietoyhteiskuntakyt-kentää sekä ao. toimenpiteitä ja keinoja on havainnollistettu oheisissa kuvioissa 3 ja 4.Kuvioiden perusteella voidaan ensiksi todeta, että välineellinen tai instrumentaalinenulottuvuus leimaa myös koulutuspainopisteen hankkeiden tietoyhteiskuntakytkentääja toimenpiteitä (sähköpostin ja tietoverkkojen käyttö/hyödyntäminen, tietotekniikanhyväksikäyttö oppimisessa, uudet oppimisympäristöt jne.). Toinen sekä kytkentäänettä toimenpiteisiin liittyvä painotuksen ulottuvuus liittyy tietoyhteiskunnan sub-stanssiin, esimerkiksi ATK:n ja muiden tietoyhteiskuntataitojen parantamiseen sekävähäisessä määrin sisällöntuotantoon.

Vaikka arvioitavan horisontaalisen ESR-teeman soveltuvuus painospisteessä 3vaikuttaa hyvinkin luontevalta, nostamme tässä yhteydessä esiin myös kysymyk-seen siitä, menettääkö ko. painotus erottelukykynsä tarkasteltaessa koulutusjärjes-telmien kehittämistä (ks. kuvion 4 koodi ’TP – erottelukyky!?!?!’). Tähän, jo arvi-oinnin väliraportin päätteeksi keskusteltuun seikkaan palaamme sekä tämän lu-vun- että käsillä olevan raportin lopuksi.

49

50

LUK

U 4

Tiet

oyht

eisk

unta

pain

otus

osa

na E

SR

-pro

jekt

itoim

inta

a

Kuvio 3. Painopisteen 3 hankkeiden kytkentä tietoyhteiskuntaan.

Kuvio 4. Painopisteen 3 hankkeiden tietoyhteiskuntaan liittyvät käytännöt toimenpiteet ja keinot.

��1��28134

��1��#��"��"�2/134

��1��"��"�"�"��#�� 2/134

��1��1�� 29134

��1�� #��20134

��1��7��2/134

��1�:�1��#��20134

��1�"��#��;<13=

��1��##��2>134

��1� ��##��#"��"�28134

��1��2/134

��1��2/134

��1��"

��#��

��1�???1�� 26134

��1��1�##��#"��2>134

��1��"��"28134

��1��20134

��1��20134

��1��"��29134

��1��"�#�� 2/134

��1��"��#��25134

��1�� @A@A@26134

��1��#�� "��"�2/134

��1��1�#�� &2B134

��1��"��2/134

��1��2/134

��1��1� �## ��2/134

LUK

U 4


-projektitoimintaa

Tietoyhteiskunnan arvioinnin näkökulmasta yksi tapa suhteuttaa oppilaitos-maailman ja sen sisältämän projektimaailman merkitystä ko. painotuksen osalta,on pyrkiä hakemaan tietoa siitä, miten aiemmissa kuvioissa esitetyt välineet ja kei-not edistävät hankkeiden tarkoituksen saavuttamista. Vastausten koonti ao. kysy-mykseen liittyen on esitetty oheisessa kuviossa 5.

Kenties hieman yllättäen painotuksen ja siihen liittyvien välineiden lisäarvo eiliity ensisijaisesti kehitysprosessien sisältöihin vaan prosessien toteutuksen tapaan.Yhteinen nimittäjä koodien ’nopeutta, tehoa, laajuutta’, ’verkostoituminen’ ja’tiedottaminen’ tapauksessa on kaikenlainen tiedon siirtyminen liittyen projektintoteutukseen. Mielenkiintoista kuviossa 5 on toisaalta se, että välineet eivät juuri-kaan näyttäydy suoranaisena ”oikotienä” osaamiseen. Tarkoituksen saavuttami-sessa tietoyhteiskunnan toimet ja keinot voivat – tämänkin painopisteen tapauk-sessa – merkitä myös suurempaa osallisuutta esimerkiksi tiedon saatavuuden jahallinnan näkökulmasta. Myös etäopiskelun mahdollisuuden voidaan nähdä si-sältyvän tähän tarkasteluun. Osaamisen kannalta lisäarvo liittyy monessa tapauk-sessa tutkintoihin.

Kuvio 5. ”Miten tietoyhteiskuntaan liittyvät välineet ja keinot edistävät painopisteen yksittäi-sen hankkeen tarkoituksen saavuttamista?”.

��1��"�#�� 29134

��1�� # �"��2/134

��1��20134

��1��2/134

��1�� &2/134

��1��"�##�� 20134

��1��28134

��

��1��!��28134

��1��#� ��(��(�� 2<134

��1�� 28134

��1�� 2B134

��1��#�� 20134

��1�#��2/134

��1��2/134

��1��!��2/134

��1��!�� 28134

51

52

LUK

U 4

Tiet

oyht

eisk

unta

pain

otus

osa

na E

SR

-pro

jekt

itoim

inta

a

Ensimmäinen laaja-alaisen painopisteen kolmesta osiosta liittyy koulutuksenlaadun ja vaikuttavuuden kehittämiseen. Raportin luvun 4.4.1 perusteella arvi-oimme tämän ulottuvuuden suhteen tietotoyhteiskuntakehityksen potentiaalinvarsin huomattavaksi. Kuvion 6 esitetyn vastausryhmittelyn perusteella esitettyennakkoarvio vaikuttaisi pitävän paikkansa. Kaikkineen laatu ja vaikuttavuus on– hivenen yksinkertaistaen - tässäkin tapauksessa kytköksiä tietoon, uuteen osaa-miseen esim. uusiin osaamistarpeisiin perustuen (ml. parempi ja ajantasaisempioppimateriaali). Jos ja kun tietoyhteiskunta ja koulutuksen laatu liitetään mones-sa vastauksessa tiedon ja osaamisen uudenlaisiin sisältöihin, vaikuttaa oma merki-tyksensä olevan myös tiedon määrällisellä saatavuudella. Kolmas mielenkiintoi-nen havainto liittyen koulutuksen laatuun on muutamissa vastauksissa esiin nou-seva näkemys tietoyhteiskunnan välineistä osana koulutuksen suurempaa avoi-muutta, julkisuudelle ja kilpailulle altistamista (”Tieto on kaikkien osapuolienOPH, työelämä, oppilaitokset, opettajat ja opiskelijat käytettävissä”). Tämän ala-luvun lopuksi esiteltävä Porin Tekniikkaopiston työssäoppimisen laadunvarmis-tushanke on huomionarvoinen esimerkki koulutuksen laadun kehittämisestä sys-temaattisen palautejärjestelmän avulla. (Ks. kuvio 6.)

Ammatillisen liikkuvuuden edistäminen on toinen ESR-koulutuspainopis-teen strategisista sisällöllisistä päämääristä. Selvästi hieman vaikeaksi koetun kysy-myksen vastausten perusteella tietoyhteiskunnan välineillä on merkitystä eritotensiinä mielessä, että tietoyhteiskunnan tiedot ja taidot sekä valmiudet niiden edel-

Kuvio 6. ”Miten kyseisten välineiden avulla voidaan hankkeesta saadun kokemuksen perusteel-la paremmin edistää koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta?”

D�1��"�#�� "2/134

D�1�� ""�"��2/134

D�1�� A�2/134

D�1�%��#��E��'2/134

D�1�� F��#�� @20134

D�1�#�� "��"@20134

D�1��!��2B134

D�1�#��#��##��28134

D�1��20134

D�1�#��#��2B134

D�1� ��#��20134

� � � ��

LUK

U 4


-projektitoimintaa

leen kehittämiseen arvotetaan ammatillisen liikkuvuuden edellytyksiksi (ml. tietosiitä, mitkä ovat ammatillisen liikkuvuuden edellytykset). Yhden näkemyksenmukaan:

”Kun on taidot toimia tietoyhteiskunnassa, huomaa kuinka maailma on avoinna ja läsnä.Tietoa on saatavilla nopeasti ja tehokkaasti. Ammatillinen liikkuvuus osa tästä.”

Kolmas ja samalla viimeinen painopisteen painotus koskee koulutuksen jatyöelämän suhteiden vahvistamista. Viimeisen vajaan viiden vuoden kuluessa ky-seessä olevat toimijat ovat – ESR-toiminnasta riippumatta - lisänneet yhteistyö-tään. Kun kysymystä tarkastelee koulutuspainopisteen näkökulmasta ja tietoyh-teiskunnan ”lävitse”, kytkeytyy välineellinen lisäarvo pitkälti toisen asteen amma-tillisen koulutusjärjestelmän työssäoppimisen toteutukseen. Tässäkin tapauksentietoverkkojen ja sähköpostin käyttö kanssakäyminen on perusteltua tiedon, sensaatavuuden, ajantasaisuuden ja täsmällisyyden näkökulmasta (opettajan, työ-paikkaohjaajan ja työssäoppijan yhteydenpito. Varsin monessa tämän aihepiirinja muiden hankkeiden vastauksessa esiin nousi saadut hyvät kokemukset ajasta japaikasta riippumattomasta verkkokeskustelufoorumista.

Edellä kerrotun pohjalta on hyvä syy olettaa, että vajaan 50 ESR-hankkeenkeskuudesta on nostettavissa esiin koko joukko tietoyhteiskunnan välineellisyy-teen liittyviä hyviä käytäntöjä. Tähän liittyen havainnot on koottu alla olevaankuvioon 7. Kuvion ulkopuolelta voidaan aluksi todeta se, että yllättävän moniprojektipäällikkö totesi, ettei kysytynkaltaisia hyviä ja vaikuttavia käytäntöjä liit-tyen tietoyhteiskuntaan ole hankkeesta nimettävissä. Hankkeissa, joissa subjektii-visesti arvioiden hyviä käytäntöjä kuitenkin löytyy, pääpaino on tietoverkkovälit-teisessä verkostoitumisesta ’ulospäin’ ja nimenomaisesta verkkoyhteistyöstä esi-merkiksi etäopiskelun ohjaamisessa ja yhteydenpidossa. Yksittäisiä mainintoja saaoppilaitosten projektitoiminnasta tiedottaminen internetissä. Varsinaisesti yritys-toimintaa (ja välillisesti oppilaitosta) palvelevia esimerkkejä ovat internetin yritys-verkostot ja tietoyhteiskuntaan liittyvät osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut(aikuis- ja täydennyskoulutus). Osaltaan tähän luokkaan kuuluu myös työssäop-pimisen työpaikkaohjaajien verkkokoulutus.

Aiemmin totesimme, että monessa tapauksessa – lähinnä koulutuksen ja työ-elämän lähentämiseen liittyen – tietoyhteiskunnan välineiden soveltamisella onmerkitystä tiedon sisältöjä parantamiselle, -hyödynnettävyydelle ja –osuvuudelle.Tältä kannalta oppilaitosten palvelinten kehittämistoiminnan tietopankit ja hie-man myöhemmin esiteltävä tietokantapohjainen työssäoppisen palautejärjestel-mä ovat mielenkiintoisia esimerkkejä. Todettakoon vielä, että tietoyhteiskunnan”suuret lupaukset” etätyöstä ja –opiskelusta ovat kuitenkin lähinnä aineistollisiakuriositeetteja.

53

54

LUK

U 4

Tiet

oyht

eisk

unta

pain

otus

osa

na E

SR

-pro

jekt

itoim

inta

a

Esimerkki - IT Future Center-projekti (entinen Nörttiverstas)

Mikä?Kotkassa toimiva IT Future Center (ITFC) on ns. puhdasverinen ESR-tietoyh-teiskuntahanke. Kotkan-Haminan seudun Yrityspalvelu Oy:n koordinoima, Ete-lä-Suomen tavoite 2 –ohjelmaan kuuluva hanke aloitti lääninhallituksen ESR-ra-hoituksella lokakuussa 2000. Vuoden 2003 lopulla toimintansa päättävän hank-keen tavoitteena on ”luoda ajankohtaista it-alan huippuosaamista tarjoava januorten oppijoiden it-osaamista markkinoiva yksikkö, joka samalla toimii opiske-lijoiden yritystoiminnan kasvualustana”. Opiskelijoilla tarkoitetaan tässä tapauk-sessa ensisijaisesti Kymenlaakson ammattikorkeakoulun ohjelmistotekniikankoulutusohjelman opiskelijoita, joita valmistuu oppilaitoksesta vuosittain noin40. Ensisijaisen projektin kohderyhmän muodostavat koulutusohjelman insinöö-riopiskelijat, jotka ovat perusopintojen jälkeen hakeutuneet OhjelmistoakatemiaESR-hankkeeseen suorittamaan syventävät opintonsa yrittäjämäisessä ympäris-tössä (ks. http://oak.kyamk.fi). Molemmat kyseessä olevat projektit ovat saaneetmittaviin laite- ja toimitilainvestointeihinsa lääninhallitukselta myös toimin-taympäristötukea (EAKR).

Kuvio 7. ESR-projektien hyviä ja vaikuttavia käytäntöjä ja toimintamalleja, joissa tietoyhteis-kunta on keskeisesti esillä.

G��1��#��2/134

G��1��28134

G��1�???1��!�� 20134

G��1�� 28134

G��1��"�#�� 1��"�2/134

G��1��#�� 2/134

G��

G��1��#��#��28134

G��1��#��#�� "��"�2/134

G��1��%��2/134

G��1��"�2/134

G��1��1#�� 2/134

G��1��&��&��&#�� 2/134

LUK

U 4


-projektitoimintaa

Miksi?IT-alan yrittäjyyden ja –työpaikkojen ohella ITFC:n taustalla on aluekehitysoh-jelman hankkeelle ominaisesti Kotkan-Haminan seudun kehittäminen. Vuonna1999 alkaneen hankkeen suunnittelun taustalla oli Kotkan-Haminan seudun Yri-tyspalvelu Oy:n ja yritysten huoli ammattikorkeakoulusta valmistuneiden ohjel-mistoinsinöörien ”aivovuodosta” Etelä-Suomen it-osaamiskeskittymiin. Osaaja-paon erityisen haasteelliseksi teki se, että it-toimialan kehittäminen oli valittumetsä- ja selluloosateollisuuden ja logististen yhteyksien ohella yhdeksi Kymen-laakson tavoite 2 –ohjelman painopistealueeksi. Varsin monipuolista ITFC-han-ketta voi hyvällä syyllä kutsua toimenpideohjelmaksi sitouttaa vuosittain karttuva(tai osa siitä) it-alan ammattikorkeakouluosaaminen seutukuntaan yrityksiksi,työpaikoiksi ja muun yritystoiminnan kehittämiseksi.

Havainnollinen tapaa määritellä IT Future Center –hankkeen roolia on luoda katsaus sille asetettuihin laadullisiin tavoitteisiin:- kehittää opetusta vastaamaan entistä paremmin työelämän osaamisvaatimuksia,- integroida käytännön projektityöt osaksi opetusta,- tarjota oppijoille opiskelun aikana yritysten todellisia ohjelmointi- ja elekt-

roniikka-alan projekteja,- lisätä oppilaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyötä,- tarjota oppijoille mahdollisuuksia it-alan yrityksen perustamiseen,- perustaa projektitiimejä eri koulutusalan oppijoista,- tuoda it- ja elektroniikka-alan osaaminen entistä paremmin yritysten käyttöön,- tuottaa osaajia yrityksiin,- auttaa alueen yrityksiä it- ja elektroniikkahankkeiden toteuttamisessa,- saada alueelle lisää it-alan yrityksiä vastaamaan paikalliseen ja laajempaan ky-

syntään ja- luoda alueelle toimiva etätyöyhteisö.

Tiivistäen voisi todeta ITFC:n tehtäväsaraksi toimimisen alueen yritysten (ml.toimivat noin 50 it-yritystä), ammattikorkeakoulun ja sen opiskelijoiden verkot-tajana sekä keskinäisen osaamisen kysynnän ja tarjonnan edistäjänä.

Miten?Toden teolla noin 1½ vuotta toimineen ESR-hankkeen lukuisten edellä mainit-tujen tavoitteiden osalta on parhaiten edetty yrityslähtöisten yhteistyöprojektien(amk – ITFC – it-yritykset) toteuttamisessa, oppilaitoksen ja elinkeinoelämän yh-teistyön lisäämisessä (esim. opiskelijoiden toteuttamat ATK-koulutukset pk-yri-tyksissä) sekä opiskelijoiden it-alan yritysten perustamisessa (5 yritystä). Vuoden2003 painopisteitä projektissa ovat prosessit seutukunnan varsin hajanaisen it-yri-tyskannan kokoamiseksi ”verkosto-ohjelmistotaloksi” sekä haasteellisena pidettä-

55

56

LUK

U 4

Tiet

oyht

eisk

unta

pain

otus

osa

na E

SR

-pro

jekt

itoim

inta

a

vän etätyömallin käynnistäminen. Varsinaisena tulevien vuosien haasteena pro-jektipäällikkö Petri Tolmunen piti nimenomaan seudun it-toimialan substanssi-osaamisen (so. ohjelmistot ja niiden yrityssovellutukset) kehittämistä. Aina julki-sin varoin tuetun yritystoiminnan yhteydessä esiin nouseva kysymys on ITFC:ssäotettu huomioon niin, että hankkeen toimenpiteitä ja resursseja markkinoidaanensisijaisesti toimiville, toiseksi alueelle etabloituville ja vasta kolmanneksi uusille,esimerkiksi amk-opiskelijoiden perustamille it-yrityksille. Kahden samoissa tilois-sa toimivan ESR-projektin, ITFC:n ja Ohjelmistoakatemian välinen työnjako onjakautunut siten, että ensiksi mainittu on profiloitunut ulospäin seudun yritys-kentän (ml. Yrityspalvelu Oy:n asiakkaat) tarpeiden palvelijana (esim. tilat, lait-teet, tietoverkot, projektitöiden hankkiminen, yrittäjyysvalmennus, it-osaamisenvälittäminen), jälkimmäisen vastatessa opetussisältöjen ja –muotojen kehittämi-sestä, yrityshankkeiden toteuttamisesta, ohjelmistotuotteiden kehityksestä jne.

ESR-tietoyhteiskuntapainotuksen merkitys ko. painopisteen hankkeessaTietoyhteiskunta-arvioinnin näkökulmasta ITFC-hanke on monessa mielessä huo-mionarvoinen. Erotukseksi monesta muusta, hankkeessa tietoyhteiskunta liittyy sekätoiminnan substansseihin että toteutustapaan pääpainon ollessa ensiksi mainitussa.’It-viitekehyksessä’ hanke pyrkii niin koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden paranta-miseen, ammatillisen liikkuvuuden edistämiseen sekä koulutuksen ja työelämän suh-teiden vahvistamiseen. ESR-tietoyhteiskunnalle ominainen sosiaalinen ulottuvuus onhankkeessa vahvasti läsnä aluepoliittisesta näkökulmasta.

Esimerkki - Työssäoppimisen laadunvarmistus –projekti

Mikä?Opetushallituksen ESR-rahoittama ’Työssäoppimisen laadunvarmistus’ –projek-tin on yksi Porin Tekniikkaopiston ns. PTOplus-kehitysprojekteista, joiden avul-la luodaan yhteistyöverkostoja yritysten ja oppilaitoksen välille (”Projektit antavatplussaa Porin Tekniikkaopiston koko toiminnalle ja luovat perustan koulutuspal-velujen jatkuvalle kehittämiselle”). Nimenomaisen hankkeen tarkoituksena ontoisen asteen ammatillisen oppilaitoksen kaikkien kahdeksan opintoalan tutkin-toihin kuuluvan työssäoppimisen laadusta huolehtiminen. Kohderyhmän muo-dostavat elokuussa v. 2000 opiskelunsa aloittaneet opiskelijat (yhteensä noin250), työssäoppimispaikat sekä työpaikkaohjaajat. Kolmivuotinen hanke päättyyheinäkuussa 2003, johon mennessä tavoitteena on kehittää yhteistyössä työelä-män kanssa oppilaitoksen käyttöön joukko hyviä ja erilaisiin yritysympäristöihinsoveltuvia laadukkaita työssäoppimisen käytäntöjä.

Kuten ESR-viitekehyksen kolmatta painopistettä toteuttavien projektien ta-pauksessa yleisemminkin, on ’Työssäoppiminen laadunvarmistus’ –hankkeessakyse koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantamisesta. Syksystä 1999 alkaentyössäoppiminen on sisältynyt uusiin kolmen vuoden ja 120 opintoviikon laajui-

LUK

U 4


-projektitoimintaa

siin perustutkintoihin. Yleisimmin toisena ja kolmantena tutkintovuonaan opis-kelija suorittaa vähintään 20 opintoviikon verran ennalta sovittujen tavoitteidenohjaamia työssäoppimisen opintoja työpaikkaohjaajan johdolla.

Miten?Alla on esitetty Porin Tekniikkaopiston kaavio työssäoppimisen prosessin kulusta.Kuviosta voidaan havaita, että ’…laadunvarmistus’ –projektin rooliin kuuluu opetta-jien perehdyttäminen (säännölliset valmennustilaisuudet ennen seuraavan työssäoppi-misjakson alkua) ja laatukontrollin kannalta ensiarvoisen tärkeä palautejärjestelmänhallinta. Hyvän kuvan siitä, mitä laadulla tässä tapauksessa tarkoitetaan saa käymälläverkkosivuilla (www.porintekniikkaopisto.fi/optimix), jossa sekä opiskelijat että yri-tysten työpaikkaohjaajat voivat käydä antamassa palautetta työssäoppimisjakson ko-kemuksista. Palautteet (370 opiskelijalta ja 100 työpaikkaohjaajalta lukuvuonna2001-2002) tallentuvat tietokantaan, josta voidaan esimerkiksi opintoaloittain ”ajaa”nelikenttä- ja kuiluanalyysejä työssäoppimisen laatuun liittyvistä kriteerikysymyksistä.Palauteanalyysejä hyödynnetään mm. opiskelijoiden ja opettajien valmennuksissaseuraaville työssäoppimisjaksoille.

Yksinkertaistaen voidaan ehkä sanoa, että toisen asteen ammatillisen koulutuksenlaatu oli aiemmin – perustellustikin – sidoksissa oppilaiden opintojen jälkeiseen sijoit-tumiseen työmarkkinoille. Muun muassa työssäoppimisen –uudistuksen seurauksenaoppilaitoksista on tullut huomattavasti ”avoimempia” paikallisia ja alueellisia toimi-joita, joiden tehtävänä on sekä toteuttaa sovittuja opintosuunnitelmia että palvellaelinkeinoelämää. Projektipäällikkö Esa-Pekka Rantasen mukaan työssäoppimisen laa-dun näkökulmasta oleellista on palautejärjestelmän ohella tietokantapohjaisen to-re-kisterin (400 yritystä) soveltaminen jaksojen käytännön järjestelyihin. Kolmantenatietoyhteiskunta -esimerkkinä kannattaa mainita tietoja viestintätekniikoiden käyt-täminen työssäoppimisen ohjaamisessa. Työssäoppimisessa esiintyvien ongelmienkartoitukseen sekä ratkaisujen ideointiin hankkeen projektiryhmä käyttää ’ajasta japaikasta riippumatonta’ internetissä toimivaa cAme-ohjelmistoa, tietokoneavusteistaasynkronista kokousympäristöä.

ESR-tietoyhteiskuntapainotuksen merkitys ko. painopisteen hankkeessaProjektipäällikkö Rantasen arvioinnin kyselyyn antamaa vastausta lainataksem-me: ”Mainitut keinot ja välineet ovat välttämättömiä työssäoppimisessa syntyvänja siirtyvän massiivisen tiedon hallintaan. Ilman tietoyhteiskuntaan liittyviä toi-menpiteitä ja keinoja ei projekti voisi saavuttaa asettamiaan tavoitteita täysmää-räisesti. Työssäoppimisen laadunvarmistus ilman tietokantasovellukseen pohjau-tuvaa palautejärjestelmää ei todennäköisesti onnistuisi tai ainakin reagointi ha-vaittuihin epäkohtiin tapahtuisi pitkällä viiveellä. Työssäoppimisen käytännön

57

58

LUK

U 4

Tiet

oyht

eisk

unta

pain

otus

osa

na E

SR

-pro

jekt

itoim

inta

a

järjestelyt ilman tietokantapohjaista työssäoppimisrekisteriä olisivat hyvin vaival-loisia ja tuhlaisivat käytössä olevan resurssin muuhun kuin työssäoppimisen ke-hittämistyöhön.”.

Tietoyhteiskunnan välineiden käyttö on siis keskeisessä roolissa sekä projektintoteutuksessa yleensä että varsinaisten työssäoppimisen koulutussisältöjen kehit-tämisessä. Projektista tähän asti saatujen kokemusten perusteella uusi moderni jaitsekriittisyyttä edellyttävä konsepti on otettu yrityksissä varsin hyvin vastaan. Yh-den näkemyksen perusteella oppilaitoksen roolina yhteistyössä on olla antavanaosapuolena tietotekniikan hyvien käytäntöjen hyödyntämisessä. On kuitenkinsyytä muistaa se, että malli joka soveltuu suuryritykselle, voi olla pk-yrityksessämahdoton toteuttaa. Koulutuksen laadun kehittämisessä on kyse pitkästä proses-sista, jossa oppilaitoksen ESR-projekti voi esimerkiksi työssäoppimisen osalta toi-mia prosessin käynnistäjänä.


Koulutuksen kehittämis –painopistettä toteuttavassa hanketoiminnassa ESR-vii-tekehyksen tietoyhteiskuntapainotus on omimmillaan. ESR-viitekehyksen ns. ra-japintamalliin perustuen painotuksella on tärkeä merkityksensä koulutuksen jatyöelämän painopisteiden välissä, ’työelämän uudet osaamisrakenteet’ –rajapin-nassa. Viitekehyksen (TM 1999, s. 33) mukaan rajapinnan ”toimenpiteiden onlähdettävä ajattelusta, että koulutusjärjestelmän sisältöjä ja painotuksia on ennak-

Työssäoppimisen toteutus

��1��

��

�*1��

��

��

�� 1

��

��

��1

#��

� �� 1

��

*#��1��!��#��!��1�"��

*�� 1�"��

��

��

��

�� 1��

�� *

��I�/�� I�/��I�0��

�# ��1��F��1��!��1��

��1��! �1�� 1#��

�� 1��1��1��!�1��

��#��

*�� 1�"��

��1

��

��

��#��

��

��*#

��

�#�

��!

��"��

LUK

U 4


-projektitoimintaa

koluulottomasti kehitettävä työelämän muuttuneiden vaatimusten suhteen”.Suunnilleen tämänkaltaisesta roolista tietoyhteiskuntapainotus ESR-projekti-päälliköiden vastausten perusteella on löydettävissä syksyllä 2002.

Sisällöllisesti kolmannen painopisteen kehittämistyössä on kyse kolmesta pää-määrästä: koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden kehittämisestä, ammatillisenliikkuvuuden edistämisestä sekä koulutuksen ja työelämän välisten suhteiden tii-vistämisestä. Tietoyhteiskuntapainotukseen liittyvillä välineillä ja keinoilla vai-kuttaisi ensisijaisesti oleva merkitystä koulutusprosessien kehittämisessä sekämuodon (’nopeutta, tehoa, laajuutta, verkostoitumista ja tiedottamista’) että sisäl-töjen osalta. Painopisteen ’koulutuksen laatu ja vaikuttavuus’ –alapainotuksen ta-pauksessa kyse on tiedosta: uudenlaisesta osaamisesta ja –osaamistarpeista, tiedonparemmasta saatavuudesta myös määrällisesti sekä koulutuksen sisältöjen suu-remmasta avoimuudesta (”ajantasainen täsmätieto kaikkien saatavilla”).

Tässä arvioitavan ESR-painotuksen merkitys ammatilliselle liikkuvuudellekytkeytyy tietoyhteiskunnan tietoihin ja taitoihin, jotka projektipäälliköt näkevätyhtenä liikkuvuuden edellytyksenä. Riippumatta siitä, onko kyse siirtymisestä si-sällöltään merkittävästi uusiin työtehtäviin entisellä toimialalla, työtehtävienmuuttumisesta esim. uudelleenjärjestelyjen kautta tai osaamisen päivittämisestäentisessä työssä, henkilöltä edellytetään todennäköisimmin tiettyjä tietoyhteis-kunnan kvalifikaatioita.

Vuonna 1999 käynnistettiin ammatillisten toisen asteen tutkintojen uudista-minen. Nyttemmin kolmivuotisten perustutkintojen suorittamiseen kuuluu vä-hintään 20 opintoviikon työssäoppimisen kokonaisuus. Arvioinnin kyselyn vasta-usten perusteella kysymys koulutuksen ja työelämän suhteiden vahvistamisestatietoyhteiskunnan näkökulmasta liittyi pitkälti juuri työssäoppimisen prosessienkehittämiseen. Ensisijaisesti tietoverkkojen, tietokantojen ja vaikkapa sähköpos-tin soveltamisella vaikuttaa olevan merkitystä to-järjestelmän yhteydenpidonmahdollistamisessa, mutta esimerkiksi Porin Tekniikkaopiston esimerkin tapauk-sessa myös ko. koulutusosion laadun ja vaikuttavuuden kehittämiselle. Yhdenprojektipäällikön mukaan koulutuksen ja työelämän suhteiden lähentämisellä onollut myös seuraavankaltaista ei-ennakoitua vaikuttavuutta:

”Oppilaitos on ollut antavana osapuolena tietotekniikan hyödyntämisessä elihyviä käytäntöjä on otettu ilolla vastaan yhteistyöyrityksissä. Oppilaitoksen roolityöelämän kehittäjänä on realisoitunut tässäkin kohtaa.”

Yleisen tietoyhteiskuntaoptimismin keskellä tietoyhteiskuntaan liittyvät kiel-teiset vaikutukset ovat kolmannen painopisteen hankkeiden vastauksissa vähissä.Mielenkiintoisempaa kuin tämänkaltaisten vastausten vähäisyys on niiden yhtei-nen nimittäjä, verkkokoulutuksen ongelmallisuus. Etäopiskelun näkökulmastahankkeissa on saatu kokemuksia suuremmasta osallistumiskynnyksestä työpaik-kaohjaajien ja opiskelijoiden verkko-opetukseen (”Verkko-opetukseen on suhtau-

59

60

LUK

U 4

Tiet

oyht

eisk

unta

pain

otus

osa

na E

SR

-pro

jekt

itoim

inta

a

duttu erittäin nihkeästi. Luulen, että syyt ovat huonoissa taidoissa ja siinä, ettäopiskelijat kaipaavat enemmän kontaktipäiviä. Suora vuorovaikutus toisissa työ-paikoissa olevien kanssa tärkeää”).

Spekuloimme edellä kysymyksellä siitä, missä määrin ESR-viitekehyksen tie-toyhteiskuntapainotus menettää ns. erottelukykyään tarkasteltuna koulutus- jaoppilaitoskontekstissa. Arvioinnin tulosten perusteella kysymys on edelleen pe-rusteltu: jos ja kun esimerkiksi työtön painopisteen 1 hankkeessa opiskelee tieto-koneenkäytön perusteita itsessään kenties ensimmäistä kertaa, on ammatilliselletoisen asteen opiskelijalle ATK-koulutuksen tapauksessa kyse tutkinnon normaa-lista opetussisällöstä. Edellä todetulla viittaamme siihen, ettei koulutuspainopis-teen hankkeissa tietoyhteiskuntapainotusta ole – verrattuna painopisteisiin 1 tai 2- ymmärretty oikein tai paremmin. Kyse on yksiselitteisesti pikemminkin siitä, et-tä painopisteen 3 hanketoimintaa toteutetaan kontekstissa, jossa tietoyhteiskun-nan toimenpiteille, keinoille ja välineille on löydettävissä kehittämisen kohde ja”suunta” (vrt. työllisyyden ja koulutuksen välinen rajapinta).

4.5 Tietoyhteiskunta osana osaamispääoman kehittämistä

tukemaan yrittäjyyttä, työelämän uudistumista sekä

tutkimustulosten ja teknologian hyödyntämistä (painopiste 4)


Kolmen vuoden takaisessa ESR-viitekehyksessä (TM 1999, s. 41-43) todetaanyritystoiminnan ja työelämän kehittämisen painopisteen osalta, että ”tarkoitukse-na on vauhdittaa työelämän uudistumista, työpaikkojen syntymistä ja elinkeino-rakenteen monipuolistumista eri aloilla ja maan eri osissa”. Varsinkin rakennera-hastojen alueohjelmissa (tavoitteet 1 ja –2) painopiste on hyvin keskeinen uusientyöpaikkojen synnyttämisen ja alueellisen kilpailukyvyn päämäärien näkökulmas-ta. Viitekehyksessä todetaan tämän arvioinnin kannalta huomionarvoisesti lisäksi,että painopisteen tapauksessa ”kysymys on toimenpiteistä, jotka edistävät osaa-mispääoman kehittymistä, yrittäjyyttä ja sellaisten valmiuksien luomista, jotkaedistävät tietoyhteiskuntaan siirtymistä…”. Myös tässä tapauksessa haussa ovatuudenlaiset toimintamallit. Käytännön tasolla mallit pitävät sisällään työelämänhenkilöstövoimavarojen kehittämistä, työvoiman sopeutumiskyvyn edistämistä jauusien yritysten perustantaa sekä t&k-toimintaa.

Tietoyhteiskuntapainotuksen näkökulmasta painopisteen vahvuus kytkeytyyennen kaikkea osaamispääoman monipuoliseen ja laaja-alaiseen vahvistamiseenosana kansallista resurssistrategiaa. Tietoyhteiskunnan viitekehyksessä tämän osa-alueen toimet koulutuksen ja tutkimustoiminnan edistämisessä ja niiden kytke-misessä työ- ja elinkeinoelämään sisältävät runsaasti vahvuuksia ja uusia mahdolli-suuksia. Näiden osalta on mainittava tietoyhteiskuntakehityksen myötä parane-

LUK

U 4


-projektitoimintaa

vat mahdollisuudet monitaitoisuuden ja ammatillisen liikkuvuuden, omaehtoi-sen koulutuksen ja työssä jaksamisen edistämiseen. Yleisellä tasolla myös työvoi-man mahdollisuudet sopeutua työvoiman kysynnän muutoksiin paranevat, vaik-ka tälle alueelle paikantuu samalla koko joukko yhtäältä työmarkkinoidenrakenteelliseen muutokseen ja tietointensiivisyyden lisääntymiseen liittyviä riske-jä. Erityisiä vahvuuksia kehkeytyy myös sellaisilla alueilla, joissa tietoyhteiskun-nan taitoja voidaan yhdistää sisältöosaamiseen. Tällaiset piirteet näkyvät eri muo-doissaan yhtäältä verkostojen ja arvoketjujen hyödyntämisen ja toisaalta uusienyrittäjyyden ja yritystoiminnan muotojen synnyttämisen alueella. Lopuksi on vie-lä syytä mainita painopiste 4:ään sisältyvän tutkimus- ja kehitystoiminnan talou-dellisen potentiaalin hyödyntäminen. Tieto- ja viestintäteknologian, tietoverkko-jen ja digitaalisen talouden aluevaltausten ja tietoyhteiskuntakehityksen siivittä-mänä syntyvien uusien toimintamuotojen hyödyntäminen on nähtävä viiteke-hyksen yhtenä vahvuutena.

Yritystoimintapainopisteen perimmäiset ongelmat liittyvät tietoyhteiskunta-kehityksen kannalta henkilöstön osaamispotentiaalin kehittämisen ja hyödyntä-misen pullonkauloihin. Esimerkiksi organisaatioiden sisäisiin työjärjestelyihinvaikuttaminen on monimutkainen ja aikaa vievä prosessi, jonka toteutusta estävätmm. pk-yritysten vähäiset mahdollisuudet suunnata resursseja kehittämiseen janiiden mittakaavasta syntyvät rajoitteet prosessi-innovaatioiden täysimääräisessähyödyntämisessä. Globaalin kilpailun kiristyminen vaikuttaa nimenomaan tä-män painopisteen mahdollisuuksien realisoitumiseen. Erityiset ongelmat tietoyh-teiskuntakehityksen ja työllistyvyyden leikkauksessa painopiste 4:n kohdalla joh-tuvat pääomaintensiivisyyden, tietoja osaamisintensiivisyyden ja innovaatioin-tensiivisyyden samanaikaisesta lisääntymisestä, joka vaikeuttavat sopeutumistatyövoiman kysynnän muutoksiin ja työllistymistä talouden kasvusektoreille.

Monien mahdollisuuksien ohella tietoyhteiskuntakehityksen näkökulmasta pai-nopisteeseen sisältyviä haasteita ovat- osaamispääoman laaja-alainen ja monipuolinen vahvistaminen niin, että

elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden dynamiikan avulla kyettäisiin jousta-vammin ja nopeammin luomaan innovaatioita ja reagoimaan globaalin toi-mintaympäristön muutoksiin.

- henkilöstövoimavarojen merkityksen oivaltaminen ja sen pohjalta tapahtuva organisaatioiden ja työn sisäisten rakenteiden kehittäminen.

- verkostojen, kumppanuuden, sosiaalisen pääoman ja sisäisen yrittäjyyden vahvistaminen niin, että saadaan luotua uutta taloudellista toimintaa ja syn-nytettyä uusia taloudellisia suhteita monimuotoistuvan kentän toimijoiden välille.

61

62

LUK

U 4

Tiet

oyht

eisk

unta

pain

otus

osa

na E

SR

-pro

jekt

itoim

inta

a

- informaatioammattien ja tietointensiivisten erityisalojen kuormittavuuden ja ongelmien tunnistaminen riittävän varhain mm. loppuun palamisen ja vastaavien lieveilmiöiden ehkäisemiseksi.

- tutkimus- ja kehittämistoiminnan taloudellisen lisäarvon generoiminen mm. vahvistamalla tuotteistamis- ja kaupallistamiskykyä avainorganisaatioissa.

4.5.2 Tietoyhteiskunnan merkitys yritystoiminnan kehittämisen painopisteen toteuttamisessa

Arvioinnin kyselyyn vastasi 45 ESR-projektipäällikköä, jotka määrittelivät hankkeen-sa toteuttavan viitekehyksen yritystoiminnan ja työelämän kehittämisen painopistet-tä. Prosenteissa vastausaktiivisuus oli noin 60 prosentin luokkaa. Projektien taustaor-ganisaatioissa painottuvat kolmeen muuhun painopisteeseen verrattuna tiedekorkea-koulut, ammattikorkeakoulut, konsulttitoimistot, seutukunnalliset kehittämisyhtiöttms. ja TE-keskukset. Esimerkiksi kuntien tai toisen asteen oppilaitosten hankkeita onjoukossa vain muutamia. Kyseisten hankkeiden tarkoitusten tai päämäärien jakautu-mista on havainnollistettu oheisessa kuviossa 8.

Kuviosta 8 voidaan havaita, että hankkeissa pääpaino on olemassa olevan (pk-)yritystoiminnan kehittämisessä. Koodi ’pk-yritysten kehittäminen’ pitää sisälläänmuun muassa toimintaedellytysten-, toimintatapojen-, henkilöstön osaamisen,viennin- ja kansainvälistymisen kehittämishankkeita (kehittämis- ja asiantuntija-

Kuvio 8. Yrityspainopisteen hankkeiden tarkoitus ja päämäärä (so. miksi hanke on olemassa?).

�-�1��"��"��!��2/134

�-�1�� 2/134

�-�1�#�1��"��2/<134

�-�1�� #��!��2/134

�-�1��&#��&��1��"�2/134

�-�1�� "��1�� 2/134

�-�1��#��"��"�� &�2/134

�-�1��#��1��# �� 2/134

�-�1��1� �� 2/134

�-�1�� # ��"�2/134

�-�1�� 2/134

�-�1��#�� '��#�� 2/134

�-�1�$��"��!�� 2/134

�-�1�� 1�� 1��"��20134

�-�1� !��2/134

�-�1��"��&�2/134

�-�1�� "��2/134

�-�1��1#�� 20134

�-�1�#��"��"��##��2/134

�-�1�!��2/134

��

LUK

U 4


-projektitoimintaa

palveluita). Kahdessa em. hankkeessa on nimenomaisesti kyse yritysten ja/tai nii-den henkilöstön tietoteknisen osaamisen kehittämisestä. Selväpiirteisempi tieto-yhteiskuntahanke näistä on projekti, jossa tavoitteena on 80 yrityksen IT-strategi-an luominen. Jossain määrin jopa yllättävänä voidaan pitää sitä, että vastaustenkeskuudessa uuden ja uudenlaisen yritystoiminnan (ml. osuuskuntatoimintatms.) painotus on varsin vähäinen.

Siitä huolimatta, että ESR-toiminnassa on lähtökohtaisesti kyse inhimillistenvoimavarojen kehittämisestä, hankkeiden vastuuhenkilöt ilmoittavat ensisijaisek-si kohderyhmäkseen pk-yritykset. Mainittakoon, että vahvasta yrityskehittämises-tä johtuen hankkeiden joukossa on vain muutama julkisen sektorin henkilöstönkehittämisprojekti. Kuviossa 9 on esitetty sitä, miten kyselyyn vastanneet hank-keet ovat omista näkökulmistaan kytkeytyneet tietoyhteiskuntaan.

Viitekehyksen linjausten mukaisesti (ks. 4.5.1) yritystoiminnan kehittämis-hankkeissa on vahvasti osaltaan kyse tietoyhteiskuntaosaamisen kehittämisessä.Mainitulla osaamisella tarkoitetaan esimerkiksi uusimman tiedon välittämistä,tietotekniikan ja –teknologiaa sekä siihen liittyvää käyttökoulutusta. Tiivistetystitietoyhteiskunnan kytkeytymisessä on kyse yritysten valmiuksien kehittämisestäja toisessa vaiheessa valmiuksien soveltamisesta varsinaiseen toimintaan (”Koros-tamalla uudenlaisia osaamisalueita, lisäämällä tietoteknisiä valmiuksia ja valmiuk-sien sekä mahdollisuuksien hyödyntämistä, vahvistamalla ja kehittämällä uuttatietoa tuottavia työ- ja oppimisrakenteita”). Kaikkineen kytkeytyminen vaikuttaamelko konventionaaliselta olkoonkin, että esimerkiksi kohuttu telelääketiedenousee kertaalleen esille.

Kuvio 9. Painopisteen 4 hankkeiden kytkentä tietoyhteiskuntaan.

��1��"��1��1��'��<3#�1��2/134

��1��)�E��1�� 2/134

��1��"��#��2/134

��1��1��"��2/B134

��1��1��"��'��29134

��1��2/134

��1�� 2/134

��1???1�� 20134

��1�???1��)�� 2/134

��1� ��'�� 20134

��1��""��!��2/134

��1��"��"��2/134

��1��"� ��20134

��1��!��"�!�� 2/134

63

64

LUK

U 4

Tiet

oyht

eisk

unta

pain

otus

osa

na E

SR

-pro

jekt

itoim

inta

a

Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta varsinainen t&k-aspekti vaikuttaahankejoukon keskuudessa melko heikolta. Näin huolimatta siitä, että – erotuk-seksi kolmesta muusta painopisteestä – tiedekorkeakoulut ovat yksi keskeinenprojektin toteuttajataho. Uusilla teknologiset ratkaisut viittaavat tässä tapauksessadementoituneiden potilaiden hoidon turva- ja hälytyslaitteisiin sekä korkean tek-nologian soveltamiseen ns. perinteiseen teollisuuteen.

Miten edellä esitetyt tietoyhteiskuntakytkennät sitten edistävät yritystoimin-nan kehittämishankkeiden tarkoituksen saavuttamista? Tähän kysymykseen liit-tyvä yhteenveto on esitetty oheisessa kuviossa 10:

Kun pääasiallisena tavoitteena hankkeissa on kehittää olemassa olevaa yritystoi-mintaa, liittyvät tietoyhteiskuntaan kuuluvat välineet ja keinot olennaisesti kilpailuky-vyn kohentamiseen (”Työn parempi hallinta ja muutosvastarinnan aleneminen. Roh-keus kohdata uusia haasteita” – ”Uusien välineiden ja työskentelymuotojen hallintaluo kilpailuetua”). Myös kilpailukykyyn liittyvissä vastauksessa ’valmiuksien paranta-minen’ on keskeinen horisontaalinen, tietoyhteiskuntakehitykseen sidoksissa olevapäämäärä. Jos ja kun uudenlainen osaaminen ymmärretään yhdeksi tavaksi tukea yri-tystoimintaa, on siihen liittyvillä välineillä ja keinoilla merkitystä toisaalta osana hank-keiden toteutuskonsepteja (esimerkiksi tietoverkkojen hyödyntäminen ammattilais-ten täsmävalmennuksessa). Vastauksissa, joissa katsottiin välineiden ja keinojen edis-tävän tarkoituksen saavuttamista osaamispääoman lisäarvona, oleellista on juuri tieto-yhteiskuntaosaamisen ”täsmäluonne”.

Kuviossa 11 tarkastellaan tietoyhteiskuntapainotuksen merkitystä suhteessasiihen, voidaanko (ja miten) tällä keinoin paremmin edistää yrittäjyyttä tukevanosaamispääoman kehittämistä. Hieman vaikeasti avautuvan kysymyksen vastaus-ten perusteella tämänkaltainen osaamispääoma liittyy yhtäältä uusiin välineelli-

Kuvio 10. Miten tietoyhteiskuntaan liittyvät välineet ja keinot edistävät painopisteen 4 yksittäi-sen hankkeen tarkoituksen saavuttamista?”.

�-�1��28134

�-�1��""��#""��29134

�-�1��#�� "2//134

�-�1��#� ��(�� 2/134

�-�1��"��"��2B134

�-�1��2/134

�-�1��!��2/134

��

LUK

U 4


-projektitoimintaa

siin mahdollisuuksiin (mm. tietoja kommunikaatiojärjestelmät, uusi teknolo-gia), toisaalta uusiin täsmällisiin tietosisältöihin. Myös yritysten verkostoitumistaja siitä mahdollisesti seuraavaa osaamissynergiaa on pidettävä mielenkiintoisena,yritysbenchmarkingia jopa hieman oudoksuttavana. Tiivistäen yrittäjyyttä tuke-van osaamispääoman tapauksessa voisi ESR-toiminnan tietoyhteiskuntapaino-tuksen osalta esimerkkien valossa puhua mahdollisuudesta käynnistää ja ylläpitäätietoyhteiskuntakehitykseen liittyviä prosesseja. Kyselyn tulosten perusteella uut-ta yrittäjyyttä tukevan osaamispääoman kehittäminen vaikuttaa tietoyhteiskun-nan näkökulmasta hivenen kyseenalaiselta. Missä ovat uudet yritystoiminnanmallit, sähköinen kaupankäynti jne.?

Työelämän uudistuminen, toinen neljännen ESR-painopisteen sisältöosioista,on mitä suurimmassa määrin tietoyhteiskuntakehitykseen sidoksissa oleva kysy-mys. Tähän liittyvällä osaamispääomalla on sekä työnteon sisältöjä että muotojamuovaavaa merkitystä. Tässä mielessä sekä lukumääräisesti että sisällöllisesti mi-taten on yllättävää, että työelämän kommunikaatioteknologia tai uudenlaiset työ-elämän oppimisen muodot nousevat vastauksissa esiin lähinnä kursorisesti. Jos-sain määrin epätietoisissakin näkemyksissä huokuu tietynlainen periaatteellisuu-den ongelma. Verrattuna vastauksiin kysymykseen yritystoimintaa edistävästäosaamispääomasta (ks. kuvio 11) vaikuttaa siltä, että työelämän uudistuminen(esimerkiksi työelämän lisääntyvien kvalifikaatioiden osalta) on jossain määrinosaamispääoman tarjonnasta riippumaton, omalla painollaan etenevä prosessi.

Kuvio 11. Tietoyhteiskunnan välineet ja keinot osana yrittäjyyttä tukevan osaamispääoman ke-hittämistä.

��"��"�� #""��

�-�1��#��))2/134

�-�1��"�� !��2/134

�-��1� �� 2/134

�-�1��1�� 1��"��"��29134

�-�1� ��'��@20134�-�1��"��

29134

�-�1��%��E��'2/134

�-�1��"��##��2/134

�-�1��"�� 2/134

�-�1��"��"!��@@@28134

�-��1� !��"��"��20134

65

66

LUK

U 4

Tiet

oyht

eisk

unta

pain

otus

osa

na E

SR

-pro

jekt

itoim

inta

a

Jos tietoyhteiskuntapainotus vaikutti olevan tietyllä tapaa ”eksyksissä” työelä-män uudistumisen välineenä tai uudistajana, voidaan suunnilleen samoin väittäätutkimustulosten ja teknologian hyödyntämistä tukevan osaamispääoman suh-teen. Ainakaan tarkemmassa tarkastelussa olevin 45 ESR-hankkeen tapauksessatietoyhteiskunnan välineet ja keinot eivät näyttäisi olevan lisäarvon kanava t&k-osaamisen kytkemisessä yrityspainopisteen hanketoiminaan. Eri asia on tosin se,missä määrin neljännen painopisteen hankkeissa ylipäätään on tavoitteellisesti ky-se tutkimustulosten ja teknologian hyödyntämisestä tai edellä käsitellystä työelä-män uudistamisesta?

Kaikkineen yhdistelmä 'yritystoiminnan ESR-hankkeet & tietoyhteiskunnan väli-neet' ei tuota sellaista määrää hyviä käytäntöjä, kuin olisi ehkä voinut etukäteen olet-taa. Myöskään laadullisesti tarkasteltuna saalis ei sisällä varsinaisia uutuuksia ellei sel-laiseksi haluta nostaa talonrakennuksen sähköistä varastoa. Esimerkkeinä projektienvastuuhenkilöt mainitsevat muun muassa verkkoyhteydenpidon, www-sovellutuksetsekä yritysten tietoja kommunikaatiojärjestelmät (ks. kuvio 12).

Myös painopisteen 4 tapauksessa olimme arvioinnin kyselyn päätteeksi kiinnostu-neita projektipäälliköiden näkemyksistä ESR-toiminnan tietoyhteiskuntapainotuk-sesta. Vastausten perusteella yritystoiminnan kehittämistä tavoittelevien hankkeidenvastuuhenkilöt suhtautuvat ”terveen” kriittisesti sekä tietoyhteiskuntapainotukseenyleensä, kuin myös sen mahdolliseen välineelliseen lisäarvoon. Lähes kaikissa vastauk-sissa painotusta pidetään merkittävänä tai vähintään melko merkittävänä. Yleinen lin-ja liittyy siihen, että projektipäälliköt tietoyhteiskunnan merkityksestä kysyttäessä ko-

Kuvio 12. Painopisteen 4 ESR-projektien hyviä ja vaikuttavia käytäntöjä ja toimintamalleja, jois-sa tietoyhteiskunta on keskeisesti esillä

,��"��"��"��A

.��1��"2/134

.��1��1�� 1�"��"�29134

.��1��"�#�� 2/134

.��1��"��2/134

.��1��1�#��20134

.��1�� 2/134

.��1��!��#��2>134

.��1�???1�� 2B134

LUK

U 4


-projektitoimintaa

rostavat yleisen kehitysoptimismin sijaan sisältöä kehittämistoiminnan ensisijaisena si-sältöä. Jotta lukija saisi käsityksen siitä, mistä mainitussa tavassa ajatella on kyse, seu-raavassa on esitetty neljä ns. valiopohdintaa:

”Tietoyhteiskunta (ja tietoyhteiskuntapainotus)laajasti ymmärrettynä (siis mm. tie-don tuottamisena, saatavuutena, siirtona ja soveltamisena)on uusia toimintatapoja,mahdollisuuksia ja näkökulmia kehitykseen luovaa toimintaa ja siten merkittävä osaESR-projektitoimintaa.”

”Erittäin tärkeä. Erityisesti työelämän ammattilaisten, joilla on nykyisen tiedon puo-liintumisaikojen ja työelämän muutosnopeuden kanssa suuria ongelmia, painotus tuomahdollisuuden rakentaa tehokkaita työkaluja muutoksen hallintaan.”

”Se korostuu liikaa. Tulisi aina muistaa, että erilaiset 'välineet' ovat vain välineitäjonkin asian toteuttamiseksi. Nyt on rahoitettu N kpl hankkeita, joista varsinainensubstanssi puuttuu.”

”Yleisesti ottaen tietoyhteiskuntapainotus on merkityksellinen, mutta osa projekteistaei vastaa näihin painotuksiin kovinkaan hyvin. Tietoyhteiskuntapainotus ei saisi es-tää muulla tavalla hyvien projektien toteutumista.”

Esimerkki - Tietotekniikkaa talonrakennustyömaalla –projekti

Mikä?Länsi-Lapin ammatti-instituutin toteuttama Tietotekniikkaa talonrakennustyö-maalla –hanke on Pohjois-Suomen tavoite 1 –ohjelmaan kuuluva, Lapin TE-kes-kuksen työvoimaosaston rahoittama ESR-hanke (tpk. 1.3 Yritysten henkilöstönkehittäminen ja yrittäjyyden edistäminen). Vuoden 2001 heinäkuun alussa alka-neen hankkeen tarkoituksena on edistää tietoyhteiskuntavalmiuksia talonraken-nusalalla. Kohderyhmän muodostaa pohjoissuomalaisilla talonrakennustyömaillatoimiva tekninen henkilöstö, työmaainsinöörit, työnjohto, mittakirvesmiehet,mittausteknikot, työmaille rekrytoitava uusi henkilöstö sekä työmaan atk-tuki.Vuoden 2002 lokakuussa tyypillinen projektilainen oli 37-45–vuotias, 10-15vuoden työkokemuksen omaava ja ammatillisesti koulutettu kirvesmies.

Miksi?Hankkeen idea syntyi Länsi-Lapin ammatti-instituutin järjestämien ammatillisentalonrakennuksen täydennyskoulutusten yhteydessä. Talonrakennusalan yrittäji-en ja mittakirvesmiesten kanssa käytyjen keskustelujen ja käytännön kokemustenpohjalta: Pohjois-Suomen rakentamisen vilkastuttua nähtiin mahdolliseksi tehos-taa toimialan toimintaa henkilöstön tietotekniikan ja tietoliikenteen osaamistakartuttamalla. Tietotekniikkaa talonrakennustyömaalla –hanke on mielenkiintoi-nen esimerkki toiminnasta, jossa pyritään uutta osaamista ja teknologiaa hyödyn-tämällä kehittämään ns. kypsän toimialan uudistamista (vrt. Sitra 2002).

67

68

LUK

U 4

Tiet

oyht

eisk

unta

pain

otus

osa

na E

SR

-pro

jekt

itoim

inta

a

Miten?Projektin toimintamalli tietotekniikan hyväksikäytön laajentamiseksi talonraken-nustyömailla pitää sisällään räätälöidyn prosessin. Ensivaiheessa hanke kartoittaalehti-ilmoittelun, suoramarkkinoinnin ja henkilökohtaisten kontaktien avulla tie-tyn alueen (Oulun seutu, Kemi-Tornio, Rovaniemen seutu) erikokoisten raken-nus- ja mittausyritysten kiinnostusta ’täsmätäydennyskouluttaa’ henkilöstöään.Käytännön tasolla yhteistyö käynnistyy yrityksen nykytilaselvityksellä, jossa pro-jektipäällikkö kartoittaa yrityksen kaluston, käytössä olevat ATK-ohjelmat ja tie-toliikenneyhteydet sekä projektin opiskelijoiden (so. talonrakennusammattilais-ten) osaamisen. Selvityksen pohjalta laaditaan yhteistyössä tarkempi koulutus-suunnitelma, jossa sovitaan koulutuksen tarkemmista sisällöistä, pilottityömaillatapahtuvista käyttöopastuksista sekä työssäoppimistehtävistä.

Projektin toimintamalliin sisältyvä koulutus (’Tietokoneavusteinen rakennusmit-taus’) on yksi talonrakennusalan tutkintojärjestelmän lisäkoulutuksista.12 Kolmenopintoviikon ja noin sadan tunnin kokonaisuuden opiskelijat suorittavat tietopuolise-na etä- ja lähiopiskeluna, ohjattuina perusharjoituksina pienryhmissä ja harjoituspro-jekteina omilla työmaillaan. Koulutuksen oppimäärän opiskelijat suorittavat näyttö-kokeena rakennustyömaalla. Oleellista projektin toteutustavassa, esimerkiksi siirrettä-vyyden näkökulmasta, on sen projektipäälliköiden tehtävien ”jalkautuminen”: mark-kinointi, koulutus (iltaisin), ohjaus, opiskelijoiden ryhmäytyminen, näyttöjen anta-minen tapahtuu paikan päällä opiskelijoiden rakennustyömailla. Etäopiskelussaopiskelijat hyödyntävät projektin kannettavia tietokoneita sekä mittauskalustoa.

ESR-tietoyhteiskuntapainotuksen merkitys ko. painopisteen hankkeessaTietotekniikkaa talonrakennustyömaalla –hankkeessa tietoyhteiskunnalla onkäytännössä kahdenlainen rooli, yhtäältä sisällöllinen ja toisaalta välineellinen.Nimenmukaisesti kyse on perinteisen, ns. kypsän toimialan yritystoiminnan ke-hittämisestä ja työvoiman osaamisen lisäämisestä tietotekniikkakoulutuksen avul-la. Yritystoiminnan kannalta keskeisen kilpailukyvyn näkökulmasta tietotekniik-ka-avusteinen rakennusmittaamisen osaaminen merkitsee ”tehoa, nopeutta, tark-kuutta”. Vahvasti tietoteknisen sisältönsä ohella Länsi-Lapin ammatti-instituutinhanke edistää yleisemminkin tietoyhteiskunnan valmiuksia talonrakennusalalla.Projektin räätälöity toteutuskonsepti edellyttää opiskelijoilta lähiopetusjaksojenohella etäopiskelun ”opiskelua” ja sen hyödyntämistä. Haastatellun opiskelijan(so. talonrakennusalan ammattilaisen) mukaan ohjattu etäopiskelu soveltuu työs-säkäyvälle erinomaisesti täydennyskouluttautumiseen.

Sen lisäksi, että hanke perustaa olemassaolonsa alueen talonrakennusalan ke-hittämiselle, on ko. hankkeesta, kuten projektitoiminnasta yleisemminkin, il-meistä hyötyä myös itse oppilaitokselle. Alueellisena ammatillisten lisäkoulutus –

12.Koulutus koostuu kahdesta opintokokonaisuudesta, rakennusmittauksen jaksosta (2 ov) sekä tietokoneavusteisen mittauksen- ja CAD-tekniikan jaksosta (1 ov).

LUK

U 4


-projektitoimintaa

palveluiden tarjoajana Länsi-Lapin ammatti-instituutin koulutusprojektit tuovatoppilaitokselle yrityskontakteja (markkinoita), ajantasaista tietoa työelämän osaa-mistarpeista sekä oikeista tavoista vastata niihin. Sanalla sanoen tällä täsmätiedollaammatti-instituutti voi omalta osaltaan kehittää toimintaansa niin sisältöjen kuinopetusmuotojenkin (vrt. Tietotekniikkaa talonrakennusalalle) osalta. Oppilaitok-sen rehtori Martti Holsterin mukaan - erotukseksi perinteisestä työvoimakoulu-tuksesta – ESR-projektirahoitus mahdollistaa suuremman joustavuuden esimer-kiksi konsultatiivisuuden ja kehittämisen suhteen.

Esimerkki – KiVi 2001 -projekti

Mikä?KiVi 2001 on Pohjanmaan TE-keskuksen yritysosaston hanke, jonka tavoitteenaon Kokkolan seutukunnan alueen yritystoiminnan kasvun, kilpailukyvyn ja tek-nologisen osaamisen parantaminen sekä alkavien yrittäjien valmiuksien paranta-minen, erityisesti alueen painopisteiksi valituilla kasvualoilla (so. metalli-, kemia-,muovi- ja palvelualat). Edellä mainittuihin, Länsi-Suomen tavoite 2 –ohjelmanyritystoiminnan kehittämistoimintalinjan päämääriin pyritään ESR-rahoitukselleominaisesti parantamalla yrittäjien, yritysjohdon ja yritysten henkilöstön osaa-mista. KiVi-projekti tekee tiivistä yhteistyötä tavoite 3 –ohjelmaan kuuluvienKYKY 2000- (4.2 Henkilöstön osaamisen ja työssä jaksamisen edistäminen) jaTIKO 2001+ –projektien (4.3 Tutkimustulosten ja teknologian hyödyntäminensekä elinkeinoelämän ja tutkimussektorin yhteistyön edistäminen ) kanssa. Tam-mikuussa 2000 alkaneen projektin rahoituspäätös on voimassa kuluvan vuodenloppuun.

Miksi?Kokkolan seutukunnan alueella toimii huomattava määrä pk-yrityksiä – yrityksiä,joiden kehittäminen on työllisyyden ja kilpailukyvyn näkökulmista yksi alueenmenestyksen keskeisistä edellytyksistä. KiVi 2001 –hankkeen lähtökohtana onsaada yrittäjät pysähtymään hetkeksi pohtimaan yrityksen tilannetta ja kehittä-mistarpeita. Useimmissa tapauksissa pienissä yrityksissä ammatillisen osaamisentaso on hyvä. Kannattavuuden ja kehittymisen näkökulmasta puutteet liittyvätennen muuta vajavaiseen liiketoimintaosaamiseen (esimerkiksi yrityksen kannat-tavuuden arviointi) tai laatujärjestelmän puuttumiseen. KiVi-projektin tyypilli-nen asiakas on alueella toimiva tuotannollinen yritys (esim. metalliyritys, vene-alan yritys).

Miten?Kivi-projektin toimenpiteinä on tarjota seutukunnan pk-yrityksille kauppa- jateollisuusministeriön tuotteistettuja asiantuntijapalveluita sekä räätälöityjä kehit-tämisohjelmia (esimerkiksi KYKY 2000- tai TIKO 2001+ -projektien puitteissa).

69

70

LUK

U 4

Tiet

oyht

eisk

unta

pain

otus

osa

na E

SR

-pro

jekt

itoim

inta

a

KTM:n palvelut, kuten Tuotto+, ja ESR-rahoitteiset koulutukset ovat tärkeitä”porkkanoita” kehittämistoiminnan käynnistämisen kynnyksen alentamisessa.Tarkemmin sanoen kyse on ½-1 vuoden mittaisesta prosessista, jossa seutukun-nan alueella toimivalle kehityskykyiselle ja –haluiselle yritykselle tehdään ensivai-heessa konsultin toimesta ns. lähtökohta-analyysi. Analyysissa konsultti selvittääyrityksen tärkeimmät kehittämiskohteet ja vastaavasti henkilöstön (lähinnä yrit-täjän) valmiudet osallistua pitempikestoiseen räätälöityyn kehittämisohjel-maan13. Yhteen kehittämisohjelmaan kootaan em. painopistealueittain ryhmä sa-man alan yrityksiä. Yritysryhmälle tarjotaan tämän jälkeen koulutusta ja konsul-tointia esimerkiksi uuden osaamisen ja uuden teknologian siirtämiseksi yrityksiintai niiden vientiyhteyksien avaamiseksi.

ESR-tietoyhteiskuntapainotuksen merkitys ko. painopisteen hankkeessa?Projektikoordinaattori, yritystutkija Jonne Sandbergin mukaan KiVi-hankkeestasaadun kokemuksen mukaan, kokkolalaisen tuotannollisen yrityksen menestyk-sen ratkaisee sen toiminnallinen tehokkuus. Hankkeen tehtäväsarkaa on eri kei-noin ja ”tulokulmin” vakuuttaa yksittäinen yritys, käytännössä yrittäjä siitä, ettätoimintaa ja sitä toteuttavia prosesseja on mahdollista kehittää uudella osaamisel-la. Nykyisten työpaikkojen turvaaminen on KiVi-projektin tapauksessa uusientyöpaikkojen synnyttämistä tärkeämpää. Yksi konsultointien tavoite on tuoda ITpäivittäiseen käyttöön pk-yrityksissä. Jos yrityksessä koetaan tällaista tarvittavan,KiVi-projektista yrittäjä voidaan ohjata saman hankesateenvarjon alle toimivaanTIKO 2000+ -projektiin.14 Useimmissa tapauksissa alueen tuotannolliset yrityk-set eivät kuitenkaan ensisijaisesti tarvitse IT-strategiaa vaan nimenomaista ”pysäy-tystä” tai ”herätystä” siitä, että tietoyhteiskunnan markkinoilla pärjätäkseen yri-tyksenkin täytyy kehittää osaamistaan. Arvioinnin kyselyssäkin vahvasti esiinnoussut täsmätiedon merkitys on kehittämisen välineenä avainasemassa.


Kaiken kaikkiaan yritystoiminnan ja työelämän kehittämisen painopisteen osaltatietoyhteiskunta jäsentyy suhteellisen selvänä viitekehyksenä. ESR-viitekehyksenneljännen painopisteen hanketoiminnassa on pääasiallisesti kyse yritystoiminnantukemisesta. Pääasiallisia edunsaajia ovat kyselyn vastausten perusteella olemassaolevat pk-yritykset. Tavoitteellisesti kehittämisellä pyritään yritysten kilpailuky-vyn edistämiseen toimintaa tukemalla ja monipuolistamalla. Yksi kehittämisenmahdollisuus liittyy yritysten tietoyhteiskuntaosaamisen kehittämiseen, joka on-kin 45 ESR-hankkeen tapauksessa niiden toiminnan yleisin ns. tietoyhteiskunta-

13. Esimerkiksi KYKY 2000 –projektin kautta pyritään edistämään pk-yritysten johto- ja avainhenkilöiden liikkeenjohdollista osaamista14.TIKO 2000+ -projektissa yritykselle laaditaan yhdessä selkeä, yksilöity IT-strategia, jota yritys voi hyödyntää liiketoiminnassaan

LUK

U 4


-projektitoimintaa

kytkentä. Varsinaisen substanssiosaamisen ohella tämänkaltaisessa kehittämisessäon kyse myös välineellisten valmiuksien edistämisestä. Uudella osaamisella ja pa-rantuneille tietoteknisillä valmiuksilla on varsin pragmaattinen, mutta varmasti-kin hyvin perusteltu käyttötarkoitus osana yritystoiminnan edistämistä. Onnistu-essaan pyrkimyksellä on nähdäksemme merkitystä olemassa olevien työpaikkojenuudistamiselle ja uusien syntymiselle.

Painopisteen 4 ensimmäisessä aspektissa on kyse yritystoimintaa tukevan osaamis-pääoman kehittämisestä. Tietoyhteiskunnan näkökulmasta tämä tarkoittaa täsmällis-ten välineellisten mahdollisuuksien- ja tietosisältöjen hyödyntämistä – mahdollisuuttatietoyhteiskuntaan siirtymisen toimintamallien käynnistämiseen (vrt. viitekehyksenlinjaukset). Mitä se vastaavasti ei näyttäisi merkitsevän, koskee uudenlaisten yrittäjyy-den ja yritystoiminnan muotojen kehittämistä. Viimeksi todetun tapauksessa huomi-onarvoista arvioinnin kyselyyn vastanneiden projektipäälliköiden näkemyksissä onvahva ”sisältö on kehittämistoiminnan edellytys” –näkökulma.

Painopisteen kaksi jälkimmäistä kehittämisaspektia, työelämän uudistumistatukeva- sekä tutkimustulosten ja teknologian hyödyntämistä tukeva osaamispää-oma, jäävät yllättäen varsin heikoille ”tietoyhteiskuntasuurennuslasin” läpi tar-kasteltuina. Työelämän uudistuminen (esimerkiksi työelämän lisääntyvien kvali-fikaatioiden osalta) vaikuttaisi jossain määrin olevan osaamispääoman tarjonnastariippumaton, omalla painollaan etenevä hidas prosessi. Usein pk-yritysten kehit-tämisessä fokusoituu kysymys organisaation kehittämisestä. Tässä tapauksessa ti-lanne johtaa väistämättä siihen, että varsinaisen osaamispääoman luomisen jahyödyntämisen sekä yrittäjyyden vahvistamisen kysymykset jäävät tosiasiallisestitaka-alalle. Tältä osin viitekehyksessä olisi perusteltua tarkentaa sitä, miltä osin onmielekästä toimia olemassa olevien rakenteiden puitteissa (esim. uudistaa organi-saatiorakenteita tai niiden oppimisjärjestelmiä) ja miltä osin taas tulisi aikaansaa-da katalyyttisiä vaikutuksia ja uutta organisoitua taloudellista toimintaa. Esimer-kiksi jälkimmäisen osalta ESR-viitekehyksen osaamispääoman kysymykset tulisivahvemmin yhdistää työnteon uusiin muotoihin ja toisaalta yrittäjyyden uusiinmuotoihin. Esimerkiksi projektiliiketoiminnan edistäminen ja institutionaalisetkannustinjärjestelmät yhdistettynä osaamispääoman kysymyksiin olisi yksi tapavahvistaa tätä ulottuvuutta.

Työelämä uudistuu rakenteellisesti ja sisällöllisesti osana yleistä tietoyhteiskunta-kehitystä. Tietoyhteiskunnan välineet ja keinot eivät näyttäisi olevan lisäarvon kanavamyöskään t&k-osaamisen kytkemisessä yrityspainopisteen hanketoimintaan. Tässä-kin tapauksessa on syytä muistaa, että tämänkaltaisen monimuotoisen osaamispää-oman hyödyntäminen edellyttää tukitoimilta hyvää kohdentuvuutta ja integrointiakannustaviin institutionaalisiin rakenteisiin. Tämä näkökulma on sikäli pohtimisenarvoinen, että nykymuodossaan viitekehyksen puitteissa ei ole riittävästi kyetty luo-maan uutta yrittäjyyttä ja uusia yrittäjyyden muotoja.

71

72

LUK

U 5

Arv

ioin

nin

tulo

kset

ja jo

htop

äätö

kset

5. ARVIOINNIN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET

Missä määrin ja miltä osin tietoyhteiskuntapainotus tukee ESR-rahoitteisen projektitoiminnan tavoitteiden saavuttamista?Miten arvioida sellaista, mitä ei ole olemassa? Tietoyhteiskuntaa teemana tai pai-notuksena, jonka tehtävänä on näkyä ESR-ohjelmatyössä ns. läpäisyperiaatteenmuodossa? Yhtä ainoaa oikeaa vastausta tähän ei liene olemassa. Kyseessä olevassaarvioinnissa työtapa on yksinkertaistaen ollut ESR-tietoyhteiskunnan näkyväksitekeminen. Tässä, raportin viidennessä luvussa pyrimme joka tapauksessa vastaa-maan kysymyksiin siitä, missä määrin ja miltä osin tietoyhteiskuntapainotus tu-kee ESR-rahoitteisen projektitoiminnan tavoitteiden saavuttamista.15 Raportinviimeisessä luvussa keskustelemme tarkemmin siitä, miten ESR-projektitoimin-taa edistää suomalaista tietoyhteiskuntakehitystä.

Keskeisiä apuvälineitä tietoyhteiskuntateeman ja sen merkitysten hahmottamises-sa ovat olleet erilaiset asiaan liittyvät luokitukset. Viitekehys määrittelee ko. painotuk-sen soveltamisalan yhdellä-, ESR-viranomaiset toisella-, ESR-projektit kolmannella jaarvioitsijat itse neljännellä tavalla. Viides tapa ymmärtää tietoyhteiskuntaa osana ESR-toimintaa on löydettävissä arvioinnin tilaajan kahdeksasta arviointikysymyksestä.

Viitekehyksen mukaan painotus näkyy jälkiteollisen yhteiskunnan (1) uuden-laisten osaamisalueiden korostuksena, (2) tietoteknisten valmiuksien ja mahdolli-suuksien hyödyntämisenä sekä (3) uutta tietoa tuottavien työ- ja oppimisrakentei-den vahvistamisena. Kuuden kokonaan tai osin ESR-rahoitteisen ohjelma-asia-kirjan sisällönanalyysin perusteella kaikki kolme ”virallista” tietoyhteiskunnanulottuvuutta ovat varsin hyvin esillä ohjelmien tavoitteellisissa sisällöissä kuiten-kin niin, että pääpaino on uudenlaisissa osaamisalueissa ja tietotekniikan hyödyn-tämisessä eri muodoissaan. Ohjelmien keskinäistä vertailua mainittujen viiteke-hyksen painotusten suhteen on havainnollistettu tarkemmin ns. strategiamatrii-sissa tämän raportin liitteessä 1.

Edellisen jaottelun sijaan ESR-viranomaiset luokittelevat hankkeet niistä odo-tettavissa olevien tietoyhteiskuntavaikutusten suhteen. Tietoyhteiskunnan sosiaa-lista ulottuvuutta tukevat vaikutukset voivat olla joko (1) kansalaisten palveluja jasovelluksia tukevia, (2) pk-yritysten palveluja ja sovelluksia tukevia tai (3) osallis-tujiensa työllistyvyyttä tukevia. Muissa tapauksissa ESR-projektin luokitellaan

15. Tulkinnat perustuvat kevään 2002 väliraporttiin (Kuoppala ym. 2002) sekä edellä luvuissa 1-4 toteamaamme.

LUK

U 5

Arvioinnin tulokset ja johtopäätökset

tietoyhteiskuntavaikutuksiltaan neutraaliksi. Vuodenvaihteessa 2001/2002 oltiinkaikkiaan 804 ESR-hankkeen tapauksessa tilanteessa, jossa viranomaisluokittelunmukaan tietoyhteiskuntavaikutuksiltaan

- 20 prosenttia lukeutui kansalaisten palveluja ja sovellutuksia tukeviksi,- 22 prosenttia lukeutui pk-yritysten palveluja ja sovellutuksia tukeviksi,- 26 prosenttia lukeutui osallistujiensa työllistyvyyttä tukevia.

Yhteensä tietoyhteiskuntavaikutuksiltaan positiivisia hankkeita oli ”ESR-pro-jektimassassa” 68 prosenttia. Jossain määrin epäselvästä määrittelyperustastaan(esim. mitä tarkoittaa kansalaisten palveluja ja sovelluksia tukeva?) huolimattaosuutta on pidettävä varsin huomattavana. Mielenkiintoista on myös se, että pro-jektipäälliköiltä (N=938) itseltään kysyttäessä tietoyhteiskuntavaikutuksiltaanpositiivisia hankkeita oli tismalleen saman verran.

Ohjelmittain tarkasteltuna (ks. Kuoppala ym. 2002) viranomaisluokittelujenperusteella vahvin tietoyhteiskuntapainotus ESR-hanketoiminnassa oli Itä-Suo-men 1- (73% hankkeista) ja Etelä-Suomen 2 –ohjelmassa (71%). Viimeksi maini-tun tapauksessa hanketoiminnan odotettavissa olevat tietoyhteiskuntavaikutuksetpainottuvat vahvasti – alueohjelmalle ominaisesti - pk-yritysten palveluja ja sovel-luksia tukeviin (vrt. viitekehyksen painopiste 4). Pohjois-Suomen tavoite 1 –oh-jelmassa tietoyhteiskunnan kehittäminen on yksi keskeinen strateginen painopis-te. Tästä syystä onkin jossain määrin yllättävää, että ohjelman osalta tietoyhteis-kuntateema painottuu viranomaisten luokitteluissa kaikkein vähiten (58% vaiku-tuksiltaan positiivisia hankkeita).16 Tavoite 3 –ohjelmassa (68% hankkeista) ko-rostuneimmin ’tietoyhteiskuntahankkeista’ ovat esillä projektit, joissa pyritääntukemaan osallistujien työllistyvyyttä. Länsi-Suomen tavoite 2 –ohjelman (65%hankkeista) tapauksessa tietoyhteiskuntavaikutuksiltaan positiiviset hankkeet ja-kautuvat viranomaisluokittelun suhteen kuta kuinkin tasan. (Ks. liite 4.)

Projektipäälliköiltä tiedusteltiin viitekehysevaluaattoreiden yhteiskyselyn yh-teydessä myös sitä, miten heidän edustamansa hankkeet toteuttavat ESR-viiteke-hyksen tietoyhteiskuntamääritelmää tai –päämäärää (asteikko 0-4). Tulosten pe-rusteella vahvimmin tietoyhteiskunta näkyi hanketoiminnassa uudenlaisten osaa-misalueiden korostamisena (keskiarvo 3,2), toiseksi selvimmin tietoteknisten val-miuksien ja mahdollisuuksien hyödyntämisenä (ka. 2,9) ja kolmanneksi uutta tie-toa tuottavien työ- ja oppimisrakenteiden vahvistamisena (ka. 2,7). Ohjelmittaintarkasteluna on mielenkiintoista havaita mm., että kaikissa kolmessa ’luokassa’vahvimmin (tai tasapainoisimmin) ESR-tietoyhteiskuntaa toteutetaan Länsi-Suo-

16. Ko. ohjelman ESR-hankkeista ainoastaan vajaalla 14 prosentilla on odotettavissa olevia pk-yritysten palveluja ja sovelluksia tukevia tietoyhteiskuntavaikutuksia.

73

74

LUK

U 5

Arv

ioin

nin

tulo

kset

ja jo

htop

äätö

kset

men tavoite 2 –ohjelman hankkeissa. Pohjois-Suomen tavoite 1 –ohjelman tapa-uksessa korostuu – tällä kertaa ohjelman strategian mukaisesti - tietoteknisten val-miuksien kehittäminen. (Ks. liite 5.)

Kevään väliraportissa loimme katsauksen arvioinnin tarjouspyynnön liitteenäolleisiin kahdeksaan tilaajan arviointikysymykseen. Niin sanottua temaattista ar-viointimatriisia hyödyntäen pyrimme vastaamaan ko. arviointikysymyksiin niiltäosin, kuin sen projektikyselyssä esiin nousseiden esimerkkien pohjalta oli mah-dollista. Analyysin tulosten perusteella tietoyhteiskunta oli ESR-hanketoiminnas-sa vahvasti esillä (1) välineellisenä mahdollisuutena osallistumisen- ja eri toimija-tahojen välisen vuorovaikutuksen lisääntymiselle, (2) uuden tiedon ja osaamisensynnyttämisessä ja saavutettavuuden edistämisessä, (3) kansalaisten valmiuksienedistämiselle sekä (4) tietoverkkojen monipuolisessa hyväksikäytössä opiskelussaja opetuksessa. Väliraportin ohjelmatasoinen analyysi (thematic assessment mat-rix) on esitetty tämän raportin liitteestä 6.17 Mainittuihin kahdeksaan tilaajan ar-viointikysymykseen palaamme myöhemmin tässä raportissa vielä tarkemmin.

Arvioinnin puolimatkan (huhtikuu 2002) johtopäätöksenä totesimme, ettätietoyhteiskuntateemaa on tarkoituksenmukaista tarkastella sen osissa kytkemälläse elimellisesti tavoitteelliseen toteutuskontekstiinsa. Näin ennen muuta siksi, et-tä teema, ilmeisistä mahdollisuuksista huolimatta, on lisäarvon näkökulmasta si-doksissa moniin rajoitteisiin ja reunaehtoihin Tässä mielessä väliarvioinnin tulok-set (so. sekä viranomaisten- että projektipäälliköiden luokittelujen perusteella 70hankkeista oli tietoyhteiskuntavaikutuksiltaan positiivisia) herättivät kysymyksensiitä, mitä teeman valtavirtaistaminen käytännössä merkitsee. Missä tapauksessavoidaan puhua ESR-tietoyhteiskunnan todellisesta lisäarvosta suhteessa hankkei-den tavoitteiden saavuttamiseen?

Edellä mainittua tarkoitusta varten arvioinnin loppuraportissa keskityttiin tietoyhteis-kuntapainotuksen sisältöihin ja merkityksiin osana ESR-viitekehyksen neljän painopis-teen toteutusta. Erotukseksi ”mekaanisesta” tai valmiista teeman jäsentämisestä, syksyn2002 kyselyssä ESR-projektipäälliköt saivat itse määritellä tietoyhteiskunnan hankkees-saan yleisellä tasolla, siihen liittyvät toimenpiteet ja välineet ja mahdollisuuksien mukaan,tällä keinoin aikaansaatavan lisäarvon luonteen (ks. lomake raportin liitteenä 2). Välirapor-tin lopuksi spekuloidusta mahdollisuudesta tarkastella teeman vaikutusta, tuloksellisuuttatai tehokkuutta erilaisten vertailuryhmien avulla, luovuimme keskinäisten keskustelun jäl-keen varsin pian. Syynä tähän oli yksiselitteisesti se, että vaikka periaatteellisesti onkinmahdollista erottaa tietoyhteiskuntahanke ja ei-tietoyhteiskuntahanke toisistaan, ei niidentuloksia tai vaikutuksia voi tarkastella yhtä dikotomisesti. Tai kuten seuraavasta arvioinninyhteenvetotaulukosta toivon mukaan selviää, ei tietoyhteiskuntapainotus ole ESR-toimin-nan tapauksessa lähtökohtaisesti aina oikein tai edes tarpeen.

17. Mainittakoon, ettei liitteen 6 koontimatriisissa ole mahdollista tai edes tarpeen vertailla ohjelmien painotuksia keskenään. Tarkoituksenmu-kaisimmillaan matriisia luetaan riveittäin: miten ESR-tietoyhteiskuntateema painottuu ohjelman hankkeissa arviointikysymysten luokissa.

LUK

U 5


Taulukko 4. ESR-viitekehyksen tietoyhteiskuntapainotuksen summatiivinen matriisi teeman vaikutuk-sista valittujen kriteeristöjen eri luokissa.

ESR-viitekehyksen painopiste

tietoyh-teiskun-

ta-kytkentä

kytkentä tavoittei-

siin

suhde tavoit-teiden saavut-

tamiseen +/0/-

kohderyhmä, hyödynsaajat

I Työvoiman kysynnän hyödyntäminen ja työllistyvyyden edistäminenkysynnän hyödyntäminen heikko heikko 0

työttömät (ml. pat, nuoret)työllistyvyyden edistäminen kohtalai-

nenkohtalai-nen +

II Tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen työelämässä

sukupuolten tasa-arvo kohtalai-nen

kohtalai-nen 0

naiset, erityis-ryhmät, mamut

yhtäläiset mahdollisuudet kohtalai-nen

kohtalai-nen +

III Koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen, ammatillisen liikkuvuuden edistäminen sekä koulutuk-sen ja työelämän suhteiden vahvistaminen

koulutuksen laatu ja vaikuttavuus vahva melko vahva + opiskelijat, työ-

paikkaohjaajat

ammatillinen liikkuvuus melko vahva

melko vahva + opiskelijat, ai-

kuisopiskelijat

koulutuksen ja työelämän suhteet melko vahva vahva +

opiskelijat, yri-tykset, oppilai-tokset

IV Osaamispääoman kehittäminen tukemaan yrittäjyyttä, työelämän uudistumista sekä tutkimustulosten ja tek-nologian hyödyntämistä

yrittäjyyden osaamispääoma melko vahva

melko vahva + pk-yritykset, hen-

kilöstö

työelämän uudistumisen osaamispääoma heikko heikko 0 pk-yritykset, hen-kilöstö

tutkimustulosten ja teknologian hyödyntämisen pääoma heikko heikko 0 pk-yritykset, hen-

kilöstöESR-viitekehyksen tietoyhteiskunnan määrittely (ulottuvuudet) Arvioinnin tulkinta tilanteesta

…uudenlaisten osaamisalueiden korostuksena?

Itsessään kyse merkittävästä osasta ESR-projektitoimin-taa – oleellista tässä tapauksessa on se, voidaanko uu-denlaista osaamista soveltaa vai onko kyse valmiuksien kehittämisestä

…tietoteknisten valmiuksien ja mahdollisuuksien hyödyntämisenä?

Vertaa edellinen tulkinta: ko. valmiuksien tapauksessa oleellista ESR-hankkeissa on juuri mahdollisuus niiden hyödyntämiseen

…uutta tietoa tuottavien työ- ja oppimisrakentei-den vahvistamisena?

Merkitystä ensisijaisesti uutta tietoa tuottavien oppimis-rakenteiden vahvistamiseen; työn rakenteet hidasliikkei-siä prosesseja

75

76

LUK

U 5

Arv

ioin

nin

tulo

kset

ja jo

htop

äätö

kset

Tilaajan arviointikysymys: Arvioinnin vastausOvatko tietoja viestintäteknologian käyttö tai kehit-täminen vaikuttaneet parempien osallistumismah-dollisuuksien ja vuorovaikutuksen lisäämiseen eri toimijoiden välillä?

Kyllä. Tietoyhteiskunnan välineillä ja sovelluksilla huo-mattavaa merkitystä eri tahojen tiedonvälityksen, verkot-tumisen ja vuoro-vaikutuksen lisääntymiselle.

Onko uutta tietoa ja osaamista syntynyt ja ovatko niiden saatavuus- ja hyödyntämismahdollisuudet parantuneet (esim. internetin käyttö)?

Kyllä. Tietoyhteiskuntapainotuksella on keskeinen merki-tys sekä uuden tiedon ja osaamisen syntymisessä että mahdollisuudessa sen periaatteelliseen hyödyntämi-seen.

Ovatko hankkeet edistäneet kansalaisten, opetus-henkilöstön, tietoteollisuuden ja uusmedian ammat-tilaisten valmiuksia?

Jossain määrin kyllä. Hyvänä esimerkkinä voidaan maini-ta ammattikorkeakoulun, sen opettajien ja oppilaiden sekä paikallisten yritysten yhteisyönä toteutettu IT Future Center –projekti (ks. edellä)

Ovatko hankkeet edistäneet tietoverkkojen moni-puolista hyväksikäyttöä opiskelussa ja opetuksessa? Kyllä, eritoten painopisteen 3 hankkeiden tapauksessa.

Onko sisältötuotanto laajentunut ja monipuolistunut hankkeissa?

Painopisteen 3 hankkeiden tapauksessa jossain määrin. Esimerkiksi opetuksen sisältöjä on pyritty kehittämään verkkoperusteisesti.Varsin monessa ESR-hankkeessa on lisäksi panostettu www-sivujen kehittämiseen.

Onko tietoyhteiskunnan rakenteita, laite- ja verkko-ympäristöjä sekä näihin liittyviä tukipalveluja vah-vistettu opetuksen ja tutkimuksen alueella?

Opetuksen alueella verkkoympäristöjen osalta kyllä.

Onko matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen parantunut ja tietoteollisuusalan koulutus lisäänty-nyt ottaen huomioon erityisesti naiset?

Ei. Arvioinnin keräämissä ja käyttämissä aineistoissa ky-symys ei noussut esille.

Onko edistetty tutkimustulosten kaupallistamista ja uusien liiketoimintojen syntymistä sekä teknologian käyttöä ja hyödyntämistä talouden ja työllisyyden hyväksi samoin kuin tieteellisen tiedon julkistamista kansalaisten käyttöön?

Ei juurikaan. Esimerkiksi painopistettä 4 toteuttavassa hanketoiminnassa pääpaino vahvasti olemassa olevan pk-yritys-toiminnan substanssin kehittämisessä.



tietoyh-teiskun-

ta-kytkentä


siin


tamiseen +/0/-


LUK

U 5


Varsinaiset arviointikysymykset Arvioinnin vastaus

Projektien määrällinen ja laadullinen analyysi, jossa tarkastellaan toimenpiteiden koherenssia suhtees-sa tavoiteohjelmissa määriteltyihin tavoitteisiin, toi-menpiteiden kohdentumista kohderyhmittäin sekä temaattisen luokittelun relevanssia teeman kannal-ta

ESR-viranomaisten ja –projektipäälliköiden näkökulmas-ta tietoyhteiskunta määrällisesti mitattuna hyvin keskei-nen toiminnan ulottuvuus. Hankkeiden luokittelu kansalaisten palveluja ja sovelluksia tukeviin, pk-yritys-ten palveluja ja sovelluksia tukeviin sekä osallistujiensa työllistyvyyttä tukeviin antaa liian karkean kuvan paino-tukseen sisältyvistä lisäarvon ulottuvuuksista (ks. arvioin-nin kehittämissuositukset seuraavassa luvussa).

Hankkeiden toimeenpanon arvioinnissa tarkastel-laan lähinnä hallinnon tehokkuutta ja kumppanuus-periaatteen toteutumista ohjelma- ja hanketyössä

Viitekehyksen ko. teeman näkökulmasta tietoyhteiskun-nalla on merkitystä ei niinkään hallinnon, vaan ESR-pro-jektitoiminnan toimeenpanon tehokkuudelle (’nopeutta – tehokkuutta – laajuutta’). Kumppanuusperiaatteen toteu-tumiseen teemalla on myönteistä vaikutusta.

Hankkeiden vaikuttavuuden arvioinnissa verrataan toteutuneita tuloksia asetettuihin tavoitteisiin sekä tietoyhteiskuntakehityksen kannalta relevantteja vaikutuksia.

Oleellista tässä tapauksessa on se, puhutaanko tietoyh-teiskunnan sosiaalisesta ulottuvuudesta ESR-projektitoi-minnan tavoitteiden tukena vai projekteista mainitun sosiaalisen ulottuvuuden toteuttajana. Painopisteiden 3 ja 4 tapauksessa kyse on lisäarvosta suhteessa asetettui-hin tavoitteisiin, painopisteissä 1 ja 2 pikemminkin sosi-aalisen ulottuvuuden edistämisestä (ts. tietoyhteiskunnan välineet tms. osallisuuden edistämi-sessä).

Hankkeiden oikeutuksen arviointi eli onko toimin-nasta ollut hyötyä? Onko horisontaalinen teema oi-keutettu ohjelmatyössä, onko toimintaympäristössä tapahtunut muutoksia? Onko ohjelma ja projektityö oikea tapa edistää tietoyhteiskuntakehityksen sosi-aalista ulottuvuutta?

Tietoyhteiskuntateema on oikeutettu osa ESR-rahoitteis-ta projektitoimintaa jo siitäkin syystä, että hanketoimin-taa toteutetaan tietoyhteiskunnassa. Toiminnasta on epäilemättä hyötyä koko hanketoiminnalle, mutta ei vält-tämättä kaikkien projektityyppien tavoitteiden saavutta-miselle (esim. uudet työpaikat).Paremmin kohdennettuna ESR-projektityö on tapa edis-tää tietoyhteiskuntakehityksen sosiaalista ulottuvuutta esimerkiksi sosiaalisten innovaatioiden muodossa (ks. arvioinnin kehittämissuositukset).



tietoyh-teiskun-

ta-kytkentä


siin


tamiseen +/0/-


77

78

LUK

U 6

Haa

stee

na s

osia

alin

en in

nova

tiivi

suus

6. HAASTEENA SOSIAALINEN INNOVATIIVISUUS

Suomen ESR-viitekehyksen neljä strategista painopistettä liittyvät työllisyydenedistämiseen, syrjäytymisen ehkäisemiseen tasa-arvoisia mahdollisuuksia edistä-mällä, koulutusjärjestelmien kehittämiseen sekä yritystoiminnan edistämiseen.ESR-projekteilta voidaan jo lähtökohtaisesti odottaa innovatiivisuutta ja tästäseuraavaa toiminnallista lisäarvoa. Vaikka viitekehyksessä innovaatioiden sijaanpuhutaan painopisteiden yhteydessä mieluummin ja konkreettisemmin uusistatoimintamalleista, ei tässä tapauksessa ole – tai saisi olla - kyse pelkästään vakiin-tuneiden käytäntöjen laittamisesta uuteen järjestykseen (esimerkiksi edellisen oh-jelmakauden ns. työllisyyspolut), vaan myös aidosti uudesta ja tuntemattomasta.Esimerkiksi korkealle tasolle jääneen työttömyyden ja lähivuosina uhkaavan työ-voimapulan paradoksin selvittämiseksi tarvittaisiin nähdäksemme huomattavastinykyistä ennakkoluulottomampaa kehittämisotetta. Kansallisen toiminnan ohel-la tämä koskee mitä suurimmassa määrin myös ESR-projektitoimintaa, jonka vai-kutukset (esim. hyvät käytännöt) kansallisiin politiikkoihin olivat edellisellä oh-jelmakaudella varsin vähäiset. Työllisyyspolitiikan osalta tähän oli osaltaan syynäESR-toiminnan ja kansallisen työvoimapolitiikan suoranainen sisällöllinen pääl-lekkäisyys (Ministry of Labour 2002).

Raportin aluksi listasimme johdantoluvussa Tietoyhteiskunta-asiain neuvot-telukunnan edellisvuoden kannanotot ja suositukset liittyen suomalaisen tietoyh-teiskuntakehityksen lähivuosien haasteisiin. ESR-toiminnan ja tietoyhteiskunnansosiaalisen ulottuvuuden näkökulmasta huomionarvoisimmat neuvottelukunnansuositukset liittyivät koulutukseen ja työvoiman saatavuuteen sekä pienten yritys-ten toiminnan kehittämiseen.

ESR-viitekehyksen tietoyhteiskuntateeman arvioinnin tulosten (ja ESR-toi-mintaan sisäänrakennetun innovatiivisuuden) kannalta toinen mielenkiintoinenkiinnekohta löytyy Sitran tuoreesta tutkimustoiminnasta.18 Sitra julkisti aiem-min tänä vuonna Kansallisen innovaatiojärjestelmän –tutkimusohjelman tuloksiaja johtopäätöksiä luodanneen ’Innovaatiojärjestelmän uudistumishaasteet’ –ra-portin (2002). Kyseisen tutkimusohjelman alaisuudessa toteutettiin vuosina1999-2001 kaikkiaan 12 osahanketta, joissa tutkittiin muun muassa innovaatio-prosesseja ja –verkostoja, innovaatiotoiminnan luonnetta matalan ja korkean tek-nologian toimialoilla, tietointensiivisiä yrityspalveluja sekä suomalaisen työelä-

18. ESR-tavoitteet kytkeytyvät innovaatiopolitiikan ohella myös moniin muihin yhteiskunta- ja kehittämispoliittisiin linjauksiin: kan-sallisesta tietoyhteiskuntastrategiasta eduskunnan tulevaisuusselontekoon ja hallitusohjelmaan tai työvoimapoliittisista linjauksista in-novaatiopolitiikan haasteisiin.

LUK

U 6


män ja koulutustarpeiden muutosta. Huomattavan laaja-alaisen ja perusteellisentutkimusohjelman tarkoituksena oli identifioida maamme innovaatiojärjestel-män heikkouksia ja esittää niihin pohjautuvia konkreettisia parannusehdotuksia.

Raportin lopuksi kirjoittajat esittävät yhdeksän Suomen innovaatiopolitiikan haastetta (mt., 27-40):

- yritysten uudistuminen- perinteisten toimialojen modernisointi- osaamisintensiivisten palveluiden kehittäminen- yhteistyöverkostojen tukeminen- perustutkimuksen vahvistaminen- koulutusjärjestelmän uudistaminen- sosiaalisen syrjäytymisen ehkäiseminen- alueiden välisen yhteistyön kehittäminen- innovaatiotoiminnan koordinointi

Innovaatiojärjestelmä muodostaa merkittävän osan suomalaisen tietoyhteis-kunnan perustaa. Huomionarvoista tässä lähestymistavassa on se, että innovaatio-järjestelmän katsotaan kattavan uuden teknologian ohella talouden rakennettamuovaavat tekijät kuten koulutuksen, työmarkkinat, sosiaaliturvan ja yhteiskun-nallisen sääntelyn (”Koko yhteiskuntaa on uudistettava, jotta Suomen kilpailuky-ky voidaan turvata maailmantalouden jatkuvassa muutoksessa”). Innovaatiojär-jestelmän ylläpitämisessä ja kehittämisessä on sektoritasolla kyse erilaisten poli-tiikkojen tarkoituksenmukaisesta synergisestä yhteensovittamisesta – kokonai-suudesta, jossa huomio on kohdistettava ennen muuta järjestelmän niihin osiin,joissa ilmenevät suurimmat heikkoudet ja mahdollisuudet.

Edellä listattujen innovaatiojärjestelmän haasteiden viitoittamaa taustaa vas-ten voisi kenties ajatella, että ESR-toiminnassa on mitä suurimmassa määrin kysemaan innovaatiopolitiikan haasteisiin vastaamisesta. Todellisuudessa tilanne onkuitenkin päinvastainen: vastaamalla innovaatiopolitiikan haasteisiin tulemmesamalla tukeneeksi ESR-toiminnan sosiaalisia tavoitteita. Erityisen mielenkiintoi-nen kytkentä on juuri viitekehyksen tietoyhteiskuntapainotuksen näkökulmasta.

ESR-tietoyhteiskuntapainotuksen arvioinnin loppuraportissa on kyse teemanoikeutuksen analyysista osana kuuden rakennerahasto-ohjelman projektitoimin-taa. Toisin sanoen, onko ohjelma ja projektityö oikea tapa edistää tietoyhteiskun-nan sosiaalista ulottuvuutta? Mainittua kysymyksenasettelua on mielekästä lähes-tyä myös toisesta suunnasta eli kysymällä onko tietoyhteiskunnan sosiaalinenulottuvuus ”väline” ESR-toiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi.

79

80

LUK

U 6

Haa

stee

na s

osia

alin

en in

nova

tiivi

suus

Raportin luvussa 3 analysoimme perusteellisesti kysymystä tietoyhteiskunnastakeinona ja välineenä. Luvun perussanoma liittyi siihen, että tietoyhteiskuntaa voidaanlähestyä näistä näkökulmasta, mutta pitäen samalla mielessä sen, että välineellinen li-säarvo edellyttää toteutuakseen useimmiten monien muiden yhteiskunnallisten teki-jöiden ”tukivaikutusta”. Tällaisiksi tekijöiksi tai ulottuvuuksiksi voidaan nimetä (esi-merkiksi uusien työpaikkojen ja työllistyvyyden näkökulmasta):

- taloudelliset ehdot (esim. yrittäjyys, kilpailukyky, markkinat, kannattavuus jne.),- teknologiset edellytykset (esim. teknologioiden ja sovellutusten hyödynnettä-

vyys, -hyödyllisyys ja –käytettävyys, infrastruktuuri, yhteen toimivuus jne.),- institutionaaliset reunaehdot (esim. lainsäädäntö, institutionaaliset järjestelmät).

Keväällä 2002 tilaajalle jätetyn arvioinnin väliraportin keskeinen tulos arvioin-nille oli se, että tietoyhteiskunnan ja sen keinojen tms. mielekäs tarkastelu edellyt-tää aina tarkentavaa määrittelyä toteutuksen kontekstissa. Ilman sitä kaikki maas-samme tapahtuva kehittämistoiminta voidaan tarpeen vaatiessa ristiä tietoyhteis-kunnan kehittämiseksi. Tässä raportissa ESR-tietoyhteiskuntaa päätettiinkin ky-seisestä syystä tarkastella projektien omassa kontekstissa. Arvioinnin kyselyn kysy-mykset kuten ”Miten projektisi liittyy tietoyhteiskuntaan?”, ”Mitkä ovatprojektisi käytännön tietoyhteiskuntaan liittyvät toimenpiteet ja keinot?” tai ”Mi-ten mainitsemasi välineet ja keinot edistävät hankkeen tarkoituksen saavuttamis-ta?” peräänkuuluttivat vastauksia siihen, missä yhteydessä ESR-viitekehyksen to-teutusta toteutuu ns. riittävä ehto inhimillisten voimavarojen kehittämiselle ja/taityöllisyyden edistämiselle?

Ottaen huomioon edellä listatut ”lisäarvon” ehdot, edellytykset ja reunaehdotkeskustelimme luvussa 3 – lähinnä koulutukseen liittyen – tietoyhteiskunnan vai-kuttavuudesta mikro-, meso- ja makrotasoilla (so. toimija-, instituutio- ja yhteis-kuntarakennetasot). ESR-projektitoiminnan tapauksessa on ensisijaista puhua in-himillisten voimavarojen kehittämisestä, ts. halutunkaltaisista vaikutuksista mik-rotasolla. Toisaalta, esimerkiksi painopisteen 3 hankkeiden tapauksessa oleellistaon – yksilötason kehittämisen ohella – yksittäisten koulutusorganisaatioiden toi-minnan kehittäminen. Kaikkein suurin ESR-tietoyhteiskunnan kehittämishaasteon tämä arvioinnin tulosten perusteella makrotason kehittäminen. Viimeksi mai-nittujen tapauksessa kyse on juuri tämän luvun aluksi listatuista Suomen innovaa-tiopolitiikan haasteista. ESR-toiminnan viitekehyksestä erityisesti yritysten uu-distumisesta (ml. perinteisten toimialojen modernisointi), koulutusjärjestelmänuudistamisesta ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisemisestä.

ESR-toiminnassa on nimenomaista viitekehystä tarkasteltaessa pitkälti kyseuusien ja hyvien toimintamallien kehittämisestä työllisyyden, yrittäjyyden, kou-lutuksen sekä tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien rajapinnoille. Jossain yh-

LUK

U 6


teyksissä puhutaan tässä yhteydessä myös sosiaalisista innovaatioista. Tietoyhteis-kunnan välineillä on vastaavasti ESR-viitekehyksen painopisteiden osalta mah-dollisuuksia lisäarvoon erityisesti seuraaville alueille:

Painopiste 1:- työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen sekä osaamisen vahvistaminen

(työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon "operationaalinen" tehostu-minen sekä työvoimapalvelujen kehittäminen

- eri tasoisten "tietoyhteiskuntataitojen" tarjoaminen ammattitaidon kehittä-misessä

- työllistämis- ja koulutusmallien innovointi- alueelliset työllistämisstrategiat, kumppanuusmallin paikalliset sovellukset,

verkostojen vahvistaminen sekä kolmannen sektorin potentiaalin hyödyntä-minen.

Painopiste 2:- sellainen yrittäjätoiminta tai muu ammatin harjoittaminen, johon kytkeytyy

etätyömahdollisuus tai muutoin joustavuutta toiminnan ajan ja paikan suh-teen

- työssä oppiminen- opiskelu joka johtaa (pätevöittää) uusiin, tietoyhteiskuntakehityksen myötä

syntyviin työtehtäviin- omaehtoisen ja itseohjautuvan opiskelun tarjonta- joustavan ajankäytön mahdollistavan teknologisen infrastruktuurin käyt-

töönotto.

Painopiste 3:- laaja-alaista pätevyyttä tuottava peruskoulutusstruktuuri, jolle rakennetaan

laajempaa täydennyskoulutustarjontaa ja nopeasta muutoksesta syntyviin haasteisiin vastaavaa "täsmäkoulutusta"

- työssä oppiminen, henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien mukaisen toi-minnan tukeminen ja yleisestikin joustavien ja avointen oppimisympäristö-jen hyväksikäyttö

- työelämän muuttuvien tarpeiden ja siitä syntyvien koulutuksen haasteiden tunnistaminen (opiskeluun liittyvät ratkaisut, jotka sisällöllisellä ja toimin-nan tasolla vievät koulutusta lähemmäksi työelämää)

- työelämän ja koulutuksen suhteiden kehittäminen (joustavat opiskelumuo-dot, työvoiman liikkuvuus, etäopetus, uudet oppimisympäristöt ja kiinteät työelämäyhteydet).

81

82

LUK

U 6

Haa

stee

na s

osia

alin

en in

nova

tiivi

suus

Painopiste 4:- osaamispääoman monipuoliseen ja laaja-alaiseen vahvistaminen (koulutus,

tutkimus- ja kehitystoiminta ja niiden yhteydet työ- ja elinkeinoelämään)- monitaitoisuuden ja ammatillisen liikkuvuuden, omaehtoisen koulutuksen

ja työssä jaksamisen edistäminen- tietoyhteiskunnan taitojen yhdistäminen eri alojen sisältöosaamiseen (mm.

verkostojen ja arvoketjujen hyödyntäminen sekä uusien yrittäjyyden ja yri-tystoiminnan muotojen synnyttäminen)

Raportin päätteeksi yhdistämme edellä esitettyyn perustuvat näkemyksemme 1)maamme innovaatiojärjestelmän haasteista, 2) tietoyhteiskunnan välineellisen lisäar-von ehdoista, edellytyksistä ja reunaehdoista, 3) vaikuttavuuden eri tarkastelutasoista,4) ESR-viitekehyksen neljän painopisteen mahdollisuuksista, ja kehittämissuositam-me tietoyhteiskuntapainotuksen osalta ohjelmakauden neljälle viimeiselle vuodelleseuraavaa:

1. Viitekehyksen muokkaamisessa tai soveltamisessa tulisi tietoyhteiskunnan näkökulmasta pyrkiä aikaisempaa paremmin ottamaan integroivia näkökul-mia ESR-toimintaan siten, että se kytkeytyisi paremmin institutionaaliseen kenttään sen reunaehtoja samalla madaltaen. Pitkälti tässä tapauksessa kyse on siitä, miten projektitasolla tietoyhteiskunnan mahdollisuuksista (ks. edel-linen sivu) saadaan valjastettua käytännön lisäarvoa.

2. Viitekehyksen horisontaalisen tietoyhteiskuntapainotuksen mahdollisuudet tulee eri tasoilla (keskushallinto, aluehallinto, projektitaso) pystyä tunnista-maan nykyistä paremmin (ja kirjoittamaan tarkemmin) selkiyttämällä tämän painotuksen mahdollisuuksia ja tarjoamalla esimerkkejä sen hyödyntämis-mahdollisuuksista (ks. edellisen sivun mahdollisuudet).

3. Innovatiivisuudelle tulisi tietoyhteiskunnan näkökulmasta antaa nykyisen retorisen aseman sijaan toiminnallinen merkitys itse viitekehyksessä ja sen soveltamisessa (ks. edellinen sivu).

4. Osin edelliseen liittyen, tietoyhteiskunnassa ESR-toiminnassa tulee kiinnit-tää erityishuomio siihen, millä tavalla tekninen osaaminen on yhdistettävissä eri aloilla sisältöosaamiseen, ja miten tämä taas kyetään yhdistämään talou-dellisia arvoja luovaan liiketoimintaosaamiseen.

5. Koska tietoyhteiskunnassa(kin) kehityksen perustana toimivat talous-, sosi-aali-, työvoima-, alue- ja sivistyspolitiikan peruskeinot, tulee ESR-toiminnal-la rakentaa niiden päälle sellaisia tietoyhteiskunnalle ominaisiin keinoihin kytkeytyviä ratkaisuja, jotka lisäävät esimerkiksi joustavuutta, haasteisiin vas-taamisen kykyä, tasa-arvoa yleensä ja kansalaisyhteiskunnan etenemistä tasa-painoisesti ja tasa-arvoa edistävästi (vrt. kehittämissuositus 1).

LUK

U 6


6. ESR-toiminnalla olisi tietoyhteiskunnan välinein etsittävä ja kokeiltava uu-denlaisia ratkaisumalleja sekä työvoiman kysynnän että tarjonnan kohtaan-non ongelmakohtiin (ks. painopisteeseen 1 liittyvät potentiaalit edellisellä si-vulla, vrt. Puhtauspooli –projektiesimerkki). Projekteissa vallitseva pyrki-mys, edistää työhakijoiden osaamista tietoteknistä valmiuksia parantamalla, ei yksinomaan riitä kohtaannon edistämiseksi olkoonkin, että…

7. ESR-toiminta on voitava integroida suomalaisen tietoyhteiskunnan sosiaali-sen ulottuvuuden vahvistamiseen "työmarkkinaosallisuuden" suhteen niin, että kaikille työttömille työnhakijoille tarjotaan perusvalmiudet tietoverkko-jen hyödyntämiseen työnhaussa. Samalla tietoyhteiskuntaa "keinona" voitai-siin hyödyntää itse tasa-arvoisen tietoyhteiskunnan rakentamisessa.

8. Suunnattava kohdennettuja toimia projektiliiketoiminta-tyyppisen idean pohjalta varsinkin osaamis- ja tietointensiivisille palvelualoille muokattujen uusien palveluja yrittäjyyskonseptien avulla (esim. asiantuntijapalveluyri-tykset, ks. myös painopisteeseen 4 liittyvät potentiaalit edellisellä sivulla)

9. Etä-/joustotyön mahdollisuuksia on tarkasteltava integroidusti suhteessa etenkin yritysten realistisiin toimintaedellytyksiin ja toisaalta eri sektoreiden institutionaalisiin puitteisiin. Oleellista tunnistaa potentiaalisia ja tarpeellisia tietoyhteiskunnan palvelutehtäviä tavoitteena uusien työpaikkojen luomi-nen uusien ammattikuvien kautta. Oleellista tässä tapauksessa on huomioida se, että uudenlaiset työnteon muodot eivät synny tyhjästä vaan olemassa ole-vista työelämän tarpeista.

10. Kiinnitettävä erityishuomiota työllistämisen katvealueisiin siten, että yrityk-set saisivat joustavasti ja "juuri oikeaan tarpeeseen" työvoimaa. Tämä vaatii uusia innovaatioita, jotka tulisi tarvittaessa yhdistää työvoimapoliittisiin tu-kimuotoihin ja insentiiveihin.

83

84

LUK

U

Läht

eet

LÄHTEET

Arnkil, R. & Mattila, K. & Nieminen, J. & Partanen, L. & Rissanen, P. 2002. ESR:n TAVOITE 3-OHJELMA. Arvioinnin toimen väliraportti 1.10.2002. Sosiaalikehitys Oy. Julkaisematon moniste.

European Commission. 1999. Means Collection – Evaluation of Socio-Economic Programmes. European Commission. Brussels.

Euroopan komissio. 1999. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1784/1999 Euroopan sosiaalirahastosta (ks. http://europa.eu.int/comm/employment_social/esf2000/regulations/esf/fi.pdf)

Karvonen, E. (Ed.) 2001. Informational Societies. Tampere University Press. Tampere.

Kuoppala, M. & Virtanen, P. & Anttiroiko A-V. & Pantzar, E. 2002. Euroopan sosiaalirahaston Suomen ESR-viitekehyksen arviointi. Tietoyhteiskunta –teema. Julkaisematon väliraportti, huhtikuu 2002.

Ministry of Labour. 2002. Impacts of the EES. National evaluation of the effects of the European Employment Strategy in Finland. EESR evaluation project 2002. Final report.

Newman, D. L. & Brown, R.D. 1996. Applied ethics for program evaluation. Thousand Oaks. Sage Publications.

OPM. 1999. Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia 2002-2004 (OPM 1999; www.minedu.fi/toim/koul_tutk_tietostrat/index.html)

Pantzar, E. (Ed.) 2002. Perspectives on the age of the information society. Tampere University Press. Tampere

Pantzar, E. & Savolainen, R. & Tynjälä, P. (Eds) 2001. In Search for a Human-Centered Information Society. Tampere University Press. Tampere

Sitra. 2002. Innovaatiojärjestelmän uudistumishaasteet. Kansallisen innovaatiojärjestelmän tutkimusohjelman tuloksia ja johtopäätöksiä. Kansallisen innovaatiojärjestelmän tutkimusohjelman tuloksia ja johtopäätöksiä. Edita Publishing Oy. Helsinki.

Stachon, K. (toim.) (1997) Näkökulmia tietoyhteiskuntaan. Gaudeamus. Tampere.

Tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunta. 2001. Tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunnan raportti hallitukselle 20.6.2001. www.infosoc.fi/raportti206.pdf , tulostettu 12.9.2002.

TM 1999. Suomen ESR-viitekehys vuosille 2000-2006. Työministeriö.

Virtanen, P. 2002. Big Conclusions with Small N´s? Case Study as a Method in Evaluation Research. Hallinnon tutkimus Vol. 21, No 4. (Ilmestyy).

Webster, F. (2001) Global Challenges and National Answers. In Karvonen, E: (Ed.) Informational Societies.TUP. Tampere. 259-278.

LUK

U

Liitteet

LIITTEET

Liite 1. Tietoyhteiskunta-arvioinnin kyselylomake ESR-

projektipäälliköille (elokuu 2002).

Projektikoodi: Projektin alkamis- ja päättymisajankohta:Määrittele maksimissaan 20 sanalla projektin tarkoitus ja päämäärä (so. miksi hanke on olemassa?):Mitkä ovat projektin määrälliset tavoitteet em. tarkoitukseen vastaamiseksi?Pääasiallinen kohde- tai edunsaajaryhmä (vain yksi)?Määrittele tiivistetysti projektin toimenpiteet (max 30 sanalla)Arvioi, missä määrin projekti saavuttaa sille asetetut tavoitteet?

Tietoyhteiskunta osana ESR-viitekehystä8. Mitä seuraavista ESR-viitekehyksen strategia-pai-nopisteistä edustamasi hanke toteuttaa (valitse vain yksi)?

1.Työvoiman kysynnän hyödyntäminen ja työllistyvyy-den edistäminen

2.Tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistä-minen työelämässä

3.Koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantami-nen, ammatillisen liikkuvuuden edistäminen sekä koulutuksen ja työelämän suhteiden vahvistaminen

4.Osaamispääoman kehittäminen tukemaan yrittä-jyyttä, työelämän uudistumista sekä tutkimustulos-ten ja teknologian hyödyntämistä

8A. Työvoiman kysynnän hyödyntäminen ja työllistyvyyden edistäminen

1. Määrittele, miten projektisi liittyy tietoyhteiskun-taan?2. Luettele projektisi käytännön tietoyhteiskuntaan liittyvät toimenpiteet ja keinot?3. Miten mainitsemasi välineet ja keinot edistävät hankkeen tarkoituksen saavuttamista? Ole hyvä ja perustele. 4. Miten kyseisten välineiden avulla voidaan hank-keesta saadun kokemuksen perusteella paremmin hyödyntää työvoiman kysyntää? 5. …entä vastaavasti osallistujien ja hyödynsaajien työllistyvyyttä? 6. ESR-hankkeissa pyritään yleisesti hyvien ja vaikut-tavien käytäntöjen ja toimintamallien aikaansaami-seen. Kerro lyhyesti sellaisista projektisi käytännöistä ja toimintamalleista, joissa tietoyhteis-kunta on keskeisesti esillä.

85

86

LUK

U

Liitt

eet

8B. Tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen työelämässä

1. Määrittele, miten projektisi liittyy tietoyhteiskun-taan?2. Luettele projektisi käytännön tietoyhteiskuntaan liittyvät toimenpiteet ja keinot?3. Miten mainitsemasi välineet ja keinot edistävät hankkeen tarkoituksen saavuttamista? Ole hyvä ja perustele. 4. Miten kyseisten välineiden avulla voidaan hank-keesta saadun kokemuksen perusteella paremmin edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa?

5. …entä vastaavasti yhtäläisiä mahdollisuuksia?

6. ESR-hankkeissa pyritään yleisesti hyvien ja vaikut-tavien käytäntöjen ja toimintamallien aikaansaami-seen. Kerro lyhyesti sellaisista projektisi käytännöistä ja toimintamalleista, joissa tietoyhteis-kunta on keskeisesti esillä.8C. Koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen, ammatillisen liikkuvuuden edistäminen sekä koulu-tuksen ja työelämän suhteiden vahvistaminen1. Määrittele, miten projektisi liittyy tietoyhteiskun-taan?2. Luettele projektisi käytännön tietoyhteiskuntaan liittyvät toimenpiteet ja keinot?3. Miten mainitsemasi välineet ja keinot edistävät hankkeen tarkoituksen saavuttamista? Ole hyvä ja perustele. 4. Miten kyseisten välineiden avulla voidaan hank-keesta saadun kokemuksen perusteella paremmin edistää koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta? 5. …entä vastaavasti edistetty ammatillista liikku-vuutta? 6. …ja/tai vahvistettu koulutuksen ja työelämän vä-lisiä suhteita?7. ESR-hankkeissa pyritään yleisesti hyvien ja vaikut-tavien käytäntöjen ja toimintamallien aikaansaami-seen. Kerro lyhyesti sellaisista projektisi käytännöistä ja toimintamalleista, joissa tietoyhteis-kunta on keskeisesti esillä.

LUK

U

Liitteet

KIITOS VASTAUKSESTASI!

8D. Osaamispääoman kehittäminen tukemaan yrittäjyyttä, työelämän uudistumista sekä tutkimustulosten ja teknologian hyödyntämistä1. Määrittele, miten projektisi liittyy tietoyhteiskun-taan?2. Luettele projektisi käytännön tietoyhteiskuntaan liittyvät toimenpiteet ja keinot?3. Miten mainitsemasi välineet ja keinot edistävät hankkeen tarkoituksen saavuttamista? Ole hyvä ja perustele. 4. Miten kyseisten välineiden avulla voidaan hank-keesta saadun kokemuksen perusteella paremmin edistää yrittäjyyttä tukevan osaamispääoman kehit-tämistä? 5. …entä vastaavasti työelämän uudistumista tuke-van osaamispääoman kehittämistä?6. …tutkimustulosten ja teknologian hyödyntämistä tukevan osaamispääoman kehittämistä?7. ESR-hankkeissa pyritään yleisesti hyvien ja vaikut-tavien käytäntöjen ja toimintamallien aikaansaami-seen. Kerro lyhyesti sellaisista projektisi käytännöistä ja toimintamalleista, joissa tietoyhteis-kunta on keskeisesti esillä. 9. Usein ESR-projekteilla saadaan aikaan MYÖS sellaisia tuloksia tai vaikutuksia, joita ei ole osattu ennakoida. Mitä tällaisia vaikutuksia projektissasi on noussut esille tietoyhteiskuntaan liittyen?10. Edelliseen liittyen, onko projektiisi liittyvillä tietoyhteiskuntatoimenpiteillä ollut kielteisiä vaikutuksia? Jos, niin millaisia?11. Kyselyn lopuksi olemme kiinnostuneita, miten merkityksellisenä pidät tietoyhteiskuntapainotusta ESR-oh-jelmissa?

87

88

LUK

U

Liitt

eet

Liite 2. ESR-tietoyhteiskunta –teeman ilmeneminen eri ohjelmissa

sen kolmen painotuksen suhteen (ns. strategiamatriisi).

Ohjelma/toimenpidekok. Uudenlaisten osaamis-alueiden korostaminen

Tietoteknistenvalmiuksien ja mahdollisuuk-

sien hyödyntäminen

Uutta tietoa tuottavien työ- ja oppimisrakenteiden vahvista-

minen

Tavoite 3

TPK 1.1 Työttömien työllistä-minen avoimille työmarkki-noille ja yritysten työvoiman saannin turvaamiseksi.

Työnhakijoiden omaehtoista työnhakua helpotetaan ja pal-veluiden saatavuutta lisätään mm. parantamalla sähköisiä työvoimapalveluja

TPK 2.1 Sukupuolten mukai-sen tasa-arvon edistäminen koulutuksessa ja työelämässä sekä naisten työmarkkina-aseman vahvistaminen

Naisia ohjataan miesvaltaisil-le työvoimakapeikkoaloille, kuten tietoteollisuuden ja uusmedian alalle.

Heikossa työmarkkina-ase-massa olevien tietoteknisten valmiuksien edistäminen

TPK 2.2 Ammatilliseen koulu-tukseen aktivointi ja koulutuk-sen keskeyttämisen vähentäminen

Vailla ammatillista koulutusta olevien tietoteknisten val-miuksien edistäminen

TPK 2.3 Heikossa työmarkki-na-asemassa olevien ryhmien tukeminen.

Tieto- ja tietoliikenneteknolo-gian hyödyntäminen koulu-tuksessa ja työllistämisessä (teknologiset sovellutukset)

TPK 3.1 Koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantami-nen

Tietointensiivisen työn merki-tyksen korostumisen vuoksi ja kansalaisten tietoyhteiskun-tavalmiuksien parantamiseksi toteutetaan koulutusta medi-alukutaidon sekä tietoja viestintäteknisten taitojen ko-hottamiseksi.

Kehittää uuteen tietoja vies-tintätekniikkaan perustuvaa opetusteknologiaa, -menetel-miä ja oppimateriaaleja yh-teistyössä yritysten sekä oppi- ja tutkimuslaitosten kanssa

TPK 3.2 Ammatillisen liikku-vuuden sekä koulutuksen ja työelämän suhteiden vahvis-taminen

Kehitetään ja tuetaan työelä-mäläheisiä osaamisen kohot-tamismuotoja, joissa hyödynnetään mm. uutta tie-to- ja viestintätekniikkaa

Luodaan kansalaisten, yritys-ten ja muun työelämän sekä koulutuksen järjestäjien käyt-töön tarkoitettu koulutustar-jontaa ja oppimismahdollisuuksia kos-keva interaktiivinen tietoja neuvontapalvelu.

Kehitetään ja toteutetaan uu-sia, työelämän tarpeista läh-teviä koulutusmalleja nopeasti uusiutuvien, kehitty-vien ja kasvavien alojen nykyi-sille ja tuleville työntekijöille uusiin osaamistarpeisiin vas-taamiseksi. Näitä aloja voivat olla esimerkiksi sisältötuotan-toon, uusmediaan ja yleisesti sähköisiin palveluihin sekä bioteknologiaan liittyvä kou-lutus eri koulutusasteilla.

TPK 4.1. Yrittäjyyden lisäämi-nen ja kehittäminen

Uuteen teknologiaan perustu-vien yritysten lisääminen ja kehittäminen

TPK 4.2. Henkilöstön osaami-sen ja työssä jaksamisen edistäminen

Edistetään työskentelyä tieto-verkoissa, etä- ja tietotyön ke-hittymistä, verkostoitumista sekä muiden tietoyhteiskun-tataitojen kehittymistä.

LUK

U

Liitteet

TPK 4.3. Tutkimustulosten ja teknologian hyödyntäminen sekä elinkeinoelämän ja tutki-mussektorin yhteistyön edis-täminen

Edistää uuden teknologian ja korkean osaamisen siirtymis-tä työpaikoille, edistää sosi-aalisiin innovaatioihin1 liittyvien osaamisalojen kehit-tymistä ja näitä koskevan tie-don siirtymistä työpaikoille ja ohjelmatyöhön. Erityistä huo-miota kiinnitetään sosiaalis-ten ja teknologisten innovaatioiden yhteensovitta-miseen…Samoin kiinnitetään huomio-ta osaamisintensiivisten (ml. spin-off tyyppisten eli tutki-musympäristöstä irtautuvien) yritysten henkilöstön kehittä-miseen.Valtakunnallisen osaamiskes-kusohjelman toiminnan täy-dentäminen.

Tavoite 1 – Itä-Suomi Ohjelman tavoitteena osaamispohjaisten työpaikkojen lisääminen. ”Osaamisen järjestelmiä ja rakenteita kehitetään elinkeinoelämän tukemista ja tietoyhteiskunnan rakentumista tuke-vaksi”.

TPK 2.1 Koulutusjärjestelmän kehittäminen ja koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden pa-rantaminen

Elinkeinoelämää palvelevilla yritys- ja teknologiaosaami-sen aloilla ml. tutkintotavoit-teinen muunto- ja jatkokoulutus sekä muu vas-taava koulutus

Uudistetaan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteita sekä teknologian siirtomenetelmiä Itä-Suomen yhteisillä ja maa-kunnittain erikoistuneilla vah-vuusaloillaUusien koulutus- ja oppimis-menetelmien, opetusteknolo-gian ja oppimateriaalin sekä koulutussisältöjen ja oppimis-ympäristöjen kehittäminen, erityisesti etäopetukseen liit-tyvät menetelmät ja sisältö-tuotanto

TPK 2.2 Osaamispääoman ke-hittäminen ja työvoiman osaamisen lisääminen

Edistää yrityksiin ja palvelu-jen tuottajiin kohdistuvien tut-kimus- ja tuotekehitysvalmiuksien sekä tietoyhteiskuntavalmiuksien ja uuden teknologian käyt-töönottoaElinkeinoelämän tietoyhteis-kuntavalmiuksien parantami-nen edistämällä mm. elinkeinoelämän, oppilaitos-ten ja kehittämisorganisaati-oiden verkostoitumista





minen

89

90

LUK

U

Liitt

eet

Tavoite 1 – Pohj.-Suomi Läpikäyvänä periaatteena tietoyhteiskuntastrategia tarkoittaa tietotekniikan hyväksikäytön lisäämistä jokaisen toimintalinjan hankkeissa niin, että valmiudet tietoverkkojen ja tietotek-niikan käyttämiseen paranevat, tietoverkkopalvelut vastaavat paremmin käyttäjien tarpeita ja pääsy tietoverkkoihin helpottuu.

TPK 1.3 Yritysten henkilöstön kehittäminen ja yrittäjyyden edistäminen

Uudentyyppisen yritystoimin-nan edistäminenTutkimustiedon ja teknolo-gian hyödyntämiseen liittyvän osaamisen lisääminen

TPK 2.6 Osaamisen kehittämi-nen maaseudulla

Tietotekniikan ja telemaattis-ten palvelujen käytön ja niihin liittyvän osaamisen lisäämi-nen

TPK 3.2 Osaamisen ja avaina-lojen edistäminen

Tietoyhteiskuntavalmiuksien edistäminen

Koulutuksen laadun ja vaikut-tavuuden parantaminen mm. opetusteknologian, -menetel-mien ja oppimateriaalin kehit-täminen

Osaamisen lisääminen, mm. klustereita ja poliksia tukeva tutkimus, koulutus ja teknolo-gian siirto

Tavoite 2 – Etelä-Suomi

TPK 1.4 Yritystoimintaa ja tek-nologiaosaamista tukeva henkilöstön kehittäminen

Yritysten sekä oppi- ja tutki-muslaitosten välisen yhteis-työn edellyttämän ammattitaidon ja osaamisen kehittäminen

Osaamiskeskusten ja –keskit-tymien sekä niiden henkilös-tön kehittäminen alueellisina tutkimus-, koulutus- ,kulttuu-riosaamisen jalostajina ja vä-littäjinä

TPK 2.2 Työvoiman osaamis-tason nostaminen ja koulu-tuksen saavutettavuuden parantaminen

ohjelmistotuotantoon ja me-diateknologiaan perehtyneen henkilöstön ja alan kouluttaji-en kouluttaminen

Verkko- ja virtuaaliopiskelu-mahdollisuuksien kehittämi-nen erityisesti korkea-asteen koulutuksessaEtätyön tukemiseen liittyvät koulutushankkeetTietoverkkoasiantuntijaver-koston luominen kuntiin ja ky-liinEtätyötä helpottavien sosiaa-listen rakenteiden kehittämi-nen

TPK 3.5 Kulttuuri- ja ympäris-töalojen toimijoiden osaami-sen kehittäminen

uuden teknologian käytön edistäminen kulttuuri- ja ym-päristöhankkeissa

Tavoite 2 – Länsi-Suomi

TPK 2.2 Koulutuksen työelä-mäyhteyksien ja työllistymi-sen vahvistaminen

Uuteen teknologiaan, inno-vaatioihin sekä teknologian siirtoon liittyvien menettely-tapojen kehittäminen ja hen-kilöstön koulutusEtäopetukseen ja -teknologi-aan liittyvät oppimisympäris-töt ja –menetelmät

Yritysten, tutkimus- ja koulu-tusyksikköjen, teknologiakes-kusten sekä julkisten palveluorganisaatioiden liitty-minen kansainvälisiin ja kan-sallisiin tietoverkkoihin





minen

LUK

U

Liitteet

EQUAL Tietoyhteiskunnan kehitystä tarkastellaan EQUAL:ssa erityisesti sosiaaliseen ulottuvuuteen liittyen. Siinä kysymys on kaikille avoimesta tietoyhteiskunnasta, jossa tavoitteena on talou-dellinen ja sosiaalinen koheesio. Kysymys on sekä valmiuksista että osaamisesta, uudenlais-ten työn tekemisen muotojen mahdollistamisesta sekä tietoteknologiaan liittyvien palvelujen yhdenvertaisesta saatavuudesta ja hyödyntämismahdollisuuksista. Ulottuvuuteen sisältyvät muun muassa alueellinen ja koulutuksellinen sekä ikä- ja sukupuolinäkökulma.

TPK 5.1.1 Työmarkkinoille pääsemisen ja paluun helpot-taminen kaikille avointen työ-markkinoiden luomiseksi myös niille, joilla on työmark-kinoille pääsemiseen tai niil-le palaamiseen liittyviä integroitumisvaikeuksia

Aktiivisuuden, osallisuuden ja jatkuvan koulutuksen edistä-miseksi keinot oppimisvaike-uksien ja koulutuskielteisyyden syiden tunnistamiseksi ja niihin vai-kuttamiseksi esimerkiksi jous-tavilla oppimisen ja pätevöitymisen muodoilla IT-teknologian mahdollisuudet huomioon ottaen - menetel-mät ja toimintamallit, jotka esimerkiksi nuoret kokevat omikseen ja jotka motivoivat heitä, sekä keinot keskeyttä-misen ennakoimiseksi

TPK 5.3.1 Tuki yritysten ja työntekijöiden sopeutumisel-le talouden rakennemuutok-seen sekä informaatioteknologioiden ja muiden uusien teknologioi-den käyttämiselle

Auttaa pk-yrittäjiä ja pk-yri-tysten henkilöstöä, joilla on puutteita osaamisessa ja tie-toyhteiskunnan edellyttämis-sä valmiuksissa, sopeutumaan rakennemuu-tokseen sekä talouden ja työ-elämän muuttuviin tarpeisiin.Työllistettävyyttä ja ammatil-lista pätevyyttä edistetään elinikäisen oppimisen ja jat-kuvan koulutuksen periaat-teella tietotekniikka ja muu uusi teknologia huomioon ot-taen

TPK 5.4.1 Sukupuolten väli-sen kuilun kaventaminen ja töiden perinteisen sukupuoli-jaon hälventäminen

Naisten yrittäjyyden edistä-minen erityisesti uusilla aloil-la ja uudessa teknologiassa maaseudulla, saaristossa ja kaupungeissa

1. Sosiaalisilla innovaatioilla tarkoitetaan yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseksi tuotettuja ideoita, toimintamalleja ja –tapoja. Näitä voivat olla esim. työelämän kehittämiseen liittyvät ratkaisumallit, hyvinvointipalvelujen kehittämiseen liittyvät toimintatavat.





minen

91

92

LUK

U

Liitt

eet

Liite 3. Painopisteen 3 hankkeiden ensisijaiset kohderyhmät.

��!��"��;��9=

-�1��#�� 20134

-1�;#�1=��26134

-�1�#��29134

-1�� "�"�2/134

-�1��0B�&��&�� 2B134

-�1��2/134

-�1��"1� �� "��2/134

-�1�� ##�� ! ��2<134

-�1�� "��"�"�2<134

-�1��#�� 28134

-�1��#��29134

-�1�� 2/134

LUK

U

Liitteet

Liite 4. ESR-projektien jakautuminen odotettavissa olevien

tietoyhteiskuntavaikutusten (viranomaisluokittelu) suhteen eri

ohjelmissa (viitekehysevaluaattoreiden yhteiskysely, N=808).

26,00 % 26,40 %21,20 % 18,50 % 17,50 % 20,40 %

25,30 %13,90 % 23,20 %

41,50 %

18,50 %21,80 %

22,00 %

18,10 %20,20 % 32,20 %

25,80 %

26,70 %

41,70 %35,40 %

29,20 % 31,80 % 32,00 %

10,80 %

0,00 %

20,00 %

40,00 %

60,00 %

80,00 %

100,00 %

120,00 %

Itä-Suomen 1

(N=150)

Pohjois-Suomen 1

(N=72)

Länsi-Suomen 2

(N=99)

Etelä-Suomen 2

(N=65)

Tavoite 3(N=422)

Koko ESR-skene

(N=809)

Neutraali/vo

Osallistujiensa työllistyvyyttä tukeva

Pk-yritysten palveluja ja sovellutuksia tukeva

Kansalaisten palveluja ja sovellutuksia tukeva

93

94

LUK

U

Liitt

eet

Liite 5. Kuuden ohjelman projektipäälliköiden näkemykset siitä,

missä määrin heidän edustamansa hankkeet toteuttavat ESR-

viitekehyksen kolmiluokkaista päämäärää tietoyhteiskunnalle

(N=649).

3,3

3,2

3,3

3,2 3,2

2,8

3,2

2,9

3,2

3,1

3,0

2,8

2,4

2,92,9

2,7

3,0

2,7

2,62,5

2,7

2,0

2,2

2,4

2,6

2,8

3,0

3,2

3,4

Itä-Suomi 1(N=123)

Pohjois-Suomi 1(N=78)

Länsi-Suomi2 (N=75)

Etelä-Suomi2 (N=50)

Tavoite 3(N=303)

EQUAL(N=15)

Kaikki ESR-hankkeet(N=649)

Uudenlaisten osaamisalueiden korostaminen

Tietoteknisten valmiuksien kehittäminen

Uutta tietoa tuottavien työ- ja oppimisrakenteiden vahvistaminen

LUK

U

Liitteet

Liite 6. ESR-tietoyhteiskunta hanketoiminnassa sen kolmen

ulottuvuuden ja arviointikysymysten suhteen

Taulukossa on koottu ohjelmittaiset teemamatriisit yhteen ja tarkasteltu sitä, mitentietoyhteiskunta –teema strategisesti osuu hanketasolla, kun lähdeaineistona käyte-tään ESR-projektipäällikköiden antamia esimerkkejä teeman huomioimisesta.

Taulukon perusteella arviointikysymykset (1, 3, 4), jotka liittyvät enemmäntai vähemmän tietoteknisten valmiuksien ja mahdollisuuksien hyödyntämiseen,ovat määrällisesti pääosassa ESR-tietoyhteiskunta –teeman strategista osuvuuttaanalysoitaessa. Kaikkein vahvimmin yksittäisistä arviointikysymyksistä painottuupotentiaaliseksi ennakoitu tietoverkkojen käytön hyödyntäminen opiskelussa jaopetuksessa. Tietoteknisten valmiuksien hyödyntäminen –painotuksen lisäksiuudenlaisten osaamisalojen korostaminen on toisen arviointikysymyksen osaltahyvin edustettuna. Projektipäälliköiden esimerkkivastausten perusteella paino-tuksen tietynlainen ongelma on sen jossain määrin heikko kytkentä tavoitteelli-seen kehittämiseen: onko itsessään riittävää, että ESR-hankkeissa syntyy varmuu-della suuri määrä uutta tietoa, osaamista ja sisältöä? Tähän kysymykseen tullaanhakemaan vastauksia teeman arvioinnin loppuraportissa.

Toinen ESR-tietoyhteiskunnan uudenlaisten osaamisalueiden korostamiseenliittyvä ongelma liittyy arviointikysymykseen 7, ’Onko matematiikan ja luonnon-tieteiden osaaminen parantunut ja tietoteollisuuden koulutus lisääntynyt ottaenhuomioon erityisesti naiset?’. Eri ohjelmien projektipäälliköiden vastauksissa ky-symystä sivutaan ainoastaan kursorisesti tai ei lainkaan.Tilaajan arviointikysymyksistä 6 ja 8 kytkeytyvät ESR-tietoyhteiskunnan paino-tukseen, jossa tavoitellaan ’uutta tietoa tuottavien työ- ja oppimisrakenteidenvahvistamista. Esimerkkeinä painotuksen sisällöistä voidaan mainita tietoja vies-tintäteknologian käyttö yritysten kilpailukyvyn edistämisessä tai oppilaitosten t &k-toiminta. Taulukon perusteella painotus on ohjelmissa edustettuna kohtuulli-sen hyvin, kuten projektipäällikkökyselyn pohjalta tehtyjen aiempien analyysienperusteella voitiin odottaakin.

Taulukko. ESR-tietoyhteiskunnan arvioinnin temaattinen arviointimatriisi.

Arviointikysymys/ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8Tavoite 3 6 8½ 5½ 10½ 2½ 6 0 4Itä-Suomen 1 2 3 3 2½ 1½ 1½ ½ 2Pohjois-Suomen 1 2½ 1½ 5 2 1 2 0 1½Etelä-Suomen 2 1½ 3 1½ 3 1 2 ½ 1Länsi-Suomen 2 3 1 2½ 2½ 1 ½ 0 1½Equal 1½ 1 1 ½ 0 0 ½ 0Ohjelmat yhteensä 16½ 18 18½ 21 7 11 1½ 10

95

01_tietoyhteiskunta_kansi 20.11.2003 15:27 Page 1

www.esr.fi

Haasteena sosiaalineninnovatiivisuusESR-viitekehyksen tietoyhteiskuntateemanarviointi ■ Loppuraportti

1/03


Ari-VeikkoAnttiroiko

Eero Pantzar

A r v i o i n n i tA r v i o i n n i t


ESR-Arvioinnit 1/03

haasteena sosiaalinen - rakennerahastot.fi · euroopan sosiaalirahaston osarahoittamaa toimintaa on...

Documents