hamk koulutusstrategia 2010–2015 - pilkahdus...hamk antaa valmiudet työskennellä...

HAMK koulutusstrategia 2010–2015

www.hamk.fi

2

Tässä HAMK koulutusstrategiassa:

1. TarkoiTus ja lähTökohdaT .................................................................. 3 2. kouluTusToiminnan visio ................................................................. 4 3. kouluTusToiminnan sTraTegiseT valinnaT ...................................... 5 4. opeTushenkilösTön osaaminen ...................................................... 13

5. seuranTa - sTraTegian vaikuTTavuuden ja laadun varmisTus ...... 13

liiTeosa: kouluTussTraTegian TausTaTekijäT1. millaiseen tulevaisuuteen koulutamme ....................................................... 162. ammatillinen asiantuntijuus ...................................................................... 183. integratiivinen pedagogiikka ......................................................................214. integratiiviset oppimisympäristöt ................................................................ 245. uudistuva opettajuus ............................................................................... 25lähTeeT

3

1. Tarkoitus ja lähtökohdat

koulutusstrategia linjaa hämeen ammattikorkeakoulun koulutus-toimintaa, sen suunnittelua, toteutusta, arviointia ja kehittämistä vuosina 2009–2015. se on valmisteltu monivaiheisena, opiskeli-joita, koulutuksen toteuttajia, opettajia ja johtoa sekä koulutuksen kehittäjiä osallistavana prosessina vuonna 2009. päästrategiassa on linjattu koulutuksen näkökulmasta keskeisiä si-sällöllisiä valintoja. koulutusstrategian toimeenpano on osa muuta strategista johtamista ja laadunvarmistusta. koulutus- ja tutkimus-keskusten (myöhemmin kT-keskus) tavoite- ja tulossopimukset, ke-hittämissuunnitelmat ja opetussuunnitelmat ohjaavat koulutuksen suunnittelua, toteutusta, arviointia ja kehittämistä tavoitteenaan edistää elinikäisen oppimisen mahdollistavaa koulutustarjontaa. koulutusstrategia sisältää sekä nuorten että aikuisten tutkintota-voitteisen opetuksen, tutkinnon suorittamisen jälkeisen jatko- ja lisäkoulutuksen ja palvelutoimintana toteutettavan täydennyskoulu-tuksen. koulutusstrategia on johdettu hamk–päästrategiasta. Yh-dessä hamkin T&k -strategian ja henkilöstöstrategian kanssa ne muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden. koulutusstrate-gian ja sen toteuttamisen yhtenä lähtökohtana on kumppanuus-yhteistyö lahden ammattikorkeakoulun, laurean ja metropolian (myöhemmin 4amk) kanssa.

opetusprosessi on osa koulutusprosessia. koulutusstrategia kattaa opetuksen lisäksi koulutuksen tukipalvelut, joita ovat opiskelija-hankinta, urasuunnittelu- ja työllistymispalvelut, hyvinvointipalvelut, kansainvälisyyttä tukevat palvelut ja tietohallinnon tuki. koulutus-prosessi käsittää hamkissa opiskelijan koko opiskeluhistorian ha-keutumisesta, opiskeluun, tutkinnon suorittamiseen, työllistymiseen sekä työelämässä tarvittavaan osaamisen täydentämiseen saakka. koulutusstrategiassa määritellään koulutukseen liittyvien paino-pisteiden lisäksi keskeiset päästrategiasta ja koulutustoiminnan visiosta johdetut laadulliset tavoitekuvaukset vuosille 2010–2015. koulutusstrategian lähtötilanteen määrittelyssä on pohjana syksyllä 2009 kaikissa kT-keskuksissa toteutettu itsearviointi koulutusohjel-mien nykytilasta verrattuna tavoitetilakuvauksiin ja opetuksen ny-kyisestä laadusta saatu opiskelija- ja työelämäpalaute. Yksilöidyt, konkreettiset tavoitteet strategisten päämäärien saavuttamiseksi laaditaan koulutus- ja tutkimuskeskusten omissa kehittämissuunni-telmissa kolmivuotiskausiksi. konkreettiset, vuosittain tarkistettavat toimenpiteet asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi sovitaan kou-lutus- ja tutkimuskeskusten tavoite- ja tulossopimuksissa vuosittain.

4

2. Koulutustoiminnan visio

hamkin koulutustoiminta on organisoitu kansainvälistyvän työelä-män tarpeen mukaisiin ja vetovoimaisiin koulutusohjelmiin ja mui-hin koulutuspalveluihin. koulutukset suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä työelämän asiantuntijaryhmien kanssa integroimalla opetus ja ohjaus tarkoituksenmukaisesti aluetta uudistavaan tutki-mus-, kehitys ja innovaatiotoimintaan. koulutuksen, opetuksen ja ohjauksen resurssointi on riittävää ja tarkoituksenmukaista. koulu-tuksen aluevaikutus on luonteeltaan monipuolinen ja syvä. opis-kelijat valmistuvat tavoiteajassa alansa ammattilaisiksi ja sijoittuvat nopeasti työelämässä koulutustaan vastaaviin tehtäviin ja perustavat

uusia yrityksiä. valmistuvien osaaminen on laa-ja-alaista, ammatil-lista ja korkeakoulutasoista työelämän asiantuntemusta. ammattikorkeakoulujen joukossa hamkilla on johtava asema am-matillisten opettajien kouluttajana. koulutustoiminta tuottaa lisäarvoa laajan metropolialueen työelä-mälle. siksi olemme haluttu työelämän kehityskumppani ja elinikäi-sen oppimisen edistäjä, joka kehittää ajasta ja paikasta riippumat-tomia koulutuksen toteutusmuotoja. koulutustarjonta on laaja ja uudistuu dynaamisesti koulutustarpeen pohjalta kumppanuuksiin rakentuvina toteutuksina.

Koulutustuotteitamme ovat:

• ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus• ylempään ammattikorkeakoulututkintoon

johtava koulutus• ammatillinen opettajan-, erityisopettajan- ja

opinto-ohjaajankoulutus, liikenneopettajankoulutus

• täydennyskoulutus, ammatilliset erikoistumisopinnot

• avoin ammattikorkeakouluopetus• tilauskoulutus• työelämän kysyntää vastaavat muut

koulutustuotteet

Menestystekijät laadukkaan koulutuksen takaajana:

• opiskelijavalinnan onnistuminen• opetuksen organisointi asiakaslähtöisesti

(opiskelija, työelämä)• oppimisympäristöjen vuorovaikutteisuus• ohjauksen saatavuus ja riittävä resursointi• opetuksen, T&k -toiminnan ja

kansainvälisyyden luonnollinen yhteys • osaava, motivoitunut ja osaamistaan kehittävä

opetushenkilöstö• opetuksen arviointi• opiskelija- ja työelämäpalautteen systemaatti-

nen kerääminen ja hyödyntäminen• työelämäyhteistyö• uusiutumiskyky• strategiseen ajatteluun perustuva

toimintakulttuuri

5

3. Koulutustoiminnan strategiset valinnat

hamkin strategiassa on määritelty toiminnan kehittämisen ja toimintaedellytysten vahvistamisen pääkohdat. näistä strategi-sista valinnoista on johdettu koulutuksen ydinprofiili ja löydetty keskeisimmät strategiset valinnat ja niiden kuvaukset.

Valinnat ovat:

• Työelämälähtöisyys• Toimintaprosessit ja koulutustuotteet

(elinikäistä oppimista edistävä ja rakenteel-taan joustava koulutus-, opetus- ja ohjausprosessi)

• opetuksen ja T&k -toiminnan integraatio • kansainvälisyys • Yrittäjyysosaaminen

koulutusstrategian valintojen kannalta nostetaan esille myös opetushenkilöstön strategiset osaamiset.

Työelämälähtöisyys

edistääksemme työelämän kehittymistä korostamme työelämän tarpeisiin vastaavaa koulutuksen suunnittelua, toteutusta ja ar-viointia. Työelämän osaamisvaatimukset ohjaavat opetusta ja sen kehittämistä. opetuksen kehittämisessä painotetaan hyviä työelämäläheisiä ratkaisuja. koulutustuotteiden tarjonnassa lähtökohtana ovat eri alojen työvoimatarpeet toiminta-alueel-la. aikuiskoulutuksen tarjonnassa voidaan laajentaa toiminta-aluetta erityisesti strategisten kumppanuuksien avulla.

6

Kohde Kuvaus (tavoitetila)

•työelämävalmiuksistajohdettujen opetus- suunnitelmien varmistaminen

alakohtaiset osaamisalueet (kompetenssit) johdetaan työelämän osaamisvaatimuksista. opetuksen suunnittelussa hyödynnetään monipuolisesti työelämäpalautetta. alakohtaiset tulevaisuuden kehittämis-haasteet otetaan huomioon. opetussuunnitelmat laaditaan tiiviissä, riittävän moniammatillisessa yh-teistyössä. opetussuunnitelmatyöhön sisällytetään työelämälähtöisten osaamistavoitteiden ja sisältöjen lisäksi opetuksen ja ohjauksen yhteissuunnittelu. Yhteissuunnittelussa tarkastellaan myös opetusmene-telmällisiä ratkaisuja, hyödynnettäviä oppimisympäristöjä ja koko hamkin opetustarjonnan mahdolli-suuksia.

•opetuksenja ohjauksen työelämä-lähtöisyyden lisääminen

opiskelijan työssä käyminen ja siihen sisältyvät alalle soveltuvat oppimismahdollisuudet integroidaan opetukseen tarkoituksenmukaisesti (työkokemuksen opinnollistaminen). opintoihin liittyvän harjoittelun ohjaamisessa hyödynnetään niin opettajan kuin harjoittelupaikan ohjaajan yhteistyötä. harjoittelupai-kan (ml. projektit) tarjoamia kehittämistehtäviä suunnataan mahdollisuuksien mukaan opinnäytetyön avulla toteutettaviksi tutkimus- ja kehittämistehtäviksi. eri alojen asiantuntijatapaamiset toimivat osana opetusta. Toteutuksissa käytetään luontevasti projekti- ja tiimityötä siten, että hamkin opettajat, työelä-män edustajat ja opiskelijat toimivat yhdessä.

•koulutusohjelmienjakoulutustuotteiden tarjonta vastaamaan työelämän tarpeita ja ennakoitua tulevaisuutta

koulutusohjelmat ja koulutustuotteet perustuvat laajaan profilointityöskentelyyn. Työskentelyyn osallis-tuvat hamkin ylimmän johdon (rakenteellinen kehittäminen) lisäksi eri alojen asiantuntijat hamkista ja työ- ja elinkeinoelämästä. Tarjonnan tarkoituksenmukaisuutta lisäksi arvioidaan eri tahoilta saadun palautteen ja ennakointitiedon pohjalta verkostoyhteistyönä erityisesti strategisten kumppanien kanssa (mm. 4amk , luonnonvara- ja liikennealan strategiset kumppanit).

Elinikäistä oppimista edistävä ja rakenteeltaanjoustava koulutus-, opetus- ja ohjausprosessi

opetuksessa käytettävät ratkaisut sallivat lähiopetuksen, verkko-opetuksen ja työnteon yhdistämisen joustavalla, opiskelijoiden tarpeita vastaavalla tavalla (blended learning, sulautuva opetus). opetuksessa korostuu tiedon itsenäinen hankkiminen, muokkaa-

minen ja soveltaminen sekä tähän liittyvä ohjaus.opetus mahdol-listaa joustavat, ajasta ja paikasta riippumattomat oppimismah-dollisuudet. raja työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja muodollisen oppimisen välillä hämärtyy. nämä vaatimukset koskevat kaikkia opiskelijaryhmiä. oppimisympäristöt muuttuvat yksilöllisemmiksi korostaen työssä oppimisen merkitystä.

7


•koulutus- ja opetus-tarjonta, koulutus- ja opetus-prosessi

koulutus- ja opetustarjonta suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan työelämän osaamisvaatimusten (kompetenssien) mukaisina isompina kokonaisuuksina. Tavoitteena on opiskelijoiden valmistuminen normiajassa ja tehokas työllistymi-nen. Tutkintojen osia yhdistellään joustavasti opiskelijoiden tarpeiden mukaisiksi kokonaisuuksiksi unohtamatta tutkin-tojen ja koulutuksen antamaan pätevyyttä. ahoT-prosessin mukaisia yksilöllisiä opintoprosesseja kyetään tuottamaan hamkin ja 4amk-ammattikorkeakoulujen yhteistarjonnasta. ammatilliseen kasvuun ja urasuunnitteluun liittyviä palvelu-ja hyödynnetään koko opiskeluprosessin ajan. oppisopimustyyppinen koulutus otetaan käyttöön erityisesti aloilla, joilla on suurin työvoimapula tulevaisuudessa. etsitään uusia rahoitusmuotoja vastaamaan työelämän muuttuviin tilanteisiin ja yksilöiden sekä työpaikkojen tarpeisiin kuten työttömyyteen, uudelleenkouluttautumiseen ja ammatinvaihtamiseen. kehitetään koulutustuotteiden tarjonnan jatkumoa uran ja elinikäisen opiskelun näkökulmasta. Tavoitteena on, että vastataan yhden luukun periaatteella, mahdollisimman nopeasti ja ketterästi yksilö- ja yritysasiakkaiden muuttuviin tar-peisiin (hamk toimintaympäristö, 4amk, valtakunnalliset koulu-tusalat).

•opiskelu-prosessin tukemi-nen

ajasta ja paikasta riippumatonta opiskelua edistetään joustavilla kirjasto- ja tietopalveluilla. opinto-ohjauksen, tieto-hallinnon ja koulutuksen tukipalveluiden saatavuus ja toimivuus on riittävää. erityisesti toisen asteen ammatillista väylää rekrytoitavien opiskelijoiden ohjauksessa painottuu uraohjauksen näkökulma. opiskelijoiden opiskelua ohjaa koko prosessin ajan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. opiskelijoiden työllistymispalvelun eri muotoja kehitetään yhdes-sä mm. alumnien kanssa. urasuunnittelua ja työllistymispalveluita kehitetään ja niihin lisätään virtuaalisia vaihtoehtoja.

•jous-tavan opiskelun mahdollis-taminen

lukuvuosisuunnittelua tarkistetaan. otetaan käyttöön pilotoitu kesätarjonta ja kesälukukausi. hyödynnetään työajan joustoa ja yksilöllistetään opetushenkilöstön työaikasuunnittelua. mahdollistetaan opiskelijan työssä käyminen opiske-lun lomassa, koska työpaikalla tapahtuva oppiminen on keskeinen osa ammattiin oppimista. Työkokemuksista oppi-mista edistetään. Tuetaan opiskelijoiden reflektiotaitojen kehittymistä, mistä on osoituksena mm. ammatillisen kasvun arviointiin kehitetty portfolio. verkko-opetus ja virtuaalisuus ovat osa jokaista koulutusohjelmaa/koulutusta. avoimen ammattikorkeakoulun tarjontaa suunnataan erityisesti työikäisen aikuisväestön osaamistarpeisiin. lisätään ammatillista väylää tulevien osuutta tehostamalla ohjausta ja aikaisemman osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen menettelyjä. vahvistetaan ammattikorkeakouluopiskelijoiden mahdollisuuksia kehittyä huippuosaajiksi. järjestetään huippuosaamis-ta tukevaa koulutusta ja osaamisen kehittämistoimintaa ammatillisille opettajille.

8

Elinikäinen oppiminen

Opiskelijaksi HAMKiin

Opiskelijana HAMKissa

Alan ammatilliseksi asiantuntijaksi

Elinikäisenä oppijana työelämässä ja HAMKissa

Hakuneuvonta ja ohjausOpetus- ja

koulutuspalvelut

AMK-tutkintoAikuiskoulutus

Avoin AMKTäydennyskoulutus

TyöTäydennyskoulutus

Jatkokoulutus

HenkilöstökoulutusYAMK

Erikoistumisopinnot AOKK

Ura- rekrypalvelut

9

Opetuksen ja T&K –toiminnan integrointi

koulutus ja työelämä muodostavat kiinteämpiä ja pitkäkestoisem-pia kumppanuuksia ja edistävät näin yhteistyössä alueen elinkeino- ja työelämää. verkostotoiminnassa painotetaan sitä, että opitaan

tekemään ja toimimaan yhdessä - eikä vain yritysmaailman kanssa vaan kaikkien yhteiskunnallisten instituutioiden kanssa. suhteessa työelämään korostetaan proaktiivisuutta sekä strategista, enna-koivaa ja innovatiivista yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa.


•monialaisen opetuksen ja T&k-toiminnan yhdistäminen

hankkeistetaan opetusta työelämän tarpeiden ja kysynnän mukaan, samalla huomioiden ennalta valitut toi-minnan painopisteet, ns. focusalueet. jokaisessa koulutusohjelmassa T&k-toiminta vakiinnuttaa asemansa. T&k-toiminnan ja opetuksen integrointia varten kehitetään eri koulutusaloille soveltuvia, tarkoituksenmukai-sia toimintamalleja. Toimintamallit syntyvät opetus-, tutkimus- ja työelämäyhteistyön tuloksena. opiskelija-assistenttien asema vakiintuu kT-keskusten integratiivisissa oppimisympäristöissä.

•integratiivistenjaaitojen oppimisympä-ristöjen luominen

kehitetään työelämää vastaavia työpajoja ja verstaita palvelemaan opiskeluprosessin eri vaiheita ja työelä-män hankkeita. uusin opetusteknologia mahdollistaa modernien opetusmenetelmien ja oppimisympäristö-jen käytön. integratiiviset ja aidot oppimisympäristöt ovat niin hamkin kuin 4amk-ammattikorkeakoulujen ja mahdollisten tutkimuslaitosten yhteisessä käytössä.

•verkostoyhteistyö

kehitetään toimivia yhteistyömuotoja toisen asteen oppilaitosten kanssa. Yhteistoiminta toisen asteen am-matillisten oppilaitosten kanssa laajentaa työelämää vastaavien oppimisympäristöjen käyttöä ja parantaa toiminnan laatua ja vaikuttavuutta sekä kiinnostavuutta työelämän näkökulmasta. Yhteistyö lukioiden kans-sa syventää hakijoiden tuntemusta eri opiskelumahdollisuuksista ja uravaihtoehdoista; erityisenä painopis-teenä ovat kansainväliset koulutusohjelmat. Yhteistyö 4 amk-alueen tutkimuslaitosten kanssa on aktiivista: alakohtainen tutkimus- ja kehitystoiminta on integroitu opetustoimintaan.

10

Ennakoivat ja aidot oppimis- ja kehittämisympäristöt

HAMKin fokusalueet

Tieto- ja viestintäteknisten toimintamallien ja verkostojen

hyödyntäminen

Valmistavan teollisuuden tuote- ja liiketoimintaprosessit

Hyvinvointi-innovaatiotMetropoli-maaseutualueen ympäristö,

asuminen, energia ja elinkeinot

Muuttuvan työelämän kehittäminen

HAMKOpetus T&K- ja

innovaatio-toiminta

11

Koulutuksen kansainvälisyys

hamk antaa valmiudet työskennellä kansainvälisessä toiminta- ja työympäristössä. jokaiselle opiskelijalle siis taataan opiskelun ai-kana sellaista toimintaa, mikä kehittää hänen kansainvälistä osaa-

mistaan. koska kansainvälinen osaaminen on osa ns. yleisiä työ-elämävalmiuksia, niiden kehittämisessä hyödynnetään opetuksen lisäksi vuorovaikutusta ja yhteistyötä koulutus- ja tutkimuskeskuk-sissa toimivien vieraskielisten koulutusohjelmien, saapuvien vaih-to-opiskelijoiden, -opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa.


•kansainvälistymis-tä tukevan osion sisällyttäminen kaikkiin tutkintoihin ja koulutus-muotoihin

opiskelijoiden hopsissa on mahdollista toteuttaa erilaisia kansainvälisiä opintoja niin, että tutkinnot mahdol-listavat työllistymisen kansainvälistyvillä työmarkkinoilla. jokaisen opiskelijan tutkintoon sisällytetään kansain-välistymistä tukeva osio. vieraskielistä opetustarjontaa on kaikilla koulutusaloilla, pääkielenä englanti. vieras-kielinen opetustarjonta on mahdollista tuottaa myös virtuaalisesti. pilotoidaan ja kehitetään koulutustuotteita kansainvälisille koulutusmarkkinoille yhteistyössä 4amk -kumppanien ja muiden verkostojen kanssa.

•ulkomaalaistentyöllistymisen ja in-tegroitumisen edis-täminen suomalai-seen työelämään ja kulttuuriin

asumiseen, terveydenhuoltoon ja työllistymismahdollisuuksiin sisältyvät yhteiset käytänteet tiedotetaan kaikille ulkomaalaisille opiskelijoille jo opintoihin hakeutumisvaiheessa. s2-kielen opetusta kehitetään vastaamaan sekä sisällöltään että toteutusmuodoltaan työelämässä tarvittavaa osaamista. harjoitteluun luodaan toimin-tamalli, jolla tuetaan suomalaiseen työelämään integroitumista. opiskelijoiden ohjauksessa hyödynnetään monipuolisia, eri kulttuureille ominaisia käytänteitä.

•vieraskielisten opiskelijoiden ohjaus- ja neuvontapalvelujen kehittäminen

opinto-ohjauspalvelut toimivat joustavasti ja niitä kehitetään yhdessä mm. opiskelijajärjestö hamkon kanssa. kv-tuutoreiden määrää lisätään vastaamaan ulkomaalaisten opiskelijoiden ohjaustarpeita. opiskelijahyvin-vointipalvelut vähentävät tai madaltavat osaltaan ulkomaalaisten opiskelijoiden niin opiskeluun kuin muuhun elämään liittyviä esteitä. maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden valmentavaa koulutusta järjestetään tar-koituksenmukaisilla koulutusaloilla. maahanmuuttajat osallistuvat tutkintoihin johtaviin opintoihin ja opetta-jankoulutuksiin integroiduissa, monikulttuurisissa ryhmissä. hamk aokk toimii edelläkävijänä monikulttuuri-sen opettajankoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen kehittämisessä suomessa.

12

Yrittäjyysosaaminen uudelle tasolle

kansainvälisyyden ja vuorovaikutustaitojen lisäksi yrittäjyys, luovuus ja innovatiivisuus tuodaan selkeästi opetuksen ytimeen. korkea-koulupohjaisen yrittäjyyden edistämisen työryhmän mukaan kor-keakouluissa ollaan siirtymässä ns. toiseen kehitysaaltoon, joka luonnehtii yrittäjyyden ja yritystoiminnan edistämisen systematisointi,

kasvuyrittäjyyden edistäminen, yritystoiminnan kansainvälistyminen sekä korkeakouluosaamisen kaupallistaminen. Tämän toisen aal-lon tavoitteet perustuvat ensimmäisen kehitysaallon hyvien käytän-töjen hyödyntämiseen siten, että hyvät käytännöt leviäisivät tutkinto-jen ja opetuksen sisältöihin. Tutkimusosaamisen ja T&k -toiminnan kaupallistamiseen liittyvät tehostamisvaatimukset kohdistuvat ham-kissa lähinnä opetuksen ja T&k -toiminnan integrointiin.


•yrittäjyydensisällyttäminen tutkintojen/opin-tojen osaamis-tavoitteisiin

kaikki opiskelijat saavat perustiedot oman alansa yrittäjyydestä ja liiketoimintaosaamisesta ja halukkaat voivat syventää osaa-mistaan ja vahvistaa henkilökohtaisia yrittäjyysvalmiuksiaan. Yrittäjyyttä harkitsevat opiskelijat opiskelevat, kehittävät liikeide-aansa ja liiketoimintasuunnitelmaansa starttihautomossa ja voivat harjoittaa yrittäjyyttä opiskelijaosuuskuntien kautta. Yrittä-jäksi ryhtymistä tuetaan yhteistyössä yrittäjien, yritysten ja yritysten kehittämisestä kiinnostuneiden tahojen kanssa. opiskelijat perustavat korkeakouluinnovatiivisuuteen ja – osaamiseen sekä tutkimukseen perustuvia yrityksiä (ml. kasvuyritykset) opinto-jensa aikana tai sen jälkeen. soveltavaa yrittäjyystutkimusta (ml. kasvuyrittäjyys) käynnistetään ja hyödynnetään tehokkaasti opetuksessa.

•yrittäjyysosaami-sen edistäminen työuran eri vaiheissa

Yrittäjyyden edistäminen liitetään osaksi alumnitoimintaa. Yrittäjäksi aikovat tai alkavat alumnit voivat alumnitoiminnan puit-teissa pitää ammatillisen ja yrittäjyysosaamisen kehittämiseksi yhteyttä toisiinsa ja korkeakoulunsa vertaisverkoston ja siihen luotavan toiminnan avulla. Täydennyskoulutuksessa ja avoimessa ammattikorkeakoulussa tarjotaan yrittäjille ja yritysten hen-kilökunnalle mahdollisuuksia kehittää osaamistaan.

•yritysyhteistyön edistäminen (yrittäjämäinen toimintakulttuuri)

monialainen yritysyhteistyö tarjoaa kaikille opiskelijoille tilaisuuksia toimia yrittäjämäisesti eri projekteissa, yrityslähtöisissä op-pimistehtävissä ja muissa integratiivisissa oppimisympäristöissä. opettajat ja T&k -henkilökunta toimivat aktiivisessa yhteistyös-sä yritysten kanssa ja ohjaavat opiskelijoita oman osaamisen kaupallistamisessa. metropolialueen kumppaniverkoston kanssa toimitaan kullekin taholle sovittujen roolien ja vastuualueiden mukaisesti ammattikorkeakoulun ulkopuolisen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan edistämisessä, jo toimivien yrittäjien ja yritysten kehittämisessä, sukupolvenvaihdosten tukemisessa sekä yrittäjyysmyönteisen kulttuurin luomisessa vaikutusalueella.

•ohjauksen tehostaminen

opintojen ohjaus auttaa yrittäjyyspolun rakentamisessa ja kannustaa yrittäjän uralle. kaikissa koulutusohjelmissa taataan opis-kelijoille mahdollisuus valita joustavasti yrittäjyysopintoja hopsiin. edistetään monialaisten opiskelijaprojektien toteutumista.

13

4. Opetushenkilöstön osaaminen

Koulutusstrategian valintojen mukaisia kehittämiskohteita opetushenkilöstön osaamisessa ovat:

• yhteistyö- ja verkosto-osaaminen• kansainvälistymisosaaminen• integratiiviseen pedagogiikkaan liittyvä työelämälähtöinen

yhteissuunnittelu, toteutus-, arviointi- ja kehittämisosaaminen • digitaalisen työskentelyyn ja verkko-opetukseen liittyvä osaaminen• yrittäjämäiseen toimintakulttuuriin ja yrittäjyyspedagogiikkaan liittyvä osaaminen

5. Seuranta - strategian vaikuttavuuden ja laadun varmistus

hamkin laadunvarmistus perustuu kehittämisen kehä -malliin (suunnittelu-toteutus-arviointi-kehittäminen). koulutustoimintaa ke-hitetään systemaattisen arvioinnin pohjalta, joka sisältää itsearvioin-nin, opiskelijapalautteen sekä sisäisen ja ulkoisen arvioinnin.

koulutusstrategian lähtötilanne on itsearvioitu syksyllä 2009. koulu-tustrategian vaikuttavuutta seurataan TaTu-prosessin tunnusluvuilla vuosittain. vähintään kerran kolmessa vuodessa toteutetaan laadul-linen arviointi itse-, vertais-, opiskelija- ja työelämäarviointeina sekä ops-neuvotteluissa edellä kuvattujen tavoitekuvausten avulla. sen

avulla saadaan palautetta strategian vaikuttavuudesta, laadusta ja tarpeesta uudelleen suunnata koulutusstrategiaa. näiden lisäksi toteutetaan tarvittaessa muuta arviointia. Tietotuotannon seuran-tietoja hyödynnetään koulutusohjelman, kT-keskuksen ja hamkin tasolla. mittarien kehittämisessä pitäydytään pääosin opm:n ta-vanomaisissa tulosmittareissa ja vältetään päällekkäistä arviointia ja kehittämistoimia. Tarpeen mukaan kehitetään mittareita osoitta-maan omien strategisten valintojen toteutumista ja vaikuttavuutta. keskeinen osa seurantaa ovat opetushenkilöstön osaamista kuvaa-vat kehityskeskustelut ja niihin liittyvät osaamiskartoitukset.

HAMK koulutusstrategia 2010–2015

Liiteosa:Koulutusstrategian taustatekijät

16

Liiteosa: Koulutusstrategian taustatekijöitä

1. Millaiseen tulevaisuuteen koulutamme

Tyypillisimmät maininnat tulevaisuudessa tarvittavasta osaamises-ta liittyvät seuraaviin asioihin: aktiivinen kansalaisuus, elinikäinen oppiminen, elämänlaajuinen oppiminen, elämyksellisyys, muutok-senhallinta, läpinäkyvyys, tehokkuus, laatu, räätälöidyt palvelut, globaali markkinatalous, etätyö, yhteisöllisyys, tuottavuus, mark-kinavoimat ja kansallinen kilpailukyky. näille asioille on tunnus-omaista, että tulevaisuuden haasteina ne ovat tunnistettuja haas-teita jo nyt.

oppilaitoskeskeinen toiminta on suuren muutospaineen kohteena. Teknologia tulee sulautumaan ympäristöön ja sitä tullaan käyttä-mään entistä luontevammin osana työtä ja oppimista. informaa-lin ja non-formaalin oppimisen osuus tulee lisääntymään ja op-piminen tapahtuu työn lomassa. se tukee elinikäistä oppimista ja edellyttää keinoja osoittaa ja tunnistaa oppimisen tuloksia ja aikai-sempaa osaamista. opiskelijoiden henkilökohtaiset ja yksilölliset tarpeet tulevat korostumaan.

asiantuntijuudesta ja tiedosta on tulossa yhä enemmän verkostojen ominaisuus ja omaisuus. verkoston toimijoilla on erilaisia rooleja tiedon tuottamisessa, prosessoimisessa ja jakamisessa. Tieto ym-märretään jatkuvasti muuttuvana ja yhteisöllisesti määrittyvänä ja rikastuvana ominaisuutena. Tämä nostaa uusia haasteita tiedon tuottamiseen, jakamiseen, ohjaukseen ja opettamiseen.

vaikka ihmisten yksilöllisyys ja henkilökohtaiset tarpeet ovat kes-kiössä, yksilöllisyyden rinnalla korostuu yhteisöllisyys vahvana toimintamallina. ajasta ja paikasta riippumattomiin verkostoihin pohjautuva uusyhteisöllisyys on kehittyvä suuntaus. Yksilöllisyyden korostuminen näkyy esimerkiksi uudenlaisena vastuunottamisena omasta urasta, työllistymisestä, osaamisen ja koulutuksen hankki-misesta ja päivittämisestä.

oppijat ovat siirtymässä koulutusmaailman keskiöön, mitä tukevat hamk:ssa verkostomainen toimintamalli ja strategiset kumppa-nuudet entistä monipuolisemman tarjonnan tuottajina. oppimis-ympäristönä toimii tarpeen mukaan oppilaitosverkosto monine mahdollisuuksineen ja asiakkuuksineen. kriittisinä kohtina verkos-tomaisessa oppilaitosympäristössä toimimisessa ovat mm. jous-tavat rakenteet, aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ja tavoitteellinen ja asiantunteva ohjaus. näihin on hamk:ssa varattu strategisen kehittämisen voimavaroja.

useat työelämän muutokset aiheuttavat muutostarpeita niin koulu-tukseen kuin oppimiseen. Työuran monimuotoisuus edellyttää kou-lutusmallien vastaavuutta nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin. verkostomainen työskentelytapa edellyttää sosiaalisten vuorovai-kutustaitojen ja verkostotoimintataitojen jatkuvaa kehittämistä.ammattikorkeakoulutuksen työelämävastaavuutta arvioidaan usein

17

reaktiiviseksi, mikä näkyy mm. siinä, että työelämän tarpeet sane-levat pitkälti koulutuksen tarjontaa. reaktiivisessa toimintatavassa koulutus kulkee aina jälkijunassa. ennakoinnin avulla voidaan pa-remmin suunnitella koulutusta työelämän osaamistarpeita vastaa-viksi. jotta voidaan toimia proaktiivisesti, tulisi mennä askel pidem-mälle ja olla yhdessä elinkeinoelämän kanssa luomassa strategisia painopisteitä ja innovaatioita ja mahdollistaa ennakoiva ote myös opiskelijan ohjaus- ja opetusprosesseissa. ajatuksena on, että

koulutus ja työelämä muodostavat kumppanuuksia ja edistävät yhteistyössä alueen elinkeino- ja työelämää. verkostotoiminnassa on tärkeää yhdessä tekemään oppiminen (learning to do). verkos-toihin kuuluvat erilaiset työpaikat – yritykset, julkiset työnantajat ja kolmas sektori sekä yhteiskunnalliset instituutiot. innovaatiojärjes-telmä on luonteeltaan kommunikaatio- ja vuorovaikutusjärjestel-mä.

sekä että -yhteiskuntaa kuvaavat ilmiöt ovat paradoksaalisia. ne vaikuttavat koulutuksen tavoitteena olevaan asiantuntijuuteen ja koulutuksen suunnitteluun, toteuttamiseen, arviointiin ja kehittämiseen:

• globaali ja paikallinen• yksityiskohdat ja kokonaisuus• yksilöllisyys ja yhteisöllisyys• muutos ja pysyvyys• avoimuus ja yhteistyö vs. kilpailu ja luottamuksellisuus• talouskasvu ja kestävä kehitys• virtuaalinen ja fyysinen• maailman parhaat koulut, joissa on tyytymättömimmät oppijat• tehokkaat yritykset, joissa työskentelee uupuneita työntekijöitä

Tarvitsemme toimintamalleja, joilla verkostomainen työskentely ja edellä mainittujen ilmiöiden samanaikainen huomioiminen mahdollis-tuu. integratiivinen pedagogiikka luo koulutukselle hyvän viitekehyksen, kun pyrimme kohti tulevaisuuden vaatimaa osaamista.

18

2. Ammatillinen asiantuntijuus

Ammatillinen asiantuntijuus opetuksen tavoitteenaammatillinen asiantuntijuus ammattikorkeakoulussa muodostuu sekä sisällöllisestä tietämyksestä, käytännöllisestä osaamisesta että yhteisöllisyyttä tukevista taidoista (kuvio 1.). asiantuntijuuden voi-daan siis ajatella koostuvan kolmesta tiedonlajista: (1) formaalises-ta/teoreettisesta, muodollisesta tietämyksestä, (2) käytännöllisestä/kokemuksellisesta tietämyksestä, osaamisesta ja (3) metakognitii-visista taidoista/itsesäätelytaidoista ja -tiedosta. viimeksi mainittui-hin tietoihin ja taitoihin kuuluu kyky ohjata ja arvioida kriittisesti omaa toimintaa. kehittyäkseen itsesäätely- ja itsearviointitaidois-

sa (metataidoissa) opiskelija tarvitsee palautetta oppimisestaan ja kehittymisestään. opiskelija tarvitsee myös palautetta siitä, miten hänen kehittymisensä alan ammattilaiseksi on edennyt. Teoreetti-sen tietämyksen, käytännöllisen tietotaidon ja itsesäätelyn yhdis-täminen joustavaksi toiminnaksi ilmenee opiskelijalle parhaiten aidoissa työelämätilanteissa, harjoittelussa ja työelämälähtöisissä projekteissa ja hankkeissa. Tämä kytkentä jää vähäiseksi, mikäli opiskelijat kokevat teoreettisen oppimisen ja käytännöllisen oppi-misen toisistaan irrallisina.

19

Merkityksen hankkimista itselle

Ammatillinen kasvuAmmatillinen kasvuhankkimista itselle ammatillinen minäkuva.

Ammatillinen asiantuntijuusAmmatillinen asiantuntijuus

Palautteesta oppiminen ppitsearviointi

Yhteisöllisyyttä tukevat taidot

Persoonallinen kehittyminenPersoonallinen kehittyminen

Prosessin ohjaaminen

kuvio 1: ammatillinen kasvu ammatillista asiantuntijuutta ohjaamassa (mäntylä 2007)

20

ammattikorkeakouluopinnoissa ollaan ohjaamassa kehittymistä kohti am-matillista asiantuntijuutta, mutta asiantuntijastatuksen saavuttamiseksi tarvi-taan yleensä usean vuoden aikainen työkokemus työelämässä. ammatillista kasvua voidaan tarkastella prosessina ja vaiheittaisena kehittymisenä am-mattikorkeakouluopintojen aikana. edellytyksenä tälle kehittymiselle ovat tavoitteellisuus, jatkuvuus ja systemaattisuus niin oppimisessa, ohjauksessa kuin arvioinnissa. ammatillisen kasvun tulisi antaa valmiuksia työelämässä tapahtuvaa asiantuntijuuden jatkuvaa kehittämistä varten.

ammattikorkeakoulumaiseen opetukseen tarvitaan näkemys siitä, mis-tä elementeistä ammatillinen asiantuntijuus koostuu ja miten tätä kehit-tymistä voidaan edistää. kaikilla aloilla on olemassa tiettyä perustietoa, josta ollaan alalla yksimielisiä. kysymyksessä on yleisesti hyväksytty, va-kiintunut faktuaalinen tieto. Tätä abstraktimpi taso koostuu käsitteellises-tä tiedosta. kysymyksessä on erilaiset teoreettiset mallit ja käsitejärjestel-mät, joilla todellisuutta kuvataan teoreettisemmalla tasolla. nämä kaksi tiedon lajia (faktuaalinen ja käsitteellinen) muodostavat formaalisen tie-don. Tämä tieto on luonteeltaan eksplisiittistä eli ilmaistavissa olevaa tie-toa, ts. sitä voidaan kuvata helposti esimerkiksi luennoilla ja oppikirjoissa.

korkeatasoinen asiantuntijuus sisältää myös tietoa, jota voidaan kutsua

proseduraaliseksi tiedoksi. kysymyksessä on tieto siitä, miten jotkut prosessit ja toimenpiteet suoritetaan, tiedetään kuinka jokin asia tehdään. Tällainen tieto syntyy usein käytännön kokemuksen kautta ja siitä käytetään nimitystä kokemuksellinen tieto. Tyypillisesti käytännölliseen tietoon kuuluu osana ns. hiljainen tieto, jota on vaikea ilmaista ja pukea sanoiksi. koska hiljaista tietoa opitaan pääsääntöisesti kokemuksen kautta, sitä ei useinkaan opita kirjoista.

asiantuntijuuteen kuuluvat myös hyvät itsesäätelytaidot, joilla tarkoitetaan mm. omien vahvuuksien ja kehittämiskohteiden tunteminen ja oman toi-minnan kriittinen tarkastelu ja ohjaus. kysymyksessä on omaan toimintaan, oppimiseen, tietämiseen ja osaamiseen kohdistuvia tietoja ja taitoja.

korkeakoulutasoisessa asiantuntemuksessa em. elementit ovat tiiviisti toi-siinsa integroituneet. asiantuntijan ei tarvitse erikseen miettiä, mihin teo-riaan hän pohjaisi päätöksensä, vaan hänen tietonsa ja taitonsa ja oman toiminnan ohjaus toimivat joustavasti toisiinsa sulautuneena. ammattikor-keakoulupedagogiikan haasteena on kehittää sellainen koulutusmalli, jos-sa kaikki asiantuntijuuden elementit ovat mukana ja niitä kytketään toisiinsa esim. samalla opintojaksolla (integratiivinen pedagogiikka).

21

3. Integratiivinen pedagogiikka

integratiivinen pedagogiikka tarkoittaa opetuksessa sitä, että teo-riaa käsitellään kokemuksen valossa (kuvio 2.). samalla teoriaa, käytäntöä ja niiden yhteyksiä reflektoidaan omassa toiminnassa. Tätä kautta kehittyvät itsesäätelytaidot. integratiivista pedagogiik-kaa voi toteuttaa monella eri tavalla. olennaista on kuitenkin se,

että oppimisprosessiin yhdistetään teoriaa ja käytäntöä ja siinä ref-lektoidaan oman työn ja toiminnan kriittisiä vaiheita ja osaamisen kehittymistä. oppimisprosessit liittyvät vahvasti aitoihin työympä-ristöihin.

kuvio 2: integratiivisen pedagogiikan malli (Tynjälä 2007, 29)

Muuntaminen

Eksplikointi,käsitteellistäminen

TEOREETTINEN, KÄSITTEELLINEN JA FAKTUAALINEN TIETO

• Yleispätevää, formaalia ja eksplisiittistä

KÄYTÄNNÖLLINEN, KOKEMUKSELLINEN TIETO

• Koskee yksittäistapauksia• Hiljaista, intuitiivista

Välittävät väliaineet:• Kirjoittaminen: analyyttiset tehtävät, oppimispäiväkirjat

• Ryhmäkeskustelut

• Tutorointi, mentorointi, ohjaus

TOIMINNAN SÄÄTELYÄ KOSKEVA TIETO

Muodollinen”kirjatieto”

Ekspertin epämuodollinen tieto

Ongelmanratkaisu

22

Integratiivinen pedagogiikka integroi

• käsitteellistä, kokemuksellista ja itsesäätelytietoa

• konkreettista ammatillista tekemistä ja abstraktia ajattelua

• ammatillisia taitoja (alakohtaiset kompetenssit) ja yleisiä työelämävalmiuksia

• oppimista ja työtä• formaalia ja informaalia oppimista• yksilöllistä ja yhteisöllistä oppimista• erilaisia aloja (moniammatillisuus) ja erilaisia

opintojaksoja ja –kokonaisuuksia .

asiantuntijuuden hankkiminen edellyttää toimimista aidoissa työ-elämän ympäristöissä ja aitojen ongelmien käsittelyä ja ratkaise-mista. Työelämä, yritykset ja yhteisöt ovat loppuasiakkaita, joihin opiskelijat valmistuttuaan sijoittuvat töihin sillä osaamisella, mikä heillä on. Työelämän ja koulutuksen yhteyttä toivotaan tiivistettä-vän edelleen – kuitenkin unohtamatta opiskelijoiden näkökulmaa. ammattikorkeakoulu ei ole olemassa pelkästään yrityksiä, yhteisö-jä tai yhteiskuntaa varten, vaan myös yksilöitä varten. opiskelijoi-den omat intressit liittyvät itsen ja oman osaamisen kehittämiseen.

uusiutuminen ammattikorkeakoulupedagogiikassa edellyttää kol-lektiivista asiantuntijuutta, asiantuntijuuden jakamista ja yhteistä tiedon muodostamisen taitoa. kysymyksessä on tiedon etsiminen ja tiedoksi jalostaminen sekä uuden tiedon tuottaminen (vrt. tutkiva oppiminen).

Blended learning

nykyiset käsitykset oppimisesta korostavat dynaamisuutta: koroste-taan opiskelijan aktiivisuutta, kokemusta, oppimisen sosiaalisuutta, oppimista muiden kanssa. Blended learning tarkoittaa sulautuvaa oppimista ja sitä tukevaa opetusta. se on käsitteenä lähellä mo-nimuoto-opetuksen käsitettä, mutta siinä sovelletaan monenlaisia toteutustapoja: kontaktiopetusta, kokemusperäistä oppimista op-pilaitos- ja/tai työympäristössä ja itsenäistä oppimista kuitenkin niin, että toteutuksiin sisältyy e-oppimisen laaja-alainen ja mo-nipuolinen hyödyntäminen. Blended learning -tyyppiset ratkaisut mahdollistavat joustavammat, ajasta ja paikasta riippumattomat oppimismahdollisuudet.

Blended learning -tyyppiset ratkaisut sallivat lähiopetuksen, verk-ko-opetuksen ja työnteon yhdistämisen joustavalla, opiskelijoiden tarpeista lähtevällä tavalla. Tietopuolinen opetus jää entistä enem-män taka-alalle, sillä tiedon hankkiminen on entistä helpompaa. Tiedon itsenäinen tai ohjattu hankinta ja hankitun tiedon kriittinen arviointi, asiaankuuluvan tiedon hyödyntäminen ja johtopäätösten tekeminen nousevat aina vaan tärkeimmiksi taidoiksi. oppiminen perustuu tiedon muokkaamiseen ja soveltamiseen.

Blended learning -idean toteuttamisessa ei ole olemassa mitään tiettyä mallia siitä, miten paljon eri muotoja olisi hyvä sulauttaa toisiinsa. on olemassa kuitenkin neljä asiaa, jotka tulee ratkaista suunniteltaessa ja arvioitaessa opetusta:

Tilamissä on tarkoituksenmukaista oppia, mitä tietoja, taitoja, osaa-mista? on ratkaistava lä-hiopetuksen ja virtuaalisen etäopetuksen

23

suhde – mikä on tarkoituksenmukaista? miten suuri on mahdol-linen työn yhteydessä tapahtuvan oppimisen osuus tai muilla ta-voilla opi-tun oppimisen osuus? on ratkaistava myös se, miten eri oppimisen muodot sijoitetaan ajallisesti koulutuksen kokonais-suunnitelmaan.

Aikaon ratkaistava se, milloin on tarkoituksenmukaista antaa palautet-ta oppimisesta heti, lyhyellä viiveellä tai milloin palautteen antami-sen ajankohdalla ei ole kovin ratkaisevaa merkitystä?

Opetus-/oppimismenetelmän autenttisuusmillä tavoin on tarkoituksenmukaista oppia? autenttisuuden as-teen määrittävät mm. työpaikalla tapahtuva oppiminen, jossa op-piminen on integroitu työtehtäviin.

Inhimillinen kontaktilähiopetuksen järjestelyt ja verkko-opetus, jossa on paljon yksilöl-listä ohjausta ja palautetta, inhimillisen kontaktin osuus on luon-nollisesti suuri. Yksilöllisen ohjauksen määrää tulee tarkastella huo-lellisesti verkko-opetusta suunniteltaessa. paitsi resurssikysymysten

kautta asiaan vaikuttaa jälleen tarkoituksenmukaisuus oppimises-sa. oppimisprosessin tavoitteista riippuen yksilöllisen ohjauksen ja palautteen tilalla ja rinnalla on hyvä käyttää pienryhmäpalautetta.

miksi blended learning? oppimisympäristöt muuttuvat yksilölli-semmiksi korostaen työssä oppimisen merkitystä. lähestymistapa vaatii opiskelijan lisääntyvää vastuuta opinnoistaan. opiskelija päättää siitä, millä tavoilla hän oppii, mikä kokonaisuudessaan edistää yksilöllisyyden toteutumista. kun blended learning lisään-tyy, raja työpaikalla oppimisen ja muodollisen oppimisen välillä hämärtyy. oppimisen aikataulutus ei ole enää ratkaisevan tärkeä eikä ennalta määritelty.

Blended learning avaa uusia mahdollisuuksia yhteistyölle ja yh-teisöjen rakentamiselle (mm. second life). lisäksi se lisää verkko-opetuksen kehittämistä ja käyttöä. uusi oppimisteknologia avaa monia mahdollisuuksia oppimisen monipuolistamiseksi. uudet Web2.0 mahdollisuudet sallivat toteuttaa verkko-opetusta ja blen-ded learningia monin eri tavoin: oppijoiden yhteistoiminta lisään-tyy ja lisäksi oppimisympäristöjen sosiaalisuus lisää niiden vetovoi-maisuutta oppimisen apuvälineinä.

24

4. Integratiiviset oppimisympäristöt

elinikäinen oppiminen ja elämänlaajuinen oppiminen laventa-vat oppimisympäristön käsitettä ihmisen koko elämänkaareen ja kaikkiin elämäntilanteisiin. oppimisympäristöjen tarkastelussa kes-keiseksi kysymykseksi nousee se, miten jostakin tilasta voi tulla to-dellinen oppimisympäristö eikä vain tila, jossa opettaminen ja op-piminen tapahtuvat. oppimisympäristön on annettava opetukselle ja oppimiselle lisäarvoa.

oppimisympäristö on yleisesti määritelty paikka, tila, yhteisö tai toimintakäytäntö, jonka tarkoituksena on edistää oppimista. Termi on syntynyt kuvaamaan perinteisestä opettajajohtoisesta poikkea-via opiskelukäytäntöjä. erottavina tekijöinä voidaan mainita mm:

• opiskelijan oma aktiivisuus korostuu• opiskelu tapahtuu ainakin osittain simu-

loiduissa tai todellisessa reaalimaailman tilanteessa

• opetuksen suunnittelussa korostuu ongelma-keskeisyys oppiainekeskeisyyden sijaa

• opiskelu on kokonaisvaltainen ja pitkähkö prosessi lyhytkestoisten oppituntien sijaan

• opiskelijan tukena on ohjaajia, assistentteja ja asiantuntijoita

oppimisympäristönä ovat yleensä toiminnallisen oppimisen tilat, jotka sijaitsevat pääasiassa oppilaitoksen omissa tiloissa (labrat, verstaat). oppiminen perustuu tällöin jo hankitun tiedon käytän-töön soveltamisena (perinteinen teoria & käytäntö). oppimisympä-ristönä toimivat lisäksi kehittämisen ympärille rakentuvat verkostot,

jotka on organisoitu esim. T&k-hankkeiksi, palvelutoiminnaksi tai yritysyhteistyöksi. oppiminen perustuu tällöin työelämästä nouse-viin kehittämistarpeisiin, joihin vastataan hamkin ja työelämän toi-mijoiden yhteistyönä. oppiminen tähtää tyypillisesti uuden tiedon ja/tai toiminnan kehittelyyn ja tuottamiseen (tavoiteltava opetuksen ja T&k:n integraatiossa).

voidaan kysyä, mitä lisäarvoa integratiiviset oppimisympäristöt an-tavat oppimiselle ja opetukselle? hyvän oppimisympäristön edellyte-tään tukevan vuorovaikutusta ja yhteistä tiedon ja kokemusten jaka-mista. Yksin ja yhdessä moniammatillisten verkostotoimijoiden kanssa kokemuksellista tietoa käsitteellistetään ja arvioidaan kriittisesti.

Toimiminen ja oppiminen integratiivisissa oppimisympäristöis-sä edellyttää opiskelijoilta: sitoutumista oppimisprosessiin koko opiskeluajalla,

• kykyä nähdä pienet tehtävät osana suurempaa kokonaisuutta,

• paljon omaehtoista, mutta ohjattua opiskelua erilaisia menetelmiä hyödyntäen,

• paljon yhteistä suunnittelua ja toiminnan ja oppimisen arviointia sekä

• avointa mieltä ja tavoitteellisuutta.

vastaavasti opettajien ja ohjaajien toimiminen edellyttää sauma-tonta yhteissuunnittelua muiden opettajien ja työelämän edustajien kanssa, taitoa opinnollistaa hankkeissa ja projekteissa tehtävää toi-mintaa, taitoa nähdä laajempia kokonaisuuksia, ohjausosaa-mista sekä arviointiosaamista.

25

Yrityksiltä ja työelämän edustajilta toiminta edellyttää sitoutumista yhteistyöhön mielellään 3 - 4 vuodeksi

hankkeissa toimii tällä hetkellä opiskelijoita assistentin tehtävissä ja

jopa ”apuopettajina”. assistenttien valmennusohjelmalla varmiste-taan ohjausosaaminen. samalla voidaan tarjota valmennusohjel-ma esim. vapaasti valittaviksi opinnoiksi.

5. Uudistuva opettajuus

opettajuuden muutoksesta ja uudistuvasta opettajuudesta on kes-kusteltu jo pitkään. varsinainen muutos opettajan työssä on tapah-tunut työn määrällisenä lisääntymisenä ja vastuun kasvamisena yhä laajemmalle. oppilaitosorganisaatio ja monet rakenteelliset (mm. opetussuunnitelmat) ja järjestelmiin (mm. työehtosopimus) liittyvät tekijät ovat olleet estämässä uudenlaisen opettajuuden to-teutumisen käytännössä. opetushenkilöstön toimenkuvat tulisikin muokata yksilöllisemmiksi vastaamaan työtehtäviä ja osaamista. olisi kehitettävä uusia osaamisen kehittämismalleja, joissa on

otettu huomioon työssä opitun kytkeminen koulutukselliseen osaan.Tulevaisuus opettajan työssä korostaa monialaisuutta, mediape-dagogiikan ja muiden erityispedagogiikkojen hallintataitoja. myös viisautta ja älykkyyttä korostetaan tulevaisuuden opettajuudessa. verkko- ja virtuaaliopettajan työssä painottuu opetusmateriaalei-hin liittyvä kumulatiivinen osaaminen, mikä tarkoittaa materiaalien jatkuvaa vertaisarviointia ja yhteisöllistä tuottamista. Tietoteknolo-gian yhdistäminen koulutuspalveluihin tuo uusia työmalleja ope-tuksen lisäksi koulutuksen tukipalveluihin.

26

Lähteet

Aalto, H-K., Ahokas, I & Kuosa, T. 2008. Yleissivistys ja osaaminen työelämässä 2030 - menestyksen eväät tulevaisuudessa. hankkeen loppuraportti. Tulevaisuuden tutkimuskeskeskus TuTu-julkaisuja 1/2008.

Bereiter, C & Scardamalia, M. 1993. surpassing ourselves. an inquiry to the nature and impi-lications of expertise. Chicago: open Court.

Graham, C.R. 2006. Blended learning systems: definition, Current Trends and Future directions.

Graham (toim.) The handbook of Blended learning. global perspectives, local desingns. san Francisco: pfeiffer, 3-21.

HAMK strategia 2015.

Hietanen, O. 2009. ennakointi ja sen työmenetelmät ammattikorkeakoulujen strategian rakentamisessa. hamkin koulutus ja tutkimuspäivät 20.-21.1.2009. seminaari Turussa Turun Tulevaisuuden tutkimuskeskus.

Kaivo-oja, J. 2009. ennakointi ja tuotekehitystoiminnan tulevaisuus. hamkin koulutus ja tutki-muspäivät 20.-21.1.2009. seminaari Turussa Turun Tulevaisuuden tutkimuskeskus.

Mäntylä, R. 2007. ammatillinen kasvu ammattikorkeakoulussa. Teoksessa s. saari & T. varis (toim.) ammatillinen kasvu. professional growth. Tampe-reen yliopisto, ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus. okka-säätiö. keuruu: otavan kirjapaino, 92-102. Rubin, A. 2009. oppimiseen ja koulutukseen liittyviä muutosvoimia ja tulevaisuuden näkymiä. hamkin koulutus ja tutkimuspäivät 20.-21.1.2009. seminaari Turussa Turun Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Salakari, H. 2009. Toiminta ja oppiminen - koulutuksen kehittämisen tulevaisuuden suuntaviivoja ja menetelmiä. helsinki: hakapaino oY. Tynjälä, P. 2007. integratiivinen pedagogiikka osaamisen kehittämisessä. Teoksessa h. kotila, a. mutanen & v. volanen (toim.) Taidon tieto. helsinki: edita, 11-36 Tynjälä, P. 2008. Työelämän asiantuntijuus ja korkeakoulupedagogiikka. aikuiskasvatus 2/2008, 124-127.

Yhteystiedot

HAMK Hämeen ammattikorkeakouluPL 230, Visamäentie 35 A13101 HÄMEENLINNA

Puh. (03) 6461Sähköposti [email protected]

www.hamk.fi

hamk koulutusstrategia 2010–2015 - pilkahdus...hamk antaa valmiudet työskennellä...

Documents