Nuoriso- ja liikuntapalveluiden strategia

Strategi för ungdoms- och idrottstjänsterna

2020 - 2022

0

Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Godkänd av bildningsnämnden

19.11.2019

2

Nuoriso- ja liikuntapalveluiden strategia 2020 - 2022

Toiminnot

Hangon kaupungin nuoriso- ja liikuntapalvelut kuuluu hallinnollisesti sivistystoimeen.

Liikuntapalveluihin kuuluvat liikuntapaikkojen kunnossa- ja ylläpito sekä ryhmätoiminta,

liikuntaneuvonta, uintiopetus, erilaisten soveltavan liikunnan muodot ja vapaaehtoistoiminnan

koordinointi. Nuorisopalveluihin kuuluvat nuorisotalotoiminta, johon sisältyy avoin toiminta ja

kerhotoiminta, työpajatoiminta, etsivä nuorisotyö, tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut,

nuorisoraati, monialaisen Ohjaamon koordinointi sekä työllisyydenhoitotiimiin osallistuminen.

Toimiminen moniammatillisissa työryhmissä on tärkeä osa toimintaamme.

Henkilöstö

Nuoriso- ja liikuntapalveluista vastaa nuoriso- ja liikuntajohtaja Tommy Gröndahl. Liikuntapaikkoja

ylläpitävät ja huoltavat kolme liikuntapaikkojen hoitajaa ja liikunnanohjauksesta huolehtii

liikunnansuunnittelija ja liikunnanohjaaja. Nuorisotalotoiminnassa on kaksi nuoriso-ohjaajaa,

erityisnuoriso-ohjaaja ja oppisopimusopiskelija. Työpajalla on työpajaesimies ja työvalmentaja.

Etsivä nuorisotyö on parityötä; sitä ja tieto-, neuvonta- ja ohjaustyötä tekevät etsivä

nuorisotyöntekijä ja yksilövalmentaja. Ohjaamoa koordinoi työpajaesimies.

Strategian tarkoitus

Tässä strategiassa kuvaamme eri toimintojamme ja kehittämiskohteitamme. Vastaamme

kysymyksiin miksi, mitä, kenelle, missä, milloin ja miten toteutamme? Tausta-ajatuksena on ollut

ohjaajuus, tuottaminen ja verkottaminen. Strategiassa käsitellään erikseen liikuntapalvelut ja

nuorisopalvelut. Nuoriso- ja liikuntatoimen arvopohja perustuu sanoille mahdollistaminen,

kehittyminen, hyvinvointi, vahvuuksien löytyminen, kohtaaminen, innostaminen ja yhteisöllisyys.

Yhteinen mottomme on: Viihdy, virkisty ja viisastu!

Koska nuoriso- ja liikunta-alalla täytyy reagoida eri ilmiöihin ja ympäristössä tapahtuviin

muutoksiin nopeasti, strategiaa tarkastellaan ja päivitetään kerran vuodessa.

3

Työhyvinvointi

Työtä tehdään hyvin erilaisissa toimintaympäristöissä. Työntekopaikat vaihtelevat ja työyhteisö voi

olla fyysisesti hajallaan. Työyhteisön jäsenten roolit vaihtelevat työtehtävien ja aseman

perusteella. Hyvän ja laadukkaan työn edellytyksenä on, että työpaikalla on oikeanlainen

ammattitaito sekä työn tekemiseen että sen johtamiseen ja jokainen tuntee vastuun omasta

työstään. Lisäksi tarvitaan hyviä työyhteisötaitoja, joilla tarkoitetaan mm. velvollisuuttamme

huolehtia hyvästä työkäyttäytymisestä, työpaikan viihtyisyydestä ja turvallisuudesta sekä

resurssien järkevästä käytöstä. Hyvät työntekijät ovat hyviä työtovereita, jotka edistävät

yhteistyötä sekä esimieheen että työtovereiden kesken. Omien mielipiteiden ilmaiseminen ja

aktiivinen osallistuminen työpaikan asioihin sekä toisten rohkaiseminen osallistumaan koituvat

yhteiseksi hyödyksi. (Nuorisoalan ammattilaisen opas, 2013. Ekström H. & ym. 71-72. JHL.)

Hyvinvoivan työyhteisön kehittäminen

Laadukkaiden nuoriso- ja liikuntapalveluiden tarjoamiseksi tarvitaan hyvin toimiva työyhteisö ja

työntekijöiden ajantasaiset toimintamallit. Säännöllinen työn seuranta ja arviointi ovat tärkeitä

mittareita työn laadun kehittämiseksi. Itsearviointi ja työnkuvien selkeyttäminen mahdollistavat

koko työyhteisön oppimisen.

Perustehtävien aukikirjaaminen, johtajuus, rakenteiden varmistaminen, ammatillinen

vuorovaikutus, erilaisuuden hyväksyminen ja kehityskeskustelut ovat keinoja työhyvinvoinnin ja

turvallisuuden takaamiseksi. Lisäksi työnantaja varmistaa, että työntekijät saavat työnohjausta.

Työn kehittämisen ja laadukkaiden palveluiden tarjoamisen ehtona on hyvinvoiva työyhteisö, joka

huolehtii sekä itsestään että jäsenistään. Hyvinvointi ja työnilo näkyy asiakkaiden hyvinvointina.

4

Liikuntapalvelut

Liikuntapaikat

Miksi?

Luodaan edellytykset ja mahdollisuudet asiakkaille toimia eri lajien parissa liikunta-alueilla ja -

tiloissa.

Mitä?

Liikunta-alueiden ja -tilojen kunnossapito, asiakaspalvelua eri muodoissa, esim. harjoitusvuorot ja

eri valvontatehtäviä

Kenelle?

Kuntalaiset ja paikalliset seurat, ulkopaikkakuntalaiset (esim. kesähankolaiset) sekä seurat

muualta, yhteistyökumppanit (muut kaupungin yksiköt, oman organisaation eri sektorit, yritykset,

yksityishenkilöt)

Missä?

Liikunta-alueet ja -tilat Hangossa ja Lappohjassa

Milloin?

Kilpailukausiluontoisesti esim. luonnonnurmikentät hoidetaan huhti-lokakuussa ja

talviliikuntapaikat joulu- maaliskuussa. Nk. ylimenokaudet marras-joulukuussa ja maalis-

huhtikuussa tehdään ennakoivaa työtä ja huoltotöitä.

Miten?

Liikuntapaikkojen hoitajilla on riittävä lajituntemus suorituspaikkojen ylläpitämiseen ja

rakentamiseen. Lisäksi heiltä vaaditaan asiakaspalvelutaitoja ja yhteistyökykyä.

Kehittäminen

sähköisten palveluiden kehittäminen (esim. varausjärjestelmä)

luoda ulkoiset puitteet esim. Hangethe Sportcenter -alueella, jotta kilpailu- ja harjoituskausi pitenisi (tekonurmikenttä, valaistus, juoksuratojen kunnostaminen) mahdollisuus järjestää yleisötapahtumia esim. jalkapallomaaotteluita, isompia yleisurheilukilpailuita ja harjoitusleirejä ulkopaikkakuntalaisille.

5

Liikunnanohjaus

Miksi?

Tuetaan kansanterveyttä ja yleistä hyvinvointia huomioiden eri ikävaiheiden (lapset, työikäiset,

seniorit) kehitystehtävät ja tarpeet.

Mitä?

- liikunnan ja tapahtumien suunnittelu, ohjaus / toteutus

- uimaopetus (1. – 4. luokkalaiset) ja kesäuimakoulujen koordinointi

- yhteistyöverkoston luominen ja ylläpitäminen sekä vapaaehtoistoiminnan koordinointi

- liikuntaneuvonta

- kuntosaliavainten rekisteröiminen ja luovutus

- tiedottaminen ja hallinnolliset tehtävät

Kenelle?

Kohderyhmä on laaja: yksityishenkilöt, yritykset, seurat, yhdistykset, vapaaehtoiset toimijat,

yksityiset palveluntuottajat, kaupungin eri sektorit (kulttuuritoimi, perusturva, puisto-osasto,

mielenterveys- ja päihdetyön yksikkö, päiväkodit, koulut, kansalaisopisto, työpajat) sekä

kaupungin ulkopuoliset liikunta- ja terveystoimijat ja organisaatiot

Missä?

Ohjausta tehdään vaihtelevissa liikuntapaikoissa, sisätiloissa, ulkona ja vedessä

Milloin?

Toimintoja ja niiden toteuttamista suunnitellaan erillisellä vuosikellolla

Miten?

Ensisijainen tehtävämme on kehon terveyskunnon ja motoriikan ylläpitäminen ja kehittäminen

liikunnan eri osa-alueilla. Luomme monipuolisen liikuntatarjonnan ja tuemme, autamme ja

ohjeistamme terveellisten elämäntapojen noudattamisessa. Lisäksi teemme yhteistyötä muiden

terveys- ja liikuntapalveluiden tuottajien kanssa.

6

Nuorisopalvelut

Nuorisotoiminta

Työn tavoitteena on ohjata, toteuttaa ja luoda edellytyksiä nuorten vapaaehtoiselle, heidän omista

lähtökohdistaan syntyvälle, vapaa-ajan toiminnalle ja harrastuksille.

Miksi?

Nuorten omien voimavarojen tunnistaminen, identiteetin vahvistaminen ja elämänhallinnan

taitojen kehittäminen ovat keskiössä.

Mitä?

Nuorisotalotoimintaan sisältyy ns. avointa talotoimintaa ja kerhotoimintaa. Avoimessa

talotoiminnassa tarjotaan nuorille paikka, jossa voi turvallisesti viettää aikaa, tavata kavereita

turvallisten aikuisten läsnä ollessa. Pyritään tarjoamaan mielekkäitä vaihtoehtoja vapaa-aikaan.

Kerhotoimintaa järjestetään tarvelähtöisesti. Lisäksi osallistutaan tukihenkilötoimintaan. Kesällä

tarjotaan nuorille kesätyötä. Tarjotaan myös opiskelijoille työharjoittelupaikkoja,

työkokeilupaikkoja ja koululaisille työelämääntutustumisjaksoja (TET). Lisäksi tehdään

kohdennettua nuorisotyötä. Työ perustuu ennaltaehkäisevälle ja varhaisen puuttumisen

toimintaperiaatteille.

Kenelle?

Lapset, nuoret, nuoret aikuiset ja heidän läheisensä

Missä?

Hangon kaupunki ylläpitää kahta nuorisotaloa. Toinen sijaitsee Lapsi- ja nuorisokeskus Hylliksessä

Hangossa ja toinen Lappohjassa. Pääasiassa toiminta tapahtuu nuorisotiloilla, mutta kesätyöt,

partiointi ja harrastustoiminnot siellä, missä toiminta kulloinkin on.

Milloin?

Toimintaa on ympäri vuoden, paitsi Lappohja kiinni kesäkuukausina. Huomioidaan vuodenaika ja

erilaiset juhlapyhät, tapahtumat ja teemapäivät.

Miten?

Ohjaamme lapsia ja nuoria kohti oman elämän hallintaa. Toiminta perustuu laajaan

verkostotyöhön, yhteistyökumppaneina sosiaalitoimi, koulut, lasten ja nuorten vastaanotto,

kolmas sektori, seurakunnat, vanhemmat, poliisi, työpajat.

7

Kehittäminen

Haasteena on tavoittaa lapsia ja nuoria mahdollisimman laajasti. Tärkeää on markkinoida

toimintaa yhteistyössä eri tahojen kanssa houkuttavuuden lisäämiseksi. Nuoriso-ohjaajat pyrkivät

varhaiseen ja nopeaan reagointiin sekä negatiivisiin lieveilmiöihin puuttumiseen. Toiminnan

vaikuttavuuden arviointia olisi kehitettävä.

Etsivä nuorisotyö PointVia

Nuorella on oikeus tietoon, neuvontaan ja ohjaukseen. Nuorta tuetaan saattaen ja mahdollistaen.

Etsivä nuorisotyö Hangossa alkoi 4.10.2010. Huhtikuussa 2016, kaupungin strategian mukaisesti,

hankkeena aloittanut nuorten tieto- ja neuvontapalvelu PointVian toiminnasta tuli pysyvä.

PointVian toiminnasta tuli osa kaupungin etsivää nuorisotyötä. Näin ollen PointVian yksilöohjaaja

ja etsivä nuoriso-ohjaaja muodostavat työparin. Organisaatiomuutoksen myötä etsivästä

nuorisotyöstä tuli osa Nuorisotyöpaja Viaa.

Miksi?

Tavoitteena on nuoren kohtaaminen, vahvuuksien löytäminen ja yhteiskuntaan kiinnittäminen.

Mitä?

yksilöohjaus; somessa ja kasvokkain

koulunuorisotyö ja oppilaitosyhteistyö

päihdekasvatus

kesätyö- ja yhteishakuinfot

Ohjaamo-toiminta

etsivät nuoriso-ohjaajat osallistuvat myös nuorisotalotoimintaan, kohdennettuun kerhotoimintaan ja nuorisotyöpajan toimintaan

lisäksi tuetaan opinnoissa

Kenelle?

Palvelut on tarkoitettu koululaisille, opiskelijoille, työttömille, erilaista tukea tarvitseville

(yläasteikäisistä 29-vuotiaisiin). Työtä tehdään yksilöiden ja ryhmien kanssa, myös

tarvittaessa/nuoren luvalla vanhempien ja muiden tukiryhmien ja nuorten kanssa tekemisessä

olevien tahojen (sosiaalitoimi, opettajat, poliisi, terveystoimi, seurakunnat, Kela, te-toimisto)

kanssa. Lisäksi yhteistyökumppaneina ovat yritykset, järjestöt ja seurat.

Missä?

Nuorisotalo, Nuorisotyöpaja, suomen- ja ruotsinkieliset koulut ja lukiot, lähialueen oppilaitokset,

Ohjaamo, sosiaalitoimi, virastotalo

8

Milloin?

Toiminta on ympärivuotista ja seitsemänä päivänä viikossa tapahtuvaa työtä. Toiminnan

painopiste ajoittuu kouluvuoden syklin ja teemojen mukaisesti.

Miten?

Työ on ensisijaisesti kohtaamistyötä. Nuorille luodaan tila olla ja antaa aikaa, hoidetaan yhdessä

nuoren kanssa asia kerrallaan. Onnistunut nuoren ohjaaminen vaatii kykyä tehdä työtä

monialaisissa ja ammatillisissa ryhmissä. Verkottuminen alueen muiden etsivien ja

osaamiskeskusten kanssa on merkittävä tuki työlle. Koulutukset, kurssit ja seminaarit antavat

laajempaa näkemystä ja ajantasaista tietoa nuorista ja ilmiöistä.

Kehittäminen

Digitalisaation hyödyntäminen ja siihen liittyvä kohtaaminen ovat tärkeimpiä kehittämiskohteita.

Tietosuojan turvaamiseksi oma, pysyvä toimitila kyltityksineen ja saniteettitiloineen olisi tärkeä.

Nuorisoraatitoiminta

Nuorisopalvelut koordinoi nuorisoraatitoimintaa. Hangon nuorisoraati on toiminut syksystä 2014

lähtien. Nuorisoraati on puoluepoliittisesti sitoutumaton kunnan vaikuttamistoimielin, jonka

päätehtävänä on tuoda nuorten ääni kuuluviin kunnan päätöksenteossa sekä edustaa hankolaisia

nuoria. Nuorisoraati kokoontuu kuukausittain, osallistuu lautakuntien (sivistys-, kulttuuri-,

ympäristö- ja tekninen lautakunta) kokouksiin ja on mukana nuorille suunnatuissa tapahtumissa

mm. Nuorten Ääni.

Ohjaamo Hanko

Ohjaamo tarjoaa tietoa, neuvontaa, ohjausta sekä palveluja. Ohjaamo on kaikkien alle 30-

vuotiaiden matalan kynnyksen monialainen palvelupiste.

Ohjaamo toimii Nuorisotyöpaja Vian tiloissa keskiviikkoisin klo 14 - 16. Toiminnan jatkuvuutta ja

monialaisuutta arvioidaan vuosittain. Ohjaamoa koordinoi nuorisopalvelut.

9

Nuorisotyöpaja Via

Toiminnan tarkoituksena on tukea nuorten arkielämää, sosiaalista vahvistumista sekä yksilöllisten

ja yhteisöllisten voimavarojen löytymistä. Arkiaskareiden ja -rutiinien, työelämätaitojen,

yritysvierailujen, kulttuurielämysten ja erilaisiin liikunnallisiin harrastustoimintoihin tutustumisella

laajennamme nuorten mahdollisuuksia hyvään arkeen ja tulevaisuuden valintatilanteisiin.

Miksi?

Tarjoamme nuorille tukea ja ohjausta heidän suunnitellessaan tulevia opintojaan,

ammatinvalintaansa ja työelämään siirtymistä. Paja-aikana tuemme nuorten minäpystyvyyden ja

itsetuntemuksen kehittymistä. Edellytämme vastuun ottamista ja motivaatiota muutoksen

tekemiseen siltä osin kuin nuori sen itse määrittelee ja on siihen valmis.

Mitä?

• yksilö- ja ryhmävalmennus • arjenhallinta- ja työelämätaidot • sosiaaliset taidot ja verkostoituminen • hyvinvoinnin vahvistaminen ja ylläpitäminen • soveltuvia työsuoritteita

Kenelle?

Toiminta on tarkoitettu hankolaisille 16 – 28-vuotiaille nuorille, joilta puuttuu opiskelu-,

työkokeilu- tai työpaikka. Lisäksi hyödynnämme verkostojamme ja verkostot meitä. Verkosto

koostuu viranomaistahoista, muista kaupungin yksiköistä, yrityksistä, yhdistyksistä, alueellisista ja

valtakunnallisista etujärjestöistä ja osaamiskeskuksista, AVI:sta, työllisyyskoordinaattorista,

etsivästä nuorisotyöstä, kouluista ja oppilaitoksista, muista työpajoista, eri alojen asiantuntijoista,

asiakkaista ja Ohjaamosta.

Missä?

Kokoontumis-, valmennus- ja keittiötilat Lapsi- ja nuorisokeskus Hylliksessä, asiakastyöt asiakkaan

tiloissa ja pihoilla, kaupungin yleisillä alueilla ja alueyhteistyö Etelä-Suomen alueella, virastoissa,

yrityksisssä ja oppilaitoksissa.

Milloin?

Toiminta on ympärivuotista, pääasiassa virka-aikaan tapahtuvaa. Vuodenajat ja sääolosuhteet

määrittävät työtehtäviä.

Miten?

Nuorten onnistuneen kohtaamisen ja ohjauksen kannalta tärkeää on oikea-aikaisuus, joten työaika

ei rajoitu pelkästään virka-aikaan. Ohjauksen lisäksi panostamme joustavuuteen, innostamiseen,

osallisuuteen, luottamuksellisen ilmapiirin ja turvallisen ympäristön luomiseen.

10

Kehittäminen

Nuorten jatkopolutuksen vuoksi yritysyhteistyön tehostaminen ja työllisyyskoordinaattorin kanssa

tehtävää työtä tiivistettävä. Myös etsivän nuorisotyön kanssa tarkistetaan toimintatapoja, jotta

löydettäisiin tukea tarvitsevat nuoret.

Kaupungissa on nuoria, jotka tarvitsevat erittäin matalan kynnyksen pajatoimintaa, ns.

starttipajaa. Kehittelemme yhteistyössä kaupungin lasten ja nuorten vastaanoton kanssa

toimintamuotoa, jossa keskitytään arjenhallinnallisiin asioihin. Lisäksi pyrimme tarjoamaan lisää

ns. kädentaitoja. Nuorten osallisuutta lisätään siten, että nuoret kehittävät itse pajatoiminnan

sisältöjä, sääntöjä ja verkottumista muihin nuoriin ja vertaisryhmiin.

11

Strategi för ungdoms- och idrottstjänsterna 2020 -2022 (fri översättning)

Verksamheter

Ungdoms- och idrottstjänsterna i Hangö stad administreras av bildningsväsendet. Till

idrottstjänster hör iståndsättande och underhåll av idrottsplatser samt gruppverksamhet,

motionsinformation, simundervisning, koordinering av tillämpade motionsformer och

frivilligverksamhet. Till ungdomstjänster hör ungdomsgårdsverksamhet, som består av öppen

verksamhet och klubbverksamhet, verkstadsverksamhet, uppsökande ungdomsarbete,

informations-, upplysnings- och instrueringsverksamhet, ungdomsrådet, multiprofessionell

Navigatorkoordinering samt deltagande i teamet för sysselsättning. Deltagande i

multiprofessionella arbetsgrupper är en viktig del av vår verksamhet.

Personalen

Ungdoms- och idrottschefen Tommy Gröndahl ansvarar för ungdoms- och idrottstjänsterna. Tre

idrottsplatsskötare upprätthåller och servar idrottsplatserna och specialidrottsplaneraren och

idrottsledaren sköter om motionshandledning. I ungdomsgårdsverksamheten finns två

ungdomsledare, en specialungdomsledare och en studerande i läroavtal. I arbetsverkstaden finns

en verkstadsförman och en arbetstränare. Uppsökande ungdomsarbetet är ett pararbete; det och

informations-, upplysnings- och instrueringsarbetet utförs av uppsökande ungdomsarbetaren och

den individuella handledaren. Navigatorn koordineras av arbetsverkstadsförmannen.

Avsikten med strategin

I strategin beskriver vi de olika verksamheterna och utvecklingsmålen. Vi svarar på frågorna varför,

vad, för vem, var, när och hur förverkligar vi? Utgångsläget har varit ledning, framställning och

nätverk. Strategin innefattar skilt idrottstjänster och ungdomstjänster. Värdegrunden för

ungdoms- och idrottsväsendet grundar sig på orden möjliggörande, utveckling, välmående, styrka,

bemötande, inspiration och samhällelighet. Vårt gemensamma motto är: Trivs, piggna till och bli

klokare!

Eftersom man på ungdoms- och idrottsområdet snabbt bör reagara på olika fenomen och

förändringar i omgivningen, granskas och uppdateras strategin en gång per år.

12

Arbetsvälmående

Arbete utförs i mycket varierande verksamhetsmiljöer. Arbetsplatserna varierar och

arbetssamfundet kan vara fysiskt splittrat. Rollerna för medlemmarna i arbetssamfundet varierar

enligt arbetsuppgifter och ställning. Förutsättningen för ett gott och kvalitetsfyllt arbete är att det

på arbetsplatsen finns rätt yrkesskicklighet, såväl för utförandet som ledningen av arbetet och att

alla känner ansvar för det egna arbetet. Dessutom behövs goda kunskaper bland personalen, bl.a.

gott uppförande, trivsel på arbetsplatsen och trygghet samt förnuftig använding av resurser. Goda

arbetstagare är goda arbetskamrater, som utvecklar samarbetet såväl till förmannen som

arbetskamraterna. Egna åsikter uttrycks och aktivt deltagande på arbetsplatsen samt uppmuntran

till att andra deltar leder till gemensam nytta. (Yrkesguide för ungdomsväsendet, 2013. Ekström H

& m.fl. 71-72. JHL.)

Utvecklande av ett välmående arbetssamfund

För att kunna erbjuda ungdoms- och idrottstjänster med kvalitet behövs ett väl fungerande

arbetssamfund och uppdaterade verksamhetsmodeller för arbetstagarna. En regelbunden

uppföljning och utvärdering av arbetet är viktiga mätare vid kvalitetsutveckling i arbetet.

Självvärdering och klarläggande av arbetsbilderna möjliggör inlärning.

En förteckning över grunduppgifter, ledarskap, säkrande av struktur, växelverkan, godkännande av

olikheter och utvecklingssamtal är sätt för att uppnå arbetsvälmående och trygghet. Dessutom bör

arbetsgivaren försäkra sig om att arbetstagarna erhåller arbetshandledning.

En förutsättning för ett välmående arbetssamfund, som månar om alla, är att arbetet utvecklas

och kvalitetsfyllda tjänster erbjuds. Välmående och arbetsglädje återspeglas som kundernas

välmående.

13

Idrottstjänster

Idrottsplatser

Varför?

Förutsättningar och möjligheter skapas för kunderna att verka i olika grenar på idrottsområden

och –utrymmen.

Vad?

Underhåll av idrottsområden och – utrymmen, kundbetjäning på olika sätt. t.ex. träningsturer och

olika bevakningsuppgifter

För vem?

Kommuninvånare och lokala föreningar, ej-kommuninvånare (t.ex. sommarhangöbor) samt

föreningar annanstans ifrån, samarbetskompanjoner (övriga enheter i staden, egna

organisationens olika sektorer, företag, enskilda personer)

Var?

Idrottsområden och –utrymmen i Hangö och Lappvik

När?

Under tävlingssäsongen sköts t.ex. naturgräsplanerna i april-oktober och vinteridrottsplatserna i

december-mars. Under de s.k. mellanperioderna november-december och mars-april görs

förberedande arbete och servicearbete.

Hur?

Idrottsplatsskötarna har tillräcklig kännedom om upprätthållande och byggande av

tävlingsplatserna. Dessutom erfordras kundbetjäningskännedom och samarbetsförmåga.

Utvecklande

utvecklande av nättjänster (t.ex. reserveringssystem)

skapa yttre förutsättningar t.ex. på Hangethe Sportcenter, där tävlings- och träningsperioden förlängs (konstgräsplan, belysning, iståndsättning av löpbanorna)möjlighet att anordna publiktillställningar s.s. fotbollslandskamper, större friidrottstävlingar och träningsläger för icke kommuninvånare.

14

Motionsledning

Varför?

Hälsan och det allmänna välmåendet stöds genom att utvecklingsuppgifter och behov beaktas i de

olika åldersstrukturerna (barn, arbetsföra, seniorer).

Vad?

- planering av motion och händelser, ledning / förverkligande - simundervisning (1 – 4 klassister) och koordinering av simskolor under sommaren - skapande och upprätthållande av nätverk kring samarbete samt koordinering av

frivilligverksamhet - motionsrådgivning - registrering och överlämnande av konditionssalsnycklar - information och administrativa uppgifter

För vem?

Målgruppen är bred: enskilda personer, företag, sällskap, föreningar, frivilliga personer, enskilda

tjänsteproducenter, stadens olika sektorer (kulturväsendet, grundtryggheten, parkavdelningen,

enheten för mentalvård och rusmedel, daghem, skolor, medborgarinstitutet, verkstäder) samt

motions- och hälsoproducenter och organisationer utanför staden

Var?

Ledd verksamhet sker på olika idrottsplatser, inomhus, utomhus och i vattnet.

När?

Verksamhet och förverkligande planeras genom en skild årsklocka

Hur?

Den viktigaste uppgiften är upprätthållandet av kroppens kondition och motorik och utvecklande

av motion på olika delområden. Vi skapar ett mångsidigt motionsutbud och stöder, hjälper och

informerar om sunda levnadsvanor. Dessutom samarbetar vi med övriga producenter av hälso-

och motionstjänster.

15

Ungdomstjänster

Ungdomsverksamhet

Målet är att leda, förverkliga och skapa förutsättningar till verksamhet och fritidssysselsättningar

under fritiden för ungdomar, helt frivilligt och utifrån dem själva.

Varför?

Utgångsläget är konstaterande av ungdomarnas egna styrkor, stärkande av identitet och balans i

livet.

Vad?

Verksamheten i ungdomsgården innefattar s.k. öppen verksamhet samt klubbverksamhet. I den

öppna verksamheten erbjuds den unga en plats, där hen tryggt kan tillbringa sin tid, träffa vänner

under uppsikt av trygga vuxna. Vi försöker erbjuda meningsfulla alternativ till fritiden.

Klubbverksamhet anordnas enligt behov. Dessutom deltar man i stödpersonsverksamhet. Under

sommaren erbjuds sommararbete för de unga. Dessutom erbjuds för studerande

arbetspraktikplatser, arbetsträning och för skolelever perioder då de kan bekanta sig med

arbetslivet (Prao). Dessutom utförs inriktat ungdomsarbete. Arbetet baserar sig på åtgärder som

är förebyggande och genom tidigt ingripande.

För vem?

Barn, ungdomar, unga vuxna och deras närstående

Var?

Hangö stad upprätthåller två ungdomsgårdar. Den ena finns i Barn- och ungdomscentret Hyllis i

Hangö och den andra i Lappvik. I huvudsak sker verksamheten i ungdomsutrymmena, men även

som sommararbeten, patrullering och hobbyer där verksamheten finns.

När?

Verksamheten sker året om, förutom i Lappvik där det är stängt under sommarmånaderna. Man

iakttar årstiden och olika helger, händelser och temadagar.

Hur?

Vi instruerar barn och ungdomar till att rå sina liv. Verksamheten grundar sig på ett brett nätverk

med samarbetsparter som socialväsendet, skolor, mottagningen för barn och unga, tredje sektorn,

församlingarna, föräldrar, polisen, arbetsverkstäder.

Utveckling

En utmaning är att nå barn och ungdomar så brett som möjligt. Det är viktigt att marknadsföra

verksamheten i samarbete med olika organ för att få verksamheten lockande. Ungdomsledarna

16

försöker reagera tidigt och snabbt samt ingripa i negativa situationer. Utvärderingen av

verksamhetens effektivitet borde utvecklas.

Uppsökande ungdomsarbetet PointVia

Den unga har rätt till kunskap, information och ledning. Ungdomarna stöds genom att man följer

med och möjliggör.

Uppsökande ungdomsarbetet i Hangö inleddes 4.10.2010. I april 2016, enligt stadens strategi, blev

ungdomarnas informationstjänst PointVia , som inletts som ett projekt, permanent. PointVia-

verksamheten blev en del av det uppsökande ungdomsarbetet i staden. Således bildar den

individuella handledaren i PointVia och uppsökande ungdomsledaren ett arbetspar.

Organisationsförändringen gjorde det uppsökande ungdomsarbetet till en del av

Ungdomsverkstaden Via.

Varför?

Målet är att bemöta den unga, finna styrkor och se till att den unga kommer in i samhället.

Hur?

enskild handledning; i nätet och ansikte mot ansikte

ungdomsarbete i skolor och samarbete med läroanstalter

rusmedelsfostran

sommararbets- och gemensam ansökan-infon

Navigator-verksamhet

uppsökande ungdomsledarna deltar även i verksamheten i ungdomsgårdarna, i den inriktade klubbverksamheten och verksamheten i ungdomsverkstaden

dessutom stöds studierna

För vem?

Tjänsterna är menade för skolelever, studerande, arbetslösa, sådana som behöver särskilt stöd

(från högstadieålder till 29 åringar). Arbete utförs även med enskilda och grupper, även vid behov/

med den ungas lov med föräldrar och andra stödgrupper och sådana som har att göra med

ungdomar (socialväsendet, lärare, hälsovården, församlingar, FPA, arbetskraftsbyrån). Dessutom

är företag, organisationer och föreningar samarbetsparter.

Var?

Ungdomsgården, Ungdomsverkstaden, finsk- och svenskspråkiga skolor och gymnasier,

läroanstalter i närområdet, Navigatorn, socialväsendet, ämbetshuset.

17

När?

Verksamheten sker genom arbete året om och sju dagar i veckan. Tyngdpunktsområdet för

verksamheten riktas till skolårets cykler och enligt temaområden.

Hur?

Arbetet är i första hand ett arbete med närkontakter. För ungdomarna skapas utrymme där man

ger tid, sköter om ärenden för den unga i tur och ordning. För att kunna stöda den unga krävs

förmåga att kunna arbeta i mångprofessionell grupp. Nätverk med övriga uppsökande och

kunskapscentraler inom regionen är ett viktigt stöd i arbetet. Utbildningar, kurser och seminarier

ger en bredare syn och aktuell information om ungdomar och fenomen.

Utveckling

Digitalisering och det som följer med är viktiga utvecklingsmål. Ett eget, permanent ställe, skyltat

och med sanitetsutrymmen skulle vara viktigt med tanke på dataskydd.

Ungdomsrådsverksamhet

Ungdomstjänsterna koordinerar ungdomsrådsverksamheten. Ungdomsrådet i Hangö har fungerat

sedan hösten 2014. Ungdomsrådet är ett påverkande organ som är politiskt obundet, med

huvuduppgift att föra fram ungdomarnas röst i kommunens beslutsfattande samt företräda de

unga i Hangö. Ungdomsrådet sammanträder varje månad, deltar i nämndernas (bildnings-, kultur-,

miljö- och tekniska nämnden) möten och är med i det som berör de unga, bl.a. Ung Röst.

Navigator Hangö

Navigatorn erbjuder information, rådgivning samt tjänster. Navigatorn är ett tjänsteställe med låg

tröskel för alla under 30 år.

Navigatorn fungerar i Ungdomsverkstaden Via onsdagar kl. 14 – 16. Den fortsatta verksamheten

och multiprofessionaliteten utvärderas årligen. Navigatorn koordineras av ungdomstjänsterna.

18

Ungdomsverkstaden Via

Vår verksamhet går ut på att stöda de unga i vardagslivet, i det sociala, samt att försöka finna de

individuella och samhälleliga styrkorna hos individen. Genom vardagsgöromål och –rutiner,

kunskap om arbetslivet, företagsbesök, kulturupplevelser och rörelsebefrämjande verksamhet,

utvidgar vi ungdomarnas möjligheter till en god vardag och framtida valsituationer.

Varför?

Vi erbjuder ungdomarna stöd och ledning då de planerar kommande studier, yrkesval och

övergång till arbetslivet. Under verkstadstiden stöder vi ungdomarnas bild av sig själva och

försöker utveckla självkänslan. Vi förutsätter att de tar ansvar och är motiverade till att göra

förändringar, till den del den unga själv bestämmer och är redo för det.

Vad?

enskild- och grupphandledning

kunskaper om vardagen och arbetslivet

sociala färdigheter och skapande av nätverk

stärkande och upprätthållande av välmåendet

anpassade arbetsutföranden För vem?

Verksamheten är tänkt för hangöbor, 16 – 28 åriga ungdomar, som saknar studie-, arbetspraktiks-

eller arbetsplats. Dessutom nyttjar vi våra nätverk och nätverken oss. Nätverket består av

myndigheter - övriga än stadens enheter, företag, föreningar, intresseorganisationer och

kompetenscenter på området, regionförvaltningsverket, sysselsättningskoordinatorn, uppsökande

ungdomsarbetet, skolor och läroanstalter. övriga verkstäder, olika slags experter, kunder och

Navigatorn.

Var?

I mötes-, förberedande- och köksutrymmena i Barn- och ungdomscentret Hyllis, kundarbeten hos

kunden i utrymmen och på gårdar, stadens allmänna områden och områdssamarbete i södra

Finland, i ämbetshus, företag och läroanstalter.

När?

Verksamheten sker året om, i huvudsak under tjänstetid. Årstiderna och väderleken bestämmer

arbetsuppgifterna.

Hur?

Det är viktigt med tanke på att kunna möta den unga att mötet sker vid rätt tidpunkt, så att

arbetstiden inte enbart begränsas till tjänstetid. Förutom vägledning poängteras flexibilitet,

inspiration, deltagande, skapande av en förtroendegivande atmosfär och trygg miljö.

19

Utveckling

Med tanke på ungdomarnas framtid bör samarbetet med företagen och även arbetet med

sysselsättningskoordinatorn förstärkas. Även med uppsökande ungdomsarbetet granskas

verksamhetssätten så att ungdomarna erhåller det stöd de behöver.

I staden finns ungdomar som behöver verkstadsverksamhet enligt modellen låg tröskel, s.k.

startverkstad. Vi utvecklar samarbetsformerna med stadens mottagning för barn och unga, där vi

koncentrerar oss på handledning i vardagen. Dessutom försöker vi erbjuda s.k. manuella

färdigheter. Deltagandet bland ungdomar utökas så att ungdomarna själva utvecklar innehållet i

verkstadsverksamheten, regler och nätverk med andra unga och kamratgrupper.

20