hanna toiviainen terve-sos 2012

TerveSOS 8.5.2012 Aktiivinen kansalainen sosiaali- ja terveydenhuollossa

1

Kansalainen palvelujärjestelmässä: potilas, asiakas vai kuluttaja?

Hanna ToiviainenFT (kansanterveys), YTM


2

Esityksen rakenne

1. Taustaa: suomalaisia tutkimustuloksia

2. Toimintakentän muutokset; keskeiset käsitteet

3. Muuttuva hoitoja hoivasuhde4. Eväitä jatkoon


3

1. Suomalaisia tutkimustuloksia 1/2

Elina Jaakkola, Turun Kauppakorkeakoulu 2007: Lääkäreiden näkemykset lääkemääräyspäätöksiin vaikuttavista tekijöistä Potilaiden kannanottojen perusteella & toivomia

reseptilääkkeitä; Etenkin tiedotusvälineissä tai mainonnassa esillä olleet sairaudet; Työn vaikeutuminen ajan kuluessa käsitysten oikomiseen

Taru Ijäs & Johanna Ruusuvuori, Tampereen yliopisto 2007 Itsediagnosointi puolet potilaista; Kaikki lääkärit

reagoivat (vahvistaminen vs. ’toppuuttaminen’)


4

1. Suomalaisia tutkimustuloksia 2/2Hanna Toiviainen, Helsingin yliopisto 2007

Potilastyötä tekevät lääkärit

53% (erittäin) usein potilaita jotka ilmoittavat jo

vastaanotolle tullessaan haluavansa tiettyjä hoitoja tai tutkimuksia

57% tilanteet lisääntyneet selvästi/jonkin verran viime vuosina

21% myönteinen suhtautuminen

39% kielteinen suhtautuminen

40% eos, ei vastannut


5

2. Markkinoistumisen megatrendi

Yhteiskunnallinen kehitys; Valtasuhteiden muuttuminen: auktoriteettiusko ↓, tietoisuus oikeuksista & vaatimustaso ↑

Muiden palvelualojen toimintamallit vaikuttavat sosiaali- ja terveydenhuollossa-> Terveysteollisuuden synnyn ja kasvun seurauksena terveys= markkinoilla tarjottava kauppatavara & kulutushyödyke

Markkinoinnin & mainonnan avulla terveystuotteiden ja sote-palvelujen tarjoajat myyvät & ylläpitävät näkemystä: hyvinvointi ja terveys ostettavissa & valittavissa & hallittavissa

Sairauden sosiaalinen vuorovaikutusrakenne –> sairauden korporatiivinen rakenne

Teknologioiden & paineiden leviäminen yksityiseltä julkiselle sektorille

Kuluttajariitalautakunnan näkökulmasta yksityiset terveyspalvelut ovat kulutushyödykkeitä


6

2. Tietoyhteiskuntakehitys

1. (Yksityisten palvelujen käyttö)2. Osallistuminen julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon:

järjestelmien uudelleenorganisoiminen 3. Potilas/asiakas-lääkäri/ammattilaissuhde): jaetaan tietoa &

päätöksentekoa potilaan/asiakkaan kanssa

Yleinen tietoyhteiskuntakehitys muokkaa järjestelmää Globalisaatio ja sähköiset tiedotusvälineet muokkaavat

kansalaisten toimintaa Palvelut sähköistyvät Rooli omasta terveydestä ja hoitoja hoivapalvelujen käyttäjänä

korostuu/itsepalvelu lisääntyy Menetelmien kehittyessä kansalaisten odotetaan olevan entistä

valmiimpia vastaamaan hoidostaan ja hoivastaan


7

2. Lääkärin ammatti

Kaupallisuus lääkärin ammatissa Eurooppa: Perinteisesti antikaupallisuus, nyt lisääntyvä kaupallisuus (myös

ammattikunnan sisäiset ryhmät priorisoivat kaupallisia asioita & uudelleenmäärittelevät ammattia)

Suomessa: Kirjoittamaton sopimus yhteiskunnan kanssa: ammattikunta sitoutuu eettisesti korkeatasoiseen toimintaan & yhteiskunta takaa ammattikunnan aseman; Kilpailu kollegojen kanssa

Lääkäriliitto: Lääkäripalvelujen ilmoitteluohjeet: tarpeettoman kysynnän luomisen välttäminen

Lääkäriliitto: Lääkärin etiikka Uusia asioita: palvelujen kaupallistuminen, yksilön autonomian korostuminen,

paineet oikeudesta ostaa omalla kustannuksella vaarattomia Lääketieteellisesti tehokkaat & tarkoituksenmukaiset hoidot & tutkimukset;

Turhien tutkimusten & hoitojen & kontrollien estäminen vaikka miellyttäisikin potilasta

Kriittinen & ammatillinen suhtautuminen markkinointiin & medikalisaatioon Vältettävä: tarpeeton kustannusten nousu, perusteeton lääkkeiden käytön lisääminen

& käyttö elämänalueilla joilla ei tarvita


8

2. Empowerment

Voimaannuttaa, voimaantua Vaikuttavat ikä, koulutus, sosioekonominen asema, taloudelliset

resurssit ja terveydellisen ongelman laatu yksilöllisyys, vapaus, neuvottelutaidot, tasaveroisuus ammattilaisen

kanssa tarkastella asiaa -> Voimaantunut kansalainen kykenee aktiivisesti hankkimaan tietoa, tekemään päätöksiä ja valintoja eri vaihtoehdoista, ajattelemaan kriittisesti sekä oppimaan

Mitä paremmat tiedot asiakkaalla on oikeuksistaan, velvollisuuksistaan sekä ongelmastaan & mitä vähemmän ongelma vaikuttaa toimintakykyyn -> sitä voimaantuneempi asiakas

Voimaantuminen tukee vuorovaikutusta ammattilaisen kanssa!

HUOM! Hyvinvoinnin ja terveydentilan järkkyminen heikentää omatoimisuutta ja luo riippuvuutta muista ihmisistä - palvelujen kuluttajan/käyttäjän Akilleen kantapää


9

2. Voimavaraistumisen esteet

Tiedolliset: Tiedon puute, epäselvä/-luotettava tieto Kiire Asiakkaat eivät välttämättä pysty analysoimaan saamaansa tietoa

ammattilaisten tavoin Miten tiedonhankinta onnistuu sairailta, lapsilta ja nuorilta, vammaisilta,

maahanmuuttajilta jne?

Toiminnalliset: Toimintaresursseihin vaikuttava tila/sairaus, kliininen hoitotilanne

Voiko omainen tai ystävä auttaa?

Ei vaikutusmahdollisuuksia omiin asioihin Lainsäädäntö ja vakiintuneet toimintatavat esteenä Kiire/ajan puute

Potilaiden ja ammattilaisten asenteet Th konservatiivinen toimiala

Potilaat itse saattavat arastella näkyvämpää osallistumista Kaikilla lääkäreillä ei aikaa, kiinnostusta, sensitiivisyyttä tai vuorovaikutustaitoja kohdata

vaativampaa asiakasta/kuluttajaa


10

2. Muut esteet: Yksityinen vs. julkinen sektori

Myydään palveluja (myös markkinointi & mainonta)

Tarvitaan asiakkaita Laajennetaan sairauden

käsitettä & lääketieteen rajoja

Suotavia/suotavampia: potilas-/asiakasvirta, potilaan/asiakkaan aktiivisuus & sananvalta, valintojen tekeminen

Työnantajan säästövaateet Asiakkaiden odotettu

olevan enemmän passiivisia

Asiakkailla ei aina mahdollisuutta käyttää yksityisiä palveluja

Asiakasta ei ole tarvinnut ”miellyttää”

Suostuminen vs. selittäminen/perusteleminen


11

3. Muuttuva hoitoja hoivasuhde

Potilas-nimityksen institutionaalinen asema terveydenhuollossa Lähtökohtana ristiriitatilanteen välttäminen

Suostuminen jos ei haittaa, ei riskeerata vuorovaikutussuhdetta; Helpompi suostua koska resurssit rajalliset: aika, raha vs. muut kustannukset yhteiskunnalle

”Suostumattomuus” Epäluottamus hoito-/hoivasuhteessa, ”lääkärishoppailu” ei ole kuulunut hyvään tapaan vs. second opinion

Hoitopäätöksenteon mallit: perinteinen l. paternalistinen/auktoriteetti

Potilaskeskeiset strategiat: potilas asemoi itsensä & lääkäri toimii tämän mukaisesti

Jaettua (hoito)päätöksentekoa edistävät: ammattilaisen motivaatio… ->->


12

3. TOIMINTA voimaannuttaa

Potilaan nykyinen valinnanvapaus: Yksityissektorilla maksukykyinen potilas voi valita

hoitavan lääkärin ja hoitopaikan Julkisella sektorilla asuinpaikka ja lainsäädäntö

vaikuttavat valinnanvapauteen (terveydenhuoltolaki 1.5.2011->, laajeneminen 2014->)

www.palveluvaaka.fi Sote-valvontaohjelmat (www.valvira.fi);

minimistandardit Palveluista valittamisen mahdollisuus

(muistutusmenettely/potilas- ja sosiaaliasiamiehet, AVIt, Valvira)


13

3. Muuttuva hoitoja hoivasuhde: kumppanuussuhde=…

Potilas voi vaikuttaa tutkimus- ja hoitotoimenpiteisiin itsemääräämisoikeutensa nojalla

potilas aktiivinen toimija lääkäri asiantuntija & ehdotusten tekijä (ei jätä vastuuta potilaalle) potilas saa tietoa sairaudesta & hoitovaihtoehdoista; lääkärin esiteltävä kaikki

hoitovaihtoehdot hyötyineen & haittoineen; lääkäri perustelee lääketieteellisesti; kaikkiin potilaan vaatimuksiin ei tarvitse suostua

myös potilaan oikeus valita hoito joka ei paras (+ kieltäytyminen) yhteisymmärrys

Ammattilaisen vuorovaikutustaitoihin kuuluu: kyky rohkaista asiakasta/potilasta ilmaisemaan näkemyksensä tietoisuus asiakkaan/potilaan tiedon tarpeista (ikä & sp & kulttuurinen ja etninen

tausta) tiedon tarjoaminen Asiakkaan/potilaan voimavaraistaminen/auttaminen/neuvominen itsenäisessä

päätöksenteossa siten, että tämä hallitsee päätöstensä seuraukset


14

3. Muuttuva hoitoja hoivasuhde:… Jaettu (hoito)päätöksenteko

1 Miksi hyvä asia?

tietoisuus vaihtoehdoista ja riskeistä edistää elämänlaatua, hyvinvointia ja terveyttä huolehtiminen itse ”pikkuvaivoista” toimiminen ammattilaisten rinnalla auttaa osallistumaan & tekemään perusteltuja päätöksiä myönteiset vaikutukset (kliiniseen hoito)prosessiin, vaikutusmahdollisuutensa myönteiseksi kokevat ovat hoitoonsa ja hoivaansa tyytyväisempiäasiakkaan hyvinvoinnin/ terveydentilan paraneminen (nopeammin) voi edesauttaa potilas-/asiakasturvallisuutta

Ammattilaisten tiedon autonomian menetys; Kansalaisilla mahdollisuus hankkia tietoa sieltä mistä ammattilaisetkin hankkivat (Internet, muualla esim. decision aids)

tämän päivän lääketiede ei ole salatiedettä; silti ”tietokuilu” Ratkaisun löytäminen ongelmaan on tärkeämpää asiakkaalle kuin ammattilaiselle (edelliselle kyse hyvinvoinnista/terveydestä, jälkimmäiselle ”yhdestä asiakkaasta”)


15

4. Lopuksi

Vastaanotoille tulee entistä tietoisempia kansalaisia Ovatko nettioppineet kansalaiset ammattilaiselle riesa vai helpotus? Miten potilaan pitää suhtautua googlettavaan lääkäriin?

HUOM! Krooninen sairaus: ammattilaisten tuki myös jälkikäteen (lisätietolähde)

Voimaantunut asiakas ei ole yhtä kuin hankala asiakas?! Pitääkö asiakkaan olla hankala saadakseen (tarvitsemaansa) palvelua?

Ammatillinen osaaminen ja arvovalta eivät vaarannu, jos ’potilaskuluttaja’ tietää itsekin jotain ja osaa kysyä asiantuntevia lisätietoja

Evidence-based medicine/social practices vs. patient centered medicine/client-centered soc pract?!

Hoitohenkilöstö: etiikkaan sitoutuminen, vuorovaikutustaidot


16

Satu Salonen (2006). Sairaan hyvä potilas. Duodecim

Helena Tuorila (2006). Onnistunut lääkärissäkäynti. Potilaskuluttajan opas. Edita

Hanna Toiviainen (2007) https://oa.doria.fi/handle/10024/5707

http://www.valvira.fi/ohjaus_ja_valvonta/valvontaohjelmat/sosiaali-_ja_terveydenhuolto

Kirjallisuutta


17

Kiitos!

[email protected]

hanna toiviainen terve-sos 2012

Documents