QGIS-sovelluksella toteutettava tehtäväpaketti lukion maantieteen

kursseille

Hanne Mäenpää

791637S

GIS-erikoistumisjakso

Maantieteen tutkimusyksikkö

Oulun yliopisto

04.10.2016

Sisältö

Aluksi ................................................................................................................................................... 1

Kurssikohtaisista tehtäväkokonaisuuksista ja tehtävistä ...................................................................... 1

Tehtäväpaketissa käytetty Bloomin taksonomia .................................................................................. 2

GE1. Maailma muutoksessa ................................................................................................................. 3

Tehtävä 1. ......................................................................................................................................... 3

Tehtävä 2. ......................................................................................................................................... 5

Tehtävä 3. ......................................................................................................................................... 7

Tehtävä 4. ......................................................................................................................................... 9

GE2. Sininen planeetta ....................................................................................................................... 11

Tehtävä 1. ....................................................................................................................................... 11

Tehtävä 2. ....................................................................................................................................... 13

Tehtävä 3. ....................................................................................................................................... 16

GE3. Yhteinen maailma ..................................................................................................................... 18

Tehtävä 1. ....................................................................................................................................... 18

Tehtävä 2. ....................................................................................................................................... 20

Tehtävä 3. ....................................................................................................................................... 23

GE4. Geomedia – tutki, osallistu ja vaikuta....................................................................................... 25

Tehtävä 1. ....................................................................................................................................... 25

Tehtävä 2. ....................................................................................................................................... 27

Tehtävä 3. ....................................................................................................................................... 28

Lähteet ................................................................................................................................................ 32

1

Aluksi

QGIS-sovelluksen voi ladata osoitteesta http://www.qgis.org/fi/site/forusers/download.html.

Kannattaa ladata yrityksillekin suositeltu versio 2.14., koska sen toiminta on vakaampaa.

Tehtävien teossa kannattaa käyttää apuna Juha Härkösen tekemää QGIS:in käyttöohjetta ”QGIS

Desktop 2.8.1 – ohje”, sillä osa tehtävänannoista perustuu tähän ohjeeseen (eli viittaan vain

tehtävässä, mistä kohdasta ohjeesta löytyy tarvittavat tiedot). Ohjeen voi ladata osoitteesta:

http://www.oulu.fi/sites/default/files/content/QGIS%202%208%201%20ohje%20toukokuu.pdf.

QGIS on suomennettu hieman töksähdellen ja ontuvasti. Lisäksi uudessa versiossa osa työkaluista

yms. on suomennettu hieman eri tavalla kuin Härkösen oppaassa, joten maalaisjärkeä joutuu välillä

käyttämään. Pääsääntöisesti oppaan ja sovelluksen suomennukset ovat kuitenkin samoja.

Englanninkieliset käyttöoppaat löytyvät tarvittaessa osoitteesta

http://www.qgis.org/en/docs/index.html, josta tietoa löytyy ohjelman eri versioitten mukaan.

Kurssikohtaisista tehtäväkokonaisuuksista ja tehtävistä

Tehtäväpaketti on toteutettu uuden, vuonna 2016 käyttöön otetun lukion opetussuunnitelman

mukaan. GE1-kurssi sisältää neljä tehtävää, joista ensimmäinen on tutustumistehtävä QGIS-

sovellukseen. Tätä tehtävää voi käyttää myös muilla kursseilla johdattelutehtävänä, jos esimerkiksi

otat tehtävät käyttöön vasta myöhemmillä kursseilla. GE2, GE3 ja GE4 -kursseille tehtäviä on kolme

per kurssi. Tehtävät on järjestetty niin, että ensimmäinen on helpoin ja viimeinen vaikein. Joissakin

tehtävissä myös ohjeistetaan käyttämään aiemmin opittuja taitoja, joten siksi tehtävät kannattaa

teettää järjestyksessä kurssin aikana. Tämä ei kuitenkaan ole pakollista, sillä ”Opettajalle” kohdassa

on kerrottu mistä aiemmasta tehtävästä saa tarvittaessa apua.

GE4 -kurssin tehtävät ovat melko haastavia ja aikaa vieviä. Paikkatietosovelluksien käytön

osaaminen on kuitenkin yksi kurssin tavoitteista, joten tästä syystä tehtävät painottuvat enemmän

tekniseen osaamiseen. Myös tutkimuksen tekeminen näkyy näissä tehtävissä, sillä aineistot pitää

ladata itse.

Opiskelijoille tarkoitettu tehtävänanto ja opettajalle olevat ohjeet ovat peräkkäin tässä tiedostossa.

Tarkoituksena on, että opettaja voi kopioida tehtävänannon esimerkiksi uuteen Word-tiedostoon ja

muokata siitä omalle ryhmälleen sopivan. Opettaja voi esimerkiksi liittää vaikeampiin tehtäviin

ohjeistusta helpommista tehtävistä, joissa käytetään samoja työkaluja.

2

”Leikkaa” -työkalua käytetään monessa tehtävässä, jota opiskelijat voivat välillä moittia. Työkalun

käyttö on kuitenkin perusteltua, koska usein paikkatietoaineistoa käsitellessä suuremmasta aineistosta

leikataan tarkasteluun pienempi alue. Jos joku tehtävä jää tunnilla kesken, voi QGIS-työtilan tallentaa

karttatasoineen sovelluksen kohdasta ”Projekti” ”Tallenna nimellä”.

Kaikissa tehtävissä, joissa opiskelija tekee kartan itse, voi myös pyytää opiskelijaa tekemään

viimeistellyn karttaesityksen, jos ylimääräistä aikaa jää. Tätä ei ole mainittu kaikissa tehtävissä

erikseen. Ohjeet karttaesityksen tekoon löytyvät Härkösen ohjeesta luvusta ”3. Karttaesityksen

luominen”. Vaikeampien tehtävien lopussa olevat esimerkkikuvat ovat itse tekemiäni ja opettaja voi

käyttää niitä opetuksessa tarvittaessa.

Suurin osa ladattavista aineistoista on ensin zip-muodossa, joten opettajan kannattaa purkaa

materiaali valmiiksi kansioon, josta opiskelijoiden on se helppo löytää.

Tehtäväpaketissa käytetty Bloomin taksonomia

Jokaisen tehtävän lopussa on opettajalle tietoa siitä, mitä Bloomin taksonomian taitoja tehtävä

kehittää. Lisäksi tehtävän alussa, oikeassa reunassa on numeroin Bloomin tasot, jotta opettaja näkee

helposti minkä tason tehtävä on kyseessä. Bloomin taksonomia on valittu tehtävien tavoitteiksi

sähköistyneitten ylioppilaskirjoitusten vuoksi, sillä niittenkin taustalla vaikuttaa Bloomin taksonomia

(YTL: 2). Olen jäsennellyt Bloomin taksonomian seuraavalla tavalla (Jyväskylän yliopisto & W5W2-

hanke: 7–9):

Alemman tason osaaminen:

1. Muistaminen - kyky muistaa asioita siinä muodossa kuin ne on esitetty

2. Ymmärtäminen - kyky ymmärtää ja tulkita oppimaansa

3. Soveltaminen - kyky käyttää tietoa oikeassa tilanteessa

Korkeamman tason osaaminen:

4. Analysoiminen - kyky pilkkoa ongelma pienempiin osiin ja ymmärtää niiden suhteet

5. Arvioiminen - kyky laittaa osat, komponentit, yhteen

6. Luominen - kyky arvioida ja arvottaa materiaalia tiettyä tarkoitusta varten sekä kyky saada

aikaan jotain uutta.

3

GE1. Maailma muutoksessa

Tehtävä 1. BLOOM 1 & 2

Tarkoituksena on tutustua QGIS-sovelluksen käyttöön. Avaa ensin QGIS-sovellus, lisää

tarkasteltavaksi ”maailman valtiot” -data ja kokeile QGIS:in erilaisia perustyökaluja ja

ominaisuuksia. Avaa attribuuttitaulu (eli missä avatun karttatason ominaisuustiedot ovat) ja katso

mitä tietoja aineistosta löytyy.

Tarkastele ”ominaisuudet” -osiota ja selvitä sieltä käytössä oleva koordinaatistojärjestelmä. Vaihda

lisäksi tason nimi kuvaavammaksi. Nämä kaikki löytyvät klikkaamalla karttatason nimeä hiiren

oikealla painikkeella. Kannattaa rohkeasti tutustua myös muihin QGIS:in ominaisuuksiin - vain

kokeilemalla opit!

Pari vihjettä: Tason ominaisuudet saa auki myös kaksoisklikkaamalla tason nimeä. Karttatason saa

pois näkyvistä (ja takaisin) klikkaamalla nimen edessä olevaa täppää. Keskeiset normaaliin käyttöön

tarvittavat työkalut ovat näkyvissä yläreunan työkalupalkissa.

Opettajalle

Kerro opiskelijoille: Härkösen ohjeesta luvut ”1. Johdanto ohjelmiston käyttöön” ja ”2.1.

Koordinaatistojärjestelmän tunnistaminen” auttavat alkuun pääsemisessä, joten ne kannattaa vilkaista

ensin.

Vinkki: Jo tässä vaiheessa oppilaille kannattaa painottaa, että jokaiseen karttatasoon eli aineistoon on

syytä tutustua ensin attribuuttitaulun avulla. Tästä on konkreettisesti hyötyä oppilaille myöhemmissä

tehtävissä.

Vinkki: Helpoin tapa lisätä dataa on sivun 6 lopussa esitelty Selain -ikkunan kautta lisääminen.

Lisätietoa opiskelijoille: QGIS näyttää Selain -ikkunassa, että vektorimuotoisen datan eli .shp

loppuiset tiedostot voi lisätä karttatasoiksi, mutta kansiossa tiedostoja tarkastellessa avattava taso

koostuukin monesta eri tiedostosta.

Data ladattavissa sivulta: http://www.naturalearthdata.com/downloads/110m-cultural-vectors/110m-

admin-0-countries/ kohdasta ”Download countries”. Huom! Älä nimeä shp-tiedostoja uudelleen

(vaan nimeä esim. kansio), jotta oppilaat voivat itse muuttaa karttatason nimeä QGIS:sissä.

4

Bloomin taksonomia: 1. Muistaminen - kyky muistaa asioita siinä muodossa kuin ne on esitetty ja 2.

Ymmärtäminen - kyky ymmärtää ja tulkita oppimaansa (korostuu ohjetta lukiessa ja

hyödynnettäessä).

5

Tehtävä 2. BLOOM 2 & 3

Avaa Oulun kaupunginosat sisältävä karttataso ja tutustu siihen. Muuta karttatason nimi

kuvaavammaksi. Selvitä mikä koordinaattijärjestelmä on käytössä ja tarkastele attribuuttitaulun

tietoja. (Tässä aineistossa pitää huomata, että osa kaupunginosista on monessa osassa, kuten

esimerkiksi Martinniemi). Selvitä lisäksi, mikä kaupunginosa on pinta-alaltaan suurin. Tätä varten

täytyy tehdä attribuuttitauluun uusi tietosarake pinta-alasta.

Avaa ensin attribuuttitaulu ja paina vasemmasta yläkulmasta kynänkuvaa, joka sallii taulukon

muokkaamisen. Valitse seuraavaksi oikealta ”Avaa kentän arvojen laskin.” Anna tuloskentälle

kuvaava nimi.

Avaa sitten ikkunan keskivaiheilta ”geometria” ja kaksoisklikkaa ”$area” -lauseketta. Nyt valittu

lauseke näkyy vasemmalla ja työkalu laskee koordinaatiston perusteella alueille pinta-alat. Klikkaa

lopuksi ok.

Paina vielä viimeiseksi vasemman yläkulman kynän kuvaa ja valitse ”Save”, kun ohjelma kysyy

haluatko tallentaa muutokset. Nyt sinulla on tallennettu pinta-alatieto ja voit lajitella sen pienimmästä

suurimpaan tai toisinpäin.

Koordinaatisto, jonka perusteella pinta-ala lasketaan, ilmoitetaan metreinä. Ilmoita suurimman

kaupunginosan pinta-ala sopivassa yksikössä.

Opettajalle

Jos nimeät karttatason itse etukäteen, poista tehtävänannosta karttatason uudelleennimeäminen.

Tässäkin tehtävässä voi hyödyntää Härkösen ohjeesta samoja lukuja, kuin tehtävässä yksi.

Vinkki: Klikkaamalla tason nimeä hiiren oikealla painikkeella ja valitsemalla ”Aseta projektille tason

koordinaattijärjestelmä” vaihtaa työkalu kaupunginosien näkymän normaalimmaksi, koska

maailmankartan jälkeen valittu projektio/koordinaatisto on eri.

Vinkki: Viimeistään tässä tehtävässä kannattaa opetella käyttämään työkaluriviltä löytyvää ”Näytä

kohteen tiedot” -työkalua, jonka avulla voi valita karttatasolta alueen ja QGIS näyttää silloin

automaattisesti ruudun oikeassa reunassa kohteen tiedot (tässä tapauksessa ainakin kaupunginosan

nimen). ”Johdettu” -kohdan auki klikkaamalla saa tiedot esimerkiksi valitun kohteen pinta-alasta ja

ympärysmitasta (jotka on siis laskettu koordinaattien perusteella eli ”johdettu”.)

Data ladattavissa Oulun kaupungin sivulta: http://www.ouka.fi/oulu/oulu-tietoa/tietoaineistot/-

/asset_publisher/Wz43/content/oulun-

6

kaupunginosajako/50085?redirect=http%3A%2F%2Fwww.ouka.fi%2Foulu%2Foulu-

tietoa%2Favoin-data-

aineisto%3Fp_p_id%3D101_INSTANCE_Wz43%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dnormal

%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn-

2%26p_p_col_pos%3D1%26p_p_col_count%3D2. Valitse SHP-tiedosto kohdasta ”Ladattavat

tiedostot ja linkit”.

Bloomin taksonomia: 2. Ymmärtäminen - kyky ymmärtää ja tulkita oppimaansa ja 3. Soveltaminen -

kyky käyttää tietoa oikeassa tilanteessa.

7

Tehtävä 3. BLOOM 3 & 4

Tarkoituksena on tehdä valitusta merialueesta syvyystiedot sisältävä kartta. Avaa merialueiden nimet

sisältävä karttataso sekä tasot, joissa on meren syvyydet 200–6000 m (yhteensä seitsemän tasoa).

Järjestä ”karttatasot” -ikkunan listassa tasot niin, että pienimmätkin alueet (eli 6000 m syvät) näkyvät.

Ideana on siis se, että listan alimmaisin taso näkyy myös kartalla kaikkien muitten tasojen alla ja

toisinpäin.

Seuraavaksi valitse itsellesi merialueiden nimet sisältävästä tasosta jokin merialue valintatyökalun

avulla (eli ”Valitse kohteet aluerajauksella tai yksittäisellä napautuksella”-työkalulla). Tätä varten

joudut siirtämään tason ylimmäksi listassa ja varmistamaan tason aktiivisena olon klikkaamalla

tason nimeä. Valitsemasi merialue on keltainen, kun se on valittuna. Tarkoituksena on tehdä

valitsemastasi merialueesta uudet karttatasot, jotta saat tarkemman kuvan valitsemasi alueen meren

syvyyksistä.

Uusien tasojen luominen tehdään ylärivin Vektori-valikon geoprosessoinnin työkalulla ”Leikkaa”.

Vektorilähtötiedostoksi valitaan taso, jota halutaan leikata pienemmäksi ja leikkuritasoksi

merialueiden nimet sisältävä taso. Jälkimmäiseen tehdään lisäksi valinta ”käytä vain valittuja

kohteita”, jotta uuteen tasoon tulee vain aiemmin valittu merialue. Nimeä uusi taso kohtaan

”Pisteiden shapefile-tulostiedosto” (esim. valitsemasimerialue_200m jne.). Painamalla ok, saat

uuden leikatun tason.

Tee tämä jokaiselle meren syvyydelle, joka on valitsemasi merialueen kohdalla. Viimeistele uusi

karttasi poistamalla turhat tasot (eli ne, joissa on muutakin kuin valitsemasi merialue) ja järjestä tasot

jälleen niin, että syvimmätkin meren kohdat näkyvät.

Tasojen värejä vaihtamalla (Oikea klikkaus Ominaisuudet Tyyli) saat tasoista erottuvammat. Ota

lopuksi kuvakaappaus tekemästäsi uudesta kartasta (niin, että myös karttatasot nimineen näkyvät).

Opettajalle

Data: Merialueitten nimet sisältävä data sivulta http://www.naturalearthdata.com/downloads/10m-

physical-vectors/10m-physical-labels/ kohdasta ”Download marine areas”. Meren syvyydet sisältävä

data sivulta http://www.naturalearthdata.com/downloads/10m-physical-vectors/10m-bathymetry/

kohdasta ”Download all”. Jokainen syvyys on oma karttatasonsa.

Bloomin taksonomia: 3. Soveltaminen - kyky käyttää tietoa oikeassa tilanteessa ja 4. Analysoiminen

- kyky pilkkoa ongelma pienempiin osiin ja ymmärtää niiden suhteet

8

Esimerkkikuva:

9

Tehtävä 4. BLOOM 5 & 6

Tarkoituksena on tehdä valitsemastasi maanosasta teemakartta, jossa näkyvät järvet ja joet. Avaa

ensin maailman valtiot data. Valtiot saa näkymään maanosittain eri väreillä luokittelemalla aineiston.

Ohjeet luokitteluun Härkösen oppaasta sivuilta 16–18. Käytä luokitteluun muuttujaa ”CONTINENT”

eli maanosa. Kun luokittelu on valmis, jätä kartalle näkyviin ainoastaan valitsemasi maanosa

(jättämällä täpän ainoastaan tämän maanosan eteen).

Valitse kaikki maanosaasi kuuluvat valtiot valintatyökalun avulla. Tämä tapahtuu piirtämällä

laatikon maiden ympärille. Avaa seuraavaksi ”Tasot” valikko ylhäältä ja sieltä ”Tallenna nimellä”.

Anna tiedostolle maanosasi nimi (ja katso tarvittaessa mihin tallennat), tarkista

koordinaattijärjestelmä (tässä oltava WGS 84) ja valitse Koodaus-kohdan alta ”Tallenna vain valitut

kohteet”. Lopuksi paina OK ja nyt sinulla on uusi karttataso valitsemastasi maanosasta.

Voit tässä vaiheessa poistaa turhat karttatasot sekä tarkistaa uuden tasosi attribuuttitaulun, sillä siellä

pitäisi edelleen olla kaikkien maanosasi valtioiden tiedot. Lisää seuraavaksi kartallesi karttatasot

järvistä ja joista. Nämä tasot leikataan maanosasi mukaan tehtävässä 3 käytetyllä työkalulla ”leikkaa”,

mutta tällä kertaa ei tarvitse valita kohtaa ”Käytä vain valittuja kohteita”.

Kun olet leikannut järvet ja joet maanosasi mukaan, kannattaa tasojen värit muuttaa sopiviksi ja

poistaa jälleen turhat tasot. Ota lopuksi kuvakaappaus tekemästäsi kartasta ja karttatasoista.

Opettajalle

Kerro opiskelijoille: Älä valitse maanosaksi Antarktista, Oseaniaa tai ”Seven seas”:isa, koska näihin

maanosiin ei ole järviä tai jokia aineistossa.

Vinkki: Jos opiskelijoille jää ylimääräistä aikaa, voivat he tehdä viimeistellyn karttaesityksen

Härkösen ohjeen luvun ”3. Karttaesityksen luominen” mukaan. Tämä on kuitenkin melko vaativaa

ohjeenkin kanssa.

Data: Maailman valtiot ladattavissa sivulta: http://www.naturalearthdata.com/downloads/110m-

cultural-vectors/110m-admin-0-countries/ kohdasta ”Download countries”. Eli sama kuin tehtävässä

1.

Järvet silvulta http://www.naturalearthdata.com/downloads/110m-physical-vectors/110mlakes-

reservoirs/ kohdasta ”Download lakes” ja joet sivulta

http://www.naturalearthdata.com/downloads/110m-physical-vectors/110m-rivers-lake-centerlines/

kohdasta ”Download rivers and lake centerlines”.

10

Bloomin taksonomia: 5. Arvioiminen - kyky laittaa osat, komponentit, yhteen. Jos opiskelija tekee

viimeistellyn karttaesityksen, niin myös 6. Luominen - kyky arvioida ja arvottaa materiaalia tiettyä

tarkoitusta varten sekä kyky saada aikaan jotain uutta.

Esimerkkikuva ja -kartta:

11

GE2. Sininen planeetta

Tehtävä 1. BLOOM 2 & 3

Tarkoituksena on tarkastella Natura2000-alueita, niiden sijaintia sekä lähialueita maastokarttarasterin

päällä. Tässä tehtävässä hyödynnetään siis yhtä aikaa sekä vektori- että rasterimuotoista aineistoa.

Alueena on suunnilleen Oulun ja Kuusamon välinen alue.

Avaa ensin QGIS:siin Natura2000-kohteet (kaksi tiedostoa, joiden nimi alkaa ”naturakohde…”) ja

sitten alueen kuusi eri maastokarttarasteria. Säädä Naturakohteiden läpinäkyvyyttä (Ominaisuudet

Tyyli Tason läpinäkyvyys), jotta näet maastokartan alueitten läpi. Tarkastele nyt tekemääsi

karttaa ja vastaa alla oleviin kysymyksiin. Ota huomioon ainoastaan alueet, jotka näkyvät

karttarasterin päällä.

1. Millaisia alueita Natura2000-alueet pääasiassa ovat?

2. Mitkä ovat kolmen silminnähden suurimman Natura2000-alueen nimet ja pinta-alat?

3. Selvitä, minkä kuntien alueella Natura2000-alueet ”Martimoaapa-Lumiaapa-Penikat” ja Olvassuo

sijaitsevat.

Opettajalle

Vastaukset kysymyksiin:

1. Soita (varsinkin lännessä ja keskiosassa) ja korkeita paikkoja (esim. vaaroja tai kallioita). On myös

muutama vesialue ja metsäalueita.

2. Tähän voi tulla hieman eri vastauksia, mutta se ei haittaa. Mielestäni suurimmat: Olvassuo 250,5

km2, Litokaira 303,6 km2 ja Syöte 196,2 km2. Nimen ja pinta-alan saa selville valitsemalla ensin

naturakohde -karttatason aktiiviseksi karttatasot -ikkunasta ja klikkaamalla sitten valittua aluetta

”Näytä kohteen tiedot” -työkalulla. Pinta-alatieto löytyy ”Johdettu”-kohdan alta.

3. Martimoaapa-Lumiaapa-Penikat: Simo ja Keminmaa. Olvassuo: Pudasjärvi, Utajärvi ja Puolanka.

Nämä tiedot löytyvät attribuuttitaulusta alueen nimen riviltä sarakkeesta ”VnPaatosKu”. Tällä

tiedolla tarkoitetaan kuntia, joita Natura-alue päätös koskee. Käytännössä alue sijaitsee siis näitten

kuntien alueella.

Vinkki: Tähän tehtävään opettaja voi keksiä itse lisäkysymyksiä, jos haluaa tehtävästä pidemmän tai

haastavamman. Opettaja voi myös päättää, kuinka helposti kertoo oppilaille, miten kysytyt asiat

selvitetään QGIS:sillä.

12

Vinkki: Tässä tehtävässä tarvitaan kurssin ”Maailma muutoksessa” tehtävissä 1 ja 2 käytettyjä

perustyökaluja- ja ominaisuuksia, joita opiskelijat toivon mukaan osaavat jo käyttää. Voit ottaa

kyseisistä tehtävistä tarvittaessa ohjeita opiskelijoille.

Data: Molemmat aineistot löytyvät PaITuli – Paikkatietoja tutkimukseen ja opetukseen

latauspalvelusta osoitteesta: http://avaa.tdata.fi/web/paituli/latauspalvelu. Maastokarttarasterit

ladataan valitsemalla tuottajaksi maanmittauslaitos, aineistoksi maastokarttarasteri, mittakaavaksi

1:250 000 ja vuodeksi 2015. Tämän jälkeen zoomaa kartta lähelle Oulua ja valitse klikkaamalla

kartalta rasterit S4R, R5L, S5R, R4R, R5L ja R5R. Paina sitten vasemmalta ”lataa aineisto” kohtaa

ja anna avautuvaan ikkunaan sähköpostisi sekä hyväksi aineiston käyttöehdot. Aineiston latauslinkki

tulee hetken kuluttua sähköpostiisi.

Natura2000-alueet ladataan valitsemalla tuottajaksi Suomen ympäristökeskus ja aineistoksi Natura

2000. Voit joko ladata koko aineiston tai rajata siitä karttaikkunan valintatyökalulla suunnilleen

samankokoisen alueen, kuin aiemmin ladatut maastokarttarasterit muodostivat. Itse lataus tapahtuu

samalla tavalla kuin maastokarttarastereiden lataus.

Bloomin taksonomia: 2. Ymmärtäminen - kyky ymmärtää ja tulkita oppimaansa ja 3. Soveltaminen -

kyky käyttää tietoa oikeassa tilanteessa.

Esimerkki, miltä aineisto näyttää QGIS:issä:

13

Tehtävä 2. BLOOM 3 & 4

Tarkoituksena on tehdä maalajikartta jostain Suomen maisema-alueesta ja tarkastella onko valitulla

maisema-alueella mineraaliesiintymiä. Tässä tehtävässä käsitellään isoja aineistoja, joka on hyvin

yleistä paikkatiedon kanssa työskennellessä. Tämä saattaa aiheuttaa hitautta, ennen kuin aineiston

kokoa on rajattu.

Avataan ensin QGIS:issä ”maapera_20_50k.gdb” -tiedosto kansio. Tämä tapahtuu ylärivin valikosta

”tasot” ”lisää taso” ”lisää vektoritaso”. Valitse sitten ”kansio” ja tyypiksi ”avaa FileGDB”.

Etsi sitten alussa mainittu kansio ”selaa” kohdasta ja paina ”open”. Seuraavaksi avautuu ikkuna,

josta valitaan mitä tasoja halutaan avata. Valitse ”mp20k_maalajit” ja paina ”ok”.

Avaa sitten QGIS:iin Suomen maisemamaakunnat sisältävä karttataso ”MaisMk”. Maalajiaineisto ei

ole vielä täysin kattava, joten valitse jokin maisemamaakunta, jossa on mahdollisimman kattavasti

maalajiruutuja. Valitse maisemamaakunta valintatyökalulla, valinta onnistui, jos valitsemasi alue

muuttui keltaiseksi. Leikkaa sitten maalajiaineisto valitsemallasi maisemamaakunnalla ”Leikkaa”-

työkalun avulla (Vektori Geoprosessoinnin työkalut). Leikkaaminen kestää tavallista pitempään

aineiston suuruuden vuoksi. Kun uusi karttataso on leikattu, voit poistaa koko Suomen

maalajikarttatason.

Luokittele seuraavaksi aineisto pintamaalajin mukaan. Ohjeet luokitteluun löytyvät Härkösen

oppaasta sivuilta 16–18. Kannatta tarkistaa ennen luokittelun aloittamista attribuuttitaulusta

luokitteluun käytettävän tason nimi. Luokittelun jälkeen voit muuttaa maalajien värejä mieleiseksesi.

Ota kuvakaappaus tekemästäsi kartasta ja karttatasoista.

Lisää seuraavaksi mineraaliesiintymät kartalle, tämä tapahtuu samalla tavalla kuin maalajiaineiston

lisääminen. Mineraaliesiintymien tiedostokansion nimi on ”mineral_deposit_finland.gdb” ja valitse

avattavaksi tasoksi ”primary_commodity_any” loppuinen taso. Tämä taso sisältää kaikki

mineraaliesiintymät sekä tiedot esiintymän päätuotteista.

Attribuuttitaulun kohdasta ”commodity” löydät päätuotteen englanniksi ja kohdasta

”all_main_commodities” kaikki tuotteet kivilajin lyhenteenä tai alkuaineen kemiallisena merkkinä

(näihin kannattaa googlettaa apua ja suomennoksia). Tarkastale, onko valitsemassasi

maisemamaakunnassa mineraaliesiintymiä. Jos on, niin mitä mineraaleja ne ovat ja millaisen

maalajin kohdalla ne sijaitsevat.

14

Opettajalle

Vinkki: Tarvittaessa voit katsoa kurssin ”Maailma muutoksessa” tehtävistä 3 ja 4 tarkempia ohjeita

valintatyökalun ja ”Leikkaa”-työkalun käyttöön. Voit esimerkiksi yhdistää aiempia ohjeita tähän

tehtävään.

Vinkki: Tässä tehtävässä voi myös pyytää opiskelijoita pohtimaan mitä vaikutuksia

mineraaliesiintymällä saattaa olla maisema-alueelle.

Data: Molemmat geologiset aineistot ovat ladattavissa Geologian tutkimuskeskuksen latauspalvelu

Hakusta osoitteesta http://hakku.gtk.fi/fi/locations/search#. Lataa ensin maaperäaineisto. Laita ensin

rasti ruutuun ”Maksuton”, jotta palvelu rajaa pois maksulliset aineistot. Klikkaa sitten auki ”Maaperä

1:20 000 / 1:50 000”, valitse tiedosto tyypiksi ”esri_file_gdb” ja paina ”Kartalle” -nappia. Paina sitten

”Lataus” -nappia, jotta tuote siirtyy latauskoriin. Avaa ”Latauskori” -välilehti, ruksaa kohta

käyttöoikeusehtojen hyväksymisestä ja paina ”Lataa”. Tämän jälkeen sivu kysyy sähköpostisi,

kirjoita se ja paina vielä ”Lataa”. Latauslinkki tulee hetken kuluttua sähköpostiisi. HUOM! Tämä

aineisto on suuri, joten latauksessa kestää useita minuutteja.

Mineraaliesiintymäaineisto ladataan täysin samalla tavalla ja se löytyy kohdan ”Mineraaliesiintymät”

alta.

Maisemamaakuntajako löytyy Suomen ympäristökeskuksen latauspalvelu LAPIO:sta osoitteesta

http://paikkatieto.ymparisto.fi/lapio/lapio_flex.html#. Laita ensin rasti ”Biologismaantieteelliset

vyöhykkeet” kohtaan ja avaa alavalikko. Laita sitten rasti ”Maisemamaakuntajako” kohtaan ja paina

”Lataa aineistot”. Lataamisessa voi kestää jopa muutamia minuutteja.

Bloomin taksonomia: 3. Soveltaminen - kyky käyttää tietoa oikeassa tilanteessa ja 4. Analysoiminen

- kyky pilkkoa ongelma pienempiin osiin ja ymmärtää niiden suhteet

15

Esimerkki, jossa on myös mineraaliesiintymät:

16

Tehtävä 3. BLOOM 4 & 5

Tarkoituksena on tehdä valitusta Oulun suuralueesta maankäyttökartta ja tulkita sitä. Avaa Corine-

maankäyttöaineisto ja luokittele se kolmannen eli tarkimman tason (Level3suo) mukaan. Ohjeet

luokitteluun Härkösen oppaasta sivuilta 16–18. Tarkista samalla, missä koordinaattijärjestelmässä

Corine on.

Avaa sitten Oulun suuraluekartta. Valitse valintatyökalulla jokin Oulun suuralueista ja tee siitä uusi

karttataso. Ohje: Avaa ”Tasot” valikko ylhäältä ja sieltä ”Tallenna nimellä”. Anna tiedostolle

suuralueesi nimi (ja katso tarvittaessa mihin tallennat), valitse Corine-aineiston

koordinaattijärjestelmä ja valitse Koodaus-kohdan alta ”Tallenna vain valitut kohteet”. Paina

lopuksi OK.

Leikkaa seuraavaksi Corine-maankäyttöaineisto tekemälläsi suuraluetasolla ”Leikkaa”-työkalun

avulla (Vektori Geoprosessoinnin työkalut). Luokittele leikkaamasi Corine-taso uudelleen ja

vaihda maankäyttömuodoille kuvaavat värit. Ota kuvakaappaus tekemästäsi kartasta ja luokittelusta.

Tulkitse lopuksi tekemääsi karttaa eli kerro omin sanoin millaista maankäyttöä suuralueella on. Voit

myös verrata valitsemasi suuralueen maankäyttöä koko Oulun seudun maankäyttöön.

Opettajalle

Kerro opiskelijoille: Käytettävä Corine-aineisto on ”.shp” loppuinen tiedosto eli

CLC2012EU25Ha_Oulu.shp. Tämä on tärkeää huomioida etenkin silloin, jos kansiossa on muutkin

latauksen mukana tulleet tiedostot.

Vinkki: Tarvittaessa voit katsoa kurssin ”Maailma muutoksessa” tehtävistä 3 ja 4 tarkempia ohjeita

valintatyökalun ja ”Leikkaa”-työkalun käyttöön. Voit esimerkiksi yhdistää aiempia ohjeita tähän

tehtävään.

Vinkki: Myös tästä tehtävästä voi tehdä viimeistellyn kartan Härkösen ohjeen luvun ”3.

Karttaesityksen luominen” mukaan. (Kuten ”Maailma muutoksessa” kurssin tehtävässä 4.)

Data: Oulun suuraluejako kaupungin sivuilta osoitteesta: http://www.ouka.fi/oulu/oulu-

tietoa/tietoaineistot/-/asset_publisher/Wz43/content/oulun-

suuraluejako/50085?redirect=http%3A%2F%2Fwww.ouka.fi%2Foulu%2Foulu-

tietoa%2Ftiedostot%3Fp_p_id%3D101_INSTANCE_Wz43%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state

%3Dnormal%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn-2%26p_p_col_count%3D1.

Valitse SHP-tiedosto.

17

Corine-maankäyttöaineisto Suomen ympäristökeskuksen latauspalvelu LAPIO:sta osoitteesta

http://paikkatieto.ymparisto.fi/lapio/lapio_flex.html#. Valitse ensin tasot-välilehdeltä ”Maanpeite”,

avaa sitten ”Corine manpeite 2012” ja valitse vielä ”CLC2012 maanpeite 25 ha (EU-versio)”, koska

25 ha tarkkuus on tehtävään riittävä. Alla kuva, miltä valinnan tulisi näyttää. Tämän jälkeen valitse

lataus-välilehdeltä ”Kuntarajaus” ja valitse kunnaksi Oulu. Seuraavaksi paina ”Lataa aineistot”.

Lataamisessa voi kestää jopa muutamia minuutteja.

Bloomin taksonomia: 4. Analysoiminen - kyky pilkkoa ongelma pienempiin osiin ja ymmärtää niiden

suhteet ja 5. Arvioiminen - kyky laittaa osat, komponentit, yhteen

Esimerkkikuva:

18

GE3. Yhteinen maailma

Tehtävä 1. BLOOM 3

Tarkoituksena on tarkastella maailman tiheimmin asuttuja paikkoja erilaisten tietokantakyselyitten

avulla. Tietokantakysely tarkoittaa osajoukon valitsemista suuremmasta joukosta määritettyjen

ehtojen avulla. Tehtävänäsi on selvittää kolmen vapaavalintaisen valtion tiheään asuttujen paikkojen

lukumäärä.

Avaa QGIS:siin maailman valtiot sisältävä karttataso ja tiheään asutut paikat sisältävä karttataso.

Valitse ensin valintatyökalulla kartalta haluamasi valtio. Tietokantakysely tehdään tässä tehtävässä

työkalulla ”Valitse sijainnilla”, joka löytyy valitsemalla ylhäältä ”Vektori” ja sitten

”Tutkimustyökalut”.

Työkalun ”valitse kohteet” riville laitetaan tiheään asutut paikat, koska halutaan selvittää kuinka

monta tämän karttatason kohdetta sijaitsee valitsemassasi valtiossa. Seuraavaan valintaan laitetaan

puolestaan valtiot sisältävä karttataso. Valitse seuraavaksi oikea ”Valitse kohteet, jotka…” -

menetelmä. Mieti, mitä haluat saada selville tai kokeile eri vaihtoehtoja, jos et muuten keksi. Valitse

lisäksi kohta ”Vain valitut kohteet”, jotta kysely ottaa huomioon vain valitsemasi valtion.

Kun kysely on tehty, saat tuloksen näkymään kartalle ja attribuuttitauluun. Valittujen kohteiden

lukumäärä näkyy aivan attribuuttitaulun yläreunassa, tason nimen perässä. Anna vastaukseksi kolmen

eri valtion tiheään asuttujen kohteiden lukumäärä (muista myös mainita valtion nimi).

Opettajalle

Kerro opiskelijoille: Jos opiskelija ei keksi itse mikä tietokantakyselyn valinnoista on ruksattava, voit

kertoa sen olevan ”Valitse kohteet, jotka ovat kokonaan valintatason kohteiden sisällä”.

Kerro opiskelijoille: Valitse mieluusti valtiot, joiden tiheään asuttujen paikkojen määrää on vaikea

laskea vain katsomalla.

Vinkki: Opettaja voi myös määrätä valtiot, joihin pitää selvittää tiheään asuttujen paikkojen

lukumäärä. Näin opettaja voi etukäteen itse varmistaa vastaukset tekemällä itse tietokantakyselyn.

Vinkki: Tarvittaessa voit katsoa kurssin ”Maailma muutoksessa” tehtävistä 3 ja 4 tarkempia ohjeita

valintatyökalun ja ”Leikkaa”-työkalun käyttöön. Voit esimerkiksi yhdistää aiempia ohjeita tähän

tehtävään.

19

Data: Valtiot ladattavissa sivulta: http://www.naturalearthdata.com/downloads/110m-cultural-

vectors/110m-admin-0-countries/ kohdasta ”Download countries”. Tiheään asutut paikat ladattavissa

sivulta: http://www.naturalearthdata.com/downloads/110m-cultural-vectors/110m-populated-places/

kohdasta ”Download populated places”.

Bloomin taksonomia: 3. Soveltaminen - kyky käyttää tietoa oikeassa tilanteessa

20

Tehtävä 2. BLOOM 4 & 5

Tarkoituksena on tarkastella Oulun seudun tieverkoston ja hyvinvointikeskusten sijainteja keskenään.

Lisää ensin QGIS:iin tieverkosto taso ”R44_v” (v tarkoittaa tässä viivamuotoista dataa). Luokittele

sitten tiestö muuttujan ”LUOKKA” mukaan (ohjeet luokitteluun Härkösen oppaasta sivuilta 16–18).

Muuta ”selite” -kohtaan tieluokan nimet alla olevan luokituksen mukaisesti. Saat muokattua selitteen

nimeä kaksoisklikkaamalla sitä. Kun luokittelu on valmis muuta tieviivojen paksuuksia ja värejä, jotta

eritasoiset tiet erottuvat selkeästi. Saat muokkausvalikon auki kaksoisklikkaamalla tien nimeä.

Teiden luokitus (muokattu osoitteesta

http://www.maanmittauslaitos.fi/sites/default/files/maastotietokohteet.pdf):

Autotie Ia (12111) = Moottoritie (kaksi- tai useampikaistainen ajorata)

Autotie Ib (12112) = Kaksi- tai useampikaistainen autotie

Autotie IIa (12121) = Kaksikaistainen tie (leveämpi)

Autotie IIb (12122) = Kaksikaistainen tie (kapeampi)

Autotie IIIa (12131) = Yksikaistainen tie (leveämpi)

Autotie IIIb (12132) = Yksikaistainen tie (kapeampi)

Ajotie (12141) = Yksiajoratainen, yksikaistainen, ajoradan leveys on alle 3 m.

Huoltoaukko ilman puomia (12153)

Huoltoaukko puomilla (12154)

Ajopolku (12316)

Kävely- ja pyörätie (12314)

Talvitie (12312)

Polku (12313)

Lautta (12151)

Lossi (12152)

Lisää seuraavaksi karttataso Oulun seudun hyvinvointikeskuksista ja Oulun kaupunginosista.

Kaupunginosakartta auttaa teiden ja hyvinvointikeskusten sijaintien hahmottamisessa, joten se

kannattaa laittaa kartan pohjalle melko haalealla värillä.

Seuraavaksi hyvinvointikeskusten ympärille tehdään kilometrin säteeltään olevat puskurivyöhykkeet,

jotta voidaan tarkastella millaisia teitä keskusten lähellä on. Puskurin tekemiseen löytyy ohjeet

Härkösen oppaasta sivuilta 31–32, kohdista 1–4. Puskurialueet halutaan siis hyvinvointikeskukset

sisältävälle tasolle ja 1 000 m säteelle. Kun puskuritaso on valmis, tee siitä osittain läpinäkyvä (esim.

50%) ”ominaisuudet”-valikon kohdan ”tason läpinäkyvyys” avulla.

Tarkastele tekemääsi karttaa. Millaisia teitä hyvinvointikeskusten lähellä on kilometrin säteellä?

Pohdi myös, onko hyvinvointikeskukset sijoitettu hyvin tiestöön nähden. Ota lopuksi kuvakaappaus

tekemästäsi kartasta ja karttatasoista. Voit zoomata kartan tätä varten lähelle muutamaa

hyvinvointikeskusta.

21

Opettajalle

Kerro opiskelijoille: Yli-Iin hyvinvointipisteelle asti ei ole teitä ladatussa aineistossa, joten sitä ei

tarvitse ottaa huomioon tehtävässä.

Data: Tiestö ladattavissa Maanmittauslaitoksen latauspalvelusta osoitteesta

https://tiedostopalvelu.maanmittauslaitos.fi/tp/kartta. Klikkaa ensin luettelosta auki

”Maastotietokanta” ja valitse ”Tiestö osoitteilla”. Zoomaa kartta Ouluun ja valitse kartalta ruutu

”R44”. Valinta näkyy nyt oikealla valittujen tuotteiden listassa. Paina ”Tee lataustilaus” painiketta ja

edelleen ”Jatka”. Seuraavaksi sivu pyytää tietojasi, joista ainoastaan sähköposti ja lisenssiehtojen

hyväksyminen ovat pakollisia. Täytä nämä, paina ”Jatka” ja lopuksi ”Lähetä lataustilaus”. Hetken

kuluttua saat sähköpostiisi aineiston latauslinkin. HUOM! Opiskelijat tarvitsevat ainoastaan

Hyvinvointikeskukset Oulun kaupungin sivuilta osoitteesta http://www.ouka.fi/oulu/oulu-

tietoa/tietoaineistot/-/asset_publisher/Wz43/content/hyvinvointikeskusten-terveysasemien-ja-

hyvinvointipisteiden-sijainnit/50085?redirect=http%3A%2F%2Fwww.ouka.fi%2Foulu%2Foulu-

tietoa%2Favoin-data-

aineisto%3Fp_p_id%3D101_INSTANCE_Wz43%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dnormal

%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn-

2%26p_p_col_pos%3D1%26p_p_col_count%3D2. Valitse SHP-tiedosto.

Kaupunginosat Oulun kaupungin sivuilta osoitteesta http://www.ouka.fi/oulu/oulu-

tietoa/tietoaineistot/-/asset_publisher/Wz43/content/oulun-

kaupunginosajako/50085?redirect=http%3A%2F%2Fwww.ouka.fi%2Foulu%2Foulu-

tietoa%2Favoin-data-

aineisto%3Fp_p_id%3D101_INSTANCE_Wz43%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dnormal

%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn-

2%26p_p_col_pos%3D1%26p_p_col_count%3D2. Valitse SHP-tiedosto.

Bloomin taksonomia: 4. Analysoiminen - kyky pilkkoa ongelma pienempiin osiin ja ymmärtää niiden

suhteet ja 5. Arvioiminen - kyky laittaa osat, komponentit, yhteen

22

Esimerkkikuva:

23

Tehtävä 3. BLOOM 5 & 6

Tarkoituksena on tarkastella, onko tieliikenneonnettomuuksien ja väestön määrän välillä yhteyttä

valitussa Suomen kunnassa. Väestötietona käytetään 1km x 1km väestöruutuaineistoa. Tässä

tehtävässä yhdistyvät vektori- ja rasterimuotoinen aineisto. Ruutuaineisto ei ole täysin kattava, mutta

tarpeeksi tiheä liikenneonnettomuuksiin verrattavaksi.

Avaa ensin QGIS:iin seuraavat aineistot: kuntajako, tieliikenneonnettomuudet ja väestöruutuaineisto.

Valitse valintatyökalulla kunta, jota haluat tutkia, ja tee siitä uusi karttataso. Paina hiiren oikealla

painikkeella kuntajako -karttatasoa ja valitse tallenna nimellä. Muista tehdä valinta ”Tallenna vain

valitut kohteet”. Leikkaa liikenneonnettomuus- sekä väestöruutukarttatasot tekemälläsi

kuntakarttatasolla. Käytä tähän ”Leikkaa”-työkalua (Vektori Geoprosessoinnin työkalut).

Leikattuasi aineistot, voit poistaa turhat karttatasot.

Luokittele tämän jälkeen valitsemasi kunnan väestöruutuaineisto. Käytä apuna Härkösen ohjeen

lukua ” 4.2. Kvantitatiivinen teemakartta – Koropleettiteemakartta”. Sopiva luokittelumenetelmä on

tasavälinen luokittelu tai kvantiilit, riippuen kunnasta. Myös luokkien määrää kannattaa lisätä.

Kun luokittelu on valmis, tutki miten tieliikenneonnettomuudet sijoittuvat ruutuihin nähden. Millaisia

yhteyksiä valitsemassasi kunnassa on nähtävissä tieliikenneonnettomuuksien ja ruutujen

väestömäärän välillä? Voit myös vaihtaa luokittelumenetelmää välillä ja pohtia miten se vaikuttaa

onnettomuuksien ja väestöruutujen väliseen yhteyteen. Ota lopuksi kuvakaappaus tekemästäsi

kartasta ja karttatasoista.

Opettajalle

Vinkki: Tämän tehtävän voi ohjeistaa tehtäväksi myös omasta koti- tai syntymäkunnasta.

Kaikki aineistot löytyvät PaITuli – Paikkatietoja tutkimukseen ja opetukseen latauspalvelusta

osoitteesta: http://avaa.tdata.fi/web/paituli/latauspalvelu. Hallintorajat ladataan valitsemalla

tuottajaksi maanmittauslaitos, aineistoksi hallintorajat, mittakaavaksi 1:100 000 ja vuodeksi 2016.

Paina sitten vasemmalta ”lataa aineisto” kohtaa ja anna avautuvaan ikkunaan sähköpostisi sekä

hyväksi aineiston käyttöehdot. Aineiston latauslinkki tulee hetken kuluttua sähköpostiisi.

Väestöruututieto ladataan valitsemalla tuottajaksi tilastokeskus, aineistoksi väestöruutuaineisto ja

vuodeksi 2014. Tieliikenneonnettomuudet löytyvät valitsemalla tuottajaksi tilastokeskus, aineistoksi

tieliikenneonnettomuudet ja vuodeksi 2014. Lataa aineistot samalla tavalla kuin hallintorajatkin.

24

Bloomin taksonomia: 5. Arvioiminen - kyky laittaa osat, komponentit, yhteen ja 6. Luominen - kyky

arvioida ja arvottaa materiaalia tiettyä tarkoitusta varten sekä kyky saada aikaan jotain uutta

Esimerkkikuva:

25

GE4. Geomedia – tutki, osallistu ja vaikuta

Tehtävä 1. BLOOM 1, 2 & 3

Tarkoituksena on digitoida maastokartasta pieni alue eli tehdä periaatteessa oma kartta. Digitointia

voidaan hyödyntää esimerkiksi paperikarttojen siirtämisessä tietokoneelle digitaaliseen muotoon.

Ensin ladataan aineisto Maanmittauslaitoksen latauspalvelusta osoitteesta

https://tiedostopalvelu.maanmittauslaitos.fi/tp/kartta. Klikkaa ensin luettelosta auki

”peruskarttarasteri” ja valitse ”painoväri”. Zoomaa kartta Ouluun ja valitse kartalta ruutu ”R4414L”.

Valinta näkyy nyt oikealla valittujen tuotteiden listassa. Paina ”Tee lataustilaus” painiketta ja edelleen

”Jatka”. Seuraavaksi sivu pyytää tietojasi, joista ainoastaan sähköposti ja lisenssiehtojen

hyväksyminen ovat pakollisia. Täytä nämä, paina ”Jatka” ja lopuksi ”Lähetä lataustilaus”. Hetken

kuluttua saat sähköpostiisi aineiston latauslinkin.

Avaa seuraavaksi lataamasi karttalehti (joka on rasterimuodossa eli .png päätteinen) QGIS:iin.

MML:n sivuilla kerrotaan, että aineistot ovat ETRS-TM35FIN -koordinaatistossa, joten vaihda tämä

koordinaatisto käyttöön, jos se ei automaattisesti ole valittuna (Ominaisuudet Yleiset

Koordinaattijärjestelmä).

Digitoinnin periaatteena on, että jokaiselle elementille (esim. rakennukset, tiet ja vesistöt) tehdään

oma vektorikarttataso eli shp-tiedosto. Luodaan ensin nämä tasot valitsemalla ylärivistä ”Tasot”

”Luo taso” ”Uusi Shapefile-taso”. Ensin valitaan tyyppi eli piste (esim. yksittäiset paikat), viiva

(esim. tiet ja joet) tai polygoni (esim. rakennukset ja järvet). Koordinaattijärjestelmäksi valitaan

jälleen ETRS-TM35FIN. Muita valintoja ei tässä vaiheessa tarvitse tehdä, joten paina OK.

Seuraavassa ikkunassa anna tasolle nimi sen mukaan, mitä elementtejä aiot sille tallentaa. Katso

myös tason tallennuspaikka ja paina ”tallenna”. Tee tätä harjoitusta varten tasot ”Tiet”,

”Rakennukset” ja ”Järvet”.

Seuraavaksi zoomaa kartta Kaijonrantaan alueen digitointia varten. Klikkaa ensin ”Tiet” -karttataso

aktiiviseksi ”karttatasot”-ikkunasta. Paina sitten vasemman yläreunan kynän kuvaa eli ”vaihda

muokkauksen tilaa”. Nyt taso on valmiina muokkausta eli digitointia varten. Tiet (ja myöhemmin

muut elementit) tehdään karttatasolle työkalulla ”Lisää kohde”. Valitse työkalu ja ala klikkailla tietä

pitkin, niin näet ohuen punaisen viivan piirtyvän klikkauksiesi väliin. Kun pääset tien päähän, paina

normaalin klikkauksen jälkeen hiiren oikealla painikkeella. Paina avautuvassa ikkunassa ”OK”.

Näin ensimmäinen pätkä tietä on digitoitu. Jos klikkaat ohi tiestä (eli se menee väärään paikkaan),

paina hiiren oikeaa painiketta ja paina ”cancel” niin tekemäsi viiva ei tallennu. Tässä vaiheessa

26

”Tiet”-tason ominaisuuksista kannattaa muokata viivan leveys paksummaksi, jotta digitoimasi tiet

näkyvät paremmin. Kun kaikki haluamasi tiet on digitoitu, paina ”Tallenna tason muokkaukset”.

Paina vielä lopuksi kynän kuvaa, jotta tason muokkaus menee pois päältä.

Digitoi seuraavaksi rakennukset ja järvet. Muista, että jokainen elementti tulee omalle karttatasolleen.

Rakennukset digitoidaksesi, sinun pitää siis ensin valita ”Rakennukset” -karttataso aktiiviseksi ja

sitten painaa kynän kuvaa, jotta tasoa voi muokata. Kohteet digitoidaan samalla tavalla kuin tietkin,

mutta tällä kertaa teet monikulmioita viivan sijaan. Muista aina digitoinnin lopussa tallentaa tason

muokkaukset. Kun digitointi on valmis, poista pohjalla oleva kartta, jotta digitoimasi kohteet näkyvät

paremmin. Muuta myös tasojen värit kuvaaviksi (ominaisuudet-valikosta). Ota lopuksi kuvakaappaus

digitoimastasi kartasta ja karttatasojen nimistä.

Vinkki: Koska digitoitavia kohteita on paljon, voit tässä tehtävässä esimerkiksi yhdistellä niitä tai

digitoida niistä vain osan.

Opettajalle

Kerro opiskelijoille: Maanmittauslaitoksen sivuilta aineistoa ladatessa oppilaat tarvitsevat toimivan

sähköpostin, johon latauslinkki lähetetään.

Kerro opiskelijoille: Karttaa on usein tarvetta siirtää digitoitaessa. Tämän voi tehdä niin, että kesken

digitoinnin (eli esimerkiksi viivan teon) valitsee ylärivistä käden kuvan ”Vieritä karttaa”, siirtää

karttaa sen avulla, ja valitsee sitten uudelleen ”Lisää kohde” -työkalun. Työkalu palaa valmiiksi siihen

kohtaan, johon digitointi jäi.

Vinkki: Tämän tehtävän opettaja voi tehdä yhdessä opiskelijoiden kanssa, sillä seuraavassa tehtävässä

tarvitaan tässä tehtävässä opittuja taitoja.

Vinkki: Jos aikaa jää, digitoidun kartan voi viimeistellä Härkösen ohjeen luvun ”3. Karttaesityksen

luominen” mukaan.

Data ladataan siis Maanmittauslaitoksen latauspalvelusta osoitteesta

https://tiedostopalvelu.maanmittauslaitos.fi/tp/kartta.

Bloomin taksonomia: 1. Muistaminen - kyky muistaa asioita siinä muodossa kuin ne on esitetty, 2.

Ymmärtäminen - kyky ymmärtää ja tulkita oppimaansa ja 3. Soveltaminen - kyky käyttää tietoa

oikeassa tilanteessa. Digitointi on melko monimutkaista, joten kaikki vaiheet on selitettävä tarkasti.

Tästä syystä tehtävä tukee enemmän alemman tason osaamista.

27

Esimerkki pelkistetystä Kaijonrannan digitoinnista:

Tehtävä 2. BLOOM 5 & 6

Tarkoituksena on digitoida vapaavalintainen alue. Hae aineisto Maanmittauslaitoksen

latauspalvelusta tai etsi netistä, jos haluat digitoida Suomen ulkopuolista aluetta. Aineiston pitää olla

rasteri- eli kuvamuotoista. Ota kuitenkin huomioon, että sinun tulee tietää lataamasi karttapohjan

koordinaattijärjestelmä. Käytä digitoinnissa apuna tehtävää yksi. Karttaan kannattaa digitoida

mahdollisimman paljon eri elementtejä, jotta siitä tulee kattava. Ota tekemästäsi kartasta

kuvakaappaus tai tee siitä viimeistelty karttaesitys (ohje: Härkösen ohje luku ”3. Karttaesityksen

luominen”).

Opettajalle

Vinkki: Tätä tehtävää voi hyödyntää myös maantieteellisen tutkielman teossa, koska digitoimalla voi

tehdä omia karttoja, kunhan lähdeaineiston ilmoittaa lopullisessa karttaesityksessä. Jos kartan tekee

tutkielmaan, on se syytä viimeistellä. (Härkösen ohje luku ”3. Karttaesityksen luominen”.)

Bloomin taksonomia: 5. Arvioiminen - kyky laittaa osat, komponentit, yhteen ja 6. Luominen - kyky

arvioida ja arvottaa materiaalia tiettyä tarkoitusta varten sekä kyky saada aikaan jotain uutta

28

Tehtävä 3. BLOOM 4, 5 & 6

Tarkoituksena on yhdistää Oulun kaupunginosakartan attribuuttitietoihin kaupunginosien

asukasluvut Excel-tiedostosta ja tehdä tiedoista kartta. Tietojen liittäminen on hyödyllinen

ominaisuus paikkatietosovelluksissa, sillä usein kartat eivät sisällä valmiiksi kaikkea tarvittua tietoa.

Ensin pitää muokata ”Väestö kaupunginosittain 31.12.2015” -Excel niin, että kaupunginosat -

karttatasolla ja excelillä on yksi yhteinen, samat tiedot sisältävä sarake. Tämä sarake on valmiina

kaupunginosat karttatason attribuuttitaulussa ja se on ”AJ_KAUPUNG”, joka sisältää kaupunginosan

numerokoodin. Excelissä tämä koodi on suoraan kaupunginosan edessä, joten siitä pitää tehdä oma

erillinen sarakkeensa.

Lisää ensin uusi sarake taulukon vasempaan laitaan klikkaamalla hiiren oikealla painikkeella kohdan

A päällä ja valitse ”Lisää”. Anna ensimmäiselle riville otsikoksi ”AJ KAUPUNG”. Ala sitten lisätä

uuteen sarakkeeseen samoja numeroita, kuin ”Kaupunginosa” -sarakkeen alussa on. Kun numerointi

on valmis, poista rivit ”tuntematon” ja ”koko kaupunki”, koska niitä ei tarvita kartassa. Tämä tapahtuu

klikkaamalla hiiren oikealla painikkeella rivin numeron päällä ja valitse ”Poista”. Lisää vielä otsikko

riville ikäluokkien perään ”v” (esim. 7-12 v), koska QGIS tunnistaa silloin varmemmin ruudun

otsikoiksi. Tallenna lopuksi tiedosto uudella kuvaavalla nimellä.

Kun Excel on muokattu sopivaksi, lisätään se QGIS:iin samalla tavalla kuin karttatasotkin eli

helpoiten ”Selain” -ikkunan kautta. Lisää samalla myös kaupunginosat sisältävä karttataso. Liitä

sitten taulukon tiedot kaupunginosakarttaan Härkösen ohjeen luvun ”4.5 Taulukon liittäminen

vektoriaineistoon” mukaan. (Huom! Ohjeen ”yhdistymät” -välilehti on uudessa versiossa

”liitokset”). Liitoskenttä on tässä tapauksessa ”AJ KAUPUNG” ja kohdekenttä ”AJ_KAUPUNG”.

Nyt kaupunginosakartan attribuuttitaulusta löytyy myös väestötiedot.

Tallenna kaupunginosakartta vielä uudeksi karttatasoksi, jotta liitetyt attrubuuttitiedot säilyvät.

Tämä tapahtuu klikkaamalla hiiren oikealla painikkeella karttatason nimeä ja valitsemalla ”Tallenna

nimellä”. Anna tasolle kuvaava nimi ja paina ok. Uusi taso lisätään karttatasot-listaan automaattisesti

ja voit poistaa vanhan tason listasta.

Seuraavaksi voit valita, haluatko tehdä koropleettiteemakartan suoraan väestön mukaan vai ensin

suhteuttaa väestön kaupunginosan pinta-alaan, jotta saat tehtyä väentiheyskartan. Jos teet suoraan

väestön mukaan, seuraa Härkösen ohjeen lukua ” 4.2. Kvantitatiivinen teemakartta –

Koropleettiteemakartta” ja käytä luokittelussa muuttujaa ”vaesto_Yht”. Jos taas haluat laskea ensin

väentiheyden kaupunginosille, seuraa alla olevia ohjeita.

29

Avaa ensin attribuuttitaulu ja paina vasemmasta yläkulmasta kynänkuvaa, joka sallii taulukon

muokkaamisen. Valitse seuraavaksi oikealta ”Avaa kentän arvojen laskin.” Anna tuloskentälle

kuvaava nimi, valitse tuloskentän tyypiksi desimaalinumero ja määritä esitystarkkuudeksi 2. Avaa

sitten ikkunan keskivaiheilta ”geometria” ja kaksoisklikkaa ”$area” -lauseketta. Nyt valittu lauseke

näkyy vasemmalla. Lisää lausekkeen perään jakoviiva ja 1 000000, jotta saadaan pinta-ala

neliökilometreinä. Klikkaa lopuksi ok ja työkalu laskee koordinaatiston perusteella alueille pinta-

alat.

Nyt kun pinta-ala on selvillä, pitää tehdä vielä uusi sarake eli lasku, jossa selvitetään asukkaiden

määrä neliökilometriä kohden. Tee tämä aiemman esimerkin mukaan (Attribuuttitaulun muuttujat

löytyvät kohdan ”Kentät ja arvot” alta). Kun väestöntiheyskin on laskettu, paina vielä viimeiseksi

vasemman yläkulman kynän kuvaa ja valitse ”Save”, kun ohjelma kysyy haluatko tallentaa

muutokset.

Tämän jälkeen voit siirtyä tekemään väestöntiheyskarttaa Härkösen ohjeen luvun ” 4.2.

Kvantitatiivinen teemakartta – Koropleettiteemakartta” mukaan. Kartan valmistuttua ota siitä ja

karttatasoista kuvakaappaus.

Opettajalle

Kerro opiskelijoille: Kummassakin kartassa parhaiten toimii luokittelu ”kvantiilit”, mutta suoraan

väestöllä tehty kartta näyttää melko samalta millä tahansa luokittelulla. Väestöntiheyskartassa

kvantiilit taas ovat ainut järkevä luokittelumenetelmä. Tieteelliseen tarkoitukseen tehdyissä kartoissa

käytetään yleensä kvantiileja tai tasavälistä luokittelua.

Vinkki: Jos tehtävässä haluaa painottaa tiedon hakua, voi opiskelijoita pyytää etsimään aineiston itse

esimerkiksi googlaamalla.

Vinkki: Jos opiskelijat eivät osaa laskea väentiheyttä ”Kentän arvojen laskimella”, se tapahtuu

jakamalla muuttuja ”vaesto_Yht” tehtävänannon ohjeen mukaan lasketulla pinta-alamuuttujalla.

Vinkki: Koropleettikarttaa tehdessä opiskelijoita kannattaa kannustaa kokeilemaan erilaisia

luokituksia ja eri luokkamääriä, jotta he huomaavat kuinka helposti kartasta voi tehdä erinäköisen.

Luokittelun aiheuttamien erojen pohtimisen voi antaa myös lisätehtäväksi. Kartan voi tehdä myös

tietyn ikäluokan väentiheydestä, koska nekin tiedot liitettiin kartalle.

Hyvä tietää: QGIS on kehittynyt nopeasti sen jälkeen, kun Härkönen on tehnyt ohjeen. Siellä taulukon

liittäminen karttatasoon neuvotaan eri tavalla. Alla on tarkemmat ohjeet tähän tapaan, jos esimerkiksi

tehtävänannossa kerrottu tapa ei jostain syystä toimi.

30

”Nyt kun taulukko on muokattu sopivaksi, tehdään seuraavat vaiheet Härkösen ohjeen luvun ”4.4

Excel-aineiston avaaminen” mukaan (sivut 24–25). Tallentaessasi csv -tiedostoa nimeä se

esimerkiksi näin: ”vaesto”. Tee sitten Muistiolla ohjaustiedosto. Jokainen taulukon sarake tarvitsee

ohjaavan tiedostotyypin, joka pitää tietää etukäteen. Muokattuun taulukkoon sopiva tiedostotyyppi-

lauseke on

"Integer","String","Integer","Integer","Integer","Integer","Integer","Integer","Integer","Integer".

Kopioi lauseke muistioon ja tallenna samalla nimellä kuin taulukko, mutta lisää loppuun ”.csvt”.

Valitse tallennusmuodoksi ”kaikki tiedostot”, sillä ilman tätä valintaa ohjaustiedosto ei toimi.

HUOM! Härkösen ohjeessa on ohjaustiedoston tallennuksessa virhe, joten tee tallennus tässä

kerrotun ohjeen mukaan.

Avaa seuraavaksi taulukko ja Oulun kaupunginosakartta QGIS:iin. Liitä sitten taulukon tiedot

kaupunginosakarttaan Härkösen ohjeen luvun ”4.5 Taulukon liittäminen vektoriaineistoon” mukaan.

(Huom! Ohjeen ”yhdistymät” -välilehti on uudessa versiossa ”liitokset”). Liitoskenttä on tässä

tapauksessa ”AJ KAUPUNG” ja kohdekenttä ”AJ_KAUPUNG”. Nyt kaupunginosakartan

attribuuttitaulusta löytyy myös väestötiedot.”

Data: Kaupunginosat Oulun kaupungin sivuilta osoitteesta http://www.ouka.fi/oulu/oulu-

tietoa/tietoaineistot/-/asset_publisher/Wz43/content/oulun-

kaupunginosajako/50085?redirect=http%3A%2F%2Fwww.ouka.fi%2Foulu%2Foulu-

tietoa%2Favoin-data-

aineisto%3Fp_p_id%3D101_INSTANCE_Wz43%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dnormal

%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn-

2%26p_p_col_pos%3D1%26p_p_col_count%3D2. Valitse SHP-tiedosto.

Väestö pdf-muodossa Oulun kaupungin sivuilta osoitteesta

http://www.ouka.fi/c/document_library/get_file?uuid=8b030d6e-a77e-4ded-9ee2-

7a3a77ecda60&groupId=50085. Opettaja voi kopioida tiedot tästä ja tehdä niistä valmiin Excelin

opiskelijoille.

Bloomin taksonomia: 4. Analysoiminen - kyky pilkkoa ongelma pienempiin osiin ja ymmärtää niiden

suhteet, 5. Arvioiminen - kyky laittaa osat, komponenti, yhteen ja 6. Luominen - kyky arvioida ja

arvottaa materiaalia tiettyä tarkoitusta varten sekä kyky saada aikaan jotain uutta. Ylin taso toteutuu

varsinkin, jos opiskelija tekee väentiheyskartan.

31

Esimerkkikuva:

32

Lähteet

Jyväskylän yliopisto (2011). Bloomin taksonomia. <https://koppa.jyu.fi/avoimet/mit/oppimisesta-

ja-opettamisesta/bloomin-taksonomia> 7.9.2016.

W5W2-hanke (2009). Näin asennat osaamistavoitteet opetussuunnitelmaasi - Laaja oppimäärä.

<https://www.uef.fi/documents/677821/698710/Na%CC%88in+asennat+osaamistavoitteet+opetuss

uunnitelmaasi-+laaja+oppima%CC%88a%CC%88ra%CC%88_OY.pdf/260788ff-6aee-4d52-9aee-

21d33687051f> 7.9.2016.

Ylioppilastutkintolautakunta. Sähköinen ylioppilastutkinto - reaaliaineet.

<https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Sahkoinen_tutkinto/fi_sahkoinen_reaa

li.pdf> 27.9.2016.