Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2018Ilmanlaatutyöryhmä Harjavalta-Pori

Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalvelutRaportti1/2019

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2018

Ilmanlaatutyöryhmä Harjavalta-Pori

8.3.2019

Mittausaineisto ja tulokset:

Suvi Pöyhönen, KVVY Tutkimus Oy

Juha Pulkkinen, JPP Kalibrointi Ky

Jari Lagerroos, Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalvelut

Raportointi:

Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalvelut

Sisällysluettelo

Johdanto .................................................................................................................................................... 9

1 Harjavalta-Pori ilmanlaatutyöryhmä ................................................................................................10

2 Tiivistelmä mittaustuloksista ............................................................................................................10

2.1 Mittaustulokset ..........................................................................................................................10

2.1.1 Harjavallan teolliset- ja liikenneperäiset päästöt ............................................................10

2.1.2 Porin teolliset- ja liikenneperäiset päästöt.......................................................................10

2.2 Rikkidioksidi SO2 .......................................................................................................................11

2.2.1 Harjavalta ...........................................................................................................................11

2.2.2 Pori .....................................................................................................................................11

2.3 Hengitettävät hiukkaset PM10 ja pienhiukkaset PM2,5 ............................................................11

2.3.1 Harjavalta ...........................................................................................................................11

2.3.2 Pori Paanakedonkatu .......................................................................................................11

2.4 Metallianalyysit ..........................................................................................................................12

2.4.1 Harjavalta Kaleva ja Pirkkala ...........................................................................................12

2.5 Typpidioksidi NO2 .....................................................................................................................12

2.5.1 Pori Paanakedonkatu .......................................................................................................12

2.6 Otsoni O3 ...................................................................................................................................12

2.6.1 Pori Paanakedonkatu .......................................................................................................12

2.7 Ilmanlaatuindeksi ......................................................................................................................12

2.7.1 Harjavalta Kaleva ja Pirkkala ...........................................................................................12

2.7.2 Pori Paanakedonkatu .......................................................................................................12

3 Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot ........................................................................................................13

3.1 Raja-arvot ..................................................................................................................................13

3.2 Tavoitearvot ...............................................................................................................................13

3.3 Ohjearvot ...................................................................................................................................13

3.4 Kynnysarvot ...............................................................................................................................14

3.5 Kasvillisuutta varten ..................................................................................................................14

4 Mittausverkko ja – järjestelmä .........................................................................................................15

5 Ilmanlaatuindeksi ..............................................................................................................................19

6 Harjavallan tulokset ..........................................................................................................................20

6.1 Ilmanlaatuindeksit .....................................................................................................................20

6.2 Kalevan sääaseman tulokset ...................................................................................................22

6.3 Kalevan ja Pirkkalan hiukkasmittauksien tulokset .................................................................24

6.4 Kalevan ja Pirkkalan rikkidioksidimittausten tulokset .............................................................26

6.5 Tuulen suunnan vaikutus rikkidioksidipitoisuuksiin ................................................................28

6.6 Tuulen suunnan vaikutus PM10 -pitoisuuksiin.........................................................................29

6.7 Hiukkasnäytteiden metallipitoisuudet ......................................................................................30

7 Porin tulokset ....................................................................................................................................33

7.1 Ilmanlaatuindeksi ......................................................................................................................33

7.2 Keskustan sääaseman tulokset ...............................................................................................34

7.3 Paanakedonkadun mittausaseman tulokset ...........................................................................37

7.4 Tuulen suunnan vaikutus pitoisuuksiin ...................................................................................41

7.5 Pastuskerin mittausaseman tulokset ......................................................................................43

8 Laitosten päästötiedot ......................................................................................................................44

8.1 Harjavalta ..................................................................................................................................44

8.2 Pori .............................................................................................................................................46

9 Liikenteen osuus päästöistä ............................................................................................................49

9.1 Harjavalta ..................................................................................................................................49

9.2 Pori .............................................................................................................................................49

10 Väestön tiedottaminen ja varoittaminen .....................................................................................49

11 Ulkoilma ja ilmanlaatu ..................................................................................................................50

LIITTEET 1-6

Sanasto

Hengitettävät hiukkaset (PM10) = Alle 10 mikrometrin (1 mikrometri = 1/1000 mm) kokoiset hiukkaset. Kul-keutuvat hengitysilman mukana keuhkoputkiin asti. Peräisin enimmäkseen liikenteen levittämästä katupölystäsekä pienpoltosta syntyneistä hiukkasista.

Ohjearvo = Ilmanlaadun mittaustuloksia verrataan ohje- ja raja-arvoihin. Kansalliset ohjearvot ovat pääosinterveysperusteisia ja ne on tarkoitettu ensisijaisesti ohjeeksi viranomaisille.

Otsoni (O3) = Ei esiinny suoraan päästöissä vaan muodostuu auringon valon reagoidessa ilmansaasteidenkanssa. Otsonin syntyminen on monimutkainen tapahtumaketju. Käytännössä otsonia on vähemmän kaupun-kien keskustoissa ja enemmän maaseuduilla.

Pienhiukkaset (PM2.5) = Alle 2,5 mikrometrin kokoiset hiukkaset. Kulkeutuvat hengitysilman mukana syvem-mälle hengitystiehyihin. Peräisin lähinnä liikenteen pakokaasuista, puun pienpoltosta sekä katupölystä. Myöskaukokulkeumat nostavat pitoisuuksia (mm. metsäpalot).

Raja-arvo = Raja-arvot ovat ohjearvoja sitovampia ja ne perustuvat EU –direktiiveihin. Ilmansuojeluviran-omaisten on pyrittävä estämään niiden ylittyminen käytettävissä olevin keinoin.

Rikkidioksidi (SO2) = Hapan kaasu, joka on haitallinen ekosysteemeille ja ihmisten terveydelle. Peräisin rik-kipitoisten polttoaineiden poltosta ja teollisuusprosesseista.

Suhteellinen kosteus (RH) = Ilmaisee kuinka paljon ilmassa on vesihöyryä siihen nähden, mitä kyseisessälämpötilassa voi enimmillään olla vesihöyryä.

Tavoitearvo = Tavoitearvolla tarkoitetaan ilman epäpuhtauden pitoisuutta, joka on mahdollisuuksien mukaanalitettava määräajassa, ja jolla pyritään vähentämään haitallisia terveys- ja ympäristövaikutuksia.

Tiedotuskynnys = Tiedotuskynnyksellä tarkoitetaan ilman epäpuhtauden pitoisuutta, jonka ylittyessä lyhytai-kainenkin altistuminen voi vaarantaa ilman epäpuhtauksille herkkien väestöryhmien terveyttä. Tiedotuskynnyson annettu otsonille.

Typen oksidit (NOx) = Typen ja hapen muodostamat kaasumaiset yhdisteet typpidioksidi (NO2) ja typpimo-noksidi (NO). Typen oksideja syntyy pääasiassa palamisessa, ja ne aiheuttavat happamoitumista, rehevöity-mistä, korroosiota ja terveydellisiä ongelmia sekä osallistuvat alailmakehän otsonin muodostumiseen.

Typpidioksidi (NO2) = Kaasu, joka aiheuttaa hengitysteiden ärsytystä ja luontoon päästessään rehevöitymistäja happamoitumista. Päästöistä 2/3 on peräisin energiantuotannosta ja teollisuusprosesseista, loppu 1/3 lii-kenteestä. Vaikka liikenteen päästöt ovat pienempiä, niiden vaikutukset ovat haitallisempia ihmisille, koskapäästöt tapahtuvat suoraan hengitysilman tasolla.

Varoituskynnys = Varoituskynnys on pitoisuustaso, jonka ylittyessä lyhytaikainenkin altistuminen vaarantaaväestön terveyden. Varoituskynnykset on annettu otsonille, rikkidioksidille ja typpidioksidille. Suomessa näinkorkeat pitoisuudet ovat erittäin harvinaisia.

Lisätietoja:

Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatusivusto

9

Johdanto

Ilmansuojelun tarkoituksena on varmistaa ihmisen terveydelle ja luonnon hyvinvoinnille välttämätön puhdasilma. Suomessa on kaikkiaan noin 100 pysyväisluonteista ilmanlaadun mittausasemaa 30 mittausverkon alai-suudessa noin 60 kunnan alueella. Harjavalta-Pori-Rauma verkossa mittausasemia on yhteensä kahdeksan,joista viisi mittaa ilman epäpuhtauksia ja kolme vallitsevaa säätä. Mittaustulokset ohjataan Porin kaupunginympäristö- ja lupapalveluille ja edelleen tunneittain Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatusivustolle.

Ilmanlaatuun vaikuttavat useat tekijät ja ne voidaan karkeasti lajitella ihmisten aiheuttamiin ja luonnollisiinosa-alueisiin. Ihmisten aiheuttamia ovat mm. liikenteen, lämmityksen ja teollisuuden aiheuttamat epäpuhtau-det. Luonnollisia vaikuttajia ovat taas sateet, matala- ja korkeapaineet sekä tuulet. Varsinkin kaupunkien kes-kustojen alueella liikenne aiheuttaa suurimmat ongelmat. Polttomoottoriautojen typen oksidien päästöt sekäkatu- ja rengaspöly ovat erityisen haitallisia, koska epäpuhtaudet sijaitsevat hengityskorkeudella. Energian-tuotannon ja teollisuuden prosessien päästöt pitkistä piipuista kulkeutuvat päästökorkeudesta johtuen huo-mattavasti laajemmalle alueelle. Tästä johtuen niiden välittömät vaikutukset ihmisten terveyteen ovat tavan-omaisissa säätiloissa ja tavanomaisilla päästöillä vähäisemmät.

Harjavalta-Pori mittausalueella vallitsee yleensä vähintään tyydyttävä ilmanlaatu. Suurimmat kaupunkien kes-kustoihin vaikuttavat muutokset tulevat liikenteen päästöistä sekä katupölystä kuivempina ajanjaksoina. Har-javallan ilmanlaatuun vaikuttaa alueella sijaitseva suurteollisuus ja energiantuotanto. Näiden lisäksi talvikuu-kausina lisääntyvä pienpoltto heikentää ilmanlaatua mm. pienhiukkasten kautta.

10

1 Harjavalta-Pori ilmanlaatutyöryhmä

Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalvelut mittaa sopimusperusteisesti yhteistyössä Harjavallan ja Raumankaupunkien sekä alueen suurteollisuuden ja energiatuotantolaitosten kanssa ilmanlaatua. Teollisuuden part-nerit olivat vuonna 2018 Aurubis Finland Oy, Boliden Harjavalta Oy, Fortum Power and Heat Oy Meri-Porinvoimalaitos, Norilsk Nickel Harjavalta Oy, Pori Energia Oy, Porin Prosessivoima Oy, PVO-Lämpövoima OyTahkoluodon voimalaitos, Suomen Teollisuuden Energiapalvelut - STEP Oy sekä Venator P&A Finland Oy.

Pori-Harjavalta -sopimus on voimassa toistaiseksi ja sopimuksen yksityiskohdista sovitaan vuosittain sopija-puolten yhteisellä päätöksellä. Rauman sopimus on voimassa vuoden 2019 loppuun saakka. Käytännössätämä tarkoittaa Rauman Hallikadun mittaustulosten käsittelyä Porissa sekä tulosten välittämistä Ilmatieteenlaitoksen ilmanlaatusivustolle. Rauman kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö laatii Rauman mittaustuloksistavuosiraportin. Porin ja Harjavallan ilmanlaadun mittaustuloksista laaditaan kalenterivuosittain raportti, joka hy-väksytetään Harjavalta-Pori –ilmanlaatutyöryhmässä.

2 Tiivistelmä mittaustuloksista

Vuoden 2018 merkittävimpiä ilmanlaatuun ja sen mittaukseen vaikuttavia tekijöitä olivat Porissa tavanomaistahankalampi katupölykevät, Harjavallan Kalevassa mitattujen hengitettävien hiukkasten (PM10) nikkelipitoisuuk-sien voimakas lasku edelliseen kahteen vuoteen verrattuna sekä Pirkkalan mittausaseman uusiminen. LisäksiPorin ja Harjavallan ilmanlaatuindeksin laskentaperusteita muutettiin siten, että vuoden 2018 raportista alkaenindeksit on laskettu tuntikohtaisten tietojen perusteella.

2.1 MittaustuloksetValtioneuvoston asetuksen (79/2017) mukaiset raja- tai kynnysarvot eivät ylittyneet millään Harjavallassa jaPorissa mitattavalla komponentilla. Valtioneuvoston päätöksen (480/96) mukaiset ilmanlaadun ohjearvot ylit-tyivät hengitettävien hiukkasten PM10 osalta Porin Paanakedonkadun asemalla helmi-, huhti- ja marraskuussa.Vuoden mittausjaksosta vähintään 75 % tuloksista pitää olla hyväksyttyjä, eli validoituja. Tämä ehto täyttyikaikissa mittauksissa.

Valtioneuvoston asetus ilmassa olevista arseenista, kadmiumista, elohopeasta, nikkelistä ja polysyklisistä aro-maattisista hiilivedyistä (113/2017) määrittelee arseenin, kadmiumin ja nikkelin kalenterivuoden tavoitearvotlaskettuna vuosikeskiarvoina. Tavoitearvo ylittyi hieman nikkelin osalta Harjavallan Kalevan mittausasemalla.

2.1.1 Harjavallan teolliset- ja liikenneperäiset päästötHarjavallassa prosessiteollisuus ja energiantuotanto ovat suurimmat ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät. Harjaval-lassa teolliset päästöt 2018 olivat rikkidioksidia 3191 t, typen oksideja 200 t, hiukkasia 11 t sekä hiilidioksidia105 701 t. Päästölähteet on laskettu Boliden Harjavalta Oy:n, Suomen Teollisuuden Energiapalvelut (STEP)Oy:n sekä Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n päästöistä. STEP Oy on luopunut raskaan polttoöljyn käytöstä, mikäon vähentänyt selkeästi laitoksen kokonaispäästöjä. VTT:n LIISA -laskentajärjestelmä kertoo Harjavallan lii-kenteen aiheuttamiksi päästöiksi 2017 typen oksidien osalta 39 t, hiukkasten 1,1 t sekä hiilidioksidin osalta12 577 t.

2.1.2 Porin teolliset- ja liikenneperäiset päästötPorissa energiantuotanto ja liikenne ovat suurimmat ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät. Teollisuuden päästömää-rät ovat suoraan verrannollisia tuotannon määriin. Suurteollisuuden sekä energiantuotantolaitosten päästöt2018 olivat rikkidioksidia 669 t, typen oksideja 679 t, hiukkasia 27 t sekä hiilidioksidia 817 854 t. Tärkeimmätpäästölähteet olivat Fortum Power and Heat Oy, Pori Energia Oy, Porin Prosessivoima, Boliden Harjavalta Oysekä liikenne. Venator P&A Finland Oy:n Porin pigmenttitehdas on toiminut vuonna 2017 tapahtuneen tulipa-lon aiheuttaman tuotantoseisakin jälkeen vajaalla teholla. VTT:n LIISA -laskentajärjestelmä kertoo Porin liiken-teen aiheuttamiksi päästöiksi 2017 typen oksidien osalta 363 t, hiukkasten 10 t sekä hiilidioksidin osalta 117891 t.

11

2.2 Rikkidioksidi SO2

2.2.1 HarjavaltaVuoden 2018 suurin rikkidioksidin 99 % tuntiarvo mitattiin Kalevan asemalla heinäkuussa ollen 84 mg/m3, jokaoli 34 % tuntiohjearvosta 250 mg/m3. Pirkkalan asemalla mitattiin syyskuussa suurin 99 % tuntiarvo 77 mg/m3,joka oli 31 % tuntiohjearvosta 250 mg/m3. Ohjearvoissa toiseksi suurin vrk-arvo saa olla enintään 80 µg/m3. Seei ylittynyt Harjavallan mittausasemilla. Korkein toiseksi suurin vuorokausiarvo, 27 µg/m3, mitattiin Kalevanasemalla huhti-, kesä- ja heinäkuussa. Arvo on 34 % vuorokausiohjearvosta.

Rikkidioksidipitoisuuksien talvikauden 1.10–31.3. kriittinen taso on 20 mg/m3. Sekä Kalevassa, että Pirkkalassakriittiset tasot olivat 1 mg/m3. Suurimmaksi vuorokausikeskiarvoksi on säädetty 125 mg/m3. Se oli Kalevassahuhtikuussa 50 mg/m3 ja Pirkkalassa syyskuussa 29 mg/m3. Sallittujen ylitysten määrä kalenterivuodessa on 3kpl.

Rikkidioksidin raja-arvo on 350 mg/m3 tuntikeskiarvona. Enimmillään se oli 24.6.2018 Kalevassa, 185 mg/m3.Pirkkalassa vuoden suurin tuntikeskiarvo oli 23.8.2018, 122 mg/m3. Ylityksiä ei siten ollut yhtään, korkein sallittuylitysten määrä on 24 kpl kalenterivuodessa. Rikkidioksidin varoituskynnys 500 µg/m3 mitattuna kolmen perät-täisen tunnin aikana ei ylittynyt Harjavallan mittausasemilla.

2.2.2 PoriIlman rikkidioksidipitoisuudet olivat edellisten vuosien tapaan alhaiset Paanakedonkadun ja Pastuskerin mit-tausasemilla. Vuoden 2018 suurin 99 %:n tuntiarvo 9 mg/m3 mitattiin Paanakedonkadulla huhtikuussa. Pitoi-suus oli 4 % tuntiohjearvosta 250 mg/m3. Tunti- ja vuorokausiohjearvon ylityksiä ei esiintynyt mittausjaksonaikana.

2.3 Hengitettävät hiukkaset PM10 ja pienhiukkaset PM2,5

2.3.1 HarjavaltaHengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo 70 mg/m3 ei ylittynyt Kalevassa eikä Pirkkalassa. Raja-arvonlukuarvon 50 mg/m3 ylityksiä oli yksi: Kalevassa 13.4.2018 58,6 mg/m3, kun ylityksiä sallitaan yhteensä 35 kplkalenterivuoden aikana. Raja-arvo kalenterivuodessa on 40 µg/m3. Kalevassa se oli 10,4 µg/m3 ja Pirkkalassa8,9 µg/m3.

Pienhiukkasten PM2.5 kalenterivuoden raja-arvo on 25 µg/m3. Kalevassa kalenterivuoden keskiarvo oli 5,9µg/m3.

2.3.2 Pori PaanakedonkatuHengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo 70 mg/m3 ylittyi kolmena kuukautena, helmikuussa 95,7 mg/m3,huhtikuussa 110,2 mg/m3 ja marraskuussa 79,6 mg/m3. Vuonna 2017 ylityksiä oli yksi (maaliskuussa), vuonna2016 ylityksiä ei ollut, mittausasema sijaitsi silloin lähes koko vuoden Mikonkadulla. Raja-arvon lukuarvo 50mg/m3 ylittyi Paanakedonkadulla 18 vuorokautena, mikä oli selvästi keskimääräistä enemmän. Ylitysten mää-rän pääasiallisena syynä oli hankala katupölykevät - pitkään jatkunut kuiva ja heikkotuulinen korkeapainesääpidensivät katupölykautta. Lisäksi kevään pakkasjakso hidasti katujen puhdistustöitä. Kuitenkaan varsinaisenraja-arvon ylitystä ei tapahtunut, koska ylitysvuorokausia sallitaan 35 kpl kalenterivuodessa. Vuosiraja-arvo on40 µg/m3, Paanakedonkadulla kalenterivuoden keskiarvo oli 16,7 µg/m3.

Pienhiukkasten PM2.5 kalenterivuoden raja-arvo on 25 µg/m3. Paanakedonkadulla kalenterivuoden keskiarvooli 8,2 µg/m3.

12

2.4 Metallianalyysit

2.4.1 Harjavalta Kaleva ja PirkkalaMetallinäytteet analysoitiin mittausasemilla viikoittain kerätyistä vuorokausinäytteistä KVVY Tutkimus Oy:n la-boratoriossa Tampereella. Valtioneuvoston asetuksen (113/2017) mukaiset tavoitearvot ovat arseenille (As) 6ng/m3, kadmiumille (Cd) 5 ng/m3 ja nikkelille (Ni) 20 ng/m3 vuosikeskiarvoina laskettuna. Vuosikeskiarvot Ka-levassa olivat (suluissa vuosien 2017 ja 2016 tiedot) As 6 ng/m3 (6 ja 12), Cd 1 ng/m3 (1 ja 2) ja Ni 24 ng/m3

(77ja 72) ja Pirkkalassa As 6 ng/m3 (6 ja 5), Cd 1 ng/m3 (1 ja 1) ja Ni 12 ng/m3 (9 ja 8). Kalevan nikkeliarvonmerkittävä lasku vuonna 2018 lähelle tavoitearvoa oli merkille pantavaa.

2.5 Typpidioksidi NO2

2.5.1 Pori PaanakedonkatuTyppidioksidipitoisuuksien suurin 99 % tuntipitoisuus oli helmikuussa, jolloin tuntiarvo 87 mg/m3 oli 58 % oh-jearvosta 150 mg/m3. Suurin vrk-pitoisuus mitattiin maaliskuussa ollen 55 mg/m3. Tämä vrk-arvo oli 79 % oh-jearvosta 70 mg/m3. Korkein mitattu tuntiarvo esiintyi helmikuussa ollen 112 µg/m3, kun terveyshaittojen ehkäi-semiseksi annettu raja-arvo on 200 µg/m3 (ylityksiä sallitaan 18 kpl vuodessa). Typpidioksidille annettu raja-arvo kalenterivuodessa on 40 mg/m3, Paanakedonkadun mittausasemalla se oli 13 mg/m3. Typpidioksidin va-roituskynnys 400 mg/m3 mitattuna kolmen perättäisen tunnin aikana ei ylittynyt.

2.6 Otsoni O3

2.6.1 Pori PaanakedonkatuOtsonilaite rikkoutui joulukuun alussa, joten vuoden 2018 mittaustulokset ovat 1.1.-30.11.2018 väliseltä ajalta.

Terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi otsonille on asetettu tavoitearvo 120 mg/m3, joka saa ylittyä enintään25 vuorokautena kolmen vuoden keskiarvona. Mittaustulosten vertaaminen tavoitearvoon tapahtuu 8 tunninliukuvaan keskiarvoon. Otsonin osalta 8 tunnin keskiarvopitoisuuden 120 μg/m3 ylityksiä ei ollut yhtään kappa-letta. Suurin 8-tunnin keskiarvopitoisuus mitattiin toukokuussa 106 μg/m3, joka oli 88 % tavoitearvosta.

2.7 Ilmanlaatuindeksi

2.7.1 Harjavalta Kaleva ja PirkkalaIlmanlaatuindeksi laskettuna tuntiarvoista osoitti, että Kalevassa ilman laadun ajallinen edustavuus mittaus-jaksolla vuonna 2018 oli hyvä 81 %, tyydyttävä 18 %, välttävä 1 %, huono 0 % sekä erittäin huono 0 %.Pirkkalassa vastaava jakauma oli hyvä 94 %, tyydyttävä 6 %, välttävä 0 %, huono 0 % sekä erittäin huono 0%.

2.7.2 Pori PaanakedonkatuIlmanlaatuindeksi laskettuna tuntiarvoista osoitti, että keskustassa ilman laadun ajallinen edustavuus mittaus-jaksolla vuonna 2018 oli hyvä 54 %, tyydyttävä 26 %, välttävä 12 %, huono 6 % sekä erittäin huono 2 %.

13

3 Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot

3.1 Raja-arvotMuun muassa rikkidioksidille (SO2), typpidioksidille (NO2), hengitettäville hiukkasille (PM10) ja pienhiukkasille(PM2.5) on säädetty pitoisuuksien raja-arvot sekä sallittujen ylityksien määrä vuodessa. Raja-arvot ovat ainaehdottomia epäpuhtaudesta riippumatta. Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta 79/2017.

Taulukko 1. Ilman epäpuhtauksien raja-arvot ja sallittujen ylityksien määrä vuodessa.

Yhdiste AikaRaja-arvo

Sallitut ylityk-set

µg/m3 vuodessaRikkidioksidi Tunti 350 24

Vuorokausi 125 3Typpidioksidi Tunti 200 18

Vuosi 40 -Hengitettäväthiukkaset Vuorokausi 50 35

Vuosi 40 -Pienhiukkaset Vuosi 25 -

3.2 TavoitearvotTavoitearvot, joihin tulee pyrkiä kustannustehokkaita keinoja käyttäen, on annettu mm. otsonille (O3), arsee-nille (As), kadmiumille (Cd) ja nikkelille (Ni). Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta 79/2017 sekä valtioneu-voston asetus ilmassa olevasta arseenista, kadmiumista, elohopeasta, nikkelistä ja polysyklisistä aromaatti-sista hiilivedyistä 113/2017.

Taulukko 2. Otsonin ja raskasmetallien tavoitearvot.

Yhdiste Aika Tavoitearvo Voimassaalkaen

Otsoni 8 h liukuva ka. 120 µg/m3 saa ylittyä 25 krt/vuosi 1.1.2010kolmen vuoden keskiarvona

Arseeni vuosikeskiarvo 6 ng/ m3 1.1.2013Kadmium vuosikeskiarvo 5 ng/m3 1.1.2013Nikkeli vuosikeskiarvo 20 ng/m3 1.1.2013

3.3 OhjearvotOhjearvot on annettu mm. typpidioksidille (NO2), rikkidioksidille (SO2) ja hengitettäville hiukkasille (PM10). Oh-jearvot ovat ensisijaisesti suunnittelun ja päätöksenteon apuvälineinä. Tavoitteena on ehkäistä ohjearvojenylittyminen. Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta 480/1996.

Taulukko 3. Ilman epäpuhtauksien ohjearvot ja tilastolliset määrittelyt.

Yhdiste Aika Ohjearvo Tilastollinen määrittelyµg/m3

Rikkidioksidi Tunti 250 Kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipisteVuorokausi 80 Kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo

Typpidioksidi Tunti 150 Kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipisteVuorokausi 70 Kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo

Hengitettävät Vuorokausi 70 Kuukauden toiseksi suurin vrk-arvohiukkaset

14

3.4 KynnysarvotKynnysarvot on jaettu tiedotus- ja varoituskynnykseen. Tiedotuskynnys on säädetty otsonille ja varoituskynnysotsonin lisäksi myös rikkidioksidille ja typpidioksidille. Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta 79/2017.

Taulukko 4. Otsonin tiedotus- ja varoituskynnys sekä rikkidioksidin ja typpidioksidin varoituskynnys.

Yhdiste Aika Tiedotuskynnys Varoituskynnysµg/m3 µg/m3

Otsoni Tunti 180 240

Rikkidioksidi Kolme peräkkäistä - 500tuntia

Typpidioksidi Kolme peräkkäistä - 400tuntia

3.5 Kasvillisuutta vartenKasvillisuuden suojelemiseksi on rikkidioksidille ja typen oksideille asetettu kriittiset rajat sekä tavoitearvo ot-sonille. Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta 79/2017.

Taulukko 5. Kriittiset rajat kasvillisuuden suojelemiseksi rikkidioksidille ja typen oksideille.

Yhdiste Aika Kriittinen tasoµg/m3

Rikkidioksidi Vuosi/ 20

Talvikausi

Typen oksidit Vuosi 30

(NO+NO2)

Taulukko 6. Tavoitearvot kasvillisuuden suojelemiseksi otsonille.

Yhdiste Määritetty Tavoitearvo Pitkän tähtäimenvuodelle 2010 tavoite

Otsoni 80 µg/m3 ylittävien 18000 µg/m3h laskettuna 6000 µg/m3htuntiarvojen summa viiden vuoden keskiarvona

Lisätietoja:

Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalveluIlmatieteen laitoksen ilmanlaatusivusto

15

4 Mittausverkko ja – järjestelmä

Harjavalta-Pori mittausverkkoon kuuluu yhteensä viisi mittausasemaa. Harjavallassa mittausasemat ovat kes-kustan Kalevassa ja joen pohjoispuolella Pirkkalassa. Molemmilla asemilla mitataan rikkidioksidia, hengitettä-viä hiukkasia sekä hiukkasten metallipitoisuuksia. Kalevassa mitataan lisäksi pienhiukkasia ja siellä sijaitseesääasema. Pirkkalan mittausasema uusittiin kesäkuussa, minkä johdosta mittauksissa oli kahden päiväntauko.

Kuvat 1 ja 2. Pirkkalan uusi ilmanlaadun mittausasema. Vanhan aseman uusimiseen päädyttiin syksyllä 2017asemarakennuksen rakenteissa ilmenneiden kosteusvaurioiden johdosta. Uuden mittausaseman myötä mit-tauslaitteiston sekä -aseman käyttö- ja huoltotoiminnan edellytykset paranivat selkeästi. Lisäksi aseman työ-turvallisuuteen on kiinnitetty aiempaa paremmin huomiota, koska huolto- ja kunnossapitotyöt tehdään pääosinyksintyöskentelynä.

Porin keskustassa ilman epäpuhtauksia mitataan Paanakedonkadun asemalla ja säätietoja ympäristövirastonkatolla olevalla sääasemalla Valtakadulla. Pastuskerin asema sijaitsee Meri-Porissa ja siellä mitataan rikkidi-oksidin taustapitoisuuksia sekä säätietoja.

Mittauslaitteiden huolloista ja kalibroinneista sekä mittaustulosten editoinneista vastaa JPP-Kalibrointi Ky. Har-javallan osalta mittausjärjestelmä sisältää automaattiset hälytykset, mikäli rikkidioksidipitoisuudet ovat vaa-rassa ylittyä. Tällöin järjestelmä lähettää tekstiviestin 18 matkapuhelimeen. Toinen tekstiviesti välitetään, kunpitoisuus on laskenut takaisin alle säädetyn rajan. Lisäksi hiukkasnäytekeräimien järjestelmä lähettää teksti-viestit ympäristö- ja lupapalveluiden hälytyspuhelimeen aina kun keräykset käynnistyvät ja päättyvät sekäesim. sähkökatkotilanteessa.

Taulukko 7. Mittausasemat, mitattavat komponentit ja sääasemien paikat.Epäpuhtaus

Mittauspiste PM10 PM2.5 NO2 O3 SO2 PM10:n metallit SääasemaHarjavalta, Kaleva x x x x xHarjavalta, Pirkkala x x x

Pori, Paanakedonkatu x x x x xPori, Ympäristövirasto x

Pori, Pastuskeri x xRauma, Hallikatu x x

16

Kuva 3. Ilmanlaadun mittausjärjestelmä Harjavalta-Pori-Rauma. Mittausasemilla mittausohjelmana on Envi-das for Windows. Ympäristö- ja lupapalveluiden keskustietokoneilla mittaustulosten keräämiseen, käsittelyynja niiden välittämiseen käytetään Enview 2000 –ohjelmaa.

Taulukko 8. Porin mittauskomponentit, mittauspaikat ja analysaattorien mallit.

Parametri Paikka Mittaus-aika Analysaattorin malli

Rikkidioksidi (SO2) Pastuskeri jatkuva Thermo Electron 43 ARikkidioksidi (SO2) Paanakedonkatu jatkuva Thermo Electron 43 ATyppidioksidi (NO2) Paanakedonkatu jatkuva AC 32M

Otsoni (O3) Paanakedonkatu jatkuvaAPI 400 4/2018 saakka,

Environnement 41M5/2018 alkaen

Hengitettävät hiukkaset (PM10) Paanakedonkatu jatkuva MP101M+CPMPienhiukkaset (PM2,5) Paanakedonkatu jatkuva MP101M+CPMSäätiedot, tuulen suunta ja

Pastuskeri jatkuva SMA-300nopeus sekä lämpötilaSäätiedot, tuulen suunta ja nopeus

Ympäristövirasto jatkuva Vaisala WXT 520sekä lämpötila, suhteellinen kosteus,ilmanpaine ja sadanta

17

Taulukko 9. Harjavallan mittauskomponentit, mittauspaikat ja analysaattorien mallit.

Parametri Paikka Mittausaika Analysaattorinmalli

Rikkidioksidi (SO2) Kaleva jatkuva Thermo Scientific43i

Hengitettävät hiukkaset Kaleva jatkuva TEOM 1400 APienhiukkaset Kaleva jatkuva TEOM 1405

Hiukkaset Kaleva 1 vrknäyte/viikko Leckel SEQ47/55

PM10-pölyn koostumus Kaleva viikkokeruunäyte TEOM AccuSäätiedot, tuulen suunta ja nopeus

Kaleva jatkuva Vaisala WXT 520sekä lämpötila, suhteellinen kosteus,ilmanpaine ja sadanta

Rikkidioksidi (SO2) Pirkkala jatkuva Thermo Scientific43i

Hengitettävät hiukkaset Pirkkala jatkuva TEOM 1400 A

Hiukkaset Pirkkala 1 vrknäyte/viikko Leckel SEQ47/55

PM10-pölyn koostumus Pirkkala viikkokeruunäyte TEOM Accu

Kuva 4. Mittausasemien sijainnit seutukartalla.

18

Ilmanlaadun valvonnan mittaustulokset saadaan reaaliajassa (laboratorioissa analysoitavia metallipitoisuus-näytteitä lukuun ottamatta). Harjavallan Kalevan ja Pirkkalan mittausasemilta tulokset saadaan laajakaistayh-teydellä minuutin päivitysajalla. Porin Paanakedonkadun, Pastuskerin ja Rauman Hallikadun mittausasemiltatulokset päivittyvät Porin ympäristöviraston ilmanlaatuvalvonnan tietokoneelle kerran tunnissa mobiiliyhteydenvälityksellä. Tiedot välitetään tunneittain Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatusivustolle, mistä ilmanlaatua voi seu-rata tunnin viiveellä.

Harjavalta-Pori mittausasemilla mitataan erilaisia ilman epäpuhtauksia ennakkoon tehdyn mittaussuunnitel-man mukaisesti. Porin Paanakedonkadun liikenneperäisten epäpuhtauksien mittausasemalla analysoidaantyppidioksidia (NO2), rikkidioksidia (SO2), otsonia (O3), hengitettäviä hiukkasia (PM10) sekä pienhiukkasia(PM2.5). Porin keskustan säätietoja mitataan ympäristövirastolla.

Harjavallan Kalevan ja Pirkkalan mittausasemilla analysaattorien määrä on suppeampi, koska mittaustarve onsuunniteltu välittömässä läheisyydessä sijaitsevan suurteollisuuden päästökomponenttien mukaan. Pirkkalanasemalla mitataan rikkidioksidia (SO2) ja hengitettäviä hiukkasia (PM10). Kalevan asemalla mitataan rikkidiok-sidin ja hengitettävien hiukkasten lisäksi pienhiukkasia (PM2.5) sekä säätietoja. Molemmilla asemilla kerätäänmyös hiukkasnäytteitä, joiden sisältämät metallipitoisuudet tutkitaan KVVY Tutkimus Oy:n laboratoriossa Tam-pereella. Mittausasemat esitellään tarkemmin liitteissä 1-6.

19

5 Ilmanlaatuindeksi

Ilmanlaadun tiedotuksessa käytetään ilmanlaatuindeksiä, jolla voidaan tiivistää kunkin mittausaseman mittaus-arvot yhteen havainnollistavaan väriasteikkoon ja laatusanoihin: hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäinhuono. Mittausasemilla lasketaan tunneittain vertailuluku eli indeksi, joka kuvaa sen hetkistä ilmanlaatua alu-eella suhteutettuna ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin.

Ilmanlaatuindeksiä laskettaessa muuttujiksi voidaan ottaa mm. rikkidioksidin (SO2), typpidioksidin (NO2), hen-gitettävien hiukkasten (PM10), pienhiukkasten (PM2.5), otsonin (O3) pitoisuudet. Jokaisella epäpuhtaudella onoma kerroinlukunsa, jota käytetään indeksin laskemiseen. Millään asemalla ei mitata kaikkia edellä mainittujayhdisteitä ja siksi ilmanlaatuindeksi lasketaan aina vain osasta yhdisteitä. Tästä syystä eri asemien indeksiteivät välttämättä ole vertailukelpoisia keskenään. Indeksi voidaan myös jättää kokonaan laskematta, mikäliasemalla mitataan vain yhtä tai kahta yhdistettä kuten esimerkiksi Porin Pastuskerissa.

Ilmanlaatuindeksi on laskettu vuodesta 2002 alkaen siten, että mitatuista epäpuhtauspitoisuuksista on laskettutunneittain ns. alaindeksit, joista korkein tulos on valittu kunkin vuorokauden ilmanlaatuindeksiksi. Toisin sa-noen, mikäli ilmanlaatuindeksi on ollut huono yhden tunnin ajan, se on määrittänyt koko vuorokauden ilman-laatuindeksin huonoksi. Vuonna 2018 Harjavallan ja Porin verkkojen indeksitaulukkojen laskentaperusteetmääritettiin uudelleen. Nyt taulukoissa esitetyt jakaumat perustuvat vuorokauden jokaisen tunnin indeksilukui-hin, jolloin tiedot ovat aiempaa luotettavampia.

Lisätietoja:

Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatusivusto

Taulukko 10. Epäpuhtauksien tuntipitoisuutta vastaavat indeksiarvot.

Pitoisuudet mikrogrammaa kuutiometrissä (µg/m³)Indeksiluokitus SO2 NO2 PM10 PM2.5 O3

Hyvä <20 <40 <20 <10 <60Tyydyttävä 20-80 40-70 20-50 10-25 60-100

Välttävä 80-250 70-150 50-100 25-50 100-140Huono 250-350 150-200 100-200 50-75 140-180

Erittäin huono >350 >200 >200 >75 >180

Taulukko 11. Indeksiarvojen mahdolliset vaikutukset terveyteen, luontoon ja materiaaleihin.

Indeksiluokitus Terveysvaikutukset Muut vaikutuksetHyvä Ei todettuja Lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä

TyydyttäväHyvin

epätodennäköistä Lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä

Välttävä EpätodennäköistäSelviä kasvillisuus-ja materiaalivaikutuksia

pitkällä aikavälillä

HuonoMahdollista herkillä

ihmisilläSelviä kasvillisuus-ja materiaalivaikutuksia

pitkällä aikavälillä

Erittäin huonoMahdollista herkillä

väestöryhmilläSelviä kasvillisuus-ja materiaalivaikutuksia

pitkällä aikavälillä

20

6 Harjavallan tulokset

Kuva 5. Harjavallan Pirkkalan ja Kalevan mittausasemien sekä suurteollisuuspuiston sijainnit.

6.1 Ilmanlaatuindeksit

Kuvio 1. Kalevan ilmanlaatuindeksin jakautuminen tunneittain 2018. Ilmanlaatuindeksi on pysynyt pääasiassahyvänä koko vuoden. Helmi- ja huhtikuussa katupöly aiheutti ilmanlaadun lyhytaikaista heikkenemistä. Lisäksiheinäkuun lopulla oli poikkeuksellinen pienhiukkasten kaukokulkeuma, joka heikensi ilmanlaatua lähes kokoSuomessa.

0,00

20,00

40,00

60,00

80,00

100,00

Prose

ntt

ia (%

)

Ilmanlaatuindeksin jakautuminen tunneittainKaleva 2018

Erittäin huono

Huono

Välttävä

Tyydyttävä

Hyvä

21

Taulukko 12. Ilmanlaatuindeksin jakautuminen tunneittain Kalevan mittausasemalla 2018.

Ilmanlaatuindeksi Kaleva2018 %Hyvä 80,86

Tyydyttävä 17,77Välttävä 1,09Huono 0,25

Erittäin huono 0,03Yhteensä 100

Kuvio 2. Pirkkalan ilmanlaatuindeksin jakautuminen tunneittain 2018. Ilmanlaatuindeksi on pysynyt tasaisenaläpi vuoden, pääosin hyvänä. Pirkkalan mittausasema on etäämpänä suurteollisuusalueesta kuin Kaleva,minkä vuoksi pitoisuudet ovat matalampia. Sijaintinsa vuoksi myös liikenteen aiheuttamat pitoisuuksien ko-hoamiset ovat epätodennäköisiä.

Taulukko 13. Ilmanlaatuindeksin jakautuminen tunneittain Pirkkalan mittausasemalla 2018.

Ilmanlaatuindeksi Pirkkala2018 %Hyvä 93,77

Tyydyttävä 6,00Välttävä 0,23Huono 0

Erittäin huono 0Yhteensä 100

0

20

40

60

80

100

Prose

ntt

ia (%

)

Ilmanlaatuindeksin jakautuminen tunneittainPirkkala 2018

Erittäin huono

Huono

Välttävä

Tyydyttävä

Hyvä

22

6.2 Kalevan sääaseman tulokset

Kuvio 3. Tuulen suunta Kalevan sääasemalla 2018. Pääsääntöisesti tuulet ovat puhaltaneet etelän, kaakonja idän suunnilta.

Kuvio 4. Viikottainen keskilämpötila Kalevan sääasemalla 2018. Vuoden keskilämpötila oli 6,5 °C.

01020304050607080Pohjoinen

Koillinen

Itä

Kaakko

Etelä

Lounas

Länsi

Luode

Tuulen suuntajakauma Kaleva 2018 [vrk]

-20

-15

-10

-5

0

5

10

15

20

25

30

1 3 5 7 91

11

31

51

71

92

12

32

52

72

93

13

33

53

73

94

14

34

54

74

95

1

Lämpötila viikkokeskiarvo Kaleva 2018 [°C]

Lämpötila

ka.

23

Kuvio 5. Kuukausittainen sademäärä Kalevan mittausasemalla 2018. Koko vuoden sademäärä oli 304 mm.

Kuvio 6. Suhteellisen kosteusprosentin viikkokeskiarvot Kalevan sääasemalla 2018. Koko vuoden keskiarvooli 70,3 %.

0

10

20

30

40

50

60

70

80

Sademäärä Kaleva 2018 [mm]

Sademäärä

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

1 3 5 7 9 111315171921232527293133353739414345474951

Suhteellinen kosteusprosenttiviikkokeskiarvot Kaleva 2018 [%]

Kosteusprosentti ka.

24

Kuvio 7. Ilmanpaineen viikkokeskiarvot Kalevan sääasemalla 2018. Koko vuoden keskiarvo oli 1009 hPa.

6.3 Kalevan ja Pirkkalan hiukkasmittauksien tulokset

Kuvio 8. Hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausiarvot Kalevan mittausasemalla. Vuonna 2018 mittaus-tulokset olivat melko tasaisia läpi vuoden. Ainoastaan huhtikuussa mitattiin korkeampia katupölyn aiheuttamiahiukkaspitoisuuksia ja vuoden ainoa raja-arvon lukuarvon ylitys oli Kalevassa 13.4.2018. Vuorokausiohjearvonylityksiä ei ollut vuoden 2018 aikana. Kalenterivuoden keskiarvo oli 10,4 µg/m3 raja-arvon ollessa 40 µg/m3.

970

980

990

1000

1010

1020

1030

1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51

Ilmanpaine viikkokeskiarvot Kaleva 2018[hPa]

Ilmanpaine ka.

0

20

40

60

80

100

Kaleva PM10 vuorokausiarvot [µg/m3]

2015

2016

2017

2018

Raja-arvo

Ohjearvo

ka.

25

Kuvio 9. Pienhiukkasten (PM2.5) vuorokausiarvot Kalevan mittausasemalla. PM2.5 -mittaus aloitettiin 1.8.2015ja siksi vertailuarvot vuodelta 2015 näkyvät vain viideltä kuukaudelta. Kalenterivuoden keskiarvo oli 5,9 µg/m3

raja-arvon ollessa 25 µg/m3.

Kuvio 10. Hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausiarvot Pirkkalan mittausasemalla. Pirkkalan asemasijaitsee sivussa vilkkaasti liikennöidyiltä alueilta, jolloin katupölyä esiintyy vähemmän. Kalenterivuoden kes-kiarvo oli 8,9 µg/m3 raja-arvon ollessa 40 µg/m3.

0

5

10

15

20

25

30

Kaleva PM2,5 vuorokausiarvot [µg/m3]

2015

2016

2017

2018

Raja-arvo

ka.

0

10

20

30

40

50

60

70

80

Pirkkala PM10 vuorokausiarvot [µg/m3]

2015

2016

2017

2018

Raja-arvo

Ohjearvo

ka.

26

6.4 Kalevan ja Pirkkalan rikkidioksidimittausten tulokset

Kuvio 11. Rikkidioksidin vuorokausiarvot Kalevan mittausasemalla. Rikkidioksidin vuorokausiarvot Kalevanmittausasemalla ovat olleet pieniä.

Kuvio 12. Rikkidioksidin vuorokausiarvot Pirkkalan mittausasemalla. Rikkidioksidin vuorokausiarvotPirkkalan asemalla ovat olleet pieniä.

0

20

40

60

80

100

120

140

Kaleva SO2 vuorokausiarvot [µg/m3]

2015

2016

2017

2018

Raja-arvo

Ohjearvo

ka.

0

20

40

60

80

100

120

140

Pirkkala SO2 vuorokausiarvot [µg/m3]

2015

2016

2017

2018

Raja-arvo

Ohjearvo

ka.

27

Kuvio 13. Rikkidioksidin tuntiarvot Kalevan mittausasemalla. Kalevan rikkidioksidin tuntiarvot ovat tarkastelu-jakson ajalla selkeästi matalampia kuin säädetyt ohje- ja raja-arvot.

Kuvio 14. Rikkidioksidin tuntiarvot Pirkkalan mittausasemalta. Pirkkalan rikkidioksidin tuntiarvot ovat tarkas-telujakson ajalla selkeästi matalampia kuin säädetyt ohje- ja raja-arvot.

0

50

100

150

200

250

300

350

400

Kaleva SO2 tuntiarvot [µg/m3]

2015

2016

2017

2018

Raja-arvo

Ohjearvo

ka.

0

50

100

150

200

250

300

350

400

Pirkkala SO2 tuntiarvot [µg/m3]

2015

2016

2017

2018

Raja-arvo

Ohjearvo

ka.

28

6.5 Tuulen suunnan vaikutus rikkidioksidipitoisuuksiinHarjavallan rikkidioksidipitoisuudet selittyvät suurimmilta osin Boliden Harjavalta Oy:n teollisuusprosessienpäästöistä. Päästöjen näkyminen mittaustuloksissa riippuu myös tuulen suunnasta. Kalevan asemalla länsi-ja luodetuuli tuo suurimmat pitoisuudet ja Pirkkalan asemalle taas lounaasta puhaltavat ilmavirrat.

Kuvio 15. Kalevan mittausaseman rikkidioksidipitoisuusjakauma vuonna 2018 tuulen suunnan mukaan. Kale-van asema sijaitsee itä - kaakko –suunnassa suurteollisuuspuistoon nähden, mikä selittää pitoisuusjakauman.

Kuvio 16. Pirkkalan mittausaseman rikkidioksidipitoisuusjakauma vuonna 2018 tuulen suunnan mukaan. Pirk-kalan asema sijaitsee koilliseen suurteollisuuspuistoon nähden, mikä selittää pitoisuusjakauman. Välimatkapäästölähteeseen on myös yli kaksinkertainen Kalevan asemaan verrattuna ja siksi pitoisuudet ovat alhaisem-mat.

05

10152025Pohjoinen

Koillinen

Itä

Kaakko

Etelä

Lounas

Länsi

Luode

Kaleva tuulen suunta ja SO2

pitoisuusjakauma 2018 [µg/m3]

05

10152025Pohjoinen

Koillinen

Itä

Kaakko

Etelä

Lounas

Länsi

Luode

Pirkkala tuulen suunta ja SO2

pitoisuusjakauma 2018 [µg/m3]

29

6.6 Tuulen suunnan vaikutus PM10 -pitoisuuksiin

Kuvio 17. Kalevan mittausaseman PM10 –pitoisuusjakauma vuonna 2018. Tuulen suunnalla ei ole merkittä-vää vaikutusta PM10 –pitoisuuksiin ja hiukkaspitoisuuskuormitusta tulee myös aivan mittausaseman lähiym-päristöstä.

Kuvio 18. Pirkkalan mittausaseman PM10 –pitoisuusjakauma vuonna 2018. Tuulen suunnalla ei ole merkittä-vää vaikutusta PM10 –pitoisuuksiin ja Kalevan tapaan hiukkaspitoisuuskuormitusta tulee myös aivan mittaus-aseman lähiympäristöstä.

05

10152025Pohjoinen

Koillinen

Itä

Kaakko

Etelä

Lounas

Länsi

Luode

Kaleva tuulen suunta ja PM10

pitoisuusjakauma 2018 [µg/m3]

05

10152025Pohjoinen

Koillinen

Itä

Kaakko

Etelä

Lounas

Länsi

Luode

Pirkkala tuulen suunta ja PM10

pitoisuusjakauma 2018 [µg/m3]

30

6.7 Hiukkasnäytteiden metallipitoisuudet

Kuva 6. Harjavallan Kalevan ja Pirkkalan mittausasemilla on Leckel SEQ 47/50 -hiukkaskeräimet PM10 -me-tallinäytteiden keruuta varten. Laite kerää vuorokausinäytteen kerran viikossa. Näytteet kerätään satunnais-otannalla eri viikonpäivinä. Automaatio hoitaa suodattimien siirron keräyskammiosta analysoitavien suodatti-mien säiliöön. Suodattimet analysoidaan KVVY Tutkimus Oy:n laboratoriossa Tampereella standardin EN14902:2006 mukaisesti.

Taulukko 14. PM10 –hiukkasnäytteiden arseeni-, kadmium- ja nikkelipitoisuuksien vuosikeskiarvot Kalevanmittausasemalla vuosina 2009-2018. Vuodesta 2016 alkaen mittaukset on tehty standardin EN 12341:2014vaatimukset täyttävällä Leckel SEQ 47/50 –hiukkaskeräimellä. Vuonna 2018 nikkelipitoisuus oli hieman Val-tioneuvoston asetuksen 113/2017 mukaisen tavoitearvon yläpuolella ja arseenipitoisuus tavoitearvon tasolla.

Kaleva Näytteenotto As Cd Ni

PM10

Keräys-aika

Ilma-määrä

[ng/m3] [ng/m3] [ng/m3]

m3/vrkVuosikeskiarvon tavoitearvot 6 5 20Mittausten keskiarvot 2018 1 vrk/vko 55,15 6 1 24Mittausten keskiarvot 2017 1 vrk/vko 55,15 6 1 77Mittausten keskiarvot 2016 1 vrk/vko 55,15 12 2 72Mittausten keskiarvot 2015 1 vko 19,7 10 2 8Mittausten keskiarvot 2014 1 vko 19,7 8 2 6Mittausten keskiarvot 2013 1 vko 19,7 10 3 9Mittausten keskiarvot 2012 1 vko 19,7 6 2 7Mittausten keskiarvot 2011 1 vrk/vko 19,7 8 3 13Mittausten keskiarvot 2010 1 vrk/vko 19,7 15 9 18Mittausten keskiarvot 2009 1 vrk/vko 19,7 10 3 13

31

Taulukko 15. PM10 –hiukkasnäytteiden arseeni-, kadmium- ja nikkelipitoisuuksien mediaani- ja vuosikeskiar-vot Kalevan mittausasemalla vuonna 2016-2018. Keskiarvo on arvojen summa jaettuna arvojen lukumäärällä,kun taas mediaani on keskiluku, joka ilmoittaa suuruusjärjestykseen järjestettyjen arvojen keskimmäisen ar-von.

Kaleva As Cd Ni

PM10[ng/m3] [ng/m3] [ng/m3]

Mittausten mediaanit 2018 2 0 7Mittausten keskiarvot 2018 6 1 24Mittausten mediaanit 2017 2 0 10Mittausten keskiarvot 2017 6 1 77Mittausten mediaanit 2016 2 0 17Mittausten keskiarvot 2016 12 2 72

Taulukko 16. PM10 –hiukkasnäytteiden arseeni-, kadmium- ja nikkelipitoisuuksien vuosikeskiarvot Pirkkalanmittausasemalla vuosina 2009-2018. Vuodesta 2016 alkaen mittaukset on tehty standardin EN 12341:2014vaatimukset täyttävällä Leckel SEQ 47/50 –hiukkaskeräimellä. Vuonna 2018 arseenipitoisuus oli Valtioneu-voston asetuksen 113/2017 mukaisen tavoitearvon tasolla.

Pirkkala Näytteenotto As Cd Ni

PM10 Keräysaika Ilmamäärä [ng/m3] [ng/m3] [ng/m3]

m3/vrkVuosikeskiarvon tavoitearvot 6 5 20Mittausten keskiarvot 2018 1 vrk/vko 55,15 6 1 12Mittausten keskiarvot 2017 1 vrk/vko 55,15 6 1 9Mittausten keskiarvot 2016 1 vrk/vko 55,15 5 1 8Mittausten keskiarvot 2015 1 vko 19,7 7 1 4Mittausten keskiarvot 2014 1 vko 19,7 6 1 4Mittausten keskiarvot 2013 1 vko 19,7 6 2 4Mittausten keskiarvot 2012 1 vko 19,7 3 1 3Mittausten keskiarvot 2011 1 vrk/vko 19,7 5 2 8Mittausten keskiarvot 2010 1 vrk/vko 19,7 4 2 6Mittausten keskiarvot 2009 1 vrk/vko 19,7 3 1 8

Taulukko 17. PM10 –hiukkasnäytteiden arseeni-, kadmium- ja nikkelipitoisuuksien mediaani- ja vuosikeskiar-vot Pirkkalan mittausasemalla vuonna 2016-2018.

Pirkkala As Cd Ni

PM10 [ng/m3] [ng/m3] [ng/m3]

Mittausten mediaanit 2018 4 0 6Mittausten keskiarvot 2018 6 1 12Mittausten mediaanit 2017 1 0 1Mittausten keskiarvot 2017 6 1 9Mittausten mediaanit 2016 2 0 2Mittausten keskiarvot 2016 5 1 8

32

Taulukko 18. PM10 –hiukkasnäytteiden alumiini-, kupari-, rauta-, lyijy- ja sinkkipitoisuuksien vuosikeskiarvotKalevan mittausasemilla vuonna 2016-2018.

Kaleva Al Cu Fe Pb Zn

PM10 [ng/m3] [ng/m3] [ng/m3] [ng/m3] [ng/m3]

Mittausten keskiarvot 2018 105 53 279 7 19Mittausten keskiarvot 2017 161 99 352 8 23Mittausten keskiarvot 2016 146 111 404 15 32

Taulukko 19. PM10 –hiukkasnäytteiden alumiini-, kupari-, rauta-, lyijy- ja sinkkipitoisuuksien vuosikeskiarvotPirkkalan mittausasemalla vuonna 2016-2018.

Pirkkala Al Cu Fe Pb Zn

PM10

[ng/m3] [ng/m3] [ng/m3] [ng/m3] [ng/m3]Mittausten keskiarvot 2018 61 24 119 7 20Mittausten keskiarvot 2017 44 15 81 8 19Mittausten keskiarvot 2016 49 17 80 10 22

33

7 Porin tulokset

Kuva 7. Porin Ympäristöviraston ja Paanakedonkadun mittausaseman sijainnit kartalla. Porin keskustan sää-asema sijaitsee ympäristövirastolla.

7.1 Ilmanlaatuindeksi

Kuvio 19. Ilmanlaatuindeksin jakautuminen tunneittain Paanakedonkadun mittausasemalla 2018. Kuviostavoidaan nähdä katupölyn aiheuttama ilmanlaadun heikkeneminen helmi-huhtikuussa sekä marraskuussa. Ke-vään katupölykausi oli tavanomaista pidempi.

0,00

20,00

40,00

60,00

80,00

100,00

Ilmanlaatuindeksin jakautuminentunneittain Paanakedonkatu 2018

Erittäin huono

Huono

Välttävä

Tyydyttävä

Hyvä

34

Taulukko 20. Ilmanlaatuindeksin jakautuminen tunneittain Paanakedonkadun mittausasemalla 2018.

IlmanlaatuindeksiPaanakedonkatu 2018 %

Hyvä 54,08Tyydyttävä 25,78

Välttävä 12,53Huono 5,75

Erittäin huono 1,86Yhteensä 100

7.2 Keskustan sääaseman tulokset

Kuvio 20. Tuulen suunta Porin ympäristöviraston sääasemalla 2018. Itäisten tuulten osuus oli selvästi keski-määräistä suurempi. Lukuarvot ovat määriä ja yksikkönä vuorokausi.

0

10

20

30

40

50

60Pohjoinen

Koillinen

Itä

Kaakko

Etelä

Lounas

Länsi

Luode

Tuulen suuntajakauma Pori 2018 [vrk]

35

Kuvio 21. Viikottainen keskilämpötila Porin ympäristöviraston sääasemalla 2018. Vuoden keskilämpötila oli6,8 °C.

Kuvio 22. Kuukausittaiset sademäärät Porin ympäristöviraston sääasemalla 2018. Koko vuoden sademääräoli 398 mm.

-15

-10

-5

0

5

10

15

20

25

301 3 5 7 9

11

13

15

17

19

21

23

25

27

29

31

33

35

37

39

41

43

45

47

49

51

Lämpötila viikkokeskiarvo Pori 2018 [°C]

Lämpötila

ka.

0

20

40

60

80

100

120

Sademäärä Porin keskusta 2018 [mm]

Sademäärä

36

Kuvio 23. Suhteellisen kosteusprosentin viikkokeskiarvot Porin ympäristöviraston sääasemalla 2018. Vuodenkeskimääräinen kosteusprosentti oli 66,6%.

Kuvio 24. Ilmanpaineen viikkokeskiarvot Porin ympäristöviraston sääasemalla 2018. Vuoden keski-ilmanpaine oli 1011 hPa.

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

1 3 5 7 9 111315171921232527293133353739414345474951

Suhteellinen kosteus viikkokeskiarvot Pori2018 [%]

Suhteellinen kosteus ka.

970

980

990

1000

1010

1020

1030

1040

1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51

Ilmanpaine viikkokeskiarvot Pori 2018[hPa]

Ilmanpaine ka.

37

7.3 Paanakedonkadun mittausaseman tulokset

Huom. Vuodesta 2013 vuoden 2016 lokakuun puoliväliin saakka pitoisuudet on mitattu Mikonkadulla ja loka-kuun 2016 lopulta alkaen Paanakedonkadulla.

Kuvio 25. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvot Paanakedonkadun mittausasemalla. Helmi-huhtikuussasekä marraskuussa pitoisuudet olivat katujen pölyämisen vuoksi selkeästi korkeammat. Raja-arvon lukuarvonylityksiä oli yhteensä 18 kpl - helmikuussa 4, maaliskuussa 5, huhtikuussa 6 ja marraskuussa 3 kpl, mikä oliselvästi keskimääräistä enemmän. Ylitysten määrän syynä oli erityisesti hankala katupölykevät. Kuitenkaanvarsinaisen raja-arvon ylitystä ei tapahtunut, koska ylitysvuorokausia sallitaan 35 kpl kalenterivuodessa. Vuo-rokausiohjearvo 70 mg/m3 ylittyi kolmena kuukautena, helmikuussa 95,7 mg/m3, huhtikuussa 110,2 mg/m3 jamarraskuussa 79,6 mg/m3. Kalenterivuoden keskiarvo oli 16,7 µg/m3 raja-arvon ollessa 40 µg/m3.

0

20

40

60

80

100

120

Paanakedonkatu PM10 vuorokausiarvot[µg/m3]

2014

2015

2016

2017

2018

ka.

Raja-arvo

Ohjearvo

38

Kuvio 26. Pienhiukkasten vuorokausiarvot Paanakedonkadun mittausasemalla. Vuoden korkeimmat pitoi-suudet olivat helmi-toukokuussa sekä marraskuussa. Kalenterivuoden keskiarvo oli 8,2 µg/m3 raja-arvon ol-lessa 25 µg/m3.

Kuvio 27. Rikkidioksidin vuorokausiarvot Paanakedonkadun mittausasemalla. SO2 -pitoisuudet ovat Porinkeskustan alueella hyvin matalia. Raja-arvo rikkidioksidin vuorokausiarvolle on 125 µg/m3 ja ohjearvo 80µg/m3.

0

5

10

15

20

25

30

Paanakedonkatu PM2,5 vuorokausiarvot[µg/m3]

2014

2015

2016

2017

2018

ka.

Raja-arvo

0

2

4

6

8

10

Paanakedonkatu SO2 vuorokausiarvot[µg/m3]

2014

2015

2016

2017

2018

ka.

39

Kuvio 28. Rikkidioksidin tuntikeskiarvot ovat Paanakedonkadun mittausasemalla hyvin pieniä. Raja-arvo rik-kidioksidin tuntikeskiarvolle on 350 µg/m3 ja ohjearvo 250 µg/m3.

Kuvio 29. Typpidioksidin vuorokausiarvot Paanakedonkadun mittausasemalla. Kuviosta erottuvat selkeästitalvikuukausien korkeammat pitoisuudet. Tämä selittyy lähinnä lämmityksessä poltettavan polttoöljyn- ja die-selajoneuvojen pakokaasupäästöistä. Ohje- tai vuosikeskiarvojen ylityksiä ei mittausjaksolla esiintynyt.

0

5

10

15

20

25

Paanakedonkatu SO2 tuntikeskiarvot [µg/m3]

2014

2015

2016

2017

2018

ka.

0

10

20

30

40

50

60

70

80

Paanakedonkatu NO2 vuorokausiarvot[µg/m3]

2014

2015

2016

2017

2018

ka.

Raja-arvo

Ohjearvo

40

Kuvio 30. Typpidioksidin tuntiarvot Paanakedonkadun mittausasemalla. Myös tuntiarvoissa erotettavissa tal-vikuukausien korkeammat pitoisuudet johtuen polttoöljyn ja dieselajoneuvojen pakokaasupäästöistä. Ohje-,raja- tai kynnysarvojen ylityksiä ei mitattu.

Kuvio 31. Otsonin kahdeksan tunnin keskiarvot Paanakedonkadun mittausasemalla. Otsonianalysaattori rik-koutui joulukuun alussa, joten mittaustulokset puuttuvat joulukuun osalta. Otsonia muodostuu muista ilman-saasteista auringon valon säteilyn seurauksena. Tämän vuoksi otsonipitoisuudet ovat korkeammat kesäkuu-kausina.

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

200

220

Paanakedonkatu NO2 tuntiarvot [µg/m3]

2014

2015

2016

2017

2018

ka.

Raja-arvo

Ohjearvo

0

20

40

60

80

100

120

140

Paanakedonkatu O3 8 tunnin arvot [µg/m3]

2014

2015

2016

2017

2018

ka.

Tavoitearvo

41

Kuvio 32. Otsonin tuntiarvot Paanakedonkadun mittausasemalla. Otsonianalysaattori rikkoutui joulukuunalussa, joten mittaustulokset puuttuvat joulukuun osalta. Kuvio on hyvin samankaltainen kuin kahdeksan tun-nin arvojen kohdalla.

7.4 Tuulen suunnan vaikutus pitoisuuksiin

Kuvio 33. Paanakedonkadun mittausaseman hengitettävien hiukkasten pitoisuusjakauma tuulen suunnanmukaan. Kuviosta nähdään mittausaseman sijoittuminen Paanakedonkadun eteläpuolelle, toisin sanoen,suurin hiukkasvaikutus tulee pohjoisen ja idän välisiltä suunnilta.

0

50

100

150

200

250

Paanakedonkatu O3 tuntiarvot [µg/m3]

2014

2015

2016

2017

2018

ka.

Tiedotuskynnys

Varoituskynnys

0

5

10

15

20

25Pohjoinen

Koillinen

Itä

Kaakko

Etelä

Lounas

Länsi

Luode

Paanakedonkatu tuulen suunta jaPM10 pitoisuusjakauma 2018

[µg/m3]

42

Kuvio 34. Paanakedonkadun mittausaseman typpidioksidin pitoisuusjakauma tuulen suunnan mukaan. Paa-nakedonkatu sijaitsee mittausaseman koillispuolella, jolloin typpidioksidipitoisuudet ovat suurempia pohjoisenja idän puoleisilla tuulilla.

Kuvio 35. Paanakedonkadun mittausaseman otsonin pitoisuusjakauma tuulen suunnan mukaan. Otsonipitoi-suudet ovat olleet hieman korkeammat etelän- ja luoteen välisillä tuulilla.

0

5

10

15

20Pohjoinen

Koillinen

Itä

Kaakko

Etelä

Lounas

Länsi

Luode

Paanakedonkatu tuulen suunta jaNO2 pitoisuudet 2018 [µg/m3]

0102030405060Pohjoinen

Koillinen

Itä

Kaakko

Etelä

Lounas

Länsi

Luode

Paanakedonkatu tuulen suunta jaO3 pitoisuusjakauma 2018 [µg/m3]

43

7.5 Pastuskerin mittausaseman tulokset

Kuvio 36. Rikkidioksidin vuorokausiarvot Pastuskerin mittausasemalla. Vuoden 2018 vuorokausiarvot ovatolleet hyvin pieniä. Asema mittaa rikkidioksidipitoisuuden tausta-arvoa, eikä lähellä ole päästölähteitä. Raja-arvo rikkidioksidin vuorokausiarvolle on 125 µg/m3 ja ohjearvo 80 µg/m3.

Kuvio 37. Rikkidioksidin tuntiarvot Pastuskerin mittausasemalla. Tuntikeskiarvojen pitoisuudet ovat olleet hy-vin pieniä. Raja-arvo rikkidioksidin tuntikeskiarvolle on 350 µg/m3 ja ohjearvo 250 µg/m3.

0

5

10

Pastuskeri SO2 vuorokausiarvot [µg/m3]

2014

2015

2016

2017

2018

ka.

0

5

10

15

Pastuskeri SO2 tuntiarvot [µg/m3]

2014

2015

2016

2017

2018

ka.

44

8 Laitosten päästötiedot

8.1 Harjavalta

Kuvio 38. Hiilidioksidin laitoskohtaiset päästöt Harjavallassa. Päästöt on ilmoitettu kolmannen päästökauppa-kauden eli vuoden 2013 alusta alkaen.

Kuvio 39. Hiukkasten laitoskohtaiset päästöt Harjavallassa. Vuoden 2018 hiukkaspäästöt olivat kymmenenvuoden tarkastelujakson matalimmat.

0

20 000

40 000

60 000

80 000

100 000

120 000

140 000

Hiilidioksidin laitoskohtaiset päästökaupan alaisetpäästöt Harjavalta [t/a]

Boliden Harjavalta Oy

Suomen TeollisuudenEnergiapalvelut - STEP

0

5

10

15

20

25

30

35

Hiukkasten laitoskohtaiset päästöt Harjavalta [t/a]

Boliden Harjavalta Oy

Suomen TeollisuudenEnergiapalvelut - STEPNorilsk Nickel Harjavalta Oy

45

Kuvio 40. Rikkidioksidin laitoskohtaiset päästöt Harjavallassa. Rikkidioksidipäästöt olivat edellisten vuosientasolla.

Kuvio 41. Typen oksidien laitoskohtaiset päästöt Harjavallassa.

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

4 500

Rikkidioksidin laitoskohtaiset päästötHarjavalta [t/a]

Boliden Harjavalta Oy

Suomen TeollisuuudenEnergiapalvelut -STEP

0

50

100

150

200

250

300

350

400

Typen oksidien laitoskohtaiset päästötHarjavalta [t/a]

Boliden Harjavalta Oy

Suomen TeollisuuudenEnergiapalvelut -STEP

46

8.2 Pori

Kuvio 42. Hiilidioksidin laitoskohtaiset päästöt Porissa. Päästöt on ilmoitettu kolmannen päästökauppakaudeneli vuoden 2013 alusta alkaen. PVO-Lämpövoima lopetti Porin Tahkoluodon voimalaitoksen tuotannollisentoiminnan vuonna 2015 ja Venator P&A Finland Oy:n Porin pigmenttitehdas on toiminut vajaalla teholla vuonna2017 tapahtuneen tulipalon aiheuttaman tuotantoseisakin jälkeen.

0

500 000

1 000 000

1 500 000

2 000 000

2 500 000

3 000 000

Hiilidioksidin laitoskohtaiset päästökaupanalaiset päästöt Pori [t/a]

PVO-LämpövoimaPori Energia OyPPV OyVenator P&A Finland OyFortum Power and Heat Oyj

47

Kuvio 43. Hiukkasten laitoskohtaiset päästöt Porissa. Päästömäärät ovat olleet edellisvuoden tapaan pienet.

Kuvio 44. Rikkidioksidin laitoskohtaiset päästöt Porissa. Rikkidioksidin päästömäärät ovat selvässä lasku-suunnassa.

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

200

Hiukkasten laitoskohtaiset päästöt Pori [t/a]

Aurubis

Boliden Harjavalta OyPVO-LämpövoimaPori Energia OyPPV OyVenator P&A Finland OyFortum Power and Heat Oyj

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

Rikkidioksidin laitoskohtaiset päästöt Pori [t/a]

AurubisBoliden Harjavalta OyPVO-Lämpövoima OyPori Energia OyPPV OyVenator P&A Finland OyFortum Power and Heat Oyj

48

Kuvio 45. Typen oksidien laitoskohtaiset päästöt Porissa. Päästömäärät ovat olleet edellisvuoden tapaan pie-net.

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

Typen oksidien laitoskohtaiset päästöt Pori [t/a]

AurubisBoliden Harjavalta OyPVO-Lämpövoima Oy

Pori Energia OyPPV OyVenator P&A Finland OyFortum Power and Heat Oyj

49

9 Liikenteen osuus päästöistä

9.1 HarjavaltaLiikenteen päästömäärät Harjavallan mittausalueella olivat 12 577 t hiilidioksidia (CO2), 39 t typen oksideja(NOX) ja 1,1 t hiukkasia (PM). Liikenteen osuudet on saatu VTT:n LIISA-laskentajärjestelmästä vuodelta 2017(viimeisin laskenta).

9.2 PoriLiikenteen päästömäärät Porin mittausalueella olivat 117 891 t hiilidioksidia (CO2), 363 t typen oksideja (NOX)ja 10 t hiukkasia (PM). Liikenteen osuudet on saatu VTT:n LIISA-laskentajärjestelmästä vuodelta 2017 (viimei-sin laskenta).

10 Väestön tiedottaminen ja varoittaminen

Ilmanlaatu voi heikentyä hetkellisesti mm. katupölyn, mahdollisten laitevikojen tai teollisuuslaitosten häiriöti-lanteiden vuoksi. Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalveluilla on vastuu varoittaa ja tiedottaa Harjavallan jaPorin kaupunkien asukkaita ilman epäpuhtauksien aiheuttamasta vaarasta. Kunnan tiedottamisvastuu perus-tuu valtioneuvoston asetukseen ilmanlaadusta (79/2017) sekä ympäristönsuojelulakiin (527/2014). Harjavallanja Porin kaupungeissa on käytössä tiedotus- ja toimintaohje, joka tehostaa tiedottamista ilman epäpuhtauksienaiheuttamasta vaarasta.

Rikkidioksidin raja-arvojen lähestyessä tai ylittyessä Harjavallan ilmanlaadun mittausasemat lähettävät auto-maattisesti hälytystekstiviestin ympäristö- ja lupapalveluille sekä suurteollisuuden edustajille. Ilman epäpuh-tauksia voidaan tarkkailla reaaliaikaisesti ympäristöviraston päätteiltä ja raja-arvojen ylittyessä tiedotetaan javaroitetaan asukkaita mm. radion ja verkkosivujen välityksellä. Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalvelut tie-dottaa tai varoittaa väestöä rikkidioksidin, typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten (PM10) raja-arvojen ylit-tyessä tai lähestyessä. Yleisölle on myös tiedotettava, mikäli PM10 –hiukkasnäytteiden arseeni-, kadmium- tainikkelipitoisuuksien vuosikeskiarvot ylittävät Valtioneuvoston asetuksessa (113/2017) asetetut tavoitearvot.

Ilmanlaadun heikkenemisestä kertovat tiedotteet ja varoitukset sisältävät tiedot epäpuhtauden laadusta, pitoi-suudesta, koska ja missä ylitys on tapahtunut, mille alueelle sen vaikutukset ulottuvat, miten tilanteen ennus-tetaan muuttuvan, riskiryhmä sekä mahdolliset terveysvaikutukset ja neuvoja niiden ehkäisemiseen.

Vuoden 2018 aikana lähetettiin alueellisille tiedotusvälineille kaksi tiedotetta heikentyneen ilmanlaadun joh-dosta: hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvon lukuarvon 50 µg/m3 ylitykset Porin Paanakedonkadullahelmi- ja huhtikuussa, jolloin ilmanlaatu oli useana peräkkäisenä päivänä erittäin huono. Porin kaupungin ym-päristö- ja lupapalvelujen internet –sivujen kautta tiedotettiin Porin Paanakedonkadulla mitatuista 18:sta sekäHarjavallan Kalevassa mitatusta yhdestä hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvon lukuarvon 50 µg/m3

ylityksestä. Varoituskynnys ei ylittynyt yhdenkään mitatun komponentin osalta vuonna 2018.

Alueellisille tiedotusvälineille lähetettiin lisäksi erilliset tiedotteet vuosiraportin 2017 valmistumisesta (huhtikuu)sekä Pirkkalan mittausaseman uusimisesta (heinäkuu).

Lisätietoja:

Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatusivusto

Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalveluiden www-sivut

50

11 Ulkoilma ja ilmanlaatu

Ilmansaasteet voivat aiheuttaa erilaisia ärsytysoireita tai terveyshaittoja, mm. yskää, nuhaa, hengenahdistusta,toimintakyvyn heikkenemistä, hengityselinten tulehdus- ja ärsytysoireita, astmaoireiden pahenemista ja ast-makohtausten lisääntymistä. Erityisen herkkiä väestöryhmiä ilmansaasteille ovat hengitys- ja sydänsairaat,pienet lapset sekä vanhukset. Ilmansaasteille altistuminen voi lisätä myös hengitysteiden herkkyyttä mm. pak-kasilmalle tai siitepölyille.

Poikkeustilanteissa ilmanlaatu voi heiketä huonoksi tai erittäin huonoksi. Ilmansaasteita voi kulkeutua ilmavir-tojen mukana tai niitä voi kertyä hengitysilmaan katupölyn, liikenteen pakokaasujen, savun tai säätilan vuoksi.Ilmanlaatuun kaupunki- ja pientaloalueella vaikuttavat merkittävimmin ajoneuvoliikenteen päästöt, puun pien-poltto sekä kevään katupöly. Teollisuuden päästöt ovat määrällisesti suuria, mutta niiden vaikutus hengitysil-maan on huomattavasti vähäisempi, sillä ne vapautuvat korkeammalle ilmaan. Vähentämällä liikenteen ja puunpienpolton terveydelle haitallisia päästöjä saadaan vähennettyä ilmansaasteille altistumista ja niistä aiheutuviaterveyshaittoja. Arkipäiväisten valintojen avulla pystyt vaikuttamaan ilmanlaatuun.

Lisätietoja:

Ilmansaasteiden terveysvaikutukset (Ilmatieteenlaitos)

Miten voit lievittää oireitasi ja parantaa ilmanlaatua? (Ilmatieteenlaitos)

Hengitysliiton www-sivut

Vinkkejä:

Polta puuta puhtaasti – vinkit puunpolttajalle. Nuohousalan keskusliitto, Hengitysliitto ja Ympäristöministeriö.

Taloudellinen ajotapa - älykäs ajotapa. Motiva.

51

LIITE 1PORI, KESKUSTA

Osoite: Valtakatu 11

Mittausparametrit: Sääasema (tuulen suunta ja nopeus, lämpötila, sadanta, ilman-paine ja -kosteus)

Näytteenottokorkeus maanpinnasta: 25 m

Ympäristö: Kaupungin keskusta

52

LIITE 2PORI, PASTUSKERI (Taustamittausasema)

Osoite: Vuohiniementie

Mittausparametrit:SO2 ja sääasema (tuulen suunta ja nopeus)

Näytteenottokorkeus (maanpinnasta): SO2: 4 mSääasema: 7 m

Ympäristö: Haja-asutusalue

Merkitykselliset päästölähteet: Meri-Porin tuotantolaitokset

53

LIITE 3PORI, PAANAKEDONKATU

Osoite: PaanakedonkatuMittausparametrit: SO2, NOx, O3, PM2.5 ja PM10

Näytteenottokorkeudet maanpinnasta: PM2.5 ja PM10: 4 mSO2, NOx ja O3: 2,5 m

Ympäristö: Kaupungin keskusta

Merkitykselliset päästölähteet: Liikenne

54

LIITE 4HARJAVALTA, PIRKKALA

Osoite: Ollilankatu

Mittausparametrit: SO2, PM10 ja PM10 –hiukkasten metallipitoisuudet

Näytteenottokorkeudet maanpinnasta: 4 m

Ympäristö: Esikaupunki

Merkitykselliset päästölähteet: Suurteollisuuspuisto, asutus

55

LIITE 5HARJAVALTA, KALEVA

Osoite: Ainonkatu

Mittausparametrit: SO2, PM2.5, PM10 ja PM10 –hiukkasten metallipitoisuudetSääasema

Näytteenottokorkeudet maanpinnasta: SO2, PM2.5, PM10 ja PM10 –hiukkasten metallipitoisuudet:4 mSääasema: 6,5 m

Ympäristö: Kaupungin keskusta

Merkitykselliset päästölähteet: Suurteollisuuspuisto, liikenne

56

LIITE 6RAUMA, HALLIKATU

Osoite: Hallikatu

Mittausparametrit: PM10 ja NOX

Näytteenottokorkeudet maanpinnasta: PM10: 4 mNOX: 2,5 m

Ympäristö: Kaupungin keskusta

Merkitykselliset päästölähteet: Liikenne, asuminen