heli poikela koordinoi järjestöjen työllistymis- toimia s. 6...sä työllistymisen. “jos...

Kyyjärvelläei tyydytävanhaan s.4

Talvisodanhenkeätyöllistämiseen!s. 8

Heli Poikelakoordinoijärjestöjentyöllistymis-toimia s. 6

VATES_INFO_3_09 kannet v3 12.11.2009, 12:033

3 2009

Kyvyt käyttöön on vammaistenja osatyökykyisten työllistymisenerikoisaikakauslehti.

Päätoimittaja

Marjatta Varanka

Toimitussihteeri

Juha SaarinenPuh. 050 378 [email protected]

Toimittaja:Outi Lindroos

Osoite

PL 40, 00621 Helsinki(Oltermannintie 8)Puh. (09) 7527 551Faksi (09) 7527 5521

Osoitteenmuutokset ja tilaukset:

Marianne KaunismäkiPuh. (09) 7527 [email protected]

Kyvyt käyttöön 1/2010ilmestyy helmikuussa 2010.Siihen tarkoitetun aineiston tulee ollatoimituksessa viimeistään 31.1.2010.

Toimitus toivoo lukijoilta palautetta,juttuideoita, käytännön esimerkkejäja kokemuksia.

Ulkoasu:Markku Böök

Kannen kuva:Studio Hannu Lehmusvuori

Painopaikka:Savion Kirjapaino Oy

Painos7000 kpl

Kyvyt käyttöön on ilmainen.Lehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa.

Marraskuu 2009

Uhkakuvia vai mahdollisuuksia?

Välityömarkkinoiden kehittäminen on valtakunnassa päässyt täy-teen vauhtiin, mutta etenkin vammaisten ja pitkäaikaissairaidensekä osatyökykyisten näkökulmasta kehitys näyttää huolestuttavalta.

Huolta herättää etenkin se, että kehittämishankkeiden paino-piste on työvoimaan kuuluvien työttömien palveluiden ja palveluoh-jauksen kehittämisessä. Koska vammaiset ja muut eläke-etuutta josaavat henkilöt eivät kuulu työvoimaan kirjaimellisesti, niin palve-luiden piiriin pääseminen on vaikeaa. Näin siitä huolimatta, ettämonet vammaiset ihmiset tarvitsevat tukea parantaakseen työelämä-valmiuksiaan ja päästäkseen työelämään.

Toinen huolenaihe on, että jo käynnistyneet muutamat sosiaali-ja terveysministeriön välityömarkkinahankkeet näyttävät painottu-van kuntouttavan työtoiminnan kehittämiseen. Tämäkään palvelu eitarjoa uusia mahdollisuuksia vammaisille tai eläke-etuutta saaville,koska palvelu on tarkoitettu pitkään työmarkkinatukea tai työttö-myyspäivärahaa saaneille henkilöille.

Kolmas havainto liittyy ammatillisen kuntoutuksen rooliin väli-työmarkkinoilla. Käynnissä olevissa hankkeissa ammatillisen kun-toutuksen, etenkin Kelan vastuulla olevan toiminnan, rooli on lähesnäkymätön.

Keskeinen kysymys onkin, miten ammatillisen kuntoutuksen jaaktiivisen työvoimapolitiikan palvelut saadaan täydentämään toisi-aan niin, että työllistyminen ja työssä tukeminen varmistetaan myöstukea tarvitseville vammaisille ja pitkäaikaissairaille henkilöille. Nytjärjestelmät näyttävät lähinnä sulkevan toistensa mahdollisuuksia jarajoittavan eri kohderyhmiin luokiteltujen ihmisten siirtymistä pal-velujärjestelmästä toiseen.

Uhkakuvat hierarkian ja väliinputoajien li-sääntymisestä näyttävät vahvistuvan. Väliinputoa-mista lisää se, että nykyiset palvelut eivät lähes-kään aina täytä esteettömyyden kriteereitä.

Jotta uhkaava kehitys saadaan pysäytetyksi,tulee pysähtyä miettimään, miten palveluidenketjuttamisesta päästään sellaisten palvelu-kokonaisuuksien rakentamiseen, jotkakannustavat ihmisiä kehittämään osaa-mistaan ja voimavarojaan ja näkemääntyöllistyminen mahdollisena ja kan-nattavana vaihtoehtona omassa elä-mässään.

Hieman kärjistäen: Jos jokuon pudonnut kuoppaan, eikä pää-se sieltä ylös, tarjoammeko hänel-le lasin vettä, että hän voisi pa-remmin kuopassaan, vai ojennamme-ko auttavan käden ja nostamme hänetkuopasta ylös. Kuopan reunalla asiatvoisivat alkaa näyttää jo paljon pa-remmilta.

Pauliina Lampinenkehittämispäällikkö[email protected]


Kyvyt käyttöön 3 2009 3

s.6

2 Pääkirjoitus

4 Kylätalkkareita, kirvesmiehiä, avustajiaja innovaatioitaSosiaalinen osuuskunta Nopolan kylätalkkarit työllistää jakehittää uusia paikallisen työllistämisen malleja.

6 Järjestökadulta työtä ja tukea työllistymiseenEspoon Pappilantien järjestöt edistävät työ- ja työllistymis-toimintojaan yhteisen koordinaattorin avulla.

8 Talvisodan henkeä työllistämiseenHallitusneuvos Päivi Kerminen TEM:stä, johtaja Kari IlmonenSTM:stä ja lakimies Kirsi Kunnas-Leinonen Kelasta keskustelivatvälityömarkkinoista.

11 Työnvälitys kuntienko vastuulle?Tanskassa kunnat vastaavat työnvälityksestä. Kuntaliitonjohtajan Jussi Merikallio kysyy, kannattaisiko Tanskan mallistakeskustella meilläkin.

12 Radikaalimpaa keskustelua välityömarkkinoista!Välityömarkkinat näyttäytyvät vaikeasti työllistyvien sijoituspaikkanailman työllistymistavoitetta, toteaa professori Asko Suikkanen.

13 Miksi työllistymisen asiakasraatia tarvitaan?Projektikoordinaattori Ilkka Oksman kertoo Helsingin kaupunginsosiaaliviraston kokemuksista.

14 Oikea valintaJani Kaski kertoi kuntouttavasta työtoiminnastaan lehdessämmevuonna 2006. Nyt hän raportoi tunnelmiaan Työni ja minä -sarjassa.

17 Avoimet työmarkkinat ja työpaikatulkoavaruudesta?Mikä on asiakkaan paikka välityömarkkinoilla, sitä pohdittiinAskel-hankeen paneelissa Helsingissä syyskuussa.

18 Avoimille työmarkkinoille siirtymiseenselkeämpiä polkujaKolmannen sektorin asemaa ja vaikutuksia välityömarkkinoillaon selvitetty työministeriön tutkimuksessa.

20 AjassaKriittinen ja värikäs puheenvuoro erityistyöllistämisen yksiköistäoppimisympäristönä on ilmestynyt.

Keskiaukeamalla VATES-säätiön koulutuskalenteri

s.4

s.14

s.8

VATES _INFO_3_09_sivut v3 12.11.2009, 12:433

Kyvyt käyttöön 3 20094

Keski-Suomessa Kyyjärven kunnassatoimiva Nopolan kylätalkkarit osuus-kunta on syntynyt kunnan tahdosta pois-taa pitkäaikaistyöttömien, vammaistenja osatyökykyisten työttömyys.

Muutamassa kuukaudessa kylätalk-karit on työllistänyt jo yhteensä 12 työn-tekijää, joista viisi on pitkäaikaistyötön-tä ja kaksi osatyökykyistä. Työllistetyis-tä neljä on edelleen sijoitettuina muihinyrityksiin.

Työtä on löytynyt mm. kylätalkka-reina, metsureina, kirvesmiehinä, van-husten avustajina ja asiakaspalvelutyön-tekijöinä. Ja lisää löytyy, vakuuttaa No-polan kylätalkkareiden toiminnanvetä-jä Janne Pulkkinen.

Kylätalkkareita, kirvesmiehiä,avustajia ja innovaatioita

Nopolan kylätalkkarit on oiva esimerkki

siitä, kuinka kunta työllistämistalkoisiin

ryhtyessään löytää vaikeasti työllistyville

töitä ja voi synnyttää jopa paikalliseen

elinkeino- ja työllistämistoimintaan

uusia malleja.

- Meillä on suunnitelma ja kunnanrahoituspäätös kaikkien pitkäaikaistyöt-tömien ja vajaakuntoisten työllistämisek-si puolen vuoden sisällä. Pyrimme myöskehittämään toimintaa, joka luo Kyyjär-ven yrityksiin uusia työpaikkoja.

Yrittäjien ja työttömien toiveetselvitettiin

Pulkkinen kertoo, että 1 500 asukkaanKyyjärvellä työttömien työllistämistal-koisiin lähdettiin keväällä selvittämälläkunnan yrittäjien ja työttömien sekäkuntalaisten tarpeita ja toiveita.

- Moni yrittäjä kertoi, että työvoi-maa tarvittaisiin yhdelle tai kahdellepäivälle.

Työttömien toiveita saatiin sen si-jaan kaivella melkein “pihdeillä” esiin.

- He olivat jo luopuneet ajatukses-ta, että voisivat edes haaveilla jostakin.Niinpä kysyimme heiltä, mitä tykkäättehdä kotona. Vastausten perusteellarupesimme sitten ehdottamaan, että voi-simmeko koota näistä palasista sinullemahdollisen työn ja toimeentulon.

Kylätalkkaritoiminta oli paikallisteneläkeläisten yksi toivomus. He olivattehneet siitä kunnallisaloitteenkin.

Osuuskuntamuodosta etuja

Kyyjärven työllistämistalkoiden ydinpo-rukan ovat muodostaneet kunnanjohta-ja, elinkeinotoiminnan projektipäällik-

Aarno Uusimäki sai yli vuodentyöttömyyden jälkeen töitäkylätalkkareiden ansiosta.Miehen ammattitaito ja työoteovat hyvänä esimerkkinä nuo-remmille työllistettäville.



kö ja Janne Pulkkinen, jonka kunnan-johtaja palkkasi betonihommista kehit-tämään kylätalkkaritoimintaa.

Heti alkuun nousi esille kysymys:kannattaisiko kylätalkkarityöllistämistävarten perustaa sosiaalinen yritys? Hy-väksi konsultiksi Pulkkinen löysi sosi-aalinenyritys.fi -sivustolta keskisuoma-laisen sosiaalisten yritysten perustamis-neuvontaprojektin Teho2:n päällikönKari Lintusen, Viitasaaren työvoimatoi-miston entisen johtajan. Lintusen ehdo-tuksesta Nopolan kylätalkkareista teh-tiin osuuskuntamuotoinen sosiaalinenyritys.

Sosiaalinen osuuskunta mahdollis-taa pitkäaikaistyöttömien ja vajaakun-toisten ohella myös työttömyysturvallaja sairauseläkkeelläkin olevien jäsenten-sä työllistymisen. “Jos osuuskunnassa onyli seitsemän jäsentä, niin työttömyystu-kea saava jäsen voi myydä työtään osuus-

kunnan kautta ja saa-da soviteltua työt-

tömyyskorvaustaeikä häntä pidetäyrittäjänä”, neu-voi Lintunen.

Tällä hetkel-lä mm. yksi saira-

useläkkeellä olevaosuuskunnan jäsen

tekee muutaman tunnin viikossa palk-katöitä.

Vuokraaminen madaltaatyöllistämiskynnystä

Janne Pulkkinen korostaa, että kylätalk-kareiden harjoittama vuokratyövoimanvälitys on pitkäaikaistyöttömien ja osa-työkykyisten työllistämisessä oiva työka-lu. Se madaltaa yritysten kynnystä ottaauusia työntekijöitä.

- Yrittäjä maksaa vain tehdyistä tun-neista, saa alv-verovähennyksen ja va-pautuu työnantajamaksuista, koska osuus-kunta huolehtii niistä.

Yrittäjille ja työttömälle vuokratyövoi olla myös portti työsuhteen vakiin-nuttamiseen.

- Se on sellainen turvallinen rajati-la. Parissa kuukaudessa yrittäjä näkee jo,millainen työntekijä on.

Pulkkinen vakuuttaa, että työttö-mätkin ovat ottaneet edelleen sijoittami-sen positiivisesti vastaan.

- Yli kahdeksan vuotta työttömänäollut, kesäkuusta työllistynyt yli viisi-kymppinen mies sanoi, että alkuun olikunto heikko ja takki tyhjä työpäivän jäl-keen. Nyt on mieli iloinen ja kunto kor-kealla, kun on töitä.

Nettikaupalla uusia työpaikkoja

Nopolan kylätalkkareissa oli tätä artik-kelia kirjoitettaessa, lokakuun lopulla,35 jäsentä, henkilöjäsenten lisäksi kym-menen yritysjäsentä. Osuuskunta toimiijäsenilleen paitsi työ-, niin myös mark-kinointi- ja hankintakanavana. Sen kaik-kien jäsenten tuotteita on myynnissäkyläkaupassa ja pian myös nopo.fi -net-tikaupassa.

Tavoitteena on saada nettikauppaantarjolle myös paikallisen OstoskeskusPaletin yrittäjien tuotteet sekä kunnantontit, vuokrahuoneistot ja matkailupal-velut sekä uutisia verkkolehti Noponew-sistä.

- Nettikauppa ei hiipuisi, kun sielläon tarjolla yhtä paljon tuotteita kuinAnttilan nettimyymälässä. Sen kautta voiKyyjärvellä kesämökkinsä omistava hel-sinkiläispariskuntakin tilata etukäteensaunalämmityksen ja iltapalan perjantai-illaksi, visioi ideatykki Janne Pulkkinen.

Ja nettikauppa luo laajetessaan uu-sia työpaikkoja niin paikallisiin yrityk-siin kuin osuuskuntaankin.

- Nettikaupassa työskentely on ai-kamoinen lisämeriitti työttömälle cv:ssä,uskoo Janne Pulkkinen.

Teksti: Juha SaarinenJanne Pulkkinen ja Juha Saarinen

Sosiaalisiin yrityksiin on syntynyt 40 uuttatyöpaikkaa Keski-Suomessa. Uusientyöpaikkojen syntymisessä on auttanutsosiaalisten yritystenperustamisneuvontaprojekti Teho2. Senprojektipäällikkö Kari Lintunen jakaasyntyneet sosiaaliset yritykset paikalliseenkehittämiseen pohjaaviksi, kuten esim.Nopolan kylätalkkarit ja KannonkoskenOiva Oy, ja yritystaustaisiin.

- Paikallisen kehittämisen yrityksissäperustamisen taustalta löytyy halu parantaaalueen työllisyyttä ja palvelujamarkkinaehtoisesti. Sosiaalinen yritys onkinhyvä paikallisen kehittämisen työväline,Lintunen toteaa.

Kaksivuotisen Teho2-hankkeen tavoitteenaon yhteensä 105 työpaikkaa.

Lisätietoja: www.sosiaalinenyritys.fi -sivustolta kohdasta projektit.

Kari Lintunen kätilöi myös Tea Heinolan johtaman Kannonkosken Oivan syntymis-tä. Kunnan omistama yritys työllisti lokakuussa 15 henkilöä. Esittelemme Oivannettisivuillamme: www.vates.fi/kyvytkayttoonlehti

Paikallista kehittämistä markkinaehtoisesti



Espoon mielenterveysyhdistys Emy,Hyvä Arki ja päihdekuntoutujien koh-taamispaikka Askel ovat jo useammanvuoden ajan tarjonneet espoolaisilletyöttömille tukityöllistämispaikkoja. Jär-jestöillä on mm. sopimus Espoon kau-pungin kanssa kuntouttavan työtoimin-nan tarjoamisesta pitkäaikaistyöttömil-le. Tällä hetkellä Pappilantiellä työsken-telee parikymmentä tukityöllistettyätyöntekijää.

Tullakseen entistä laadukkaam-maksi ja vaikuttavammaksi välityömark-kina-areenaksi, järjestökadun toimijatlähtivät viime vuonna mukaan VATES-säätiön Move-projektiin kehittämääntyötoimintojaan. Moven tavoitteena onkehittää välityömarkkinoiden työllisty-mistoiminnan ja -paikkojen läpivirtaa-vuutta.

Yksi homma vähemmän

Yhteishankeen tuloksena Pappilantienjärjestöillä on nyt yhteinen hanketyön-tekijä koordinoimassa ja kehittämässätyötoimintoja. Hyvän Arjen toiminnan-johtaja Hannu Hätönen on tyytyväinenhanketyöntekijän olemassaoloon, sillä seselkiyttää työnjakoa järjestössä, joka tar-joaa mm. aamiaista asunnottomille, sii-vousta tarvitsijoille ja kesäleiritoimintaavähävaraisten lapsille.

Järjestökadulta työtä Espoon Pappilantiellä toimii

kolme espoolaisten elämää

tukevaa järjestöä, jotka

tarjoavat myös paikallisille

työttömille mahdollisuuden

päästä takaisin työelämään.

Kehittääkseen

työllistämistoimintojaan

järjestökadun toimijat ovat

päätyneet yhteisen

koordinaattorin käyttöön.

- Minulla on yksi homma vähem-män huolehdittavana, kun hanketyön-tekijä koordinoi työllistyvien ohjausta jasopimusasioita.

Hanketyöntekijän työhön kuu-luu järjestökadun välityömarkkinoiden

koordinoinnin lisäksi jatkopolutuksenpohtiminen yhdessä tukityöllistetynkanssa; henkilö voi olla järjestökadullaensin esimerkiksi kuntouttavassa työtoi-minnassa, sitten työelämävalmennukses-sa ja lopulta palkkatuetussa työssä.

Heli Poikela pyrkii löytämään Hannu Hätösen johtamalle Hyvälle Arjelle ja muille Pappilantien järjes-töille niiden tarpeenmukaisia työntekijöitä ja auttamaan heitä työllistymään myöhemmin avoimilletyömarkkinoillekin.



ja tukea työllistymiseen - Jokaisen työtoiminnoissa olevan

kanssa käydään keskustelua jatkosta jaavoimille työmarkkinoille siirtymisestä,kertoo hanketyöntekijä Heli Poikela,jonka palkkaamisen on mahdollistanutEspoon mielenterveysyhdistyksen työl-listämisprojekti.

Ihmisiä on kuunneltava

Tukityöllistetyn henkilön ohjaaminenavoimille työmarkkinoille ei Heli Poike-lan mukaan ole kuitenkaan aina ongel-matonta. Joskus työllistyminen tavan-omaiseen työsuhteeseen jää aikeeksi.

- Jotkut ikään kuin jämähtävätjärjestökadulle. Minun on kuunneltavaihmistä, enkä voi pakottaa ketään työl-listymään avoimille työmarkkinoille.

Poikela muistuttaa myös siitä to-siasiasta, että järjestöille kaikki työllis-tetyt ovat resurssi ja uuden tukityöllis-tetyn henkilön perehdytys lisää ohjaa-miseen menevää aikaa.

- Silti kannatamme läpivirtaa-vuutta, koska uudelle tukityöllistetyllepaikka täällä olisi tärkeä.

Perehdytyksen kehittämiseen onjärjestökadulla pureuduttu etsimällä jär-jestöjen toimintaan soveltuvaa mallia.Espoon Laurea-ammattikorkeakoulunopiskelijat työstävät paraikaa lopputyö-nään perehdytyskansiota. Koulun opis-kelijoiden johdolla on myös käynnistet-ty tukityöllistettyjen työnohjausryhmät.

Ongelmana omaan napaantuijottelu

Move-projektin vetäjä Milja Louhelakiittää järjestökadun toimijoita uuden-laisen järjestöyhteistyön luomisesta

- Järjestöpuolen työllistämisessäon yleisesti ollut ongelmana eräänlainenomaan napaan tuijottelu. Tuetusti työl-listyneiden valmiuksien kehittämiseen eiole niinkään keskitytty. Väliaikaisiksi tar-koitetuista työtoiminnoista on tullutenemmän pysyviä kuin oppimisympäris-tölähtöisiä valmennuspaikkoja. Asenteettyöhönvalmennusta kohtaan muuttuvathitaasti.

Vaikka Move-hankkeen ensisijaise-na tavoitteena on ollut vammaisten jaosatyökykyisten väylän avaus avoimilletyömarkkinoille, myöskään organisaati-

Nousu neljän seinän sisältä

Espoolainen Sirpa Strömberg solmi tammikuussa 2009 kuntouttavan työtoimin-nan sopimuksen Espoon mielenterveysyhdistys Emyn kanssa.

- Kuntouttava työtoiminta on ollut minulle todellinen nousu neljän seinän sisältä.Siihen katkesi noin seitsemän vuoden työttömyysputki, hän kertoo.

Strömbergin työttömyys alkoi, kun hänen pitkäaikaisen työnantajansa firmalopetettiin. Sen jälkeen hän teki keikkatöitä mm. atk-kouluttajana, kunnes sydän-kohtaus ja sitä seurannut pitkä sairausloma saivat hänet luopumaan työnhausta.

Strömberg oli alussa Emyssä puolipäivätöissä neljänä päivänä viikossa. Nyt häntyöskentelee jokaisena arkipäivänä. Strömberg on Emyssä vastannut erilaistenjulkaisutuotteiden, kuten tiedotteiden, esitteiden ja käyntikorttien tekemisestä.Tätä varten hänelle on kustannettu taittokurssi.

Lisäksi hän opastaa tietokoneen käyttäjiä torstaisin.- Pidän siitä, sillä vanha ammattini liittyi atk:hon.Sirpa Strömberg tietää työn palkitsevan tekijänsä.- Parasta täällä ovat ihmiset, joita tapaan. Elämäni on muuttunut muullakin tavoin.Tiedän aamuisin mihin menen.

Hänen kuntouttava työtoimintansakin on vaihtumassa piakkoinpalkkatukityösuhteeksi Emyssä.

oiden sisäistä kehittämistä ei ole unoh-dettu.

-Työtoiminnan laadun paranemi-nen monipalvelukeskusten suuntaan ontoivottua kehitystä, Milja Louhela sa-

noo.Lisätietoja Move-projektista:

www.vates.fi/Move

Teksti: Outi Lindroos ja Juha SaarinenKuvat: Hannu Lehmusvuori

Heli kysyi minulta, onko tavoitteenani työllistyminen avoimille työmarkkinoille. En ollut asiaa aja-tellut, mutta kysyttäessä aloin pohtia; mitä, jos vielä minun ikäisenäni, kertoo Sirpa Strömberg.



Työministeriö otti käytäntöön 2000-luvun puolivälissä välityömarkkinat-kä-sitteen. Se kokosi sen alle kaikki ne työl-listämistukitoimet, joissa ihmiset ovat,kun eivät ole työttöminä eivätkä avoi-milla työmarkkinoilla.

- Käsitteellä halusimme myös vai-kuttaa: ajattelimme, että kun otammeväli-sanan käyttöön, niin se korostaisi vä-limarkkinatoimijoille, että kyseessä ontyöllistettäville väliaikainen, ei pysyvätila, täsmentää hallitusneuvos Päivi Ker-minen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Onko välityömarkkinat toiminutniin kuin ministeriössä ajateltiin?

- Käsitteen sisältö on kaventunut.Se käsittää nyt lähinnä kolmannen sek-torin toimijoiden tarjoamat työt. Yrityk-set eivät halua identifioitua välityömark-kinatoimijoiksi, koska ne tarjoavat ns.normaalia työtä, tietää Kerminen.

Hän korostaa, että välityömarkki-noiden tarve on tunnustettu; aina on ih-misiä, jotka tarvitsevat apua työmarkki-noilla sijoittumisessa, mutta välityö-markkinoiden volyymit ja kohderyhmätvaihtelevat työmarkkinatilanteen mu-kaan.

- Hyvässä työllisyystilanteessa väli-työmarkkinoita tarvitsevat ehkä lähinnävajaakuntoiset ja osatyökykyiset - hei-kossa tilanteessa taas ihmiset, joidentyöttömyys johtuu siitä, että työpaikko-ja ei ole tarjolla, täsmentää Kerminen.

“Talvisodan henkeä Laman myötä välityömarkkinoille janiiden kehittämiselle on tullut vahvatarve. Kaikkein heikoimmassaasemassa olevien työllistymisenvarmistamiseksi tarvitaan myöstyöelämäosallisuuden hyväksymistä,talvisodan yhteishenkeä. Näintotesivat Kari Ilmonen STM:stä,Kirsi Kunnas-Leinonen Kelasta jaPäivi Kerminen TEM:stä Kyvytkäyttöön -lehden välityömarkkina-keskustelussa.

Oikeita töitä puuttuu

Välityömarkkinoiden toiminnalle onKermisen mukaan nyt kaksi haastetta:rahoitus ja työllistymisen tuloksellisuus.

Kilpailuneutraliteetti ja EU:n val-tiontukisäännökset edellyttävät, että oi-keudellisesta muodosta riippumatta,kaikki maksullisia tuotteita ja palvelujatuottavat saavat valtion tukia samoin eh-doin. TEM:ssä valmistellaan muutoksiapalkkatukisäännöksiin.

- Välityömarkkinatoimijat saavatpalkkatukea osin erilaisin ehdoin kuinyritykset. Joissakin tilanteissa valtio voimaksaa työntekijän palkkauskustannuk-set kokonaan, Kerminen sanoo.

Jo pidempään tunnettu välityö-markkinahaaste on, että vain erittäinpieni osa järjestökentästä tarjoaa työllis-

tettävilleen työtä, jolla on kysyntää avoi-milla työmarkkinoilla. Yli 80 prosenttiatukityöllistetyistä on kolmen kuukaudenpalkkatukijakson jälkeen työttömänä taiuudelleen työvoimapoliittisessa toimen-piteessä.

- Yhdistyksille tuella palkattavatovat tärkeää työvoimaa. Heikko vaikut-tavuus johtuu osin siitä, etteivät kolman-nen sektorin työtehtävät riittävästi val-menna avoimille työmarkkinoilla, Ker-minen toteaa.

Työelämätavoitteen on oltava aito

Välityömarkkinat käsitteen perusidea onSTM:n johtajan Kari Ilmosen mukaan si-nänsä hyvä, koska siinä lähdetään ihmi-sen toimintakyvystä ja rakennetaan eri-laisia vaihtoehtoja, joilla ihmistä voidaan

Päivi Kermisen mielestä voisi olla järkevää suunnata välityömarkkinoita ja sen tukira-hoja hyvinvointipalvelujen tuottamiseen. Väestön ikääntyminen takaa, että palveluillelöytyy kysyntää.

INFO_3_sivut_8-11 v3 12.11.2009, 15:208


tukea kohti avoimia työmarkkinoita.- Yhteiskunnan tilan jännitteet luo-

vat kuitenkin välityömarkkinarakentee-seen omia paineitaan. Esimerkiksi talou-delliset notkahdukset vaikuttavat siihenja sen toimivuuteen selkeästi. Kokonai-suus ei toimi, jos jossain tulee stoppi.

Ilmonen epäilee, että esimerkiksikunnat eivät panosta vammaisten ja osa-työkykyisten työllistymiseen aikana, jol-loin niiden talous on kuralla, eikä siihenole mitään sanktioitua pakkoa.

Kelan lakimies Kirsi Kunnas-Leino-sen mukaan sekä ammatillisen kuntou-tujan että kuntoutusta järjestävän tahonkannalta olisi mielekkäämpää, jos jo läh-tötilanteessa voitaisiin osoittaa maali,työpaikka, mitä kohti kulkea.

- Toisaalta on myös tärkeää epävar-

on toimittava tämän tavoitteen saavutta-miseksi taloussuhdanteista riippumatta.

- Emme voi hallinnon ihmisinä an-taa periksi ja elää taloussyklien mukaan.Emme voi todeta, että on tarpeettomiaihmisiä, joista työvoimapuoli ei ole kiin-nostunut, eikä sosiaalipuoli voi auttaa.Meidän pitää katsoa eteenpäin ja yhdes-sä miettiä, mitä teemme ihmisten hyväk-si.

Kysymys on Ilmosen mukaan niistätyöllistymisedellytyksistä, joita yksittäi-sen ihmisen osalta pitää vahvistaa suh-teessa aiempaan työelämäosallisuuteen.

Kerminen uskoo, että työ- ja elin-keinoministeriössä ja nykyisessä hallituk-sessa halutaan pitää huolta ihmisistä.

- Poliitikoille ja hallitukselle on tär-keää, ettei ihmisiä jätetä. Ihmisten työ-

massakin tilanteessa antaa asiakkaallemahdollisuus kokeilla kykyjään ja har-joittaa työelämätaitoja.

Työmarkkinoiden vetävyys kuiten-kin mietityttää häntä: löytyykö vajaa-kuntoisille riittävästi työpaikkoja?

Kirsi Kunnas-Leinosen mukaan nyttarvitaankin aiempaa tiiviimpää yhteis-työtä esimerkiksi Kelan ja työ- ja elin-keinohallinnon välille, jotta asiakas siir-tyy kuntoutuksen jälkeen joustavastityömarkkinoille, mikäli työpaikkaa eiole heti näköpiirissä.

Osallisuutta vahvistettava, typpejäkehitettävä

Kari Ilmonen korostaa, että jokaisellaihmisyksilöllä on oikeus täysipainoiseenelämään, osallisuuteen, ja viranomaisten

Kari Ilmosen mielestä on valitettavaa, että työelämämme rakenteet ovataivan liian jäykät. Meillä ei uskalleta edes keskustella Saksan mallista,jossa työttömyyden haasteeseen vastataan lyhentämällä työaikaa.

Kirsi Kunnas-Leinonen on pettynyt Sata-komitean työhön. Siltä on odotet-tu ammatillisen kuntoutuksen sirpaleisen järjestelmän kokonaisuudistusta.Nyt näyttää siltä, että se tyytyy vain paikkaajan rooliin.

työllistämiseen!”

INFO_3_sivut_8-11 v3 12.11.2009, 15:209


markkinavalmiuksien kehittämisestä eiolla luopumassa. Välityömarkkinoistapuhuu sujuvasti niin työ- kuin elinkein-oministerikin.

Kerminen myöntää toki, että vam-maisten ja osatyökykyisten työllistymi-sestä ei puhuta enää tässä taloustilan-teessa lainkaan samalla rintaäänellä kuinpari vuotta sitten.

Ilmosen mielestä hyviä yhteistyöra-kenteita - kuten työvoiman palvelukes-kus - on toki syntymässä. Niitä pitää vainvahvistaa ja muuttaa yhteiskunnallistentilanteiden mukaan palvelemaan ihmis-ten tarpeita.

- Ei pidä sorvata ihmisiä aina uu-teen muottiin, vaan olemassa olevaamuottia pitää muovata niiden ihmistenmukaan, jotka ovat tulossa palveluun.

Jyvät halutaan erottaa akanoista

Kerminen kertoo, että työ- ja elinkeino-ministeriössä ollaan luomassa uusia mit-tareita, joiden avulla voidaan aiempaaparemmin erotella palveluntuottajienjoukosta ne, joiden työllistymisproses-sissa asiakkaat voivat todella edetä koh-ti avoimia työmarkkinoita.

- Mittareissa tullaan huomioimaan

mm. sellaiset tekijät kuin asiakkaan päih-teiden käytön väheneminen, itsevar-muuden lisääntyminen ja työnhaun pa-rempi uskallus. Nyt meidän vaikutta-vuusmittari on vain se, mikä on ihmisentyöllisyystilanne kolmen kuukauden jäl-keen.

Kirsi Kunnas-Leinonen kertoo, ettäKelassakin haasteena on kuntoutuspal-velujen kilpailutus niin, että palvelun-tuottajat pystyisivät tuottamaan Kelanasiakkaille yksilöllisiä palveluja, esimer-kiksi räätälöityä ohjausta työmarkkinoil-le. Kelassa on parhaillaan menossa vii-den ammatillisen kuntoutuksen palve-lulinjan - kuntoutustarveselvityksen,kuntoutustutkimuksen, työkokeilun,työhönvalmennuksen ja mielenterveys-kuntoutujien työhönvalmennuksen -standardien teko.

Työhönvalmentajista kunnonanalyysi!

Päivi Kermisen mukaan työhallinnonkokemukset työhönvalmentajatoimin-nasta ovat myös erittäin hyvät. Esimer-kiksi Tampereen työvoiman palvelukes-kuksessa työpaikkoja etsivä työvalmen-taja on saanut hyviä tuloksia aikaan.

- Työvalmentajan ei pitäisi olla ai-noastaan työllistettävän rinnallakulkija,vaan myös työnetsijä. Hänen pitäisi ha-kea piilotyöpaikkoja, jalkautua yritystenpariin. Näin syntyvät parhaat tulokset.

Kermisen mielestä tämän hetkisis-tä työhönvalmentajaresursseista ja tar-peesta tarvittaisiin kunnon analyysi, jottatiedettäisiin, mistä hiertää, ettei toimin-ta ole laajennut valtakunnalliseen käyt-töön. Työhallinnolla ei hänen mukaan-sa ole työhönvalmennustoimintaan riit-tävästi taloudellisia resursseja.

Kirsi Kunnas-Leinosen mielestä rin-nallakulkijan ohella tarvitaan myös työ-kulttuurin muutosta työpaikoilla.

-Yritysten tulisi muuttua suvaitse-vaisemmiksi. Miten työyhteisöissä, jois-sa tehdään töitä 110 prosenttisesti, pys-tytään ottamaan vastaan työntekijä, jokaei ole riittävän tehokas?

Emme ole vain yritysten maailma

Kari Ilmosen mielestä työmarkkinoita jatyöolosuhteita pitäisi sopeuttaa niin, ettävaikutetaan työyhteisön asenteisiin suh-teessa erilaisuuteen ja annetaan kaikillemahdollisuus osallistua työelämäänoman osaamisensa suhteessa.

- Ei pidä vaatia jokaiselta kymme-nen tunnin työpäivää tiukassa tulosoh-jauksessa ja todeta, että jos se ei onnis-tu, niin sitten ulos.

Ilmonen ymmärtää toki työnanta-jan näkökulmaa, että tuottaminen onbisnestä, ja se mitä jää viivan alle onoleellista. Hän toivoo, että tuottoviivanalta nähtäisiin kuitenkin myös “laajem-pi yhteiskunnallinen viiva - yhteiskun-nallisen osallisuuden näkökulma”.

- Emme ole vain yksittäisten yritys-ten maailma. Olemme yhteiskunta, jos-sa pitää katsoa kokonaiskustannukset.Niissä me voimme säästää menemälläyrityksiin sisään ja antamalla tukea yk-silölle, työyhteisölle ja työnantajalle.

Teksti: Juha SaarinenKuvat: Hannu Lehmusvuori

“Edellisen laman virheet on nytvältettävä. Välityömarkkinoiden,

viranomaisten ja työnantajienyhteistyötä tarvitaan nyt, jotteiihmisten syrjäytymisestä makse-

ta taas kallista hintaa.”

INFO_3_sivut_8-11 v3 12.11.2009, 15:2010


Kuntaliiton sosiaali- ja terveysjohtajaJuhani Merikallio pitää välityömarkki-nat käsitettä hyvänä, koska se avaa avoi-mien työmarkkinoiden ja “entisten suo-jatyökeskusten” väliin jäävien ryhmientyöllistymistarpeet ja heterogeenisuu-den.

Välityömarkkinatoiminta ei kuiten-kaan Merikallion mielestä ole lyönyt it-seään valtakunnallisesti läpi, koska toi-minnan eri alueiden ja monimuotoisuu-den pitkäjänteiseltä kehittämiseltä onpuuttunut kunnon rahoitusväline.

- Toiminnan rahoitus on koko ajanollut jollain lailla alisteinen työhallinnonvarsin normitetulle ajattelulle, johon liit-tyy erilaisia työmarkkinoille osallistumi-sen tunnuslukuja: esimerkiksi kuinkamonta päivää olet ollut työttömänä jamillaisen statutuksen asiakas saa työhal-linnon eriportailla.

Työllistämisen harmaa alue jatyönvälitys kuntienko hoitoon?

Kuntaliiton sosiaali- ja

terveysjohtaja Jussi Merikallion

mielestä välityömarkkinoiden

kehittämistä estää työhallinnon

normitettu toiminta.

Merikallion mielestä kannattaisi

myös pohtia, olisiko

työllisyyden edistämiseksi

järkevää siirtää työllistymisen

harmaa alue tai koko

työnvälitys kuntien hoitoon?

Hän korostaa, että harmaan alueensiirtäminen ei voi tapahtua kuitenkaanilman siihen tarvittavien resurssien siir-toa kunnille. Taloudellisesti yhtälö onmuuten mahdoton.

Merikallio kertoo, että Kuntaliitos-sa on pohdittu myös työvoimapalvelu-lain uudistamiseen liittyen, olisiko jär-kevää Tanskan ja Hollannin mallin mu-kaan siirtää koko työnvälitystoiminta jasiihen liittyvät työvoimapoliittiset toimetkokonaan kuntien vastuulle.

- Se olisi varmaan parempi vaihto-ehto kuin jatkuva epämääräinen tila, jos-sa valtiolta tipahtelee tehtäviä kunnille,ilman mukana seuraavia resursseja.

Teksti: Juha SaarinenKuva: Kimmo Brandt.

Työllistäminen ja elinkeinotoimintaovat mitä paikallisinta toimintaa

Jussi Merikallio katsoo, että se työllistä-misen harmaa alue, jota työhallinto nythoitaa, voisi olla järkevää siirtää koko-naan kuntien vastuulle. Tämä edistäisivaikeasti työllistyvien työllistymistä japoistaisi ainaisen keskustelun siitä, ke-nen vastuulle erilaiset kuntouttavat jatyöllistymistä edistävät sekä työmarkki-noille pysymistä tukevat toimet kuulu-vat.

- Työllistäminen on hyvin paikallis-ta toimintaa. Kunnissa se on selkeässäyhteydessä ihmisten sosiaaliseen elä-mään ja paikallisen elinkeinoelämän tar-peisiin ja mahdollisuuksiin. Työhallin-non normitettu valtakunnallinen yksik-kö ei samalla lailla löydä paikallisia mah-dollisuuksia kuin kunnat, perusteleeMerikallio.

INFO_3_sivut_8-11 v3 12.11.2009, 15:2011


Vuonna 2008 talvella teinselvitystä välityömarkkinoista sosiaali-turvan kokonaisuudistusta valmistele-valle Sata-komitealle. Työn myötä alkoihahmottua kaksi linjaa: toisaalta laaja-alaisempi eurooppalainen keskustelusiirtymien työmarkkinoista - transitio-nal labour markets, TLM-perspektiivi -ja toisaalta kotimainen, työministeriös-tä lähtenyt linja suppeammasta välityö-markkinat-konseptista.

Eurooppalainen TLM-perspektiivikorostaa työn rakenteellisia ja sisällölli-siä muutoksia, jotka yksilötasolla näky-vät viitenä erilaisena siirtymätyyppinä,esimerkiksi työsuhteesta sosiaaliturva-suhteeseen ja takaisin. Näistä siirtymis-tä tulee tulkinnan mukaan olennaisianiin yksilö- kuin yritystasollakin. Needellyttävät joustavuutta ja aktiivistakansalaisuutta, tietoista työmarkkina-kansalaisuutta, valppautta ja rohkeuttaitsensä uusintamaiseen, halukkuuttauusiin tilanteisiin ja vaihtuvuutta. Yh-teiskuntapolitiikan sisällön odotetaanmuuttuvan siirtymiä tukevaan suun-taan ja vaihtuvan perinteisestä kom-pensaatiopolitiikasta investoivaan yh-teiskuntapolitiikkaan. Tällaisten työ-markkinoiden ja niihin kytkeytyvienuusien periaatteiden katsotaan olevanainoa vaihtoehto menestyä taloudelli-sen kilpailun kiristyessä ja globalisaati-on syventyessä. Suomessa tätä keskus-telua käydään joustoturvakäsitteen ja-keskustelun alla.

Kansallinen keskustelu välityö-markkinoista alkoi vuonna 2004. Siinäon ollut olennaista työttömien ja lähin-nä työvoimapalveluiden eriyttäminentoisaalta helpommin työllistyviin, joi-hin soveltuu perinteiset työvoimapalve-

Radikaalimpaakeskusteluavälityömarkkinoista!

lut, sekä toisaalta hankalasti työllisty-viin - osa vammaisista, pitkäaikaistyöt-tömät jne., joita varten tarvitaan erilli-siä välityömarkkinoita. Idea on ollutpohtia välityömarkkinoiden mahdolli-suutta yleensä ja toisaalta muodostaavahvempi kokonaisuus nykyisistä kei-noista ja palvelureiteistä. Välityömark-kinat olen ymmärtänyt hankalasti työl-listyvien yhteiskuntapolitiikan muo-don reformina sisältöreformin sijaan.Helposti välityömarkkinat - esimerkik-si TUPO 2 -työryhmän esityksissä -näyttäytyvät vaikeasti työllistyvien ih-misten sijoituspaikkana ilman vahvojauusia avauksia työllistettävyyden ja itsetyöllistämisen tukemiseen.

Kansallisiin välityömarkkinat-esi-tyksiin sopii VATES-säätiössäkin esi-tetty kritiikki: pitkäaikaistyöttömiä jamuita vaikeasti työllistyviä kierrätetäänjatkuvasti erilaisissa palveluissa ilmantodellista työllistymistavoitetta. Väli-työmarkkinat-esityksissä ei ole pohdit-tu, miten voidaan ylittää niin yksilölli-siin kuin yhteisöllisiin tekijöihin kiin-nittyvät motivaation, osaamisen, kou-lutuksen, sairauden kuin työllistymi-senkin esteet. Tarvitsemme selkeäm-pää ja radikaalimpaa keskustelua väli-työmarkkinoiden toiminnan ja yhteis-kuntapolitiikan sisällöistä.

Asko SuikkanenLapin yliopiston sosiologian [email protected]

näkökulma

Kuva: Lapin yliopisto


Kyvyt käyttöön 3 2009 1 3

miksi?Miksi työllistymisenasiakasraatiatarvitaan? Teksti: Outi Lindroos

Helsingin kaupungin sosiaali-virasto on mukana valtakunnal-lisessa välityömarkkinoiden As-kel- kehittämishankkeessa viisi-henkisellä asiakasraatikokeilulla.Miksi työllistymisen asiakasraa-tia tarvitaan projektikoordinaat-tori Ilkka Oksman?

Asiakasraadin tarkoituksena ontuoda sosiaaliviraston asiakkai-den näkökulma työllistymiskes-kusteluun. Etsimme ongelma-kohtia, joita asiakkaat kohtaavatvälityömarkkinoilla siirtyessääntyösuhteiseen työhön avoimilletyömarkkinoille. Toivon, etteivätasiakkaamme jää ainoastaan yksi-suuntaisen tiedonjakajan rooliin,vaan saamme aikaiseksi vuoropu-helua työllistämiskäytännöistä.

Synnyttääkö keskustelu asiakas-ryhmässä työllistymistä tukevaavuoropuhelua? Miten asiakkai-den kokemus siirtyy eteenpäinviranhaltijoille, ja onko ongel-makohtien muuttaminen tätäkautta mahdollista?

Pelkkä asiakasraati ei vuoropu-heluun kaupungin organisaatios-sa riitä. Raadin ensisijainen tar-koitus on järjestelmän kehittämi-nen sujuvammaksi. Raadilta odo-tetaan kommentteja, palautetta janäkemyksiä, jotka kaupungintyöntekijänä vien teemoittaineteenpäin neljästätoista jäsenestäkoostuvaan koordinaatioryh-mään.Ryhmä on koottu tätä hankettavarten kaupungin eri toimipistei-den työntekijöistä. Vuoropuhelusyntyy asiakasraadin ja koordi-naatioryhmän välille. Asioidenesiin nostaminen viranhaltijoiden

tietoon ei ehkä muuta vakiintuneitakäytänteitä heti, mutta ongelmakoh-tien tiedostamiseen siitä on apua.Pelkästään asioista keskusteleminenasiakasraadin tarjoamasta näkökul-masta voi vaikuttaa työntekijöiden jajohdon näkemyksiin ja sitä kauttapolitiikkaan pidemmällä aikavälillä.

Onko asiakkaan äänen esiintuomi-nen ollut vaikeaa?

Asiakkaan mielipiteiden esiin nosta-minen on mielenkiintoista, muttamyös haasteellista. Haastetta tuo se,että asiakasmielipide tuntuu useinleimaantuvan yksittäistapaukseksi.Joka tapauksessa, kun järjestelmää

halutaan kehittää, on voitava kysyäihmisiltä. Raati on tavannut syksynaikana tiheästi, koska työstämme ky-selylomaketta voidaksemme välttäämahdollisen edustavuusongelman jahyödyntää hieman isomman asiakas-joukon mielipidettä.

Askel-hanketta, 2009 - 2011, hallinnoi jakoordinoi Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos(THL). Hankekumppaneina ovat Helsingin,Espoon ja Vantaan kaupungit sekä Diakonia-ammattikorkeakoulu ja VATES-säätiö.Lisätietoa www.vates.fi/projektit

Teksti: Outi LindroosKuva: Juha Saarinen



Oikeavalinta



Jani Kasken työvalmentaja, keittiömestari Mat-ti Karlsson muistaa, miten intuitio, vaisto, kertoihänelle alusta pitäen 24-vuotiaana kuntouttavaantyötoimintaan tulleen nuoren miehen kyvyistä.

- Olisikohan Jani ollut töissä kaksi, kol-me viikkoa, kun tajusin, että tuosta kaverista tuleevielä jotain. Kokin pitää olla vähän perfektionisti japyrkiä täydellisyyteen monessa asiassa. Riskinotto-kykyä tarvitaan. Uutta ei voi kehittää, jos ei löydyluovaa hulluutta ja uskoa omiin valintoihin. Asiak-kaat haluavat aina elämyksiä. Jani on kolmen vuo-den aikana miehistynyt pirusti ja ammatinvalintaon varmistunut. Se on oikea.

Jani Kaski itse muistelee suurtalouskokin al-kuaan näin: Olen kasvanut ihmisenä valmennuk-sessa olon aikana paljon. Kun tulin tänne, hädintuskin osasin valmistaa lihamakaronilaatikkoa,enpä paljon muuta, ja sosiaalisesti koin olevanimelkein mykkä. En puhunut mitään ensi alkuun.

En löydä yhtään negatiivista puolta tä-män kaltaisesta opiskelusta, jossa mestari opettaakisälliä ja on henkilökohtaisena ohjaajana. Olentehnyt täällä tutkinnon ja saanut ammatin, jota en

Tuotantokoulusta

suurtalouskokiksi keväällä

valmistuneen Jani Kasken

ensiesittely tämän lehden

palstoilla tapahtui kolme

vuotta sitten.

Ohikiitäneiden vuosien

aikana, Silta-Valmennuksen

lounasravintolassa

ummikosta on kehittynyt

ammattilainen.

olisi osannut itsekseni kuvitella. Tänne päädyin,hyvä näin, muitakin vaihtoehtoja oli silloin. Sattu-maako vai ei? En tiedä.

Työssäni olen oppinut kaiken perusasioistaalkaen, miten otetaan vastuu koko lounasravinto-lasta, keittiöstä, salaateista, leipomuksista ja mitämuuta työhön kuuluukaan. Haluan kehittää itseä-ni, en liiku pintaliitona asiasta toiseen.

Teorian ja käytännön suhde toimii tämäntyyppisessä opiskelussa hyvin. Aamupäivällä onkäytäntöä ja iltapäivällä teoriaa. Sen osuus on ehkäparikymmentä prosenttia, mikä sopii minulle. En-sin tehdään asiat käytännössä. Henkilökohtaiseltaohjaajalta, Matilta, olen aina saanut neuvoja.

Tärkeintä on, että valmennussuhde perustuuluottamukseen. Työvalmennus-sana kuulostaa ou-dolta minun korvissani. Pikemminkin Matti onollut henkilökohtainen valmentaja tai opettaja.Matti on ollut se, jolle olen voinut puhua. Jos onollut haastava tilanne omassa elämässä, on voituottaa työssä vähän rauhallisemmin. Olen saanuttukea ja ymmärrystä.

“ Nykyisin koen itseoppivani, kun saan

neuvoa muita.Sosiaalisuudella on

suuri merkitysammatillisesti.”

TYÖNIja minä

Äärettömän luotettava ja hirveän hyvä luonne, sanoo Matti Karlsson entisestä val-mennettavastaan Jani Kaskesta. Janin luonteenpiirteet ovat juuri ne, joilla työssäKarlssonin mukaan menestytään.



Tällä hetkellä tärkeintä on yksi-tyiselämä. Uusi isän rooli muuttaakoko arjen. Työllistyminen on tärkeää,kun vastuu läheisistä kasvaa.

Tukipilareihini kuuluu ilmanmuuta mielihyvä, jota työ tuottaa. Vie-läkin koen tosin joskus epävarmuutta,pystynkö, osaanko, onko minusta alal-le, ja Matti rohkaisee. Hän luo uskoa,että varmasti pärjään. Olen kiinnostu-nut jatkuvasta opiskelusta ja saan tyy-dytystä siitä, että osaan.

Tykkään itseni kehittämisestä jajatkan edelleen opiskelujani opiskele-malla ravintolakoksi Pirkanmaan am-mattiopistossa. Kun on kolmen vuo-den koulutus pohjalla, ravintolakokik-si voi opiskella vuodessa. En osaa sa-noa pitkällä tähtäyksellä, minkä työpo-

lun valitsen lopullisesti, suurtalousko-kin vai ravintolan. Kumpikin on mie-lenkiintoinen. Olen ollut työharjoitte-lussa sekä isoissa että pienissä työpai-koissa, joten kokemusta monenlaisistatöistä löytyy.

Murheita minulle ei tule nyt mie-leen työhön liittyen. Uskon, että val-mistumiseni jälkeen pääsen kiinni työ-elämään ja saamme perheenä nauttiayhdessäolosta. Rahalla on merkitystäsillä tavoin, että se tuo turvaa, muttatärkeintä se ei ole. Terveys merkitseeeniten. En lähtisi kidnappaamaan ke-tään rahan takia.

Haltijan taikasauvaa tuore isä eiinnostu juuri nyt työasioissa pohdiske-lemaan saati heiluttelemaan. Pääasiaon, kotona kaikki on hyvin ja perhe

ja minäTYÖNI

pysyy terveenä. Matti Karlsson sanooväliin, että rivikokkia Janista ei tule.Siihen hän on aivan liian lahjakas jauuttera. Huumorintajukin kertoo suur-miehestä. Katsotaan siis tulevaisuu-teen.

Jani Kasken ammatillisen työhön-valmennuksen alkuvaiheista Silta-Val-mennuksessa kerrotaan Kyvyt käyt-töön lehden edeltäjän VATES-infon 3/2006 artikkelissa Minun viikkoni sekä2/2007 artikkelissa Silta-Valmennuk-sen ohjauksesssa asiakas etenee. Artik-kelit löytyvät VATESin kotisivuilta:www.vates.fi/kyvytkayttoonlehti

Teksti: Sinikka LuhtasaariKuvat: Juha Saarinen

Janin lopputyö tapaksista oli kiitettävä, kehuu opettaja Tuulikki Rantaniemi ammattiopisto Luovista. Luovi on Silta-Valmennuksessatoteutettavan perustutkintoon johtavan opetuksen yhteistyökumppani.



Mielenterveyden keskusliiton kou-lutusjohtajan Mika Vuorelan mielestä vä-lityömarkkinoiden tuloksellinen toimin-ta edellyttäisi, että siellä toteutettava työ-toiminta ja valmennus tapahtuisivatmahdollisimman paljon aidoilla työpai-koilla.

- Kumpi on luontevampaa ihmisenja hänen työllistymisensä kannalta: py-syä samassa työpaikassa vai siirtyä jos-tain muualta työpaikkaan, Vuorela ky-syi haastavasti.

Vammaisfoorumin pääsihteeri Pirk-ko Mahlamäki peesasi Vuorelaa.

- Jos kuntouttavan työtoiminnantavoitteena oikeasti on asiakkaan pääsyavoimille työmarkkinoille, niin sen saa-vuttamisen suurin este on jo kuntoutta-van työtoiminnan lähtöruudussa: logiik-ka ontuu, jos työtoiminta tapahtuu muu-alla kuin aidossa työympäristössä.

Tietokapeikko

Espoon sosiaalitoimen Mikko Toivonentotesi, että hänen kunnaltaan kyllä löy-tyisi töitä kuntouttavaan työtoimintaan,kunhan vain saisi kaupungin johtajatajatukselle kypsiksi.

Avoimet työmarkkinatja työpaikat kuinulkoavaruudesta?

Asiakkaiden asemaa

välityömarkkinoilla pohtineen

Askel-hankkeen seminaarin

paneelikeskustelussa ruodittiin

syyskuussa ajankohtaisongelmaa:

miten saada välityömarkkinat

kohtaamaan aidot työpaikat ja

työmarkkinat. Ovatko ne

työtoiminnassa oleville kuin

ulkoavaruudesta?

- Työnantajat kysyvät heti, mistätuki ja ohjaus työntekijöille.

Pirkko Mahlamäen mielestä työn-antajien ilmaisema suuri tuen ja ohjauk-sen tarve kertoo, että työmarkkinoilla ontietokapeikko, asenneongelma, sen suh-teen, mitä erilaiset ihmiset voivat tuodatyöpaikoille.

Asiakas on aina oikeassa

Paneelissa etsittiin vastausta myös kysy-mykseen: miten luoda sellaista kuntout-tavaa työtoimintaa, joka motivoisi asia-kasta siirtymään eteenpäin kohti työelä-mää. Kaikki panelistit korostivat asiak-kaan kuulemista ja mukaanottoa itseäänkoskeviin suunnitelmiin ja päätöksiin.

- Kannattaa lähteä liikkeelle siitä,että asiakas on aina oikeassa. Se on pa-ras, hyvää lopputulosta ennustava teki-jä, huomautti Mika Vuorela.

Pirkko Mahlamäki arvosteli kysy-myksenasettelua.

- Tällaisten kysymysten esittäjätolettavat, että avoimet työmarkkinatovat kuin ulkoavaruudesta ja työtoimin-nassa olevat ihmiset erilaisia olioita, jot-ka eivät sinne kuulu.

Hän halusikin käännettävän kat-seen työtoiminnan sisältöön - sillä pitäi-si olla selkeä yhteys tämän päivän työ-elämään - ja työmarkkinoihin.

- Avoimilla työmarkkinoilla tarvi-taan laadullista muuttumista ja se tuleetapahtumaan, kun työvoimapula iskee.

Askel-hankkeen seminaarin “Mis-tä asiakkaat avoimille työmarkkinoille”luentoaineisto löytyy VATES-sääätiönnettisivuilta www.vates.fi/projektit koh-dasta Askel-hanke.

Teksti ja kuva: Juha Saarinen



Selvityksen mukaan kolmannen sek-torin työnantajat voisivat itse nykyistäparemmin ja enemmän yhteistuuminpohjustaa asiakkailleen polkuja, joitapitkin nämä onnistuisivat kapuamaanavoimille työmarkkinoille. Selvityksenkolmannen sektorin asemasta ja vaiku-tuksista välityömarkkinoilla on tehnythelsinkiläinen julkishallinnon konsultti-toimisto Net Effect Oy työministeriöntoimeksiannosta.

Hankkeen aineisto on koottu kol-matta sektoria edustavista yhdistyksis-tä, seurakunnista ja säätiöistä. Tuloksiaarvioitaessa on otettava huomioon, ettätutkimuksen sähköiseen kyselyosaanvastanneet, enimmäkseen pienet organi-saatiot, edustivat vain kuutta prosenttiakaikista vuonna 2006 tukityöllistämistätarjonneista kolmannen sektorin toimi-joista.

Käsite välityömarkkinat viittaa ra-portissa työttömyyden ja avointen työ-markkinoiden väliselle harmaalle alueel-le.

Työllistymisen tuki- jaohjauspalvelutarjonta heikkoa

Raportti toteaa, että omia palveluitaantuottaessaan liikevoittoon pyrkimätönkolmas sektori pystyy tarjoamaan vai-keasti työllistyville tärkeän mahdollisuu-den työ- ja toimintakyvyn ylläpitoon.Sen sijaan se ei usein kykene eikä koetehtäväkseenkään tarjota näille tuki- jaohjauspalveluja tai suunnitella työllisty-mispolkuja, joiden avulla asiakkaan oli-si mahdollista kiinnittyä avoimille työ-markkinoille.

Avoimille työmarkkinoille

Palkkatukijakso voi olla työllistetylle hyvä kokemus,

mutta harvoin se johtaa kolmannelta sektorilta

pysyvään työsuhteeseen. Jos julkishallinnon

elinkeinopolitiikka, sosiaalitoimi ja koulutus eivät

kykene luomaan yhteistä välityömarkkinoiden

strategiaa, tilanne pysyy ennallaan, todetaan

työministeriön tuoreessa selvityksessä.

tarvitaan selkeämpiä polkuja



siirtymiseen

“Vain vähemmistöllä kolmannensektorin organisaatioista on halua tai re-sursseja tukityöllistettävän ohjaami-seen”, raportti toteaa.

Kolmannen sektorin organisaatiottarvitsevat palkkatuettua työvoimaaoman toimintansa pyörittämiseen.

Toisaalta, jos kolmannen sektorinorganisaatioilla ei olisi mahdollisuuttakäyttää tukityöllistettyjä omassa palve-lutuotannossaan, osa yhteiskunnallisis-ta palveluista lopahtaisi. Isoja aukkojasyntyisi esimerkiksi vanhusten kotipal-veluihin, koululaisten kerhotoimintaan,perheiden arjen tukemiseen ja kierrätyk-seen.

Raportin mukaan kolmannen sek-torin työllistämistä edistävien palvelui-den yhteiskunnallista kokonaisvaikutta-vuutta voidaan pitää suurempana kuinniiden aikaansaamia suoria työllisyysvai-kutuksia.

Palkkatuki voi olla väärä ratkaisu

Raportin mukaan palkkatukijakso voiolla “vajaakuntoiselle” väärä ratkaisusilloin, kun tämä tarvitsisi ensisijaisestikuntoutusta ja valmennusta työelämään.Välityömarkkinoilta ei kuitenkaan löy-dy oikeanlaisia palveluja tai niihin ei osa-ta ohjata.

“Moniongelmaisten ja pitkään työt-töminä olleiden kohdalla palkkatuenvaikuttavuus on hyvin heikkoa”, rapor-tissa todetaan. Kun työllistyminen avoi-mille työmarkkinoille ei ole realistinenvaihtoehto, tulisi käyttää muita tulonsiir-toja kuin palkkatukea.

Nuorelle, akateemisen koulutuksensaaneelle ja vain vähän aikaa työttömä-nä olleelle palkkatukijakso saattaa toi-mia siltana välityömarkkinoilta avoimillemarkkinoille, kuten tarkoitus on. Koko-naisuutena työllistyminen välityömark-kinoilta avoimille on kuitenkin vähäis-

tä, raportti toteaa. Yksilön elämänlaa-tuun palkkatukijaksolla saattaa olla suurivaikutus.

Julkisen rahoituksen varassa toimi-vat kolmannen sektorin työnantajat suh-tautuvat raportin mukaan varaukselli-sesti “vajaakuntoisen” pysyvään työllis-tämiseen omassa tuotannossaan. Näinon muun muassa siksi, että organisaati-oiden on vaikea varautua ns. viimeiselletyönantajalle aiheutuviin eläkekustan-nuksiin.

Julkishallinnon yhteistyöllä ulosikuisesta reservistä

Raportissa todetaan, että tulevaisuudes-sa välityömarkkinoiden työvoimaa tar-vitaan entistä enemmän; nykyisellääntyövoimapulaan vastataan liian herkästiulkomaisen tilapäisen työvoiman avul-la.

Iso osa palkkatukityöllistetyistä onjo nyt tehtävissä, joita työvoimapula piannirhaisee kovimmin. Näitä ovat hoiva-alat, kiinteistönhuolto ja kausivaihtelui-den riepottamat metalli- ja rakennusteol-lisuus.

Jotta nyt tilapäisiin tehtäviin palk-katuettu työvoima ei jäisi tietyllä tavallareserviin ikuisesti, raportti esittää, ettätyö- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- jaterveysministeriö ja opetusministeriö yh-dessä määrittelevät välityömarkkinoidenkehittämisen tavoitteet ja keinot sekäkehittymisen seurantamenetelmät.

Julkishallinnonalojen yhteistyö onvälttämätöntä, jotta välityömarkkinoi-den vaikuttavuutta ei katsottaisi ainoas-taan työvoimapolitiikan näkökulmasta.

Selkeämmin yritystenyhteistyökumppaniksi

Raportissa ehdotetaan, että palkkatuki-työn vaikuttavuutta parannetaan saatta-malla asiakkaan työ- ja toimintakyky

sekä oikea organisaatio kolmannelta sek-torilta kohtaamaan toisensa nykyistäparemmin.

“Välityömarkkinatoimenpiteet tuli-si profiloida ja kohdentaa nykyistä pa-remmin eri asiakasryhmien tarpeita vas-taaviksi”, raportin laatijat ehdottavat.

Palkkatuki edellyttäisi työnantajal-ta suunniteltua, avoimille työmarkki-noille johtavaa valmennus- ja kuntoutus-palvelua. Siinä taas usein tarvitaan ul-kopuolista asiantuntijaa, jonka palkki-oon organisaation omat voimavarat ei-vät riitä, joten ulkopuolisten valmennus-ja kuntoutuspalveluiden rahoitus olisijotenkin järjestettävä.

Raportissa ehdotetaan myös järjes-telmän selkiyttämistä tilanteissa, joissaavoimille työmarkkinoille päässyt joutuutyöttömäksi uudestaan. Kolmannen sek-torin työnantajan pitäisi ottaa hänet au-tomaattisesti takaisin tuettuun työhön.Raportin mukaan välityömarkkinat toi-misivat silloin turvaverkkona. Asiakkaanei tarvitsisi ohjautua TE-toimiston kaut-ta taas toisenlaiseen organisaatioon.

Selvityksen mukaan yritykset suh-tautuvat varauksellisesti välityömarkki-noihin. Asennetta voitaisiin muuttaaparantamalla välityömarkkinoiden nä-kyvyyttä esimerkiksi internet-sivustonavulla. Välityömarkkinat voisivat nykyis-tä selkeämmin tarjoutua yritysten yhteis-työkumppaneiksi sesonkiaikoina ja ali-hankkijoina.

“Kolmannen sektorin työ- ja elin-keinohallinnolle tuottamien palveluidenja järjestettyjen työtilaisuuksien vaiku-tukset” selvitys ilmestyy työ- ja elinkei-noministeriön julkaisusarjassa. Selvityk-sen ovat tehneet Nina von Hertzen-Oosi,Elina Vaittinen, Sampo Ruoppila ja Pet-ri Virtanen.

Teksti: Alpo VäänänenKuva: Juha Saarinen

“Välityömarkkinatoimen-piteet tulisi profiloida ja koh-

dentaa nykyistä paremmineri asiakasryhmien tarpeita

vastaaviksi.”


Työkyvyttömyyseläkkeenansiorajaksi 600 euroa

Kunnille haaste kehitysvammaistenpalkkatyön lisäämiseksi

Ajassa Toimittaneet: Outi Lindroos ja Juha Saarinen

Kehitysvammaliiton ja Kehitysvammaisten Tukiliiton Työtä tekijöille -projektilähettää 50 kunnan sosiaalilautakunnalle haastekirjeen tämän syksyn aikana.Kirjeessä esitellään kahdeksan toimenpiteen ohjelma kehitysvammaistentyösuhteiseksi työllistämiseksi. Kunnat haastetaan mm. järjestämään työhön-valmennuspalvelua ja vähentämään palkattoman avotyön käyttöä. Haasteeseenvastaamista selvitetään kyselyllä, joka tehdään keväällä 2010.

Kansaneläkelain mukaisellatyökyvyttömyyseläkkeellä olevat voivatvuoden 2010 alusta lähtien ansaita 600euroa kuukaudessa ilman, että sevaikuttaa heidän eläkkeeseensä. Lisäksityökyvyttömyyseläkkeellä olevalla onmahdollisuus jättää eläkkeensälepäämään enintään kahdeksi vuodeksija saada eläkkeensä ilman työkyvynarviointia uudelleen maksuun, jostyönteko päättyy tai työtulot laskevatlain mukaisten ansaintarajojenalapuolelle.

Uusi laki koskee sekä työeläkelakienettä kansaneläkelain mukaisellatyökyvyttömyyseläkkeellä olevia.

Palvelusta toiseensiirtyminen paremmaksi!

Sosiologi Simo Klem on valittu Askel-osahankkeen tutkijaksiVATES-säätiöön. Hän on toiminut aiemmin Helsingin työvoimanpalvelukeskuksessa sosiaalityöntekijänä ja sosiaaliohjaajana.

Klem katsoo asiakaskokemuksen vahvuudekseen Askel-projektinosahankkeessa. Siinä VATES-säätiön tehtävänä on vammaistenaseman arviointi ja kehittäminen kunnallisessa työtoiminnassa jaerilaisissa työllistämispalveluissa.

- Aiomme tuoda esille työhönvalmennuksen hyviä käytäntöjä javammaisten ihmisten omaa kokemusta työllistämiskäytännöistäesimerkiksi teemahaastatteluilla. Asiakkaan siirtyminen palvelustatoiseen pitäisi saada sujumaan nykyistä paremmin. Toivon senonnistuvan yhteistyön ja kommunikaation keinoin välityömarkkinoilla.

Jyväskylän yliopistosta vuonna 2002 valmistunut Simo Klem onkasvanut päihde- ja markkinatutkimuksen maailmassa.

- Yhteiskunnallisessa tutkimuksessa olen kiinnostunut ihmistensosiaalisesta asemasta ja siitä, millä tavoin ammattilaisenvuorovaikutuksellinen ote voi tukea yksilön selviytymistä.

Vapaa-ajallaan Klem harrastaa kuntoliikuntaa ja soittaa kitaraa. Hänsaattaa myös nousta lavalle harrastajateatteri Ilveksen näyttelijänä.

Nuorten Ystävät ry on avannutsyyskuussa ensimmäisen. sosiaalisentyöllistymisen monipalvelukeskuksenOulun seudulla. Tukkitientyöllistymiskeskuksessa toimii useitatyöhönvalmennuksen ja työllistymisenkehittämishankkeita. Niitä rahoittavatmm. TE-keskus, Euroopan sosiaalirahasto,RAY, Oulun kaupunki ja ympäristökunnatsekä Kela. Lisäksi Yhteisvastuu-keräyksestä on saatu rahoitus erityisestikehitysvammaisten henkilöidentyöllistymisen edistämiseksi. Toimintatapahtuu tiiviissä yhteistyössä Oulun jasen lähikuntien kanssa osana TE-keskuksen ja Oulun seudun välityö-markkinoiden yhteistä kehittämistä.

Asiakkaita on päivittäin lähes 100. Heistäkaksikolmasosaa on työhönvalmennuk-sessa avoimilla työmarkkinoilla.

Nuorten Ystävien omistaman TervatulliOy:n toiminta päättyi keväällä. Tervatullirekisteröitiin Suomen ensimmäisenäsosiaalisena yrityksenä.

Lisätietoja Tukkitien työllistymiskeskuksentoiminnasta: www.nuorten-yst.fikohdasta työllistymispalvelut.

Täydellä työeläkelain mukaisellaeläkkeellä oleva saa ansaita eläkkeensälisäksi 60 % työkyvyttömyyttä edeltä-neestä vakiintuneesta keskiansiostakuukaudessa tai enintään 600 euroa.Osa-aikaisella työeläkkeellä olevanvastaava prosenttiraja on 40.

Laki on voimasssa 1.12.2013 saakka.Kokeilulain aikana sen toimivuuttaseurataan ja arvioidaan mahdollisetmuutostarpeet. VATES-säätiö javammaisjärjestöt esittivät työkyvyt-tömyyseläkkeen ansiorajaksi 700 euroakuukaudessa ja eläkkeenlepäämäänjättämisiän säilyttämistäviitenä vuotena.

Ouluuntyöllistymisenmonipalvelukeskus


Ajassa

EU-komissaari:

Sosiaalinenyrittäminenon kestavääkehitystä

Euroopan sosiaalisten yritysten järjestö CEFEC piti vuosikonferenssinsa 10. - 12. syyskuuta Prahassa. Kokouksessapuhunut EU komissaari Vladimir Spidla korosti, että sosiaalinen yritystoiminta on nähtävä edistyksellisenä,työllistymismahdollisuuksia tarjoavana rakenteena Euroopassa. Sosiaaliset yritykset ovat hänen mielestään erinomainenpidemmän ajan kestävän kehityksen vaihtoehto.

Konferenssissa keskusteltiin mm. kilpailukykyisestä työllistämisestä ja sosiaalisen yrityksen hyvän johtajan ominaisuuksista.Saksalaisen Peter Stadlerin mielestä sosiaalisen yrityksen johtajan pitää olla johtamisen ammattilainen, jolla on osaamistasekä bisneksessä että sosiaalisektorilla.

CEFECin uudeksi puheenjohtajaksi valittiin belgialainen Bernard Jacob ja pääsihteeriksi englantilainen Sally Reynolds.

Suomesta Prahan konferenssiin osallistuivat VATES-säätiön ja Mielenterveyden keskusliiton edustajat. Molemmat järjestötovat CEFECin jäseniä.

Ensi vuonna CEFEC-konferenssin järjestää englantilainen Social Firms UK heinäkuun alussa.

Marjatta Varangalle valtakunnallinentyösuojelupalkinto

Prahan konferenssiin osallistui noin 300 osanottajaa 22 maasta.

Työsuojelupalkinnon luovuttivat Marjatta Varangalle Työterveysyhdistyksen puo-lesta toimitusjohtaja Matti Toivola Helsingin terveyskeskuksesta ja työympäristö-asiantuntija Raili Perimäki SAK:sta.

Työterveyden Edistämisyhdistys ry:n, TEY, valtakun-nallinen työsuojelupalkinto luovutettiin VATES-säätiöntoimitusjohtaja Marjatta Varangalle TyöterveyspäivilläHelsingissä lokakuun lopulla.

TEY kiittää Varankaa määrätietoisesta ja pitkäjänteises-tä yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta vammaisten jaosatyökykyisten henkilöiden työllistymisen ja tasa-arvonparantamiseksi, työpaikkojen monimuotoisuudenlisäämiseksi sekä yrityksen sosiaalisen vastuun edistämi-seksi. Varanka on edistänyt yhteistyötä työelämän eriosapuolten, tutkijoiden, viranomaisten ja kolmannensektorin toimijoiden välillä.

Varanka on TEY:n mukaan aktiivisesti nostanutkeskusteluihin työpaikkojen ja työolojen sopeuttamistavammaisten ja osatyökykyisten työmarkkinoillepääsemiseksi.

Hän on myös pyrkinyt saamaan keskusteluun mukaantyöpaikkojen suunnittelijat, kehittäjät, eri alojenoppilaitokset, työterveyshuollon sekä työsuojelun.

Marjatta Varanka on iloinen saamastaan tunnustuksesta

- Vammaisten työllistämisen kehittäminen osanatyövoiman kehittämistä maassamme vielä yhteiskunnal-lisesti uutta ja kasvuvaiheessa, joten kaikki julkinen tukija tunnustus on erittäin tärkeää.



Ajassa

Kyvyt käyttöön -verkostonvuositapaamisessa

äänestettiin

Erityis-työllistymisenpuhuttelevaakritiikkiä

Uutta aineistoatyöhönvalmennuksesta

VATES-säätiön Monipalvelukeskuksetläpivirtaavuden tueksi -projektissa onilmestynyt tutkija Anne-Mari Ollikaisenkirjoittama Marginaalista maailmalle. Se onerityistyöllistämistä koskeva kriittinen javärikäs puheenvuoro. Se avaa uusia näkökul-mia vammaisille ja osatyökykyisillesuunnattuihin työllistymispalveluihin.Erityistyöllistämisen yksiköitä ei ole aiemmintarkasteltu oppimisympäristöinä tai oppimi-sen näkökulmasta.

Kirjassa on vankka teoreettinen pohjaoppimisympäristönäkökulmalle, mitä vastenOllikainen peilaa haastattelemiensatyöllistämisyksiköiden asiakkaiden kokemuk-sia. Peilaus tulee varmaan ihastuttamaan javihastuttamaan lukijoita: tutkija ruotiivahvasti erityistyöllistämisyksiköiden kykyätarjota valmennettaville henkilöille sellaisiatietoja ja taitoja, joita avoimille työmarkki-noille sijoittuminen edellyttää.

Ollikaisen tyylilaji on ennemmin pamflettikuin viileä objektiivinen tutkimus. Sitä voipitää teoksen vahvuutenakin, koska se luomahdollisuuden ottaa rohkeasti ja lukijaaherättelevästi kantaa. Ollikainen on myöstaitava ja eloisa kielenkäyttäjä, joka jossainyhteydessä hurmioituu taidoistaan niin, ettäeksyy sellaisiin epämääräisiin ilmaisuihin kuinhöttöinen ja totta mooses.

Anne-Mari Ollikainen on tutkimansa kohteenasiantuntija, sillä hän on perehtynyt laajastityöllistämisyksiköiden toimintaan jaerityistyöllistämiseen yhteiskunnallisenailmiönä. Marginaalista maailmalle on jatkoatekijän Marginaalin marginaalissa -teokselle,joka tarkasteli erityistyöllistämisen toimintaaja tavoitteita yli 40 yksikössä tehtyjenvierailujen ja johtajahaastattelujen pohjalta.

Marginaalista maailmalle, 81 sivua,hinta 20 euroa + toimituskulut 4,50.

JS

Kyvyt käyttöön -verkoston ensimmäiseen vuositapaamiseen otti osaa lähes50 työllistymistoimijaa eri puolilta Suomea. Verkostotapaamisessa työllisyys-tilanteesta alusti työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusjohtaja, dosentti HeikkiRäisänen. Myös välityömarkkinat puhuttivat ja verkostojäsenet jakoivatkokemuksiaan työpajoissa. Kyvyt käyttöön -verkosto äänesti ensi vuoden 2010työhönvalmennuksen kehittämispäivien yhteistyökumppaniksi oululaisenAmmattiopisto Luovin. Äänestys oli tasainen. Yhteistyökumppanuudensaavuttanut Oulu voitti äänestyksessä täpärästi turkulaisen KuntoutuskeskusPetrean.

Työhönvalmentajat Nina Sohlberg-Ahlgren ja Merja HonkanenHelsingistä sekä Anki Sundqvist Pietarsaaresta osallistuivat Ruotsissavaltakunnalliseen tuetun työllistymisen työpajaan.

Linköpingin tapahtuman ohjasi norjalainen tutkija Oystein Spjelkavik.Hän johtaa yhteispohjoismaista tutkimushanketta, jonka tarkoituksenaon selvittää ja vertailla työhönvalmennuspalveluiden laatua ja käytäntöjäeri pohjoismaissa.

Linköpingin työpajassa kerättyjä kokemuksia ja materiaalia hyödynnetäänpohjoismaisen tutkimusraportin valmistuessa. Tutkimusprojekti jatkuuvielä ainakin ensi vuoden.

Osaksi pohjoismaista tutkimusaineistoa välittyy myös työhön-valmennuksen verkostotapaamisen työpajoissa Kuopiossa lokakuussakerätty suomalainen tieto. Työpajoihin osallistui 40 työhönvalmentajaa.

VATES-säätiön kehittämispäällikkö Pauliina Lampinen on mukanatutkimusprojektin ohjausryhmässä.

Vuositapaamisessa alustitutkimusjohtaja HeikkiRäisänen työ- ja elinkei-noministeriöstä.


VATES-säätiö edistää vammaisten jaosatyökykyisten työllistymistäja kuntoutumista.

Toimintamme avainalueita ovat tuettutyöllistyminen ja työhönvalmennus,sosiaaliset yritykset ja työkeskukset sekäkuntouttava työ ja työyhteisö.Kehitämme työllistymismuotoja jakuntoutusmalleja yhdessä käytännöntoimijoiden kanssa Kyvyt -käyttöön verkostossa.Tarjoamme asiantuntijapalveluja:tietopalvelua, koulutusta, konsultointiaja ohjausta.Vaikutamme työllistymistä edistävään sosiaali-ja työllisyyspolitiikkaan, työmarkkinoihinsekä työllistymis- ja kuntoutusjärjestelmiin.Vuonna 1993 perustetun säätiöntaustavaikuttajiin kuuluu 35 yhteisöä:

Avain-säätiöEpilepsialiitto ryEtelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ryEtelä-Suomen lääninhallitusInvalidiliitto ryFILHA ryHengitysliitto HELI ryKanta-Hämeen Hengitys ryKehitysvammaisten Tukiliitto ryKehitysvammaliitto ryKiipulasäätiöKuntoutussäätiöKuuloliitto ryKuurojen Liitto ryKuurojen palvelusäätiöKuopion Seudun Hengitysyhdistys ryKårkulla samkommunLihastautiliitto ryLaptuote-säätiöMielenterveyden keskusliitto ryNäkövammaisten Keskusliitto ryParik-säätiöPuustellin tuki ryPäijät-Hämeen Hengitysyhdistys ryPäijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymäPääjärven kuntayhtymäRaina-säätiöRinnekoti-SäätiöSatakunnan erityishuoltopiirin kuntayhtymäSuomen CP-liitto rySuomen MielenterveysseuraSuomen MS-liitto ryTurun Seudun Hengitysyhdistys ryUudenmaan VammaispalvelusäätiöYritystaito Oy

VATES-säätiö

PL 40, Oltermannintie 8,00621 HelsinkiPuh. (09) 7527 551Faksi (09) 7527 5521www.vates.fi

Julkaisut

Säätiön sähköpostiosoitteet ovat muotoa: [email protected]

Henkilöstö

Työllistymisen palvelujärjestelmätKehittämispäällikköPauliina Lampinen050 408 7734

KehittämiskoordinaattoriSuvi Pikkusaari044 275 4800

Projektipäällikkö, MOVE-projektiMilja Louhela0440 724 944

Tutkija-suunnittelija, ASKEL-hankeSimo Klem050 576 7514

Sosiaalinen yrittäjyysKehittämispäällikköJarmo Kujanpää040 588 0007

Koulutuksen ja verkoston sihteeriTarja Karvonen(09) 7527 5501

ViestintäTiedottajaJuha Saarinen050 378 7959

HallintoasiatToimitusjohtajaMarjatta Varanka(09) 7527 5505

Tiedotus- ja hallintosihteeriMarianne Kaunismäki(09) 7527 5502

TalouspäällikköPasi Ylipaavalniemi044 521 2133

TaloussihteeriVuokko Heikkilä-Kankkonen(09) 7527 5509

ToimistoapulainenElla Rytkönen(09) 7527 5507

Marginaalista maailmalleTyöllistämispalvelut oppimisympäristönäAnne-Mari Ollikainen

Erityistyöllistämistä koskeva kriittinen puheenvuoro avaaaivan uusia, oppimista koskevia näkökulmia vammaisilleja osatyökykyisille suunnattuihin työllistämispalveluihin.Kirjassa ruoditaan vahvasti erityistyöllistämisen yksiköidenkykyä tarjota valmennettaville henkilöille sellaisia tietojaja taitoja, joita avoimille työmarkkinoille sijoittuminenedellyttää.“Ansiokas teos yhteiskuntapoliittisesti tärkeästäaiheesta”, arvioi Terveyden edistämisen keskus.2009, 81 s., 20 euroa + toimituskulut (4,50)

Tuotannollisten työkeskusten kehittämishaasteetVälityömarkkinakeskusteluun uusia näkökulmiaJarmo Kujanpää

Julkaisussa näkemyksensä saavat esille niintuotannollisten työkeskusten arjen haasteita tuntevattyökeskusjohtajat kuin työkeskusten kehittämistäpohtineet asiantuntijat.2009, 56 s., 10 euroa + toimituskulut (4,50)

Työolosuhteiden sopeuttamisen keinoja ja ulottuvuuksiaorganisaatioissaArtikkelikokoelma, Kestävää työllisyyttä sosiaalisissayrityksissä (Ketsy) -projektin julkaisujaToim. Marjatta Varanka

Artikkelijulkaisu avartaa laajempaa näkökulmaatyöolosuhteiden sopeuttamiseen: kyse on yksilöidenosaamisen ja työtehtävien yhteensovittamisesta niin, ettäse palvelee koko työyhteisön tavoitteita.2008, 36 s., ilmainen, tulostettavissa myös internetistä:www.vates.fi/projektienmateriaalit

Erityistyöllistämisen julkistaloudellinenkannattavuusKetsy-projektin julkaisujaKari Karhu

Vihkosessa luodaan hyvä ja tiivis kuvaus siitä, kuinkaerityistyöllistämiseen panostamalla julkisyhteisötsaavat taloudellisia hyötyä: verot ja sosiaaliturva-maksutulot nousevat ja sosiaali- ja terveyspalvelu-kulut laskevat.2007, 18 s., tulostettavissa internetistä:www.vates.fi/projektienmateriaalit

Julkiset hankinnat ja sosiaalinen yritystoimintaKetsy-projektin julkaisujaHarri Laaksonen ja Kari Karhu

Kirjasessa käsitellään julkisten hankintojenmarkkinointipotentiaalia, ja sosiaalisten yritystenmahdollisuuksia toimia hankkijana sekä luodaankatsaus suoritusten ostajille että myyjillesuositeltaviin menettelytapoihin.2007, 38 s., ilmainen, tulostettavissa myösinternetistä: www.vates.fi/projektienmateriaalit

Työhönvalmennuksen haasteet ja mahdollisuudetYksi työllistynyt vastaa kahtakymmentä keinuaAnne-Mari Ollikainen

Työhönvalmennuksen pirstaleisuuden kannanottopysähdyttää lukijan miettimään: mitä työhön-valmennus avoimille työmarkkinoille suuntaavanatoimintana on ja minkälaisia tavoitteita sille voiasettaa.“Asiallinen ja hyvä tietopaketti erityisestiasiantuntijoiden käyttöön”, arvioi Terveydenedistämisen keskus.2007, 50 s., 10 euroa + toimituskulut (4,50)


heli poikela koordinoi järjestöjen työllistymis- toimia s. 6...sä työllistymisen. “jos...

Documents