helsingin kuvataidelukion vuosikertomus 2014-15

Hel

singi

n ku

vata

idel

ukio

Vuo

sike

rtom

us 2

014

– 20

15

YHTEYSTIEDOT

PääkouluTorkkelinkatu 6 00500 HELSINKI Postiosoite: PL 380200099 Helsingin kaupunki

Rehtori Pirkko Majakangas puh. (09) 310 82365 pirkko.majakangas(at)hel.fi

Apulaisrehtori Maiju Silén puh. 050-401 3122 maiju.silen(at)hel.fi

Koulusihteeri Ines Lukkanen puh. (09) 310 82367, faksi (09) 310 82375 [email protected]

Opinto-ohjaaja Sari Vahtera puh. (09) 310 82368

Opinto-ohjaaja Satu Haime puh. (09) 310 82371

Pääkoulun opettajat puh. (09) 310 82370

Kouluisäntä ja toimitilahuoltajat puh. (09) 310 82369

HELSINKI UPPER SECONDARY SCHOOL OF VISUAL ARTS ASP-(UNESCO-)KOULU Kuvataidepainotteiseen opetussuunnitelmaan perustuva erityinen tehtävä alkoi valtioneuvoston päätöksellä 27.6.1985.

TaidetaloPengerkatu 5 00530 Helsinki

Taidetalon opettajatpuh. (09) 310 87124 faksi (09) 310 87121

Taidetalon kouluisäntäpuh. (09) 310 72647

Koulun internet-sivutwww.kuvatl.edu.hel.fi

Muut sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]

KOuLuN VaIHEETHelsingin toinen suomalainen lyseo Oma koulurakennusHelsingin toinen lyseo Torkkelinkadun lukioTorkkelin lukioHelsingin kuvataidelukio

1925–4919451950–771977–791979–911991–

REHTORITLauri Pelkonen Viljo LaineVeijo Kattainen Jouko Palonen antero Kuusisto Päivö Suomela Taimi Viherketo Mailis arténIlkka arvasMervi WillmanPirkko Majakangas

1925–301930–471947–501950–741974–841984–851985–881988–991999–20032003–20142014–

Sisällysluettelo

Näkemiin Torkkeli!Juhlien ja vaalien vuosiTorkkelin valaistuminenRetkilläNäyttelyitä kuvataidekursseillaTorkkelipeliPå svenska på TorkelsbackenSähäkkä vaalipaneeliElina ja Siri muistelevatElokuvia vuorten keskelläBienvenidos a Finlandia!Vuoden 2014 Tossu – anna TuoriErokirjeLehtori Pirjo alapoti-NieminenMinä lähden, tämä jääKuvataidelukion väkiSyksyn ylioppilaatKevään ylioppilaatStipendit ja palkinnotVanhojen tanssit

1925–301930–471947–501950–741974–841984–851985–881988–991999–20032003–20142014–

RUNO Ida SalminenKANNEN RUNO Katja Lindell

Tekstien toimitus Sonja Dallyn, anne Mattsson, Minna Nakari, Maarit Nopsanen ja Ylva-Lii WahlströmUlkoasu ja taitto Katja SärkkäPainatus Lönnberg PRINT & PROMO Helsingin kuvataidelukio 2015

4681012141516182224252628293032333440

4

r Helsingin kuvataidelukion – Torkkelin – kulunut lukuvuosi enteilee muutos-ta. Koulun arkeen on kuulunut perus-korjauksemme valmistelua ja uudenlai-sen oppimisympäristön suunnittelua uudistuvaan raken-nukseemme. Lukion opetussuunnitelmat päivitetään elokuuk-si 2016. Olemmekin aloittaneet työn poh-timalla yhdessä muun muassa yleissivis-tyksen modernia määritelmää. Lisäksi ylioppilaskirjoitusten sähköistäminen on hyvässä vauhdissa ja tietotekniikan käyttö opiskelussa etenee.

Koko koulun kehittäminen on lu-kuvuoden aikana liittynyt vahvasti oppi-misen digitalisaatioon. On hienoa, että voimme hyödyntää entistä enemmän tietotekniikkaa oppimisessa ja opiskeli-

jat voivat tehdä oppimi-sestaan omannäköistään. Olemme jatkaneet yhdes-sä Helsingin kaupungin muiden lukioiden kanssa Stadin eKampuksen kehit-

tämistä, ja opiskelijamme ovat voineet va-lita yhteisestä opintotarjonnasta ilmiöko-konaisuuksia ensi lukuvuodeksi. Olemme hyödyntäneet sekä ePortfoliota että muita sähköisiä oppimisympäristöjä ja

“Jaksan edelleenkin hämmästellä, miten tavattoman taitavia

opiskelijamme ovat.”

Näkemiin, Torkkeli!

Joon

as K

urpp

a

5

Hel

sing

in kuvataidelukio

Luovuus ja

oiva

ltam

inen

Tied

onhankinta

Oppimaan oppiminen

Vuo

rova

ikutustaidot

Ym

märrys maail masta

Moniarvoisuus

Viih

tyisä opis

keluympäri

stö

Om

akohtaisuus

K

annusta

va ja ymmärtä

vä op

etta

ja

Opiskelij aläh

töisyys

Osallisuus ja vastuullisuus

Monipuoliset op

pimistehtävät

Yhdessä

teke

min

en

Myönteisyys ja avoim

uus

Kuvitus: Jasmiina Kuronen ja Ida Salminen

ops 2016Y

leis

sivistys Oppimisen ilo

Ak

tiiv

in

en opiskelija

kehittäneet yhteistä kurssitarjontaa kam-pukseemme kuuluvien Kallion ja Alppilan lukioiden sekä Helsingin kielilukion kans-sa. Olemme myös kokeilleet sähköisten yli-oppilaskokeiden koeympäristöä sekä olleet mukana Ylioppilastutkintolautakunnan kielikoekokeilussa.

Koulussamme tehdään lukuvuosittain lähes sata lukiodiplomia kuvataideaineis-sa. Se on hieno saavutus ja kertoo opis-kelijoidemme valmiuksista pitkäjäntei-seen ja kokonaisvaltaiseen työskentelyyn. Tänäkin lukuvuonna lukiodiplomitöistä koottiin upea näyttely Kallion kirjas-toon. Lisäksi opiskelijoidemme töitä oli esillä Helsingin kaupungin opetusviras-tossa lukuvuoden ajan. Teokset liittyivät ilmiöömme “Valo ja väri”. Joulukuun pimeyttä piristämään opiskelijat valmis-tivat yhdessä opettajien kanssa tapahtu-man nimeltä “Megakiva valojuttu”, jossa pimeässä koulurakennuksessa pääsimme yhdessä tekemään valomaalauksia. Jaksan edelleenkin hämmästellä, miten tavatto-man taitavia opiskelijamme ovat ja miten he kehittyvät erinomaisten opettajiemme ohjauksessa.

Kansainvälinen toiminta on ollut vil-kasta, sillä toimimme myös tänä vuonna Helsingin kaupungin opetusviraston vie-railukouluna. Olemme ylpeinä esitelleet kouluamme ranskalaisille ja irlantilaisille vieraillemme sekä kertoneet koulustam-me Bosnia-Hertsegovinan televisiossa. Yhteistyömme jatkui espanjalaisen yhteis-työkoulumme kanssa, ja uuden ranskalai-sen kumppanikoulumme kanssa on tehty yhdessä elokuvia. Myös Alppilan lukion pietarilaisen ystävyyskoulun opiskelijoi-ta opettajineen kävi jälleen tutustumas-sa kouluumme. Joukko opiskelijoitam-me pääsi myös tutustumaan Geneveen CERN-tiedekeskukseen, mikä on ainoa-laatuinen mahdollisuus luonnontieteistä kiinnostuneelle nuorelle.

Sanomme nyt näkemiin Torkkelinmäelle puo-leksitoista vuodeksi ja aloitamme uuden lukuvuo-den väistötiloissa Haagassa. Yhteys Kallioon säilyy, sillä osa kuvataideaineidemme opetuksesta jatkuu Pengerkadulla.

Lukuvuoden päätteeksi haluan kiittää koko kouluyhteisöämme erinomaisesta työstä. Opettajamme ovat kannustaneet opiskelijoitamme ja auttaneet heitä saavuttamaan omat tavoitteensa. Lämpimät onnittelut uusille ylioppilaillemme ja menestystä jatko-opinnoissa.

Aurinkoista kesää!

Pirkko Majakangasrehtori

6

r Lukuvuoden alkaessa opiskelijakun-nan hallitus heräsi nopeasti kesäuniltaan ja aloitti Torkkeli-päivän suunnittelun. Tapahtumaa järjestettäessä kuljettiin ki-vistä tietä, mutta viimein ahkera työ hui-pentui päivän mittaiseen juhlaan. Syksyn toinen tärkeä tapahtuma oli perinteinen Halloween, joka oli vähintäänkin yhtä karmiva kuin aiempina vuosina.

Uusi hallitus aloitti toimintansa tam-mikuussa, jolloin vanha hallitus pyöritti vielä Kolmen Suuren Bileiden organi-sointia. Uusi hallitus aloitti kevään työt reippaalla otteella. Koko lukuvuoden ajan myös valtuusto pysyi aktiivisena ja innokkaana.

Helmikuun wanhojen tanssit olivat yksi vuoden kohokohdista toisen vuo-sikurssin opiskelijoille. Lilli Grönroosin johdolla parit valssasivat komeasti sekä Alppilan lukiossa että Helsingin jäähallilla.

Keväällä hallitus suunnitteli ja toteutti

nuorisovaalit yhteistyössä yhteiskunta-opin opettajien Anne Mattssonin ja Tiina Kärkkäisen kanssa. Koulullamme järjes-tettiin myös vaalipaneeli, jossa poliitikko-jen ja opiskelijoiden välille syntyi tiukkaa keskustelua tasa-arvosta.

Kevään suureen vappuriehaan valmis-tauduttiin jo viikkoja etukäteen. Asuja suunniteltiin heti kun naamiaisten teema julkistettiin.

Vauhdikas lukuvuosi loppui taide-lukioiden yhteiseen festaritapahtumaan, Kallion ja Torkkelin yhteistä vesisotaa unohtamatta. Varustekilpailu oli taas ko-vaa, mutta uudet vesipyssytkään eivät aut-taneet Kalliota – Torkkeli jatkoi jokavuo-tista voittoputkeaan.

Roosa Joensuuopiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja

Juhlien ja vaalien vJuhlien ja vaalien vuosi

Juhlien ja vaalien vuos

Juhlien ja vaalien vuosi

Juhlien ja vaalien vuosi

7

Juhlien ja vaalien v

Juhlien ja vaalien vuos

Juhlien ja vaalien vuosi H

ertta

Leh

tovi

rta

Sara

ala

villa

mo

Sara

ala

villa

mo

Her

tta L

ehto

virt

a

8

Torkkelin valaistuminen





r Joulukuun keskellä valot ikkunoissa ja parvekkeilla piristävät kummasti pi-meitä iltoja. Torstai-iltapäivänä 11.12. Torkkelikin valaistui, sillä mediatiimin tapahtuma ”Megakiva valojuttu” valtasi rakennuksen valoillaan.

Mediatiimin opiskelijat olivat yhdes-sä ideoineet valotapahtumaa, jonka pää-osassa oli Torkkelin hengen tallentaminen kuviin. Valokuvaajat testailivat valotusai-koja kameroihinsa, ja avustajat rakensivat led-valoilla eri muotoja ja ulottuvuuksia. Loppuun hiottuja ideoita pääsivät toteut-tamaan kaikki halukkaat koulumme opis-kelijat. He muodostivat erilaisista valoket-juista ihmishahmoja, liikettä ja kuvioita.

Torkkelin henkeä etsittiin koulun ti-loista, kuten vessoista ja teehuoneesta. Valotaidetta pääsivät kokemaan myös vanhojen tansseja harjoitelleet, kun ku-vaajat ja valoassistentit jakoivat tanssijoille valosormuksia ja -ketjuja. Sali himmen-nettiin ja Doublevska-polkkaa pyörittiin ledit käsissä. Valot herättivät kurssilaisissa hilpeyttä, ja hämärässä tunnelmassa vaih-toaskelpyörähdyksetkin alkoivat sujua.

Toisen kerroksen aulassa valohah-mojen ääriviivoja pääsivät taiteilemaan myös koulumme rehtori, apulaisrehtori ja opinto-ohjaaja. Yksi valotaiteilijoista kommentoikin, ettei kovin moni opiskeli-ja käske rehtoria konttaamaan. Yhteistyön tuloksena opiskelijoiden oleskelutilasta saatiin useita onnistuneita otoksia.

Mittaluokaltaan suurin projekti oli koulun ikkunoista käsin toteutettu ris-tinolla-peli. Valaisijat jakautuivat väli-neidensä kanssa eri luokkiin, ja jokainen piirsi valollaan ikkunaan ristin tai nollan. Kokonaisuutta suunnitelleet opiskelijat kuvasivat pelin ulkoa käsin. Tempaus välit-ti valotaidetta myös koulun ulkopuolelle.

TEKSTI Roosa JoensuuKUVAT Tuike Rantanen, Silva Riukula, Peppi-Lotta Saari ja Hertta Lehtovirta


9



10

Luokkahuoneista on aina välillä lähdet-ty hakemaan tietoa ja elämyksiä muu-alle, kuten konsertteihin, näyttelyihin, museoihin tai teatteriin.

Historian ja yhteiskuntaopin opiske-lijat ovat vierailleet lukuisilla kursseilla museoissa, eduskunnassa, Helsingin kä-räjäoikeudessa, taloustapahtumissa, kuten “Tarkka Fyrkka”, ja Kinaporin palvelu-keskuksessa haastattelemassa vanhuksia. Sinebrychoffin museossa talven näyttely oli ruotsalainen Pehr Hilleström ja kusta-vilainen aika. Maalaukset opastivat oival-lisesti teemavuoden ilmiön “Väri ja valo” pariin.

Vuoden kohokohta oli myös yrittäjyys-kurssilaisten osallistuminen Yhdysvaltain suurlähettilään Bruce Oreckin

“Entrepreneurial Challenge” -kilpailuun, jossa Kallion ja Torkkelin yhteisyritys Team EatCheap esitteli ideansa puheli-men pikaruokasovelluksesta.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opiske-lijat ovat saaneet ajateltavaa ja tutustu-neet uusiin teatterin keinoihin erityi-sesti Q-teatterissa, Ryhmäteatterissa ja Teatteri Takomossa. Toukokuussa puo-lestaan kouluumme saapui kaksi Red Nose Clubin klovnia esittämään Kari Hotakaisen romaaniin perustuvan näytel-män “Juoksuhaudantie”. Yleisönä oli noin 200 viimeisen jakson äidinkielen kurssien opiskelijaa.

Musiikin kurssin yhteydes-sä opiskelijat ovat päässeet tutustu-maan Musiikkitaloon ja Helsingin

RetkilläRetkilläRetkillä

RetkilläRetkillä

11

kaupunginorkesterin konsertteihin ken-raaliharjoitusten myötä. Valinnaisryhmän opiskelijoiden kanssa puolestaan tehtiin retki Kansallisoopperaan. Ohjelmistossa oli Sibeliuksen Kullervo.

Nykytaiteen sekä Taiteen filosofian kurs-sien opiskelijat vierailivat koulun entisen opiskelijan Milla Toukkarin näyttelyssä, jossa taiteilija itse esitteli töitään. Näyttely herätti keskustelua taiteen ja taiteilijoiden asemasta ja merkityksestä yhteiskunnassa.

Maaliskuun alussa koulumme mediatiimi sekä joitain valokuvauskurssilaisia tekivät retken Valokuvaustaiteen museoon, jossa retkeläiset tapasivat kuvajournalisti Meeri Koutaniemen ja tutustuivat Poliittisen va-lokuvan festivaalin Kolmanteen polveen -näyttelyyn.

Retkillä

Tuik

e Ra

ntan

en

Tuik

e Ra

ntan

en

Pepp

i-Lot

ta S

aari

PEpp

i-Lot

ta S

aari

Hen

na S

alo

12

Näyttelyitä kuvataidekursseilla


Näyttelyitä kuvataidekursseillaNäyttelyitä kuvataidekursseilla



r Kinaporin palvelukeskuksesssa pidet-tiin vuoden aikana kolme opiskelijoidem-me töistä koostuvaa näyttelyä, joissa oli esillä muotokuvia vanhuksista sekä sarja-kuvia vanhusten elämäntarinoista.

Kuvataidelukion opiskelijat suunnit-telivat ja toteuttivat maalauksen HUSin nuorisopsykiatriselle poliklinikalle mar-raskuussa 2014. Tavoitteena oli tuoda väriä ja valoa odotustilaan ja käytäville. Merenneito, merihevoset, meduusat ja majakka ilahduttavat nyt asiakkaita ja henkilökuntaa.

Marraskuussa Helsingin kaupunki juhlisti 100-vuotiasta Keskuspuistoa näyt-telyllä Laituri-galleriassa. Kuvataidelukio-laisten dokumenttielokuvia ja valokuvia oli näyttelyssä keskeisesti esillä.

Seurasaaren Joulupolulla ilahduttivat jo tuttuun tapaan huovutetut metsäneläi-met pieniä kävijöitä.

Kuvataiteen lukiodiplomit olivat esil-lä tänä vuonna perinteisesti ensin kou-lullamme kolmannessa jaksossa ja sitten Kallion kirjastossa keväällä 2015.

Kevään lopuksi Helsingin opetusvi-raston aulassa pidettiin ilmiöteemaan liit-tyvä näyttely ”Minä valossa, varjoissa ja väreissä”. Kuvataidelukiolaiset olivat luku-vuoden aikana valokuvanneet tulkintoja persoonallisuuden eri puolista, piirtäneet omakuvia mallista ja kännykällä napatuis-ta selfieistä, kuvanneet mielen valoja ja varjoja. Akvarellimaalausten aiheena oli palanen oman huoneen seinää. Grafiikassa oli käsitelty minuuden eri puolia ja tieto-koneella oli tuotettu värikästä ornamen-tiikkaa. Silkkipainokankaaseen oli luotu unien maailma. Kuvanveistäjät olivat tuo-neet mukaan näköispatsaita.


13






14

Ylva-Lii Wahlström

15

r I svenskundervisningen har detta läsår präglats av utställningar och filmer. Det hade gått 100 år sedan Tove Jansson föddes och Hanaholmen-kulturcentrum för Sverige och Finland firade märkesåret med en fotoutställning. Vi besökte denna utställning som fokuserade kring ”Tove som människa” och belyste hennes liv och arbetssätt.

Norges ambassad och nätverket Svenskanu bjöd in skolor i huvuds-tadsregionen att se en affischutställning på Kulturkontakt Nord i Kajsaniemi. Utställningen presenterades av Henna Christiansen på norska! Förutom utställ-ningen som handlade om Norges historia talade hon också om likheter och skillna-der mellan Norge och Finland.

På svenska på TorkelsbackenSvenskanu erbjöd ytterligare två uts-

tällningar som lyfte fram svenska språkets betydelse och ställning i Finlands histo-ria, nämligen Svenska tiden i Finland och Svenskt i Finland: Bilderna berättar – så har svenskbygden förändrats. Dessa uts-tällningar levererades hit till Torkelsbacken och kunde ses på skolans bibliotek!

Filmoteket lånade ut två nya svens-ka filmer som fick visas i skolans festsal. Hallonbåtsflyktingen tog upp kulturs-killnader på ett humoristiskt sätt medan Återträffen hade ett allvarligare tema – mobbning.

TEXT Minna Nakari och Marko Skyttä, svensklärareBILD Sonja Dallyn

16

Sähäkkä vaalipaneeli



Mitä puoluetta äänestit? Millä perusteella valitsit puolueen?

GrafiikkaosoittaaTorkkelinpoliittisenkartan.Meillävihreätjavasemmistovoittivat,valtakunnassa Kepu ja perusporvarit.

17


r Koulussamme pidettiin tammikuun loppupuolella eduskuntavaalipaneeli. Puolitoista tuntia kestäneeseen tilaisuu-teen osallistui kahdeksan nuorta poliitik-koa, joista kaikki yhtä lukuun ottamatta olivat eri puolueiden ehdokkaina edus-kuntavaaleissa. Yhteiskuntaopin ja filo-sofian kurssilaiset olivat laatineet tapah-tumaa varten yhdessä kysymyksiä, joita esitettiin panelisteille.

Kysymykset käsittelivät muun muassa Suomen valtion velkaa ja panelistien kan-taa äskettäin hyväksyttyyn tasa-arvoiseen avioliittolakiin. Keskeisiä teemoja koko paneelin aikana olivat myös työllisyys ja uusiutuvat energianlähteet sekä se, miten ne saattavat tulevaisuudessa luoda uusia työpaikkoja ja auttaa Suomen velkojen maksuissa.

Paneelissa käsiteltiin ajankohtaisia aiheita, kuten Charlie Hebdon -terrori-iskua ja mietojen huumeiden laillistamista ja lisäksi transseksuaaleja koskevia lakeja. Näissä pidemmissä keskusteluissa huoma-si, miten monimutkaista politiikka on ja miten eri puolueiden jäsenten kannat ero-avat toisistaan.

Eniten hajanaisuutta toi kenties pa-neelin pisin keskustelu, kun kysyttiin,

pitäisikö Suomen liittyä Natoon. Panelistit väittelivät Suomen ja Venäjän suhteesta ja energiapolitiikasta sekä siitä, onko Nato pohjimmiltaan väkivaltaorganisaatio ja tarkoittaisiko Nato-jäsenyys Suomen osal-listumista Lähi-idän kriiseihin ja sotiin. Monelle heistä oli tärkeää, että Suomi py-syisi neutraalina valtiona, joko hankalan maantieteellisen aseman takia tai jonkin muun perusteella.

Lopussa kyseltiin vielä kantaa tupa-kan, alkoholin ja makeisten arvonlisäve-roihin ja feminismiin. Tilaisuus oli kaik-kiaan hyvin mielenkiintoinen.

TEKSTI Viktor Teodosin, 2. vuoden opiskelija KUVAT Tiina Kärkkäinen, historian ja yhteiskuntaopin opettajaGRAFIIKKA Ylva-Lii Wahlström, mediatiimiOVENSUUGALLUP Noora Hovatov, 1. vuoden opiskelija



18

Elina ja Siri muistelevat CERNin-matkaa chattaillen

r Vapun tienoilla lähti tiedematkalle Geneveen torkkelilaisista, kalliolaisista, kielilukiolaisista ja alppilalaisista koostu-va seurue. Torkkelista matkaan lähtivät Siri Pitkänen, Elina Tamminen, Hertta Lehtovirta, Aurora Solala ja Jori Uusitalo sekä matematiikan ja fysiikan opettaja Matti Kuosmanen.

Siri ja Elina muistelivat matkaansa ko-tiin palattuaan chattaillen.

19

Elina ja Siri muistelevat CERNin-matkaa chattaillen

Etukäteispelkoja

Elina: Ennen matkaa pelkäsin “leirielä-mää” ja pohdin ryhmäydymmekö hyvin.

Siri: Haha, mun pelkona oli enemmän käytännön asiat: huomaanko lentokentäl-lä passin tai lentolipun unohtuneen tai jo-tain vastaavaa. Valmistauduin myös hen-kisesti käyttämään ranskaa tositilanteissa!

Elina: Oli kätevää, että meillä oli sinut tulkkina mukana; itse en aina ymmärtä-nyt esim. ruokalistoja. :-D

Parhautta

Elina: Parasta matkalla oli kasvitieteel-linen puutarha, jossa oli paljon kukkia ja puita, jopa muutamia elukoitakin. JA JÄRKYTTÄVIN KARUSELLI IKINÄ! Järkyttävä otus oli ylösalaisin roikkuva punasilmäinen leijona, jonka torso oli metallikehikko.

Siri: Se karuselli oli suoraan kuin jos-tain Burton-maailmasta. Mua kammotti niistä eniten se punasilmärautakehikko-torsopupu, kamalat Ruohometsän kansa -vibat.

Elina: Katedraalin näkymät olivat hie-not. Ylös kiivettiin ahdasta portaikkoa, mutta torneista näki koko kaupungin ja sitä ympäröivät vuoret. Pohkeet olivat to-sin aika kuolleet kapuamisen jälkeen.

Siri: Jep, Saléve-vuorellakaan ei men-ny jalat samalla tavalla maitohapoille.

Elina: Mua pelotti mennä sinne ylös cable carilla. Harmi, että oli niin sumuis-ta, sieltä vuorelta olisi varmaan nähnyt aika hienot maisemat.

Siri: Hah, musta tuntuu, että se sumu oli hyvä korkean paikan kammon hillitsijä.

Elina: Totta. Sumun takia en tosin uskaltanut lähteä teidän mukaan mutapo-luille. Yksi tyyppi venäytti jalkansa siellä ja muutama kaatui.

Siri: Joo, no mäkin luovutin, kun pol-ku alkoi mennä liian jyrkäks. Ehkä ne ko-rot ei ollu paras jalkinevalinta sumuisella mutavuorella.

Ikävää

Siri: Kurjaa reisulla olivat meluisat hostellinaapurit!

Elina: Jep! Hostelli oli muuten ihan toimiva, ehkä hieman laitosmainen, mut-ta siitä “todella tiukasta hiljaisuudesta klo 22:n jälkeen” ei pidetty kovin hyvin kiinni. Kolme huoneellista teinityttöjä sai mellastaa meidän naapureina viimeiset yöt.

Siri: ...ja vallata suihkutilat aamuisin! Kaikki kerrroksen peilit ja suihkutilat nii-den käytössä, koeta siinä sit valmistautua ohjelmantäyteiseen päivään. -_-

20

Itse CERN

Siri: Kiinnostavimpia paikkoja CERNISSÄ olivat Antimater Factory ja IdeaSquare.

Elina: Ja hyvät luennoitsijat, jotka ottivat meidät huomioon: tarpeeksi haas-tavat luennot ja yksi luennoitsija kyseli meiltä vastauksia vähän kuin oppitunnilla.

Siri: Kaikki luennoitsijat olivat tosiaan osaavia ja suurin osa vaikutti myös olevan innoissaan aiheestaan.

Elina: Cernissä oli parasta myös, että sai kasvisruokaa… :-D Söimme muuten

aika roskaruokapitoista apetta tiukkojen budjettien vuoksi.

Siri: CERNissä oli myös kohtuuhyvä hinta-laatusuhde. Melkein kympin mak-saminen vedestä ja hampurilaisesta oli toki kokemus sekin, haha. :D Eikö joku löytänyt kentältä KUUDEN EURON VETTÄ?

Elina: Se olin minä… ja vieläpä ostin sen pullon :-D

Uusia oppeja

Elina: Protonien ja antiprotonien käyttö lääketieteessä oli uutta tietoa. Kyseisillä hiukkasilla pommitetaan kasvaimia ja ne eivät vahingoita ympäröivää kudosta yhtä paljon kuin perinteinen sädehoito.

Siri: Antiprotoneitahan ei kai vie-lä käytetä sädetyshoidoissa, mutta se on mahdollisuus tulevaisuudessa, jos kus-tannuspulmat saadaan ratkaistua. Joku yksittäinen protonisädetysklinikka tai-taa kuitenkin olla jo olemassa, jos oikein muistan, ja oppaan mielestä jokaiseen maahan tulisi saada yksi sellainen.

Elina: Sekin oli yllätys, että CERNissä työskentelee muitakin ihmisiä kuin fyysi-koita; IdeaSquaressa luotiin nimittäin in-teraktiivinen autismipeli.

Siri: Jep, ei ole CERN vaan hiukkas-ten törmäyttämiskeskus! Mulle jäi mie-leen vielä randomisti se, että 3 grammaa antimateriaa riittäisi saamaan kookkaan avaruusaluksen Marsiin ja takaisin, oliko se nyt 24 tunnissa? :D Ongelma on siinä, että tähän mennessä antimateriaa on saatu tuotettua n. femtogramma eli nykyisellä tuotantotahdilla ei taida ihmiskunta tulla todistamaan sitä...

Ikävintä CERNissä

Elina: Muutama tylsä luento. JA todella pahaa kahvia!

Siri: Komppaan. Yleensä huonokin

21

kahvi tuoksuu hyvältä, mutta se lemahti palaneelta kumilta.

Elina: Ja sitä kahvia olisi tarvinnut tyl-sien luentojen kestämisen polttoaineeksi!

Siri: Jep, taisin itse asiassa nähdä parin silmäparin oikeasti lupsuvan kiinni erään luennon aikana...

Fiilikset matkan jälkeen

Elina: Oli outoa palata kotiin, kun oli jo tottunut CERN-rutiineihin ja siihen, että ollaan koko ajan yhdessä. Matka meni to-della nopeasti.

Siri: Sama, olisin viihtynyt pidem-mänkin ajan. “Tiedekaupungissa” oli ihan oma fiiliksensä. :)

Teksti Elina Tamminen ja Siri Pitkänen Kuvat Siri Pitkänen ja Hertta Lehtovirta

22

Elokuvia vuorten keskellä

r Ryhmä torkkelilaisia lensi vapun jälkeen Ranskaan Thônesiin tekemään lyhytelokuvia uuden yhteistyökoulun opiskelijoiden kanssa. Käsikirjoitukset oli tehty valmiiksi ennen matkaa.

Elokuvaprojektissa toimiminen opet-ti jo heti ensimmäisistä hetkistä lähtien uutta, kuten yhteistyön opettelua ja kie-limuurin yli kommunikointia. Yhteinen kieli projektissa oli englanti, mutta se ei kaikille ranskalaisille ollut helppoa. Toisaalta kaikki suomalaisopiskelijat ei-vät pystyneet tulemaan ranskan kielellä vastaan.

Opiskelijat oivalsivat, että eloku-vanteossa on monia tekniikoita tehdä samoja asioita ja että eri kulttuureista tulevat ihmiset rikastuttavat yhteistä pro-jektia. Monille niin suomalaisista kuin ranskalaisistakin opiskelijoista tämä oli



Elokuvia vuorten ke

23


ensimmäinen ”oikea” elokuvatuotanto, joten uutta opittiin paljon.

Vaikeaa ranskalais-suomalaisessa elokuvaprojektissa olivat yhdessä käsi-kirjoittaminen ja yleinen asioista sopi-minen. Heti alusta saakka viikon vierai-lulla Ranskassa työryhmät puhuivat ja puhuivat, keskustelivat ja suunnittelivat aamusta iltaan. Silti kuvauksissakin aina vain löytyi selvitettävää. Hienona kaikki kuitenkin pitivät sitä, että kulttuurit ja eri toimintatavat kohtasivat aidosti. Yhdessä tekeminen on parasta!

Teksti opiskelijat ja Katja Särkkä, kuvataideopettaja Kuvat Hanna Pusa, kuvataideopettaja

Elokuvia vuorten ke

24

r

Syys

luku

kaud

ella

kuv

atai

delu

kiol

aise

t vi

erai

livat

Esp

anja

ssa

Mal

agas

sa. E

span

jala

isen

Hue

rta

Alta

-lu

kion

opi

skel

ijat

ja o

petta

jat

seik

kaili

vat

kevä

ällä

puo

lesta

an S

uom

essa

. Koh

teen

a ol

i tie

tysti

Tor

kkel

i, m

utta

tie

vei m

yös F

azer

ille

ja N

uuks

ioon

.

Bienvenidos a Finlandia!

25

Vuoden 2014 Tossu Anna Tuori

– elämää taiteilijanar Vuoden 2014 Tossuksi valittiin vuon-na 2011 ”Vuoden nuori taiteilija” -pal-kinnon saanut kuvataiteilija Anna Tuori. Opiskelijat pääsivät kuulemaan häntä marraskuisena keskiviikkona. Tuorin ky-syessä opiskelijoilta, ketkä kaikki mietti-vät uraa taiteilijana, usean oppilaan käsi nousi. Anna kertoi olleensa kiinnostunut kuvataiteesta ja elokuvista jo nuorena ja hakeutui Torkkeliin, jotta voisi löytää sa-manhenkisiä kavereita.

Ollessaan Ranskassa au pairina Annan tulevaisuuden suunta selveni. Hän haki Kuvataideakatemiaan, jossa opiskelu muuttui aivan erilaiseksi kuin ennen. Opettajien kommentit olivat vain mieli-piteitä ja oikeat vastaukset piti keksiä itse. Uusi itsenäisyys tuntui ihanalta mutta on-nistumisen paineet suuremmilta.

Myöhemmin Anna kiinnostui utopia-ajatuksesta ja alkoi tutkia sitä töissään. Hän kertoi olevansa kiinnostunut mielen suhteesta kuvitelmaan. Parasta taiteilijan työssä on Annan mukaan tekeillä olevan maalauksen kanssa kommunikoiminen ja intuitiivinen luomisprosessi. Sillä mitä maalaa ei oikeastaan ole väliä, vaan tun-teella jolla sen tekee.

Lisäksi työmatkat ja näyttelyt rytmit-tävät taiteilijan elämää. Työn ja vapaa-ajan suhteen määrittelee jokainen taiteilija itse, mutta Annan mukaan työn onnistumisek-si on otettava joskus vähän taukoa.

TEKSTI Havu Laakso, 2. vuoden opiskelija

KUVA Silva Riukula, mediatiimi

26

r Eläkkeelle lähtevän on kirjoitetta-va erokirje. Teen sen nyt. Tämän jälkeen ei koskaan enää Pengerkadun kevättä, ei alkavaa syyslukukautta eikä viattoman innokkaita ykkösluokkalaisia. Ei tutuiksi tulleita, rakkaita abeja, ei penkkareiden riehuntaa eikä kultaisten työtovereiden päivittäistä, mieluisaa seuraa. Ei hienoa ja jatkuvaa kuvien virtaa. Ei kevätjuhlien suvivirttä. Eikä onneksi kalliolaisten hir-muista jytinää kesken taidehistorian luen-non eikä pimeitä talvisia aamuja sitkeän nihkeästi nukkuvaa nuorisoa herätellen. Hih! Edessä vain elämän pituinen vapaus.

Kolmekymmentä vaihtelevasti kulunutta vuotta olen tehnyt mielenkiintoista ja in-nostavaa työtä Helsingin kuvataidelukios-sa eli Torkkelissa. Usein innosta hehkuen, toisinaan happamasti suorittaen, useim-miten tavallisen kotoisasti toimitellen. Teinien jutut ovat samanlaisia ihanuuksi-neen ja kamaluuksineen kautta vuosikym-menten, vain maailma ympärillä muuttuu ja trendit vaihtelevat.

Työssä aloittaessani Neuvostoliitto oli ikuinen ja Berliinin muuri pysyvä. Ajan henkeä kuvasti koulussamme toimiva maanalainen ”Eesti Vabaks” -liike, joka

Erokirje

Kuvassa, joka luultavasti on vuodelta 1985, Pirjo alapoti-

Nieminen, ulla Sangervo-Lappalainen, Sirkka Raikamo,

anja Nickul ja Marja Linnasalo.

27

jätti viestejänsä milloin mihinkin, vaka-vasti virnuillen. Neuvostoliitto hajosi ja Berliinin muuri murtui, Eesti Vabaks -lii-ke kävi tarpeettomaksi, ja sen jälkeinen maailma kouluineen on ollut jatkuvassa, entistä ennakoimattomammassa ja kii-vaammassa muutoksen tilassa.

Olen mielestäni ollut töissä Torkkelissa viidessä erilaisessa koulussa, viiden eri reh-torin alaisuudessa. Ensimmäisten parin vuoden aikana koulu nukkui ruususen unta. Sen jälkeen alkoi dy-naaminen kehitys, joka ajoit-tain sysi meitä opettajia rajus-tikin vaihteleviin tilanteisiin.

Kerran meidät kutsut-tiin opettajainhuoneeseen kokoukseen käsittelemään järkyttävää ja sopimatonta tapausta. Joku pirullisen pahatapainen ir-vileuka oli siirtänyt käytävällä olleen kip-sisen pingviinin vessanpöntölle istumaan. Poru oli kova ja syyllistä etsittiin. Olin nuori ja nokkava: hädin tuskin sain hillit-tyä itseäni sanomasta, että pingviinillä oli varmasti pissahätä, että siksi… Onneksi pidin suuni kiinni. En sillä kertaa keikut-tanut kiikkerää venettä. Samaan aikaan koulu kehittyi ja kasvoi parhaimmillaan Helsingin suosituimmaksi lukioksi. Nyt on näin. Meillä on mukava ja tasokas koulu, jossa on ollut innostavaa opettaa ja helppo viihtyä.

On liikuttavaa muistella varhaisim-pia vuosia pienessä kolmensadan opis-kelijan luokallisessa lukiossa, koulussa, jossa työskentely oli senhetkisten unelmi-eni täyttymys. Muistan keväiset iltapäivät pääkoulun autioilla käytävillä, myöhäiset

“Teinien jutut ovat samanlaisia ihanuuksineen ja

kamaluuksineen kautta vuosikymmenten.”

iltatunnit töihinsä paneutuneine opiske-lijoineen, paperin rapinan, kynien suih-keen, huokailut ja supatuksen, joka aika ajoin äityi riehakkaaksi remuamiseksi. Runotytön pyöreän ikkunan turvaan kä-pertyneenä ja ajoittain kovalla kolinalla ruokalaan laukkaavat nälkäiset nuoret. Näin on nytkin.

Mutta vaikka nuoret ovat samantapai-sia ja samanikäisiä kuin ennenkin, minä olen näiden kymmenien vuosien aikana

vanhentunut ja siirryn historiaan. Historiaan on jäänyt myös koulu, jossa kukaan ei vilkuillut kän-nykkäänsä eikä kuunnellut musiikkia vain oman pään-sä sisällä ja jossa kellään ei ollut täysin henkilökoh-

taista opetussuunnitelmaa. Yhteisöllisyys ei ollut muotisana vaan vallitseva olotila.

Yhteiskunnassa ihmisen arvoa ei mi-tattu julkisesti ja julkeasti rahassa kuten nyt eikä jokaista vaadittu olemaan huip-puyksilö ja -suorittaja. Jos et ole vinneri, olet luuseri. Mutta samalla nuorten mah-dollisuudet toteuttaa itseään ja saada apua ongelmiinsa ovat ehkä paremmat kuin koskaan. Minä olen erinomaisen etuoi-keutettu ihminen. Olen saanut nauttia lahjakkaiden, kivojen, kauniiden ja leikki-vien nuorten sekä aikuisten seurasta ja tai-teesta kolmekymmentä vuotta elämästäni. Kiitos siitä. Lähtökenkiä jalkoihinsa sovitteleva Pirjo alapoti-Nieminen (PaN)

28

r Koulussamme kuvataideopettajana vuonna 1985 aloittanut Pirjo Alapoti-Nieminen siirtyy eläkkeelle ansaitusti mutta aivan liian varhain, mikäli opis-kelijoilta tai kollegoilta kysytään. Tämän ”Pengerkadun kuningattaren” persoonassa yhdistyvät vastakohdat. Hän on pieni mut-ta pippurinen, rauhallinen ja samalla tem-peramenttinen, hauska mutta vakavakin, syvällinen ja sopivasti huikentelevainen.

Pirjo on sanojen ja kirjojen rakastaja, hyvä puhuja ja tarinankertoja. Häneltä sujuvat luontevasti niin maljapuhe kuin esittelykin, innostavat kiitossanat siinä

Lehtori Pirjo Alapoti-Nieminen jää eläkkeelle

missä luentokin. Pirjo ottaa yleisönsä ja hetken haltuunsa, viljelee hauskoja sanon-toja ja antaa huumorin kukkia. Hän on viisas, sivistynyt ja avarakatseinen.

Pirjo luo ympärilleen lämpimän ja tervetulleen olon. Hän on välittävä opet-taja ja työkaveri, ymmärtäjä ja lohdut-taja. Pirjon puoleen on helppo kääntyä, ja elämänkokemuksellaan sekä -ilollaan hän antaa oikeat mittasuhteet huolille ja murheille.

Opettajat jutustelevat usein yhtei-sessä työtilassa – ohimennen ja muun

29

tekemisen keskellä. Jokin vuosi sitten tällaisessa tilanteessa Pirjo kuvasi, miksi hän haluaa olla taideopettaja, mikä on hä-nen erityinen vahvuutensa ja tapansa olla opettaja. Se alkoi paradoksilla: opiskelijan tekemiseen ja olemiseen ei pidä puuttua. Sisältöperustelu meni jotenkin näin: an-taa varautuneen ja epävarman opiskelijan olla rauhassa, antaa hänelle mahdollisuus tulla ulos kuorestaan töiden kautta mutta ei niin, että häntä painostaa, pakottaa tai määräilee. “Siitä ei tule mitään”, tuli vielä pohjalaisen painokkaasti. Tällä menetel-mällä syntyy hienoja töitä, ja nykytaiteen kentällä on monta tekijää, joiden polkua Pirjo on sivunnut.

Lukiovuosiin ovat kuuluneet use-at matkat opiskelijoiden kanssa. Tarina kertoo, kuinka junareissulla Ukrainaan matkalaisilta puuttuivat Valkovenäjän viisumit. Jotenkin Pirjo sai Pietarista yh-teyden Suomeen ja onnistui junailemaan uudet matkaliput koko ryhmälle. Niinpä joukkio matkustikin Pietarista Moskovan kautta Kiovaan.

Värejä ei voi jättää mainitsematta täs-sä yhteydessä. Pirjo pukeutuu herkulli-siin sävyihin ja tekee heleitä ja hehkuvia kuvia. Hän pyöräilee keltainen kypärä päässään, hoitaa miehensä Hessun kanssa Kumpulassa kukkivaa puutarhaa, ui ystä-vien seurassa ja purjehtii perheen parissa. Libyassa vietetyt vuodet kulkevat mukana puheissa, Venetsian taidebiennalessa vie-raillaan säännöllisesti, ja kaupunkikohteet kutsuvat lomilla.

Pysähtyneitä Pirjon eläkepäivistä tus-kin tulisi muutenkaan, mutta nyt niitä rytmittävät lisäksi kullannuput, neljä las-tenlasta. Toivotammekin ihanalle Pirjolle onnellisia eläkepäiviä parhaassa seurassa!

r Syskuussa päätin tehdä jäähyväisnäyt-telyn Camera Aureaan, pieneen galleriaan Pengerkadun taidetalon piharakennuksessa. Suunnittelin suuria, haaveilin, välillä unohdin koko projektin. Oli muuta tekemistä. Tuli joulu, tammikuu vaihtui helmikuuksi. Maaliskuu oli jo aluillaan, kun tajusin, etten ollut tehnyt mitään. Ajattelin luovuttaa. Tunsin suurta sympatiaa vii-me tinkaan asioitansa jättäviä Torkkelin opiske-lijoita kohtaan.

Muistin oman neuvoni opiskelijoille: tee it-sesi läheltä, ota pieni asia, pala kerrallaan. Aloin piirtää kotoa löytyneille vähän tuhraantuneille vanerilevyille arkisia esineitä ja työkaluja, jotka olivat olleet koulussa seuranani, osa lähes kol-mekymmentä vuotta. Kunniapaikan sai täytetty särki, joka ei koskaan ryppyillyt, tuijotti vain yh-dellä silmällään kaikkitietävästi touhujani.

Piirtäminen oli ihanaa. Sain näyttelyn koottua. Keräsin lisäksi rekvisiittaa: terotus-roskaa, kumeja, kyniä ja sen sellaisia tarvekalu-ja ja vaikka mitä installaatioiksi. Olen iloinen lopputuloksesta.

Piirustuksenopettaja Pirjo

Minä lähden, tämä jää

30

HENKILÖKuNTa PÄÄKOuLuSSaKoulusihteeri Ines Lukkanen Kouluisäntä Tuomas Kaasalainen Ruokapalveluvastaava Paula Saarikoski Ruokapalvelutyöntekijä Niina KärkkäinenToimitilahuoltajat Paula Heikkonen Josi HeikkinenKuraattori Satu KoivulaTerveydenhoitaja Tuija KoskiPsykologi Kaisa Tanskanen Erityisopettaja Raija Pääkkönen

HENKILÖKuNTa TaIDETaLOSSaKouluisäntä Vesa Pailakka Toimitilahuoltaja Heli Lampi

REHTORITRehtori Pirkko MajakangasApulaisrehtori Maiju Silén

OPETTaJaTalapoti-Nieminen Pirjo kuvataide anttila Raija psykologiaarima Heli italia, englanti Elopuro Nina ranskaErra Satu äidinkieli ja kirjallisuusGrönroos Lilli liikunta ja terveystietoHaime Satu opinto-ohjausHavia Jaana ranska, venäjäHuttunen Matias terveystietoHärkönen Jyri ortodoksinen uskontoJouhti Suvi matematiikkaJärvenpää Perttu englantiIlola Helka kuvataideKajasAntti filosofia, elämänkatsomustietoKangas Loviisa kuvataideKannukene Tuire kuvataideKokkonen-Lozano Kirsi-Marja espanja, englantiKuosmanen Matti matematiikka, fysiikkaKärkkäinen Tiina historia, yhteiskuntaoppiKöngäs Jarl maantiede, biologiaLaurila Sari biologia, maantiedeLilja Johanna terveystietoLähteenmäki aira venäjä

KUVATAIDELUKION VÄKIJOHTOKuNTa 2014–2015PuheenjohtajaKirsi Malassu

VarapuheenjohtajaPetteri Rinne

Eine auer Taina Lehtola Pekka Kouhia

OpettajatCarla urbano Tomi uusitalo

Muu henkilökuntaPaula Saarikoski

OpiskelijajäsenetEetu Lehmusvaara Hannes Teräsvuori

Sihteeri ja esittelijäPirkko Majakangas

Henkilökohtaiset varajäsenet Lasse Rantanen

Tuija Pulkkinen

Mari Pohto Marit Laurinkoski Ville Ranta

Sari VahteraMatti Kuosmanen

Ines Lukkanen

Sanni Karppanen Jasmin Lahtinen

HELSINGIN KuVaTaIDELuKION OPISKELIJaKuNNaN HaLLITuS

Syksy 2014

PuheenjohtajaJasmin LahtinenVarapuheenjohtajaVille VäisänenSihteerit Taavi HeikkiläInka MattilaMuut jäsenet Roosa JoensuuJasmin JämsénEmma KatajaNelli KenttäYasmine RantalaTuike RantanenInka Tuiskula

Kevät 2015

PuheenjohtajaRoosa JoensuuVarapuheenjohtajaEmma KatajaSihteerit august HalonenHenry LångMuut jäsenet Elias Broms Ida Kokko Venla Männistö Tuike Rantanen

Ohjaavina opettajina toimivat Marko Skyttä ja Hanna Vanhanen.

31

Mannos Liisa englantiMattsson anne historia, yhteiskuntaoppiNakari Minna ruotsi Nopsanen Maarit äidinkieli ja kirjallisuusPohjola Päivi musiikkiPulliainenUkri filosofia, elämänkatsomustietoPusa Hanna kuvataidePäivänsalo Leena uskonto, psykologiaPääkkönen Raija erityisopetusRantamäki Liisa kemiaSaari Hanna saksa, ranskaSallinen Matti matematiikka, fysiikkaSillanpää Tuttu kuvataideSipinen Sirpa äidinkieli ja kirjallisuusSkyttä Marko ruotsiSärkkä Katja kuvataide Tikka Juha kuvataide

vuorotteluvapaalla 8.8.2014 – 31.7.2015

KUVATAIDELUKION VÄKITuominen Kirsi kuvataideurbano Carla kemia, matematiikkauusitalo Tomi kuvataideVahtera Sari opinto-ohjausVanhanen Hanna elämänkatsomustieto, filosofiaVirkkunen Johanna äidinkieli ja kirjallisuusVuorio-Hellman Irma uskontoVäntti Tarja kuvataide, multimedia

32

Syksyn 2014 ylioppilaat

Grahn Saga Heikkilä TaaviHeinonen SannaHonkanen LauraJantunen NooraJuhala RiinaKarhu JuliaKari JennaKaripohja Marianna Kolehmainen SaraMalassu KatjaPeltonen JohannesPynnönen KasperRuokolainen IsabelleSalo VeronikaSalokoivu NettaSarenius ValtteriSimonen SonjaSutinen JenniVichnevskaja AnastasiaVolanen SaanaWickholm Linda

33

Kevään 2015 ylioppilaatAaltonen HannaAlavillamo SaraAnttila AnnaAttola KatriAuer PinjaAulanko StellaDiémé KathleenElo Hanna-MariEschner EmmaEskola EllaFlinkman JanitaForsman MariaHaapanen IrisHangasjärvi ElisaHangasmaa TanjaHapponen PietariHaverinen MariHeinilä JesseHellgren HelenaHönö NelliIlola MarianneIskala IdaIsokirmo EmmiJensen-Eriksen ErikaJohansson PaulaJokela NooraJokela SaritaJämsén JasminKalliomäki JuliaKangastalo HelmiKankaanpää HeidiKankaanpää ValpuriKaunisvirta LiisaKenttä NelliKetola JaninaKilpilampi MonaKivelä HillaKlingberg CamillaKoponen EmiliaKorhonen EmmiKorkia-Aho Melina

Korpinen SanniKoskelo LottaKoskelo Otto Koskinen Veronica Kosonen Sonja Kouhia Kirsi Kristersson Milja Kukkavuori Susanna Kulovesi Minttu Lager MillaLahti Netta Lahtinen Jasmin Laine IraLaurila Milla Laurinkoski Ville Lehmussaari Tessa Lehtovirta Hertta Leppä Jade Lindner Svenja Luode Sara Lähde Maija Milanovic Bedrudin Mäkelä Kalle Neste Riikka Niemi Eerika Niemiaho Anita Niinivaara Nea Nurminen Petronella Nuutinen Henna Nuutinen Mikko Ogola Zipora Omarieva Zarina Pajari Heli Patanen Jenni Pietikäinen Reetta Pohjola Veera Porkkala Johanna Pölhö Ville Raatikainen Alfa Ranta Virve Rantala Yasmine Rantanen Venla

Remsu Salla Rinne Säde Ripatti Amanda Rossi Henrik Ruokolainen BelindaRuokonummi Miisa Räsänen Hanna Sainio Jenny Sainio Saana Salminen Laura Salorinne Oona Sankala Nita Savelainen Karla Savikko Suvi Sievänen Pinja Sillanpää Vilma Sillman Anna Siltavuori Senni Sirén Noora Soini Kia Solala Aurora Sundman Viktor Suolahti Venla Suomela Riina Suorsa Olka Suuniitty Aino Tamminen Elina Tappel Kristi-Liis Tiainen ElliTikka Veera Tuiskula Inka Tuomala Liina Tuominen Anette Uusitalo Jori Vainionpää Nea Vakkilainen Sanna Vanhala Noora Virkki Laura Virta Stina Åberg Veera

SYKSY 2014

OLGa LEIKOLaN MuISTOSÄÄTIÖN STIPENDITjaetaan lahjakkaille, erityisesti matemaattisissa aineissa menestyneille ja näitä aineita opiskelleille.

Heikkilä Taavi 200 €

Juhala Riina 100 €Peltonen Johannes 100 €

KEVÄT 2015

TOSSuN STIPENDIRaHaSTOKoskelo Lotta 100 € elokuva ja median lukiodiplomiKoskelo Otto 100 € kuvataiteen lukiodiplomiKouhia Kirsi 100 € kuvataideNeste Riikka 100 € valokuvausPölhö Ville 100 € kuvataideRinne Säde 100 € kuvataiteen ja käsityön lukiodiplomiRuokonummi Miisa 100 € kuvataideSalminen Laura 100 € muotoiluSiltavuori Senni 100 € kuvataiteen lukiodiplomi

MYYRMÄEN NuORISOPSYKIaTRIaN POLIKLINIKaN STIPENDIHellgren Helena 150 €Jokela Noora 150 €Oksanen Nelli 150 €Pöysä Sanna 150 €Taylor Nina 150 €

LIONS CLuB HaKaNIEMEN STIPENDI taiteellisista ansioista ja erinomaisesta koulumenestyksestä:Ogola Zipora 200 €

aBB:N STIPENDIparhaiten fysiikan opinnoissa menestyneelle:Iskala Ida 100 €

OLGa LEIKOLaN MuISTOSÄÄTIÖN STIPENDIT

Ylioppilaat

Iskala Ida 800 €

Sainio Saana 600 € Remsu Salla 500 € Laurinkoski Ville 400 €Tamminen Elina 400 € Forsman Maria 300 €Hellgren Helena 300 €Kilpilampi Mona 300 €Klingberg Camilla 300 €Lindner Svenja 300 €Tiainen Elli-Noora 300 €Tuominen anette 300 €Virkki Laura 300 € Dieme Kathleen 200 €Koskinen Veronica 200 €Kristersson Milja 200 €Kulovesi Minttu 200 €Laurila Milla 200 €Niemiaho anita 200 €Pohjola Veera 200 €Ranta Virve 200 €Rantanen Venla 200 € aaltonen Hanna 100 €auer Pinja 100 €Ketola Janina 100 €Lager Milla 100 €Nuutinen Henna 100 €Nuutinen Mikko 100 €Solala aurora 100 €uusitalo Jori 100 €

2. vuositaso

Korhonen Minttu 80 €Laakso Havu 80 €Teodosin Viktor 80 €Turunen Mira 80 €

Jukonen Heikki 50 €Kaarto Elisa 50 €Liikanen Inkeri 50 €Liiwand Maj-Britt 50 €Nieminen Belinda 50 €Nurminen Iida 50 €

STIPENDIT JA PALKINNOT

35

Pahkala Oskari 50 €Pöysä Sanna 50 €Raatikka Ella 50 €Rindell Tom 50 €Rosenqvist Miro 50 €Tienari Satu 50 €

1. vuositaso Parviainen Teemu 100 €Salmenperä Eeli 100 €

ahonen Sanna 80 €Haukka Katariina 80 €Heikkinen anni 80 €Jukonen Jani 80 €Koskikallio Vellu 80 €Latvaniemi Elina 80 €Laurila Kiia 80 €Nikulainen Ella 80 €Pellikka aida 80 €Saarelainen Taru 80 €Sainio Sampo 80 €Tauria Elias 80 €Toivonen aino 80 €Torniainen Jenna 80 €Vidgren Riia 80 €

aaltonen Jaana 60 €alanen anni 60 €Halttunen Lauri 60 €Hellgren Hanna 60 €Ikonen aada 60 €Matikainen anni 60 €Mettälä Lilja 60 €Myllyniemi Vilma-Lotta 60 €Paananen urho 60 €Saari Peppi-Lotta 60 €Telinkangas Saara 60 €Varis Julia 60 €Ylimäki Jaakko 60 € SuOMEN TIETOKIRJaILIJaT RY:N STIPENDIKataja Emma 100 €

LEHTI- Ja KIRJaSTIPENDITHitaan journalismin yhdistyslahjoittaa verkkojulkaisu Long Playn vuosikerran lahjakkaalle ajattelijalle:Tuominen anette

Antikvariaatti Punaisen planeetan lahjakortti kirjallisuutta harrastavalle:Laurinkoski Ville

Tammen kirjastipendi äidinkielessä ja kirjallisuudessa menestyneelle ylioppilaalle:Laurila Milla

Yrittäjyyskasvatusohjelma ja Helsingin Yrittäjät ry. lahjoittaa kirjapalkinnon ”Taivas+Helvetti” kaikille historian tai yhteiskuntaopin reaaliaineen kirjoittaneille ylioppilaille.

Historian opettajat lahjoittavat kirja- ja DVD-palkinnot parhaille historian ja yhteiskuntaopin kevään kirjoittajille:Ketola JaninaKilpilampi MonaKivelä HillaKoskinen VeronicaKukkavuori SusannaNiemi EerikaNiinivaara NeaOgola ZiporaTikka Veera

Edita lahjoittaa stipendikirjat kolmelle psykologian erinomaisesti kirjoittaneelle ylioppilaalle:Kulovesi MinttuLaurinkoski VilleTamminen Elina

Niin & näin -kustantamo lahjoittaa kirjastipenditfilosofianjaelämänkatsomustiedon opinnoissa menestyneille opiskelijoille:aaltonen HannaForsman MariaKivelä HillaLaurinkoski VilleNiemiaho anita

Sverigekontakt i Finland -yhdistyksen kirjastipendi ylioppilaille:Laurila MillaLaurinkoski Ville

Pohjola-Nordenin kirjapalkintoruotsin kielessä kunnostautuneille ja erityistä kiinnostusta osoittaneille:Eskelinen TaneliKiviranta SilviaTorniainen Jenna

Ranskan instituutin kirjastipendierinomaisesta menestyksestä ranskan kielen ylioppilaskirjoituksissa:Hellgren Helena

Saksan suurlähetystön kirjapalkinto saksan kielen erinomaisesta taidosta:Laurila Milla

KUVAT Peppi-Lotta Saari, mediatiimiRUNO Sara Mattila, aida Pellikka, Silvia Kiviranta ja Laura Korhonen

RUNO Elias Tauria

helsingin kuvataidelukion vuosikertomus 2014-15

Documents