helsingin yliopisto...1 helsingin yliopisto oikeustieteellinen tiedekunta oikeustieteellisen...

1

Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

Oikeustieteellisen tiedekunnan perustutkinto-opintoja koskevat pysyväismääräykset 1.8.2016 al-kaen Nämä pysyväismääräykset koskevat tiedekunnassa oikeusnotaarin ja oikeustieteen maisterin sekä kan-sainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkintoa opiskelevia. Vaasan koulutukseen sovelletaan ensisijaisesti Vaasan koulutuksesta erikseen vahvistettuja määräyksiä ja toissijaisesti oikeustieteellisen tiedekunnan yleisiä pysyväismääräyksiä. Eri valintamenettelyjen kautta valituille opiskelijoille sekä aiemman tutkintoasetuksen aikana opinnot aloittaneille on omia tarkentavia tai poikkeavia määräyksiä. Tutkintojen ja opintojen järjestämisessä ja suorittamisessa noudatetaan, mitä yliopistolaissa (558/2009) siihen tehtyine muutoksineen, Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulu-tuksista (1439/2014), Helsingin yliopiston johtosäännössä (15.4.2015) ja tutkintoja oikeusturvajohto-säännössä (15.4.2015), kyseisten säännösten nojalla tehdyissä päätöksissä ja määräyksissä sekä näissä py-syväismääräyksissä määrätään. Tiedekunnassa suoritettavat tutkinnot Oikeustieteellisiä tutkintoja ovat: a) oikeusnotaarin (ON) tutkinto, joka on alempi korkeakoulututkinto, b) oikeustieteen maisterin (OTM) tutkinto, joka on ylempi korkeakoulututkinto, c) kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto (MICL), joka on ylempi korkeakou-lututkinto, d) oikeustieteen lisensiaatin (OTL) tutkinto, joka voidaan suorittaa tieteellisenä jatkotutkintona tai am-matillisesti suuntautuneena jatkotutkintona e) oikeustieteen tohtorin (OTT) tutkinto, joka on tieteellinen jatkotutkinto. Oikeusnotaarin (ON) tutkinto on 180 opintopisteen laajuinen alempi korkeakoulututkinto, joka voidaan suorittaa kolmessa vuodessa. Ylempiä oikeustieteellisiä korkeakoulututkintoja ovat oikeustieteen maiste-rin tutkinto (OTM) sekä kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto (MICL), jotka ovat 120 opintopisteen laajuisia ja suoritettavissa tutkintorakenteen mukaan kahdessa vuodessa. Jos tiedekuntaan jo maisteritutkinnon suoritusoikeuden saanut opiskelija valitaan maisteriväylää pitkin toiseen tiedekunnan maisteritutkintoon johtavaan koulutusohjelmaan, hänelle ei myönnetä uutta maisteri-tutkinnon suoritusoikeutta, vaan hänet siirretään opiskelijaksi tähän toiseen koulutusohjelmaan. Opiskeli-jarekisteriin aiemmin kirjattu tutkinnonsuoritusoikeuden alkamispäivä säilyy ennallaan. Oikeusnotaarin tutkinto Oikeusnotaarin (ON) tutkinto on 180 opintopisteen laajuinen alempi oikeustieteellinen korkeakoulutut-kinto, johon kuuluu yleisopintoja, perusopintoja ja aineopintoja. Oikeusnotaarin tutkinto 1.8.2005 alkaen Yleisopinnot 22 op

Orientoivat opinnot (5 op), syventävät TVT -opinnot (2 op), kieli- ja viestintäopinnot (15 op).

2

Perusopinnot 31 op Oikeudellisen ajattelun perusteet (11 op), oikeushistoria (5 op), kirjanpito (5 op), yksityisoikeuden johdantokurssi (3 op), velvoiteoikeus/sopimusoikeus (7 op).

Aineopinnot 127 op Pakolliset aineopinnot velvoiteoikeus/yleinen velvoiteoikeus (5 op), kauppaoikeus (9 op), kirjanpito (4 + 1 op) esineoi-keus (7 op), perhe- ja jäämistöoikeus (6 op), työoikeus (6 op), maa-, vesi- ja ympäristöoikeus (6 op), kansainvälinen yksityisoikeus ja oikeusvertailu (4 op), rikosoikeus (11 op), eurooppaoikeus (6 op), prosessi- ja insolvenssioikeus (13 op), valtiosääntöoikeus (5 op), hallinto-oikeus (10 op), oi-keusteoria (6 op), kansainvälinen oikeus (4 op), finanssioikeus (10 op).

Valinnaiset aineopinnot Käytännön taidot/ valinnaiset (7 op), ensimmäinen harjoitusseminaari (6 op), ON-lopputyö (toinen harjoitusseminaari) (6 op).

Oikeusnotaarin tutkinto 1.8.2016 alkaen Yleisopinnot 22 op

Orientointi (1 op), henkilökohtainen opintosuunnitelma ON-HOPS (1 op), tietoja viestintäteknii-kan opinnot (TVT-ajokortti 3 op, tieteellisen kirjallisen työn ja tiedonhankinnan perustaidot 2 op), kieli- ja viestintäopinnot (äidinkieli 5 op, toinen kotimainen kieli 5 op, vieras kieli 5 op).

Perusopinnot 4 op Oikeudellisen ajattelun perusteet (4 op)

Aineopinnot 154 op

Pakolliset aineopinnot Yksityisoikeus I (22 op), julkisoikeus I (15 op), julkisoikeus II (16 op), kauppa- ja finanssioikeus (24 op), yksityisoikeus II (15 op), rikos-, prosessi- ja insolvenssioikeus (24 op), oikeuden yleistie-teet (11 op).

Valinnaiset aineopinnot Tieteellisen tiedon hallinta ja tuottaminen (tieteellisen kirjoittamisen perusteet 5 op ja ON-loppu-työseminaarit 10 op), valinnaiset opinnot (12 op).

Valinnaiset opinnot Valinnaisiin opintoihin (12 op) voi sisältyä oppiaineiden valinnaisia aineopintoja, kieliopintoja, käytän-nöllisten taitojen opintoja sekä muualla ja aiemmin suoritettuja opintoja (hyväksilukuperiaatteiden mukai-sesti).

Käytännöllisten taitojen opintojen kategoriaa ei ole 1.8.2016 alkaen, mutta jo suoritetut käytännöllisten taitojen opinnot voi käyttää valinnaisiksi opinnoiksi. Huom! Käytännön taitojen kursseja tai vastaavia tul-laan edelleen tarjoamaan osana opetusohjelmaa, ja opiskelija voi sisällyttää niitä haluamansa määrän va-linnaisiin opintoihinsa. Käytännölliset opinnot voivat muodostua erilaisista tiedekunnan opetusohjelmaan kuuluvista käytännön kursseista ja/tai työharjoittelusta.

Aiemmin edellytettyä vähintään 7 op käytännön taitojen suoritusvaatimusta ei enää ole. Yliopiston edel-lyttämä käytännön taitoja koskeva suoritus täyttyy prosessioikeuden pakollisiin aineopintoihin sisältyvän tuomioistuinharjoittelun suorittamisella. Työharjoitteluna voi halutessaan sisällyttää ON-tutkinnon valin-naisiin opintoihin enintään 7 op.

Oikeusnotaarin tutkintoon kuuluvat toisen kotimaisen kielen opinnot

3

Opiskelijan tulee osoittaa saavuttaneensa suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilös-töltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion hen-kilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta. Nämä vaatimukset kos-kevat myös niitä opiskelijoita, jotka ovat saaneet koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kie-lellä. Kaksikielinen oikeusnotaarin tutkinto Tiedekunnassa on mahdollista suorittaa kaksikielinen oikeusnotaarin tutkinto. Tutkintokieliä ovat koti-maiset kielet, suomi ja ruotsi. Kaksikielisessä tutkinnossa opiskelija suorittaa vähintään 60 opintopistettä kummallakin kotimaisella kielellä siten, että opetuskieli ja opintosuorituksen kieli on pääsääntöisesti sama. Tutkintoon sisältyy Kielikeskuksen järjestämä kurssi Johdatus kaksikielisiin opintoihin (2 op). Opintoihin sisältyy myös kielitukikursseja sekä hyväksytysti suoritettu eurooppalaisen viitekehyksen CEFR:n taitotasoasteikon C1-tason kielitesti toisessa tutkintokielessä, joka ei ole tutkinnon pääkieli. Kaksikielisen oikeusnotaarin tutkinnon suorittanut saa tutkintotodistukseensa maininnan tutkinnon suorit-tamisesta kaksikielisenä. Kaksikieliseen tutkintoon on haettava pääsääntöisesti opintojen alussa, mutta viimeistään kolmannen lu-kukauden loppuun (31.12.) mennessä. ON-tutkinnon opetussuunnitelman muutosta koskevat siirtymäsäännöt Tiedekunnassa on toteutettu 1.8.2013 alkaen ON-tutkinnon opetussuunnitelman kokonaisuudistusta. Uu-distus on edennyt vuosikurssikohtaisesti, kolmannen vuosikurssin uudistunut opetussuunnitelma toteutet-tiin1.8.2015–31.7.2016. Uudistuksessa on muutettu oikeusnotaarin tutkinnon rakennetta, opintojen suosi-teltua suoritusjärjestystä sekä opetussuunnitelman sisältöä. 1.8.2016 alkaen ON-tutkinnon ensimmäisen vuoden rakennetta ja suoritusjärjestystä on muutettu opintojen sujuvuutta edistävään ja opintojen alkuvai-hetta jäntevöittämään suuntaan. 1.8.2015 alkaen järjestetään vain uuden opetussuunnitelman mukaista opetusta. Opinnot voi suorittaa ON-opintojen aloitusvuodesta riippumatta vain uuden opetussuunnitelman mukaisina. Mikäli ON-tutkintoa suorittavan kokonaisopintopistemäärä jäisi 1.8.2013 ja 1.8.2016 tehtyjen opetus-suunnitelmien uudistuksesta johtuen alle 180 opintopisteen, opiskelijan tulee suorittaa tutkinnolle asete-tusta kokonaisopintopistemäärästä puuttuvat opinnot vapaasti valittavina valinnaisina opintoina. ON-tut-kintoa suorittavan kokonaisopintopistemäärä 180 opintopistettä ylittyisi opetussuunnitelman uudistuk-sesta johtuen, edellytetystä ns. vapaasti valittavien valinnaisten opintojen määrästä vähennetään ylittyvä määrä opintoja (enintään 12 op). Uudessa opetussuunnitelmassa opintopisteytys muuttuu seuraavien opintojen osalta:

- Oikeudellisen ajattelun perusteiden opintopistemäärä muuttuu 8 opintopisteestä 4 opintopistee-seen.

- Velvoiteoikeuden 7 opintopisteen laajuisen sopimusoikeuden ja 5 opintopisteen laajuisen yleisen velvoiteoikeuden opintopistemäärä muuttuu siten, että velvoiteoikeus muodostuu 6 opintopisteen laajuisesta sopimusoikeuden, 3 opintopisteen laajuisen yleisen velvoiteoikeuden ja 3 opintopis-teen laajuisen vakuutus- ja vahingonkorvausoikeuden osioista.

- 5 opintopisteen laajuinen tieteellisen kirjoittamisen perusteet ja 10 opintopisteen laajuinen ON-lopputyö vastaavat kahta 6 opintopisteen laajuista harjoitusseminaaria, joista toinen on ON-lop-putyö.

- Finanssioikeuden opintopistemäärä muuttuu 10 opintopisteestä 9 opintopisteeseen. - Kauppaoikeuden opintopistemäärä muuttuu 9 opintopisteestä 10 opintopisteeseen. - Kirjanpito 4 op ja kirjanpidon jatkokurssi 1 op toteutetaan kauppaoikeuden opintojakson yhtey-

dessä tilinpäätösoikeuden nimellä.

4

- 1.8.2016 alkaen Oikeudellisen ajattelun perusteiden opintopistemäärä muuttuu 8 opintopisteestä 4 opintopisteeseen.

- Kansainvälisen yksityisoikeuden ja oikeusvertailun oikeusnotaarin toisen vuoden opintoihin ny-kyisin sisältyvä 1 opintopisteen opintojakso poistuu 1.8.2016 lukien notaarin tutkinnon pakolli-sista aineopinnoista ja vapautuva opintopiste lisätään notaaritutkinnon valinnaisiin opintoihin. Mikäli opiskelija on notaaritutkinnossaan suorittanut oikeusvertailun opinnot, hänen ei enää mais-terivaiheen opinnoissaan tarvitse suorittaa vastaavaa pakollista opintojaksoa.

Näitä opintojaksoja koskevat siirtymäsäännökset on kuvattu tarkemmin kunkin opintojakson opinto-opas-kuvauksessa. Opintojaksot suoritetaan useissa oppiaineissa osasuorituksin. Osasuoritusmahdollisuudet, niiden rekiste-röinti ja niiden arvostelun koostaminen oppiaineen arvosanaksi kuvataan tarkemmin opinto-oppaassa. Myös ennen lukuvuotta 2014–2015 suoritettujen korvaavien luentojen ja hyvityspisteiden huomioon otta-minen on kuvattu opinto-oppaassa kunkin opintojakson kohdalla (ks. myös kohta luentosuoritusten van-hentuminen). Mikäli tutkinnon rakenteen, tentin rakenteen tai opetussuunnitelman muutoksesta johtuen luentosuoritusta ei voida enää samalla tavalla hyvittää, hyvitys tapahtuu muulla kohtuullisella tavalla. Uuteen opetussuunnitelmaan siirryttäessä opintoihin voi sisältyä edelleen ns. korvaavia tai hyvityspiste-luentoja. Näiden suoritusten voimassaolosta ilmoitetaan kunkin kurssin kohdalla erikseen. Muilta osin opintosuoritukset merkitään uuden opetussuunnitelman mukaisesti opintosuoritusrekisteriin sen jälkeen, kun ne on suoritettu. Rekisteriin viedyt opintosuoritukset eivät vanhene. Oikeusnotaarin tutkinnon opintojen suositeltu suoritusjärjestys Uudessa opetussuunnitelmassa oppiaineet on ryhmitelty laajempiin opintokokonaisuuksiin. Kokonaisuu-det jakautuvat oppiainekohtaisiin opintojaksoihin, joiden sisällä voi olla erillisiä osasuorituksia. Opinto-jakso voi koostua erityyppisistä tehtävistä, kuten esimerkiksi oikeustapausharjoituksiin osallistumisesta, luennoista, kirjoitustehtävästä ja tentistä. Opintokokonaisuuksilla on omat opetusperiodinsa, jonka sisällä opintojaksojen opetus järjestetään. Opintojaksot suositellaan suoritettavaksi opetuskokonaisuuksien jär-jestyksessä. Oppiaineen pakollinen aineopintojakso on suoritettava ennen aineen valinnaisia opintoja, ellei valinnaisen opintojakson opettaja erityisestä syystä myönnä poikkeusta. Maisteriopintoja on mahdollista suorittaa en-nen kuin ON-tutkinto on suoritettu, kursseilla voidaan kuitenkin asettaa ennakkotietovaatimukseksi tai etusijalle ON-tutkinnon suorittaminen tai vastaavat tiedot. Oppiaineilla voi olla suosituksia siitä, mitkä edeltävät opinnot ovat erityisen tärkeitä tietyn opintojakson opetuksen seuraamiselle. Vanhan ja uuden opetussuunnitelman mukainen oikeusnotaarin tutkinnon suositeltu suoritusjärjestys on kuvattu alla olevassa taulukossa (Huom! 1.8.2016 alkaen kaikki opiskelijat opintojen aloitusvuodesta riip-pumatta opiskelevat uuden opetussuunnitelman mukaisesti).

ON-tutkinnon vanha opetussuunnitelma Ennen 1.8.2013 aloittaneet opiskelijat 31.7.2015 asti.

ON-tutkinnon uusi opetussuunnitelma Kaikki opiskelijat opintojen aloitusvuodesta riippu-matta 1.8.2016 alkaen

1. VUOSI 1. VUOSI

Periodi Opetus-kausi Oppiaine

OP

Pe-riodi

Opintokoko-naisuus Oppiaine OP

I

35–36 Orientointi 1

I

Orientoivat opinnot ja oi-keudellisen ajattelun pe-rusteet

Orientointi 1 HOPS 1 HOPS 1 TVT-ajokortti 3 TVT-ajokortti 3

37–43 Oikeudellisen ajatte-lun perusteet 11 Oikeudellisen ajatte-

lun perusteet 4

5

sekä osa äidinkielen opinnoista (4/5 op) Valtiosääntöoi-keus**

5

II 44–47 Oikeushistoria 5

II-III Yksityisoikeus I

Yksityisoikeuden johdantokurssi 3

48–50 Kirjanpito 4 Sopimusoikeus 6

III

1–2 Yksityisoikeuden joh-dantokurssi 3

Yleinen velvoiteoi-keus 3

3–6 Sopimusoikeus 7 Vakuutus- ja vahin-gonkorvausoikeus 3

7–9 Yleinen velvoiteoi-keus 5 Esineoikeus 7

IV 11–16 Kauppaoikeus 9 IV Julkisoikeus I

Tieteellisen kirjoit-tamisen perusteet –seminaari ***

5

Kansainvälinen oi-keus 4

17–21 Esineoikeus 7 Eurooppaoikeus 6 2. VUOSI 2. VUOSI


OP

Pe-riodi


I 36-39 Perhe- ja jäämis-toikeus 6 I Julkisoikeus II Ympäristöoikeus 6

Hallinto-oikeus 10

II 41-45 Työoikeus 6

II-III Kauppa- ja fi-nanssioikeus

46-49 Maa-, vesi- ja ympä-ristöoikeus 6

Kauppaoikeus ja ti-linpäätösoikeus

15

III 5-8 Kv. yksityisoikeus ja oikeusvertailu 4 Finanssioikeus 9

IV 11-17 Rikosoikeus 11 IV Yksityisoikeus II

Perhe- ja jäämistöoi-keus 6

Työoikeus 6 18-21 Eurooppaoikeus 6 Kv.yksityisoikeus 3

3. VUOSI 3. VUOSI


OP

Pe-riodi


I 36–41 Prosessioikeus 13 I-II

Rikos-, pro-sessi- ja insol-venssi-oikeus

Rikosoikeus 11

II 44–50 Valtiosääntöoikeus 5 Prosessi- ja insol-venssioikeus 13 47–50 Hallinto-oikeus 10

III 2–5 Oikeusteoria 6

III Oikeuden yleistieteet

Oikeushistoria 5

6–9 Kansainvälinen oi-keus 4 Oikeusteoria 6

IV

11 Kirjanpito* 1

IV Tieteellisen tiedon hallinta ja tuottaminen

ON-lopputyösemi-naari 10 12–16 Finanssioikeus 10

17–21 (ON-)harjoitussemi-naari 6

*Vanhassa opetussuunnitelmassa kirjanpito jakaantuu kahteen osaan, joista ensimmäisen suorituk-sesta merkintään opintorekisteriin 4 op ja jälkimmäisestä 1op, jolloin opintopisteiden yhteismäärä on 5op. Uudessa opetussuunnitelmassa kirjanpito on kauppaoikeuden opintojakson yhteydessä ni-mellä tilinpäätösoikeus. ** Julkisoikeus I –opintokokonaisuuden opetus toteutetaan siten, että valtiosääntöoikeuden opinto-jakso sijoitetaan ON-tutkinnon rakenteessa syksyn periodille I (viikoilla 36-43).

6

ON-tutkintoon sisältyvät opinnot, joilla ei ole suositeltua suoritusajankohtaa:

Harjoitusseminaari I 6 Tieteellisen kirjallisen työn ja tiedonhankin-nan perustaidot

Tieteellisen kirjoit-tamisen perusteet* 5

Syventävät TVT-opinnot 2

Tieteellisen kirjalli-sen työn ja tiedon-hankinnan perustai-dot (ent. TVT-jatko-kurssi) 2

Äidinkieli 5 Kieli- ja viestintäopin-not

Äidinkieli(1/5 op)** 5

II kotimainen kieli 5 II kotimainen kieli 5 Vieraskieli 5 Vieraskieli 5

Valinnaiset /käytännön taidot/ työharjoittelu 7

Valinnaiset opinnot valinnaiset/käytän-nön taidot/työhar-joittelu

12

*Huom. Tieteellisen kirjoittamisen perusteet -seminaarien suositusajankohta on neljännen periodin alussa viikoilla 11-13, aiemmilla valtiosääntöoikeuden opetusviikoilla. Kursseja voi olla tarjolla myös periodin IV ulkopuolella, ks. WebOodi. Tieteellisen kirjoittamisen perusteet tulee kuitenkin suorittaa ennen ON-lopputyöseminaaria. Ilmoittau-duttaessa tieteellisen kirjoittamisen perusteet -seminaariin opiskelijan on oltava suorittanut tai ilmoittautu-nut suorittamaan tieteellisen kirjallisen työn ja tiedonhankinnan perustaidot -kurssin (TVT-jatkokurssi, 200012). Toisen kotimaisen kielen suorittamista ei suositella ensimmäisenä opiskeluvuonna. **Kirjallisen viestinnän ja puheviestinnän pakolliset opintojaksot (2+2 op) kytketään ajallisesti Oikeudel-lisen ajattelun perusteet –opintojaksoon. Kursseja voi olla tarjolla myös periodin I ulkopuolella, ks. WebOodi. Lisäksi äidinkielen opintoihin tulee suorittaa Oikeuskieli (1 op) sekä tekstipaja osana maturi-teettia (ei ole opintopisteytetty). Oikeustieteen maisterin tutkinto 1.8.2016 alkaen Oikeustieteen maisterin (OTM) tutkinto on virkatutkintona kelpoisuusvaatimuksena moniin oikeushallin-non ja eräisiin hallinnon alan virkoihin. OTM-tutkinto on 120 opintopisteen laajuinen ylempi korkeakou-lututkinto, johon kuuluu yleisopintoja, aineopintoja ja syventäviä opintoja. OTM-tutkinnon tavoitteellinen suoritusaika on kaksi vuotta. OTM -tutkinnossa opinnot jaotellaan seuraaviin kokonaisuuksiin: Yleisopinnot (6 op)

• Kieliopinnot, 5 op • HOPS, 1 op

Pakolliset opinnot (10 op)

• Oikeustieteen menetelmät ja tutkimustaidot, 3 op • Oikeus ja yhteiskunta, 5 op • Oikeuskulttuurit ja oikeusvertailu, 2 op

7

Valinnaiset opinnot (36 op)

• Vapaavalintaisia opintoja, joihin opiskelijaa ohjataan sisällyttämään ammattisuunnitelmiensa, kiinnostuksensa ja vahvuuksiensa mukaan

- kansainvälisiä opintoja - ammattiosaamisen suuntaamista ja syventämistä sekä ammattitaitoja kehittäviä (oikeustieteen ja muiden tieteenalojen) opintoja

o oikeustapauskilpailut o työharjoitteluopinnot o käytännön kurssit o tieteellispainotteiset kurssit (vapaavalintaiset seminaarimuotoiset tai vastaavat kurssit)

Syventävät opinnot (70 op) · Valinnaiset oikeustieteen opinnot, 10 op · Projektin perusopinnot (tentti/opetus), 10 op · Projektiseminaari, 10 op · OTM-tutkielma, 40 op Yhteensä 120 op Syventävät opinnot suoritetaan projektissa, joihin hakuaika järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Koska sy-ventävien opintojen opetustarjonta on vuosittain eri oppiaineissa rajoitettu, opiskelijan kannattaa harkita useampia projekteja vaihtoehtoina, jotta opintojen eteneminen ei viivästyisi. Projektiin kuuluvat projekti-tentti, projektiseminaari sekä tutkielma. Metodikurssin voi suorittaa joko projektin yhteydessä pidettä-vällä metodiseminaarilla tai kaikkien projektien opiskelijoille avoimissa metodiseminaareissa. Projektia tukevat valinnaiset opinnot sovitaan projektin vetäjän kanssa, ja ne voivat olla myös muita kuin projektin oppiaineen opintoja projektin vetäjän suostumuksella. Maisterin tutkinnon valinnaisina opintoina opiskelija voi suorittaa joko oikeustieteellisen tiedekunnan tar-joamia opintoja, vaihdossa suoritettuja opintoja tai muita yliopistotasoisia opintoja, jotka ovat hyväksi-luettavissa OTM-tutkintoon. Valinnaiset opinnot Valinnaisiin opintoihin voi sisältyä oppiaineiden valinnaisia aineopintoja, kieliopintoja, käytännöllisten taitojen opintoja sekä muualla ja aiemmin suoritettuja opintoja (hyväksilukuperiaatteiden mukaisesti).

Käytännöllisten taitojen opinnot sisältyvät tutkintojen valinnaisiin opintoihin. Käytännöllisten taitojen opintojen kategoriaa ei ole 1.8.2016 alkaen, mutta jo suoritetut käytännöllisten taitojen opinnot voi käyt-tää valinnaisiksi opinnoiksi. Huom! Käytännön taitojen kursseja tai vastaavia tullaan edelleen tarjoamaan osana opetusohjelmaa, ja opiskelija voi sisällyttää niitä haluamansa määrän valinnaisiin opintoihinsa. Käytännölliset opinnot voivat muodostua erilaisista tiedekunnan opetusohjelmaan kuuluvista käytännön kursseista ja/tai työharjoittelusta.

1.8.2016 lukien opiskelija voi osallistumalla asianomaiselle työharjoittelua sisältävälle opintojaksolle si-sällyttää maisterin tutkinnon valinnaisiin opintoihin kaikkiaan enintään 10 opintopistettä työharjoittelua (aikaisemmin 7 opintopistettä).

OTM-tutkinnon opetussuunnitelman muutosta koskevat siirtymäsäännöt

8

Oikeustaloustieteen pakollisten aineopintojen kurssi (20020) (6 op )ei 1.8.2016 lukien ole pakollinen maisteritutkintoon / maisterin koulutusohjelmaan kuuluva opintosuoritus.

Oikeussosiologian pakollisten aineopintojen kurssi (20022) (6 op) ei 1.8.2016 lukien ole pakollinen mais-teritutkintoon / maisterin koulutusohjelmaan kuuluva opintosuoritus.

1.8.2016 lukien maisteritutkintoon ei kuulu pakollisena opintosuorituksena harjoitusseminaaria (6 op, ns. maisterivaiheen harjoitusseminaari tai kolmas harjoitusseminaari). Huom! Opiskelija voi suorittaa kuiten-kin edelleen opintojaan seminaarimuotoisilla kursseilla ja sisällyttää haluamansa määrän seminaareja va-linnaisiin opintoihin.

Käytännöllisten taitojen opinnot sisältyvät tutkintojen valinnaisiin opintoihin. Käytännöllisten taitojen opintojen kategoriaa ei ole 1.8.2016 alkaen, mutta jo suoritetut käytännöllisten taitojen opinnot voi käyt-tää valinnaisiksi opinnoiksi. Huom! Käytännön taitojen kursseja tai vastaavia tullaan edelleen tarjoamaan osana opetusohjelmaa, ja opiskelija voi sisällyttää niitä haluamansa määrän valinnaisiin opintoihinsa.

1.8.2016 lukien opiskelija voi osallistumalla asianomaiselle työharjoittelua sisältävälle opintojaksolle si-sällyttää maisterin tutkinnon valinnaisiin opintoihin kaikkiaan enintään 10 opintopistettä työharjoittelua (aikaisemmin 7 opintopistettä). Opintojakson tavoitteet, sisältö ja suoritustavat ilmenevät WebOodin opinto-oppaasta sekä kurssin Moodle-sivuilta.

Kansainvälisen yksityisoikeuden ja oikeusvertailun oikeusnotaarin toisen vuoden opintoihin nykyisin si-sältyvä 1 opintopisteen opintojakso poistuu 1.8.2016 lukien notaarin tutkinnon pakollisista aineopinnoista ja vapautuva opintopiste lisätään notaaritutkinnon valinnaisiin opintoihin. Mikäli opiskelija on notaaritut-kinnossaan suorittanut oikeusvertailun opinnot, hänen ei enää maisterivaiheen opinnoissaan tarvitse suo-rittaa vastaavaa pakollista opintojaksoa.

Erilliset tutkintovaatimukset suoravalinnassa suoraan OTM-tutkintoa suorittamaan valituille opis-kelijoille

Tiedekuntaneuvosto päätti kokouksessaan 20.9.2016 luopua suoraan oikeustieteen maisterin tutkintoa suorittamaan valituille aiemmin pakollisista erillisistä tutkintovaatimuksista siten, että päätös koskee vuonna 2016 suoraan oikeustieteen maisterin tutkintoa suorittamaan valittuja sekä valintansa mukaan aiemmin valittuja. Tarkempia tietoja päätöksestä löydät tästä.

Kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto (MICL)

Master´s Degree Programme in International Business Law and Public International Law -maisteriohjelman suorituskieli on englanti. Vähintään ¾ tutkinnosta on suoritettava englanniksi. Kaikki tutkintoon sisältyvät englanninkieliset opintojaksot on suoritettava kokonaisuudessaan englanniksi kuten esim. tenttivastaukset, seminaari- ja muut kirjalliset työt sekä pro gradu -tutkielma ja siihen liittyvä muut opintosuoritukset. Tie-dekuntaneuvosto hyväksyy erikseen tutkintovaatimukset maisteriohjelmaan. Ohjelmassa on kaksi suuntau-tumisvaihtoehtoa: International Business Law ja Public International Law.

Osoittaakseen tutkintoasetuksen (794/2004) 6 §:ssä mainitun kielitaidon kansainväliseen maisteriohjel-maan hyväksyttyjen koulusivistyksensä suomeksi tai ruotsiksi saaneiden opiskelijoiden tulee suorittaa oi-keusnotaaritutkintoon vaadittavat äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen opinnot (5op + 5op) ennen val-mistumistaan. Äidinkielen opintoihin ei tässä tapauksessa sisällytetä tekstitaidon näytettä, muutoin opinnot suoritetaan kuten ON-tutkinnossa edellytetään. Nämä opinnot voidaan sisällyttää tutkinnon minimiopinto-pistemäärään.

Maisteriohjelmassa suoritetaan kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto. Kansainväli-sen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto (MICL) ei anna pätevyyttä sellaiseen tehtävään, johon pätevyysvaatimuksena on oikeustieteen maisterin (OTM) tutkinto. Maisteriohjelmassa opiskeleva opiske-lija voi kuitenkin suorittaa oikeustieteen maisterin (OTM) tutkinnon, jos opiskelija on suorittanut suoma-laisen oikeusnotaarin (ON) tutkinnon tai ETA-kelpoisuuskokeen oikeusnotaaritasolle.

http://www.helsinki.fi/oikeustiede/opiskelu/yleista/erillisvaatimukset_20092017_tdkneuvosto_tieto_verkkosivuille.pdf

9

Tutkinnon uudistus ja siirtymäsäännökset Master´s Degree Programme in International Business Law and Public International Law -maisteriohjelman uudistukseen liittyen Uudet tutkintorakenteet tulevat voimaan lukuvuoden 2015 - 2016 alusta lukien. Aiempien tutkintovaati-musten mukaista opetusta järjestetään soveltuen vielä lukuvuosina 2015 - 2016 ja 2016 - 2017. Tämän jälkeen aiempien tutkintovaatimusten mukaista opetusta ei enää järjestetä, vaan opetus järjestetään luku-vuonna 2015 - 2016 voimaan tulleiden tutkintovaatimusten mukaan. Opintojaksojen opintopistemääriin liittyvät muutokset vastuuopettajat huomioivat tarkoituksenmukaisen joustavasti, jotta lukuvuodesta 2015 - 2016 alkaen vanhojen tutkintovaatimusten mukaan opintojaan suo-rittavat opiskelijat voivat suorittaa opintonsa tavoiteajassa tutkintovaatimustensa edellyttämällä tavalla. Vastuuopettajat voivat myös sopia opiskelijoiden kanssa vastaavista vaihtoehtoisista opintojaksoista tai muista suoritustavoista, jotta myös opinnoissaan viivästyneet opiskelijat voivat suorittaa tutkintonsa lop-puun vanhojen tutkintovaatimusten edellyttämällä tavalla. Uudet ja vanhat tutkintorakenteet suuntautumisvaihtoehdoittain: International Business Law - lukuvuonna 2015 - 2016 aloittavat opiskelijat Yleisopinnot 8 op

Orientaatio ja HOPS 2 op Elements of Modern Law 6 op Pakolliset opinnot suuntautumisvaihtoehdossa (sis. harjoitusseminaari 6 op) 30 op

Contract Law and Consumer Law 8 op Commercial Law 10 op Dispute Resolution 6 op

Valinnaiset opinnot 12 op Syventävät opinnot 70 op

Tutkimusseminaari 10 op Tutkimusseminaaritentti 10 op Maisteritutkielma 40 op

Valinnaiset opinnot 10 op Yhteensä 120 op International Business Law - ennen lukuvuotta 2015 - 2016 aloittaneet opiskelijat Yleisopinnot 19 op

Orientaatio ja HOPS 2 op Kieliopinnot 5 op Elements of Modern Law 6 op European Comparative Legal History 6 op

Pakolliset opinnot suuntautumisvaihtoehdossa (sis. harjoitusseminaari 6 op) 18 op Contract Law 4 op Competition Law 4 op Intellectual Property Law 4 op


Tutkimusseminaari 10 op Tutkimusseminaaritentti 10 op Metodiseminaari 5 op Maisteritutkielma 40 op

Yhteensä 120 Public International Law - Lukuvuonna 2015 - 2016 aloittavat opiskelijat

10

Yleisopinnot 8 op Orientaatio ja HOPS 2 op Elements of Modern Law 6 op

Pakolliset opinnot suuntautumisvaihtoehdossa (sis. harjoitusseminaari 6 op) 30 op Principles 4 op Sources 4 op Subjects 6 op Specific Problems 10 op


Tutkimusseminaari 10 op Tutkimusseminaaritentti 10 op Maisteritutkielma 40 op Valinnaiset opinnot 10 op

Yhteensä 120 op Public International Law - ennen lukuvuotta 2015 - 2016 aloittaneet opiskelijat Yleisopinnot 19 op

Orientaatio ja HOPS 2 op Kieliopinnot 5 op Elements of Modern Law 6 op European Comparative Legal History 6 op

Pakolliset opinnot suuntautumisvaihtoehdossa (sis. harjoitusseminaari 6 op) 18 op Principles of Public International Law 4 op Law of Treaties 4 op International Human rights Law 4 op


Tutkimusseminaari 10 op Tutkimusseminaaritentti 10 op Metodiseminaari 5 op Maisteritutkielma 40 op

Yhteensä 120 op

Yleistä opintojen suorittamisesta Opintopisteet Tutkintoasetuksen 5§:n mukaan opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Opintojaksot on pisteytetty niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadit-tava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Yksi opintopiste vastaa näin ollen noin 26,7 tunnin työpanosta. Kirjallisuuden osalta 1 opintopiste vastaa 150 luettavaa sivua. Säädöksiä ei lakikirjatenteissä lasketa mukaan luettaviin sivuihin. Opintojaksoihin sisältyvä luento-opetus ja muu kontaktiopetus otetaan huomioon opiskelijan työpanosta arvioitaessa. Kurssikirjallisuus ja säädökset Tutkintovaatimuksiin kuuluva kurssikirjallisuus on mainittu kunkin opintojakson kohdalla erikseen. Paitsi kurssikirjallisuuteen, opiskelijan on kunkin opintojakson kuulustelua varten erityisesti perehdyttävä niihin säädöksiin, jotka on opintojakson kohdalla erikseen mainittu. Säädösluetteloissa on kunkin säädöksen ni-men jälkeen mainittu sen antamispäivä, numero Suomen säädöskokoelmassa ja jos säädös on Suomen Laki -teoksessa, sen signum. Perehtyminen lakikirjojen käyttämiseen jo opintojen alkuvaiheessa on erit-täin tärkeää.

11

Opiskelijan on tunnettava ne kuulusteluaineeseen kuuluvat lait ja asetukset sekä niiden muutokset, jotka on julkaistu säädöskokoelmassa vähintään kolme kuukautta ennen viimeistä kuulusteluun ilmoittautumis-päivää, riippumatta siitä sisältyvätkö ne säädöskokoelman ulkopuoliseen muuhun lakikirjajulkaisuun. Opetukseen osallistuminen Annettava opetus voidaan määritellä opetussuunnitelmassa pakolliseksi, valinnaiseksi tai vapaaehtoiseksi. Yleensä edellytetään aktiivista osallistumista luento-opetukseen ja erityisesti jos opintojaksoon sisältyy seminaarityöskentelyä, harjoituksia, työpajoja, oikeudenkäyntiopetusta, oppimispäiväkirjan laatimista tai muuta opiskelijan aktiivista osallistumista. Pakollinen opetus edellyttää lähtökohtaisesti vähintään 80-pro-senttista läsnäoloa, ellei sitä ole opetussuunnitelmassa kurssin osalta toisin määritelty. Osallistumisvel-voite sekä vaihtoehtoinen suoritustapa, mikäli se on kurssilla mahdollinen, ilmenevät opetussuunnitel-masta ja kurssin tiedoista (WebOodi). Opettaja voi tarvittaessa antaa ensimmäisellä luennolla tarkempia ohjeita esim. läsnäolon kontrolloinnista.

Opintojaksoille/opetukseen ilmoittautuminen Opintojaksoille ilmoittautuminen WebOodissa alkaa 30 päivää ennen kurssin alkua ja päättyy 8 päivää ennen ensimmäistä opetuspäivää ellei toisin ole ilmoitettu.

Yleisten tenttipäivien tentteihin ilmoittautuminen Yleisten tenttipäivien tentteihin on ilmoittauduttava vähintään 8 päivää ennen tenttipäivää WebOodissa. Ajoissa ilmoittautuminen on tenttiin osallistumisen ehdoton edellytys eikä jälki-ilmoittautumisia oteta vastaan. Tentti-ilmoittautumisen yhteydessä tulee vastata kaikkiin vaadittuihin kohtiin sekä tarvittaessa ilmoittaa pyydetyt lisätiedot. Puutteellisesti täytettyjä tentti-ilmoittautumisia ei käsitellä. Tentti-ilmoittau-tumisen voi tarkistaa omista ilmoittautumisista WebOodissa. Jos opiskelija osallistuu tenttiin ilman, että hänellä on siihen oikeutta, tenttiä ei arvostella. Tentti-ilmoittautumisen voi perua ilmoittautumisajan puit-teissa. Mikäli opiskelija ei saavu tenttiin eikä ole perunut tentti-ilmoittautumistaan, tentin arvosanan si-jaan merkitään ”ei saapunut”.

Luentokuulusteluihin ilmoittautuminen

Luentokuulusteluihin ei tarvitse erikseen ilmoittautua ellei kurssin opettaja muuta edellytä.

Tenttijärjestelyt

Tiedekunta järjestää tentit ilmoittamallaan tavalla. Tenttejä ei järjestetä erityisjärjestelyin ulkomailla tai muuten etätentteinä. Oikeustieteellinen tiedekunta ei järjestä muiden tiedekuntien ja yliopistojen tenttejä.

Tenttiminen exam-järjestelmän kautta (korvaa entisen tenttiakvaarion) Nykyisen tenttiakvaario-sovelluksen korvaava Exam-järjestelmä otetaan käyttöön syksyllä 2016. Vanhat käytännöt säily-vät kuitenkin toistaiseksi, eli opiskelija voi käydä tenttimässä erikseen opintojaksokuvauksissa ilmoite-tun mukaisia valinnaisten ja syventävien opintojen tenttejä. Resurssisyistä ei ole mahdollista tenttiä pakol-listen aineopintojen tenttejä.

Tarkempia tietoja exam-tenttimisestä http://blogs.helsinki.fi/examinarium/ ja http://blogs.helsinki.fi/exa-minarium/opiskelijanohjeet/

Lakikirjatentit Osa tenteistä on lakikirjatenttejä, ks. tarkemmat tiedot kunkin oppiaineen opinto-opastekstistä. Opiskelijalla on oikeus käyttää lakikirjaa tenteissä – suomenkielisinä lakikirjoina Talentum Oyj:n kustantamia teoksia Suomen Laki I, II ja III sekä Edita Oyj:n kustantamaa Lakikirja -teosta

http://blogs.helsinki.fi/examinarium/

12

– ruotsinkielisinä lakikirjoina Talentum Oyj:n kustantamia teoksia Finlands Lag I ja II sekä Edita Oyj:n kustantamaa Lagbok -teosta – Euroopan unionin laki -teosta – yhdistelmiä yllämainituista teoksista Lisäksi opiskelijoilla on oikeus käyttää Suomen säädöskokoelman irtokappaleita, niiden valojäljennöksiä tai pdf-muotoisia tulosteita sähköisestä Suomen säädöskokoelmasta (www.finlex.fi/laki/kokoelma) sekä EU-lainsäädännön osalta EY:n virallisen lehden irtokappaleita, pdf-muotoisia tulosteita sähköisestä EY:n virallisesta lehdestä (http://eur-lex.europa.eu/fi/index.htm -> Virallinen lehti) tai valokopioita lakikirjasta. Suoraan ajantasaiseksi päivitettynä säädöksiä saa tuoda ainoastaan Suomenlaki.com-palvelusta pdf-muo-dossa tulostettuna. Muita kuin pdf-muotoisia tulosteita tenttiin ei saa tuoda lainkaan. Kaikkien irtokappaleiden, jäljennösten tai tulosteiden tulee kuulua tentissä vaadittaviin säädöksiin. Oppiaine voi oman tenttinsä osalta antaa näitä määräyksiä täydentäviä tai muuttavia määräyksiä. On opiskelijan omalla vastuulla huolehtia siitä, että hänellä on tentissä mukanaan tarvittava säädösai-neisto siltä osin kuin se ei sisälly hänen käyttämäänsä lakikirjateokseen.

Sallittuja merkintöjä tenttitilaisuuteen tuotavissa lakikirjoissa ja säädöskokoelman irtokappaleissa sekä niiden valojäljennöksissä tai tulosteissa ovat ainoastaan alleviivaukset, pykäläviittaukset ja säädösten muutoksiin liittyvät säädöskokoelman numerot. Oikeus käyttää sanakirjoja tentissä Opiskelijoilla on oikeus käyttää perussanakirjoja. Sanakirjoissa ei saa olla merkintöjä. Sähköisiä sanakir-joja ei saa käyttää. Kaksikielistä tutkintoa (suomi-ruotsi) suorittava saa tuoda tentti- ja kuulustelutilaisuuksiin yhden seuraa-vista suomi-ruotsi-/ruotsi-suomi -perussanakirjoista ja seuraavan lakikielen sanakirjan:

Perussanakirjat (uudemmat tai vanhemmat painokset)

• WSOY:n Suomi-ruotsi-suomi-sanakirja (Nils Cantell–Nina Martola–Birgitta Romppanen–Mats-Peter Sundström–Anja Sundström–Anja Sarantola–Tauno Sarantola)

• Gummeruksen suomi-ruotsi-suomi taskusanakirja (Lea Köykkä–Marianne Saanila–Marianne Saari–Kirsti Tirkkonen–Kari Viljanen)

• Suomalais-ruotsalainen suursanakirja–Finsk-svensk storordbok (Knut ja Aulis Cannelin–Lauri Hirvensalo–Nils Hedlund)

• Suomi-ruotsi suursanakirja. Finsk-svensk storordbok (Knut ja Aulis Cannelin–Lauri Hirvensalo–Nils Hedlund)

• Lea Lampén: Ruotsi-suomi suursanakirja. Svensk-finsk storordbok. • Marianne Saanila–Marianne Saari–Kari Viljanen: Suomi-ruotsi sanakirja.

Lakikielen sanakirja

• Suuri lakikielen sanakirja: suomi–ruotsi–suomi. Toim. Amborsius Wollstén. Yrityskirjat OY.

Erityisjärjestelyt eli yksilöllisen oppimisen tukeen liittyvät järjestelyt

Erityisjärjestelyillä eli yksilöllisellä oppimisen tuella edistetään yhdenvertaisuuden toteutumista opintojen saavutettavuudessa sekä opiskelussa. Järjestelyillä ei tingitä tutkinnon tavoitteista taikka opinnoille tai yk-

13

sittäisille opintojaksoille asetetuista osaamistavoitteista. Kuulustelujen tai muun osaamisen arviointi ta-pahtuu siten kaikkien kohdalla samoin kriteerein eivätkä mahdolliset erityisjärjestelyt vaikuta arviointiin. Yliopiston tutkintovaatimusten mukaisia opintoja suorittava opiskelija tai opiskelijaksi hakeva henkilö voi saada erityisjärjestelyjä, jos hänellä on esimerkiksi liikunta- tai aistivamma, jokin pitkäaikaissairau-desta aiheutuva haitta, lukemiseen tai kirjoittamiseen liittyvä tai muu kognitiivinen vaikeus. Erityisjärjes-telyille on aina oltava riittävät ja todennettavat perusteet ja todellinen tarve. Hakijan tai opiskelijan vamma, pitkäaikaissairaus tai vaikeus voi olla luonteeltaan fyysinen tai psyykkinen. Erityisjärjestelyjen sisältö ja toteutus määräytyvät hakijan tai opiskelijan yksilöllisten tarpeiden ja kunkin toteuttamistilanteen luonteen mukaan. Erityisjärjestelyillä tarkoitetaan lähinnä käytännön järjestelyjä, kuten lisäaikaa, omaa tilaa, apuvälineiden käyttöä (tietokone, pistenäyttö, induktio), avustajaa, tulkkia sekä erilaisia opetusjär-jestelyitä. Erityisjärjestelyt voivat koskea opetus-, ohjaus- tai kuulustelutilanteita. Tiedekunta luopuu 1.8.2015 alkaen erillisten hallintopäätösten tekemisestä opintojen erityisjärjestelyistä ja siirtyy noudattamaan vararehtorin päätöksessä 4/2014 linjattuja menettelyjä erityisjärjestelyistä opin-noissa. Opiskelija voi valintansa mukaan neuvotella tarvittavista erityisjärjestelyistä yksittäisten opinto-jaksojen opettajien tai koulutuksen muun henkilökunnan kanssa tai hakea yliopiston erityisjärjestelyjen asiantuntijaryhmältä lausunnon suositeltavista erityisjärjestelyistä. Arvostelu Opintosuoritusten arvostelussa käytetään asteikkoa 0-5, jossa arvosanojen merkitys on seuraava: 5 (erinomainen), 4 (kiitettävä), 3 (hyvä), 2 (tyydyttävä), 1 (välttävä) ja 0 (hylätty).

Tiedekuntaneuvoston hyväksymät ON-lopputyön sekä maisteritutkielmien arvosteluperusteet ovat nähtä-vissä tiedekunnan verkkosivuilla.

Toisen kotimaisen kielen kirjallinen ja suullinen taito arvostellaan arvosanoilla tyydyttävät tiedot ja hyvät tiedot.

Tiedekunnassa noudatetaan 1.8.2015 lukien arvosteluasteikkoa, jonka mukaan hyväksyttyyn suoritukseen ja arvosanaan 1 vaaditaan vähintään 50 prosenttia kuulustelun kokonaispistemäärästä siten, että korkeam-mat arvosanat määräytyvät seuraavien prosenttirajojen mukaisesti: 2 = vähintään 57,5 %, 3 = vähintään 65 %, 4 = vähintään 72,5 % ja 5 = vähintään 80 % kuulustelun kokonaispistemäärästä. Mikäli tentin ar-vostelu näitä perusteita noudattaen johtaisi siihen, että kohtuuttoman suuri määrä tenttijöistä saisi hylätyn, voidaan esitetyistä prosenttimääristä poiketa alaspäin opiskelijan hyväksi. Hyväksymisrajaa voidaan alen-taa, vaikka samalla ei alennettaisi arvosanojen 2–5 prosenttirajoja. Kuulustelut tulee pisteyttää niin suu-rella erottelutarkkuudella, että kaikki arvosteluasteikon 1–5 mukaiset arvosanat ovat tosiallisesti mahdol-lisia. Muualla tai aiemmin suoritettujen opintojen hyväksilukeminen oikeustieteellisen tiedekunnan tut-kintoihin Oikeustieteellisen tiedekunnan tutkintoihin voidaan hyväksilukea opintoja, jotka on suoritettu Helsingin yliopiston toisessa yksikössä tai muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa. Rehtori on määritellyt yleiset linjaukset aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta (RP 77/2011). 1. Hyväksilukemisen yleiset periaatteet

14

Hyväksilukua voivat hakea Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa läsnä olevat opiskeli-jat, joilla on tiedekunnassa tutkinnon suoritusoikeus. Muualla suoritettuja opintoja voidaan hyväksilukea joko korvaamalla tutkintoon kuuluvia pakollisia opin-toja tai sisällyttämällä tutkintoon valinnaisina opintoina. Korvattaessa tutkintoon kuuluvia pakollisia opintoja muualla suoritettujen opintojen tulee vastata tiedekunnan opintojen sisältöjä, laajuuksia, vaati-vuutta ja osaamistavoitteita. Korvattujen opintojen asemasta ei vaadita lisäsuorituksia. Sisällyttäminen tarkoittaa aiemmin hankitun osaamisen liittämistä osaksi tutkintoa. Sisällytettäessä muualla suoritettuja opintoja tiedekunnan ON-tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin ja maisteritutkinnon valinnaisiin opin-toihin sisällöllistä vastaavuutta ei edellytetä. Opiskelijalle voidaan myöntää myös osittainen hyväksiluku esimerkiksi silloin kun kyseessä on laaja opintokokonaisuus eikä opiskelijan aiemmat opinnot tai muu osaaminen kata koko kokonaisuutta. Tällöin opiskelijan tulee täydentää osaamistaan ja/tai suorittaa puuttuvat osaamisalueet. Aiemmin hankittu osaaminen hyväksiluetaan mahdollisimman täysimääräisenä edellyttäen, että tutkinnolle asetetut tavoitteet saavutetaan. Tiedekunnalla ei kuitenkaan ole velvollisuutta hyväksilukea osaamista sellaisia määriä, että ne yhdessä suoritettavien opintojen kanssa olennaisesti ylittävät tutkintoasetuksen edellyttämät opintojen kokonaislaajuudet. Opiskelijavaihdossa suoritetut opinnot hyväksiluetaan mahdollisimman täysimääräisesti edellyttäen, että ne soveltuvat tiedekunnassa suoritettavan tutkinnon osaamistavoitteisiin. Alla tarkempi ohjeistus miten vaihdossa suoritettuja opintoja voi korvata pakollisia opintoja tai miten niitä voi sisällyttää tutkintoon va-linnaisina. Ennen vaihtoon lähtemistä opiskelijoiden tulee tehdä alustava opintosuunnitelma siitä, mitä opintoja aikoo vaihdossa ollessaan suorittaa ja sovittava alustavasti ko. opintojen hyväksilukemisesta. Tiedekunta voi kuitenkin tehdä päätöksen hyväksilukemisesta vasta kun opiskelija on palanut vaihdosta kotiin. Vaihdon päätyttyä opiskelijan tulee hakea vaihdossa suorittamiensa opintojensa hyväksilukemista mahdollisimman pian. Suorituksista, jotka jo näkyvät Helsingin yliopiston opintorekisterissä ei tarvita erillistä hyväksilukupää-töstä alla esitetyn mukaisesti. Opintojaksoilla, jotka on suoritettu tiedekunnassa tai jotka koostetaan tiede-kunnan perustutkintoihin ilman erillistä hyväksilukupäätöstä, ei ole erillisesti määriteltyä vanhenemisai-kaa ellei toisin ole jäljempänä mainittu. Opintojaksoja koskevat kuitenkin tutkinnonuudistukseen ja ope-tussuunnitelmauudistukseen liittyvät siirtymäsäännökset. 2. Muualla ja aiemmin suoritettujen opintojen hyväksilukeminen Muualla ja aiemmin suoritettuja opintoja voidaan hyväksilukea tiedekunnan perustutkintoihin alla maini-tuin periaattein. Opintojakson korvaamisesta päättää opintojakson vastuuhenkilö. Pakollisten aineopinto-jen korvaamisesta päättää oppiaineen vastuuhenkilö. Myönteisen päätöksen muualla suoritettujen opinto-jen sisällyttämistä tutkintoon tekee opintoasiaintoimikunnan puheenjohtaja. Pakollisten kieliopintojen (pl. puheviestintä ja oikeuskieli) ja kaikkien opiskelijavaihdossa suoritettujen kieliopintojen korvaamisesta ja sisällyttämisestä päättää Kielikeskus. Puheviestinnän ja oikeuskielen korvaamisesta päättää opintoasiain-toimikunnan puheenjohtaja. Englanninkielisten maisteriohjelmien pakollisten opintojen korvaavuuksista päättää ohjelman vastuuopettaja (poislukien pakolliset yleisopinnot, joiden korvaamisesta päättävät ao. opintojaksojen vastuuopettajat). Alla tarkempi ohjeistus. 2.1. Yleis- ja aloitusopinnot Aloitusopintoja voi muutoin korvata aiemmin suoritetuilla vastaavilla opinnoilla, mutta orientointijaksoja, HOPSia tai TVT-ajokorttia ei voi korvata. Poikkeus: Helsingin yliopistossa tai sen Avoimessa yliopis-tossa 1.8.2005 jälkeen suoritettu 3 opintopisteen laajuinen TVT-ajokortti korvaa sellaisenaan vastaavan suorituksen eikä korvaavuutta tarvitse erikseen hakea.

15

Menettely: Oikeudellisen ajattelun perusteet -opintojakson korvaamisesta päättää opintojakson vastuu-henkilö. Tieteellisen kirjallisen työn ja tiedonhankinnan perustaidot -kurssin korvaamisen hyväksyy opin-tojakson vastuuopettaja eli tiedekunnan pedagoginen yliopistolehtori. Englanninkielisen maisteriohjelman yleisopintojen oikeushistorian ja -teorian korvaamisesta päättää opintojakson vastuuopettaja. 2.2. Pakolliset kieli- ja viestintäopinnot Aiempaa korkeakoulututkintoa varten osoitetulla kielitaidolla voidaan korvata sellaisenaan tiedekun-nan tutkintojen vastaavia pakollisia kieliopintoja, vaikka muualla suoritetut kieliopinnot poikkeaisivat laa-juudeltaan tiedekunnan kieliopinnoista. Täydentäviä opintoja ei tässä tapauksessa edellytetä. Muita kie-liopintoja voidaan sisällyttää valinnaisiin opintoihin. Menettely: Kieliopintojen hyväksilukemisesta päättää Kielikeskus. Kielikeskuksen hyväksilukemista opinnoista ei tarvitse hakea tiedekunnalta erikseen hyväksilukemispäätöstä. Poikkeus: Suomen kielen puheviestinnän ja oikeuskielen hyväksilukemisesta päättää opintoasiaintoimi-kunnan puheenjohtaja. Helsingin yliopiston toisessa tiedekunnassa suoritetut kieliopinnot korvaavat sellaisenaan tiedekunnan tutkinnoissa vaadittavat vastaavat pakolliset kieliopinnot (poislukien oikeuskieli), vaikka muualla suorite-tut kieliopinnot poikkeaisivat laajuudeltaan tiedekunnan kieliopinnoista. Menettely: Näissä opinnoissa ei tarvita hyväksilukumenettelyä, koska opinnot ovat jo Helsingin yliopis-ton opiskelijarekisterissä. Pakolliset vieraan kielen opinnot (5 op) voi korvata joko ON- tai maisteritutkintoon myös suorittamalla opiskelijavaihdossa oikeus- tai lähitieteiden opintoja kyseisellä kielellä vähintään 15 opintopistettä. Menettely: Korvaamisesta päättää opintoasiaintoimikunnan puheenjohtaja. 2.3. Pakolliset aineopinnot ja ON-tutkinnon pakolliset seminaarit (Tieteellisen kirjoittamisen kurssi ja ON-lopputyöseminaari) Menettely: Pakollisten aineopintojen ja pakollisten seminaarien tai niiden osien korvaamisesta päättää kyseinen oppiaineen vastuuhenkilö. 2.4. Projektitentti/-seminaari ja projektia tukevat opinnot Menettely: Projektitentin/-seminaarin tai niiden osien sekä projektia tukevien opintojen korvaamisesta muualla suoritetuilla opinnoilla päättää projektin vetäjä, jonka kanssa asiasta on aina sovittava etukäteen. 2.5. Valinnaiset opinnot ja käytännön taitojen kurssit Menettely: Opintoasiainpäällikkö tekee muualla kuin Helsingin yliopistossa suoritettujen opintojen sisäl-lyttämispäätökset perustutkintojen valinnaisiin opintoihin. Tiedekunnan valinnaisia opintoja ja käytän-nöntaitojen opintoja ei voi korvata muualla suoritetuilla opinnoilla. 2.6. Tiedekunnassa ennen tutkinnonsuoritusoikeutta suoritetut opinnot Tiedekunnassa ennen tutkinnonsuoritusoikeutta suoritetut opinnot (kuten esim. opiskelijavaihdossa, enti-sessä LLM-diplomiohjelmassa tai erillisinä tai sivuaineopintoina suoritetut opinnot) sisällytetään sellaise-naan tiedekunnassa suoritettavaan tutkintoon tai niillä voidaan korvata pakollisena tutkintoon kuuluvia opintojaksoja, mikäli sisällölliset ja laajuutta koskevat kriteerit täyttyvät. Menettely: Näissä opinnoissa ei tarvita hyväksilukumenettelyä, koska opinnot ovat jo opiskelijarekisterissä tiedekunnan opetussuunnitel-man mukaan suoritettuina. 2.7. HY:n toisessa yksikössä suoritetut opinnot Toisessa Helsingin yliopiston yksikössä suoritetut opinnot voidaan koostaa tiedekunnassa suoritettavan perustutkinnon valinnaisiin opintoihin tai ne voivat korvata niillä voidaan korvata ilman erillistä hakume-nettelyä pakollisia kieliopintoja/tvt-opintoja.

16

Helsingin yliopiston toisessa tiedekunnassa suoritetut kieliopinnot korvaavat sellaisenaan tiedekunnan tutkinnoissa vaadittavat pakolliset kieliopinnot (pois lukien oikeuskieli), vaikka muualla suoritetut kie-liopinnot poikkeaisivat laajuudeltaan tiedekunnan kieliopinnoista. Menettely: Näissä opinnoissa ei tarvita hyväksilukumenettelyä, koska opinnot ovat jo Helsingin yliopis-ton opiskelijarekisterissä. 2.8. HY:n avoimen yliopiston oikeustieteen opinnot Helsingin yliopiston avoimessa yliopistossa suoritetut, oikeustieteellisen tiedekunnan vahvistamat kurssit vastaavat tiedekunnassa annettavaa opetusta, näissä opinnoissa ei tarvita hyväksilukumenettelyä. Opinto-suoritukset näkyvät Helsingin yliopiston opintosuoritusrekisterissä. 3. Aiempaan korkeakoulututkintoon jo sisällytettyjen opintojen hyväksilukeminen Tiedekunnassa suoritettavaan ON-tutkintoon voidaan hyväksilukea aiempaan korkeakoulututkintoon si-sällytettyjä opintoja yhteensä enintään 90 op ja maisteritutkintoon yhteensä enintään 60 op. Alempaan korkeakoulututkintoon sisällytettyjä opintoja ei hyväksilueta ylempään korkeakoulututkintoon Opinnäytetöitä (ON-lopputyö ja maisteritutkielmia) ei hyväksilueta. Kypsyysnäytteen osalta ks. kohta kypsyysnäytteet eri tutkinnoissa. 4. Hyväksiluettavien opintojen arviointi Opintosuoritusten hyväksilukemista arvioitaessa kriteereinä käytetään opintosuoritusten laajuutta, sisäl-töä ja vaativuustasoa. Opintosuoritusten sisällön vastaavuus arvioidaan niiden samankaltaisuuden perusteella, jolloin ei tule vaatia muuta kuin sellaista sisällöllistä yhdenmukaisuutta, jolla on olennaista merkitystä opintojen tai tut-kinnon osaamistavoitteiden kannalta. Tutkintoihin ei voida sisällyttää opintoja, joiden sisältö on olennai-sesti sama tai samansisältöinen, mutta suppeampi kuin tutkintoihin pakollisina kuuluvien opintojen si-sältö. Opintosuoritusten vaativuutta arvioidaan saavutettujen teoreettisten, menetelmällisten tai taidollisten val-miuksien avulla. Opintosuoritusten laajuuden arviointi perustuu niiden edellyttämään työmäärään ja aikaan. Laajuutta ar-vioidaan samoin kriteerein kuin tiedekunnan omien opintojen laajuutta: kukin opintopiste vastaa 26,7 tun-nin työskentelyä (kirjallisuuden osalta 150 sivua =1op). ECTS-pisteinä ilmoitetuissa laajuuksissa käyte-tään muuntokerrointa 1 ECTS = 1 op. Jotta edellä mainittuja asioita voidaan arvioida, opiskelijan tulee aina liittää hyväksilukuhakemukseensa opintojen laajuuden ja arvostelun todentamiseksi opintosuoritusote. Lisäksi pakollisten opintojen korvaa-mishakemukseen on liitettävä selvitys opintosuoritusten sisällöstä. Oikeustieteellisen tiedekunnan siirtymäsäännöksien (dekaanin päätös 139/2005) mukaisesti 1.8.2005 jäl-keen, kuitenkin ennen 31.7.2008 muualla suoritetut opinnot, jotka hyväksiluetaan opiskelijan tutkintoon, muunnetaan opintoviikoista opintopisteiksi käyttämällä kerrointa kaksi (2). Hyväksilukupäätökset ovat ehdollisia siltä osin, että opiskelijalle ei valmistumisvaiheessa hyväksilueta opintoja, jotka ovat publiikkiin ilmoittautumispäivänä tai tutkintotodistuksen pyytämispäivänä yli 10 vuotta vanhoja, lukuun ottamatta tutkintoon kuuluvia kieliopintoja. Hyväksiluettavien opintojen vanhe-nemissääntöä sovelletaan 1.8.2012 jälkeen tehtyihin hyväksilukupäätöksiin. Hyväksiluettavista opinnoista opintorekisteriin tehtävään merkintään sisällytetään alkuperäisen suorituksen paikka ja suoritusaika. Hyväksiluetusta suorituksesta merkitään arvosana

17

vain, jos se on annettu Helsingin yliopistossa käytettävän arvosana-asteikon mukaisesti. Tästä syystä ul-komailla suoritettuja opintoja hyväksiluettaessa käytetään arvostelua ”hyväksytty”/”hylätty”. Hyväksiluettavat suoritukset kirjataan opintorekisteriin. Kielteinen päätös tehdään kirjallisesti ja siitä ilmoitetaan opiskelijalle. Kielteiseen päätökseen on sisällytettävä perustelut sekä ohjeet oikaisumenettelystä. Päätökseen haetaan oikaisua yliopiston tutkintoja oikeusturvajohtosäännön mukaisesti. ON-tutkintoon sisältyvät seminaarit ON-tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava kaksi seminaaria (ent. harjoitusseminaarit), joista toinen on ON-lopputyö. Vanhamuotoiseen opetussuunnitelman mukaiseen ON-tutkintoon on kuulunut ensim-mäinen harjoitusseminaari (6 op) ja toinen harjoitusseminaari (6 op). Nykyiseen opetussuunnitelmaan kuuluu tieteellisen kirjoittamisen perusteet -seminaari (5 op) ja ON-lopputyöseminaari (10 op). 1.8.2015 alkaen opiskelija voi suorittaa ON-vaiheessa vain tieteellisen kirjoittamisen perusteet -seminaa-rin (5 op) ja ON-lopputyöseminaarin (10 op). Seminaarin laajuus ja mahdollinen kohderyhmä määritel-lään kunkin seminaarin opinto-opaskuvauksessa. Opiskelija voi käyttää vanhan opetussuunnitelman mu-kaiset harjoitusseminaarit (6 op) osaksi ON-tutkintoa, mikäli ne on suoritettu ennen 1.8.2015. Yhden har-joitusseminaarin voi korvata Juristin vuorovaikutustaidot -kurssilla, mikäli kurssi on suoritettu ennen vuotta 2010.

Tieteellisen kirjoittamisen perusteet -seminaarin yhteydessä suoritetaan 2 opintopisteen laajuinen Tieteel-lisen kirjallisen työn ja tiedonhankinnan perustaidot (entinen TVT-jatkokurssi). Ilmoittauduttaessa tieteel-lisen kirjoittamisen perusteet -seminaariin opiskelijan on oltava suorittanut tai ilmoittautunut suorittamaan kunkin periodin alussa järjestettävän tieteellisen kirjallisen työn ja tiedonhankinnan perustaidot -kurssin tai TVT-jatkokurssin.

Tieteellisen kirjoittamisen perusteet -seminaarien suositusajankohta on neljännen periodin alussa viikoilla 11-13. ON-lopputyö Toisessa harjoitusseminaarissa kuuden opintopisteen laajuinen kirjallinen työ tai ON-lopputyöseminaa-rissa (10 op) laadittu kirjallinen työ on ON-lopputyö. ON-lopputyötä ei ole mahdollista laatia pari- eikä ryhmätyönä. ON-lopputyön kirjoitusprosessi kokonaisuudessaan sekä äidinkielenopintoihin liittyvä teks-titaidon näyte muodostavat pääsääntöisesti ON-tutkinnon maturiteetin. Kohdassa Maturiteetti ja kielitai-don osoittaminen selostetuissa poikkeustapauksissa opiskelija kirjoittaa varsinaisen maturiteettikokeen ON-lopputyön aihepiiristä. ON-lopputyö arvostellaan asteikolla yhdestä viiteen kiinnittäen kokonaisarvioinnissa erityistä huomiota tehtävänasetteluun ja aiheen rajaukseen, rakenteen selkeyteen ja systemaattisuuteen, lähteiden käyttöön, argumentointiin ja päätelmien johdonmukaisuuteen sekä esitystapaan ja kirjalliseen ilmaisuun. Hyvän tut-kielman tunnusmerkit ja tarkemmat arvostelukriteerit löytyvät tiedekunnan verkkosivuilta. ON-lopputyöseminaarien suositeltu suoritusajankohta on periodi IV. Maisteritutkintoihin sisältyvät seminaari MICL-tutkintoon kuuluu pakollisena yksi 6 opintopisteen laajuinen harjoitusseminaari. Valinnaisiin opin-toihin voi sisällyttää haluamansa määrän seminaarimuotoisia opintojaksoja. Seminaarin mahdollinen koh-deryhmä määritellään kunkin seminaarin opintojaksokuvauksessa. Harjoitusseminaarit tulee tehdä jossakin tiedekunnan oppiaineessa. Yhden harjoitusseminaarin voi kor-vata Juristin vuorovaikutustaidot -kurssilla, mikäli kurssi on suoritettu ennen vuotta 2010.

18

Yleistä seminaareista Seminaarissa opiskelijan tulee osoittaa perehtyneisyytensä oikeudelliseen ajatteluun ja kykyä käsitellä oi-keudellisia ongelmia kirjallisesti oikeustieteen menetelmin. Tieteellisen kirjoittamisen perusteet -seminaa-rityön (5 op) ohjeellinen pituus on 10–12 sivua, valinnaisena kurssina suoritettavan harjoitusseminaari-työn (6 op) 15–20 ja ON-lopputyön (10 op) 20–25 sivua. Seminaariin ilmoittautuneen kurssipaikan peruuttamisesta tulee ilmoittaa seminaarin ohjaajalle. Poissaolo seminaarin aloitustapaamisesta voidaan seminaarin opettajan niin päättäessä katsoa tarkoittavan kurssipai-kan peruutusta. Oikeustapauskilpailukurssien yleiset linjaukset Vastuuopettaja(t) ja valmentaja(t) Tiedekunnan oikeustapauskilpailuopintojaksot ovat jonkun tiedekunnan oppiaineen koordinoimia. Näin ollen myös joukkueilla on vastuuopettaja jossain tiedekunnan oppiaineessa. Tiedekuntaan työsuhteessa olevan vastuuopettajan/-valmentajan työmäärä sisällytetään työsuunnitelmaan tiedekunnan hyväksymässä laajuudessa. Joukkueilla on yksi tai useampi valmentaja. Opetuksen suunnittelu Tiedekunnan opetusohjelmaan voidaan sisällyttää vain ne oikeustapauskilpailut, joihin osallistuvat jouk-kueet ovat jonkin tiedekunnan oppiaineen koordinoimia. Tulevan lukuvuoden opetuksen suunnittelun yh-teydessä vastuuopettaja toimittaa opetustiedot opintotoimistoon tiedekunnan normaalin opetuksen suun-nitteluaikataulun ja -prosessien mukaan. Opiskelijoiden työmäärä ja opintopisteet Opintopisteitä voidaan myöntää vain tiedekunnan opetusohjelmaan hyväksytyissä oikeustapauskilpai-luissa tiedekuntaa edustavien joukkueiden jäsenille (aiemmin/muualla suoritettujen oikeustapauskilpailu-jen suhteen noudatetaan tiedekunnan normaaleja muualla suoritettujen opintojen hyväksilukukäytäntöjä). Oikeustapauskilpailuista voidaan myöntää enintään 16 opintopistettä. Vastuuopettajat huomioivat opinto-pistemäärän suhteessa opiskelijoilta edellytettävään työmäärään. Opintopisteitä voidaan myöntää myös yhtä useammassa osassa riippuen siitä, mikä on kunkin oikeustapauskilpailun kohdalla tarkoituksenmu-kaista. Myös opiskelijavalmentajille voidaan myöntää opintopisteitä vastuuopettajan harkinnan mukaan. Opintopisteet voidaan käyttää valinnaisten opintojen lisäksi kokonaan/osittain korvaamaan muita opinto-suorituksia ao opintojakson vastuuopettajan harkinnan mukaan. Tiedekunnan joukkueet Tiedekuntaa edustavat ne joukkueet, jotka osallistuvat sellaisiin oikeustapauskilpailuihin, jotka on hyväk-sytty osaksi tiedekunnan opetusohjelmaa. Kussakin oikeustapauskilpailussa tiedekuntaa edustaa pääsään-töisesti yksi joukkue, jossa on tavallisesti 4-6 jäsentä. Suoritustietojen toimittaminen rekisteröitäväksi Vastuuopettajat toimittavat tuloslistat rekisteröitäväksi normaalin käytännön mukaan opintotoimistoon ([email protected]). Tuloslistoissa ilmoitetaan miten saadut opintopisteet rekisteröidään ja/tai käytetään osaksi tutkintoa (ks edellä). Tiedekunnan taloudellinen tuki Tiedekunnan taloudellista tukea voi hakea tiedekunnan oppiaineiden koordinoimien kansainvälisten oi-keustapauskilpailujoukkueiden vastuuopettaja/-valmentaja. Tukea haetaan 30.10. mennessä e-lomak-keella. Dekaani päättää avustuksen myöntämisestä. Rahoituksen saadessaan joukkue sitoutuu tekemään kilpailusta raportin tiedekunnalle sekä lyhyen tiedotteen englanniksi ulkoista ja sisäistä viestintää varten. Maisteritutkielma

mailto:[email protected]

19

Maisterin tutkintoa varten opiskelija laatii syventävien opintojen projektissa tutkielman. Tutkielma on tut-kimuksellinen opinnäyte. Sen tavoitteena on harjaannuttaa opiskelijaa selkeään oikeustieteellisten kysy-mysten asetteluun, oikeuslähteiden hankintaan ja hyödyntämiseen, oikeustieteelliseen argumentointiin, perusteltujen johtopäätösten tekoon ja asian esittämiseen hyvässä kirjallisessa muodossa. Maisteritutkintoon kuuluva tutkielma on laajuudeltaan 40 op. Kysymyksenasettelu ja siihen perustellun vastauksen löytäminen oikeustieteen menetelmin on keskeisessä asemassa maisteritutkielmassa. Tutkielma on laadittava opettajan kanssa sovitusta aiheesta, joka kuuluu projektin kohteena olevaan asia-kokonaisuuteen, ellei opettaja erityisistä syistä anna suostumustansa sille, että opiskelija valitsee tutkiel-mansa aiheen projektin ulkopuolelta. Syventävien opintojen projekteista ks. tarkemmin opinto-oppaan kohta Projektit. Tutkielman ohjepituus on 60–80 normaalikokoista (A4, 12 pt Times New Roman tai sitä vastaava, rivi-väli 1,5, sidottu marginaali 3 cm ja muut marginaalit 2,5 cm) sivua. Kielenkäytön tulee olla huoliteltua ja kirjoittajan on tarpeellisessa määrin perehdyttävä alan kirjallisuuteen ja oikeuskäytäntöön. Myös alle 60-sivuinen tutkielma voidaan hyväksyä, jos kirjoittaja on osoittanut pystyvänsä käsittelemään tutkimuskoh-dettansa riittävän perusteellisesti. Ylimittaisen (yli 80-sivuisen) tutkielman tekeminen ei ole suositeltavaa. Kirjoituksen pituus ei voi korvata siinä olevia laadullisia puutteita. Tutkielman voi kirjoittaa myös vieraalla kielellä, esimerkiksi englanniksi. Oikeudesta kirjoittaa syventä-vien opintojen tutkielma muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä päättää tutkielman ohjaava opettaja. Eng-lanninkielisen maisteriohjelman opiskelijoiden tulee kirjoittaa tutkielma englanniksi. Opiskelijan oikeu-desta käyttää vierasta kieltä kypsyysnäytteessä päättää dekaani. (ks. myös kohta Maturiteetti ja kielitaidon osoittaminen). Tutkielman tarkastaminen ja hyväksyminen Helsingin yliopiston johtosäännön mukaan syventävien opintojen tutkielmat hyväksyy tiedekuntaneu-vosto. Tutkielman tarkastettavaksi jättämisestä on sovittava hyvissä ajoin etukäteen tutkielman tarkastajien kanssa. Opiskelijoiden on jätettävä tutkielmansa tarkastettavaksi E-Thesis-järjestelmään ilmoitettuihin määräaikoihin mennessä. Tutkielman tulee olla ulkoasultaan viimeistelty tarkastettavaksi jätettäessä. Tut-kielma on tarkastettava kohtuullisessa ajassa siten, ettei valmistuminen tarpeettomasti viivästy. Tarkastajien tulee laatia E-Thesis-järjestelmän kautta tutkielmasta tiedekuntaneuvostolle kirjallinen lau-sunto sekä ehdottaa tutkielman hyväksymistä ja arvolausetta tai tutkielman hylkäämistä. Kaikki tutkiel-mat arvioidaan järjestelmässä olevan yhteisen lomakkeen sisältämien kriteerien pohjalta. Tutkielman ar-vosanaa ei kuitenkaan lasketa yleisarvostelun arviointiperusteista annettujen numeroiden keskiarvona, vaan kyseessä on kokonaisarvostelu. Lausunto sisältää myös sanallisen kuvauksen arvostelupäätöksen perusteista. Opiskelija saa E-Thesis-järjestelmän kautta tiedon hänelle ehdotettavasta arvolauseesta. Opis-kelija voi ennen tiedekuntaneuvostossa tapahtuvaa arvostelua pyytää kirjallisesti, että opintosuorituksen arvostelu keskeytetään. Tällöin arvostelumenettely raukeaa. Mikäli tarkastajat ehdottavat, että tutkielma hylätään, on tutkielman tekijälle varattava tilaisuus antaa vastine ennen asian ratkaisemista tiedekuntaneu-vostossa. Tutkielma arvostellaan asteikolla: approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur ja laudatur. Tutkielmien arvioin-nin osa-alueet ja tunnusmerkit löytyvät tiedekunnan verkkosivuilta. Ylemmän oikeustieteellisen tutkinnon tutkielman tarkastaa kaksi asianomaisen oppiaineen opettajaa. Toi-sen tarkastajan tulee olla professorin viran haltija tai hoitaja taikka yliopistolehtorin viran haltija tai hoi-taja, jolla on dosentinpätevyys, toisen tarkastajan tulee olla vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut.

20

Tutkielmien julkisuus Tutkielmat ovat julkisia. Periaatteesta voidaan poiketa, jos tutkielma sisältää sellaisia seikkoja, joiden pe-rusteella se voidaan katsoa viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24§:n nojalla salassa pidettäviksi asiakirjoiksi. Tällöin dekaani voi myöntää luvan laatia sellainen tutkielma, joka sisäl-tää salassa pidettävää aineistoa. Lupa on pyydettävä etukäteen. Tutkielmana hyväksyttävät työt on pyrittävä laatimaan siten, etteivät ne sisällä salassa pidettävää tietoa. Opiskelijan tulee koota tutkielmaan mahdollisesti sisältyvä salassa pidettävä aineisto erilliseen liitteeseen. Tällöin siis tutkielmasta todetaan ainoastaan liite salassa pidettäväksi. Tarkempia tietoja menettelystä voi tiedustella tiedekunnan opintoasiainpäälliköltä. Tutkielman tiivistelmä Tekijän tulee laatia tutkielmastaan tiivistelmä, jonka tarkoituksena on antaa opinnäytteestä kiinnostuneille tiivistetty kuva sen sisällöstä. Jos opiskelija on osoittanut kielitaitonsa oikeusnotaarin tutkintoa varten an-tamassaan kypsyysnäytteessä, maisteritutkielmasta ei kirjoiteta erillistä kypsyysnäytettä, vaan maisteritut-kielman tiivistelmä toimii kypsyysnäytteenä, jolla opiskelija osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman alaan. (ks. kohta Maturiteetti ja kielitaidon osoittaminen). Tiivistelmä laaditaan käyttäen sähköistä lomakepohjaa, joka löytyy tiedekunnan verkkosivuilta. Teksti kirjoitetaan ykkösrivivälillä. Tiedekunnan kirjasto toimittaa opinnäytetiivistelmäjulkaisua. Kirjasto suosit-telee, että tutkielman tiivistelmälomakkeessa käytetään kirjaston asiasanoja. Asiasanaluetteloita on esillä kirjastossa. Henkilökunta neuvoo tarvittaessa. Tiivistelmä liitetään luovutettavien tutkielmakappaleiden nimiölehden jälkeiseksi sivuksi. Luvaton lainaaminen kirjallisissa töissä Oikeustieteellisiin tutkintoihin kuuluvissa kirjallisissa töissä (esimerkiksi seminaarityöt ja muut lähteiden käyttämistä edellyttävät kirjalliset työt) noudatettavat yleiset ohjeet Lähteiden käyttäminen on välttämätöntä. Puutteet ja/tai virheet lähteiden käyttötavassa vaikuttavat mo-nella tavalla työn arvostelussa. Ääritapauksessa ne voivat merkitä hyvän tieteellisen käytännön ja jopa tekijänoikeuden loukkaamista, mikä johtaa opinnäytteen hylkäämiseen ja saattavat aiheuttaa ryhtymisen Helsingin yliopiston tutkintoja oikeusturvajohtosäännön (jatkossa oikeusturvajohtosääntö) 51 § mainit-tuihin kurinpidollisiin toimiin. Oikeustieteellisiä opinnäytteitä laadittaessa on viitattava lähdeaineistoon silloin, kun kirjoittajan esittä-mät ajatukset perustuvat olennaisilta osiltaan johonkin oikeus- tai muuhun lähteeseen. Kirjoituksessa on käytävä myös selkeästi ilmi, miltä osin ajatus on kirjoittajan oma. Lähteiden suora (tai vähäisillä poik-keamilla suora) lainaaminen ei ole suotavaa, ellei siteeraamalla haluta erityisesti korostaa esimerkiksi jon-kun yksittäisen sanonnan tai ilmaisun merkitystä. Mikäli lähdettä lainataan suoraan (tai lähes sanasta sa-naan), sitaatti on laitettava lainausmerkkeihin (osoittamalla selkeästi asiayhteydessä se, miltä osin lainaus ei ole sanatarkka). Lakitekstin suoraa lainausta ei tarvitse laittaa sitaatteihin. Lähteinä tulee pääsääntöisesti käyttää alkuperäisiä lähteitä. Niin sanottuja toisen käden viittauksia (käy-tetään lähdettä, jossa kerrotaan, mitä jossakin toisessa lähteessä on kerrottu) käytettäessä opinnäytteeseen on merkittävä selvästi näkyviin viittauksen laatu (esimerkiksi X:n mukaan Y on todennut, että ... , jonka jälkeen viitataan X:ään). Käytettyjen lähteiden merkitsemistavan osalta on tärkeää, että lähdeviittaus (läh-teestä viittauksissa käytetty lyhennetty ilmaisu) yksilöi lähteen selvästi ja lähdeluettelosta helposti löydet-tävällä tavalla. Lähdeluettelossa on mainittava jokainen käytetty lähde täydellisine bibliografisine tietoi-neen sekä siitä viittauksissa käytetty lyhennetty ilmaisu. Viitteiden merkitsemistavan osalta kirjallisuu-dessa on käytetty useita erilaisia viittaustekniikoita. Yleisesti tunnettuja seikkoja ei tarvitse dokumentoida lähdeviittauksilla.

21

Edellä mainitut ohjeet soveltuvat myös varsinaiseen opinnäytetyöhön valmentaviin kirjallisiin töihin ku-ten harjoitusaineisiin, seminaaritöihin ja muihin kirjoituksiin, joissa edellytetään lähteiden käyttämistä. Opinnäytetyötä edeltävissä valmentavissa töissäkin opiskelijan tulee pyrkiä noudattamaan näitä ohjeita mahdollisimman tarkasti, sillä myös lähteiden käyttötavan ja viittaustekniikan oppii vain harjoittelemalla. Varsinaiseen opinnäytetyöhön valmentavista töistä vastaavan opettajan tulee ennen kirjoitustehtävän anta-mista selvittää opiskelijalle lähteiden käyttöä ja viittaustekniikkaa koskevat yleiset periaatteet. Opiskeli-jalla tulee olla mahdollisuus saada asianomaiselta opettajalta ohjausta lähteiden käytössä ja viittaustek-niikkaan liittyvissä kysymyksissä myös työn suorittamisen aikana. Jo valmentavien kirjallisten töiden ar-vostelemisessa tulee kiinnittää huomiota myös lähteiden käyttöön ja viittaustekniikkaan, mikä on selvitet-tävä etukäteen myös opiskelijalle. Kirjallisen työn valmistuttua opiskelijalla on oikeus saada henkilökoh-taisesti valmistavan työn teettäneeltä opettajalta arviointi kirjoituksensa sisällöstä sekä lähteiden käytöstä ja viittaustekniikasta. Jos opiskelijaa on syytä epäillä vilpistä, toimitaan yliopiston oikeusturvajohtosäännön sekä rehtorin plagi-ointi- ja vilppitapauksissa noudatettavaa menettelyä koskevan ohjeen mukaisesti. Suoritusten vanhentuminen Opintojaksoilla ja osasuorituksilla, jotka on suoritettu tiedekunnassa ja merkitty opintosuoritusrekisteriin, ei ole vanhenemisaikaa. Opintojaksoja koskevat tutkinnonuudistukseen ja opetussuunnitelmauudistukseen liittyvät siirtymäaikasäännökset. Luentosuoritusten vanhentuminen Ennen 1.9.2013 suoritetut hyvityspisteluentojen ja korvaavien luentojen suoritukset ovat voimassa suori-tusvuoden ja kolme seuraavaa kalenterivuotta, eli suoritusvuodesta riippuen enintään 31.12.2016 saakka. Eräiden oppiaineiden ennen 31.8.2013 tehdyt luentosuoritukset eivät vanhene. Näiden luentosuoritusten huomioon ottamisesta ilmoitetaan kyseisen oppiaineen tutkintovaatimuksissa. Uuteen opetussuunnitelmaan siirryttäessä osa oppiaineista järjesti viimeisen kerran lukuvuonna 2015–2016 hyvityspisteluentoja ja korvaavia luentoja. Näiden luentosuoritusten voimassaolo ilmoitettiin kun-kin lukuvuoden opinto-oppaissa erikseen. Hyvityspisteluentojen ja korvaavien luentojen suoritukset ovat voimassa enintään 31.12.2016 saakka. Mikäli tutkinnon rakenteen, tentin rakenteen tai opetussuunnitelman muutoksesta johtuen luentosuoritusta ei voida enää samalla tavalla hyvittää, hyvitys tapahtuu muulla kohtuullisella tavalla. Maturiteetti eli kypsyysnäyte ja kielitaidon osoittaminen Tutkintoasetuksen (794/2004) 6 §:n mukaan opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkin-toon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kan-nalta. Julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 § 1 momentin mukaan ylemmän korkeakoulututkinnon ollessa pätevyysvaatimuksena valtion virkaan, henkilöstöltä vaaditaan kaksikielisessä viranomaisessa väestön enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Em. kotimaisten kielten taito osoitetaan oikeusnotaaritutkintoon sisältyvillä äidinkielen ja toisen kotimai-sen kielen opinnoilla (5op + 5op) sekä maturiteetilla eli kypsyyskokeella. Tiedekunta edellyttää em. opin-not kaikilta opiskelijoilta, jotka suorittavat ON- tai OTM-tutkinnon.

22

MICL-tutkinnon suorittava opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, ei edellytetä em. kotimaisten kielten taitoa. Mikäli MICL-tutkintoa suorittava on saanut koulusi-vistyksensä suomen tai ruotsin kielellä, häneltä lähtökohtaisesti edellytetään em. kotimaisten kielten suo-rittaminen. Kypsyysnäytteet eri tutkinnoissa Tutkintoasetuksen 10 ja 16 §:n mukaan opiskelijan on osoitettava saavuttaneensa tutkinnolle, opinnoille ja opinnäytteelle asetetut tavoitteet sekä kieli- ja viestintäopinnot. Opiskelijan on kirjoitettava kypsyys-näyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kun opiskeli-jalta ei vaadita suomen ja ruotsin kielen taitoa, yliopisto määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen. Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen ja ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää kor-keakoulututkintoa varten, kun hän on osoittanut kielitaitonsa alempaa korkeakoulututkintoa varten anta-massaan kypsyysnäytteessä. Jos englanninkielisessä maisteriohjelmassa opiskeleva opiskelija on osoittanut suomen- tai ruotsintaitonsa oikeusnotaarin tutkinnon kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä maisteritutkinnon kypsyys-näytteessä, jolloin englanninkielinen tiivistelmä riittää. 1) päävalinnan kautta ON- ja OTM-tutkintoa suorittamaan valitut opiskelijat Valintakokeessa ON- ja OTM-tutkintoa suorittamaan valitut opiskelijat tekevät kypsyysnäytteen eli matu-riteetin seuraavasti: -uusimuotoisen ON-tutkinnon suorittajat: opiskelijan tulee tehdä ON-lopputyö sekä sen koko laatimispro-sessi sillä kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Lisäksi opiskelijan tulee valita 8-10 sivua opintojakson Tieteellisen kirjallisen työn ja tiedonhankinnan perustaidot kirjallisesta työstä tai ON-lopputyöstä ja il-moittautua tekstipajaan (ks. tarkemmin Äidinkielen opinnot), jossa valittua tekstiä käsitellään. Teksti-näytteen tarkastava äidinkielenopettaja toteaa tekstitaidon näytteestä opiskelijan suomen tai ruotsin kielen erinomaisen taidon. Lopputyön tarkastaja toteaa perehtyneisyyden opinnäytteen alaan hyväksyessään ON-lopputyön. -vanhamuotoisen ON-tutkinnon suorittajat: sama kuin edellä, mutta opiskelija voi valita tekstin kummasta tahansa harjoitusseminaarityöstään. Harjoitusseminaarin tarkastaja toteaa perehtyneisyyden opinnäytteen alaan hyväksyessään harjoitusseminaarin. OTM-tutkinnon suorittajat: Kypsyysnäytteenä toimii OTM-tutkielman tiivistelmä. Opinnäytteen alaan perehtyneisyyden toteaa tutkielman tarkastaja. 2) suoraan OTM-tutkintoa (ETA-väylän kautta) suorittamaan valitut opiskelijat Jos opiskelija ei ole osoittanut suomen tai ruotsin kielen (koulusivistyskielensä) erinomaista taitoa ON-tutkinnossaan, hänen tulee OTM-tutkinnossa kirjoittaa erillinen maturiteettikirjoitus tällä kielellä. Lisäksi hänen tulee suorittaa ON-tutkintoon sisältyvät äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen opinnot (5op + 5op ilman tekstitaidon näytettä) ennen valmistumistaan. Nämä äidinkielen ja toisen kotimaisen opinnot sisäl-tyvät oikeustieteen maisterin tutkinnon 120 op:n minimivaatimuksiin. Opiskelijan on lisäksi kirjoitettava OTM- tai MICL-tutkinnon kypsyysnäyte sillä kielellä kuin äidinkielen kurssit on suoritettu. Maturitee-tiksi kirjoitetaan tällöin 1-4 sivuinen aine, jonka aiheen antaa tutkielman tarkastaja. Sen tarkastavat suo-men tai ruotsin kielen opettaja sekä tutkielman tarkastaja. Maturiteetti on kirjoitettava ennen tutkielman arvostelua kyseisen oppiaineen tenttitilaisuudessa. Maturiteetin suorittamisesta on sovittava työnohjaajan kanssa ennen tutkielman jättämistä tarkastettavaksi E-Thesis-järjestelmään. Maturiteetti järjestetään tiede-kuntatenttien yhteydessä työnohjaajan kanssa sovittuna aikana ja sovitulla tavalla. Maturiteettiin ilmoit-taudutaan kuten tentteihin. (ks. kohta tenttiin ilmoittautuminen) Maturiteettiin ilmoittauduttaessa on il-moitettava suorituksen vastaanottaja, projektin nimi ja tutkielman nimi. Maturiteetti on suoritettava ennen arvostelulausunnon antamista. Opiskelija saa OTM-tutkinnon todistukseensa merkinnän siitä, että hän on osoittanut saavuttaneensa suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaaditta-vasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kak-sikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta.

23

3) MDP in International Business Law and Public International Law –tutkinto-ohjelmassa opiske-levat opiskelijat, jotka ovat saaneet koulusivistyksensä suomeksi tai ruotsiksi Jos opiskelija ei ole osoittanut suomen tai ruotsin kielen (koulusivistyskielensä) erinomaista taitoa ON-tutkinnossaan, hänen tulee maisteritutkinnossa kirjoittaa erillinen maturiteettikirjoitus tällä kielellä. Li-säksi hänen tulee olla suorittanut ON-tutkintoon sisältyvät äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen opinnot (5op + 5op ilman tekstitaidon näytettä) ennen valmistumistaan. Nämä äidinkielen ja toisen kotimaisen opinnot voidaan sisällyttää maisterin tutkinnon 120 op:n minimivaatimuksiin. Opiskelijan on lisäksi kir-joitettava maisteritutkinnon kypsyysnäyte sillä kielellä kuin äidinkielen kurssit on suoritettu. Kypsyys-näytteeksi kirjoitetaan tällöin 1-4 sivuinen aine, jonka aiheen antaa tutkielman tarkastaja. Kypsyysnäyte-kirjoituksen tarkastavat suomen tai ruotsin kielen opettaja sekä tutkielman tarkastaja. Kypsyysnäyte on kirjoitettava ennen tutkielman arvostelua kyseisen oppiaineen tenttitilaisuudessa työnohjaajan kanssa so-vittuna aikana ja sovitulla tavalla. Maturiteettiin ilmoittaudutaan kuten tentteihin. (ks. kohta tenttiin il-moittautuminen) Maturiteettiin ilmoittauduttaessa on ilmoitettava suorituksen vastaanottaja, projektin nimi ja tutkielman nimi. Kypsyysnäytteen suorittamisesta on sovittava työnohjaajan kanssa ennen tutkiel-man jättämistä tarkastettavaksi E-Thesis-järjestelmään, ja se on suoritettava ennen arvostelulausunnon antamista. Opiskelija saa maisteritutkintotodistukseensa merkinnän siitä, että hän on osoittanut saavutta-neensa suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta an-netun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viran-omaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta. 4) MDP in International Business Law and Public International Law -tutkinto-ohjelmassa opiskele-vat opiskelijat, jotka eivät ole saaneet koulusivistystään suomeksi tai ruotsiksi. Maisteritutkielman tiivistelmä toimii kypsyysnäytteenä, jolla opiskelija osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman alaan. Suoritusten rekisteröinti Opintosuoritustiedot rekisteröidään yliopiston opintosuoritusrekisteriin, jonka tietoja käytetään mm. kir-joitettaessa tutkintotodistusta. Valmistumisvaiheessa olevia opiskelijoita kehotetaan hyvissä ajoin (hyvä varautua kuuteen viikkoon) en-nen suunniteltua publiikkia tulostamaan ote opintosuoritusrekisteristä, jotta opiskelija voi tarkistaa rekis-terissä olevien suoritustietojensa oikeellisuuden. Otteesta puuttuvista opintosuorituksista – tai siinä vir-heellisinä olevista suoritustiedoista – opiskelijan tulee hankkia opettajilta vastaanottoaikoina oikeat tiedot. Valmistuminen Kaikkien oikeustieteellisestä tiedekunnassa tutkintoon valmistuvien opiskelijoiden tulee ilmoittautua pub-liikkiin. Publiikkiin tulee ilmoittautua viimeistään 16 päivää ennen publiikkia tiedekunnan Flamma-sivuilla il-moitetulla sähköisellä e-lomakkeella. Lukukauden viimeisiin publiikkeihin voidaan määrätä varhaisempi ilmoittautumisaika. Mikäli opiskelija haluaa sisällyttää tutkintoonsa muualla suoritettuja opintoja tai hakea työharjoittelusta opintosuoritusta, hänen on haettava hyväksilukua viimeistään 6 viikkoa ennen suunniteltua publiikin ajan-kohtaa tai sitä ajankohtaa, jolloin hän viimeistään tarvitsee merkinnän opintosuorituksesta. Mikäli tutkielman hyväksymistä koskeva asia on esillä tiedekuntaneuvostossa vasta viimeisen ilmoittau-tumispäivän jälkeen, tulee publiikkiin ilmoittautua määräajassa ehdollisesti. Uuden tutkintorakenteen mukaan opiskelijat suorittavat ON-tutkinnon ennen OTM-tutkinnon suoritta-mista.

24

ON- ja OTM -tutkinnot ovat erillisiä tutkintoja. Tutkintoihin ei voi käyttää samoja opintoja, vaan kukin opintojakso sidotaan vain yhteen tutkintoon. Poikkeuksen myöntäminen tutkintoja koskevista pysyväismääräyksistä Dekaanilla on oikeus myöntää toimivaltansa rajoissa poikkeuksia pysyväismääräyksistä. Poikkeuksen myöntäminen edellyttää erityisen painavia perusteita. Poikkeuksen myöntämistä hakevalla opiskelijalla on vastuu päätöksen tekemiseen riittävän aineiston toimittamisesta tiedekunnalle. Yksittäisten opintojaksojen suoritusoikeus (ns. sivuaineopinto-oikeus) oikeustieteellisessä tiedekun-nassa Helsingin yliopiston muun tiedekunnan opiskelija voi hakea opinto-oikeutta perustutkintoihin sisältyviin kuuteen aineopintojaksoon ja valinnaisiin opintojaksoihin edellyttäen, että opiskelijalla on näihin opintoi-hin vaadittavat taustatiedot ja -taidot. Tiedot kullekin opintojaksolle vaadittavista taustatiedoista ja tai-doista löytyvät tiedekunnan opinto-oppaasta WebOodista kunkin opintojakson kohdalta. Lähtökohtaisesti valinnaisten opintojaksojen suorittamiselle edellytyksenä on ao. oppiaineen pakollisen aineopintojakson suorittaminen. Tiedekunnan yleis-, kieli- ja perusopintoihin tai käytännön taitojen kursseille ei myönnetä opinto-oikeuk-sia muiden tiedekuntien opiskelijoille. Karsiessaan opintojaksolle ilmoittautuneita, vastuuopettaja voi an-taa etusijan tiedekunnan omille opiskelijoille. Opiskeluoikeutta haetaan opintojaksokohtaisesti lomakkeella vähintään kuukautta ennen opintojakson il-moittautumisajan päättymistä. Hakemuksen liitteenä tulee olla opiskelijan pääaineen professorin lausunto opintojen liittymisestä tutkintoon tai muu luotettava selvitys hakemuksen perusteista. Opiskelijalla pitää hakuajan päättymiseen mennessä olla vähintään 60 op oman pääaineensa tai tiedekuntansa opintoja suori-tettuina. Tiedekunta päättää suoritusoikeuden myöntämisestä oppiaineen vastuuhenkilöä kuultuaan ja ha-kijan esittämät perustelut huomioon ottaen. Myönteisen päätöksen tekee opintoasiainpäällikkö opintojak-son vastuuhenkilön puollon perusteella, kielteisen päätöksen tekee dekaani. Suoritusoikeutta myönnettä-essä otetaan huomioon oppiaineiden opetusresurssit ja hakijan edellytykset selviytyä opinnoista. Suoritus-oikeus myönnetään yhdeksi vuodeksi kerrallaan. Suoritusoikeutta hakeneen on ilmoittauduttava opinto-jaksolle. Kansainvälisen oikeuden oppiaineen opinto-oikeuksien myöntämistä ja opintojen suoritusta koskevat poik-keukset Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijat, jotka ovat jättäneet ilmoituksen opintojaksojen suorittamisesta 31.7.2016 mennessä ja joilla on edelleen tutkinnonsuoritusoikeus omassa tiedekunnassaan, voivat suorittaa enintään 70 op kan-sainvälisen oikeuden opintoja 31.7.2018 saakka.

Joustava opinto-oikeus (JOO)

Toisen yliopiston opiskelija voi hakea suorittamaan tiedekunnan opintoja joustavan opinto-oikeu-den eli JOO-opintojen kautta. Opintojen suoritusoikeutta haetaan JOOPAS-verkkopalvelussa osoit-teessa www.joopas.fi.

Tiedekunta voi puoltaa oman tiedekuntansa perustutkinto-opiskelijoiden hakemuksia oikeusnotaarin ja/tai maisteritutkintoihin sisällytettäviin muussa yliopistossa suoritettaviin JOO-opintoihin yhteensä korkein-taan 25 opintopisteen verran opiskelijaa kohden.

25

Erilliset opinto-oikeudet Erillisten opintojen suoritusoikeus voidaan myöntää henkilölle, joka ei ole Helsingin yliopiston kirjoissa tutkintoa suorittavana opiskelijana. Erillisten opintojen suoritusoikeus voidaan myöntää enintään neljään oikeusnotaarin tai maisteritutkintojen opintojaksoon. Erillisten opintojen suoritusoikeuksia ei myönnetä tiedekunnan yleis-, kieli- ja perusopintoihin. Erillisten opintojen suoritusoikeuksia ei myönnetä sellaisiin opintojaksoihin, joita on hakuaikaa seuraa-vana lukukautena tarjolla avoimessa yliopistossa. Erillisten opintojen oikeuksia ei myönnetä opiskelijalle, jonka kotiyliopistossa on tarjolla vastaavia opintoja.

Erillisten opintojen suoritusoikeuden saanut ei ole yliopistossa kirjoilla. Hänellä ei ole samoja etuja kuin kirjoissa olevilla opiskelijoilla. Suoritusoikeuden saaneella henkilöllä ei ole oikeutta tällä perusteella suo-rittaa yliopistossa tutkintoa. Suoritusoikeus rajoittuu niihin opintoihin, joiden suorittamista varten oikeus on myönnetty.

Oikeustieteellisessä tiedekunnassa suoritusoikeutta haetaan kirjallisesti lomakkeella. Täytetyt hakemukset palautetaan tiedekunnan kansliaan. Hakuajat päättyvät 30.4. ja 31.10. Tiedekunta päättää suoritusoikeu-den myöntämisestä oppiaineen vastuuhenkilöä kuultuaan ja hakijan esittämät perustelut huomioon ottaen. Suoritusoikeutta myönnettäessä otetaan huomioon oppiaineiden opetusresurssit ja hakijan edellytykset selviytyä opinnoista. Suoritusoikeus myönnetään yhdeksi vuodeksi kerrallaan. Suoritusoikeus merkitään opiskelijarekisteriin siten, että lukukauden alusta alkavaan vuoden suoritusaikaan lisätään edeltävä kuu-kausi opintojaksolle ilmoittautumista varten. Suoritusoikeutta hakeneen on opinto-oikeuden saatuaan il-moittauduttava opintojaksolle. Henkilöille, jotka hakevat erillisten opintojen suoritusoikeutta täydentävien opintojen suorittamiseksi tut-kintojen rinnastamispäätöksen perusteella, voidaan myöntää suoritusoikeus Opetushallituksen ehdollisen päätöksen perusteella. Suoritusoikeuksia voidaan myöntää yli neljään opintojaksoon.

Suoritusoikeutta voi hakea:

a) toisessa yliopistossa, ammattikorkeakoulussa tai oppilaitoksessa opiskeleva, joka sisällyttää opintoja muualla suoritettavaan tutkintoon (hakemukseen liitettävä oman oppilaitoksen vahvistama opintosuunni-telma). Huom! yliopistossa opiskelevat kuuluvat ns. joustavan opinto-oikeuden (JOO) –järjestelmän pii-riin ja heidän tulee hakea oikeustieteen opintojen suoritusoikeutta ko. järjestelmän kautta.

b) korkeakoulu- tai toisen asteen tutkinnon suorittanut henkilö tutkintonsa täydennykseksi ja pätevöity-miseksi (hakemukseen liitettävä jäljennös tutkintotodistuksesta sekä selvitys erillisten opintojen tavoit-teesta ja tarkoituksesta)

c) ammattitehtävissä toimiva henkilö ammattipätevyyden lisäämiseksi (hakemukseen liitettävä työnanta-jan todistus tai vastaava perusteltu selvitys opintojen liittymisestä ammattipätevyyden lisäämiseen)

d) avoimen yliopiston opiskelija, jos haettuja opintoja ei ole tarjolla avoimessa yliopistossa; hakijalla on oltava vähintään 30 op oikeustieteen opintoja suoritettuna avoimessa yliopistossa hakuajan päättymiseen mennessä (hakemukseen liitettävä todistus avoimen yliopiston opinnoista sekä selvitys opintojen tavoit-teesta ja tarkoituksesta)

e) 1.1.2016 alkaen henkilö, joka on saanut Opetushallitukselta ehdollisen päätöksen ulkomailla suoritettu-jen korkeakouluopintojen tuottamasta kelpoisuudesta oikeustieteen maisterin tutkintoa edellyttäviin tehtä-viin (hakijan on toimitettava hakemuksensa liitteeksi jäljennös Opetushallituksen antamasta ehdollisesta päätöksestä tutkintojen rinnastamisesta).

Hakija voi liittää hakemukseensa myös muita asiakirjoja, joiden katsoo puoltavan hakemustaan.

26

Erilliset opinnot ovat maksullisia.

Määräaikaiset vaihto-opiskelijat

Määräaikainen opiskeluoikeus tiedekunnassa voidaan myöntää ulkomaisessa yliopistossa läsnä olevalle tutkinto-opiskelijalle. Määräaikaista opinto-oikeutta voivat hakea joko Helsingin yliopiston tai tiedekun-nan liikkuvuussopimusten/-ohjelmien puitteissa hakevat opiskelijat tai ilman liikkuvuussopimuksia visi-ting student -statusta tiedekunnasta hakevat opiskelijat.

Vaihto-opiskelijat ovat Helsingin yliopistossa liikkuvuussopimusten perusteella määräaikaisesti opiskele-via ulkomaisten korkeakoulujen opiskelijoita.

Visiting student -statuksen saaneet opiskelijat ovat Helsingin yliopistossa määräaikaisesti opiskelevia, ul-komaisten korkeakoulujen opiskelijoita, joiden liikkuvuuden taustalla ei ole yliopistojen välistä liikku-vuussopimusta/-ohjelmaa. Visiting student -status ja määräaikainen opinto-oikeus voidaan kuitenkin myöntää myös henkilölle, joka osoittaa erityisen painavia akateemisia perusteluita suorittaa opintoja oi-keustieteellisessä tiedekunnassa.

Määräaikaisen opinto-oikeuden myöntämisessä otetaan huomioon hakijan esittämät perustelut ja hakijan edellytykset suorittaa yliopisto-opintoja tiedekunnassa. Opiskeluoikeuden myöntämisen perusedellytys on, että opiskelijan kotiyliopisto lukee täysimääräisesti hyväksi opiskelijan tutkintoon määräaikaisen opis-keluoikeuden aikana Helsingin yliopistossa suorittamat opinnot.

Määräaikaisen opiskeluoikeuden hakemiseen on vuosittain kaksi määräaikaa: 15.5. mennessä syysluku-kaudelle tai koko lukuvuodelle, 15.10. mennessä kevätlukukaudelle. Dekaani myöntää määräaikaisen opinto-oikeuden. Opinto-oikeus on voimassa korkeintaan yhden lukuvuoden. Määräajaksi opiskeluoikeu-den saaneilla ei ole tutkinnon suoritusoikeutta. Opiskelu on opiskelijalle maksutonta.

helsingin yliopisto...1 helsingin yliopisto oikeustieteellinen tiedekunta oikeustieteellisen...

Documents