henkilökohtainen budjetti, arja peiponen,vanhuspalvelujohtaja, 17.3.2011

Arja Peiponen 17.3.2011

Henkilökohtainen budjetti

Arja Peiponen VTL, THM, eMBAVanhuspalvelujohtaja

17.3.2011

Arja Peiponen 17.3.2011Arja Peiponen 17.3.2011

Vanhusten palvelut

visio vuoteen 2020

Sosiaaliviraston vanhuspalvelut

• Omannäköinen vanhuus!


Asiakaskeskeinen palveluverkko -hanke

• Lauttasaaren asiakaskeskeinen palveluverkko –hanke on vanhusten palveluihin kehitettävä uuden innovatiivisen kokonaisuuden yhteensovittamis- ja kehittämishanke julkisen, yksityisen, kolmannen sektorin ja vapaaehtoisten toimijoiden yhteistyönä

• Hankkeen taustalla on Vanhustyön keskusliiton tutkimus ”Omaishoito yhteistyönä”


Taustaa

• Monipuolinen vanhustenkeskus• Tavoitteena on yhdistää nykyinen

kolmiportainen ympärivuorokautinen hoito ja hoiva yhdeksi kokonaisuudeksi

• Ideana on, ettei vanhuksen hoidon tarpeen kasvaessa tarvitse siirtyä toiseen hoitopaikkaan, vaan hoitoresursurssit siirtyvät

• Monipuolisen vanhustenkeskuksen kokeilu toteutettiin vuosina 2008-2009 Riistavuoren vanhustenkeskuksessa Helsingissä


Monipuolinen vanhustenkeskus

• Monipuolinen vanhustenkeskus – toimintamalli tarkoittaa monipuolisia, ennaltaehkäiseviä ja kuntoutumista edistäviä palveluita palvelukeskustoiminnoista ympärivuorokautiseen hoitoon ja hoivaan, yhdessä alueellisessa rakenteellisessa kokonaisuudessa.

• Toimintamallin kehittelyn loppuvaiheessa syntyi ajatus ”seinättömästä vanhusten- keskuksesta” = asiakaskeskeinen palveluverkkoverkkohanke



• Hankkeessa korostuvat arjen toimivuuteen perustuvat asiakaslähtöiset työprosessit, palvelujen organisointi asiakkaan palveluketjujen mukaisesti ja organisaation kehittäminen palveluverkoston näkökulmasta.

• Hankkeessa tavoitellaan verkostonäkökulman laajentamista ja verkostojen rajapintojen selkeyttämistä, joka avaa yrityksille uusia toimintamahdollisuuksia.



• Hankkeessa toteutuu ns. public – private – people –partnership periaate ”seinättömässä vanhustenkeskuksessa”

• Asiakkaan palvelut muodostavat kokonaisuuden, joita ei erotella palvelujen tuottajan mukaan

• Palveluohjauksen avustuksella asiakas saa tarvitsemansa palvelukokonaisuuden



• Hankkeessa luodaan henkilökohtainen budjetointi (Personal Budget) -ideaan perustuvaa toimintamalli ja sitä tukeva uudenlainen Care Manager (CM) palveluohjausmalli.

• CM toimintaa kehitetään asiakasohjauksen lisäksi asiakkaan palveluverkostojen johtamiseen.



• Lähtökohtana ovat asiakas ja hänen tarpeensa

• Päämääränä on mahdollistaa ulkopuolista tukea tarvitsevien henkilöiden turvallinen asuminen kotona

• Hankkeessa kehitetään monipuolisesti palvelusetelin uusia käyttöalueita

• Hankkeessa tutkitaan nykylainsäädännön mahdollistamat puitteet henkilökohtaisen budjetin käyttöönottoon ja mahdolliset vallitsevan lainsäädännön muutostarpeet



• Hankkeen kohderyhmänä ovat Lauttasaaressa asuvat: – omaishoitoperheet, joissa hoidettava on yli 65 -

vuotias (yht. n. 50 perhettä) sekä – kotihoidon tukipalveluasiakkaat (siivous,

ateriapalvelu, kauppapalvelu, turvapuhelin, pyykkipalvelu, kylvetysapu, apteekin annosjakelu) ja tilapäiset asiakkaat (yhteensä n. 50 asiakasta)


Omaishoito Helsingissä

• Vuonna 2010 Helsingissä oli omaishoidon tuen piirissä 1978 yli 65-vuotiasta henkilöä.

• Omaishoidon tuen saajien määrä on yli kaksinkertaistunut reilussa kymmenessä vuodessa.

• Yli 65-vuotiaiden omaishoitoperheiden palvelujen ohjaajina toimii Helsingissä 14 omaishoidontuen sosiaaliohjaajaa suomenkielisten palveluissa ja yksi ruotsinkielisissä palveluissa.

• Yhden omaishoidon sosiaaliohjaajan asiakasmäärä on noin 130.


Omaishoito Helsingissä

• Omaishoitoperheille tarjotaan erilaista tukea ja palveluja, mm:– Omaishoidon toimintakeskustoimintaa (4 toimintakeskusta)– Ns. tuuraajapalvelu (10 tuuraajaa)– Sijaisomaishoitajatoiminta– Omaishoidon lomituksen palveluseteli



• Lauttasaari-hanke on mukana Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä -ohjelmassa

Ohjelman tavoitteena uudistaa julkisen sektorin järjestämisvastuulla olevaa sosiaali- ja terveyspalvelutuotantoa ja edistää palvelujen saatavuutta, laatua sekä vaikuttavuutta. Ohjelman avulla pyritään kehittämään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää uudistavia, asiakaslähtöisiä yhteistyö- ja toimintamalleja.



• Helsingin kaupungin elinkeinotoimen Yritysmyönteinen kumppani –hanke ja Helsingin yrittäjät ry vetoinen Palveleva Helsinki hanke ovat kiinteästi mukana hankkeessa

• Palvelumuotoilun (service design) keinoja käytetään hyväksi kehittämisessä ja palvelumuotoilun avulla hanketta visualisoidaan eri tavoin


Service Design - Palvelumuotoilu ”Palvelumuotoilu on uusi ja kehittyvä muotoilun osaamisala, jolla tarkoitetaan

palvelujen innovointia, kehittämistä ja suunnittelua muotoilun menetelmin käyttäjälähtöisesti.”

”Palvelumuotoilu on elämyksellisten, haluttavien ja käytettävien palvelujen kehittämistä ja johtamista, jossa suunnitellaan palvelun aineellisista ja aineettomista tekijöistä johdonmukainen yli kanavarajojen kulkeva kokonaisuus.”

Linkkejä:www.servicedesign-network.orgwww.servicedesign.orgwww.service-design.dewww.servicedesign.fi

(Lähde: Koivisto, Mikko (2007): Mitä on palvelumuotoilu? Taideteollinen korkeakoulu)



• Palvelumuotoilua käytetään hyödyksi projektin kaikissa vaiheissa– Toimintamallin suunnittelussa ja– toteutuksessa asiakkaiden sekä kaupungin,

yritysten, kolmannen sektorin ja vapaaehtoisten kanssa

– projektin hallinnoinnissa

Palvelumuotoilun avulla muodostetaan palveluntuottajien verkosto



• Hankkeella on myös kansainvälistä uutuusarvoa ja mielenkiintoa.

• Hankkeelle haetaan WDC –statusta.• Hanketta arvioidaan monipuolisesti

hankkeen kokonaisuuden, eri toimijoiden ja heidän työnsä sekä asiakashyödyn ja asiakastoiminnan näkökulmasta.

• Tärkeä osa hankkeen tuloksia on hankkeen ja sen arvioinnin perusteella laadittava erilainen julkaisutoiminta.


Henkilökohtainen budjetti (Personal Budget / Health Budget)

• Uudenlaisena toimintamallina se lisää kansalaisten omaa päätäntävaltaa palvelujen hankinnassa

• Tarkoituksena on tutkia henkilökohtaisen budjetin käyttömahdollisuutta

• Helsingissä on alustavasti tarkasteltu omaishoitoperheiden nykyistä palvelujen käyttöä, tulotasoa ja jatkossa selvitetään halukkuutta ottaa henkilökohtainen budjetti käyttöön vaihtoehtona nykyisille palveluille


Esimerkki Personal Budgets (UK)

• Personal Budgets -kokeilu v. 2005-2008 Surrey County Council, Etelä-Englanti

• Tavoitteena – lisätä asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja

vaikutusmahdollisuuksia oman palvelunsa järjestämiseen– parantaa palvelujen saatavuutta – käyttää palveluun tarkoitettu raha luovasti ja joustavasti– resurssien läpinäkyvä ja tasavertainen allokointi

• käyttö nykyisen rahakehyksen puitteissa• riittävä valvonta julkisen rahan käytön varmistamiseksi• yksilöllisen budjetin rakentaminen asiakkaan tarpeista

käsin


Kokemuksia henkilökohtaisen budjetin käytöstä (UK)

• Iso-Britanniassa National Health Service (NHS) on käynnistänyt vuonna 2009 kolme vuotta kestävän kokeilun henkilökohtaisen terveys/hyvinvointibudjetin toteuttamiseksi.

• Kokemukset rohkaisevia ”asiakkaat tuntevat olonsa sitoutuneemmiksi palveluun ja suhtautuvat positiivisemmin”.

• Tehokkaampia, joustavampia, räätälöityjä palveluita ja palvelupaketteja.

• Lisää asiakkaiden palveluiden valinnanvapautta ja kontrollia ”omiin palveluihin” ja omaan elämänhallintaan, kun palvelut on järjestetty asiakkaan valinnan ja kiinnostusten mukaan.

• Paikallisesti tarjottavien palveluiden rooli tärkeä valikoiman takaamiseksi.


Henkilökohtainen budjetti• Englannissa nuoremmat ikäryhmät

innokkaampia käyttämään henkilökohtaista budjettia

• Henkilökohtainen budjetti muuttaa palveluohjaajien työn painopistettä – rahoituksen suunnittelu haaste– asiakkaiden kustannustietous kasvoi, kun saivat

itse valita palveluntuottajan– asiakkaan oman valinnan mahdollisuus lisää

tyytyväisyyttäHenkilökohtaisen budjetin käyttö ei ratkaise

kaikkien palvelutarpeita, mutta tuo parannuksia ja helpottaa asiakkaiden elämää


Tutkimusyhteistyö

• Tutkimuslaitosta/korkeakoulua (Kuopion yliopisto) alihankkijana käyttäen arvioidaan hanketta ja tutkitaan sen vaikuttavuutta.

• Tutkimusalihankkijana toimii myös Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti (Sotera), joka on Aalto-yliopiston Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston yhteydessä toimiva tutkimusyksikkö.


Hankkeen organisointi• Hankkeen aikataulu 1.10.2010 - 31.3.2013• Hanke käynnistynyt käytännössä 2/ 2011, suunnittelu ja alustava

kartoitusvaihe tehty jo 2009.

• 2 henkilöä (projektipäällikkö, projektityöntekijä) palkattuina työntekijöinä

• Valmisteleva ryhmä • Projektiryhmä• Ohjausryhmä• Erilaiset teemakohtaiset työryhmät• Vertailukehittämistahot

• Vastuutaho Helsingin kaupunki/ sosiaalivirasto/ vanhuspalvelut


Hankkeen rahoitus

• Helsingin kaupunki 50 %

• Tekes 50 %

• Yhteensä enintään 566 000 euroa


Hankkeen toimijat• Helsingin kaupunki

- sosiaaliviraston vanhusten palvelujen vastuualue (mm. omaishoito ja sosiaaliohjaus)

– terveyskeskus (kotihoito, terveysasema)– kulttuuri- ja liikuntatoimi– elinkeinopalvelu (Yritysmyönteinen kumppani –hanke)– hyvinvointiverkosto (eri hallintokunnat)

• Helsingin Yrittäjät ry:n Palveleva Helsinki –hanke• Yksityisiä yrityksiä ja yrittäjiä• Järjestöjä, säätiöitä, evankelis-luterilainen seurakunta, vapaaehtoistyön yhteisöjä• Tutkimusyhteistyötahot (mm. Aalto-yliopisto, Itä-Suomen yliopiston KWRC)• Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus• Kansainväliset verkostot (mm. ENSA European Network for Social Authorities) • Vertailukehittämistahot (mm. Kainuun AKI Aktiiviasiakas –hanke,

kuusikkokunnat)

Keskeinen kohde: Lauttasaaren alueen omaishoidon ja kotihoidon palvelut


TOIMIJAVERKOSTO-yritykset ja

yrittäjät

PALVELUOHJAUS-neuvonta, uudet asiakkaat

PALVELUT –rajattu palvelutarjotin

ASIANTUNTIJAT

ALOITUSINFO

LAADUNHALLINTA

tms.

HENKILÖKOHTAINEN BUDJETTI

-Omaishoidon palvelut, kotihoidon palvelut ym.

PALVELUKORTTIPALVELUSETELI

yms.

SOPIMUSLAINSÄÄDÄNTÖ

kokonaisrahoituksen järjestäminen vertailukehittäminen

Lauttasaari-hanke


Palveluverkosto nyt

HELSINGIN KAUPUNKI

Kulttuuripalvelut

Liikuntapalvelut

Aalto-yliopisto/ Sotera-Tutkimus ja arviointi

Kolmas sektori

Terveyskeskus-Kotihoito (KOHO)

Sosiaalivirasto-Vanhuspalvelut (VAVA) Elinkeinopalvelut

-Yritysmyönteinen kumppani-hanke (HYMY ja HYMY SOTEKU)- Service Design

Case Lauttasaaren

ASIAKASKEINEN PALVELUVERKKO

Yrityksiä

PALVELEVA HELSINKI -hanke

OMAISHOIDON PALVELUTKODINHOITOPALVELUT

”Verkoston kutoja”

Vapaaehtoistoimijat

Kuopion yliopiston KWRC-Tutkimus ja arviointi


PERSONAL BUDGET -palveluseteli

CARE MANAGER palvelunohjaus-malli

Palveluverkosto 2013

HELSINGIN KAUPUNKI

Kulttuuripalvelut

Liikuntapalvelut

SOCIAL ENTERPRISESVapaaehtoistoimijat

Terveyskeskus-Kotihoito (KOHO)

Sosiaalivirasto-Vanhuspalvelut (VAVA)

Elinkeinopalvelut-Yritysmyönteinen kumppani-hanke (HYMY ja HYMY SOTEKU)- Service Design

Yritysverkosto

PALVELEVA HELSINKI -hankeTutkimus ja arviointi

Case Lauttasaaren

ASIAKASKEINEN PALVELUVERKKO

SEINÄTÖN VANHUSTEN KESKUS

OMAISHOITAJAPERHEETKOTIHOITOASIAKKAAT

Kolmas sektori


Hankkeen aikataulu

Kevät 2011: Asiakkaiden palvelutarpeiden kartoittaminenCare Manager -toimintamallin hahmottaminenPalvelutuottajien verkoston rakentaminen

Syksy 2011:Asiakkaiden palveluverkosto/ rajattu palvelutarjotinCare Manager -toimintamalliPersonal Budget -rahoitus- ja toimintamalliPalveluverkoston toimintamalli

Vuosi 2012: Pilotoinnit

Vuosi 3/2013: Loppuraportointi ja arviointi sekä kehittämisehdotuksetHanke päättyy

Verta

iluke

hittä

min

en

Vaiku

ttavuuden a

rvio

inti e

ri taso

illa


Käytetyt lähteet

• Eloniemi-Sulkava U. ym: Omaishoito yhteistyönä. Iäkkäiden omaishoitoperheiden tukimallin vaikuttavuus. Tutkimusraportti 14. vanhustyön keskusliitto 2007

• Glendinning C. ym: Evaluation of the Individual Budgets Pilot Programme. Final report. Ibsen (Indiviual Budgets Evaluation Network) October 2008

• Peiponen A, Hinttala M-L: Monipuolinen vanhustenkeskus – toimintamalli. Työryhmän loppuraportti 31.1.2007 (julkaisematon lähde)


Kiitos!

Lisätietoja:Susanna Hyvärinen, projektipäällikkö +358 40 1485 786Hanna Torppa, projektityöntekijä +358 40 1485 816Helena Soini, vanhustyön kehittämispäällikkö +358 40 3347 251Arja Peiponen, vanhuspalvelujohtaja +358 9 31043180 E-mail: [email protected]

henkilökohtainen budjetti, arja peiponen,vanhuspalvelujohtaja, 17.3.2011

Documents