HENKILÖSTÖHALLINNON OHJEITA

1-2011

SISÄLTÖ Sivu 1. YLEISTÄ 1 1.1 Henkilökunnan palkkaamisessa huomioon otettavia asioita 1 2. TYÖSOPIMUKSEN/VIRKAMÄÄRÄYKSEN TEKEMINEN JA TYÖAIKA 2 2.1 Tehtävä 2 2.2 Työsuhteen perusteet ja kesto 2 2.3 Osa-aikainen työntekijä kokoaikaisena 2 2.4 Osa-aikaeläkkeelle jäävä työntekijä 3 2.5 Työaika 3 2.6 Työajaksi luettavan ajan erityistilanteita 3 2.7 Viranhaltijan/työntekijän palkka 4 2.8 Koeaika 5 2.9 Työsopimuksen tekeminen 5 2.10 Ylitöiden korvaaminen 6 2.11 Menokohta 6 2.12 Työsopimusten/viranhoitomääräysten toimittaminen palkkatoimistoon 6 3. TOIMEKSIANTOSUHTEET 6 4. VUOSILOMA 7 4.1 Vuosilomien antaminen ja aikataulu 7 4.2 Osa-aikatyöntekijän vuosiloman kuluminen 7 4.3 Määräaikaisen henkilökunnan vuosilomat 8 4.4 Vuosiloman siirto 8 4.5 Vuosiloman säästäminen 8 5 VIRKA- JA TYÖVAPAAT 8 5.1 Sairauslomat ja työtapaturmat 8 5.2 Lapsen tilapäinen hoitovapaa 9 5.3 Perhevapaat 10 5.4 Harkinnanvarainen virka-/työvapaa 10 6. MATKALASKUT JA KOULUTUSPÄIVÄT 11 7. MUUT TOIMINTAOHJEET 14 7.1 Esimerkkiruokailu 15 7.2 Autojen lämmityspaikkamaksut 15 7.3 Kuntayhtymän puhelimen käyttö 15 7.4 Henkilökunnan virkistyspäivä 15 7. 5 Leiri- ja retkipäivät 15 7.6 Opiskelijan ohjauspalkkiot 15 7.7 Työsuhteen päättyminen eläkkeelle jäännin vuoksi 15 7.8 Viranhaltijoiden sivutoimiluvat 15 7.9 Apuvälineiden hankinta työntekijöille 16 7.10 Jääviyskysymykset ja salassapito 16 7.11 Arkistointi 16 7.12 Lisätietoja antavat 16 LIITTEET 1 Hallintosääntö luvut 2 ja 4 sekä delegoitu valta 18 2 Liukuvaa työaikaa koskevat ohjeet 23 3 Työnantajan määräämät tutkimukset ja tarkastukset sekä lääkärin määräämät tutkimukset 25 4 Sopimus toimeksiantosuhteesta 29 5 Kunnallisen eläkelain soveltaminen, yleiskirje 2/2006 (työ- vai toimeksiantosuhde) 30 6. Arvio työssä selviytymisestä (sairauslomia 30 päivää/vuosi) 33 7. Ilmoitus väkivaltatilanteesta 34

1 (36)

1 YLEISTÄ

Tämä toimintaohje koskee koko kuntayhtymän henkilöstöä. Ensisijaisesti henkilöstöhal-linnon päätökset perustuvat asianomaiseen lainsäädäntöön sekä virka- ja työehtosopimuk-siin.

Näihin ohjeisiin on koottu Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen henkilöstöhallintoon liittyviä ohjeita (hallintosääntö/henkilöstöasiat liite 1) ja soveltamiskäytäntöjä. Jatkossa ohjeita on tarkoitus täydentää käytännössä esiin tulleiden tulkintojen ja ongelmien perusteella ja välittää näin viestiä toisille päävastuualueille ja työpaikoille.

1.1 Henkilökunnan palkkaamisessa huomioon otettavia asioita

Henkilöstöhallinnossa ja henkilöstöpäätöksiä tehtäessä noudatetaan henkilöstöpolitiikkaa ja henkilöstöpäätöksiä tehdessään esimiehen on huomioitava työnantajan etu ja hyvän henkilöstöpolitiikan vaatimukset. Henkilöstöpäätöksiä tehtäessä on noudatetaan myös hallinnon lainalaisuuden periaatteita so. puolueettomuus-, suhteellisuus-, tarkoituksensidonnaisuus- ja yhdenvertaisuusperiaat-teita. Jotta päätös täyttäisi hyvän henkilöstöhallinnon vaateet, on se perusteltava (esim. harkin-nanvaraisen palkattoman virka-/työloman kielteinen päätös. Henkilökuntaa vähennetään ensisijaisesti ns. luonnollisen poistuman avulla. Palvelulinjan henkilöstösuunnitelma seuraavalle vuodelle esitetään talousarviossa. Virkojen perustami-sesta ja lakkauttamisesta päättää kuntayhtymän hallitus. Ennen kuin virka-/työsuhde julistetaan julkisesti haettavaksi, tehdään ensin sisäinen selvi-tys siitä, voiko kyseisiä tehtäviä hoitaa joku kuntayhtymän vakinaisessa virka- tai työsuh-teessa oleva henkilö. Henkilön on tullut hoitaa nykyistä tehtäväänsä vähintään vuoden. Sisäisellä selvityksellä on tavoitteena tarjota vakituiselle henkilöstölle mahdollisuuksia työtehtävien vaihdoksiin ja uralla etenemiseen sekä työmotivaation lisäämiseen. Sisäisellä selvityksellä voidaan lisäksi joissakin tilanteissa vähentää henkilökuntaa ja vähentää sitä kautta kuntayhtymän kustannuksia. Ensisijaisesti avoimesta työpaikasta päävastuualue ilmoittaa tehtävästä sähköpostilla kaik-kiin kuntayhtymän henkilökunnan sähköposteihin, jolloin annetaan vähintään kaksi viikkoa aikaa ilmoittautua. Työpaikan esimies vastaa siitä, että ilmoitus menee perille myös sellai-sille työntekijöille, joilla ei ole sähköpostia. Kuntayhtymän ulkopuolelta viranhaltijaa/työntekijää haettaessa hakuilmoitukset toimitetaan toimistosihteeri Seija Kärkkäiselle seuraavin tiedoin:

täytettävä virka-/työsuhde (paikka) ja lukumäärä, vaadittava kelpoisuus ja tarvittaessa työkokemus, työ alkaminen ja sen kesto, työaika ja päivittäinen työaika sijoituspaikka, työtehtävät, mahdollinen vaatimus rikosrekisteriotteesta, mihin mennessä ja kenelle hakemukset tulee toimittaa, kuka antaa lisätietoja tehtävästä ja muut mahdolliset paikkaa koskevat erikoistiedot.

2 (36)

Työsopimuslain 2 luvun 5 §:n mukaisesti osa-aikaiselle työntekijälle on tarjottava ensin työtä, jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä sellaisiin tehtäviin, joita osa-aikainen työntekijä voi tehdä.

2 TYÖSOPIMUKSEN/VIRKAMÄÄRÄYKSEN TEKEMINEN JA TYÖAIKA

2.1 Tehtävä

Työsopimukseen/määräyskirjaan merkitään palkattavan henkilön työtehtävän pääasial-linen laatu työsuhteen alkaessa esim. sairaanhoitaja, hoitoapulainen, kiinteistönhoidon ulkopuoliset työt jne. Tehtävään merkitään se tehtävä mihin työntekijä otetaan esim. hoi-toapulainen. Työsopimuksen perusteisiin merkitään oikean henkilön sijaistaminen, EI esim. neljä päivää sitten työlomalla olleen henkilön sijaistaminen. Esimerkiksi työntekijä on työlomalla 4.-5.6., jonka vakinainen henkilö tulee tekemään vapaapäiviltään. Vakinaiselle henkilölle annetaan tehdyistä työpäivistä vastaavat vapaapäivät 8.-9.6. ja palkataan sijainen teke-mään em. vakinaisen henkilön vapaapäivät. Työsopimukseen määräaikaisuuden perustee-si merkitään sijaistettavan työntekijän lisäksi työntekijä X:n virka-/työvapaasta johtuvien tehtäväjärjestelyjen ketjutus. Ks. 2.2 Työsuhteen kesto. Hoito- ja vanhustyön palvelulinjalla ylimääräisten vapaapäivien vakansseja käytetään vain arkipyhäjaksoilla annettuihin ylimääräisiin vapaapäiviin. Kustannusten ohjaamiseksi oikealle menokohdalle työsopimukseen merkitään mitä paikkaa (sijaisuutta) sijainen tulee hoitamaan/tekemään. Henkilöstöhallinnon järjestelmään uudet vakanssit perustaa henkilöstöasioiden toimistosihteeri.

2.2 Työsuhteen perusteet ja kesto

Sijainen voidaan ottaa määräajaksi laissa säädetyin perustein. Perusteita ovat sijai-suus, omasta pyynnöstä (työntekijä ja työnantaja ovat sopineet yhteisesti työpäivistä, niiden määrästä ja pituudesta), avoimen viran hoito siihen saakka, kunnes virka saadaan täytettyä, kun virkaan ei ole saatu kelpoisuusehdot täyttävää hakijaa, työn luonne (pro-jekti, tietty tilaus, kausiluontoisuus), harjoittelu tai muu näihin rinnastettava syy sekä muu kuntayhtymän toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvä peruste. Lisäksi käytetään TSL:n luku 1 § 4:n mukaista koeaikaa (ks. kohta 2.8). Viranhaltijan koeajasta on omat määräykset laissa kunnallisesta viranhaltijasta. Lisää tietoa löydät www.kuntatyönantaja.fi, sopimukset/KVTES/palvelussuhteen ehtoihin liittyvä neuvonta ja ohjeistus. Sijainen otetaan virka- tai työsuhteeseen. Sijainen otetaan siksi ajaksi, kun on aivan ilmeistä, ettei tehtävistä voida muutoin suoriutua. Sijaisen ottamista tulee harkita tapauskohtaisesti huolellisesti taloudelliset seikat huomioon ottaen. Koulutus tulee järjestää pääsääntöisesti siten, ettei se aiheuta sijaistarvetta. Lisäksi palvelulinjojen tulee tehdä yhteistyötä sijaisten käytössä.

2.3 Osa-aikainen työntekijä kokoaikaisena

Osa-aikaisen työntekijän toimiessa sijaisena työsuhde tulee muuttaa kokoaikaiseksi (omalle riville työvuorolistassa) ja laskea työajat kokoaikaisen työajan mukaan. Näin mene-teltäessä työajan seuranta on helpompaa ylityön osalta. Esimerkiksi jaksotyössä kolmen viikon työvuorolistassa laaditaan omille riveille osa-aikatyö ajalle 24.-30.5.2010 ja kokoai-katyö ajalle 7.6.-13.6. Sijaisuudesta tehdyssä työsopimuksessa tulee lisätiedoissa ilmaista selkeästi palkanlaskentaa varten, että työ muuttuu em. ajaksi täydeksi työajaksi (100 %).

3 (36)

Esimerkiksi työntekijä hoitaa omaa osa-aikaista työsuhdetta (LA301) ja sijaisuutta (LA302) samanaikaisesti yli 7 päivää. Työaika on 100 % ja merkitään yhdelle riville työvuorolistaan.

Poikkeuksellisesti lyhytaikainen työsuhde (enintään 7 päivää) maksetaan tuntipalk-kana ja työsuhdetta ei muuteta kokoaikaiseksi. Lyhytaikainen työsuhde merkitään työvuorolistaan omalle rivilleen. Työsopimus kirjoitetaan normaalisti ilman eri mai-nintoja siitä, että työaika muuttuu kokoaikaiseksi.

Osa-aikainen virka-/työsuhde ja kokoaikainen virka-/työsuhde ovat kaksi eri palvelujaksoa.

2.4. Osa-aikaeläkkeelle jäävä työntekijä

Osa-aikatyöhön siirtymiselle osa-aikalisän tai osa-aikaeläkkeen perusteella tulee aina saa-da lupa työnantajan edustajalta. Suostumus hankitaan ennen kuin ryhdytään valmisteluihin osa-aikatyöhön siirtymiseksi. Työajan lyhentäminen toteutetaan työnantajan ja työntekijän sopimalla tavalla ja siinä otetaan huomioon työntekijän tarpeet sekä tuotanto- ja palvelutoi-minnan järjestäminen. Sopimukseen voidaan kirjata esimerkiksi seuraavaa: ”MM:n säännöl-linen työaika on xx.20xx lukien y %:ia täydestä työajasta eli keskimäärin z tuntia viikossa. MM:n osa-aikatyön jaksottamisesta määrää työnantaja jaksotyön työvuoroluetteloa laadittaessa”. Muun kuin jaksotyössä olevan työntekijän osa-aikatyön jaksottaminen sovitaan osa- aikatyöhön jäädessä. Osa-aikaeläkkeelle tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle jäävän työntekijän kanssa sovitaan/teh-dään määräaikainen työsopimuksen muutos siten, että työsopimukseen kirjataan osa-aika-työn päättyminen henkilökohtaisessa eläkeiässä. Mikäli henkilökohtaisen eläkeiän päivä-määrä on tiedossa, kirjataan työsopimukseen eläkeiän päivämäärä. Toista puoliskoa tekevän työntekijän työsopimukseen laitetaan maininta, että työsopimus on voimassa enintään siihen saakka kunnes eläkkeelle jääneen po. eläkejärjestely kestää.

2.5 Työaika Työaika on yleensä sama kuin vakinaisella henkilöstöllä vastaavassa työssä.

Jaksotyössä voidaan ottaa sijainen yleistyöaikaan silloin kun sijaisuus ei sisällä yötyötä ja yli yhdeksän tunnin työvuoroa. Jos lauantai ja sunnuntai eivät ole työpäivä, sovelletaan ns. muodollisen jaksotyön määräyksiä (ylityöraja 8 tuntia x työpäivät, enintään 38,25 tuntia viikossa). Jollei käytetä edellä olevia vaihtoehtoja ja palvelussuhteeseen sisältyy yli 2 työ-päivää, sovitaan etukäteen palvelussuhteen pituudeksi

- 4 päivää, jos vajaalla kalenteriviikolla on 3 työpäivää (ylityöraja 24 tuntia) - 6 päivää, jos vajaalla kalenteriviikolla on 4 työpäivää (ylityöraja 31 tuntia) - 7 päivää, jos vajaalla kalenteriviikolla on 5 työpäivää (ylityöraja 38,25

tuntia)

Työntekijälle/viranhaltijalle pitää etukäteen ilmoittaa työaikajärjestelmä esim. yleistyöaika/3 viikkoa ja sopia selvästi palvelussuhteen pituudesta.

Poikkeuksellisesti niissä työpisteissä joissa on jaksotyö, voivat yleistyöajassa olevat sijaiset ruokailla työaikana samoin kuin jaksotyöntekijät. Tämä merkitään työsopimuksen lisätietoja kohtaan.

Työntekijän tulee ilmoittaa työvuorolistan laatijalle vähintään kaksi viikkoa ennen listan al-

kamista tiedossa olevat poliklinikkakäynnit ja toivomukset mm. vuosilomista. Jaksotyössä ja yleistyöaika/3 viikkoa kesken työvuorolistan noudatetaan äkillisten virkavapauksien koh-dalla keskeytyneen jakson käytäntöä äkillisiin vuosilomiin ja palkattomiin virkavapauksiin.

4 (36)

Toimistotyöajassa ja 37 tunnin viikkotyöajassa noudatetaan erillisiä liukuvan työajan ohjeita (liite 2).

2.6 Työajaksi luettavan ajan erityistilanteita

KVTES:n luku III 4 §:n 2 momentin mukaan matkaan käytettyä aikaa ei lueta työaikaan, ellei sitä samalla ole pidettävä työsuorituksena. Kuitenkin kulkeminen tai kuljetus toimival-taisen viranomaisen tai esimiehen määräämästä lähtöpaikasta virka- tai työtehtävän suori-tuspaikkaan ja sieltä lähtöpaikkaan palaaminen luetaan työaikaan. Ks. tarkemmin kohta 5 Matkakorvaukset ja koulutukset. Lääkärin lähetteellä määräämissä tutkimuksissa käydään pääsääntöisesti viranhaltijan tai työntekijän vapaa-ajalla. Mikäli tämä ei ole mahdollista, voidaan antaa vapautus työstä tut-kimuksessa käynnin ajaksi. Tällöin tutkimus ei ole ollut tehtävissä työajan ulkopuolella tai tutkimuksen tarve on ollut äkillinen. Esimerkiksi työntekijällä on aamuvuoro ja tutkimusaika OYS:ssa klo 14.00. Vapautus työstä annetaan esim. klo 11.30 lukien, jos työntekijä on me-nossa omalla autolla tutkimukseen. Äkilliseksi tutkimuksen tarve katsotaan yleensä, kun ilmoitus tutkimuksesta tulee työntekijälle aikaisemmin kuin kaksi viikkoa tutkimuksen suorit-tamisesta. Tutkimuksessa käynti ei ole työaikaa, joten työaikaa ei pidennetä tutkimuksen/matka-ajan takia (huomaa ylityökynnys). On huomattava, että kysymyksessä ei ole palkallinen virkava-paa tai työvapaapäivä, vaan ennen tai jälkeen tutkimuksen voidaan olla töissä. Jaksotyös-sä tutkimuksessa käyntiaikaa käytetään säännöllisen työajan täyttöön. Muissa työaikajär-jestelmissä on omat säännöt ylityön syntymisestä kyseisellä viikolla. Työstä vapautuksesta ei tehdä viranhaltijapäätöstä, jollei oteta sijaista. Lääkärin määräämiä tutkimuksia on selostettu KVTES:n III luvun 4 §:n 5 momentissa. Ky-symyksiä lääkärin määräämistä tutkimuksista (artikkeli kunnat kysyvät) löytyy netistä sivulta www.kuntatyonantajat.fi (liite 3). Artikkeli sisältää esimerkkejä milloin tutkimukset tai tarkas-tukset ovat palkallisia, milloin niitä varten järjestetään vapautus työstä jne.

Oma-aloitteista lääkärissä käyntiä ei lueta työajaksi. Kuntayhtymällä on lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi myös työterveyshuollon sairaan-hoitosopimus. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. sitä, että yli kuusi kuukautta yhtäjaksoi-sesti kuntayhtymän työntekijänä olleen ei tarvitse maksaa terveyskeskusmaksua asioides-saan omassa terveyskeskuksessa. Terveyskeskusmaksun ilta- ja viikonloppupäivystys-käynneistä työntekijät maksavat itse. Omais- ja perhehoitajina toimivia henkilöitä etuus ei koske. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa olevat työterveyshuollon määräaikaiset (3v, 5 v) työpaikkakohtaiset työterveystarkastukset työterveyshoitajalla ja työterveyslääkärillä ovat työaikaa. Muilta osin noudatetaan KVTES:n luku III 4 §:n 2 momentin 5 kohtaa. Oma-aloit-teisia työterveyshuollossa käyntejä ei lueta työaikaan.

2.7 Viranhaltijan/työntekijän palkka

Peruspalvelukuntayhtymä Selänteessa palkka maksetaan hyväksytyn TVA:n mukaisesti. Tehtäväkohtainen palkka perustuu tehtyyn työn vaativuuden arviointiin. Eri sopimusaloilla – KVTES, TS ja LS – on omat arviointijärjestelmät. Henkilökohtaisen harkinnanvaraisen lisän ja vuosisidonnaisen lisän maksamisesta on olemassa omat arviointijärjestelmät eri sopi-musaloilla. Tehtävien muutokset huomioidaan työnvaativuuden arvioinnissa KVTES:n luku II 5 §:n 2 momentin mukaisesti. Työtehtävien muuttuessa olennaisesti tehdään työsopimuksen muu-tos, jossa sekä työnantaja että työntekijä hyväksyvät uudet työsopimuksen ehdot. Mikäli

5 (36)

tehtävien muutos vaikuttaa vakanssimuutoksiin esim. vuodeosaston lähihoitaja siirtyy poliklinikalle, tehdään muutos työsopimukseen toistaiseksi tai määräaikaisesti.

Esimiehet, jotka palkkaavat määräaikaisia/sijaisia, tulee tehtäväkohtaista palkkaa vahvista-essaan huomioida Kunnallisen työmarkkinalaitoksen linjaus tehtäväkohtaisen palkan mää-rittelemisestä (Kuntatyönantaja 2/2006). Näin ollen määräaikaisen/sijaisen tehtäväkohtai-nen palkka on sama kuin vakituisella työntekijällä/viranhaltijalla, mikäli työn vaativuus vas-taa sijaistettavan henkilön työn vaativuutta (vahvistettu TVA-palkka). Tällöin sijaistettavan ja sijaisen tehtävät ovat täsmälleen samoja tai vaativuudeltaan samalla tasolla. Tehtäväkohtaista palkkausta määriteltäessä otetaan huomioon mahdollisesti puuttuvan koulutuksen (-10 %) tai kokemuksen (-5 %) johdosta tehtävä palkanalennus (KVTES luku II Palkkaus 4 § 2-3 mom, huom. terveydenhuollon ammattihenkilöt). Puuttuvan koulutuksen ja kokemuksen vuoksi peruspalkka voi olla yhteensä enintään 10 % alempi. Työsopimuk-seen laitetaan oikea tehtäväkohtainen palkka ja lisätietoihin merkintä epäpätevyysalen-nuksen määrä. Henkilökohtaisen harkinnanvaraisen lisän osa säilyy samansuuruisena, vaikka hänen vuo-sisidonnainen osansa kasvaa esim. 5 %:sta 10 %:iin. Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnai-sen osan (KVTES luku II 6 § 4 mom.) laskennassa on huomioitava, että työntekijän on tul-lut työskennellä vastaavalla ammattialalla tai sellaisessa tehtävässä, josta on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä. Palvelujohtaja päättää onko olennaista hyötyä aiemmasta palvelussuhteesta nykyisiin työtehtäviin. Seuraavassa esimerkkejä, joiden mukaisia palve-lusvuosia ei huomioida palvelusvuosien laskennassa:

perhepäivähoitaja: työskennellyt siivoojana sosiaalityöntekijä: työskennellyt vakuutusyhtiössä toimistotehtävissä palvelusihteeri: työskennellyt myyjänä tavaratalossa vuodeosaston lähihoitaja: työskennellyt kotiapulaisena sairaanhoitaja: työskennellyt sairaala- tai laitosapulaisena

Vuosidonnaisia lisiä hyväksyttäessä ei automaattisesti hyväksytä entisen työnantajan pää-töstä vuosidonnaisen lisään oikeuttavaksi ajaksi.

Hyväksytty vuosidonnainen lisä tulee tarkastella uudestaan, jos henkilö siirtyy aiempia teh-täviä olennaisesti erilaisempiin tehtäviin. Uudet vuosidonnaiset lisät oikeaksi todistetuista todistusjäljennöksistä valmistelee henki-löstöasioiden toimistosihteeri kuntayhtymän johtajan. talous- ja henkilöstöjohtajan ja pal-velujohtajien päätettäväksi. Vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavaksi ajaksi hyväksytään Kärsämäen ja Reisjärven kun-tien, Haapajärven ja Pyhäjärven kaupunkien, Maaselän ktt:n kl:n ja Pyhäjärven-Kärsämäen ktt:n kl:n kaikki palvelukset, vaikka niistä ei olisi olennaista hyötyä nykyisissä Selänteen tehtävissä.

2.8. Koeaika

Uusissa viranhoitomääräyksissä ja työsopimuksessa käytetään aina koeaikaa. Koeaika on ilmoitettava myös hakuilmoituksessa. Työnantaja ja viranhaltija/työntekijä voivat sopia työn-teon aloittamisesta alkavasta, työntekijällä enintään neljän kuukauden ja viranhaltijalla enintään kuuden kuukauden koeajasta. Kahdeksan kuukautta lyhyemmässä määräaikai-sessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta. Jos saman työntekijän kanssa tehdään peräkkäisiä työsopimuksia, ei koeaikaehtoa voida toistaa, mikäli sopimuksessa on sovittu samoista tai samankaltaisista tehtävistä. Jos työso-pimus sen sijaan uusitaan työtehtävissä ja työntekijän asemassa tapahtuneen huomatta-

6 (36)

van muutoksen vuoksi, voi uuden koeaikaehdon käyttö olla joissakin tapauksissa perustel-tua. Ratkaisu uuden koeaikaehdon kohtuullisuudesta tehdään tapauskohtaisesti. Ks. tar-kemmin Kunnallisen esimiehen työsuhdeopas. Viranhalltijoiden osalta katso laki kunnalli-sesta viranhaltijasta tai virkasuhdeopas.

2.9 Työsopimuksen tekeminen

Työsopimukset tehdään suoraan henkilöstöhallinnon järjestelmään Abilitaan. Työsopimuksen lisätietoihin merkitään hinnoittelutunnus ja projekti (muu osa kirjanpidon tilistä tulee vakanssin takaa), erityistapauksissa koko kirjanpidon tili. Työsopimuksen (yksityisoikeudellinen sopimus) ja viranhaltijan kohdalla pöytäkirjapää-töksen lisäksi ei tarvitse tehdä erillistä viranhaltijapäätöstä. Dynastiassa viranhaltijan ottamisesta tehtyyn valintapäätökseen liitetään oikaisuvaatimus, mikäli ei ole kyse valintapäätöksen tarkentamisesta viranhoitomääräyksellä (määräyskir-ja/Abilita) ja työsuhteeseen ottamista koskevaan valintapäätökseen liitetään muutok-senhakuohjeet.

2.10 Ylitöiden korvaaminen

Ylityön tekemisestä tulee olla esimiehen määräys, jotta se voidaan hyväksyä vapaaksi. Ylityöt korvataan aikana ja vain poikkeustapauksissa rahana. Suositellaan, että 30 tunnin jälkeen viimeistään ylitöiden antaminen vapaana aloitetaan. Ks. KVTES luku III Työaika 17 § 1-2 mom ja 25 § 5 mom.

2.11 Menokohta

Työsopimuksen tekovaiheessa Abilitassa UUSI PAIKKA-näytöllä valitaan työ-/virkasuhteen luonne. Luonteen valinnan perusteella palkat kirjautuu kirjanpitoon seuraavasti:

- vakinaisten viranhaltijoiden ja työsuhteisten palkat tilille 4001, - tilapäisten palkat tilille 4012, - palkattomien sijaisten ja projektityöntekijöiden palkat tilille 4001, - työllistettyjen palkat tilille 4013 ja - sairaus- ja vuosiloman sijaisten ja muiden sijaisten palkat tilille 4011.

Työsopimukseen/määräyskirjaan merkitään lisätietoihin hinnoittelutunnus ja tili/kustannus-paikka silloin, kun se poikkeaa normaalista vakanssin tai luonteen tili-/kustannuspaikasta. Matkalaskuihin laitetaan menokohta ja kustannuspaikka muodossa esim. matkalaskuissa 4421 1130, lisäksi laitetaan myös alv tiedot esim. P00 tai P08.

2.12 Työsopimusten/viranhoitomääräysten toimittaminen palkkatoimistoon

Työsopimukset, määräyskirjat ja muu palkanmaksuun liittyvä materiaali tulee toimittaa palkkatoimistoon vähintään yhdeksän arkipäivää ennen palkkapäivää. Ks. Tukipalvelu-yksikkö Selman vuosittain lähettämä erillinen aikataulu palautuspäivistä.

Palkkapäivät:

16. päivä vakinaisen henkilökunnan palkat, 12 päivää tai alle olleiden tuntipalkat määräytyy työvuorolistojen päättymisen mukaan

31. päivä työvuorolisät, määräaikaiset sijaiset, omaishoitajat, 12 päivää tai alle olleiden tuntipalkat määräytyy työvuorolistojen päättymisen mukaan ja luottamustoimipalkkiot

7 (36)

3 TOIMEKSIANTOSUHTEET

Mahdollisten tulevaisuudessa lankeavien eläkevastuiden vuoksi ammatinharjoittajien/toi-minimellä (tilapäinen luennoitsija, esiintyjä, lumenauraaja, verhoilija, työnohjaaja, asian-tuntija jne.) osalta tulee selvittää ovatko he työsuhteessa kuntayhtymään, jolloin maksetaan palkan lisäksi myös muut henkilöstömenot. Em. suoritukset maksetaan palkkaohjelman kautta. Yrittäjien (Oy, Ay, Ky) laskut maksetaan normaalisti kirjanpidon kautta. Mikäli hen-kilö ei ole ennakkoperintärekissä, tulee verokortti ennakonpidätystä varten toimittaa, muus-sa tapauksessa ennakonpidätys suoritetaan 60 %:n perusteella. Huomioon otettavia seikkoja tehtäessä rajanvetoa onko kyseessä työsuhde vai yrittäjyys: - Sopimukset on syytä tehdä aina kirjallisesti (liite 4, lomake löytyy myös Dynastiasta). - Selvitys tehdäänkö työ työsuhteessa vai ostetaanko henkilöltä tietty työsuoritus niin,

että hän toimii itsenäisenä yrittäjänä. - Sopimukseen tulee kirjata kenen vastuulla on eläketurvan järjestäminen. - Molempien osapuolten tulee olla tietoisia mitä oikeussuhdetta sopimuksella

tavoitellaan. - Esimerkiksi ammatinharjoittajalla ei ole oikeutta verottomiin päivärahoihin ja

matkakustannusten korvauksiin (jos maksetaan = työsuhde). - Ostopalvelusopimuksessa olevat määräykset henkilökohtaisesta työntekovelvoitteesta,

sosiaalietujen antamisesta tai työehtosopimuksesta viittaavat työsuhteeseen ja tekevät sopimuksesta tulkinnanvaraisen.

- Ilman YEL- tai MYEL-vakuutusta (ei ole esittää todistusta) oleva toimeksisaaja kuuluu KuEL:n piiriin, vaikka hänellä on ennakkoperintärekisteriote ja Y-tunnus.

- Todistus YEL:iin tai MYEL:iin kuulumisesta pyydetään laskuun liitteeksi vuositasolla. - Jos yrittäjätoiminta on niin vähäistä (Lain yrittäjän eläkelain voimanpanosta 1272/2006

mukaan työtulo vähemmän kuin 6 896,69 €/vuosi), ettei henkilö ole velvollinen ottamaan itselleen YEL-vakuutusta, työ kuuluu KuEL:n piiriin.

- Ostettaessa palvelu yrittäjältä, on hänen oltava ennakkoperintärekisterissä. Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta löytyy todennus voimassa olevista rekisteröinneistä (YTJ-palvelu).

- Kuntien eläkevakuutus on antanut omat ohjeensa yleiskirjeessä nro 2/2006 20.3.2006 (liite 5) ja yleiskirjeessä nro 4/2010 11.11.2010.

- Tarvittaessa voi pyytää lausunnon etukäteen sekä ennakkopäätöksen kuulumisesta KuEL:n piiriin Kuntien eläkevakuutuksen tarkastuspäällikkö Jarmo Helmiseltä, puh. 020 614 2387 tai lakimies Karoliina Kiurulta, puh. 020 614 2318. S-postin muoto etunimi.sukumi@keva.fi.

4 VUOSILOMA

Vuosiloman antaminen on työnantajan vastuulla. Vuosilomien antamisesta on ohjeet KVTES:n luku IV:ssä ja soveltuvin osin vuosilomalaissa 162/2005 (KVTES luku IV 1 §).

4.1 Vuosilomien antaminen ja aikataulu

Vuosilomia myönnettäessä tulee käyttää koko lomakautta (1.5. – 30.9.) kaikissa toimi-pisteissä siten, että turvataan työtehtävien joustava sujuminen. Lomien kasautuminen ei saa aiheuttaa ongelmia työpaikalla, eikä lisätä sijaisten käyttötarvetta. Vuosiloman ajankoh-dasta on ilmoitettava KVTES:n luku IV § 10:n mukaisesti viranhaltijalle/työntekijälle, mikäli mahdollista, kuukautta ja viimeistään 2 viikkoa ennen vuosiloman tai sen osan alkamista, jollei asianomaisen kanssa toisin sovita. Työtehtävien joustavan sujumisen vuoksi lomakaudella pidettävät lomat päätetään viimeistään 30.4. mennessä ja talvilomat pyritään päättämään 31.12. mennessä.

8 (36)

Palkatonta virka- tai työvapaan myönnetään vasta sen jälkeen kun em. suunnitelma on tehty. Esimiesten tulee huolehtia siitä, että vuosilomat annetaan/pidetään pääsääntöisesti ennen seuraavaa lomakautta (30.4.). Esimiesten tulee huolehtia myös siitä, että henkilökunnan vuosilomat kiertävät. Työntekijöitä tulee kohdella tasapuolisesti vuosiloma-aikojen suhteen. Jos kalenteriviikon kaikki työpäivät ovat vuosilomapäiviä, loma-ajaksi määrätään koko ka-lenteriviikko eli loma päättyy sunnuntaina. Mikäli työntekijä tai viranhaltija olisi pidemmällä työ- tai virkavapaalla kuten vanhempain- tai hoitovapaalla, vuosiloma on silti annettava. Tämä tapahtuu keskeyttämällä myönnetty työ-/virkavapaa vuosiloman ajaksi. On huomattava. että vuosiloma-aika ei pidennä vanhem-pain-/hoitovapaata. Yleensä vuosiloma annetaan näissä tapauksissa 30.4. mennessä, mi-käli ei ole sovittu työntekijän kanssa, että 10 vuosilomapäivää ylittävän loman osa anne-taan 30.9. mennessä. Vuosilomaa ei saa antaa äitiys- eikä isyysvapaan aikana ilman viran-haltijan/työntekijän suostumusta.

4.2. Osa-aikatyöntekijän vuosiloman kuluminen

Osa-aikatyöntekijän vuosiloma annetaan pääsääntöisesti täysinä kalenteriviikkoina tai ta-soittumisjaksossa pitempinä jaksoina siten, että työ- ja vapaapäivien suhteellinen osuus on sama kuin työskentelyjaksoissa. Katso KVTES luku IV 6 § 3-4 mom., sivut 90-93.

4.3 Määräaikaisen henkilökunnan vuosilomat

Työllisyysvaroin työllistettyjen ja pitkäaikaisten määräaikaisten sijaisten kanssa pyritään sopimukseen, että kertynyt vuosiloma annetaan lomana, jollei ole perusteltua maksaa lomakorvaus rahana . Samoin pyritään menettelemään sijaisten kohdalla, jos se ei tule ta-loudellisesti kalliimmaksi. Mikäli ennen palvelussuhteen päättymistä sovitaan uudesta työsuhteesta tai päätetään uudesta viranhoitomääräyksestä, työnantaja ja viranhaltija/työntekijä voivat samalla sopia, että ennen palvelussuhteen päättymistä kertyneet vuosilomaetuudet lomarahaa lukuun ottamatta siirrettään annettavaksi seuraavan palvelussuhteen aikana. Sopimus on tehtävä kirjallisesti (KVTES luku IV 1 § 6 mom.). Sopimus lähetetään Selman palkkatoimistoon tiedoksi.

4.4 Vuosiloman siirto

Sairausloman vaikutuksesta vuosilomaan ks. KVTES luku IV 11 §. Pääsääntöisesti työky-vyttömyyden vuoksi siirretyt kesälomaan kuuluvat vuosilomapäivät annetaan lomakauden loppuun mennessä ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua. Mikäli tämä ei ole ma-dollista, niin kesäloma voidaan antaa lomakauden jälkeen saman kalenterivuoden aikana ja talviloma lomakautta seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. Jos tämäkään ei ole mahdollista työkyvyttömyyden jatkumisen takia, niin voidaan maksaa lomakorvaus. Ks. KVTES sivu 97 kaaviokuva vuosiloman antamisesta (7, 8, 11 §). Työkyvyttömyyden vuoksi siirtyvän tai kesken vuosiloman tapahtuneen työkyvyttömyyden vuoksi viranhaltija/työntekijä on velvollinen esittämään lääkärintodistuksen tai osoittamaan työkyvyttömyytensä muulla luotettavalla tavalla (terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan anta-ma todistus). Vuosiloma-aikana tapahtunut työkyvyttömyys alkaa kun työkyvyttömyys kes-tää yhtäjaksoisesti yli 7 kalenteripäivää. Vuosiloman siirtämistä on pyydettävä ilman aihee-tonta viivytystä.

9 (36)

4.5 Vuosiloman säästäminen Viranhaltija/työntekijä voi säästää 15 vuosilomapäivää ylittävän osan kultakin lomanmää-räytymisvuodelta ansaitsemistaan vuosilomapäivistä pidettäväksi ko. vuosiloman lomakaut-ta seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana. Lomasta ja sen ajankohdasta on sovittava esimiehen kanssa lomakauden vuosilomien hyväksymisen yhteydessä. Sääs-tövapaan myöntämistä ei suositella. Säästövapaata saa yhdellä työntekijällä olla säästössä enintään 30 päivää ja säästövapaa on pidettävä säästövapaan perusteena olevaa loman-määräytymisvuotta seuraavan viiden kalenterivuoden kuluessa. Jos säästövapaita ei ole määräaikaan mennessä pidetty, ne on maksettava rahana.

5 VIRKA- JA TYÖVAPAAT

5.1 Sairauslomat ja työtapaturmat

Sairauslomasta on ilmoitettava esimiehelle niin pian kuin mahdollista (ilmoitusta ei voi tehdä tekstiviestillä eikä sähköpostilla). Esimiehen luvalla saa olla kuumeen, vatsa-taudin tai diagnosoidun migreenin vuoksi pois enintään kolme kalenteripäivää kerrallaan ja enintään kolme kertaa kalenterivuodessa, jollei esimies katso terveydenhoitajan tai lääkärintodistuksen esittämistä erityisestä syystä tarpeelliseksi. Hakemukseen on yksilöitä-vä sairaus. Muulloin on esitettävä lääkärin, terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan kirjoittama todistus työkyvyttömyydestä. Esim. hautajaisjärjestelyt eivät ole sairausloman peruste.

KVTES:n luku V 1 §:n mukaan mikäli lääkärintodistusta ei ole toimitettu työnantajalle viikon kuluessa lääkärintodistuksen allekirjoituspäivämäärästä sairausloman ensimmäinen päivä on palkaton. Viranhaltija/työntekijä ei menetä sairausajan palkkaa, mikäli viipyminen aiheu-tuu hyväksyttävästä syystä esim. tajuttomuus.

Työsuojeluohjelman mukaisesti mikäli sairauspoissaoloja on yhdenjaksoisesti tai kalenteri-vuoden kuluessa yli 30 päivää, tai lyhyitä poissaloja toistuvasti, lähiesimies keskustelee työntekijän kanssa asiasta. Yhteistyössä selvitetään työhön, työyhteisöön, työolosuhteisiin ja johtamiseen liittyvät syyt, jotka mahdollisesti vaikuttavat sairauspoissaoloihin. Keskuste-lun ensisijaisena tavoitteena on vahvistaa työntekijän voimavaroja työssään ja edistää hä-nen työhön paluutaan. Keskustelussa sovitaan toimenpiteistä, joilla pyritään korjaamaan edellä mainittuihin syihin liittyvät puutteet. Keskustelusta tehdään muistio (liite 6).

Työtapaturmia koskevat ”läheltä piti” –tilanteet rekisteröidään ja ilmoitetaan työsuo-jelupäällikölle (liite 7). Työsuojeluorganisaatio käyttää lomakkeita toiminnan kehittä-miseen. Työ- ja muista tapaturmia tulee täyttää aina vahinkoilmoitus, vaikka tapaturmasta ei tulisikaan esim. sairauslomaa, koska asia voi nousta esille pitkänkin ajan päästä. Viranhaltija/työntekijä tekee virkavapauksista/työlomista hakemuksen. Sairausloman myön-täminen edellyttää, että työnteko on aloitettu. Työsuhdetta ei voi aloittaa sairauslomalla. Yleensä alle 60 kalenteripäivän jatkuneissa työsuhteissa maksetaan sairausloman ajalta varsinainen palkka 14 kalenteripäivän ajalta. Ks. KVTES luku V 2 § 1-3 mom. Sairausloma on palkatonta, jos työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyyden tahallisesti tai törkeällä huoli-mattomuudella. Kysymyksessä voi olla esim. päihtyneenä sattunut tapaturma. Vuoden vaihteen yli menevien sairauslomien osalta tulee selvittää viranhaltijan/työntekijän työkyvyttömyyden tilanne. Jos työntekijä on saanut B-todistuksen työkyvyttömyyseläkettä varten, niin sairausloma saattaa jatkua osapalkkaisena tai palkattomana huolimatta vuoden vaihteesta (KVTES luku V 4 §). Samoin sairausloma jatkuu palkattomana, jos se on kestä-nyt yhdessä tai useammassa jaksossa yli 12 kuukautta, eikä sitä ole keskeyttänyt 30 kalen-teripäivän yhdenjaksoinen virantoimitus tai työssäolo (KVTES luku V 2 § 4 mom.). Mikäli

10 (36)

työntekijä on ollut pitkään sairauslomalla ja hänelle on tehty työkyvyn arviointiin liittyvät sel-vitykset, mutta hän ei ole myönnetty eläkettä, hänet voidaan irtisanoa viranhaltija- tai työso-pimuslain mukaisilla perusteilla. Pääsääntöisesti irtisanominen on voidaan tehdä kolmen vuoden kuluttua sairausloman alkamisesta.

Osa-aikaeläkkeellä olevalle myönnetään sairauslomaa keskeytyksettä. Sairauslomaa ei voi jaksottaa niin, että se esim. keskeytetään eläkejakson ajaksi. Määräaikaisen kuntoutustuen ajaksi myönnetään palkatonta vapaata eikä sairauslomaa (KVTES luku V 4 § 2 momentin soveltamisohje). KVTES:n luku V 2 §:n 7 momentin mukaan mikäli viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saa-da työansion menetyksestä korvausta muualta, hänelle maksetaan sairausajan palkasta ainoastaan korvauksen ylittävä osa esim. liikennevahinko. Sairausajan palkka maksetaan kuitenkin täysimääräisenä, mikäli korvauksen saaminen perustuu viranhaltijan/työntekijän vapaaehtoisesti kustantamaan etuuteen tai hän saa korvausta sellaisen työtapaturman joh-dosta, joka ei ole kysymyksessä olevan sairausloman aiheuttajana. Osasairauspäivärahan perusteena olevasta osa-aikatyötä koskevasta sopimuksesta sää-detään työsopimuslaissa (TSL 2 luku 11 a §) ja laissa kunnallisesta viranhaltijasta (KVhl 26 § 2 mom.) sekä sairausvakuutuslain 8 luvun 11 §:ssä (viittausmääräys; ks. myös Kunnal-lisen työmarkkinalaitoksen yleiskirjeet 22/2006 ja 16/2009). Osa-aikatyöstä tehdään sopi-mustyönantajan kanssa. Osa-aikatyön ajan viran-/työntekijälle maksetaan osa-aikapalkkaa.

5.2 Lapsen tilapäinen hoitovapaa

Lapsen tilapäistä hoitovapaata alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen hoidon järjestämi-seksi tai hoitamiseksi on selostettu KVTES:n V-luvun 9 §:ssä. Lapsen vanhemmat tai huol-tajat eivät voi saada tilapäistä hoitovapaata samanaikaisesti, vrt. vuorotyötä tekevät. Esi-miesten tulee selvittää kulloinkin lasten toisen huoltajan työpaikka ja työvuorot. Lapsen käyttäminen tutkimuksissa tai kontrollikäynnillä sairaalassa ei oikeuta tässä tarkoitettuun palkalliseen vapaaseen. Hakemukseen liitetään terveydenhoitajan-, sairaanhoitajan tai lääkärin todistus.

5.3 Perhevapaat

Perhevapaat ovat palkattomia lukuun ottamatta äitiysvapaan palkallista osuutta. Kun ras-kaus on kestänyt Kelan äitiysrahaan oikeuttavat 154 päivää työntekijälle myönnetään pal-kallinen äitiysvapaa, vaikka lapsi syntyykin kuolleena tai kuolee ennen äitiysvapaan hake-mista. Äitiysvapaa on haettava viimeistään kahta kuukautta ennen aiottua vapaan alkamis-ta. Lainsäädännön sekä virka- ja työehtosopimuksen perusteella myönnettävät ehdottomat perhevapaat myöntää kuntayhtymän johtaja, talous- ja henkilöstöjohtaja, palvelujohtaja. Palvelupäällikkö myöntää lainsäädännön sekä virka- ja työehtosopimuksen perusteella eh-dottomat perhevapaat silloin, kun se kestää alle 6 kuukautta. Ks. liite 1 tarkennus hallinto-sääntöön ja hallintosäännön perusteella jaettu delegoitu valta.

Sijaisten ja määräaikaisten työntekijöiden kohdalla tulee huomioida, että heillä saattaa olla oikeus palkalliseen äitiysvapaaseen, vaikka heidän työsopimuksensa päättyisikin. Perustee-na voi olla se, että raskauden takia ei saa syrjiä työntekijöitä. Tällainen tilanne voi tulla sil-loin, kun työtehtävään otetaan uusi sijainen välittömästi tai lyhyen ajan päästä sen jälkeen kun raskaana oleva sijainen on jäänyt äitiysvapaalle tai hänen työsopimuksensa on päätty-nyt.

11 (36)

TSL:n luku 4 3 §:n mukaan hoitovapaasta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen aiottua vapaan alkamisaikaa. Työntekijä voi perustellusta syystä muuttaa vapaan ajankohdan ja pituuden ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen muutosta. Perusteltuna syynä voidaan pitää esim. vanhemman vakava sairastuminen, kuo-lema tai avioero. Työntekijällä on oikeus keskeyttää hoitovapaa uuden raskauden perus-teella. TSL:n perusteella työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta äitiysvapaan ajalta, jos sitä ei ole haettu kaksi kuukautta ennen äitiysvapaan alkamista (KVTES luku V 8 §). Työntekijällä on oikeus tilapäiseen poissaoloon pakottavista perhesyistä (TSL 5 luku 7-8 §), jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan, ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi. Poissaolo on palkatonta.

5.4 Harkinnanvarainen virka-/työvapaa

Työnantaja voi KVTES:n V luvun 11 § 3 momentin mukaisesti myöntää palkatonta virkava-pautta harkintansa mukaan. Palkatonta virka- tai työvapaata myönnettäessä viikonlopun vapaapäivät huomioidaan seuraavasti:

- virka-/työvapaa ma-pe, tulee myös lauantai ja sunnuntai hakea/ myöntää vapaaksi,

- virka-/työvapaa 3-4 työpäivää ja rajoittuu viikonloppuun, tulee hakea/myöntää myös la tai su (yhteensä 4 tai 5 päivää)

- kahdelle kalenteriviikolle yli viikonlopun menevät palkattomat virka-/työvapaat haetaan/myönnetään yhdenjaksoisina esim. to-ti

- yli kahden viikon palkatonta virka-/työvapaat haetaan/myönnetään yhdenjaksoisina

Poikkeuksellisesti palkatonta virkavapaata voidaan myöntää KVTES:n mukaisesti yhtäjak-soisesti yksi vuosi määräaikaiseen toisen työnantajan palveluksessa työskentelyyn tai muun syyn perusteella. Toisen työantajan palvelukseen vakinaisesti siirtyneelle virnahalti-jalle/työntekijälle voidaan myöntää palkatonta virkavapautta/työlomaa koeajaksi. Kuntayh-tymän tai sen jäsenkuntien hallinnoimaan projektiin alueen kehittämiselle olennaisesti mer-kittäviin hankkeisiin voidaan myöntää viranhaltijalle/työntekijälle virkavapautta/työlomaa enintään kolme vuotta. Palkatonta virka-/työvapaata ei peruta, vaikka työntekijä sairastuisikin vapaan aikana tai päätöksen teon jälkeen (KVTES luku V 2 § 2 momentin soveltamisohje). Työnantajan tai ammattiliiton kuntoremonttikurssien (Tyky) ajaksi myönnetään palkatonta virka-/ työvapaata tai vuosilomaa. Työntekijä saa tällöin kuntoutusrahan Kelasta. Myös Kelan järjestämille Aslak- ja TYK –kursseille osallistumiseen myönnetään palkatonta virka- tai työvapaata tai vuosilomaa. Harkinnanvarainen yksilökohtainen kuntoutus toteutetaan usein työntekijän ollessa sairauslomalla. Vuorotteluvapaan myöntämiseen suhtaudutaan pääsääntöisesti myönteisesti. Työnantajal-la on oikeus harkita vuorotteluvapaan myöntämistä tai sen myönnettävän ajan pituutta ot-taen huomioon mahdollisesti tiedossa olevat organisatoriset ja toiminnalliset muutokset, jot-ka edellyttävät vakinaisen henkilöstön erityistä panostusta pätevyyden, perehtymisen, kou-luttautumisen tms. muodossa. Vuorotteluvapaalaki edellyttää sijaisen palkkaamista. Vuos-lomat suositellaan pidettäväksi vuorotteluvapaan yhteydessä. Vapaapäiväksi sattuvat tai vuosiloma-aikaan ajoittuvat KVTES:n luvun V 11 §:n 1 ja 2 momentin mukaiset päivät esim. 50-vuotispäivä eivät oikeuta saamaan vastaavaa vapaa-päivää muuna ajankohtana. Em. syystä vuosiloma ei keskeydy vuosiloman keskelle sat-tuvan palkallisen virkavapaan ajaksi, vaan on vuosilomaa.

12 (36)

6 MATKALASKUT JA KOULUTUSPÄIVÄT

Matkalaskuista tulee selvitä matkan tarkoitus, matkareitti, matkustajat, aika kellonaikoja myöten ja koulutuksista ohjelma. Matkalaskuun liitetään juna- ja linja-autoliput jne. mm. arvonlisäveron takaisin hakemista varten.

Matkakorvauksia ei makseta enempää kuin olisi maksettava, jos matka olisi tehty kuntayh-tymälle edullisimmalla tavalla. Matkamääräyksen antajan on pyrittävä toteamaan etukä-teen, mikä on kussakin tapauksessa tarkoituksenmukaisin ja kuntayhtymälle edullisin mat-kustustapa. Muussa tapauksessa asia ratkaistaan jälkikäteen. Oman auton käyttölupa hel-pottaa tätä harkintaa etukäteiskannanottona. Koulutusmatkoilla yövytään pääsääntöisesti kahden hengen huoneessa. Majoittumiskor-vaukset korvataan KVTES:n liite 16 13 §:n 1-2 momentin mukaisesti. Junaliput tilataan toimistosihteeri Paula Ilmoselta (044 445 6181) tai Seija Koirikiveltä (044 445 7770) hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään viisi päivää ennen matkaa. Junalippua tilattaessa ilmoitetaan tarkat tiedot esim. mihin junaan lippu halutaan tilattavaksi/varatta-vaksi. Jos virkamatkat hyväksytään esim. omalla autolla, tulee matkalaskussa olla vaihtoehtolas-kelma siitä, miksi omalla autolla toteutettu matka tulee halvemmaksi kuin yleisten kulkuneu-vojen käyttö. Omalla autolla suoritettu virkamatka korvataan pääsääntöisesti työpisteestä koulutuspaikkaan. Omalla autolla työpaikalle saapumisen työntekijä saa vähentää verotuk-sessa. Henkilöstön koulutusperiaatteet ja -korvaukset on hyväksytty erikseen. Tilapäisissä sijaistamistapauksissa:

Työmatka tehdään työajalla ja matkakorvaukset maksetaan KVTES:n matkakustannusten korvaus –liitteen mukaisesti.

Suunnittelematon, äkillinen tilanne, jota ei ole merkitty työvuoroluetteloon ja jossa joutuu sijaistamaan toisella paikkakunnalla olevaan toimipisteeseen.

Sijaistaminen kestää enintään kuusi viikkoa. Tällöin työmatka voidaan tehdä työajalla. Työvuoroluettelo laaditaan siten, että ylitunteja ei tule työvuoroluetteloon.

Työvuoroluetteloon on merkitty tai muuten suunniteltu tehtävien hoito eri työpisteissä:

Työmatka tehdään omalla ajalla Matkakorvaukset KVTES:n matkakustannusten korvaus –liitteen

mukaisesti (työpaikoille jaettu malliesimerkki).

Lähtökohtaisesti työmatka kotoa työpaikkaan ja työpaikalta kotiin ei oikeuta korvauksiin. Työmatka tehdään omalla ajalla ja se ei siis ole työaikaa. Työntekijällä voi olla useita toimipaikkoja, mutta yksi toimipaikka määrätään hänen pysy-väisluonteiseksi toimipaikakseen. Matkakorvauksen perusteet lasketaan asunnon ja pysy-väisluonteisen toimipaikan välisestä työmatkasta. Pääsääntöisesti pysyväisluonteiseksi toimipaikaksi tulee se toimipaikka, jossa työntekijä työskentelee eniten. Jos esim. sosiaali-työntekijä työskentelee yhdellä kunnantalolla kolmena päivänä viikossa ja toisella kunnan-talolla kahtena päivänä viikossa, niin hänen pysyväisluonteiseksi toimipaikakseen tulee se kunnantalo, jossa hän työskentelee kolmena päivänä viikossa.

Matkat pysyväisluontoisesta toimipaikasta ja matkasta asunnosta muuhun ensimmäiseen työpisteeseen tai vastaavasti viimeisestä työpisteestä asunnolle aiheutuu em. toimipaikalle

13 (36)

matkustamista suurempia kustannuksia, kustannusten erotus korvataan matkustamiskus-tannuksia koskevina määräysten mukaan.

Alla esitetään kaksi esimerkkiä matkakorvausten määrittelystä.

Esimerkki 1. Työntekijä, joka asuu Pyhäjärven Jokikylällä. Hänellä on kaksi toimipaikkaa: Pyhäjärven kaupungintalo ja Kärsämäen kunnantalo. Näistä Pyhäjärven kaupungintalo on valittu hänen pysyväisluoteiseksi toimipaikakseen, koska hänelle on varattu enemmän asiakaspalveluaikaa Pyhäjärvelle. Työntekijä lähtee Pyhäjärven Jokikylällä olevasta kodistaan aamulla töihin suoraan Kärsä-mäen kunnantalolle, jossa hän aloittaa työt klo 8.00. Iltapäivällä hän lähtee asiakaskäyn-nille Kärsämäen Miilurannalle, josta hän lähtee kotimatkalle klo 16.00.

Työntekijä laskuttaa normaalisti työpäivän aikana tehdyn virkamatkan Kärsämäen kunnan-talolta Miilurannalle eli 16 km. Lisäksi hän voi laskuttaa normaalin työmatkan ylittävän osuuden. Hänen normaali työmatkansa kotoa Pyhäjärven kaupungintalolle on 30 km (2 x 15 km). Hänelle kertyi esimerkissä työmatkaa 27 km + 33 km eli yhteensä 60 km ja hänelle maksetaan matkakorvaus normaalin työmatkan ja kyseisen työpäivän työmatkan erotuksen suuruisena eli 30 km (60 km – 30 km). Normaalista työmatkasta kotoa Pyhäjärven kaupun-gintalolle ei siis makseta matkakorvauksia. Lisäksi on huomattava, että työmatka kotoa Kärsämäen kunnantalolle ja Miilurannalta kotiin tehdään omalla ajalla, ei siis työajalla. Esimerkki 2. Työntekijä, joka asuu Haapajärven keskustassa. Hänellä on neljä toimipaik-kaa: Haapa- ja Pyhäjärven kaupungintalot sekä Kärsämäen ja Reisjärven kunnantalot. Hänen pysyväisluonteiseksi toimipaikakseen on valittu Pyhäjärven kaupungintalo, jossa on työskentelee eniten.

KOTI

Km

kunnantalo

Pj

kaupungin-

talo

Miiluranta/asiakas

15

km

27

km

16 km

33

km

14 (36)

Työntekijä lähtee tarkastuskäynnille Reisjärven keskustassa olevan asiakkaan luokse, jossa hän aloittaa työt klo 8.00. Iltapäivällä hän lähtee tarkastuskäynnille Haapajärven Oksavalla olevan asiakkaan luokse, josta hän lähtee kotimatkalle klo 16.00.

Työntekijä laskuttaa normaalisti työpäivän aikana tehdyn virkamatkan Reisjärveltä Oksa-valle eli 38 km. Lisäksi hän voi laskuttaa normaalin työmatkan ylittävän osuuden. Hänen normaali työmatkansa kotoa Pyhäjärven kaupungintalolle on 76 km (2 x 38 km). Hänelle kertyi esimerkissä työmatkaa 35 km + 10 km eli yhteensä 45 km, joka on vähemmän kuin hänen normaali työmatkansa eli laskutettavaa ei kerry. Normaalista työmatkasta kotoa Pyhäjärven kaupungintalolle ei siis makseta matkakorvauksia. Lisäksi on huomattava, että työmatka kotoa Reisjärvelle ja Oksavalta kotiin tehdään omalla ajalla, ei siis työajalla. Luottamusmiehille matkakorvaukset suoritetaan erillisen ohjeen mukaisesti.

Matkalaskuihin noudatetaan ns. 2 kuukauden sääntöä (KVTES). Mikäli matkalaskua ei ole esitetty kahden kuukauden kuluessa matkan päättymisestä, se jätetään maksa-matta. Matkalasku tehdään pääsääntöisesti Selänteen matkalaskulomakkeella, joka seu-raa 5 000 km:n täyttymistä. Matkalaskuissa tulee olla laskun kirjoittajan ja hyväksyjän alle-kirjoitus, tarkistusmerkintä ja tilimerkinnät esim. 4421 1130 P00. Tarkistusmerkintää ei voi-da tehdä enää Selman palkkatoimistossa. Laskun hyväksyjä vastaa laskun oikeellisuudes-ta.

38 km

10

km

35 km

Oksava/

asiakas Koti

Rj/

asiakas

Hpj

kgintalo

Km

kunnantalo

Pj kgintalo

Rj

kunnantaloo

38 km

15 (36)

7 MUUT TOIMINTAOHJEET

Kuntayhtymällä on seuraavat kuntayhtymähallituksen hyväksymät ohjelmat ja suositukset: Työsuojeluohjelma Tasa-arvosuunnitelma Toimintaohje työn vaatimusten ja työntekijän työkyvyn

yhteensovittamiseksi Päihdeohjelma Työpaikkahäirinnän, epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyn ja

lopettamisen ohjeistus Merkkipäiväsääntö Henkilöstön koulutukseen liittyvät periaatteet

7.1. Esimerkkiruokailu

KVTES:n luku VI 4 §:n 2 momentin mukaan mikäli viranhaltija/työntekijä päiväkodissa, sai-raalassa tai muussa hoitolaitoksessa työvuorossa ollessaan määrätään osallistumaan val-vojana tai ohjaajana ruokailuun ns. esimerkkiruokailijana (ateriointi samassa pöydässä yhtä aikaa ohjattavien kanssa), ei ateriasta tällöin peritä korvausta. Jollei ateriasta peritä kor-vausta, se katsotaan verotettavaksi luontoiseduksi. Esimerkkiruokailut ilmoitetaan Tukipal-veluyksikkö Selmaan kuukausittain luontoisedun verotusta varten. Kuntayhtymän johtaja tekee päätöksen esimerkkiruokailuun oikeuttavista työpaikoista/ työntekijöistä.

7.2. Autopaikkojen lämmityspaikkamaksut

Auton lämmityspistokkeiden kustannuksista vastaa työntekijä itse. Selänne laskuttaa tila-vuokriin kuuluvista lämmityspistokkeista 40 €+ alv/talvi (1.11.-31.3.). Palvelulinjat selvittävät käyttäjät ja laskutuksen hoitaa Selman ostoreskontra/laskentasihteeri Helinä Kekkonen.

7.3. Kuntayhtymän puhelimen käyttö

Kuntayhtymän omistamilla liittymillä ei saa soittaa yksityispuheluja. Kaikissa kuntayhtymän puhelinliittymissä tulee olla käytössä vastaaja, jossa annetaan asiakkaalle yhteydenotto-ohjeet, mikäli työntekijä ei voi vastata puhelimeen.

7.4 Henkilökunnan virkistyspäivä

Tilaisuudet järjestetään sektoreittain. Virkistysiltapäiviä voidaan pitää kerran vuodessa, jos-ta 4 tuntia on työaikaa. Iltapäivien järjestelyissä korostetaan työyhteisön yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä. Virkistyspäivän järjestämiseen voidaan käyttää opiskelijan ohjauspalk-kioita.

7.5. Leiri- ja retkipäivät

Leiri- tai retkipäivistä annetaan kuusi (6) tuntia vapaana vuorokautta kohden. Muuta rahal-lista korvausta ei suoriteta. Lisäksi leiriä varten tehdään erikseen työvuorosuunnitelma.

7.6. Opiskelijan ohjauspalkkiot

Opiskelin ohjauspalkkiot käytetään henkilökunnan työkykyä ylläpitävään toimintaan palve-luyksikön päätöksen mukaisesti.

16 (36)

7.7 Työsuhteen päättyminen eläkkeelle jäännin vuoksi

Virka-/työsuhteen päättyessä vanhuuseläkkeeseen tulee viranhaltijan/työntekijän irtisanoa työ-/virkasuhteensa hyvissä ajoin (vähintään irtisanomisaika). Viranhaltijan/työntekijän jat-kaessa työtä yli oman vanhuuseläkeikänsä (esim. 64 v. 1 kk) toivotaan suunnitellusta tule-van työsuhteen keston pituudesta ilmoitettavan omalle esimiehelle.

7.8 Viranhaltijoiden sivutoimiluvat Viranhaltijan on anottava työnantajalta sivutoimilupaa (KVHL §18 §), mikäli viranhaltija

joutuisi käyttämään työaikaa sivutoimen hoitamiseen. Tällaisen sivutoimen työnantaja voi aina kieltää perustelematta.

Muista sivutoimistaan viranhaltijan tulee tehdä työnantajalleen (palvelujohtaja) sivutoimi-

ilmoitus. Ilmoituksen nimenomaisena tarkoituksena on antaa työnantajalle mahdollisuus harkita haittaako sivutoimi viranhaltijan virkatehtävien hoitamista tai viranomaisen toimintaa muutoin. Työnantajan on kieltäessään em. sivutoimi perusteltava kieltopäätös ja sitä ennen on viranhaltijaa kuultava. Sivutoimiluvat päättää kuntayhtymän hallitus.

7.9 Apuvälineiden hankinta työntekijöille Työturvallisuuslain 15 §:n mukaan työnantajan on hankittava työntekijälle työssä tarvittavia

apuvälineitä tai muita varusteita, silloin kun työn luonne, työolosuhteet tai työn tarkoituksen- mukainen suorittaminen sitä edellyttävät ja se on välttämätöntä tapaturman tai sairastumi-sen vaaran välttämiseksi.

7.10 Nuoret työntekijät Valtioneuvoston asetuksen nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä

15.6.2006/475 mukaan työnantajan on ennen työn aloittamista tehtävä ilmoitus asianomai-selle työsuojeluviranomaiselle. Nuori työntekijä, joka on täyttänyt 16 vuotta, saa tehdä sosi-aali- ja terveysministeriön asetuksella vahvistetussa esimerkkiluettelossa mainittua vaaral-lista työtä, jos suojelutekniikalla tai muuten on huolehdittu siitä, ettei nuoren työntekijän käyttöön tarkoitetuista laitteista tai aineista taikka työolosuhteista ole hänelle itselleen taikka hänen työnsä takia muille erityistä tapaturman tai terveyden vaurioitumisen vaaraa.

7.10 Jääviyskysymykset ja salassapito

Hallintolaissa on määräykset esteellisyysperusteista. Lähisukulaisella tarkoitetaan virka-miehen lapsia, vanhempia, isovanhempia ja sisaruksia sekä näiden puolisoa ja lapsia. Lä-hisukulaiseen rinnastetaan virkamiehen puoliso ja virkamiehen kanssa avioliiton-omaisissa oloissa elävä henkilö, heidän lapsensa, vanhempansa, isovanhempansa ja sisaruksensa, näiden puoliso ja lapset sekä virkamiehen kihlattu. Lähisukulaisena pidetään myös vastaa-vaa puolisukulaista. Edellä olevaan viitaten esim. osastonhoitaja ei voi palkata omaa lastaan. Lisäksi esim. työ-vuorolistoihin on muistettava esimiehen osalta pyytää allekirjoitusta omalta esimieheltään. Salassapitolupauksesta muistutetaan uusia työtekijöitä työsopimusta tehtäessä.

7.11 Arkistointi

Alkuperäiset työsopimukset ja viranhaltijan päätökset säilytetään toimintayksikössä ja arkis-toidaan ohjeiden mukaisesti.

17 (36)

7.12 Lisätietoja antavat

Palkka-asiamiehenä toimii talous- ja henkilöstöjohtaja Juha Uusivirta puh. 044 445 6197. Lisäksi toimistosihteeri Seija Kärkkäinen (044 445 6639) ja Peruspalvelukuntayhtymän Tukipalveluyksikkö Selman palkkasihteerit mm. Raija Kangas (044 445 6137), Eila Korkiakoski (044 445 6809) ja Eila Rajala (044 445 7807) antavat neuvoja sopimusten tulkinnassa ja muissa palkkaukseen liittyvissä ongelmissa. Ajankohtaista tietoa sopimuksista, työaikojen soveltamisesta jne. löydät Kunnallisen työmarkkinalaitoksen sivuilta osoitteesta www.kuntatyonantajat.fi.

18 (36)

HALLINTOSÄÄNTÖ, KY:N HALLITUS 28.7.2009 Liite 1 LUKU 2 TOIMIELIMET 4 § Yhtymähallitus Yhtymähallitus päättää perussopimuksen 5 §:n mukaisesti kuntayhtymän muista kuin jäsenkuntien valtuustoille määrätyistä asioista. Sen lisäksi mitä yhtymähallituksen tehtävistä määrätään perussopimuksen 8 §:ssä, yhtymähallitus päättää myös seuraavista asioista: 1. viran lakkauttaminen ja perustaminen

2. virkojen ja tehtävien nimikkeet ja kelpoisuusehdot

3. virka- ja työehtosopimusten yleinen täytäntöönpano ja soveltaminen sekä virka- ja työehtosopimusten mukainen työnantajan harkintavalta, mm. palkkauksen arviointijärjestelmät (tehtäväkohtaiset ja henkilökohtaiset yms. palkanosat)

4. kuntayhtymän johtajaa koskevat harkinnanvaraiset henkilöstöhallinnon asiat

5. sivutoimilupien myöntäminen kuntayhtymän henkilökunnalle

6. mahdolliset henkilöstön lomautukset

7. saatavien poistaminen kirjanpidosta

8. kuntayhtymän johtajan sijaisen määrääminen

9. sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen toimeenpanossa ja asiakasmaksuissa noudatettavat perusteet, normit ja yleiset ohjeet

10.henkilöstö- tai muiden jaostojen nimeäminen Yhtymähallitus voi siirtää ratkaisuvaltaansa alaiselleen toimielimelle, viranhaltijalle tai luottamushenkilölle. LUKU 4 HENKILÖSTÖHALLINTO 12 § Henkilöstö Kuntayhtymän toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista varten kuntayhtymällä tulee olla tar-peellinen määrä henkilöstöä. Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta pidetään erillistä luetteloa. 13 § Henkilöstön valinta ja ero Yhtymähallitus valitsee kuntayhtymän johtajan, palvelujohtajat ja palvelupäälliköt. Kuntayhtymän johtaja ja palvelujohtajat valitsevat alaisensa muun henkilöstön. Valinnat saatetaan yhtymähallituksen jäsenille tiedoksi otto-oikeuden mahdollistamiseksi. Toimielin tai viranhaltija, joka on valinnut viranhaltijan tai työntekijän määrää myös virka- tai työsuhteen alussa maksettavan tehtäväkohtaisen palkan työn vaativuuden arviointijärjestelmien perusteella. Työpaikan julistaa haettavaksi se, jonka tehtävänä on valita viranhaltija tai työntekijä. Virka- tai työsuhteen irtisanoo, purkaa, myöntää eron tai pidättää virantoimituksesta sama viranomainen, joka on valinnut viranhaltijan tai työntekijän. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (2003/304) 4 §:n 3 momentissa säädetyn lisäksi henkilö voidaan ottaa ilman hakumenettelyä sellaiseen virka- tai työsuhteeseen 1. jota vastaavia tehtäviä hän on hoitanut kuntayhtymän tai jäsenkunnan palveluksessa määräaikaisessa virka- tai työsuhteessa vähintään vuoden

2. kun virka täytetään uudelleen sitä aikaisemmin hakeneiden asianomaiset kelpoisuusvaatimukset täyttävien joukosta virkaan valitun irtisanouduttua ennen hänelle määrättyä virantoimituksen aloittamispäivää

19 (36)

Tämän §:n 1 momentissa tarkoitettu viranomainen voi ottaa kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (2003/304) 6 §:n 2 momentin mukaisesti määräaikaiseen virkasuhteeseen henkilön erityisistä kelpoisuusvaatimuksista riippumatta. 14 § Ratkaisuvalta henkilöstöhallintoon kuuluvissa asioissa Yhtymähallitus käyttää ratkaisuvaltaa niissä henkilöstöhallinnon asioissa, joista ei ole säädetty kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa (2003/304), työsopimuslaissa (2001/55) tai kunta-alaa koskevissa virka- ja työehtosopimuksissa tai, joita ei ole tässä hallintosäännössä määrätty viranhaltijan ratkaistavaksi. Kuntayhtymän johtaja, talous- ja henkilöstöjohtaja ja palvelujohtajat käyttävät ratkaisuvaltaa alaisensa henkilöstön osalta seuraavissa asioissa: 1. vuosiloma

2. virkavapaus, johon viranhaltijalla tai työntekijällä on lainsäädännön sekä virka- ja työehtosopimuksen perusteella ehdoton oikeus (mm. sairausloma ja perhevapaat)

3. harkinnanvarainen palkaton virka- tai työvapaa enintään vuodeksi kerrallaan 4. sijaisen valinta ja palkkaus viranhaltijalle tai työntekijälle, jolle ovat myöntäneet virka- tai työvapaan

5. työntekijän tai viranhaltijan toimipaikan määrääminen

6. virkamatkamääräys

7. oman auton käyttöoikeus

8. palkaton tai palkallinen virka- tai työvapaa koulutukseen osallistumista varten

9. määräys lisä-, yli-, lauantai- ja sunnuntaityöhön sekä varallaoloon osallistumisesta

10. tehtävänkuvaus

11. henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa

12. henkilökohtainen lisä yhtymähallituksen vahvistaminen arviointiperusteiden mukaisesti

13. ratkaisuvallan siirto edellä olevien asioiden osalta alaiselle viranhaltijalle Kuntayhtymän johtaja käyttää ratkaisuvaltaa kuntayhtymän koko henkilöstön osalta seuraavissa asioissa: 1. viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (2003/304) 24 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa

2. harkinnanvarainen palkaton virka- tai työvapaa enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan 15 § Salassapito

Salassapitovelvollisuudesta on voimassa mitä alan lainsäädännössä on säädetty. TARKENNUS HALLINTOSÄÄNTÖÖN JA HALLINTOSÄÄNNÖN PERUSTEELLA JAETTU DELEGOITU VALTA HENKILÖSTÖ JA TALOUSHALLINNON ASIOIDEN RATKAISUVALTA Kuntayhtymän johtaja

Hallintosäännössä määrätty ratkaisuvalta:

vuosiloma

virkavapaus, johon viranhaltijalla tai työntekijällä on lainsäädännön sekä virka- ja työehtosopimuksen perusteella ehdoton oikeus (mm. sairausloma ja perhevapaat)

harkinnanvarainen palkaton virka- tai työvapaa enintään vuodeksi kerrallaan

sijaisen valinta ja palkkaus viranhaltijalle tai työntekijälle, jolle ovat myöntäneet virka- tai työvapaan

työntekijän tai viranhaltijan toimipaikan määrääminen

20 (36)

virkamatkamääräys

oman auton käyttöoikeus

palkaton tai palkallinen virka- tai työvapaa koulutukseen osallistumista varten

määräys lisä-, yli-, lauantai- ja sunnuntaityöhön sekä varallaoloon osallistumisesta

tehtävänkuvaus

henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa

henkilökohtainen lisä yhtymähallituksen vahvistaminen arviointiperusteiden mukaisesti

ratkaisuvallan siirto edellä olevien asioiden osalta alaiselle viranhaltijalle

viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (2003/304) 24 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa

harkinnanvarainen palkaton virka- tai työvapaa enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan

tavaroiden hankinta, kun hankinnan arvo on alle 50.000 euroa

palveluiden hankinta, kun hankinnan arvo on alle 150.000 euroa (vuodessa palveluja tarvitsevaa henkilöä kohti)

laskujen hyväksyjät

palvelulinjoihin kuulumattomien toiminnallisten yksiköiden talousarvion käyttösuunnitelma

nimeää erityishuollon johtoryhmän, kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän ja lastensuojelun tukiryhmän

ratkaisuvallan siirto alaiselle viranhaltijalle

palvelulinjan henkilökunnan valinta (ei palvelujohtaja tai palvelupäällikkö) sekä muut hallintosäännön 13 §:ssä määrätyt asiat

Palvelu-, ympäristö- sekä talous- ja henkilöstöjohtaja

Hallintosäännössä määrätty ratkaisuvalta:

vuosiloma

virkavapaus, johon viranhaltijalla tai työntekijällä on lainsäädännön sekä virka- ja työehtosopimuksen perusteella ehdoton oikeus (mm. sairausloma ja perhevapaat) harkinnanvarainen palkaton virka- tai työvapaa enintään vuodeksi kerrallaan

sijaisen valinta ja palkkaus viranhaltijalle tai työntekijälle, jolle ovat myöntäneet virka- tai työvapaan

työntekijän tai viranhaltijan toimipaikan määrääminen

virkamatkamääräys

oman auton käyttöoikeus

palkaton tai palkallinen virka- tai työvapaa koulutukseen osallistumista varten

määräys lisä-, yli-, lauantai- ja sunnuntaityöhön sekä varallaoloon osallistumisesta

tehtävänkuvaus

henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa

henkilökohtainen lisä yhtymähallituksen vahvistaminen arviointiperusteiden mukaisesti

ratkaisuvallan siirto edellä olevien asioiden osalta alaiselle viranhaltijalle

tavaroiden hankinta, kun hankinnan arvo on alle 25.000 euroa

palveluiden hankinta, kun hankinnan arvo on alle 75.000 euroa (vuodessa palveluja tarvitsevaa henkilöä kohti)

palvelulinjan talousarvion käyttösuunnitelma

laskujen hyväksyjät

sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ja niistä päättäminen yksilötasolla

palvelulinjansa lainsäädännön mukaisten palveluiden antaminen, mukaan lukien hoito- ja palvelusuunnitelma sekä erityishuolto-ohjelma

toimii palvelulinjansa osalta sosiaalihuollon johtavana viranhaltijana ja käyttää lainsäädännössä säädettyä toimivaltaa

asiakasmaksujen alentaminen tai poistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain (1992/734) tarkoittamissa tapauksissa

toimipisteiden enintään viikon (7 vrk) tilapäinen sulkeminen tai toiminnan keskeyttäminen yllättävissä, ennalta arvaamattomissa tilanteissa

21 (36)

edellä olevien asioiden osalta ratkaisuvallan siirto alaiselle viranhaltijalle

palvelulinjan henkilökunnan valinta (ei palvelupäällikkö) sekä muut hallintosäännön 13 §:ssä määrätyt asiat

Palvelupäällikkö palvelujohtajan delegointipäätöksellä yhtenäisen käytännön mukaisesti

vuosiloma

virkavapaus, johon viranhaltijalla tai työntekijällä on lainsäädännön sekä virka- ja työehtosopimuksen perusteella ehdoton oikeus (mm. sairausloma ja perhevapaat), kun se kestää alle 6 kuukautta

sijaisen valinta ja palkkaus viranhaltijalle tai työntekijälle, jolle on myöntänyt alle 6 kuukauden virka- tai työvapaan

palkaton tai palkallinen virka- tai työvapaa koulutukseen osallistumista varten

määräys lisä-, yli-, lauantai- ja sunnuntaityöhön sekä varallaoloon osallistumisesta

palveluyksikön laskujen hyväksyminen

tavaroiden hankinta, kun hankinnan arvo on alle 10.000 euroa

palveluiden hankinta, kun hankinnan arvo on alle 7.500 euroa, ei koske sopimuksen tekoa

oman auton käyttöoikeus

määräaikaisen työsopimuksen tekeminen palkkatukipäätöksen mukaiselle ajalle

työpisteen siirto oman vastuualueen sisällä

lääkäreiden tunti-, toimenpide- ja työlistojen hyväksyminen (Kärsämäki ja Pyhäjärvi), johtava lääkäri

Päiväkodin johtajat, varhaiskasvatuksen ohjaajat, palveluohjaaja, kotihoidonohjaajat, vastaavat sairaanhoitajat tehostetussa palveluasumisessa, osastonhoitajat vuodeosastolla, vastaavat sairaanhoitajat vuodeosastolla ja osastonhoitajat hoitajien vastaanotolla palvelujohtajan delegointipäätöksellä yhtenäisen käytännön mukaisesti

alle 7 vrk:n sairauslomien myöntäminen

sijaisen valinta työntekijälle, jolle on myöntänyt sairausloman

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIOIDEN RATKAISUVALTA, JONKA PALVELUJOHTAJA DELEGOI HALLINTOSÄÄNNÖN 11 §:N PERUSTEELLA ALAISELLE VIRANHALTIJALLE Lasten ja perheiden palvelut Varhaiskasvatuksen johtaja ja varhaiskasvatuksen ohjaajat:

päivähoidon sijoitus- ja maksupäätökset

tekee harjoittelusopimukset oppilaitosten kanssa

Johtava sosiaalityöntekijä LsL:n kiireellistä sijoitusta koskevasta 38 ja 39 §:n ja siihen liittyvistä muista

toimenpiteistä päättäminen sekä 63 §:n 2 momentissa tarkoitettua yhteydenpidon rajoittamista koskevissa asioista päättäminen

vastaa LsL 25 §:n ja 78 §:n mukaisten rekisterien ylläpidosta ja asiakasrekisteristä toimii palvelujohtajan sijaisena Lastensuojelulain (2007/417) mukaisissa asioissa tekee harjoittelusopimukset oppilaitosten kanssa

Lapsen asiasta vastaava sosiaalityöntekijä

22 (36)

LsL:n kiireellistä sijoitusta koskevasta 38 ja 39 §:n ja siihen liittyvistä muista toimenpiteistä päättäminen sekä 63 §:n 2. momentissa tarkoitettua yhteydenpidon rajoittamista koskevissa asioissa.

Lastenvalvoja L lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (1983/361) ja L lapsen elatuksesta

(1975/704); vahvistaa elatussopimukset ja sopimukset lasten huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta

Psykososiaaliset palvelut

Johtava sosiaalityöntekijä, sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja ja etuuskäsittelijä (tehtäväkuvauksen mukaisesti):

perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta ja ehkäisevästä toimeentulotuesta päättäminen (ehkäisevä toimeentulotuen päätös tehdään ryhmäkäsittelyn jälkeen)

kuntouttavan työtoiminnan toimintarahasta ja korvauksista päättäminen

vammaispalvelulain mukaisista tukitoimista päättäminen lukuun ottamatta asunnon muutostöitä ja koneita ja laitteita, joiden arvo on yli 7.500 euroa, ja pysyvää palveluasumista

kuntayhtymälle tulevien huollettavien varoista vastaaminen

tekee harjoittelusopimukset oppilaitosten kanssa Vammaispalvelujen johtaja:

omaishoidon tuesta päättäminen (päätös tehdään työryhmäkäsittelyn jälkeen)

perhehoidosta päättäminen ja niitä koskevien sopimusten vahvistaminen

työosuusrahan kriteereistä päättäminen

tekee harjoittelusopimukset oppilaitosten kanssa Toimintakeskusten vastaavat ohjaajat:

päivä- ja työtoiminnan palvelujen antamisesta ja työosuusrahasta päättäminen

työ- ja päivätoiminnan laskujen hyväksyminen

alle 5000 euron kertahankinnoista päättäminen

Palveluohjaaja (Reisjärvi):

päivä- ja työtoiminnan palvelujen antamisesta ja työosuusrahasta päättäminen

työ- ja päivätoiminnan laskujen hyväksyminen

alle 5000 euron kertahankinnoista päättäminen

alle 7 päivän virkavapaus tai työloma, johon viranhaltijalla tai työntekijällä on lainsäädännön sekä virka- ja työehtosopimuksen perusteella ehdoton oikeus (sairausloma)

ryhmäkodin työntekijän sijaisen valitseminen enintään 7 päivän ajaksi Hoito- ja vanhustyön palvelut

Hoito- ja vanhustyön johtajat:

omaishoidon tuesta päättäminen

lyhytaikaishoitopäätös

asumispalvelun piiriin ottopäätös (omat palvelut)

asumispalvelujen palvelumaksupäätös (omat ja ostetut)

pitkäaikaishoidon maksupäätös

hoito- ja palvelusuunnitelman hyväksyminen

tekee harjoittelusopimukset oppilaitosten kanssa

23 (36)

Kotihoidonohjaajat:

päätös koti- ja tukipalveluiden antamisesta

päätös koti- ja tukipalvelumaksuista Terveyden- ja sairaanhoidon avopalvelut Johtava lääkäri:

valitusten ja potilasvahinkovastineiden tekeminen (Kärsämäki ja Pyhäjärvi)

vastausten antaminen Valviralle ja THL:lle viranomaiskyselyihin

lääkinnällisen ja rintamaveteraanikuntoutuksen päätökset

lähetteen/sitoumuksen antaminen yksityissairaalaan

tekee harjoittelusopimukset oppilaitosten kanssa

Hoitotyönjohtaja

tekee harjoittelusopimukset hoitotyön oppilaitosten kanssa

Vastaa muistutuksiin ja valituksiin oman palvelulinjan hoitajien toiminnan osalta

vastausten antaminen Valviralle ja THL:lle viranomaiskyselyihin Ympäristöpalvelut

Ympäristölautakunnan erillisen päätöksen mukaisesti.

24 (36)

Liite 2

LIUKUVAA TYÖAIKAA KOSKEVAT OHJEET

1. Yleiset määräykset

Liukuvaa työaikaa koskevat määräykset ovat KVTES:n liitteessä 15. Työaika voidaan järjestää liukuvaksi yleistyöaikaa, toimistotyöaikaa ja 37 tunnin työaikaa tekeville työntekijöille.

2. Selänteen työntekijät, joita liukuva työaika koskee Liukuva työaika koskee toimistotyöaikaa ja 37 tunnin työaikaa tekeviä työntekijöitä. Kyseisiä työnte-kijöitä ovat mm. toimisto- ja palvelusihteerit, palvelujohtajat ja –päälliköt sekä sosiaalityöntekijät, -ohjaajat ja psykologit.

3. Päivittäiset kiinteät ja liukuvat työajat KIINTEÄ TYÖAIKA Kiinteä työaika on se aika, jolloin viranhaltijan/työntekijän tulee olla paikalla. Kiinteä työaika on klo 9.00-15.00 lukuun ottamatta ruokailutaukoa. LIUKUMA-AIKA Liukuma-ajan puitteissa viranhaltijan/työntekijä voi ennen kiinteän työajan alkamista tulla työhön ja kiinteän työajan päättymisen jälkeen poistua työstä. Liukuma aika on klo 7.00-9.00 ja 15.00-18.00. Muuna kuin varsinaisena työaikana tehtyä työtä ei huomioida säännöllistä työaikaa laskettaessa.

4. Ruokailutauko Ruokailutauko on vähintään ½ tuntia ja enintään 1 tunti. Ruokailutauko pidetään pääsääntöisesti klo 10.30-12.30.

5. Liukuvan työajan käyttö Viranhaltija/työntekijä voi työtilanteensa mukaan oma-aloitteisesti säännellä työaikaansa kuitenkin siten, että se ei saa heikentää työpaikan palvelutasoa tai muuta toimintaa. Asiakas- ja puhelinpalve-lusta tulee huolehtia liuku-vasta työajasta huolimatta esim. siten, että työpaikan viranhaltijat/työntekijät vuorottelevat liukuman käytössä. Tilapäisesti esimies voi rajoittaa liukuvan työajan käyttöä, jos työ-paikan toiminta sitä vaatii.

6. Työaika Päivittäinen työaika voi vaihdella siten, että kokonaistyöaika tasoittuu kolmen viikon tasoitusjaksossa toimisto-työaikaa tekevillä 108 tuntiin 45 minuuttiin ja 37 tunnin työaikaa tekevillä111 tuntiin. Työtuntimäärän tasoittuminen kokonaistyöajan mukaiseen työaikaan hoidetaan pääsääntöisesti päivit-täisen työajan tasoittumisella liukuma-aikojen puitteissa. Edellä mainitut kokonaistyöajat voivat ylittyä kolmen viikon tasoitusjaksolla enintään 20 tuntia ja alittua enintään 6 tuntia. Mikäli kokonaistyöajan ylittäviä tunteja ei ole saatu tasoitettua seuraavankaan kol-men viikon tasoitus-jakson aikana, niin ne pyyhkiytyvät pois. Myös kokonaistyöajan alitus tulee tasoit-tua viimeistään seuraavan kolmen viikon tasoitusjakson aikana tai alittunut työaika peritään palkasta. Mikäli työaikaa ei ole erityisestä syystä saatu tasoitettua liukuvan työajan puitteissa, niin tällöin voidaan antaa työajan tasoitusta kokonaisena työpäivänä. Tasoitusvapaata voidaan antaa kolmen viikon tasoit-tumisjaksolla enintään kaksi päivää. Lisä- ja ylityötä tehdään esimiehen erillisen kirjallisen määräyksen perusteella. Ylityö ylittää virka- ja työehto-sopimuksen mukaisen vuorokautisen tai viikoittaisen ylityörajan tai tämän ohjeen mukaisen

25 (36)

liukuvan työajan tasoitusjakson kokonaistyöajan.

7. Poissaolopäivät Poissaolopäivien (esim. sairausloma tai vuosiloma) säännölliseksi työajaksi lasketaan niin monta tuntia kuin, mitä viranhaltijan/työntekijän säännöllinen työaika olisi liukumattomassa työajassa. Toimistotyö-aikaa tekevillä tämä päivä tuntimäärä on 7 tuntia 39 minuuttia ja 37 tunnin työaikaa tekevällä 7 tuntia 24 minuuttia.

8. Liukuvan työajan seuranta Työaikaa seurataan oheisella tietokoneella täytettävällä lomakkeella, johon kirjataan tulo- ja lähtöaika. Kolmen viikon jälkeen lomake annetaan allekirjoitettuna esimiehelle. Esimiehen tulee seurata liukuvan työajan käyttöä, jotta päivittäisiä liukumarajoja ja työtuntien enim-mäiskertymiä ei tasoitusjaksojen päättyessä ylitetä. Esimiehen on ryhdyttävä toimenpiteisiin, mikäli enimmäiskertymät ovat ylittyneet tai alittuneet, jotta kyseiset tilanteet eivät ole toistuvia. Liukuvan työajan käytöstä keskustellaan myös kehityskeskustelussa.

9. Virka- tai työsuhteen päättyminen Ennen virka- tai työsuhteen päättymistä työaika on tehtävä täyteen eli ei saa jäädä miinussaldoa. Vajaaksi jäänyt työaika vähennetään palkasta. Työsuhteen päättyessä ei makseta yli säännöllisen työajan kertyneitä tunteja.

10. Voimaantulo Tämä ohje tulee voimaan kuntayhtymähallituksen päätöksen _._.2010 § perusteella 1.2.2010 alkaen.

26 (36)

Liite 3 Työnantajan määräämät tutkimukset ja tarkastukset sekä lääkärin määräämät tutkimukset

KVTES:n työaikaluvun 4 §:n 1 momentin mukaan työajaksi luetaan varsinaiseen työhön käytetty aika, jonka viranhaltija/työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Edellisen lisäksi 4 §:n 2 mo-mentissa on lueteltu eräitä erityistilanteita työajaksi luettavista ajoista, määrättyjen edellytysten täyttyessä.

4 §:n 2 momentin kohdat 4 ja 5 lukeutuvat kysytyimpiin ongelmatilanteisiin.

Kohta 4: Työnantajan määräämät terveydenhoidolliset tutkimukset ja tarkastukset:

Määräyksessä todetaan, että se aika, joka on kulunut työnantajan määräämiin terveydenhoidollisiin tutkimuksiin ja tarkastuksiin taikka viranhoidon/työn edellyttämiin lakimääräisiin tarkastuksiin, luetaan työajaksi silloinkin kun se tapahtuu vapaa-aikana. Tutkimuksiin tai tarkastuksiin mahdollisesti liittyvää matka-aikaa ei kuitenkaan lueta työ-ajaksi. Mikäli matka-aika ajoittuu viranhaltijan/työntekijän varsinaiseen työaikaan, työaikaa ei tästä syystä kuiten-kaan pidennetä. Kohdan soveltamisessa on huomioitava, että tutkimuksiin tai tarkastuksiin käytetty ja työajaksi luettu aika otetaan aina huomioon tarkasteltaessa säännöllisen työajan täyttymistä, eli onko työaikajakson lisä- ja ylityöraja ylittynyt.

Ennen päätöksen tekoa, luetaanko aika työajaksi vai ei, on keskeistä miettiä onko kyseessä: työnantajan määräämä tutkimus tai tarkastus viranhoidon/työn edellyttämä lakisääteinen tarkastus

Jos kyseessä ei ole työnantajan määräämä tutkimus tai tarkastus eikä lakimääräinen tarkastus määräys ei tule sovellettavaksi laisinkaan. Tällöin tutkimukseen tai tarkastukseen käytetty aika ei ole työajaksi luettavaa aikaa.

Kysymys 1: Työntekijä/viranhaltija varaa ajan työterveyshuollosta tietyin väliajoin toistuvaan ikävuositarkastukseen (esim. 50–vuotistarkastus), joka on työnantajan tarjoama toimenpide. Luetaanko tarkastukseen käytetty aika työajaksi vai ei ?

Vastaus 1: Kyseessä on työnantajan työntekijöilleen tarjoama mahdollisuus käydä lääkärintarkastuksessa. Tarkastukseen käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, koska se ei ole työnantajan määräämä. Tilanteessa työnantaja ei voi myöskään velvoittaa työntekijää tarkastukseen osallistumaan, joten 4 §:n 2 momentin kohta 4 ei tule lainkaan sovellettavaksi. Työnantajan ei tarvitse myöskään myöntää työntekijälle vapautusta siten, että työntekijä voisi käydä työaikana lääkärintarkastuksessa. Tapauksessa työnantajan on harkittava erikseen mitä vaihtoehtoja on käytössä; myönne-täänkö työntekijälle tutkimuksessa tai tarkastuksessa käynnin ajaksi virkavapautta/työlomaa, teetetäänkö vapau-tukseen käytetty aika takaisin vai laitetaanko aikaisemmilta työaikajaksoilta kertyneitä työaikakorvauksia täyttöön ko. päivän osalta. Mahdollista on myös menettely, jossa työnantaja myöntää työntekijälle vapautuksen työstä työ-aikana, mutta ei kuitenkaan teetä tätä vajausaikaa takaisin.

Kysymys 2: Työntekijä työskentelee sairaalassa ja on palannut juuri ulkomaanmatkaltaan.

a) Työnantaja epäilee hänen saaneen salmonellatartunnan ja määrää työntekijän tutkimuksiin. Työntekijä käy tutkimuksissa asian vuoksi, jonka jälkeen hän joutuu käymään vielä jatkotutkimuksissa. Luetaanko kaikki käynnit työaikaan vai ainoastaan osa niistä? Onko säännöllinen työaika tullut työaikajaksolla täyteen tutkimuk-siin käytetyn vajauksen vuoksi ja onko henkilön työaikajakson lisä- ja ylityöraja ylittynyt?

b) Jos työntekijä itse epäilee saaneensa tartunnan ja käy oma-aloitteisesti ensimmäisen kerran lääkärintarkas-tuksessa, menetelläänkö eri tavalla kuin kohdassa a?

Vastaus 2: a) Kaikki tutkimuksissa käynnit luetaan työaikaan, jos tutkimuksissa käynti on tarpeellista työtehtävien/viranhoidon

kannalta, myös jatkotutkimuksissa käynnit. Tällaisessa tilanteessa em. tarve täyttyy. Tutkimuksiin käytetyllä ajalla ei ole vaikutusta henkilön työaikajakson lisä- ja ylityörajaan, koska säännöllinen työaika ko. jaksolla ei jää vajaaksi tutkimuksen vuoksi.

b) Kun työntekijä itse epäilee saaneensa salmonellatartunnan ja käy oma-aloitteisesti lääkärin tarkastuksessa, kyseessä on viranhoidon/työn edellyttämä lakimääräinen tarkastus, vaikka työnantaja työntekijää ei ole mää-rännytkään tarkastukseen. Tällöin noudatetaan samaa menettelyä kuin a-kohdan vastauksessa. Tartuntatau-tilaissa (583/1986) ja –asetuksessa (786/1986) on tarkemmat määräykset siitä milloin kyseessä on tartuntatauti ja miten silloin on meneteltävä.

27 (36)

Kohta 5: Lääkärin määräämät tutkimukset

Määräyksessä todetaan, että työajaksi ei lueta sitä aikaa, joka työntekijältä/viranhaltijalta on kulunut lääkärin lähetteellä määräämiin tutkimuksiin kuten erikoislääkärin, laboratorio- tai röntgentutkimuksiin. Mikäli viranhal-tija/työntekijä kuitenkin joutuu todellisen tarpeen vaatiessa työaikanaan em. tutkimuksiin, työantajan on järjestet-tävä niitä varten vapautus työstä. Määräys koskee myös synnytystä edeltäviä lääketieteellisiä tutkimuksia, mikäli tutkimus on suoritettava työaikana. Jos tutkimus matka-aikoineen ajoittuu viranhaltija/työntekijän varsinaiseen työaikaan, työaikaa ei tästä syystä kuitenkaan pidennetä.

Huomioitavaa on kuitenkin, että tutkimuksiin käytettyä aikaa ei oteta huomioon tarkasteltaessa säännöllistä työ-aikaa ja sitä onko työaikajakson lisä- ja ylityöraja ylittynyt.

Ennen päätöksentekoa, sovelletaanko 4 §:n 2 momentin 5-kohtaa vai ei, on keskeistä miettiä onko kyseessä: lääkärin lähetteellä määräämä tutkimus

Määräyksen pääsääntönä on, että työntekijä käy lääkärin määräämissä tutkimuksissa omalla vapaa-ajallaan. Mikäli pääsääntöä ei voida noudattaa ja työntekijä joutuu todellisen tarpeen vuoksi käymään työaikanaan em. tutkimuk-sissa, työnantajan tulee järjestää niitä varten vapautus työstä. Todellisella tarpeella tarkoitetaan sitä, että tutkimus ei ole tehtävissä työajan ulkopuolella tai että kyseessä on äkillinen tutkimustarve. Jos kyseessä on todellinen tarve käydä tutkimuksessa työajalla, tutkimuksiin käytettyä aikaa ei kuitenkaan lueta työajaksi. Aika on kuitenkin palkal-lista aikaa työntekijälle/viranhaltijalle. Siten tutkimuksen vuoksi vajaaksi jäävä työaika voi tulla teetetyksi täyteen silloin, kun työnantajalla on työn teettämistarvetta muusta syystä toiminnan kannalta.

Määräys ei tule sovellettavaksi lainkaan työntekijän/viranhaltijan oma-aloitteisissa lääkärissä, hammaslääkärissä ja hoidossa käyntien osalta, useamman päivän kerrallaan kestävissä tutkimuksissa eikä tutkimuksissa, jotka on suo-ritettu viranhaltijan/työntekijän oma-aloitteisen lääkärissäkäynnin yhteydessä.

Kysymys 1: a) Työntekijän työaika on suunniteltu klo 7-15, mutta työntekijä joutuukin käymään laboratoriotutkimuksissa (on

saanut lääkäriltä määräyksen mennä tutkimuksiin samana päivänä). Työntekijä on poissa työpaikaltaan klo 8.45–9.30 välisen ajan. Muutetaanko työaika työvuoroluetteloon ja jos muutetaan, miten ja jääkö työaika siinä tapauksessa vajaaksi ? Mitä tapahtuu, jos saman työaikajakson aikana työvuoroluetteloon muodostuu suun-nittelun lisäksi ylimääräistä työtä yhteensä 1 tunti?

b) Miten olisi meneteltävä silloin, kun työntekijä saa lääkäriltä määräyksen mennä tutkimuksiin, mutta tutkimus-aika on vasta 4 viikon kuluttua?

Vastaus 1: a) Tutkimukseen käytettyä aikaa ei lueta työaikaan. Tämän vuoksi toteutunut työaika tulee ilmetä työvuoroluette-

lossa (”listassa”) siten kuin se todellisuudessa on toteutunut 7.00–8.45 ja 9.30–15.00. Kun lista on kokonaan ”eletty”, työaika jää tämän henkilön osalta vajaaksi 45 minuuttia. Jos työntekijälle saman työaikajakson aikana muodostuu kysymyksessä mainittua ylimääräistä työtä 1 tunti, niin tästä osuudesta menee ensin säännöllisen työajan täyttöön vajaaksi jäänyt 45 minuuttia. Tämän jälkeen saadaan selville varsinainen ylityö. Tapauksessa ylityötä syntyy korvattavaksi ainoastaan 15 minuuttia.

b) Työntekijän pitää ilmoittaa tulevasta lääkärin tutkimuksesta etukäteen työvuoroluettelon suunnittelijalle. Näin suunnittelija voi ottaa työntekijän tutkimukseen menon huomioon jo (mahdollisesti) seuraavaa työvuoroluetteloa suunnitellessaan ja pyrkiä suunnittelemaan ko. päivälle vapaapäivän tai pyrkiä suunnittelemaan työvuorot em. tutkimusaika huomioiden.

Kysymys 2: Lääkäri on määrännyt työntekijän

a) käymään säännöllisesti lääkärintarkastuksessa, jossa työntekijältä otetaan verikokeita ja mitataan veren-paine,

b) fysikaaliseen hoitoon 1 krt/kk.

Miten menetellään työajan kanssa ja onko työntekijän informoitava työnantajaa em. lääkärintarkastuksista?

Vastaus 2: Kummankaan kohdan osalta kyse ei ole lääkärin lähetteellä määräämästä tutkimuksesta. Näin ollen kun tapauk-sissa on kyse tarkastuksesta / kontrollikäynnistä ja hoitokerroista, niin 4 §:n 2 momentin 5-kohtaa ei sovelleta

28 (36)

laisinkaan. Tällöin työnantajalla on mahdollisuus harkita myönnetäänkö työntekijälle esim. työlomaa (ks. vaihto-ehdoista tarkemmin kohdan 4 vastaus 1). Työntekijän on informoitava työvuoroluettelon suunnittelijaa kuten kohdan 5 vastauksessa 1 edellä on kerrottu tai hän voi anoa siksi päiväksi esim. vuosilomaa tai työlomaa.

Kysymys 3: a) Työntekijä menee työterveyslääkärille työhöntulotarkastukseen, jonka jälkeen lääkäri määrää hänet edelleen

tutkimuksiin röntgeniin. Työntekijä käy röntgenissä vapaa-aikanaan. Saako hän työnantajalta röntgenissä käy-tetyn 0,5 tuntia myöhemmin työaikana vapaaksi eli luetaanko se työntekijän hyväksi hänen työajakseen?

b) Työntekijä menee oma-aloitteisesti lääkärintarkastukseen pitkittyneen nuhan takia, josta lääkäri määrää työn-tekijän vielä laboratoriotutkimuksiin. Luetaanko näihin käynteihin käytetty aika työajaksi vai ei?

c) Raskaana oleva työntekijä ilmoittaa työnantajalle, että hänellä on varattuna tutkimusaika äitiysneuvolaan 3 viikon päästä klo 15.00 ja 7 viikon päästä klo 9.00. Tuleeko 4 §:n 2 momentin 5-kohta sovellettavaksi vai ei ja miten työnantaja voi ottaa tutkimukset huomioon tulevien työvuorojen suunnittelussa? Onko työnantajalla oi-keus saada työntekijältä selvitys tutkimuksista äitiysneuvolassa?

Vastaus 3: a) Työterveyslääkärin suorittama työhöntulotarkastus on 4 §:n 2 momentin 4-kohdan mukainen työnantajan mää-

räämä terveydenhoidollinen tarkastus. Sen jälkeen työntekijä on saanut lääkäriltä lähetteen röntgeniin, joten kyseessä on 4 §:n 2 momentin 5-kohdan mukainen lääkärin määräämä tutkimus. Työntekijä saa vapautuksen työstä täksi ajaksi, jos todellinen tarve edellyttää röntgenissä käyntiä työajalla. Tällöinkään röntgenissä käyntiä ei sinänsä luettaisi työajaksi. Tapauksessa työntekijällä on ollut mahdollisuus käydä röntgenissä vapaa-aika-naan, joka määräyksen mukaan on myös ensisijainen vaihtoehto. Vapaa-aikaa ei tule korvata myöhemmin lu-kemalla sitä työajaksi ns. hyvityksenä.

b) Työntekijän ensimmäinen lääkärissä käynti on oma-aloitteinen lääkärissä käynti ja siihen ei tule sovellettavaksi kumpikaan 4 §:n 2 momentin kohdista 4 tai 5. Näin ollen sitä ei lueta työajaksi ja tällöin työnantajalla on oikeus harkita myöntääkö hän esim. työlomaa yms. Pääsääntöisesti työntekijän onkin käytävä lääkärissä vapaa-ajal-laan. Toisen lääkärissäkäynnin eli laboratoriotutkimuksen osalta kyseessä on lääkärin määräämä tutkimus, jo-ten 4 §:n 2 momentin 5-kohta tulee sovellettavaksi. Mikäli työntekijän on todellisen tarpeen vaatiessa käytävä lääkärissä työaikanaan, tutkimukseen käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, mutta se on kuitenkin palkallista aikaa. (ks. koko vastauksen osalta tarkemmin kohdan 4 vastaus 1).

c) 5-kohdan määräys koskee synnytystä edeltäviä lääketieteellisiä tutkimuksia ja työnantajan on myönnettävä työntekijälle vapautus työstä, mikäli tutkimus on suoritettava työaikana. Tällöin ko. aika on kuitenkin palkallista aikaa. Raskaudenaikaisissa tutkimuksissa tulee pääsäännön mukaan kuitenkin käydä työajan ulkopuolella aina kun se on mahdollista. Tällöin työntekijän työaikajakson säännöllinen työaika ei jää vajaaksi (ks. kohdan 4 vas-taus 1). Mikäli työntekijän tulee käydä tutkimuksissa työaikana, tulee poissaolosta ilmoittaa hyvissä ajoin etukä-teen työnantajalle tai niin pian kuin se on mahdollista (ks. kohdan 5 vastaus 1). Työntekijän on pyynnöstä esi-tettävä työnantajalle selvitys tutkimuksen liittymisestä raskauteen sekä sen suorittamisen välttämättömyydestä työakana ja tutkimukseen kuluneesta ajasta.

Kysymys 4: a) Jaksotyössä olevalle työntekijällä on suunniteltu työvuoro klo 8.00–16.00. Työntekijä ilmoittaa äkillisesti saa-

neensa peruutusajan lääkärin lähetteellä määräämiin tutkimuksiin siten, että hänellä on lääkärinaika sairaa-lassa ko. päivänä klo 14.00. Näin ollen työntekijä pystyy olemaan työssä ainoastaan klo 12.00 saakka. Mitä tapahtuu työvuoroluettelossa ko. päivän työajalle? Voidaanko loppupäivän työaika merkitä sairauslomaksi?

b) Jos työvuoroluettelon suunnittelija tietää jo listaa suunniteltaessa, että henkilöllä on lääkärinaika klo 14.00, miten hän ottaa asian huomioon?

Vastaus 4: a) Tapauksessa on kyse lääkärin lähetteellä määräämästä tutkimuksesta. Tutkimukseen käytettyä aikaa ei lueta

työaikaan, mutta se on työntekijälle palkallista aikaa eli työntekijälle järjestetään vapautus työstä ko. ajaksi. Loppupäivää klo 12-16 ei pidä kuitenkaan merkitä sairauslomapäiväksi, koska henkilö ei ole työkyvytön. SL-päivä voidaan merkitä työvuoroluetteloon ainoastaan silloin, kun henkilö todella on työkyvytön ja hänellä on siitä esittää työnantajalle hyväksyttävä lääkärintodistus, jossa työkyvyttömyys on todettu. Työvuoroluetteloon merkitään toteuma sen mukaan miten todellinen työaika on toteutunut eli 8.00–12.00.

b) Työvuoroluetteloon voidaan henkilön kohdalle suunnitella alun perin jo vapaapäivä. Lisäksi työtunteja voidaan suunnitella siten, että ko. päivälle suunnitellaan työvuoro ainoastaan esim. klo 8-12, jolloin loppupäivä on va-paata. Jaksotyössä ei ole määritelty työvuoron minimipituutta, joten työnantajan on mahdollista suunnitella 4 tunnin työvuoro työntekijälle. Muille työaikajakson työpäiville suunnitellaan työvuorot siten, että jakson koko-naistyöaika tulee täyteen. Mahdollista on myös suunnitella työpäiviä siten, että työntekijä työskentelee aamulla klo 8.00–12.00 ja lisäksi vielä iltapäivällä 15.00–18.00, jos työnantajan toiminta ja työtehtävien suorittaminen tällaista järjestelyä edellyttää.

29 (36)

Työterveyshuolto Useat työnantajat ovat tehneet työterveyshuoltosopimuksen tietyn lääkäriaseman/julkisen terveydenhuollon yksi-kön kanssa. Näissä tilanteissa kun työnantajalla on tietty työterveyshuollon yksikkö, jossa työntekijät käyvät, on työnantajan paikallisesti määriteltävä selvät ohjeet ja tehtävä päätös, miten näissä tilanteissa sovelletaan KVTES:n 4 § 2 momentin kohtia 4 ja 5. Esimerkiksi työntekijä lähtee käymään oma-aloitteisesti työterveyshuollossa lääkärin tarkastuksessa / tutkimuksessa; tilanteessa ei KVTES:n määräyksen mukaan tule sovellettavaksi 4 §:n 2 momentin kohta 4 eikä 5.

Jos paikallisella tasolla on määriteltynä työterveyshuollon osalta ohjeita, niiden pitää olla riittävän selvät. Ohjeista pitää käydä ilmi, millä tavalla työnantajan on mahdollista menetellä (ks. vaihtoehdot kohta 4 vastaus 1). Työnantajan on informoitava henkilökuntaa ohjeistuksesta ja pidettävä huoli siitä, että sovellettava käytäntö on koko henkilökunnan tiedossa.

Työantajan onkin muistettava, että kaikkia työntekijöitä/viranhaltijoita kohdellaan yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti näissäkin asioissa!

30 (36)

SOPIMUS Liite 4 Työnantaja Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Toimipiste _________________________________ Toimeksiannon saajan tiedot __________________________________ ___________________________________ Y-tunnus ___________________________________ Työsuoritus ____________________________________ (lasku liitteenä) Ennakkoperintärekisteriote □ kyllä, liitteenä □ ei Verokortti □ kyllä, liitteenä □ ei Eläketurvan järjestäminen □ YEL, MYEL □ kuntayhtymän vastuulla (KuEL)

Todistus kuulumisesta YEL:iin tai MYEL:iin liitetään tämän sopimuksen liitteeksi kerran vuodessa.

Eläketurvan järjestäminen on kuntayhtymän vastuulla, jos yrittä-jätoiminta on niin vähäistä ettei henkilö ole velvollinen ottamaan itselleen YEL-vakuutusta.

Allekirjoitukset Paikka/aika ___________________ ____/:____ 20____ _______________________ ____________________ työsuorituksen tilaaja työnsuorittaja Sopimuksen säilyttäminen 10 vuotta

31 (36)

Kunnallisen eläkelain soveltaminen Liite 5 20.3.2006 Yleiskirje 2/2006 Kuntien eläkevakuutuksen jäsenyhteisöille 1. Kunnallisen eläkelain soveltaminen Kunnallisen eläkelain (KuEL) piiriin kuuluu lain 3 §:n mukaan eläkelaitoksen jäsenyhteisöön virka- tai työsuhteessa oleva henkilö, perhe- tai omaishoitosopimuksen jäsenyhteisön kanssa tehnyt henkilö ja kunnallinen luottamushen-kilö. Vuoden 2005 alusta lukien lain piiriin kuuluu myös toimeksianto- tai konsulttisopimuksen perusteella tehty työ, mikäli toimeksisaaja ei ole yrittäjä, yhtiö tai muu yhteisö. Tämä KuEL:n 3 §:n 2 momenttiin lisätty 4 kohta ei kuitenkaan muuttanut työsuhteen ja ostopalvelun välistä rajanvetoa. Jos työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät, henkilö kuuluu KuEL:n piiriin. KuEL:n piiriin kuuluvalle henkilölle maksetusta palkasta tai muusta vastikkeesta karttuu eläkettä ja näiden ansioi-den perusteella määräytyy työnantajan ja palkansaajan palkkaperusteinen eläkemaksu. Eläkkeessä huomioon otettavat ansiot määräytyvät KuEL:n 68 §:n mukaan. Tällä yleiskirjeellä, johon on koottu ja täsmennetty kunnallisen eläkelain soveltamisalaa koskevia ohjeita, kumotaan yleiskirje 4/2003 'Ostopalvelusopimukset kuntasektorilla'. 2. Työsuhteen ja yrittäjyyden rajanvedosta KuEL:ssa ei ole määritelty työsuhteen käsitettä eikä siinä ole viittausta muuhun lainsäädäntöön. Työeläkelakeja sovellettaessa työsuhde määritellään lähtökohtaisesti työsopimuslaissa olevien työsopimussuhteen tunnusmerk-kien avulla. Kuntien eläkevakuutus on lain nojalla toimivaltainen viranomainen ratkaisemaan sen, kuka kuuluu kunnallisen eläkelain piiriin. Työn teettäjä ja työn suorittaja eivät voi eläkelaitoksia sitovasti keskenään sopia siitä, onko kysymyksessä työ-suhde vai ei, vaan työsuhteen olemassaolo päätellään sen perusteella, täyttyvätkö työsuhteen tunnusmerkit työn suorittajan tosiasiallisessa työskentelyssä. Osapuolet eivät voi myöskään eläkelaitoksia sitovasti keskenään sopia siitä, mitä eläkelakia sopimussuhteeseen sovelletaan. Osapuolten yhteinen, selvästi ilmaistu käsitys on ratkaiseva, jos olosuhteet ja tosiasiallinen toiminta tukevat tätä käsitystä. Toimeksiantosopimuksen tulkinta sen sanamuodon vastaisesti työsuhteeksi on poikkeuksellista ja tulee kysymykseen vain silloin, kun tosiasialliset olosuhteet poikkeavat sovitusta. Ratkaisu työsuhteen ja yrittäjyyden välillä tehdään aina kokonaisharkinnalla. Työsuhteen ja yrittäjyyden tunnus-merkkien keskinäinen painoarvo vaihtelee tilanteen mukaan. Harkinnassa otetaan huomioon erilaisia muodollisia ja aineellisia tunnusmerkkejä. Yrittäjätoimintaan viittaavia muodollisia tunnusmerkkejä ovat esimerkiksi elinkeinoluvan hankkiminen, kauppare-kisteri-ilmoituksen tekeminen, ilmoittautuminen verohallinnon ennakkoperintärekisteriin, rekisteröityminen arvon-lisäverovelvolliseksi ja säännöllisesti palkkoja maksavaksi työnantajaksi, yrittäjäeläkevakuutuksen ottaminen, toiminnan verottaminen elinkeinoverolain mukaan ja toiminnan harjoittaminen yhtiön muodossa. Muodollisten tunnusmerkkien täyttyessä on yleensä kyse yrittäjätoiminnasta, mutta niistä huolimatta työn tekijän ja teettäjän suhde voi joissakin tilanteissa sisältää keskeiset työsuhteen piirteet ja tulla arvioiduksi sen mukaisesti. Toiminta, joka vaatii suuria investointeja, tulkitaan yleisesti yrittäjätoiminnaksi. Tällöin toiminnasta aiheutuu talou-dellinen riski, joka ei ole tunnusomaista työsuhteelle. Yrittäjänä pidetään yleensä myös omaan ammattitaitoon pe-rustuvia palveluja julkisesti tarjoavaa henkilöä, vaikka toiminta ei edellyttäisi mainittavaa pääomansijoitusta. Yrittä-jätunnusmerkkejä ovat tällöin toiminnan yleisyys, laajuus ja julkisuus, jotka ilmenevät esimerkiksi useina toimek-siantoina. Yrittäjällä on yleensä omat toimitilat ja työvälineet. Työn luonne saattaa kuitenkin edellyttää työskentelyä toimek-siantajan tiloissa tai työtä ei ole mahdollista suorittaa muualla kuin tilaajan tiloissa. Työtä ei katsota työsuhteessa tehdyksi työksi yksinomaan sillä perusteella, että työtä tehdään toimeksiantajan tiloissa tai laitteilla, jos tähän me-nettelyyn on hyväksyttävät perusteet. Verohallitus on käsitellyt palkan ja työkorvauksen välistä eroa ohjeessaan 21.6.2005, Dnro 2118/31/2004. Työn johto- ja valvontaoikeus

32 (36)

Olennainen työsopimuslain mukainen työsuhteen tunnusmerkki on työnantajan oikeus työn johtoon ja valvontaan. Oikeus työn johtoon tarkoittaa, että työnantaja tai hänen edustajansa ohjaa työntekoa erilaisin määräyksin ja val-voo sitä, että työ suoritetaan annettujen määräysten mukaisesti. Määräykset voivat koskea esimerkiksi sitä, mitä työtä työntekijä tekee sekä missä, milloin ja miten työ tehdään. Työn valvonta tarkoittaa työnantajan oikeutta valvoa, että työ tehdään annettujen ohjeiden mukaan. Työnantajan ei tosiasiallisesti tarvitse käyttää kumpaakaan oikeutta, pelkkä oikeus työn johtoon ja valvontaan riittää. Työsopimuslain mukaan johto- ja valvontaoikeuden ei katsota puuttuvan pelkästään sen takia, että työ tehdään työntekijän kotona tai muussa hänen valitsemassaan paikassa. Esimerkiksi opetuksen hankkimista muulta kuin oppilaitokselta voidaan pitää ostopalveluna, jos on kyse yksittäi-sestä opetuksesta, johon ei liity sellaista työn tilaajan oikeutta määrätä opetuksen sisällöstä, jota voidaan pitää työnjohto- ja valvontaoikeuden käyttämisenä. Ostopalvelutulkintaa tukee myös se, että opetuksen myyjällä on omaa opetusta. Tällöin myyjä voi hyödyntää omaan käyttöön suunnittelemaansa opetuskokonaisuutta tai sen osia yleisesti. Vertailu samanlaista työtä tekeviin ja julkisen vallan käyttö Sopimussuhteen laatua selvitettäessä merkitystä on myös sillä, miten vastaavaa työtä yleensä tehdään. Harkin-nassa verrataan arvioitavaa työsuoritusta työn teettäjän oman henkilöstön työskentelyyn. Jos työskentelyolosuhteet ja korvauksen määräytymisperusteet ovat jokseenkin samanlaiset kuin vastaavaa työtä tekevillä virka- tai työsuh-teessa olevilla henkilöillä, maksettua korvausta voidaan pitää eläkeoikeudellisena palkkana osapuolten keskinäi-sestä sopimuksesta huolimatta. Yrittäjätoimintana ei voida pitää sellaisen työn suorittamista, johon sisältyy viranomaistehtäviä tai julkisen vallan käyttöä. Julkista valtaa voi käyttää vain jäsenyhteisöön virka- tai työsuhteessa oleva henkilö. Opetusalalla tällaista julkisen vallan käyttöä ovat esimerkiksi päätös oppilaaksi ottamisesta, kurinpito, oppilasarviointi arvosanoin sekä tutkintojen hyväksyminen. Työsuhteen jakamattomuus Työeläkelakeja sovellettaessa pidetään lähtökohtana, että työntekijän ja työnantajan välistä oikeussuhdetta ei voida jakaa. Vaikka erilliset työt kuuluisivatkin eri työeläkelakien soveltamisalaan, järjestetään työntekijän eläke-turva kokonaisuudessaan sen mukaan, mikä on hänen pääasiallinen työnsä. Henkilö ei yleensä voi olla saman-aikaisesti samaan tahoon sekä työntekijän että yrittäjän asemassa. Mikäli kuitenkin työsuhteessa tehtävä työ täy-sin, esimerkiksi toimialaltaan, poikkeaa ostopalveluna tehdystä työstä, on mahdollista toimia sekä työntekijän että yrittäjän asemassa samaan tahoon. Työsuhteen muuttaminen toimeksiantosopimukseksi Osapuolten välinen sopimus työsuhteen muuttamisesta toimeksiantosuhteeksi ei yleensä muuta kunnallisen työn-antajan eläkemaksuvelvoitteita. Myös työnteon olosuhteissa tulee tapahtua todellisia muutoksia, jotta henkilön elä-keturva siirtyisi muun eläkelain kuin KuEL:n piiriin kuuluvaksi. Tällöin kokonaisharkinnassa kiinnitetään huomiota työnteon olosuhteiden muutoksen ohella siihen, onko yrittäjäksi ryhtyneellä myös muita toimeksiantajia vai myykö hän palvelujaan ainoastaan tai lähes ainoastaan entiselle työnantajalleen. Työvoiman vuokraus Työvoiman vuokrausta harjoittavalta yritykseltä vuokrattu työvoima on vuokraavan yrityksen palveluksessa. Esim. lääkärityövoimaa välitettäessä lääkärin työnantajana on välitystoimintaa harjoittava yritys ja työsopimus solmitaan lääkärin ja vuokrausyrityksen välillä. Tosiasiallinen työnjohto- ja valvontavalta kuitenkin siirretään terveyskeskuk-selle tai vastaavalle, jossa vuokralääkäri työskentelee. Eläkemaksuista vastaa tällöin työvoimaa vuokraava yritys, ei terveyskeskus, jossa lääkäri työskentelee.

3 Eräät toimeksiantosopimukset

Vuoden 2005 alusta lukien KuEL:n piiriin kuuluu myös toimeksianto- tai konsulttisopimuksen perusteella tehty työ, mikäli toimeksisaaja ei ole yrittäjä, yhtiö tai muu yhteisö. Mikäli tosiasiallisten olosuhteiden perusteella työsuhteen tunnusmerkit eivät täyty, KuEL:n soveltamisen ulkopuolelle jäävät sellaiset yrittäjät, joilla on yrittäjien eläkelain (YEL) tai maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) mukainen vakuutus tai Eläketurvakeskuksen ennen vuotta 2002 antama päätös vakuuttamisvelvollisuudesta vapauttamisesta. Yrittäjäeläkevakuutus pitää olla sitä toimialaa varten, jota toimeksiantosopimus koskee. KuEL:n ulkopuolelle kuuluminen todennetaan vakuutuskirjan, eläkemaksun tai

33 (36)

vapautuspäätöksen kopiolla. Jos saman henkilön kanssa tehdään useita sopimuksia, riittää, että todistus toimite-taan ensimmäisen sopimuksen/laskun yhteydessä. KuEL:n ulkopuolelle jää myös toiminta, joka tapahtuu osakeyhtiön, kommandiittiyhtiön, avoimen yhtiön, rekis-teröidyn yhdistyksen tai osuuskunnan nimissä. Tällöin ostopalveluna hankitun työn täytyy kuulua yhteisön rekis-teröityyn toimialaan. Toiminimellä tehty työ ei ole yhteisön nimissä tehtyä työtä. Jos yrittäjätoiminta on niin vähäistä (vuonna 2006 työtulo vähemmän kuin 5850,92 €/v), ettei henkilö ole velvollinen ottamaan itselleen YEL-vakuutusta, työ kuuluu KuEL:n piiriin. Jos henkilöllä ei ole esittää todistusta YEL- tai MYEL-vakuutuksesta tai vapautuspäätöksestä, toiminta kuuluu KuEL:n piiriin ja palkkiosta peritään palkansaajan eläkemaksu sekä maksetaan työnantajan eläkemaksu ja palve-lussuhde ilmoitetaan Kuntien eläkevakuutuksen rekisteriin. Ilman yrittäjäeläkevakuutusta oleva toimeksisaaja kuu-luu KuEL:n piiriin, vaikka hänellä on ennakkoperintärekisteriote ja Y-tunnus. KuEL:n piiriin kuuluminen tässä ta-pauksessa ei muuta toimeksiantosopimusta työsopimukseksi eikä aiheuta muita työnantajavelvoitteita kuin eläke-maksun.

1. Osapuolten väliset sopimukset Sopimukset on syytä tehdä aina kirjallisesti ja siten, että niissä selkeästi ilmenee, tehdäänkö työ työsuhteessa vai ostetaanko henkilöltä tietty työsuoritus niin, että hän toimii itsenäisenä yrittäjänä. Molempien osapuolten tulee olla tietoisia siitä, mitä oikeussuhdetta sopimuksella tavoitellaan ja mitkä ovat sopimuksen seuraukset. Sopimuksen sisällössä tulee välttää ilmauksia, jotka ovat ristiriidassa sopimuksen tarkoituksen kanssa ja sopimuksen sisällön tulee luonnollisesti vastata tosiasiallisia olosuhteita. Ostopalvelusopimuksessa olevat määräykset henkilökohtai-sesta työntekovelvoitteesta, sosiaalietujen antamisesta tai työehtosopimuksesta viittaavat työsuhteeseen ja tekevät sopimuksesta tulkinnanvaraisen. Vaikka sopimuksella ei voida eläkelaitosta sitovasti määrätä, onko kyseessä työsuhde vai ei, on osapuolten selke-ästi ilmaistulla, tosiasiallisia olosuhteita vastaavalla yhteisellä tarkoituksella kuitenkin olennainen merkitys kokonais-arvioinnissa. Jos sopimus on kovin tulkinnanvarainen, on mahdollista, että työsuoritus tulkitaan jälkikäteen vastoin sopijapuolten tai toisen sopijan tarkoitusta työsuhteeksi. 5. Lausunnon pyytäminen etukäteen sekä ennakkopäätöksen hakeminen Kuntasektorilla virka- tai työsuhteessa tehty työ oikeuttaa KuEL:n mukaiseen eläkkeeseen. Toimeksiantosuhteessa tehty työ kuuluu kunnallisen eläketurvan piiriin tietyin edellytyksin. Yrittäjä sen sijaan on yleensä velvollinen huo-lehtimaan itse omasta eläketurvastaan. Koska työsuhteen ja yrittäjyyden rajanveto on tulkinnallinen ja ratkaisu on tehtävä kussakin yksittäistapauksessa kokonaisharkinnalla, ei ohjeistuksella voida poistaa kaikkia epäselviä tilanteita. Jäsenyhteisöjen tarkastustoimin-nassa on jälkikäteen jouduttu joissakin tapauksissa tulkitsemaan ostopalvelusopimuksen perusteella tehty työ työ-suhteessa tehdyksi työksi, vaikka toimeksisaajalla on ollut YEL:n mukainen vakuutus. Näissä tapauksissa jäsenyh-teisö on velvollinen maksamaan palkkion määrästä KuEL-maksun. Yrittäjä puolestaan voi alentaa yrittäjäeläkeva-kuutuksen työtuloa siltä osin kuin toimeksiantosopimus on katsottu KuEL:n piiriin kuuluvaksi. Jotta vältyttäisiin jälkikäteiseltä eläketurvan oikaisemiselta ja eläkemaksujen perimiseltä taannehtivasti, on erityisen suositeltavaa pyytää eläkelaitokselta etukäteen yksittäistapauksessa kannanottoa, kuuluuko työ KuEL:n sovelta-misen piiriin. Kyselyt pyydetään osoittamaan seuraaville henkilöille: tarkastuspäällikkö Jarmo Helminen, puh. 010 314 2387, lakimies Karoliina Kiuru, puh. 010 314 2318, rekisteripäällikkö Merja Paananen, puh. 010 314 2759 tai kehittämispäällikkö Helena Pankakoski, puh. 010 314 2409. Sähköpostin muoto: etunimi.sukunimi@keva.fi. Eläkelaitoksen kannanoton lisäksi jäsenyhteisö tai työnsuorittaja voi pyytää eläkelaitokselta KuEL:n 101 §:n mukaisen valituskelpoisen ennakkopäätöksen siitä, kuuluuko työ ja siitä maksettava palkka KuEL:n piiriin. Eläkelaitoksen päätöksestä on valitusoikeus kuntien eläkelautakuntaan ja lautakunnan päätöksestä edelleen vakuutusoikeuteen. KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUS

Eija Lehto-Kannisto Timo Viherkenttä

varatoimitusjohtaja varatoimitusjohtaja

Päivitetty 19.4.2010

34 (36)

PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE Liite 6 ARVIO TYÖSSÄ SELVIYTYMISESTÄ (sairauslomia yli 30 päivää/vuosi) Työntekijä_________________________________ Tehtävänimike______________________________ Työyksikkö_________________________________ Puhelin____________________________________ Esimies____________________________________ Puhelin_____________________________________ Työntekijän työtehtävät: Yhteinen arvio työstä selviytymisestä (mikä sujuu hyvin, missä ongelmia jne). Ellei yhtä mieltä, työntekijän ja lähiesimiehen arvio erikseen: Sovitut toimenpiteet työssä selviytymisen parantamiseksi: Työkyky- ja työkuormitusarviossaan työterveyshuoltoa pyydetään selvittämään erityisesti seuraavaa: Keskusteluun osallistunut työterveyshoitaja: Tarvittaessa arviointikeskustelu sovittujen toimenpiteiden onnistumisesta käydään (pvm): Esimiehen allekirjoitus Työntekijän allekirjoitus / 20 _________________________________ _____________________________ Jakelu: työterveyshuolto

35 (36)

Liite 7 Peruspavelukuntayhtymä Selänne ILMOITUS VÄKIVALTATILANTEESTA Lomake on tarkoitettu työpaikan sisäiseen käyttöön. Täytä tämä lomake mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen. Lomakkeen voi myös esitäyttää yritystietojen/työpaikkatietojen osalta.

Toimita ilmoitus lähimmälle esimiehellesi, työsuojeluvaltuutetulle ja jos haluat nostaa syytteen, ilmoita myös poliisille.

Yrityksen nimi

Puhelin

Osoite

Vahingoittuneen/uhatun nimi

Puhelin

Tapahtumapaikka/työpiste

Tapahtumapäivä ja –aika

Tehtävänimike

Tehtävässä oloaika

Silminnäkijä (t)

Selostus tapahtumasta

Tapahtumasta seuranneet ruumiilliset vammat

Olisiko tilanne voitu välttää? Kyllä , miten? Ei , miksi ei? En osaa sanoa

Minkälainen apu olisi ollut tarkoituksenmukaista?

Avuksi oli saatavilla Kyllä Ei Tapahtumasta on otettu yhteyttä Kyllä Ei

Työtoveri Työterveyshuoltoon

Vahtimestari Työsuojelupäällikköön

Vartija Turvapalveluun

Hälytyslaite Työsuojeluvaltuutettuun

Asiakas/ulkopuolinen hlö Työsuojelupiiriin

Poliisiin

Ilmoituksen laatijan allekirjoitus

36 (36)

Peruspalvelukuntayhtymä Selänne ILMOITUS VÄKIVALTA TILANTEESTA

TUNTOMERKIT

Sukupuoli

Mies Nainen

Ikä Pituus

Vartalo

hoikka normaali tanakka lihava

Hiukset (väri/tyyli)

Parta Viikset

Kasvot

(muoto, erikoisuudet)

Silmät Silmälasit

Ihonväri

Kädet

(oikea/vasenkätinen ym.)

Korut

Arvet/tatuoinnit

Muuta

Mitä epäilty sanoi?

Puhetapa

LIIKKUMINEN:

Suunta

Tapa Ajoneuvo/malli

jalkaisin henkilöauto

pyörällä pakettiauto

autolla ym. Merkki

Rekisterinumero Väri

Muut tuntomerkit lommot tarrat

Erityistä! Hattu

väri/tyyppi Takki

Paita

Pusero

Solmio

Kantamus

Ase

Housut Jalkineet

RIKOSTEN TAPAHDUTTUA TAI EPÄILYTTÄVISSÄ TAPAUKSISSA OTA YHTEYS POLIISIIN YLEINEN HÄTÄNUMERO

112