Henkilöstöraportti 2018

Yhteistoimintaelin 9.5.2019 Kunnanhallitus 14.5.2019 Kunnanvaltuusto 10.6.2019

1

Sisällys sivu

1. Johdanto 2

2. Henkilöstökulut 3

3. Tunnuslukuja 5

3.1. Henkilöstön määrä ja rakenne 5 3.2. Sukupuolirakenne 6 3.3. Henkilöstön ikärakenne 6

4. Henkilöstön osaamisen kehittäminen 7

5. Työhyvinvointi 8

5.1. Terveysperusteiset poissaolot 8 5.2. Henkilöstön vaihtuvuus 10 5.3. Eläköityminen 10 5.4. Työterveyspalvelut 11 5.5. Työhyvinvointikysely 13 5.6. Muu henkilöstön hyvinvointi 13

2

1. Johdanto

Toholammin kunnassa on tehty henkilöstöraportointia vuodesta 2005 lähtien. Henkilöstöraportti

antaa Toholammin kunnan johdolle, poliittisille päätöksentekijöille ja henkilöstölle tietoa kunnan

henkilöstövoimavaroista, henkilöstön osaamisesta ja työhyvinvoinnista. Tieto

henkilöstövoimavaroista on myös henkilöstösuunnittelun tukena muutostilanteissa.

Henkilöstöraportin sisältöä kehitetään Kuntatyönantajien suosituksen mukaiseksi.

Vuodesta 2018 alkaen kunnan palkkahallinto siirtyi Kuntien Hetapalvelut Oy:n hoidettavaksi.

Tämän myötä otettiin käyttöön Ess-henkilöstöhallinnan tietojärjestelmä ja Aditron palkkahallinnan

tietojärjestelmä. Norlic- matkalaskujärjestelmän käyttöönotto tapahtui myös samaan aikaan. Ess-

järjestelmästä saadaan henkilö- ja työsuhdetietoja, ja tavoitteena on Ess-tietojärjestelmästä

saatavien raporttien hyödyntäminen henkilöstöjohtamisen työvälineenä.

Henkilöstöraportissa kuvataan henkilöstön tunnuslukuja. Perustietoja koskevat tiedot perustuvat

vuoden viimeisen päivän (31.12.2018) tilanteeseen. Suurin osa tiedoista on saatu

tietojärjestelmistä ja osastojen esimiehiltä on tarvittaessa pyydetty lisätietoja.

Henkilöstöstrategian/henkilöstösuunnitelman laatimisella tuetaan strategisten tavoitteiden

saavuttamista erityisesti henkilöstötoimintojen osalta. Strategian pohjalta asetetaan

henkilöstötoiminnan tavoitteita tuleville vuosille. Lisäksi henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa

päivitetään vuosittain, ko. suunnitelma sisältää henkilöstön osaamisen kehittämisen

pääpainopisteet.

3

2. Henkilöstökulut

Henkilöstökulut 2018 2017 Muutos

Palkat ja palkkiot 8 468 440,82 8 370 754,74 1,17 %

Päivärahakorvaukset -140 231,57 -172 447,55

Perhevapaakorvaukset -2 500,00 -5 000,00

Jaksotetut palkat ja palkkiot -22 032,67 -5 062,93

Aktivoidut palkat ja palkkiot

-2 742,34

Palkat ja palkkiot yhteensä 8 303 676,58 8 185 501,92 1,44 %

Sivukulut

Eläkekulut

KuEl-maksu 1 321 744,73 1 304 392,52

VaEl-maksu 90 456,97 124 008,54

Varhe-maksu 71 541,47 64 359,74

Eläkemenoperusteinen

maksu 376 434,32 375 229,65

Jaksotetut eläkekulut -6 817,58 -918,43

Aktivoidut eläkekulut

-467,57

Eläkekulut yhteensä 1 853 359,91 1 866 604,45 -0,71 %

Vakuutusmaksut

Sairausvakuutusmaksu 71 207,16 88 028,17

Työttömyysvakuutusmaksut 191 346,00 185 590,84

Tapaturmavakuutusmaksut 53 176,85 134 892,59

Muut vakuutusmaksut 3 406,56 2 188,12

Jaksotetut vakuutusmaksut -24 107,05 -829,10

Aktivoidut vakuutusmaksut

-138,95

Vakuutusmaksut yhteensä 295 029,52 409 731,67 -27,99 %

Henkilöstökulut

yhteensä 10 452 066,01 10 461 838,04

-0,09 %

Palkat ja palkkiot sisältävät koko henkilöstön bruttopalkat ja luottamushenkilöiden kokouspalkkiot.

Palkkojen nousu on ollut maltillista, lähinnä johtuen yleiskorotuksista.

Päivärahakorvaukset sisältävät sairaus- ja tapaturmavakuutuskorvaukset.

Eläkemenojen vähentymiseen vaikuttaa mm. valtioeläkejärjestelmään kuuluvien opetusalan

4

henkilöiden eläköityminen.

Työnantaja on maksanut vuonna 2018 varhaiseläkemenoperusteisesta eli varhe-maksua, kun sen

työntekijä jää ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle,

työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle. Työntekijän ikä ei ole vaikuttanut varhe-maksun määrään.

Vuodesta 2019 alkaen Keva laskuttaa työnantajalta kuukausittain palkkaperusteisen eläkemaksun,

joka korvaa nykyiset työnantajan ja työntekijän palkkaperusteiset maksut sekä varhe-maksun.

Tapaturmamaksuissa on tapahtunut huomattava kulujen väheneminen. Vakuutusten

kilpailuttamisen jälkeen kunnan vakuutusmaksut vähenivät 0,5 % ja lomituksen vakuutusmaksut

vähenivät 0,6 %, näiden vaikutus vuositasolla on yhteensä noin 42 000 euroa. Vuodelle 2018

saatiin myös palautusta 18 000 euroa koskien aikaisemmin tapahtunutta tapaturmaa.

5

3. Tunnuslukuja

3.1. Henkilöstön määrä ja rakenne

Henkilöstömäärä kattaa kuntaan palvelussuhteessa olevan henkilöstön. Henkilöstön

kokonaismäärässä ja rakenteessa tapahtuvien muutosten seurantaa voidaan hyödyntää

henkilöstöresurssien kohdentamisessa ja henkilöstösuunnittelussa.

Toholammin kunnan palveluksessa oli vuoden 2018 lopussa 269 työntekijää (ESS-

tietojärjestelmä). Vakinaisten palvelussuhteiden osuus oli 73,2 %, määräaikaisten

palvelussuhteiden osuus oli 17,1 % ja tilapäisten osuus oli 9,7 % kaikista palvelussuhteista.

Luvuissa on huomioitu myös osa-aikaiset työntekijät (vrt. tilinpäätökseen huomioidaan osa-

aikaisten työntekijöiden työpanos yhteensä).

Palvelussuhde

31.12.2018

Vakinaiset Määräaikaiset Tilapäiset

ml. sijaiset ja

työllistetyt

Yhteensä

Hallinto-osasto

Lomatoimen

osasto

Sivistysosasto

Tekninen osasto

6

85

72

34

2

12

29

3

25*

1

8

122

101

38

Kaikki yhteensä 197 46 26 269

* Melan Lomitusnetti-järjestelmään kirjataan kaikki maatalouslomittajien palvelusuhteet ja työsopimukset (tunti/lyhytaikainen(=päiväpalkka)/kuukausipalkka vakituinen/kk-palkka määräaikainen). Palkanlaskennassa ei voida ottaa palkanmaksuun tietoa tuntipalkkaisista työsopimuksista ja niiden sopimusten puitteissa tehdyistä töistä. Jotta palkkatieto saadaan palkanlaskentaan, lomatoimi kirjaa 1.1.2018 lukien tuntipalkkaiset työsopimukset Lomitusnettiin lyhytaikaisina työsopimuksina. Palkanlaskenta määrittelee palvelusuhteen pituuden perusteella, maksetaanko tunti- vai päiväpalkkaa. Tarkasteluhetkellä 31.12.2018 oli neljä henkilöä vanhempainvapaalla, kaksi henkilöä hoitovapaalla,

yksi henkilö opintovapaalla ja kaksi henkilöä työvapaalla. Heidät lasketaan kuitenkin mukaan

henkilöstömäärään ja osalla heistä oli vapaiden aikana sijainen.

6

3.2. Sukupuolirakenne

Naiset Miehet

Hallinto-osasto

Lomatoimen osasto

Sivistysosasto

Tekninen osasto

6

57

87

31

2

65

14

7

Yhteensä 181 88

3.3. Henkilöstön ikärakenne

Henkilöstön ikätietoja tarvitaan varautumisessa eläkepoistumaan ja ennakoitaessa tulevaisuuden

henkilöstön rekrytoinnin tarvetta. Lisäksi tiedot tukevat myös ikäjohtamista.

Ikä vuosina Naiset Miehet Yhteensä %-osuus

alle 30

30-39

40-49

50-59

60-68

68-

28

41

40

55

16

1

20

20

17

23

7

1

48

61

57

78

23

2

17,8 %

22,7 %

21,2 %

29,0 %

8,6 %

0,7 %

Yhteensä

181 88 269 100,0 %

7

4. Henkilöstön osaamisen kehittäminen

Osaaminen vaikuttaa sekä henkilöstön hyvinvointiin että tulokselliseen toimintaan. Osaamisen

suunnitelmallinen kehittäminen on osa osaamisen johtamisen ja varmistamisen kokonaisuutta,

johon kuuluvat myös osaamisen ylläpito, osaamisen siirtäminen ja uuden osaamisen hankkiminen.

Henkilöstön osaamis- ja kehittämistarpeiden kartoitusta käytiin vuonna 2018 työntekijöiden kanssa

läpi käytännössä kehityskeskusteluiden yhteydessä. Käytyjen kehityskeskusteluiden toteumia

seurataan. Vuonna 2018 kehityskeskusteluiden määrä ei toteutunut toivotulla tavalla (100 %).

Koulutusmenoihin käytettiin vuonna 2018 yhteensä 25 479,41 euroa (kustannukset eivät sisällä

täydennyskoulutukseen osallistuneiden koulutusajan palkkoja). Koulutusmenojen osuus

henkilöstömenoista on noin 0,26 %.

Kunta on oikeutettu hakemaan koulutuskorvausta Työttömyysvakuutusrahastolta

kalenterivuosittain. Lain (1140/2013) tarkoituksena on parantaa työnantajan mahdollisuuksia

järjestää työntekijöilleen heidän ammatillista osaamistaan kehittävää koulutusta. Vuoden 2018

osalta kunta sai 2 237,06 € koulutuskorvausta työttömyysvakuutusrahastolta. Käytännössä

koulutuskorvaus vähennetään vuoden 2018 työttömyysvakuutusmaksusta.

Henkilöstö on kouluttautunut vuonna 2018 osallistumalla ajankohtaisiin omaa alaa tukeviin

koulutuksiin. Huomioitavaa on myös se, että koulutuksia on järjestetty yhä enenevässä määrin

verkkokoulutuksina.

Vuonna 2018 lomatoimen osaston hallinnossa kaksi johtavaa lomittaa aloitti

lähiesimieskoulutuksen. Maatalouslomittajista 12 työntekijää suoritti tuotantoeläinten hoidon ja

hyvinvoinnin ammattitutkinnon.

Lisäksi lomatoimesta on osallistuttu täydennyskoulutuksiin mm. ensiapu-, alkusammutus-,

työterveys- ja nautojen käsittely ja käyttäytyminen – koulutuksiin. Lisäksi on osallistuttu palkka- ja

palvelusuhdekoulutukseen sekä Melan laivaseminaariin.

Sivistystoimen koulutussuunnitelmassa NEPSY-koulutus on keskeinen yhteinen teema.

Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmennus eli NEPSY-valmennus tukee oppilaan oman

toiminnan ohjauksen ja arjen hallinnan taitoja sekä eheän minäkuvan rakentumista. Se on

käytännönläheistä, tavoitteellista ja voimavaroja vahvistavaa toimintaa, joka lähtee oppilaan

tarpeista. Vuoden 2018 aikana sivistysosastolta kaksi opettajaa, luokanopettaja ja

esikoulunopettaja, valmistuivat NEPSY-valmentajiksi ja kaksi opettajaa aloitti

valmentajakoulutuksen. Lähivuosina on tarkoitus suunnitelmallisesti lisätä NEPSY-osaamista

kouluissa. Sivistysosaston väki on mm. osallistunut aktiivisesti eKeski-Pohjanmaa -hankkeen

seminaareihin ja eri hankkeiden, esim. Liikkuvan koulun puitteissa järjestettyihin koulutuksiin.

8

Muutoin kaikilla osastoilla koulutukset ovat keskittyneet ammattitaidon kehittämiseen ja osaamisen

pitämiseen ajassa kiinni. Kouluttautumiseen on ohjattu lisää resursseja, koulutusmäärärahoista

tinkimistä ei pidetä viisaana säästämiskohteena.

Henkilöstön koulutusrakenteesta ei ole saatavilla tilastoa (Kuntien Hetapalvelut Oy:lle ei ole

toimitettu henkilöstön koulutustietoja).

5. Työhyvinvointi

5.1. Terveysperusteiset poissaolot

Terveysperusteisia poissaoloja ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot sekä työtapaturmista,

työmatkatapaturmista ja ammattitaudeista johtuvat poissaolot.

Terveysperusteiset palkalliset ja palkattomat poissaolot lasketaan kalenteripäivinä. Poissaoloja on

pyrittävä vähentämään ja niiden syitä analysoitava yhdessä esimiesten, henkilöstön ja

työterveyshuollon kanssa. Tavoitteena on jatkossa kustannusseurannan kehittäminen.

9

Terveysperusteiset

poissaolot

Kalenteripäivät

yhteensä

% - osuus

Lyhyet poissaolot alle 4 pv

4-29 pv

30-60 pv

61-90 pv

91-180 päivää

Yli 180 päivää

Yhteensä

543

1560

607

460

882

960

5012

10,8 %

31,1 %

12,1 %

9,2 %

17,6 %

19,2 %

100 %

Koko kunnan henkilöstöä (269) tarkasteltaessa sairauspoissaolopäiviä on ollut 18,6 päivää

työntekijää kohden. Lukua näyttää korottavan yksittäiset pitkät sairaslomat, joten yksiselitteisiä

tulkintoja ja päätelmiä tilastoista ei osastojen osalta ole tarkoituksenmukaista tehdä.

Työterveyshuollosta saadun sairauspoissaolojen yhteenvetoraportin mukaan vuonna 2018 on

työterveydessä asioinut 153 työntekijää (henkilömäärä on keskiarvo kuukausien viimeisien päivien

työterveyshuollon järjestelmässä olevista henkilöstä). Näistä 44,5 %:lla eli 68 työntekijällä on

Terveysperusteiset

poissaolot

Hallinto-

osasto

Lomatoimen

osasto

Sivistys

osasto

Tekninen

osasto

Kalenteripäivät

yhteensä

Lyhyet poissaolot alle 4 pv

4-29 pv

30-60 pv

61-90 pv

91-180 päivää

Yli 180 päivää

Yhteensä

Em. poissaoloista erikseen

- työtapaturmat

- työmatkatapaturmat

- ammattitaudit tai -

epäilyt

12

117

84

28

175

1020

233

375

440

960

78

252

333

225

153

104

90

65

85

289

104

543

1560

607

460

882

960

5012 kalenteri-

päivää

210

10

kertynyt sairauspoissaoloja. Työterveyshuollon sairauspoissaoloprosentin laskennassa on mukana

vain Työplussan potilastietojärjestelmässä olevat sairauslomapäivät ja tähän laskentaan ei oteta

mukaan viikonloppuja eikä juhlapäiviä.

ESS-tietojärjestelmästä saatavien sairauspoissaolopäivien (lasketaan kalenteripäivät) ja

työterveyshuollosta saatavien sairauspoissaolopäivien laskenta poikkeavat toisistaan eikä siten

saada suoraan vertailukelpoista aineistoa.

5.2. Henkilöstön vaihtuvuus

Vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön vuoden aikana kunnassa alkaneet ja

päättyneet palvelussuhteet (irtisanoutuneet ml. eläkkeelle siirtyneet, irtisanotut, kuolleet).

Vaihtuvuusprosentti lasketaan suhteuttamalla em. henkilöiden lukumäärät edellisen vuoden lopun

vakinaisen henkilöstön kokonaismäärään.

Vakinaiset Lukumäärä Vaihtuvuus %

Alkaneet palvelussuhteet

Päättyneet palvelussuhteet

- irtisanoutuminen oma pyyntö

- työkyvyttömyyseläkkeelle ja

vanhuuseläkkeelle

13

13

9

5,2

8,8

Tavoitteena on, että päättyviin palvelussuhteisiin liitetään lähtöhaastattelu tai lähtöpalaute.

5.3. Eläköityminen

Seuraamalla toteutunutta eläkepoistumaa ja -ennusteita ja yhdistämällä tiedot kunnan strategiaan

kyetään ennakoimaan tulevaa työvoima- ja osaamistarvetta, työurien pituutta sekä

henkilöstöjohtamisen haasteita.

Tulevien vuosien ennusteen pohjana on tällä hetkellä henkilöstöjärjestelmästä saatavat tiedot

(ohjelmantoimittajan mukaan ohjelma päättelee eläkeiän syntymävuoden mukaan). Tämän

mukaan 31.12.2028 mennessä kunnassa eläköityy 47 henkilöä.

Viiden vuoden tarkastelujaksolla eläköityy 19 henkilöä. Näistä sivistysosastolta 6,

lomituspalveluista 4, tekniseltä osastolta 8 ja hallinto-osastolta 1.

11

Kymmenen vuoden tarkastelujaksolla eläköityy 47 henkilöä. Näistä sivistysosastolta 11,

lomituspalveluista 20, tekniseltä osastolta 13 ja hallinto-osastolta 3.

Kevan ennusteet päivitetään muutaman vuoden välein.

Vuonna 2018 vanhuuseläkkeelle siirtyi 7 henkilöä.

Yhteensä Keski-ikä

Vanhuuseläkkeelle siirtyneet

Osa-aikaeläkkeen aloittaneet

7

Eläkeuudistus tuli voimaan 1.1.2017. Eläkeuudistuksessa Kunnallinen eläkelaki (KuEL), Valtion

eläkelaki (VaEL) ja Kirkon eläkelaki (KiEL) yhdistettiin ja käyttöön otettiin Julkisten alojen eläkelaki

(JuEL). Uudistuksen myötä osa-aikaeläke poistui ja tilalle tuli osittainen varhennettu vanhuuseläke.

Varhennettu vanhuuseläke poistui, eikä sille voi enää jäädä. Uutena eläkelajina tuli työuraeläke.

Eläkkeen alaikäraja nousee vuodesta 2018 alkaen asteittain 63 vuodesta 65 ikävuoteen.

5.4. Työterveyspalvelut

Kunnan työterveyshuollon palvelun tuottaa Työplus Oy. Työterveyshuollosta saa lakisääteisen

perusterveydenhoidon lisäksi sairaanhoitopalvelut. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma

päivitetään vuosittain yhteistyöpalaverissa, jossa on mukana työterveyshuollon ja kunnan

edustajat.

Työterveyshuollossa painopistettä on siirretty ennaltaehkäisevän toiminnan suuntaan.

Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista Kela maksaa 60 % korvauksen niille

työnantajille, jotka ovat sopineet yhdessä työterveyshuollon kanssa työkyvyn hallinnan, seurannan

ja varhaisen tuen toteuttamisesta työpaikalla.

Toholammin kunnassa on käytössä Varhaisen tuen toimintamalli. Varhaisen tuen mallin

tavoitteena on tunnistaa ja arvioida varhaisessa vaiheessa työkyvyn heikkeneminen, jotta

työntekijän työssä suoriutumista voidaan tukea ja estää merkittävät työkykyongelmat. Toimintamalli

luo työntekijöiden työterveyden ja toimintakyvyn järjestelmällisen seurannan puitteet.

Työterveyshuollon toiminta on raportoinnin kehittämisen kautta lisännyt toimenpiteitä henkilöstön

12

hyvinvoinnin laadulliseksi parantamiseksi. Työterveyshuollon toimintakertomus täydentää

henkilöstöraporttia (tätä toimintakertomusta ei toimitettu henkilöstöraportin tekovaiheen aikana).

Työterveyshuollosta saadaan vuosittain perusraportti, josta näkee koko kunnan osalta

sairauspoissaolojen määrän diagnoosien pääryhmittäin (kts. kohta 5.1.). Tämä raportti ei

kuitenkaan sisällä kaikkia sairauslomapoissaoloja ja –diagnooseja, sillä työntekijä voi olla omalla

ilmoituksella pois yhdestä viiteen vuorokauteen (poissaolon jatkuessa yli kolme päivää, on

poissaolijan otettava yhteyttä esimieheen ja esimies voi harkintansa mukaan myöntää neljännen ja

viidennen poissaolopäivän).

Kunnassa on käytössä päihdeohjelma ja hoitoonohjausmalli, joka toimii yhteistyössä

työterveyshuollon kanssa. Henkilöstöllä on ollut myös mahdollisuus saada työnohjausta tarpeen

mukaan.

Työterveyshuollon kustannukset:

Kustannukset yhteensä

2018 200 387,00

2017 132 243,00

2016 118 702,00

Vuonna 2018 Kelan työterveyshuollon korvauksen määrä: korvausluokka I 40 002,00 euroa ja

korvausluokka II 44 022,74 euroa eli yhteensä 84 024,74 euroa. Työnantajalle maksettava korvaus

ei voi ylittää työntekijäkohtaista korvauksen enimmäismäärää.

Huomioitavaa on, että ei-korvattavien osuus on kasvanut. Ei-korvattaviin kuuluu mm. työsuojeluun

tai -turvallisuuteen liittyvät henkilökohtaiset suojaimet ja apuvälineet ja lääkkeet.

Erikoissairaanhoitoa tai psykologin antamaa terapiaa ei korvata. Kela ei myöskään korvaa

työterveyshuollon järjestämää liikunta- ja virkistystoimintaa, työnohjausta tai johtamiseen liittyvää

koulutusta).

Korvausluokkaan I kuuluvat ehkäisevän toiminnan ja työntekijöiden työkykyä ylläpitävän

toiminnan kustannukset, joita syntyy esim. työpaikkaselvityksistä, työpaikkakäynneistä,

terveystarkastuksista ja työterveyteen liittyvästä neuvonnasta.

Korvausluokkaan II kuuluvat ehkäisevän työterveyshuollon lisäksi järjestetyn yleislääkäritasoisen

sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset.

13

Vuonna 2018 toteutettiin Työplussan toimesta kunnan henkilöstölle suunnattuja kuntoutusryhmiä,

jotka toteutettiin työterveyshuollon toimesta avokuntoutuksena. Näihin osallistui yhteensä 13

henkilöä. Kuntoutusten luonne on muuttunut aikaisempien vuosien pitkistä kuntoutusjaksoista

lyhyempiin kuntoutusjaksoihin ja -päiviin.

5.5. Työhyvinvointikysely

Joulukuussa 2018 toteutettiin työterveyshuollon järjestämän työhyvinvointikysely. Kyselyn sisältö

on laadittu työterveyshuollossa ja se koostui kahdesta osasta Työyhteisöstä ja minä-työssä.

Työterveyshuolto esitteli kyselyn tulokset johtoryhmälle ja sen jälkeen tulokset käytiin läpi

henkilöstön kanssa.

5.6. Muu henkilöstön työhyvinvointi

Yhteistoiminta, työsuojelu ja työturvallisuus

Kunnassa toimii yhteistoimintaelin, jossa on työnantajan edustus ja tasapuolinen edustus

henkilöstöjärjestöistä. YT-ryhmän tehtävänä on käsitellä henkilöstön asemaan liittyviä

sopimuskysymyksiä sekä toimia tiedonvälityskanavana henkilöstön ja työnantajan välillä sekä

käsitellä työsuojeluasioita.

Työsuojelutoiminnan kokoonpano muodostuu kolmesta työsuojeluvaltuutetusta ja

työsuojelupäälliköstä. Työsuojelupäällikkönä toimii tekninen johtaja. Työsuojeluvaltuutetuilla on 5

varavaltuutettua. Nykyinen toimintakausi valituilla työsuojeluvaltuutetuilla on 1.1.2018 –

31.12.2021.

Työsuojelu on muuttunut perinteisestä tapaturmantorjunnasta työyhteisöä kokonaisvaltaisesti

tarkastelevan ja kehittävän työsuojelun suuntaan. Turvallisuus on noussut viime vuosina yhä

keskeisemmäksi työhyvinvointiin vaikuttavaksi tekijäksi. Keskeisenä lähtökohtana on

henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa.

Työsuojelujaosto tekee tarvittaessa työnantajalle esityksiä työolojen parantamiseksi sekä

työterveyshuollon kehittämiseksi ja työsuojelukoulutuksen ja työn opastuksen järjestämiseksi.

Lisäksi jaosto osallistuu työsuojelutarkastuksiin, työkykyä ylläpitävän toiminnan järjestämiseen ja

käy läpi kaikki ns. ”läheltä piti” -tilanteet.

14

Yhteiset tapahtumat ja tyhy-toiminta

Kesän aikana oli henkilöstön tyhy-päivä Alahärmässä. Lomatoimella ja sivistysosastolla on ollut

omaa tyhy-toimintaa.

Jouluruokailu järjestettiin Ritjan Keitaassa.

Kuntosali- ja uimakäyntejä 20 kertaa (6 euroa) vuodessa.

Työplussan kuntosalilla järjestettiin ryhmämuotoista toimintaa.

Vapaa-ajalla on järjestetty yhteisiä virkistysiltapäiviä kuten esim. liikuntateemaisia illanviettoja.

Henkilöstöyhdistys on toiminut aktiivisesti ja sen toiminta on edistänyt yhteisöllisyyttä mm.

toteuttamalla retkiä, matkoja ja osallistumalla tapahtumiin.

Työhyvinvointikysely 2018Toholammin kunta

Työhyvinvointikysely

• Toteutettiin joulukuussa 2018/alkuvuodesta 2019.

• Sähköisenä kyselynä (+paperiversiot heille, jotka eivät pystyneet sähköistä kyselyä täyttämään).

• Kysely koostui kahdesta osasta: Työyhteisöstä ja minä-työssä. Molemmat osiot sisälsivät sekä avoimia kysymyksiä että suljettuja kysymyksiä. Sähköinen kyselyn suljetut kysymykset toteutettiin hymynaamakuvioin.

• Jako: Keskushallinto, tekninen, loma- ja sivistystoimi

• Vastauksia saatiin yhteensä 134kpl.

1. Täysin eri mieltä

2. Eri mieltä

3. En osaa sanoa

4. Samaa mieltä

5. Täysin samaa mieltä

TYÖHYVINVOINTIKYSELY

Yksikkö:

46,3 %

24,6 %

25,4 %

3,7 %

0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 %

Sivistys to imi

Tekninen toimi

Lomatoimi

Keskushall into

Kaikk i vastaajat (KA:1.87, Hajonta:0.92) (Vastauksia:134)

TYÖHYVINVOINTIKYSELY

Ikä:

0,0 %

11,2 %

22,4 % 20,9 %

35,1 %

10,4 %

0,0 %

20,0 %

40,0 %

60,0 %

80,0 %

100,0 %

alle 20 20-30 31-40 41-50 50-60 yl i 60

Kaikk i vastaajat (KA:4.11, Hajonta:1.19) (Vastauksia:134)

TYÖHYVINVOINTIKYSELY

Sukupuoli

81,3 %

18,7 %

0,0 %

20,0 %

40,0 %

60,0 %

80,0 %

100,0 %

nainen mies

Kaikk i vastaajat (KA:1.19, Hajonta:0.39) (Vastauksia:134)

TYÖHYVINVOINTIKYSELY

1. Työyhteisössä on avoin ilmapiiri.

0,0 %

9,7 %

22,4 %

44,0 %

23,9 %

0,0 %

20,0 %

40,0 %

60,0 %

80,0 %

100,0 %

1 2 3 4 5

Kaikk i vastaajat (KA:3.82, Hajonta:0.9) (Vastauksia:134)

TYÖHYVINVOINTIKYSELY

2. Työyhteisössä on positiivinen ilmapiiri.

0,7 %

9,0 %

16,4 %

50,7 %

23,1 %

0,0 %

20,0 %

40,0 %

60,0 %

80,0 %

100,0 %

1 2 3 4 5

Kaikk i vastaajat (KA:3.87, Hajonta:0.9) (Vastauksia:134)

TYÖHYVINVOINTIKYSELY

3. Voin vaikuttaa työyhteisön asioihin.

3,0 %6,7 %

25,4 %

47,0 %

17,9 %

0,0 %

20,0 %

40,0 %

60,0 %

80,0 %

100,0 %

1 2 3 4 5

Kaikk i vastaajat (KA:3.7, Hajonta:0.94) (Vastauksia:134)

4. Saan työkavereilta tukea työssäni.

0,7 %

6,0 %

14,9 %

43,3 %

35,1 %

0,0 %

20,0 %

40,0 %

60,0 %

80,0 %

100,0 %

1 2 3 4 5

Kaikk i vastaajat (KA:4.06, Hajonta:0.9) (Vastauksia:134)

5. Osamiseeni luotetaan työyhteisössä.

0,7 %

6,0 %

11,2 %

51,5 %

30,6 %

0,0 %

20,0 %

40,0 %

60,0 %

80,0 %

100,0 %

1 2 3 4 5

Kaikk i vastaajat (KA:4.05, Hajonta:0.85) (Vastauksia:134)

6. Tiedonkulku toimii työpaikallani.

3,0 %

18,7 %

33,6 %

38,1 %

6,7 %

0,0 %

20,0 %

40,0 %

60,0 %

80,0 %

100,0 %

1 2 3 4 5

Kaikk i vastaajat (KA:3.27, Hajonta:0.94) (Vastauksia:134)

7. Työ jakautuu tasaisesti työntekijöiden kesken.

4,5 %

13,4 %

32,1 %

41,0 %

9,0 %

0,0 %

20,0 %

40,0 %

60,0 %

80,0 %

100,0 %

1 2 3 4 5

Kaikk i vastaajat (KA:3.37, Hajonta:0.97) (Vastauksia:134)

1. Olen motivoitunut tekemään työni.

1,5 % 3,0 %

10,4 %

49,3 %

35,8 %

0,0 %

20,0 %

40,0 %

60,0 %

80,0 %

100,0 %

1 2 3 4 5

Kaikk i vastaajat (KA:4.15, Hajonta:0.83) (Vastauksia:134)

2. Tunnen hallitsevani työni.

0,0 %3,0 %

11,2 %

54,5 %

31,3 %

0,0 %

20,0 %

40,0 %

60,0 %

80,0 %

100,0 %

1 2 3 4 5

Kaikk i vastaajat (KA:4.14, Hajonta:0.72) (Vastauksia:134)

3. Työni on mielekästä.

1,5 %

6,0 %9,0 %

51,5 %

32,1 %

0,0 %

20,0 %

40,0 %

60,0 %

80,0 %

100,0 %

1 2 3 4 5

Kaikk i vastaajat (KA:4.07, Hajonta:0.88) (Vastauksia:134)

4. Työvuoroissa on tasaisesti henkilökuntaa työmäärään nähden.

3,0 %

11,9 %

23,9 %

42,5 %

18,7 %

0,0 %

20,0 %

40,0 %

60,0 %

80,0 %

100,0 %

1 2 3 4 5

Kaikk i vastaajat (KA:3.62, Hajonta:1.01) (Vastauksia:134)

5. En koe työtäni uuvuttavana.

6,0 %

16,4 %

27,6 %

41,8 %

8,2 %

0,0 %

20,0 %

40,0 %

60,0 %

80,0 %

100,0 %

1 2 3 4 5

Kaikk i vastaajat (KA:3.3, Hajonta:1.03) (Vastauksia:134)

6. Työasiat kuormittavat minua vapaa-ajalla.

10,4 %

21,6 %

29,1 %26,9 %

11,9 %

0,0 %

20,0 %

40,0 %

60,0 %

80,0 %

100,0 %

1 2 3 4 5

Kaikk i vastaajat (KA:3.08, Hajonta:1.17) (Vastauksia:134)