hiilijalanjÄlki bisneksen ajurina suomi-leffa hyytyy … · suureksi haasteeksi yrityksissä...
TRANSCRIPT
PricewaterhouseCoopersin asiakaslehti 2●2009
HIILIJALANJÄLKIBISNEKSEN AJURINA
INNOVAATIOIDEN AALLONHARJALLA
Ruukin energialaskuri antaa myyjälle argumentit
Matti Alahuhta kertoo, mistä KONEen kilpailukyky on tehty
SUOMI-LEFFA HYYTYY RAJALLEElokuvateattereissa taotaan kävijäennätyksiä, mutta fi lmien vienti jää vaisuksi
JULKAISIJApricewaterhouseCoopersoy,pl1015(itämerentori2),00101helsinki,puh.(09)22800,www.pwc.com/fi,osoitteenmuutokset:[email protected]ÄÄTOIMITTAJAjohankronbergTOIMITUSPÄÄLLIKKÖhannakaukoTOIMITUSNEUVOSTO ninakinnunen,juhalaitinen,jannerajalahti,harrivalkonenTOIMITUSsanomaMagazinesFinland,yritysjulkaisut,toimituspäällikkökimmoholappa,graafinensuunnittelijapiahytönen,johtajaMarkohaikonenPAINOPAIKKAkirjapainouusimaa,porvoo,issn0789-5038KANSIKUVAMattialahuhta,kuvaajaMikkohannula
Me PwC:llä haluamme tukea innovatiivisuutta ja hyvinvoinnin kasvua. Jo vuodesta 2005 asti visiomme on ollut, että suomalaisen yhteiskun-
nan hyvinvoinnin kasvu perustuu innovatiivisuuteen, yrittäjyyteen ja luottamukseen.
Mutta miten voimme turvata hyvinvoinnin kasvun, kun valtion tulot ja menot ovat jäämässä pysyvään epäta-sapainoon? Mielestäni ainoastaan innovaatioiden kautta, kasvuyrittäjyyttä tukevassa ilmapiirissä.
Euroopan perheyritysten yhteistyöjärjestön puheen-johtaja Philipp Aminoff sanoi elokuussa järjestetyssä se-minaarissa osuvasti, että innovaatioiden muuntuminen talous tuotannoksi tapahtuu yrittäjyyden kautta. Yrittäjyy-den puute onkin innovaatiotalouden kasvun pullonkaula.
Valitettavasti suomalaisten yritysten innovaatiotoimin-ta ei ole enää niin kansainvälistä kuin
aikaisemmin. Vielä 1990-luvun alussa suurin osa uusista
innovaatioista perustui kansainväliseen yhteis-
työhön – nyt enää vain noin puolet.
PwC:n alkuvuon-na työ- ja elinkeino-ministeriön toimeksi-annosta tekemässä selvityksessä tarkas-
teltiin suomalaisten yritysten innovaatiostrategioita taan-tumassa. Tärkeimmäksi yksittäiseksi strategiaksi nousi keskittyminen asiakkaiden todellisiin tarpeisiin. Ei riitä, että yritys tuntee asiakassegmenttinsä, vaan jokaisen yksittäisen asiakkaan tilanteen tunteminen on kriittistä suhteen rakentamiselle ja ylläpidolle.
Tutkimuksessa tarkasteltiin lisäksi yritysten innovaa-tioympäristöä. Vastaajien mielestä yleinen yrittäjyyttä tukeva ilmapiiri on tärkein innovaatiotoimintaa edistä-vä tekijä.
Tärkeää on myös yrityksen innovaatiotoiminnan arvon määritys ja seuranta. Tällöin yrityksen koko inno-vaatiotoiminta, aina idean syntymisestä valmiisiin kau-pallistettuihin tuotteisiin asti, arvotetaan ja raportoi -daan yritysjohdolle, työntekijöille ja muille sidosryhmille. Nykyään ei enää riitä, että yrityksellä on käsitys pelkäs-tään tutkimus- ja kehitysinvestoinneista sekä uusien tuotteiden lukumäärästä.
Asioiden tekeminen uudella tavalla ja innovatiivinen yrityskulttuuri ovat auttaneet KONEtta kasvattamaan markkinaosuuksiaan taantumasta huolimatta. ”Kun yri-tyksellä on selkeä suunta ja kunnianhimoiset tavoitteet, sen innovaatiotoimintakin palvelee asiakasta mahdolli-simman tarkoituksenmukaisesti”, sanoo KONEen toimi-tusjohtaja Matti Alahuhta. Hänen haastattelunsa löytyy tämän lehden sivuilta 4–7.
Innovatiivista ja reipasta alkusyksyä kaikille!
innovaatioillEoikEailMapiiri
PÄÄKIRJOITUSP
ÄÄ
KIR
JOIT
US
Johan Kronberg
22
10
16
TÄSSÄL
EH
DE
SSÄ4 kilpailuainnovaatioista konEenMattialahuhtajatechnopoliksen keithsilverangpohtivat,miteninnovaatiot muutetaaneuroiksi.
8 apujayritysjärjEstElyihin Menneenlisäksinytsyynätäänmarkkinoita jaoperatiivistatoimintaa.
9 tutkain Matalasuhdannehakeemallia 1990-luvulta.
10 kasvuyrityksEt Myyntiseulookasvajatakanoista, tiedetääntanassajaplexpressissä.
13 alansahuippu Mikaaaltonensekoittaajärjestystä.
14 EnErgialaskuri Myyntimiehentyökalunäyttääfaktat myösruukinasiakkaillejakuluttajille.
16 rakEnnEMuutosarabiaksi Öljymiljarditpannaanpoikimaanpersian- lahdella,kunalueenmaatkehittävät taloutensarakennetta.suomalaisetovat mukanamuutoksessa.
20 päästÖtÖntäEnErgiaa pwCavustivapo-kaupassa.
22 vipinääElokuviin suomi-leffatarvitseebisnesosaamista mieliessäänmaailmalle.
25 MissasitkotäMän? tilinavauskuudellemiljardilletarkastajalle.
26 uusintauutta veronpalautuksia,stipendejä,lamalääkkeitäja uusiakasvojaaviisorinuutissivuilla.
JULKAISIJApricewaterhouseCoopersoy,pl1015(itämerentori2),00101helsinki,puh.(09)22800,www.pwc.com/fi,osoitteenmuutokset:[email protected]ÄÄTOIMITTAJAjohankronbergTOIMITUSPÄÄLLIKKÖhannakaukoTOIMITUSNEUVOSTO ninakinnunen,juhalaitinen,jannerajalahti,harrivalkonenTOIMITUSsanomaMagazinesFinland,yritysjulkaisut,toimituspäällikkökimmoholappa,graafinensuunnittelijapiahytönen,johtajaMarkohaikonenPAINOPAIKKAkirjapainouusimaa,porvoo,issn0789-5038KANSIKUVAMattialahuhta,kuvaajaMikkohannula
4 AVIISORI 02.2009
Matti Alahuhta muistuttaa, että
merkittävä osa globaalisti toimi-
van KONEen tuotekehityksestä
tehdään edelleen Suomessa.
»
AVIISORI 02.2009 5
Kun yrityksellä on selkeä suunta ja kunnianhimoiset tavoitteet, sen
innovaatiotoimintakin palvelee asiakasta mahdollisimman onnistuneesti,
KONEen toimitusjohtaja Matti Alahuhta sanoo.
InnovaatIoIden aallonharjallatekstI: JORmA Leppänen kuvat: mIkkO HAnnuLA
Hissi- ja liukuporrasyhtiö KONE on kasvanut markkinoita no-peammin Matti Alahuhdan vuonna 2005 alkaneella johta-
miskaudella. Viime aikoina yhtiö on vallan-nut markkinaosuuksia erityisesti Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa.
”KONEen kansainvälistyminen on 1960-lu-vulta lähtien pitkälti rakentunut yritysostoille, mutta viime vuosina laajentumisemme on pe-rustunut entistä enemmän myös voimakkaalle luonnolliselle kasvulle. Perinteisiä markkinoi-tamme unohtamatta olemme panostaneet toi-mintamme kehittämiseen erityisesti Aasiassa ja Yhdysvalloissa”, Alahuhta sanoo.
KONE on viime vuosien kehityksessään muuttunut aidosti globaaliksi yritykseksi.
Tästä tunnustuksena Euroopan talousleh-tien yhdistys valitsi Alahuhdan kesäkuussa vuoden yritysjohtajaksi.
YRItYSkuLttuuRI RAtkAISee kILpAILukYVYn
Kilpailukyvyn lähteitä arvioidessaan Ala-huhta tarkastelee kolmea tekijää, jotka ovat yrityskulttuuri, liiketoimintaprosessit sekä rakenne.
”Kilpailukyvyn lähteistä yrityskulttuu-ri on kaikkein tärkein. Sitä olemme kehittä-neet jatkuvasti KONEen vahvan perinteen pohjalta. Olemme muuttuneet entistä asia-kaskeskeisemmäksi ja markkinalähtöisem-mäksi yritykseksi kyetäksemme arvolupauk-semme pohjalta ilahduttamaan asiakasta.
Toinen keskeinen arvo, yhdessä onnistu-minen, näkyy muutoksessamme siten, että olemme tuoneet globaalit ja paikalliset tii-mit yhteen. Samalla eri funktioiden raja- aitoja häivytetään. Näin prosessitoimin-nasta tulee aitoa.”
”Vuonna 2005 määrittelimme uuden, entistä kokonaisvaltaisemman prosessiark-kitehtuurin, ja sitä olemme ahkerasti kehit-täneet ja jalkauttaneet. Samalla olemme kehittäneet uusia työvälineitä prosessien tehostamiseksi ja käytettävissä olevan infor-maation parantamiseksi.”
Sittemmin KONE on alkanut muokata rakennettaan yhtenäisemmäksi. Samalla sen organisaatioista eri puolilla maailmaa tulee entistä matalampia.
Helsingin kauppakorkeakoulun yrityspalvelu selvitti yhdessä PricewaterhouseCoopersin
kanssa keväällä, mitä suurten yritysten ylin johto ja yliopistojen henkilökunta keskinäiseltä yhteistyöltään toivovat. Sa-massa yhteydessä kartoitettiin yritysten odotuksia Aalto-yliopistoa kohtaan.
Yritysten suurimmat odotukset liit-tyvät uuden tiedon, ratkaisujen ja inno-vaatioiden syntymiseen yliopistossa. Yh-teistyöstä haetaan apua muun muassa
palveluliiketoiminnan kehittämiseen ja yleismaailmallisten trendien tarkaste-luun.
Monialaisen yliopiston mahdollisuu-det tukea elinkeinoelämää aidossa in-novoinnissa ja uusien näkökulmien löytämisessä kiinnostavat yrityksiä. Aal-to-yliopiston ei edes odoteta heti käyn-nistyessään tarjoavan kilpailukykyistä vaihtoehtoa maailman huippuyliopistoil-le, joiden kanssa globaalit yrityksemme ovat verkottuneet. Aalto-yliopisto lunas-
taa paikkansa huippujen joukossa vasta sitten, kun se onnistuu houkuttelemaan palvelukseensa johtavia tutkijoita ja tut-kimusryhmiä.
Suureksi haasteeksi yrityksissä koe-taan se, että niin Aallon kuin muidenkin yliopistojen tulee opettaa opiskelijoita itsenäiseen ja monikulttuuriseen ajatte-luun ja vuorovaikutteisuuteen. Yrityk-set tarvitsevat työntekijöitä, joilla on kyky raivata reitti tulevaisuuteen.
aalto-ylIopIsto auttaa luomaan uutta
AVIISORI 02.2009 6
”Matalammassa organisaatiossa esimie-hille tulee enemmän suoria alaisia. Hyvä johtaminen toimii mielestäni parhaiten si-ten, että delegoidaan täysimääräisesti, mut-ta samalla ollaan lähellä omaa tiimiä ja koko ajan käytettävissä. Johtajan on oltava val-mis hyppäämään syvällekin asioihin, silloin kun se on tarpeen.”
eneRgIAt OIkeISIIn ASIOIHIn
Alahuhta korostaa, että KONEen käynnissä olevan organisaation kehittämisprojektin keskeinen tavoite on tuoda henkilöstö lä-hemmäksi asiakkaita.
”Lopulta yrityksen menestys erityisesti palvelutoiminnassa ratkaistaan siinä, mil-lä osaamisella, otteella ja energialla asiakas-rajapinnassa toimitaan. Me muut näytämme suuntaa ja tuemme.”
”Kilpailukyvyn kehittäminen on hyvin laaja haaste, johon vastaamiseen tarvitaan luonnollisesti myös innovatiivisuutta. Olen-naista on pitää suunta selkeänä ja kehitys-hakuisuus vahvana. Tällä otteella edistetään myös innovaatiomahdollisuuksia.”
Hyvä esimerkki siitä, kuinka asiakaskes-keisyys ja fokus vauhdittavat kilpailukyvyn kehittymistä, on KONEen huima kehitys energiatehokkuudessa.
”Päätimme viime vuoden alussa, että py-rimme vuoteen 2010 mennessä puolittamaan hissiemme energiankulutuksen. Olemme jo nyt tuoneet markkinoille tuoteperheen, joka pienentää energiankulutusta 30 prosenttia. Tiedämme myös tavat, joilla saavutamme asettamamme 50 prosentin tavoitteen.”
Kaupungistuminen on KONEen liiketoi-mintaa ajava megatrendi, ja maailman ener-giankulutuksesta rakennusten osuus on peräti 40 prosenttia. Hissien ja liukupor-taiden osuus rakennusten energiankulutuk-sesta on keskimäärin 3–8 prosenttia.
”Sanomattakin on selvää, että energia-tehokkuus on meille erittäin tärkeä kilpailu-etu. Ilman selkeää fokusta emme olisi kyenneet näin nopeaan edistymiseen tällä alueella.”
tIeteen JA tAIteen RAJApInnASSA
Merkittävä osa KONEen tuotekehityksestä ja tuoteinnovaatioistakin tehdään edelleen Suomessa. Tämä liittyy Alahuhdan mukaan vahvaan kokemusperäiseen osaamiseen sekä hyvään koulutusjärjestelmäämme.
”Tämä on mielenkiintoinen yritys sikäli, että 34 000 työntekijästämme vain 1 700 on Suomessa. Suomi on kuitenkin meille tär-keä. Yksi kuudesta tehtaastamme sijaitsee täällä eli Hyvinkäällä, missä on myös mer-kittävin tuotekehitysyksikkömme. Monet KONEen innovaatiot ovat lähteneet täältä.”
KONEen ja sen Suomessa sijaitsevien yk-siköiden kilpailukykyyn vaikuttaa suuresti myös kansallinen innovaatioympäristömme. Aalto-korkeakoulusäätiön hallituksen pu-heenjohtajana Alahuhta pyrkii omalta osal-taan vaikuttamaan siihen, että suomalaiset yliopistot kykenevät vastaamaan kansainvä-liseen kilpailuun.
”Parhaat yliopistot Englannissa, Sveit-sissä, Yhdysvalloissa, Kiinassa, Intiassa ja monessa muussa maassa ovat kehittyneet
merkittävästi viime vuosina. On erinomais-ta, että Suomessa on nyt lähdetty määrä-tietoisesti tähän kehitykseen mukaan. Aalto-yliopisto on tämän kehityksen kei-häänkärki.”
Aalto-yliopistossa yhdistyvät Teknillinen korkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakou-lu ja Taideteollinen korkeakoulu. Keskeinen tavoite on nostaa opetuksen, tutkimuksen ja kansainvälisen yhteistyön tasoa.
”Pyrimme rakentamaan nykyiseen ver-rattuna opiskelijakeskeisemmän kulttuurin, jossa opettajat ovat sitoutuneita ja innostu-neita opettamaan ja opiskelijat vastaavas-ti opiskelemaan. Pyrimme myös luomaan entistä paremmat edellytykset hyvälle tut-kimustyölle. Lisäksi aktivoimme yhteistyö-tä merkittävien kansainvälisten yliopistojen kanssa samalla pitäen mielessä sen, että suo-malaisten yliopistojen keskinäinen yhteistyö on myös hyvin tärkeätä”, Alahuhta sanoo.
”Ykkösprioriteetti on tietysti opetuksen ja tutkimuksen laadun kehittäminen tiede- ja taidealakohtaisesti, mutta lisäksi Aalto-yliopisto tulee tarjoamaan opiskelijoille suu-rempia vapauksia valita kursseja entistä laa-jemmin omien kiinnostuksen kohteiden mukaisesti. Toisaalta se tarjoaa myös tutki-joille mahdollisuuksia yli tiede- ja taidealu-eiden menevään tutkimustyöhön. Monta kertaa innovaatiot löytyvät tiede- ja taide- alueiden rajapinnoista.”
kOkO bISneSSYSteemIn keHIttäJä
Asioiden tekeminen uudella tavalla ja in-novatiivinen yrityskulttuuri ovat auttaneet
AVIISORI 02.2009 7
KONEtta kasvattamaan markkinaosuuksi-aan maailmantalouden taantumasta huoli-matta.
”Taloudellisesti vaikeina aikoina lähes kaikissa yrityksissä korostetaan kustannus-tehokkuutta, niin meilläkin. On kuitenkin nähtävä, että kustannukset ovat vain yksi osa kokonaisuutta vaativassakin taloudel-lisessa ympäristössä toimittaessa. Pyrim-me jatkuvasti ymmärtämään markkinamme kehittymistä yhä hienojakoisemmin. Olem-me siirtyneet lähemmäksi asiakkaita, vauh-dittaneet kehityshankkeitamme ja nostaneet myyntiaktiviteettiamme.”
Alahuhta pitää tärkeänä sitä, että henki-löstön kehittämistä ei laiminlyödä taantu-man aikana. Pitää toimia täsmälleen päin-vastoin.
”Me kehitämme nytkin voimakkaasti kes-kijohtoa ja ylintä johtoa, mutta kaikkein mittavimmat henkilöstön kehityshankkeet ovat meillä tällä hetkellä eri puolilla maail-maa tiimin vetäjien johtamiskyvyn kehittä-misessä.”
KONEen liiketoiminta jakaantuu sen pal-veluluonteen takia lähes tuhanteen toimis-toon eri puolilla maailmaa. Niissä toimivat ihmiset kantavat Alahuhdan mukaan suuren vastuun yhtiön menestyksestä.
”Se kuinka hyviä olemme asiakkaiden palvelemisessa, liittyy suurelta osin siihen, kuinka hyviä ihmisten johtajia pienten toi-mistojemme vetäjät ovat. Tällä hetkellä meillä on eri ohjelmia, joissa koulutamme tuhansia ihmisiä nimenomaan hyvään ih-misten johtamiseen.”
”Olen varma siitä, että etenkin tietointensii-visillä aloilla tulemme näkemään suomalaisia
menestystarinoita, joita hyvin voidaan verrata vaikkapa KONEen tai Nokian vastaaviin. Toisin kuin yleisesti luullaan, suomalaiset ovat halukkaita ja kykeneviä kasvuyrittäjyyteen”, Technopolis Oyj:n toimitusjohtaja Keith Silverang sanoo.
Yli puolet aloittavista suomalaisista korkean teknologian kasvuyrityksistä käyttää hyväkseen Technopoliksen toi-mintaympäristöä ja liiketoiminnan kehit-tämispalveluita.
”Aloittavien teknologiayritysten mää-rä on kasvanut jatkuvasti kuluvalla vuo-sikymmenellä, ja viime vuonna niitä oli meidän asiakkainamme noin 350. Taan-tumasta huolimatta lukumäärä näyttäisi kasvavan tänä vuonna.”
Silverangin mukaan noin viidennes yritysaihioista on sellaisia, joilta riskira-hoittajat odottavat merkittäviä bisnesso-velluksia. Kiinnostavaa on, että tällaisiin yrityksiin sijoitettavan riskirahan määrä kasvaa jatkuvasti.
”Kun ensivaiheen rahoitussopimukset kolme vuotta sitten olivat yritystä kohti puolen miljoonan euron luokkaa, ovat ne kuluvana vuonna keskimäärin kahden miljoonan euron suuruisia. Lupaavimpia
kasvuyrityk-siä rahoitus-kriisi ei to-dellakaan ole koetellut.”
Myös kan-sainvälinen riskiraha on löytänyt Suo-men.
”Yhä useampi rahoittaja etsii aihioita, joista voi kehittyä kapealla alalla maa-ilmanlaajuisesti toimivia huippuyrityk-siä. Suomeen virtaa rahaa Tukholmasta, Lontoosta, ja myös Piilaakson rahoitus-piirit ovat alkaneet kiinnostua osaami-sestamme.”
Technopolis kumppaneineen auttaa aloittavia yrityksiä löytämään niin ra-hoittajia kun asiakkaitakin.
”Kärjistäen voisi sanoa, että Suomes-sa on aikaisemmin rahoitettu keksintö-jä, mutta yksityisen rahoituksen suhteel-lisen osuuden kasvaessa painopiste on siirtynyt keksinnöstä bisnessovellukseen. Luonnollisesti sekä asiakas että rahoil-leen tuottoa haluava sijoittaja ovat kiin-nostuneita juuri bisnessovelluksesta.”
”Uskoni suomalaiseen kasvuyrittäjyy-teen perustuu pitkälti siihen, että keksi-jät ovat alkaneet hallita myös bisneksen. Tältä pohjalta on hyvä verkostoitua kan-sainvälisesti.”
rIskIrahoIttajat ovat löytäneet suomen
Keith Silverang
8 AVIISORI 02.2009
Toimintaympäristön monimut-kaistuminen näkyy sekä yritysten arkipäivässä että arvon määrittä-misessä. Tähän ovat reagoineet
myös pankit, jotka yhä useammin haluavat ulkopuolisen, riippumattoman näkemyksen lainapäätöstä harkitessaan.
Yrityksiä arvioitaessa on nyt yleistä, että halutaan ymmärtää, mitä markkinoilla tapahtuu ja miksi. Halutaan ymmärtää, mitkä muutokset ovat tilapäisiä ja mitkä ovat tulleet jäädäkseen.
Jotta yrityksistä voitaisiin tehdä perus-teltuja johtopäätöksiä, on analysoitava usei-ta tekijöitä, kuten yrityksen asiakaskunnan rakenne, tuoteportfolio sekä esimerkiksi myynnin kehittymiseen liittyvät ennusteet. Monitahoisuus aiheuttaa sen, että jokainen yritys on arvioitava räätälöidysti. Lyhyellä aikavälillä tulee voida sanoa, kauanko yritys kykenee toimimaan nykyisellään – pidem-mällä tähtäimellä on mietittävä erilaisten muutosten tuomia mahdollisuuksia.
DUE DILIGENCE MYÖS MARKKINOISTA
Myös yrityskauppojen yhteydessä tehtävän due diligencen vaatimukset ovat monimut-kaistuneet viime vuosina. Kuten ennenkin, yritysjärjestelyn kohteen ominaisuuksia arvioidaan liiketoiminnallisesta, taloudel-lisesta, oikeudellisesta ja verotuksen näkö-kulmasta. Myös yrityksen operationaalista toimintaa, markkinoita ja asiakassuhteita analysoidaan yhä enemmän.
Monipuolinen tarkastus vähentää riskiä ja edistää yrityskaupan tavoitteiden saavut-
TEKSTI: MICHAEL HARDY KUVA: ISTOCKPHOTO
tamista. Kun yrityksestä arvioidaan muu-takin kuin toteutuneet luvut, due diligence -tarkastuksesta muodostuu vahva tuki pää-töksenteolle.
Tavoitteiden saavuttamista edistää yri-tysjärjestelyn hoitaminen huolella loppuun asti. Jos yhdistyminen toteutetaan puutteel-lisesti, voidaan hukata valtavasti rahaa ja osaamista. Jos taas integrointi onnistuu, se voi kantaa hyvin hedelmää.
Integraation onnistumista tukee, jos osa-puolet tuovat toisilleen todellista lisäarvoa, kuten kaivattua teknologiaa tai läsnäoloa tietyllä markkinalla. Menestysmahdolli-suuksia lisää myös, jos jo ennen neuvottelu-jen aloittamista on selkeä suunnitelma yhdistettävien toimintojen integroimiseksi.
Jos perusta on mietitty hyvin, on helppo suunnitella due diligence -prosessi sellaiseksi, että se tukee integroimisen tavoitteita. Yrityk-sen strategian ja due diligence -prosessin vä-lille tulisi rakentaa vahva yhteys.
Projektin onnistumisen kannalta on tär-keää, että kaikki osalliset ovat sitoutuneita. Kriittinen tekijä yritysjärjestelyn onnistumi-sen kannalta on osaava projektijohtaja, joka on taitava ihmisten kanssa. Hänen tulisi tietää, miten saadaan tiimit toimimaan ja miten inspiroidaan.
HYVÄ PERUSKUNTO SUOJAA YRITYSTÄKIN
Taantuma ajaa yrityksiä ahtaalle. Jotta yri-tys selviytyisi tiukoista ajoista toimintakun-toisena, ongelmien ilmaantumiseen on syy-tä reagoida. Mitä pitempään toimenpiteisiin
ryhtymistä lykätään, sitä enemmän yrityk-sen arvoa ehditään menettää.
Mahdollisuuksia yritysjärjestelyihin on enemmän ja niitä voidaan tehdä joustavam-min, jos yrityksen perusta on kunnossa ja vel-kaantumisaste ei ole suuri. Mahdollisuudet paranevat edelleen, jos yrityksessä rohjetaan katsoa omaa toimintaa ennakkoluulottomasti.
KEHITYS KESTÄVÄLLE POLULLE
Tärkeä asia huomioitavaksi myös yritysjär-jestelyjen yhteydessä on kestävä kehitys. Harvat yritykset ovat toistaiseksi ottaneet il-mastonmuutoksen riittävän vakavasti, vaik-ka määrätietoisesta työstä ilmastonmuutok-sen torjumiseksi voisi olla merkittävää etua yrityksen oman toiminnan jatkuvuudelle.
Ilmastonmuutos on tällä hetkellä yksi suurimmista pitkän tähtäimen epävarmuus-tekijöistä arvioitaessa vaikkapa yrityksen markkina-alueita, raaka-aineiden saata-vuutta, kuluttajakäyttäytymistä ja toimitus-varmuutta.
Due diligence -prosessissa voitaisiin kestävään kehitykseen kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Silloin kun toimintaa arvioidaan muutenkin tarkasti, olisi hyvä hetki miettiä, miten yrityksen tuotteille saa-daan ”lisenssi tulevaisuuteen”.
Kirjoittaja työskentelee partnerina PwC:n Transaction Services -yksikössä.
Lisää tietoja aiheesta: [email protected] [email protected]
Yritysjärjestelyjen työkenttä on laajen-
tunut. Menneen lisäksi nyt arvioidaan
esimerkiksi kohdeyrityksen operatii-
vista toimintaa ja markkinatilannetta.
LAAJEMPAA NÄKÖKULMAA YRITYSJÄRJESTELYIHIN
9 AVIISORI 02.2009
Nykyinen taantuma näyttää noudattavan pitkälle samaa muotoa kuin 1990-luvun alun lama, paljastaa PricewaterhouseCoopersin Downturn impact analysis -tutkimus.
Keväällä 2009 toteutetussa ja heinäkuussa julkaistussa tutki-muksessa selvitettiin eri toimialojen kehitystä Suomessa 1990-lu-vun alun lamassa ja vertailtiin tietoja tämänhetkiseen taantumaan.
”Huolimatta suurista eroista lamaan johtaneissa syissä, näyttää siltä, että lama kehittyy varsin itsenäisesti ja on melko riippumaton ajasta, paikasta ja laman käynnistäneestä shokista”, sanoo Janne Aaltonen PwC:n neuvontapalveluista.
”Lamalla on taipumus kiihdyttää rakennemurrosta. 1990-luvun laman jälkeen muun muassa vaatteiden valmistus ei koskaan palan-nut ennalleen.”
Tuotantovolyymien nopea putoaminen ja sen ajoitus suhteessa laman sykliin on huomattavan samankaltainen. Joidenkin teollisuu-denalojen tuotantovolyymit ovat tutkimuksen mukaan pudonneet jo 60 prosenttia.
Taantuma ei ollut kuitenkaan vaikuttanut kaikkien alojen volyy-meihin tutkimuksen tekohetkellä. Ratkaisevaa on, kuinka kaukana kyseinen toimija tai toimiala on kuluttajasta.
”Psykologialla on suuri merkitys taantuman kehityksessä. Kaikki tuotanto on loppujen lopuksi sidottu kuluttajiin, ja tämänkin taan-tuman määrittelevät pitkälti kuluttajat eri maissa”, Aaltonen perus-telee.
”Kuluttajat karsivat hyvin nopeasti ylellisyystuotteista ja siirtävät suuria hankkeita – kuten auton oston – tulevaisuuteen. Valitettavasti ihmisillä on myös taipumus alkaa säästää vasta sitten, kun olemme jo lamassa, jolloin taloudessa kiertävän rahan määrää vähenee.”
Jos kehitys kulkee samalla tavalla kuin 1990-luvun lamassa, suu-rimpia häviäjiä ovat vaatteiden, moottoriajoneuvojen ja sahatuottei-den valmistajat. Vastaavasti energiantuotanto, energia- ja vesihuol-to sekä kemianteollisuus kehittyvät omaan tahtiinsa taantumasta huolimatta.
”Emme edelleenkään voi ennustaa, miltä talouden rakenteet näyttävät tämän taantuman jälkeen. Koko metsä- ja paperiteolli-suus on käymässä läpi rakennemuutosta, joka alkoi jo ennen ny-kyistä taantumaa. Samoin ICT-klusteri, joka nykyisessä muo-dossaan sai alkunsa vasta edellisen laman jälkeen, joutuu myös uudistumaan”, Aaltonen arvelee.
”Nykyisen taantuman pituus riippuu paljon siitä, kuinka pystym-me luomaan sekä teknologista että palveluihin nojaavaa innovaa-tiota, johon uusi kasvu perustuu. Nykyinen vauraus on pitkälti No-kia-vetoisen ICT-klusterin rakentama. Mutta onko se enää uuden nousun takana?”
TUTKAINT
UT
KA
IN
Avoin raportti -kilpailu on käynnissä viidet-tä kertaa. PricewaterhouseCoopersin jär-jestämä kilpailu kannustaa yhdistyksiä ja säätiöitä raportoimaan läpinäkyvästi ja laa-dukkaasti.
Avoin raportti -kilpailu on tarkoitettu niin sanotuille kolmannen sektorin organi-saatioille, jotka yleensä ovat yhdistyksiä tai säätiöitä ja jotka hankkivat varoja julkisin keräyksin, saavat testamentteja ja lahjoituk-sia tai käyttävät julkisia varoja yleishyödylli-siin tarkoituksiin. Laadukas raportointi aut-
taa lahjoittajia näkemään, menevätkö rahat oikeaan tarkoitukseen.
Nyt arvioinnin kohteena ovat vuodelta 2008 laaditut raportit, joiden avulla yleis-hyödyllinen organisaatio kertoo toiminnas-taan ja taloudestaan sidosryhmilleen. Arvioinnissa kiinnitetään lisäksi huomio-ta kilpailun tavoitteiden kannalta keskei-seen sisältöön yhdistyksen tai säätiön inter-net-sivuilla.
Arviointikriteeristön ovat laatineet PwC:n asiantuntijat, ja sen on vahvistanut
PwC:n ulkopuolinen raati, joka myös tekee päätöksen palkinnon saajasta. Raadin pu-heenjohtajana toimii Johannes Koroma. Raadin muut jäsenet ovat Sari Baldauf, Martin Granholm, Matti Honkala, Birgitta Kantola, Heikki Lehmusto ja Liisa Ollila.
PwC myöntää hyville raportoijille yh-teensä 15 000 euron palkinnon, joka jae-taan kilpailusarjojen (isot/pienet) voittajien kesken. Kilpailun tulokset julkistetaan mar-raskuussa 2009.
Kilpailu Kannustaa läpinäKyvään raportointiin
Matalasuhdanne hakee mallia 1990-luvulta
Ku
VA: I
StO
cK
phO
tO
KuVA: IStOcKphOtO
10 AVIISORI 02.2009
Innovaatio muuttuu kasvuyritykseksi vasta, kun kansainväliset
myynti- ja markkinointilihakset ovat kunnossa. Ilman tuotteesta
innostunutta jälleenmyyjää menestystä on vaikea saavuttaa.
TEKSTI: RISTO PENNANEN KUVITUS: REETTA NIEMENSIVU KUVA: ARI NURMELA
Myynti erottelee kasvajat akanoista
Kari Kangas
»
AVIISORI 02.2009 11
TEKESILLÄ MERKITTÄVÄ ROOLI
Kun virallinen Suomi kuulut-taa lisää innovaatioita, käänty-vät ajatukset ensimmäiseksi tut-kimukseen ja tuotekehitykseen.
Hienoimmankin innovaation merkitys on kuitenkin vähäinen, ellei se löydä tietään asiakkaan luo.
”Monessa yrityksessä tehdään parasta teknologiaa, mutta samaa energian paloa ei ole jakelu- ja myyntikanavien rakentamises-sa. Silloin painotukset menevät väärin,” sanoo muun muassa kaatopaikkajyriä teke-vän Tanan toimitusjohtaja Kari Kangas.
Suomi on liian pieni markkina lähes jo-kaiselle merkittävälle tuotteelle, joten uudet innovaatiot on saatava maailmalle. Kansain-välisen verkoston rakentaminen puolestaan on hikinen urakka aloittaville yrityksille.
Vuoden 2007 syksyllä perustettu geeni-mittaukseen erikoistunut Plexpress on päättänyt hakea ensin näyttöä yhteistyös-tä muutaman asiakkaan kanssa ja keskittyä vasta sen jälkeen jakelutien rakentamiseen.
”Markkinoilla liikkuu paljon myynti-ihmisiä, joilla on tiedettä takataskussa. Ja-kelusopimusta ei kuitenkaan kannata tehdä, ennen kuin on näyttöä muutamalta tyytyväi-seltä asiakkaalta”, sanoo yhtiön perustajiin kuuluva Hans Söderlund.
Näytöt ovat yksi edellytys sille, että po-tentiaalinen jakelija alkaa tehdä tosissaan työtä tuotteen eteen. Yhtiöllä voi kulua pal-jon aikaa ja rahaa, jos jakelija tekee sopi-muksen vain saadakseen tuotteen valikoi-maansa.
”Jollain saattaa olla Raamatun paksui-nen tuotekatalogi, jossa on tuotteita ikään kuin varmuuden vuoksi ilman, että yritys oikeasti kouluttaa myyjiään tuotteen edistä-miseen”, Söderlund varoittaa.
KUMPPANIN KANSSA MAAILMALLE
Paikallinen jakelija on usein pienelle yrityk-selle ainoa vaihtoehto, koska oman myyn-tiverkoston rakentamien maksaa maltai-ta. Yrityksen täytyy olla valmis tekemään
paljon työtä, jotta se löytää juuri oikeanlai-sen jälleenmyyjän potentiaalisiin vientimai-hin. Messuilla ensimmäisen kiinnostuksen osoittava myyjä ei välttämättä ole se oikea. Myöskään suurin mahdollinen ei aina ole paras.
”Pyrimme löytämään toimijan, jolle mei-dän tuotteemme on merkittävä. Suurimmat pettymykset ovat olleet suuria jälleenmyyjiä, joilla ei ole ollut riittävästi tarvetta panostaa tuotteeseemme”, kertoo Tanan Kari Kangas.
Tanalle ei riitä, että jälleenmyyjä osaa myydä. Myyjän täytyy hoitaa kunnolla myös huolto ja muu jälkimarkkinointi. Tähän täy-tyy olla oikeat kannustimet ja asenne.
”Ainoa parhaita maitamme yhdistävä te-kijä on se, että jälleenmyyjä on pienehkö perheyhtiö, joka on valmis muokkaamaan toimintaansa asiakkaan tarpeiden mukaan”, Kangas pohtii.
Oikeanlaisen jälleenmyyjän löytämiseen Tana käyttää paikallisia konsultteja. Oma paikallistuntemus ei riitä erottelemaan,
Vaajakoskelaisen Tanan omistava Kari Kangas pitää julkisen vallan inno-
vaatiopanoksia erittäin tärkeinä. Tanalle etenkin Tekesin ympäristö-ohjelmat ovat tuoneet monenlaista merkittävää hyötyä. Samoin Finnve-ran panokset ovat olleet tärkeitä.
”Olen etuoikeutetussa asemassa, kun olen yrittäjänä Suomessa. Yrit-tämisen esteet ovat matalat, valtion byrokratia alhainen, koulutustaso on erinomainen. Vain lunta voisi olla talvella vähemmän”, Kangas naurahtaa.
Valtion tukipolitiikkaan Kangas ei toivoisi juuri muuta muutosta, kuin lisää kehityspanoksia kan-sainväliseen markkinointiin. Edes
suomalaiset työvoimakustannuk-set eivät hirvitä Kangasta, vaikka ne ovatkin suolaiset itäisen Euroo-pan maihin verrattuna. Tuottavuus on kiinni muustakin kuin tuntipal-kasta.
”Innovaatiokyky ja tuottavuus ovat tärkeitä. Niissä kyse on usein yrityskulttuurista ja siitä, miten re-sursseja voi käyttää.”
Monenlaisia jätteenkäsittelyssä tarvittavia koneita valmistava Tana toimii markkinoilla, joita ympäristö-tietoisuuden lisääntyminen kasvat-taa väistämättä. Taloustaantuma heiluttelee juuri nyt valuuttoja ja julkista sektoria, mutta perusnäky-mät ovat hyvät.
AVIISORI 02.2009 12
mikä on sopivin kumppani esimerkiksi Ro-maniassa tai Ghanassa.
Paikallistuntemuksen tarve ei lopu kump-panin löytämiseen. Eri maissa voi olla suu-ria eroja siinä, miten yhteistyötä kumppanin kanssa hoidetaan, miten raportoinnin pitää tapahtua ja miten ihmisiä johdetaan. Erityi-sen tärkeää on synnyttää keskusteluyhteys, joka toimii asiakkaan, jälleenmyyjän ja pää-miehen välillä.
”Asiakaskunta on valtava tuotekehitysre-surssi, jonka tarpeet pitää tuntea. Jos tietää, mitä asiakas haluaa, on tekninen toteutus usein helppoa”, sanoo Kangas.
OMAT LIHAKSET ON TUNNETTAVA
Yritykselle on tärkeää valita oikeat maat, joihin se etabloituu ensimmäiseksi. Valinnas-sa ratkaisee luonnollisesti paljon toimiala, kilpailutilanne ja oma osaaminen. Tanan jäl-leenmyyjäverkostossa pistää silmään, ettei yli 40 maan joukosta löydy USA:n edustajaa.
”Olemme katsoneet, että emme ole riit-tävän vahvoja USA:n markkinoilla. Meillä ei ole varaa tehdä sitä virhettä, että menemme häviämään rahamme Yhdysvaltoihin”, Kari Kangas perustelee.
Monet yritykset näkevät, että USA:ssa pitää olla, koska se on maailman suurin markkina. Samalla kannattaa kuitenkin muistaa, että se on useimmilla aloilla myös maailman kovin markkina. Suomalaisia menestystarinoita on vaikea löytää USA:n markkinoilta, jotka ovat tähän mennessä olleet liian vaikeat jopa jättimäiselle Nokialle.
RAHAPULA KOETTELEE KUOLEMANLAAKSOSSA
Kansainvälinen myynti ja markkinointi on kallista puuhaa, valitsi yritys minkä tahan-sa strategian.
”Aloittavan teknologiayrityksen kuole-manlaakso on siinä, että markkinointiin ei
ole rahaa”, Hans Söderlund huomauttaa.Kuolemanlaakson pohjalla on yksinäistä
usein siksi, että julkinen innovaatiotuki loppuu teknologian kehittämiseen, mutta yksityiset pääomasijoittajat eivät innostu markkinointia aloittelevasta yrityksestä. Suomalaisen innovaatiokeskustelun suuri kysymys onkin, pitäisikö valtion tukijärjes-telmän kulkea pidemmälle aloittavan yrityk-sen kanssa vai tulisiko yksityistä pääomaa ohjata voimakkaammilla kannustimilla aloittaviin yrityksiin.
Ellei yrityksellä löydy riittävästi omia li-haksia kansainvälisillä markkinoilla, on pakko verkostoitua jollain tavalla isompien yritysten kanssa.
”Yksi looginen tie on myydä yritys isom-malle. Meidän toimialallamme syntyy hel-posti niin suuria kustannuksia, että voimaa on pakko saada lisää jossain vaiheessa”, Söderlund sanoo.
H ans Söderlund on yksi Plexpres-sin kolmesta henkilöomistajasta, joi-den taustat ovat VTT:llä ja Helsin-
gin yliopistossa. Pääomia yhtiö on saanut yksityiseltä pääomasijoittajalta Co-
norilta, Finnveran Veraventurelta, Helsingin yliopiston säätiöiltä ja
VTT:ltä.Plexpress tuottaa geenien
toimintaa mittaavaa tekno-logiaa ja siihen liittyviä palve-luita. Geenien mittaaminen on noin kahden miljardin euron
markkina, joka paisuu nopeasti bioteknologian merkityksen kas-
vaessa. Asiakkaat ovat etupäässä lääketeollisuudessa ja tutkimusmaa-
ilmassa, mutta mahdollisuuksia on monella muullakin toimialalla.
Vaikka Suomessa onkin niukkuutta pää-omista, on kotimaisessa innovaatiojärjestel-mässä paljon ansioita. Itsekin VTT:llä profes-sorina työskentelevä Söderlund pitää virka-vapausjärjestelmää erinomaisena asiana, joka mahdollistaa sen, että julkisella puolella toimi-va ihminen voi testata siipiään yrittäjänä.
”Lisäksi Suomessa on paljon julkista yrittä-jyyteen liittyvää neuvontaa, joten heti alussa ei
tarvitse lähteä juristin puheille”, sanoo Söder-lund.
Aloittava yrittäjä saa myös tukea konsultin palkkaamiseksi, mikä auttaa väistämään alku-vaiheen perusvirheitä.
Tekesin ja Sitran tutkimusohjelmat tuotta-vat paljon tärkeää tietoa ja kontakteja yrityk-sille. Valtiollisen innovaatiostrategian riski voi piillä siinä, että se rajaa etukäteen voimavarat tiettyihin asioihin. Kun eri valtiot pohtivat lu-paavia toimialoja, päätyvät kaikki suurella to-dennäköisyydellä samoihin kasvukohtiin.
”Teknologiayrittäjä voi löytää kapean alu-een, joka ei kuulu kenenkään strategiaan. Sil-loin rahoitusta saattaa olla vaikeampi löytää”, pohtii Söderlund, joka itse toimii suuresta suosiosta nauttivalla bioalalla.
SUOMI ANTAA MAHDOLLISUUKSIA
Hans Söderlund
Mika Aaltonen on tutkinut strategista päätöksentekoa ja erityisesti strategisen mai-seman ominaisuuksien ja ta-
pahtumien aikajänteiden vaikutusta päätök-sentekoon.
”Käyttämäni konsepti – kronotooppi eli paikka ajassa – on alun perin Kreikasta. Einstein on sitä käyttänyt suhteellisuusteo-riassaan, kuten Bahktin kirjallisuusteorias-saan, mutta eri tavalla kuin minä.”
Aaltosen teos The Third Lens (2007) luo-kiteltiin USA:ssa julkaisuviikkonsa kah-deksanneksi tärkeimmäksi tapahtumaksi maailmassa. Kirjan tuottamiseen antoi pa-noksensa laaja joukko kansainvälisesti ar-vostettuja tutkijoita.
Kirjassa Aaltonen kyseenalaistaa muun muassa järjestyksen arvostamisen. ”Län-simaiset ihmiset on ehdollistettu ajattele-maan, että järjestys on hyvä ja tavoittelemi-sen arvoinen asia. Olemme unohtaneet, että inhimilliset järjestelmät ovat luonteeltaan kompleksisia.”
Jotta tekisimme viisaita ratkaisuja, tu-levaisuutta pitäisi ennakoida nykyistä pa-remmin. Aaltosen mielestä nykyajan ihmis-kunnan suurin taistelu on taistelua itseään vastaan.
”Parempi ennakointi tarkoittaisi tule-vaisuuden tuomista tämän päivän päätök-sen tekoon, vastuun ottamista tämän päivän päätösten seurauksista.”
Suoraviivaista tosielämän ongelmien rat-kaiseminen ei ole. Aaltonen toteaa, että aina
Teknillisen korkeakoulun dosentti Mika
Aaltonen ravistelee vanhoja ajatusmalleja.
Järjestys ja hyväksi havaittujen mallien
noudattaminen ei hänestä ole
pelkästään hyvä asia.
JärJestyksen ravisteliJa
teksti: Johanna Paasikangas-Tella kuva: ari k. oJala
ei ole yksinkertaista nähdä edes sitä, mikä on syy ja mikä seuraus.
”Ne riippuvat monis-ta toinen toisiinsa liit-tyvistä, eritasoisista te-kijöistä. Pitää tunnistaa laaja syy- ja seurausverk-ko, joka yhdessä vaikut-taa siihen, että asiat rat-keavat.”
Haastattelun alla Aal-tonen oli juuri palannut kahden viikon työmatkalta Gregoriaanisesta yliopistosta.
”Siellä puhuimme paljon jesu-iittojen historiasta ja filosofiasta. Sil-tä pohjalta sanoisin, että tarvitsem-me asioista päättämään ihmisiä, jotka ovat korkeasti koulutettuja ja pystyvät kriittiseen ajatteluun.”
Helsingissä virallisesti asuva Mika Aaltonen ehtii olla kotona vain pätkit-täin. Käytännössä hän majailee suu-ren osan ajastaan Royal Society of Artsin parissa Lontoossa, Europe-an Foresight Collegessa Pariisissa, Millennium Projektissa Washingto-nissa, Kenos Circlessa Wienissä ja Aikamatkaajien kerhossa Kööpenha-minassa.
Aaltonen arvostaa Helsinkiä. ”Se ei suotta ole monien tilastojen kärjes-sä. Täällä on sekä tapahtumia että rau-haa”, Aaltonen kiittelee.
ALANSAH
UIP
PU
aViisori 01•2009 13
IlmastotalkoIsIIn lukuvIIdakossa
14 AVIISORI 02.2009
Tuotteen pieni hiilijalanjälki voi olla pätevä myyntiargumentti,
varsinkin jos se tuo suuret kustannussäästöt. Uusi energialaskuri
näyttää faktat Ruukin asiakkaille ja kuluttajille.
Energialaskuri
tekstI: MARIAnnA SAlIn kuva: tuOMAS hARjuMAASkOlA
myyjän avuksi
Kimmo Kanerva
AVIISORI 02.2009 15
Teräsmyyjä istuu konepajan toimistossa ja ohjaa keskus-telua tuotteiden hiilijalanjälkeen. Hän laskee, millaisen jäljen tukkirekka jättää elinkaarensa aikana. Tapahtuu-ko tällaista?
Ruukin markkinointijohtaja Kimmo Kanerva myöntää, että ajoneuvon käytöstä jäävä hiilijalanjälki ei välttämättä kiinnosta kaikkia nosto- ja kuljetusvälineiden valmistajia eikä ehkä näiden asiakkaitakaan. ”Mutta heitä kiinnostavat ajoneuvon käytön kustan-nukset. Ja mitä kevyempi ajoneuvo on, sitä vähemmän se käyttää polttoainetta”, Kanerva sanoo.
Ruukin energialaskuri näyttää polttoaineen kulutuksen sekä sii-tä johtuvat kustannukset ja hiilidioksidipäästöt. Mutta miten lasku-ri liittyy Rautaruukkiin?
”Ruukin lujista ja kestävistä erikoisteräksistä voidaan valmistaa tavallista kevyempiä ajoneuvoja.”
SääStöjä keVeäStI
Kimmo Kanerva naputtelee laskuriin esimerkin. Jos vaihtolavakont-ti kevenee 800 kiloa, sen kuljettamisessa säästyy kymmenen vuo-den aikana 60 000 litraa polttoainetta, siis kymmenisen prosenttia.
”Sen lisäksi, että kevyt ajoneuvo kuluttaa vähemmän tyhjänä, sii-hen voidaan ottaa myös suurempi kuorma”, Kanerva huomauttaa.
Laskuri tarjoaa samankaltaisia vertailuja muun muassa betonin-kuljetussäiliöille ja rekoille, joiden runkoja ja alustoja Ruukki val-mistaa.
”Myyjiltä on tullut jo hyvää palautetta”, Kanerva myhäilee.Ruukin myyjät ottivat laskurin käyttöön vuoden alussa. Syys-
kuun alussa laskuri julkaistiin myös Ruukin nettisivuilla. Näin ajo-neuvon ostaja voi vertailla tuotteita.
”On tärkeää saada viesti loppukäyttäjille asti.”
luOtettAVAt lASkelMAt
Kuluttajan hiilijalanjälkiä lasketaan yhä useammalla nettisivulla. Monesti kuluttajalle ei kuitenkaan avaudu, mitä tietoja laskurissa on huomioitu ja millä perustein. Ruukissa laskurista haluttiin luo-tettava työkalu, joka todella auttaa päätöksenteossa.
Ruukin ympäristöasiantuntijat poimivat laskelmiin taustatiedot, joista valtaosa löytyi suoraan julkisista kansainvälisistä rekistereis-tä, ja PricewaterhouseCoopers teki laskurin.
”Halusimme, että ulkopuolinen analysoi ja varmentaa menetel-mät, ja tiesimme, että PwC oli tehnyt samantyyppisiä hiilijalanjälki-laskureita”, Kanerva perustelee.
PwC:n ilmastonmuutospalveluista vastaava Pirita Mikkanen ilahtui Ruukin laskurihankkeesta.
”Ilmastonmuutos ei ole perinteinen myyntiargumentti teräs- alalla, mutta Ruukissa se on selvästi liiketoiminnan draiveri”, Mikkanen sanoo.
Hänen mukaansa Ruukin vastuullinen ote näkyy sekä tuotannon että tuotteiden energiatehokkuudessa: ”Ruukki on siinä johtava toi-mialallaan.”
Laskuri löytyy osoitteesta www.ruukki.com/efficiencycalculator
HIIlIjalanjälkI bIsneksen ajurIna
Teollisuusyritykset raportoivat hiilidioksidipääs-töjään tavallisesti osana EU:n päästökauppaa. Nämä raportit kertovat kuitenkin kuluttajal-
le ja sijoittajalle vain vähän yrityksen asenteesta. Mitä yritys tarkalleen vaatii toimittajiltaan ja alihankkijoil-taan? Miten se pyrkii lisäämään tuotteiden energiate-hokkuutta?
Vuosikertomuksessa saatetaan toki todeta, että hen-kilöstön työmatkat ovat vähentyneet 30 prosenttia etä-kokousten avulla. Mutta miten tätä tietoa verrataan muihin yrityksiin? PwC:n ilmastonmuutospalveluista vastaava Pirita Mikkanen korostaa, että tarkastelun johdonmukainen rajaaminen on olennainen lähtökohta onnistuneelle raportoinnille. On tärkeää erottaa selke-ästi ne seikat, joihin yritys vaikuttaa suoraan, ja ne, joi-hin se vaikuttaa välillisesti.
Nykyään yhteisen linjan tarjoaa GHG-protokol-la (Greenhouse Gas Protocol). Kuitenkin osa yrityksis-tä aloitti kattavan raportoinnin jo ennen vuonna 2001 ilmestynyttä protokollaa. Mikkanen harmittelee, että edelläkävijöiden ansiokaskaan raportointi ei ole välttä-mättä suoraan vertailukelpoista.
Sijoittajien ja yritysten avuksi on perustettu myös organisaatio Carbon Disclosure Project eli CDP. Se tar-joaa yhtenäisiä keinoja raportoida ilmastonmuutok-seen liittyvää tietoa ja arvioida tuon tiedon vaikutus-ta yrityksen arvoon. Mikkanen uskoo, että jatkossa yhä useampi yritys täydentää pakettia tuotekohtaisilla hiili-merkinnöillä ja -laskureilla, jotka opastavat etenkin ku-luttajia.
Mikkanen pitää tärkeänä sitä, että yritys on määri-tellyt suhteensa ilmastonmuutokseen ja tuo sen esil-le. PwC:n yhteiskuntavastuupalveluiden johtaja Sirpa Juutinen kannattaa samaa linjaa koko yhteiskunta-vastuun suhteen.
”Vastuullisuuden pitää olla osa ydinbisnestä, ei hy-väntekeväisyyttä”, hän summasi seminaarissa Ilmas-tonmuutos osana yrityksen raportointia, jonka PwC järjesti alkukesällä analyytikoille ja yritysten sijoittaja-suhdevastaaville.
Kimmo Kanerva
16
»
AVIISORI 02.2009
Outokummun yhteisyritys Saudi-Arabiassa lähellä pääkaupunki Riadia aloitti toimintansa sa-moihin aikoihin, kun myrsky
rahoitusmarkkinoilla alkoi riehua täydellä voimalla viime syksynä.
”Kova alku, mutta tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia”, tiivistää yhteisyrityksen toimitusjohtaja Christer Asp Outokumpu Armetal Stainless Pipen (OASP) alkutaipa-leen.
”Finanssikriisi on tuntunut myös täällä-päin, mutta ehkä vähemmän kuin monilla muilla markkinoilla. Asiakkaat ovat siirtä-neet projekteja eteenpäin mikäli mahdollis-ta. Mutta toisaalta on myös aloitettu uusia projekteja”, hän kertoo.
Outokumpu perusti yhteisyrityksen sau-diarabialaisen perheyrityksen Al-Hejailanin kanssa. Outokumpu omistaa yhteisyrityk-sestä 51 prosenttia ja Al-Hejailan loput 49.
Kumppani löytyi huolellisen selvitystyön jälkeen, jossa Outokumpu käytti apuna muun
muassa Swedish Export Councilin asian-tuntemusta. Monialakonserni Al-Hejailanin vuonna 1985 perustama Armetal oli ensim-mäinen rakentamiseen käytettävän ruostu-mattoman teräksen toimittaja Lähi-idässä.
”Al-Hejailan on toiminut jo aiemmin lei-mallisesti yhteisyritysten kautta. Me toimme yhteisyritykseen laajempaa teollista osaa-mista ja kumppanimme taas kontaktiverkos-tonsa ja markkinatuntemuksensa”, kertoo Outokummun yrityskauppatiimin Hanna Masala.
KellOt ARAbIAn AIKAAn
Christer Asp muistuttaa, että kumppanin etsimiseen kannattaa käyttää aikaa ja ulko-puolista apua.
”Jos tänne haluaa etabloitua, varmaan on mahdollista itsekin lähteä rakentamaan yritystä tai omistaa toiminnot kokonaan, mutta melko vaikeaa se todennäköisesti on. Kun on luotettava partneri, jolla on hyvä nimi ja joka hoitaa asiansa hyvin, elä-
mä helpottuu huomattavasti. Muuten juut-tuu byrokratiaan”, Asp sanoo.
Yhteisyrityksen perustaminen kaikkine viranomaislupineen vei puoli vuotta. Myös viisumien saanti kesti pitkään.
”Yrityksen perustaminen ja liikkeelleläh-tö on täällä varsin monimutkaista. Byrokra-tiaa on huomattavasti enemmän kuin Suo-messa. Kyllä asiat menevät eteenpäin, mutta eivät sillä tahdilla kuin Pohjoismaissa on to-tuttu. Se pitää vain hyväksyä ja kestää”, Asp toteaa.
Nopeaan toimintaan ja sopimusten sito-vuuteen tottuneiden suomalaisten on hyvä muistaa, että aikakäsitys on Persianlahdel-la venyvämpi.
”Tarjouksia tehtäessä on kova kiire, mut-ta kun ne saadaan valmiiksi, voi mennä vuo-si tai kaksi tai viisikin vuotta, ennen kuin asiat etenevät. Siellä pitää olla todella kär-sivällinen”, sanoo laitureita ja venesatamia valmistavan Marinetekin perustaja ja pää-omistaja Ilkka Seppälä.
Suurten mahdollisuuksien Persianlahdella kärsivällisyys punnitaan
Pääsy Persianlahden maiden markkinoille vaatii pitkäjänteistä
työtä suhteiden rakentamiseksi, mutta alueen potentiaali on huikea.
Vaikka finanssikriisi on heikentänyt luottamusta ja puhkaissut
Dubain kiinteistökuplan, on alue selvinnyt pienemmin vaurioin kuin
useimmat muut kehittyvät markkinat.
teksti: KAtARIInA lAmpInen kuvat: IStOcKphOtO
Saudi-Arabian PwC:tä vetävä Robert Barnden painottaa luottamuksen rakentamisen merkitystä Persianlahden alueella toimittaessa. Paikalliset yritykset haluavat oppia
tuntemaan yrityksen johtoa, ennen kuin varsinaista bisnestä voidaan alkaa tehdä.
”Luottamuksen rakentaminen on kulttuurisesti hyvin tär-keä asia. Saattaa käydä niin, että ihmiset lentävät tänne 5–6 ker-taa, palaavat tyhjin käsin ja ihmettelevät, mitä sillä saavutettiin. Mutta näin paikalliset oppivat tuntemaan sinut. Kun luottamus on rakennettu, tie on avoin. Vastaavasti luottamuksen rikkomi-nen on pahinta, mitä voi tehdä”, Barnden sanoo.
Barnden itse aloitti PwC:n Saudi-Arabian johtajana vajaat pari vuotta sitten. Tätä ennen hän toimi pitkään partnerina Ruotsin PwC:llä.
”PwC voi tarjota hyödyllisiä kontakteja, tehdä hankeselvityk-siä tästä alueesta kiinnostuneille yrityksille ja auttaa niitä löytä-mään sopivimmat yhteydet ja kohdemaat Persianlahdella.”
Outokummulle PwC teki Armetal-kauppaa koskevan finan-cial due diligencen.
”Oli arvokasta, että meillä oli yhteys Suomen PwC:hen ja hei-dän kauttaan paikalliseen PwC:hen Saudi-Arabiassa. Suomen ja Saudi-Arabian välillä on eroja laskentakäytännöissä ja erityises-ti veroasioissa, joihin meillä ei olisi ollut mahdollisuutta pereh-tyä ilman ulkopuolista apua. Prosessi oli hyvä ja antoi arvokasta apua kaupan strukturoinnissa”, Outokummun Hanna Masala kertoo.
Saudi-Arabiassa PwC:llä on henkilöstöä noin 300 ja koko Lähi-idässä pari tuhatta. PwC suunnittelee kaksinkertaistavansa henkilöstönsä Saudi-Arabiassa.
PwC:llä on vahva asema Persianlahdella. Saudi-Arabiassa PwC:n tilintarkastusasiakkaina ovat muun muassa maailman suurin öljy-yhtiö Aramco, viisi maan suurimpiin kuuluvaa pank-kia, Saudi Telecom ja osa maan nimekkäistä suurista perheyri-tyksistä.
Luottamus rakentuu HoPPuiLematta
Saudi-Arabian pääkaupunki Riad on raken-
nettu öljymiljardien turvin. Nyt saudit pyrki-
vät monipuolistamaan taloutensa rakennetta.
AVIISORI 02.2009 17
AVIISORI 02.2009 18
Myös maksuajat saattavat olla hyvin pit-kiä, eikä allekirjoitettu sopimus ole aina si-tova asiakirja, jos olosuhteet muuttuvat.
”Täällä ei olla aina niin tarkkoja kuin meilläpäin. Jos ilmenee uusia tarpeita, tapa-na on, että aina voidaan neuvotella uudes-taan”, Asp vahvistaa.
lAItuRIn nOKASSA
Marinetekin väki tapaa harvoin hankkeiden lopullisia omistajia. Liiketoiminta hoidetaan kuningashuoneiden ja sheikkien ulkomais-ten, yleensä länsimaisten konsulttien ja väli-käsien kanssa.
”Meillä on hyvät referenssit ja kontaktit. Saamme uskottavuutta asiakasverkostomme kautta. Suomalaisia yrityksiä pidetään noilla markkinoilla luotettavina yhteistyökumppa-neina ja suomalaisesta osaamisesta on siellä myönteinen käsitys”, Seppälä sanoo.
Tärkein syy Marinetekin menestymiseen Persianlahdella on Seppälän mukaan inno-vatiivisuus ja valmius kehittää uusia ratkai-suja, jotta asiakkaan vaativatkin toiveet voi-daan toteuttaa.
Marinetek onkin suunnannut uudelleen liiketoimiaan Persianlahdella Arabiemiraat-
teihin kuuluvan Dubain talousromahduksen seurauksena.
”Kysyntä Dubaissa loppui kuin seinään, emmekä usko tilanteen elpyvän vähään ai-kaan. Abu Dhabissa liiketoiminta jatkuu suhteellisen normaalina. Pyrimme hake-maan myös uusia markkinoita erityises-ti Kuwaitista, Saudi-Arabiasta ja Qatarista. Nämä neljä ovat nyt pääfokuksemme Lähi-idässä”, Seppälä kertoo.
Marinetek oli mukana Dubain rakennus-buumissa ja teki sinne vuosina 2007–2008 maailman kaikkien aikojen arvokkaimman laituritoimituksen Jumeirah Palmin teko-saarelle. Yrityksen yhteistyökumppanina on toiminut kuuden vuoden ajan Abu Dha-bissa sijaitseva 6 500 hengen rakennusyh-tiö Target. Suurprojektin myötä Marinetek perusti Targetin kanssa Marinetekin tuot-teita lisenssillä valmistavan tehtaan lähel-le Dubaita.
Nyt yhteisomistuksessa ollut tehdas on lopetettu ja Target jatkaa Marinetekin tuotteiden lisenssivalmistusta Abu Dha-bissa. Muualla Persianlahdella Marinetek toimii oman tytäryhtiönsä kautta Dubais-ta käsin.
KASVu VeRSOO AAVIKOllA
Juuri Dubai on kärsinyt Persianlahden maista eniten globaalista talouskriisistä. Dubailla ei juurikaan ole öljyvaroja, ja vii-me vuosien valtava rakennusbuumi perustui pitkälti lainarahalle.
”Kiinteistökuplan puhjettua Dubaita kuristaa kymmenien miljardien eurojen suuruinen velkataakka. Sen talous on käy-tännössä pysähdyksissä”, sanoo PwC:n Saudi-Arabian toimitusjohtaja Robert Barnden.
Parhaiten kansainvälisen talouden myrs-kyssä ovat selvinneet Saudi-Arabia, Qatar ja Arabiemiraatteihin kuuluva Abu Dhabi. Persianlahden öljyntuottajamaiden viime vuosien ’supersykli’ on toki taittunut öljyn hinnan pudotuksen myötä. Persianlahden yhteistyöneuvoston eli GCC-maiden (Saudi-Arabia, Yhdistyneet Arabiemiraatit, Qatar, Kuwait, Bahrain, Oman) BKT:n nimellinen arvo on kolminkertaistunut vuodesta 2002 ja todennäköisesti ylitti 1 000 miljardia dol-laria viime vuonna. Saudi-Arabian osuus sii-tä on lähes puolet.
IMF ennakoi huhtikuussa julkaistus-sa suhdanne-ennusteessaan Saudi-Arabian
Persianlahdella taloutta tukevat monissa maissa edelleen jatkuvat mittavat rakennushankkeet.
Prosessit Putkeen ja Putket ProsesseiHin
Suomalais-saudiarabialainen yhteisyritys Outokumpu Ar-metal Stainless Pipe (OASP) on laajentamassa bisnes-tään rakennusteollisuudelle toimitettavista tuotteista pro-
sessiteollisuuteen. OASP:stä tulee ensimmäinen Persianlahden alueella prosessiputkia valmistava yritys. Alueella on runsaasti prosessiteollisuutta öljy- ja kaasuteollisuudesta suolanpoistolai-toksiin ja petrokemian teollisuuteen asti.
Yhteisyrityksen toimitusjohtaja Christer Asp ennakoi, että laajentumisen myötä reilun 40 hengen yritys kasvanee vuoden loppuun mennessä 60–70 henkilöön. Markkina-alue kattaa kaik-ki Persianlahden yhteistyöneuvoston GCC:n kuusi maata ja seit-semän muuta Lähi-idän maata.
”Kumppanimme Al-Hejailan on vahvasti sitoutunut yhteisyri-tykseen. He haluavat, että saamme rakennettua kunnon ruostu-mattoman teräsputkiteollisuuden tähän maahan. Arvomme ovat pitkälle samanlaiset: meidän arvomme pätevät myös Al-Hejailanin yrityksissä, toimintatavoissa ja johtamisperiaatteissa”, Asp arvioi.
OASP:n henkilöstö on hyvin monikulttuurinen. Asp itse on ainoa suomalainen, ja hänen tiimissään on väkeä niin Jorda- niasta, Egyptistä, Filippiineiltä, Intiasta, Jemenistä kuin Saudi- Arabiastakin. Saudeja yrityksen henkilöstöstä pitää olla lainsää-dännön mukaan vähintään 25 prosenttia.
”Monikulttuurisessa organisaatiossa viestintä on hyvin tär-keää. On aina varmistettava, että on tullut ymmärretyksi ja on itse ymmärtänyt, mitä toinen sanoo”, Asp pohtii.
OASP tavoittelee 25–30 prosentin siivua markkinoista. Chris-ter Asp kehuu mahdollisuuksia hyviksi, sillä yhteisyritys on GCC-maiden ainoa prosessiputkien valmistaja.
”Paikalliset mielellään suosivat paikallista toimintaa, jos se on kilpailukykyistä”, hän sanoo.
”Finanssikriisi menee aikanaan ohi ja esimerkiksi Saudi-Ara-biassa on paljon projekteja liikkeellä. Tämä on iso markkina ja tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia.”
AVIISORI 02.2009 19
BKT:n supistuvan tänä vuonna 0,9 prosenttia ja kasvavan taas ensi vuonna 2,9 prosenttia.
”Globaali talousmyrsky johti voimakkaa-seen öljyn hinnan laskuun, luotonannon ki-ristymiseen ja talousluottamuksen heiken-tymiseen alueella. Öljyn hinta on kuitenkin sittemmin selvästi toipunut, minkä pitäisi auttaa nostamaan kasvu takaisin trendita-solleen ensi vuonna”, Barnden arvioi.
Persianlahdella taloutta tukevat monissa maissa edelleen jatkuvat mittavat rakennus-
hankkeet. Saudi-Arabia investoi tänä vuon-na säästämistään öljytuloistaan yli 400 mil-jardia dollaria enimmäkseen infrastruktuu-riprojekteihin: maa rakentaa esimerkiksi uutta rautatieverkostoa ja neljä kokonaan uutta talouskeskusta, käytännössä neljä kokonaista kaupunkia. Saudit investoivat myös yliopistojen laajentamiseen ja tervey-denhuollon kehittämiseen.
Saudi-Arabiassa öljysektorin ulkopuoli-sen talouden osuus BKT:sta on nousemas-
sa ensi vuonna arviolta noin 49 prosenttiin. Kasvun ajureita ovat olleet pankki- ja va-kuutusala, telekommunikaatio, vähittäis-kaupan infrastruktuurihankkeet ja logis-tiikka. Tämä kuvastaa hyvin koko alueen pyrkimystä monipuolistaa taloutensa ra-kennetta ja vähentää mustan kullan paino-arvoa.
20 AVIISORI 02.2009
päästöttömään energiantuotantoon
Paukkuja
EPV EnErgia lyhyEsti
EPV Energia Oy:n osakkaisiin kuu-luvat Vaasan Sähkö, Seinäjoen Energia, Kymppivoima, Vantaan
Energia, Lahti Energia, Helsingin Ener-gia sekä joukko pienempiä energia-alan toimijoita. Konsernin liikevaihto vuonna 2008 oli 166,4 miljoonaa euroa.
”Toimimme osakkaidemme sähkön-hankintakanavana omakustannusperi- aatteella emmekä pyri tekemään toimin-nallamme voittoa. Hankimme omistajil-lemme vuosittain 1,2 miljoonaa mega-wattituntia lämpöä sekä 4 miljoonaa megawattituntia sähköä, mikä vastaa noin 5:tä prosenttia koko Suomen sähkön käy-töstä”, kertoo EPV Energian toimitusjoh-taja Rami Vuola.
”Olemme mukana isoissa energiahank-keissa osaomistajana. Omistamme myös osuuksia kotimaisista ja ulkomaisista voi-malaitoksista.”
EPV Energian johtama yhteenliittymä osti kesäkuussa
Metsäliiton 49,9 prosentin omistusosuuden biopolttoaineita
tuottavasta Vaposta. PwC toimi kaupassa neuvonantajana.
Biopolttoaineita tuottavan Vapon uusi vähemmistöomistaja
haluaa panostaa tuuli- ja ydinvoimaan.
tEksti: LeenA KOSKenLAAKSO kuVa: juhA SALmInen
Rami Vuola
AVIISORI 02.2009 21
EPV Energia on suomalainen, lähes 60-vuotias energiayhtiö, jonka omistavat suomalaiset energia- ja teollisuusyritykset.
Etelä-Pohjanmaan Voimana alunperin tun-netuksi tulleella ja huhtikuussa nimeään vaihtaneella EPV:llä on laaja omistajakunta ja valtakunnallista tuotantokapasiteettia.
”Näemme selkeästi, että energia-alan haasteet ovat valtavat ilmastonmuutoksen tuomien ongelmien ja energiaomavaraisuu-den turvaamisen takia”, sanoo EPV Ener-gian toimitusjohtaja Rami Vuola.
”Pitkän tähtäimen tavoitteenamme on pienentää energiantuotannon aiheuttamaa ympäristörasitusta lisäämällä uusiutuvan energian osuutta, vähentämällä kasvihuone-päästöjä ja vähentämällä fossiilisten tuonti-polttoaineiden käyttöä.”
Kesäkuussa 2009 EPV Energia ja sen joh-tama yhteenliittymä SEV (Suomen Energia-varat Oy) osti Metsäliitto Osuuskunnalta sen 49,9 prosentin omistusosuuden Vaposta, joka tuottaa turvetta, pellettejä ja muita bio-polttoaineita ja toimittaa biosähköä ja -läm-pöä sekä ympäristöliiketoiminnan ratkai-suja. Kauppahinta oli 165 miljoonaa euroa. Vapon pääomistajaksi jäi edelleen Suomen valtio 51,1 prosentin omistusosuudellaan.
Kaupan valmistelu tehtiin yhteistyönä EPV Energian ja itä- sekä pohjoissuomalais-ten sähköyhtiöiden omistaman Kymppivoi-man kanssa, mutta sittemmin EPV:stä muo-dostui hankkeen keulakuva.
OmIStuSARVOn nOuSu SuOjAA VOImALASIjOItuKSIA
”Vapo kiinnosti meitä, koska sen ydinliike-toimintaa ovat kotimaiset polttoaineet, ja
koska sillä on mittavat energiavarat”, Rami Vuola perustelee.
”Vapo-kaupan myötä pääsemme siirty-mään kohti energian arvoketjun alkupäätä, mikä on jo pitkään ollut strategisena tavoitteenamme. 49,9 prosentin omistus-osuus riittää meille. Pääasia on, että Vapon omistus pysyy kotimaisissa käsissä.”
Vuolan mukaan Vapo-kauppa tuo SEVin omistajille lisää varmuutta.
”Jos primäärienergian hinta nousee, myös Vapon arvo nousee. Ja koska mei-dän pääbisneksemme on omistaa voimalai-toksia, Vapon ostaminen toimii luonnollise-na suojana, joka siinä tapauksessa tuottaisi meille suurempia osinkoja. Omistajiemme rahavarat ovat kiinni voimalaitoksissa, ja Vapo-kauppa auttaa omistajiamme suojaa-maan sijoituksiaan sekä pienentämään nii-hin liittyvää riskiä.”
”Tavoitteenamme on tehdä Vaposta joh-tava asiakaslähtöisen metsäenergian toi-mittaja. Vapo-kaupan avulla omistajiemme mahdollisuudet toteuttaa kotimaisiin bio-polttoaineisiin perustuvia voimalaitosinves-tointeja paranevat.”
LISää ydIn- jA tuuLIVOImAA
EPV panostaa voimakkaasti päästöttömän energiantuotannon eli ydinvoiman ja tuuli-voiman lisärakentamiseen Suomessa.
”Näemme teollisen mittakaavan tuulivoi-man olevan yksi päätapa, jolla energiaa tuo-tetaan tulevaisuudessa. Tällä hetkellä tuu-livoiman kilpailukyky ei vielä ole riittävä, mutta tulevaisuudessa se paranee merkittä-västi”, Vuola väittää.
EPV kehittää tuulivoimaa kolmessa yri-tyksessä eri puolilla Suomea. EPV Tuulivoi-
ma Oy on EPV:n Pohjanmaalla toimiva ty-täryhtiö, jonka tavoitteena on rakentaa vähintään 20–50 tuulivoimalaitosta käsit-täviä tuulipuistoja. Rajakiiri Oy on EPV:lle 60-prosenttisesti kuuluva, Tornion ja Raa-hen alueella toimiva yritys, jonka investoin-tipäätös Tornioon Outokummun tehtaan yhteyteen rakennettavasta kahdeksan tuuli-voimalaitoksen puistosta on tulossa alkusyksystä 2009. Suomen Merituuli Oy on Helsingin Energian kanssa puoliksi omistettu, Suomenlahdelle ja Selkämerelle tuulivoimaa ajava yhteisyritys.
Vuola arvelee suuren tuulivoiman inves-tointiaallon alkavan vuonna 2010. Ensin on luvassa maatuulipuistoja ja vasta sen jäl-keen merituulipuistoja, koska niiden osal-ta on vielä paljon ratkaisemattomia kysy-myksiä.
PwC:n CORPORAte FInAnCe neuVOnAntAjAnA
”PricewaterhouseCoopersin Corporate Finance toimi neuvonantajamme Vapo- kaupan teossa. Palkkasimme PwC:läiset tammikuussa alustavan arvonmäärityksen tekoa varten, mutta heidän roolinsa laajeni sittemmin kokonaisvastuulliseksi oikeaksi kädeksi, joka avusti mm. yhtiön tutkimises-sa ja investointimateriaalien laatimisessa”, Vuola kertoo.
”PwC:n Corporate Finance hoiti hommat erittäin vastuullisesti ja kokonaisvaltaisesti. Kaupan teko oli hyvin hektistä, ja hommia painettiin yötä myöten. Annan heille kiitet-tävän arvosanan ja käytän varmasti heidän palveluitaan toistekin.”
● 20 hengen tiimi rahoituslähteistä riippumattomia asiantuntijoita
● Toimii taloudellisena lead adviser -neuvonantajana yritys- ja rahoitusjärjestelyissä
● Tekee arvonmäärityksiä sekä yrityskauppaprosesseihin liittyen että itsenäisinä toimeksiantoina
● Hoitaa rahoitusjärjestelyjä myös yrityksen toiminnan käynnistämis- ja kehittämisvaiheessa, sukupolven- vaihdoksissa ja erilaisissa rakennejärjestelytilanteissa
● Palvelut vaihtelevat suppeista esiselvityksistä laajoihin investointi- ja yritysjärjestelyhankkeisiin liittyviin projektinjohtotoimeksiantoihin
● Yhteystiedot: Corporate Finance, Partner Kimmo Vilske, 09 2280 1938, [email protected]
Pwc:n corPoratE FinancE
22 AVIISORI 02.2009
Suomalainen elokuva vetää katsojia kotimaassa, mutta ulkomailla
lähinnä kriitikoiden kannustusta. Kovempi kotimainen kilpailu,
kansainvälisempi ote ja bisnesosaaminen voisivat auttaa maailmalle.
Suomi-leffa pySähtyy rajalletekSti: RIStO PennAnen kuvat: JuhA SAlmInen JA lumIfIlm
Joka viides elokuvailta vierähtää
kotimaisen filmin parissa.
piratiSmi Syö elokuvaaNettipiratismi saa elokuva-alan ammattilai-sen tuohtumaan.
”Eihän taidegalleriastakaan voi ottaa sei-nältä taulua ilmaiseksi. Maksan tekijöille korvaukset, kannan riskin ja taistelen eloku-van valmistumisen puolesta. Tietenkin odo-tan saavani palkkion onnistuessani”, sanoo Lumifilmin Hanna Hemilä.
Lainsäätäjä on ollut voimaton piratismin suhteen. Ranskan alahuoneessa kaatui huh-tikuussa lakiehdotus, joka olisi sallinut in-ternet-yhteyden katkaisemisen niiltä, jotka toistuvasti lataavat luvattomasti musiikkia tai elokuvia internetistä. Parlamentin ylä-huone oli jo hyväksynyt lain.
Australiassa elokuvateollisuuden edusta-jat ovat haastaneet oikeuteen iiNet-operaat-torin, koska tämä ei estänyt asiakkaitaan loukkaamasta tekijänoikeuksia.
»
AVIISORI 02.2009 23
Neljä suomalaista elokuvaa kym-menen eniten katsotun joukos-sa viime vuonna. Suomalais-elokuvan markkinaosuus yli
20 prosenttia. Luvut kertovat, että kotimai-nen elokuva on erittäin tärkeä muun muas-sa elokuvateattereille.
”Mitä pienempi paikkakunta, sitä suu-rempi merkitys kotimaisella tarjonnalla on”, sanoo Finnkinon markkinointijohtaja Reijo Jämes.
Suomi-leffan veto pysähtyy kuitenkin Aki Kaurismäkeä ja muutamaa yksittäis-tä poikkeusta lukuun ottamatta maan ra-jalla. Kielimuuri on kansainvälistymisen hidaste kaikkien pienten kielialueiden elo-kuville.
”Ei suomalaisiakaan kiinnosta norjalai-nen tai tanskalainen elokuva riittävästi aina-kaan kaupallisessa mielessä”, sanoo Jämes.
Suomalaiset elokuvat ovat toki saaneet maailmalta kannustusta. Esimerkiksi las- tenelokuva Pelikaanimies on voittanut ykköspalkinnon lastenelokuvafestivaaleilla muun muassa Chicagossa ja Lontoossa. Elokuvaa on viety yli 30 maahan.
”Vaikka elokuva saadaan myytyä maail-malle, ei se silti ole välttämättä kassamag-neetti”, sanoo Pelikaanimiehen tuottaneen Lumifilmin toimitusjohtaja Hanna Hemilä.
Vienti olisi tärkeää, koska kotimaan mark-kinat ovat pienet. Jos erittäin kova menes-tyselokuva vetää Suomessa 300 000 katso-jaa, tuottaa se lipputuloja noin 2,5 miljoonaa. Tuosta summasta reilu puolet menee teatte-reille. Oma siivunsa menee lisäksi esimerkik-si levittäjälle ja markkinointiin. Menestyselo-kuvakin kattaa vain ankaralla niukkuudella suunnitellun tekemisen kustannukset.
”Tällä yhtälöllä julkinen tuki on välttä-mätöntä”, sanoo Reijo Jämes.
OIkeA mARkkInASegmenttI löydettäVä
Yleensä vienti voi onnistua, jos tekee kilpai-lukykyisiä tuotteita ja paukkuja löytyy myös markkinointiin. Samat pelisäännöt toimivat elokuvassakin.
Elokuva-alalla kansainvälinen kilpailu-kyky edellyttää ensimmäiseksi hyvää käsi-kirjoitusta, joka vetoaa ulkomaalaisiin. Esi-merkiksi suomalaisille tärkeä talvisota ei
välttämättä kiinnosta muualla. Suomalainen eksotiikka voi olla hyvä asia erottumismie-lessä, mutta käsikirjoitus ei voi olla pelkäs-tään eksotiikkaa.
Maailmalle eniten levinnyt suomalais-elokuva Niko – Lentäjän poika täyttää nuo vaatimukset. Lisäksi animaatioelokuva väis-tää pienen kielialueen ongelman.
Erään ulkomaisen dramaturgin mukaan suomalaiset käsikirjoitukset kuvaavat liian usein ankeita asioita pienessä kylässä Suo-messa. Joku tekee itsemurhan, ja nuori mies lähtee etelään Helsinkiin. Siihen maailmaan ulkomaalaisen katsojan on vaikea päästä si-sälle.
Suomi-filmille animaatio ja dokumentti ovatkin lupaavia markkinasegmenttejä. Sen sijaan Hollywood-koneiston kanssa on var-masti vaikea kilpailla näyttävien toiminta-elokuvien sarjassa. Pienten suomalaistuotta-jien rahat loppuvat siinä kisassa nopeasti.
kAnSAInVälISet tIImIt AVukSI
Suomalaisen elokuvan tavoiteohjelma vuo-sille 2006–2010 tähtää terveellä tavalla korkealle. Vuoden 2010 ensi-illoista kuuden
Palkittua Pelikaanimies-elokuvaa
on viety yli 30 maahan.
Laskusuhdanne vauhdittaa digitaalista jakelua media-alalla. Kansalaiset etsivät entistä tarkemmin edullisia tapoja viih-teen ja median kuluttamiseen. Samalla yhä useammat huo-
maavat, miten uusi teknologia lisää kuluttajan vapautta määrätä itse missä ja miten hyödyntää sisältöä.
PwC:n tuore Global Entertainment & Media Outlook 2009–2013 arvioi, että koko toimialan tuotanto maailmalla putoaa edellisvuo-desta lähes neljä prosenttia. Ensi vuonnakin ala kääntyy vain aavis-tuksenomaiseen kasvuun, mutta ennustejakson lopulla kasvu on jo yli seitsemän prosentin luokkaa.
Katsauksen mukaan alan kulutuksesta yli 23 prosenttia tapah-tui viime vuonna mobiilien tai muiden digitaalisten alustojen kaut-ta. Viiden vuoden päästä osuus nousee lähes 80 prosenttiin. Kulut-
tajat ottavat ohjakset käsiinsä käyttämällä digitaalisten tallentimien ajansiirto-ominaisuuksia ja ”on demand” -palveluita. Laajakaistan yleistyessä kuluttajat saavat sisällön haluamastaan lähteestä.
Kun kuluttajamarkkinat pirstoutuvat, sovittavat mainostajat re-surssejaan uusien mainosmarkkinoiden tarpeisiin. Kokonaisuudes-saan mainosmarkkinat supistuvat koko ennustejaksolla 0,6 pro-senttia. Uusissa mainossegmenteissä kasvu on kuitenkin nopeaa. Esimerkiksi videopelimainosten markkinat kasvavat lähes 14 pro-sentin vuosivauhtia. Koko maailmassa internet- ja mobiilimainon-nan osuus koko potista kasvaa viime vuoden 12 prosentista 19 pro-senttiin vuonna 2013.
Koko raportti löytyy osoitteesta www.pwc.com/outlook
AVIISORI 02.2009 24
pitäisi olla kansainvälisiä yhteistuotantoja, joiden markkinat ovat kansainväliset.
Tavoiteohjelma tuskin toteutuu, mutta sen ajatukset vaikuttavat järkeviltä. Muun muassa Niko – Lentäjän pojassa olikin te-kijöitä ja rahoittajia useasta maasta. Samoin Pelikaanimiehen käsikirjoittajatiimissä oli mukana muun muassa Ranskassa asu-va englantilainen, joka oli asunut pitkään Ruotsissa ja opiskellut Venäjällä.
”Käsikirjoitusvaiheessa auttaa, jos muka-na on kansainvälinen partneri, jonka kanssa palloa voi lyödä aidosti”, sanoo Hanna Hemilä.
Käytännössä useimmat kansainvälisetkin yhteistuotannot ovat kuitenkin yhden maan hengentuotteita. Ulkomainen rahoittaja ei yleensä puutu taiteelliseen sisältöön. Useim-mat tekijät ovat siitä myös onnellisia.
lISää kIlPAIluA
Alan tekijät ovat yksimielisiä siitä, että koti-mainen elokuva tarvitsee julkista tukea ja
mielellään nykyistä enemmän. Sen sijaan jakoperusteista on monenlaista näkemystä. Koska tukea saa pääasiassa vasta tuotanto-vaiheeseen, pyritään projekti usein käyn-nistämään mahdollisimman nopeasti. Siksi kehittelyyn ei välttämättä käytetä riittäväs-ti aikaa.
”Tukea voisi olla hyvä suunnata enemmän kehittämisvaiheeseen, koska hyvä suunnittelu säästää merkittävästi rahaa tuotantovaiheessa”, pohtii Hanna Hemilä.
Ruotsissa myös julkiseen rahoitukseen on tuotu kilpailua niin, että tukea jakaa useampi itsenäinen alueellinen organi-saatio. Näin yhteiskunnan tuki jakaantuu monipuolisemmin kuin Suomessa, missä yhden virkamiehen maku voi ratkaista elo-kuvatuen saamisen useassa säätiössä, ra-hastossa ja ministeriössä. Toki myös sum-mat ovat vauraassa Ruotsissa suurempia kuin Suomessa.
irti arjeSta taantumaSSakinEdes syvä taantuma ei ole vielä iskenyt elokuvassa käyntiin. Esimerkiksi Finnkinon asiakasmäärät ovat kasvaneet viime vuoteen verrattuna yli 15 prosenttia.
”Ihmiset kuluttavat nyt pienempiin ja edullisiin tapoihin irtautua arjesta. Isot rahankäyttökohteet odottavat parempia aikoja”, pohtii Finnkinon Reijo Jämes.
Myös Hollywoodin elokuvateollisuus kasvatti viime vuonna liikevaihtoaan 5 prosenttia. Kasvu tosin tuli USA:n ulkopuolelta. Yhdysvalloissa elokuvissa käynti väheni.
Sen sijaan Hollywoodin tuotanto putosi viime vuonna noin 20 prosenttia.
ykSItyInen PääOmA mukAAn VeROedullA
Suomalainen elokuva-ala on houkuttanut niukasti alan ulkopuolista pääomaa. Esimerkiksi sponsorointi on ollut kovin vähäistä.
”Sponsorointi on varmaan tuottajalle haasteellinen asia, mutta osaavissa käsissä sponsori voisi saada paljon vastinetta rahoilleen”, Jämes sanoo.
Bisnesenkelien kaltaisia sijoittajia alalla liikkuu sponsoreitakin vähemmän. Elokuva-alan logiikka on erilainen kuin muissa bis-neksissä ja harva elokuvaihminen on edes tavannut bisnesenkeleitä.
”Ranskalaiset ovat houkutelleet sijoittajia alalle verokannustimilla jo pitkään”, muis-tuttaa Hemilä.
Jos riskisijoittaja voisi vähentää verotuk-sessa elokuva-alan sijoituksia, vähenisi tarve suoraan valtion tukeen. Valtiokin saisi jotain takaisin, jos elokuva alkaisi tuottaa.
lama vauhdittaa digitaliSoitumiSta
Vuonna 2039 maailmassa on kuusi miljardia tilintarkastajaa, koska kuka tahansa voi seurata yritysten avointa
raportointia. Päivän myynti löytyy netistä jo illalla.
Tällaisella kärjistyksellä PwC:n toimitus-johtaja Jan Holmberg alusti paneelikes-kustelua kesäkuussa Miltton Showroomissa Helsingissä. Tarkoituksena oli pohtia, mistä yrityksen arvo muodostuu ja mitä talousjoh-taja tekee 30 vuoden päästä.
Palautetta antoivat tilaisuuteen kutsutut talous- ja toimitusjohtajat. Pikaäänestys pal-jasti enemmistön uskovan, että yritysten si-dosryhmien koko ja merkitys kasvavat huo-mattavasti.
PwC:n yhteiskuntavastuupalveluiden johta-ja Sirpa Juutinen muistutti, että uudet sidos-ryhmät ovat monesti heikkoja signaaleja tule-vasta, jotka voivat tuntua aluksi häiritseviltä.
”Esimerkiksi 70-luvulla ympäristöasioista kiinnostuneita pidettiin ekoterroristeina.”
Mitataan tulevaisuuden kassavirtaa
Sidosryhmien siis odotetaan kasvavan. Mutta lukeeko tämä valtava joukko sujuvasti talou-den tunnuslukuja? Ei.
”On selkeä tarve yksinkertaistaa raportoin-tia”, Holmberg totesi. Hän odottaa, että yri-tyksen arvo kiteytyy kassavirtaan ja visioihin tulevasta kassavirrasta.
”Numerot säilyvät raporteissa, mutta mu-kana on yhä enemmän tulevaisuuden nume-roita”, sanoi Finnairin talousjohtaja Lasse Heinonen. Myös yleisö äänesti tulevaisuu-dennäkymät tärkeimmäksi yrityksen arvon määrittäjäksi.
Heinonen odottaa, että apua ennustami-seen tuo vähitellen entistä älykkäämpi mallin-taminen. Ajatushautomo Demos Helsingin ke-hitysjohtaja Roope Mokka kuittasi nykyisen
ennustamisen yhdellä kuvalla, loivaa s-kirjain-ta muistuttavalla käyrällä. Sen x-akseli kuvasi aikaa ja y-akseli energian tarvetta, globaaleja materiaalivirtoja, lentokilometrejä, uuden lait-teen markkinapenetraatiota, mitä milloinkin.
”Tilanne muuttuu, jos tiedämme mitä haluamme tulevaisuudelta. Voimme katsoa tulevaisuudesta tänne päin.” Mokka otti esi-merkiksi konkreettisen tavoitteen vähentää maailman hiilidioksidipäästöjä 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.
Punnitaan yrityksen hyveet
”Yrityksen tärkein ’asset’ on niiden hyveet”, Roope Mokka tiivisti.
Yhä useampi yritys mittaa ja raportoi jo hiilijalanjälkeään. Sirpa Juutinen uskoo, että ennen pitkää mitataan myös vesijalanjälkeä ja jopa johtamisen jalanjälkeä.
”Nykyään tehtaan seinällä kerrotaan, montako päivää on selvitty ilman työtapa-turmia. Mitä jos kerrottaisiin, montako päi-vää on selvitty ilman yhtään burnoutia”, Juutinen ehdotti.
Hän peräänkuulutti työn mielekkyyttä ja puhui tulevaisuuden nomadeista, jotka teke-vät töitä monelle työnantajalle, ja työtekijä-poolista, josta työnantajat poimivat tekijöitä. Koska raportointi olisi avointa, yrityssalaisuu-detkaan eivät estäisi moista järjestelyä.
”Avoimesti toimiva yritys luottaa siihen, että se houkuttelee parhaat työntekijät”, Juu-tinen sanoi.
Roope Mokka arveli, että läpinäkyvyys ei välttämättä edes edellyttäisi yrityksiltä vapaa-ehtoista valintaa, vaan läpinäkyvyyden mah-dollistava teknologia suorastaan ajaa siihen. Hän vertasi yrityksen salaisuuksia yksilön yksityisyyteen, joka oli pitkään vain harvojen etuoikeus.
”Ei yksityisyys ole mikään luontainen omi-naisuus. Se voi tulla ja mennä.”
TilinpääTöksesTä TilinavaukseenTeksTi: Marianna salin kuvaT: kaaPO kaMu
MISSASITKOT
ÄM
ÄN
?
aviisOri 02•2009
Fredrik Heinonen ja
Mika Aaltonen Susanna Perko
Sirpa Juutinen
Marianne Heikkilä
Jan Holmberg
Johan Kronberg
ja Gustav Nyberg
25
26 AVIISORI 02.2009
UUTTAU
USI
NT
A
P ricewaterhouseCoopersin Trea-sury Assurance -ryhmä järjesti kesäkuussa asiakastilaisuuden,
jossa pohdittiin taantuman vaikutuk-sia yritysten rahoitus- ja taloustoimin-toihin.
Nordean johtaja Olli-Petteri Leh-tinen käsitteli päivän aihetta pankin näkökulmasta. Lehtinen kertoi muun muassa, mitä yrityksen talous- ja rahoi- tusjohtajan agendalla tulisi juuri nyt olla: tärkeää on kassavirran ja liiketoi-
minnan tasapainottaminen, rahoituksen varmistaminen ja 2–3-vuotissuunnitel-man päivittäminen, tärkeimpien pank-kisuhteiden turvaaminen sekä riskien-hallintasuunnitelmien päivittäminen. Oleellista on myös varmistaa, että yri-tyksen rahoitukseen ja talouteen liitty-vät hallituspäätökset tehdään ajantasai-sen informaation perusteella.
Laman vastalääkkeeksi Lehtinen tar-josi yrityksille huolellista suunnittelua. Varasuunnitelmat on hyvä laatia ajoissa
ja vanhat suunni-telmat kannattaa päivittää – unoh-tamatta varautu- mista talouden elpymiseen.
Ylimmän joh-don tulisi nyt suun-nata huomionsa rahoitukseen ja sen riittävyyteen. Rahoittajien näkö-kulmasta läpinä-kyvyys on päivän sana.
PwC:n Treasury Networkin vetäjä, Sveitsissä työskentelevä Sebastian Di Paola totesi finanssikriisin muokan-neen rahoitusmarkkinoiden maisemaa perusteellisesti. Kriisin myötä yritysten pankkisuhteet ovat muuttuneet, ja markkinoiden fokus on nyt erityisesti maksuvalmiuden riskienhallinnassa sekä käteisessä rahassa.
Kriisi on Di Paolan mukaan vaikutta-nut suoraan sekä yritysten rahoitusase-maan että riskeihin ja niiden hallintaan, ja se on palauttanut rahoitustoiminto-jen valvonnan takaisin hallitusten agen-dalle. Di Paola uskoo, että kriisi luo hy-ville rahoitusjohtajille mahdollisuuden lisäarvon tuottamiseen samalla, kun toi-mintatapoja tehostetaan ja luodaan kat-tavammat riskienhallinnan periaatteet. Kansainvälisestikin hyvin monet yrityk-set ovat viime aikoina käynnistäneet ra-hoituspolitiikan ja rahoitustoimintojen läpikäynnin varmistaakseen politiikan ajantasaisuuden muuttuvassa toimin-taympäristössä ja tehostaakseen rahoi-tustoimintojen prosesseja ja toiminta-tapoja.
Dennis Nally, 56, on valittu PricewaterhouseCoopers-ketjun pääjohtajaksi heinäkuun alusta alkaen. Pesti kestää neljä vuotta.
Nally seuraa tehtävässään Samuel DiPiazzaa, joka ilmoit-ti jättävänsä paikan marraskuussa 2008 palveltuaan PwC:llä 35 vuot-ta. DiPiazza pysyy PwC:n palve-luksessa vielä siirtymäkauden ajan ja jää virallisesti eläkkeelle myö-hemmin vuoden 2009 aikana.
Dennis Nally on toiminut USA:n PwC:n toimitusjohtajana vuodesta 2002. Lisäksi hän on muun muassa PwC:n globaalin johtoryhmän jäsen.
Nally aloitti työt PwC:llä vuon-na 1974, ja vuonna 1985 hänes-tä tuli partneri. Ennen siirtymis-tään USA:n PwC:n vetäjäksi Nally toimi monissa erilaisissa johto-tehtävissä. Yksi hänen merkittä-vimmistä tehtävistään oli vastata PwC:n maailmanlaajuisen raken-teen uudistamisprosessista, joka valmistui viime vuonna.
”Toteuttamamme rakenteelli-set uudistukset takaavat asiakkai-demme käyttöön parhaan osaa-misen ja parhaat resurssit. Uskon vahvasti kykyymme auttaa asiak-kaitamme tämän taantuman yli”, Nally sanoo.
Siirtohinnoittelutiimiin johtaja amerikaSta
Lamalääkkeitä rahoitus- ja taloustoimintoihin
Taloustieteiden tohtori Ray A. Grimes on aloit-tanut Suomen PwC:n siir-tohinnoittelutiimin joh-tajana. Amerikkalainen Grimes tulee Suomeen Ir-lannista, jossa hän on toi-minut vuodesta 2007 asti Irlannin PwC:n siirtohin-noitteluryhmän johtajana.
Grimesilla on yh-teensä yli 30 vuoden kokemus taloudel-listen analyysien tekemisestä ja siirtohinnoittelus-ta useilta eri toimi-aloilta.
Dennis Nally PwC-ketjun uudeksi pääjohtajaksi
ISTOCKPHOTO
AVIISORI 02.2009 27
UUSINTAU
UT
TA
Siirtohinnoittelutiimiin johtaja amerikaSta
PricewaterhouseCoopers lahjoitti yhden British Scholar-ship -tilaisuuden stipendeistä toukokuussa. PwC on Bri-tish Councilin yhteistyökumppani.
British Scholarshipejä voivat anoa kaikki vähintään alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet suoma-laiset opiskelijat jatko-opintoja varten brittiläisessä yli-opistossa.
PwC:n stipendin sai tänä vuonna Heikki Liimatai-nen, joka lähtee suorittamaan logistiikan tohtoriopin-toja Heriot-Wattin yliopistoon Isoon-Britanniaan.
Stipendit jakoivat Suomen ja Ison-Britannian viestin-täministerit Suvi Lindén ja Stephen Carter.
FinanSSivalvonta Sai iFrS-oSaajan PwC:ltä Partneri Tomi Seppälä on siirtynyt Finanssivalvonnan tilinpäätösvalvonnan toimistopäälliköksi. Ennen lähtöään Fivaan Seppälä ehti työskennellä PwC:llä yli 20 vuotta, ja hän on yksi Suomen johtavista IFRS-asiantuntijoista.
Seppälän vetämä toimisto valvoo muun muassa listayh- tiöiden tilinpäätösinformaatiota ja muuta taloudellista infor-maatiota, seuraa IFRS-sääntelyä sekä vastaa tilintarkastus-alaa koskevista asioista Fivassa.
Ulkomaiset sijoitusrahastot oikeutettuja veronpalautuksiin Suomesta
EY-tuomioistuin antoi juhannuksen alla päätöksensä lähdeverotusta koskevassa ns. Aberdeen Property Fin-invest Alpha -kiistassa. Kiistassa oli kyse siitä, voiko Suomi verottaa osinkoa, joka maksetaan luxemburgi-laiselle SICAV-yhtiölle, kun sama osinko suomalaiselle osakeyhtiölle tai sijoitusrahastolle maksettuna olisi ollut kokonaan verovapaa.
”Näistä osingoista ei olisi saanut periä lähdeveroja Suomessa alunperinkään, eikä Suomen lainsäädäntö ole täysin vastannut EY 43- ja EY 48 -artiklojen asettamia edellytyksiä”, toteaa PricewaterhouseCoopersin vero-asiantuntija Martti Virolainen.
Ratkaisulla on euromääräisesti huomattavia vaiku-tuksia, koska merkittävä osa suomalaisten pörssiyhtiöi-den ulkomaille maksamista osingoista on maksettu nimenomaan ulkomaisille sijoitusrahastoille.
Venture Cupin avoimen finaalin ja liiketoimintasuunnitelmakil-pailun palkinnot jaettiin kesä-kuussa Helsingissä. Kilpailun monivuotinen yhteistyökumppani PricewaterhouseCoopers lahjoitti tällä kertaa liiketoimintasuunni-telmakilpailun kolmelle parhaalle yritykselle stipendit, joita vastaan yritykset saavat haluamiaan PwC:n palveluita yhteensä 9 000 euron arvosta: esimerkiksi rahoi-tusjärjestelyissä avustamista, arvonmääritystä, veropalveluita sekä kansainvälistymispalveluita.
Liiketoimintasuunnitelmakil-pailun voittajaksi valittiin Oncos parantumattomasti sairaiden syö-päpotilaiden hoitoon kehitettyjen
onkolyyttisten virusten kaupallis-tamisesta. Oncos voitti myös parhaan tutkimuslähtöisen liike- idean erikoispalkinnon.
Kakkoseksi ylsi Navilog palve-lutuotteellaan, jossa työajot siir-retään joko navigaattorin tai mat-kapuhelimen navigointiohjelman avulla nettiportaalissa olevaan matkalaskuohjelmaan.
Pronssia pokkasi Synoste, joka kehittää ja myy potilasystävälli-siä ja kustannustehokkaita lait-teita luuston epämuodostumien hoitoon. ”Nyt kun kilpailu on ohi, meillä voisi olla aikaa saattaa vih-doin opinnot TKK:lla loppuun ja valmistua”, totesivat Synosteen edustajat.
venture CuP -kilPailu ratkeSi
Johan Kronberg ja Markku Katajisto jakoivat PwC:n stipendit. ”PwC:n strategian
keskeisinä teemoina ovat innovatiivisuuden ja kasvuyrittäjyyden edistäminen”,
Kronberg totesi.
PwC:n stipendi logistiikkatutkijalle
SHuTTeRSTOCK
PWC
Kaikkia julkaisuja voi tilata maksutta osoitteesta info@fi .pwc.com
UUSIA JULKAISUJA
IFRS TASKUOPASIFRS Taskuopas 2009 on kätevä tasku-opas tilanteisiin, joissa tarvitset nopeasti yleiskatsauksen IFRS-standardien perus-teista. Julkaisussa esitetään yhteen veto kirjaus- ja arvostussäännöistä IFRS:n mukaisesti. Taskuopas sisältää standar-dit, jotka on julkaistu huhtikuun 2009 loppuun mennessä. Suomenkielinen käännös ilmestyy syyskuussa.
OPAS VIERAAN PÄÄOMAN MENOJEN AKTIVOIMISEENTämä 16-sivuinen julkaisu tarkastelee joitakin käytännön kysymyksiä IAS 23:n (uudistettu) "Vieraan pääoman menot" käyttöönotossa. Oppaassa käsitellään muun muassa seuraavia aihekokonaisuuksia: soveltamisala ja määritelmä, aktivoitavissa olevat vieraan pääoman menot, valuuttakurs-sierot ja IAS 23:n vaikutukset IAS 11:n mukaiseen tuloutukseen ja projektin kustannuksiin. Suomenkielinen käännös ilmestyy syyskuussa.
SEGMENTTI-RAPORTOINTI KÄYTÄNNÖSSÄPwC on julkaissut käytännönläheisen oppaan IFRS 8 Toimintasegmentit -standardin soveltamisesta. Kyseessä on 34-sivuinen julkaisu, joka antaa yleisku-van segmenttistandardin vaatimuksista ja käsittelee kysymyksiä, joita yritykset kohtaavat soveltaessaan standardia ensi kertaa. Julkaisu sisältää 30 kysymyksen ja vastauksen Q&A-osuuden. Suomen-kielinen käännös ilmestyy syyskuussa.
A WORLD BEYOND RECESSION: UTILITIES GLOBAL SURVEY 2009Energy, Utilities & Mining -toimialan tuore julkaisu, jossa käydään läpi sitä, miten finanssikriisi ja taloudellinen taantuma on vaikuttanut toimialaan. Raportti sisältää toimialan yritysten johtajien haastatteluita ympäri maail-man. Julkaisu on saatavissa ainoastaan sähköisessä muodossa.
FOREST, PAPER AND PACKAGING DEALS – 2008 ANNUAL REVIEWJulkaisussa käsitellään vuoden 2008 aikana metsä-, paperi- ja pakkausalalla tehtyjä yritysjärjestelyitä, arvioidaan niiden onnistumista sekä luodaan katsaus toimialan tulevaisuuteen.
TAX BULLETIN 2/2009Tuoreimmassa Tax Bulletin -numeros-sa käsitellään muun muassa hallituk-sen elvytyspakettiin liittyvän verolainsää-dännön muutoksia. Julkaisussa on myös verovinkkejä omistajayrittäjille talouden taantumassa. Julkaisu on saatavissa ainoastaan pdf-muodossa. Mikäli haluat saada Tax Bulletinin linkkinä suoraan sähköpostiisi, lähetä viestiä osoitteeseen [email protected].
THE FUTURE OF BANKING Talouskriisin keskellä kyntävien pankkien tuleva menestys ja olemassaolo riippuu siitä, miten hyvin ne huolehtivat perus-asioista. Tämä myös erottaa jatkossa johtavat pankit "kakkostason" toimi-joista. Näin todetaan PwC:n tuoreessa, pankkialan vakauden palauttamista kos-kevassa selvityksessä. Raportissa koros-tetaan sitä, että vaikka pankkiala tarvit-seekin selkeän vision ja strategian, myös perusasiat on saatava kuntoon.
GLOBAL ENTERTAINMENT & MEDIA OUTLOOK 2009-2013PwC:n viihde- ja media-alan tulevai-suudennäkymiä luotaavan Global Enter-tainment & Media Outlook 2009–2013 -raportin mukaan taloudellinen lasku-suhdanne on epäilemättä vaikuttanut lähes kaikkiin viihde- ja media-alan sektoreihin, mutta se on myös vauhditta-nut ja voimistanut siirtymistä digitaalisiin jakelumuotoihin sekä sisällön tarjoajien että kuluttajien keskuudessa. Huom. Julkaisu on maksullinen ja sen voi tilata osoitteesta www.pwc.com/outlook.