HKL:n hallintomalliselvitys

HKL:n organisaatiovaihtoehtoja ja niiden vertailua

Tiivistelmä

25.8.2010

EsipuheRaportti on laadittu konsernijaoston toimeksiannon perusteella helmi-elokuussa 2010. Työ on tehty HKL:n ja Tasken yhteistyönä siten, että varsinaisen työn on tehnyt ns. HKL-ryhmä ja työtä on valvonut HKL:n ja Tasken edustajista koostunut valmisteluryhmä. Ryhmien kokoonpanot ovat olleet seuraavat:

HKL-ryhmäMatti lahdenranta HKL, pj.Elina Tartia HKL, siht.Yrjö Judström HKLPekka Sirviö HKLTapio Hölttä HKLJuha Saarikoski HKLKari Uusikumpu, henkilöstön edustajaHannu Nyyssölä, henkilöstön edustaja

ValmisteluryhmäMatti Lahdenranta HKL, pj.Yrjö Judström HKL, siht.Seppo Olli TaskeMatti Malinen Taske

Raporttiin liittyvät taloudelliset laskelmat on tehnyt Ernst & Young, jossa niistä on vastannut Tiina Lind KHT, JHTT

Kuva 1: HKL:n rakenteen ja roolin muuttuminen v. 2010

HKL:n tehtävät 2009

Tutkitut hallintomallivaihtoehdot

Ehdotetaan tutkittavaksi seuraavat hallintomallivaihtoehdot:

1.Liikelaitosmalli

• HKL jatkaa liikelaitoksena yhtenä kokonaisuutena.

2.Osakeyhtiömalli

A. Osakeyhtiö

• HKL yhtiöitetään yhtenä kokonaisuutena.

B. Konserni

• HKL yhtiöitetään konsernikokonaisuudeksi siten, että HKL-Raitioliikenne ja HKL-Metroliikenne yhtiöitetään omiksi tytäryhtiöikseen ja HKL:n infratoiminnot ovat joko osa HKL-Emoyhtiötä tai infratoiminnot muodostetaan omaksi tytäryhtiökseen.

3.Yhdistelmämalli (liikelaitos & tytäryhtiöt)

• HKL-Raitioliikenne ja HKL-Metroliikenne yhtiöitetään HKL-Liikelaitoksena jatkavan liikelaitoksen tytäryhtiöiksi. HKL:n infratoiminnot ovat joko osa HKL-Liikelaitosta tai myös infratoiminnot muodostetaan liikelaitoksen tytäryhtiöksi.

Konsernijaoston päätös 8.2.2010

Konsernijaosto päätti merkitä jaostolle annetun selvityksen tiedoksi.

Samalla konsernijaosto päätti kehottaa HKL-liikelaitosta yhteistyössä talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa käynnistämään jatkovalmistelun keskitettyjen hallintomallivaihtoehtojen

– (a) liikelaitosmalli,

– (b) osakeyhtiömalli (yksi yhtiö/konserni) ja

– (c) yhdistelmämalli (liikelaitos ja tytäryhtiöt) pohjalta

ja tuomaan 1.6.2010 mennessä konsernijaostolle esityksen HKL-liikelaitoksen hallintomalliksi kaupunginhallitukselle tehtävää esitystä varten. Myöhemmin konsernijaosto päätti antaa työlle jatkoaikaa 1.8.2010 asti.

Konsernijaosto edellytti lisäksi, että valmistelussa on otettava huomioon kaupungin ja henkilöstöjärjestöjen kanssa sovitut yhteistoimintamenettelyt.

Konsernijaoston päätöksen mukaan selvitetyt vaihtoehdot ovat seuraavat:

PerusrakenneLiikelaitos Osakeyhtiö Yhdistelmä

Keskitettyorganisointi

(Yksi kokonaisuus)

Hajautettu organisointi

(Erilliset yksiköt)

Yksi liikelaitos:• HKL LL

• Ydin HKL-yksikkö• Rak.yks.

• Raitioliik.yksikkö• Metroliik.yksikkö

Monta liikelaitosta:• HKL-Rakennus LL

• Raitioliikenne LL

• Metroliikenne LL

Yksi yhtiö:• HKL OY

• Ydin HKL-yksikkö• Rak.yks.

• Raitioliik.yksikkö• Metroliik.yksikkö

Yhtiökonserni:• HKL OY + tytäryhtiöt

• HKL-Raitio OY• HKL-Metro OY

Monta yhtiötä:• HKL-Rakennus OY

• Raitioliikenne OY

• Metroliikenne OY

Liikelaitos ja tytäryhtiöt:• HKL LL + OY:t

• Ydin HKL LL• Rak.yks.

• HKL-Raitio OY• HKL-Metro OY

Erilliset liikel. ja yhtiöt:• HKL-Rakennus LL

• Raitioliikenne OY

• Metroliikenne OY

Toimintamuoto /

A B

C

D

Taulukko 2: Selvitetyt hallintomallivaihtoehdot

HKL:n toimintaympäristö – isot kysymykset

Laki PKS-kuntien yhteistyöstä: Mahdollisuus antaa

yksinoikeus raitiovaunu- ja metroliikenteen hoitoon

HKL:n hallinto-

malli

Kuntalain muutos ei tuone yhtiöittämisvelvoitetta

Länsimetrosopimus: HKL vastaa operoinnista ja infran

ylläpidosta

HSL - HKL – sopimus voimassa 31.12.2024 asti, mahdollistaa myös esim. Raide-Jokerin liittämisen

sopimukseen

Rautateiden henkilöliikenne avattaneen kilpailulle 2017 (Markkinat v. 2009 464 M€)

Raitiovaunu- ja metro-liikenteen volyymi kasvaa

merkittävästi vuoteen 2025 mennessä – Helsinki maksaa lisäkustannuksista valtaosan

Ympäristö- ja asiakasnäkökulmat korostuvat entisestään

Raitio- ja metroliikenne-hankkeiden rahoitus edellyttää

uusia ratkaisuja

Seudun raitio- ja metroliikennemarkkina

kansainvälisesti pieni (70 M€)

Helsingin painoarvo seudullisessa joukkoliikenneyhteistyössä alenee

HKL:n toimintaympäristö

Kriteerien ryhmittely (vertailussa käytetyt kriteerit)

Omistajatahon näkökulma

• Omistajaohjauksen kanavoituminen – Kaupungin ohjauksen tehokkuus– Kriisivalmiuden ylläpito

• Liikearvon säilyminen – Liikearvon kehittäminen– Mahdollisuudet yritysjärjestelyihin

• Kilpailuttamisen edellytykset– Mahdollisuudet kilpailuttaa HKL:n toiminnot

Strateginen näkökulma

• Johtamisen tehokkuus – Johdon motivaatio – Toiminnan kehittäminen – Työnantajakuva

• Investointien rahoitus– Investointien kytkentä kaupungin taseeseen– Uusien rahoitusmallien

hyödyntämismahdollisuudet

• Kumppanuuksien hoito– Suhteet HSL:ään, kaupunkiin ja omiin tavara-

ja palvelutoimittajiin

• Kilpailukyky– Mahdollisuudet parantaa tuottavuutta

Operatiivinen näkökulma• Asiakaspalvelun laatu (loppuasiakkaat)

– Matkustajien kokema laatu– Turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen

ylläpito • Henkilöstön motivaatio • Kustannusrakenteen tehokkuus

– Toiminnallinen tuloksellisuus – Vastuiden ja valtuuksien selkeys – Verotus

• Synergian hyödyntäminen – Sisäisen logistiikan tehokkuus – Synergian hyödyntäminen kaupunkikonsernin

sisällä

Hallinnon näkökulma• Muutosprosessin kustannukset

– Valmistelun kustannukset– Veroseuraamukset

• Hallinto- ja tukipalveluiden tehokkuus – Hallinnon tehokkuus– Päätöksenteon joustavuus

Mallin arviointi:

Malli A: Yksi liikelaitos (nykymalli)

Mallin vahvuuksia• Omistajaohjauksen kanavoituminen• Kumppanuussuhteiden hoito • Asiakaspalvelun laatu• Henkilöstön motivaatio• Synergian hyödyntäminen• Muutosprosessin kustannukset

Mallin heikkouksia• Kilpailuttamisen edellytykset

HKL LL

HKL liikelaitosHallinto- jatukipalvelut

Rakennus-yksikkö

HKL tuotantoRaitioliikenne-

yksikkö

Metroliikenne-yksikkö

Mallin arviointi:

Malli B: Yksi yhtiö

Mallin vahvuuksia• Liikearvon säilyminen• Johtamisen tehokkuus• Investointien rahoitus• Kumppanuussuhteiden hoito• Kilpailukyky• Kustannusrakenteen tehokkuus• Synergian hyödyntäminen• Hallinto- ja tukipalveluiden tehokkuus

Mallin heikkouksia• Muutosprosessin kustannukset

HKL OY

HKL ydinyksikköHallinto- jatukipalvelut

Rakennus-yksikkö

HKL tuotantoRaitioliikenne-

yksikkö

Metroliikenne-yksikkö

Mallin arviointi:

Malli C: Yhtiökonserni

Mallin vahvuuksia• Liikearvon säilyminen• Kilpailuttamisen edellytykset• Johtamisen tehokkuus • Investointien rahoitus• Kilpailukyky• Kustannusrakenteen tehokkuus

Mallin heikkouksia• Muutosprosessin kustannukset

HKL OY-konserni

HKL emoyhtiöHallinto- jatukipalvelut

Rakennus-yksikkö

HKL tuotanto

Raitioliikenne Oy

Metroliikenne Oy

Hallinto- jatukipalvelut

Hallinto- jatukipalvelut

Mallin arviointi:

Malli D: Liikelaitos ja tytäryhtiöt

Mallin vahvuuksia• Liikearvon säilyminen• Kilpailuttamisen edellytykset• Johtamisen tehokkuus• Kilpailukyky• Kustannusrakenteen tehokkuus• Muutosprosessin kustannukset

Mallin heikkouksia• Ei heikkouksia

HKL LL-konserni

HKL liikelaitos

Rakennus-yksikkö

HKL tuotanto

Raitioliikenne Oy

Metroliikenne Oy

Hallinto- jatukipalvelut

Hallinto- jatukipalvelut

Hallinto- jatukipalvelut

Johtopäätökset

• Hallintomalliselvityksessä valmistelun lähtökohtana ovat olleet keskitetyt hallintomallivaihtoehdot (A) Liikelaitosmalli ja (B) Osakeyhtiömalli (yksi yhtiö), lisäksi on selvitetty yhtiökonsernimallin (C) ja liikelaitoksen & tuotantoyhtiöt –mallin toimivuutta

• Erot eri mallien (A), (B), (C) ja (D) välillä vertailussa ovat suhteellisen pieniä ja riippuvat arviointiperusteiden painotuksista

• Keskitetyillä hallintomalleilla varmistuu HKL:n olemassa olevien resurssien ja osaamisen tehokas käyttö sekä kokonaisvaltainen vastuutus erityisesti

Raideliikenneinfran käyttämisessä ja ylläpidossa (liikenteen operointi ja infran kunnossa- ja ylläpito) Hankintojen toteuttamisessa Rahoituksessa Johtamisessa ja yhteisissä palveluissa

• Mahdollisuuksia toteuttaa yhtiömalli (B,C) heikentää olennaisesti mallista aiheutuvat veroseuraamukset (varainsiirtovero: noin 21 M€)

• Kokonaisarvion perusteella ja erityisesti operatiivisesti ja omistajatahon näkökulmasta liikelaitosmalli (A) on parempi kuin yhtiömalli (B) tai yhdistetyt mallit (C/D)

• HKL:n hallintomallin muuttamiselle ei tehdyn selvityksen perusteella ole perusteita

Talous 2010 - 2030 Talouden laskelmat, jotka tuottojen ja kulujen osalta perustuvat HKL:n tuotto- ja kuluennusteisiin on laadittu erikseen liikelaitosmallin (malli A) ja yhtiömallin (malli B) osalta seuraavin oletuksin (tuloslaskelmat, taseet ja rahoituslaskelmat erillisenä liitteenä):

Malleissa samaa:» HSL:n maksamat infrakorvaukset, muut tulot kuin liikennöintikorvaukset sekä käyttömenot» Investoinnit

» Suurimmat oletetut investoinnit kaudella 2010 – 2030 (rakennusaika):» Laajasalon raideyhteys 2017 – 2020 + raitiovaunut (8 kpl)» Östersundomin metro 2020 – 2024 + metrojunat (8 vaunua = 2 neljän vaunun

yksikköä)» Raidejokeri 2024 – 2028 + raitiovaunut (32 kpl)

» Molemmissa malleissa lainojen lyhennykset suunnitelman mukaiset (tasalyhennys 35 v.), korkokantana on käytetty 3,4 %:ia

» Lyhennyssuunnitelman noudattaminen edellyttää, että molemmissa tulos positiivinen

Malleissa eroja:» Liikennöintikorvaukset (yhtiömallissa käypiin arvoihin siirtymisestä aiheutuvat suuremmat

pääomakulut)» Kaupungin maksama infrakorvaus, jolla HKL:lle korvataan se osuus infrakuluista, jota HSL

ei korvaa (Liikelaitoksen saama korvaus = 60 % Oy:n saamasta korvauksesta)» Poistot (yhtiömallissa käypiin arvoihin siirtymisestä aiheutuvat suuremmat poistot, poistoajat

liikennelaitoksen jäljellä olevien poistoaikojen mukaiset)» Korot(yhtiömallissa käypiin arvoihin siirtymisestä aiheutuvat suuremmat velat ja niistä

aiheutuvat suuremmat korot, lisäksi liikelaitos maksaa kaupungille peruspääoma B:n koron)» Varainsiirtovero yhtiömalliin siirryttäessä 21 M€» Yhtiössä tulos sovitetaan 0-tasoon poistoeroja hyödyntäen

Talouden kuvaajat 2010 - 2030 (1)

0

20

40

60

80

100

120

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030

M€

Liikennöintikorvaukset

Liikelaitos

Yhtiö

Talouden kuvaajat 2010 - 2030 (2)

0

20

40

60

80

100

120

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030

M€

HSL:n maksamat infrakorvaukset

Liikelaitos

Yhtiö

Talouden kuvaajat 2010 - 2030 (3)

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030

M€

Kaupungin maksamat infrakorvaukset (HKL:n tulosta tasapainottava erä)

Liikelaitos

Yhtiö

Talouden kuvaajat 2010 – 2030 (4)

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

70,0

80,0

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030

M€

Poistot

Liikelaitos

Yhtiö

Talouden kuvaajat 2010 - 2030 (5)

0

10

20

30

40

50

60

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030

M€

Korot(Lainojen korot, HSL:n maksamien infrakorkojen palautus,

liikelaitoksella peruspääoma B:n korko)

Liikelaitos

Yhtiö

Talouden kuvaajat 2010 - 2030 (6)

-20,0

-15,0

-10,0

-5,0

0,0

5,0

10,0

15,0

20,0

25,0

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030

M€

Tilikauden tulos ennen varauksia ja veroja

Liikelaitos

Yhtiö

Talouden kuvaajat 2010 - 2030 (7)

0

200

400

600

800

1000

1200

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030

M€

Pitkäaikaiset lainat

Liikelaitos

Yhtiö

Talouden kuvaajat 2010 - 2030 (8)

0%

100%

200%

300%

400%

500%

600%

700%

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030

%

Pitkäaikaiset lainat / Liikennöinti- ja infrakorvaukset

Liikelaitos

Yhtiö