HÄMEENKATU-RAITTI

Tampereen kaupungin kulttuuripalveluiden raitit

Hämeenkatu lienee ainoa Tampereen katu, joka tun-netaan laajasti myös kaupungin ulkopuolella. Tampe-relaisille Hämeenkatu on ollut merkittävä osa paikallista identiteettiä. Tampereen pääkatu on jättänyt muistijälken-sä moneen eri sukupolveen.

Hämeenkatu on ollut nuorison kohtaamispaikka, tärkeiden historiallisten tapahtumien näyttämö sekä kaupan ja huvi-elämän keskus. Sen kautta kaupunkiin on kulkeutunut mo-nenlaisia trendejä ja ilmiöitä.

Käsissänne oleva ensimmäinen Hämpin raitti keskittyy Hämeenkadun itäpäähän, joka on historiallisesti nuorempi osa Tampereen pääkatua. Tammerkosken itäpuoli kuului Messukylän pitäjään aina vuoteen 1877. Kun nykyisen Hä-meenkadun itäinen päätepiste rautatieasema rakennettiin, se sijaitsi vielä Messukylän mailla. Kun Hämeenkatu perus-tettiin, sen itäinen päätepiste oli Tammerkoski.

Hämeenkatu tunnettiin ennen vuonna 1807 tehtyä virallista nimeämistä kaupunkilaisten suussa Raatihuoneen poikki-katuna, Torin laitaa kulkevana poikkikatuna ja Raastuvan poikkikatuna.

Hämeenkadun asema Tampereen pääkatuna ei ollut mitenkään kirkossa kuulutettu. Kauppakatu oli pitkään ykköskatu, jonka varrelle rakennettiin komeimmat talot. En-simmäisiä viitteitä muutoksesta tuli tosin jo vuonna 1865, kun suuri tulipalo vei mennessään Kauppakadun kulmilta kolmisenkymmentä taloa. Silloin alettiin pohtia palotur-vallisuutta entistä tarkemmin. Takapihan asemassa ollutta

Hämeenkatua päätettiin leventää, mikä oli kadun tulevan aseman kannalta merki-

tyksellistä.

Kun Kyttälä liitettiin Tampereeseen, Tammerkosken ylittä-neen sillan liikenne lisääntyi voimakkaasti. Samalla nousi Hämeenkadun arvo. Uusi silta valmistui vuonna 1884. Se oli yksi palanen Hämeenkadun merkityksen kasvussa. Pääväylän asemaan vaikutti myös se, että rautatieasema oli rakennettu Messukylän puolelle sopivasti Hämeenka-dun jatkon linjalle.

Mitään tarkkaa vuosilukua siitä, milloin Hämeenkadusta tuli virallisesti Tampereen pääkatu, ei ole. Pankit raken-sivat pitkään konttoreitaan Kauppakadun varteen. Sinne nousivat myös Sandbergin ja Tirkkosen komeat kauppata-lot. Kun Tampereen raatihuonetta suunniteltiin 1800-luvun lopulla, oli selvää, että Kauppakadun puoleinen kylki oli komeampi kuin Hämeenkadun kylki.

Lopullinen vahvistus Hämeenkadun ykkösasemalle tuli, kun sen varteen alkoi nousta 1900-luvun alkuvuosikym-menellä komeita kerrostaloja, kuten Commerce, Ruus-kasen talo, Hällströmin palatsi, Kauppahallin virastotalo ja Kymmenen miehen talo. Helsinkiläistoimittaja Gustaf Mattson vieraili 1900-luvun alussa Tampereella ja ihasteli rautatieasemalta avautunutta katunäkymää. Pienellä iro-nialla maustetussa kommentissa pääkatu toi muistumia kuulusta Berliinin Unter den Lindenistä.

”Jalkakäytävät ovat niin leveät, että toinen puoli Hämettä mahtuu toiselle puolelle, toisen taivaltaessa toista. Hyvin eurooppalaisia rakennuksia, komeita kauppoja, citykäytä-vä kuten Helsingissäkin, kahvikauppa aivan kuten Nissen Helsingissä, vanha kirkko kuten Helsingissä.”

Teksti: Matti Wacklin

Lähde: Matti Wacklin – Seija Hirvikallio: Hämeenkatu.

Tampereen sydän. Tampere 2010.

Kuvat: Tampere-Seuran kuva-arkisto

Taitto: Noora Federley

Raittiesitteet digitaalisena osoitteessa:

tampere.fi/kulttuuriraitit

Hämeenkatu rautatieaseman tornista, 1943. (Kuva: E .M. Staf/TSA)

HÄMEENKADUN ITÄOSA

Jo 1800-luvun lopulla huvitusten Hämeenkadulla nähtiin posetiivareita, joista monet olivat italialaisia. He myivät soittonsa lomassa onnenlehtiä, joissa ennustettiin tulevaa: ”Onnesi tähti ilmoittaa, että tämä nainen on kaunismuo-toinen, työtätekevä ja ahkera… Tulet elämään 92 wuoden vanhaksi ja olet vielä yhtä hilpeä kuin wiisitoistavuotiaana”. Aina ennustukset eivät osuneet kohdalleen. Kun tampere-laiskirjailija Kalle Rissanen maksoi vähistä rahoistaan viisi-pennisen ja katsoi posetiivarin onnenlehdestä tulevaisuut-taan, teksti kertoi, että Kalle on kaunis tyttö, joka varmasti kohtaa tummakulmaisen miehen. Hän kosii ja Kalle synnyt-tää miehelle kolme lasta.

Hämeenkadun varrella ei käyty nykyisenkaltaista rasismi-keskustelua, vaikka ensimmäiset mustat nähtiin katukuvas-sa jo 1800-luvun lopulla. Erivärinen oli luonnonoikku, joka kiinnosti ja jonka näkemisestä oltiin valmiita maksamaan.

Jo 1880-luvulla Hämeenkadun varrella nähtiin ”Neekeri-vaimo” Ketty Jansson, joka esitti yhdessä 11-vuotiaan sisaren-

tyttärensä kanssa lauluja ja tansseja. Lehti-ilmoituksessa ker-rottiin, että Kettyn lempiravintoa olivat heinäsirkat, käärmeet ja sammakot.

Kalle Rissasen äiti kulki Tammelasta Hämeenkadun varteen kat-somaan ihmenäyttelyä, jossa oli ”kymmenen neekeriä, miehiä ja naisia, suoraan Afrikasta ihmissyöjien maanosasta”. Kymme-nen pennin pääsymaksulla luvattiin oikeus katsoa ”kummallisia ihmisiä”. Näky oli ainakin Kalle Rissasen äidille käänteentekevä.

”Minä koetin yhtä neekeriä, jolla oli ihan padan kylkeä mustem-pi iho. Hän oli ihan lämminverinen. ”

Hämeenkadun varrella ei ole enää yhtään toimivaa elokuvate-atteria, mutta aikaisemmin niitä riitti myös kadun itäpäässä. Historia alkaa jo 1900-luvun ensimmäisenä vuosikymmenenä. Kun asunnot olivat ahtaita, elokuvateatterin katsomo tarjosi esimerkik-si nuorelleparille yksityisyyttä, jota he kaipasivat.

Filmi-innostus tuotti myös äärimmäisen traagisen tapahtuma-sarjan. Elokuvateatteri Imatra syttyi tuleen kesken amerikka-laisen Muukalaisen tytär -filmin 23. lokakuuta 1927. Elokuvan pääroolissa oli kuulu Gloria Swanson. Tulenarasta nitraattifil-mistä käynnistynyt palo vei 21 ihmisen hengen. Se oli pohjois-maisen elokuvahistorian suurin turma.

Teatteria oli aiemmin huomautettu monista turvallisuus-ongelmista. Onnettomuutta vauhditti se, että koneenkäyttäjä oli kokematon 17-vuotias poika, joka hätääntyi. On kerrottu, että Imatran uhrien hautajaisista muotoutui koko Tampereen suru-juhla, johon osallistui jopa 20 000 ihmistä.

Hämeenkadun itäpään ja koko kadunkin vanhin toimiva kahvila on Siilinkari, joka aloitti vuonna 1960 huonekaluliike Mikko Nup-posen vanhoissa tiloissa. Kahvila on tunnetun tamperelaisen lei-purin Juhani Linkosuon luomus. Näsijärven maamerkistä nimen-sä saanut Siilinkari heijasteli mannermaisia vaikutteita. Logon suunnitteli tamperelaistaiteilija Kimmo Kaivanto. Siilinkaria pidet-tiin modernin kaupunkikulttuurin tienraivaajana.

KAUPPAKADUN VARJOSTA

KOKO KAUPUNKI SURI IMATRAN UHREJA

ONNENLEHTI KERTOI TULEVAISUUDEN Alkuvuosina Siilinkarissa oli miesasiakkailla pikkutakkipakko. Nuoriso yritti kaapata kahvilaa reviiriinsä, mutta Juhani Linko-suo korosti, ettei kahvilaa perustettu ”nuorison maleksimis-paikaksi”. Erityisen karsaasti hän suhtautui nahkapuseroisiin pärinäpoikiin ja heidän surinasussuihinsa. Heitä kehotettiin ”ajamaan ohi kun meillä päin liikutte”.

Hämeenkatu oli Linkosuon leipomolle muutenkin tuttu. Raken-sihan suvun ensimmäinen leipuri Aarne Linkosuo leipomonsa Hämeenkatu 1:een vuonna 1936. Nykyisin leipomo on Kangas-alan puolella.

Bauerin hotelli (vas.) ja Rautatieläisten talo Bertha (oik.).(Kuva: TSA)

Hämeenkadun alkupään rullakioski entisellä paikallaan. (Kuva: Ensio Kauppila/TSA)

Elokuvateatteri Imatran tulipalo järkytti koko kaupunkia.(Kuva: TSA)

TAMPEREEN KAUPUNGIN KULTTUURIPALVELUT

p. 040 806 2330tampere.fi/kulttuuripalvelut

1. RAUTATIEASEMAHÄMEENKADUN ITÄINEN PÄÄTEPISTE

Tampereen ensimmäinen rautatieasema valmistui 1876 Mes-sukylän puolelle. Sen suunnitteli Knut Nylander. Uusi rauta-tieasema valmistui 1936, kun vanha puurakenteinen asema kävi kasvavalle kaupungille liian pieneksi ja vanhanaikaiseksi. Samalla vanha Tammelaan johtanut silta purettiin ja liikenne ohjattiin uuteen asemantunneliin. Modernin asemarakennuk-sen suunnittelivat Eero Seppälä ja Otto Flodin. Sittemmin ase-marakennusta on täydennetty. Nykyisin Asemaukiolta pääsee jalkaisin Tullin alueelle myös sisätunnelia myöten.

2. HÄMEENKATU 1

Keisarin tarjoilijanakin palvellut saksalainen Nikolai Bauer pe-rusti 1883 rautatieasemaa vastapäätä sijainneen hotelli Wasan palvelemaan junamatkustajia, kun Pohjanmaan rata oli valmis-tunut. Hotellia laajennettiin Rautatienkadun puolelle apteek-kari Molinin tontille. Paikalta löytyi kultahippuja, mutta niin vähän, ettei niitä ryhdytty jalostamaan. Bauer puhui sujuvasti saksaa, ranskaa, venäjää ja englantia.

Osin Hämeenkadun päällä ollut Hotelli Wasa sai purkutuo-mion 1892, mutta Bauer hankki uuden asemakaavan mukai-sen tontin vanhan hotellin vierestä. Siihen valmistui Bauerin hotelli. Se lopetti, kun Bauer menetti anniskeluoikeutensa. Se myytiin raittiuden ystäviksi tunnetuille NMKY:lle ja NNKY:lle. Hotelli sai nimekseen Hospiz Emmaus, jonka kolmanneksi omistajaksi tuli kristillinen Kaupunkilähetys. Hospiz tarkoittaa kristillistä hotellia, jossa ei tarjoilla väkijuomia. Siitä on käytetty myös Hospits-nimitystä.

Aseman seudun remontin yhteydessä 1936 valmistui uusi ho-tellirakennus, josta tuli Suomen suurin kristillinen hotelli. Se lukeutui muutenkin maan suurimpiin hotelleihin.

Nikolai Bauerille kävi lopulta huonosti. Hän sijoitti rahansa Ve-näjän valtion papereihin, jotka kävivät arvottomiksi bolsevikki-vallankumouksen jäljiltä.

Bauerin synnyttämä, kaupungin merkityksellisimpiin lukeutu-va hotelli tunnettiin myöhemmin mm. hotelli Tampereena. Em-mauksen ajoista laajennetun hotellin nykyinen nimi on Scan-dic Tampere City.

3. HÄMEENKATU 2

Kun Tampereen uutta asemaa ja tunnelia alettiin rakentaa 1932, kävi selväksi, että katujen pintaa piti alentaa tunnelin rakentami-sen vuoksi. Rautatieläisten talossa päädyttiin yllättävään ratkai-suun. Alkujaan kaksikerroksiseen taloon rakennettiin lisäker-ros alimman kerroksen alle. Sinne tuli liiketiloja. Rakennus oli valmistunut 1896. Sen suunnittelivat K. S. Andersson ja Bruno F. Granholm. Talo oli korotettu jo 1921 kolmikerroksiseksi.

Uusrenessanssityylinen Bertha sai 1990-luvulla uuden nimen-sä talossa aikoinaan asuneen asemapäällikkö Johan Gustaf Johanssonin Bertha-rouvan mukaan.

4. HÄMEENKATU 3

Tontille valmistui 1892 Kusto Ojasen perikunnan puutalo. Ra-kennus muutettiin Lambert Pettersonin suunnitelmien mukaan liiketiloiksi 1905. Vanha talo purettiin ja paikalle rakennettiin 1950-luvun puolivälin jälkeen liike- ja asuintalo. Sen suunnitte-livat Keijo Ström ja Olavi Tuomisto. Talossa oli pitkään Kansal-lis-Osake-Pankin konttori. Rakennusta on kutsuttu ulkopinnan värien vuoksi Lumilinnaksi.

5. HÄMEENKATU 4

Paikalle rakennettiin 1890-luvulla uusrenessanssinen kaksiker-roksinen kivitalo. Tontinomistaja oli kirjansitoja W. Toivonen, jonka kirjakauppa toimi rakennuksessa. Bertel Strömmer suun-nitteli vanhojen rakennusten paikalle kivitalon, joka valmistui jatkosodan aikana. Nykyisen rakennuksensa tontti sai 1980-lu-vun alussa, kun Stockmann muutti tavaratalonsa Hämeenkadun itäpäähän. Rakennus on Antti Tähtisen suunnittelema.

6. HÄMEENKATU 5

Kauppias A. Östermanin tontille rakennettiin 1890-luvun puoli-välissä kaksikerroksinen kivirakennus, jonka suunnitteli Berndt Blom. Siihen tehtiin muutoksia 1898 ja 1925. Nykyinen raken-

nus valmistui 1967 Keskusosuusliike Hankkijan taloksi. Arkkiteh-tina oli Matti Suuronen.

7. HÄMEENKATU 6

Tontille valmistui 1890-luvun puolivälin jälkeen liiketalo Berndt Blomin suunnitelman mukaan. Siinä toimi aikoinaan myös Sand-bergin rautakauppa. Rakennuksessa tehtiin muutostöitä 1930-lu-vulla. Tampereen Seudun Osuuspankin talo rakennettiin paikalle 1970-luvun alussa. Sen suunnittelivat Olavi Suvitie ja Taito Uusi-talo.

8. HÄMEENKATU 7

Alkujaan tontilla oli rakennusmestari K. V. Helanderin omista-ma puutalo, jonka paikalle valmistui 1890-luvun alussa Lambert Pettersonin suunnittelema liike- ja asuinrakennus. Se paloi talvi-sodan pommituksissa. Paikalle rakennettiin uusi kerrostalo vielä jatkosodan aikana. Se tuli tunnetuksi Suomen maanviljelijöiden kaupan eli SMK:n talona.

9. HÄMEENKATU 8

Berndt Blomin suunnittelema asuin- ja liikerakennus on jäänyt historiaan elokuvateatterista. Siinä toimi Tampereen ensimmäi-siin lukeutunut elävien kuvien teatteri Maat ja kansat. Myöhem-min nimi vaihtui Imatraksi, joka paloi 1918 Tampereen valtaukses-sa. Samalle tontille rakennettiin vuonna 1919 Napparin talo, jonka suunnitteli Bertel Strömmer. Pitkään paikalla toiminut Nappari on maineikas tamperelainen turkisliike. Napparin kulma sai hulina-vuosina toisenkin merkityksen. Se tunnettiin huonomaineisten naisten pyydystyspaikkana.

10. HÄMEENKATU 9

Tontille rakennettiin puusta 1890-luvun alussa uusrenessanssi-tyylinen liikerakennus. Sen suunnitteli Lambert Petterson. Sen paikalle valmistui 1930-luvun puolivälin jälkeen J. S. Sirénin suun-nittelema kivitalo. Se muistetaan muun muassa vakuutusyhtiö Var-man toimitalona. Talossa toimi elokuvateatteri Kino. Siinä on myös Hämeenkadun vanhimman kahvilan Siilinkarin liiketila.

11. HÄMEENKATU 10

Tamperelainen teollisuusmies Arthur af Hällström rakennutti tontille 1890-luvun puolivälin jälkeen komean asuinrakennuk-sen, joka sai kansanomaiseksi nimekseen Hällströmin palatsi. Se oli kolmikerroksinen liike- ja asuinrakennus, jossa olivat muun muassa sanomalehti Tampereen Sanomien toimitus ja paino. Ta-lossa oli myös Kunnallisklubi.

Palatsi tuhoutui Tampereen valtauksessa 1918. Vähitellen tontin otti haltuunsa osuusliike Voima, joka lopulta rakennutti paikal-le pääkonttorinsa 1930-luvun puolivälin jälkeen. Sen suunnitteli Georg Jägerroos. Talossa toimi myös Voiman maineikas ja suo-sittu tanssiravintola.

12. HÄMEENKATU 11

Kelloseppä J. Holt omisti tontin, jolle rakennettiin 1890-luvun alussa yksikerroksinen puutalo. Pihamaalle valmistui valoku-va-ateljee, jonka suunnitteli Berndt Blom. Osuusliike Voiman kioski tehtiin kadunvarteen 1950-luvun alussa. Muutama vuosi

KYTTÄLÄNKATU

OTAVALANKATU

VERKATEHTAANKATU

HATANPÄÄN VALTATIE

HÄMEENKATU

RAUTATIEASEMA

PELLAV

ATEHTA

AN

KATU

ALEK

SAN

TERIN

KATU

TUO

MIO

KIR

KON

KATU

RA

UTATIEN

KATU

KESKUSTORI

KEHRÄSAARI

KOSK

IKATU

PATOS

ILTA

TAMMERKOSKI

RONGANKATU

ALEK

SISKIV

ENK

ATU

KIR

KKO

KATU

HALLITUSKATU

Kauppahalli

12

3

4

57

68

9

10

11

12

13

1415

1617

myöhemmin sitä laajennettiin. Jouko Ylihannun suunnitelman mukaan rakennettiin 1959 ovensa avannut Voiman tavaratalo, joka sittemmin tuli tunnetuksi Centrumina. Rakennuksessa toimi myös maineikas Kaupunginhotelli.

Tavaratalo yhdistettiin Hämeenkadun toisella puolella sijain-neeseen Voiman pääkonttoriin tunnelilla, joka rakennettiin 1960- luvun alussa. Sen avulla saattoi kulkea kaupungin vilkkaan pääkadun ali turvallisesti. Nykyisin tunneli on suljettu.

13. HÄMEENKATU 12

Paikalla oli 1890-luvun alkupuolella tontin omistajan, kauppias Abraham Tirkkosen mukaan nimetty yksikerroksinen puusta teh-ty myymälärakennus, jonka suunnitteli arkkitehti Lambert Petter-son. Siinä toimi myös elokuvateatteri Imatra, joka tuhoutui 1927 nopeasti edenneessä tulipalossa ja vei kuolemaan 21 katsojaa. Kyse oli Pohjoismaiden kaikkien aikojen tuhoisimmasta elokuva-teatteripalosta.

Paikalle rakennettiin 1950-luvun alussa aina 1990-luvun lamaan asti kaupungin keskeisenä rahalaitoksena pysyneen Tampereen Säästöpankin pääkonttori, jonka suunnitteli Harry W. Schreck.

14. HÄMEENKATU 13 A

Tampereen vanha pääposti rakennettiin Lambert Pettersonin suunnitteleman Scheelen apteekin puutarhan paikalle 1926. Posti talon suunnitteli Selim Savonius. Nykyisin talossa toimii mm. ravintola Vanha Posti, joka käynnisti tiloissaan sittemmin lopete-tun pienpanimon.

15. HÄMEENKATU 13 B

Suomen Pankin talo rakennettiin sotavuosina 1940-luvulla. Suun-nittelijana oli Harry W. Schreck. Talon rakennusvaiheet ovat tul-leet tunnetuksi Hannu Salaman romaanista Siinä näkijä missä tekijä. Talon yläkerrassa toimi pitkään maineikas tamperelainen tanssiravintola Hämeensilta, jonka ikkunanäkymät ovat poikke-uksellisen hienot.

16. HÄMEENKATU 14

Kauppias K. P. Ruuskanen hankki itselleen komean tontin Tam-merkosken reunamilta. Sen paikalle rakentui vuosina 1893–1906 Lambert Pettersonin suunnittelema Ruuskasen palatsi, joka sai vaikutteita Venetsian palatseista. Häämatkallaan Italiassa ollut Ruuskanen rakennutti talon nuorikolleen Thekla Johanna Bangel-le, joka ehti kuitenkin kuolla ennen kuin rakennus tuli valmiiksi.

Rakennusta korotettiin ja laajennettiin Pellavatehtaankadun puolel-la 1940-luvulla. Silloin valmistui myös Ruuskasen pukutehtaan talo. Ruuskasen talo vaurioitui pahoin talvisodan pommituksissa.

17. HÄMEENKATU 14 A

Tammerkosken itärannalla Koskipuiston ja Hämeenkadun ku-peessa oli 1900-alkuvuosista asti puurakenteinen kioski. Sen korvasi 1920-luvun lopulla lankarullakioski. Se modernisoitiin vajaa parikymmentä vuotta myöhemmin. Tarjolla oli tavallisen ki-oskitavaran lisäksi myös kenkien kiillotusta. Paikalle rakennettiin 1960-luvun puolivälissä Timo Penttilän suunnittelema ravintola Koskipuisto.

1

15

16

14

6

Taustakuva: Hämeenkatu 1, Hospiz Emmaus(Kuva: TSA)

8