honkalampi säätiö esite

Honkalampi-säätiö on nyt yHteis-

kunnallinen yritys 12s.

sosiaalinen tarina toimii 4s.

2 HONKALAMPI-SÄÄTIÖ Hyvää tekemässä

Euroopan Unionin hankintadirektiiviä ollaan uusimassa. Monia parannuksia nykyiseen järjestelmään on ainakin luvattu – esimerkiksi tarjouksien tekemiseen vaaditun do-kumenttimäärän ennakoidaan vähenevän. Silti on varsin laajalti esitetty näkemyksiä, joiden mukaan uuden direk-tiivin ratifioinnin myötä sekä palveluiden kilpailuttajilta että palveluiden tarjoajilta vaaditaan entistä enemmän (tar-jouksen jättämiseen liittyvää) erikoisosaamista. Eikä vain osaamista tarjouksen sisällössä vaan luonnollisesti myös omassa tuotteessa ja palvelussa.

Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä on jo nyt yksi maailman markkinavetoisimmista. Tähän tosiasiaan si-sältyy merkillinen ristiriita, sillä selvitysten mukaan suurin osa suomalaisista kuitenkin kannattaa julkisia sosiaali- ja terveyspalveluita – ja on jopa valmis niistä veroina maksamaan.

Näen, että suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle ja sen julkisille sosiaali- ja terveyspalveluil-le on sekä kysyntä että tarve, kansalaisten oikeutettu vaatimus. Honkalampi-säätiön tapaisten yleishyödyllisten toimijoiden paikka on julkisten palveluiden täydentäjänä ja kumppanina. Me tarjoamme laadukasta ja vaikuttavaa palvelua silloin kun julkisen hallinnon voimavarat eivät siihen yksin riitä.

Toivottavasti uusien hankintasäädösten valmistelussa ja sitten aikanaan niiden kansallisessa soveltamisessa halutaan ja osataan ottaa riittävästi huomioon niiden henkilöiden yksilöllisesti tarpeet ja tahto, jotka tarvitsevat arjessaan tukea, neuvoa ja kumppanuutta.

Kunta- ja sote-uudistukset täyttävät otsikoita ja päättäjien pöytiä niin valtakunnan kuin paikallis-tasollakin. Kyse on isoista, jokaisen suomalaisen arkielämään ja kohtaamisiin vaikuttavista päätök-sistä. Arviointia ja keskustelua tarvitaan – ja onneksi sitä riittää.

Euroopan Unionin uusi rahoituskausi on alkamassa 2014. Sosiaalisen osallisuuden ja asiakas-lähtöisten toimintamallien ja –rakenteiden kehittäminen on eräs sen tärkeistä painopisteistä. Honkalampi-säätiölle nämä asiat ovat olleet yksi sisäänrakennetuista aurausviitoistamme. Odo-tammekin mielenkiinnolla, minkälaisia toiminnallisia sisältöjä noihin painopisteisiin eri hallin-nonaloilla rakennettaan. Innovaatio-toiminnassa aiomme olla aloitteellisia.

Kuten näistä pääkirjoitukseni aiheistakin on jo luettavissa, olemme osa eurooppalaista maail-maa. Eurooppalaisten arvomaailman ja säädökset koskevat meitä tavalla tai toisella.

Meidän arvomme ovat kuitenkin Pohjois-Karjalasta ja arkemme Suomessa.

Jouko Liukkonen,toimitusjohtaja, Honkalampi-säätiö

pääkirJoitus

Honkalampi-säätiö, Hallinto, Salpakatu 2 A, 80100 JOENSUU • Puh: 013-275 8898 • sähköposti:

[email protected], (muut sähköpostiosoitteet muotoa [email protected]) • kotisivu:

www.honkalampisaatio.fi

Säätiön toiminta alkoi yli 20 vuotta sitten. Tuolloin maailma ja palvelurakenne olivat

oleellisesti toisenlaiset kuin nyt. Säätiön palvelut syntyivät-kin poikkeuksetta tilanteeseen, joissa niille oli kova kysyntä niin palveluiden maksajien (esim. kunnat) kuin palvelui-den tarvitsijoidenkin suunnal-ta. Säätiön yleishyödyllisyys ja kehittämisen tahto ja taito pääsivät parhaiten esiin ja ke-hittämään maakunnan vahvaa hyvinvoinnin arkkitehtuuria.

Säätiön asema toimijana on kuitenkin muuttunut viime vuosina, kun käytännössä kai-killa toimialoillamme on alka-nut ilmaantua muitakin palve-lun tuottajia. Osa toimijoista on paikallisia yrityksiä, mutta löytyypä jo kansainvälisestikin omistettuja suuryrityksiä.

Olemme ylpeitä siitä, että olemme toimineet edellä kä-vijänä niin monessa tärkeässä asiassa. Olemme myös ylpeitä näistä vahvoista näytöistä, että ilman meitä moni palvelu olisi toteutunut vasta vuosia, jopa yli vuosikymmen myöhemmin kuin nyt kävi. Myönteistä on myös se, että haasteellisessa asemassa olevien henkilöiden asiat ja tukeminen kiinnostavat yhä laajempaa kirjoa palvelun tuottajia.

Kilpailusta huolimatta Honka-lampi-säätiö tuntee edelleen vastuunsa laadukkaiden ja vai-kuttavien sosiaalipalveluiden tuottajana.

Muuttunut toimintaympäristö vaatii kuitenkin toiminnan uu-delleen organisointia: *Syyskuun alussa 2012 säätiön jo 1999 perustama tytäryhtiö Juhta Oy otettiin pöytälaati-kosta tukemaan haasteellisessa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymistä*1.10.2013 Viittomakielen tulkkauspalveluita varten pe-rustettiin oma tytäryhtiö HLS Sosiaalipalvelut Oy. Sen toi-minta tunnetaan nimellä Avida Tulkkikeskus.*1.1.2014 Henkilökohtai-sen avun palveluita varten perustettiin oma tytäryhtiö HLS-Avustajapalvelut Oy. Sen toiminta lanseerataan nimellä Spesio-palvelut.

Juhta Oy aloitti toimintansa uu-delleen, koska säätiö pääsi mu-kaan STM:n valtakunnalliseen

työpankkikokeiluun. Katsoimme, että vajaakuntoisten ja työttömi-en henkilöiden työllistäminen normaaleihin yrityksiin, ja työn tarjoaminen heille tulee tapahtua aidossa yritys-ympäristössä.

Avida puolestaan perustettiin, koska eriyttämällä tulkkaus-liiketoiminta säätiön varsinai-sesta toiminnasta pystytään selkeyttämään hallintoa ja kehittämään toimintaa nimen-omaan tulkkauspalveluiden näkökulmasta.

Spesio-palvelut pystyy tuotta-maan henkilökohtaisen avun palveluita joustavammin erilai-silla tuotantomalleilla, joita lain säädäntö mahdollistaa.

Näiden muutoksien välitön vai-kutus asiakkaisiin on ollut käy-tännössä vähäinen. Muutos on näkynyt ennen kaikkea uutena raikkaana ja railakkaanakin il-meenä ja markkinointina.

Loppuvuodesta 2013 toteutet-tiin yhtiöjärjestely, jossa AVI-DA Tulkkikeskuksesta tuli osa Evantia Oy:tä ja Honkalampi-säätiöstä tuli Evantia Oy:n osa-omistaja yhdessä Terveysrahas-ton kanssa.

Uusi vuosikymmen on vaatinut ja vaati uudenlaista ajattelua sekä ketteryyttä. Palveluiden ja toimintojen kehittämisen lisäksi myös yhteistyöstä ja kumppanuuksista pitää löytyä innovatiivisuutta ja yllätyksiä.

polun avaaJan uudet polut

Marjatta Rummukainen toimii Juhta Oy:n yksikön päällikkönä.

Jouko Liukkonen

JulkaisiJa

Honkalampi-Säätiö

tekstit

Honkalampi-säätiö

toimitussiHteeri

Arto Mononen

kuvat

Miska Korpelainen ja Honkalampi-säätiö

ulkoasu Ja taitto

Mainos- ja markkinointitoimisto Grafex

paino

Punamusta Oy, painos XX XXX

3Hyvää tekemässä HONKALAMPI-SÄÄTIÖ

• Pohjois-Karjalan erityishuollon kun-tainliitto päätti perustaa Honkalampi-saatiö nimisen säätiön vuonna 1991. Mukana perustamis-vaiheessa oli myös paikallisia Kehitysvammaisten tukiyhdistyksiä.

• Säätiön kotipaikka on Liperin kunta.• Säätiön johtajaksi valittiin 25.3.1991

talousjohtaja Mauri Ronkainen Lipe-rin kunnasta

• Säätiön johtajana toimi vuosina 1993-1994 Markku Niemelä

• Nykyinen johtaja Jouko Liukkonen valittiin tehtäväänsä 1.1.1995

• Ensimmäinen palvelukoti rakennet-tiin vuonna 1994 Lieksan Teeritielle, sen jälkeen palvelukoteja on raken-nettu lisää kahdeksan siten, että vii-meisin (Kurjenpolven palvelukoti) valmistui Polvijärvelle vuonna 2006.

• Ensimmäinen RAY-rahoitteinen C-pro-jekti Akiva aloitti toimintansa vuonna 1993. Sen jälkeen säätiö on hallin-noinut lukuisia erilaisia tutkimus- ja kehittämishankkeita, joita on ollut rahoittamassa mm. RAY, ESR, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö

• Viittomakielen tulkkipalvelut ja väli-tys siirtyivat säätiölle Honkalammen kuntayhtymältä vuonna 1997

• Samoin vuonna 1997 Lieksan taidetoi-mintakeskuksen toiminnot siirtyivät Pohjois-Karjalan vammaisten kulttuu-rin edistämisyhdistykseltä Honkalam-pi-säätiölle

• Joensuun Teekoo -tuote siirtyi Honka-lammen ky:lta säätiölle vuonna 1998.

Muut Teekoo –tuotteet eli Ilomantsi, Kitee, Outokumpu ja Rääkkylä siirtyi-vät vuoden 2001 alussa.

• Juhta Oy perustettiin vuonna 2001 ja Pääosa Teekoo-tuotteiden tuotan-nollisesta toiminnasta siirrettiin sen toiminnaksi. Työtoimintaa jatkettiin Teekoo-tuotteen nimellä vuoteen 2002 saakka, jolloin ”lanseerattiin” KASKI työvalmennus.

• Vuonna 2006 perustettiin Kiinteistö-osakeyhtio Joensuun Salpalinna.

• Vuonna 2007 hallinto ja Kaski työval-mennus Joensuu muuttivat uusiin toi-mitiloihin Joensuun Salpakadulle. Tätä ennen hallinto oli hajautettuna osin Honkalampi-keskuksessa Honkalam-mella ja Pamilonkadulla Joensuussa.

• Vuonna 2007 Det Norske Veritas myön-tää Honkalampi-säätiölle ISO 9001 – standardin mukaisen laatu-sertifikaatin.

• Honkalampi-säätio -konserniin liitet-tiin vuonna 2008 entisten tytäryhtiöit-ten lisäksi Kiinteistö Oy Lieksantalo hankkimalla sen osake-enemmistö

• Vuonna 2009 toiminta jakaantui nel-jään toimialueeseen, jotka ovat Asu-mispalvelut, Kuntoutus- ja Ohjauspal-velut, KASKI Työvalmennuspalvelut ja Tulkki- ja Avustajapalvelut.

• Vuonna 2011 Honkalampi-säätiö juh-lii 20-vuotistaivaltaan.

• Vuonna 2012 perustetaan HL-S So-siaalipalvelut Oy, jonka toiminnaksi siirtyvät tulkkipalvelut nimellä AVIDA Tulkkikeskus. Juhta Oy aloittaa jälleen toimintansa osana STM:n valtakunnal-lista työpankkikokeilua.

säätiön Historia 1991 -

• asumispalvelut

• Fondo kuntoutus- Ja oHJauspalvelut

• kaski työvalmennus

• proJektit Ja Hankkeet

kiinteistöosakeyhtiöt• Joensuun salpalinna• lieksantalo

Honkalampi-säätiön toimintajärjestelmää aloim-me rakentaa vuonna 2004. Toimintajärjestelmäm-me noudattaa kansainvälistä johtamisjärjestelmä-standardia ISO 9001.Toimintajärjestelmämme on sertifoitu vuonna 2007. Ulkoisena auditoijana on toiminut Det Norske Veritas (DNV). Sertifikaatti kattaa seuraavat toiminnot ja palvelut: Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaminen (Asumispalvelut, Kuntoutus- ja ohjauspalvelut, Avustajapalvelut sekä työvalmennuspalvelut ja niitä tukeva tuotannolli-nen toiminta) sekä niiden tukipalvelut.

Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamien tutkimus- ja kehittämishankkeiden tarkoituksena on kehittää so-siaalipalveluja osana Honkalampi-säätiön toimintaa. Tällä hetkellä käynnissä on Arjen Teknologiat Erityis-ryhmille (ATE)-projekti, joka on Honkalampi-säätiön

ja Itä-Suomen yliopiston nelivuotinen yhteistyöpro-jekti. Projektissa kehitetään teknisiä välineitä, sovelluk-

sia ja toimintaympäristöjä yhdessä erityislasten ja heidän perheidensä kanssa. Monitieteinen tutkimus- ja kehitystyö perustuu pääosin erityislasten perheille suunnatuissa iloisissa teknologiakerhoissa kerättyyn aineistoon. Toiminta on perheille maksutonta. Lisäksi RAY tukee toimialojen A-avusteista palvelukeskustoimintaa.

• Maaliskuussa 2013 Suomalaisen työn liitto myönsi Honkalampi-säätiölle Yhteiskunnallisen Yrityksen merkin käyttö-oikeuden.

• Marraskuussa 2013 AVIDA Tulkki-keskus siirtyi osaksi valtakunnallista

Evantia-konsernia. Honkalampi-sääti-östä tuli Evantian osaomistaja.

• Marraskuussa 2013 perustettiin henkilökohtaisen avun palveluiden tuottamiseen HLS-Avustajapalvelut Oy.


Eetun puheen viivästymistä pohdittiin aluksi normaaleilla lastenneuvolakäynneillä. Arjen taitojakin Eetu kartutti omalla verkkaisella aikataulullaan. Päi-vähoidon ryhmässä hän meni hiljaiseen tapaansa muiden jou-kossa.

Lastenneurologiseen tutkimuk-seen päästessä oli samaan aikaan käynnissä toimintaterapia-arvio

sekä puheterapia. Tässä vaihees-sa Eetun diagnoosina oli ADHD/ADD. Diagnoosit varmistivat lo-pulta äidin ajatuksen siitä, että jotakin uhmaiästä poikkeavaa lapsen käyttäytymiseen ja toi-mintaan liittyy.

Lastenneurologisessa yksikössä kartoitettiin perheen kanssa niitä vaihtoehtoja, joista perhe voisi hyötyä.

Eetun äiti: Ajattelin, että yli-määräisten ihmisten mukaan tuomisessa osaksi arkea on melkoisen korkea rima ja henkilön työskentelystä oli-si oltava apua arkeen. Arki sujui rutiinien kautta eikä poikkeuksia voinut sisältyä päivään. Lopulta olin kutien-kin valmis ottamaan apua perheen ulkopuoliselta ta-holta.

Marraskuussa 2012 perhe aloitti yhteistyön Honkalampi-säätiön Perheperustaisen kuntoutuk-sen kehittämisyksikön varhais-kasvatuksen ohjaajan kanssa. Ensimmäisenä kartoitettiin yh-dessä perheen arjen haasteita sekä voimavaroja, ja ensimmäis-ten konkreettisten tavoitteiden joukossa oli kauppakäyntien su-juvoituminen. Yhdessä ohjaajan kanssa suunniteltiin kuvin konk-retisoitua sosiaalista tarinaa ja sovittiin yhteinen kauppakäynti.

Perheen äiti on kokenut päivä-hoidon ja terapioiden rinnalle tulleen ja kotiin suuntautuvan työmuodon myönteisenä asia-na. Lisäksi sairaalan osastojakso tammikuussa 2013 toi odote-tun ja arjen haasteita selven-tävän diagnoosin, lapsuusiän autismin. Yhteistyössä ohjaajan kanssa on voinut jalostaa omia toimintaideoitaan käytännössä toteutettaviksi. On ollut tärkeää nähdä vieraan aikuisen toimivan oman lapsen kanssa, ja saada ko-kea, että keinoja löytyy lapsen käyttäytymisen tueksi, turhau-tuminen vähenee ja lapsen kiin-nostus kommunikaatioon kas-vaa. Kokemus siitä, että jotakuta kiinnostaa perheen kuulumiset on ollut merkittävä. Myönteis-ten kokemusten kautta on van-hempana tullut rohkeutta: voi kokeilla itse keinoja, ja keinot ovat hyvin pieniä askeleita.

Eetun äiti: Ohjaajan käynnit kotiin ovat olleet koko perhet-tä yhdistävä sekä kaikki per-heenjäsenet huomioiva juttu ja ne ovat sujuneet omalla painollaan ollen perheen ar-jen näköisiä. Vanhempana jaksamisessa on puhumisel-la ja ympäristön tuella ollut suuri merkitys. Onnistumisten kokemusten kautta on tullut uskoa selviytymiseen ja ym-märrystä siihen, ettemme ole yksin haasteiden kanssa. Per-heen yhteinen ilo auttaa jak-samaan.

Jaana AlanderTyönantaja: Honkalampi-säätiöTehtävä: Kuntoutus- ja ohjauspalveluiden liiketoimintapäällikköAloittanut: maaliskuussa 2013Vahvin osaamisalue: ahdistushäiriöiden, paniikin, pelkojen,pakko-oireiden ja syömishäiriöiden hoito kognitiivisen käyttäy-tymisterapian menetelmin Myös aggressiiviset asiakkaat sekä työperäisistä uupumus ja stressioireista kärsivät henkilöt.Motto: Post tenebrae lux (Pimeyden jälkeen tulee valo)

on herkkä ja eetusuloinen viisivuotias poika

Eetun puheen viivästymistä pohdittiin aluksi normaaleilla lastenneuvolakäynneillä. Arjen taitojakin Eetu kar-tutti omalla verkkaisella aikataulullaan. Päivähoidon ryhmässä hän meni hiljaiseen tapaansa muiden joukossa.

Maaliskuussa 2013 aloitti kun-toutus- ja ohjauspalveluiden liiketoimintapäällikkönä Jaana Alander. Alander siirtyi tehtä-vään Itä-Suomen yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducaten liiketoimintavastaa-van ja koulutussuunnittelijan tehtävästä. Honkalampi-säätiö on Alanderille tuttu – toimihan hän säätiössä vuosituhannen vaihteessa musiikkiterapeut-tina ja PRT-projektin vetäjänä ennen yliopistolle siirtymis-tään.

- Olen työskennellyt psyko-terapeuttina omalla vastaan-otollani jo vuosikymmenen. Alander on toiminut edel-lisessä työssään psykotera-peuttikoulutusten koulutta-jana ja työnohjaajana ja sitä kautta päässyt tutkimaan konsulttina yrityselämää mo-nesta eri näkökulmasta.

- Työhyvinvointi, työssä jak-saminen, eri ikäiset työnte-kijät sekä vuorovaikutuksen haasteet ja asiantuntijaorga-

nisaatioiden työnjako tun-tuvat olevan tämän päivän kipupisteitä yrityksessä kuin yrityksessä. Onneksi on ole-massa monenlaisia työkaluja niin ongelmien ennaltaehkäi-syyn kuin solmutilanteiden selvittelyynkin. Itse olen ty-kästynyt ratkaisukeskeisen työyhteisön malliin, jota voi soveltaa erittäin laajasti, var-sinkin jos sitä höystää terapi-aosaamisen mausteilla.

”Eetusta näkee, että kuvin rakennettu sosiaalinen tarina toimii”.

| Fondo – kuntoutus- Ja oHJauspalvelut |

terapiaosaamisesta mausteita työyHteisömalliin

Eetun äiti: Suhtauduin epäilevästi tähän uuteen yritykseen, mutta huoma-sin hyvin nopeasti kaup-pareissun aikana, että Eetu seuraa kuvallista oh-jetta ja osallistuu hieman neuvotteluunkin maito-purkkien määrässä – ko-kemus oli käänteentekevä. Tarina toimii sittenkin ja Eetusta näkyi myös tun-ne, että nyt tapahtui jota-kin; ehkäpä kokemus ym-märretyksi tulemisesta ja siitä, että lapsi tietää, mitä häneltä odotetaan. Lisäksi Eetu sai toiminnastaan hyvää palautetta. Tämä kokemus konkretisoi ku-vallisen tuen merkityksen, ja lapsen toiminnan tuek-si löytyi keino.


Hertta on nyt 6- vuotias reipas ja sosiaalinen koululainen. Ke-hityksessä ilmenneiden pul-mien vuoksi Hertta on ollut keskussairaalan lastenneuro-logisen yksikön seurannassa. Siellä tehdyissä tutkimuksissaa on todettu pulmia mm. tarkkaa-vuuden säätelyssä, motorisissa valmiuksissa ja motorisessa ohjailussa sekä aistitiedon kä-sittelyssä. Tutkimusten jälkeen Hertta ohjautui keskussairaalan maksusitoumuksella Honkalam-pi-säätiölle fysioterapiaan, mikä toteutui vuosina 2009- 2012. Tätä jaksoa oli jo edeltänyt kes-kussairaalassa toteutunut fysio-terapiajakso motorisen kehityk-sen hitauden vuoksi.

Terapiajakson alussa suoritetus-sa arvioinnissa tuli esille Hertan poikkeava reagoiminen kuulo-aistimuksille; häntä häiritsivät ja pelottivat äänet, joita muut eivät yleensä huomioi. Epä-tarkkuus lihaksista ja nivelistä tulevan aistitiedon käsittelyssä ilmeni Hertalla mm. hankaluu-tena esineiden käsittelyssä sekä oman kehon hahmottamisessa suhteessa ympäristöön. Näkö- ja liike-sekä tasapainoaistimus-ten käsittelyn epätarkkuudesta sekä näönkäytön pulmista ker-toi mm. pelokkuus portaissa liikkuessa sekä epävarmuus leikkipuiston välineillä toimi-essa. Toimintaterapian aloitusta suositeltiin fysioterapiajakson jälkeen.

Sensorisen integraation mene-telmällä toteutetun fysioterapi-ajakson aikana Hertan perusliik-kumisen taidot varmentuivat, mikä näkyi rohkeutena kokeil-la uusi välineitä sekä toimia niillä. Hertta oppi käyttämään kehoaan ja hyödyntämään eri asentoja toiminassa monipuo-lisemmin. Hertan arkuus eri tasoille siirtymisiin ja kiipeilyi-hin vähentyi selvästi, mm. hän rohkaistui kiipeilemään puola-puille. Yleisesti liikkumisessa sujuvuus ja joustavuus lisääntyi-vät, mikä helpotti oman kehon käyttöä eri ympäristöissä. Myös aistimusten säätelyssä tapahtui tasaantumista, mm. kuuloaisti-musten osalta eikä Hertta enää pelästy yllättäviä ja kovia ääniä.

Toimintaterapia alkoi Joensuun kaupungin maksusitoumuksella heti fysioterapiajakson jälkeen ja on päättymässä tänä keväänä. Terapiajakson aikana Hertan leikkitaidot ovat kehittyneet ja leikit monipuolistuneet. Hertta jaksaa nyt paremmin yrittää ja ponnistella haasteellistenkin asioiden parissa pitkäjänteisem-min. Aikuisen ohjausta hän silti edelleen toiminnan ohjailun ja tarkkaavuuden tukena monissa tilanteissa tarvitsee. Motoriikan varmentumisen myötä Hertta on oppinut nauttimaan mm. kiipeilyistä ja keinumisista, jotka häntä aiemmin pelottivat. Myös pyöräily sujuu nyt ilman apu-pyöriä. Motoriikan varmentumi-

nen näkyy myös kädentaitojen kehittymisenä, mikä luo hyvää pohjaa koulussa tarvittavien tai-tojen opettelulle.

Hyvin sujunut yhteistyö hoidos-ta vastaavien tahojen ja päiväko-

din kanssa on tukenut terapian toteutusta. Myös vanhempien osallistuva ja aktiivinen asen-noituminen kuntoutukseen on ollut sen onnistumisen kannal-ta oleellisen tärkeää. Hertasta on tullut topakka tyttö, jonka

taidot ja valmiudet ovat tera-piajaksojen aikana edistyneet hienosti. Vaikka pulmia Hertan toiminnassa edelleen on, niin sitkeytensä ja positiivisuutensa avulla hänellä oli hyvä pohja lähteä aloittamaan koulutietään.

Hertta – Reipas koululainen

* Perustuu A. Jean Ayresin (1920-88) työhön* Tarkoittaa prosessia jolla ihminen jäsentää

aistitietoaan.* SI-terapia on lääkinnällistä kuntoutusta: Toi-

minta- tai fysioterapiaa.* Terapeutit ovat suorittaneet alan erikoistu-

miskoulutuksen* SI-pohjainen Arviointi antaa merkittävästi

ymmärrystä lapsen aistitiedon käsittelyn (sensorisen integraation) ja motorisen oh-jailun ongelmiin; ja niiden vaikutuksesta lapsen toimintakykyyn, leikkiin, oppimi-seen sekä kykyyn hallita tunteitaan ja käyt-täytymistään jokapäiväisissä tilanteissa.

* Terapian tavoitteena ei ole opettaa lapselle

yksittäisiä taitoja, vaan luoda perustaa, jolle lapsi rakentaa oppimistaan.

* Terapiaa ohjataan niin, että lapsen motivaa-tio pysyy mahdollisimman vahvana.

* Lapsen aktiivisuus ja itseohjautuvuus tär-keitä

* Terapiaa toteutetaan runsaasti aistikoke-muksia sisältävässä ja toimintamahdolli-suuksia tarjoavassa terapiaympäristössä.

* Arvioinnin ja terapiaprosessin kautta saata-van tiedon avulla terapeutti voi auttaa myös vanhempia ja päiväkotia / koulua ymmärtä-mään lapsen erilaista käyttäytymistä ja op-pimista sekä löytämään yksilöllisiä keinoja ja ratkaisuja selviytyä arjen toiminnoista.

sensorinen integraatio (si), aistitiedon käsittely

Pirjo Niskanen ja Harri Isokangas asuvat molem-mat Honkalampi-säätiön Teeritien palvelukodissa Lieksassa. Harri muutti Teeritiel-le jo 1997, Pir-jo kuusi vuotta m y ö h e m m i n 2003.”Se oli iso muu-

tos elämässäni”, muistelee Pirjo nyt muut-toaan isän ja äidin luota Teeritielle, ”Sain elämäni ensimmäisen oman huoneen.” Harri puolestaan oli elänyt vaikeaa vai-hetta elämässään: ”Olin ollut ennen terve,

mutta sitten tuli se onnettomuus. Aluksi en hyväksynyt muutosta, mutta palvelu-kodissa asumisen myötä aloin sopeutua uuteen elämään.”

Entä mitä arkeen kuuluu juuri nyt?

”Käyn toimintakeskuksessa ja taide-toiminnassa, sekä fysioterapiassa ja ui-massa. Avustajan kanssa käyn kaupas-sa, ulkoilemassa ja tapaamassa äitiäni vanhainkodissa”, kertoo Pirjo. Harri puolestaan käy päiväkuntoutuksessa ja fysioterapiassa, Taidetoiminnassa ja musiikkiryhmässä, ”Kaupungilla ja vähän pidemmilläkin matkoilla käyn avustajan kanssa. Joskus käyn sisko-

jen, isän ja kummipojan luona”, Harri kertoo.Pirjo haaveilee matkasta Espanjaan – millaisia hotelleja ja ravintoloita siellä mahtaisikaan olla? Myös oman huoneen sisustuksen uusiminen on nyt esillä. Harri rakastaa autoajeluja ja vierailuja erilaissa paikoissa: ”Käyn joissain kahviloissa, ne ovat parhaita. Ravintolassakin voisi taas käydä ja ottaa vaikka oluen”.Pirjoa ja Harria yhdistää Teeritien lisäksi myös yhteinen taidetoiminta Lieksan Tai-detoimintakeskuksessa.Taidetoimintaan osallistumista Pirjolle suositteli palvelukodin ohjaaja. ”Ensin maalasin lasipurkkeja, sitten aloin maa-lata tauluja”, Pirjo muistelee, ”Innostuin niin, etten olisi malttanut pitää ruoka-

taukoa. Minun sisälläni asuu pieni taiteilija”. Harri muistelee miten hän vie-raili ensi kerran taidetoiminnassa: ”Ajattelin, että taide ei ole mi-nua varten, mutta kun aloitin siellä, se oli ihan mu-kiin menevää. Tai-detoiminta tuo vaihtelua ja haluan käydä siellä jatkossakin”.Taidetoimintakeskus siirtyi osaksi Lieksan kristillisen opiston vapaan sivistystyön koulutustoiminta lokakuussa 2013.

arki kotona teeritiellä

”Harri rakastaa autol-la ajelua ja vierailuja erilaisissa paikoissa”

”Pirjolle Teeritien pal-velukoti on hyvä koti asua”.

taiteen tekemistä Taikkarilla

| Fondo – kuntoutus- Ja oHJauspalvelut |


Honkalampi-säätiö on järjestänyt Nuorten työpajatoimintaa vuodesta 2004 al-

kaen. Vuonna 2013 toimintaa järjestetään Ilomantsin, Lieksan, Kiteen, Tohmajärven ja Rääkky-län kunnissa tilaaja-tuottaja toi-mintamallin mukaisesti. Nuorten työpajatoiminnan järjestämis-kokemusta on vuosien saatossa karttunut mittavasti ja ohjaus-henkilöstö on osallistunut n. 2100 nuoren arkeen pajatoiminnan välityksellä. Vuodesta 2008 alka-en nuorten työpajatoiminnan ohella on järjestetty myös etsivää nuorisotyötä, jonka tarkoituksena on puuttua nuoren arkeen siinä vaiheessa, kun ”palikat” ovat hie-man sekoittumassa ja suunnitel-tu aktiivitoiminta toisaalla on jo keskeytynyt, tai ainakin vaarassa keskeytyä.

Sekä etsivä nuorisotyö että nuor-ten työpajatoiminta tapahtuu äärimmäisen asiakaslähtöisesti, nuoren omassa arjessa ja aina siten, että nuori on – keskiössä.Villen tarina on tarina Villestä ja siitä, miten nuoren matkassa kuljetaan, kotikentällä ja sen toi-mintaympäristössä. ”Tapasin Villen ensikerran erää-nä syksyisenä perjantai-iltana. Honkalampi-säätiön etsivä nuo-risotyö oli jalkautunut kaupun-gille nuorisotoimen järjestämän ”viranomaispäivystyksen” yhte-ydessä. Ville oli seikkaile-massa Lieksan keskustassa – ja ns. viih-teellä, kuten hänellä aina silloin tällöin tapana tuntui olevan. Kerroin Villelle etsivästä nuori-sotyöstä ja nuorten pajasta sekä siellä olevista asiakaspaikoista, joissa nuorille on tarjolla omien asioiden selvittelyaikaa”, kertoo

ohjaaja Marjo Ullgren Lieksan nuorten pajalta. ”Elämässä oli silloin kriisiaika (ahdistuneisuutta, sokeritaudin hoito sekaisin, alkoholi mais-tui liian usein, ei harrastuksia) ja päivärytmi oli ”hakusessa”, muistelee Ville nyt.Marjon puheet tuntuivat jää-neen itämään Villen mieleen, vaikka arkimeno jatkuikin samantyyppisenä, viikosta toi-seen. Jonkin ajan kuluttua hän nimittäin hakeutui omatoimi-sesti kysymään pajapaikkaa. Ville pääsi pajalle kesäkuun alus-sa. Pajalla ”Villen polun” raken-taminen alkoi työharjoittelun merkeissä. Siitä Ville siirtyi val-mentavaan työvoimakoulutuk-seen elokuussa, suoritti hygie-niakortin ja oli pajaharjoittelussa yläkoululla, talkkarin apuna. Pa-jajakson aikana Villen palvelutar-vekartoitusta syvennettiin ja Vil-le motivoitui itsekin asiaan ajan saatossa. Lopputulemana Ville valmistuu keväällä 2013 ammat-tiin ja oman työelämän palaset ovat loksahtelemassa kohdilleen, yksi kerrallaan. Matkan alussa ti-lanne oli hieman erilainen.Pajatoimintaan Ville on ollut tyy-tyväinen: ”Pajalla sai puhua asi-oista ja ohjaajat kuulivat minua, aidosti ja ajankanssa, tarvittaessa päivittäin”.Pajatoimintaan osallistumisesta saamansa hyödyt Ville näkee laa-jasti: ”Pajalla opin vaikka mitä, ku-ten ompelemaan ja puutavarasta

sekä luusta tekemään kaikkea - pa-jan myötä alkoi harrastuksena kiin-nostamaan salilla treenaaminen”.Ville ehti jo käydä 2012 yhteen-sä 9 kuukauden putken töissä S-ryhmän varastolla Keravalla. Maaliskuussa 2013 hän kuiten-kin palasi Lieksaan saattamaan opinnot loppuun. Rakennusalan

paperit on nyt taskussa ja suunta taas vakaasti työn perässä etelään.Uusi elämä on siis jo hyppysissä. Yhteydenpito nuorten pajalle ei ole kuitenkaan loppunut: ”Pajan ohjaajista tuli sen verran lähei-siä – aina voi kysyä neuvoa, vaih-taa kuulumisia ja saada apua”, kertoo Ville.

nuoren matkassa – kotikentällä

Villen pajamatka alkoi ”omaehtoisesti” - pajan ovelta

Ville ja Marjo pajalla yksilövalmennuksessa

Hankkeen tavoitteita on kehittää menetelmiä, joilla tuetaan nepsy-aikuisten sopeutumista oi-reisiinsa, elämän- ja arjenhallintaa, kouluttautu-miseen sekä työelämään valmentautumiseen ja työllistymiseen liittyviä asioita.Työmenetelminä hankkeessa käytetään työelä-mälähtöisesti neuropsykiatrista valmennusta ja toimintaterapiaa, joiden menetelmillä ja vä-lineillä • selvitetään nepsy-aikuisten elämänhallin-

taan liittyviä haasteita• järjestetään ryhmämuotoisia sekä yksilöval-

mennukseen perustuvia toimintoja• osallistetaan nepsy-aikuisten läheiset• kehitetään ja luodaan yhteistyöviran-

omaisille välineitä ja menetelmiä, joiden avulla ohjata nepsy-aikuiset oikean pal-

velun piiriin mahdollisemman varhaises-sa vaiheessa.

Tavoitteena on, että hankkeen asiakkaat sijoittu-vat työelämään tai koulutukseen, mikä ennalta-ehkäisee syrjäytymistä. Hankkeen asiakkuuteen pääseminen edellyttää viranomaistahon lähetteen / ohjauksen hank-keen asiakkuuteen. ”Projekti on käynnistetty erittäin tiiviillä jalkaut-tamisella”, kertoo projektivastaava Tuija Kinnu-nen, ”- ja lähes kaikissa tilaisuuksissa on tullut esiin se, miten vähän aikuisten neuro-psykiatri-sista oireista on saatavilla tietoa ja koulutusta. Tarve palveluiden saatavuuden ja kehittämisen osalta on myös noussut erittäin vahvasti esille”.Suunnitteilla onkin Kysymyspankki, esitemateri-aalia ja koulutuspaketteja.

valtone – proJekti: valmennusta Ja toimintaa nepsy-aikuisille

Rahoittaja: Raha-automaattiyhdistys Toteuttaja: Honkalampi-säätiöToteutusaika: 1.2.2013 - 31.12.2015Asiakkaat: 18-45-vuotiaat neuropsykiatrisia ongelmia omaavat henkilöt.Yhteystiedot: Hankevastaava Tuija Kinnunen, p. 0400 547 557, osoite Niskakatu 21, 80100 Joensuu. Säh-köpostiosoitteemme ovat muotoa [email protected]

| kaski työvalmennus |


”Työni tarkoitus on kehittää ja viedä eteenpäin työpankkikokeilua Pohjois-Karjalan maakunnas-sa”, kertoo Eriika Kankkunen, ”Yhdessä etsimällä on mahdollista löytää ratkaisuja, jotka hyödyttävät sekä työnantajaa että työntekijää”.Työpankkitoimintaan on kytketty tiiviisti nyt myös oppisopimuskoulutus. Tämän uuden pal-velun myötä myös Juhta Oy:n työpankki lisää ni-menomaan nuorten oppisopimuspaikkoja. Eriika pitää tätä uutta mallia erinomaisena: ”Työpankit tarjoavat oppisopimuskoulutuksella uuden palve-lumuodon, jossa sekä etsitään että löydetään nuo-rille uusia työpaikkoja”.Eriika aloitti työskentelyn Honkalampi-säätiön omistamassa Juhta Oy:ssä elokuussa. ”Päädyin tän-ne avoimella työhakemuksella. Niitä suosittelen lämpimästi kaikille”. Työpaikkansa Eriika vaihtoi perhesyistä: ”Aiemmassa työssäni työalueeni oli

niin suuri, että olin käytännössä koko ajan jossain muualla kuin Joensuussa. Nyt liikun työni puolesta vain tässä maakunnassa”.Minkälaista sitten on työskennellä henkilöstöalan tehtävissä tämänhetkisessä maakuntamme tilan-teessa?”Erittäin haasteellista, mutta myös mielenkiintoista näinä aikoina kun yrityksissä mietitään henkilöstö-vähennyksiä – mutta toisaalta myös tulevaisuuden-näkymiä ja kuinka henkilöstöresursseja pystytään mitoittamaan parhaalla tavalla”, Eriika vastaa, ”On antoisaa päästä keskustelemaan yritysjohtajien kanssa henkilöstöasioista, varsinkin jos käy niin onnekkaasti että sieltä löytyy työmahdollisuuksia tarjottavaksi meidän hyville ja osaaville ihmisillem-me. Parasta antia tässä työssä on kun työpaikat ja työntekijät kohtaavat: tyytyväiset työntekijät – tyy-tyväiset asiakkaat!”

työpankin työnetsiJä löytää työt

Eriika KankkunenTyönantaja: Juhta OyTehtävä: TyönetsijäAloittanut: 19.8.2013.Motto: ”Iloisella ja avoimella mielellä työtä tehden”.

Työpankki-kokeiluun pääsemiseksi on tiukat kriteerit (kts. oheinen INFO),

oliko Työpankki-kokeiluun vaikeaa päästä mukaan, palve-lupäällikkö Marjatta Rummu-kainen? ”Kriteerit ovat kyllä tiukat ja meiltäkin kokei-luun mukaan lähteminen edellytti monia varsin isoja asioita. Onneksi konsernilla oli jo yritys valmiina pöytä-laatikossa (Juhta Oy). Mutta sehän ei vielä riittänyt – li-säksi on monia toiminnan volyymiin ja sisältöönkin

liittyviä kriteerejä. Koimme ne kuitenkin niin, että pit-kässä juoksussa tiukat kritee-rit ovat meille vahvuus – jos täytämme ne, niin luomme Pohjois-Karjalaan jotain sel-laista toimintaa, mitä täällä ei vielä ole, eikä tule paljon olemaankaan”.

Miksi ylipäätään lähditte mu-kaan tähän kokeiluun?”Olemme toimineet työhön valmennuksen ja työllistämi-sen toimialalla yli 15 vuotta. Ihan tarpeeksi aikaa tajutak-semme, että yksi iso työllis-tämisen ongelma on se, että työtä ei vain kaikille ole. Työl-lisyyden ongelman ratkaise-miseksi tarvittiin siis uusia tapoja toimia ja tällaisia aika rohkeitakin irtiottoja.”

Seudun yritysten kanssa ollaan aktiivisia, etsitään työpaikkoja ja tekemätöntä työtä, vuokra-

taan työvoimaa, mutta saadaan myös omaan taloon työtä ja tekemistä mm. alihankinta-urakoina.

”Olemme tehneet erittäin paljon markkinointityötä Juhta-tuotteen eteen. Se on nyt tunnettu brändi. Työpankin työntekijöillä on mahdollisuus ottaa vauhtia työuraan brän-di-tuotteen kautta ja työllistyä sitä kautta muuanne”.

Juhta Oy onkin tärkeä osanen työllistämisessä. ”Yritysmuotoi-sesti organisoitu työllistämi-nen Juhta Oy:nä tuo potkua: Keskitymme työllistämisen kannalta oikeisiin asioihin ja vain niihin. Uskottavuus toi-mijana yrityksenä yritysten joukossa on yksi tärkeä pala-nen onnistumisessamme. Kun työnetsijämme Juhta Oy:stä soittaa yritykseen, ei hänen tarvitse juuri selitellä mitään.”

JuHta oy tekee työt ja välittää tekijätJuhta Oy on hyväksytty mukaan Sosiaali- ja terveysministeriön

valtakunnalliseen työpankki-kokeiluun. Työpankkiyritykset ovat

yrityksiä, joiden tehtävänä on kehittää liiketoimintalähtöisesti

heikommassa asemassa olevien henkilöiden työpanoksen käyttöä

työmarkkinoilla. Työpankki sekä työllistää itse omiin tuotannolli-

siin tai palvelualan tehtäviin, että valmentaa ja välittää työvoimaa

muille yrityksille.

*Työpankkiyritykseksi voi hakeutua yritys, jolla on:1. Omaa liiketaloudellisesti kannattavaa tuotantoa tai ali-

hankintaa,

2. Vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien edelleensijoi-tus- ja vuokraustoimintaa, jonka hinnoittelu ei vääristä markkinoita ja jolla on

3. Uskottava liiketoimintasuunnitelma. *Myöskään tuotteiden ja palveluiden hinnoittelu ei saa

vääristää markkinoita. *Julkisen tuen osuus on mahdollisimman pieni ja saa

olla enintään 50 % koko liikevaihdosta (palkkatuet mu-kaan luettuna).

*Työpankkiyrityksen liikevaihdon on oltava vähintään 350 000 euroa/vuodessa tai se työllistää vähintään 15 henkilötyövuotta.

*Oman tuotannon ja/tai alihankinnan olisi oltava vähin-tään 20 % liikevaihdosta.

*Työntekijöistä vähintään 30 % on oltava vajaakuntoisia tai pitkäaikaistyöttömiä ja työnteosta maksetaan vähin-tään työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

| JuHta |

Juhta Oy:n tuore perävaunu puettiin retkiväreihin.

sosiaali- Ja terveysministeriön työpankkikokeilu:


1.1.2014 lähtien Honkalampi-säätiön Avustajakeskus toimii säätiön tytär-yh-tiössä HLS-Avustajapalvelut oy:ssä. Hen-kilökohtaisen avun palvelut tunnetaan aputoiminimellä Spesio-palvelut.

Henkilökohtainen apu on vammaispalve-lulain mukaista palvelua vaikeavammai-selle henkilölle. Palvelua voi saada sekään kotiin että kodin ulkopuolisiin toimintoi-hin. Tavoitteena on mahdollisemman itse-näinen elämän vaikea vammaiselle henki-lölle. Avun piiriin kuuluvat ne tehtävät ja asiat, joita vammainen henkilö tekisi itse, ellei hänellä olisi sairautta tai vammaa.

Henkilökohtainen apu voidaan järjestää monella tavalla. Oleellista on se, että avus-tettava henkilö itse toimii työnantajana - Onhan hän itse oman elämänsä paras asian-tuntija. Ja se on myös lain henki ja kirjain.

Spesio-palvelut on rakentanut henki-lökohtaisen avun mallinsa työnantaja-lähtöisesti. Pitkä-aikaisen kokemuksen myötä on tullut selväksi, että hyvin toi-miva ja asiakaslähtöinen avustajapalvelu edellyttää todellista poikki- ja monialaista näkemystä ja kykyä.

Työnantajan tukena

Spesio-palvelut toimii sijaismaksajana ja auttaa työnantajaa kaikissa tarvittavissa työnantajuuteen liittyvissä asioissa aina avustajan etsimisestä ja rekrytoinnista työsuhteen päättymiseen. Työnantajille järjestetään kahdesti vuodessa Työn-antajatapaaminen. Tapaamisten asia on tiukkaa, mutta tunnelma tutusti avoin ja rentokin. Tapaamisissa käydään läpi työnantajien ja kyseisen alueen kannal-ta merkityksellisiä asioita. Tapaamisissa tuetaan työnantajuutta, jaetaan tietoa ja myös kokemuksia ja ideoita.

Avustajien tukena

Avustajat tekevät työtään usein yksin, eikä varsinaista työyhteisöä ole olemassa. Vaikka työ on antoisaa, on se myös haas-tavaa: arkipäivän ilot, surut, onnistumiset ja hankaluudet kuuluvat päivään. Spesio-palvelut järjestää säännöllisesti Avustajail-toja – tapaamisia keskustelun, toiminnan ja koulutuksen merkeissä. Avustajaillat tukevat avustajien jaksamista – samalla ne epäsuorasti tukevat myös työnantajia – edistäähän avustajien jaksaminen mm. työsuhteiden laatua ja jatkuvuutta.

Viranomaisen tukenaKun kunta järjestää vaikeavammaisen henkilökohtaisen avun Spesio-palve-luiden kautta, siirtyy moni tärkeä asia avustajakeskuksen hoidettavaksi ja näin kunnan viranomaisten työruuhka helpot-tuu: Palkanmaksu useine TESeineen on monesti mainittu riesa – samoin sijaisten etsiminen. Ja kun Spesio-palvelut käy-

tännössä huolehtii kaikesta muustakin, ei kunnalle jää huolehdittavaa. Kunnilta saadun palautteen mukaan Avustajapal-veluiden palveluohjaajien konsultoin-timahdollisuus on myös tärkeä apu toi-mialan spesifien kysymysten ratkontaan.

”Kunnille tarjoamme ensisijaisesti Avaimet käteen – tyyppistä kokonais-

pakettia”, kertoo Spesio-palveluiden liiketoimintapäällikkö Pirjo Mäkisalo, ”Henkilökohtaisen avun järjestäminen vaatii kunnassa useiden prosessien hal-lintaa. Työnantajat tarvitsevat usein tukea ja apua jo pelkästään avustajan etsimises-sä ja valitsemisessa.”

spesio-palvelut osaa moneen suuntaan

Tiina Salonranta

Pirjo Mäkisalo

| avustaJapalvelut |

9Hyvää tekemässä HONKALAMPI-SÄÄTIÖ | sisäiset palvelut |

Honkalampi-säätiön tehtävänä on mahdollistaa erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden sujuva

arki. Säätiön Sisäiset palvelut (SIPA) on konsernipalvelu –yksikkö, jonka tehtävä-nä on puolestaan tukea Honkalampi-sää-tiön johtoa, toimialoja, toimintayksiköitä ja tytäryhtiöitä tuottamalla laadukkaita toimisto-, IT- ja taloushallintopalvelui-ta tehokkaasti. Salpalinnan yläkerrassa sijaitsevissa toimistotiloissa hoidetaan kaikki Honkalampi-säätiön sekä toimin-nallisten tytäryhtiöiden (Juhta Oy ja HLS-Avustajapalvelut Oy) toimintaan ja talouteen liittyvät hallinnolliset tehtävät. Monipuolisiin tehtäviin kuuluu talouden suunnittelu ja valvonta, reskontrat, kirjan-pito mukaan lukien konsernitilinpäätös, yleiset toimistotehtävät sekä puhelin-vaihde. IT-palvelut hoidetaan myös oman henkilöstön voimin.

Unelmia ja toimistohommia

Honkalampi-säätiö –konsernin toiminta on viimeisten vuosien aikana kasvanut

merkittävästi sekä taloudellisessa, toi-minnallisessa että maantieteellisessä mittakaavassa mitattuna. SIPAn rooli laa-jentumisprosessissa on ollut varmistaa toimintojen ja järjestelmien kehittämi-nen vastaamaan organisaation tarpeita. Koko SIPAn henkilöstö on osallistunut kehitys- ja käyttöönottoprosesseihin ja niissä onkin onnistuttu erittäin hyvin. Arkisen työnteon lisäksi varsinkin ta-lousjohtajan työnkuvaan kuuluu myös ”unelmointia” säätiön johtoryhmän jä-senenä. Tässä tapauksessa se tarkoittaa innovointia sekä oman yksikön toimin-nan että säätiön eri palvelutoimintojen kehittämistyössä.

Sekä taloushallinnon järjestelmät että tietoliikenneratkaisut on viime vuosien aikana päivitetty nykyisen toiminnan vaatimalle tasolle. Toimivat budjetointi- ja seurantajärjestelmät takaavat ajanmu-kaisen ja tarkoituksenmukaisen työkalun johdon käyttöön. Säätiön toiminnan luon-teesta johtuen raportointivaatimukset lukuisille eri tahoille ovat erittäin tiukat. Sähköiset toiminnot, kuten mm. laskutus, osto- ja matkalaskujen käsittely sekä tili-nauhat ovat tehostaneet toimintaa. Myös arkistointi on pitkälti sähköistetty, sillä arkistoitavaa paperimateriaalia syntyisi valtavia määriä. Pelkästään tilinauhoja lä-hetetään kuukausittain sähköisesti noin 2000 kpl. Konsernin oman henkilöstön lisäksi hoidetaan työnantajavelvoitteet työpankkiyrityksenä toimivan Juhta Oy:n vuokratyövoiman sekä HLS-Avustajapal-velut Oy:n lähes tuhannen henkilökoh-taisen avustajan osalta.

Paitsi järjestelmien toimivuudesta, sää-tiö vastuullisena työnantajana huolehtii myös henkilöstön ammattitaidosta. Osaa-miseen ja henkilökunnan hyvinvointiin kiinnitetään jatkuvaa huomiota. Viime

vuosien aikana on jouduttu perehtymään säätiön kirjanpidon salojen lisäksi osa-keyhtiöiden toimintatapoihin. Konserni-toiminta itsessään on ollut tuttua jo ai-emmin. Emon ja kahden em. osakeyhtiön lisäksi konserniin kuuluu kaksi kiinteis-töosakeyhtiötä. Yhtiöjärjestelyjen myötä vuonna 2013 Honkalampi-säätiöstä tuli Evantia Oy:n toinen omistaja Terveysra-haston rinnalle. Evantia Oy:tä käsitellään jatkossa Honkalampi-säätiö -konsernissa osakkuusyrityksenä.

Lähipalvelua etänä

Honkalampi-säätiö monesta muusta or-ganisaatiosta poiketen on tehnyt tietoi-sen valinnan hoitaessaan organisaation taloushallinto- ja IT-palvelut oman henki-löstön voimin. Ratkaisu on osoittautunut oikeaksi vuosien saatossa. Etähallinnan avulla pystytään tänä päivänä hoitamaan melko vaivattomasti ylläpito- ja asen-nustoimet konsernin tietoliikenteen ja laitekannan osalta, vaikka toimipisteet sijaitsevat hajallaan eri paikkakunnilla. Jo-

kaisessa toimipisteessä on lisäksi etäyhte-ysjärjestelmät sekä oman yhteydenpidon että palvelutoiminnan käyttöön. Säätiön IT-tukihenkilön tehtävät eivät rajoitu pelkästään koneen ja näytön välissä is-tumiseen vaan työ on yhä enenevässä määrin asiantuntijapalvelua sekä kon-sernin sisäisille että ulkoisille asiakkaille. Säätiön yli 20-vuotisen historian aikana myös IT-palveluiden osalta on osallistuttu lukuisiin kehittämishankkeisiin ja tehty yhteistyötä alan eri toimijoiden kanssa. Toimiva yhteistyöverkosto on erittäin tärkeä palvelun toiminnan kannalta.

sipa – ei ydinliiketoimintaa, mutta säätiön ytimessä

IT-tukihenkilö Mikko Poutiainen hoitaa hel-pdesk -tehtäviä hyvin pitkälti puhelimen ja etäyhteyksien avulla.

Toimistonhoitaja Lea Piiroisen työnkuvaan kuuluu hyvin monenlaisia tehtäviä aina mak-suliikenteen hoidosta arkistonhoitoon.

Sosiaalialan työnantajat ry

Honkalampi-säätiö on Jäsenenä seuraavissa yHdistyksissä tai yHteisöissä:

Kehitysvammaliitto ryValtakunnallinen työpajayhdistys ry

Valmennus- ja sosiaalipalvelu-yhteisöjen yhdistys Oktetti ry

Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta

”Säätiön arvojen mukaisesti kohti esteetöntä yhteiskuntaa” Talousjohtaja Satu Turunen SI-PAn kehittämispäivässä


Asumisvalmennus on tarkoi-tettu henkilölle, joka on siirtymässä uudenlaiseenasu-mismuotoon. Sen avulla sel-

keytetään, miten asuminen ja yksilöllinen tuki olisi tarkoituksen mukaisinta järjes-tää. Valmennettava voi olla aloittamasta ensimmäistä itsenäistä asumisjaksoa pois lapsuudenkodistaan tai tarkentamassa nykyisen tukiasumismuodon toimivuut-ta. Asumisvalmennus tapahtuu palveluko-dilla tai tilaajan (esimerkiksi kotikunnan) osoittamissa tiloissa. Valmentajina ovat Honkalampi-säätiön asumispalveluiden ammattitaitoiset ohjaajat. Valmennettava ja hänen läheisensä sekä tilaajan edus-tajat ovat mukana alkuneuvottelussa, suunnittelukokouksessa ja seurantako-kouksissa.

Asumisvalmennuksen jakso alkaa neu-vottelulla, jossa sovitaan asumisvalmen-nuksen alkamisesta ja asumisvalmennuk-sen arviointijakson pituudesta. Jakson pituus vaihtelee yksilöllisen tilanteen mukaan, mutta tyypillisesti varaudutaan 1 – 2 kuukauden mittaisiin jaksoihin. Arviointijakson aikana selvitetään asiat, jotka itse valmennustarpeen arvioin-

nin osalta ovat tärkeitä, kuten olemassa olevat tukiverkostot, kodinhoidon ja vapaa-ajan taidot, itsestä huolehtimiseen liittyvät taidot sekä asuinympäristössä ja –yhteisössä toimimisen taidot.

Arviointijakson jälkeen tavataan suunnit-telukokouksen merkeissä. Kokouksessa muodostetaan yhteinen käsitys asumis-valmennettavan pärjäämisen tasosta – niin vahvuuksista kuin kehitettävistäkin

taidoista. Väliarviointeja ja suunnitteluko-kouksia pidetään valmennuksen aikana asiakkaan tarpeen mukaan.

Valmennettava maksaa palvelukodille asumiskulut, henkilökohtaisen hygieni-an tarvikkeet ja terveyden-/sairauden-hoidon kulut. Valmennettava osallistuu joko yhteisiin aterioihin, jolloin hän maksaa ruokamaksut, tai hän kustantaa ruuan valmistuksen raaka-aineet. Siivo-

uksen ja kodinhoidon välineet sekä ai-neet kuuluvat, pyykinhuoltoon liittyviä aineita lukuun ottamatta, käyttöpäivän hintaan. Palvelukodin asunnossa on välttämätön kalustus ja ruuanlaittoon sekä ruokailuun tarvittava välineistö, ellei valmennettava tuo niitä itse. Liina-vaatteet sen sijaan on jokaisen valmen-nettavan tuotava itse.

Tilaaja maksaa arviointijaksolta kunkin palvelukodin voimassaolevan käyttöpäi-vähinnan ohjauksen tarpeen mukaisesti ja erillisen korvauksen valmennuksesta suunnittelukokouksessa sovitun tunti-määrän mukaisesti. Mikäli valmennus tapahtuu muualla kuin palvelukodilla, laskutetaan myös henkilöstölle aiheutu-vat lisäkustannukset. - Asumisvalmennuksen alkaminen on asi-akkaalle ja hänen lähiomaisilleen usein iso taitekohta, kertoo palvelukotivastaava Päivi Kinnunen, - Mutta se on myös iso tapaus meidän palvelukodissamme. Ovat-han asumisyhteisömme varsin pieniä, ja uuden – väliaikaisenkin – asukkaan tule-minen mukaan yhteisöön on iso asia. Kai-kista näistä syistä johtuen valmistelemme valmennusjaksot aina todella huolella.

asumisvalmennuksella

Honkalampi-säätiön Kotitan-huan palvelukodilla prosessi käynnistyi kunnan kuntou-tusohjaajan yhteydenotosta.

”Marjaleena opiskeli Bovallius-ammatti-opistossa viimeistä vuottaan”, muistelee asumisvalmennuksesta vastaava ohjaaja Eila Könönen, ”Hän tulikin tutustumis-käynnille opettajansa kanssa. Marjalee-nan ja opettajan kanssa kävimme läpi Marjaleenan opintoja sekä asumisen taitoja. Itse kerroin asumisesta palve-lukodissamme ja esittelin Marjaleenan uuden oman huoneen”. Jo tuolla tutustu-miskäynnillä Marjaleena suhtautui hyvin uuteen tilanteeseen, tulevaan asuntoonsa ja asuinkavereihinsa.

Ennen varsinaista asumisvalmennusta ta-vattiin myös Marjaleenan äiti, jolla olikin merkittävä rooli sekä Marjaleenan että asumisyksikön valmistautumisessa asu-misvalmennukseen.

Asumisvalmennus toteutettiin opinto-jen viimeisen vuoden syksyllä kahden kuukauden mittaisena jaksona. Tuol-loin Marjaleenan asunto sisustettiin

hänen näköisekseen. Valmennusjakson tavoitteet olivat Aikuisuuteen tukemi-nen ja Itsenäisyyden lisääntyminen.

Marjaleenalla oli käytössään tulkkipalve-lu. Tulkkien avulla kommunikointi sujui hyvin ja Marjaleena ja henkilöstö pääsivät tutustumaan todenteolla toisiinsa. Kuval-linen viikkolukujärjestys rakennettiin yh-dessä Marjaleenan kanssa ja näin päivien ja viikon kulku hahmottui paremmin uu-dessa ympäristössä ja arjessa.

Asumisvalmennus oli uutta myös Koti-tanhualle, joten henkilöstön perehdytys ja koulutus sekä asukkaiden ennakko-tiedotus hoidettiin tunnollisesti. Palve-lukotivastaava Päivi Kinnunen varmisti henkilöstön osaamisen: ”Meillä on asi-antunteva ammattihenkilöstö. Asumis-valmennus oli kuitenkin meille uusi palvelumuoto, joten tutustuimme laajalti materiaaliin ja suunnittelimme kaiken huolella”.

Jokainen ohjaaja toimikin asumisval-mentajana työvuoronsa aikana sen lisäksi, että kaksi ohjaaja oli nimetty

vastuuohjaajiksi. ”Itse toimin asumis-valmentajana Marjaleenan kohdalla”, kertoo Eila Könönen, ”Jakso oli mielen-kiintoinen. Oli mukava tutustua uuteen ihmiseen ja perehtyä uusiin asioihin.

Jatkuva tarkkana olo ja asiakkaan ko-konaisvaltainen huomiointi vaativat pa-neutumista ja vastuullisuutta. Erityisen palkitsevaa oli huomata Marjaleenan kehitys ja itsenäistyminen. Esimerkiksi rohkeus ja taito liikkua lähialueilla li-sääntyivät nopeasti.”

Kun syksyn asumisvalmennusjakso päättyi, oli tarpeen sopia kevääksi toi-nen samanmittainen jakso. Kevään painopisteitä olivat yhteiskunnallinen osallistaminen ja mielekkään päivätoi-minnan löytyminen. Kevään jakson ai-kana puntaroitiin jo todella Marjaleenan mahdollisuuksia asua tulevaisuudessa jopa itsenäisesti. Pian kuitenkin todet-tiin, että itsestä huolehtimisen taitoja tulee vielä kehittää ennen sitä askelta. Yhdessä Marjaleenan, hänen äitinsä, kuntoutusohjaajan ja henkilöstön kans-sa päädyttiin siihen, että Marjaleena jää nyt toistaiseksi asumaan Kotitanhualle, jossa elämäntaitojen opettelu jatkuu suunnitelmallisesti ohjauksen ja tuen turvin. Ja tuo yhteistyö jatkuu nytkin – tavoitteena jokin nykyistä vähemmän tuettu asumisen muoto.

marJaleena

Marjaleena vaihtamassa kukkamultia”

| asumispalvelut |

suunnitelmallisesti kohti itsenäisempää elämää

etenee pienin askelin omaan elämään


SENSO-projekti eli Seksuaalisuu-teen liittyvät sosiaaliset tarinat seksuaalikasvatuksessa ja -ohjauk-sessa käynnistettiin seksuaalisuu-

teen liittyvien aiheiden käsittelyn tueksi kehitysvamma-alalla.

TAVOITE: Jokaisella ihmisellä on oikeus saada tietoa seksuaalisuudesta, seksuaali-terveydestä, omasta itsestään ja tunteista. Tätä tietoa kutsutaan seksuaalikasvatuk-seksi. Siten itsestä huolehtiminen ja turva-taidot karttuvat. Turvataitojen avulla opi-taan tunnistamaan omaa turvallisuutta uhkaavia tilanteita sekä toimimaan näis-sä tilanteissa ja niiden jälkeen.

SOSIAALISET TARINAT: Rakenta-malla kuvista tarinoita erilaiset asiat ja tilanteet ovat helpommin ymmär-rettävissä. Nämä tarinat ovat sosiaa-lisia tarinoita - työskentelymenetelmä, jonka avulla kehitysvammaiset ja au-tismikirjon henkilöt oppivat ymmärtä-mään ja jäsentämään käyttäytymistä.

Hankkeen projektisuunnittelija Liisa Kesonen on nähnyt hankkeen hyödyt: ”Pilottiyksiköissä olemme tavanneet en-sin ammattihenkilöstöä kuullaksemme, mistä asioista he arvioivat asiakkaiden haluavan keskustella. Sen jälkeen ta-paamme myös ryhmään tulevat kehitys-vammaiset ihmiset. Lähes poikkeuksetta ammattihenkilöstö on kokenut yllätyksiä ja hämmennystä siitä, mitä aiheita kehi-tysvammaiset ihmiset nostavat esiin.”

Kesosella on näkemys taustoista: ”Hoiva-alan koulutus ei anna riittäviä valmiuksia

keskustella seksuaalisuudesta. Samalla kehitysvammaisilta menee mahdollisuus puhua seksistä, ihastumisista ja seuruste-lu-asioista.”

Mitä sitten voisi tehdä? Liisa Kesonen: ”Pienimmillään riittää, että kuunnel-laan. Lisäksi on turvattava asiallisen tiedon saanti. Tosiasia on, että tämä asia

näitäkin ihmisiä kiinnostaa, ja sen tie-don ne kyllä jostain kaivavat – pahim-millaan nettien vähemmän asiallisilta sivuilta.”

keHitysvammaisten iHmisten

Rahoittaja: Raha-automaattiyhdistysToteuttaja: Honkalampi-säätiöToteutusaika: 1.2.2012 - 31.12.2014Asiakkaat: Kehitysvammaisten ja autismin kirjon henkilöt ja heidän kanssaan työskentelevä ammattihenkilöstö.Yhteystiedot: Projektikoordinaattori Erkki Piironen p. 050

388 6615, Projektisuunnittelija/seksuaalineuvoja Linda Ikonen p.040 057 4570 ja Projektisuunnittelija/seksuaali-neuvoja Liisa Kesonen p. 050 380 3853. Sähköpostiosoit-teet ovat muotoa [email protected].

Erkki Piironen ja Liisa Kesonen tuntevat Sosiaalisten tarinoiden tekemiseen tarvittava kuvakom-munikaatiota.

| senso-proJekti |

seksuaali- oikeuksien toteutumisessa riittää työsarkaaSENSO-projekti eli Seksuaalisuuteen liittyvät sosiaaliset tarinat seksuaalikasvatuksessa ja -ohja-uksessa käynnistettiin seksuaalisuuteen liittyvien aiheiden käsittelyn tueksi kehitysvamma-alalla. Senso-projektissa opetellaan käsittelemään seksuaalisuutta ja seksuaalisia turvataitoja sosiaalisten tarinoiden avulla.

(AAC = Augmentative and Alternative Communication)Honkalampi-säätiön AAC-keskus:* Kehittää palveluita puhevammaisille henkilöille sekä opastaa heidän kanssaan toimivia tahoja* On alan asiantuntija ja valtakunnallinen resurssikeskus* Kouluttaa kommunikaatio-ohjaus-alan ammattilaisia* Kehittää, tutkii ja testaa uuden tekno-logian soveltuvuutta etäyhteyden väli-

tyksellä tapahtuvassa kommunikaatio-ohjauspalvelussa.

UUTTA 2013: Työkalupakki puhevam-maisten tulkille. Materiaalikokonaisuus helpottaa ja yhdenmukaistaa puhe-vammaisten tulkin työtä, luo laatua ja yhtenäisiä käytäntöjä asiakastyöhön. Sisältää perehdyttämismateriaalia tul-keille sekä asiakkaan lähihenkilöille, kuvallisia ohjeistuksia, selkokielisiä oh-jeistuksia yms.

– Palveluja puhevammaisille.aaC-keskus

Mirjam HeiskalaAAC-keskusvastaavaHonkalampi-säätiöSantaniitynkatu 7 a 8, 04250 Keravapuh. 040 031 5321


Yhteiskunnallisen yrityksen merkki myönnetään yrityksille, jotka tuottavat yhteiskunnallista hyvää. Honkalampi-säätiö on 34. organisaatio Suomessa, jolle tämä tunnustus on myönnetty. Säätiöistä olemme vasta kolmas.

Honkalampi-säätiö on yleishyödylli-nen toimija, joka tuottaa yhteiskun-nallista hyvää niin palveluidensa kuin kehittämistoimintansakin avulla.

Yhteiskunnallisen Yrityksen merkin käytöllä Honkalampi-säätiö haluaa vies-tiä toimintansa kotimaisuutta, vaikutta-vuutta ja vastuullisuutta.

Yhteiskunnallisen yrityksen merk-ki kertoo tiiviisti säätiömme yli 20 vuoden taipaleen kehittämis-organi-saatiosta osaksi normaalia palvelura-kennetta.

Vaikka palvelun tuottajana toimim-mekin nyt yrityksenä yritysten jou-kossa, on toimintamme tarkoitus ja sydän yhä siinä yhteisessä ja yleises-sä hyvässä, jota varten organisaati-omme on perustettu ja jota varten olemme mittavaa kehitystyötä to-teuttaneet.

Tästä Suomalaisen työn liiton tunnus-tuksesta olemme ylpeitä, sillä merkki alleviivaa tapaamme toimia tänä päi-vänä pohjoiskarjalaisten juuriemme mahdollistamalla ja velvoittamalla tavalla.

Honkalampi-säätiö

on yhteiskunnallinen yritys

| sisäiset palvelut |

TarkoitusSäätiön tarkoituksena on edistää vammaisten asumis- ja toimintamahdollisuuksia, tukea ja järjestää vammaisten, vajaakuntoisten ja hei-dän omaistensa kuntoutumista sekä edistää sosiaalipalvelujen laadullista kehittymistä.

KonserniHonkalampi-säätiö –konserniin kuuluu emo Honkalampi-säätiö sekä neljä tytäryhtiötä:• Kiinteistöosakeyhtiö Joensuun Salpalinna• Kiinteistöosakeyhtiö Lieksantalo• Juhta Oy• HLS-Avustajapalvelut Oy

Hallinto

• 6-jäseninen hallitus, puheenjohtaja kunnallis-neuvos Pekka Kettunen

• Toimitusjohtaja Jouko Liukkonen• 3-jäseniseen johtoryhmä

1. Asumispalveluita 2. Kuntoutus- ja Ohjauspalveluita 3. Työ- ja Yksilövalmennuspalveluita 4. Lisäksi erilaisia tutkimus- ja kehittämishank-

keita5. Tytäryhtiöiden kautta • Avustajapalveluita, • Juhta-Plus –tuotteita, Työpankki-toimintaa

ja vuokratyövoimaa.

Toiminta-alue

Päätoiminta-alue Pohjois-Karjala. Toimintaa myös valtakunnallisesti.• Hallinto sijaitsee Joensuussa Salpakadulla• Toimipisteitä 15 paikkakunnalla, 31 eri toi-

mintayksikössä• Vuoden 2013 lopussa vakinaislaatuista hen-

kilöstöä noin 180

Lue lisää:www.honkalampisaatio.fi

Honkalampi-säätiöpäHkinänkuoressa

Honkalampi-säätiö Sosiaalisessa mediassa

Tykkää meistä Facebookissa

Seuraa meitä LinkedInissä

Katso lisää webistä

Suomalaisen työn liiton Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunta on myöntänyt Yhteiskunnallinen yritys -merkin käyttöoikeuden Honka-lampi-säätiölle 7.3.2013.

Miksi Yhteiskunnallisen Yrityksen merkki, palvelujohtaja Arto Mononen?

- Merkki tiivistää hienolla tavalla säätiömme koko kertomuksen yleishyödyllisestä kehittäjä-organisaatiosta yhteiskunnallisia palveluita tuottavaksi organisaatioksi. Meidän pitää uskaltaa sa-noa olleemme ja olevamme edellä kävijöitä kaikilla toimialueil-lamme, mutta todeta myös toimivamme yrityksenä yritysten joukossa.

- Ratkomme viheliäisiä yhteiskunnallisia ongelmia, tuotamme yhteistä hyvää ja käytämme kaikki osaamis- ja taloudelliset re-surssimme yhteiskunnallisesti. On vaikea kuvitella sen yhteis-kunnallisempaa yritystoimintaa kuin se miten nyt toimimme.

- Merkki on tarkoitettu paitsi tietenkin ulkoiseen viestintää, myös sisäiseen keskusteluumme, ylläpitämään sitä arvo- ja käytännön keskustelua, MITÄ tarkoittaa se että olemme yleishyödyllinen ja yhteiskunnallinen yritys, Mononen alleviivaa.

Seuraa meitä Twitterissä

honkalampi säätiö esite

Services