Saaren tarina innosti taiteilijoita 8

18 Opiskelijalle enemmän palautetta

13 Tietoisuus- taidot kiinnostavat

14 Åbolands sjukhusihetluften Paljonkeskustelua Turunmaasta

7 Onnettomuus- treeniä pelaten

HOSPITAALI 1VA R S I NA I S - S U O M E N S A I R A A N H O I TO P I I R I N H E N K I LÖ S TÖ L E H T I • E G E N T L I G A F I N L A N D S S J U K V Å R D S D I S T R I K T S P E R S O NA LT I D S K R I F T

2O19

Eriikka Siirala tiimipäällikkö, tutkimuspalvelutgruppledare, forskningsservicen

”Kuvittele, että heräät huomenna ja kaikki musiikki on kadonnut”. Näin lukee graffitissa Helsingin kes-kustassa. Lause innostaa ajattelemaan, mitä tapah-tuisi, jos arjessa ei olisi rytmiä ja melodiaa eli taidetta, joka kuuluu kaikille. Tiedetään, että musiikki yhtenä taiteen lajina on aina ollut kaikissa kulttuureissa osa ihmisten vuorovaikutusta. Yleisesti taiteella tarkoi-tetaan aistein havaittavia tunnevaikutuksia, joita ihminen pyrkii toisille toiminnan kautta välittämään. Taide on siis yksi kulttuurin ilmenemismuoto.

Taiteesta hyvinvointia

”Föreställ dig, att du vaknar i morgon och all musik har försvunnit” Så här står det på en graffiti i Hel-singfors centrum. Meningen inspirerar till att tänka på vad som skulle hända om det inte fanns varken rytm eller melodi i vår vardag, dvs. konst som tillhör oss alla. Vi vet att musiken som konstform alltid har förekommit i alla kulturer som en del av människors interaktion. Med konst avses allmänt känslomässiga effekter som uppfattas med våra sinnen, som män-niskan försöker förmedla till andra genom sin verk-samhet. Konsten är alltså en uttrycksform av kultur.

Forskning påvisar konstens positiva inverkan, vilket också statistiken bekräftar. Konstevene-mangen lockar och under fjolåret noterades nästan 500 000 registrerade besök på muséer och konserter arrangerade av Åbo stad. Det har fästs allt mer upp-märksamhet vid konstens inverkan på vårt välmå-ende och konst borde därför vara tillgängligt för alla.

Arbetet på sjukhuset är hektiskt och via konsten strävar man efter att inverka lugnande på jobbet. Enligt en översikt kan utnyttjandet av olika konst-former i undervisningsmetoder för vårdyrket och

Välmående från konsten

Tutkimukset osoittavat taiteen positiivisisista vai-kutuksista ja samaa kertovat tilastot. Taidetapah-tumat kiinnostavat ja viime vuoden aikana tilastoi-tuja käyntejä pelkästään Turun kaupungin järjestä-missä konserteissa ja museoissa oli lähes 500 000. Taiteen hyvinvointivaikutuksiin on kiinnitetty entistä enemmän huomiota ja taiteen saatavuus ja saavutettavuus tulisi olla kaikille mahdollista.

Työ sairaalassa on hektistä ja taiteella pyritään vaikuttamaan siihen rauhoittavasti. Erään katsauk-sen mukaan eri taiteen lajien hyödyntäminen ope-tusmenetelmänä hoitotyön ja lääketieteen koulu-tuksessa vahvistaa myöhemmin työssä vaadittavia tiimityöskentely- ja viestintätaitoja. Taiteen kautta on mahdollista ymmärtää toisen tuntemuksia sekä kykyä kohdata potilaan kokemaa maailmaa. On todettu, että taustalla soiva musiikki voi lisätä työn tehokkuutta ja seinille ripustettu taide voi tuoda uusia näkökulmia omaan ajatteluun. Taide toimii rentouttajana, uusien ideoiden synnyttäjänä sekä hyvän työilmapiirin rakentajana. Osallistumalla erilaisiin taidetapahtumiin on mahdollista vähentää työstä aiheutuvaa stressiä ja mahdollisesti ehkäistä loppuun palamista. Hyvin harva raportoi taiteen negatiivisista vaikutuksista työhön.

Yksi mahdollisuus oman hyvinvoinnin ylläpitä-miseen ja taiteen näkyvyyden lisäämiseen on osal-listua Taiteen edistämiskeskuksen juuri alkaneeseen #100minuuttiataidetta –kampanjaan, jossa suositel-laan jokaiselle 100 minuuttia taidekokemuksia vii-kossa. Lisäksi tässä lehdessä on mahdollisuus tutus-tua T3-sairaalaan valittuihin taiteilijoihin. Taide ei siis ole katoamassa.

vid medicinsk utbildning stärka senare välbehöv-liga färdigheter för lagarbete och kommunikation inom jobbet. Genom konsten är det möjligt att för-bättra sin förståelse samt förmåga att sätta sig in i patientens situation. Det har konstaterats att musik som spelas i bakgrunden kan göra arbetet effekti-vare och konst som hänger på väggarna kan ge nya synvinklar för ens tänkande. Konst fungerar som avkoppling, som källa till nya idéer samt bidrar till en bättre arbetsatmosfär. Genom att delta i olika konstevenemang är det möjligt att minska på den arbetsrelaterade stressen och möjligtvis även före-bygga burnout. Väldigt få har rapporterat om kon-stens negativa inverkan på jobbet.

En möjlighet att upprätthålla det egna välbe-finnandet och ökandet av konstens synlighet är att delta i #100minuuttiataidetta-kampanjen, där man rekommenderar 100 minuter konstupplevelser i veckan för var och en. Dessutom kan man i den här tidningen bekanta sig med de nya konstnärerna som valts att delta i planeringen av T3-sjukhuset. Kon-sten är alltså inte på väg att försvinna.

2 HOSPITAALI 1 2019

Kuukauden kirjoitus

Månadens skrivelse

Varsinais-Suomensairaanhoitopiirinhenkilöstölehti−EgentligaFinlandssjukvårdsdistriktspersonaltidskrift13.vuosikerta.

JULKAISIJA:Varsinais-Suomensairaanhoitopiiri.ToIMITUS:PäätoimittajaEsaHalsinaho,puh.023131083,esa.halsinaho@tyks.fi.ToimituspäällikköSuviVainio,puh.0505995620,suvi.tuulikki.vainio@tyks.fiToIMITUSKUnTA:(suluissavarajäsenet)SuviVainio,EsaHalsinaho,NadineKarell,Sanna-MariHeinonen,LeenaKähäri(ArmiAsola),AnjaHintsa(AkiSalo),PirjoMarjamäki(MiiaNiutanen),JussiRantanen(SariRannikko),RiittaUlén(PäiviHuhtala).ToIMITTAJAT:HeidiPelander,MarjoPeltoniemi,TuulaVainikainenTAITTo:Letterhead

PAIno:I-printOy,Seinäjoki.Painosnoin11000kpl.JAKELU:PostiGroupOyj.oSoITTEET: Varsinais-Suomensairaanhoitopiirinosoiterekisterit.oSoITTEEnMUUToKSET: JosoletVSSHP:ntyöntekijä,teemuutoksettyöpöydältäsi:VSSHPyleisetkuvakkeet>Henkilöstöhallinnonvakiosovellukset>Lomak-keet(webTallennus).Muutlehdensaajatilmoittavatosoitteenmuutoksenjokotiedotus@tyks.fitaipuh.023131103.ToIMITUKSEn oSoITE:Varsinais-Suomensairaanhoitopiiri,Viestintäyksikkö,PL52,20521Turku.

ISSN1796-8062(painettu),ISSN2489-7612(verkkojulkaisu)ILMESTyMInEn:6kertaavuonna2019.Seuraavalehtiilmestyy23.4.2019Aineistopäivä28.3.2019MEdIATIEdoT:www.vsshp.fi>Sairaanhoitopiiri>Media,tiedotteet,viestintä>Julkaisut>Hospitaali-lehdet

HOSPITAALI 1 2019

25.2.2019Sisältö

KUUKAUdEn KIRJoITUS

Taiteesta hyvinvointia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2

MÅnAndEnS SKRIVELSE

Välmående från konsten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2

Miljoonapiiri päivittää strategiansa . . . . . . . . . . . . . 3

Merkkipäivälahjoja hyväntekeväisyyteen . . . . . . . . . 4 Uusia huippuosaamisyksiköitä . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

Valvira on lopettanut erityisvalvonnan psykiatrialla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5

Olethan jo ottanut Tyksin uuden ilmeen käyttöösi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5

Sairaanhoitopiiri valmistautuu mittavaan tietojärjestelmien uudistamishankkeeseen . . . . . . 6

Uusi laite tuo samanaikaisen PET- ja magneettikuvauksen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6

Onnettomuustreeniä pelaten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

Sairaalan omat Syke-tähdet . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

Saaren tarina innosti taiteilijoita . . . . . . . . . . . . . . . 8

Taiteilijat, joilta on valittu teos Tyksin uuteen sairaalaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9

Intohimona työvuorosuunnittelu . . . . . . . . . . . . . . . 10

Hemodialyysipotilaat kirjaavat mobiilisti kotoa käsin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

Vetoa omaan työhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

SARVESTA häRKää

Puhetta Santrassa ja käytävillä . . . . . . . . . . . . . . . 12

Tietoisuustaidot kiinnostavat . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13

”Jag har fört många samtal med personalen” . . . 14

Väistämättä muutoksia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15

Förslag att slå samman Åbolands sjukhus med Åucs . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15

Turunmaan sairaalaa ehdotetaan liitettäväksi Tyksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15

hEnKILÖKUnTAnEUVoSTo

Kohti puolivuosisataa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15

Vasa centralsjukhus – enda sjukhuset i Finland med egen språklärare . . . . . . . . . . . . . . . 16AMMATTInA Tarkkuus ja huolellisuus valtteja . . . . . . . . . . . . . . 17

Vanhuspsykiatrian työryhmä vuoden 2018 oppimisympäristö . . . . . . . . . . . . . . . . 18

Opiskelijalle enemmän palautetta . . . . . . . . . . . . . 18

Tutkimus vain menoerä vai tulevaisuuden hoidon mahdollistaja? . . . . . . . . . . 19

KURKISTUS MUSEon KoKoELMIIn

Kampuralasta ja tankokenkä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20

hARRASTUKSEnA

Kärsivällistä kamppailua . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20

KAnSI Havainnekuva Multicoloured Dreams -kollektiivin hissikuilun taideteoksesta . Tutustu Tyksin uuteen sairaalaan valittuihin taiteilijoihin sivuilla 8–9 . Kuva: Arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy

Joki-keskuksen salin rivit täyttyivät, kun kolmen sairaanhoitopiirin,

Satakunnan, Vaasan ja Varsinais-Suomen, hallitukset ja johtavat

virkamiehet kokoontuivat yhteiseen seminaariin.

Tyksin erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien johtajat tapasivat Turussa. Vasemmalta Marina Kinnunen Vaasasta, Leena Setälä Varsinais-Suomesta ja Ermo Haavisto Satakunnasta.

Miljoonapiiri päivittää strategiansa

Varsinais-Suomen piirin hallituksen puheenjohtaja Piia Elo asetti tavoitteeksi strategian päivittämisen ”miljoonapiirille”, joka luotiin vuonna 2013, kun Vaasan sairaanhoitopiiri liittyi Tyksin erityisvas-tuualueeseen.

Satakunnan sairaanhoitopiirin johtaja Ermo Haavisto kertoi tuoreesta brändiuudistuksesta.

– Olemme mitanneet asiakastyytyväisyyttä ja huomanneet, että tietoisuus valinnanvapaudesta kasvaa koko ajan. Tarvitsemme markkinointia, koska haluamme, että alueemme asukkaat valitsevat meidät. Ilahduttavaa on, että meillä hoidossa käy-neet ovat erittäin tyytyväisiä hoitoonsa, hän kertoi.

Yliopistosairaalat ovat Satasairaalalle tärkeä tukipilari. Etenkin sydänlääkäreitä ei ole Porissa tarpeeksi.

Vaasan sairaanhoitopiirin johtaja Marina Kin-nunen kertoi sairaalan jatkaneen toimintaansa enti-seen tapaan. Vaasan keskussairaala päivystää edel-leen 24/7, vaikka se ei päässyt 12 laajan päivystyksen sairaalan ryhmään, joka määriteltiin viime vuoden alussa voimaan tulleella päivystysasetuksella.

Vaasan päivystystä vahvistaa sairaalan uusi eri-koisala, akuuttilääketiede.

Tays- ja Oys-piirit valmistelevat muutosta

Sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä oli kerännyt tietoa naapuriyliopistopiirien suunnitelmista lähi-vuosille. Toimintaa aiotaan uudistaa, toteutuu val-takunnallinen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudis-tus (sote) tai ei. Esimerkiksi Tampereen yliopisto-sairaalapiirissä valmistellaan yhteistä liikelaitosta. Oulun yliopistosairaalapiiri on päätynyt selvityk-sensä perusteella osuuskuntamalliin.

Setälä kertoi myös sosiaali-ja terveydenhuoltoon valmisteltavasta tietojärjestelmäuudistuksesta.

– Kirjoitetut potilaskertomukset olivat aikansa lapsia. Nykyaikaisen asiakassuunnitelman teko sekä digitaaliset palvelut potilaille vaativat järjes-telmämme täydellisen päivityksen. Kanta-palvelut eivät ratkaise tätä, ne ovat arkisto, Setälä sanoi.

Hänet on valittu kansallista sosiaali- ja tervey-denhuollon ICT-järjestelmää rakentavan Una Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi. Una-yhtiössä ovat sote-hengessä mukana kaikki maakunnat Uusi-maata lukuun ottamatta.

TEKSTI JA KUVA: SUVI VAInIO

3HOSPITAALI 1 2019

Ylipainehappihoitokeskus kuuluu uni-ja hengityskeskukseen, joka nimettiin uudeksi huippuosaamisyksiköksi.

Merkkipäivälahjoja hyväntekeväisyyteen

Uusia huippuosaamisyksiköitäUusiksi huippuosaamisyksiköiksi on valittu Tyksin yksiköt: lastenpsykiatrian

tutkimuskeskus, neuromodulaation osaamiskeskus sekä uni- ja hengityskeskus.

Myös aiemmin nimetyt huippuyksiköt säilyttävät statuksensa.

Rahaa viisi yksikköä saa yhteensä 300 000 euroa.

Sairaanhoitopiirin merkkipäivälahja 50- tai 60-vuo-tispäivänä tai eläkkeelle lähdön yhteydessä on mah-dollista lahjoittaa hyväntekeväisyyteen. Työnantajan lahjan vastaanottamisen sijaan työntekijä voi lahjoit-taa 100 euron suuruisen summan hyväntekeväisyy-teen. Lahjan saaja valitsee, mille valituista kohteista hän haluaa lahjoituksensa menevän. Lahjoituskoh-teet valitsee sairaanhoitopiirin yhteistyötoimikunta.LAhJoITTAJAT VUonnA 2018: Jaana Lähdetie, Kirsi Marja Vallasto, Eija Kiema, Kirsti Markkanen, Merja Seppä, Jari Pyykkö, Leena Lempiäinen, Leena Moisio, Mervi Valkama, Mika Scheinin, Sirpa Lehtola, Katariina Similä, Sari Kum-pulainen ja Pia Nuotio. Lisäksi kuusi lahjoittajaa ei halunnut nimeään julki.

LAhJoITUSKohTEET VUoSInA 2017–2020:hoPE yhdessä & yhteisesti ry toimii lasten paremman arjen puolesta Suomessa. Sylva ry auttaa syöpään sairastuneita lapsia ja nuoria sekä heidän perheitään. Tyks-säätiö tukee lääketieteen ja hoitotieteen tutkimusta Tyksissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella. Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry on Suomen ensimmäinen mielenterveysomaisten yhdistys.

Oletko jo eläkkeellä tai jäät lähiaikoina, mutta et ole vielä liittynyt mukaan Tyksin senioreihin . Tutustu tarkemmin toimintaamme kotisivuillamme ja liity mukaan: www .vsshp .fi/ammattilaisille/seniorit . Alkanut vuosi on toimintamme 20-juhlavuosi . Tule mukaan toimintaan, jäsenmaksu on ainoastaan 10 €/v .

Tarkemmat tiedot löydät kotisivuiltamme .

Ke 13.3. ja To 14.3. Viihteellinen lounastilai-suus SA-Int-maanpuolustusmuseossa / Erja Lankinen, p . 0400 969 163

To 28.3. Virkistyspäivä Lohjalla kylpylähotelli Päiväkummussa / Mirja Hovirinta, p . 050 5590 162

To 25.4. Komisario Palmun erehdys Turun kaupunginteatterissa / Leena Uttula, p . 0440 331 878

KEVäTKoKoUS huhtikuun alussa .

LIIKUnTAJAoSTo tapaa viikoittain erilaisten liikuntamuotojen parissa: Maanantaisin kävelyn merkeissä, klo 10 .30 Tuomiokirkolta . Tiedustelut Riitalta p . 040 5159229 . Tiistaisin pilates, klo 16 .30–18 U-sairaalan 12 . krs aulassa . Kyselyt Kaijalta p . 041 5484 433 . Turun kaupungin järjestämää tasapainoharjoit-telua Kupittaan urheiluhallissa klo 10–11 vertais-ohjaajien johdolla . Seniorien liikuntajaoston jäsen Annika Salonen on mukana tasapainoilemassa .

Tyksin seniorit

Keskiviikkoisin keilailua klo 12–13 Kupittaan keilahallissa . Tiedustelut kirsti .timonen@gmail .com tai riitta .virtanen@fimnet .fi . Torstaisin kunnon kohentamista Kupittaan liikuntahallissa klo 10–12 paikan päällä on joku Tyksin seniorien edustaja opastamassa . hEngELLISEn PIIRIn tapaamiset jatkuvat Ella Raalin johdolla, ella .raali@gmail .com, p . 050 5625 119 joka kuukauden toisena tiistaina klo 13 A-sairaalan Hiljaisessa huoneessa .

KädEnTAIToJEn JAoSTo tapaa yleensä joka kuukauden ensimmäisenä tiistaina . Tiedustelut Tuijalta p . 0400 934 987 .

LUKUPIIRI kokoontuu yleensä kuukauden viimeisenä keskiviikkona klo 13 Kahvila Elvi-nassa . Kuukauden kirjana maaliskuussa on Anna-Liisa Ahokumpu ”Viktor Stanislauksen kolmetoista sinfoniaa” ja huhtikuussa Tommi Kinnusen ”Pintti” . Tiedustelut Eevalta p . 0400 960194 .

KESKUSTELUPIIRI kaipaa uutta vetäjää . Mikäli olet kiinnostunut, ota yhteyttä hallituksen jäseniin .

TULEVIA tapahtumia:

hengityskeskus 50 000 euroa.Hakemukset arvioineeseen työryhmään kuu-

luivat professorit Matti Laato, Risto-Pekka Happo-nen, Jaakko Hartiala, Tapani Rönnemaa ja Päivi Rautava.

Rahoituksen jako perustuu sairaanhoitopiirin huippuosaamisstrategiaan, jonka tavoitteena on yliopistosairaalamme kilpailukyvyn, innovaatio- ja tutkimusaseman sekä kliinisen huippuosaamisen vahvistaminen.

TEKSTI: SUVI VAInIO, KUVA: MIKAEL SOInInEn

Sairaanhoitopiiri valitsi huippuosaamisyksiköitä ensimmäistä kertaa vuonna 2017. Silloin statuk-sen saivat aivovammakeskus, keskola, PET-keskus, syöpäkeskus ja Tyks Orto. Ne ovat saaneet huip-puosaamisyksiköille myönnettävää rahoitusta vuo-sina 2017 ja 2018.

Kaikki aiemmat huippuosaamisyksiköt hakivat asemalleen jatkoa. Lisäksi uusia hakemuksia tuli

kuusi. Viiden professorin työryhmä arvioi hake-mukset ja teki esityksensä. Sairaanhoitopiirin johta-jaylilääkäri päätti valinnoista esityksen mukaisesti.

Syöpäkeskus saa yhteensä 100  000 euroa, josta kantasolusiirron yksikölle osoitetaan 40 000 euroa ja muulle toiminnalle 60 000 euroa, kes-kola 50 000 euroa, neuromodulaation osaamiskes-kus 50 000 euroa, Tyks Orto 50 000 euroa ja uni-ja

4 HOSPITAALI 1 2019

Kupittaan ikävä tapaus, joka on ollut viime vuosina paljon uutisissa

psykiatrian toiminnasta, on ollut Valviran erityisseurannassa

joulukuuhun asti. Viimeisimmän selvityksen perusteella Valvira on

tyytyväinen ja näkee, että psykiatrian toimialueella on tehty tarvittavat

toimenpiteet ja lopettaa erityisseurannan.

olethan jo ottanut Tyksin uuden ilmeen käyttöösiTutustu graafiseen ohjeistukseen ja

lataa uudet logot käyttöösi. Uudista

myös sähköpostisi allekirjoitus.

Ota esityksiisi käyttöön uudet Tyks-

ilmeellä suunnitellut powerpoint-

pohjat.

Uutta ilmettä ja virallisia logoja käytetään jat-kossa kaikissa Tyksin markkinointi- ja viestin-tämateriaaleissa . Markkinointiviestintään on laadittu brändikäsikirja, joka sisältää graafisen ohjeiston . Käsikirja on ikään kuin käypä hoito –suositus Tyksin markkinointiviestintään, jolla varmistamme ammattimaisen, modernin ja ennen kaikkea yhtenäisen ilmeen . Jotta mieli-kuvat Turun yliopistollisesta keskussairaalasta kehittyisivät myönteisesti, on tärkeää, että sen markkinointiviestintä on yhteneväistä ja linja-kasta – sukunäköistä .

Tutustu markkinointi- ja viestintämateri-aaleihin Santra > Tukipalvelut > Viestintä- ja käännöspalvelut > Viestintä- ja markkinointi-materiaalit .

Graafinen ohjeisto ja logot ovat ladattavissa sairaanhoitopiirin verkkosivuilta: vsshp .fi > Sairaanhoitopiiri > Media, tiedotteet, viestintä > Viestintäaineistot .

Ota uusi ilme käyttöön omaan sähköpostiisi . Uuden ilmeen mukaiset powerpoint-mallit löydät ohjelmistosta valmiiksi asennettuina (FIn-, SWE- ja EnG-versioina) . Lisäksi löytyy word-mallipohja ”TYKS-ÅUCS” .

Käyntikorttien tilaamista varten toimitamme sopimuspainolle ohjeet ja mallit korttien ulko-asusta . Tilaa kortit aiempaan tapaan hankinta-toimiston kautta (Raija Virtanen p . 32121, raija .virtanen@tyks .fi) .

Sovella painotuotteissa uutta ohjeistoa seu-raavien painoerien yhteydessä .

Sairaanhoitopiirillä (VSSHP) on oma graa-finen ohjeistonsa ja se on edelleen voimassa . Sairaanhoitopiirin logoa käytetään, kun julkaisu tai muu aineisto koskee koko sairaanhoitopiiriä .

TEKSTI: PIA ALA-KATARA

Esimerkkejä uusista Tyksin logoista.

Toimialuejohtaja Jesper Ekelund kiittää henkilökuntaa kehittämistyöstä.

Valvira on lopettanut erityisvalvonnan psykiatrialla

Toimialuejohtaja Jesper Ekelund kiittää henkilö-kuntaa korkeatasoisesta kehittämistyöstä.

– Tuntuu hyvältä jättää tämä ikävä vaihe nyt virallisesti taaksemme ja käyttää kaikki voima-varat tulevien toimintojen kehittämiseen, hän sanoo.

Valvira otti helmikuussa 2016 omasta aloittees-taan selvitettäväksi Kupittaan psykiatrisen sairaalan toiminnan asianmukaisuuden. Valvira teki yhdessä Lounais-Suomen aluehallintoviraston kanssa tar-kastuskäynnit Kupittaan sairaalaan helmi- ja maa-liskuussa 2016.

Osaksi sairaanhoitopiiriä 2017Turun kaupungin psykiatrinen sairaanhoito yhdis-tettiin 1.5.2017 osaksi Tyks psykiatrian tulosaluetta. Tarkastuskäynnillä toukokuussa 2017 Valvira ja Lounais-Suomen aluehallintovirasto totesivat, että Turun psykiatrian tulosyksikössä oli tehty runsaasti toiminnallisia muutoksia.

Päätöksessään Valvira kuitenkin totesi vielä epäasianmukaisuutta silloisen osaston A6 tiloissa sekä kehitettävää muun muassa osastojen henkilö-kuntamitoituksissa, omahoitajamallin vakiinnut-tamisessa, vanhuspsykiatrian henkilöstön koulut-tamisessa sekä hoidon laadun seurantamittareiden käytössä.

Koulutusta lisättyValvira pyysi näistä asioista lisäselvitystä, jonka toimialuejohtaja Ekelund toimitti syksyllä 2018. Selvitykseen liittyi laaja oheismateriaali, muun muassa omahoitajuuteen ja vanhuspsy-kiatriaan liittyviä koulutusmateriaaleja, johto-ryhmien pöytäkirjoja, vuoden 2017 toiminta-kertomus, johtoryhmän vuosikello 2018 sekä tasapainotettu ohjauskortti.

Valvira katsoo saamansa selvityksen perus-teella, että Turun psykiatrian toiminnoissa aikaisemmin esiintyneet puutteet ja epäasi-anmukaisuudet on pääosin korjattu. Joitakin puutteita tiloissa vielä löytyy, mutta ne oletet-tavasti korjaantuvat uuden psykiatrisen sairaa-larakennuksen valmistumisen jälkeen.

Valvira pitää hyvänä sitä, miten yksikössä on panostettu omahoitajamallin yhdenmukais-tamiseen ja vakiinnuttamiseen. Päätöksessään Valvira myös kehuu sitä, että henkilökunnan koulutukseen on viimeisen vuoden aikana panostettu.

TEKSTI: nADInE KARELL KUVA: MARJO PELTOnIEMI

5HOSPITAALI 1 2019

Uusi laite tuo samanaikaisen PET- ja magneetti-kuvauksenTämän vuoden aikana PET-keskukseen on tulossa uusi PET-magneettilaite.

Laite mahdollistaa entistä nopeammat ja paremmat kuvat muun muassa

aivo- ja syöpätutkimuksissa.

Potilaalle helpompiSuurin hyöty potilashoidossa on lasten tutkimuk-sissa, lisäkilpirauhasen kuvauksissa ja muissa neu-roendokriinisten kasvainten tutkimuksissa. Niiden diagnostiikassa on erityisen paljon hyötyä saman-aikaisuudesta.

– Potilas ei joudu makaamaan täällä puolta päi-vää, vaan hän selviää tutkimuksesta paljon aiempaa nopeammin. Lisäksi uudella tekniikalla pystymme yksilöllisesti räätälöimään hoidot oikein parhaalla mahdollisemmalla tavalla, ettei tehdä turhia tai vää-riä leikkauksia tai toimenpiteitä, sanoo Satu Jääske-läinen, Tyks Kuvantamisen toimialuejohtaja.

Uutta laitetta voidaan hyödyntää esimerkiksi aivoinfarktitutkimuksissa, neuropsykiatrisissa ja -psykologisessa tutkimuksissa ja HIFU:ssa, eli suu-renergiaisessa kohdistetussa ultraäänessä.

TEKSTI JA KUVA: nADInE KARELL

Faktaa laitteesta:

nimi: PET-magneettikuvantamisyhdistelmälaite Kutsumanimi PET-keskuksessa: PET-MRIArviolta noin 1500 kuvausta vuodessa .Pohjoismaissa on yksi vastaava laite Uppsalassa, Ruotsissa .

Satu Jääskeläinen ja Juhani Knuuti ovat iloisia PET-MRI-laitteen tulosta.

Nykyinen PET-magneettitutkimus kestää noin pari tuntia ja kuvauksessa otetaan PET- ja mag-neettikuvat erikseen. Tulevaisuudessa nämä voidaan ottaa samanaikaisesti ja tutkimus tulee kestämään reilusti alle tunnin.

Hankintaa rahoittaa Suomen Akatemia 1,7 miljoonalla eurolla, Turun yliopiston osuus on 744 000 euroa ja sairaanhoitopiirin 1,5 mil-joonaa euroa. Rahoitusta on siis yhteensä 3,9 miljoonaa euroa, mikä riittää laitteen hankki-miseen.

Laite saadaan PET-keskukseen tämän vuo-den puolella, arviolta marraskuussa 2019.

Alussa laitteella on merkitystä eniten tutki-muspuolella, etenkin aivotutkimuksessa, mutta myös jo potilashoidossa.

Tärkeimmät kliiniset sovellukset ovat syöpä-sairauksien tutkimuksessa ja hoidon suunnitte-lussa. Siitä on etua myös sydäntutkimuksissa.

– Nopeus ja tehokkuus vaikuttavat suoraan hintaan, yli puolet tutkimushinnasta johtuu kuvausajasta. Jos kuvausaika saadaan puoleen, se tarkoittaa, että kustannukset per potilas laske-vat. Sen seurauksena PET-magneettitutkimuk-sen hinta pienenee, sanoo PET-keskuksen joh-taja Juhani Knuuti.

Sairaanhoitopiiri valmistautuu mittavaan tieto-järjestelmien uudistamis-hankkeeseenVarsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

suunnittelee alueensa asiakas-

ja potilastietojärjestelmien vaihtoa

laajassa yhteistyössä useiden

muiden maakuntien kanssa.

Yhteisellä järjestelmällä on tarkoitus korvata sekä piirin omat että Varsinais-Suomen perusterveyden-huollon ja sosiaalitoimen käyttämät noin 45 erillistä asiakas- ja potilastietojärjestelmää.

Hanketta sairaanhoitopiirin hallitukselle esi-telleen johtajaylilääkäri Mikko Pietilän mukaan uuden järjestelmän hankinta on niin iso projekti, että nopeimmillaankin sen käyttö voi alkaa vasta vuonna 2023.

Tarkkaa hintalappua ei hankkeelle vielä ole, mutta joka tapauksessa puhutaan kymmenistä mil-joonista euroista.

– Koska hankinta koskee koko maakuntaa, olisi perusteltua toteuttaa se sairaanhoitopiirin inves-tointina. Hankinta- ja rakentamisvaiheen inves-tointikustannuksiin on varauduttu jo sairaanhoi-topiirin voimassa olevassa taloussuunnitelmassa, Pietilä kertoi.

Hankintaa valmistellaan vuonna 2018 perustetun Una Oy:n johdolla kiinteässä yhteistyössä muiden hankkeeseen osallistuvien maakuntien kanssa. Una on julkaissut potentiaalisille toimittajille osoitetun tietopyynnön markkinatilanteen kartoittamiseksi.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallitus päätti 29.1.2019, että piiri osallistuu hankkeen kil-pailutuksen valmisteluun sekä pyytää alueensa kun-nilta ja sote-kuntayhtymiltä valtuutuksen toteuttaa hankintaprosessi niiden puolesta.

TEKSTI: ESA HALSInAHO

VÄITÖKSET

19 .12 .2018 tarkastettiin lää-ketieteen lisensiaatti Eeva Juhanojan väitöskirja Home Blood Pressure Variability − Assessment and Clini-cal Significance . Väitök-sen alana on sisätautioppi . Juhanoja työskentelee Tyk-sin syöpätautien klinikalla .

21 .12 . tarkastettiin lääketie-teen lisensiaatti Katri Per-naan väitöskirja Role of Pel-vic Incidence In Hip disor-ders . Väitöksen alana on ortopedia ja traumatologia . Pernaa työskentelee Tyks Orto Kirurgisessa sairaa-lassa erikoislääkärinä .

14 .12 . tarkastettiin lääketie-teen lisensiaatti Tapio Hell-manin väitöskirja Safety and Efficacy of Elective Cardio-version in Atrial Fibrillation the FinCV Studies . Väitök-sen alana on kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede . Hellman työskentelee Tyksin sisätautien osastolla .

6 HOSPITAALI 1 2019

Petri Salminen ja Jaana Elomaa esittelevät Emergo Train System -simulaatiopelin

pelivälineitä. Heistä pelaaminen on ollut yllättävän koukuttavaa.

Uusi laite tuo samanaikaisen PET- ja magneetti-kuvauksen

Sairaanhoitaja Maija Rantala ja lähihoitaja Sari

Kreivi Sydänkeskuksesta ovat mukana avustajina

hoitajan roolissa suositussa Syke-sarjassa Nelosella.

Avustajan tehtäviin kuuluu kävellä paikasta toiseen luoden aitoa sairaalan tunnelmaa ja saada näyttämään traumapoli hektiseltä. Joskus avustajat saavat myös repliikkejä.

– Olen pääosin tehnyt sitä tavallista avustajan työtä taustalla, mutta ollut myös näkyvimmissä rooleissa, esimerkiksi avustamassa epiduraali-puudutuksen laittoa, seitsemässä jaksossa mukana ollut Rantala kertoo.

Kreivi on myös ollut hoitajan roolissa. – Olemme saaneet itse improvisoida, koska me hoitajina tiedämme,

miten normaalistikin käyttäydytään sairaalassa. Emme aina vain kävele nopeasti käytävillä, vaan välillä pysähdymme vaikka juttelemaan, sanoo Kreivi.

Minkälaista on osallistua yhteen Suomen suosituimpaan sarjaan? –On jännää päästä tutustumaan ja osallistumaan noin ison ja suosi-

tun sarjan tekemiseen. Ensimmäistä kertaa olen ollut avustajana ja toivon mukaan saan jatkaa jonkin toisen sarjan parissa, kun Syke-sarjan kuva-ukset loppuvat. Syke-sarjan kuvausryhmä on pitänyt hyvää huolta myös avustajista. On ollut aina ilo mennä päiväksi kuvauksiin, sanoo Rantala.

Avustajat eivät saa rahallista palkkaa osallistumisestaan. He saavat elokuvalippuja, mutta matkat he joutuvat maksamaan itse.

Kreivi muistaa ainakin yhden tapahtuman, jossa näyttelijällä meni vähän sanat sekaisin yhden repliikin suhteen.

–Yksi lääkärinäyttelijä, nimeltä mainitsematon, sanoi yhdessä koh-taa, kun oli ST-lasku EKG:ssä ”TS-lasku, vai miten se menikään?” Minä huusin sieltä ”ST-lasku”, Kreivi nauraa.

Näyttelijä ihmetteli, mistä Kreivi sen tiesi. Kreivi selitti olevansa sydänosastolla hoitajana töissä.

TEKSTI JA KUVA: nADInE KARELL

Simulaatiopelillä erilaisia onnettomuustilanteita

voi harjoitella turvallisesti ennalta.

Sairaanhoitopiirin eri toimialojen vastuuhenkilöt voivat pian harjoitella eri-laisten onnettomuustilanteiden organisoimista ja johtamista uudella pelillä.

Emergo Train System (ETS) on Linköpingin yliopistossa Ruotsissa kehitetty simulaatiopeli. Onnettomuussimulaatio luodaan valkotaululle, johon kiinnitetään magneettisia symboleita, kuten eri tavoin loukkaan-tuneita potilaita ja sairaalahenkilöstöä. Pelaajien tehtävä on organisoida hoidon eteneminen.

Toisin kuin nukkesimulaatioissa, osallistujat eivät harjoittele kliinisiä taitoja vaan päätöksentekoa, tilannetajua ja oman talon ohjeistusten toi-mivuutta. Pelissä testataan eri toimialojen resursseja ja valmiutta toimia onnettomuustilanteissa.

Turvallisuuskouluttaja Petri Salminen ja teho-osaston sairaanhoitaja Jaana Elomaa kuuluvat viisihenkiseen kouluttajatiimiin, jotka tekevät peliä tutuksi sairaanhoitopiirissä. Peliä voi pelata pienelläkin tiimillä.

– Esimerkiksi teho-osastolla harjoittelu sitoo vain vastaavan lääkärin ja vastaavan hoitajan, koska he organisoivat tilanteen ja päättävät, kuka siirtyy minnekin, Elomaa sanoo.

Jälkipuinti tärkeääPelin aluksi kouluttaja kertoo pelaajille, millainen onnettomuus on kyseessä, millaisia potilaita ja muita elementtejä tilanteeseen liittyy ja mitkä ovat har-joituksen tavoitteet. Pelaajat organisoivat tilanteen reaaliajassa, ja kouluttaja antaa palautteen.

– Jälkipuinti tehdään valmiiden mittareiden avulla. Ideana on miettiä, mitä voidaan parantaa ja korjata ja mitä hyvää tehtiin, Salminen sanoo.

Elomaasta ja Salmisesta simulaatiopeli on turvallinen tapa harjoitella onnettomuustilanteita ennakkoon. Harjoitukset ovat luottamuksellisia, ja ne toteutetaan kollegoita kunnioittaen.

Peliä voi harjoitella sekä yhden toimialan toimintavalmiutta että use-amman toimialan yhteistyötä onnettomuustilanteissa. Tällöin pelejä voi olla käynnissä monta samaan aikaan.

Valkotaulut ja pelivälineet, kuten 300 erilaista potilasmagneettia, on tilattu. Elomaan ja Salmisen mukaan ensin suunnitellaan pienempiä harjoi-tuksia ja sitten lisätään eri toimialueita. Tavoitteena on, että koko sairaan-hoitopiiri ottaisi pelin omakseen aluesairaaloita myöden.

– Marraskuussa on koko sairaanhoitopiirin suuronnettomuusharjoitus, ja siinä on ETS mukana, Salminen sanoo.

TEKSTI JA KUVA: HEIDI PELAnDER

Maija Rantala (vas.) ja Sari Kreivi pääsevät näkemään Syke-sarjan kulisseihin.

onnetto-muustreeniä pelaten

Sairaalan omat Syke-tähdet

7HOSPITAALI 1 2019

useisiin osiin tulevassa sairaalassa. Esimerkiksi sisäänkäynnin suunnittelun lähtökohtana on ollut vene. Rakennuksen katolta lois-taa konehuoneesta tuleva valo.

Mielikuvia saarestaTaideteoksissa saari on toiminut inspiraation läh-teenä.

– Teokset eivät kuvaa suoranaisesti lähisaarta, vaan asioita, joita voimme kuvitella, että yleensä saareen liittyy. Tällaisia ovat esimerkiksi yhteydet saarelle tai mitä saarelta voi löytää, Tainio kuvaa.

Saaren tarina innosti taiteilijoita

Tyksin uuteen sairaalaan valittujen taideteosten tekijät vasemmalta Andréa Vannucchi, Satu Kettunen, Elina Ruohonen, Hans-Peter Schütt, Heini Aho Ja Annu Mikkilä.

Turun moottoritien ylle rakentuvan sairaalan visuaalinen ilme perustuu

tarinaan saaresta. Se inspiroi varsinaissuomalaisia taiteilijoita,

jotka lähettivät yli 80 ehdotusta sairaalan taideteoksiksi.

Esimerkiksi ensimmäisen sisäpihan noin 30 metrin korkuisen muraalin lähtökohtana on saareen kuviteltu, alkuperäinen asujaimisto. Toisen sisäpihan teoksen aiheena on puinen maja saarella kasvavassa puussa.  Heini Ahon teos ripustetaan korkean sisäpihan ilmatilaan. Siihen heijastetaan videokuvaa, jonka ansiosta teos näyttää erilaiselta eri aikoina.

Sairaalaa rakennuttava Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on varannut taidehankintoihin 200 000 euroa.

Tyksin uuden sairaalan odotetaan valmistuvan vuonna 2021. Talon suunnittelussa on määri-telty taiteelle sijainnit sekä siihen käytettävä raha-summa. Taideteokset ja niiden tekijät valittiin kah-della tavalla.

– Talon kahteen sisäpihaan tulevien teosten tekijöiksi valitsimme jo alkuvaiheessa kuvataiteilija Heini Ahon sekä isoja seinämaalauksia eli muraa-leita maalaavan taiteilijaryhmä Multicoloured Dreamsin. Taideteoksia kolmeen näköalaikkunan syvennykseen etsimme avoimella haulla. Ilahdutta-van suuresta määrästä ehdotuksia valitsimme luon-nosten perusteella Annu Mikkilän, Elina Ruohosen ja Andréa Vannucchin teokset, sairaalan taidekoor-dinaattori Matti Tainio kertoo.

Teosten lähtökohtana on uudisrakennukselle kehitetty tarina saaresta. Sairaala on majakka, joka tuo turvaa merellä liikkujille. Saaren tarina liittyy

Osa Annu Mikkilän tilataideteoksesta.

8 HOSPITAALI 1 2019

MULTIcoLoUREd dREAMS on vuodesta 2010 toiminut katutaidekollektiivi, joka on tehnyt julkisia teoksia eri puolille Suomea sekä Virossa . Multicoloured Dreamsin ydinryhmään kuuluu kymme-nen taiteilijaa, joista Elissa Eriksson, Satu Kettunen ja Hans-Peter Schütt ovat ottaneet päävastuun teoksesta .

hEInI Aho on turkulainen kuvataiteilija, joka usein yhdistää videota kolmiulotteiseen taideteokseen . Hänen teoksiaan on nähty suomalaisissa gallerioissa ja sekä museoissa ulkomailla . Ahon edellinen julkinen taideteos ”Ancient Battlefields” on sijoitettu Tyksin T-sairaalan hisseihin .

ELInA RUohonEn on turkulainen pitkään julkisten teosten parissa työskennellyt kuvataiteilija, jonka teoksissa tilallisuus yhdistyy kuvapintoihin ja maalaaminen koneellisesti työstettyihin tekni-siin materiaaleihin . Ruohosen julkisia teoksia on eri puolilla Etelä-Suomea .

AnnU MIKKILä on uraansa aloittava kuvataiteilija . Hän on valmistunut Saimaan ammattikorkea-koulusta vuonna 2016 ja teos on hänen ensimmäinen julkinen teoksensa . Mikkilä asuu ja työsken-telee Loimaalla .

AndRéA VAnnUcchI on Särkisalossa asuva valokuvaaja ja kuvataiteilija, minkä lisäksi hän työs-kentelee soveltavan taiteen ja yhteisötaiteen kentillä . Vannucchi on aiemmin tehnyt julkisia teoksia Salon seudulla .

Arkkitehti Mikko Sinervo piirtää eläinhahmot uuteen sairaalaan. Niiden esikuvat ovat Suomen luonnosta.

Tulevan sairaalan opastuksessa käytetään värejä ja eläimiä . Konseptin on suunnitellut sairaalan visuaalisesta ilmeestä vastaava arkkitehti Mikko Sinervo.

– Joka kerroksella on oma tunnusvärinsä, joka toistuu opasteissa ja infotiskien tehostevä-rinä . Lisäksi jokaiselle yksikölle tulee oma tun-nuseläin . Väri siis kertoo, missä kerroksessa olet ja eläin, missä klinikassa, Sinervo sanoo .

Sairaalan kahdeksaan kerrokseen sijoittuu palveluita lapsille ja aikuisille . Eläimet tarjoavat mukavaa ajateltavaa kaikenikäisille .

– Tunnuseläimen voi kohdata osaston sei-nillä seikkailemassa, millä haluamme ilahdut-taa potilaita . Eläimet tuovat lämpöä ja sympaat-tisuutta sairaalaympäristöön, Sinervo toteaa .

Henkilöstö on saanut vaikuttaa oman yksik-könsä tunnuseläimen valintaan .

– Suosituimpia olivat erilaiset nisäkkäät, mutta halusimme mukaan myös lintuja ja kaloja . Eläimen valintaan vaikuttaa myös ker-roksen teema . Valintojen yksityiskohtia hiotaan vielä, hankejohtaja Riikka Aaltonen kertoo .

TEKSTI JA KUVAT: SUVI VAInIO

Saaren tarina innosti taiteilijoita

Värit ja eläimet opastavat

Multicoloured Dreams -kollektiivin teos

Taiteilijat, joilta on valittu teos Tyksin uuteen sairaalaan:

9HOSPITAALI 1 2019

Iso merkitys

henkilöstön työhyvin-voinnille

– Ihmiset innostuksissaan kertovat kokemuksistaan ja kuulevat, miten toiset

ovat ratkaisseet samat kysymykset, henkilöstösihteeri Pirjo Hänninen kuvaa

uuden Tuki-Titania -tiimin toimintaa.

esimerkiksi työntekijöiden lepoajat ovat riittäviä, Hänninen muistuttaa.

Työvuorojen toteuma kiinnostaa kaikkia palk-kapäivänä. Titanian kautta palkkapussiin tulevat ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntaikorvaukset sekä lisä- ja ylitöiden palkkiot. Kuukausipalkka tulee eri ohjelmasta, Primasta.

– Työaikakorvaukset maksetaan aina kolmen viikon jaksosta, maksupäivä on kuun viimeinen. Toisinaan maksussa on yksi toisinaan kaksi jak-soa. Tämä kuitenkin edellyttää, että toteutuneet työvuorot on tuotu ajoissa Titaniaan. Kun tieto-massa siirtyy palkanlaskentaan, listavastaavan tulee ilmoittaa erikseen mahdolliset muutokset, hän teroittaa.

Toimintalähtöiseen suunnitteluun

Työvuorosuunnittelu on tulossa yhä isompaan rooliin. Toimintalähtöinen työvuorosuunnittelu on aloitettu pilottina neljässä yksikössä Tyksissä. Ensimmäisessä vaiheessa ohjelmaan syötetään tie-toa: henkilöstön osaaminen sekä yksikön tehtävät ja niihin tarvittava miehitys.

– Tavoitteena siintää tulevaisuudessa, että voimme antaa robotille työvuorojen suunnittelun. Yhdellä napin painalluksella saataisiin lähes valmis työvuorolista, Hänninen kuvaa.

Titania-yhteyshenkilöt:

orto: Matti Vänni; Sydänkeskus: Margit Lehti-nen; Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka: Tuija niekka; neuro: Tiina Karppinen; Medisii-ninen: niko Hietanen; operatiivinen toiminta ja syöpätaudit: Satu Aho ja Tiina Kavasto; nais-tenklinikka: Tarja Lehtiranta, Sari Orkolahti, Maija Hallamurto, Eila Lahti ja Piritta Horna-eus; Lasten ja nuorten klinikka: Anu Luukka-nen; Psykiatria: Minna Huisman; Totek: Jutta Kotamäki; Asiantuntijapalvelut: Mari Lindroth; Välinehuolto: Jarmo Välimäki; Laitoshuolto: Virve Laihonen ja Tarja Vainio; Ensihoito ja päi-vystys: Kati Merisaari; Turunmaan sairaala: Hanna Valkeapää .

TEKSTI JA KUVA: SUVI VAInIO

Tuki-Titanian jäseniä eturivillä vasemmalta Tiina Karppinen, Margit Lehtinen, Anu Luukkanen, Sari Orkolahti ja henkilöstöpalveluiden Tia Heinonen.Toisella rivillä Jutta Kotamäki, Tuija Niekka, Eija Lahti, Pirjo Hänninen, Maija Hallamurto ja Mari Lindroth. Taaimpana Satu Aho, Matti Vänni, Hanna Valkeapää, Minna Huisman, Niko Hietanen ja Piritta Hornaeus.

Titania-ohjelman pääkäyttäjä, palkanlaskennassa työskentelevä Hänninen kutsui syksyllä koolle kaikkien toimi- ja tulosalueiden työvuorosuunnit-telijoiden yhteyshenkilöt. Ensimmäisestä tapaami-sesta lähtien on ollut selvää, että ”listavastaavilla” on paljon jaettavaa keskenään.

– Välillä on vaikea saada suunvuoroa ja aina aika loppuu kesken, hän sanoo ja nauraa.

Keskustelemalla asiat ovat havainnollisempia ja kysymyksiä voi esittää heti.

– Toivon, että osallistujien on näiden tapaamis-ten jälkeen helpompi esittää asioita oman toimialu-eensa palavereissa, Hänninen sanoo.

Työvuorosuunnittelun vastuuhenkilöt ovat tavallisesti osastonhoitajia tai apulaisosastonhoita-jia. Kaikkiaan noin 700 henkilöä suunnittelee lis-toja. Lisäksi yhteisöllinen työvuorosuunnittelu on käytössä yli 70 yksikössä.

Paljon enemmän kuin töihin tuloaikoja

Työvuorosuunnittelijalla on tärkeä rooli omassa yhteisössään.

– Työvuorosuunnittelu ei ole vain töihin tulo- ja lähtöaikoja. Se on esimiehen päivittäinen työväline ja sillä on iso merkitys henkilöstön työhyvinvoin-nille. Ohjelman avulla yksikön toiminta toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla työvuorojen osalta,

Intohimona työvuoro-suunnittelu

10 HOSPITAALI 1 2019

Sopii moniin

muihinkin tauteihin

Viidelle kotihemodialyysiä tekevälle potilaalle annettiin syksyllä mahdolli-

suus kirjata hoidon aikana seurattavia arvoja mobiilisti. Potilaat saivat

sairaalassa suullisen ja kirjallisen ohjeistuksen mobiililaitteen käytöstä ja

yhteydenottotiedot, mikäli heille tuli kirjaamisessa ongelmia kotona.

olisivat hyvin kontrolloitavissa ja mahdollisesti osa poliklinikkakäynneistä voitaisiin perua.

Pilotin lopussa siinä mukana olleet potilaat sekä heitä hoitavat hoitajat ja lääkärit haastatel-laan ja heiltä kysytään kehitysehdotuksia. Arvioin-nin perusteella tehdään sairaanhoitopiirissä päätös mobiilikirjaamisen ottamisesta laajempaan käyt-töön. Päätökseen vaikuttavat myös mobiilikirjaa-misesta syntyvät kustannukset.

– Teknisesti tämä toimii ja se on helppokäyt-töinen. Potilaat ovat hyvin onnistuneet kirjaamaan sovellukseen ja robotti pystyy tekemään laskutuk-sen. Olemme myös saaneet joitakin hyviä ehdotuk-sia muutoksista ohjelmaan, sanoo Danielsson-Ojala.

TEKSTI JA KUVA: nADInE KARELL

hemodialyysipotilaat kirjaavat mobiilisti kotoa käsin

Annamari Europaeus on yksi viidestä potilaasta jotka ovat mukana kotihemodialyysin mobiiliseuranta-

pilotissa. Hänellä on samanlainen kone kotona, kuin tässä munuaiskeskuksessa.

esimerkiksi verenpaineen ja käyn vaa’alla. Kotihe-modialyysin jälkeen kirjaan myös koneen antamat tiedot, esimerkiksi kuinka iso verimäärä on kier-tänyt dialyysissä.

Vähemmän paperiaKun mobiiliseurantaan siirrytään, papereita ei tar-vitse skannata tai muulla tavalla lähettää tietoja sai-raalaan. Sihteereiden ei myöskään tarvitsisi enää kirjata tietoja erikseen, vaan ne tulisivat suoraan potilastietojärjestelmään.

Europaeus tekee hemodialyysin noin neljä ker-taa viikossa ja se kestää noin kolme tuntia.

– Toki se vaikuttaa elämärytmiini. Teen täyttä työviikkoa, joten dialyysit ajoittuvat vapaa-ajalleni. Olen ajatellut sen niin, että kuitenkin makoilen sohvalla tähän aikaan vuodesta, joten yhtä hyvin voin tehdä dialyysin samalla. Joskus teen töitäkin samanaikaisesti.

Mallia muilleDanielsson-Ojala toivoo, että mobiiliseurannasta tulisi jatkuva käytäntö. Hänen mielestään monissa muissakin sairauksissa seuranta olisi mahdollista mobiilisovelluksella. Kun potilaiden kirjaamat arvot tallentuvat suoraan potilastietojärjestelmään, josta ne ovat hoitohenkilökunnan luettavissa, potilaat

Mobiililaite on normaali älypuhelin, josta on pois-tettu kaikki muut toiminnot paitsi kirjaamisyhteys potilastietojärjestelmään. Yhteys on toteutettu tie-toturvallisesti.

– Normaalisti hemodialyysipotilaat kirjaavat kotona hoidon aikana seurattavat arvot paperille, jonka he ottavat mukaansa tullessaan käynnille sai-raalaan tai he lähettävät paperin osastolle postitse. Paperin perusteella osastosihteerit kirjaavat tiedon potilastietojärjestelmään ja robotti potilaan käynti- ja maksutiedot, sanoo suunnittelija Riitta Daniels-son-Ojala kehittämispalveluista.

Yksi potilaista on Annamari Europaeus. Hän sairastui munuaisten vajaatoimintaan yllättäen vuonna 2016. Se alkoi munuaiskerästulehduksesta ja arvot huonontuivat nopeasti. Nykyisin hän on siirtolistalla eli odottaa uutta munuaista.

Haaveena pelkkä mobiiliseuranta

Mobiiliseuranta on hänen mielestään onnistunut hyvin. Tällä hetkellä hän kirjaa tiedot kahdesti, paperille ja mobiiliin. Haaveena olisi, että seuranta tulevaisuudessa olisi pelkästään mobiilina.

– Se helpottaisi paljon, sillä silloin minun ei enää tarvitsisi kirjata mitään paperille, vaan tal-lentaisin kaiken mobiilisti samalla, kun mittaan

11HOSPITAALI 1 2019

härkääSarvesta

Tovin hiljaisempana ollut pysäköinti palasi Santran keskuste-luun vuoden vaihteessa . Lumityöt tulivat keskusteluun oikean talven myötä . Koskettava järjestelyerän jako kiinnostaa .

Tuon paikallisen järjestelyerän jakaminen ei ihan kau-niisti taittunut yhteisin askelin .

Jos apuja tulisi tulevasta vuodesta .

Poimintoja Piirin sitovista tavoitteista ja strategiasta vuosille 2019–2020• Turvaamme henkilöstön työssä jaksamisen ja yhdenver-taisen kohtelun• Henkilöstön arvostus ja hyvinvointi• Henkilöstö on sitoutunut työhönsä ja kokee työnantajan kohtelun tasavertaiseksi• Huolehdimme sairaanhoitopiirin vetovoimaisuudesta myös kannustavalla palkkauspolitiikalla• Palkkauksella kannustamme hyvään työsuoritukseen ja hyvään, yhteistyötä tukevaan asenteeseen . • Analysoimme nykyiset palkat ja sen elementit ja teemme suunnitelman palkkarakenteen kehityksestä vuodelle 2020

Tekniikan sopimuksen (TS) osalta mentiin Kuntatyönanta-jien vauhdittaman uhkasakon piiskaamana, TS:n mukaista järjestelmää ei sairaanhoitopiirissä ole ollut . nyt se tehtiin muutamassa kuukaudessa, kun ensin oli tahkottu vuosikau-sia . Varmasti jäi virheitä . TS-kehittämistyöryhmän työn pitää jatkua, kuten sopimus edellyttää .

Pysäköinnistä . Kalliiseen rakentamiseen vedoten rahas-tetaan henkilökuntaa pysäköintioikeudesta vailla varmuutta pysäköintipaikasta . Miksi T-sairaala alkujaan rakennettiin ahtaasti, olisi varattu tilaa ympäriltä kun sitä oli . Ravattulan pelloillakin olisi ollut tilaa .

Sairaanhoitopiiri vuokraa paikat Qparkille ja saa siitä tuloa ohjatulla hinnoittelulla, josta ylimääräinen ohjautuu piirille . Qparkille on tietysti parempi, mitä useamman pysä-köintioikeuden se saa myytyä . Sitä ei kiinnosta, saavatko

asiakkaat autonsa pysäköityä, kunhan rahaa tulee . Kiitos sairaanhoitopiirille, joka vuokrasi Teollisuuskadun alueen . Vaan miksi tuo Qpark on välissä ja osa henkilökunnan rahoista ohjataan ulko-maille? Olisi kannattanut palkata hen-kilöitä pysäköintiä hoitamaan . Samalla hinnoittelulla piiri olisi saanut lisätuloa . nykyään paikat maksullisia 24/7, ennen loppui klo 17, sekin kertoo .

Lumitöiden ongelma taitaa koskea koko Suomea . Ennen tehtiin itselle ja oltiin ylpeitä työn jäljestä . nyt tehdään, mitä sopimuksessa lukee ja mahdollisim-man isolla koneella jyräten esteet . nur-

mikko kapean väylän reunalla ei saa sääliä . Linja-autosta hypätään korkeaan lumikasaan, kun ei ole viety kasoja pois .

Hienoa tämä kilpailutus ja yksityistäminen .

Jari LehdonkiviJUKO KTnPääluottamusmies

Puhetta Santrassa ja käytävillä

Kun henkilö kehittää työtään, ympäristökin muuttuu.

Oman työn tuunaaminen on tuonut oivalluksia työpajoihin

osallistuneille Läntisessä syöpäkeskuksessa.

Työpajat kuuluvat Vetävä-hankkeeseen, jonka tavoitteena on lisätä Läntisen syö-päkeskuksen väen yhteenkuuluvuutta ja moniammatillista yhteistyötä. Työn tuu-naaminen on Työterveyslaitoksen kehittämä menetelmä, jonka avulla ihminen itse voi löytää keinoja parantaa omaa työssä jaksamistaan.

Tuunaamispajoihin osallistui syöpäpotilaita hoitavia henkilöitä eri ammattiryh-mistä. Satasairaalassa osallistujia oli 4, Turun yliopistollisessa keskussairaalassa 13 ja Vaasan keskussairaalassa 19.

– Pajoissa syntyi isoja ja pieniä parannuksia. Esimerkiksi kaksi samalla käytä-vällä työskentelevää klinikkaa päätti alkaa pitää kerran viikossa yhteispalaverin. Eräs osallistuja päätti jalkautua naapuriosastolle vertaamaan käytäntöjä. Positii-visen viestinnän, kiittämisen ja taukojen merkitys nousi esiin. Kokoamme kaikki ideat ja levitämme käyttöön, Läntisen syöpäkeskuksen kehittämispäällikkö Mervi Siekkinen suunnittelee.

Yksi työpaja on perustettu pohtimaan parhaita työtapoja vaikeasti sairaan syö-päpotilaan hoidossa. Toisen pajan tehtävänä on sovittaa yhteen toimintoja. Pajoissa on edustus kaikista kolmesta omistajaosapuolen sairaalasta, Tyksistä, Satasairaa-lasta ja Vaasan keskussairaalasta.

– Tavoitteena ovat yhtenäiset käytännöt koko Läntisessä syöpäkeskuksessa, Siekkinen toteaa.

Pajojen tuotoksia esitellään Läntisen syöpäkeskuksen kehittämispäivässä keväällä.

Menetelmän hyödyt ja haitat esiinTuloksia aiotaan hyödyntää myös tutkimuksellisesti. Turun ammattikorkeakoulu ja Turun yliopiston hoitotieteen laitos ovat hankkeessa mukana.

– Jos saamme hyviä tuloksia myös tutkimuksellisesti, voimme ottaa tuunaa-mismenetelmän työkaluksi jatkossa, tutkimushankkeen johtaja, yliopettaja Virpi Sulosaari Turun ammattikorkeakoulusta sanoo.

Läntisen syöpäkeskuksen henkilöstö sai hankkeen alussa vastata laajaan kyse-lyyn. Vastauksia saatiin noin 350, mikä on noin kolmasosa syövän hoidossa työs-kentelevistä. Kysymyspatteristo oli aikaa vievä, sillä samalla testattiin kahta mittaria.

– Kiitämme kaikki vastaajia, saimme riittävästi vastauksia kyselyn kehittämi-seen. Uskomme, että uusi Monami-mittarimme on kansainvälisesti kiinnostava. Olemme ottaneet uutena näkökulmana moniammatillisen yhteistyön toteutumi-sen ja kehittämisen johtamisen. Toinen käytössä oleva kysely mittaa vastaajien kokemusta ammatillisesta voimaantumisesta, Sulosaari kertoo.

Syksyllä kysely henkilöstölle uusitaan. Tulosten avulla arvioidaan, onko muu-tosta tapahtunut hankkeen aikana. Vetävä-hanketta rahoittaa Työsuojelurahasto, joka on myöntänyt hankkeeseen 169 000 euroa kolmelle vuodelle.

TEKSTI JA KUVA: SUVI VAInIO

Vetoa omaan työhön

Tutkimushankkeen johtaja, yliopettaja Virpi Sulosaari Turun ammattikorkeakoulusta (vas.) ja kehittämispäällikkö Mervi Siekkinen Läntisestä syöpäkeskuksesta odottavat kiinnostuneina, mitä tutkimus kertoo pajatyöskentelyn vaikutuksesta.

12 HOSPITAALI 1 2019

Ihmismieli kehittää helposti

katastrofi-ajatuksia

Vuosittain muun muassa uusimmalla

tutkimustiedolla päivittyvä mind-

fulness-verkkokurssi on tavoittanut

kävijätilastojen mukaan jo yli tuhat

kiinnostunutta eli yli kymmenen

prosenttia sairaanhoitopiirin

henkilökunnasta.

Tietoisuustaidot kiinnostavat

Leena Kähäri kertoo jatkavansa työskente-lyä Mindfulnessin parissa eri näkökulmista. Seuraavan kerran hän luennoi aiheesta kaikille ilman ilmoittautumista avoimessa tilaisuudessa Tyksissä SH-auditoriossa 2.4. klo 14.15–15.30. Luento sisältyy psykiatrian luentosarjaan.

Mindfulness-asennemuutokset

IRTI näISTä:• Vaativuus itseä kohtaan, suorittaminen, perfektionismi• Katastrofiajatukset• Menneen ja tulevan murehtiminen• ArvosteluKohTI näITä:• Tarkkaavaisuutta nykyhetkessä liittäen siihen kiinnostusta ja hyväksymistä itseä ja ympäristöä kohtaan• Tekemisen mielentilasta enemmän olemisen mielentilaan• Tyytyväisyys, kuuntelutaito, myötätunto• Kyynisyyden sijaan asioiden näkeminen tuoreena kuin lasten silmin• Tietoisuus työskentelyssä• Elämän väliaikaisuuden ja muutoksen hyväksyminen

TEKSTI JA KUVA: MARJO PELTOnIEMI

Käsillä olevaan hetkeen keskittymisen taidot ovat entistä tärkeämmässä roolissa informaatiotulvan yhä kasvaessa yhteiskunnassamme, joten mind-fulness-trendi ei ole ainakaan hiipumassa. Tietoi-sen läsnäolon taitoja opetellaan jo päiväkodissa ja koulussakin keskittymisen sekä oppimisen paran-tamiseksi.

Yleissairaalapsykiatrian poliklinikalla työsken-televä erikoislääkäri Leenä Kähäri on suunnitellut sairaanhoitopiirin henkilöstölle suunnatun mind-fulness-kurssin, joka on ollut ilmaiseksi henkilö-kunnan käytössä Santrassa vuodesta 2014 alkaen.

Innostaa tutustumaan Kähäri kertoo, että hänelle on tullut vuosien var-rella paljon kiitosta työhyvinvoinnin edistämiseen tarkoitetusta verkkokurssista sekä kysymyksiä esi-merkiksi soveltamisesta potilaskäyttöön. Moni on innostunut kurssin myötä tutustumaan aiheeseen enemmän.

Kähäri itse kiinnostui mindfulnessin mahdol-lisuuksista jo ennen vuotta 2009, jolloin hän kävi ensimmäisen kurssin aiheesta. Myöhemmin vuonna 2012 oli luvassa jatkokurssi ja 2013 ohjaajakoulutus. Sittemmin hän on suunnitellut kursseja sekä henki-lökunnalle että potilaskäyttöön.

Tutkitusti tuloksekastaMindfulnessin juuret ovat alun perin buddha-laisessa mietiskelyssä. Suuntaus sai alkunsa, kun 1970-luvulla kiinnostuttiin tutkimaan munkkien poikkeuksellisen hyvää kivunsietokykyä.

– Sittemmin mindfulnessista on tehty sadoittain tutkimuksia ja sen on tutkitusti osoitettu aikaansaa-van muutosta sekä parantavan psyykkistä hyvin-vointia eri tavoin. Vaikutukset ulottuvat muun

muassa mielialaan, luovuuteen, uneen, keskittymi-seen ja kivun sietoon, Kähäri listaa.

Asenne muutokseenMindfulnessin teho perustuu muuttuneeseen tul-kintaan mieleen virtaavista ajatuksista sekä asen-nemuutokseen. Esimerkiksi kiputilassa ihmismieli kehittää helposti katastrofiajatuksia ja katkeruutta. Mindfulnessin avulla voidaan saavuttaa tyynempi tulkinta.

– Henkilökunnan verkkokurssi keskittyy alan uranuurtaja Jon Kabat-Zinnin viitoittamiin asen-nemuutoksiin, joihin mindfulness-menetelmällä pyritään. Kuten uimaankaan ei opi uintivideoita katsomalla, on myös mindfulnessiin sisälle pääse-miseksi paras keino kokeilla harjoituksia. Harjoitus voi kestää muutamasta minuutista tuntiin. Potilas-työtä tekevälle suosittelen esimerkiksi lyhyitä har-joituksia potilaiden välillä, Kähäri sanoo.

Tutustu verkkokurssiin Santrassa kohdassa henkilöstöasiat > työhyvinvointihärkä

ä

13HOSPITAALI 1 2019

Åbolands sjukhus har fått kämpa för sin existens i 69 år, alltså så länge

sjukhuset funnits, menar personal- och utvecklingschef Susanna Friman.

De senaste förändringarna har fört med sig en del omorganiseringar

av personalen.

– De har varit nöjda med sitt arbete och med sin arbetsplats så de har inte velat ändra på den.

Treskiftsjobb tar slut På kirurgiska avdelningen har arbetet ändrats på så sätt att det inte längre görs treskiftsarbete utan att den är en så kallad veckoavdelning som stänger på fredag kväll. Ingen blir längre övernatten där. På inre medicinska avdelningen fortsätter treskiftsarbetet som förut.

Ämbetsspråket på Åbolands sjukhus är svenska. Alla mötesprotokoll är på svenska och skyltningen är först på svenska och sedan på finska. Svensksprå-kigheten är en viktig rekryteringsfaktor och det är många som söker sig till Åbolands sjukhus på jobb uttryckligen på grund av den svenskspråkiga miljön.

– Vi har en finlandssvensk anda här, det är kär-nan i Åbolands sjukhus. Med patienten pratar vi såklart hans eller hennes modersmål, säger Friman. För de som fysiskt flyttas bort från Åbolands sjukhus kommer det säkert att kännas kämpigt att övergå till en helt finskspråkig miljö på Åucs.

Ett sjukhus i stormens ögaÅbolands är ett väderbitet sjukhus som alltid har fått kämpa för sin existens.

Ingen har

hurrat över

förändring-arna

”Jag har fört många samtal med personalen”

Den kirurgi som kräver anestesi utförs inte längre i Åbolands sjukhus regi sedan årsskiftet. Fysiskt utförs dessa operationer på Åbolands sjukhus men personalen, tolv sjukskötare och en avdelningsse-kreterare har övergått till att jobba för organisatio-nen Åbo universitetscentralsjukhus (Åucs). Ope-rationerna utförs alltså under Totek, det vill säga perioperativa tjänster, intensivvård och smärtbe-handling vid Åucs.

Dagkirurgin har hållits kvar vid Åbolands men på så sätt att den är underställd Åucs.

Två har sagt upp sigSamarbetsförhandlingarna vid sjukhuset slutfördes den 22 januari. Ingen har blivit uppsagd på grund av förändringarna. Ett par personer har sagt upp sig och övergått till den privata sektorn. Fyra personer har också tagit tjänstledigt.

– Från distriktets sida har de också uppmuntrat till att ta tjänstledigt ifall man vill vänta och se hur förändringarna genomförs, säger Friman.

Hon menar att hon fört många enskilda samtal med anställda. Ingen har hurrat över förändring-arna men man har bearbetat saken med personalen och fört fram att en anställning vid en större enhet som Åucs också kan vara en möjlighet.

Personal- och utvecklingschef Susanna Friman på Åbolands sjukhus har fört många samtal med anställda gällande de många förändringarna vid sjukhuset.

– Ända sedan grundandet 1950 har vi fått kämpa, trots att vi alltid gjort gott resultat, i år blir det 69 år.

Planen på att hela Åbolands sjukhus skulle ingå i Åucs orsakar mycket huvudbry för personalen.

– Det skapar mycket oro, säger Friman.

TExT OCH FOTO: nADInE KARELL

14 HOSPITAALI 1 2019

Henkilöku

ntaneuvos

to

Kohti puoli-vuosisataaTyks Henkilökuntaneuvosto (HKn) juhlisti menneenä vuonna 40-vuotisjuhlaansa 7 .3 . syntymäpäivänään . Sairaanhoitopiirin henkilöstö kutsuvieraineen juhli kokonaisella ”Seitsemän veljestä” -teatterinäytöksellä Turun kaupunginteatterissa . Tyks aloitti vuonna 1978 työpaikkademokratian maassamme toisena yliopis-tosairaalana, heti Oysin jälkeen . Toiminnan tavoitteena on ollut työntekijöitten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen .

”HKn vaikuttaa, liikuttaa, virkistää” toimii iskulau-seena . Tavoitteena tapahtumissa on koota tyksiläisiä yhteen, vahvistaa yhteenkuuluvuutta ja työhyvinvointia virkistyksen, kulttuurin, liikunnan ja/tai jonkin yhtei-sen tavoitteen kautta . Yhteistyössä on voimaa ja siitä saa voimaa myös itselle!

HKn saa vuosittaisen määrärahansa keskitetystä työhyvinvoinnista . Laskentamalli on ollut vakanssipoh-jainen (15€ per vakanssi vuonna 2018) . Salo, Loimaa ja Uusikaupunki saavat rahat toimintaansa samalla peri-aatteella kuin HKn . Siksi HKn:n tukemana esimer-kiksi Tammipiknikin liput ja Impivaaran uimarannek-keet on suunnattu juuri HKn:läisille . Kukin alue jär-jestää oman toimintansa, mutta kukin järjestää myös jotakin kaikille avointa vuoden aikana .

HKn:ssa on 20 jäsentä henkilöstöä edustamassa, kullakin lisäksi varajäsenensä . Toimijoita työjaostossa on kahdeksan . Kaikilla meillä on oma päätyömme, HKn:n tuottamat palvelut teemme osittain oman työmme ohessa, osittain vapaa-ajalla . Olen iloinen kaikesta, mitä olemme pystyneet tuottamaan vuoden aikana teattereista, konserteista, museokäynneistä liikuntaan, avantokäynteihin, leffalippuihin ja erilaisiin alennuksiin . Menneenä vuonna kannanottomme Turun kaupungin julkisen liikenteen suunnitelmaan oli rai-tiovaunu-/superbussilinja pysäkkeineen kulkemaan

Hämeenkatua tulevaisuudessa .HKn:n tukemat liput myy Kaa-

rea T-sairaalassa . Miksei muualla? Miksei lippuja myydä sähköisinä? Ymmärrän, ettei myyntipaikka tunnu kaikista reilulta . Tällä hetkellä muuta tapaa myydä lippuja ei ole, sillä HKn:lle myönnettyjä laitteita on vain yksi – reiluuden nimissä olemme vaihdelleen myynnin alkamisen kel-lonaikaa . Sähköisiin järjestelmiin lipunmyynnissä ei ole mahdollisuutta sekä ohjelmistojen hintojen että toi-mijoiden ajankäytön vuoksi .

Mitä Sinä haluaisit tehdä yhdessä toisten tyksiläisten kanssa? Mihin toi-vot HKn:n ottavan kantaa?

Kerro meille ideasi: yhteystiedot Santrassa Henkilös-töasiat > Yhteistoiminta > Henkilökuntaneuvosto . Seuraa myös ”Liikunta, kulttuuri ja vapaa-aika”-palstaa!

Lumisin terveisin

Lennu ylänevaTyks HKn:n puheenjohtaja

Förslag att slå samman Åbolands sjukhus med ÅucsInom Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt utreds hur den svenskspråkiga speci-alsjukvården kunde omorganiseras. Frågan har behandlats såväl i en arbetsgrupp tillsatt av sjukvårdsdistriktets direktör Leena Setälä som i en styrgrupp tillsatt av styrelsen.

Styrelsen har behandlat arbetsgruppens förslag 29.1.2019. Enligt förslaget ska Åbolands sjukhus sammanslås med Åbo universitetscentralsjukhus (Åucs) enligt ettsjukhusmodellen som tillämpats för närsjukhusen i Salo, Vakka-Suomi (Nys-tad) och Loimaa.

Styrelsen beslöt att beredning av ärendet fortsätter enligt de framkastade prin-ciperna. Enligt beslutet ska en språkkonsekvensbedömning av ändringarna göras. När bedömningen är klar, ska åtgärdsförslaget skickas för utlåtande till Pargas, Kimitoön, S:t Karins och Åbo. Dessutom kommer man att utreda huruvida besluts-fattandet ska ske med tillämpning av kommunförbundets grundavtal § 11 som stadgar om begränsningar i beslutsförheten genom kvalificerad majoritet.  Pla-nen är att förslaget ska behandlas vid kommunförbundets fullmäktigemöte i juni.

Turunmaan sairaalaa ehdotetaan liitettäväksi TyksiinSairaanhoitopiirissä on käynnissä selvitys ruotsinkielisen erikoissairaanhoidon jär-jestämiseksi uudella tavalla. Sitä on käsitelty sekä sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälän asettamassa työryhmässä että hallituksen asettamassa ohjausryhmässä.

Hallitus käsitteli 29.1.2019 työryhmän esitystä. Siinä ehdotetaan, että Turun-maan sairaala liitetään Tyksin osaksi samalla periaatteella kuin Yksi sairaala -mal-lissa on tehty Salon, Vakka-Suomen ja Loimaan lähisairaaloiden osalta.

Hallitus päätti, että asian valmistelua jatketaan esitettyjen periaatteiden mukai-sesti. Päätöksen mukaan muutoksesta tehdään kielellisten vaikutusten arviointi. Arvioinnin valmistuttua muutosta koskeva toimenpide-ehdotus lähetetään lausun-noille Paraisille, Kemiönsaarelle, Kaarinaan ja Turkuun. Lisäksi selvitetään, onko päätöksenteossa sovellettava kuntayhtymän perussopimuksen pykälän 11 muka-ista määräenemmistömenettelyä. Muutosesitys on tarkoitus viedä kesäkuussa kokoontuvan kuntayhtymän valtuuston päätettäväksi.

Aiheesta lisää internetissä: vsshp .ktweb .fi > pöytäkirjat > hallitus > 29 .1 .2019, § 5 (+ 2 liitettä)

TEKSTI: ESA HALSInAHO

Väistämättä muutoksiaTurunmaan sairaala on saanut kamppailla olemassaolos-

taan jo 69 vuotta eli koko sen ajan, kun sairaala on ollut

olemassa. Näin kertoo henkilöstö- ja kehittämispäällikkö

Susanna Friman. Viimeiset muutokset ovat tuoneet

mukanaan uusia järjestelyitä osalle henkilökunnasta.

Anestesiaa vaativaa kirurgiaa ei ole enää toteutettu Turunmaan sairaalan omana toimintana vuodenvaihteen jälkeen. Fyysisesti päiväkirurgiset leikkaukset toteu-tetaan Turunmaan sairaalassa, mutta kaksitoista sairaanhoitajaa ja yksi osaston-sihteeri on siirtynyt Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyksin) työntekijöiksi. Leikkaukset tehdään siis Tyksin toimialueiden toimintana.

Kaksi irtisanoutuiYhteistyöneuvottelut sairaalassa päätettiin 22. tammikuuta. Ketään ei irtisanottu muutosten takia. Sen sijaan kaksi henkilöä on itse irtisanoutunut tehtävistään muutosten vuoksi. He ovat siirtyneet töihin yksityissektorille. Neljä henkilöä on ottanut virkavapaata.

Turunmaan sairaala on saanut kamppailla olemassaolonsa puolesta. – Aina perustamisesta asti eli vuodesta 1950 olemme saaneet taistella olemas-

saolostamme, vaikka olemme aina tehneet hyvää tulosta, sanoo Friman, joka on ollut sairaalassa töissä kohta 20 vuotta.

Suunnitelma siitä, että Turunmaan sairaala yhdistyisi kokonaan Tyksiin aihe-uttaa henkilökunnassa paljon rauhattomuutta.

– Se herättää paljon huolta henkilöstön keskuudessa, sanoo Friman.

TEKSTI: nADInE KARELL

15HOSPITAALI 1 2019

Vi försöker

sänka tröskeln

I och med den nya språklagen som trädde i kraft 2004 omorganiserade Vasa centralsjukhus språkundervis-ningen och beslöt då att anställa en egen språklärare. Före det hade man köpt tjänsterna utifrån.

Sänka tröskelnAnnika Backlund arbetade till en början som språk-lärare på deltid men från och med 2008 blev hennes befattning en fastanställning och för tillfället arbetar hon på heltid.

Syftet med språkundervisningen är att trygga den tvåspråkiga servicen så att patienten betjänas på sitt modersmål, antingen på svenska eller på finska.

– Vi försöker sänka tröskeln för anställda att våga tala det andra inhemska språket och upp-muntra dem att göra det, säger Backlund.

Vasa centralsjukhus – enda sjukhuset i Finland med egen språklärareAnnika Backlund har arbetat som språklärare på Vasa centralsjukhus sedan

befattningen instiftades år 2004. Att ha en egen språklärare i huset är

en satsning man gjort för att personalen bättre ska kunna betjäna sina

kunder och patienter både på svenska och på finska.

Har man finska eller svenska som modersmål får man delta i allt som allt 56 timmar språkundervis-ning och har man något annat modersmål än finska eller svenska så får man delta i 84 timmar per språk.

Skräddarsydda kurserVasa centralsjukhus är det enda sjukhuset i Finland som har en egen språklärare i huset. Språkunder-visningen är alltid skräddarsydd för målgruppen, exempelvis läkare, sjukskötare eller förmän.

– Det är fråga om traditionella språkkurser som ordnas i sjukhusets utrymmen och anställda får delta i språkkurserna på arbetstid. Årligen brukar kring 100 personer delta i språkundervisning vid Vasa centralsjukhus. År 2018 ordnades 14 kurser i svenska och två kurser i finska.

Mentalt stödFörutom språkundervisning arbetar Backlund också med mycket rådgivning och språkvårdsfrågor.

– Många behöver hjälp med att ordna språkin-tyg. Jag är också ett så kallat mentalt stöd för perso-nalen och hjälper i olika frågor.

Någon kan till exempel fråga hur man ska inleda ett e-postmeddelande på svenska då man på finska skulle skriva ”Hyvää alkanutta vuotta”. Man börjar inte ett e-postmeddelande på svenska på det sättet men man kan till exempel avsluta med ”God fort-sättning på det nya året”.

– Många är jätteduktiga på finska och svenska men de vågar inte använda språket. Vi har vuxit upp med att man inte får göra fel.

Backlund hoppas på en språkapplikation för mobiltelefoner i framtiden där man lätt kunde söka upp olika ord och uttryck. Man håller på och för-nyar telefonsystemet på Vasa centralsjukhus och hon hoppas att man till exempel kunde ha gemen-samma mobiltelefoner på avdelningarna som skö-tarna kunde använda.

Ordlista – Sanasto

Språklärare KieltenopettajaBefattning VirkaTröskel KynnysSkräddarsydd RäätälöityRådgivning neuvontaE-postmeddelande SähköpostiviestiSpråkapplikation Kielisovellus

TExT: nADInE KARELLFOTO: SUVI VAInIO

Annika Backlund är tills vidare Finlands enda in-house språklärare, anställd av ett sjukvårdsdistrikt.

16 HOSPITAALI 1 2019

Vanha sanonta, parempi tutkia kuin hutkia, pitää paikkansa

pikkutarkassa farmaseutin työssä. Farmaseutti Monica Husarin

työpäivä Varsinais-Suomen lääkehuollossa koostuu rutiinityöstä, jossa

huolellisuus on valttia, sekä erityistapausten selvittelystä.

Monica Husarin työ lääkehuollossa vaatii laajaa asiantuntemusta lääkealalta.

Tarkkuus ja huolellisuus valtteja

Tyks tutkii ja hoitaa

14.3. 2019 klo 18–20

4.4. 2019 kl. 18–20

11.4. 2019 klo 18–20

Luennot maksuttomia! Tervetuloa!

Järjestäjä: Tyksin tutkimuspalvelut yhteistyössä toimialueiden ja TYKS-säätiön kanssa .

Tyksin T-sairaalan Johan Haartman- ja Risto Lahesmaa -salit .

Hämeentie 11, pääsisäänkäynti, 2 krs . Luennot taltioidaan ja ne ovat myöhemmin katsottavissa netissä osoitteessa: vsshp .fi

18 .00–18 .05 Tervetuloa, pj dosentti Pia Vihinen, Läntinen syöpäkeskus18 .05–18 .30 Miten syöpä leviää elimistössä? Professori Johanna Ivaska18 .30–18 .55 Kun syöpä on suolistossa Toimialuejohtaja, ylilääkäri Arto Rantala18 .55–19 .20 hematologisten eli verisyöpien uudet hoidot Toimialuejohtaja, ylilääkäri Maija Itälä-Remes19 .20–19 .45 onko luomessani melanooma? Dosentti, Syöpäkeskuksen johtaja Pia Vihinen

Ei kai se vaanole syöpää?

det nyaste inom vården för barn och unga18 .00–18 .10 Välkommen Ordförande, docent Heikki Lukkarinen18 .10–18 .35 Finlandssvenskarnas bättre hälsa – myt eller verklighet? Professor i folkhälsovetenskap Sakari Suominen, TY18 .35–19 .05 den nya barnortopediska idrottspolikliniken Docent, överläkare Olli Pajulo och professor Olli J .Heinonen, TY19 .05–19 .30 hur mår små prematurbarn som elvaåringar? Professor Liisa Lehtonen och postdoktor Sirkku Setänen, Pipari-forskningen19 .30–19 .55 Screening av medfödda ämnesomsättningssjukdomar Professor Kari Pulkki, direktör för Saske

18 .00–18 .30 Tervetuloa: Mitä uutta päänsäryn hoidosta? Tilaisuuden pj, neurologian professori Seppo Soinila18 .30–18 .55 MS-taudin muuttuvat hoidot neurologian dosentti Merja Soilu-Hänninen18 .55–19 .20 Aivokasvaimen ensi oireet neurologian dosentti Ville Vuorinen19 .20–19 .45 neurologisen potilaan ajokyvyn arviointi Professori Risto O . Roine

Asiaa aivoista Aivoviikolla

Farmaseutti kuuluu niihin ammatteihin, joissa työlli-syys on huippuluokkaa. Monica Husar ei kuitenkaan myönnä, että se olisi vaikuttanut hänen ammatinva-lintaansa. Lukion jälkeen Husar opiskeli lääketyönte-kijäksi valmistuen vuonna 1995, minkä jälkeen työs-kenteli lääketeollisuudessa. Vuonna 2000 hän päätti jatkaa opiskelua Helsingin yliopistossa ja valmistui farmaseutiksi vuonna 2003. Hän tuli Varsinais-Suo-men lääkehuoltoon töihin heti valmistuttuaan.

– Moni ei ehkä tule ajatelleeksi, mistä lääkkeet sairaalaan tulevat, koko työuransa lääkealalla työs-kennellyt farmaseutti Husar pohtii.

Sairaanhoitopiirin yksiköihin ne tulevat Husarin työpaikalta, Varsinais-Suomen lääkehuollosta, jonka asiakkaina ovat sairaanhoitopiirin kaikki sairaalat sekä useat alueen kuntien terveyspalvelut. Parhaillaan korjausremontissa olevan Vanhalla Lit-toistentiellä sijaitsevan pääpaikan eli Tyks sairaala-apteekin lisäksi sairaanhoitopiirin eri sairaaloiden lääkekeskukset ovat lääkehuollon toimipisteitä.

Lääkehuollon henkilökunta vastaa lääkkeiden hankinnasta, varastoinnista ja jakelusta asiakasyk-siköihin sekä joidenkin lääkkeiden valmistuksesta. Noin sata ihmistä työllistävän lääkehuollon henki-lökunnasta kaksi kolmesta on farmaseuttista hen-kilöstöä.

Kehittyneet it-järjestelmät apuna

– Teen kiertävän työmallin takia päivittäisten lääke-tilausten lisäksi ja myös lääkeannosvalmistusta, tar-kemmin ottaen solusalpaajien käyttökuntoon saat-tamista noin viikon kahdessa kuukaudessa. Lisäksi

päivystän viikonlopun varallaoloissa muutamia kertoja vuodessa ja ohjaan omalta osaltani har-joitteluitaan tekeviä alan opiskelijoita, Husar kiteyttää toimenkuvansa.

Yksiköt laittavat sähköisesti tilauksensa tarvitsemistaan lääkkeistä, jotka lääkekes-kus sitten varaa varastosta, myy ja toimittaa niille. Lääkehuollon lääketilaukset tukuista tehdään sähköisen tilausehdotuksen kautta. Järjestelmän antama tilausehdotus käydään läpi huolellisesti rivi riviltä. Yhdenkin nume-ron tai mittayksikön heitto voisi olla kohta-lokas. Järjestelmän avulla saadaan seurattua lääkevarastoja.

Toimitettavia tuotteita tuhansia

Käytössä on noin 3000 tuotteen peruslääkeva-likoima ja kolme suurta tukkua. Pienemmiltä toimittajiltakin voidaan tilata tuotteita tarpeen vaatiessa. Peruslääkevalikoima kilpailutetaan parin vuoden välein, jolloin noin reilut 10 pro-senttia tuotteista vaihtuu.

– Tutkittavat erityistapaukset työllistävät paljon – välillä eivät tunnit työpäivässä tahdo riittää. Se ilahduttaa, kun jonkin tapauksen pystyy ratkaisemaan. Selvitettävien asioiden kirjo on laaja. Esimerkiksi vaikkapa riittävän miedon annoksen löytäminen lapsipotilaalle tai oikeanlaisen steriilin ja kaikki olosuhteet kes-tävän pakkauksen löytäminen, Husar kertoo

TEKSTI JA KUVA: MARJO PELTOnIEMI

17HOSPITAALI 1 2019

Opiskelijapalautteen mukaan

sairaanhoitopiirin yksiköt ja

opiskelijaohjaajat ovat onnistuneet

loistavasti ohjaustehtävässään.

Parhaimmat palautteet sai Tyksin

vanhuspsykiatrian työryhmä.

Ohjattua harjoittelua tai koulutussopimusjaksoa suoritti sairaanhoitopiirissä noin 2300 sosiaali- ja terveysalan opiskelijaa viime vuonna. Palautteen perusteella ohjaajien ohjaustaidot, ohjaushalukkuus sekä oppimisympäristöjen ilmapiirit ovat erinomai-sia. Opiskelijat kokevat oppimisympäristöt sairaan-hoitopiirissä turvallisiksi ja vastaanottaviksi sekä itsensä osaksi työyhteisöä.

Keräsimme opiskelijoilta palautetta myös har-joittelun aikana koetuista potilas-opiskelijasuh-teista. Opiskelijalle suhde potilaaseen on tärkeä, mutta myös haasteellinen. Opiskelijat arvostavat potilaalta saamaansa palautetta. Potilaat osallistu-vat mielellään terveysalan koulutukseen. Heillä on

kokemuksellista tietoa, jota jakaa opiskelijoiden kanssa.

Palaute yli 1400:ltaVuoden oppimisympäristö -tunnustus myönnetään vuosittain CLES-mittarilla kerätyn opiskelijapalaut-teen perusteella. Vuonna 2018 vastaajia oli 1404.

Vuoden oppimisympäristöksi valittiin palaut-teiden perusteella Tyksin vanhuspsykiatrian työ-ryhmä. Osastonhoitaja Pirkko Silfverin mukaan opiskelijoille välittyy hoitajien hyvä ammattitaito, motivoituminen työhönsä ja oman työn arvostami-nen. Opiskelijat otetaan sisälle työyhteisöön.

– Opiskelija on harjoittelun aikana osa työ-ryhmäämme ja kutsumme opiskelijaa aina omalla nimellään. Näemme opiskelijat tulevina kollegoi-namme, hän kertoo.

Ohjausprosessikuvaus antaa selkeän sisällöllisen pohjan harjoittelulle.

– Sen avulla opiskelija voi hahmottaa koko jak-son tapahtumat ja se ohjaa kaikkien työntekijöiden

toimintaa. Opiskelijalla on kaksi nimettyä ohjaajaa, joilla on päävastuu jaksosta, silti koko työryhmä osallistuu ohjaamiseen, hän kertoo.

Helppo kysyäOpiskelijapalaute kertoo hyvistä kokemuksista.

– Vanhuspsykiatrian työryhmän henkilöstö oli todella auttavainen ja mukava. Oli helppoa liit-tyä keskusteluihin ja kysellä kysymyksiä tarpeen mukaan. Kaikki osasivat vastata ammattitaitoisesti kysymyksiini. Pääsin mukaan vastaanotoille, koti-käynneille ja konsultaatiokäynneille jotka olivat todella kiinnostavia, opiskelija kertoo.

TEKSTI JA KUVA: TIInA TARR, opetuskoordinaattori

Vanhuspsykiatrian työryhmä vuoden 2018 oppimisympäristö

Parhaaksi oppimisympäristöksi valittu Tyksin vanhuspsykiatrian työryhmä saa opiskelijoilta uusia näkökulmia työhönsä.

Syynä voi olla yksikön puutteellinen palautekult-tuuri sekä kiire. Tämä tuli esiin lähiohjaajien kou-lutusristeilyn tehtävässä, jossa kysyttiin, mikä estää palautteen antoa.

Päiväkirja kertoo tavoitteet

Opiskelija kirjaa päiväkirjaansa opetussuunnitel-man harjoittelulle asettamat tavoitteet sekä niihin ja omaan oppimisprosessiinsa perustuvat yksilöl-liset tavoitteensa.

– Ohjaaja saa tätä kautta tietoa, mikä auttaa yksi-löllisen palautteen antamisessa. Hän kertoo, missä opiskelija on onnistunut ja missä on kehitettävää. Rakentavassa palautteessa on aina mukana ehdotus, miten toimia paremmin, Korteniemi sanoo.

Opiskelijaa kannustetaan keräämään palautetta lähiohjaajansa lisäksi toisilta harjoittelijoilta, yksi-kön eri ammattilaisilta sekä potilailta.

– Päiväkirja auttaa opiskelijaa saamaan aiempaa monipuolisempaa palautetta. Samalla lähiohjaajan kuorma kevenee. Potilaalta palautetta voi pyytää ohjaaja tai opiskelija itse. Usein potilaat myös anta-vat sitä spontaanisti itse, mikä vain pitää huomata, opetuskoordinaattori Tiina Tarr kuvaa.

Tunnista haastava tilanneMyös haastaviin ohjaustilanteisiin on valmistunut ohje.

– Aineisto koostuu toimintamallista ja siihen liittyvistä ohjeista sekä keskustelumuistiosta. On tärkeää, että tilanne tulee dokumentoitua ja että sii-hen kirjataan myös opiskelijan näkemys, Turun yli-opistossa työskentelevä tohtorikoulutettava Sunna Rannikko sanoo.

Haastavat tilanteet vaihtelevat lievistä, helposti ratkaistavista tilanteista tapahtumiin, joissa potilas-turvallisuus vaarantuu. Tällöin opiskelijan harjoit-telujakso tulee välittömästi keskeyttää.

– Keskeytykseen johtavia tapauksia sattuu erit-täin harvoin, kaikille ohjaajille ei koskaan. Siksi ne ovat haastavia. Ohjeisiin kannattaa tutustua etukä-teen, Tarr toteaa.

Useimmiten haasteita aiheuttavat kommuni-koinnin vaikeudet ja opiskelijoiden henkilökohtai-sen elämän pulmat.

– Palaute opiskelijalle on tärkeää koko harjoit-telujakson ajan. Silloin hänellä on mahdollisuus parantaa toimintaansa sekä reflektoida kokemuk-siaan ja oppimistaan, Tarr muistuttaa.

Harjoittelupäiväkirja ja toimintaohje haastaviin opiskelijaohjaustilanteisiin löytyvät: Moodle > opiskelijaohjaajan käsikirja .

TEKSTI JA KUVA:

opiskelijalle enemmän palautetta

Sunna Rannikko (vas.), Anna-Sofia Korteniemi ja Tiina Tarr kehottavat kaikkia lähiohjaajia tutustumaan uusiin tukiaineistoihin.

Opiskelijat tarvitsevat jatkuvaa

palautetta. Uuden harjoittelupäivä-

kirjan avulla opiskelija voi kerätä

oppimistavoitteidensa mukaista

palautetta laajemmin kuin vain lähi-

ohjaajaltaan. Esimerkiksi potilaalta.

Harjoittelupäiväkirja on kehitetty yhteistyössä sai-raanhoitopiirin, Turun ammattikorkeakoulun ja Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen kanssa.

– Tutkimuksista tiedämme, että opiskelijat eivät koe saavansa tarpeeksi tavoitteisiinsa perustuvaa arviointia ja palautetta. Myös opiskelijoiden ohjaa-jat voivat kokea oman osaamisensa puutteelliseksi, hoitotieteen opiskelija, sairaanhoitaja Anna-Sofia Korteniemi kertoo.

18 HOSPITAALI 1 2019

Tahdomme töihin

eturivin osaajia

Kuntapäättäjä odottaa sairaanhoito-

piiriltä ja sen yliopistosairaalalta

potilaiden hyvää hoitoa mahdol-

lisimman kustannustehokkaasti.

Tutkijat näkevät tutkimuksen toimi-

alana, johon kannattaa investoida,

koska vain sen pohjalta voidaan

kehittää parempaa diagnostiikkaa ja

tehokkaampia hoitoja.

Eettisen toimikunnan järjestämässä tutkimuksen arvopohjaa luotaavassa seminaarissa käsiteltiin tut-kimuksen asemaa yliopistosairaalassa.

Turussa ollaan ylpeitä 5700 teollisesta työpai-kasta ja sen rinnalla noin tuhannesta yliopistotut-kijasta noin sadassa tutkimusryhmässä. Turun seu-dulla tehtävällä lääketieteellisellä tutkimuksella on tärkeä merkitys myös Suomen lääketeollisuudelle ja -viennille.

Yliopistollisen sairaalan status on tärkeä, mutta tutkimuksen kulujen pitäisi tulla jonkun muun kuin kuntien pussista.

– Yliopistosairaala tulee usein nähtyä ehkä eni-ten houkuttavuusnäkökulmasta eli kuinka saisimme sen avulla houkuteltua maksavia asiakkaita muualta, pohti hallituksen puheenjohtaja Piia Elo.

Satsaus tulevaanKliiniset tutkijat muistuttivat, että tieteellisen tut-kimuksen kuluja tulisi tarkastella enemmänkin sijoituksena tulevaisuuteen. Tutkimus on toimiala, johon kannattaa investoida. Ulkopuolista rahoitusta voidaan hankkia vain jos tutkimuksen perusinfra-struktuuri on kunnossa.

– Olemme yliopistosairaalana kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä terveydenhuollon ja tutkimuksen huippuosaaja. Näin määritellään tiede ja tutkimus sairaanhoitopiirin strategiassa vuosille 2019–20. Mikäli meillä ei tehdä tutkimusta, emme saa töihin eturivin osaajia, tiivisti johtajaylilääkäri Mikko Pietilä.

Piirin strategiassa todetaan, että tutkimusta teh-dään yhdessä – monitieteisesti. Se sisältää lääketie-teen lisäksi muun muassa hoitotieteen, terveystek-nologian ja psykologian.

Miljoonan euron tukipakettiPietilä selvitti myös tulossa olevan miljoonan euron suuruisen tutkimuksen tukipaketin jakautumista. Puolet summasta suunnataan tietopalveluyksikön vakiinnuttamiseen, ja toinen puoli tutkimuseetti-sen ennakkoarvioinnin uudistamiseen, tutkimus-hallinnon tukiohjelmiin, innovaatiotoiminnan tukemiseen sekä isojen tutkimusrahoitusten oma-rahoitusosuuksiin.

Tutkimus vain meno-erä vai tulevaisuuden hoidon mahdollistaja?

PET-keskuksen johtaja Juhani Knuuti listasi esityk-sessään organisaation kilpailukykyyn vaikuttavia osatekijöitä eri sidosryhmien näkökulmista. Poti-laat haluavat parasta hoitoa, maksajat kustannus-tehokkuutta ja henkilökunta parhaita osaajia. Kan-sallisissa arvioissa korostuvat profilointi ja rahoitus, kansanvälisissä brändi. Teollisuus voi tarjota rahoi-tusta uusien hoitojen kehittämiseen. Kliinisellä tut-kimuksella on merkitystä näille kaikille.

Suomen sijoitus lääketieteellisten julkaisujen viitta-uksissa on viime vuosina pudonnut ykköspaikalta sijoille 6–7. Samaan aikaan valtion tutkimusrahoitus on puolittunut. Lääketieteellisen ja terveystieteen osuus Suomen Akatemian tutkimusrahoituksesta on vain 17 prosenttia.

Jottain tarttis varmaan tehrä?

TEKSTI: TUULA VAInIKAInEn

Tutkimustoiminta Tyksissä vahvistuu miljoonan euron tukipaketilla. Kuva Vsshp.

Seminaarissa sanottua

– Missään isossa yrityksessä toimintaa ei ke-hitetä henkilökunnan vapaa-ajalla, tutkimusy-lilääkäri Päivi Rautava.– Eettinen arviointi tutkimusprojektissa ei ole vain muodollisuus . Kysymys on potilaiden oikeasta kohtelusta . Potilaan suostumuksen saamiseksi heille on annettava riittävästi in-formaatiota, eettisen toimikunnan puheenjoh-taja Mika Scheinin.– Terveystietoisuuden rakentamisessa on vielä paljon työtä yhteiskunnassamme . 1–2,5 miljoonaa suomalaista uskoo vielä kansanpa-rantajiin, johtaja Juhani Knuuti .– Meille tulevat töihin ne, jotka haluavat tehdä tutkimusta ja kehittää . Hyvät työpaikat eivät tapahdu, ne rakennetaan . Yliopistosairaalassa kaikkien työ liittyy – suoraan tai epäsuorasti – tutkimukseen, sairaalaylihoitaja Tuija Leh-tikunnas.

19HOSPITAALI 1 2019

Kampurajalka on jalan rakenteellinen poikkeama. Jalan jänteet ja nivelsiteet ovat hyvin kireät ja aihe-uttavat jalkaan jäykkyyttä ja liikkumattomuutta. Jal-katerä on varvas-asennossa ja samalla sirppimäisesti kääntyneenä sisäänpäin. Kampurajalka kuuluu har-vinaisiin sairauksiin ja vammoihin. Se on silti yksi yleisimmistä alaraajan synnynnäisistä epämuodos-tumista, jota esiintyy noin yhdellä tuhannesta synty-västä lapsesta. Pojilla kampurajalkaisuutta esiintyy kaksi kertaa yleisemmin kuin tytöillä. Joka toisella kampurajalkaisuus on molemminpuolinen.

Kampurajalan hoitomenetelmiä on ollut monenlaisia. Ennen nykyaikaista lääketiedettä jal-koja korjattiin manipuloinnein eli jalkaa hierot-tiin ja venytettiin oikeaan asentoon. Manipulointia tehtiin monta tuntia päivässä, ja sen jälkeen jalkaan saatettiin laittaa side, jolla korjattu asento pyrittiin säilyttämään. 1800-luvulla konservatiivisen hoidon rinnalle tuli leikkaushoito.

Jalan asennon korjaamiseen on käytetty erilaisia tukia ja kenkiä. Esimerkiksi 1940–1950-luvulla kam-purajalan hoidossa saatettiin käyttää polveen asti ulottuvaa jäykkää kenkää, joka kiristettiin nauhoin. Kenkää pidettiin jatkuvasti jopa 12-vuotiaaksi asti.

Kampurajalan jälkihoidossa käytettiin vielä1980-luvun alkuvuosina lastoja, jotka sidottiin jalkaan

flanellista tehdyllä liinalla tai ideaalisiteellä. Lasta sidottiin jalkaan ainakin yöksi, joskus myös päivä-unien ajaksi. Lastaa saatettiin käyttää kuukausia.

Nykyisin kampurajalkaa hoidetaan yleisesti Ponseti-menetelmällä. Menetelmä on lapsiystäväl-linen hoitomuoto, koska suuria leikkauksia ja sai-raalajaksoja ei pääsääntöisesti tarvita.

Ponseti-menetelmällä jalkaterän asento korja-taan vaiheittain. Hoito aloitetaan toistokipsauksilla noin kahden viikon ikäisenä, koska vastasyntyneen jalkaterän rakenteet ovat tällöin helpommin muo-kattavissa. Yhden tai kahden kuukauden kipsaushoidon jälkeen tehdään tarvitta-essa akillesjänteen kat-kaisu. Vajaan kuukau-den kipsihoidon jälkeen lapselle sovitetaan eri-koiskengät, jotka yhdistetään tan-golla toisiinsa. Näitä pidetään kolmen kuukau-den ajan kokoai-kaisesti ja sen jälkeen 5-vuotiaaksi saakka aina lapsen nukkuessa.

Tankokenkä ja kampuralastat ovat esillä Lasarettimu-seolla näyttelyssä Sairastuvasta lastenklinikkaan – vuosisata lasten sairaanhoitoa Turussa.

LASARETTIMUSEo on avoinna kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo 14–18, muina aikoina tilauksesta . Lisätietoja museonhoitajalta p . 050 571 4030 tai lasarettimuseo@tyks .fi .

TEKSTI JA KUVA: SATU RAnTALA

KURKISTUS MUSEON KOKOELMIIN www .vsshp .fi > sairaanhoitopiiri >lasarettimuseo

KAMPURALASTA JA TAnKOKEnKÄ

Sairaanhoitaja Satu Jokela hakee työlleen vastapainoa

brasilialaisesta jujutsusta, joka vaatii tiukkaa

keskittymistä.

Kun vastavalmistunut sairaanhoitaja Satu Jokela meni vuonna 2014 kokei-lemaan brasilialaista jujutsua turkulaiselle Finnfighters’ Gymille, hän ei aja-tellut hurahtavansa lajiin täysin.

Nykyään hänet löytää treenisalilta lähes joka päivä, ja kilpailuhenkiseksi tunnustautuva nainen on oman painoluokkansa purppuravöisten tuore suo-menmestari. Lajista on tullut elämäntapa.

Brasilialainen jujutsu on judosta polveutuva, mattokamppailuun ja eri-laisiin painitilanteisiin painottuva kamppailulaji, jossa hyödynnetään myös jämäkkäkankaista kimonoa. Jokelaa viehättää harrastajien yhteisöllisyys ja se, miten laji kannustaa kehittymään. Kilpailemisenkin voi aloittaa varhain.

Kärsivällistä kamppailua– On hienoa, että on löytänyt liikuntamuodon, jota ei ajattele puurtamisena.

Häntä kiehtoo lajissa myös se, ettei koko ratkaise kamppailun lopputulosta, vaan pienempi voi pärjätä isommalle. Jokela osallistuu kilpailuissa usein oman painoluokkansa lisäksi avoimeen luokkaan.

Tähtäin KaliforniassaBrasilialainen jujutsu on Jokelan mukaan kärsiväl-listen laji, jossa pikavoittoja ei ole. Eri tekniikoita pitää toistaa lukemattomia kertoja, jotta ne jäävät lihasmuistiin. Pettymyksiä on pitänyt opetella sie-tämään.

Jokelasta laji on monipuolinen, ja valtavasta määrästä tekniikoita voi valita itselleen sopivimmat. Jokela ei ole kovin nopea ja kompensoi tätä esimer-kiksi kimonoa hyödyntävillä tekniikoilla.

Maallikolla saattaa olla kampailulajeista väki-valtainen kuva. Jokelasta brasilialainen jujutsu on turvallinen laji, jossa noudatetaan sääntöjä ja kun-nioitetaan vastustajaa. Ainoan isomman vamman Jokela on saanut alkulämmittelyssä, ei kamppailu-tilanteessa. Mustelmilta lajissa ei tosin voi välttyä.

Jokela tekee päivätöitä vanhuspsykiatrian työ-ryhmässä. Asiakkailla on rankkojakin ongelmia, jotka jäävät helposti mieleen pyörimään. Tiukkaa keskittymistä vaativa laji on työn täydellinen vas-tapaino.

– Hetkessä täytyy olla läsnä, kun toinen puskee päälle koko ajan.

Lajissa on vielä paljon opittavaa. Vyöjärjestel-mässä saavuttamatta ovat vielä ruskea ja musta vyö. MM-kilpailut siintävät Kaliforniassa touko-kesä-kuun vaihteessa.

– Kisoihin pitää aina mennä voittamaan, hän kuvaa kilpailumentaliteettiaan.

TEKSTI JA KUVA: HEIDI PELAnDER

Satu Jokela päihitti brasilialaisen jujutsun SM-kilpailujen finaalissa marraskuussa Emma Reunasen. Kuva: Tuomas Lehto

20 HOSPITAALI 1 2019