Hullua menoa ravintotutkimuksessa ja -

keskustelussa. Mikä tämän aiheutti?

Laillistettu ravitsemusterapeutti, THM, MBA Reijo Laatikainen

www.pronutritionist.net www.tervevatsa.fi

Huom!

• Seuraavilla dioilla esitettävät näkemykset perustuvat valtaosin kokemukseen, osallistumiseen ja omiin teorioihin – vähemmässä määrin tutkimusnäyttöön.

• Osa ajatuksista on tarkoituksella jossain määrin kärjistyksiä.

• Esimerkit on poimittu julkisesti saatavilla olevista sosiaalisen median kanavista tai valtamediasta.

Lähtötilanne tänään: kaksi ristiriitaista näkemystä ravinnosta

ja terveydestäAsiantuntijoiden ja tutkijoiden sekä

virkamiesten esille tuoma, sekä toisaalta kansalaisten kokema

3

Vastakkain ovat asiantuntijoiden ”totuus”, ja yhden kansan osan kokema ”totuus”

Liian vähän kasviksia, liikaa prosessoitua ja punaista lihaa, liikaa

suolaa ja tyydyttynyttä rasvaa, liikaa sokeria ….

Ruuan lisäaineet, kemikaalit, ostetut tutkijat, salaliitot,

gluteeni, kivikauden ruokavalio, fruktoosi, …

Some-kansa (osa siitä)

Tutkijat ja asiantuntijat

Hullua menoa ravintotutkimuksessa ja -

keskustelussa. Mikä tämän aiheutti?

4 keskeistä toimijaa/asiaa, 23 syytä

5

I Sosiaalinen median ja hakukoneiden rooli

Ne keikauttivat viestintätapamme ja tiedon jäsentämisen uuteen järjestykseen

1. Google määrää sen mitä terveystietoa kuluttaja löytää = viranomaiset/asiantuntijat ovat jääneet toiseksi

Page 7

2. Googlailu ja muutaman amerikkalaisen some-idolin seurailu aiheuttaa tiedon illuusion

• Omaan tietoonsa luottavat ihmiset saatiin tutkimuksessa selittämään asioita, joita ei ole olemassakaan. Ne, jotka kokivat olevansa tietämättömiä, eivät juuri sepitelleet

• Oma usko tietoihinsa oli parempi sepittämisen ennusmerkki kuin todellinen mitattu korkea tietotaso (vaikka sekin lisäsi sepittämistä)

• Jos ihmiset yliarvioivat tietonsa jollakin alueella, he ovat myös haluttomampia ottamaan vastaan vastakkaista tietoa, vaikka he ilmiselvästi sellaista tarvitsisivat.

8

Atir S, Rosenzweig E, Dunning D. When Knowledge Knows No Bounds: Self-Perceived Expertise Predicts Claims of Impossible Knowledge. Psychol Sci. 2015 Aug;26(8):1295-303.

3. Levittelemme somessa usein alatason argumentteja. Paul Grahamin erimielisyyden hierarkia. Kunnioitus ja hienotunteisuus unohtui somessa

9

Alatyylin kirjoitukset tuppaavat olemaan

somessa niitä ”viraalisia”

(viral)

Puutteiden osoittaminen ja vastakkaisen tiedon esittäminen

kunnollisesti ja näyttöön perustuen

Hajanaisten vasta-argumenttien esittäminen

Ad hominem –hyökkäys. Hyökätään henkilöön, ei faktoihin/argumentteihin.

Nimittely: ”Hän on vain agronomiravintotieteilijä. ”

Vastataan tai kritisoidaan kirjoituksen tyyliä, eikä asiaa tai faktoja

Osoittaa keskeisten

argumenttien/pääpointtien virheellisyyden selkeästi näyttöön

perustuen

4. Some-pöhinästä tuli pakkomielle. Jos asia ei elä somessa, sitä ei ole.

II Median rooli

Kun perinteisen median pelisäännöt muuttuivat

12

5. Klikkijournalismi – liioittelua otsikoissa ja harhaanjohtamista kuvilla. Juttu oli asiallinen, käsky syödä voita täysin ylimitoitettu

6. Klikkijournalismi – liioittelua otsikoissa ja harhaanjohtamista kuvilla. Tässä tutkimuksessa tutkittiin vain hiiriä, eikä tutkimuksesta voi vetää vielä mitään johtopäätöksiä ihmisiin

14

7. ”Media kääntyi lukijaan päin*”. Yksittäisen potilaan tai ”vaihtoehdon” esittely päämedioissa. Osaako suuri osa kansasta suhtautua tällaiseen terveen skeptisesti?

” Oikeammin kyse ei ole filosofiasta, vaan Pekan tarkasta ja pitkästä tutkimusmatkasta omaan terveyteensä ja eri ruoka-aineiden vaikutuksesta siihen. Pekka on sairastanut kaksi eri syöpää ja siksikin perehtynyt syvällisesti siihen, millaisia ruokia hänen tulisi syödä vahvistaakseen itseään”

"Käy ilmi, että annokseni sisältää kaikkea sitä, mitä Pekka välttää viimeiseen asti: maitotuotteita, viljaa ja sokeria. Nämä ovat hänen mielestään aineita, jotka saattavat sairastuttaa ihmisen. *) Janne Huovilan termi

”Pekka Nieminen muutti ruokavalionsa paleoksi”

-Yle.fi, 12.13.2016

15

8. Rakennetaan näennäinen oppiriita, jota todellisuudessa ei ole olemassa. Kaivellaan esiin karismaattinen henkilö, mielellään lääkäri tai itse oppinut ravintovalistaja, jolla on äärimmäinen mielipide asiasta –vaikkakin oman ammattikuntansa keskuudessa harvinainen ja tieteen valossa jopa harhainen.

Valetasapaino=tasapainoharha=false balance.

9. Hellitään evidenssihierarkian ”alatason” huonolaatuisia ja outoja tutkimusjulkaisuja –haetaan aina uutiskärkeä. Mieluummin outo tutkimus, kuin todella merkittävä mutta ei-yllättävä tutkimus

16

”Newspapers preferentially cover medical research with weaker methodology.”

Selvaraj S, Borkar DS, Prasad V (2014) Media Coverage of Medical Journals: Do the Best Articles Make the News? PLoS ONE 9(1): e85355.

10. Media ei tunne, ei osaa käyttää, tai ei halua käyttää vakiintunutta tiedon luokittelumenetelmää ravitsemus- ja lääketieteessä. Tämän asteikon tunteminen ja ”kunnioittaminen” estäisi useita ylilyöntejä.

17

Meta-analyysit ja systemoidut

katsaukset tasoista 2 ja 3.

Satunnaistetut tutkimukset, joissa on mitataan sairastumista johonkin sairauteen

Etenevät kohortti- ja Mendelian randomisaatiotutkimukset ruuan ja sairauden/kuoleman yhteydestä

Satunnaistetut sairauden merkkiaineita tai riskitekijöitä kuvaavat tutkimukset

Tapaus-verrokkitutkimukset ja poikkileikkaustutkimukset.

Koe-eläintutkimukset, koeputkitutkimukset sekä ekologiset korrelaatiotutkimukset

Taso 1 (vahvin tutkimusnäyttö)

Taso 2

Taso 3

Taso 4

Taso 5

Taso 6 (heikoin tutkimusnäyttö)

11. Jopa kapean erikoisalan lehdet, kuten Kauppalehti ja Talouselämä, levittivät lonkeronsa ravitsemusuutisiin, kun huomasivat ihmisten valtavan kiinnostuksen. Oudoista ravitsemusuutisista on tehty vapaasti riistettävä kävijäimuri (joka varmaan pärjää klikeissä melkein vähäpukeisille naisille)

19

12. Sensaation nälkämme täyttyi uudenlaisella medialla, valemedialla. Valemedia käyttää hyväkseen heikkoa medialukutaitoa ja hyväuskoisuuttamme

13. Journalistin eettiset ohjeet taisi joutua paitsioon. Eikä ”updatettuja” ole olemassa.

Tietojen hankkiminen ja julkaiseminen (Julkisen sanan neuvosto) 8. Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

10. Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu. [esimerkiksi englanninkielisessä alkuperäisartikkelissa)

11. Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

12. Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

15. Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.

III Tutkijat, viranomaiset ja asiantuntijat

Täältäkin löytyy monta siementä

14. Olemme vältelleet faktaa, että ravitsemustieteen tutkimus tuottaa jossain määrin ristiriitaista tietoa. Toki tiedon suuri massa ja laadukas tutkimus on melko yhdensuuntaista.

15. Tutkijoiden, asiantuntijoiden ja viranomaisten kansanvalistuksen eettos on ollut paikoitellen liian jyrkkäsanaista ja musta-valkoista

• Asiasta vallitsee täysi yksimielisyys tutkijoiden piirissä.• On täysin selvää, että …. • Tuhannet tutkimukset ovat osoittaneet….• Tutkimusnäyttö on täysin kiistaton ….• ….

16. Emme ole kouluttaneet riittävästi mediaa, opiskelijoita, kollegoita ja yhteiskuntaa yleensä siitä miten tieteellistä tietoa arvioidaan ja jäsennetään

Meta-analyysit ja systemoidut

katsaukset tasoista 2 ja 3.

Satunnaistetut tutkimukset, joissa on mitataan sairastumista johonkin sairauteen

Etenevät kohortti- ja Mendelian randomisaatiotutkimukset ruuan ja sairauden/kuoleman yhteydestä

Satunnaistetut sairauden merkkiaineita tai riskitekijöitä kuvaavat tutkimukset

Tapaus-verrokkitutkimukset ja poikkileikkaustutkimukset.

Koe-eläintutkimukset, koeputkitutkimukset sekä ekologiset korrelaatiotutkimukset

Taso 1 (vahvin tutkimusnäyttö)

Taso 2

Taso 3

Taso 4

Taso 5

Taso 6 (heikoin tutkimusnäyttö)

17. Yliopiston lehdistötiedotteet voivat olla alun alkujaan liian ”myyviä” eli liioittelevat tai jopa vääristelevät tulosvaatimusten kiristyessä

British Medical Journal -lehdessä ilmestyneessä kahtakymmentä brittiyliopistoa koskeneessa tutkimuksessa havaittiin, että 33-40 % yliopistojen lehdistölle lähettämistä tiedotteista sisälsi liioittelua tai väärää tietoa

Tutkimus käsitti yhteensä 460 lehdistötiedotetta terveysaiheisiin tutkimuksiin liittyen vuodelta 2011.

Sumner Petroc, Vivian-Griffiths Solveiga, Boivin Jacky, Williams Andy, Venetis Christos A, Davies Aimée et al. The association between exaggeration in health related science news and academic press releases: retrospective observational study BMJ 2014; 349 :g7015

18. Ravitsemus-, elintarvike- ja lääketieteilijät jäivät jälkijunaan somen käyttöönotossa. ”Kilpailijat” järjestäytyneet kauan sitten heimoiksi. SOME-heimoilla on valtaa.

26

”Asiallisen tiedon jakaminen on tärkeää, koska joku aina ottaa keskusteluissa tilan haltuun. Jos asiantuntijat eivät jaksa toistaa viestejään, on vaarana, että tuon tilan valtaavat populistiset väitteet niin politiikassa kuin terveysaiheissakin.”

–päätoimittaja Anna Niemelä, Mediuutiset 12.08.2016

IV Muiden yhteiskunnallisten tapahtumien rooli

28

19. Elintarviketeollisuus lobbaa ja muokkaa mielipideilmastoa monin eri keinoin ja siten hämmentää käsityksiä terveellisestä ruuasta. Useimmiten taustalla on pyrkimys estää uhkaava saavutetun markkina-aseman murentuminen.

29

20. Uudet businekset ymmärsivät, että osa kansasta inhoaa asiantuntijoita, isoja yrityksiä ja virkamiehiä, ja että auktoriteettiaversio on nuoren city-ihmisen arvostettu piirre. Tätä käytetään luonnollisesti hyväksi asemoimalla teollisuus ja asiantuntijat pahuuden perikuvaksi.

30

21. Liian usein siis ummistamme silmämme siltä, että myös ”vaihtoehtohoitoja”, yrttejä, pillereitä, detoxia, ”puhdasta ruokaa”, pinkeitä lihaksia kauppaavien toimintaa ohjaa puhtaasti business siinä missä elintarviketeollisuutta tai muita toimialojakin

31

22. Hyvä tarina riittää. Ruuasta tuli nimittäin monille uskonto, eikä uskonnoista voi keskustella faktojen pohjalta.

23. Individualismin ja ”kaikki me voimme olla asiantuntijoita ilman koulutusta” –ajattelun korostuminen. Kenestä tahansa voi nousta ravitsemusguru somessa.

Hullu meno on siis monen yhdenaikaisen tekijän summa. Sopalla on monta kokkia. On menossa yhteiskunnallinen-, media –ja tiedekentän murros.

34

Mitä me voisimme tehdä?

• Me asiantuntijat voimme kukin kantaa osaltamme vastuuta, täyttää tyhjiötä ja luoda yhdessä vastapainoa hurjille väitteille viestimällä aktiivisesti ja osallistumalla keskusteluun omien kykyjemme mukaan.

• Äkkijyrkät mielipiteet vähemmälle.

• Uskoa omaan asiaamme, totuus lopulta voittaa ja tiede kyllä korjaa itseään.

35

Mitä muuta voisi toivoa?

• Journalisteilta tiukempaa lähdekritiikkiä, otsikoiden ja kuvitusten sovittamista tekstisisällön kanssa yhdenmukaiseksi sekä kriittisempää otetta populististen liikkeiden ja yksilöiden käsittelyyn.

• Muilta aiheeseen liittyviltä ammattikunnilta: Asioihin puuttumista, kun lasi läikkyy. Välinpitämättömyyden hylkäämistä.

• Kuluttajilta tervettä kriittisyyttä ”vaihtoehtoja” kohtaan.

• Medialukutaidon tuntuvaa kohentumista.

Onneksi someen on ilmestynyt huuhaan vastarintaliikkeeksi asemoituneita asiantuntijoita. Vahva suositus seurattavaksi.