hyvÄ elÄmÄ helsingissÄ - sdp helsinki · helsingistä myös pyöräilijöiden kaupunki metrolla...

HYVÄ ELÄMÄ HELSINGISSÄStadin Demarien tavoitteita kuntavaalikaudeksi 2013-2016

Helsingin Sosialidemokraatit rywww.stadindemarit.fi

Helsingin Sosialidemokraatit rySäästöpankinranta 6 C 5 krs., 00530 HelsinkiPuh. (09) 7089 [email protected]

taitto: Olli Urpela / Pintaliitodesign

TYÖ, OIKEUDENMUKAISUUS JA HYVÄ ELÄMÄ | 3

HYVÄ ELÄMÄ HELSINGISSÄStadin Demarien kuntavaalikauden 2013-2016 ohjelma – ylimääräisen piirikokouksen 21.5. kommenteilla täydennetty

Suomalaisessa hyvinvointi-valtiossa kunnalla on suuri vastuu kansalaisten perus-

palveluista ja elinympäristöstä. Niin valtakunnan tason kuin paikallispo-litiikka on yhteistä päätöksentekoa yhteisistä asioista. Sosialidemo-kraattien kaupunkipolitiikka perus-tuu työn ja oikeudenmukaisuuden arvoille. Jokaisella helsinkiläisellä, myös kaikkein heikoimmalla, on yhtäläinen oikeus hyvään elämään pääkaupungissa.

Helsinki kasvaa jatkuvasti ja koh-taa samoja haasteita kuin monet maailman kaupungit: asuntopula, liikkumistarpeen kasvu, maahan-muutto ja työpaikkojen siirtyminen kehittyviin maihin. Sairaus kohtaa ketä hyvänsä meistä aina odotta-matta. Väestörakenne muuttuu, olemme Euroopan ikääntynein kansa. Vaikka helsinkiläiset ovat aika nuoria, meistäkin yhä useampi on aktiivinen ikäihminen. Nuorten on vaikea päästä opiskelemaan ja

saada työharjoittelu- tai työpaikka.Tätä ohjelmaa on valmisteltu

jatkuvassa vuoropuhelussa Stadin Demarien kesken. Osastojen teemaesityksiä on hiottu työpa-jassa, nettikyselyin, työryhmissä ja kommenttikierroksilla. Helsingin kehittämisen painopisteitä tarkas-tellaan useista, monesti päällekkäi-sistäkin näkökulmista.

SISÄLTÖ

1. Asuminen ja elinympäristö2. Liikenne ja liikkuminen3. Terveys 4. Lapset, nuoret jaikäihmiset5. Elinikäinen oppiminen6. Kaikille yhteinen kaupunki 7. Asukasdemokratia8. Helsinki työllistää ja ostaa9. Helsingin elinkeinopolitiikka10. Paikallinen ja globaali vastuu11. Kestävä taloudenpito12. Mitä kaupunginvaltuutettu tekee?

”Demarien Helsinki on jokaiselle hyvä paikka

kasvaa, elää, asua ja tehdä työtä.”

Poliittisen päätöksen-teon pitää aina perustua sekä poliittisten arvojen varaan että luotettavi-en asiatietojen pohjalle. Tälle palstalle on koottu asiatietoa kyseessä ole-vasta aiheesta, esimerkiksi siitä, kuinka monta ihmistä palvelu koskee, paljonko siihen on varattu budjetis-sa rahaa, miten tavoitteissa on aikaisemmin pysytty jne. Tässä ei siis esi-tellä ohjelma-tavoitteita vaan taustoitetaan niitä faktoilla. Mutta myös se, mitkä faktat valitaan, on aina poliittinen valinta!

Helsingin Sosialidemokraatit rySäästöpankinranta 6 C 5 krs., 00530 HelsinkiPuh. (09) 7089 [email protected]

taitto: Olli Urpela / Pintaliitodesign

4 | TYÖ, OIKEUDENMUKAISUUS JA HYVÄ ELÄMÄ

Kohtuuhintaista asumista, lähipalveluita, kulttuuria jaliikuntamahdollisuuksia kaikkiin kaupunginosiin

OIKEUS OMAAN KOTIIN JAHYVÄÄN ELINYMPÄRISTÖÖN

Demarit taistelevat sen puo-lesta, että asumisen hinta on tulevaisuudessa nykyistä

kohtuullisempi. Tontteja jaettaessa pannaan etu-

sijalle valtion tukema ja kaupungin oma vuokra-asuntojen rakentami-nen, ei kova raha. Pilvenpiirtäjillä ei saa pilata maisemia. Lähiöremont-teja ja vanhojen alueiden täyden-nysrakentamista kannattaa jatkaa.

Kaupunginosien eriarvoistumis-ta ehkäistään niin, että palveluita ja vuokra- ja omistusasuntoja rakennetaan eri puolille kaupunkia – näin tehtiin esimerkiksi Vuosaa-

ressa ja Ruoholahdessa.Kaikki tarvitsevat myös lähipalve-

luita, ei vain erityispalveluita hyvien liikenneyhteyksien päässä. Kivijal-kayritykset tuovat kaduille elämää.

Kaupunginkin palveluita pitä jalkauttaa – vaikka lähikirjastoon, asukastilaan tai terveyskioskiin. Liikuntaa ja kulttuuria on voitava harrastaa varallisuudesta riippu-matta lähellä kotiakin. Panostus

liikuntaan tuo säästöjä terveyden-hoitokuluihin.

Helsinkiläiset arvostavat viih-tyisyyttä ja siisteyttä. Kotikulmilla ja keskustassa on voitava liikkua turvallisesti kellon ympäri.

Hyvään elinympäristöön kuu-luvat myös siirtolapuutarhat, leikkipuistot, toriaukiot, kaupun-kimetsät, luonnonsuojelualueet, uima- ja kalastusvedet, lenkkipolut, hiihtoladut ja luisteluradat.

Helsinkiin ainakin 1000 uutta vuokra-asuntoa vuodessa

myös erilaisia palvelutaloja, vammaisasuntoloita ja opiske-lija-asuntoja

helposti tavoitettavia lähiliikun-tapaikkoja

lähikirjastot säilyvät

arjen kulttuuria lähiöihinkin

julkinen tila julkiseksi – stop mainostulvalle

toimivia toreja ja viihtyisiä puistoja

1.Helsingin kau-pungin vuokra-asuntojonossa on yli 20.000 aktiivihakijaa.Vain alle joka kymmenes saa asunnon. Kah-della kolmesta asunnontarve on erittäin kiireellinen mm. avioeron tai asunnotto-muuden takia. Vammaisilla on erityistarpeita. Helsingin kau-punki on silti Suomen suurin vuokranantaja!Joka kuudes helsinkiläinen asuu kaupun-gin vuokra-asunnossa. Virallinen tavoite on ollut, että vuosittain rakennetaan vähintään 1000 ara-vuokra-asuntoa ja 2000 hitas-, osaomistus - tai asumisoikeus-asuntoa Viime vuosina ei eri syistä ole päästy lähel-lekään tätä tavoitetta.Uusi pääkau-punkiseudun kuntien aiesopi-mus valtion kanssa on tekeillä.

”Eihän Helsingissä pysty olemaan töissä, ellei löydä

edullista asuntoa!”


Helsingin seudun jouk-koliikenteessä tehtiin vuonna 2011 vuoden aikana lähes 336 miljoonaa matkaa.

Pääkaupunki-seudun julkista liikennettä hoitaa HSL. Vuonna 2011 HSL:n toimintatulot olivat yhteensä 520 miljoonaa euroa, josta lip-putulojen osuus on noin puolet ja jäsenkuntien maksuosuudet toinen puoli.

HSL:n asia-kaskyselyyn vastanneista 83 % antoi joukkoliiken-teelle hyvän tai erittäin hyvän arvosanan.Vain kaksi prosenttia piti palveluja huonoina tai erittäin huo-noina.

Pääkaupun-kiseudun ylivoimaisesti suosituin bussilinja on Helsingin ja Espoon välinen Jokeri-linja 550, jota käyttää päivittäin yli 27 000 matkus-tajaa.

OIKEUDENMUKAISUUTTALIIKKUMISEEN

Jos lapsi ja jalankulkija ovat kadun valtiaita, liikenne on turvallista myös autoilijoille ja pyöräilijöille.

Sujuva joukkoliikenne on keskeinen tekijä asumisen, työpaikkojen ja palveluiden

jokapäiväisessä yhteispelissä. Hel-singissä on voitava liikkua sujuvasti ilman omaa autoa.

Katujen kunnossapitoon on varauduttava ympäri vuoden. Runsaslumisetkaan talvet eivät saa estää liikkumista.

Ikäihmisille on erityisen tärkeää päästä kulkemaan kaupungille – se on helppo tapa virkistää mieltä ja tehdä ehkä joku ostoskin. On selvitettävä uudestaan, mitkä ovat kustannusvaikutukset, jos eläkeläi-set voisivat matkustaa joukkoliiken-teessä kello 10 ja 15 välisenä aikana maksutta.

Demarit hyväksyvät yleisperiaat-teen, että maksutuloilla kerätään puolet julkisen liikenteen kuluista ja kaupunki maksaa toisen puo-len verovaroista. Siksi emme vielä voi luvata kaikille ilmaista julkista

liikennettä. Ruuhkamaksuun suh-taudumme vielä epäilevästi, mutta keskustatunneli ei ole järkevä ratkaisu.

Kun entisten Sipoon alueiden rakentaminen alkaa, on varmistet-tava, että metrokin on jo työn alla. Muuten Östersundomista tulee autolähiö ilman palveluita.

Liikennettä ei pidä suunnitella vain autoilijoiden näkökulmasta. Päinvastoin, jos lähtökohtana ovat lapsi ja jalankulkija, kaupunki on turvallinen kaikille. Pyöräilystä on tehtävä aito vaihtoehto autoilulle.

”Eläkeläistä piristäisi kum-masti, jos voisi käydä kau-pungilla ihmisten ilmoilla. Tyhjiähän ne bussit päivä-

saikaan ovat.”

toimiva, kohtuuhintainen joukkoliikenne pääkaupunkiseudulla myös poikittaissuuntaan – ja lisää valtion rahoitusta siihen

Helsingistä myös pyöräilijöiden kaupunki

metrolla Sipoonkorpeen

eläkeläiset päivällä maksutta kaupungille

kaikille turvallinen liikenne ympäri vuoden

2.


Pääasia on, että apu on lähellä ja hoitoon pääsee ilman pitkiä jonoja.

OIKEUDENMUKAINENTERVEYDENHUOLTO

Kaupunkilaiset tarvitsevat julkisella liikenteellä helposti saavutettavia isoja terveys-

keskuksia, joissa on erikoislääkärei-tä, mutta myös iltaisin auki olevia lähipalvelupisteitä. Kaivataan uusia tapoja jalkauttaa terveyspalvelua.

Pääasia on, että hoitoon pää-see ilman pitkää jonoa. Siksi on järjestettävä kaupungin omien lääkäreiden ja hoitajien työolot niin, että terveyskeskuksissa on aina töissä riittävästi maan parhaita ammattilaisia.

Auton kunnosta pidetään huolta ja katsastus on pakollinen. Entä ihmiset? Demarit haluavat, että kaupunkilaiset voisivat ’katsastut-taa’ terveytensä ikäkausittain. Eheä-nä eläkkeelle –terveystarkastukset ohjaisivat eläköityvät helsinkiläiset kunnallisten terveyspalveluiden piiriin ja neuvoisivat terveitä elä-mäntapoja.

Demarit ovat taistelleet terveys-keskusmaksun poistamisesta, koska hinta ei saa olla hoitoon menon este.

Terveyskeskusmaksu ei ole ylivoi-mainen kaikille, mutta joillekin se on ratkaiseva kynnys.

Selvitämme myös mahdollisuutta kehittää kaupungin terveyshuoltoa vaihtoehdoksi yksityisille työter-veyspalveluille.

Helsingin on kannettava vas-tuunsa myös siitä, että HUS tarjoaa jatkossakin maan parasta erikois-sairaanhoitoa.

Palvelusetelit eivät pelasta ter-veydenhuoltoa tai paranna palve-lua. Sairaana ei verrata hintoja vaan tarvitaan hoitoa.

terveyskeskusmaksu pois

riittävästi ammattitaitoista Helsingin omaa henkilökuntaa terveyskeskuksiin

terveyskeskusten jonot lyhemmiksi

lisää voimavaroja mielenterveyshoitoon

helsinkiläisille joka viides vuosi terveyskatsastus

tiivis yhteys sosiaalipuolelle

HUSille varmistetaan rahat rakennusinvestointeihin

3.Helsingin kaupungin ter-veydenhoitoa saatiin vuonna 2010 lähes4 miljoonaa kertaa. Helsinkiläisten hyvinvoin-tia voidaan parantaa myös lisäämällä kuntalaisten liikuntamah-dollisuuksia. Useiden tutkimusten perusteella tie-dämme sään-nöllisen liikunnan pa-rantavan terve-yttä, lisäävän työssä jaksa-mista, vahvista-van sosiaalisia verkostoja ja parantavan jopa oppimista. Riittävä liikunta säästää kaupungin ter-veydenhoidon ja sosiaalitoi-men kuluja.

”Terveydenhuollon yksityis-täminen on pysäytettävä. Terveys ei ole kaupan!”


LASTEN, NUORTEN JAIKÄIHMISTEN OIKEUDET

Lasten oikeudet on turvattava aina. Nuorille koulutus-ta ja työtä. Ikääntyvien hoitoon kunnioitusta ja arvok-kuutta.

Syrjäytyneen perheen lapsi syrjäytyy muita helpom-min. Näin köyhyys periytyy.

Meidän on kyllin varhain ”otettava koppi” lapsista ja nuorista, jotta uusi sukupolvi kasvaa vastuullisiksi kansalaisiksi. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus koulutyötä tu-kevaan aikuiseen. Lastensuojelusta on läpi hallinnon siirryttävä lasten suojeluun. Se on inhimillisempää, vaikuttavampaa ja taloudellisem-paa kuin nykyinen meno.

Valtion päättämän ”nuorten yhteiskuntatakuun” toteutus on kaupungin vastuulla: toisen asteen koulutus, oppisopimukset, työpajat ja työllistäminenkin.

Nuorten yhteiskuntatakuun puitteissa jokaiselle peruskoulunsa päättävälle nuorelle on tarjottava koulutus-, työ- tai harjoittelupaik-ka. Opetustilojen puute ei saa olla esteenä.

Lapset on innostettava liikku-maan. Myös vanhemmat ihmiset kaipaavat harrastuksia ja mahdol-lisuuksia toimia yhteisön jäseninä. Aktiivisia eläkeläisiä ei saa piilottaa näkymättömiksi.

Moni ikäihminen haluaa asua kotona mahdollisimman pitkään.

Sitä ei kuitenkaan saa käyttää tekosyynä avuttomien vanhusten heitteillejättöön silloin, kun koti-hoito ei enää riitä. Tarvitaan lisää uudentyyppisiä kunnallisia palvelu-asuntoja ja hoitokoteja.

lastensuojelusta lasten suojeluun

Helsinkiin oma työryhmä nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi

joka nuoren koulutus- ja harjoittelumahdollisuudet kuntoon ja syrjäytymiselle seis

harrastusmahdollisuuksia kaikenikäisille

lisää laitospaikkoja huonokuntoisille vanhuksille

enemmän kotipalveluita

4. Helsingissä oli vuonna 2010 85 339 alle15-vuotiasta ja 88 282 yli 65-vuotiasta asukasta.Lastensuojelun asiakkaita oli 10 022.Yli 75-vuotiais-ta vain 13 prosentille oli hoitopaikka. Suomessan. 15 % nuorista ei suorita toisen asteen tutkin-toa. Helsingissä joka kymmenes nuori on erityis-tuen tarpeessa.2011 oli2 131 alle25-vuotiasta työtöntä työn-hakijaa. Nuorisotyöt-tömyys kasvoi vuodessa 5 % . Valtio päätti ”nuorten yhteiskunta-takuusta” niin, että jokaiselle alle 25-vuo-tiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmis-tuneelle pitää tarjota työ-, har-joittelu-, opiske-lu-, työpaja- tai kuntoutus-paik-ka viimeistään kolmenkuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.

”Sellaista ilmapiiriä ei pitäi-si pönkittää, että ihmisen

pitää selvitä yksin.”


Kaupunki antaa koulutuksen ja eväät elinikäiseen oppimiseen

OIKEUS OPPIA PERUSASIAT JA ENEMMÄNKIN

Koulutie alkaa jo päivähoidos-ta tai esikoulusta ja jatkuu läpi elämän. Lapsella on

oikeus päivähoitopaikkaan lähellä kotia tai vanhempien työmatkan varrelta. Perheen varallisuus ei saa vaikuttaa lapsen mahdollisuuteen päästä päivähoitoon.

Kouluryhmien pitää olla sen kokoisia, että kaikki saavat tarvitse-mansa tuen oppimiseen rauhalli-sessa ympäristössä.

Nuorten oppilaiden koulumat-kojen pitää olla lyhyitä. Lähikou-luperiaate on nostettava ansaitse-maansa kunniaan. Kaupungin on huolehdittava siitä, että jokainen lähikoulu on tasokas valinta. Tämä on oleellinen tekijä, kun estetään alueiden eriarvoistumista.

Kaupungin rahanjaon on tuetta-va niitä kouluja, joissa on haasteel-lisempi toimintaympäristö.

Peruskoulun tehtävä on opettaa nuorille riittävät elämänhallinta- ja kansalaistaidot. Siellä pitää oppia myös vuorovaikutusta ja yhteisöl-

lisyyttä. Koulukiusaamiseen on puututtava välittömästi.

Aikuisetkin tarvitsevat ammatil-lista ja työpaikkakoulutusta. Työ-väenopistot tukevat myös kulttuu-ria ja muita harrastuksia.

Maahanmuuttajien valmiuksia kouluttautua pitää tukea kieli- ja täydennyskoulutuksella.

5.Helsingissä oli vuoden 2011 lopussa40 100 0-6 –vuotiasta ja 45 200 peruskoulu-ikäistä. Vuonna 2011 päivähoidon ku-luista katettiin 13 % päivähoi-to-maksuilla. Nykyisin lähes tuhat peruskou-lun päättänyttä helsinkiläis-nuorta ei saa toisen asteen opiskelupaik-kaa. Opetus- ja kulttuuriminis-teriön mukaan syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 milj. euroa. Helsinki pitää yllä 129 peruskoulua, 17 lukiota, 2 aikuislukiota ja 3 ammatillista oppilaitosta.Pääkaupunki-seudulla on6 ammattikor-keakoulua ja 7 yliopistoa.Suomenkielises-sä työväenopis-tossa osallistuu joka vuosi 70 000 opiskelijaaeri kursseille, ruotsinkielisessä työväenopistos-sa 6000 henkeä.

päivähoitomaksuihin kohtuullisuutta

päiväkotien ja koulujen ryhmäkoot alas

lähikoulu on paras koulu

toisen asteen oppilas-huollolle varmistetaan riittävä rahoitus

kaikille toisen asteen koulutus ja ammatti

yksityiset sopimuskoulut opetuslautakunnan ohjaukseen

työväenopistojen kursseja kaikenikäisille eri puolilla kaupunkia

”Kolme tietä hyvinvointiin ja tasa-arvoon: koulutus,

koulutus ja koulutus.”


KAIKILLE YHTEINENKAUPUNKI

Stadin historiaan kuuluu, että tänne on muutettu muualta Suomesta ja ulkomailta jo satojen vuosien ajan

Helsinki on pääkaupunki ja pääkaupunkeihin muute-taan niin ulkomailta kuin

oman maan sisältä. Jatkuvasti kansainvälistyvän Helsingin on vaa-littava muuttoystävällistä ilmapiiriä.Iso osa maahanmuuttajista päätyy Helsinkiin. Eri taustaiset ihmiset tarvitsevat eri palveluita. Myös opiskelun ja työn perusteella maahan muuttaneet tarvitsevat kotouttamista.

Sopeutuminen ja kotoutuminen alkavat yhteisestä kielestä. Helsin-gin pitää tarjota kotimaisten kielten opetusta pakolaisena tai työperäi-sen maahanmuuton kautta tänne tulleille. Työssä oleville tämä tar-koittaa nykyistä monipuolisempia ja joustavampia kielikursseja.

Ei ole itsestään selvää, että aikuisillakaan on riittävä luku- ja kir-joitustaito, jos he ovat tulleet tänne pakolaisina konfliktialueilta. Luku–, kirjoitus– ja kielitaidon kursseilla voidaan samalla oppia yhteiskun-tataitojakin.

Myös kaupunkilaisten itse järjes-tämien tapahtumien toteuttamista

on helpotettava. Ne tuovat arkeen luksusta ja ovat aidosti elävää kaupunkia.

Kaupungin kiinteistöpolitiikan on tuettava eri kaupunginosien omaleimaisuutta tarjoamalla tiloja yhteisöllisyyttä tukevalle asukastoi-minnalle. Tyhjinä tilat eivät hyödytä ketään.

Rakennukset kertovat kaupungin menneisyydestä. Arvokasta raken-nusperintöä on vaalittava osana yhteistä historiaa.

kaupungin tiloja asukastoiminnan käyttöön

joustavat edellytykset monikulttuurisille tapahtumille eri puolilla kaupunkia

jokaiselle uudelle helsinkiläiselle tervetuliais-paketti, jossa kerrotaan stadilaisesta elämästä

äidit kotouttamisen erikoisryhmäksi

6. Helsingin väkiluku kasvoi yhteensä 6 600 asukkaalla vuonna 2011.Helsinkiin muutti30 903 asu-kasta muualta Suomesta ja 6 528 ulkomailta. Muunkielisiä kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia on helsinkiläisistä12 %. Suurim-mat vieraskie-liset ryhmät ovat venäjän-, viron- ja soma-linkieliset. Vuonna 2010 Helsingin asukkaista 6 % oli ulkomaan kansalaisia. Maahanmuu-ton suurin syy on töihin tulo. Myös Nokian pääjohtaja on maahan-muuttaja. Suomessa vuonna 2010 toiseksi suurin syy oleskelulu-van myöntämi-selle oli opiskelu (25 %).

”Sinäkin olethelsinkiläinen!”


Lisää päätöksenteon avoimuutta, vaihtoehtoja ja vuo-rovaikutusta ennen kuin on liian myöhäistä.

ASUKASDEMOKRATIAAHELSINGIN SEUDULLE

Hyvän päätöksenteon pohja-na on monipuolinen tieto. Tarvitaan sekä kattavaa fak-

tatietoa että erilaisten asukkaiden arjen kokemuksellista tietoa siitä, millaisista asioista hyvä Helsinki koos-tuu. Mitä enemmän tunnemme asukkaiden elämän monimuotoisuutta, sitä paremmin tiedämme päätöksiä tehtäessä, miten ne vaikuttavat erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten arkeen.

Koska asioista ei aina olla yhtä mieltä, on entistä tärkeämpää, että kaikki silti kokevat voivansa osallistua Helsingin tulevaisuuden suunnitteluun.

Läpinäkyvä ja avoin keskustelu sekä päätöksenteko ovat avaimia toimivaan demokratiaan ja siihen, että jokainen voi kokea olevansa osallinen omassa kotikaupungis-saan. Kun erilaiset näkemykset koh-taavat aidosti toisensa, opimme kaikki ymmärtämään kaupungin elämää paremmin.

Asukkaiden osallistumista voi edistää monin tavoin. On mentävä sinne, missä ihmiset jo ovat. Helsin-

ki on täynnä aktiivisia kansalaisryh-miä, urheiluseuroja ja muita, joiden kanssa on tiivistettävä vuoropuhe-lua. Mutta asukasdemokratiaa ei voi olla ilman sopivia tiloja!

Demarinäkemys pääkaupunki-seudun kuntauudis-tuksesta ei ole neljän kunnan liitos vaan

usean (14) kunnan metropoli. Metropolivaltuusto päättäisi mm. maankäytöstä (yleiskaava), liiken-nejärjestelmistä ja asuntopolitiikas-ta. Sillä voisi olla oma asuntoraken-nuttamisyhtiökin.

pelisäännöt kaupungin omistamien tilojen käytölle asukastoimintaan

Demokratia-työryhmän suositukset käytäntöön

metropolihallinto ja sille vaaleilla valittu valtuusto

monimuotoista asukas-osallistumista

7.SDP:n tulevai-suuden visio pääkaupun-kiseudun kun-tarakenteesta on noin 14 kunnan suorilla vaaleilla valittu metropolihal-linto. Tätä mal-lia suositti jo kansanedustaja Antti Kalliomä-en johtama työ-ryhmä, jonka raportti”Sykkivä sydän – suomalainen metropoli” jul-kaistiin 2010. Vuoden 2009 lopussa 41 % Helsingissä työssä käyvistä ihmisistä asui muualla kuin Helsingissä. Valtaosa heistä oli Espoosta ja Vantaalta.Samaan aikaan joka viides työssäkäyvä helsinkiläinen on töissä Hel-singin rajojen ulkopuolella. Asukkaiden osallistu-misenuusia tapoja pohti kaupungin Demokratia-ryhmä, jonka suositukset ovat sivuilla demokratia.hel.fi

”Helsinki on taskukokoinen metropoli.”


HELSINKI TYÖLLISTÄÄ JAOSTAA

Oikeudenmukaista henkilöstöpolitiikkaa ja reilua työtä

Valtaosa kaupungin työnteki-jöistä on käytännön työssä esimerkiksi palomiehinä,

opettajina ja sairaanhoitajina. He ovat alansa ammattilaisia ja palve-luiden parhaita asiantuntijoita. Tätä kehittämisvoimavaraa ei kannata heittää hukkaan.

Suomen suurimpana työnan-tajana Helsingin on oltava tasa-arvoinen ja näytettävä mallia muille. Työhyvin-vointiin ja hyvään johtamiseen tulee kiinnittää huomiota. Pätkätyö tai työntekijöiden ulkoistaminen yksinyrittäjiksi eivät lisää työtyyty-väisyyttä. Riittämätön henkilöstö-mitoitus tai satunnainen vuokratyö eivät paranna palveluita.

Helsingin on kannettava vas-tuunsa työttömyyden ja syrjäyty-misen torjunnassa. Kaupungilla on oltava työpaikkoja myös osatyöky-kyisille, uussuomalaisille ja muille vaikeasti työllistyville.

Monet kaupungin kiinteistöt ovat peruskorjauksen tarpeessa. Esimerkiksi koulujen sisäilmaongel-mat ovat uhka niin työntekijöille kuin tiloja käyttäville kaupunkilai-

sille. Rakennusten kunnossapito työllistää ja on viisas investointi tulevaisuuteen. Remontteja on jat-kossa tehtävä enemmän kaupun-gin omana työnä.

Hankinnoissaan kaupungin on edellytettävä reilua työtä ja torjuttava harmaata taloutta myös maailmanlaajuisesti.

Peruspalvelujen tuotannon lisääntyvä ulkoistami-nen mm. palveluse-teleillä tai kaupungin liikelaitosten yksityis-

täminen voivat uhata hyvinvointi- ja oikeusvaltion perusperiaatteita. Ulkoistamispäätöksissä on aina arvioitava paitsi palveluiden laatua ja käyttäjien etua myös työntekijöi-den asemaa. Ylikansallisen yhtiön tuottama tuote tai palvelu vie voittoja ja verotuloja pois Helsin-gistä. Kaupunki ei saa edesauttaa veroeurojen pakoa.

Helsingin on oltava reilu, tasa-arvoinen työnantaja

kaupunki pitää itse huolta palveluiden tuottamisesta helsinkiläisille

8. Helsingin kaupunki on Suomen suurin työnantaja, jonka palveluk-sessa on 39 000 työntekijää. Kaupungin henkilöstöstä yli puolet, noin 53 % on töissä sosiaali- ja terveysalan tehtävissä. Seu-raavaksi suurin on sivistys- ja henkilöstötoi-mi, jossa on22 % kaupun-gin omasta työvoimasta. Kaupungin työntekijöistä oli vuonna 2010 määrä-aikaisessa työsuhteessa16 prosenttia.

”Stadi ei tilaa pimeästi eikä suvaitse korruptiota!”


Kestäviä työpaikkoja ja työllistävää elinkeinopolitiik-kaa

HELSINKI SUOMEN KASVUN MOOTTORINA

Helsingin elinkeinopolitii-kan tavoitteena pitää olla elinkeinorakenteen mo-

nipuolistuminen ja työllisyyden parantuminen. On tuettava uusien työpaikkojen syntyä niin isoissa kuin erityisesti pienyrityksissä. Maksu-, lupa-, kiinteistö- ja kaavoituspoli-tiikalla voidaan luoda toimin-taedellytyksiä tulevaisuuden alojen yrityksille. Uutta luovia ideoita pitää tukea, ei torpata!

Helsingin pitää huolehtia työvoi-man saatavuudesta. Se edellyttää asuntoja, turvallista elinympäristöä, puhdasta luontoa, vireää kult-tuurielämää, muuttajaystävällistä ilmapiiriä ja ennakoivaa koulutus-suunnittelua.

Kivijalkakaupat ja kahvilat, torit ja tapahtumat pitävät kaupungin vilkkaana siellä, missä ihmisetkin ovat. Elinvoimaisessa Helsingissä kaikissa kaupunginosissa on oltava tiloja monenlaisille pienyrityksille.

Kaupunki tarjoaa jo nyt neuvon-tapalveluita alkaville yrittäjille ja kasvuyrityksille. Maahanmuutta-

jayrittäjät on huomioitu erityisryh-mänä. Virastorajat ja -ajat ylittävää neuvontaa tarvitaan silti lisää.

Helsinki on yliopistokaupunki ja korkeakoulujen osaamista on hyödynnettävä.

Helsinki voi olla suomalaisten yritysten astin-lauta maailmalle. Kansainvälistymi-sen tukemiseksi kaupungin on turvattava tiloja

yrityshautomoille hyvien kulkuyh-teyksien päässä lentokentältä.

työ on parasta sosiaalipolitiikkaa

pienyritykset ja kivijalkakaupat kunniaan

stop toimistobunkkereille: liike- ja toimitilat viedään sinne, missä ihmisetkin ovat

korkeakoulujen, yritysten ja kaupungin yhteisiä kehitys-hankkeita tiivistettävä

katse tulevaisuuden työhön ja työpaikkoihin

9.Neljännes Suo-men yrityksistä ja työvoimasta sijaitsee Helsin-gin seudulla. Suomen tulevaisuus luo-daan täällä. Pääkaupungin osuus maan kaikkien liikeyritysten liikevaihdosta on 40 %. Yrityksistä98 % on alle50 hengen pienyrityksiä. Suurimpia aloja työvoiman näkökulmasta Helsingissä ovat tukku- ja vähittäiskaup-pa, informaa-tio- ja viestintä sekä hallinto- ja tukipalvelu-toiminta.

”Tulevaisuuden työ luo ekologisesti, sosiaalisesti ja

taloudellisesti kestäviä tuot-teita ja palveluita.”


PAIKALLINEN JAGLOBAALI

Mitä kansainvälisyys, kansainvälinen kilpailukyky ja solidaarisuus tänä päivänä tarkoittavat?

Jos Helsinki on hyvä helsinki-läisille, se on hyvä kaikille. Tätä kaupunkien kansainvälinen

kilpailukyky tarkoittaa demareille. Jos joku yritys haluaa sijoittua uuteen kaupunkiin, sitä kiinnostaa, millaiset olot se voi luvata työnteki-jöille.

Globalisaatio koskee helsinki-läisiä joka päivä, halusimme tai ei. Jatkuvan ulkoistamisen seu-rauksena helsinkiläisten palveluita tuottavat yhä useammin ylikansalli-set yhtiöt. Moni kaupungin ostama tuote on valmistettu ulkomailla. Kaupunki hankkii rahoitusta kan-sainvälisiltä finanssimarkkinoilta. Siksi myös Helsingin on tunnettava vastuunsa maailmanlaajuisesti.

Demarit ajavat aktiivisesti Helsin-gin kaupungin globaalin vastuun strategiaa. Näin toteutetetaan sosialidemokratian tavoitteita tässä ajassa.

Ympäristökysymyksissä ilmaston-muutos on tyypillinen maailman-laajuinen ilmiö, jonka torjunnassa Helsingin on kannettava vastuunsa sekä energian tuottajana että kuluttajana.

Helsinki on suuri ostaja. Hankin-noissaan sen tulee asettaa etusijal-le yritykset, jotka pystyvät osoitta-maan olevansa hyviä työnantajia ja joiden tuotantoprosessit eivät saastuta ympäristöä. Helsinki voi boikotoida firmoja, jotka ovat siirtä-

neet tuotantoaan pois Suomesta, hyödyntävät vero-paratiiseja tai eivät noudata kansallisia

ja kansainvälisiä sopimuksia.

Helsingin on tuotettava energiaa tehokkaasti ja päästöjä vähentäen

sosiaalisten ja ympäristövaikutusten arviointikriteerit on sisällytettävä kaikkiin kaupungin hankintoihin

Helsingin on otettava johtoasema harmaan talouden torjunnassa

Helsinki voi boikotoida veroparatiisiyhtiöitä

10. Maailman kaupungeista Helsinki on suuruusjär-jestyksessä lähempänä sijaa numero 400, silloinkin on otettu huomioon koko Helsingin seutu. Pienestä koostaan huo-limatta – tai ehkä sen vuoksi – Helsinki si-joittuu monissa kansainvälisis-sä vertailuissa hyvin. Vertailukri-teereitä ovat esimerkiksi puhdas juoma-vesi, toimiva tietoliikenne, turvallisuus, terveydenhoito tai koulutus-taso. Myös kansainväliset liikenneyhtey-det ovat tärkeä kilpailutekijä. Itämeri ja sen rantakaupungit ovat Helsin-gin lähimpiä kansainvälisiä yhteistyökump-paneita.

”Helsinki kantaa myös globaalia vastuuta, sillä sitä

ei voi ulkoistaa.”


Mihin meidän veroeurojamme käytetään?

KESTÄVÄÄTALOUDENPITOA

Poliittinen tahto testataan silloin, kun päätetään kaupungin tulo- ja meno-

arviosta. Demarit ovat joka vuosi kamppailleet korjatakseen erityi-sesti sosiaali-, terveys- ja opetus-toimen käyttövarojen alimitoitusta. Yksityistäminen ei ole ihmelääke säästöihin, päinvastoin.

Helsingin talouden peruson-gelma on, että verotulot ja val-tionosuudet eivät riitä kaupungin tehtävien hoitoon. Kaupungin vuosituloissa on iso osuus 200 - 250 miljoonan euron tuloutuksella Helsingin Energian liikevoitosta. Tämä vastaa noin kahta veroäyriä. Mahdollista yhtiöittämistä ei pidä omilla toimilla kiirehtiä. Siihen on varauduttava, niin, että kaupungil-le myös jatkossa varmistuu hyvä tuloutus. Vuosikymmenen lopulla Helsingin Energian tulos saattaa hiipua isojen investointien vuoksi.

SDP on tarkan euron puolue. Helsingin velkaantuminen olisi pysäytettävä vuoden 2013 tasol-le. Välttämättömät kaupungin ja kuntayhtymien investoinnit on silti voitava rahoittaa: Jätkäsaaren ja Kalasataman alueiden kunnallis-tekniikka, Myllypuron AMK kam-

pus, Töölön traumasairaala, Lasten ja Nuorten sairaala, Syöpäsairaalan peruskorjaus, osuus Olympiastadi-onin peruskorjauksesta ja keskus-takirjasto.

11.Asukkaiden maksamilla ve-roilla katetaan noin kolman-nes kaupungin tuloista, valtiol-ta tulee hieman enemmän kuin asukkailta, yritysten osuus kaupungin tuloista on vain 5 %. Kaupungin menoista ylivoimaisesti suurimman osuuden vievät sosiaalitoimi ja terveyskeskuk-set, yhteensä45 %. Siellä ovat suurimmat tarpeetkin.Perus- ja am-mattiopetuk-seen kuluu va-roja jokseenkin saman verran kuin rakennus- ja ympäristötoi-meen.

’Palvelualoite’ on Ruotsista kopioitu ulkois-tamiskäytäntö,jossa yritys tai järjestö voi väittää tuotta-vansa jonkun peruspalvelun tehokkaam-min kuin kaupunki itse. Kaupungin pitäisi aina ar-vioida haaste ja antaa vastaus.

terveys- ja sosiaalitoimeen todellisuutta vastaavat budjettinumerot

palvelusetelin käyttöön tiukkaa harkintaa

“palvelualoitteen” faktat esiin

toimintatilojen pitää olla kunnossa: korjaus- ja uudisrakentamisen investoinneilla työtä ja tiloja

kiinteistöveron osuutta kaupungin tuloista vahvistettava

asukasdemokratian tarpeet myös menoarvioon

Helsingin Energian tuotoilla hyvinvointia kaupunkilaisille

”Veroäyriä (18,5 %) ei nos-teta, mutta ei sitä ole varaa

laskeakaan.”


MITÄ KAUPUNGIN-VALTUUTETTU TEKEE?

Paljon puhetta vai vaikeita neuvotteluita ja kompromisseja?

Kaupunginvaltuusto määrit-telee kaupungin strategiat ja muut keskeiset tavoitteet.

Se päättää tärkeimmistä talousasi-oista, esimerkiksi talousarviosta, palvelumak-suista, eri toimialojen määrä-rahoista ja tuloveroprosentista sekä tietyistä sosiaalietuuksista ja terveyspalveluista.

Valtuusto päättää hallinnon järjestämisestä, esimerkiksi viras-tojen yhdistämisestä (sosiaali- ja terveysvirastot yhdistyvät 2012) tai oppilaitosten perustamisesta tai lakkauttamisesta. Se täyttää kaupungin keskeisimmät virat.

Valtuusto tekee lopulliset pää-tökset kaupunkisuunnittelusta, kun se hyväksyy yleiskaavat ja monet asemakaavat.

Millään puolueella ei ole kau-punginvaltuustossa enemmistöä yksinään. Sen vuoksi on tärkeää osata tehdä yhteistyötä sekä oman ryhmän jäsenten että eri puolu-eiden kanssa. Muuten ei asioita voi viedä eteenpäin. Ellei oma kanta saa ensin ryhmässä ja sitten valtuustossa riittävästi tukea, pitää

tyytyä kompromissiin.Kaupunginvaltuusto kokoontuu

normaalisti joka toinen keskiviikko. Asialista on paksu. Valtuutetut ovat yleensä myös jonkun lautakunnan

tai kaupunginhalli-tuksen jäseniä. Näin varmistetaan, että ryh-mällä on laaja asian-

tuntemus ja ajantasaista tietoa eri aloilta, oli sitten kyse terveysase-mista, päivähoidosta, taidemuseos-ta tai liikuntatiloista. Asioiden kirjo on niin suuri, ettei kukaan voi yksin hallita kaikkea.

Kaupunginvaltuuston jäsenyys on luottamustoimi, josta ei makse-ta palkkaa, pelkät kokouspalkkiot.

valtuutettu on ahkera, aloitekykyinen ja valmis oppimaan uusia asioita

valtuutettu on yhteistyökykyinen

valtuutettu osaa esittää asiansa tiiviisti

valtuutettu tapaa ja kuuntelee jatkuvasti asukkaita

12. Helsingin kaupunginval-tuustossa on 85 valtuutettua ja sama määrä varavaltuu-tettuja. Valtuusto va-litaan suorilla vaaleilla joka neljäs vuosi. Nykyisessä valtuustossa on naisia 49 ja miehiä 36. Puo-lueittain paikat jakaantuvat seuraavasti: Kokoomus 26,Vihreät 21,SDP 16,Vas 7,Rkp 5,PS 4,Kesk.3,KD 2 jaSKP 1. Valtuutettu voi vaikuttaa mo-nin eri tavoin. Hän voi esi-merkiksi tehdä valtuustoaloit-teita tai esittää kysymyksiä virkamiehille.

”Kaupunginvaltuusto on Helsingin kaupungin korkein

päättävä elin.”

KUNTAVAALIT 2012ennakkoäänestys 17-23.10.2012

vaalipäivä 28.10.2012

hyvÄ elÄmÄ helsingissÄ - sdp helsinki · helsingistä myös pyöräilijöiden kaupunki metrolla...

Documents