hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta · kylänraitti 4/2007 ajassa 5 kirkkonummen talousarvio...

4 / 2007 pohjoiskirkkonummelaisten oma kylälehti

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta

Kylänraitti 4/20072

VeikkolanKyläyhdistyswww.veikkola.fi

PäätoimittajaMatti Saartamo 050 300 [email protected]

ToimitussihteeritMaria Feldt, Anu Halme ja Marjokaisa Piironen

ToimituskuntaTapani Iivari, Raija Kari, Raili Leidenius, Kirsi Suni

PiirroksetFranz Raschbacher

TaittoUrkki Löfqvist

PainopaikkaKangasalan lehtipaino Oy

Seuraava numero1/2008 ilmestyy 29.2.2008aineistopäivä 11.2.2008

[email protected] pidättää itselläänoikeuden muokata ja lyhentää ai-neistoa.

IlmoituksetPaavo Sortti 050 559 [email protected]

Ilmoitushinnat v. 2008 (mv)1/16 s 65 e1/8 s 110 e1/4 s 200 e1/2 s 330 e1/1 s 500 e

Neliväri-, vakio- ja määräpaikat sopimuksen mukaan.

JakeluKylänraitti jaetaan vapaaehtois-voimin Veikkolassa, Haapajär-vellä, Kurkistossa, Kylmälässä, Lapinkylässä ja Siikajärvellä. Li-säksi lehteä saa kylän liikkeistä, kirjastolta ja kylätalolta.

KustantajaKylänraittia julkaisee Veikkolan kyläyhdistys Byförening i Veik-kola ry. neljä kertaa vuodessa.

Painosmäärä: 3500 kpl

ISSN 1459-3718

KYLÄNRAITTI 4/2007Kylänraittia julkaisee Veikkolan kyläyhdistys.

PÄÄKIRJOITUS

��

Sisällysluettelo

Puheenjohtaja Raija Kari050 3816124, [email protected] Matti Saartamo050 3007720, [email protected] Paavo Sortti050 5598945, [email protected] Katriina Aatsalo040 5045967, [email protected]

Muut hallituksen jäsenet:Tuovi Hyvärinen, 0408614594, [email protected] Iivari, 050 3540836, [email protected] Kautto, 050 5406952, [email protected] Knuuttila, 0500 5011672, [email protected] Leidenius, 050 3554469, [email protected] Piironen, 040 5058058, [email protected]

VarajäsenetMaria Feldt, 050 482 0731, [email protected] Iivari, 050 5273953, [email protected] Lahti, 050 5962088, [email protected] Liljeström, 040 5075838, [email protected]

NuorisojaosMarja Huovila, 0400 228 213, [email protected] Ahlfors, 0500 921 255, [email protected] Iivari, 050 354 0836, [email protected]

Veikkolan kylätalo Vanhatie 29, 02880 [email protected] www.veikkola.fi

Muutama viikko sitten Suomi säpsähti: Jokelan koulukeskuksessa Tuu-sulassa abiturientti järkytti koko maata ampumalla kahdeksan hen-kilöä, joista viisi hänen ikäistään koulutoveria. Alkoi uutisvirta, joka

lähes vuorokauden ympäriinsä heitti ilmaan kysymyksen: miksi näin tapahtui?

Oikeaa vastausta ei ole. On vain kahdeksantoista vuotta sitten alkanut ajanjakso, jolloin Pekka-

Eric Auvinen on kasvanut nuoreksi aikuiseksi Suomi-nimisessä tasavallassa. Kasvattajina ovat olleet koti, koulu, ympäristö, kaverit, me-dia ja internet. Koska tragedia tapahtui kou-lussa, on syytä kysyä, mitä koulu olisi voinut tehdä, jotta tällaista ei olisi päässyt tapahtu-maan. Tai mitä koulu on jättänyt tekemättä, koska tällaista tapahtui?

Tiedämme, että ampuja oli älykäs ja syrjään vetäytyvä henkilö, jonka tunne-elämä oli täysin kuollut. Hän oli yhteiskuntakriitti-nen, mutta ei osannut jäsentää maailmanku-vaansa. Häneltä puuttuivat sosiaaliset taidot ja tunne-elämästä empatia. Oman neuvotto-muutensa turhauttamana hän valitsi vihan ja koston maailman, jossa hän sai apua media-verkostosta samanmielisiltä tuttaviltaan.

Niin kauan kuin koulujen opetussuunnitel-missa vähennetään ilmaisun ja luovuuden osuutta eikä korosteta riittävästi yhteisölli-syyden ja sosiaalisuuden merkitystä, nämä järkyttävät tapahtumat voivat toistua.

Vetoan opetushallitukseen, että se mahdolli-simman pikaisesti lisäisi kaikkien luokkien opetus-

ohjelmiin edes yhden viikkotunnin, jossa keskityttäisiin vain ilmai-sun ja yhteisöllisyyden opetukseen.

Rauhallista Joulua!

Matti Saartamo

Vihan hedelmät Pääkirjoitus ......................................... 2

Ajassa ......................................... 3–9, 31

Joulusauna lämpiää taas .......................................... 3Veikkolan Kartanoteatterin Puurojuhla ................... 4Kyläluuta ................................................................. 5Kunnan lupauksia Veikkolalle ................................. 5Kylänraitti – 15 vuotta lähijournalismia ................. 6Unipolku Veikkolassa .............................................. 6Hubertuksessa mentiin kovaa! ................................ 7Veikkolan partiolaisilla juhlavuosi .......................... 8Kylänratti: Liukkauden salakavaluus ...................... 9Yhteisyökumppaneittemme tervehdys .................. 31Sarjakuva ............................................................... 31

Kylänraitilla ................................. 10–15

Kohtaamme Kymppikioskilla ............................... 10Perinteinen joulukonsertti ..................................... 10Merkillisiä päiviä .................................................. 11Bensaa suonissa .................................................... 11Oikaisu juttuun talojen porteista ........................... 12Kiitos kylätalon tukijoille ..................................... 12Kyläpiika kertoo .................................................... 13Kylä käveli historiaansa ........................................ 14Avaa ovi joulukalenteriin! ..................................... 15Veikkolalainen Joulupukki .................................... 15Itsenäisyyspäivän lämpötilaveikkaus .................... 15Joululahja toiselle valtuutetulle? ........................... 15

Veikkolan Joulukalenteri 2007 ...16–17

Kulttuuri ..................................... 18–22

Ympäristö ......................................... 23

Ajanviete ........................................... 24

Nuoret ................................................. 25

Urheilu ......................................... 26–29

Latuverkko vuonna 2008 .................. 29

Kylänraitti 4/2007 3AJASSA

Lokakuussa liikenneministeri Anu Vehviläinen vieraili Veikkolassa.Kuvasssa kyläyhdistyksen puheenjohtaja Raija Kari ja kyläpiika Marjokaisa Piironen lobbaavat liikenneministeri Anu Vehviläistä melusuojauksen saamiseksi pikaisesti Veikkolaan. Ministeri ei voi-nut luvata asiaan pikaista muutosta. Kuva TI

Mukana joulukalenterissa:

Näkki heittää kuuman kiven avan-toon avantokauden avajaisiksi itsenäisyyspäivänä klo 13.30. To-dellisuudessa Lamminjärvessä on uitu jo lokakuun alusta kylmene-vässä vedessä. Näkin kivenheiton jälkeen pidetään perinteiset avan-touintikisat, joihin on osallistunut veikkolalaisten lisäksi uimareita muualta Kirkkonummelta ja Es-poosta.

Tervetuloa kilpailemaan ja kan-nustamaan uimareita! Ilmoit-tautuminen Kirkkonummen Ui-maseuran järjestämään kisaan paikanpäällä ennen kilpailua. Sauna on lämmin.

Joulusauna 16.12.Perinteinen naisten oma joulusau-na kynttilänvalossa järjestetään avantosaunan jälkeen sunnuntaina 16.12. klo 18.00–20.00. Tervetu-loa yksin tai ystävättäresi kanssa nauttimaan puusaunan leppeis-tä löylyistä! Välillä voi pulahtaa Lamminjärveen tai olla pulahta-matta. Uintipakkoa ei ole.

Tunnelmallinen joulusauna lämpiää taas

Avantosauna sunnuntaisinVeikkolassa on hieno mahdol-lisuus avantouintiin Lammas-kallion uimarannalla. Kunta on huolehtinut paikalle lämpimän pukukopin ja pitää avantoa auki pumpulla. Pukukopin avaimen voi tilata kunnan liikuntapalve-luista numerosta (09) 29672379 tai sähköpostitse osoitteesta [email protected] .

Kyläyhdistys lämmittää talkoilla saunaa sunnuntaisin. Sauna on lämmin klo 16–18, jos talkoo-henkisiä lämmittäjiä riittää. Tar-kemmin saunasta ja avantouin-nista Veikkolaverkon saunasivulla http://www.freewebs.com/veikko-laverkko/sauna.htm.

Saunaa voi vuokrata oman perheen tai ystäväjoukon käyttöön. Sauna varataan Kymppikioskilta Kos-kentorilta. Sieltä saa myös saunan avaimen. Saunominen maksaa 20 euroa neljältä tunnilta, ja se mak-setaan saunaa varattaessa.

Teksti ja kuva: Pirkko-Liisa Iivari

Näkki on juuri nostanut talven viilentämän kiven Lamminjärven avannosta viime aprillipäivänä. Itsenäisyyspäivänä Näkki heittää kiven kuumennettuna taas avantoa lämmittämään.

Juuri kun Veikkolaan tulijat alkoi-vat tottua Turunväylän liittymän suuren taulun ennusteeseen, jonka mukaan siltatyö valmistuu 30.11, se olikin valmis päivää ennen marraskuun puoltaväliä. Poissa on 30 km/h nopeusrajoitus. Nyt se on molemmista suunnista 60 km/h. Kaistojen välistä keskiviivaa ja

Turunväylän ylittävä silta on remontoitu

sulkuviivoja ei ehditty maalata, ennen kuin marraskuun puolivälin pikkupakkanen jähmetti valkoisen ja keltaisen maalin tai maalarit. Jäämme haikeana muistelemaan liikennevalojen verkkaista vaih-tumisväliä ja remontoijien lep-poisaa, usein jopa näkymätöntä työskentelyä. Sillan lännenpuo-

leisen kaiteen viereen on muuten ristikkopylvään nokkaan asennet-tu kelikamera. Milloin saamme alkaa seurata Turun suunnalta näkyvää liikennettä Tiehallinnon nettisivuilta www.tiehallinto.fikohdasta ”kelikamerat”?

Teksti ja kuva: TI.

Kylänraitti 4/20074 AJASSA


Kirkkonummen talousarvio vuo-delle 2008 on taloudellisesti po-sitiivinen. Talous on tasapainos-sa. Maan korkeasuhdanne jatkuu vuoden 2008 puolelle. Jo neljättä vuotta jatkunut kansainvälisen ta-louden kasvu, alhaisena pysynyt korkotaso ja verotuksen keve-neminen ovat vahvistaneet kor-keasuhdannetta, mutta kasvanut epävakaus kansainvälisillä rahoi-tusmarkkinoilla saattaa tuoda yl-lätyksiä. Velanhoitokustannusten kasvu ja hintojen nousu tulevat ra-joittamaan asuntojen hankintoja.

Työllisyysasteen odotetaan v. 2008 kohoavan 70,5 %:iin ja työttömyyden laskevan 6,3 pro-senttiin. Talousarvion vuosikate paranee 2,6 miljardiin euroon ja ylittää selvästi käyttöomaisuuden poistot. Kunnan väestömäärän oletetaan 31.12.07 olevan 35 304 henkeä; lisäys on 2,4 %. Kuluvana vuonna lisäys on 2,66 %.

Kunnan toimintamenot tulevat kasvamaan 9,1 %. Palkkojen kas-vu on n.10,5 % ja ostopalvelujen 9,0 %. Vuonna 2008 perustetaan kuntaan 77 uutta virkaa.

Kunnan investoinnit ovat poik-keuksellisen suuret, noin 28 mil-joonaa euroa vuodessa. Talonra-

Kunnan lupauksia Veikkolalle ensi vuoden talousarviossakentamisen osuus on n. 46 % ja kunnallis-tekniikan 49 %. Kun-nallistekniikkaa ra-kennetaan Veikkolaan, keskusta-alueelle ja Sarfvikiin.

Vuoden 2008 aikana valmistuvat hoitoko-ti Lindahliin, Karta-nonrannan päiväkoti viidelle ryhmälle, yh-teensä 105 hoitopaik-kaa, sekä Nissnikun päiväkodin laajennus.

Kunnan verotulojen arvioidaan kasvavan 5,6 %. Kunnan lai-nakanta kasvaa 37,3 miljoonalla eurolla (= 5 074 euroa/asukas).

Kunnan tavoite on palvelustrategian täy-täntöönpano. Strate-giaprosessi on tehty yhteistyössä kunnanvaltuuston kanssa. Kunta on myös sitoutunut 20 %:n yh-teistyöhön lähikuntien kanssa. Espoon kanssa tehdään liiken-neyhteistyötä. Tulevaisuudessa yhteistyö Vihdin kanssa kohdistuu vanhusten palveluihin ja hoito-mahdollisuuksiin.

Veikkolaa ja Pohjois-Kirkkonum-mea koskevat investointihankkeet

Vielä vuonna 2008 Kirkkonummi on varakas kunta, jolla on mah-dollisuus rakentaa asukkailleen siltä puuttuvat palvelut. Ennusteet lupaavat niukempaa tulevaisuutta.

Talousarviosta käy ilmi, että varo-

jen käyttö keskittyy ete-läiselle Kirkkonummelle. Pohjois-Kirkkonummen osuus budjetista on vero-tuloihin nähden pieni. Ta-lousarvion kausi käsittää vuodet 2008–2010. Mo-net kansalaisten esittämät toiveet jäävät tämänkin suunnittelukauden aika-na täyttymättä.

Koko talousarviokirjasta puuttuvat varat nuorison kokoontumis-, harraste- ja monitoimitiloja varten, joita ainakin Veikkolaan on pyydetty jo mon-ta vuotta. Uhkakuvana väijyy myös liikunta- ja nuorisolautakuntien yh-distäminen. Toinen uh-kakuva on nykyisin niin muodikkaaksi tullut pal-velujen ulkoistaminen. Kunnan toimitiloissa on asiantuntevia ja paikal-

lisiin materiaaleihin perehtyneitä henkilöitä, joiden taitotieto pelas-taa kunnan rakennuskantaa kalliil-ta korjauskustannuksilta ja meitä asukkaita sairaalamatkoilta.

Tätä kirjoitettaessa ei kunnanhal-litus eikä -valtuusto ole sanonut viimeistä sanaansa talousarvion

sisällöstä, joten summat ja jopa kohteetkin voivat vielä muuttua. Veikkolan osalta nyt käytössä ole-va talousarvio sisältää seuraavat kohteet:

Vuorenmäen koulu, suunnittelu-rahat vuodelle 2008, rakennusra-hoitus v. 2009 ja valmiina 2010. Kylän toive on ollut: valmis koulu v. 2009. Henkilökuntaa ei ole esi-tetty vielä tässä budjetissa, ehkä v. 2011.

Vuorenmäen päiväkoti (Veikkola III), aloitus v. 2008 ja loppurahoi-tus v. 2009, henkilökunta v. 2010.

IV perhekoti mahdollisesti Ee-rikinkartanon maille, valmis v. 2009.

Veikkolan kunnallistekniikka, vuosittain n. 1 250 000 euroa.

Veikkolan asemakaava-alueet = tiet v. 2008–2010, yht. 4,1 milj. euroa.

Veikkolan vesitornin saneeraus v. 2008–2009, yht. 75 000 euroa.

Lapinkylän vedenottamon sanee-raus v. 2010, 50 000 euroa.

Raili Leidenius

Jokelan murheellinen koulusurma aiheutti keskustelua tapahtuman syistä. Keskustelu näytti painot-tuvan viisaampaan kasvatukseen, muutoksiin koulun luokkaraken-teissa ja yhteisöllisyyden löytymi-seen uudelleen. Kehotettiin myös katsomaan peiliin. Parempaa yh-teiskuntaa peräänkuulutettiin.

Jos yhteiskunta on ihmisten väli-sen suhtautumisen tulos, silloin maailma on me ja me olemme maailma. Meidän oma vastuumme on selkeä. Emme voi paeta yhteis-kunnan rakenteiden suojaan. Me olemme nuo rakenteet. Voimmeko aikuisina kyseenalaistaa arvomaa-ilmamme? Onko se mitä ajatuksi-na, asenteina ja tekoina siirrämme lapsiimme tasapainoa, sopuisuutta ja toisten ihmisten arvostamista tuottavaa? Annammeko ainekset hyvän itsetunnon syntymiselle? Hyvän itsetunnon omaava ihmi-nen ei mene oikopäätä erilaisiin ääri-ilmiöihin. Tällaista ihmistä on vaikea manipuloida.

Luokaamme ilmapiiri, jossa nuor-ten on helppo kysellä ja myös kri-tisoida. Jos toteamme omassa ar-vomaailmassamme huonoja, surua tai vihaa ylläpitäviä suuntauksia emmekä tee mitään, nämä omi-naisuudet näkyvät myös kodeissa, ihmissuhteissa ja yhteiskunnassa. Joitakin asioita voisimme aikui-sina antaa anteeksi myös omille vanhemmillemme.

Käsi sydämelle: Kuinka moni rakastaa omaa lastaan sellaisena

Luokaamme nuorille hyvän itsetunnon ilmapiiri

kuin hän on? Onko rakkauden kohde se, mitä lapsesta pitäisi tul-la tai millainen lapsen pitäisi olla? Vain toinen edellä mainituista on luonamme, toinen on mielikuva-lapsi.

Sitten vähän käytännön ideoita jokapäiväiseen elämään. Voimme muuttaa maailman paremmaksi

puhumalla. Luovumme puheis-samme valehtelusta, juoruilusta, karkeasta puheesta ja turhasta pu-humisesta. Lopetan oman osuute-ni toiveeseen, että kokisimme iloa siitä, mitä meillä on.

Tämä viisas lempeä teksti löytyi vanhasta Saint Paulin kirkosta vuonna 1692:

”Ole oma itsesi. Varsinkaan älä teeskentele kiintymystä. Älä myöskään ole ivallinen rakkauden suhteen, sillä kaiken kuivuuden ja hurmiottomuuden keskellä se on ikuista kuin ruoho.

Ota lempeästi vastaan vuosien an-tama neuvo luopumalla tuskatto-masti nuoruuteen kuuluvista asi-

oista. Kasvata ja vahvista henkeäsi suojaamaan sinua äkillisen epä-onnen kohdatessa. Mutta älä ma-senna itseäsi kuvitelmilla. Monet pelot ovat uupumuksen ja yksinäi-syyden synnyttämiä. Terveellistä itsekuria unohtamatta ole lempeä itseäsi kohtaan.

Olet universumin, maailmankaik-keuden lapsi, et vähemmän kuin puut ja tähdet; sinulla on oikeus olla täällä. Ja olkoonpa se sinulle selvää tai ei, maailmankaikkeus joka tapauksessa kehkeytyy niin kuin sen tuleekin.

Sen vuoksi säilytä rauha Jumalan kanssa, olkoon kuvasi Hänestä mikä tahansa ja mitä lienevätkin toimesi ja rientosi elämän hälise-vän sekasorron keskellä, säilytä rauha sielusi kanssa.

Kaikessa valheessaan, vaivassaan ja särkyneine unelmineen se on yhä kaunis maailma. Ole tarkkaa-vainen, koeta olla onnellinen.”

Suomensi Martti Qvist, julkaistu Jooga-lehdessä 3/1973.

Heikki Nurminen


Kalljärven Maansiirto Oy

Pauli Konttinen, Veikkolap. 0400 – 464662

[email protected]

Rakennusten pohjatyöt

Louhinnat

Salaojitukset

Viemäröinnit

Pienpuhdistamot

Purkutyöt

20 vuoden kokemuksella

SOITA JA KYSY LISÄÄ !

Yritysten aukioloajat ja Veikko-laverkko

Kysymys 14.10.2007:Veikkolaverkon palautelomakkeen kautta tuli pyyntö saada yritysten aukioloajat Veikkolaverkkoon. Kysyjä pyytää: ”Laittakaa kaikki aukioloajat tuonne yrityshakemis-toon. Tätä tietoa voisi päivittää myös koskien pyhäpäiviä ja muita juhlia ja lomakausia.”

Vastaus:Olemme tätä joskus miettineet, mutta päätyneet siihen, että va-paaehtoisvoimin emme pysty liki kahden sadan yrityksen aukiolo-aikoja päivittämään. Sillä yritys-ten aukioloajat vaihtelevat vuo-denajan ja viikonpäivien, lomien, sairaslomien, pyhäpäivien ym. mukaan. Päivittäjien aikaa menisi tällöin aivan liikaa yhden ainoan sivun ylläpitämiseen. Pelkästään

Veikko vastaatämän yrityslistan ylläpito vie ih-meesti aikaa. Nytkin siellä on tod.näk. toimimattomia yrityksiä ja joitakin varmasti puuttuu.

Toivomme, että jokainen yrittäjä saisi itselleen aikaan edes yhden nettisivun, jossa tällaiset vaihtu-vat tiedot ovat ja joita yrittäjät itse pitäisivät ajan tasalla. Linkitämme jokaisen yrityksen nettisivut tälle yritykset-sivulle, kunhan vain saamme tiedon yrityksen nettisi-vujen osoitteesta.

Kyläyhdistyksen Kylätalo ja sinne piika -hankkeen aikana 8.1–31.10.2007 alueen yrityksiä ja yhdistyksiä koulutettiin ilmai-seksi perustamaan ja ylläpitämään nettisivuja. Hankkeen aikana pa-rikymmentä yhteisöä tarttui tilai-suuteen.

Nettiterveisin Veikko

Kysymys 6.10.2007:Jussi etsii Veikkolaverkosta uu-sinta Weiccola-sarjakuvaa, sitä hauskaa klank-klink-klonk -sil-lankorjauspätkää. Voisiko sen sarjakuvan saada nettiinkin, niin voisi sen linkata tiemestari Jarmo Puhariselle?

Vastaus 8.10.2007:Silta-sarjakuva löytyy Veikkola-verkosta Kylänraitin sivulta http://www1.freewebs.com/veikkola-verkko/kylanraitti.htm .

Sarjakuva on myös sarjakuva-sivulla, jonne pääset Kylänraitin sivulta tai suoraan tästä:http://www1.freewebs.com/veik-kolaverkko/sarjakuva.htm .

Onneksi meillä on Franz, tuo Itä-vallan lahja Veikkolalle!

T. Veikko

Tähän tärkeään aiheeseen Veikko-lan Koti ja koulu -yhdistys tarttui yhdessä koulun henkilökunnan kanssa. Unta käsiteltiin monin eri tavoin koulun opetuksessa, ja perheiden voimin kokoonnuttiin Unipolulle Euroopan Vanhempi-en ja Koulun päivänä 23.10.

Teksti: Maria FeldtKuvat: Franz Raschbacher

Unipolku Veikkolassa

Unipolulla pääsi maistelemaan terveellistä aamiaista.

Seinät olivat peitettyinä uniaihei-silla töillä.

Koulun rehtori Leila Kurki oli pukeutunut nukkumatiksi.

VEIKKOLANTAKSI

Veikkolan Koskentorip. 1066 2880

TAKSIKESKUSLähitaksi 0100 7300

leikkaa talteen�

Stadin kundi ja lamajouluIsot kundit pamlaa ny koko ajan lamasta. Se on dorkaa. Kun on tarpeeksi pamlattu, alkaa stadin kundikin uskoon, et nyt ei mee kliffasti. Mut siitä huolimatta Joulu tulee taas. Kyl ainakin stadin kundin himassa skruudataan kinkkuu ja dokataan punkkuu päälle. Lanttuloodasta ei oo niin väliks kun se kuiteski närästää.

Ei se herkkujen slumppaaminen suju ihan iisisti stadin kundilta-kaan. Mut onneksi on käyny sellanen tsäkä, et on toi säästöpossu vielä rikkomatta. Siel on varmaa se muutama huntti, jonka Rissasen Jorma haluaa fl äsän palasta. Ja skideille ei slumpata paljoo. Stadin kundi on meinannu duunaa lahjoja ihan ite. Jos et kerro kenelle-kään, on fi ude skuffattu ulos tallista ja siel duunataan skideille pie-nii botskeja. Niistä tulee aika vänkii, jos mutsi vaan ehtii duunaan niihin seilit. Sit niil on suvella kliffaa skiglata vaikkapa Lammin-järvellä.

Sinänsä pitää sanoo, et noi poliitikot, jotka vaan pamlaa lamasta, on aika dorkii. Tää kansa ansaitsis ihan stailisti svengaavan joulun ilman turhii höpinöitä. Täs ei kohta enää muista, et joulunahan se yks na-saretilainen kundi tuli tsiikaan tätä planeettaa siel jossain Betlehemin suunnalla. Se oli sentään studi juttu, paljon styrkempi kun joku lande-paukkujen suru jostain tukijaisista.

Joulu on aina Joulu. Se skrivataankin isolla bokstaavilla ihan sen Jeesuksen synttäreiden kunniaks. Ja silloin pitää olla lungisti ja ot-taa muutenki iisisti. Pitäkää se kaikki kaalissanne. Sit meil menee edes muutama päivä kliffasti. Ihan kuten jouluna pitääkin.

Heikki Laurell

Kylänraitti – 15 vuotta lähijournalismiaKylänraitti ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1992. Sen perusti Kyläparlamentti ry., josta tuli sit-temmin Veikkolan Kyläyhdistys ry. sen yhdistyessä Yhdyskunta Veikkolan kanssa. Valitettavasti ensimmäisestä lehdestä puuttuu joitakin sivuja. Jos sinulla on tämä vuonna 1992 ilmestynyt lehti, olisimme kovin kiitollisia, jos saisimme sen arkistoomme.

Juhlan kunniaksi lainaamme ensimmäisestä joululehdestä Stadin kundin joulupakinan. Sen kirjoittaja on Veikkolassa edelleen asuva Heikki Laurell, joka toimi myös jonkin aikaa Kyläparlamentin puheenjoh-tajana.

Matti Saartamo


Tule keskustelemaan toiveittesi kodista

asuntoasiantuntijoidemme kanssa

Suunnitteletko kodin hankintaa, rakentamista tai

remontoimista? Tule ja kerro toiveesi asuntoasioiden

osaajille. Saat reilun laina- ja välitystarjouksen lisäksi

asiantuntevaa neuvontaa ja opastusta. Autamme sinua

tekemään asuntotoiveistasi totta.

Tervetuloa!

Länsi-Uudenmaan OP-Kiinteistökeskus Oy LKV

Koskentie 3, 02880 Veikkola

Stall Sandbackenin väkeä ja Kar-tanon Ratsastajia sää suosi, kun Kartanon Ratsastajien perinteinen Hubertus-ratsastus järjestettiin tänä vuonna Solbackantien pel-loilla sunnuntaina 4.marraskuuta. Normaalisti Hubertus on järjestet-ty Eerikinkartanon mailla, mutta tällä kertaa tultiin hiekkakuop-pien ylitse Sandbackaan ja Sol-backaan. Kokoontumisen jälkeen jahtiseurue lähtee ”ketun” perään.

Hubertuksessa mentiin kovaa!

”Kettuna” laukkaa karkuun edel-lisvuoden voittoisa ratsukko ”ke-tun häntä” ratsastajan takissa. Jah-tiseurueen tarkoituksena on saada ”kettu kiinni” eli ”ketun häntä” irroitettua ratsastajasta.

Tällä kertaa upean aurinkoisesta pakkassäästä sekä hienosta tun-nelmasta nautti n. 30 ratsukkoa. Päivä päätettiin VPK-talolla jär-jestettyyn maittavaan illalliseen.

Kartanon Ratsastajien Emma, Jumbo sekä pikkuponi ja osin Jumbon vetämät vankkurit.

Stall Sandbackenissa vuoden viimeinen tapahtuma on tallin omat pikku joulut. Siitä ja tule-vasta toiminnasta voi lukea tallin omilta netti-sivuilta www.stall-sandbacken.fi . Myös Kartanon Ratsastajien toiminnasta voi lukea netistä sivulta www.kartanonrat-sastajat.fi .

Teksti ja kuva : Antti Rautiainen

Veikkolan Veikot viettivät 60-vuotisjuhlaansa 24.11.2007. Tässä eri lajien joukkueet ovat tulossa urheilukentältä koululle päiväjuhlaan. Kuva: Marjokaisa Piironen

Veikkolan kylätaloVanhatie 29

02880 Veikkola


Veikkolan partiolaiset viettävät tänä vuonna 50-vuotisjuhliaan. Juhlavuosi sai komeat puitteet, kun partioliike juhli 100-vuo-tista taivaltaan ympäri maail-man huipentaen juhlansa yhtä aikaa vietettyyn iltaan elokuun 1. päivänä. Juhlavuosi päät-tyy srk-talolla sunnuntaina 16. joulukuuta joulujuhlaan, jonne kutsutaankin kaikki veikkola-laiset partiolaiset.

Kahdesta yksiAikaisemmin Veikkolassa oli valtakunnallisten kattojärjestöjen käytännön mukaisesti pojille ja ty-töille omat lippukunnat, mutta toi-minta on käytännössä ollut alusta alkaen, 50 vuotta, yhdistettyä. Vuonna 2003 Veikkolan Erävei-kot - ja Veikkolan Nummihaltiat -lippukunnat yhdistettiin myös vi-rallisesti. Siitä asti yhteisen lippu-kunnan nimenä on ollut Veikkolan Eräveikot ja -haltiat ry.

Joka vuosi jotain isoaSen lisäksi, että on järjestetty pe-rinteiset talvi- ja kesäleirit, lippu-kunta on osallistunut aktiivisesti Uudenmaan partiopiirin sekä Sp:n valtakunnallisiin tapahtumiin.

Vuoden 2003 ensimmäisenä päi-vänä tapahtuneen yhdistymisen jälkeen lippukunnan uuden lipun vihkimis- ja naulaustilaisuuden suunnitteluun ja toteutukseen osallistui lähes koko johtajakaarti ja itse tapahtumaan koko lippu-kunta. Juhla sai arvoisensa puit-teet.

Veikkolan partiolaisilla juhlavuosi

Vuonna 2004 myös veikkola-laisten osalta isoin ponnistus oli Suomen Partiolaiset ry:n suurleiri Tarus-04, joka pidettiin Padasjoen leirialueella ja johon valmistautu-minen aloitettiin jo vuoden alussa. Seuraavana vuonna tehtiin yhtei-nen leiri Njucka-05 Upinniemen Merisissien sekä Kuninkaantien Kipinät (Masala) kanssa. Viime ja tänä vuonna voimia on sitten tar-vittu juhlavuoden tapahtumiin.

Rutiini partiolaisuuttaMyös muut erilliset tapahtumat

ostaa & myy & palveleeOSTAA: vanhaa, mutta hyvää käyttötavaraa: huo-nekaluja, yms. Huom.haemme myös tavaraa “pois nurkista”!

MYY: mm. upeita BILLNÄS-kalusteita ja uniikkeja kodin kalusteita, sisustustarvikkeita, kodinkoneita, astioita, kirjoja.

HOITAA: etsimme kokonaisuuksistasi puuttuvia esineitä ja ilmoitamme löydöistä.

Terveisin ja tervetulotoivotuksin

Keijo Ruhanen [email protected]

Puusepäntie 6, 02520 Lapinkylä

0400-123 232 / 09-813 6530

PALVELEE: talonmiespalveluita ja pikku remontit, huollot, korjaukset - ongelmajätteen kuljetukset... keksi itse lisää!!

VUOKRAA: säilytys- ja varastotilaa edulliseen neliö- & kuutiohintaan! Myös muuttolaatikoita.

Tavara lahjoituksia - eko kierrätystä.

Myynti: Pe klo 15-19, la klo 10-15Ma-pe sopimuksen mukaan!

www.aana.fi

VEIKY muisti myös juhlivaa 50-vuotiasta. Lahjaa luovuttamassa VEIKY:n pj Raija Kari sekä Pirkko-Liisa Iivari.

Järjestetään srk-talolla sunnun-taina 16.12. alkaen kello 17.00. Kaikki halukkaat, vanhat sekä uu-det partiolaiset ovat tervetulleita viettämään juhlavuoden viimeis-tä tapahtumaa! Tiedossa on mu-

Veikkolan Eräveikot ja -haltiat -lippukunnan joulujuhla

siikkia, leikkejä, kuvia menneiltä vuosilta ja palkitsemisia sekä tiet-ty joulupipareita!

Ilmoittautumiset Vuokko Iivari 050 381 1143 tai [email protected] .

Partiolaisten joulujuhlissa sattuu ja tapahtuu. 16.joulukuuta kulu-vaa vuotta on taas sen aika...Tervetuloa!

OMALÄÄKÄRI KIVINEN KY

Yleislääkäri Ulla Kivinen,arkisin

Lastenlääkäri Petteri Hovi,tiistaisin klo 17-

� 2568 265

(partiotaitokilpailut, koulutusta-pahtumat, juhlat, osallistumiset myyjäisiin, varainhankintatapah-tumat jne.) pitävät partiolaiset ak-tiivisina Veikkolassa.

Viime vuosina veikkolalaisia par-tiolaisia on ollut 80–130, kaikki myös Suomen Partiolaiset (SP) ry:n jäseniä. Viimeiset vuosi-kymmenet on kymmenkunnan vapaaehtoisen aikuisen johtamina viikoittain pyöritetty 1–4 suden-pentulaumaa ja 2–6 vartiota sekä vaeltajatoimintaa.

Joka vuosi olisi tulossa pari uut-ta laumallista 7–9-vuotiaita mu-kaan partioon, mutta vetäjäpula on aina vain krooninen. Onneksi viime vuosina oma kouluttaja- ja johtajakoulutus on tuottanut omia johtajia jopa sudenpentu-laumanjohtajiksi (yli 17 v.) asti niin, että olemme voineet ottaa uusia laumoja jo useana vuote-na peräkkäin. Hallitus on myös tavoitteiden ja partioaatteen mu-kaisesti nuorentunut. Veikkola-laisia partiolaisia on nähty myös niin piirin kuin SP:kin vastuuteh-tävissä.

Lippukunnilla on aina ollut oma toimipaikka (partiokolo, partio-palatsi, Torppa jne.) eri puolilla Veikkolaa, alkuaikoina jopa Veik-kolan ulkopuolella. Nyt tilanne on, kiitos seurakuntayhtymän, vakiintunut, ja partiokolo on toi-vottavasti pysyvästi srk-talolla. Kunta on myös tukenut partio-laisten toimintaa sekä rahallisesti että osoittamalla lippukunnalle oman leiripaikan Volsiin. Hel-singin Metsänhoitajat ry:n kans-sa tehty yhteistyösopimus takaa Tervalammen kämpän Nuuksios-sa vuoteen 2010 asti lippukunnan käyttöön.

HistoriikkiViiteenkymmeneen vuoteen mahtuu paljon, ja nyt lippukun-nan hallitus (johtajaneuvosto) on päättänyt tehdä lippukunnan historiikin. Se on määrä julkis-taa partioviikolla eli viikolla 17 huhtikuussa 2008. Projekti on

jo käynnistynyt, ja toivommekin runsaasti yhteydenottoja niiltä, joilla olisi kerrottavaa, kuvia tai muuta aiheellista veikkolalaisen partiotoiminnan historiasta. Yh-teydenotot [email protected] tai 050 556 1825.

Aktiivista nuorisotoimintaaVeikkolan kylä Pohjois-Kirkko-nummella on viimeisten vuosien aikana kasvanut väkimäärältään hurjasti, jopa ehkä liiankin hur-jasti. Onneksi veikkolalaisuuteen kuuluu aktiivinen vapaaehtoistoi-minta, joka tarjoaa meille kylä-läisille monella saralla mahdol-lisuuksia. Nyt jo 50-vuotiaalla veikkolalaisella partiotoiminnalla on ollut aina paikkansa urheilun sekä srk:n ja muun kerhotoimin-nan rinnalla aikaansaavassa nuo-risotoiminnassa Pohjois-Kirkko-nummella. Partiolaisten ei tarvitse hävetä tekemisiään, vaikka esim. urheilupuolella toiminta on huip-putuloksekasta. Tässä yhteydessä partiolaiset käyttävät tilaisuutta hyväkseen ja onnittelevat VeVeä sekä hienoista saavutuksista että 60-vuotisesta taipaleesta!

Antti Rautiainenpartiolainen v:sta -93

Lisää tietoa:Veikkolan Eräveikot ja -haltiat ry www.veh.partio.net/Suomen partiolaiset ry eli SP www.partio.fi /Uudenmaan partiopiiri www.uusimaa.partio.fi /


Sorat

Hiekat

Murskeet

Sepelit

KuljetusSuominen Oy

Jukka Suominen

Puh. 0400-471 887

ARKKITEHTISUUNNITTELUAkotikylällä

OmakotitalotLaajennukset

RemontitPoikkeusluvat

Arkkitehtitoimisto Jussi AulankoMetsäkalliontie 5, 02880 Veikkola050-336 4898 [email protected]

Ajoradoilla ja muilla väylillä on liukkautta ympäri vuoden. Liukkauden luonteen voi oppia vain käytännössä, joskus sanan-mukaisesti kantapään kautta. Jotta saisit tarttumapintaa ai-heeseen, provosoin: Hyvin ylei-sesti kehotetaan varomaan mus-taa jäätä, vaikkei sitä edes ole.

Pudonneet puiden lehdet, uusi asfalttipäällyste, vesi, alijäähty-nyt vesi, jää, sohjo, lumi, lumi- tai jääpolanne, paannejää. Liukkaus on niin monimuotois-ta, ettei sen aiheuttamaa riskiä voi poistaa vain ajorataa tähys-telemällä.

Puiden lehdet, uusi pinnoite, ve-siliirtoVaikka vanhassa VR:n mainokses-sa sanottiin, että ”kiskoilla on aina kesäkeli”, se ei pidä paikkaansa. Syksyllä puiden lehdet saattavat pidentää raitiovaunujen jarrutus-matkan moninkertaiseksi kuivaan kesäkeliin verrattuna. Mätänevis-tä lehdistä puristuvan liman takia myös kaksipyöräisillä ajavien pi-tää kaartaa ja jarruttaa todella va-rovaisesti.

Uuden asfalttipinnan liukkaudes-ta – erityisesti sateella – ei suotta varoiteta. Asfaltissa on öljyä, bitu-mia, joka pusertuu uuden päällys-teen pinnalle liukasteeksi. Joskus asfaltin pinta on niin hienorakeista, että vähäinenkin vesimäärä kertyy liukastuttamaan sileää pintaa.

Liukkauden salakavala monipuolisuus

Vesi on kovaa ainetta. Kun ajora-dan vesikerros on riittävän paksu, sen päälle voi nousta vaikka täys-perävaunullinen kuorma-auto. Ve-siliirto syntyy siitä, kun renkaiden urat eivät enää pysty syrjäyttämään ajoradalla olevaa vesikerrosta. Rengas irtoaa ajoradan pinnasta, eikä ajoneuvoa voi ohjata. Liir-ron aikana ei missään tapauksessa saa käännellä ohjausta. Kun liirto loppuu ja renkaan pinta saa otteen ajoradasta, niin ajoneuvo saattaa karata epätoivottuun suuntaan.

Jää ja alijäähtynyt vesi”Musta” jää on vain mielikuva. Kuten puhdas vesi, myös siitä syntynyt jää on väritöntä. ”Mus-tan” nimityksensä jää saa siitä, että vesi jäätyy hyvin ohuena ker-

roksena päällysteelle, ja täysin kirkas jää näyttää alustan värisel-tä, tummanharmaalta. Päällyste ei ole koskaan aivan mustaa.

Jää voi näyttää myös hyvin vaale-alta. Vesi on jäätynyt epämääräi-sinä kerroksina ja paksuuksina ja muodostanut lukemattomia pris-moja, jotka eivät päästä ajoradan väriä suoraan näkyviin. Tällainen jää on ajoradalla usein reunoiltaan epämääräistä ja epätasaisesti ku-lunutta kaistaletta tai laikkua.

Paannejäätä muodostuu esimer-kiksi kevättalvella, kun kaltevalle ajoradalle valuneet sulamisvedet öisin jäätyvät.

Hieman nolla-asteen alapuolel-

la saattaa äkillisesti alkaa sataa alijäähtynyttä vettä, joka jäätyy välittömästi koskettaessaan kiin-teää pintaa. Valpas ajaja havaitsee tämän nopeasti, koska vesi jäätyy myös tuulilasille.

Sohjo, lumi ja polanneSohjo käyttäytyy renkaan alla sa-lakavalammin kuin vesi. Kun ren-kaan urat täyttyvät sohjosta, rengas nousee sohjoliirtoon. Renkaan pin-ta saattaa olla vaarallisen pitkään aivan kuin sileä. Silloin nopeus pi-tää varovaisen moottorijarrutuksen avulla pudottaa hyvin alhaiseksi.

Myös lumi voi tukkia renkaan urat. Jälleen rengas ja myös nastat nousevat irti ajoradasta. Kulunut nastarengas voi tässä tilanteessa olla paljon huonompi kuin hyvä-kuntoinen kesärengas. Todellisella lumikelillä paras on nastaton talvi-rengas, ns. kitkarengas.

Myös sulalla, kostealla tai kuival-la kestopäällysteellä kitkarengas pitää selkeästi paremmin kuin nas-tarengas. Hyväkuntoisen kitkaren-kaan pehmeämpi kulutuspinta lisää renkaan ja asfaltin välistä kitkaa. Sen sijaan nastat kohottavat ren-gasta hieman irti ajoradasta, eikä renkaan pinta saa kunnollista otetta päällysteestä.

Lumipolanne on tiukaksi kerrok-seksi pakkautunutta lunta. Sitä muodostuu yleensä ajoradoille, joita ei suolata. Jääpolannetta ker-

tyy esimerkiksi ajoratojen reu-noille, kun märkä lumi tiivistyy ja jäätyy.

Ajo-ohjeita liukkaalle kelille– Kuvittele pito aina huonommak-si kuin mitä se todennäköisesti on. – Pudota nopeutta ja pidennä etäisyyttä edellä meneviin. – Varo jyrkkiä ohjausliikkeitä, voimak-kaita kiihdytyksiä ja tiukkoja jarrutuksia, myös moottorijarru-tuksia. Vain lukkiutumattomin jar-ruin (ABS) varustettua autoa voi ohjata jarrutuksen aikana. – Anna entistä enemmän aikaa suojatien käyttäjille – myös heillä on liu-kasta – sekä kulkusuuntasi kans-sa risteäville ajajille. – Tähystä ajoradan pintaa ja varo erityisesti kiillottuneita kohtia (ajouria, bus-sipysäkkien aluetta, risteyksiä). – Jos ajoradalla on uria ja polan-netta, renkaat saavat polanteesta paremman pidon liikkeelle läh-döissä ja hidastuksissa. Jos olet epävarma, millä kohdalla autosi pyörät kulkevat, harjoittele arvioi-mista esimerkiksi uudella ohuella lumipinnalla.

Teksti ja kuva: Tapani Iivari

Sinunkin kotiisi

* Laatukeittiöt suoraan valmistajalta

* Laajasta malllistosta jokaisen makuun

* Suunnittelu ja asennuspalvelu

Könninkuja 102880 VEIKKOLApuh. (09) 256 5511faksi (09) 256 5521

*Keittiöt *Kylpyhuoneet * Eteisetpuh. 040 577 5426 TILITOIMISTO VEIKKOLASSA

Teollisuustie 9, 02880 Veikkola,puh. 09-8196 4344, gsm 050-305 5085

[email protected] , www.tilipalvelunerola.fi

Vankka kokemus tilitoimistotyöstä ja eri toimialoista, myös taloyhtiöt. Pyydä tarjous!

Kylänraitti 4/200710 KYLÄNRAITILLA

Hei. Kuka olet ja mistäs tulet?– Leila Lucas. Tulen töistä seurakunnan-virastosta.

Kauanko olet asunut Veikkolassa?– Muutin kuusi vuotta sitten Sacramen-tosta USA:sta, jossa asuin 14 vuotta.

Mitä Veikkolasta puuttuu?– Ravintola ja kahvila.

Mitä harrastat?– Taulujen maalaamista.

Jukka Puotila ja Susanna Haavisto esiintyvät lauantaina 8.12. Veikkolan koululla. Oletko menossa katsomaan?– Totta kai. Olen myös auttamassa koris-telussa.

Missä vietät joulusi?– Kotona perheen kanssa.

Tuleeko joulupukki?– Ei. Se johtuu jenkkiajasta. Siellähän puk-ki käy savupiipusta pudottamassa lahjat.

Lahjatoivomuksesi?– Rauhallinen joulu ja lunta maahan.

Käytkö usein Kymppikioskilla?– Aika usein.

Mitä tilasit?– Kahvia.

Maittoiko?– Kuuma kahvi maistuu aina.

Teksti ja kuva: Matti Saartamo

Kylänraitti 4/2007 11KYLÄNRAITILLA

Susanna Haavisto 50 v.Hän on laulanut koko ikänsä. Ääni on ollut hänen välineensä ilmaista asioita, jotka ovat hänelle tärkei-tä.

Susanna Haavisto on ehtinyt tehdä paljon 25 vuotta kestäneen taitei-lijauransa aikana: laulanut, näy-tellyt, käsikirjoittanut, ohjannut, puvustanut jne. Hänen ensimmäi-nen suuri roolinsa oli televisionäy-telmässä Elämänmeno. Sitä ovat seuranneet monet elokuvaroolit, joista muistona on kirjahyllyssä Jussi-patsas. Ja kaverina vieressä

Merkillisiä päiviäEmma musiikillisesta lahjakkuu-desta.

Soitinmenot-viihdeohjelmassa Susanna oli se törttöhuulinen, lespaava naistoimittaja, jonka kavereita olivat Unelma Suolle, Pastori Silli ja ”onks Viljoo nä-kyny?”.

Susanna kiinnitettiin teatterikou-lun jälkeen Helsingin Kaupun-ginteatteriin, josta hän siirtyi v. 1986 freelanceriksi. Viimeiset suuret roolit ovat olleet legendaa-risten näyttelijöiden ja laulajien, Judy Garlandin ja Edith Piafi n, elämään pohjautuvissa esityksis-sä. Tänä syksynä hän on kiertänyt ympäri maata konsertoimassa 25-vuotisen uransa merkeissä.

Susanna on viettänyt kesiä Veik-kolassa runsaat 20 vuotta.

Matti Saartamo

Anna-Kaisa Ant-Wuorinen50 vuottaAnna-Kaisa Ant-Wuorinen ro-muttaa kaikki ennakkoluulot kuvataiteiljan ulkoisesta ja sisäi-sestä habituksesta: hän on aloit-

teellinen, kaunis, yhteisöllinen ja vihaa kuppikuntia.

Peruskoulutukseltaan Anna-Kaisa on diplomi-insinööri, joka val-mistumisensa jälkeen työskenteli 1980-luvun puolessa välissä tut-kijana Kehitysmaainstituutissa. Sieltä hän siirtyi sujuvasti opis-kelemaan kuvataidetta osallistuen ensimmäiseen yhteisnäyttelyynsä vuonna 1988 Annantalolla Hel-singissä. Sen jälkeen hän on pitä-nyt kymmenen yksityisnäyttelyä ja osallistunut 35:een yhteisnäyt-telyyn mm. Venäjällä, Ruotsissa, Portugalissa, Skotlannissa, Sveit-sissä, Saksassa ja Japanissa.

Anna-Kaisan töitä on mm. Hel-singin kaupungin, Suomen val-tion ja Suomen Taideyhdistyksen kokoelmissa. Julkisia veistok-sia löytyy mm. Veikkolan kou-lun edustalta. Anna-Kaisa voitti koulun taideteoskilpailun sosi-aalisella ja kantaaottavalla Maa-pallo-työllään. Hänen seuraavan julkisen veistoksensa julkistami-nen tapahtuu helmikuun alussa Sandels-talolla Helsingin Töö-löntorilla.

Anna-Kaisa Ant-Wuorinen täyt-tää 50 vuotta 13.12. Kylänraitti liittyy onnittelijoiden kirjavaan kimaraan.

Matti Saartamo

Pentti Suckmanin ja Nils En-holmin muistolleMeille vanhoille veikkolalaisil-le tuli tänä syksynä kaksi ikävää kuolonviestiä. Keskuudestamme ovat poistuneet Pentti ja Nils.

Pentin voimat olivat ehtyneet niin, ettei hän enää parina viimei-senä vuotena jaksanut osallistua vuotuisiin tapaamisiimme, mut-ta varmasti hän oli ajatuksissaan

mukana yhteistilaisuuksissamme. Olimmehan jo parin vuosikym-menen aikana vuosittain tavan-neet, muistelleet menneitä ja ker-toneet päiväkohtaisia asioita sekä tulevaisuuden suunnitelmia. Nils oli vielä tänä vuonna yhteisessä kokoontumisessamme täysissä voimissaan.

Molemmat keskuudestamme poistuneet pysyivät uskollisena kotipaikkakunnalleen eläen huo-mattavan pitkän elonsa Veikkolan Perälän alueella. Me pidimme kumpaakin poistunutta rauhalli-sena, vakaana ja hyvänä toverina. Jäämme vaalimaan Pentin ja Nis-sen muistoa.

Veikkolan Old-Boys

Valkoinen Opel Vectra kiihdyt-tää Veikkolan liikenneympyrästä. Kaislammen tienristeyksessä no-peutta on yli 50 kilometriä tun-nissa. Alamäki alkaa, ja vauhti kiihtyy.

Vanhatien risteyksen jälkeisen liikenteenjakajan kohdalla auto heilahtaa, kun kuljettaja tekee kovassa vauhdissa pienen väistö-liikkeen. Moottori ulvahtaa, kun ratissa oleva mies vaihtaa vaih-teen pienemmälle ja kaasuttaa. Nopeutta lienee yli 70 kilometriä tunnissa.

Näen takapenkillä kahdet lapsen kasvot. Auto katoaa Turuntietä Si-wan suuntaan.

Järjetöntä kaahausta, mutta va-litettavan yleistä. Suomalainen autoilija on pahimmillaan susi lampaan vaatteissa. Ystävällinen ja huolehtivainen perheenisä tai -äiti muuttuu autonratissa töyke-äksi ja muista piittaamattomaksi hölmöksi.

Bensaa suonissaEivät kaikki autoilijat tietenkään tällaisia ole. Mutta vuoden Suo-mesta poissaolon jälkeen tuntuu kuin kaahailu olisi yleisempää kuin vuosi, pari sitten. Onko ih-misten kiire lisääntynyt? Vai ovat-ko asenteet muuttuneet? Ehkä ylinopeuden ajaminen ei enää ole rikkomus eikä mikään.

Kuitenkin se on juuri sitä, ja oi-keastaan vielä enemmän. Kaahari joutuu ottamaan riskejä pysyäk-seen tiellä muita tai itseään kol-himatta. Riskinotto liikenteessä on piittaamattomuutta muista. Se johtaa myös tavallista helpommin onnettomuuksiin. Ei aina mutta liian usein.

Vanha liikennekampanjoiden hokema liikenteestä yhteispelinä pitää yhä paikkansa, vaikka ajat ovat muuttuneet. Piittaamatto-muus muista tiellä liikkujista ker-too siitä, että ihminen ei ole si-säistänyt yhteispelin periaatetta. Se näkyy valitettavan hyvin siinä, miten autoilijat antavat jalankul-kijoille tietä suojatiellä.

Tieliikennelain mukaan kuljetta-jan on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai astumassa sille. Tämä toteutuu usein vain silloin, jos jalankulki-ja työntyy suojatielle ja pakottaa samalla autoilijan pysähtymään – joskus oman henkensä uhalla.

Kokeilin tätä elo-syyskuussa Veikkolassa ja eri puolilla pää-kaupunkiseutua. Kokeen perus-teella noin joka viides autoilija pysähtyi, kun astuin suojatielle ja osoitin selvästi aikovani ylittää

sitä pitkin kadun. Lapsen muka-na olo sai autoilijan pysähtymään hieman tätä useammin.

Ei sen näin pitäisi olla. Mihin au-toilijoilla on niin kiire, etteivät he pysähdy, kun jalankulkija, olkoon hän lapsi tai aikuinen, lähtee ylit-tämään katua tai tietä?

Ero esimerkiksi ranskalaiseen autoilijaan on suuri. Ranskan-vuoteni aikana huomasin ilokse-ni, että ainakin Etelä-Ranskassa autoilijat ottavat jalankulkijan ja pyöräilijän huomioon. He toi-sin sanoen pysähtyvät suojatien eteen, jos jalankulkija on aikeissa ylittää kadun, ja he ohittavat pyö-räilijän reilun etäisyyden päästä niin maantiellä kuin kaupungis-sa.

Muuten liikennekäyttäytyminen on Ranskassa monin paikoin hol-tittomampaa kuin täällä. Nopeu-det ovat kovia maantiellä ja eri-tyisesti moottoritiellä. Kaahareita riittää siinä missä täälläkin.

Mutta julkisuus on nyky-Rans-kassa armottomampaa kuin meillä. Paikalliset tiedotusväli-neet kirjoittavat näyttävästi kaa-hareista. Bensaa suonissa mutta kusta päässä -asenne tulee lehtien kirjoittelussa selväksi. Poliisin ylinopeusratsioista kirjoitetaan kuin meillä ennen vanhaan: näyt-tävästi.

Liikennepoliisilla olisikin töitä täällä Veikkolassa. Esimerkiksi Turuntien pätkä, joka jää läntisen liikenneympyrän ja kunnan rajan väliin, on hyvä sakkorysä. Sinne

vain nopeustutkan kanssa passiin parina-kolmena aamuna ja ilta-na viikossa. Kyllä kovapäinenkin kaahari oppisi. Luultavasti.

Poliisi voisi olla myös passissa Veikkolan pikkuteillä, kuten vaik-kapa Vanhatiellä, jolla asun. Kol-menkympin rajoitus on kevyttä kamaa, kun kiireiset perheenisät ja -äidit porhaltavat kapealla ja paikoin mutkaisella hiekkatiellä neljää-viittäkymppiä. Siinä oikein hiekka pölisee, aivan päiväkodin edessä.

Tai sitten poliisi voisi jakaa rei-lusti rikesakkoja niille autoili-joille, jotka eivät noudata tielii-kennelain pysähtymisvelvoitetta, kun jalankulkija astuu suojatiel-le.

Tämä ei tarkoita sitä, että olisin poliisivaltion kannattaja. Valitet-tavasti parasta asennekasvatusta on se, että liikenteen kaaharit ja muut toisista piittaamattomat tunarit saavat ansionsa mukaan. Edes joskus.

Simo Sipola

www.veikkola.fi


Kiitos kylätalon tukijoille!Viime lehdessä julkaistiin sivulla 12 juttu ”Kylätalossa tarvitaan”. Kirjoitin hieman arkaillen listaa tavaroista, joiden saaminen hel-pottaisi talon käyttöä. Ajattelin, että kehtaako sitä kerjätä.

Kohta lehden ilmestymisen jäl-keen saimme monta viestiä, jos-sa kyläläiset halusivat lahjoittaa kylätalolle itselleen joutilaita ta-varoita. Saimme myös aivan upo-uusia tavaroita, jollaisista emme olleet osanneet uneksiakaan.

Datatykki helpottaa kokouksiaIhastus oli valtaisaa, kun saim-me kyläläisten käyttöön Canonin upouuden datatykin, tulostimen ja myöhemmin digikamerankin. Lahjoittaja haluaa pysyä tuntemat-tomana, mutta tämä henkilö Perä-länjärven suunnalta luki lehdestä mitä tarvitaan ja auttoi, kun kerran pystyi. Hän kirjoitti: ”Hyvän asian puolesta kannattaa nähdä vaivaa. Kaikkien pitäisi tehdä jotain ky-länsä hyväksi, ja kun kerran ei ole aikaa olla aktiivinen muuten, niin onnistuu se näinkin.”

Kun innoissani viestitin tykistä ja tulostimesta, sain vastauksia:– Ei oo totta. Kansan käsi on kart-tuisa. Kylänraitilla on tehoa.– Upeat lahjoitukset.– Kerjuu on kestävää!– Tosi hieno homma. Tulostus on-nistuu siis siellä.– No niin. Jos hän voisi kiitos vie-lä tuoda yhden taulupc:n!– Upeeta, missä on toteemi, jota voisi viikon verran kumarrella?

Datatykin ansiosta esimerkik-si Kylänraitin toimitus säästää aikaa ja paperia: Ennen kukin taittopalaveriin osallistuja tulosti taittoversion paperille (kukin 32 sivua), jos versio saatiin ajoissa

Kiitos kylätalon tukijoille!

taittajalta. Sitten syynättiin pape-reita ja yritettiin ymmärtää, mihin kohtaan kukanenkin toivoi korja-uksia. Nyt taittajan hetki ennen kokousta lähettämä viimeisin tait-toluonnos haetaan sähköpostista ja heijastetaan valkokankaalle. Tällöin kaikki näkevät yhtaikaa saman taittoversion sivun suurena ja voivat lausua kommentit.

Oven edessä yllätyksiäOlemme saaneet yllä kertomieni tavaroiden lisäksi useita valai-simia, kaksi kahvinkeitintä, mik-roaaltouunin, viherkasveja, ta-petteja, avohyllyn, kaappihyllyn, A4-paperia laatikkokaupalla, pie-niä kirjekuoria, astioita ja poltto-puita. Siis aivan loistavaa apua!

Kylätalon oven eteen ilmestyi vä-lillä tavaroita, joiden mukana ei ollut lahjoittajan nimeä. Tämän vuoksi emme edes tiedä kaikki-en lahjoittajien nimiä. Aikaisem-missa lehdissä mainitsemattomia lahjoittajia ovat perheineen: Svea

Christersson, Patrik Fagerström, Maija Hakala, Rauni Hietanen, Seppo Karvonen, Seija Kivilaak-so, Tarja Kiviniitty, Tuija Manni-la, Elina Mäkinen, Raimo Nikola, Saara Stavrou ja Elina Vahtera. Muutama lahjoittaja haluaa pysyä tuntemattomana.

Vielä tarvitaan:– lämmöneristyslevyjä, pienil-läkin palasilla saadaan tilkityksi kylmyyttä eteisen ulkopuolelle– pölynimuri– puinen avohyllykkö– A4-kirjekuoria– huokoista levyä ilmoitustauluk-si– muurariapua, jotta saataisiin ta-kan tiili paikoilleen.

Lämmin kiitos tähänastisille tuki-joille!

Teksti ja kuva: Marjokaisa Piironen

Useimmat kylätalolla kokoustavat hyödyntävät nykytekniikkaa. Lahjoituksena saatu Canonin datatykki on tässä Veikkolan Karta-noteatterin hallituksen käytössä.

Veikkolan vanhalla alueella on joukko kauniita portteja, joita ku-vasimme edelliseen Kylänraitin numeroon. Vilkkaan uudisraken-tamisen vuoksi mieleemme tuli antaa myös rakennuslakiin liittyvä ohje: ”Korkean aidan rakentami-seen tulee kunnan rakennustar-kastajalta anoa lupa ”. Rakentaja

Oikaisu ja lisäys juttuun talojen porteista

tulee harvoin ajatelleeksi, että aidan korkeuskin kuuluu kunnan päätösvallan piiriin.

Kirjoituksessamme olleen kuvan aidalla ovat luvat kunnossa.

RL

PIHAKUNTOON

BETONILAATATMUURIKIVET

REUNA- JA PIHAKIVETKUKKARUUKUT

VESIKOURUTLOISKEKUPIT

KAIVONRENKAATVALURAUTAKANSISTOT

KULJETUSPALVELU

SEMENTTIVALIMOT. HAAPANEN OY

puh (09) 863 2977,

(09) 256 8227

Gsm 040 5033450

Fax (09) 881 605 30

www.sementtivalimothaapanen.fi

Teollisuustie 13 , 02880 Veikkola

Veikkolan kioski Ky Koskentori,

Veikkola p. 09-2568 807

Avoinna 365 päivää vuodessa

Veikkauksen pelit ja arvat

Elintarvikkeita monipuolisesti

Ruoka-annoksia, hampurilaisia ja pikkulämpimiä

Kuumaa keittoa lounasaikaan

Hyvää kahvia ja tuoretta pullaa edullisesti

Jäätelöä, makeisia, kylmiä juomia lapsille ja aikuisille

Keittoa arkisin lounasaikaan

KOHTAUSPAIKKANA

KYMPPI“SUOMEN COOLEIN TERASSI”

Avoinna:

ma-pe 6-21, la-su 8.30-21

jouluaattona 8-15,

joulupäivänä 10-16,

tapani 9-21


KylätaloVeikkolan kylätalo,Vanhatie 29, 02880 Veikkola

Kylätalon kokoushuoneen varaukset:www.freewebs.com/veikkolaverkko/kylatalonvaraus.htm

Veikkolaverkkowww.veikkola.net, www.veikkola.fi , veikkola.fi

Kyläpiika kertoo

Veikkolan koululaiset ovat tehneet joulukalenterin luukkuihin eli yh-teistyötahojen näyteikkunoihin tai oviin laitettavat logot. Tänä vuon-na logon aiheena on tietenkin ky-lätalo. Joitakin joulukalenterin ta-pahtumia järjestetään kylätalolla.

Kylä käveleeJärjestimme lokakuussa kaksi kyläkävelyä, jotka olivat ns. tes-timatkoja kylän historiaan. Näistä retkistä lisää seuraavalla sivulla.

Lokakuussa menimme kahdesti myös metsään: Kummallekin sie-niretkelle osui mukaan ensikerta-laisia. Franz oppi tuntemaan aina-kin viisi sientä. Onneksi mukana oli sieniasiantuntijoina kyläyhdis-tyksen pj. Raija Kari ja Pirkko-Liisa Iivari. Totesimme porukal-la ikäväksemme, että Nuuksion kansallispuistossa suunnistamista helpottaa kauaksi kuuluva moot-toritien melu.

Käytä jatkossakin kylätaloa!Kylätalo ja sinne piika -hanke sai EU-rahoitusta tämän vuoden alus-ta lokakuun loppuun. Sen vuoksi kylällä ei enää ole kyläpiikaa, vaan tärkeimmiksi katsotut tehtävät jaettiin talkoolaisille. Kylätalon käyttö jatkuu toivottavasti edel-leen yhtä vilkkaana, vaikka yh-

teisöt joutuvatkin nyt maksamaan talon käytöstä pientä vuokraa: 10 euroa kerralta tai kyläyhdistyksen yhteisöjäsenmaksu 50 e/vuosi.

Kyläyhdistyksen hallitus pohtii seuraavissa kokouksissaan, mi-ten saataisiin hankerahoitusta ja muuta tuloa, jolla voitaisiin jatkaa kylän kehittämistä ja työntekijän palkkaamista. Marraskuun alussa Länsi-Uudenmaan Leader-hanke-rahoja hallinnoivan Pomoväst ry:n tiedotustilaisuudessa kuulimme ikävän uutisen: Hankkeiden oma-rahoitusosuuteen ei enää hyväk-sytä talkootyötä lainkaan. Myös hankkeiden saama tuki pienenee lisääntyneiden vaatimusten myötä. Tämä tarkoittaa sitä, että kyläyh-distyksenkin pitäisi saada jostain iso kasa ihan riihikuivaa rahaa, jotta pienikin hanke voitaisiin to-teuttaa.

Voimme iloita siitä, että saimme edes kymmenen kuukauden ajan nauttia EU-tukea, joka mahdollisti kylätalon käynnistämisen ja kylä-piian palkkaamisen.

Teksti ja piparikuva: Marjokaisa PiironenTET-harjoittelukuva: Kimmo MarkkanenSieniretkikuva: Franz Raschbacher

Hirmumyrsky Helle vei Piparkakku-Eerikinkartanon, jolloin piparitalomuseo joutui kylätalon hyllylle kuvina ja kertomuksina. Tilalle tuli Anu Halmeen markkinointiyritys.

TET-harjoittelijat Toni ja Roope kokoustivat kylätalolla työelä-määntutustumisviikon jokaisena päivänä Kaisan ja Katriinan kans-sa. Kuvassa vasemmalta Toni Kirjava, kyläpiika Kaisa, koulun opo Hilppa Konttori, joulukalenterivastaava Katriina Aatsalo ja Roope Somero. Näissäkin kokouksissa lahjoituksena saatu datatykki oli todella tarpeellinen.

Franz kuvasi kaikki tärkeät sienet. Vaikeinta hänelle oli lausua sana lampaankääpä. Kuvassa matkan parhaan sadon antaneita suppilo-vahveroita Raijan ja Kaisan kädessä.

Toisella sieniretkellä Franz sai kuvaan nämä iloiset sienestäjät. Va-semmalta Saija Simanainen, Marjokaisa Piironen, Tarja Varpula ja Raija Kari.

Digitaalikamera on malliltaan Canon Power Shot S2 IS. Kamera on uusi, sitä on koekäytetty kaksi tuntia. Se myydään 15.12.2007 klo 12.00 mennessä eniten tarjonneelle. Kameran myynti-hinta uutena on 450 - 510 euroa. Tarjoukset osoitteeseen [email protected] tai tekstiviestillä numeroon 040 5058 058.

Veikkolan kyläyhdistys / Kylänraitti-lehden toimitus myy lahjoituksena saamansa kameran.

Kylätalon yläkerrassa ollut pipar-kakkutalomuseo joutui toistaiseksi hyllylle, kun viimeinenkin Pipari-Eerikinkartanon pihapiirissä ollut talo romahti hirmumyrsky Hellen kourissa. Lieneekö enteellistä se, että viimeisimmäksi pystyyn jäi lintutorni. Jota Haapajärven ran-nassa ei oikeasti vielä ole!

Marraskuun alusta tähän historia-huoneeseen eli piparkakkutalomu-seoon muutti markkinointiyritys CDG Active Ky. Yritystä pyörittää Anu Halme, joka tuli viime syys-kuussa mukaan Kylänraitin toimi-tukseen toimitussihteeriksi. Anu on siis kaksinkertainen hyvänteki-jä: Hänen yrityksensä maksamalla vuokralla kyläyhdistys saa kyläta-lon vuokrarahoja kokoon, ja tämä lehtemme sai avukseen toimeliaan talkoolaisen. Tervetuloa, Anu, tä-hän riemuisaan joukkoon!

Joulukalenterin kotiTänä vuonna Veikkolan toiminnal-lista joulukalenteria tehtiin kyläta-lolla. Kyläyhdistys sai kaksi tar-mokasta TET-harjoittelijaa apuun. Roope Somero kiersi yrityksissä selvittämässä, miten kukin yritys osallistuu joulukalenteriin. Toni Kirjava merkitsi kylätalolla Roo-pen selvitykset muistioon ja Veik-kolaverkkoon.


Kyläyhdistys järjesti lokakuun jokaisena sunnuntaina retken. Kaksi niistä suuntautui Nuuk-sioon, jossa keräsimme sieniä ja söimme eväitä. Kaksi retkeä to-teutettiin historiallisina kyläkä-velyinä, joista kumpikin oli noin kaksi kilometriä pitkä. Edes tih-kusateinen sää ei haitannut his-toriasta kiinnostuneita.

Vanha VeikkolaEnsimmäinen kyläkävely kierteli Veikkolan vanhaa keskustaa. Reitti alkoi kylätalolta, kulki Vanhatietä pitkin Lamminojan sillalle, sieltä entisen kalankasvatuslaitoksen ohi Puronsuuntielle, Ranta- ja Sa-hatien kautta Ruuhitielle, Kalljär-ventietä takaisin Vanhatielle. Op-paana toimi Pirkko Kautto, joka tuntee kylän pikkutytöstä saakka. Hän oli kerännyt mahtavan määrän tietoa taloista ja niiden asukkaista. Kun muilla kävelylle osallistujilla oli vielä lisätä tähän uutta tietoa, niin liki kolmen tunnin historia-annos oli kerrassaan upea.

Kartanosta kartanoonToinen kyläkävely alkoi Eerikin-kartanolta. Matka Haapajärven rantapolkua Navalan puistoon su-jui hyvin kolmea uutta ja tukevaa siltaa pitkin. Seikkailuksi retki muuttui, kun menimme puistosta syvän puron ja Tammikujan kaut-ta Navalan kartanolle. Haapajär-ven kirkosta kertoi elämäntyönsä kirkossa tehnyt suntio Erkki Oja. Alkuun hän arasteli, että mitä meille kertoisi, mutta sitten vallan innostui. Harmi, kun mukana ei ollut sanelukonetta, että olisi saa-tu puheet talteen.

Haapajärven koulussa tutkimme kaikki paikat. Talon entisestä toi-minnasta kertoi koulussa opettaja-na ollut Seija Kivilaakso. Lopuksi palasimme hieman eri reittiä Eeri-kinkartanolle, jossa kyläyhdistyk-sen pj. Raija Kari kertoi kartanon historiasta. Pirkko Kautto puhui Anja Aaltosen suulla siitä, mil-laista elämä kartanossa oli entis-aikaan.

Kylä käveli historiaansa

Kiitos asiantuntijoille ja avus-tajilleEnsimmäiset kyläkävelyt onnis-tuivat paremmin kuin osasimme toivoakaan. Suureksi iloksi saim-me joka kohteeseen erinomaiset asiantuntijat kertomaan taloista ja niiden historiasta. Kunnan ja seurakunnan työntekijät joustivat ratkaisevasti niin, että saimme avaimia ja ohjeita ja pääsimme haluamiimme paikkoihin sisälle.

Kylä kävelee tulevaisuudessa-kinLokakuiset retket päätettiin uu-sia lämpimämmän sään aikana. Niistä ja mahdollisesti uusistakin reiteistä on tarkoitus tehdä tarkka selostus karttoineen ja kuvineen Veikkolaverkkoon. Toiveena on myös vihkosten laatiminen oma-toimikävelijöille siten, että eri retkistä on oma vihkonen ja siinä tarvittavat tiedot mielenkiintoisis-ta kohteista. Vihkosia saisi mm. kylätalolta lainaan, ja niitä voisi tulostaa Veikkolaverkosta.

Teksti: Marjokaisa Piironen ja Pirkko KauttoKuvat: Marjokaisa Piironen

Eerikinkartanossa on jäljellä jokunen alkupe-räinen kartanossa ollut tavara, kuten juhlasalin komea kattokruunu ja viiden hengen istuttava sohva. Kuuma mehu tuulisen retken päätteeksi maistui kaikille.

Haapajärven koulusta on tehty päiväkoti. Retke-läiset ihastelivat esille otettuja hirsiseiniä ja har-mittelivat, että komea sisäportaikko oli poissa.

Vanhaan Veikkolaan tutustuminen aloitettiin tie-tenkin kylätalolta, joka on retken oppaana toimi-neen Pirkko Kauton lapsuudenkoti. Kylätalo on rakennettu vuonna 1948.

Saha- ja Kaivotien kulmauksessa sijaitsi 1940-luvun lopulla saha, jonka omistivat Olavi Suominen (Pirk-ko Kauton isä) ja Martti Nyman. Sahan kulmalla si-jaitsi kylän ensimmäinen palokoppi käsiruiskuineen. Taustalla näkyy Kalljärven uimaranta.

Kyläkävelyn haasteellisin osuus oli siirtyminen Navalan puistos-ta tammikujalle, joka vie Na-valan kartanoon. Matkan var-rella on syvässä uomassa puro, jonka kivet olivat tihkusateesta hyvin liukkaat. Paikalla on vie-lä 1980-luvulla (?) ollut komea valkoinen kaarisilta. Sillan kor-jaajat myöhästyivät aikoinaan muutamalla tunnilla, niin että huonokuntoinen silta ehdittiin purkaa.

Tässä marssitaan Navalantietä kohti Lapinkyläntietä. Takana on Navalan kartano, oikealla entinen karjanhoitajakoulun opiskelija-asunto, nykyinen Tullilaitoksen koirakoulu.

Haapajärven kirkon entinen suntio Erkki Oja kertoi monia hausko-jakin tarinoita kirkon vaiheista. Hän oli mukana pelastamassa kir-kon seiniä, jotka alkoivat kaatua yläreunoistaan ulospäin.


Joulun kunniaksi Kylänraitti kävi haastattelemassa Joulupukkia. Veikkolalainen Pentti ”Pena” Laakso on tuurannut sitä oikeaa Korvatunturin Joulupukkia ”ai-nakin 25 vuotta, jos ei enemmän-kin”.

Pena aloitti joulupukkeilun Hel-singissä asuessaan. Hänen kori-palloseuransa Haagan Terä ke-räsi joulupukkien avulla varoja seuralle. Veikkolaan muuttaes-saan vuonna 1975 Laakso yritti houkutella urheiluseuralaisia tai palokuntalaisia joulupukkipop-pooseen siinä onnistumatta. Pena päätti kuitenkin itsekseen jatkaa pukinhommia täälläkin.

Onko täällä kilttejä…?Pentti Laakson vaimo Anja oli Jou-lupukin sihteerinä. Hän huolehti aikatauluista aattoillalle; paik-koja oli kolmesta–kahdeksaan. Perheen poika oli pienempänä mukana tonttuna ja myöhemmin autokuskina. Pukki ei kuitenkaan voinut tulla ovelle saakka autolla, vaan se piti jättää vähän kauem-mas. Vierailupaikkojen ikkunassa oli usein aikuisia ja lapsia katso-massa, millä se pukki tulee. Pena keksi erilaisia selityksiä, millä keinoin pukki on perille päässyt (mm. ”pukki tuli helikopterilla, joka piti jättää kauemmas”).

Pena varasi jokaiseen paikkaan reilusti aikaa. Alkajaisiksi kysyt-tiin aina se perinteinen ”Ovatko lapset olleet kilttejä?” Mutta li-säksi Penalla oli tapana kysyä: ”Ovatko äiti ja isä olleet kilttejä?” Siinä riitti lasten kanssa sitten jut-tua. – Aina laulettiin ja leikittiin lasten kanssa, Pena kertoo.

Veikkolalainen Joulupukki

Lamajouluja ja pientä kommel-lustaPena muistaa lamajoulut. Silloin-kin hän laittoi pukki-ilmoituksen esille. Hän yllättyi, että tilauksia riitti. Kierrokselle lähtiessään hän oletti, että lahjapussit olisivat ol-leet kuivia. Vaan yllätys odotti siel-läkin: – Tuntui siltä, että lahjoja oli enemmän kuin tavallisina jouluina. Lamaa ei siinä huomannut, Pena muistelee.

Kommelluksia ei joulupukkireis-suissa juurikaan sattunut. Kerran asuun kuuluvat viikset meinasivat pudota. Laakso panosti joulupukki-hahmoonsa huolella. Asun piti olla laadukas perinteinen joulupukki. Asu vuokrattiin joka vuosi.

Pentti Laaksosta pidettiin kovas-ti. Sama joulupukki haluttiin joka vuosi. – Lapset soittivat välillä it-sekin, että tulisko se Pena tänäkin vuonna.

Monet joulupukin vierailupaikko-jen lapset ovat kasvaneet jo isoksi. – Nyt niitä mukuloita näkee kylällä. Se on kyllä mukavaa, Pena kertoo.

Joulupukin asun Pentti Laakso lait-toi viimeisen kerran naulaan viitisen vuotta sitten. – Emäntä rupesi sano-maan, että siinä menee se oma jou-luaatto kokonaan, Pena sanoo. Sen jälkeen on välillä tehnyt mieli lähteä taas kierrokselle. – Lapset olivat pa-rasta joulupukkina olemisessa.

Veikkolalaiset tuntevat Pentti Laakson muustakin kuin joulupuk-kina olemisesta. Pena on ollut ah-kera talkoolainen. Hänen on valittu myös Veikkolan Veitikaksi.

Teksti ja kuva: Kirsi Suni

Pentti Laaksolla on pian joulupukin parta omasta takaa. – Partako-ne putosi jokeen kalastusreissulla, Pena pilailee.

Veikkolan toiminnallinen joulu-kalenteri avautuu jälleen. Jo nel-jättä kertaa kylää ja sen asukkaita, yhdistyksiä ja yrityksiä esittele-vän joulukalenterin ensimmäinen luukku avautuu tänä vuonna 30.11. klo 8.00. Tällöin jouluva-lot syttyvät Koskentorin päivä-kodin eskarilaisten ja Veikkolan koulun ekaluokkalaisten yhtei-sessä joulunavaustapahtumassa entisen vanhan yläasteen pihalla. Myöhemmin samana päivänä La-pinkylän joulukatu, Koskentorin joulukuusi ja kylänraittikin saavat jouluiset valonsa.

Joulukalenterin teki tänäkin vuonna koulun yhdeksäsluok-kalaisista koottu ryhmä yhdessä oppilaanohjauksen lehtorin ja

Avaamalla oven pääset joulukalenteriin sisälle

kyläyhdistyksen kanssa. Työelä-mään tutustumisviikon (TET) ai-kana kalenterin työstäminen antoi tärkeätä tietoa tekijöilleen kylän monipuolisesta yrittäjyydestä ja yhdistystoiminnasta.

Kalenterin tunnuksena on tänä vuonna kylätalo, jonka ovet avau-tuvat myös useasti johtaen luuk-kupäivän tapahtumiin. Kylätalo-kuvat on taiteiltu kylän koulussa.

Luukkupäiviä on 25 ja tapahtumia viitisenkymmentä.

Joulukalenterin luukkukohteet avautuvat monipuolisina tapah-tumina koko kylässä. Kalenterin luukun avauduttua on mahdollista tutustua kylän hyvinvointipalve-

luihin, tavata ongelmakoirakou-luttaja, olla mukana koko perheen temppuradalla, uida avannossa, saunoa jne. Kylän yritykset ovat mukana myös monipuolisine tuot-teineen ja palveluineen tavoittee-naan jouluostosten löytyminen omalta kylältä.

Joulukalenterikohteeseen tietää osuvansa, kun kohtaa joulukalen-terin kylätalologolla koristetun oven. Veikkolaverkossa, http://www.veikkola.fi , on virtuaalinen joulukalenteri, jonka luukuista tapahtumat avutuvat yksityiskoh-taisemmin.

Katriina Aatsalo

Kylänraitti kysyi kaikilta veik-kolalaisilta kunnanvaltuutetuilta, mitä antaisit toiselle valtuutetulle joululahjaksi.

Veikkolalaisille valtuutetuille antaisin kyläsuunnitelman, jotta kylä pysyisi paremmin mielessä ja muille valtuutetuille tiedoksi, että

Mitä antaisit toiselle valtuutetulle joululahjaksi?

myös Veikkolassa asutaan ja tar-vitaan palveluita.

Matti Kaurila

– Matti Kaurilalle, koska hän on jaksanut koko ajan omaa aikaan-sa säästelemättä panostaa täysillä

valtuutetun tehtäviin ja erityisesti Veikkolalaisten asioihin.– Mitä? Jaa-a, tämä on jo vaike-ampi. Jos voisin, niin vähän lisää valtaa viisaalle ja ahkeralle mie-helle.

Ystävällisin terveisinEija Numminen

Veikkolan Leijonien jokavuotinen, jo perinteinen, Lämpötilaveikka-us-tempaus huipentuu itsenäisyys-päivänä Veikkolan skeittirampilla suoritettavaan viralliseen lämpöti-lanmittaukseen.

Mittaus tapahtuu itsenäisyyspäi-vänä 6.12. kello 12:00:00. Itse-näisyyspäivää edeltävinä kahtena marraskuun lauantaina leijonat ovat myyneet lämpötila-arpoja Veikkolan kylänraitilla ja lähipii-rissä.

Itsenäisyyspäivän Lämpötila-veikkauksella Leijonat keräävät varoja Veikkolan koulun ekaluok-kalaisten polkupyöräkypärien ja heijastinliivien hankintaa varten. Kypärät luovutetaan ensimmäi-sen luokan päättäville oppilaille koulun kevätjuhlassa. Samassa yhteydessä luovutetaan Leijona-merkkiset stipendikellot ja muita stipendejä koulun valitsemille op-pilaille. Heijastinliivit luovutetaan syksyllä aloittaville ekaluokkalai-sille.

Veikkolan itsenäisyyspäivän lämpötilaveikkaus

Veikkolan Leijonat haluaa kiittää kaikkia tempaukseen osallistunei-ta veikkaajia ja yrityksiä päänasi-an kannattamisesta.

Tervetuloa seuraamaan mittausta-pahtumaa!

Viime vuonna itsenäisyyspäivän lämpötila oli 8,5 astetta lämmintä! Miten on vuonna 2007?

LC Kirkkonummi/Veikkolahttp://www.lions.fi /district107-B/KirkkonummiVeikkola/

Teksti ja kuva: Kimmo Markka-nen

www.veikkola.fi

Turvallisuus päänasia jälleen

��

�� !��"��

��#��$�� #��%!��&��$'(�$��

#��'�!'��

)��

��

��*��)��$��

��*��+��$��,��-�+��+��!��-��$��$��

��.�� ,/�!'�+��!�� $��)��$��

��

�0��1��2$��"��

�0��)��#��-��

�0��.��"��,��-��-��"��'�� 3��4��$��+��'��!��56��"��4��-��-��52��#��4��$��!��-��$��-��-��5

��

��0��7��2�$��-�#��1*,8��

��

�9�*��*��+��$��

��

:�*��*��-��:,;��#��-��

��6��8��.�,<��+��

��

��2��- ��7��3�-8��9�

<��-��!��'��/�!'��

�0��#��=��!�� 2��

�*�*��#��-��#��

��

:�� -8��.*,� �>��)��+��

��

��*��?�/�!'��

��,

��)��.��-��-)��<��-� ��&�$+��2��-��#��-� ��#��#��

��

�0��+�9��2�"��-��0.,#��@��)��A�0B�"��"��,��

��0��=��B-��:��8��

�0��.��7��-��-��-��)��;��-��6��;��-��

�.��"��,#��:��"��,��$��

��

�0��:��C��D��@��"��-��0.,/�!'��$��

��

�9�*��*��8��,��E��E��

��

��0��-2��,��2��

��0��+��$��,�)��

��

:�� >�-�8��.�/�!'�+��

:�*��6##,��$��<��#��6��6##,�<��+��-��

��

��9�� '�#��-7��'��,/�!'��/�!''��E��

��9��+��8��-��,�)��

��

�1��.��-��0:,8��$��

��

�1��.��-��0:,8��$��

�.��"��

��#��,�.��)��0��

��,��,�9��9�1��8��$��4��5�

��:��)��

��

:��:��+��-��,/�!'�+-��+��

� ��

��*��0��*��@+��-��,)��-��

��

:��

��

9��9��,<��

3��-��,:��:�*��2��.�*��/�!'�+��

��

;��$��$��)�� +6��)��$��

�0��.��,7��-��-��-��)��;��6��;��-��

��

�0��1��)��D��%��'��D��$��=��+��8��

��!��"��

"��-��*��-��00��

��

��

��

��

��

Kylänraitti 4/200718 KULTTUURI

Veikkolassa toimiva Kartanoteat-teri aloitti toimintansa syyskuussa. Piirejä on kokoontunut ilmaisun, laulun, tanssin ja nukketeatterin merkeissä. Lähes kolmekymmentä harrastajaa on osallistunut syksyn aikana kansalaisopiston suojissa toimivien piirien toimintaan.

Syksyn aikana Ilmaisupiirissä ryhmä on tutustunut toisiinsa. On harjoiteltu improvisaatiota, kontaktia, hengitystä, kehon läm-mittelyä ja tekstin käsittelyä ym. ilmaisun perusasioista. Olemme nauttineet yhteisen löytämisen iloista ja saaneet voimia muihin arkisiin töihimme toinen toisil-tamme.

Laulupiiri on aloittanut kesänäy-telmän harjoittamisen kansanlau-luilla: välillä on menty viihteen ja iskelmien puolelle. Piirin vetäjä Satu Jämsä on luonnehtinut po-rukkaansa: ”Mukava ryhmä, jolta sujuu niin yksi- kuin moniääninen laulukin. Tervetuloa keväällä uu-detkin laulajat mukaan. Yhdessä laulaminen on kivaa.”

Tanssipiirissä on matkustettu sa-nojen taakse, viritetty mieltä ja haettu uusia fyysisen ilmaisun muotoja. Vetäjä Pauliina Ruha-nen on tyytyväinen: ”On ihanaa jälleen huomata, mitä kaikkea ihmiset osaavat ja oppivat, kun siihen löytyy aikaa, tilaa, ripaus kohtaamista ja rohkeutta olla oma itsensä. Ja siitähän ei voi seurata muuta kuin tanssin iloa.”

Nukkepiiri on ahkeroinut syksyn aikana uuden nukkenäytelmän. Ryhmässä mukana oleva kirjai-lija Pekka Lempiäinen kirjoitti näytelmän, piirin graafi kko Franz Raschbacher teki nukeista visuaa-lisen hahmottelun ja piirustukset.

Veikkolan Kartanoteatteri etsii miehiä

Tekotarpeet löytyivät jokaisen kotikomeroista. Musiikkia sävel-lettiin, tehostemaailma luotiin, ja näytelmä alkaa olla valmis koe-yleisön eteen.

Vetäjän, Bojan Baricin, mukaan ryhmä on toiminut valtavalla ener-gialla päämäärätietoisesti. Tämän pohjalta on hyvä jatkaa ensi kesän näytelmän nukkekohtausten suun-nittelua.

Rooleja tarjollaKaikkien piirien toiminta tähtää ensi kesään, jolloin Navalan karta-non puistossa esitetään Raija Ora-sen kirjoittama näytelmä ”Maan hedelmät”, joka kertoo Navalan ja Eerikinkartanon pitkäaikaisen isännän, valtioneuvos von Wahl-bergin, elämästä. Näytelmän har-joittaminen alkaa heti ensi vuoden alussa kansalaisopiston siipien suojassa.

Koska näytelmässä on runsaasti rooleja, Kartanoteatteri kaipaa li-sää varsinkin miespuolisia esiin-tyjiä. Jokainen mies, joka hiukan-kin tuntee tarvetta näyttämölliseen ilmaisuun, on tervetullut mukaan. Ikään katsomatta.

Voit ottaa suoraan yhteyttä te-atteripiika Eija Ahvoon, joka perehdyttää sinut henkilökohtai-sesti tulevaan toimintaan ( [email protected] ). Voit myös tulla la 8.12. puurojuhlaan ja ker-toa siellä kiinnostuksesi. Samalla voit katsoa, miten piirit ovat edis-tyneet, koska huippuesiintyjien ohella piirit esittelevät osaamis-taan.

Tervetuloa mukaan Kartanoteatte-rin toimintaan!

Eija Ahvo

Lauantaina 3.11. sai monilu-kuinen ja runsaslapsinen yleisö nauttia koulun salissa festivaalin tilausteoksen ja kantaesityksen ”Haapaneitty, mettäntyttö”. Oma palkittu kirjailijamme Arja Puik-konen on tehnyt tekstin, ja musii-kin on säveltänyt Kirmo Lintinen. Kertojana oli karismaattinen Ismo Kallio.

Illalla samassa salissa GT-en-semble -yhtye tarjosi runsaalle yleisölle J.S. Bachin ”turvallisen

Veikkola Dada: ”Intiimejä kirjeitä”

kuuloisen” musiikin lisäksi sula-teltavaksi 1920-, -30- ja -40-luvun ”vaikeaa” musiikkia. Sen sävel-täjinä olivat Bohuslav Martinu, Jacques Ibert ja Leos Janacek. Yhtyeen jäsenet ovat Radion sin-foniaorkesterin soittajia ja aktiivi-sia kamarimuusikoita.

Janacekin jousikvartetto n:o 2 ”Intiimejä kirjeitä” sai sen sisäl-töä kuvailevaksi saatteekseen Rea Maurasen ja Vesa Vierikon hie-nosti tulkitsemia otteita iäkkään

Arja Puikkosen kirjoittamassa ja Kirmo Lintisen säveltämässä Haapaneitty, mettäntyttö -sadussa sanapajalaiset liikuskelivat näyt-tämöllä satuhahmoina. Seuraava-na tiistaina Veikkolan-ryhmäläi-set saivat purkaa kokemuksiaan juttelemalla. Monilla oli ollut perhosia vatsassa ennen esitystä parisatapäisen yleisön virratessa katsomoon.

– Jännitin että mitä yleisö pitää esityksestä.– Joskus on kiva esittää jotakin. Minua kyllä jännitti vähän.– Se kissa oli hyvä hahmo. Se esitti niin paljon. Se raapi sitä poikaa.– Se oli hassua, kun lihapullat oli pupun papanoita.– Se tyttö olikin poika. Mä tunsin sen.

Isosiskot Lotta ja Emma sekä ka-verinsa Siri kirjasivat nämä Emma K:n,

Sanapajan lapset Dada-lastenkonsertissa

Anni H:n, Sonjan, Sadun, Sampon ja Iinan kommentit.

Kirjaston yläkerrassa illemmalla isompien ryhmäläiset olivat tätä mieltä:

– Aika paljon meitä jännitti.– Oli niin kauheaa kurkkia verhon raosta, kun koko ajan tuli yleisöä lisää.– Orkesteri oli hyvä.– Lopussa kun ne vaan taputti, niin mä luulin, että mä jo melkein kuolin.– Se oli parasta, kun sai ruusun. Oli hyvä, kun se vasta muutaman päivän päästä aukesi.– Me oltiin näissä rooleissa: siili, pappi, koira, hirvi, kettu.

Anni K., Elilie, Natalie ja Saara.

Seija Kivilaakso

säveltäjän ja 38 vuotta nuorem-man Kamila Stösslovan kirjeen-vaihdosta.

Veikkolan kylänväki todella an-saitsee ja kestää hienosti tällaisen ”Lauantain toivotuista” melkoi-sesti poikkeavan musiikkielämyk-sen.

Teksti: Tapani IivariKuva: Jussi Puikkonen

Sunnuntaina 4.11. kuultiin Haapajärven kirkossa sekä GT-ensemblen hienoa musisointia että Max Savikankaan häkellyt-tävän taitava teos ”Katoamisia” sooloalttoviululle ja live-elektro-niikalle.

Vuonna 1969 syntyneen musiikin maisterin, Max Savikankaan, teos on suorastaan uskomaton äänimai-sema. Jutustelu säveltäjän kanssa konsertin jälkeen paljasti, että hän tuotti kaikki äänet ”tässä ja nyt”

Dada Haapajärven kirkossa:

”Jousten kutsu”

Säveltäjä Max Savikangas selosti jutuntekijälle ihmeellisen”Katoamisia”-teoksensa esittämistekniikkaan liittyviä hämmästyttäviä taustatekijöitä.

alttoviululla sekä kahdella pedaa-lilla varustetulla tietokoneella. Siihen oli ohjelmoitu tiettyjä ää-nenkulkuja, mutta mitään ääniä ei ollut taltioitu etukäteen.

GT-ensemblen hienon soittajiston – kvartetin ja sekstetin – ohjel-mistossa olivat argentiinalaisen Alberto Ginasteran jousikvartetto n:o 1 vuodelta 1948 ja Johannes Brahmsin jousisekstetto n:o 2. Ginasteran musiikissa tuliset ete-läamerikkalaiset rytmit yhdistyvät

klassisiin muotoratkaisuihin ja toisaalta uusien sointivärien sekä sävellystekniikoiden etsimiseen.

Enemmänkin väkeä konserttiin olisi sopinut. Valitettavasti – vai onnekseen – monet eivät tiedä, minkälaisen musiikkielämyksen he menettivät vietettyään tätä sun-nuntai-iltapäivää jossain muualla kuin Haapajärven kirkossa.

Teksti: Tapani IivariKuva: Pirkko-Liisa Iivari

Kylänraitti 4/2007 19KULTTUURI

��

��

�

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��!��"��

#��

��!��

��!��!��

��

��

��#��

��

$��%

��

��

��!��&�#��

��#��%

'��

��

'��

��#�

��%

��

��

��

��!��

��

(��#��!��

#��)��%

'��)�� !��

��

*�+��,,�

-��

��

��

.+�

�$�$(�.*

��('��.*

-��

�.(

/0�

�*

(�

.*

1�

-1

-�

$

”Minua ovat aina määrit-täneet hylätyksi tulemisen ja rumana olemisen pel-ko. Muistan joskus nuo-rena naisena ajatelleeni, että kun kerran olen vain tämmöinen, olen ainakin hauska.”

Eeva Litmanen on näyttelijä, joka sai kantaa komedien-nen taakkaa harteillaan aina siihen asti, kunnes palkittiin Jussi-palkinnolla parhaasta naispääosasta elokuvassa Rakkaudella, Maire. Siinä hän löysi kosketuskohtia oman elämänsä alkutaipa-leelta, jolle oli ominaista rak-kaudenkaipuu, hyväksytyksi tuleminen ja katkeruus.

Näistä asioista Eeva Litma-nen puhuu elämäkerrallises-sa teoksessaan ”Saa siinä monena olla”, jossa hän lapsuuden ajan kokemusten lisäksi tilittää elämäänsä teatterin parrasvalois-sa. Vaikka meriittilistaa teatterin sektorilla riittää yllin kyllin, hän ei vieläkään luota itseensä näyt-tämöllä. Keskeinen syy tähän on, että Eeva Litmanen ei ole käynyt teatterikoulua. Se on outo kynnys, joka usein leimaa näyttelijän uraa Suomessa.

Litmasen Eeva – karjalaistyttö Thalian polulla

Vierailulla VeikkolassaKirjassa Eeva kertoo urastaan teat-terissa, Radioteatterissa, television viihdeohjelmassa ”Hepskukkuu” ja elokuvassa. Ja tietysti rakasta-mastaan ravintolateatterista, jota hän oli perustamassa 1980-luvulla teatteriravintola Kahteen Kanaan. Tältä sektorilta monet muistavat hänen hienon monologinsa ”Nai-sen 11. käsky”, jota Eeva esitti

peräti 16 vuotta. Tällä esityksellä hän vierai-li myös Veikkolassa Paavo Liimataisen pu-bissa. Siitä esityksestä hän kertoo kirjassaan seuraavan muiston:

”Yksi hienoimmista yleisön palautteis-ta oli, kun vierail-lessani Veikkolassa monologilla ´Naisen 11. käsky´ eräs mies tuli esityksen jälkeen kiittämään ja kertoi olleensa ensimmäis-tä kertaa teatterissa: ´Seuraavan kerran pis-tän oikein pikkutakin, oli sen verran hyvä kokemus!´

Mistään merkittäväs-tä kulttuurihistorial-

lisesta dokumentista kirjassa ei ole kysymys, mutta leppoisan elämäkertakirjallisuuden saralla se pärjää mukavasti. Eniten jäin kaipaamaan taustatarinoita 1970-luvun kiihkeistä poliittisista veh-keilyistä, joista Eeva Radioteat-terin näyttelijänä ei voinut jäädä osattomaksi.

Matti Saartamo

VEIKKOLAN SIVUAPTEEKKI

Koskentie 3, Puh. 2565 130

Avoinna ma klo 9-18, ti-pe klo 9-17

Rentouttavia kehohoitojamyös psykologista vyöhyketerapiaa

Muista myös lahjakortit!

HOITOLA ENERGIATUPASirpa Ojala

Vanha Turuntie 2, Veikkola

040 5843416

www.elisanet.fi /energiatupa


MONIPUOLISET HOITOPALVELUT VEIKKOLASSA!

- FYSIKAALISET HOIDOT - LYMFATERAPIA- HIERONTA- VOICE MASSAGE –TERAPIA - VYÖHYKETERAPIA (myös vauvat)

Uutuutena Voice Massage –terapia, jota käytetään:

- ääniammattilaisten äänihäiriöiden ennaltaehkäisynä - puhe- ja ääniterapian sekä laulunopiskelun tukihoitona sekä

puhallinsoittajan hengitys- ja ansatsiongelmien poistamiseen - purentalihasjännitys- ja kiputilojen poistamiseen - refluksitaudin lisähoitona - hengitysongelmiin; nielemisen ja puhumisen helpottamiseen

(esim. astma, Parkinson-tauti) - poistamaan lihasjännityksiä (mm. päätetyötä tekevät) - urheilijoiden hoidossa hengitysfunktion parantamiseksi

FYSIO-LYMFA

RITVA HERNETKOSKI Vanhatie 26, 02880 Veikkola 09-2565 065, 050-464 6661 [email protected]

Hoidot lääkärin lähetteellä tai ilman!

Myös lahjakortit.

Aulis Liljeström on minulle tut-tu mies jo parin vuosikymmenen takaa. Tutustuimme omakoti-talomme vanhan öljypolttimen välityksellä: sen tilalle Aulis möi ja asensi uuden. Huoltojen yh-teydessä tuli aikanaan puheek-si hänen tanssiharrastuksensa. Nyt sen tietävät täälläpäin kaik-ki, jotka ovat pitäneet silmänsä ja korvansa auki. Keväällä Aulis ja Tuire-vaimo nappasivat seni-orien SM-pronssia Muurames-sa. Viime elojuhlien aluksi he opettivat, miten hidasta valssia tanssitaan.

Liljeströmit muuttivat Veikkolaan viime vuoden syyskuussa liki uu-desta kerrostalosta Matinkylästä Ison Omenan vierestä. Sitä ennen he asuivat Kauklahdessa. Molem-mat ovat alun perin omakotiasujia. Tuire on kotoisin Espoon Nöykki-östä ja Aulis Helsingin Tammisa-losta.

Veikkolan Impivaaran rivitalo-asunto remonteerattiin niin pe-rusteellisesti, että vain koolingit jätettiin paikoilleen. Entisiin koteihin verrattuna tilaa on nyt vähemmän ja tavaraa kertyy. Niinpä Tuirella on ajankohtainen ongelma: Mistä hän voisi löytää Tiffany-lasitaiteensa tekemiseen työhuoneen?

Öljylämmitystä, Tiffany-lasitaidetta ja senioritaitoa

Lennun poikaAulis lähti öljypoltinalan oppiin joulukuussa 1959 Essoon, jossa työskentelevä eno työpaikan hom-masi. Koska myös Auliksen isä oli samassa fi rmassa, nuorta oppi-poikaa kutsuttiin kotoisasti ”Len-nun pojaksi”. Essolta Aulis meni Nesteelle, 70-luvun alussa työn-johtajaksi erääseen putkiliikkee-seen, sieltä toiseen putkifi rmaan työpäälliköksi ja sitten Onniselle osastopäälliköksi.

Vuonna 1987 Aulis ryhtyi yrittä-jäksi. Vuonna 2005 hän möi toi-minnot kouvolalaiselle yritykselle

ja siirtyi sen leipiin. Muistan hy-vin, kun Aulis jämptinä yrittäjänä tiedotti tästä meille asiakkailleen.

Loparit ja uudelleen yrittäjäksiViime vuoden marraskuussa kou-volalainen fi rma lopetti Espoon-suunnan toiminnot. Aulis joutui lähtemään. Hän sai kuitenkin ilmaiseksi takaisin entisen asia-kasrekisterinsä ja ryhtyi taas yrit-täjäksi.

Tuire on mukana hoitamassa yri-tyksen asioita. Hän mainitsee, että asiakkaitten mielestä on harvinais-ta, kun huoltomies tulee ajallaan.

Jossakin päin Auliksen toimialu-etta polttimien huoltajat tuppaavat lipsumaan lupauksistaan.

Tämän vuosituhannen alussa Au-lis ylipuhui meidät hankkimaan ruotsalaisen polttimen, Pulsone-xin. Suomessa niitä on runsaat 20 ja Veikkolassa kaksi. Ruotsalai-nen valmistaja ei valitettavasti ole satsannut tarpeeksi laitteen mark-kinointiin. Jos jotakuta kiinnostaa tämä öljypoltin, nettisivusto osoit-teessa www.pulsonex.se kertoo tarinan, joka on kesken. Aulik-sen tietojen mukaan yritys on nyt tuotteen yhden aiemman myyjän omistuksessa. Aulis on päättänyt ottaa selvää tämän hetken tilan-teesta. Matka Tukholman-seudul-le on suunnitteilla.

Asiakkaat melkein vierihoidos-saAuliksen toiminta-alueena ovat Espoon lisäksi Kirkkonummi, Vihti kaukaisille perukoille asti ja Lohjan suunta. Aulis on kehittele-mässä yhteydenpitoa asiakkaisiin, jotka ovat valitettavan passiivisia ja öljypolttimen suhteen hieman välinpitämättömiä. Kuitenkin se on kodille paljon tärkeämpi kuin auto. Laitteen viat minimoidaan huoltamalla se kerran vuodessa. Aulis kertoo, että hänen asiakkait-tensa laitekanta on valitettavasti aika vanhaa, ja sitä pidetään yllä korjaamalla.

Monet eivät tule ajatelleeksi seu-raavaa vertailua. Öljypolttimen keskimääräinen käyntiaika on noin 1 500 tuntia vuodessa eli hieman yli neljä tuntia päivässä. Hyvin harvat ajavat autollaan näin paljon.

– Välillä tuntuu siltä, että asiakkaat ovat melkein kuin vierihoidossa Auliksella, Tuire huomauttaa. – Usein asiakas on öljypolttimensa vierellä kännykkä korvalla, ja Au-lis antaa puhelinneuvontaa.

Öljylämmityksessä tarkistettavat asiat ovat: kunnollinen öljy (laa-tueroja on), asiakkaan öljysäiliön puhtaus (puhdistus vähintään 10 vuoden välein) ja säiliöauton hy-gienia (määräykset on olemassa).

Aulis kertoo dramaattisen esi-merkin öljytoimituksesta, jonka jälkeen asiakas valitti, että heillä haisee bensalta! Kävi ilmi, että öljy-yhtiön kuljettaja oli määrätty viemään toimitus jollakin satun-naisella autolla. Häntä oli keho-tettu pesemään säiliö, mutta se jäi tekemättä. Niinpä asiakastalon öl-jysäiliön pinnalle nousi parinkym-menen sentin kerros sitä bensiiniä, joka oli jäänyt edellisestä keikasta auton säiliöön.

Tumpelotanssijoista SM-mita-listeiksiVuonna 1994 Tuire näki lehdestä ilmoituksen, että kirkkonumme-laisen Tanssipalatsin pääsylip-puun sisältyi jiven opetusta. Kun kolme muutakin pariskuntaa lähti

Valokuvassa vuodelta 2003 öljypoltinasiantuntija taivuttaa käsi-varsillaan Tiffany-lasitaiteilijaa. Pokaalit ovat tämän vuoden SM-pronssi ja viime vuoden SM-hopea.

Aulis on tässä nyt Tuire-vaimon-sa vierihoidossa.

mukaan, Liljeströmit jäivät kiinni tanssiin. Aulis sanoo, että aluksi he olivat varsinaisia tumpeloita, mutta pian valssikin alkoi pyöriä molempiin suuntiin.

Tuli se päivä, jolloin Aulis sanoi Tuirelle, että nyt lähdettäisiin kilpailemaan. ”Älä höpötä”, oli Tuiren kommentti. Niin kuiten-kin kävi. Ensimmäinen kilpailu oli Kisahallissa Helsingissä 1997. Nyt Liljeströmit tanssivat vakio-tansseja S3-sarjassa, jossa parien on oltava 55 vuotta täyttäneitä. Kymmenestä kilpailutanssista he tanssivat viittä vakiota mutta eivät lattareita.

Kilpailumenestys on ollut mahta-vaa. SM-kisoissa vuosina 2004–05 tuli neljäs sija, viime vuonna SM-hopea ja tänä vuonna SM-prons-si. Hyllyt ovat täynnä pokaaleita, ja laatikot pullistelevat mitaleis-ta. SM-kisoja ennen he tanssivat valtakunnallisissa kilpailuissa, ja tuloksena oli lähes pelkästään ykkössijoja. Hymyssä suin he muistelevat kanssakilpailijoitten todenneen, ettei Liljeströmien oli-si tarvinnut kuin käydä kumarta-massa, niin voitto olisi tullut.

Aulis ja Tuire ovat kolmasti käy-neet Lontoossa kisaamassa maa-ilman valioiden joukossa. Menes-tystä ei ole tullut, mutta homma on ollut jännää. Tanssin myötä ovat tulleet tutuiksi muun muassa kaikki ”Tanssii tähtien kanssa” -ohjelmissa esiintyneet pedagogit. Liljeströmit ovat itsekin vetäneet tanssikursseja.

Heidän käymistään valmennus-kursseista Tuire mainitsee ns. alfa-seminaarin keväältä 1998. Kurssi oli niin kova, että materi-aalia piti kypsytellä kotona useita kuukausia, mutta kurssi oli todella hyödyllinen. Nyt on helpompi op-pia. Kun jotkut seniorit valittavat, etteivät enää ”tällä iällä” opi, Au-lis sanoo, että hän oli 52-vuotias aloittaessaan tanssimisen.

– Sen minkä vanhana oppii, sen oikeasti oppii, Tuire sanoo pai-nokkaasti. – Kun tanssii ja harjoit-telee, siinä surut ja murheet jäävät. Tanssi antaa voimia, ja sen avulla voi nollata arjen asioita.

Teksti ja kuvat: Tapani Iivari

Kylänraitti 4/2007 21KULTTUURI

Koiramäen lapset ja NäkkiMauri Kunnaksen vasta ilmes-tyneen kirjan nimi sai meidät veikkolalaiset heti höristämään korviamme. Olemmehan tehneet aivan omakohtaista tuttavuutta Näkin kanssa. Jo parin vuosikym-menen ajan Näkki on ollut Nava-lan juhannusjuhlien päätähti. Näk-ki huolehtii myös Lamminjärven veden laadusta. Pakkasten tullessa (tänä vuonna 6.12.) hän heittää järveen kuuman kiven ja keväällä noutaa sen sieltä pois, jotta vesi voisi taas lämmitä.

Mauri Kunnaksen visuaalinen ote tarinoiden kuvittajana on upea. Jokaisessa kuvassa on mahtavan paljon pieniä mielikuvitukselli-sia yksityiskohtia, jotka antavat lisäsisältöä itse tarinalle. Kirjassa on kaiken kaikkiaan kymmenen tarinaa, joista Näkki on yhtenä. Tarinat perustuvat vanhoihin tyr-vääläisiin kansantaruihin. Ne tun-tuivat tutuilta, koska äitini, joka oli paikkakuntalainen, on kertonut minulle samansisältöisiä taruja.

Ne, jotka ovat nähneet Navalan juhannusjuhlien näkin, voivat tun-nistaa kirjan Näkin asun: kaisloja, lumpeenlehtiä ja -kukkia.

Kirja on ihastuttavaa luettavaa, niin aikuisille kuin lapsillekin. Ai-nakin minä nautin siitä.

Raili Leidenius

Koiramäen vieraskirjaLapsena ja koululaisena mukanani kulki aina muistikirja, johon kerä-sin ystävieni mietteitä. Nykyisin tätä ei juuri harrasteta. Mauri Kun-nas on havainnut nykylapsia vai-vaavan puutteen. Hän on laatinut Vieraskirjan. Jo kansikuva kertoo ystävien iloisesta jälleennäkemi-sestä. Kirjan sivuilla seikkailevat sympaattiset Koiramäen koirat ystävineen. Samalla on kuitenkin riittävästi puhdasta tilaa omien ystävien runoille, aforismeille ja muistovärssyille.

Raili L.

Joulutarina SjökullastaEsikoiskirjassani ”Lennun Joulu-kuusi” kuvaan lapsiperheen jou-luvalmisteluja Sjökullassa sekä lähiympäristössä.

Idea lasten kuvakirjasta syntyi vii-me jouluna, jolloin päätin ikuistaa meidän perheemme joulumuis-ton kirjaksi. Halusin nähdä koko prosessin tarinasta kirjaksi lasten satuhetkiin. Kirjan valmistuttua lokakuussa monet innokkaat luki-jat ovat jo antaneet minulle aihetta suunnitella seuraavaa kirjaa.

Kirjassa Lennu oppii uusia asioita joulukuusesta ja traktoreista. Pe-rinteinen joulukuusen hakumat-ka kauniissa maalaismaisemissa muuttuu jännittäväksi seikkailuk-si, jota Lennu muistelee vielä kau-an joulun jälkeenkin.

Kirjaa voi ostaa minulta tai kir-jakaupoista. Kirja löytyy myös Veikkolan kirjastosta.

Lataa sokkelotehtäviä lapsille ja tutustu Lennuun osoitteessa:www.lipponen.fi /lennu.

Lotta Lipponen

Suomen lasten lakikirjaVoiko lakipykälistä puhua ym-märrettävästi ja iloisesti?

Kyllä voi.

Suomen Lasten lakikirja on sel-keä, hauska ja mielikuvitusrikas opaskirja vaikealtakin tuntuvista asioista. Kirja antaa hyvät lähtö-kohdat asioiden käsittelyyn niin lasten kuin aikuistenkin kanssa. Satujen ja kertomusten avulla yh-teiset elämän pelisäännöt muuttu-vat ymmärrettäviksi ja välttämät-tömiksi.

Lapsista kasvaa maailma. Yhteis-ten sääntöjen oppiminen jo lapse-na luo turvallisen tulevaisuuden.

Suosittelen kirjaa koteihin ja kou-luihin kasvatuksen tueksi.

Eija AhvoUnicefi n Hyvän tahdon lähettiläs

Lasten lakikirjoja (25 e) ja Nuor-ten lakikirjoja (39 e) saa helposti tilatuksi Kirkkonummen uima-seuralta [email protected]

Ella ja seitsemän törppöäTimo Parvela on kirjoittanut jat-koa suosittuihin Ella-kirjoihin. Tämän syksyn uutuus Ella ja seit-semän törppöä on jo 12. Ellasta kertova kirja.

Kirja on vauhdikas, kuten aikai-semmatkin Parvelan kirjat. Teksti on helppolukuista. Se sopii siten hyvin lukemaan opettelevalle, ku-ten aihepiirikin – tokaluokkalais-ten toilailut tällä kertaa kaupun-kimatkalla. Mukana seikkailee myös opettaja ja hänen sympaat-tinen vaimonsa.

Parvelan Ella-kirjoissa on huu-moria, joka sopii myös aikuisille. Ääneen lukeminen lapsille saattaa olla vaikeaa, koska teksti on välillä hervottoman hauskaa. Luultavasti lapset nauravat hieman eri asioille kuin aikuiset. Tekstissä on hyviä havaintoja nykyajasta ilmiöineen ja laitteineen.

Seuraavassa lainaus tekstistä, kun lapset alkoivat käyttää Paten uutta puhelinta:

”Viistoista minuuttia myöhemmin me olimme onnistuneet videoi-maan Tuukan kenkiä, katselemaan pätkän uutisia, kuuntelemaan ra-diota, ottamaan valokuvan Paten sieraimista, ajamaan pari kier-rosta autopeliä, surffailemaan netissä, lataamaan soittoääneksi teräsmiehen pierun ja nauramaan

Kirjavinkkejä

valokuville, jotka Pate oli ottanut isästään kylpyhuoneessa. Paten puhelin oli kaikkien mielestä tosi hieno. Harmi vain, ettei kukaan keksinyt, miten sillä soitetaan.”

Ellan ystävät ovat jokainen omia persoonallisuuksiaan. Tarinan edetessä aikuinen voi myös poh-tia, miksi kukin käyttäytyy omalla tavallaan. Ella ja törpöt tarjoavat hauskoja lukuhetkiä sekä lapsille että lasten asioista kiinnostuneille aikuisille.

Pirkko-Liisa Iivari

TuliteräTimo Parvela on siirtynyt uudelle alueelle kirjassaan Tuliterä. Se on nuortenkirja, jossa tavalliset nuo-ret yllättäen joutuvat mukaan hui-miin seikkailuihin.

Mukana on Kalevalan taruston henkilöitä ja muita yliluonnollisia hahmoja sekä maaginen kannel, jonka monet haluaisivat haltuunsa. Kirjassa on sekoittuneena nuorten kokemana faktaa ja fi ktiota. Olisi-kohan kirjailija saanut vaikutteita Harry Potterista? Kirjan nuoret henkilöt ovat hieman toisella kymmenellä, joten kirja kiinnos-tanee varhaisnuoria.

Pirkko-Liisa Iivari

”Suurella näyttämöllä” Kyllikki ForssellLyhyesti lähes mahdoton elämä-kerta arvioitavaksi. Täynnä ko-kemuksen rikastamia sitaatteja ja aforismeja, jotka kiinnittyvät lujasti teatteriin, näyttelijään ja käsikirjoitukseen, jonka sanelee elämä itse.

Everstin tytär. Myös äiti oli Kyl-likki; siitä erotukseksi tytärtä kut-suttiin perheessä nimellä ”Ki”. Pää kuin arkisto, kieli kuin sapeli, ja kaiken kuorrutuksena huikea huumorintaju. Kertojana teatte-

rineuvos Kyllikki Forssell ja kir-joittajana Apu-lehden kokenut toimittaja Raila Kinnunen.

Maggie Gripenbergin ”plastiik-kakouluun” nelivuotiaana, vähän myöhemmin balettikouluun ja oopperan balettiin. Niiailua oop-peran lavalla, kun muut lapset ovat jo kulisseissa sähisemässä ”tuu jo pois”. Hymyilyä, jonka äiti oli jyrkästi kieltänyt – etuhampaista puuttui puolet.

Ensimmäinen rooli, paikkaustyö Kansallisteatterissa vuonna 1948: Kyllikki jännittää kulisseissa niin, ettei pääse lavalle. Aku Korhonen avaa näyttämön oven ja sanoo, että tules sisään, tyttö. Ida Aalbergista Kustaa III:n ja riettaan Donnan kautta Kvartetti-näytelmään. Sen esittäminen alkoi kolkuttaa seitse-män vuoden rajaa, kunnes Pentti Siimeksen sairastuminen päätti esitykset – toistaiseksi.

Viime keväänä Helsingin Kau-punginteatterissa Kyllikki alkoi hissuksiin harjoitella seuraavaa näytelmää ”Aurinko ja minä”, kertomusta Sarah Bernhardista ja tämän assistentista, jota diiva pompottaa. Ensi-ilta ajoittuu ke-vättalveen 2008.

”Vain” 20 elokuvaa, tuorein Kaisa Rastimon ”Säädyllinen murhe-

näytelmä” vuodelta 1998 (roolina Olavi Paavolaisen äiti Ada).

Yli- tai alinäyttelemisestä: ”Ei näyttämölle voi mennä ja olla vain, ei siitä tule mitään. Se on epäintresanttia. Kuin katselisi naapureita ikkunasta.”

Kahdesti avioliitossa. Ensimmäi-nen päättyi eroon, toinen aviomie-hen traagiseen kuolemaan.

– Päätettyäni, että tulen elämään yksin, ei minulla ole oikeutta vaa-tia olkapäätä, jota vasten itkeä. – En tarvitse lasta tunteakseni, että olen elänyt naisen elämän.

Raila Kinnunen kertoo: Kirjante-koistunnoissa vilisevät tuttavalli-sena sekamelskana suomi, ruotsi, saksa, ranska, harvemmin eng-lanti. Joskus sen takia, että tarina tapahtuu muulla kielellä kuin suo-meksi.

– Syntymäpäiviä en ole koskaan viettänyt. Taiteilijajuhlat, ne ovat minun syntymäpäiviäni, hyvä syy juhlia ei vain itseään vaan samalla teatteria, koko alaa.

Ottakaa seuraksenne näyttelijä Kyllikki Forssell. Lukekaa hitaas-ti, ja hengästytte silti.

Tapani Iivari


T:mi Nikkarin Sauna ja Lista0400-961 229

Listoitan talosiPaneloin saunasi

Laatoitan kylpyhuoneesiMyös maalaustyöt

Nikkarin putki- ja peltityö050-344 4918

- Rakennuspeltityöt- Saumaton kouru- Palotikkaat

- Piipunpellit- Valmispiiput- Putkityöt

- IV-työt- Hitsaustyöt- Jätevesijärjestelmät

www.veikkola.fi

Veikkolan Kartanoteatteri järjesti ensimmäisen tukijuhlansa viime vuoden joulukuussa. Tilaisuudes-sa esiintyi suuri joukko veikko-lalaisia artisteja. Juhla onnistui mainiosti, joten se päätettiin uusia tänä vuonna. Puurojuhlaksi ristitty koko perheen tapahtuma pidetään lauantaina 8.12. kello 15 alkaen Veikkolan koululla. Ensimmäinen tunti on varattu puuron, kahvin ja joulutorttujen syönnille sekä arpo-jen ostolle.

Kello16 alkaa loistava ohjel-ma, jossa esiintyvät vierailevi-na taiteilijoina Jukka Puotila ja Susanna Haavisto; hän on tosin kesäveikkolalainen. Oman kylän ohjelmasta vastaavat Veikkolan Kartanoteatterin opintopiirit. Ne ovat vuoden alusta työstäneet Rai-ja Orasen kirjoittamaa näytelmää Eerikinkartanon isännästä, val-tioneuvos von Wahlbergista, jota esitetään ensi kesänä Navalan kar-tanon puistossa.

Jukka Puotila ja Susanna Haavisto – Puurojuhlan vierailevat tähdet

Paikalla on myös monasti palkit-tu a cappella -naiskvartetti Res Musica, jossa esiintyvät Raisa Lahtiranta, Essi Rikalainen, Outi Menna ja Lara Saulo. Satu Jäm-sän steel band on toivottu vieras Veikkolassa. Kuulemme tämän monipuolisen ”kannubändin” soitantoa juhlassa. Viime vuon-na suurta suosiota saavutti Bojan Baricin nukketeatteri, joka esiin-tyy myös tänä vuonna. Ja joulu-pukki – hän on tietenkin paikalla ilahduttamassa kaikenikäisiä.

Lippujen hinnat ovat edelleen 10 e aikuiset ja 3 e alle 140 cm mittaiset. Perhelippu on 25 e. Ennakkomyynti: Kymppikioski, Sirpan Vintti, Lapinkylän leipo-mo, Nummelan Grillikioski ja Info- kirjakauppa Kirkkonum-men keskustassa.

Matti Saartamo

– Minä en kyllä mitenkään ole kannustamassa ihmisiä kiroi-luun, sanoi Milla Paloniemi Veikkolan vierailullaan ja piirsi Sanapajalle muistoksi leppeästi silmää iskevän siilin.

Milla kertoili itsestään ja siilistä Veikkolan kirjaston syystapahtu-massa 16.10. Tapahtuma kiinnosti niin vanhempia kuin nuorempia veikkolalaisia. Veikkolalaiset ei-vät ole ainoita kiinnostuneita. Mil-la Paloniemellä on viime aikoina ollut vientiä, ja Kiroileva siili mainosti muun muassa Helsingin tämänsyksyisiä kirjamessuja.

– Närkästynyttä palautetta siilin kielenkäytöstä ei ole tullut, Milla kertoi. – Itsekin sitä vähän ihmet-telen. Ehkä siili on hahmona sel-lainen, että siilin ärhentelystä ei oikeasti pahoiteta mieltä.

Sarjakuvien piirtämisen Milla aloitti Pohjanmaalla heppasarja-kuvista. Niitä syntyi, ja niitä löy-tyy kotoa vieläkin. Koulussa piir-tely maistui lukemista paremmin. Opiskeluaikoina alkoi siilin hah-

Kiroileva siili kirjastossa

mo syntyä luentovihon reunoihin. Ensimmäinen albumi syntyi oma-kustanteena hankalasti leikkaa ja liimaa -tekniikalla.

Milla uskoi itse siilin vetoavan lähinnä teineihin, mutta faneiksi on ilmoittautunut kaikenikäisiä. Millan kynästä on alkanut syntyä myös erilaisia siilipersoonalli-suuksia city-siilistä alkaen.

– Eikä siili läheskään aina kiroi-le, Milla huomautti. – Ja toinen sarjakuvani Tassutellen on aivan kiroilematon. Siinä seikkailevat kissa ja koira, joten se ehkä vaatii lukijalta pientä kiinnostusta näihin eläimiin. Siili on yleisluontoisem-pi hahmo.

Peikkopoika Romeo ja tonttu-tyttö JuuliaSuuren suosion kirjastotapahtu-massa saavutti myös nukketeatteri Juulia Juurakko. Teatteri Helmin esityksessä keijupoika Romeo ja tonttutyttö Julia hetkittäin puh-kesivat puhumaan oikeaa Shake-spearen tekstiä. Esitys oli jän-nittävä ja hauska ja paikoin niin

kaunis, että äiditkin kertoivat lii-kuttuneensa.

Kirjastotapahtuman olivat järjes-täneet Veikkolan kirjasto, Kirjas-ton ystävät ja Sanapaja.

Teksti: Arja PuikkonenKuva: Juha PuikkonenPiirros: Milla Paloniemi

Kiroilevan siilin tekijä Milla Pa-loniemi.

Tervetuloa jouluostoksille

Sirpan Vintille!

Sirpan Vintti, Siwan yläkertaTuruntie 563, Veikkola

Sirpan Vintillä tonttuina hääritään, jouluostokset pakettiin kääritään.

Muista joulukortit!- Meillä myös Veikkola-aiheiset.

ps. Ilotulitteet heti joulun jälkeen myynnissä!

Avoinnama-pe klo 9.00-18.00

la klo 9.00-14.00puh. 2565535

Kylänraitti 4/2007 23YMPÄRISTÖ

Istun jo pimenneessä illassa työ-pöytäni ääressä kirjoittaen tätä tarinaani. Otsikkoni palauttaa osin mieleeni viime viikon tapah-tumat, joissa ihmismieli järkkyi pahemman kerran kohtalokkain seurauksin.

Meidän tulisi ymmärtää oma ase-mamme luonnon kiertokulussa ja se, miten voimme ammentaa voimaa ympäristöstämme. Avoin, tutkiskeleva ja oivaltava mieli luontoa kohtaan auttaa ihmistä hallitsemaan ja voittamaan elä-män eteen tuomaa stressiä ja myös muita mieltä ahdistavia seikkoja. On helppoa kertoa, mikä voisi auttaa mieltämme silloin, kun asi-oista jaksaa puhua. Masennuk-sesta ei kuitenkaan helposti pääse eroon ilman apua. Jos apua on saatavilla, niin ulkoilu luonnossa auttaa omalla tavallaan eteenpäin elämän arkisessa suossa.

Alustukseni oli tällä kertaa hieman pidempi. Jotenkin tuntui siltä, että tällä kertaa asioista piti kertoa hie-man syvemmin.

Punarinta sinnitteliLintumaailma on valmistautunut jo tulevaan. Muuttolinnut ovat pa-lanneet talvehtimisalueilleen tai ovat sinne vielä matkalla kaukana Suomen ilmatilasta. Joitakin tal-vehtijoita on kuitenkin jäänyt met-siimme ja pihapiireihin ihmettelyn aiheeksi. Jokin aika sitten yksinäi-nen punarinta sinnitteli pihallani, mutta en ole sitä enää vähään ai-kaan nähnyt. Kylmyyteen se ei ole vielä kuollut. Pakkasyöt eivät ole karkottaneet vielä lentäviä hyön-

Taas tarvitaan valoisaa mieltä ja voimiateisiä kokonaan, mutta lähipäivät sen tulevat todennäköisesti teke-mään, kun pakkanen jatkuu.

Kuusitiaisten paluuAloitin lintujen ruokinnan mar-raskuun toisella viikolla. Yllä-tyksekseni havaitsin välittömästi kuusitiaisia pähkinöiden kimpus-sa. Tämä laji oli viime talvena täysin kateissa Kurkiston rannalta. Tämä saattaa viitata siihen, että kesän pesintätulos on ollut pikku-linnuille suotuisa. Kuusitiainen on pienin tiaisistamme, eikä laji kuu-lu kulttuurimaisemassa viihtyviin tiaisiimme, kuten tali-, sini- ja hö-mötiainen.

Taviokuurnan huiluHuhuja on kuulunut myös, että komea taviokuurna olisi vael-luksella. Toivottavasti näin olisi. Tämä upea punatulkkuakin suu-rempi marjansyöjä on harvinainen näky. Sen erottaa myös lennossa huilumaisesta ääntelystä. Koiras on väritykseltään lähes kokonaan eriasteisten punaisten sävyjen kirjoma, ja naaras on vaatimatto-mampi, harmaan vihertävä. Lin-tumaailmassa koiraat ovat yleensä naaraita värikkäämpiä.

Eväs lintua myötenKuten jo mainitsin, olen laitta-nut omaan ruokinta-automaattiini pähkinöitä ehkä siinä toivossa, että talven aikana pähkinänakkeli ek-syisi ruokintaani. Tälle lajille kel-paavat kyllä myös auringonkukan siemenet, eli olen ollut ehkä hie-man turhan perusteellinen. Musta-rastaille kannattaa tarjota halkais-tuja hedelmiä, joita jää helposti

pehmenemään hedelmävateihin. Tikoille kannattaa laittaa tukevaan paikkaa siannahan pala ihrapuoli ulospäin. Kylminä pakkaspäivinä ihra antaa erinomaisesti energiaa sekä tikoille että tiaisille. Harakka ja närhikin pitävät ihrasta, mutta sen saaminen irti nahasta voi olla näille lajeille vaikeampaa.

Ruokinta-automaattini on jaettu kahteen osaan. Toinen osa on nyt täynnä pähkinöitä, ja kun ne lop-puvat, laitan sinne auringonkukan siemeniä. Toinen osa täyttyy lähi-päivinä viljasta. Kaura, vehnä ja mahdollinen puintijäte ovat erin-omaista ruokaa siemensyöjille, joille auringonkukan siemenet tai pähkinät eivät kelpaa.

Järkeä jäillä liikkumiseenJärvemme ovat jäätymässä. Neljän koirasisokoskelon parvi pyrähti aamulla lentoon rantariitteisestä Kurkistosta. Toivon kaikille jär-keä ja malttia jäillä liikkumiseen. Haapajärvellä, harmaahaikaroi-den kesäareenalla, näkyy vuosit-tain pilkkijöitä paikassa, joka on ollut jäästä auki vain pari päivää aiemmin!

Terveisin ja itsenäisyyspäivää sekä Joulua odotellenTopi Tjäder

Tarjoamme bensiini- ja dieselmoottoripolttoaineita kilpailu-kykyiseen hintaan. Myymme myös lämmitysöljyä, tilaukset Atskin Autohuollosta.

Tutustu myös st1 Visakorttiin - se antaa paljon etuja. Tee siitä perheen ykköskortti.

Monet kiitokset asiakkaileni aseman hyvästä vastaanotosta ja hyvää joulua sekä onnellista uutta vuotta!

Toivoo Atskin autohulto, Aatto Oja

Atskin Autohuolto(09) 8635 945 klo 8-16 ma-pe

Veikkolassa

Ei aina halvin, mutta useimmiten edullisin.

Hienojen töiden runsautta kuvataidekerhon näyttelystä kirjastolta.

Kuvataidekerhon oppilaiden keramiikkatöitä. Ne on Leena Aarrak-sen avustuksella poltettu Riitta Hinkkasen Keramiikkapaja Riti-tyyssä Espoossa.

Kuvataidekerhon näyttelyn satoa kirjastolta

Kylänraitti 4/200724 AJANVIETE

Virkisty ja viisastu – ratkaise Veikkola-ristikko!Viimekertainen ristikko koettiin yleisesti helpohkoksi. Sienet olivat tunnistettavia ja kaikkien tuntemia. Vasem-massa reunassa oleva, harvoin vastaan osuva alkuaine OSMIUM (Os) aiheutti ongelmia joillekin, koska ly-henne tuo helposti mieleen tutumpia asioita, kuten esi-merkiksi sanan ”osoite”. Sen kanssa risteytyvä MAAS on tuttu joki, mutta se ei myöskään välttämättä nouse heti mieleen sen rannalla olevasta Maastrichtin kaupun-gista ja samannimisestä EU-sopimuksesta.

Samaan nurkkaan osuu myös vihje ”Avisokin”, joka viittaa laivatyyppiin. Aviso on sotalaivastossa käytetty pienikokoinen, nopea yhteysalus, mikä ei suoraan sa-noen ole mitään jokamiehen yleistietoa.

Kun ristikon yläosassa esiintyvän vihjeen ”Laivatyyppi” ratkaisu AVISO selviää, jos ei muuten niin muiden sa-nojen avulla, on helppo päätellä, että avisokin on ALUS. Yhden vihjeen ratkaisusanan käyttäminen ristiin toisen ratkaisusanan vihjeenä on eräs tapa oikeuttaa vaikeiden sanojen esiintymistä ristikossa.

Tämänkertainen ristikko on hyvinkin sisäänlämpiävä. Sen teemaksi on otettu edellisen Kylänraitin etusivu. Kaikki sanat katkoviivoilla merkittyihin kohtiin ovat suoraan etusivun teksteistä. Tämä on lahja niille, jotka lukivat etusivun tarkkaan – tai joilla kyseinen numero on vielä tallessa. Ristikon vaikeustaso on helpon ja kes-kivaikean väliltä 1,5/3 eli *(*). Ristikon kaikki ratkaisu-sanat ovat perusmuodossaan.

�

��

��

��

��

��!��

"��

#$� ��!��

%��

�� &'��

"$�

(��

)��

��

)��!��*� ��

+��$�%��

#�

,�� -��

��*��

#$��!�.�

/��

�...�� 0

��$��*��

)��!$

��*�

1��

(��2��

(��.��

1��

'� � �� ..��

(�� !��

(� ��*�� *�� 3��!

��*�� *...

��4�� !��.)� �� !��

1��*��

,�� .� � ,�.�, �� /. ��

%�� *�� 5��

��*�

).�*�#��

��

'��!�� $��.*.

�� ..

/��!��

1� �� 2��

��

(��*.

(��!. �.

��

6$ ��7�*�

��

��

($��.

��8� � � 9�� !�� 8��:�

��

Kylänraitti 4/2007 25NUORET

Metsämörri kutsuu lapsia seik-kailuun, Lapset kiipeilevät, ryö-mivät ja seikkailevat aavista-matta lainkaan tekevänsä jotain todella tärkeää. He harjoittavat kehoaan – lihaksia, sydäntä ja varsinkin aivoja. Luontoa pa-rempaa paikkaa liikunnan har-joittamiseen ja tietojen hankki-miseen ei ole olemassakaan.

Metsämörri symboloi metsien luontoa, mutta hänen ystäviensä avulla tutustumme luontoon laa-jemmin. Lohi-Valtteri johdattaa vesien ihmeelliseen maailmaan, Tunturi-Tiina nimensä mukaisesti tuntureille ja Nova avaruudellisiin asioihin.

Mörriin liittyvien mielikuvitus-leikkien avulla aikuisten on help-po tehdä metsästä ja luonnosta jännittävä seikkailu pienille lap-sille. Metsämörri pitää kaikesta elollisesta ja osaa lukea luontoa kuin kirjaa. Metsässä on salaisia paikkoja ja näkymättömiä voimia. Siellä on piilopaikkoja, salaperäi-siä ääniä ja jännittäviä tuoksuja. Metsässä on mystiikkaa, joka ei aina ole niin ilmeistä ja helposti löydettävissä. Kaiken tämän Met-sämörri haluaa jakaa lapsille.

Metsämörrin kanssa lapset oppi-vat myös viihtymään luonnossa ja osoittamaan huomaavaisuutta. Viihtymiseen kuuluvat ulkoilutie-dot eli miten pukeudutaan, jotta pysytään kuivana ja lämpimänä, samoin kuinka eväsreppu paka-taan. Ulkoilu joka säällä, vuoden ympäri, antaa lapsille elämyksiä

Hoi kolikok!

Metsämörri ja ystävät

Mörrikoululaisille maistuvat metsässä eväät .

Kylätalon kylätarinaOletko koskaan miettinyt mitä Veikkolan Kylätalossa aikoinaan tapahtui? Sen kerron sinulle nyt. Siellä asui lihava lihakauppias vaimonsa kanssa. Lihakauppias halusi oppia leipomistaidon, mut-ta hänen vaimonsa ei suostunut opettajaksi. Eräänä iltana kun he pelasivat korttia, sanoi lihakaup-pias vaimolleen:– Huomenna aion leipoa lihapiira-kan!– Et sinä osaa, hehkutti vaimo, – ethän sinä osaa edes maitoa läm-mittää!

Sanapajalaiset työskentelivät kylätalossa. Ympäristö antoi virikkeitä kertomuksille.

Lihakauppias vaikeni, mutta ei silti luopunut suunnitelmistaan. Seuraavana aamuna lihakauppi-as aloitti pitkän teon. Työ kesti monta tuntia, mutta piirakka ei koskaan valmistunut. Sillä, kun hänen piti ottaa piirakka uunista, niin hän putosi uuniin.

Olen sitä mieltä ettei kannata olla yöllä kylätalossa. Luulen ettet ha-lua nähdä isoa, lihavaa, haaleata hahmoa, joka sanoo:– Missä on piirakkani?

Emilie 11 v.

KahvipannuVanhan kahvipannun valmisti kauan sitten eräs Augustus. Hä-nen tyttärensä Vilma maalasi sii-hen kauniit kuviot. Vilma lähti potkukelkalla viemään sitä Veik-kolan kylätaloon. Siellä keitettiin heti kahvit ja Vilma ja Augustus pyydettiin kahville. Samalla kylä-talon emäntä Vieno tilasi Augus-tukselta teepannun. Täällä ne ovat vieläkin ja monet kahvit ja teet niissä on keitetty.

Anni 10 v.

PS. Täällä on kodikasta. Haluai-sin tulla tänne uudestaan.

ja seikkailuja. Ulkoilu asettaa lap-sille vaatimuksia ja antaa vastuun-tuntoa sekä itseluottamusta.

Metsämörrikoulu syntyi Ruotsissa vuonna 1957. Idean ja toiminnan kehittäjänä oli Gösta Frohm.

Suomeen Metsämörritoiminta tuli Ruotsista 1980-luvun vaihteessa ensin ruotsinkielisenä Kauniaisiin ja myöhemmin suomenkielisenä. Vuonna 1992 Suomen Latu solmi ruotsalaisen Friluftsfrämjandet-ul-koilujärjestön kanssa yhteistyöso-pimuksen Metsämörritoiminnan kehittämisestä Suomessa.

Veikkolassa Metsämörritoimintaa on ollut päiväkodeissa jo vuosia.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Pohjois-Kirkkonummen yhdistys järjesti ensimmäisen 2- 4v lapsil-le ja heidän perheilleen suunnatun luontokerhon keväällä 2006. Alle 4v lapset pääsivät tutustumaan lä-hiluontoon oman vanhemman ja sisarusten kanssa leikkien, loruil-len ja laulaen aamupäivisin, kerran viikossa. Syksyllä 2006 aloitettiin myös Metsämörrikoulu 5- 8v lap-sille.

MLL.n Mörrikoulut kokoontuvat aamupäivisin ja iltaisin maalis-toukokuussa sekä elo- lokakuussa.Lisätietoja Veikkkolan metsämör-ritoiminnasta löytyy MLL.n si-vuilta www.ipanat/urli.net

Tuija KaurilaLähde: Suomen Latu ry

”Harmaa ja räiskyvä ukkospilvi,

toi leppäkertulle outoa ilmi.

Sammaleella uinui suloinen Mörri,

ei vaatteita yllä,

saat kelpo puvun yllä!

Hämähäkit langan kutoi, madon mitatessa.

Räätälillä neulaspuikot oli kutoessa.

Juurakoista metsämaan,

hiiret päätti, Mörri hännän saa.

Valkorunko koivun luota tuohihatun taittoi,

siihen vielä puolukkaisen teerensulan laittoi.

Ken paljain jaloin metsäpolkuja taivaltaa,

ei välttyä voi neulaspiikeiltä – ei haavoiltakaan.

Siispä nahkakengät lapset hälle toivat,

nehän ovat joka säällä jalassansa oivat!”

Gösta Frohm suom. Irja Nikkinen

Kylänraitti 4/200726 URHEILU

w w w. v e v e . n e tAjankohtaista tietoa netistä:

Veikkolan Veikkojen 60-vuo-tisjuhlavuotena VeVe:n yleisur-heilujaos on kehittynyt edelleen voimakkaasti. VeVe yu-jaos nousi Suomen Urheiluliiton seuraluo-kittelussa nyt jo valioseurojen joukkoon. Merkillepantavaa oli lisäksi, että Suomen Liikunta ja Urheilu myönsi jaostolle arvos-tetun Nuori Suomi -sinettiarvon. Näin saatiin loistavaa kannustetta uudella yleisurheilukentällä alka-valle toiminnalle.

Veikkolan Veikkojen yleisurheilu sai sinetin

VeVe:n yleisurheilujaos kuuluu nyt niiden 24 yleisurheiluseuran jouk-koon, jotka ovat saaneet tunnus-tusta hyvästä ja oikein hoidetusta nuorisotyöstä. Sinetin saaneen seu-ran perusasioiden on oltava kun-nossa. Seuran nuorisotoiminnassa perusasiana pidetään ennen kaik-kea tavoitteellisuutta ja suunnitel-mallisuutta. Tätä kautta seuran on helppo toteuttaa kasvatuksellista, monipuolista ja laadukasta nuori-sotoimintaa, jossa jokaiselle lap-selle ja nuorelle löytyy tilaa.

Sinettijärjestelmä on prosessi, jonka aikana seura hahmottelee seuran arvoja, toimintatapoja ja aikatauluja käytännön tavoitteiden saavuttamiseen. Seuran on kirjat-tava seuran toimintatavat kirjalli-seksi toimintalinjaksi. Tämä toi-mintalinja tai toimintakäsikirja on näkyvä asiakirja ja työkalu, josta sekä seuratoimijat että seurassa urheilevien lasten vanhemmat saa-vat tietää, millaisiin päämääriin ja miten seuratoiminnassa pyritään.Arimo Bäckman

Vuoden 2006 syksyllä aloitettiin Veikkolan Veikkojen yleisurhei-lujaoston valmennusjärjestelmän voimakas kehittäminen. Ensim-mäisenä kohteena oli vanhempien junnujen valmennuksen kehittä-minen. Tähän palkattiin Helsyn piiriä toiminnanjohtajana 12 vuot-ta luotsannut Atte Pettinen, joka on niittänyt mainetta lukuisten valtakunnan huippujen, mm. Mar-kus Pöyhösen, valmentajana.

Ryhmä, johon alussa valikoitui ja sitoutui neljätoista 12–16-vuotias-ta nuorta, harjoitteli säännöllisesti vähintään neljä kertaa viikossa. Kesän kilpailutulokset osoittivat, että harjoittelu oli ollut tehokasta. Piirinmestaruuskisoissa varsinkin valmennusryhmäläiset menes-tyivät erinomaisesti ja saalistivat useita mitaleja.

Kokemusta haettiin jopa vanhem-pien ikäluokkien SM-kisoista Tu-russa. Pyry Mäkinen ja Kristiina Vuorvirta ylsivät 13-vuotiaitten sarjassa omissa lajeissaan valta-kunnan tilastoissa hienosti kym-menen joukkoon, kun vuosi sitten harva pääsi 50 parhaan puolelle. Muita ryhmän menestyjiä kesän kuluessa olivat mm. Meri Hukki-

Yu-jaoston valmennusryhmät kehittyvät

nen, Hanna Lohva ja Mervi Tulo-nen. Kaikki ryhmän aktiiviurhei-lijat kehittyivät huimasti vuoden aikana. He ovat todenneet, että harjoittelu kannattaa ja lisäksi se on hauskaa.

Heittolajien erikoisvalmennusta antoivat SUL:n ex-lajivalmentaja Antero Paljakka ja seuran oma en-tinen nuorten maajoukkue-edusta-ja Jarkko Sonnisen.

(Kuva lähtöviivalle kumartuneis-ta tytöistä)Essi, Kristiina, Hanna ja Meri ovat valmiina tulevan vuoden koitok-siin. Ensi vuonna ei enää tarvitse lähtöjä ja muita harjoitteita suorit-taa ”hiekkakuopalla” vaan upouu-della Veikkolan urheilukentällä.

Uusi ryhmä Villi Viikarit aloitti syksyllä

Seuran valmennusta kehitettiin edelleen lokakuusta lähtien kol-masti viikossa kokoontuvalla 10–12-vuotiaitten ryhmällä, joka sai nimekseen Villi Viikarit. Ryhmän valmentajina toimivat entiset ak-tiiviurheilijat Anne Rontu, Riikka Salokoski ja Pirjo Lifl änder.

Valmennusryhmät harjoittelevat pääasiassa talvikaudella Veikkolan koulun tiloissa, Espoon Otahallis-sa ja Helsingin Liikuntamyllyssä. Odotus ja motivaatio päästä uudel-le Veikkolan yleisurheilukentälle ovat kaikilla luonnollisesti kovat. Nuorisovalmennuksen edelleen kehittämiseksi VeVe ja Hämeen piirin menestyksekäs nuoriso-seura Janakkalan Jana ovat aloit-taneet yhteistyön. Ensimmäinen yhteisleiri Janakkalan hienoissa puitteissa on jo takana, ja jatkoa seuraa tammikuussa Otahallissa.

Molempiin valmennusryhmiin voidaan ottaa vielä muutama ur-heilija lisää. Valmennusasioissa yhteydenotot VeVe yu-jaoston val-mennuspäällikkö Atte Pettiseen 0400 807 285. Lisätietoa valmen-nusryhmistä löytyy myös seuran sivuilta www.veve.net .

(Kuvassa seitsemän henkilöä, joista keskimmäisenä Markus Pöyhönen)Pikajuoksija Markus Pöyhönen toimii valmennusryhmän kum-miurheilijana.

Arimo Bäckman

VEIKKOLASTA

L V I - TARVIKKEET

WC- JA KYLPYHUONE

KALUSTEET

MAAHANTUOJAN

MYYMÄLÄSTÄ JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT RAKENTAJA TULE KYSYMÄÄN LVI-TARVIKKEISTA TARJOUS

TULE TUTUSTUMAAN KYLPYHUONENÄYTTELYYN

VEIKKOLAN AVOINNA MA-PE 7-17

LVI-TALO PUH 09-464450 www.sanista.fi TEOLLISUUSTIE 6 HALLI 3B

• rakennekynnet• salonkimanikyyrit• party nails

Voitko näyttää kyntesi?

Käytän tuotemerkkejä

LCN ja O.P.I.

Mikaela Hynninen

050 5738 449

www.mariannensalonki.com

LVI- JA

ÖLJYPOLTINHUOLTOA

Öljypoltinhuolto

Aulis Liljeström T:mi

Veikkola

0400 445 834

VeVe yu-jaoston menneeseen ke-sään sisältyi paljon eri kisojen toimitsijavastuita. Omien seura-kisojen, mestaruuskisojen ja yli 200 lasta keränneen Hippo-kisan lisäksi VeVe on hoitanut useiden piirinmestaruuskisojen toimitsija-tehtäviä. Lisäksi VeVe oli jälleen yksi järjestävistä seuroista lähes 1 500 osallistujaa keränneessä kan-sainvälisessä Finlandia Junior Ga-mes -tapahtumassa.

Syyskuun alussa Veikkolan Veikot ja Helsingin Kisa-Veikot järjesti-vät Eläintarhan kentällä yhdessä lähes 800 urheilijan Koululii-

VeVe yleisurheilu vahvasti mukana kisavastuissa

kuntaliiton (KLL) yleisurheilun Suomen mestaruuskisat. Kisan järjestelytoimikuntaa johti VeVe yu-jaoston puheenjohtaja Arimo Bäckman, jaoston toiminnanjohta-ja Atte Pettinen toimi kisojen pää-sihteerinä ja Kurt Tulonen toisena kilpailujohtajana. Lisäksi lukuisat veveläiset hoitivat lajijohtajien ja sihteerien tehtäviä, kisakansli-an, koulumajoituksen ja lukuisia muita tehtäviä. Apuna kentällä oli myös kaksi helsinkiläiskoulua, Mäkelänrinteen urheilulukio ja Pohjois-Haagan Yhteiskoulu, joi-den 90 lukiolaisoppilasta oli kou-lutettu kenttätoimitsijoiksi.

Kaudelle 2008 VeVe on hake-nut uudelle yleisurheilukentälle järjestettäväksi toukokuun pii-rinmestaruusviestit ja elokuun Vattenfall-kisan. Perinteisten kil-pailujen lisäksi luvassa on kansal-lisia kilpailuja ja kunnanmesta-ruuskisa. Veikkolan ulkopuolisista kilpailuista työllistävimmät ovat kesäkuun alun FJG, Leppävaaras-sa pidettävät SM-viestit ja kauden lopussa Suomi–Ruotsi-maaottelu Olympiastadionilla.

Arimo Bäckman

Kylänraitti 4/2007 27URHEILU

Aikoinaan pelaajapulaan kaatu-nut VeVe:n tyttöfutis herätettiin henkiin viime keväänä. Veikkolan koululla järjestettiin kokous, jo-hon kerääntyi poikajoukkueissa pelanneita tyttöjä, uusia harras-tuksen aloittajia ja tietenkin tuki-joukkoja.

Tyttöjalkapallon uudelleen herää-minen oli ilouutinen niin tytöille kuin VeVe:n jalkapallojaokselle-kin, sillä jalkapallon suosio kas-vavassa kylässä on yhä nousussa.

Harjoitukset aloitettiin pian koko-uksen jälkeen, ja pelaajia saapui-kin paikalle runsaasti. Suurin osa tytöistä oli vuonna 1993 synty-neitä, mutta pian joukkoon liittyi

Tyttöfutis herää henkiin Veikkolassa

useammanikäisiä tyttöjä. Heinä-kuussa pidetylle kesätauolle siir-ryttäessä tyttöjä oli 5-vuotiaista 14-vuotiaisiin.

Pelaajille perutettiin kaksi jouk-kuetta, toinen vuosina 93–95-syntyneille tytöille ja toinen vuonna 96 ja myöhemmin syn-tyneille tytöille. Harjoitukset pi-dettiin edelleen yhdessä, mutta ne asettivat haasteita niin pelaa-jille kuin valmentajillekin, sillä suuret ikäerot vaikuttivat tyttöjen harjoitteluun.

Syksyllä tilanne helpottui, kun pienimmille perustettiin oma joukkue ja kaikki kolme joukku-etta alkoivat harjoitella omillaan.

Tällä hetkellä tyttöjä tulee koko ajan lisää.

VeVe:n toiminnan kehittyessä ja laajentuessa on lisenssipelaajien määrä tuplaantunut vuoden aika-na. Tällä hetkellä VeVe:llä on noin 250 lisenssipelaajaa, ja määrä kasvaa koko ajan. Tyttöjä lisens-sipelaajista on 60. Tavoitteena on jatkossa saada mukaan lisää tyt-töjä siinä missä poikiakin. Olisi-han hienoa saada tytöillekin joka ikäluokalle oma joukkue. Uusia joukkueita perustetaan tarpeen mukaan.

Taloudellinen tuki on myös tärke-ää kaikille joukkueille ja etenkin juuri perustetuille tyttöjoukkueil-

Tytöt syksyisten treenien jälkeen.

le, jotta pystytään takaamaan kun-non alku aloittelevalle pelaajalle. Joukkueet ovat saaneet jonkun verran tukea niin paikallisilta yri-tyksiltä kuin vanhempien kautta hankituilta tukijoilta.

Oman tukesi nuorten urheilulle voit antaa joulun alla ostamalla jalkapallojoukkueiden myymiä Lumilyhty-joulukalentereita. Va-rat käytetään joukkueissa mm. varusteiden hankintaan, pelimat-koihin ja leireihin.

Lisää tietoja VeVe:n jalkapallos-ta saa VeVe:n nettisivuilta www.veikkolanveikot.fi . Niiltä löytyvät myös jokaisen joukkueen yhteys-tiedot, jos jonkun potkujalka alkoi

jo väpättää. Kaikki mukaan pelaa-maan!

Tyttöjalkapalloa ovat tähän men-nessä olleet tukemassa:

Beveric OyEspoon KalustetukkuKiinteistöhuoltopalvelut JSMK OyPistesarjat OyPromigo OyTMN-Tuotteet OyLekita Oy/Mary CohrTilipalvelu Satu Nerola KyVeikkolan Sähköpalvelu Ky

Teksti: Eva-Maria Sipilä ja Heikki Lahdensuo

Kuva: Eva-Maria Sipilä

Helsingin seudun maakuntaviesti hiihdetään Veikkolan urheilupuis-ton uusituilla laduilla loppiaisena 6.1.2008. Odotettavissa on jännit-tävä hiihtotapahtuma, sillä Helsin-gin seudun hiihtovaltikasta odote-taan tiukkaa taistelua Veikkolan vauhdikkailla ja yleisöystävällisil-lä laduilla.

Tämänvuotisessa maakuntavies-tissä on kolme sarjaa eli 8-osuuk-sinen junioriviesti, 7-osuuksinen A-sarja kilpahiihtäjille ja 5-osuuksinen B-sarja harrastelijoil-

Maakuntaviesti loppiaisena Veikkolassa

le, työpaikkaurheilijoille ja muil-le kuntoilijoille. Kirkkonummen hiihtoseuran juniorit tavoittelevat omassa viestissään jopa mitalisi-jaa.

Edellinen maakuntaviesti hiih-dettiin Veikkolassa talvella 2003, jolloin ladulla viiletti yli neljäsa-taa osanottajaa, joita ladun varrel-la kannusti ainakin saman verran yleisöä ja huoltoporukkaa.

Harri Karjalainen

Kirkkonummen hiihtoseura järjestää jälleen suositun hiih-tokoulun kouluikäisille lapsil-le Veikkolan urheilupuistossa. Hiihtokoulut pidetään maanan-tai-iltaisin maaliskuulle saakka kello 18–19.

Hiihtokoulu on tarkoitettu kou-luikäisille (7–13 -vuotiaat) lap-sille. Mukaan voivat tulla kaikki hiihdosta kiinnostuneet: Lapset jaetaan iän ja lähtötason mukaan sopiviin ryhmiin, eikä aiempaa hiihtokokemusta tarvita. Hiihto-koulun oppaina toimivat osaavat Kirkkonummen Hiihtoseuran val-mentajat.

Hiihtokoulussa opetellaan perin-teisen ja vapaan hiihtotavan taito-ja sekä erilaisia suksilla tehtäviä leikkejä ja pelejä, jotka kehittävät

Hiihtokoulu käynnistyy tammikuussasuksilla liikkumisen hallintaa. Hiihtokouluikäiset voivat hyvin hiihtää vapaata hiihtoa (luistelua) perinteisen hiihtovälineillä. Hiih-tokoulun päätteeksi on aina läm-min mehu. Ohjelmaa sovelletaan lumitilanteen mukaan. Hiihtokou-lun ohjelmasta tiedotetaan netissä www.kirkkonummenhiihtoseura.fi . Hiihtokoulun pakkasraja on -15 astetta.

Hiihtokoulun osanottomaksu on ensimmäiseltä lapselta 30 euroa ja 20 euroa seuraavilta sisaruk-silta. Maksun voi suorittaa Kirk-konummen Hiihtoseuran tilille, Länsi-Uudenmaan OP 529745-424356 tai maksamalla käteisellä ensimmäisessä hiihtokoulutapah-tumassa 15.1. Hiihtokoulumaksu sisältää Suomen Hiihtoliiton va-kuutuksen (Skipassi). Ilmoittau-

tumalla ja maksamalla osanotto-maksun 11.1. mennessä varmistat, että lapsesi skipassi on voimassa jo ensimmäisestä hiihtokouluker-rasta lähtien. Maksu on samalla Kirkkonummen Hiihtoseuran jä-senmaksu kaudelle 2008 (vapaa-ehtoinen).

Ilmoittautuminen hiihtokouluun Harri Poutiaiselle, email: [email protected] tai puhe-lin: 040 725 2789. Ilmoita lapsen nimi, henkilötunnus (vakuutusta varten), osoite ja huoltajan pu-helinnumero. Ilmoittautuminen mielellään 11.1. mennessä tai en-simmäisessä hiihtokoulutapahtu-massa 15.1. klo 17.30. Lisätietoja: Harri Karjalainen 040 563 7179

Harri Karjalainen

Perhekohtainen jäsenmaksu: 15 e, viite 1504Yhteisöjäsenmaksu: 50 e, viite 5005

Jäsenmaksutili: Länsi-Uudenmaan Osuuspankki 529 745-43368.

LIITY SINÄKINKYLÄYHDISTYKSEEN

www.veikkola.fi

Kylänraitti 4/200728 URHEILU

Veikkola Boxing Club Ry, VBC, perustettiin Veikkolassa 7.3.1992. Yhdistyksen perus-tajina olivat Heikki ja Kari Huuhtanen, Sari Huuhtanen, Sari Bergström, Bo Bergström ja Matti Laihanen. Toiminta on jatkunut keskeytyksettä tuosta hetkestä alkaen.

Laji on erittäin vaativa kilpa-nyrkkeilyn osalta. Mielipiteet sen suhteen tahtovatkin jakautua voi-makkaasti aina nyrkkeilyn halvek-sujista sen hyväksyjiin. Käsitykset riippuvat kulloisenkin ajankohdan liikuntatrendeistä ja lähinnä am-mattinyrkkeilyn mukanaan tuo-mista mielikuvista sekä muihin yleisiin asenteisiin liittyvistä te-kijöistä. Mielikuvien muokkautu-miseen vaikuttavina esimerkkeinä voisi vaikkapa rinnastaa Amin Asikaisen menestymisen, Mike Tysonin eläimellisyyden ja Eva Wahlströmin iloisuuden muka-naan tuomat ajattelu- ja asenne-mallit lajia kohtaan.

Erittäin monipuolinen kunto-nyrkkeilyKuntonyrkkeily on saavuttanut nopeasti ansaitsemansa paikan ja arvostuksen yhteiskunnassamme erittäin monipuolisena kuntolii-kuntalajina. Harrastajamäärät ovat kasvaneet voimakkaasti vuosi vuodelta. Aluksi harrastajat olivat pääosin naisia, mutta viimeisten vuosien aikana myös miehiä on

15 vuotta nyrkkeilyä Veikkolassa

tullut mukaan yhä enemmän. Har-rastajia on nyt jo yli 20 000.

Kuntonyrkkeily antaa kilpanyrk-keilyä vapaammat kädet harjoitella ja tekee harrastamisesta vaihtele-van ja monipuolisen liikuntamuo-don. Harvassa liikuntamuodossa harrastaja kuormittaa niin paljon ylävartaloaan kuin kuntonyrkkei-lyssä. Laji sopii siis erittäin hyvin esim. istumatyöntekijöille, jotka kärsivät niska- ja hartiaseudun jäykkyydestä ja kiputiloista.

Kuntonyrkkeily edellyttää kuiten-kin harrastajaltaan tietyn tasoisen perustekniikan, jotta lajiharjoitte-lusta tulee turvallista ja tarkoituk-

senmukaista. Suomen Nyrkkeily-liiton, lajin kattojärjestön, sivut löydät osoitteesta www.nyrkkei-lyliitto.com.

Veikkolassa voit harrastaa halu-tessasi lajia monipuolisesti ja ha-luamallasi tasolla. Harjoitusajat löydät seuramme sivuilta www.vbc.fi /harjoitusajat.htm.

Tarjoamme harjoituksia jokaiselle arki-illalle viiden osaavan vetäjän voimin:– Janni Huuhtanen: naisten kunto-nyrkkeily– Ari Lehtinen: kuntopiiri– Antti Stigell: miesten kunto-nyrkkeily

– Heikki Huuhtanen: juniorit 10–14 v., miesten kuntonyrkkeily ja kilpailijat– Kari Huuhtanen: miesten kunto-nyrkkeily ja kilpailijat.

Kevätkauden aloituksen ja harjoi-tusajat päivitämme sivuillemme joulukuun aikana.

Valmennuksen laatutekijöistä ei tulisi koskaan ”huudella” ilman näyttöjä. Päätimme joitain vuosia sitten panostaa lisää kilpailutoi-mintaan. Kuluva vuosi lieneekin tästä johtuen ollut tietyntyyppistä sadonkorjuuta, josta ovat osoituk-sena seuraavat saavutukset:

– Antti Stigell: SM-pronssi– Lassi Huuhtanen: TUL-turna-us hopea, Kultahansikas-hopea, Pirkka-turnaus -pronssi– Joska Huuhtanen: SM-kulta, TUL-turnaus kulta, Kultahansi-kas-kulta, Pirkka-turnaus -hopea– Jaro Huuhtanen: SM-pronssi, TUL-turnaus hopea, Kultahansi-kas-kulta.

Edellisten lisäksi olemme saa-neet kilpailuharjoituksiin lisää kyvykkäitä nuoria. Heidän osal-taan kilpailutoiminta aloitetaan

ensi vuoden puolella. Nähtäväksi jää, mihin kaikkeen he kykenevät-kään.

Lisää kilpailusaavutuksistamme löydät sivuilta www.vbc.fi /saavu-tukset.htm (Jaro Huuhtanen SM-pronssi).

Hyppää mukaan harjoituksiimme, oletpa minkä ikäinen, kokoinen, kuntoinen tai näköinen hyvänsä. Huomaat pian, että kynnys nyrk-keilyn harjoitteluun onkin yllät-tävän matala – jopa edullisten harjoitusmaksujenkin puolesta. Harjoitukset pidämme VBC:n sa-lilla Veikkolan koululla.

Tervetuloa reiluun seuraan!

Teksti: Kari HuuhtanenKuvat: Kari ja Aku HuuhtanenVBC:n logo: Matti Sivonen

Antti Stigell ottelee Ruskeasuolla.

Myynnissä 10-kioskilla,Sirpan vintillä

Veikkolan kirjastossa,kylätälolla

sekä kyläyhdistyksen tapahtumissa.

Hinta 10 e

Veikkola-kirja

www.vbc.fi

Kylänraitti 4/2007 29URHEILU

BO

NU

S

TUPLABONUS-TAULUKKO

DUBBELBONUSTABELL

Ostot ¤/kk

Inköp ¤/mån Bonus %

1500

1250

1000

750

500

400

300

200

50

10,0

9,0

8,0

7,0

6,0

5,0

4,0

3,0

2,0

Veikkola, Koskentie/Koskisvägen 2, puh/tfn. 010 442 6420

Palvelemme/Vi betjänar: ma-pe/mån-fre 7-21, la/lör 8-18, su/sön 12-21

Palautteesi on meille tärkeää!Din åsikt är viktig!

[email protected]@sok.fi

Puhelinpalvelunumero/Kundservicenummer:010 4426 660

Asiakasomistajaksi voitliittyä myös osoitteessawww.varuboden.fi

Du kan ansluta dig som ägarkund också påwww.varuboden.fi

Bonusta jopa 5 % – Bonus upp till 5 %

jopa/t.o.m. %

1.–30.11.2007

BonusTUPLANA

DUBBEL

AtriaKarjalanpaisti/ Karelsk stek700 g (5,64/kg)

Talvisia houkutuksia/Vintriga frestelserPalvelemme 30.12. asti sunnuntaisin klo 12–21. Tervetuloa!/

T.o.m. 30.12 håller vi öppet på söndagar kl. 12–21. Välkommen!

395

149

299Juhlakinkku potkalla/Festskinka med läggkg, pakaste/djupfryst, n./ca 8 kg,

OululainenReilu viipaleet/skivor500 g (2,98/kg)

Luuton juhlakinkku/Benfri festskinkakg, pakaste/djupryst, n./ca 5 kg,

595Arla IngmanGlögi/Glögg1 l

1290

149

069

590

PandaJuhlapöydän konvehti/Festkonfekt5 x 300 g (8,60/kg)

FazerSuklaakonvehti/Chokladkonfekt425 g (13,88/kg)

DronningholmLuumumarmeladi/Plommon-marmelad300 g (2,30/kg)

Myllyn ParasPiparitaikina/Pepparkaksdeg500 g (1,98/kg)

SunnuntaiTorttutaikina/Tårtdeg1 kg

FazerDallas- tai Texas-pitko/Dallas- eller Texaslängd400 g (6,23/kg)

Apetit Graavisuolattu tai Kylmäsavustettu kirjolohiviipale/Gravsaltad eller Kallrökt regnbågs-laxskiva150 g (18,33/kg)

275

249

125

849 099Olvi Jouluolut/Julöl III 4-pack, 2 l (3,95/l) (sis./inneh. 7,89 + pantti/pant 0,60)

995Maalahden LihaPukin Parasjoulukinkku/julskinka, kgn./ca 1 kg pala/bitalkuperämaa Suomi/

ursprungsland Finlandalkuperämaa Tanska/

ursprungsland Danmark

279SaarioinenJoululaatikot/Jullådor700 g (3,99/kg)

Hinnat voimassa marras- ja joulukuun/Priserna i kraft november och december


Aana-puotiArkkitehtitoimisto Jussi AulankoCoolisFysiolymfa Ritva HernetkoskiJussi-keittiötKalljärven Maansiirto OyK-Jontten Kyläkauppa, LapinkyläK-Market TuulensuuKuljetus Suominen OyKymppi-KioskiLänsi-Uudenmaan OP-KiinteistökeskusLänsi-Uudenmaan OsuuspankkiMaalausliike Mattila OyNikkarin putki- ja peltityöOmalääkäri Kivinen KyOy Plastex AbParturi-kampaamo Mariannen SalonkiRakennekynnet/Mikaela Hynninen/Mariannen SalonkiSementtivalimo T. Haapanen OySirpan VinttiSisustus-NurkkausST1 Atskin AutohuoltoT:mi Nikkarin Sauna ja ListaTilipalvelu Satu Nerola KyVeikkolan LVI-TALOVeikkolan SivuapteekkiVeikkolan S-MarketVeikkolan SähköpalveluVeikkolan TaksiViherminttu OyÖljypoltinhuolto Aulis Liljeström T:mi

Yhteistyökumppanimme toivottavat Veikkolan asukkaille rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta

��!��$!$��'��. .�*�� )�� .�� ..�;�� <

��

��

��1�77�/�+(�2,((7#��

�/�+(�2,((7#��

)�� $; )�� $;

===�

� '��$� 4�$8��

)��

�� >��====

?'��!!��...�$�...�� =�=�)@)A

��7�� $�B

7��..��

(��!� �� ?)7%/%A&��.$��.. � $�$�� .. �� )�� $ �$!.�� $ � $$!� �&�� /,�C,C#(2,(�%(�� !��.�?+��A=

�C�(�7�(,��

)��.��$$��)�� $*..��===

�� $ ��.��&�� $ ��.��

�� *��

!�� ..��. .*�� .��.��.!.. ��*��!� �

�� ==

?�.��.�� *��

��*�� <)�� $ �$!.��.��$ �$!.��

��!� �.. ��*��!��=

1��1��1��D

DA1��1��1�A�� .�?��&��!!��A

��.��.�.�� $��.*.��)C��CC��7,��#,#,'2#�)��(+#�+'C�C,C#

�7�7#��#��7,()7%/%'+//C�C(�C##2�

��.�..�� !��!!�

��/,�C,C#(2,(�%�(2# �!��.=A

��

7�2��#��,2/C�+162��)7%/%#

�%##,��(,�

)��

��!. �*��*� �� !��=

1�� .. ===

��$;��*��.�*.��$;

hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta · kylänraitti 4/2007 ajassa 5 kirkkonummen talousarvio...

Documents