hyvä piha on aktiivinen, sosiaalinen ja hiljainen€¦ · sosiaalinen ja hiljainen 3 mullan...

KEKKILÄ I VIHERRAKENTAMISEN AMMATTIJULKAISU 2019

Hyvä piha on aktiivinen,sosiaalinen ja hiljainen

Kasvualustojen rakeisuussuositukset muuttuivat

Lähikasvualusta säästää ympäristöä

Hulevesien tupla-suodatus vähentää ravinnevalumia �� 6

�6

MULLAN PINNALLA

© Kekkilä 2019Päätoimittaja: Hannu SarankoToimitus: Kekkilä Oy / Kati Kortelahti, Mari KaartokallioTaitto: Orange Advertising OyPaino: Painokiila Oy

JUURINYT

KASVEJA HULEVESIKOHTEISIIN Laatutaimia viherrakentamisen ja puutarhakaupan tarpeisiin kasvattava Puutarha Tahvoset Oykehittää uutta, läpäisevään kasvualustaan soveltuvaa taimivalikoimaa. Kasvien kasvatustapa ja niille suunniteltu kasvualustaseos varmistavat sen, että ne juurtuvat mahdollisimman nopeasti ja jatkavat kasvuaan karkearakenteisessa, vähemmän kosteutta pidättävää ainesta sisältävässä hulevesikasvualustassa.

Hulevesitaimivalikoiman pohjana on käytetty HAMK Lepaalla tehtyjä kasvatuskokeita, joiden myötä testivaiheeseen on valikoitunut perennoja, pensaita ja pikku puita. Kasvivalikoimaa on tarkoitus jatkossa laajentaa. Taimien kasvattaminen vie aina yhden kasvukauden, joten esimerkiksi ensi syksyn istutustarpeita varten tilaukset tehdään jo keväällä. Lisätietoja kasvivalikoimasta saa Puutarha Tahvosilta.

VASTUULLISTA YMPÄRISTÖRAKENTAMISTA

KEKKILÄ-BVB:STÄ EUROOPAN JOHTAVA KASVUALUSTAYHTIÖVapo Oy:n Grow&Care -divisioona ja hollantilainen BVB Substrates yhdistävät voimansa muodostaen Euroopan johtavan ja monipuolisimman ammattiviljely- ja harrastajapuutarha-alan toimijan, Kekkilä-BVB Oy:n. Sulautumisessa muodostuvassa uudessa yhtiössä yhdistyvät vuosikymmenten kokemus ammatti viljelystä ja sitä tukevista tuotteista

Suomen markkinoilla Kekkilä-brändi jatkaa kuten aiemminkin, yritysnimi on edelleen Kekkilä Oy ja yhtiön päätoimipaikka Vantaa.

Viherrakentaminen on jo useamman vuoden ajan ollut Kekkilän tärkeimpiä fokus-alueita kiertotalousajattelun käytäntöön viemisessä. Tähän on vaikuttanut osaltaan se, että viherrakentamisen hankkeet ovat laajoja ja vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Meille on tärkeää, että kasvualustamme valmistetaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaan ja haluamme edelleen löytää uusia toiminta-tapoja.

Tuore vastuullisuusohjelmamme takaa, että tulemme edistämään entistä vahvemmin ympäristön ja ihmisten hyvinvointia. Ohjelmamme noudattaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteita ja sen fokusalueita ovat 1. Ihmisten kukois-taminen, 2. Kestävän ruuantuotannon ja elämäntavan tukeminen, 3. Vihreä kasvu ja kierrätys sekä 4. Biodiversiteetti ja soiden ennallistaminen. Ohjelmaan liittyen olemme tehneet tuotteillemme elinkaarilaskelmia, jotta voimme toimia entistä kestävämmällä tavalla, sekä nostaneet kestävän kehityksen toimintamme ytimeen. Voit tutustua ohjelmaamme osoitteessa kekkilaviherrakentaminen.fi .Uskomme että tie parempaan tulevaisuuteen on raivattu hyvillä teoilla, ei vain tavoit-teilla tai lupauksilla. Lähdethän kulkemaan samaa tietä kanssamme!

MINUA INSPIROI JUURI NYTOlen todella iloinen, että pystymme tarjoamaan kierrä-tysmateriaaleista valmistettuja kasvulustoja sekä asian-tuntemusta ja konsultaatiota asiakkaidemme erilaisiin kohtesisiin. Myös kasvualustojen kuljetusmatkoilla on suuri merkitys ja siksi Kekkilä vahvistaa multa-asema-verkostoaan tärkeiden kasvukeskusten äärellä.

Hannu Sarankopäätoimittaja

VUODEN 2019 näkymät viherrakentamisen toimialalla näyttävät hyviltä. Viheralueisiin satsataan, ja niiden merkitys hyvinvointiin ja alueiden vetovoimaan niin asukkaiden kuin matkailijoiden houkuttelemisessa tunnistetaan. Me Kekkilässä haluamme verkostoitua entistä enemmän alan aktiivisten toimijoiden kanssa. Olemme mielellämme mukana niin kohteiden suunnittelussa kuin uusien toiminta-mallien kehittämisessä. Yhtenä esimerkkinä

kehitystyöstä ovat kasvualustojen uudet rakeisuuskäyrät, joiden määrit-telytyössä kasvualustatyöryhmän jäsenenä on ollut tuotepäällikkömme Paulina Nyberg (s. 11). Toisena on tämä julkaisu, jossa nostamme ajan-kohtaisia aiheita ja ilmiöitä sekä yhteistyökumppaneidemme viimeisimpiä hankkeita. Tutustu vaikkapa YIT:n Suomi100 -projektin myötä muotou-tuneeseen Enemmän elämää pihapiireihin -konseptiin ja sen mukaan toteutettuun Pasilan Sähköttäjänpuistoon (s. 26). Olemme ylpeitä saa-dessamme osallistua hienoihin projekteihin kanssanne!

Kolmantena ilmastonmuutos tuo säihin ääri-ilmiöitä ja sademäärät kasvavat. Kekkilän Läpäisevä kasvualustarakenne auttaa viivyttämään ja imeyttämään hulevesiä jo niiden syntypaikalla. Uskomme tarpeen kas-vavan nopeasti – Ruotsissa läpäiseviä kasvualustoja käytetään paljon ja saamme jatkuvasti hyödyllistä tietoa ja kokemuksia sisaryhtiöltämme Hasselfors Gardenilta. Lue lisää s. 8. Seuraava kuuma keskustelunaihe tuntuukin olevan biohiilen käyttö kasvualustoissa. Mitä mieltä olet siitä?

RAKENNETAAN YHDESSÄ KESTÄVÄÄ YMPÄRISTÖÄ

PÄÄKIRJOITUS

TÄSSÄ NUMEROSSA

19 Kekkilän tuotanto-organisaatio varmistaa laadun ja saatavuuden

20 Kekkilän kasvualustat mukana maailman pohjoisimman nurmiradan rakentamisessa

22 Piha kerralla valmiiksi

26 Hyvä piha on aktiivinen, sosiaalinen ja hiljainen

3 Mullan pinnalla

4 Hulevesien tuplasuodatus vähentää ravinnevalumia

8 Biohiilen jäljillä Tukholmassa

11 Kasvualustojen rakeisuussuositukset muuttuivat

15 KREATE kierrättää moreenia

16 Lähikasvualusta säästää ympäristöä

2 3

LAHDEN VANHAN LINJA-AUTO-

ASEMAN AUKIO saa tulevina vuosina uuden ilmeen.

Asvalttikenttä muuttuu ympäristöön hyvin istuviksi kerrostalokortteleiksi ja viihtyisäksi, Vesi järven rantaan ulottuvaksi puistokaistaleeksi.

Ranta-Kartanon alueen viherrakennustyöt valmistuivat pää-osin viime syksynä. Kadut ovat valmiita ensi syksyyn mennessä.

Isosta mittakaavasta huolimatta kaikki on mennyt

hyvin ja aikataulussa. Täysin uutta ja kiinnostavaa on hulevesien käsittelyjärjestelmä.

Hulevesien tuplasuodatus VÄHENTÄÄ RAVINNEVALUMIA

Lahdessa kokeillaan uusia menetelmiä hulevesien hallintaan. Suodatinyksiköt ja biopidätysaltaat poistavat ravinteita ja epäpuhtauksia hulevesistä sekä tasaavat sadevesien huippukuormia.

REFERENSSI

Työmaa on ollut suuri ja ainutlaatuinen alueen urakoineelle Destialle.

– Alueen mittakaava on iso. Maata kaivettiin pois 60 000 tonnia. Siitä yli puolet jouduttiin kuljettamaan puhdistettavaksi, sillä alueelle on 1900-luvun alkupuolella sijoitettu sekalaista täyttömaata, jonka seassa on ollut tiiliä, lasia, kumia ja rakennusjätettä, työmaapäällikkö Mikko Ojansuu Destiasta kuvailee.

– Myös työmaan sijainti liikenteellisesti vilkkaalla paikalla on vaatinut paljon järjestelyjä. Isosta mittakaavasta huolimatta kaikki on mennyt hyvin ja aikataulussa. Täysin uutta ja kiinnos-tavaa tällä työmaalla on hulevesien käsittelyjärjestelmä.

Ojansuun työparina Ranta-Kartanon viheralueiden osalta on toiminut vihertyönjohtaja Elina Ihamäki Destiasta.

– On ollut todella mielenkiintoinen työmaa. Olemme saaneet käyttää monenlaisia kasveja ja kasvualustoja. Myös biopidätysaltaan rakentaminen on ollut kiinnostavaa. Erikois-tuotteista, muun muassa erikoiskasvualustoista, on kertynyt hyvää kokemusta. Niitä käytetään koko ajan enemmän ja enemmän, Ihamäki summaa.

Ranta-Kartanon alueelle on istutettu 140 puuta, 4 300 pensasta ja lähes 3 000 perennaa. Niiden lisäksi on kylvetty nurmea ja maksaruohoa 8 800 neliön alalle.

HULEVESIELEMENTTIEN PILOTTIKOHDERanta-Kartanon suunnittelussa kiinnitettiin erityistä huomiota hulevesien hallintaan, koska alue rajoittuu Pikku-Vesijärveen ja sitä kautta Vesijärveen. Kahden hehtaarin laajuiselle alueelle valuu hulevesiä myös kaupungin keskustasta ja hiihtostadionin suunnalta. Uuden hulevesijärjestelmän tavoitteena on puolittaa fosforipäästöt Vesijärveen.

Pienimmät, alle viiden millimetrin vuorokausisateet on tarkoitus hallita viherkatoilla ja -kaistoilla. Runsaammat sateet johdetaan maisemoitua kanavaa pitkin biopidätysaltaaseen, jossa vedet viipyvät ja puhdistuvat, ennen kuin ne johde-taan eteenpäin hulevesiverkostoon. Puhdistuminen tapahtuu altaassa kasvavien kasvien ja altaan pohjalla olevan suoda-

TEKSTI: Markku Pulkkinen KUVAT: Hanna-Kaisa Hämäläinen

Elina Ihamäki ja Mika Valkila

4 5

tinkankaan ja maakerrosten avulla. Raskaammat epäpuhtaudet painuvat altaan pohjalle. Biopidätysaltaan alle on vedetty yli 200 metriä salaojaputkea.

Alueelle rakentuvan hulevesikanavan vedet päätyvät eri kokoi-silla luonnonkivillä verhoiltuun suureen hulevesipainanteeseen, josta vedet johdetaan kauniilla graniittikiviverhoilluilla kivimuureilla sekä monipuolisilla istutuksilla ja suurilla luonnonkivillä maisemoi-tuun biopidätysaltaaseen.

Alueen hulevesipainanteisiin ja taskuihin on istutettu 280 pensasta ja 1 700 perennaa. Biopidätysaltaan ylempään osaan on istutettu erilaisia maanpeitto- ja pensaspajuja ja alemmaksi muun muassa kaislasaraa ja keltakurjenmiekkaa. Altaan pohjalle on kylvetty myös kosteikkoniitty.

Hulevesikanavan, kivetyn painanteen, biopidätysaltaan, hule-vesikaivojen ja -taskujen lisäksi alueella on kolme Rain Garden -hulevesielementtiä. Niiden tarkoitus on suodattaa hulevedestä pois hiekkaa, öljyä, ravinteita ja raskasmetalleja.

Uponorin valmistamat elementit ovat 2,6 metriä pitkiä, 1,2 metriä leveitä ja noin metrin syvyisiä altaita. Ne on täytetty erilaisilla suodattavilla materiaaleilla, kuten biohiilellä ja puu-lastuilla. Jokainen allas pystyy varastoimaan noin kymmenen milli-metrin sateen 150–200 neliön alueelta.

Elementit ovat 20 senttiä maan pintaa alempana. Ylimpänä olevaan Kekkilän Niittymullasta tehtyyn suodattavaan kasvualusta-kerrokseen on istutettu viiruhelpiä ja rantakukkaa. Elementtien läpi suodatuttuaan vesi jatkaa kulkuaan hulevesiviemäreihin. Helsingin yliopisto ympäristötieteiden laitos tutkii seuraavan parin vuoden ajan, kuinka hyvin elementit puhdistavat vettä.

KASVUALUSTOJA KEKKILÄSTÄRanta-Kartanon alueelta kaivettua maata ei voitu käyttää uudelleen samalla alueella. Puhdas maa on hyödynnetty kuitenkin Destian muilla työmailla.

Puistoon on toimitettu runsaasti kasvualustoja Kekkilän Lahden alueen multa-asemalta.

– Kantavaan kasvualustaan on tilaajan pyynnöstä lisätty biohiiltä ja TerraCottem-maanparannusainetta. Tämä on kokeilu, jonka tulokset selviävät myöhemmin. Kantavaa kasvualustaa on käytetty kivettyjen alueiden katupuilla, aluemyyntipäällikkö Mika Valkila Kekkilästä kertoo.

– Ranta-Kartanossa on hyödynnetty myös Niitty-multaa. Se on erittäin kustannustehokas, huoleton ja helppohoitoinen kasvualusta, joka sopii monille erilaisille niittykasveille. Seulomattoman Niittymullan menekki on lisääntynyt huomattavasti parin viime vuoden aikana.

Ranta-Kartanon alueella on käytetty lisäksi suuret määrät Kekkilän Istutus- ja Nurmikkomultaa. Istutuksille on levitetty myös männynkuorikatetta.

Valkila kehuu Lahden kaupungin aloitteellisuutta ja kiinnostusta kokeilla uusia ratkaisuja viherrakentamisessa.

– Kaupunki on ottanut hienosti huomioon paikan ainutlaatuisuuden Vesijärven rannassa. Alueella yhdisty-vät upea visuaalinen kokonaisuus ja Vesijärven suojelu.

Kaupunki on ottanut hienosti huomioon

paikan ainutlaatuisuuden Vesijärven rannassa.

Alueella yhdistyvät upea visuaalinen kokonaisuus ja

Vesijärven suojelu.

• Yhdistää keskustan Vesijärven ranta-alueeseen.

• Seitsemän asuntokorttelia ja viihtyisä, vehreä puistoväylä, mahdollisesti myös hotelli ja vesiliikuntakeskus. Alueen pääsuunnittelusta vastaa FCG.

• Katualueet ja hulevesirakenteet urakoi Destia Oy. Työ valmistuu 2019 syksyyn mennessä.

• Alueelle suunniteltu hulevesien hybridiratkaisu on Suomen hallituksen kärkihanke. Ympäristöministeriö myönsi sen toteutukseen

300 000 euron avustuksen.

• Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitos tutkii hulevesiratkaisun toimivuutta kahden vuoden ajan.

0

010

7

99561

405-13

-5-M503

21

17

15

20

1413

44

49

1

2

8

3

1

2

1

28

30

34

32

35

4

5

1

3

710

8

19

1009

1011

1P7

1P7

1G2

1P5

2P78

2U4

3

2

2P11

0

13:5

55:0

13:96

13:95

10

4

2

20 7

2

1

1

93

4

4

10

13

14

15

5

6

6c

15

13

2

11

8

2

9

3

14

2

6

2

1

3

1

2

6a

6b

4

4

2

4

7

8

5

6

4

2

146

2102

2402

7

2103

11

2104

1104

226

226

90

85

90

88

90

90

90

82.7

82.6

84.1

84.2

84.1

83.8

90.3

90.9

85.1

84.8

90.6

87.6

93.4

91.0

91.6

91.1

92.5

93.4

85.5

85.5

86.4

87.5

88.4

89.0

93.3

91.9

93.6

85.8

85.5

86.2

85.8

86.0

86.2

86.2

88.4

90.9

90.5

90.8

91.8

92.8

93.1

89.4

86.8

86.4

87.2

86.5

86.5

86.2

86.8

86.7

87.8

87.6

87.5

91.6

91.6

93.1

92.1

89.9

89.4

89.8

88.5

87.3

86.9

87.7

87.1

88.6

93.6

93.1

92.692

.192

.6

91.8

91.3

90.2

89.4

88.6

88.8

88.2

88.7

89.188

.2

88.7

89.7

90.2

88.4

89.1

95.0

91.7

92.5

92.8

91.3

90.4

90.3

89.6

89.7

88.3

89.4

92.7

92.8

92.2

91.2

91.4

91.0

90.5

90.7

90.4

90.3

95.7

95.9

93.7

93.0

92.1

93.0

92.7

92.3

91.9

91.7

91.7

91.3

94.5

95.3

93.2

94.3

94.2

93.6

93.2

93.7

93.5

93.5

93.4

93.5

91.6

92.191.6

91.5

94.6 95

.5

95.1

94.1

93.5

93.693

.6

96.7

97.4

96.5

95.2

95.2

94.0

94.3

99.5

98.3

97.2

59

60

61

62

63

57

58

12

109

110

100

101

102

106

76

77

24

25

75

78

71

72

15

32

27

133

16

166

26

116

25

13

113

19

20

34

14

24

11

19

30

20 11 12

1817

111615

9

16

4

24

113

25 14

26

13

17812

14

11

17

16

18 5

4

7

9

34

12

19

6

10

8

102

101

105

27

29

28

1

23

22

24

121

3

54 10

4

11

2

12

624

14

15

16

7

823

2

17

16

26

15

2

3

19

27

13 5 46

31

30

4

37

35

23

12

36 33

45

28

29

32

128

125

124

126

78

7976

148

149

150

151

3

53

54

58

57

56

55

62

52

45

59

60

61

63

64

46 47

44

110

7392

9510

9515

9511

7391

9516

9180

9519

9521

6549

9520

6552

1037

9177

6554

9014

4

6548

1204

992

.741

598

86.75

3

76 91.67

0

1001

93.89

6

1019

92.32

1

565

91.70

9

1018

94.50

0

6 96.19

8

85.1

85.1

85.1

85.1

12121212

AA

0 10 20 30 40 50m

LED

PIKKU-VESIJÄRVI

KISAPUISTO

FELLMANINPUISTO

Vapau

denk

atu

Aleksa

nterin

katu

Hol

lola

nkat

u

Kyösti Kallion katu

Kar

inie

men

katu

Paas

ikiv

enka

tuMERKINTÖJEN SELITYKSET

Poikkileikkauskohta

RakennuksetAsuin-/ liikerakennus

Julkinen rakennus, (s)=suojeltava oleva osa

Uusi asuin-/ liikerakennus

KasvillisusOlemassa oleva lehti-/ havupuu

Istutettava lehtipuu, iso

Istutettava lehtipuu, pieni (esim. kirsikka tai koristeomena)

Istutettava havupuu

Poistettava puu

Viherkatto ja ehdotus oleskelualueeksi/ reitiksi

Istutettava pensas/ maanpeittopensas

Nurmi ( luokka A2) tai mattomainen maanpeitekasvi

Maksaruoho

Maanpeittokasvit/ perennat/ kosteikko- ja rantakasvit

Maastonmuotoilu

Pinnoitteet ja rakenteetGraniittikiveys, musta noppa, lohkottu/ poltettu(vaihtoehtona musta betonikiveys)

Graniittikiveys, punainen noppa

Graniittikiveys, harmaa noppa

Betonikiveys

Graniittilaatat + noppakivet

Asfaltti

Sorapinta

Muuri, korkeus 1 m/0,5 m/0,2 m

Vesiaihe1 Hulevesikanava2 Purouomaa jäljittelmä aihe (pyöreät kivet ja kasvillisuus)3 Hulevesiallas4 Biopidätysallas5 Hulevesitasku

Kalusteet ja varusteetPenkki

Pyöräparkki + katos

Pollari

Valaisimet (valaistuksesta on erillinen suunnitelma)

Koivistonaukio

Ahtisaarenaukio

Halosenaukio

Kekkosenaukio

Risto Rytinaukio

Relanderinaukio

Kartanonkatu

Pel

lonk

ulm

anku

ja

säilytettäväpunatammi

puut uusitaankatupuu lehmus

CC

B B

DD

E

E

28 AP

korotettu suojatie

korotettu suojatie

Paasikivenaukio

Olymppiaportti

III

VIIIIII

III

IIIII

VIII

VIII

VIII

VIII

VIII

VIII

II IIIIII III

kioskin siirto

nykyinen hopeapajurivi

nykyinen koivurivi

leikki

leikattu orapihlaja-aita uusitaan

historiallinenmuseo

linja-auto-asemarakennus (s)

taide-museo

katupuu saarni

Karta

nonk

atu

Ståh

lber

gink

atu

Jalkarannantie

Lahd

enka

tu

Hol

lola

nkat

u

Paasikivenkatu

Sibeliu

ksen

katukatupuu lehmus

maanpeitto pensaat

F

F

tulevamuuntamo

katupuulehmus

puut uusitaankatupuu rauduskoivu

katupuulehmus

ASF

M1/ M0,5/ M0,2

(s)

1 1

2

3

4M

M

M1

M1

uusi JK+PP

maksaruohomattotukimuuri

maanpeitekasvit

autopaikoitus

M1

pp

pollarit

pp

uusi JK+PP

uusi reittiyhteys

pp

5

5

5

ASFASF

ASFASF

ASF

ASF

ASF

ASF

ASF

ASF

ASF

pp

pp

nurmikivi

M0,5 M0,5 M0,5

M0,5

BK

BK

M0,5

ASF

sinikukkainenperennaistutus

AA

kaavaraja

lipputangot

RK/L RK/L RK/L

RK/L

M0,2

M0,2kivikuutiot

MuutosSuunnitteluala, työnumero ja piirustuksen numero

YhteyshenkilöTarkastaja

Suunn./Piirt.

Hyv.

Päiväys

S

A

Tiedosto

Finnish Consulting GroupOsmontie 34, PL 950, 00601 HelsinkiPuh. 010 4090, Fax. 010 409 5008www.fcg.fi

MAS P15285

T.T.,J.S.-

J.ELO T.TUOMINEN

DWG

901

31.1.2012

KUNNALLISTEKNIIKKA/K

/Arkisto n:o

Piirustusnumero:

Tark.Muutt.

Pvm

LAHDEN KAUPUNKI

Nimi:

Muutos:

Mittakaava:

Näht

Piirt.

Suunn.

Tark.

LV

Liittyy:

Korvaa:

Tela

1:1000

KAUPUNKIKUVALLINEN SUUNNITELMA, KOKO ALUE

Rantakartanon kunnallistekninen yleissuunnitelma

A Yleissuunnitelman päivitys 28.2.2014

LAHDEN RANTA-KARTANON ALUE

6 7

Työtä on tehty jo 10 vuoden ajan, ja kokemuksia on karttunut. Tutustuimme viime syksynä useisiin erityyppisiin kohteisiin Rambollin ja Kekkilän yhdessä järjestämällä ekskursiolla, oppainamme paikalliset asiantuntijat. Tässä kolme esimerkkiä.

KOHDE: KOLONIVÄGEN Omakotitalojen ympäröimän katualueen keskellä sijaitseva laaja istutusalue, jossa kasvualustan vaihdolla on saatu hyviä tuloksia hulevesien hallintaan ja paikalla olleiden katupuiden selvästi parantuneeseen kuntoon. Esittelijänä David Zinders, joka työskentelee hulevesikaturakenteita Tukholman kaupun-gille toteuttavassa yrityksessä.

KOHDE: REHNSGATAN Tukholman sydämessä sijaitseva katu,

johon tehtiin tulvahuippujen aiheuttamien ongelmien vuoksi hulevesien viivytysrakenne ja

katupuuistutukset. Oppaana David Zinders.Rehnsgatanille rakennettiin laajaa, yhtenäistä hulevesien

viivytysallasta näkyviin jäävien katurakenteiden alle. Katu-puiden hyvää kasvua ajatellen sitä täytettiin kantavalla kas-vualustalla, jossa karkean murskeen kanssa hienoaineksena oli käytetty puolet biohiiltä (0–20 mm ) ja puolet kompostia. Tavoitteena kasvualustassa on ilmava rakenne, jotta katupuiden juurtuminen onnistuu ja toisaalta altaan pohjalle kertynyt vesi nousee kapillaarisesti niiden käyttöön.

Katupuut istutetaan betonikoreihin, joiden pääasiallinen tarkoitus on ohjata juuret alas kantavaan kasvualustaan, eikä katulaattojen alle, kuten usein käy. Tulvahuippujen aikana vesiä johdetaan edelleen viemäriverkostoon. Rakenteen syvyys pinnasta ylivuotoviemäriin on n. 1,5 m. Pohjalla on hiekkaa, joka sisältää 20 % biohiiltä.

Vastaavia kohteita on Tukholmassa toteutettu useita, ja saatu hyviä tuloksia niin vesien käsittelyn kuin puiden menestymisen näkökulmasta.

TEKSTI: Mari Kaartokallio KUVAT: Lars Nilsson, Mari Kaartokallio

Aiemmin alueen ongelmana olivat asuintalojen kellarei-hin valuvat vedet ja tiivistynyt maa. Viheralueella oli moni-lajinen puusto, joka säästettiin.

Vuonna 2017 vanha kasvualusta poistettiin 60 sentin syvyydeltä ja puiden juuristo hoidettiin leikkaamalla juuret poikki noin metrin etäisyydeltä rungosta. Tilalle vaihdettiin kasvualustaseos, jossa on neljännes biohiili-kompostia ja loput sepeliä. Myös hulevesirakenteet tehtiin ja joitain uusia puita istutettiin samassa yhteydessä. Seuraavana kesänä puiden ympärille istutettiin mm. koivuangervoja nurmikon sijaan.

Muutoksen jälkeen kaikki ympäröivältä katualueelta tulevat hulevedet johdetaan biohiili-sepelikasvualustaan. Mahdollinen ylivuoto johdetaan hulevesiverkostoon.

BIOHIILEN JÄLJILLÄTukholmassa

INSPIRAATIOTA JA FAKTAA

Tukholmassa erilaisia hulevesirakenteita sekä läpäiseviä ja suodattavia biohiilikasvualustoja tehdään ja kokeillaan käytännössä. Opit otetaan mukaan matkan varrelta.

KOHDE: LÄNTINEN NORRA DJURGÅRDSSTADEN Uusi, edelleen rakentuva ekologinen kaupunginosa on suun-niteltu niin, että alueella syntyvät hulevedet ovat viheralueiden kasvien käytettävissä. Toisaalta alueen sivulla virtaavan joen vedenlaatua halutaan parantaa suodattamalla hulevesiä. ”Vesiviisaat” ratkaisut voi havaita kaikkialla modernissa Norra Djurgårdstadenissa, vaikka varsinaiset rakenteet ovat suurelta osin näkymättömissä. Oppaanamme toimi alueen kaavasuunit-telusta vastannut maisema-arkkitehti Gösta Olsson. Ramboll Ruotsi on tehnyt paljon suunnittelua alueelle, ja heiltä muka-namme oli maisemasuunnittelija Ella Uppala.

Alueen kasvillisuus on todella näyttävää, ja laajoja perenna- ja koristeheinäistutuksia on käytetty

runsaasti niin katu- kuin korttelialueilla. Monilajisuutta korostaa vaihteleva

pikkupuiden ja pensaiden käyttö perinteisten katupuiden lisäksi.

Erilaisia läpäiseviä kasvualustoja on käytetty alueen kaikilla istutusalueilla, vaikka ne eivät toimisi varsinaisena hulevesien suodatusrakenteena.

Katupuiden kantaviin bio-hiilikasvualustoihin johdetaan

hulevesiä koko alueella. Katukuvassa ne näkyvät tyylikkäinä Corten-teräksestä valmistettuna kansina ja kasvualustan ilmastuskaivoina. Myös korttelipihat on suunniteltu osana toimivaa vesienkäsittelyä ja hulevesiverkostoa.

Alueella sijaitsee katu- ja kattovesien käsittelyyn erilaisia biosuodatusalueita ja hulevesipainanteita, jotka omalta osaltaan lisäävät alueen viihtyisyyttä. Kasvualustat on valittu kasvien tarpeiden mukaan, ja esimerkiksi perennoilla niihin on lisätty selvästi enemmän hienoainesta.

8 9

TEKSTI: Markku Pulkkinen KUVAT: xxxxxxx

Kasvualustojen rakeisuussuositukset on uudistettu vastaamaan paremmin kasvien tarpeita. Uudet suositukset antavat enemmän liikkumavaraa kasvualustojen valmistuksessa ja mahdollistavat paremmin kierrätysalustojen käytön.


TEKSTI: Markku Pulkkinen KUVAT: Hanna-Kaisa Hämäläinen, Markku Pulkkinen

Biohiiltä sisältäviä kasvualustoja on käytetty Tukholmassa jo vuodesta 2012 alkaen. Tällä hetkellä käytössä olevat raken-teet ja kasvualustat ovat syntyneet pitkäjänteisen käytännön kehitystyön tuloksena. Kokemukset ovat olleet myönteisiä: Rakenteet ovat kestäneet ja kasvillisuutta on jouduttu uusi-maan vain vähän. Kekkilän Ruotsissa toimiva sisaryritys Hasselfors Garden on ollut mukana kehittämistyössä ja toimittaa jo isoja määriä biohiili-sepelikasvualustoja muun muassa Tukholman kaupungin kohteisiin. Myös esimerkki-kohteissa on käytetty Hasselforsin kasvualustoja.

Biohiilen käyttö hulevesikasvualustoissa on edelleen koeluontoista, ja erilaisia ratkaisuja ja biohiilen käyttäyty-mistä testataan. Tutkimustuloksia tullaan saamaan seuranta-kohteista. Biohiilen käyttöä tuetaan ilmastonmuutoksen torju-miseen tarkoitetulla rahoituksella sekä Tukholman kaupungin poliittisilla päätöksillä.

• Kasvualustoihin sopiva korkeassa lämpötilassa pyrolyysilla tuotettu biohiili on huokoista ja pystyy sitomaan ravinteita ja vettä itseensä.

• Materiaalien kierron ja uusiokäytön kannalta puiden ja pensaiden leikkuujätettä voidaan hyö-dyntää korkealaatuisen biohiilen raaka-aineena.

• Biohiilen on todettu toimivan hyvin sepelistä val-mistettujen läpäisevien ja kantavien kasvualustojen hienoaineksessa. Nykyisen tiedon mukaan paras tulos saavutetaan 50/50 kompostin kanssa.

• Biohiilen ajatellaan toimivan epäpuhtauksia ja ravinteita sitovana materiaalina kasvualustassa ja suodattavissa kerroksissa. Tätä tutkitaan parhaillaan useissa eri kohteissa Ruotsissa ja Suomessa.

• Kekkilä on mukana asiantuntijana eri koe-kohteissa Suomessa, mm. Jyväskylän Green Street -hankkeessa. Kysy lisää asiantuntijoil-tamme.

Alun alkaen biohiiltä alettiin käyttää Tukholmassa Björn Embrenin aloitteesta. Hän työskenteli Tukholman vesi- ja jäte-laitoksella, jossa sai idean puutarhajätteen polttamisesta bio-hiileksi. Vastikään eläkkeelle jääneen Embrenin työtä jatkavat nyt muut, mm. oppaanamme toiminut David Zinders. Retkeltä saimme mukaamme laajan paketin tietoa, mm. rakennekuvia. Asiasta voi kysyä lisätietoa Rambollin Pekka Leskiseltä tai Kekkilän Paulina Nybergiltä.

BIOHIILI TUKHOLMAN HULEVESIKASVUALUSTOISSA

MIKSI BIOHIILTÄ KÄYTETÄÄN?

KASVUALUSTOJENrakeisuussuositukset muuttuivat

10 11

VIHERYMPÄRISTÖLIITON KAS-VUALUSTATYÖRYHMÄ ahkeroi vuoden päivät, ja uudet kasvualusta-suositukset julkaistiin kesäkuussa 2018. Käytäntöön suositukset siirtyvät vuoden 2019 kuluessa. Mallia uusiin suosituksiin otettiin Ruotsin vastaavista AMA-suosi-tuksista.

– Uudistamistyöhön lähdettiin viher-rakentajien palautteiden ja toiveiden pohjalta. Aikaisempaa rakeisuus-jakaumaa pidettiin hieman liian tiukkana. Poikkeamia esiintyi silloin tällöin ja ne johtivat joskus kasvualustojen palautta-misiin valmistajille, Viherympäristö-liiton pääsihteeri Seppo Närhi kertoo työn taustoista.

– Aikaisempi rakeisuuskäyrä pai-nottui hieman liiaksi maa-aineksen pienojakoiseen päähän, mikä aiheutti joskus tiivistymison-gelmia. Uuden suosituksen myötä alustat muuttuivat hie-man karkeam-miksi.

Rakeisuussuo-situsten tarkoitus on vakioida kasvualus-tojen rakennetta ja sen määräämiä kasvualustan fysikaalisia ominaisuuksia, kuten ilmavuutta, kantavuutta, routivuutta ja vedenpidätyskykyä.

Karkea maa-aines on ilmavaa, ei tiivisty, kantaa hyvin ja kestää kovaa kulutusta, mutta pidättää heikosti vettä kasvien käyttöön. Hieno maa-aines puolestaan pidättää hyvin vettä, mutta on altis tiivistymiselle, saattaa menettää ilmavuutensa ja kantaa heikosti. Kas-vualustan raekokosuosituksissa pyritään löytämään sopiva kompromissi näiden ominaisuuksien suhteen.

SUOSITUS YKSINKERTAISTUIRakeisuuden suosituskäyrästöt yksinker-taistuivat muutoksen myötä, sillä aikai-semmasta neljästä käyrästöstä siirryttiin kahteen käyrästöön.

Uusi A-rakeisuuskäyrä on tarkoitettu normaaleihin olosuhteisiin ja se pidättää hyvin kosteutta. B-rakeisuuskäyrä pidät-tää vettä huonommin ja sopii kuivien olojen ja kuivuutta kestävien kasvien kasvualustaksi.

Aiemmat suosituskäyrästöt sopivat pääosin uusien suositusalueiden sisään, mutta vanhojen suositusten ympärille on tullut runsaasti joustovaraa.

Kasvien menestymiseen uudet suositukset eivät Närhen mukaan vai-kuta, sillä kasvit ovat kasvaneet hyvin aikaisempien suositusten mukaisissakin kasvualustoissa, ja kasvavat yhtä hyvin myös uusissa kasvualustoissa.

– Uudet suositukset antavat aikai-sempaa enemmän valinnanvaraa, ja uusia mahdollisuuksia niin kasvualustan tilaajille kuin valmistajille. Kasvualusta- ja

maaperätietämyksen ja kasviosaamisen tarve kasvaa, sillä suositusalueella

voidaan nyt tehdä eri tarpeisiin sopivia, toisistaan selvästi

poikkeavia kasvualusta-seoksia, Närhi selventää.

– Pienet poikkeamat suosituskäyristä salli-taan edelleen, ja ne tulkitaan vähäisten rakeisuuspoikkea-mien tulkintaohjeen mukaan, kuten tähänkin asti.

ÄÄRIPÄISSÄ MUUTOSTA

Muutokset aikaisem-piin suosituksiin näkyvät

erityisesti rakeisuuskäyrän hienoimmassa ja karkeim-

massa päässä. Niissä on nyt enemmän väljyyttä. Seppo Närhi korostaa, että

muutokset eivät ole dramaattisia.– Väljennys hienommassa päässä

antaa aikaisempaa paremmat mahdol-lisuudet käyttää kasvualustoissa lietettä, jota saadaan esimerkiksi jätevedenpuh-distamoilta.

Kummankin suosituskäyrän mukai-sissa kasvualustoissa on rajoitus hienon hiesun ja karkeiden jakeiden osuuksille.

A1- ja A2-nurmikoiden kasvualusta saa sisältää korkeintaan 10 prosenttia

Uudet suositukset antavat aikaisempaa enemmän

valinnanvaraa, ja uusia mahdollisuuksia niin

kasvualustan tilaajille kuin valmistajille.

KASVUALUSTAN SUOSITELTAVATRAKEISUUSKÄYRÄT

A-käyrä: nurmikot, rajoitetut kasvualustat, puut, pensaat, perennat

B-käyrä: karut ja kuivat alueet

Lisärajoitukset hienon hiesun ja karkeiden jakeiden osuuksille A- ja B-käyrän mukaisissa kasvualustoissa. B-käyrän mukaisissa kasvualustoissa voidaan tarvittaessa käyttää myös tätä suurempaa kivisyyttä kuivan ja lämpimän kasvupaikan tuottamiseksi.

Lähde: Viherympäristöliitto.

OSUUS PAINO-%

NURMIKOT A1–A2

MUUT KASVUALUSTAT

min mac min mac

Hieno hiesu 0,002–0,006 mm 0 5 0 10

Karkea sora 6–20 mm 0 10

Karkea sora + pienet kivet 6–60 mm 0 15

karkeita, 6–20 millimetrin jakeita ja korkeintaan 5 prosenttia hienoa hiesua (0,006–0,002 mm). Muut kasvualustat saavat puolestaan sisältää korkeintaan 15 prosenttia karkeita, 6–60 millimetrin jakeita ja korkeintaan 10 prosenttia hienoa hiesua (0,006–0,002 mm). Prosentti-osuudet lasketaan kasvualustan painosta. Kasvualustan raekoostumus on suhteellisen yksinkertainen mitata laboratoriossa.

Suositukset koskevat vain perinteisiä mineraalimaa-aineksia. Kantavassa kasvualustassa ja tukirakenteellisissa kasvualustoissa suositus koskee vain kasvu-alustan hienoainesta. Jos eloperäisen aineksen osuus on korkea, mineraaliainek-sen rakeisuuskäyrän merkitys kasvualustan laadun ja ominaisuuksien arvioinnissa on vähäisempi.

SIIRTYVÄT KÄYTÄNTÖÖN TÄNÄ VUONNAVuosi 2018 oli vielä siirtymäkautta uusien suositusten käyttöönotossa. Vuonna 2019 rakeisuuksiin sovelletaan pelkästään uusia suosituksia.

Kasvualustasuositukset ovat viherraken-nusalan itsensä laatimia ja myös valvon-nan hoitavat kasvualustojen valmistajat ja vastaanottajat. Viranomaiset eivät valvo kasvualustojen koostumusta.

Uudet suositukset on otettu käyttöön näytteenottolaboratorioissa. Vähitellen suositukset siirtyvät myös viherrakentami-sen suunnitteluohjelmiin.

Viherympäristöliiton kasvualustatyö-ryhmään kuuluvat Paulina Nyberg ja Seppo Närhi ovat tyytyväisiä uusiin, väljempiin rakeisuusrajoihin. Nyt kasvualustoissa on helpompi käyttää kierrätysmateriaaleja.

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

< 0,002 0,006 0,02 0,06 0,2 0,6 2 6

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

< 0,002 0,006 0,02 0,06 0,2 0,6 2 6

GEOTEKN. SAVI (SA) SILTTI (SI) HIEKKA (HK) SORA (SR)

RAKENN. TEKNINEN

SAVISA

HIESU HIETA HIEKKA SORA

HHs KHs HHt KHt HHk KHk HSr

Lajitteen läpimitta, mm

Läpä

isy-%


Läpä

isy-%


RAKENN. TEKNINEN

SAVISA



0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

< 0,002 0,006 0,02 0,06 0,2 0,6 2 6

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

< 0,002 0,006 0,02 0,06 0,2 0,6 2 6


RAKENN. TEKNINEN

SAVISA




Läpä

isy-%


Läpä

isy-%


RAKENN. TEKNINEN

SAVISA



12 13

Viherympäristöliitto on tiedottanut muutoksista aktiivi-sesti valmistajille, tilaajille, suunnittelijoille, rakentajille ja valvojille. Viestintää jatketaan kevään aikana ammatti-lehdissä, sähköisissä kanavissa ja koulutuspäivillä.

Kekkilän asiantuntija Paulina Nyberg oli mukana kasvualustatyöryhmässä.

– Suositusten väljentäminen antaa hieman enemmän pelivaraa ja oli siten helpotus kasvualustan valmistajille. Väljentäminen oli tärkeää senkin puolesta, että se mah-dollistaa aikaisempaa paremmin kierrätettävien materiaa-lien käyttämisen kasvualustoissa. Siihen suuntaan ollaan menossa jo pelkästään ympäristösyistä, Nyberg sanoo.

Nybergin mielestä aikaisempien suositusten suurempi hiesun osuus oli joskus ongelmallinen esimerkiksi vaativien perennojen osalta. Uusien suositusten mukaisen kasvu-alustan pinta ei myöskään kuoretu enää niin helposti.

– Kasvualustatyöryhmä seuraa uuden ohjeen vas-taanottoa tarkasti ja pohtii saatua palautetta. Jos uuden suosituksen kanssa tulee toistuvia ongelmia, pyrkii työ-ryhmä vastaamaan muutostarpeisiin, Närhi lupaa.

Kun uudet rakeisuussuositukset tulivat valmiiksi, ryhtyi Viherympäristöliiton kasvualustatyöryhmä valmistelemaan saman tien uusia kasvualustojen ravinteisuussuosituksia. Tämän työn on tarkoitus olla valmis vuoden 2019 syk-syllä. Kahdestakymmenestä ammattilaisesta koostuva kasvualustatyöryhmä tekee arvokasta vapaaehtoistyötä viheralan kehittämiseksi. Ryhmän puheenjohtajana toimii MMT Anu Riikonen Helsingin yliopistosta ja sihteerinä Seppo Närhi Viherympäristöliitosta.

Lisätietoja: https://www.vyl.fi /ohjeet/kasvualusta-ja-kunttaohjeet/kasvualustasuosituksetViherympäristö-lehti 5/2018

Suositusten väljentäminen mahdollistaa aikaisempaa paremmin kierrätettävien materiaalien käyttämisen

kasvualustoissa.

INFRARAKENNUSALALLA toimivalla Kreate Oy:llä on kokemusta kierrätysmateriaalien käytöstä isoissakin hankkeissa. Kierrätysmateriaalit ovat toimineet hyvin teiden ja liittymien rakentamisessa.

Kreaten kiertotalous- ja ympäristötoiminnoista vastaa-van johtajan Tuomo Joutsenojan mukaan ilmapiiri mate-riaalien uusiokäytössä on menossa koko ajan parempaan suuntaan, vaikka asenteissa on edelleenkin kohentamisen varaa.

– Edelleen joutuu perustelemaan aika paljon, miksi kierrätysmateriaalien käyttäminen on järkevää. Uusio-käyttö säästää kustannuksia ja tietysti myös ympäristöä. Kuljetuksissakin säästyy rahaa, kun samalta paikalta kai-vettua maa-ainesta voidaan käyttää uudelleen, Joutsenoja kannustaa.

Lainsäädäntö on Joutsenojan mielestä pääosin jo hyvässä mallissa ja sallii hyvin maa-ainesten uusiokäytön ilman erillistä ympäristölupaa.

KREATE kierrättää moreenia

Tuomo Joutsenoja esittelee Kreaten Vantaan kiertotalous-alueella seulottua kierrätys-moreenia. Laatu on kunnossa ja moreenia voi käyttää sinällään tai multaan sekoitettuna.

KREATE OY• Perustettu 2015 Fin-Seulan, Insinööri-

toimisto Seppo Rantalan ja Kesälahden Maansiirron yhdistyttyä

• Silta-, rata-, väylä-, pohja-, teollisuus-, kallio- ja ympäristörakentaja

• Liikevaihto noin 200 milj. €• 400 työntekijää• Pääkonttori Tuusulassa; toimipisteet

Tampereella, Lappeenrannassa, Joensuussa, Seinäjoella ja Kouvolassa.

– Vuoden 2018 alussa voimaan tullut uusi MARA-asetus sallii jo laajasti kierrätysmateriaalien käytön maanrakennuk-sessa. Vuoden 2019 aikana voimaan tuleva MASA-asetus vielä laajentaa kierrätysmateriaalien käytön mahdollisuuksia.

Moreenin uudelleenkäyttö on jo varsin yleistä ja siihen lähes kaikki asiakkaat ovat valmiita. Moreenia on myös helppo käsi-tellä. Seulonnan jälkeen se on valmista uudelleen käytettäväksi.

– Otamme vastaan hyvälaatuista moreenia. Jos moreenin seassa on savea tai silttiä, uudelleenkäyttö on hankalampaa.

Kierrätysmoreenin taloudelliseksi kuljetusmatkaksi Joutsen-oja arvioi noin 20 kilometriä.

ISOJA LIIKENNEHANKKEITATuorein Kreaten urakoima iso liikenneinfrahanke on elokuussa val-mistunut Kirkkojärven liittymä Valtatie 1:llä Espoossa. Siinä kor-vattiin noin 50 000 tonnia luonnonkiviainesta kierrätysmateriaa-leilla. Edellinen iso liikennehanke oli Kivikon eritasoliittymä Kehä 1:llä. Siellä kierrätysmateriaalia käytettiin vieläkin enemmän.

Omien maa-ainesten käytön lisäksi Kreate ostaa moniin kohteisiinsa kasvualustoja Kekkilältä. Yritysten maankäsittely-alueet sijaitsevat naapuritonteilla Helsinki-Vantaan lentokentän eteläpäässä.

Kreate käyttää maanrakennuksessaan myös kierrätettyä betonia. Jätevero ohjaa betonia hyvin kierrätyskäyttöön, sillä betonin hävittäminen muulla tavoin on kallista.

Maa-aineksen uusiokäytön lisääntymistä hidastaa edelleen se, että maankäsittelyalueille vaadittavien ympäristölupien saaminen on melko hidasta. Kreate hakee parhaillaan ympä-ristölupaa uudelle kiertotalousalueelleen, mutta sen saaminen saattaa kestää vuosia.

Kreaten urakoimassa Kirkkojärven liittymässä Valtatie 1:llä korvattiin 50 000 tonnia luonnonkiviainesta kierrätysmateriaaleilla. Kuva: Taisto Malinen

14 15

ANKKAPUISTO VANTAAN KORSOSSA on saanut upean ilmeen puisine siltoineen ja kauniine istutuksineen. Puiston erikoisuus on, että sen pohjoispään viherrakentamiseen käytetty kasvualusta on valmistettu paikan päällä, ja vieläpä kierrätys-materiaaleista.

Kasvualustassa on mukana Ankkapuiston lammikoista ja puiston läpi virtaavasta Korsonojasta ruopattua lietettä. Vantaan kaupunki halusi hyödyntää lietteen raaka-aineena maankaato-paikalle kuljettamisen sijaan.

– Liete pumpattiin kierrätettävästä materiaalista valmistettuihin pusseihin, geotuubeihin, joissa liete kuivui kevään ja kesän yli. Kasvualustaa valmistettaessa geotuubit avattiin ja hienojakoinen aines, jossa on noin kolmannes savea, sekoitettiin muihin materi-aaleihin, Kekkilän tuotepäällikkö Paulina Nyberg valottaa.

Kasvualustan valmistuspaikalle tuotiin myös puistosta kuorittua nurmikkoa, joka murskattiin ja seulottiin uudelleen käytettäväksi. Siitä saatiin seokseen orgaanista ainesta.

Kymmenen kilometrin päästä, toiselta maanrakennustyö-maalta tuotiin puolestaan kivennäismaata eli hiekkaa. Myös kaduilta talteen kerättyä hiekoitushiekkaa ja -sepeliä käytettiin Ankkapuiston kasvualustassa. Vantaan kaupungin toiveena oli, että kasvualustan valmistamisessa ei käytettäisi mitään neitseelli-siä raaka-ainetta, vaan kaikki olisi kierrätettyä materiaalia.

KEKKILÄ KONSULTOIPaulina Nyberg suunnitteli yhdessä Kekkilän laatuasiantuntijan Johanna Bobergin kanssa kasvualustan reseptin käytettävissä olevista raaka-aineista.

– Jokaisen komponentin ravinnepitoisuus ja rakeisuus analysoitiin ensin. Sen jälkeen keskustelimme Vantaan kaupungin ja puiston suunnittelusta vastaavan FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n kanssa sekoitussuhteista ja ravinnelisäystarpeista. Kasvualustassa käytettiin vain kiertotalousraaka-aineita.

Puiston ensimmäisen vaiheen viherrakentamisesta vastasi VRJ Etelä-Suomi ja toisen vaiheen pohjoisesta nurmikentästä Hyvinkään Tieluiska Oy. Kaikki rakentamisessa mukana olleet tahot pitivät säännöllisiä työmaapalavereita, joissa varmistettiin, että homma toimii myös paikalla tehtävien kasvualustojen osalta.

– Ankkapuisto on ollut oikea superpilottikohde, josta on saatu paljon arvokkaita kokemuksia. Kasvualustan lopullinen toimivuus nähdään ensi kesänä, Nyberg sanoo.

– Tarjoamme mielellämme suunnittelu- ja kasvualustan reseptiikkapalveluja muihinkin kohteisiin, joissa halutaan käyttää kierrätyskasvualustoja.

KESTÄVÄÄ YMPÄRISTÖRAKENTAMISTAViherympäristöliiton pääsihteerin Seppo Närhen mielestä Ankka-puisto on erinomainen esimerkki kestävästä ympäristörakentami-sesta, KESYstä.

– Kaikki materiaalit on saatu lähistöltä, jolloin kuljetusmatkat ovat jääneet lyhyiksi. Kuljetus aiheuttaa viherrakentamisen suurim-mat hiilipäästöt, Närhi muistuttaa.

KESY on parhaimmillaan resurssiviisasta luonnonvarojen

käyttöä, mikä säästää myös rahaa.

TEKSTI: Markku Pulkkinen KUVAT: Hanna-Kaisa Hämäläinen, Markku Pulkkinen

LähikasvualustaSÄÄSTÄÄ YMPÄRISTÖÄ

Viherrakennuskohteessa valmistettavat kasvualustat säästävät kuljetuskustannuksia ja ympäristöä.


16 17

Seppo Närhi on ilahtunut Vantaan kaupungin ennakkoluulottomasta asenteesta

kokeilla uusia menetelmiä kestävään viherrakentamiseen.

– KESY onkin parhaimmillaan resurssiviisasta luonnonvarojen käyttöä, mikä säästää myös rahaa.

Närhi on ilahtunut, että Vantaan kaupunki ottaa ennak-

koluulottomasti käyttöön uusia viherrakennusmenetelmiä ja -mate-

riaaleja. Myös Helsinki on ollut yksi edelläkävijöistä.

Viherympäristöliitto teki aloitteen rikka-kasvimääräysten muuttamiseksi siten, että lain

määräykset rikkakasveista eivät koskisi kierrätet-tyä maa-aineksia, mutta viranomaiset eivät innostuneet

lakimuutoksesta. Kierrätysraaka-aineita käytettäessä on tärkeää huomioida,

että pintamaissa voi olla rikkakasvien siemenpankki ja juurten kappaleita, jotka voivat aiheuttaa haasteita uusissa kohteissa. Rikkakasvien ja vieraslajien torjuntaan on syytä kiinnittää huo-miota massojen uusiokäytössä. Viherympäristöliitto on tehnyt toimijoille omavalvontalomakkeet sekä laatii suunnitteluohjetta pintamaiden käsittelyyn.

OMAVALVONTA TARVITAANKun viherrakentamisessa käytetään kierrätysmateriaalia, pitää rakentajalla olla aina toimiva omavalvontajärjestelmä kasvualustan laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi. Oma-valvonnalla selvitetään kasvualustan materiaalit, ravinteisuus, mahdolliset haitalliset aineet ja vieraskasvilajit.

Närhi muistuttaa, että omavalvonnassa syntyvä tieto pitää jakaa viherrakentajan ja materiaalien toimittajan lisäksi myös loppuasiakkaalle, esimerkiksi taloyhtiölle.

– Kekkilä pystyy auttamaan myös omavalvonnan järjestä-misessä, Nyberg lupaa.

Kierrätysmateriaalikokeilujen kautta on huomattu, että esi-merkiksi hiekoitussepeli on hyvä komponentti kasvualustassa. Ilmavirtaukseen perustuva puhdistusmenetelmäkin kaduilta harjatulle sepelille on jo olemassa.

– Viherrakentamisessa sepelin voi sijoittaa tiettyyn kerrok-seen, jossa se antaa kasvualustalle huokoisuutta ja läpäisee veden hyvin, Nyberg tietää.

KEKKILÄSTÄ SAAT PAIKALLA VALMISTETTAVIIN KASVUALUSTOIHIN

• suunnittelupalvelun• maa-ainesten analyysit• omavalvontasuunnitelman• sekoitusreseptit ja• ravinteet.

Sinua palveleetekninen tuotepäällikkö Paulina Nyberg 040-502 2402 [email protected]

Lisää kestävästä ympäristörakentamisesta:www.vyl.fi /alan-kehittaminen/hankkeet-ja-selvitykset/kesy-hanke

TEKSTI: Matleena Inget KUVAT: Susa Junnola

Esittelyssä Kekkilän viherrakentamisen kasvualustojen valmistuksesta ja toimituksista vastaava tiimi. Laajan multa-asemaverkoston avulla Kekkilä toimittaa kasvualustoja

aina Etelä-Suomesta Vaasan, Kuopion ja Joensuun talousalueille asti.

Valmentava suunnannäyttäjä

PASI POHJOLAINEN johtaa Kekkilän viherrakentamisen liiketoiminnan tuotanto-organisaatiota. Hänen vastuullaan on kaik-kien 17 multa-aseman tuotanto. Lisäksi hän

työskentelee viiden hengen dynaamisen tiimin esimiehenä. Pohjolaisen työtehtäviin kuuluu

tuotannon johtamista, suunnittelua, raportointia ja sopimus-

neuvotteluja.

Laaja-alaista visiota prosessien hallinnastaSIMO VEIJONAHO vastaa Lahden,

Heinolan, Mikkelin, Äänekosken ja Kuopion multa-asemien toiminnasta. Titteliltään hän on

aluetuotantopäällikkö. Veijonahon moni-puoliset työpäivät pitävät sisällään kaikkea

aina tuotannon suunnittelusta ja tuotantohintojen laskemisesta multa-

asemien tarkastuskäynteihin.

Monipuolisuutta ja päätöksentekokykyä

SAMI HALONEN toimii Kekkilässä alue-tuotantopäällikkönä. Hänen vastuullaan

ovat Turun, Vantaan, Riihimäen, Kouvolan, Haminan, Lappeenrannan ja Joensuun

multa-asemien tuotanto, raaka-ainehankinnat ja logistiikka. Tämä tarkoittaa muun muassa

tuotannon suunnittelua sekä urakoitsijoiden ja raaka-aineiden

saatavuuden varmistamista.

Tieteellistä näkemystä kasvien tarpeista

JOHANNA BOBERG työskentelee tuo-tanto-organisaatiossa laatuasiantuntijana.

Hänen tehtävänsä keskittyvät kasvualustojen reseptiikkaan, tuotelaadun varmistamiseen, omavalvontaan ja dokumentaatioon. Tämän

ohella hän hoitaa viranomaisraportointia ja valvoo, että Kekkilän toiminta on

lannoitevalmistelain ja -sertifi kaattien mukaista.

Kuvassa vasemmalta ylhäältä: Tuotantopäällikkö Pasi Pohjolainen, alue-tuotantopäälliköt Simo Veijonaho ja Sami Halonen, tuotantokoordinaattori Liisa Savikurki ja laatuasiantuntija Johanna Boberg. Kuvasta puuttuu vanhempainvapaalla oleva toimitussuunnittelija Pipsa Vasenius.

KEKKILÄN TUOTANTO-ORGANISAATIOvarmistaa laadun ja saatavuuden

Kaikki langat käsissäLIISA SAVIKURKI huolehtii tuotanto-koordinaattorina, että asiat rullaavat

sujuvasti. Hän hoitaa tuotannon suunnittelua, kirjanpitoa ja raportointia. Työtehtäviin kuuluu

myös myös varastonhallinta, raaka-aine-tilaukset sekä tulevat ja lähtevät laskut.

18 19

KEKKILÄN KASVUALUSTAT MUKANAmaailman pohjoisimman nurmiradan rakentamisessa

TEKSTI: Matleena Inget KUVAT: Raitiotieallianssi/Tinja Juutilainen

Tampereelle rakentuu maailman pohjoisin nurmirata. Uudella

raitiotiellä nurmikon on selviydyttävä niin talven

tuiskuissa kuin kesän paahteessakin.

REFERENSSI

TAMPEREELLE TOTEUTETTAVA 2,2 kilometrin nurmirata on ainut laatuaan: vastaavia raitioteitä nähdään yleensä Keski-Euroopassa, jossa sääolosuhteet poikkeavat pohjoisen oloista merkittävästi.

MIKSI NURMIRATA RAKENNETAAN?Nurmirata tuo vihreyttä ja viihtyisyyttä kaupunkikuvaan. Lisäksi raiteita ympäröivä nurmi suodattaa sade- ja sulamisvesiä sekä vähentää raitiovaunusta aiheutuvaa tärinää ja melua.

Raitotieallianssin Viherraideasiantuntija Malla Sipilän mukaan viherympäristöllä on ylipäätään useita asiakasviihtyvyyteen, ihmis-ten hyvinvointiin ja ilmanlaatuun liittyviä positiivisia vaikutuksia.

– Tärkeintä on ehkä kuitenkin vihreä kaupunkiympäristö sekä se, että puistomaiset alueet saadaan säilytettyä vehreinä raitiotien valmistuttuakin, Sipilä summaa.

TIIVISTÄ YHTEISTYÖTÄ ALUSTA ASTIProjekti Tampereen raitiotien taustalla aloitettiin vuonna 2015. Kiin-nostus nurmipeitteistä rataa kohtaan välähteli puheissa jo projektin alkutaipaleella, mutta konkreettisesti sitä lähdettiin suunnittelemaan elokuussa 2017.

– Perehtyessäni aiheeseen huomasin, että vastassa ei ollut helpoin suunnit-

telutehtävä. Nurmiradan päällysra-kenteeseen pitää saada sovitettua kaikki ratatekniset rakenteet sekä mahdollisimman hyvät olosuhteet pinnalla kasvavalle kasvustolle, Sipilä kertoo. – Aiheesta ei ole juurikaan kirjallisuutta saatavilla,

Totesimme myös, että Suomen talvi ja ympäristö ovat niin erilaiset muihin

verrattuna, että Tampereelle oli suunni-teltava täysin omanlaisensa nurmiraiteen

päällysrakenne, niin laatta-, kuivatus- kuin kasvualustaratkaisujen osalta.Malla Sipilä on tyytyväinen siihen, että jo

päällysrakenteen suunnitteluvaiheessa perustettiin työryhmä, jossa oli mukana niin eri alojen suunnittelijoita, viherpuolen osaajia, rakentajia ja tilaajan edustajia. – Yhdessä hyvällä yhteistyöllä pystyimme luomaan prosessista hyvän kokonaiskuvan ja saimme aikaan suunnitelman, jolla voimme rakentaa uutta ja kestävää viherympäristöä kaupunkilaisille sekä maailman pohjoisimman nurmiradan!, Sipilä iloitsee.

Kekkilä on toiminut tiiviissä yhteistyössä Raitiotieallianssin kanssa heti suunnitteluvaiheen alusta alkaen. – Huomasimme, että Kekkilän kanssa oli hyvä tehdä yhteistyötä. Kekkilällä oli selvästi intoa olla mukana hankkeessa, Sipilä kuvailee syitä, miksi Kekkilä on valikoitunut mukaan. Suunnitteluvaiheessa Kekkilä ja Raitotieallianssi pohtivat yhdessä konkreettisia ratkaisuja nurmiradan toteuttamiseen. Kekkilän asiantuntijat tarjosivat asiantuntemuksensa työryhmän käyttöön ja esittivät erilaisia ehdotuksia kasvualustojen koostumuksista.

KOERAKENTEET TESTISSÄTällä hetkellä projektissa on meneillään koerakenteiden tes-tausvaihe. Kesäkuussa 2018 nurmiradan varrelle asennettiin kuusi erilaista kasvualustaa, joista viisi on Kekkilän toimittamaa. Testauksella halutaan selvittää, miten erilaiset kasvualustat kestä-vät äärisääilmiöitä, kuten hellettä, tuulisuutta ja talviolosuhteita. Lopulliset valinnat kasvualustasta suoritetaan alku kesästä 2019.

– Ratikka kulkee alueella jatkuvasti, mikä hankaloittaa nurmen kasvua. Lisäksi talvella lumi aurataan pois eli vihreä ei saa siitä suojaa, Sipilä selventää.

Kekkilän aluemyyntipäällikkö Mika Valkilan mukaan olosuhteet ovat melkoisen haastavat.

– Kasvualustojen alapuolella on kiskojen tukirakenteet, joissa on mm. betonia ja paljon muita teknisiä rakenteita. Vaatii tuotteelta laatua, että nurmi saadaan näissä oloissa kasvamaan hyvin ja tasaisesti, Valkila kertoo.

TUOTTEET KEHITETTIIN NURMIRATAA VARTENKekkilän alueelle toimittamat kasvualustat ovat pienirakeista sepeliä sisältäviä, niin sanottuja mikrokantavia kasvualustoja. Tuotteita löytyy kahdella eri sepelin raekoolla sekä vesitaloutta tasaavalla Terracottem-lisällä että ilman. Lisäksi testaukseen valikoitui perustuote Nurmikkomulta.

– Nurmikkomultaa lukuun ottamatta kasvualustat ovat uusia, tätä tilannetta varten kehitettyjä erikoistuotteita, Valkila toteaa.

Koekasvualustoja kehittämässä ollut Kekkilän tekninen tuotepäällikkö Paulina Nyberg kertoo, että tuotteiden raken-teella haettiin kantavuutta ja hulevesien läpäisykykyä.

– Sepelin raekoko saattaa vaikuttaa siihen, miten hyvin kas-vualusta saa imaistua hulevettä syvempiin kerroksiin. Halusimme saada tähän vastauksia koetestauksen aikana, Nyberg valottaa.

ERIKOISMULTIA ASIAKKAAN TARPEISIINTulokset vaikuttavat jo tähän mennessä lupaavilta, mutta koerakenteiden on vielä selvittävä talven yli ennen lopullista tuomiota.

– Tämä on ollut erityisen mielenkiintoinen projekti. En malta odottaa, että nähdään käytännössä, miten alustat toimivat, Nyberg kertoo.

Kekkilän viherrakentamisen asiantuntijat tekevät vastaavan kaltaisia projekteja aina tarpeen mukaan, vaikkakin nurmi-radan toteuttaminen ja erikoistuotteiden kehittäminen on hank-keena ollut laajuudessaan keskivertoa isompi.

Yleensä Kekkilän valikoimatuotteita säädetään asiakkaan toiveita ja hankkeen vaatimuksia vastaavaksi. Tarvittaessa eri-koistuotteet suunnitellaan ja valmistetaan alusta alkaen, kuten Tampereen raitiotien nurmirataosuuden tapauksessa on tehty.

– Halumme löytää yhdessä asiakkaan kanssa hänen tarpeisiinsa sopivat ratkaisut. On upeaa, että meillä on talon sisällä sellaista tietotaitoa, että tähän pystytään, Nyberg toteaa.

RAITIOTIEALLIANSSI•Tilaajaosapuolina ovat Tampereen kaupunki ja

Tampereen Raitiotie Oy sekä palveluntuottajina VR Track Oy, YIT Rakennus Oy ja Pöyry Finland Oy. Hankkeen viherrakennusurakoita tekevät lisäksi mm. Terrawise ja VRJ Länsi-Suomi.

• Tampereen raitiotien rakentaminen alkoi keväällä 2017. Tavoitteena on, että vuonna 2021 liikennöinti alkaa kahdella linjalla Hervanta–Pyynikintori ja Pyynikintori–TAYS

• Tällä hetkellä alueella tehdään mm. erilaisten kasvualustojen testauksia. Kekkilä on toimittanut koerakenteisiin viisi erilaista kasvualustaa, joista jokin mahdollisesti valitaan koko nurmiradalle.

Malla Sipilä iloitsee asiantuntijaryhmän yhteis-työllä vaativan rakenteen suunnittelu on

edennyt hyvin.

20 21

PIHA kerralla valmiiksi


Viherpojat Oy on vahva kiinteistöjen piha-alueiden rakentaja pääkaupunkiseudulla. Yritys tarjoaa kaikki viherrakentamisen palvelut niin pienille kuin suurille kiinteistöille. Kekkilä on Viherpoikien vakiokumppani kasvualustoissa.

REFERENSSI

HELSINGIN PAKILASSA sijaitsevan uuden rivitalon nurmikot loistavat loka-kuussa vihreyttään. 16 asunnon rivi-taloyhtiön piha valmistui syyskuun lopulla, muutama päivä ennen kuin ensimmäiset asukkaat muut-tivat asuntoihinsa. Pihaa hallitsee neljän talon välissä kauniisti kaarteleva, vaalea kivikäytävä ja sen viereen istutettu tuijarivistö.

– Olen tyytyväinen loppu-tulokseen. Tuli oikein kiva piha, pintatöistä vastannut puistomestariTarja Sohlman Viherpojista hymyilee.

– Parasta tässä ovat mielestäni käytävät ja se, että kaikki alueet on selkeästi rajattu. Hiekkakäytävien ja pensasistutusten välissä-kin on reunalauta. Myös kasveja on käytetty monipuolisesti.

Asuntojen takapihojen viimeistelty ulkonäkö syntyi syvän vihreästä siirtonurmesta sekä pensaiden ja puiden alle levitetystä kauniin ruskeasta kuorikatteesta.

KEKKILÄ KUMPPANINAKekkilä on Sohlmanille tuttu kumppani monista viherraken-nuskohteista.

– Kekkilän kasvualustat toimivat hyvin. Olen ollut niihin tyytyväinen. Myös toimitukset tulevat aina ajallaan. Se on tärkeää, koska pienillä tonteilla ei voi varastoida suuria määriä materiaalia, Sohlman sanoo.

Kyläkunnantielle tuli kasvualustoiksi kompostilannoitetut Kekkilän Istutusmulta PLUS ja Nurmikkomulta PLUS. Istutuk-set viimeisteltiin Kekkilän Männynkuorikatteella. Kasvualus-tojen kuljetusmatka oli vain kymmenen kilometriä, sillä ne valmistettiin Kekkilän multa-asemalla Helsinki-Vantaan lentokentän eteläpäässä.

Kuorikatteen levitti tällä kertaa alihankkija uudella puhallusmenetelmällä.

– Rivitalojen pihat ovat välillä niin pieniä, että viherrakennustöissä on

hankala käyttää koneita. Lapiotyö on puolestaan liian hidasta. Kuori-katteen puhaltaminen toimi hyvin. Käytämme sitä jatkossakin.

PIHOJA PÄÄKAUPUNKI-SEUDULLE

Vuonna 1992 perustettu Viherpojat Oy rakentaa viherympäristöjä pääkaupun-

kiseudulla ja laajemminkin Uudellamaalla. 30 henkilöä työllistävän yrityksen toimisto- ja

varastotilat sijaitsevat Espoon Juvanmalmilla.Yrityksen asiakkaina ovat taloyhtiöt, rakennusliikkeet

ja julkisyhteisöt. Viherpojilla on Rala-sertifi oitu toimintajärjes-telmä ja pääurakoitsijastatus.

– Meille tärkeintä on tyytyväinen tilaaja sekä tilatun mukainen, laadukas lopputuote. Paras lopputulos saadaan yhteistyössä kaikkien rakentamisen osapuolten kanssa. Hyvästä kumppanuudesta ja keskinäisestä luottamuksesta kertovat pitkät asiakassuhteemme suurimpien rakennusliik-keiden, kuten Bonavan, kanssa, yrityksen omistaja ja toimi-tusjohtaja Anssi Koskela kertoo.

– Piharakentamisen raaka-aineita käytämme aina mahdollisuuksien mukaan paikallisia tai kierrätettyjä mate-riaaleja, ja suosittelemme kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja tilaajalle.

Koskela on valittu vuoden hortonomiksi vuonna 2015. Hän on myös Puutarhaliiton hallituksen jäsen ja Ralan arviointilautakunnan jäsen.

Kyläkunnantien rivitalopiha sijaitsee rau-hallisella alueella Helsingin Länsi-Pakilassa. Lintujen liverrys peittää lähellä kulkevan Kehä ykkösen äänet. Pihaa hallitsee kauniisti kaarte-leva kivikäytävä. Pihan suunnitteli Kirsi Laatu-nen Vireo Oy:stä ja toteutti Viherpojat Oy.

Kekkilän kasvualustat toimivat hyvin. Olen ollut niihin tyytyväinen. Myös toimitukset tulevat aina ajallaan. Se on tärkeää, koska pienillä

tonteilla ei voi varastoida suuria määriä materiaalia.

VIHERPOJAT OY• Perustettu 1992 (aik. Hämeen Viherpojat Oy)• Toimitusjohtaja ja omistaja Anssi Koskela• Liikevaihto 4 milj. €• Työntekijöitä keskimäärin 30• Palvelut: viherympäristö- ja maisemarakentaminen• Toimialueena Uusimaa

22 23

KESTÄVÄ KEHITYS asettaa uusia vaatimuksia myös pihojen suunnittelijoille ja rakentajille. Pihan ympäristöystä-vällisyys on huomioitava niin suunnittelussa, rakentamisessa kuin käytössäkin.

Viher- ja ympäristörakentajat ry (VYRA) kouluttaa jäse-niään viherrakennusalalla, ja kestävän kehityksen mukaisen ajattelutavan vahvistuminen on huomattu sielläkin.

– Trendinä on, että tilaajat pyrkivät minimoimaan ympäristöpäästöt pihojen rakentamisessa. Paikalla olevaa luontoa ja maanmuotoja hyödynnetään ja maamassat pyritään käyttämään uudelleen. Tämä on hyvä asia, koska silloin rakentamisen aikainen rekkaralli ja päästöt vähene-vät, toiminnanjohtaja Ilkka Väre perustelee.

– Rakentamisen aikaisista hiilidioksidipäästöistä ei vielä yleensä vaadita laskelmia tarjouspyynnöissä, mutta sitä kohti mennään. Esimerkiksi Oslossa on jo määrätty maksimipäästöt viherrakentamisessa. Sen myötä esimerkiksi viherrakentamisessa käytettävät koneet ovat muuttuneet yhä enemmän sähkökäyttöisiksi. Helsingin kaupunkikin on jo laskenut suurimpien ympäristörakennuskohteidensa hiili-dioksidipäästöt, Väre tietää.

Kestävän ympäristörakentamisen toimintamallin (KESY) Väre nimeää viherrakentamisen isoksi kuvaksi. Tilaajat otta-vat kestävän ympäristörakentamisen kriteerit ja vaatimukset huomioon.

– Pihoista halutaan aikaisempaa monikäyttöisempiä ja pitkäikäisempiä. Esimerkiksi pihojen kivi- ja puurakentami-nen on lisääntynyt, mikä nostaa pihojen arvoa ja toki myös

HYVÄ PIHA HUOMIOI KESTÄVÄN KEHITYKSEN

rakentamiskustannuksia. Pihoille halutaan myös ihmisten yhdessäoloon kannustavia elementtejä. Sosiaalisen toiminnan mahdollistaminen on yksi hyvän ja kestävän kehityksen mukaisen pihan ominais-piirre.

UUSIA RATKAISUJA KAUPUNKEIHINTiiviissä kaupunkirakentamisessa Väre on huomannut katto-puutarhojen, kansirakenteiden ja kantavien kasvualustojen selvästi lisääntyneen. Myös kaupunkiviljely eli lähiruoan tuottaminen huomioidaan usein puistojen ja pihojen suun-nittelussa. Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomien lisäänty-vien hulevesien käsittelyyn kehitetään myös uusia tapoja.

– Helppohoitoisuuskin on tärkeä tavoite nykypihoissa. Niille jätetäänkin usein alueita, jotka eivät tarvitse säännöl-listä hoitoa. Samalla tuetaan luonnon monimuotoisuutta, mikä on oleellinen osa kestävyyttä. Esimerkiksi niityt ovat perhosille ja hyönteisille mieleen.

– Hyvän pihan keskeinen piirre on myös se, että asuk-kaat osallistetaan suunnitteluun. Uudiskohteiden tulevilta asukkailta kannattaa kysyä jo rakentamisvaiheessa, mitä toiveita heillä on tulevalle pihalleen, Väre kannustaa.

Tilaajat pyrkivät minimoimaan ympäristöpäästöt pihojen rakentamisessa. Paikalla olevaa luontoa

ja maanmuotoja hyödynnetään ja maamassat pyritään käyttämään uudelleen.

+ käyttäjät otetaan mukaan suunnitteluun+ huomioidaan kestävän ympäristörakentamisen

(KESY) periaatteet+ rakentamisessa hyödynnetään paikan luontoa,

maanmuotoja, maa-ainesta ja rakenteita+ tukee luonnon monimuotoisuutta+ on helppohoitoinen

+ antaa mahdollisuuden ihmisten kohtaamisiin ja kannustaa sosiaaliseen elämään

+ tarjoaa jokaiselle käyttäjälle jotakin+ palvelee kaikenikäisiä+ ilmasto (sateet, lumi jne.) on huomioitu+ asukkaat sitoutuvat pitämään hyvässä kunnossa

Viher- ja ympäristö-rakentajat ry (VYRA) on

130 viheralan yrityksen edun-valvoja, kouluttaja sekä viher-

ja ympäristöalan kehittäjä. Yhdistyksen jäsenyritykset

työllistävät noin 3 000 ihmistä. Kekkilä on VYRA:n

platinaluokan yhteisöjäsen.

HYVÄ JA KESTÄVÄ PIHA

Viher- ja ympäristörakentajien toiminnanjohtaja Ilkka Väre kannustaa piharakentajia huomioimaan kestä-vän ympäristörakentamisen periaatteet. ”Ympäristön huomioiminen on vahvasti nykypäivää ja parantaa myös yrityksen liiketoiminnan kannattavuutta.

24 25

HYVÄ PIHA ON AKTIIVINEN, SOSIAALINEN JA HILJAINENSähköttäjänpuisto – Pasilan uusi olohuone

RAKENNUSYHTIÖ YIT halusi antaa 100-vuotiaalle Suomelle lahjaksi tulevaisuuden pihan ja puiston konseptin ja toteuttaa sen myös käytännössä. Konsepti syntyi työpajoissa yli sadan asiantuntijan voimin. Konseptista kuoriutui viime vuonna uudistettu puisto Itä-Pasilaan.

– Koko pihaprojektin lähtökohtana oli halumme tehdä ihmisille parempia elinympäristöjä. Helsingin kaupungin kanssa valitsimme Pasilan Sähköttäjänpuiston konseptin pilotti-kohteeksi, koska se oli päässyt vuosikymmenten käytön myötä rapistumaan. Halusimme myös kiittää paikallisia asukkaita kärsivällisyydestä Pasilan Triplan rakennustyön aikana, YIT:n brändijohtaja Kristina Broman kertoo.

Kun asia oli sovittu kaupungin kanssa, kutsui YIT ajatushau-tomo Demos Helsingin kanssa pihojen kehittämisestä kiinnos-tuneita erilaisia asiantuntijoita työpajoihin pohtimaan hyvän

puiston konseptia, joka olisi sovitettavissa Sähköttäjänpuiston lisäksi muihinkin

puistoihin ja pihoihin. – Asiantuntijat osal-

listuivat innokkaasti suunnitteluprosessiin

ja työpajoissa syntyi monia hyviä aja-tuksia. Ideoista koottiin Enemmän elämää pihapii-reihin -konsepti,


Pasilan Sähköttäjänpuisto on uuden ajan kaupunginosapuisto. Puisto suunniteltiin YIT:n Enemmän elämää pihapiireihin -konseptilla.

Sosiaalisen elämän mahdollistaminen ja siihen

kannustaminen on yksi konseptimme tarkoitus. Kun puisto koetaan

yhteiseksi, se pysyy myös paremmassa kunnossa.

REFERENSSI Sähköttäjänpuiston avajaiset syyskuussa

olivat menestys. Raken-tajille satoi kiitoksia ja

puistosta tuli heti pasilalais-ten suosikkipaikka.

Enemmän elämää pihapiireihin

-konsepti – YIT:n lahja

100-vuotiaalle Suomelle

jonka avulla pihoista ja puistoista pystytään tekemään entistäkin houkuttelevampia ja tarjoamaan jokaiselle jotakin.

KAIKILLE LÖYTYY PAIKKAYIT:n pihakonseptin keskeinen ajatus on, että pihoista ja puis-toista löytyisi paikka kaikenlaiselle toiminnalle. Tämä onnistuu jakamalla tila hiljaisen, sosiaalisen ja aktiivisen toiminnan alueisiin. Silloin jokainen voi valita kuhunkin tilanteeseen mie-luisimmalta tuntuvan alueen.

– Piha täytyy suunnitella niin, että siellä pystyy tekemään asioita, esim. pallopelit ja lasten leikit saavat tilaa kieltämisen sijasta. Aluejako tarjoaa tähän ratkaisun. Pihat ja puistot kokoavat perinteisesti ihmisiä yhteen, jolloin sosiaalisuus ja yhteenkuuluvuus vahvistuvat. Sosiaalisen elämän mahdollista-minen ja siihen kannustaminen on yksi konseptimme tarkoitus. Kun puisto koetaan yhteiseksi, se pysyy myös paremmassa kunnossa, Broman näkee.

Sähköttäjänpuistossa aluejako tehtiin konseptin periaattei-den mukaisesti. Hiljaisella alueella rauhoitutaan ja siellä voi lukea kirjoja, tehdä töitä tai harrastaa joogaa. Sosiaalisella alueella aktiviteetit kannustavat vuorovaikutukseen niin tuttujen kuin tuntemattomienkin kanssa. Alueella voi järjestää juhlia tai muita pop-up-tapahtumia. Seurapelit ja ruoanlaitto sopivat

26 27

alueelle hyvin. Aktiivisella alueella puolestaan yhdistyvät sekä lasten meluisat leikit että aikuisten vauhdikkaat liikuntaharras-tukset.

– Sähköttäjänpuistossa saatiin yhdistettyä kaikki alueet toimivaksi kokonaisuudeksi. Käytimme hyväksi myös luonnon muotoja. Sosiaalisella alueella esimerkiksi raivasimme rin-teestä ryteikön pois ja tilalle teimme portaat ja terassin, jossa aikuiset voivat seurustella keskenään ja samalla seurata alem-pana leikkiviä lapsia. Pesimme myös yhden kallion puhtaaksi ja nyt siihen voi tehdä vedellä kalliomaalauksia.

Broman kannustaakin rohkeuteen pihojen ja puistojen suunnittelussa. Myös ilmastonmuutoksen vaikutukset pitää huomioida.

– Lisääntyvien sateiden mukanaan tuomia hulevesiä voi hyödyntää maisemaelementteinä. Hulevedet voidaan johtaa esimerkiksi avoimia kanavia pitkin lampiin, joissa voi talvella vaikka luistella. Helppohoitoiset niityt puolestaan kestävät kesän äärioloja ja tarjoavat elinympäristöjä perhosille ja

hyönteisille. Puistojen suunnittelussa pitäisi varautua myös kaupunkiviljelyn yleistymiseen, Broman luettelee.

KÄYTTÄ JÄT MUKAAN SUUNNITTELUUNAsukkaiden tyytyväisyys Sähköttäjänpuistoon taattiin sillä, että suunnittelun yhteydessä kuunneltiin myös asukkaiden mielipiteitä. Esittelytilaisuuksissa ja sosiaalisessa mediassa jokainen sai kertoa toiveistaan.

– Ihmiset olivat aktiivisia, kertoivat mielipiteitään ja niitä myös huomioitiin. Lasten leikkitelineiden lisäksi puistossa on nyt jumppalaitteita aikuisille ja senioreille. Asioita pitäisikin suunni-tella enemmän yhdessä asukkaiden kanssa. Ja ihan kaikkea ei kannata tehdä heti valmiiksi, vaan katsoa hetki, kuinka esimer-kiksi kulkureitit puistoissa muotoutuvat, Broman vinkkaa.

Onnistumisen ja uuden tekemisen ilo näkyvät Bromanin silmistä. Projekti on ollut mielekäs ja palkitseva.

– Olen superiloinen siitä, kuinka hyvin puisto on otettu käyttöön. Avajaiset olivat varsinainen menestys. Suunnitte-

luprojekti oli minulle todella innostava, sillä rakastan kaikkea luonnon vihreää, Broman hehkuttaa.

YIT:n luomaa piha- ja puistokonseptia toteutetaan parhail-laan esimerkiksi Vantaan Aviapoliksessa ja Kivistössä sekä Kuopion Mölymäessä. Konsepti on levinnyt myös Puolaan ja Slovakiaan.

KAUPUNKI TYYTYVÄINENHelsingin kaupungin puisto- ja viheraluesuunnittelun päällikkö Laura Yli-Jama on tyytyväinen YIT:n aloitteellisuuteen ja vahvaan asiantuntijapanokseen, jonka yritys toi puiston suun-nitteluun ja toteuttamiseen.

– Olen todella tyytyväinen laadukkaaseen lopputulok-seen, joka täyttää asukkaiden tarpeet oikein reilusti. Saimme puistoon erityyppisten toimintojen alueita, kuten leikki- ja liikuntapaikkoja, reitistöjä ja koira-aitauksen. Hiljaiselle alueelle tuomme vielä asukkaiden toiveiden mukaisesti lisää penkkejä, Yli-Jama kertoo.

Puisto tuli maksamaan noin 300 000 euroa ja YIT vastasi lähes kaikista kuluista. Sähkötyöt lahjoitti Caverion Suomi ja Helsingin kaupungin kontolle jäivät vain alueen aidat. Alku-vaiheessa oli epätietoisuutta siitä, voiko kaupunki ottaa näin suuren lahjan vastaan rakennusyritykseltä. Esteitä ei kuiten-kaan lopulta ollut.

Suunnittelun ja rakentamisen aikana asukkaiden puolelta ei kuulunut juurikaan soraääniä. Rakentamistyö sujui myös nopeasti. Puiston valmistumisen jälkeen kaupunki on saanut paljon kehuja.

Lapset ovat ottaneet innolla vastaan uuden, digitaalisen ja interaktiivisen Memo-leikkivälineen. Lappsetin kehittämällä välineellä voi pelata väri-, muisti- ja numeropelejä ja samalla lapset liikkuvat huomaamattaan. Sähköllä toimiva peli on Yli-Jaman mielestä hieman ilkivaltaherkkä, mutta toistaiseksi se on pysynyt kunnossa.

– Puistoille asetetaan nykyään entistä suurempia vaati-muksia, koska kaupunkirakenteen tiivistämisen seurauksena talojen pihat jäävät pienemmiksi. Puistot palvelevat suuren asukasjoukon tarpeita, joten niiden laatuun ja toimivuuteen kannattaa panostaa, Yli-Jama muistuttaa.

Helsingin kaupunki rakentaa tai peruskorjaa 10–15 vastaavan tyyppistä puistoa vuosittain. Yli-Jaman mukaan Sähköttäjänpuisto synnytti monia ideoita, joita voi toteuttaa myös muissa puistoissa.

SOSIAALISUUS KOROSTUUKekkilän puutarha-asiantuntija Mari Kaartokallio oli mukana YIT:n järjestämissä asiantuntijatyöpajoissa ja pitää projektia onnistuneena.

– Enemmän elämää pihapiireihin -konseptista tuli erittäin hyvä ja projekti oli hieno teko YIT:ltä. Konseptin mukaiset pihat ja puistot sopivat eri ikäisille ja tyyppisille käyttäjille. Kolmen alueen malli on toimiva ja lisää pihojen ja puistojen sosiaalisuutta. Soisin, että näitä ajatuksia otettaisiin käyttöön laajemminkin.

– Näen, että yhteiset korttelipihat ovat tulevaisuutta. Toi-vottavasti tämän tyyppinen kehitystyö edistää toimintamalleja joissa tonttien rajat eivät rajoita piha-alueiden suunnittelua ja toteuttamista, Kaartokallio toivoo. Yhdistämällä esimerkiksi useamman taloyhtiön resurssit, saataisiin aikaan laadukkaam-pia pihoja.

Puistot palvelevat suuren asukasjoukon tarpeita, joten

niiden laatuun ja toimivuuteen kannattaa panostaa.

HILJAINEN ALUE • kannustaa rauhoittumaan• toimii työtilana• tarjoaa mahdollisuuden

kaupunkiviljelyyn• paljon kasveja, lisäksi

penkkejä ja katos.

HYVÄN PUISTON TOIMINNALLISUUDET

SOSIAALINEN ALUE• kannustaa vuorovaikutukseen ja

tarjoaa juttuseuraa• mahdollistaa pop-up-tapahtumat,

ruoanlaiton ja seurapelit• yhteisiä omenapuita ja marjapensaita• katos antaa suojaa huonolla säällä.

AKTIIVINEN ALUE• lasten äänekkäät leikit• aikuisten vauhdikkaat harrastukset • leikki- ja kuntoiluvälineet, talvella

lumikasat ja liukumäet• monitoimitilassa voi huoltaa pyörää

tai vuokrata liikuntavälineitä.

28 29

hyvä piha on aktiivinen, sosiaalinen ja hiljainen€¦ · sosiaalinen ja hiljainen 3 mullan...

Documents