hyvät käytännöt

VTT, Timo Aro

19.4.2012, Tampere

MISTÄ PUHUMME, KUN PUHUMME HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ?

© Timo Aro 2012

1 MINUUTIN HISSIPUHE

1. Kehittämishankkeen ja osahankkeiden hissipuhe

© Timo Aro 2012

SISÄLTÖ:

I Mitä ovat hyvät käytännöt?

II Hyvien käytäntöjen liittäminen osaksi hank-keen elinkaari- ja vaikutus-ketjuajattelua

© Timo Aro 2012

I Mistä me puhumme, kun puhumme hyvistä käytännöistä?

© Timo Aro 2012

Porinatuokio

1. Mitä teille tulee ensimmäisenä mieleen käsitteestä ’hyvä käytäntö’?

© Timo Aro 2012

”Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) on pitkäkestoinenmuutos-, modernisointi- ja innovaatioprosessi. Kaste on kansallinen ohjelma, jossa luodaan,arvioidaan, levitetään ja juurrutetaan uusia hyviä käytäntöjä.

- Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2012-2015, s. 8 -

© Timo Aro 2012

Mikä ihmeen hyvä käytäntö?uusi idea…

…tuotos; tuote, palvelu, palvelutuote…kokeilu, pilotti

…malli, menetelmä, prosessi…innovaatio

…jne.

© Timo Aro 2012

Hyvän käytännön määrittely on haastavaa…

Hyvä käytäntö liitetään usein hallintatapaan, jossa pyritään toimijoiden väliseen oppimiseen, tiedonsiirtoon ja kokemustenvaihtoon ns. avoimen koordinaation menetelmällä (OMC)

EU:n rakennerahastohankkeissa hyvä käytäntö viittaa tavallisesti sellaisiin toimintatapoihin, joilla on yhteiskunnallisesti positiivisia vaikutuksia ja jotka tuottavat positiivista muutosta

Kuntaliiton mukaan hyvä käytäntö on esimerkillinen ja muista erottuva tapa tuottaa palveluita tai järjestää hallintoa

STM:n ja THL:n mukaan sosiaali- ja terveysalalla hyvä käytäntö on koettu toiminta-ympäristössään toimivaksi ja arvioitu. Käytäntö on tällöin kuvattu, dokumentoitu ja tiivistetty yleistettävissä olevaan muotoon

© Timo Aro 2012

Määrittely on haastavaa, mutta……hyvissä käytännöissä on usein vahva konteksti-sidonnaisuus

yleensä ei suoraan siirrettävissä

…kuka määrittelee, mikä on hyvä käytäntö?koordinaattori, partnerit, ohjausryhmä, kohderyhmät, rahoittaja, ulkopuoliset asiantuntijat…?

hyvä käytäntö perustuu yleensä eri osapuolten yhteiseen näkemykseen

vaatii tuekseen vertailutietoa, jolla hyvyys/paremmuus voidaan todentaa

© Timo Aro 2012

Jos on pakko määritellä…Hyvät käytännöt kytkeytyvät aina määrättyyn paikkaan, aikaan ja toimintaympäristöön eli eivät ole sellaisenaan siirrettävissä muualle

Hyvät käytännöt ovat aina enemmän tai vähemmän katsojan silmissä eli hyvyys saattaa olla erilainen tekijästä tai näkökulmasta riippuen

Hyvät käytännöt perustuvat aina eri osapuolten yhteiseen näkemykseen ja ne ovat aina suhteessa johonkin aikaisempaan.

Hyvälle käytännölle ei hanketoiminnassa ole virallista määrittelyä, mutta……avainsanoina voi käyttää esim. toimivuus – käyttökelpoisuus, muutos – parannus ja siirrettävyys - hyödynnettävyys

© Timo Aro 2012

Tunnistamisen kriteerit: - Tarve- ja kysyntälähtöisyys

(sosiaalinen tilaus)

- Toimivuus ja tuloksellisuus (vertaaminen, arviointi)

- Mallinnettavuus ja tuotteistaminen (huolellinen dokumentointi)

- Siirrettävyys, käytettävyys ja hyödynnettävyys (suunnitelmallinen prosessi)

- Kontekstuaalisuus (määrätty aika, paikka ja toimintaympäristö)

- Jaettu kehittämisvastuu (yhteinen näkemys)

© Timo Aro 2012

”Hyvä käytäntö ei ole sama asia kuin hyvä hanke”

© Timo Aro 2012

”Hyvää käytäntöä ei siirretä, vaan hyvää käytäntöä koskevaa tietoa”

-Ilse Julkunen 2009 -

© Timo Aro 2012

”Suurin osa hyvyydestä on piilossa. Kerrotuksi tulee jäävuoren huippu, kun ratkaiseva osa onkin pinnan alla” (Robert Arnkill)

© Timo Aro 2012

Vaihtoehtoiset tavat tunnistaa hyviä käytäntöjä:

I Hyvien käytäntöjen luokittelu kahteen ulot-tuvuuteen ja liittäminen osaksi hankkeiden elinkaari- ja vaikutus-ketjuajattelua

II Hyvien käytäntöjen luokittelu projektin elinkaaren mukaan

III Hyvien käytäntöjen luokittelu teeman tai näkökulman mukaan

© Timo Aro 2012

Hyvien käytäntöjen luokitteluHankkeen hyvät käytännöt voidaan luokitellakäyttökohteen mukaan kahteen luokkaan

työ- ja toimintatapoihin liittyvät käytännöt (työkäytännöt)

hanketyöhön liittyvät työkäytännöt voidaan jaotella hankkeen elinkaaren eri vaiheisiin tai eri teemoihinkevyt kuvauspohja

substanssiin ja tuotoksiin liittyvät käytännöt (tuote- ja menetelmäkäytännöt)

järjestelmällinen kuvaamis- ja arviointiprosessi© Timo Aro 2012

99 %työkäytäntöjä

1 %Tuote-, prosessi- ja menetelmäkäytäntöjä

© Timo Aro 2012

TyökäytännötTyökäytännöt ovat vähäisiä muutoksia, parannuksia tai korjauksia kehittämishankkeen ja osahankkeiden ”arkityössä”: asiat tehdään toisella ja paremmaksi koetulla tavalla.

Työkäytäntöjä otetaan käyttöön ja hyödynnetään sellaisenaan ilman suuria juhlapuheita. Taustalla ei ole suunnitelmallisesti hyödynnetty arviointi-, palaute- tai muuta näyttöön perustuvaa dokumentaatiotietoa.

Työkäytännöt hyödyttävät ensisijaisesti kehittämis- tai osahanketta itseään tai lähiympäristöä eivätkä ole sellaisenaan siirrettävissä toisenlaiseen ympäristöön

Työkäytännöillä ei ole yleisempää tai laajempaa merkitystä

TIEDON- JA KOKEMUKSENVAIHTO KOROSTUU ESIMERKIKSI KEHITTÄMISHANKKEEN MUODOSTAMA OPPIMISVERKOSTO

© Timo Aro 2012

Hyvän työkäytännön tiivis kuvaus

Perustelut: Mikä tekee käytännöstä hyvän?

Millä tavalla käytäntöä voidaan hyödyntää hanke- ja arkityössä?

Hyvä työkäytäntö A:

Hyvä työkäytäntö B:

Hyvä työkäytäntö C:

Hyvä työkäytäntö D:

TYÖKÄYTÄNNÖN LYHYT KUVAUS?

© Timo Aro 2012

Tuote-, prosessi- ja menetelmäkäytännötKonkreettisia tuotteita, palveluita, malleja, menetelmiä jne, jotka perustuvat todennettuun tietoon ja näyttöön sekä ovat toistettavissa toisenlaisessa toimintaympäristössä.

Taustalla vahvaa arviointi-, seuranta-, palaute- ja muuta dokumentaatiotietoa

Voidaan esittää prosessikuvauksina, purkaa prosessi osiin, mallinnittavissa jne.

Omaavat luonteeltaan yleisempää ja laajempaa merkitystä, jolla on käyttöarvoa vastaavan viiteryhmän, teeman, ongelman jne. ratkaisemisessa

Ovat ”paketoituna” siirrettävissä, levitettävissä ja hyödynnettävissä toisenlaiseen toimintaympäristöön, mutta edellyttävät suunnitelmallista hyödyntämis- ja levittämisprosessia

S.O.S. –HANKKEEN KEHITTÄMISALUSTA, JOHON KUVATAAN YHTEISEKSI HYÖDYKSI OSAHANKKEIDEN KESKEISIMMÄT TUOTOKSET

© Timo Aro 2012

TUOTE-, PROSESSI- JA MENETELMÄKÄYTÄNNÖN KUVAUSLOMAKEHyvän käytännön kuvausKuvaa muutamalla lauseella, millaisesta hyväksi arvioidusta käytännöstä on kyse. Kiinnitä kuvauksessa huomiota siihen, että ulkopuolinen ymmärtää mistä on kysymys. Perustele lyhyesti, miksi tai millä tavalla käytäntö on hyvä tai mikä tekee siitä aikaisempaa paremman.

ToimijatHyvän käytännön toimivuus edellyttää muidenkin kuin hanketyöntekijöiden panosta. Kuvaa millaisia ominaisuuksia tai työnjakoa onmuiden toimijoiden kanssa. Muita toimijoita ovat hankkeen lisäksi taustaorganisaation avainhenkilöt, ohjausryhmä, kumppanit, yritys, oppilaitos, kunta, konsultti jne.

RakenneKuvaa, millaisia välttämättömiä tekijöitä (resursseja) käytännön toimivuus edellyttää. Erittele ja kuvaa erityisesti siis ne tekijät, jotka ovat juuri kyseisen käytännön kannalta välttämättömiä tekijöitä.

ProsessiTässä kohden kuvataan käytännön toiminnallista puolta. Erittele mahdollisuuksien mukaan käytännön eri vaiheet ja se, millaista toimintaa kultakin toimijalta kussakin vaiheessa edellytetään.

TuloksetKuvaa, millaisia tuloksia hyvästä käytännöstä on saatu esimerkiksi käyttäjäkokemusten, pilottien, kokeilujen, asiakaspalautteen,arvioinnin jne. perusteella

LevittämissuunnitelmaKuvaa, miten hyvää käytäntöä aiotaan suunnitelmallisesti levittää sidosryhmien, välineiden, resurssien jne. näkökulmasta

TekijätTiivistelmän tekijät ja yhteystiedot.

© Timo Aro 2012

TUOTE-, PROSESSI- JA MENETELMÄKÄYTÄNNÖN KUVAUSLOMAKE: Hyvä käytäntö A:

Hyvän käytännön kuvaus

Toimijat

Rakenne

Prosessi

Tulokset

Levittämissuunnitelma

Tekijät© Timo Aro 2012

Case-esimerkki hankkeesta, jonka asiakkaita olivat alle 25-vuotiaat työvoiman palvelukeskuksen asiakkaat

Työkäytäntöjä:

Asiakkaan haastattelulomake

Haastattelutilanteen käsikirja hankehenkilöstölle

Räätälöidyt ostopalvelukurssit eri kohderyhmille

Opintopiirit

Avointen ovien päivät eri viranomaisten luona

Henkilöstön viikkopalaverit

Jne noin 30 muuta työkäytäntöä.

Tuote-, prosessi- ja menetelmäkäytännöt:

Asiakasrekisterin luominen

Kustannushyöty –analyysit (CBA) eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta

Urasuunnittelun asiakasprosessin kuvaus

Työpari –toimintamalli

Systemaattinen julkaisutoiminta

© Timo Aro 2012

Käyttöönotto

Hyödyntäminen

Vaikuttaminen

LevittäminenTuotteistaminenKuvaaminen/MallintaminenArvioiminen

(työkäytännöt jatuote-, menetelmä- japrosessikäytännöt)

Miten eteenpäin HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN osalta S.O.S –hankkeessa?

Tunnistaminen

Miten hankkeessa: a) tunnistetaan hyvät käytännöt

b) kuvataan ja mallinnetaan tuotokset c) miten ja minne ne sen jälkeen siirretään hyödynnettäväksi ja käyttöönotettavaksi?

A

B

C

© Timo Aro 2012

1. Tiedon kokoaminen hyvistä käytännöistä kehittämishankkeesta

2. Arviointi• Hyvien käytäntöjen tunnistaminen• Hyvien käytäntöjen luokittelu

3. Konsultaatio•tiedon tiivistäminen•tiedon syventäminen•tiedon levittäminen Hyvät

käytännöt

Tieto-aukkojen tunnista-minen

Lisää dokumen-taatiota/

Uudet tulokset

Hyvät käytännöt ideaaliprosessinaLähde: Mukaillen Ilse Julkunen

© Timo Aro 2012

Ehdotus: S.O.S –hankkeen hyviä käytäntöjen tunnistaminen toimintalinjojen tavoitteiden/teemojen mukaisesti

Toimintalinja 1: Aktivoivat ja kuntouttavat asiakastyön hyvät käytännöt (asiakkaiden osallisuus, kokemusasiantuntijuus, asiakassegmentointi, palveluprosessien kehittäminen jne.)

Toimintalinja 2: Palveluprosessit ja yhteistyörakenteet (toimijamatriisit, yhteistyörakenteen toimintamalli, palveluprosessien kehittäminen jne.)

Toimintalinja 3: Sosiaalityön ammatti- ja tehtävärakenne (paikalliset käytännöt ja menetelmät jne.)

© Timo Aro 2012

Aktivoivan ja kuntouttavan asiakastyöhön liittyviä hyviä käytäntöjä

Kuvaus: Hyvän käytännönkuvaus tiiviisti

Perustelut:Mikä tekee käy-tännöstä hyvän

Käyttötarkoitus:Mihin käytäntöäkehitetään ja mitä tavoitellaan

Tyyppi:Työ- vai tuote-käytäntö tai vaihtoehtoisesti teema

Käyttöönotto:Toimeenpano käy-tännön hyödyntä-miseksi ja käyt-töönotettavaksi

Kehittäjät ja vastuuhenkilö:

Seuranta ja arviointi:

Hyvä käytäntö A

Hyvä käytäntö B

Hyvä käytäntö C

Hyvät käytäntö D

Hyvä käytäntö E

© Timo Aro 2012

Palveluverkostoon ja yhteistyörakenteeseen liittyviä hyviä työkäytäntöjä

© Timo Aro 2012

Kuvaus:Hyvän käytännönkuvaus tiiviisti


Käyttötarkoitus:Mihin käytäntöäkehitetään ja mitä tavoitellaan

Tyyppi:Työ- vai tuote-käytäntö tai vaihtoehtoisesti teema




Hyvä käytäntö A

Hyvä käytäntö B

Hyvä käytäntö C


Hyvä käytäntö E

Sosiaalityön ammatti- ja tehtävärakenteeseen liittyviä hyviä työkäytäntöjä

© Timo Aro 2012

Kuvaus:Hyvän käytännönkuvaus tiiviisti


Käyttötarkoitus: Mihin käytäntöäkehitetään ja mitä tavoitellaan

Tyyppi: Työ- vai tuote-käytäntö tai vaihtoehtoisesti teema




Hyvä käytäntö A

Hyvä käytäntö B

Hyvä käytäntö C


Hyvä käytäntö E

II Hyvien käytäntöjen liittäminen osaksi hankkeen elinkaari- ja vaikutusketjuajattelua

© Timo Aro 2012

Projektin elinkaarimalli (Project Cycle Management)

TARVEKARTOITUKSET YMS.

SUUNNITTELU-VAIHE

ALOITTAMIS-VAIHE

TOIMEENPANO-VAIHE

TUOTOSTEN LEVITTÄMIS-JA HYÖDYNTÄMISVAIHE

PÄÄTTÄMIS-VAIHE

Kiinnitetään liian vähän huomiota!

Kiinnitetään liikaa huomiota!

Kiinnitetään liian vähän huomiota!

© Timo Aro 2010 © Timo Aro 2012

1. Vaikuttavuuden mittaaminen on keskeistä kaikessa hanke-ja kehittämistoiminnassa

2. ’Hyvät käytännöt’ ovat hankkeiden tuotoksia, joita hyödynnetään tai levitetään joko suppealla tai laajalla tasolla

KAKSI PERUSLÄHTÖKOHTAA

© Timo Aro 2012

Miksi hyvät käytännöt osaksi vaikutusketjuajattelua?

1. Projektin tarve, panokset, toimenpiteet, tuotokset , tulokset ja vaikutukset on integroitava toinen toisiinsa vaikuttavaksi loogiseksi ketjuksi

2. Vain yhteisen viitekehyksen avulla on mahdollista arvioida hankkeiden tuotoksia (so. hyviä käytäntöjä) laajemmin suhteessa käytettyihin resursseihin ja tavoitteisiin

© Timo Aro 2012

Panokset InputEsim. tämän koulutuspäivän järjestämiseen liittyvät henkilöstö-, aika- ja tilaresurssit

Tuotokset OutputEsim. tämän koulutuspäivän alustusmateriaali, kortit, linkit, muu materiaali jne.

Tulokset Results

Esim. tämän koulutuspäivän oppimistulosten käyttäminen ja hyödyntäminen hanke- ja kehittämistyössä

VaikutuksetOutcomes(Impacts, Effects)

Vaikutukset syntyvät tuotosten ja tulosten yhteisvaikutuksesta

Tehokkuus Efficiency Tuotosten suhde panoksiin

Vaikuttavuus EffectivenessVaikutusten suhde asetettuihin tavoitteisiin

Relevanssi RelevanceTavoitteiden mielekkyys suhteessa tarpeisiin

Vaikuttavuuteen ja arviointiin liittyviä keskeisiä käsitteitä

© Timo Aro 2012

1. Tarve

2. Panos

4. Tuotos

4. Tulos

5. Vaikutus

Hankkeen keskeisin

intressi

Taustaorgani-Taustaorgani-saation keskeisin

intressi

Loppukäyttäjien/Loppukäyttäjien/rahoittajien

intressi

© Timo Aro 2012

3. Toimenpiteet

Keskeiset käsitteet ja sisällöt

1. TarveProjektin tarpeen määrittely on periaatteessa yksinkertainen asia

Taustalla ovat ne perustelut, jonka tuloksena a) emo-organisaatio on päättänyt hakea projektirahoitusta ja b) rahoittaja päättänyt myöntää hankkeelle rahoituksen

Tarpeen taustalla voi olla yhteiskunnallisia, alueellisia, paikallisia, kohde- ja asiakasryhmäkohtaisia, taloudellisia, sosiaalisia jne. perusteluita

Tarve pitää pystyä perustelemaan kaikissa yhteyksissä (”hissipuhe”)

© Timo Aro 2012


2. PanoksetProjektin käytettävissä olevat panokset/resurssit tavoitteisiin pääsemiseksi

Käytettävissä olevat henkilöstöresurssit

Käytettävissä olevat taloudelliset resurssit

Käytettävissä olevat muut resurssit

© Timo Aro 2012


3. ToimenpiteetProjektin keskeiset toimenpiteet tavoitteisiin pääsemiseksi

Vastaa kysymykseen: mitä tehdään projektin aikana?

Esim. koulutusta, ohjausta, neuvontaa, konsultaatiota, seminaarien järjestämistä, käsikirjojen tekemistä, liiketoimintasuunnitelmien laatimista, kumppanuuksien luomista jne.

© Timo Aro 2012


4. TuotoksetTuotokset ovat projektin resurssien myötävaikutuksesta syntyneitä aikaansaannoksiaTyypillisiä tuotoksia ovat mm. raportit, julkaisut, käsikirjat, koulutuspäivät, seminaarit, workshopit, mallit, menetelmät, prosessikuvaukset jne.Projektin hyvät (ja huonot) käytännöt/käytänteet ovat myös tuotoksia, jos ne on kuvattu riittävällä tarkkuudellaTuotos ei ole sama asia kuin tulos!!!!Tuotoksilla on välinearvo, sillä niiden avulla voidaan saavuttaa tuloksia, jotka edesauttavat vaikutusten ja vaikuttavuuden syntymistä

© Timo Aro 2012

Keskeiset käsitteet ja sisällöt5. Tulokset

Tulokset syntyvät aina tuotoksien ansiosta!!! Tuotokset muuttuvat tuloksiksi vasta sen jälkeen, kun tuotokset otetaan pysyvään käyttöön, niitä hyödynnetään normaalitoiminnassa tai niiden ansiosta on opittu toimimaan uudella tavallaTyypillisiä tuloksia ovat uuden oppiminen, vanhan

poisoppiminen, innostuminen, motivoituminen, kiinnostuminen, hyödyntäminen jne.Tulokset ovat eräänlainen vipuvarsi, jonka avulla varmistetaan vaikutusten syntyminen eli tulokset ovat välttämättömiä vaikutusten ja vaikuttavuuden syntymiseksi

© Timo Aro 2012


6. Vaikutukset ja vaikuttavuusVaikutukset syntyvät tuotosten ja tulosten yhteisvaikutuksestaVaikutukset ilmenevät keskipitkällä ja pitkällä aikavälilläVaikutukset voivat olla välittömiä/välillisiä, ennakoituja/ennakoimattomia, aiottuja/ei-aiottuja, taloudellisia, sosiaalisia jne.Kaikki projektin aikana syntyneet vaikutukset eivät välttämättä ole projektin yksin aikaansaamia vaikutuksia, vaan ne olisivat toteutuneet ilman projektiakinEsimerkki työllisyysvaikutukset:

Tuotos= koulutuksen järjestäminen 10 hlöllä, Tulos= 6 henkilön työllistyminen tai sijoittuminen jatkokoulutukseen projektin päättymisen jälkeen Vaikutus =työssäolo esim. 6, 12 tai 18 kk projektin päättymisen jälkeen tai tutkinnon suorittaminen jatkokoulutuksesta

© Timo Aro 2012

Esimerkki tämä aamupäivä Tampereella 19.4.2012

Tarve = Saada tietoa hyviin käytäntöihin liittyvistä asioista

Panos = Kaste –hankkeen projektihenkilöstön ja muiden koulutukseen osallistuvien käyttämä työaika, järjestäjän tilavaraus, tarjoilut ja koulutusmateriaalit. Kouluttajan eli Timon hankkiminen paikalle.

Toimenpiteet = Koulutuksen järjestäminen

Tuotos = Alustusmateriaali osallistujille sähköisessä muodossa, hyvien käytäntöjen tunnistamisen apuvälineet, vaikutusketjukorttien täyttöohjeet, sähköiset linkit, tieto hyödyllisistä julkaisuista jne.

Tulos = Koulutuksen osallistujat osaavat ja pystyvät hyödyntämään tuotoksia eli pystyvät luokittelemaan hyviä käytäntöjä ja täyttämään vaikutusketjukortit omasta kehittämispilotistaan.Osallistujat oppivat hyödyntämään esimerkiksi hyvät käytännöt tai vaikutusketjuattelua tai muita projektihallinnan apuvälineitä /itsearviointimenetelmiä kehittämistyössään.

Vaikutus, vaikuttavuus = Koulutuksen tulokset (hyvien käytäntöjen luokittelu, vaikutusketjukortit jne.) jäävät pysyvään käyttöön osallistujien taustayhteisöissä tai koulutuksen tuloksia hyödynnetään järjestelmällisesti kehittämistyössä jatkossa.

© Timo Aro 2012

Etelä-Pohjanmaan S.O.S –hankkeen vaikutusketjukortti

VAIHEISTUS TIIVIS KUVAUS

OSAHANKKEEN VAIKUTUKSET

OSAHANKKEEN TULOKSET

OSAHANKKEEN TUOTOKSET(ml. hyvät käytännöt)

OSAHANKKEEN TOIMENPITEET

OSAHANKKEEN PANOKSET

OSAHANKKEENTARVE

© Timo Aro 2012

S.O.S –kehittämishankkeen vaikutusketjukortti


KEHITTÄMISHANKKEEN VAIKUTUKSET

KEHITTÄMISHANKKEEN TULOKSET

KEHITTÄMISHANKKEEN TUOTOKSET(ml. hyvät käytännöt)

KEHITTÄMISHANKKEEN TOIMENPITEET

KEHITTÄMISHANKKEEN PANOKSET

KEHITTÄMISHANKKEENTARVE

© Timo Aro 2012

VAIHEISTUS TIIVIS KUVAUSPROJEKTIN VAIKUTUKSET

PROJEKTIN TULOKSET

PROJEKTIN TUOTOKSET - Lähtömaan koulutusohjelma- Työperusteisen maahanmuuton toimintamalli-Opinpolkuihin liittyviä malleja- Testit (yhteismitallinen)-Osaamiskartoituksen edelleen kehittäminen- Koulutuspäivien päiväkirjat- Verkostomalli hankkeiden välillä-Tutkimus- Lehtiartikkelit-Verkosto- ja seminaaritilaisuudet

PROJEKTIN TOIMENPITEET - Lähtömaan koulutukset (Virossa 3kk, Bulgaria?)- Koulutukset Suomessa. (Vertailevaa tutkimusta jo Suomeen tulleiden ja tulevien välillä suhteessa tehtyyn lähtömaakoulutukseen suhde suomen kielen ja toimintakulttuurin oppimiseen, kotoutuminen. Aineistona esim. Kankaanpään mamut ja perheet, Kesärekryn 6 tilaisuutta)- Infotilaisuuksia eri paikkakunnilla-Yritystilaisuudet- Koulutusten kehittäminen (tehokas lähtömaakoulutus, muuntokoulutus, tutkinnon tunnistaminen, rinnastamislausunnot, työpaikkavalmennus jne.)- Osaamiskartoitusten tekeminen- Tutkimuksellisen tiedon tuottaminen

PROJEKTIN PANOKSET -Kokonaiskustannukset 520 000 euroa-Projektihenkilöstö: päätoiminen projektipäällikkö, projektityöntekijät, kouluttajat, projektisihteerit- Indikaattorit: tavoitteena 120 henkilöä (pääpaino perheissä, ei yksittäisissä tulijoissa), tavoitteena 17 yritystä, ei työpaikka- ja uusi yritys –tavoitetta-Läpikäytiin kustannusrakennetta kohta kohdalta

PROJEKTINTARVE

Hanketta lähdettiin ideoimaan työperusteisen maahanmuuton hallitusta tarpeesta. Tausta-ajatus oli lähteä liikkeelle rakenteiden kehittämisestä, koulutustarpeista ja kouluttajan roolista (Sataedu). Kohderyhmänä ovat maahanmuuttajat ja heidän perheensä. Työnantajille annetaan monikulttuurisuuskoulutusta, jolloin he pystyvät aikaisempaa paremmin valmistautumaan maahanmuuttajien vastaanottamiseen. Tarvelähtöisesti on koordinoitu työnjakoa Työhön Satakuntaan! –hankkeen kanssa: Työhön Satakuntaan -hanke kohdistuu maahanmuuttajien rekrytointiin ja Opinpolut–hanke koulutukseen ja koulutusprosessien kehittämiseen. Hankkeessa pyritään mallintamaan lähtömaan koulutus: millainen koulutus on tehokasta lähtömaassa, miten se toteutetaan hyvin, tarve saada tietoa jne. Kun on riittävästi tietoa, voidaan järjestää kohdennetusti koulutusta. Taustalla tutkimuksellinen puoli vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioimisessa. Korostuu hyvien ja toimivien mallien kehittäminen

VAIHEISTUS TIIVIS KUVAUSPROJEKTIN VAIKUTUKSET

PROJEKTIN TULOKSET

PROJEKTIN TUOTOKSET-Puuteollisuuden virtuaalimalli-Koulutukset valituille kohderyhmille-Non-stop –rekrytointimalli opiskelijoiden houkutteluun-Uudet oppimisaineistot-Moodle –opetusaineistot opettajille (jatkokehittäminen omin voimin)-Yhteisen koulutusmallin kuvaus-Opiskelijavaihto (amk:t) ja jatkohankkeet (kv-yhteistyö)

PROJEKTIN TOIMENPITEET -Verkostoyhteistyön luominen osatoteuttajien välille (painopiste eri koulutustasojen välisten erojen ymmärtämisessä) yhteiset ohjauskäynnit eri osatoteuttajien luona-Oppimisaineiston kerääminen ja tekeminen (periaatteena se, että jokainen tuottaa oppimisaineiston omista lähtökohdistaan moodle –verkko-oppimisympäristö)-Opetussuunnitelmatyön linkittäminen (uuden opetussuunnitelman työstäminen)-Toimijoiden ja muiden potentiaalisten opettajien verkkovalmiuksien parantaminen koulutettu tekemään aineistoja Moodleen, avattu sosiaalisen median mahdollisuuksia, koulutustapahtumia)-”Virtuaalistudion” perustaminen (asennetaan puuteollisuuden opetusohjelmistoja, ohjelmistojen testaus)-Rekrytoinnin kehittäminen non-stop –opiskelijareittimalli -Kansainvälinen yhteistyö ja opintokäynnit Latviaan ja Liettuaan (vertailukehittäminen puualan koulutukseen muihin maihin Ranska, Latvia ja Liettua, virtuaalimallin kokeileminen)

PROJEKTIN PANOKSET -Toteuttajina kaksi pääryhmää: toisen asteen ammattiliset oppilaitokset (Winnova, Sedu ja Salpaus koulutusmallien suunnittelu ja testaus, käyttöönotto) ja amk-kumppanit (SAMK, LAMK, TAMK ja virtuaaliAMK). Kumppanit osatoteuttajia: aineiston ja asiantuntemuksen tuominen hankkeeseen-Projektihenkilöstö noin 15 osa-aikaista eri osatoteuttajissa-Hankkeen budjetti 274 000 euroa-Ulkopuolisia asiantuntijapalveluita (koulutustilaisuudet, aineistojen tuottaminen, ohjelmistojen päivitykset)

PROJEKTIN -Puualan vetovoimaisuus kohtalaisen hyvä pl. sahateollisuus. Metsäteollisuuden imago leimautunut ”alasajoalaksi”. Sahateollisuus voi sen sijaan olla tulevaisuuden ala mm. ekologiisesti. Upea oppimisympäristö on ollut aikaisemmin Porin metsäopiston entisissä tiloissa, mutta ei enää. Tämän tilalle tarvittiin monimuotomalliin perustuva

Kiitokset kiinnostuksesta!

Lisätietoja:

www.timoaro.net

045 657 7890

[email protected]

Kuvat: www. istockphoto.com

© Timo Aro 2012

hyvät käytännöt

Documents