hyvinkÄÄlÄisten kokemuksia hyvinvoinnista ja …

23
1 HYVINKÄÄLÄISTEN KOKEMUKSIA HYVINVOINNISTA JA PALVELUISTA 2015 Sosiaalitaito Socialkompetens Työpapereita elokuu 2015 Kristian Vepsäläinen, Petteri Heino, Merja Salmi

Upload: others

Post on 18-Dec-2021

3 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

1

HYVINKÄÄLÄISTEN

KOKEMUKSIA HYVINVOINNISTA

JA PALVELUISTA 2015

Sosiaalitaito – Socialkompetens

Työpapereita elokuu 2015

Kristian Vepsäläinen, Petteri Heino, Merja Salmi

2

Esipuhe

Hyvä lukija!

Raportti Hyvinkääläisten kokemuksista hyvinvoinnista ja palveluista luo katsauksen asukkaiden hyvinvoinnin kirjoon, hyvinvointipalvelujen tarpeeseen sekä kokemukseen palveluista. Selvitys tarjosi Hyvinkään asukkaille väylän ilmaista kaupungin johdolle ja päättäjille asioita heidän elinolo-istaan. Vastaajina oli 505 Hyvinkään asukasta. Selvitys toteutettiin huhti-toukokuussa 2015.

Selvitys luo katsauksen Hyvinkään asukkaiden elinoloihin ja palvelutarpeisiin. Toisaalta kansalais-ten hyvinvointi on yleisesti lisääntynyt, sillä ihmisillä on käytössään paljon resursseja, voimavaroja, toiminta- ja valintamahdollisuuksia sekä hyvät elinolot. Toisaalta hyvinvointi on polarisoitunut ja ihmisten väliset hyvinvoinnin erot ovat kasvaneet. Nyt käsillä oleva aineisto kuvaa omalta osaltaan hyvinvoinnin eriytymistä. Merkittävin hyvinvoinnin kokemusten eroja selittävä yksittäinen tekijä on taloudessa kuukausittain käytettävissä olevat varat.

Moni vastaaja elää kuormittunutta arkea. Näille vastaajille on kasautunut useita jokapäiväistä elä-mää vaikeuttavia ongelmia. Nämä vastaajat ovat stressaantuneempia ja he arvioivat hyvinvointin-sa muita huonommaksi. Nämä vastaajat myös viihtyvät Hyvinkäällä huonommin ja luottivat kun-taan muita vähemmän. Hyvinkääläiset ovat laajasti tyytyväisiä ulkoilumahdollisuuksiin ja luontoon, alueen kauneuteen, turvallisuuteen ja siisteyteen sekä naapurustoonsa. Sen sijaan julkisten sosiaali- ja terveyspalve-luiden toimivuudessa ilmeni epäkohtia. Vastaajien mukaan palveluihin on vaikea saada aikaa.

Vaikka selvitykseen vastaasi vain osa Hyvinkään asukkaista, se ei vähennä heidän äänensä ar-voa. Selvityksen tuloksia voidaan käyttää suuntaa-antavina ja muuta esim. palvelujen käyttäjätie-toa, asiantuntija- ja tilastotietoa täydentävinä. Tulevaisuuden keskeisiä haasteita ovat asukkaiden osallisuuden vahvistaminen, ammattilaisten ja kuntalaisten välisen vuoropuhelun lisääminen, ryhmien välisten erojen vähentäminen sekä joustavuuden lisääminen palvelurakenteisiin. Lisäksi oma tehtävänsä on luottamuksen palauttaminen julkisiin hyvinvointipalveluihin.

Selvityksen suunnittelusta, kyselylomakkeen laadinnasta ja kyselyn toteutuksesta ovat vastanneet Sosiaalitaidon asiantuntijat professori Petri Kinnusen, Lapin yliopisto, tuella. Työskentelyyn ovat osallistuneet aktiivisesti myös Hyvinkään hyvinvointiryhmän asiantuntijat, Sosiaalitaidon asiantun-tijatiimi: Kristian Vepsäläinen, suunnittelija, Petteri Heino, kehittämispäällikkö ja Merja Salmi, to-imitusjohtaja. Aineiston käsittelystä ja analysoinnista on osaltaan vastannut Kristian Vepsäläinen.

Lisätietoja tutkimuksesta: Merja Salmi, toimitusjohtaja, Sosiaalitaito puh. 0207 401788 Hyvinkään kaupungin sosiaali- ja terveysjohto,

3

1. JOHDANTO

Tässä raportissa esitetään vuonna 2015 Hyvinkäällä toteutetun kuntalaisten hyvinvointiselvityksen tulokset. Hyvinkään kaupungin ja sosiaalialan osaamiskeskus Sosiaalitaidon yhdessä toteutta-maan kyselyyn vastasi 505 hyvinkääläistä. Kuntalaisilta kysyttiin muun muassa heidän kokemuksi-aan ja mielipiteitään asumisviihtyvyydestä, terveydestä ja hyvinvoinnista, kunnan järjestämistä palveluista, palveluiden hankkimisesta muualta sekä luottamuksesta kunnan toimintaan.

Kysely toteutettiin sähköisellä lomakkeella huhti-toukokuussa 2015, johon oli mahdollista päästä Hyvinkään kaupungin verkkosivujen (www.hyvinkaa.fi) kautta.

Selvityksen tarkoituksena oli muodostaa kokonaisvaltainen käsitys siitä, mistä tekijöistä kuntalais-ten fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi rakentuu sekä siitä, millaisina vastaajat näkevät asuinalu-eensa hyvinvointipalvelut ja kuinka he niitä käyttävät. Selvitys etsi vastauksia seuraaviin ky-symyksiin:

1. Miten vastaajat kokevat hyvinvointinsa? Eroavatko kokemukset eri ryhmien välillä?

2. Millaisia kokemuksia ja mielipiteitä vastaajilla on käyttämistään hyvinvointipalveluista? Eroavatko nämä vastaukset eri ryhmien välillä?

Aineisto analysoitiin SPSS-tilastointiohjelmalla ristiintaulukoinnin, regressioanalyysin, ANOVA-analyysin ja erilaisten tilastollisten testien (t- ja F-testit, Mann-Whitneyn U-testi, Kruskal-Wallisin testi ja Kolmogorov-Smirnovin testi) avulla.

Taustamuuttujina aineiston käsittelyssä käytettiin vastaajan sukupuolta, ikää, tulotasoa, koulutusta, kotitalouden kokoa sekä päätoimista tehtävää.

Jos ryhmien välillä on raportoitu eroja, ovat ne tilastollisesti merkitseviä vähintään merkitsevyysta-solla 0,05. Taustamuuttujista ”kieltä” ei voitu käyttää, koska muita kuin suomenkielisiä vastaajia oli liian vähän.

4

2. VASTAAJAPROFIILIT

Selvitykseen vastanneita oli yhteensä 505 henkilöä.

Vastanneista naisia oli 410 (81,2 %) ja miehiä 86 (17,0 %), 9 (1,8 %) vastaajaa ei ollut ilmoittanut sukupuoltaan. Väestön todellinen sukupuolijakauma Hyvinkäällä oli vuonna 2014 51 prosenttia naisia ja 49 prosenttia miehiä, joten naisilla on tässä vastaajajoukossa yliedustus. Tästä syystä aineistoon on tehty sovituksia, joilla on ”häivytetty” naisten yliedustus aineistossa. Täten rapor-toidut tulokset kuvaavat miesten ja naisten välisiä eroja siten kuin vastaajissa olisi ollut sama osuus miehiä ja naisia. Sukupuolen kohdalla vakauttavana muunnoksena käytettiin arkussinin ne-liöjuurta. Vastaajista 496 (98,8 %) oli suomenkielisiä, ruotsinkielisiä oli 3 (0,6 %), vironkielisiä 1 (0,2 %) ja jonkin muun kielisiä 2 (0,4 %). Kieliryhmien välistä tarkastelua ei voitu tehdä, koska otoskoko ei ollut muiden kielten osalta riittävä. Vastaajien iät ja suhteelliset osuudet:

Suurin osa vastaajista (60 %) elää avioliitossa tai rekisteröityneessä parisuhteessa. Avoliitossa oli 16 prosenttia vastanneista ja naimattomia, eronneita tai leskiä oli 23 prosenttia. Kysymykseen ei vastannut 1 %. Vastaajista 17 prosenttia asuu yksin.

0,00%

5,00%

10,00%

15,00%

20,00%

25,00%

30,00%

Vastaajien ikä %

0

20

40

60

80

100

120

140

Vastaajien ikä N

5

Korkeimman suorittamansa tutkinnon mukaan vastaajat jakautuivat seuraavasti: alempi korkea-koulututkinto 39 prosentilla ja opistotasoinen tutkinto 22 prosentilla vastaajista. Ylioppilastutkinto korkeimpana tutkintona oli 7 prosentilla, ammatillinen tutkinto 23 prosentilla ja vain kansakoulun, keskikoulun tai peruskoulun käyneitä oli 7 prosenttia vastaajista. Vastaamatta jättäneitä oli yksi prosentti. Vastaajista suurin osa oli ansiotyössä (62 %) tai vanhuuseläkkeellä (14 %). Lisäksi pienempiä vas-taajaryhmiä olivat yrittäjät (4 %), opiskelijat (6 %), työttömät (5 %), äitiys-, vanhempain- tai hoito-vapaalla olevat (3 %) sekä työkyvyttömyyseläkkeellä olevat (3 %). Kaksi prosenttia ilmoitti, etteivät kuulu mihinkään edellä mainituista ryhmistä. Kysymykseen jätti vastaamatta prosentti vastaajista. Työmarkkinoiden ulkopuolella oli vastaajista 33 %:a (mukana kaikki muut paitsi ansiotyössä ja yrit-täjinä olevat). Yksinasuvista vain kansa-, keski- tai peruskoulun käyneitä oli 9 %:a, ammatillisen tutkinto kor-keimpana tutkintona oli 28 prosentilla, ylioppilastutkinto 8 %:lla, opistotason tutkinto 29 %:la ja ammattikorkeakoulututkinto 8 %:lla. Yliopistotutkinto oli korkeimpana tutkintona 12 %:lla. Muu tut-kinto korkeimpana oli 5 %:lla. Vastaavasti yksinasuvista ansiotyössä oli 41 prosenttia, yrittäjiä 2 %:a, opiskelijoita 6 %:a, työttömiä 7 %:a, työkyvyttömyyseläkkeellä 13 %:a, vanhuuseläkkeellä 28 %:a ja muuta tekee 2 %:a. Ikä- ja sukupuolijakauma oli tässä selvityksessä vinoutunut. Tuloksissa korostuvat työssäkäyvien 35–55-vuotiaiden naisten näkemykset heidän hyvinvoinnistaan ja Hyvinkään palveluista. Vastaaja-joukon ulkopuolelle ovat jääneet suurilta osin miehet sekä nuoret, työttömät, opiskelijat ja ikäihmi-set molemmissa sukupuolissa. Alla olevasta taulukosta selviää vastaajien kotitalouden käytettävissä olevat tulot:

0

100

200

300

400

500

600

alle

100

0€

1001

-150

0€

1501

-200

0€

2001

-300

0€

3001

-400

0€

4001

-500

0€

yli 5

000€

Yht

eens

ä

Ei vastannut

Perheen käytettävissä olevat varat N (505)

6

Vastaajista reilu viidennes kuuluu kolmeen alimpaan tulodesiiliin1 ja hieman vajaa neljä viidesosaa IV-X kuuluviin tulodesiileihin. Vastaajissa ovat yliedustettuna hyvätuloiset. Kotona asuvia alle 18-vuotiaita lapsia oli kolme tai useampi vain sellaisissa perheissä, jotka käytettävissä olevat tulot olivat yli 2000 € kuussa. Opisto- tai korkeakoulututkinnon suorittaneista enemmistö oli sellaisia, joiden käytettävissä olevat tulot olivat yli 2000 € kuukaudessa ja tätä alemmissa tutkinnoissa (mu-kaan luettuna ylioppilastutkinto) enemmistö sellaisia, joiden käytettävissä olevat tulot olivat alle 2000 € kuukaudessa. Yksinasuvista 74 %:lla oli käytettävissä olevat tulot alle 2000 € kuussa. Vastaajien päätoimen mukaan tarkasteltuna hyvätuloisimpia olivat ansiotyössä olevat, yrittäjät se-kä äitiys-, vanhempain- tai hoitovapaalla olevat henkilöt, joista yli 80 %:lla oli käytettävissä yli 2000 € kuukaudessa. Pienituloisimpia taas työkyvyttömyyseläkkeellä olevat, joista lähes kahdella kol-masosalla oli käytettävissä alle 2000 € kuukaudessa. Muita pienituloisia ryhmiä olivat työttömät ja opiskelijat.

1 alle 2372,25 € käytettävissä olevia tuloja / kk, pyöristetty tässä raportissa 2000 euroon, koska osuu luokkaan 2.000 - 3.000 € ja on lähempänä 2.000 kuin 3.000€:a

0

20

40

60

80

100

120

alle

100

0€

1001

-150

0€

1501

-200

0€

2001

-300

0€

3001

-400

0€

4001

-500

0€

yli 5

000€

Yht

eens

ä

Ei vastannut

Perheen käytettävissä olevat tulot % (100%)

7

Asuminen Vastaajien sukupuolijakauma eri postinumeroalueilla eroaa tilastollisesti merkitsevästi toisistaan. Kolmella alueella (05460, 05830, 05840) on miesvastaajien selkeä yliedustus suhteessa naisiin. Eri postinumeroalueilla on eroa siinä, kuinka paljon kumpaakin sukupuolta on suhteessa ko. suku-puolen vastaajamäärään. Myös kaikkien vastaajien määrän suhde asukasmäärään poikkeaa alu-eilla.

Tämä ero merkitsee sitä, että vastauksissa ovat joidenkin alueiden asukkaiden mielipiteet (esimer-kiksi ongelmat) ylikorostuneet eli jokin asia ei välttämättä ole ongelma koko kaupungissa vaan vain niillä postinumeroalueilla, joilta on paljon vastauksia. Koko aineiston osalta ei postinumerokohtaista tarkastelua kuitenkaan ole tehty, sillä vastaajamäärät postinumeroalueilla kahta aluetta (05800, 05830) lukuun ottamatta ovat liian pieniä. 60 %:lta postinumeroalueista on alle 10 vastaajaa. Suurin osa vastaajista asui omistusasunnossa (78 %) ja vuokralla 17 prosenttia vastaajista. Vaih-toehdon muu on valinnut 3 %:a, joista yhtä vastaajaa lukuun ottamatta kaikki asuvat asumisoikeu-sasunnossa ja yksi asuu osaomistusasunnossa. Yksinasuvista vuokralla asui 35 %:a, omis-tusasunnossa asui 60 %:a ja muussa 4 %:a. Asumismuoto korreloi voimakkaasti käytettävissä olevien tulojen kanssa; alle 2000 € ansaitsevista noin puolet asui vuokralla, mutta sen sijaan yli 2000 € ansaitsevista alle 10 %:a. Vastanneista 17 prosenttia ilmoitti asuvansa yksin. Lapsiperheiden osuus kyselyyn vastanneista oli 47,8 prosenttia, joista yksinhuoltajaperheitä oli 19 prosenttia. Tilastokeskuksen perhetilaston ja asuinolotilaston mukaan yksinasuvia on Hyvinkäällä 42 %:a, lapsiperheitä on 23 %:a ja yksinhuoltajaperheitä on 8 %:a.

8

Yli puolet vastaajista (56 %) oli asunut nykyisessä asuinkunnassaan yli 20 vuotta. Sen sijaan omal-la asuinalueellaan asumisaika riippui tulotasosta; yli 2000 € ansaitsevista 60 %:a oli asunut omalla asuinalueellaan alle 10 vuotta, mutta Hyvinkäällä oli asuttu yli 10 vuotta. Kuinka hyvin viihdytte? (1=huonosti, 2= melko huonosti, 3= en hyvin, en huonosti, 4= melko hyvin, 5 hyvin) Kotikunnassa:

Asuinalueella

Muuttoaikeita ilmaisi 38 % vastaajista. Heistä 64 % suunnitteli muuttoa kunnan sisällä, 11 % naa-purikuntaan, 11 muualle Suomeen ja ulkomaille 5 %. Yksinasuvista muuttoaikeita oli 37 %:lla. Näistä Hyvinkään sisällä haluaisi muuttaa 62 %, naapurikuntaan 3 %, muualle Suomeen 9 % ja ulkomaille 5 %.

0,7 % 5,3 % 13,3 %

39,6 % 41,1 %

0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 %

100,0 %

1 2 3 4 5

1,3 % 2,7 % 10,0 % 37,8 % 48,2 %

0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 %

100,0 %

1 2 3 4 5

05

1015202530354045

Muuton pääasiallinen syy

9

Yksinasuvien osalta muuton pääasiallinen syy on seuraavassa taulukossa:

Jos vastaaja ilmaisi aikeensa muuttaa, naisista lähes 65 % ilmoitti muuttavansa Hyvinkään sisällä, kun taas miehistä noin puolet. Vastaavasti aikomus muuttaa ulkomaille oli suositumpaa miesten kuin naisten parissa.

05

1015202530354045

Yksin asuvien pääasiallinen muuton syy N, %

N %

0,00%

10,00%

20,00%

30,00%

40,00%

50,00%

60,00%

70,00%

Hyvinkään sisällä naapurikuntaan muualle Suomeen ulkomaille

Jos olette aikeissa muuttaa, minne ... ?

10

Kuinka tyytyväinen olette seuraaviin asioihin Hyvinkäällä? (1 = tyytymätön, 5 = tyytyväinen)

1 2 3 4 5

julkinen liikenne 8,5 14,6 32,2 32,8 11,9

kevyen liikenteen väylät 1,8 8,7 23 48,8 17,7

päivittäiskauppa 1,3 1,7 11,6 48,8 36,6

puistot, viheralueet 2,6 8,1 23,6 44,2 21,6

liikuntapaikkojen tarjonta 1,6 6,7 22,4 48 21,2

kulttuuritarjonta 2,4 12,1 41 34,4 10,1

muu harrastus 1,2 7 34,2 44,7 13

siisteys 2,9 11,2 33,7 43,5 8,8

turvallisuus 1,2 6,1 23 55,4 14,3 Vastaajat ovat pääosin tyytyväisiä Hyvinkään palveluihin ja tarjontaan. Kriittisin arvio liittyy julki-seen liikenteeseen. Hyvinkää tarjoaa vastaajien näkemyksen mukaan suhteellisen turvallisen asuinympäristön. Missä määrin koet rikokset ja järjestyshäiriöt ongelmaksi asunalueellasi?

25,4 %

51,0 %

16,2 %

6,4 %

1,0 %

0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 %

en lainkaan/inte alls

melko vähän/ganska lite

en vähän enkä paljon/inte l ite eller mycket

melko paljon/ganska mycket

paljon/mycket

11

Suurimmat turvallisuusuhat Hyvinkäällä ovat:

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

Mitkä ovat mielestäsi Hyvinkää kolme (3) suurinta turvallisuusongelmaa?

12

3. TERVEYS JA HYVINVOINTI

Hyvinvoinnin kokemusten raportoinnissa sukupuolten välillä oli eroja, joka oli tilastollisesti merkit-sevä; naiset raportoivat yleisesti ottaen useammin negatiivisia tuntemuksia kuin miehet. Poikkeuk-sena kokemus elämänilon tuntemisesta, jota naiset tunsivat miehiä enemmän. Kysymyksissä kuin-ka usein olette tuntenut itsenne hermostuneeksi tai jännittyneeksi ja yksinäiseksi, on vain naisilla vastauksia muuttujassa ”usein” (5). Ohessa esimerkkinä yksinäisyyden tuntemuksesta kuvaaja, missä 1=ei lainkaan ja 5=usein.

Ainoa positiivinen muuttuja, jossa nais- ja miesvastaajien välillä oli tilastollisesti merkitsevä ero, oli elämänilon tuntemukset. Elämänilon tuntemuksia oli naisilla ollut keskimäärin miehiä enemmän.

Päivittäistä hyvinvointia lisäävistä tekijöistä naisille oli miehiä merkityksellisempiä ystävät, sukulai-set, lemmikkieläimet, työ, kulttuuritapahtumissa käyminen ja ostosten tekeminen.

0,00%

5,00%

10,00%

15,00%

20,00%

25,00%

30,00%

35,00%

40,00%

En lainkaan Harvoin Melko usein Usein

Kuinka usein olette tunteneet itsenne yksinäiseksi?

0,00%

5,00%

10,00%

15,00%

20,00%

25,00%

30,00%

35,00%

40,00%

45,00%

En lainkaan Harvoin Melko usein Usein

Kunka usein olette tunteneet elämäniloa?

13

Naisvastaajien huoli omasta tulevaisuudesta vaikeuttaa elämää miehiä enemmän. (1= ei lainkaan ja 5=paljon)

Fyysinen terveydentila oli yhteydessä voimakkaasti talouden käytettävissä oleviin tuloihin. Niillä vastaajilla, joilla oli kuukausittain käytettävissä yli 2.000 €, oli parempi fyysinen terveydentila ja heitä haittasi vähemmän vammat tai sairaus kuin alle 2.000 € käytössä olevilla. Fyysinen tervey-dentila oli melko hyvä tai hyvä 78 %:lla vastaajista, joilla oli kuukausittain käytössä yli 2.000 €. Kun kuukausittain käytössä oli alle 2.000 €, fyysinen terveydentila oli hyvä tai melko hyvä 56 % vastaa-jista.

0,00%

5,00%

10,00%

15,00%

20,00%

25,00%

30,00%

Ei lainkaan Ei juurilainkaan

Melko paljon Paljon

Kuinka paljon huoli omasta tulevaisuudesta vaikeuttaa jokapäiväistä elämää

0,00%

10,00%

20,00%

30,00%

40,00%

50,00%

60,00%

huono melko huono melko hyvä hyvä

Millainen on fyysinen terveydentilanne?

alle 2000 € yli 2000 €

14

Tarkasteltaessa omaa elämää vaikeuttavia asioita nähdään, että eniten huolta vastaajissa aiheutti-vat perheenjäsenten tulevaisuus, kuukausittaisista menoista selviytyminen, työssä jaksaminen sekä huoli ikääntyneen omaisen pärjäämisestä.

Huolet ja jaksaminen

1 ei lainkaan 2 vähän 3 ei vähän, ei paljon

4 melko paljon 5 paljon

omasta tulevaisuudesta 15,9 25,2 28,4 21,4 9,1

perheenjäsenen tulevaisuus 11,6 21,6 27,5 26,5 12,8

ikääntyneen omaisen pärjäämisestä 23,5 22,8 21,2 21,8 10,7

vaikeus järjestää omaisen hoito 43 20,8 16 12,6 7,6

vaikeus järjestää lapsen hoito 63,6 16,7 9,7 7,2 2,7

oma/läheisen työttömyys 50 15,9 11,6 13,2 9,3

pelko työttömyydestä oma/läheinen 36,1 23,2 16,8 14 9,9

työssäjaksaminen 30,2 21,5 21,7 15,7 10,8

kk-menoista selviytyminen 33,5 22,9 17,6 13,9 12,1

mielekkään tekemisen puute 47,7 24,8 16,5 8,1 2,9

masennus / ahdistuneisuus 49,2 24,4 17,1 7,9 1,4

turvattomuuden tunne 53,4 31 11,6 3,1 1

lähisuhde väkivalta tai sen pelko 92,4 4,3 1,2 1,6 0,4

pitkäaikaissairaus oma/läheinen 47,1 16,3 13,5 13,9 9,2

huoli omasta terveydestä 19,4 30,5 24,8 18,8 6,5

huoli läheisen terveydestä 19 27,1 22,4 21,7 9,7

alkoholiongelma oma / läheinen 70,6 13,1 8 6,1 2,2

yksinäisyys 58,4 20,2 12,9 5,8 2,7 Omaa elämää vaikeuttavissa asioissa huoli omasta tulevaisuudesta ja omasta tai läheisen työttö-myydestä oli suurempaa niillä vastaajilla, joilla oli kuukausittain käytössä alle 2.000 €. Myös mie-lekkään tekemisen puute oli paljon yleisempää tämän ryhmän vastaajilla. Käytettävissä olevat tulot vaikuttavat voimakkaasti myös vastaajien turvallisuuden tunteeseen ja huoleen omasta terveydes-tä. Ne, joilla on alle 2.000 € kuukaudessa käytössä, ovat huolestuneempia omasta terveydestä ja he kokevat enemmän turvattomuuden tunnetta kuin ne, joilla on käytössä yli 2.000 € kuussa.

15

Naiset kokivat vanhemmilta ja sukulaisilta sekä ystäviltä avun hakemisen merkityksellisemmäksi kuin miehet. Naiset myös auttavat sukulaisia ja ystäviä miehiä useammin. Sukupuolen lisäksi avun hakeminen perhepiiristä oli yhteydessä voimakkaasti käytössä olevan rahamäärän kanssa. Ne vastaajat, joilla on yli 2.000 € kuukaudessa käytössä, kääntyivät useammin (60 %) puolison puoleen päivittäin arkipäivän ongelmissa (< 2.000€ / kk 20 %). Tämän eron selittää lähes täysin se, että alle 2.000 € taloudet ovat useimmin yksinasuvien talouksia.

Hyvinkään sosiaalitoimen ja Kelan puoleen kääntyvät ne, joilla on käytettävissä olevia tuloja alle 2.000 € kuukaudessa. Seurakuntien ja järjestöjen puoleen kääntyy vain harva: järjestöiltä apua on pyytänyt 17,5 % kyseiseen kysymykseen vastanneista. Seurakunnilla vastaava luku on 15,1 %.

0

10

20

30

40

50

60

1 Ei lainkaan 2 Harvoin 4 Melko usein 5 Usein

turvattomuuden tunteen kokeminen

Turvattomuuden tunteen kokeminen

alle 2.000 € yli 2.000 e

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

päivittäin viikoittain kuukaisittain harvemmin en lainkaan

Avun hakeminen selvitäksenne edellä mainituista ongelmista? %

järjestöt tai yhdistykset seurakunta

16

Yksinasuvista noin joka neljännes (26 %) ilmoittaa kääntyvänsä lastensa puoleen päivittäin tai vii-koittain hakiessaan apua. Vastaavasti vanhempien ja sukulaisten puoleen käännytään yhtä usein kuin omien lasten ja ystävien puoleen 25 %. Naapureiden puoleen yksinasuvista kääntyy peräti 68,4 %. Myös järjestöjen ja seurakunnan puoleen käännytään useammin kuin muut (noin 10 %:a ja noin 5 %:a).

Käytettävissä olevat varat ovat yhteydessä voimakkaasti myös avun hakemisen ja saamisen kans-sa. Ne vastaajat, joilla on alle 2.000 € käytössä, ovat useammin hakeneet apua. Lisäksi ”olen ha-kenut apua, mutten saanut” vastanneissa on noin kolme kertaa enemmän alle 2.000 € kuin yli 2.000 € käytettävissä olevia käytettävissä olevia tuloja omaavia.

Koulutukseen ja lasten päivähoitoon liittyvillä palveluilla on naisille miehiä suurempi merkitys. Niille vastaajille, joilla on yli 2.000 € kuukaudessa käytettävissä, on ko. palveluilla suurempi merkitys oman hyvinvoinnin kannalta. Lisäksi korkeinta arvoa 5 antavat paljon enemmän yli 2.000 € käytet-täviä käytettävissä olevia tuloja omaavat

4. SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT

Vastaajilla oli eniten kokemusta yleislääkäristä ja terveyden-/sairaanhoitajasta ja vähiten kokemus-ta apuvälineistä sekä muistipoliklinikasta. Palveluista korkeimmat arviot saa hammashuolto 3,81, terveyden-/sairaanhoitaja 3,66 ja yleislääkäripalvelu 3,04. Heikoimmin arvioitiin ajan saaminen kohtuullisessa ajassa 2,48. Toiseksi alhaisin arvio on päivystyspalvelulla 2,97. Arvioiden keskiha-jonnat ovat kaikista suurimpia päivystyksen ja erikoislääkäripalveluissa eli näihin palveluihin liitty-vissä arvioinneissa on eniten vaihtelua vastaajien välillä.

Terveyspalveluihin liittyvät ilmiöt ovat samansuuntaisia kuin sosiaalipalveluissa; niistä palveluista, joista yli 2.000 € käytettävissä olevat tulot omaavilla vastaajilla on kokemusta, he arvioivat ne pa-remmiksi. Mielenkiintoinen poikkeus vastaajamäärissä on äitiys- ja lastenneuvola, jossa arvon 4 tai 5 antaneista vastaajista yli 90 % ovat heitä, joilla on yli 2.000 € käytettävissä olevia tuloja kuukau-sittain. Vastausprosenttien ero ei selitä tätä eroa tilastollisesti merkitsevästi. Ajan saamisen oltiin kaikkein kriittisimpiä sekä sosiaali- että terveyspalveluiden osalta.

Kunnan eri sosiaalipalveluiden arvio vaihtelee voimakkaasti.

01020304050607080

olen saanut apua olen hakenut, muttensaanut

en ole hakenut, muttaolisin tarvinnut

en ole tarvinnutulkopuolista apua

Oletteko hakenut apua selviytyäksenne yllä mainitsemistanne ongelmista? %

alle 2.000 € yli 2.000 €

17

Arvioikaa Hyvinkään sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta seuraavia seikkoja. Arvioi siltä osin kuin teillä on kokemusta. (1 = huono 2 = melko huono, 3 = ei hyvä, ei huono, 4 = melko hyvä, 5 = hyvä, EK = ei kokemusta)

Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut

1 2 3 4 5 EK 1 2 3 4 5 EK

palveluista tiedottami-nen/yleisneuvonta 5,9 13,5 18,8 8,2 1,7 51,8 8,5 20,3 33,7 17,2 4,1 16,1

yksilöllinen ohjaus / neuvonta 5,1 8,2 10,6 5,7 1,1 69,3 6,6 18,8 34,3 17,1 3,9 19,2

palvelujen sujuvuus 6,2 11 13,4 5,9 1,9 61,6 11,5 16,6 24,3 10,6 3,4 33,6

ajan saaminen 9,7 12,1 9,5 4,7 1,7 62,3 32,8 21 22,9 10,3 2,5 10,5

asiakaspalvelun asiantuntevuus 4,3 7,4 14,3 8,7 2,1 63,2 6,2 16,4 30,2 26,9 7,9 12,4

sähköinen asiointi 3,6 7 8,3 9,1 3,2 68,8 7,7 11 19,1 20,2 8,1 33,9

kulkuyhteydet 3 5,8 10,9 13,4 6,2 60,8 6,4 10,8 19,8 28,7 17 17,7

tilojen esteettömyys 3,2 6 9,4 6,8 3,2 71,4 1,7 4 16,1 25,7 14 39

palvelujen tavoitettavuus 6,2 11,3 13,2 7,7 1,9 59,7 12,6 17 29 17,6 5,9 17,9

Mikäli vastaajan taloudella on käytössään alle 2.000 € kuussa, on vastaajilla sosiaalipalveluista huomattavasti enemmän kokemusta. Kuitenkin ne, joiden käytettävissä olevat tulot ovat alle 2.000 €, arvioivat kaikki palvelut heikommaksi kuin ne, joilla on käytettävissään yli 2.000 € kuukaudessa

5. MUU PALVELUTARJONTA JA YKSITYISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT

Julkisiin kulkuneuvoihin miehet olivat pääasiassa tyytyväisempiä kuin naiset. Tämä oli ainoa palve-lun arvio, jossa oli merkitsevä ero sukupuolten vastausten välillä. Kevyen liikenteen väylien arvio puolestaan oli yhteydessä talouden varallisuuteen. Ne vastaajat, joiden käytettävissä olevat tulot ovat yli 2.000 €, antavat niille paremmat arvot. Samalla tavoin varallisuustaso on yhteydessä koet-tuun alueen turvallisuuteen.

6. VALMIUDET SÄHKÖISEEN ASIOINTIIN

Valmius sähköiseen asiointiin on parempi yli 2.000 € tuloja saavilla kuin sen alle ansaitsevilla. Ky-syttäessä tietokoneen ja internetin käytöstä ilmoittaa 5 % niistä vastaajista, joilla on kuukausittain käytössä alle 2.000 € osaavansa kumpaakin huonosti (>2.000 € / kk 0%). Vaihtoehdoissa ”melko hyvin” ja ”hyvin” on molemmissa enemmistö yli 2.000 € käyttövaroja omaavista ja yli 90 %:a heistä ilmoittaa käyttävänsä sekä tietokonetta että internetiä joko hyvin tai melko hyvin (< 2.000 € 70 %). Internetin käytössä suurimmat erot ovat ostosten tekemisessä ja uutisten lukemisessa.

18

Minulla on käytössä

kotona työssä muualla ei ole

tietokone 96,1 68 18,5 1,6

internet-yhteys 97,6 68 26,1 0,8

tabletti / älypuhelin 84,4 29,5 18,3 14,9

Tietokoneen koettu käyttötaito eri ikäryhmissä:

Tietokoneen koettu käyttötaito eri koulutusryhmissä:

0,0 %

25,0 %

50,0 %

75,0 %

100,0 %

125,0 %

huonosti melko huonosti en huonosti / enhyvin

melko hyvin hyvin

1910-19191920-19291930-19391940-19491950-19591960-19691970-19791980-19891980-19891990-1997

0

10

20

30

40

50

60

70

80

päivittäin viikoittain kuukausittainharvemminen koskaan

Sähköinen asiointi: ostokset, uutisten lukeminen %

ostokset ostokset uutisten lukeminen uutisten lukeminen

19

7. LUOTTAMUS KUNNAN TOIMINTAAN

Luottamusta kunnan toimintaan mitattiin kysymyksillä ”Luotan, että saan kunnan palveluista riittä-västi apua ja tukea, mikäli sitä tarvitsen” ja ”Luotan, että kunta pystyy järjestämään tarvitsemani sosiaali- ja terveyspalvelut seuraavien kymmenen vuoden aikana.”

Seuraavaksi kysymyksen ” Luotan, että saan kunnan palveluista riittävästi apua ja tukea, mikäli sitä tarvitsen” vaihtoehdon 1 tai 2 vastanneiden piirteitä.

Suurin vastaajaryhmä ovat pitkään Hyvinkäällä asuneet, pienituloiset henkilöt. Nämä vastaajat eivät viihdy kotikunnassa tai asuinalueella.

Nämä vastaajat arvioivat lähes kaikkia palveluja erittäin kriittisesti. Tämä vastaajaryhmä on myös tyytymätön asuntonsa sijaintiin, kustannuksiin ja asunnon kokoon, mutta ei kuitenkaan niin suuresti kuin palveluihin.

Kysymys luottamuksesta on yhteydessä myös koetun mielialan ja tuntemusten kanssa. Jokainen, joka on vastannut, että mieliala on huono, on vastannut, joko vaihtoehdot 1 tai 2 kuntaa koskevaan luottamuskysymykseen. Sama linja on kysymyksessä ”koettu elinvoimaisuus”. Jokainen seuraaviin kysymyksiin heikoimman arvon 1 vastannut kuuluu niihin, jotka ovat vastanneet luottamuskysy-mykseen myös vaihtoehdon 1 tai 2: elämänilon tunteminen, onnistumisen tunteen kokeminen ja elämästä nauttiminen. Vastaajien suurimmat vaikeudet jokapäiväisessä elämässä liittyvät turvalli-suuden tunteeseen ja vaikeuteen järjestää lasten tai ikääntyneen läheisen hoito.

Tämän ryhmän vastaajista suurin osa on käyttänyt yksityisiä terveyspalveluita kuukausittain ja noin puolet viikoittain. Palvelujen laadussa suurimmat ongelmat nähdään perusopetuksessa, jolle ar-von 1 antaneista jokainen kuuluu tähän ryhmään ja arvon 2 antaneista noin 70 %. Toinen palvelu, jonka laatua arvioidaan kriittisesti, on oikeusapu, jolle arvon 1 antaneista myös 100 % kuuluu tä-hän luokkaan. Muita palveluita, joissa ongelmia nähdään, ovat muut ikäihmisten palvelut, kuntout-tava työtoiminta sekä eri tuet.

Yksikään tähän vastaajaryhmään kuuluva ei ole antanut sosiaalipalveluiden tiedottamisesta tai niiden tavoitettavuudesta arvoa vaihtoehdolle 5, mutta arvon 1 antaneista noin 80 % kuuluu tähän ryhmään. Samoin yksilölliselle ohjaukselle ja neuvonnalle ei ole annettu arvoa 5 lainkaan, mutta arvon 1 antaneista noin 90 % kuuluu tähän ryhmään. Palvelun sujuvuutta kuvataan vastaavasti:

0

20

40

60

80

100

120

140

huono melkohuono

melko hyvä hyvä Eikokemusta

Eivastausta

Palvelujen sujuvuus

Frekvenssi Prosentti

20

Tässä ryhmässä ei palvelua koeta myöskään erityisen asiantuntevaksi ja myös kulkuyhteydet koe-taan huonoksi:

Tässä vastaajaryhmässä ei ole juurikaan yksityisiä sosiaali- tai tukipalveluja käyttäviä:

0

10

20

30

40

50

60

1 huono 2 melkohuono

3 ei hyvä, eihuono

4 melkohyvä

5 hyvä Eikokemusta

Asiakaspalvelun asiantuntevuus %

0

10

20

30

40

50

60

1 huono 2 melkohuono

3 ei hyvä, eihuono

4 melko hyvä 5 hyvä Ei kokemusta

Kulkuyhteydet %

0102030405060708090

100

viikoittain kuukausittain harvemmin en Ei vastausta

Oletteko käyttänyt sosiaali- tai tukipalveluja yksityisiltä palveluntarjoajilta?

21

Tarkasteltaessa kysymystä ”Luotan siihen, että kunta pystyy järjestämään tarvitsemani sosiaali- ja terveyspalvelut seuraavien kymmen vuoden aikana”, havaitaan, että tämä vastaajaryhmän näke-myksen noudattavat samaa linjaa kuin kysymyksen ”luotan, että saan tarvitsemani palvelut” vas-taajat.

8. TARPEEN MUKAISEN AVUN/PALVELUN SAAMINEN

Vastaajista 39 ilmoitti, että on hakenut apua, mutta ei ole sitä saanut. Näistä 33 % asuu yksin, 56,4 %:lla on avio- tai avopuoliso ja lapsia on 61,5 %. Postinumeroalueittain vastaajia ei voida erotella, koska heitä on liian vähän. (eniten 05830-alueella, 7 vastaajaa). Vastaajista 76,9 % on naisia ja 21,3 % miehiä. Iän perusteella enemmistössä ovat 1960–1969-syntyneet (33,3 %) ja 1980–1989-syntyneet, joita on 28,2 %.

Merkitseviä eroja verrattaessa vastaajia, jotka ovat hakeneet apua, mutta eivät ole sitä saaneet, muihin vastaajiin, ovat seuraavat:

Tähän ryhmään kuuluvat henkilöt arvioivat päivittäiset kauppapalvelut, liikuntapaikkojen tarjonnan, muut harrastusmahdollisuudet, ulkoilumahdollisuudet, alueen siisteyden ja alueen turvallisuuden kriittisemmin kuin muut vastaajat. Heissä on myös vähemmän omistusasunnossa asuvia kuin muissa vastaajissa. He ovat pääsääntöisesti tyytymättömiä asuntonsa kokoon, kustannuksiin ja sijaintiin. Heillä on myös muuttoaikeita enemmän kuin muilla; lähes kolmannes vastaajista haluaisi muuttaa, muttei pysty. Muissa vastaajissa samassa tilanteessa on joka kymmenes.

Terveydentilan ja mielialan kokemusten osalta heidän näkemyksensä noudattelevat niiden vastaa-jien mielipiteitä, joilla on alle 2.000 € kuukausittain käytössä. Huolen kokemuksia heillä ovat kaikis-sa tutkimuksessa käsitellyissä kohdissa enemmän kuin muilla vastaajilla.

Ne, jotka ovat hakeneet apua, mutta eivät ole sitä saaneet, ovat kääntyneet kunnan sosiaalitoimen ja kunnan terveystoimen puoleen useammin kuin muut. Muissa avunlähteistä avun hakemisessa ei ole tilastollisesti merkitsevää eroa. He pitävät puolisolta saatavan avun merkitystä vähäisempänä kuin muut, mutta kunnan sosiaalitoimesta saatavaa apua merkityksellisempänä kuin muut. He aut-tavat ystäviään useammin kuin muut.

Tähän ryhmään kuuluvilla on enemmän kokemusta kunnan palveluista kuin muilla, mutta arvoja-kaumasta ei voida sanoa juuri mitään, sillä molempien ääripäiden (vaihtoehdot 1 ja 5) vastauksia on paljon, mutta ero eri arvosanojen välillä ei ole käytetyllä luottamustasolla tilastollisesti merkitse-vä, mutta välillä p<0,10 tilastollinen merkitsevyys löytyy. Terveydenhuollon lähes kaikki palvelut arvioidaan negatiivisemmin kuin muut vastaajat.

22

9. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET

Tärkein vastaajia erottava taustatekijä lähes kaikissa teemoissa on talouden käytettävissä olevat varat; mitä enemmän taloudella on käyttövaroja, sitä paremmaksi vastaaja kokee oman hyvinvoin-tinsa, voimavaransa ja arvioi myönteisemmin Hyvinkään palvelut ja elinolot. Toisaalta paljon käyt-tövaroja omaavilla vastaajilla ei ole juurikaan kokemuksia sosiaalipalveluista. Terveydenhuoltoa koskevien kysymysten ”avovastauksissa” sana ”yksityinen” eri taivutusmuodoissaan korreloi mer-kitsevästi talouden käyttövarojen kanssa; mitä korkeammat käyttövarat taloudella on, sitä useam-min yksityisiin palveluihin viitataan avovastauksissa. Moni taustamuuttuja, joka antaa vaikutelman selitysvoimasta, esimerkiksi omistusasuminen, ei ole riippumaton selittävä muuttuja, vaan selittyy varallisuudella.

Muiden aiemmin tutkittujen kuntien vastaajilla (2010, 2014) on ollut samankaltainen profiili muuta-mia poikkeuksia lukuun ottamatta. Nämä poikkeukset selittyvät pääasiassa demografisilla asioilla, kuten ikä-, sukupuoli- tai kielijakaumalla.

Vastaajien sukupuolijakauma on erittäin voimakkaasti vinoutunut, sillä naisia on vastanneista yli 80 %:a. Vastanneissa myös yli mediaanitulon ansaitsevat ja 35–55-vuotiaat sekä lapsiperheet olivat yliedustettuna.

Erilaiset kokemukset heijastuvat toisiinsa; jos vastaajalla on fyysisiä tai henkisiä ongelmia, myös erilaiset ympäristötekijät, kuten asuinalue tai ulkoilumahdollisuudet arvioidaan negatiivisemmin. Mikäli taloudellisen pärjäämisen kanssa ongelmia, niin silloin monet muutkin asiat arvioidaan kiel-teisemmin.

YHTEENVETO:

- Hyvinkääläiset vastaajat ovat pääosin tyytyväisiä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Hoitoon ja palveluun pääseminen (=ajan saaminen) näyttäisi oleva selkeästi keskeisin ongelma ja ke-hittämiskohde.

- Oman hyvinvoinnin, voimavarojen ja tyytyväisyyden kokemukset ovat yhteydessä talouden käytettävissä oleviin varoihin.

- Hyvinkää koetaan turvalliseksi kaupungiksi ja kaupungissa viihdytään hyvin.

- Vastaajien huolet liittyvät useimmiten omaan tai läheisten tulevaisuuteen.

- Apua ja tukea vastaajat pyrkivät ensisijaisesti hakemaan läheisiltä (puoliso, lapset, sukulai-set, ystävät jne.). Järjestöt ja seurakunta eivät näyttäydy avun tarjoajina vielä kovin aktiivi-sesti.

- Hyvinkään palvelu- ja kulttuuritarjontaan ollaan yleisesti tyytyväisiä. Vastaajat olivat tyyty-mättömiä julkisen liikenteen palveluihin.

- Suurella osalla vastaajista on käytössään sähköiseen asiointiin tarvittava välineistö sekä osaamista.

23

Alla on analysoitu avokysymyksiä sanapilven avulla. Sanapilvessä sana on sitä isompi, mitä use-ammin sana toistuu avoimissa vastauksissa. Ylimpänä on sanapilvi viimeisestä kysymyksestä eli ”sana vapaa”-osiosta ja alempana terveydenhuollon avokysymyksistä.