hyvinvointikertomus 2019...2 osa i – vÄestÖn hyvinvoinnin tila 1 johdanto hyvinvointi on ihmisen...

Hyvinvointikertomus 2019 Hyvinkään kaupunki

8.5.2019

1

Sisällys

OSA I – VÄESTÖN HYVINVOINNIN TILA ............................................................................................................... 2

1 Johdanto........................................................................................................................................................... 2

2 Hyvinvoinnin tila pähkinänkuoressa ................................................................................................................. 4

3. Hyvinvointitilastot ............................................................................................................................................. 5

3.1 Talous ja elinvoima ................................................................................................................................... 5

3.2 Lapset, nuoret ja lapsiperheet ................................................................................................................... 7

3.3 Työikäiset .................................................................................................................................................. 8

3.4 Ikäihmiset ................................................................................................................................................ 10

2.6 Turvallisuus ............................................................................................................................................. 11

LIITTEET ............................................................................................................................................................... 13

Liite 1: Hyvinvointikertomuksen tavoitteiden raportointi ................................................................................ 13

Liite 2: Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman raportointi: ...................................................................... 18

Liite 3: Turvallisuustavoitteiden raportointi .................................................................................................... 21

2

OSA I – VÄESTÖN HYVINVOINNIN TILA

1 Johdanto Hyvinvointi on ihmisen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, emotionaalista ja

hengellistä hyvää oloa. Se syntyy ihmisen itsensä, hänen läheistensä, lä-

hiympäristönsä ja palvelujärjestelmän toiminnan sekä yhteiskuntapolitiikan

tuloksena.

Hyvinvoinnin tekijöitä ovat terveyden ja toimintakyvyn lisäksi mm. elinolo-

suhteet ja elinympäristö, asuminen, toimeentulo, mielekäs tekeminen, ih-

missuhteet, yhteisöllisyys, osallisuus ja turvallisuus. Hyvinvointi muodostuu

erilaisista tekijöistä ihmisen elämänkaaren eri vaiheissa. Hyvinvoinnin ja

terveyden edistämisen rakenteet muodostuvat:

Hyvinvointitietoa tuottavasta seuranta- ja raportointijärjestelmästä

Poikkihallinnollista toimintaa vahvistavista johtamiskäytännöistä ja johtamisen työvälineistä

Osaavasta henkilökunnasta

Hyvistä toimintakäytännöistä

Kaikki toimialat kattavasta toimeenpano-organisaatiosta

Tiivistä yhteistyöstä muiden hyvinvointia tuottavien tahojen kanssa

Strategisen hyvinvointi- ja terveysjohtamisen työvälineet ovat keskeinen

osa rakenteita. Hyvinvointikertomus on keskeinen hyvinvointijohtamisen

työkalu kunnissa. Kuntaliiton mukaan hyvinvointikertomus:

Tuo esiin kunnassa esiintyviä kuntalaisten terveyteen ja hyvinvoin-tiin liittyviä haasteita.

Ohjaa kunnan eri toimijoiden toimintaa ennaltaehkäisevään ja edistävään suuntaan.

Kokoaa monipuolisesti tietoa väestön ja väestöryhmien hyvinvoin-nista ja terveydestä sekä niihin yhteydessä olevista tekijöistä.

Tukee sosioekonomisten hyvinvointi- ja terveyserojen tunnista-mista, tunnustamista sekä toimenpiteiden oikeaa kohdentamista.

Lisäksi hyvinvointikertomus vahvistaa poikkihallinnollista toimin-taa.

Hyvinvointikertomus luo ja ylläpitää toimintakäytäntöjä ja on osa toimeenpano-organisaation toimintaa.

Vuonna 2017 laaditussa laajassa hyvinvointikertomuksessa on valittu hyvinvoinnin painopistealueet koko valtuusto-

kaudelle. Painopistealueet ovat:

1. Kaupungin vetovoimaisuuden lisääminen

2. Digitalisaation hyödyntäminen palvelujen suunnittelussa ja tuotannossa

3. Ennaltaehkäisevän työn ja oikea-aikaisten palvelujen kehittäminen

4. Yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistäminen

5. Palvelujen rajapintojen häivyttäminen

6. Työllisyyden lisääminen

7. Maahan muuttaneesta kuntalaiseksi

8. Kulttuuritoiminnan, kestävien liikkumismuotojen ja luonnossa liikkumisen edistäminen

Hyvinvointikertomuksen valmistelusta vastaa kaupungin hyvinvointiryhmä. Hyvinvointiryhmän ohjausryhmänä toimii

hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmä. Hyvinvointiryhmän jäsenet vuonna 2019 ovat:

Hyvinvointikertomuksen- ja suunnitelman kokoaminen: Hyvinvointipäällikkö (Panu Isotalo), ryhmän puheenjohtaja

Oppilashuolto, oppilashuollon esimies (Eeva Rantatorikka), hyvinvointiryhmän sihteeri

Liikunta, liikuntapäällikkö

Hyvinvointikertomus

Hyvinvointikertomuksen

avulla kuvataan kunnan vä-

estön hyvinvoinnin tilaa ja

saadaan koottua oleellinen

hyvinvointitieto osaksi kun-

nan suunnittelua ja päätök-

sentekoa.

Hyvinvointikertomus laadi-

taan vähintään valtuusto-

kausittain ja sen toimeen-

panoa seurataan ja arvioi-

daan vuosittain kunnan

vuosikellon mukaisesti.

Hyvinkäällä laaditaan ker-

ran valtuustokaudessa

laaja hyvinvointikertomus ja

välivuosina suppea vuosi-

raportti.

Vuoden 2019 hyvinvointi-

kertomus on suppea vuosi-

raportti.

3

Maahanmuutto ja kotouttaminen, maahanmuuttajatyön koordinaattori (Miina Pyylehto)

Tilastot, talousosaston suunnittelija (Taru Härkönen)

Tekniikan ja ympäristön toimiala, projektipäällikkö (Markku Nieminen) ja liikenneinsinööri (Kimmo Kiuru)

Varhaiskasvatus, varhaiskasvatuksen koordinaattori (Riitta Peltonen-Hietamäki)

Turvallisuus, turvallisuus- ja riskienhallintakoordinaattori (Ville Hyytiäinen)

Elinvoima ja työllisyys, työllisyyspäällikkö (Aki Leinonen)

Keusote, erikoissuunnittelija (Marjut Suo)

Keusote, sosiaalipalvelujen erityisasiantuntija

Hyria, nuorten palveluiden toimialapäällikkö (Marjaana Salmi)

Itä-Uudenmaan poliisilaitos, ennalta estävä toiminta (Matti Koski)

Hyvinkään seurakunta (Tuija Mattila)

Elämäni Sankari ry, ennaltaehkäisevä päihdetyö, Henrik Norrena

Hyvinvointikertomuksen hyvinvointitieto on jaoteltu viiteen eri osa-alueeseen; talous ja elinvoima, lapset, nuoret ja

lapsiperheet, työikäiset, ikäihmiset ja turvallisuus. Hyvinvointikertomus rakentuu siten, että luvussa 2 esitellään hy-

vinvoinnin tilaa pähkinänkuoressa ja luvussa 3 yksityiskohtaisemmat hyvinvointitilastot. Hyvinvointikertomuksen liit-

teinä on vuoden 2018 hyvinvointi- ja tuvallisuustavoitteiden raportointi.

4

2 Hyvinvoinnin tila pähkinänkuoressa

Hyvinvointikertomuksen tukena olleesta aineistosta on nostettavissa erityisesti seuraavat hyvinvoinnin tilaa

kuvaavat tilastotiedot:

Talous ja elinvoima o Hyvinkäällä on korkea työpaikkaomavaraisuus. Vuonna 2016 se oli 95,3 %. o Hyvinkään väestönkasvu on hiipunut aikaisempiin vuosiin nähden. Vuonna 2018 väestön määrä

väheni 235 asukkaalla. Hyvinkään väestö ikääntyy. Lasten ja nuorten määrät ovat vähentyneet sel-västi viime vuosina. Ilmiö on valtakunnallinen. Ikääntyneiden määrä on voimakkaassa kasvussa tulevina vuosina. Ikärakenteen muutos tulee ottaa huomioon nykyistä enemmän palveluverkon suunnittelussa.

o Asuntoja valmistui vuonna 2018 yhteensä 264 kpl. MAL-sopimuksen mukaista tavoitetta (360 asun-toa /vuosi) ei saavutettu.

Lapset, nuoret ja lapsiperheet o Pääosa hyvinkääläisistä lapsista ja nuorista voi hyvin o Kaikki nuoret, joiden oppivelvollisuus päättyi vuonna 2018, saivat peruskoulun päättötodistuksen. o Yläkoululaisten alkoholin ja tupakan käyttö on vähentynyt. o Huumeita on tarjottu yhä useammalle yläkoululaiselle ja lääkkeiden käyttö päihtymistarkoituksessa

on hieman lisääntynyt. o Nuorten Kela-korvattavien mielialalääkkeiden käyttö on lisääntynyt. o Nuorten hyvinvointi on polarisoitunut; huonosti voivat nuoret voivat entistä huonommin. o Nuorisotyöttömien määrä on vähentynyt edellisvuodesta. Kuitenkin osa nuorista pitkäaikaistyöttö-

mistä voi niin huonosti, että työllistyminen on vaikeaa.

Työikäiset o Työttömyysaste (7,8 % 2/2019) on laskenut edelleen. o Pitkäaikaistyöttömien määrä (464 2/2019) laskenut viime vuodesta. o Työnhakijoina on arviolta 200 henkilöä, jotka eivät työkykyisiä. o Ulkomaalaisten keskuudessa työttömyysaste oli 18,7 % helmikuussa 2019. Osuus on laskenut vuo-

desta 2018 (19,5). Maahanmuuttajien koulutus tärkeää (sekä suomen kielen opetus että ammatti-koulutus)

o Kela-korvattavien mielialalääkkeiden käyttö on lisääntynyt (9,3 % 2017) o Diabetes on lisääntynyt 40-64-vuotiailla (6,8 % 2017). o Lihavien osuus on kasvanut yli 20-vuotiaiden keskuudessa. o Alkoholia liikaa käyttävien yli 20-vuotiaiden osuus on kasvanut viimeisten kolmen vuoden aikana

4,1 %-yksikköä (32,1 % vuonna 2018). o Hyvinkään miesten keskuudessa eniten ennenaikaisesti menetettyjä elinvuosia on aiheuttaneet ta-

paturmaperäiset kuolemat ja pahanlaatuiset kasvaimet. Lähes puolet tapaturmista ovat itsemurhia. o Hyvinkään naisten keskuudessa eniten ennenaikaisesti menetettyjä elinvuosia olivat Hyvinkään

naisille aiheuttaneet pahanlaatuiset kasvaimet, joista merkittävin oli rintasyöpä. Toiseksi eniten me-netyksiä olivat aiheuttaneet tapaturmat ja myrkytykset. Itsemurhien osuus kaikista tapaturmista oli naisilla yli puolet. Kolmanneksi eniten ennenaikaisia elinvuosien menetyksiä olivat Hyvinkään nais-ten keskuudessa aiheuttaneet verenkiertoelinten sairaudet.

Ikäihmiset o Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa voimakkaasti ja se vaikuttaa moniin asioihin; asuminen, terveyspal-

velujen tarpeen kasvu, harrasteryhmien määrät jne. o 75 vuotta täyttäneistä 93,1 % asuu kotona ja 85 vuotta täyttäneistä 85,2 %. o Eläkkeensaajien asumistukea saaneiden osuus on ollut hieman kasvussa (8,3 % vuonna 2017). o Diabetes yleistyy. Diabeteslääkkeistä lääkkeistä korvausta saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuus

on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana 5,1 %-yksikköä. (16,6 % 2017) o Kela-korvausta mielialalääkkeistä saa joka kymmenes 65 vuotta täyttänyt (10,4 % vuonna 2017)

Turvallisuus o Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot ja koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin liittyvät hoitojaksot

ovat hieman lisääntyneet vuonna 2017. o Liikennerikokset ja rikkomukset ovat vähentyneet vuonna 2018. o Luvatta tunkeutuen rikokset ovat lisääntyneet vuonna 2018 o Huumausainerikoksia poliisin tietoon tullut aiempaa vähemmän. o Seksuaalirikosten määrä on kasvanut vuonna 2018 edellisvuoteen nähden.

5

3. Hyvinvointitilastot

3.1 Talous ja elinvoima

Perustietoja kaupungin taloudesta ja elinvoimasta:

Asukasluku 31.12.2018 46 504, asukasluvun perusteella 23. suurin kaupunki

Yritysten määrä oli 2 665 30.6.2018

Työpaikkoja oli Hyvinkäällä 19 321 31.12.2016

Työpaikkaomavaraisuus 95,3 % 31.12.2016

Työttömyysaste 28.2.2019 oli 7,8 %

Kaupungin talouteen ja elinvoimaan vaikuttavia

taustatekijöitä

Talouden ja elinvoiman tilanteesta kertovat tilastot ovat

Tilastokeskuksen, ELY-keskuksen, Terveyden ja hyvin-

voinnin laitoksen (THL) ja Asumisen rahoitus- ja kehittä-

miskeskuksen (ARA) julkaisemia tilastoja sekä Hyvin-

kään kaupungin omia tilastoja.

Talous

Lainakanta / asukas 2032 (2018), 2240 € (2017),

2436 € (2016). Järvenpää 2144 € (2017), Lohja

3067 € (2017) Riihimäki 4095 € (2017).

Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5

vuodelta 20 576 (2018), 12 586 € (2017)

Taseeseen kertynyt yli-/alijäämä 27,9 milj.€ (2018),

30,2 milj.€ (2017), 27,9 milj.€ (2016). Vuosikate-%

poistoista, 88,1 % (2018), 139,1 % (2017), 142,5 %

(2016). Järvenpää 90 % (2017), Lohja 110 % (2017)

ja Riihimäki 136 % (2017).

Taloudellinen huoltosuhde (kuinka monta työvoiman

ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä

kohti) on kasvanut koko 2000-luvun. 119,2 (2000),

126,4 (2017). Suhdeluku on matalampi kuin Lohjalla

(137,3), Riihimäellä (135,1) ja koko maassa keski-

määrin (136,8), mutta korkeampi kuin Järvenpäässä

(112)

Väestöllinen huoltosuhde (kuinka monta alle 15-

vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on kutakin työ-

ikäistä kohti) on kasvanut aiempaa jyrkemmin vuo-

desta 2010 lähtien. Vuonna 2018 se oli 59,9.

Suhdeluku oli matalampi kuin Lohjalla (66,1), Riihi-

mäellä (60,4) ja koko maassa keskimäärin (60,8),

mutta korkeampi kuin Järvenpäässä (53,7)

Väestönkehitys

Väestömäärä väheni vuonna 2018 235 asukkaalla

(-0,5 %).

Väestö ikääntyy; yli 65-vuotiaiden osuus on kasva-

nut viimeisen kymmenen vuoden aikana 6,4 %-yk-

sikköä. (2018 21,7 %)

0-15-vuotiaiden lasten osuus on vähentynyt viimei-

sen kymmenen vuoden aikana 2 %-yksikköä. (2018

15,8 %)

Vieraskielisten osuus on kasvanut viimeisen kym-

menen vuoden aikana 3,4 %:sta 5,8 %:iin.

Yritykset ja työpaikat

Aloittaneita yrityksiä oli vuonna 2017 209, joka oli 4

enemmän kuin vuonna 2016.

Työpaikkaomavaraisuus 95,3 % 31.12.2016 (Lohja

79,8 %, Järvenpää 65,7 %, Riihimäki 90 %)

Hyvinkään työllisistä 55 % oli töissä Hyvinkäällä

vuonna 2016. (vuonna 2000 60 %)

Hyvinkääläisistä työllisistä 45 % kävi toisella paikka-

kunnalla töissä vuonna 2016 (vuonna 2000 40 %).

Koulutustaso

15 vuotta täyttäneistä tutkinnon suorittaneita oli 60

% vuonna 2000, 71 % vuonna 2017. (Vuonna 2017

Uusimaa 73%, koko maa 72%)

6

Korkeakoulutettuja 15 vuotta täyttäneistä oli vuonna

2000 25 %, vuonna 2017 30 %. (Vuonna 2017 Uusi-

maa 38 % ja koko maa 31 %)

Rakentaminen ja asuminen

Toimitiloja rakennettiin vuonna 2018 selvästi vä-

hemmän kuin vuonna 2017; 20 135 m³ (2018),

127 501 m3 (2017).

2000-luvulla asuntoja on valmistunut keskimäärin

265 kpl/vuosi. Vuonna 2018 valmistui asuntoja yh-

teensä 264; pientalot 43, rivi- ja ketjutalot 8 ja ker-

rostaloasunnot 213.

Vuonna 2018 lupia myönnettiin asuinrakennuksiin

yhteensä 330; pientalot 41, rivi- ja ketjutalot 10, ker-

rostaloasunnot 279.

Asumisväljyys on kasvanut tasaisesti: pinta-ala (m2)

/ henkilö oli vuonna 1990 30,3, vuonna 2017 39,4.

Koko maassa 40,5.

Marraskuussa 2018 asunnottomia oli Hyvinkäällä

Aran selvityksen mukaan 68 henkilöä. Asunnottomia

suhteessa asukaslukuun oli 0,15 % (2017 0,11 %).

Uusimaa 0,21 %, koko maa 0,13 %. Hyvinkään

asunnottomista pitkäaikaisasunnottomia oli 63 %.

Hyvinkäällä asunnottomista viidesosa oli nuoria.

7

3.2 Lapset, nuoret ja lapsiperheet

Perustietoja lapsista, nuorista ja lapsiperheistä Hyvinkäällä:

Hyvinkääläisistä 19% oli 0-17-vuotiaita lapsia ja 14% 18-29-vuotiaita nuoria 31.12.2018.

o Syntyneiden määrä vuonna 2018 oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 369

o 0-6-vuotiaita lapsia 3216, osuus koko väestöstä 6,6 %

o 7-15-vuotiaita lapsia 4791, osuus koko väestöstä 10,3 %

o 16-24-vuotiaita nuoria 4743, osuus koko väestöstä 9,7 %

Hyvinkään väestösuunnitteen trendiennusteen (kasvu 0,3 %) mukaan lasten ja nuorten määrät vuonna 2040:

o 0-6-vuotiaita lapsia 3 100, osuus koko väestöstä 6,3 %

o 7-15 vuotiaita lapsia 4 350, osuus koko väestöstä 8,8 %

o 16-24-vuotiaita nuoria 4 300, osuus koko väestöstä 8,7 %

0-29 vuotiaista oli suomenkielisiä 92,3 %, ruotsinkielisiä 1 % ja muun kielisiä 6,7 % 31.12.2017

Hyvinkäällä oli 2018 vuoden alussa 4982 lapsiperhettä, mikä on 39 % kaikista perheistä.

Keskeisiä havaintoja lasten ja nuorten hyvinvoin-

nista

Tässä osiossa käsitellään Terveyden ja hyvinvoinnin

laitoksen (THL) tilastoja vuodelta 2017 ja Elämäni San-

kari ry:n yläkoululaisille teettämän hyvinvointikyselyn tu-

loksia. Kyselyt tehtiin syksyllä 2018. Kyselyyn on vas-

tannut vuosittain hieman yli 1000 oppilasta kaikista ylä-

kouluista. Vuonna 2018 vastaajia oli 1207. Vuonna

2018 ei ole tehty kouluterveyskyselyä vaan se tehdään

seuraavan kerran vuonna 2019.

Yhdenvertaisuus

Toimeentulotukea saavien lapsiperheiden osuus

lapsiperheistä on laskenut vuodesta 2015; osuus

vuonna 2016 7,4 % (Järvenpää 8,5 %, Lohja 7,3 %,

Riihimäki 9,4 %, koko maa 9,1 %)

Hoiva ja huolenpito

Varhaiskasvatukseen osallistuvien 0-6-vuotiaiden

osuus vuonna 2018 oli 71 % (2017 72 %).

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17-vuotiaiden

osuus (1,8 %) vuonna 2017 laski edellisvuodesta

(2,0 2016). (Järvenpää 1,1 %, Lohja 1,7 %, Riihi-

mäki 1,7 %, koko maa 1,4 % vuonna 2017). Lähde:

THL

Lasten ja nuorten terveys

Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden 0-17-vuo-tiaiden osuus on ollut kasvussa; 0,4 % 2007 1,3 % 2017. (Järvenpää 1,2 %, Lohja 1 %, Riihimäki 0,6 %, koko maa 0,9 %). Myös 18-24-vuotiaiden osuus on kasvanut; 5,6 % 2007 6,8 % 2017. (Järvenpää 7,9 %, Lohja 6 %, Riihimäki 5,8 %, koko maa 5 %) Lähde: THL.

Kasvatus, koulutus ja oppiminen

Vuonna 2018 kaikki nuoret, joiden oppivelvollisuus

päättyi, saivat peruskoulun päättötodistuksen.

Kaikille peruskoulun päättäneille oli tarjolla 2 asteen

koulutuspaikka vuonna 2018.

Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17-24-vuotiai-

den osuus vuonna 2017 on hieman kasvanut edel-

lisvuodesta; 8,9 % (2017), 8,5 %. (2016). (Järven-

pää 11,6 %, Lohja 9,2 %, Riihimäki 8,2 % vuonna

2017)

Lepo ja vapaa-aika

Vähintään yksi läheinen ystävä 92 %:lla yläkoululai-sista.

Säännöllinen harrastus on 74 %:lla yläkoululaisista.

Yläkoululaisista liikuntaa harrastaa päivittäin tai lähes päivittäin 50 %, muutamia kertoja viikossa 34 %, kerran viikossa 10 % ja harvemmin kuin kerran viikossa 6 %.

Viihde-elektroniikan käyttö syrjäyttää tärkeitä asioita yläkoululaisten elämässä: o ei syrjäytä 61 % o satunnaisesti 28 % o viikoittain 4 % o päivittäin 7 %

Yläkoululaisilla nukkumaanmenoaika koulupäivinä o viimeistään klo 21 4 % o viim. klo 22 26 % o viim. klo 23 37 % o viim. klo 24 22 % o klo 24 jälkeen 12 %

Yläkoululaisista energiajuomia käyttää päivittäin tai lähes päivittäin 34 %, satunnaisesti 8 %.

8

Yläkoululaisista nikotiinituotteita käyttää säännölli-sesti 9 %.

Yläkoululaisista 83 % ei käytä alkoholia humalaha-kuisesti.

Yläkoululaisista 5 % on käyttänyt lääkkeitä päihty-mistarkoituksessa.

Yläkoululaisista on impannut useamman kerran 5 %.

Huumausaineita on kokeillut yläkoululaisista 5 %. Vastaajista 4 % olisi kiinnostunut kokeilemaan.

Maahanmuutto ja kotoutuminen

Varhaiskasvatuksessa on suomi toisena kielenä ja monikielisiä lapsia yhteensä 258. Suomi toisena kie-lenä lapsen äidinkieli on joku muu kuin suomi, ruotsi tai saame ja monikielisen lapsen kotona puhutaan suomen kielen lisäksi muita kieliä.

Valmistavan opetuksen luokkia on Hyvinkäällä 3.

Valmistava opetus on vuoden kestävä jakso, jonka

maahanmuuttajalapsi tai –nuori suorittaa ennen siir-

tymistä tavallisen perusopetuksen piiriin.

Maahanmuuttajaopetuksen keskittämiskouluja on

Hyvinkäällä kuusi; Martti, Aseman koulu, Pohjois-

puiston koulu, Puolimatkan koulu, Paavola ja Härkä-

vehmas.

Suomi toisena kielenä –opetukseen perusopetuk-

sessa osallistuu 245 oppilasta

Oman äidinkielen opetusta järjestetään 8 eri kie-

lessä. Osallistuvia oppilaita on 140.

Nuorten työllisyys ja toimeentulo

Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 258 hen-

kilöä (-51 henkilöä edellisvuoteen verrattuna) ja

heistä 50 oli alle 20-vuotiaita 28.2.2019.

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi

työkyvyttömyyseläkettä saavien 16-24-vuotiaiden

osuus saman ikäisestä väestöstä oli 0,8 % vuonna

2017. (Järvenpää 1,4 %, Lohja 1 %, Riihimäki 1,1

%, koko maa 1 %).

Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden 18-24-

vuotiaiden osuus on kasvanut hieman vuosittain; 2,9

% 2007 3,8 % 2017 (Järvenpää 5,7 %, Lohja 3,5

%, Riihimäki 4 %, koko maa 3,6 %).

3.3 Työikäiset

Perustietoja työikäisistä hyvinkääläisistä:

Hyvinkääläisistä 26 480 henkeä eli 57 % oli työikäisiä 20-64-vuotiaita vuoden 2018 lopussa

o naisia 51 % ja miehiä 49 %

Väestösuunnitteen mukaan vuonna 2040 työikäisiä 20-64-vuotiaita hyvinkääläisiä on noin 26 150 eli 53 %

väestöstä

Työikäisistä suomenkielisiä oli 92 %, ruotsinkielisiä 1 % ja muun kielisiä 7 % 31.12.2018

.

Keskeisiä havaintoja työikäisten hyvinvoinnista

Työikäisiä kuvaavat indikaattorit ovat pääasiassa vuo-

delta 2017. Tiedot ovat Terveyden ja Hyvinvoinnin lai-

toksen (THL), ELY-keskuksen, FCG (PYLL-analyysi) ja

Hyvinkään kaupungin keräämiä tietoja.

Terveys

Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus

vastaavan ikäisestä väestöstä (25-64-vuotiaat) oli

Uudenmaan ja koko maan keskiarvoa korkeampi:

21,5 % (Järvenpää 19,8 %, Lohja 21,1 %, Riihimäki

21,5 %, koko maa 20,8 %)

Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden osuus 25-

64-vuotiaista oli 9,3 %. Osuus on kasvanut ja on

koko maan keskiarvoa (8,3 %) ja vertailukuntia kor-

keampi. (Järvenpää 9 %, Lohja 9,1 %, Riihimäki 8,6

%)

Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oi-

keutettujen osuus vastaavan ikäisestä väestöstä

25-39-vuotiaista 1,6 % (Järvenpää 1,3 %,

Lohja 1,5 %, Riihimäki 1,7 %, koko maa 1,4 %)

40-64-vuotiaat 6,8 %. Määrä on ollut kasvussa

vuosien ajan. (Järvenpää 6,3 %, Lohja 7,4 %,

Riihimäki 6,5 %, koko maa 6,6 %)

• Hyvinkään miesten keskuudessa eniten ennenaikai-

sesti menetettyjä elinvuosia ovat aiheuttaneet tapa-

turmaperäiset kuolemat (33%), mutta tilanne oli

edelleen koko maata parempi. Tapaturmista lähes

puolet muodostui itsemurhista. Niiden kehitys oli

koko maan kaltainen. Toiseksi eniten ennenaikai-

sesti menetettyjä elinvuosia olivat aiheuttaneet pa-

hanlaatuiset kasvaimet (19 %), joiden määrä oli

koko maan tasoa.

• Hyvinkään naisten keskuudessa eniten ennenaikai-

sesti menetettyjä elinvuosia olivat Hyvinkään naisille

aiheuttaneet: pahanlaatuiset kasvaimet ( 32%),

joista merkittävin oli rintasyöpä kaikista naisten syö-

pämenetyksistä. Rintasyövän tilanne oli huonontu-

nut kuitenkin edelliseen vuosikymmeneen verrat-

tuna selvästi ja ylittää nyt koko maan tason (137).

Toiseksi eniten menetyksiä olivat aiheuttaneet tapa-

turmat ja myrkytykset (462/26 %), joiden kehitys

vastasi koko maata. Itsemurhien osuus kaikista ta-

paturmista oli naisilla yli puolet ja nyt huomattavasti

enemmän (270) kuin koko maassa (197). Naisten it-

semurhamenetysten kehitys ei ollut seurannut koko

maan tasoa. Kolmanneksi eniten ennenaikaisia elin-

vuosien menetyksiä olivat Hyvinkään naisten kes-

kuudessa aiheuttaneet verenkiertoelinten sairaudet

9

(328/18%). Niiden osalta kehitys oli viimeisten 10

vuoden aikana ollut hyvin huono (245 328).

Työssäkäynti ja toimeentulo

Työttömien työnhakijoiden osuus oli 7,8 % helmi-

kuussa 2019. (Järvenpää 8,0, Lohja 7,6 %, Riihi-

mäki 7,6 %)

Pitkäaikaistyöttömiä oli 28.2.2019 464 (-118) edellis-

vuoteen verrattuna.

Hyvinkään kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuus-

menot ovat laskeneet vuonna 2018. Vuonna 2018

menot olivat noin 3 milj. euroa. Määrä pieneni vuo-

teen 2017 verrattuna 11 %.

Verovelvollisten tulot vuonna 2017 olivat keskimää-

rin 31 367 € (30 822 € 2016). Tulotaso on maan

keskiarvoa korkeampi (koko maa 29 962)

Mediaanitulo 26 534 € vuonna 2017 (koko maa

24 433 €)

Hyvinkään pienituloisuusaste eli pienituloisiin kotita-

louksiin kuuluvien osuus kaikista alueella asuvista

henkilöistä oli vuonna 2017 10,1 %. (Uusimaa 9,7

%, koko maa 12,8 %)

Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden osuus

25-64-vuotiaista on noussut Hyvinkäällä 0,5 %-yk-

sikköä vuonna 2017 (Hyvinkää 2,8 %, Järvenpää

2,8 %, Lohja 2 %, Riihimäki 2,7 %, koko maa 2,8 %)

Työkyky

Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus 25 - 64-vuo-

tiaista 6,6 %. Osuus on ollut laskussa. (Järvenpää

5,5 %, Lohja 6,8 %, Riihimäki 6,8 %, koko maa 6,9

%)

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi

työkyvyttömyyseläkettä saavien 25 - 64-vuotiaiden

osuus vastaavan ikäisestä väestöstä 3,2 %.

(Järvenpää 3,1 %, Lohja 3,3 %, Riihimäki 3,4 %,

koko maa 3,4 %)

Tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudosten sairauk-

sien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus

16 - 64-vuotiaista 1 %. Osuus on ollut laskussa.

(Järvenpää 0,8 %, Lohja 1,2 %, Riihimäki 1 %, koko

maa 1,2 %)

Sydän- ja verisuonisairauksien vuoksi työkyvyttö-

myyseläkettä saavien osuus 16 - 64-vuotiaista 0,3

%. Osuus on ollut laskussa. (Järvenpää 0,2 %,

Lohja 0,3 %, Riihimäki 0,3 %, koko maa 0,3 %).

Osallisuus

Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa 2017 oli alhai-

sempi kuin Uudellamaalla ja koko maassa keski-

määrin: 54,4 % (Uusimaa 59,4 %, koko maa 58,9

%)

Äänestysaktiivisuus eduskuntavaaleissa 2015 68,1

% (Uusimaa 73,5 %, koko maa 70,1 %)

Maahanmuutto ja kotoutuminen

Vuonna 2018 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mu-

kaan maahanmuuttajia oli 181, maastamuuttajia

122, nettomaahanmuutto oli 59. Tilasto kertoo vain,

kuinka monta muuttoa ulkomailta Hyvinkäälle tai Hy-

vinkäältä ulkomaille tapahtui. Henkilöt voivat olla ul-

komaalaistaustaisia tai suomalaisia.

Kansainvälistä suojelua saavien määrä kasvoi

vuonna 2017 selvästi; 2015 33, 2016 143, 2017

213. Vuonna 2018 määrän ennakoidaan vähenevän

selvästi. Vuosi 2018 on Hyvinkäällä kiintiöpakolais-

ten vastaanottovuosi ja kiintiö on 20 henkilöä.

Ulkomaalaisten keskuudessa työttömyysaste oli

18,7 % helmikuussa 2019. Osuus on laskenut vuo-

desta 2018 (19,5). Osuus on korkeampi kuin Loh-

jalla (15,5), mutta alhaisempi kuin Järvenpäässä

(18,9) ja koko maassa keskimäärin (19,7).

Hyvinkään kaupunki lisäsi vuonna 2018 aikuisten

maahanmuuttajien koulutustarjontaa. Luku- ja kirjoi-

tustaidon koulutus siirtyi kuntien vastuulle ja Hyvin-

käällä aloitettiin kaksi kokopäiväistä opiskeluryhmää

sekä kotivanhempien suomen kielen opiskeluryhmä.

Lisäksi perustettiin HYK:ssa aikuisten perusopetuk-

sen ryhmä, jossa opiskelijat ovat maahanmuuttaja-

taustaisia.

Hyvinkää vastaanotti 20 syyrialaista kiintiöpakolaista

syksyllä 2018.

Hyvinkään kaupunki kumppaneinaan Punainen risti,

Hyvinkään seurakunta, Työväensivistysliitto sekä

Laurea saivat kahden vuoden rahoituksen Koti Hy-

vinkäällä hankkeelle sisäministeriön kotouttamisra-

hastosta. Hanke alkoi maaliskuussa 2018. Tavoit-

teena on aktivoida yhdistyksiä ja järjestöjä kotoutta-

vaan toimintaan Hyvinkäällä.

FinSote-tutkimus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on toteuttanut

Hyvinkään kaupungin tilaaman FinSote-tutkimuksen

vuonna 2018. Tutkimus on kansallinen terveys- hyvin-

vointi, ja palvelututkimus. Keski-Uudenmaan kunnista

tutkimus toteutettiin Hyvinkään lisäksi Järvenpäässä,

Nurmijärvellä ja Tuusulassa. Otoskoko Hyvinkäällä oli

2980. Tutkimukseen osallistuneet olivat yli 20-vuotiaita.

Hyvinvointi

Itsensä suurimman osan aikaa onnelliseksi viimei-sen kuukauden aikana kokeneiden osuus oli 50,1 %. (Keski-Uusimaa ka 52,2 %)

Aktiivisesti osallistuvien osuus 26,5 % (Keski-uusi-maa 28,5 %)

Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus 8,5 % (Keski-Uusimaa 9,5 %)

10

Terveys

Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus 33 %. (Keski-Uusimaa 31,3 %)

Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus on hieman kasvanut; 11 % 2015 12,4 % 2018. (Keski-Uusimaa 11,9 %)

Elintavat ja riskitekijät

Lihavien osuus (kehon painoindeksi BMI >=30

kg/m2) on kasvanut; 17,5 % 2015 20,8 % 2018.

(Keski-Uusimaa ka 22,7 %) Ylipainoisten osuus (kehon painoindeksi BMI >=25

kg/m2) 60,9 % (Keski-Uusimaa 62,3 %) Vakituisesti useita tunteja viikossa vähintään kunto-

liikuntaa harrastavien osuus 25,5 % (Keski-Uusimaa 24,6 %)

Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus 23 % (Keski-Uusimaa 21,1 %)

Päivittäin tupakoivien osuus on noussut hieman 13,4 % 2015 14,4 % 2018. (Keski-Uusimaa 12,9 %)

Päivittäin nuuskaa käyttävien osuus 1,2 % (Keski-Uusimaa 1,5 %)

Päivittäin nikotiinia sisältäviä sähkösavukkeita käyt-tävien osuus 2,1 % (Keski-Uusimaa 1 %)

Alkoholia liikaa käyttävien osuus on kasvanut; 28 % 2015 32,1 % 2018. (Keski-Uusimaa 31,9%)

Työ- ja toimintakyky

Työkykynsä heikoksi arvioivien osuus 26,9 % (Keski-Uusimaa 25,3 %)

500 metrin matkan kävelemisessä suuria vaikeuk-sia, osuus pienentynyt selvästi; 9 % 2014 5,5 % 2018. (Keski-Uusimaa 4,1 %)

Muistinsa huonoksi kokevien osuus 2,9 % (Keski-Uusimaa 2,6 %)

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Lääkärin vastaanottopalveluita riittämättömästi saa-neiden osuus tarvinneista 13,9 % (Keski-Uusimaa 12,8 %)

Hoitajan vastaanottopalveluita riittämättömästi saa-neiden osuus tarvinneista 11 % (Keski-Uusimaa 9%)

Hammaslääkärin palveluita riittämättömästi saanei-den osuus tarvinneista 12 % (Keski-Uusimaa 12,6 %)

Vanhusten kotihoitopalveluita riittämättömästi saa-neiden osuus tarvinneista 24,1 % (Keski-Uusimaa 33%)

Vammaispalveluja riittämättömästi saaneiden osuus tarvinneista 37,7 % (Keski-Uusimaa 37,2 %)

Lapsiperhepalveluja riittämättömästi saaneiden osuus tarvinneista 14,2 % (Keski-Uusimaa 24,2 %)

Sosiaalityön palveluja riittämättömästi saaneiden osuus tarvinneista 31 % (Keski-Uusimaa 43,7 %)

3.4 Ikäihmiset

Perustietoja ikääntyneistä Hyvinkäällä

Hyvinkääläisistä 10 075 henkeä eli 22 % oli 65 vuotta täyttäneitä 31.12.2018

o 65-74-vuotiaita oli 5 877, osuus koko väestöstä 13 %

o 75 vuotta täyttäneitä oli 4 198, osuus koko väestöstä 9 %

Väestösuunnitteen (trendiennuste) mukaan vuonna 2040 65 täyttäneitä on Hyvinkäällä lähes 14 000 (28 %)

o 65-74 vuotiaita on 5 500, osuus koko väestöstä 11 %

o 75 vuotta täyttäneitä on lähes 8 500, osuus koko väestöstä 17 %

65-täyttäneistä suomenkielisiä oli 97,9 %, ruotsinkielisiä 0,9 % ja muun kielisiä 1,2 % 31.12.2018.

Keskeisiä havaintoja ikäihmisten hyvinvoinnista

Seuraavassa on kuvattu hyvinkääläisten ikäihmisten hy-

vinvoinnin tilaa ja sen kehitystä. Ikääntyneiden tulokset

koskevat 65 vuotta täyttäneitä ja tätä vanhempia. Tiedot

ovat pääasiassa vuodelta 2017. Tiedot ovat Terveyden

ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Hyvinkään kaupungin

itse keräämiä tilastotietoja.

Toimintakyky ja asuminen

Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus on ollut

lievässä kasvussa. Hyvinkää 93,1 %, Uusimaa 92 %,

koko maa 91,1 % vuonna 2017.

Kotona asuvien 85 vuotta täyttäneiden osuus on ollut

kasvussa. (Hyvinkää 85,2 %, Uusimaa 82,8 %, koko

maa 81,2 %)

Säännöllisen kotihoidon piirissä oli 11/2017 8,8 % 75

vuotta täyttäneistä. (Uusimaa 10,1 %, koko maa

11,3 %)

Ympärivuorokautisen hoidon tarve yli 75-vuotiailla on

kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana Hyvinkäällä

19 %; 375 (2012), 445 (2017)

Terveys

Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus 65-

vuotta täyttäneistä on hieman laskenut viime vuo-

sina. Osuus on korkeampi verrattuna koko maan

keskiarvoihin. (Hyvinkää 62 %, Uusimaa 56,9 %,

koko maa 61,4 %)

Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden osuus 65

vuotta täyttäneistä on laskenut. (Hyvinkää 10,4 %,

Järvenpää 13,6 %, Lohja 11,5 %, Riihimäki 12,1 %,

koko maa 11,5 %)

Diabeteslääkkeistä lääkkeistä korvausta saaneiden

65 vuotta täyttäneiden osuus on kasvanut viimeisen

kymmenen vuoden aikana 5,1 %-yksikköä. (Hyvin-

kää 16,6 %, Järvenpää 16,9 %, Lohja 18,2 %, Riihi-

mäki 16,3 %, koko maa 16,6 %)

11

Verenpainelääkkeistä korvausta saaneiden 65 vuotta

täyttäneiden osuus on ollut laskussa. (Hyvinkää 24,3

%, Järvenpää 23,7 %, Lohja 25 %, Riihimäki 23,9 %,

koko maa 25,7 %)

Alzheimerin tautiin korvausta saaneiden 65 vuotta

täyttäneiden osuus on hieman laskenut vuonna

2017, mutta on vertailukuntia korkeampi. (Hyvinkää

4,8 %, Järvenpää 3,5 %, Lohja 3,7 %, Riihimäki 2,7

%, koko maa 4 %)

Toimeentulo

Täyttä kansaneläkettä saavien osuus: Hyvinkää 1,3

%, Järvenpää 1,1 %, Lohja 1,2 %, Riihimäki 1,5 %,

koko maa 2 %)

Eläkkeensaajien asumistukea saavien osuus on ollut

kasvussa. (Hyvinkää 8,3 %, Järvenpää 6,7 %, Lohja

7 %, Riihimäki 8,2 %, koko maa 7,7 %)

Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien osuus:

Hyvinkää 0,2 %, Järvenpää 0,1 %, koko maa 0,2 %)

2.6 Turvallisuus

Hyvinkään kaupunki ja paikalliset turvallisuustoimijat

Turvallisuussuunnittelun yhteistyöryhmä koostuu Hyvinkään kaupungin, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja

Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen edustajista

Turvallisuussuunnittelun ja 24 Turvallista Tuntia Hyvinkäällä toiminnan ohjausryhmä (kaupungin johtoryhmä,

turvallisuussuunnittelun sihteeristö ja evankelisluterilainen seurakunta)

24 Turvallista Tuntia Hyvinkäällä -toiminta edistää positiivista turvallisuusajattelua ja ennaltaehkäisevää turvalli-

suustyötä. Asukkaat halutaan osallistaa turvallisuuden edistämiseen, tunnistamaan ja ymmärtämään riskit sekä

toimimaan aktiivisesti vaaratekijöiden poistamiseksi.

Turvallisuustyötä tehdään toimialarajat ylittävissä moniammatillisissa työryhmissä

Turvallisuus on tärkeä osa hyvinvointia

Hyvinkään kaupungin päivitetty turvallisuussuunni-

telma vuosille 2017-2021 on hyväksytty kaupunginval-

tuustossa 4.2.2019. Turvallisuutta koskevat tiedot

ovat Hyvinkään kaupungin tekemän turvallisuusky-

selyn (2018) tuloksia, Terveyden ja hyvinvoinnin lai-

toksen (THL), Destian (iLiitu-liikenneturvallisuuspal-

velu), Pelastuslaitoksen ja poliisin (PolStat) julkaise-

mia tilastotietoja.

Arjen turvallisuus

Poliisin kotihälytystehtävät vähentyneet edellis-

vuodesta. (2018 626, 2017 729)

Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot /

10 000 asukasta ovat lisääntyneet Hyvinkäällä.

Vuonna 2017: Hyvinkää 156, koko maa 107,8,

Uusimaa 89,8

Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot

65-vuotta täyttäneillä / 10 000 vastaavan ikäistä: Hyvinkää 506 (2017), 395,7 (2016), koko maa 334,5 (2017), Uusimaa 319,5 (2017)

Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoi-

detut potilaat / 10 000 asukasta: Hyvinkää 172,3

(2017) 151,7, (2016), koko maa 148,3 (2017), Uu-

simaa 126,5 (2017)

Koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin liittyvien

hoitojaksojen määrät vuonna 2017 ovat lisäänty-

neet kaikissa ikäryhmissä edellisvuoteen nähden.

Rakennuspalovaarat: 19 (2018), 12 (2017),

31 (2016)

Rakennuspalot: 12 (2018), 10 (2017) 11 (2016)

Koettu turvallisuus

Rikoksien ja järjestyshäiriöiden kokeminen ongel-

maksi asuinalueelle:

o Ei lainkaan ongelmia 21 %

o Hyvin pieniä/melko pieniä 73 %

o Melko suuria 6 %

12

o Hyvin suuria 0 %.

Kokemus katuturvallisuuden muuttumisesta vii-

meisten 12 kk:n aikana

o Pysynyt samana 80 %

o Heikentynyt jonkin verran 12 %

o Heikentynyt selvästi 2 %

o Parantunut jonkin verran 5 %

o Parantunut selvästi 1 %

Liikenne

Liikennerikokset ovat vähentyneet; 699 (2018),

706 (2017), 785 (2016)

Liikennerikkomukset ovat vähentyneet; 1735

(2018), 2238 (2017), 2553 (2016) Rattijuopumukset ovat hieman vähentyneet; 144

(2018) 154 (2017), 131 (2016)

Automaattivalvonnan suoritteet ovat hieman vä-

hentyneet; 3000 (2018), 2984 (2017), 3794 (2016)

Tieliikenneonnettomuudet yhteensä vuonna 2018

88

o Kuolemaan johtaneet 0

o Loukkaantumiseen johtaneet 31

Rikokset

Omaisuusrikosten yhteismäärä on vähentynyt;

2270 (2018), 2482 (2017), 2681 (2016)

o moottorikulkuneuvon käyttövarkaudet 62

(2018), 73 (2017), 46 (2016)

o varkaudet yht. 653 (2018, 636 (2017), 574

(2016)

o ryöstöt yht. 18 (2018), 16 (2017), 9 (2016)

o petosrikokset yht. 382 (2018) 267 (2017),

373 (2016)

Luvatta tunkeutuen rikokset lisääntyneet; 333

(2018), 304 (2017), 255 (2016)

o asunnosta (törkeät varkaudet yrityksineen)

24 (2018), 18 (2017), 33 (2016)

o vapaa-ajan asunnosta 5 (2018), 6 (2017), 3

(2016)

o liikkeestä 23 (2018), 22 (2017, 30 (2017)

o moottoriajoneuvosta 122 (2018), 93 (2017),

66 (2016)

o muu varkaus (esim. ulkovarastot, autotallit,

työmaavarastot) 143 (2018), 156 (2017, 109

(2016)

Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset

vuonna 2018 237 (267 2017, 229 2016)

o uhrina nainen 106, mies 131

Seksuaalirikokset ovat lisääntyneet vuonna 2018

(46 2018, 22 2017, 15 2016).

o uhrina nainen 45, mies 1.

Huumausainerikokset ovat vähentyneet; 178

(2018), 263 (2017), 195 (2016)

o törkeät huumausainerikokset 4 (2018),

8 (2017), 4 (2016)

Ympäristön terveellisyys ja asuminen

Maastopalot lisääntyivät viime vuonna; 26 (2018), 13 (2017), 13 (2016)

13

LIITTEET

Liite 1: Hyvinvointikertomuksen tavoitteiden raportointi

PÄÄMÄÄRÄVUOSITAVOITE JA

TOIMENPITEET 2018

TAVOITETASO JA ONNISTUMISEN

MITTARIVASTUUHENKILÖ RAPORTOINTI

Kärkihanke:

Kehittyvä

kaupunkikeskusta

Kaupunkikeskustan

projektisuunnitelman

hyväksyminen.

Keskustan kehittämisen

projektisuunnitelma on hyväksytty

helmikuun 2018 loppuun mennessä.

Liiketoimintajohtaja Projektisuunnitelma

hyväksyttiin 23.4. KV:ssä.

Näin ollen tavoite ei

toteutunut asetetun

mittarin mukaisesti.

Maankäytön

toteuttamisprosessin

ohjaaminen sekä MAL-

asuntotuotantotavoittei-

den mukainen

tonttivaranto pitkällä

aikavälillä.

Maankäytön

toteuttamisohjelma on

laadittu ja ohjelman

vuositavoitteet toteutuvat

Asuntoja valmistuu 360 kpl. Tontteja

luovutetaan 57 kpl (omakotitontteja 50

kpl, kerros- ja rivitalotontteja 4 kpl,

yritystontteja 3 kpl)

Kaupungingeodeetti Maankäytön

toteuttamisohjelma

hyväksyttiin KH:ssa

12.2.2018. Asuntoja

valmistui 264 kpl.

Tontteja luovutettiin :

OKT-tontit 29 kpl, Kt- ja rt-

tontit 7 kpl, yritystontit 2

kpl.

Kärkihanke:

Hangonsilta 1

Hangonsillan alueen

markkinointi

Suoramarkkinointikampanja toteutettu

tärkeimmissä kohdeyrityksissä

vuoden 2018 aikana.

Viestintäpäällikkö

Kaupungingeodeetti

Suoramarkkinointikampa

nja toteutetiin

toukokuussa.

Kärkihanke:

Hyvinkään Sveitsi

Luontomatkailuyrittäjyyttä

edistävän Luonnostaan

hyvä -hankkeen

käynnistäminen

Valmennuspolku kansainvälisille

markkinoille tähtääville yrityksille on

käynnissä ja osittain hyödynnettävissä

kesällä 2018.

Liiketoimintajohtaja Valmennuspolku aloitettu

toukokuussa 2

koulutuspäivällä.

Kärkihanke:

Kehittyvä

kaupunkikeskusta

Kaupungin brändi-ilmettä

noudattava opas (design

manual) keskustan

ulkoasun/ilmeen

suunnitteluun

Opas laadittu vuoden 2018 kuluessa. Kaavoituspäällikkö

Kaupunginpuutarhuri

Oppaan teko siirtyy

aikataulusyistä.

Uusien yritysten,

investoijien ja muiden

toimijoiden

houkutteleminen

kaupunkiin

Myynti- ja

markkinointipaketin

laatiminen ja

hyödynnetään mm.

Antinsaaren yritysalueen

markkinoinnissa.

Myynti- ja markkinointiaineisto valmiina

ja yritysalueita markkinoitu.

Liiketoimintajohtaja


Aineistoa laadittu niin

kotimaan kuin Saksan

messuille sekä

Kunshanin vierailulle

sekä potentiaalisille

investoreille.

VR:n konepajan tilat

tehokkaassa käytössä

(joko VR:n tai muiden

yritysten)

Vaikutetaan ja

neuvotellaan valtion, VR:n

ja mahdollisten uusien

yritysten kanssa niin, että

tilat myös tulevaisuudessa

junakaluston

kunnossapitokäytössä

Pääosa VR:n konepaja-alueesta

jatkossakin junakaluston

kunnossapitokäytössä.

Liiketoimintajohtaja Liikennevirasto on

yhdessä italialaisen

toimijan kanssa

vuokrannut yhden hallin

rautatien mittauskaluston

huoltotoimintaan.

Transval Oy vuokrasi

tiloja 1.1.2019 lukien.

Muut neuvottelut

käynnissä.

1. Kaupungin vetovoimaisuuden lisääminen

Kaupungin talouden ja elinvoimaisuuden kannalta on tärkeää, että Hyvinkään väestönkasvu jatkuu hallitusti. On tarpeen selvittää ja tunnistaa

syyt syntyvyyden laskuun ja miettiä vaikutuskeinoja asian parantamiseksi. Yhtenä mahdollisena vaikutuskeinona on lisätä Hyvinkään

houkuttelevuutta lapsiperheiden asuinkaupunkina ja huomioida entistä paremmin lasten ja nuorten näkökulma kaupungin päätöksenteossa.

Yritysten työpaikkatarjonta on tekijä, joka houkuttelee uusia asukkaita paikkakunnalle. Kaupungin elinvoimaisuus ja houkuttelevuus

paikkakunnalle muuttavien yrityksien näkökulmasta on tärkeää, jotta uusia työpaikkoja syntyy. Hyvinkään Pelikirjan mukaisesti teemme tiivistä

yhteistyötä yritysten kanssa ja otamme yritysten toimintaedellytykset jatkuvasti huomioon. Edesautamme mahdollisuuksien mukaan muun

muassa hankintojen kohdistamisessa paikallisiin yrityksiin. Näin syntyvät ja pysyvät työpaikat ovat kaupunkimme elinvoimaisuuden edellytys.

Hyvinvoinkertomuksen hyvinvointisuunnitelma 2018 - Raportointi

14


TOIMENPITEET 2019



Kärkihanke:

Kehittyvä

kaupunkikeskusta

Kaupunkikeskustan

projektisuunnitelman

hyväksyminen.

Keskustan kehittämisen

projektisuunnitelma on hyväksytty

helmikuun 2018 loppuun mennessä.

Liiketoimintajohtaja Projektisuunnitelma

hyväksyttiin 23.4. KV:ssä.

Näin ollen tavoite ei

toteutunut asetetun

mittarin mukaisesti.

Maankäytön

toteuttamisprosessin

ohjaaminen sekä MAL-

asuntotuotantotavoittei-

den mukainen

tonttivaranto pitkällä

aikavälillä.

Maankäytön

toteuttamisohjelma on

laadittu ja ohjelman

vuositavoitteet toteutuvat

Asuntoja valmistuu 360 kpl. Tontteja

luovutetaan 57 kpl (omakotitontteja 50

kpl, kerros- ja rivitalotontteja 4 kpl,

yritystontteja 3 kpl)

Kaupungingeodeetti Maankäytön

toteuttamisohjelma

hyväksyttiin KH:ssa

12.2.2018. Asuntoja

valmistui 264 kpl.

Tontteja luovutettiin :

OKT-tontit 29 kpl, Kt- ja rt-

tontit 7 kpl, yritystontit 2

kpl.

Kärkihanke:

Hangonsilta 2

Hangonsillan alueen

markkinointi

Suoramarkkinointikampanja toteutettu

tärkeimmissä kohdeyrityksissä

vuoden 2018 aikana.


Kaupungingeodeetti

Suoramarkkinointikampa

nja toteutetiin

toukokuussa.


TOIMENPITEET 2018



Kärkihanke:

Kuntalaisten osallisuus,

yhteisöllisyys ja

hyvinvointi

Sähköisen

asiakaspalautejärjestelmä

n uudistaminen ja uuden

järjestelmän käyttöönotto.

Järjestelmä otetaan kaupunkitason

ratkaisuna käyttöön vuoden 2018

loppuun mennessä.

Kehittämispäällikkö

Tietohallintopäällikkö

Uusi sähköinen

asiakaspalautejärjestelm

ä otettiin käyttöön

kaikkien toimialojen

osalta lokakuussa 2018.


TOIMENPITEET 2018



Kuntalaisten

hyvinvoinnin lisääminen

Ehkäisevän mielenterveys-

ja päihdetyön ja

lähisuhdeväkivallan

ennaltaehkäisyn ohjelman

laatiminen

Ohjelma on valmis vuoden 2018

aikana.

Sosiaali- ja

terveysjohtaja

Sivistystoimenjohtaja

Edelleen selvittelyssä,

laaditaanko Keusoten

yhteinen ehkäisevän

mielenterveys- ja

päihdetyön sekä


toimintaohjelma. Myös

ehkäisevän työn

toimintojen rakenteet ja

rajapinnat ovat vielä

avoimia kysymyksiä.

Tavoite ei toteutunut.

2. Digitalisaation hyödyntäminen palvelujen suunnittelussa ja tuotannossa

Yksi Suomen hallituksen kärkihankkeista on digitalisoida julkiset palvelut käyttäjälähtöisiksi. Sähköiset palvelut ovat myös yksi Hyvinkään

Pelikirjan tukipilareista. Digitalisaatio on yksi keskeinen keino, jolla palvelutuotantoa voidaan Hyvinkäällä tehostaa ja muuttaa

käyttäjälähtöisemmäksi. Näin voidaan parantaa palvelujen käyttäjien osallistumista palvelujen suunnitteluun ja niiden piiriin pääsyä.

3. Ennaltaehkäisevän työn ja oikea-aikaisten palvelujen kehittäminen

Ehkäisevä työ on avainasemassa kavennettaessa hyvinvointieroja. Tavoitteena on kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja elämänlaadun

turvaaminen. Ehkäisevä työ ankkuroidaan osaksi palvelujärjestelmän perusrakennetta ja toimintaa. Vahvoilla peruspalveluilla kyetään

ehkäisemään ongelmien syntymistä ja puuttumaan niihin varhain sekä tukemaan ihmisten itsenäistä selviytymistä ja elämänhallintaa.

Haavoittuvassa asemassa olevat ja vähemmistöryhmät tarvitsevat lisäksi kohdennettuja palveluja. Matalan kynnyksen palveluilla pyritään

parantamaan palveluiden saatavuutta ja ennaltaehkäisemään raskaampien ja kalliimpien palveluiden tarvetta. Tavoitteena on monialaisen

yhteistyön vahvempi hyödyntäminen, esimerkkinä valtakunnallinen Ankkuri-toimintamalli.

15


TOIMENPITEET 2018



Lasten- ja

perhepalveluiden

uudistaminen

Uudenmaan Lapen ( Lapsi-

ja perhepalveluiden

muutosohjelma) Yhdessä

olemme enemmän -

hankkeen toteuttaminen

Perhekeskus- (Peke) ja

Varhaiskasvatus ja koulu lapsen

hyvinvoinnin tukena (Varko) -

toimintamallit on luotu.

Sosiaali- ja

terveysjohtaja


Perhekeskustoimintamalli

yhteistyössä soten ja

sivin välillä on luotu ja on

toiminnassa.

Alueellisen yhteistyön

hyödyntäminen ja

seutukunnallisen

yhteistyön etujen

saavuttaminen.

Osallistutaan kuntien

yhteisten työryhmien

työskentelyyn

toimintasuunnitelman

mukaisesti.

Keski-Uudenmaan sote -

kuntayhtymä toimii

suunnitelman mukaisesti.

Palvelusopimuksen mukainen toiminta

on järjestetty käytännössä.

Sosiaali- ja

terveysjohtaja

Tavoite toteutunut.


TOIMENPITEET 2018



Kärkihanke:


yhteisöllisyys ja

hyvinvointi

Osallisuussuunnitelman

laatiminen

Osallisuussuunnitelma on laadittu

vuoden 2018 loppuun mennessä.

Kehittämispäällikkö Osallisuussuunnitelma

valmistui kesäkuussa.

Suunnitelman valmistelua

varten järjestettiin

osallistumistilaisuudet

kuntalaisille, henkilöstölle

sekä valtuutetuille.

Valmistelua ohjasi

kehittämisjaosto ja

suunnitelman

käyttöönotosta päätettiin

11.6. kehittämisjaoston

kokouksessa.

Kärkihanke:


yhteisöllisyys ja

hyvinvointi

Hyvinkää-sovelluksen

(Hyvinkää App)

käyttöönoton valmistelu.

Mobiilisovelluksen käyttöönoton

valmistelu etenee vuoden 2018

kuluessa testausvaiheeseen.

Kehittämispäällikkö

tietohallintopäällikkö

Sovellus otettiin käyttöön

26.4. (toteutunut)

Kärkihanke:


yhteisöllisyys ja

hyvinvointi

Hyvinkään

ympäristöfoorumi;

Ekologiseen kestävyyteen

liittyvän

kansalaiskeskustelun

vahvistaminen Hyvinkäällä

Ympäristöfoorumi on perustettu

31.8.2018 mennessä.

Ympäristötoimen-

johtaja

Ympäristöfoorumi on

perustettu ja toiminta on

edennyt suunnitelman

mukaisesti.

4. Yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistäminen

Erilaisilla osallistumisen muodoilla on positiivisia, vaikkakin toisistaan poikkeavia yhteyksiä toimintakykyyn, pitkäikäisyyteen ja hyvinvointiin.

Yksinäisyys voidaan kokea myönteisesti tai kielteisesti. Myönteinen yksinäisyys on vapaaehtoista, rentouttavaa ja usein luovuuden edellytys.

Tämä mahdollistaa oman eletyn elämän tarkastelun, elämänkokemuksen ja mielenrauhan saavuttamisen. Kielteinen eli ei vapaaehtoinen

yksinäisyys voi altistaa muun muassa terveydellisiin ja elämänhallinnan ongelmiin. Panostamme eri-ikäisten osallistumis- ja

vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen sekä tuemme yhteisöllisyyden kehittymistä.

16


TOIMENPITEET 2018



Muutokseen

varautuminen vuonna

2017 laaditun

muutossuunnitelman

toimenpiteiden avulla.

Suunnitelmaan kirjattujen

toimenpiteiden

toteuttaminen.

Vuodelle 2018 suunnitellut

toimenpiteet toteutettu.

Kaupunginjohtaja Ei edennyt suunnitellusti,

tavoite ei toteutunut

vuoden 2018 aikana.

Valtakunnallinen

maakunta-sote -muutos

ei edennyt ja

muutossuunnitelma

kohdennettiin sote-

kuntayhtymämuutokseen.


TOIMENPITEET 2018



Kaupungin työllisyyden

ja elivoiman lisääminen

Elinkeino- ja

työllisyysohjelman

laatiminen

Valmis 2018 Sosiaali- ja

terveysjohtaja,

Liiketoimintajohtaja

Alkuvuoden maakunta- ja

soteuudistuksen

vaikutusten selvittäminen

asiaan liittyen viivästytti

työn käynnistämistä.

Uudistuksen siirryttyä

vuodella, työryhmän työ

on käynnistetty

alkusyksyn aikana ja

valmistuu kevään 2019

aikana.

Työllisyyden lisääminen Pitkäaikaistyöttömien

määrän vähentäminen

300 päivää työmarkkinatukea

saaneiden määrän pienentyminen

vuoden 2017 seurantatietoihin

verratuna.

Sosiaali- ja

terveysjohtaja

Tammi-joulukuussa 2018

yli 300 päivää

työmarkkinatukea

saaneiden määrä oli

keskimäärin 629/kk.

Vuonna 2017 vastaavana

ajankohtana määrä oli

keskimäärin 694/kk.

Työllisyyden lisääminen Nuorisotyöttömyyden

vähentäminen

Alle 25-vuotiaiden työttömien määrän

pienentyminen vuoden 2017

seurantatietoihin verratuna.

Sosiaali- ja

terveysjohtaja

31.12.2018 alle 25-

vuotiaiden työttömien

määrä oli 277 henkilöä.

31.12.2017 määrä oli 360

henkilöä.

5. Palvelujen rajapintojen häivyttäminen

Eri toimijoiden välinen yhteistyö on erittäin tärkeää, jotta ihmiset käyttäisivät tarpeitaan vastaavia palveluja. Käynnissä olevat

hyvinvointipalvelujen tuottamisrakenteisiin vaikuttavat ja Hyvinkäällä asuvan väestön rakenteessa tapahtuvat muutokset korostavat tarvetta

kiinnittää huomiota eri palveluiden välisten rajapintojen häivyttämiseen. Tällaisia toimintaympäristön muutoksia ovat muun muassa

maakuntauudistus, väestön ikärakenteen muutos ja maahanmuuttajien määrän ja osuuden ennakoitavissa oleva kasvu. Näin palveluja

tarvitsevat saavat tarvitsemansa palvelut joustavasti ilman, että he joutuvat hakemaan niitä eri paikoista ja odottamaan palveluja

kohtuuttomasti.

6. Työllisyyden lisääminen

Työttömyys vähentää kaupungin verotuloja ja lisää työmarkkinatukimenoja sekä heikentää kaupungin mahdollisuuksia turvata kuntalaisten

hyvinvointia. Näiden välillisten vaikutusten lisäksi työttömyys vaikuttaa myös monin suoremmin tavoin kuntalaisten hyvinvointiin. Ihmisten

kokemukset omasta hyvinvoinnistaan, voimavaroistaan ja tyytyväisyydestään ovat yhteydessä heidän käytettävissään oleviin tuloihin ja

muuhun varallisuuteen. Työttömyydellä on myös todettu olevan yhteys muun muassa terveys- ja elämänhallinnan ongelmien esiintyvyyden

kanssa. Elinkeinoelämää edistämällä ja siten työllisyyttä parantamalla voidaan ennaltaehkäistä monia ongelmia ja vaikuttaa laaja-alaisesti

Hyvinkäällä asuvien hyvinvointiin.

17


TOIMENPITEET 2018



Kotouttamistyön

kokonaiskoordinaation

lisääminen ja

kotouttamistyön

kehittäminen.

Kotouttamistyön

vakiinnuttaminen

Kotouttamisohjelman vuoden 2018

työohjelman mukaiset tavoitteet

vuodelle 2018 on toteutettu.


Sosiaali- ja

terveysjohtaja

Suunnitelman mukaiset

toimenpiteet on toteutettu


TOIMENPITEET 2018



Kärkihanke:

Aktiivinen

tapahtumakaupunki

Suurten valtakunnallisten

tapahtumien

vakiinnuttaminen

Hyvinkäälle.

Vuonna 2018 järjestetty Red Carpet

Film Festival, IskelmäKesä Hyvinkää,

Kansainväliset Suurmarkkinat.

Sivistystoimenjohtaja Tapahtumat ovat

toteutuneet onnistuneesti.

Kärkihanke:

Aktiivinen

tapahtumakaupunki

Hyvinkään tunnettuuden

nousu tapahtumien kautta.

Kaupungin tunnettuus on noussut

vuonna 2014 toteutettuun

tutkimukseen verrattuna.

(Tutkimustulokset analysoidaan

vuoden 2018 aikana.)

Viestintäpäällikkö Vuoden 2018

tutkimuksen mukaan

Hyvinkään tunnettuus on

noussut verrattuna

vuoden 2014

tilanteeseen.


TOIMENPITEET 2018



Kärkihanke:

Omaleimainen kulttuuri-

ja tapahtumakaupunki

Kulttuuriohjelman

laatiminen

valtuustokaudelle.

Ohjelma valmistuu vuoden 2018

loppuun mennessä.

Kulttuuri- ja

tapahtumapäällikkö

Kulttuuriohjelma

hyväksytty

marraskuussa.

Kärkihanke:

Aktiivinen

tapahtumakaupunki

Lentokentän alueen

kehittäminen

tapahtumakäyttöä varten.

Suunnitelma lentokentän alueelle

tehtävistä toimenpiteistä valmistuu

kesäkuun 2018 loppuun mennessä.


Tekniikan ja

ympäristön

toimialajohtaja

Ensimmäinen

suurtapahtuma järjestetty

lentokentällä ja se

onnistui hyvin.

Neuvottelut vuodesta Kärkihanke:

Aktiivinen

tapahtumakaupunki

Tapahtumajärjestelyjä

koskevien

lupamenettelyjen

yhtenäistäminen ja

sisäisen tiedonkulun

parantaminen.

Tapahtumajärjestelyihin liittyvistä

vastuista on sovittu toimialarajat

ylittäen vuoden 2018 loppuun

mennessä.


Tekniikan ja

ympäristön

toimialajohtaja

Vastuista sovittu ja

kokoonnuttu

säännöllisesti.

Kärkihanke:

Omaleimainen kulttuuri-

ja liikuntakaupunki

Hyvinkääsalin

perustehtävän määrittely

ja toimintasuunnitelman

laatiminen.

Suunnitelma valmis vuoden 2018

loppuun mennessä.

Kulttuuri- ja vapaa-

aikajohtaja

Hyväksytty kulttuuri- ja

hyvinvointilautakunnassa

joulukuussa.

= valmis

= etenee aikataulussa

= myöhässä / toteutui osittain

= ei totetunut / tavoite poistettu

8. Kulttuuritoiminnan, kestävien liikkumismuojen ja luonnossa liikkumisen edistäminen

Hyvinkään Pelikirjan mukaisesti Hyvinkää on omaleimainen kulttuuri- ja liikuntakaupunki. Kulttuuritoiminta vaikuttaa hyvinvointiin ja terveyteen.

Aktiivinen kulttuuriharrastus on yhteydessä koettuun terveyteen, hyvän elämän kokemuksiin sekä pitkään ikään. Sosiaalinen osallistuminen ja

kulttuurin harrastaminen liitetään myös hyvään mielenterveyteen.

Arkiliikunnan lisääminen kaikissa ikäryhmissä kestävillä kulkumuodoilla (kävely, pyöräily ja joukkoliikenne) vaikuttaa positiivisesti kuntalaisten

terveyteen, hyvinvointiin ja viihtyvyyteen sekä liikenteen ympäristöhaittojen pienenemiseen. Lisäksi jo lyhyt aika luonnossa laukaisee stressiä

ja edistää ihmisten hyvinvointia. Viher- ja virkistysalueilla on suuri merkitys hyvän elinympäristön muodostumisen kokonaisuudessa. Ne

ovatmerkittäviä niin ekologian kuin ihmistenkin tarpeiden, hyvinvoinnin ja terveyden kannalta.

7. Maahan muuttaneesta kuntalaiseksi

Hyvinkään väestönkasvu tulee vahvasti maahanmuutosta. Palveluja tullaan järjestämään tulevaisuudessa niin, että niissä huomioidaan

entistä paremmin myös maahan muuttaneet kuntalaiset ja heidän hyvinvointinsa. Hyvinkään tavoitteena on tukea maahanmuuttajien

kotoutumista osana peruspalveluja sekä järjestämällä erityisiä kotouttamispalveluja kotoutumisen alkuvaiheeseen. Lisäksi tavoitteena on

edistää maahanmuuttajien hyvinvointia tukemalla työllistymistä ja lisäämällä heidän osallisuuttaan. Hyvinkään kaupungin tavoitteena on

edistää hyvien väestösuhteiden rakentumista.

18

Liite 2: Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman raportointi:

Päämäärä / tavoite Toimenpiteet Mittari Vastuutaho Raportointi 2018

YHDENVERTAISUUS

Tavoitteet ja toimenpiteet sisältyvät muihin osa-alueisiin

OSALLISUUS

Lapset ja nuoret vaikutta-vat heitä koskeviin asioihin ja palveluihin.

Nuorisovaltuuston ja oppi-laskuntien toiminnan kehittä-minen, yhtenäistetään toi-minta eri kouluissa

Nuorisovaltuuston ja oppi-laskuntien kokoontumiset ja kannanotot. Ehdokkai-den määrä nuorisovaltuus-toon ja oppilaskuntiin sekä äänestysaktiivisuus

Sivistystoimi Nuorisovaltuusto ko-koontuu n. kerran kuussa. Oppilaskun-nat koulukohtaisesti. Nuorisovaltuuston vaaleissa oli ehdok-kaita 25 ja äänestys-aktiivisuus 19,8 %

Suunnitellaan ja kokeillaan lasten ja nuorten asiakas-raatia

Asiakasraatien toteutumi-nen

Sosiaali- ja terveystoimi, Sivistystoimi

Perhekeskuksessa on kokoontunut asiakasraati.

Sähköisen palautejärjestel-män käyttöönotto

Asiakaspalautteiden määrä ja käsittely


Sivistystoimen osalta on otettu käyttöön lokakuussa 2018.

HOIVA JA HUOLENPITO

Päiväkotiryhmissä pysty-tään huomioimaan lapset yksilöllisesti

Yli 3-vuotiaiden varhaiskas-vatusryhmissä on suhdeluku 1/7

Suhdelukua noudatetaan Sivistystoimi On noudatettu.

Perheet saavat apua riittä-vän varhain

Vaikuttavia ja ennaltaehkäi-seviä ryhmämenetelmiä käy-tetään suunnitelmallisesti

Toteutuneet ryhmät ja nii-hin osallistuneiden asiak-kaiden määrä

Sivistystoimi, Sosiaali- ja terveystoimi

Ihmeelliset vuodet –vanhemmuus-ryhmä on kokoontunut säännöllisesti.

Henkilöstön kouluttautu-mista neuropsykiatrisiksi (Nepsy) valmentajiksi tue-taan

Toteutuneet koulutukset ja niihin osallistuneet työnte-kijät


Sotessa on koulu-tettu henkilöstöä.

Palveluohjauksessa tehoste-taan asiakkaiden avunsaan-tia esitietolomakkeita hyö-dyntämällä ja asiakkaan osallisuutta vahvistamalla

Peruuttamattomien aiko-jen määrä ja suunnitelmal-lisesti päättyneet asiak-kuudet

Sosiaali- ja terveystoimi

Lomaketta kokeiltu nuorisoasemalla.

Eropalveluita tarjoamalla tuetaan lapsen asemaa van-hempien erotilanteessa

Toteutuneiden perheasioi-den sovittelujen määrä sekä eron edessä -iltojen toteutuminen ja lasten Tilli Toukka -ryhmien osallistu-jamäärä


Perheasioiden sovit-telua tarjottu perhe-neuvolassa ja per-heoikeudellisessa yksikössä.

Kehitetään perhekeskuksen toimintamallia LAPE -hank-keen tavoitteiden mukaisesti

Asiakastyytyväisyyskyselyt palvelujen sujuvuudesta


Asiakastyytyväi-syyskysely toteutu-nut.

19

TERVEYS

Palveluiden saatavuuden parantaminen

Aukioloaikoja laajennetaan Tarjolla olevien ilta-aikojen määrä ja käyttö

Sosiaali- ja terveystoimi.

Maanantaisin ilta-vastaanottoa Perhe-keskuksessa.

Nuorisoaseman henkilöstön vahvistaminen yhdellä työn-tekijällä

Asiakastapaamisten määrä ja hoitoon pääsyn odotusaika


On toteutunut.

Työntekijöiden lisääminen toisen asteen oppilashuol-toon

Toteutuneiden asiakasta-paamisten määrä

Sivistystoimi Aloitus 2019.

Päihteiden käytön päihde-myönteisyyden vähenemi-nen

Koulutetaan henkilökuntaa tunnistamaan ja kohtaa-maan päihdeongelmaisia asiakkaita

Koulutusten määrä ja osallistujat


Ei ole vielä koulu-tettu.

Lisätään erityisnuorisotyön-tekijöiden määrää yhdellä työntekijällä

Nuorisotyön yksilötoimin-nan määrä

Sivistystoimi 2019

Liikkumisen lisääminen Ilo kasvaa liikkuen -ohjel-man käytön lisääminen

Osallistuvien päiväkotien määrä

Sivistystoimi 11 päiväkotia mu-kana.

Liikkuva koulu -ohjelman ke-hittäminen

Oppilaskyselyt liikkumi-sesta koulupäivän aikana

Sivistystoimi Oppilaskysely toteu-tetaan keväällä 2019

Ylipainon vähentäminen Kiinnitetään huomiota oppi-laiden aamupalan ja koulu-lounaan syöntiin.

Ylipainon väheneminen Sosiaali- ja terveystoimi, Sivistystoimi

-

Lasten ja nuorten aktivoimi-nen liikkumaan koulupäivän ulkopuolella

Ylipainon väheneminen Sosiaali- ja terveystoimi, Sivistystoimi

-

TURVALLISUUS

Lapset huomioidaan ai-kuisten palveluissa

Toimintamalliin koulutus yk-siköissä ja yhteistyön toimin-tamalleja kehitetään

Työntekijät toimivat toimin-tamallin mukaisesti


Osin koulutettu.

Lähisuhdeväkivallan en-naltaehkäisy ja vähentämi-nen

Marak -mallin käyttöönotto (moniammatillinen riskinarvi-ointi)

Lähisuhdeväkivaltaan liit-tyvien yhteydenottojen määrä


Ei ole toteutunut koska poliisi ei lähte-nyt yhteistyöhön vain yhden kunnan osalta. Valmistelu jatkunee Keus-otessa.

Väkivaltatilanteiden ennal-taehkäisy asiakastilan-teissa

Henkilöstöä koulutetaan kohtaamaan haastavia asia-kastilanteita turvallisesti ja hoidollisesti ennaltaehkäis-ten tilanteiden pahenemi-nen.

Koulutusten määrä ja osallistujat, väkivaltailmoi-tusten määrä


Kaksi MAPA koulu-tusta järjestetty.

Kiusaamisen väheneminen kouluissa

Otetaan käyttöön sovitut ja tehokkaat käytännöt kiusaa-misen puuttumisessa

Kiusaamistapausten määrä

Sivistystoimi Yhteisen toiminta-mallin suunnittelu. Erilaisia kyselyjä on toteutettu perusope-tuksessa ja lukiossa.

20

KASVATUS, KOULUTUS, OPPIMINEN

Sähköisten palvelujen laa-jentaminen

Sähköisten hakemusten käyttöönotto

Sähköisten hakemusten osuus

Sivistystoimi Ei aloitettu

Oppilaiden tukeminen lähi-koulussa

Resurssin kohdentaminen lähikouluihin

Lähikoulussa opiskelevien erityisen tuen oppilaiden määrä, koulujen käytössä olevat resurssit

Sivistystoimi Erityisen tuen oppi-laiden määrä 299 lu-kuvuonna 18-19.

Alle kolme vuotta Suomessa olleiden maahanmuuttajien huomioiminen ryhmäkoossa.

Yleisopetuksen ryhmässä opiskelevien maahan-muuttajien määrä

Sosiaali- ja terveystoimi, Sivistystoimi, Opetustoimi

Ei huomioida vielä.

Tukitoimia suunnitellaan yh-teistyössä sivistystoimen ja perhepalvelujen kanssa

Asiakaspalaute, koulun ja lastensuojelun arvio. Van-hemman, oppilaan, opet-tajan ja sosiaalityöntekijän yhteinen arviointi


Suunniteltu ja ko-keiltu uusia toiminta-malleja perusope-tuksen, lastensuoje-lun ja vammaispal-velujen kanssa.

Opettajat ja kasvattajat osaavat kohdata erilaiset lapset

Henkilöstöä koulutetaan neuropsykiatrisiksi valmen-tajiksi (Nepsy)

Koulutusten määrä ja osallistujat

Sivistystoimi Sotessa on koulu-tettu henkilöstöä.

Psyykkisesti oireilevat op-pilaat pystyvät käymään koulua

Kuntouttavalle luokalle lisä-tään oppilaspaikkoja

Poissaolot vähenevät, nuoret saavat päättötodis-tuksen

Sivistystoimi On lisätty paikkoja. Vuonna 2018 kaikki nuoret, joiden oppi-velvollisuus päättyi, saivat peruskoulun päättötodistuksen.

Emo -luokkien kokopäivä-koulutoimintaa kehitetään

Oppilaat pystyvät siirty-mään takaisin lähikou-luunsa

Sivistystoimi Toimintaa on kehi-tetty ja oppilaita on pystytty siirtämään lähikouluihin.

LEPO JA VAPAA-AIKA

Lapsille ja nuorille on tar-jolla riittävästi edullisia har-rastusmahdollisuuksia

Lapsille suunnattua kerho-toimintaa kehitetään

Kerhojen ja niihin osallis-tujien määrä

Sivistystoimi Hankerahan avulla on kehitetty toimin-taa. Pidettyjen ker-hotuntien määrä on kasvanut ja moni-puolistunut edellis-vuodesta. Syksy 2016-syksy 2017 yht. 1103 h. Syksy 2017-syksy 2018 yht. 1275 h.

Lapset ja nuoret tietävät olemassa olevista harras-tusmahdollisuuksista

Tiedotetaan kaupungin ja muiden toimijoiden tarjoa-mista palveluista samassa paikassa

Ryhmiin osallistuminen, kysely

Sivistystoimi Kaupungin nettisi-vuilla on harrasteha-kemisto ja nuoriso- ja liikuntapalvelut tiedottavat omilla nettisivuillaan. Kou-lun kerhotoimin-noista tiedotetaan Wilmassa. Koulu-kohtaisia kyselyjä on tehty.

Nuoret nukkuvat riittävästi Suunnitellaan ja kokeillaan lasten ja nuorten unikoulua nuorille, joiden vuorokausi-rytmi on sekaisin

Unikouluun osallistunei-den nuorten luvattomien koulupoissaolojen vähene-minen


Ketterä kokeilu suunniteltu LAPE hankkeessa, mutta ei toteutunut käytän-nössä

21

Liite 3: Turvallisuustavoitteiden raportointi

VUOSITAVOITE JA

TOIMENPITEET 2018

TAVOITETASO JA

ONNISTUMISEN MITTARIVASTUUHENKILÖ RAPORTOINTI

TAVOITE-

KORTTI

Ehkäisevän mielenterveys- ja

päihdetyön ja


ennaltaehkäisyn ohjelman

laatiminen

Ohjelma on valmis vuoden 2018

aikana.

Sosiaali- ja

terveysjohtaja


Edelleen selvittelyssä,

laaditaanko KeU-soten yhteinen

ehkäisevän mielenterveys- ja

päihdetyön sekä


toimintaohjelma. Myös

ehkäisevät työn toimintojen

rakenteet ja rajapinnat ovat vielä

avoimia kysymyksiä. Tavoite ei

toteutunut.

Kaupungin-

valtuusto

Toimintatavan

(turvallisuuskävelyt)

käyttöönotto ja

vakiinnuttaminen osaksi arjen

turvallisuustyötä.

Toimintatapa käytössä

sivistystoimessa.

Sivistystoimenjohtaja Turvallisuuskävelyt ja erilaiset

turvallisuuteen liittyvät

harjoitukset kuuluvat normaaliin

toimintaan sivistystoimen

yksiköissä.

Kaupungin-

valtuusto

Hangonsillan alueen

rakentamisvaiheen aikaisen

turvallisuuden ja liikenteen

toiminnallisen suunnitelman

laatiminen

Hangonsillan alueen

turvallisuuden ja liikenteen

toiminnallinen suunnitelma

laadittu 31.10.2018 mennessä.

Tekninen johtaja On järjestetty alueen

turvallisuuspalavereita, joissa

on käyty käytännön

turvallisuustoimia läpi.

Suunnitelmapiirros valmistuu

2/2019

Kaupungin-

hallitus

Kylien

turvallisuussuunnitelmien

laatiminen

Turvallisuusuunnitelmat laadittu

vuoden 2018 loppuun mennessä.

Turvallisuuspäällikkö Neljä kylää aloitti päivitystyön.

Kytäjä ja Ahdenkallio-Ylentola

ovat päivittäneet

turvallisuussuunnitelmansa.

Kaukasten ja Palopuron osalta

työ jatkuu v. 2019. Toteutui

osittain.

Kaupungin-

hallitus

Kotouttamistyön

vakiinnuttaminen

Kotouttamisohjelman vuoden

2018 työsuunnitelman mukaiset

tavoitteet on toteutettu.


Sosiaali- ja

terveysjohtaja

Suunnitelman mukaiset

toimenpiteet on toteutettu

Kaupungin-

hallitus

Oheiseen taulukkoon on koottu vuoden 2018 turvallisuutta koskevat talousarviotavoitteet kaupunginvaltuuston ja

kaupunginhallituksen tavoitekorteilta.

= valmis

= etenee aikataulussa

= myöhässä / toteutui osittain

= ei totetunut / tavoite poistettu

hyvinvointikertomus 2019...2 osa i – vÄestÖn hyvinvoinnin tila 1 johdanto hyvinvointi on ihmisen...

Documents